Kirkko ja kaupunki 2020 03 Espoo by Kirkko ja kaupunki

13.2.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Kirjailija Virpi Hämeen-Anttila on vihdoin sinut itsensä kanssa s. 10 Piispa Kaisamari Hintikka tuntee metsän lumon s. 23

Perttu Peloton Futuristi ja keksijä Perttu Pölönen, 24, vakuuttaa, että seuraavaksi koittaa inhimillinen vallankumous.

s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Terävää ja totuudenmukaista

Rahat eivät ole kenenkään täällä maan päällä. Rahat kuuluvat paholaiselle, joka istuu yötä päivää kultasäkkiensä takana ja tekee kauppaa ihmissieluilla.

LUOTETTAVA JA VASTUULLINEN tiedonvälitys on vastatuulessa. Nyt puhaltavat vähän semmoiset tuulet. Joissakin Euroopan maissa, erityisesti Unkarissa ja Puolassa, tiedotusvälineet joutuvat kamppailemaan poliittista painostusta ja ennakkosensuuria vastaan. Suomessa Yleisradio on jatkuvasti populistipoliitikkojen hampaissa. Journalismin valepukuun kääriytyneiden, mutta vastuullisen journalismin periaatteille piut paut antavien valemedioiden ja trollien jutut leviävät pitkin verkkoa. Olemme siirtyneet aivan uudenlaisen propagandan aikaan. Siksi painostuksesta vapaa ja faktoihin perustuva journalismi on juuri nyt entistä tärkeämpää ja arvokkaampaa. KIRKKO JA KAUPUNKI on pääkaupunkiseudun evankelisluterilaisten seurakuntien rahoittama journalistinen media. Toimimme normaalien journalististen periaatteiden mukaan omistajan meille määrittelemää linjaa noudattaen. Seurakunnat ovat määritelleet toimitukselliseksi linjaksemme terävän ja totuudenmukaisen, ymmärrystä lisäävän, vuoropuheluun pyrkivän, arkipäivän kristillisyyttä korostavan, rakentavasti kriittisen ja avarasti kansankirkollisen journalismin. Koko määrittelyn voi lukea verkkosivuiltamme.

Maailmamme on täynnä vaaroja ja uhkia. Tänään pelkäämme koronaviruksen leviämistä, huomenna kenties jotain muuta. Luojani, auta meitä kulkemaan rohkeasti eteenpäin, tuntemaan, että pahastakin paikasta selvitään.

JOIDENKUIDEN MIELESTÄ kirkon ei pitäisi rahoittaa journalismia vaan keskittyä markkinointiin ja organisaatioviestintään. Journalismin ja organisaatioviestinnän ero on siinä, että journalisti on vastuussa ensisijaisesti lukijoilleen, ja organisaatioviestijä on vastuussa ensisijaisesti organisaatiolleen. KIRKON KALTAINEN YHTEISÖ tarvitsee sekä terävää ja totuudenmukaista journalismia että organisaatioviestintää. Ja myös organisaatioviestintä saisi olla mieluummin terävää ja totuudenmukaista kuin tylsää ja totuutta vääristävää. Kirkon kannattaa vastaisuudessakin rahoittaa vastuullista journalismia. Sitä kun ei ole erityisen viisasta korvata somemyrskyillä tai muullakaan niin sanotulla ansaitulla huomiolla.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

KIRKON KANNATTAA VASTAISUUDESSAKIN RAHOITTAA VASTUULLISTA

RUOTSALAINEN PSYKIATRI JA KIRJAILIJA AXEL MUNTHE (1857–1949)

Tänään Nykyinen maailma on kaatumassa materiaalisuuteen. Materiaalisuus asettaa ihmisille kauheasti haasteita arkielämässä. Ihmisillä on pohjimmiltaan kaipuu henkisiin asioihin ja itsensä ymmärtämiseen. KIRJAILIJA HEIKKI KÄNNÖ PARNASSO 1/2020

Iankaikkisesti Joka rakastaa rahaa, ei saa sitä kyllin, eikä se, joka rakastaa rikkautta, saa voittoa tarpeekseen. Tämäkin on turhuutta. SAARNAAJAN KIRJA 5:9

JOURNALISMIA.

Kirkko ja kaupunki

13.2.2020 Seuraava lehti ilmestyy 27.2. KANNEN KUVA: VILJA HARALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Ystävän kanssa ei tarvitse koko ajan miettiä, mitä voi sanoa tai tehdä” Elina Eronen tunnistaa ystävän siitä, että hänen kanssaan on hyvä olla.

TEKSTI NINA RIUTTA

KUVA ESKO JÄMSÄ

Elina Eronen, 15, käyt Korson Ruusuvuoren koulun 9:ttä luokkaa. Olet tukioppilas. Onko tukioppilas kaikkien kaveri? – Tukioppilaat järjestävät seiskojen tutustumiset, pyjamapäivät, ryhmäytyspäivät ja kaveritunnit. Jos huomaamme koulun uusilla oppilailla ongelmia, me voimme olla mukana pohtimassa, miten niitä saisi ratkaistua. Uusille oppilaille on kerrottu, että tukioppilailta saa kysyä. Heidän voi olla helpompi kysyä meiltä kuin opettajilta, koska olemme melkein samanikäisiä.

Mitä eroa on kaverilla, ystävällä ja hyvällä ystävällä? – Kaveri on sellainen, joka on esimerkiksi samalla valinnaiskurssilla ja hänen kanssaan on hauskaa. Hyvällä ystävällä ja ystävällä ei kuitenkaan ole niin isoa eroa. Hyvää ystävää näkee enemmän kahden kesken. Voi olla, että joku on joinain aikoina perusystävä ja toisinaan parempi ystävä. Riippuu siitä, miten elämäntilanteet menevät.

– On hyvä, että on myös kavereita ja ei-niinläheisiä ystäviä. Parhaat ystävät eivät voi aina olla kaikkialla mukana, joten on kiva, että monissa paikoissa on jokin tuki ja turva. – On myös erityyppisiä ystäviä. Pelaan jalkapalloa, ja teen joukkuekavereiden kanssa eri asioita kuin muiden kavereiden. Joidenkin kanssa näen vain koulussa, mutta silti he ovat ystäviäni ja teemme koulussa kaikenlaisia juttuja.

Tuleeko ystävän kanssa riitaa? Voiko ystävyys loppua? – Se riippuu tosi paljon ihmisestä. Toiset välttävät tosi paljon kaikkia konflikteja, ja toiset – eivät ehkä hakeudu mutta joutuvat herkemmin konflikteihin. – Riippuu siitä, mikä on riitelyä. Monien kanssa voi tulla pientä kinastelua, mutta oikea riita on nykyään paljon harvinaisempaa . Joskus ala-asteella oltiin riidoissa joka toinen viikko joka toisen tyypin kanssa. – Ystävyys voi loppua käytännön syistä. Pienenä on voinut olla jonkun hyvä kaveri, mutta kun kasvaa, voi alkaa harrastaa eri asioita ja joutua eri luokille. Silloin ajaudutaan eri piireihin, eikä enää välttämättä tule pidettyä yhteyttä. Silloin on hyvä päästä irti eikä vain roikkua suhteessa sen takia, että on tunnet-

tu aina. Jos ystävyys ei enää oikeasti kiinnosta, niin ei tarvitse kiinnostaa.

Mistä tuntee ystävän? – Ystävän tuntee siitä, että hänen seurassaan on oikeasti hyvä ja hauska olla eikä tarvitse koko ajan miettiä, mitä voi sanoa tai tehdä. Hyvän ystävän kanssa pystyy olemaan rennosti oma itsensä, ja häneen voi luottaa. Silloin ei tarvitse pelätä, että mitä hän kertoo eteenpäin. – Parasta on, että ystävän kanssa jutellaan kaiken maailman asioista. Hyvän ystävän kanssa voi puhua syvällisistä asioista. Ne liittyvät usein ihmissuhteisiin.

Mikä on sinulle pyhää? – Aika vaikea kysymys. Arvokasta minulle ovat ystävät, perhe, koulutus ja urheilu. Ja terveys. ■ Ystävänpäivää vietetään 14.2. Lue Elina Erosen ja hänen ystävänsä Rihaam Juwaisirin yhteishaastattelu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

Herne rokkaa to Hernekeittoa on Suomessa syöty torstaisin ja ennen paaston alkamista jo keskiajalta lähtien. TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI KUVA LAURA RIIHELÄ

ernekeitto ja pannari kuulu vat jokaisen itseään arvosta van lounaskuppilan torstai päivien ruokalistaan. Herne keittoa on Pohjolassa syöty torstaisin jo keskiajalta läh tien. Se on vanha kristillinen tapa. Koska Jeesus ristiinnaulittiin, kuoli ja hau dattiin perjantaina, ovat kristityt vanhastaan viettäneet Vapahtajansa kuolinpäivää paas toten ja rukoillen. Siksi torstaina on pitänyt tankata tukevaa ruokaa, jolla selviää myös paastoperjantaista. Samasta syystä hernekeitto kuuluu myös laskiaistiistain perinteisiin. Laskiaistiistain jälkeen alkaa neljäkymmentä päivää kestävä pääsiäispaasto, joten silloin pitää saada tuke vaa ja rasvaista ruokaa. LASKIAISTIISTAI on ranskaksi Mardi Gras eli rasvatiistai. Sillä nimellä se tunnetaan myös Yhdysvalloissa, jossa varsinkin New Orlean sissa vietetään hillittömiä Mardi Gras –karne vaaleja. Myös sanan karnevaali juuret juontavat paaston alkamiseen. Karnevaalin kantasanat ovat latinan liha eli carn ja pois panemista merkitsevä teonsana levare. Laskiaistiistaita kutsutaan Yhdysvallois sa ja Englannissa myös pannaritiistaiksi, Pancake Tuesday. Myös tuo nimitys viittaa paastoa edeltävään energiatankkaukseen. Katolilaiset ja ortodoksit pidättäytyvät edelleen liharuoasta perjantaisin – tai aina kin kirkko velvoittaa heitä siihen. Luterilaisessa kristillisyydessä paastopäi vien kanssa ei ole niin tarkkaa. Luterilainen kirkko ei anna jäsenilleen ruokaa koskevia ohjeita tai vaatimuksia. Silti muistumana ka tolisesta keskiajasta luterilaisessa Suomessa syödään edelleen joka torstai säiliöautoittain hernekeittoa. SEKÄ HERNEKEITTO että pannari ovat erin omaisia aseita taistelussa hävikkiruokaa vas taan, sillä niihin on helppo upottaa jääkaap piin kertyneitä tähteitä. Joulukinkun jämien hyödyntäminen hernekeitossa kuuluu arki seen kyökkiviisauteen, ja pannukakkutaiki nan voi tehdä hapantuneesta maidosta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

PASI KOSTIAINEN

rstaisin

Kirkko ja kaupunki verkossa

Harva aloittaa hernerokkansa valmistamisen liottamalla kuivattuja herneitä vedessä yön yli. Useimmat meistä avaavat säilykepurkin ja lämmittävät valmiin hernekeiton. Suomessa ensimmäiset tölkkihernekeitot tulivat kauppoihin olympiavuonna 1952. Asialla oli Jalostaja, joka on edelleen hernekeittojen markkinajohtaja Suomessa.

”

Hernekeitto ja pannari ovat erinomaisia aseita hävikkiruokaa vastaan.

Laskiaistiistaita vietetään 25.2.

”On huomattavasti helpompaa mennä valittamaan lääkärille flunssaa kuin sitä, ettei vain jaksa. Suorittaja luonteisen suurin haaste on tauon ottaminen ennen kuin on liian myöhäistä.” VILLE KORMILAINEN VERKKOKOLUMNISSAAN

RASOUL KHORRAM

MIKÄ ON HERNEKEITON suosion salaisuus? Miksi keskiaikainen soppa pitää pintansa vuosisadasta toiseen? Kokki ja ravintoloitsija Jyrki Sukula näkee hernekeiton suosion takana pysyvyyden: – Hernekeitto on ruoka, joka tulee joka torstai mieleen. Toinen tärkeä syy on Sukulan mielestä onnistunut einesruoka. – Pastöroitu ydinsodan kestävä tölkki. Sitä on todennäköisesti aina kaapissa. Entä millaisena kokki itse nauttii hernekeittonsa mieluiten? – Se riippuu sesongista. Joulun jälkeen keitän liemen kinkun rämmäleistä ja potkaluusta. Pääsiäisenä teen saman, mutta lampaasta. Kesällä teen tuorehernekeittoa savulohella ja syksyllä laitan hernekeittoon peuranlapaa, Sukula mehustelee. – Siskonmieheni tarjoilee hernarin siskonmakkaroilla, Sukula kertoo. – Sinappi ja raaka sipuli aina vierellä. Miten tölkkihernekeitosta voisi tuunata astetta juhlavamman version? – Otetaan hyvälaatuista hernaria, lisätään siihen Someron palvia ja mustapippuria, ohennetaan possuliemellä ja maustetaan Turun sinapilla, Sukula opastaa. Hernekeiton kanssa Sukula neuvoo nauttimaan suolaisella voilla voideltua jälkiuunileipää tai varrasleipää ja huoneenlämpöistä mustaleimaista emmentalia. – Ja ruokajuomaksi Teerenpelin Laiska Jaakko -portteri. ■

Pari päivää vaihtaisin pois Suomalaisen iskelmän jokapaikanhöylä Ilkka Vainio makaa uudella musiikkivideollaan avoimessa ruumisarkussa Korson kirkossa. Vainio laulaa videolla laulunsa Pari päivää vaihtaisin pois, jossa kerrotaan kuolemasta ja eletystä elämästä. Mukana vilahtaa myös armo. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Suomi on Paratiisini, Mekkani ja Vatikaanini Dokumentaristi ja kurdi Rasoul Khorram pakeni sotaa Suomeen kymmenen vuotta sitten. ”Olen päässyt elävänä paratiisiin”, hän sanoo nyt. Lue hänen kirjoituksensa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

VILLE RANTA

Ville Ranta palkittiin kirkollisen keskustelun herättämisestä

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

SIIRTOLAPUUTARHAMÖKIN pihalla vietetään kultahääpäiväjuhlia. Kapakassa on riehakas meno. Ulkosaunan terassilla vilvoittelevat tädit pyyhe ympärillään. Vantaan Askistossa asuva Päivi Varis, 70, on nukkekoti- ja nukkeharrastaja, joka on nukkekotien lisäksi luonut monenlaisia miniatyyrimaailmoita. Esineitä Varis hankkii milloin mistäkin, mutta nuket ja niiden vaatteet hän tekee itse. Nukkeja on monen värisiä, kokoisia ja ikäisiä. Se kuvastaa hänen arvomaailmaansa. – Kaikki me olemme vain ihmisiä. Sekaan mahtuu, Varis sanoo. Aivan erityisesti Varis tykkää tehdä vanhoja ihmisiä, elämäniloisia mummoja ja pappoja. Jopa Helinäkeijusta Varis on tehnyt mummoversion. Ikä ei rajoita nukkeja, vaan

ne saattavat vaikka skeitata tai tanssia balettia. – Vanhuksilla pitäisi olla iloinen ja onnellinen elämä. Vanhus-sanalla on vähän negatiivinen kaiku. Puhuisin mielummin vanhoista ihmisistä. Vanhoja ihmisiä pitäisi kohdella ihan vain ihmisinä. LAPSENA Päivi Variksella ei ollut nukkekotia, eikä hän sellaista osannut kaivatakaan. Hurahdus iski vasta aikuisena. Harrastuksen myötä Varis on tutustunut monenlaisiin ihmisiin ympäri Suomea: on lapsia ja aikuisia, miehiä ja naisia. Ihania ihmisiä. Nuket syntyvät Variksen kotiuunissa. Hän muotoilee ne SuperSculpey-massasta ja paistaa 125 asteessa. Hyvät, taipuisat raajat syntyvät piipunrasseista, hiukset vanulevystä tai villasta.

TYÖURANSA Päivi Varis teki ohjaajana seurakunnan lastenkerhoissa ja palvelumyyjänä Postissa, mutta hän on nyt eläkkeellä. Hän viettää paljon aikaa seitsemän lapsenlapsensa kanssa ja on perillä siitä, millaisia nykyajan lapset ja nuoret ovat. Varis uskoo, etteivät nukkekodit ja -leikit ole kadonneet mihinkään. Harrastus on vain saanut uusia muotoja. Nuket ja miniatyyrimaailmat voivat liittyä esimerkiksi fantasiaharrastukseen. Päivi Variksen motto on ”leikkiä ikä kaikki”. – Minä en varsinaisesti leiki näillä, enemmän kyse on käsityöharrastuksesta. Mutta kyllä tämä tietynlaista leikkimieltä vaatii. Tosikot eivät voi tätä harrastaa.

HANNA ANTILA MARIANNA SIITONEN

Aiemmin muun muassa ranskalaisella ritarin arvolla palkittu sarjakuvataiteilija Ville Ranta sai sunnuntaina kirkkotaiteen Engel-palkinnon. Sen myönsi hänelle Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto. Palkintolautakunta kertoo perusteluissaan, että Ville Ranta on sarjakuvataiteen keinoin herättänyt keskustelua kirkollisista aiheista. Rannan journalistinen, teologinen, eettinen ja yhteiskunnallinen ote ei jätä ketään kylmäksi. Hänen yllättävät, usein hätkähdyttävätkin näkökulmansa ja omintakeinen tyylinsä avartavat ihmisten ajattelua ja uskoa. – Lautakunta on selvästikin ajatellut, että olen edistänyt kirkon ydinviestiä piirroksillani. Kyllä tällainen kehu liikuttaa. Olen pyrkinyt piirroksillani ja Kirkko ja kaupungin sarjakuvilla edistämään tuota viestiä, joka ymmärtääkseni on usko ja lähimmäisenrakkaus, Ranta sanoo. Ranta tuumii, ettei hän taida varsinaisesti julistaa evankeliumia, vaikka kristitty onkin. – Se ei kuulu satiirin olemukseen tai sitä voi tehdä korkeintaan kierkegaardilaisesti negaation kautta. Pyrin siis tuomaan esiin ihmisen heikkouden ja tyhmyyden ja sen, etteivät ihmisen järki ja moraali edusta kummankaan korkeinta astetta. Kirkko on minusta ehkä ainoa paikka, jossa nykyään puhutaan asiaa, Ranta sanoo. PAULI JUUSELA

Onnellisten mummojen minimaailma

Päivi Varis innostui ensin isoista nukeista ja sitten nukkekodeista ja niihin sopivista nukeista.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

SFSTUDIOS

HAEMME LASTENHOITAJIA PILKE LASTENHOITOON PK-SEUDULLE! TARJOAMME PERHEILLE SAIRAAN LAPSEN KOTIHOITOA SEKÄ LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUA. TARJOAMME JOUSTAVIA TYÖAIKOJA SEKÄ TYÖTUNTEJA. TYÖ SOPII ESIM. ELÄKELÄISELLE TAI OPISKELIJALLE LISÄANSIOKSI TAI IHAN KOKOAIKATYÖKSI. HAE NYT! OLE YHTEYDESSÄ, KERROMME MIELELLÄMME LISÄÄ:

Talvilomalla voi käydä katsomassa Asterix-leffan Karakalliossa.

p. 020 768 9777 asiakaspalvelu@pilkelastenhoito.fi pilkelast en h oit o.fi

Loma tunnelmaan kotikulmilla VIETTÄÄKSEEN MUKAVAN talviloman ei tarvitse matkustaa ulkomaille tai käyttää paljon rahaa. Teimme muutamia poimintoja Helsingin, Espoon ja Vantaan talvilomatarjonnasta lapsille. 1. Ajattele ja askartele eläimiä! Kannelmäen kirjaston (Klaneettitie 5) eläinorigamipajassa ma 17.2. klo 13–15 askarrellaan origameja eläimistä, jois ta jotkut ovat harvinaisia ja jotkut jo pa uhanalaisia. Maksuton, ei ennakko ilmoittautumista. 2. Ryhdy salapoliisiksi! Tapanilan kir jastossa (Hiidenkiventie 21) on tapah tunut kauheita: joku on sotkenut yöl lä hyllyjärjestyksen. Ke 19.2. klo 12–15 selvitetään, mitä on tapahtunut. Sala poliisitapahtuma on tarkoitettu kai kenikäisille lapsille. Alle kouluikäisen on helpompi löytää johtolangat yhdes sä aikuisen kanssa. 3. Tee tiedettä! Aaltoyliopisto Junior järjestää talvilomaviikolla keskiviikos ta perjantaihin klo 12–16 monitieteelli siä ja taiteellisia työpajoja kaikenikäi sille keskustakirjasto Oodissa (Töölön lahdenkatu 4). Ennakkotietoja tai taito ja ei tarvita. 4. Pelaa ja ohjelmoi! Sellon kirjas tossa (Leppävaarankatu 9) on puuhaa maanantaista perjantaihin klo 13–15. Ma 17.2. Legorobotit & Beebotit (ohjelmointia 5–8vuotiaille), ti 18.2. Kirjasairaala, ke 19.2. Legorobotit +

Beebotit (ohjelmointia 5–8vuotiaille), to 20.2. askartelua ja pe 21.2. pelitur naus. Lisäksi pelikoneet ovat auki ma–to klo 11–18 ja pe klo 11–17.30. 5. Vietä leffailtapäivä! Espoon Kara talossa (Kotkatie 4) esitetään talvi lomaleffana Asterix ja taikajuoman salaisuus (K7) pe 21.2. klo 14–15.30. 6. Tee ötökkämarionetti! Ötökkä marionettikurssi Lastenkulttuurikeskus Toteemissa (Myyrmäentie 6) ma 17.2. klo 10–14. Materiaalina käytetään huopa, styroksi tai puupalloja sekä helmiä. Voit kuvittaa ötököitä myös piirtämällä ja maalaamalla. Omat eväät mukaan! Sopii 7–10vuotiaille, kesto 4 tuntia. Kurssimaksu 10 e/lap si (sis. materiaalit), toinen lapsi samas ta perheestä 5 e. Ilmoittautuminen: kulttuuriliput.vantaa.fi. 7. Näe maailman uusin silmin! VRpeliklubi ke 19.2. klo 13–15 Lumon kirjastossa Korsossa (Urpiaisentie 14). Tule kokeilemaan VRlaseja ja pelaa maan niiden avulla erilaisia pleikkari pelejä. Lue lisää talvilomavinkkejä verkosta kirkkojakaupunki.fi.

TERVETULOA VILLA ATZALEAAN Tarjoamme ympärivuorokautista hoivaa ja asumispalvelua ikäihmisille viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä. Meillä on nyt myös yksi pariskunnalle soveltuva asunto vapaana! Varaa henkilökohtainen tutustumisaikasi: Yksikön johtaja Katja Markelin p. 040 635 8017 facebook.com/villaatzalea/ hoivamehilainen.ﬁ

Villa Atzalea Vanha Kaarelantie 26 Vantaa mehilainen.ﬁ KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

RAUNO TRÄSKELIN

Tule mukaan saattohoidon vapaaehtoiseksi Korson Vanhustenkeskukseen, Malminiityn Asumis- ja toimintakeskukseen, Kaunialan Sairaalaan tai Villa Bredaan Kauniaisissa. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Lohtua läsnäolosta hanke järjestää maksuttomia Starttikoulutuksia saattohoidon vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille. Vapaaehtoisten tehtävänä on tukea läsnäolollaan vanhusten viimeisiä elinvaiheita. Starttikoulutus Korson Vanhustenkeskuksessa, Metsotie 23, 01450 Vantaa, A-ovi/Ala-aula Tiistaina 3.3.2020 klo 17.00-20.00 Starttikoulutus Kaunialan sairaalassa, Kylpyläntie 19, 02700 Kauniainen Keskiviikkona 1.4.2020 klo 16.30-19.30 Ilmoittaudu mukaan kristiina.niemela@sro.fi Lue lisää osoitteesta: https://sro.fi/tule-mukaan/lohtua-lasnaolosta

Tässä voisi olla sinun mainoksesi Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot. Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Anne Joukainen p. 050 3103081, Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Ari Suominen p. 040 355 2340, etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme.

Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 lukijaa pääkaupunkiseudulla.

Kuutti Lavosen teos Contemplation (outer) on viime vuodelta.

Arvoituksellisia kasvoja Kuutti Lavosen teoksissa risteytyvät muistumat taidehistoriasta ja taiteilijan omasta elämästä.

K Tervetuloa hyvän arjen kotiin Wilhelmiinan viihtyisissä ja avarissa ryhmäkodeissa saat tarvittavan ympärivuorokautisen hoivan arvokkaaseen ikääntymiseen. Tavoitteenamme on asukkaidemme toimintakyvyn tukeminen ja hyvä elämänlaatu.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

uutti Lavosen teokset ovat tiheänään historiaa. Niissä on lainoja renessanssin ja barokin taiteesta, viittauksia antiikin mytologiaan, Raamattuun ja kristilliseen teologiaan sekä muistumia hänen näkemistään ja tuntemistaan ihmisistä. Taidehistorialliset viittaukset tekevät teoksista helposti lähestyttäviä. Taiteilijan elävä kädenjälki pyytää viipyilemään ja katsomaan tarkemmin. – Kuvieni sisältö tulee sekä vanhojen mestareiden kunnioittamisesta että omasta nykypäivästäni. Otan usein jostakin vanhasta lähteestä valon kulun, pään asennon tai painopisteen tunnun. Sitten kuviin sekoittuu läheisten ihmisten piirteitä, heidän olemustaan tai ainakin psykologiaansa, Lavonen selvittää. PIIRTÄJÄNÄ JA TAIDEGRAAFIKKONA näyttävän uran tehneen Kuutti Lavosen teoksia on parhaillaan esillä Didrichsenin taidemuseossa Helsingissä. 60-vuotisjuhlanäyttely on saanut nimekseen Aika ja ikuisuus. Monet Lavosen teoksista on rajattu tiiviisti kasvoihin, joissa on ajattomuuden ja iättömyyden tuntu. Ne eivät juurikaan kommunikoi katsojan kanssa vaan ovat arvoituksellisia, surumielisiä, tyyniä ja omaan yksinäisyyteensä sulkeutuneita. Omaan sisäiseen maailmaansa uppoutunutta henkilöä kuvaavat esimerkiksi Contemplation (outer) ja Contemplation (inner).

Kyse on saman grafiikanlehden kahdesta eri versiosta, puna- ja sinisävyisestä. – Väri-ilmaisusta syntyy ero, joka on psykologisesti tärkeä. Outer-version henkilö on oman sisäisyytensä tilassa, mutta aistii sen, että häntä katsotaan. Inner-version mietiskelijälle ei ole enää tärkeätä, katsooko häntä joku vai ei, Lavonen kertoo.

”

OTAN USEIN JOSTAKIN VANHASTA LÄHTEESTÄ VALON KULUN TAI PÄÄN ASENNON.

KUUTTI LAVONEN KUVAA usein klassisia kauneusihanteita noudattelevia naiskasvoja. Juhlanäyttelyn kasvogalleriasta nousee esiin kuitenkin runnellun näköistä miestä kuvaava Puolustaja. Lavosen mukaan teos on häneltä kannanotto. – Jos on vähän jyrkkä, voi sanoa, että kaikki hyvä taide on yhteiskunnallista mutta kaikki yhteiskunnallinen taide ei ole hyvää. Puolustaja voisi olla inkvisition kiduttama sefardijuutalainen, joka ei ole luopunut maailmankatsomuksestaan. Lavosen kristillisiä aiheita käsitteleviä teoksia on tottunut näkemään pääkaupunkiseudulla seurakuntien tiloissa. Oma lukunsa ovat hänen maalauksensa Tyrvään kirkossa. Tässä näyttelyssä esillä on kaksi Tarton Paavalinkirkon alttaritaulua varten tehtyä luonnosta: Äiti seisoo ristin juurella ja Pietari.

KAISA HALONEN

Kuutti Lavonen – Aika ja ikuisuus 3.5. asti Didrichsenin taidemuseossa, Kuusilahdenkuja 1, Helsinki.

Kolumni

Näin toimi äiti, joka ei halunnut mitätöidä poikansa ahdistusta Vanhempien on usein vaikea sietää lapsen tai nuoren psyykkistä kipua, koska se tuottaa syyllisyyttä.

amuliikenne matelee. Poika hengittää kiihtyneesti ja hänen kätensä tärisevät silmin nähden. Äiti puhelee niitä näitä, ja poika vastailee hiljakseen. He kuuntelevat radiota. Kädessään poika pitelee kuorittua mandariinia. ”Laittaisitko yhden viipaleen suuhusi”, äiti kysyy. ”En mä pysty”, poika vastaa. ”Laita yksi viipale suuhusi ja kerro, miltä se tuntuu suussa…” Poika keskeyttää äidin ja sanoo kovaan ääneen: ”Tänä aamuna toi ei tehoa. En mä vaan voi, etkä sä tajua, koska sulla ei koskaan ole ollut tällaista.” He ovat hetken hiljaa. Räntäsade mätkähtelee tuulilasiin. ”Mitä mä en voi tajuta?” kysyy äiti lopulta. ”Sitä, kun ei voi syödä eikä hengittää eikä mitään, kun vaan joka paikkaan sattuu ja pelottaa. Sä et tiedä mitään siitä, miltä tuntuu, kun ei uskalla mennä paikkaan, jonne kaikki muut menevät tosta vaan...” ÄITI ON VASTAAMAISILLAAN jotain nopeasti, mutta hengittääkin syvään ja sanoo vasta hetken kuluttua: ”Sä olet ihan oikeassa. Mä en tiedä miltä sinusta tuntuu juuri nyt, enkä voi koskaan tietää, koska mä en ole sä, mutta mä tiedän, miltä tuntuu, kun kaikki tuntuu mahdottomalta.” Äiti jättää sanomatta, että juuri nyt tämä aamu näyttää hänestäkin aika sietämättömältä, niin kuin kaikki muutkin aamut, jolloin hän joutuu sivusta seuraamaan poikansa loputtomalta tuntuvaa kamppailua. ”Jos sä vaan jaksat olla hetken tässä, niin mä lupaan, että kohta helpottaa. Mun kokemus on, että supervaikean hetken jälkeen tulee yleensä helpompi hetki.” Äiti katselee hädin tuskin havaittavaa valon kajetta taivaan rannassa ja on helpottunut ruuhkasta, ja niin on hänen poikansakin. ”Voi kun tämä ruuhka voisi kestää viisi tuntia. Me vaan istuttaisiin täällä turvassa, ja mä saisin ehkä syötyä tämän mandariinin lopulta”, poika sanoo ja hymyilee ihan vähän.

VIIMEIN JONO LÄHTEE liikkeelle. Radiossa vaihtuu kappale, poika hyräilee ensimmäisen tahdin mukana ja laittaa mandariinin palan suuhunsa huomaamattaan. Kohta on taas uusi kouluaamu alkamassa. Ja huomenna seuraava. Ajattelen äitiä ja poikaa ja mietin, kuinka monta sietämätöntä hetkeä heillä vielä yhdessä on edessään. Aika monta täytyy olla takanapäinkin, koska äiti ei yritä selittää lapsen pahaa oloa pois, ei yritä sanoilla mitätöidä pojan kokemusta. Hän ei anna oman ahdistuksensa määrittää sitä, miten kohtelee lastaan, vaan kykenee siirtämään oman ahdistuksensa syrjään ja näin kannattelee lapsen emotionaalista kuormaa. Tietämättään äiti opettaa pojalleen sietämättömän sietämistä.

”

Tule tueksi ja iloksi helsinkiläisille kotona asuville iäkkäille ihmisille

VAPAAEHTOISTOIMINNAN KURSSI Vapaaehtoisena voit itse valita sinulle sopivan toimintamuodon sekä paljonko aikaasi haluat antaa! Kurssi sisältää neljä iltaa, joiden aikana saat perehdytyksen vapaaehtoisena toimimiseen ja valmiuksia ikäihmisen kohtaamiseen. 2.3. klo 17.00-19.30 5.3. klo 17.00–19.00 9.3. klo 17.00-19.00 12.3. klo 17.00-19.30 Sijainti: Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen. Edellytämme 18v. ikää ja sujuvaa suomen kielen taitoa. Mukaan mahtuu 25 osallistujaa. Voisitko ryhtyä ystävävapaaehtoiseksi, joka vierailee ikääntyneen ihmisen luona tai saattaja-avuksi lääkärikäynneille?

JOS SÄ VAAN JAKSAT OLLA HETKEN TÄSSÄ, NIIN MÄ LUPAAN, ETTÄ KOHTA

Ilmoittaudu 21.2.2020 mennessä: 050 5722 829 / 050 5722 830 tai senioritoiminta@vtkl.fi Lisätietoja soittamalla tai www.vtkl.fi

HELPOTTAA. MUN KOKEMUS ON, ETTÄ SUPERVAIKEAN HETKEN JÄLKEEN TULEE YLEENSÄ HELPOMPI HETKI.

NÄITÄ KAMPPAILUJA käydään aamuisin kodeissa, autoissa ja busseissa. Ne ovat tuttuja kaikille vanhemmille ja lapsille, mutta erityisen vaikeita ne ovat sellaisissa perheissä, joissa lapsi joutuu kohtaamaan oman erilaisuutensa siirtyessään kodin ulkopuolelle. Meille vanhemmille tuntuu usein olevan vaikeaa sietää lapsen tai nuoren psyykkistä kipua, koska se tuottaa meille syyllisyyttä. Siksi helposti torjumme ja mitätöimme hädän. Toinen mahdollisuus olisi raivata sietämättömältä tuntuvaan hetkeen tilaa ja olla siinä lapsen kanssa, niin kuin tämän tarinan äiti teki. Hän loi autoon hetkeksi turvallisen ilmapiirin, jossa lapsi saattoi tuntea ahdistusta ja sitten päästää siitä myös irti. Äiti kuuluu niihin vanhempiin, jotka osaavat laskea omaa odotushorisonttiaan. Sellaisessa horisontissa puoliksi syöty mandariinikin on voitto. KATIANNA RUUSKANEN Kirjoittaja on kirkon perheneuvoja, psykoterapeutti ja pappi. Lue lisää Ruuskasen kolumneja verkosta kirkkojakaupunki.fi.

Laskiaistapahtuma Saga Munkkiniemessä ti 25.2. klo 15 Lämpimästi tervetuloa tutustumaan Sagan korkeatasoisiin palveluihin ja kauniiseen taloomme sekä vapaana oleviin asuntoihimme. Luvassa esittelykierros ja mukavaa yhdessäoloa laskiaistunnelmissa. Tiesithän, että voit myös hyvin varata oman esittelyajan. Tilaa esitteet ja varaa oma esittelyaika: Sanna Aksentjeff | puh. 050 463 5365 sanna.aksentjeff@sagacare.fi www.sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

Reppana löysi luottamuk Paino-ongelmien kanssa nuorena taistellut kirjailija Virpi Hämeen-Anttila tunsi itsensä kelvottomaksi pitkälle aikuisikään saakka. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

ainon hallintaan liittyviä kirjoja, lehtijuttuja ja tv-ohjelmia on tarjolla pilvin pimein, mutta Virpi Hämeen-Anttila on pettynyt niihin. – Ylipaino on nähty niissä helposti ratkaistavana erillisenä ongelmana. Ei ole otettu huomioon, että ihmiset ovat erilaisia geeneiltään, psyykeltään ja taustaltaan. Hämeen-Anttila päätti kirjoittaa kirjan kokemuksistaan. Hänen omilla piirroksillaan kuvitettu teos Paino alkaa lapsuudesta. Hämeen-Anttilalla todettiin seitsemänvuotiaana selkänikamissa pahaa rappeumaa. Lääkärin ennusteen mukaan hän saattaisi ajan myötä jopa joutua pyörätuoliin. Tyly diagnoosi johti siihen, että tyttöä pelotti liikkua entiseen tapaan ja paino alkoi nousta. Teini-iässä selkäkivut alkoivat vaivata toden teolla. Hämeen-Anttila ei kuitenkaan uskaltanut mennä lääkäriin vaan sinnitteli kipujensa kanssa. – Masennus ja ahdistus saivat minut syömään rasvaista ja sokerista ruokaa. Se oli kohtalokas kytkentä, sillä rasva ja sokeri lievensivät kipuja mutta lisäsivät painoa. – Kun sitten laihdutin, masennus iski kunnolla kimppuun. Eihän ihminen ole mikään kone. Kaikki on sidoksissa kaikkeen. Hämeen-Anttila sai siitä huolimatta laihdutettua itsensä ihannemittoihin. Sitä seurasi romahdus, ja vaa’an lukema kipusi parikymppisenä 130 kiloon. PAINON JA SELKÄKIVUN lisäksi Virpi Hämeen-Anttilan masennuksen syynä olivat vaikeat kotiolot. Hänen isänsä loi omien traumojensa seurauksena kotiin ahdistuneen ilmapiirin, jossa tyttärestä tuli arka ja vetäytyvä. – Jos kotona näytti tunteita, isä ivasi, pilkkasi ja löi. Kumpikaan vanhemmistani ei nähnyt tuskaani eikä kysynyt, miksi olin niin surullinen. – Se, etten voinut luottaa aikuisten apuun, aiheutti turvattomuutta. Oli pakko opetella selviämään omin

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

päin. Se tuntui todella musertavalta: ei kenelläkään lapsella eikä nuorella pitäisi olla sellaista taakkaa. Hämeen-Anttilaa auttoi raskaassa tilanteessa se, että hän oli pienestä pitäen harrastanut lukemista, musiikkia ja piirtämistä. Teini-iässä hän haki elämäänsä pohjaa lukemalla paljon kaunokirjallisuutta sekä uskontoja ja filosofioita käsitteleviä teoksia. Myös luonnossa kulkeminen lohdutti: silloin hän tunsi olevansa kuin jonkun kädessä, osa jotain suurempaa. – Keskityin sisäisiin iloihin, mutta eihän se ollut nuorelle mikään optimitila. Eristin itseni niin, että kun sitten ryömin kuorestani ulos, jouduin opettelemaan kommunikoimista muiden ihmisten kanssa. Myös miesten kiinnostus ja seurustelu tuntuivat ihmeellisiltä. Myöhemmin Hämeen-Anttila ymmärsi, että isän käytös johtui tämän omasta väkivaltaisesta lapsuudesta. – Isän olisi pitänyt mennä psykiatrille, mutta taustalla vaikutti sotien jälkeinen perinne. Piti olla vahva eikä saanut valittaa. RUNSAS YLIPAINO horjutti pahasti Virpi Hämeen-Anttilan minäkuvaa. Vaikka hän laihdutti itsensä opiskeluaikoina lähes normaalipainoiseksi, hän ei ollut tyytyväinen kehoonsa ja painoonsa. Tämä johti jatkuviin laihdutuskuureihin. – Tunsin, etten ollut oikean painoinen, ja rajun laihdutuksen jälkeen kehoni ei näyttänytkään kiinteältä. Siitä seurasi, etten tuntenut itseäni millään tavalla hyvännäköiseksi. Olin edelleen hyvin epävarma kehostani enkä voinut kuvitella esimerkiksi meneväni uimaan julkisella paikalla. Hämeen-Anttila kertoo myös, että jos joku jostain syystä mollasi häntä, hänen oli vaikea puolustautua. – Ajattelin alitajuisesti, että koska minulla on ruma keho, olen kelvoton ihminen muutenkin. Pyytelin tavallaan anteeksi olemassaoloani. – Lopulta aloin kysellä itseltäni, miksi reagoin näin ja miksi olen koko ajan laihdutuskuurilla.

Hämeen-Anttilan piti elää viisikymppiseksi ennen kuin hän kunnolla tajusi, että hänen kehonsa on hyvä ja toimiva. Tärkeä käännekohta oli lääkärintarkastus, jossa lääkäri totesi hänen olevan juuri sopivan painoinen. – Ymmärsin vihdoin, että vika oli ollut omien korvieni välissä. – Huonommuuden tunteesta pois

pääseminen on vaatinut työtä. Psyykeni on muuttunut, kun olen löytänyt luottamuksen kehooni. Osaltaan itsetuntoani ovat lisänneet äitiys ja antoisa työ tutkijana ja kirjailijana. Lukuisten dieettien jälkeen Hämeen-Anttila huomasi, että hänelle paras tapa painon hallinnassa on unohtaa vaaka ja kalorien laskeminen.

sen itseensä

Masennustutkimus

tonta rääkkiä, ja siihen liittyy myös painon kyttäämistä. Ei ole ihme, jos keho ja psyyke menevät silloin sekaisin, Hämeen-Anttila sanoo. – On muutenkin rankkaa olla nuori, kun yhteiskunta ja sosiaalinen media aiheuttavat erilaisia ulkonäköpaineita. Hämeen-Anttilaa kummastuttaa myös se, miten monelle ruokavaliosta on tullut eräänlainen uskonto. Siihen voidaan suhtautua hyvinkin fanaattisesti. – On älytöntä, että ruokavaliosta ja oman kehon palvomisesta tehdään henkilökohtainen uskonto. Välillä tuntuu kuin koko kulttuurimme olisi syömishäiriöinen. Ruokavaliolle annetaan outo arvo, ja siihen liittyen vallitsee moralistinen jako hyvään ja pahaan. Jos sitä ei noudata, tuomitaan luopioksi.

”

On älytöntä, että ruokavaliosta ja oman kehon palvomisesta tehdään henkilö kohtainen uskonto.

LIIKUNTA ON NYKYÄÄN Virpi Hämeen-Anttilan mielestä paitsi terveellistä myös hauskaa. Hän on sitä mieltä, että esimerkiksi kouluissa liikuntaa pitäisi tarjota monessa muodossa, jolloin jokainen voisi hyödyntää omia vahvuuksiaan. – Sen sijaan nuorten kilpaurheilu menee helposti äärimmäisyyksiin. Kilpaurheilu voi olla aivan luonno-

Nykyään Virpi Hämeen-Anttila nauttii liikkumisesta. Hän kävelee, juoksee, ui, käy pilateksessa ja nostelee painoja.

Hämeen-Anttila toivoo, että hänen hyvin henkilökohtaisesta kirjastaan voisi olla apua muille paino-ongelmien kanssa kamppaileville. Parhaillaan hänellä on teossa kaksi dekkaria. Toinen niistä sijoittuu 1920-luvun Helsinkiin. Toista hän kirjoittaa yhdessä puolisonsa Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa. Työn vastapainoksi Virpi Hämeen-Anttila harrastaa monipuolisesti liikuntaa. Hän kävelee, juoksee, ui, kiipeilee, käy pilateksessa ja nostelee painoja. – Kuulostelen kehoani, mikä sille on hyväksi. Koen, etten ole enää mikään kelvoton reppana vaan pystyn mihin vain. Toki selkäni yhä toisinaan vihoittelee, mutta nyt tiedän, miten hoitaa sitä. Toivonkin pitkää ja liikkuvaa vanhuutta. ■

Haemme tutkittavia osallistumaan kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa arvioidaan erään tutkimuslääkkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitä lumelääkkeeseen, kun tutkimuslääkettä annetaan nykyisen masennushoitonne lisäksi. Voitte soveltua tutkimukseen, jos • olette iältänne 18-65 vuotias • Teillä on todettu masennus • ette ole saanut rittävää hoitovastetta nykyisellä masennuslääkkeellänne Tutkimus kestää enintään 13 viikkoa, siinä on 7 tutkimuskäyntiä ja yksi puhelu. Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat maksuttomia. Tutkimuksesta vastaava henkilö Suomessa on ylilääkäri Martti Heikkinen. Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 13.2. klo 15-18 soittamalla numeroon 050-4308910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.

Hoivakoti tutuksi Esperi Hoivakoti Tilkka tarjoaa ympärivuorokautista asumispalvelua ja kevythoivaa ikäihmisille. Tervetuloa tutustumaan keskiviikkoisin klo 14, Mannerheimintie 164, Helsinki. Anu Tikkanen p. 040 186 2652

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

Viime vuonna Perttu Pölönen puhui Suomen lisäksi Espanjassa, Hollannissa, Italiassa, Kroatiassa, Myanmarissa, Ruotsissa, Saksassa ja Thaimaassa. Puhekeikkojen välillä hän rauhoittuu kotinsa lähellä Helsingin Tervasaaressa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

Muutosmies TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA VILJA HARALA

Piilaakso teki säveltäjäopiskelija Perttu Pölösestä futuristin, joka luennoi tulevaisuuden muutoksista eri puolilla maailmaa. Hän uskoo, että ihmiset kaipaavat digihypetyksen vastapainoksi hiljentymistä ja pyhyyttä.

uhujalavalle astuu nimekäs keskiikäinen asiantuntija ja yritysjohtaja toisensa jälkeen. Sitten vuorossa on nuorukainen, jolla on intensiivinen katse ja hymykuoppahymy. – Joskus kuulen ennen puhettani supinaa, että kuka tuo oikein on. En ole kuullutkaan hänestä! Kun olen puhunut ensimmäiset kymmenen minuuttia, ja yleisö kuuntelee aivan hiljaa, huomaan, että olen ansainnut paikkani lavalla, sanoo Perttu Pölönen. Kuka tämä 24-vuotias Pölönen sitten on? Esimerkiksi keksijä, yrittäjä ja säveltäjä. Yhdysvaltalainen huippuyliopisto MIT nimesi hänet kolmenkymmenenviiden lupaavimman alle 35-vuotiaan eurooppalaisen listalle. Hän voitti Euroopan suurimman nuorten tutkimuskilpailun ja pääsi puoleksi vuodeksi ajatushautomoon NASAn tutkimuskeskukseen Piilaaksoon opiskelemaan tulevaisuutta kymmenistä maista tulevien huippujen kanssa. Hän on esikoiskirjailija, jolta ilmestyi tammikuussa Tulevaisuuden lukujärjestys (Otava). Ansioiden luetteloiminen saa Pölösen tuijottamaan varpaitaan. – Oikeasti sillä ei ole väliä, mitä meriittejä minulla on. Ainoastaan se merkitsee, onko minulla jotain annettavaa ja miten kohtelen muita ihmisiä.

PERTTU PÖLÖNEN NEUVOO valmistautumaan tulevaisuuteen miettimällä, mitä annettavaa itsellä on muille. Mitä sellaista, mitä ei saa internetistä? – Ihanne ei ole täydellisen nopea, tehokas, looginen ja rationaalinen ihmisrobotti. Kone voittaa ihmisen näissä asioissa. Jos joku on kiinnostunut koodaamisesta ja filosofiasta, olisi helppo järkeillä, että hänen kannattaa keskittyä ensimmäiseen. Hyvä koodari kiskotaan nyt kovapalkkaisiin töihin kesken opintojen. Filosofin uranäkymät ovat epäselvemmät. Pölönen kehottaa miettimään laajemmin. – Filosofia ja taide ovat ihmiselle ominaisia, mutta koneelle vaikeita asioita. Panostaisin ensin taitoihin, jotka haastavat irtautumaan perinteisistä ajattelumalleista ja joista on hyötyä koko elämän ajan. Erikoistuisin vasta sen jälkeen. Pölösen mukaan filosofian tai taiteen harrastaminen auttaa koodaria ajattelemaan luovasti ja työskentelemään monenlaisten ihmisten kanssa. Hän uskoo, että sosiaalisten taitojen ja empatiakyvyn merkitys tulee kasvamaan. Ihmiskunta siirtyi maanviljelyksestä teknologiseen vallankumoukseen ja siitä informaatiovallankumoukseen. Monen työtä on nykyään tiedon järjestely, muokkaaminen ja jakaminen.

