Kirkko ja kaupunki 2017 02 espoo

HY VÄN TÄHDEN.

2

2.2.2017 kirkkojakaupunki.fi

A 3 Kiista kirkkohäistä

ESPOO JA K AUNIAINEN

A 4–5 Suomalaisten rakkaus on kestävää B 4 Koko Hubara: ”Rasismin juuri on ajatuksessa, että vain minä olen normaali”

B 1–3

Nykyajan orja

Bangladeshilainen Al ajautui pakkotyöhön enonsa ravintolaan Helsinkiin.

Tänään

Eilen

Enemmän kuin koneita, tarvitsemme inhimillisyyttä. Enemmän kuin järkeä, tarvitsemme hyvyyttä ja hellyyttä. Ilman näitä ominaisuuksia elämästämme tulee väkivaltaista ja menetämme kaiken.

†

Jos erilaiset lapset käyvät eri kouluja, molemmilta puuttuu toisen malli.

Kirjailija Tommi Kinnunen Yle.fi Ikkuna-kolumnissa.

Charles Chaplinin Diktaattori-­ elokuvan (1940) loppupuheesta.

Iankaikkisesti

‡

2a

Ei silmä voi sanoa kädelle: ”Minä en tarvitse sinua”, eikä liioin pää jaloille: ”Minä en tarvitse teitä.”

1. Kor. 12:21

Rukous

Pääkirjoitus

Thinkstock

Kuinka kirkkoa puhutaan Maaliskuun alussa homot pääsevät naimisiin. Moni on odottanut sitä päivää aika kauan.

Suomessa on perinteisesti menty naimisiin kirkossa. Vaikka avioliitto on puhtaasti yhteiskunnallinen instituutio, se on vanhastaan solmittu Herran huoneessa papin edessä. Valtio on valtuuttanut kirkon tutkimaan kihlaparien vihkikelpoisuuden ja antanut papeille oikeuden vihkiä aviopareja. Vihkiessään papit myös pyytävät Jumalan siunausta vihkiparille ja heidän liitolleen. Se on palvelu, jota ei maistraatista saa.

”

Nyt kun homot pääsevät naimisiin, menee kirkolla kieli solmuun. Kirkolliskokouksen määrävähemmistö pitää kiinni siitä, että kirkkohäät kuuluvat Vihkiessään papit vain heteropareille. Kirkossa voidaan pyytävät siunausta kyllä rukoilla homoparien kanssa ja vihkiparille. Se puolesta, kunhan pari on hoitanut on palvelu, jota vihkimispuolen maistraatissa. ei maistraatista Tämä on melko tarkkaa tämä saa.” kanssa ja puolesta rukoileminen.

Rukoushetkeksi sitä ei saa kutsua.

Saati sitten avioliiton siunaamiseksi.

Siunatakaan ei oikeastaan saisi, mutta siunauksen saa pappi lausua samalla, kun hän rukoilee pariskunnan kanssa ja puolesta.

Näin puhutaan kirkkoa. Näin puhutaan tavalla, joka etäännyttää kenet hyvänsä – kirkosta. Näin puhutaan tavalla, joka etäännyttää Jumalasta.

Teetimme Helsingin Sanomien kanssa kyselyn pääkaupunkiseudun kirkkoherroille. Halusimme selvittää, mitä palveluja kirkoilla on tarjota samaa sukupuolta oleville vihkipareille.

Käytimme kysymysten laadinnassa asiantuntijoina kirkkoherroja. Lopputulos: kysymyksistä tuli niin kirkkokielisesti täsmällisiä, että edes toiset kirkkoherrat eivät ymmärtäneet niitä.

Luterilaisen kirkon uudistuksen yksi kärki viisisataa vuotta sitten oli kansan oman kielen käyttäminen. Siinä imussa Agricola alkoi kääntää Raamattua suomen kielelle ja kirjoittaa aapista, että väki oppisi myös lukemaan omaa kieltään.

Nyt kirkon pitäisi Lutherin hengessä luopua kirkon puhumisesta ja siirtyä selvään suomeen.

Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Maa tuntuu vieraalta jalkojeni alla.

Karttani johdatti tähän saakka, mutta nyt kyselen suuntaa.

Hämärän läpi erottuvat maamerkit näyttävät uhkaavilta.

Muuttuuko yhteiskunta taas vihan näyttämöksi? Ehtiikö lapseni kokea, millaista on koskematon luonto?

Kiitos ihmisistä, joiden kanssa jaan tämän päivän.

Vahvista valoa ja toivoa meissä.

Lainasanat

”

Minuudesta luopuminen tapahtuu pala palalta koko ruumiissa ja vie kaiken.

Kun kuolen, minuuteni lakkaa historioineen ja muistoineen.”

Syöpää sairastava Marja Kuparinen sivulla B 7

tavoitat meidät myös verkossa kirkkojakaupunki.fi

2.2.2017 numero 2 Kirkko ja Kaupunki ESPOO JA KAUNIAINEN Kannen kuva: Sirpa Päivinen

TAUSTAT JA ILMIÖT

pääsee ei pääse ei tietoa

A

Haagan, Munkkiniemen, Oulunkylän, Paavalin, Pakilan, Vartiokylän sekä Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kirkoissa voidaan vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja.

Kauniaisten ja Malmin kirkkoherrat eivät vastanneet kysymykseen.

Missä pääsee vihille?

Jos samaa sukupuolta oleva pari haluaa maaliskuussa kirkkohäät, se näyttäisi onnistuvan Helsingissä ja Vantaalla, mutta ei Espoossa.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JARKKO PELTOLUHTA

K

irkko ja kaupungin ja Helsingin Sanomien teettämässä kyselyssä pääkaupunkiseudun seurakuntien kirkkoherroilta tiedusteltiin, antavatko he luvan seurakuntansa tilojen käyttöön, jos etukäteen on tiedossa, että hääjuhlassa tai rukoushetkessä pappi aikoo vihkiä samaa sukupuolta olevan parin.

Espoon kirkkoherrat ovat kielteisellä kannalla. Helsingissä Haagan, Munkkiniemen, Oulunkylän, Paavalin, Pakilan ja Vartiokylän kirkkoherrat vastasivat antavansa luvan kirkkosalin tai muun sakraalitilan, esimerkiksi kappelin, käyttöön ja ruotsinkielisen Matteuksen seurakunnan kirkkoherra muiden kuin sakraalitilojen käyttöön. Vantaalla vain Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra antaisi luvan käyttää tiloja.

KUN AVIOLIITTOLAKI muuttuu maaliskuussa, kirkossa ei ole yhteistä näkemystä siitä, onko myös kirkollinen vihkiminen mahdollinen samaa sukupuolta oleville pareille. Piispainkokous totesi viime syksynä selonteossaan, että avioliittolain muutos ei anna papeille oikeutta vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon, mitä se perusteli kirkkojärjestyksellä

ja kirkkokäsikirjalla. Tästä huolimatta monet papit varsinkin pääkaupunkiseudulla ovat ilmoittaneet vihkivänsä samaa sukupuolta olevia pareja lain muututtua.

Kirkkoherrojen vastauksissa näkyy tilanteen epäselvyys. Yhtä mieltä kirkkoherrat ovat siitä, että seurakunnan papit voivat osallistua samaa sukupuolta olevan parin hääjuhlaan, jos pari sitä toivoo. Papin tehtävä hääjuhlassa jää kuitenkin avoimeksi: kirkkoherrojen enemmistön mielestä pappi ei saa juhlassa vihkiä tai siunata paria.

Yhtenäistä kantaa kyselyssä ei löytynyt siihenkään, missä tällaista juhlaa voisi viettää.

Enemmistö kirkkoherroista antaisi käyttöön vain muita kuin sakraalitiloja, esimerkiksi seurakuntasalin, mutta muutama ei antaisi tiloja ollenkaan. Hääjuhlan sijaan kaikissa kirkoissa saisi toimittaa kirkkokäsikirjan mukaisen rukouksen samaa sukupuolta olevien parien kanssa ja puolesta.

– MEILLÄ Espoon kirkkoherroilla on yhteinen näkemys siitä, että lain muututtua toimitaan sen mukaan, mitä piispainkokous on ohjeistanut. Henkilökohtaiset mielipiteet saattavat sitten olla erilaisia. Itse toivon, et-

tä voisin vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja, kertoo Leppävaaran kirkkoherra Kalervo Salo.

Kirkkoherrat ovat neuvoteltuaan piispa Tapio Luoman kanssa laatimassa ohjeistusta siitä, kuinka avioliittolain muututtua toimitaan: Rukous samaa sukupuolta olevan parin kanssa ja puolesta on mahdollinen kirkoissa ja kappeleissa. Samaa sukupuolta olevan kihlaparin puolesta voidaan myös rukoilla jumalanpalveluksessa.

Tämänhetkistä tilannetta Salo pitää haastavana ja jännitteisenä. Hän arvioi, että kirkolliskokous ei pysty vuosikausiin tekemään asiasta päätöstä kumpaankaan suuntaan, sillä päätökseen vaadittaisiin kolmen neljäsosan määräenemmistö. Siksi hän ennakoi, että kirkolliskokouksen sijaan ratkaisu tehdäänkin hallinto-oikeuksissa. Niiden käsiteltäväksi asia päätyy, mikäli pappeja, jotka vihkivät samaa sukupuolta olevia pareja, rangaistaan, ja asia viedään eteenpäin.

– Hallinto-oikeus sitten arvioi, onko kirkkokäsikirjan sanamuoto, jossa mainitaan sulhanen ja morsian, riittävä juridinen peruste sille, ettei samaa sukupuolta olevia pareja voida vihkiä. Itse vähän epäilen, että ei ole.

LISÄÄ VERKOSSA

3

4a

61,6 %

espoolaisista kuului vuodenvaihteessa evankelisluterilaiseen kirkkoon.

Espoon tuomiokirkkoseura­ kunta on suurin seurakunta 47 469 jäsenellään ja Esbo svenska församling pienin 15 364 jäsenellään.

Onnea tuoreelle avioparille! Heitä häiden kunniaksi uudelleen noppaa.

Lähtö

Suomalainen rakkaus numeroina

Juha Tuomi / Rodeo

Suomalaiset avioituvat ja saavat lapsia yhä vanhempina, mutta ovat keskimäärin melko tyytyväisiä parisuhteeseensa.

Teksti Hanna Antila Kuvitus Mari Aarnio

Onnea perheen­ lisäyksestä! Heitä noppaa esikoisenne syntymän johdosta.

Toteutunut lapsiluku naista kohden on tänä päivänä keskimäärin 1,65.

Saat ylimääräisen heittovuoron, mikäli olet äiti.

Kauniainen etsii uutta kirkkoherraa Kauniaisten suomalainen seurakunnan kirkkoherran virka on nyt avoinna. Hakuaika päättyy 20.2.

Seurakuntalaiset eivät pääse valitsemaan uutta kirkkoherraa, sillä kirkkoneuvosto tekee valinnan. Alustavan suunnitelman mukaan valintapäätös tehdään toukokuun lopussa.

Edellinen kirkkoherra Mauri Vihko siirtyi viime elokuussa kirkon ulkosuomalaistyön johtajaksi.

Suomessa on 528 539 avioparia, joilla ei ole alaikäisiä lapsia.

Aviopareja, joilla on alaikäisiä lapsia, on 424 185.

Avopareja, joilla ei ole alaikäisiä lapsia, on 215 620.

Jere Huttunen

Suomalaiset parisuhteet ovat tyypillisesti melko onnellisia. Noin 30 prosenttia pitää parisuhdettaan hyvin onnellisena. Melko onnettomaksi parisuhteensa arvioi kaksi prosenttia ja hyvin onnettomaksi vain puoli prosenttia. Kirmaa kolme askelta onnellisen parisuhteen tuella.

Äidiksi tultiin ensimmäisen kerran keskimäärin 28,8-vuotiaana ja isäksi 31-vuotiaana.

Syntyneistä lapsista yli puolet, 56 prosenttia, syntyi avioliitossa oleville.

Uusperheitä oli 52 000.

Avopareja, joilla on lapsia, on 122 657.

Rekisteröityjä pareja, joilla on lapsia, on 626.

Parisuhteesi on ajautunut eroon.

Palaa lähtö­ ruutuun ja aloita peli alusta.

Pelimaailmasta löytyy muun muassa reformaatio-alue, jossa voi tutustua Martti Lutherin elämään.

Peli sai palkinnon Lapsille suunnattu Fisucraft on Vuoden 2016 kristillinen mediateko. Tunnustuksen myönsi Kristillinen Medialiitto (KML).

Fisucraft-peli on suunnattu 7–10-vuotiaille. Fisucraftia kehuttiin siitä, että pelin sisällä voi tuoda esiin luovuutta, uskonnon symboliikkaa, visuaalisuutta ja rakenteiden opettelua.

Fisucraft on osa Lastenkirkko-mediaa, jota Nuori kirkko ry julkaisee Suomen evankelisluterilaisen kirkon seurakuntien yhteisenä hankkeena. Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakunnat ovat olleet useita vuosia Lastenkirkko-median rahoittajia.

ne hteen a sen Parisu koistaa! Ot kelta. u tä as us k ääräis aalisu seksu i kaksi ylim ks ­ unnia k

Miehistä 39 prosenttia ja naisista 12 prosenttia tunsi seksuaalista halua ainakin kerran päivässä.

Useampia yhdyntöjä kaipasi 59 prosenttia miehistä ja 45 prosenttia naisista.

Seksuaalisen halun puutetta melko usein koki 42 prosenttia naisista ja 15 prosenttia miehistä.

Lähteet: Tilastokeskus, Väestöliitto, Kirkkohallitus, Perhebarometri 2016, Finsex-tutkimus. Luvut perustuvat vuoden 2015 tietoihin.

A

5

Vuonna 2015 solmittiin 24 708 avioliittoa.

Parisuhteita rekisteröitiin 318.

Avioliitoista 11 585 solmittiin luterilaisin menoin.

Stig Kankkonen jatkaa kirkkovaltuuston johdossa

Siviilivihkimisiä oli 8 469.

NYKYINEN JOHTOKAKSIKKO jatkaa Espoon seurakuntien kirkkovaltuustossa ensi vuoden loppuun asti.

Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajana on Stig Kankkonen Esbo svenska församlingista ja varapuheenjohtajana Paula Viljakainen Espoonlahdesta. Myös yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajana jatkaa sama henkilö: Heikki Sorvari Espoon tuomiokirkkoseurakunnasta.

Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajasta päättää tuomiokapituli ja se valitsi uudeksi puheenjohtajaksi Esbo svenskan kirkkoherran Roger Rönnbergin.

Kolme uutta edustajaa valittiin yhteiseen kirkkoneuvostoon vuosiksi 2017–2018: Marja Vuorela Espoonlahdesta, Eila Musikka Leppä-

Eniten avioliittoja solmittiin elokuussa (4380 kpl) ja vähiten marraskuussa (1082 kpl). Ota ylimääräiset kolme askelta, mikäli juhlitte talvihäitä.

Aviopuolisoiden välinen ikäero on keskimäärin kolme vuotta. Ota kaksi ylimääräistä askelta, jos olet puolisoasi nuorempi.

Ensimmäistä kertaa avioituvien naisten keski-ikä oli 31,2 vuotta ja miesten 33,4 vuotta.

Ota kaksi ylimääräistä askelta, jos olet mies.

vaarasta ja Outi Krause Tapiolasta.

Kirkkoneuvoston jäseninä ensi vuoden loppuun asti toimivat: Tuomiokirkkoseurakunnasta Heikki Sorvari (varaedustaja Pia Lahtinen), Lauri Tunkelo (Jarmo Nieminen) ja Marjo Matikka (Natasa Stambej), Espoonlahdesta Kari Roine (Laura Kuivalainen) ja Marja Vuorela (Peter Torikka), Leppävaarasta Olli Nuosmaa (Rauni Kortesalmi) ja Eila Musikka (Päivi Vuorimaa), Olarista Raija Meriläinen (Bo Grönholm) ja Leo Hiltunen (Anneli Kuokka), Tapiolasta Pirjo Kemppi-Virtanen (Anna Rukko) ja Outi Krause (Esa Malkamäki) sekä Esbo svenskasta Mårten Lindholm (Per-Johan Björkstén) ja Jannika Lassus (Bror Träskbacka).

PAULA HUHTALA

Ihmisen asialla – Arman Alizad Ke 1.3. klo 19 Leppävaaran kirkko Ajatuksia ihmisyydestä, hengellisyydestä ja äärimmäisistä kokemuksista. Keskusteluvieraana Arman Alizad.

Vuonna 2015 joka viides avioliitto oli kestänyt yli 40 vuotta. Avoliitoista joka viides oli kestänyt yli 20 vuotta. Pääset suoraan maaliin, mikäli liittosi on kestänyt vähintään 20 vuotta. Onnittelut!

Kahvitarjoilu tinyurl.com/ letapahtuu

Avioeroja oli 13 939 vuonna 2015.

Ensimmäisestä avioliitostaan eroavat naiset olivat keski-iältään 40,4 vuoden ikäisiä.

Vastaava miesten keski-ikä oli 42,8 vuotta.

LAHJOITTAMALLA OLET MUKANA KÖYHIEN MAIDEN LASTEN JA NUORTEN AUTTAMISESSA.

Eroon päättyneiden ensimmäisten avioliittojen keston mediaani oli 10 vuotta.

HUONEKALUJA, ASTIOITA, VAATTEITA...

LISÄÄ VERKOSSA

Maali

Lisätietoja kevään 2017 parisuhdekursseista, eroryhmistä seurakunnissa jne. tämän jutun verkkoversiossa osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi.

ilmainennoutopalvelu.fi . 09 566 00 200

6a

Elämä ja hyvinvointi

Nainen kuin pistaasipähkinä Maria Sidin ohjaamassa musikaalissa käsitellään suomalaisen naisen tarinaa sodan liepeillä. teksti Nina Riutta kuva Hans v. Schantz

Ä

idinmaa-musikaali kertoo siitä, mitä naiset tekivät Suomessa talvisodan aikana. Se kertoo myös siitä, miten me vieläkin elämme sodan jälkimainingeissa. Asiat, jotka tapahtuivat sodan takia, vaikuttavat sukupolvesta toi-

seen, Maria Sid kertoo.

Sid asuu nykyisin Tukholmassa.

Kun hän sai ohjattavakseen Äidinmaan, hän alkoi tutustua talvisodan tapahtumiin toden teolla. Aiemmin häntä eivät sota-ajan tapahtumat olleet paljon kiinnostaneet.

Toimittajalta

Tilastotietoa romantikoille Naimisiin meneminen. Lasten tekeminen.

Sanojen tasolla homma kuulostaa helpolta kuin hengittäminen. Kuinka ne eivät sitten kaikilta onnistu? Miten jotkin noin itsestään selvältä ja luonnolliselta kuulostavat voivat olla monille niin vaikeita? Minullekin, joka on tottunut siihen, että kun asioiden eteen näkee vaivaa, vaivannäkö palkitaan. Parisuhde- ja perheasiat muistuttavat viiltävästi, ettei moni asia ole lopulta vain itsestä kiinni.

Viimeisen parin vuoden aikana olemme kyllästymiseen saakka lukeneet uutisia ja huolestuneita vuodatuksia näistä aiheista. Suomalaiset miehet ja naiset eivät löydä toisiaan. Sinkkuihmiset asuvat väärillä paikkakunnilla. Naiset ovat nirsoja. Naimisiin mennään liian vanhana tai ei ollenkaan. Lapsetkaan eivät synny oikeanikäisille vanhemmille, jos nyt ylipäätään syntyvät.

Minusta mikään noista ei ole ihme,

3×

a

7

Maria Sid on havainnut, että usein suomalaiset naiset huolehtivat miehestään. Hän muistaa oman isoäitinsäkin sanoneen, että ”mene nyt jo kotiin hoitamaan miestäsi”.

”

Asiat, jotka tapahtuivat sodan takia, vaikuttavat sukupolvesta toiseen.”

– Naisten höösääminen on perintöä siitä, kun he ensin jäivät yksin lasten kanssa miesten lähtiessä sotaan ja sitten heidän piti tukea miehiä sodan aikana kirjeitse ja lomilla olemalla lempeä. Seuraavaksi miehiä piti lohduttaa, kun he tulivat takaisin, ja lopulta heitä piti pitää aisoissa, koska monet miehet traumatisoituivat ja

Glamouria ja hienoston yöelämää Espoolaiset kulttuuritalot tarjoavat myös elokuvia. Ystävänpäivänä 14.2. klo 19 voi Louhisalissa (Kulttuuriaukio 2) uppoutua 1930-luvun elämään Woody Allenin ohjaamassa elokuvassa Café Society (USA 2016). Romanttisessa draamakomediassa Bronxin kasvatti Bobby lähtee tavoittelemaan onneaan Hollywoodiin. Siellä hän kohtaa kauniin Vonnien – rakkautta on siis takuuvarmasti luvassa. Liput Lippupisteestä alkaen 7,50 e.

Aikaa on kulunut, ja Maria Sidistä tuntuu, että nyt vasta sodasta ja sen kauheuksista voi vähän puhua.

– Tavallaan on alkanut uusi aika.

Puhumisen kulttuuri laajenee ja miehen rooli muuttuu. Eikä suomalaisen naisen pidä höösätä, vaan seistä omilla jaloillaan ja uskaltaa rakastaa.

– Me puhumme tunteista paljon enemmän kuin ennen. Ymmärrän hyvin, että kriittisinä aikoina ei ole voimavaroja keskittyä niihin. Nykyisin nuoret miehet osaavat olla tunteellisia, puheliaita ja herkkiä, ja se on minusta fantastista. Se on merkittävä asia tasa-arvossa. ■

Sudenkorentojen kuvaaja Kesää kohti ollaan menossa ja kesän tunnelmiin voi virittäytyä Elli Toivoniemen ohjaamassa dokumentissa Kesäni sudenkorentona (Suomi 2016). 25-vuotiaan Miikka Frimanin innostus sudenkorentoihin alkoi jo lapsena, ja nyt niiden seuraaminen ja kuvaaminen on jo elämäntapa. Elokuva esitetään DocPoint-jatkoilla Karatalossa (Kotkatie 4) sunnuntaina 5.2. klo 14. Vapaa pääsy.

Äidinmaa-musikaali 8.2.–6.5. Espoon kaupunginteatterissa. Ohjaus: Maria Sid. Liput teatterin lipputoimistosta tai www.lippu.fi.

Cinemanse Oy

Nyt Sid on ymmärtänyt, miten paljon sota on vaikuttanut meihin suomalaisiin.

– Olen tajunnut oikeastaan vasta Suomen rajojen ulkopuolella, että suomalainen nainen on niin sisukas, että hänet pitäisi brändätä. Suomalainen nainen on kuin pistaasipähkinä: kova päältä mutta pehmeä sisältä.

