Kirkko ja kaupunki 2017 02 vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

A 3 Kiista kirkkohäistä

2.2.2017 kirkkojakaupunki.fi

VANTA A

A 4–5 Suomalaisten rakkaus on kestävää B 4 Koko Hubara: ”Rasismin juuri on ajatuksessa, että vain minä olen normaali”

B 1–3

Nykyajan orja

Bangladeshilainen Al ajautui pakkotyöhön enonsa ravintolaan Helsinkiin.

Tänään

Eilen

Enemmän kuin koneita, tarvitsemme inhimillisyyttä. Enemmän kuin järkeä, tarvitsemme hyvyyttä ja hellyyttä. Ilman näitä ominaisuuksia elämästämme tulee väkivaltaista ja menetämme kaiken.

†

Jos erilaiset lapset käyvät eri kouluja, molemmilta puuttuu toisen malli. Kirjailija Tommi Kinnunen Yle.fi Ikkuna-kolumnissa.

Charles Chaplinin Diktaattori- elokuvan (1940) loppupuheesta.

Iankaikkisesti

‡

Ei silmä voi sanoa kädelle: ”Minä en tarvitse sinua”, eikä liioin pää jaloille: ”Minä en tarvitse teitä.” 1. Kor. 12:21

Rukous

Pääkirjoitus

Thinkstock

Kuinka kirkkoa puhutaan Maaliskuun alussa homot pääsevät naimisiin. Moni on odottanut sitä päivää aika kauan. Suomessa on perinteisesti menty naimisiin kirkossa. Vaikka avioliitto on puhtaasti yhteiskunnallinen instituutio, se on vanhastaan solmittu Herran huoneessa papin edessä. Valtio on valtuuttanut kirkon tutkimaan kihlaparien vihkikelpoisuuden ja antanut papeille oikeuden vihkiä aviopareja. Vihkiessään papit myös pyytävät Jumalan siunausta vihkiparille ja heidän liitolleen. Se on palvelu, jota ei maistraatista saa.

”

Nyt kun homot pääsevät naimisiin, menee kirkolla kieli solmuun. Kirkolliskokouksen määrävähemmistö pitää kiinni siitä, että kirkkohäät kuuluvat Vihkiessään papit vain heteropareille. Kirkossa voidaan pyytävät siunausta kyllä rukoilla homoparien kanssa ja vihkiparille. Se puolesta, kunhan pari on hoitanut on palvelu, jota vihkimispuolen maistraatissa. ei maistraatista Tämä on melko tarkkaa tämä saa.” kanssa ja puolesta rukoileminen. Rukoushetkeksi sitä ei saa kutsua. Saati sitten avioliiton siunaamiseksi. Siunatakaan ei oikeastaan saisi, mutta siunauksen saa pappi lausua samalla, kun hän rukoilee pariskunnan kanssa ja puolesta. Näin puhutaan kirkkoa. Näin puhutaan tavalla, joka etäännyttää kenet hyvänsä – kirkosta. Näin puhutaan tavalla, joka etäännyttää Jumalasta. Teetimme Helsingin Sanomien kanssa kyselyn pääkaupunkiseudun kirkkoherroille. Halusimme selvittää, mitä palveluja kirkoilla on tarjota samaa sukupuolta oleville vihkipareille. Käytimme kysymysten laadinnassa asiantuntijoina kirkkoherroja. Lopputulos: kysymyksistä tuli niin kirkkokielisesti täsmällisiä, että edes toiset kirkkoherrat eivät ymmärtäneet niitä. Luterilaisen kirkon uudistuksen yksi kärki viisisataa vuotta sitten oli kansan oman kielen käyttäminen. Siinä imussa Agricola alkoi kääntää Raamattua suomen kielelle ja kirjoittaa aapista, että väki oppisi myös lukemaan omaa kieltään. Nyt kirkon pitäisi Lutherin hengessä luopua kirkon puhumisesta ja siirtyä selvään suomeen. Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Maa tuntuu vieraalta jalkojeni alla. Karttani johdatti tähän saakka, mutta nyt kyselen suuntaa. Hämärän läpi erottuvat maamerkit näyttävät uhkaavilta. Muuttuuko yhteiskunta taas vihan näyttämöksi? Ehtiikö lapseni kokea, millaista on koskematon luonto? Kiitos ihmisistä, joiden kanssa jaan tämän päivän. Vahvista valoa ja toivoa meissä.

Lainasanat

”

Minuudesta luopuminen tapahtuu pala palalta koko ruumiissa ja vie kaiken. Kun kuolen, minuuteni lakkaa historioineen ja muistoineen.” Syöpää sairastava Marja Kuparinen sivulla B 7

tavoitat meidät myös verkossa kirkkojakaupunki.fi

2.2.2017 numero 2 Kirkko ja Kaupunki VANTAA Kannen kuva: Sirpa Päivinen

TAUSTAT JA ILMIÖT

pääsee ei pääse ei tietoa

Haagan, Munkkiniemen, Oulunkylän, Paavalin, Pakilan, Vartiokylän sekä Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kirkoissa voidaan vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja. Kauniaisten ja Malmin kirkkoherrat eivät vastanneet kysymykseen.

Missä pääsee vihille? Jos samaa sukupuolta oleva pari haluaa maaliskuussa kirkkohäät, se näyttäisi onnistuvan Helsingissä ja Vantaalla, mutta ei Espoossa. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JARKKO PELTOLUHTA

irkko ja kaupungin ja Helsingin Sanomien teettämässä kyselyssä pääkaupunkiseudun kirkkoherroilta tiedusteltiin, antavatko he luvan seurakuntansa tilojen käyttöön, jos etukäteen on tiedossa, että hääjuhlassa tai rukoushetkessä pappi aikoo vihkiä samaa sukupuolta olevan parin. Helsingissä Haagan, Munkkiniemen, Oulunkylän, Paavalin, Pakilan ja Vartiokylän kirkkoherrat vastasivat antavansa luvan kirkkosalin tai muun sakraalitilan, esimerkiksi kappelin, käyttöön ja ruotsinkielisen Matteuksen seurakunnan kirkkoherra muiden kuin sakraalitilojen käyttöön. Vantaalla vain Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra antaisi luvan käyttää tiloja. Espoon kirkkoherrat ovat kielteisellä kannalla. KUN AVIOLIITTOLAKI muuttuu maaliskuussa, kirkossa ei ole yhteistä näkemystä siitä, onko myös kirkollinen vihkiminen mahdollinen samaa sukupuolta oleville pareille. Piispainkokous totesi viime syksynä selonteossaan, että avioliittolain muutos ei anna papeille oikeutta vihkiä samaa sukupuol-

ta olevia pareja avioliittoon, mitä se perusteli kirkkojärjestyksellä ja kirkkokäsikirjalla. Tästä huolimatta monet papit varsinkin pääkaupunkiseudulla ovat ilmoittaneet vihkivänsä samaa sukupuolta olevia pareja lain muututtua. Kirkkoherrojen vastauksissa näkyy tilanteen epäselvyys. Yhtä mieltä kirkkoherrat ovat siitä, että seurakunnan papit voivat osallistua samaa sukupuolta olevan parin hääjuhlaan, jos pari sitä toivoo. Papin tehtävä hääjuhlassa jää kuitenkin avoimeksi: kirkkoherrojen enemmistön mielestä pappi ei saa juhlassa vihkiä tai siunata paria. Yhtenäistä kantaa ei löydy siihenkään, missä tällaista juhlaa voisi viettää. Enemmistö kirkkoherroista antaisi käyttöön vain muita kuin sakraalitiloja, esimerkiksi seurakuntasalin, mutta muutama ei antaisi tiloja ollenkaan. Hääjuhlan sijaan kaikissa kirkoissa saisi toimittaa kirkkokäsikirjan mukaisen rukouksen samaa sukupuolta olevien parien kanssa ja puolesta. VANTAAN RUOTSINKIELISEN seurakunnan kirkkoherra Martin Fagerudd kertoo keskus-

telleensa tilanteesta seurakuntansa pappien kanssa. – Meillä on ihan selkeä ja kirkas linja, että asennoidumme myönteisesti myös samaa sukupuolta olevien parien palvelemiseen. Olemme valmiita myös vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja, mutta vasta sitten, kun siitä on kirkossa tehty yhteinen päätös. Toimimme niin kuin on ohjeistettu, emmekä lähde sooloilemaan. Ruotsinkielisen seurakunnan pääkirkko on Pyhän Laurin kirkko, joka on suosittu vihkikirkko. Kirkko on siis Fageruddin mukaan käytettävissä myös samaa sukupuolta olevien vihkimiseen, mikäli he itse järjestävät papin paikalle. – Silloin se on kyseisen papin ja hänen esimiehensä välinen asia, Fagerudd sanoo. Hän toivoo, että kirkossa tehtäisiin päätös samaa sukupuolta olevien vihkimisestä mahdollisimman pian, mielellään jo tämän vuoden aikana. – Kaipaisin myös teologista pohdintaa. Toistaiseksi vihkimisen kannattajat ovat vedonneet lähinnä tasa-arvoon ja teologista keskustelua ovat halunneet käydä ainoastaan konservatiivit.

LISÄÄ VERKOSSA

TAUSTAT Elämä ja JA ILMIÖT hyvinvointi

2650

vauvaa syntyy Vantaalla vuosittain, arvion mukaan. Osana Vantaan kaupungin Suomi 100 -hanketta kaikille pyritään tänä vuonna neulomaan sukat, tumput tai myssy. Käsityöt voi toimittaa neuvoloihin.

Onnea tuoreelle avioparille! Heitä häiden kunniaksi uudelleen noppaa.

Lähtö

Aarne Ormio

Suomalainen rakkaus numeroina Suomalaiset avioituvat ja saavat lapsia yhä vanhempina, mutta ovat keskimäärin melko tyytyväisiä parisuhteeseensa. Teksti Hanna Antila Kuvitus Mari Aarnio

Toteutunut lapsiluku naista kohden on tänä päivänä keskimäärin 1,65. Saat ylimääräisen heittovuoron, mikäli olet äiti.

Uusi piispa valitaan syksyllä Piispa Irja Askola jää eläkkeelle marraskuussa 2017. Piispanvaalin ensimmäinen kierros käydään 16.8. Jos yksikään ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, vaalin toinen kierros järjestetään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä 1.9. Uusi piispa vihitään virkaansa 12.11. Äänioikeutetuista puolet on pappeja, puolet maallikoita. Maallikkovalitsijoina toimivat hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenet, hiippakunnasta kirkolliskokoukseen valitut maallikkoedustajat, tuomiokapitulin lakimiesasessori ja tuomiokapitulin maallikkojäsen.

Suomessa on 528 539 avioparia, joilla ei ole alaikäisiä lapsia. Aviopareja, joilla on alaikäisiä lapsia, on 424 185. Avopareja, joilla ei ole alaikäisiä lapsia, on 215 620.

Lotta Numminen

Töitä tarjolla hautausmailla Vantaan seurakunnat etsii kesätyöntekijöitä hautausmaille. Työntekijät huolehtivat hautojen hoidosta, istutuksista, nurmikentistä ja hiekkakäytävistä. Hakuaika puutarhureiksi tai kausityönjohtajiksi on jo päättynyt, mutta kausityöntekijäksi voi hakea 17.2. asti. Töitä on tarjolla myös alaikäisille. Hautaustoimen päällikkö Minna Ahon mukaan nuorilta ei odoteta kattavaa työhistoriaa vaan hyvää asennetta. Hautausmailla työskentely vaatii myös tilannetajua.

Onnea perheen lisäyksestä! Heitä noppaa esikoisenne syntymän johdosta.

Suomalaiset parisuhteet ovat tyypillisesti melko onnellisia. Noin 30 prosenttia pitää parisuhdettaan hyvin onnellisena. Melko onnettomaksi parisuhteensa arvioi kaksi prosenttia ja hyvin onnettomaksi vain puoli prosenttia. Kirmaa kolme askelta onnellisen parisuhteen tuella.

Äidiksi tultiin ensimmäisen kerran keskimäärin 28,8-vuotiaana ja isäksi 31-vuotiaana. Syntyneistä lapsista yli puolet, 56 prosenttia, syntyi avioliitossa oleville. Uusperheitä oli 52 000.

Avopareja, joilla on lapsia, on 122 657. Rekisteröityjä pareja, joilla on lapsia, on 626.

Parisuhteesi on ajautunut eroon. Palaa lähtö ruutuun ja aloita peli alusta.

ne hteen a sen Parisu koistaa! Ot kelta. u tä as us k ääräis aalisu seksu i kaksi ylim ks unnia k

Miehistä 39 prosenttia ja naisista 12 prosenttia tunsi seksuaalista halua ainakin kerran päivässä. Useampia yhdyntöjä kaipasi 59 prosenttia miehistä ja 45 prosenttia naisista. Seksuaalisen halun puutetta melko usein koki 42 prosenttia naisista ja 15 prosenttia miehistä.

Lähteet: Tilastokeskus, Väestöliitto, Kirkkohallitus, Perhebarometri 2016, Finsex-tutkimus. Luvut perustuvat vuoden 2015 tietoihin.

A Vuonna 2015 solmittiin 24 708 avioliittoa.

LAHJOITTAMALLA OLET MUKANA KÖYHIEN MAIDEN LASTEN JA NUORTEN AUTTAMISESSA.

Parisuhteita rekisteröitiin 318. Avioliitoista 11 585 solmittiin luterilaisin menoin. Siviilivihkimisiä oli 8 469.

HUONEKALUJA, ASTIOITA, VAATTEITA...

Eniten avioliittoja solmittiin elokuussa (4380 kpl) ja vähiten marraskuussa (1082 kpl). Ota ylimääräiset kolme askelta, mikäli juhlitte talvihäitä.

Aviopuolisoiden välinen ikäero on keskimäärin kolme vuotta. Ota kaksi ylimääräistä askelta, jos olet puolisoasi nuorempi.

ilmainennoutopalvelu.fi . 09 566 00 200

Apteekkipalveluita

Ensimmäistä kertaa avioituvien naisten keski-ikä oli 31,2 vuotta ja miesten 33,4 vuotta. Ota kaksi ylimääräistä askelta, jos olet mies.

APTEEKIN TERVEYSPISTE Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä! 

terveysmittaukset

     

haavanhoito korvahuuhtelu rokotukset ja injektiot muistitestaus lääkinnälliset tukisukat teemme myös kotikäyntejä

(kolesteroli, hemoglobiini ym.)

Sairaanhoitajan vastaanottoajat: Ma, ke ja to 9-16, ti 11-18, pe 8-15 15

Vuonna 2015 joka viides avioliitto oli kestänyt yli 40 vuotta. Avoliitoista joka viides oli kestänyt yli 20 vuotta. Pääset suoraan maaliin, mikäli liittosi on kestänyt vähintään 20 vuotta. Onnittelut!

Kauppakeskus Tikkuri, asematie 4-10, 10, Puh. (09) 42827878

Erikoishammasteknikoita Avioeroja oli 13 939 vuonna 2015.

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Ensimmäisestä avioliitostaan eroavat naiset olivat keski-iältään 40,4 vuoden ikäisiä. Vastaava miesten keski-ikä oli 42,8 vuotta.

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Eroon päättyneiden ensimmäisten avioliittojen keston mediaani oli 10 vuotta.

Unikkotie 5 A, Tikkurila, Vantaa katutasossa, esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

LISÄÄ VERKOSSA

Maali

Lisätietoja kevään 2017 parisuhdekursseista, eroryhmistä seurakunnissa jne. tämän jutun verkkoversiossa osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi.

Palveluja tarjotaan

Kolumni

Vantaan seurakuntien strategiakuvassa näkyvät tehtävä, visio ja linjaukset, joilla päämäärään pyritään.

Korso ei lähde miehestä

”Rohkeutta on olla avoimesti kristitty”

Vantaan seurakunnat uudisti strategiansa.

antaan seurakunnat kiteyttää tehtävänsä iskulauseeseen, jossa on kolme sanaa: rohkeasti armon asialla. Armon asialla on pyritty olemaan aiemminkin. Nyt mukana on kuitenkin myös rohkeus. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi 24.1. yksimielisesti strategian päivityksen. Aiheesta käytettiin vain yksi puheenvuoro, mutta se johtuu siitä, että strategiaa on Vantaalla valmisteltu ottamalla mukaan niin työntekijät kuin luottamushenkilöt. Sisäisissä kyselyissä sen linjaukset ovat saaneet laajan tuen. – Strategia on helposti paperi, joka tehdään ja laitetaan pöytälaatikkoon. Näin ei saa nyt käydä. Toivon, että itse kussakin työyhteisössä pohditaan, mitä strategia merkitsee oman työn kannalta. Strategiaa voisi myös tehdä sopivissa tilanteissa tutuksi seurakuntalaisille ja kysyä, mitä siitä heidän mielestään seuraa, sanoo yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen. Ala-Kapee-Hakulinen valittiin jatkamaan vielä kaksi vuotta kirkkovaltuuston puheenjohtajana. Hän ei kuitenkaan päässyt toisen kokouksen vuoksi itse tällä kertaa kokoukseen, vaan puhetta johti varapuheenjohtajaksi valittu Paula Lehmuskallio. – Ihan mukava on jatkaa puheenjohtajana. Vantaalla on hyvä toimia luottamushenkilönä, koska täällä on uudistushenkeä ja intoa tehdä. Strategia on tästä yksi esimerkki, Ala-Kapee-Hakulinen sanoo. SEURAKUNTIEN STRATEGIAN sana rohkeus on Ala-Kapee-Hakulisen mukaan monitulkintainen, ja hyvä niin. Sellaisena se inspiroi tekemään työtä uudistavalla otteella. – Minulle se tuo mieleen vuorovaikutuksen, avoimuuden ja sen, että uskaltaa olla sitä, mi-

Palveluja tarjotaan

tä on – avoimesti kristitty. Rohkeus pitää sisällään rehellisyyden ja halun tarttua asioihin. Vantaan seurakunnissa diakoniatyöllä on aina ollut iso merkitys, ollaan konkreettisesti armon asialla. Yhteiskunnassa kovat arvot ja mielipiteet näkyvät suhtautumisessa vaikkapa pakolaisiin. Meidän pitää olla rohkeasti apua tarvitsevan lähimmäisen puolella, tuumii Ala-Kapee-Hakulinen. Sanan monitulkintaisuudesta ja toisaalta siihen sitoutumisesta kertovat myös Vantaan seurakuntien nettisivujen uutiseen haastateltujen Eve Rämön ja Heikki Hillin näkemykset. – Rohkeuden korostus lisää uskallusta kriittiseen tarkasteluun, kristittynä olemiseen, sanoman julistamiseen ja palveluiden kehittämiseen. Rohkeutta on luopua ja rakentaa uutta. Rohkeasti on tarkasteltava, mikä meille kristittyinä on luovuttamatonta ja tärkeää ja mitä voimme tehdä uudella tavalla tavoittaaksemme kaikenlaiset ihmiset ja seurakuntalaiset, tiivistää Eve Rämö, joka toimi strategiatyöskentelyä ohjanneen suunnittelutoimikunnan puheenjohtajana. ARMON VÄLITTÄMINEN sanoin ja teoin on strategian mukaan tärkeintä, mitä seurakunnat voivat tässä vaativassa maailmassa tehdä. Armo tarkoittaa sekä Jumalan pelastavaa armoa että ihmisten välistä armoa. – Tekstissä selkeytetään armo-käsitettä ja käännetään näkökulma Jumalan armoon. Halutaan rohkeasti olla kirkkona välittämässä Jumalan rakkautta ja pelastuksen mahdollisuutta armahdettuina. Jumalan armo ohjaa meitä toimimaan rohkeasti tunnustavina kristittyinä lähimmäistemme hyväksi, sanoo Tikkurilan seurakunnan luottamushenkilö ja suunnittelutoimikunnan varapuheenjohtaja Heikki Hilli. PAULI JUUSELA

