Kirkko ja kaupunki 2017 01 helsinki by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

A 4–5 Kuka saa oleskella Suomessa?

19.1.2017 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

A 6–7 Miten selviät ruuhkavuosista B 6–7 Piia Viitanen: ”Musiikki auttoi minua tulemaan näkyväksi.”

B 1–3

Uusi alku on uhka ja mahdollisuus Tuore äiti, nuori leski ja maata vaihtanut kertovat elämänmuutoksestaan.

Ranskalainen kirjailija André Gide (1869–1951)

Tänään

Eilen

Kauneinta on se minkä hulluus synnyttää ja järki kirjoittaa.

†

Vanha kunnon kirjastokortti, sivistyksemme luottorajaton Visa. Kulttuurimuija-blogisti Kirkkojakaupunki.fi:ssä

Iankaikkisesti

‡

Paljon muutakin Jeesus teki. Jos kaikki vietäisiin kohta kohdalta kirjaan, luulen, etteivät koko maailmaan mahtuisi ne kirjat, jotka pitäisi kirjoittaa. Joh. 21:25

Rukous

Pääkirjoitus

Kaisa Halonen

Erottelematta ja jakamatta Yksi kaipaa kirkolta konkreettisia toimia hädän vähentämiseksi maailmassa, toinen kaipaa lääkettä sielun sanattomaan kaipuuseen. Moni kaipaa kumpaakin. Jotkut eivät kaipaa kirkolta mitään, jotkut taas kaipaavat, mutta tietämättään. Yksi kaipaa kirkolta selkeitä moraalisia normeja moraalittomalta tuntuvassa maailmassa, toinen kaipaa rakennuspuita omilla aivoilla ajattelemiseen ja oman sydämen kuuntelemiseen. Heille kaikille me tätä lehteä ja näitä verkkosivuja teemme. Teille kaikille. Erottelematta ja jakamatta.

”

Tästä numerosta alkaen Espoossa ja Kauniaisissa aiemmin ilmestynyt Esse, Vantaalla ilmestynyt Vantaan Lauri, Helsingissä ilmestynyt Kirkko ja kaupunki sekä verkossa ilmestynyt On muutamia Valomerkki.fi ovat nyt yksi ja sama asioita, joita Kirkko ja kaupunki, joka ilmestyy ilman kirkko ei ole neljänä vähän erilaisena versiona: kirkko.” kaupungin mukaan kolmena paperilehtenä ja verkkolehtenä. Paperilehti ilmestyy kahden viikon välein. Verkkolehteen toimitamme uutta aineistoa päivittäin. Teemme Kirkko ja kaupunkia hyvän tähden. Haluamme olla osaltamme edistämässä hyvää elämää pääkaupunkiseudulla. Olemme häpeämättömän kaupunkilainen ja häpeämättömän kirkollinen Kirkko ja kaupunki. Emme ole pelkästään kirkkolehti emmekä vain kaupunkilehti. Olemme kirkko- ja kaupunkilehti. Erottelematta ja jakamatta. Viime vuosisadan merkittävimpiin kirkon uudistajiin kuulunut saksalainen pappi Karl Rahner sanoi, että 21. vuosisadan kristitty on mystikko, tai sitten kristittyjä ei ole. On muutamia asioita, joita ilman kirkko ei ole kirkko. Mystiikka, hengellisyys, kuuluu ilman muuta niihin. Myös diakoniaa, hädässä olevien auttamista ja taistelua hyvän puolesta, pidetään tuntomerkkinä, jota ilman kirkko ei ole kirkko. Hengellisyys ja hihojen kääriminen eivät ole vaihtoehtoisia tapoja olla kristitty vaan yhtä ja samaa. Erottelematta ja jakamatta. Sillä mielellä me uutta Kirkko ja kaupunkiakin teemme. Tämän vuosisadan urbaania arkimystiikkaa etsivät löytävät toivottavasti hengen ravintoa sivuiltamme, samoin kuin muuten vain hyvästä elämästä kiinnostuneet. Luulen sitä paitsi, että nuo kaksi piirrettä ja pyrkimystä löytyvät meistä jokaisesta. Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

En näe alkua, en uutta vuotta tai aamua, pelkästään sarjan luopumisia. Yö ei tunnu lyhenevän, puut pysyvät mustina ja paljaina. Sinun tahtosi ja tahtisi ja minun toivoni ja toiveeni eivät kohtaa. Päiväni tuntuvat turhilta, ja koko ajan niitä on vähemmän. Minulla on laiskat kädet ja kivisydän, käännyn aina selin. Lohduta, pehmitä, lämmitä minua.

Lainasanat

”

Intuitiivinen päätöksenteko on ylivertaista silloin, kun ratkaisu pitää löytää nopeasti. Samoin silloin, jos tietoa on liikaa tai liian vähän.” Tutkija, taiteen tohtori Asta Raami sivulla B 8

tavoitat meidät myös verkossa kirkkojakaupunki.fi

19.1.2017 numero 1 Kirkko ja Kaupunki HELSINKI Kannen kuva: sIRPA pÄIVINEN

TAUSTAT JA ILMIÖT

Koko pääkaupunkiseudun Kirkko ja kaupunki Uudistuneessa lehdessä on entistä enemmän luettavaa kolmena versiona, kahdessa eri osiossa. Teksti Hanna Antila Kuva Timo Saarinen

irkkoon kuuluvat suomenkieliset Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ovat nyt ensimmäistä kertaa saaneet kotiinsa uudistuneen Kirkko ja kaupungin. Lehdessä on kaksi osaa: joka kaupungissa hieman erilainen A-osa, josta löytyvät myös seurakunnalliset ilmoitukset ja menovinkit, sekä joka kaupungissa samanlainen B-osa. Koska uusi lehti syntyi kolmen eri lehden eli Kirkko ja kaupungin, Essen ja Vantaan Laurin yhdistyessä, logossakin näkyy kolminaisuus. Lehden visuaalisen ilmeen sekä printissä että verkossa ovat suunnitelleet Jenni Kiviniemi ja Katja Nirkkonen Aste Helsingistä. – Suunnittelussa tavoitteena olivat ennen kaikkea luettavuuteen liittyvät seikat, mutta myös yhdistävän linjan löytyminen. Haluttiin luoda kokonaan uusi julkaisu, ei lehteä, joka muistuttaa jotakin niistä kolmesta, jotka yhdistyivät, Jenni Kiviniemi kertoo. – Lehden pitää olla kaupunkilaisia palveleva, mutta myös sellainen, jonka tunnistaa kirkolliseksi julkaisuksi. Helsinkiläiset, jotka saivat aiemmin Kirkko ja kaupunki -lehden joka viikko, saavat

nyt tottua siihen, että lehti ilmestyy joka toinen torstai. Lukemista on kuitenkin aiempaa enemmän. Helsinkiläiset saavat luettavakseen 32-sivuisen lehden, espoolaiset 28-sivuisen ja vantaalaiset 24-sivuisen. Vantaalaisille uutta on koko lehti, sillä Vantaan Laurin viimeinen numero ilmestyi joulukuussa. Myös espoolaisten ja kauniaislaisten oman lehden, Essen, tarina päättyi vuoteen 2016. Helsinkiläisille uutta on lisäksi lehden muoto, niin sanottu leikattu tabloid. – Leikattu tabloid tarkoittaa sitä, että painokoneesta syntyvä lehti on käsitelty raakakokoa pienemmäksi, sillä siitä leikataan ikään kuin valkoiset marginaalit pois. Kotiin tulee 13 prosenttia vähemmän paperia, tuotantopäällikkö Timo Karonen Kotimaa Oy:stä sanoo. Leikattavat reunat menevät suoraan paperitehtaalle, missä niistä tehdään kierrätyskuitua. Kirkko ja kaupunki -lehti painetaan Sanomapainossa Vantaalla. Ensimmäinen painos on noin 340 000, ja jatkossa painoksen koko vaihtelee seurakuntien jäsenmäärän mukaan. Kirkko ja kaupunki ei ole vain painettu lehti, vaan myös verkkomedia. Kolmen eri

lehden yhteisenä verkkomediana aloittaneen Valomerkin tilalle on tullut verkkomedia Kirkkojakaupunki.fi. Sieltä löytyvät myös näköislehdet ja jutut ilmaiseksi.

”

Lehden pitää olla kaupunkilaisia palveleva, mutta sellainen, jonka tunnistaa kirkolliseksi julkaisuksi. Jenni Kiviniemi

Uutiset julkaistaan jatkossa lähtökohtaisesti verkossa, kun painettu lehti keskittyy pidempiin, taustoittavampiin ja ajankohtaisia aiheita eteenpäin vieviin juttuihin. Uusi ilme ja nimi näkyvät myös sosiaalisessa mediassa: Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja YouTubessa. Kirkko ja kaupunki -mediaperheeseen kuuluu lisäksi supersuosittu Jouluradio. ■

TAUSTAT JA ILMIÖT

”Oikeudenmukaisuutta!” Irakilaiset turvapaikanhakijat osoittivat mieltään Suomen turvapaikkapolitiikkaa vastaan viime joulukuussa.

Kirkko ja sisäministeri napit vastakkain paperittomuudesta Kirkkohallituksen asiantuntija Marja-Liisa Laihia arvostelee hallitusta turvapaikanhakijoiden kriminalisoimisesta. Sisäministeri Paula Risikko tähdentää, että ketään ihmistä ei ole sanottu laittomaksi. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVAT LEHTIKUVA / SEPPO SAMULI JA ANTTI AIMO-KOIVISTO

irkkohallituksen maahanmuuttaja työn asiantuntija Marja-Liisa Laihia kritisoi kovin sanoin maa hanmuuton ministeriryhmän joulu kuussa 2016 julkaisemaa toimen p ide suunnitelmaa. Otsikolla Toimenpidesuunnitelma laittoman maassa oleskelun ehkäisyyn ja hallintaan laaditun asiakirjan mukaan sanaa paperiton ei pidä soveltaa niihin turvapaikanhakijoi hin, jotka kielteisen päätöksen saatuaan eivät ole poistuneet Suomesta. Toimenpidesuun nitelma käyttää heistä ilmaisua laittomasti maassa oleva. Kirkkohallituksen Kytkin-verkkojulkai sussa Laihia toteaa, että ministeriryhmän suunnitelmassa ”halutaan kriminalisoida turvapaikanhakijat ja seuraavaksi tulee heitä auttavien rankaiseminen”.

Marja-Liisa Laihian mielestä laittomasta maassa oleskelusta puhuminen luo perus teettoman mielikuvan turvapaikanhakijoi den rikollisuudesta. – Tällaisella kielenkäytöllä paperittomuus kriminalisoidaan systemaattisesti, Laihia sanoo. – Kriminalisoivalla kielenkäytöllä valtio valta eristää turvapaikanhakijat ja luo nega tiivista mielikuvaa ihmisistä, jotka hakevat kansainvälistä suojelua. Sisäministeriön toimenpidesuunnitel massa todetaan: ”Laittomasti maassa oleskelevilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä, joita ei pystytä palauttamaan, eivätkä he poistu maasta itsenäisesti ja jotka katoavat tai poistetaan vastaanottojärjestelmän piiristä. Tällöin ulko-

2 289

ihmistä liittyi Helsingissä kirkkoon vuonna 2016. Kirkosta erosi 6 476, ja seurakuntien jäsenmäärä oli 345 159. Luvut ovat ennakkolukuja. Vuonna 2015 kirkkoon liittyi 2 391, siitä erosi 5 506 ja jäsenmäärä oli 345 159.

Sisäministeriön mukaan Suomeen on saapunut kahden viime vuoden aikana yli 37 000 turvapaikanhakijaa. Maahanmuut tovirasto teki vuosien 2015–2016 kuluessa 34 073 turvapaikkapäätöstä, joista kieltei siä oli 14 551. Vastaanottojärjestelmässä on edelleen 20 450 henkilöä, joista 11 365 on kielteisen päätöksen saaneita. Sisämi nisteriön mukaan päätökseen muutosta hakevia oli vuoden 2016 joulukuuhun mennessä 9 451. Maasta poistuneita on 9 224.

Sisäministeri Paula Risikon mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneisiin ei ole liitetty rikollisuuden leimaa. – Kukaan ihminen ei ole ihmisenä laiton, mutta ulkomaalaisella ihmisellä ei myöskään

Sisäministeri Paula Risikko

Jaana Hallamaa lähtee piispaehdokkaaksi Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa, 58, kertoi verkkosivusto Kotimaa24:n haastat telussa lähtevänsä ehdokkaaksi Helsingin piispanvaaliin. Hallamaa vahvisti ehdokkuutensa jo nyt, vaikka varsinai nen ehdokasasettelu ei ole vielä alkanut. Piispainkokouksen sihteeri, dosentti Jyri Komulainen, puolestaan kertoi Facebookissa, ettei ole ehdolla. Helsin gin nykyinen piispa Irja Askola jää eläkkeelle 1.11.2017. Piispanvaali käydään alkusyksystä.

Sisäministeriön mukaan vastaanotto järjestelmässä olevista turvapaikan hakijoista joka viides on kadonnut maan alle. Näitä henkilöitä oli vuoden 2016 joulukuussa 3 824.

ole ehdotonta oikeutta oleskella Suomessa, Risikko vastaa. – Jokainen saa hakea turvapaikkaa, ja jokaisen hakemus käsitellään huolellisesti ja yksilöllisesti. Jos käsittelyn tuloksena on kielteinen päätös, voi hakija koetella päätöstä oikeudessa. Hänen mukaansa Suomessa on korkeatasoinen ja riippumaton oikeuslaitos. – Mikäli perusteita kansainväliseen suojeluun ei ole, tulee olla muut perusteet olla laillisesti maassa. Jos ei ole, on nykyisen lainsäädännön mukaan laittomasti maassa, Risikko sanoo. Sisäministeri vetoaa myös poliisin näkemykseen, jonka mukaan yhteiskunnan ulkopuolella elävillä – myös kantasuomalaisilla – on suuri riski ajautua rikollisuuden piiriin, joko tekijäksi tai uhriksi. – Viranomaiset ovat huolissaan kasvavasta joukosta laittomasti maassa olevia. Siksi ilmiön kehittymistä halutaan seurata niin tarkoin kuin mahdollista, ministeri Risikko sanoo. – Vaikka on inhimillistä auttaa hädässä ja huonossa asemassa olevia, ei yhteiskunnan ulkopuolella elämiseen tulisi kannustaa ketään. Se ei ole pidemmän päälle kenenkään etu. Risikko torjuu myös Laihian esittämän kritiikin ilmiantoyhteiskunnasta. – Suunnitelmaan on kirjattu, että ”laittomaan maassa oleskeluun liittyvistä havainnoista voi ilmoittaa poliisille tietosuojasäädösten sallimissa puitteissa”. Siten arvio siitä, että suunnitelma johtaisi ilmiantoyhteiskuntaan, on mielestäni täysin yliampuva. ■

Hannu Halonen

maalaisella ei ole oikeutta oleskella Suomessa. Tässä yhteydessä yleisesti käytetyn termin ’paperittomat’ käyttöä tulee välttää.” Laihian mielestä valtiovalta pyrkii sanavalinnoillaan ostamaan kansalaisten hyväksynnän politiikalle, jossa Suomi hädänalaisuudesta välittämättä pyrkii valikoimaan, keitä se haluaa tänne ja keitä ei. – Tämä syö Suomen uskottavuutta valtiona, joka noudattaa kansainvälisiä sopimuksia, Laihia kritisoi. – Kansainvälisen suojelun takaama oikeus hakea turvapaikkaa rapautuu siinä, että turvapaikan hakemisesta tehdään epätoivoista. Laihia kritisoi hallituksen toimenpidesuunnitelmaa myös siitä, että sen mukaan seurakuntien, terveydenhuollon ammattilaisten, kansalaisjärjestöjen ja yksittäisten kansalaisten pitäisi ilmoittaa poliisille henkilöistä, jotka ovat maassa ilman oleskelulupaa. – Tämä voi synnyttää ilmiantoyhteiskunnan, joka vahingoittaa monin tavoin kansalaisten keskinäistä luottamusta.

Matti Karppinen/Kotimaa

Vajaa 4 000 kateissa

Omien sanojensa mukaan vihapuhetta vastustanut mies hyökkäsi Luther-divariin joulukuussa 2016.

Luther-divariin iskeneelle lähestymiskielto Helsingin käräjäoikeus on määrännyt joulukuussa 2016 Luther-divari & Kristillinen kirjakauppa -liikkeeseen rautaputken kanssa hyökänneelle miehelle laajennetun lähestymiskiellon. Hyökkääjä oli rikkonut pesäpallomai lan kokoisella rautaputkella liikkeen irtaimistoa. Tapauk sen poliisitutkinta on vielä kesken. – Olen tyytyväinen, kun tällainen väkivalta on otettu vakavasti, kommentoi liikkeen omistaja Hannu Halonen. – Pidän tekoa yksittäistapauksena, mutta se ei synty nyt hetken mielijohteesta vaan oli mielestäni suunnitel mallinen. Luther-divari oli lokakuussa 2016 Kirjamessuilla anta nut omalta osastoltaan tilaa Aito Avioliitto ry -yhdistyk selle, joka messujen aikana poistettiin tapahtumasta. Rautaputkella hyökännyt mies oli ennen tekoaan jul kaissut sosiaalisessa mediassa uhkailuja sekä lähettänyt uhkailuviestejä Haloselle ja Aito avioliitto ry:n tiedotussih teerille Pasi Turuselle. Miehen lähestymiskielto päättyy toukokuussa.

Elämä ja hyvinvointi

alenteri täyttyy merkinnöistä. Lasten soittotunteja, koulun myyjäisiä, turnauksia. Äläkä unohda, että työpalaveri siirtyi! Hääpäiväkin oli, mutta milloin? Ruuhkavuodet ovat aktiivista ja elämäntäyteistä aikaa. Mutta joskus vastuut ja velvoitteet tuntuvat määrittävän arkea niin paljon, ettei itse elämälle jää tilaa. Miten pääsisi irti kiireestä ja suorittamisen tunteesta? Uupumus syntyy usein pikkuhiljaa. Kiire ei haittaa, jos se ei ole pysyvää tai jos sen vastapainoksi on mahdollisuus levätä ja palautua. Muuten voi käydä niin, että ihminen muuttuu ennalta ohjatuksi sukkulaksi, joka maisemia näkemättä siirtyy paikasta ja velvoitteesta toiseen. Eikä enää ehdi, ei jaksa, ei muista eikä pysty. Kiireen keskellä olisi tärkeää pysähtyä tunnistamaan tilanne ja kysyä itseltään, missä mennään. – Joskus vaikkapa lasten tautiputket ylittävät hetkellisesti arjen sietokyvyn, mutta jonkin ajan kuluttua tilanne normalisoituu. Hälyttäviä ovat ne ylirasituksen puolelle kääntyvät aikataulut ja stressinaiheet, jotka ovat pysyvästi vallanneet normaaliarjen, kuvailee koordinaattori Minna Oulasmaa Väestöliitosta. Silloin on tärkeää myöntää itselleen, että nyt eletään voimavarojen äärirajoilla. Oulasmaa kehottaa kartoittamaan perheen tukiverkoston. Pystyisivätkö naapuruston perheet auttamaan toisiaan vuorotellen tai onnistuisivatko harrastusviennit kimppakyyteinä? Onko kotikunnassa tai seurakunnassa tilapäistä apua tarjolla arjen puristuksessa? – Parhaimmillaan naapurustosta voi syntyä tiivis vertais- ja yhteistyöverkko, jossa viihdytään ja kasvatetaan joukkovoimalla, Oulasmaa sanoo. Ruuhkaiset velvoitevuodet eivät liity pelkästään lapsiperhe- elämään. – Aika, jolloin kannetaan hoivavastuuta sekä omista vanhenevista vanhemmista että kasvukipuilevista murrosikäisistä ja työelämässäkin tulisi eteen uusia vastuita, saattaa olla monille kaikkein kuormittavin vaihe, Oulasmaa kertoo. Jos arjesta on tullut velvoitteiden esterata, kannattaa muuttaa elämäänsä, tiivistää Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Salla Toppinen- Tanner. – Hyvässä arjessa on tilaa hengittää, Toppinen-Tanner kuvailee. – Monesti auttaa, kun hieman höllentää tahtia ja keskittyy tekemään vapaa-ajalla niitä asioita, jotka aidosti tuovat iloa. Muistele, millainen olet, kun olet onnellinen ja rento. Missä sielusi lepää? Entä kehosi? Lataudutko metsän uumenissa vai hikisellä tanssitunnilla? Listaa tärkeimmät asiat paperille ja raivaa niille tilaa. Arkirytmin helpottamiseen voi hakea joustoja myös työelämästä. – Ylikuormittuminen tapahtuu, kun

Arjen jongleerausta. Ihminen ylikuormittuu, jos hänellä on päällekkäin monta intensiivistä huomiota vaativaa tehtävää tai roolia, eikä levolle jää riittävästi aikaa.

Näin ruuhkavuosista selviää Kiireisimmätkin vuodet ovat elämistä eivätkä suorittamista varten. Teksti Sari Saaristo Kuvitus Hans Eiskonen

Kymmenen vinkkiä 1. Ole siellä, missä juuri nyt olet. Keskity töissä työasioihin, kotona kotiasioihin. Jos työasioista on vaikea irtautua, kehittele lasten kanssa tekemistä, jossa ajatukset eivät voi harhailla muualla etkä pysty tarttumaan vaivihkaa älypuhelimeen.

-taitojensa mukaan, ei siivoaminen jää vain vanhemmille.

2. Parisuhde voi olla kovilla, jos väsyneet puolisot kohtaavat lähinnä laskujen maksuista ja harrastusvientivuoroista keskustellessaan. Muista pienet eleet. Jätä puolisolle sydämenmuotoinen viesti jääkaapin oveen tai lähetä vaikka pari kaunista sanaa tekstarilla kesken päivän. Pidä yllä hyvän kierrettä.

7. Suoritatko liikaa? Vapaa-ajan ei tarvitse pursuta tekemistä.

3. Ota aikaa hiljaisuudelle ja joutilaisuudelle. Järjestä muu perhe pois kotoa muutamaksi tunniksi ja huokaise. Joskus on tärkeää olla kotona ihan yksin, ilman kummallisempaa tekemistä. 4. Virkisty vaikka pätkittäin. Ehkä jälkikasvun jalkapalloharkkojen ajaksi voisi mennä kuntosalille tai piipahtaa museossa, kirjastossa tai kahvilassa? 5. Jos jokainen perheenjäsen tekee kotitöitä ikätasonsa ja

6. Hyödynnä siirtymiset: Jospa sopisi kaverin kanssa juoksulenkkitreffit suoraan työpäivän päätteeksi? Jos mahdollista, kulje töihin pyörällä tai kävellen, niin saat tuulettaa ajatuksiasi ulkoilmassa.

8. Jos olet jatkuvasti väsynyt ja tyytymätön, pysähdy miettimään, millaista elämää haluat elää. Millaisten arvojen pohjalta arvioit elämääsi? 9. Tunnista hälytysmerkit. Tuntuuko elämän kokonaishallinta kadonneen? Onko töihin lähteminen vastenmielistä? Hämärtyykö ajantaju? Onko päätösten tekeminen vaikeaa? Haluaisitko karata omasta elämästäsi? Jos tilanne ei selviä omin voimin, on tärkeää hakea ulkopuolista apua. 10. Rakasta sitä, mitä sinulla on. Ruuhkavuodet ovat kiireistä, mutta myös elämäntäyteistä aikaa. Kiinnitä huomiota asioihin, jotka ovat hyvin.

Toimittajalta

Kiire liukenee suvantoon

Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu torstaina tammikuun 26. päivänä 2017 kello 18 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22. Kokouksen asialuettelo on nähtävänä 18.1.2017 lukien Helsingin seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluilla sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululla, osoite Kolmas linja 22.

Kylmä ilma hyytää märkää ihoa ja jäätynyt lattia jalkapohjia. Liukastelen lämpimänä höyryävään turkoosiin veteen, jossa puoliso odottaa. Jätkäsaaressa sijaitsevan hotellin 16. kerroksen ulkouima-altaasta näkyvät kaupungin valot: maailmanpyörä Rinkeli, valaistu Tuomiokirkko, Mersun mainoslogo. Katson kotikaupunkiani, mutta olo on kuin turistilla. On harvinaisen ylellisyyden aika, koska äitini hoitaa tänään lapsia. Hän on matkustanut kaukaa keittämään iltapuuroa. Tärkein oivallukseni työn, lasten ja perheen harrastusten täyttämässä arjessa on tämä: tehokkuuden tavoitteena on saada elämään suvantopaikkoja, jolloin voi tehdä juuri sitä mitä huvittaa. Sain suorittamisen poikki viime kesälomalla. Paluu ruuhkavuosiarkeen kuitenkin ahdisti. Siksi kokeilin organisoida kalenterin uudella tavalla niin, että sen keskiössä ovat virkistävät suvannot. Wikipedia määrittää suvannon leveäksi ja syväksi kohdaksi joessa. Siinä vesi liikkuu muuta jokea hitaammin. Onnistuin pakkaamaan omat ja puolison vakituiset iltamenot sekä kuskaustamme vaativat lasten harrastukset maanantaihin ja tiistaihin. Koululainen käy onneksi lähiharrastuksissaan itsenäisesti. Keskiviikkoilta on suvanto. Katsomme läjässä sohvalla leffaa popcornia mutustaen tai pelaamme. Lapset suunnittelevat parituntisen perheillan ohjelmaa innoissaan jo viikkoa etukäteen.

on liikaa intensiivistä huomiota vaativia tehtäviä tai rooleja yhtä aikaa eikä levolle ja palautumiselle jää aikaa, sanoo Salla Toppinen-Tanner. Moni tietää, että pikkulapsivaiheessa on mahdollista olla hoitovapaalla, mutta osittaista työajanlyhennystä voi

”

Muistele, millainen olet, kun olet onnellinen ja rento.”

hakea silloinkin, kun lapsi on koulun ensimmäisellä tai toisella luokalla. Työnantajan kanssa jutellessa voi syntyä myös uudenlaisia käytäntöjä. – Esimerkiksi jakamalla iltapäivän työtunteja osittain iltaan tai viikonloppuihin pääsee töistä lähtemään aiemmin ja näin osallistumaan koulusta palaavien lasten arkeen tukevammin. Joidenkin arkea tällainen järjestely voi

Viikonloppuaamuna paistan teeleipää ja kyselen, mitä kukin tahtoisi tehdä kotitöiden jälkeen. Jokaisen pitäisi saada ainakin yksi toiveensa toteutettua. Olemme rajoittaneet vapaata viikonlopunviettoa aikataulutetulla harrastuksella vain lapsen lyhytaikaisen uimakoulun vuoksi. Sen yhteyteen kun sopii mukavasti aikuisen liikuntahetki tai koko perheen uimaretki. Joskus suvanto on arkiaamu, jolloin satun heräämään varhain. Silloin menen töihin uimahallin kautta. Uimakassi on aina valmiiksi pakattuna.