Ruotsissa Sidiä on jopa vähän pelätty, koska hän on niin suoraviivainen ja vahvan oloinen.

– Ohjatessani siellä fiilis on ollut, että nyt on paikalla se hurja, suomalainen nainen. Aloin miettiä, että mitä ihmettä tämä tällainen on.

lääkitsivät itseään viinalla.

Sid näkee suomalaisessa rillumareikulttuurin ihannoinnissa samaa tematiikkaa. Miehet ryyppäävät, ja sankareitamme ovat irwin goodmanit ja muut oikeastaan traagiset hahmot.

– Ihailemme myös sankarin romahtamista. Luulen, että se on seurausta siitä, että sodan tapahtumista ei puhuttu.

Ruotsalaisten miesten pehmeys sai Sidin huomaamaan, mikä ero on ruotsalaisen ja suomalaisen miehen välillä.

– Ruotsalaiset miehet kommunikoivat paljon, ja siellä parisuhteissa roolijako on erilainen. Kun aloin tutkia sotaa ja naisia, tajusin, että suomalaisten miesten jäyhyys ja pidättäytyväisyys tulevat sodasta.

Tuffi Films

– Olen tajunnut vasta Suomen rajojen ulkopuolella, että suomalainen nainen on niin sisukas, että hänet pitäisi brändätä, sanoo Maria Sid.

Sabrina Lantos

leffa

”

Malja sille, että vihdoin ne syntyvät lähinnä

rakkaudesta, avioliitot ja lapset.

vaan se päinvastainen. Ajatella, tässäkin tuppisuiden maassa niin moni on löytänyt ihmisen, joka haluaa sitoutua juuri häneen, kaikista maailman ihmisistä! Katseet ovat kohdanneet, ajatukset ovat kohdanneet, ajoituskin on ollut juuri oikea.

Jokainen lapsi on vielä suurempi ihme.

Juuri samana päivänä, kun olet valmis yrittämään lasta, kumppanisikin on, ja se on vieläpä biologisesti mahdollista! Enää

parisuhteeseen ja perheellistymään eivät edes aja vain sosiaalinen paine ja vaihtoehtojen puute, vaan rakkaus. Malja sille, että vihdoin ne syntyvät lähinnä rakkaudesta, avioliitot ja lapset.

Mitä jos tänään katsoisit puolisoasi tai lastasi vaaleanpunaisten silmälasien läpi?

Siinä hän on, ihmeellinen olento, ankeista tilastoista piittaamaton onnellisten sattumien summa.

Lue juttu sivuilta 4–5

Tosirakkauden kaipuuta

Hanna Antila hanna.antila@ kirkkojakaupunki.fi

Miten käy, jos haaveilee tosirakkaudesta, mutta yhteiskunta ajattelee, että moinen on silkkaa hulluutta? Nicole Garcian ohjaamassa elokuvassa Kaikki mitä rakastimme (Ranska, Belgia Kanada 2016) Gabrielle kohtaa tosirakkauden häiden jälkeen – eikä kohde ole aviomies. 1950-luvun eteläranskalaiseen elämänmenoon voi sujahtaa KannuKinossa (Kannusillankatu 4) torstaina 9.2. klo 18.30. Liput Lippupisteestä alkaen 7 e. Ovelta 7 e.

Merja Räty

8A

Hoivapalveluita

Oma koti palveluiden äärellä.

Espoon Lähimmäispalveluyhdistyksen palvelutalot tarjoavat viihtyisää vuokraasumista palvelun tarpeessa oleville eläkeläisille ja toimintarajoitteisille.

Esittelykierrokset Merikartanossa

helmikuussa tiistaisin 7.2., 14.2., 21.2. ja 28.2. klo 14.00 ja 15.00. Tervetuloa!

PUISTOKARTANO

Merikansantie 2 C, 02320 Espoo

MERIKARTANO

Avoimet ovet Vire Koti Käpylässä ti 21.2. ja 28.2. klo 14–15.30 Tarjoamme viihtyisän kodin, turvaa elämään, mukavaa seuraa ja harrasteita. Palvelukodissamme saat yksilöllistä hoivaa tilapäiseen ja vakituiseen tarpeeseen.

Tervetuloa tutustumaan!

Vire Koti Käpylä

Kysy vapaista asunnoista: p. 050 366 2542

Tutustu hoivakoteihin: www.mainiovire.fi

Koulutusta

Myydään hautakiviä HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Vuokralle tarjotaan Tarjotaan vuokralle juuri remontoitu PT-kaksio Helsingin Töyrynummella.

2h+k+s+terassi 52,5m2, ilmalämpöpumppu,autokatos.

Heti vapaa. Vuokra 880e/kk+vesi 15e/hlö Juha-Matti P. 050 462 1274

Rakennuskonsultointi JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ilmainen arviointi + kotitalousvähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Hammashoitoa

PROTEESITYÖT NOPEASTI & KIVUTTOMASTI 3kk Teemme myös kotikäyntejä!

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN

Vire Koti Muurala

Lisätiedot: Myyntipäällikkö Päivi Luopajärvi puh. 044 734 64 74, paivi.luopajarvi@mainiovire.fi

www.elpy.fi

Tyrskyvuori 6, 02320 Espoo

Vire Koti Hermanni

Tarvittaessa suaikaa korotonta mak

010 2715 100

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Palveluja tarjotaan Paikat kuntoon. Kaksi eläkeläismaalaria auttaa sinua edullisesti pitkällä ammattitaidolla. 050 3398240

Veropalveluja METSÄVEROILMOITUKSET • edullisesti ammattitaidolla • 25 vuoden kokemus alalta MH, KLT Tuula Leikas P.040 5025 847, www.silkas.fi

Rakennusala Sisä- ja ulkomaalaukset, tapetoinnit ja lattiakorjaukset. Hyödynnä verovähennys.

Renoex Oy, puh. 050-4310175 Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio.

Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717.

Muutot ja kuljetukset 1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetusneppis p. 040 5850074

Vuokrata halutaan Työssäkäyvä, DI & FM nuori pariskunta etsii pitkäaikaista vuokra-asuntoa (3h/4h+k) Helsinki/Espoo-alueelta.

Savuttomia, ei lemmikkejä.

Hyvät liikenneyhteydet, parveke eduksi.

Puh. 0408460936/ Tuulia

Haetaan kotiapua Olisitko halukas avustamaan vanhusta?

Kyseeseen tulisi kaupassa käynti, ruuan lämmitys, vaatteiden silitys yms. Tarpeemme olisi n. 2 tuntia aamuin-illoin, tai sopimuksen mukaan. Kohde sijaitsee Länsi-Pakilassa, Pirkkolan urheilupuiston kupeessa.

Yhteydenotot Kari Viitala 050 3035876, tai kari.viitala@septem.fi

Siivouspalveluja IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

Seurat

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 12.2 klo 13.30 (Joh.15) Pysykää viinipuussa - Taina Latvala Maailma vihaa teitä - Martti Vainionkulma

HERÄNNÄISSEURAT pe 3.2. klo 18.30 Soukan kpli, Soukankj.3, Espoo. la 4.2. Uudet veisuut –päivä Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo, Kamppi): klo 10 ”Mikä säilyi ja mikä muuttui? Katsaus Siionin virsien uudistettuihin sanoihin ja sävelmiin”, Samuli Korkalainen klo 12 lounastauko, keitto 5 €/annos klo 13.15 Veisuupaja opetellaan uudistettuja Siionin virsiä klo 14 kahvit klo 14.30 seurat Uudet veisuut -vihkoja käyttäen. Koko pv vapaa pääsy, seurakolehti. su 5.2. klo 12 kirkkopyhä Tapanilan kko, Veljestent.6, Hki; Veisuuveljet. klo 18 Pentin seurat Alppilan kko, Kotkank.2, Hki. ma 6.2. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, tarjoilu klo 18:30. ti 7.2. klo 12.30 Namibian matkasta Kirsti Hildén Seuratuvan lähetyspiirissä, Salomonk.17D, 2.krs, Hki. ke 8.2. klo 19 Körttikoti, Ratak.1aA3. pe 10.2. klo 18 Lohjan srk-kesk. takkah., Sibeliuksenk. 2. klo 19 kotiseurat Untamalalla, Tilanhoitajankaari 10D50 (Viikki), Hki. su 12.2. klo 10 kirkkopyhä Korson kko, Merikotkant.4, Vantaa. Seuratuvan virsikuoro. Kirkkokahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Soukan kpli, Soukankj.3, Espoo. Soppalounas ja seurat. klo 14 Kivistön kko, Laavat.2, Vantaa. HUOM. paikka! klo 15 kotiseurat Kivistöllä, Lumikinkj.1, Kkonummi. klo 16 Seuratuvalla, Leena V-Si 45 v. kasteenmuistamisseurat. Kaikki muistamiset kolehtiin/ tilille Nordea FI26 1095 3000 0135 89 (H-Y mus.työ) tai OP FI65 5720 5450 0101 42 (Seuratupayhd.); viesti ”Leena 45” klo 18 Rajamäen kirkolla, Patruunant.7, Nurmijärvi. klo 18 Ankkurissa, Keskusk.11, Mäntsälä.

Ihmiset USKO JA JAELÄMÄ TOIVO

B

Ihminen kaupan Suomessa ilmi tuleva ihmiskauppa liittyy usein pakkotyöhön.

Bangladeshilainen Al teki töitä ja asui enonsa ravintolassa.

Teksti Hanna Antila Kuva Sirpa Päivinen

K

ahdeksan tunnin työpäivät enon ravintolassa Suomessa ja palkkaa 1 800–2 000 euroa kuussa. Se kuulosti hyvältä! Vanhempiensa ainoa lapsi Al asui Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa ja opiskeli yliopistossa. Opiskelu oli kuitenkin kallista, ja isä sairasteli, joten Al päätti tarttua enon työtarjoukseen. Marraskuussa 2014 hän saapui Suomeen.

Enon omistamassa intialaisessa ravintolassa Kalliossa oli täyttä erityisesti perjantaisin ja lauantaisin. Al työskenteli kokkina, mutta oli myös välillä kassalla tai siivosi. Ravintolasta tuli Alille paitsi työpaikka, myös koti. Ulkona hän kävi lähinnä tupakalla tai silloin, kun kävi ostamassa R-kioskilta iltapäivälehden tai Helsingin Sanomat.

– Nukuin ravintolan keittiön yhteydessä olevan taukotilan sohvalla. Tilaa oli noin 4–5 neliötä. Pesulla kävin naistenvessassa.

Töitä oli joka päivä. Ravintola oli auki kello 10–02, jonka lisäksi Al työskenteli myös tunti ennen ravintolan avaamista ja tunnin sulkemisajan jälkeen.

– Tein siis välillä 18-tuntisia työpäiviä, Al kertoo.

Al oli käynyt enonsa kanssa avaamassa pankkitilin, mutta pian eno omi pankkikortin itselleen. Palkka ja verot maksettiin, mutta rahaa käyttivät eno ja enon vaimo.

Al oli sopinut, että osa palkasta lähetettäisiin hänen vanhemmilleen, mutta näin tapahtui vain parin ensimmäisen kuukauden ajan. Välillä Al yritti kysyä palkkansa perään. Eno sanoi, että jos hän aina vaan pyytää rahaa, hänen pitäisi painua takaisin Bangladeshiin.

Valheiden määrä kasvoi. Esimerkiksi silloin, kun uupunut, toistuvista nenä­

1

2B

Ennätysmäärä ihmis

verenvuodoista kärsinyt Al pyysi päästä lääkärin, eno sanoi, ettei kannata mennä, terveys­keskuskäynti maksaisi satoja euroja.

Al tiesi olevansa vaikeuksissa, mutta toisaalta hän tunsi, että suvun täytyy pitää yhtä. Äiti ja isä­ kin neuvoivat, ettei enolle saa aiheuttaa hankaluuk­ sia Suomessa. Yhteisöllisyyteen, perhekeskeisyy­ teen ja islamin oppeihin kasvatettu Al koki oman edun puolustamisen vaikeaksi.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otettiin viime vuonna 130 uutta ihmistä, joista nuorin oli 13-vuotias. Joka kolmatta oli hyväksikäytetty Suomessa.

Kesäkuussa 2015 ravintolalle saapui kaksi mies­ tä, jotka pyysivät Alia mukanaan Pasilan poliisi­ talolle.

Poliisi oli saanut vihjeen, että Al on aina töissä ja ottanut ravintolan seurantaan. Myös eno vaimoi­ neen oli otettu kiinni.

Vielä kuulusteluissa Al puolusteli enoa. Hän esi­ merkiksi sanoi, että oli asunut ravintolassa vain vii­ kon. Silloin keskustelussa mukana ollut tulkki ke­ hotti puhumaan totta.

– Hän sanoi, että jos valehtelen, aiheutan har­ mia vain itselleni. Päätin kertoa totuuden. Se tun­ tui hyvältä.

– Suomessa pystyin luottamaan poliisiin. Bang­ ladeshissa vastaavassa tilanteessa enoni olisi voinut maksaa poliisille ja koko tapaus olisi voinut kääntyä niin, että minä olenkin se, joka päätyy vankilaan.

Oikeudessa eno ja enon vaimo kiistivät syytök­ set, mutta videotallenteet ja todistajat vahvistivat Alin kertomuksen. Eno sai vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen, vai­ mo vuoden. Pariskunta määrättiin myös maksa­ maan maksamatta jääneitä palkkoja noin 54 000 euroa ja 10 000 euroa muista kärsimyksistä.

Tekstit Pihla Tiihonen Kuvat Esko Jämsä Graafit Mari Aarnio

P

oika, joka on pakotettu myy­ mään seksiä matkalla turva­ paikanhakijaksi Suomeen.

Vastentahtoisesti Suomeen naitu nainen, joka on päätynyt avio­ liiton kulissien takana kotiorjaksi, sek­ suaalisesti hyväksikäytetyksi ja ehkä myös työskentelemään palkatta mie­ hen suvun yrityksessä. Mies, joka työskentelee maanmiehensä omista­ massa pienessä etnisessä ravintolassa pääkaupunkiseudulla ilman hänelle kuuluvia oikeuksia.

Nämä ovat esimerkkejä kokemuk­ sista, jollaisia on 130:lla ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään viime vuonna päässeellä. Heitä oli ennätyk­ sellisen monta.

– Uhriluvun merkittävä kasvu liit­ tyy turvapaikanhakijoiden ennätyk­ sellisen suureen määrään Suomessa.

Suurin osa on joutunut ihmiskaup­ paan ennen tänne saapumistaan, ker­ too auttamisjärjestelmän ylitarkastaja Katri Lyijynen.

Ihmiskaupan uhrien joukossa on parikymmentä alaikäistä, jotka ovat saapuneet yksin Suomeen. Heistä nuorin on vasta 13-vuotias.

– Lapsissa on seksuaalisen hyväk­ sikäytön uhreja, joukossa myös poi­ kia. Osaa on käytetty lapsityössä, jot­ kut ovat joutuneet pakkoavioliittoon.

Tammikuussa 2017 Alin ja kahden kämppiksen so­ luasunnossa Vantaalla tuoksuu kuin intialaisessa ra­ vintolassa. Al on laittanut ruokaa, ihan omaksi ilok­ seen. Kokemukset jättivät jälkensä mieheen, mut­ ta hän vakuuttaa, että nyt kaikki on ihan hyvin.

– Minulla on kaksi työtä, siivoan Ikeassa ja Pris­ massa. Voisin tehdä enemmänkin tunteja. Me bang­ ladeshilaiset olemme kovia tekemään töitä.

Tulevaisuudensuunnitelmia 25-vuotiaalla Alilla ei oikein ole. Ainoa toive on, että töitä riittää, jotta hän voi lähettää rahaa kotiin.

– Minä lähetän vanhemmilleni ja toivon, että he antavat siitä köyhille. Jumala tahtoo, että teemme niin.

Takaisin Bangladeshiin Al ei koe voivansa palata.

– Jos menisin takaisin, minulle naurettaisiin. Se olisi häpeä. Tiedätkö, ei minun maahani oikein voi palata, jos on lähtenyt muualle etsimään parem­ paa elämää. ■

Auttamisjärjestelmä on tähän as­ ti avustanut 40–60 uhria vuosittain.

Se toimii Maahanmuuttoviraston alai­ sessa Joutsenon vastaanottokeskuk­ sessa ja voi esimerkiksi majoittaa ko­ via kokeneet ihmiset, tarjota heille so­ siaali- ja terveyspalveluita sekä oike­ usapua ja suojella heitä joutumasta uudelleen ihmiskauppiaiden käsiin.

Suomessa autettiin viime vuonna ihmiskaupan uhreja, joilla oli 23 eri kansalaisuutta. Eniten uhreja tuli Thai­ maasta (26), Somaliasta (23), Nigeri­ asta (22), Afganistanista (15) ja Irakis­ ta (10). Ihmiskauppaan liittyy eri kult­ tuureissa usein omia erityispiirteitään.

– Nigerialaisiin naisiin kohdistuva pakkoprostituutio on tällä hetkellä tun­ nettu ilmiö Euroopassa. Naisia pakote­ taan seksityöhön heidän kulttuuriinsa ja uskomuksiinsa liittyvillä asioilla ku­ ten voodoolla, sanoo Katri Lyijynen.

Ihmiskaupan uhreina autetuista thaimaalaisista suurin osa on mar­ janpoimijoita, joita hankasalmelai­ sen miehen epäillään pitäneen viime syksynä pakkotyössä Keski-Suomessa.

Poimijoissa oli naisia ja miehiä. Juttu on siirtynyt syyteharkintaan.

Somalialaisista osa on naitettu vas­ toin tahtoaan. Lisäksi jotkut ovat jou­ tuneet moderniin orjatyöhön matkal­ laan Eurooppaan tai sen halki.

24 24

61 61 45 45 Ihmiskaupan uhrien auttamistyön koordinaat­ tori Pia Marttila Rikos­ uhripäivystyksestä tuki ravintolan takahuoneessa asunutta Alia. Ihmiskaup­ paa on esiintynyt monenlai­ silla matalapalkka-­aloilla.

Viime vuonna ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otettiin 130 uutta asiakasta, joista noin kaksi kolmasosaa oli turvapaikanhakijoita. 61:tä oli hyväksikäytetty työntekijänä ja 45 ihmistä seksuaalisesti. Muut olivat joutuneet esimerkiksi pakotetuiksi naimisiin, rikollisuuteen tai elinkauppaan.

B

3

skauppaa esille Auttamisjärjestelmään ei viime vuonna tullut suomalaisia ihmiskaupan uhreja, mutta Lyijynen muistuttaa, että heitäkin on takavuosina ollut.

Tavallisin Suomessa esiin tullut ihmiskauppa liittyi viime vuonna pakkotyöhön ja huonoihin työoloihin.

– Työperäisen ihmiskaupan uhrit ovat olleet jo vuosia enimmäkseen miehiä, jotka tulevat Aasian maista kuten Bangladeshista, Thaimaasta, Kiinasta ja Intiasta. Meillä on aasialaista yhteisöä, joka omistaa ravintoloita.

He tuottavat niihin oman maan kansalaisia töihin, eivätkä olot ole aina asialliset, kertoo ylitarkastaja Lyijynen.

Hänen mukaansa pitkät alihankintaketjut altistavat työntekijöitä ihmiskaupalle muillakin aloilla.

– Siivoustyö on näkynyt meillä aikaisempina vuosina. Olemme myös miettineet, onko valtavilla telakka- ja rakennustyömailla asiat kunnossa, mutta viime vuonna niiden työntekijöitä ei päätynyt ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään, toteaa Lyijynen.

Ihmiskaupan uhrien auttamistyön koordinaattori Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä tietää työvoiman hyväksikäyttötapauksia myös tehdastyössä, kauneushoitoloissa ja maa­taloudessa.

Seksi- ja erotiikka-alalla toimivien ihmisten ja ihmiskaupparikosten uhrien oikeuksia edistävän Pro-tukipisteen asiakkaina oli viime vuonna 16 ihmiskaupan uhria, joista kymmentä on hyväksikäytetty Suomessa.

Mukana on myös suomalaisia. Osa ei ole halunnut viedä asiaansa viranomaisille, joten kaikki tapaukset eivät näy virallisissa tilastoissa.

– Varsinkin vakavasti traumatisoituneiden ihmisten asema on ollut heikko, eivätkä he ole saaneet tarvitsemaansa apua ihmiskaupan uhreille tarkoitetussa järjestelmässä. Moni on joutunut kertomaan useat kerrat traumaattisesta kokemuksestaan, mutta on lähetetty lopulta takaisin lähtömaahansa, kertoo ihmiskaupan vastaisen työn erityisasiantuntija Essi Thesslund Pro-tukipisteestä.

Kyse on ihmiskaupasta, kun seksin myyjän ja ostajan välissä toimii kolmas osapuoli, joka kontrolloi seksin myyjän toimintaa. Seksin myyjä ei ole välttämättä päättänyt myydä seksiä, vaan on saattanut luulla tulevansa töihin kauppaan tai malliksi. Osa tietää tulevansa Suomeen myymään seksiä, mutta ei sitä, ettei voi päättää esimerkiksi kuinka monta seksin ostajaa ottaa vastaan, minkälaiseen seksiin suostuu, käyttääkö kondomia ja miten pitkään jatkaa seksityössä.

Ihmiskaupassa tekijä tuntee usein suomalaisen yhteiskunnan säännöt ja toimintatavat ja käyttää hyväkseen uhrin tietämättömyyttä, pelkoa tai häpeää.

– Suomalaisessa kulttuurissakin huoran leima on niin vahva, että sillä voi kiristää tyyliin: kerromme vanhemmillesi ja somessa, että olet prostituoitu, ellet jatka, kuvaa Thesslund.

Kaupalliseen seksiin liittyvä ihmiskauppa tunnistetaan Suomessa heikommin kuin työvoiman hyväksikäyttö. Eduskunnalle toimitettiin jo vuonna 2014 ihmiskaupparaportti tästä epäkohdasta.

– Ihmiskaupan uhrit löytävät meille usein toisten, paremmassa asemassa

leima on niin vahva, että sillä voi kiristää tyyliin: Kerromme vanhemmillesi ja somessa, että olet prostituoitu, ellet jatka.”

Erityisasiantuntija Essi Thesslund Pro‑tukipisteestä

olevien seksin myyjien mukana, kertoo Thesslund.

Toisinaan poliisi tuo Pro-tukipisteeseen seksin myyjän, jonka epäilee toimivan ihmiskauppiaan alaisuudessa. Joskus seksin ostaja auttaa seksin myyjää hakemaan apua.

