Kirkko ja kaupunki 2017 02 helsinki

HY VÄN TÄHDEN.

A 3 Kiista kirkkohäistä

2

2.2.2017 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

A 6–7 Suomalaisten rakkaus on kestävää B 4 Koko Hubara: ”Rasismin juuri on ajatuksessa, että vain minä olen normaali”

B 1–3

Nykyajan orja

Bangladeshilainen Al ajautui pakkotyöhön enonsa ravintolaan Helsinkiin.

Tänään

Eilen

Enemmän kuin koneita, tarvitsemme inhimillisyyttä. Enemmän kuin järkeä, tarvitsemme hyvyyttä ja hellyyttä. Ilman näitä ominaisuuksia elämästämme tulee väkivaltaista ja menetämme kaiken.

†

Jos erilaiset lapset käyvät eri kouluja, molemmilta puuttuu toisen malli.

Kirjailija Tommi Kinnunen Yle.fi Ikkuna-kolumnissa.

Charles Chaplinin Diktaattori-­ elokuvan (1940) loppupuheesta.

Iankaikkisesti

‡

2a

Ei silmä voi sanoa kädelle: ”Minä en tarvitse sinua”, eikä liioin pää jaloille: ”Minä en tarvitse teitä.”

1. Kor. 12:21

Rukous

Pääkirjoitus

Thinkstock

Kuinka kirkkoa puhutaan Maaliskuun alussa homot pääsevät naimisiin. Moni on odottanut sitä päivää aika kauan.

Suomessa on perinteisesti menty naimisiin kirkossa. Vaikka avioliitto on puhtaasti yhteiskunnallinen instituutio, se on vanhastaan solmittu Herran huoneessa papin edessä. Valtio on valtuuttanut kirkon tutkimaan kihlaparien vihkikelpoisuuden ja antanut papeille oikeuden vihkiä aviopareja. Vihkiessään papit myös pyytävät Jumalan siunausta vihkiparille ja heidän liitolleen. Se on palvelu, jota ei maistraatista saa.

”

Nyt kun homot pääsevät naimisiin, menee kirkolla kieli solmuun. Kirkolliskokouksen määrävähemmistö pitää kiinni siitä, että kirkkohäät kuuluvat Vihkiessään papit vain heteropareille. Kirkossa voidaan pyytävät siunausta kyllä rukoilla homoparien kanssa ja vihkiparille. Se puolesta, kunhan pari on hoitanut on palvelu, jota vihkimispuolen maistraatissa. ei maistraatista Tämä on melko tarkkaa tämä saa.” kanssa ja puolesta rukoileminen.

Rukoushetkeksi sitä ei saa kutsua.

Saati sitten avioliiton siunaamiseksi.

Siunatakaan ei oikeastaan saisi, mutta siunauksen saa pappi lausua samalla, kun hän rukoilee pariskunnan kanssa ja puolesta.

Näin puhutaan kirkkoa. Näin puhutaan tavalla, joka etäännyttää kenet hyvänsä – kirkosta. Näin puhutaan tavalla, joka etäännyttää Jumalasta.

Teetimme Helsingin Sanomien kanssa kyselyn pääkaupunkiseudun kirkkoherroille. Halusimme selvittää, mitä palveluja kirkoilla on tarjota samaa sukupuolta oleville vihkipareille.

Käytimme kysymysten laadinnassa asiantuntijoina kirkkoherroja. Lopputulos: kysymyksistä tuli niin kirkkokielisesti täsmällisiä, että edes toiset kirkkoherrat eivät ymmärtäneet niitä.

Luterilaisen kirkon uudistuksen yksi kärki viisisataa vuotta sitten oli kansan oman kielen käyttäminen. Siinä imussa Agricola alkoi kääntää Raamattua suomen kielelle ja kirjoittaa aapista, että väki oppisi myös lukemaan omaa kieltään.

Nyt kirkon pitäisi Lutherin hengessä luopua kirkon puhumisesta ja siirtyä selvään suomeen.

Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Maa tuntuu vieraalta jalkojeni alla.

Karttani johdatti tähän saakka, mutta nyt kyselen suuntaa.

Hämärän läpi erottuvat maamerkit näyttävät uhkaavilta.

Muuttuuko yhteiskunta taas vihan näyttämöksi? Ehtiikö lapseni kokea, millaista on koskematon luonto?

Kiitos ihmisistä, joiden kanssa jaan tämän päivän.

Vahvista valoa ja toivoa meissä.

Lainasanat

”

Minuudesta luopuminen tapahtuu pala palalta koko ruumiissa ja vie kaiken.

Kun kuolen, minuuteni lakkaa historioineen ja muistoineen.”

Syöpää sairastava Marja Kuparinen sivulla B 7

tavoitat meidät myös verkossa kirkkojakaupunki.fi

2.2.2017 numero 2 Kirkko ja Kaupunki HELSINKI Kannen kuva: Sirpa Päivinen

TAUSTAT JA ILMIÖT

A

Haagan, Munkkiniemen, Oulunkylän, Paavalin, Pakilan, Vartiokylän sekä Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kirkoissa voidaan vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja.

Kauniaisten ja Malmin kirkkoherrat eivät vastanneet kysymykseen.

Missä pääsee vihille?

Jos samaa sukupuolta oleva pari haluaa maaliskuussa kirkkohäät, se näyttäisi onnistuvan Helsingissä ja Vantaalla, mutta ei Espoossa.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JARKKO PELTOLUHTA

K

irkko ja kaupungin ja Helsingin Sanomien teettämässä kyselyssä pääkaupunkiseudun seurakuntien kirkkoherroilta tiedusteltiin, antavatko he luvan seurakuntansa tilojen käyttöön, jos etukäteen on tiedossa, että hääjuhlassa tai rukoushetkessä pappi aikoo vihkiä samaa sukupuolta olevan parin.

Helsingissä Haagan, Munkkiniemen, Oulunkylän, Paavalin, Pakilan ja Vartiokylän kirkkoherrat vastasivat antavansa luvan kirkkosalin tai muun sakraalitilan, esimerkiksi kappelin, käyttöön ja ruotsinkielisen Matteuksen seurakunnan kirkkoherra muiden kuin sakraalitilojen käyttöön. Vantaalla vain Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra antaisi luvan käyttää tiloja. Espoon kirkkoherrat ovat kielteisellä kannalla.

KUN AVIOLIITTOLAKI muuttuu maaliskuussa, kirkossa ei ole yhteistä näkemystä siitä, onko myös kirkollinen vihkiminen mahdollinen samaa sukupuolta oleville pareille.

Piispainkokous totesi viime syksynä selonteossaan, että avioliittolain muutos ei anna papeille oikeutta vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon, mitä se perus-

teli kirkkojärjestyksellä ja kirkkokäsikirjalla.

Tästä huolimatta monet papit varsinkin pääkaupunkiseudulla ovat ilmoittaneet vihkivänsä samaa sukupuolta olevia pareja lain muututtua.

Kirkkoherrojen vastauksissa näkyy tilanteen epäselvyys. Yhtä mieltä kirkkoherrat ovat siitä, että seurakunnan papit voivat osallistua samaa sukupuolta olevan parin hääjuhlaan, jos pari sitä toivoo. Papin tehtävä hääjuhlassa jää kuitenkin avoimeksi: kirkkoherrojen enemmistön mielestä pappi ei saa juhlassa vihkiä tai siunata paria.

Yhtenäistä kantaa ei löydy siihenkään, missä tällaista juhlaa voisi viettää. Enemmistö kirkkoherroista antaisi käyttöön vain muita kuin sakraalitiloja, esimerkiksi seurakuntasalin, mutta muutama ei antaisi tiloja ollenkaan. Hääjuhlan sijaan kaikissa kirkoissa saisi toimittaa kirkkokäsikirjan mukaisen rukouksen samaa sukupuolta olevien parien kanssa ja puolesta.

HAAGAN KIRKKOHERRA Marja Heltelä on valmis antamaan seurakuntansa kirkot käyttöön myös samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen.

– Kirkkojärjestyksessä on säädetty, että tilankäytöstä vastaa kirkkoherra yhdessä seurakuntaneuvoston kanssa. Minun kantani on tämä. Seurakuntaneuvosto päättää asiasta helmikuussa. Asiasta on jo keskusteltu seurakuntaneuvoston iltakoulussa lokakuussa. Silloin lähtökohtana oli, että kohtelemme seurakuntalaisia tasa-arvoisesti, Heltelä kertoo.

– Itse en koe oikeaksi estää ihmisiä tulemasta alttarille Jumalan kasvojen eteen, jos he sitä pyytävät ja haluavat, hän lisää.

Esimiehenä Heltelä ei aio ohjeistaa seurakuntansa pappeja siinä, saavatko he vihkiä, vaan luottaa siihen, että jokainen toimii omantuntonsa mukaisesti. Hän sanoo, että seurakunnan papit ovat keskenään eri mieltä, mutta asiasta on keskusteltu avoimesti ja toisia kunnioittaen.

Heltelä ei vielä osaa sanoa, aikooko hän vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja heti maaliskuusta alkaen. Ainakin hän haluaisi edistää avointa ja rakentavaa keskustelua asiasta.

– Kukaan meistä ei omista totuutta. Kirkolla olisi ollut pari vuotta aikaa valmistautua uuteen avioliittolakiin, mutta me vaikenimme. Nyt on aika sekä keskustella että linjata tulevaa.

LISÄÄ VERKOSSA

3

4a

TAUSTAT JA ILMIÖT

11

Sateenkaaripapitverkkosivustolle kootaan vihkipappeja, jotka vihkivät tai siunaavat samaa sukupuolta olevia pareja, kun avioliittolaki mahdollistaa sen 1.3. Sivustolla oli 30.1. yhteensä 11 pappia, joista viisi Helsingissä.

Sirpa Päivinen

Kodittomat palaavat Hermannin diakoniatalolle

Kodittomat saivat uuden yösijan Kirkkoihin majoittuneet kodittomat ja suojattomat ihmiset saivat uuden yösijan Helsingin Diakonissalaitokselle kuuluvasta Hermannin diakoniatalosta. Helsingin kau­ punki tukee uutta järjestelyä taloudellises­ ti. Uutta on myös se, että kaupungin sosi­ aalityöntekijät jalkautuvat auttamaan hä­ tämajoittuneita asunnottomia.

Myös uudessa järjestelyssä tarvitaan helsinkiläisten vapaaehtoisten apua. ­Liikkuvan väestön auttaminen keskittyy ­Diakonissalaitoksen Munkkisaaren toimi­ pisteeseen.

Pertti Mannelin

Toimiiko kirkko reilusti Lehtisaaressa?

Kirkko on nostamassa Lehtisaaren maavuokria jopa kuusinkertaisiksi. Asukkaiden mukaan korotus on liioiteltu.

Teksti Topias Haikala Kuva Esko Jämsä

Malmin seurakunta luopuu Pukinmäen seurakuntakodista.

Malmin seurakunta vähentää toimitiloja Malmin seurakunta on päättänyt luopua Malmin seurakuntatalosta, Pihlajiston seu­ rakuntakodista, Pukinmäen seurakuntako­ dista, Siltamäen seurakuntakodista ja Ta­ pulin seurakuntakodista.

Malmin seurakuntaneuvosto päät­ ti asiasta kokouksessaan 17. tammikuuta.

Seurakunta tekee vuositasolla noin miljoo­ nan euron säästöt.

Toiminta kaikissa seurakunnan tilois­ sa jatkuu normaalisti tämän kevätkauden.

Tiloista luovutaan vuoden loppuun men­ nessä, Siltamäen seurakuntakodista myö­ hemmin.

E

i Matti Sadeniemi tätä osannut odottaa.

Sadeniemi on Lehtisaaren asukkaat ry:n puheenjohtaja. Hän osti reilut neljä vuotta sitten vaimonsa kanssa asunnon Lehtisaaresta. Myyjä oli Vantaan seurakuntayhtymä, jonka vuokramailla rakennus ­sijaitsee.

– Totta kai tiesin, että tämä on vuokramaata ja arvasin, että kun vuokrasopimus umpeutuu, tulee myös vuokrankorotus, Sadeniemi kertoo.

– Mutta sitä en odottanut, että kirkko pelaisi näin kyynistä ja raakaa peliä. Olin varmaan sinisilmäinen. Moni muukin oli.

Lehtisaari on Munkkiniemen kaupunginosaan kuuluva 1 200 asukkaan lähiö. Helsingin ja Van-

taan seurakuntayhtymät omistavat saaresta suurimman osan, ja valtaosa asuinrakennuksista on yhtymien vuokramailla.

Vuokrasopimukset on tehty 1960–70-luvulla, ja ne ovat umpeutumassa vuonna 2019.

Uusista sopimuksista on syntynyt valtava riita.

Seurakuntayhtymien mukaan Lehtisaaren maavuokrat ovat vuosikausia jääneet jälkeen markkinahinnoista ja lehtisaarelaiset ovat saaneet asua alueella puoli-ilmaiseksi.

Lehtisaarelaisten mukaan yhtymien ehdottamat vuokrankorotukset ovat täysin liioiteltuja. Esimerkiksi Sadeniemen asunnossa maavuokran osuus yhtiövastikkeesta saattaisi nousta sadasta eurosta kuuteensataan.

Monille vähävaraisille ainoa vaihtoehto saattaa olla asunnon myyminen.

Kun maanomistaja Suomessa vuokraa maansa eteenpäin, normaali käytäntö on pyytää vuokraa, joka vastaa 4–6 prosenttia tontin arvosta.

Sekä Helsingin että Vantaan seurakuntayhtymät ovat päättäneet, että niiden vuokratonttien tuottotavoite on 5 prosenttia, ja esimerkiksi Helsingin kaupunki pyytää periaatteessa 4 prosenttia.

Asia ei kuitenkaan ole aivan niin simppeli.

Maanomistaja joutuu maksamaan maa-alueestaan kiinteistöveroa – paitsi esimerkiksi Helsingin kaupunki, joka kerää kiinteistöveron. Kaupungille jää siis

Lehtisaaren asukkaat ry:n puheenjohtaja Matti Sadeniemi uskoo, että kirkon vuokrankorotukset pakottavat monet lehtisaarelaiset myymään kotinsa.

samanhintaisesta vuokramaasta enemmän käteen kuin vaikka seurakuntayhtymällä.

Rakennetun tontin vuokrasta taas on tapana antaa alennusta. Helsingin kaupungilla alennus on yleensä 40 prosentin tuntumassa.

Kaksi konsulttiyritystä arvioi seurakuntayhtymille, minkä hintaisia Lehtisaaren tontit nykyisin ovat.

Vantaan yhtymä ilmoitti uudeksi tonttivuokraksi 5 prosenttia Newsec Valuation Oy:n tekemästä hinta-arviosta. Helsinki laski keskiarvon Newsecin ja Catella Oy:n arvioista ja miinusti siitä 20 prosenttia, koska kyse on rakennetuista tonteista.

Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto päätti vuokrankorotuksesta viime kesänä. Helsingissä asia päätetään alkuvuodesta.

EIVÄTKÖ SEURAKUNTAYHTYMÄT sitten ole toimineet rehdisti?

Eivät ole, sanovat lehtisaarelaiset.

– Kirkko hakee ihan absoluuttista maksimia, mikä voi vielä olla jotenkin juridisesti kestävällä pohjalla, sanoo Matti Sadeniemi.

Sadeniemi esittelee taulukkoa, jossa näkyy vuonna 2015 päättyneiden Helsingin kaupungin vuokrasopimusten tuottoja. Alppiharjun tonteista näyttää

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN kiinteistöjohtajan Kai Heinosen mukaan seurakuntayhtymä ajaa seurakuntalaisten etua ja toimii markkinoiden käytännön mukaisesti.

Yhtymä on vanhan sopimuksen mukaisesti myös itse maksanut tonttien kiinteistöveron, vaikka nykykäytännön mukaan se on vuokralaisen tehtävä.

Heinosen mukaan kaupungin ja seurakuntayhtymän aseman vertaaminen on vaikeaa. Vaa’assa painaa myös kunnallisvero.

– Kaupunki saa kaikilta asukkailtaan kunnallisveron. Siksi kaupunkien kannattaa kaavoittaa mailleen hyviä tontteja asukkaille myytäväksi ja vuokrattavaksi, Heinonen selittää.

Vantaan seurakuntayhtymän Sari Turunen muistuttaa, että kyse on myös tasapuolisuudesta.

– Nyt määritellyt uudet vuokraehdot ovat perussisällöltään yhtenäiset kaikkien muidenkin maanvuokrasopimustemme kanssa, emmekä luonnollisestikaan voi kohdella Lehtisaaren asukkaita eri tavalla tai myöntää heille eri vapauksia verrattuna esimerkiksi Vantaalla asuviin vuokralaisiimme, Turunen sanoo.

KIRKON RIVEISSÄ kaikki eivät ole yhtä jyrkkien korotusten kannalla.

Lehtisaaren maavuokrista päättää kummankin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto, mutta esityksen asiasta tekevät yhteiset kirkkoneuvostot.

Kun asiaa käsiteltiin Helsingin yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa 8. joulukuuta, jäsen Hanna Mithiku esitti, että Lehtisaaren tonttien tuottotavoite laskettaisiin 5 prosentista 3 prosenttiin.

”

PÄÄTÖKSEMME ON PITÄVÄ, EIKÄ SITÄ OTETA UUTEEN KÄSITTELYYN. VANTAAN SEURAKUNTAYHTYMÄN KIINTEISTÖJOHTAJA SARI TURUNEN

– Tuottovaatimus on liian korkea. Mielestäni meidän tulisi verrata vuokrien tasoa kaupungin

tasoon. Kaupungin todellinen tuottoprosentti on alle 2,4 prosenttia. Yhtymä esittää huomattavasti suurempaa korotusta, Mithiku selittää.

Mithikun ehdotusta kannatti kokoukseen osallistuneista 12 jäsenestä vain kolme.

Pian Helsingin yhteinen kirkkoneuvosto otti kuitenkin askelen taaksepäin. Kokouksessaan 19.1. se päätti ottaa asian uudelleen käsittelyyn helmikuussa koska ”uudet ehdot ovat aiheuttaneet niin paljon keskustelua”.

Tšaikovski

– ei mitään balettia!

12.2. klo 15, 15/12 € Viulussa Minna Pensola, pianossa Anna Laakso, lyömättömät jutut Minna Lindgren.

Oma maa

Vårt land

14.2. klo 18, 15/12 € Taru Nymanin, Sören Lillkungin ja Kaj Chydeniuksen Suomi 100-konsertti

Turunlinnantie 1 | Itäkeskus | Helsinki Liput: lippu.fi & Stoa.fi

Tuomasmessu

sunnuntaisin klo 18 Mikael Agricolan kirkossa

5.2. Saarnaa piispainkokouksen sihteeri,

TT Jyri Komulainen, liturgina Mikko Malkavaara Musiikissa Mikko Helenius yhtyeineen

12.2. Saarnaa kirkkoherra Teemu Laajasalo,

tuomasmessu.fi

jäävän kaupungille 2 prosenttia, Taka-Töölöstä 1,9, Herttoniemestä 2,6. Sen korkeampaa prosenttia listalta ei löydy.

Asukasyhdistys on ehdottamassa Helsingin seurakuntayhtymälle järjestelyä, jossa kirkolle jäisi maavuokrasta käteen 2,5 prosenttia maan arvosta.

Se on Sadeniemen mukaan enemmän kuin mitä Helsingin kaupunki keskimäärin saa, vaikka huomioon otettaisiin kiinteistöveron vaikutus.

Mutta Sadeniemen kotitalo on Vantaan seurakuntayhtymän mailla. Eikö se peli ole jo pelattu?

Ehkä ei. Sadeniemi toivoo, että jos Helsinki lieventää ehtojaan, Vantaakin ottaisi asian uudelleen käsittelyyn.

Vantaan seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Sari Turunen ei kuitenkaan usko, että ehtoja muutetaan. Hän on keskustellut aiheesta Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston jäsenten kanssa.

He tekevät päätöksen.

– Päätöksemme on pitävä, eikä sitä oteta uuteen käsittelyyn, Turunen sanoo.

A

liturgina tuomaspappi Pirjo Kantala Musiikissa Inna Vintturi yhtyeineen

Soppasunnuntai. Minituomaat. Messujatkot.

Lisätietoa tuomasmessu.fi,

Tuomasmessu,

@Tuomasmessu

MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO › TEHTAANKATU 23, HELSINKI › RATIKKA 3 JA BUSSIT 14 JA 18

5

6A

ELÄMÄ JA HYVINVOINTI

3×

rakkausmeno KAVI

Lähtö

Suomalainen rakkaus numeroina

Kesäyön unelma -elokuva vuodelta 1999.

Rakkautta valkokankaalla Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI juhlii rakkausteemalla 100-vuotiasta Suomea, 90-vuotiasta elokuvateatteri Orionia ja 60-vuotiasta Suomen elokuvaarkistoa. Orionin Näytelty rakkaus -sarjassa nähdään 4.2.–29.3. filmatisointeja Anton Tsehovin ja William Shakespearen näytelmistä. Lisäksi kevään ohjelmistossa on muun muassa suomalaisten naiskirjailijoiden teoksiin pohjautuvia elokuvia ja Suuri lukuseikkailu -ohjelmaan liittyviä lastenelokuvia. Lisätiedot: www.kavi.fi

Suomalaiset avioituvat ja saavat lapsia yhä vanhempina, mutta ovat keskimäärin melko tyytyväisiä parisuhteeseensa.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS MARI AARNIO

TEATTERIMUSEO

Suomessa on 528 539 avioparia, joilla ei ole alaikäisiä lapsia.

Aviopareja, joilla on alaikäisiä lapsia, on 424 185.

Avopareja, joilla ei ole alaikäisiä lapsia, on 215 620.

Rakkauden tiloja näyttämöllä Kaapelitehtaalla sijaitseva Teatterimuseo ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI ovat yhdistäneet voimansa rakkausteeman merkeissä. Museon uusi näyttely kertoo, miten rakkautta on kuvattu suomalaisilla näyttämöillä. Rakkauden merkitystä pohditaan 14.2. alkaen kotimaisten näytelmien, Shakespearen klassikoiden ja venäläisen draaman kautta.

Lisätiedot: kavi.fi/elokuvasarja/ teatterimuseo-näytelty-rakkaus.

Suomalaiset parisuhteet ovat tyypillisesti melko onnellisia.

Noin 30 prosenttia pitää parisuhdettaan hyvin onnellisena. Melko onnettomaksi parisuhteensa arvioi kaksi prosenttia ja hyvin onnettomaksi vain puoli prosenttia. Kirmaa kolme askelta onnellisen parisuhteen tuella.

Kupliva kolmiodraama ruoasta ja rakkaudesta valtaa Kom-teatterin, kun siellä saa 15.2. ensi-iltansa Kokki, varas, vaimo ja rakastaja. Teos tuli tunnetuksi 1990-luvun alussa Peter Greenawayn samannimisenä elokuvana. Riko Saatsin ohjaamassa näytelmässä kysytään, etsimmekö vain hetken mielihyvää ja tyydytystä ja onko onni vain nautintoa.

MARJO KYTÖHARJU

Äidiksi tultiin ensimmäisen kerran keskimäärin 28,8-vuotiaana ja isäksi 31-vuotiaana.

Syntyneistä lapsista yli puolet, 56 prosenttia, syntyi avioliitossa oleville.

Uusperheitä oli 52 000.

Avopareja, joilla on lapsia, on 122 657.

Rekisteröityjä pareja, joilla on lapsia, on 626.

Parisuhteesi on ajautunut eroon.

Palaa lähtöruutuun ja aloita peli alusta.

NOORA GEAGEA

Draamaa ruoasta ja rakkaudesta

Onnea perheenlisäyksestä! Heitä noppaa esikoisenne syntymän johdosta.

Toteutunut lapsiluku naista kohden on tänä päivänä keskimäärin 1,65.

Saat ylimääräisen heittovuoron, mikäli olet äiti.

Suomalaisen teatterin Romeo ja Julia vuodelta 1881.

Kokki, varas, vaimo ja rakastaja Kom-teatterissa 15.2. alkaen

Onnea tuoreelle avioparille! Heitä häiden kunniaksi uudelleen noppaa.

ne hteen a sen Parisu koistaa! Ot kelta. u tä as us k ääräis aalisu seksu i kaksi ylim ks kunnia

Miehistä 39 prosenttia ja naisista 12 prosenttia tunsi seksuaalista halua ainakin kerran päivässä.

Useampia yhdyntöjä kaipasi 59 prosenttia miehistä ja 45 prosenttia naisista.

Seksuaalisen halun puutetta melko usein koki 42 prosenttia naisista ja 15 prosenttia miehistä.

Lähteet: Tilastokeskus, Väestöliitto, Kirkkohallitus, Perhebarometri 2016, Finsex-tutkimus. Luvut perustuvat vuoden 2015 tietoihin.

A

Toimittajalta

Vuonna 2015 solmittiin 24 708 avioliittoa.

Parisuhteita rekisteröitiin 318.

Avioliitoista 11 585 solmittiin luterilaisin menoin.

Siviilivihkimisiä oli 8 469.

Tilastotietoa romantikoille Naimisiin meneminen. Lasten tekeminen. Sanojen tasolla homma kuulostaa helpolta kuin hengittäminen. Kuinka ne eivät sitten kaikilta onnistu? Miten jotkin noin itsestään selvältä ja luonnolliselta kuulostavat voivat olla monille niin vaikeita? Minullekin, joka on tottunut siihen, että kun asioiden eteen näkee vaivaa, vaivannäkö palkitaan. Parisuhde- ja perheasiat muistuttavat viiltävästi, ettei moni asia ole lopulta vain itsestä kiinni.

Viimeisen parin vuoden aikana olemme kyllästymiseen saakka lukeneet uutisia ja huolestuneita vuodatuksia näistä aiheista. Suomalaiset miehet ja naiset eivät löydä toisiaan. Sinkkuihmiset asuvat väärillä paikkakunnilla.

Naiset ovat nirsoja. Naimisiin mennään liian vanhana tai ei ollenkaan. Lapsetkaan eivät synny oikeanikäisille vanhemmille, jos nyt ylipäätään syntyvät.

Minusta mikään noista ei ole ihme,

Eniten avioliittoja solmittiin elokuussa (4380 kpl) ja vähiten marraskuussa (1082 kpl). Ota ylimääräiset kolme askelta, mikäli juhlitte talvihäitä.