Kokouksen esityslista ja pöytäkirja ovat luettavissa Internetosoitteessa helsinginseurakunnat.fi/hallinto. Esityslista julkaistaan noin viikkoa ennen kokousta ja pöytäkirja noin viikko kokouksen jälkeen. Helsingissä tammikuun 9. päivänä 2017 Puheenjohtaja

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Jostain on pitänyt tinkiäkin, jotta jäisi aikaa oleiluun. Arkena ei syödä kokkaajan fiiliksen mukaan vaan noudatetaan kuuden viikon kierrolla toimivaa arkiruokalistaa. Siitä on viikonloppuna nopea tarkistaa, mihin ruokiin on ostettava ainekset. Lista on suunniteltu niin, ettei kotona tarjoilla yhtä aikaa samanlaista sapuskaa kuin päiväkodissa ja koulussa. En myöskään uppoudu työmatkoilla someen. Työmatkat ovat joko liikuntaa pyöräillen tai työaikaa, jolloin naputan läppäriäni jo ratikassa.

Koti palvelujen keskellä

Hotelliyön jälkeen ihailen nautinnollisen hitaalla aamiaisella aurinkoista merinäkymää. Tee tuoksuu. Ikkunasta näkyy myös työpaikkani, mutta arjen kiireet tuntuvat etäisiltä. Pihla Tiihonen

pihla.tiihonen@kirkkojakaupunki.fi Miten sinä olet tehnyt arjestasi sujuvampaa? Millaisia suvantopaikkoja kalenterissasi on? Kerro yhteystietojesi kera ja ilmoita samalla, saako oivalluksistasi kertoa muillekin mahdollisessa jatkojutussa.

auttaa huomattavasti ilman viikkotyötuntien vähentämistä, Tanner kertoo. Erityisesti pitkää työmatkaa kulkevat hyötyvät myös säännöllisistä etäpäivistä. Elämä ei ole kilpailu. Itselle ja perheelle kannattaa rakentaa sellainen arki, jossa aidosti viihtyy. – Perheillä on nykyään paljon ulkoapäin tulevia paineita. Valitettavan helposti omaa elämää ja sen laadukkuutta aletaan arvioida miettien, miltä se toisten silmin näyttää, Oulasmaa pohdiskelee. – Haalitaan esimerkiksi liikaa hienolta kuulostavia harrastuksia ja panostetaan hurjia määriä aikaa ja rahaa vaikka sisustukseen ja oikeanlaisiin vaatteisiin. Se ei kuitenkaan tuo pysyvää tyydytystä. – On tärkeää, että voi aidosti sanoa pitävänsä elämästään. ■ Kirjallisuutta: Voimaa arkeen (Työterveyslaitos), Hehkua elämään (Minna Oulasmaa & Mika Pesonen)

ikä oikeuttaa hyvään elämään Ikäihmisellä on oikeus nauttia voimavarojensa mukaisesta, hyvästä ja merkityksellisestä elämästä – joka päivä. Wilhelmiina on yksilöllisyyttä arvostava palvelukoti, jossa voi elää omannäköistä elämää palvelujen keskellä. Meillä on koteja erilaisiin tarpeisiin, itsenäisistä asujista ympärivuorokautista hoitoa tarvitseviin. Tule tutustumaan meihin ja ota halutessasi läheisesi mukaan. Tarjoamme teille käynnillä lounaan.

Lämpimästi tervetuloa!

Soita ja sovi tutustumiskäynti!

puh. 09 473 47

Minna Saranpää / Wilhelmiina

www.wilhelmiina.fi Asumispalvelukeskus Wilhelmiina Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI puh. 09 473 473 | wilhelmiina@wilhelmiina.fi

kaupunki JA ympäristö

Esko Jämsä

Signe Brander HKM

Signe ja Esko osa 6: Töölön tulli

Koko vuosi yhtä juhlaa Tänäkin vuonna jokainen päivä on pyhitetty jollekin teemalle, monet jopa useammalle. Joukkoon mahtuu niin vakavia kuin hilpeitä aiheita ihmisoikeuksista suklaakakkuihin. Teksti Anu Heikkinen Kuvitus Mari Aarnio

iesitkö, että juuri siirryttiin kansainvälisestä palkokasvien vuodesta kansainväliseen kestävän turismin vuoteen? Tai että tänäkin vuonna voi viettää kaksosten päivää (2.2.), maailman munuaispäivää (10.3.) ja sarjakuvakirjojen päivää (25.9.)? Jos juhlapyhien jälkeen paluu arkeen tuntuu ankealta ja vähän tyhjältä, ei hätää. Vuosi on nimittäin täynnä mitä erikoisimpia teemapäiviä, jolloin voi muistaa tärkeitä asioita ja juhlistaa kepeän hauskoja aiheita. Osa teemapäivistä, kuten YK:n nimeämä kansainvälinen naistenpäivä (8.3.), tunnetaan laajasti. Suurimmasta osasta harva on edes kuullut. Esimerkiksi maailman pingviinipäivää vietetään 25.4. ja kansainvälistä kyseenalaistamisen päivää 1.6. – Mitään virallista listaa teemapäivistä ei ole olemassa. Kuka vain voi aloittaa teemapäivän vieton. Päivä alkaa elää omaa elämäänsä, jos ihmiset ovat aktiivisia ja teema kantava. Sikäli teemapäivät muistuttavat kansanperinnettä, sanoo Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko. Kansainvälistymisen myötä teemapäivistä on tullut yhteistä omaisuutta. Niitä omaksutaan maasta toiseen varsinkin sosiaalisen median välityksellä. Viime aikoina monista kuluttamiseen ja ympäristöön liittyvistä teemapäivistä, kuten huhtikuisesta nuukuusviikosta, on tullut suosittuja. Nirkon mukaan Suomessa kansalliset juhlapäivät ovat kansainvälisiä suositumpia. – Poikkeuksiakin on, kuten ystävänpäivä, joka on päässyt kalenteriin saakka. Viime syksynä amerikkalainen musta perjantai tuli meillä rytinällä kauppoihin ja mainontaan.

Suuri osa teemapäivistä on erilaisten järjestöjen alulle panemia. Esimerkiksi YK:lla on noin 120 teemapäivää vuoden aikana. Aiheita on laidasta laitaan: maailman metsäpäivää vietetään 21.3., kansainvälistä jazz-päivää 30.4., maailman pakolaispäivää 20.6. ja maailman vesikauhupäivää 29.10. YK:n jäsenmaat ja järjestöt voivat ehdottaa teemapäivien aiheita, jotka YK:n yleiskokous hyväksyy. YK:lla on myös erityisiä teemaviikkoja, -vuosia ja -vuosikymmeniä. – Vuosittain nimetään muutamia uusia teemapäiviä. Viime aikoina on tullut erityisesti ympäristöön ja rauhaan liittyviä päiviä, kertoo Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko. Teemapäivien tarkoituksena on nostaa ihmisten tietoisuuteen tärkeitä aiheita ja niihin liittyviä

”

Hauskojen teemapäivien tarkoituksena on keventää elämää, mutta myös parodioida virallisia instituutioita.” Arkistotutkija Juha Nirkko

ajankohtaisia ilmiöitä. YK-liitto tuottaa kouluille ja muille toimijoille materiaaleja, joiden avulla teemapäiviä voi viettää. – Kansainvälisesti merkittävimpiä ja tunnetuimpia ovat ihmisoikeuksiin liittyvät teemapäivät.

Kaupungin kasvo

9 LIISA HUIMA

Kaupungin rajalla Tietullit olivat käytössä Helsingissä 1800-luvulla. Muistona niistä vanhan tulliportin portinpylväät seisovat yhä kadun reunassa Mannerheimintie 108:n ja 57:n kohdalla. Helsingin läntinen tulli eli Espoon tulli sijaitsi tässä paikassa, jossa kaupungin raja kulki vuoteen 1906 asti. Portti sai nimen Töölön tulli. Portilla perittiin tienkäyttäjiltä viertotiemaksua, jolla katettiin viertoteiden eli päällystettyjen valtateiden kunnostus- ja ylläpitokuluja. Mannerheimintien nimi oli tuolloin Läntinen Viertotie, ja se jatkui maaseudulle Turun maantienä. 1640-luvulta aina 1820-luvun alkuun läntinen tulliportti sijaitsi nykyisessä ydinkeskustassa, Eteläesplanadin ja Fabianinkadun kulmassa. Kaupungin kasvaessa portti siirrettiin Mannerheimintielle Aleksanterinkadun ja myöhemmin Arkadiankadun kohdalle, ja viimein 1900-luvun alussa tälle paikalle. Nimi Töölön tulli tai Tullinpuomi elää alueen paikannimistössä. EIRA SERKKOLA

Tietenkin myös YK:n päivä 24.10. on tärkeä, Laukko sanoo. MONET KEPEÄMMÄT teemapäivät ovat amerikkalaista perua. On mansikkajäätelön päivää (15.1.) ja maailman baarimikkopäivää (24.2.). Oma päivänsä on myös sukkahousuille (15.5.), neulansilmäkameroille (24.5.) ja geokätköilylle (18.8.). Suomalaisen saunan päivää juhlitaan kesäkuun toisena lauantaina. Viime vuosina myös Suomessa on herkuteltu Ruotsin malliin korvapuustipäivänä 5.10. – Hauskoja teemapäiviä on sadoittain. Niiden tarkoituksena on keventää elämää, mutta myös parodioida virallisia instituutioita, Juha Nirkko sanoo. Joidenkin hauskoilta kuulostavien teemojen taustalla on vakavampi tarkoitus. YK:n nimeämä kansainvälinen onnellisuuden päivä 20.3. pyrkii keskittämään huomion siihen, kuinka tärkeää onnellisuus on ihmisten hyvinvoinnille ja kansainväliselle kehitykselle. Maailman käymäläpäivä 19.11. puolestaan muistuttaa siitä, että jopa 2,5 miljardia ihmistä elää ilman käymälää ja tuhannet lapset kuolevat ripulitauteihin päivittäin. KALENTERI SAATTAISI täyttyä liiaksi, jos vuoden aikana rientäisi juhlistamaan, huomioimaan ja tiedostamaan jokaista teemapäivää. Viikossakin olisi jo tekemistä. Esimerkiksi tammi–helmikuun vaihteessa vietettävän uskontojen ja katsomusten yhteisymmärryksen viikon voi aloittaa voisarvipäivällä 30.1. Croissantille kannattaa pyytää toista uskontoa edustava naapuri tai kaveri. Tiistaina 31.1. on täysin luvallista halata ekonomia. Autovakuutuksen päivänä 1.2. on hyvä tarkistaa, onko lasku maksettu. Torstaina 2.2. pääsee jälleen herkkujen pariin, sillä silloin on ohukaispäivä. Perjantaina 3.2. vietetään Psoriasisliiton Valon päivää. Toki silloin saa keskittyä myös iloitsemaan valon lisääntymisestä. Lauantaina 4.2. voi vakavoitua maailman syöpäpäivän äärelle, mutta halutessaan myös viettää kiitä postinjakajaa -päivää. Sunnuntaina 5.2. voi luoda katsauksen seuraavan teemaviikon säähän, sillä silloin vietetään paitsi Runebergin päivää, myös meteorologien päivää. Tietoa YK:n nimeämistä teemapäivistä löytyy osoitteesta www.unric.org/fi/ykn-tapahtumakalenteri. Muista teemapäivistä kerrotaan osoitteessa www.webcal.fi.

Harri Vartiainen ajaa yhdistelmäperävaunua Postin palveluksessa. Päivävuorossa saa lastaillessa vähän liikuntaa.

Rekkamies repii menemään HARRI VARTIAINEN, 36, ajaa rekkaa. on miehiä ja naisia, Vartiainen tuuKaikkea maan ja taivaan väliltä on tul- maa. lut kuljetettua. Nyt kun on päivävuoSalaattia, leipää, iso termospulroviikko, hän hakee nupin – rekan lollinen kahvia. Harri Vartiaisella vetoauton – Veturitieltä Postin termi- on yleensä eväät autossa. Silloin on naalista ja lähtee hakemaan kärryä helppo pitää taukoa ennen kuin ajoSeutulasta. Sitten Lahteen huoneka- piirturi hälyttää. Pisin sallittu ajoaika yhtä kyytiä on 4,5 tuntia. luja hakemaan. Korkealta nupin – Jos on huoltoasekopista, jousitetulta mien varassa, rasvaiset istuimelta, näkee kaikenranskanperunat kertyvät helposti vyötärölle. laista. Vartiaista pelottaa Moni ajattelee, että erilaisten turvavarusteirahtarit ovat 150-kiloiden lisääntyminen. sia mörssäreitä, mutta – Ihmiset eivät enää Viihdyn kotona lasten keskity itse ajamiseen. kanssa tössöstellessä. nykyään jätkät on jo aika Jotkut jopa lukevat lehsutjakoita. teä tai harjaavat hamAlkuvuosina VartiOlisi hyvä, jos virkavaltaa paita ratissa. Näen usein näkyisi enemmän teillä. Se ainenkin kävi huoltsikoilla vetäisemässä estäisi hulluilua. painajaisia, että henkilöauto ajelee rekan alle. makkarapottuja kunnes Jännitystä on muuten- On outoa, että rahtarin työ huomasi, että se rupeaa kin, etenkin talvella. Ylä- ei vedä nuoria, vaikka töitä ”ramasemaan”, lihomion. Ala ukkoutuu. mäessä rekan pitää ajaa sesta puhumattakaan. kovaa päästäkseen ylös, Hän myös kuntoilee mutta jos on liukasta, se säännöllisesti. ei onnistu. Yövuorossa taivalletaan yksin pimeydessä ja höpötellään kol- JO PIKKU-HARRIA kiehtoivat isot legojen kanssa nappikuulokkeilla. Var- koneet. Setä ajoi kalja- ja limurekkaa tiainen myös kuuntelee radiota; uusia ja otti poikaa mukaansa. Reissujen kohokohtana oli rekan huminassa kanavia löytyy jatkuvasti. – Aamuyön tunnit kolmesta kuu- nautittu limukkapullo. teen ovat raskaita. Kun päivä valkeKun nuori mies muutti Pyhännältä nee, jaksaisi taas vaikka kuinka, mutta Helsinkiin, hän ajoi ensin bussia. Se silloin on mentävä nukkumaan. Ryt- oli ahdistavaa. min kääntäminen joka viikko vie hel– Bussikuski on sylkykuppi. Aikaposti kaksi päivää. taulut ovat karmeat eivätkä asiakkaat Onnekseen Vartiainen on saanut muuta tee kuin valittavat. Rekassa ei olla kaksi kertaa puoli vuotta isyyslo- kukaan hengitä niskaan, revit vaan malla. Se piristi. Vaimo on sairaanhoi- menemään. Parasta on, että hallitsee taja, ja kaksi vuorotyöläistä sumplaa isoa konetta. Pihoilla saapi peruutella, vuoroja. Kun toisella on vapaapäivä, sekin on oma taiteenlajinsa. lapset eivät mene tarhaan. – Kesällä tämä on maailman parasta – Ava, 4, on prinsessatyttö ja Alex, hommaa! Kaikki Suomen tiet ovat 2, kova automies. Niin se vaan on kauniita. mennyt. Ja mikäs siinä, jos elämässä KATRI SIMONEN

P.S.

10 a

kaupunkikulttuuri

Lea Mustalahti hauskuttaa pilliklubikertomuksellaan Kallion kirjastoon kokoontunutta Kahvitauko Kalliossa -ryhmää, johon joulukuussa osallistuivat Liisa Kallioinen (vas.) ja Niilo-poika, Eine Latva- Käyrä ja Outi Väänänen.

Jengillä pulppuaa juttua Kallion jengiksi kutsuttu porukka kokoontuu kerran kuussa Kallion kirjastoon keskustelemaan menneistä ajoista ja alueella tapahtuneista muutoksista. Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen

irjaston kokoontumistilaan on katettu kahvit ja pikkuleivät. Paikalle ilmaantuvat sisarukset Eine Latva-Käyrä ja Outi Väänänen, jotka ovat osallistuneet nelisen vuotta sitten perustettuun Kahvitauko Kalliossa -keskusteluryhmään lähes alusta lähtien. – Ensimmäisissä tapaamisissa muisteltiin paljon lapsuuden ja nuoruuden aikoja Kalliossa. Nykyään puhutaan enemmän ajankohtaisista asioista, kertoo Latva-Käyrä. Hän asuu edelleen tutuilla kulmilla Kalliossa, mutta Väänänen on ollut jo pitkään espoolainen. – Käyn mielelläni systerin luona kylässä, mutta en haluaisi enää asua täällä, kun tästä alueesta on tullut niin kalliskin, Väänänen toteaa. Paikalle on saapunut lisää ihmisiä, miehiä ja naisia. Nuorimpaan ikäpolveen kuuluvat Liisa Kallioinen ja hänen Niilo-poikansa. Kallioinen on asunut Kalliossa kymmenen vuotta, joten hänen lapsensa on paljasjalkainen kalliolainen. – Näin tästä mainoksen Facebookissa. Käyn kirjastossa usein muutenkin ja päätin tulla katsomaan, mitä ryhmässä tapahtuu. Kallion jengissä alkaa juttu pulputa välittömästi. Nykyisiä ja entisiä kalliolaisia puhuttaa alueella yhä valitseva rento ja suvaitsevainen ilmapiiri. Esimerkiksi Ylellä oli äskettäin kuvauksia Torkkelinmäellä, mutta asukkaat ottivat ne rauhallisesti.

Kukaan ei napissut, kuten saattaisi tapahtua jossain muussa kaupungin osassa. Joku muistelee, miten paljon lähikulmilla oli jo 1940- ja 50-luvuilla palveluja, oli maito-, liha- ja kemikaalikauppoja, suutari, hattuliike ja kuppiloita. Taloissa oli puulämmitys ja yhteiset pesutuvat, ja pyykit vietiin ulos kuivumaan. Ihmetystä herätti niin sanottu sähkötalo, jossa oli oikein hissi ja sähköhellat. Kallion lapset harrastivat urheilua ja leikkivät erilaisia pihaleikkejä. – Itse tykkäsin pelata futista kundien kanssa. Kerran broidini sai houkuteltua minut, pikkusysterinsä, kokeilemaan pilliklubin polttamista. Sen jälkeen en olekaan tupakoinut, hauskuttaa jengiläisiä Espoossa nykyisin asuva Lea Mustalahti. Kiinnostavaa on tietää, että kalliolaisvanhemmat vaativat lapsiaan puhumaan stadin slangin kehdossa kirjakieltä. He eivät saaneet käyttää slangia, kuten Hesa-sanaa. Kahvitauko Kalliossa -ryhmää isännöi erikoiskirjastovirkailija Janne Palander. Hän kertoo toisinaan keskustelijoille kirjaston tapahtumista, mutta muuten tapaamiset ovat vapaamuotoisia. Ryhmään voi liittyä kuka tahansa itsensä kalliolaiseksi tunteva. – Ryhmä sai alkunsa vuonna 2012 Kallion kirjaston satavuotissyntymäpäivillä, jolloin järjestimme muisteluiltapäivän. Jatkoimme tapaamisia, kun ne tuntuivat herättävän kiinnostusta. Parhaimmillaan pöydän ääressä on is-

Välittämistä. Kallion kirjastosta löytyy kori, johon voi jättää kirjeen esimerkiksi yksinäiselle tai yksinhuoltajalle.

tunut kahvittelemassa parikymmentä henkeä, Palander selvittää. Kallion kirjastossa kokoontuu monia muitakin ryhmiä, joista osa on suljettuja. Tänä vuonna aloittaa kaksi avointa lukupiiriä, joista toinen keskittyy Suomen historiaan ja toinen kaunokirjallisuuden klassikoihin. Kirjastossa kokoontuu myös Novellikoukku-ryhmä, jossa voi tehdä käsitöitä ja kuunnella tarinoita. – Päiväkino-Vamos tarjoaa elokuvia iäkkäämmälle väelle, ja tarkoituksena on samalla ehkäistä vanhusten yksinäisyyttä. Pienten vauvojen vanhemmat taas voivat katsoa elokuvia Babykinossa. Kirjastossa pidetään myös lapsille satutunteja, Palander kertoo. Jotkut kritisoivat sitä, että kirjasto järjestää erityyppistä toimintaa eikä keskity pelkästään ydintehtäväänsä,

kirjojen lainaamiseen. Palander kuitenkin kannattaa nykyistä linjaa. – Kirjastot tekevät näin monella tavalla hyvää alueen asukkaille. Esimerkiksi Kalliossa käy ihmisiä eri puolilta Helsinkiä, koska oman alueen kirjasto ei tarjoa tarpeeksi palveluja. Kallion kirjaston yhdestä nurkkauksesta löytyy myös pieni punottu kori, jossa lukee Kirje tuntemattomalle. Koriin voi halutessaan jättää kirjeen vaikkapa yksinäiselle tai yksinhuoltajalle. Se, joka ensimmäisenä löytää kirjeen ja kokee sen osoitetun hänelle, voi lukea sen ja viedä kotiinsa. ■ Kahvitauko Kalliossa tiistaisin 14.2., 14.3., 11.4 ja 9.5. klo 15–16.30 Kallion kirjaston kaupunkitoimistossa, Viides linja 11, 1. kerros. Lisätietoa kirjastoista ja niiden palveluista: www.helmet.fi/tapahtumat

Ihmiset JA ELÄMÄ

Uusi elämä alkaa Miltä tuntuu saada ensimmäinen vauva, menettää puoliso, vaihtaa maata? Elämänmuutos on tilaisuus nähdä itsensä toisin. tekstit Anu Heikkinen, Marjo Kytöharju, Nina Riutta ja Pihla Tiihonen Kuvat Sirpa Päivinen

örkeän hedelmällinen hetki. Näin kuvailee Mielenterveyden keskusliiton toiminnan johtaja Olavi Sydänmaanlakka suurta elä mänmuutosta, kuten vanhemmaksi tule mista, leskeksi jäämistä tai uuteen maahan muut tamista. Kun elämä menee uusiksi, ihmisen täytyy muut taa rutiinejaan. Toistoista syntynyt perusturvalli suus järkkyy, mutta Sydänmaanlakan mielestä muu toksessa on makunsa. – Muutokseen liittyvässä kriisissä tulee mieti tyksi, mihin olen menossa ja mikä tekee minut arvokkaaksi. Minäkuva muuttuu. Sydänmaanlakan mielestä elämän tarkoitus on vuorovaikutuksessa. Kun läheisiä katoaa ympäriltä, ihminen menettää samalla peilit, joista on katsonut itseään. Näin käy niin kauas muuttavalle, puolison menettävälle kuin töistä vanhempainvapaalle siir tyvällekin. – Leskeksi jäänyt anoppini kiteytti, että tämä on kolmas elämä. On ollut aika ennen parisuhdetta ja sitten perhejakso puolison ja lasten kanssa ja nyt tämä uusi vaihe.

Yksinäisyyden uralle joutuminen on Olavi Sydänmaanlakan mielestä elämänmuutoksessa isoin riski. – Esimerkiksi lapsiperheiden yhteys samassa tilanteessa oleviin on tosi tärkeää. Kasvattaminen on keveämpää porukassa. Olen vieläkin läheinen monien lasteni pikkulapsiajan naapureiden kanssa, koska heidän kanssaan jaettiin niin paljon arkea. Miten uusiin ihmisiin sitten tutustuisi? Sydän maanlakka mainitsee yhdessä liikkumisen yhtenä luontevana tapana päästä juttusille. Hyvä fyysinen kunto edesauttaa mielenterveyttäkin. – Minulle tupakanpoltto oli pitkään luonteva keino päästä yhteyteen toisten kanssa. Se oli sosiaa lisuuden harrastamista, mutta sai keuhkot niin heik koon kuntoon, että on ollut pakko etsiä uusia tapoja. Jos yhteyttä muihin ei elämänmuutoksen kes kellä löydy, Sydänmaanlakka suosittelee ammatti apua. – Ammattiapu varmistaa, että on peilipintaa tar kastella elämänsä liikahduksia. Kaikista muutoksista kyllä selviää, kunhan on ihmisiä, joiden kanssa elää niitä läpi.

”

Kaikista muutoksista selviää, kunhan on ihmisiä, joiden kanssa elää niitä läpi.”

Olavi Sydänmaanlakka

Annamari Jääskeläistä tukivat surussa muun muassa käsipallojoukkueen pelikaverit.

