Kirkko ja kaupunki 2018 21 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

15.11.2018 kirkkojakaupunki.fi

A8 Keinoja, joilla parisuhde kestää vaikka mitä

B6 Jalkapallouran jälkeen Mikael Forssell elää lapsi perheen arkea

KATOLINEN MUNKKI THOMAS MERTON (1915–1968)

Tekee mieli paeta, mutta pakotiet ovat tukossa. Ajattele alkukuvaa, Melender hokee itsekseen, tyyntä vedenpintaa, jonka yllä liikkuu vain Herran henki. Aikaa ennen sanoja ja merkityksiä, puhdasta olemisen tilaa. Palauta itsesi sinne, missä et ole koskaan ollut. TOMMI MELENDER ROMAANISSAAN RAUTAKAUSI (WSOY 2018)

Iankaikkisesti

Meitä lämmittää tuli, ei savu. Meidät vie meren yli laiva, ei vanavesi. Niin myös sitä, mitä olemme, on etsittävä oman olemuksemme näkymättömästä syvyydestä, ei tekojemme ulkoisista heijastumista.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018 Jumalan henki on minut tehnyt, Kaikkivaltiaan henkäys antaa minulle elämän. JOBIN KIRJA 33:4

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Tunkkainen seksiopas KIRKON KAIKKEIN vanhoillisimmat järjestöt ovat julkaisseet seksioppaan rippikouluja varten. Oppaassa varoitellaan itsetyy dytyksestä ja homoudesta sekä muistutetaan, että miehellä perheen päänä on vastuu siitä, että perheen tekemät päätökset ovat viisaita.

”

FIKSUT SEURAKUNNAT eivät tällaisia tunkkaisia menneen maailman materiaa leja rippikouluissaan tietenkään käytä. KIRKOSSA EI HALUTA Kirkolla ei silti ole käytännössä keinoa SULKEA KETÄÄN kieltääkään niitä. Rippikoulun varsinaiset ULKOPUOLISEKSI. oppikirjat kulkevat piispainkokouksen AINAKAAN siivilän läpi, mutta muusta oppimateriaa KIRKOLLISISSA lista seurakunnat saavat päättää itsenäi sesti. ASIAKIRJOISSA Päätösvalta on viime kädessä jokaisen EI HALUTA. seurakunnan kirkkoherralla. Se on sitä paljon puhuttua moniäänisyyttä. Joka tarkoittaa myös laadun vaihtelua. Rippikouluun lähtijä ei voi olla täysin varma siitä, millaisiin näke myksiin opetus juuri hänen rippikoulussaan perustuu.

HYVÄ RIPPIKOULU on turvallinen. Omaan seksuaa liseen ja sukupuoliidentiteettiin liittyvät asiat vaativat erityisen turvallista ja hyväksyvää ilmapii riä. Tässä rippikoulun pitäjät ovat yleensä onnistu neet hyvin. Tuoreessa tutkimuksessa yli yhdeksänkymmentä prosenttia rippikoululaisista vastasi, että rippikoulus sa oli hyvä, hauska ja turvallinen olo ja että siellä sai olla oma itsensä. Olisipa mukavaa, jos vähintään yhdeksän kymmenestä kirkon jäsenestä voisi sanoa samaa kirkosta ylipäänsä. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Napsin beetä, ceetä, deetä ja sinkkiä. Voitelen leipäni kevytrasvalla. Mittaan verenpainetta ja sykettä. Kerään askeleita liikuntaappiin. Nostan töissä sähköpöydän ja seison. Täytän ristikoita. Pysähdyn, venyttelen ja hengitän hitaasti nenän kautta. Mutta rupsahdan ja rapistun, veltostun ja väsyn. Luojani, miksi minusta tällaisen teit? Katso minuun, rakasta minua.

kirkkojakaupunki.fi Kirkkoherra Kari Kanalan rivous oli tuomio kapitulille liikaa

ESKO JÄMSÄ

SUURTA HUOLTA rippikoulun laadusta ei kuiten kaan tarvitse kantaa. Jos rippikoulussa noudate taan voimassa olevaa opetussuunnitelmaa, se on sukupuolisensitiivinen ja jokaisen ainutlaatuisuutta ja erilaisuutta kunnioit tava. Sukupuolisensitiivisyydellä tarkoitetaan herkkyyttä sukupuoleen liittyville oletuksil le, odotuksille ja stereotypioille. Kirkossa ei haluta sulkea ketään ulkopuoli seksi. Tai ainakaan kirkollisissa asiakirjoissa ei haluta.

Olen yrittänyt.

Kari Kanala kertoi roastaustapahtumassa satiirisia alapääjuttuja. ”Sori siitä”, hän pahoittelee roisia käytöstään ja pohtii: ”Jumalanpalveluksen synnintunnustus on sekin itse asiassa seurakunnan yhteinen roastaus.” Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 15.11.2018

numero 21

Seuraava lehti ilmestyy 29.11. KANNEN KUVA: ANSSI RAUHALA

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

”Kirkkoa rakennetaan, jotta kaikki kokisivat rakastavan Jumalan” Espoon hiippakunnan uusi piispa Kaisamari Hintikka kertoo, mitä hän kysyisi Jumalalta, jos saisi esittää yhden kysymyksen. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Miksi halusit piispaksi? – Espoon hiippakunnasta minua lähestyi jo arkkipiispan vaalin alkumetreillä useampi ihminen, joka halusi esittää minulle kutsun. Mutta ei piispaksi tai edes piispaehdokkaaksi päädytä ilman, että itsekin on siihen valmis. Olen kuullut vuosien mittaan useamman ihmisen sanovan, että minulla olisi annettavaa tälle kirkollemme piispana. Lopulta rupesin vakavasti harkitsemaan asiaa. Vuodet Luterilaisessa maailmanliitossa ovat aivan erityisesti vahvistaneet tätä käsitystä.

Olet käyttänyt sellaista puhetapaa, että ”me yhdessä rakennamme kirkkoa”. Mitä silloin oikein rakennetaan? – Ensisijaisesti kirkko rakentuu Kristuksen varaan ja on hänen ruumiinsa tässä maailmassa. Mutta ihmiset rakentavat kirkosta myös ihmisyhteisöä, kristittyjen yhteisöä. Silloin rakennetaan erityisesti paikallista seurakuntaa, jossa mahdollisimman moni tuntisi olonsa turvalliseksi, tuntisi voivansa olla oma itsensä. – Kun mahdollisimman monenlaiset ihmiset voivat tuoda omat lahjansa seurakunnan työn suunnitteluun ja toteuttamiseen, kirkko rakentuu yhteistuumin alhaalta ylöspäin. Ihan konkreettisesti kirkkoa rakennetaan näinä päivinä esimerkiksi käyttämällä äänioikeutta seurakuntavaaleissa. – Kirkkoa ei rakenneta kuitenkaan ainoastaan sitä itseään varten, vaan meidän tehtävämme on elää kristittyjen yhteisönä niin, että ne sanat, joilla kerromme rakastavasta Jumalasta ja se tapa, jolla elämme yhdessä, eivät olisi ristiriidassa keskenään. – Kirkkoa rakennetaan siksi, että kaikki ihmiset kokisivat rakastavan Jumalan läsnäolon omassa elämässään. Molempia puolia tarvitaan – Kristusta kirkon MIKSI ET VASTAA kannattelijana, ihmisiä sen KAIKKIEN SINUA ETSIVIEN rakentajina – muuten kirkKAIPAUKSEEN? ko ohenee vain yhdenlaisten ihmisten yhteisöksi.

”

Hiippakuntasi alueella järjestetään paljon kesäfestivaaleja. Mitä niistä olet jo nyt merkinnyt kalenteriisi? – En ole vielä tutustunut ensi vuoden kalenteriini niin yksityiskohtaisesti, että voisin vastata tähän.

4. 5.

Jos saisit esittää Jumalalle yhden kysymyksen, mikä se olisi? – Miksi et vastaa kaikkien sinua etsivien kaipaukseen?

Millainen on iltarukouksesi? – Pitkän päivän iltana se usein on vaan huokaus ”Armahda. Siunaa rakkaitani.” Jos olen vielä tämän jälkeen hereillä, otan esiin rukousnauhan, ristin itseni, luen Isä meidän, rukoilen perheen, ystävien, ja erityisesti esirukousta kaipaavien ihmisten tai asioiden puolesta, lopuksi vielä Herran siunaus. ■

4 A Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

MARIANNA SIITONEN

Kauppakeskus Dixin Vantaa-infossa kävi 899 äänestäjää. Ennakkoäänestys päättyi 10.11. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 18.11.

Vantaalla äänestettiin aiempaa vilkkaammin Seurakuntavaalien ennakkoäänestys sujui Vantaalla viime vaaleja vilkkaammin. Äänestäjiä oli 5 507, kun neljä vuotta sitten ennakkoon äänesti 4 990 ihmistä. Kauppakeskukset Myyrmanni ja Dixi vetivät erityisen hyvin äänestäjiä. Vaalien varsinainen äänestyspäivä on 18.11. Äänestyspaikka on seurakunnan pääkirkko paitsi Tikkurilan seurakunnan jäsenet äänestävät osoitteessa Vernissakatu 4. Ruotsinkielisen seurakunnan äänestyspaikka on Pakaritupa, Kuriiritie 1.

Tikkurilan kirkkoa puretaan Tikkurilan kirkon rakenteiden purkaminen alkoi maanantaina. Seuraavaksi käynnistyy Unikkotien puoleisen Seurakuntien talon purkaminen marraskuun lopussa. Entisen pankin rakennuksen ja kirkon kellotapulin vuoro on joulukuun alkupuolella. Alueen purkaminen kestää kesään, mutta uuden kirkon rakentaminen alkaa jo helmikuussa.

Lastenkirkosta päätetään ensi vuonna Pyhän Annan lastenkirkko Itä-Hakkilassa on seisonut kolme vuotta tyhjillään. Keskiviikkona 7.11. kirkon kohtalo oli yhteisen kirkkoneuvoston käsittelyssä. Kirkkoneuvoston piti päätösesityksen mukaan esittää kirkkovaltuustolle kirkon korjaamisesta luopumista. Neuvosto kuitenkin palautti asian valmisteluun, koska se haluaa vielä lisätietoa korjausmahdollisuuksista ja rahoituksesta. Hakunilan seurakuntaneuvosto haluaisi säilyttää kirkon ja tätä tukee 720 ihmisen vetoomus. Yhtymänjohtaja Juha Tuomimäen mukaan kirkon korjaaminen voi maksaa kaksi miljoonaa euroa ja vaatii sitä, että jokin muu tärkeänä pidetty investointi siirretään tai jätetään tekemättä. Lue lisää Kirkkojakaupunki.fi.

Yhteisen seurakuntatyön johtoon Kirsi Rantala Helsingin seurakuntayhtymän diakoniapäällikkö Kirsi Rantala valittiin yhteisen seurakuntatyön johtajaksi Vantaalle. Yhteisen diakonian lisäksi hänen vastuualueisiinsa Vantaalla kuuluvat muun muassa yhteinen kasvatus, perheneuvonta, sairaalasielunhoito ja oppilaitostyö.

Nadia tekee nyt ilolla töitä Nadia Hynninen pääsi Klubitalon avulla ja kirkon tuella toipumisen tielle, opiskelemaan ja työharjoitteluun. Työtä kohti -hanke on tarjonnut monille pätkätyötä.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

arjoilijaksi valmistunut Nadia Hynninen työskentelee perjantaisin Pakilan seurakunnan Waste and Feast -lounaspaikassa. Pääruoka valmistetaan Itäkeskuksen Matteuksenkirkon Waste and Feast -ravintolassa hävikkiaineksista. Hynninen valmistaa salaatin, jos vihanneksia saadaan ylijäämälahjoituksena. Hän leikkaa leivät ja pullat tarjolle, keittää kahvit, täyttää vesikannut ja tiskaa astiat. Hänellä on taskussaan kaksi muutakin osa-aikaista työsopimusta ravintola-alalta. – Olen nyt onnellisesti työelämässä, 33-vuotias Hynninen hymyilee. Siitä hän kiittää Klubitaloa ja kirkkoa. Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostama tasavertainen yhteisö, joita on Suomessa 23. Voimavarat, osallisuus, toivo ja merkityksellisyys ovat Klubitalon toiminnan johtotähtiä.

Kun Nadia Hynninen oli sairas, hän hakeutui Itä-Helsingin Klubitalolle päästäkseen ihmisten ilmoille. Ensin hän kävi talolla kahdesti viikossa, sitten joka päivä. Klubitalolla toipumista edistetään työnteolla joko toimistoyksikössä tai ravintolayksikössä, ja Hynninen työskenteli molemmissa. Sairautensa takia Hynnisellä oli pitkiä työttömyysjaksoja eikä mitään tutkintoa. Kesken jäivät lukio sekä merkonomi- ja elektroniikkaopinnot, ja hänen ainoa työkokemuksensa oli kesäapulaisena kirjastossa. NADIA HYNNINEN on yksi niistä yli 70 henkilöstä, jotka ovat saaneet pätkätyötä seurakunnista Helsingin seurakuntayhtymän Työtä kohti -projektin kautta. Kesäkuussa 2015 alkaneen projektin tarkoituksena on työllistää nuoria, pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä ja auttaa heitä pääsemään avoimille työmarkkinoille.

Alku oli tunnustelua, mutta nyt on päästy vauhtiin. Tämän vuoden aikana on solmittu 32 työsopimusta. Kaikkiaan työsopimuksia on tehty 3,5 vuoden aikana 72, kertoo projektityöntekijä Tarja Koivumäki. Tyypillisiä työtehtäviä ovat kahvila- ja keittiöapulainen, kerhojen apuohjaaja sekä diakoniaavustaja. Uusiakin tehtäviä on löytynyt, kuten tulkkausavustajan tehtävät. – Seurakunnista on löytynyt oikeita, mielenkiintoisia töitä. Työntekijät ovat voineet harjoitella päivärytmiä ja työelämätaitoja sekä kokea osallisuutta. Moni on siirtynyt työelämään, Koivumäki tiivistää. MISTÄ SITTEN työntekijät ovat löytyneet? Kirkon oman toiminnan kautta, lähinnä vapaaehtoistyön ja diakoniatyön kautta. Seurakuntayhtymän tärkeä yhteistyökumppani jo ennen Työtä kohti -hanketta on ollut Klubi-

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Seurakuntavaalit 18.11.

#1001työmahdollisuutta-kampanja jäi kauas tavoitteestaan Maaliskuussa 2017 kirkkohallitus lanseerasi näyttävästi kirkon kaksivuotisen työllisyyskampanjan. Ajatuksena oli löytää seurakunnista välityömarkkinoiden työmahdollisuuksia, jotka voisivat johtaa myöhemmin työttömän työllistymiseen. Jakso voisi koostua kuusi kuukautta kestävästä palkattomasta työkokeilusta ja 3–4 kuukauden palkkatuetusta työstä. Hankkeen pääkohderyhmä olivat pitkäaikaistyöttömät nuoret, yli 55-vuotiaat ja maahanmuuttajat. Kirkkohallituksen yhteiskunnallisen työn asiantuntija Kari Latvus myöntää, että työmahdollisuuksia syntyi melko vähän eikä niistä ole valtakunnallista tilastoa. – Sellaista, että joka puolella seurakunnissa tartuttaisiin työllistämiseen, ei ole. Mutta yksittäiset seurakunnat ovat työllistäneet ihmisiä ja ottaneet työkokeiluihin. – Juuri vaikeana työllisyysaikana seurakunnissa oli menossa työvoiman ”harvennushakkuut” budjetin tasapainottamiseksi. Lisäksi työkokeiluilla oli huono maine yrityspuolen väärinkäytösten vuoksi. Somekeskusteluissa työkokeilu osoittautui erittäin sensitiiviseksi, mikä synnytti varautuneisuutta seurakunnissa, Latvus listaa syitä. Lue lisää verkosta: www.kirkkojakaupunki.fi > uutiset

Hakunilan seurakunta Kokoava seurakunta Mika Kasonen Rikosylikonstaapeli

Korson seurakunta Tulkaa kaikki Annukka Majanto Senior Financial Controller Kirkkovaltuustoon 25 Srkneuvostoon 62

Kirkkovaltuustoon 9 Hakunilan seurakunta Sanasta elämään Marja Salonius Työterveyslääkäri, eläkeläinen

Rekolan seurakunta Sanasta elämään Kaisa Koivula psykologi

Kirkkovaltuustoon 21 Srkneuvostoon 49

Kirkkovaltuustoon 4 Srkneuvostoon 33

Hakunilan seurakunta Sosiaalidemokraattinen seurakuntaväki SDP Anna Tanskanen Key account manager

Vanda svenska församling Vi i Vanda Marianne Träskman Styrelseordförande

Kirkkovaltuustoon 6 Kirkkovaltuustoon 27 Srkneuvostoon 16 Srkneuvostoon 40 Rekolan seurakunta Sosiaalidemokraattinen seurakuntaväki SDP Tuija Haapalainen Terveydenhoitaja, luottamusmies Kirkkovaltuustoon 15 Vantaan seurakuntien viestintä Srkneuvostoon 44

Tarmokas ja aikaansaava moni osaaja, kokenut kirkkovaltuutettu ja kirkolliskokousedustaja KIRKKO 28 YHTEINEN VALTUUSTO SEURA 109 TIKKURILAN KUNTANEUVOSTO

talo, jonka kautta mielenterveysKun Nadia Hynnisen kunto kokuntoutujat ovat voineet saada heni, hän pääsi siirtymätyöhön tuntumaa työelämään avustavis- Vartiokylän kirkolle. Hän laittoi ilsa tehtävissä. tapäiväkerholaisille välipalan valSeurakunnissa on ollut töissä miiksi viitenä päivänä viikossa. useampiakin työllistettyjä kuin nuo 72 henkilöä, koska jotkut seu- TUTUSTUTTUAAN ammattikeitrakunnat työllistävät itse suoraan. töön Hynninen innostui ravintoTyötä kohti -hanke kouluttaa seu- la-alasta. Hän haki ja pääsi Starakuntia työllistämisasioissa ja din Ammattiopistoon tarjoilijalinhoitaa erilaisiin tukiin liittyvät asi- jalle. Hynnisellä ei kuitenkaan olat. Hanke käyttää palkkauskului- lut rahaa hankkia välttämättömiä hin tänä vuonna 100 000 euroa. opiskelutarvikkeita 600 eurolla. Helsingin kauKlubitalo auttoi etpungin kanssa on simään taloudellisviriämässä enemta tukea, jota löymänkin yhteistyi diakoniatyöntetyötä. Työllisyyskijän vastaanotolta. polkuja voidaan – Kiitos kirkon, suunnitella yhopiskelun alkaesTARKOITUKSENA ON dessä. sa minulla oli amMyös Espoon mattivaatteet, veitAUTTAA NUORIA, seurakunnissa on sisetti, kirjat ja muu PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIÄ osatyökykyisiä tarpeellinen. KluJA OSATYÖKYKYISIÄ työntekijöitä sebitalolaisten tuki ja PÄÄSEMÄÄN AVOIMILLE kä määräaikaisistsemppi auttoivat sa että pysyvissä paljon. TYÖMARKKINOILLE. työsuhteissa. LiViime kesäkuussäksi seurakunsa Nadia Hynninen nissa toteutuu juhli valmistumissäännöllisesti eri alojen määrä- taan tarjoilijaksi. Sitten hän alkoi aikaisia työkokeiluja sekä työelä- tehdä työhakemuksia. Siinä auttoi mään tutustumisjaksoja. Työko- Klubitalon työvalmentaja. Tuntui keiluja järjestetään yhteistyössä tosi hyvältä, kun useimpiin paikeri toimijoiden kanssa. koihin tuli haastattelukutsu. Nyt Hynninen summaa kokemuksenVANTAALLA SEURAKUNTAYHTYMÄ sa näin: työllistää osatyökykyisiä eri yksi– Olen opiskellut, saanut tutköissä. Se työllistää mielellään har- kinnon, työllistynyt ja saanut kajoittelijoita ja työkokeilijoita, jotta vereita Klubitalon avulla. Kirkko seurakunta voisi olla mahdollisim- puolestaan on avannut minulle man monelle väylä työelämään. oven työelämään. ■

”

Maksaja: Paula Lehmuskallio

Nadia Hynninen työskentelee Pakilan seurakunnan hävikkiruokapaikassa. Taustalla nuorisopastori Heini Kontiainen, nuorisodiakoni Anni Nikkanen ja diakoniharjoittelija Anne Väliniemi.