– Kehittyvä teknologia potkaisee ihmiset pois tietotyöstä. Uskon, että seuraavaksi tulee inhimillinen vallankumous. LESTADIOLAISTEN YLIOPPILASKODIN eli tuttavallisesti Lestiksen säännöissä ”tupakointi sekä alkoholin ja muiden päihteiden käyttö ylioppilaskodin tiloissa on kielletty” ja ”vastakkaista sukupuolta edustavan vieraan kanssa ei yövytä samassa huoneessa”. Perttu Pölönen asuu solussa viidettä vuotta, vaikka ei lestadiolainen olekaan. Korkea huone maksaa vain 251,49 euroa kuukaudessa, vaikka se sijaitsee Kruununhaan jugendkaupunginosassa 1890-luvulla rakennetussa talossa. – Siirryn todellisuudesta toiseen, kun puhun ensin suurilla lavoilla satojen ja tuhansien ihmisten edessä ja sitten palaan solukämppääni. Tämä ei ihan mätsää julkisuuskuvani kanssa, Pölönen virnistää ja venyttelee sänkynsä kirjavalla virkatulla päiväpeitolla. Nurkassa seisoo ylväs kaakeliuuni, jonka vieressä on sellokotelo, jonka päälle taas on asetettu pahvilaatikko. Huoneessa on kaksi pianoa, kuivia ruusuja lasipulloissa, pesemättömiä astioita, isot Genelecin kaiuttimet ja käytettyjä pyyhkeitä kuivumassa. Huhtikuussa tulee elämänmuutos, kun Pölönen muuttaa ostamaansa ensiasun-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

”Kannattaa olla armollinen itselleen. Jos haluaa saada enemmän aikaan, on usein parempi hidastaa kuin tehdä ekstraa”, Perttu Pölönen sanoo.

toon. Hän haluaa asua keskustassa, josta pääsee nopeasti matkustamaan seuraavalle puhekeikalle. – Silloin heitän vanhat romuni pois. Uudessa asunnossa on lasiovet ja flyygeli. Hymykuopat vilahtavat. NELILAPSISEN PERHEEN KUOPUS kasvoi Nurmijärvellä. Perttu Pölösen äiti on englanninopettaja ja isä tutkijayliopettaja, joka on kotona kekseliäs pellepeloton. – Kun olin pieni ja rakensimme majan metsään, valoimme kallioon betoniset pystypalkit, teimme maahan upotetun nuotiopaikan ja harjakaton ikkunan kera. Opin rakentamisesta paljon. Teininä Pölönen oli ponchossa viihtyvä rastapää, joka matki linnunääniä puussa. Hän harrasti myös kolmiloikkaa niin pitkälle, että voitti Suomen mestaruuden. Lisäksi hän soitti selloa ja jatkoi peruskoulusta musiikkilukioon Vantaan Vaskivuoreen. Musiikin teoria tuotti Pölöselle vaikeuksia. Hän keksikin 15-vuotiaana, miten musiikillisia skaaloja olisi helpompi opetella. Syntyi Sävelkello, ja sen pohjalta Musiclock-mobiilisovellus.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

Pölönen voitti sovelluksellaan innovaatiokilpailun ja pääsi Piilaaksoon. Hän perusti siellä hyväntekeväisyysjärjestön, joka kehittää Myanmarissa opettajankoulutusta virtuaalitodellisuuden avulla ja työllistää kymmeniä ihmisiä. Pölönen palasi Suomeen täynnä uskoa mahdollisuuksiinsa muuttaa maailmaa.

”

Rukoilu on paras tapa olla läsnä hetkessä. Pölönen on opiskellut säveltämisestä kandidaatin tutkinnon Sibelius-Akatemiassa. Hän ei tunne tarvetta muihin tutkintoihin. – Tiedon hierarkia on muuttunut. Olemme vapaampia opetusinstituutiosta kuin koskaan ennen. En halua vain lukea samoja kirjoja kuin kaikki muut vaan kuuntelen mieluummin kotoa

käsin eri alojen johtavia asiantuntijoita, seuraan uutiskirjeitä ja kiinnostavia ihmisiä. MAAILMA KEHITTYI kymmenien tuhansien vuosien ajan paikallisesti ja vähän kerrallaan. Nyt kehitys on kuitenkin globaalia ja kiihtyvää. Monet instituutiot, kuten Suomen evankelis-luterilainen kirkko, ovat siksi valtavan muutospaineen alla. Näin Perttu Pölönen ajattelee. – Nykyisellään kirkko on kaavoihin kangistunut, eikä sellainen houkuttele milleniaaleja ja diginatiiveja. Pienet parannukset eivät riitä, koska ne eivät muuta kirkon rakennetta, hän sanoo. Pölösen mielestä kirkko kilpailee ensisijaisesti somea, viihdettä ja muita ajankäyttötapoja vastaan, ei niinkään muita uskontoja. – Kirkon pitää miettiä, miten se vie Raamatun sanoman vuoteen 2020, jolloin tunteet ja kokemuksellisuus ovat tärkeitä. Ihmisillä on nykyään suuri yhteenkuuluvuuden, pyhyyden ja hengellisyyden tarve. Uskolle sopivaa maaperää on paljonkin, mutta kyse on siitä, millä keinoilla kirkko pääsee sinne. Ainakin kolmea tapaa voisi kokeilla. Yksi on meneminen somekanaviin, joissa nuoret ja vart-

Näin menestyt tulevaisuudessa Hanki taitoja, jotka eivät vanhene. Opettele mie luummin ongelmanratkaisua ja kommunikaatiota kuin juuri nyt ajankohtaista koodaamista ja manda riinikiinaa. Perehdy filosofiaan ja taiteisiin. Niissä saatat pärjätä älykkäille koneille. Ole ihminen ihmiselle. Kehitä empaattisuuttasi ja toi sen huomioimista. Sosiaaliset taidot ovat tulevaisuu dessa yhtä tärkeitä kuin asiantuntijuus. Helli luovuuttasi pitämällä hauskaa ja pysymällä leik kisänä. Uskalla improvisoida ja tehdä virheitä. Löydä intohimosi. Mieti, mitä tehdessäsi unohdat ajan kulun. Mitä tekisit, vaikka sinua kiellettäisiin? Mitä useampia intohimon kohteita keksit, sitä parem pi, koska intohimo on valtava voimavara. Altista itseäsi uusille opeille. Napsi internetistä niin paljon kiinnostavien ihmisten puheita, verkkokursseja ja opetussovelluksia kuin ehdit. Keksi itsellesi ainakin viisi titteliä. Ketterä sopeutu ja pärjää tulevaisuudessa paremmin kuin yhden alan huippu. Teet elämäsi aikana todennäköisesti monen laisia töitä, joten ei kannata rakentaa identiteettiä yh den ammatin varaan. Opettele yrittäjämäinen ajattelutapa. Määrittele en sin ongelma, luo sitten visio sen ratkaisemiseksi ja to

teuta lopuksi suunnitelmasi joko yksin tai muiden kanssa. Jokainen on tulevaisuudessa enemmän tai vä hemmän yrittäjä.

Älä anna egosi tulla opettelun tielle. Epävarma olo kertoo, että kokeilet jotain uutta. Jos se ei heti suju, niin häpeällä siitä selviää!

Uskalla ottaa riskejä. Menneet menestykset eivät au ta ratkaisemaan tulevaisuuden haasteita.

Harjoittele kertomaan ajatuksistasi muille. Pidä ainakin kaksi suunniteltua puhetta vuodessa.

Riko sosiaalinen kuplasi. Kuuntele tarkasti eri aloilta ja taustoista tulevia ihmisiä. Anna muiden haastaa si nua, ettei ajattelusi laiskistu.

Paranna tapasi. Tarvitsetko uuden luonteenpiirteen? Muuta ensin tarve tavoitteeksi, sitten tavoite tahdok si ja tahto tavaksi.

Älä oleta. Ihmisen ulkomuoto ei määrittele hänen aja tuksiaan, ominaisuuksiaan tai kykyjään.

Ole pitkäjänteinen ja kärsivällinen. Tärkeät asiat vaativat sinnikkyyttä.

Ymmärrä, että asiantuntijuus ei ole iästä kiinni. Nuori voi osata ratkaista ongelman, jonka olemassa oloa vanhemmat eivät ole edes huomanneet. Eriikäis ten yhteistyö on välttämätöntä.

Mieti, miltä tekosi näyttäisivät lastenlastesi silmin. Pohdi itse, mikä on eettistä. Lainsäädäntö ei pysy tek nologian nopean kehityksen mukana, joten et voi no jata vain siihen.

Pysy mukana teknologisessa murroksessa. Seuraa tulevaisuuteen ja teknologiaan liittyviä ilmiöitä yhtä arkisesti kuin säätiedotuksia.

Rakasta. Jos haluat muutosta, yritä rakkaudella. Eri laisten ihmisten huomioiminen, rauhan rakentaminen ja yhteisöllisyyden vaaliminen ovat tärkeitä tehtäviä, joihin keinoäly ei pysty.

Hanki tulevaisuuden yleissivistystä. Omaksu perus asiat tekoälystä, robotiikasta, virtuaalitodellisuudes ta, lohkoketjuista, nanoteknologiasta ja synteettisestä biologiasta. Ne ovat tarpeen siinä missä kyky käyttää puhelinta ja tietokonetta. Altistu uusille asioille. Jos uudet asiat epäilyttävät, suhtaudu ennakkoluuloihisi kriittisesti. Älä levitä suh tautumistapaa.

tuneemmatkin jo ovat. Yksi hyvä esimerkki ovat YouTube-papit. Toinen suunta on elämyksellisyys. Pölönen on käynyt pari kertaa sitoutumattoman Suur-Helsingin seurakunnan Suhen jumalanpalveluksissa. Bändit, valoshow ja savukoneet saavat ne muistuttamaan rock-konsertteja. Kolmas tie on askeettisuus, joka viehättää Pölöstä eniten. – Näen tässä paljon mahdollisuuksia. Ihmiset kaipaavat hiljentymistä ja off line -tilaa ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Pölösen mukaan ihmiset ovat alkaneet huomata, että uudet teknologiat ja digitaalisuuden hypettäminen eivät tuokaan onnellisuutta. Kun miettii itseään suhteessa monin tavoin ylivertaiseen tekoälyyn, hengellisyys voi nousta uuteen arvoon. Kone ei koe pyhyyttä. – Jokaisella ihmisellä on suhde pyhyyteen. Elämä olisi kestämätöntä ilman sitä. Pyhä on asia, josta ei halua tinkiä ja jota ei tahdo häpäistä. Jollekin vaikka jääkiekko voi olla pyhää.

Pölönen osallistui seurakunnan toimintaan viimeksi sunnuntaina. Paikka oli tällä kertaa helluntailainen Saalem-seurakunta. – Minulla ei ole nyt kotiseurakuntaa, mutta hengellisyyteni ei vähene sen vuoksi. Hengellisyys on erottamaton osa minua. Se tuo lohtua ja toivoa ja auttaa rauhoittumaan tiukoissa tilanteissa.

MIKÄ ON PYHÄÄ Perttu Pölöselle? Visionääri kiemurtelee ensin, että ei hänellä ole valmista listaa, mutta luettelee sitten: usko, ystävät, perhe, isänmaa, luonto. Pölönen kasvoi Kansan Raamattuseurassa, joka on maltillinen viidesläinen herätysliike. Hän kävi rippikoulun ja näytteli uskonyhteisön kurssikeskuksessa Vivamossa sekä lauloi tasokkaassa Higher Ground -gospelkuorossa. Hän kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

– Olen arkena paljon menossa, joten hiljennyn sunnuntaina usein omissa oloissani. Kävelen vaikka läheiseen Tervasaareen kuuntelemaan aaltojen ääniä. Rukoileminen on paras tapa olla läsnä hetkessä. Reissaaminen ympäri maailmaa on tuonut Pölösen uskoon lisää sävyjä. Hän on huomannut, kuinka erilaista kirkossa on vaikkapa Los Angelesissa kuin kotimaan erilaisissa kristillisissä yhteisöissä.

”

Kun väsyttää itsensä oikeasti merkittävien asioiden eteen, saa vastalahjaksi merkityksellisyyttä elämään.

Hyväksy epävarmuus. Et voi ennustaa tulevaisuut ta tarkasti etukäteen. Mielikuvituksesi rajat eivät ole maailman rajat.

Lähde: Perttu Pölönen: Tulevaisuuden lukujärjestys. Otava 2020.

– En lyö ketään Raamatulla päähän enkä sano, että olen löytänyt totuuden, mutta sinä et. Uskon vastakohta ei ole epäily vaan varmuus. Uskova ihminen on minusta nöyrä. Kun ei voi tietää, pitää vain uskoa. Pölönen toivoo kirkon konservatiiveille ja liberaaleille parempia välejä. Nyt he kiistelevät esimerkiksi nais- ja miesparien kirkollisesta vihkimisestä. – Eikö ole parempi tulla toimeen muiden kanssa kuin olla yksin oikeassa? Suostuisitko itse olemaan voittamatta, jotta keskustelu voisi jatkua? Eikö kärsimys ole kärsimystä ja rakkaus rakkautta riippumatta siitä, kuka sitä tuntee? Pölönen kysyy. – Vaikka sinulla olisi oikeat faktat, se ei oikeuta sinua käyttäytymään kuin tunteeton moukka. Nokkeluus on paljon helpompaa kuin lempeys. TULEVAISUUDESSA VARMAA on vain muutos. Siksi Perttu Pölönen ei halua suunnitella tarkasti edes omaa tulevaisuuttaan. Hän siteeraa Tuutikkia Tove Janssonin muumikirjasta Taikatalvi: ”Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi”. – Olisi typerää kiintyä mihinkään tavoitteeseen. Elän mieluummin hetkessä ja reagoin siihen. Pölösestä kaikkein tärkeimmältä asialta tuntuvat kestävän kehityksen haasteet. Hän haluaisi työskennellä niiden parissa. – Kun väsyttää itsensä oikeasti merkittävien asioiden eteen, saa vastalahjaksi merkityksellisyyttä elämään. Haluan tehdä työlläni hyvää maailmalle. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

Materialistin uskonhyppy Uskonnottomassa kodissa kasvanut Oskari Juurikkala tiesi, että maailma koostuu vain aineesta. Sitten hänen äitinsä kertoi jotain yllättävää.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

ymy valaisee hetkeksi Oskari Juurikkalan kasvot. Hän on palannut teini-iän muistoon, jossa pitkälettinen vantaalainen hevinuori löysi jostakin Uuden testamentin ja alkoi kantaa sitä mukanaan. Kokeilu loppui, kun salainen kiinnostuksen kohde putosi mokkatakin povitaskusta kaverin kovaksi kommunistiksi tiedetyn äidin silmien alla. Juurikkala kasvoi uskonnottomassa kulttuurikodissa. Hänen äitinsä Kaija Juurikkala työskenteli elokuvaohjaajana ja isä Juha Juurikkala ala-asteen rehtorina. Uskonkipinän pilkahdus johdatti nuorukaisen tutkimaan antikvariaattien hyllyjä. Mukaan lähti kirja zenbuddhalaisuudesta, mutta hengitystekniikoita lukuun ottamatta se ei avautunut kokemattomalle lukijalle. Lukiolaisena Juurikkala kääntyi kohti ateismia luettuaan Richard Dawkinsin kirjan Itsekäs geeni. – Halveksin uskonnollisia ihmisiä, koska olin sitä mieltä, että he eivät ajattele. Siihen aikaan minulla ei ollut yhtään ystävää tai tuttua, joka olisi ollut uskonnollinen, hän sanoo. Yhteiskunnallisia ja filosofisia aiheita pohtivassa nettiryhmässä Juurikkala esitti vasemmistolaista markkinakritiikkiä, kunnes ymmärsi, ettei tiennyt taloustieteestä mitään. – Lukion jälkeen jatkoin opintoja kauppakorkeakoulussa ja heittäydyin talousliberalistiseen ajatteluun. UUTTA USKONNOLLE avautumista edelsi joukko pieniä tapahtumia. Ensin Juurikkala katsoi yhdysvaltalaisen elokuvan Isän nimeen. Se kertoo kolmesta irlantilaismiehestä ja yhdestä naisesta, jotka tuomittiin pommi-iskusta väärin perustein. Yhdessä kohtauksessa päähenkilön isä rukoilee käyttäen ruusukkoa eli katolisen kirkon rukousnauhaa. – Ruusukko näkyy elokuvassa vain kaksi tai kolme sekuntia, mutta kohtaus vaikutti minuun syvästi. En ollut koskaan ennen nähnyt kenenkään rukoilevan. Vähän myöhemmin mielikuva uskonnollisten ihmisten epä-älyllisyydestä romuttui, kun Juurikkala luki Esa Saarisen kirjan Filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin. Yksi Saarisen kirjan huippufilosofeista on 1200-luvulla elänyt teologi Tuomas Akvinolainen. Sitten Juurikkala jutteli äitinsä Kaija Juurikkalan kanssa, joka kertoi jotakin odottamatonta. Äiti oli saanut vuosien ajan viestejä kuolleilta ihmisiltä, joista yksi oli Juurikkalan isoisä. Aluksi äiti oli

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

pelännyt kokemuksia, mutta uskallettuaan avautua niille hän näki, että kyse on kauniista asiasta. Ennen tuota keskustelua Juurikkala oli varma siitä, että mitään muuta kuin ainetta ei ole olemassa. Nyt hän näki edessään vain kaksi vaihtoehtoa: joko äiti oli tullut hulluksi tai sitten maailmassa on jotakin enemmän. – Oli selvää, ettei äiti ollut vähimmässäkään määrin raiteiltaan. Keskustelu vei pohjan materialistiselta maailmantulkinnalta. Tuntui kuin olisin elänyt talossa, jonka katto lähti pois. ÄIDIN KANSSA käydyn keskustelun jälkeen Oskari Juurikkala löysi veljensä kirjahyllystä lukion uskonnon oppikirjan, jonka luki salaa. Katolinen kirkko viehätti nuorukaista, joka oli kiinnostunut historiasta ja asioiden alkuperästä. – Lukiessani ajattelin, että jos tulen joskus kristityksi, minusta tulee katolilainen. Jostakin syystä sain vaikutelman, että se on kristinuskon alkuperäinen versio. Juurikkala etsi netistä tietoja katolisesta kirkosta, mutta sen pitemmälle hänen rohkeutensa ei riittänyt. Juurikkalan pettymykseksi Suomessa ei ollut jesuiittoja, joiden filosofinen ja teologinen koulutus vaikutti houkuttelevalta. Asia olisi voinut jäädä siihen, mutta sitten Juurikkala luki espanjalaisen taloustieteilijän haastattelun, jossa tämä mainitsi Opus Dei -nimisen katolisen järjestön. Juurikkala otti sähköpostitse yhteyttä New Yorkissa sijaitsevaan Opus Dein toimistoon. Vastauksessa kerrottiin, että järjestöllä on toimintaa myös Helsingissä. Elettiin joulun välipäiviä vuonna 2001, kun Juurikkala soitti Fredrikinkadulla sijaitsevan Opus Dein kulttuurikeskuksen ovikelloa. Ensimmäinen tapaaminen oli kaksi tuntia kestävä keskustelu, jossa erityisesti keskuksen silloinen johtaja Alexandre Havard teki Juurikkalaan vaikutuksen. – Minulla ei ollut minkäänlaisia ennakko-odotuksia, mutta tunsin heti olevani oikeassa paikassa. Koin olevani kuivaa maata, johon kaikki opetukset imeytyivät välittömästi, hän sanoo. TAIVAAN PEITTÄNYT katto oli poissa, ja nyt entinen materialisti opiskeli intohimoisesti katolisen kirkon oppeja siitä, mitä kaikkea taivaassa on. Juurikkala aloitti myös päivittäisen ruusukkorukouksen, jossa käydään läpi Jeesuksen elämän salaisuuksia. Pian Neitsyt Maria tuntui omalta hengelliseltä äidiltä. Juurikkala aloitti katoliseen kirkkoon tutustumisen sukeltamalla suoraan altaan syvään päätyyn. Opus Dei on vuonna 1928 perustettu katolisen kirkon prelatuuri eli itsehallinnollinen organisaatio, joka katsoo tärkeimmäksi tehtäväkseen jokapäiväisen arkielämän pyhittämisen. Siihen pyritään muun muassa rukousohjelmalla, lukemisella ja halujen kuolettamisella. Harjoituksiin käytetään kahdesta kolmeen tuntia päivässä.

Kuka?

Oskari Juurikkala, 38, on teologian tohtori ja katolisen kirkon pappi, jonka vastuulla on erityisesti Opus Dei -järjestön nuorisoja opiskelijatyö. Hän harrastaa lukemista, kielten opiskelua, pyöräilyä ja hevimusiikkia.

Mitä?

Sunnuntaina 23.2. klo 11.45 Juurikkala puhuu uskonnollisen kielenkäytön tilasta ja rajoista Hämeenkylän kirkon isossa seurakuntasalissa, Auratie 3. Luento kestää noin tunnin.

Motto

Juuri nyt on oikea hetki.

Äärikonservatiiviseksi luonnehdittu Opus Dei pi täytyy tiukasti katolisen kirkon kielteisiin kantoihin esimerkiksi naispappeudesta, abortista ja homolii toista. Osa järjestön maallikkojäsenistä on numeraareja, jotka elävät selibaatissa ja antavat ylimääräiset tulon sa Opus Deille. Keväällä 2004 Juurikkalasta tuli en simmäisenä suomalaisena yksi heistä. Vuonna 2012 hän aloitti täysipäiväiset teologian opinnot Opus Dein Pyhän Ristin yliopistossa Roo massa. Opinnot johtivat katolisen kirkon pappisvihki mykseen vuoden 2016 lopussa. Syksyllä 2019 Juurik kala väitteli teologian tohtoriksi.

”

En ollut koskaan ennen nähnyt kenenkään rukoilevan. OSKARI JUURIKKALA OLISI voinut valita monenlaisia elämänpolkuja. Ennen Rooman opintovuosia hän eh ti väitellä tohtoriksi myös kauppatieteiden ja oikeus tieteiden aloilta. Juurikkala luonnehtii lapsuuden kasvuympäristö ään hyväksi ja inhimilliseksi. Teinivuosina hän nautti elämästään, soitti rumpuja bändissä ja perehtyi itse ään kiinnostaviin asioihin. Mikä sai Juurikkalan hylkäämään menestyksek kään uran ja omistautumaan päivittäiselle kieltäy mykselle? Miksi hän aloittaa aamunsa kylmällä suih kulla, sitoo katumusnauhan reiden ympärille ja nuk kuu öitä lattialla pelkän petauspatjan päällä? Juurikkalan mukaan Opus Dein säännöt tuovat hä nen elämäänsä tasapainoa. Suurin muutos on liitty nyt seksuaalisuuteen. Nuoruuden pornoriippuvuu desta irrottautuminen ei ollut helppoa, vaikka hän koki katolisen kirkon opetuksen seksuaalisuuden ar vokkuudesta ja siveellisyydestä oikeaksi. – Ilman tätä elämäntapaa olisin varmasti työnarko maani. Ennen Opus Deihin tutustumista opiskelin kymmenen tai 12 tuntia päivässä, mutta nykyään ym märrän, että työskentelylle on hyvä antaa oma aikansa. PARI VUOTTA Opus Deihin liittymisen jälkeen Oska ri Juurikkala kohtasi vaikeita tunteita, jotka liittyivät hänen vanhempiensa vuosien takaiseen avioeroon. Vanhempien erotessa Juurikkala oli viisivuotias. Tunteet nousivat pintaan Opus Dein retriiteissä, kun Juurikkala hiljentyi yksin kappelissa. Mielen syö vereistä nousi ahdistusta, hämmennystä ja jotakin mustaa. Juurikkala pelästyi eikä tiennyt, mistä on ky se. Jumala tuntui kuitenkin rohkaisevan häntä ja sa novan: ”Älä pelkää, anna tunteiden tulla, olen tässä.” – En muistanut mitään vanhempieni erosta, mut ta ymmärsin, että jokin niihin aikoihin liittyvä muis to tuli läpi tunteena ja itkuna. Sen jälkeen tunsin olo ni vapautuneeksi ja rauhalliseksi. Kokemukset toistuivat noin vuoden ajan. Sitten ne loppuivat. Juurikkala pitää kokemuksia parantumis prosessina, jossa rukous hoiti vanhempien eroon liit tyviä haavoja. – Koulun toisella luokalla opettelin olemaan itke mättä. Aikuisena miehenä olen saanut itkeä paljon kin, Juurikkala sanoo. Sitten hän hymyilee. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

Äideiksi ja alamaisiksi luodut Naisten tulee olla arkoja, alamaisia ja tottelevaisia, opetti reformaattori Martti Luther. Kotona hän antoi kuitenkin vallan vaimolleen. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANS EISKONEN

”

aisilla on leveä takapuoli, jotta he istuisivat hiljaa.” Tämä reformaattori Martti Lutherin ajatustyön hedelmä ei onneksi ole päätynyt luterilaisen kirkon oppia määrittäviin tunnustuskirjoihin. Se on kuitenkin yksi niistä yleistyksistä, joita Lutherilta on säilynyt jälkipolville.