Vauva tuli taloon

ullessaan Kätilöopistolta kotiin Korsoon Anni Seppälä, 31, ajatteli, että jos hänen lapsensa nukkuu, ehkä hänkin saa nukutuksi. Kotona ei ole naapurin vauva vieressä huutamassa. Anni ja hänen miehensä Samuel Seppälä olivat jo pitkään haaveilleet perheestä. Anni on ammatiltaan fysioterapeutti. Työorientoitunut nainen oli tottunut siihen, että pitää olla tehokas ja onnistuva. Alkuraskauden aikana mieli muuttui. – Olin töistä stressaantunut ja minulle alkoi tulla varhaisia supistuksia. Silloin tajusin, että duuni on vain duunia. Elämässä on vähän tärkeämpiäkin juttuja. Senni-vauva oli syntyessään pienikokoinen. – Sairaalasta kotiin päästyäni olin tissit piukeina ja mietin, mistä minä tiedän, syökö vauva tarpeeksi. Tavallaan olin varma lapsen kanssa, mutta samalla epävarma. Hyvin meillä silti on mennyt. Senni on ihan itse halunnut syödä kolmen tunnin välein. Heti syntymän jälkeen vauvan kanssa ei saanut mennä ulos. Anni Seppälä oli tottunut liikkumaan, tekemään ja menemään. – Senni oli viikon vanha, kun minusta tuntui, että seinät kaatuvat päälle. Kävinkin kiertämässä Ankkalammen muutamia kertoja, ja Senni jäi isin kanssa kotiin. Kävelin myös rappusia edestakaisin ja sain pientä hikeä päälle. Olin, että vau! Seppälä kertoo. Tammikuun alussa Senni täytti viisi kuukautta. Anni Seppälä odottaa jo malttamattomana, että tyttö kasvaisi ja he voisivat lähteä vaikka Hop Loppiin riehumaan. Seppälästä tuntuu, että nykyisin hän on aina vähän väsynyt. Mitään ylimääräistä ei jaksa, ellei ole pakko. Jos on monta huonosti nukuttua yötä takana, on pinna kireällä, eikä silloin jaksa vauvan itkua samalla tavalla kuin pirteänä. – Kun Senni herää vain kaksi tai kolme kertaa

yöllä, olen päivällä kuin supernainen ja voisin tehdä ihan mitä vaan! Olen levännyt ja tarmokas. Vauvan tullessa taloon parisuhteen tutut kuviot muuttuvat. Seppälän mielestä heidän perheessään on nykyisin erilaisia kivoja hetkiä. – Mieheni Samu ilmaisee enemmän sitä, että tykkää. Hän tulee usein luo ja sanoo, että olen ihana äiti tai ihana vaimo. Ei hän aiemmin ole ollut ensimmäisenä sanomassa sellaisia. Ehkä hän sanoo niin huomatessaan, että olen vähän loppu, Seppälä sanoo ja nauraa heleästi.

Avoinna uudelle rakkaudelle

annelmäkeläinen Annamari Jääskeläinen tapasi kesällä 2009 elämänsä miehen, Jannen. Kahden urheilullisen nuoren seurustelu sujui auvoisasti, kunnes Jannella parikymppisenä todettu aivosyöpä uusiutui. Alkoi taistelu, joka päättyi kaksi vuotta myöhemmin saattohoitoa antavaan Terhokotiin. – Olimme menneet jouluna kihloihin, ja hääpäiväkin oli jo sovittu seuraavalle syyskuulle. Sinne Jannen voimat eivät olisi riittäneet, mutta määrätietoisina ihmisinä päätimme, että naimisiin menemme. Intiimi hääjuhla vietettiin Terhokodissa. Janne kuoli viikko sen jälkeen, Jääskeläinen kertoo. Hän jäi vuonna 2013 leskeksi 29-vuotiaana. Kesä meni kuin sumussa. Palattuaan syksyllä töihin hän pystyi tsemppaamaan marraskuulle asti ennen kuin romahti täydellisesti. Työssä käyminen otti voimille myös työpaikan vaikeiden henkilösuhteiden vuoksi, joten Jääskeläinen jäi sieltä opintovapaalle. Hän ryhtyi viimeistelemään keskenjääneitä kieltenopintojaan ja kiersi samalla Eurooppaa. – En tiedä, miten olisin selvinnyt ilman vanhempieni ja ystävieni tukea. Tärkeitä olivat myös joukkuekaverit, sillä pelatessa saattoi hetkeksi unohtaa kaiken, sanoo 16 vuotta SM-tasolla käsipalloa pelannut Jääskeläinen.

”

Tajusin, että duuni on vain duunia. Elämässä on vähän tärkeämpiäkin juttuja.”

Anni Seppälä

Jääskeläinen hakeutui myös Nuoret lesket -yhdistyksen vertaistukiryhmään, jossa hän sai tukea muilta leskiltä. Nykyään hän toimii yhden vertaistukiryhmän vetäjänä. Sporttinen nainen huokuu nyt tarmoa. Annamari Jääskeläinen kuitenkin toteaa, että vielä viime keväänä suru sai hänet uudestaan valtaansa. Häntä kaihersi sekin, ettei pari ehtinyt hankkia lapsia. – Järjellä ajatellen tilanne olisi saattanut olla vielä raskaampi, jos olisi ollut pieniä lapsia. Nyt olen kuitenkin voinut opiskella ja matkustaa mielin määrin. Erityisen hyvää ja uutta avaavaa aikaa Jääskeläiselle oli kesä 2015, jolloin hän oli opintojensa lomassa töissä urheilukaupassa Hampurissa. Kun asui ja työskenteli uudessa ympäristössä, alkoi irtautua suurimmasta surusta. Jääskeläinen päätti myös toteuttaa vuosia kyteneen unelmansa opettajan ammatista, ja viime keväänä hän valmistui saksan ja ruotsin opettajaksi. Elämä tuntuu hymyilevän muutenkin, sillä Jääskeläinen kertoo nyt deittailevansa ja olevansa avoin uudelle rakkaudelle. – Janne toivoi ennen kuolemaansa, että löydän jonain päivänä jonkun elämääni. Nyt toivon sitä jo itsekin. Osaan myös ajatella, että jotain hyvää voi vielä tapahtua. Välillä sitä on ollut vaikea uskoa. – Toisaalta olen äärettömän kiitollinen siitä, että sain tuntea monta vuotta käsittämätöntä yhteyttä niin hienon ja hyväsydämisen ihmisen kanssa.

Kolme vuotta Suomessa asunut Vladimir Ignatenko nauttii luonnosta.

”

Käyn mielelläni kävelyllä. Se rauhoittaa, ja siitä on apua myös tieteellisessä työssä.” Vladimir Ignatenko

Pietarissa ja pääsi viimeisenä opiskeluvuotenaan vaihto-opiskelijaksi Aalto-yliopistoon. Nyt hän asuu vaimonsa kanssa Kilossa, tekee väitöskirjaa ja työskentelee Otaniemessä avaruusteknologian startup-yrityksessä, joka kehittää mikrosatelliitteja hyödyntävää palvelua.

Anni Seppälä sai esikoisensa viitisen kuukautta sitten Kätilöopistolla.

”

Olen kiitollinen, että sain tuntea käsittämätöntä yhteyttä niin hienon ihmisen kanssa.” Annamari Jääskeläinen

Miljoonakaupungista metsien maahan

un muuttaa yli viiden miljoonan asukkaan Pietarista noin 270 000 asukkaan Espooseen, elämänrytmi muuttuu väistämättä rauhallisemmaksi. Kolmen vuoden aikana venäläinen Vladimir Ignatenko on huomannut, että levollisessa ympäristössä oma mielikin rauhoittuu. – Olen alkanut nähdä enemmän yksityiskohtia ympärilläni sen sijaan, että vain kiiruhtaisin eteenpäin, hän kertoo. Ignatenko on kotoisin Venäjän Kaukoidästä, läheltä Kiinan rajaa. Hän opiskeli sähkötekniikkaa

Suomi oli Vladimir Ignatenkolle tuttu muutamilta lomamatkoilta. Opiskelijaelämään oli hänestä helppo solahtaa. Myös työpaikan löytyminen auttoi sopeutumisessa. – Pidän suomalaisesta yhteiskunnasta ja siitä, että kaikki toimii. Ihmiset noudattavat sääntöjä jopa liikenteessä. Vapaa-aikaa on enemmän, kun kaikki on lähellä. Hankalinta on ollut tutustua suomalaisiin, sillä Ignatenkon työyhteisö ja ystäväpiiri ovat kansainvälisiä. Venäläisiä asuu pääkaupunkiseudulla paljon, joten kotoisaa juttuseuraa löytyy helposti. Suomalaisiin hän on tutustunut muun muassa Olarin seurakunnassa, jossa hänen vaimonsa oli harjoittelussa. – Edelleen tunnen, että minun ja suomalaisten välillä on jokin henkinen muuri. Ihmiset pitävät vieraisiin pientä etäisyyttä. Ehdottomasti parasta elämänmuutoksessa on Vladimir Ignatenkon mielestä se, että luonto on kaikkialla Suomessa niin lähellä. Hän uskoo, että on hyväksi sekä opiskelulle että työlle, että voi mennä välillä metsään pohdiskelemaan asioita. – Käyn mielelläni kävelyllä. Se rauhoittaa, ja siitä on apua myös tieteellisessä työssä ja uusien ideoiden kehittelyssä. Näillä näkymin Suomi pysyy pariskunnan kotimaana pitkään, sillä yrityksen työ on vasta alussa. – Kaipaan tietysti ystäviäni ja VIDEO VERKOSSA perhettäni Pietarissa. Onneksi sinne on nopea junayhteys. ■

Tommi Laitio aloittaa Kirkko ja kaupunki -lehden kolumnistina.

Yhteistä ihmisyyttä etsimässä Tommi Laition mielestä meillä pitäisi olla laajemmalti kosketusta toisten ihmisten elämään. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

ommi Laitio, 39, valittiin joulukuussa Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaaajan toimialajohtajaksi. Viimeiset neljä vuotta hän on johtanut Helsingin nuorisotyötä. Sen lisäksi hänen vastuulleen kuuluvat kulttuuripalvelut, Taidemuseo, kirjasto, kaupunginorkesteri ja liikuntapalvelut. – Johtamallani sektorilla on tietyssä mielessä kysymys kaikesta hauskasta, mutta koen, että työni on vapauden edistämistä. Ihmiset ovat vapaita kokemaan uusia asioita, solmimaan uusia suhteita ja sivistämään itseään. Laitio toivoo, että hän pystyisi omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että olisimme vähän toiveikkaampia tulevasta, koska toiveikkaat ihmiset tekevät viisaampia valintoja. Jos olemme peloissamme, palaamme siihen, miten minulle käy. Silloin helposti aliarvioidaan muiden ihmisten halua hyvään ja yhteiseen hyvään. – Tehdään oletuksia, että en minä ainakaan jousta omista eduistani, koska eivät muutkaan varmaan jousta. Siitä tulee kierre, jossa todistelemme toisillemme, kuinka itsekkäitä yksilöitä olemme. NYKYIHMISET HALUAVAT Tommi Laition mielestä olla yksilöitä ja kuulua ryhmään samaan aikaan. Ryhmässä

muiden kanssa koetaan jotain, huolehditaan toisista, ollaan turvassa ja hyödyksi muille. – Itsenä tunnistetuksi tulemisen puoli on, että halutaan itse päättää omasta identiteetistä. Niin, ettei kukaan ulkopuolelta määrittele ketään esimerkiksi homoseksuaaliksi, mustaihoiseksi, heteromieheksi tai vammaiseksi. On oikeus itse päättää, kuka on. Halu olla samaan aikaan yksilö ja kuulua ryhmään korostuu nykyään, koska mahdollisuuksien määrä on suurempi kuin aikaisemmin. Muutos on tapahtunut monikulttuurisuuden, seksuaalisen vapautumisen, koulutustason ja matkustamisen tuloksena. – Odotuksemme ovat monimutkaisempia kuin ennen. Olemme haluttomia toimimaan yhteisöissä, jotka eivät ota huomioon sitä, että meillä on erilaisia toiveita, tarpeita, kykyjä ja rajoitteita kuin muilla. Harva haluaa joukon jatkoksi, Laitio sanoo. SUOMEN TULEVAISUUTEEN luottavaisesti suhtautuvien nuorten määrä on laskenut viime vuosina. Tommi Laitio on tavannut paljon nuoria, jotka eivät ole päässeet opiskelemaan eivätkä töihin. Nämä nuoret miettivät, mihin heitä tarvitaan, mikä on se oma paikka tässä maailmassa. – Kyllä meistä jokainen aikuinen

voi tämän vuoksi vähän peiliin katsoa. Minkälaista maailmankuvaa luomme puheillamme? Siirrämmekö omat pelkomme seuraavalle sukupolvelle? Samaan aikaan maailma ja tieto ovat heille avoinna, ja suomalaiset nuoret ovat terveempiä ja taitavampia kuin koskaan. Laitiosta on tärkeää, että tässä ajassa puhutaan siitä, mikä on oikein ja väärin, eikä vain siitä, mikä on järkevää ja fiksua.

”

ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ PUHUTAAN SIITÄ, MIKÄ ON OIKEIN JA VÄÄRIN, EIKÄ VAIN SIITÄ, MIKÄ ON JÄRKEVÄÄ JA FIKSUA.”

– Nuorille keskeisiä arvoja ovat aitous, rehellisyys ja kiltteys. Sen takia esimerkiksi videobloggareita katsotaan, koska nuoret kokevat heidän puhuvan suoraan omasta elämästään. TOMMI LAITIO lainaa talousnobelisti Amartya Seniä sanoessaan, että yhteiskunnassa pitäisi olla tavoitteena, että ihmisellä on mahdollisuus elää sellaista elämää, jota hänellä on syytä arvostaa.

– Tämä tarkoittaa, että emme vain kysy ihmiseltä, mitä hän haluaa, vaan turvaamme oikeuden rikkaisiin ja monipuolisiin kokemuksiin. Niiden, koulutuksen ja turvallisten ihmissuhteiden avulla hän voi todella päättää, mikä hänelle on hyväksi. Laition mielestä yhteiskuntamme toimii tällä hetkellä aika monessa kohdassa niin, että mitä heikompi tilanne ihmisellä on, sitä vähemmän hänellä on valinnanvapautta. – Ihminen päätyy häkkiin. Eikä häkissä oleva eläin toimi kovin fiksusti. Vapaus ei Laitiolle tarkoita oleskeluyhteiskuntaa, vaan mahdollisuutta kokea olevansa arvokas ja pystyvänsä käyttämään taitojaan yhteisönsä hyväksi. Siitä syntyy merkityksellisyyden tunne. Yhteiskunta voisi olla parempi paikka, jos kaikilla olisi vähän laajemmalti kosketusta toisten ihmisten elämään. – Kaupunki ja seurakunnat pystyvät vaikuttamaan siihen, että meille syntyy turvallisia tapoja nähdä toisenlaisten ihmisten elämään ja tunnistaa niissä yhteistä ihmisyyttä. Nähdä esimerkiksi mielenterveysongelmiin sisälle tai vaikka kirjallisuuden kautta ymmärtää, mitä on olla lestadiolainen tai millaista on ylittää Välimeri kumiveneellä, Laitio selittää.

Kolumni

Tämä ei ole 1970-luku

TOMMI LAITIO Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

2017 EI OLE 1972 EIKÄ KANNELMÄKI OLE TAPIOLA.

NUORTEN JA AIKUISTEN vuorovaikutus menee helposti solmuun. Kun aikuinen pyytää nuorisoporukkaa tekemään tilaa kaupan sisäänkäynnillä, nuorista tuntuu, että missään ei saa olla. Kun setä tai täti ajattelee osoittavansa kiinnostusta kysymällä koulusta, nuoresta tuntuu, että taas luodaan paineita. Kun nuori haluaisi nukkua pitkään raskaan kouluviikon jälkeen, vanhemmasta tuntuu, että nuorta ei kiinnosta perheen yhteinen aika. Kun poliitikko ajattelee luovansa yhteyttä tapaamiinsa nuoriin kertomalla omista lapsistaan, nuorista tuntuu, että heitä vähätellään ja heille lässytetään. SUURELLE OSALLE aikuisista tulee selkäytimestä vuorovaikutuksen tapa, jossa nuoren ajatuksia ja tekoja verrataan omaan nuoruuteen. Olemmehan kaikki joskus olleet nuoria. Sosiologi Richard Sennett kutsuu tätä sympatiaksi. Sympatia on vertailua ja samaistumista. Aikuinen tarjoaa olkapäätä ja peiliä viestittämällä: ”Tiedän, miltä sinusta tuntuu.” Valitettavasti hyvää tarkoittava sympatia toimii nuorten kanssa heikosti. Nuori ajattelee, että 2017 ei ole 1972 eikä Kannelmäki ole Tapiola. Että ei tuo ole sama asia. Että en ole lapsesi, vaan ihan

toinen ihminen. Että minulle ei tule parempi olo, jos sinunkin lastasi on kiusattu. Että rasismi on eri asia kuin yleinen rähinä. Nuori ajattelee, että tässä piti olla kyse minusta eikä sinusta. Harvoin nuori sanoo tuntemuksensa ääneen, siirtää vain huomionsa muualle. NUORTEN KANSSA toimii paremmin empatia. Sennettin mukaan empatiassa oma kokemus laitetaan sivuun ja keskitytään ymmärtämään toisen tarinat ja toiveet tarkasti. Omastaan voi kertoa vasta, kun on saanut toiselta hyväksynnän, että on ymmärtänyt häntä oikein. Empatia on paljon vaikeampaa kuin sympatia. Sympatia tuottaa nopeammin mielihyvää, koska se aktivoi oman egon keskittymällä siihen, miltä minusta tuntuu. Empatiassa astutaan itsen ulkopuolelle ja tunnustetaan, ettei tiedetä vastauksia valmiiksi. Siksi pitää kuunnella ja kysyä. Arvonanto toisen elämän erityisyydelle ja tietoinen, kysymyksillä osoitettava tietämättömyys kantavat kuitenkin sukupolvien välillä paljon pidemmälle kuin samaistuminen ja vanhojen muistelu. Nuori tarvitsee aikuiselta väyliä ja valoa, ei vastauksia.

LEHTIKUVA / REUTERS

350 miljoonaa kristittyä vainon kohteena Pohjois-Korea, Somalia, Afganistan, Pakistan ja Sudan ovat 50 maan listan kärki. TEKSTI PAULI JUUSELA

ansainvälinen Open Doors -järjestö julkaisi 12.1. raporttinsa kristittyjen kohtaamasta vainosta maailmassa. Järjestön mukaan kristityt ovat maailman vainotuin uskonnollinen ryhmä. World Watch List -raportin mukaan viime vuonna yli 350 miljoonaa kristittyä joutui uskonvainon kohteeksi. Viisi merkittävintä vainoihin vaikuttanutta trendiä viime vuonna olivat uskonnollisen nationalismin nousu Aasiassa, Aasian hallitusten epävakaus, radikaalin islamin eteneminen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Lähi-idässä käynnissä oleva kamppailu ääri-islamilaisten järjestöjen ja autoritaaristen hallitusten välillä sekä puhdas uskonnollisiin syihin perustuva vaino. ERITYISEN VAKAVA-ASTEISTA vainoa kokee Open Doors -järjestön mukaan 215 miljoonaa ihmistä. Järjestön kan-

sainvälisen työn johtajan Wybo Nicolain mukaan rajanveto syrjinnän, vainon ja suvaitsemattomuuden välillä on vaikeaa, ja siksi järjestö käyttää termiä vaino. – Paikallinen kenttäjohtajamme kävi intialaisessa kylässä, jossa enemmistö on hinduja. Hän tapasi naisen, jolla oli 12-vuotias lapsi. Äiti oli kääntynyt kristityksi muutama vuosi sitten. Naapurit nauroivat hänelle ja kiusasivat, kunnes eräänä päivänä naapurin rouva kehotti 16-vuotiasta poikaansa antamaan kristityille opetuksen. Poika raiskasi äitinsä yllyttämänä tytön, koska tämä on kristitty. Tällaista tapahtuu monessa maassa, Nicolai kertoo. Open Doorsin listan viiden kärkimaan joukossa on neljä islamilaista maata eli Somalia, Afganistan, Pakistan ja Sudan. Uhkana ovat erityisesti ääri-islamilaiset järjestöt, mutta myös paikallinen yhteisö. Jopa sukulaiset voivat olla vaaraksi, etenkin jos muslimi on kääntynyt kristityksi ja tämä

Pakistanilaiskristityt surevat kirkossa. Pääsiäissunnuntaina viime vuonna kymmenet kristityt kuolivat talibanin tekemässä pommi-iskussa Lahoressa.

paljastuu. Pakistanissa maan jumalanpilkkalakeja on käytetty kristittyjä vastaan. Listan pahin maa on kuitenkin Pohjois-Korea, kauhutilaston ykkönen jo kuudettatoista vuotta peräkkäin. Kommunistinen diktatuuri pitää kristittyjä vihamielisenä luokkana, ja vaino on totaalista. OPEN DOORSIN listalla on monia sellaisia maista, joihin niin Suomesta kuin muualta Euroopasta palautetaan

turvapaikanhakijoita. Tämä voi olla kristityksi kääntyneelle hyvin vaarallista. Suomen ekumeeninen neuvosto otti viime viikolla tiukasti kantaa tilanteeseen Ulkoministeriölle osoittamassaan lausunnossa, joka koski YK:n ihmisoikeusneuvoston määräaikaistarkastelua. Lausunnon mukaan monet käännytyspäätökset ja uskontoperäistä vainoa koskevat asiantuntemattomat puhuttelumenettelyt rikkovat ihmisoikeuksia.

Mahtavia lukuhetkiä

Sinulle!

6 kk 2 x 29,90 € yht. 59,80 € (norm. 119,60 €)

6 kk 2 x 28,85 € yht. 57,70 € (norm. 115,40 €)

-50% + 2 KK LEHDET KAUPANPÄÄLLE!

Sinulle, jolle hyvinvointi ja terveys ovat lähellä sydäntä. 12 kk 2 x 32,90 € yht. 65,80 € (norm. 131,60 €)

Elämäniloa, inspiraatiota ja lukunautintoja aikuiseen makuun. 12 kk 2 x 28,90 € yht. 57,80 € €) (norm. 115,60 €

Tilaa jo tänään!

TARJOUS VOIMASSA VAIN 19.2.2017 ASTI.

Muhkea ja monipuolinen lukupaketti viihdyttää joka viikko. 6 kk 2 x 36,15 € yht. 72,30 € (norm. 144,60 €)

Asiantuntevat artikkelit, analyysit ja tuoreimmat tiedot tiedonjanoiselle joka viikko. 6 kk 2 x 42 € yht. 84 € (norm. 168,00 €)

Enemmän kuin autolehti. Hyötytietoa, testejä, uutuuksia ja innovaatioita. 6 kk 2 x 29,75 € yht. 59,50 € (norm. 119,00 €)

L E I K K A A K ATKO V I I VA A PI TK I N

NOPEIMMIN TILAAT NETISSÄ:

tarjous.otavamedia.fi/ huippuetu tai soita asiakaspalveluun

09 156 665

ma-pe klo 8–17

KYLLÄ KIITOS!

LEHTI KUIN LEHTI

Tilaan rastilla merkitsemäni lehden PUOLEEN HINTAAN. Saan 2 kk:n lehdet kaupanpäälle tilausjaksoni jatkoksi. Anna 6 kk Kotiliesi 6 kk Kotilääkäri 12 kk Viva 12 kk Seura 6 kk Suomen Kuvalehti 6 kk Tekniikan Maailma 6 kk

TILAAJA Sukunimi

-50% + 2 KK LEHDET KAUPANPÄÄLLE!

POSTIMAKSU MAKSETTU

Etunimi

Lähiosoite Postinumero

294/17

Postitoimipaikka

Tarjous voimassa vain 19.2.2017 asti. Tilaus alkaa seuraavan mahdollisen kuukauden alusta ja jatkuu edullisena kestotilauksena kulloinkin voimassaolevaan tilaushintaan. Tilaajalla on oikeus peruuttaa tilaus 14 pv kuluttua ensimmäisen lehden vastaanottamisesta (KSL 6. luku). Kestotilauksen voi irtisanoa kuluvan laskutusjakson loppuun ilmoittamalla siitä kuukautta ennen uuden jakson alkua asiakaspalveluun, palveluautomaattiin tai verkkoon. Lisätietoja: www.otavamedia.fi/tilausehdot. Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu.

OTAVAMEDIA INFO OM 294/17 Tunnus 5018953 00003 VASTAUSLÄHETYS

Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti.

Aitoja tarinoita ja ideoiden runsautta koti-ihmiselle.

Suomen luetuin naisten viikkolehti.

LEHTI KUIN LEHTI

IHMISET JA ELÄMÄ

Kuka? Piia Viitanen, 30, on Viitasen Piia -folkyhtyeen solisti ja lauluntekijä. Työskentelee sosiaaliohjaajana Kinaporin palvelukeskuksessa. Perheeseen kuuluvat Piian lisäksi mies, kissa ja koira.

Missä? Luonnossa. Lappia rakastan, ja sinne pitää päästä tasaisin väliajoin. Siellä teen rauhassa pieniä retkiä ja nautin maisemista suorittamatta mitään.

Motto? Miksi pelkäisin, kyllä huominen taas antaa valonsa. (Laulusta Miksi pelkäisin)

”On aina ihanaa nähdä musiikin voima”, lauluntekijä Piia Viitanen sanoo.