Aviopuolisoiden välinen ikäero on keskimäärin kolme vuotta. Ota kaksi ylimääräistä askelta, jos olet puolisoasi nuorempi.

Ensimmäistä kertaa avioituvien naisten keski-ikä oli 31,2 vuotta ja miesten 33,4 vuotta.

Ota kaksi ylimääräistä askelta, jos olet mies.

vaan se päinvastainen. Ajatella, tässäkin tuppisuiden maassa niin moni on löytänyt ihmisen, joka haluaa sitoutua juuri häneen, kaikista maailman ihmisistä! Katseet ovat kohdanneet, ajatukset ovat kohdanneet, ajoituskin on ollut juuri oikea.

Jokainen lapsi on vielä suurempi ihme. Juuri samana päivänä, kun olet valmis yrittämään lasta, kumppanisikin on, ja se on vieläpä biologisesti mahdollista! Enää parisuhteeseen ja perheellistymään eivät edes aja vain sosiaalinen paine ja vaihtoehtojen puute, vaan rakkaus. Malja sille, että vihdoin ne syntyvät lähinnä rakkaudesta, avioliitot ja lapset.

Mitä jos tänään katsoisit puolisoasi tai lastasi vaaleanpunaisten silmälasien läpi? Siinä hän on, ihmeellinen olento, ankeista tilastoista piittaamaton onnellisten sattumien summa.

HANNA ANTILA

LAHJOITTAMALLA OLET MUKANA KÖYHIEN MAIDEN LASTEN JA NUORTEN AUTTAMISESSA. HUONEKALUJA, ASTIOITA, VAATTEITA...

Vuonna 2015 joka viides avioliitto oli kestänyt yli 40 vuotta. Avoliitoista joka viides oli kestänyt yli 20 vuotta. Pääset suoraan maaliin, mikäli liittosi on kestänyt vähintään 20 vuotta. Onnittelut!

Avioeroja oli 13 939 vuonna 2015.

Ensimmäisestä avioliitostaan eroavat naiset olivat keski-iältään 40,4 vuoden ikäisiä.

Vastaava miesten keski-ikä oli 42,8 vuotta.

ilmainennoutopalvelu.fi . 09 566 00 200

Eroon päättyneiden ensimmäisten avioliittojen keston mediaani oli 10 vuotta.

LISÄÄ VERKOSSA

Maali

Lisätietoja kevään 2017 parisuhdekursseista, eroryhmistä seurakunnissa jne. tämän jutun verkkoversiossa osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi.

Esperi kutsuu asumaan!

Hoivakoti Tilkka ja Hoivakoti Vanhalinna Tarjoamme turvallista asumista, hyvää hoivaa ja yhteisöllisen arjen ikäihmisille. Esperi Hoivakoti Tilkka tarjoaa monipuolisia asumis- ja hoivapalveluita funkkiskaunottaressa. Esperi Hoivakoti Vanhalinna on viihtyisä ikäihmisten koti Itäkeskuksessa. Vakituisen asumisen ohella palveluihin kuuluu tilapäinen asuminen esimerkiksi putkiremontin ajaksi.

Lisätietoa, esitetilaukset ja yksityisnäytöt Kaisa Pere | 046 922 9544 | kaisa.pere@esperi.fi

7

8A

KAUPUNKI JA YMPÄRISTÖ

Aikapankissa vaihdetaan palveluksia. Marja Hirvonen on ansainnut toveja intialaisella päähieronnalla. Kuva on vuodelta 2013.

S

eitsemän vuotta toiminut Stadin aikapankki on vapaamuotoinen verkosto, jossa voi vaihtaa palveluksia. Joku jäsen ilmoittaa aikapankissa tarvitsevansa esimerkiksi ikkunanpesua. Toinen jäsen käy hänen luonaan pesemässä ikkunat ja tallettaa tunnin työstä yhden tovin aikapankkiin. Kun sitten ikkunanpesijä tarvitsee myöhemmin vaikka farkun lahkeiden lyhennystä, hän ostaa sen tovillaan toiselta aikapankkilaiselta.

Aikapankin kantava periaate on, että kaikki työ on samanarvoista.

Tunti haravointia vastaa kotisivujen rakentamiseen käytettyä tuntia.

Toinen pääperiaate on vastavuoroisuus. Sen vuoksi omalla tilillä saa olla korkeintaan 50 tovia miinusta tai plussaa.

Vastavuoroinen pankki Aikapankit ovat jakamistaloutta, mutta niissä ei liiku raha vaan työtunnit.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA JANI LAUKKANEN

Tämä on jakamistaloutta, urbaania naapuriapua, verkostoitumista, yhteisövaihtopalvelua. Mutta hyväntekeväisyyttä se ei ole, eikä oikein vapaaehtoistyötäkään.

ISOSSA-BRITANNIASSA aikapankit ovat toimineet jo 17 vuotta. Aikapankkien kattojärjestön toiminnanjohtaja Sarah Bird kertoi alastaan Lapinlahden Lähteellä Helsingissä toissa perjantaina pidetyssä Tovin arvo -seminaarissa.

– Aikapankit ovat meillä hyvin paikallisia ja melko pieniä. Henkilöjäseniä niissä on nyt 34 000, organisaatiojäseniä 3700. Vaihtoja on tehty 2,5 miljoonaa.

– Jokaiselle löytyy mielekästä tekemistä, olipa kyseessä vaikka entinen nuorisorikollinen tai työtön, syrjäytynyt, alkoholisoitunut mies.

Brittipankeissa työskentelee yleensä palkattu koordinaattori. Jäsenet ovat myös vakuutettuja työssään.

Monella aikapankilla on selkeä kohderyhmä: yksi keskittyy auttamaan vanhuksia, toinen kodittomia, kolmas työllistää erityisesti turvapaikanhakijoita. Skotlannin vankiloissa vangit voivat ansaita työllään toveja ja siirtää ne aikapankissa perheensä käyttöön.

– Toiminta on laajentunut niin, että kunnan sosiaali- ja terveystoimi

ESKO JÄMSÄ

SIGNE BRANDER HKM

Signe ja Esko osa 7: Ullanlinnankatu

ENTÄS SITTEN verotus?

Isossa-Britanniassa ei nyt keskustella aikapankkien verotuksesta, vaan aikapankit rinnastetaan Sarah Birdin mukaan vapaaehtoistyöhön. Veroja tarvitaan julkisten palvelujen ylläpitoon, ja veroviranomaisen mukaan aikapankkityön verotuotoilla ei millään saataisi tuotetuksi vastaavia hyvinvointipalveluja kunnallisesti.

Stadin aikapankki perustettiin syksyllä 2009 Kumpulan vaihtopiirin nimellä. Viime syksynä jäseniä oli yli 3 800. Seitsemän vuoden aikana erilaisia työtunteja on tehty eli toveja tilitetty yli 30 000. Myös kaikki hallinnolliset työt tehdään ”tovivoimin”. Stadin aikapankki ei ole koskaan saanut rahallista tukea miltään taholta.

Yksi perustajajäsenistä, Ruby van der Wekken, kuvaa aikapankin vastavuoroisuutta näin: ”Tovit helpottavat avun pyytämistä, sillä aikapankissa ei jää kiitollisuudenvelkaa.”

Tuoreessa kirjassa Tovin arvo – Aikapankki hyvinvoinnin edistäjänä

MONI TOVITUKEA SAANUT ONKIN RYHTYNYT ITSE TUKIJAKSI OLON PARANNUTTUA.

van der Wekken toteaa, että verohallinnon vuonna 2013 antama monitulkintainen ohjeistus ammattimaisen aikapankkityön verotuksesta vähensi selvästi vaihtoja.

AIKAPANKKIEN SUOSIO kymmenissä eri maissa, hyvin erilaisissa yhteiskunnissa, viittaa siihen, että ne vastaavat johonkin syvästi inhimilliseen tarpeeseen. Vastavuoroisuus, vaihdanta ja molemminpuolinen hyöty ovat avainsanoja.

Tovin arvo -seminaarissa viitattiin myös robotisaatioon ja työpaikkojen vähenemiseen. Jos palkkatyötä riittää vain vähemmistölle, miten enemmistö käyttää aikansa ja osaamisensa ja hankkii itselleen elämän pikku mukavuuksia ja tarpeellista apua? Aikapankille saattaa tulla yhä suurempi kysyntä. stadinaikapankki.wordpress.com

Tovituki on auttanut jaksamaan Helsingissä aikapankki on tarjonnut myös tukea jaksamisen ongelmiin niin sanotun tovituen muodossa.

Raha-automaattiyhdistys tuki vuodenvaihteessa päättynyttä Tovituki tunnetuksi -hanketta, jota Aika parantaa -verkosto toteutti yhdessä Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen kanssa.

Verkoston perustaja ja hankkeen vetäjä Hanna Koppelomäki kertoo, että tovituki on lyhytkestoista jaksamisen tukea, johon voi yhdistää aikapankista käytännöllistä apua, kuten siivousta tai lastenhoitoapua. Jonkun on vain kaivettava oikeat tekijät hommaan.

Kaupungin kasvo

9

SIRPA PÄIVINEN

”

voi ”ostaa” palveluksia pankista. Esimerkiksi Manchesterissa aikapankkilaiset saattavat sairaalasta kotiutetun vanhuksen kotiin, käyvät hänelle apteekissa ja tarkistavat, että kotona on lämmintä, Bird kertoo.

A

– Olemme kouluttaneet noin sata tovitukijaa ja luoneet eettisen ohjeistuksen. Yksi jakso tovitukea sisältää korkeintaan viisi tukijan ja tuettavan tapaamista, Koppelomäki kertoo.

– Tätä ei ole tarkoitettu vakavien sairauksien eikä kriisien hoitoon. Tovituen tervehdyttävä elementti on vastavuoroisuus. Suurimmalla osalla ihmisistä on halu maksaa takaisin saamansa apu, ja aikapankki mahdollistaa sen, Koppelomäki on nähnyt.

Moni tovitukea saanut onkin ryhtynyt itse tukijaksi olon parannuttua.

Aika parantaa -verkosto etsii nyt uusia yhteistyökumppaneita, jotta tovitukea voitaisiin jatkaa.

Tove Janssonin kotikadulla LYHYEN ULLANLINNANKADUN rakennuksissa on jäljellä yllättävän paljon samaa kuin 110 vuotta sitten. Vasemmalla näkyy Designmuseon tiilipääty. Silloin rakennuksessa toimi ruotsinkielinen oppikoulu.

Ullanlinnankatu 5 Designmuseota vastapäätä oli jo vanhahko talo Signe Branderin aikana. Puutalojen paikalle nousi jyhkeä, arkkitehti G. W. Nybergin suunnittelema jugendtalo vuonna 1910. Kuvien oikeassa reunassa näkyy viipale talo numero 1:n seinää. Tuossa talossa sijaitsee taiteilija Tove Janssonin torniateljee.

Branderin kuvassa hevonen vetää muuttokuormaa hiljaisella kadulla. Se oli tavallinen näky, sillä Helsingissä vaihdettiin usein vuokra- asuntoa. Perinteinen muuttopäivä oli 1. kesäkuuta.

EIRA SERKKOLA

Jasperi Virtanen tekee yövuoroa viikon tai kaksi kuussa.

Yövuorolisä motivoi, ja koska hänen tyttöystävänsä tekee vain yötöitä, aikataulut käyvät yhteen.

Yövuorossa on hohtonsa VETÄVÄN ASKELEEN ja kaksimetri- väkeä, joka tykkää siitä, että yölsen hahmon perässä tuskin pysyy, lä ei ole ruuhkaa, Jasperi Virtanen kun hän lähtee näyttämään asiak- kertoo. kaalle, miltä hyllyltä löytyy jokin – On myös monia, jotka tekevät myymälän kymmenistä tuhansista itsekin yötöitä. He ovat tyytyväisiä, artikkeleista. kun voivat tulla kauppaan silloin, Jasperi Virtanen, 22, on viime kun heille sopii. vuoden maaliskuusta – Kolmen jälkeen alkaa tulla ihmisiä baalähtien tehnyt kolmireista hakemaan eväsvuorotyötä Helsingin tä kotimatkaa varten.

Sokoksen S-markePaljon menee valmistissa. Nyt hän on tulPyrin välttämään sitä, leipiä, pakastepizzoja, että puhelin on kourassa lut kuntosalin kautta nopeaa ruokaa. Aika koko ajan. yövuoroon. Se alkaa nopeasti se paketti aukymmeneltä ja päätHaluan jossain vaiheessa tyy aamukuudelta. keaa, kun astutaan pois saada lapsia ja kasvattaa kassalta.

S-market on vuoheidät jämptisti. Mutta Virtasen omat yösyöden 2016 alusta lähei ole kiirettä. tien ollut asiakkaille miset tauolla ovat hedelauki 24/7 eli se on aimiä, leipää, vähän leikTykkään yövuorosta. na auki. keleitä; isompi satsi väVuorolisä motivoi ja aika Tavaran purkamisyttäisi. Päivävuoroksi menee sutjakasti. hän valmistaa mukaan nen on Virtasen päätehtävä. Lisäksi hän peruskotiruokaa. toimii vuorovastaavana. Kassalla häntä näkee harvoin. KUN TYÖVUORO aamulla loppuu, – Yöaikaan tulee pääasiassa heviä Virtanen ajaa bussilla kotiin Päiväja teollisia eli hedelmiä ja vihannek- kumpuun. Uni tulee – naps! – saman sia sekä teollisia tuotteita eli kuiva- tien. ruokia, Virtanen kertoo.

Tämänkertainen yövuoroputki alkoi tiistai-iltana ja päättyy maananREKAT AJAVAT tavaraa rahtilaitureil- taiaamuna. le alas kellariin. Sieltä pakkaukset Sitten on pari päivää vapaata ja nousevat rullakoissa hisseillä ylös sen jälkeen iltapäivävuoro. Aamumyymälään ja työntekijät alkavat kii- vuoroon hyppääminen olisi vähän dättää niitä oikeille paikoilleen. Vir- liian rankkaa. tasen käsissä maitotölkkejä siirtyy Vapaa-aikaansa Jasperi Virtanen keveästi kymmenkunta kerralla la- viettää vanhempiensa, kolmen sivalta kylmätilaan. saruksensa, tyttöystävänsä ja kave– Meillä on hanskat ja fleeceta- riensa kanssa. Hengataan huoltoasekit ja pakkastakitkin, jos joutuu ole- malla, juodaan kahvia. Netflixin katmaan pitempään varastossa. Mutta sominen ei häntä kiinnosta. itse olen sen verran kuumakalle, että Nuori mies on käynyt Tikkurilan jos vähänkin evää liikuttaa, tulee hi- lukion ja ollut vuorotyössä myös ki, nuorukainen sanoo rauhallisesti. Korson ja Tikkurilan S-marketeissa.

– Koulussa tykkäsin liikunnasta ja Asiakkaita riittää koko yöksi, epäsäännöllisen säännöllisesti. Vilkkain- biologiasta. Nyt suunnitelmiini kuuluu poliisikouluun pyrkiminen, hän ta on viikonloppuisin.

– Yöshoppaajat tulevat keskiyön sanoo. tienoilla. He ovat usein vanhempaa KATRI SIMONEN

P.S.

10 a

kaupunkikulttuuri

Kaverin kera keikalle Helsingin rock-klubeilla on tarjolla ystävänpäivänä ilmaisia livekeikkoja. jolla Nosturin lisäksi ainakin On the Rocksissa ja Bar Loosessa.

Helsingissä tarjonta on muutenkin suurta, sillä kaupungissa on suurimpien rock-klubien, Tavastian, Circuksen ja Nosturin, lisäksi myös melkoinen määrä pienempiä klubeja.

– Helsingissä voi olla parhaimmillaan 20 keikkaa illassa. Alle 18-vuotiaat nuoret tosin voisi ottaa paremmin huomioon. Alaikäisille järjestetään keikkoja esimerkiksi Nosturissa, Nikula sanoo.

Nosturi on ollut viime vuosina paljon esillä, koska Elävän musiikin yhdistys Elmu ry:n ylläpitämälle musiikki- ja kulttuuritalolle on etsitty uusia tiloja. Viimeksi Elmu on selvittänyt kaupungin kanssa, miten Suvilahden Kaasukelloista saisi korjattua tarkoitukseen sopivan paikan.

– Suvilahti olisi hyvä vaihtoehto.

Sinne on hyvät liikenneyhteydetkin.

Mitään ei silti ole vielä kiveen hakat-

Rami Saaristo

Suomen rock-klubien liitto järjestää kuudennen kerran Valtakunnallisen keikkapäivän ystävänpäivänä 14.2.

– Keikkapäivää alettiin järjestää yksinkertaisesti siitä syystä, että musiikki on niin siistiä ja sitä halutaan tarjota kaikille, hyvässä seurassa. Ensimmäisen tapahtuman yhteydessä nykyisin Tuska-festivaalia järjestävä Eeka Mäkynen totesi, että musiikki pitää saada raikaamaan avaruuteen asti, kertoo liiton puheenjohtaja ja Hietalahdessa sijaitsevan Nosturin ohjelmapäällikkö Mika ”Nixon” Nikula.

– Samalla voidaan tuoda esiin uusia artisteja ja bändejä, jotka eivät muuten saa niin helposti näkyvyyttä.

Nikulan mukaan Keikkapäivä on otettu hyvin vastaan koko Suomessa: keikkoja on ollut Oulua ja Joensuuta myöten. Päivän ohjelma on nähtävillä tapahtuman Facebook-sivuilla, ja kalenteri täydentyy jatkuvasti. Helsingissä ilmaisia musiikkielämyksiä on tar-

Anssi Kela esiintyy Keikkapäivänä ravintola On the Rocksissa.

tu, mutta eiköhän tilat löydetä yhteistyössä kaupungin kanssa, sanoo ­Nikula.

Musiikkiklubin pyörittäminen vaatii omanlaistaan osaamista, ja Nikulasta toimintaa pitäisi tukea Suomessa huomattavasti enemmän.

– Populaarikulttuuri on yhtä merkittävää kuin mikä tahansa muu kulttuuri. Ei tänä päivänä kukaan enää

pysty arvottamaan toista kulttuuri­ lajia toista paremmaksi.

Nikula itse kuuntelee kaikenlaista musiikkia, kunhan se on hyvin tehtyä.

– Mutta täytyy sanoa, että kunnon punk aina lämmittää sydäntä.

Marjo Kytöharju

Lisätiedot: www.facebook.com/keikkapaiva/ ja www.facebook.com/klubiliitto/

Saga kutsuu viihtymään Saga Käpylinnassa vietetään mukavat avoimet ovet 11.2.2017 klo 12 - 14.

Tule tutustumaan uuteen taloon ja sen palveluihin! Nautitaan kahvit yhdessä.

Saga Käpylinna on joulukuussa 2015 Oulunkylän Veräjämäkeen avautunut palvelutalo. Tarjoamme turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille. Jos et pääse osallistumaan avoimiin oviin, voit varata yksityisen näytön. Järjestämme myös esittelykierroksen joka keskiviikko klo 13.

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

Lisätietoja, esitetilaukset ja yksityiset näytöt Puh. 08000 6116 tai laura@sagacare.fi.

Kysele myös tilapäisiä asuntoja.

Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 | 00650 Helsinki www.sagacare.fi/kapylinna

Ihmiset USKO JA JAELÄMÄ TOIVO

B

Ihminen kaupan Suomessa ilmi tuleva ihmiskauppa liittyy usein pakkotyöhön.

Bangladeshilainen Al teki töitä ja asui enonsa ravintolassa.

Teksti Hanna Antila Kuva Sirpa Päivinen

K

ahdeksan tunnin työpäivät enon ravintolassa Suomessa ja palkkaa 1 800–2 000 euroa kuussa. Se kuulosti hyvältä! Vanhempiensa ainoa lapsi Al asui Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa ja opiskeli yliopistossa. Opiskelu oli kuitenkin kallista, ja isä sairasteli, joten Al päätti tarttua enon työtarjoukseen. Marraskuussa 2014 hän saapui Suomeen.

Enon omistamassa intialaisessa ravintolassa Kalliossa oli täyttä erityisesti perjantaisin ja lauantaisin. Al työskenteli kokkina, mutta oli myös välillä kassalla tai siivosi. Ravintolasta tuli Alille paitsi työpaikka, myös koti. Ulkona hän kävi lähinnä tupakalla tai silloin, kun kävi ostamassa R-kioskilta iltapäivälehden tai Helsingin Sanomat.

– Nukuin ravintolan keittiön yhteydessä olevan taukotilan sohvalla. Tilaa oli noin 4–5 neliötä. Pesulla kävin naistenvessassa.

Töitä oli joka päivä. Ravintola oli auki kello 10–02, jonka lisäksi Al työskenteli myös tunti ennen ravintolan avaamista ja tunnin sulkemisajan jälkeen.

– Tein siis välillä 18-tuntisia työpäiviä, Al kertoo.

Al oli käynyt enonsa kanssa avaamassa pankkitilin, mutta pian eno omi pankkikortin itselleen. Palkka ja verot maksettiin, mutta rahaa käyttivät eno ja enon vaimo.

Al oli sopinut, että osa palkasta lähetettäisiin hänen vanhemmilleen, mutta näin tapahtui vain parin ensimmäisen kuukauden ajan. Välillä Al yritti kysyä palkkansa perään. Eno sanoi, että jos hän aina vaan pyytää rahaa, hänen pitäisi painua takaisin Bangladeshiin.

Valheiden määrä kasvoi. Esimerkiksi silloin, kun uupunut, toistuvista nenä­

1

2B

Ennätysmäärä ihmis

verenvuodoista kärsinyt Al pyysi päästä lääkärin, eno sanoi, ettei kannata mennä, terveys­keskuskäynti maksaisi satoja euroja.

Al tiesi olevansa vaikeuksissa, mutta toisaalta hän tunsi, että suvun täytyy pitää yhtä. Äiti ja isä­ kin neuvoivat, ettei enolle saa aiheuttaa hankaluuk­ sia Suomessa. Yhteisöllisyyteen, perhekeskeisyy­ teen ja islamin oppeihin kasvatettu Al koki oman edun puolustamisen vaikeaksi.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otettiin viime vuonna 130 uutta ihmistä, joista nuorin oli 13-vuotias. Joka kolmatta oli hyväksikäytetty Suomessa.

Kesäkuussa 2015 ravintolalle saapui kaksi mies­ tä, jotka pyysivät Alia mukanaan Pasilan poliisi­ talolle.

Poliisi oli saanut vihjeen, että Al on aina töissä ja ottanut ravintolan seurantaan. Myös eno vaimoi­ neen oli otettu kiinni.

Vielä kuulusteluissa Al puolusteli enoa. Hän esi­ merkiksi sanoi, että oli asunut ravintolassa vain vii­ kon. Silloin keskustelussa mukana ollut tulkki ke­ hotti puhumaan totta.

– Hän sanoi, että jos valehtelen, aiheutan har­ mia vain itselleni. Päätin kertoa totuuden. Se tun­ tui hyvältä.

– Suomessa pystyin luottamaan poliisiin. Bang­ ladeshissa vastaavassa tilanteessa enoni olisi voinut maksaa poliisille ja koko tapaus olisi voinut kääntyä niin, että minä olenkin se, joka päätyy vankilaan.

Oikeudessa eno ja enon vaimo kiistivät syytök­ set, mutta videotallenteet ja todistajat vahvistivat Alin kertomuksen. Eno sai vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen, vai­ mo vuoden. Pariskunta määrättiin myös maksa­ maan maksamatta jääneitä palkkoja noin 54 000 euroa ja 10 000 euroa muista kärsimyksistä.

Tekstit Pihla Tiihonen Kuvat Esko Jämsä Graafit Mari Aarnio

P

oika, joka on pakotettu myy­ mään seksiä matkalla turva­ paikanhakijaksi Suomeen.

Vastentahtoisesti Suomeen naitu nainen, joka on päätynyt avio­ liiton kulissien takana kotiorjaksi, sek­ suaalisesti hyväksikäytetyksi ja ehkä myös työskentelemään palkatta mie­ hen suvun yrityksessä. Mies, joka työskentelee maanmiehensä omista­ massa pienessä etnisessä ravintolassa pääkaupunkiseudulla ilman hänelle kuuluvia oikeuksia.

Nämä ovat esimerkkejä kokemuk­ sista, jollaisia on 130:lla ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään viime vuonna päässeellä. Heitä oli ennätyk­ sellisen monta.

– Uhriluvun merkittävä kasvu liit­ tyy turvapaikanhakijoiden ennätyk­ sellisen suureen määrään Suomessa.

Suurin osa on joutunut ihmiskaup­ paan ennen tänne saapumistaan, ker­ too auttamisjärjestelmän ylitarkastaja Katri Lyijynen.

Ihmiskaupan uhrien joukossa on parikymmentä alaikäistä, jotka ovat saapuneet yksin Suomeen. Heistä nuorin on vasta 13-vuotias.

– Lapsissa on seksuaalisen hyväk­ sikäytön uhreja, joukossa myös poi­ kia. Osaa on käytetty lapsityössä, jot­ kut ovat joutuneet pakkoavioliittoon.

Tammikuussa 2017 Alin ja kahden kämppiksen so­ luasunnossa Vantaalla tuoksuu kuin intialaisessa ra­ vintolassa. Al on laittanut ruokaa, ihan omaksi ilok­ seen. Kokemukset jättivät jälkensä mieheen, mut­ ta hän vakuuttaa, että nyt kaikki on ihan hyvin.

– Minulla on kaksi työtä, siivoan Ikeassa ja Pris­ massa. Voisin tehdä enemmänkin tunteja. Me bang­ ladeshilaiset olemme kovia tekemään töitä.

Tulevaisuudensuunnitelmia 25-vuotiaalla Alilla ei oikein ole. Ainoa toive on, että töitä riittää, jotta hän voi lähettää rahaa kotiin.

– Minä lähetän vanhemmilleni ja toivon, että he antavat siitä köyhille. Jumala tahtoo, että teemme niin.

Takaisin Bangladeshiin Al ei koe voivansa palata.

– Jos menisin takaisin, minulle naurettaisiin. Se olisi häpeä. Tiedätkö, ei minun maahani oikein voi palata, jos on lähtenyt muualle etsimään parem­ paa elämää. ■

Auttamisjärjestelmä on tähän as­ ti avustanut 40–60 uhria vuosittain.

