Kirkko ja kaupunki 2017 01 vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

A 4–5 Vantaan toiseksi yleisin äidinkieli on viro

19.1.2017 kirkkojakaupunki.fi

VANTA A

B 6–7 Piia Viitanen: ”Musiikki auttoi minua tulemaan näkyväksi” B 11 Irja Askolan aamuvenyttely

B 1–3

Uusi alku on uhka ja mahdollisuus Tuore äiti, nuori leski ja maata vaihtanut kertovat elämänmuutoksestaan.

Ranskalainen kirjailija André Gide (1869–1951)

Tänään

Eilen

Kauneinta on se minkä hulluus synnyttää ja järki kirjoittaa.

†

Vanha kunnon kirjastokortti, sivistyksemme luottorajaton Visa. Kulttuurimuija-blogisti Kirkkojakaupunki.fi:ssä

Iankaikkisesti

‡

Paljon muutakin Jeesus teki. Jos kaikki vietäisiin kohta kohdalta kirjaan, luulen, etteivät koko maailmaan mahtuisi ne kirjat, jotka pitäisi kirjoittaa. Joh. 21:25

Rukous

Pääkirjoitus

Kaisa Halonen

Erottelematta ja jakamatta Yksi kaipaa kirkolta konkreettisia toimia hädän vähentämiseksi maailmassa, toinen kaipaa lääkettä sielun sanattomaan kaipuuseen. Moni kaipaa kumpaakin. Jotkut eivät kaipaa kirkolta mitään, jotkut taas kaipaavat, mutta tietämättään. Yksi kaipaa kirkolta selkeitä moraalisia normeja moraalittomalta tuntuvassa maailmassa, toinen kaipaa rakennuspuita omilla aivoilla ajattelemiseen ja oman sydämen kuuntelemiseen. Heille kaikille me tätä lehteä ja näitä verkkosivuja teemme. Teille kaikille. Erottelematta ja jakamatta.

”

Tästä numerosta alkaen Espoossa ja Kauniaisissa aiemmin ilmestynyt Esse, Vantaalla ilmestynyt Vantaan Lauri, Helsingissä ilmestynyt Kirkko ja kaupunki sekä verkossa ilmestynyt On muutamia Valomerkki.fi ovat nyt yksi ja sama asioita, joita Kirkko ja kaupunki, joka ilmestyy ilman kirkko ei ole neljänä vähän erilaisena versiona: kirkko.” kaupungin mukaan kolmena paperilehtenä ja verkkolehtenä. Paperilehti ilmestyy kahden viikon välein. Verkkolehteen toimitamme uutta aineistoa päivittäin. Teemme Kirkko ja kaupunkia hyvän tähden. Haluamme olla osaltamme edistämässä hyvää elämää pääkaupunkiseudulla. Olemme häpeämättömän kaupunkilainen ja häpeämättömän kirkollinen Kirkko ja kaupunki. Emme ole pelkästään kirkkolehti emmekä vain kaupunkilehti. Olemme kirkko- ja kaupunkilehti. Erottelematta ja jakamatta. Viime vuosisadan merkittävimpiin kirkon uudistajiin kuulunut saksalainen pappi Karl Rahner sanoi, että 21. vuosisadan kristitty on mystikko, tai sitten kristittyjä ei ole. On muutamia asioita, joita ilman kirkko ei ole kirkko. Mystiikka, hengellisyys, kuuluu ilman muuta niihin. Myös diakoniaa, hädässä olevien auttamista ja taistelua hyvän puolesta, pidetään tuntomerkkinä, jota ilman kirkko ei ole kirkko. Hengellisyys ja hihojen kääriminen eivät ole vaihtoehtoisia tapoja olla kristitty vaan yhtä ja samaa. Erottelematta ja jakamatta. Sillä mielellä me uutta Kirkko ja kaupunkiakin teemme. Tämän vuosisadan urbaania arkimystiikkaa etsivät löytävät toivottavasti hengen ravintoa sivuiltamme, samoin kuin muuten vain hyvästä elämästä kiinnostuneet. Luulen sitä paitsi, että nuo kaksi piirrettä ja pyrkimystä löytyvät meistä jokaisesta. Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

En näe alkua, en uutta vuotta tai aamua, pelkästään sarjan luopumisia. Yö ei tunnu lyhenevän, puut pysyvät mustina ja paljaina. Sinun tahtosi ja tahtisi ja minun toivoni ja toiveeni eivät kohtaa. Päiväni tuntuvat turhilta, ja koko ajan niitä on vähemmän. Minulla on laiskat kädet ja kivisydän, käännyn aina selin. Lohduta, pehmitä, lämmitä minua.

Lainasanat

”

Intuitiivinen päätöksenteko on ylivertaista silloin, kun ratkaisu pitää löytää nopeasti. Samoin silloin, jos tietoa on liikaa tai liian vähän.” Tutkija, taiteen tohtori Asta Raami sivulla B 8

tavoitat meidät myös verkossa kirkkojakaupunki.fi

19.1.2017 numero 1 Kirkko ja Kaupunki VANTAA Kannen kuva: Sirpa Päivinen

TAUSTAT JA ILMIÖT

Koko pääkaupunkiseudun Kirkko ja kaupunki Uudistuneessa lehdessä on entistä enemmän luettavaa kolmena versiona, kahdessa eri osiossa. Teksti Hanna Antila Kuva Timo Saarinen

irkkoon kuuluvat suomenkieliset Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ovat nyt ensimmäistä kertaa saaneet kotiinsa uudistuneen Kirkko ja kaupungin. Lehdessä on kaksi osaa: joka kaupungissa hieman erilainen A-osa, josta löytyvät myös seurakunnalliset ilmoitukset ja menovinkit, sekä joka kaupungissa samanlainen B-osa. Koska uusi lehti syntyi kolmen eri lehden eli Kirkko ja kaupungin, Essen ja Vantaan Laurin yhdistyessä, logossakin näkyy kolminaisuus. Lehden visuaalisen ilmeen sekä printissä että verkossa ovat suunnitelleet Jenni Kiviniemi ja Katja Nirkkonen Aste Helsingistä. – Suunnittelussa tavoitteena olivat ennen kaikkea luettavuuteen liittyvät seikat, mutta myös yhdistävän linjan löytyminen. Haluttiin luoda kokonaan uusi julkaisu, ei lehteä, joka muistuttaa jotakin niistä kolmesta, jotka yhdistyivät, Jenni Kiviniemi kertoo. – Lehden pitää olla kaupunkilaisia palveleva, mutta myös sellainen, jonka tunnistaa kirkolliseksi julkaisuksi. Helsinkiläiset, jotka saivat aiemmin Kirkko ja kaupunki -lehden joka viikko, saavat

nyt tottua siihen, että lehti ilmestyy joka toinen torstai. Lukemista on kuitenkin aiempaa enemmän. Helsinkiläiset saavat luettavakseen 32-sivuisen lehden, espoolaiset 28-sivuisen ja vantaalaiset 24-sivuisen. Vantaalaisille uutta on koko lehti, sillä Vantaan Laurin viimeinen numero ilmestyi joulukuussa. Myös espoolaisten ja kauniaislaisten oman lehden, Essen, tarina päättyi vuoteen 2016. Helsinkiläisille uutta on lisäksi lehden muoto, niin sanottu leikattu tabloid. – Leikattu tabloid tarkoittaa sitä, että painokoneesta syntyvä lehti on käsitelty raakakokoa pienemmäksi, sillä siitä leikataan ikään kuin valkoiset marginaalit pois. Kotiin tulee 13 prosenttia vähemmän paperia, tuotantopäällikkö Timo Karonen Kotimaa Oy:stä sanoo. Leikattavat reunat menevät suoraan paperitehtaalle, missä niistä tehdään kierrätyskuitua. Kirkko ja kaupunki -lehti painetaan Sanomapainossa Vantaalla. Ensimmäinen painos on noin 340 000, ja jatkossa painoksen koko vaihtelee seurakuntien jäsenmäärän mukaan. Kirkko ja kaupunki ei ole vain painettu lehti, vaan myös verkkomedia. Kolmen eri

lehden yhteisenä verkkomediana aloittaneen Valomerkin tilalle on tullut verkkomedia Kirkkojakaupunki.fi. Sieltä löytyvät myös näköislehdet ja jutut ilmaiseksi.

”

Lehden pitää olla kaupunkilaisia palveleva, mutta sellainen, jonka tunnistaa kirkolliseksi julkaisuksi. Jenni Kiviniemi

Uutiset julkaistaan jatkossa lähtökohtaisesti verkossa, kun painettu lehti keskittyy pidempiin, taustoittavampiin ja ajankohtaisia aiheita eteenpäin vieviin juttuihin. Uusi ilme ja nimi näkyvät myös sosiaalisessa mediassa: Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja YouTubessa. Kirkko ja kaupunki -mediaperheeseen kuuluu lisäksi supersuosittu Jouluradio. ■

TAUSTAT JA ILMIÖT

781

ihmistä liittyi viime vuonna Vantaalla kirkkoon, eli ennätysmäärä. Kirkosta erosi 2016 ihmistä. Seurakuntien jäsenmäärä oli vuoden lopussa ennakkotiedon mukaan 129 366, vähennystä oli 401 henkeä. Jani Laukkanen

Heikki Leppä kuoli onnettomuudessa Tikkurilan seurakunnan kappalainen Heikki Leppä, 58, menehtyi 14.1. sukellusonnettomuudessa Lohjan Kaivoslammella. Leppä oli kokenut sukelluksen harrastaja. Hän oli Tikkurilan kirkkoherran Janne Silvastin mukaan kekseliäs pappi ja syvällinen teologi, joka tuli tunnetuksi muun muassa Hääyö-tapahtuman ideoijana. Leppä toimi myös Vantaalla viime kesänä pidettyjen herättäjäjuhlien pääsihteerinä ja järjesti ennen juhlia sukellusseurat Nurmijärven Klaukkalassa. Seurakuntalaiset voivat jättää surunvalittelunsa seurakunnan Olotilassa perjantaina 20.1. kello 15 asti. Pauli Juusela

Vantaan seurakunnissa puhutaan 57 kieltä Virosta tuli viime vuonna Vantaan toiseksi puhutuin kieli. Vantaan seurakuntien jäsenissä viroa puhuvia on vielä vähän. Esko Jämsä

Terveysongelmiin saa uudenlaista tukea Tikkurilan ja Martinlaakson terveysasemilla aloitettiin syyskuussa puolivuotinen kokeilu, jossa mielenterveys- ja päihdeongelmiin saa apua vuoronumerolla arkisin kello 8–15. Vastaanotolle pääsee ilman lähetteitä tai pitkää jonottamista. Palvelupisteissä oli käynyt joulukuuhun mennessä yhteensä yli 400 asiakasta. – Vantaalaiset ovat rohkaistuneet hakemaan mielenterveysongelmiinsa apua. Olisi toivottavaa, että ihmiset uskaltaisivat hakeutua avun piiriin jo alkuvaiheessa, sanoo yhteistyökoordinaattori Lauri Kuosmanen. Marjo Kytöharju

teksti Hanna Antila kuva Esko Jämsä

antaa on poikkeuksellisen monikulttuurinen ja -kielinen kaupunki, mikä näkyy myös Vantaan seurakuntien jäsenistössä. Luterilaisiin seurakuntiin kuuluvien joukossa puhutaan 57 eri äidinkieltä, kotimaiset kielet eli suomi, ruotsi ja saame mukaan lukien. Yleisimpiä vieraita kieliä ovat venäjä, viro ja englanti. Kaiken kaikkiaan vantaalaiset puhuvat suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 114 eri äidinkieltä. Niistä eniten puhuttuja ovat viro, venäjä, somali, albania, arabia ja vietnam. Monikulttuuristuminen näkyy kaikissa pääkaupunkiseudun seurakunnissa. Helsingin seurakunnissa eri äidinkieliä on 72, Espoon seurakunnissa 58. Kielten kirjon kasvaminen näkyy myös seurakuntien toiminnassa. Pääkaupunkiseudulla luterilaisten seurakuntien toimintaa on ainakin arabiaksi, viroksi, kiinaksi, venäjäksi ja englanniksi.

Yhteistyötä tehdään yli kaupunkirajojen. Virosta tuli vuonna 2016 toiseksi puhutuin kieli Vantaalla. Sitä puhuu äidinkielenään noin 7 200 vantaalaista. Vantaan seurakuntien jäsenissä viroa äidinkielenään puhuvia on kuitenkin vielä vähän, 280. Vantaan Päiväkummussa ny kyään asuva Margit Sööt muutti äitinsä kanssa Virosta Helsinkiin vuonna 1995. – Muutimme Vuosaareen ja menin Suomessa lukioon. Ei minua jännittänyt, vaan ajattelin, että muutto on kiva juttu. Kaikki menikin tosi hyvin, pääsin heti mukaan porukoihin, Sööt muistelee. Nyt Söötillä on oma tilitoimisto Helsingissä, koti Vantaalla ja perhe, jonka kotikieli on viro. Perheeseen kuuluvat avopuoliso Mart Paluvits, Margitin 15- ja 10-vuotiaat pojat Mikael ja Marken Lemming sekä per-

heen kuopus, 1-vuotias Maibel. Rakennusalalla työskentelevä Mart kulki vuosia kahden maan väliä, mutta asettui Suomeen noin kolme vuotta sitten. Kukaan perheessä ei ole vielä Suomen kansalainen, mutta perhe on täällä jäädäkseen. Virossa käydään usein, mutta Margit Sööt tuntee olevansa siellä ”kylässä”. – Suomalaiset ovat mielestäni ystävällisempiä kuin virolaiset. En ole kokenut, että kukaan olisi syrjinyt minua täällä. Työelämässä on ollut jopa hyötyä siitä, että osaan viroa. Täällä yhteiskunta on selkeämpi ja palvelut toimivat paremmin kuin Virossa. Vanhasta kotimaastaan Sööt sanoo kaipaavansa lähinnä joitakin ruokia: virolaista leipää ja virolaista marenkia, sefiiriä. Viroa on luonnehdittu Euroopan maallistuneimmaksi maaksi, jossa uskonto oli pimennossa erityisesti Neuvostoliiton aikaan.

Margit Söötin ja Mart Paluvitsin perhe on kotiutunut Päiväkumpuun. Perheeseen kuuluvat myös pojat Mikael ja Marken, Maibel-tytär sekä kaksi kissaa.

Puhutuimmat äidinkielet Vantaan seurakunnissa 1. venäjä (466)

Margit Sööt on kastettu Virossa vuonna 1991, mutta rippikoulun hän kävi vasta aikuisena Suomessa. Myös perheen pojat kastettiin viime kesänä ja Mikael osallistui Rekolan seurakunnan rippileirille. Maibel-tyttöä ei ole vielä kastettu, mutta se on suunnitelmissa. – Isäni äiti oli uskovainen ihminen. Hänen kanssaan luettiin esi-

”

Isäni äiti oli uskovainen ihminen. Hänen kanssaan luettiin esimerkiksi iltarukous. Hän toivoi, että veisin pojat kastettaviksi. Margit Sööt

merkiksi iltarukous. Hän toivoi, että veisin pojat kastettaviksi. Mummo on nyt jo kuollut, mutta pidin lupaukseni, Sööt kertoo. Margit Söötin mielestä uskonto on Virossa hyvin yksityinen asia, josta ei kauheasti puhuta. – Nuoret eivät käy kirkossa, kuten eivät Suomessakaan. Kirkkohäät taas on sellainen vähän trendikäs juttu. Vironkielistä työtä pääkaupunkiseudun seurakunnissa koordinoi tällä hetkellä Helsingissä työskentelevä kanttori Dagmar

2. viro (280) 3. englanti (147) 4. kiina (39) 5. saksa (27) (pois lukien suomi, ruotsi ja saame)

Õunap. Tehtävään etsitään parhaillaan pastoria. – Vironkielinen työ on kohdistettu virolaisille sekä kaikille, jotka ovat kiinnostuneita Viron kielestä ja kulttuurista. Toimintaa on pääasiassa Alppilan kirkolla. Teemme yhteistyötä myös Espoossa työskentelevän seurakuntapastorin Raigo Liimanin kanssa. Toimintaan kuuluu vironkielinen messu joka kolmas sunnuntai, iltahartaus ainakin kerran kuukaudessa ja erilaisia kerhoja lapsille ja aikuisille. – Monet kokevat, että juuri seurakunta on hyvä paikka, jossa saa jumalanpalveluselämään osallistumisen lisäksi harjoitella kieltä. Lapsiperheet käyvät perhekerhossa siksi, että lapset tapaisivat muita vironkielisiä lapsia, Õunap kuvailee. Viron historia ja uskonnon vähäinen rooli maassa kuitenkin näkyvät Õunapin mukaan myös tämän päivän virolaisissa. – He eivät osallistu jumalanpalveluksiin, koska kirkossa käyminen on heille vieläkin vierasta. Rippikouluun osallistuvien määrä on kuitenkin pysynyt ennallaan ja ihmiset haluavat kastaa lapsensa ja tulla kirkollisesti vihityiksi. ■

MIELIPIDE

Numerot todistuksessa kannustavat oppilaita Uudessa opetussuunnitelmassa osa peruskoululaisista saattaa saada numeroita todistukseensa vasta kahdeksannella luokalla. Minä en näe tätä hyvänä kehityksenä. Mikä muu kannustaa hyviä oppilaita kuin todistuksen hyvät numerot? Numerottomia todistuksia perustellaan sillä, että numerot ovat oppilaita leimaavia. Tällä tarkoitetaan lähinnä kuitenkin näitä heikoimpia numeroita. Numerot korvataan kuulemma jonkinlaisella sanallisella arvioinnilla. Sanallinen arviointi tuntuu minusta jotenkin epäselvältä. Minä en kadehtisi liikaa näitä niin sanottuja kympin tyttöjä ja poikia. Monesti lukuaineissa hieman heikommin pärjääminen kertoo ainoastaan käytännöllisestä lahjakkuudesta. Tällainen oppilas sopii tulevaisuudessa esimerkiksi paremmin käytännönläheiseen työhön. Hieman kärjistettynä oppilas on siis enemmän ammattikoulu- kuin lukiotyyppiä. Monesti he pärjäävät myös elämässä paremmin, koska käytännön työn osaamisella on tänä päivänä työelämässä suurta kysyntää. Teoriatiedolla ei aina mennäkään niin pitkälle. Kaikkien meidän ei tarvitse olla maistereita tai tohtoreita. Heitä on myös tänä päivänä työttömänä siinä missä muitakin. Toki peruskoulussa on muitakin kuin lukuaineita. Muistan saaneeni ensimmäisen numerotodistuksen toisella luokalla. Minusta se tuntui sopivalta. En ole ikinä ollut niin sanottu kympin tyttö, mutta ihan mukavasti peruskoulu aikoinaan meni. Päivi Turkki, Helsinki

Hyödynsin uskonnonvapautta, palasin kirkkoon Uskonnonvapaus on yksi hienoimmista asioista maassamme. Tämän sain oppia kantapään kautta. Erosin

hiljattain kirkosta mielipide-erojen vuoksi ja tuumin, että säästän hieman rahaa. Kävi kuitenkin niin, että törmäsin lähetyssaarnaajiin ja tulin pyytäneeksi heidät käymään luonani. Heti ensimmäisellä kerralla olisi melkein pitänyt lyödä kastepäivä lukkoon. Mitä ihmettä? Enhän ollut edes käynyt heidän tilaisuuksissaan. Tulin sitten käyneeksi, ja hyvä niin. Totesin, että se poikkeaa liikaa siitä mihin olen tottunut. Seuraavalla kerralla, kun tapasin heidät, olisi pitänyt syventää oppia. Jääräpäisesti pidin omastani kiinni. Se oli sitten sillä selvä. Eivät he huvikseen käy ihmisten luona. Ymmärsin tämän. Ymmärsin myös, että olen umpiluterilainen ja sellaisena pysyn. Onneksi luterilainen kirkko on myös tavallisille, elämän kolhimille, jotka eivät jaksa olla aktiivisia jäseniä. Liityin takaisin tuttuun kirkkoon. ”Tämäkin piti kokea”

Tämä aika opettaa välittämään toisistamme Tämä aika opettaa meitä monella tavalla. Meidät yritetään opettaa olemaan hiljaa valittamatta, nöyrtymään ja selviytymään miten parhaaksi näemme. Meitä yritetään lannistaa ja nujertaa. Toisaalta, ehkä huomaamatta meille kuitenkin myös annetaan mahdollisuuksia avata uusia ovia nähdä elämää. Meidät on manipuloitu toimimaan vastoin tahtoamme, ilman että meitä lainkaan kuunnellaan, mutta todellisuudessa ihmisiä opetetaan etsimään toisenlaista tietä elämään, inhimillisyyden ja välittämisen tietä. Meidät opetetaan löytämään toisemme. Meille opetetaan ymmärrystä, läsnäolon taitoa, toisistamme välittämistä. Meiltä ei kuitenkaan voida viedä ihmisyyttä, ei ymmärrystä, ei kykyä empatiaan. Ei kykyä nauttia pilkahtavasta auringosta, ei tuulesta, ei sateesta. Miten paljon tämä aika opet-

taakaan meitä ymmärtämään elämän laajemman merkityksen. Meillä on vielä toisemme. Ja me tarvitsemme toisiamme. Nyt ja aina.