– Jotkut seksin ostajat ovat järjestäneet omilla varoillaan ihmiskaupan uhriksi joutuneen seksin myyjän matkan, ottaneet hänet kotiinsa tai maksaneet hänen velkansa hyväksikäyttäjälle. Seksin ostajat ovat niitä valtaväestön jäseniä, joilla on kontakteja

ihmisiin, jotka eivät myykään seksiä vapaaehtoisesti, Thesslund sanoo.

Kukaan ei tiedä, kuinka suuri osa ihmiskaupasta jää piiloon. Euroopassa on arvioitu, että viranomaisten tietoon päätyy puolet tai sitäkin pienempi osa toiminnasta.

Rikosuhripäivystyksessä ja Pro-tukipisteessä toivotaan muutoksia ihmiskauppaepäilyjen oikeuskäsittelyyn. Nyt on vaikea ennustaa, miten käy ihmiselle, joka uskaltautuu hakemaan apua.

– Pahimmassa tapauksessa ihminen saattaa jäädä ilman apua tai korvauksia, jos tapausta ei tutkita ihmiskauppana vaan toisella rikosnimikkeellä. Tämä taas ei välttämättä tarkoita, ettei kyseessä olisi ollut ihmiskauppa, vaan että sitä ei voi näyttää toteen, kertoo Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä.

Uhri voi pysyä hiljaa pelätessään, että häntä syytetään rikoksista, joita hänet on pakotettu tekemään. Hän pelkää usein myös, että häntä tai kotimaassa olevia sukulaisia vahingoitetaan kostoksi ihmiskaupan paljastamisesta.

– Valitettavasti nämä pelot eivät ole täysin aiheettomia, Marttila sanoo. ■

Yhteisvastuukeräyksellä torjutaan ihmiskauppaa

36

87

”

Suomalaisessa kulttuurissakin huoran

Pro-tukipisteen ihmiskaupan vastaisen työn erityisasiantuntija Essi Thesslund on tavannut monta ihmistä, jotka eivät myy seksiä vapaaehtoisesti.

4 12

Suomessa tunnistetuista 130:sta ihmiskaupan uhrista 87 oli joutunut riistetyksi ulkomailla. Graafissa on eritelty Suomessa tapahtunut hyväksikäyttö.

■ työvoiman hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa ■ seksuaalinen hyväksikäyttö ■ pakkoavioliitto ■ kotiapulaiseksi pakottaminen ■ hyväksikäyttö tapahtunut ulkomailla

Vapaaehtoiset punavalkoisine Yhteisvastuu-keräyslippaineen ilmestyvät katukuvaan 5. helmikuuta. Rahaa kerätään tänä vuonna ihmiskaupan vastaiseen työhön.

– Ihmiskauppaa tapahtuu myös Suomessa, ja uhrit kaipaavat mitä kipeimmin apua, sanoo viestintäpäällikkö Salla Peltonen.

Suomessa etsitään keräysvaroilla ihmiskaupan uhreja esimerkiksi seksin myyjien ja turvapaikanhakijoiden keskuudesta sekä tarjotaan heille kriisiapuna majoitusta, ruokaa, vaatteita, tulkki ja oikeudellista neuvontaa yhteistyössä Pro-tukipisteen, Rikosuhripäivystyksen, Pakolaisneuvonnan ja Monika-Naiset liiton kanssa.

Lähi-idässä, erityisesti Jordaniassa, tuetaan 12–30-vuotiaiden Syyrian pakolaisten parissa tehtävää työtä. Pakolaisille tarjotaan Kirkon Ulkomaanavun kautta psyko­sosiaalista tukea ja koulutusta, jotta he pystyisivät rakentamaan itselleen kohtuullisen elämän. Epätoivoinen tilanne ajaa ihmisiä ihmiskauppiaiden hyväksi­käytettäviksi.

Keräystuotosta 60 prosenttia menee ulkomaille, 20 prosenttia ihmiskaupan uhrien auttamiseen kotimaassa, 10 prosenttia Kirkon diakoniarahastolle ja 10 prosenttia keräävälle seurakunnalle, joka voi käyttää osuutensa diakoniseen avustustyöhönsä omalla alueellaan tai lahjoittaa senkin Y ­ hteisvastuukeräykselle.

4B

TAUSTAT JA ILMIÖT

A

ppelsiinipuiden lomassa kävelee kaksi lasta, serkukset.

Toinen on israelilainen, toinen suomalainen. Yhtäkkiä se israelilainen kysyy: – Miltä tuntuu olla ulkomaalainen?

Se suomalainen, kantasuomalaisen äidin ja jemeninjuutalaisen isän lapsi, hämmentyy.

– Mutta enhän minä ole ulkomaalainen, vaan suomalainen! Sinä se olet ulkomaalainen.

Se suomalainen, Koko Hubara, nauraa muinaiselle minälleen.

– Jokainen pitää omaa kokemustaan itsestään selvänä.

Siinä havainnossa ollaan rasisminkin alkujuurilla. Minä ja minun kaltaiseni edustamme normaalia, muut ovat poikkeuksia. Suomessa valkoisuus on normi, muunväriset etnisiä.

”

Jokainen pitää omaa kokemustaan itsestään selvänä.”

Hubaralla on niille muunvärisille sateenvarjotermi: ruskea. Ruskeus ei viittaa vain ihonväriin, vaan kokemukseen toiseudesta, siitä, ettei ihan täytä mittaa. Ruskea lista on pitkä: mustat, arabit, latinot, aasialaiset, romanit, saamelaiset, juutalaiset, venäläiset, virolaiset...

Ruskeus on päässyt Koko Hubaran kaksivuotiaan blogin nimeenkin, Ruskeat tytöt. Tänä vuonna Hubara aloittaa Kirkko ja kaupungin kolumnistina.

– Minua on kutsuttu aktivistiksi ja antirasistiseksi toimijaksi. En tunnista siitä itseäni. Jokainen rodullistettu ihminen on aktivisti, kun hän lähtee ulos ovesta.

Niin, rodullistettu. Termi on kangerteleva, mutta parempaakaan sanaa ei vielä ole, kun koko keskustelu on Suomessa tuoretta.

– Kolonialistinen järjestelmä perusteli sortoa biologialla. Vaikka tiede on todistanut tämän vääräksi, ihmisiä kohdellaan yhä sen mukaan, Hubara selittää.

Vaikkapa niin, että ei-valkoisia tyttöjä kannustetaan lähihoitajaopintoihin ja liian harvoin muistetaan mainita, että yliopistokin on olemassa.

Kuka olet?

Kirjailija, bloggaaja, toimittaja.

Mitä teet?

Kirjoitan ja olen äiti.

Ei siinä muuta ehdi.

Miten asut?

Helsingissä lapsen kanssa.

Mottosi?

Apua! Ei kai kenelläkään ole oikeasti mitään mottoa?

Koko Hubarasta olisi hauskaa kirjoittaa muustakin kuin rasismista.

Kolumneja voisi tehdä vaikka nyt alkajaisiksi Jumalasta.

”Rasismia ei voi ulkoistaa” Koko Hubara on ruskea ja tyttö. Nyt hän on myös tämän lehden kolumnisti.

Teksti Saila Keskiaho Kuva Esko Jämsä

– Ja sitten vielä kysytään, miksi te ette kirjoita mitään.

Niin valkoiset kuin ruskeatkin kokevat ulkopuolisuutta ja syrjäytymistä. Sen rinnalla pitää kysyä, millaisia valta-asetelmia ulkopuolisuuteen liittyy.

– Kun alkoholisti sylkee päälleni ratikassa ja huutaa, että mene neekeri helvettiin, juuri hänen valkoisuutensa tekee sen mahdolliseksi, Koko Hubara sanoo.

Hän ei itsekään ole ennakkoluuloista vapaa vyöhyke. Leijonariipukset kavahduttavat. Suomenruotsalaista työtoveria Hubara luuli ökyrikkaaksi snapsilaulutaituriksi, kunnes tuttavuuden syvetessä totuus paljastui toisenlaiseksi.

– Se oli noloa minulta, mutta siinä

ei ollut valta-asetelmaa. Työtoverilleni ei käy niin, että hän ei esimerkiksi saa asuntoa tai työtä siksi, että on suomenruotsalainen.

Hubaran mielestä rasismi ei ole vain yksittäisten ihmisten ongelma, eikä sitä voi ulkoistaa.

– On vastuun väistelyä sanoa, että ne ovat ne köyhät juntit, jotka ovat rasisteja. Ongelma eivät ole persut, natsit tai nettivihapuhe. Ongelma on rasismi, joka on rakenteissa ja siinä, ettei valkoisuutta nähdä eikä siitä haluta puhua.

Hubaran mielestä se, että kaikkea arvotetaan valkoisuutta vasten, ei ole kenenkään yksittäisen ihmisen vika eikä siitä tarvitse kantaa syyllisyyttä.

– Mutta me emme pääse rasismiasian kanssa mihinkään, jos emme näe valkoisuutta.

Näkemisestä puheen ollen: kirjoissa, televisiossa ja elokuvissa näkyy yhä enemmän muitakin kuin valkoisia ihmisiä. Koko Hubaran mielestä siihen voi liittyä sudenkuoppia.

Somalihahmo ei ole ennen kaikkea ihminen, vaan erityisesti somali. Hubara kutsuu sitä valkoiseksi katseeksi, eikä se ole kirjoittajan ihonväristä kiinni. Kirjailija voi olla musta ja silti kirjoittaa rodullistavasti. Kyse on siitä, saako hahmo edustaa muutakin kuin oletettua taustayhteisöä ja siihen liitettyjä mielikuvia.

Hubara miettii kauan ennen kuin muistaa hyviä suomalaisia esimerkkejä ei-valkoisista hahmoista. Lopulta nousee vain yksi: Kaisla Löyttyjärven hahmo Kotikadussa. Siinä puhuttiin ihmisestä eikä jauhettu jatkuvasti tummasta ihonväristä.

– Ja se oli teininä kova juttu, kun Tea Khalifa oli Jyrkin juontaja.

Toisenlaisiakin kokemuksia on. Putous-sketsiohjelmassa oli vuonna 2013 hahmo nimeltään Karim Z. Yskowicz, joka puhui stereotyyppistä huonoa suomea.

– Hän puhui juuri niin kuin minun isäni puhuu, ja katsojien mielestä se oli tosi huvittavaa. Minun perheessäni on ihminen, joka on tullut tänne 30 vuotta sitten osaamatta sanaakaan suomea ja on tehnyt kaiken sopeutuakseen tähän yhteiskuntaan, eikä se vieläkään riitä.

Yskowicz voitti vuoden 2013 Putouksen. ■

Kolumni

B

Olen samanlainen juutalainen kuin Jeesus

KOKO HUBARA Kirjoittaja on kolmekymppinen äiti, vapaa kirjoittaja ja Ruskeat Tytöt -blogin perustaja. ruskeattytot@gmail.com

”

USKONI JUMALAAN ON PYSYNYT KOKO AJAN SAMANA.”

MINULTA KYSYTÄÄN usein, miltä tuntuu olla monikulttuurinen ja -uskontoinen ihminen. En oikein tiedä, mitä pitäisi vastata. En tiedä, miltä tuntuu olla ihminen, jolla on vain yksi uskonto, kulttuuri tai tausta.

Vauvana minut kastettiin evankelisluterilaisen kirkon jäseneksi kotona Vantaalla, Jordan-joesta tuodulla vedellä. Myöhemmin vanhempani päättivät liittää minut ja siskoni juutalaisen seurakunnan jäseneksi. 12-vuotiaana, bat mitzvah -iässä (”juutalainen ripari”) en halunnut ryhtyä täysivaltaiseksi juutalaiseksi naiseksi, koska se olisi tarkoittanut kristittyyden jättämistä taakse.

LIITYIN TAKAISIN kristilliseen kirkkoon, kävin rippikoulun isoäitini toiveesta – ja erosin kirkosta.

Olin nuori ja ehdoton, enkä halunnut olla sellaisen kirkon jäsen, joka ei suostu vihkimään seksuaalivähemmistöjä ja joka teeskentelee, että Jeesus oli valkoinen ihminen eikä minun näköiseni.

Harjoitin kuitenkin koko ajan molempien uskontojen tapoja ja juhlin molempia pyhiä rinta rinnan, ja välillä päällekkäin. Oli joulu- ja hanukkalahjat, pääsiäiskirkko ja pessah-ateria pitkän kaavan mukaan.

-vitamiini

KOLMISEN VUOTTA sitten tapahtui jotakin hyvin arkista: en löytänyt mistään muualta kuin kirkolta tilaa, jonka voisin vuokrata lapseni syntymäpäiväjuhlia varten. Ajattelin, että olisi vähän moukkamaista pyytää kirkolta palvelusta ilman, että antaisi mitään takaisin. Liityin evankelisluterilaiseen seurakuntaan, ja siellä olen pysynyt näihin päiviin saakka.

Kun olen kerrannut näitä elämäni vaiheita kysyttäessä, kuulijat ovat kommentoineet: kuulostaapa kovin sekavalta. Mutta minulle tämä kaikki on aivan tavallista.

OLEN SEKÄ kristitty että juutalainen. Enkä mikä tahansa juutalainen, vaan jemeninjuutalainen.

Olen ruskea juutalainen, niin kuin Jeesuskin oli.

Enkä mikä tahansa kristitty, vaan sekä lestadiolais- että evankelisluterilaistaustainen.

Tärkein lahja, jonka olen perheeltäni saanut, on ollut valinnanvapaus, hengellinen itsemääräämisoikeus. Tuota itsemääräämisoikeutta olen harjoittanut kieltämättä kiitettävästi.

Yksi asia ei kuitenkaan ole muuttunut näinä kaikkina elämäni vuosina miksikään: uskoni Jumalaan on pysynyt koko ajan samana. Se ei ole vaihtanut missään vaiheessa paikkaa tai muotoa.

*

Muistin tueksi!

Ota Bethover osaksi jokaista päivääsi!

Bethover B12-vitamiinivalmiste on tarkoitettu päivittäiseen B12-vitamiinin saannin turvaamiseen ja muistin tueksi. B12-vitamiini on välttämätön vitamiini kehon solujen normaalille toiminnalle ja yleiselle hyvinvoinnille. Vadelmanmakuinen tabletti on hyvin imeytyvä ja sen voi pureskella, imeskellä tai niellä. *B12-vitamiini edistää hermoston normaaleja psykologisia toimintoja. *B12-vitamiini edistää hermoston normaaleja psykologisia toimintoja.

www.bethover.fi

APTEEKISTA

5

Mahtavia lukuhetkiä

Sinulle!

6 kk 2 x 29,90 € yht. 59,80 € (norm. 119,60 €)

6 kk 2 x 28,85 € yht. 57,70 € (norm. 115,40 €)

-50% + 2 KK LEHDET KAUPANPÄÄLLE!

Sinulle, jolle hyvinvointi ja terveys ovat lähellä sydäntä.

12 kk 2 x 32,90 € yht. 65,80 € (norm. 131,60 €)

Elämäniloa, inspiraatiota ja lukunautintoja aikuiseen makuun.

12 kk 2 x 28,90 € yht. 57,80 € €) (norm. 115,60 €

Tilaa jo tänään!

TARJOUS VOIMASSA VAIN 19.2.2017 ASTI.

Muhkea ja monipuolinen lukupaketti viihdyttää joka viikko.

6 kk 2 x 36,15 € yht. 72,30 € (norm. 144,60 €)

Asiantuntevat artikkelit, analyysit ja tuoreimmat tiedot tiedonjanoiselle joka viikko.

6 kk 2 x 42 € yht. 84 € (norm. 168,00 €)

Enemmän kuin autolehti.

Hyötytietoa, testejä, uutuuksia ja innovaatioita.

6 kk 2 x 29,75 € yht. 59,50 € (norm. 119,00 €)

L E I K K A A K ATKO V I I VA A PI TK I N

!

NOPEIMMIN TILAAT NETISSÄ:

tarjous.otavamedia.fi/ huippuetu tai soita asiakaspalveluun

09 156 665

ma-pe klo 8–17

KYLLÄ KIITOS!

LEHTI KUIN LEHTI

Tilaan rastilla merkitsemäni lehden PUOLEEN HINTAAN. Saan 2 kk:n lehdet kaupanpäälle tilausjaksoni jatkoksi.

Anna 6 kk Kotiliesi 6 kk Kotilääkäri 12 kk Viva 12 kk Seura 6 kk Suomen Kuvalehti 6 kk Tekniikan Maailma 6 kk

TILAAJA Sukunimi

-50% + 2 KK LEHDET KAUPANPÄÄLLE!

POSTIMAKSU MAKSETTU

Etunimi

Lähiosoite Postinumero

294/17

Postitoimipaikka

Tarjous voimassa vain 19.2.2017 asti. Tilaus alkaa seuraavan mahdollisen kuukauden alusta ja jatkuu edullisena kestotilauksena kulloinkin voimassaolevaan tilaushintaan. Tilaajalla on oikeus peruuttaa tilaus 14 pv kuluttua ensimmäisen lehden vastaanottamisesta (KSL 6. luku). Kestotilauksen voi irtisanoa kuluvan laskutusjakson loppuun ilmoittamalla siitä kuukautta ennen uuden jakson alkua asiakaspalveluun, palveluautomaattiin tai verkkoon. Lisätietoja: www.otavamedia.fi/tilausehdot. Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu.

OTAVAMEDIA INFO OM 294/17 Tunnus 5018953 00003 VASTAUSLÄHETYS

Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti.

Aitoja tarinoita ja ideoiden runsautta koti-ihmiselle.

Suomen luetuin naisten viikkolehti.

LEHTI KUIN LEHTI

IHMISET JA ELÄMÄ

B

Kuka?

Marja Kuparinen, 69, on helsinkiläinen toimittaja ja Kirkko ja kaupunki -lehden entinen toimituspäällikkö.

Marja Kuparinen haluaisi asua kotonaan myös sairauden loppuvaiheessa.

Mitä?

Alkaa kirjoittaa Syöpäläinen-blogia Kirkkojakaupunki.fi:ssä.

Jännä juhlan tuntu Koko elämä on ihme, sanoo syöpää sairastava Marja Kuparinen.

Motto – Yhtenä päivänä me kaikki kuolemme.

– Niin, mutta niinä kaikkina muina päivinä me elämme.

(Charles M. Schultzin Tenavatsarjakuvan Eppu ja Ressu)

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

S

yöpä, joka on mahalaukun yläosassa ja ruokatorven alaosassa. Se on kasvanut ruokatorven läpi pallealihakseen, vatsakalvolle ja rasvakudokseen. Epäillään, että se on kasvanut kiinni maksaan. Sellainen todettiin Marja Kuparisella lokakuun lopussa. Koska syöpä on levinnyt mahalaukun ulkopuolelle, sitä ei voi leikata, vaan sitä hoidetaan sytostaateilla.

Kun Kuparinen kuuli diagnoosin, hän ajatteli, että aha, nyt se iski minuun. Sitten häntä, innokasta käsityöihmistä, alkoi harmittaa, että hänellä on kaapissa valmiiksi leikattuna punainen kevättakki, jonka ompeleminen on jäänyt.

– Yllättävää oli, etten kokenut hillitöntä romahdusta ja kulkenut kotona parkuen huoneesta toiseen.

– Sitten aloin katsella ympärilleni ja ajatella, että tästä kaikesta pitää luopua: esineistä, kankaista, kukista, kirjoista, ihan pienistä asioista. Se prosessi jatkuu tietysti koko ajan, Kuparinen kertoo.

Hän myös koki saman, josta monet syöpää sairastavat ovat kertoneet.

– Kun tajuaa, että elämä on loppumassa, tulee jännä juhlan tuntu siitä, että on elänyt. Se on niin ihana, kohottunut tunne, että siitä ei haluaisi luopua. Mutta kun sairauteensa alkaa sopeutua, sitä palaa arkeen ja alkaa kiukutella kassajonossa.

Sairauden alkuvaiheessa Kuparinen saattoi liikuttua itkun partaalle siitäkin, että oli ostamassa punajuuria ja menossa sitten ne kassissaan kotiin.

Ja toisaalta tuskastua Facebookissa siihen, kuinka pienistä asioista ihmiset valittivat.

– Ymmärrän, ettei kukaan pysty elämään niin, että joka hetki ajattelisi tämän voivan päättyä milloin tahansa. Mutta sairastuminen kyllä suhteellistaa sitä, mihin kannattaa energiaansa pistää. Koko elämä on ihme.

JOSKUS VUOSIA sitten Marja Kuparinen istui ystävänsä kanssa keittiössä ja puhe kääntyi kuolemiseen ja hautajaisiin. Ystävä huokaisi: ”Minun niin tulee minua ikävä.” Siltä Kuparisesta tuntuu nyt.

– Minuudesta luopuminen on ihan helvetillistä.

Se tapahtuu pala palalta koko ruumiissa ja vie kaiken. Kun kuolen, minuuteni lakkaa historioineen, muistoineen, kaikkineen.

Kuolemanjälkeistä elämää Kuparinen ei ole sairastuttuaan juuri ajatellut. Enemmän häntä mietityttää tämä ainoa elämä tässä ja nyt.

”

MINUUDESTA LUOPUMINEN ON IHAN HELVETILLISTÄ.”

– Taivaan päärlyportit ovat kaukana ja sumun peitossa. Jos Jumala on, hän on tässä, näissä tosiasioissa, ihmisissä ja tapahtumissa. Elämä on suuri salaisuus, jossa Jumala on mukana.

Toistaiseksi Kuparinen on ollut hyvässä kunnossa – vain hoidot aiheuttavat pahoinvointia. Sen takia teatterikäynnit, ulkoilu ja ruokaostoksetkin täytyy suunnitella etukäteen. Kurjimpina päivinä Kuparinen makaa sohvalla lämpöhuovan alla ja katsoo elokuvia. Kodin ovi on aina auki ystäville.

– En ole tuntenut jääneeni yksin. Ystävien kanssa on voitu puhua suoraan, ja myös muusta kuin sairaudestani. Vuoroin itketään ja vuoroin nauretaan.

On tuntunut hirveän hyvältä, kun ystävät ovat kertoneet muistavansa minua rukouksissaan, mutta en minä odota ihmeparantumista.

– En myöskään ole innostunut minulle tarjotuista ihmeguruoppaista tai luontaistuotteista. Olen jo aikaisemminkin ajatellut, että tosiasioita pitää katsoa silmiin, olivat ne mitä hyvänsä. Tällaiset asiat ovat kuin taivaalta putoavia kiviä, ne vain tulevat. Suruun ja luopumiseen menee aikaa, mutta syytökset ja jossittelut ovat hukkaan heitettyä energiaa.

SITTEN JOSKUS, kun sairaus toden teolla iskee, Marja Kuparinen haluaisi asua kotona. Hän on ottanut selvää kotisairaanhoidosta ja kotisaattohoidosta, ja yksi hänen ystävistään on luvannut olla hänen luonaan loppuun asti. Kaapissa odottaa vihreä, kauniisti kirjottu mekko, jonka hän aikoinaan osti kirpputorilta kuolinmekokseen.