Se toimii Maahanmuuttoviraston alai­ sessa Joutsenon vastaanottokeskuk­ sessa ja voi esimerkiksi majoittaa ko­ via kokeneet ihmiset, tarjota heille so­ siaali- ja terveyspalveluita sekä oike­ usapua ja suojella heitä joutumasta uudelleen ihmiskauppiaiden käsiin.

Suomessa autettiin viime vuonna ihmiskaupan uhreja, joilla oli 23 eri kansalaisuutta. Eniten uhreja tuli Thai­ maasta (26), Somaliasta (23), Nigeri­ asta (22), Afganistanista (15) ja Irakis­ ta (10). Ihmiskauppaan liittyy eri kult­ tuureissa usein omia erityispiirteitään.

– Nigerialaisiin naisiin kohdistuva pakkoprostituutio on tällä hetkellä tun­ nettu ilmiö Euroopassa. Naisia pakote­ taan seksityöhön heidän kulttuuriinsa ja uskomuksiinsa liittyvillä asioilla ku­ ten voodoolla, sanoo Katri Lyijynen.

Ihmiskaupan uhreina autetuista thaimaalaisista suurin osa on mar­ janpoimijoita, joita hankasalmelai­ sen miehen epäillään pitäneen viime syksynä pakkotyössä Keski-Suomessa.

Poimijoissa oli naisia ja miehiä. Juttu on siirtynyt syyteharkintaan.

Somalialaisista osa on naitettu vas­ toin tahtoaan. Lisäksi jotkut ovat jou­ tuneet moderniin orjatyöhön matkal­ laan Eurooppaan tai sen halki.

24 24

61 61 45 45 Ihmiskaupan uhrien auttamistyön koordinaat­ tori Pia Marttila Rikos­ uhripäivystyksestä tuki ravintolan takahuoneessa asunutta Alia. Ihmiskaup­ paa on esiintynyt monenlai­ silla matalapalkka-­aloilla.

Viime vuonna ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otettiin 130 uutta asiakasta, joista noin kaksi kolmasosaa oli turvapaikanhakijoita. 61:tä oli hyväksikäytetty työntekijänä ja 45 ihmistä seksuaalisesti. Muut olivat joutuneet esimerkiksi pakotetuiksi naimisiin, rikollisuuteen tai elinkauppaan.

B

3

skauppaa esille Auttamisjärjestelmään ei viime vuonna tullut suomalaisia ihmiskaupan uhreja, mutta Lyijynen muistuttaa, että heitäkin on takavuosina ollut.

Tavallisin Suomessa esiin tullut ihmiskauppa liittyi viime vuonna pakkotyöhön ja huonoihin työoloihin.

– Työperäisen ihmiskaupan uhrit ovat olleet jo vuosia enimmäkseen miehiä, jotka tulevat Aasian maista kuten Bangladeshista, Thaimaasta, Kiinasta ja Intiasta. Meillä on aasialaista yhteisöä, joka omistaa ravintoloita.

He tuottavat niihin oman maan kansalaisia töihin, eivätkä olot ole aina asialliset, kertoo ylitarkastaja Lyijynen.

Hänen mukaansa pitkät alihankintaketjut altistavat työntekijöitä ihmiskaupalle muillakin aloilla.

– Siivoustyö on näkynyt meillä aikaisempina vuosina. Olemme myös miettineet, onko valtavilla telakka- ja rakennustyömailla asiat kunnossa, mutta viime vuonna niiden työntekijöitä ei päätynyt ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään, toteaa Lyijynen.

Ihmiskaupan uhrien auttamistyön koordinaattori Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä tietää työvoiman hyväksikäyttötapauksia myös tehdastyössä, kauneushoitoloissa ja maa­taloudessa.

Seksi- ja erotiikka-alalla toimivien ihmisten ja ihmiskaupparikosten uhrien oikeuksia edistävän Pro-tukipisteen asiakkaina oli viime vuonna 16 ihmiskaupan uhria, joista kymmentä on hyväksikäytetty Suomessa.

Mukana on myös suomalaisia. Osa ei ole halunnut viedä asiaansa viranomaisille, joten kaikki tapaukset eivät näy virallisissa tilastoissa.

– Varsinkin vakavasti traumatisoituneiden ihmisten asema on ollut heikko, eivätkä he ole saaneet tarvitsemaansa apua ihmiskaupan uhreille tarkoitetussa järjestelmässä. Moni on joutunut kertomaan useat kerrat traumaattisesta kokemuksestaan, mutta on lähetetty lopulta takaisin lähtömaahansa, kertoo ihmiskaupan vastaisen työn erityisasiantuntija Essi Thesslund Pro-tukipisteestä.

Kyse on ihmiskaupasta, kun seksin myyjän ja ostajan välissä toimii kolmas osapuoli, joka kontrolloi seksin myyjän toimintaa. Seksin myyjä ei ole välttämättä päättänyt myydä seksiä, vaan on saattanut luulla tulevansa töihin kauppaan tai malliksi. Osa tietää tulevansa Suomeen myymään seksiä, mutta ei sitä, ettei voi päättää esimerkiksi kuinka monta seksin ostajaa ottaa vastaan, minkälaiseen seksiin suostuu, käyttääkö kondomia ja miten pitkään jatkaa seksityössä.

Ihmiskaupassa tekijä tuntee usein suomalaisen yhteiskunnan säännöt ja toimintatavat ja käyttää hyväkseen uhrin tietämättömyyttä, pelkoa tai häpeää.

– Suomalaisessa kulttuurissakin huoran leima on niin vahva, että sillä voi kiristää tyyliin: kerromme vanhemmillesi ja somessa, että olet prostituoitu, ellet jatka, kuvaa Thesslund.

Kaupalliseen seksiin liittyvä ihmiskauppa tunnistetaan Suomessa heikommin kuin työvoiman hyväksikäyttö. Eduskunnalle toimitettiin jo vuonna 2014 ihmiskaupparaportti tästä epäkohdasta.

– Ihmiskaupan uhrit löytävät meille usein toisten, paremmassa asemassa

leima on niin vahva, että sillä voi kiristää tyyliin: Kerromme vanhemmillesi ja somessa, että olet prostituoitu, ellet jatka.”

Erityisasiantuntija Essi Thesslund Pro‑tukipisteestä

olevien seksin myyjien mukana, kertoo Thesslund.

Toisinaan poliisi tuo Pro-tukipisteeseen seksin myyjän, jonka epäilee toimivan ihmiskauppiaan alaisuudessa. Joskus seksin ostaja auttaa seksin myyjää hakemaan apua.

– Jotkut seksin ostajat ovat järjestäneet omilla varoillaan ihmiskaupan uhriksi joutuneen seksin myyjän matkan, ottaneet hänet kotiinsa tai maksaneet hänen velkansa hyväksikäyttäjälle. Seksin ostajat ovat niitä valtaväestön jäseniä, joilla on kontakteja

ihmisiin, jotka eivät myykään seksiä vapaaehtoisesti, Thesslund sanoo.

Kukaan ei tiedä, kuinka suuri osa ihmiskaupasta jää piiloon. Euroopassa on arvioitu, että viranomaisten tietoon päätyy puolet tai sitäkin pienempi osa toiminnasta.

Rikosuhripäivystyksessä ja Pro-tukipisteessä toivotaan muutoksia ihmiskauppaepäilyjen oikeuskäsittelyyn. Nyt on vaikea ennustaa, miten käy ihmiselle, joka uskaltautuu hakemaan apua.

– Pahimmassa tapauksessa ihminen saattaa jäädä ilman apua tai korvauksia, jos tapausta ei tutkita ihmiskauppana vaan toisella rikosnimikkeellä. Tämä taas ei välttämättä tarkoita, ettei kyseessä olisi ollut ihmiskauppa, vaan että sitä ei voi näyttää toteen, kertoo Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä.

Uhri voi pysyä hiljaa pelätessään, että häntä syytetään rikoksista, joita hänet on pakotettu tekemään. Hän pelkää usein myös, että häntä tai kotimaassa olevia sukulaisia vahingoitetaan kostoksi ihmiskaupan paljastamisesta.

– Valitettavasti nämä pelot eivät ole täysin aiheettomia, Marttila sanoo. ■

Yhteisvastuukeräyksellä torjutaan ihmiskauppaa

36

87

”

Suomalaisessa kulttuurissakin huoran

Pro-tukipisteen ihmiskaupan vastaisen työn erityisasiantuntija Essi Thesslund on tavannut monta ihmistä, jotka eivät myy seksiä vapaaehtoisesti.

4 12

Suomessa tunnistetuista 130:sta ihmiskaupan uhrista 87 oli joutunut riistetyksi ulkomailla. Graafissa on eritelty Suomessa tapahtunut hyväksikäyttö.

■ työvoiman hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa ■ seksuaalinen hyväksikäyttö ■ pakkoavioliitto ■ kotiapulaiseksi pakottaminen ■ hyväksikäyttö tapahtunut ulkomailla

Vapaaehtoiset punavalkoisine Yhteisvastuu-keräyslippaineen ilmestyvät katukuvaan 5. helmikuuta. Rahaa kerätään tänä vuonna ihmiskaupan vastaiseen työhön.

– Ihmiskauppaa tapahtuu myös Suomessa, ja uhrit kaipaavat mitä kipeimmin apua, sanoo viestintäpäällikkö Salla Peltonen.

Suomessa etsitään keräysvaroilla ihmiskaupan uhreja esimerkiksi seksin myyjien ja turvapaikanhakijoiden keskuudesta sekä tarjotaan heille kriisiapuna majoitusta, ruokaa, vaatteita, tulkki ja oikeudellista neuvontaa yhteistyössä Pro-tukipisteen, Rikosuhripäivystyksen, Pakolaisneuvonnan ja Monika-Naiset liiton kanssa.

Lähi-idässä, erityisesti Jordaniassa, tuetaan 12–30-vuotiaiden Syyrian pakolaisten parissa tehtävää työtä. Pakolaisille tarjotaan Kirkon Ulkomaanavun kautta psyko­sosiaalista tukea ja koulutusta, jotta he pystyisivät rakentamaan itselleen kohtuullisen elämän. Epätoivoinen tilanne ajaa ihmisiä ihmiskauppiaiden hyväksi­käytettäviksi.

Keräystuotosta 60 prosenttia menee ulkomaille, 20 prosenttia ihmiskaupan uhrien auttamiseen kotimaassa, 10 prosenttia Kirkon diakoniarahastolle ja 10 prosenttia keräävälle seurakunnalle, joka voi käyttää osuutensa diakoniseen avustustyöhönsä omalla alueellaan tai lahjoittaa senkin Y ­ hteisvastuukeräykselle.

4B

TAUSTAT JA ILMIÖT

A

ppelsiinipuiden lomassa kävelee kaksi lasta, serkukset.

Toinen on israelilainen, toinen suomalainen. Yhtäkkiä se israelilainen kysyy: – Miltä tuntuu olla ulkomaalainen?

Se suomalainen, kantasuomalaisen äidin ja jemeninjuutalaisen isän lapsi, hämmentyy.

– Mutta enhän minä ole ulkomaalainen, vaan suomalainen! Sinä se olet ulkomaalainen.

Se suomalainen, Koko Hubara, nauraa muinaiselle minälleen.

– Jokainen pitää omaa kokemustaan itsestään selvänä.

Siinä havainnossa ollaan rasisminkin alkujuurilla. Minä ja minun kaltaiseni edustamme normaalia, muut ovat poikkeuksia. Suomessa valkoisuus on normi, muunväriset etnisiä.

”

Jokainen pitää omaa kokemustaan itsestään selvänä.”

Hubaralla on niille muunvärisille sateenvarjotermi: ruskea. Ruskeus ei viittaa vain ihonväriin, vaan kokemukseen toiseudesta, siitä, ettei ihan täytä mittaa. Ruskea lista on pitkä: mustat, arabit, latinot, aasialaiset, romanit, saamelaiset, juutalaiset, venäläiset, virolaiset...

Ruskeus on päässyt Koko Hubaran kaksivuotiaan blogin nimeenkin, Ruskeat tytöt. Tänä vuonna Hubara aloittaa Kirkko ja kaupungin kolumnistina.

– Minua on kutsuttu aktivistiksi ja antirasistiseksi toimijaksi. En tunnista siitä itseäni. Jokainen rodullistettu ihminen on aktivisti, kun hän lähtee ulos ovesta.

Niin, rodullistettu. Termi on kangerteleva, mutta parempaakaan sanaa ei vielä ole, kun koko keskustelu on Suomessa tuoretta.

– Kolonialistinen järjestelmä perusteli sortoa biologialla. Vaikka tiede on todistanut tämän vääräksi, ihmisiä kohdellaan yhä sen mukaan, Hubara selittää.

Vaikkapa niin, että ei-valkoisia tyttöjä kannustetaan lähihoitajaopintoihin ja liian harvoin muistetaan mainita, että yliopistokin on olemassa.

Kuka olet?

Kirjailija, bloggaaja, toimittaja.

Mitä teet?

Kirjoitan ja olen äiti.

Ei siinä muuta ehdi.

Miten asut?

Helsingissä lapsen kanssa.

Mottosi?

Apua! Ei kai kenelläkään ole oikeasti mitään mottoa?

Koko Hubarasta olisi hauskaa kirjoittaa muustakin kuin rasismista.

Kolumneja voisi tehdä vaikka nyt alkajaisiksi Jumalasta.

”Rasismia ei voi ulkoistaa” Koko Hubara on ruskea ja tyttö. Nyt hän on myös tämän lehden kolumnisti.

Teksti Saila Keskiaho Kuva Esko Jämsä

– Ja sitten vielä kysytään, miksi te ette kirjoita mitään.

Niin valkoiset kuin ruskeatkin kokevat ulkopuolisuutta ja syrjäytymistä. Sen rinnalla pitää kysyä, millaisia valta-asetelmia ulkopuolisuuteen liittyy.

– Kun alkoholisti sylkee päälleni ratikassa ja huutaa, että mene neekeri helvettiin, juuri hänen valkoisuutensa tekee sen mahdolliseksi, Koko Hubara sanoo.

Hän ei itsekään ole ennakkoluuloista vapaa vyöhyke. Leijonariipukset kavahduttavat. Suomenruotsalaista työtoveria Hubara luuli ökyrikkaaksi snapsilaulutaituriksi, kunnes tuttavuuden syvetessä totuus paljastui toisenlaiseksi.

– Se oli noloa minulta, mutta siinä

ei ollut valta-asetelmaa. Työtoverilleni ei käy niin, että hän ei esimerkiksi saa asuntoa tai työtä siksi, että on suomenruotsalainen.

Hubaran mielestä rasismi ei ole vain yksittäisten ihmisten ongelma, eikä sitä voi ulkoistaa.

– On vastuun väistelyä sanoa, että ne ovat ne köyhät juntit, jotka ovat rasisteja. Ongelma eivät ole persut, natsit tai nettivihapuhe. Ongelma on rasismi, joka on rakenteissa ja siinä, ettei valkoisuutta nähdä eikä siitä haluta puhua.

Hubaran mielestä se, että kaikkea arvotetaan valkoisuutta vasten, ei ole kenenkään yksittäisen ihmisen vika eikä siitä tarvitse kantaa syyllisyyttä.

– Mutta me emme pääse rasismiasian kanssa mihinkään, jos emme näe valkoisuutta.

Näkemisestä puheen ollen: kirjoissa, televisiossa ja elokuvissa näkyy yhä enemmän muitakin kuin valkoisia ihmisiä. Koko Hubaran mielestä siihen voi liittyä sudenkuoppia.

Somalihahmo ei ole ennen kaikkea ihminen, vaan erityisesti somali. Hubara kutsuu sitä valkoiseksi katseeksi, eikä se ole kirjoittajan ihonväristä kiinni. Kirjailija voi olla musta ja silti kirjoittaa rodullistavasti. Kyse on siitä, saako hahmo edustaa muutakin kuin oletettua taustayhteisöä ja siihen liitettyjä mielikuvia.

Hubara miettii kauan ennen kuin muistaa hyviä suomalaisia esimerkkejä ei-valkoisista hahmoista. Lopulta nousee vain yksi: Kaisla Löyttyjärven hahmo Kotikadussa. Siinä puhuttiin ihmisestä eikä jauhettu jatkuvasti tummasta ihonväristä.

– Ja se oli teininä kova juttu, kun Tea Khalifa oli Jyrkin juontaja.

Toisenlaisiakin kokemuksia on. Putous-sketsiohjelmassa oli vuonna 2013 hahmo nimeltään Karim Z. Yskowicz, joka puhui stereotyyppistä huonoa suomea.

– Hän puhui juuri niin kuin minun isäni puhuu, ja katsojien mielestä se oli tosi huvittavaa. Minun perheessäni on ihminen, joka on tullut tänne 30 vuotta sitten osaamatta sanaakaan suomea ja on tehnyt kaiken sopeutuakseen tähän yhteiskuntaan, eikä se vieläkään riitä.

Yskowicz voitti vuoden 2013 Putouksen. ■

Kolumni

B

Olen samanlainen juutalainen kuin Jeesus

KOKO HUBARA Kirjoittaja on kolmekymppinen äiti, vapaa kirjoittaja ja Ruskeat Tytöt -blogin perustaja. ruskeattytot@gmail.com

”

USKONI JUMALAAN ON PYSYNYT KOKO AJAN SAMANA.”

MINULTA KYSYTÄÄN usein, miltä tuntuu olla monikulttuurinen ja -uskontoinen ihminen. En oikein tiedä, mitä pitäisi vastata. En tiedä, miltä tuntuu olla ihminen, jolla on vain yksi uskonto, kulttuuri tai tausta.

Vauvana minut kastettiin evankelisluterilaisen kirkon jäseneksi kotona Vantaalla, Jordan-joesta tuodulla vedellä. Myöhemmin vanhempani päättivät liittää minut ja siskoni juutalaisen seurakunnan jäseneksi. 12-vuotiaana, bat mitzvah -iässä (”juutalainen ripari”) en halunnut ryhtyä täysivaltaiseksi juutalaiseksi naiseksi, koska se olisi tarkoittanut kristittyyden jättämistä taakse.

LIITYIN TAKAISIN kristilliseen kirkkoon, kävin rippikoulun isoäitini toiveesta – ja erosin kirkosta.

Olin nuori ja ehdoton, enkä halunnut olla sellaisen kirkon jäsen, joka ei suostu vihkimään seksuaalivähemmistöjä ja joka teeskentelee, että Jeesus oli valkoinen ihminen eikä minun näköiseni.

Harjoitin kuitenkin koko ajan molempien uskontojen tapoja ja juhlin molempia pyhiä rinta rinnan, ja välillä päällekkäin. Oli joulu- ja hanukkalahjat, pääsiäiskirkko ja pessah-ateria pitkän kaavan mukaan.

-vitamiini

KOLMISEN VUOTTA sitten tapahtui jotakin hyvin arkista: en löytänyt mistään muualta kuin kirkolta tilaa, jonka voisin vuokrata lapseni syntymäpäiväjuhlia varten. Ajattelin, että olisi vähän moukkamaista pyytää kirkolta palvelusta ilman, että antaisi mitään takaisin. Liityin evankelisluterilaiseen seurakuntaan, ja siellä olen pysynyt näihin päiviin saakka.

Kun olen kerrannut näitä elämäni vaiheita kysyttäessä, kuulijat ovat kommentoineet: kuulostaapa kovin sekavalta. Mutta minulle tämä kaikki on aivan tavallista.

OLEN SEKÄ kristitty että juutalainen. Enkä mikä tahansa juutalainen, vaan jemeninjuutalainen.

Olen ruskea juutalainen, niin kuin Jeesuskin oli.

Enkä mikä tahansa kristitty, vaan sekä lestadiolais- että evankelisluterilaistaustainen.

Tärkein lahja, jonka olen perheeltäni saanut, on ollut valinnanvapaus, hengellinen itsemääräämisoikeus. Tuota itsemääräämisoikeutta olen harjoittanut kieltämättä kiitettävästi.

Yksi asia ei kuitenkaan ole muuttunut näinä kaikkina elämäni vuosina miksikään: uskoni Jumalaan on pysynyt koko ajan samana. Se ei ole vaihtanut missään vaiheessa paikkaa tai muotoa.

*

Muistin tueksi!

Ota Bethover osaksi jokaista päivääsi!

Bethover B12-vitamiinivalmiste on tarkoitettu päivittäiseen B12-vitamiinin saannin turvaamiseen ja muistin tueksi. B12-vitamiini on välttämätön vitamiini kehon solujen normaalille toiminnalle ja yleiselle hyvinvoinnille. Vadelmanmakuinen tabletti on hyvin imeytyvä ja sen voi pureskella, imeskellä tai niellä. *B12-vitamiini edistää hermoston normaaleja psykologisia toimintoja. *B12-vitamiini edistää hermoston normaaleja psykologisia toimintoja.

www.bethover.fi

APTEEKISTA

5

Mahtavia lukuhetkiä

Sinulle!

6 kk 2 x 29,90 € yht. 59,80 € (norm. 119,60 €)

6 kk 2 x 28,85 € yht. 57,70 € (norm. 115,40 €)

-50% + 2 KK LEHDET KAUPANPÄÄLLE!

Sinulle, jolle hyvinvointi ja terveys ovat lähellä sydäntä.

12 kk 2 x 32,90 € yht. 65,80 € (norm. 131,60 €)

Elämäniloa, inspiraatiota ja lukunautintoja aikuiseen makuun.

12 kk 2 x 28,90 € yht. 57,80 € €) (norm. 115,60 €

Tilaa jo tänään!

TARJOUS VOIMASSA VAIN 19.2.2017 ASTI.

Muhkea ja monipuolinen lukupaketti viihdyttää joka viikko.

6 kk 2 x 36,15 € yht. 72,30 € (norm. 144,60 €)

Asiantuntevat artikkelit, analyysit ja tuoreimmat tiedot tiedonjanoiselle joka viikko.

6 kk 2 x 42 € yht. 84 € (norm. 168,00 €)

Enemmän kuin autolehti.

Hyötytietoa, testejä, uutuuksia ja innovaatioita.

6 kk 2 x 29,75 € yht. 59,50 € (norm. 119,00 €)

L E I K K A A K ATKO V I I VA A PI TK I N

!

NOPEIMMIN TILAAT NETISSÄ:

tarjous.otavamedia.fi/ huippuetu tai soita asiakaspalveluun

09 156 665

ma-pe klo 8–17

KYLLÄ KIITOS!

LEHTI KUIN LEHTI

Tilaan rastilla merkitsemäni lehden PUOLEEN HINTAAN. Saan 2 kk:n lehdet kaupanpäälle tilausjaksoni jatkoksi.

Anna 6 kk Kotiliesi 6 kk Kotilääkäri 12 kk Viva 12 kk Seura 6 kk Suomen Kuvalehti 6 kk Tekniikan Maailma 6 kk

TILAAJA Sukunimi

-50% + 2 KK LEHDET KAUPANPÄÄLLE!

POSTIMAKSU MAKSETTU

Etunimi

Lähiosoite Postinumero

294/17

Postitoimipaikka

Tarjous voimassa vain 19.2.2017 asti. Tilaus alkaa seuraavan mahdollisen kuukauden alusta ja jatkuu edullisena kestotilauksena kulloinkin voimassaolevaan tilaushintaan. Tilaajalla on oikeus peruuttaa tilaus 14 pv kuluttua ensimmäisen lehden vastaanottamisesta (KSL 6. luku). Kestotilauksen voi irtisanoa kuluvan laskutusjakson loppuun ilmoittamalla siitä kuukautta ennen uuden jakson alkua asiakaspalveluun, palveluautomaattiin tai verkkoon. Lisätietoja: www.otavamedia.fi/tilausehdot. Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu.

OTAVAMEDIA INFO OM 294/17 Tunnus 5018953 00003 VASTAUSLÄHETYS

Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti.

Aitoja tarinoita ja ideoiden runsautta koti-ihmiselle.

Suomen luetuin naisten viikkolehti.

LEHTI KUIN LEHTI

IHMISET JA ELÄMÄ

B

Kuka?

Marja Kuparinen, 69, on helsinkiläinen toimittaja ja Kirkko ja kaupunki -lehden entinen toimituspäällikkö.

Marja Kuparinen haluaisi asua kotonaan myös sairauden loppuvaiheessa.

Mitä?

Alkaa kirjoittaa Syöpäläinen-blogia Kirkkojakaupunki.fi:ssä.

Jännä juhlan tuntu Koko elämä on ihme, sanoo syöpää sairastava Marja Kuparinen.

Motto – Yhtenä päivänä me kaikki kuolemme.

– Niin, mutta niinä kaikkina muina päivinä me elämme.

(Charles M. Schultzin Tenavatsarjakuvan Eppu ja Ressu)

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

S

yöpä, joka on mahalaukun yläosassa ja ruokatorven alaosassa. Se on kasvanut ruokatorven läpi pallealihakseen, vatsakalvolle ja rasvakudokseen. Epäillään, että se on kasvanut kiinni maksaan. Sellainen todettiin Marja Kuparisella lokakuun lopussa. Koska syöpä on levinnyt mahalaukun ulkopuolelle, sitä ei voi leikata, vaan sitä hoidetaan sytostaateilla.

Kun Kuparinen kuuli diagnoosin, hän ajatteli, että aha, nyt se iski minuun. Sitten häntä, innokasta käsityöihmistä, alkoi harmittaa, että hänellä on kaapissa valmiiksi leikattuna punainen kevättakki, jonka ompeleminen on jäänyt.

– Yllättävää oli, etten kokenut hillitöntä romahdusta ja kulkenut kotona parkuen huoneesta toiseen.

– Sitten aloin katsella ympärilleni ja ajatella, että tästä kaikesta pitää luopua: esineistä, kankaista, kukista, kirjoista, ihan pienistä asioista. Se prosessi jatkuu tietysti koko ajan, Kuparinen kertoo.

Hän myös koki saman, josta monet syöpää sairastavat ovat kertoneet.

– Kun tajuaa, että elämä on loppumassa, tulee jännä juhlan tuntu siitä, että on elänyt. Se on niin ihana, kohottunut tunne, että siitä ei haluaisi luopua. Mutta kun sairauteensa alkaa sopeutua, sitä palaa arkeen ja alkaa kiukutella kassajonossa.

Sairauden alkuvaiheessa Kuparinen saattoi liikuttua itkun partaalle siitäkin, että oli ostamassa punajuuria ja menossa sitten ne kassissaan kotiin.

Ja toisaalta tuskastua Facebookissa siihen, kuinka pienistä asioista ihmiset valittivat.