Vantaan seurakuntien ehdokasliitteestä jäi puuttumaan muutamia kuvia. Tässä virheet korjattuina seuraavien ehdokkaiden kohdalta.

Kokoava seurakunta Tikkurila

Äänestä omassa seurakunnassasi 18.11. klo 11–20 Hakunilan seurakunta: Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48 Hämeenkylän seurakunta: Hämeenkylän kirkko, Auratie 3 Korson seurakunta: Korson kirkko, Merikotkantie 4 Rekolan seurakunta: Rekolan kirkko, Kustaantie 22 Tikkurilan seurakunta: Tikkurilan Koskikeskus, Vernissakatu 4 Vantaankosken seurakunta: Myyrmäen kirkko, Uomatie 1 Vanda svenska församling: Bagarstugan, Kurirvägen 1 Muista henkilöllisyystodistus mukaan!

Nyt on aika vaikuttaa Seurakuntavaalit 2018 Etsi oma ehdokkaasi vaalikone.seurakuntavaalit.fi

6 A Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

ekselit lankeavat. Näin sanoo Rauno ”Rauski” Lehmusvyöry pariin kertaan. Hän istuu pyörätuolissa happiviikset nenän alla. Hänellä on keuhkoahtaumatauti. Tupakastako se on tullut? – Minun tapauksessani ei, sillä olen polttanut niin vähän. Mutta faija kuoli tähän tautiin, mutsi kuoli ja systeri kuoli ja pari serkkuakin on kuollut. Se on sukurasite. Olen myös ollut työnjohtotehtävissä paikoissa, joissa on ollut asbestia ja muuta. Sieltä on roiskunut. Lehmusvyöry on viime aikoina ollut paljon sairaalassa, mutta tänään vointi on parempi. Voidaan puhua siitä, miksi elämä on mennyt kuten on mennyt. Sitä Lehmusvyöry on pohtinutkin, sillä hänen tarinansa on osa tänä syksynä ilmestynyttä Ansu Kivekkään Korson kriminaalit – Rikostarinoita 1960- ja 80-luvuilta -kirjaa (Crime Time). Korson kriminaalit on dokumentaarinen haastatteluromaani nuorisojoukosta, joka varasteli, tappeli ja myi pimeää viinaa. Rikoskierteen alkaessa pojat olivat 15–16-vuotiaita. Osa jatkoi samaa rataa vielä aikuisenakin, osa ei. Nyt ne, jotka ovat vielä hengissä, lähestyvät seitsemääkymppiä. Sitä Lehmusvyöryn, 68, on vaikea uskoa. – Henkinen kypsyys on jäänyt tulematta. Aika kakara olen luonteeltani edelleen. En koe millään tasolla, että olen kohta seitsemänkymmentä. Vaikka kroppa pettää, pää on joissain kahden- ja kolmenkympin välissä. LAPSUUDEN KORSO oli Rauski Lehmusvyörylle hyvä paikka. Se oli tiivis ja kylämäinen. Oli paljon ihmisiä ja paljon palveluita. Ei tarvinnut lähteä mihinkään. Toinen puoli oli se, että monet sodan kokeneet isät joivat liikaa ja pahoinpitelivät lapsiaan ja vaimojaan. Korson kriminaalit on kuvausta väkivallan kulttuurista. Isät löivät ja opettajat löivät. Lehmusvyöry tappeli Korson kirkkoherrankin kanssa. Myöhemmin löivät poliisit ja vanginvartijat, eivätkä korsolaiset todellakaan kääntäneet toista poskea. Nyrkit puhuivat, kun miehet eivät osanneet. – Se oli väkivallan kulttuuria. Sain sen mallin heti kansakoulusta. Ekana päivänä kolmasluokkalainen poika alkoi kiusata minua sukunimestäni. Pieksin sen kaverin ja sen jälkeen olin koulussa kingi. Lehmusvyöry lähti kotoa 14-vuotiaana. Hänen isänsä joi ja oli väkivaltainen. – Rötöstely alkoi silloin. Jokainen teki omat ratkaisunsa. Ei voi sanoa, että joukossa tyhmyys tiivistyi. Ei se ollut pelkkää sekoilua, vaan järjestäytynyttä hommaa. Viinan myyntikin oli hyvin organisoitu. Lehmusvyöry pärjäsi koulussa, mutta ei tehnyt suuria tulevaisuudensuunnitelmia. Myös urheilu sujui. Hän olisi päässyt suunnistuksen SM-kisoihin, jos isä olisi antanut luvan mennä. Armeijassa hän pääsi vaativaan sukelluskoulutukseen. – Tiesin jo nuorena, että tulen aina pärjäämään elämässä. Viina vaan alkoi viedä toiseen suuntaan. VANKILASSA Rauski Lehmusvyöry oli ensimmäistä kertaa 16-vuotiaana. Se ei muuttanut elämän suuntaa, eikä sitä olisi Lehmusvyöryn mukaan tehnyt mikään muukaan. Kirjassa hän sanoo, ettei oppinut rehellisyyttä mistään. Hän puhuu ”venkulan luonteesta”. – Lähtö ratkaisee. Jos on luonteeltaan sellainen kuin minä olen, kyllä elämä sinne huonoon suuntaan kallistuu, kun ei ole hirveästi vaihtoehtoja. Lehmusvyöry on ollut vankilassa yhteensä yhdeksän vuotta. Väkivaltaa, varkauksia, huumeiden myyntiä, talousrikoksia. – Vankilassa laitostuu, jos haluaa laitostua. Minä en koskaan liittynyt siellä mihinkään porukoihin. Luin paljon, melkein kirjan päivässä. Vankilassa olisi ollut aikaa miettiä, miksi siellä on. Tuliko sitä tehtyä? – Äh, ei. Jos siihen lähtee, pää sekoaa. Se ei ole oikea paikka siihen.

Rauski Lehmusvyöry on yksi Korson kriminaaleista. Ansu Kivekäs kokosi heidän tarinansa kirjaksi ja Ville Juurikkala kuvasi heidät.

Väkivallan kulttuurissa kasvanut Korsossa rötösteli 1960–1970-luvulla pahamaineinen nuorisojengi. Yksi jengiläisistä oli Rauski Lehmusvyöry. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILLE JUURIKKALA

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Kun Lehmusvyöry pääsi vankilasta, hänellä oli hyviäkin aikeita: Josko elämä lähtisi nyt toiseen suuntaan? Sitten hän otti ensimmäiset huikat. – Viina oli semmoinen laukaisija. IIman viinaa olisi varmasti jäänyt paljon tekemättä. NELJÄKYMMENTÄ VUOTTA sitten Rauski Lehmusvyöry raitistui. Tuli tunne, että nyt riittää, ja vertaisryhmä auttoi eteenpäin. Raitistuminen mahdollisti bisnekset ja rikastumisen. 1980-luvulla Lehmusvyöry perusti rakennusfirman. Sen jälki näkyy Vantaalla vieläkin, esimerkiksi Peijaksen sairaalassa ja Grandinkulmassa Tikkurilassa. Homma sujui, sillä ajoitus oli hyvä ja Lehmusvyöry loi nopeasti verkostot. Hän keksi, että rakennusalalla voisi käyttää henkilöstövuokrausta ja alihankintaa. Aliurakoitsijoiden kautta onnistui myös veronkierto. – Meillä oli hirveästi miehiä töissä. Rahaa tuli, ja kun olin ketku luonteeltani, en maksanut mitään veroja, mikä oli ihan hölmöä, koska olisin voinut tehdä saman rehellisesti. Rikastuminen oli ensin mukavaa. Sai näyttää, että onnistuinpas. Sai kiertää maailmaa. – Ei se kauhean kauaa viehättänyt, mutta totta kai jonkin aikaa. Sai kävellä tuolla kuin joulukuusi – kilo kultaa kaulassa, ranteissa ja sormissa. Bemarissakin oli kulta-antenni! Se oli umpikultaa. Bisnekset tyssäsivät 1990-luvulla. Se ei johtunut lamasta, vaan siitä, että firmasta alettiin kertoa ammattiliittoon ja poliisille. Huonostihan siinä kävi.

”

TIESIN JO NUORENA SEN, ETTÄ TULEN PÄRJÄÄMÄÄN ELÄMÄSSÄ. VIINA VAAN ALKOI VIEDÄ TOISEEN SUUNTAAN.

VIIMEISEN LYHYEN tuomionsa Rauski Lehmusvyöry istui vuonna 2005. Nyt hän viettää rauhallista elämää Korsossa. Kotiseutu on muuttunut. Porukkaa on paljon, mutta ”ketään ei näy missään”. Palveluita on lähtenyt, vain kaljabaareja ja kampaamoita riittää. – Kuten sanoin, vekselit lankeavat jokaiselle, ja minun kohdallani ne on tällaiset. Täytyy vaan pyristellä ja kasvaa pois tästä pyörätuolista. Onneksi mulla on tuo Pupu, joka pitää huolen. Ollaan tosi onnellisia. Ei voisi parempaa vaimoa olla. Pupu on Jenni, Rauski Lehmusvyöryn viides vaimo. He ovat olleet naimisissa kaksitoista vuotta. Lehmusvyöry on onnellinen siitä, että Korson kriminaalien tarinat koottiin kirjaksi. Vertaisryhmässä oppi puhumaan, ja kun vanhat kaverit ovat olleet koolla, juttu on jatkunut siitä, mihin se joskus jäi. Häntä ei kuulemma hävetä. – Mitä hyödyttää katua? Tehty, mikä tehty. Jos kauheasti kaduttaa, tekee sitten ensi kerralla toisin. Turha määmättää.

Herkkuja korsolaiseen tapaan Kokki ja viittomakielen tulkki Samuli Mänttäri kokosi korsolaisten jälkkärireseptit kirjaksi.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA MARTTI MUSTONEN

os miettii ruokakulttuuristaan tunnettuja alueita maailmassa, Korso ei välttämättä tule ensimmäisenä mieleen. Tai ehkä jollekulle pian tuleekin, kiitos vantaalaisen Samuli Mänttärin. Vuonna 2015 hän teki Korsolainen kotiruoka -kirjan, ja nyt se on saanut jatkoa, Korsolainen jälkiruoka -kirjan (Rautareiska 2018). Idea jälkiruokakirjasta alkoi muhia Mänttärin mielessä jo edellistä kirjaa tehdessä, sillä silloin hän päätti jättää jälkkäriohjeet pois. Osa kirjan resepteistä on Mänttärin omia, osa tavallisten korsolaisten. Mänttäri otti yhteyttä tuttuihin ja tutuntuttuihin ja kävi kameran kanssa kokkaamassa korsolaisten kotona. Reseptin antaneille Mänttäri antoi vapaat kädet. – En rajoittanut mitenkään sitä, millaisia reseptejä tulee, paitsi silloin jos tarjottiin jotakin sellaista, mitä joku muukin halusi tehdä. Esimerkiksi mustikkapiirakkaohjetta tarjottiin useamman kerran. Tätä vapautta korsolaiset hyödynsivät siten, että mukaan tuli myös muutama jälkkärijuoma. – Niin, kuka on sanonut, että jälkiruoan pitää olla syötävä? Mänttäri kysyy. KORSOLAISIA EI OLLUT vaikea saada mukaan kirjan tekoon. He kertoivat myös mielellään tarinoita jälkiruokien takaa. Suurimmalla osalla oli resepti kirjoitettuna, mutta jotkut olivat tehneet jälkkäriä aina vain ”näppituntumalla”, joten ohjeita kirjoitettiin ylös kirjaa varten. – Korsolainen ruokakulttuuri on aika vaihtelevaa. Myös hyvin kakkupainotteista. Se yllätti minutkin, Samuli Mänttäri luonnehtii. Kun Mänttäriltä kysyy, jäikö jokin jälkiruoka erityisesti mieleen, hän miettii ensin hetken ja mainitsee sitten yhden hyvin perinteisen suomalaisen jälkiruoan, Margit Valtosen valmistaman mustikkakukon. Korsolainen jälkiruoka -kirjan ohjeet ovat sellaisia, että raaka-aineita löytyy korsolaisista ruokakaupoista. Joillakuilla oli myös joi-

takin raaka-aineita omasta takaa, esimerkiksi omenoita. Monet ohjeet ovat myös hyvin mutkattomia, sillä Korsossa ei ole tapana hifistellä. Helpoimmasta päästä on Mänttärin oma jälkiruokaohje, kovat lakut. Se ei ainakaan vaadi kokkaustaitoja vaan lähinnä aikaa ja kärsivällisyyttä. – Ohje tulee äidiltäni. Laitetaan pussillinen lakuja puulaatikkoon ja puukaappiin niin, että ne kuivuvat. Jos tammikuussa laittaa, ne ovat loppuvuodesta hyviä, Mänttäri kertoo.

”

KORSOLAINEN RUOKAKULTTUURI ON AIKA VAIHTELEVAA. MYÖS HYVIN KAKKUPAINOTTEISTA.

RUOKAKIRJOJEN TEKO on ollut Samuli Mänttärille harrastus ja muistutus juurista. Hän on alkuperäiseltä koulutukseltaan kokki, mutta työskentelee nykyään viittomakielen tulkkina. Välillä hän palaa vanhaan ammattiinsa muuallakin kuin kotona. – Teen välillä vuoroja ekstraajana ravintola Kosmoksessa, etteivät taidot pääse unohtumaan. Korsolaisen ruokakulttuurin esilläpitäjänä Mänttäri on sikäli erikoinen tapaus, ettei hän asu enää Korsossa vaan muutti joitakin vuosia sitten Tikkurilaan. Miten siinä niin kävi? – No, olosuhteiden vuoksi. Poikani ovat Myyrmäessä koulussa, ja kun Kehärata valmistui, Tikkurila oli heidän kulkemisensa kannalta parempi paikka. Mutta olen kyllä yhä henkinen korsolainen! – Korsossa on kaikki tarpeellinen ja kaikki lähellä. On luontoa, elämää ja ihmisiä. ■

EHKÄ KORSOSSA pyörii nyt samankaltaisia nuoria kuin Lehmusvyöry ja kaverit aikoinaan. Mitä Lehmusvyöry haluaisi heille sanoa? Ei oikein mitään. Tai josko sittenkin. – Elämä on matkustustapa, ei määränpää. Pitäisi oppia elämään tässä hetkessä ja katsoa, mitä elämä voi antaa. Se voi antaa ihan mitä hyvänsä. Kieltämättä hän itse on siitä hyvä esimerkki. – Olen saanut ihan kaiken. Ihan kaiken. Olen elänyt persaukisena ja sitten miljönäärinä ja kaikkea siltä väliltä. ■ Ville Juurikkalan valokuvia Korson kriminaaleista 13.1.2019 asti Vantaan taidemuseo Artsin lämpiössä.

Samuli Mänttäri asuu nykyään Tikkurilassa, mutta hän sanoo olevansa yhä henkinen korsolainen.

8 A Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

Onnellisilla pareilla on keinonsa Kokenut perheterapeutti Helena Toppari kertoo, miksi jotkut parit pääsevät yli ongelmista, joihin toisten suhde kaatuu. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS MARI AARNIO

Millä keinoilla pari säilyttää yhteyden pitkien työmatkojen aikana?

– Puolisoiden on voitava luottaa siihen, että he pysyvät toistensa mielessä. Hyvä tunneyhteys säilyy, kun pari pitää erossa ollessaan yhteyttä ja jakaa arkeaan niin, että kumpikin pysyy kartalla toistensa elämästä. – Suomalaiset on kasvatettu itsenäisyyteen. Tällöin vaarana on erilleen ajautuminen läheisistä. Moni ei ymmärrä, miten tärkeää on kääntyä stressaantuneena toisen puoleen, hakea tukea ja vastavuoroisesti kuunnella toista. Jos työmatkalla ei pyri rauhoittumaan olemalla yhteydessä puolisoon, niin rentoutumista hakee helposti seksin, alkoholin tai kovan urheilun avulla. – Ihmisen oma sisäinen turvallisuudentunne vaikuttaa siihen, kuinka paljon hän kestää yksinoloa ahdistumatta. Jotkut tarvitsevat enemmän puolison läsnäoloa kuin toiset. Työmatkoista selviämiseen vaikuttaa sekin, millainen kuorma kotiin jäävällä puolisolla on: sairastavatko lapset, jääkö ongelmatilanteissa liian yksin? Onko ympärillä tukiverkostoja?

– Avioliitto instituutiona voi auttaa paria jatkamaan eteenpäin, jos kumpikin arvostaa sen pysyvyyttä. Ellei uskottomuutta käydä kunnolla läpi, suhde voi kuitenkin romahtaa sisällöllisesti, vaikka liitto jatkuisi. – Jos parisuhteen perusta on hauras, on vaarana, että se ei kestä uskottomuutta. Voi olla, että yhdessäoloaikaa on takana vasta vähän tai parisuhteeseen on sitouduttu liian nopeasti, koska on syntynyt yhteinen lapsi.

Voiko tahattomasta lapsettomuudesta selvitä pariskuntana?

– Lapsettomuudesta selviävät parit surevat lapsen puuttumista yhdessä. Pari näkee itsensä parina myös ilman lasta. Jos lapsen tekeminen on suhteen tärkein päämäärä, se ei kestä lapsettomuutta. – Lapsen saaminen on todella perustavan laatuinen asia. Kun se ei onnistu, herää ennalta arvaamattoman voimakkaita tunteita. Lapsettomuus paiskaa puolisot eri maailmoihin, jos se on toiselle paljon isompi asia kuin toiselle.

Kuinka rakkaussuhde pysyy yllä, kun vauvaaikana rakennetaan taloa?

Miten jotkut parit selviävät pettämisestä?

– Vuoden kestänyt sivusuhde ei välttämättä aiheuta suurempaa kriisiä kuin yhden illan juttu. Olennaisinta ovat uskottomuuden syyt ja merkitys. Joskus uskottomuus liittyy ihmisen sisäisiin asioihin eikä parisuhteeseen. Voi olla, että vaikkapa oman vanhemman kuolema aiheuttaa tunteita, joista ei saa kiinni, ja uskottomuus on reaktio niihin. Jos pari on ollut tyytyväinen ja sitoutunut suhteeseensa ja kummallakin on vahva motivaatio jatkaa yhteistä elämää, uskottomuuden syyn ymmärtäminen auttaa paljon.

– On tärkeää, että päämäärä on yhteinen. Voi ajatella, että nyt on vaikeaa, mutta kumpikin työskentelee yhteisen tavoitteen eteen. Hyvä esimerkki on taloa rakentavan monikkoperheen sopimus pysyä yhdessä ainakin siihen saakka, kunnes nuorimmat täyttävät viisi. Parisuhde tarvitsee tuekseen rakenteita. Ilman niitä tulee helposti mieleen, että helpommallakin pääsisi. – Moni parisuhde on nykyään irrallinen yksikkö, joka pysyy kasassa puolisoiden välisen rakkauden varassa. Jos vaikeassa elämäntilanteessa ollaan vain kahden, molemmat puolisot ovat niin kuormittuneita, etteivät pysty juuri tukemaan toisiaan. Voisivatko isovanhemmat auttaa? Mitä enemmän apua pari saa muilta, sitä vahvempi se on.

Miten parisuhde kestää toisen vakavan sairastumisen?

– Vankka suhde venyy ja kestää toisen sairastuessa. On eletty yhdessä terveet päivät ja eletään tulevatkin. Suhteen kannalta on tärkeää liittää sairauden aiheuttama kriisi osaksi yhteistä tarinaa. Sairaus ei saa jäädä isoksi erilliseksi asiaksi. – Suhde kestää sairauden huonoimmin silloin, kun se vaikuttaa radikaalisti perheen dynamiikkaan. Jos perheestä huolehtiva ja sitä rahoittava puoliso sairastuu vakavasti, toinen menettää turvansa.