Jos saapuisin Korsoon ensimmäisen kerran nyt, miltä se näyttäisi? Lohduttomalta radanvarsikylältä, jossa ei mistään hinnasta haluaisi kasvattaa lapsiaan? Asuinalueelta, jonne ei ole mitään syytä varsinaisesti pyrkiä? En saa vastausta kysymykseen. Minulle Korso näyttäytyy aikakausien kerrostumana, jossa ovat läsnä menneet vuosikymmenet, niiden maisemat, rakennukset, ihmiset ja tarinat. Tuo talo tuolla, siinä oli mummoni kauppa ja isäni ensimmäinen koti. Viiden–kuuden vanhana isä pussitti perunoita talon kellarissa. Työntekoa valaisi perunan puolikkaaseen tökätty kynttilä. Pojasta kasvoi kauppias. Jos kulkisin vähän pidemmälle, tulisin vanhalle Elannolle, jonka luona oli postilaatikon päälle nostettu sormenpää. Ilman WhatsAppia, Snapchatia ja kännyköitä tieto siitä kantautui lapsen korviini ja kohta olin paikalla ihmettelemässä näkyä. Kerrottiin, että sormenpää oli irronnut mopopojalta. Keskellä kylää on kirkko. Siellä isä kävi lennokkikerhossa 1960-luvulla. Pari vuosikymmentä myöhemmin äitini vei minua ja ensimmäistä ystävääni Tiinaa kirkolle seurakuntakerhoon. Tuli uusi vuosituhat ja minun vuoroni viedä omia lapsiani kirkolle kerhoon. Kävimme taas Tiinan kanssa yhdessä seurakunnan kerhossa. Tällä kertaa perhekerhossa. Kuka tietää, ehkä me käymme yhdessä vielä seurakunnan eläkeläiskerhossakin. Korson toisella puolella Jokivarressa sijaitsee hoivakoti. Ennen sen paikalla oli mummola ja mummon kauppa. Välillä otimme mummon kanssa eväät matkaan ja kävelimme tien yli retkelle metsään. Vähän matkan päässä asuivat toinen mummo ja pappa, joka heitti lätyn kiinni kattoon ja tanssi pihalla sadetanssin saaden aikaan vesisateen. Mummolasta toiseen kuljettiin tietä, jonka laidassa oli töyssystä varoittava kolmio. Pappa väitti sitä tissiliivikaupan merkiksi. Olen asunut Korsossa neljällä vuosikymmenellä. Korson ehdottomasti parhaita puolia on se, ettei tänne muuta kukaan voidakseen reteillä asuinpaikkansa maineella hyvätuloisten, parempiosaisten ja muka parempien ihmisten alueena. Sitä sanotaan, että mies voi lähteä Korsosta, mutta Korso ei lähde miehestä. Ei muuten lähde naisestakaan. SOILI POHJALAINEN Kirjoittaja on kahden tytön ja yhden kirjan äiti. soili.pohjalainen@saunalahti.fi

Ihmiset USKO JA JAELÄMÄ TOIVO

Ihminen kaupan Suomessa ilmi tuleva ihmiskauppa liittyy usein pakkotyöhön. Bangladeshilainen Al teki töitä ja asui enonsa ravintolassa. Teksti Hanna Antila Kuva Sirpa Päivinen

ahdeksan tunnin työpäivät enon ravintolassa Suomessa ja palkkaa 1 800–2 000 euroa kuussa. Se kuulosti hyvältä! Vanhempiensa ainoa lapsi Al asui Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa ja opiskeli yliopistossa. Opiskelu oli kuitenkin kallista, ja isä sairasteli, joten Al päätti tarttua enon työtarjoukseen. Marraskuussa 2014 hän saapui Suomeen. Enon omistamassa intialaisessa ravintolassa Kalliossa oli täyttä erityisesti perjantaisin ja lauantaisin. Al työskenteli kokkina, mutta oli myös välillä kassalla tai siivosi. Ravintolasta tuli Alille paitsi työpaikka, myös koti. Ulkona hän kävi lähinnä tupakalla tai silloin, kun kävi ostamassa R-kioskilta iltapäivälehden tai Helsingin Sanomat. – Nukuin ravintolan keittiön yhteydessä olevan taukotilan sohvalla. Tilaa oli noin 4–5 neliötä. Pesulla kävin naistenvessassa. Töitä oli joka päivä. Ravintola oli auki kello 10–02, jonka lisäksi Al työskenteli myös tunti ennen ravintolan avaamista ja tunnin sulkemisajan jälkeen. – Tein siis välillä 18-tuntisia työpäiviä, Al kertoo. Al oli käynyt enonsa kanssa avaamassa pankkitilin, mutta pian eno omi pankkikortin itselleen. Palkka ja verot maksettiin, mutta rahaa käyttivät eno ja enon vaimo. Al oli sopinut, että osa palkasta lähetettäisiin hänen vanhemmilleen, mutta näin tapahtui vain parin ensimmäisen kuukauden ajan. Välillä Al yritti kysyä palkkansa perään. Eno sanoi, että jos hän aina vaan pyytää rahaa, hänen pitäisi painua takaisin Bangladeshiin. Valheiden määrä kasvoi. Esimerkiksi silloin, kun uupunut, toistuvista nenä

Ennätysmäärä ihmis

verenvuodoista kärsinyt Al pyysi päästä lääkärin, eno sanoi, ettei kannata mennä, terveyskeskuskäynti maksaisi satoja euroja. Al tiesi olevansa vaikeuksissa, mutta toisaalta hän tunsi, että suvun täytyy pitää yhtä. Äiti ja isä kin neuvoivat, ettei enolle saa aiheuttaa hankaluuk sia Suomessa. Yhteisöllisyyteen, perhekeskeisyy teen ja islamin oppeihin kasvatettu Al koki oman edun puolustamisen vaikeaksi.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otettiin viime vuonna 130 uutta ihmistä, joista nuorin oli 13-vuotias. Joka kolmatta oli hyväksikäytetty Suomessa.

Kesäkuussa 2015 ravintolalle saapui kaksi mies tä, jotka pyysivät Alia mukanaan Pasilan poliisi talolle. Poliisi oli saanut vihjeen, että Al on aina töissä ja ottanut ravintolan seurantaan. Myös eno vaimoi neen oli otettu kiinni. Vielä kuulusteluissa Al puolusteli enoa. Hän esi merkiksi sanoi, että oli asunut ravintolassa vain vii kon. Silloin keskustelussa mukana ollut tulkki ke hotti puhumaan totta. – Hän sanoi, että jos valehtelen, aiheutan har mia vain itselleni. Päätin kertoa totuuden. Se tun tui hyvältä. – Suomessa pystyin luottamaan poliisiin. Bang ladeshissa vastaavassa tilanteessa enoni olisi voinut maksaa poliisille ja koko tapaus olisi voinut kääntyä niin, että minä olenkin se, joka päätyy vankilaan. Oikeudessa eno ja enon vaimo kiistivät syytök set, mutta videotallenteet ja todistajat vahvistivat Alin kertomuksen. Eno sai vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen, vai mo vuoden. Pariskunta määrättiin myös maksa maan maksamatta jääneitä palkkoja noin 54 000 euroa ja 10 000 euroa muista kärsimyksistä.

Tekstit Pihla Tiihonen Kuvat Esko Jämsä Graafit Mari Aarnio

oika, joka on pakotettu myy mään seksiä matkalla turva paikanhakijaksi Suomeen. Vastentahtoisesti Suomeen naitu nainen, joka on päätynyt avio liiton kulissien takana kotiorjaksi, sek suaalisesti hyväksikäytetyksi ja ehkä myös työskentelemään palkatta mie hen suvun yrityksessä. Mies, joka työskentelee maanmiehensä omista massa pienessä etnisessä ravintolassa pääkaupunkiseudulla ilman hänelle kuuluvia oikeuksia. Nämä ovat esimerkkejä kokemuk sista, jollaisia on 130:lla ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään viime vuonna päässeellä. Heitä oli ennätyk sellisen monta. – Uhriluvun merkittävä kasvu liit tyy turvapaikanhakijoiden ennätyk sellisen suureen määrään Suomessa. Suurin osa on joutunut ihmiskaup paan ennen tänne saapumistaan, ker too auttamisjärjestelmän ylitarkastaja Katri Lyijynen. Ihmiskaupan uhrien joukossa on parikymmentä alaikäistä, jotka ovat saapuneet yksin Suomeen. Heistä nuorin on vasta 13-vuotias. – Lapsissa on seksuaalisen hyväk sikäytön uhreja, joukossa myös poi kia. Osaa on käytetty lapsityössä, jot kut ovat joutuneet pakkoavioliittoon.

Tammikuussa 2017 Alin ja kahden kämppiksen so luasunnossa Vantaalla tuoksuu kuin intialaisessa ra vintolassa. Al on laittanut ruokaa, ihan omaksi ilok seen. Kokemukset jättivät jälkensä mieheen, mut ta hän vakuuttaa, että nyt kaikki on ihan hyvin. – Minulla on kaksi työtä, siivoan Ikeassa ja Pris massa. Voisin tehdä enemmänkin tunteja. Me bang ladeshilaiset olemme kovia tekemään töitä. Tulevaisuudensuunnitelmia 25-vuotiaalla Alilla ei oikein ole. Ainoa toive on, että töitä riittää, jotta hän voi lähettää rahaa kotiin. – Minä lähetän vanhemmilleni ja toivon, että he antavat siitä köyhille. Jumala tahtoo, että teemme niin. Takaisin Bangladeshiin Al ei koe voivansa palata. – Jos menisin takaisin, minulle naurettaisiin. Se olisi häpeä. Tiedätkö, ei minun maahani oikein voi palata, jos on lähtenyt muualle etsimään parem paa elämää. ■

Auttamisjärjestelmä on tähän as ti avustanut 40–60 uhria vuosittain. Se toimii Maahanmuuttoviraston alai sessa Joutsenon vastaanottokeskuk sessa ja voi esimerkiksi majoittaa ko via kokeneet ihmiset, tarjota heille so siaali- ja terveyspalveluita sekä oike usapua ja suojella heitä joutumasta uudelleen ihmiskauppiaiden käsiin. Suomessa autettiin viime vuonna ihmiskaupan uhreja, joilla oli 23 eri kansalaisuutta. Eniten uhreja tuli Thai maasta (26), Somaliasta (23), Nigeri asta (22), Afganistanista (15) ja Irakis ta (10). Ihmiskauppaan liittyy eri kult tuureissa usein omia erityispiirteitään. – Nigerialaisiin naisiin kohdistuva pakkoprostituutio on tällä hetkellä tun nettu ilmiö Euroopassa. Naisia pakote taan seksityöhön heidän kulttuuriinsa ja uskomuksiinsa liittyvillä asioilla ku ten voodoolla, sanoo Katri Lyijynen. Ihmiskaupan uhreina autetuista thaimaalaisista suurin osa on mar janpoimijoita, joita hankasalmelai sen miehen epäillään pitäneen viime syksynä pakkotyössä Keski-Suomessa. Poimijoissa oli naisia ja miehiä. Juttu on siirtynyt syyteharkintaan. Somalialaisista osa on naitettu vas toin tahtoaan. Lisäksi jotkut ovat jou tuneet moderniin orjatyöhön matkal laan Eurooppaan tai sen halki.

24 24

61 61 45 45 Ihmiskaupan uhrien auttamistyön koordinaat tori Pia Marttila Rikos uhripäivystyksestä tuki ravintolan takahuoneessa asunutta Alia. Ihmiskaup paa on esiintynyt monenlai silla matalapalkka-aloilla.

Viime vuonna ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otettiin 130 uutta asiakasta, joista noin kaksi kolmasosaa oli turvapaikanhakijoita. 61:tä oli hyväksikäytetty työntekijänä ja 45 ihmistä seksuaalisesti. Muut olivat joutuneet esimerkiksi pakotetuiksi naimisiin, rikollisuuteen tai elinkauppaan.

skauppaa esille Auttamisjärjestelmään ei viime vuonna tullut suomalaisia ihmiskaupan uhreja, mutta Lyijynen muistuttaa, että heitäkin on takavuosina ollut. Tavallisin Suomessa esiin tullut ihmiskauppa liittyi viime vuonna pakkotyöhön ja huonoihin työoloihin. – Työperäisen ihmiskaupan uhrit ovat olleet jo vuosia enimmäkseen miehiä, jotka tulevat Aasian maista kuten Bangladeshista, Thaimaasta, Kiinasta ja Intiasta. Meillä on aasialaista yhteisöä, joka omistaa ravintoloita. He tuottavat niihin oman maan kansalaisia töihin, eivätkä olot ole aina asialliset, kertoo ylitarkastaja Lyijynen. Hänen mukaansa pitkät alihankintaketjut altistavat työntekijöitä ihmiskaupalle muillakin aloilla. – Siivoustyö on näkynyt meillä aikaisempina vuosina. Olemme myös miettineet, onko valtavilla telakka- ja rakennustyömailla asiat kunnossa, mutta viime vuonna niiden työntekijöitä ei päätynyt ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään, toteaa Lyijynen. Ihmiskaupan uhrien auttamistyön koordinaattori Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä tietää työvoiman hyväksikäyttötapauksia myös tehdastyössä, kauneushoitoloissa ja maataloudessa. Seksi- ja erotiikka-alalla toimivien ihmisten ja ihmiskaupparikosten uhrien oikeuksia edistävän Pro-tukipisteen asiakkaina oli viime vuonna 16 ihmiskaupan uhria, joista kymmentä on hyväksikäytetty Suomessa. Mukana on myös suomalaisia. Osa ei ole halunnut viedä asiaansa viranomaisille, joten kaikki tapaukset eivät näy virallisissa tilastoissa.

– Varsinkin vakavasti traumatisoituneiden ihmisten asema on ollut heikko, eivätkä he ole saaneet tarvitsemaansa apua ihmiskaupan uhreille tarkoitetussa järjestelmässä. Moni on joutunut kertomaan useat kerrat traumaattisesta kokemuksestaan, mutta on lähetetty lopulta takaisin lähtömaahansa, kertoo ihmiskaupan vastaisen työn erityisasiantuntija Essi Thesslund Pro-tukipisteestä. Kyse on ihmiskaupasta, kun seksin myyjän ja ostajan välissä toimii kolmas osapuoli, joka kontrolloi seksin myyjän toimintaa. Seksin myyjä ei ole välttämättä päättänyt myydä seksiä, vaan on saattanut luulla tulevansa töihin kauppaan tai malliksi. Osa tietää tulevansa Suomeen myymään seksiä, mutta ei sitä, ettei voi päättää esimerkiksi kuinka monta seksin ostajaa ottaa vastaan, minkälaiseen seksiin suostuu, käyttääkö kondomia ja miten pitkään jatkaa seksityössä. Ihmiskaupassa tekijä tuntee usein suomalaisen yhteiskunnan säännöt ja toimintatavat ja käyttää hyväkseen uhrin tietämättömyyttä, pelkoa tai häpeää. – Suomalaisessa kulttuurissakin huoran leima on niin vahva, että sillä voi kiristää tyyliin: kerromme vanhemmillesi ja somessa, että olet prostituoitu, ellet jatka, kuvaa Thesslund. Kaupalliseen seksiin liittyvä ihmiskauppa tunnistetaan Suomessa heikommin kuin työvoiman hyväksikäyttö. Eduskunnalle toimitettiin jo vuonna 2014 ihmiskaupparaportti tästä epäkohdasta. – Ihmiskaupan uhrit löytävät meille usein toisten, paremmassa asemassa

leima on niin vahva, että sillä voi kiristää tyyliin: Kerromme vanhemmillesi ja somessa, että olet prostituoitu, ellet jatka.” Erityisasiantuntija Essi Thesslund Pro‑tukipisteestä

olevien seksin myyjien mukana, kertoo Thesslund. Toisinaan poliisi tuo Pro-tukipisteeseen seksin myyjän, jonka epäilee toimivan ihmiskauppiaan alaisuudessa. Joskus seksin ostaja auttaa seksin myyjää hakemaan apua. – Jotkut seksin ostajat ovat järjestäneet omilla varoillaan ihmiskaupan uhriksi joutuneen seksin myyjän matkan, ottaneet hänet kotiinsa tai maksaneet hänen velkansa hyväksikäyttäjälle. Seksin ostajat ovat niitä valtaväestön jäseniä, joilla on kontakteja

ihmisiin, jotka eivät myykään seksiä vapaaehtoisesti, Thesslund sanoo. Kukaan ei tiedä, kuinka suuri osa ihmiskaupasta jää piiloon. Euroopassa on arvioitu, että viranomaisten tietoon päätyy puolet tai sitäkin pienempi osa toiminnasta. Rikosuhripäivystyksessä ja Pro-tukipisteessä toivotaan muutoksia ihmiskauppaepäilyjen oikeuskäsittelyyn. Nyt on vaikea ennustaa, miten käy ihmiselle, joka uskaltautuu hakemaan apua. – Pahimmassa tapauksessa ihminen saattaa jäädä ilman apua tai korvauksia, jos tapausta ei tutkita ihmiskauppana vaan toisella rikosnimikkeellä. Tämä taas ei välttämättä tarkoita, ettei kyseessä olisi ollut ihmiskauppa, vaan että sitä ei voi näyttää toteen, kertoo Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä. Uhri voi pysyä hiljaa pelätessään, että häntä syytetään rikoksista, joita hänet on pakotettu tekemään. Hän pelkää usein myös, että häntä tai kotimaassa olevia sukulaisia vahingoitetaan kostoksi ihmiskaupan paljastamisesta. – Valitettavasti nämä pelot eivät ole täysin aiheettomia, Marttila sanoo. ■

Yhteisvastuukeräyksellä torjutaan ihmiskauppaa

”

Suomalaisessa kulttuurissakin huoran

Pro-tukipisteen ihmiskaupan vastaisen työn erityisasiantuntija Essi Thesslund on tavannut monta ihmistä, jotka eivät myy seksiä vapaaehtoisesti.