– Ymmärrän, ettei kukaan pysty elämään niin, että joka hetki ajattelisi tämän voivan päättyä milloin tahansa. Mutta sairastuminen kyllä suhteellistaa sitä, mihin kannattaa energiaansa pistää. Koko elämä on ihme.

JOSKUS VUOSIA sitten Marja Kuparinen istui ystävänsä kanssa keittiössä ja puhe kääntyi kuolemiseen ja hautajaisiin. Ystävä huokaisi: ”Minun niin tulee minua ikävä.” Siltä Kuparisesta tuntuu nyt.

– Minuudesta luopuminen on ihan helvetillistä.

Se tapahtuu pala palalta koko ruumiissa ja vie kaiken. Kun kuolen, minuuteni lakkaa historioineen, muistoineen, kaikkineen.

Kuolemanjälkeistä elämää Kuparinen ei ole sairastuttuaan juuri ajatellut. Enemmän häntä mietityttää tämä ainoa elämä tässä ja nyt.

”

MINUUDESTA LUOPUMINEN ON IHAN HELVETILLISTÄ.”

– Taivaan päärlyportit ovat kaukana ja sumun peitossa. Jos Jumala on, hän on tässä, näissä tosiasioissa, ihmisissä ja tapahtumissa. Elämä on suuri salaisuus, jossa Jumala on mukana.

Toistaiseksi Kuparinen on ollut hyvässä kunnossa – vain hoidot aiheuttavat pahoinvointia. Sen takia teatterikäynnit, ulkoilu ja ruokaostoksetkin täytyy suunnitella etukäteen. Kurjimpina päivinä Kuparinen makaa sohvalla lämpöhuovan alla ja katsoo elokuvia. Kodin ovi on aina auki ystäville.

– En ole tuntenut jääneeni yksin. Ystävien kanssa on voitu puhua suoraan, ja myös muusta kuin sairaudestani. Vuoroin itketään ja vuoroin nauretaan.

On tuntunut hirveän hyvältä, kun ystävät ovat kertoneet muistavansa minua rukouksissaan, mutta en minä odota ihmeparantumista.

– En myöskään ole innostunut minulle tarjotuista ihmeguruoppaista tai luontaistuotteista. Olen jo aikaisemminkin ajatellut, että tosiasioita pitää katsoa silmiin, olivat ne mitä hyvänsä. Tällaiset asiat ovat kuin taivaalta putoavia kiviä, ne vain tulevat. Suruun ja luopumiseen menee aikaa, mutta syytökset ja jossittelut ovat hukkaan heitettyä energiaa.

SITTEN JOSKUS, kun sairaus toden teolla iskee, Marja Kuparinen haluaisi asua kotona. Hän on ottanut selvää kotisairaanhoidosta ja kotisaattohoidosta, ja yksi hänen ystävistään on luvannut olla hänen luonaan loppuun asti. Kaapissa odottaa vihreä, kauniisti kirjottu mekko, jonka hän aikoinaan osti kirpputorilta kuolinmekokseen.

Kuparinen ei pelkää kuolemaa, mutta kuolemista kyllä. Häntä askarruttaa, miten vatsasyöpään kuollaan: mitä ruumiissa tapahtuu ja miltä se tuntuu.

– Vaikka eutanasiasta keskustellaan, avustetusta itsemurhasta ei juuri puhuta. Sehän ei ole rikos. Antaisi suuren turvallisuuden ja vapauden tunteen, jos pöytälaatikossa olisi pilleri tai ruiske, jonka voisin antaa itselleni, jos sairaus tuntuisi liian nöyryyttävältä enkä voisi elää sellaista elämää, jota olen elänyt.

Kun mieli on matalana, Kuparinen kertoo ottavansa mallia Tuulen viemää -elokuvan sankarittaresta Scarlett O’Harasta. Hän ei ajattele sitä tänään, sillä huomenna on uusi päivä.

– Mutta en minä yleensä kulje nuupallani. Nyt olen penkonut kaappeja ja miettinyt, mitä annan pois ja mitä heitän roskiin, Kuparinen kertoo.

Keväällä, kun lääkityksessä on pidempi tauko, hän aikoo kokeilla, saisiko LISÄÄ lopultakin ommeltua sen VERKOSSA punaisen takin.

7

8B

KULTTUURI JA MEDIA

Miikka Niirasen mukaan Areiopagi-nettisivu on ottanut vaikutteita muun muassa Atlanticin ja Huffington Postin uskontojournalismista.

Amerikan herkkuja Ryhmä teologeja ja luonnontieteilijöitä on neljä vuotta pitänyt yllä nettisivua, joka argumentoi ateismia vastaan. Areiopagi.fi saa rahoituksensa Yhdysvalloista.

A

utisteista harva uskoo persoonalliseen Jumalaan. Loisiko Jumala multiversumin?

Ihmisillä on oikeus järjettömiin uskomuksiin.

Näin raflaavia otsikoita kirjoittaa ryhmä teologeja ja luonnontieteilijöitä nettiosoitteessa ­Areiopagi.­fi.

Se on Miikka Niirasen, Rope Kojosen ja kahdeksan muun henkilön huhtikuussa 2013 perustama sivusto, joka keskittyy uskonnollisen uskon ja luonnontieteen väliseen suhteeseen.

– Se on kysymys, joka on itseäni kiinnostanut paljon, Niiranen sanoo.

– Monet suuret luonnontieteen merkkihenkilöt, kuten Isaac Newton, olivat syvästi uskonnollisia, Niiranen sanoo.

Hän on itse viidesläisyyden vaikutuspiirissä lapsuutensa viettänyt diplomi-insinööri.

Niirasen mielestä tieteellisen maailmankuvan rationaalisuuden kuuluu olla harmoniassa uskonnollisen uskon kanssa. Suomessa tämä puhetapa ei ole kovin suosittu eikä sillä ole pitkää historiaa täällä, mutta Yhdysvalloissa Jumalan olemassaolon todistaminen on tullut filosofiaan takaisin. Areiopagi haluaa tuoda tätä keskustelua Suomeen.

– Insinööritieteisiin suuntautuneena koen tällaiset kysymykset itselleni luonteviksi, Niiranen ­sanoo.

Mutta on tässä muutakin. Niirasen mukaan koko keskustelua ei ehkä käytäisi Suomessa, elleivät 2000-luvun populistiset uusateistit olisi argumentoineet uskonnottomuuden puolesta. Areiopagi on osittain vastaisku uusateismille.

– Historiallisesti ateismi on jossain määrin kristinuskon tuote. Kukaan ei keksinyt epäillä Jumalaa ennen kuin hänen olemassaoloaan alettiin todistella, Niiranen sanoo.

Teksti Juhani Huttunen Kuva Esko Jämsä

Areiopagi on hienostunut, jopa elitistinen alusta. Kirjoittajakaartin tittelit voivat aiheuttaa hui­ mausta.

British Academyn tutkijatohtori Oxfordin yliopistossa. Dosentti. Espoon piispa. Teologian tohtori. Queenslandin yliopiston Centre of the History of European Discourses -keskuksen johtaja. Waterloon yliopiston fysiikan professori.

Jotkut tekstit ovat käännöksiä, mutta valtaosa kirjoittajista on Helsingin yliopiston kouluttamia teologian tohtoreita.

”

kirjoitukset on suunnattu akateemisesti koulutetuille lukijoille.”

– Areiopagin kirjoitukset on suunnattu akateemisesti koulutetuille lukijoille, Niiranen sanoo.

Kirjoittajista vain harva on kuitenkin nainen. Sivustolla on hyvin vähän puhetta naisten oikeuksista tai seksuaalisesta tasa-arvosta. Vain yksi kirjoitus koskee kirkossa usein esiin nostettua ilmastonmuutosta. Onko Areiopagi teologinen teekutsuliike?

– Olemme jalat tukevasti ilmassa sikäli, ettei Areiopagi yritä olla millään tavalla poliittinen, Niiranen sanoo.

– Toisaalta emme me mitään argumentteja voi piilotella siksi, että niiden esittäjällä on konservatiivisia mielipiteitä. Meillä voi kirjoittaa vaikkapa ateisti.

Areiopagin ”sisäänheittogenrenä” ovat erityiset myytinpurkamisjutut. Niissä paloitellaan suosittuja, myytinomaisia iskulauseita, kuten mielikuva ”katolisen kirkon inkvisition julmuudesta”. Sekään kun ei oikeasti ollut ihan niin kamalaa kuin protestanttien panetteluista voisi päätellä.

Entä rahoitus? Areiopagi on saanut muhkean summan amerikkalaiselta John Templeton Foundationilta. Säätiö rahoittaa muun muassa niin sanottujen ”isojen kysymysten” tieteellistä tutkimusta.

Tällainen on esimerkiksi kysymys, onko universumilla päämäärää.

– Esimerkiksi Richard Dawkins arvostelee Templeton-säätiötä, mutta hänen argumenttinsa ovat aika heikot, Miikka Niiranen kuittaa.

– Säätiö rahoitti Areiopagia noin 115 000 eurolla nelivuotiseen projektiin, johon kuuluu seminaarien järjestämisiä sekä neljän kirjan julkaiseminen. Kirjoista kolme on jo julkaistu, Niiranen sanoo.

Myös Kirkon mediasäätiö on tukenut Areiopagia 5 000 eurolla.

Mutta seuraako amerikkalaisrahoituksesta, että myös Suomen ilmapiiri muuttuu valtameren­ takaiseksi?

– Sellaista vastakkainasettelua en kaipaa Suomeen, Niiranen sanoo.

Hänen mukaansa Yhdysvaltain evankelisetkin ovat jakautuneet karkeasti niin, että maaseudun kouluttamaton väestö ei edes tunne hyvin kristinuskoa vaan edustaa patrioottista kansalaisuskontoa.

– Koulutetut kaupunkilaiset taas ovat esimerkiksi ilmaston suhteen tiedostavampia. ■ Areiopagi-verkkolehden päätoimittaja Miikka Niiranen vieraana Uskon illassa tiistaina 14.2. klo 18 Koivukylän kirjaston auditoriossa.

KULTTUURI JA MEDIA

B

Arviot

9

Lasten­ kirjailijan sota

Baba Lybeck on lukenut aina paljon: hän pitää lukemista tärkeänä myös suomen kielen säilymisen kannalta.

Baba kutsuu kirjojen ystäviä Baba Lybeck vetää Savoy-teatterissa kirjallisuusiltoja, joissa pohditaan Suomen tarinaa.

Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen

Lukeminen on kuulunut pienestä pitäen toimittaja Baba Lybeckin elämään, onhan kirjailija Tito Collianderin tyttärentytär kasvanut kirjapinojen keskellä. Lukuharrastus johdatti Lybeckin opiskelemaan yliopistoon yleistä kirjallisuustiedettä.

– Lukeminen antaa minulle uusia ajatuksia, ja se auttaa myös stressaavina aikoina. Lapsilleni olen lukenut paljon ääneen, sillä se on hyvä tapa rauhoittua, Lybeck kertoo Hän kertoo haaveilleensa pitkään tapahtumasarjasta, jossa esiintyisi kiinnostavia ja ajankohtaisia kirjailijoita. Tilaisuus siihen tuli, kun suomalainen kirja-ala aloitti Kirja-Suomi 2017 -hankkeen 100-vuotiaan Suomen hyväksi. Kolmiosainen Baba Lybeck, kirja vieköön! -sarja on hankkeen päätapahtuma.

– Kirjallisuusilloissa näyttelijät esittävät niissä esiintyvien kirjailijoiden tekstejä. Tarkoituksena on, että he oikeasti tulkitsevat tekstejä, eivät vain lue niitä. Näin teksti syttyy hetkeksi elämään, Baba Lybeck selittää.

Illoissa pohditaan, millainen on Suomen tarina tänä päivänä ja mikä tekee suomalaisista erityisiä juuri nyt. Lybeckistä iltoja on ollut hauska valmistella. Hän on ollut ideoimassa, keitä kevään uutuuskirjojen tekijöitä kutsutaan kertomaan kirjojensa synnystä ja keitä näyttelijöitä lukemaan heidän tekstejään.

– Esimerkiksi ensimmäisellä kerralla Laura Malmivaara tulkitsi Tellervo Koiviston elämäkerran nuoruuden kirjeitä. Malmivaara valittiin tehtävään, koska hän on ottanut Koiviston kirjan uudet kuvat ja heillä oli siksi olemassa jo valmis yhteys.

Kirja vieköön! -ilta järjestetään seuraavan kerran

helmikuun puolivälissä. Illassa esiintyvät kirjailijat Venla Hiidensalo, Mikko Rimminen, Koko Hubara ja Merete Mazzarella. Heidän tekstejään tulkitsevat Taisto Oksanen, Laura Eklund Nhaga ja Kati Outinen.

”

Tarinat ovat kuuluneet ihmis­luonteeseen leirinuotio­a joista alkaen.”

Baba Lybeckin mielestä Kirja-Suomi-hankkeen kaltaisia kampanjoita tarvitaan ehdottomasti. Maailman valloittaneet uudet tekniikat kun vaikuttavat siten, että kirjojen myynti on laskussa.

– Suomalaiset ovat perinteisesti olleet lukijakansaa, mutta lasten ja nuorten lukeminen on vähentynyt huolestuttavasti. Varsinkin poikien innostamisesta kirjojen pariin on pidettävä huolta.

– Tarinat ovat kuuluneet ihmisluonteeseen leirinuotioajoista alkaen. Tätä perinnettä on pidettävä yllä. Samalla tämä liittyy kielen säilymiseen, mikä on pienellä kielialueella erityisen tärkeää.

Kirja-Suomi 2017 -hankkeen tavoitteena on edistää lukemista ja kirjallisuuden näkyvyyttä koko itsenäisyyden juhlavuoden ajan. Tapahtumista ja teemaviikoista saa tietoa osoitteesta ­www.­kirja-­suomi.­fi. ■ Baba Lybeck, kirja vieköön! -kirjallisuusillat ke 15.2. ja 15.3. kello 19 Savoy-teatterissa. Liput alkaen 28 e, Lippupiste.fi.

PÄIVÄKIRJA Ruotsi kuului niihin onnekkaisiin maihin, jotka eivät joutuneet sotimaan toisessa maailmansodassa. Ruotsalaiset eivät silti jääneet täysin ulkopuolisiksi, kuten voi huomata kirjailija Astrid Lindgrenin sota-ajan päiväkirjoista.

Sotapäiväkirjat 1939–1945 kertoo naisesta, joka eläytyi syvästi Saksan ja Venäjän aiheuttamaan kauhuun ja terroriin Euroopassa ja sodan laajenemiseen koko maailmaan. Erityisesti häntä suretti naapurimaiden, Suomen, Tanskan ja Norjan, kohtalo.

Lindgren työskenteli sota-aikana Ruotsin tiedustelupalvelun kirjesensuurissa, minkä vuoksi hän tiesi tapahtumista enemmän kuin tavalliset ruotsalaiset. Lindgren raportoi sodan etenemisestä värikkäiden kommenttien saattelemana. Myös Ruotsissa pelättiin sotaa ja säännösteltiin elintarvikkeita. Lindgreniä kuitenkin hävetti se, miten helpolla ruotsalaiset pääsivät ja miten ruokaa oli aina pöydässä yllin kyllin.

Peppi Pitkätossun ja monien muiden suosittujen lastenkirjojen kirjoittaja oli sodan alkaessa 32-vuotias kahden lapsen äiti. Päiväkirjat sisältävät kiinnostavia kuvauksia myös hänen perhe-elämästään ja kirjailijan­ uransa alkuvaiheista.

Astrid Lindgren: Sotapäiväkirjat 1939–1945.

Suomentanut Kari Koski. WSOY 2016.

Natsien kirja­ varkaudet TIETOKIRJA Ruotsalainen kirjailija ja toimittaja Anders Rydell on perehtynyt natsien taideryöstöihin. Hänen toinen tähän aihepiiriin liittyvä teoksensa Kirjavarkaat kertoo siitä, miten natsit ryöstivät Euroopassa juutalaisten ja muiden natsiaatteen vihollisten, kuten kommunistien, katolisten ja vapaamuurareiden, kirjastoja ja yksityiskokoelmia.

Rydell kuvailee kirjassa retkiään eri puolilla Eurooppaa sijaitseviin kirjastoihin. Hän kuulee pöyristyttäviä tarinoita siitä, miten häikäilemättömästi ja järjestelmällisesti natsit takavarikoivat kirjoja. Osan ryöstösaalistaan natsit tuhosivat, mutta osan he säilöivät omiin kirjastoihinsa tutkimuksiaan varten.

Kirjavarkauksien takana olivat erityisesti SS-johtaja Heinrich Himmler ja natsien pääideologi Alfred Rosenberg. Tavoitteena oli tuhota juutalaisten ja muiden ryhmittymien koko kirjallinen ja kulttuurinen perintö ja luoda uusi arjalaisen rodun ylivoimaa korostava ideologia.

Rydellin kirja on hyvä muistutus kirjallisuuden ja sananvapauden merkityksestä. Historia myös tuntuu toistavan itseään, onhan nykyään joidenkin valtioiden johtajien lausunnoissa kuultavissa lähes natsi-Saksan kaikuja.

Anders Rydell: Kirjavarkaat. Natsi-Saksa kirjoitetun kulttuurin tuhoajana. Suomentanut Pekka Marjamäki. Gummerus 2016.

Marjo Kytöharju

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala, Eira Serkkola

Ilmoitustila on varattava viimeistään lehden ilmestymistä edeltävän viikon maanantaina.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä oman kaupunkisi osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi

osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Fingerpori

TAVOITAT MEIDÄT MYÖS VERKOSSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI

KRISTILLISEN KIRJAN ALE 11.2.2017 ASTI Jaakko Heinimäki

Kafekismus

6 90 Päätoimittaja Jaakko Heinimäen opas kristin­ uskoon, vasta­alkajille. Uskoa, oppia, kirkkoa ja moraalia käsitellään raikkaasti ja modernisti.

6,90 (14,90)

Risto Kormilainen

Kirkkovuosi tutuksi

9 90 Teoksessa tuodaan kirkkovuotta tutuksi elävästi ja lämminhenkisesti. Kirja valottaa mm. juhlapyhien taustoja ja liturgisia värejä sekä tuo kirkkovuotta esille myös arjen ja kansanperinteen kautta.

9,90 (29,20)

Irja Askola

Tie vie, pyhä kantaa

6 90 Piispa Askolan teksteissä kuvastuvat ihmisen ikiaikainen kaipaus, elämän monet värit ja sä­ röt ja sirpaleisiinkin kätkeytyvä siunaus. Raik­ kaat tekstit osuvat tarkasti keskelle tätä päivää ja kannustavat uuteen elämänrohkeuteen.

6,90 (25,30)

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

9 00 Eero Junkkaala

Alister McGrath

Tuomo Mannermaa

9,00 (25,00)

– Elämä 14,90 (40,50)

14,90 (21,50)

Esseitä Vanhan testamentin vaikeista kohdista

C.S. Lewis

9 00

Pieni kirja Jumalasta

14 90

15 90

L. Jensen, I. Gao, J. Montero

Jyrki Härkönen

9,00 (22,90)

– Kaupunki ennen Istanbulia 15,90 (29,60)

Lasten aktiiviraamattu

The Bible dvd

14 90

14 90

Konstantinopoli

Johanneksen evankeliumi dvd 10,90 (16,90)

15 90 Yli 100 miljoonaa katsojaa kerännyt eeppi­ nen tv­sarja Vanhan ja Uuden testamentin tarinoista. 4­dvd:n boxi, 10 jaksoa.

Tekstitys suomeksi.K16.

15,90 (32,00)

9 90

9 90

Pikku piltin Raamattu ja rukouksia

William Paul Young

9 90 Pertti Jarla

Fingerpori

– Heräämisopas 9,90 (15,00)

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

9,90 (16,50)

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

Autiotalo

9,90 (28,00)

puh. 020 754 2350

USKO JA TOIVO

Sari Laukkanen halusi tehdä pyöreän uurnan, kuin kohdun, johon hän kuollessaan palaa.

B

11

Tuhka­ hautaukset yleisimpiä Pääkaupunkiseudulla suurin osa hautauksista on tuhkahautauksia. Viime vuonna Helsingin hautaus­ maille haudatuista vainajis­ ta tuhkattiin 84 prosenttia, Espoossa noin 82 prosent­ tia ja Vantaalla noin 70 pro­ senttia. Vain harvan vaina­ jan tuhkat sirotellaan. Hel­ singissä tuhkahautauksis­ ta tehtiin sirotteluna noin 4 prosenttia ja Espoossa hie­ man alle 8 prosenttia. Van­ taan seurakuntien hautaus­ mailla ei ole sirottelualuei­ ta, mutta ilman uurnaa tuhkat voidaan haudata muistolehtoihin. Uurnien on täytettävä tietyt vaati­ mukset, joista saa lisätieto­ ja krematorioista.

Pysähdys kädet savessa Sari Laukkanen on tehnyt itselleen tuhkauurnaa ja muistellut vanhempiaan.

Teksti Kaisa Halonen Kuva Hans v. Schantz

S

ari Laukkanen kastaa siveltimen purkkiin ja alkaa levittää harmaata lasitusväriä saviastian vaaleaan pintaan. Kuivuessaan väri tummuu lähes mustaksi.

Yksityiskohdat hän sivelee violetilla. Kun ensimmäinen kerros on kuiva, Laukkanen aloittaa alusta. Ja sitten vielä kerran.

Maalattua astiaa poltetaan vuorokausi 1050-asteisessa keramiikkauunissa. Lopuksi Laukkanen aikoo liimata astian kylkeen sydämenmuotoisen kiven. Hän ei enää muista, mistä kivi on peräisin, mutta nyt sille on paikka.

Valmistumassa on tuhkauurna. Toistaiseksi se saa odottaa käyttöä kaapin perällä säilytyslaatikossa. Jonakin päivänä siihen laitetaan Laukkasen tuhkat. Ne tulevat krematoriossa putkesta, ja siksi uurnan suuaukon pitää olla halkaisijaltaan vähintään 7 cm. Myös uurnan

Taivaan tähden Kynttilän­ päivä

Laukkanen aloitti uurnan tekemisen pyhäinpäivää edeltävänä iltana Inkun Ideapajassa Korsossa. Pyhäinpäivän aamuna hän ja seitsemän muuta kurssilaista kuuntelivat kirkonkelloja ja sytyttivät pihalle muistokynttilät.

Aluksi kukin kurssilainen sai eteensä kymmenkiloisen möykyn savea. Se oli pehmeää ja muotoutui käsissä helposti. Laukkanen halusi

Vielä muutama vuosi sitten ajatus oman uurnan tekemisestä tuntui Laukkasesta oudolta.

Nyt, vähän yli viisikymppisenä, hän on elänyt kauemmin kuin kumpikaan vanhemmistaan.

Ehkä juuri oma ikä on pysähdyttänyt hänet.

Myös pitkä sairausloma on antanut aikaa asioiden miettimiseen. Ennen kurssia Laukkanen puhui suunnitelmistaan miehensä ja tyttärensä kanssa. Hän halusi tehdä selväksi, ettei läheisillä ole mitään syytä huolestua.

Kädet savessa on nyt tullut käytyä läpi tähänastista elämää. Päällimmäisin tunne on ollut rauha. Uurna on saanut hiljalleen muotonsa. Tekemiseen keskittyminen on hiljentänyt mielen. Laukkanen ajattelee, että kuoleman aika tulee sitten kun tulee. Hän ei osaa sitä pelätä. Hän uskoo, että kuolema ei ole loppu: aikanaan täältä mennään jonnekin muualle. ■

Kynttilä on pyhä Kynttilänpäivä on meillä lähes huomaamaton sunnuntai, vaikka sitä on vietetty jo 300-luvun puolivälistä lähtien.

Juhla liittyy Jeesuksen ensimmäiseen käyntiin temppelissä.

Vanha Simeon nosti 40-päiväisen vauvan syliinsä ja puhkesi ylistämään Jumalaa: ”Nyt minun silmäni ovat nähneet pelastuksesi. Valon, joka koittaa kaikille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi.”

Kristitylle kynttilä on Jeesuksen kuva, merkki ikuisesta valosta, joka voittaa pimeyden. Kirkko ja alttarikynttilät ovat aina kuuluneet yhteen. Siksi kirkot ovat kynttilöiden suurkuluttajia.

Ja kynttilänpäivänä vihittiin kaikki vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät.

Sääli, että meiltä protestanteilta tapa katosi uskonpuhdistuksessa.

Samalla kadotimme jotakin kynttilöiden pyhyydestä. Mutta katolisessa kirkossa kynttilät vihitään juhlallisesti messussa edelleen, ja niitä kannetaan kynttiläkulkueessa ympäri kirkkoa muistutuksena siitä, että Jeesus on maailman valo.

Kynttilä on lempeä, vangitseva symboli valosta, joka ei sammu milloinkaan.

Ehdotan päivän elvyttämistä ja kynttilöiden pyhyyden palautta-

Thinkstock

5.2.

tilavuus on määritelty: siihen pitää mahtua 4,5 litraa tuhkaa.

Uurnaa ei haudata, sillä Laukkasen toive on, että hänen tuhkansa päätyy Korson kirkon sisäpihalla olevaan muistolehtoon. Hän ei halua kiinteää hautapaikkaa, vaan toivoo, että läheiset voisivat muistella ja muistaa häntä missä vain. Uurnan voi joku myöhemmin käyttää ­uudelleen.

tehdä muodoltaan pyöreän uurnan, kuin kohdun, johon hän kuollessaan palaa.

Kun Laukkanen oli 18-vuotias, hänen äitinsä kuoli syöpään. Viisi vuotta myöhemmin hänen isänsä menehtyi tapaturmaisesti. Vaikka vanhempien kuolemasta on jo aikaa, menetys ja kaipuu pyörivät Laukkasen mielessä, kun hän teki omaa uurnaansa.

mista. Esitän, että kirkko ottaa kynttilät todesta ja siunaa ne juhlallisesti. Järjestettäköön juhlan kunniaksi kynttiläkulkueita sisä- ja ulkotiloissa. Kutsuttakoon kansa

erityisiin kynttiläkonsertteihin.

Sillä maailma näyttäytyy nyt niin pimeänä, että valolla on erityistä kysyntää.