Kuparinen ei pelkää kuolemaa, mutta kuolemista kyllä. Häntä askarruttaa, miten vatsasyöpään kuollaan: mitä ruumiissa tapahtuu ja miltä se tuntuu.

– Vaikka eutanasiasta keskustellaan, avustetusta itsemurhasta ei juuri puhuta. Sehän ei ole rikos. Antaisi suuren turvallisuuden ja vapauden tunteen, jos pöytälaatikossa olisi pilleri tai ruiske, jonka voisin antaa itselleni, jos sairaus tuntuisi liian nöyryyttävältä enkä voisi elää sellaista elämää, jota olen elänyt.

Kun mieli on matalana, Kuparinen kertoo ottavansa mallia Tuulen viemää -elokuvan sankarittaresta Scarlett O’Harasta. Hän ei ajattele sitä tänään, sillä huomenna on uusi päivä.

– Mutta en minä yleensä kulje nuupallani. Nyt olen penkonut kaappeja ja miettinyt, mitä annan pois ja mitä heitän roskiin, Kuparinen kertoo.

Keväällä, kun lääkityksessä on pidempi tauko, hän aikoo kokeilla, saisiko LISÄÄ lopultakin ommeltua sen VERKOSSA punaisen takin.

7

8B

KULTTUURI JA MEDIA

Miikka Niirasen mukaan Areiopagi-nettisivu on ottanut vaikutteita muun muassa Atlanticin ja Huffington Postin uskontojournalismista.

Amerikan herkkuja Ryhmä teologeja ja luonnontieteilijöitä on neljä vuotta pitänyt yllä nettisivua, joka argumentoi ateismia vastaan. Areiopagi.fi saa rahoituksensa Yhdysvalloista.

A

utisteista harva uskoo persoonalliseen Jumalaan. Loisiko Jumala multiversumin?

Ihmisillä on oikeus järjettömiin uskomuksiin.

Näin raflaavia otsikoita kirjoittaa ryhmä teologeja ja luonnontieteilijöitä nettiosoitteessa ­Areiopagi.­fi.

Se on Miikka Niirasen, Rope Kojosen ja kahdeksan muun henkilön huhtikuussa 2013 perustama sivusto, joka keskittyy uskonnollisen uskon ja luonnontieteen väliseen suhteeseen.

– Se on kysymys, joka on itseäni kiinnostanut paljon, Niiranen sanoo.

– Monet suuret luonnontieteen merkkihenkilöt, kuten Isaac Newton, olivat syvästi uskonnollisia, Niiranen sanoo.

Hän on itse viidesläisyyden vaikutuspiirissä lapsuutensa viettänyt diplomi-insinööri.

Niirasen mielestä tieteellisen maailmankuvan rationaalisuuden kuuluu olla harmoniassa uskonnollisen uskon kanssa. Suomessa tämä puhetapa ei ole kovin suosittu eikä sillä ole pitkää historiaa täällä, mutta Yhdysvalloissa Jumalan olemassaolon todistaminen on tullut filosofiaan takaisin. Areiopagi haluaa tuoda tätä keskustelua Suomeen.

– Insinööritieteisiin suuntautuneena koen tällaiset kysymykset itselleni luonteviksi, Niiranen ­sanoo.

Mutta on tässä muutakin. Niirasen mukaan koko keskustelua ei ehkä käytäisi Suomessa, elleivät 2000-luvun populistiset uusateistit olisi argumentoineet uskonnottomuuden puolesta. Areiopagi on osittain vastaisku uusateismille.

– Historiallisesti ateismi on jossain määrin kristinuskon tuote. Kukaan ei keksinyt epäillä Jumalaa ennen kuin hänen olemassaoloaan alettiin todistella, Niiranen sanoo.

Teksti Juhani Huttunen Kuva Esko Jämsä

Areiopagi on hienostunut, jopa elitistinen alusta. Kirjoittajakaartin tittelit voivat aiheuttaa hui­ mausta.

British Academyn tutkijatohtori Oxfordin yliopistossa. Dosentti. Espoon piispa. Teologian tohtori. Queenslandin yliopiston Centre of the History of European Discourses -keskuksen johtaja. Waterloon yliopiston fysiikan professori.

Jotkut tekstit ovat käännöksiä, mutta valtaosa kirjoittajista on Helsingin yliopiston kouluttamia teologian tohtoreita.

”

kirjoitukset on suunnattu akateemisesti koulutetuille lukijoille.”

– Areiopagin kirjoitukset on suunnattu akateemisesti koulutetuille lukijoille, Niiranen sanoo.

Kirjoittajista vain harva on kuitenkin nainen. Sivustolla on hyvin vähän puhetta naisten oikeuksista tai seksuaalisesta tasa-arvosta. Vain yksi kirjoitus koskee kirkossa usein esiin nostettua ilmastonmuutosta. Onko Areiopagi teologinen teekutsuliike?

– Olemme jalat tukevasti ilmassa sikäli, ettei Areiopagi yritä olla millään tavalla poliittinen, Niiranen sanoo.

– Toisaalta emme me mitään argumentteja voi piilotella siksi, että niiden esittäjällä on konservatiivisia mielipiteitä. Meillä voi kirjoittaa vaikkapa ateisti.

Areiopagin ”sisäänheittogenrenä” ovat erityiset myytinpurkamisjutut. Niissä paloitellaan suosittuja, myytinomaisia iskulauseita, kuten mielikuva ”katolisen kirkon inkvisition julmuudesta”. Sekään kun ei oikeasti ollut ihan niin kamalaa kuin protestanttien panetteluista voisi päätellä.

Entä rahoitus? Areiopagi on saanut muhkean summan amerikkalaiselta John Templeton Foundationilta. Säätiö rahoittaa muun muassa niin sanottujen ”isojen kysymysten” tieteellistä tutkimusta.

Tällainen on esimerkiksi kysymys, onko universumilla päämäärää.

– Esimerkiksi Richard Dawkins arvostelee Templeton-säätiötä, mutta hänen argumenttinsa ovat aika heikot, Miikka Niiranen kuittaa.

– Säätiö rahoitti Areiopagia noin 115 000 eurolla nelivuotiseen projektiin, johon kuuluu seminaarien järjestämisiä sekä neljän kirjan julkaiseminen. Kirjoista kolme on jo julkaistu, Niiranen sanoo.

Myös Kirkon mediasäätiö on tukenut Areiopagia 5 000 eurolla.

Mutta seuraako amerikkalaisrahoituksesta, että myös Suomen ilmapiiri muuttuu valtameren­ takaiseksi?

– Sellaista vastakkainasettelua en kaipaa Suomeen, Niiranen sanoo.

Hänen mukaansa Yhdysvaltain evankelisetkin ovat jakautuneet karkeasti niin, että maaseudun kouluttamaton väestö ei edes tunne hyvin kristinuskoa vaan edustaa patrioottista kansalaisuskontoa.

– Koulutetut kaupunkilaiset taas ovat esimerkiksi ilmaston suhteen tiedostavampia. ■ Areiopagi-verkkolehden päätoimittaja Miikka Niiranen vieraana Uskon illassa tiistaina 14.2. klo 18 Koivukylän kirjaston auditoriossa.

KULTTUURI JA MEDIA

B

Arviot

9

Lasten­ kirjailijan sota

Baba Lybeck on lukenut aina paljon: hän pitää lukemista tärkeänä myös suomen kielen säilymisen kannalta.

Baba kutsuu kirjojen ystäviä Baba Lybeck vetää Savoy-teatterissa kirjallisuusiltoja, joissa pohditaan Suomen tarinaa.

Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen

Lukeminen on kuulunut pienestä pitäen toimittaja Baba Lybeckin elämään, onhan kirjailija Tito Collianderin tyttärentytär kasvanut kirjapinojen keskellä. Lukuharrastus johdatti Lybeckin opiskelemaan yliopistoon yleistä kirjallisuustiedettä.

– Lukeminen antaa minulle uusia ajatuksia, ja se auttaa myös stressaavina aikoina. Lapsilleni olen lukenut paljon ääneen, sillä se on hyvä tapa rauhoittua, Lybeck kertoo Hän kertoo haaveilleensa pitkään tapahtumasarjasta, jossa esiintyisi kiinnostavia ja ajankohtaisia kirjailijoita. Tilaisuus siihen tuli, kun suomalainen kirja-ala aloitti Kirja-Suomi 2017 -hankkeen 100-vuotiaan Suomen hyväksi. Kolmiosainen Baba Lybeck, kirja vieköön! -sarja on hankkeen päätapahtuma.

– Kirjallisuusilloissa näyttelijät esittävät niissä esiintyvien kirjailijoiden tekstejä. Tarkoituksena on, että he oikeasti tulkitsevat tekstejä, eivät vain lue niitä. Näin teksti syttyy hetkeksi elämään, Baba Lybeck selittää.

Illoissa pohditaan, millainen on Suomen tarina tänä päivänä ja mikä tekee suomalaisista erityisiä juuri nyt. Lybeckistä iltoja on ollut hauska valmistella. Hän on ollut ideoimassa, keitä kevään uutuuskirjojen tekijöitä kutsutaan kertomaan kirjojensa synnystä ja keitä näyttelijöitä lukemaan heidän tekstejään.

– Esimerkiksi ensimmäisellä kerralla Laura Malmivaara tulkitsi Tellervo Koiviston elämäkerran nuoruuden kirjeitä. Malmivaara valittiin tehtävään, koska hän on ottanut Koiviston kirjan uudet kuvat ja heillä oli siksi olemassa jo valmis yhteys.

Kirja vieköön! -ilta järjestetään seuraavan kerran

helmikuun puolivälissä. Illassa esiintyvät kirjailijat Venla Hiidensalo, Mikko Rimminen, Koko Hubara ja Merete Mazzarella. Heidän tekstejään tulkitsevat Taisto Oksanen, Laura Eklund Nhaga ja Kati Outinen.

”

Tarinat ovat kuuluneet ihmis­luonteeseen leirinuotio­a joista alkaen.”

Baba Lybeckin mielestä Kirja-Suomi-hankkeen kaltaisia kampanjoita tarvitaan ehdottomasti. Maailman valloittaneet uudet tekniikat kun vaikuttavat siten, että kirjojen myynti on laskussa.

– Suomalaiset ovat perinteisesti olleet lukijakansaa, mutta lasten ja nuorten lukeminen on vähentynyt huolestuttavasti. Varsinkin poikien innostamisesta kirjojen pariin on pidettävä huolta.

– Tarinat ovat kuuluneet ihmisluonteeseen leirinuotioajoista alkaen. Tätä perinnettä on pidettävä yllä. Samalla tämä liittyy kielen säilymiseen, mikä on pienellä kielialueella erityisen tärkeää.

Kirja-Suomi 2017 -hankkeen tavoitteena on edistää lukemista ja kirjallisuuden näkyvyyttä koko itsenäisyyden juhlavuoden ajan. Tapahtumista ja teemaviikoista saa tietoa osoitteesta ­www.­kirja-­suomi.­fi. ■ Baba Lybeck, kirja vieköön! -kirjallisuusillat ke 15.2. ja 15.3. kello 19 Savoy-teatterissa. Liput alkaen 28 e, Lippupiste.fi.

PÄIVÄKIRJA Ruotsi kuului niihin onnekkaisiin maihin, jotka eivät joutuneet sotimaan toisessa maailmansodassa. Ruotsalaiset eivät silti jääneet täysin ulkopuolisiksi, kuten voi huomata kirjailija Astrid Lindgrenin sota-ajan päiväkirjoista.

Sotapäiväkirjat 1939–1945 kertoo naisesta, joka eläytyi syvästi Saksan ja Venäjän aiheuttamaan kauhuun ja terroriin Euroopassa ja sodan laajenemiseen koko maailmaan. Erityisesti häntä suretti naapurimaiden, Suomen, Tanskan ja Norjan, kohtalo.

Lindgren työskenteli sota-aikana Ruotsin tiedustelupalvelun kirjesensuurissa, minkä vuoksi hän tiesi tapahtumista enemmän kuin tavalliset ruotsalaiset. Lindgren raportoi sodan etenemisestä värikkäiden kommenttien saattelemana. Myös Ruotsissa pelättiin sotaa ja säännösteltiin elintarvikkeita. Lindgreniä kuitenkin hävetti se, miten helpolla ruotsalaiset pääsivät ja miten ruokaa oli aina pöydässä yllin kyllin.

Peppi Pitkätossun ja monien muiden suosittujen lastenkirjojen kirjoittaja oli sodan alkaessa 32-vuotias kahden lapsen äiti. Päiväkirjat sisältävät kiinnostavia kuvauksia myös hänen perhe-elämästään ja kirjailijan­ uransa alkuvaiheista.

Astrid Lindgren: Sotapäiväkirjat 1939–1945.

Suomentanut Kari Koski. WSOY 2016.

Natsien kirja­ varkaudet TIETOKIRJA Ruotsalainen kirjailija ja toimittaja Anders Rydell on perehtynyt natsien taideryöstöihin. Hänen toinen tähän aihepiiriin liittyvä teoksensa Kirjavarkaat kertoo siitä, miten natsit ryöstivät Euroopassa juutalaisten ja muiden natsiaatteen vihollisten, kuten kommunistien, katolisten ja vapaamuurareiden, kirjastoja ja yksityiskokoelmia.

Rydell kuvailee kirjassa retkiään eri puolilla Eurooppaa sijaitseviin kirjastoihin. Hän kuulee pöyristyttäviä tarinoita siitä, miten häikäilemättömästi ja järjestelmällisesti natsit takavarikoivat kirjoja. Osan ryöstösaalistaan natsit tuhosivat, mutta osan he säilöivät omiin kirjastoihinsa tutkimuksiaan varten.

Kirjavarkauksien takana olivat erityisesti SS-johtaja Heinrich Himmler ja natsien pääideologi Alfred Rosenberg. Tavoitteena oli tuhota juutalaisten ja muiden ryhmittymien koko kirjallinen ja kulttuurinen perintö ja luoda uusi arjalaisen rodun ylivoimaa korostava ideologia.

Rydellin kirja on hyvä muistutus kirjallisuuden ja sananvapauden merkityksestä. Historia myös tuntuu toistavan itseään, onhan nykyään joidenkin valtioiden johtajien lausunnoissa kuultavissa lähes natsi-Saksan kaikuja.

Anders Rydell: Kirjavarkaat. Natsi-Saksa kirjoitetun kulttuurin tuhoajana. Suomentanut Pekka Marjamäki. Gummerus 2016.

Marjo Kytöharju

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala, Eira Serkkola

Ilmoitustila on varattava viimeistään lehden ilmestymistä edeltävän viikon maanantaina.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä oman kaupunkisi osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi

osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Fingerpori

TAVOITAT MEIDÄT MYÖS VERKOSSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI

KRISTILLISEN KIRJAN ALE 11.2.2017 ASTI Jaakko Heinimäki

Kafekismus

6 90 Päätoimittaja Jaakko Heinimäen opas kristin­ uskoon, vasta­alkajille. Uskoa, oppia, kirkkoa ja moraalia käsitellään raikkaasti ja modernisti.

6,90 (14,90)

Risto Kormilainen

Kirkkovuosi tutuksi

9 90 Teoksessa tuodaan kirkkovuotta tutuksi elävästi ja lämminhenkisesti. Kirja valottaa mm. juhlapyhien taustoja ja liturgisia värejä sekä tuo kirkkovuotta esille myös arjen ja kansanperinteen kautta.

9,90 (29,20)

Irja Askola

Tie vie, pyhä kantaa

6 90 Piispa Askolan teksteissä kuvastuvat ihmisen ikiaikainen kaipaus, elämän monet värit ja sä­ röt ja sirpaleisiinkin kätkeytyvä siunaus. Raik­ kaat tekstit osuvat tarkasti keskelle tätä päivää ja kannustavat uuteen elämänrohkeuteen.

6,90 (25,30)

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

9 00 Eero Junkkaala

Alister McGrath

Tuomo Mannermaa

9,00 (25,00)

– Elämä 14,90 (40,50)

14,90 (21,50)

Esseitä Vanhan testamentin vaikeista kohdista

C.S. Lewis

9 00

Pieni kirja Jumalasta

14 90

15 90

L. Jensen, I. Gao, J. Montero

Jyrki Härkönen

9,00 (22,90)

– Kaupunki ennen Istanbulia 15,90 (29,60)

Lasten aktiiviraamattu

The Bible dvd

14 90

14 90

Konstantinopoli

Johanneksen evankeliumi dvd 10,90 (16,90)

15 90 Yli 100 miljoonaa katsojaa kerännyt eeppi­ nen tv­sarja Vanhan ja Uuden testamentin tarinoista. 4­dvd:n boxi, 10 jaksoa.

Tekstitys suomeksi.K16.

15,90 (32,00)

9 90

9 90

Pikku piltin Raamattu ja rukouksia

William Paul Young

9 90 Pertti Jarla

Fingerpori

– Heräämisopas 9,90 (15,00)

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

9,90 (16,50)

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

Autiotalo

9,90 (28,00)

puh. 020 754 2350

USKO JA TOIVO

Sari Laukkanen halusi tehdä pyöreän uurnan, kuin kohdun, johon hän kuollessaan palaa.

B

11

Tuhka­ hautaukset yleisimpiä Pääkaupunkiseudulla suurin osa hautauksista on tuhkahautauksia. Viime vuonna Helsingin hautaus­ maille haudatuista vainajis­ ta tuhkattiin 84 prosenttia, Espoossa noin 82 prosent­ tia ja Vantaalla noin 70 pro­ senttia. Vain harvan vaina­ jan tuhkat sirotellaan. Hel­ singissä tuhkahautauksis­ ta tehtiin sirotteluna noin 4 prosenttia ja Espoossa hie­ man alle 8 prosenttia. Van­ taan seurakuntien hautaus­ mailla ei ole sirottelualuei­ ta, mutta ilman uurnaa tuhkat voidaan haudata muistolehtoihin. Uurnien on täytettävä tietyt vaati­ mukset, joista saa lisätieto­ ja krematorioista.

Pysähdys kädet savessa Sari Laukkanen on tehnyt itselleen tuhkauurnaa ja muistellut vanhempiaan.

Teksti Kaisa Halonen Kuva Hans v. Schantz

S

ari Laukkanen kastaa siveltimen purkkiin ja alkaa levittää harmaata lasitusväriä saviastian vaaleaan pintaan. Kuivuessaan väri tummuu lähes mustaksi.

Yksityiskohdat hän sivelee violetilla. Kun ensimmäinen kerros on kuiva, Laukkanen aloittaa alusta. Ja sitten vielä kerran.

Maalattua astiaa poltetaan vuorokausi 1050-asteisessa keramiikkauunissa. Lopuksi Laukkanen aikoo liimata astian kylkeen sydämenmuotoisen kiven. Hän ei enää muista, mistä kivi on peräisin, mutta nyt sille on paikka.

Valmistumassa on tuhkauurna. Toistaiseksi se saa odottaa käyttöä kaapin perällä säilytyslaatikossa. Jonakin päivänä siihen laitetaan Laukkasen tuhkat. Ne tulevat krematoriossa putkesta, ja siksi uurnan suuaukon pitää olla halkaisijaltaan vähintään 7 cm. Myös uurnan

Taivaan tähden Kynttilän­ päivä

Laukkanen aloitti uurnan tekemisen pyhäinpäivää edeltävänä iltana Inkun Ideapajassa Korsossa. Pyhäinpäivän aamuna hän ja seitsemän muuta kurssilaista kuuntelivat kirkonkelloja ja sytyttivät pihalle muistokynttilät.

Aluksi kukin kurssilainen sai eteensä kymmenkiloisen möykyn savea. Se oli pehmeää ja muotoutui käsissä helposti. Laukkanen halusi

Vielä muutama vuosi sitten ajatus oman uurnan tekemisestä tuntui Laukkasesta oudolta.

Nyt, vähän yli viisikymppisenä, hän on elänyt kauemmin kuin kumpikaan vanhemmistaan.

Ehkä juuri oma ikä on pysähdyttänyt hänet.

Myös pitkä sairausloma on antanut aikaa asioiden miettimiseen. Ennen kurssia Laukkanen puhui suunnitelmistaan miehensä ja tyttärensä kanssa. Hän halusi tehdä selväksi, ettei läheisillä ole mitään syytä huolestua.

Kädet savessa on nyt tullut käytyä läpi tähänastista elämää. Päällimmäisin tunne on ollut rauha. Uurna on saanut hiljalleen muotonsa. Tekemiseen keskittyminen on hiljentänyt mielen. Laukkanen ajattelee, että kuoleman aika tulee sitten kun tulee. Hän ei osaa sitä pelätä. Hän uskoo, että kuolema ei ole loppu: aikanaan täältä mennään jonnekin muualle. ■

Kynttilä on pyhä Kynttilänpäivä on meillä lähes huomaamaton sunnuntai, vaikka sitä on vietetty jo 300-luvun puolivälistä lähtien.

Juhla liittyy Jeesuksen ensimmäiseen käyntiin temppelissä.

Vanha Simeon nosti 40-päiväisen vauvan syliinsä ja puhkesi ylistämään Jumalaa: ”Nyt minun silmäni ovat nähneet pelastuksesi. Valon, joka koittaa kaikille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi.”

Kristitylle kynttilä on Jeesuksen kuva, merkki ikuisesta valosta, joka voittaa pimeyden. Kirkko ja alttarikynttilät ovat aina kuuluneet yhteen. Siksi kirkot ovat kynttilöiden suurkuluttajia.

Ja kynttilänpäivänä vihittiin kaikki vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät.

Sääli, että meiltä protestanteilta tapa katosi uskonpuhdistuksessa.

Samalla kadotimme jotakin kynttilöiden pyhyydestä. Mutta katolisessa kirkossa kynttilät vihitään juhlallisesti messussa edelleen, ja niitä kannetaan kynttiläkulkueessa ympäri kirkkoa muistutuksena siitä, että Jeesus on maailman valo.

Kynttilä on lempeä, vangitseva symboli valosta, joka ei sammu milloinkaan.

Ehdotan päivän elvyttämistä ja kynttilöiden pyhyyden palautta-

Thinkstock

5.2.

tilavuus on määritelty: siihen pitää mahtua 4,5 litraa tuhkaa.

Uurnaa ei haudata, sillä Laukkasen toive on, että hänen tuhkansa päätyy Korson kirkon sisäpihalla olevaan muistolehtoon. Hän ei halua kiinteää hautapaikkaa, vaan toivoo, että läheiset voisivat muistella ja muistaa häntä missä vain. Uurnan voi joku myöhemmin käyttää ­uudelleen.

tehdä muodoltaan pyöreän uurnan, kuin kohdun, johon hän kuollessaan palaa.