Birgitta Wulf-Luhtanen, Kemiönsaari

Alkon monopoli säilytettävä Viinalobbarit kertovat meille, että viinan myynti tulisi vapauttaa ja viinaveroa pitäisi laskea. He väittävät valheellisesti, että samalla alkoholin aiheuttamat terveyshaitatkin vähenisivät. Alkoholin kulutus kasvaisi voimakkaasti sekä myynnin vapauttamisen että hintojen alentamisen myötä. Juuri tätä viinalobbarit tavoittelevat. Samalla alkoholin aiheuttamat terveyshaitat ja kuolemat kasvaisivat merkittävästi. Kuka maksaisi nämä haitat? Jo nyt alkoholiperäisiin tauteihin, tapaturmiin ja liikenneonnettomuuksiin sekä alkoholimyrkytyksiin menehtyy vuodessa tuhansittain suomalaisia. Pitäisikö vielä useampien suomalaisten kuolla viinalobbareiden voittojen vuoksi? Alko tuottaa meille veronmaksajille vuodessa kymmeniä miljoonia voittoa. Voitot käytetään palveluidemme ja hyvinvointimme rahoittamiseen. Jos voitot annetaan yksityisille yrityksille, niin valtion pitää korottaa veroja. Annetaan Alkon vastata viinan myynnistä tulevaisuudessakin. Viinalobbareiden propagandaa ei kannata uskoa. Uskotaan mieluummin lääkäreitä, jotka puhuvat totta. Antti Vuorela diplomi-insinööri Tapanila, Helsinki

LISÄÄ VERKOSSA

Temppeliaukion kirkon pääsymaksu on liian pieni Temppeliaukion kirkossa otettiin vuoden alussa käyttöön kolmen euron pääsymaksu muille kuin Töölön seurakunnan jäsenille. Kirkkoherra Auvo Naukkarisen mukaan 450 000 euron tuotoilla on tarkoitus kattaa turistien palvelemisen kustannuksia ja samalla hieman rajoittaa matkailijamääriä. Onko kolmen euron pääsymaksun suuruus millään tavalla perusteltu? Vaihtorahakolikoiden käsitteleminen työllistänee oppaita merkittävästi aikaisempaa enemmän. Jo tämän valossa voi kysyä, miksi pääsymaksuksi ei ole asetettu esimerkiksi 10 euroa. Lisähinnalla tarjoaisi matkailijan rahoille vastinetta nopeamman palvelun ja esimerkiksi hintaan kuuluvan laadukkaan esitteen muodossa. Koska kolmen euron pääsymaksu ei näytä vaikuttavan matkailijamääriin, voisi hinnankorotus Töölön seurakunnan esittämien lukujen perusteella tuoda kirkolle yli miljoonan euron lisätulot. Mikäli korkeampi hinta vähentäisi vierailijoita, helpottaisi tämä kirkkoherran toiveiden mukaisesti seurakunnan toimintaa. Matkailijoiden näkökulmasta 10 euron pääsymaksu voisi tuntua jopa luonnollisemmalta kuin kolme euroa. Vaikka Temppeliaukion kirkko on Helsingin ainoa maksullinen kirkko, kansainvälisessä vertailussa pääsymaksu ei ole mitenkään poikkeuksellinen. Vaikkapa Lontoon suosituimmissa kirkoissa saa pulittaa yli 20 euron sisäänpääsymaksun. Huolestunut ex-töölöläinen

Julkaisemme korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00181 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni

Pulinat pois USA:ssa presidentinvaalit voitti mies, joka lupasi kuivattaa suon. Suo on Washington, jossa paatuneet poliitikot ajavat omia etujaan kansalaisten huolista ja murheista piittaamatta. Suomessa ulkoministerinä toimii mies, joka teki pienestä puolueestaan suuren. Hän puhuu lupsakkaan tapaansa Prysselistä tarkoittaessaan Brysseliä ja väittää, että missä EU, siellä ongelma. Näitä miehiä ja heidän kannattajiaan nimitetään populisteiksi, ja syystäkin. Populistin tärkeimpiä tunnusmerkkejä on eliittien vastustaminen. Eliitteihin kuuluu paitsi taitelijoita ja professoreja myös poliittisen koneiston taustavaikuttajia eli teknokraatteja. He ovat korkeita virkamiehiä, jotka eivät ole hankkineet valtaansa vaaleissa. Heitä on esimerkiksi valtiovarainministeriössä. Ministerit tulevat ja menevät, mutta teknokraatit pysyvät. He tietävät, miten valtiontaloutta kuuluu hoitaa.

Populistit ja teknokraatit esiintyvät mielellään toistensa vastakohtina. Todellisuudessa he muistuttavat toisiaan. ”Kyllä kansa tietää”, sanoo populisti eikä hyväksy vastaväitteitä. Ne, jotka eivät ole samaa mieltä, eivät kuulu siihen hiljaiseen enemmistöön, jonka hän ymmärtää kansaksi. ”Vaihtoehtoja ei ole ole”, sanoo teknokraatti, eikä hyväksy vastaväitteitä. Niillä, jotka eivät ole samaa mieltä, ei ole ajantasaista tilannekuvaa valtiontaloudesta. Avoin, kriittinen kansalaiskeskustelu sattuu populistien ja teknokraattien korviin. Se ei ole heidän mielestään edes keskustelua, vaan epäjärjestyksen lietsomista. Populisti ja teknokraatti ajattelevat kumpikin tahoillaan, että visaisimmatkin ongelmat ratkeaisivat, jos muut vain pitäisivät suunsa kiinni ja hyväksyisivät, että on vain yksi kansa tai vain yksi tilannekuva.

Joskus populisti ja teknokraatti yhdistyvät samassa henkilössä. Pääministerimme tulee ryvettymättömänä politiikan ulkopuolelta. Hän ajattelee ratkaisukeskeisesti ja haluaa hoitaa asioita yritysjohtajan tavoin. Ensi töikseen hän yritti saada aikaan yhteiskuntasopimuksen, jotta olisi vain yksi tilannekuva ja sen takana yksimielinen kansa. Maailma ei ollut vielä siihen valmis. Tommi Melender Kirjoittaja on vantaalainen kirjailija.

Ihmiset JA ELÄMÄ

Uusi elämä alkaa Miltä tuntuu saada ensimmäinen vauva, menettää puoliso, vaihtaa maata? Elämänmuutos on tilaisuus nähdä itsensä toisin. tekstit Anu Heikkinen, Marjo Kytöharju, Nina Riutta ja Pihla Tiihonen Kuvat Sirpa Päivinen

örkeän hedelmällinen hetki. Näin kuvailee Mielenterveyden keskusliiton toiminnan johtaja Olavi Sydänmaanlakka suurta elä mänmuutosta, kuten vanhemmaksi tule mista, leskeksi jäämistä tai uuteen maahan muut tamista. Kun elämä menee uusiksi, ihmisen täytyy muut taa rutiinejaan. Toistoista syntynyt perusturvalli suus järkkyy, mutta Sydänmaanlakan mielestä muu toksessa on makunsa. – Muutokseen liittyvässä kriisissä tulee mieti tyksi, mihin olen menossa ja mikä tekee minut arvokkaaksi. Minäkuva muuttuu. Sydänmaanlakan mielestä elämän tarkoitus on vuorovaikutuksessa. Kun läheisiä katoaa ympäriltä, ihminen menettää samalla peilit, joista on katsonut itseään. Näin käy niin kauas muuttavalle, puolison menettävälle kuin töistä vanhempainvapaalle siir tyvällekin. – Leskeksi jäänyt anoppini kiteytti, että tämä on kolmas elämä. On ollut aika ennen parisuhdetta ja sitten perhejakso puolison ja lasten kanssa ja nyt tämä uusi vaihe.

Yksinäisyyden uralle joutuminen on Olavi Sydänmaanlakan mielestä elämänmuutoksessa isoin riski. – Esimerkiksi lapsiperheiden yhteys samassa tilanteessa oleviin on tosi tärkeää. Kasvattaminen on keveämpää porukassa. Olen vieläkin läheinen monien lasteni pikkulapsiajan naapureiden kanssa, koska heidän kanssaan jaettiin niin paljon arkea. Miten uusiin ihmisiin sitten tutustuisi? Sydän maanlakka mainitsee yhdessä liikkumisen yhtenä luontevana tapana päästä juttusille. Hyvä fyysinen kunto edesauttaa mielenterveyttäkin. – Minulle tupakanpoltto oli pitkään luonteva keino päästä yhteyteen toisten kanssa. Se oli sosiaa lisuuden harrastamista, mutta sai keuhkot niin heik koon kuntoon, että on ollut pakko etsiä uusia tapoja. Jos yhteyttä muihin ei elämänmuutoksen kes kellä löydy, Sydänmaanlakka suosittelee ammatti apua. – Ammattiapu varmistaa, että on peilipintaa tar kastella elämänsä liikahduksia. Kaikista muutoksista kyllä selviää, kunhan on ihmisiä, joiden kanssa elää niitä läpi.

”

Kaikista muutoksista selviää, kunhan on ihmisiä, joiden kanssa elää niitä läpi.”

Olavi Sydänmaanlakka

Annamari Jääskeläistä tukivat surussa muun muassa käsipallojoukkueen pelikaverit.

Vauva tuli taloon

ullessaan Kätilöopistolta kotiin Korsoon Anni Seppälä, 31, ajatteli, että jos hänen lapsensa nukkuu, ehkä hänkin saa nukutuksi. Kotona ei ole naapurin vauva vieressä huutamassa. Anni ja hänen miehensä Samuel Seppälä olivat jo pitkään haaveilleet perheestä. Anni on ammatiltaan fysioterapeutti. Työorientoitunut nainen oli tottunut siihen, että pitää olla tehokas ja onnistuva. Alkuraskauden aikana mieli muuttui. – Olin töistä stressaantunut ja minulle alkoi tulla varhaisia supistuksia. Silloin tajusin, että duuni on vain duunia. Elämässä on vähän tärkeämpiäkin juttuja. Senni-vauva oli syntyessään pienikokoinen. – Sairaalasta kotiin päästyäni olin tissit piukeina ja mietin, mistä minä tiedän, syökö vauva tarpeeksi. Tavallaan olin varma lapsen kanssa, mutta samalla epävarma. Hyvin meillä silti on mennyt. Senni on ihan itse halunnut syödä kolmen tunnin välein. Heti syntymän jälkeen vauvan kanssa ei saanut mennä ulos. Anni Seppälä oli tottunut liikkumaan, tekemään ja menemään. – Senni oli viikon vanha, kun minusta tuntui, että seinät kaatuvat päälle. Kävinkin kiertämässä Ankkalammen muutamia kertoja, ja Senni jäi isin kanssa kotiin. Kävelin myös rappusia edestakaisin ja sain pientä hikeä päälle. Olin, että vau! Seppälä kertoo. Tammikuun alussa Senni täytti viisi kuukautta. Anni Seppälä odottaa jo malttamattomana, että tyttö kasvaisi ja he voisivat lähteä vaikka Hop Loppiin riehumaan. Seppälästä tuntuu, että nykyisin hän on aina vähän väsynyt. Mitään ylimääräistä ei jaksa, ellei ole pakko. Jos on monta huonosti nukuttua yötä takana, on pinna kireällä, eikä silloin jaksa vauvan itkua samalla tavalla kuin pirteänä. – Kun Senni herää vain kaksi tai kolme kertaa

yöllä, olen päivällä kuin supernainen ja voisin tehdä ihan mitä vaan! Olen levännyt ja tarmokas. Vauvan tullessa taloon parisuhteen tutut kuviot muuttuvat. Seppälän mielestä heidän perheessään on nykyisin erilaisia kivoja hetkiä. – Mieheni Samu ilmaisee enemmän sitä, että tykkää. Hän tulee usein luo ja sanoo, että olen ihana äiti tai ihana vaimo. Ei hän aiemmin ole ollut ensimmäisenä sanomassa sellaisia. Ehkä hän sanoo niin huomatessaan, että olen vähän loppu, Seppälä sanoo ja nauraa heleästi.

Avoinna uudelle rakkaudelle

annelmäkeläinen Annamari Jääskeläinen tapasi kesällä 2009 elämänsä miehen, Jannen. Kahden urheilullisen nuoren seurustelu sujui auvoisasti, kunnes Jannella parikymppisenä todettu aivosyöpä uusiutui. Alkoi taistelu, joka päättyi kaksi vuotta myöhemmin saattohoitoa antavaan Terhokotiin. – Olimme menneet jouluna kihloihin, ja hääpäiväkin oli jo sovittu seuraavalle syyskuulle. Sinne Jannen voimat eivät olisi riittäneet, mutta määrätietoisina ihmisinä päätimme, että naimisiin menemme. Intiimi hääjuhla vietettiin Terhokodissa. Janne kuoli viikko sen jälkeen, Jääskeläinen kertoo. Hän jäi vuonna 2013 leskeksi 29-vuotiaana. Kesä meni kuin sumussa. Palattuaan syksyllä töihin hän pystyi tsemppaamaan marraskuulle asti ennen kuin romahti täydellisesti. Työssä käyminen otti voimille myös työpaikan vaikeiden henkilösuhteiden vuoksi, joten Jääskeläinen jäi sieltä opintovapaalle. Hän ryhtyi viimeistelemään keskenjääneitä kieltenopintojaan ja kiersi samalla Eurooppaa. – En tiedä, miten olisin selvinnyt ilman vanhempieni ja ystävieni tukea. Tärkeitä olivat myös joukkuekaverit, sillä pelatessa saattoi hetkeksi unohtaa kaiken, sanoo 16 vuotta SM-tasolla käsipalloa pelannut Jääskeläinen.

”

Tajusin, että duuni on vain duunia. Elämässä on vähän tärkeämpiäkin juttuja.”

Anni Seppälä

Jääskeläinen hakeutui myös Nuoret lesket -yhdistyksen vertaistukiryhmään, jossa hän sai tukea muilta leskiltä. Nykyään hän toimii yhden vertaistukiryhmän vetäjänä. Sporttinen nainen huokuu nyt tarmoa. Annamari Jääskeläinen kuitenkin toteaa, että vielä viime keväänä suru sai hänet uudestaan valtaansa. Häntä kaihersi sekin, ettei pari ehtinyt hankkia lapsia. – Järjellä ajatellen tilanne olisi saattanut olla vielä raskaampi, jos olisi ollut pieniä lapsia. Nyt olen kuitenkin voinut opiskella ja matkustaa mielin määrin. Erityisen hyvää ja uutta avaavaa aikaa Jääskeläiselle oli kesä 2015, jolloin hän oli opintojensa lomassa töissä urheilukaupassa Hampurissa. Kun asui ja työskenteli uudessa ympäristössä, alkoi irtautua suurimmasta surusta. Jääskeläinen päätti myös toteuttaa vuosia kyteneen unelmansa opettajan ammatista, ja viime keväänä hän valmistui saksan ja ruotsin opettajaksi. Elämä tuntuu hymyilevän muutenkin, sillä Jääskeläinen kertoo nyt deittailevansa ja olevansa avoin uudelle rakkaudelle. – Janne toivoi ennen kuolemaansa, että löydän jonain päivänä jonkun elämääni. Nyt toivon sitä jo itsekin. Osaan myös ajatella, että jotain hyvää voi vielä tapahtua. Välillä sitä on ollut vaikea uskoa. – Toisaalta olen äärettömän kiitollinen siitä, että sain tuntea monta vuotta käsittämätöntä yhteyttä niin hienon ja hyväsydämisen ihmisen kanssa.

Kolme vuotta Suomessa asunut Vladimir Ignatenko nauttii luonnosta.

”

Käyn mielelläni kävelyllä. Se rauhoittaa, ja siitä on apua myös tieteellisessä työssä.” Vladimir Ignatenko

Pietarissa ja pääsi viimeisenä opiskeluvuotenaan vaihto-opiskelijaksi Aalto-yliopistoon. Nyt hän asuu vaimonsa kanssa Kilossa, tekee väitöskirjaa ja työskentelee Otaniemessä avaruusteknologian startup-yrityksessä, joka kehittää mikrosatelliitteja hyödyntävää palvelua.

Anni Seppälä sai esikoisensa viitisen kuukautta sitten Kätilöopistolla.