4 12

Suomessa tunnistetuista 130:sta ihmiskaupan uhrista 87 oli joutunut riistetyksi ulkomailla. Graafissa on eritelty Suomessa tapahtunut hyväksikäyttö. ■ työvoiman hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa ■ seksuaalinen hyväksikäyttö ■ pakkoavioliitto ■ kotiapulaiseksi pakottaminen ■ hyväksikäyttö tapahtunut ulkomailla

Vapaaehtoiset punavalkoisine Yhteisvastuu-keräyslippaineen ilmestyvät katukuvaan 5. helmikuuta. Rahaa kerätään tänä vuonna ihmiskaupan vastaiseen työhön. – Ihmiskauppaa tapahtuu myös Suomessa, ja uhrit kaipaavat mitä kipeimmin apua, sanoo viestintäpäällikkö Salla Peltonen. Suomessa etsitään keräysvaroilla ihmiskaupan uhreja esimerkiksi seksin myyjien ja turvapaikanhakijoiden keskuudesta sekä tarjotaan heille kriisiapuna majoitusta, ruokaa, vaatteita, tulkki ja oikeudellista neuvontaa yhteistyössä Pro-tukipisteen, Rikosuhripäivystyksen, Pakolaisneuvonnan ja Monika-Naiset liiton kanssa. Lähi-idässä, erityisesti Jordaniassa, tuetaan 12–30-vuotiaiden Syyrian pakolaisten parissa tehtävää työtä. Pakolaisille tarjotaan Kirkon Ulkomaanavun kautta psykososiaalista tukea ja koulutusta, jotta he pystyisivät rakentamaan itselleen kohtuullisen elämän. Epätoivoinen tilanne ajaa ihmisiä ihmiskauppiaiden hyväksikäytettäviksi. Keräystuotosta 60 prosenttia menee ulkomaille, 20 prosenttia ihmiskaupan uhrien auttamiseen kotimaassa, 10 prosenttia Kirkon diakoniarahastolle ja 10 prosenttia keräävälle seurakunnalle, joka voi käyttää osuutensa diakoniseen avustustyöhönsä omalla alueellaan tai lahjoittaa senkin Y hteisvastuukeräykselle.

TAUSTAT JA ILMIÖT

ppelsiinipuiden lomassa kävelee kaksi lasta, serkukset. Toinen on israelilainen, toinen suomalainen. Yhtäkkiä se israelilainen kysyy: – Miltä tuntuu olla ulkomaalainen? Se suomalainen, kantasuomalaisen äidin ja jemeninjuutalaisen isän lapsi, hämmentyy. – Mutta enhän minä ole ulkomaalainen, vaan suomalainen! Sinä se olet ulkomaalainen. Se suomalainen, Koko Hubara, nauraa muinaiselle minälleen. – Jokainen pitää omaa kokemustaan itsestään selvänä. Siinä havainnossa ollaan rasisminkin alkujuurilla. Minä ja minun kaltaiseni edustamme normaalia, muut ovat poikkeuksia. Suomessa valkoisuus on normi, muunväriset etnisiä.

”

Jokainen pitää omaa kokemustaan itsestään selvänä.”

Hubaralla on niille muunvärisille sateenvarjotermi: ruskea. Ruskeus ei viittaa vain ihonväriin, vaan kokemukseen toiseudesta, siitä, ettei ihan täytä mittaa. Ruskea lista on pitkä: mustat, arabit, latinot, aasialaiset, romanit, saamelaiset, juutalaiset, venäläiset, virolaiset... Ruskeus on päässyt Koko Hubaran kaksivuotiaan blogin nimeenkin, Ruskeat tytöt. Tänä vuonna Hubara aloittaa Kirkko ja kaupungin kolumnistina. – Minua on kutsuttu aktivistiksi ja antirasistiseksi toimijaksi. En tunnista siitä itseäni. Jokainen rodullistettu ihminen on aktivisti, kun hän lähtee ulos ovesta. Niin, rodullistettu. Termi on kangerteleva, mutta parempaakaan sanaa ei vielä ole, kun koko keskustelu on Suomessa tuoretta. – Kolonialistinen järjestelmä perusteli sortoa biologialla. Vaikka tiede on todistanut tämän vääräksi, ihmisiä kohdellaan yhä sen mukaan, Hubara selittää. Vaikkapa niin, että ei-valkoisia tyttöjä kannustetaan lähihoitajaopintoihin ja liian harvoin muistetaan mainita, että yliopistokin on olemassa.

Kuka olet? Kirjailija, bloggaaja, toimittaja.

Mitä teet? Kirjoitan ja olen äiti. Ei siinä muuta ehdi.

Miten asut? Helsingissä lapsen kanssa.

Mottosi? Apua! Ei kai kenelläkään ole oikeasti mitään mottoa?

Koko Hubarasta olisi hauskaa kirjoittaa muustakin kuin rasismista. Kolumneja voisi tehdä vaikka nyt alkajaisiksi Jumalasta.

”Rasismia ei voi ulkoistaa” Koko Hubara on ruskea ja tyttö. Nyt hän on myös tämän lehden kolumnisti. Teksti Saila Keskiaho Kuva Esko Jämsä

– Ja sitten vielä kysytään, miksi te ette kirjoita mitään. Niin valkoiset kuin ruskeatkin kokevat ulkopuolisuutta ja syrjäytymistä. Sen rinnalla pitää kysyä, millaisia valta-asetelmia ulkopuolisuuteen liittyy. – Kun alkoholisti sylkee päälleni ratikassa ja huutaa, että mene neekeri helvettiin, juuri hänen valkoisuutensa tekee sen mahdolliseksi, Koko Hubara sanoo. Hän ei itsekään ole ennakkoluuloista vapaa vyöhyke. Leijonariipukset kavahduttavat. Suomenruotsalaista työtoveria Hubara luuli ökyrikkaaksi snapsilaulutaituriksi, kunnes tuttavuuden syvetessä totuus paljastui toisenlaiseksi. – Se oli noloa minulta, mutta siinä

ei ollut valta-asetelmaa. Työtoverilleni ei käy niin, että hän ei esimerkiksi saa asuntoa tai työtä siksi, että on suomenruotsalainen. Hubaran mielestä rasismi ei ole vain yksittäisten ihmisten ongelma, eikä sitä voi ulkoistaa. – On vastuun väistelyä sanoa, että ne ovat ne köyhät juntit, jotka ovat rasisteja. Ongelma eivät ole persut, natsit tai nettivihapuhe. Ongelma on rasismi, joka on rakenteissa ja siinä, ettei valkoisuutta nähdä eikä siitä haluta puhua. Hubaran mielestä se, että kaikkea arvotetaan valkoisuutta vasten, ei ole kenenkään yksittäisen ihmisen vika eikä siitä tarvitse kantaa syyllisyyttä. – Mutta me emme pääse rasismiasian kanssa mihinkään, jos emme näe valkoisuutta.

Näkemisestä puheen ollen: kirjoissa, televisiossa ja elokuvissa näkyy yhä enemmän muitakin kuin valkoisia ihmisiä. Koko Hubaran mielestä siihen voi liittyä sudenkuoppia. Somalihahmo ei ole ennen kaikkea ihminen, vaan erityisesti somali. Hubara kutsuu sitä valkoiseksi katseeksi, eikä se ole kirjoittajan ihonväristä kiinni. Kirjailija voi olla musta ja silti kirjoittaa rodullistavasti. Kyse on siitä, saako hahmo edustaa muutakin kuin oletettua taustayhteisöä ja siihen liitettyjä mielikuvia. Hubara miettii kauan ennen kuin muistaa hyviä suomalaisia esimerkkejä ei-valkoisista hahmoista. Lopulta nousee vain yksi: Kaisla Löyttyjärven hahmo Kotikadussa. Siinä puhuttiin ihmisestä eikä jauhettu jatkuvasti tummasta ihonväristä. – Ja se oli teininä kova juttu, kun Tea Khalifa oli Jyrkin juontaja. Toisenlaisiakin kokemuksia on. Putous-sketsiohjelmassa oli vuonna 2013 hahmo nimeltään Karim Z. Yskowicz, joka puhui stereotyyppistä huonoa suomea. – Hän puhui juuri niin kuin minun isäni puhuu, ja katsojien mielestä se oli tosi huvittavaa. Minun perheessäni on ihminen, joka on tullut tänne 30 vuotta sitten osaamatta sanaakaan suomea ja on tehnyt kaiken sopeutuakseen tähän yhteiskuntaan, eikä se vieläkään riitä. Yskowicz voitti vuoden 2013 Putouksen. ■

Kolumni

Olen samanlainen juutalainen kuin Jeesus

KOKO HUBARA Kirjoittaja on kolmekymppinen äiti, vapaa kirjoittaja ja Ruskeat Tytöt -blogin perustaja. ruskeattytot@gmail.com

”

USKONI JUMALAAN ON PYSYNYT KOKO AJAN SAMANA.”

MINULTA KYSYTÄÄN usein, miltä tuntuu olla monikulttuurinen ja -uskontoinen ihminen. En oikein tiedä, mitä pitäisi vastata. En tiedä, miltä tuntuu olla ihminen, jolla on vain yksi uskonto, kulttuuri tai tausta. Vauvana minut kastettiin evankelisluterilaisen kirkon jäseneksi kotona Vantaalla, Jordan-joesta tuodulla vedellä. Myöhemmin vanhempani päättivät liittää minut ja siskoni juutalaisen seurakunnan jäseneksi. 12-vuotiaana, bat mitzvah -iässä (”juutalainen ripari”) en halunnut ryhtyä täysivaltaiseksi juutalaiseksi naiseksi, koska se olisi tarkoittanut kristittyyden jättämistä taakse. LIITYIN TAKAISIN kristilliseen kirkkoon, kävin rippikoulun isoäitini toiveesta – ja erosin kirkosta. Olin nuori ja ehdoton, enkä halunnut olla sellaisen kirkon jäsen, joka ei suostu vihkimään seksuaalivähemmistöjä ja joka teeskentelee, että Jeesus oli valkoinen ihminen eikä minun näköiseni. Harjoitin kuitenkin koko ajan molempien uskontojen tapoja ja juhlin molempia pyhiä rinta rinnan, ja välillä päällekkäin. Oli joulu- ja hanukkalahjat, pääsiäiskirkko ja pessah-ateria pitkän kaavan mukaan.

-vitamiini

KOLMISEN VUOTTA sitten tapahtui jotakin hyvin arkista: en löytänyt mistään muualta kuin kirkolta tilaa, jonka voisin vuokrata lapseni syntymäpäiväjuhlia varten. Ajattelin, että olisi vähän moukkamaista pyytää kirkolta palvelusta ilman, että antaisi mitään takaisin. Liityin evankelisluterilaiseen seurakuntaan, ja siellä olen pysynyt näihin päiviin saakka. Kun olen kerrannut näitä elämäni vaiheita kysyttäessä, kuulijat ovat kommentoineet: kuulostaapa kovin sekavalta. Mutta minulle tämä kaikki on aivan tavallista. OLEN SEKÄ kristitty että juutalainen. Enkä mikä tahansa juutalainen, vaan jemeninjuutalainen. Olen ruskea juutalainen, niin kuin Jeesuskin oli. Enkä mikä tahansa kristitty, vaan sekä lestadiolais- että evankelisluterilaistaustainen. Tärkein lahja, jonka olen perheeltäni saanut, on ollut valinnanvapaus, hengellinen itsemääräämisoikeus. Tuota itsemääräämisoikeutta olen harjoittanut kieltämättä kiitettävästi. Yksi asia ei kuitenkaan ole muuttunut näinä kaikkina elämäni vuosina miksikään: uskoni Jumalaan on pysynyt koko ajan samana. Se ei ole vaihtanut missään vaiheessa paikkaa tai muotoa.

Muistin tueksi!

Ota Bethover osaksi jokaista päivääsi! Bethover B12-vitamiinivalmiste on tarkoitettu päivittäiseen B12-vitamiinin saannin turvaamiseen ja muistin tueksi. B12-vitamiini on välttämätön vitamiini kehon solujen normaalille toiminnalle ja yleiselle hyvinvoinnille. Vadelmanmakuinen tabletti on hyvin imeytyvä ja sen voi pureskella, imeskellä tai niellä. *B12-vitamiini edistää hermoston normaaleja psykologisia toimintoja. *B12-vitamiini edistää hermoston normaaleja psykologisia toimintoja.

www.bethover.fi

APTEEKISTA

Mahtavia lukuhetkiä

Sinulle!

6 kk 2 x 29,90 € yht. 59,80 € (norm. 119,60 €)

6 kk 2 x 28,85 € yht. 57,70 € (norm. 115,40 €)

-50% + 2 KK LEHDET KAUPANPÄÄLLE!

Sinulle, jolle hyvinvointi ja terveys ovat lähellä sydäntä. 12 kk 2 x 32,90 € yht. 65,80 € (norm. 131,60 €)

Elämäniloa, inspiraatiota ja lukunautintoja aikuiseen makuun. 12 kk 2 x 28,90 € yht. 57,80 € €) (norm. 115,60 €

Tilaa jo tänään!

TARJOUS VOIMASSA VAIN 19.2.2017 ASTI.

Muhkea ja monipuolinen lukupaketti viihdyttää joka viikko. 6 kk 2 x 36,15 € yht. 72,30 € (norm. 144,60 €)

Asiantuntevat artikkelit, analyysit ja tuoreimmat tiedot tiedonjanoiselle joka viikko. 6 kk 2 x 42 € yht. 84 € (norm. 168,00 €)

Enemmän kuin autolehti. Hyötytietoa, testejä, uutuuksia ja innovaatioita. 6 kk 2 x 29,75 € yht. 59,50 € (norm. 119,00 €)

L E I K K A A K ATKO V I I VA A PI TK I N

NOPEIMMIN TILAAT NETISSÄ:

tarjous.otavamedia.fi/ huippuetu tai soita asiakaspalveluun

09 156 665

ma-pe klo 8–17

KYLLÄ KIITOS!

LEHTI KUIN LEHTI

Tilaan rastilla merkitsemäni lehden PUOLEEN HINTAAN. Saan 2 kk:n lehdet kaupanpäälle tilausjaksoni jatkoksi. Anna 6 kk Kotiliesi 6 kk Kotilääkäri 12 kk Viva 12 kk Seura 6 kk Suomen Kuvalehti 6 kk Tekniikan Maailma 6 kk

TILAAJA Sukunimi

-50% + 2 KK LEHDET KAUPANPÄÄLLE!

POSTIMAKSU MAKSETTU

Etunimi

Lähiosoite Postinumero

294/17

Postitoimipaikka

Tarjous voimassa vain 19.2.2017 asti. Tilaus alkaa seuraavan mahdollisen kuukauden alusta ja jatkuu edullisena kestotilauksena kulloinkin voimassaolevaan tilaushintaan. Tilaajalla on oikeus peruuttaa tilaus 14 pv kuluttua ensimmäisen lehden vastaanottamisesta (KSL 6. luku). Kestotilauksen voi irtisanoa kuluvan laskutusjakson loppuun ilmoittamalla siitä kuukautta ennen uuden jakson alkua asiakaspalveluun, palveluautomaattiin tai verkkoon. Lisätietoja: www.otavamedia.fi/tilausehdot. Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu.

OTAVAMEDIA INFO OM 294/17 Tunnus 5018953 00003 VASTAUSLÄHETYS

Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti.

Aitoja tarinoita ja ideoiden runsautta koti-ihmiselle.

Suomen luetuin naisten viikkolehti.

LEHTI KUIN LEHTI

IHMISET JA ELÄMÄ

Kuka? Marja Kuparinen, 69, on helsinkiläinen toimittaja ja Kirkko ja kaupunki -lehden entinen toimituspäällikkö. Marja Kuparinen haluaisi asua kotonaan myös sairauden loppuvaiheessa.

Mitä? Alkaa kirjoittaa Syöpäläinen-blogia Kirkkojakaupunki.fi:ssä.

Jännä juhlan tuntu Koko elämä on ihme, sanoo syöpää sairastava Marja Kuparinen.

Motto – Yhtenä päivänä me kaikki kuolemme. – Niin, mutta niinä kaikkina muina päivinä me elämme. (Charles M. Schultzin Tenavatsarjakuvan Eppu ja Ressu)

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

yöpä, joka on mahalaukun yläosassa ja ruokatorven alaosassa. Se on kasvanut ruokatorven läpi pallealihakseen, vatsakalvolle ja rasvakudokseen. Epäillään, että se on kasvanut kiinni maksaan. Sellainen todettiin Marja Kuparisella lokakuun lopussa. Koska syöpä on levinnyt mahalaukun ulkopuolelle, sitä ei voi leikata, vaan sitä hoidetaan sytostaateilla. Kun Kuparinen kuuli diagnoosin, hän ajatteli, että aha, nyt se iski minuun. Sitten häntä, innokasta käsityöihmistä, alkoi harmittaa, että hänellä on kaapissa valmiiksi leikattuna punainen kevättakki, jonka ompeleminen on jäänyt. – Yllättävää oli, etten kokenut hillitöntä romahdusta ja kulkenut kotona parkuen huoneesta toiseen. – Sitten aloin katsella ympärilleni ja ajatella, että tästä kaikesta pitää luopua: esineistä, kankaista, kukista, kirjoista, ihan pienistä asioista. Se prosessi jatkuu tietysti koko ajan, Kuparinen kertoo. Hän myös koki saman, josta monet syöpää sairastavat ovat kertoneet. – Kun tajuaa, että elämä on loppumassa, tulee jännä juhlan tuntu siitä, että on elänyt. Se on niin ihana, kohottunut tunne, että siitä ei haluaisi luopua. Mutta kun sairauteensa alkaa sopeutua, sitä palaa arkeen ja alkaa kiukutella kassajonossa. Sairauden alkuvaiheessa Kuparinen saattoi liikuttua itkun partaalle siitäkin, että oli ostamassa punajuuria ja menossa sitten ne kassissaan kotiin. Ja toisaalta tuskastua Facebookissa siihen, kuinka pienistä asioista ihmiset valittivat. – Ymmärrän, ettei kukaan pysty elämään niin, että joka hetki ajattelisi tämän voivan päättyä milloin tahansa. Mutta sairastuminen kyllä suhteellistaa sitä, mihin kannattaa energiaansa pistää. Koko elämä on ihme.

JOSKUS VUOSIA sitten Marja Kuparinen istui ystävänsä kanssa keittiössä ja puhe kääntyi kuolemiseen ja hautajaisiin. Ystävä huokaisi: ”Minun niin tulee minua ikävä.” Siltä Kuparisesta tuntuu nyt. – Minuudesta luopuminen on ihan helvetillistä. Se tapahtuu pala palalta koko ruumiissa ja vie kaiken. Kun kuolen, minuuteni lakkaa historioineen, muistoineen, kaikkineen. Kuolemanjälkeistä elämää Kuparinen ei ole sairastuttuaan juuri ajatellut. Enemmän häntä mietityttää tämä ainoa elämä tässä ja nyt.