Laulut tuovat pimeästä valoon Piia Viitaselle musiikki on tapa käsitellä asioita, joiden käsitteleminen on mahdotonta. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

htenä aamuna heräsin, oli harmaaksi muuttunut maa. Huokaili metsät ja huokaili haat, oli käynyt tuulemaan.” Sodan ja ympäristötuhon tuulet puhaltavat hetkittäin vaikuttavina Viitasen Piia -folkrockyhtyeen tuoreella Laulumaa-levyllä. Erityisesti Rukous rauhasta -laulu tavoittaa nykyihmisen apokalyptisen epävarmuuden. Laulujen tunnemaisema on kuitenkin merkillisen lohdullinen. Kun Piia Viitanen teki Laulumaan lauluja vuoden 2015 elokuussa, hän asui punamullan värisessä puutalossa porvoolaisessa Kulloon maalaiskylässä. Hän keräsi aamupalan ainekset omasta puutarhasta ja lähimetsästä ennen kuin istui pihalle kirjoittamaan. Paratiisimaista idylliä varjosti läheinen moottoritie. Toisella puolella horisontissa kohosivat Kilpilahden voimalan piiput. Öisin piipuista loimuavien tulenlieskojen punahehkuinen kajo toi mieleen Mordorin, Taru sormusten herrasta -kirjojen pahuuden linnakkeen. Puutarhan rauhaa saartoi myös ahdistava maailmanpolitiikan uutisvirta. Otsikot lauloivat Suomeen saapuneesta pakolaisaallosta. – Rukous rauhasta -laululle antoi sysäyksen uutiskuva rannalle huuhtoutuneesta pikkupojasta, Viitanen sanoo. PIIA VIITASELLE Laulumaa on musiikin ylistys, joka nousee kiitollisuudesta elämää kohtaan. Viitanen työskentelee sosiaaliohjaajana Kinaporin palvelukeskuksessa Sörnäisissä. – Tuttu laulu voi herättää muistisairaan vanhuksen unesta niin, että hän tuntuu saavan hetken tunnetasolla kiinni elämästä. Vaikka sanat ovat poissa, muistisairas saattaa muistaa lau-

lun En etsi valtaa, loistoa kaikki säkeistöt alusta loppuun. Joitakin vuosia sitten Viitanen ajatteli, ettei musiikki ole yhtä tärkeää kuin päivittäinen työ ihmisten kanssa. – Sitten ymmärsin musiikin merkityksen oman elämäni kautta, hän sanoo. Vuonna 2013 Viitanen joutui sairauslomalle työssä uupumisen ja masennuksen vuoksi. Voimien loppuminen oli monen asian summa. Sosiaaliohjaajan opintojaan viimeistellyt Viitanen teki työharjoittelun lastensuojelussa. Työssä oli haastavia tilanteita. Voimia kuluttivat myös yksikön resurssipula ja henkilökohtaiset asiat. – Jouduin pohtimaan, mihin haluan käyttää elämäni, Viitanen sanoo.

HARJAANTUNUT KORVA tavoittaa Viitasen Piian sanoituksista paljon raamatullisia kielikuvia. Viitasen mukaan kyse on kielestä, johon hän kasvoi. – Käytän kristillisiä ilmaisuja, vaikka puhun asioista, jotka eivät suoranaisesti liity uskoon. En tiedä, miten muuten esimerkiksi sotaa voisi kuvata.

LAPSUUTEEN MAHTUI paljon hyvää, mutta äidin sairastamisen tuoma huoli tuli osaksi Piia Viitasen elämää. Pelko äidin menettämisestä vaikutti osaltaan niin, että hän otti sisarusparvessa selviytyjän roolin. – Rakensin ympärilleni kuoren, joka viestitti, että minä pärjään. Liian reippaita tyttöjä yhdistää usein tietty näkymättömyys, Viitanen sanoo. Toipumisen aikana hän etsi sopivaa tapaa ajatusten purkamiseen. Löytyi laulujen tekeminen. Musiikki antoi väsyneelle pärjääjälle mahdollisuuden olla heikko ja tarvitseva. Aluksi Viitanen kirjoitti vain itselleen, mutta vähitellen laulut kasvoivat yhteiseksi asiaksi. Kolmen levyn jälkeen Viitanen on uuden polven kotimaisten lauluntekijöiden kärkeä. – Musiikki on auttanut minua tulemaan näkyväksi. Se on uupumisen lisäksi yksi parhaista asioista, joita minulle on tapahtunut.

Viitasen lapsuudenkodissa luterilainen kirkko ja hengellisyys tulivat tutuiksi. Äiti piti kylän lapsille pyhäkoulua ja Piia kävi seurakunnan leireillä. Kodin levyhyllyssä äidin gospellevyt ja isän jazzlevyt olivat sulassa sovussa. Gospel tuli vastaan myös helluntaiseurakuntaan kuuluvien ystävien kautta. Helluntainuorten tapahtumista jäi hyviä muistoja, mutta Viitanen ei kokenut karismaattisuutta omakseen. Viitanen on pohtinut myös aikuisena suhdettaan hengellisyyteen ja kodin perintöön. – Täällä Suomessa hengellisten kysymysten pohtiminen ääneen on ehkä edelleen tabu, mutta minulle ne ovat aihe muiden joukossa. Tätä nykyä usko on Viitaselle enemmän hiljaista ihmettelyä kuin jotain, mitä osaisi kuvata tarkasti. – Luulen, että Jumala on jotain paljon suurempaa, kuin millaiseksi me ihmiset tulemme hänet typistäneeksi.

”

LIIAN REIPPAITA TYTTÖJÄ YHDISTÄÄ USEIN TIETTY NÄKYMÄTTÖMYYS.”

KULTTUURI JA MEDIA

Mitä on intuitio – uskoa, tietoa vai oivallusta? Ilo avaa tien intuitioon. Omaa intuitiotaan voi myös kehittää, jos haluaa siitä hyötyä. Teksti Outi Reinola kuvitus Hans Eiskonen

okainen on kuullut johdatuksesta. Moni on sen kokenutkin, joko ulkoisesti tai sisäisesti. Se voi olla hetki, jolloin ehdoton varmuus täyttää mielen ja rauha valtaa sydämen: juuri näin tämä asia on, tämä valinta on oikea! Tätä sisäisen tietämisen kokemusta nimitetään eri kulttuureissa eri tavalla. Usein siihen liittyy jumalallinen elementti, kokemus yhteydestä suuremman kanssa. – Intuitiossa on kyse tietämisen tavasta, jota olemme tottuneet pitämään epätavallisena, sanoo tutkija, taiteen tohtori Asta Raami. – Intuitiivinen päätöksenteko on ylivertaista silloin, kun ratkaisu pitää löytää nopeasti. Samoin silloin, jos tietoa on liikaa tai liian vähän. Raami on tehnyt intuitiosta ensin väitöskirjan Aalto-yliopiston median laitokselle, ja sitten kirjan Älykäs intuitio. Hänen mukaansa intuitio on kokonaisvaltaista ymmärtämistä, jossa kaikki näkökulmat avautuvat yhtä aikaa. Se on nimenomaan kykyä

ylittää itsen rajat. Joillekuille kokemus voi olla yhteyttä suurempaan todellisuuteen. Raami painottaa, että intuitiivisen tiedon luotettavuutta on arvioitava tarkkaan, jotta sen voi erottaa kuvitelmista ja harhaluuloista. Siksi intuition lukutaitoa kannattaa kehittää.

Tai ehkä vatsassa tuntuu, tai tulee tietynlaisia kylmiä väreitä. Joillekuille intuitio näyttäytyy kuvina tai näkyinä, Raami kertoo. – Tämä pohjautuu ehkä enemmän tunteisiin, mielleyhtymiin ja lapsena opittuihin asioihin kuin kehittyneeseen intuitioon.

Asta Raami on opiskellut kasvatustiedettä, graafista suunnittelua, digitaalista mediaa ja taiteita. Intuition juurille hän päätyi tutkiessaan luovaa ongelmanratkaisuprosessia. Samalla hän perehtyi mielensisäiseen tiedonkäsittelyyn eli kognitiivisiin prosesseihin, joiden avulla intuitiivista tietämistä voidaan selittää ainakin osittain. Raami jaottelee intuition arjen intuitioon, asiantuntijuuteen pohjaavaan intuitioon ja poikkeukselliseen tietämiseen liittyvään intuitioon. Tavalliselle tallaajalle tutuin on arjen intuitio: yhtäkkiä tuntee luissaan, miten asiat ovat. – Luotettavaan intuitioon saattaa liittyä kehollisia tuntemuksia esimerkiksi sydämessä.

Asiantuntijan intuitio on toinen intuition ilmenemistapa. Se on vuosien kuluessa kerääntynyttä ei-sanallista tietoa, jonka äärimuotoja edustavat keksijät ja radikaalit visionäärit. Useat Nobel-tutkijoiden tapaukset osoittavat, että asiantuntijatiedon lisäksi tarvitaan poikkeuksellinen oivallus. – Ehkä nämä lahjakkaat ihmiset havaitsevat muita paremmin heikkoja signaaleja tai tavoittavat oman hiljaisen tietonsa, Asta Raami miettii. Suurimmaksi osaksi asiantuntijan intuitio pohjautuu asiantuntijan omaan tietovarantoon ja hänen kokemuksiinsa sekä havaintoihinsa ympäristöstä. Tästä huolimatta oivallus voi tuntua pulpahtavan mieleen kuin tyhjästä. – Intuitiivisessa oivaltamisessa ei-tietoinen

Arviot

9 gIRON-fILMI OY

”

Intuition pahin vinouttaja on pelko.”

uskomuksiaan. Vasta sitten voidaan puhua älykkäästä intuitiosta.

mieli yhdistää asioita uudella, luovalla tavalla, Raami sanoo. Mielenkiintoisin ja kenties kiistellyin intuition ilmenemistapa on suora tietäminen. Tällöin ihminen saattaa jopa ”tietää ennalta” asioita. – Vaikka emme vielä osaa tieteellisesti selittää, miten ihmiskeho osaa aavistaa tapahtumia tai vaistota asioita, tätä tapahtuu ja sitä tutkitaan, Asta Raami kertoo. Suora tietäminen on ilmiönä kiistelty. Karismaattisissa piireissä kristityt kokevat saavansa profetioita tai ilmestyksiä suoraan Pyhältä Hengeltä. Skeptisempi henkilö taas toteaa, että kyseessä on mielenterveyden häiriö. – Intuition pahin vinouttaja on pelko, Raami sanoo. Hänen mukaansa pelko vie ihmisiä erillisyyteen, koska se ruokkii uhkakuvia. Pelko nousee tavallisesti mielen tai ympäristön tasolta – Pelon vastakohta on rakkaus. Rakkaus kutsuu yhteyteen. Älykkääseen intuitioon liittyy tavallisesti juuri yhteyden tunne, koska itsen rajat ylittyvät. Raami muistuttaa, että me teemme tulkinnat kokemuksistamme aiemmin oppimiemme selitysmallien pohjalta. Harva ihminen osaa kyseenalaistaa omaa ajatteluaan tai tarkkailla mielensä toimintatapoja. – Irrationaalinen, maaginen ajattelu on jopa vaarallista. Se voi johtaa sinisilmäisyyteen ja hyväuskoisuuteen, Raami toteaa. – Intuition ymmärtämisessäkin on kyse tietoiseksi kasvamisesta. Olennaista on osata erottaa intuitio peloista, toiveajattelusta ja satunnaisista päähänpistoista. Se vaatii oman mielen tarkkailua ja rohkeutta kyseenalaistaa aiempia

Sisäisen äänensä kuunteleminen on taito, jota voi harjoittaa. Mieltään voi havainnoida pohtimalla, mistä ajatukset kulloinkin tulevat. Onko lausujana sisäinen kriitikko? Mitä tunnen, kun todella hiljennyn? Älykäs intuition kokeminen ei aina kuitenkaan vaadi yksinoloa ja hiljaisuutta. Toisinaan toisten ihmisten seura on paras virittäjä sisäiseen oivallukseen. Oleellista on seuran laatu – tai tarkemmin sanottuna seuran synnyttämien tunteiden laatu. Vain hyväksyvässä seurassa voi viisaus virrata ja syntyä aito yhteyden kokemus. Asta Raamin mukaan yhteinen ilo avaa intuitiota. – Kiitollisuus on yksi parhaista tavoista löytää yhteinen harmonia. Siksi vanhoilla traditioilla, kuten yhteisellä kiitosrukouksella, voi olla suuri vaikutus, Raami toteaa. Hän seuraa aktiivisesti tieteen kehitystä. Aivotutkimuksen lisäksi intuitiota ja yhteyden kokemista valottaa sydäntutkimuksesta saatava tieto. Sydämen sykevaihtelusta voidaan mitata, milloin keho palautuu ja mielikin rauhoittuu. Tästä sydänkoherenssiksi kutsutusta ilmiöstä on kyse silloin, kun toisten kanssa yhdessä hiljentyessään tai kiittäessään huomaa oman olonsa muuttavan. Tunteetkin tarttuvat, koska me tavallaan tahdistamme toinen toistamme. – On todettu, että esimerkiksi sydämen sykkeeseen liittyvän sähkömagneettisen kentän voi mitata ihmisestä useamman metrin etäisyydeltä. Tunnetilamme vaikuttaa tähän kenttään. Ehkä intuitiiviset ihmiset osaavat muita paremmin huomioida tällaista tietoa. Kiitollisuuden merkityksen moni onkin oivaltanut. Kiitollisuus muuttaa mieltä. Kiitollisena kehon ja mielen joustavuus lisääntyy. Tie sisäiseen maailmaan avauLISÄÄ tuu. Ilon lisäksi sieltä voi löyVERKOSSA tyä myös intuition ääni. ■

Mikä meille on pyhää? ELOKUVA Pyhän olemusta pohditaan Markku Leh muskallion, Anastasia Lapsuin ja Johannes Lehmus kallion Pyhä-elokuvassa, joka nähdään 23.1. alkavalla DocPoint-festivaalilla. Pyhää ei ole rajattu pelkästään uskontoon, vaan pyhyydestä kertovat käsityksensä eri uskontokuntiin kuuluvien henkilöiden lisäksi alkuperäiskansojen ja tieteen edustajat. Haastateltavat kokevat pyhyyttä uskonnoissa, ihmisissä, luonnossa – ylipäätään kaikessa elämässä. Verkkaisesti etenevä elokuva antaa katsojalle hetken rauhaa hektisessä maailmassa. Elokuvassa kuvataan luontoa: järviä, kallioita ja viljapeltoja, samoin kuin ihmisten arkisia touhuja. Pyhyyttä voi siis kokea myös arjessa. Markku Lehmuskallio ja Anastasia Lapsui ovat saaneet tunnustusta alkuperäiskansoja kuvaavista dokumenteistaan. Pyhä toimiikin parhaiten kertoessaan, miten ihmisiä ovat liikuttaneet samantyyppiset kokemukset ikiajoista lähtien. Tämä tulee esille esimerkiksi hiidenkiukaassa, kalliomaalauksissa ja alkuperäiskansojen elämänmuodossa. Markku Lehmuskallion, Anastasia Lapsuin ja Johannes Lehmuskallion Pyhä to 26.1. kello 20 Savoy-teatterissa ja pe 27.1. kello 17 Andorrassa. Lisätiedot: docpoint.info

Malla Hukkanen, Sputnik Oy

Kouluttaessaan ihmisiä luovuuden ja intuition kehittämisessä Asta Raami joutuu aloittamaan poisoppimisesta. – Ihminen itse on oman tietämisensä suurin rajoittaja. Teemme itse joistakin asioista mahdottomia, koska uskomme ne mahdottomiksi, hän toteaa. Vaikeinta ihmiselle onkin luopuminen omista, rajoittavista uskomuksistaan. Tuo luopuminen vie tuntemattomaan ja synnyttää pelkoa. Siksi on helpompaa pitäytyä kiinni tutuissa ajattelumalleissa. Emme havaitse sellaista, mitä emme halua tai edes osaa nähdä. Arkinen esimerkki tästä ovat vanhemmat, jotka eivät havaitse murrosikäisen ongelmia, koska eivät ehdi havaita näkemäänsä. Tai puoliso, joka ei havaitse toisen uskottomuutta, koska ei kestä tietää totuutta. Myös fundamentalistinen uskonnollisuus voi olla suuri rajoite uusille oivalluksille, koska omat ennakkokäsitykset sanelevat, miten asiat pitää tulkita. – Ja jos aina vetoaa auktoriteetteihin, sivuuttaa omat kokemuksensa. Omat havainto- ja ajattelukyvyt kapeutuvat, Raami jatkaa. Mutta vaatii suurta nöyryyttä myöntää, että on ahdasmielinen. Kaikkihan haluavat olla avaramielisiä. Ja kuitenkin meidän kaikkien havaintokyky on jollain tavoin rajoittunutta.

Hiidenkiuas on pyhä paikka.

Wikström (kesk.) ja Khaled henkilökun nan ympäröimänä.

Tuttua Kaurismäkeä ELOKUVA Aki Kaurismäen uutta elokuvaa on odotettu, sillä hänen edellisestä pitkästä elokuvastaan, Le Havresta, on kulunut jo kuusi vuotta. Toivon tuolla puolen lunastaa odotukset hienosti. Elokuvan päähenkilöt ovat syyrialainen pakolainen Khaled (Sherwan Haji) ja kauppamatkustajana toimiva Wikström (Sakari Kuosmanen). Miesten tiet yhtyvät, kun Wikström hankkii pokerista voittamillaan rahoilla ravintolan ja löytää Khaledin majailemasta sen roskisten vierestä. Vähäpuheinen mutta hyväsydäminen Wikström palkkaa vaille turvapaikkaa jääneen Khaledin pimeästi töihin Kultainen tuoppi -ravintolaansa. Toivon tuolla puolen maalaa esiin maailman, jossa ihminen on varsinkin heikoille jäädessään toivottoman yksin. Khaled joutuu kohtaamaan nurjaa kohtelua, mutta toisaalta hän saa apua kadonneen Miriam-sisarensa (Niroz Haji) etsimiseen. Elokuvan vahvaksi teemaksi nouseekin lähimmäisenrakkaus, se, miten erilaiset ihmiset voivat kohdata ja välittää toisistaan. Elokuvassa nähdään tuttu kaurismäkeläinen maailma, jossa nostalgiset elementit yhdistyvät moderniin maailmaan pakolaiskriiseineen. Vakavasta teemasta huolimatta leffassa on useita humoristisia kohtauksia, esimerkkinä Wikströmin ja hänen työntekijöidensä (Ilkka Koivula, Janne Hyytiäinen ja Nuppu Koivu) edesottamukset kulahtaneessa ravintolassa. Aki Kaurismäen Toivon tuolla puolen elokuvateattereissa 3.2.

Marjo Kytöharju

Kirkon kaunistukset osa 1: Kannelmäen kirkko

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta Timo Saarinen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitustila on varattava viimeistään lehden ilmestymistä edeltävän viikon maanantaina.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet ja jakelu Päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella. Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@ kirkkojakaupunki.fi, puh: 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Kannelmäen kirkon lasimaalaus Esko Jämsä

Maalaus värjää morsiamen Kannelmäen kirkon värimaailma muuttuu pitkin päivää, kun Hilkka Toivolan seinänlevyinen lasimaalaus ja valo tekevät yhteistyötään. Teksti Laura Pörsti Kuva Esko Jämsä

Talvisin korostuvat harmaat sävyt, kauniina kesäpäivänä vihreät. Keltaisessa kohdassa alttaripöydän takana joku on nähnyt Trabantin penkinkin. Kannelmäen kirkon värileikistä on kiittäminen alttaritaulua, taidemaalari Hilkka Toivolan (1909–2002) lasimaalausta Elämänpuu. 111 ruudusta koostuva lyijylasiteos oli valmistuessaan Suomen suurin ikkunataideteos. Kun valo osuu lasiin, maalaus heittää värinsä kirkon betonilattiaan. – Aika makealta näyttää, kun mor-

Fingerpori

sian kävelee valkoisissaan teoksen värjäämää kirkon käytävää, vinkkaa pääsuntio Juha Lepistö. Vuonna 1968 valmistunut, Martti ja Marjatta Jaatisen suunnittelema Kannelmäen kirkko muistuttaa betonista telttaa. Toivolan teos löytyi alttaritauluksi Helsingin seurakuntien kuvaamataidetoimikunnan vuonna 1969 järjestämän lasimaalauskilpailun kautta – tosin Kannelmäen kirkkoneuvosto huolehti aluksi, ettei se ollut tarpeeksi julistava.

Abstrakti maalaus julkistettiin vuonna 1972, ja se todella jättää tulkinnan katsojan vastuulle. Teoksen sisällöstä kysytään pääsuntio Lepistöltä silloin tällöin. – Olisi kiva tietää, mitä taiteilija on ajatellut, teos kun muuttuu jatkuvasti valon mukaan, hän toteaa. Kannelmäen kirkkoherra Sakari Enrold näkee maalauksessa Neitsyt Marian Jeesus-lapsi sylissään. – Kun kaupungissa oli vielä fasaaneja, ne saattoivat kulkea alttarin takaa ja heijastua maalaukseen. Taannoin alttaritaulun poikki kulki mies kaljatölkin kanssa, hän naurahtaa. Voisi siis sanoa, että Toivolan teoksesta elämä paistaa läpi. Pimeällä säällä maalaus on täysin musta, ja tarvitaan keinovaloa sen hienouksien paljastamiseksi.

USKO JA TOIVO

B Irja Askolan päivä alkaa venyttelyllä kotikappelissa.

Piispa ja runoilija Irja Askola vihittiin papiksi vuonna 1988. Hän on työskennellyt muun muassa Euroopan kirkkojen konferenssissa, Diakonia-ammattikorkeakoulussa ja Espoon hiippakunnan tuomiokapitulissa. Vuonna 2010 hänet valittiin Helsingin hiippakunnan piispaksi. Hän jää eläkkeelle marraskuun alussa. Askola on myös runoilija. ”Kirkon kuva on ruohikolla istuva piknik-seurue, jossa eri-ikäiset ja erilaiset ihmiset istuvat keskenään jakamassa kipujaan ja unelmiaan”, hän kirjoittaa uusimmassa kirjassaan Pöytä katettu kaikille.

Joka-aamuinen suvanto Irja Askola on huomannut, että Jumalalle ei voi esittää mitään. Teksti Kaisa Halonen kuva Sirpa Päivinen

uuden jälkeen aamulla piispa Irja Askola hipsii yöpaitasillaan ja villasukat jalassa virka-asuntonsa kotikappeliin. Ensin hän venyttelee. Sitten hän istahtaa lempipaikalleen. Siitä näkee sekä alttaripöydän että ikkunasta avautuvan kaupunkimaiseman, joka vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Pöydällä oleva ikoni kuvaa enkelin ilmestymistä Neitsyt Marialle. Se, kuten monet muutkin esineet kappelissa, liittää Askolan osaksi suurempaa kertomusta. Kappelin sohva ja tuolit ovat peräisin Helsingin ensimmäiseltä piispalta Martti Simojoelta. Askola ajattelee mielellään, että piispatar Aune Simojoki ehkä on ne aikoinaan valinnut. Seinillä on ikoneita, jotka Askola on saanut lahjaksi ystäviltään, ja hänen sisarentyttärensä maalaus. On lasten pii-

Jeesus herättää uskon

Kappelin esineet kantavat muistoja ja puhuvat silloinkin, kun hänellä itsellään ei ole sanoja, kun hän on väsynyt tai ahdistunut. Ne ovat myös tapa torjua yksinäisyyttä. Aamu rukouksessaan Askola muistaa erityisesti ihmisiä, jotka hän tapaa tulevan päivän aikana. Hän pyytää viisautta kohtaamisiin. Niin tehdessään hän luottaa siihen, että Jumala on tässäkin alkavassa päivässä läsnä. Ikonien lempeä Maria ja totinen Kristus muistuttavat Askolalle, että kristittynä hänen pitäisi kulkea tietä, jota viitoittavat armo ja oikeudenmukaisuus. Rukous on siis myös itsetutkiskelua, jossa omat teot ja valinnat punnitaan. Kaikki, mitä silloin nousee näkyviin, ei ole

On aikoja, jolloin työmurheet painavat ja yöuni jää vähiin. Hiljentyminen aamulla tuntuu silloin hankalalta, mutta entistäkin tärkeämmältä. Vaikka Askola ei oikein usko kikkoihin tai keinoihin rukouksen apuna, hän on huomannut, että keskittyminen hengitykseen auttaa rauhoittumaan. Joskus auttaa myös se, että turvautuu jonkun toisen sanoihin. Rakkaimpia hänelle ovat Anna-Maija Raittilan kirjat. Ja silloinkin, kun mikään ei rauhoita, Jumala ymmärtää. Jumalan luokse voi mennä sellaisena kuin on eikä rukouksesta tarvitse tehdä suoritusta. Askola on aamuvirkku ja iltauninen, joten aamurukous sopii hänen vuorokausirytmiinsä. Piispavuosina hänen joka-aamuinen hiljentymisrutiininsa on vahvistunut. 64-vuotiaan hengellisessä elämässä on ehtinyt olla monenlaisia vaiheita, mutta Jumala, jonka seuraan Askola aamuisin istahtaa, tuntuu samalta kuin hänen lapsuudessaankin: Jumala on armollinen ja jotenkin hauska ja ymmärtää ihmisen kipuja ja murheita. Siis aika samanlainen kuin pyhäkoulun tädit silloin vuosikymmeniä sitten Askolan lapsuudessa olivat. ■

Thinkstock

Taivaan tähden

22.1.

rustuksia ja pienessä naulakossa ristiriipuksia ja rukousnauhoja.

kaunista. Mutta Jumalalle ei voi esittää mitään. Siksi rukous on suvantohetki.

Peesaaja Hullua se on, Jumalaan uskominen. Siksi olen siitä lakannut. Olen alkanut ennemmin luottaa häneen. Silloin hänellä on enemmän t ekijän oikeutta, minä vain peesaan. Uskomisessa rasittavaa on nimittäin juuri se, että ihmisellä on niin suunnaton tarve tehdä sitä itse. Päteäkseen kerrakseen hän on tehnyt uskomisesta niin vaikeaa, että vain harvat voivat sen saavuttaa. Uskossaan hän luulee hallitsevansa sitä, minkä jokainen kokemuksesta tietää arvaamattomaksi. Raamatun evankelistojen mukaan Jeesusta harmitti pessimismi. Useamman kerran hän sai oppilaansa kiinni epäluottamuksesta.

”Jos teillä olisi uskoa himpunkaan verran”, sanoi hän. Ja ”Mitä ihmettä te pelkäätte, vähäuskoiset. Minähän olen tässä.” Yhtä hämmästynyt hän on tänään kaikkialla siellä, missä ihmiset rypistävät kulmiaan tai päästävät sydämensä hakkaamaan huolesta tai pelosta. En voi kurttuotsaisuudellani lisätä ikääni, turvallisuuttani tai rakkaimpieni parempaa elämää minkään vertaa. Vaikka huolehtisin päiväni kuiviin, asiat tapahtuvat niin kuin tapahtuvat. Miksi en siis ennemmin vetäisi keuhkojani täyteen ja levollisesti luottaisi, että asiat järjestyvät.