Kun Laukkanen oli 18-vuotias, hänen äitinsä kuoli syöpään. Viisi vuotta myöhemmin hänen isänsä menehtyi tapaturmaisesti. Vaikka vanhempien kuolemasta on jo aikaa, menetys ja kaipuu pyörivät Laukkasen mielessä, kun hän teki omaa uurnaansa.

mista. Esitän, että kirkko ottaa kynttilät todesta ja siunaa ne juhlallisesti. Järjestettäköön juhlan kunniaksi kynttiläkulkueita sisä- ja ulkotiloissa. Kutsuttakoon kansa

erityisiin kynttiläkonsertteihin.

Sillä maailma näyttäytyy nyt niin pimeänä, että valolla on erityistä kysyntää.

Olli Valtonen

12 B

USKO JA TOIVO

Gurun opissa Ohjaajana Johannes Tauler

Sisäisen katselun harjoitus

Johannes Tauler syntyi vuonna 1300. Jo 15-vuotiaana hän liittyi kotikaupunkinsa Strassburgin dominikaaneihin. Hän oli kuuluisan mestari Eckhartin oppilas. Papiksi hänet vihittiin 25-vuotiaana.

Lähes koko elämänsä ajan Tauler toimi saarnaajana ja dominikaanisisarten sielunhoitajana.

Hänen sisarensa, joka oli myös dominikaani, oli hänen vierellään, kun hän kuoli vuonna 1361.

Parhaiten Tauler tunnetaan saarnoistaan. Muun muassa Martti Luther luki niitä, ennen kuin hänestä tuli reformaattori.

Suomeksi otteita Taulerin saarnoista voi lukea Seppo A. Teinosen kirjasta Rakkauden tieto.

Älä ahdistu siitä, vaan katso sitä ja vie se kaikki Jumalalle: ”Haluan kääntyä ja palata luoksesi. Näet levottomuuteni, voimattomuuteni ja rikkinäisyyteni. Kokoa sinä minut – hengitys hengitykseltä.”

Jos tahdot uudistua, mene itseesi Kaikkea ulkonaista tärkeämpää ihmiselle on sisäinen muutos, opettaa veli Johannes Tauler.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

tamaan toisen taloa. Vihapuhe sekoittaa oman pään ja vie toisilta rauhan.

Parempi olisi ensin vaieta ja tutkia sisintään. Varsinkin, jos odotat Jumalan puhuvan, sinun on osattava olla vaiti.

Saarna saarnalta Tauler toistaa eri äänenpainoin samaa viestiä: Jos tahdot uudistua, käänny sisimpääsi, mene itseesi. Etsi sitä syvintä perustaa, missä Jumala vaikuttaa.

Laitilan panimon Agricola-olut liittyy sekä Suomen 100-vuotisjuhlaan että Reformaation 500-vuotisjuhlaan. Mikael Agricola, Turun piispa ja Suomen kirjakielen kehittäjä, oli mies, joka toi Martti Lutherin opetukset ja reformaation Suomeen. Opiskellessaan Wittenbergissä hän istui usein iltaa Lutherin kanssa ja maisteli tämän vaimon tekemiä oluita.

PAULI JUUSELA

H DA S

Vantaan Tikkurilan seurakunta aikoo puolestaan tehdä yhteistyötä Rekolan panimon kanssa. Keskiaikaisen kirkon mukaan nimettyä Pyhän Laurin olutta on tarkoitus nauttia Helsingin pitäjän kirkonkylän keskiaikapäivässä Luther-illallisella.

Olut oli keskiaikana ruokajuoma, ja valmistusprosessinsa vuoksi vettä terveellisempää.

M AT E

Martti Luther oli suuri oluen ystävä ja hänen vaimonsa Katharina von Bora eli ”Käthe” erinomainen oluenpanija. Kallion seurakunta ja Stadin panimo tekivät yhteistyötä ja saivat aikaiseksi wittenbergiläisen uskonpuhdistajapariskunnan nimikkooluet. Niitä maisteltiin seurakunnan reformaatioviikolla viime perjantaina ja sunnuntaina.

Agricolallekin maistui

ESKO JÄMSÄ

ESKO JÄMSÄ

Keskiajan ruokajuoma

SJ U O

3×

kippis reformaatiolle

Wittenbergiläinen aviopari

VO IT U

ÄLÄ VALEHTELE! Sinun ei pidä valehdella itsellesi eikä toisille. Sinusta näkyy heti, kun sydämesi sanoo toista, mitä suu puhuu, tai kun sanasi ja tekosi puhuvat toisiaan vastaan. Valehteleminen hajottaa omaa sisintäsi ja yhteyttäsi toisiin. Älä jää vihan valtaan! Väistämättä vihastut. Kysymys onkin siitä, miten suuntaat vihan voiman. Jos oma talosi palaa, ei pidä mennä sammut-

SINUSSA ON SYVYYS. Usein yrität täyttää sitä kaikella ulkoisella. Mutta mitä enemmän haalit itsellesi ulkoisia asioita, sitä vaikeampi sinun on nähdä sielusi syvyyteen. Kun käännyt sisäänpäin, suuntaat energiasi toisin.

Luovut kaikesta ulkoisesta hallinnan tarpeesta. Lakkaat suorittamasta ja annat tilaa Jumalan tehdä. Palaat alkuun, sinne, mistä olet lähtöisin.

Sitä kohtaa, jossa Jumala vaikuttaa sinussa, ei ole pakko nimetä, niin kuin ei Jumalaakaan voi nimetä. Olennaista on ymmärtää, että sinun ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin antaa Jumalalle tilaa tehdä työnsä sinussa. Mitä enemmän tyhjenet kaikesta muusta, sitä enemmän Jumala ja hänen mielenlaatunsa saavat sijaa sinussa. ”Ole pelkästään aivan pieni, sisäisesti ja ulkoisesti, pohjaan saakka, äläkä vain sanoissasi ja näöltäsi, vaan todella kaikessa ymmärryksessäsi”, Tauler kirjoittaa. Jumalan edessä saat olla ei-mitään, vailla selityksiä.

A N W IR

OPETTAJAANSA MESTARI Eckhartia seuraten Tauler opetti, että uudistumisen piti tapahtua sielun perustassa, ihmisen sisimmässä ytimessä.

Tauler lähti parista yksinkertaisesta neuvosta.

Katso kaikkea sitä, mihin olet itseäsi päivän mittaan hajottanut: Missä tilanteessa olet valehdellut itsellesi tai toisille? Missä antanut vihasi viedä?

L A IT IL

DOMINIKAANIVELI Johannes Tauler eli levottomana ja traagisena aikana 1300-luvun Euroopassa. Oli keisarin ja kirkon välisiä kiistoja, maanjäristyksiä, tuhoisia tulipaloja, ruttoa ja nälänhätää. Pahimmillaan kaikkeen onnettomuuteen etsittiin syyllisiä etnisistä ryhmistä. Taulerin kotikaupungissa Strassburgissa oli vuonna 1349 yksi tuon ajan Euroopan pahimmista juutalaisvainoista.

Kaiken tämän voi aistia myös Taulerin kuuluisista saarnoista, vaikka hän oli enemmän sielunhoitaja kuin yhteiskunnallinen julistaja. Tällaisissa oloissa hän opasti kuulijoitaan sisäiseen muutokseen.

Varaa illastasi puolen tunnin rauhallinen hetki. Kuvittele istuvasi Jumalan (miten häntä nimitätkin) edessä.

MENOT 20.5.

2.2. – 1–6.2.

2 .6.

9

Esko Jämsä

a

Nimeni on Bach, Johann Sebastian Bach Helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina Leppävaaran kirkolle saapuu herrasväki Bach – ja BachLovers.

E

i sitä ihan joka päivä pääse hyppää­ mään Johann Sebastian Bachin ken­ kiin, vaikka Bachin musiikki olisikin tuttua.

– Lähden aina mielelläni mukaan hyviin proggiksiin, ei koko homman ideoineen Pauliinan tarvinnut minua monta kertaa yllyttää.

Sitä paitsi hyvien työkavereiden kanssa on aina kivaa työskennellä, sanoo kanttori Kullervo Latvanen, joka on BachCafessa mukana kuoronsa kanssa sekä Bachin roolissa.

Latvasen rinnalla Bachin puolisona Anna Mag­ dalena Bachina on sopraano Tiia Maria Saari.

– Esitämme pilke silmäkulmassa välähdyksiä Bachin pariskunnan arkisesta elämästä. Hauskaa­ han se on päästä irrottelemaan Bachina, naurah­ taa Latvanen.

BachCafen ideamoottori on kanttori Pauliina Hyry. Hän pohti, miten musiikilla voisi juh­ listaa reformaation juhlavuotta.

– Bach on keskeinen kirkkomusiikin säveltä­ jä. Mietin, miten häneen musiikkiaan voisi tuo­ da esiin mukavalla ja rennolla tavalla niin, että ta­ voittaisi niitäkin, joille klassinen musiikki on ou­ dompaa, kertoo Hyry.

Hyry pani toimeksi ja kutsui Facebookissa tut­

tuja muusikoita mukaan tekemään talkoohenges­ sä Bach-tilaisuutta.

– Sanoin, että ainoa vaatimus on, että rakas­ taa Bachia, siitä leikkimielinen nimi BachLovers.

Kerroin, että voi tulla esittämään sitä, mikä itseä sytyttää, pientä tai suurempaa. Kysyin mukaan myös Sole Mustosta, jonka kanssa teemme jat­ kuvasti yhteistyötä. Sole on Bach-fani kuten mi­ näkin. Soitamme yhdessä BachCafe-musiikkima­ ratonissa ja Sole myös juontaa koko maratonin, kertoo Hyry tyytyväisenä.

Hyry sai verkostojensa avulla talkootöihin niin ison joukon muusikoita, ettei kaikkia nimiä edes voi lyhykäiseen juttuun listata. BachLoversien riveissä kuullaan muun muassa Espoon Barok­ kiorkesteria, sellisti Seeli Toiviota ja viulisti Katarina Zaborskya ja monia muita. Mukana on niin ammattimuusikoita kuin innostuneita har­ rastajiakin. Muusikot myös kertovat musiikkiva­ linnoistaan ja suhteestaan Bachiin.

Koska maratonin nimi on BachCafe, on mu­ kana tietenkin kahvila, jossa toimessa on vapaa­ ehtoisia kahvin kaatajina. Vapaaehtoisin voimin syntyvät myös kahvilan herkut. Musiikki soi ko­ ko ajan ja myös kahvila on auki koko maratonin ajan.

Leppävaaran kirkko täyttyy Johann Sebastian Bachin kirkkomusiikista 5. helmikuuta. Myös itse Bach (Kullervo Latvanen) on mukana musiikkimaratonissa.

”

Bach on niitä kirkkomusiikin aarteita, joista on hyvä pitää kiinni.”

Pauliina Hyry

– Kyselemällä hankin leipojiakin. Ja samalla periaatteella: saa leipoa sitä mitä haluaa ja niin vähän tai paljon kuin haluaa.

Matalan kynnyksen kirkkomusiikin tilaisuuk­ sille on sekä Hyryn että Latvasen mielestä tarvet­ ta.

– Ei Bachin musiikkia ole tarkoitettu vain har­ voille. Bach on niitä kirkkomusiikin aarteita, jois­ ta on hyvä pitää kiinni, sanoo Hyry.

Samalla kannalla on myös Latvanen.

– Barokkimusiikki on hyvin helposti sulavaa.

On sääli, että klassinen musiikki kantaa yhä vai­ kean musiikin leimaa, Ei klassinen musiikki ole eliitille, se on käyttömusiikkia, joka on tarkoitet­ tu nautittavaksi. Ja nimenomaan jatkuvasti eikä vain kuureina.

Merja Räty

BachCafe -musiikkimaraton su 5.2. klo 14–18 Leppävaaran kirkolla, os. Veräjäkallionkatu 2. Kahvila auki koko ajan. Vapaa pääsy, kahvimaksu Yhteisvastuulle.

10 A

MENOT 2.2. – 16.2.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1–3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT Espoon tuomiokirkossa Kynttilänpäivän messu su 5.2. klo 10 ”Hän johdattaa meitä ainiaan”. Nurminen, Marte, Meskanen, Sutelainen, Waaraniemi, Ylioja, Minna Purhonen, viulu. Yhteisvastuukeräyksen aloitus. Kirkkokahveilla Pitäjäntuvassa esitellään Yhteisvastuukeräyksen keräyskohde, myynnissä Yhteisvastuu-tuotteita.

Messu su 12.2. klo 10 ”Armo yllättää ihmisen”. Kujanpää, Salonen, Talja, Leinonen.

Kirkkokahvit.

Pysäkkimessu su 12.2. klo 18 ”Sinä tunnet minut”. Nurminen, Koivusalo. Pysäkkimessu on teemallinen, usein meditatiivinen ja vuorovaikutteinen.

Haluaisitko tulla mukaan messun valmisteluun? Kysy lisää Tuija-papilta: tuija. kuusinen@evl.fi.

Espoon tuomiokirkon srk-talo Englanninkielinen jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 16.30. Kaksi suomenkielistä pyhäkouluryhmää (3–6 v. ja 7–12 v.). Kirkkokahvit. Järjestäjinä Espoon seurakunnat ja International Evangelical Church in Finland (IEC). Lisätiedot: www.church.fi.

Auroran kappeli Messu su 5.2. klo 12. Salonen, Waaraniemi, Minna Purhonen, viulu. Kirkkokahvit. Yhteisvastuukeräys alkaa.

Kalajärven kappeli Messu su 12.2. klo 12. Särkiniemi, Koivusalo. Yhteisvastuukeräys alkaa. Kirkkokahvit.

Kauklahden kappeli Muskarimessu to 2.2. klo 10.

Urdunkielinen messu la 4.2. klo 16, Salamat Masih.

Kynttilänpäivän Kyläkirkko su 5.2. klo 12 ”Herra Johdattaa meitä ainiaan”. Nurminen, Lehtisalo, Leinonen. Yhteisvastuukeräys alkaa. Kirkkokahvit ja Yhteisvastuukeräys-tuotteita myytävänä.

Laaksolahden kappeli Yhteisvastuumessu su 12.2.

klo 12. Mathlin, Auvinen, Leinonen. Yhteisvastuukeräys alkaa. Brunssi Yhteisvastuukeräyksen hyväksi klo 10–12, ks. tarkemmin Laaksolahden kappelin kohdalta.

Rinnekappeli Jumalanpalvelus su 12.2. klo 14. Särkiniemi, Talja.

Suvelan kappeli HalleLuja -messu pe 3.2. klo 18. Salonen, Marte, nuoret juontajat ja nuorten bändi.

Kynttilänpäivän perhemessu su 5.2. klo 15. Malvaranta, Pohjolan-Pirhonen, Haunio, Vainio, Lähde, Hiltunen.

Yhteisvastuukeräys alkaa.

Kirkkokahveilla myyntipöytä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Rukoushetki arkisin klo 12–12.30. Tule hetkeksi hiljentymään.

reformaation juhlavuonna

PITÄJÄNTUPA Avoin ilta isovanhemmille ke 8.2 klo 17.30–19.15.

Miestenilta Aarteenetsijät ma 13.2. klo 19. Raimo Hynynen: ”Jumalan viisautta Raamatun ja historian paradokseissa”.

AURORAN KAPPELI Keittoviikko Yhteisvastuukeräyksen hyväksi ma–pe 6.–10.2. klo 11–13. Aikuiset 5 e, lapset 1–3 e.

Kappelihartaus ma ja to klo 12. Pappi paikalla to klo 11–12.

Raamattu- ja rukouspiiri ti klo 18.30.

Hiljaisuuden rukoushetki ti 7.2. klo 19 Auroran vanhassa kappelissa.

Rukouspiiri ke klo 18.

Hanna-piiri to 9.2. klo 17.

10 puheenvuoroa Reformaation juhlavuonna to 16.2. klo 19. TL Ilmari Karimies: ”Sola fide” – mutta mitä se on?

Juonto Hannu Mäenpää.

Kahvit klo 18.30.

Vasemman käden maalaus la 18.2. klo 11–16. Kun tunteet ja värit vievät, syntynyt kuva voi rohkaista, puhutella ja parantaa. Hinta 20 e, omat eväät.

Nuoret: Isoskoulutus ke klo 17.30. www.lujakallio.fi.

Lue lisää: www.espoonseurakunnat.fi/web/tuomiokirkkoseurakunta/auroran-alue.

KALAJÄRVEN KAPPELI Raamattuilta to 2.2. ja 16.2. klo 18.30. Apostolien teot, Seppo Särkiniemi.

Naisten kappelipäivä la 4.2. klo 10–16. Anne Pohtamo-Hietanen ja Aino Viitanen: ”Nainen tunteiden ja arvojen keskellä”. Vapaaehtoinen maksu 10 e, sis. ohjelman, lounaan ja kahvin. Musiikkia, kirjapöytä ym.

Ylistys- ja rukousilta pe klo 19.

Israel laulun ja rukouksen ilta ke 15.2. klo 19.

KAUKLAHDEN KAPPELI Radioraamattupiiri ti 7.2. klo 18.30.

Rukouspiiri ke 8.2. klo 18. Äidit kappelilla ke 15.2. klo 18.30. Hengähdys arjen keskellä.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Brunssi Yhteisvastuukeräyksen hyväksi su 12.2. klo 10–12.

Hinta: aikuiset 8 e, 3–12-v. lapset 5 e. Lapsille leikkinurkka. VARAA PAIKKASI 7.2. mennessä vahtimestarilta, 050 435 4156 tai ulla.auvinen@evl.fi. Lippuja myös ovelta.

Laulu & laulun tarina ”Uusia virsiä viritellen” to 9.2. klo 18.30. Yhteislauluilta, uusia virsiä taustoittaa Leena Ravantti, säestys Sheldon Ylioja. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.

NUPURIN KAPPELI Raamattuluento Galatalaiskirjeestä to 9.2. klo 18, Ari Kunnamo.

SUVELAN KAPPELI Israel-raamattupiiri ma 6.2. klo 18. Raamatuntutkistelua ja rukousta ajankohtaisten asioiden puolesta.

Raamattupiiri ke 8.2. klo 18.

Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 9.2. klo 15.

Tied. Anni Vanhanen, 050 438 0189.

Rukouksen, laulun ja Sanan piiri to klo 15.

Sinun kanssasi suomeksi -ryhmä to klo 17.30. Sinulle, joka osaat jo vähän suomea, mutta haluaisit oppia lisää.

Tied: Pauliina Alanko, 040 5311037, pauliina.alanko@evl. fi.

Luodaan yhdessä -käsityöpiiri ti 14.2. klo 13. Uusia työtapoja perinteitä kunnioittaen.

Tuljak-piiri vironkielisille ti 14.2. klo 17. Liilia Reelo ja Raigo Liiman.

Hanna-piiri ke 15.2. klo 17.30.

VIHERLAAKSON KAPPELI Vaeltajan Majatalo -ilta su 12.2. klo 17–19.30. Susanna

Javanainen: ”Lepopäivän merkitys – vai onko mitään merkitystä?” Rukouspalvelu.

Lasten pyhis klo 17. Iltapala koko perheelle n. klo 17.40.

Lähetyspiiri ma 13.2. klo 14.

tamuksellinen ja suljettu. 6 kokoontumiskertaa 13.3.–8.5.

Osallistujat haastatellaan.

ILMOITTAUTUMINEN 6.3 mennessä: Virpi Sutelainen, 040 736 9315.

TOIMITILAT KIINNI PE 3.2.

PYHÄKOULU

Espoon tuomiokirkkoseurakunnan toimisto ja kaikki toimitilat ovat poikkeuksellisesti kiinni pe 3.2. työntekijöiden koulutuspäivän vuoksi

YHTEISVASTUUKERÄYS ALKAA Yhteisvastuukeräysvaroilla autetaan ihmiskaupan uhreja Suomessa ja ulkomailla yhteistyössä Pro-tukipiste ry:n, Rikosuhripäivystyksen, Pakolaisneuvonta ry:n ja Monika-Naiset liitto ry:n kanssa. Yhteisvastuukeräyksen aloitustapahtumat: SU 5.2. Tuomiokirkko klo 10, Auroran ja Kauklahden kappelit klo 12, Suvelan kappeli klo 15. SU 12.2 Kalajärven ja Laaksolahden kappelit klo 12.

BRUNSSI JA KEITTOA YHTEISVASTUUKERÄYKSEN HYVÄKSI Nyt brunssille tai keittolounaalle Yhteisvastuukeräyksen hyväksi! Brunssi Laaksolahdessa su 12.12. klo 10–12 ja Keittoviikko Aurorassa ma-pe 6.–10.2. klo 11–13. Ks tarkemmin kappelien kohdalta.

KRITO- KOHTI EHEYTTÄ Uusi Krito-ryhmä alkaa ma 13.3. klo 17.30–20 Espoon tuomiokirkon srk-talolla.

Mahdollisuus mm. ihmissuhteiden ja elämän kipukohtien työstämiseen. Toimintamenetelminä kertominen, kuunteleminen, kirjoittaminen ja rukous. Materiaalina ”Lupa tuntea” kirja. Ryhmä on luot-

Raamatun kertomuksia, laulua, leikkiä ja mukavaa yhdessäoloa lapsille 4- vuodesta ylöspäin. Pyhäkoulut koontuvat sunnuntaisin klo 12 Espoon tuomiokirkon srk-talossa ja Kauklahden kappelissa sekä klo 15 Suvelan kappelissa. Khmerinkielinen pyhäkoulu su 12.2. klo 14 Suvelan kappelissa. Vaeltajan Majatalon Lasten pyhis Viherlaakson kappelissa su 12.2. klo 17.

PERHEKERHOSSA TUTUSTUU toisiin lapsiperheisiin ja saa vertaistukea. Ks kaikki perhekerhot: www.espoonseurakunnat.fi/toiminta/alle kouluikäiset/perhekerhot/Tuomiokirkkoseurakunta.

IKONILUENTOSARJA HARVINAISISTA JEESUS-IKONEISTA Pappi ja ikonimaalari Alarik Corander pitää kevään aikana Auroran kappelissa ikoniluentosarjan harvinaisemmista ja erikoisista Jeesukseen liittyvistä ikoneista. La 11.2. klo 12–13: ”Pakolaisvauvasta pikkuvanha teini – ikoneja Jesuksen elämästä”, la 18.3. klo 12–13 ”Houkka vai idoli – Jeesus opettaa ikoneissa” ja la 8.4. klo 12–13 ”Ulkonäkökysymys – Haasteelliset Kristuksen ikonit”.