– Luther oli oman aikansa edustaja. Ei hän juuri kyseenalaistanut esimerkiksi naisen toissijaisuutta mieheen verrattuna. Ainoastaan pelastuksen suhteen nainen ja mies olivat hänen mielestään samalla viivalla, kertoo teologian tohtori Sini Mikkola. Mikkola on kirkkohistorioitsija, jolta ilmestyi viime syksynä Lutherin elämän naisia käsittelevä kirja Rakkaat sisaret, riehaantuneet rouvat. 1500-luvulla vaikuttaneen Lutherin naisnäkemykset nousivat pitkästä perinteestä: nainen oli toisaalta miestä alempi, toisaalta miehen vastakohta. Siinä missä mies on henkeä, nainen edustaa lihaa. Mies on järki, nainen tunne. Mies on aktiivinen, nainen passiivinen – ja niin edelleen. Tällaiset vastakohtaparit ovat ikivanhoja, ja niihin törmää keskustelussa välillä nykyisinkin. Naisen heikkoudesta mieheen verrattuna kertoi Lutherin mielestä se, että Eeva sortui paholaisen houkutuksiin. Lutherin mukaan naiset hä-

nenkin aikanaan kuvittelivat Eevan lailla itsestään liikoja. He pyrkivät tekemään itsenäisiä päätöksiä ja nousemaan miehen paikalle tai jopa yläpuolelle. ”Nykynaiset ovat koppavia, ylpeitä, riitaisia, herjaavia, kapinallisia ja mielipiteidensä viisaudella pöyhkeileviä. Sen tähden he toivovat itseään pidettävän vallanpitäjinä, ei vaimoina”, Luther arvioi. TYLYT TOKAISUT ovat kuitenkin vain puoli totuutta. Sini Mikkola muistuttaa, että monet Lutherin yleisellä tasolla esittämät näkemykset naisista ovat jyrkässä ristiriidassa sen kanssa, miten hän suhtautui moniin naisiin yksilöinä. Lutherin vaimo Katharina von Bora esimerkiksi oli kotona melkoinen vallanpitäjä, ja Luther kutsuikin häntä välillä herrakseen. Niin ikään reformaation kannattajissa oli useampikin nainen, joiden toimintaa Luther arvosti. KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

– Voisi siis sanoa, että Lutherilla oli taipumus tehdä poikkeuksia oman lähipiirinsä suhteen ja myös niiden ihmisten suhteen, jotka olivat uskontopoliittisesti ja strategisesti hänelle ja evankeliselle liikkeelle tärkeitä, Mikkola tiivistää. Vaikka Lutherin omatkaan kannanotot eivät mairittele naisia, hän paheksui naisten pilkkaamista, jota tuon ajan oppineet miehet harrastivat. Sen sijaan hän korosti naisten arvoa Jumalan luomuksina. Mikkola arvioi, että Lutherilla oli tähän ainakin osittain hyvin käytännölliset syyt: hän halusi markkinoida avioliittoa jokaisen ihmisen osana. Siksi naisistakin piti antaa edullinen käsitys, sillä kuka mies olisi halunnut riesoikseen olentoa, joka on vain heikko ja tyhmä tai jopa paha. – Lutherin näkemykset vaihtelevat paljonkin sen mukaan, millaisesta tekstistä on kysymys. Esimerkiksi avioliittoa käsittelevissä teksteissä hänen näkemyksensä naisista oli myönteisempi kuin akateemisille miehille tarkoitetuissa puheissa ja teksteissä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

”JUMALA LOI HÄNEN vartalonsa olemaan miehen kanssa, kantamaan lapsia ja kasvattamaan heitä”, Luther kuvaili naisen tehtävää vuonna 1524 kirjoittamassaan kirjeessä. Jumalan tahdon toteuttamiseen Luther vetosi myös patistellessaan pappeja ja entisiä luostariveljiä ja -sisaria avioitumaan. Se, että Luther torjui niin voimakkaasti pappien selibaatin, johtui Mikkolan mukaan siitä, mitä Luther oli nähnyt ympärillään ja mitä hän rippi-isänä ja luostariyhteisössä eläessään oli kokenut ja kuullut. Tuolloin oli yleistä ja julkisesti tunnustettua, että papit, jotka eivät eläneet luostarissa eivätkä sääntökunnassa, elivät konkubinaatissa eli eräänlaisessa avoliitossa. Lutherin mielestä konkubinaattikäytäntö osoitti, että selibaatissa elämiseen pystyivät vain harvat. – Luther oli myös tunnistanut itsessään seksuaalisia tarpeita ja tunteita ja pyrkinyt tulemaan toimeen niiden kanssa, Mikkola kertoo. Tarpeistaan huolimatta Luther ei ilmeisesti suunnitellut avioituvansa, vaikka hän olikin in-

nokkaasti kehottamassa muita pappeja avioitumaan ja etsi luostareista karanneille nunnille sopivia aviomiehiä. Mikkolan mukaan Lutherin vastahakoisuudessa sekoittuivat henkilökohtaiset, teologiset ja uskonnollis-poliittiset syyt. – Hän oli tottunut elämään kerjäläisveljenä ja oli nihkeä luopumaan elämäntavastaan. Vaikka hän kertoi fyysisistä tarpeistaan, hänellä oli tarve painottaa sitä, että hän pystyy kamppailun kautta voittamaan ne. LUTHERIN MIELI kuitenkin muuttui. Syynä siihen tuskin oli ensisijaisesti rakastuminen. Itse hän kertoi halunneensa ärsyttää paholaista ja paavia ja miellyttää omaa isäänsä, ja koko avioliiton tulleen hänelle suoranaisena yllätyksenä: ”Ajatellessani itse muita asioita Jumala paiskasi kuin ihmeen kautta avioliittoon Katharina von Boran, tuon nunnan, kanssa.” Sini Mikkola arvioi, että ulkoinen paine avioitumiseen kasvoi vuosi vuodelta: Lutherin odotettiin tekevän niin kuin opetti. Toisaalta myös tule-

”

Oli paljon naisia, jotka eivät kokeneet luostarielämää omakseen. Heille Lutherin sanoma oli vapauttava. Luostarista karkaamalla naiset ottivat päätös vallan omasta elämästään itselleen.

van vaimon aktiivisuudella oli Mikkolan mukaan iso merkitys avioliiton solmimisessa. Martti Luther oli avioituessaan 41-vuotias, Katharina von Bora häntä 15 vuotta nuorempi. Ennen avioitumistaan Luther pohti, olisiko hän kyvykäs aviomieheksi. Ajan käytännön mukaan avioyhdyntä vaati todistajan, joten tiedossa on, että jännityksestään huolimatta Luther selvisi suorituksesta. Hän myös kehuskeli sillä jälkeenpäin ystävilleen kirjoittamissaan kirjeissä. Mikkola toteaa, että avioliitto oli iso muutos Lutherille, joka oli elänyt keski-ikään asti sinkkuna ja selibaatissa, ilman moniakaan kontakteja naissukupuoleen. – Elämänmuutoksen aiheuttama ihmetys näkyy monissa hänen kirjeissään. Maskuliinisuuden uudelleen rakentaminen ja siirtyminen luostareissa vaalitusta maskuliinisuudesta kohti aviomiehen identiteettiä oli Lutherille iso prosessi ja vei paljon aikaa ja voimia. Joitakin kuukausia ennen avioitumistaan Luther laati Aviosäädystä-nimisen saarnan. Siinä hän

kuvaili, kuinka naisen tulee olla arka, alamainen ja tottelevainen suhteessa mieheensä. Ihan niin ei Lutherin omassa avioliitossa käynyt, sillä Katharina von Bora oli päättäväinen, itsevarma ja itsenäinen nainen. Välillä vaimon tehokkuus ja omapäisyys ärsyttivät Lutheria, mutta Mikkolan mukaan ne olivat hänelle myös helpotus. Luther sai rauhassa touhuta omiaan, kun vaimo piti kotitalouden langat käsissään. REFORMAATION VAIKUTUKSIA tuon ajan naisten elämään on Sini Mikkolan mukaan mahdotonta arvioida yksiselitteisesti. Naiset eivät olleet yksi yhtenäinen ryhmä vaan esimerkiksi sääty, varallisuus, perhesuhteet, asuinpaikka ja ikä vaikuttivat paljon heidän toimintamahdollisuuksiinsa. Se, että reformaattorit korottivat avioliiton ja perheen ihmiselämän korkeimmaksi ihanteeksi, saattoi Mikkolan mukaan lisätä naisten arvostusta yhteiskunnassa ja antaa heille uusia mahdollisuuksia. Toisaalta luostareiden alasajo monilla seuduilla kavensi naisten mahdollisuuksia kouluttautua ja omistautua hengelliselle kutsumukselle. – Tämäkään asia ei ole mustavalkoinen, eivätkä kaikki luostarit hävinneet heti. Varsinkin monet naisluostarit saivat jatkaa toimintaansa, mutta usein sille oli ehtona, etteivät ne ottaneet uusia asukkaita. Toisaalta kaikki naiset eivät olleet luostareissa kutsumuksen vuoksi. Monet oli lähetetty luostariin lapsena käytännön syistä. – Siksi oli paljon naisia, jotka eivät kokeneet luostarielämää omakseen. Heille Lutherin sanoma oli vapauttava. Luostarista karkaamalla naiset ottivat päätösvallan omasta elämästään itselleen. LUTHERIN AJATUKSET vetosivat ihmisiin sukupuolesta riippumatta. Varsinkin reformaation alkuaikoina Luther korosti yleistä pappeutta, jonka mukaan jokaisella on esimerkiksi oikeus lukea ja tulkita Raamattua. Tästä innostuivat niin naiset kuin maallikkomiehetkin. Erityisesti aateliset naiset olivat Lutherille arvokkaita tukijoita. Heillä oli verkostoja ja varallisuutta, ja he pystyivät asemansa vuoksi ajamaan reformaation aatteita. Tavallista oli, että vaimo puhui miehelleen uuden uskontulkinnan puolesta. Näin teki esimerkiksi Katharina von Mecklenburg, Saksin herttuan Henrik Hurskaan puoliso, joka levitti hovissa evankelista uskoa ja sai lopulta miehensäkin kääntymään. Monille naisille kirjeiden kirjoittaminen oli keskeinen vaikuttamisen ja vallankäytön muoto. Kirjeisiin turvautui esimerkiksi Argula von Grumbach, baijerilainen aatelisrouva, joka kirjoitti 1520-luvulla kahdeksan pamflettikirjettä. Parhaimmillaan niistä kiersi 29 000 painettua kopiota eri puolilla Saksaa. Von Grumbach on toinen niistä naisista, jotka yleensä mainitaan, kun esitellään reformaation vaikuttajia. Toinen on Katharina Schütz Zell, strasbourgilainen papinrouva. Hän toimi Mathiasmiehensä rinnalla papillisissa tehtävissä ja antoi itse itselleen kirkkoäidin arvonimen. Miehensä kuoltua hän saarnasi tämän haudalla, mikä tuohon aikaan oli varsin poikkeuksellista. ■ Luther-lainaukset ovat Sini Mikkolan suomentamia ja peräisin hänen kirjastaan Rakkaat sisaret, riehaantuneet rouvat – Martin Lutherin naiset (Kirjapaja 2019). KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

Hyvää pyhää

16.2.

Tämän sunnuntain aihe kirkossa on Jumalan sanan kylvö. Evankeliumitekstissä (Joh. 4:31–38) Jeesus kertoo oppilailleen vievänsä päätökseen Isänsä työn.

Kylvä vihreää PIENI JA SYÖTÄVÄN ihana etiäinen keväästä kasvaa ikkunalaudalla muutamassa päivässä. Osta vehnän, vihanneskrassin tai auringonku kan siemeniä tai kaiva kaapista kuivattuja herneitä. Laita laakeaan as tiaan kosteaa multaa, ripottele siemenet ja paina ne kiinni multaan. Peitä märällä kankaalla tai rei’itetyllä muovikelmulla ja aseta valoi saan paikkaan. Käytä sato esimerkiksi salaatteihin tai voileivän päälle. Vehnän oraasta voi myös puristaa mehua.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Usko elää toisten uskosta

apsuuden muistikuviini on piirtynyt ku va mummosta, joka seisoi puuhellan äärellä käsi kahvipannun kahvassa. Sii nä hän veisasi virttä, josta kuuli, millä mielellä hän oli. Moni muistaa lapsuudessa oppiman sa iltarukouksen ja joku tädin, joka piti kotonaan pyhäkoulua. Suvivirsi tuo mieleen koulun kevätkir kon tai juhannushäät. Tuttu iltavirsi tuo mieleen rakkaan ihmisen hautajaiset. Moni muistelee rippikoululeiriä ja siellä oppimi aan veisuja ja tunnelmia. Joskus jonkun kerhonoh jaajan, nuorisotyöntekijän tai papin yksi lause on jäänyt vuosiksi mieleen. Muistoja on monenlaisia. Usko ei koskaan syn ny tyhjästä, vaan se liittyy aina ihmisiin ja yhteisöi hin, jotka ovat meitä koskettaneet. Usko syntyy yh teisistä kokemuksista. Sitä kantavat myös perinteet,

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

tavat ja rituaalit, joiden keskelle synnymme. Kaikki ei ollenkaan riipu valovoimaisista julistajista ja saar namiehistä. Kyse on yli sukupolvien ulottuvasta us kon ketjusta ja perinteistä, joita luomme ja uudis tamme. Jeesus riisuu oppilaansa – omat lähettinsä – kai kesta tähtikultista. ”Olen lähettänyt teidät korjaa maan satoa, josta ette ole nähneet vaivaa”, hän huomauttaa oppilailleen. Olemme aina uskon synnyn hämmästyneitä kat selijoita, emme ikinä uskon synnyttäjiä. Monet us konkiistamme vaimenisivat, jos oivaltaisimme tä män. Yhä vielä elämme siitä uskosta, jonka Jeesus Isän lähettiläänä pani alulle ja vieläkin herättää. On vapauttavaa oivaltaa, että oma uskoni elää toisten uskosta, yhteisestä uskon kokemuksesta ja sen kaipuusta.

LAURI MAARALA

Rukoile esikuviesi puolesta Kun sinulla on rauhallinen aamu- tai iltahetki, mieti, ketkä ovat vaikuttaneet siihen, mihin sinä uskot. Ketkä ovat elämäsi ja uskosi esikuvia? Kuka on kertonut sinulle Jumalasta ja Jeesuksesta? Miten olet oppinut ensimmäisen rukouksesi? Et ajattele kaikesta samoin kuin he, mutta olet oppinut heiltä jotain. Mistä kiität heitä tänään? Rukoile mielessäsi heidän puolestaan lyhyesti omin sanoin tai lausu siunaus: ”Jumala, Isämme, siunaa sinä meitä, anna meille rauhasi.”

Harras hetki Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka, 52, haaveilee metsässä yöpymisestä. Hintikan työmatka kulkee pienen metsän läpi. Kävellessään metsässä Hintikka ei tee tietoisia hengellisiä harjoituksia, mutta hänen askelluksensa ja mielenvireensä muuttuvat. Hintikan tärkein metsä on Joroisissa perheen kesäpaikassa. Nuuksion metsät tulivat hänelle tärkeiksi teini-ikäisenä partiolaisena.

Kun jokin asia painaa mieltä, Kaisamari Hintikka vie sen metsään.

Kun metsä huokaa Kun piispa Kaisamari Hintikan jalka painuu sammaleeseen, hän saa yhteyden varhaisimpiin muistoihinsa. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

eho ja mieli huokaavat helpotuksesta, kun Kaisamari Hintikka pääsee pois päällystetyltä tieltä. Ihmisyhteisön äänet etääntyvät vähitellen, kun piispa kävelee syvemmälle metsään. Sisäisen ja ulkoisen metelin taukoaminen tekee tilaa sille, mikä on aidosti tärkeää. Hintikka vastaanottaa metsää kaikilla aisteillaan. Valon lisääntyminen ja orastavan kevään tuoksut kertovat talven taittumisesta. Kohta katse löytää ensimmäiset silmut ja lopulta lintujen riehakas meteli ympäröi kulkijan. Kun jokin puhuttelee Hintikkaa, hän pysähtyy. Silloin kaikki muu häipyy taustalle. Laajoja maisemia useammin hän jää katsomaan jotakin yksityiskohtaa: sammalta, kiinnostavaa kohtaa kalliossa tai suureksi kasvanutta puuta.

Luonnon rauhoittava vaikutus tuntuu nopeasti. Siksi pienetkin piipahdukset metsään ovat tärkeitä. Päivittäisellä työmatkallaan Hintikka kävelee pienen metsän läpi. KUN HINTIKAN JALKA painuu sammaleeseen, hän muistaa olevansa osa suurta luomakuntaa. Koskemattomassa metsässä mielen täyttää ihailu, kiitollisuus ja tunne lahjan vastaanottamisesta. Hauskuus ja hiljentyminen yhdistyvät, kun Hintikka kiipeää korkealle kalliolle, etsii kulkureittiä tiheässä ryteikössä tai pohtii, mistä kohdasta metsäpuron voi ylittää kuivin jaloin. Hintikan lapsuuden alkumetsä on vanhaa eteläsavolaista kaskimaata. Se sijaitsee Joroisissa kapealla niemimaalla, jossa on hänen sukunsa kesäpaikka. Kun Hintikka menee mökille, hän käy ensimmäiseksi katsomassa, mitä rakkaille puille kuuluu. Metsään meneminen on Hintikalle myös kääntymistä Jumalan puoleen. Luonnossa sisäistä työstämistä tarvitsevat asiat saavat tulla pintaan. Kun jokin asia painaa mieltä, hän vie sen metsään. Huoli asettuu oikeisiin mittasuhteisiin, kun Hintikka katsoo suurta petäjää, joka on nähnyt ja kestänyt monenlaista.

METSÄN LUMO on lahja Kaisamari Hintikan äidiltä ja kummitädiltä. He ottivat pienen tytön mukaan sieneen ja marjaan heti, kun hän oppi kävelemään. Hän on välittänyt saman lahjan omalle lapselleen.

”

Metsän lumo on lahja äidiltä ja kummitädiltä. Metsässä Hintikka saa yhteyden johonkin varhaiseen ja sisäsyntyiseen. Tilanne, jossa pienen tytön kumisaapas jäi suonsilmään, kuuluu hänen ensimmäisiin muistoihinsa. Samoihin mielen kerroksiin palautuu kunnioittava ihmetyksen tunne, joka syntyy, kun syvä huokaus kulkee talvisen kuusimetsän läpi. Sellaisena hetkenä luodun on helppo huokaista Luojalleen ”Tähän kuulun”. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

Palveluja tarjotaan

Hautauspalveluja

Kodin seniorihoivaa. Diana Care tarkoittaa yksilöllistä kotihoitoa omalla äidinkielelläsi. Ota yhteyttä ja sovi maksuttomasta tutustumiskäynnistä.

Helsingissä myös palvelusetelit!

Ratkaisukeskeistä terapiaa Malmilla Tutustu oman mielesi mahdollisuuksiin turvallisesti terapeutin kanssa. Yksilö- ja pariterapia. Ota yhteyttä: 040 2527427. Vastaanotto: Malmin terapia AKH-Hoiva Oy tarjoaa kotiin tuotavia hoivapalveluja, asiointi-ja saattoapua sekä jalkojenhoitoa. “auttavat kädet hoitavat” sinua pitkäaikaisella kokemuksella. Pia: 050 3227890 Anne: 0405520898

Suomalainen avustaja/kodinhoitaja. Kun tarvitset apua 0449706766

Soita 040 581 2124

Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 2386356, Hämeentie 38

Parturi-kampaaja KAIJA

TERVETULOA! www.terapiahuonemarita.fi TERAPIAHUONE MARITAssa Espoon Matinkylässä pidän kiinnostuksen mukaan Pienryhmä-INFOJA: • TOIMIVA AINEENVAIHDUNTA TUKI PAINONHALLINTAAN • KOKONAISVALTAINEN KAUNEUDENHOITO. Halutessasi voit kerätä ikioman pienryhmän, max 5 henkilöä. Seuraava kerta torstai- iltana 20.2.2020 KIINNOSTUITKO? Tiedustelut puh. 050-55 25 193.

Lakipalveluja

Kotikäynnit, palvelutalot. Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu.

puh. 046 660 4393

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM Minna Korhonen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

https://perhejaperinto.fi

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Ari Suominen, 040 3552340

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

BREMERIN KIVI Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

Kiinteistövälitystä

Vuokralle tarjotaan

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Vuokrataan 2 h + kk, 47 m2 Kontulasta. p. 044 0260 741

[A] LKV M. Rautanen Oy

Valoisa kaksio 43,5m2 Itis/Hki vuokra 750,- vesi 20,-hlö. Lasitettu parveke, hissi, sauna, remontoitu. Pitkäaik. 1.3.20 alkaen p.0405613488

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa

hautakivityöt

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

perunkirjoitukset

Ostetaan

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

Vuokrata halutaan Etsin noin 30 m2 suuruista yksiötä Helsingin alueelta Puh. 041 490 98 73

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV www.mrautanen.com

Hammashoitoa

Tilaisuuksia

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Pastor: Kristian Willis Telephone: 0503080803, kristian.willis@evl.fi Address: Matteuksen kirkko, Turunlinnantie 3

BIBLE FELLOWSHIP: Wednesdays 18:00-20:00 (start 8.1.2020) TABLE TENNIS CLUB: Tuesdays 14:30-16:00, Grace Hsiao (start 21.1.2020)

Halvor Ronning Jerusalemin Raamattukodilta puhuu su 23.2. klo 15 Pitäjänmäen srk-keskuksessa, Turkismiehenkuja 4. Kahvit klo 14.30. Mukana Maika Vuori, Johanna Manner, John Remes ja Maarit Kattilakoski.

HAMMASPROTEESITYÖT Malmi | Hakaniemi | Haaga

010 2715 100

WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

Siivouspalveluja Ikkunapesut kotisiivoukset vuosien kokemuksella. P.0466160810 Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090

Rakennusala Kylpyhuone/sauna y.m. remontit Ammattitaidolla Olli p.0400 465963 baujap.fi Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739 Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Ruusu on minun lempikukkani

WORSHIP SERVICES: Communion service every Sunday at 14:00

Järj. Jerusalemin Raamattukodin ystävät ry ja Pitäjänmäen seurakunta

Helsingin Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22 pe 6.3. klo 19 Mikaelin kirkko ti 10.3. klo 19 Hakunilan kirkon kokoustila ti 10.3. klo 19 Huopalahden kirkko Seurat keskiviikkoisin klo 19:00, lauantaisin klo 18:00 ja sunnuntaisin klo 16:00 ja 18:00 Tervetuloa. Seurat kuunneltavissa myös www.hry.fi

HERÄNNÄISSEURAT to 13.2. klo 18 seurat L-Pasilan srkkoti, Maistraatink.5, Hki. ti 18.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo), Hki. su 23.2. klo15 seurat Loviisan srkkoti, It.Tullik.6. klo 17 vammaistyön seurat Seuratuvalla, Autotalo (Kamppi); mm. T.Paasivirta, K.Koskinen; pistekirj.- & isoteksti- Siionin virret. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6c, Vihti. ke 26.2. klo 19 seurat Körttikodilla. pe 28.2. klo 18.30 kotiseurat E.FullerJ. & H.Juustilla Hirvit.7, Sipoo. la 29.2. klo 10-16 ”Rakkautta yli rajojen” Viron kirkon perhekeskus Seuratuvalla: klo 10 Aamuveisuut (kahvia klo 9.30) klo 11 Viimeisimpiä kuulumisia Viron perhekeskuksesta ja Viron lähetystyöstä; Pia Ruotsala ja Lea Saar klo 12 lounas, kasvissosekeitto (Seuratupayhdistyksen hyväksi 7-10 €/annos) klo 13 Konsertti, virolaiset vieraat Tero Ruotsalan kanssa klo 14 kahvit (vapaaeht. kahviraha) klo 14.30 yhteiset seurat (kolehti Ruotsaloiden työn tueksi Herättäjän kv-työn kautta) la 29.2. klo 14 seurat toimintakeskus Jenny, Beckerint.9 (Malminkartano), Hki. klo 17 sateenkaarimessu Alppilan kko, Kotkank.2, Hki; kahvit ja seurat; saarna T.Roiha, lit. S.Korkalainen. klo 18 seurat Mikaelin kko takkah., Emännänp.1 (Kontula), Hki.