”

MINUUDESTA LUOPUMINEN ON IHAN HELVETILLISTÄ.”

– Taivaan päärlyportit ovat kaukana ja sumun peitossa. Jos Jumala on, hän on tässä, näissä tosiasioissa, ihmisissä ja tapahtumissa. Elämä on suuri salaisuus, jossa Jumala on mukana. Toistaiseksi Kuparinen on ollut hyvässä kunnossa – vain hoidot aiheuttavat pahoinvointia. Sen takia teatterikäynnit, ulkoilu ja ruokaostoksetkin täytyy suunnitella etukäteen. Kurjimpina päivinä Kuparinen makaa sohvalla lämpöhuovan alla ja katsoo elokuvia. Kodin ovi on aina auki ystäville. – En ole tuntenut jääneeni yksin. Ystävien kanssa on voitu puhua suoraan, ja myös muusta kuin sairaudestani. Vuoroin itketään ja vuoroin nauretaan. On tuntunut hirveän hyvältä, kun ystävät ovat kertoneet muistavansa minua rukouksissaan, mutta en minä odota ihmeparantumista.

– En myöskään ole innostunut minulle tarjotuista ihmeguruoppaista tai luontaistuotteista. Olen jo aikaisemminkin ajatellut, että tosiasioita pitää katsoa silmiin, olivat ne mitä hyvänsä. Tällaiset asiat ovat kuin taivaalta putoavia kiviä, ne vain tulevat. Suruun ja luopumiseen menee aikaa, mutta syytökset ja jossittelut ovat hukkaan heitettyä energiaa. SITTEN JOSKUS, kun sairaus toden teolla iskee, Marja Kuparinen haluaisi asua kotona. Hän on ottanut selvää kotisairaanhoidosta ja kotisaattohoidosta, ja yksi hänen ystävistään on luvannut olla hänen luonaan loppuun asti. Kaapissa odottaa vihreä, kauniisti kirjottu mekko, jonka hän aikoinaan osti kirpputorilta kuolinmekokseen. Kuparinen ei pelkää kuolemaa, mutta kuolemista kyllä. Häntä askarruttaa, miten vatsasyöpään kuollaan: mitä ruumiissa tapahtuu ja miltä se tuntuu. – Vaikka eutanasiasta keskustellaan, avustetusta itsemurhasta ei juuri puhuta. Sehän ei ole rikos. Antaisi suuren turvallisuuden ja vapauden tunteen, jos pöytälaatikossa olisi pilleri tai ruiske, jonka voisin antaa itselleni, jos sairaus tuntuisi liian nöyryyttävältä enkä voisi elää sellaista elämää, jota olen elänyt. Kun mieli on matalana, Kuparinen kertoo ottavansa mallia Tuulen viemää -elokuvan sankarittaresta Scarlett O’Harasta. Hän ei ajattele sitä tänään, sillä huomenna on uusi päivä. – Mutta en minä yleensä kulje nuupallani. Nyt olen penkonut kaappeja ja miettinyt, mitä annan pois ja mitä heitän roskiin, Kuparinen kertoo. Keväällä, kun lääkityksessä on pidempi tauko, hän aikoo kokeilla, saisiko LISÄÄ lopultakin ommeltua sen VERKOSSA punaisen takin.

KULTTUURI JA MEDIA

Miikka Niirasen mukaan Areiopagi-nettisivu on ottanut vaikutteita muun muassa Atlanticin ja Huffington Postin uskontojournalismista.

Amerikan herkkuja Ryhmä teologeja ja luonnontieteilijöitä on neljä vuotta pitänyt yllä nettisivua, joka argumentoi ateismia vastaan. Areiopagi.fi saa rahoituksensa Yhdysvalloista.

utisteista harva uskoo persoonalliseen Jumalaan. Loisiko Jumala multiversumin? Ihmisillä on oikeus järjettömiin uskomuksiin. Näin raflaavia otsikoita kirjoittaa ryhmä teologeja ja luonnontieteilijöitä nettiosoitteessa Areiopagi.fi. Se on Miikka Niirasen, Rope Kojosen ja kahdeksan muun henkilön huhtikuussa 2013 perustama sivusto, joka keskittyy uskonnollisen uskon ja luonnontieteen väliseen suhteeseen. – Se on kysymys, joka on itseäni kiinnostanut paljon, Niiranen sanoo. – Monet suuret luonnontieteen merkkihenkilöt, kuten Isaac Newton, olivat syvästi uskonnollisia, Niiranen sanoo. Hän on itse viidesläisyyden vaikutuspiirissä lapsuutensa viettänyt diplomi-insinööri. Niirasen mielestä tieteellisen maailmankuvan rationaalisuuden kuuluu olla harmoniassa uskonnollisen uskon kanssa. Suomessa tämä puhetapa ei ole kovin suosittu eikä sillä ole pitkää historiaa täällä, mutta Yhdysvalloissa Jumalan olemassaolon todistaminen on tullut filosofiaan takaisin. Areiopagi haluaa tuoda tätä keskustelua Suomeen. – Insinööritieteisiin suuntautuneena koen tällaiset kysymykset itselleni luonteviksi, Niiranen sanoo. Mutta on tässä muutakin. Niirasen mukaan koko keskustelua ei ehkä käytäisi Suomessa, elleivät 2000-luvun populistiset uusateistit olisi argumentoineet uskonnottomuuden puolesta. Areiopagi on osittain vastaisku uusateismille. – Historiallisesti ateismi on jossain määrin kristinuskon tuote. Kukaan ei keksinyt epäillä Jumalaa ennen kuin hänen olemassaoloaan alettiin todistella, Niiranen sanoo.

Teksti Juhani Huttunen Kuva Esko Jämsä

Areiopagi on hienostunut, jopa elitistinen alusta. Kirjoittajakaartin tittelit voivat aiheuttaa hui mausta. British Academyn tutkijatohtori Oxfordin yliopistossa. Dosentti. Espoon piispa. Teologian tohtori. Queenslandin yliopiston Centre of the History of European Discourses -keskuksen johtaja. Waterloon yliopiston fysiikan professori. Jotkut tekstit ovat käännöksiä, mutta valtaosa kirjoittajista on Helsingin yliopiston kouluttamia teologian tohtoreita.

”

kirjoitukset on suunnattu akateemisesti koulutetuille lukijoille.”

– Areiopagin kirjoitukset on suunnattu akateemisesti koulutetuille lukijoille, Niiranen sanoo. Kirjoittajista vain harva on kuitenkin nainen. Sivustolla on hyvin vähän puhetta naisten oikeuksista tai seksuaalisesta tasa-arvosta. Vain yksi kirjoitus koskee kirkossa usein esiin nostettua ilmastonmuutosta. Onko Areiopagi teologinen teekutsuliike? – Olemme jalat tukevasti ilmassa sikäli, ettei Areiopagi yritä olla millään tavalla poliittinen, Niiranen sanoo. – Toisaalta emme me mitään argumentteja voi piilotella siksi, että niiden esittäjällä on konservatiivisia mielipiteitä. Meillä voi kirjoittaa vaikkapa ateisti.

Areiopagin ”sisäänheittogenrenä” ovat erityiset myytinpurkamisjutut. Niissä paloitellaan suosittuja, myytinomaisia iskulauseita, kuten mielikuva ”katolisen kirkon inkvisition julmuudesta”. Sekään kun ei oikeasti ollut ihan niin kamalaa kuin protestanttien panetteluista voisi päätellä. Entä rahoitus? Areiopagi on saanut muhkean summan amerikkalaiselta John Templeton Foundationilta. Säätiö rahoittaa muun muassa niin sanottujen ”isojen kysymysten” tieteellistä tutkimusta. Tällainen on esimerkiksi kysymys, onko universumilla päämäärää. – Esimerkiksi Richard Dawkins arvostelee Templeton-säätiötä, mutta hänen argumenttinsa ovat aika heikot, Miikka Niiranen kuittaa. – Säätiö rahoitti Areiopagia noin 115 000 eurolla nelivuotiseen projektiin, johon kuuluu seminaarien järjestämisiä sekä neljän kirjan julkaiseminen. Kirjoista kolme on jo julkaistu, Niiranen sanoo. Myös Kirkon mediasäätiö on tukenut Areiopagia 5 000 eurolla. Mutta seuraako amerikkalaisrahoituksesta, että myös Suomen ilmapiiri muuttuu valtameren takaiseksi? – Sellaista vastakkainasettelua en kaipaa Suomeen, Niiranen sanoo. Hänen mukaansa Yhdysvaltain evankelisetkin ovat jakautuneet karkeasti niin, että maaseudun kouluttamaton väestö ei edes tunne hyvin kristinuskoa vaan edustaa patrioottista kansalaisuskontoa. – Koulutetut kaupunkilaiset taas ovat esimerkiksi ilmaston suhteen tiedostavampia. ■ Areiopagi-verkkolehden päätoimittaja Miikka Niiranen vieraana Uskon illassa tiistaina 14.2. klo 18 Koivukylän kirjaston auditoriossa.

KULTTUURI JA MEDIA

Arviot

Lasten kirjailijan sota

Baba Lybeck on lukenut aina paljon: hän pitää lukemista tärkeänä myös suomen kielen säilymisen kannalta.

Baba kutsuu kirjojen ystäviä Baba Lybeck vetää Savoy-teatterissa kirjallisuusiltoja, joissa pohditaan Suomen tarinaa. Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen

Lukeminen on kuulunut pienestä pitäen toimittaja Baba Lybeckin elämään, onhan kirjailija Tito Collianderin tyttärentytär kasvanut kirjapinojen keskellä. Lukuharrastus johdatti Lybeckin opiskelemaan yliopistoon yleistä kirjallisuustiedettä. – Lukeminen antaa minulle uusia ajatuksia, ja se auttaa myös stressaavina aikoina. Lapsilleni olen lukenut paljon ääneen, sillä se on hyvä tapa rauhoittua, Lybeck kertoo Hän kertoo haaveilleensa pitkään tapahtumasarjasta, jossa esiintyisi kiinnostavia ja ajankohtaisia kirjailijoita. Tilaisuus siihen tuli, kun suomalainen kirja-ala aloitti Kirja-Suomi 2017 -hankkeen 100-vuotiaan Suomen hyväksi. Kolmiosainen Baba Lybeck, kirja vieköön! -sarja on hankkeen päätapahtuma. – Kirjallisuusilloissa näyttelijät esittävät niissä esiintyvien kirjailijoiden tekstejä. Tarkoituksena on, että he oikeasti tulkitsevat tekstejä, eivät vain lue niitä. Näin teksti syttyy hetkeksi elämään, Baba Lybeck selittää. Illoissa pohditaan, millainen on Suomen tarina tänä päivänä ja mikä tekee suomalaisista erityisiä juuri nyt. Lybeckistä iltoja on ollut hauska valmistella. Hän on ollut ideoimassa, keitä kevään uutuuskirjojen tekijöitä kutsutaan kertomaan kirjojensa synnystä ja keitä näyttelijöitä lukemaan heidän tekstejään. – Esimerkiksi ensimmäisellä kerralla Laura Malmivaara tulkitsi Tellervo Koiviston elämäkerran nuoruuden kirjeitä. Malmivaara valittiin tehtävään, koska hän on ottanut Koiviston kirjan uudet kuvat ja heillä oli siksi olemassa jo valmis yhteys. Kirja vieköön! -ilta järjestetään seuraavan kerran

helmikuun puolivälissä. Illassa esiintyvät kirjailijat Venla Hiidensalo, Mikko Rimminen, Koko Hubara ja Merete Mazzarella. Heidän tekstejään tulkitsevat Taisto Oksanen, Laura Eklund Nhaga ja Kati Outinen.

”

Tarinat ovat kuuluneet ihmisluonteeseen leirinuotioa joista alkaen.”

Baba Lybeckin mielestä Kirja-Suomi-hankkeen kaltaisia kampanjoita tarvitaan ehdottomasti. Maailman valloittaneet uudet tekniikat kun vaikuttavat siten, että kirjojen myynti on laskussa. – Suomalaiset ovat perinteisesti olleet lukijakansaa, mutta lasten ja nuorten lukeminen on vähentynyt huolestuttavasti. Varsinkin poikien innostamisesta kirjojen pariin on pidettävä huolta. – Tarinat ovat kuuluneet ihmisluonteeseen leirinuotioajoista alkaen. Tätä perinnettä on pidettävä yllä. Samalla tämä liittyy kielen säilymiseen, mikä on pienellä kielialueella erityisen tärkeää. Kirja-Suomi 2017 -hankkeen tavoitteena on edistää lukemista ja kirjallisuuden näkyvyyttä koko itsenäisyyden juhlavuoden ajan. Tapahtumista ja teemaviikoista saa tietoa osoitteesta www.kirja-suomi.fi. ■ Baba Lybeck, kirja vieköön! -kirjallisuusillat ke 15.2. ja 15.3. kello 19 Savoy-teatterissa. Liput alkaen 28 e, Lippupiste.fi.

PÄIVÄKIRJA Ruotsi kuului niihin onnekkaisiin maihin, jotka eivät joutuneet sotimaan toisessa maailmansodassa. Ruotsalaiset eivät silti jääneet täysin ulkopuolisiksi, kuten voi huomata kirjailija Astrid Lindgrenin sota-ajan päiväkirjoista. Sotapäiväkirjat 1939–1945 kertoo naisesta, joka eläytyi syvästi Saksan ja Venäjän aiheuttamaan kauhuun ja terroriin Euroopassa ja sodan laajenemiseen koko maailmaan. Erityisesti häntä suretti naapurimaiden, Suomen, Tanskan ja Norjan, kohtalo. Lindgren työskenteli sota-aikana Ruotsin tiedustelupalvelun kirjesensuurissa, minkä vuoksi hän tiesi tapahtumista enemmän kuin tavalliset ruotsalaiset. Lindgren raportoi sodan etenemisestä värikkäiden kommenttien saattelemana. Myös Ruotsissa pelättiin sotaa ja säännösteltiin elintarvikkeita. Lindgreniä kuitenkin hävetti se, miten helpolla ruotsalaiset pääsivät ja miten ruokaa oli aina pöydässä yllin kyllin. Peppi Pitkätossun ja monien muiden suosittujen lastenkirjojen kirjoittaja oli sodan alkaessa 32-vuotias kahden lapsen äiti. Päiväkirjat sisältävät kiinnostavia kuvauksia myös hänen perhe-elämästään ja kirjailijan uransa alkuvaiheista. Astrid Lindgren: Sotapäiväkirjat 1939–1945. Suomentanut Kari Koski. WSOY 2016.

Natsien kirja varkaudet TIETOKIRJA Ruotsalainen kirjailija ja toimittaja Anders Rydell on perehtynyt natsien taideryöstöihin. Hänen toinen tähän aihepiiriin liittyvä teoksensa Kirjavarkaat kertoo siitä, miten natsit ryöstivät Euroopassa juutalaisten ja muiden natsiaatteen vihollisten, kuten kommunistien, katolisten ja vapaamuurareiden, kirjastoja ja yksityiskokoelmia. Rydell kuvailee kirjassa retkiään eri puolilla Eurooppaa sijaitseviin kirjastoihin. Hän kuulee pöyristyttäviä tarinoita siitä, miten häikäilemättömästi ja järjestelmällisesti natsit takavarikoivat kirjoja. Osan ryöstösaalistaan natsit tuhosivat, mutta osan he säilöivät omiin kirjastoihinsa tutkimuksiaan varten. Kirjavarkauksien takana olivat erityisesti SS-johtaja Heinrich Himmler ja natsien pääideologi Alfred Rosenberg. Tavoitteena oli tuhota juutalaisten ja muiden ryhmittymien koko kirjallinen ja kulttuurinen perintö ja luoda uusi arjalaisen rodun ylivoimaa korostava ideologia. Rydellin kirja on hyvä muistutus kirjallisuuden ja sananvapauden merkityksestä. Historia myös tuntuu toistavan itseään, onhan nykyään joidenkin valtioiden johtajien lausunnoissa kuultavissa lähes natsi-Saksan kaikuja. Anders Rydell: Kirjavarkaat. Natsi-Saksa kirjoitetun kulttuurin tuhoajana. Suomentanut Pekka Marjamäki. Gummerus 2016.

Marjo Kytöharju

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala, Eira Serkkola

Ilmoitustila on varattava viimeistään lehden ilmestymistä edeltävän viikon maanantaina.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä oman kaupunkisi osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi

osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Fingerpori

TAVOITAT MEIDÄT MYÖS VERKOSSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI

KRISTILLISEN KIRJAN ALE 11.2.2017 ASTI Jaakko Heinimäki

Kafekismus

6 90 Päätoimittaja Jaakko Heinimäen opas kristin uskoon, vastaalkajille. Uskoa, oppia, kirkkoa ja moraalia käsitellään raikkaasti ja modernisti. 6,90 (14,90)

Risto Kormilainen

Kirkkovuosi tutuksi

9 90 Teoksessa tuodaan kirkkovuotta tutuksi elävästi ja lämminhenkisesti. Kirja valottaa mm. juhlapyhien taustoja ja liturgisia värejä sekä tuo kirkkovuotta esille myös arjen ja kansanperinteen kautta. 9,90 (29,20)

Irja Askola

Tie vie, pyhä kantaa

6 90 Piispa Askolan teksteissä kuvastuvat ihmisen ikiaikainen kaipaus, elämän monet värit ja sä röt ja sirpaleisiinkin kätkeytyvä siunaus. Raik kaat tekstit osuvat tarkasti keskelle tätä päivää ja kannustavat uuteen elämänrohkeuteen. 6,90 (25,30)

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

9 00 Eero Junkkaala

Alister McGrath

Tuomo Mannermaa

9,00 (25,00)

– Elämä 14,90 (40,50)

14,90 (21,50)

Esseitä Vanhan testamentin vaikeista kohdista

C.S. Lewis

9 00

Pieni kirja Jumalasta

14 90

15 90

L. Jensen, I. Gao, J. Montero

Jyrki Härkönen

9,00 (22,90)

– Kaupunki ennen Istanbulia 15,90 (29,60)

Lasten aktiiviraamattu

The Bible dvd

14 90

Konstantinopoli

Johanneksen evankeliumi dvd 10,90 (16,90)

15 90 Yli 100 miljoonaa katsojaa kerännyt eeppi nen tvsarja Vanhan ja Uuden testamentin tarinoista. 4dvd:n boxi, 10 jaksoa. Tekstitys suomeksi.K16. 15,90 (32,00)

9 90

Pikku piltin Raamattu ja rukouksia

William Paul Young

9 90 Pertti Jarla

Fingerpori

– Heräämisopas 9,90 (15,00)

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

9,90 (16,50)

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

Autiotalo

9,90 (28,00)

puh. 020 754 2350

USKO JA TOIVO

Sari Laukkanen halusi tehdä pyöreän uurnan, kuin kohdun, johon hän kuollessaan palaa.