”

Olen kiitollinen, että sain tuntea käsittämätöntä yhteyttä niin hienon ihmisen kanssa.” Annamari Jääskeläinen

Miljoonakaupungista metsien maahan

un muuttaa yli viiden miljoonan asukkaan Pietarista noin 270 000 asukkaan Espooseen, elämänrytmi muuttuu väistämättä rauhallisemmaksi. Kolmen vuoden aikana venäläinen Vladimir Ignatenko on huomannut, että levollisessa ympäristössä oma mielikin rauhoittuu. – Olen alkanut nähdä enemmän yksityiskohtia ympärilläni sen sijaan, että vain kiiruhtaisin eteenpäin, hän kertoo. Ignatenko on kotoisin Venäjän Kaukoidästä, läheltä Kiinan rajaa. Hän opiskeli sähkötekniikkaa

Suomi oli Vladimir Ignatenkolle tuttu muutamilta lomamatkoilta. Opiskelijaelämään oli hänestä helppo solahtaa. Myös työpaikan löytyminen auttoi sopeutumisessa. – Pidän suomalaisesta yhteiskunnasta ja siitä, että kaikki toimii. Ihmiset noudattavat sääntöjä jopa liikenteessä. Vapaa-aikaa on enemmän, kun kaikki on lähellä. Hankalinta on ollut tutustua suomalaisiin, sillä Ignatenkon työyhteisö ja ystäväpiiri ovat kansainvälisiä. Venäläisiä asuu pääkaupunkiseudulla paljon, joten kotoisaa juttuseuraa löytyy helposti. Suomalaisiin hän on tutustunut muun muassa Olarin seurakunnassa, jossa hänen vaimonsa oli harjoittelussa. – Edelleen tunnen, että minun ja suomalaisten välillä on jokin henkinen muuri. Ihmiset pitävät vieraisiin pientä etäisyyttä. Ehdottomasti parasta elämänmuutoksessa on Vladimir Ignatenkon mielestä se, että luonto on kaikkialla Suomessa niin lähellä. Hän uskoo, että on hyväksi sekä opiskelulle että työlle, että voi mennä välillä metsään pohdiskelemaan asioita. – Käyn mielelläni kävelyllä. Se rauhoittaa, ja siitä on apua myös tieteellisessä työssä ja uusien ideoiden kehittelyssä. Näillä näkymin Suomi pysyy pariskunnan kotimaana pitkään, sillä yrityksen työ on vasta alussa. – Kaipaan tietysti ystäviäni ja VIDEO VERKOSSA perhettäni Pietarissa. Onneksi sinne on nopea junayhteys. ■

Tommi Laitio aloittaa Kirkko ja kaupunki -lehden kolumnistina.

Yhteistä ihmisyyttä etsimässä Tommi Laition mielestä meillä pitäisi olla laajemmalti kosketusta toisten ihmisten elämään. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

ommi Laitio, 39, valittiin joulukuussa Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaaajan toimialajohtajaksi. Viimeiset neljä vuotta hän on johtanut Helsingin nuorisotyötä. Sen lisäksi hänen vastuulleen kuuluvat kulttuuripalvelut, Taidemuseo, kirjasto, kaupunginorkesteri ja liikuntapalvelut. – Johtamallani sektorilla on tietyssä mielessä kysymys kaikesta hauskasta, mutta koen, että työni on vapauden edistämistä. Ihmiset ovat vapaita kokemaan uusia asioita, solmimaan uusia suhteita ja sivistämään itseään. Laitio toivoo, että hän pystyisi omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että olisimme vähän toiveikkaampia tulevasta, koska toiveikkaat ihmiset tekevät viisaampia valintoja. Jos olemme peloissamme, palaamme siihen, miten minulle käy. Silloin helposti aliarvioidaan muiden ihmisten halua hyvään ja yhteiseen hyvään. – Tehdään oletuksia, että en minä ainakaan jousta omista eduistani, koska eivät muutkaan varmaan jousta. Siitä tulee kierre, jossa todistelemme toisillemme, kuinka itsekkäitä yksilöitä olemme. NYKYIHMISET HALUAVAT Tommi Laition mielestä olla yksilöitä ja kuulua ryhmään samaan aikaan. Ryhmässä

muiden kanssa koetaan jotain, huolehditaan toisista, ollaan turvassa ja hyödyksi muille. – Itsenä tunnistetuksi tulemisen puoli on, että halutaan itse päättää omasta identiteetistä. Niin, ettei kukaan ulkopuolelta määrittele ketään esimerkiksi homoseksuaaliksi, mustaihoiseksi, heteromieheksi tai vammaiseksi. On oikeus itse päättää, kuka on. Halu olla samaan aikaan yksilö ja kuulua ryhmään korostuu nykyään, koska mahdollisuuksien määrä on suurempi kuin aikaisemmin. Muutos on tapahtunut monikulttuurisuuden, seksuaalisen vapautumisen, koulutustason ja matkustamisen tuloksena. – Odotuksemme ovat monimutkaisempia kuin ennen. Olemme haluttomia toimimaan yhteisöissä, jotka eivät ota huomioon sitä, että meillä on erilaisia toiveita, tarpeita, kykyjä ja rajoitteita kuin muilla. Harva haluaa joukon jatkoksi, Laitio sanoo. SUOMEN TULEVAISUUTEEN luottavaisesti suhtautuvien nuorten määrä on laskenut viime vuosina. Tommi Laitio on tavannut paljon nuoria, jotka eivät ole päässeet opiskelemaan eivätkä töihin. Nämä nuoret miettivät, mihin heitä tarvitaan, mikä on se oma paikka tässä maailmassa. – Kyllä meistä jokainen aikuinen

voi tämän vuoksi vähän peiliin katsoa. Minkälaista maailmankuvaa luomme puheillamme? Siirrämmekö omat pelkomme seuraavalle sukupolvelle? Samaan aikaan maailma ja tieto ovat heille avoinna, ja suomalaiset nuoret ovat terveempiä ja taitavampia kuin koskaan. Laitiosta on tärkeää, että tässä ajassa puhutaan siitä, mikä on oikein ja väärin, eikä vain siitä, mikä on järkevää ja fiksua.

”

ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ PUHUTAAN SIITÄ, MIKÄ ON OIKEIN JA VÄÄRIN, EIKÄ VAIN SIITÄ, MIKÄ ON JÄRKEVÄÄ JA FIKSUA.”

– Nuorille keskeisiä arvoja ovat aitous, rehellisyys ja kiltteys. Sen takia esimerkiksi videobloggareita katsotaan, koska nuoret kokevat heidän puhuvan suoraan omasta elämästään. TOMMI LAITIO lainaa talousnobelisti Amartya Seniä sanoessaan, että yhteiskunnassa pitäisi olla tavoitteena, että ihmisellä on mahdollisuus elää sellaista elämää, jota hänellä on syytä arvostaa.

– Tämä tarkoittaa, että emme vain kysy ihmiseltä, mitä hän haluaa, vaan turvaamme oikeuden rikkaisiin ja monipuolisiin kokemuksiin. Niiden, koulutuksen ja turvallisten ihmissuhteiden avulla hän voi todella päättää, mikä hänelle on hyväksi. Laition mielestä yhteiskuntamme toimii tällä hetkellä aika monessa kohdassa niin, että mitä heikompi tilanne ihmisellä on, sitä vähemmän hänellä on valinnanvapautta. – Ihminen päätyy häkkiin. Eikä häkissä oleva eläin toimi kovin fiksusti. Vapaus ei Laitiolle tarkoita oleskeluyhteiskuntaa, vaan mahdollisuutta kokea olevansa arvokas ja pystyvänsä käyttämään taitojaan yhteisönsä hyväksi. Siitä syntyy merkityksellisyyden tunne. Yhteiskunta voisi olla parempi paikka, jos kaikilla olisi vähän laajemmalti kosketusta toisten ihmisten elämään. – Kaupunki ja seurakunnat pystyvät vaikuttamaan siihen, että meille syntyy turvallisia tapoja nähdä toisenlaisten ihmisten elämään ja tunnistaa niissä yhteistä ihmisyyttä. Nähdä esimerkiksi mielenterveysongelmiin sisälle tai vaikka kirjallisuuden kautta ymmärtää, mitä on olla lestadiolainen tai millaista on ylittää Välimeri kumiveneellä, Laitio selittää.

Kolumni

Tämä ei ole 1970-luku

TOMMI LAITIO Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

2017 EI OLE 1972 EIKÄ KANNELMÄKI OLE TAPIOLA.

NUORTEN JA AIKUISTEN vuorovaikutus menee helposti solmuun. Kun aikuinen pyytää nuorisoporukkaa tekemään tilaa kaupan sisäänkäynnillä, nuorista tuntuu, että missään ei saa olla. Kun setä tai täti ajattelee osoittavansa kiinnostusta kysymällä koulusta, nuoresta tuntuu, että taas luodaan paineita. Kun nuori haluaisi nukkua pitkään raskaan kouluviikon jälkeen, vanhemmasta tuntuu, että nuorta ei kiinnosta perheen yhteinen aika. Kun poliitikko ajattelee luovansa yhteyttä tapaamiinsa nuoriin kertomalla omista lapsistaan, nuorista tuntuu, että heitä vähätellään ja heille lässytetään. SUURELLE OSALLE aikuisista tulee selkäytimestä vuorovaikutuksen tapa, jossa nuoren ajatuksia ja tekoja verrataan omaan nuoruuteen. Olemmehan kaikki joskus olleet nuoria. Sosiologi Richard Sennett kutsuu tätä sympatiaksi. Sympatia on vertailua ja samaistumista. Aikuinen tarjoaa olkapäätä ja peiliä viestittämällä: ”Tiedän, miltä sinusta tuntuu.” Valitettavasti hyvää tarkoittava sympatia toimii nuorten kanssa heikosti. Nuori ajattelee, että 2017 ei ole 1972 eikä Kannelmäki ole Tapiola. Että ei tuo ole sama asia. Että en ole lapsesi, vaan ihan

toinen ihminen. Että minulle ei tule parempi olo, jos sinunkin lastasi on kiusattu. Että rasismi on eri asia kuin yleinen rähinä. Nuori ajattelee, että tässä piti olla kyse minusta eikä sinusta. Harvoin nuori sanoo tuntemuksensa ääneen, siirtää vain huomionsa muualle. NUORTEN KANSSA toimii paremmin empatia. Sennettin mukaan empatiassa oma kokemus laitetaan sivuun ja keskitytään ymmärtämään toisen tarinat ja toiveet tarkasti. Omastaan voi kertoa vasta, kun on saanut toiselta hyväksynnän, että on ymmärtänyt häntä oikein. Empatia on paljon vaikeampaa kuin sympatia. Sympatia tuottaa nopeammin mielihyvää, koska se aktivoi oman egon keskittymällä siihen, miltä minusta tuntuu. Empatiassa astutaan itsen ulkopuolelle ja tunnustetaan, ettei tiedetä vastauksia valmiiksi. Siksi pitää kuunnella ja kysyä. Arvonanto toisen elämän erityisyydelle ja tietoinen, kysymyksillä osoitettava tietämättömyys kantavat kuitenkin sukupolvien välillä paljon pidemmälle kuin samaistuminen ja vanhojen muistelu. Nuori tarvitsee aikuiselta väyliä ja valoa, ei vastauksia.

LEHTIKUVA / REUTERS

350 miljoonaa kristittyä vainon kohteena Pohjois-Korea, Somalia, Afganistan, Pakistan ja Sudan ovat 50 maan listan kärki. TEKSTI PAULI JUUSELA

ansainvälinen Open Doors -järjestö julkaisi 12.1. raporttinsa kristittyjen kohtaamasta vainosta maailmassa. Järjestön mukaan kristityt ovat maailman vainotuin uskonnollinen ryhmä. World Watch List -raportin mukaan viime vuonna yli 350 miljoonaa kristittyä joutui uskonvainon kohteeksi. Viisi merkittävintä vainoihin vaikuttanutta trendiä viime vuonna olivat uskonnollisen nationalismin nousu Aasiassa, Aasian hallitusten epävakaus, radikaalin islamin eteneminen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Lähi-idässä käynnissä oleva kamppailu ääri-islamilaisten järjestöjen ja autoritaaristen hallitusten välillä sekä puhdas uskonnollisiin syihin perustuva vaino. ERITYISEN VAKAVA-ASTEISTA vainoa kokee Open Doors -järjestön mukaan 215 miljoonaa ihmistä. Järjestön kan-

sainvälisen työn johtajan Wybo Nicolain mukaan rajanveto syrjinnän, vainon ja suvaitsemattomuuden välillä on vaikeaa, ja siksi järjestö käyttää termiä vaino. – Paikallinen kenttäjohtajamme kävi intialaisessa kylässä, jossa enemmistö on hinduja. Hän tapasi naisen, jolla oli 12-vuotias lapsi. Äiti oli kääntynyt kristityksi muutama vuosi sitten. Naapurit nauroivat hänelle ja kiusasivat, kunnes eräänä päivänä naapurin rouva kehotti 16-vuotiasta poikaansa antamaan kristityille opetuksen. Poika raiskasi äitinsä yllyttämänä tytön, koska tämä on kristitty. Tällaista tapahtuu monessa maassa, Nicolai kertoo. Open Doorsin listan viiden kärkimaan joukossa on neljä islamilaista maata eli Somalia, Afganistan, Pakistan ja Sudan. Uhkana ovat erityisesti ääri-islamilaiset järjestöt, mutta myös paikallinen yhteisö. Jopa sukulaiset voivat olla vaaraksi, etenkin jos muslimi on kääntynyt kristityksi ja tämä

Pakistanilaiskristityt surevat kirkossa. Pääsiäissunnuntaina viime vuonna kymmenet kristityt kuolivat talibanin tekemässä pommi-iskussa Lahoressa.

paljastuu. Pakistanissa maan jumalanpilkkalakeja on käytetty kristittyjä vastaan. Listan pahin maa on kuitenkin Pohjois-Korea, kauhutilaston ykkönen jo kuudettatoista vuotta peräkkäin. Kommunistinen diktatuuri pitää kristittyjä vihamielisenä luokkana, ja vaino on totaalista. OPEN DOORSIN listalla on monia sellaisia maista, joihin niin Suomesta kuin muualta Euroopasta palautetaan

turvapaikanhakijoita. Tämä voi olla kristityksi kääntyneelle hyvin vaarallista. Suomen ekumeeninen neuvosto otti viime viikolla tiukasti kantaa tilanteeseen Ulkoministeriölle osoittamassaan lausunnossa, joka koski YK:n ihmisoikeusneuvoston määräaikaistarkastelua. Lausunnon mukaan monet käännytyspäätökset ja uskontoperäistä vainoa koskevat asiantuntemattomat puhuttelumenettelyt rikkovat ihmisoikeuksia.

Mahtavia lukuhetkiä

Sinulle!

6 kk 2 x 29,90 € yht. 59,80 € (norm. 119,60 €)

6 kk 2 x 28,85 € yht. 57,70 € (norm. 115,40 €)

-50% + 2 KK LEHDET KAUPANPÄÄLLE!

Sinulle, jolle hyvinvointi ja terveys ovat lähellä sydäntä. 12 kk 2 x 32,90 € yht. 65,80 € (norm. 131,60 €)

Elämäniloa, inspiraatiota ja lukunautintoja aikuiseen makuun. 12 kk 2 x 28,90 € yht. 57,80 € €) (norm. 115,60 €

Tilaa jo tänään!

TARJOUS VOIMASSA VAIN 19.2.2017 ASTI.

Muhkea ja monipuolinen lukupaketti viihdyttää joka viikko. 6 kk 2 x 36,15 € yht. 72,30 € (norm. 144,60 €)

Asiantuntevat artikkelit, analyysit ja tuoreimmat tiedot tiedonjanoiselle joka viikko. 6 kk 2 x 42 € yht. 84 € (norm. 168,00 €)

Enemmän kuin autolehti. Hyötytietoa, testejä, uutuuksia ja innovaatioita. 6 kk 2 x 29,75 € yht. 59,50 € (norm. 119,00 €)

L E I K K A A K ATKO V I I VA A PI TK I N

NOPEIMMIN TILAAT NETISSÄ:

tarjous.otavamedia.fi/ huippuetu tai soita asiakaspalveluun

09 156 665

ma-pe klo 8–17

KYLLÄ KIITOS!

LEHTI KUIN LEHTI

Tilaan rastilla merkitsemäni lehden PUOLEEN HINTAAN. Saan 2 kk:n lehdet kaupanpäälle tilausjaksoni jatkoksi. Anna 6 kk Kotiliesi 6 kk Kotilääkäri 12 kk Viva 12 kk Seura 6 kk Suomen Kuvalehti 6 kk Tekniikan Maailma 6 kk

TILAAJA Sukunimi

-50% + 2 KK LEHDET KAUPANPÄÄLLE!

POSTIMAKSU MAKSETTU

Etunimi

Lähiosoite Postinumero

294/17

Postitoimipaikka

Tarjous voimassa vain 19.2.2017 asti. Tilaus alkaa seuraavan mahdollisen kuukauden alusta ja jatkuu edullisena kestotilauksena kulloinkin voimassaolevaan tilaushintaan. Tilaajalla on oikeus peruuttaa tilaus 14 pv kuluttua ensimmäisen lehden vastaanottamisesta (KSL 6. luku). Kestotilauksen voi irtisanoa kuluvan laskutusjakson loppuun ilmoittamalla siitä kuukautta ennen uuden jakson alkua asiakaspalveluun, palveluautomaattiin tai verkkoon. Lisätietoja: www.otavamedia.fi/tilausehdot. Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu.

OTAVAMEDIA INFO OM 294/17 Tunnus 5018953 00003 VASTAUSLÄHETYS

Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti.

Aitoja tarinoita ja ideoiden runsautta koti-ihmiselle.

Suomen luetuin naisten viikkolehti.

LEHTI KUIN LEHTI

IHMISET JA ELÄMÄ

Kuka? Piia Viitanen, 30, on Viitasen Piia -folkyhtyeen solisti ja lauluntekijä. Työskentelee sosiaaliohjaajana Kinaporin palvelukeskuksessa. Perheeseen kuuluvat Piian lisäksi mies, kissa ja koira.

Missä? Luonnossa. Lappia rakastan, ja sinne pitää päästä tasaisin väliajoin. Siellä teen rauhassa pieniä retkiä ja nautin maisemista suorittamatta mitään.

Motto? Miksi pelkäisin, kyllä huominen taas antaa valonsa. (Laulusta Miksi pelkäisin)

”On aina ihanaa nähdä musiikin voima”, lauluntekijä Piia Viitanen sanoo.