ELÄKELÄISKERHOSSA YSTÄVIÄ JA TEKEMISTÄ Eläkeläiskerhot kokoontuvat PARITTOMILLA VIIKOILLA: Kauklahden kappelissa

ma klo 13, Auroran kappelissa ti klo 13, Viherlaakson kappelissa ke klo 13, Nupurin kappelissa to klo 10.30 sekä Suvelan kappelissa ”Teräskukat” to klo 13. PARILLISILLA VIIKOILLA: Kalajärven kappelissa ma klo 14, Laaksolahden kappelissa ma klo 13, Nupurin kappelissa ”Kohtaamispaikka” ke klo 13, Espoon tuomiokirkon srk-talossa to klo 12.30 sekä Suvelan kappelissa ”Hopeapiiri” to klo 13.

HARMAAT PANTTERIT AUTTAVAT maksutta ja keikkaluonteisesti Tuomiokirkkoseurakunnan alueella pienissä kodinhuollollisissa töissä, lastenhoidossa, digiboksi- ja tietokoneasioissa. Ota yhteyttä: hpantterit@gmail.com tai jätä viesti vastaajaan, 050 434 1069.

KESKUSTELUAPUA PARI- JA PERHESUHTEISIIN ”Ettei huoli kasva ongelmaksi” – matalan kynnyksen Silta- keskustelut sekä ongelmallisen tilanteen Kriisi-keskustelut. Voit tiedustella myös Solmuneuvonnasta, josta saa ohjausta toistuviin ristiriitoihin ja parisuhteen solmuihin.

Ajanvaraus perhetyönohjaajilta 040 5474 146 tai 050 465 3180 tai outi.wenell@evl.fi tai arja.seppanen@evl.fi.

KATSO AJAN KOHTAISIMMAT TAPAHTUMAT VERKOSTA Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa toimii runsaasti pienryhmiä. Tule mukaan!

Ajankohtaisimmat tapahtumat ja ryhmät löydät myös verkosta: www.espoonseurakunnat.fi/web/seurakunnat/ tuomiokirkko. Seuraa meitä somessa ja verkossa!

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

A

Espoonlahden seurakunta Toimisto: Merivirta 3, puhelinpalvelu klo 9–15, p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotilat: Iivisniemenaukio 1, Ruorikuja 1 ja Ankkuritie 5 Da

ESPOONLAHTI SULJETTU PE 3.2.

Seurakuntatoimisto ja Espoonlahden tilat ovat kiinni pe 3.2. koulutuspäivän vuoksi, paitsi elintarvikejakelu klo 9 (vuoronumeroiden arvonta klo 8.40) ja rukoushetki klo 8.50 os.

Merivirta 3.

MESSU SOUKAN KAPPELISSA Messu ja Yhteisvastuukerääjien siunaus su 5.2. klo 11. Erkko, Turtiainen, Puukko. Kirkkokahvit.

Kynttilänpäivän perhemessu ja iltapala su 5.2. klo 17. Santaharju, Kohijoki, Lonka. Vapaaehtoinen iltapalamaksu.

Messu ja Herättäjän kirkkopyhä su 12.2. klo 11. Turtiainen, Kuusanmäki, Yli-Jaskari, Lonka, Kirkkokuoro.

Messun jälkeen lounas ja seurat.

Seuroissa puhuvat Veli-Matti Hynninen, Erkki Helminen ja Hans-Christian Daniel.

Kohtaamispaikka-messu su 12.2. klo 17. Turtiainen, Ojala, Nardus & bändi. Lapsille omaa ohjelmaa.

Kirkkokahvit.

Leipämessu pe 17.2. klo 10.30.

Erkko, Puukko. Mukana diakoniatyöntekijöitä. Esirukousmahdollisuus ja messun jälkeen soppalounas.

PYHÄKOULU – LASTEN OMA KIRKKOHETKI Lauletaan, leikitään, jutellaan sekä tutustutaan Raamatun henkilöihin ja kertomuksiin. Pyhäkoulu Soukan kappelilla su 12.2. ja 19.2. klo 11 messun yhteydessä sekä su 12.2. klo 17 Kohtaamispaikkamessussa.

ja 9.5. klo 18.30 Soukan kappeli.

Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 Soukan kappeli.

RAAMATTU- JA KESKUSTELUPIIRIT Kiinnostaako Raamattu? Ma klo 18.30 Merivirta 3 ja Kaskikappeli, ke parill. vkot klo 12 Soukan kappeli, to parill. vkot Miesten raamattupiiri klo 18 Soukan kappeli, iltapala 4 e.

KAIPAATKO JOTAIN TEKEMISTÄ?

Lue kausiesitteemme – keväällä tapahtuu vaikka mitä! Esitteen voi hakea mm. toimipisteistämme, alueemme kauppakeskuksista ja kirjastoista. Sähköinen versio netissä: espoonseurakunnat.fi – seurakunnat – espoonlahti.

OSTARIPASTORI Seurakuntamme pastori päivystää kauppakeskus Lippulaivassa torstaisin klo 13–15. Tule rohkeasti juttelemaan!

TORILLA TAVATAAN! Toivon Tori torstaisin klo 12–18 os.

Soukankaari 8 B. Kirpputorin tuotto Petroskoin vammaisille lapsille ja nuorille sekä heidän omaishoitajilleen.

RAAMATTUA LUIHIN JA YTIMIIN

LUETAAN YHDESSÄ Suomea opiskellaan joka viikko pienissä tasoryhmissä suomalaisten kanssa, tied. eveliina.roznovski@evl. fi, 041 518 1244.

Luetaan yhdessä to klo 17.30–19 Merivirta 3 A, 3. krs.

Luetaan yhdessä -ryhmä naisille ti klo 9.30–11.15 Soukan kappeli. Lapset voi ottaa mukaan.

KRISTUS-KESKEINEN ELÄMÄ Varustaudutaan vastaamaan jokaiselle, joka kysyy mihin meidän toivomme perustuu (1. Piet. 3:15).

Soukan kappelissa ti 7.2., 14.3., 4.4. ja 9.5. klo 18. Tied. ja ilm. irene.erkko@ evl.fi, 050 374 4826.

HIMALAJAN KYLISSÄ Nepal-ilta ke 8.2. klo 18.30 Soukan kappeli, lääkärit Katariina Laato ja Matti Jakkula kertovat matkastaan Himalajan kyliin. Iltatee.

PRAISE NIGHT Tule ylistämään Jumalaa vanhojen tuttujen ja uusien ylistyslaulujen sanoin ja sävelin pe 10.2. klo 18.30 Soukan kappeliin. Mukana gospelryhmä Nardus ja praise-bändi. We sing some praise songs in English, too – welcome! Seuraava ilta 21.4.

AIKUISET SINKUT

Danielin kirja aiheena Soukan kappelilla to klo 18, Jouni Turtiainen.

2.2. Daniel – VT:n ilmestyskirja. 16.2.

Kasvisruokaa ja ennusunia (Daniel 1–2). 2.3. Miehet uunissa ja kuningas puussa (Daniel 3–4).

SIIONINVIRSISEURAT ”Nyt, Jeesus, kodissani sytytä lamppusi” SV 198, pe 3.2. klo 18.30 Soukan kappeli, Timo Lonka.

JUHLITAAN RUNEBERGIA Brunssi ja myyjäiset la 4.2. klo 11–14 Soukan kappeli. Myynnissä mm. käsitöitä, karjalanpiirakoita ja tietenkin Runebergin torttuja! Tarina- ja musiikkihetki klo 12. Tuotto lähetystyölle. Brunssin hinta 10 e/ aik., 4 e/lapsi, perhelippu 26 e (2 aik. ja 2–3 lasta).

HETKI RUKOUKSELLE

KUDOTAAN SINIVALKOISIA SUKKIA

Rukoushetki ma, ti, ke ja pe klo 8.50 Merivirta 3, Kivenlahden ostari.

Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 Soukan kappeli.

Israel-rukouspiiri ti 14.2., 14.3., 11.4.

Käsityökerho ja kahvila maanantaisin klo 13–15 Soukan kappeli.

Kerhossa mm. kudotaan sukkia tänä vuonna syntyville juhlavuoden vauvoille. Ohjeet ja langat saa kerhosta.

11

Ystävänpäivän merkeissä aikuiset sinkut herkuttelevat vohveleilla la 11.2. klo 18 Soukan kappelilla. Tuo mukanasi vohvelirauta. Kevään muut illat: 25.3., 29.4. ja retki 27.5.

LAULUKERHO Äänijänteitä venytellään seurakunnan kanttorin johdolla ti 14.2. klo 13 Soukan kappeli. Pullakahvit 1,5 e.

KRISTINUSKO JA TIEDE Moniulotteinen informaatio haastaa evoluution aiheena ke 15.2. klo 18.30 Soukan kappelissa.

Illan vieraana tutkija, FT Eero Martin Stenberg. Seuraava kristinusko ja tiede -ilta ke 22.3., TT Eero Junkkaala.

LUKUPIIRI Kaari Utrion kirjasta Seuraneiti keskustellaan ti 21.2. klo 18 Kivenlahden kirjastossa, Merenkäynti 3. Ti 21.3. kirjana Raija Oranen, Aurora.

Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

Koskettava kuvaus Äiti Teresasta, joka omisti elämänsä köyhien ja unohdettujen auttamiselle. Elokuva keskittyy suurilta osin Intian-vuosiin ja kertoo hänen uskomattoman tarinansa neljän vuosikymmenen ajalta.

IKÄIHMISTEN KERHOT Ma: Merivirta 3, 3 krs. klo 10–11.30 ja Kaskikappeli klo 12.30–14.

Ke: Puistokartanon palvelutalo klo 13.30–14.30, Merikansantie 2.

To: Soukan kappeli klo 13–14.30 ja Mäntykappeli klo 14.30–16.

Tiedustelut diakoni Eija Siivonen, 041 534 1706.

TUKEA RAITTIUTEEN Vertaistukiryhmä joka ke klo 18.30–20 Soukan kappeli. Tied. ritva. aarnio@evl.fi, 040 537 6854.

TUKEA MUISTISAIRAUDESSA Vertaistukiryhmä muistihäiriöisille ja heidän omaisilleen pe 9.2.klo 10–12.30 Soukan kappeli, yhteistyössä SPR:n vapaaehtoisten kanssa.

Lounas ja kahvit 5 e. Tied. pirjo. hagmark@evl.fi, 045 609 4250, parilliset viikot.

TUKEA SURUSSA Leskenlehdet – elämässä eteenpäin pe 3.2. klo 13–15 Soukan kappeli, parittomat viikot. Ryhmä on tarkoitettu sururyhmän käyneille tai vähintään vuoden leskenä olleille.

Ryhmä läheisensä menettäneille aloittaa ti 14.3. klo 19 Soukan kappeli. Tied. ja ilm. ryhmän vetäjille: diakonissa teija.moilanen@evl.fi, 040 728 7478 tai pastori teemu.

reinikainen@evl.fi 050 467 7793.

NUORET Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta.

Talvihuba-nuortenleiri hiihtolomalla 20.–24.2. Velskolassa! 70 e.

Ilmoittaudu osoitteessa www. sodesode.fi Lisätiedot:Siiri/040 728 6646.

TYTÖT JA POJAT Kerhojen kevätkausi on alkanut.

Kysy vapaita kerhopaikkoja Maijalta numerosta 050 523 4142 tai maija. aapakari@evl.fi. Kerhoihin, joissa on tilaa voi ilmoittautua sodesode.fi.

Kevään poikkeukset: vko 8 ei kerhoja – talviloma, 11.–17.4. hiljainen viikko, kerhokausi loppuu viikolla 17.

Hyvää ruokaa, kivoja kavereita ja hauskaa tekemistä talvileirillä Velskolassa 24.–26.3., esi–2-lk. Ilm. sodesode.fi viim. 28.2. Hinta 35 e.

KEVÄTTÄRPPEJÄ Naistenpäivänä teatteriin! Marian Kyyneleet ke 8.3. klo 18.30 Soukan kappeli. Ohjelma 10 e.

Onnenpäivä – koko perheen kiva Yhteisvastuutapahtuma la 18.3. klo 10–14 Soukan kappeli.

Riparilaulujen toivekonsertti la 8.4. klo 12 Soukan kappeli. Samalla brunssi ja myyjäiset klo 11–14.

Pääsiäispolku ti 11.4. ja ke 12.4. klo 17–19 sekä la 15.4. klo 10–16 kauppakeskus Lippulaiva.

Gottes Zeit ist die allerbeste Zeit -konsertti ke 12.4. klo 18.30 Soukan kappeli. Äitienpäivän lounas su 14.5. klo 12–14 Soukan kappeli.

Messu ja juhla, grillailua ja chillailua to 25.5. klo 11 Soukan kappeli.

LETTERS FROM MOTHER TERESA Kirjeitä Äiti Teresalta -elokuva ke 22.2. klo 18.30 Soukan kappelissa.

Menokasvo

Esa Ruuttunen saa voimaa hengellisestä musiikista Esa Ruuttunen, esiinnyt Laulakaa Herralle uusi laulu -konsertissa Suvelan kappelissa. Millaista musiikkia on luvassa?

Tilaisuuden alaotsikko on Psalmien iltapäivä. Niinpä valitsin omaksi osuudekseni Antonin Dvořákin säveltämiä psalmeja. Laulan ne suomeksi osin omana käännöksenäni. Niiden väleissä Seela Sella lausuu psalmitekstejä ja Risto Lauriala soittaa pianolla J.S. Bachin koraalialkusoittoja.

Oletko jo tutustunut viime syksynä valmistuneeseen Suvelan kappeliin?

En ole käynyt siellä vielä, ja siksi odotankin suurella mielenkiinnolla tapahtumaamme. Akustiikasta ja kappelin kauneudesta olen kyllä paljon kuullut.

PAULA HUHTALA Su 12.2. kello 15 Laulakaa Herralle uusi laulu -konsertti Suvelan kappelissa, os. Kirstintie 24.

Esiintyjät Seela Sella, Esa Ruuttunen ja Risto Lauriala. Tuotto Kärsämäen Paanukirkon musiikkitoiminnan hyväksi. Ohjelma 10 e. Kahvitarjoilu.

Psalmien iltapäivässä Suvelan kappelissa Esa Ruuttunen esittää Antonin Dvořákin säveltämiä psalmeja.

ESKO JÄMSÄ

Olet pappi ja oopperalaulaja. Mitä hengellinen musiikki merkitsee sinulle?

Hengellinen musiikki, erityisesti Siionin virret ja muutkin virret ovat ensimmäinen kosketukseni musiikkiin lapsuuden Suojaavat siipes, Jeesus -iltavirrestä lähtien. Kymmenen vuotta seurakuntapappina osoitti sen, miten saarnaaminen omin sanoin mut-

ta tuoreesti piti joskus valveilla pitkälti sunnuntaiaamuyön puolelle. Vuosisatoja vanhat sanat – usein myös uudet - säveliin yhdistettyinä osoittautuvat voiman lähteiksi. Hengellisestä musiikista elän, oopperarooleihin eläydyn.

12 A

MENOT 2.2. – 16.2.

Leppävaaran seurakunta

Toimisto: Leppäsiipi, Alberganesplanadi 1, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Huom! Toimisto ja tilat ovat kiinni pe 3.2. koulutuspäivän vuoksi.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1.

MESSUT HUOM! Messu pysyvästi Leppävaaran seurakunnassa klo 11.

Leppävaaran kirkko Kynttilänpäivän messu su 5.2. klo 11 ”Valoa näkyvissä!”. Yhteisvastuukeräys 2017 julistetaan alkavaksi.

Tänä vuonna kerättävin yhteisvastuuvaroin autetaan Suomessa ihmiskaupan uhreja. Kansainvälinen työ keskittyy erityisesti konfliktien keskellä asuvien nuorten auttamiseen, esim. Lähi-Idässä pakolaisnuorten koulutukseen. Messun jälkeen kirkkokahveilla on mahdollisuus kuulla lisää keräyskohteista, ostaa keräystuotteita ja ilmoittautua kerääjäksi.

Juvela, Rissanen, Latvanen, Miika Penttala, trumpetti.

Perhemessu su 12.2. klo 11. Messus-

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena (toimintaa maaliskuusta alkaen) Pe 3.2. kaikki seurakunnan toiminnat on peruttu ja toimitilat suljettu klo 8–17 koulutuspäivän vuoksi.

MESSU Olarin kirkko: Su 5.2. klo 10. Kynttilänpäivän juhlamessu. Liturgia ja saarna Juha Virta, avustava pappi Simo Repo, kanttori Mikko Niinikoski. Yhteisvastuukerääjien siunaaminen tehtäväänsä.

Su 5.2. klo 16 Perhekirkko. Liturgia ja saarna Inari Varimo, kanttori Mikko Niinikoski.

Su 12.2. klo 10. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustava pappi Kimmo Ansamaa, kanttori Sari Rautio.

Olarin kappeli: Risteys torstaisin klo 18. Messussa käytetään virsien ohella Elämän siiville -laulukirjaa. Rytmikkäästä musiikista vastaavat vaihtuvat musiikkiryhmät. Messu alkaa klo 19. Kappelille voi kuitenkin tulla jo klo 18 alkaen etkoille, joissa on hyvät tarjoilut ja mahdollisuus osallistua messun valmisteluun. Messun jälkeen jatkot. Etkot, messu ja jatkot on tarkoitettu kaikenikäisille modernista toteutustavasta pitäville. PIENILLE LAPSILLE ON OMA LEIKKIHUONE JA LEIKITTÄJÄ etkojen ja mes-

sun ajan. To 2.2. Risteyksessä liturgia

sa mukana muskarikuoro Huiske ja lapsikuoro Havina Eeva-Maria Nyyssösen ja Outi Noposen johdolla.

Koskela, Vallivirta. Kirkkokahvit.

Karakappeli Kynttilänpäivä messu su 5.2. klo 13 ”Valoa näkyvissä!”. Yhteisvastuukeräys 2017 alkaa. Messun jälkeen tarjolla keittolounas, hinta 5 e ja arpajaiset, molempien tuotto Yhteisvastuun hyväksi. Tilaisuudessa on mahdollisuus kuulla lisää tämän vuoden keräyskohteista, ostaa keräystuotteita ja ilmoittautua kerääjäksi. Alanne, Türkmen, Noponen.

YHTEISVASTUUN LIPASKERÄYSTEMPAUS Ota osaa lipaskerääjänä! Lipaskeräystempaus kauppakeskus Sellossa perjantaisin 10.2., 17.2., 3.3. ja 10.3. klo 15–18. Voit tulla keräämään tunniksi tai koko ajaksi, kerran tai joka kerta. Lippaan ja liivin saat noudettua tempauksen aikana Lasten kappeli Arkista, Sellon kauppakeskuksesta, Leppävaarankatu 7, 3.krs, sisäänkäynti portaaseen Danske Bankin vierestä. Keräystempauksen ajan Arkissa on kerääjille taukokahvila. Tied. diakoni Heli Taina-Rantakaulio, 040 513 0867 tai heli.taina-rantakaulio@evl.fi.

ILKKA RYTILAHDEN LUENTOSARJA ”RAKKAUDEN VOIMA” ”Rakkauteen ja vapauteen luotu”, 1.luento to 2.2. klo 18.30, Leppävaaran kirkko. Aiheesta alustaa past.

Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistolta. Illassa keskustellaan aihees-

ja saarna Marjo Parttimaa, musiikki: Laura Ylä-Mäihäniemi ja bändi. To 9.2. Risteyksessä liturgia ja saarna Jussi Koski, avustajana Aletta Palosaari, musiikki: Laura Ylä-Mäihäniemi ja bändi.

Su 12.2. klo 16 messu. Liturgia ja saarna Marjo Parttimaa, kanttori Mikko Niinikoski.

Matinkappeli: Su 5.2. klo 17 Colourful Christian Worship Service Matinmessu. Liturgia Mia Wrang, saarna Aneela Zarish, avustava pappi Jussi Koski, diakonit Veikko Ahonen, Kristiina Huotari, kanttori Sanna Franssila, Colourful Espoo Band.

Messu on kaksikielinen (suomi–englanti), rento ja kodikas monikulttuurinen messu. Lapsille messukerho.

Messun jälkeen messukahvit. Colourful Christian Worship Service Matinmessu is a bilingual (Finnish–English), relaxed and cosy multicultural mass with a lot of prayer and Colourful Espoo Band. Program for chil-

ta alustuksen pohjalta. Teetarjoilu klo 18 alkaen. 2. luento ”Liittymään ja tuntemaan kutsuttu” to 16.2. klo 18.30.

SIIONINVIRSISEURAT Anna Siionin virsien, Sanan ja ystävien seuran hoitaa sisimpääsi.

Seurat ma 6.2. klo 18.30 Leppävaaran kirkossa, isäntänä Anssi Siukosaari.

Puhujina mm. Kalervo Salo ja Antti Kujanpää. Kokoonnumme kuukauden 1.maanantaina tammi–huhtikuussa. Kahvi/tee klo 18.30 alkaen, seurat klo 19.

LAPSILLE JA PERHEILLE Kaakaopyhäkoulu maanantaisin klo 17–18 partiokolossa, Miekka 2.

Sisäänkäynti rakennuksen takapuolelta. Tarjolla kaakaota. Tied. Anni Katajisto, 040 566 0963.

Perhekerho tiistaisin klo 9–11 Leppävaaran kirkossa ja keskiviikkoisin Karakappelissa. Perhekerhossa aikuisille on omaa ohjelmaa ja mahdollisuus jakaa kokemuksia vanhemmuudesta. Lapset leikkivät ohjaajien kanssa. Yhteinen hartaus ja leikkilaulutuokio sekä kahvia ja pullaa.

TOIMINTAA ALAKOULUIKÄISILLE Hiihtolomaretket 1.–6.-luokkalaisille: Ma 20.2. taitoliikuntakeskukseen, jossa odottavat trampoliinit, köydet ja parkour. Ke 22.2.

Emma-museoon, missä tehdään naamiotaidetta sekä taideteoksia ruoka-aineista. Paluu Siipeen molemmilta retkiltä klo 16.30. Hinta 15 e/ retki sis. ruuat, matkat ja toiminnan.

Leirit 1.–6.-luokkalaisille: 4.–6.-luokkalaisten leiri pe 10.3.– su 12.3. Hilan leirikeskuksessa, Saarentie 50, Kirkkonummi. Hinta 35 e. 1.–3.-luokkalaisten leiri pe 31.3.– su 2.4. Hilan leirikeskuksessa. Hinta 35 e. Hinta sisältää molemmissa leireissä kuljetukset, täysihoidon, tapaturmavakuutuksen sekä ohjelman. Leireillä luvassa ulkoilua, sisäilyä, hartautta ja hauskanpitoa.