Tuhka hautaukset yleisimpiä Pääkaupunkiseudulla suurin osa hautauksista on tuhkahautauksia. Viime vuonna Helsingin hautaus maille haudatuista vainajis ta tuhkattiin 84 prosenttia, Espoossa noin 82 prosent tia ja Vantaalla noin 70 pro senttia. Vain harvan vaina jan tuhkat sirotellaan. Hel singissä tuhkahautauksis ta tehtiin sirotteluna noin 4 prosenttia ja Espoossa hie man alle 8 prosenttia. Van taan seurakuntien hautaus mailla ei ole sirottelualuei ta, mutta ilman uurnaa tuhkat voidaan haudata muistolehtoihin. Uurnien on täytettävä tietyt vaati mukset, joista saa lisätieto ja krematorioista.

Pysähdys kädet savessa Sari Laukkanen on tehnyt itselleen tuhkauurnaa ja muistellut vanhempiaan. Teksti Kaisa Halonen Kuva Hans v. Schantz

ari Laukkanen kastaa siveltimen purkkiin ja alkaa levittää harmaata lasitusväriä saviastian vaaleaan pintaan. Kuivuessaan väri tummuu lähes mustaksi. Yksityiskohdat hän sivelee violetilla. Kun ensimmäinen kerros on kuiva, Laukkanen aloittaa alusta. Ja sitten vielä kerran. Maalattua astiaa poltetaan vuorokausi 1050-asteisessa keramiikkauunissa. Lopuksi Laukkanen aikoo liimata astian kylkeen sydämenmuotoisen kiven. Hän ei enää muista, mistä kivi on peräisin, mutta nyt sille on paikka. Valmistumassa on tuhkauurna. Toistaiseksi se saa odottaa käyttöä kaapin perällä säilytyslaatikossa. Jonakin päivänä siihen laitetaan Laukkasen tuhkat. Ne tulevat krematoriossa putkesta, ja siksi uurnan suuaukon pitää olla halkaisijaltaan vähintään 7 cm. Myös uurnan

Taivaan tähden Kynttilän päivä

Laukkanen aloitti uurnan tekemisen pyhäinpäivää edeltävänä iltana Inkun Ideapajassa Korsossa. Pyhäinpäivän aamuna hän ja seitsemän muuta kurssilaista kuuntelivat kirkonkelloja ja sytyttivät pihalle muistokynttilät. Aluksi kukin kurssilainen sai eteensä kymmenkiloisen möykyn savea. Se oli pehmeää ja muotoutui käsissä helposti. Laukkanen halusi

Vielä muutama vuosi sitten ajatus oman uurnan tekemisestä tuntui Laukkasesta oudolta. Nyt, vähän yli viisikymppisenä, hän on elänyt kauemmin kuin kumpikaan vanhemmistaan. Ehkä juuri oma ikä on pysähdyttänyt hänet. Myös pitkä sairausloma on antanut aikaa asioiden miettimiseen. Ennen kurssia Laukkanen puhui suunnitelmistaan miehensä ja tyttärensä kanssa. Hän halusi tehdä selväksi, ettei läheisillä ole mitään syytä huolestua. Kädet savessa on nyt tullut käytyä läpi tähänastista elämää. Päällimmäisin tunne on ollut rauha. Uurna on saanut hiljalleen muotonsa. Tekemiseen keskittyminen on hiljentänyt mielen. Laukkanen ajattelee, että kuoleman aika tulee sitten kun tulee. Hän ei osaa sitä pelätä. Hän uskoo, että kuolema ei ole loppu: aikanaan täältä mennään jonnekin muualle. ■

Kynttilä on pyhä Kynttilänpäivä on meillä lähes huomaamaton sunnuntai, vaikka sitä on vietetty jo 300-luvun puolivälistä lähtien. Juhla liittyy Jeesuksen ensimmäiseen käyntiin temppelissä. Vanha Simeon nosti 40-päiväisen vauvan syliinsä ja puhkesi ylistämään Jumalaa: ”Nyt minun silmäni ovat nähneet pelastuksesi. Valon, joka koittaa kaikille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi.” Kristitylle kynttilä on Jeesuksen kuva, merkki ikuisesta valosta, joka voittaa pimeyden. Kirkko ja alttarikynttilät ovat aina kuuluneet yhteen. Siksi kirkot ovat kynttilöiden suurkuluttajia.

Ja kynttilänpäivänä vihittiin kaikki vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. Sääli, että meiltä protestanteilta tapa katosi uskonpuhdistuksessa. Samalla kadotimme jotakin kynttilöiden pyhyydestä. Mutta katolisessa kirkossa kynttilät vihitään juhlallisesti messussa edelleen, ja niitä kannetaan kynttiläkulkueessa ympäri kirkkoa muistutuksena siitä, että Jeesus on maailman valo. Kynttilä on lempeä, vangitseva symboli valosta, joka ei sammu milloinkaan. Ehdotan päivän elvyttämistä ja kynttilöiden pyhyyden palautta-

Thinkstock

5.2.

tilavuus on määritelty: siihen pitää mahtua 4,5 litraa tuhkaa. Uurnaa ei haudata, sillä Laukkasen toive on, että hänen tuhkansa päätyy Korson kirkon sisäpihalla olevaan muistolehtoon. Hän ei halua kiinteää hautapaikkaa, vaan toivoo, että läheiset voisivat muistella ja muistaa häntä missä vain. Uurnan voi joku myöhemmin käyttää uudelleen.

tehdä muodoltaan pyöreän uurnan, kuin kohdun, johon hän kuollessaan palaa. Kun Laukkanen oli 18-vuotias, hänen äitinsä kuoli syöpään. Viisi vuotta myöhemmin hänen isänsä menehtyi tapaturmaisesti. Vaikka vanhempien kuolemasta on jo aikaa, menetys ja kaipuu pyörivät Laukkasen mielessä, kun hän teki omaa uurnaansa.

mista. Esitän, että kirkko ottaa kynttilät todesta ja siunaa ne juhlallisesti. Järjestettäköön juhlan kunniaksi kynttiläkulkueita sisä- ja ulkotiloissa. Kutsuttakoon kansa

erityisiin kynttiläkonsertteihin. Sillä maailma näyttäytyy nyt niin pimeänä, että valolla on erityistä kysyntää. Olli Valtonen

12 B

USKO JA TOIVO

Gurun opissa Ohjaajana Johannes Tauler

Sisäisen katselun harjoitus

Johannes Tauler syntyi vuonna 1300. Jo 15-vuotiaana hän liittyi kotikaupunkinsa Strassburgin dominikaaneihin. Hän oli kuuluisan mestari Eckhartin oppilas. Papiksi hänet vihittiin 25-vuotiaana. Lähes koko elämänsä ajan Tauler toimi saarnaajana ja dominikaanisisarten sielunhoitajana. Hänen sisarensa, joka oli myös dominikaani, oli hänen vierellään, kun hän kuoli vuonna 1361. Parhaiten Tauler tunnetaan saarnoistaan. Muun muassa Martti Luther luki niitä, ennen kuin hänestä tuli reformaattori. Suomeksi otteita Taulerin saarnoista voi lukea Seppo A. Teinosen kirjasta Rakkauden tieto.

Älä ahdistu siitä, vaan katso sitä ja vie se kaikki Jumalalle: ”Haluan kääntyä ja palata luoksesi. Näet levottomuuteni, voimattomuuteni ja rikkinäisyyteni. Kokoa sinä minut – hengitys hengitykseltä.”

Jos tahdot uudistua, mene itseesi Kaikkea ulkonaista tärkeämpää ihmiselle on sisäinen muutos, opettaa veli Johannes Tauler. TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

tamaan toisen taloa. Vihapuhe sekoittaa oman pään ja vie toisilta rauhan. Parempi olisi ensin vaieta ja tutkia sisintään. Varsinkin, jos odotat Jumalan puhuvan, sinun on osattava olla vaiti. Saarna saarnalta Tauler toistaa eri äänenpainoin samaa viestiä: Jos tahdot uudistua, käänny sisimpääsi, mene itseesi. Etsi sitä syvintä perustaa, missä Jumala vaikuttaa.

Laitilan panimon Agricola-olut liittyy sekä Suomen 100-vuotisjuhlaan että Reformaation 500-vuotisjuhlaan. Mikael Agricola, Turun piispa ja Suomen kirjakielen kehittäjä, oli mies, joka toi Martti Lutherin opetukset ja reformaation Suomeen. Opiskellessaan Wittenbergissä hän istui usein iltaa Lutherin kanssa ja maisteli tämän vaimon tekemiä oluita. PAULI JUUSELA

H DA S

Vantaan Tikkurilan seurakunta aikoo puolestaan tehdä yhteistyötä Rekolan panimon kanssa. Keskiaikaisen kirkon mukaan nimettyä Pyhän Laurin olutta on tarkoitus nauttia Helsingin pitäjän kirkonkylän keskiaikapäivässä Luther-illallisella. Olut oli keskiaikana ruokajuoma, ja valmistusprosessinsa vuoksi vettä terveellisempää.

M AT E

Martti Luther oli suuri oluen ystävä ja hänen vaimonsa Katharina von Bora eli ”Käthe” erinomainen oluenpanija. Kallion seurakunta ja Stadin panimo tekivät yhteistyötä ja saivat aikaiseksi wittenbergiläisen uskonpuhdistajapariskunnan nimikkooluet. Niitä maisteltiin seurakunnan reformaatioviikolla viime perjantaina ja sunnuntaina.

Agricolallekin maistui

ESKO JÄMSÄ

Keskiajan ruokajuoma

SJ U O

3×

kippis reformaatiolle

Wittenbergiläinen aviopari

VO IT U

ÄLÄ VALEHTELE! Sinun ei pidä valehdella itsellesi eikä toisille. Sinusta näkyy heti, kun sydämesi sanoo toista, mitä suu puhuu, tai kun sanasi ja tekosi puhuvat toisiaan vastaan. Valehteleminen hajottaa omaa sisintäsi ja yhteyttäsi toisiin. Älä jää vihan valtaan! Väistämättä vihastut. Kysymys onkin siitä, miten suuntaat vihan voiman. Jos oma talosi palaa, ei pidä mennä sammut-

SINUSSA ON SYVYYS. Usein yrität täyttää sitä kaikella ulkoisella. Mutta mitä enemmän haalit itsellesi ulkoisia asioita, sitä vaikeampi sinun on nähdä sielusi syvyyteen. Kun käännyt sisäänpäin, suuntaat energiasi toisin. Luovut kaikesta ulkoisesta hallinnan tarpeesta. Lakkaat suorittamasta ja annat tilaa Jumalan tehdä. Palaat alkuun, sinne, mistä olet lähtöisin. Sitä kohtaa, jossa Jumala vaikuttaa sinussa, ei ole pakko nimetä, niin kuin ei Jumalaakaan voi nimetä. Olennaista on ymmärtää, että sinun ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin antaa Jumalalle tilaa tehdä työnsä sinussa. Mitä enemmän tyhjenet kaikesta muusta, sitä enemmän Jumala ja hänen mielenlaatunsa saavat sijaa sinussa. ”Ole pelkästään aivan pieni, sisäisesti ja ulkoisesti, pohjaan saakka, äläkä vain sanoissasi ja näöltäsi, vaan todella kaikessa ymmärryksessäsi”, Tauler kirjoittaa. Jumalan edessä saat olla ei-mitään, vailla selityksiä.

A N W IR

OPETTAJAANSA MESTARI Eckhartia seuraten Tauler opetti, että uudistumisen piti tapahtua sielun perustassa, ihmisen sisimmässä ytimessä. Tauler lähti parista yksinkertaisesta neuvosta.

Katso kaikkea sitä, mihin olet itseäsi päivän mittaan hajottanut: Missä tilanteessa olet valehdellut itsellesi tai toisille? Missä antanut vihasi viedä?

L A IT IL

DOMINIKAANIVELI Johannes Tauler eli levottomana ja traagisena aikana 1300-luvun Euroopassa. Oli keisarin ja kirkon välisiä kiistoja, maanjäristyksiä, tuhoisia tulipaloja, ruttoa ja nälänhätää. Pahimmillaan kaikkeen onnettomuuteen etsittiin syyllisiä etnisistä ryhmistä. Taulerin kotikaupungissa Strassburgissa oli vuonna 1349 yksi tuon ajan Euroopan pahimmista juutalaisvainoista. Kaiken tämän voi aistia myös Taulerin kuuluisista saarnoista, vaikka hän oli enemmän sielunhoitaja kuin yhteiskunnallinen julistaja. Tällaisissa oloissa hän opasti kuulijoitaan sisäiseen muutokseen.

Varaa illastasi puolen tunnin rauhallinen hetki. Kuvittele istuvasi Jumalan (miten häntä nimitätkin) edessä.

MENOT 2.2.–16.2. Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkko ti klo 10–14, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkko to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Perhekahvila tiistaisin klo 9–11. Raamattupiiri tiistaisin klo 18. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–13. Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Puurotorstai torstaisin klo 9–13. Puurolounas 2,50e. Viikkomessu torstaisin 9.2. alkaen klo 18. Hakunilan kirkon kuoron harjoitus torstaisin klo 18–20.45. Jengi-ilta perjantaisin klo 20–23. Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 10–13 alakerrassa. Yhteisvastuukeräyksen avausmessu ja kerääjien tehtävään siunaaminen su 5.2. klo 12. Reetta Leskinen, Hans Tuominen, Heli Leskinen, Riikka Jäntti, Vivace-nuorten kamarikuoro joht. Mia Makaroff, Kaija Mäki-Leppilampi, viulu. Kirkkokahvit ja yhteisvastuutuotteita myynnissä. Matala – mukava maanantai kirkolla! 6.2. klo 11 hartaus, jonka jälkeen ilmainen ruokailu. Matalan jatkot alkaen klo 12. Lähetyspiiri ma 6.2. klo 18–19.30. Liisi Jokiranta. Kun näkö heikkenee -ryhmä ti 7.2. klo 10–12. Vertaisryhmä henkilöille, joiden näkö on heikkenemässä. Kokoontumiset joka kuun ensimmäisenä tiistaina. Ohjaa diakoni Sirpa

Talmia. Uskonpuhdistuksesta 500 vuotta – raamattuluento ke 8.2. klo 18.30. Jukka Norvanto: ”Raamattu – uskon ja elämän ylin ohje”. Saavu-messu su 12.2. klo 12. Tiina Palmu, Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri. Resonaari Group, Kristiina Tuohimaa-Salminen, Seija Einola, Terhi Suonsivu. Messussa käytetään selkokieltä. Tulkkaus viittomakielelle. Kohtaamispaikka su 12.2. klo 17. Illassa mukana Riitta Lemmetyinen, Harri Nurminen. Hyvää musiikkia, keskustelua, opetusta elämästä ja Raamatusta, yhdessäoloa kahvin, teen ja sympatian merkeissä. Housebändinä Poikkipuut. Matala – mukava maanantai kirkolla! 30.1. klo 11 ehtoollinen, jonka jälkeen ilmainen ruokailu. Matalan jatkot alkaen klo 12. Päivähetki Raamatun äärellä ti 14.2. klo 12–13.30. Jari Araneva. Seniorikerho ti 14.2. klo 13–14.30. Ystävänpäiväaskartelua. Uskonpuhdistuksesta 500 vuotta – raamattuluento ke 15.2. klo 18.30. Jouni Turtiainen: ”Sakramentit armon avaajina”.

Messussa voi laulaa, liikkua, ihmetellä ja hiljentyä. Messun jälkeen kirkkokahvit ja -mehut. Ohjelmalliset tiistaikahvit ti 7.2. klo 13–14.30. Ystävänpäiväaskartelua. Lähetyspiiri to 9.2. klo 18–20. Niko Ijäs. Pyhäkoulu su 12.2. klo 10–11. Messu su 12.2. klo 10. Tiina Palmu, Riikka Jäntti.

LÄNSIMÄEN KIRKKO

HAUTAAN SIUNATTU

Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 11–12.45. Äijien saunailta tiistaisin klo 18.30. Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19. Torstaimesta torstaisin klo 14–15.30. Tarjolla välipalaa ja mukavaa puuhastelua alakouluikäisille lapsille. Avoin perhekahvila perjantaisin klo 9–13. Leikkiä ja yhdessäoloa aikuisille ja lapsille. Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30, ei ilmoittautumista. Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12.30. Hartaus 10.45 ja sen jälkeen maksuton puuro, voileivät ja kahvit. Tule perjantaina kirkolle katsomaan tohinaa ja osallistu siihen, mikä tuntuu sinulle sopivalta. Mukulamessu kynttilänpäivänä su 5.2. klo 15. Sari, Tiina, Liisa, Riikka, Taina ja Kuunloiste-kuoro ja Kaija-viulisti.

Linda Ingeborg Rönneikkö 93 v, Alma Halonen 92 v, Laila Kaija Silfvast 91 v, Martta Elisabet Helenius 90 v, Valma Kyllikki Kangas 88 v, Mia Viola Huuskonen 77 v, Timo Olavi Färm 72 v, Anssi Esko Keski-Vähälä 72 v.

MUUALLA Perhekahvila torstaisin klo 9–11, Kolohongan kerhotilassa os. Itäinen Valkoisenlähteentie 19 B, 01260 Vantaa. Astan kotipyhäkoulu su 12.2. klo 11–12 Hevoshaantie 9 D, 01200 Vantaa.