Olli Valtonen

12 B

USKO JA TOIVO

Gurun opissa Ohjaajana Johannes Tauler

Sisäisen katselun harjoitus

Johannes Tauler syntyi vuonna 1300. Jo 15-vuotiaana hän liittyi kotikaupunkinsa Strassburgin dominikaaneihin. Hän oli kuuluisan mestari Eckhartin oppilas. Papiksi hänet vihittiin 25-vuotiaana.

Lähes koko elämänsä ajan Tauler toimi saarnaajana ja dominikaanisisarten sielunhoitajana.

Hänen sisarensa, joka oli myös dominikaani, oli hänen vierellään, kun hän kuoli vuonna 1361.

Parhaiten Tauler tunnetaan saarnoistaan. Muun muassa Martti Luther luki niitä, ennen kuin hänestä tuli reformaattori.

Suomeksi otteita Taulerin saarnoista voi lukea Seppo A. Teinosen kirjasta Rakkauden tieto.

Älä ahdistu siitä, vaan katso sitä ja vie se kaikki Jumalalle: ”Haluan kääntyä ja palata luoksesi. Näet levottomuuteni, voimattomuuteni ja rikkinäisyyteni. Kokoa sinä minut – hengitys hengitykseltä.”

Jos tahdot uudistua, mene itseesi Kaikkea ulkonaista tärkeämpää ihmiselle on sisäinen muutos, opettaa veli Johannes Tauler.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

tamaan toisen taloa. Vihapuhe sekoittaa oman pään ja vie toisilta rauhan.

Parempi olisi ensin vaieta ja tutkia sisintään. Varsinkin, jos odotat Jumalan puhuvan, sinun on osattava olla vaiti.

Saarna saarnalta Tauler toistaa eri äänenpainoin samaa viestiä: Jos tahdot uudistua, käänny sisimpääsi, mene itseesi. Etsi sitä syvintä perustaa, missä Jumala vaikuttaa.

Laitilan panimon Agricola-olut liittyy sekä Suomen 100-vuotisjuhlaan että Reformaation 500-vuotisjuhlaan. Mikael Agricola, Turun piispa ja Suomen kirjakielen kehittäjä, oli mies, joka toi Martti Lutherin opetukset ja reformaation Suomeen. Opiskellessaan Wittenbergissä hän istui usein iltaa Lutherin kanssa ja maisteli tämän vaimon tekemiä oluita.

PAULI JUUSELA

H DA S

Vantaan Tikkurilan seurakunta aikoo puolestaan tehdä yhteistyötä Rekolan panimon kanssa. Keskiaikaisen kirkon mukaan nimettyä Pyhän Laurin olutta on tarkoitus nauttia Helsingin pitäjän kirkonkylän keskiaikapäivässä Luther-illallisella.

Olut oli keskiaikana ruokajuoma, ja valmistusprosessinsa vuoksi vettä terveellisempää.

M AT E

Martti Luther oli suuri oluen ystävä ja hänen vaimonsa Katharina von Bora eli ”Käthe” erinomainen oluenpanija. Kallion seurakunta ja Stadin panimo tekivät yhteistyötä ja saivat aikaiseksi wittenbergiläisen uskonpuhdistajapariskunnan nimikkooluet. Niitä maisteltiin seurakunnan reformaatioviikolla viime perjantaina ja sunnuntaina.

Agricolallekin maistui

ESKO JÄMSÄ

ESKO JÄMSÄ

Keskiajan ruokajuoma

SJ U O

3×

kippis reformaatiolle

Wittenbergiläinen aviopari

VO IT U

ÄLÄ VALEHTELE! Sinun ei pidä valehdella itsellesi eikä toisille. Sinusta näkyy heti, kun sydämesi sanoo toista, mitä suu puhuu, tai kun sanasi ja tekosi puhuvat toisiaan vastaan. Valehteleminen hajottaa omaa sisintäsi ja yhteyttäsi toisiin. Älä jää vihan valtaan! Väistämättä vihastut. Kysymys onkin siitä, miten suuntaat vihan voiman. Jos oma talosi palaa, ei pidä mennä sammut-

SINUSSA ON SYVYYS. Usein yrität täyttää sitä kaikella ulkoisella. Mutta mitä enemmän haalit itsellesi ulkoisia asioita, sitä vaikeampi sinun on nähdä sielusi syvyyteen. Kun käännyt sisäänpäin, suuntaat energiasi toisin.

Luovut kaikesta ulkoisesta hallinnan tarpeesta. Lakkaat suorittamasta ja annat tilaa Jumalan tehdä. Palaat alkuun, sinne, mistä olet lähtöisin.

Sitä kohtaa, jossa Jumala vaikuttaa sinussa, ei ole pakko nimetä, niin kuin ei Jumalaakaan voi nimetä. Olennaista on ymmärtää, että sinun ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin antaa Jumalalle tilaa tehdä työnsä sinussa. Mitä enemmän tyhjenet kaikesta muusta, sitä enemmän Jumala ja hänen mielenlaatunsa saavat sijaa sinussa. ”Ole pelkästään aivan pieni, sisäisesti ja ulkoisesti, pohjaan saakka, äläkä vain sanoissasi ja näöltäsi, vaan todella kaikessa ymmärryksessäsi”, Tauler kirjoittaa. Jumalan edessä saat olla ei-mitään, vailla selityksiä.

A N W IR

OPETTAJAANSA MESTARI Eckhartia seuraten Tauler opetti, että uudistumisen piti tapahtua sielun perustassa, ihmisen sisimmässä ytimessä.

Tauler lähti parista yksinkertaisesta neuvosta.

Katso kaikkea sitä, mihin olet itseäsi päivän mittaan hajottanut: Missä tilanteessa olet valehdellut itsellesi tai toisille? Missä antanut vihasi viedä?

L A IT IL

DOMINIKAANIVELI Johannes Tauler eli levottomana ja traagisena aikana 1300-luvun Euroopassa. Oli keisarin ja kirkon välisiä kiistoja, maanjäristyksiä, tuhoisia tulipaloja, ruttoa ja nälänhätää. Pahimmillaan kaikkeen onnettomuuteen etsittiin syyllisiä etnisistä ryhmistä. Taulerin kotikaupungissa Strassburgissa oli vuonna 1349 yksi tuon ajan Euroopan pahimmista juutalaisvainoista.

Kaiken tämän voi aistia myös Taulerin kuuluisista saarnoista, vaikka hän oli enemmän sielunhoitaja kuin yhteiskunnallinen julistaja. Tällaisissa oloissa hän opasti kuulijoitaan sisäiseen muutokseen.

Varaa illastasi puolen tunnin rauhallinen hetki. Kuvittele istuvasi Jumalan (miten häntä nimitätkin) edessä.

MENOT 2. – 16.2.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6

TAPAHTUMIA

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk

Perhemessu su 5.2. klo 10. Yhteisvastuukeräys, ks. Talvirieha.

Messu su 12.2. klo 10.

PopUp –messu ke 15.2. klo 19.30.

Huopalahden kirkolla.

Talvirieha su 5.2. klo 11–14 kirkonmäellä ja Tönöllä. Myyjäiset, arpajaiset. Keittolounas, lettuja, mokkapaloja, grillimakkaraa. Tuotto Yhteisvastuulle. Lapsille ohjelmaa mm. poniratsastusta 4 e.

YV-lipaskeräys la 11.2. klo 12–18 Haagan alueella. Ilm. kerääjäksi p. 050 367 1224, elisabeth.bariskin@evl.fi.

Tapaamistupa ma 6.2. klo 13 ja Duunauspaja klo 17.30.

Lutherin elämä – totta ja tarua ti 7.2. klo 18.30, TT Juhani Forsberg.

Soi, virteni, kiitosta Herran su 12.2. klo 16. Lauletaan yhdessä Virsikirjan lisävihkosta.

Puutarharyhmä ti 14.2. klo 10.

Kasvien käyttö terveyden- ja kauneudenhoidossa.

Teematorstai. Lounas 6 e klo 12.30, ohjelma n. klo 13. 9.2. Kiiltokuvat ja muistokirjat, Sirkka Kopisto. 16.2.

Pohjois-Haagan kadunnimiä 2/3, Elli Oila.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla sekä pe klo 10–11.30 Orapihlajatie 41:n kerhotilassa. Matalan kynnyksen kohtauspaikka. Aamukahvi, ohjelmatuokio/yhdessäoloa, pieni hartaushetki.

Lähetyspiiri ti klo 13, 7.2. Synti, 14.2.

Kadotus, TT Juhani Forsberg alustaa.

Raamattupiiri to 9.2. klo 17.30.

Lähetysraamattupiiri ma 13.2. klo 13.

Esirukouspiiri ma klo 15.

Muskariryhmät tiistaiaamupäivisin.

Vapaita paikkoja voi tied. hanna.autio@evl.fi.

Ukuleleryhmä keskiviikkoisin klo 17.30–18.30 Huopalahden kirkon Tönöllä. Nuorille ja aikuisille kiva soittoharrastus. Opettajana Martin Gripentrog. Lukukausi 50 e. Ilm. ja tied. kanttori hanna.autio@evl.fi.

Talvileiri 6.-10.3. Lahden Siikaniemessä. Tervetuloa nauttimaan luonnon rauhasta ja yhdessäolosta Vesijärven maisemissa. Kokonaishinta 140 e. Tied. ja ilm. 17.2. menn. Sanna Laiho, p. 09 2340 3228.

Sururyhmä - läheisensä kuoleman kautta menettäneiden luottamuksellinen vertaistukiryhmä. Kokoontumiset ke 8.3.–5.4. sekä 19.4. klo 17.30–19.

Tied. ja ilm. 24.2. mennessä AnneMaria Ranta-aho, p. 050 433 3131.

Lisätietoa toiminnasta Haagalainen-lehdessä 8.2. sekä srk:n FBsivuilta ja kevätesitteestä.

MALMIN srk MIKAELIN srk

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA

A

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

5.2.–26.3.

Länsi-Helsingin kanttorit laulattavat uusia virsiä viitenä iltana kevään aikana.

Tunnetko jo virsikirjan lisävihkon? Tule laulamaan yhdessä vihkon uusia virsiä su 5.2. klo 18 Pitäjänmäen kirkossa, su 12.2. klo 16 Huopalahden kirkossa, su 5.3. klo 18 Meilahden kirkossa, su 12.3. klo 18 Kannelmäen kirkossa ja su 26.3. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Lisävihko käydään läpi kronologisessa järjestyksessä, alkaen virsistä 901–916 Pitäjänmäessä ja päättyen virsiin 965–979 Munkkiniemessä. Tilaisuuden vetäjänä toimii aina kunkin seurakunnan kanttori ja asiantuntijana joku Lisävihko-työryhmän jäsenistä kertoen virsien taustoista ja sisällöstä. Liity mukaan yhteiseen lauluun! Vapaa pääsy.

Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu kirkossa sunnuntaisin klo 10.

Helmikuussa jumalanpalvelukset vietetään isossa seurakuntasalissa kirkossa alkavan peruspuhdistuksen vuoksi.

Messu ja iltatee Malminkartanon kappelissa su 5.2. klo 18.

Aamuehtoollinen ke 8.2. klo 9.15 ja sen jälkeen vapaaehtoisten emäntien valmistama aamiainen 1,50 e.

Iltaehtoollinen ke 15.2. klo 19 kirkolla isossa salissa.

TAPAHTUMIA Sinkkutapaaminen 30–100-vuotiaille perjantaisin kerran kuussa kello 19 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Pe 3.2. pappi Maija Kuoppala kertoo aiheesta Lähetyslapsena Ambomaalla.

Kynttilänpäivän messussa su 5.2. klo 10 musiikkia J.S. Bachin kynttilänpäivän kantaatista Ich habe genug. Kantaatin teksti on vanhan Simeonin lausahduksesta: Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Tuomas Lehtinen, baritoni, Eeva-Kaisa Rönkä, oboe, Johanna Kilpijärvi, sello, Anne Myllylä, urut.

Messun jälkeen kirkkokahvit ja soppalounas Yhteisvastuun hyväksi.

Työtupa ti 7.2. klo 15–19. Avoin käsityö- ja askarteluhuone joka toinen tiistai kirkolla. Tarjolla kello viiden tee.

Jennyn Mummola la 11.2. klo 10–13 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Lapsille ja perheille leikkiä, laulua ja lukemista vapaaehtoisten mummojen kanssa. Tarjolla välipalaa. Ilmoittautumista ei tarvita.

Lähetyspiiri ti 14.2. klo 18 kirkolla.

Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille joka toinen tiistai kirkolla.

Muksukirkko ke 15.2. klo 10 kirkolla seurakuntasalissa. Perheen pienimpien oma kirkkohetki, jossa saa liikkua, pitää ääntä, leikkiä tai olla vaan aikuisen sylissä.

Lauletaan yhdessä to 16.2. klo 10 kirkolla. Lauluhaluisille

avoin tilaisuus joka toinen torstai.

Laulattamassa kanttori Anne Myllylä.

Tulisitko Yhteisvastuun lipaskerääjäksi Kauppakeskus Kaareen viikolla 10? Ilmoittaudu Ulla-Maija Tuuralle, p. 09 2340 3843.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b.

Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 L Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Yhteisvastuukeräyksen avausmessu 5.2. klo 11, Niemistö (l), Henri Isokuortti (s), Pakkanen (k), Kampin laulu. Kirkkokahveilla vieraana YKV:n puheenjohtaja Kaisa Raittila.

Suomen Raamattuopiston kirkkopyhä 12.2. klo 11, Ronimus (l), Ilkka Rytilahti (s), Pakkanen (k) Valon ja ilon messu to 16.2. klo 18 Tuomaankirkossa. Tervetuloa mukaan lämminhenkiseen yhteyteen! Pasi Riepponen (l), Jukka Valkama (s), artistivieraana Eve & Ossi, mukana Virva Krans, isoset ja kesän rippikoululaiset.

TAPAHTUMIA Pyhäkoulu alkaa Länsi-Pasilan seurakuntakodissa su 5.2. klo 11.

Toiminta Länsi-Pasilan kappelissa on päättynyt. Uusi seurakuntakoti sijaitsee kappelin vieressä.

Kohtaamispaikka ja kahvila käynnistyy ma 6.2. klo 14 Länsi-Pasilan seurakuntakodissa. Kuulumisten vaihtoa kahvikupposen äärellä.

Naisten Forum ti 7.2. klo 15 Meilahden kirkolla. Aiheena Viisas vanheneminen. Alustajana fysioterapeutti Sirkku Iskanius.

Siioninvirsiseurat to 9.2. klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakodissa, mukana pastori Virva Krans ja Tuukka Kauhanen.

Ystävänpäivän musiikkipitoinen kakkukahvila ti 14.2. klo 17.30– 19.30 Rastissa. Avointen ovien tapahtumassa lauletaan yhdessä ja maistellaan erilaisia kakkuja. Tule ja tuo ystäväsikin mukaan!

Maksuton.

Esikoisvauvakerho to 16.2. alkaen klo 14–15.30. kerhotilassa. Tule jakamaan vanhemmuuden kokemuksia ja tutustumaan alueella asuviin esikoisvauvaperheisiin.

Tied. ja ilm. 13.2. mennessä mia.malm@evl.fi.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3.

Avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkossa ja klo 13 Munkkiniemen kirkossa Levollisuuden messu la 11.2. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla on mietiskelyhiljaisuus (n.10 min). Voit tulla messuun myös vapaaehtoistehtäviin. Esilauluryhmän harjoitus klo 17, kuorokokemusta ei tarvita.

Su 12.2. klo 10 Lehtisaaren kappelissa, Papinpöydänkuja 4.

Arkimessu ke 15.2. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Arki-illan nuorekkaan rento messu kaikenikäisille.

Tarinakirkko 2.2. klo 9 Munkkiniemen kirkossa. Pienten lasten nukketeatterihetki kirkossa: Noita, joka halusi olla kaunis – tarina erilaisuudesta.

Valo voittaa -talvipäivä 4.2. Munkkiniemen kirkossa ja pihalla: Klo 10 Tarinakirkko, klo 11 perhemuskari, klo 12 tarinakirkon toinen esitys, klo 13 raikuvat lastenlaulut, ulkona: tikkupullien paistoa, klo 14–16 paloauto paikalla ja partion järjestämää ohjelmaa, klo 16.30- soppatykki: hernekeittoa, kahvia tarjolla koko päivän kirkon eteisessä, klo 18 iltaohjelma.

Kirjallisuuspiiri ma 6.2. klo 18.30 Munkkivuoren srk-talon alakerrassa.

Claes Anderssonin kirja: Oton elämää, WSOY, alustus Anitta Niemi.

Yhteisvastuulounas su 12.2. Munkkivuoressa messun jälkeen. Itämainen broilerikeitto, täytetty pitaleipä, hedelmäsalaatti ja vaniljavaahto, kahvia, teetä ja kookoskaurakeksejä.

Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykselle. Tule Yhteisvastuun lipaskerääjäksi, tied. virastosta.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Su 5.2. klo 10 Antturi, Vanne (s), Ahola, Laura Mäkitalo, laulu. Yhteisvastuukeräyksen info.

Su 12.2. klo 10 Kekäläinen Antturi (s), Ahola, Olli Tuovinen, laulu. Pyhäkoulu.

Ke 8.2. ja 15.2. klo 18 Vesper.

Ma–ti, to–pe klo 12 Päivärukous.

TAPAHTUMIA To 2.-16.2. klo 18–19.30 Perheillat kirkolla esikoisvauvakerholaisille ja uusille taapertajille vanhempineen.

Su 5.2. klo 18 Uusien virsien lauluilta kirkossa. Samuli Koivuranta, juonto; Kylli Ahola, piano; Olli Mönttinen, urut; Nina Pakkanen, esilaulu; Niina Raatikainen, kantele; Jukka Vanne, kitara; Arto Antturi, basso; Pitäjänmäen kamarikuoro. Vapaa pääsy. Kolehti YV:lle.

Ma 6.2. klo 18.30 Raamattupiiri kirkolla.

Luentosarja Lutherista kirkolla: ti 7.2. klo 18 Luther ja rukous, Arto Antturi. Ti 14.2. klo 18 Paneelikeskustelu Lutherin perintö. Samuli Korkalainen, Sini Mikkola, Kai Sadinmaa, Arto Antturi.

Ke 8.2. klo 14 Lähetyspiiri ja ke 15.2. klo 14 Päiväpiiri Pajamäessä.

To 16.2. klo 14–15.30 Käsityökerho Takatasku kirkolla.

Pe 24.2. klo 14–23 Perheiden lätkämatka Hämeenlinnaan. Hinta aik.

40 e, lapsi 30 e. HPK-HIFK matsi, ruokailu, Janne Lahden tapaaminen.

Ilm. toimistoon 13.2. mennessä.

La 25.2. ja su 26.2. klo 19, ti 28.2. klo 18 Sola gratia Musiikillinen näytelmä Lutherin elämän vaiheista. Ei suositella alle 12-v. Liput 10 e.

Keskiviikkoisin klo 19 Rukouspiiri Riukutie 3.

Tyttöjen ja poikien kerhot: helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

11

12 A

MENOT 2. – 16.2.

Keskusta

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki).

Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Ruoholahden kappeli, Selkämerenkuja 1 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa. klo 12 Ruoholahden kappelissa ja Mikael Agricolan kirkossa messu vanhan kaavan mukaan. klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. sunnuntai). klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa.

Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa. klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa.

Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkon kryptassa (17.3. saakka).

Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa: Katekismussaarnat ja ehtoollinen.

TAPAHTUMIA Kynttilänpäivänä soiva Bach aloittaa reformaatiovuoden kantaattisarjan Tuomiokirkon messussa su 5.2. klo 10 kuullaan yksi Bachin suosituimmista kantaateista Ich habe genug (BWV 82). Tekstissä kaivataan vanhan Simeonin tavoin pois maallisista vaivoista Jeesuksen luo. Teos on sävelletty baritonille ja oboelle, ja myöhemmin siitä tehtiin versio myös sopraanolle ja huilulle. Nyt se kuul-

MALMIN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

Kallion seurakunta

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

5.2.

Talvirieha Yhteisvastuun hyväksi klo 12.30 Lauttasaaren kirkonmäellä.

Mm. poniratsastusta, koiravaljakkoajelua, pallomeri, mahdollisuus käydä kellotornissa.

Liikuttamassa Liikuntakeskus. Myynnissä mm. hernekeittoa, kahvia ja laskiaispullia hintaan 10/5 e, partioteltasta makkaraa.

Riehalippu 13 e, erikseen 2–5 e.

laan Musici Cathedralis -yhtyeen esittämänä solisteinaan Inka Kinnunen, sopraano ja Vera Plosila, huilu.

Kantaattimessut ovat osa Tuomiokirkkoseurakunnan reformaatiovuoden tapahtumia.

Yhteisvastuukeräys käynnistyy 5.2.

Vanhan kirkon messussa klo 10 avataan vuoden 2017 Yhteisvastuukeräys. Messun jälkeen kirkkokahveilla Bulevardin seurakuntasalissa (Bulevardi 16 B, 2. krs) Pakolaisneuvonnan työntekijöitä on kertomassa Yhteisvastuukeräyksen tämän vuoden teemasta, ihmiskaupanvastaisesta työstä.

Yhteisvastuukonsertissa soi Mahalia Jackson. 1950-luvulla suosiota saavuttaneen ”gospelin kuningattaren” ääni kaikuu Vanhassa kirkossa Yhteisvastuun hyväksi su 5.2. klo 18. Konsertissa esiintyvät Tiina Sinkkonen, laulu, Eric-Olof Söderström, piano, Patrik Latvala, kontrabasso ja Thomas Törnroos, rummut. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuulle.

14.2.

Yksi ilta rakkaudelle klo 19 Paavalinkirkossa. Mukana mm. Maaret Kallio, kirkkoherrat Kari Kanala ja Teemu Laajasalo sekä Sami Pitkämön yhtye solisteina Sami Saari ja Jussu Pöyhönen. Lastenhoito yli 1-v., kysy lisää virastosta.

Seniorifoorumilla puhutaan rukouksesta ja mielen ravinnosta SenioriFoorum-luennoilla pohditaan ke 8.2. klo 13 miksi rukoilla. Aiheesta on luennoimassa rovasti, kouluttaja Riitta Laakio. 15.2. klo 13 professori Sinikka Piippo tarjoaa mielenruokaa.

SenioriFoorumi alkaa klo 11.30 kahvittelulla Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Tilaisuutta isännöivät Ensio Klemi ja Matti T. Amnell, ja se järjestetään yhteistyössä Kansan Raamattuseuran kanssa.

Runo- ja musiikkimatineassa kuullaan Pia Perkiötä ja Siionin virsiä Matineassa su 12.2. klo 15 kuullaan Pia Perkiön runoja kokoelmasta Silmillä varjo, joka on ihmisen itsetutkistelua Jumalan edessä.

Runoja lausuu Aarno Vihantola ja runoja kommentoi sellolla soitetut Siionin virret, joita kuullaan Eero Untamalan soittamana. Esityksen on ohjannut Riitta Kuusi. Matineaan on vapaa pääsy, ohjelman hinta 10 euroa Yhteisvastuukeräykselle.

Annankulman avoin olohuone ke 12–14, to klo 11–14 ja pe klo 9-12 (Annankulma 14D).

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä.

Maan suolassa keskustelua kirkosta ja seksuaalisuuden muutoksesta Miltä vaikuttaa kirkon suhtautuminen seksin ja seksuaalisuuteen historiassa ja nykyajassa? Onko seksuaalikasvatus edes kirkon tehtävä? Aiheesta keskustelevat TT, yliopistonlehtori Päivi Salmesvuori, TT, pastori Elina Hellqvist ja rovasti Liisa Tuovinen. Juontajana SuviMaria Junni. Maan suola ke 15.2. klo 17.30 Tuomiokirkon kryptassa.

Keittoa tarjolla klo 17 alkaen hintaan 3 e.

Torstaipiirissä kahvia ja yhdessäoloa. Mikael Agricolan kirkon Torstaipiiri kutsuu mukaan viettämään aikaa yhdessä kahvikupin äärelle torstaisin klo 13.30–15. Kahvinjuonnin ja kuulumisten vaihdon lomassa lauletaan virsiä ja rukoillaan yhdessä. Joka toinen viikko (parittomat viikot) piirissä on mukana myös pappi.

Pappi tavattavissa ma-pe klo 15–17 rippihuoneessa ja 6.2.–17.3. Tuomiokirkon Tapulissa.

Virasto: Neljäs linja 18.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen.

La klo 9 aamurukous.

Iltamessu pe 3.2. klo 18. V-M Hynninen.

Kynttilänpäivän messu su 5.2. klo 10. Mattsson, Pyylampi, Oksanen, Van Santen, Sonor Ensemble.

Pyhäkoulu klo 10. Skidikirkko klo 16. Mattsson, Pyylampi.

Rukouslaulumessu ke 8. ja 15.2. klo 18. Männistö, Anima mea. joht. Hili.

Kivimessu to 9.2. klo 18. Mattsson, Niskala.

Iltamessu pe 10.2. klo 18. V-M Hynninen.

Rippikoulusunnuntain messu su 12.2. klo 10. Laajasalo, Huovinen, Klemmt, Oksanen, Niskala, Nora.

Pyhäkoulu klo 10.

Kivimessu to 16.2. klo 18. Huovinen, Niskala.

Alppilassa: Kynttilänpäivän messu su 5.2. klo 16. Lindfors, H. Ahonen, Oksanen, Salonkikuoro. Pentinseurat klo 18. Seurapuheita ja kahvit.

Messu su 12.2. klo 16. Laajasalo, Patronen, Oksanen.

Pieni hartaushetki to 16.2. klo 12. Lindfors

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

Menokasvo

Hannu Taanila jakaa veisuun riemua Hannu Taanila, selität ja veisaat tänä keväänä virsiä Temppeliaukion kirkon Kirkkomusiikki!-tapahtumassa. Miksi ihmisen pitää veisata virsiä?

– On päivänselvää, että messussa käyvien seurakuntalaisten pitää osata virsiä. Kirkko ei pidä tarpeeksi huolta ihmisten virrenveisuutaidosta. Sen enemmistön, joka ei käy messussa, on tärkeä tietää, millainen kulttuuriaarre virret ovat. Ja kaikille on tärkeää nauttia yhdessä musisoimisen jumalallisuudesta.

Entä mitä virttä erityisesti rakastat?

– Olen vanhan kansan ja taantumuksen mies. Minusta nykyinen virsikirja on runoudeltaan ja teologialtaan lähinnä säälittävää, normalisoitua vesivelliä.