Koska kaikki kääntyy lopulta hyväksi. Joskus se tapahtuu vihlaisevan äkkikäänteen kautta, joskus hitaan puristuksen jälkeen, joskus

suloisesti kuin lupaavasti rapiseva lahja. Mutta kaikki se on elämää, minun elämääni. Kaisa Raittila

12 B

USKO JA TOIVO

Gurun opissa

Ohjaajana Mestari Eckhart

Kotona Jumalassa -harjoitus

Eckhart syntyi vuonna 1260. Hän oli dominikaaniveli, omintakeinen ajattelija, suvereeni saarnaaja ja suosittu elämäntaidon opettaja. Hän opiskeli ja toimi teologian professorina sekä Kölnin että Pariisin yliopistoissa. Nykyisin hän on yksi maailman tunnetuimpia mystikoita. Viimeisinä elinvuosinaan Eckhart joutui vaikeuksiin kirkollisen valtakoneiston kanssa, koska saarnasi ja kirjoitti paitsi oppineiden käyttämällä latinan kielellä myös tavallisen kansan ymmärtämällä keskiyläsaksan kielellä. Hän kuoli Avignonissa kesken häntä vastaan nostetun tutkintaprosessin vuonna 1328. Eckhartin kirjoituksia on julkaistu suomeksi kokoelmissa Sielun syvyys ja Jumalallisen lohdutuksen kirja.

Kun arki alkaa stressata, sinun ei tarvitse paeta mihinkään. Voit vaihtaa näkökulmaa. Voit pysähtyä ja miettiä, miten Jumala on läsnä tässä ja nyt. Sinun ei missään nimessä pidä ajatella Jumalaa koko ajan, eikä siihen kukaan edes kykene. Palaa kuitenkin päivän mittaan sopivin hetkin tietoisuuteen Jumalasta. Tee näin esimerkiksi, kun lähdet kotoa, lopetat palaverin, juot päiväkahvia, aloitat uuden homman, kävelet kadulla, tapaat jonkun ihmisen, valmistaudut nukkumaan menoon. Lepää pieni hetki siinä tietoisuudessa, että olitpa missä tahansa, olet kotona Jumalassa.

e, jolla on rauha Jumalan kanssa, voi elää rauhassa kaiken keskellä, opettaa Mestari Eckhartiksi kutsuttu dominikaaniveli. Mutta miten sen rauhan voi saavuttaa? Pitääkö Jumalan löytääkseen sulkeutua maailmasta, paeta ihmisiä ja kaikkia elämän houkutuksia ja huolia? Eckhartin vastaus on ei, vaikka hän asettaakin sisäisen riippumattomuuden ihmiselämän ihanteeksi. Hänen mukaansa Jumalan ja rauhan voi löytää arjen keskellä. Siitä löydöstä syntyy myös sisäinen riippumattomuus. Eckhartista sanotaan, että hän oli sekä opin että elämäntaidon mestari. Hän oli arvostettu teologi, mutta kansansuosikiksi hän nousi puhuttelevien saarnojensa ansiosta. Yhdessä kuuluisassa saarnassaan hän käsittelee Jeesuksen ystäviä Marttaa ja Mariaa. Uudessa testamentissa kerrotaan, miten Jeesuksen ollessa

Vaali sisäistä riippumattomuuttasi

muuden matkansa alussa ja tarvitsi oppia elämästä, jossa erilaiset luonteenpiirteet ja usko punnitaan.

Kaikkea voi katsoa toisin, jos oman olemisen perusta on Jumalassa, opettaa Mestari Eckhart. Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

sisarusten luona kylässä Martta piti huolta vieraasta ja Maria istui keskustelemassa tämän kanssa. Ehkä hieman yllättäen Eckhart nostaa Martan esimerkiksi ihmisestä, jolla oli vahva sisäinen riippumattomuus ja rauha. Elämän kokemus oli antanut Martalle viisautta nähdä monien asioiden keskellä olennainen. ”Martta oli saavuttanut kypsän ja vankkumattoman hyveen ja rauhaisan mielen, jota

mitkään asiat eivät häirinneet”, Eckhart sanoo. Martta kyllä eli arjen touhujen ja huolten keskellä, mutta ei niiden valtaamana. Hän oli jo löytänyt sen yhden ja ainoan, mikä oli tarpeen, eli Jumalan. Martta oli huolissaan sisarestaan Mariasta, joka vain istui hyvän olon tuntemuksissaan Jeesuksen jalkojen juuressa. Eckhartin mukaan Maria oli vasta sisäisen riippumatto-

Eckhart oli arjen mystikko. Hänelle elämän perusta oli Jumalassa. Hän opettaa, että meidän ei tulisi etsiä Jumalaa minkään ulkoisen asian tai hyödyn vuoksi, ei minkään palkinnon, ei edes sisäisen keskittymisen tai rauhan, hurmiotilojen tai armon kokemusten takia. Meidän on etsittävä vain häntä itseään. Se tila, missä Jumala vaikuttaa, on jo meissä, Eckhart muistuttaa. Se odottaa sielumme syvimmässä perustassa. Meidän on vain raivattava tilaa sinne. Siitä sisimmän perustasta käsin Eckhart kehottaa meitä tekemään kaiken ja katsomaan kaikkea, minkä keskellä elämme. Hänen mukaansa olennaista on se, että kaikkea voi katsoa elämässä toisin eikä minkään tarvitse häiritä, jos sisin asuu Jumalassa. Siitä syntyy todellinen sisäinen riippumattomuus. ■

Thinkstock

Lehtikuva

Timo Saarinen

3×

irti veroista

Lalli

Donald

Noin 15 000 suomalaista

19.1. vietetään Pyhän Henrikin muistopäivää. Henrik tuli 1100-luvulla käännyttämään suomalaisia kristinuskoon, mutta kohtasi täällä marttyyrikuoleman. Kansanruno Piispa Henrikin surmavirsi kertoo piispan seurueen pyytäneen Lallin talosta ruokaa itselleen ja hevosilleen. Lallin emäntä valehteli jälkeenpäin miehelleen, että vieraat söivät ja joivat maksamatta, jolloin Lalli nousi kapinaan kestitysveroa vastaan kirveen kanssa.

Yhdysvaltain presidentin virkaan 20.1. astuva Donald Trump lupasi vaalikampanjassaan verouudistuksen, jossa yritysverotusta alennetaan roimasti. Silti monelle lienee houkutus hoitaa verotuksensa ”nerokkaasti”. Sellaiseksi bisnesmies Trump on kutsunut omaa verotaktikointiaan, jolla hän ilmeisesti on välttynyt maksamasta valtionveroja 18 vuoden ajan.

Viime vuonna kirkosta erosi noin 47 000 ihmistä. Kirkon tutkimuskeskuksen arvion mukaan joka kolmannella eroajalla ratkaiseva syy on kirkollisvero. Puolet eroajista pitää tärkeimpänä syynä sitä, ettei ole uskonnollinen ihminen tai ettei usko Jumalaan. Kirkosta eroaminen kiihtyy vuoden lopussa juuri verojen välttelyn vuoksi, ja osa verojen takia eronneista palaa tammikuussa kirkon jäseniksi. Kaisa Halonen

MENOT 20.5. – 2 .6.

Länsi-Helsinki

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk

Haagan seurakunta

HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk MUNKKINIEMEN srk

TAPAHTUMIA Tapaamistupa ma 23.1. klo 13–15. Duunauspaja ti 24.1. klo 18. Oma käsityö mukaan. elisabeth.bariskin@evl.fi. Jeesus tieteen valossa -luentosarja to 26.1. klo 18. Temppelin puhdistaminen, Lahtinen. Teematorstai to 26.1. lounas (6 €) klo 12.30, ohjelma n. klo 13. Pyhiinvaellus Santiago de Compostelaan, Honkanen. Reformaation yhteislauluilta ”Tuhansin kielin” su 29.1. klo 16 Laula kaikki maa -kirjasta. Muroma-Nikunen, Mönttinen, Psalmilaulajat. Laudes eli aamurukous ma klo 7.30. Puutarharyhmä ti 31.1. klo 10–15. Sytyketalkoot. Toivon tiistai 31.1. klo 18. Minun tarinani. Puhujana tyttärensä menettänyt lauluntekijä Juha Lahti sekä diakoni Sofia Honkanen. Sanaa, rukousta, musiikkia, yhdessäoloa, pientä tarjoilua. Honkanen, Lahtinen, Mönttinen. Lapsille puuhanurkka. Puhallinsoittajien konsertti ke 1.2. klo 19. Musiikkiopiston opettajien konsertti to 9.2. klo 18.30. Ukulele-ryhmä ke klo 17.30 Tönöllä. Opettajana Martin Gripentrog. Lukukausi 50 €. Ilm. hanna. autio@evl.fi. Kirkkomuskari ti klo 9.15–9.45, 6 kk–1 v. Opettajana hanna.autio@ evl.fi. Lukukausi 50 €. Perhekerhot to klo 9.30–11 Huopalahden kirkko ja pe klo 10–11.30 Orapihlajatie 41. Matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Esikoisvauvojen kerho ti klo 11–12.30 äideille ja alle 8 kk-ikäisille esikoisvauvoille. Ryhmät 24.1.–14.3. ja 4.4.– 23.5. Ilm. aila.pihlajavesi@evl.fi. Tule jakamaan kokemuksia äitiydestä ja vauvaperheen elämästä. Ryhmään mahtuu 10 äitiä vauvansa kanssa. Haagan Psalmilaulajat harjoittelee to klo 18 Olli Mönttisen johdolla, mm. Taizé-lauluja ja gospelia. Lähde-kuoro harjoittelee ma klo 18 Matti Turusen johdolla. matti.turunen.82@gmail.com. Perhemessu klo 10 ja talvirieha laskiaissunnuntaina 5.2. klo 11-14 Huopalahden kirkonmäellä. Myyjäiset, arpajaiset, hernekeittoa, makkaraa. Tönöllä ohjelmaa lapsille. Talvileiri 6.-10.3. Lahden Siikaniemessä. Tied. ja ilm. sanna.laiho@evl.fi. Lisätietoja toiminnasta kevätesitteestä.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14,

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk

JUMALANPALVELUKSET Su klo 10 Huopalahden kirkossa. 22.1. Muroma-Nikunen, Mönttinen. 29.1. Kolari, Autio. Kirkkokahvilla rippikoulu-info.

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12

TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

21.1.

26.1.

7.2.

Sola gratia – Lutherin Hannu Ronimus Teologian tohtori viimeiset kiusaukset, johdattelee Juhani Forsberg luennoi Mikael Kammosen uskonpuhdistuksen neljänä tiistaina kevään musiikkinäytelmä Lutherin vaiheisiin ja reformaation Luther-illoissa elämästä Pitäjänmäen tapahtumiin Huopalahden kirkossa, kirkossa, Turkismiehenkuja Rusan Rastissa, Vespertie 12, 4, klo 18. Lippu 10 e. Tenholantie 6, klo 18. klo 18.30.

p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu kirkossa sunnuntaisin klo 10. Messu ja iltatee Malminkartanon kappelissa su 22.1. klo 18. Aamuehtoollinen ke 25.1. klo 9.15 kirkossa ja sen jälkeen vapaaehtoisten emäntien valmistama aamiainen 1,50 € seurakuntasalissa. Luottamuksen messu ke 1.2. klo 19 kirkossa. Taizé-lauluja, hiljaista mietiskelyä.

TAPAHTUMIA Virrestä voimaa su 22.1. klo 18 kirkossa. Uskon ja armon virsiä reformaation merkkivuonna 2017. Rovasti Heikki Jääskeläinen, Virve Ruokokoski, klarinetti, Anne Myllylä, urut. Tervetuloa laulamaan! Työtupa ti 24.1. klo 15–19 kirkolla kurssihuoneessa. Avoin käsityö- ja askarteluhuone. Kello viiden tee. Jennyn Olohuone to 26.1. klo 12–15 avoin kohtaamispaikka torstaisin Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Tarjoilusta vapaaehtoinen maksu. Diakoni on tavattavissa. Lähetyspiiri ti 31.1. klo 18 kirkolla. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille. Riitta ja Heikki Järvinen kertovat aiheesta Kirkollista elämää Kreikassa. Lauletaan yhdessä to 2.2. klo 10. Avoin yhteislaulutilaisuus seurakuntasalissa. Laulattamassa kanttori Anne Myllylä. Tulisitko Yhteisvastuun lipaskerääjäksi Kauppakeskus Kaareen viikoilla 6 tai 10? Ilmoittaudu Ulla-Maija Tuuralle, p. 09 2340 3843. Kirkkoherranvirasto muuttaa. Uusi osoite on Klaneettitie 6–8 A, 1. krs. Muuton vuoksi virasto on suljettu 19.–20.1.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b. Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET sunnuntaisin messu klo 11 Meilahden kirkossa. Rippikoulusunnuntain messu 29.1. Messussa isosten tehtävään siunaaminen. Riepponen (liturgia ja saarna), Pakkanen (kanttori), mukana Gospel Helsinki -kuoro + bändi.

TAPAHTUMIA Miesten maanantaiseura 23.1. klo 13 Meilahden kirkon seurakuntasalissa, Sisar Mary Vénard on palvellut Herraa Englantilaisen koulun opettajana Meilahdessa 60 vuotta ja viimeiset kymmenen vuotta Hagerin vanhusten kodissa Virossa. Hän kertoo kokemuksistaan tältä ajalta ja antaa neuvoja elämästä Kristuksessa. Ohjelmallinen iltapäivä eläkeläismiehille. Tuomaankirkon kirkkokahvila ti 24.1. klo 13–15. Kahvila alkaa pyöriä viikoittain. Kirkkosalissa mahdollisuus hiljentymiseen. Tiedustelut hilkka.niemisto@evl.fi. Ateriapalvelulounas ke 25.1. klo 11.30–13. Lounas alkaa ruokarukouksella. Vapaaehtoisten valmistamaa ruokaa. Hinta 2 €. Käynti Jalavatie 6 b:n puolelta. Seuraavat kerrat: 15.2., 15.3. ja 12.4. Raamattukahvila to 26.1. klo 18 Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastissa. Aihe: Uskonpuhdistuksen syntyvaiheet – reformaation tärkeimmät tapahtumat. Alustaa kirkkoherra Hannu Ronimus, jonka jälkeen keskustelua. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen.

Nuorten aikuisten ilta to 26.1. klo 18–20 kerhotilassa. Tarjolla ruokaa, kuulumisten vaihtoa ja hengellisiin aiheisiin syventymistä pienryhmähengessä. Tule rohkeasti mukaan! Tiedustelut henri.isokuortti@evl.fi. Talvinen ilta Valpurinpuistossa la 4.2. klo 15–18, järjestäjä: Meilahtiseura, yhteistyössä Meilahden srk.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Su klo 11 Munkkivuoren kirkko. 22.1. Hartikainen, Valtonen. Rippikoulu-info. Su klo 13 Munkkiniemen kirkko. 22.1. Peltohaka Sekä su 29.1. klo 10 Lehtisaaren kappeli, Papinpöydänkuja 4. Hartikainen, Viljamaa.

TAPAHTUMIA Munkkivuori Ikäihmisten jumppa ma 30.1. klo 10. (ei 23.1.) Merimieskirkkopiiri ma 23.1. klo 14. Avoin päiväkerho ke klo 9.30–11.30. Keskiviikkokahvila 25.1. klo 13 keittoateria, Peltohaka. Lapsikuoron harjoitukset to klo 16.30. 90-vuotiaitten keskusteluryhmä pe 27.1. klo 13. Askarteluryhmä ma 30.1. klo 18–20, vetäjänä Marie Turunen. Lasten tarinakirkko ke 1.2. klo 9.30, Mannermaa, Etäniemi, Valtonen. Valo voittaa -tapahtuma 3. –5.2. Munkkivuoren ja Munkkiniemen kirkoilla. Munkkiniemi Avoin päiväkerho ma klo 9.30–11.30

ja to klo 15–16.30. Rukouspalvelu ma klo 16–18. Läsnä on henkilöitä, joka rukoilevat tarvittaessa puolestasi. Olohuone ti klo 13. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan kuulumisia. Ensilapsikerho ke klo 15–16.30 ensimmäisen vauvan saaneille tai häntä odottaville. Kirkkokuoron harjoitukset to klo 18. Rukouspiiri pe klo 18. Seurakunta mukana muutoksessa ke 25.1. klo 18–20 Munkkiniemen kirkossa. Tervetuloa keskustelemaan seurakunnan tulevaisuuden mahdollisuuksista. Mukana Helsingin seurakuntien kiinteistöjohtaja Kai Heinonen, kirkkoherra Leo Glad sekä muita työntekijöitä. Vanhan musiikin iltasoitto ke 1.2. klo 19, L-H musiikkiopisto. Valo voittaa -tapahtuma 3.–5.2. Munkkivuoren ja Munkkiniemen kirkoilla.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ma–ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Ma-ti, to-pe klo 12 Päivärukous. Ti klo 12.30 leivänjako. Su 22.1. klo 10 Messu. Vanne, Antturi (s), Ahola. Su 29.1. klo 10 Messu. Palm, Kekäläinen (s), Heli Kantola, bändi. Pyhäkoulu. Ke 1.2. klo 18 Viikkomessu. Antturi, Ahola. Ke 25.1. klo 18 Vesper. Antturi.

TAPAHTUMIA To 19.1.-16.2. klo 18-19.30 Perheillat kirkolla esikoisvauvakerholaisille ja uusille taapertajille vanhempineen. Torstaisin klo 10 Perhekerho kirkolla, maanantaisin Pajamäessä. Keskiviikkoisin klo 13 Rukouspiiri kirkolla. Perjantaisin klo 12-13.30 Kammari Pajamäessä. Lounas 5€. Su 22.1. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta kirkossa. Seppo Juntunen. Ma 23.1. klo 18.30 Raamattupiiri kirkolla. Luentosarja Lutherista kirkolla: la 21.1. klo 18 Sola gratia - Musiikillinen näytelmä Lutherin elämän vaiheista. Ei suos. alle 12-v.. Liput 10€, ti 24.1. klo 18 Luther ja ihannekristitty, Sini Mikkola, ti 31.1. klo 18 Luther ja vanhurskauttamisoppi, Kai Sadinmaa. Ke 25.1. klo 14 Lähetyspiiri ja ke 1.2. klo 14 Päiväpiiri Pajamäessä. Ke 1.2. klo 18.30 Hanna-rukouspiiri kirkolla. Pe 24.2. klo 14-23 Perheiden lätkämatka Hämeenlinnaan. H. aik. 40€, lapsi 30€. HPK-HIFK matsi, ruokailu, Janne Lahden tapaaminen. Ilm. toimistoon 13.2. mennessä. Esikoisvauvaryhmä äideille ja alle 8 kk esikoisvauvoille alk. ti 28.2. klo 13.30 kirkolla. Ilm. Leila Väisäselle. Ma 6.3.-pe 10.3. Aikuisten talvileiri Lahden Siikaniemessä. H. 140€. Ilm. 17.2. mennessä Kristina Sandbergille.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

12 A

MENOT 20.5. – 2 .6.

Keskusta

KANNELMÄEN srk

Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko. srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/ tuomiokirkko, facebook.com/ helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Ruoholahden kappeli, Selkämerenkuja 1 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa. klo 12 Ruoholahden kappelissa ja Mikael Agricolan kirkossa messu vanhan kaavan mukaan. klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. sunnuntai). klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa. klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkon kryptassa (17.3. saakka) Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Katekismussaarnoissa tutustutaan 10 käskyyn. Tuomiokirkon lauantain iltakirkoissa kuullaan kevään 2017 aikana katekismussaarnoja. Aiheena 21.1. on ”Pyhitä lepopäivä” ja 28.1. ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi”. Saarnoja pitävät Tuomiokirkkoseurakunnan papit. Iltakirkko alkaa klo 18 ja tilaisuudessa on myös ehtoollinen.

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

Tuomiokirkkoseurakunta

PAKILAN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk MEILAHDEN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

23.–29.1.

Reformaation juhlavuosi tuo kirkkoihin paljon kiinnostavaa. Piispoja, poliitikkoja ja pop-tähtiä -keskustelusarjassa 23.–29.1. Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, vierailevat mm. Eero Huovinen, Teemu Sippo, MariAnna Pöntinen, Olli Rehn, Ilkka Kantola, Anna Kontula, Jaakko Heinimäki ja Rakel Liekki.

Virsilaulukoulussa opetellaan uusia virsiä. Vanhan kirkon torstai-illat täyttyvät musiikista, kun kirkolla käynnistyy uusien virsien laulukoulu. Illan aikana kanttori opastaa laulamisen saloihin samalla tutustuen virsikirjan uusiin virsiin. Laulukoulu kokoontuu joka to klo 18. Illan ohjelmassa on myös pieni hartaus. Ikoninäyttely Tuomiokirkon kryptassa Ekumeeninen rukousviikko tuo mukanaan ikoninäyttelyn Tuomiokirkon kryptaan. Kryptassa on nähtävillä ikonimaalausryhmän maalaamia ikoneja 17.–21.1. klo 11–17. Seniorifoorumilla oopperaa ja islamia SenioriFoorumin kevätkausi on alkanut! Ke 25.1. klo 13 oopperalaulaja Taru Valjakka kertoo oopperalaulajan iloista ja murheista ja 1.2. pohditaan islamin haasteita maahanmuuttajatyön asiantuntija, pastori Juhani Pörstin johdolla. SenioriFoorumi alkaa klo 11.30 kahvittelulla Mikael Agricolan kirkon kryptassa.

21.1.

Tuomiokirkkoseurakunnan papit ja muusikot avaavat uskomme perusteita Katekismuksen pohjalta lauantaisin klo 18 Tuomiokirkossa. Kevään aikana pohditaan käskyjä, uskontunnustusta ja Isä meidän rukousta. Iltakirkossa 21.1. Maikki Viljanen-Pihkala puhuu lepopäivän pyhittämisestä.

Tilaisuutta isännöivät Ensio Klemi ja Matti T. Amnell. Tule kasvamaan, viihtymään ja saamaan uusia ystäviä. Järjestetään yhteistyössä Kansan Raamattuseuran kanssa. Raamatunlauseaskartelua keskiviikkoisin. Pidätkö raamatunlauseiden lukemisesta? Pysyvätkö sakset kädessä? Jos vastasit jompaankumpaan kysymykseen kyllä, tule mukaan askartelemaan raamatunlausekortteja. Syksyllä alkanut, suosiota saavuttanut raamatunlauseaskartelijoiden ryhmä jatkaa kokoontumisia myös keväällä joka ke klo 10.30 Ruoholahden kappelissa. Tervetuloa mukaan! Kirjallisuusillassa 1.2. Juha Hurmeen kirja Nyljetyt ajatukset Kirja on jännittävä kertomus rohkeiden sankarien henkeäsalpaavasta retkestä, jossa ei tapahdu mitään. Vai tapahtuuko sittenkin? Tule mukaan keskustelemaan kirjasta Tuomiokirkon kryptaan ke 1.2. klo 18. Teetarjoilu alkaa klo 17.30. Ilta päättyy hartauden jälkeen viimeistään klo 19.30. Mukaan voi tulla, vaikka ei olisikaan

ehtinyt lukea kirjaa. Alustajana Raila Leppäkoski. Kampissa palloillaan yhdessä. Torstai on toivoa täynnä – ja myös pallopelejä! Kampin liikuntakeskukseen kokoonnutaan pelaamaan koripallon ja lentopallon merkeissä joka to klo 14–16. Palloilu on suunnattu erityisesti suomalaisille ja maahanmuuttajanuorille, mutta myös muut innostuneet ovat tervetulleita mukaan! Tapahtuma järjestetään yhteistyössä HNMKY:n kanssa. Pääsiäistapahtumaan haetaan vapaaehtoisia. Pitkäperjantaina 14.4. esitettävään Via Crucis -pääsiäistapahtuman pieniin rooleihin ja kansanjoukkoihin haetaan naisnäyt-

telijöitä. Aiempaa kokemusta ei tarvita. Iloinen mieli ja kohtuullinen fyysinen kunto riittävät. Kaikenikäisiä vapaaehtoisia tarvitaan myös tapahtuman muuhun tuotantoon. Tiedustelut ja ilmoittautumiset tuottaja Milla Tommila viacrucis@evl.fi. Pappi tavattavissa ma-pe klo 15–17 rippihuoneessa ja 6.2.-17.3. Tuomiokirkon Tapulissa. Annankulman avoin olohuone ke 12–14, to klo 11-14 ja pe klo 9-12 (Annankulma 14D). Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä.

Kallion seurakunta Virasto: Neljäs linja 18. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: ma–pe 7.30 aamurukous, 12 päivärukous, 16 raamatunluku, 18 ehtoollinen. La 9 aamurukous. Iltamessu pe 20.1. klo 18. V-M Hynninen. Tuomasmessun ehtookellot la 21.1. klo 17. P. Kantala, J. ja..I. Vintturi. Messu su 22.1. klo 10. Lindfors, Hurmerinta, Metiäinen, Oksanen, Valio Vuori. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 25.1. ja 1.2. klo 18. Viljamaa, Anima mea. Kivimessu to 26.1. klo 18. Mattsson, Niskala. Iltamessu pe 27.1. klo 18. V.-M. Hynninen. Kompletorio klo 19.30. L. Nora.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

Menokasvo

Sini Mikkola tutkii Lutherin käsityksiä Sini Mikkola, pidät luennon reformaattori Martti Lutherista ja ihannekristitystä 24.1. Miten olet perehtynyt Lutheriin? Tutustuin Lutheriin lähemmin jo gradua tehdessäni. Tuolloin tarkastelin hänen käsitystään naiseudesta. Väitöskirjassani olen jatkanut Lutherin kanssa. Keskityn hänen käsitykseensä kehollisuuden merkityksestä ja tutkin sitä kautta sekä naiseutta että mieheyttä hänen ajattelussaan.