Sietääkö suhde hyvin erilaiset tavat käyttää rahaa?

– Suhde rahaan liittyy koko persoonallisuuteen, joten parisuhteessa on vain suostuttava siihen, että tässä asiassa olemme erilaisia. Toiselle raha voi merkitä turvallisuutta, toiselle vapautta. Jokaisella on myös omanlaisensa top ten -lista elämän tärkeimmistä unelmista. Toisen unelmiin on suhtauduttava vakavasti, mutta niitä on myös soviteltava yhteen. En voi olla vaikkapa niin pihi kuin olisin yksin ollessani. – Jos toinen on muilla elämänalueilla ennakoitava ja turvallinen, hänen holtittomalta tuntuva rahankäyttönsä on helpompi kestää. On tärkeää voida luottaa siihen, että meillä on yhteisiä päämääriä, joita tavoittelemme yhdessä myös taloudellisesti. Jos puoliso tuntuu sooloilevan ja elävän ihan omaa elämäänsä, se aiheuttaa turvattomuutta ja ristiriitoja.

Selviääkö parisuhde, jos seksi ei toimi?

– Jos puolison kanssa pääsee syvään yhteyteen muuten, on isompi todennäköisyys päästä

yhteyteen myös seksuaalisesti. Halujen erilaisuus ei välttämättä johdu siitä, että puolisot olisivat pohjimmiltaan niin erilaisia. Moni pari nimeää ongelmakseen seksin, mutta seksuaalisuuteen liittyvien hankaluuksien alla on usein muitakin asioita, joista pitäisi puhua. Kun puolisoilla on hyvä yhteys, suhteeseen mahtuvat myös ajat, jolloin yhteistä seksiä on vähän. Hyvässä parisuhteessa puolisot voivat kasvaa yhdessä seksuaalisestikin. – Joissakin parisuhteissa on paljon huumoria, hauskaa yhteistä tekemistä, jaettu ystäväpiiri ja paljon muuta hyvää, mutta puolisot eivät löydä toisiaan seksuaalisesti. Silloin he joutuvat miettimään, voivatko elää suhteessa, jossa eivät voi toteuttaa itseään kokonaisina. Moni seksittömästä parisuhteesta kärsivä yrittää vaimentaa seksuaalisuuttaan. Silloin on vaarana, että hän ihastuu yhtäkkiä valtavasti uuteen ihmiseen, ja voimalla esiin ryöpsähtävä seksuaalisuus ottaa ylivallan. Ihminen joutuu miettimään, jätänkö ihan hyvän puolisoni, sitoumukseni ja koko yhteisen elämämme intohimoisen suhteen vuoksi. Ratkaisu ei ole helppo. Seksiä pidetään turhan pinnallisena asiana, jonka puutteeseen liittyvää TESTI kipua vähätellään. ■ Testaa miten parisuhteesi voi Kirkkojakaupunki.fi.

VERKOSSA

Tekoälyn kehittäjät tavoittelevat ihmismäistä ajattelua, mutta emme tiedä, onko lopputuloksena zombi vai mystikko. Kognitiotieteilijä Michael Laakasuon mukaan edessä voi olla kysymys siitä, häviääkö ihminen lajina. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS ANSSI RAUHALA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Michael Laakasuon mukaan kukaan ei tiedä, olisiko ihmisaivojen digitaalisella kopiolla tunteet.

aailman ensimmäinen ohjelmoitava tietokone käynnistyi marraskuussa 1945. Pennsylvanian yliopiston sähköosastolla rakennettu laitteisto painoi kolmekymmentä tonnia ja täytti 15 metriä pitkän tehdashallin. Sen ensimmäinen tehtävä oli vetypommin suunnittelussa tarvittavien laajojen laskelmien suorittaminen.

1950-luvun lopulta alkaen koneälyn kehittäjät ovat luvanneet, että tietokoneet saavuttavat lähitulevaisuudessa ihmisen tasoisen älykkyyden. Tie on kuitenkin osoittautunut odotettua kivisemmäksi. Nyt eletään taas lupausten aikaa. Tällä vuosituhannella koneet ovat oppineet muun muassa ymmärtämään puhetta, kääntämään kieliä ja tunnistamaan kuvia. Vuonna 2016 Google DeepMind -yrityksen ohjelmaa käyttävä tietokone päihitti ammattipelaajan intuitiivisuutta vaativassa Gopelissä.

Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

MONI TAVALLISEEN ARKEEN liittyvä askare on vielä tekoälylle ylivoimai nen. Kongnitiotieteilijä Michael Laakasuon mukaan tekoälyltä puuttuu jousta vuus, joka antaa ihmiselle kyvyn siirtyä yh destä ympäristöstä ja kontekstista toiseen. Laakasuo tutkii tekoälyyn liittyviä eettisiä, psykologisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä Helsingin yliopistossa. Kun ihminen tulee johonkin ympäris töön, hän hahmottaa nopeasti, mikä siinä on olennaista. Se tapahtuu Laakasuon mu kaan automaattisesti: ymmärrämme, että kahvilassa haetaan kahvia, istuudutaan ja seurustellaan ystävien kanssa. Sitten nou semme ylös ja siirrymme kirjastoon, jossa ollaan hiljaa ja luetaan kirjaa omissa oloissa. – Kun olemme kerran oppineet kirjaston tai kahvilan toimintakulttuurin, kenenkään ei tarvitse kertoa sitä meille. Ihminen pys tyy luomaan mielessään uusia konteksteja sormia napsauttamalla ja sitomaan uuteen tilanteeseen sen kannalta relevantin infor maation. Tällä hetkellä meillä ei ole teko älyä, joka kykenisi siirtymään sujuvasti yh destä kontekstista toiseen ja hahmottamaan siinä olevan olennaisen informaation, Laa kasuo sanoo. Tekoälyn ohjaama robotti olisi helisemäs sä esimerkiksi koulussa, jossa konteksti vaih tuu monta kertaa päivässä, kun oppilaat siir tyvät esimerkiksi kielen oppitunnilta histo

rian tunnille ja sieltä musiikkiluokkaan. Voidakseen toimia ihmisen arjessa teko äly tarvitsisi algoritmin eli toimintaohjeen, johon on koodattu kaikkien paikkojen ja ti lanteiden tunnistamiseen tarvittavat piirteet ja niissä tarvittava tieto. – Jos sellaista robottia ohjaavassa teko älyssä olisi kontekstin tunnistin, se voisi lau kaista aina uudessa tilanteessa siihen sopi van aliohjelman. Silloin meillä olisi pinnal lisesti katsottuna ihmisen kaltainen olento, Laakasuo sanoo. PYRKIMYS LUODA ihmisen kaltainen tekoäly nostaa pintaan vanhan filosofisen kysymyk sen siitä, mitä tietoisuus on. Osa tekoälyteo reetikoista uskoo, että ihmisälyn kaltaisen joustavan tekoälyn luominen vaatii tietoi suuden ongelman ratkaisemista. Yksi näis tä teoreetikoista on englantilainen fyysikko ja matemaatikko Roger Penrose. – Penrosen mukaan ihmisen tietoisuus te kee jotakin sellaista, mitä ei voida palauttaa tavalliseen mikroprosessoriin. Kysymys ja kaa kuitenkin tutkijapiirien mielipiteitä. Voi olla, että Penrose on väärässä. Kukaan ei tie dä varmasti, Michael Laakasuo sanoo. Laakasuo toteaa, että tietoisuudella on ”kausaalista voimaa” eli vaikutuksia, joiden perusteella voimme päätellä, että se on todel linen ilmiö. Pystymme puhumaan tietoisuu desta ja arvioimaan sitä. Lainsäädäntö tunnis

Terminaattorien maailma ei ole todennäköinen

erminator-elokuvissa suurin osa ihmiskunnasta tuhoutuu, kun Skynet-niminen tietojärjestelmä tulee tietoiseksi itsestään ja päättää käynnistää ydinsodan. Skynet on alun perin kehitetty Yhdysvaltojen ilmapuolustuksen tueksi. Kun valittavana on robottien tai ihmisten maailma, Skynet valitsee robotit. Puolustusministeriön tutkimusjohtaja, professori Pekka Appelqvist naurahtaa ja sanoo, että elokuvasarja on tuttu, ”alan opetuselokuva”. Tieteiselokuvat ovat kiinnostavia, mutta nyt hän haluaa painaa jarrua. – Pienten lasten isänä nukun yhä yöni ihan rauhassa. Keskustelua tekoälystä, robotiikasta ja automatisoidusta sodankäynnistä käydään usein mielikuvien varassa. Todellisuus on tällaisesta maailmasta ainakin vielä kovin kaukana. Appelqvist lisää kuitenkin, että äärimmäisten uhkien ja moraalisten kysymysten käsitteleminen on tärkeää. – Tähän asti ihminen on ollut koneiden käyttäjä. Tulevaisuudessa teemme työtä entistä enemmän koneiden kanssa ja aiempaa tasa-arvoisempina kumppaneina tai jopa koneille alisteisina, eikä se ole automaattisesti huono asia. Armeijoilla on toistaiseksi lähinnä kaukokäytettäviä aseita, joista vastaa ihminen, vaikka aseiden alusta kuten lennokki voikin toimia jo varsin autonomisesti. Hurjilta vaikuttavia aseita on kuitenkin jo olemassa ja kehitteillä. Yhdysvalloilla on miehittämätön pinta-alus Seahunter jahtaamassa sukellusveneitä, ja Venäjällä on Poseidon-niminen miehittämätön ydintorpedo. Pekka Appelqvistin mukaan järjestäytyneillä armeijoilla on tarkasti varjeltu komentoketjunsa. Sotilaat haluavat pitää asiat viimeiseen asti omassa hallinnassaan. – Asejärjestelmien autonomiselle toiminnalle on siten selkeät rajat, Appelqvist huomauttaa. Hänen mukaansa asejärjestelmien lisääntyvä koneautonomia voi merkitä tuomiopäivän näkymien sijasta hyviä asioita. Uuden teknologian avulla tuhovoima voi kohdentua vain sinne, mihin se on tarkoitettu. – Teoreettisesti ajatellen nyt alkaisi olla mahdollista suunnitella aseita, joihin on ohjelmoitu myös moraalikoodistoa, Appelqvist sanoo.

Puolustusministeriön tutkimusjohtaja, professori Pekka Appelqvist on optimisti. Hän uskoo, että uudesta teknologiasta on ihmiselle enemmän hyötyä kuin haittaa.

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

taa tietoisuuden olemassaolon, koska se pitää kärsimyksen tietoista aiheuttamista julmuutena, josta seuraa kovennettu rangaistus. – Emme kuitenkaan tiedä, mitä tietoisuus on. Se on selvästikin olemassa, ja se tekee jotakin, mutta emme tiedä, mitä se tekee informaation prosessoinnin kannalta, Laakasuo sanoo. Laakasuon mukaan tietoisuus on yhteydessä merkityksellisyyden kokemukseen. Tekoälyn algoritmit lukevat merkkejä, yhdistelevät niitä ja tekevät niiden pohjalta tilastollisiin todennäköisyyksiin perustuvia päätelmiä. Toisin kuin ihminen, ne ovat kuitenkin sokeita merkityksille. Laakasuo havainnollistaa eroa tekoälytutkija Timo Honkelan esimerkillä, jossa tekoälyn ohjaama kuvitteellinen robotti joutuu kylpyyn. KYLPEMINEN VOI OLLA ihmiselle syvästi rentouttava kokemus, joka toimii siirtymänä työn ja vapaa-ajan välillä. Peseytyminen voi olla myös uskonnollinen riitti. Robotti käyttäisi kylpyammeessa sensoreitaan ja tekisi mittauksia. Se arvioisi veden lämpötilan, kineettisen energian määrän, virtaukset ja paineen. – Kylvyn ottaminen ei kuitenkaan tuntuisi siitä yhtään miltään eikä sillä olisi merkitystä tulevaisuuden kannalta. Aika ei merkitsisi robotille mitään, vaikka sen algoritmeissa

olisi kyky kellottaa ajan kulumista, Michael Laakasuo sanoo. Tekoälyn algoritmit tuottavat laskemalla mahdollisen tulevaisuuden ennusteita, joita käytetään esimerkiksi sääennusteissa. Ennuste ei kuitenkaan merkitse niille samaa kuin tulevaisuus ihmiselle. Ero selittyy Laakasuon mukaan sillä, että tekoälyltä puuttuvat tunteet. Merkityksien pitää tuntua joltakin ollakseen merkityksellisiä. Yksi tutkijoiden käyttämistä tietoisuuden määritelmistä palautuukin juuri tuntemuksiin: tietoisuus on asia, joka saa ilmiöt tuntumaan joltakin. Se on biologisten olentojen ominaisuus, joka saa aikaan sen, että asiat ovat niille kokemuksellisia. – Kärsimys on tietoisuuden ominaisuus, jonka merkitys havainnollistuu, kun se koetaan, Laakasuo sanoo. TIETOISUUDEN ONGELMA muuttuu uudella tavalla konkreettiseksi, jos ihminen onnistuu tekemään joustavasti toimivan yleistekoälyn, joka kykenee tekemään saman kuin ihmisen aivot. Laakasuon mukaan yleistekoälyn luomiseen on useita mahdollisia reittejä. Yksi niistä on pakastettujen ihmisaivojen viipaloiminen ohuiksi siivuiksi, jotka skannataan tietokoneelle. Näin saataisiin malli, jonka pohjalta voidaan

Tutkan kehitys johti aikanaan siihen, että sotilaat pystyivät sen avulla näkemään vihollisen paljon kauempaa kuin omilla aisteillaan. Nyt koneiden avulla luodaan tilannekuvaa, jonka pohjalta pystytään nopeassa aikataulussa tekemään päätöksiä. – Järjestelmä on silti täysin ihmisen kontrollissa, eli kone antaa toimintasuosituksen, mutta ihminen päättää, mitä tekee. Voidaan kuitenkin kysyä, mikä on ihmisen tosiasiallinen merkitys tällaisessa järjestelmässä. Joissain tilanteissa ihmisen harkinta on keskeisessä osassa, mutta toisissa taas ei. On kyse sitten perinteisestä tekniikasta tai monimutkaista laskentajärjestelmää hyödyntävästä automatisoidusta tekniikasta ainakin yksi riski on yhteinen: nopeus. Kun asetekniikka kehittyy ja kehitetään esimerkiksi entistä nopeampia ydinohjuksia, reagointiaika lyhenee. – Koneet ovat nopeampia kuin ihmiset. Yksi huoli tässä on tilanteiden nopea eskaloituminen. En kuitenkaan usko, että yksikään järjestäytynyt sotaväki haluaisi kytkeä laajavaikutteisia aseita kuten ydinaseita täysin autonomisiin järjestelmiin eli siirtää päätösvaltaa koneille. Genevessä on käyty valtioiden välisiä neuvotteluja tavanomaisten aseiden rajoittamisesta. Neuvottelujen lähtökohtana on ollut, että koneautonomian takia ei sodan lakeja tarvitse keksiä uudestaan, vaan aiemmin sovitut periaatteet ovat sovellettavissa uusiinkin aseisiin. Sodan humanitaarisilla säännöillä pyritään siihen, että aseiden käytössä vältettäisiin tarpeettomia uhreja ja kärsimystä. – Kun samaa tekniikkaa käytetään sekä siviilisovelluksissa että sotateknologiassa, on vaikea rajata kokonaista teknologiaa pois. Esimerkiksi teknologia, jolla pyritään liikenteessä nollakuolemiin, voi sotatekniikassa olla toisenlaisessa käytössä. Vaikka tulevaisuus voi tuoda tullessaan yllättäviä, hankalia ja vaarallisiakin asioita, Pekka Appelqvist on optimisti. Hän uskoo, että uudesta teknologiasta on ihmiselle enemmän hyötyä kuin haittaa. Vastuu on kuitenkin ihmisellä: meidän on tehtävä päätökset siitä, miten teknologiaa käytetään. PAULI JUUSELA

Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

muuttuisi ystävälliseen suuntaan, se viittaisi siihen, että se saattaa kyetä tietoisuuteen, Laakasuo sanoo. MICHAEL LAAKASUO on lukenut kymmenkunta syvällistä analyysia siitä, mihin tekoälyn kehittäminen voi johtaa. Jokainen niistä tulee samaan johtopäätökseen: yleistekoälyn syntyminen olisi vakava uhka koko ihmiskunnan olemassaololle. Riskit nousevat Laakasuon mukaan taloudellisesta ja sotilaallisesta kilpajuoksusta, johon kaikkien on pakko osallistua. Kilpajuoksua ohjaa kapitalistisen järjestelmän logiikka, jonka jo 1900-luvun alussa kirjoittanut Max Weber huomasi. Päihitä muut, niin saat lisää valtaa. Jos et pelaa kilpailun säännöillä ja muut pelaavat, olet tuhon oma. Muutaman kuukauden etumatka voi ratkaista, kuka päättää maapallon tulevaisuudesta. – Jos jokin taho onnistuisi luomaan esimerkiksi yleistekoälyn, joka on taitava sotastrategikko ja toimii kymmenkertaisella nopeudella ihmiseen verrattuna, se olisi äärimmäinen ase, jonka avulla voisi hallita kaikkia muita. Tämän logiikan vuoksi tekoälyyn perustuviin asejärjestelmiin käytetään valtavia rahasummia, Laakasuo sanoo. Tekoälyyn perustuvien asejärjestelmien kehittämiseen liittyy Laakasuon mukaan samankaltaisia riskejä kuin ydinasejärjestelmiin. Kokonaan uudenlaisia riskejä tuo tekoälyn ennakoimattomuus, joka näkyy jo nykyisissä alkeellisissa tekoälyissä. Microsoftin chatbotti yllätti kehittäjänsä oppimalla rasistiksi ihmisten antaman palautteen vaikutuksesta. Yksittäinen pörssialgoritmi toimii hyvin, mutta kun pörssissä on useita algoritmeja, niiden välille muodostuvat palauteluupit voivat aiheuttaa pörssiromahduksen.

rekonstruoida digitaalinen kopio ihmisaivoista. Aivojen kopioiminen ei ole enää puhdasta tieteisfiktiota. Yksi vuoden 2014 tiedeuutisista kertoi, että rotan tuntokeskuksen osa, 32 000 neuronia ja niiden väliset kytkennät, on digitalisoitu skannaustekniikan avulla. Virtuaalinen kopio toimi samalla tavalla kuin alkuperäinen. Laakasuon mukaan kukaan ei tiedä, olisiko digitaalinen kopio ihmisaivoista tietoinen olento. Tekoälyn tutkijat ovat väitelleet kysymyksestä tiedejulkaisujen sivuilla jo lähes vuosikymmenen ajan. Kysymystä on kutsuttu jopa tekoälytutkimuksen Graalin maljaksi. – Teoriassa tekoälytutkimus pystyy vastaamaan kysymykseen, mitä tietoisuus on. Jos tietoisuus on jotakin, minkä aivot pystyvät luomaan laskennallisesti, tietoisuuden luomisen pitäisi onnistua löytämällä oikea algoritmi, Laakasuo sanoo. Toinen mahdollisuus on se, että skannauksen tai jonkin muun tekniikan avulla syntyvä yleistekoäly olisi zombi, jossa ei olisi ketään kotona. Ilman tunteitakin se saattaisi pystyä toimimaan kuten ihminen. IHMISEN KALTAISEN YLEISTEKOÄLYN tietoisuuden tasoa voisi Michael Laakasuon mukaan selvittää koejärjestelyllä, jossa sille pyrittäisiin aiheuttamaan mystinen kokemus. – Mystiset kokemukset ovat selvästi riippuvaisia tietoisuuden olemassaolosta. Niiden merkityksellisyys tulee nimenomaan sen kautta, että ne tuntuvat joltakin, Laakasuo perustelee.