Mutta esimerkiksi Lönnrotin suomentama virsi 266 on hieno. Siinä on neljään lyhyeen säkeistöön saatu mahtumaan kaikki, täydellinen kristologia ja koko ihmisen elämä.

SAILA KESKIAHO Kirkkomusiikki! Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3, kerran kuukaudessa maanantaisin klo 19. Seuraava kerta 27.2. Hannu Taanila, puhe, Timo Kiiskinen ja Markus Malmgren, soitto ja laulu. Mukana kirkkomusiikin opiskelijoita.

ESKO JÄMSÄ

Kuka on veisuun subjekti?

– Olen jyrkästi sitä mieltä, että seurakunta, porukka. Lutherin nimiin laitettu musiikkipolitiikka oli, että pappien hoitama liturginen musiikki otetaan kaikkien ihmisten haltuun. Se, että ihminen yksin veisaa vain itsestään, se on isästä perkeleestä. Tovereissa meillä on voima.

Mitä virttä inhoat erityisesti?

– Esimerkiksi Väinö Malmivaaran virttä Oi Jeesus siunaa äitiä. Se on yksi kaikkein kuvottavimmista virsistä, ihan kauheaa kristillistä sovinismia.

Tapahtumia

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus, Myllykallionrinne 1 F

jumalanpalvelukset Kirkossa sunnuntaisin klo 11 sekä keskiviikkoisin klo 19.

Talviriehan perhemessu su 5.2.

Esko Heikkisen Big band-messu su 12.2.

Tapahtumia Kevätkauden säännöllinen toiminta on alkanut. Lisätietoja erilaisista kerhoista ja piireistä löydät seura­ kunnan verkkosivuilta tai kirkkoher­ ranvirastosta p. 09 2340 4300.

Koko perheen talvirieha su 5.2. klo 12.30–14.30. Mukavaa ohjelmaa sisällä ja ulkona mm. poniratsastus­ ta, koiravaljakkoajelua (sisäpihalla),

pallomeri, kasvomaalausta, ongin­ taa, Liikuntakeskus liikuttaa lapsia ja aikuisia. Takapihan partioteltalla makkaranpaistoa ja muuta ohjelmaa.

Mahdollisuus käydä ylhäällä kellotor­ nissa katsomassa upeita näkymiä yli Lauttasaaren. Herkuttele hernekei­ tolla ja laskiaispullilla. Kryptassa kirpputori. Järjestäjinä Lauttasaaren seurakunta, Partiolaiset ja Lauttasaa­ ren liikuntakeskus. Hinnat 2–13 e, varaathan käteistä mukaan. Tapahtu­ man tuotto kokonaisuudessaan Yhteisvastuukeräykselle.

Trio La Ruen 10-vuotis­ konsertti. Virva Garam, piano, Susanna Arminen, viulu ja Markus Pelli, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 10 / 5 e.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

jumalanpalvelukset Su 5.2. klo 10 Messu, Niina Pihlaja­ maa, Graduale-kuoro, Yhteisvastuun avaus, diakoniatyöntekijät, Perheen kaste, Valkeapää. Lounas Yhteisvastuun hyväksi, ruoka 5 e, kahvi ja leivonnainen 2 e. Myynnissä Yhteisvastuutuotteita.

Su 5.2. klo 12 Messu Itä-Pasilassa, Junailijankuja 3. Petri Flinck, Seppo Välimäki joht. Päiväkuoroa.

Su 5.2. klo 16 Vauvakirkko. Niina Pihlajamaa. Viime vuonna kastettu­ jen lasten perheille. Lapsen oma kastekynttilä mukaan, pienokaiset siunataan. Vauvamuskarilaiset esiintyvät.

Su 12.2. klo 10 Messu. Kari Kanala.

Messun jälkeen kirkkokaljat lähipu­ bissa.

Keskiviikkoisin Snadi Paavalimessu klo 18.

Tapahtumia Yhteisvastuukeräys alkaa 5.2. Jos haluat esim. lippaan kanssa kerätä kotitalossasi, ilmoittaudu Pekka Tähtiselle tai Arja Kortelaiselle.

Sunnuntaikerho lapsille sunnuntai­ sin klo 17–18 ja Päiväpiiri, jossa keskustellaan seuraavan sunnuntain raamatun tekstistä kahvikupin äärel­ lä, keskiviikkoisin klo 13 Itä-Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2. Asukas­ talolla myös Maahanmuuttajanaisten rentoryhmä perjantaisin klo 9.30–11 alk. 3.2. Lisätiedot ja ilm. maija.raumanen@evl.fi.

La 11.2. klo 12–13 Keskeneräisyys on kaunista. Kesken-blogisti Elina Salminen puhuu keskeneräisyydestä.

Klo 13–14 Luovuustyöpajat – runotyöpaja ja tanssipaja. Keskustelua ja kirjoittamista yhdessä. Sari Komi ohjaa vapaaseen oman kehon käyt­ töön pajassa. Ennakkoilmoittaminen 3.2. mennessä: paavali.srk@evl.fi brunssille klo 10.30–12. Hinta 10 / 7 e.

Ti 14.2. klo 13–14 Ystävyyden ruokailu Paavalinkirkossa. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräyksen hyväk­ si. Klo 14.30 Lähetysrukouspiiri sakastissa Lappalaisten perheen, Viron ja Venäjän työn puolesta. Klo 14.30–20 Miesten ystäväpäivän sauna Lohirannassa. Lähtö Paavalin­ kirkolta, hinta 5 e. Ilmoittautuminen ma 6.2. mennessä virastoon. Lisätie­ toja Pekka Tähtiseltä.

Ystävänpäivänä ti 14.2. klo 19 Paava­ linkirkolla parisuhteen ympärille perustuva Yksi ilta rakkaudelle -tapahtuma. Illassa mukana mm. psykoterapeutti Maaret Kallio. Musii­ kista vastaa Sami Pitkämön yhtye.

Solisteina Sami Saari ja Jussu Pöyhö­ nen.

Torstaisin diakoniavastaanotto klo 10–12 ajanvarauksella etukäteen p. 09 2340 5400.

Päivystävä pappi tavattavissa viras­ ton aukioloaikoina.

musiikkivinkki Sirpa Päivinen

Lasten perjantai pe 3. ja 10.2. klo 10–12 Alppilan kko.

GLOW-ilta pe 3. ja 17.2. klo 17 Alppi­ lan kko. Rukousta, musiikkia, iltapala.

Brunssi la 4. ja 11.2. klo 11 ja 13 Alppi­ lan kko. 15 e, lapset 5 e. Vara­ us pe mennessä alppilankirkon­ brunssi@gmail.com, p. 050 363 9575.

Päiväkansa 60+ ma 6. ja 13.2. klo 12–14 Alppilan kko. Niinivaara.

Tiistaiolohuone 7. ja 14.2. Alppilan kko. Venyttelyjumppa klo 10–11, Diakonialounas 2 e klo 11.30–12.30., Muskari ja Perhekerho klo 10–13.

Lähetys- ja Jerusalempiiri ti 7. ja 14.2. klo 16. Kallion kko. Kukkoeteisen kutojat klo 16.15.

Eläkeläisten piirit ke 8. ja 15.2. klo 13 Kallion kko ja Ravintola Tornitupa, Haapaniemenk. 7–9.

Raamattu- ja rukouspiiri ke 8. ja 15.2. klo 18, Torkkelink. 11. Kurka.

Varikko – työnhakijoiden ryhmä to 9. ja 16.2. klo 9–12 Teatteri Kallio, Siltasaarenk. 28.

Perhekerho klo 10 ja Esikoisvauvakerho klo 12 to 9. ja 16.2. Seurakunta­ koti, Siltasaarenk. 28.

Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kko. 9.2. Vanheneva Suomi, mitä hyvää, millaisia sudenkuoppia? Prof., geriatri Harriet Finne-Soveri, Männis­ tö. 16.2. klo 13 Syntymälahjana Suomi – Vuoden 1917 Itsenäisyysvuoden lapsia: Arto Teronen ja Jouko Vuolle. Männistö.

Virsilaulutilaisuus la 11.2. klo 14 seurakuntak., J. Arjoranta ja J. Koivis­ toinen.

Konsertti Viro – 99 v. la 11.2. klo 16 Alppilan kko. Virolaisten tyttökuorojen konsertti, joht.

Toomas Voll. Vapaa pääsy. Ohj. 5 e.

Yhteisvastuun Ystävänpäivätapahtuma 14.2. klo 16 Kallion kirkkopuis­ to. Makkaranpaistoa, paloauto, koiravaljakko.

Löytöretki kristinuskoon: Markuk­ sen evankeliumi ti 14.2.–4.4. klo 18 Kallion kko. SEKL ja Kallion srk.

Kulttuurikeskiviikko 15.2. klo 18 Teatteri Kallio, Siltasaarenk. 28.

Päre-yhtye, säkkipillimusiikkia.

Avoin neulontapiiri to 16.2. klo 11 Alppilan kko. Omat tarvikkeet, Lind­ fors.

Pappi tavattavissa Kallion kko ma– pe 16–19.

Diakonian ajanvaraus ma, ti, to 9–10, ke 12–13, p. 09 2340 3618.

7×

a

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

jumalanpalvelukset Temppeliaukion kirkossa sunnuntai­ sin klo 10, Töölön kirkossa sunnun­ taisin klo 17. Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa.

Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18 Töölön kirkossa.

Tapahtumia Lähetyspiiri ti 7.2. klo 13.15 Töölön kirkolla. Ammi Kallio Suomen Lähe­ tysseurasta kertoo työstään Venäjällä.

Avoin naisten Hanna-ilta ti 7.2. klo 18 Töölön kirkolla. Heli Heinjoki kertoo raiskauskeskus Tukinaisten toiminnasta.

Aikuisten nuortenilta to 9.2. klo 18.30 Kerhiksellä, Mechelininkatu 32 a C. Ilta tavallisille aikuisille, jotka kokevat kaipaavansa seurakuntakyt­ köstä, olla tekemisissä henkevien ja hengellisten aiheiden kanssa, kes­ kustella, kuunnella.

Suomi 100 -konserttisarjan toinen osa to 9.2. klo 19 Temp­ peliaukion kirkossa. Jaakko Kortekangas baritoni ja Kirill Kozlo­ vski piano. Vapaa pääsy.

Ihmiskauppa Suomessa ja maailmalla su 12.2. klo 15 Töölön kirkolla.

Kertojana ensimmäisen hoitokodin ihmiskaupan uhreille Suomeen perustanut Katriina Lehelmä. Aiheen pohdintaa alustuksen jälkeen kahvi­ kupin äärellä yhdessä Katriinan kanssa. Päivä jatkuu klo 17 alkavalla Rukousmessulla, jossa myös Yhteis­ vastuun teemat ovat esillä.

Suomi 100 -konserttisarjan kolmas osa to 16.2. klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Essi Luttinen mezzosopraano ja Ilmo Ranta piano. Vapaa pääsy.

Reformaation hengessä Luther-­ henkinen Metallimessu pe 17.2. klo 19 Temppeliaukion kirkossa.

Solisteina Susanna Karhi, Henriika Steidel-Luoto ja Miika Partala.

Raamattua löyhäpipoisesti klo 17 Temppeliaukion kirkon takkahuo­ neella. Mitä haluat tietää Raamatus­ ta, mutta et ole uskaltanut kysyä.

Jäikö Vanha Testamentti Uuden testamentin varjoon? Tietoa Vanhas­ ta ja Uudesta Testamentista, paikko­ ja kuvin. Ti 7.2. Enkeleitä, onhan heitä? Ti 14.2. Ahneus on kaiken pahan alku ja juuri.

Yhteinen lounas ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkolla. Hinta 3,50 e.

Töölön kirkon kahvila keskiviikkoi­ sin klo 14–18.

Avoin perhekerho ei kokoonnu ti 21.2. eikä pe 24.2.

Agnes Pihlava esiintyy Popmessussa Töölön kirkossa.

Katsastetaan Siionin virsiä

Onnittelut 99-vuotiaalle Virolle

Uudistettuja Siionin virsiä kat­ sastetaan Uudet veisuut -päiväs­ sä la 4.2. klo 10 Herättäjä-Yhdis­ tyksen Seuratuvalla, Salomonk.

17 D. Niitä opetellaan lounastau­ on jälkeen klo 13.15 Veisuupa­ jassa. Klo 14 kahvitellaan, ja klo 14.30 pidetään seurat Uudet vei­ suut -vihkoja käyttäen. Vapaa pääsy.

Alppilan kirkossa, Kotkank. 2, juhlistetaan Viron 99-vuotispäi­ vää konsertilla Õnn ja arm / Onni ja rakkaus la 11.2. klo 16. Esiinty­ mässä on n. 140 laulajaa virolai­ sista kuoroista Ellerhein, Leelo ja Kurekell. Vapaa pääsy, ohj. 5 e.

Reformaatiovuoden kantaattisarja Tuomiokirkossa, Unionink. 29, kuullaan Bachin kantaatti Ich habe genug (BWV 82) su 5.2. klo 10 kynttilänpäivän messus­ sa. Sen esittää Musici Cathedralis -yhtye solisteina Inka Kinnunen, sopraano, ja Vera Plosila, huilu. Tämä aloittaa reformaati­ on merkkivuoden sarjan, jossa kuullaan barokin ajan kantaatte­ ja eri jumalanpalveluksissa. Va­ paa pääsy.

Agnes Pop-messussa Agnes Pihlava vierailee Pop-messussa su 5.2. klo 17 Töölön kirkossa, Topeliuksenk. 4.

Hän tuli tutuksi 2005 Idols-laulu­ kilpailusta. Messun kapellimesta­ rina toimii Make Perttilä ja esi­ laulajana Mirkka Paajanen. Las­ tenhoito järjestetty. Jatkot seura­ kuntasalissa. Vapaa pääsy.

Iloinen Kanttorin Kööri Kaipaatko mukavaa lauluseu­ raa ja hetken hengähdystaukoa?

Tule mukaan Iloiseen Kantto­ rin Kööriin torstaisin klo 18–19.30 Mikaelinkirkolle, Emännänp. 1.

Seuraavat kokoontumiset ovat 9. ja 16.2. Sinne ei ole pääsyko­ keita, ilmoittautumista tai muita vaatimuksia. Harjoituksissa tu­ tustutaan uuteen virsikirjan lisä­ vihkoon.

Gospelia Yhteisvastuun hyväksi Gospel Helsinki tempaisee Yh­ teisvastuukeräyksen hyväksi la 11.2. klo 18 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16. Ohjelmassa on uu­ sia Tommi Kaleniuksen sävel­ lyksiä ja amerikkalaista gospelia.

Kappaleissa käsitellään mm. ih­ misiä ihmiskuntana sekä elämän kipuja ja arkea. Gospel Helsinkiä johtaa Nina Pakkanen, ja säes­ täjinä toimivat Joonatan Rautio, piano ja saksofoni, Sami Koskela, lyömäsoittimet, ja ­Juho Kivi­vuori, basso. Myös Tommi Kalenius laulaa ja soittaa kita­ raa. Liput 15 e, työttömät ja al­ le 18-v. ilmaiseksi. Vapaalippuja p. 09 2340 4742.

Barokkia helmikuussa Barokin ajan musiikkia on tarjol­ la su 12.2. klo 15 Oulunkylän van­ hassa kirkossa, Siltavoudintie 12.

Helmikuun barokkikamari -kon­ sertissa esiintyy Helmi Consort -yhtye: Katri Susitaival, viola da gamba, Anna Savelainen, cem­ balo. Ohjelmassa J.S. Bachin, Maraisin ja Couperinin sävellyk­ siä. Vapaa pääsy, ohj. 10 e.

Tarjoa menovinkkiä: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

13

14 A

MENOT 2. – 16.2.

Itä-Helsinki

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23.

Avoinna ma–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Herttoniemenrannan kappeli, Laivalahdenkaari 5 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk MEILAHDEN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk

Vartiokylän seurakunta

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

5.2.

10.2.

16.2.

Tupaantuliaiset klo 11 Kuninkaan ilta klo 18 Outojen virsien ilta Vartiokylän kirkolla. Srk:n Vuosaaren kirkossa. klo 18 Kulosaaren kirkossa. toimitilat muuttavat Mm. rukousta ja todistusta. Kari Jerkku tutustuttaa Vartiokylän kirkolle ja Arto ja Orvokki Sädeaho oudoimpiin virsiin. Tuo 5 e Puotilan kappelille.

GNN ry, musiikki Olli Yhteisvastuulle.

Ruisleipä 100:lle!

Lehmonen & Band.

TAPAHTUMIA Viikkotoiminta kausiesitteissä ja seurakunnan internet-sivuilla.

Ystävänpäivän kahvikonsertti Yhteisvastuun hyväksi su 12.2. klo 18 Herttoniemenrannan kappelissa. Esitettyä musiikkia ja yhdessä laulamista kahvin äärellä. Yhteisvastuukeräystä esittelee Juuso Perilä. Mukana kanttori Kirsi Lemponen ja kuoro.

Levollisuuden messu su 5.2. klo 18 Herttoniemenrannan kappelissa.

Rukousnauhan meditatiivisuus ja Taizé-laulut johdattavat meitä luottamuksen hengessä vanhasta kohti uutta. Mukana Stina Huima, Sari Oikarinen ja Maisa Kumpulainen (kantele).

Lutherin ja reformaation jalanjäljissä -illat Herttoniemen kirkolla klo 18. 8.2. Luterilaisen kirkon merkitys itsenäisessä Suomessa, prof. Seikko Eskola. 15.2. Yhteislauluilta Lutherin virsien äärellä, prof. Reijo Pajamo.

Erityismusiikkikoulu Resonaarin Valoilmiö-konsertti su 5.2. klo 18 Kulosaaren kirkossa, kolehti Yhteisvastuulle.

Outojen virsien ilta to 16.2. klo 18 Kulosaaren kirkossa.

Illassa tutustutaan virsikirjan oudompiin virsiin kanttori Kari Jerkun johdolla mm. yhdessä laulaen. Osana Yhteisvastuun ”Ihminen - ei myytävänä” -kampanjaa 5 e tai omantunnon mukaan enemmän suoraan Yhteisvastuulippaaseen!

Elintarvikejako tiistaisin ja torstaisin Myllypurossa Liikuntamyllyn päädyssä klo 9. Paikalla viim. klo 9.30.

Backman p. 09 2340 3333.

Diakoniavastaanoton ajanvaraus: Myllypuron kirkolla maanantaisin klo 13–14 sekä p. 050 347 8582 (Pilvi Juvonen)/050 433 8343 (Kristian Pesti), Herttoniemen kirkolla keskiviikkoisin klo 9–9.30 sekä p. 050 433 7339 (Karoliina Hämäläinen). Kulosaaren ajanvaraus p. 050 347 9515 (Eija Hoikkala). Herttoniemenrannan kappelin ajanvaraus p. 050 347 9515 (Eija Hoikkala)/041 511 5464 (Heli Mattila).

HUOM! Herttoniemenrannan kappelin vastaanotto Herttoniemen kirkolla.

Diakoniapäivystykset: Roihuvuoressa ajanvaraus diakoniatyöntekijälle tiistaisin puhelimitse klo 10–11, p.

09 2340 5758. Laajasalon kirkon diakoniatoimistolla vastaanotto ilman ajanvarausta maanantaisin klo 9–11, p. 09 2340 5768.

Kahvilat: Roihuvuoren kirkolla Puurokahvila maanantaisin klo 10–11 ja Roihutupakahvio tiistaisin klo 12–14. Laajasalon kirkolla Aulakahvio ma-pe klo 10–14.

TÖÖLÖN srk

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu Herttoniemen ja Kulosaaren kirkoissa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12.

Su 12.2. klo 12 Myllypuron kirkossa lähetyspyhä, messu ja kirkkokahvit, saarnaa nimikkolähetti Marja Kartano (Raamatunkäännösinstituutti, Venäjän suomensukuiset kansat).

MALMIN srk

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1.

Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Mikaelinkirkossa sunnuntaisin klo 11. Messun aikana lapsille Pyhis.

Syliin! -perhemessu ja puuhapäivä su 5.2. klo 11–14. Messussa musisoi iLOPISARAT-kuoro ja lauluryhmä Melisma. Messun jälkeen lounas, kahvit, Kolmen Kaverin jäätelöä, partiolaisten vohveleita. Lastentarvikekirppis, peuhurata, askartelua, Yhteisvastuukeräyksen aloitus ja tuotemyyntiä. Kaikki tuotto Yhteisvastuukeräykselle!

Messun jälkeen Jumalanpalveluksen teemapäivä su 12.2. Aiheena Luther ja reformaation merkkivuosi.

Aiheesta alustaa TT Panu Pihkala ja tilaisuuden juontaa kirkkoherra Martti Häkkänen. Tutustutaan myös uuteen virsikirjaan Iloisen Kanttorin Köörin johdolla.

Arkiehtoollinen to 16.2. klo 13.

Mahdollisuus ehtoolliseen arkenakin.

Tule hiljentymään ja levähtämään sanan, sakramentin ja laulun äärelle.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.

Pienituloisten ruokailu maanantaisin klo 11. Vapaaehtoisten valmistama soppalounas, voileivät ja jälkiruokakahvit sekä lahjoitusleipää kotiin viemisiksi. Lounaan hinta 1,50 e.

Kaarikerho inkerinsuomalaisille paluumuuttajille maantaisin kerran kuussa: 13.2., 13.3., 10.4., 8.5. klo 14.30–16.

Share & care / women’s group, naisten ryhmä joka toinen maanantai 13.2. klo 17.15. Kannamme maailman naisia ja toinen toisiamme rukouksin ja jaamme omaa elämäämme. Ryhmä perustuu Media-

lähetys Sanansaattajien naisten puolesta tehtävään Hanna-työhön.

Teetarjoilu.

Lapsille ja perheille: Muskarikahvila maanantaisin klo 9.30–11.30. Yhteinen tuokio klo 9.30, välipala 1 e / perhe.

Perhekerho tiistaisin klo 9.30–11.30 Sakarinmäen päiväkodissa, Knutersintie 924. Yhteinen tuokio klo 11, välipala 1 e / perhe.

Perheraamis tiistaisin klo 17.30– 19.30 leikkipuisto Kipinäpuistossa, Kivikonkaari 31. Koko perheen musiikki- ja raamatunkertomushetki.

Lapsille ja aikuisille omaa ohjelmaa ja lapsille ulkoilua ikäryhmän mukaan. Yhteinen ruokailu, vapaaehtoinen maksu.

Kansainväliset perheillat - International Family Evenings on Wednesdays once a month: 15.2., 15.3., 26.4., 17.5. at 17.30 hrs. Welcome to join fellowship with other families from different parts of the world in relaxed atmosphere. We communicate in Finnish and English. Program: Play and games, arts and crafts, music.

We finish with nice evening snack.

Perheiden puuhakahvila torstaisin klo 9.30–11.30 leikkipuisto Mellunmäessä. Yhteinen tuokio klo 10, välipala 1 e / perhe.

Perhekahvila perjantaisin klo 9–13 Länsimäen kirkolla. Välipalatarjoilu ja muskari klo 10.

Pappi tavattavissa keskusteluja varten ja toimitusvarauksiin liittyen viraston aukioloaikoina p. 09 2340 4802.

TAVOITAT MEIDÄT MYÖS VERKOSSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI

Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Virasto: Tulisuontie 2.

Avoinna ma–ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa sunnuntaisin klo 10. Su 5.2. Yhteisvastuun avausmessu, su 12.2. Evakkolasten messu, keskiviikkoisin klo 18 Iltamessu, ma 13.2. klo 19.30 Vesper.

Laajasalon kirkossa sunnuntaisin klo 12. Su 5.2. Yhteisvastuun avausmessu, su 12.2. Gospelmessu, to 16.2. klo 9.30 Lasten kirkkohetki. Torstaisin klo 12 Keskipäivän rukoushetki.

Tammisalon kirkossa ti 14.2. Hiljaisuuden kirkko klo 18.

TAPAHTUMIA Euron päivä -yhteisvastuutapahtuma koko perheelle Laajasalon kirkolla la 11.2. klo 11–15. Poniratsastusta, aasirekiajelua, ongintaa, arvontaa, temppurata, kilpailuja, hernekeittoa, makkaraa, muurinpohjalettuja, loimulohta, kahvio, lastentavara ja -vaatekirppis ym. Musiikillisesta puolesta vastaa Chorus Marinus eri kokoonpanoineen. Äijän rukous – Niin aika kului su 12.2. klo 15 Roihuvuoren kirkolla. Lausuntatilaisuudessa äänessä Ismo Luimula, Olli Saarsalmi, Ismo Suksi, Petri Suvanto, Maiju Kauppinen, viulu, ohjaus ja dramatisointi Eero Enqvist.

Blaze!-ilta su 12.2. klo 18 Laajasalon kirkossa. Sanaa, rukousta, yhdessäoloa, iltatee.

Roihuvuori Worship to 16.2. klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa. Laulua, rukousta ja Worship-bändi. Lapsille tekemistä.

Virasto: Turunlinnantie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Vartiokylän kirkossa: Messu sunnuntaisin klo 11. Seurakuntamme toimitilat muuttavat Vartiokylän kirkolle ja Puotilan kappelille.

5.2. vietämme tupaantuliaisia messun ja kirkkokahvien yhteydessä. Samalla juhlimme viimeisen vuoden aikana kastettuja uusimpia jäseniämme ja starttaamme Yhteisvastuukeräyksen. Tuparilahjana jaamme ruisleivät kotiinviemisiksi sadalle ensimmäiselle. Tule ja tuo kaverisikin!

Minimessu to 16.2. klo 9.30.

Puotilan kappelissa: Kappelimessu torstaisin klo 18.

Arkimessu ke 8.2. klo 14.

Matteuksenkirkossa: Ehtoollishartaus sunnuntaisin klo 17.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Neulekerho maanantaisin klo 12.

Voit neuloa esim. villasukkia alueen palvelutaloihin tai omia neulomuksia. Kahvitarjoilu.

Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18.

Perjantaipöytä perjantaisin klo 12.

Kahvia ja juttuseuraa.

Puotilan kappelissa: Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16 Puotilan kappelissa. Olohuoneessa voi tavata alueen asukkaita ja nauttia kahvikupposen. Klo 14 luvassa on ohjelmatuokio. 7.2. Anna Brummer: Sairaalamuusikon työ saattohoidossa. 14.2. Juha Anttinen: Arjen turvallisuus Puotilan alueella.

Raamattupiiri tiistaisin klo 14.