ILMOITTAUTUMISET RETKILLE JA LEIREILLE: nuortensiipi.fi. Lisätieto-

ja: Daniela Saba-Myers, daniela. saba-myers@evl.fi, 040 532 6770.

IHMISEN ASIALLA – ARMAN ALIZAD Ajatuksia ihmisyydestä, hengellisyydestä ja äärimmäisistä kokemuksista. Keskusteluvieraana Leppävaaran kirkolla Arman Alizad ke 1.3. klo 19. Tilaisuuden lopuksi kahvitarjoilu.

MATKA ODESSAAN Lähde seurakuntamatkalle Odessaan 11.–16.5. tutustumaan kaupungin rikkaaseen historiaan, kulttuuriin ja nimikkolähettiemme Liedenpohjien (Lähetysyhdistys Kylväjä) työhön. Lennot ja hotelli yht. enint. 560 e. TIED. JA ILM.: juha-pekka.rissanen@evl.fi, 040 531 1055.

PIENRYHMÄTOIMINTA Vasemman (tai oikean) käden maalarit la 11.2. klo 12–17, KilonRisti.

Ryhmässä työskennellään varta vasten väärällä kädellä. Maalaustaitoja ei tarvita, annetaan tilaa luovuudelle. Hinta 15 e/kerta. Muut maalauskerrat: 11.3 ja 8.4. ILM. joka

dren. Coffee and fellowship after mass. Join us and volunteer for different tasks!

Su 12.2. klo 12 messu. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, kanttori Mikko Niinikoski.

Ti 14.2. klo 16, Tankkauspaikka, Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, diakoni Kristiina Huotari.

nuorille aikuisille, jossa on voi oppia toisesta jotakin uutta. Parisuhdetta käsitellään toiminnallisten menetelmien, parikohtaisten tehtävien ja ryhmäkeskustelujen avulla su 12.2. klo 11.30–17 Olarin kirkon kerhosiivessä. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Päivän hinta on 20 e/pari (sis. keittolounaan ja päiväkahvin). TIE-

HARTAUDET

DUSTELUT JA ILMOITTAUTUMISET 6.2. MENNESSÄ: 040 503 7622 tai

Hartaus kirkonmenojen aikaan su 5.2. klo 12, Matinkappeli.

SANAN JA MUSIIKIN ILTAPÄIVÄ Mukana musalinjan opiskelijoita ja puhujavieraita Suomen Raamattuopistolta. Matinkappelissa su 12.2. ja su 23.4. klo 13:30. Yhteislaulua Viisikielinen-laulukirjasta. Juontaa Jukka Kivimäki. Tapahtumat järjestää SRO:n Etelä-Espoon toimintaryhmä yhteistyössä Olarin seurakunnan kanssa.

YHTEISVASTUUKERÄYS Tietoa keräyksestä ja keräyslistojen jakoa seuraavien messujen yhteydessä: Su 5.2. Olarin kirkko klo 10.

Su 5.2. klo 17 Matinkappeli Colourful Christian Worship Service – Matinmessu.

To 9.2. Olarin kappelilla klo 19 alkavan Risteysmessun jatkoilla.

BRUNSSI la 4.2. klo 11–14 Matinkappeli. Hinta 10 e aikuisilta, 3 e koululaisilta. Vain käteismaksu.

SIJOITA SUHTEESEEN! Virtaa välillämme on parisuhdepäivä

kertaan erikseen viim. viikkoa ennen inkeri.juvela@evl.fi tai 040 531 1059.

Leppävaaran seurakunnassa toimii noin parikymmentä aikuisten pienryhmää. TUTUSTU ja tule mukaan: espoonseurakunnat.fi/web/ aikuiset/ryhmat/leppavaara.

Katso tapahtumien tarkemmat tiedot verkon tapahtumakalenterista: espoonseurakunnat.fi/web/ toiminta/tapahtumakalenteri/leppavaaran-seurakunta Seuraa meitä somessa ja verkossa! facebook.com/leppavaaranseurakunta espoonseurakunnat.fi/leppavaara nuortensiipi.fi @nuortensiipi

paula.bruce-haatainen@evl.fi.

PIKKU PÄKÄN KIRKKOMUSKARI Lasten oma kirkkohetki, jossa seikkaillaan Pikku Päkä -lampaan kanssa. Klo 9.30–10: Matinkappelilla 6.2., Olarin kappelilla 9.2. ja Kirkolla 10.2.

LISÄTIEDOT Mia Silvola 050 576 4891.

KOULULAISTEN TALVILEIRIT TalviMegis-leiri 5–7-luokkalaisille Hilassa 18.2.–20.2. TalviPuuhis 1–4 -luokkalaisille 20.–22.2. Leirien hinta 35 e. LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN niittykappeli.net/tytotjapojat.

KOULULAISTEN KERHOT Neljän viikon ilmaiset kurssit Olarin kappelilla. Koodauskurssi 3–6-luokkalaisille maanantaisin 27.2. alkaen klo 17–18.30. Teatterikurssi 1–6-luokkalaisille keskiviikkoisin 8.3. alkaen klo 16.30–18. LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN niittykappeli. net/tytotjapojat

SUOMI 100 VUOTTA -NEULEKAHVILA Suomi täyttää 100 vuotta ja sen kunniaksi jokaiselle juhlavuotena

syntyvälle vauvalle lahjoitetaan sinivalkoiset sukat! Sukkia neulotaan Olarin kappelilla 12.2., 5.3., 2.4. ja 14.5. klo 15–18. LISÄTIETOJA Veera Hietalalta veera1.hietala@outlook. com.

YHTEISLAULUILTA AIKUISILLE Haluatko virkistää mieltäsi ja sieluasi? Laulamme Olarin kirkolla, kerhosiiven monitoimisalissa ti klo 18–19. LISÄTIETOJA Minna Halmetoja, minna.halmetoja@kolumbus.fi, 040 488 7157.

LAPSET JA PERHEET Kerhoryhmät ovat alkaneet. Osa Ison Omenan ryhmistä on siirretty Olarin kirkolle (Perhekahvila, Esikko, Taapero), kunnes Chapple avautuu (vko 9). Tervetuloa myös muihin perheille suunnattuihin ryhmiin! Päiväkerhoissa on muutamia kerhopaikkoja vapaana. Kaikista kerhoryhmistä lisätietoja perhetyönohjaaja Marja Jauhiaiselta 0405311029 tai marja. jauhiainen@evl.fi.

Olarin kirkko: Ma klo 9.30–12 Perhekahvila. Ma klo 13–14.30 Esikko. Ma klo 17.30–19.30 Perhekahvila. Ti klo 14–16 Taapero. To klo 14–16 Perhekahvila. Pe klo 9.30–11.30 Perhekahvila.

Matinkappeli: Ma klo 9.30–11 Perhekerho.

Olarin kappeli: To klo 9.30–11 Perhekerho.

Lisätietoja ryhmistä: espoonseurakunnat.fi/web/toiminta/alle-kouluikaiset. Facebook Olarin seurakunta sekä Olarin seurakunnan lapset ja perheet.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki Tee hyvää syömällä Tule sunnuntaibrunssille Laaksolahteen tai arkipäivän lounaalle Auroraan. Ruokailujen tuotto ohjataan Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Brunssi su 12.2. klo 10–12 Laaksolahden kappelissa, Ylänkötie 16. Keittoviikko ma–pe 6.–10.2. klo 11–13 Auroran kappelissa, Heiniemenpolku 1.

Musiikki hellii lounasaikaan Keskiviikkona 15.2. lounasaikaan Tapiolan kirkossa esiintyvät Espoon Musiikkiopiston nuoret pianistit Jimi Angervo ja Michael Yang. EMO:n opiskelijoiden esityksistä voi nauttia Tapiolan kirkossa joka toinen keskiviikko. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Vapaa pääsy.

Häivähdys pyhää -lounaskonsertti ke 15.2. klo 12 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10–14 palvelu puhelimitse 09 512 3710, kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSU JA YHTEISVASTUULOUNAS Su 5.2. klo 10 Kauniaisten kirkossa, Tuomi, Huoponen ja Marte, kirkkokuoro avustaa. Messun jälk. Kauniaisten Marttojen valmistama lounas Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Aikuiset 8 e, lapset 4 e, perhe 20 e (2+2).

A

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Messu su 5.2. klo 10 Tapiolan kirkko.

Ristimäki, Kallio, Forsberg. Gospelmamat & Vuosaaren seurakunnan gospelkuoro Uusi laulu. Bändi: Hanna Virtanen, piano; Aapo Malkamäki, basso ja Henrikki Mertaniemi, perkussiot. Kirkkoyön tyttöjä ja poikia. Yhteisvastuukeräys alkaa.

Kirkkokahveilla info Yhteisvastuukeräyksen kohteesta, lipaskeräyksestä ja Yhteisvastuutuotteiden myyntiä.

Viikkomessu ke 8.2. klo 8 Tapiolan kirkko. Kallio, Jurmu. Pysähtyminen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä. Aamupuuro ja -kahvi.

Messu su 12.2. klo 10 Otaniemen kappeli. Tapiolan seurakunnan messu vietetään poikkeuksellisesti Otaniemen kappelissa. Koivisto, Hero, Malkamäki. Mukana Tapiolan seurakunnan kamarikuoro.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 12.2. klo 12.30 Tapiolan kirkko.

Viikkomessu su 15.2. klo 10 Tapiolan kirkko. Hero, Forsberg. Aamupuuro ja -kahvi.

Siioninvirsiseurat su 19.2. klo 16 Tapiolan kirkko. Puhujina mm. Ossi

KAIKEN KANSAN MESSU Su 12.2. klo 10 Kauniaisten kirkossa.

Saarna Anne Huoponen, liturgia Mimosa Mäkinen, Samuli Lehtola ja Riikka Piri avustavat. Musiikki Wana -trio ja seurakunnan maahanmuuttajajäseniä sekä Anna Marte ja Tiro Rohkimainen. Kirkkokahvien tilalla nyyttärijatkot nuorisotilassa. Messu toteutetaan kansainvälisessä hengessä eri kielten ja kulttuurien näkökulmien kautta. Halutessasi voit ottaa Raamatun mukaan omalla äidinkielelläsi.

GRANUT-MESSU To 16.2. klo 19 Kauniaisten kirkossa, Huoponen, Rohkimainen ja Holkerinoja.

PERHEKERHO To 2.2., 9.2., 16.2. klo 10 Sebastoksessa.

ESPOON SEURAKUNTIEN PALVELUKESKUS Avoinna ma–pe klo 9–15 Kirkkokatu 1 Poikkeus: Palvelukeskus on suljettu pe 3.2.

Varauspalvelut (kaste, vihkiminen, hautaan siunaaminen) p. 09 8050 2601, varauspalvelut.espoo@evl.fi Rekisteripalvelut (virkatodistukset ja sukuselvitykset) p. 09 8050 2600, palvelukeskus.espoo@evl.fi Hautapalvelut p. 09 8050 2200, fax 09 256 7212, hautatoimisto.espoo@evl.fi

Tervonen, Kristiina Alaja ja Antti Rusama.

ESPOON MUSIIKKIOPISTON SÄVELIN Espoon musiikkiopiston opettajien konsertti pe 3.2. klo 19 Tapiolan kirkossa. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

SYDÄNTALVEN VALO Konsertin teemoina Suomi 100 ja Reformaatio 500 su 5.2. klo 18 Tapiolan kirkko. Hannu Jurmu, laulu; Liisa Malkamäki, urut ja Elina Forsberg, urut ja laulu. Bachia ja suomalaista musiikkia. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e Yhteisvastuulle.

LIPASKERÄYSTEMPAUKSET Lähde lipaskerääjäksi viikonlopputempauksiin Tapiolassa 10.–11.2., 10.–11.3. ja 21.–22.4. Listoja ja lippaita saa Tapiolan kirkon diakoniatoimistosta. Tied. Arja Muhin, 040 531 1011.

YHTEISVASTUUTELTTA Yhteisvastuutuotteiden myyntiä, Yhteisvastuuesitteitä, kuumaa mehua ja keksejä Tapiolan Talviriehassa la 11.2. klo 10–14.

YHDESSÄ YSTÄVÄNPÄIVÄNÄ Touhutaan, lauletaan, soitetaan ja askarrellaan yhdessä Pikku-Hiirulaisen ja muiden ystävien kanssa ti 14.2. klo 9, Tapiolan kirkko. Muskarikirkko klo 10.

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ -LOUNASKONSERTTI Konserttisarjassa esiintyvät ke 15.2. klo 12 Jimi Angervo ja Michael Yang, piano, Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

VARTIN HARTAUS JA MAANANTAIKAHVILA Ma 6.2., 13.2. klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksessa.

KOLMEN VARTIN KUORO Ei tarvita kuorokokemusta eikä tarkkaa nuottikorvaa. Ma 6.2. klo 14.45–15.30 Sebastoksen kappelissa.

Tied. Anna Marte.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 6.2. klo 18.30 Sebastoksessa.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Postimerkkeily, Erkki Toivakka. Ti 7.2. klo 13 kirkon yläsalissa.

MIELENTERVEYSTYÖN RYHMÄ Ti 7.2. ja 14.2. klo 15 Sebastoksessa.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–15, tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Sö. 5.2. Esbo domkyrka kl. 12.15. gudstjänst med små och stora.

Rönnberg, Aitti-Lindberg, Kronlund, Malmgren, Wikman, barnkören, dagklubbarna och barnledarna.

Insamlingen Gemensamt Ansvar startar. Välsignelse av insamlarna. Lunch i församlingsgården till förmån för GA, lotteri, mete, försäljning av GA-produkter.

13

KOSKETA MINUA Äidin ja tyttären mukana runon ja musiikin polulla ke 15.2. klo 19, Tapiolan kirkko. Yhteiseksi teemaksi nousevat ihmisyys, luonto, ja tunteet. Marja-Liisa Biskop ja Heidi Zschauer.

T

PIIREJÄ Tiistaipiiri ti klo 10–11.30 Kirvuntie 18 C, Laajalahti. Kaikille avoin eläkeläiskerho.

Ikämiespiiri Ikään katsomatta joka to klo 14 Tapiolan kirkon seurakuntasalissa. Keskustelua alustetuista aiheista kahvin äärellä ja hartaus.

Perjantai-illan rukouspiiri joka pe klo 18, Kirkkopolku 4, Tapiolan kirkon vieressä.

EROSTA ETEENPÄIN -RYHMÄ Käsittelemme vertaisryhmässä eron aiheuttamaa kriisiä, tunteita, voimavaroja ja muutosta. Ryhmä on maksuton. Lastenhoito leikki-ikäisille tarvittaessa. To 16.2., 2.3., 16.3., 30.3. ja 27.4. Tapiolan kirkolla klo 17.30–19. Ryhmässä 6–8 avo- tai avioeron läpikäynyttä. Ohj. psykoterapeutti Raija Krusius ja perhetyöntekijä ja sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava. Tied. ja ilm. maire.hellas@evl.fi, 040 5658 300, kristiina. larjava@evl.fi, 050 358 1064.

KESKIVIIKKOKERHO Kristittyjen vaino tänä päivänä ke 8.2. Tapiolan kirkko. Open doors -lähettiläs Tuula Tapanainen. Kahvi Keskipäivän rukoushetken jälkeen.

Ohjelma klo 13.

Tietoa, ajatuksia ja kokemuksia – Johanna Kiviranta kertoo Venäjästä ja venäläisistä ke 15.2, Tapiolan

Köklax kapell kl. 16 lovsångsmässa.

Kanckos, Kronlund, lovsångsteamet.

Söndagsskola. Servering.

Sö. 12.2. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Ahlbeck, Bengts. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Hagalunds kyrka kl. 12 mässa vid PANG-sångfesten. Beställningsverket Diligam te – samtal med Gud – en mässa för barytonsolist, blandad kör, kompgrupp och församling, av Mia Makaroff och Hilkka Olkinuora.

Projektkören EMÅ, PANG-bandet.

Televisering Yle Fem.

SAMTAL OCH STÖD Bönekvarten och andliga samtal i Olars kyrka, svenska sidan, ti. 14.2 kl.

18.30–20, Rönnberg.

Braskväll för kvinnor i internatet, Mataskärs lägercentrum, to. 16.2 kl.

18.30, Ahlbeck. Kvällens gäst är Sofia Torvalds. Kvällste.

kirkko. Kahvi n. klo 12.30 lounaskonsertin jälkeen. Ohjelma klo 13.

RUKOUKSEN HUONE Osallistu rukoukseen yksin tai ryhmänä. Tapiolan kirkon aukioloaikoina pe–ke 10.2.–15.2. Kirkkopolku 4, kirkon sivurakennus.

MUKSUOPPIA VANHEMMILLE Ben Furmanin ja Tapani Aholan laatimalla kurssilla vahvistetaan vanhempien uskoa itseensä vanhempina, tarjotaan työkaluja arjen kasvatuspulmiin sekä tutustutaan ratkaisukeskeisen psykologian periaatteisiin. 5 krt. ke 1.3–29.3. kello 18–20 Tapiolan kirkolla. Tied. ja ilm. (myös lastenhoito) viim. su 19.2. tiia. trogen@evl.fi.

gudstjänst kl.12.

Sö 12.2 Högmässa kl.12. Gemensamt Ansvar -insamlingen inleds.

KYRKOSYFÖRENINGEN On 1.2, 8.2 och 15.2 i övre brasrummet kl. 13.30.

LOVSÅNG OCH BÖN To 2.2 och 9.2 i övre brasrummet kl.

10.

TISDAG 7.2 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11.

Tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Damkören Grazia i övre brasrummet kl. 18.

UNGDOMSKVÄLL Fr 10.2 i Klubb 97 kl. 18.

LEDIGA PLATSER I DAGKLUBBARNA

SKRIFTSKOLVECKOSLUT FÖR ENÄ-SEPPÄGRUPPEN

Det finns lediga platser i dagklubbarna för 2–5-åringar.

Mer info: www.esboforsamlingar.fi/ dagklubbar

Lö 11.2 i kyrkan, övre brasrummet och Klubb 97 kl. 12–18.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdag kl. 10–16, tfn 09 512 3722, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA Sö 5.2 Kyndelsmässodagens familje-

TISDAG 14.2 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11.

Pensionärskören i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30.

Tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Under ytan grupp för ungdomar i Klubb 97 kl. 16.

Damkören Grazia i övre brasrummet kl. 18.

14 a

kirkoissa soi 2.–16.2.

5.2.

Hannu Jurmu esiintyy Tapiolan kirkossa.

PE 3.2.

Espoon musiikkiopiston opettajien konsertti klo 19 Tapiolan kirkossa. Esiintyjät Sirkka Kuula, viulu; Ilmo Peitso, piano; Andrzej Wilkus, kitara; Jussi-Matti Haavisto, alttoviulu ja Ilkka Teerijoki, klarinetti. Ohjelmassa J.S. Bach, H.I.F. Biber ja Toivo Kuula. Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykseen.

Vapaa pääsy.

LA 4.2.

Runebergia sanoin ja sävelin klo 12 Soukan kappeli, Soukankuja 3.

Samalla myyjäiset ja brunssi klo 11–14.

SU 5.2.

BachCafe-musiikkimaraton klo 14–18, Leppävaaran kirkko.

BachCafe juhlistaa reformaation merkkivuotta ja tarjoaa J.S. Bachin musiikkia, tarinoita ja kahvia tauotta. Juontajana oboisti Sole Mustonen. Musisoimassa on sekä huippuammattilaisia että musiikin harrastajia mm. Espoon Barokki- ja Musisoinnin ilo -yhtyeet, Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro/Kullervo Latvanen, Seeli Toivio, sello ja laulu, Katarina Zaborsky, viulu, Seidi Palonen, oboe, Vuokko Saariaho, altto, Elja Puukko, baritoni, Outi Noponen ja Tiia Saari, sopraano, Osmo Palmu, kitara, Santeri Siimes, Pauliina Hyry ja Mikko Niinikoski, urut. Kahvila on avoinna koko iltapäivän, tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Vapaa pääsy. Lisätietoja: tinyurl.com/letapahtuu.

Virsi ja vanha musiikki – reformaation ja virren merkkivuoden konsertti klo 18 Espoon tuomiokirkko. Sirkku Rintamäki, sopraano; Hanna Järveläinen, altto; Juho Punkeri, tenori; Jussi Lehtipuu, baritoni; Aira-Maria Lehtipuu, barokkiviulu; Mikko Perkola, viola da gamba; Jarmo Julkunen, luuttu, teorbi, kitara; Marianna Henriksson, cembalo ja urut.

Praetorius, Scheidt, Uccellini, Monteverdi, Goudimel Vapaa pääsy.

Sydäntalven valo -konsertin teemoina Suomi 100 ja Reformaatio 500 klo 18 Tapiolan kirkko.

Hannu Jurmu, laulu; Liisa Malkamäki, urut ja Elina Forsberg, urut ja laulu. Bachia ja suomalaista musiikkia. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykseen.

laiset esiintyvät Yhteisvastuukeräyksen hyväksi klo 13 Auroran kappelissa.

Leena Ravantti ”Uusia virsiä viritellen” – Laulu & laulun tarina klo 18.30 Laaksolahden kappelissa. Yhdessä laulettavien lisävihkon virsien taustoista on kertomassa pappi ja virsirunoilija Leena Ravantti, säestäjänä kanttori, virsisäveltäjä Sheldon Ylioja.

Kahvitarjoilu klo 18. Vapaa pääsy.

SU 12.2.

Laulakaa Herralle uusi laulu -tukikonsertti klo 15 Suvelan kappelissa. Psalmeja sanoin ja sävelin Kärsämäen Paanukirkon musiikkitoiminnan hyväksi. Seela Sella, lausunta; Esa Ruuttunen, laulu ja Risto Lauriala, piano.

Käsiohjelma 10 e tai vapaaehtoinen kolehti.

Hämärän aikaan -konsertissa soittaa Andrzej Wilkus, kitara.

Olarin kirkko klo 16. Bach – Jolivet – Pujol. Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

KE 15.2.

Häivähdys pyhää -lounaskonserttisarjassa esiintyvät parittomilla viikoilla Espoon Musiikkiopiston nuoret taitajat. Jimi Angervo ja Michael Yang, piano klo 12 Tapiolan kirkko. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykseen. Vapaa pääsy.

TO 16.2.

Toivon säveliä -kahvikonsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi klo 13, Leppävaaran kirkko. Outi Noponen, Kullervo Latvanen ja Kimmo Vuorialho, laulu, Pauliina Hyry, urut ja Nina Taskinen, huilu esittävät muistorikkaita hengellisiä sävelmiä elämän matkan varrelta. Herkkukahvit konsertin jälkeen. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen kahvimaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Apua & tukea Arkiystäväksi lähimmäiselle -koulutus Lähtisitkö ulkoiluavuksi tai juttukaveriksi vanhukselle tai vammaiselle, tai arkiystäväksi perheelle? Arkiystävä ja lähimmäinen tekevät yhdessä asioita, jotka tuovat iloa ja sisältöä molemmille. Arkiystävätoiminnassa eri-ikäiset voivat rikastuttaa toistensa elämää. Kurssi Leppävaaran kirkolla la 4.3. klo 9.30–15, to 9.3. ja ma 13.3. klo 17–20. Kurssimaksu 10 e sisältää lounaan, iltapalat ja materiaalit.