”

Mystiset kokemukset ovat selvästi riippuvaisia tietoisuuden olemassaolosta. MICHAEL LAAKASUO

Hän mainitsee tutkimuksen, jossa koehenkilöille annettiin suippomadonlakista eli niin sanotusta taikasienestä löytyvää psilosybiiniä, joka aiheutti heille mystisen kokemuksen. Jälkeenpäin moni kuvaili kokemusta elämänsä merkityksellisemmäksi, tärkeämmäksi kuin oman lapsen saaminen tai seksi. Neljätoista kuukautta myöhemmin tehdyssä seurantatutkimuksessa kävi ilmi, että merkitykselliset kokemukset olivat muuttaneet koehenkilöiden käyttäytymistä. He olivat arkielämässään ystävällisempiä ja epäitsekkäämpiä kuin aikaisemmin. Käyttäytymisen muutos oli sitä selvempi, mitä syvempi mystinen kokemus oli ollut. Laakasuo ei ole vakuuttunut siitä, että mystinen kokemus olisi virtuaalisen tekoälyn ulottuvilla. – Jos saisimme testin tuloksena raportin, joka muistuttaa jollakin tavalla ihmisen psykedeelisiä, mystisiä tai hengellisiä kokemuksia ja samalla tekoälyn käyttäytyminen

MONIMUTKAISTEN tekoälyjärjestelmien toiminta noudattaa kaaosmatematiikan lainalaisuuksia. Pieni informaation vaihtelu voi kehittyä järjestelmässä isoksi muutokseksi kuten perhosvaikutus, joka aiheuttaa säätilan muutoksen. – Tekoälyjärjestelmät löytävät odottamattomat porsaanreiät omasta arkkitehtuuristaan tai maailman arkkitehtuurista ja hyödyntävät niitä, koska se on edullisin tapa saavuttaa niihin koodattu tavoite. Jos tekoälyllä on riittävästi joustavuutta ja kyvykkyyttä opettaa itseään, sieltä syntyy automaattisesti alitavoitteita. Jopa tyhmät järjestelmät, jotka eivät ole tietoisia, toimivat niin, Laakasuo sanoo. Vaikka ihmisaivojen tasoisella yleistekoälyllä ei olisi tietoisuutta, se kykenisi huolehtimaan omasta selviytymisestään, luomaan omia tavoitteita ja pyrkimään niihin suunnitelmallisesti. Luultavasti se myös opettaisi itseään ja tekisi itsestään parempia versioita. Monet tekoälyn asiantuntijat puhuvat singulariteetista eli käännekohdasta, jossa kehitys johtaisi yli-inhimillisen tekoälyn syntymiseen. Laakasuo pitää mahdollisena, että ihmismäisen tekoälyn kehittäminen osoittautuu luultua vaikeammaksi esimerkiksi ratkaisemattoman tietoisuuden ongelman vuoksi. Silti Laakasuo pitää yleistekoälyyn liittyviä riskejä niin suurina, että niitä ei kannattaisi ottaa. – Jos joku onnistuu luomaan ihmisaivojen tasolla olevan digitaalisen hermoverkon, silloin on syytä kysyä muutaman kerran, kannattaako sitä käynnistää. Ei ole mitään takeita siitä, että se ei karkaisi kehittäjiensä hallinnasta. ■

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Tasa-arvoisen kirkon puolesta Seurakuntavaaleissa vali taan koko kirkon suunta. Nyt on aika ottaa tasa arvoinen avioliittolaki käyttöön myös kirkossa. #tahdonkirkossa Anna äänesi kirkon uudistumiselle! Tulkaa kaikki -liike ajaa uudistuksia läpi kirkon aina kirkolliskokoukseen asti. Ehdokkaamme ovat sitoutuneet liikkeen ohjelmaan: avio liitto kaikille, ei syrjintää, seurakuntalaiset vaikuttajiksi, jaamme omastamme sekä luottamusta ja sovintoa kirkkoon. Kristuksen kirkko on kaikille! www.tulkaakaikki.net Liikkeen ohjelmaan sitoutuneet ehdokaslistat pääkaupunkiseudun seurakunnissa: Espoo Vantaa Helsinki • Kotiseurakuntana • TK Hämeenkylä • TK Espoonlahti • TK Haaga Paavali • TK Leppävaara • TK Kallio • TK Korso • TK Kannelmäki • TK Pitäjänmäki • Kirkko kaikille • TK Rekola • Uudistusmieliset • TK Kirkon uudistajat • TK Tikkurila Olari Malmi (Tuomiokirkko) • TK Tapiola • TK Vantaankoski • TK Munkinseutu • TK Uusi Töölö (Munkkiniemi) • TK Vartiokylään Ehdokkaiden maksama • TK Oulunkylä • TK Vuosaari TK = Tulkaa kaikki

Luonto puhuu Luojastaan Seminaari on ilmainen, lounas omakustanteinen

Luontoyhteys hengellisyyden vahvistajana ‑seminaari

La 24.11.2018 klo 9.30–14.30

Kulttuurikeskus Sofia, Kallvikinrannantie 35, 00980 Helsinki Luontoympäristöt vahvistavat ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Parhaimmillaan luonto vahvistaa ihmisen hengellisyyttä ja antaa kokemuksen intiimiydestä ja osallisuudesta johonkin itseä suurempaan, Jumalaan.

Seminaarin avaus Isä Ambrosius

Luennot: • Isä Oskari Juurikkala: Jumalan kaksi kirjaa • Pappismunkki Mikael: Luostarin puutarhassa • Pappi, TT Pauliina Kainulainen: Miten mieli kestää ekologisen kriisin? -mietiskelevän rukouksen näkökulmia • Kehittäjä Tuomo Salovuori: Green Care -toiminnan mahdollisuudet llmoittautuminen 22.11.18 mennessä joko Sininauhaliiton tapahtumakalenterin kautta www.sininauhaliitto.fi/tapahtumat/ tai Kulttuurikeskus Sofiaan puh. 010 277 900.

TOPI LEHTIPUU, TENORI

K A A RTI N SO IT TO K U NTA

MEIDÄN POIKAMME

P UO LUSTUSVO I M AT 10 0 -J U H L A KO N S E RT TI MUSIIKKITALOSSA 27.11. KLO 19

Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

Kuka?

Mikael Forssell, 37, asuu EteläHelsingissä vaimonsa bloggaaja Metti Forssellin kanssa. Parilla on kaksi lasta, nelivuotias Lilia ja kaksivuotias Lucas.

Mitä?

Forssell teki ensiesiintymisensä HJK:n edustusjoukkueessa 16-vuotiaana. Vuoden 1998 lopulla hän siirtyi englantilaisseura Chelseaan, minkä jälkeen hän pelasi monissa eurooppalaisissa seuroissa. Uransa hän päätti HIFK:ssa. Suomen maajoukkueessa Forssell pelasi vuosina 1999–2014. Pelipaikaltaan Forssell on hyökkääjä. Hänellä on korkeakoulututkinto urheilujohtamisesta.

Motto

Toteuta unelmasi.

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Rööperin rukoilija Upean jalkapalloilijan uran lopettanut Mikael Forssell elää lapsiperheen arkea ja valmistautuu valmentajan työhön. Johanneksenkirkko on kuulunut hänen elämäänsä pienestä pitäen. Siellä hän on mennyt naimisiin, ja siellä on kastettu hänen kaksi lastaan. TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

ikael Forssell seisoo Johanneksenkirkon edessä Korkeavuorenkadulla. – Tämä on kaupungin siistein katu. Täällä on pikkuputiikkeja, leipomoita, kahviloita ja persoonallisia ravintoloita. Lasten kanssa viihdymme erityisesti rennossa Lungi-ravintolassa, entinen jalkapalloilija kertoo. Sisälle Suomen suurimpaan kivikirkkoon Forssell astuu kuin kotiinsa. – Taasko sä olet täällä? kirkkoherra Johan Westerlund kysyi, kun törmättiin vähän aikaa sitten tuossa käytävällä. Kavereiden häiden ja ristiäisten takia täällä tulee käytyä aika usein, sanoo ensimmäiselle penkkiriville istuutuva kahden pienen lapsen isä. Viime keväänä ammattilaisuran lopettanut Forssell vaikuttaa tyytyväiseltä. – Aamu on selätetty! Lasten kanssa oleminen on ihanaa, mutta kuten jokainen vanhempi tietää, kiireisenä tai väsyneenä homma käy hermoille. Nostan hattua vanhemmalle, joka onnistuu kasvattamaan lapset ilman uhkailua, kiristystä tai lahjontaa. Euroopan jalkapalloliiton A-valmentajalisenssiä suorittava ja nuorten hyökkääjien kanssa HJK-Akatemiassa työskentelevä Forssell poimii lasten kanssa olemisesta vinkkejä valmentamiseen. – Samoilla säännöillä pelataan molemmissa. Myös pelaajille pitää asettaa rajoja ja heitä pitää motivoida empatian ja sympatian keinoilla. 37-vuotias Forssell on uuden edessä. Ammattilaisuran aikana kertyneen opin siirtäminen eteenpäin valmentajana tuntuu luonnolliselta jatkolta. – LOPETTAMINEN on pitkän aikaa pelanneelle kuin kuolema. Sen jälkeen elämä on epävarmaa, Forssell pohtii. Hänen mukaansa maailmassa on aivan liian paljon ex-jalkapalloilijoita, joiden elämä on luisunut sivuraiteelle lopettamisen jälkeen. – Tyhjää oloa on helppo täyttää alkoholilla, huumeilla ja uhkapelillä. Kun niiden päälle tulevat vielä huonot sijoitusneuvot ja avioero, niin saadaan tilasto, jonka mukaan jopa 60–80 prosenttia ex-jalkapalloilijoista ajautuu henkilökohtaiseen konkurssiin viiden vuoden sisällä lopettamisesta. Forssell on itse sijoittanut ammattilaisuran tienestejä muun muassa Etelä-Helsingin kiinteistöihin. – Olen pyörinyt pienen ikäni näillä kaduilla ja hyppinyt aitojen yli pihoille, joten tunnen joka ikisen kadunpätkän ja suurimman osan rakennuksista. Jos joku sanoo, että osta Miklu kämppä tuosta talosta, tiedän heti, onko pihalla meteliä tai onko asunto suurimman osan päivästä pimeä. Vanhoista rakennuksista ja antiikista kiinnostunut Forssell innostuu erityisesti 1800-luvun arkkitehtuurista. Hän ihastelee vuonna 1888 rakennetun

tsaarin salaisen poliisin eli Ohranan talon onnistunutta remonttia – Helsingissä on aika vähän 1800-luvulla rakennettuja taloja. Ne eivät ole ehkä kaikkein käytännöllisimpiä, mutta niissä on historian havinan lisäksi huikean korkeat katot. MATALA EI OLE Mikael Forssellin lempikirkkokaan. Kun ruotsalaisen arkkitehdin Adolf Emil Melanderin suunnittelema uusgoottilaista tyyliä edustava kirkko valmistui vuonna 1891, sen koillispäädyn tornit kohosivat 74 metrin korkeuteen. Niitä torneja kirkon viereisellä Johanneksen kentällä jalkapalloa pelannut pieni poika katseli. – Olin jo pienenä uskossa ja liitin yhteen jalkapallon ja Jumalan. Unelmien toteuttaminen oli koko ajan mielessä, ja aika usein tuli rukoiltua ja kerrottua Jumalalle tavoitteista. Jumala oli pientä poikaa suurempi voima, jolle oli helppo uskoutua. Forssell ei muista, milloin hän tuli Johanneksenkirkkoon ensimmäisen kerran.

”

INNOSTUMISEN MUKANAAN TUOMAA JÄÄTÄVÄÄ ENERGIAA KANNATTAA ARVOSTAA.

– Joulukirkossa kävimme, mutta perhe ei ollut muuten erityisen uskovainen. Pallon kanssa kulkenut Forssell oli tuttu näky Rööperin kaduilla. Kovassa pakkasessa ja sankassa lumisateessa hän treenasi Iso Roobertinkatu 35– 37:n porttikongissa. Isä Bengt Forssell kannusti kuusivuotiaana Pallo-Pojissa pelaamisen aloittanutta Mikaelia ja tämän seitsemän vuotta vanhempaa Christinasiskoa. – Kotona oli hyvällä tavalla tiukka kuri. Faija opetti, että jalkapalloilija oppii paremmaksi toistoilla. Häneltä opin, että kannattaa vain yrittää uudelleen, kunnes jossain vaiheessa homma sujuu. ISÄN TUKI oli tärkeä jalkapalloon intohimoisesti suhtautuneelle pojalle, mutta merkittävä oli myös äidin muutto Lontooseen Mikaelin kanssa vuonna 1998. Siitä alkoi 17-vuotiaan hyökkääjän ura, joka toi Forssellille rahaa ja paljasti huippu-urheilun raakuuden. Nuori mies näki, miten kaukana haaveiden jalkapalloromantiikka oli todellisuudesta, jossa ihminen kutistuu pelinappulaksi. Uskoa tarvittiin, kun loukkaantuminen esti pelaamisen.

– On hienoa, että on Jumala, joka kuuntelee huolia. Olin tosi iloinen ja kiitollinen, kun pystyin taas pelaamaan. Yksi Forssellin uran järkyttävimmistä käänteistä tapahtui, kun joukkueen kapteeni heittäytyi junan alle Hannoverissa. – Sama kaveri, joka istui hetki sitten vieressäni kopissa, oli kuollut. Silloin ajattelin, että ehkä jalkapallo ei ole ihan kaikki tässä elämässä. Itsemurhaan johtanut vakava masennus oli jäänyt joukkuekavereilta huomaamatta. Käynnissä ollut kausi jatkui surusta huolimatta. – Hoidimme järkytystä puhumalla. Se oli kova paikka kaikille, ja joihinkin pelaajiin järkytys jätti ison arven. Jumala on aina Forssellin mukana. – Uskossa hienointa on se, ettei rukoileminen kysy aikaa eikä paikkaa. Voin rukoilla kaikkialla. Hengellisyys on fyysisyyden ja henkisyyden luonteva jatke. Forssell antaa mahdollisuuden myös mystisille kokemuksille. – Niitäkin sattuu, vaikka insinöörikaverit niille nauravat. ELÄMÄN KOKONAISUUDESSA Mikael Forssellille tärkeimpiä asioita ovat intohimo, hyvyys ja erilaisuuden rikkaus. – Innostumisen mukanaan tuomaa jäätävää energiaa kannattaa arvostaa. Uskon vetovoiman lakiin. Jos haluaa sisimmässään todella kovasti jotain, niin elämä alkaa viedä sitä kohti. Uskon myös, että onnistumiseen vaikuttaa oma asenne. Ja jos on ystävällinen muita kohtaan, niin maailma maksaa hyvyyden takaisin. Pohtiessaan hyvyyttä Forssell kääntyy katsomaan Eero Järnefeltin vuonna 1932 maalaamaan alttaritauluun. Taivaallinen näky, jossa apostoli Paavali kääntyy kristinuskoon Damaskoksen tiellä, on todistanut Forssellin elämän onnenhetkiä: neljä vuotta sitten häitä ja myöhemmin kahden lapsen ristiäisiä. Erilaisuus puolestaan merkitsee monikulttuurisuuteen jo maailmalla pelatessa tottuneelle Forssellille ennen kaikkea rikkautta. – Vastustan rasismia sen kaikissa muodoissa. Erilaisten kulttuuristen taustojen ymmärtämisestä on apua myös valmentajan työssä. Ymmärtämällä ihmistä hänestä saa parhaan mahdollisen irti kentällä. Jo aikanaan kotiseurakuntansa rippileirillä Forssell halusi tutustua myös sellaisiin ihmisiin, joiden kanssa hän ei muuten ollut tekemisissä. – Yksi poika teki metallilangasta haarniskaa larppaamista varten. Menin kysymään häneltä, mitä ihmettä hän oikein tekee. Hän oli hyvin varma omasta jutustaan. Se teki vaikutuksen. On tärkeää tajuta, että vaikka olemme kaikki ihan erilaisia, haarniskan virkkaaminen on tasan yhtä arvokasta kuin jalkapallon pelaaminen. ■

Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

Miksi James Bond ei koskaan kuole?

Rauhaa päälle maan! Osallistu helsinkiläisten rakkaimpaan jouluperinteeseen ja aloita joulunodotus pikkukanttorien kanssa!

Enkellaulu kajahtaa! -joulukonsertti MA

3.12. KLO 18

3.12. KLO 20

JOHANNEKSENKIRKKO

J. S. Bach: Magnificat & Jouluoratorio (I–III) PE

KLO 19

Perinteinen Joulukonsertti

KLO 18

KLO 20

14.12. 17.12.

20.12. 20.12.

TUOMIOKIRKKO

LIPUT TICKETMASTER.FI & TUNTIA ENNEN OVELTA

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille. Palvelumme ovat maksuttomia. Soita ja varaa aika, p. 045 341 0506.

Fysio Sakurassa erikoistumme tarkkaan tutkimukseen ja yksilölliseen hoitoon. Fysioterapia

Hieronta

Personal Training

Ryhmät

www.fysiosakura.fi

Rajatorpantie 41 C, 3.krs. 01640 Vantaa, Tamrotalo Puhelin 045 354 7474 Ma-to 8-20, pe 8-16

Hoitoa, kuntoutusta ja liikuntaryhmiä

Luulitko eläväsi maallistunutta arkea, jossa uskonnolliselle ajattelulle ei ole tilaa? Luulit väärin. Teologian opiskelija Olavi Seppänen ja uskontotieteilijä Nina Maskulin kertovat, miten uskonto näkyy esimerkiksi toimintaelokuvissa ja fantasiakirjallisuudessa.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS JARKKO PELTOLUHTA

ätä en ole tullut ajatelleeksi, vaikka olen nähnyt useimmat James Bond -elokuvat: Niissä eletään jonkinlaisessa myyttisessä, ajattomassa todellisuudessa, ja jokainen uusi elokuva kertoo saman tarinan uudelleen. James Bond ei koskaan kasva vastuulliseksi aikuiseksi, saati vanhene tai kuole. Hän elää ikuisesti, koska me uskomme häneen. Bond myyttisenä hahmona on yksi Yle Puheella lähetettävän Homo religiosus -ohjelman aiheista. Ohjelmaa tekee Olavi Seppänen, joka on opintojensa loppuvaiheessa oleva teologian opiskelija. Seppänen haastateltavineen kuljeskelee harmaalla rajavyöhykkeellä uskonnollisen ja ei-uskonnollisen elämän välillä ja katsoo yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöitä uskonnontutkimuksen näkökulmasta. James Bondin lisäksi Seppänen on tarkastellut esimerkiksi teknologian kehitystä ja siihen liittyviä maagisia ajattelutapoja sekä rockmusiikkia monijumalaisena kulttijärjestelmänä. Niin kuin ehkä aiheiden kirjosta voi päätellä, Seppäselle uskonnollisuuden ja epäuskonnollisuuden välinen raja on aika sumea. Hänen on vaikea sanoa ehdottomasti, mikä on uskontoa ja mikä ei.