Audiovisuaalinen tilataideteos. Värikäs oodi Käpylän kauneudelle. Rakkauslaulu rauhalle ja sen hauraudelle.

19., 20.2. klo 19 21.2. klo 21 Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Vapaa pääsy! Varmista paikkasi: ilvesteatteri.fi

kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Hannes Mustakallio

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

ILVES-TEATTERIK

ST.MATTHEW´S ENGLISH CONGREGATION

ÄPYLÄ100

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

ESIRUKOUSILTA ti 18.2 klo 19 Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 Tuomas Metsäranta, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30 ja esirukousiltana 18–19, tai kirjallisena: pray. petrus@evl.fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousillat joka toinen viikko. Petrus församling

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B 23.2. klo 13.30 Raamattupiiri 2. Korinttilaiskirjeen luvut 9-10

Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla.

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kuka on sinun gurusi?

MAIJA SAARI – KUVALÄHTEET: MATTI PIKKUJÄMSÄ

Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

Lukijoiden rakastaman Gurun opissa -juttusarjan pohjalta on tehty verkkotesti. Käy testaamassa itsesi ja ota sinulle sopiva kristillinen mystikko mukaan arkeesi. Osallistu samalla retriittiviikonlopun arvontaan. Löydät gurutestin osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

KUVALÄHTEET: ESKO JÄMSÄ JA UNIVERSAL STUDIOS

Avaruusoliokin kokee olemassaolon tuskaa Kohtaaminen maan ulkopuolisen älyn kanssa herättäisi uusia teologisia kysymyksiä. Astroteologia pohtii, koskeeko sanoma Jeesuksesta myös avaruusolentoja. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS MAIJA SAARI

iime vuosikymmeni nä tähtitieteilijät ovat löytäneet tuhansia eksoplaneettoja. Mo ni niistä sijaitsee niin sanotulla elämänvyö hykkeellä eli sellaisella etäisyydellä emotähdestä, että vesi voisi esiintyä planeetalla nestemäisenä. Joukossa on useita Maan kaltaisia planeettoja. Toistaiseksi emme tie dä varmasti, onko jollakin niistä elä mää. Myönteistä vastausta voidaan kuitenkin pitää todennäköisenä. Sillä, että elämä ei kenties rajoitu vain maapallolle, on Vesa Nissisen

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

mukaan teologisia seurauksia. Koh taaminen maan ulkopuolisen älylli sen elämän kanssa toisi lisää haas teita. – Aristoteleen filosofia oletti, et tä maa on kaikkeuden keskus. Keski ajalla tämä ajatus yhdistyi Raamatun maakeskeisen ja ihmiskeskeisen maa ilmankuvan kanssa, ja ajatusta toisis ta maailmoista alettiin pitää vaaralli sena. Teologit ovat kuitenkin pohti neet kysymystä muista maailmoista jo ensimmäisistä kristillisistä vuosisa doista lähtien, Nissinen sanoo. Nissinen käsittelee maan ulko puoliseen älyyn ja kosmiseen evo

luutioon liittyviä teologisia tulkin toja uskonnonfilosofian alaan kuu luvassa väitöstutkimuksessa, joka tarkastettiin Helsingin yliopistossa helmikuussa. PLANEETTALÖYTÖJEN herättämät teologiset kysymykset liittyvät Vesa Nissisen mukaan muun muassa luo miseen, ihmisen asemaan Jumalan kuvana sekä vieraan älyllisen elä män mahdolliseen pelastumiseen. Mikäli avaruudesta löytyisi älyl tään ihmistä vastaava tai ihmistä älykkäämpi laji, kristillisen teolo gian pitäisi ottaa kantaa siihen, voi ko avaruusolio olla Jumalan kuva ih misen rinnalla. Olettaisimmeko esi merkiksi, että toisessa tähtijärjestel mässä kasvanut avaruusolento on syntinen? Nissisen mukaan näitä kysymyk siä pohtivan teologisen kirjallisuu

den määrä kasvaa vauhdilla ja moni teologi ajattelee asiasta samansuun taisesti. Nämä teologit pitävät to dennäköisenä, että jokainen tietoi suuteen heräävä olento kohtaa ta valla tai toisella oman äärellisyyten sä ja erehtyväisyytensä, kilpailun resursseista ja kuoleman aiheutta man ahdistuksen. Avaruusolento kokisi siis ihmisen tavoin olemassaoloon liittyvää tus kaa, tietoisuutta vääristä valinnoista ja ikuisen elämän kaipuuta. Avaruusolioiden pelastuksen tar ve voidaan siis perustella, teologit sanovat. – Tästä päätelmästä eteenpäin teologien näkemykset jakautuvat. Mielipiteet eroavat siinä, päteekö Ju malan ilmoitus Raamatussa ja ihmi sille ilmoitettu kristinuskon pelas tussanoma kaikkialla kosmoksessa, Nissinen sanoo.

”

Vatikaanin observatorio pitää maan ulkopuolisen älyn kohtaamista myönteisenä mahdollisuutena. TEOLOGIAN TOHTORI VESA NISSINEN

Tällä palstalla kolme asiantuntijaa ottaa kantaa ajankohtaiseen väitteeseen.

”Kouluun tarvitaan yhteinen uskontoja katsomustieto” ”Nykyisin puhutaan oman uskonnon opetuksesta. Lapset ja nuoret tulevat kuitenkin sekä uskonnon että elämänkatsomustiedon tunneille hyvin monikatsomuksellisista taustoista riippumatta siitä, kuuluvatko he johonkin uskonnolliseen yhteisöön vai eivät. Ei ole koulun asia kysellä tästä. Uskonto ja ET ovat hienoja oppiaineita. Kehittämällä saataisiin aikaan vielä parempi yhteinen aine. Siinä yhdistyisivät molempien vahvuudet ja se,

millaisia tietoja ja taitoja nykymaailmassa ja tulevaisuudessa tarvitaan. Hyvin rakennettu katsomusaine tarjoaa avaran katsomus- ja kulttuurisivistyksen. Se ottaa vakavasti todellisuuden, jossa lapsi tai nuori elää. Siten se tukee hänen oman katsomuksellisen identiteettinsä rakentumista.” MAIJALEENA KUPIAINEN

”Nykytapa järjestää katsomusopetus on vanhentunut eikä palvele yhteiskuntaa. Koulun tehtävä on tarjota uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys ja lukutaito. Uskonnollisen identiteetin välittäminen ja opettaminen kuuluvat puolestaan kodeille ja uskonnollisille yhdyskunnille. Moninaistuvassa maailmassa kansalaisten pitää tuntea uskontoja ja katsomuksia ja elää vuorovaikutuksessa niiden edustajien kanssa. Tähän on tärkeä oppia pienestä pitäen. Opiskelu erillisillä tunneilla ei palvele oppilaiden tulevaisuutta eikä opeta suvaitsevaisuutta, jota täs-

sä tarvitaan. Yhteisöllisyyden näkökulmasta ei ole tarkoituksenmukaista, että koulun sisälle on jäänyt katsomuksiin ja arvoihin keskittyvä oppiaine, jonka opiskelu tapahtuu eriytyneesti.” ARTO KALLIONIEMI

”Koulussa pitäisi olla yhteinen uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppiaine. Se toisi kaikille samanlaisen käsityksen maailman eri uskonnoista ja arvomaailman käsitteistä. Yhteinen uskontoja katsomustieto voisi myös helpottaa nykyisin uskonnosta oppiaineena saatavan vanhentuneen kuvan ja vanhentuneiden käsitysten korjaamisessa. Kirkko on jatkuvassa muutoksessa, ja siksi myös

kirkolle olisi tärkeää, että uskonnon opetus muuttuisi nykypäivää myötäilevämmäksi. Kaikille oppilaille yhteinen katsomusaine vähentäisi ihmisten jaottelua pienempiin ryhmiin, auttaisi opE pilaiden välisen yhteenkuuluvuuden tunteen lisäämisessä sekä toisi virkistävää ja tarvittavaa muutosta uskontoon ja elämänkatsomukseen liittyvien asioiden oppimiseen.” AADA ORA

Tikkurilan lukion uskonnon (ev.lut.), elämänkatsomustiedon ja terveystiedon opettaja

LIN

I ST

Helsingin yliopiston uskonnon didaktiikan professori

JÄ

MSÄ

LUONNONTIETEILIJÖILLÄ on erilai sia käsityksiä elämän yleisyydestä kosmoksessa. Emme tiedä varmasti, ovatko luonnonvakiot sellaisia, et tä alkuaineet vääjäämättä prosessoi tuvat sopivissa olosuhteissa elämäk si. Vesa Nissisen mukaan myös nä kemykset maan ulkopuolisen älyl lisen elämän todennäköisyydestä vaihtelevat. Useimmat aiheesta kirjoittaneet teologit suhtautuvat myönteisesti teoriaan, jonka mukaan kosminen evoluutio synnyttää elämää siel lä, missä olosuhteet ovat suotuisat. Teoriaa kannattava fyysikko Paul Davies pitää mahdollisena, että luonnon perusvakiot eivät ainoas taan johda elämän syntyyn vaan myös suuntaavat kehitystä kohti älyllistä elämää. Nissisen mukaan monet biolo git suhtautuvat epäilevästi ajatuk seen, jonka mukaan evoluutiolla oli si suunta. He pitävät ihmistä käsit tämättömän epätodennäköisenä la jina. – Toisten mielestä elämän ke hitys näyttää suuntautuvan yhte nevästi, ja esimerkiksi silmä on syn tynyt maapallolla moneen kertaan. Samalla tavalla myös äly voisi ol la ominaisuus, johon voidaan pää tyä useita linjoja pitkin, Nissinen sanoo. ■

Onko näin?

MONIEN AVARUUSTUTKIJOIDEN vi sioissa maan ulkopuolinen äly on sekä teknisesti että moraaliltaan ih mistä kehittyneempää. Teologit ovat kiinnittäneet huomiota maan ulkopuolista älyä koskevan tieteel lisen keskustelun uskonnolliseen pohjavireeseen. Yhdysvaltalainen teologi Ted Peters näkee, että keskusteluun on pujahtanut myytti, joka pukee van hat uskonnolliset ja filosofiset ideat ylivertaisista taivaallisista olennoista näennäistieteelliseen asuun. NASA:n palveluksessa työskennellyt psykolo gian professori Albert A. Harrison taas ei pidä puheita korkealle kehit tyneestä maan ulkopuolisesta älystä uskonnollisena haihatteluna. Harrisonin mukaan inhimillinen kokemus osoittaa, että rauhanomai suus ja altruismi tukevat yhteisön pitkäikäisyyttä. Siksi on järkevää päätellä, että ihmistä pitemmälle kehittynyt avaruusolio muistuttaisi enemmän enkeliä kuin demonia. Väitöstutkimuksessaan Moderneja teologisia tulkintoja kosmises-

ta evoluutiosta ja Maan ulkopuolisen älyllisen elämän mahdollisuudesta Vesa Nissinen pohtii myös asiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä. Nissisen mukaan emme voi ol la varmoja, kohtaisiko ihmiskun ta Arrivaltieteiselokuvan itseään älykkäämmän ja hyväntahtoisem man lajin vai Alienelokuvien kaltai sen brutaalin olion. Sopivien tulkintojen ja työväli neiden löytämiseksi Nissinen toivoo luonnontieteiden, filosofian ja teo logian yhteistyötä.

OSA TEOLOGEISTA pitää mahdolli sena, että kristinuskon sanoma Ju malan ihmiseksi tulemisesta koskee vain Maan asukkaita. Heidän mu kaansa älyllisen elämän löytyminen muista tähtijärjestelmistä tarkoittai si sitä, että maailmankaikkeudessa olisi monia pelastuksen teitä. Jotkut teologit päättelevät, et tä Jumala voisi toteuttaa pelastuk sen toistuvasti eri puolilla kosmosta Jeesuksen kaltaisten pelastajahah mojen kautta. Keskusteluun on osallistunut myös tunnettuja teologeja, joiden mukaan Jeesuksen elämä ja maa planeetalla tapahtunut syntien so vitus ovat ainutkertaisia, koko kos moksen kattavia tapahtumia. Tätä ajatusta ovat puolustaneet esimer kiksi saksalaiset protestanttiteologit Wolfhart Pannenberg ja Jürgen Moltmann. Teologinen pohdiskelu voidaan sivuuttaa sanomalla, että maan ul kopuolisen älyn kohtaaminen mer kitsisi ihmiskeskeiseen ja maakes keiseen maailmankuvaan sitoutu neen kristinuskon loppua. Nissisen mukaan tällaista väitettä viljelevä tiedemies on todennäköisemmin luonnontieteilijä kuin teologi. – Yhdysvalloissa tehdyn kysely tutkimuksen mukaan suurin osa teologeista suhtautuu rauhallisesti ajatukseen maan ulkopuolisen älyn kohtaamisesta. He uskovat, että kristinusko sopeutuisi hyvin uuteen tilanteeseen. Myös Vatikaanin observatorio pitää maan ulkopuoli sen älyn kohtaamista myönteisenä mahdollisuutena, Nissinen sanoo.

Haagan seurakunnan nuortenparlamentin jäsen, lukiolainen KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2020

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki / mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Gospel on tuonut iloa ja väkeä kirkkoihin OLEN SAANUT olla kaksi vuotta toteuttamassa Gospelia kaikille Mass Choir -hanketta Helsingissä. Idea kaikille avoimeen, koelauluttomaan gospelkuoroon oli Töölön seurakunnan kanttorin Nina Pakkasen. Mass Choir -kuoron laulajat ovat olleet 16–82-vuotiaita naisia ja miehiä. Jokainen sunnuntai-iltapäivän harjoitus on ollut pienimuotoinen iloa, ylistystä ja siunausta pursuava jumalanpalvelus. Kausien päätöskonsertit on myyty loppuun. Kiitos Töölön ja Lauttasaaren seurakunnille sekä Tuomiokirkkoseurakunnalle hankkeen tukemisesta ja tiloista. Käytännön työn tekivät Nina Pakkanen ja Gospel Helsinki -kuoron vapaaehtoiset. Mass Choir on tavoittanut jo yli 1200 laulajaa pääkaupunkiseudun seurakunnista, ja laulaminen jatkuu tänä keväänä entistäkin laajemmalla pohjalla. Afroamerikkalainen gospel sopii erinomaisesti luterilaisen kirkon musiikkitarjontaan. Annetaan gospelille kirkoissa tilaa ja raivataan esteet pois sen tieltä.

Paula Viertola

Postinkulku takkuaa ilman lakkoakin MIELIPIDEPALSTALLA ON alkuvuodesta keskusteltu postin Helsingissä vasta tammikuussa toimittamista joulukalentereista (K&k 16.1.). Postin edustaja pahoitteli lakosta seurannutta viivästystä (K&k 30.1.). Lakon vaikutukset ovat toki ymmärrettäviä, mutta postinkulun epävarmuus on laajempi ilmiö. Siihen tarvitaan muutosta, jotta Posti voi olla jatkossakin alallaan uskottava toimija. Suomessa saattoi vielä joitakin vuosia sitten lähes sataprosenttisesti luottaa siihen, että kir-

Jehovan todistajien uhrit vaiennetaan JEHOVAN TODISTAJIEN edustaja Jukka Palonen kirjoitti vastineen seksuaalista ahdistelua uskonyhteisöissä koskevaan juttuun (K&k 16.1. ja 30.1.). Uskonyhteisöissä tiedetään esiintyvän lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa. Keskeisin ongelma on Jehovan todistajien järjestön sisäinen kurinpitojärjestelmä, joka tutkii syntejä ja rankaisee niistä.

je tai muu lähetys tulee nopeasti ja turvallisesti perille. Nykyisin tämä ei ole asian laita. Itsellänikin on kokemuksia kadonneista lähetyksistä sekä siitä, että postit ovat eksyneet väärään luukkuun ja naapurit ovat ystävällisesti toimittaneet ne perille. Toimitusvarmuuden tulee lisääntyä merkittävästi, jotta Postilla on Suomessa edessä valoisa tulevaisuus.

Ville Jalovaara Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen (sd.)

Samalla tämä systeemi vaientaa uhrit tehokkaasti. Naiset ja lapset – jotka tyypillisesti ovat seksuaalisen väkivallan uhreja – ovat hyvin alisteisessa asemassa syntejä tutkiviin miehiin nähden. Uhreista voi helposti tulla syyllisiä kouluttamattomien syntien tutkijoiden kuulusteluissa. Pahimmassa tapauksessa raiskauksen uhria voidaan rangaista ”katumattomana synnintekijänä” erottamalla hänet Jehovan todistajista. Erottaminen johtaa kart-

TO 5.3. KLO 19 KARAKAPPELI Karakalliontie 12

tamiseen. Syntisen perhe, suku ja ystävät eivät saa enää puhua hänen kanssaan. Alaikäisen kohdalla tosin odotetaan yleensä 18 vuoden ikään, ennen kuin häntä pyydetään poistumaan kotoa. Monet lähtevät kuitenkin vielä alaikäisinä. Uhrit tietävät, että panokset ovat korkeat. Siksi he mieluummin vaikenevat tai tekevät itsemurhan.

Joni Valkila toiminnanjohtaja Uskontojen uhrien tuki UUT ry

13.2.2020 kirkkojakaupunki.fi

Pääkaupunki seudulla on yhä enemmän elämänkatsomus tiedon ja islamin opiskelijoita s. 4

Kavereiden kanssa Chapplessa Aaro Korenius oppii isoseksi Isossa Omenassa s. 2

Hoivaparkki auttaa omaishoitajia Olarin kirkolla ja Soukan kappelilla s. 8

Chapplessa on hyvä hengailla

Aaro Korenius kertoo Chapplen biljardipöydän olevan ahkerassa käytössä.

Aaro Korenius löysi rennon messun Ison Omenan Chapple-tilasta. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JUSSI HELTTUNEN

K 2

auppakeskuksessa voi helposti eksyä. Olarin seurakunnan Chapple-tila löytyy kuitenkin Isosta Omenasta helposti. Chapple on uuden puolen toisessa kerroksessa.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2020

Täällä alkaa tunnin kuluttua Risteysmessu, johon osallistuu Aaro Korenius, 15. Hän kävi viime vuonna rippikoulun. – Sain rippikoulussa paljon uusia kavereita. Nyt käyn Chapplessa isoskoulutuksessa, Korenius kertoo. Isoskoulutuksen toista vuotta käyvät koulutettavat suosittelivat Koreniukselle, että torstaisin kannattaa osallistua Chapplen messuun. – Kävin Risteysmessussa ja tykkäsin tosi paljon. Olen käynyt siinä lähes joka viikko viime syksystä lähtien. – Olen Chapplessa myös usein kavereiden kanssa hengaamassa. Tämä on tosi hyvä tila.

Täällä voi pelata biljardia tai Play Stationia tai voi vain jutella. Korenius sanoo, ettei heillä ole mitään erityisiä jutunaiheita. Kavereiden kanssa puhutaan ihan mistä vain, niin kuin peleistä, elämästä ja koulusta. – Ei Chapple ole paikka, jossa juttelisimme vain uskonnosta ja Jumalasta. Tietysti isoskoulutuksessa niistä puhutaan. RISTEYSMESSU ON aina torstai-iltaisin. Se alkaa kuudelta ja loppuu yhdeksältä. Aluksi on etkot, jolloin voi jutella muiden kanssa ja juoda kahvia. Seitsemältä alkaa varsinainen messu. Siinä laule-

MARIANNA SIITONEN

taan paljon ja bändi säestää. Lopuksi on vielä jatkot. – Risteysmessussa tunnelma on hyvin erilainen kuin kirkon messussa. Kirkossa urut soivat, ja ilmapiiri on mahtipontinen ja virallinen, Aaro Korenius sanoo. – Sosiaalisuus on täällä kivaa. Tykkään jutella erilaisille ihmisille. Risteysmessussa voi olla rennommin kuin kirkossa.

”

Sosiaalisuus on Chapplessa kivaa. Tykkään jutella erilaisille ihmisille. Risteysmessu kestää noin tunnin. Aika tuntuu Koreniuksesta menevän nopeasti. – Kirkon messussa alkaa vähän jo kyllästyttää, kun on tarpeeksi kauan tuijottanut jalkoja tai pappia. Mutta kirkossa on omat juttunsa ja kauppakeskuksessa omansa, hän toteaa. Yksi Risteysmessun saarna on jäänyt erityisesti Koreniuksen mieleen. – Henkka-pappi käytti saarnassaan vertauskuvallisesti Star Wars -elokuvan valomiekkojen värejä. Se oli hauska ja hyvä puhe. Kirkossa ei ehkä voisi puhua Star Warsin miekoista, Korenius pohtii. PAPPI JUSSI KOSKI on tänään Risteysmessussa töissä. Hän erottuu nuorison joukosta valkoisella papin pannallaan. – Risteysmessussa käy 10–30-vuotiaita ja seniorijengiä. 40–50-vuotiaita ei näy. Risteysmessua pidettiin aiemmin Olarin kappelissa. Messun nimessä yhdistyy ristisymboliikka ja ihmisten kohtaaminen, Koski kertoo. Aaro Korenius miettii, että jos Chapplea ei olisi, nuoret oleskelisivat jossain päin kauppakeskusta tai jonkun kotona. – Toivoisin, että Chapple olisi auki myös viikonloppuisin. Olisi enemmän aikaa olla täällä, kun ei ole koulua. Joskus lauantaisin on nuortenilta, mutta silloin on ohjattua toimintaa, ei hengaamista. – Muuten kaikki on Chapplessa hyvin. Ehkä voisi hankkia uuden biljardipöydän. Tämä on aika vanha ja aina varattu. ■

Risteysmessu torstaisin klo 18–21 Chapplessa, Kauppakeskus Iso Omena, Suomenlahdentie 1, eteläpäädyn (uuden puolen) 2. krs. Klo 18 etkot, klo 19 messu, klo 20 jatkot, klo 21 ovet sulkeutuvat. Chapple on avoinna ma–ke klo 9.30–20, to–pe 9.30–21 ja la–su toiminnan mukaan. chapple.fi.

Espoon kirkoilla ja kappeleilla tarjotaan diakonia- eli kappelilounaita. Ne on tarkoitettu kaikille, joilla on taloudellisia ongelmia tai jotka kaipaavat toisten ihmisten seuraa.