Miten Lutherin käsitys ihannekristitystä poikkeaa tuon ajan katolisen kirkon opetuksesta? Joiltakin osin hyvin selkeästi. Luther ei pitänyt luostarissa niin sanottua enkelielämää eläviä ihmisiä ihanteellisina kuten aiemmin oli ollut tapana, vaan nosti avioliitossa perhe-elämää viettävät ihanteeksi. Milloin väitöskirjasi valmistuu? Se on esitarkastuksessa ja väittelen todennäköisesti loppukeväällä. EIRA SERKKOLA Luther ja ihannekristitty. Luento Pitäjänmäen kirkolla, Turkismiehenkuja 4, tiistaina 24.1. kello 18. Viikon päästä 31.1. pastori Kai Sadinmaa: Luther ja vanhurskauttamisoppi.

ESKO JÄMSÄ

Moni perusluterilainen ei tiedä kovin paljon Lutherista. Mitä meidän kannattaisi ainakin tietää tästä uudistajasta? Lutherin uudistustyö ei tapahtunut tyhjiössä, vaan häntä edelsi ja hänen kanssaan työskenteli suuri joukko ihmisiä, joiden toiminnan seurauksena nykyään reformaatioksi kutsuttu ilmiö käynnistyi ja eteni. Toisaalta esimerkiksi ”luterilainen työetiikka”

on käsite, jolla ei ole Lutherin kanssa oikeastaan mitään tekemistä.

tavoitat meidät myös verkossa kirkkojakaupunki.fi

Tapahtumia Lasten perjantai 20. ja 27.1. klo 10–12 Alppilan kko. GLOW-ilta pe 20.1. klo 17 Alppilan kkoi. Rukousta, musiikkia, opetusta, iltapala. Brunssi la 21. ja 28.1. klo 11 ja 13 Alppilan kko. H. 15€, lapset 5€. Varaa alppilankirkonbrunssi@gmail.com, p. 050 3639575. Päiväkansa 60+ ma 23. ja 30.1. klo 10–12 Alppilan kko. L. Niinivaara. Tiistaiolohuone 24. ja 31.1. Alppilan kko. Venyttelyjumppa klo 10–11; Diakonialounas 2€ klo 11.30–12.30, Perhekerho klo 13 asti. Lähetys- ja Jerusalempiiri ti 24. ja 31.1. klo 16 Kallion kko. Kukkoeteisen kutojat klo 16.15. Reformaatioviikko Kallion kirkossa: Reformaatio ja ekumenia -ilta ti 24.1. klo 19. Piispat Eero Huovinen ja Teemu Sippo sekä SEN:n pääsihteeri Mari-Anna Pöntinen, juont. Laura Huovinen. Reformaatio ja yhteiskunta -ilta. Ilkka Kantola, SDP, Olli Rehn, Kesk., Anna Kontula, Vas., juont. Visa Viljamaa. Reformaatio ja tulevaisuus -ilta. Pastori, päätoim. Jaakko Heinimäki, juontaja, toim. Rakel Liekki, yllätysvieras, juont. Mari Mattsson. Eläkeläisten piirit ke 25.1. ja 1.2. klo 13 Kallion kko ja Ravintola Tornitupa, Haapaniemenk. 7–9. Raamattu- ja rukouspiiri ke 25.1. ja 1.2. klo 18,Torkkelink. 11. K. Kurka. Kulttuurikeskiviikko 25.1. klo 19 Teatteri Kallio, Siltasaarenk. 28. J. Ojajärvi. Varikko – työnhakijoiden ryhmä to 26.1. ja 2.2. klo 9–12 Teatteri Kallio. Perhekerho to 26.1. ja 2.2. klo 9.30. Siltasaarenk. 28. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kko. 26.1. Ministeri Jaakko Iloniemi: Nousevan populismin merkitys. 2.2. Kuinka voitetaan? Lasse Viren T. Niskalan haastateltavana. Kahvila klo 12. Konsertti su 29.1. klo 18 Alppilan kko. Markus Kuikka, gamba ja Mitra Virkaperko, cembalo. Info matkasta Roomaan ja Assisiin to 2.2. klo 18 Kallion kko, matka 26.9.–1.10, p. 09 2340 3633. Sururyhmä ti 31.1.–28.3. klo 18–19.30, Suonionk. 7 B. Ilm. p. 09 2340 3600. Pappi tavattavissa Kallion k ma–pe 16–19. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to 9–10, ke 12–13, p. 09 2340 3618.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus, Myllykallionrinne 1 F

jumalanpalvelukset Kirkossa sunnuntaisin klo 11 sekä keskiviikkoisin klo 19. Herättäjän kirkkopyhän messu 29.1. Talviriehan perhemessu 5.2.

Tapahtumia Kevätkauden säännöllinen toiminta on alkanut viikolla 2. Lisätietoja erilaisista kerhoista ja piireistä löydät seurakunnan verkkosivuilta tai kirkkoherranvirastosta puh. (09) 2340 4300. [NUOTTISYMBOLI]Pianon juhlaa 22.1. klo 18. Risto Lauriala, piano. Bach, Beethoven, Rautavaara ja Chopin. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5€. Seurat 29.1. klo. 13. Koko perheen talvirieha su 5.2. klo 12:30 -14:30. Mukavaa ohjelmaa sisällä ja ulkona mm. poniratsastusta, koiravaljakkoajelua (sisäpihalla), pallomeri, kasvomaalausta, ongintaa, Liikuntakeskus liikuttaa lapsia ja aikuisia. Takapihan partioteltalla makkaranpaistoa ja muuta ohjelmaa. Mahdollisuus käydä ylhäällä kellotornissa katsomassa upeita näkymiä yli Lauttasaaren. Herkuttele hernekeitolla ja laskiaispullilla. Kryptassa kirpputori. Järjestäjinä Lauttasaaren seurakunta, Partiolaiset ja Lauttasaaren liikuntakeskus. Hinnat 1-13€, varaathan käteistä mukaan. Tapahtuman tuotto kokonaisuudessaan Yhteisvastuukeräykseen.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi - pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina p. 09 2340 5402 Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

jumalanpalvelukset Su 22.1. klo 10 Riparisunnuntain messu, Minna Kumpukallio. Su 29.1. klo 10 Messu, Arja Kortelainen. Keskiviikkoisin Snadi Paavalimessu klo 18.

Tapahtumia Tiistaisin Ystävyyden kahvila klo 13-14.30, Lempeää liikuntaa kaikenikäisille klo 13.45-14.30 Taina Virtasen ohjaamana. Torstaisin diakonian vastaanotto klo 10-12 ajanvarauksella etukäteen, p. 09 23405400. Perjantaisin klo 9-10.30 Keulan aamu. Aamupala 1 € ja päivän lehdet. Aurore Renessanssimusiikkifestivaali 19.-22.1. Renessanssimusiikkijuhlat.fi – tarkemmat tiedot konserteista myös srk:n

nettisivuilla. Festivaalipassi 50 / 35 € (Lippu.fi, palvelumaksu per lippu 2,5-3,5 €) tai yksittäinen konsertti hintaan 20 / 15 €. Taiteilijatapaaminen ja kahvitarjoilu 45 min ennen konserttia srk:n alasalissa. Kirjallisuusterapeuttinen päivä la 4.2. klo 9-16. Anteeksiantamisen ilo ja kipu – tekstejä ja kirjoittamista. Hinta 10 € sis. lounaan ja kahvit. Kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä tiistaisin 7.2.-25.4. – osallistujien haastattelut vkoilla 4-5. Ilm. viraston puh. tai srk:n sähköpostiin paavali.srk(at)evl.fi 31.1. mennessä. Tiedustelut Tuula Paasivirta p. 040 556 9079 tai ext-tuula.paasivirta@evl.fi Naisten brunssi la 11.2. klo 10.30-12. Kesken-blogisti Elina Salminen puhuu aiheesta: ’Keskeneräisyys on kaunista’ klo 12-13. Runotyöpajassa klo 13-14 kirjoitetaan, keskustellaan ja innostutaan toinen toistemme runoista ja tanssipajassa tanssiterapeutti Sari Komi ohjaa tanssiin. Brunssin hinta 10 / 7 € (opiskelijat, kotiäidit, työttömät), ilm. 3.2. mennessä: paavali.srk(at)evl.fi - lue lisää: puhkeakukkaan.fi. Rovastikunnallinen aikuisrippikoulu. Alkaen 1.3. klo 18 Kallion kirkossa. Lisätietoja Juha Valkeapää, p. 050 380 4162.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

jumalanpalvelukset Temppeliaukion kirkossa sunnuntaisin klo 10, Töölön kirkossa sunnuntaisin klo 17. Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18 Töölön kirkossa.

Tapahtumia Yhteisvastuu-postitustalkoot ti 24.1. klo 10–15 Töölön kirkolla. Talkoolaisille tarjolla ilmainen lounas ja kahvi. Kirkkomusiikki! Lutherin virsiä. Tule reformaation ja Suomen itsenäisyyden juhlavuonna toteamaan Temppeliaukion kirkkoon ma 30.1. klo 19, mistä kirkkomusiikki on tehty. Puhe Hannu Taanila, soitto ja laulu Timo Kiiskinen ja Markus Malmgren. Mukana kirkkomusiikin opiskelijoita ja yllätysvieraita. Vapaa pääsy. Lauluilta ma 30.1. klo 18 Cafe & Eepoksessa, Runebergink. 29. Suomi 100 vuotta -juhlavuosi! Laulamme lauluja Suomesta. Suomi 100 -konserttisarjan ensimmäinen osa to 2.2. klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Jenni Lättilä sopraano ja Kirill Kozlovski piano. Vapaa pääsy. Rippikouluryhmä aikuisille alkaa ke 1.3. klo 17 ja päättyy konfirmaatiomessuun pääsiäisen aikaan. Lisätiedot ja ilm. 31.1. menn. p. 040 828 1820, tuomas.meurman@evl.fi. Rakenna Joulupuu -keräys toteutettiin 27.11.–9.12.2016. Kiitos kaikille siihen osallistuneille! Lahjat toimitettiin perille joulua edeltävällä viikolla.

musiikkivinkki Marek Sabogal

Ekumeenisen karmeliittayhteisön messu la 28.1. klo 18. A. Kruus. Reformaatioviikon messu su 29.1. klo 10. Laajasalo, s. Sammeli Juntunen, Pyylampi, Niskala.. Kivimessu to 2.2. klo 18. Huovinen, Niskala. Alppilassa: Messu su 22.1. klo 16. Lindfors, Oksanen. Sateenkaarimessu la 28.1. klo 17. S. Suhonen, K. Pirttimaa. Messu su 29.1. klo 16. Patronen, Niskala.

7×

Matti Johannes Koivu esiintyy diakonissa laitoksen kirkossa 19.1.

Paperittomien hyväksi Tukeudu Kallioon -konsertissa to 19.1. klo 19 Diakonissalaitoksen kirkossa, Alppik. 2, esiintyvät folk- ja beatsävyjä luotaava laulaja-lauluntekijä Matti Johannes Koivu ja mm. folkia ja bluesia laulava Laura Moisio. Ohjelma 20 Ђ, ennakkoon Rupla Kalliosta, Helsingink. 16, ja Rupla Punavuoresta, Iso Roobertink. 32. Tuotto menee työhön paperittomien hyväksi.

tyttärensä kuolemasta ja miten pääsi siitä jaloilleen. Hän esittää säveltämiään lauluja tarinan ohessa. Vapaa pääsy.

Honkasen sävellyskonsertti

Helsingin Sotaveteraanikuoro juhlistaa 30-vuotista taivaltaan Me teimme sen kukin paikallaan -konsertilla su 22.1. klo 16 Temppeliaukion kirkossa, Lutherink. 3. Konsertissa avustavat Espoon Sotaveteraanikuoro, sopraano Katri Paukkunen ja urkuri Tapio Tiitu. Juhlapuheen pitää valtioneuvos Riitta Uosukainen. Vapaa pääsy, ohjelma 20 Ђ.

Osmo Honkasen säveltämää kuoro- ja urkumusiikkia kuullaan ti 31.1. klo 19 Mikaelinkirkossa, Emännänp. 1. Pillit soiden -konsertissa esiintyvät Mikaelinkuoro sekä säveltäjä itse soittaen urkuja. Honkasen sävelkieli on modernia ja persoonallista. Musiikki kytkeytyy taidemusiikkiin ja sen uusiin virtauksiin, harmonia usein keskeisessä asemassa. Honkanen on toiminut kanttorina Mikaelinkirkossa 25 vuoden ajan, jona aikana on syntynyt runsaasti kirkkomusiikkisävellyksiä. Helmikuun alusta hän siirtyy Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan johtavaksi kanttoriksi. Vapaa pääsy.

Iltamusiikkia sunnuntaisin

Nykymusiikkia harmonikalla

Iltamusiikki soi sunnuntaisin klo 18 Malmin kirkossa, Kunnantie 1. Gospelia kuullaan 22.1. esiintyjinä Seppo Luusalo, laulu ja saksofoni, Mira-Maria Kuudanpaiste, laulu, sekä Marianne Näränen, piano ja laulu, yhtyeensä kanssa. 29.1. Timo Olli soittaa urkumusiikkia. Vapaa pääsy.

Veli Kujala soittaa harmonikkaa to 2.2. klo 17 Kampin kappelissa. Ohjelmassa on Griseyn Passacaille sekä Kujalan Hyperchromatic Counterpoint, joka ammentaa matematiikasta, minimalismista, progesta, bluesista ja renessanssipolyfoniasta. Konsertti on osa Musica nova Helsinki -festivaalia 1.–12.2. Vapaa pääsy.

Sotaveteraanikuoro 30 v

Poppia ja jazzin sävyjä Miika Vintturi ja Yhtye esiintyy ti 24.1. klo 19 Mikael Agricolan kirkon kryptassa, Tehtaank. 23. Suomenkieliset lyriikat yhdistyvät souliin, poppiin ja jazziin. Vapaa pääsy, ohjelma 5 Ђ. Teetä ja voileipiä klo 18.

J. Lahti: Minun tarinani Huopalahden kirkolla, Vespertie 12, on Toivon tiistai -iltoja kevätkuukausien viimeisenä tiistaina klo 18. Juha Lahti kertoo 31.1.

Tarjoa menovinkkiä: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkikirkoissa.fi

14 A

MENOT 20.5. – 2 .6.

Itä-Helsinki

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Herttoniemenrannan kappeli, Laivalahdenkaari 5 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

TAPAHTUMIA Diakoniavastaanotot ja viikkotoiminta kausiesitteissä ja seurakunnan internet-sivuilla. Lutherin ja reformaation jalanjäljissä -illat Herttoniemen kirkolla. 25.1. Martti Lutherin 95 Teesiä, pastori, TT Juhani Forsberg. 1.2. Reformaatio vai uskonpuhdistus, pastori, TT Timo Junkkaala. 8.2. Luterilaisen kirkon merkitys itsenäisessä Suomessa, prof. Seikko Eskola. 15.2. Yhteislauluilta Lutherin virsien äärellä, prof. Reijo Pajamo. Armon ilta pe 20.1. klo 18 Herttoniemen kirkolla. Puhujana Tapani Suonto One Way Missionista. Todistuspuheenvuoroja, Sanaa, ylistystä, rukouspalvelu. Mukana myös Juuso Perilä, Heli Mattila, Karoliina Hämäläinen, Pilvi Juvonen. Variksen lauluilta Yhteisvastuulle ma 30.1. klo 18–20, Herttoniemen kirkolla. Variksen lauluilta on kurkistus laulukoulutoimintaan mus. dir. Heikki Variksen johdolla. Laulukoulussa opetellaan kuorolaisen taitoja, mm. nuotinlukua ja musiikinteoriaa. Laulutaitoa ei vaadita! Suurin osa oppimisesta tehdään laulamalla kuorossa. Osana Ihminen - ei myytävänä -kampanjaa iltaan on osallistumismaksu 5 € tai omantunnon mukaan enemmän suoraan Yhteisvastuulippaaseen, mukaan siis tasaraha! Kauneimmat hengelliset yhteislaulut lähetystyön hyväksi su 22.1. klo 18 Myllypuron kirkolla. Puhe Maarit Lampilahti, mukana illassa Herttoniemen seurakunnan kirkkokuorot, joht. Kirsi Lemponen. Perjantai-ilta kirkolla pe 27.1. klo 19 Myllypuron kirkolla. Puheenvuoroja Veijo Vatka, Rakel Hiltunen, Virpi Laakso, Tikkanen. Musiikkia Johannes Österlund (laulu ja kitara), Eva Kasvio (laulu), Hannu Jylö (harmonikka), Matti Vatka (viulu), soitinyhtye. Teetarjoilu. Kulosaaren kirkolla uutta kuorotoimintaa! Keskiviikkoisin (18.1.–12.4.) Klo 17–18 Lapsikuoro, klo 18–19.30 Aikuisten kuoro. Lisätietoja antaa Antti Pajula, a.pajula@gmail.com. Äitien keskeneräisten käsitöiden ilta su 29.1. klo 17.30 Kulosaaren seurakuntatalolla. Tarjolla, rentoutumista, pientä naposteltavaa ja hyvää seuraa! Isiltä ja lapsilta (paitsi imeväisiltä) pääsy kielletty! Tervetuloa myös ilman käsityötä. Mukana Jenni Kallio. Kodittomien yö pe 20.1. Myllypuron kirkolla. Klo 16 alkaen sauna, ruoka,

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk MEILAHDEN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin Herttoniemen ja Kulosaaren kirkoissa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12.

MALMIN srk

25.1.–29.3.

12.2.

Alfa-kurssilla syvennytään Lutheria ja reformaation juhlavuotta rennosti kristinuskon perusasioihin pohditaan jumalanpalveluksen keskiviikkoisin klo 18.30 Roihuvuoren teemapäivässä su 12.2. kirkossa, Tulisuonkatu 2. Kurssilla voi Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. myös suorittaa aikuisrippikoulun. Klo 10 alkavan messun jälkeen TT Panu Ilm. ma 23.1. mennessä: Pihkala puhuu ja Martti Häkkänen anja.nurminen@evl.fi, juontaa tilaisuuden, jossa myös Iloisen p. 050 409 3036. Kanttorin Kööri tutustuttaa läsnäolijat uuteen virsikirjaan.

klo 19 hartaus, yöpymismahdollisuus.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Mikaelinkirkossa sunnuntaisin klo 11. Messun aikana lapsille Pyhis. Lions Club Kontula 50 vuotta -juhlamessu su 29.1. klo 11. Messussa mm. Lasse Myllymaa, laulu, Kontulan Lionsit avustavat. Kirkkokahvit juhlan merkeissä; puheenvuoroja ja musiikkia. Kahvion tuotto alueemme vähävaraisille perheille diakoniatyön kautta. Tilaisuus on kaikille avoin. Messu Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa, Kontukuja 5, pe 20.1. klo 13.30. Hiljainen iltamessu (Taizé-lauluja) ke 1.2. klo 19.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Tarinatupa joka toinen tiistai 17.1. alkaen klo 16. Kiinnostavatko tarinat? Haluatko kertoa tai kirjoittaa tarinoita? Kulttuurihistorioitsija, FM Arja Ryhänen kutsuu tarinatupaan, jossa kuunnellaan sinun tarinaasi. Tapaamisen aikana tehdään lyhyitä kirjoitusharjoituksia. Keskustelu suomeksi, sopii kieltä opiskeleville. Kaikille avoin raamatturyhmä noin joka toinen lauantai 21.1. alkaen klo 15. Luemme Korinttilaiskirjettä. Tied. Juha Nyman p. 050 341 6284. Lauletaan yhdessä lauluja Suomesta Suomi100 -juhlavuoden tunnelmissa ti 24.1. klo 13. Kahvio avoinna klo 12.30. Omaishoitajien vertaistukiryhmä ma 30.1. klo 10.30 Länsimäen kirkolla, Kerokuja 9, Vantaa.

Pillit soiden! -konsertti ti 31.1. klo 19. Osmo Honkasen musiikkia. Mikaelinkuoro ja Osmo Honkanen, urut. Vapaa pääsy. Sururyhmä läheisensä kuoleman kautta menettäneille. Viisi kertaa alkaen to 9.2. klo 17.30. Ilm. viim. 8.2. pastori Eva-Lisa Lindström, p. 09 2340 4833. Käsityökerho maanantaisin klo 9.30. Mielen hyvinvointi -ryhmä tiistaisin klo 14. Keskustellaan mielenterveyteen ja ihmissuhteisiin liittyvistä asioista viikoittain vaihtuvan teeman kautta. Mieskuoro Mikaelin Laulajat ottaa mukaan uusia laulajia. Harjoitukset keskiviikkoisin klo 17.30. Tied. kuoronjohtajalta: jukkaokkonen5@ gmail.com, p. 050 539 6690. Eläkejumpparit -ryhmä miehille torstaisin klo 10. Helppoa ja tehokasta voimistelua musiikin tahdissa oman kunnon mukaan. Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13. Virkistäytymistä hyvän seuran ja kahvikupin äärellä. Viikoittain vaihtuvat teemat ja alustajat. Ilon kautta! -kerho keski-ikäisille naisille joka toinen torstai 19.1. alkaen klo 17. Jaetaan elämän kokemuksia, ajatuksia ja tehdään naisten juttuja. Iloinen Kanttorin Kööri -kuoro kaikille torstaisin klo 18. Tutustutaan uuteen virsikirjan lisävihkoon. Rukouspiiri perjantaisin klo 11. Pappi tavattavissa keskusteluja varten ja toimitusvarauksiin liittyen viraston aukioloaikoina p. 09 2340 4802. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Virasto: Tulisuontie 2. Avoinna ma–ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi

Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa sunnuntaisin klo 10, ke 25.1. klo 13 Soppakirkko, klo 18 iltamessu. Laajasalon kirkossa sunnuntaisin klo 12, su 29.1. perhemessu, to 26.1. klo 9.30 Lasten kirkkohetki. Tammisalon kirkossa su 22.1. klo 15 vauvakirkko.

TAPAHTUMIA Roihuvuori Worship to 19.1. klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa. Laulua, rukousta ja Worship bändi. Lapsille tekemistä. Toivon ilta pe 20.1. klo 18 Tammisalon kirkossa. Sanaa, rukousta, ylistystä, ylistystanssia. Tapani ja Mervi Koski. Sydämeni laulut -konsertti su 22.1. klo 16 Laajasalon kirkossa. Harri Ruskeepää, laulu ja Petri Kiiski, piano. Ohjelma 5 € Suomen Lähetysseuran Lasten Pankin hyväksi. Suomi 100 -konsertti su 29.1. klo 17 Roihuvuoren kirkossa. Espoon puhallinorkesteri, joht. Okko Kivikataja, ja Roihuvuoren ala-asteen lapsikuoro, joht. Matleena Nyyssönen. Punainen sulka -keräys nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, ohjelma 18 € (ennakkoon Roihuvuoren kirkon messujen yhteydessä). Ylistystanssi to 26.1. klo 18.30 Tammisalon kirkossa. Mervi Koski. Ylistys- ja rukousilta ti 31.1. klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Sirkka Mykrä. Soi virteni kiitosta Herran ke 1.2. klo 18 Laajasalon kirkossa. Laulamme yhdessä virsikirjan lisävihkon virsiä. Teatterimatka Hämeenlinnaan Suomi sataa ja tuulee -näytelmään to 2.3. Lähtö Laajasalon kirkolta klo 10 ja paluu takaisin n. klo 19. Hinta 60–70 € riippuen osanottajien määrästä. Hinta sisältää matkat, ruokailun ja teatterilipun. Sitovat ilmoittau-

tumiset ma 6.2. mennessä seurakuntatoimistoon roihuvuori.srk@evl.fi tai puhelimitse viraston aukioloaikoina tai netissä helsinginseurakunnat. fi/roihuvuori. Mukaan mahtuu 45 ensin ilmoittautunutta. Tiedustelut Juha-Matti Terämä, p. 045 130 6324. Sururyhmä hiljan läheisensä menettäneille Laajasalon kirkolla klo 18 to 9.3., ti 21.3., to 6.4., to 20.4., to 4.5. Diakonissa Anni Mero-Hiltunen, pastori Jaani Vilkkilä. Ilmoittautuminen 28.2. mennessä Jaani Vilkkilälle, p. 09 2340 5766 tai jaani.vilkkila@evl.fi. Diakoniapäivystykset. Roihuvuoren alue: ajanvaraus diakoniatyöntekijälle tiistaisin puhelimitse klo 10–11, p. 09 2340 5758. Laajasalon alue: vastaanotto ilman ajanvarausta Laajasalon kirkon diakoniatoimistolla maanantaisin klo 9–11, 09 2340 5768.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Turunlinnantie 3. Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Vartiokylän kirkossa: Messu su 22.1. klo 11 Alava, Vidgrén, Hämäläinen, Eeva Palje ja Merja Totro, su 29.1. klo 11 Pakarinen, Kontio, Moilanen, Nygård, Kakkonen ja Laaksonen. Iltamessu ke 1.2. klo 18.30 Vidgrén ja Jalava. Puotilan kappelissa: Kappelimessu to 19.1. klo 18 Vidgrén ja Kakkonen, to 26.1. klo 18 Alava ja Kakkonen, to 2.2 klo 18 Pakarinen ja Kakkonen. Matteuksenkirkossa: Ehtoollishartaus su 22.1. klo 17 Alava ja Hämäläinen, su 29.1. klo 17 Pakarinen ja Kakkonen.

TAPAHTUMIA Perjantaipöytä Vartiokylän kirkolla perjantaisin klo 12. Kahvia ja juttuseuraa. Neulekerho maanantaisin klo 12–14 Vartiokylän kirkolla. Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18 Vartiokylän kirkolla. Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16 Puotilan kappelissa. 24.1. klo 14 Paula Enckell: Isovanhemmuuden palikat. 31.1. klo 14 Pirkko Lahti: Vanhuus ei ole ikävää! Raamattupiiri tiistaisin klo 14 Puotilan kappelissa. Kuntonyrkkeily torstaisin klo 18 Vartiokylän kirkon liikuntasalissa. Pihakahvila la 28.1 klo 12.30–14. Kahvia ja pullaa tarjolla Matteuksenkirkon pihalla. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaisin 9–11 p. 09 2340 6451, tai torstaisin klo 9–11 p. 09 2340 6450.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–18, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

Sirpa Päivinen

Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

MENOT 20.5. – 2 .6.