Laulut tuovat pimeästä valoon Piia Viitaselle musiikki on tapa käsitellä asioita, joiden käsitteleminen on mahdotonta. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

htenä aamuna heräsin, oli harmaaksi muuttunut maa. Huokaili metsät ja huokaili haat, oli käynyt tuulemaan.” Sodan ja ympäristötuhon tuulet puhaltavat hetkittäin vaikuttavina Viitasen Piia -folkrockyhtyeen tuoreella Laulumaa-levyllä. Erityisesti Rukous rauhasta -laulu tavoittaa nykyihmisen apokalyptisen epävarmuuden. Laulujen tunnemaisema on kuitenkin merkillisen lohdullinen. Kun Piia Viitanen teki Laulumaan lauluja vuoden 2015 elokuussa, hän asui punamullan värisessä puutalossa porvoolaisessa Kulloon maalaiskylässä. Hän keräsi aamupalan ainekset omasta puutarhasta ja lähimetsästä ennen kuin istui pihalle kirjoittamaan. Paratiisimaista idylliä varjosti läheinen moottoritie. Toisella puolella horisontissa kohosivat Kilpilahden voimalan piiput. Öisin piipuista loimuavien tulenlieskojen punahehkuinen kajo toi mieleen Mordorin, Taru sormusten herrasta -kirjojen pahuuden linnakkeen. Puutarhan rauhaa saartoi myös ahdistava maailmanpolitiikan uutisvirta. Otsikot lauloivat Suomeen saapuneesta pakolaisaallosta. – Rukous rauhasta -laululle antoi sysäyksen uutiskuva rannalle huuhtoutuneesta pikkupojasta, Viitanen sanoo. PIIA VIITASELLE Laulumaa on musiikin ylistys, joka nousee kiitollisuudesta elämää kohtaan. Viitanen työskentelee sosiaaliohjaajana Kinaporin palvelukeskuksessa Sörnäisissä. – Tuttu laulu voi herättää muistisairaan vanhuksen unesta niin, että hän tuntuu saavan hetken tunnetasolla kiinni elämästä. Vaikka sanat ovat poissa, muistisairas saattaa muistaa lau-

lun En etsi valtaa, loistoa kaikki säkeistöt alusta loppuun. Joitakin vuosia sitten Viitanen ajatteli, ettei musiikki ole yhtä tärkeää kuin päivittäinen työ ihmisten kanssa. – Sitten ymmärsin musiikin merkityksen oman elämäni kautta, hän sanoo. Vuonna 2013 Viitanen joutui sairauslomalle työssä uupumisen ja masennuksen vuoksi. Voimien loppuminen oli monen asian summa. Sosiaaliohjaajan opintojaan viimeistellyt Viitanen teki työharjoittelun lastensuojelussa. Työssä oli haastavia tilanteita. Voimia kuluttivat myös yksikön resurssipula ja henkilökohtaiset asiat. – Jouduin pohtimaan, mihin haluan käyttää elämäni, Viitanen sanoo.

HARJAANTUNUT KORVA tavoittaa Viitasen Piian sanoituksista paljon raamatullisia kielikuvia. Viitasen mukaan kyse on kielestä, johon hän kasvoi. – Käytän kristillisiä ilmaisuja, vaikka puhun asioista, jotka eivät suoranaisesti liity uskoon. En tiedä, miten muuten esimerkiksi sotaa voisi kuvata.

LAPSUUTEEN MAHTUI paljon hyvää, mutta äidin sairastamisen tuoma huoli tuli osaksi Piia Viitasen elämää. Pelko äidin menettämisestä vaikutti osaltaan niin, että hän otti sisarusparvessa selviytyjän roolin. – Rakensin ympärilleni kuoren, joka viestitti, että minä pärjään. Liian reippaita tyttöjä yhdistää usein tietty näkymättömyys, Viitanen sanoo. Toipumisen aikana hän etsi sopivaa tapaa ajatusten purkamiseen. Löytyi laulujen tekeminen. Musiikki antoi väsyneelle pärjääjälle mahdollisuuden olla heikko ja tarvitseva. Aluksi Viitanen kirjoitti vain itselleen, mutta vähitellen laulut kasvoivat yhteiseksi asiaksi. Kolmen levyn jälkeen Viitanen on uuden polven kotimaisten lauluntekijöiden kärkeä. – Musiikki on auttanut minua tulemaan näkyväksi. Se on uupumisen lisäksi yksi parhaista asioista, joita minulle on tapahtunut.

Viitasen lapsuudenkodissa luterilainen kirkko ja hengellisyys tulivat tutuiksi. Äiti piti kylän lapsille pyhäkoulua ja Piia kävi seurakunnan leireillä. Kodin levyhyllyssä äidin gospellevyt ja isän jazzlevyt olivat sulassa sovussa. Gospel tuli vastaan myös helluntaiseurakuntaan kuuluvien ystävien kautta. Helluntainuorten tapahtumista jäi hyviä muistoja, mutta Viitanen ei kokenut karismaattisuutta omakseen. Viitanen on pohtinut myös aikuisena suhdettaan hengellisyyteen ja kodin perintöön. – Täällä Suomessa hengellisten kysymysten pohtiminen ääneen on ehkä edelleen tabu, mutta minulle ne ovat aihe muiden joukossa. Tätä nykyä usko on Viitaselle enemmän hiljaista ihmettelyä kuin jotain, mitä osaisi kuvata tarkasti. – Luulen, että Jumala on jotain paljon suurempaa, kuin millaiseksi me ihmiset tulemme hänet typistäneeksi.

”

LIIAN REIPPAITA TYTTÖJÄ YHDISTÄÄ USEIN TIETTY NÄKYMÄTTÖMYYS.”

KULTTUURI JA MEDIA

Mitä on intuitio – uskoa, tietoa vai oivallusta? Ilo avaa tien intuitioon. Omaa intuitiotaan voi myös kehittää, jos haluaa siitä hyötyä. Teksti Outi Reinola kuvitus Hans Eiskonen

okainen on kuullut johdatuksesta. Moni on sen kokenutkin, joko ulkoisesti tai sisäisesti. Se voi olla hetki, jolloin ehdoton varmuus täyttää mielen ja rauha valtaa sydämen: juuri näin tämä asia on, tämä valinta on oikea! Tätä sisäisen tietämisen kokemusta nimitetään eri kulttuureissa eri tavalla. Usein siihen liittyy jumalallinen elementti, kokemus yhteydestä suuremman kanssa. – Intuitiossa on kyse tietämisen tavasta, jota olemme tottuneet pitämään epätavallisena, sanoo tutkija, taiteen tohtori Asta Raami. – Intuitiivinen päätöksenteko on ylivertaista silloin, kun ratkaisu pitää löytää nopeasti. Samoin silloin, jos tietoa on liikaa tai liian vähän. Raami on tehnyt intuitiosta ensin väitöskirjan Aalto-yliopiston median laitokselle, ja sitten kirjan Älykäs intuitio. Hänen mukaansa intuitio on kokonaisvaltaista ymmärtämistä, jossa kaikki näkökulmat avautuvat yhtä aikaa. Se on nimenomaan kykyä

ylittää itsen rajat. Joillekuille kokemus voi olla yhteyttä suurempaan todellisuuteen. Raami painottaa, että intuitiivisen tiedon luotettavuutta on arvioitava tarkkaan, jotta sen voi erottaa kuvitelmista ja harhaluuloista. Siksi intuition lukutaitoa kannattaa kehittää.

Tai ehkä vatsassa tuntuu, tai tulee tietynlaisia kylmiä väreitä. Joillekuille intuitio näyttäytyy kuvina tai näkyinä, Raami kertoo. – Tämä pohjautuu ehkä enemmän tunteisiin, mielleyhtymiin ja lapsena opittuihin asioihin kuin kehittyneeseen intuitioon.

Asta Raami on opiskellut kasvatustiedettä, graafista suunnittelua, digitaalista mediaa ja taiteita. Intuition juurille hän päätyi tutkiessaan luovaa ongelmanratkaisuprosessia. Samalla hän perehtyi mielensisäiseen tiedonkäsittelyyn eli kognitiivisiin prosesseihin, joiden avulla intuitiivista tietämistä voidaan selittää ainakin osittain. Raami jaottelee intuition arjen intuitioon, asiantuntijuuteen pohjaavaan intuitioon ja poikkeukselliseen tietämiseen liittyvään intuitioon. Tavalliselle tallaajalle tutuin on arjen intuitio: yhtäkkiä tuntee luissaan, miten asiat ovat. – Luotettavaan intuitioon saattaa liittyä kehollisia tuntemuksia esimerkiksi sydämessä.

Asiantuntijan intuitio on toinen intuition ilmenemistapa. Se on vuosien kuluessa kerääntynyttä ei-sanallista tietoa, jonka äärimuotoja edustavat keksijät ja radikaalit visionäärit. Useat Nobel-tutkijoiden tapaukset osoittavat, että asiantuntijatiedon lisäksi tarvitaan poikkeuksellinen oivallus. – Ehkä nämä lahjakkaat ihmiset havaitsevat muita paremmin heikkoja signaaleja tai tavoittavat oman hiljaisen tietonsa, Asta Raami miettii. Suurimmaksi osaksi asiantuntijan intuitio pohjautuu asiantuntijan omaan tietovarantoon ja hänen kokemuksiinsa sekä havaintoihinsa ympäristöstä. Tästä huolimatta oivallus voi tuntua pulpahtavan mieleen kuin tyhjästä. – Intuitiivisessa oivaltamisessa ei-tietoinen

Arviot

9 gIRON-fILMI OY

”

Intuition pahin vinouttaja on pelko.”

uskomuksiaan. Vasta sitten voidaan puhua älykkäästä intuitiosta.

mieli yhdistää asioita uudella, luovalla tavalla, Raami sanoo. Mielenkiintoisin ja kenties kiistellyin intuition ilmenemistapa on suora tietäminen. Tällöin ihminen saattaa jopa ”tietää ennalta” asioita. – Vaikka emme vielä osaa tieteellisesti selittää, miten ihmiskeho osaa aavistaa tapahtumia tai vaistota asioita, tätä tapahtuu ja sitä tutkitaan, Asta Raami kertoo. Suora tietäminen on ilmiönä kiistelty. Karismaattisissa piireissä kristityt kokevat saavansa profetioita tai ilmestyksiä suoraan Pyhältä Hengeltä. Skeptisempi henkilö taas toteaa, että kyseessä on mielenterveyden häiriö. – Intuition pahin vinouttaja on pelko, Raami sanoo. Hänen mukaansa pelko vie ihmisiä erillisyyteen, koska se ruokkii uhkakuvia. Pelko nousee tavallisesti mielen tai ympäristön tasolta – Pelon vastakohta on rakkaus. Rakkaus kutsuu yhteyteen. Älykkääseen intuitioon liittyy tavallisesti juuri yhteyden tunne, koska itsen rajat ylittyvät. Raami muistuttaa, että me teemme tulkinnat kokemuksistamme aiemmin oppimiemme selitysmallien pohjalta. Harva ihminen osaa kyseenalaistaa omaa ajatteluaan tai tarkkailla mielensä toimintatapoja. – Irrationaalinen, maaginen ajattelu on jopa vaarallista. Se voi johtaa sinisilmäisyyteen ja hyväuskoisuuteen, Raami toteaa. – Intuition ymmärtämisessäkin on kyse tietoiseksi kasvamisesta. Olennaista on osata erottaa intuitio peloista, toiveajattelusta ja satunnaisista päähänpistoista. Se vaatii oman mielen tarkkailua ja rohkeutta kyseenalaistaa aiempia

Sisäisen äänensä kuunteleminen on taito, jota voi harjoittaa. Mieltään voi havainnoida pohtimalla, mistä ajatukset kulloinkin tulevat. Onko lausujana sisäinen kriitikko? Mitä tunnen, kun todella hiljennyn? Älykäs intuition kokeminen ei aina kuitenkaan vaadi yksinoloa ja hiljaisuutta. Toisinaan toisten ihmisten seura on paras virittäjä sisäiseen oivallukseen. Oleellista on seuran laatu – tai tarkemmin sanottuna seuran synnyttämien tunteiden laatu. Vain hyväksyvässä seurassa voi viisaus virrata ja syntyä aito yhteyden kokemus. Asta Raamin mukaan yhteinen ilo avaa intuitiota. – Kiitollisuus on yksi parhaista tavoista löytää yhteinen harmonia. Siksi vanhoilla traditioilla, kuten yhteisellä kiitosrukouksella, voi olla suuri vaikutus, Raami toteaa. Hän seuraa aktiivisesti tieteen kehitystä. Aivotutkimuksen lisäksi intuitiota ja yhteyden kokemista valottaa sydäntutkimuksesta saatava tieto. Sydämen sykevaihtelusta voidaan mitata, milloin keho palautuu ja mielikin rauhoittuu. Tästä sydänkoherenssiksi kutsutusta ilmiöstä on kyse silloin, kun toisten kanssa yhdessä hiljentyessään tai kiittäessään huomaa oman olonsa muuttavan. Tunteetkin tarttuvat, koska me tavallaan tahdistamme toinen toistamme. – On todettu, että esimerkiksi sydämen sykkeeseen liittyvän sähkömagneettisen kentän voi mitata ihmisestä useamman metrin etäisyydeltä. Tunnetilamme vaikuttaa tähän kenttään. Ehkä intuitiiviset ihmiset osaavat muita paremmin huomioida tällaista tietoa. Kiitollisuuden merkityksen moni onkin oivaltanut. Kiitollisuus muuttaa mieltä. Kiitollisena kehon ja mielen joustavuus lisääntyy. Tie sisäiseen maailmaan avauLISÄÄ tuu. Ilon lisäksi sieltä voi löyVERKOSSA tyä myös intuition ääni. ■

Mikä meille on pyhää? ELOKUVA Pyhän olemusta pohditaan Markku Leh muskallion, Anastasia Lapsuin ja Johannes Lehmus kallion Pyhä-elokuvassa, joka nähdään 23.1. alkavalla DocPoint-festivaalilla. Pyhää ei ole rajattu pelkästään uskontoon, vaan pyhyydestä kertovat käsityksensä eri uskontokuntiin kuuluvien henkilöiden lisäksi alkuperäiskansojen ja tieteen edustajat. Haastateltavat kokevat pyhyyttä uskonnoissa, ihmisissä, luonnossa – ylipäätään kaikessa elämässä. Verkkaisesti etenevä elokuva antaa katsojalle hetken rauhaa hektisessä maailmassa. Elokuvassa kuvataan luontoa: järviä, kallioita ja viljapeltoja, samoin kuin ihmisten arkisia touhuja. Pyhyyttä voi siis kokea myös arjessa. Markku Lehmuskallio ja Anastasia Lapsui ovat saaneet tunnustusta alkuperäiskansoja kuvaavista dokumenteistaan. Pyhä toimiikin parhaiten kertoessaan, miten ihmisiä ovat liikuttaneet samantyyppiset kokemukset ikiajoista lähtien. Tämä tulee esille esimerkiksi hiidenkiukaassa, kalliomaalauksissa ja alkuperäiskansojen elämänmuodossa. Markku Lehmuskallion, Anastasia Lapsuin ja Johannes Lehmuskallion Pyhä to 26.1. kello 20 Savoy-teatterissa ja pe 27.1. kello 17 Andorrassa. Lisätiedot: docpoint.info

Malla Hukkanen, Sputnik Oy

Kouluttaessaan ihmisiä luovuuden ja intuition kehittämisessä Asta Raami joutuu aloittamaan poisoppimisesta. – Ihminen itse on oman tietämisensä suurin rajoittaja. Teemme itse joistakin asioista mahdottomia, koska uskomme ne mahdottomiksi, hän toteaa. Vaikeinta ihmiselle onkin luopuminen omista, rajoittavista uskomuksistaan. Tuo luopuminen vie tuntemattomaan ja synnyttää pelkoa. Siksi on helpompaa pitäytyä kiinni tutuissa ajattelumalleissa. Emme havaitse sellaista, mitä emme halua tai edes osaa nähdä. Arkinen esimerkki tästä ovat vanhemmat, jotka eivät havaitse murrosikäisen ongelmia, koska eivät ehdi havaita näkemäänsä. Tai puoliso, joka ei havaitse toisen uskottomuutta, koska ei kestä tietää totuutta. Myös fundamentalistinen uskonnollisuus voi olla suuri rajoite uusille oivalluksille, koska omat ennakkokäsitykset sanelevat, miten asiat pitää tulkita. – Ja jos aina vetoaa auktoriteetteihin, sivuuttaa omat kokemuksensa. Omat havainto- ja ajattelukyvyt kapeutuvat, Raami jatkaa. Mutta vaatii suurta nöyryyttä myöntää, että on ahdasmielinen. Kaikkihan haluavat olla avaramielisiä. Ja kuitenkin meidän kaikkien havaintokyky on jollain tavoin rajoittunutta.

Hiidenkiuas on pyhä paikka.

Wikström (kesk.) ja Khaled henkilökun nan ympäröimänä.

Tuttua Kaurismäkeä ELOKUVA Aki Kaurismäen uutta elokuvaa on odotettu, sillä hänen edellisestä pitkästä elokuvastaan, Le Havresta, on kulunut jo kuusi vuotta. Toivon tuolla puolen lunastaa odotukset hienosti. Elokuvan päähenkilöt ovat syyrialainen pakolainen Khaled (Sherwan Haji) ja kauppamatkustajana toimiva Wikström (Sakari Kuosmanen). Miesten tiet yhtyvät, kun Wikström hankkii pokerista voittamillaan rahoilla ravintolan ja löytää Khaledin majailemasta sen roskisten vierestä. Vähäpuheinen mutta hyväsydäminen Wikström palkkaa vaille turvapaikkaa jääneen Khaledin pimeästi töihin Kultainen tuoppi -ravintolaansa. Toivon tuolla puolen maalaa esiin maailman, jossa ihminen on varsinkin heikoille jäädessään toivottoman yksin. Khaled joutuu kohtaamaan nurjaa kohtelua, mutta toisaalta hän saa apua kadonneen Miriam-sisarensa (Niroz Haji) etsimiseen. Elokuvan vahvaksi teemaksi nouseekin lähimmäisenrakkaus, se, miten erilaiset ihmiset voivat kohdata ja välittää toisistaan. Elokuvassa nähdään tuttu kaurismäkeläinen maailma, jossa nostalgiset elementit yhdistyvät moderniin maailmaan pakolaiskriiseineen. Vakavasta teemasta huolimatta leffassa on useita humoristisia kohtauksia, esimerkkinä Wikströmin ja hänen työntekijöidensä (Ilkka Koivula, Janne Hyytiäinen ja Nuppu Koivu) edesottamukset kulahtaneessa ravintolassa. Aki Kaurismäen Toivon tuolla puolen elokuvateattereissa 3.2.