Laulut Soikoon keskiviikkoisin klo 12.45.

Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaisin klo 9-11 p. 09 2340 6451 tai torstaisin klo 9-11 p. 09 2340 6450.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–18, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 20.5. – 2 .6.

Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11.

Su 5.2. Joronen, Paananen, Jurmu.

Kirkkokahveilla Yhteisvastuukeräyksen teeman avaus.

Su 12.2. Paananen, Holma, Virtanen, nuorten musiikkiryhmä. Rippikoulusunnuntai.

Merirastimessu Merirasti-kappelissa su 12.2. klo 16. Ahonen, saarnaa nimikkolähetti Tuula Kosonen.

Iltakirkko Katukappelissa torstaisin klo 18.

Sirpa Päivinen

jumalanpalvelukset

a

Tapahtumia Ehtoollinen kotiin? Oletko sairas tai liikuntarajoitteinen vuosaarelainen, etkä pääse osallistumaan messuun?

Diakoniatyöntekijä voi tuoda sinulle ehtoollisen su 12.2. messusta ja voit viettää ehtoollishetken kotona.

Varaukset to 9.2. p. 09 2340 6518 / Pinja Niemi.

Kuninkaan ilta kirkolla pe 10.2. klo 18. Arto ja Orvokki Sädeaho GNN ry, ylistysmusiikki Olli Lehmonen & Band.

Yhteisvastuukonsertti su 12.2. klo 18 Vuosaaren kirkossa. Vuosaaren kantaattikuoro, Vuosaari-kuoro ja Uusi laulu johtajinaan kanttorit Eeva Jurmu ja Hanna Virtanen. Merja Vartia, sopraano. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e.

Nimikkolähettivierailu. Lähetystyöntekijä Tuula Kosonen jakaa kokemuksia raamatunkäännöstyöstä Pohjois-Thaimaassa. Lähetystyöstä kiinnostuneet tervetuloa to 9.2. klo 18 Merirasti-kappeli (Lectio Divina), pe 10.2. klo 9.30 Merirasti-kappeli (perhekerho), su 12.2. klo 16 (Merirasti-messu).

Haku koululaisten iltapäiväkerhoon 25.1.–28.4. Hakemuksia kirkolta, Myrskylinnusta ja Valosta. Voit myös tulostaa hakemuksen opetusviraston nettisivuilta. Hakemuksen palautus siihen toimipisteeseen, josta paikkaa haetaan tai Valoon / Kirsi Satosalmi.

Iltapäiväpiiri kirkolla maanantaisin klo 12. Tervetuloa kahvittelemaan ja nauttimaan hyvästä seurasta, sekä vaihtuvasta ohjelmasta. Vieraana 6.2.

Lasse Wallius Helsingin vapaapalokunnasta, aiheena kodin turvallisuus.

Laulupiiri Katukappelissa ke 15.2. klo 13. Laulattajana Anja Hinkkanen.

Laulamme yhdessä ajankohtaisia virsiä ja kansanlauluja.

Kriisiryhmän diakonialounas kirkolla torstaisin klo 11–12. Tarjolla lämmintä ruokaa, mukavaa seuraa ja hyviä kohtaamisia. Vapaaehtoinen ruokamaksu 2 e.

Nuorten toimintaa Valossa: Kahvila tiistaisin klo 17 ja OMG illat perjantaisin klo 17. Nuorten aikuisten ilta to 2.2. ja 16.2. klo 18. Tule viettämään mukavaa ja rentoa aikaa yhdessä.

Lisätietoa: Katukappeli avoinna ma ja ke klo 12–16, ti ja pe klo 12–18, la 12–14.

Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17.

Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518.

Henkilökohtaisesti kirkolla ti klo 9–10.

Lisää tapahtumia ja piirejä: www. helsinginseurakunnat.fi/vuosaari.

Nuoret ja junnut: www.hgc.fi.

– Haluan omalla kömpelöllä tavallani julistaa evankeliumin ilosanomaa, Jukka Tolonen sanoo.

Mieluiten sitä ihteään Ennen Jukka Tolonen soitti kitaraa. Nyt hän veisaa.

S

oittorasia näyttää sveitsiläiseltä alppimökiltä. Pieni poika raottaa kantta ja kuulee Mozartin menuetin. Musiikki kolahtaa välittömästi, siinäkin vajavaisessa muodossa.

Noin puolen vuosisadan päästä pieni poika on aikuinen mies. Hän istuu Keravan vankilan kirkossa. Harvinaisen masentuneen näköinen, ajattelee vankilalähetti.

Jukka Tolonen istuu vuoden verran vankilassa. Rikosnimikkeenä on törkeä pahoinpitely, naisystävän puukotus.

Soittorasian ja vankilan väliin mahtuu paljon. Siskot soittivat harrastuksekseen pianoa, mutta Jukka Tolosesta tuli ammattikitaristi. Kitaristi, joka soitti Tasavallan Presidentissä, etsi soundeja jostain jazzin ja rockin väliltä, teki Baddingin Paratiisin häkellyttävän kitarasoolon. Ovia avautui kiertueille ja suosiolle Suomen rajojenkin ulkopuolella.

– Se suosio nousi päähän. Olin hirveästi esillä ja musiikkilehdistö hehkutti paljon. Kaikki eivät osaa sitä käsitellä, Tolonen sanoo.

Alussa oli alkoholi, sitä seurasi amfetamiini. Suhde koviin huumeisiin kesti viitisentoista vuotta, välillä tiiviimmin, välillä löyhemmin.

– Kun jouduin vankilaan, olin kauheassa kunnossa, voi sanoa, että ihan puliukko. En uskonut selviäväni siitä.

Amfetamiinikoukusta huolimatta Tolonen soitti, kun ei muuta voinut.

Kunnes alkoi mokailla keikkojakin.

Kunnes tuli vankila.

– Olin vankilassa Jumalan puhuttelussa. Elämäni arvokkain asia on, että tulin synnintuntoon ja katumukseen.

Anteeksianto voi nostaa ihmisen.

Tolonen päätti tehdä kaikkensa raitistumisen eteen. Sen hän lupasi itselleen ja lapsilleen.

– Olin tottunut siihen, että ainetta pitää olla aina veressä, jotta pääsee ovesta ulos. Kun on ollut monta vuotta psykoosissa, ihan kaikki pitää opetella alusta.

Masentunutta ihmistä katsonut vankilalähetti oli vastassa portilla, kun Jukka Tolonen vapautui vankilasta vuonna 2009. Tolonen vietiin suoraan Myyrmäen helluntaiseurakuntaan, jossa hänen puolestaan rukoiltiin.

Paperilla Jukka Tolonen kuuluu ortodoksiseen kirkkoon, mutta hengellinen koti on helluntailainen Siion-seurakunta Töölössä.

– Olen ennen kaikkea Jeesuksen seuraaja. Me kaikki olemme saman Jeesuksen lapsia.

”

Anteeksianto voi nostaa ihmisen.”

Seurakunnassaan Tolonen palvelee ennen kaikkea musiikissa.

– Veisuu-urani alkoi virsistä, mutta nykyisin laulan helluntaikirkon lauluja. Lauluista melkein kaikki on sitä ihteään, kirkasta evankeliumia.

Samaan aikaan on tullut ikävä rytmikkäämpää musiikkia. Nyt neljän hengen bändi soittaa jazz-standardeja ja Tolosen vanhoja biisejä.

– Kitaraa en pysty enää soittamaan ja pianoakin vajavaisesti.

Mutta ei se mitään. Tolonen on bändin basisti. Varsinaista hengellistä musiikkia porukka ei tee. Tai mikä nyt on hengellistä ja mikä ei.

– Jumalalta se inspiraatio joka tapauksessa tulee. Jos jazz tai klassinen tai rock on hyvää, se on hengellistä.

Musiikkia, joka ei kuole.

Saila Keskiaho

Valo voittaa – mitä se tarkoittaa? pe 3.2. klo 18 Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3.

Illassa mukana pastori Marko Huhtala ja muusikko Jukka Tolonen. Ilta on osa 3.–5.2. vietettävää Munkkiniemen seurakunnan Valo voittaa -tapahtumaa. Ks. lisätietoja www.helsinginseurakunnat.fi.

15

16 A

MENOT 2. – 16.2.

Pohjois-Helsinki

KANNELMÄEN srk

Virasto: Kunnantie 1.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Pihlajiston seurakuntakoti, Tiirismaantie 4 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäen seurakuntakoti, Säterinportti 3 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 Malmin, Puistolan ja Viikin kirkossa, klo 12 Jakomäen ja Tapanilan (5.2., jolloin Herättäjän kirkkopyhä, messun jälkeen kahvit ja seurat) kirkossa ja Pukinmäen ja Siltamäen seurakuntakodissa, klo 16 Pihlajamäen kirkossa, klo 17 Tapulin seurakuntakodissa (5.2.).

Yhteisvastuukeräyksen avaus kaikissa messuissa su 5.2., seuraavissa YV-lounas.

Messu Pihlajamäen kirkossa klo 16.

Keittoruokailu, 5 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Messu Siltamäen seurakuntakodissa klo 12. Yhteisvastuulounas, hernekeittoa ja pannukakkua. Hinta aikuiset 5 e, lapset alle 10 v 2,50 e. Arpajaiset.

Kansainvälinen messu Viikin kirkossa klo 10. Yhteisvastuulounas, 8 e aikuiselta, 4 e lapselta, 20 e perheeltä.

Lähetysmessu Jakomäen kirkossa su 12.2. klo 12 Anne ja Juha Ijäs (SLS).

Lähetystuokiossa Taiwanilla lähetystyössä olleet Ijäkset kertovat käynnistään nimikkokohteessamme Viiden Tuulen Majatalossa.

Perhemessu Puistolan kirkossa su 12.2. klo 10. Laulupuu-kuoro ja kahvila.

Ystävyyden messu Pukinmäen seurakuntakodissa su 12.2. klo 12.

Messussa musiikkia soittaa kaksi nuorta ystävystä. Kirkkokahvit ja yhteislauluhetki ”Mistä tunnet sä ystävän”.

Valon messu Tapanilan kirkossa su 12.2. klo 17. Raamattuopetus ja musiikkia klo 16.30 alkaen. Lastenhoito ja pyhäkoulu. Rukouspalvelua.

Iltatee.

Hiljainen viikkomessu Viikin kirkossa torstaisin klo 17.30. Kirkko avoinna hiljaista rukousta varten klo 17–17.30.

TAPAHTUMIA Iltamusiikkia pianolla Malmin kirkossa su 5.2. klo 18. Ruusu Syväniemi, Kari Syväniemi, Taneli Maijala ja Paavo Maijala.

Yhteisvastuukonsertti Viikin kirkossa su 5.2. klo 18 Anna-Maija Hirvonen, viulu, Airi Hirvonen, piano. Ohjelma 10 e, tuotto Yhteisvastuulle.

Hengellisten laulujen ilta Siltamäen seurakuntakodissa ti 7.2. klo 18. Laulattamassa Viena Huhtala.

Yksin – valokuvataidenäyttely yksinäisyydestä Viikin kirkolla.

MALMIN srk

SEURAAVA KIRKKO JA KAUPUNKI ILMESTYY

MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

Malmin seurakunta

PAKILAN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk

16.2.

VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

16.2.

2.2.–18.5.

Teemallinen teehetki Viikin kirkossa Raamattuluentosarja torstaisin to 16.2. klo 18. Pastori Timo-Matti Oulunkylän kirkolla. Klo 18 luento, Haapiainen alustaa aiheesta Mikä Martti klo 19 ehtoollinen. 2.2. TT, pastori Elina Luther oli miehiään? Mitä hän oikein Perttilä: Miten Raamattu on syntynyt? sanoi, ja mitä se tarkoittaa tässä ajassa? 9.2. KT, khra Teemu Laajasalo: Raamattu Keskustelua ja kohtaamista, emäntinä ja saarna. 16.2. Kouluttaja, TT Mika Hanna Kuivalainen ja Marjukka Vakkuri.

Aspinen: Usko – oppia vai arkietiikkaa?

Näyttely on Helsinkiläisen kuvataiteilija Kirsi-Marja Mobergin vuoden aikana kuvaama valokuvasarja nuorista aikuisista, jotka haluavat ottaa kantaa yksinäisten ihmisten puolesta. Nähtävillä 31.3. saakka, tarkista aukioloaika kirkolta.

Helppo arki ilman turhia tavaroita aiheena Pukinmäen Porttikahvilan lauantaipäivässä 11.2. klo 10–14, Säterinportti 1. Ahdistaako arki tavarapaljouden keskellä? Tule kuuntelemaan ammattijärjestäjä, kotitalousopettaja Eeva Heinosen ajatuksia. Klo 12 alkavassa tietoiskussa käytännönläheisiä, ekologisia vinkkejä. Pokkareiden vaihtoa: tuo vaihtopisteeseen ylimääräiset pokkarisi ja vie mukanasi mieluista luettavaa. Kirpputori.

Kahvitarjoilu.

Iltamusiikki Malmin kirkossa su 12.2. klo 18. Alexander Bargman, viulu, Heikki Poutanen, urut.

Pianokonsertti Viikin kirkossa su 12.2. klo 18 Marina Kostik.

Ohjelma 10 e.

Virsitiistai Pukinmäen seurakuntakodissa 14.2. klo 18.

Ystävämme Asta! Laulamme pukinmäkeläisen Asta Saukon säveltämiä ja sanoittamia lauluja, mukana Toivon säteet -kuoro. Kahvitarjoilu.

Lähetyslaulujen ilta Siltamäen seurakuntakodissa ke 15.2. klo 18. Safarikuoron lauluryhmä, yhteislaulua Viisikielinen-laulukirjasta. Erityisopettaja Kirsi Ihalainen kertoo vapaaehtoistyöstään Tansaniassa. Iltatee.

Teemallinen teehetki Viikin kirkossa to 16.2. klo 18. Pastori Timo-Matti Haapiainen alustaa aiheesta: Mikä Luther oli miehiään? Vuosi 2017 on uskonpuhdistuksen teemavuosi, joten on hyvä kysyä, mitä Martti Luther oikein sanoi ja mitä se tarkoittaa tässä ajassa. Keskustelua ja kohtaamista. Illan emäntinä Hanna Kuivalainen ja Marjukka Vakkuri.

Uurnakurssi alkaa jälleen Pihlajamäessä. Kurssilla valmistetaan ohjatusti oma uurna puutyöpajalla. Kokoontumiset keskiviikkoisin klo 18–20 Kiillekuja 3:n kerhohuoneella 1.3.–5.4. Tarvike-

maksu. Ilm. paula.narhi@evl.fi, p. 050 563 8181.

Yhteys diakoniatyöntekijöihin.

Diakoniatyöntekijä on tukenasi haasteissa ja kriiseissä, kuuntelee ja auttaa etsimään ratkaisuvaihtoehtoja. Ota yhteyttä ja varaa aika luottamukselliselle keskustelulle. Ajan voit varata soittamalla asuinalueesi diakoniatyöntekijälle. Alue määräytyy postinumeron mukaan. Ajanvarausajan ulkopuolella voit jättää vastaajaan soittopyynnön. Ajan voi varata myös tulemalla oman alueen diakoniatoimistoon ajanvarausaikana. Diakonian ajanvarausajat: Jakomäki ke 10–11, p. 09 2340 4488; Malmi ma 13–14 ja ke 10–11, p. 09 2340 4481; Pihlajamäki ja Pihlajisto ke 9–11, p. 09 2340 4487; Puistola ke 10–11, p. 09 2340 4485; Pukinmäki ma 10–11, p. 09 2340 4482; Siltamäki ke 10–11, p. 09 2340 4484; Tapanila ke 10–11, p. 09 2340 4483; Tapuli ke 10–11, p. 09 2340 4486; Viikinmäki ja Viikki ma klo 9–11, p. 09 2340 4489.

Eläkeläisten iltapäivä keskiviikkoisin klo 12 Pihlajamäen ja Tapanilan kirkolla, klo 13 Malmin kirkolla.

Torstaisin klo 13 Jakomäen ja Puistolan kirkolla, Siltamäen ja Tapulin seurakuntakodilla sekä Pukinmäen seurakuntakodilla joka toinen torstai (seur. 9.2.). Pihlajamäessä 8.2. aiheena ”Uskonnot globaalista näkökulmasta”, oppilaitospappi Heidi Rautionmaa. Puistolassa to 2.2. seniorimusiikki, Malmilla ke 15.2. musiikkimatinea.

Perhekerho klo 9.30–11 tiistaisin Tapanilan kirkolla, keskiviikkoisin Puistolan ja Viikin kirkolla sekä Viikinmäessä, Harjannetie 44, torstaisin Jakomäen kirkolla ja Tapulin seurakuntakodilla. Pihlajiston seurakuntakodilla tiistaisin 10–11.30, päätteeksi keittoruokailu, 2 e. Pukinmäen seurakuntakodilla perjantaisin 9.30–11, yksinkertainen lounas, 3 e / aikuinen. Perhekerho on avoin kerho kaikille lapsiperheille, mukaan voi tulla niinä kertoina kun sopii. Kerhossa on lyhyt hartaushetki, askartelua ja muuta puuhaa. Lapset saavat leikkiä toistensa kanssa, vanhemmat

keskustella keskenään. Tarjolla aamupala, josta pieni maksu.

Esikoisvauvakerho Viikin kirkolla torstaisin klo 13.30–15. Kerhossa tutustutaan toisiin, pohditaan vanhemmuutta, lauletaan ja leikitään yhdessä lapsen kanssa. Mukaan voi tulla niinä kertoina, kun sopii. Tied.

Mervi Öhman p. 09 2340 4579.

Iltaperhekerho Jakomäen kirkolla keskiviikkona klo 17–18.30, 1.3., 5.4. ja 3.5. Keittotarjoilu, ehtoollishetki, omaa ohjelmaa koululaisille, alle kouluikäisille ja aikuisille. Muista mahdollisista kokoontumisista tiedotetaan Facebookissa Jakomäen kirkon sivuilla.

Lastenhuone, maksuton lastenhoito helpottaa perheen arkea. Lastenhuone tarjoaa hoitoa 3–8-vuotiaille keskiviikkoisin klo 16.30–18.30 (ei 22.2.) Malmin juna-aseman läheisyydessä seurakuntatalolla, Pekanraitti 16. Pieni välipala tarjolla klo 17.30.

Mukaan mahtuu kerralla 10–12 lasta.

Varmista paikka tekstiviestillä tai soita lastenohjaajalle, Margit Jukanen, ma–ke klo 10–16, p. 050 380 3760.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa sunnuntaisin klo 10, pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Käpylän kirkossa sunnuntaisin klo 12.

Maunulan kirkossa sunnuntaisin klo 16.

Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18 Käpylän kirkossa.

Iltaehtoollinen torstaisin klo 19 Oulunkylän kirkossa.

Vauvakirkko la 4.2. klo 15 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Lauletaan, leikitään ja hiljennytään hetkeksi.

Tarjoilua. Kukka Handolin, Marja Vainikka, Maija Pesonen-Kareinen.

Yhteisvastuun avausmessut su 5.2.

Oulunkylän kirkossa klo 10. Ulla Kosonen, Marja Vainikka, Katja Mäkiö, kamarikuoro Chorus Sine Nomine, Irja Eskola, Iris Tammisto ja Anni Laurila. Yhteisvastuun avaus, Oulunkylän Marttojen kirkkokahvit ja virsijukeboxi. Myynnissä Yhteisvastuutuotteita ja mahdollisuus ilmoittautua lipaskerääjäksi.

Käpylän kirkossa klo 12. Ulla Kosonen, Mikko Helenius, Kirsti Kajos.

Yhteisvastuu-info ja kirkkokahvit.

Maunulan kirkossa klo 16. Raivo Savik, Maija Pesonen-Kareinen, Elisa Hapuli ja Irja Eskola. Lapsille pyhäkoulu messun ajan. Kirkkokahveilla musiikkia ja yhteislauluja, kahvikolehti Yhteisvastuulle.

Messu su 12.2. klo 10 Oulunkylässä.

Mukana Pelkonen ja Helenius.

Valon messuissa su 12.2. klo 12 Käpylän kirkossa ja klo 16 Maunulan kirkossa on valoaiheisia teema-alttareita ja musiikkia, tuohuksia sekä Taize-lauluja. Mukana Tarja Albekoglu ja Maija Pesonen-Kareinen, Maunulassa myös Adoramus-lauluyhtye. Käpylässä avoimet pop-upkuoron harjoitukset ennen messua klo 11. Messujen jälkeen kasviskeittoa Yhteisvastuun hyväksi.

TAPAHTUMIA Sarjista, seurakuntaa ja musiikkia pe 3.2. klo 18.30–19.30 Maunula-talossa, Metsäpurontie 4. Kirkkoherra ja sarjakuvaharrastaja Ulla Kosonen piirtää vuorovaikutteisesti improvisoiden sarjakuvaa yleisön ehdotusten pohjalta. Musiikissa saksofonisti Antti Vuori. Vapaa pääsy.

Miniretriitti Valon askelissa la 11.2. klo 13–17 Maunulan kirkossa. Tutustutaan valo- ja varjoaiheisiin teksteihin, hiljennytään, vietetään ehtoollista ja lauletaan Taize-lauluja. Keittotarjoilu klo 13. Mukana Tarja Albekoglu, retriitinohjaaja Pirkko Alho ja Maija Pesonen-Kareinen. Vapaaehtoinen (käteis)maksu 10 e Yhteisvastuulle. Ei ilmoittautumista.

Ystävänpäivän musiikkimatinea ke 15.2. klo 13 Maunulan kirkossa. Heli Närhi, sopraano, Maija Pesonen-Kareinen, piano ja urut, Maunulan kirkon musiikkiryhmä ja Elisa Hapuli. Yhteislauluja ja musiikkia. Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–to klo 9–12 p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

A

Apua & tukea JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Helsingin valokuvaaja – Signe Branderin valokuvanäyttely kirkolla 30.1.–28.2. Näyttely esillä myös Pakilakodilla, Paloheinän kirjastossa, Kahvila Helmessä ja Pakilan Musiikkiopistolla. Näyttely liittyy Suomi 100 v. -juhlavuoteen.

Vapaaehtoistoiminnan ilta kirkolla ke 8.2. klo 18. Illan tarkoituksena kertoa vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista seurakunnassamme ja innostaa mukaan uusia vapaaehtoisia. Ilmoittautumiset iisa.lehtinen@evl.fi.

Klassista musiikkia eri aikakausilta – Pakilan musiikkiopiston konsertti pe 10.2. klo 18.30. Esiintyjinä Päivi Vesalaisen piano- ja cembalo-oppilaat sekä Maarit Röynän nokkahuiluoppilaat.

Vapaa pääsy.

Ystävänpäivänä Pakilan Musiikkiopiston 35-vuotisjuhlakonsertti ti 14.2. klo 19.

Vapaa pääsy, ohjelma 15 e, alle 15-v. 5 e. Lionsklubit Pakinkylä ja Aurora musiikkiopiston ja seurakunnan kanssa.

Tervetuloa laulamaan Laulun siivin -yhteislaulutilaisuuteen parittomien viikkojen tiistaisin klo 13.

Suru kulkee elämän mukana Muutama vuosi poikansa kuoleman jälkeen Anu Karlson osallistui sururyhmään Oulunkylän kirkossa. Poika oli kuollut liikenneonnettomuudessa. Ääneen puhuminen antoi surulle muotoa.

Myöhemmin tuttu sururyhmän vetäjä kysyi, josko Karlson ottaisi sururyhmän vastuulleen. Vuodesta 1994 Karlson on vetänyt vapaaehtoisena Oulunkylän seurakunnan avointa sururyhmää, välillä yksin, välillä työparin kanssa.

Avoimuus tarkoittaa sitä, että sururyhmään saa tulla sekä hän, jonka läheinen on kuollut aivan äskettäin että hän, jonka menetyksestä on vuosikymmeniä.

– Meidän ajatuksemme on, että ihminen saa apua silloin kun hän sitä tarvitsee, Anu Karlson painottaa.

Sururyhmäuransa alussa Karlson luuli, että ryhmiin hakeutuisi ennen kaikkea hänen kaltaisiaan traumaattisen menetyksen kokeneita.

– Mutta eräskin ihminen tuli puhumaan iäkkään äitinsä kuolemasta, se oli niin kova pala. Kerran ryhmässäni oli mies, jonka lapsen kuolemasta oli 30 vuotta. Mies koki, että vasta nyt hänellä oli aikaa surra.

Kokoontumisilla ei ole erityistä teemaa.

SURURYHMIÄ HELSINGIN SEURAKUNNISSA

- Haagan, Munkkiniemen ja Pitäjänmäen seurakuntien yhteinen sururyhmä ke 8.3. klo 17.30 Huopalahden kirkolla, Vespertie 12. Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa. Ilmoittautumiset 24.2. mennessä AnneMaria Ranta-aho p. 050 433 3131, anne-maria.ranta-aho@evl.fi.

- Kallion seurakunnan sururyhmä alkaen ti 31.1. klo 18 joka toinen tiistai osoitteessa Suonionkatu 7 B. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 3600.

- Kannelmäen seurakunnan ryhmä alkaa maaliskuussa. Ilmoittautumiset Heidi

Kirkko ja seksuaalisuus Teologian tohtori, yliopistonlehtori Päivi Salmesvuori, teologian tohtori, pastori Elina Hellqvist sekä rovasti Liisa Tuovinen pohtivat kirkon suhtautumista seksiin ja seksuaalisuuteen Maan suola -illassa ke 15.2. klo 17.30 Tuo-

– Jokaisen pitää saada surra omalla tavallaan oma aikansa, Anu Karlson muistuttaa. Karlson toimii vapaaehtoisena Oulunkylän seurakunnan sururyhmässä.

Ryhmäläiset alkavat puhua ja ottaa kiinni toistensa tarinoista.

– Ihmiset eivät kyllästy oman historiansa kertomiseen. Omat ajatukset selkeytyvät, kun ne sanotaan ääneen.

Karlson yrittää välttää neuvojen jakelemista.

– Ohjaajan tarkoituksena on antaa ryhmäläisten löytää oma tapansa surra.

Sillä neuvojia riittää. Aluksi löytyy kuulevia korvia, mutta kun menetyksestä on aikaa, tilanne muuttuu.

– Helposti aletaan kysellä, eikö tuo ole jo loppuun surtu, vieläkö sinä suret, eikö se aika ole jo parantanut, Anu Karlson sanoo.