KASTETTU Elias Simo Oliver Hosio, Vili Valtteri Sakari Huttunen, Tuuli Marianne Juntunen, Juuli Nelli Helmiina Karppinen, Elli Olivia Kettunen, Jerry Onni Erik Molander, Oiva Ilmari Mustonen, Sade-Elea Katariina Räty, Aino Isabel Savolainen, Peppi Margareta Savolainen, Hugo Onni Oskar Sikstus, Lotta Katariina Torniainen, Teuvo Verneri Johannes Vihko, Venla Maria Virtanen, Neea Katariina Välikangas, Noel Christian Ilari Äikäs.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@ evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Messu su 5.2. klo 10. Päivärippikoulun konfirmaatio ja Yhteisvastuukeräyksen avaus. Miika Koistinen, Jaakko Kara ja Hannu-Pekka Heikkilä. Messun jälkeen tarjolla lounasta Yhteisvastuun hyväksi. Ruokalistalla tomaattikeitto, lihamureke, herkkusienikastike, lohkoperunat ja salaattipöytä. Kasvisvaihtoehtona falafel. Hinta 10 e, lapset 3-12v. 5 e. Kahvi ja Runebergintorttu 4 e. Messun jälkeen voit ilmoittautua lipaskerääjäksi ja tutustua keräyskohteisiin. Runebergin päivän konsertti su 5.2. klo 16. Helsingin Palokunnan Soittokunta esittää klassisen musiikin helmiä ja yllätyksiä mm. Runebergiltä, Sibeliukselta, Tsaikovskilta, Chopinilta ja Piazzolalta. Kapellimestarina Esko Heikkinen. Ohjelma 10 e. Aikuisten lautapeli-iltapäivä su 5.2. klo 16−18 päiväkerhotilassa. Tule pelaamaan lautapelejä leppoisassa seurassa. Oman pelin voi tuoda pöytään. Iltarukous-rukouspiiri ti 7.2. klo 18–19 päiväkerhohuoneessa. Rukoilemme mielen päällä olevien asioiden ja jätettyjen esirukouspyyntöjen puolesta. Voit osallistua persoonallesi sopivalla tavalla. Mukana pastori Jarna ja lastenohjaaja Minna. Muksukirkko ke 8.2. klo 9.30. Taivaanlahja. Lyhyt kirkkohetki lasten ehdoilla. Kreikkalaiset tanssit to 9.2. klo 18 nuortentilassa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Tansseja opettaa pastori Jaakko Kara. Aikaisempaa osaamista ei tarvita. Ota mukaan juomapullo ja sisäliikuntavaatteet. Kolehti Yhteisvastuun hyväksi. Messu su 12.2. klo 10. Jaakko Kara, Katja-Maaria Vilén ja Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit. Riemu ja murhe – Levynjulkistamiskonsertti su 12.2. klo 18. Hannu Lehtikangas, laulu ja Niko Kumpuvaara, harmonikka. Ohjelmistossa on niin vanhoja kuin uuden lisävihkonkin virsiä tulkittuna uudella tavalla. Ohjelma 10 e. Ohjelma ja levy 20 e. Perheraamis ma 13.2. klo

A 10–11.30 päiväkerhotilassa. Aiheena elämän kivijalka. Tutkimme Raamatun aarteita leppoisasti kahvin tai teen äärellä. Lapset voivat leikkiä tai osallistua ohjelmaan aiheesta riippuen. Päiväkahvin aikaan: Kirkon kirstulla ma 13.2. klo 14. Sari Nieminen esittelee Kirkkohallituksen Diakoniarahastoa ja sitä, mihin kirkko verovaransa käyttää. Kahvitarjoilu. Mikä on ihminen? -luentosarja: Isän kaipuu to 16.2. klo 18.30. Miten isäsuhde kulkee mukanamme? Miten se vaikuttaa Jumala-suhteeseemme? Miten pärjätä haavoittuneen isäsuhteen kanssa? Luennoitsijana vuoden 2016 kristillisen kirjan kirjoittaja sosiaalipsykologi, psykoterapeutti Saara Kinnunen. Iltapala 3 e. Lopuksi ehtoollishartaus. Yhteisen pöydän lounas on tarjolla keskiviikkoisin klo 11−12.30. Hävikkiruuasta valmistettu ateria on kaikille avoin ja maksuton. Hämeenkylän koulun oppilaat esiintyvät lounaan alussa. Arkipäivän ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12.

LAMMASKUJA 2 B:N KERHOTILA Kirjallisuuspiiri ma 6.2. ja 6.3. klo 12. Helmikuun kirjana Minna Rytisalon Lempi ja maaliskuussa Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista. Nettikerho ikäihmisille ke 8.2. klo 14–16. Kirjastojen palveluja netissä. Israel-iltapäivä su 12.2. klo 15–17. Alustajana Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen Seppo S. Kosonen. Yhteislaulua kitaran tahdissa, kahvit ja rukousta.

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA Perhekerho perjantaisin 3.2. alkaen klo 9.30–11. Kerhossa lapset saavat leikkituokion tai vaikkapa ohjatun askarteluhetken aikuisten jutustellessa kahvikupposen ääressä.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Kimarakahvila su 5.2. klo 17. Pastori Miika Koistinen kertoo Lutherista ja reformaation alusta. Kenian lähetyspiiri to 9.2. klo

11. Vieraana pastori Teemu Haataja. Koululaisklubi aloittaa syksyllä 2017 ja toimii koulun lukukausien mukaisesti ma–pe 12–16. Klubissa 1–3 -luokkalaiset voi viettää rennon iltapäivän turvallisessa ja laadukkaassa ympäristössä. Ryhmän koko maksimissaan 25 lasta. Hinta 150 e/kk sisältäen välipalan. Lisätiedot ja ilmoittautuminen nettisivuillamme.

KASTETTU Hugo Aleksi Johannes Kinnunen, Nicholas Fuyi Bonke, Oona Ivia Aurora Valovirta.

HAUTAAN SIUNATTU Saara Lyytinen 94 v, Eila Anneli Lehtonen 84 v, Ture Olavi Tomell 71 v, Raija-Liisa Mattila 62 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, avoinna ke 15.2. klo 9-13. p. 09 830 6550. korson.seurakunta@evl.fi. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 050 5736376. Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Aamurukouspiirit ma-to klo 8-9 Kotkansiiven kokoustilassa. Vanhemman väen piiri to 2.2., 9.2. ja 16.2. klo 13 seurakuntasalissa. 2.2. Ohjelma; Tuula Paasivirta. Seurakuntakuoron harjoitus to 2.2., 9.2. ja 16.2. klo 18 kirkkosali 2:ssa. Johtaa Jussi Salonen. Vox Mea – kuoroharjoitus to 2.2., 9.2. ja 16.2. klo 18 seurakuntasalissa. Johtaa Airi Saloniemi. Perhekerho pe 3.2. ja 10.2. klo 9–11.30 lapsija perhetyöntiloissa. Kynttiläpäivän Messu ja Yhteisvastuukeräyksen avaus su 5.2. klo 10. Urpo Luokkala, Sanna Heikurinen ja Airi Saloniemi. Kirkkokahveilla keitto-

Menokasvo

Pia Olkkonen vähentää kierroksia pyhällä tanssilla Pia Olkkonen, mitä on pyhä tanssi? – Pyhä tanssi on rauhallista, meditatiivista liikettä. Se on kehollinen tapa rukoilla ja hiljentyä. Pyhässä tanssissa liikutaan piirissä käsi kädessä ja tehdään helppoja samanlaisina toistuvia askeleita, jotka ohjaaja aluksi näyttää. Tanssihetki on kuin pyhiinvaellus, kuljetaan omaa matkaa, mutta yhdessä. – Tanssihetki alkaa ja päättyy piiriin. Suljettu ympyrämuoto kuvaa yhteyttä, pyhää ja ikuisuutta. Ympyrän keskus symboloi jumalallista keskusta. Ihmisen keskukseen, sydämeen syntyy Jumala. Siitä voimme ammentaa voimaa arkeen.

Diakonissa Pia Olkkonen ohjaa pyhää tanssia.

Mitä pyhä tanssi antaa sinulle? – Kiireisen arjen keskellä pyhä tanssi auttaa vähentämään kierroksia ja hengittämään rauhallisemmin. Ihmisellä on taipumus elää joko eilisessä vatvoen menneitä tai huomisessa murehtien tulevaa, mutta pyhä tanssi auttaa olemaan juuri tässä hetkessä. NINA RIUTTA Saa tanssia! Pyhän tanssin liikkein la 11.2. klo 16.30 Korson kirkossa. Pia Olkkonen ja Elina Jokipaltio johdattelevat pyhän tanssin äärelle. Mukaan voi tulla kuuntelemaan penkeillä istuen tai ryhmässä tanssien. Elsa Sihvola, sello, ja Airi Saloniemi, piano.

ESKO JÄMSÄ

Mistä pyhä tanssi on peräisin? – Pyhän tanssin juuret ulottuvat Välimeren kulttuureihin ja keskiaikaisiin luostaritansseihin. Etenkin Keski-Euroopassa ja Ruotsissa pyhää tanssia on tanssittu pidempään kuin Suomessa.

Esitetäänkö pyhää tanssia? – Pyhä tanssi ei ole esittävää eikä suorittavaa, vaan siinä painottuu oma sisäinen kokemus. Pyhän tanssin rukoushetkessä voi olla vaikkapa elämän erilaisiin suruihin liittyviä tansseja. Kokonainen messukin voidaan viettää tanssien.

MENOT 2.2.–16.2.

lounas 5 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Kirkkokahvimusiikkia seurakuntasalissa klo 11.30 Jan Salminen, oboe ja Airi Saloniemi, piano. Pyhäkoulu su 5.2. ja 12.2. klo 10 lapsija perhetyöntiloissa. Perhekerho ma 6.2. ja 13.2. klo 12–15 lapsija perhetyöntiloissa. Runopiiri ma 6.2. ja 13.2. klo 13 kirkkosali 2:ssa. Naisten raamattupiiri ma 6.2. ja 13.2. klo 18 Kotkansiiven kokoustila. Raamatun punainen lanka ma 6.2. ja 13.2. klo 18 English through Bible ma 6.2. ja 13.2. klo 18.30 kirkon kappelissa. Katulähetys ke 8.2. ja 15.2. klo 11 seurakuntasalissa. Lämmin maksuton ateria yksinäisille ja vähävaraisille. Lähetyspiiri ke 8.2. ja 15.2. klo 13 Kotkansiiven kokoustilassa. Perhekerho illalla ke 8.2. ja 15.2. klo 18 lapsija perhetyöntiloissa. Arki-illan ehtoollinen ke 8.2. klo 18 kirkossa. Riikka Wikström ja Airi Saloniemi. Iltarukouspiiri ke 8.2. ja 15.2. klo 18.40 kirkon kappelissa. Lisätietoja Heikki Toivonen p. 050 304 9485. Naisten saunailta to 9.2. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Pyhän tanssin liikkein, 12 teesiä kirkkomusiikista – sarjan konsertti la 11.2. klo 16.30 seurakuntasalissa. Ohjaajina Pia Olkkonen ja Elina Jokipaltio. Mukaan voi tulla kuuntelemaan penkeillä istuen tai ryhmässä tanssien. Elsa Sihvola, sello. Airi Saloniemi, piano. Vapaa pääsy. ”Reformaatio 500v.” -juhlavuoden tapahtuma. Messu su 12.2. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä ja seurat. Minna Ruuttunen, Kari Pekka Kinnunen ja Jussi Salonen. Kirkkokahvit. ”Virsikirjan lisälehdillä”-sarjan yhteislaulutilaisuus ”Maan korvessa” ke 15.2. klo 19 kirkossa. Vantaankosken kantaattikuoro, Kari Jerkku, Jussi Salonen ja Airi Saloniemi. ”Reformaatio 500v.” -juhlavuoden tapahtuma.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-14. Hartaus ti ja to klo 11.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 2.2., 9.2. ja 16.2. klo 9–11.30. Nupe pe 3.2. ja 10.2. klo 17.30–20.30. Nuorten perjantai 6.-8. –luokkalaisille. Rauhanyhdistyksen seurat la 4.2. klo 18.30. Puhujina Paavo Hiltunen ja Otto Kanniainen.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 Perhekerho ti 7.2. ja 14.2. klo 9-11.30. Vanhemman väen piiri ke 8.2. klo 13.

Muualla Diakonian matka Tallinnaan 23.24.3. Hinta 165 e/hlö/2hh, 195 e/hlö/1 hh. Hintaan sisältyy kuljetus, oma bussi matkan ajan, majoitus Tallink City-hotellissa, liput Prinsessa Ruusunen -balettiesitykseen ja kahvit väliajalla, lounas molempina päivinä, kiertoajelu toisena päivänä. Ilmoittautumiset ke 15.2. mennessä kirkkoherranvirastoon 09 8306 550. Diakonian ruskamatka Kittilään 11.9.–17.9.2017. Matkan hinta 540 e/2hh. Hintaan sisältyy matkat, majoitus Auton porotilalla leirikeskustasoa, päiväretket (Pallastunturi, Norjan Kautokeino, Hetta, Haaparanta) Meno- ja paluumatkalla yövymme

Kemissä, Saarennotan leirikeskuksessa. Hintaan kuuluu myös ruokailut porotilalla, aamiainen, retkiväät, päivällinen, iltapala. Matkustuspäivinä lounas ja iltapala sekä aamupala ja lounas. Ilmoittautumiset pe 17.3. mennessä kirkkoherranvirastoon 09 8306 550.

Kastettu Jason Jeremias Malinen, Aleksi Henrik Kolehmainen, Lenni Valtteri Suomi, Emma Satu Annika Kärnä, Veikko Eemeli Sivèn

Hautaan siunattu Siiri Johanna Sotku 91 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 8306700 Avoinna ma–to klo 9–14, pe klo 9–12, rekolan.seurakunta@evl.fi. rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi hoitaa tilavaraukset, tavattavissa ti ja to klo 11–14, pe klo 9–12, p. 09 8306 707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11, Asolan seurakuntatalolla to klo 9–11. Ajanvaraus samaan aikaan p. 09 8306706 rekola.diakonia@evl.fi

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 Tiedot säännöllisestä viikkotoiminnasta, raamattu- ja rukouspiireistä sekä kerhoista löytyvät seurakunnan verkkosivuilta tai kevätesitteestä, jonka voi hakea tai tilata kirkkoherranvirastosta. Avoin olohuone perheille ma, ti, to, pe klo 9–14. Keittiö käytettävissä. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan. Ma aamupäivällä käsityökerho, ti askartelua ja pe perheiden muskari. Ma 6.2. klo 10 olohuoneessa ehtoollishetki. Taidekerho tiistaisin Rekolan kirkolla klo13–15. Teemme retken taidemuseoon ja muita retkiä lähelle, esimerkiksi talviseen metsään. Omat eväät mukaan. Ohjaajina Petri Piirainen ja Riitta Pulkkinen. Ilm. 0505736328 ja petri.piirainen@evl.fi. Kynttilänpäivän kansanlaulukirkko ja Yhteisvastuukeräyksen avaus su 5.2. klo 10. Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi, kansanmuusikko Kirsi Vinkki, Pyhän Andreaan kirkon kuoro. Messun yhteydessä pyhäkoulu. Messun jälkeen Nina Silander Kirkon Ulkomaanavusta kertoo yhteisvastuukeräyksen teemasta. Kirkkokahvit järjestävät Rekolan Martat, myynnissä leivonnaisia, käsitöitä ja yhteisvastuutuotteita. Yläovet auki aikuisille maanantaisin klo 18–20. Iltapala, saunomista, laulua ja keskustelua. Omat saunatarvikkeet mukaan. Ilta alkaa hartaudella. Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11. Maksuton aamupala. Aamumessu ke 8.2. klo 9. Open doors – nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18–21. Kansainvälinen messu su 12.2. klo 10. Laura Maria Latikka, Noora Hultin. Messussa mukana väkeä seurakunnan arabiankielisistä yhteisöistä sekä piispa Matthew Lynn Riegel ja pastori Ian B. Reid Yhdysvaltain luterilaisesta kirkosta. Messun yhteydessä pyhäkoulu, sen jälkeen keittolounas. Iltamessu ma 13.2. klo 17.30.

Asolan seurakuntatalo

Pyhän Laurin kirkko

Asolantie 6, p. 050 573 6329 Asolan Ankkurin aamupala torstaisin klo 9–11. Maksuton aamupala. Rukouksen avoimet ovet maanantaisin klo 13–15. Aloitamme hartaudella. Avoimet ovet perheille tiistaisin klo 9–12. Keittiö käytettävissä. Paikalle voi tulla oman aikataulun mukaan. Ti 7.2. klo 10 olohuoneessa ehtoollishetki. Kipuryhmä ti 7.2. klo 15. Lapsiperheiden iltasoppa ti 7.2. Ovet auki klo 16, iltaruoka klo 17 ja yhteinen iltahetki ja hartaus klo 18.15. Kanaa ja riisiä, 1e/lautanen. Naiset 50+ -ryhmä keskiviikkoisin klo 13. Avoin keskusteluryhmä kannustaa päihteettömyyteen. Jatkuu viikoittain. Älynystyrät ällikällä -ryhmä to 9.2. klo 13. Ryhmässä ratkotaan yhdessä muistia virkistäviä ja haastavia tehtäviä. Kansainvälinen ilta su 12.2. klo 16–19. Avoimet ovet, makuja maailmalta ja nyyttikestit sekä kohtaamisia arabiankielisten, sudanilaisten, suomalaisten ja muidenkin kristittyjen kanssa. Mukana myös piispa Matthew Lynn Riegel ja pastori Ian B. Reid Yhdysvaltain luterilaisesta kirkosta Seniorikahvila ma 13.2. klo 13. Puutarhapiiri ti 14.2. klo 17.30. Jatkuu parittomilla viikoilla. Kansainvälinen keittiö ke 15.2. klo 17. Teemme ruokaa yhdessä eri maiden ruokakulttuureihin tutustuen. Yksinhuoltajaperheiden ilta to 16.2 klo 17.30. Lastenhoito järjestetty. Narsistien uhrien vertaistukiryhmä to 16.2. klo 18. Arabiankielinen työ Asolan seurakuntatalolla, tiedustelut pastori Ramez Ansara (Helsinki) 050 304 1689.

Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Kirkko on suljettu remontin vuoksi ja avautuu pääsiäiseksi.

Muualla Hanna-piiri ma 6.2. klo 18 Tertunkuja 4B. Piirissä tutustutaan naisten elämään maailmalla ja rukoillaan yhdessä. Jatkuu parillisilla viikoilla. Vanhemman väen iltapäivä ti 7.2. klo 12 Havunneulassa, Paimenentie 2. Uskon ilta -keskustelutilaisuus Koivukylän kirjaston auditoriossa ti 14.2. klo 18. Miksi uskon, miksi en? Areiopagi-verkkolehden päätoimittaja Miikka Niiranen ja filosofian opettaja Ilmari Hirvonen keskustelevat jumaluskon ja ateismin perusteista.

Kastettu Milo Markus Mikael Hongisto.

Hautaan siunattu Anja Kaarina Huttunen 90 v, Taisto Kalevi Hyvärinen 81 v, Eeva Aliina Pirinen 76 v, Helge Kalevi Väyrynen 71 v, Taimi Kyllikki Liiman 89 v, Kalle Pentti Paldanius 74 v, Sissi Sinikka Hovi 72 v, Pertti Juhani Kerimä 72 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B,avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Tilavaraukset arkisin klo 9–15 p. 09 830 6226 Päivystävä pappi arkisin klo 9–13 (Unikkotie 5 B, 1. krs.) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.) p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Messu ja Yhteisvastuukeräyksen avaus su 5.2. klo 12. Veikko Karhumaa, Terhi Viljanen, Iina Katila. Myynnissä pappilan puutarhan omenoista valmistettua mehua YV-keräyksen hyväksi. Messu su 12.2. klo 12. Jaakko Hyttinen, Päivi Helén, Samppa Laakso.