– Suosin sellaista uskonnon käsitettä, jossa ei hirveän tiukasti lyödä lukkoon sitä, mitä uskonto on, vaan voidaan katsoa erilaisia ilmiöitä ja hyvin tavallistakin käyttäytymistä ja miettiä, missä mielessä se on lähellä sellaista, jota on totuttu pitämään uskontona, Seppänen sanoo. – Uskonnossa ei tarvitse välttämättä olla kyse uskosta yliluonnolliseen tai siihen, että todellisuus jakautuu aineeseen ja henkeen. Seppänen löytää uskonnon kaltaisia piirteitä myös politiikasta. Hän on kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka esimerkiksi suhtautuminen kansallismielisiin ja äärioikeistolaisiin ryhmiin muistuttaa rituaalista rajanvetoa, jossa torjutaan tabuina pidettyjä asioita. HOMO RELIGIOSUS -SARJAN kolmannessa osassa Seppänen otti käsittelyynsä Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan, jolla hänen

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

mukaansa on sotien jälkeisessä kulttuuri elämässä ollut lähes uskonnollinen merkitys. – Se on suomalaisille pyhä kirja, eräänlai nen kanoninen kertomus siitä, millaista suo malaisuus on. Tuntemattomaan sotilaaseen liittyy myös liturgian kaltaisia aspekteja, sillä henkilöiden dialogia murteineen toistetaan uskollisesti romaanin uudelleentulkinnois sa, vaikka tulkinnat muuten olisivat miten räväköitä tahansa, Seppänen sanoo. Mutta miksi juuri Tuntematon sotilas? 25vuotiaan Seppäsen odottaisi olevan kiin nostunut pikemminkin scifistä ja fantasiasta, jotka sitä paitsi vilisevät uskonnollisia viitta uksia. Seppänen pahoittelee, ettei hän ole kovin perehtynyt niihin. – No, Harry Potterit ja Tolkienit olen luke nut. Ja muumit. Muumien maailma on hänen mukaansa fantasiamaailmaksi aika poikkeava sikäli, et tä uskonto ja kaikki siihen viittaavakin näyt tää puuttuvan lähes kokonaan. – Tove Jansson ei välttämättä tykkäisi täs tä, mutta ehkä Muumipappa ja meri kirjasta voisi väsätä teologisen tulkinnan vaikka jo honkin seurakunnan iltahartauteen. Se kä sittelee syvää eksistentiaalista kriisiä: Muu mipappa kamppailee meren arvoituksen kanssa, mutta ei onnistu ratkaisemaan sitä. Kuvataanko siinä ihmisen ja mystisen, etäi sen jumalan vuorovaikutusta? Toisin kuin muumeissa, monessa fanta siakirjassa hyvä on puhtaan valkoista ja pa ha mustinta mustaa. Seppäsen mukaan voi makas kahtiajaottelu muistuttaa monien us kontojen maailmankuvaa. – Jotkut vierastavat fantasiakirjallisuutta juuri siksi. Heidän mukaansa elämä on to dellisuudessa paljon vaikeammin määriteltä vää ja hyvä ja paha paljon epämääräisempiä. USKONTOTIETEEN tohtorikoulutettava Nina Maskulin Helsingin yliopistosta näkee nuo rille suunnatun fantasiakirjallisuuden käsit televän isoja, klassisia teemoja: rakkauden voimaa, hyvää ja pahaa ja tunnetun maail man loppumisen uhkaa. – Esimerkiksi Harry Potter kirjojen ja elokuvien keskeinen kysymys on, miten suhtautua pahaan, miten toi mia paremman maailman puoles ta ja miten herkkä tasapaino hy vän ja pahan välillä on. Kirjasar jassa vallitsee jatkuva uhka siitä, että maailma muuttuu lopullisesti ja hyvä katoaa. Ja paras ase tuota uhkaa vastaan on rakkaus, Masku lin kertoo. Väitöskirjassaan Maskulin tut kii katastrofielokuvan 2012 vastaanottoa 15–19vuotiaiden nuorten parissa. Roland Emmerichin ohjaama 2012 kertoo veden paisumuksesta, joka tapahtuu luonnonmul listusten ja luonnonlakien muutosten seu rauksena.

– Kysymys oman maailman loppumises ta on kiehtonut nuorisoa kaikkina aikoina. Itse olen kasvanut aikana, jolloin pelättiin ydinsotaa. Tällä hetkellä uhkana on ilmas tonmuutos, Maskulin toteaa. Maailmanloppu ei ole mikään uusi teema – ja vedenpaisumus katastrofina on ihmis kunnalle tuttu jo Vanhan testamentin Ensim mäisestä Mooseksen kirjasta. Suurelle ylei sölle tarkoitetuissa elokuvissakin maailman loppu on toistuva aihe. Sitä vain on käsitelty eri vuosikymmeninä eri tavoin. 2010luvulla peleissä ja elokuvissa esimerkiksi kuvataan maailmanlopun tai ympäristötuhon jälkeis tä, postapokalyptista aikaa. – Jos joku tärkeä asia ei pääse muuten esiin, se purskahtelee käsiteltäväksi populaa rikulttuurissa ja taiteessa. Maailmanloppu elokuvia, joissa käsiteltiin muun muassa tau teja ja luonnonmullistuksia, alkoi 1990luvul ta alkaen tulla yhä tiheämmin. Eri muunnel mineen se on ihan käsittämättömän suosittu kertomustyyppi, Maskulin kertoo.

”

MAAILMANLOPPU ON KIEHTONUT NUORISOA KAIKKINA AIKOINA.

KAIKKI RAAMATUN maailmanloppukerto mukset eivät ole vedenpaisumuksen tai Il mestyskirjan kaltaisia spektaakkeleita. Yksi Nina Maskulinin lempikertomuksista on Vanhan testamentin Tuomarien kirjaan sisältyvä tarina Simsonista ja Delilasta, joka sekin ker too tuhosta. – Siinä Jumalan valittu Simson tekee nuo rena kaikkea sellaista, mikä ei ole sallittua ja nai toiseen kansaan kuuluvan Delilan. De lilaa painostetaan, jotta hän selvittäisi mie hensä salaisuuden. Niinpä hän pettää Simso nin, ja tämä tuomitaan. Vangittuna Simson saa hetkeksi voimansa takaisin, mistä seuraa joukkotuho eli molempien kansojen kuole ma, Maskulin kuvailee. – Tarinassa ei ole yksinkertaista opetusta eikä tapahtumien takana selkeää suunnitel maa. Sellaisena se on eräänlainen vastaker tomus merkkien täyteisille lopunaikojen ker tomuksille. ■ Homo religiosus tiistaisin klo 13.02 Yle Puheella ja Yle Areenassa. Nina Maskulin luennoi aiheesta Raamattu ja populaarikulttuurin tuomiot ja tuomarit Tikkurilan seurakunnan keskustelusarjassa to 29.11. klo 18, Vernissakatu 4.

Muuttuvat EMMA SALOKOSKI & UMO PE 7.12. KLO 18 TAMPEREEN TUOMIOKIRKKO LA 8.12. KLO 18 PYHÄN LAURIN KIRKKO, VANTAA MA 10.12. KLO 18 PORVOON TUOMIOKIRKKO TI 11.12. KLO 18 ESPOON TUOMIOKIRKKO PE 14.12. KLO 18 TEMPPELIAUKION KIRKKO, HELSINKI MA 17.12.KLO 18 KALLION KIRKKO, HELSINKI NORMAALIHINTA 34 € / ELÄKELÄISET 30 € / OPISKELIJAT, TYÖTTÖMÄT JA LAPSET 18 €

S-ETUKORTILLA NORMAALIHINTAISISTA ENNAKKOLIPUISTA -4 €

Johtoajatuksenamme on tuottaa palveluja, jotka olisimme valmis hyväksymään omille omaisillemme.

UUSI PALVELUKOTI LOHJALLA Palvelukoti Harjupuisto

Helsingiuksentie 54A, Virkkala Ympärivuorokautista tukea muistisairaille tai hoivaa ja palveluja tarpeidenne mukaan ilman jonoja. Meillä eletään toiminnallista arkea kodikkaassa ympäristössä. Soita ja varaa tutustumisaika! Eija Salo gsm: 050 511 5318 s-posti: eija.salo@seniorikodit.fi

seniorikodit.fi

Osa 21

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Ensimmäinen kristillisen meditaation ryhmä perustettiin Suomeen kymmenen vuotta sitten. Ryhmät kuuluvat Kristillisen meditaation kansainväliseen yhteisöön (World Community for Christian Meditation eli WCCM), jolla on toimintaa yli 120 maassa. Varatuomari Anu Pylkkänen, 65, on WCCM:n koordinaattori Suomessa. Pääkaupunkiseudulla kokoontuu viikoittain kolme kristillisen meditaation ryhmää: maanantaisin klo 18 Tapiolan kirkon sakastissa, tiistaisin klo 18 Mikael Agricolan kirkon kappelissa ja keskiviikkoisin klo 18 Helsingin tuomiokirkon kappelissa. Ryhmiin osallistuminen ei vaadi ilmoittautumista eikä sitoutumista. Lisätietoja voi kysyä osoitteesta kristillinenmeditaatio.wccm@gmail.com.

Anu Pylkkänen käy kristillisen meditaation ryhmässä joka keskiviikko.

Salaperäinen hiljaisuus ja kirkkaampi mieli Meditaatio auttaa Anu Pylkkästä tunnistamaan olennaisen.

välillä kahinaa, kun joku korjaa asentoaan. Toisinaan joku saattaa yskäistä tai aivastaa.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

JOKA KESKIVIIKKO Anu Pylkkänen kiipeää portaat Helsingin tuomiokirkon kappelirakennukseen. Hän asettuu istumaan osaksi muutaman ihmisen piiriä ja sulkee silmänsä. ”Johdata meidät siihen salaperäiseen hiljaisuuteen, jossa rakkautesi näyttäytyy kaikille, jotka kutsuvat sinua”, pyydetään aloitusrukouksessa. Seuraavat 25 minuuttia Pylkkänen istuu hiljaa ja toistaa mielessään nelitavuista mantraa maranatha. Sana on arameaa, jota pidetään Jeesuksen äidinkielenä, ja tarkoittaa ”Herra, tule!” Mantra helpottaa keskittymistä. Mieli karkaa nokkelasti omille teilleen tämän tästä, mutta kun niin käy, Pylkkänen palauttaa sen toistamaan mantraa. Jaettu hiljaisuus on omanlaistaan. Toisten läsnäolon tuntee ja kuuleekin. Hengitystä, nieleskelyä,

Valvomisen sunnuntai

VAIKKA MEDITAATIO on yksinkertaista, helppoa se ei ole. Kyse ei ole tekniikasta tai suorituksesta, jonka onnistumista voisi arvioida, vaikka kiusaus siihen olisi suuri. Säännöllisen meditaation vaikutukset saattavat näkyä selvemmin muille ihmisille kuin meditoijalle itselleen, mutta on Pylkkänen itsekin huomannut muuttuneensa kärsivällisemmäksi. Hän on alkanut nähdä ihmiset lempeämmin kuin ennen. Meditaatio myös kirkastaa ajatuksia silloin, kun työssä tulee eteen hankala ongelma tai ihmissuhteissa jokin hiertää. Se on myös auttanut pääsemään irti harhaluulosta, että elämää pitäisi tai edes voisi kontrolloida. Oikeastaan meditaatio tuntuu Pylkkäsestä kaikkein luonnollisimmalta tilalta. Siinä hän on kotonaan, oma itsensä. Hänelle on ollut suuri löytö se, että olemme olemassa, vaikka emme ajattelisikaan. Tai: olemme puhtaimmin olemassa, kun emme ajattele. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

18.11.

MEDITAATIO ON kuulunut Anu Pylkkäsen elämään lähes 30 vuotta. Hän on tutustunut erilaisiin perinteisiin ja meditaatiotapoihin, mutta kun hän viitisen vuotta sitten tuli ensimmäistä kertaa kristillisen meditaation ryhmään, hän tunsi löytäneensä etsimänsä: jotain omasta perinteestä nousevaa ja tarpeeksi yksinkertaista. Pylkkänen meditoi kotona päivittäin ainakin kerran, useimmiten kahdesti. Hän sytyttää kynttilän ja rauhoittuu hetken ennen kuin asettuu meditoimaan. Päivittäinen harjoittelu vaatii sitoutumista. Joinakin päivinä mieli on levottomampi kuin toisina, mutta se täytyy vain hyväksyä. Vaikka aloittaminen tuntuisi hankalalta ja mieli keksisi kaikenlaisia verukkeita, Pylkkänen meditoi sittenkin. Pylkkänen muistelee kuulleensa, että ihmisen päässä pyörähtää päivän aikana 50 000–60 000 ajatusta. Suurin osa niistä on todennäköisesti turhia. Mielen pintaroskan alle saattaa jäädä isoja ja merkittäviäkin asioita. Pylkkäselle meditaatio on tapa

selkeyttää ja puhdistaa ajatuksiaan niin, että olennainen on helpompi nähdä ja tunnistaa. Ajatusten takana on suuri hiljaisuus, joka on meditaation varsinainen kohde.

Nukahditko? VALVOMISEN VIRALLISEN maailmanennätyksen teki kontrolloidussa kokeessa kalifornialainen opiskelija Randy Gardner joulukuun 27. päivänä vuonna 1963. Hän valvoi yhtä mittaa 11 vuorokautta ja 25 minuuttia ilman piristeitä tai erityisaineita. Stanfordin yliopiston unitutkija William Dement teki koehenkilölle useita testejä valvontamaratonin aikana. Testin jälkeen tutkimustieto analysoitiin ja tuloksista pystyttiin päättelemään, että ennätysmiehen aivojen eri osat olivat vuorotellen nokosilla, vaikka Gardnerin oli todettu olleen fyysisesti hereillä. Valvomisen ja ei-valvomisen ra-

ja on hiuksenhieno. Valvova henkilö saattaa nukkua mikrounia itse nukahtamistaan tiedostamatta. Tiedostamattomasta torkkumisesta lienee kysymys ensi sunnuntain teemassa: Valvokaa! On asioita, joille jumalanlapsi ei saa nukahtaa. Tärkein niistä on Raamatun kehotus rakastamiseen: ”Tämän käskyn minä teille annan: rakastakaa toisianne.” Facebookia lukiessa tulee sellainen olo, että nyt on todellinen valvomisen paikka. Vihapuheita lukiessa viimeistään tajuaa, että tiedostamaton mikrouni on päässyt yllättämään. Olen löytänyt tästä myös itseni. Teräväkielisenä sanon asioita, joista rakkaus on kaukana.

Tässä kysymys on jatkuvasta itsensä valvomisesta. Elämän tärkein asia eivät ole työmarkkinariidat eikä sote. Eivät edes oikeat

uskonopit. Tärkein on rakkaus. Se edellyttää heräämistä yhä uudelleen. OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

Gurun opissa Ohjaajana Richard Rohr Richard Rohr, 75, on fransiskaanipappi, joka elää Uuden Meksikon alueella Amerikan ja Meksikon rajalla. Hän syntyi vuonna 1943. Papiksi hänet vihittiin vuonna 1970. Vuodesta 1986 Rohr on johtanut perustamaansa toiminnan ja meditaation keskusta (The Center for Action and Contemplation) Albuquerquessa. Keskus pyrkii olemaan rauhanomaisen ja väkivallattoman muutoksen ääni sekä hengellisen uudistumisen paikka. Rohrin opetukset perustuvat fransiskaanisiin ihanteisiin, rukoukseen ja solidaarisuuteen köyhiä ja marginaalissa eläviä kohtaan. Hän on kirjoittanut useita kirjoja fransiskaanisesta hengellisyydestä, miesten hengellisyydestä, enneagramista ja Raamatun kirjoituksista. Suomeksi hänen kirjoistaan on julkaistu mm. Suostu elämään, Rukoilijan matka kehältä keskukseen, Yksinkertaisuus, Irtipäästämisen taito ja Muutos alkaa meistä.

Haavat ovat opettajiamme Minun pitää riittää itselleni enkä tarvitse ketään, ajattelemme helposti. Jospa vahvuutemme onkin avoimuudessa, valmiudessa haavoittua ja ottaa vastaan rakkautta? fransiskaanipappi Richard Rohr pohtii. TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

MONESTI MEIDÄN on vaikea suostua siihen, että kaikki otetaan mukaan ja erilaiset voivat tehdä asioita yhdessä. Mieluiten valitsemme seuramme itse. Haluamme viettää aikaa samanmielisten yhteisöissä, joista erilaisuus on hävitetty. Emme halua mukaan ”niitä”, jotka eivät kuulu ”meihin”. Jumala toimii toisin. Hän tahtoo kutsua rakastavaan seuraansa jokaisen eikä sulje ketään ulos. Kun oivallat, että sinut on hyväksytty ja vastaanotettu kaikkine vikoinesi, puutteinesi ja haavoinesi, haluat toimia samoin kanssakulkijoitasi kohtaan. Tätä on hengellisyys. Tätä toistaa kirjoissaan myös fransiskaanipappi Richard Rohr, yksi aikamme puhuttelevimmista mystikoista. JUMALAN SYVIN OLEMUS on rakkaus. Jumaluuden sisällä virtaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen ehtymätön rakkaus. Siitä kaikki syntyy ja kehittyy, ja se vetää kaikkia puoleensa. Rohr väittää, että rakkauden kolmi-

naisuuden voi havaita kaikessa. Universumin energia on atomien, protonien ja neutronien liikkeessä. Se on planeettojen, tähtien ja galaksien välisissä suhteissa – ja solujemme vuorovaikutuksessa. Se on elämässä ja kuolemassa. Se on haavoissamme. Jumala ei ole ylimmäinen monarkki, joka on etäällä kaikesta, minkä on luonut. Hän on tullut ylhäältä alas, ulkoa sisälle, ja hänessä on keskinäinen oleminen ja toisiin kääntyminen. Hän ei ole vain kaikkivoipa vaan myös ”kaikkihaavoittuva”, Rohr sanoo. MONISSA HENGELLISISSÄ traditioissa minään kohdistuvat iskut ja haavat nähdään opettajina. ”Haavoihin tulee kiinnittää huomiota eikä lähteä käräjöimään. Miten kristityn on mahdollista edes katsoa ristiinnaulittua näkemättä tätä?” Richard Rohr kirjoittaa. Jumala on astunut alas korkeudestaan. Hän tuli tähän maailmaan alastomana ja tarvitsevana lapsena. Hän ”lähti” maailmasta alastomana, kärsi-

Elävöitä meidät Etsi paikka, jossa voit olla parikymmentä minuuttia rauhassa, ja anna tämän rukouksen resonoida sinussa. ”Jumala, joka olet meitä varten, kutsumme sinua Isäksi. Jumala rinnallamme, kutsumme sinua Jeesukseksi. Jumala sisällämme, kutsumme sinua Pyhäksi Hengeksi. Sinä, joka olet ikuinen salaisuus, elävöitä, ympäröi ja avarra meidät.”

neenä ja haavoitettuna. Jumala on haavoitettu ja kosketettu. Miksi meidän pitäisi olla niitä, joita mikään ei kosketa? Sinun ei tarvitse pelätä omia eikä toisen haavoja. Haavoittuvuus merkitsee, että annan toisen vaikuttaa itseeni ja olen valmis muuttumaan. ”Vaihtoehto on tietenkin: Sinä et muuta minua. Sinä et opeta minulle mitään. Minä tiedän jo. Minulla on kaikki vastaukset”, Rohr listaa. MINUN PITÄÄ RIITTÄÄ itselleni enkä tarvitse ketään, sanomme helposti, vaikka tiedämme olevamme väärässä. Entäpä jos vahvuutemme on keskinäisessä olemisessa, toisille avautumisessa, valmiudessa haavoittua ja ottaa vastaan rakkautta? ”Kun minämme sykkyrät oikenevat eikä meidän ole pakko saada läpi omaa tahtoamme, meidän on mahdollista toteuttaa Jumalan tahtoa”, Rohr muistuttaa. Suurin käsky ei käske meitä olemaan oikeassa vaan rakastamaan. ■

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Äänestä Sinäkin Sanasta Elämään Tikkurila

2 73 Ahokas Heini opiskelija, suntio

5 77

Rekola

Astanen Eila HuK

6 78

3 75

4 76

2 30

Einto Raija kirjeenvaihtaja, eläkeläinen

Haverinen Soili teologian maisteri

Alapiha Pia tiimivastaava

7 79

Jouhki Laila Jääskeläinen Arto Mattila Marja sosiaalityöntekijä ITjärjestelmä FM, eläkeläinen asiantuntija

8 80 Menna Aune eläkeläinen

5 34 Kontoniemi Ismo DI, rakenne suunnittelija

Vantaankoski

3 32

4 33

Heikkilä Elina luokanopettaja

Hyöky Matti teologian maisteri

Koivula Kaisa psykologi

6 35

7 36

8 37

Lampiranta Outi Nieminen Markku Pietarinen Annukka yrittäjä, lastenhoitaja erik. puhe toimitusjohtaja terapeutti, FL

9 81

10 82

11 83

12 84

9 38

10 39

11 40

12 41

Nuortia Aija lastentarhan opettaja

Nuotio Leila rakennus insinööri

Pitkäranta Päivi luokanopettaja

Salo Marja kauppa teknikko, MKT

Pyyhtiä Arto asiakas palvelija, myyjä

Tiainen Jouni tuotanto päällikkö

Tuomela Tiina lastentautien erikoislääkäri

Virrankari Sari sosiaali työntekijä

Brotherus Kristian Hakkarainen Eila varatuomari, perushoitaja, VTM eläkeläinen

4 51

Huvila Raimo talousneuvos

5 53

Jurvakainen Tuukka opiskelija

2 50 Haverinen Jarmo media assistentti

52 Juvonen Leena VTM, eläkeläinen

Jyrinoja Pertti Jääskeläinen Jouko Kuparinen Leena ITkoordi VTT, kirkollis eläkeläinen naattori, yrittäjä kokouksen jäsen

Raamatun arvoihin sitoutunut ryhmä 13 85

14 86

15 87

88 Tepora Jarno oik.tri, professori

17 89

18 90

19 91

Toikkanen Sirkka-Liisa Controller, eläkeläinen

Virta Liisa osastosihteeri, eläkeläinen

Väänänen Kaija sosionomi, diakoni

Vaikuta sunnuntaina 18.11.2018

20 92 Kojola Martti rakennuttaja päällikkö, rak.ins.