Ilmoittautumiset 17.2. mennessä Tarja Huttunen 040 734 7715 tai Riitta Türkmen 040 546 5198 tai sähköpostilla etunimi.sukunimi@evl.fi.

Tukea pareille ja perheille ESPOON PERHEASIAIN ­NEUVOTTELUKESKUS Ammatillista keskusteluapua parisuhteen, perheen ja henkilökohtaisen elämän kipukohdissa. Yhteydenotot ma, ti, to ja pe klo 9–11 p. 09 8050 2420.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Keskusteluapua pari- ja perhesuhteisiin: ”Ettei huoli kasva ongelmaksi”. Matalan kynnyksen Silta-keskustelut sekä ongelmallisen tilanteen Kriisi-keskustelut tilanteen helpottamiseksi ja avun piiriin pääsemiseksi.

Tiedustelut ja ajanvaraus perhetyönohjaajilta: outi.wenell@evl.fi, 040 5474 146 tai arja.seppanen@evl.fi, 050 465 3180. Voit tiedustella myös Solmuneuvonnasta, jossa tarjotaan ohjausta toistuviin ristiriitoihin ja parisuhteen solmuihin.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Perhetyönohjaaja Johanna Korpela, johanna.korpela@evl.fi, 050 511 0504.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN­ ­SEURAKUNTA Keskusteluapua pariskunnan, perheen tai yksin asuvan ongelmiin perheneuvoja Maritta Kirilä, ark. klo 8–16, p. 050 301 7018 LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Parisuhteen ja vanhemmuuden kysymyksissä ota yhteyttä: Sari Aroheikki, 040 539 7191, sari.aroheikki@evl.fi.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Keskusteluapua, rohkaisua tai eväitä parisuhteen tai vanhemmuuden kysymyksissä. Soita perhetyöntekijä, psykoterapeutti Maire Hellas, 040 565 8300 tai perhetyöntekijä, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, 050 358 1064.

Tukea mielenterveyteen OLARIN SEURAKUNTA Askel kerrallaan -ryhmä mielenterveyskuntoutujille. Avoin keskusteluryhmä kokoontuu joka toinen torstai ja aiheet vaihtelevat. Tilaa myös vapaamuotoiselle keskustelulle ja tutustumiselle. Ryhmään ei tarvitse ilmoittautua, vaan mukaan voi tulla niinä kertoina kun itselle sopii.

Kahvitarjoilu. Kokoontumiset joka toinen torstai (muutamin poikkeuksin) klo 13–14.30: 2.2., 16.2., 2.3., 16.3., 13.4., 27.4. ja 11.5., Olarin kappeli (Diakoniatoimiston puolelta sisään), Kuunkehrä 4. Ohjaaja: Diakoni Tanja Puhakka, 050 361 3357.

HUOM! Aikuisten Arkikahvila on peruttu kevään 2017 osalta. Jatkosta ilmoitamme myöhemmin.

Sururyhmät ja -leirit

pääkaupunkiseudun perheille, joissa on alaikäisiä lapsia ja joissa toinen vanhemmista on kuollut. Leiri tukee lasta ja nuorta surun kohtaamisessa sekä tarjoaa vertaistukea ja mahdollisuuden käsitellä suruun liittyviä tunteita yhdessä saman kokeneiden kanssa. Vanhemman kuolemasta olisi hyvä olla kulunut noin puoli vuotta. Ohjaajina toimivat seurakuntien ja Terhokodin työntekijät. Osallistumismaksu 40 e/aikuinen ja 10 e lapsi/nuori. Ilmoittautumiset pe 10.3. mennessä Helsingin seurakuntayhtymään sairaalasielunhoito.hki@evl.fi tai p. 09 2340 2538. Lisätietoja: Maarit Kolsi p. 050 340 3584 ja Eija Tuukkanen p. 045 613 5006.

OLARIN SEURAKUNTA Sinulle, jonka läheisen kuolemasta on kulunut jo jonkin aikaa. Omaa menetystä ja surua voi käsitellä seurakunnan sururyhmässä, jossa kysymyksiä ja kokemuksia jaetaan keskustelemalla luottamuksellisesti yhdessä muiden läheisensä menettäneiden kanssa. Ryhmä kokoontuu viitenä torstaina Matinkappelilla klo 17.30–19: 16.2., 2.3., 16.3., 30.3. ja 6.4.

Mukana pastori Inari Varimo ja diakoni Saija Väätäinen. Ilmoittautumiset viim. pe 10.2. p. 09 8050 7000 (arkisin klo 9–15).

Sairaalassa Sairaalapappien yhteystiedot saat hoitavan yksikön henkilökunnan kautta tai www.espoonseurakunnat. fi/tukea/sairaalassa.

Kauniaisten sairaalayksiköissä Maritta Kirilä, ark. klo 8–16 p. 050 301 7018.

Perheiden suruleiri Siuntion Korpirauhassa 5.–7.5. ja jatkopäivä 9.9.

Helsingissä. Leiri on tarkoitettu

International

TO 9.2.

Lounassoitto torstaisin klo 12.30, Leppävaaran kirkko. Soiva lepohetki diakonialounaan jälkeen 23.3. asti (ei to 16.2.). Kanttorit ystävineen musisoivat. Kesto 15–30 min, vapaa pääsy.

Raamattuopiston musiikkilinja-

Maarit Nylund (oik.) on 95-vuotiaan rouvan arkiystävä. He kahvittelevat tai ulkoilevat viikoittain.

Diakoni Riitta Türkmen (vas.) organisoi ArkiYstävä-toimintaa Leppävaaran seurakunnassa.

VINKIT VERKOSSA

WORSHIP SERVICE IN ENGLISH Every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo) Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs). Fellowship time and refreshments after the service. Federation of Espoo Parishes in cooperation with International Evangelical Church in Finland.

Read more: www.church.fi.

INTERNATIONAL WORSHIP SERVICE Welcome on Sunday 12th February at 10 a.m. to the church of Kauniainen, address Kavallintie 3! We invite you to join our traditional Finnish service. The service will be mostly in English and in Finnish. If you like, you can bring your own native language Bible with you. After the service, please stay for fellowship and refreshments.

ARABIC FAMILY FELLOWSHIP On Friday 10th of Feb at 5 pm at Perkkaa Chapel, Upseerinkatu 5. Rev. Ramez Ansara. Fellowship on every other Friday.

ANGLICAN WORSHIP SERVICE Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www. anglican.fi.

ELÄMÄNKAARI

A

Palvelukseen halutaan Espoon hiippakunnan tuomiokapituli on julistanut haettavaksi

KAUNIAISTEN SUOMALAISEN SEURAKUNNAN

KIRKKOHERRAN VIRAN ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kastetut Julius Sulo Benjamin Hartikainen, Iiris Viola Hjelt, Patrik Samuel Ihonen, Elli Lempi Elina Karjalainen, Jose Mikael Kröger, Lenni Ville Heikki Kärpijoki, Alissa Ida Ilona Laakkonen, Heimo Edwin Aulis Lahti, Mila Aino Alissa Lassila, Mila Aurora Leppälä, Sisu Lenni Leskelä, Joonas Veikko Antero Miettunen, Mikael Simeon Johannes Mäkelä, Helga Riikka Amalia Pekkarinen, Viljo Olavi Piiparinen, Rasmus Veikka Elmeri Seppälä, Niilo Nestori Simonen, Mette Mimosa Soininen, Pihla Aurora Sormunen, Matthew Abraham Tabbasum, Luka Roland Valkosalo, Tomi Oliver Sebastian Valovaara, Vilho Valtteri Vehmaan-Kreula, Iisa Aino Inkeri Veteli, Jens-Tom Antonion Viinikka, Daniel Nicolas Vinberg.

Avioliittoon aikovat Toni Juhani Lindström ja Jenna Janira Mäkinen.

Hautaan siunatut Eino Gunnar Birger Hemming 95 v, Impi Aleksandra Nevala 93 v, Kaija Marjatta Ilves 91 v, Ulla Anneli Ruusinen 83 v, Jorma Kalervo Kainulainen 74 v, Kosti Tapio Kullervo Salo 45 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Aatos Vihtori Helle, Enni Aurora Talvikki Hovinmaa, Otso Elmeri Joki-Korpela, Oiva Severi Kaattari, Lumme An Thu Cecilia Laevuo, Onni Elias Laitinen, Vilhelm Felix Sebastian Mattsson, Aleksi Oliver Moilanen, Manu Juhani Mäkinen, Valma Teresa Perez, Rasmus Valtteri Poutiainen, Luca Toivo Benjamin Riuttamäki, Benjamin William Rochford, Kevin Eino Juhani Ronkainen, Eevi Mari Eleonoora Toivakainen.

Avioliittoon aikovat Tuomas Santeri Haapanen ja Anni Emilia Karintytär Palojärvi, Jami Juhani Mäkinen ja Paula Johanna Niiranen.

Hautaan siunatut Saga Margareta Söderholm 96 v, Lempi Puhakka 91 v, Lahja Marketta Pennanen 77 v, Anna-Liisa Korpela 76 v, Seija Orvokki Åkerlund 71 v, Pirkko Marita Pelkonen 68 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastetut Love Pungupungu Ngyoku, Rose Riana Mlekwa, James Mlekwa.

Hautaan siunattu Lea Annikki Salmi 81 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Lumi Helmi Forsström, Into Kalle Halkosaari, Eemil Olavi Honkanen, Kaius Jan Erik Karjala, Samuel Ilari Katainen, Sylvi Anneli Kurvinen, Lenni Vihtori Lassila.

Lola Jade Vadelma Lausamo, Maisa Erin Nathalie Merivirta, Abel Juhani Mäntylä, Juuli Johanna Rantala, Frans Oskari Salmela, Frida Linnea Sampo, Elias Usko Ilmari Särösalo.

Avioliittoon aikovat Jesse Joni Happonen ja Noora Eveliina Marjomaa, Sami Juhani Koivistoinen ja Sandra Sofia Kristiina Hassinen, Markku Juhani Pankasalo ja Raili Pauliina Kekkonen.

Hautaan siunatut Sinikka Bergström 93 v, Aino Elina Tuomolin 91 v, Heini Marjatta Heinilä 89 v, Mauri Taisto Antero Kyyrönen 77 v, Mervi Anneli Pohjonen 67 v, Kirsi Hannele Kuure 60 v, Sanna-Maarit Takkumäki 55 v.

Diakonian retkipäivä Hvittorin leirikeskukseen 2.3. Tied. ja ilm. viim. 16.2. p. 040 537 6848.

L10T-koulutus – intoa ja syvyyttä elämään! Kurssi perustuu Luukkaan evankeliumin 10. lukuun. Se voi muuttaa elämäsi innostavaksi, tuoda syvyyttä elämääsi ja varustaa sinua evankelioivaan elä-

K A U N I A I S T E N SUOMALAINEN SEURAKUNTA

Hakuaika virkaan päättyy ma 20.2.2017 klo 15.00. Tehtävään haetaan sähköisellä hakulomakkeella. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan, jossa myös linkki sähköiseen hakulomakkeeseen, on osoitteessa: espoonhiippakunta.evl.fi

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Aleksandra Elsa-Maria Bondarenko, Ronja Emma Maria Geitlin, Olavi Kaappo Johannes Hirsto, Pihla Emilia Hyyppä, Eeli Aapi Ilmari Kivimäki, Eetu Veikka Olavi Knuutila, Lília Helmi Luísa Moreira, Maximilian Onni Henrik Singh, Mirella Elina Valovirta.

Avioliittoon aikovat Jari Pekka Laine ja Elina Maarit Suojanen.

Hautaan siunatut Thelma Tuulikki Pajunen 98 v, Aune Marjatta Pakkanen 94 v, Tuovi Kaarina Väänänen 93 v, AnnaLiisa Harmiala 90 v, Sirkka Kyllikki Helminen 90 v, Kirsti Maria Reponen 89 v, Maire Kaarina Suhonen 86 v, Anja Inkeri Lehti 83 v, Iiris Ihanelma Nuutinen 78 v, Martti Antti Sakari Utriainen 77 v, Simo Urmas Forss 76 v, Ritva Hellevi Klawik 72 v, Anja Kaarina Kirjanen 71 v, Harri Pentti Lauri Uusivirta 64 v, Jari Yrjö Aulis Vahlfors 54 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Anton Emil Juhani Gil, Onni Anton Aleksis Juntunen, Eemi Reino Ilmari Jääskeläinen, Noel Alexander Kössi, Sasu Julius Laari, Essi Aurora Saavalainen, Vera Eeva Tuulia Varis.

Avioliittoon aikovat Juuso Ilari Kivinen ja Paula Marianne Nyman.

Hautaan siunatut Sirkka Irja Orvokki Rouhiainen 96 v, Aune Roukkula 96 v, Elsa Dagmar Karvonen 89 v, Terho Johannes Maamies 87 v, Leo Herman Keinonen 86 v, Elsi Annikki Auranen 84 v, Alexander Federlöf 84 v, Toini Inkeri Koskinen 83 v, Eeva Maini Anita Holm 81 v, Leila Hillevi Succo 80 v, Sven Olof Ingberg, 69 v, Jukka Pekka Karhunen 66 v, Antti Ilmari Erkamo 63 v, Juha Samuli Koljonen 35 v.

Lisätietoja antaa tarvittaessa yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kari Huoponen, 040 524 2747 ma–ke klo 18 jälkeen (ei 8.2., 13.2., 14.2.) tai kari.huoponen @gmail.com, lääninrovasti Kalervo Salo 050 594 1712 ja notaari Pilvi Keravuori 050 462 8616.

Tilaisuuksia

Tunne arvosi – tunne rajasi -kurssi 17.–19.2.

Mitä ajattelet omasta arvostasi? Miksi niin moni pitää itseään surkeana ja kelvottomana, muita huonompana? Joku kehittää peiterooleja, jotta vaikuttaisi paremmalta ja siten hyväksytymmältä. Auttaako se?

Miten näkisimme itsemme niin kuin Jumala näkee: hänen rakkautensa, armonsa ja huolenpitonsa arvoisena? Entä jos etsimme Jumalan unelmia elämästä ja sen tarkoituksesta?

Luennoitsija: kirjailija, teologi Anna-Liisa Valtavaara.

Mukana myös Tiina Jumppanen ja Silva Lahti.

Edellytämme kokoaikaista läsnäoloa.

Kurssimaksu: 50 €. Täysihoitohinta: 160–180 €/hlö.

Tapahtuma yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kanssa.

Vivamontie 2, 08200 Lohja puh. 0207 681 760, vivamo@sana.fi, vivamo.fi

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Kastetut/Döpta Oskar Karl Alexander Blom, Alicia Anita Mirjam Forssell, Linus Albin Elias Gustafsson, Livia Tarja Petronella Lydén, Max Henrik Piiparinen, Emma Victoria Pääkkö, Benjamin Oskar Valdemar Wennström, Matilda Leila Westermarck.

Hautaan siunatut/Avlidna Eija Else-Maj Hyppönen 83 v, Rolf Edvin Pahlsten 81 v, Atle Leonard Lindén 76 v.

Yhteiset Diakonian retkipäivät on tarkoitettu kaikille virkistystä kaipaaville. Tule retkelle Hvittorpin leirikeskukseen to 2.3. Osallistumismaksu 15 e sis. kuljetuksen, ohjelman ja ruokailut. Saunomismahdollisuus. Ohjaajina diakoniatyöntekijät Eija Siivonen ja Anna Helenius Espoonlahden seurakunnasta.

Kauniaisten suomalainen seurakunta on pieni ja aktiivinen noin 4 300 jäsenen seurakunta pääkaupunkiseudun keskellä. Asukkaita Kauniaisissa on 9 588 (60 % suomenkielisiä, 36 % ruotsinkielisiä ja 4 % muita).

Seurakunnan toimintalinjaus ’Kohtaamisen kirkko Kauniaisissa’ on voimassa vuoteen 2018. Sen perusteisiin voi tutustua osoitteessa http://www.kauniaistenseurakunta.fi/ info-ja-asiointi/keskeiset-asiakirjat

mäntapaan. Kurssi pe 7.4. klo 18–20.30 ja la 8.4. klo 9–18 Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Kouluttajana Kristiina Nordman Kansan Raamattuseurasta. Kurssimaksu 30 e sisältää L10T-käsikirjan, ruuat ja koulutuksen.

L10T-koulutus. Ilmoittaudu 24.3. mennessä anni. katajisto2015@gmail.com tai 040 566 0963.

Ulkoiluavuksi, juttukaveriksi vanhukselle tai vammaiselle tai arkiystäväksi perheelle? ArkiYstäväksi lähimmäiselle -koulutus tulee taas maaliskuussa!

Katso lisätiedot kurssista Apua & tukea -palstalta.

kansanraamattuseura.fi

Hammaslääkäripalveluita

Adresseja Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

15

16 A

MIELIPIDE

Espoonväylälle on vaihtoehto HIENOA, ETTÄ lehdessä (Kirkko ja kaupunki 19.1.) nostettiin esiin Espoon Keskuspuisto. Se tunnetaan paljon huonommin kuin Helsingin Keskuspuisto, vaikka luonto- ja virkistyskohteena se on vähintään yhtä arvokas.

Itäiseen ja läntiseen osaan jakautuvan Espoon Keskuspuiston halkaisee jo nykyisellään Finnoontie, joka on samalla ainoa suora reitti Suomenojalta Espoon keskukseen. Sen rinnalle on jo vuosikymmenien ajan suunniteltu uutta tietä, Espoonväylää, joka kulkisi Finnoontien rinnalla.

Uusi väylä, jopa nelikaistaiseksi visioitu, olisi lopullinen isku Keskuspuiston yhtenäisyydelle. Jo nykyisellään erittäin kapea ekologinen yhteys katkeaisi ja luonto joutuisi jälleen kerran häviäjän rooliin.

Nykyisen Finnoontien ongelmat ovat ratkaistavissa parantamalla jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä. Henkilöautoliikenteestä johtuvia ruuhkia sen sijaan ei ole viisasta ratkaista rinnakkaisella autotiellä, koska Espoo tiivistyy kovaa vauhtia.

Paras ratkaisu Finnoon ja Espoon keskuksen väliselle liikenteelle on raitiotie, mikä onkin jo mukana Espoon liikenneverkkovisiossa. Silloin Espoon asemalla voisi vaihtaa junasta ratikkaan ja ajaa Finnoolle, johon pian tulee metro. Sieltä voi jatkaa itään ja länteen. Tämä olisi huikea parannus Espoon poikittaisliikenteeseen ja siitä hyötyisivät kaikki.

Onneksi Espoon kaupunginvaltuusto suhtautuu Keskuspuistoon vakavasti. Esimerkiksi 23.1.2017 valtuusto hyväksyi tekemäni aloitteen kolmen suojelualueen perustamisesta Suomi 100 -juhlavuoden aikana.

Risto Nevanlinna kaupunginvaltuutettu, Vihr.

Espoo, Matinkylä

Keskuspuisto on Espoon sykkivä sydän ESPOON KESKUSPUISTOSTA on olemassa lainvoimainen osayleiskaava, joka ei ole sama kuin nyt rakentamatta oleva alue. Alueen reunoilla on kaavoitushankkeita, jotka muuttavat viheralueen rajoja. Keskuspuiston rajat pitää merkitä näkyvästi maastoon. Ih-

Leppävaaran seurakunta

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

misten pitää nähdä, milloin he astuvat alueelle, joka on tulevaisuudessakin puistoa.

Kaavoitus on epävarma pysyvyyden tae. Kaavaa voidaan aina muuttaa. Espoossa tarvitaan yhteinen sopimus siitä, mitkä ovat viheralueiden rajat, joita ei nakerreta muuhun käyttöön.

Espoossa on paljon maata. Tänne mahtuu lisää sekä asutusta että työpaikkoja. Rakentamisen tulee olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä, ei vain suhdanteista riippuvaa. Suunnittelun aikajänteen pitää olla vähintään 50 vuotta, jotta ihmisillä olisi sekä tietoisuus että varmuus siitä, millaiseksi heidän asuinympäristönsä muodostuu.

Nykyiset asukkaat pitää ottaa kaavoituksessa huomioon. Kaupunkia ei voida suunnitella ja rakentaa niin, että tämänhetkisten asukkaiden toiveet ja unelmat elämän hyvistä puitteista murskataan.

Asuinalueillakin pitää olla luontoa ja vihreää. Espoo sai vastikään hyvät tulokset turvallisuudesta. Ainakin osa johtuu siitä, että Espoo on pidetty ihmisläheisenä ja hallittavana. Tavoitteena on olla asukkaille hyvä kaupunki, ei mahdollisimman tiivis taloudellisen tuoton keräämisväline.

Espoonväylä pitää rakentaa, mutta siten, ettei se katkaise Keskuspuistoa kahtia. On tehtävä suunnitelmat, joihin mahtuvat tulevaisuuden kumipyörä- ja raideratkaisut ja joihin sekä ihmiset että eläimet voivat olla tyytyväisiä.

Simo Repo kaupunginvaltuutettu, Kesk.

Espoo

Kehu ja moiti

Vastustan eutanasian sallimista Mikä ihastuttaa tai vihastuttaa? Kirjoita viestisi ytimekkäästi ja lähetä palautetta. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Eikö olisi jo korkea aika lopettaa Ville Rannan epäonnistuneiden pilapiirrosten julkaiseminen? Ykkösnumeron piirros oli luokaton ja täysin vastakkainen lehden muun sanoman kanssa.

Asko Ignatius

Papeille on annettu mahdollisuus, että heidän ei ole pakko osallistua homo- ja lesboparien vihkimiseen maaliskuun alusta. Mielestäni tämä mahdollisuus pitää antaa myös muille kirkon työntekijöille, esimerkiksi kanttoreille ja suntioille.

Vai mitä mieltä ovat niiden seurakuntien kirkkoherrat, joissa on luvattu alkaa vihkiä myös homo- ja lesbopareja?

Kirkon työntekijä

JOTKUT OVAT nyt hyväksymässä armokuoleman eli eutanasian. Olisiko asiallista, että hyväksytään tämä toimi vain heidän kohdallaan?

Hyvähän sitä on toisia tuomita armokuolemaan, mutta itse livetä siitä, kun sen aika tulee!

Lassi Tiittanen

KESKUSTELU JATKUU VERKOSSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Espoonlahden seurakunta