Maittava ruoka ja hyvä seura vetävät syömään yhdessä Espoon seurakunnissa katetaan ruoka pöytään monta kertaa viikossa. Espoon tuomiokirkko seurakunta Kappelilounaat: Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1: maanantaisin ja torstaisin klo 11–13. Alkuhartaus klo 11. Ateria: aikuiset 5 e, lapset 3–10-vuotiaat 2 e, alle 3-v. 0,50 e. Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1: tiistaisin klo 11–12.30. Alkuhartaus. Ateria: aikuiset 4 e, lapset 2 e (3–7v.). Suvelan kappeli, Kirstintie 24: tiistaisin klo 12–13. Alkuhartaus, ateria: aikuiset 3 e, lapset 1,5, e. Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2: tiistaisin klo 12–13, Alkuhartaus, ateria: aikuiset 4 e, 3–10 v. 2 e, alle 3-v. 0,50 e.

klo 12–13, alkuhartaus. Aikuiset 3 e, lapset 3–14-v. 1 e. Ruokalippujen myydään klo 11.30–12.30. Soukan kappeli, Soukankuja 3: tiistaisin klo 11–12, Alkuhartaus. Aikuiset 3 e, lapset 3–14-v. 1 e. Ruokalippujen myydään klo 10.30–11.30. Elintarvikejakelu: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8, maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina klo 9. Vuoronumerot arvotaan klo 8.40. Mahdollisuus osallistua aamurukoukseen klo 8.50. Aamupala: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8, tiistaisin klo 9–10. Vapaaehtoinen maksu.

Espoonlahti

Olari

Diakonialounaat: Espoonlahden kirkko, s. Kipparinkatu 8: maanantaisin ja torstaisin

Diakonialounaat: Matinkappeli, Liisankuja 3, tiistaisin klo 13.

Olarin kappeli, Kuunkehrä 4, torstaisin klo 13. Hinta 3 e. Ruokalippujen myydään klo 12.45–13.30. Kappelisali on avoinna hiljentymistä varten.

Leppävaara

Diakonialounaat: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2, tiistaisin ja torstaisin klo 11.30–12.30. Hinta 3 e. Lounaat alkavat hartaudella tai ruokarukouksella.

Tapiola

Kirkon lounas 17.3. saakka. Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, Kirkon lounas tiistaisin klo 12.15. Ruokalippuja myydään klo 11.30– 12 ja 12.15–12.30. Hinta 5 e, 3–14 v. 2 e, alle 3 v. ilmaiseksi. Maksuvapautus on mahdollinen etukäteen diakoniatyöntekijän kanssa sovittuna.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2020

Kasvatusaineiden opetus mullistuu Islamin ja elämänkatsomustiedon opiskelijamäärät kasvavat, vaikka enemmistö käy yhä luterilaisessa uskonnonopetuksessa.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS MAIJA SAARI

uomessa on alkuvuonna keskusteltu siitä, pitäisikö kouluissa yhä opettaa erikseen uskontoa ja elämänkatsomustietoa vai pitäisikö niiden sijaan olla kaikille yhteinen katsomusaine. Uskonnonopetuksen lähtökohtana on oppilaan oma uskonto, eli ajatus on sama kuin äidinkielessä: tutustutaan ensin omaan. Uskontokuntiin kuulumattomat opiskelevat elämänkatsomustietoa. Sen voivat valita myös muihin uskontokuntiin kuuluvat kuin luterilaiset ja ortodoksit. Viimeisimmät valtakunnalliset katsomusaineiden tilastot ovat vuodelta 2016. Niiden mukaan peruskoulun ylimmillä luokilla 89,1 prosenttia ja alimmilla luokilla 86,1 prosenttia opiskelijoista kävi luterilaisessa uskonnonopetuksessa. PÄÄKAUPUNKISEUDULLA tilanne on erilainen. Vaikka valtaosa Espoon (72 prosenttia), Vantaan (68,7 pro-

senttia) ja Helsingin (62,8 prosenttia) peruskoululaisista opiskelee luterilaista uskontoa, elämänkatsomustiedon, islamin ja muiden uskontojen osuudet kasvavat.

”

MUUTAMA KOULU ON OTTANUT TÄMÄN SYDÄMENASIAKSEEN. PEPITA KASKENTAUS

Kirkko ja kaupunki kysyi tilastoja Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Helsinki selvittää asiaa joka toinen vuosi, joten sen tilastot ovat vuodelta 2018. Vantaan ja Espoon luvut kertovat tämänhetkisen tilanteen.

JUSSI HELTTUNEN

Hösmärin päiväkodin kieli- ja kulttuuriopettaja Vita Linfast piirtää Ayisha Nazarin kanssa.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2020

Oppilaat kat

Helsingin perusopetuksen yhteensä 52 000 oppilaasta evankelisluterilaisen uskonnon tunneilla kävi pari vuotta sitten 33 000 eli noin kaksi kolmesta oppilaasta. Ylimmillä luokilla luterilaisessa uskonnonopetuksessa kävi 6,5 prosenttia enemmän kuin alemmilla luokilla. Ero luokka-asteiden välillä osoittaa muutoksen suunnan: tulevaisuudessa yhä harvempi osallistuu luterilaiseen uskonnonopetukseen. KUN VUONNA 2012 peruskoulun 1–6-luokkien helsinkiläisoppilaista 72,4 prosenttia osallistui luterilaiseen uskonnonopetukseen, luku on nyt 60,8 prosenttia. Elämänkatsomustietoa opiskeli helsinkiläisistä peruskoululaisista 21,3 prosenttia ja lukiolaisista 19 prosenttia. Islamin tunneilla kävi yhdeksän prosenttia peruskoululaisista eli 4 746 oppilasta. Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa kävi 2,3 prosenttia peruskoululaisista. Helsingissä voi opiskella myös katolisessa, buddhalaisessa ja hindulaistaustaisen krishna-liikkeen uskonnonopetuksessa, näiden aineiden oppilaita oli yhteensä 582. ESPOOSSA LUTERILAISEN uskonnon (noin 21 000 oppilasta) jälkeen

Päiväkotikaverin usko tutuksi Hösmärin päiväkoti Espoossa osallistui 3.–7. helmikuuta YK:n uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikkoon. Päiväkodissa oli muun muassa paneelikeskustelu, jossa vanhemmat kertoivat uskonnostaan ja perheen tavoista. Viikkoon kuului tutustuminen muslimien rukoushuoneeseen ja eri kulttuurien juhliin. Perheet ja päiväkodin henkilökunta saivat myös tuoda nähtäville kulttuuriin ja uskontoon

liittyviä esineitä. Eri kulttuurit ja niihin tutustuminen ovat muutenkin osa päiväkodin arkea. Päiväkodissa työskentelee kokoaikainen varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuuriopettaja. Espoon keskuksessa, Sunan ja Suvelan välimaastossa sijaitsevassa Hösmärin päiväkodissa on 112 lasta, jotka puhuvat 29:ää eri äidinkieltä. Uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton katsomuskasvatus on osa valtakunnallista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Sitä

suunnataan erityisesti viisivuotiaille, jotka tahtovat kysellä ja pohtia. Hösmärin päiväkodissa katsomuskasvatus on koettu monin tavoin hyödylliseksi, sillä nyt eri kulttuurit ja uskonnot on helpompi ottaa puheeksi ja yhteistyö vanhempien kanssa on tiivistynyt. Hösmärin päiväkodin katsomuskasvatuksen mentorina toimii lastenohjaaja Satu Vainio Espoon tuomiokirkkoseurakunnasta. Yhteisymmärrysviikkoa on vietetty Suomessa vuodesta 2011 lähtien.

somusaineittain Espoossa 2019*

PÄÄKAUPUNKISEUDUN uskonnollinen ja katsomuksellinen kirjo vaikuttaa siihen, että kaikissa kolmessa kaupungissa on kannustettu vahvistamaan vuorovaikutusta eri katsomusaineiden välillä. – Muutama koulu on ottanut tämän sydämenasiakseen. He ovat kertoneet, että tällä on saatu paljon hyvää aikaan, Vantaan opetuspäällikkö Pepita Kaskentaus sanoo. Vähemmistöuskontojen opetuksen ongelmana on takavuosina ollut opetuksen laatu. Nyt tilanne on parempi ja esimerkiksi islaminopettajista enemmistö on päteviä. Espoon kaupungin opetuspäällikkö Eeva-Kaisa Ikosen mukaan tähän on suuresti vaikuttanut yhteistyö Helsingin yliopiston kanssa. ■

* Prosentit laskettu suomenkielisessä perusopetuksessa olleista 1–9-luokkien oppilaista.

Espoolaisista 57,1 prosenttia kuuluu kirkkoon Kirkkoon kuului vuoden 2019 lopussa noin 3 792 000 henkilöä eli 68,6 prosenttia suomalaisista. Edellisvuonna luvut olivat 3 848 000 jäsentä ja 69,7 prosenttia. Pääkaupunkiseudun kunnista Helsingissä kirkon jäseniä oli vuodenvaihteessa 333 875, Espoossa 165 530, Vantaalla 126 847 ja Kauniaisissa 6 692. Helsinkiläisistä kirkkoon kuuluu nyt 51 prosenttia, espoolaisista 57,1 prosenttia ja vantaalai-

seuraavaksi eniten oppilaita (15 prosenttia peruskoululaisista) käy elämänkatsomustiedon tunneilla. Islamia omana uskontona opiskelee tällä hetkellä 2 349 oppilasta (kahdeksan prosenttia). Espoossa seuraavaksi eniten on ortodokseja (2,5 prosenttia) ja sitten katolilaisia (yksi prosentti). Krihsna-uskontoa opiskelee 72 espoolaista. Vantaalla luterilaisilla uskonnon tunneilla käy nyt noin 16 000 oppilasta. Elämänkatsomustietoa opiskelee 3 600 vantaalaista (15,2 prosenttia). Islamin opiskelijoita on eniten pääkaupunkiseudulla eli 9,6 prosenttia (2 268 oppilasta). Muut Vantaalla valitut katsomusaineet ovat ortodoksinen (3,5 prosenttia), katolinen (1,4 prosenttia), krishna-uskonto (0,2 prosenttia) ja buddhalaisuus (0,7 prosenttia). Kaikissa kolmessa kaupungissa on myös oppilaita, jotka eivät opiskele koulussa mitään katsomusainetta. Tällöin yleensä oppilaan oma uskonnollinen yhteisö järjestää opetuksen, josta ei saa numeroa koulutodistukseen. Esimerkiksi pääosa jehovantodistajista ja osa muslimeista toimii näin. Juutalaisilla on oma koulu Helsingissä.

sista 54,3 prosenttia. Kauniaisissa kirkkoon kuuluu 63,3 prosenttia asukkaista. Jos tarkastellaan vain suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, niin jäsenyysprosentit kaikkialla pääkaupunkiseudulla ovat paljon näitä lukuja korkeammat. Espoon ruotsinkielisistä peräti 72,8 prosenttia kuuluu kirkkoon. Muuttoliikkeen ja vieraskielisten määrän lisäksi kirkkoon kuulumisen alueellisia eroja selittävät taloudelliset ja sosiaaliset erot sekä ikärakenne. Jos alueella asuu paljon nuoria, seurakuntien jäsenyyspro-

sentti on keskimäärin alhaisempi kuin iäkkäämmän väestön kaupunginosissa. Espoossa Leppävaaran seurakunnan jäsenmäärä kasvoi 198 hengellä ja Tapiolan 21 hengellä, muut jäivät miinukselle. Vaikka Leppävaaran jäsenmäärä kasvoi, sen jäsenyysprosentti alueen väestöstä laski 49,5 prosenttiin. Syy on se, että alueen koko asukasmäärä kasvoi 1 800 hengellä, josta vieraskielistä väestöä oli noin tuhat. Espoossa kirkosta erosi 2 806 ihmistä, sata enemmän kuin vuosi sitten. Kirkkoon liittyi 912

ihmistä, suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Kauniaisissa kirkkoon liittyi 36 ihmistä ja siitä erosi 83. Lisätietoja: kirkkojakaupunki.fi.

Väistötilat Tapiolan kirkon toiminnoille Tapiolan kirkon peruskorjaus on alkamassa toukokuussa. Rakentamisen ajaksi kirkolla oleva toiminta siirtyy Mankkaan liikekeskukseen ja Tapiolan keskustassa olevaan liikerakennukseen. Mankkaan tiloissa on jo nyt

Mankkaan kappeli ja päiväkerhoja. Tapiolan seurakuntaneuvoston linjauksen mukaisesti Espoon yhteinen kirkkoneuvosto päätyi siihen, että Tapiolasta vuokrataan väistötilaksi entisen Kenkä-Tapion liiketila. Sen pinta-ala on 345 neliötä ja 22 kuukauden arvonlisäveroton vuokra 188 000 euroa. Vuokra-aika alkaa maaliskuun alussa ja jatkuu vuoden 2021 loppuun. Lue lisää uutisia: kirkkojakaupunki.fi/uutiset

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–27.2.

Menokasvo

Toimisto: p. 09 8050 3800 arkisin klo 9–15, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Lähde naisten saunailtaan Hvittorpiin Millaisia ovat naisten saunaillat Hvittorpissa, vastuuhenkilö Anneli Virolainen? – Ne ovat kaikille avoimia saunailtoja, joita järjestetään syys- ja kevätkaudella kerran kuukaudessa. Lähdemme liikkeelle Matinkappelilta kimppakyydeillä muutamalla autolla. – Saunomme rantasaunassa kaikessa rauhassa nautiskellen. Löylyjen jälkeen syömme iltapalan ja keskustelemme. Ilta päättyy kappelissa pidettävään iltahartauteen ikonin ja kynttilöiden ääressä. Luemme silloin runoja ja Raamattua sekä laulamme. Siunaamme toinen toisemme sisaruspiirissä ja sitten lähdemme kotimatkalle.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu su 16.2. klo 10. Liturgia ja saarna Vilppu Huomo, avustaa Kirsi-Marja Isotalo, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Anna-Liisa Haunio. Kirkkokahvit. Messu su 23.2. klo 10. Liturgia ja saarna Seppo Särkiniemi, avustaa Tuija Kuusinen, urkuri Teemu Suominen, kanttori Sheldon Ylioja. Kirkkokahvit. Pysäkkimessu su 23.2. klo 18 ”Kuuletko Jumala?” Asemapäällikkö Leena Oikarinen, pappi Tuija Kuusinen, kanttori Leena Talvio. Chorus Gaudete, Titi Gävert, viulu, Martti Pitkänen, kontrabasso. Lastenalttari. Iltatee. Tuhkamessu ke 26.2. klo 18. Pappi Vilppu Huomo, kanttori Sheldon Ylioja. Paaston matkan merkiksi voi messussa saada otsaansa tuhkaristin.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 16.2. klo 12 . Majuri, Huhtala. Kirkkokahvit. Kalajärven kappeli Nojatuolimessu su 16.2. klo 16. Muurimäki. Haastattelusaarnassa perheenäiti Johanna Salminen, säestys Pekka Vuorio. Lasten alttari ja kirkkopussukat. Kirkkokahvit. Kauklahden kappeli Urdunkielinen messu la 15.2. klo 16. Masih. Kyläkirkko su 16.2. klo 12. Särkiniemi, Ylioja. Pyhäkoulu. Ruokailu ja kirkkokahvit 10 e/perhe, 5 e/hlö. Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishetki to 13.2. klo 19. Marte. Rinnekappeli Selkomessu su 23.2. klo 14. Risti-

ESKO JÄMSÄ

Espoon tuomiokirkko -seurakunta

Millainen on Hvittorpin rantasauna? – Se on Espoon seurakuntien kurssikeskuksen melko uusi rantasauna Kirkkonummella Vitträsk-järven rannalla. Lauteille mahtuu noin 20 henkeä naut-

mäki. Kirkkokahvit. Suvelan kappeli Messu su 16.2. klo 15. Hujanen, Huhtala. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. HalleLuja-messu pe 28.2. klo 18. Marte, Ylitolonen, messubändi. Messupizzaa. Viherlaakson kappeli Pyhäillan messu su 16.2. klo 17. Ikonen. Iltapala ja Vaeltajan majatalon ohjelmaa, ks. kappelin tiedot. Messu su 23.2. klo 12. Kuusinen, Iivanainen, Talvio. Tuula Krzywacki, laulu. Yhteisvastuukeräyksen aloitus. Kirkkokahvit.

Olarin seurakunnan järjestämien naisten saunailtojen vapaaehtoinen vastuuhenkilö Anneli Virolainen nauttii Hvittorpin rantasaunan löylyistä.

timaan mehevistä löylyistä. Suurin osa saunojista käy myös uimassa ja talvella avannossa. Mistä aiheista lauteilla puhutaan? – Olemme kaikki ilman titteleitä, samanarvoisia ja rentoja ihmisiä. Saunassa olemme jutelleet esimerkiksi kulttuurista, lapsuusmuistoista, omista juurista ja uskon asioista. Keskustelun aiheet riippuvat osallistujista. Osa on

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

Aamustartti-rukoushetki ma klo 7.30–8. Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Aik. 5 e, lapset 2–0,5 e. Päivän tunnusana ma klo 11. Hartaushetki to klo 11. Eläkeläiskerho ti 25.2. klo 13. Raamatturukouspiiri ti klo 18.30. Café Aurora ma–pe klo 10–14. Aurora Karamzinin -valokuvanäyttely 15.3. asti. www.aurorankappeli.fi

Eläkeläiskerho ma 17.2. klo 13. www.laaksolahdenkappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI

Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. www. church.fi.

PITÄJÄNTUPA

KAUKLAHDEN KAPPELI

Aarteenetsijöiden miestenilta ma 24.2. klo 19. Harry Orädd: ”Luominen”.

Kappelilounas ti klo 11–12.30. Alkuhartaus. Aik. 4 e, lapset 3–7 v. 2 e. Apostolien teot to 20.2. klo 18. Särkiniemi. Eläkeläiskerho ma 24.2. klo 13. www.kauklahdenkappeli.fi

ESPOON TUOMIOKIRKON SRK-TALO Eläkeläiskerho to 20.2. klo 12.30.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2020

Naisten saunailta Hvittorpissa ke 18.3., ke 15.4. ja pe 5.5. klo 18–20. Iltapala 3,5 e. Matkat omin kyydein. Lähtö klo 17.30 Matinkappelilta, Liisankuja 3. Kotimatkalle klo 21. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Anneli Virolaiselle, p 0400 205 445, viimeistään kolme arkipäivää aikaisemmin.

AURORAN KAPPELI

Eläkeläiskerho ma 17.2. klo 13. Rukouksen ilta ke klo 18.30. ”Sinä kelpaat” to 27.2. klo 18.30. Naisten caféssa emännöivät Heidi ja Nina, teetä ja yhteistä jakamista. www.kalajärvenkappeli.fi

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS

vakioporukkaa, mutta usein on mukana uusiakin kasvoja. Järjestämme saunailtoja eri viikonpäivinä, jotta mahdollisimman moni pääsisi mukaan. PAULA HUHTALA

NUPURIN KAPPELI Eläkeläiskerhot to 13.2. ja 27.2. klo 10.30, ke 19.2. klo 13. Vuorisaarna-raamis naisille ti 25.2. klo 18. www.nupurinkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Eläkeläiskerhot to klo 13. Jumalan valtakunnan salaisuudet to klo 18. Saamelainen kulttuuri ja kristinusko ti 24.2. klo 16. Riikka Walta ja Teuvo Päiviö. Kappelilounas ti klo 12–13. Alkuhartaus. Aik. 3 e, lapset 1,5 e. Israel-rukouspiiri ke 26.2. klo 16.30. Kuuntelevan rukouksen ryhmä su 1.3. klo 13.30. Positiivisen kasvatuksen ilta ti 3.3. klo 17.30−19.30. Kouluttaja ja kasvatusbloggaaja Tiia Trogen. Ilm. lastenhoitoa tarvitseville 21.2. mennessä: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165.

Suvelan naistenpäivä la 28.3. klo 10–14. TM Riitta Lemmetyinen: ”Matkalla itseni luo – matkalla Jumalan luo”. ILM. 15.3. mennessä: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165. Café Suvela ma–to klo 13–15. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Vaeltajan majatalo su 16.2. klo 18–19.30. Messu klo 17, iltapala. Klo 18 Kari Jutila; ”Itsensä tutkiminen”. Esirukousta. Kappelilounas ti klo 12–13.15. Aik. 4 e, lapset 0,50–2 e. Lähetyspiiri ma 24.2. klo 14. Ikäihmisten kerho ke 26.2. klo 13. Café Viheri ma ja ke klo 10–12. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Kirpputori-kahvila ma klo 11−15 ja to klo 10−17 os. Kaivomestarinkatu 8. Käsityöpiirit ma klo 15−17 ja to klo 17−19. Tied. Anni Vanhanen, 050 438 0189.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–27.2. PAASTONAJAN ARKIRETRIITTI

KOULULAISTEN KESÄKERHOT

Hiljentymistä päivittäin raamatuntekstien äärellä oman arjen keskellä. Ryhmäkokoontuminen klo 18−20 ma 2.3., 9.3.,16.3., 30.3. ja ti 14.4. Suvelan kappelissa. Jaamme ajatuksia matkakumppanuuden hengessä. Ohj. Eeva Honkanummi. Espoon ja Helsingin retriittiryhmien yhteinen aloitus ke 26.2. klo 16−18 Helsingin seurakuntien talossa, os. Kolmas linja 22. ILM. 24.2. mennessä: eeva.honkanummi@gmail.com.

1.−2. luokkalaisille ma−pe 1.−5.6. ja 8.−12.6. klo 9–15 Auroran, Kalajärven, Kauklahden ja Suvelan kappelissa. Lisätiedot: aila.pihlajavesi@evl.fi, 040 525 1216. Hinta on 60 e/vko ja 100 e/2 vkoa. ILM. 1.3. asti: espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/lapset-jalapsiperheet/kesakerhot.

HILJAISUUDEN RETRIITTI 24.–26.4. Hilassa. Ohjaajina Marja Malvaranta ja Eeva Honkanummi. Hinta 90 e espoolaiset, 140 e muut. ILM. 3.4. mennessä 040 531 1040/ Malvaranta.

RUKOUSHETKET ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Hetki sielulle, hetki ruumiille ja Jumalan kuuntelulle pe 28.2. klo 18 ”Kuule minua, Herra”. Yhteiseen psalmilauluun johdattaa Anita Kyönsaari. Kevään kerrat: pe 27.3., su 12.4. ja ke 27.5. Psalmilauluilta keskiaikaisin sävelin pe 8.5. klo 18−20.30, MuT, pedagogi HilkkaLiisa Vuori.

KUORO KAIKILLE Chorus Gaudete. Lauluhaluiset pääsevät ääneen to 13.2., 27.2., 12.3., 26.3. ja 23.4. Espoon tuomiokirkossa. Tule silloin kun sinulle sopii, laulutaitoa tai ilmoittautumista ei tarvita. Tied. leena.talvio@ evl.fi.

LAPSET JA PERHE Perhekerhot, perhekahvilat ja iltaperhekerhot, Ks. espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/lapset-ja-lapsiperheet/perhekerhot. Pyhäkoulu su klo 15 Suvelan kappeli ja su 16.2. klo 12 Kauklahden kappeli. Positiivisen kasvatuksen ilta ti 3.3. Ks. Suvelan kappelin tiedot. Lapsiperheiden kirkonkirje: tilaa tietoa toiminnasta suoraa s-postiisi: lapsetjaperheet.espoontuomiokirkkoseurakunta@evl.fi.

TALVILOMAN PERHEPÄIVÄT Ma 17.2. klo 10−13 Kalajärven kappeli, tarjoilu 3 e/perhe. Ti 18.2. klo 10−14 Kauklahden kappeli, lounas; aik. 4 e, lapset 3-v. alkaen 2 e. Ke 19.2. klo 10−13 Suvelan kappeli, lounas (makaronilaatikko) aik. 3 e, lapset 3-v. alkaen 1,5 e. Ei ennakkoilmoittautumista, poikkeuksena Suvelan lounas, siihen ilm. 7.2. mennessä: 040 552 8924, heli. vesanen@evl.fi.

PARISUHDEASIAA Parisuhteen pysäkit ti 10.3. ”Tunteet ja tunnetaidot, 7.4. ”Läheisyys ja seksuaalisuus”, 5.5. ”Erilaisina yhdessä” klo 18 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. Ilm. lastenhoitoon: outi.wenell@evl.fi. Vuorovaikutustaidot parisuhteessa -kurssi 14.3. ja 21.3. klo 9−16.30 Suvelan kappeli. Hinta 100−120 e/ pari. Kataja ry:n vertaisohjaajat Sirpa ja Reijo Tuori. Tied. ja ILM. 24.2. mennessä: kirsi.kanerva@evl. fi, 050 511 0165. Keskusteluapua parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä. Tied. 040 5474 146, outi.wenell@evl.fi ja 050 5110 165, kirsi.kanerva@evl.fi.