6 56

Silventoinen Pekka Sunila Anna-Liisa Tanskanen Topias Tepora Elisabet TM, tohtori terveydenhuollon DI, suunnittelu mallimestari, maisteri koulutettava insinööri eläkeläinen

Korso

2 35

3 36

4 37

Alanen Anita Eronen Harri Kaartokallio Loviisa Kovanen Jaana sairaanhoitaja, rakennuspiirtäjä, KTM, kirjanpitäjä eläkeläinen eläkeläinen luokanopettaja

39 Lehtonen Sari jäsensihteeri

7 57

Lehtonen Heikki Levomäki Lasse tutkimusprofessori, diplomi tekniikan tohtori insinööri

5 40

6 42

Norvanto Jukka pastori, TL

Pirjo Majaranta merkonomi, eläkeläinen

7 43

8 44

9 45

10 46

Pietikäinen Heikki opiskelija

Piiroinen Esa palvelujohtaja

Väljä Petri nuorisotyön ohjaaja, yrittäjä

Varis Tapani pastori

Pesonen Tarmo insinööri

8 59

Mäkinen Auno Mäkinen Heikki neuvottelu agronomi päällikkö, pastori

62 Pajari Juho merkonomi, suntio

10 63

58 Mäkilä Pirjo luokanopettaja, työnohjaaja

9 61 Mäkipää Pekka pastori, lähetysjohtaja

11 64

Palmu Anna-Kaarina Preusker Uwe perhetyön koulut VTT, taja, eläkeläinen eläkeläinen

Hakunila

14 41

15 42

Araneva Jari piirijohtaja

Ahola Esko eläkeläinen

18 43 Leppälä Juhani agronomi, eläkeläinen

16 44

11 47 17 45

19 46

12 66

13 67

Soralahti Paula kirjeenvaihtaja, eläkeläinen

Talvitie Pia TM, hallinnon asiantuntija

Nurmi Matti eläkeläinen

14 68

Forssell Helena eläkeläinen

Ahola Brita sielunhoito terapeutti, työnohjaaja

65 Ropo Tarja erityisluokan opettaja

Teerioja Helena myyntipäällikkö, eläkeläinen

21 49

Leppälä Varpu Kotomäki Taisto Salonius Marja perhepäivä eläkeläinen työterveys hoitaja, eläkeläinen lääkäri, eläkeläinen

N⁰ 

Kirkkovaltuusto

N⁰ 

Seurakuntaneuvosto

www.sanastaelamaan.fi

MENOT 15. – 2 9.11.

10 A Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 09 830 6500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi. Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko. Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09 830 6507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkko ti klo 10–12, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkko to klo 9–11, p. 050 573 6277. hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Matala – mukava maanantai kirkolla! 19.11. hartaus ja 26.11. ehtoollishartaus klo 11. Hartauden jälkeen maksuton ruokailu. Tutkimme Raamattua ma klo 12. Nuortenilta Lepaani ti klo 18–21. Raamattupiiri ti klo 18–20. Perhekerho ke klo 9–12. Käsillä hyvää -ryhmä ke klo 14–15.30. Puurotorstai to klo 10–13. Puurolounas 2,50 e. Voit tulla myös kahville. Viikkomessu to klo 18. Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset to klo 18.45. Jengi-ilta nuorille pe klo 19.30–22. Messu su 18.11. klo 10. Eveliina Ojala, Sari Kokkonen, Juha Paukkeri. Seurakuntavaalit su 18.11. Äänestys klo 11–20. Vaalipäivän pop-up -musisoinnit tasatunnein klo 12–15. Klo 12 urkuhetki, Juha Paukkeri. Omaishoitajien ryhmä ma 19.11. klo 15–16.30. Päivähetki Raamatun äärellä ti 20.11. klo 12–13.30. Paluumuuttajien piiri ti 20.11. klo 13–15. Siioninvirsiseurat ti 20.11. klo 18. Tule veisaamaan ja kuuntelemaan lyhyitä puheita. Päivärukous ke 21.11. klo 12.30–13. Raamattuluento ke 21.11. klo 18.30. Sakarja 1 – näki voimaannuttavia näkyjä lähitulevaisuudesta, Eero Junkkaala. Lapsenpäivän konsertti to 22.11. klo 14.30, Pekka Laukkarinen duo. Vapaa pääsy. Urkuviikkomessu to 22.11. klo 18. Juha Paukkeri. Messu ja lähetysarpajaiset, inkerinsuomalaisten kirkkopyhä su 25.11. klo 12. Jorma Halme, Harri Nurminen. Kohtaamispaikka-ilta su 25.11. klo 17–20. Pekka Palosaari ja Harri Nurminen. Lähetyspiiri ma 26.11. klo 18–19.30. Seniorikerho ti 27.11. klo 13–14.30. Jouluaskartelua. Jouluenkelin siivillä ti 27.11. klo 18.30–19.30. Kultaisen Iän Laulajat, joht. Kaisa Nuolioja. Ennen konserttia buffetti. Vapaa pääsy. Virsivartti ke 28.11. klo 12.30–13. Raamattuluento ke 28.11. klo 18.30. Sakarja 2 – näki Jeesuksen ratsastamassa aasilla, Eero Junkkaala.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Hartaushetki ti klo 12.30–12.45. Käsillä hyvää -ryhmä ti klo 10–12. Päiväkahvit ti klo 12.30–14. Sanaa ja saunaa äijäporukassa ti klo 18.30–21. Iloista naisenergiaa Raamatun äärellä ti klo 19–21. Torstaimesta alakouluikäisille to klo

14–15.30. Perhekerho pe klo 9–13. Avoin kirkkomuskari pe klo 10–10.30. Aamupäivän rukoushetki pe klo 10.45–11. Puuroperjantai pe klo 11–12. Seurakuntavaalit su 18.11. Äänestys Hakunilan kirkolla klo 11–20. Vaalipäivän pop-up -musisoinnit tasatunnein klo 12–15. Klo 12 urkuhetki, Juha Paukkeri. Esikoiset ry:n seurat su 18.11. klo 14. Lapsenpäivän konsertit to 22.11. klo 9, ja klo 10. Pekka Laukkarinen duo. Vapaa pääsy. Lähetyspiiri to 22.11. klo 18–20. Messu, inkerinsuomalaisten kirkkopyhä su 25.11. klo 10. Jorma Halme, Harri Nurminen. Taidepyhis ja pikkujoulut su 25.11. klo 15–16.30.

MUUALLA Kuunloiste-lapsikuoro 6–12-vuotiaille tytöille ja pojille Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa ke klo 15–15.45. Aurinkotanssi-kuoro 10–14-vuotiaille tytöille ja pojille Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa ke klo 15–16. Lapsikuoroja johtaa kanttori Riikka Jäntti. Kuoroihin ei tarvitse ilmoittautua. Harrastus maksuton. Perhekerho Kolohongan ostoskeskuksessa (Itäinen Valkoisenlähteentie 19) to klo 9–11. Astan kotipyhäkoulu su 18.11. klo 11–12 Hevoshaantie 9 D, 01200 Vantaa. Operaatio Kolme Karhua su 19.11. klo 13, Hakunilan päivätoimintakeskuksessa. Kolmen ikäpolven musiikkihetki senioreille sekä vauvoille ja taaperoille vanhemman kanssa. Lauluja ja leikkejä jokaisen makuun. Kesto 45 min.

vaalipäivä su 18.11. klo 11–20. Käynti kirkon pääovista. Varaa mukaasi kuvallinen henkilökortti. Lasten oikeuksien päivän konsertit ma 19.11. klo 9 ja 10. Pekka Laukkarinen duo laulattaa tuttuja lastenvirsiä ja muita lauluja rytmikkäällä säestyksellä. Konsertit ovat ilmaisia ja avoimia kaikille. Lisätiedot nettisivuiltamme. Laulunystävät-yhteislaulua ke 21.11. klo 15–16. Huom. uusi aika! Kaikille avoin yhteislaulutapahtuma. Laulua johtaa kanttori Hannu Lehtikangas. Messu, Viipurin kirkkopyhä su 25.11. klo 10. Jaakko Rantasalo, Jarna Wikström ja Hannu-Pekka Heikkilä. Avustamassa Viipurin lauluveikot johtajanaan Ilkka Auru. Miesten sauvakävelypiiri su 25.11. klo 18. Lasten adventtikirkot: Seuraa tähteä! ti 27.11. ja ke 28.11. klo 9.15 ja 10.15 sekä to 29.11. klo 9.15. Jouluiset hiiret johdattavat ilosanoman äärelle ja ihmettelemään tuiketta taivaalla. Lasten joulukirkkohin kutsutaan lapsiryhmiä ja perheitä. Lapsiryhmiä pyydetään ilmoittautumaan marraskuun aikana Jarnalle osoitteeseen: jarna.wikstrom@evl.fi. Nettikerho: Tietoturva ke 28.11. klo 14–16. Kerhoa vetää informaatikko Riitta Sivenius. Oopperakerho ke 28.11. klo 17.30. Oopperakerhon vuosikokous. Katsomme Richard Wagnerin oopperan Lentävä hollantilainen.

LAMMASKUJA 2B Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 21.11. klo 18.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 22.11. klo 10.

KASTETTU

VAPAALAN SEURAKUNTATALO

Eevi Alisa Glad, Antti Matti Daniel Hillu, Luca Väinö Juhani Lemmetty, Jerry Tapani Valter Lempinen, Leon Teemu Olavi Kokkonen, Oskari Toivo Tapio Piisinen, Jarre Eemeli Rantanen, Aada Emilia Ursin, Bella Sofia Ursin.

Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 22.11. klo 11. Vierailijana Helsingin Luther-kirkon teologi Soili Haverinen. Kimarakahvila su 25.11. klo 17. Kohtaamispaikka to 29.11. klo 11–12. Vierailijana pastori Miika Koistinen.

HAUTAAN SIUNATTU

MUUALLA

Reine Marjatta Peltonen 99 v, Ritva Inkeri Salonsaari 83 v, Taimi Kaarina Räsänen 75 v, Kalevi Antero Kettunen 68 v, Martti Kalevi Samio 68 v, RiittaLiisa Varmanen 57 v, Sari Maarit Saari-Raatikainen 51 v.

Jouluinen Viro 100 v -retki Tallinnaan la 8.12. Tapaamme Länsiterminaalissa (T2, os. Tyynenmerenkatu 14) klo 8 ja paluu on klo 21. Oppaana on TT Tuomas Palola, joka on työskennellyt Tallinnassa ja perehtynyt Viron historiaan. Menomatkalla nautimme aamiaisbuffetin. Teemme kiertokävelyn (n. 5–6 km) Tallinnan historiallisilla paikoilla. Vierailemme mm. Miehitysmuseossa, käymme joulumarkkinoilla ja hiljennymme ehtoollishartauteen Mikaelin kirkossa. Tallinnassa ruokailemme omakustanteisesti. Matkalle tarvitaan kuvallinen henkilötodistus tai voimassa oleva passi. Lisätiedot retkestä Matti Hyryltä, p. 050 491 0954. Retken hinta 60 e. Ennakkovarauksen vuoksi paikkoja rajatusti. Ilm. ma 19.11. mennessä osoitteeseen: hameenkylan.seurakunta@evl.fi tai p. 09 830 6450. Kaikenikäisten jouluvaellus Vivamossa la 15.12. Lähtö kirkolta n. klo 12.30 ja paluu n. klo 17.30. Jouluvaellus alkaa klo 14 ja sen kesto n. 1,5 h. Jouluvaelluksen jälkeen syömme joulupuuroa. Retken hinta 35 e (aikuiset), 25 e (4–12 v), nuoremmat ilmaiseksi. Ilm. ma 19.11. mennessä osoitteeseen: hameenkylan.seurakunta@evl.fi tai p. 09 830 6450.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3, avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys: Ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Messu su 18.11. klo 10. Jukka Nevala, Katja-Maaria Vilén ja Hannu Lehtikangas. Messun jälkeen seurakuntavaalien äänestys kirkolla klo 20 saakka. Seurakuntavaalien varsinainen

KASTETTU Alex Martin Ranz Kivelä.

HAUTAAN SIUNATTU Paula Maria Toivonen 85 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, ke 28.11. klo 9–13, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset: arkisin klo 9–15, p. 09 830 6333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys: ti ja to klo 10–12, p. 050 573 6376, kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Aamurukouspiiri arkisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Vanhemman väen piiri to 15.11. ja 29.11. klo 13 srk-salissa. Piispanmessu to 15.11. klo 18. Piispa Teemu Laajasalo, Minttu Haapalainen, Tuomas Antola, Airi Saloniemi, Jussi Salonen. Kirkkokahvit. Naisten saunailta to 15.11. ja 29.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Perhekerho pe 16.11. ja 23.11. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Messu su 18.11. klo 10 kirkossa. Jani Vanhala, Veikko Ahonen, Jussi Salonen. Kirkkokahvit. Kirkon aamupuuro ma 19.11. ja 26.11. klo 10 srk-salissa, 1 e. Perhekerho ma 19.11. ja 26.11. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Runopiiri ma 19.11. ja 26.11. klo 13 kirkon kokoustilassa. Naisten raamattupiiri ma 19.11. ja 26.11. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 19.11. ja 26.11. klo 18 kappelissa. English through Bible ma 19.11. ja 26.11. klo 18.30 kirkon kokoustilassa. Katulähetys goes Korson tori ke 21.11. klo 11. Lähestyvän adventin kunniaksi tarjolla joulupuuroa ja sekahedelmäkeittoa. Lähetyksen päiväpiiri ke 21.11. klo 13 kirkkosali 2:ssa ja 28.11. klo 13 kirkon kokoustilassa. Arki-illan iltakirkko ke 21.11. klo 18. Veikko Ahonen, Jussi Salonen. Iltaperhekerho ke 21.11. ja 28.11. klo 18–20 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Messuavustajien tapaaminen ke 21.11. klo 18 kirkon kokoustilassa. Tervetuloa uudet ja aiemmin messussa avustaneet. Tehtäviin opastetaan ja koulutetaan. Kamarikuoron harjoitus ke 21.11. ja 28.11. klo 18 srk-salissa. Iltarukouspiiri ke 21.11. klo 18.40 kappelissa. Raamattuluento: Kristinusko ja moraali ke 21.11. klo 19 kirkossa. Jani Vanhala. Messukuoron harjoitus to 22.11. ja 29.11. klo 18 kirkossa. Harjoitellaan ensimmäisen adventin Hoosiannakirkkoa varten. Ilm. Airi Saloniemelle, p. 050 310 7493. Miesten saunailta to 22.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Vox Mea -kuoroharjoitus to 22.11. ja 29.11. klo 18.30 srk-salissa. Vetäjinä Rekolan kanttorit Marja ja Noora.

Pyhän tanssin rukoushetki la 24.11. klo 18. Meditatiivinen ja kehollinen rukoushetki. Messu su 25.11. klo 10. Riikka Wikström, Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Korson Mieslaulajat, joht. Pekka Itkonen. Kirkkokahvit. Kylväjä-piiri su 25.11. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa. Runomatinea su 25.11. klo 15 srksalissa. Katulähetyksen lounas ke 28.11. klo 11 alkaen kirkkosalissa. Sanan ja rukouksen ilta ke 28.11. klo 18. Jani Vanhala.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30. Hartaus ti ja to klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 15.11., 22.11. ja 29.11. klo 9–11.30. Nuorten perjantai NuPe 6.–9.-luokkalaisille pe 16.11. ja 23.11. klo 17.30– 20.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 20.11. ja 27.11. klo 9–11.30. Vanhemman väen piiri ke 21.11. klo 10–12.

MUUALLA Perhetapaaminen Tähdenlennon avoimessa päiväkodissa, Marsinrinne 4, to 15.11., 22.11. ja 29.11. klo 12–14. Seurakunnan työntekijä tapaa perheitä. OlenNainen: Omaksi kuvakseen la 24.11. klo 11–15 Asolan seurakuntatalo, Asolantie 6. Kuvallisin keinoin oman ja Jumalan kuvan katsomista uusin silmin, alustajana Liana Potila. Musiikkia, yhteistä pohdintaa ja kevyt ateria. Ilm. ruokailun vuoksi kristiina.rauhakallio@evl.fi, p. 044 422 0469 tai kaisa.aalto@evl.fi, p. 044 422 0435. Paastonajan pyhiinvaellusmatka Valamoon to–pe 7.–8.3. Hinta 105 e/2 hh, 125 e/1 hh sis. matkat ja luostarihotellimajoitus, noutopöytälounas ja valamolainen teepöytä (iltapala) to ja pe aamiainen luostarin ravintolassa, lounas paluumatkalla Punaisen piipun kievarissa. Luostarin kirkossa mahdollisuus osallistua ehtoo- ja aamupalvelukseen. Voit ottaa mukaan sukset, alueella valaistu hiihtolatu. Ilm. viim. 14.12. virastoon, p. 09 830 6552. Tiedustelut Pia Olkkonen, p. 050 322 6560.

KASTETTU Minka Matilda Salmi, Elias Akseli Virta, Santeri Mikael Malin.

HAUTAAN SIUNATTU Katri Helena Laurila 94 v, Markku Tapani Mattila 70 v, Keijo Kalevi Kärkkäinen 54 v, Matti Juhani Haanpää 53 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 83 06700 Avoinna ma–pe klo 9–15 rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 15. – 2 9.11.

Päivystävä pappi tavattavissa kirkko ti klo 11–13, Asola to klo 11–13 p. 09 830 6707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkko ti klo 9–11, Asola to klo 9–11 Ajanvaraus ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706 rekola.diakonia@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22 Avoin olohuone perheille ma ja to klo 9-14. Ma aamupuuro klo 10 ja keittolounas klo 11. Kukkuu-vauvataidefestarit. Kirkkomuskari to 15.11. klo 10 (0–3 v). Lauluja, virsiä, soittimia. M.Kyllönen. Vauvojen ja taaperoiden värikylpy pe 16.11. klo 10 (0–3 v/1 h). Unohtumaton hetki vauvan tai taaperon kanssa. Kaarina ja Noora. Raamattu- ja keskustelupiiri to 15. ja 29.11. klo 13. Vaalikirkko su 18.11. klo 10 ”Minun kirkkoni!”. L. Leverin, N. Hultin ja Pyhän Andreaan kirkon kuoro. Johanna Salminen, huilu. Seurakuntavaalit su 18.11. klo 11–20 sanajumalanpalveluksen jälkeen. Vaaliuurnat auki iltaan saakka. Tule ja vaikuta! Pyhäkoulu su klo 10. Pienoismallikurssi 7–9-v. ma klo 15.30–16.30 (5.11.–10.12.) 6 kertaa, 25 e. Ilm. petri.piirainen@evl.fi tai 050 573 6328. Yläovet auki ma klo 17. Junnu-odarit 4–6-lk ma klo 17.30. Ilm. kirsi.jokinen@evl.fi. Diakoniakahvila ja -päivystys ti klo 9–11. SilmukkaSiskot-ryhmä ke klo 9.30. Open Doors –nuorten avoimet ovet ke klo 18. Pyhän Andreaan kirkon kuoro ke klo 18.30. Ilm. Noora p. 050 433 3329. Iltamessu ke 21.11. klo 20. B. Ahlroos ja nuorisotiimi. Lions Clubin joulukonsertti to 22.11. klo 19. Ida Elina ja Anni Rusi. Liput 15 e. Sis. joulukahvit ennen konserttia. Urkukonsertti la 24.11. klo 18. Kaikuja 1600-luvulta 1900-luvulle: Sweelinck, Bach, Guilmant, Kuusisto. M. Kyllönen, urut. Messu su 25.11. klo 10. T. Varis, M. Kyllönen. Miesten raamattupiiri ma 26.11. klo 18.30. Isko 1 & 2, isoskoulutus ti 27.11. klo 18. Sanan ääreltä elämään -ilta ti 27.11. klo 18.30. Ef 6 Kaisa Koivula. Aamumessu ke 28.11 klo 9. L-M. Latikka.