Seurakuntien talo Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Perhekerho pe 3.2. ja 10.2. klo 9.30– 11 kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs. Mukana kerhossa Ulla-Maija Aro, joka ohjaa aikuisia eri teemojen pariin. Aikuisille aamupala pientä maksua vastaan. Ota lapselle mukaan eväät. Naisten rukouspiiri pe 3.2. ja 10.2. klo 18 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs. Ylistys- ja rukouspiiri la 4.2. ja 11.2. klo 15 Bethanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 a, 4. krs. Perhekerho ma 6.2. ja 13.2. klo 9.30–11.30 kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs. Lähetyksen päiväpiiri ti 7.2. ja 14.2. klo 13 Bethanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 aA, 4.krs. Miesten saunailta ti 7.2. klo 17.30 Bethanian saunaosastolla, Unikkotie 5 aB, 5. krs. Iltapala 5 e. Omat pyyhkeet mukaan. Rukouspiiri ti 7.2. ja 14.2. klo 18.30 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs. Aamurukouspiiri ke 8.2. klo 8 Emmauksen sielunhoitohuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs. Kirkon ruokailu ke 8.2. ja 15.2. klo 12 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Vuoronumeroiden jako ala-aulassa klo 11.30. Hanna-piiri to 9.2. Lähtö lenkille klo 9.30 kirkon edestä (Asematie 12), kahvit klo 10.30 Bethanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 a, 4. krs. Winkut – työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 12.2. klo 16 Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 13.2. klo 13 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Käynti hissillä A-rapun kautta. Runoja ja musiikkia Ritva Niemi-Ronkaisen ja trubaduuri Tomi Pulkkisen seurassa. Vantaan kristillisten raamattupiiri ma 13.2. klo 13 Bethanian kokoushuoneessa, Unikkotie 5 a, 4. krs.

Olotila Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223 Kahvila avoinna ma–pe klo 9.30–15, p. 09 830 6302 tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila Taidetta esillä! Yhteisvastuukeräyksen teemanäyttely Toivon kipinä elää – Kirkon ulkomaanavun valokuvia Jordanian pakolaisleireiltä 6.2.– 3.3. Kysy neuvoa tietokoneen, internetin, tabletin ja kännykän käyttöön maanantaisin klo 12–13. Laulupiiri pe 3.2. klo 15.30. Iina Katila. Messu ja Yhteisvastuukeräyksen avaus su 5.2. klo 10. Kristiina Kartano, Mirka Härkönen, Julia Tamminen. Kirkkokahvit. Lutherin virsiä ja satuja aikuisille ja lapsille su 5.2. klo 18–19. Satu Kaksi hiirtä, virsi 21. Päivi Helén, Samppa Laakso. Israel-piiri ma 6.2. klo 18.30.

Yhteysilta ti 7.2. klo 18.30. Arki-illan ehtoollinen ke 8.2. klo 18. Tuula Lapveteläinen, Samppa Laakso. Laulupiiri pe 10.2. klo 15.30. Samppa Laakso. Messu ja Evankelisen lähetysyhdistyksen pyhä su 12.2. klo 10. Satu Huttunen, Johanna Jakonen, Iina Katila. Kirkkokahvit. Mukana Pekka Kiviranta ELY:stä. Omalla äänellä -lauluryhmä ti 14.2. klo 17.30. Arki-illan ehtoollinen ke 15.2. klo 18. Jyrki Kaukanen, Julia Tamminen. Viikunapuuilta ke 15.2. klo 18.30 (välittömästi arki-illan ehtoollisen jälkeen). Keskustelua teekupin ääressä päivän tekstistä ja kristityn elämän kysymyksistä. Illoissa emäntinä vuorottelevat Leila Nuotio ja Päivi Mäkinen.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Ilolan perhepäivä pe 3.2. ja 10.2. klo 9.30–14. Pyhäkoulu su 5.2. ja 12.2. klo 11–12. Yli 4-vuotias voi tulla pyhäkouluun yksin, sitä nuoremmat yhdessä oman aikuisen kanssa. Kerho isille ja lapsille ti 7.2. ja 14.2. klo 17.30–19. Iltapala 2 e/perhe. Kasvuryhmä ke 8.2. ja 15.2. klo 18. Tutkimme Raamattua, keskustelemme ja rukoilemme yhdessä. Mahdollisuus esirukoukseen ja sielunhoitoon. Vetäjänä eläk. pastori Ritva Niemi-Ronkainen. Naisten lenkkisauna to 9.2. klo 17.30. Keskustelua iltapalan (2 e) ääressä. Vapaaehtoisten retriittipäivä ”Hiljaisuuden ja levon lauantai” la 25.2. klo 10–15. Mukana retriitinohjaaja, pastori Tarja Korpela sekä diakoni Päivi Mäkinen. Ohjelma sisältää lounaan ja kahvin. Ilm. 17.2. mennessä paivi.makinen@evl.fi tai 050 548 6078.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 2.2. ja 9.2. ja 16.2. klo 9.30–11.30. Raamattuilta to 2.2. klo 18. Tutustumista Markuksen evankeliumiin. Puhujana Jouko Jääskeläinen. Lapsille omaa ohjelmaa. Pyhäkoulu su 5.2. ja 12.2. klo 11–12. Yli 4-vuotias voi tulla pyhäkouluun yksin, sitä nuoremmat yhdessä oman aikuisen kanssa. Raamattuilta to 16.2. klo 18. Tutustumista Markuksen evankeliumiin. Puhujana Seppo Palonen. Lapsille omaa ohjelmaa.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B, 09 830 6223 Värikkäät aamukahvit – Colourful Morning Coffee ti/on tuesday 7.2. ja/ and 14.2. klo 9–11/at 9–11 am. Tule viettämään hetki toisten seurassa ja laittamaan yhdessä aamupalaa. Maksuton. Come to spend time with each other and make a delicious breakfast together - free of charge! Lisätiedot/More information: toomas.takala@evl.fi, p./tel. +358 50 347 4995.

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Miesten raamattupiiri ma 6.2. klo 13.30. Perhekerho ti 7.2. ja 14.2. klo 9.30–11.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 20.5. – 2 .6.

3× Lotta Numminen

yhteisvastuullisille ostoksille

Käsitöitä

Jäytävä isän kaipuu

Thinkstock

Sirpa Päivinen

Vaasalainen Saara Kinnunen poikkesi Tikkurilassa junamatkallaan Lahteen.

Yhteisvastuukeräyksen avauspäivänä on Rekolan kirkolla myynnissä seurakunnan Silmukka-ryhmän käsitöitä ja Yhteisvastuutuotteita. Lisäksi Rekolan Martat keittävät kirkkokahvit ja myyvät leivonnaisia. Yhteisvastuukeräys avataan sunnuntaina 5.2. klo 11.30 Rekolan kirkolla.

Saara Kinnunen on huomannut, että isättömyys vaikuttaa minäkuvaan.

Tyttärelle isä on peili, josta peilataan, onko rakastettava ja ihailtava. Jos peili näyttää sitä, ettei sinusta ole mihinkään, tytär ei opi luottamaan itseensä. – Toisilla se johtaa siihen, että ruvetaan testaamaan omaa kelpaavuutta. Esimerkkinä tästä ovat nuorten varhaiset seksisuhteet ja voi olla, että kelpaavuutta pitää testata monilla kumppaneilla. Toisille tytöille voi jäädä alemmuuden tunne. Ei luota itseensä vaan vähättelee, vaikka kumppani sanoisi, että olet haluttava, ihana ja kaunis, Kinnunen kertoo. Lapsi voi kehittää selviytymisstrategioita ja tehdä tiedostamattomia päätöksiä, jos isäsuhde on haavoittunut. Esimerkiksi, että miehet ovat sikoja tai älä vain avaudu kenellekään. – Terapiatilanteessa usein yllätytään siitä, että elämää onkin ohjannut joku tiedostamaton periaate. Sen juuret voivat olla siinä, että isä on ollut torjuva, hylkäävä tai vähättelevä, sanoo Kinnunen. Pojan omanarvontuntoon taas vaikuttaa Kinnusen mukaan se, huomioiko isä. Poika samaistuu isään. – Pieni poikahan ihailee isää, ja se vaikuttaa hänen käsitykseensä itsestään. Ja jos tämä ihailtava isä on kiinnostunut pojastaan ja heillä on yhteisiä juttuja, se vahvistaa pojan itseluottamusta. Jos ei ole saanut isän arvostusta, vahva lapsi voi

jo pienenä päättää, että vielä minä näytän. Hänestä tulee suorittaja. – Suorittamista arvostetaan hirveän paljon, mutta jos motiivina on yritys kelvata jollekin, niin silloinhan työstä puuttuu ilo, sanoo Kinnunen.

Pientä purtavaa talviriehassa Myyrmäen Paalutorilla järjestetään Yhteisvastuukeräyksen hyväksi perinteinen talvirieha. Myynnissä on herkkuja: grillimakkaraa, kaakaota ja lettuja. Lisäksi partiolaiset tekevät popcorneja retkikeitin Trangialla. Talviriehassa on myös puuhapisteitä lapsille ja perheille sekä mahdollisuus tutustua VPK:n paloautoon. Talviriehaa vietetään sunnuntaina 5.2. klo 14-16 Myyrmäen Paalutorilla.

Traumaterapiassa käsitellään ja kohdataan trauma. Isän kaipuussa se on tullut vaille jäämisestä. – Terapiassa surulle ja kiukulle annetaan tilaa ja rakennetaan oikein leiri kivun kellariin. Siinä voidaan kohdata kaikki kipu, jolle lapsuudessa ei ollut nimeä. Lapsihan pitää luonnollisena sitä ympäristöä, jossa elää.

”

Terapiassa voidaan kohdata kipu, jolle lapsuudessa ei ollut nimeä.”

Kiukun ja surun jälkeen tullaan tienhaaraan, jossa mietitään, kantaako kipua ja katkeruutta loppuelämän vai antaako anteeksi. – Anteeksiantamiseen ei ikinä pidä kiiruhtaa liian aikaisin, vaan vasta sen jälkeen, kun on kohdannut kivun ja nimennyt tunteet ja ymmärtää, mitä antaa anteeksi, Kinnunen toteaa. Kinnunen on auttanut löytämään ja nimeämään tunteita mielikuvien ja valokuvien avulla. – Esimerkiksi, kun katsot itseäsi kymmenvuotiaana jalkapallokentällä ja muiden isät ovat kentän laidalla katsomassa, mutta sinun isäsi ei ole. Mitä tunteita se sinussa herättää? Nina Riutta

Mikä on ihminen? -luentosarja: Isän kaipuu to 16.2. klo 18.30 Hämeenkylän kirkolla. Vieraana vuoden 2016 kristillisen kirjan kirjoittaja Saara Kinnunen.

Lotta Numminen

dea Isän kaipuu -kirjan kirjoittamiseen tuli terapia työstä. Sosiaalipsykologi Saara Kinnunen toimi 25 vuotta perheasiankeskuksessa Vaasassa perheneuvojana. Hän jäi eläkkeelle viime keväänä. – Useilla asiakkailla oli haavoittumista isä-suhteessa, joko isän puute tai isä ei koskaan hyväksynyt tai isä oli kohtuuttoman ankara. Isättömyys vaikuttaa ilman muuta minäkuvaan. Isän kaipuu näyttäytyy esimerkiksi jäytävänä puutteen tai huonommuuden tunteena. Jokainen kaipaa yhteyttä ja kokemusta siitä, että on arvokas. – Terapiassa on aina riemastuttavaa, kun omalle pahalle ololle löytyy syy. Vika ei olekaan itsessä vaan siinä, että ei ole saanut sitä, mitä olisi tarvinnut, Kinnunen selittää.

Itsetehtyä omenamehua Tikkurilan seurakunnan omaa Pappilan parasta -omenamehua on myynnissä Vantaan Pyhän Laurin kappelilla Yhteisvastuukeräyksen avausmessun jälkeen. Mehu on tehty pappilan puiston omista omenoista, ja pullon hinta on 5 e. Mehua myydään sunnuntaina 5.2. messu jälkeen n. klo 13.30 Pyhän Laurin kappelilla. Lotta Numminen

10 a

MENOT 2.2.–16.2.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Raamattupiiri to 2.2. ja 9.2. ja 16.2. klo 17.30. Perhekerho ma 6.2. ja 13.2. klo 9.30–11.30. Iltaperhekerho ti 7.2. ja 14.2. klo 16.30–18. Arki-illan pyhäkoulu to 9.2. klo 17.30 raamattupiirin yhteydessä.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 2.2. ja 9.2. ja 16.2. klo 9.30–11. Mukana Ulla-Maija Aro, joka ohjaa aikuisia eri teemojen pariin. Aamupala 2 e/aikuinen. Ota lapselle mukaan eväät.

Muualla Malminiityn eläkeläiskerho ma 13.2. klo 13.30, Malminiityntie 16 B. Lähetystyön ja kansainvälisen työn sihteeri Mari Chaulagai vierailee. Retki lapsiperheille Lohjalle Vivamon Raamattukylään pääsiäisvaellukselle pe 14.4. Lähtö Tikkurilasta klo 10.30. Retkimaksu sis. bussikuljetukset, lounaan ja vaelluksen. Hinta aikuiset ja yli 12 v. 20 e, 3–12 v. 15 e, alle 3 v. maksutta. Ilm. 14.3. mennessä maaret.hirvensalo@evl.fi, p. 050 572 2811. Vapaaehtoiset nikkaristit tarjoavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Nikkaristit voivat esimerkiksi kiinnittää tauluja seinälle, koota huonekaluja ja vaihtaa lamppuja kattovalaisimiin. Apu on maksutonta ja sitä annetaan diakonisin perustein (esim. vanhuksille ja liikuntarajoitteisille). Tiedustelut ma ja to 10–11.30 p. 050 439 9651 (diakoniapäivystys).

Kastettu Mio Aleksanteri Mehtälä, Eeka Oskari Piirainen, Noel Oscar Victor Krogerus, Vilja Roosa Eveliina Anttila, Leo Lucas Oliver Tran, Eemi Kalle Tapio Heikkinen, Viktor Leo Harald Kolula, Leona Adele Majuri, Tiiu Neelia Hilpinen, Onni Emil Nestori Katavisto, Joel Aaron Patrik Mettänen, Onni Otto Olavi Luukkonen, Alise Tellervo Inkeri Aaltonen, Lilian Lydia Niemi, Luukas Toivo Juhani Anttila, Milo Joakim Grönstrand, Otso Lauri Olavi Saari, Pihla Roosa Olivia Uusihakala, Noel Oswald Gabriel Viksten, Oona Amanda Kinnari, Yasmin Olivia Oilinki, Jasper Vertti Olavi Parkkisenniemi, Alvar Mikael Lehtonen, Adelia Ellen Jäntti, Sarah Erika Saxman, Leon Emil Karhunen, Oscar Julius Hänninen, Hilda Anni Mary Höglund, Hilma Elviira Strand, Sampo Aaro Petteri Hankivuo, Oliver Leo Antero Kosonen, Leo Mikael Saarinen, Jasper Pauli Juhani Perälampi.

Avioliittoon kuulutetut Toni Mikael Eskelinen ja Virve Susanne Vellonen, Atte-Petteri Erkamo ja Jessika Johanna Sariola.

hautaan siunattu Tom Olof Englund 68 v, Jalo Johannes Isokangas 70 v, Tuula Marjatta Sulin 73 v, Matti Nuutila 85 v, Aake Johannes Sarsimo 93 v, Jaakko Jalmar Elomaa 93 v, Hilkka Ester Keränen 83 v, Anneli Orvokki Mehtälä 73 v, Veijo Tapio Koskinen 69 v, Veli Pekka Lappalainen 64 v, Mirva Hannele Björninen 45 v, Alma Halonen 92 v, Mirjami Pouhula 74 v, Veikko Pekkanen 88 v, Jarmo Ensio Grundström 64 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Myyrmäentie 2 C, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma, ti, to, pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 9–14, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Patotie 2, ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Lounas ma–to klo 11–13. Ruokalistat www.amica.fi/myyrmaenkirkko. Keskipäivän hartaus ma, ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa. Perheraamis torstaisin klo 9.30– 11.30. Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30. Kirkkoravintola pe 3.2. klo 11–13. Aloitamme klo 11 kirkkohetkellä. Messu ja Yhteisvastuukeräyksen avaus su 5.2. klo 10. Liturgi Pirkko Järvinen, avustava pappi Hannu Pöntinen, kanttori Kari Jerkku. Vantaankosken kantaattikuoro. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10–11. Yhteisvastuukeräyksen avajaislounas su 5.2. klo 11.30. Kinkku- tai kasviskiusaus ja pullakahvit 10 e, alle 12-v. lapsilta 5 e. Pelkät pullakahvit 5 e. Rejoice - Riemuitkaa! –juhlakonsertti su 5.2. klo 16.30 vuotta tansanialais-suomalaista ystävyyttä. Merja Wirkkala ja Esa Ruuttunen, laulu, Rilla Kyykkä, piano, Tapiolan lukion musiikkilinjan ryhmä Neljäs Pyörä, Kari Jerkku, urut, Kilingin koulun musiikki- ja tanssiryhmä johtajana ja solistina Steven Ngetti, Kasavuoren koulun oppilaat joht. Hanna Isotalo. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. Raamattupiiri Ilosanoma ma 6.2. klo 17.30–19. Seniorikerho tiistaisin klo 13.30–15. Israelpiiri ti 7.2. klo 18–19.30. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo

Apua & tukea

Tunnekeskeinen parisuhdekurssi: Kurssi pariskunnille, joilla ei ole akuuttia kriisiä. Sisältää kotitehtäviä ja sitoutumista kurssikertoihin. Kurssi alkaa ti 28.2. Etukäteishaastattelu. Lisätietoja ja ilm. 9.2.2017 mennessä riitta.tapionsalo@evl.fi tai p. 09 8306 330. Eroryhmä erosta toipuville. Kokoontumiset alkavat maaliskuun alussa Tikkurilassa. Lisätietoja ja ilm. perheasiain neuvottelukeskus 10.2.2017 mennessä, p. 09 8306 330, tai paula.ruotsalainen@ evl.fi. tai risto.anttila@evl.fi.