Marjo Kytöharju

Kirkon kaunistukset osa 1: Kannelmäen kirkko

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta Timo Saarinen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitustila on varattava viimeistään lehden ilmestymistä edeltävän viikon maanantaina.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet ja jakelu Päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella. Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@ kirkkojakaupunki.fi, puh: 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Kannelmäen kirkon lasimaalaus Esko Jämsä

Maalaus värjää morsiamen Kannelmäen kirkon värimaailma muuttuu pitkin päivää, kun Hilkka Toivolan seinänlevyinen lasimaalaus ja valo tekevät yhteistyötään. Teksti Laura Pörsti Kuva Esko Jämsä

Talvisin korostuvat harmaat sävyt, kauniina kesäpäivänä vihreät. Keltaisessa kohdassa alttaripöydän takana joku on nähnyt Trabantin penkinkin. Kannelmäen kirkon värileikistä on kiittäminen alttaritaulua, taidemaalari Hilkka Toivolan (1909–2002) lasimaalausta Elämänpuu. 111 ruudusta koostuva lyijylasiteos oli valmistuessaan Suomen suurin ikkunataideteos. Kun valo osuu lasiin, maalaus heittää värinsä kirkon betonilattiaan. – Aika makealta näyttää, kun mor-

Fingerpori

sian kävelee valkoisissaan teoksen värjäämää kirkon käytävää, vinkkaa pääsuntio Juha Lepistö. Vuonna 1968 valmistunut, Martti ja Marjatta Jaatisen suunnittelema Kannelmäen kirkko muistuttaa betonista telttaa. Toivolan teos löytyi alttaritauluksi Helsingin seurakuntien kuvaamataidetoimikunnan vuonna 1969 järjestämän lasimaalauskilpailun kautta – tosin Kannelmäen kirkkoneuvosto huolehti aluksi, ettei se ollut tarpeeksi julistava.

Abstrakti maalaus julkistettiin vuonna 1972, ja se todella jättää tulkinnan katsojan vastuulle. Teoksen sisällöstä kysytään pääsuntio Lepistöltä silloin tällöin. – Olisi kiva tietää, mitä taiteilija on ajatellut, teos kun muuttuu jatkuvasti valon mukaan, hän toteaa. Kannelmäen kirkkoherra Sakari Enrold näkee maalauksessa Neitsyt Marian Jeesus-lapsi sylissään. – Kun kaupungissa oli vielä fasaaneja, ne saattoivat kulkea alttarin takaa ja heijastua maalaukseen. Taannoin alttaritaulun poikki kulki mies kaljatölkin kanssa, hän naurahtaa. Voisi siis sanoa, että Toivolan teoksesta elämä paistaa läpi. Pimeällä säällä maalaus on täysin musta, ja tarvitaan keinovaloa sen hienouksien paljastamiseksi.

USKO JA TOIVO

B Irja Askolan päivä alkaa venyttelyllä kotikappelissa.

Piispa ja runoilija Irja Askola vihittiin papiksi vuonna 1988. Hän on työskennellyt muun muassa Euroopan kirkkojen konferenssissa, Diakonia-ammattikorkeakoulussa ja Espoon hiippakunnan tuomiokapitulissa. Vuonna 2010 hänet valittiin Helsingin hiippakunnan piispaksi. Hän jää eläkkeelle marraskuun alussa. Askola on myös runoilija. ”Kirkon kuva on ruohikolla istuva piknik-seurue, jossa eri-ikäiset ja erilaiset ihmiset istuvat keskenään jakamassa kipujaan ja unelmiaan”, hän kirjoittaa uusimmassa kirjassaan Pöytä katettu kaikille.

Joka-aamuinen suvanto Irja Askola on huomannut, että Jumalalle ei voi esittää mitään. Teksti Kaisa Halonen kuva Sirpa Päivinen

uuden jälkeen aamulla piispa Irja Askola hipsii yöpaitasillaan ja villasukat jalassa virka-asuntonsa kotikappeliin. Ensin hän venyttelee. Sitten hän istahtaa lempipaikalleen. Siitä näkee sekä alttaripöydän että ikkunasta avautuvan kaupunkimaiseman, joka vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Pöydällä oleva ikoni kuvaa enkelin ilmestymistä Neitsyt Marialle. Se, kuten monet muutkin esineet kappelissa, liittää Askolan osaksi suurempaa kertomusta. Kappelin sohva ja tuolit ovat peräisin Helsingin ensimmäiseltä piispalta Martti Simojoelta. Askola ajattelee mielellään, että piispatar Aune Simojoki ehkä on ne aikoinaan valinnut. Seinillä on ikoneita, jotka Askola on saanut lahjaksi ystäviltään, ja hänen sisarentyttärensä maalaus. On lasten pii-

Jeesus herättää uskon

Kappelin esineet kantavat muistoja ja puhuvat silloinkin, kun hänellä itsellään ei ole sanoja, kun hän on väsynyt tai ahdistunut. Ne ovat myös tapa torjua yksinäisyyttä. Aamu rukouksessaan Askola muistaa erityisesti ihmisiä, jotka hän tapaa tulevan päivän aikana. Hän pyytää viisautta kohtaamisiin. Niin tehdessään hän luottaa siihen, että Jumala on tässäkin alkavassa päivässä läsnä. Ikonien lempeä Maria ja totinen Kristus muistuttavat Askolalle, että kristittynä hänen pitäisi kulkea tietä, jota viitoittavat armo ja oikeudenmukaisuus. Rukous on siis myös itsetutkiskelua, jossa omat teot ja valinnat punnitaan. Kaikki, mitä silloin nousee näkyviin, ei ole

On aikoja, jolloin työmurheet painavat ja yöuni jää vähiin. Hiljentyminen aamulla tuntuu silloin hankalalta, mutta entistäkin tärkeämmältä. Vaikka Askola ei oikein usko kikkoihin tai keinoihin rukouksen apuna, hän on huomannut, että keskittyminen hengitykseen auttaa rauhoittumaan. Joskus auttaa myös se, että turvautuu jonkun toisen sanoihin. Rakkaimpia hänelle ovat Anna-Maija Raittilan kirjat. Ja silloinkin, kun mikään ei rauhoita, Jumala ymmärtää. Jumalan luokse voi mennä sellaisena kuin on eikä rukouksesta tarvitse tehdä suoritusta. Askola on aamuvirkku ja iltauninen, joten aamurukous sopii hänen vuorokausirytmiinsä. Piispavuosina hänen joka-aamuinen hiljentymisrutiininsa on vahvistunut. 64-vuotiaan hengellisessä elämässä on ehtinyt olla monenlaisia vaiheita, mutta Jumala, jonka seuraan Askola aamuisin istahtaa, tuntuu samalta kuin hänen lapsuudessaankin: Jumala on armollinen ja jotenkin hauska ja ymmärtää ihmisen kipuja ja murheita. Siis aika samanlainen kuin pyhäkoulun tädit silloin vuosikymmeniä sitten Askolan lapsuudessa olivat. ■

Thinkstock

Taivaan tähden

22.1.

rustuksia ja pienessä naulakossa ristiriipuksia ja rukousnauhoja.

kaunista. Mutta Jumalalle ei voi esittää mitään. Siksi rukous on suvantohetki.

Peesaaja Hullua se on, Jumalaan uskominen. Siksi olen siitä lakannut. Olen alkanut ennemmin luottaa häneen. Silloin hänellä on enemmän t ekijän oikeutta, minä vain peesaan. Uskomisessa rasittavaa on nimittäin juuri se, että ihmisellä on niin suunnaton tarve tehdä sitä itse. Päteäkseen kerrakseen hän on tehnyt uskomisesta niin vaikeaa, että vain harvat voivat sen saavuttaa. Uskossaan hän luulee hallitsevansa sitä, minkä jokainen kokemuksesta tietää arvaamattomaksi. Raamatun evankelistojen mukaan Jeesusta harmitti pessimismi. Useamman kerran hän sai oppilaansa kiinni epäluottamuksesta.

”Jos teillä olisi uskoa himpunkaan verran”, sanoi hän. Ja ”Mitä ihmettä te pelkäätte, vähäuskoiset. Minähän olen tässä.” Yhtä hämmästynyt hän on tänään kaikkialla siellä, missä ihmiset rypistävät kulmiaan tai päästävät sydämensä hakkaamaan huolesta tai pelosta. En voi kurttuotsaisuudellani lisätä ikääni, turvallisuuttani tai rakkaimpieni parempaa elämää minkään vertaa. Vaikka huolehtisin päiväni kuiviin, asiat tapahtuvat niin kuin tapahtuvat. Miksi en siis ennemmin vetäisi keuhkojani täyteen ja levollisesti luottaisi, että asiat järjestyvät.

Koska kaikki kääntyy lopulta hyväksi. Joskus se tapahtuu vihlaisevan äkkikäänteen kautta, joskus hitaan puristuksen jälkeen, joskus

suloisesti kuin lupaavasti rapiseva lahja. Mutta kaikki se on elämää, minun elämääni. Kaisa Raittila

12 B

USKO JA TOIVO

Gurun opissa

Ohjaajana Mestari Eckhart

Kotona Jumalassa -harjoitus

Eckhart syntyi vuonna 1260. Hän oli dominikaaniveli, omintakeinen ajattelija, suvereeni saarnaaja ja suosittu elämäntaidon opettaja. Hän opiskeli ja toimi teologian professorina sekä Kölnin että Pariisin yliopistoissa. Nykyisin hän on yksi maailman tunnetuimpia mystikoita. Viimeisinä elinvuosinaan Eckhart joutui vaikeuksiin kirkollisen valtakoneiston kanssa, koska saarnasi ja kirjoitti paitsi oppineiden käyttämällä latinan kielellä myös tavallisen kansan ymmärtämällä keskiyläsaksan kielellä. Hän kuoli Avignonissa kesken häntä vastaan nostetun tutkintaprosessin vuonna 1328. Eckhartin kirjoituksia on julkaistu suomeksi kokoelmissa Sielun syvyys ja Jumalallisen lohdutuksen kirja.

Kun arki alkaa stressata, sinun ei tarvitse paeta mihinkään. Voit vaihtaa näkökulmaa. Voit pysähtyä ja miettiä, miten Jumala on läsnä tässä ja nyt. Sinun ei missään nimessä pidä ajatella Jumalaa koko ajan, eikä siihen kukaan edes kykene. Palaa kuitenkin päivän mittaan sopivin hetkin tietoisuuteen Jumalasta. Tee näin esimerkiksi, kun lähdet kotoa, lopetat palaverin, juot päiväkahvia, aloitat uuden homman, kävelet kadulla, tapaat jonkun ihmisen, valmistaudut nukkumaan menoon. Lepää pieni hetki siinä tietoisuudessa, että olitpa missä tahansa, olet kotona Jumalassa.

e, jolla on rauha Jumalan kanssa, voi elää rauhassa kaiken keskellä, opettaa Mestari Eckhartiksi kutsuttu dominikaaniveli. Mutta miten sen rauhan voi saavuttaa? Pitääkö Jumalan löytääkseen sulkeutua maailmasta, paeta ihmisiä ja kaikkia elämän houkutuksia ja huolia? Eckhartin vastaus on ei, vaikka hän asettaakin sisäisen riippumattomuuden ihmiselämän ihanteeksi. Hänen mukaansa Jumalan ja rauhan voi löytää arjen keskellä. Siitä löydöstä syntyy myös sisäinen riippumattomuus. Eckhartista sanotaan, että hän oli sekä opin että elämäntaidon mestari. Hän oli arvostettu teologi, mutta kansansuosikiksi hän nousi puhuttelevien saarnojensa ansiosta. Yhdessä kuuluisassa saarnassaan hän käsittelee Jeesuksen ystäviä Marttaa ja Mariaa. Uudessa testamentissa kerrotaan, miten Jeesuksen ollessa

Vaali sisäistä riippumattomuuttasi

muuden matkansa alussa ja tarvitsi oppia elämästä, jossa erilaiset luonteenpiirteet ja usko punnitaan.

Kaikkea voi katsoa toisin, jos oman olemisen perusta on Jumalassa, opettaa Mestari Eckhart. Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

sisarusten luona kylässä Martta piti huolta vieraasta ja Maria istui keskustelemassa tämän kanssa. Ehkä hieman yllättäen Eckhart nostaa Martan esimerkiksi ihmisestä, jolla oli vahva sisäinen riippumattomuus ja rauha. Elämän kokemus oli antanut Martalle viisautta nähdä monien asioiden keskellä olennainen. ”Martta oli saavuttanut kypsän ja vankkumattoman hyveen ja rauhaisan mielen, jota

mitkään asiat eivät häirinneet”, Eckhart sanoo. Martta kyllä eli arjen touhujen ja huolten keskellä, mutta ei niiden valtaamana. Hän oli jo löytänyt sen yhden ja ainoan, mikä oli tarpeen, eli Jumalan. Martta oli huolissaan sisarestaan Mariasta, joka vain istui hyvän olon tuntemuksissaan Jeesuksen jalkojen juuressa. Eckhartin mukaan Maria oli vasta sisäisen riippumatto-

Eckhart oli arjen mystikko. Hänelle elämän perusta oli Jumalassa. Hän opettaa, että meidän ei tulisi etsiä Jumalaa minkään ulkoisen asian tai hyödyn vuoksi, ei minkään palkinnon, ei edes sisäisen keskittymisen tai rauhan, hurmiotilojen tai armon kokemusten takia. Meidän on etsittävä vain häntä itseään. Se tila, missä Jumala vaikuttaa, on jo meissä, Eckhart muistuttaa. Se odottaa sielumme syvimmässä perustassa. Meidän on vain raivattava tilaa sinne. Siitä sisimmän perustasta käsin Eckhart kehottaa meitä tekemään kaiken ja katsomaan kaikkea, minkä keskellä elämme. Hänen mukaansa olennaista on se, että kaikkea voi katsoa elämässä toisin eikä minkään tarvitse häiritä, jos sisin asuu Jumalassa. Siitä syntyy todellinen sisäinen riippumattomuus. ■

Thinkstock

Lehtikuva

Timo Saarinen

3×

irti veroista

Lalli

Donald

Noin 15 000 suomalaista

19.1. vietetään Pyhän Henrikin muistopäivää. Henrik tuli 1100-luvulla käännyttämään suomalaisia kristinuskoon, mutta kohtasi täällä marttyyrikuoleman. Kansanruno Piispa Henrikin surmavirsi kertoo piispan seurueen pyytäneen Lallin talosta ruokaa itselleen ja hevosilleen. Lallin emäntä valehteli jälkeenpäin miehelleen, että vieraat söivät ja joivat maksamatta, jolloin Lalli nousi kapinaan kestitysveroa vastaan kirveen kanssa.

Yhdysvaltain presidentin virkaan 20.1. astuva Donald Trump lupasi vaalikampanjassaan verouudistuksen, jossa yritysverotusta alennetaan roimasti. Silti monelle lienee houkutus hoitaa verotuksensa ”nerokkaasti”. Sellaiseksi bisnesmies Trump on kutsunut omaa verotaktikointiaan, jolla hän ilmeisesti on välttynyt maksamasta valtionveroja 18 vuoden ajan.

Viime vuonna kirkosta erosi noin 47 000 ihmistä. Kirkon tutkimuskeskuksen arvion mukaan joka kolmannella eroajalla ratkaiseva syy on kirkollisvero. Puolet eroajista pitää tärkeimpänä syynä sitä, ettei ole uskonnollinen ihminen tai ettei usko Jumalaan. Kirkosta eroaminen kiihtyy vuoden lopussa juuri verojen välttelyn vuoksi, ja osa verojen takia eronneista palaa tammikuussa kirkon jäseniksi. Kaisa Halonen

MENOT 19.1. – 2 .2. Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkko ti klo 10–14, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkko to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.30. Raamattupiiri tiistaisin klo 18. Raili Niskanen. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–13. Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Puurotorstai torstaisin klo 10–13. Puurolounas 2,50e (sis. puuro, kananmuna, leipä, kahvi/tee, tuoremehu). Voit tulla myös kahville. Jengi-ilta perjantaisin klo 20–23. Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 10–13 alakerrassa, lähes kaikki tuotteet 50 snt/kpl. Messu – Leijonien kirkkopyhä ja Harri Nurmisen asettaminen kappalaisen virkaan su 22.1. klo 12. Harri Nurminen, Jukka Nevala, Hans Tuominen, Juha Paukkeri sekä oopperalaulajat Mervi Rautiainen, Arto Hosio ja Jaakko Hietikko. Matala – mukava maanantai kirkolla! 23.1. klo 11 hartaus, jonka jälkeen ilmainen ruokailu. Matalan jatkot alkaen klo 12. Lähetyspiiri ma 23.1. klo 18–19.30. Merja Araneva. Vieraina Terttu Kähkönen ja Raimo Mäki. Helsingin rauhanyhdistyksen alueseurat ti 24.1. klo 17.30. Puhe klo 19. Uskonpuhdistuksesta 500 vuotta – Raamattuluento ke 25.1. klo 18.30. Pekka Mäkipää: ”Nuori Luther – syntiensä ahdistama mies”. Messu su 29.1. klo 12. Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Riikka Jäntti. Matala – mukava maanantai kirkolla! 30.1. klo 11 ehtoollinen, jonka jälkeen ilmainen ruokailu. Matalan jatkot alkaen klo 12. Päivähetki Raamatun äärellä ti 31.1.

klo 12–13.30. Jari Araneva. Seniorikerho ti 31.1. klo 13–14.30. Laurean opiskelija Rosanna Salminen. Uskonpuhdistuksesta 500 vuotta – Raamattuluento ke 1.2. klo 18.30. Lauri Vartiainen: ”Armosta – Kristuksen tähden – uskon kautta”.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Äijien saunailta tiistaisin klo 18.30. Sanaa ja saunaa. Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 11. Iloista naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19. Torstaimesta torstaisin klo 14–15.30. Tarjolla välipalaa ja mukavaa puuhastelua alakouluikäisille lapsille. Avoin perhekahvila perjantaisin klo 9–13. Askartelua, leikkiä ja yhdessäoloa aikuisille ja lapsille. Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30, ei ilmoittautumista. Kyselyt riikka.jantti@evl.fi Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12. Hartaus 10.45 ja sen jälkeen maksuton puuro, voileivät ja kahvit. Tule perjantaina kirkolle katsomaan tohinaa ja osallistu siihen, mikä tuntuu sinulle sopivalta. Ohjelmalliset tiistaikahvit (ent. Seniorikerho) ti 24.1. klo 13–14.30. Hartaus, kahvit ja vaihtuvaa ohjelmaa. Vieraana Laurean opiskelija Rosanna Salminen. Lähetyspiiri to 26.1 klo 18–19.30. Anna-Liisa Viita. Vieraina Terttu Kähkönen ja Raimo Mäki. Muskarikirkko ”Pilkillä” pe 27.1. klo 10. Sari Kokkonen, Riikka Jäntti. Messu su 29.1. klo 10. Sari Kokkonen, Riikka Jäntti. Pyhäkoulu su 29.1. klo 10–11.