Metsälä p. 09 2340 3842, heidi.metsala@evl.fi.

- Malmin seurakunnassa sururyhmä alkaen ke 29.3. klo 18 Tapanilan kirkolla, Veljestentie 6.

Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4400.

- Mikaelin seurakunnassa alkaen viikolla 6 Mikaelinkirkolla, Emännänpolku 1. Tiedustelut ja ilmoittautumiset pastori EvaLisa Lindström p. 09 2340 4833, eva-lisa.lindstrom@evl.fi.

- Oulunkylän seurakunnassa avoin sururyhmä on alkanut ke 11.1. ja jatkuu parillisten viikkojen keskiviikkoina klo 18. Ryhmä kokoontuu Oulunkylän kir-

miokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18. Miten seksuaalisuus ja sen ilmentäminen ovat muuttuneet, ja miten kirkon suhtautuminen siihen on muuttunut? Keskustelua juontaa Suvi-Maria Junni. Ennen tilaisuutta on tarjolla keittoa 3 euron hintaan klo 17 alkaen. Illan päätteeksi voi jäädä vielä teejatkoille.

Rukousnauhameditaatiota Kampissa Rukousnauhameditaatiot jatkuvat Kampin kappelissa, Narinkkatorilla, kerran kuukaudessa ke 15.2., 15.3., 19.4., 17.5. ja 14.6. klo 8.30.

Tervetuloa n. 20 minuuttia kestävään rauhalliseen rukoushetkeen, jossa meditoidaan rukousnauhan ja luterilaisesta messukaavasta tuttujen rukousten avulla. Voit lainata rukousnauhan paikan päällä. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille elämänkatsomuksille. Vapaa pääsy.

KIRSI-MARJA MOBERG

Menopalat

Valokuvanäyttely Yksin Viikkiläinen kuvataiteilija Kirsi-Marja Moberg tuo yksinäisyyttä käsittelevän valokuvasarjansa helmi- ja maaliskuuksi Viikin kirkon seurakuntasalille, Agronominkatu 5. Kuvat on alun perin otettu vuoden 2011 Yhteisvastuukeräyksen kotimaisen kohteen yhteyteen. Näyttelyyn on kuvattu vuoden aikana nuoria aikuisia, jotka haluavat ottaa kantaa yksinäisten ihmisten puolesta. Se on nähtävillä 1.2.–31.3. kirkon aukioloaikoina.

ESKO JÄMSÄ

Yhteisvastuumessu su 5.2. klo 11 Hyvän Paimenen kirkolla ja heti perään Yhteisvastuulounas ja myyjäiset. Lounas yhteensä 10 e, alle 12-v. 5 e. Yhteisvastuun hyväksi myydään pullaa, kynttilöitä ja patalappuja. Lisäksi keräyksen ulkomaankohteesta pieni info kahvin aikana.

Perhemessu ja lasten tapahtuma su 12.2. klo 11–14. Laula ja leiki, prinsessa tai prinssi. Aarretta etsi, tuunaa oma pinssi. Laulullisen ja leikillisen messun jälkeen pientä herkkua, aarteen etsintää ja askartelua. Tapahtuman tuotto Yhteisvastuun hyväksi.

Pyhäkoulua pidetään sekä Hyvän Paimenen kirkon Lastenkappelissa että Itä-Pakilassa, Piikintie 17 B, pääsiäiseen saakka parittomien viikkojen sunnuntaisin klo 11. Pyhäkoulu on kolmen vartin mittainen turvallinen tuokio pyhän ja rakastavan Jumalan äärellä. Sisältö rytmittyy kirkkovuoden aiheisiin lapsen näkökulmasta ja maailmasta käsin.

Suositusikäraja: neljä vuotta täyttäneet lapset ja varhaisnuoret.

17

Karlson vierastaa surun vaiheiden lokerointia, sillä jokaisen suru on yksilöllinen. Se ainakin on selvää, että surusta ei tarvitse päästä yli.

– Suru kulkee elämän mukana ja muuttaa muotoaan. Sitä ei voi vain kiillottaa ja panna laatikkoon.

Vaikka sururyhmässä jokaisella on raskas suru kannettavanaan, tilaa löytyy toistenkin kuuntelemiselle.

– Tällaisessa tilanteessa ihmiset ovat herkkiä paitsi omille myös muiden tunteille.

Jaettu suru ei ole kaksinkertainen suru, vaan pikemminkin puolet surusta. Suru muuttuu vähemmän ahdistavaksi.

SAILA KESKIAHO

kon takkahuoneessa, Teinintie 10. Tiedustelut virastosta p. 09 2340 5300.

- Vuosaaren seurakunnassa alkaen ke 15.2. klo 17 Vuosaaren kirkolla, Satamasaarentie 7. Ilmoittautuminen pe 3.2. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 6500. Lisätietoja ryhmän ohjaajilta pastori Johanna Joronen p. 09 2340 6526, johanna.joronen@evl.fi, ja diakoniatyöntekijä Pia Nordlund p.

09 2340 6542, pia.nordlund@evl. fi. Heille voit myös ilmoittautua.

PERHEIDEN SURULEIRI

Siuntion Korpirauhassa pidetään 5.–7.5. suruleiri perheille. Leiri on

tarkoitettu perheille, joissa on alaikäisiä lapsia ja joissa toinen vanhemmista on kuollut. Leiri tukee lapsia surun kohtaamisessa ja tarjoaa vertaistukea. Vanhemman kuolemasta olisi hyvä olla kulunut noin puoli vuotta. Aikuisille on omat ryhmät. Leirin jatkopäivä on 9.9. Helsingin seurakuntayhtymässä.

Leiriä ohjaavat seurakuntayhtymän ja Terhokodin työntekijät.

Osallistumismaksu on aikuisilta 40 e ja lapsilta 10 e. Ilmoittaudu pe 10.3. mennessä sairaalasielunhoito.hki@evl.fi, p. 09 2340 2538. Kysy lisää Maarit Kolsilta, p. 050 340 3584 tai Eija Tuukkaselta, p. 045 613 5006.

18 A

K

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT

neniälittereK

pe 3.2. klo 18.30 Soukan kpli, Soukankj.3, Espoo. la 4.2. Uudet veisuut –päivä Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo, Kamppi): klo 10 ”Mikä säilyi ja mikä muuttui? Katsaus Siionin virsien uudistettuihin sanoihin ja sävelmiin”, Samuli Korkalainen klo 12 lounastauko, keitto 5 €/annos klo 13.15 Veisuupaja opetellaan uudistettuja Siionin virsiä klo 14 kahvit klo 14.30 seurat Uudet veisuut -vihkoja käyttäen. Koko pv vapaa pääsy, seurakolehti. su 5.2. klo 12 kirkkopyhä Tapanilan kko, Veljestent.6, Hki; Veisuuveljet. klo 18 Pentin seurat Alppilan kko, Kotkank.2, Hki. ma 6.2. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, tarjoilu klo 18:30. ti 7.2. klo 12.30 Namibian matkasta Kirsti Hildén Seuratuvan lähetyspiirissä, Salomonk.17D, 2.krs, Hki. ke 8.2. klo 19 Körttikoti, Ratak.1aA3. pe 10.2. klo 18 Lohjan srk-kesk. takkah., Sibeliuksenk. 2. klo 19 kotiseurat Untamalalla, Tilanhoitajankaari 10D50 (Viikki), Hki. su 12.2. klo 10 kirkkopyhä Korson kko, Merikotkant.4, Vantaa. Seuratuvan virsikuoro. Kirkkokahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Soukan kpli, Soukankj.3, Espoo. Soppalounas ja seurat. klo 14 Kivistön kko, Laavat.2, Vantaa. HUOM. paikka! klo 15 kotiseurat Kivistöllä, Lumikinkj.1, Kkonummi. klo 16 Seuratuvalla, Leena V-Si 45 v. kasteenmuistamisseurat. Kaikki muistamiset kolehtiin/ tilille Nordea FI26 1095 3000 0135 89 (H-Y mus.työ) tai OP FI65 5720 5450 0101 42 (Seuratupayhd.); viesti ”Leena 45” klo 18 Rajamäen kirkolla, Patruunant.7, Nurmijärvi. klo 18 Ankkurissa, Keskusk.11, Mäntsälä.

Nimi liittoa myöten

KOHTA ASTUU VOIMAAN uusi avioliittolaki, josta ei oikein tiedä miksi sitä pitäisi sanoa.

Toiset suosivat termiä ”tasa-arvoinen avioliittolaki”. Toiset taas pitävät sitä propagandistisena ilmauksena. He katsovat, että käsitteen ”avioliitto” varaaminen tarkoittamaan yhden miehen ja yhden naisen liittoa ei merkitse epätasaarvoa, kunhan samaa sukupuolta olevilla pareilla on samat oikeudet kuin eri sukupuolta olevilla.

Tasa-arvoisen vastakohta on epätasa-arvoinen. Siksi toiset suosivat uudesta avioliittolaista mieluummin nimitystä ”sukupuolineutraali”. Se kun on sillä lailla neutraali ilmaus, että se ei ota kantaa tasa-arvoon, vaan ainoastaan siihen, onko puolisoiden sukupuolella avioliiton kannalta väliä vai ei.

Mutta mikä on sukupuolineutraalin vastakohta? Neutraali on, kuten kaikki peruskoulun suorittaneet hyvin tietävät, kemiaan liittyvä käsite ja sillä on kaksi vastakohtaa: emäksinen ja hapan.

Sukupuolihapan avioliitto onkin monelle tuttu, mutta millainen lienee sukupuoliemäksinen?

Siivouspalveluita Palveluja tarjotaan Iloiset Seniorit

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

Kaipaatko juttuseuraa ja piristystä?

Apua kodinhoidossa, kaupassa käynnissä tai ulkoilussa? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Autamme ratkaisemaan tarpeesi ja toteuttamaan toiveesi.

Soita 040 588 3146, ja sovi ilmainen suunnitteluhetki jo tänään.

www.iloisetseniorit.fi

Apin Kotiapu

Seniorilo Oy

&

- Muutot puh. 0400 580 950 - Kalusteiden kokoamiset api@apinkotiapu.fi - ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) www.apinkotiapu.fi - Remontit, kodin nikkaroinnit, lumityöt yms.

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen. Api valmistui ICT-asentajaksi ja Janina lähihoitajaksi 2016.

Saat meiltä luotettavaa ja ammattimaista apua kotisi arjen askareisiin ja haasteisiin.

SOITA JA KYSY LISÄÄ

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600

Kuolinpesien, vintti ja kellarientyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous, kierrätyspalvelu. 0466 418 728

1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetusneppis p. 040 5850074

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03 Leikkaa talteen

Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistövälittäjä (LKV)

www.kotikuntoon.com Kotisiivousta, ikkunapesua, pihatöitä.

Kotimaisin voimin laadukkaasti ja edullisesti Timo Vanari • 0440691994

Muutot ja kuljetukset

Janinan Kotihoito - Kotihoitotyöt puh. 046 922 2000 - Asioilla käynnit janina@janinankotihoito.fi - Lasten hoito - Siivoamiset, kodin askareet yms.

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous!

eva.a.salo@gmail.com

Kaikenlaisen tavaran maksuton noutopalvelu.

041 489 14 09

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 24.01 klo 19 Ronny, Thylin, Lassus ja Ahlberg.

Lastehoito järjestetty. Ovet avataan klo 18.30.

Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntö ti klo 10-12 tai esirukousiltana 18-18.45 puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle. Esirukousillat järjestetään joka toinen viikko, viimeinen esirukousilta järjestetään 16.05.

Seuraava esirukousilta 07.02.

Petrus församling Haagan Pappilantie 2, 00320 HKI SUOMEN RAAMATTUOPISTO Ilosanomapiiri maanantaisin klo 13 Kampin palvelukeskuksessa Salomonkatu 21 B Raamattuluento keskiviikkoisin klo 12.30 Autotalossa Salomonkatu 17 D Tervetuloa!

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 12.2 klo 13.30 (Joh.15) Pysykää viinipuussa - Taina Latvala Maailma vihaa teitä - Martti Vainionkulma

• edullisesti ammattitaidolla • 25 vuoden kokemus alalta MH, KLT Tuula Leikas P.040 5025 847, www.silkas.fi

Seurat lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja klo 18.

Tervetuloa.

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ilmainen arviointi + kotitalousvähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Paikat kuntoon. Kaksi eläkeläismaalaria auttaa sinua edullisesti pitkällä ammattitaidolla. 050 3398240

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio.

Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717.

Ostetaan

Haetaan kotiapua

Ostetaan 3-4 h+k, Munkkiniemestä, myös vaihto 2h+kk mahdollinen, p. 0405000768

Olisitko halukas avustamaan vanhusta?

Kyseeseen tulisi kaupassa käynti, ruuan lämmitys, vaatteiden silitys yms. Tarpeemme olisi n. 2 tuntia aamuin-illoin, tai sopimuksen mukaan. Kohde sijaitsee Länsi-Pakilassa, Pirkkolan urheilupuiston kupeessa.

Yhteydenotot Kari Viitala 050 3035876, tai kari.viitala@septem.fi

RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan Hki Asunto & Rakennus Oy t.nikkanen@kolumbus.fi 0400-503 497 Ostetaan kuolinpesät, vintit, varastot, muuttopesät, astiat, LP-levyt ym.

Puh.040 7514 464

Ostamme kuolinpesät, muuttojäämistöt ja pienemmätkin erät tarpeettomiksi jääneitä kodin irtaimistoja.

Nouto ja käteismaksu.

Tähtiantiikki & Design, 0400-704763 www.tahtiantiikkidesign.fi Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651

Vuokralle tarjotaan Sydämellinen kiitos kaikille

Saara Esteri Tolosen muistoa kunnioittaneille ja suruun osaa ottaneille.

Omaiset

Vuokrata halutaan Savuton ja raitis työssäkäyvä 41v. mies etsii vuokra-asuntoa Munkkivuoren, Munkkiniemen alueilta tai lähialueilta. P. 040 5751839 Rauhallinen ja luotettava nuori nainen etsii vuokra-asuntoa (yksiö tai kaksio) läheltä Korsoa. Olen raitis ja tupakoimaton, luottotiedot kunnossa.

0405785367 / Anniina Työssäkäyvä, DI & FM nuori pariskunta etsii pitkäaikaista vuokra-asuntoa (3h/4h+k) Helsinki/Espoo-alueelta.

Savuttomia, ei lemmikkejä.

Hyvät liikenneyhteydet, parveke eduksi.

Puh. 0408460936/ Tuulia

Adresseja

punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211 METSÄVEROILMOITUKSET

Pe 3.2. klo 19 seurat, Mikaelin kirkko Ti 21.2. klo 19 seurat, Huopalahden kirkko Su 26.2. klo 11 kirkkopyhä, Munkkivuoren kirkko

Sisä- ja ulkomaalaukset, tapetoinnit ja lattiakorjaukset. Hyödynnä verovähennys.

Renoex Oy, puh. 050-4310175

Lähetä surunvalittelusi.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 33 €/h + alv. www.bewesport.fi lumityöt, remontit, muutot, jne.

Helmikuu:

Hautakiviä HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

A

Hammashoitoa

Hoivapalveluita

Miksi maksaisit liikaa?

Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

59€ 59€ Hinta alk. 59€

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk.

Kivuton hampaan poisto

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

T A K U U T Y Ö

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

24 h

Hoivakoti Varpula Turvallinen hoivakoti Helsingin Oulunkylässä. Kuntouttavaa ja aktiivista arkea uusituissa tiloissa. Hellää hoivaa yli 25 vuoden kokemuksella.

Toiminnasta vastaa geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström.

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 350 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 690 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS ....................... 99 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 €

Meillä käy palveluseteli (Helsinki, Espoo ja Vantaa). Nyt myös päivätoimintaa.

Tervetuloa tutustumaan!

Tiedustelut arkisin klo 9-15, puh. 010 3284780. www.dementiakoti.fi, facebook: dementiakoti.fi

Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

Tiesitkö, että vierailusi parin viikoin välein, voisivat olla toiselle ihmiselle arjen kohokohtia?

PROTEESITYÖT NOPEASTI & KIVUTTOMASTI 3kk Teemme myös kotikäyntejä!

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

Tarvittaessa suaikaa korotonta mak

010 2715 100

Korsontie 6 • 01450 Vantaa

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 3.2. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e

Lakiasioita Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Varaa aikasi 044 9339 242

Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää neljä iltaa kestävän vapaaehtoistoiminnan kurssin: 6.3., 9.3., 13.3. ja 16.3.

Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen. Edellytämme 18-vuoden ikää ja sujuvaa suomen kielen taitoa. Mukaan mahtuu 25 osallistujaa. Kurssi järjestetään Malmilla VTKL:n tiloissa.

Ilmoittaudu 24.2. mennessä soittamalla: 050 5722 829 / 050 5722 83 Lisätietoja soittamalla tai www.vtkl.fi/senioritoiminta

www.stickdent.com

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Koulutusta

Avoimet ovet Vire Koti Käpylässä ti 21.2. ja 28.2. klo 14–15.30 Tarjoamme viihtyisän kodin, turvaa elämään, mukavaa seuraa ja harrasteita. Palvelukodissamme saat yksilöllistä hoivaa tilapäiseen ja vakituiseen tarpeeseen.

Tervetuloa tutustumaan!

Vire Koti Käpylä

Vire Koti Hermanni

Vire Koti Muurala

Lisätiedot: Myyntipäällikkö Päivi Luopajärvi puh. 044 734 64 74, paivi.luopajarvi@mainiovire.fi

Tutustu hoivakoteihin: www.mainiovire.fi

19

20 a

MIELIPIDE

Tapulin seurakuntakoti, in memoriam Kun Tyrvään vanha kirkko 1997 paloi, itkin. Vuosisatainen elämä, rukoukset ilossa ja surussa, haihtuivat liekkeihin. Se, mitä nousi tuhkasta Kuutti Lavosen ja Osmo Rauhalan kätten työnä teki vaikutuksen. Silti suru jäi kuin läheisen kuollessa.

Kun kuulin Malmin seurakuntaneuvoston päätöksestä luopua Tapulin seurakuntatalosta, tunsin samaa surua. Paikkaa, jonka ohi kuljen päivittäin, ei enää tule olemaan ainakaan sakraalitilana. Mitä tapahtuu siellä, missä on iloittu ja itketty, on hämärän peitossa. Pankinjohtajan poikana ymmärrän toki taloudelliset realiteetit. En kadehdi niitä, jotka joutuvat päätöksiä tekemään, enkä syytä niitä, joiden velvollisuutena on tehdä johtopäätökset.

Surua seuraa arvottomuuden tunne: asun nyt Jumalan selän takana.

Kristikunta ei ulotu enää tänne, näihin ihmisiin, sanottiin strategioissa mitä tahansa. Ajattelen Helsingin uusia kaupunginosia sata vuotta sitten. Alueita, jotka kehittyivät kaukana hengellisen elämän keskuksista. Elämä keskittyy taas muualle. Tässä kehityksessä Tapuli, Pukinmäki ja Siltamäki ovat syrjäseutua.

Uskonko, että tästä seuraa jotain uutta ja hyvää? Tahtoisin uskoa. Koen velvollisuudekseni ylläpitää toivoa niiden keskuudessa, jotka ovat kokeneet suuren menetyksen. Haaste kannatella uskoa on kuitenkin pysäyttävä.

Eteenpäin on silti mentävä, tuntuu nyt miltä tahansa. Ikävä silti jää kotia, jossa on saanut kohdata Jumalan.

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

Kirkon työntekijä

Hyvin moni nuori voi huonosti

Esko M. Laine pastori, Malmin seurakunta

Kannelmäen lasimaalaus ihastuttaa ”Maalaus värjää morsiamen” -jutussa (Kirkko ja kaupunki 1/2017) kerrottiin Kannelmäen kirkon lasimaa­ lauksesta. Sen aihe nähdään eri tavoin. Kirkkoherra näkee maalauksessa Neitsyt Marian Jeesus-lapsi sylissään. Eräs seurakuntalainen näkee siinä laivoja meren myrskyssä.

Pääsuntio sanoo, että maalaus jättää tulkinnan katsojan vastuulle.

Seurakunta kutsuu lasimaalausta ”Elämänpuuksi”. Taiteilija Hilkka Toivola antoi abstraktille taideteokselleen nimen ”Minä olen elämänpuu, ja te olette oksat.” Itse näen aiheen taiteilijan antaman nimen mukaisesti.

Jutun upeasta valokuvasta puuttuvat kuitenkin teoksen reunimmaiset osat, jolloin ”te olette sen oksat” -nimitys jää arvattavaksi.

Lasimaalaus ei myöskään ole lyijylasiteos. Lyijylasi on aivan eri mate­ riaali kuin Toivolan käyttämät lyijysauma ja lasi. Kyseessä on kansainvälisesti, kautta aikain käytetty tekniikka, sama kuin ranskalaisen 1200-luvulta peräisin olevan Chartresin katedraalin lasimaalauksissa.

Tekstissä mainitaan, että Kannelmäen kirkko muistuttaa betonista telttaa. Näin herttaisesti voi tietenkin mieltää kirkon arkkitehtuurin. Tark-

liskuun alusta uuden lain tullessa voimaan..

Mielestäni samanlainen mahdollisuus pitää antaa myös muille kirkon työntekijöille, esimerkiksi kanttoreille ja suntioille, niin ettei heidän ole pakko osallistua tällaisiin vihki- tai rukoustilaisuuksiin.

Vai mitä mieltä ovat niiden seurakuntien kirkkoherrat, joissa on luvattu alkaa vihkiä myös homo- ja lesbopareja?

kaan ottaen kirkon muoto rakentuu neljästä korkeasta katonlappeesta, joista kukin on avaruusgeometrisen suureen, hyperbolisen paraboloidin, muotoinen.

Maikki Hirvonen ex-kuvataidelehtori Kannelmäki

Unesco tunnustaa pyhät paikat Pauli Ojala väitti (Kirkko ja kaupunki 1.12.) Unescon linjanneen, ettei Jerusalemin pyhillä paikoilla ole historiallista yhteyttä juutalaisten historiaan. Unescon lokakuun päätöslauselmassa mainitaan selvästi pyhien paikkojen tärkeys kolmelle monoteistiselle uskonnolle eikä missään kohdassa kielletä alueen merkitystä juutalaisten historialle.

Alueen historiaan siinä ei perehdytä enempää, koska päätöslauselma keskittyy tuomitsemaan Israelin miehityspolitiikan vaikutuksen pyhiin paikkoihin: miehitysjoukkojen ja äärioikeistolaisten jatkuvia hyökkäyksiä alueelle, palestiinalaisten pidätyksiä ja pahoinpitelyitä. Alueen tärkeyttä kaikille täytyy kunnioittaa, aikaisempien lauselmien mukaan.

Ojala tulee samaistaneeksi Israelin valtion politiikan kaikkiin maailman juutalaisiin. Yrityksiä ja tuotteita boikotoidaan, mikäli niillä on yhteys palestiinalaisalueiden laittomaan ja sortavaan miehitykseen, ei niiden taustan takia. Useat israelin- ja amerikanjuutalaiset tahot kannattavat siirtokuntatuotteiden boikotoimista, näiden mukana Israelin parlamentin entinen puhemies ja Maailman sionistijärjestön puheenjohtaja Avraham Burg.

Palestiina-solidaarisuusliikkeen lähtökohtana on rasismin vastustaminen ja yhtäläinen ihmisarvo. Palestiinalaisen kansalaisyhteisön edustaja BDS National Committee on tehnyt selväksi, että he eivät hyväksy antisemitismiä tai mitään muutakaan rasismin muotoa. Tavoitteena on yhtäläisten oikeuksien saaminen kaikille ja kansainvälisen oikeuden toteutuminen.

Miika Malinen ICAHD Finland

Valinnanvapaus muillekin työntekijöille Papeille on annettu mahdollisuus, että heidän ei ole pakko osallistua homo- ja lesboparien vihkimiseen maa-

Helsingin kaupungin toimialajohtaja Tommi Laitio kirjoitti hyvin empatian merkityksestä nuorten parissa.

(Kirkko ja kaupunki 19.1.)

Suomessa valitettavan moni nuori voi huonosti. Jokaisen jo syrjäytyneen nuoren elämässä on ollut 15–20 ammattiauttajaa, mutta ei sellaista kannattelevaa aikuista ihmistä, johon turvautua. Vuonna 2015 jäi pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle 3714 alle 35-vuotiasta nuorta. Heistä hyvin moni elää pelkän takuueläkkeen varassa eli tulot ovat alle 800 euroa kuukaudessa.

Suurin osa näistä työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty alentuneen mielenterveyden johdosta.

Myös kolmas sektori tekee tärkeää työtä nuorten parissa, esimerkiksi Helsingin NMKY ja Helsingin Diakonissalaitos. Jotkut nuoret eivät välttämättä ole elämänsä aikana kokeneet tulleensa millään tavalla rakastetuiksi.

Tällöin voi kristillinen työ auttaa nuoria eteenpäin omassa elämässään. Jeesus Kristus ei koskaan tuominnut ihmistä sen vuoksi, että ihminen epäonnistui. Hän rakasti jokaista ihmistä aivan yhtä paljon.

Jokainen syrjäytynyt nuori voi saada elämänsä uuteen alkuun. Myös psykiatrisen hoidon saatavuutta on lisättävä nuorten parissa. Mutta muistakaamme, että meillä ihmisillä on kaikilla yhtä suuri ihmisarvomme, ja jokainen erehtyy tekemään virheitä elämänsä aikana.

Mika Lille Helsinki

Elänkö järkeni harhassa?

Anna-Mari Kaskinen runoilee laulussaan Uskon salaisuus: ”Et mahdu sanoihin, et muottiin ihmisten, ei järki sinua voi saavuttaa…”

Martti Lutherkin opettaa Katekismuksessaan: ”Minä uskon, etten minä voi omasta järjestäni enkä voimastani uskoa Jeesukseen Kristukseen.”

Tiedän, että moni hylkää uskon, kun ei voi sitä järjellään ymmärtää, mutta joutuu näin järkensä pettämäksi, sillä usko ei ole järjellä saavutettavissa. Uskon salaisuus on siinä, että se on kokonaan Jumalan teko ja lahja meille. Usko annetaan niille, jotka nöyrtyvät sitä rukoilemaan. Usko Jeesukseen on kultaakin kalliimpi asia.

Se antaa meille Jumalan lapseuden ja iankaikkisen elämän.

Kari Jutila Espoo