Aleksi ja Nelli-Maria Sarasmaa vihittiin Espoon tuomiokirkossa luterilaisin ja ortodoksisin menoin.

jumalanpalvelukset Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11. Iltakirkko Katukappelissa torstaisin klo 18. Luottamuksen messu su 22.1. Taizé-lauluja.

Tapahtumia Sururyhmä läheisensä hiljattain menettäneille. Mahdollisuus jakaa kokemuksia samassa elämäntilanteessa olevien kesken. Yhdessä keskustellen vahvistetaan voimavaroja jaksamiseen uudessa tilanteessa. Kokoontumiset kirkolla ke 15.2., 1.3., 15.3., 29.3., 12.4. ja 26.4. klo 17. Ilm. 3.2. mennessä virastoon tai ohjaajille p. 09 2340 6526 / johanna. joronen@evl.fi tai p. 09 2340 6542 / pia.nordlund@evl.fi. Kuninkaan ilta kirkossa pe 27.1. klo 18. Sanaa, rukousta, todistuspuheita ja ylistystä. Puhe Hannu Äimänen, ylistys GeeGee. Uusheräyksen seurat Katukappelissa pe 27.1. klo 14. Kriisiryhmän diakonialounas kirkossa torstaisin klo 11–12. Iltapäiväpiiri kirkossa maanantaisin klo 12. Laulupiiri Katukappelissa ke 1.2. klo 13. Laulattaja Anja Hinkkanen. Neulekerho kirkossa keskiviikkoisin klo 18. Kävelyseuraa Vuosaaressa keskiviikkoisin klo 15. Lähtö Mosaiikkitorilta Columbuksen sisäänkäynnin vierestä. Musiikillinen perhekerho Valossa tiistaisin klo 9.30 ja liikunnallinen perhekerho Merirasti-kappelissa perjantaisin klo 9.30. Kerhot ovat avoimia alle kouluikäisille lapsille ja lähiaikuisille. Ohjattua toimintaa, pieni aamupala. Mukaan musiikkitoimintaan? Tarjoamme monenlaisia harrastusmahdollisuuksia musiikin parissa. Kuoroihin voi liittyä milloin vain ja voit osallistua myös yksittäisiin projekteihin. Toimintaa on aikuisille ja nuorille. Ota yhteyttä kanttoriin ja kysy lisää! Kantaattikuoro kirkolla ke klo 18. Uusi laulu -kuoro Merirasti-kappelissa ke klo 18.30. Vuosaari-kuoro kirkolla to klo 15. Nuorten kuoro ja bändi Valossa to klo 17. Avoin keskusteluja raamattupiiri kirkossa torstaisin klo 18. Raamattu- ja rukouspiiri Lectio Divina Merirasti-kappelissa torstaisin klo 18. Rukouspiiri Katukappelissa tiistaisin klo 13 ja 17.30. Iltaruskopiiri Merirasti-kappelissa maanantaisin klo 13. Miestenpiiri kirkolla tiistaisin klo 18. Miesten keskustelupiiri Myrskylinnussa to 19.1. ja 2.2. klo 18. Medialähetyspiiri Näppärät Myrskylinnussa ke 25.1. klo 18. Merimieskirkkopiiri kirkossa to 26.1. klo 13. Hannu Suihkonen. Katukappeli avoinna ma ja ke klo 12–16, ti ja pe klo 12–18, la 12–14 ja pappi tavattavissa to klo 16–17. Diakoniatyön ajanvaraus tiistaisin ja torstaisin klo 9–10, p. 09 2340 6518. Lisää piirejä ja tapahtumia: www. helsinginseurakunnat.fi/vuosaari. Nuoret ja junnut: katso tapahtumat www.hgc.fi

Ekumeenisesti yhdessä ja erikseen Luterilainen Aleksi Sarasmaa ja ortodoksi Nelli-Maria Sarasmaa elävät uskoaan todeksi saman katon alla.

elli-Maria ja Aleksi Sarasmaa tutustuivat toisiinsa Espoonlahden kirkolla viitisen vuotta sitten. – Minä pidin kirkolla kerhoa ja Aleksi osallistui Saapas-koulutukseen. Olimme lukiolaisia, ja me molemmat asuimme vielä kotona, Nelli-Maria kertoo. – Minulla on hassu tausta. Kun kaverini oli menossa kesällä rippikouluun, hän pyysi minua mukaan, vaikka olen ortodoksi. Kävin hänen kanssaan luterilaisen rippikoulun, mutta minua ei konfirmoitu. Samana kesänä kävin myös ortodoksisen kristinoppikoulun. Nelli-Maria kastettiin aikoinaan äitinsä mukaisesti ortodoksisen kirkon jäseneksi. Jäsenyys tuntuu Nelli-Mariasta edelleen omalta ja oikealta, vaikka hänellä on monenlaisia yhteyksiä luterilaiseen kirkkoon. – Käyn myös luterilaisella ehtoollisella, vaikka kirkkojen välillä ei ole virallista ehtoollisyhteyttä. Jossain vaiheessa minulla oli kriisi siitä, toiminko oikein vai väärin. Juteltuani pappien kanssa tulin siihen tulokseen, ettei asiassa ole ongelmaa. Aleksi ei osallistu ortodoksiselle ehtoolliselle. Ortodoksisessa kirkossa ehtoollinen ymmärretään jäsenyyden merkiksi.

”

Jumala johon uskotaan ja Raamattu ovat samoja.” Nelli-Maria Sarasmaa

Nelli-Marian mielestä kaikki keskeinen on luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkoille yhteistä. – Jumala johon uskotaan ja Raamattu ovat samoja. Vaikka kirkolliset menot ovat erilaisia, tunnen olevani niissä kuin kala vedessä, hän summaa. – Minä kyllä huomaan eroja kirkkojen opillisissa painotuksissa. Jotkut herätysliikkeet tai vapaat suunnat tuntuvat minusta ortodoksikirkkoa läheisemmiltä, Aleksi toteaa. Ennen kuin Aleksi tutustui Nelli- Mariaan, hän oli käynyt ortodoksihäissä ja saanut uskontotunneilla perustietoa ortodoksisesta kirkosta. – Arvostan ortodoksisen kirkon rohkeutta pitää kiinni linjauksistaan. Siellä ei olla niin muutosherkkiä kuin luterilaisella puolella. Monet ortodoksiopit menevät minulla silti yli hilseen. Esimerkiksi pyhimysten keskeinen asema tuntuu vieraalta, Aleksi jatkaa. Sen sijaan Nelli-Marialle pyhien kunnioittaminen ja nimikkopyhät ovat olennainen osa uskoa.

– Tuntuu hyvältä, että minulla on joku, joka katsoo puoleeni ja johon voin turvautua. Nimikkopyhäni on Neonilla. Nelli-Marian maalama pyhän Neonillan ikoni löytyy opiskelijapariskunnan kodin seinältä Myyrmäestä. Sarasmaat avioituivat tammikuussa 2015. Heidät vihittiin Espoon tuomiokirkossa luterilaisin ja ortodoksisin menoin. – Aleksin täti Päivi Isotalo oli vihkipappimme. Kaikki ortodoksipapit eivät hyväksy naispappia, mutta minulle ennestään tuttu ortodoksipappi isä Heikki Huttunen tunnetaan ekumeenisuudestaan. Olisi ollut tosi outoa, jos vihkimiseen ei olisi kuulunut ortodoksista kruunaamista, Nelli- Maria toteaa. ■ Ulla-Maija Vilmi

Ekumeeninen rukousviikko 18.–25.1. Viikon tapahtumia Helsingissä: Ekumeeninen ikoninäyttely 17.–21.1. klo 11–17 ja su 22.1. jumalanpalveluksen jälkeen Tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18. Ekumeeninen iltakirkko ke 18.1. klo 18 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Ekumeeninen rukous rauhan puolesta ke 18.1. klo 18 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Ekumeeninen messu su 22.1. kello 10 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Lisätietoja: www.ekumenia.fi.

16 A

MENOT 20.5. – 2 .6.

Pohjois-Helsinki

KANNELMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk

Malmin seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 Malmin, Puistolan ja Viikin kirkossa, klo 12 Jakomäen ja Tapanilan (22.1.) kirkossa ja Pukinmäen ja Siltamäen seurakuntakodissa, klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Lähetysmessu su 22.1. klo 12 Siltamäen seurakuntakodissa. Saarna nimikkolähetti Katri Niiranen-Kilasi. Kahvila. Messu su 29.1. klo 12 Jakomäen kirkossa. Saarna Kimmo Saares Herättäjä-Yhdistyksestä. Kirkkokahvit ja siioninvirsiseurat. Talkoomessu su 29.1. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Seurakuntalaisten yhdessä valmistama messu. Kirkkokahvit. Messun valmisteluilta ke 25.1. klo 18. Ilmoittaudu mukaan talkoisiin (kirkon koristelu, saarnaajan tai musiikin avuksi, rukouksiin, tekstien lukuun, kolehdin kantajaksi, kirkkokahvien keittäjäksi) jukka.holopainen@evl.fi, p. 050 444 4376. Valon messu su 29.1. klo 17 Puistolan kirkossa. Mukana Minna Valtonen. Laulu- ja soitinryhmä. Rukouspalvelu. Lastenhoito ja iltapala. Hiljainen viikkomessu torstaisin klo 17.30 Viikin kirkossa. Kirkko on avoinna hiljaista rukousta varten klo 17–17.30. Viikkomessu ke 1.2. klo 18 Malmin kirkossa. Messun jälkeen Sanan ja rukouksen ilta. International mass Jan 28th at 6 p.m. at Viikki Church. English language liturgy and sermon, hymns from Taizé.

TAPAHTUMIA Pyhän Henrikin muistopäivän rukoushetki to 19.1. klo 19 Puistolan kirkossa. Iltarukous suomeksi ja latinaksi. Esko M. Laine, Olli J. Vuoristo-Watia. Gospel-konsertti su 22.1. klo 18 Malmin kirkossa. Seppo Luusalo yhtyeineen. Urkukonsertti su 29.1.klo 18 Malmin kirkossa. Timo Olli. Kuorojen konsertti su 29.1. klo 18 Viikin kirkossa. Malmin Kantaattikuoro, Missiokuoro ja Koilliskuoro, joht. Heikki Poutanen, solistina Laura Kokkola, Kaisu Rauhamaa, urut. Olotilakahvilat ovat matalan kynnyksen kohtauspaikkoja, joissa on tarjolla pientä purtavaa ja vapaamuotoista yhdessäoloa, välillä lauluja ohjelmahetkiä. Pihlajistossa Asukaskahvila Olohuone seurakuntakodilla tiistaisin klo 12–14. Aluksi tarjolla keittolounas 2 €.

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Pihlajiston seurakuntakoti, Tiirismaantie 4 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäen seurakuntakoti, Säterinportti 3 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

PAKILAN srk

HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

TAPAHTUMIA

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

23.1.

Pelasta raaka-aineet ennen kuin niistä tulee jätettä. Hävikkiruokaa saa maanantaisin kello 15 alkaen Viikin kirkolta, Agronominkatu 5. Hae omaan kassiin leipää, juureksia ja kasviksia, toisinaan myös maitoja lihatuotteita.

Tapulikaupungissa Olohuone seurakuntakodilla maanantaisin klo 11−13. Leivänjako klo 11. Kahvi ja voileivät 0,50 €. Puurotarjoilu ma 13.2., 20.3. ja 8.5. klo 11.15. Pukinmäessä Porttikahvila, Säterinportti 1 A, maanantaisin klo 12–15. Kahvi ja voileipä 1,50 €. Kahvilan yhteydessä on kirpputori, jonka tuotolla tuetaan lähetystyötä. Porttikahvilassa on maksuton puurotai keittotarjoilu ja hartaus 23.1. (puuro), 27.2., 3.4. ja 15.5. Pihlajamäessä kokoonnutaan matalan kynnyksen kahvilassa, Ostarin Onnissa kirkolla tiistaisin klo 9–11. Aamupala 0,30 €. Lahjoitusleipää. Kahviloita ja olohuoneita perheille. Perhekahvila torstaisin klo 9.30–11 Jakomäen kirkolla ja Siltamäen seurakuntakodilla sekä perjantaisin klo 9.30–11.30 Malmin kirkolla. Perhekahvilat toimivat muskareiden yhteydessä, mutta niihin ovat kaikki lapsiperheet tervetulleita. Perheiden olohuone Pukinmäen seurakuntakodilla joka toinen torstai klo 17–19 alkaen 19.1. Vanhempien ja lasten kohtaamispaikka. Yhdessä olemista, pelailemista ja pientä puuhaa. Lapset ovat vanhempien vastuulla. Koko perheen pieni iltapala 2 €. Myös Tapulin Olohuoneeseen ovat perheet tervetulleita, olohuoneessa on leikkinurkkaus, kts. Olotilakahvilat. Perhekerho ja lounas pe 20.1. klo 9.30–11 Pukinmäen seurakuntakodilla. Kerhossa lapsiperheen arkea helpottaa yksinkertainen kotilounas. Hinta 3 € / aikuinen, lapsille aikuisen seurassa ilmainen. Ennen lounasta pieni kirkko- ja musiikkileikkihetki. Tied. Meri Ala-Kokko, p. 050 380 3568. Eläkeläisten iltapäivä keskiviikkoisin klo 12 Pihlajamäen ja Tapanilan kirkolla, klo 13 Malmin kirkolla (ei 25.1.). Torstaisin klo 13 Jakomäen ja Puistolan kirkolla, Siltamäen ja Tapulin seurakuntakodilla sekä Pukinmäen seurakuntakodilla joka toinen torstai 26.1.alkaen. Iltapäivässä hartaus, yhteistä keskustelua sekä ohjelmallinen hetki. Välillä vierailijoita kertomassa eläkeikäisiä kiinnostavista aiheista. Kahvi ja kahvileipä

23.1.

Euron hintaista puuroa syödään maanantaisin kello 9–12 Oulunkylän kirkolla, Teinintie 10, sekä Malmin kirkolla, Kunnantie 1, kello 10–11.

edulliseen hintaan. Matkailuiltoja ja matkoja. Matkailuilta Malmin kirkolla la 28.1., 4.3., 1.4. ja 6.5. klo 18. Illoissa kuullaan tarinoita ja kokemuksia matkoilta ympäri maailmaa. Toimintaan kuuluvat myös erilaiset matkat. Muutama paikka vapaana Hiihtoretkelle Saariselälle 7.–12.3. Hinta 590 €, puolihoito hotelli Riekonlinnassa 2 hengen huoneessa. Reformaation merkkivuoden merkeissä järjestetään Luther-matka Saksaan 12.–16.6.2017. Matkoille ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400, tied. Antti Ylinen p. 050 380 3564. Perheleiri Lohirannan leirikeskuksessa 4.–5.3. Perheiden yhteistä ohjelmaa ja olemista, keskustelua, askartelua, laulua, leikkiä, rantasauna, makkaranpaistoa. Hinta: aikuiset 20 €, lapset 10 €, perhe 45 € (2 aikuista ja 1–3 lasta), sisältää matkat ja täyshoidon. Ensisijaisesti Viikin alueen perheille. Ilm. 10.2. mennessä ari-pekka.kankkunen@evl.fi, tied. p. 050 342 8187. Vertaistukiryhmä opiskelujen tai työelämän ulkopuolella oleville nuorille aikuisille Malmin seurakuntatalolla, Pekanraitti 16, tiistaisin klo 13–15, 31.1.–4.4. ja 25.4. Vaatiiko arki ajoittain liikaa ja tulevaisuudensuunnittelu tuntuu vaikealta? Onko sinun vaikea sitoutua opiskeluun tai työhön? Koetko ihmissuhteiden luomisen tai ylläpitämisen haastavana? Jos nämä voisivat olla sinun kysymyksiäsi, ota yhteyttä 20.1.mennessä. Mietimme, olisiko ryhmä juuri sinua varten. Osallistuminen edellyttää sitoutumista kaikkiin kokoontumiskertoihin. Ryhmäläiset haastatellaan puhelimitse ennen ryhmän alkua. Yhteys ohjaajiin: kirsi.jaakonaho@evl.fi, p. 050 400 1050 ja elina.leppihalme@evl.fi, p. 050 373 2323. Vertaistukiryhmä synnytyksen jälkeistä masennusta sairastaville tai synnytysmasennusoireita tunnistaville äideille Malmin seurakuntatalolla, Pekanraitti 16, joka toinen keskiviikko 15.2. alkaen klo 11.30. Äitiys ei aina ole pastellinsä-

Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18 Käpylän kirkossa. Iltaehtoollinen torstaisin klo 19 Oulunkylän kirkossa 2.2. alkaen. Pyhäkoulu Oulunkylän kirkossa sunnuntaisin klo 10 su 29.1. alkaen (ei 19.2., 26.2. ja 9.4.).

26.1.

Lähi-idän herkkuja buffet-ravintola Salaamissa saa torstaisin 26.1. alkaen kello 12–17.30 Oulunkylän kirkolla, Teinintie 10. Aterian hinta 5 e, alle 7-vuotiaat 2 e. Käteismaksu. Tarjoilusta vastaavat Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat.

vyistä? Se voi myös ahdistaa, masentaa, väsyttää, pelottaa tai herättää kielteisiä tunteita. Ryhmä on maksuton ja tarvittaessa järjestämme lastenhoidon. Järj. Äimä ry (Äidit irti masennuksesta ry) ja Malmin seurakunta. Ohjaajina Äimän vertaistukiohjaaja Virpi Miettinen ja diakoniatyöntekijä Kirsi Jaakonaho. Tied. ja ilm. ke 31.1. mennessä p. 050 400 1050 tai kirsi.jaakonaho@evl.fi. Stressinhallintaryhmä ke 8.2., 15.2., 8.3. ja 22.3. klo 17.30–19 Pukinmäen seurakuntakodilla. Läsnäoloharjoituksia, asahia, rukousta, meditaatiota, hiljentymistä. Ryhmä on kiinteä ja siihen sitoudutaan mukaan koko ajaksi. Ohjaajina mindfulnessohjaaja, pastori Miia Moisio ja pastori Meri Ala-Kokko. Hinta 30 €, vähävaraisille alennus. Ilm. 5.2. mennessä p. 050 380 3568, meri.ala-kokko@evl.fi.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa sunnuntaisin klo 10. Su 22.1. mukana Heininen, teologiharjoittelija Teemu Muuri, Savik, Helenius. Su 29.1. Pelkonen, Albekoglu, Mäkiö. Käpylän kirkossa sunnuntaisin klo 12. Su 22.1. mukana Heininen, teologiharjoittelija Teemu Muuri, Helenius. Su 29.1. Albekoglu, Mäkiö. Maunulan kirkossa sunnuntaisin klo 16. Su 22.1. mukana Handolin, Mäkiö. Su 29.1. Elo, Pesonen-Kareinen.

Maanantaipuuro klo 9-12 Oulunkylän kirkolla maanantaisin. Maanantaipuuro on kohtaamispaikka kaikenikäisille, vauvasta vaariin. Tule säännöllisesti tai poikkea satunnaisesti. Hinta 1 € sisältää puuron, sämpylän, kahvin, teen tai mehun. Maanantaipuuroa pyörittävät vapaaehtoiset ja työntekijä. Pop-up ravintola Salaam torstaisin klo 12–17.30 Oulunkylän kirkolla 26.1. alkaen. Lähi-idän herkkuja buffet-ravintolassa. Hinta 5 €, alle 7-vuotiaat lapset 2 €. Käteismaksu. Voit nauttia joko aterian tai piipahtaa kahville/ teelle. Tarjoilusta vastaavat turvapaikanhakijoina Suomeen saapuneet uudet naapurimme. Herkuttelemalla buffetissa tuet heidän työllistymistään tulevaisuudessa. Salaam on yleinen tervehdys ja tarkoittaa arabiaksi rauhaa. Raamattuluentosarja torstaisin klo 18 Oulunkylän kirkolla 2.2. alkaen. Klo 18 luento, klo 19–19.30 iltaehtoollinen. Reformaation merkkivuonna tutkailemme Raamattua erilaisista teemoista ja ajankohtaisista näkökulmista käsin. Mukana on seurakunnan työntekijöitä ja teemoihin perehtyneitä asiantuntijoita. Voit osallistua kerran tai säännöllisesti. Tilaisuudet ovat avoimia ja maksuttomia. Ensimmäisellä kerralla 2.2. TT ja seurakuntapastori Elina Perttilä luennoi aiheesta Miten Raamattu on syntynyt? Toisella kerralla 9.2. KT ja kirkkoherra Teemu Laajasalo puhuu aiheesta Raamattu ja saarna. Lisätietoja nettisivuilla. Varhaisnuorten kerhoihin ilmoittaudutaan osoitteessa hsrkyssl. helsinginseurakuntayhtyma.fi/ ilmoittautuminen/. Tied. 09 2340 5373, anni.laurila@evl.fi.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12, paitsi 1.2. kiinni p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Kirkossa sunnuntaisin klo 11. Messu su 22.1. Pyhäkoulu kokoontuu Lastenkappelissa ja Itä-Pakilassa (Piikintie 17). Messu su 29.1. Tavallinen pakilalaisten messu, joka on samalla myös eteläpohjalaisten perinteinen tammisunnuntain kirkkopyhä.

TAPAHTUMIA Nuorten leffailta pidetään perjantaina 20.1. klo 18 kirkon Pirtillä. Äänestys päättää, mikä leffa katsotaan. Tarjolla popcornia ja muuta pientä purtavaa. Peittopiirissä kudotaan Äiti Teresa -peittoja ja viihdytään yhdessä kupposen äärellä. Valmiit peitot toimitetaan SPR:n kautta pakolaisleireille. Tervetuloa aina parillisina maanantaina klo 13 kirkolle. Perhekerhoon ovat tervetulleita kaikki pienten lasten kanssa kotona

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

TAVOITAT MEIDÄT MYÖS VERKOSSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI

Rakkauden filosofiaa Kahdeksan pariskuntaa pääsee syventämään käsitystä rakkaudesta

Saapas jalkautuu kaduille Tänä vuonna 50-vuotisjuhlavuottaan viettävän Snellun eli Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyön juuret ovat etsivässä nuorisotyössä. Alusta pitäen oli tärkeää tehdä työtä siellä, missä nuoret muutenkin liikkuvat. Erityisnuorisotyö nousee vakaumuksesta auttaa niitä, jotka eivät muualta saa apua, ja kohdata nuoret kaihtelematta, avarasti ja kunnioittaen. Saapas-toiminnan vapaaehtoiset liikkuvat edelleen kohtaamassa nuoria näiden kokoontumispaikoilla viikonloppuisin ja muina nuorten suosimina juhla-aikoina. Ilman sitoutuneita vapaaehtoisia toiminta ei olisi mahdollista. − Haluan antaa kädet ja jalat sellaiseen, mihin uskon, sanoo nelisen vuotta Saapas-vapaaehtoisena toiminut Antti Vanhoja. Toinen vapaaehtoinen, viime vuonna mukaan tullut Päivi Leppänen, komppaa: − Tämä on merkityksellistä tekemistä. Olen tykännyt ihan älyttömästi. Saapas liikkuu pääosin Helsingin keskustassa. Homma on kuulumisten kysymistä, nuorten kanssa juttelua ja tarvittaessa ensiavun antamista. − Toimintamme ei ole valvovaa. Olemme nuoria varten. Emme tuomitse ketään vaan katsomme, että heillä on hyvä olla siellä, missä ovat, Leppänen jatkaa. Auttamisen tuoma mielihyvä saa vapaaehtoiset liikkeelle kerran toisensa jälkeen. – Palkinnon saa nopeasti, kun näkee, että pystyy auttamaan. En ole koskaan miettinyt, viitsisinkö lähteä päivystykseen, Vanhoja kertoo. Saapas-vapaaehtoisilla on haastateltavien mukaan loistava ryhmähenki. − Olen tutustunut huikeisiin tyyppeihin. Porukkaa yhdistää se, että halutaan tehdä pyyteetöntä työtä, Vanhoja sanoo. Hyvältä tuntuu myös se, että vapaaehtoisille annetaan vastuuta ja heihin luotetaan. Päivi Leppänen ja Antti Vanhoja päivystävät saapaslaisina keskimäärin kerran kuussa. Mukana voi olla omien aikataulujensa mukaan. Päivystys on iltaseitsemästä yli puolen yön, ja yhteisoperaatioissa, kuten vappuna, pidempään. Saappaan vapaaehtoiskoulutus alkaa ke 1.2. klo 18–20 Snellussa, Toinen linja 8. Kurssi kestää toukokuulle ja sisältää myös viikonlopun 4.–5.3. Ilmoittautumiset: hkettusaari@ evl.fi, p. 09 2340 2355 ja sanna.l.parkkinen@ evl.fi, p. 09 2340 2353. Ilmoittautuneet haastatellaan.

Saapas-operaation vapaaehtoiset Asta Kahra ja Antti Vanhoja olivat mukana kohtaamassa nuoria uudenvuodenyönä Helsingin Kansalaistorin Suomi 100 -juhlissa.