MUUALLA Perhekahvila torstaisin klo 9–11, Kolohongan kerhotilassa os. Itäinen Valkoisenlähteentie 19 B, 01260 Vantaa. Astan kotipyhäkoulu su 29.1. klo 11–12 Hevoshaantie 9 D, 01200 Vantaa. Kuunloiste-lapsikuoro 6–12-vuotiaille lapsille harjoittelee Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 15-15.45. Uudet laulajat tervetulleita. Lisätietoja: riikka.jantti@evl.fi

KASTETTU Oliver Kristian Kauppinen, Aapo Edvin Taneli Pursiainen, Jooa Elmo Olavi Hoffrén, Miska Matias Rahikka, Nella Eveliina Hietanen.

HAUTAAN SIUNATTU Olga Irene Tupala 91 v, Helvi Helena Partajärvi 84 v, Raimo Kalevi Tauriala 76 v, Heikki Armas Ojaniemi 70 v, Matti Göran Valdemar Toivonen 69 v, Tuula Orvokki Oksanen 59 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Miesten kirjallisuuspiiri to 19.1. klo 18. Kirjana Gunter Grassin Peltirumpu. Messu su 22.1. klo 10. Miika Koistinen, Matti Hyry ja kanttori. Pyhäkoulu sunnuntaisin 22.1. alkaen klo 10 päiväkerhotilassa. Pyhiksessä kuullaan Raamatun kertomuksia, lauletaan ja askarrellaan. Opettajina toimivat vapaaehtoiset, koulutetut pyhäkoulunopettajat. Oopperakerhon kerhoilta ke 25.1. klo 17.30 nuortentilassa. Perehdymme äänite- ja näyttämötekniikkaan yhdessä Seppo Hämäläisen, Kaarina Kuisman ja Olli-Pekka koivusen kanssa. Mikä on ihminen? -luentosarja: Usko ja mielenterveys to 26.1. klo 18.30. Luennoitsijana psykiatri ja teologi Topi Jääskeläinen. Voiko järkevä ja tasapainoinen ihminen uskoa Jumalaan? Onko usko uhka vai mahdollisuus mielenterveydelle? Iltapala 3 €. Lopuksi ehtoollishartaus. Messu su 29.1. klo 10. Jukka Nevala, Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas. Hämeenkylä-messu su 29.1. klo 17. Jussi Mäkelä, Jarna Wikström, Hannu Lehtikangas ja messukuoro. Jukka Salmisen Hämeenkylän kirkolle säveltämä messu. Teetarjoilu. Perheraamis ma 30.1. klo 10−11.30 päiväkerhotilassa. Teemana kultainen sääntö. Tutkimme Raamatun aarteita leppoisasti kahvin tai teen äärellä. Lapset voivat leikkiä tai osallistua ohjelmaan aiheesta riippuen. Laulun ystävät -yhteislauluillat parittomien viikkojen tiistaisin 31.1.−25.4. klo 18.30−19.30. Laulam-

me yhdessä musiikkia eri teemoista kanttori Hannu Lehtikankaan johdolla. Iisi-messu ke 1.2. klo 19. Rennossa messussa musiikilla on iso osa. Lauluja säestää musatiimi. Kaikenikäisille avoimen messun suunnittelevat seurakunnan isokoululaiset. Yhteisen pöydän lounas on tarjolla keskiviikkoisin klo 11−12.30. Hävikkiruuasta valmistettu ateria on kaikille avoin ja maksuton. Hämeenkylän koulun oppilaat esiintyvät lounaan alussa. Arkipäivän ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12. Nuorten avoimet tiistaisin ja sunnuntaisin klo 18−20.30 nuortentilassa. Pelailua ja ajanviettoa yhdessä kahvikupposen äärellä. Illan päättää hartaus. Koululaisten avoimet ovet sunnuntaisin klo 16−18 nuortentilassa. Pelailua ja hauskaa vapaa-aikaa ystävien kanssa. Mehu- ja keksitarjoilu. Paikalla kerhonohjaaja sekä nuorisotyönohjaaja. Miesten sauvakävelypiiri parittomien viikkojen sunnuntaisin. Lähtö kirkolta klo 18. Omat kävelysauvat mukaan.

LAMMASKUJA 2 B:N KERHOTILA Mielenterveyskuntoutujien ryhmä parittomien viikkojen torstaisin 19.1. alkaen klo 13. Avoimet ovet parillisten viikkojen tiistaisin klo 13−15. Seuraava kerta 24.1. Nettikerho ikäihmisille ke 25.1. klo 14−16. Sähköinen asiointi. Kirjallisuuspiiri ma 6.2. klo 12. Kirjana Minna Rytisalon Lempi.

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA Aikuisten raamattupiiri parittomien viikkojen torstaisin 19.1. alkaen klo 16. Keskustelemme seuraavan sunnuntain evankeliumitekstistä. Käsityöpiiri – palvelupiiri HAIK tiistaisin klo 13. Café Pähkinä parillisten viikkojen keskiviikkoisin 25.1. alkaen klo 16−18. Lapsiystävällistä, kaikille avointa kahvilaa pitävät seurakunnan vapaaehtoiset. Facebook: Café Pähkinä. Huom! Perhekerho aloittaa Pähkinärinteessä kevätesitteemme tiedoista poiketen vasta pe 3.2. klo 9.30.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Pyhäkoulu sunnuntaisin 22.1. alkaen klo 11. Kenian lähetyspiiri to 26.1. klo 11. Vieraana pastori Ari Lukkarinen.

MUUALLA Pyhäkoulu sunnuntaisin 22.1. alkaen klo 11 Hämeenkylässä Sahratien kerhohuoneella, Sahratie 1.

KASTETTU Niilo Martti Kela, Timi Aaron Juhani Vuoristo, Jim Urho Olavi Vuoristo, Lili maria Tuhkanen, Saara Elvira Rosa Pugliese, Vertti Emil Juhana Vainikka, Elsa Helmi Elina Ruuskanen, Sini Elli Amanda Vornanen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Janne Matias Nurmi ja Elisa Katriina Ekholm, Tuukka Juhani Ukkonen ja Anne-Mari Tuulikki Rönkkö.

HAUTAAN SIUNATTU Irja Augusta Inkeri Mäenpää 90 v, Toini Aliina Kantola 90 v, Lauri Ilmari Holma 87 v, Terttu Esteri Turunen 86 v, Tor Emil Alfons Forsman 85 v, Seija Kyllikki Kaksonen 81v, Raija Anita Vuori 77 v, Raija Heleena Parkkinen 76 v, Pentti Olavi Kantola 74 v, Arja Ilona Koli 70 v, Jyrki Antero Sibelius 43 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6550. korson.seurakunta@evl.fi. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 050 5736376. Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Aamurukouspiirit ma-to klo 8-9 Kotkansiiven kokoustilassa. Vanhemman väen piiri to 19.1., 26.1. ja 2.2. klo 13 seurakuntasalissa. 19.1. Ohjelma; Saana Tourunen. Seurakuntakuoron harjoitus to 19.1., 26.1. ja 2.2. klo 17.30 kirkkosali 2:ssa. Johtaa Jussi Salonen.

Menokasvo

Tiina Kaaresvirta soittaa kannelta hiljaisuudessa Mitä teet Kanteleen kaikuja -retriitissä Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa Karjalohjalla? – Retriitissä vastaan musiikista. Päätyökseni olen oppilaitospappi Helsingin seurakuntayhtymässä. Olen myös muusikko, eli soitan, laulan ja laulatan ihmisiä lähinnä kanteleilla tai pianolla. Olen ollut aiemmin kanteleensoitonopettajana kymmenen vuotta. Teologin koulutuksen lisäksi minulla on musiikin maisterin koulutus Sibelius-Akatemiasta.

Miksi juuri kannel on retriitissä mukanasi? – Kantele sopii hiljaisuuden retriittiin täydellisesti. Se on yhtä aikaa herkkä ja voimakasääninen soitin, joka taipuu monenlaisiin tunnelmiin. Kanteleensoittoperinteeseen kuuluu meditatiivista musiikkia, muun muassa 1800-luvulla tallennettuja kirkonkelloja jäljitteleviä muunneltavia ja improvisatorisia aiheita. Kanteleen ääni koskettaa syvältä sielusta. NINA RIUTTA Kanteleen kaikuja -retriitti 10.–12.2. Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa. Ohjaajina Markku Elo ja Helena Fyhr, muusikkona Tiina Kaaresvirta. Hinta 190 € sisältää täysihoidon, kuljetuksen ja ohjelman. Lisätietoja ja ilmoittautumiset retriitit.vantaa@evl.fi.

ESKO JÄMSÄ

Miksi kannel soi hiljaisuudessa? – Hiljaisuuden retriitti ei ole koskaan kokonaan hiljainen. Retriitin hiljaisuus on sitä, että osallistujat ovat vapaita olemaan keskustelematta muiden kanssa, mutta musiikilla ja äänillä on siellä tärkeä osa. – Osallistujat herätetään aamulla musiikilla. Rukoushetkiin kutsutaan kappelin kellon soitolla. Retriitin rukoushetkissä lauletaan. Jos ei tahdo laulaa, voi

vain istua ja kuunnella. Laulan itse ja säestän lauluja sekä soitan kanteleella yksikseni. Ruokailujen taustalla soi hiljainen klassinen musiikki.

MENOT 19.1. – 2 .2.

Vox Mea – kuoroharjoitus to 19.1., 26.1. ja 2.2. klo 18 seurakuntasalissa. Johtaa Airi Saloniemi. Miesten saunailta to 19.1. ja 2.2. klo 18 Kotkansiiven sauntiloissa. Perhekerho pe 20.1. ja 27.1. klo 9-11.30 lapsi- ja perhetyöntiloissa. Messu su 22.1. klo 10. Pirkko Yrjölä, Riitta-Maija Palmusaari ja Jussi Salonen. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu su 22.1. ja 29.1. klo 10 lapsi- ja perhetyöntiloissa. Kylväjä-piiri su 22.1. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa. Lisätietoja Jaana Kovanen p. 040 741 2128. Perhekerho ma 23.1. ja 30.1. klo 12-15 lapsi- ja perhetyöntiloissa. Runopiiri ma 23.1. ja 30.1. klo 13 kirkkosali 2:ssa. Naisten raamattupiiri ma 23.1. ja 30.1. klo 18 Kotkansiiven kokoustila. English through Bible ma 23.1. ja 30.1. klo 18.30 kirkon kappelissa. Katulähetys ke 25.1. ja 1.2. klo 11 seurakuntasalissa. Lämmin maksuton ateria yksinäisille ja vähävaraisille. Lähetyspiiri ke 25.1. ja 1.2. klo 13 Kotkansiiven kokoustilassa. Perhekerho illalla ke 25.1. ja 1.2. klo 18 lapsi- ja perhetyöntiloissa. Sanan ja rukouksen ilta ke 25.1. klo 18 kirkossa. Riitta-Maija Palmusaari ja Jussi Salonen. Iltarukouspiiri ke 25.1. ja 1.2. klo 18.40 kirkon kappelissa. Lisätietoja Heikki Toivonen p. 050 304 9485. Naisten saunailta to 26.1. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Messu su 29.1. klo 10. Tuula Paasivirta, Sanna Heikurinen ja Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. Arki-illan ehtoollinen ke 1.2. klo 18 kirkossa. Urpo Luokkala ja Airi Saloniemi.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-14. Hartaus ti ja to klo 11.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Nupe pe 20.1. ja 27.1. klo 17-20.30. Nuorten perjantai toteutetaan yhteistyössä Vantaan kaupungin Nuorisopalveluiden kanssa. Perhekerho to 19.1., 26.1. ja 2.2. klo 9-11.30.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 24.1. ja 31.1. klo 9-11.30. Vanhemman väen piiri ke 25.1. klo 13.

Muualla Diakonian matka Tallinnaan 23.24.3. Hinta 165 €/hlö/2hh, 195 €/hlö/1 hh. Hintaan sisältyy kuljetus, oma bussi matkan ajan, majoitus Tallink City-hotellissa, liput Prinsessa Ruusunen -balettiesitykseen ja kahvit väliajalla, lounas molempina päivinä, kiertoajelu toisena päivänä. Ilmoittautumiset ke 15.2. mennessä kirkkoherranvirastoon 09 8306 550.

Kastettu Oliver Kristian Kauppinen, Aapo Edvin Taneli Pursiainen, Jooa Elmo Olavi Hoffrén, Miska Matias Rahikka, Nella Eveliina Hietanen.

Hautaan siunattu Olga Irene Tupala 91 v, Helvi Helena Partajärvi 84 v, Raimo Kalevi Tauriala 76 v, Heikki Armas Ojaniemi 70 v,

Matti Göran Valdemar Toivonen 69 v, Tuula Orvokki Oksanen 59 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 8306700 Avoinna ma–to klo 9–14, pe klo 9–12, rekolan.seurakunta@evl.fi. rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi hoitaa tilavaraukset, tavattavissa ti ja to klo 11–14, pe klo 9–12, p. 09 8306 707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11, Asolan seurakuntatalolla to klo 9–11. Ajanvaraus samaan aikaan p. 09 8306706 rekola.diakonia@evl.fi

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Tiedot säännöllisestä viikkotoiminnasta, raamattu- ja rukouspiireistä sekä kerhoista löytyvät seurakunnan verkkosivuilta tai kevätesitteestä, jonka voi hakea tai tilata kirkkoherranvirastosta. Avoin olohuone perheille ma, ti, to, pe klo 9–14. Keittiö käytettävissä. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan. Ma aamupäivällä käsityökerho, ti askartelua ja pe perheiden muskari. Raamattu- ja keskustelupiiri to 19.1. ja 2.2. klo 13. Jatkuu parittomilla viikoilla. Israel-ilta to 19.1. klo 18. Helvi Mikkonen-Makolin, Seppo Kosonen ja Vappu Olsbo, musiikissa Suvi Gräsbeck. Pientä purtavaa läheltä ja kaukaa. Messu su 22.1. klo 10. Arto Nuutinen, Noora Hultin. Messun yhteydessä pyhäkoulu. Elämysmaalaus ma 28.11. klo 10–12. Materiaalimaksu 12€/kausi. Jatkuu viikoittain. Miesten raamattupiiri ma 23.1. klo 18.30. Jatkuu parillisilla viikoilla. Iltamessu ma 23.1. klo 17.30. Yläovet auki aikuisille maanantaisin klo 18–20. Iltapala, saunomista, laulua ja keskustelua. Omat saunatarvikkeet mukaan. Ilta alkaa hartaudella. Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11. Maksuton aamupala. Silmukkasiskot-käsityöryhmä keskiviikkoisin klo 9.30. Jatkuu viikoittain. Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18–21. Messu su 29.1. klo 10. Laura Maria Latikka, Sirkku-Liisa Niemi. Messun yhteydessä pyhäkoulu. Tenavanikkarit-kerho 4–7-vuotiaille ma 30.1. klo 14. Kerho kokoontuu kahdeksan kertaa. Lapset tutustuvat työkaluihin ja voivat valmistaa kerhon aikana yksinkertaisia puutöitä. Materiaalit 10 €. Ilm. lastenohjaaja Petri Piiraiselle, p. 050-573 6328. Sanan ääreltä elämään -ilta ti 31.1. klo 18.30. Musiikkia, opetusta aiheesta Raamatusta voimaa, keskustelua ja rukousta. Vappu Olsbo, Jari Sippola. Iltamessu ke 1.2. klo 20.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan Ankkurin aamupala torstaisin klo 9–11. Maksuton aamupala. Asolan silmukat -käsityöryhmä

torstaisin klo 16. Jatkuu viikoittain. Yksinhuoltajien ilta to 19.1. klo 17.30. Lastenhoito järjestetty. Narsistien uhrien vertaistukiryhmä to 19.1. klo 18. Rukouksen avoimet ovet maanantaisin klo 13–15. Aloitetaan hartaudella. Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Keittiö käytettävissä. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan. Kipuryhmä ti 24.1. klo 15. Vertaisryhmä kivusta kärsiville. Lapsiperheiden iltasoppa ti 24.1. Ovet auki klo 16, iltaruoka klo 17 ja yhteinen iltahetki ja hartaus klo 18.15. Maksu 1 €/lautanen. Anna savelle uusi muoto -työpaja keskiviikkoisin klo 12. Jatkuu viikoittain. Älynystyrät ällikällä -ryhmä to 26.1. klo 13. Seniorikahvila ma 30.1. klo 13. Työikäisten raamattupiiri ma 30.1. klo 18. Lastenhoito järjestetty. Jatkuu parittomilla viikoilla. Puutarhapiiri ti 31.1. klo 17.30. Kansainvälinen keittiö ke 1.2. klo 17. Teemme ruokaa yhdessä eri maiden ruokakulttuureihin tutustuen. Ryhmänohjauksen perusteet -kurssi ke 1.2. klo 17.30 Asolassa. Kurssilla opetellaan perusasioita ryhmänohjauksesta ja ryhmässä toimimisesta. Yhteistyössä kaupungin, SPR:n Korson osaston ja Vantaan mielenterveysseuran kanssa. Ilmoittautumiset Irma Liljeströmille (p. 050 553 8459) 25.1. mennessä. Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla, tiedustelut pastori Ramez Ansara (Helsinki) 050 304 1689 / 09 2340 3380.

Muualla Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa. Jatkuu viikoittain. Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19 Rautkalliontie 4:n kerhohuoneessa. Jatkuu viikoittain. Hanna-piiri ma 21.1. klo 18 Tertunkuja 4B. Jatkuu parillisilla viikoilla.

Kastettu Nella Susan Immonen, Liu Mattsson, Leon Axel Salo, Aada Helena Karonen, Nooa Theo Joakim Savolainen, Akseli Viljam Virén, Olivia Blizniak.

Avioliittoon kuulutettu Jukka Eerik Hacklin ja Maria Henrietta Vessman.

Hautaan siunattu Timo Kalevi Fagerlund 73 v, Timo Kalevi Fagerlund 73 v, vauva Sopanen, Esa Erkki Juhani Glans 84 v, Irja Eila Romula 73 v, Matti Kalervo Jääskeläinen 76 v, Markku Tapani Järvi 46 v.

VINKIT VERKOSSA

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B,avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsr Tilavaraukset arkisin klo 9–15 p. 09 830 6226 Päivystävä pappi arkisin klo 9–13 (Unikkotie 5 B, 1. krs.) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.) p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45. Kirkko on suljettu remontin vuoksi ja avautuu taas pääsiäiskaudeksi.