Avoin raamattupiiri ke 28.11. klo 18.30. Pirjon ja Pentin tarinatupa to 29.11. klo 12 keittolounas 5 e. Ohjelma klo 13. Vea Vainio ja Elina Perttola esittävät tanssiteoksen: Elämän nauru. Kertovat myös työstään lasten, vammaisten ja vanhusten kanssa.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 050 573 6329 Elämyksiä Raamatusta to 15.11. klo 11. Raamattuopetus, jonka sanoma ei jää vuosituhansien taakse, vaan tulee tähän päivään. Älynystyrät Ällikällä to 15. ja 29.11. klo 13. Yksinhuoltajien ilta to 15.11. klo 17.30. Seniorikahvila ma 19.11. klo 13. Työikäisten raamattupiiri ma 19.11. klo 18–19.30. Asolan perhekerho ti klo 9–12. Ötökkäkerho 4–6-v. lapsille ti klo 13–15. Ilm. Petri, puh. 050 573 6328. Saviryhmä ke klo 12. Kaiken kattava kerho 1.–6.-luokkalaisille ke klo 14–16. Ohj. Kaarina ja Petri. Leivontaa, leikkejä, pelejä, askartelu, hartaus. Ilm. kirsi.jokinen@evl.fi Narsistien uhrien vertaisryhmä ke 21.11. klo 18. Asolan Ankkurit -aamupala to klo 9. Asolan Silmukkaryhmä to klo 16. OlenNainen-naistentapahtumat la 24.11. klo 11–15. Lisät. netissä ja K. Aalto, p. 044 422 0435. Maalausryhmä ma 26.11. klo 10. Kipuryhmä ti 27.11. klo 15. Aihe: Kipu ja itsetunto. Puutarhapiiri ti 27.11. klo 18. Arabiankielinen työ la–su Asolan srk-talo, tied. pastori Ramez Ansara, p. 050 304 1689.

mäen koulu. Yhteiskristillinen rukouspiiri pe klo 19–21.30 Rautkalliontie 4.

KASTETTU Lucas Aleksi Kälkäinen, Siina Vieno Olivia Hoisko, Rosa-Marie Katariina Viljasalo, Senni Alicia Palm, Armi Elea Lydia Hursti, Serena Deng Ajak, Jani Sebastian Leon Laisi.

HAUTAAN SIUNATTU Kari Juhani Kuutti 53 v, Maire Johanna Kaasinen 72 v, Pentti Juhani Järvinen 72 v, Aino Katri Virtanen 97 v, Hilkka Mirjami Mämmi 78 v, Tarja Tiina Tellervo Lukkarinen 53 v, Elsa Johanna Myllynen 90 v, Pentti Jaakko Mäkiranta 82 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Vernissakatu 4, avoinna ark. klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Toimitusten ja tilojen varaukset: ark. klo 9–15, p. 09 830 6333. Kastevaraus myös sähköisesti: https://asiointi.vantaanseurakunnat. fi/baptism Päivystävä pappi ark. klo 9–13 (Vernissakatu 4) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys: ma klo 10–11.30 (Vernissakatu 4) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus: ma ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi Ajanvaraus myös nettisivuiltamme.

MUUALLA Diakoniatyöntekijä paikalla Koivukylän Palvelutorilla to 15. ja 29.11. klo 13–15. Kukkuu-vauvataidefestarit su 18.11. klo 13 Foibekartanossa, Sairaalakatu 7. Operaatio Kolme karhua. Kolmen ikäpolven musiikkihetki senioreille sekä vauvoille ja taaperoille vanhemman kanssa. Lauluja ja leikkejä jokaisen makuun. Kesto 45 min. Yhteiskristillinen päiväpiiri ma klo 13 Rautkalliontie 4. Varhaisnuorten sählykerho 1.–4.lk ma klo 17–18 Rekolan koululla. Ilm. kirsi.jokinen@evl.fi. Hanna-rukouspiiri ma 19.11. klo 18–19.30 Lampirannalla, Tertunkuja 4 B. Nuorten sähly to klo 16–17 Rekolan-

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Kirkko remontissa ja suljettuna 24.9.–18.11. Messut pidetään Pyhän Laurin kappelissa. Messu su 25.11. klo 12 Sari Rajala, Jyrki Kaukanen, Samppa Laakso.

PYHÄN LAURIN KAPPELI Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Tyhjän sylin messu pe 16.11. klo 18. Sari Rajala, Jyrki Kaukanen, Mirka Härkönen, Terje Kukk. Iltatee ja mahdollisuus keskusteluun seurakunnan työntekijöiden kanssa. Tyhjän sylin messu on lohdun paikka lapsettomille, lapsensa menettäneille ja kaikille heille, jotka jakavat kokemuksen tyhjästä sylistä. Yhteis-

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

työssä Lapsettomien yhdistys Simpukka ry ja Käpy lapsikuolemaperheet ry. Messu su 18.11. klo 12. Veikko Karhumaa, Terhi Viljanen, Terje Kukk.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223. Seurakuntien talon toiminta siirtynyt Tikkurilan Koskikeskukseen. Hanna-piiri to 15.11. ja 29.11. klo 9.30–13. Kuntokävelyä, keskustelua ja rukousta. Pienten paikka auki pe 16.11. ja 23.11. klo 9–15. Naisten rukouspiiri pe 16.11. ja 23.11. klo 18. Laulupiiri pe 16.11. ja 23.11. klo 15.30. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 17.11. ja 24.11. klo 15. Messu su 18.11. klo 10. Johanna Jakonen, Sanna Heikurinen, Terje Kukk. Pyhän Laurin kuoro. Perhekerho ma 19.11. ja 26.11. klo 17–18.30. Sansan medialähetyspiiri ma 19.11. klo 18. Aikuisille, joita kiinnostaa maailmanlaajuinen kristillinen medialähetystyö. Työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 18.11. klo 17. Sukkelat sukankutojat ti 20.11. klo 10. Ryhmässä neulotaan diakoniatyön asiakkaille tai myyntiin Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Perhekerho ti 20.11. ja 27.11. klo 9.30–11.30. Lähetyksen päiväpiiri ti 20.11. ja 27.11. klo 13. Vapaaehtoinen kahviraha lähetystyölle. Omalla äänellä -lauluryhmä ti 20.11. klo 17.30. Kanttori Terje Kukk. Kasvuryhmä ti 20.11. klo 18. Keskustelemme pienistä ja suurista kysymyksistä. Pienten paikka auki ke 21.11. ja 28.11. klo 16–19. Gospel-lattarit ke 21.11. ja 28.11. klo 19. Kristillinen tanssitreeni, jossa tanssitaan latinolaistansseja gospelmusiikin tahdissa. Sopii kaikille tanssijoille taustasta riippumatta. Tunnin hinta 5 e, tuotto lähetystyölle. Mukaan tanssikengät tai -tossut ja juomapullo. Lisätiedot Merja Rantala, p. 050 526 9401. Yli 40-v. sinkkujen suunnitteluilta to 22.11. klo 18. Sinkkujen pikkujoulujen suunnittelu. Messu su 25.11. klo 10–11.30. Maria Koukkari, Päivi Helén, Iina Katila. Eläkeläiskerho ma 26.11. klo 13–14.30. Mukana Terje Kukk. Raamatunlukupiiri ma 26.11. klo 18. Mitä väliä? Aikamme kysymykset! -keskustelusarja to 29.11. klo 18. Raamattu populaarikulttuurissa, FM

Nina Maskulin.

SEURAKUNTIEN TALO Unikkotie 5. Seurakuntien talon työntekijät ja toiminta siirtyneet Vernissakatu 4:ään (Tikkurilan Koskikeskus).

PIENTEN PAIKKA Pienten paikka muuttanut Unikkotieltä Vernissakatu 4:ään.

OLOTILA Olotilan toiminta päättynyt.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Perhepäivä pe 16.11. ja 23.11. klo 9–14. Pyhäkoulu su 18.11. ja 25.11. klo 11–12. Pop-up -lapsiparkki ti 20.11. klo 13.30–15.30. Kerho isille ja lapsille ti 20.11. ja 27.11. klo 17.30–19. Mukavaa yhdessäoloa, leikkiä, askartelua, musisointia. Pieni iltapala 3 e/perhe. Lapsikuoron harjoitukset ke 21.11. ja 28.11. klo 17–18. Rukouspiiri ke 21.11. ja 28.11. klo 18.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Pyhäkoulu su 18.11. ja 25.11. klo 11–12. Perhekerho ma 19.11. ja 26.11. klo 9.30–11. Raamattua ja lähetysasiaa teekupin ääressä to 22.11. klo 18. Myös lapset tervetulleita. Pop-up –lapsiparkki ti 27.11. klo 13.30–15.30.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 20.11. ja 27.11. klo 9.30–11.30. Kerho kaikenikäisille aikuisille ke 28.11. klo 14. Jouluista askartelua.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 20.11. ja 27.11. klo 9.30–11.30. Ilosanomapiiri ja arki-illan pyhäkoulu ke 21.11. klo 17.30–19. Aikuisille keskustelua Raamatun parissa, lapsille pyhäkoulu.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Ei ammattilaisten töitä, mutta esim. lampun vaihto,

Menokasvo

Yksi ääni mieleiselle ihmiselle Vaalitoimitsija Sinikka Savola, olet tänä vuonna seurakuntavaaleissa hommissa. Miksi? – Kun muutin eläkeläisenä Hakunilaan yksitoista vuotta sitten, marssin suoraan kirkkoherranvirastoon ja sanoin, että olen tässä. Olin valmis vapaaehtoistyöhön. Pääsin heti päiväkerhoihin konsultiksi, koska olen koulutukseltani erityislastentarhanopettaja. Myöhemmin aloin vetää myös vanhainkodeissa vanhusten virikeryhmiä ja sovelsin niissä Theraplay-menetelmää, jota yleensä käytetään lasten kanssa. Se oli hirveän kivaa! – Teen sitä sun tätä vapaaehtoistyötä, jos tarvitaan, ja nyt pyydettiin vaalitoimikuntaan. Aina oppii uutta.

Seurakuntavaalien äänestys su 18.11. klo 11–20 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Ks. oman seurakuntasi äänestyspaikat vantaanseurakunnat.fi/vaalit.

ESKO JÄMSÄ

Aiotko itse äänestää? – Totta kai. Se on ollut minun periaatteeni. Saan mahdollisesti seurakuntaneuvostoon mieleiseni ihmisen, joka kannattelee Hakunilan seurakunnan henkeä. Toivon, että vaaleissa valituiksi tulevat ihmiset, jotka tuntevat pai-

kan omaksensa, tuntevat vastuunsa asemastaan ja jaksavat siinä. Mistä 81-vuotias rouva saa silmiinpistävän energiansa? – Olen tiedonhaluinen. Toimin Heurekassa vapaaehtoisoppaana, ja siellä oppii koko ajan. Tykkään myös lukea. Aikoinaan, kun asuin Afrikassa, kahlasin muun muassa korkeakoulumme kirjaston kirjoja läpi. – Minulla on käynyt onni siinä, että asun hyväfiiliksisessä taloyhtiössä, jossa saa soittaa naapurin ovikelloa, jos on joku ongelma. Me asukkaat teemme yhdessä kaikenlaista. Meillä on muun muassa talkoita, ja niiden jälkeen mennään naisissa saunaan. NINA RIUTTA

MENOT 15. – 2 9.11.

12 A Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto. Nikkaristi-välitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Silkin aamiaiskahvila pe 16.11. ja 23.11. klo 10–12 Asukastila Silkinportissa, Tikkurilantie 44 F, 2. krs. Käynti sisäpihan puolelta. Aamiaisella Yhteisen Pöydän tarjoamia elintarvikkeita. Maksuton. Yhteistyössä Vantaan kuntalais- ja maahanmuuttajapalvelut sekä Yhteinen Pöytä. Malminiityn eläkeläiskerho ma 19.11. klo 13.30. Malminiityntie 16 b. Joulukorttiaskartelua ja joulumuistoja jouluisten herkkujen kera. Avoin rukouspiiri ti 20.11. ja 27.11. klo 19 osoitteessa Annankalliontie 19 A/ Ruoppa. Pekka Laukkarisen iloiset lastenkonsertit ke 21.11. klo 9.15 ja 10.15. Kartanonkoskella Pointissa, Hagelstamintie 1. Samansisältöiset konsertit on suunnattu alle kouluikäisille perheineen. Yli 8 hengen seurueiden tulee ilmoittautua: maaret.hirvensalo@evl.fi tai 050 572 2811. Ilmoittautuminen yli 40-v. sinkkujen pikkujouluihin to 29.11. mennessä: mirka.harkonen@evl.fi tai puh. 050 461 0713. Pikkujoulut vietetään Karhusaaren Lyydiassa 7.12. klo 18. Kyyti ilmoittautuneille lähtee klo 17.30 osoitteesta Vernissakatu 4. Paluulähtö n. klo 20.

KASTETTU Alek Olavi Palin, Juha Anthony Thanaphat Kosunen, Aatos Peltomäki, Eemil Peltomäki, Telma Sofia Murto, Hugo Onni Hermanni Saukkonen, Joel Jaakko Simeon Pajari, Erin Elisabet Niemi, Oiva Johannes Kasurinen, Iiris Olivia Marjatta Laitinen, Mila Aino Isabella Eriksson, Lukas Mateo Sanchez, Alisa Anastasia Vilonen, Maarit Lindberg, Oskar Jarkko Olavi Kantoluoto.

HAUTAAN SIUNATTU Linda Mirjam Hassel 96 v, Agda Rakel Haavisto 87 v, Raimo Leo Karvinen 82 v, Rauha Marjatta Kuivikko 73 v, Sari Maarit Rinne 47 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 11–13, p. 09 830 6419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkko ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426. Kivistön kirkko ma klo 10–12, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN KIRKKO Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Carpenter’s Cafe, kansainvälinen kahvila ma, ti, to ja pe klo 10–15 monitoimitilassa. Myynnissä kahvia, teetä, pientä syötävää. Myyrmäen kirkon lounas ti, ke ja to klo 11–13. Lounaslista: vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas. Keskipäivän rukoushetki ti, ke ja to klo 12 St. Martinin kappelissa. Perheraamis to klo 9.30–11.30. Seniorikerho to klo 13.30–15.

Nuortenilta to klo 18–20. Me kynät -kirjoittajaryhmä pe 16.11. klo 16–19. Saavu-messu su 18.11. klo 10. Papit Pirkko Järvinen, Kristiina Hyppölä, kanttori Ritva Holma. Lastenkirkko su klo 10–11. Seurakuntavaalien äänestys su 18.11. klo 11–20. Henkilöllisyys todistettava. Vaalikahvit. Toivoa naisille -ryhmä ma 19.11. klo 13–14.30. Miesten piiri ma 19.11. klo 18.30–20 takkahuone. Risto Pottonen: Mitä on luterilainen mystiikka? Perhemuskari ti klo 9.30–11.30. Kausi 60 e. Leskien klubi ti 20.11. klo 1314.30. Tapaaminen Caféssa. Kahvila Olotila ke klo 11–13.30 Café. Raamattupiiri ke 21.11. klo 14–15. Kirkkoravintola pe 23.11. klo 11. Aloitamme klo 11 kirkkohetkellä. Messu su 25.11. klo 10. Papit Margit Helin, Jere Hämäläinen, kanttori Katariina Kopsa. Familycafé Sun 25 Nov 4–6 pm Café. For children and families with multicultural background. With us you get a chance to meet other families and strengthen your language skills. Lasten oikeuksien konsertti ma 26.11. klo 9 ja 10. Pekka Laukkarinen Duo. Vapaa pääsy. Raamattupiiri Ilosanoma ma 26.11. klo 17.30–19. Jouluntähti-konsertti ma 26.11. klo 18. Pekka Laukkarisen kiertueen avajaiskonsertti. Israelpiiri ti 27.11. klo 18–19.30 takkahuone. Raamattu- ja lähetysilta Kansanlähetyksen kanssa ke 28.11. klo 17.30– 19.30. Isoskoulutus ke 28.11. klo 18–20. Lepotila-rukoushetki ke 28.11. klo 18–18.30 Café. Laulupaja ke 28.11. klo 18.30–20 St. Martinin kappeli. Pikkujoulut, pikkujoululauluja. Mukaan kaikenikäiset ja -tasoiset laulajat.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan. Perhemuskari to klo 9.30–11.30. Kausi 60 e. Kivistön seurakuntakuoron harjoitukset to klo 18–19.30. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen, p. 050 546 4756. Ekavauvakerho pe klo 9–11. Perhekahvila ma ja ti klo 9–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä. Aikuisten Olkkari ma klo 12–14. Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille ti klo 14–16. Ei ennakkoilm. Välipala 1 e. Seniorikerho ke klo 12.30–14. Perhemuskari ke klo 15–17. Kausi 60 e. Lasten lauluryhmä Kastehelmi harjoittelee Kivistön kirkolla keskiviikkoisin. 5–9-vuotiaiden ryhmä klo 17.15–18 ja yli 9-vuotiaiden ryhmä klo 18–19. Ilm. paikan päällä. Tied. RitvaLeena Tuuli, p. 050 358 9217. Raamattupäivä la 24.11. klo 10–18 Kivistön kirkossa. Luukkaan evankeliumia näyttelijä Lassi Alhorinteen lukemana. Teologian tohtori Jarmo Kiilunen alustaa ja johtaa keskustelua. Musiikki Elsa Sihvola, sello. Ilm. 19.11. mennessä puh. 050 300 7634. Osallistumismaksu 10 e sis. lounaan ja kahvin. Rukouspiiri ti 27.11. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattupiiri ti 27.11. klo 18.30–20 srk-sali. Miesten saunailta ke 28.11. klo

18.30–21.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho ti klo 12.30–14. Messu su 25.11. klo 12. Oili Karinen, Eveliina Pulkkinen. Kirkkokahvit.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho to klo 9.30–11. Vertaisryhmä esikoisten ja taaperoikäisten vanhemmille lapsineen. Perhemuskari pe klo 9.30–11.30. Kausi 60 e. Seniorikerho ke klo 10–11.30.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Seniorikerho to klo 13–14.30. Perhemuskari to klo 15–16.30. Kausi 60 e. Kahvila Olotila ma klo 11–13.30. Perhekahvila ti klo 9.30–11.30. Martinristin raamattupiiri ti 27.11. klo 14–16. Martinristin lähetyspiiri ti 20.11. klo 19. Lukupiiri ke 28.11. klo 17–18.30. Pauliina Rauhala: Synninkantajat.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila to klo 9.30–11.30. Yksinhuoltajien olohuone pe klo 17.30–20. Raamattupiiri ti 27.11. klo 17.30–19.

KANNU Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila ti klo 11–13.30. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti ja to klo 11–13.