ELÄMÄNI VÄRIT Kristillinen kuvataideryhmä. Aloitus to 19.3. klo 18−20.30 Kalajärven kappeli. Hinta 100 e. Aikaisempi kokemus ei tarpeen. Ohj. kuvataideterapeutti Satu-Orvokki Remes. Tied. ja ILM. 5.3. mennessä: 040 736 9315.

LOHTUHUIVIT JA -SUKAT SUREVILLE Jos haluat tehdä ja lahjoittaa lohtuhuivin tai -sukat läheisensä menettäneille, niin kysy lisää: 040 567 4420 tai pirkko.nurminen@ evl.fi.

YHTEISVASTUUKERÄÄJÄKSI! Ilmoittaudu lipaskerääjäksi! Voit kerätä valitsemallasi asuinalueella oman aikataulusi mukaan tai tiettyinä päivinä kauppakeskuksessa. Tied. Kirsi Salonen, 040 547 1861.

YHTEISET RETKET JA KURSSIT Diakonian retkipäivä 5.3. sekä mielenterveyskuntoutujien leiri 11.5.−14.5. Hvittoripissa. Ole sinäkin arkiystävä -kurssi vapaaehtoistyöhön 28.3. Matinkappelissa. Lisää Yhteiset-palstalla.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! www.espoonseurakunnat.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ IG:@espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter:@EspooEtSrk

KORKEUS 273 mm Leveys 87 mm

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Toivon Tori, Soukankaari 8 B Kerhotila: Iivisniemen aukio 1

MESSUT Nuorten messu pe 14.2. klo 20 Sode. J. Lehti. Diakoniatyön hiljaisuuden messu la 15.2. klo 13 Soukan kappeli. Erkko, Turtiainen, Lonka. Saatamme diakonissa Tiina Söderqvistin eläkkeelle. Tule jakamaan muistojasi vuosien varrelta! Kolehti Yhteisvastuulle. Messu su 16.2. klo 11 kirkko. Erkko, Pesonen, Lonka. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Kohtaamispaikka-messu su 16.2. klo 17 Soukan kappeli. Pesonen, Ojala & bändi. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Nuorten messu pe 21.2. klo 20 Sode. H. Lehti. Messu su 23.2. klo 11 kirkko. Olli, Sinervo, Yli-Jaskari. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Tuomasmessu su 23.2. klo 17 Soukan kappeli. Sinervo, Ojala ja gospelryhmä Nardus. Iltatee. Tuhkamessu ke 26.2. klo 18.30 kirkko. Reinikainen, J. Lehti, Lonka. Leipämessu pe 28.2. klo 10 kirkko. Erkko, Kiiski, Lonka. Keittolounas. Nuorten messu pe 28.2. klo 20 Sode. Kohijoki. Messu su 1.3. klo 11 kirkko. Ylisuutari, J. Lehti, Puukko, Espoon Laulu. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Messu su 1.3. klo 17 Soukan kappeli. J. Lehti, Puukko. Kirkkokahvit.

ASIAA PAPILLE? Pappi päivystää arkipäivisin ma-pe klo 9–21 numerossa 050 432 8496. OstariPastori to klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaiva. Tule moikkaamaan!

TUKEA JA APUA Palveluajat ma klo 13–14 kirkko, p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan kappeli, p. 09 8050 6738. Ruokailut ma ja to klo 12 kirkko, lipunmyynti 11.30–12.30 ja ti klo 11 Soukan kappeli, lipunmyynti 10.30–11.30, hinta 3 e/aik., 1 e/lapsi. Aamupala ti klo 9–10 kirkko. Vapaaehtoinen maksu. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9 kirkko. Vuoronumeroiden arvonta klo 8.40. Ystävänpäivänä pe 14.2. klo 8–10 vaatteiden jakoa kirkon aulassa ja

pe 14.2

50 vuotta KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–27.2.

aamupala kahvilassa. Diakonian retkipäivä to 5.3. klo 9–15 Hvittorp. Lisätiedot Yhteisetpalstalla. Mielenterveyskuntoutujien leiri 11.5.–14.5. Hvittorp. Lisää Yhteiset -palstalla.

LUETAAN RAAMATTUA

Ilman vapaaehtoisten työpanosta ei hoivaparkkia voisi järjestää, sanoo Minna Martiskainen, joka toimii etsivän vanhustyön diakoniatyöntekijänä Olarin seurakunnassa.

Apua & tukea

Läheistään hoitava ansaitsee lepotauon Sairasta omaista hoitava pääsee piipahtamaan omille asioilleen, kun vapaaehtoiset huolehtivat hänen läheisestään. TEKSTI ULLA LÖTJÖNEN KUVA EIJA HARJU

MONI LÄHEISTÄÄN hoitava elää tuka lassa tilanteessa. Pitkäaikaissairasta tai vammaista omaista ei voi jättää yk sin. Tekisi mieli piipahtaa kaupassa tai muilla omilla asioilla, mutta lyhytkin poissaolo on hankala järjestää. Diakonissa Minna Martiskainen toimii etsivän vanhustyön diakonia työntekijänä Olarin seurakunnassa. – Espoon kaupungin työntekijöiden mukaan erityisesti omaishoitajat kai paavat tukea, hän kertoo. SITOVAA HOITOTYÖTÄ tekevälle omais hoitajalle kuuluvat hoitopalkkio, oikeus eläkkeeseen, lakisääteiset vapaapäivät ja muut omaishoitoa tukevat palvelut. Pulma on siinä, että moni omaistaan hoitava ei tiedä hänelle kuuluvista oi keuksista ja palveluista. Hän saattaa hoitaa kotona esimerkiksi iäkästä puo lisoaan tai vanhempaansa tai sairasta lastaan. – On tärkeää löytää yhteys näihin ih misiin, jotta voimme antaa heille hen gähdystauon ja auttaa heitä hakemaan apua, Minna Martiskainen sanoo. Omaishoidettavien hoivaparkki on uusi matalan kynnyksen paikka, joka

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2020

avautuu helmikuussa Olarin kirkolla. Hoivaparkki suo omaishoitajalle ly hyen asiointikäynnin esimerkiksi kaup paan tai parturiin. Läheisestä huoleh tivat sillä aikaa diakoniatyöntekijä Min na Martiskainen ja vapaaehtoiset seura kuntalaiset. Myös Espoonlahden seurakunta tar joaa tänä keväänä samantyylistä mah dollisuutta Soukan kappelilla. Kappelin Sopukkatilassa päivystä vät kevätkaudella vielä kahtena per jantaina vapaaehtoiset, jotka huolehti vat omaishoitajan läheisestä esimerkik si kaupassa käymisen tai muun asioin nin ajan.

Omaishoidettavien hoivaparkki Olarin kirkon kerhosiivessä kirkonmäkikahvilan yhteydessä. Tilaan on esteetön pääsy. Hoivaparkki on avoinna 24.2., 30.3., 27.4. ja 25.5. klo 11–14. Ilmoittautuminen viikkoa aiemmin: Minna Martiskainen p. 050 3307129.

Parkki omaishoitajien läheisille. Vapaaehtoisten pitämä Parkki Soukan kappelilla, Parkki on avoinna kevätkaudella klo 10–13 vielä kaksi kertaa: 9.3. (ilmoittautuminen viim. 6.3. klo 12) ja 20.4. (ilmoittautuminen viim. 17.4. klo 12). Tarjolla välipalaa. Ilmoittautuminen: Marja-Liisa Kiiski p. 050 375 2585 tai Eija Siivonen p. 041 534 1706.

Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18.30 kirkko ja klo 18.30 Kaskikappeli. Raamattu- ja lähetyspiiri ke 19.2. klo 12 Iivisniemen srk-koti, parill. vkot. Miesten raamattupiiri to 20.2. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e. Raamattuluentosarja: Vaikeita uskonkysymyksiä, hyviä vastauksia to klo 18 kirkko, TT Kari Kuula. 27.2. Miksi Jumala salaa itsensä? Raamattu ja rukous -ilta pe 14.2. ja 28.2. klo 18.30 Iivisniemen kerhotila, paritt. vkot.

ARKIYSTÄVÄ-TOIMINTA 50 V. Juhla ja valokuvanäyttelyn avajaiset pe 14.2. klo 15–17 Soukan kappeli. Tule iloitsemaan arjen lähimmäisyydestä! Ole sinäkin ArkiYstävä! Kurssi vapaaehtoistyöhön la 28.3. klo 10–15Matinkappeli. Lisää Yhteiset -palstalla.

YHTEISVASTUU 2020 Olisiko sinulla aikaa tunti tai kaksi? Tule lipas- tai listakerääjäksi! Kysy lisää britta.blomberg@gmail. com, 0400 936 621. Nuorison keräystempaus 2.–5.3. Onnenpäivä – koko perheen yhteisvastuutapahtuma la 21.3. klo 10–14 Soukan kappeli. Partiolaisten tempaus 30.3.–3.4. Lipaskeräys II pe-la 24.–25.4.

TAVATAAN TÄÄLLÄ! Perhekahvilat ma klo 9.30–11.30 Soukan kappeli ja to klo 9.45–11.45 Kaskikappeli, Huom! hiihtolomalla (vko 8) ma klo 9.30–11.30 Kaskikappeli ja ke klo 9.30–11.30 kirkko. Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisniemen srk-koti. Yhteistyössä K-kauppias Nina Muhonen. Käsityökerho ma ko 12.30–14.30 Soukan kappeli. Voit ottaa oman käsityön mukaan tai neuloa lohtuhuiveja läheisensä menettäneelle tai villasukkia tarvitseville. Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Aikuisten sinkkujen ilta ”Luonnon ystävänä” la 15.2. klo 18 kirkko, pastori Irene Erkko. Lukupiiri ti 18.2. klo 18 kirkko. Kirjana Lee Harper, Kuin surmaisi satakielen. 17.3. Elizabet Strout, Nimeni on Lucy Barton. Laulukerho, veisataan virsiä kanttorin johdolla ti 25.2. ja 10.3. klo 13 kirkko, paritt. vkot. Pullakah-

vit 1,5 e. Yhteisen tulen äärellä to 5.3. klo 17–20 Soukan kappeli. Tule viettämään aikaa, juttelemaan tai vaikka iltapalalle, omat grillimakkarat mukaan. Seuraava tuli-ilta to 2.4. OlenNainen – naistenpäivä la 7.3. klo 12–16 kirkko. Luennot: Maltatko levätä? ja Voitko luottaa varjelukseen? sairaalateologi Tuula Portin sekä Rukous kantaa, päätoimittaja Sari Savela. Musiikkia Heli Ojala ja gospelryhmä Nardus. Kolehti Suomen Raamattuopiston naistyölle. Kirjamyyntiä. Ruoka ja kahvi 10 e. Ilm. viim. 28.2. inkeri.oinonen@ evl.fi, 050 583 6883.

KONSERTTI Musiikkia taivaan ja ihmismielen holveista la 22.2. klo 18 kirkko. Kitarataiteilija Santeri Rautiainen, säveltäjäniminä Antonio José, C.P.E. Bach, J.S. Bach ja John Dowland. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

COLOURFUL ESPOO Espoonlahti Fellowship & Praise Party, kansainvälinen yhteysilta ja ylistysjuhla la 29.2. klo 17 Soukan kappeli. Kohdataan toisiamme rennosti yhteisen ruuan, musiikin, ylistyksen ja tanssin parissa. International evening of fellowship and praise with food, music, praise, dance. facebook.com/espoonlahtifellowship, instagram: praisepartyespoo.

KESKIVIIKKONA KIRKOLLE Eljan tuoli -illat ke klo 18.30 kirkko. Ajatuksena on keskustella vieraan kanssa menneestä elämästä ja pohtia ihmisyyttä erilaisista näkökulmista. Keskustelujen lomassa esitetään musiikkia, joka liittyy haastateltavan tarinaan ja on ollut hänelle merkityksellistä. Kolehti maaliskuussa Yhteisvastuulle, huhtikuussa lähetystyölle. Illan päätteeksi tarjolla iltatee. Ke 4.3. kansanedustaja Päivi Räsänen. 29.4. Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka.

ILOA ILTAPÄIVÄÄN Sode-klubi alakouluikäisille ti klo 14–16.30 Sode, Soukantie 13. Leikkiä, läksyjä, pelaamista, askartelua ja kuppi kaakaota. Ilmainen!

LEIRIELÄMÄÄ Hyvää ruokaa ja kivaa tekemistä! Leiri 3.–7.-lk. 13.–15.3. Velskola. Hinta 35 e. Ilm. 27.2. saakka www. sodesode.fi.

KESÄ TULEE! Kouluikäisten kesäkerhot 1.–2.-lk. Kaskikappeli ja Iivisniemi 1.–17.6. klo 9–14. Hinta 100 e/koko aika, 40 e/viikko, sis. lounaan. Kaskikappelilla kerho myös 3.–7.8. klo 9–14, hinta 25 e (omat eväät mukaan). Ilm. verkossa 1.3. saakka.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–27.2.

NUORET Tsekkaa www.sodesode.fi, @ sodesta Nuorten ilta ti klo 19–21 ja pe klo 17–22, messu klo 20 Sode. Changemaker to 13.2. ja 27.2. klo 17.30–19 Sode (paritt. vkot). Nuorten aikuisten illat to klo 18–21 Sode (ei vko 8).

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531. Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1

MESSUT JA HARTAUDET Messu ja kirkkokahvit su 16.2. klo 11 Leppävaaran kirkko. Messussa mukana Mattanja-kuoro Ritva Oksanen-Antinin johdolla. Granlund, Raunu, Noponen. Messu ja kirkkokahvit su 16.2. klo 13 Karakappeli. Sanni Hyppönen, huilu. T. Salo, Noponen. Hengähdä hetki -hartaus joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko. Laskiaissunnuntain messu ja kirkkokahvit su 23.2. klo 11 Leppävaaran kirkko. Laskeudumme paastoon. 1. Kor. 13. Laaksonen, Raiskio, Hyry. Virsi ja messu su 23.2. klo 16 Perkkaan kappeli. Lauletaan yhdessä virsiä noin puolisen tuntia ja lopuksi lyhyt messu, jossa painottuvat rukous ja hiljentyminen. Rissanen, Hyry. Tuhkakeskiviikon messu ke 26.2. klo 19.00 Leppävaaran kirkko. Raunu, Hyry. Paaston aika alkaa. Tuhkakeskiviikon messussa saat halutessasi otsaasi tuhkaristin katumuksen merkiksi.

YHTEISVASTUULIPASKERÄYSTEMPAUS SELLOSSA Tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksessä kerätään varoja vanhemmuuden tukemiseen kotimaassa ja maailmalla. Tule kerääjäksi kauppakeskus Selloon pe 14.2. klo 16–19. Lasten kappeli Arkista voit hakea lippaan, liivin ja taukokahvit. Tiedustelut: Diakoni Heli TainaRantakaulio, 040 513 0867 tai heli. taina-rantakaulio@evl.fi

LECTIO DIVINA Raamattumietiskely to 13.2. ja 27.2. klo 10–12 Karakappeli. Huom! Uusi kellonaika. Hiljaista olemista ja eläytymistä evankeliumin tapah-

tumiin.

KILON KRISTITYT Uhri – miksi, mitä siitä ymmärrän? to 20.2. klo 18 KilonRisti. Illasta vastaa Kaija Rainio. Kilon kristittyjen avoimet illat pidetään parittomien viikkojen to klo 18–20. Kahvitarjoilu.

MUSARYHMÄ KILONRISTISSÄ Oletko soitellut jotain instrumenttia, muttet ole löytänyt sellaista ryhmää, johon voisit liittyä? Tule KilonRistin musaryhmään ke 19.2. klo 18.30! Musaryhmä soittelee KilonRistissä vapaamuotoisesti ja ilman esiintymispaineita parillisten viikkojen keskiviikkoina klo 18.30–20. Tied. taru. sillanpaa@elisanet.fi.

TZ-KUORO Kansainvälinen Taize-kuoro harjoittelee tiistaisin klo 18–19.30 Perkkaan kappelilla, Upseerinkatu 5. Lauletaan yhdessä suomeksi, latinaksi, hepreaksi, venäjäksi, englanniksi, arabiaksi… Kuoronjohtaja: Grigory Pass. Tied: Vadim Rozhnovskiy, 050 563 5905.

PERHEKAHVILAT

naa naisilta naisille to 5.3. klo 18.30 Karakappelissa. Laulaja-näyttelijä Anu Hälvä ja urkuri-pianisti Pauliina Hyry kertovat matkastaan naistaiteilijoina sanoin ja sävelin. Salaattia, patonkia ja iltateetä klo 18.30, konsertti alkaa klo 19. Keskustelua luovuudesta naisen voimavarana konsertin jälkeen. Vapaa pääsy, iltapalasta vap.eht. maksu Yhteisvastuukeräykselle.

GOSPEL-LATTARIT Kilonristissä 27.2., 26.3. ja 23.4. klo 18–19.30. Kristillinen tanssitreeni naisille – reilusti lattaritanssia ja kehonhuoltoa. Tunnin hinta on 5 e/ kerta. Ota mukaan vesipullo, tossut tai tanssikengät ja jumppamatto. Lisätiedot Merja Rantala, 044 784 7088.

PUUAIHEINEN TAIDENÄYTTELY Seija Hatakan valovaikutelmia ja puuaiheisia maalauksia Leppävaaran kirkon aulassa 9.–27.2. ma–ke ja pe klo 9–16, to klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien yhteydessä. Tutustu samalla kirkon uuteen kastepuuhun! Vapaa pääsy.

VARTTUNEEN VÄEN KERHOT

Tapaa muita vanhempia lapsineen vapaan yhdessäolon merkeissä. Ma klo 9–11.30 Lasten kappeli Arkki. Ti klo 9–11.30 KilonRisti, Luova perhekahvila. Ke klo 9–11.30 Karakappeli. To klo 9–11.30 Uuttu ja klo 13–15 KilonRistin Iltapäiväperhekahvila.

Ti klo 13–14.30 Karakappeli. To klo 13–14.30 Perkkaan kappeli. Kahvia, hartaus, ohjelmaa, juttelua. Kahvila eläkeikäisille parillisten viikkojen maanantaina klo 13–14.30 Uuttu.

VAUVAKERHOT

Ole sinäkin ArkiYstävä – kurssi vapaaehtoistyöhön la 28.3 10–15 Matinkappelissa. Mielenterveyskuntoutujien leiri Hvittorpin leirikeskuksessa 11.5.– 14.5. Diakonian retkipäivä Hvittorpissa virkistystä kaipaaville to 5.3. Lue lisää tapahtumista Yhteisetpalstalta.

Ma klo 13–15 Lasten kappeli Arkki, ti klo 13–15 Uuttu ja Perkkaan kappeli. Vauvakerho on tarkoitettu ensimmäisen lapsen saaneille äideille ja heidän vauvoilleen. Myös isät ovat lämpimästi tervetulleita. Vertaisryhmässä keskustellaan mm. vauvan hoitoon, kasvatukseen ja parisuhteeseen liittyvistä asioista. Hartaus ja laulutuokio. Suolainen välipala.

KESÄTOIMINTAA KOULULAISILLE Koululaisten kesäkerho 7–9-vuotiaille 1.–17.6. ma–pe klo 9–14 KilonRistissä, Vanharaide 1. Hinta koko aika 50 e, vko 20 e. Tied. Eira Salakka, eira.salakka@evl.fi, 050 340 1260. Ilmoittautuminen 3.2.–1.3.: espoonseurakunnat.fi/kesatoiminta. Retkipäivät 3.–6.-luokkalaisille 1.–4.6. Tarkemmat tiedot tulossa. Ilmoittautuminen alkaa 1.3. osoitteessa nuortensiipi.fi. Lisätietoja: Aura Karjalainen, aura.karjalainen@evl.fi.

LUOVUUS NAISEN VOIMAVARANA – ANU HÄLVÄ & PAULIINA HYRY Musiikin voimaa ja elämäntari-

SEURAKUNTIEN YHTEISIÄ TAPAHTUMIA

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Messu su 16.2. klo 10. Liturgia ja saarna Juha Virta, avustava pappi Antti Malinen, kanttori Sari Rautio. Laskiaissunnuntain messu 23.2. klo 10. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, avustava pappi Kimmo Ansamaa, kanttori Päivi Hakomäki. Tuhkamessu ke 26.2. klo 19. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, kanttori Sanna Franssila.

Matinkappeli: Messu su 16.2. klo 12. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, kanttori Sanna Franssila. Su 23.2. klo 12. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, kanttori Sari Rautio. Olarin kappeli: Laskiaissunnuntain messu 23.2. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttori Päivi Hakomäki. Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Liturgia ja saarna: 13.2.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–27.2.

Antti Malinen, 20.2. Raisa Jarkkola, 27.2. Jussi Koski. Musiikki: Risteysbändi. Etkot klo 18. Rento messu klo 19. Messun jälkeen jatkot klo 21 asti (tarjolla iltapalaa pieneen hintaan). 4 vuotta täyttäneille kirkkoparkki messun ajan.

SENIORITREFFIT OLARIN KIRKOLLA Kaiken ikäisille eläkeläisille tarkoitettu keskustelutilaisuus, jossa päivän teemaa alustavat eri alojen asiantuntijat. Lopuksi kahvitarjoilu. Ensimmäinen kerta on 25.2., aiheena ”Raamatun vanhat ja viisaat”. Kansan Raamattuseuran kouluttaja, teologi Kristiina Nordman. Lisätiedot Minna Martiskainen, p. 050 330 7129.

PIKKU PÄKÄN KIRKKOMUSKARI Lasten oma pieni kirkkohetki, jossa lauletaan ja leikitään ma 24.2. klo 9.30 Matinkappeli ja ke 26.2. klo 9.30 Olarin kappeli. Helmikuun lauluissa on laskiaisen riemua. Miten onnistuu Pikku Päkältä mäenlasku, entä jostain luopuminen. Pohdimme laskiaista ja sen merkitystä laulujen ja tarinoiden avulla.

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ Hvittorpissa virkistystä kaipaaville to 5.3. klo 9–15. Hinta 15 e sis. ruoan, ohjelman, saunan ja kuljetuksen. Varaathan tasarahan. Ilmoittautuminen ma 17.2. klo 12–14 ja ma 24.2. klo 12–14 numeroon 050 438 0238, diakoni Aapo Rikala, aapo.rikala@evl.fi.

ÄITIEN VIRKISTYSILTA Hvittorpissa to 12.3. klo 17–21. Yhdessäoloa, mukavaa rentoa tekemistä, saunomista, maukas iltapala ja hartaus. Lähtö klo 17 kimppakyydein. Hinta 5 e. Ilmoittautumiset 27.2. mennessä: mia.silvola@evl.fi, 050 576 4891.

OMAISHOITAJIEN VIRKISTYSPÄIVÄ Mukavaa yhdessäoloa Hvittorpissa to 26.3. Kohtaamistaideohjaaja Piritta Heiskasen ohjaama tuokio. Kristiina Mustakallio ja Suvi Mansukoski kertovat omaishoitajuuden ajankohtaisista asioista. Hinta 15 e sis. yhteiskuljetuksen ja ruokailun, perillä käteisenä. Ensisijaisesti Tapiolan ja Olarin seurakunnan alueella asuville. Tied. ja ilm. viim. ke 11.3.: katja.karvinen@evl.fi, 040 593 7386, tai minna.martiskainen@ evl.fi, 050 330 7129. Ilmoita erityisruokavaliosi tai allergiasi.