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Pyhän Henrikin muistopäivän konsertti to 19.1. klo 18. Schola Sancti Henrici esittää Henrik-aiheista gregoriaanista musiikkia. Messu su 22.1. klo 12, Tuula Lapveteläinen, Maria Koukkari, Iina Katila, Samppa Laakso. Messu su 29.1. klo 12, Johanna Jakonen, Veikko Karhumaa, Julia Tamminen.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Perhekerho pe 20.1. ja pe 27.1. klo 9.30–11 Ip-kerhotila, virastotalon 2. krs. Mukana kerhossa Ulla-Maija Aro, joka ohjaa aikuisia eri teemojen pariin. Lastenohjaajat ovat lasten kanssa. Ota lapsille mukaan pieni välipala. Aikuisille pientä maksua vastaan kahvia ja pientä syötävää. Lisät. Outi Myllylä p. 050 3271634 outi.myllyla@evl.fi. Perhekerho ma 23.1. ja ma 30.1. klo 9.30–11.30, virastotalon 2. krs. Kirkon ruokailu–lämmin lounas sitä tarvitseville ja seuraa kaipaaville ke 25.1. ja ke 1.2. klo 12–13.15 Nuorisotilassa (Unikkotie 5 C). Tilaisuus alkaa vuoronumeroiden jaolla ala-aulassa klo 11.30. Hartaus klo 12. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 30.1. klo 13. A-rapun kautta pääsee hissillä. Fysioterapeutti Sirpa Väisänen puhuu ikäihmisen fyysisestä hyvinvoinnista ja ohjaa jumppaa Naisten saunailta Bethaniassa ke 1.2. klo 17.30. Omat pyyhkeet mukaan. Pastori Maria Koukkari tuo terveisiä Israelista.

Olotila – avoin olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolun kävelykadulta, p. 830 6302 (ark. aukioloaikoina), p. 09 830 6223 (vahtimestari). Avoinna ma–pe klo 9.30–15. www.tiksinolotila.fi. Facebook: Olotila. Taidetta esillä 3.2. saakka. Harrastajataiteilija Ritva Niemi-Ronkaisen taidetta. Kysy neuvoa ja saa opastusta atk-vapaaehtoiseltamme maanantaisin klo 12–13. Neuvoja mm. tabletin, internetin ja kännykän käytössä tai muissa tietoteknisissä asioissa. Laulupiiri pe 20.1. ja pe 27.1. klo 15.30, Samppa Laakso. Sinkkuilta pe 20.1. Ilta yli 60-vuotiaille klo 17–18.30 ja 40–65-vuotiaille klo 19–20.30. Messu ja kirkkokahvit su 22.1. klo 10, Jyrki Kaukanen, Janne Silvast, Julia Tamminen.

Arki-illan ehtoollinen ke 25.1. klo 18, Veikko Karhumaa, Samppa Laakso. Messu ja kirkkokahvit su 29.1. klo 10, Jaakko Hyttinen, Tuula Lapveteläinen, Samppa Laakso. Omalla äänellä -lauluryhmä ti 31.1. klo 17.30, Julia Tamminen. Mukaan iloinen mieli, ei laulutaitovaatimuksia. Tule, kun sinulle sopii. Arki-illan ehtoollinen ke 1.2. klo 18, Terhi Viljanen. Viikunapuuilta heti arki-illan ehtoollisen jälkeen n. klo 19. Keskustelua teekupin ääressä päivän tekstistä ja kristityn elämän kysymyksistä. Emäntinä vuorottelevat Leila Nuotio ja Päivi Mäkinen.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Torstaitupa–perhekerho yhden vanhemman perheille to 19.2. ja 26.2. klo 17.30–19.30. Aikuisilla mahdollisuus keskusteluun ja vertaistukeen ohjaajan kanssa erillisessä tilassa. Lastenohjaajat tarjoavat lapsille ohjelmaa. Pieni iltapala 2 € / perhe, maksu vapaaehtoinen. Lisät. diakoni meiju.riihela@evl.fi Ilolan perhepäivä pe 20.1. ja pe 27.1. klo 9.30–14. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Aamupala 2 €/ perhe. Pyhäkoulu su 22.1. ja su 29.1. klo 11. Kerho isille ja lapsille ti 24.1, jolloin mukana on kanttori Julia Tamminen ja ti 31.1. klo 17.30–19. Isät voivat tulla mukaan vauvan tai/ja leikki-ikäisen lapsen kanssa. Mukavaa yhdessäoloa ja tekemistä. Omakustanteinen pieni iltapala, 2 €/perhe. Lisät. iltapäivätoiminnanohjaaja Outi Myllylä p. 050 3271634 outi.myllyla@evl.fi Kasvuryhmä ke 25.1. ja ke 1.2. klo 18. Tutkimme Raamattua, keskustelemme ja rukoilemme yhdessä. Mahdollisuus esirukoukseen ja sielunhoitoon. Vetäjänä pastori Ritva Niemi-Ronkainen. Lisät. Maria Koukkari p. 0503609002.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Pyhäkoulu su 22.1 ja su 29.1. Kartanonkosken perhekerho to 26.1. ja to 2.2. klo 9.30–11.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, p. 09 830 6223 Pakkalassa ei ole enää vuoden alusta perhekerhoa tiistaisin. Värikkäät aamukahvit–Colourful Morning Coffee ti/On Tuesday 24.1. ja/and 31.1. klo 9–11/at 9–11 Am. Tule viettämään hetki toisten seurassa ja laittamaan yhdessä aamupalaa. Maksuton. Let’s spend time together and prepare breakfast. Free of charge. Lisätiedot/More information: toomas.takala@evl.fi, p./tel. +358 50 347 4995.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Ristipuron perhekerho ti 24.1. ja ti 31.1. klo 9.30–11.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Arki-illan pyhäkoulu to 19.1.perheiden raamattupiirin yhteydessä. Perhekerho ma 23.1. ja ma 30.1. klo 9.30–13. Iltaperhekerho ti 24.1. ja ti 31.1.klo 16.30–18. Tarjolla kotiruokaa omakustannushintaan.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 19.1. – 2 .2.

3×

syödään yhdessä

Aleksi ja Nelli-Maria Sarasmaa asuvat Myyrmäessä.

Kansainvälinen keittiö

Sirpa Päivinen

Ekumeenisesti yhdessä ja erikseen

Asolan seurakuntatalolla kerran kuukaudessa järjestettävän kokkailuillan mottona on ”kansainvälistä arkiruokaa lähikaupan aineksista”. Tarjolla on makuelämyksiä Suomesta ja maailmalta. Ruoat valmistetaan ja syödään yhdessä. Hinta on valmistettavasta ruoasta riippuen 2–5 e / hlö. Yhteistyössä on mukana Rekolan ja Korson Martat sekä Vantaan kaupungin maahanmuuttajapalvelu. Kansainvälinen keittiö ke 1.2. alkaen aina parittomien viikkojen keskiviikkona klo 17 Asolan seurakuntatalolla, Asolantie 6.

Luterilainen Aleksi Sarasmaa ja ortodoksi Nelli-Maria Sarasmaa elävät uskoaan todeksi saman katon alla.

elli-Maria ja Aleksi Sarasmaa tutustuivat toisiinsa Espoonlahden kirkolla viitisen vuotta sitten. – Minä pidin kirkolla kerhoa ja Aleksi osallistui Saapas-koulutukseen. Olimme lukiolaisia, ja me molemmat asuimme vielä kotona, Nelli-Maria kertoo. – Minulla on hassu tausta. Kun kaverini oli menossa kesällä rippikouluun, hän pyysi minua mukaan, vaikka olen ortodoksi. Kävin hänen kanssaan luterilaisen rippikoulun, mutta minua ei konfirmoitu. Samana kesänä kävin myös ortodoksisen kristinoppikoulun. Nelli-Maria kastettiin aikoinaan äitinsä mukaisesti ortodoksisen kirkon jäseneksi. Jäsenyys tuntuu Nelli-Mariasta edelleen omalta ja oikealta, vaikka hänellä on monenlaisia yhteyksiä luterilaiseen kirkkoon. – Käyn myös luterilaisella ehtoollisella, vaikka kirkkojen välillä ei ole virallista ehtoollisyhteyttä. Jossain vaiheessa minulla oli kriisi siitä, toiminko oikein vai väärin. Juteltuani pappien kanssa tulin siihen tulokseen, ettei asiassa ole ongelmaa. Aleksi ei osallistu ortodoksiselle ehtoolliselle. Ortodoksisessa kirkossa ehtoollinen ymmärretään jäsenyyden merkiksi. Nelli-Marian mielestä kaikki keskeinen on luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkoille yhteistä. – Jumala johon uskotaan ja Raamattu ovat samoja. Vaikka kirkolliset menot ovat erilaisia, tunnen olevani niissä kuin kala vedessä, hän summaa. – Minä kyllä huomaan eroja kirkkojen opillisissa painotuksissa. Jotkut herätysliikkeet tai vapaat suunnat tuntuvat minusta ortodoksikirkkoa läheisemmiltä, Aleksi toteaa. Ennen kuin Aleksi tutustui Nelli-Mariaan, hän oli käynyt ortodoksihäissä ja saanut uskontotunneilla perustietoa ortodoksisesta kirkosta.

– Arvostan ortodoksisen kirkon rohkeutta pitää kiinni linjauksistaan. Siellä ei olla niin muutosherkkiä kuin luterilaisella puolella. Monet ortodoksiopit menevät minulla silti yli hilseen. Esimerkiksi pyhimysten keskeinen asema tuntuu vieraalta, Aleksi jatkaa. Sen sijaan Nelli-Marialle pyhien kunnioittaminen ja nimikkopyhät ovat olennainen osa uskoa. – Tuntuu hyvältä, että minulla on joku, joka katsoo puoleeni ja johon voin turvautua. Nimikkopyhäni on Neonilla. Nelli-Marian maalaama pyhän Neonillan ikoni löytyy opiskelijapariskunnan kodin seinältä Myyrmäestä. Sarasmaat avioituivat tammikuussa 2015. Heidät vihittiin Espoon tuomiokirkossa luterilaisin ja ortodoksisin menoin. – Aleksin täti Päivi Isotalo oli vihkipappimme. Kaikki ortodoksipapit eivät hyväksy naispappia, mutta minulle ennestään tuttu ortodoksipappi isä Heikki Huttunen tunnetaan ekumeenisuudestaan. Olisi ollut tosi outoa, jos vihkimiseen ei olisi kuulunut ortodoksista kruunaamista, Nelli-Maria toteaa.

Värikkäät aamukahvit Pakkalan kerhohuoneistolla kokoonnutaan joka tiistai värikkäille aamukahveille. Väriä yhdessä valmistettavalle aamupalalle tuovat eri kielet ja kulttuuritaustat sekä eri-ikäiset osallistujat, joita on vauvasta vaariin. Tapahtuma on ilmainen ja ruoka sinne tulee Yhteisen pöydän eli ruokahävikin lahjoittajien kautta. Värikkäät aamukahvit tiistaisin klo 9–11 Pakkalan kerhohuoneistossa, Käräjäkuja 1 b.

Ulla-Maija Vilmi

Ekumeenisen rukousviikon 18.–25.1. tapahtumia Vantaalla: Nuorten ilta ke 18.1. klo 18 Pakarituvassa, Kuriiritie 1 (pääkielenä ruotsi) Ekumeeninen rukoushetki to 19.1. klo 12 helluntaiseurakunnan Liesikappelissa, Liesikuja 7 Ekumeeninen rukoushetki su 22.1. klo 15 Kaivosristissä, Kaivosvoudintie 6 Ekumeeninen rukoushetki ti 24.1. klo 12 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1 Ortodoksinen ehtoopalvelus ke 25.1. klo 17.30 Tikkurilan ortodoksisessa kirkossa, Valkoisenlähteentie 48 Lisätietoja: www.ekumenia.fi

Talvinen brunssi Ilolan seurakuntatalon koko perheen brunssi kutsuu valmiiseen pöytään. Aikuiset ja yli 12-vuotiaat 6 e, 5–11-vuotiaat 3 e, alle 5-vuotiaat maksutta. Brunssi la 28.1. ja la 4.3. klo 10–13 Ilolan seurakuntatalolla, Soittajankuja 1. Lotta Numminen

10 a

MENOT 19.1. – 2 .2.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 p, 09 8306223 Perhekerho to 19.1., to 26.1. ja to 2.2. klo 9.30–11. Mukana Ulla-Maija Aro, joka ohjaa aikuisia eri teemojen pariin. Aamupala 2 €/aikuinen. Lapset ovat lastenohjaajien kanssa. Ota lapselle mukaan omat pienet eväät.

Muualla Vapaaehtoiset nikkaristit tarjoavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Nikkaristit voivat esimerkiksi kiinnittää tauluja seinälle, koota huonekaluja ja vaihtaa lamppuja kattovalaisimiin. Apu on maksutonta ja sitä annetaan diakonisin perustein (esim. vanhuksille ja liikuntarajoitteisille). Tiedustelut ma ja to 10–11.30 p. 050 439 9651 (diakoniapäivystys). Perheiden talvipäivä la 4.2. Holman leirikeskuksessa Klaukkalassa. Lähtö klo 9.30 yhteiskuljetuksella Seurakuntien talolta (Unikkotie 5,Vantaa) ja paluu klo 15 samaan osoitteeseen. Ohjelmassa ulkoilua, yhteisleikkejä ja askartelua. Retken hinta 10 e/aikuinen, 5 e/lapsi. Retkimaksu kerätään bussiin noustessa. Retken hintaan sisältyvät kuljetus, lounas ja päiväkahvit. Vanhemmat ovat retken aikana vastuussa lasten turvallisuudesta. Retki järjestetään yhteistyössä Vantaan maahanmuuttajapalveluiden kanssa. Ilmoittautumiset 25.1. mennessä: diakoni Toomas Takala p. 050 439 9651, toomas. takala@evl.fi. Ekumeenisen rukousviikon ilta ”Kristuksen rakkaus johtaa meidät sovintoon”. Pohdimme rauhan ja sovinnon teemoja 25.1. klo 17.30 Ortodoksisella kir-kolla ( Valkoisenlähteentie 48). Ehtoopalvelus, jonka jälkeen luento, iltatee ja alustus aiheesta ”Ortodoksisen etiikan lähtökohtia”. Alustajana isä Mikael Sundkvist Ortodoksisesta seurakunnasta, keskustelussa mukana pastori Kristiina Kartano Tikkurilan seurakunnasta ja kappalainen Federico Spanò katolisesta Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnasta. Yleisöpuheenvuoroja ja keskustelua. Malminiityn kerho (Malminiityntie 16 B) ma 30.1. klo 13.30. Hertta Kirkonrotan toimintahetki Jumbossa ke 1.2. klo 10.30–11 leikkipaikalla, Robert’s Coffeen vieressä. Vapaaehtoisten retriittipäivä ”Hiljaisuuden ja levon lauantai” la 25.2. klo 10–15. Mukana retriitinohjaaja, pastori Tarja Korpela sekä diakoni Päivi Mäkinen. Ohjelma sisältää lounaan ja kahvin. Ilm. 17.2. mennessä paivi.makinen@evl.fi tai 050 548 6078.

Kastettu Liam Daniel Pitkänen, Elli Isabella Lehtinen, Eljas Aaron Erik Ahva, Jere Jasper Tapio Lahtinen, Jooa Mikael Peltoniemi, Emil Vilho Waltteri Peltola, Viljami Mikko Olavi Loikkanen,

Hautaan siunattu Sulo Vanhanen 76 v, Riitta Mirja Lahti

73 v, Heikki Armas Ojaniemi 70 v, Sina Kaarina Safiyari 32 v, Kyösti Matti Väätäinen 70 v, Eila Marjatta Hiltunen 73 v, Vilho Erkki Pekkarinen 76 v, Marja-Terttu Viljamaa 77 v, Jukka Ilmari Mattila 78 v, Airi Anneli Eronen 81 v, Kalevi Toivanen 86 v, Terttu Mirjam Kortesmaa 91 v, Eino Johannes Koljonen 65 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Myyrmäentie 2 C, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma, ti, to, pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 9–14, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Patotie 2, ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Lounas ma–to klo 11–13. Ruokalistat www.amica.fi/myyrmaenkirkko. Keskipäivän hartaus ma, ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa. Perheraamis torstaisin klo 9.30– 11.30. Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30. Kirkkoravintola pe 20.1. klo 11–13. Aloitamme klo 11 kirkkohetkellä. Messu su 22.1. klo 10. Liturgi Jere Hämäläinen, avustava pappi Elina Hellqvist, kanttori Kari Jerkku. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10–11. Raamattupiiri Ilosanoma ma 23.1. klo 17.30–19. Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Käynti radan puolelta E-ovesta. Perhemuskari tiistaisin klo 9.30– 11.30. Kevätkausi 60 €. Ekumeeninen rukoushetki ti 24.1. klo 12. Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15. Israelpiiri ti 24.1. klo 18–19.30. Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa. Laulupaja ke 25.1. klo 18.30–20 iso srk-sali. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Kynttilänpäivän virret sekä Runebergin virret. Raamattu-lähetysilta ke 25.1. klo 18–19. Luukkaan evankeliumia. Yhteistyössä Kansanlähetyksen kanssa. Ylistyslaulu- ja rukouspiiri to 26.1. klo 18.30–20.30. Messu su 29.1. klo 10. Riparisunnuntai. Liturgi Elina Hellqvist, avustava pappi Jere Hämäläinen, kanttori Katariina Kopsa.

Apua & tukea

Tunnekeskeinen parisuhdekurssi pariskunnille, joilla ei ole akuuttia kriisiä. Sisältää kotitehtäviä ja sitoutumista kurssikertoihin. Kurssi alkaa ti 28.2. Etukäteishaastattelu. Lisätietoja ja ilm. 9.2. mennessä riitta. tapionsalo@evl.fi tai p. 09 8306 330. Eroryhmä erosta toipuville miehille ja naisille. Kokoontumiset alkavat maaliskuun alussa Tikkurilassa. Lisätietoja ja ilm. perheasiain neuvottelukeskus 10.2. mennessä, p. 09 8306 330 tai paula.ruotsalainen@evl.fi tai risto.anttila@evl.fi.

Adiemus, Songs of Sanctuary su 29.1. klo 18.15. Lauluyhtye HowManyMothers johtaa Anne Viljamaa, urut Kari Jerkku, huilut ja perkussiot Senni Valtonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Lähetyspiiri ma 30.1. klo 13–14.30. Miesten keskustelupiiri ma 30.1. klo 18.30–20 takkahuone. Naisten raamattupiiri ti 31.1. klo 18.15–19.45. Raamattupiiri ke 1.2. klo 14–15 St. Martinin kappeli. “Mission Impossible?” -ilta ke 1.2. klo 17.30. Niko Ijäs: Urheilulähetystyö Mongoliassa.

käisten vanhemmille lapsineen. Ekumeeninen rukoushetki su 22.1. klo 15. Holy Mass in English Sun 22nd Jan 4 PM. Coffee and tea after the service. Englanninkielinen messu. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30. Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 25.1. klo 19–21. Familycafé Sun 29th Jan 4–6 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Kivistön kirkko

Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20. Raamattupiiri ti 24.1. klo 17.30–19.

Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan. Pappi paikalla maanantaisin klo 10–12, puh. 050 310 7196. Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11.30. Kevätkausi 60 €. Perhemuskari torstaisin klo 15–17. Kevätkausi 60 €. Kivistön seurakuntakuoron harjoitukset torstaisin klo 18–19.30. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756. Naisten saunailta to 26.1. klo 18.30. Perheiden aamupäivä maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä. Maanantaisin lounas klo 11, 5 € aikuiselta, 2,5 € 2 v täyttäneeltä lapselta. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 €. Rukouspiiri ti 24.1. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattu- ja rukouspiiri ti 24.1. klo 18.30–20 srk-sali. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14. Lasten kuoro Kastehelmi harjoittelee Kivistön kirkolla keskiviikkoisin klo 17.15–18.15. Ilmoittautuminen paikan päällä aina keskiviikkoisin. Alakoulu- ja eskari-ikäisille. Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217. (Kk:n 1. lehteen jos tilaa) Miesten saunailta ke 25.1. klo 18.30– 21. Vaatevarasto avoinna to 2.2. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho tiistaisin klo 13–14.30. Perhekahvila tiistaisin klo 17.30–19 (yhteistyössä MLL:n kanssa).

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Vertaisryhmä esikoisten ja taaperoi-

Perheneuvonta, p. 09 830 6330, ajanvaraus ma, ke–pe klo 9–11, ti klo 14–17. Sairaalasielunhoito, tied. ma–pe klo 9–15, p. 050 321 328 Retriitit ja hiljaisuus, tied. p. 050 321 3282. Tietoa tapahtumista ja ilm. retriitit.vantaa@ evl.fi. Diakoniakeskus, Unikkotie 5 aA, 3. krs, p. 050 553 8486 Asuntotyö: jari.hirvonen@evl.fi p. 050 573 6354.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto

Patotien nuorisotila Patotie 2 Avoin ilta / nuortenilta torstaisin klo 18–20. Isoskoulutus parittomien viikkojen keskiviikkoisin klo 18–20. Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

Muualla Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset tiistaisin klo 14–16 ja torstaisin klo 9–11 puh. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon. Ekumeeninen rukoushetki to 19.1. klo 12 Helluntaiseurakunnan Liesikappelissa, Liesikuja 7. Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 Martinpuiston palvelutalossa, Raappavuorenpolku 1. Pyhäkoulu ma 23.1. klo 10.30 Viherpuiston asukaspuistossa, Vihertie 56d. Perhemuskari maanantaisin klo 14.30–16 Taidetalo Toteemissa, Myyrmäentie 6. Kevätkausi 60 €. Muskari 3–6-vuotiaille maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemissa, Myyrmäentie 6. Kevätkausi 60 €.

Kastettu Tytti Valpuri Välimäki, Onni Eino Johannes Tähtinen, Joel Máhtte Louhekari, Mimosa Orvokki Jokiniemi, Lucas Topias Kukkonen, Lilja Lydia Maasalo, Hilma Adalmina Nuutinen, Väinö Valtteri Tenkanen , Emilia Aada Maria Johansson , Manu Immanuel Tulinen, Akseli Eero Ilmari Routavaara.

Kuulovammaistyö: seija.einola@evl.fi p. 050 338 6212. Näkövammaistyö: terhi.suonsivu@evl.fi p. 050 381 8758. Kansainvälinen työ: samuel.luak@evl.fi p. 050 556 4756. Kehitysvammaistyö: kristiina.tuohimaa-salminen@evl.fi p. 050 433 4232. Päihde- ja kriminaalityö: eeva.nurminen@ evl.fi p. 050 381 8774 Seniorityö: mariela.salminen@evl.fi, p. 050 528 2056.

Hautaan siunattu Kaarlo Heikki Tapani Lakkasuo 91 v, Vieno Aili Annikki Puhakka 90 v, Hilkka-Liisa Aho 89 v, Kirsti Annikki Anttila 89 v, Taimi Tellervo Mölsä 88 v, Kaija Orvokki Lindgren 88 v, Maija-Liisa Lätti 87 v, Tyyne Orvokki Kilpeläinen 85 v, Anna Liisa Huttunen 84 v, Maija-Riitta Kiimala 80 v, Rauni Anneli Pehkonen 74 v.

Vanda svenska församling Vanda svenska församling, pastorskansliet, Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–12. Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30. vandasvenska@evl.fi. www.vandasvenskaforsamling.fi. Facebook: Vanda svenska församling.

Högmässa 22.1 kl. 10 i S:t Lars kapell. M. Fagerudd, A. Ekberg. Högmässa 29.1 kl. 10 i S:t Lars kapell. M. Fagerudd, vik.kantor. Family Café med ekumenisk bön sö 22.1.kl. 15, Kaivosristi församlingshem, Kaivosvoudint. 3, K. Andersson. Pysselcafé 23.1 kl. 13-16, eftermiddagsklubb för barn i åk 3-6 i klubbutrymmet i Strömfårav. 13. Pysselcafé 25.1 kl. 13-16, eftermiddagsklubb för barn i åk 3-6 i Kornvägens klubbutrymme. Ungdomskväll 25.1 kl. 18 i Bagarstugan. ViAnda-kören övar 25.1 kl. 12 på Helsinggård, Konungsv.2. Familjecafé i samarbete med Folkhälsan 26.1 kl. 9.30 –12 i klubbutr. i Myrbacka, Strömfårav. 13. Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets 26.1 kl. 13 i Håkansböle kyrka. Konstgrupp med andligt innehåll startar 26.1 kl. 16.30-18.30, Församlingens utrymmen, Vallmov. 5 Anmälningar till diakon H. Salminen 050 3301828. Pysselcafé 30.1 kl. 13-16, eftermiddagsklubb för barn i åk 3-6, Strömfårav. 13. Pysselcafé 1.2 kl. 13-16, eftermiddagsklubb för barn i åk 3-6, Kornv. 10. Veckomässa 1.2 kl. 9 i Vanda svenska församlings diakoniutrymme, Vallmovägen 5A, vån 2. Kvällsmässa 1.2 kl. 18 i S:t Lars kapell. Efteråt provsmakning på olika alkoholfria nattvardsviner. A. Paavola, J. Granlund, A. Ekberg. Ungdomskväll 1.2 i Bagarstugan efter kvällsmässan. ViAnda-kören övar 1.2 kl. 12 på Helsinggård, Konungsv.2. Familjecafé i samarbete med Folkhälsan 2.2 kl. 9.30 –12 i klubbutr i Myrbacka, Strömfårav. 13.

Döpta Wilton Anteri Korpi, Vilma Alexandra Ketola, Aaron Kristian Martikainen.

Döda Helfrid Viola Bäck 89 år, Helge Wilhelm Söderberg 88 år.

Vantaan seurakuntien hautatoimisto, Pappilankuja 5, Helsingin Pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 8306 220, vantaa.hautaustoimi@evl.fi. Vantaan seurakuntien keskusrekisteri, Unikkotie 5B, 09 8306 345. www.vantaanseurakunnat/keskusrekisteri. Avoinna ma– pe 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon kuuluminen.

Kokouksia

Tilaisuuksia

VANTAAN SEURAKUNTIEN YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO kokoontuu tiistaina 24.1.2017 klo 18.00 Vantaan seurakuntien palvelukeskuksen auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila. Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 16.1.2017 alkaen. Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Asianajajia Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Myydään hautakiviä HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

Siivouspalveluja IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio. Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717.

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 24.01 klo 19 Ronny, Thylin, Lassus ja Ahlberg. Lastehoito järjestetty. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntö ti klo 10-12 tai esirukousiltana 18-18.45 puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle. Esirukousillat järjestetään joka toinen viikko, viimeinen esirukousilta järjestetään 16.05. Seuraava esirukousilta 07.02. Petrus församling Haagan Pappilantie 2, 00320 HKI

Karmel-yhdistys Suomen Raamatun ja Israelin puolesta

Karmelin tilaisuudet löydät kotisivulta www.karmel.fi.

Israel-teemaillat ja -tilaisuudet Maitoa ja hunajaa -illat ja lauluillat Raamattupiiri ja rukouspiiri karmel@karmel.fi, 044 747 1100

Vuokrata halutaan Rauhallinen työssä käyvä savuton 32v. mies etsii vuokra-asuntoa Helsingin kantakaupungista 1.2. alkaen. 0414668649 Shalom! Israelin ystävä etsii asuntoa vuokralle, max.1krs. 041-4896598 (tekstiviesti ensin) smallstepgiantleap@live.com

Kaikille avoimia luentoja Kaikille avoimia matkoja Luennot joka ke klo 13 Agricolan kirkon krypta, Tehtaank. 23, Hki. Tervetuloa uusien virikkeiden pariin viihtymään ja saamaan uusia ystäviä! Edull. kahvit 11.30

25.1. Oopperalaulajan ilot ja murheet Taru Valjakka, oopperalaulaja 1.2. Islamin haaste Juhani Pörsti, pastori, maahanmuuttajatyön asiantuntija 8.2. Miksi ihmeessä rukoilisin? Riitta Laakio, rovasti 15.2. Hyvinvointi ja jaksaminen Patrik Borg, ravitsemusasiantuntija 22.2. Rakastava Jumala Tommy Hellsten, terapeutti, kirjailija 1.3. Yksinäisyyden tuska ja ihanuus Olli Valtonen, Helsinki Missio

27.–31.5. Split ja Dubrovnik, Kroatia, ilmoitt. 27.1. menn.! Tarkempi matkaohjelma netissä. Hinta 1290 e/hlö/2 h huone. Vastuullinen matkanjärjestäjä: Kon-Tiki Tours/MatkaSeniorit. Info: ti ja to klo 15-18 Tellervo Lankinen, puh. 0400 724 646 tai Ensio Klemi, puh. 050 301 6941 tai seniorifoorum@luukku.com

Katso lisää: www.seniorifoorum.ﬁ/helsinki

Hammashoitoa Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi

Vuokralle tarjotaan Kalustettu huone 18 m2, oma sis.käynti ja kph, postinro 00790, määräaikaisena esim. 4.6.2017 asti. Vuokra 480 e/kk sis vesi. Yst. tied. majaklaani@outlook.com

19.–21.3. 10-vuotisjuhlaristeily Silja Serenadella Tukholmaan Matkaohjelmassa mm. luennot: Voiko metsästä ja puista saada voimaa? Sinikka Piippo, kasvitieteilijä, professori 100 v. suomalaista terveyttä! prof. Jussi Huttunen. Hinnat alk. 195 e/hlö/ 2 h hytti.

Korsontie 6 • 01450 Vantaa

Yksiö hyvillä liikenneyhteyksillä. Ei eläimiä eikä tupakointia. Luottotiedot ok. Puh.050-4115466

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Seurat

Palveluja tarjotaan

Lestadiolainen UUSHERÄYS

27.1 klo 14 seurat Vuosaaren katukappelissa Vuotie 45 – Raimo Vanninen 29.1 klo 13.30 seurat Rukoushuoneella Fredrikinkatu 61 B Lupaus Pyhästä Hengestä (Joh. 14) – Kaisa Halme Angolan kuulumiset – Kaisa ja Erkki Halme

HERÄNNÄISSEURAT

Verkosta löydät lisää tapahtumia, syventäviä videoita ja näkemyksellisiä puheenvuoroja.

kirkkojakaupunki.fi

su 22.1. klo 10 kirkkopyhä Sipoon kko, Iso Kylät. 1, keitto ja seurat. klo 15 Loviisan srk-koti, It. Tullik. 6. ti 24.1. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri ”Väärinymmärretty Luther”, H.-C. Daniel; Salomonkatu 17D, 2.krs. (Autotalo, Kamppi). ke 25.1. klo 19 Körttikoti, Ratak. 1a A3, 3.krs. Hki. to 26.1. klo 18 Matinkpli takkah., Liisankj. 3, Espoo. su 29.1. klo 11 kirkkopyhä Lauttasaaren kko, laulu E. Ruuttunen, Myllykallionrne 1, Hki;ruokailu ja seurat. klo 12 kirkkopyhä Jakomäen kko, Jakomäenp. 7, Hki. Kahvit ja seurat. klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17D, 2.krs, Hki; mm. T. Kristoffersson, Väyrynen-Si. ma 30.1. klo 18 veisuut Samilalla, Ostosraitti 2 B, Tuusula. ti 31.1. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu Kallion kko, It. papink. 2, Hki. Mus.-harj. klo 17. ke 1.2. klo 18.30 Paavalinkirkon alasali, Sammatint. 5, Hki. TULOSSA: la 4.2. klo 10-16 Uudet veisuut -päivä Seuratuvalla.

Adresseja Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

12 a

Tuula Ketonen eli Olga K, 52, on asunut Hiekkaharjussa jo yli 10 vuotta.

Kuinka vantaalainen?

40 % 20 % 40 %

kalajokelainen

Vanhempani erosivat ollessani 13-vuotias. Jäimme äidin ja enon kanssa kolmistaan äitini kotitaloon. Olin lukion tokaluokkalainen, kun äiti kuoli ja minusta tuli emäntä taloon. Aamuisin ennen kouluunlähtöä tein navettahommia. Saara Vuorjoki

mikkeliläinen

Olin pyörällä viemässä papereita päästäkseni au pairiksi, kun eno lähti autolla perääni, soitti torvea ja kertoi että olin päässyt kouluun. Otavan opistosta oli soitettu naapuritaloon. Sittemmin työskentelin Mikkelissä ilmaisjakelulehdessä, vaiheompelijana ja alueradiossa.

pääkaupunki seutulainen

Radiotyöt toivat minut Helsinkiin, Kallioon. Sitten tapasin Monosen, joka muutti luokseni. Kaksi poikaamme syntyi Käpylässä. Nyt asumme Hiekkaharjussa, jossa tuoksuvat hiekka ja männyt, kuten synnyinseudullani Kalajoella. Soili Pohjalainen

Tässä ja nyt

Nätti pikku elämä ei kiinnosta Kirjailija Tommi Melender kammoksuu laiskaa ajattelua ja kirjoittaa mieluummin arvokysymyksistä kuin sisustamisesta. Teksti Kaisa Halonen Kuva Esko Jämsä

urha toivo. Tommi Melenderistä ei saada uutta Suomen ilkeintä kolumnistia. Kirkko ja kaupungin Vantaan sivujen kolumnistina tässä lehdessä aloittava Melender aikoo kirjoittaa maailmankuvaa, ihmiskäsitystä, yhteiskuntaa ja arvoja käsitteleviä tekstejä, joilla hän haluaa haastaa vakiintuneita käsityksiä. – Usein kolumnit ovat löysää tekstiä: laiskaa ajattelua ja latteuksia, joihin on lisätty klikkaamaan kiihottava otsikko. Minua kiinnostaisi, saisiko pienessä tilassa sanottua jotakin, joka oikeasti menisi ytimeen. Melender on vantaalainen kirjailija ja taloustoimittaja. Hän aloitti uransa runoilijana jo parikymppisenä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana häneltä on julkaistu romaaneja ja esseitä. Kirjailijan työ ei Melenderin mielestä ole oikeastaan ammatti, vaan paremminkin kutsumus. – Kirjailija ei voi keskittyä ulkoisiin päämääriin, myyntiin, suosioon tai arvostukseen, koska silloin ei koskaan tule onnelliseksi. Aina joku toinen saa palkinnot tai pääsee myyntilistojen kärkeen. Mutta jos ajattelee, että tämä on minun kutsumukseni, onnellisuus ja hyvä olo tulevat siitä, että saa toteuttaa sitä. Onko sattumaa, että Melender mainitsee onnellisuuden? Hän tutkaili sitä uusimmassa esseekokoelmassaan

Onnellisuudesta, vaikka sanookin, että hänellä ei ollut mitään tuntumaa aiheeseen. – Kirjan lähtökohtana oli, että onnellisuudesta pitää puhua ja kirjoittaa niidenkin, jotka eivät pidä sitä mitenkään tärkeänä, ainakaan siinä mielessä kuin itsehoito-oppaat ja elämäntaitogurut neuvovat, Melender kertoo. Yksi kirjan esseistä käsittelee juuri self helpin maailmaa eli sitä, mitä Melender kutsuu onnellisuusteollisuudeksi. Hän löytää sen juuret kalvinistisesta kristinuskon tulkinnasta, jossa maallinen menestys paljastaa sen, kuka kuuluu ennaltamäärättyjen pelastuvien joukkoon. – 1800-luvulla Yhdysvalloissa syntynyt elämäntaitobisnes on maallistunutta menestysteologiaa, johon on yhdistetty aineksia New Age -hengellisyydestä. Monet positiivisen ajattelun ensimmäisistä guruista olivat pastoreita, Melender sanoo. Hänen mukaansa elämäntaito-oppaiden markkinoimassa positiivisessa ajattelussa on myös maaginen elementti: kun käyttäydyt niin kuin olisit menestyjä, sinusta tulee menestyjä. Tulkintaa muuttamalla maailmakin muuttuu. – Silloin ajatukset ovat pikemminkin tsemppienergiaa ja voimalauseita kuin totuuksien välittäjiä tai mielekkään, kriittisesti puntaroidun maailmankuvan luojia.

Tommi Melenderin onnellisuus kumpuaa siitä, että hän saa toteuttaa kutsumustaan.

Sisustus, muoti ja kokkaus ovat aiheita, joista Melender tuskin kolumnistina kirjoittaa. – Porvarillinen nätti pikkuelämä ja siihen liittyvät somistamiset ja komistamiset ja muut oman navan ympärillä pyörivät jutut eivät kauheasti motivoi minua kirjoittamaan, Melender sanoo. Ehkä hänen ei tarvitsekaan. Elämäntapa-aiheita käsitellään naistenlehdissä ja blogeissa yllin kyllin, ja niitä myös luetaan paljon. – Yksi vakioselitys lifestyle-juttujen suosiolle on yksilöllistyminen. Sosiologi Émile Durkheimin mukaan sitä mukaa kun yhteiskunnat vaurastuvat ja elintaso nousee, ihmiset muuttuvat entistä yksilöllisemmiksi. Se ei

kuitenkaan ole oikeaa yksilöllisyyttä vaan markkinoitua, kuluttajasegmenttien kautta hahmottuvaa yksilöllisyyden esittämistä: minä olen tämmöinen kuluttaja ja nyt minulle tarjotaan tämmöisiä yksilöllisiä ratkaisuja. Kirkot eivät näytä menestyvän erilaisten elämänkatsomusten ja -tyylien kilpailussa kovin hyvin. Melender huomauttaa, että Euroopassa Jumala pantiin viralta jo kauan sitten, 1700-luvun valistuksen perintönä. – Jumalasta tuli tyhjä paikka, johon on tungettu kaikkea muuta. Ensin siihen tarjottiin utooppisia poliittisia maailmoja hienoine päämäärineen eli jonkinlaista kristillisen taivaan maanpäällistä korviketta. Nyt siihen tungetaan tätä yksilöllistymissanomaa. ■