Sateenkaariryhmä erosta toipuville Erityisnuorisotyön yhtenä kantavana ideana on muuntautua ja kohdentaa työtä aina niiden nuorten pariin, missä milloinkin on tarvetta. Sateenkaarityötä on tehty 1990-luvulta lähtien. Nyt Snellussa on tulossa eroryhmä sateenkaariparisuhteesta eronneille yhteistyössä Sininauhaliiton kanssa. Se perustuu Bruce Fisherin kehittämään vakiintuneeseen eroauttamisen malliin. Ryhmä on laatuaan ensimmäinen tiettävästi koko maassa. Miksi tarvitaan erillinen eroryhmä hlbt-nuorille? – Omassa ryhmässä ei seksuaalista suuntautuneisuuttaan tarvitse selitellä, eikä joudu kenenkään fobioiden kohteeksi, Irene Komu Sininauhaliitosta vastaa. – Ryhmässä, jossa voi luottamuksellisesti ja täysillä olla oma itsensä, myös vertaisuus toteutuu hyvin. Henkilö ei ole ehkä uskaltanut kertoa kenellekään elävänsä samaa sukupuolta olevan kanssa, jolloin hän on eron jälkeen entistä enemmän yksin. Tai sivulliset saattavat kommentoida tyyliin ”noinhan niissä käy”. Kuuntelevan korvan löytäminen on silloin erityisen tärkeää, Komu jatkaa. Ryhmässä käyminen auttaa hyväksymään tapahtuneen. – Ryhmätyöskentelyssä saa oppia itsestään: mitä itse toivon ja tarvitsen, ja esimerkiksi

ESKO JÄMSÄ

Menopalat

Tuomiokirkko suljettu 6.2.–17.3. Helsingin tuomiokirkon pääurkuja remontoidaan 17.3. saakka. Kirkko on silti avoinna päivittäin klo 9–18 pe 3.2. saakka. Remontin aikana käytetään kirkon kuoriurkuja. Keskiviikkoisen urkuvartin korvaa päivärukous, ja viikkomessua vietetään Kryptassa. Pappi päivystää morsiushuoneessa. Tuomiokirkko suljetaan arkisin 6.2. alkaen. Viikonloppuisin (la-su) toimitaan kuitenkin normaalisti. Kaikki päivärukoukset ja viikkomessu pidetään Kryptassa. Pappi päivystää Tapulissa.

Apua & tukea

ryhmä- ja parikeskustelujen, taidetyöskentelyn sekä helppojen harjoitteiden avulla ti 24.1. ja 7.2. klo 17.30–20.30.

PEKKO VASANTOLA

aikaa viettävät. Luvassa on leikkiä ja yhdessäoloa, ehkä pientä purtavaakin. Kerhoja pidetään kirkolla tiistaisin klo 9.30–11.30, keskiviikkoisin klo 17–19 sekä VälKeessä torstaisin klo 9.30–11.30. Kutomakerhossa sinulla on mahdollisuus tutustua kangaspuihin. Oppia ja edetä saa omaan tahtiin ja apua on aina lähellä. Kerho kokoontuu VälKeessä keskiviikkoisin klo 19. Eläkeikäisten kerho kokoontuu kirkolla torstaisin klo 13. Kerhossa keskustellaan alustuksen pohjalta, juodaan kahvit ja vietetään aikaa yhdessä. Akvarellitaideryhmä kokoontuu kirkolla joka toinen torstai 26.1. alkaen klo 17. Ryhmään ovat tervetulleet kaikki, ennakkotaitoja ei tarvita. Ryhmä on maksuton, mutta osallistuja maksaa omat materiaalinsa. Helsingin valokuvaaja – Signe Branderin valokuvanäyttely 30.1.– 28.2. kirkolla. Näyttely esillä Pakilakodilla, Paloheinän kirjastossa, Kahvila Helmessä ja Pakilan Musiikkiopistolla. Näyttely liittyy Suomi 100 v. -juhlavuoteen. Tekisikö mielesi laulaa, mutta ei ole ketään kenen kanssa? Tule kirkolle! Maanantaisin 30.1. alkaen jatkuvat Vox Sonora -kuoron harjoitukset klo 18 tai tule kokemaan laulamisen iloa Laulun siivin -yhteislaulutilaisuuteen parittomien viikkojen tiistaisin klo 13. Laulun päälle juodaan yhdessä kahvit.

siitä, oliko lapsuudenkodissani malleja ja toimintatapoja, jotka ovat siirtyneet omaan elämääni. Ryhmässä voi käydä vihaa, surua ja muita eroon liittyviä tunteita turvallisesti läpi ja päästä eteenpäin, Komu sanoo. Erosta eteenpäin -sateenkaariryhmä alkaa, kun riittävä määrä osallistujia on ilmoittautunut mukaan, ja se kokoontuu maanantaisin kello 17.30–20.30. Hinta 80 euroa sisältää iltapalan ja kirjan. 11 kokoontumista. Lisätietoja: hkettusaari@evl.fi, p. 09 2340 2355 ja irene. komu@sininauha.fi, 050 5748 809. Ilmoittautumiset: paivi.hakala@evl.fi, p. 09 2340 2532.

Kohta alkavat myös: Sukupuoleltaan moninaisten ja sukupuoltaan pohtivien nuorten vertaistukiryhmä maanantaisin kello 17–19 alkaen 23.1. Snellussa, Toinen linja 8. Lisätietoja: leena.korhonen@evl.fi, p. 050 3839419. Voit osallistua silloin kun aikatauluusi sopii, ei ennakkoilmoittautumista. Maahanmuuttajanaisille suunnattu Rentoryhmä perjantaisin kello 9.30–11 alkaen 3.2. Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2. Ryhmässä tehdään rentoutumisharjoituksia sekä pohditaan omia vahvuuksia ja voimavaroja erilaisia luovia menetelmiä käyttäen. Ilmoittautumiset: kahdijo.warsame@kalliola.fi. www.snellu.info.

EILA JAAKOLA

haluaa. Psykoterapeutti Juha Petterson ja filosofointiohjaaja Elise Liikala ohjaavat kurssin Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22. Ilm. 18.1. mennessä: juha.petterson@evl.fi.

Osallistumismaksu 20 e sisältää myös 1,5 tunnin konsultaatiokeskustelun pariterapeutin kanssa, jos pari niin

Kaitse ain kansamme teitä Helsingin kaupunginmuseo järjestää to 2.2. klo 18 virsihistoriallisen lauluillan Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Monen tutun virren taustalta avautuu kiinnostavia vaiheita ja ihmiskohtaloita, joihin kirkkomusiikin emeritusprofessori Reijo Pajamo johdattaa hauskalla ja mukaansatempaavalla tyylillään Musiikkia!-näyttelyssä. Virret lauletaan yhdessä perinteisesti harmonin säestyksellä. Vapaa pääsy.

18 A

neniälittereK

Mikä keisarin on KIRKKOKANSA on tähän saakka nauttinut alttareillansa Herramme Jeesuksen Kristuksen verovapaata verta. Näin kansankirkkomme on toiminut vastoin Jeesuksen nimenomaista käskyä ja jättänyt antamatta keisarille mikä keisarin on. Keisarin on 3 euroa 39 senttiä alkoholiveroa per ehtoollisviinilitra. Sipilän hallitus on tekemässä lopun Raamatun sanan vastaisesta riettaudesta. Hallituksen norminpurun kärkihankkeisiin kuuluvassa alkoholilain kokonaisuudistuksessa ehdotetaan ehtoollisviinin verovapauden poistamista. Näin keisari viimein saisi, mikä keisarin on. Se onkin niitä harvoja normeja, jotka lakiehdotus purkaisi. Jos hallituksen norminpurku uhkaa keikauttaa seurakuntataloudet konkurssiin, on kirkolla käytössään perinteinen menetelmä ehtoollisviinin alkoholiveron välttämiseen: edustuksellinen ehtoolliskäytäntö. Siinä pappi nauttii viinin seurakuntansa puolesta. Joissakin seurakunnissa se saattaisi vähentää viinin menekkiä sen verran, että sillä olisi taloudellisia vaikutuksia.

Tilaisuuksia

Seurat HERÄNNÄISSEURAT

Lähde elämään -illat

sunnuntaina klo 17–19.30 Kallion kirkossa 29.1. Alku Lähteeltä, Päivi Peittola Musiikissa Vivamon Raamattukylä. 26.2. Sinä olet ihme, Kristiina Tanhua-Laiho 26.3. Uuvuttava elämä, mistä saan voimaa arkeen? 23.4. Vihapuheista rohkaisuryöpytykseen, Heli Karhumäki 28.5. Anteeksiannon muutosvoima, Anna-Liisa Valtavaara Yhteistyössä Kallion srk:n kanssa

päivystää ma-ti ja to klo 12–17 ja ke klo 12–16.30 Kaisaniemenkatu 8, Helsinki Päivystämässä on koulutettuja rukouspalvelijoita, jotka rukoilevat puolestasi niin halutessasi. Taloon voi tulla rukoilemaan myös yksin tai ystävän kanssa.

kansanraamattuseura.fi

Lestadiolainen UUSHERÄYS

27.1 klo 14 seurat Vuosaaren katukappelissa Vuotie 45 – Raimo Vanninen 29.1 klo 13.30 seurat Rukoushuoneella Fredrikinkatu 61 B Lupaus Pyhästä Hengestä (Joh. 14) – Kaisa Halme Angolan kuulumiset – Kaisa ja Erkki Halme

Kaikille avoimia luentoja Kaikille avoimia matkoja Luennot joka ke klo 13 Agricolan kirkon krypta, Tehtaank. 23, Hki. Tervetuloa uusien virikkeiden pariin viihtymään ja saamaan uusia ystäviä! Edull. kahvit 11.30

25.1. Oopperalaulajan ilot ja murheet Taru Valjakka, oopperalaulaja 1.2. Islamin haaste Juhani Pörsti, pastori, maahanmuuttajatyön asiantuntija 8.2. Miksi ihmeessä rukoilisin? Riitta Laakio, rovasti 15.2. Hyvinvointi ja jaksaminen Patrik Borg, ravitsemusasiantuntija 22.2. Rakastava Jumala Tommy Hellsten, terapeutti, kirjailija 1.3. Yksinäisyyden tuska ja ihanuus Olli Valtonen, Helsinki Missio

19.–21.3. 10-vuotisjuhlaristeily Silja Serenadella Tukholmaan Matkaohjelmassa mm. luennot: Voiko metsästä ja puista saada voimaa? Sinikka Piippo, kasvitieteilijä, professori 100 v. suomalaista terveyttä! prof. Jussi Huttunen. Hinnat alk. 195 e/hlö/ 2 h hytti. 27.–31.5. Split ja Dubrovnik, Kroatia, ilmoitt. 27.1. menn.! Tarkempi matkaohjelma netissä. Hinta 1290 e/hlö/2 h huone. Vastuullinen matkanjärjestäjä: Kon-Tiki Tours/MatkaSeniorit. Info: ti ja to klo 15-18 Tellervo Lankinen, puh. 0400 724 646 tai Ensio Klemi, puh. 050 301 6941 tai seniorifoorum@luukku.com

Katso lisää: www.seniorifoorum.ﬁ/helsinki

Palvelukseen halutaan

su 22.1. klo 10 kirkkopyhä Sipoon kko, Iso Kylät. 1, keitto ja seurat. klo 15 Loviisan srk-koti, It. Tullik. 6. ti 24.1. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri ”Väärinymmärretty Luther”, H.-C. Daniel; Salomonkatu 17D, 2.krs. (Autotalo, Kamppi). ke 25.1. klo 19 Körttikoti, Ratak. 1a A3, 3.krs. Hki. to 26.1. klo 18 Matinkpli takkah., Liisankj. 3, Espoo. su 29.1. klo 11 kirkkopyhä Lauttasaaren kko, laulu E. Ruuttunen, Myllykallionrne 1, Hki;ruokailu ja seurat. klo 12 kirkkopyhä Jakomäen kko, Jakomäenp. 7, Hki. Kahvit ja seurat. klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17D, 2.krs, Hki; mm. T. Kristoffersson, Väyrynen-Si. ma 30.1. klo 18 veisuut Samilalla, Ostosraitti 2 B, Tuusula. ti 31.1. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu Kallion kko, It. papink. 2, Hki. Mus.-harj. klo 17. ke 1.2. klo 18.30 Paavalinkirkon alasali, Sammatint. 5, Hki. TULOSSA: la 4.2. klo 10-16 Uudet veisuut -päivä Seuratuvalla.

Profeetallisen sanan ja parantumisen ilta! La 21.1. klo 18 Annankatu 7 A, Helsinki (Adventtikirkon tiloissa 3 krs.) Taito ja Jaana Syren Markku Karonen Rukouspalvelua Tervetuloa! Sanan Sydän Seurakunta

Lutherin ja reformaation jalanjäljissä -illat 25.1.- 15.2.2017 Keskiviikkoisin klo 18.00 Herttoniemen kirkossa, Hiihtomäentie 23. Luther naulasi Teesinsä Wittenbergin linnankirkon oveen 31.10.1517. Protestantit haastoivat aikansa kirkon, muuttivat Eurooppaa ja samalla koko maailmaa. Kansankielinen Raamattu loi kirjakielen ja pohjan kansansivistykselle niin Saksassa kuin Suomessa. Myös itsenäisessä Suomessa kirkko on ollut merkittävä vaikuttaja, näihin päiviin saakka. Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu tänäkin päivänä lähes 4 miljoonaa suomalaista.

Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa on avoinna

Vanhan kirkon kappalaisen virka Hakuaika päättyy ke 25.1.2017 klo 15. Lisätietoja tehtävästä ja hakulomake: www.helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Tilaisuuksia JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 22.1. klo 18.00 Pitäjänmäen kirkko, Helsinki PASTORI SEPPO JUNTUNEN

Puhuu aiheesta: Voimmeko kristittyinä löytää toisemme? Musiikissa: Heidi Tuikkanen Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 24.01 klo 19 Ronny, Thylin, Lassus ja Ahlberg. Lastehoito järjestetty. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntö ti klo 10-12 tai esirukousiltana 18-18.45 puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle. Esirukousillat järjestetään joka toinen viikko, viimeinen esirukousilta järjestetään 16.05. Seuraava esirukousilta 07.02. Petrus församling Haagan Pappilantie 2, 00320 HKI

Keskiviikko 25.1. klo 18.00 Martti Lutherin 95 Teesiä, pastori, TT Juhani Forsberg Keskiviikko 1.2. klo 18.00 Reformaatio vai uskonpuhdistus, pastori, TT Timo Junkkaala Keskiviikko 8.2. klo 18.00 Luterilaisen kirkon merkitys itsenäisessä Suomessa, prof. Seikko Eskola Keskiviikko 15.2. klo 18.00 Jumala ompi linnamme - yhteislauluilta Lutherin virsien äärellä, prof. Reijo Pajamo

Sarja jatkuu syyskuussa Myllypuron kirkolla

Karmel-yhdistys Suomen Raamatun ja Israelin puolesta

Karmelin tilaisuudet löydät kotisivulta www.karmel.fi.

Israel-teemaillat ja -tilaisuudet Maitoa ja hunajaa -illat ja lauluillat Raamattupiiri ja rukouspiiri karmel@karmel.fi, 044 747 1100

Siivouspalveluja IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

KOTISIIVOUS, IKKUNANPESU Suomalaiset ammatilaiset ELÄKELÄISALENNUS 10 %, kot.väh. 45 % p. 046 950 6793 http://kotipalvelucarolina.blogspot.fi/

Asianajajia

Palveluja tarjotaan

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijat

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous! Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistövälittäjä (LKV)

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600

Leikkaa talteen

Lakiasioita

Hoivakoti Varpula Turvallinen hoivakoti Helsingin Oulunkylässä. Kuntouttavaa ja aktiivista arkea uusituissa tiloissa. Hellää hoivaa yli 25 vuoden kokemuksella. Toiminnasta vastaa geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström.

varatuomari Mirja Kokko

Meillä käy palveluseteli (Helsinki, Espoo ja Vantaa). Nyt myös päivätoimintaa. Tervetuloa tutustumaan! Tiedustelut arkisin klo 9-15, puh. 010 3284780. www.dementiakoti.fi, facebook: dementiakoti.fi Aloevera kauppa www.shop.lrworld.com

lakimies Katariina Kuusiluoma

lakiasiantuntija Virpi Mikkonen 040 5070 101 toimisto@perhejuristit.fi

Rakennusala

Vuokralle tarjotaan

Vuokrata halutaan

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Kalustettu huone 18 m2, oma sis.käynti ja kph, postinro 00790, määräaikaisena esim. 4.6.2017 asti. Vuokra 480 e/kk sis vesi. Yst. tied. majaklaani@outlook.com

Rauhallinen työssä käyvä savuton 32v. mies etsii vuokra-asuntoa Helsingin kantakaupungista 1.2. alkaen. 0414668649

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio. Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717.

Yksiö hyvillä liikenneyhteyksillä. Ei eläimiä eikä tupakointia. Luottotiedot ok. Puh.050-4115466

Shalom! Israelin ystävä etsii asuntoa vuokralle, max.1krs. 041-4896598 (tekstiviesti ensin) smallstepgiantleap@live.com

Liisankatu 6, 00170 Helsinki www.perhejuristit.fi

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Palvelukseen halutaan

Sydämellinen kiitos kaikille

Saara Esteri Tolosen muistoa kunnioittaneille ja suruun osaa ottaneille. Omaiset

Miksi maksaisit liikaa? Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus Hampaanvärinen paikkaus

Hinta

Kivuton hampaan poisto

Hinta

25€ 59€ 59€ 59€

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

T A K U U T Y Ö

Myydään hautakiviä Etsimme lisää kotityötaitoisia lastenhoidon ammattilaisia joukkoomme. Työ on tuntityötä oman elämäntilanteen mukaan. Yhteydenotot ark. 8-16 palvelujohtaja Mona Jonsson puh 0207995651. lisätietoja: www.kotisisar.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

Ostetaan kuolinpesät, vintit, varastot, muuttopesät, astiat, LP-levyt ym. Puh.040 7514 464

p. 726 p. 146

2266 1460

www.eurohammas.fi

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 350 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 690 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS ....................... 99 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luetettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Hammashoitoa

ErikoishintammE:

Kiitokset

Ostetaan

Korsontie 6 • 01450 Vantaa

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

20 a

MIELIPIDE

Kivisydämistä ahneutta Lehtisaaressa Vantaan seurakuntien kiinteistö johtaja Sari Turunen vastasi kirjoituk seen Lehtisaaren maanvuokrien suunnitelluista korotuksista verkko media Valomerkissä 22.12.2016. Turu sen mielestä Lehtisaaren asukkaita olisi hyvinkin kuultu. Vastineessa esi tetään tilanne asukkaiden mielestä erittäin tarkoitushakuisesti, osittain jopa harhaanjohtavasti. Pelkäämme kin, että vastaava tarina on kerrottu myös seurakunnan luottamus henkilöille. Nykyisistä vuokrista puhuttaessa unohdetaan, että vuokrien taso joh tuu seurakunnan omista valinnoista. Esimerkiksi Lehtisaaren Salpa maksoi aikoinaan, 1960-luvulla, yli 4 miljoo naa markkaa kynnysrahaa (nykyra hassa yli 7 miljoonaa euroa). Mistään hyväntekeväisyydestä ei siis ole kysy mys. Kynnysraha huomioiden vuokrat ovat koko ajan olleet varsin kohtuulli sella tasolla. Vääristellyllä historiankuvauksella halutaan harhauttaa kirkon luotta mushenkilöt ja suuri yleisö sen suh teen, mitä kirkko on nyt lehtisaa relaisille tekemässä. Sari Turunen mainitsee 1,5–2 euron kerrosneliö vuokrat uusissa vuokrasopimuksissa. Sen sijaan hän unohtaa kertoa kirkon kaavailevan lehtisaarelaisille jopa nelinkertaisia vuokria mainittuihin nähden. Mitä tuo käytännössä tarkoit taisi: 84-neliöisessä asunnossa asuvan esimerkkilapsiperheen yhtiövastike on tällä hetkellä 340 euroa kuukau dessa ilman vesimaksuja ja mahdol lisia korjauslainoja. Tontinvuokran korotuksen myötä asunnon vastike nousisi 730 euroon. Korotus on siis lähes 400 euroa kuukaudessa, ja tämän päälle tule vat perheen oma asuntolaina ja muut kustannukset. Taso on kaksinkertai nen Helsingissä yleisesti vallitsevaan tasoon nähden. Se, onko tämä koh tuutta vai kivisydämistä ahneutta, jää köön lukijan harkintaan. Matti Sadeniemi puheenjohtaja, Lehtisaaren asukkaat ry

Vastustan eutanasiaa Jotkut ovat nyt hyväksymässä armokuoleman eli eutanasian. Olisiko asiallista, että hyväksytään tämä toimi vain heidän kohdallaan? Hyvähän sitä on toisia tuomita armokuolemaan, mutta itse livetä siitä, kun sen aika tulee! Lassi Tiittanen

Olin vapaata riistaa saarnaajille Uskonnonvapaus on yksi hienoim mista asioista maassamme. Tämän sain oppia kantapään kautta. Erosin hiljattain kirkosta mielipide-erojen vuoksi ja tuumin, että säästän hieman rahaa. Kävi kuitenkin niin, että törmäsin lähetyssaarnaajiin ja tulin pyytäneeksi heidät käymään luonani. Heti ensim

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00181 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

Kiitos Rannan kinkkupiirroksesta Mielestäni Martti Mäkelä (Kirkko ja kaupunki 22.12) soimasi syyttä suotta Ville Rannan 8.12. julkaistua pilapiir rosta ”Lihateollisuuden joulu”. Minusta piirros oli oivallinen, vaikut tava ja ajankohtainen. Ennen kaikkea Ranta muistutti meitä tärkeästä asiasta: ihmisen aiheuttamasta eläin ten kärsimyksestä. Nykypäivänä meillä jokaisella on tiedossa, kuinka epäeettistä ja epäin himillistä lihantuotanto on. Siihen liittyvä kärsimys ja väkivalta ovat kau kana joulun sanomasta. Joulunhan pitäisi olla rakkauden ja rauhan juhla. Jokainen meistä voi itse harkita, haluaako olla osallisena tuohon tur han tuskan tuottamiseen. Vaihtoeh toja on, eikä se ole edes rahasta kiinni, kuten Mäkelä kirjoituksessaan epäili, sillä esimerkiksi seitanpaisti tulee pal jon edullisemmaksi kuin kallis kinkku. Mielestäni kinkku joulupöydässä saisi jo jäädä historiaan ja tilalle voi sivat tulla eettisemmät vaihtoehdot. Enna Sipilä vegetaristi kohta 30 vuotta

Muistaminen lämmitti Minua muistettiin seurakunnasta täytettyäni pyöreitä vuosia. Taidan ollakin tärkeä? Se lämmitti kovasti mieltäni. Iso ja lämmin kiitos Meilah den seurakunnalle, kun muistitte merkkipäiväni ja teitte juhlastani iki muistoisen. Mummo-Baby 70

Alkon monopoli pitää säilyttää

mäisellä kerralla olisi melkein pitä nyt lyödä kastepäivä lukkoon. Mitä ihmettä? Enhän ollut edes käynyt hei dän tilaisuuksissaan. Tulin sitten käyneeksi ja hyvä niin; totesin, että se poikkeaa liikaa siitä, mihin olen tottunut. Seuraavalla ker ralla, kun tapasin heidät, olisi pitänyt syventää oppia. Jääräpäisesti pidin omastani kiinni. Se oli sitten sillä selvä. Eivät he huvikseen käy ihmis ten luona. Ymmärsin tämän. Ymmärsin myös, että olen umpilu terilainen ja sellaisena pysyn. Onneksi luterilainen kirkko on myös tavalli sille, elämän kolhimille ihmisille, jotka eivät jaksa olla aktiivisia jäseniä. Lii tyin takaisin tuttuun kirkkoon. Tämäkin piti kokea

Kirkon pääsymaksu on liian pieni Temppeliaukion kirkossa on vuo den alusta alkaen otettu käyttöön kol men euron pääsymaksu muille kuin Töölön seurakunnan jäsenille. Kirkko on yksi Helsingin merkittävimpiä näh tävyyksiä – esimerkiksi TripAdvisor-si vustolla se on kaupungin toiseksi suo situin kohde heti Suomenlinnan jäl

keen. Kirkkoherra Auvo Naukkarisen mukaan 450 000 euron tuotoilla on tarkoitus kattaa turistien palvelemi sen kustannuksia ja samalla hieman rajoittaa matkailijamääriä. Onko juuri kolmen euron pääsy maksu perusteltu? Vaihtorahakoli koiden käsitteleminen työllistänee oppaita selvästi aikaisempaa enem män. Jo tämän valossa voi kysyä, mik sei pääsymaksuksi ole asetettu esimer kiksi 10 euroa. Lisähinnalla matkailija saisi nopeampaa palvelua ja vaikkapa laadukkaan esitteen. Koska kolmen euron pääsymaksu ei näytä vaikuttavan matkailijamää riin, voisi hinnankorotus tuoda kir kolle yli miljoonan euron lisätulot. Mikäli korkeampi hinta vähentäisi vie railijoita, helpottaisi tämä kirkkoher ran toiveiden mukaisesti seurakunnan toimintaa. Matkailijoiden näkökulmasta 10 euron pääsymaksu voisi tuntua jopa luonnollisemmalta kuin kolme euroa. Vaikka Temppeliaukion kirkko on Helsingin ainoa maksullinen kirkko, ulkomailla pääsymaksu ei ole miten kään poikkeuksellinen. Lontoon suo situimmissa kirkoissa saa pulittaa yli 20 euron sisäänpääsymaksun. Huolestunut ex-töölöläinen

Viinalobbarit kertovat, että vii nan myynti tulisi vapauttaa ja viinave roa pitäisi laskea. He väittävät valheel lisesti, että samalla alkoholin aiheut tamat terveyshaitatkin vähenisivät. Alkoholin kulutus kasvaisi voi makkaasti sekä myynnin vapauttami sen että hintojen alentamisen myötä. Juuri tätä viinalobbarit tavoittele vat. Samalla alkoholin aiheuttamat terveyshaitat ja kuolemat kasvaisivat merkittävästi. Kuka maksaisi nämä haitat? Jo nyt alkoholiperäisiin tautei hin, tapaturmiin ja liikenneonnetto muuksiin sekä alkoholimyrkytyksiin menehtyy vuodessa tuhansittain suo malaisia. Pitäisikö vielä useampien suomalaisten kuolla viinalobbareiden voittojen vuoksi? Alko tuottaa meille veronmaksajille vuodessa kymmeniä miljoonia voit toa. Voitot käytetään palveluidemme ja hyvinvointimme rahoittamiseen. Jos voitot annetaan yksityisille yri tyksille, valtion pitää korottaa veroja. Annetaan Alkon vastata viinan myynnistä tulevaisuudessakin. Viina lobbareiden propagandaa ei kannata uskoa. Usko taan mieluummin lää käreitä, jotka puhuvat totta. Antti Vuorela diplomi-insinööri Tapanila, Helsinki

KESKUSTELU JATKUU verkossa kirkkojakaupunki.fi