KOULULAINEN + AIKUINEN -LEIRI 27.–29.3. Hilassa. Pyydä vanhempi tai perhetuttu/läheinen aikuinen mukaan! Ilmoittautuminen ja lisätiedot: nuori.chapple.fi/koululaiset tai Timo Kekkonen 050 364

8983. Hinta 50 e koululainen + aikuinen, lisälapset 10 e.

RYHMIÄ AIKUISILLE Lukupiiri to 13.2. klo 18, Matinkappeli. Kirjana Heinrich Böll: Erään klovnin mietteitä. Piiriin voi tulla, vaikka ei olisi lukenutkaan kirjaa. Seuraava: 19.3., kirjana Elif Shafak: Eevan kolme tytärtä. Laulukoulu. Haluatko opetella laulamaan hauskasti ryhmässä? Harjoitukset ke 19.2. klo 18 Matinkappeli. Laulamme kansanlauluja, viihdemusiikkia ja virsiä sekä opiskelemme kuorolaulun alkeita. Naisten saunailta Hvittorpissa ke 18.3., ke 15.4. ja pe 5.5. klo 18–20. Iltapala 3,5 e. Matkat omin kyydein. Lähtö Matinkappelilta klo 17.30. Kotimatkalle klo 21. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Anneli Virolainen 0400 205 445, viimeistään kolme arkipäivää aikaisemmin.

OLE SINÄKIN ARKIYSTÄVÄ Kurssi vapaaehtoistyöhön la 28.3. Matinkappelissa. Lisää Yhteisetpalstalla.

MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN LEIRI Hvittorpin leirikeskuksessa 11.5.–14.5. Lisää Yhteiset-palstalla.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSU TAPIOLAN KIRKOSSA Messu su 16.2. klo 10. Hero, Linnoinen, Malkamäki. Kirkkokahveilla keskustelemme kirkon peruskorjauksen ajan seurakuntaelämästä. Peruskorjaus alkaa toukokuun alussa. Viikkomessu ke 19.2. klo 8. Airaksinen, Malkamäki. Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä. Kirkkokahvit ja aamupuuro. Messu su 23.2. klo 10. Zitting, Airaksinen, Hanna-Maria Valve. Laskiaissunnuntai. Kirkkokahvit. Viikkomessu ke 26.2. klo 8. Airaksinen, Jokivuori. Kirkkokahvit ja aamupuuro. Tuhkamessu ke 26.2. klo 19. Tervonen. Paaston matka kohti ristin ja ylösnousemuksen pääsiäistä alkaa. Merkiksi paastomatkalle voi ottaa otsaansa tuhkaristin. Pyhäkoulu messun aikana. Ei perhemessupyhinä. Keskipäivän rukous arkisin klo 12.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2020

SEURAKUNTA VÄISTÖSSÄ Tule keskustelemaan Tapiolan kirkon peruskorjauksen aikaisesta seurakuntaelämästä su 16.2. klo 10 messun jälkeen kirkkokahveille n. klo 11.30. Paikalla kirkkoherra Päivi Linnoinen.

RYHMÄT JA LUENNOT Lähetyksen naiset – kirjallisuus- ja keskusteluryhmä to 20.2. klo 18. Kirjailijavieraana elämäntyönsä Kroatian evankelisessa kirkossa tehnyt Seija Uimonen. Raamattuluento ke 26.2. klo 18 Tapiolan kirkko. Jaakobin kirje, luku 3. Luento joka kuun viimeinen keskiviikko klo 18.

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ -KONSERTTI Päiväkonsertti ke 26.2. klo 12 Tapiolan kirkossa. Vapaa pääsy. Lisää Kirkoissa soi -palstalla.

KESKIVIIKKOKERHO KIRKOLLA Minä marttyyri ke 19.2. Sosiaalipsykologi Janne Viljamaa. Psalmit – iloa ja kyyneleitä ke 26.2. Johdatusta Vanhan testamentin Psalmien kirjaan. Rovasti Antti Rusama. Vuoroviikoin Keskipäivänrukous tai Häivähdys pyhää -konsertti klo 12. Kahvit alk. klo 12.15– 12.30 Ohjelma klo 13.

PERHEILTA TAPIOLASSA Leikitään, askarrellaan, lauletaan ja hiljennytään yhdessä tietyn teeman ääressä to 25.2. klo 17.30– 19 Tapiolan kirkolla. Lopuksi tarjolla pieni iltapala.

NEPSY-PERHEKERHO Käytännön vinkkejä arjesta selviytymiseen, lapsille toimintaa ja aikuisille keskustelua avoimissa ja vertaistuellisissa illoissa to 27.2, 5.3, 12.3 19.3, 26.3 ja 2.4 klo 17.30– 19 Mankkaan Seurakuntakodilla, Mankkaantie 2–4. Iltapala.

KARKAUSPÄIVÄN KONSERTTI Kanttori Liisa Malkamäen 60-v. juhlakonsertti Yhteisvastuun hyväksi la 29.2. klo 15 Tapiolan kirkossa. Mm. J. S. Bach ja G. Fauré. Liisa Malkamäki, urut; Maaria Malkamäki, viulu; Elisaveta Rimkevitch, sopraano; Tapiolan seurakunnan kamarikuoro; Kaisa-Leena Hannikainen ja Elina Jokivuori, kuoron säestys. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuulle. Mahdolliset muistamiset tili: FI16 2089 1800 0067 75. Viestikenttään: Tapiolan seurakunta/Liisa Malkamäki 60v.

OLE SINÄKIN ARKIYSTÄVÄ Kurssi vapaaehtoistyöhön la 28.3 Matinkappelissa. Lisää Yhteisetpalstalla.

MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN LEIRI Hvittorpin leirikeskuksessa 11.5.–14.5. Lisää Yhteiset-palstalla.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10– 16 ja pe klo 10–14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT JA KIRKKOKAHVIT KAUNIAISTEN KIRKOSSA KLO 10 Su 16.2. saarna Anna-Kaisa Tuomi, lit. Mimosa Mäkinen ja kantt. William Häggblom. Su 23.2. saarna Mimosa Mäkinen, lit. Kari Kuula ja kantt. W. Häggblom.

PERHEKERHO Maanantaisin klo 9.30 Sebastoksessa (ei 17.2.).

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 hartaus, kahvila klo 13–15 Sebastoksessa.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 17.2. klo 18.30 Sebastoksessa.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO ”Symboliikkaa kuoleman portilla”, Pertti Mäkeläinen ti 18.2. klo 13 kirkon yläsalissa.

ILON RYHMÄ Mielenterveysryhmä Sebastoksessa tiistaisin klo 15 (kaksikielinen).

MARTAT JA MARIAT Kansainvälisen työn ryhmä to 20.2. klo 12 kirkon yläsalissa, Yhteisvastuukeräys 2020.

MITÄ ON OLLA IHMINEN? RAAMATUN ALKUKERTOMUSTEN SANOMA Luento- ja keskustelusarja Kauniaisten kirkolla alatakkahuoneessa klo 18.30–20: Ti 25.2. Kuusi päivää ja Jumalan kuvaksi. Alkukertomusten idea. Mimosa Mäkinen. Ti 3.3. Miksi Eeva luotiin juuri kylkiluusta? Suloinen kertomus ihmisen osasta. Anna-Kaisa Tuomi. Ti 17.3. Kertomus lankeemuksesta. Onko tarinan konna Aadam, Eeva, käärme, Jumala vai Kari Kuula? Ti 24.3. Veljesmurhasta Babylonin tykkiin. Ihminen sotkee, taivas korjaa. Kari Kuula.

ENGLISH DISCUSSION GROUP Wed 26.2. 18.30–20 Kauniainen Church, Kavallintie 3. Jesus as a historical person and object of faith. Meetings are run Tiia Sahrakorpi and pastor Kari Kuula.

HILJAISUUDEN MESSU Tuhkakeskiviikkona 26.2. klo 19 kirkon alasalissa. Taizé-lauluja, pieni rukousvaellus ja ehtoollinen. A-K Tuomi, A. Marte ja T. Rohkimainen.

KESKUSTELEVAT NAISET Oman kuoleman pohdintaa, mukana Lea Mäkeläinen ja Maija Niskanen. To 27.2. klo 14 Sebastoksessa.

ELÄ TÄYDESTI -ILTA Runoja ja musiikkia la 7.3. klo 18 Sebastoksessa. Esiintyjinä Pirkko Kela, Tuula Kilpeläinen ja Eija Nurmio. Kahvitarjoilu. Hinta 10 e, tuotto YV-keräykselle. Alkuhartaus Anna-Kaisa Tuomi. Ilmoitt. kauniaisten.suom.srk@evl.fi tai 050 500 9000.

HILJAISUUDEN RETRIITTI UTÖSSÄ 24.–27.4. hiljaisuutta ja lepoa saaristossa. Maj. vaatimattomissa yhden hlön huoneissa (myös hotellimaj. lisähintaan mahd.), matkat kimppakyydein. Lähtö pe klo 14, paluu ma klo 21. Ohj. AnnaKaisa Tuomi ja Eija Nurmio. Hinta n. 200 e. Ilmoitt. kauniaisten.suom. srk@evl.fi. (etusij. oma srk, muut varalle).

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Sö. 16.2. Karabacka kapell kl. 10. von Martens, Brunell. Kyrkkaffe.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–27.2.

Hagalunds kyrka kl. 12. Ahlbeck, Malmgren. Kyrklunch för Gemensamt Ansvar. Esbo domkyrka kl. 12.15. Kanckos, Brunell. Kyrkkaffe i Sockenstugan. Sö. 23.2. Esbo domkyrka kl. 12.15. Ahlbeck, Brunell, Kronlund. Kyrkkaffe i Sockenstugan. On 26.2. Södrik kapell kl. 12. Askonsdagsmässa. Kanckos, Brunell. Kyrkkaffe.

HEMMA MED BARN? Familjeklubbar i Köklax kapell varje må. Sökö kapell varje ti. Esbo domkyrkas församlingsgård varje on. Mattby kapell varje to. kl. 9.30–11.30.

PYSSELVERKSTÄDER FÖR BARN & VUXNA Fågelholksverkstad lö 7.3, Käpphästverkstad lö 14.3 kl. 11–13 i Olars kyrka, svenska sidan. Pris 10 e/barn och vuxen för material. Kontant betalning på plats. Anm, senast 3.3, jenni.hietala@evl.fi

SOMMARLÄGER FÖR BARN Dagsläger för 7–10-åringar: Mattby kapell, 1–5.6, 8–12.6 och 15–18.6 kl. 8.30–16. Max. 25 barn. Pris 1 v. 70 e, (lägret 15–18.6, 60 e, 4 dagar) 2 v. 130 e, 3 v. 180 e. Syskonrabatt 25 %. Övernattningsläger för 7–11 åringar: Hvittorp, 3–5.8. Max. 20 barn. Pris 45 e. Syskonrab. 25 %. Anmälning till alla läger 3.2–1.3. www.esboforsamlingar.fi Mer info: 040 763 6250, helena.aitti-lindberg@evl.fi.

ÖPPEN MOTTAGNING Församlingens kansli, Kyrkog. 10, varje to. kl. 10–12.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 16.2 Högmässa. SÖ 23.2 Fastlagssöndagens högmässa kl. 12. Graziakören medverkar.

SKAPANDE BIBELVERKSTAD MÅ 24.2 i övre brasrummet. Vi börjar kl. 18 med bildskapande utgående från ett bibelställe, tillsammans med diakoniassistent Karin Nordberg. Kl. 19–20 Bibelstudium och samtal kring samma tema tillsammans med kyrkoherde Ulrik Sandell.

International Chinese Family Club Fri 14th Feb at 5 pm Uuttu. Bible study and fellowship in Chinese. Info: Kenny Ding, 050 387 5192. International TZ-choir on Tuesdays at 6–8pm at Perkkaa Chapel. Let’s sing together in Finnish, Latin, Hebrew, Russian, English, Arabic... Musician Grigory Pass. Contact Vadim Rozhnovskiy, 050 563 5905. English Discussion Group on Wed 26th Feb 6.30 pm-at Kauniainen Church. “Jesus as a historical person and object of faith”. Meetings are run by Tiia Sahrakorpi and pastor Kari Kuula, tel. 050 590 8308. Worship Service in English every Sunday 4.30pm in Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo. www.church.fi. Urdunkielinen messu la 15.2. klo 16 Kauklahden kappeli. Kongolaisten piiri la 15.2. ja 22.2. klo 16 Kauklahden kappeli. Viron kielen piiri ma 24.2. klo 18 Kauklahden kappeli. See more: espoonseurakunnat.fi/ osallistu/colourful-espoo/kerhotclubs

Yhteiset

Mielenterveyskuntoutujien leiri Hvittorpin leirikeskuksessa 11.5.– 14.5. Ulkoilua, rentoutumista, hartautta ja mukavaa yhdessäoloa. Emyn työntekijä mukana leirillä yhtenä päivänä. Hinta 45 e. Tied. ja haku leirille ma 16.3. klo 9–13 ja pe 20.3. klo 9–13: diakonissa Sanna Pihlaja 050 452 2874. Hakijalle lähetetään hakulomake. Yksin- ja yhteishuoltajien perheleiri pe–su 17.–19.4. Velskolassa. Askartelua, lepoa, saunomista ja leppoisaa aikaa yhdessä muiden perheiden kanssa. Lapsille ja aikuisille myös omaa ohjelmaa. Hinta 45 e aikuinen ja 20 e yli 3-v. lapset. Tarvittaessa kuljetus leirikeskukseen ja maksuvapautusmahdollisuus. Ilmoittautuminen leirille on auki 1.2.–8.3.: espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/lapsille-ja-lapsiperheille. Ole sinäkin ArkiYstävä! Kurssi vapaaehtoistyöhön la 28.3. klo 10–15 Matinkappelissa. Anna aikaasi juttuseuraa tai asiointiapua toivovalle vanhukselle, yksinäiselle, näkövammaiselle, lapsiperheelle. Tied. ilm. saija.vaatainen@evl.fi, 050 372 8873, tai katja.karvinen@ evl.fi, 040 593 7386 viim. ma 9.3. Järj. Espoon seurakunnat. Diakonian retkipäivä Hvittorpissa to 5.3. klo 9–15. Hinta 15 e sis. ruoan, ohjelman, saunan ja kuljetuksen. Varaa tasaraha. Ilmoittautuminen maanantaina 17.2. klo 12–14 ja maanantaina 24.2. klo 12–14 p. 050 438 0238 diakoni Aapo Rikalalle, aapo.rikala@evl.fi.

Elämänkaari ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA Kastetut Onni Armas Mikael Flythström, Valle Verner Hyry, Mimosa Myy Ikonen, Aava Sienna Aurora Inget, Eino Taavi Untamo Jaskari, Rasmus Sakari Kallio, Elsa Anni Elina Laaksonen, Aamu Aurora Lantto, Toivo Antero Laurila, Hulda Matilda Lehtonen, Tilma Amanda Lehtonen, Tilda Aurora Litmanen, Tobias Alexander Perttilä, Melinda Evelyn Riikola, Linnea Christina Stjerna, Aksel Jukka Villemson. Avioliittoon aikovat Kaisa Väisänen ja Jupiter Castillo Castillo. Hautaan siunatut Betty Elisabeth Raivikko 91 v, Liisa Mariatta Heikkilä 88 v, Sirkka Annikki Stenroos 82 v, Eero Sakari Helle 69 v, Pasi Juhani Rönkkö 47 v, Arno Kristian Leppänen 23 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Hilla Satu Maria Hokkala, Niilo Samuel Eevert Juvonen, Nuutti Tapio Karhu, Hertta Isla Elisabeth Kuusela, Leo Benjamin Emil Liljeström, Olavi Anton Mercedes, Kaapo Joonatan Peltonen, Elsi Stella Sofia Simola. Hautaan siunatut Raimo Juhani Rusokallio 77 v. Harri Juhani Haakana 54 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastetut Noel Marko Eino Hautala, Christian Joan Tuomola Reguera. Hautaan siunatut Toivo Aarre Juhani Vanajas 74 v.

Markus Salonen ja Riina Eevi Kaarina Riihonen. Hautaan siunatut Maija-Leena Liukkonen 93 v, Helene Marjatta Karhu 91 v, Matti Armas Lönroth 90 v, Hilma Sirkka-Liisa Enckell 88 v, Anja Harriet Aaltonen 87 v, Mirja Elina Toropainen 83 v, Pekka Antero Möttönen 80 v, Tauno Kalevi Hyvärinen 71 v, Jukka Jarmo Kalevi Immonen 54 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Hilma Hannele Aho, Lumi Elisabet Autio, Alpo Antero Eskola, Pihla Mariela Celeste Ferm, Noel Viljam Juhani Filppu, Viola Alisa Liljeström, Senni Susanna Putkonen. Hautaan siunatut Onni Olavi Virkki 92 v, Aira Inkeri Tuomi 91 v, Reino Einari Olavi Dunderfelt 87 v, Jyry Juhani Rahikainen 77 v, Teuvo Juhani Kaikkonen 73 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Elsi Aino Ilona Arvassalo, Selma Kerttu Ilona Korppi, Karoliina Anna Sofia Lahdenkauppi, Sophia Lumi Maria Serenius, Aatos Sven Åström. Hautaan siunatut Kerttu Sanelma Munnukka 88 v, Göran Alexander Löf 87 v, Harry Johan Henriksson 86 v, Matti Kari Jääsalo 78 v, Airi Anneli Peltola 76 v, Merja Anita Eklund 71 v, Matti Pekka Herlevi 71 v, Hanna-Leena Renholm 65 v, Matti Aulis Varelius 65 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Alva Lovisa Hagström, Albert August Olavi Heikkilä, Louise Ines Linnéa Modig, Noah Robert Alexander Stewart. Avlidna/Hautaan siunatut Knut Jarl Backman 88 år, Uno Frejvid Sjögren 86 år, Riitta-Maija Kyllikki von Weissenberg-Hartiala 78 år, Lars Holger JensenEriksen 76 v, Tom Gustav Erlandz 66 år.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Joel Aaron Allonen, Elias Henrikki Kastepohja, Viljami Otso Juhana Lassila, Lukas Jaakko Aleksi Nauha, Eero Johannes Nevala, Peppi Annikki Juusontytär Seppä, Eevi Maia Vilenius. Avioliittoon aikovat Panu Ville Petteri Kuorikoski ja Karoliina Anita Jestoi, Henri Veli

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 13.–27.2.

Kirkoissa soi AARNE LAASONEN

LAUANTAINA 22.2. 18.00 Musiikkia taivaan ja ihmismielen holveista klo 18 Espoonlahden kirkossa. Kitarataiteilija Santeri Rautiaisen konsertti. José, C.P.E. Bach, J.S. Bach, Dowland. Ohjelma 10 e.

SUNNUNTAINA 23.2. Niilo Junnikkalan pianoresitaali klo 15 Suvelan kappelissa. Bach, Brahms, Sibelius. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräykseen. Väliajalla kahvitarjoilu(2,5 e) seurakunta-alueen musiikkitoiminnan hyväksi.

KESKIVIIKKONA 26.2. Häivähdys pyhää -konsertti klo 12 Tapiolan kirkossa. Espoon musiikkiopiston nuoret taitajat Leona Kunnamo ja Linn Järvi, piano esiintyvät. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuun hyväksi.

PERJANTAINA 28.2. Yhteistä psalmilaulua Espoon tuomiokirkossa. Hetki sielulle, hetki ruumiille ja Jumalan kuuntelulle - rukoushetki pe 28.2. klo 18 ”Kuule minua, Herra”. Psalmilauluun johdattaa Anita Kyönsaari. Kevään kerrat: pe 27.3., su 12.4. ja ke 27.5. sekä Psalmilauluilta keskiaikaisin sävelin pe 8.5. klo 18−20.30, MuT, pedagogi Hilkka-

Tapiolan seurakunnan johtavan kanttorin Liisa Malkamäen 60-vuotisjuhlakonsertti Yhteisvastuun hyväksi on lauantaina 29.2. klo 15 Tapiolan kirkossa. Konsertin ohjelmassa on muun muassa J. S. Bachin ja G. Faurén sävellyksiä. Liisa Vuori.

LAUANTAINA 29.2. Karkauspäivän yhteisvastuukonsertti klo 15 Tapiolan kirkossa. Kanttori Liisa Malkamäen 60-vuotisjuhlakonsertti. Liisa Malkamäki, urut; Maaria Malkamäki, viulu; Elisaveta Rimkevitch, sopraano;

Tapiolan seurakunnan kamarikuoro; Kaisa-Leena Hannikainen ja Elina Jokivuori, kuoron säestys. Musiikkia mm. säveltäjiltä J.S.Bach ja G.Fauré. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Hän antakoon suudelmiaan! La 29.2. klo 19 Kauniaisten kirkossa.

Rakkaudellinen konsertti karkauspäivänä. Johanna Almarkin uudet sävellykset Korkean veisun teksteihin. Johanna Almark, Jammarkören & JAM Ensemble. Vapaa pääsy. Ohjelma laulutekstein ja suklaasydämellä 15 e.

TORSTAINA 5.3. Luovuus naisen voimavarana – Anu Hälvä & Pauliina Hyry klo 18.30 Karakappelissa. Musiikin voimaa ja elämäntarinaa naisilta naisille. Laulaja–näyttelijä Anu Hälvä ja urkuri–pianisti Pauliina Hyry kertovat matkastaan naistaiteilijoina sanoin ja sävelin. Konsertti klo 19, keskustelua luovuudesta naisen voimavarana konsertin jälkeen, mukana aluepappi Terttu Laaksonen. Salaattia, patonkia ja iltateetä klo 18.30. Vapaa pääsy, iltapalasta voit maksaa itsellesi sopivan summan Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Laulu & laulun tarina: Esa Ruuttunen ja Janne Ruuttunen klo 18.30 Laaksolahden kappelissa. ”Onko puhuttava?” Musiikista ja laulusta keskusteleva konserttisarja. Kahvitarjoilu klo 18 alkaen. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 8.3. Ville Laaksosen pianoresitaali – Spaces Around Times klo 15 Suvelan kappelissa. Kaikuja vuodenajoista, hetkistä, paikoista. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräykseen. Konsertissa kuullaan syksyllä 2019 ilmestyneen Spaces Around Times -albumin kappaleita sekä uusia sävellyksiä.

Musiikkia Helsingissä Perjantaina 14.2. Lauluja rakkaudesta klo 19 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Anssi Kela esittää rakkauslaulujaan. Säestää Rakkauden täyteinen orkesteri: Pasi Ojala, kitara ja laulu, Petri Somer, koskettimet ja laulu, Aleksi Ahoniemi, saksofoni, huilu ja laulu, Janne Rajala, basso ja laulu, Risto Rikala, rummut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

Sunnuntaina 16.2.

Rakkauden reunalla klo 16 Fokuksessa, Mall of Triplan 5. krs. Jippu, laulu, Joonatan Rautio, piano. Vapaa pääsy.

Perjantaina 21.2.

Trio Hear in Now klo 18 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Kansainvälisesti tunnettu amerikkalais-italialainen jazztrio Hear in Now: Mazz Swif, viulu, Tomeka Reid, sello, ja

Silvia Bolognesi, kontrabasso. Mukana Mikko Helenius, bandoneon. Sävellyksissä ja improvisaatioissa liikutaan free jazzin, nykymusiikin, kansanmusiikin ja avantgarden maailmoissa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Sunnuntaina 23.2. ja torstaina 27.2.

The Watercolors -konsertti 23.2. klo 18 Malmin kirkossa, Kunnantie 1, sekä 27.2. klo 19 Café Sonckissa Kallion kirkon eteläpäädyssä, Itäinen papinkatu 2. Jazz-akvarelleja rytmimusiikissa harvoin kuulluilla soitinsävyillä. Janne Saarinen, oboe ja englannintorvi, Ilkka Uksila, vibrafoni, Joonas Tuuri, kontrabasso. Café Sonckissa mukana myös Joonas Leppänen, rummut. Malmin kirkon konserttiin vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Café Sonckin konsertti on Aino Acktén kamarifestivaalin järjestämä, liput 15 e ovelta.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 3/2020

Kansainvälisesti tunnettu jazztrio Hear in Now konsertoi pe 21.2. klo 18 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Triossa soittavat Mazz Swif, viulu, Tomeka Reid, sello, ja Silvia Bolognesi, kontrabasso. Mukana myös Mikko Helenius, bandoneon.