11–13.30 monitoimitilassa. Raamattu-lähetysilta ke 8.2. klo 18–19. Luukkaan evankeliumia. Laulupaja ke 8.2. klo 18.30–20. Uusien virsien harjoittelua (virret 901–920). Illan rukoushetki keskiviikkoisin klo 18.30 monitoimitilassa, sisään junaradan puolelta. Me kynät -kirjoittajaryhmä pe 10.2. klo 16–19. Musiikin ja apologian iltapäivä la 11.2. klo 15. Esitelmä: Voimmeko luottaa Uuden testamentin todistukseen Jeesuksesta? Tohtori Vesa Ollilainen. Klo 16 Jukka Leppilammen konsertti. Järj. Vantaankosken srk ja Kansanlähetys. Messu su 12.2. klo 10. Liturgi Minttu Haapalainen, avustava pappi Maari Santala, kanttori Katariina Kopsa. Edith Piaf -ilta su 12.2. klo 18.15. Konsertissa esiintyvät Päivi Mäkinen, laulu ja Tapani Puranen, piano. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. Tuotto Punainen Sulka -keräykseen. Järj. Vantaankosken Lions-klubi. Lähetyspiiri ma 13.2. klo 13–14.30. Miesten keskustelupiiri ma 13.2. klo 18.30–20 takkahuone. Naisten raamattupiiri ti 14.2. klo 18.15–19.45. Raamattupiiri ke 15.2. klo 14–15 St. Martinin kappeli. Lähetystilaisuus ke 15.2. klo 17.30– 19. Lehtori Seija Makelä puhuu ystävyydestä. Lähettivieras. Viiskieliset mukaan. Yhteistyössä Evankelis-luterilaisen Lähetysyhdistys Kylväjän kanssa.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan. Pappi paikalla maanantaisin klo 10–12, puh. 050 310 7196. Vaatevarasto avoinna to 2.2. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Tied. p. 050 357 7726. Perheiden aamupäivä maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä. Maanantaisin lounas klo 11, 5 e aikuiselta, 2,5 e 2 v täyttäneeltä lapselta. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e. Rukouspiiri ti 7.2. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattu- ja rukouspiiri ti 7.2. klo 18.30–20 srk-sali. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14. Miesten saunailta ke 8.2. klo 18.30– 21. Naisten saunailta to 9.2. klo 18.30. Brunssi la 11.2. klo 11–14. Brunssin hinta 7 e / aikuiset, 2,50 e/ 3 vuotta täyttäneet lapset. Brunssin aikana klo 12–13 pyhäkoulu. Mahdollisuus hiljentyä kirkkosalissa. Siioninvirsiseurat su 12.2. klo 14. Virsikirjan lisälehdillä: Yksi nimi

Aika olla vaiti – hiljaisuuden retriitti Snoanissa 3.-5.3. lisätiedot ja ilm. retriitit.vantaa@evl.fi. Diakoniakeskus (Unikkotie 5aA 3.krs., p. 050 553 8486). Asuntotyö: jari.hirvonen@evl.fi p. 050 573 6354. Kuulovammaistyö: seija.einola@evl.fi p. 050 338 6212. Näkövammaistyö: terhi.suonsivu@evl. fi p. 050 381 8758. Kansainvälinen työ: p. 050 556 4756. Kehitysvammaistyö: kristiina.tuohi-

ylitse muiden su 12.2. klo 18. Laulamme virsikirjan lisävihkon uudet virret 901–920. Mukana kanttorit Ritva Holma, Iina Katila ja Eveliina Pulkkinen sekä Kivistön seurakuntakuoro ja Tikkurilan kirkkokuoro.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Messu su 5.2. klo 12. Liturgi Oili Karinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Seniorikerho tiistaisin klo 13–14.30. Perhekahvila tiistaisin klo 17.30–19.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Familycafé Sun 5 Feb 4–6 pm. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30. Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 8.2. klo 19–21. Family Cafe and Bible Study Sun 12 Feb 4 pm.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto

Liljander, Väinö Sulo Herman Järvinen, Väinö Juhani Antero Korttinen, Nella Amanda Nevala.

Avioliittoon kuulutettu Jani Juhani Pasanen ja Saija Elina Juva.

Hautaan siunattu Anna Unelma Sutinen 93 v, Aino Elli Tetri 88 v, Lea Anita Heimonen 86 v, Irja Annikki Pyykkö 83 v, Pentti Ahti Kullervo Tuovinen 76 v, Leena Marja Auravuo 75 v, Kari Juhani Järvinen 62 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må-fre kl. 9–12. vandasvenska@evl.fi. Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30.

S:T LARS KAPELL

Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20. Raamattupiiri ti 7.2. klo 17.30–19. Lähetyspiiri ti 14.2. klo 17.30–19. ”Lähetys Raamatussa”, Kaisa Halme alustaa.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30.

Muualla Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 Martinpuiston palvelutalossa, Raappavuorenpolku 1. Talvirieha su 5.2. klo 14–16 Myyrmäen Paalutorilla. Puuhapisteitä lapsille ja perheille. Mahdollisuus tutustua VPK:n paloautoon. Grillimakkaraa, lettuja, popcorneja, kaakaota. Tapahtuman tuotot Yhteisvastuukeräykseen. Lukupiiri ke 15.2. klo 17.30 Martinlaakson kirjastossa. Opintomatka Kiinaan 9.–20.6.2017. Kutsumme sinut ainutlaatuiselle matkalle tutustumaan maailman nopeimmin kasvavaan kirkkoon Lounais-Kiinan Yunnanin maakunnassa ja pääkaupungissa Beijingissä. Samalla tutustumme maailmankuuluihin nähtävyyksiin. Ilm. 14.2. menn. Tied. Mark Saba, p. 050 347 2962 ja matkatoimisto Monsuuni: www. monsuuni.fi Tyttöjen ja poikien yöretki Holmassa Nurmijärvellä 10.–12.3. alakoululaisille. Leirillä opettelemme leirielämää ja tapaamme uusia ystäviä. Leirin hinta 65 e. Ilm. www.vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu. Tiedustelut: Johanna Isaksson, p. 040 746 5626.

Högmässa 5.2 kl.10; 12.2 kl. 10 Andersson, Ekberg

S:T MARTINS KAPELL Mässa i Taizéanda 5.2 kl.12-13, Andersson, Ekberg

MYRBACKA KYRKA Familjemässa 12.2 kl. 13; Barnkören Con Gioia uppträder. Sopplunch till förmån för insamlingen Gemensamt ansvar. Barnens kyrkostund 10.2 kl.9.30-10 S:t Martins diakoni- och pensionärskrets 14.2 kl. 12.30

VÄSTERKULLA KYRKA 16.2 kl. 18 Tystnadens kväll –liten kvällsretreat med Qigong, bön och nattvard

FOLKHÄLSANHUSET Veckomässa 3.2 kl.14 med nattvard, Dickursbykretsen 15.2 kl. 14-15.30

BAGARSTUGAN Familjecafé 6.2 kl. 17-19 . Ungdomskväll 8.2, 15.2 kl.18. Pysselcafé för barn i åk 3-6 måndagar kl. 13-16 i klubbutrymmet i Myrbacka, Strömfårav. 13, onsdagar kl. 13-16 i klubbutrymmet i Brännmalmen, Kornv. 10. Familjecafé torsdagar kl. 9.30-12 i klubbutrymmet i Myrbacka. HELSINGGÅRD ViAnda kören övar 8.2; 15.2 kl. 12

DÖPTA Leon Daniel Alexander Björklund, Lukas Arvid Matias Åbacka, Daniel Benjamin Luumi

DÖDA Frans Åke Åhlberg

Kastettu Valtti Johannes Kuusimäki, Elmar Leon Jaakko Saarto, Olivia Isabella

maa-salminen@evl.fi p. 050 433 4232. Päihde- ja kriminaalityö: eeva.nurminen@evl.fi p. 050 381 8774. Päihdetyö: anette.malinen@evl.fi p. 050 381 8775. Seniorityö: mariela.salminen@evl.fi p. 050 528 2056. Perheneuvonta, p. 09 8306 330, ajanvaraus ma, ke-pe klo 9-11, ti klo 14-17. Sairaalasielunhoito, tied. ma-pe klo 9-15, p. 050 321 328. Retriitit ja hiljaisuus, tied. p. 050 321 3282. Lisätiedot ja ilmoittautumiset ret-

riitit.vantaa@evl.fi Vantaan seurakuntien hautatoimisto, Pappilankuja 5, Helsingin Pitäjän kirkon hautausmaa, p. 09 8306220, vantaa. hautaustoimi@evl.fi. Vantaan seurakuntien keskusrekisteri, Unikkotie 5B, 09 830 6345. www.vantaanseurakunnat/keskusrekisteri. Avoinna ma–pe 9-15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon kuuluminen.

Hammaslääkäripalveluita

Hoivapalveluita

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 3.2. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Varaa aikasi 044 9339 242

www.stickdent.com

Adresseja Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Avoimet ovet Vire Koti Käpylässä ti 21.2. ja 28.2. klo 14–15.30 Tarjoamme viihtyisän kodin, turvaa elämään, mukavaa seuraa ja harrasteita. Palvelukodissamme saat yksilöllistä hoivaa tilapäiseen ja vakituiseen tarpeeseen.

Tervetuloa tutustumaan! Vire Koti Käpylä

Vire Koti Hermanni

Vire Koti Muurala

Lisätiedot: Myyntipäällikkö Päivi Luopajärvi puh. 044 734 64 74, paivi.luopajarvi@mainiovire.fi

Koulutusta

Tutustu hoivakoteihin: www.mainiovire.fi

Myydään hautakiviä HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

Vuokralle tarjotaan Tarjotaan vuokralle juuri remontoitu PT-kaksio Helsingin Töyrynummella. 2h+k+s+terassi 52,5m2, ilmalämpöpumppu,autokatos. Heti vapaa. Vuokra 880e/kk+vesi 15e/hlö Juha-Matti P. 050 462 1274

Hammashoitoa

PROTEESITYÖT NOPEASTI & KIVUTTOMASTI 3kk Teemme myös kotikäyntejä!

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN

Tarvittaessa suaikaa korotonta mak

010 2715 100

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Rakennuskonsultointi JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ilmainen arviointi + kotitalousvähennys. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Veropalveluja

Rakennusala Sisä- ja ulkomaalaukset, tapetoinnit ja lattiakorjaukset. Hyödynnä verovähennys. Renoex Oy, puh. 050-4310175 Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio. Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717.

Muutot ja kuljetukset 1-2 miestä, iso pakettiauto. Kuljetusneppis p. 040 5850074

Asianajajia Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Hammashoitoa

METSÄVEROILMOITUKSET

Haetaan kotiapua Olisitko halukas avustamaan vanhusta? Kyseeseen tulisi kaupassa käynti, ruuan lämmitys, vaatteiden silitys yms. Tarpeemme olisi n. 2 tuntia aamuin-illoin, tai sopimuksen mukaan. Kohde sijaitsee Länsi-Pakilassa, Pirkkolan urheilupuiston kupeessa. Yhteydenotot Kari Viitala 050 3035876, tai kari.viitala@septem.fi

• edullisesti ammattitaidolla • 25 vuoden kokemus alalta MH, KLT Tuula Leikas P.040 5025 847, www.silkas.fi

Siivouspalveluja IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

TAVOITAT MEIDÄT MYÖS VERKOSSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI

Korsontie 6 • 01450 Vantaa

Seurat

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 12.2 klo 13.30 (Joh.15) Pysykää viinipuussa - Taina Latvala Maailma vihaa teitä - Martti Vainionkulma

HERÄNNÄISSEURAT pe 3.2. klo 18.30 Soukan kpli, Soukankj.3, Espoo. la 4.2. Uudet veisuut –päivä Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo, Kamppi): klo 10 ”Mikä säilyi ja mikä muuttui? Katsaus Siionin virsien uudistettuihin sanoihin ja sävelmiin”, Samuli Korkalainen klo 12 lounastauko, keitto 5 €/annos klo 13.15 Veisuupaja opetellaan uudistettuja Siionin virsiä klo 14 kahvit klo 14.30 seurat Uudet veisuut -vihkoja käyttäen. Koko pv vapaa pääsy, seurakolehti. su 5.2. klo 12 kirkkopyhä Tapanilan kko, Veljestent.6, Hki; Veisuuveljet. klo 18 Pentin seurat Alppilan kko, Kotkank.2, Hki. ma 6.2. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, tarjoilu klo 18:30. ti 7.2. klo 12.30 Namibian matkasta Kirsti Hildén Seuratuvan lähetyspiirissä, Salomonk.17D, 2.krs, Hki. ke 8.2. klo 19 Körttikoti, Ratak.1aA3. pe 10.2. klo 18 Lohjan srk-kesk. takkah., Sibeliuksenk. 2. klo 19 kotiseurat Untamalalla, Tilanhoitajankaari 10D50 (Viikki), Hki. su 12.2. klo 10 kirkkopyhä Korson kko, Merikotkant.4, Vantaa. Seuratuvan virsikuoro. Kirkkokahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Soukan kpli, Soukankj.3, Espoo. Soppalounas ja seurat. klo 14 Kivistön kko, Laavat.2, Vantaa. HUOM. paikka! klo 15 kotiseurat Kivistöllä, Lumikinkj.1, Kkonummi. klo 16 Seuratuvalla, Leena V-Si 45 v. kasteenmuistamisseurat. Kaikki muistamiset kolehtiin/ tilille Nordea FI26 1095 3000 0135 89 (H-Y mus.työ) tai OP FI65 5720 5450 0101 42 (Seuratupayhd.); viesti ”Leena 45” klo 18 Rajamäen kirkolla, Patruunant.7, Nurmijärvi. klo 18 Ankkurissa, Keskusk.11, Mäntsälä.

12 a

Lauri Mäkisen, 38, ovelta näkyy Helsinki.

Kuinka vantaalainen?

100 % helsinkiläinen

Asuin lapsuuteni ja nuoruuteni Suutarilassa. Isä oli töissä ay-liikkeessä. Olen itse kulkenut eri suuntaan. Teen yhteiskuntasuhdekonsultin töitä yrittäjänä.

Toinen romaani on tekeillä. Muutin kotoa Vallilaan ja sieltä Käpylään. Myöhemmin asuin Arabianrannassa ja Torpparinmäessä. Jos identiteetti olisi kakku, Helsinki olisi neste, jauhot ja sokeri. Opiskeluaikojen Moskova ja Pietari olisivat mausteita. Samoin Kööpenhamina, jossa olin paljon työskennel-

lessäni tupakkafirmassa. Muutama vuosi sitten hankin mökin Mäntyharjusta. Helsinki on ollut etupihani, Vantaa takapihani. Nyt on toisinpäin. Eron jälkeen muutin Tammistoon. 10- ja 12-vuotiaat lapseni ovat minun ja tyttöystäväni luona joka toinen viikko. Koiran kanssa ulkoilen Helsingin puolella Haltialassa.

Saara Vuorjoki

Tässä ja nyt

Rakkain on kotipiha Soili Pohjalaiselle Korso on monikerroksinen paikka. Teksti Kaisa Halonen Kuva Esko Jämsä

ämä on siis sitä pahamaineista Korsoa, kirjailija ja toimittaja Soili Pohjalainen hymähtää kuskin paikalta. Ajellaan kivenheiton päässä Korson asemalta siistillä pientaloalueella, joka on keskellä päivääkin hiljainen. Pohjalainen on tottunut siihen, että hänen kotilähiönsä Korso tunnetaan muualla kauheana paikkana. – Onhan tuo radan ympäristö ruma, epäsiisti ja nuhjuinen. Mutta kurjuus ja ankeus on vain yksi, stereotyyppinen kuva Korsosta. Täältä löytyy kaikkea ja monenlaista. Pohjalaista kannattaa ehkä uskoa, sillä 36-vuotiaana hän on asunut yli 30 vuotta elämästään Korsossa. Siellä ovat myös hänen juurensa sekä isän että äidin puolelta. – Näen paikat kerrostumina, en sellaisina kuin ne nyt ovat. Ne ovat sekä samoja että eri paikkoja kuin joskus lapsena. – Tässä oli vanhempieni ensimmäinen kauppa. Isäni on syntynyt tuossa talossa, mutta siellä en ole koskaan käynyt sisällä. Ja täällä on minun kotini, Pohjalainen esittelee. Kotiin vievä tie ja kotipiha ovat hänelle rakkaimmat paikat Korsossa. Hänen perheensä talo on rakennettu hänen lapsuudenkotinsa paikalle. Naapuritontilla asuvat hänen vanhempansa. Pikkuveljen luokse on matkaa muutama sata metriä. – Järjestelyn hyvä ja huono puoli on se, että ihmisiä on lähellä koko ajan. Aika harvoin olen täysin yksin. Toisaalta en ehkä edes kaipaa totaaliyksinäisyyttä, Pohjalainen miettii. – Vanhempani puuttuvat aika vähän siihen, miten meillä eletään. Meillä kaikilla on myös samanlainen käsitys huumorista: se on tosi synkkää ja ilkeää. Sitten ajetaan katsomaan Pohjalaisen entisiä kouluja. Hän muistelee, että ekaluokan aloittaminen tuntui vaikealta. Ja yläaste ja lukio olivat hankalaa aikaa. – Tuossa muuten menee minun tyttäreni, Pohjalainen äkkää ja vilkuttaa. Lisää nähtävyyksiä: Ankkapuisto, jon-

ne tehtiin luokkaretki, kun Pohjalainen oli toisella luokalla. Kirkko. Siellä hänen sukuaan on päässyt ripille kolmessa polvessa. Pienenä Pohjalainen kävi siellä seurakunnan kerhossa. Myöhemmin hän vei kerhoon tyttäriään. Uimakuopalle, jossa jo Pohjalaisen vanhemmat aikoinaan kävivät, on tullut kioski. Junaradan itäpuolella Jokivarressa olivat aikoinaan Pohjalaisen molemmat mummolat. Toinen niistä on edelleen pystyssä, mutta pihalla ollut tynnyrisauna on hävitetty ja naapurustoon on noussut uusia taloja. Toisen mummolan paikalla on nyt hoivakoti. Aikoinaan Soili Pohjalainen teki Vantaan Lauriin yli kuuden vuoden ajan Kuinka vantaalainen -juttuja, joissa vantaalaiset kertovat, mistä he ovat kotoisin ja mitä eri kotipaikat ovat heille merkinneet. Nyt hän jatkaa juttujen tekoa Kirkko ja kaupungin Vantaan sivuilla ja aloittaa myös kolumnistina. Kuinka vantaalainen -juttuja tehdessään Pohjalainen on päässyt kurkistamaan lukemattomiin vantaalaiskoteihin. Hän on saanut huomata, ettei jossakin paikassa asutun ajan pituus ole välttämättä suhteessa siihen, kuinka omalta paikka tuntuu. – Ratkaiseva on se, minne tärkeimmät tunnekokemukset ja ihmiset sijoittuvat. Niistä syntyy kokemus, että on kotona, että kuuluu johonkin. Vantaalaiset ovat Pohjalaisen mielestä mutkatonta väkeä, jotka eivät valitse asuinpaikkaansa sen hienouden perusteella. Tärkeämpää monelle tuntuu olevan käytännöllisyys. Bonuksena tulee se, että Vantaalla luonto on lähellä. Mistä tahansa on lyhyt matka metsään. Ihmiset ja arki kiinnostavat Pohjalaista, ja niistä hän aikoo kirjoittaa myös kolumneissaan. Hänestä on kiehtovaa tarkastella ihmisten välistä vuorovaikutusta ja heidän välisiään suhteita ja ihan sitäkin, kuinka joku puhuu. Turhan totinen hän ei aio olla. – Elämä on aika hirveää, mutta jos menee askeleen pidemmälle, se on usein hirveän hauskaa. ■

Soili Pohjalainen kävi kävelyllä lapsuutensa uimakuopalla.