MUUALLA Kauneimmat joululaulut su 25.11. klo 16 Övre Nybacka, Nybackankuja 4. Yhdessä Vantaa-seuran kanssa. Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset ti klo 14–16 ja to klo 9–11 p. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon. Perhemuskari ma klo 15–16.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Muskari 3–6-vuotiaille ma klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e.

KASTETTU Hilla Elina Orvokki Takala, Jogan Simeon Pasanen, Abbe Ilmari Hauhia, Väinö Ilmari Toivonen, Minttu Vilhelmiina Tuulikki Niemi, Oula Viljami Laitinen, Eemil Luukas Syrén, Sean Antti Arthur Lawson, Alma Olivia Rautio, Hugo Onni Hermanni Hyttinen, Mikael Ilmari Tiilikainen.

HAUTAAN SIUNATTU Eero Olavi Pelkonen 96 v, Maire Kaarina Kortelainen 94 v, Alli Tellervo Viita 90 v, Keijo Eino Erik Lahti 87 v, Tauno Vihtori Aaltonen 85 v, Heikki Juhani Mäkelä 85 v, Auno Marjatta Hämäläinen 84 v, Terttu Kaarina Spankie 81 v, Tuula Tellervo Sassi 75 v.

Vanda svenska församling sö 18.11 kl. 11–20. Ungdomskväll on 21.11 kl. 18. Samvaro, kaffe och annat. Julpyssel lö 24.11 kl. 10–13. Pysseldagen är avsedd för hela familjen. Församlingens barnledare och hjälpledare finns på plats. Förutom pysselmaterialet bjuder vi på glögg och saft med smått tilltugg.

FÖRSAMLINGENS UTRYMMEN PÅ FERNISSAGATAN 4, DICKURSBY Spelkväll för ungdomar – kom och spela brädspel och umgås med andra on 28.11 kl. 18.

HÅKANSBÖLE KYRKA

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–13 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning: to kl. 10–11.30

S:T LARS KAPELL, STORA SALEN Högmässa sö 18.11 kl. 10.

HELSINGE KYRKA S:T LARS Konfirmationsmässa lö 24.11, 25.11; kl.12.

MYRBACKA KYRKA/S:T MARTINS KAPELL Musiklek & babyrytmik, musikpedagog Heidi Åberg må 19.11, 26.11. Babyrytmik: 0-2 åringar med vuxen kl. 10.15–11. Musiklek: 3–5 åringar kl. 11.15–12 med vuxen (i samarbete med församlingens dagklubb). Förhandsanmälan. S:t Martins diakoni- och pensionärskrets ti 20.11 kl. 12.30. Missionskväll i Myrbacka kyrkas brasrum on 21.11 kl. 18. Tema:”Third Culture Kids” med Charlotte Steffansson-Myrskog som gäst.

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Dagklubb för barn i 2,5–6 års åldern alla vardagar utom on (förhandsanm.). Pysselcafé för barn i åk 3–6, ti och on kl.13–17 (förhandsanm.).

BAGARSTUGAN Valförrättning i församlingsvalet i

Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets to 29.11 kl. 13.

FOLKHÄLSANHUSET Dickursbykretsen on 21.11 kl. 14. Veckomässa – Hosianna! fr 30.11 kl. 14.

DÖPTA Sebastian Elias Sandberg.

Apua ja tukea PERHENEUVONTA Ajanvaraus ma, ke–pe klo 9–11, ti klo 14–17, p. 09 830 6330.

NÄKÖVAMMAISILLE Myyrmäen kerho ti 4.12. klo 13–15, Myyrmäen kirkon takkahuone, Uomatie 1. Ohj. Sini Siiriäinen. Kahvitarjoilu. Adventti la 1.12. klo 14–16.00, Pakaritupa, Kuriiritie 1. Jos haluat reippailla Pyhän Laurin kirkon puistossa, ulkoilu klo 13.00 Pakarituvan edestä. Tervetuloa ulkoilemaan, juomaan glögiä ja laulamaan adventtilauluja. Tilaisuudessa ei makkaran paistoa. Ilm. Terhi Suonsivu viim. 22.11. mennessä ti ja to klo 9–11, puh. 050 381 8758 tai sähköpostilla terhi.suonsivu@evl.fi. Miesten saunailta (huom. paikan ja ajan vaihdos) to 13.12. klo 17–20, Vuosaaren merimieskirkko, Provianttikatu 4, 00980 Helsinki. Vuosaaren merimieskirkko sijaitsee suljetun satama-alueen ulkopuolella Gate Housen ja Hansaterminaalin välittömässä läheisyydessä. Perille Vuosaaren kauppakeskuksen ja metron luota bussilla 90. Poistuminen bussista Hansaterminaalin edessä päätepysäkillä. Henkilöautot Hansaterminaalin pysäköintitaloon. Saunomisen ja yhdessäolon merkeissä. Illassa mukana Pentti Ahonen ja Tarvo Jouti. Joulujuhla la 15.12. klo 11–14 Holman kurssikeskuksessa, Holmantie 10, Klaukkala. Ilm. ti ja to klo 9–11 Terhi Suonsivulle 22.11. mennessä. Joulujuhlaan voi tuoda enintään 5 e maksavan joululahjan.

HILJAISUUS JA RETRIITIT Hyvää tekevä hyväksyvä läsnäolo – retriitti Leiriniemessä 7.–9.12. Ohj. Laura Sydänmaanlakka ja Miia Moisio. Hinta 160 e. Levon ja hiljaisuuden lähteillä sydäntalvessa 11.–13.1. Retriitti Riuttarannassa. Tapio Koivu ja Margit Hakamäki.Hinta 160 e. Retriittitiedustelut Laura Ohtonen, p. 050 321 3282 tai laura.ohtonen@evl.fi.

MENOT 15. – 2 9.11.

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

ESKO JÄMSÄ

3× menovinkki

Äänestä mieleisesi seurakunta Jos haluaa vaikuttaa siihen, millainen on oma seurakunta, sen aika on nyt. Seurakuntavaaleissa valitaan luottamushenkilöt Vantaan seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon ja jokaisen seurakunnan omaa toimintaa linjaavaan seurakuntaneuvostoon. Katso ehdokkaat ja äänestyspaikat vantaanseurakunnat.fi/vaalit. Äänestämään mennessä ota henkilöllisyystodistus mukaan. Vaalipäivä su 18.11. klo 11–20.

‒ Surun kanssa elämään oppiminen vie eri ihmisillä eri pituisen ajan, sanoo Elli Doyle.

Kipuilua lapsen menetyksen jälkeen Kun lapsi kuolee tai toivottua lasta ei tulekaan, voi elämä ja syli jäädä tyhjäksi. hoitajana. Sitä hän ei olisi aikaisemmin osannut kuvitellakaan. Perheeseen on myös saatu kolmas lapsi. – Olen virallisesti vain kahden lapsen äiti. Minua harmittaa, ettei meillä Suomessa rekisteröidä kuolleena syntyneitä niin kuin esimerkiksi Irlannissa. Doyle kertoo vuosien mittaan käyneensä muutamissa tyhjän sylin messuissa. – Jos messun uskonnollinen puoli tuntuu vieraalta, sen voi ohittaa. Messu voi olla hyvä paikka mennä ja pysähtyä vain ajattelemaan vauvaa arjen kiireiden keskellä.

ÄIDIN SURU on Elli Doylen mukaan hyvin kokonaisvaltainen kokemus. – Suru lamaannuttaa. Se täyttää alussa pään niin, ettei sinne mahdu mitään muuta. Luulen, että äidin suru on samantapaista, onpa kuollut lapsi minkä ikäinen tahansa. Toki yhdessä eletty arki tuo suruun omat sävynsä. Synnytyslaitokselta saatujen esitteiden perusteella Elli Doyle kävi muutaman kerran Käpy – Lapsikuolemaperheet -yhdistyksen vertaisryhmässä. – Juttelin myös neuvolapsykologin kanssa. Ensimmäisen vuoden aikana kirjoitin blogia, ja löysin vertaisia sitäkin kautta. Vertaistuki oli paras apu. Nykyään teenkin vapaaehtoistyötä tukihenkilönä ja kokemusasiantuntijana. Menetys sai Elli Doylen pohtimaan arvojaan uusiksi. Hän on kouluttautunut ja työskentelee sairaan-

JOLTAKIN KUOLEMA vie lapsen. Toisesta ei ole toiveistaan huolimatta tullut vanhempaa tai isovanhempaa. Kolmas on menettänyt sisaren tai veljen. – Menetyksen ja luopumisen kipu ja tuska voi olla suuri. Kaiken vihansa tai pettymyksensä saa tuoda Jumalalle. Hän kestää sen kyllä, vakuuttaa Tyhjän sylin messun pappi Sari Rajala. – Ehtoollishetkessä sytytetään kynttilöitä. Voi jättää rukouskiven ja kirjoittaa oman rukouksen. Paikallaan ei tarvitse olla, voi liikkua vapaasti. Yksityiseksi suremisen paikaksi löytyy Tyhjän sylin muistokivi Korson kirkon uurnalehdosta. – Muillakin hautausmailla on muistelupaikka. Niille voi mennä lapsisurunkin kanssa, muistuttaa hautaustoimen päällikkö Minna Aho.

Pekka Laukkarinen laulaa ja laulattaa

Lapsen oikeuksien viikolla alle kouluikäisille suunnatuissa konserteissa laulaa ja laulattaa Pekka Laukkarinen (kuvassa). Pekka Laukkarisen lastenkonsertit: Ma 19.11. klo 9 ja 10 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Ke 21.11. klo 9.15 ja 10.15 informaatio- ja oppimiskekus Pointissa, Hagelstamintie 1. Yli kahdeksan hengen seurueille ilmoittautuminen p. 050 572 2811 tai maaret.hirvensalo@evl.fi. To 22.11. klo 9 ja 10 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9, ja klo 14.30 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Ma 26.11. klo 9 ja 10 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1.

”

OLEN VIRALLISESTI VAIN KAHDEN LAPSEN ÄITI. ELLI DOYLE

ULLA-MAIJA VILMI

Tyhjän sylin messu pe 16.11. klo 18 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3.

JESPER NOER

yyskuussa kuusi vuotta sitten Elli Doyle näki ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kerran kuolleen ihmisen. Perheen toinen lapsi syntyi kuolleena. – Minulla oli raskauden aikainen maksan toimintahäiriö. On vain pieni todennäköisyys, että häiriöstä on haittaa vauvalle, mutta joillekin se osuu kohdalle. Äidin sappiarvoja seurattiin Kätilöopistolla. Siellä vauva kuoli yön aikana. – Yhdentoista aikoihin illalla vauva liikkui tavallisesti. Heräsin yhdeltä, eikä hän enää liikkunut. Odotin vielä kaksi tuntia ennen kuin soitin kelloa. Lapsen syntyminen kuolleena tuntui väärältä järjestykseltä. Doylesta tuntui, ettei hän olisi halunnut nähdä kuollutta vauvaansa. – Vauva nostettiin rinnalle, mutta minulla oli kiire saada hänet siitä pois. Myöhemmin olen katunut, etten uskaltanut viipyä siinä. Se oli ainutlaatuinen hetki, toista mahdollisuutta ei tule. Kun myöhemmin kävin äitini kanssa patologian laitoksella, tilanne oli toinen.

Päivä Luukkaan kanssa

Kivistön kirkolla uppoudutaan yhdeksi päiväksi Luukkaan evankeliumiin. Näyttelijä Lassi Alhorinne lukee Luukkaan evankeliumin luvut 1–15. Jaksojen välissä raamatuntutkija, TT Jarmo Kiilunen alustaa ja vetää keskustelua. Välillä syödään ja nautitaan kahvit, lopuksi ehtoollinen. Ilmoittautumiset 19.11. mennessä p. 050 300 7634. Hinta 10 e. Raamattupäivä la 24.11. klo 10–18 Kivistön kirkolla, Laavatie 2. KATRIINA HARVIAINEN

MENOT 15. – 2 9.11.

14 A Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

Itse teossa

Tikkurilan seurakunnassa sinkut järjestävät hauskoja perjantaiiltoja itselleen. TEKSTI KATRIINA HARVIAINEN KUVA TIMO HORMIO

Mirka Härkönen vetää yli 40-vuotiaiden sinkkutoimintaa Tikkurilan seurakunnassa.

Sinkkutoiminnassa saa katsella sillä silmällä

astori Mirka Härkönen kertoo, että sinkut ovat liikkuvaa porukkaa. – Väkeä meidän sinkkutoiminnassamme käy Vantaan lisäksi Helsingistä, Nurmijärveltä, Keravalta ja Järvenpäästä. Härkönen vetää Tikkurilan seurakunnassa yli 40-vuotiaiden sinkkujen toimintaa. Tai ei hän oikeastaan vedä, vaan pastori sanoo olevansa mahdollistaja. Härkönen järjestää tilat ja tarjoilut ja sinkkuporukka toteuttaa ohjelman. Iltoja on kerran kuussa. – Paikalla on ollut flirttailukouluttaja ja ihmissuhdeasiantuntija, on järjestetty pikadeittejä, Napakymppiä ja teatteri-

ja näyttelyretkiä. Tikkurilan sinkuissa sinkkuutta ei kierrellä eikä kaarrella, vaan siellä ollaan tositarkoituksella. – Kyllä ryhmässä kävijöillä on tarkoituksena löytää elämänkumppani. Se on heille tärkeää. Kolmen vuoden aikana tiedän tulleen ainakin viisi pariskuntaa. Odottelen vihkimispyyntöjä, vinkkaa Härkönen. SINKKUTOIMINTA KÄYNNISTYI seurakuntalaisen ehdotuksesta. Mies oli kuullut, että Tikkurilan seurakunta oli mukana seksimessuilla ja oli tuumannut, että Tikkurila ei taida olla ihan tiukkapipoinen seurakunta. Sinkkutoiminta lähti käyn-

tiin vauhdilla ja enimmillään sinkkuilemassa on ollut 111 henkeä. Nykyisin kävijämäärä on noin 40 henkeä. Sinkkutoiminnan ikäraja, yli 40 vuotta, on peräisin noilta ajoilta, jolloin oli järkevää suunnata toimintaa eri tavoin eri-ikäisille. Härkösen mukaan ikäraja ei ole ehdottoman tiukka. – Ikähaitari vaihtelee joka kokoontumiskerralla. Kaiken kaikkiaan mukana on käynyt noin 40–75-vuotiaita. Miehiä on vähemmän, mutta heitäkin käy aktiivisesti. Työikäisiä miehiä on enemmän kuin samanikäisiä naisia, vinkkaa Härkönen. Härkönen kuvailee sinkkuporukkaa hauskaksi ja aktiiviseksi yhteisöksi. Kumppanin etsimisen lisäksi on syntynyt

myös ystävyyksiä. – Moni sanoo, että tulee mielellään meidän sinkkuryhmäämme, kun ei jaksa pyöriä ravintoloissa. Halutaan tavata tavallisia ihmisiä perjantai-iltaisin. Joskus väki on lähtenyt jatkamaan kokoontumisemme jälkeen porukalla hampurilaiselle tai karaokeen tai kuka minnekin, Härkönen kertoo. – Porukkaa yhdistävä tekijä on sinkkuus. Joku käy vain kerran, jotkut ovat olleet mukana koko kolmen vuoden ajan. TAPAAMISTEN LISÄKSI Tikkurilan sinkuilla on Facebookissa suljettu ryhmä Seurakunnan sinkut, johon pääsevät mukaan tapahtumissa käy-

neet. Ryhmässä on tällä hetkellä reilut 80 jäsentä. Sinkkutoiminnalle on tilausta. Myös Vantaalla on paljon yksinasuvia ja ihmisten tapaaminen kasvotusten on tärkeää. – Jos haluaa tavata ihmisiä, kannattaa lähteä kodin seinien ulkopuolelle. Meidänkin sinkkuyhteisössä on ihmisiä kaikenlaisissa elämäntilanteissa ja kaikenlaisilla parisuhdetaustoilla. Niin monta kuin on ihmisiä, niin monta on tarinaa, Härkönen sanoo. Sinkkujen pikkujoulun ja kevään toiminnan suunnittelua to 22.11. klo 18 Tikkurilan Koskikeskuksessa, Vernissakatu 4. Kevätkausi alkaa pe 18.1. klo 18 Kahvi Charlotta -kahvilassa, Tikkurilantie 36.

TO 15.11. Pianisti Tuomas Kortelahden konsertti klo 19–20 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Ohjelmassa W. A. Mozartin a-mollisonaatti, Franz Lisztin Bénédiction de Dieu dans la solitude ja Maurice Ravelin Veden leikkiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

ISTOCK

Kirkoissa soi Kustaantie 22. Mukana Ida Elina ja Anni Rusi. Liput 15 e, sis. joulukahvit ennen konserttia.

PE 23.11. Lapsenpäivän konsertit: Pekka Laukkarinen & Matti Laitinen duo klo 9 ja 10 Korson kirkossa, Merikotkantie 4.

TO 22.11.

LA 24.11.

Lions Clubin joulukonsertti klo 19 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa,

Urkukonsertti klo 18 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie

22. Kaikuja 1600-luvulta 1900-luvulle: Sweelinck, Bach, Guilmant ja Kuusisto. Marja Kyllönen, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TI 27.11. Kaarna ry:n joulukonsertti klo 19– 20 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Klassinen joulukonsertti. Laulajina Marianne Montonen, Johannes Pessi ja Ruth Lehtola. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KE 28.11. Vantaan Suzukisoittajien konsertti klo 19–20.30 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TO 29.11. Itä-Vantaan musiikkiopiston oppilaskonsertti klo 18–19 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Hautauspalveluja

APTEEKIN TERVEYSPISTE

24 h

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

Palveluja tarjotaan

Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä!

PÄIVYSTYS

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

     

terveysmittaukset

(kolesteroli, hemoglobiini ym.)

haavanhoito korvahuuhtelu rokotukset ja injektiot muistitestaus lääkinnälliset tukisukat

Janinan Kotihoito -Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

LVI-ASENNUKSET ja KVV- JA IV-TYÖNJOHTO. Puh:045-2573257 www.kvv-vastaava.fi

Sairaanhoitajan vastaanottoajat: Ma, ke ja to 9-16, ti 11-18, pe 8-15

Kauppakeskus Tikkuri, asematie 4-10, Puh. (09) 42827878

hok-elannonhautauspalvelu.fi H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

hok-elannonlakipalvelu.fi

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy

www.bremerinhautakivi.fi

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

PSYKOTERAPIARYHMÄ TIKKURILASSA alkaa 1/2019 Mahdollisuus hakea Kelan tukea. www.tikkurilanterapia.fi marja.louhi@elisanet.fi 050-589 3508 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

BREMERIN KIVI

Hammashoitoa

Siivouspalveluja

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen!

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija.

Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

• Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä.

Soita 010 2715 100

EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Erikoishammasteknikot

Pitkänsillanranta 15 • 00530 Helsinki, katutaso Korsontie 8 • 01450 Vantaa, katutaso

Toimipisteet: Hakaniemi, Hämeentie 7 Etelä-Haaga, Kauppalantie 4

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Uusi vastaanottoni Tikkurilassa sijaitsee Talvikkitien ja Kielotien risteyksessä. Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. ULOS KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Palvelukseen halutaan PALVELUKSEEN HALUTAAN ILMOITUSHANKKIJA Mukavassa joukossamme on tilaa parille kaltaisellemme varttuneelle ihmiselle, jolla on terveet arvot ja työasenne. Tehtävänäsi olisi hankkia kannatusilmoituksia asiallisiin vammais- ja poliisijärjestöjen lehtiin. Walmos Oy, Malmi Henry Wallenius 0400 425119

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Kotimainen luotettava mies, ikkunanpesut edullisesti 45v. kok. 0402566907 Veikko Salonen

Ostetaan

Tilaisuuksia Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi HERÄNNÄISSEURAT ke 14.11. klo 19 Matinkpli, Liisankj.3, Espoo. klo 19 Körttikodilla. to 15.11. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. pe 16.11. klo 18.30 Söderkullan kko, N.Miilin t.2, Sipoo. su 18.11. klo 10 kirkkopyhä Puistolan kko, Tenavat.4, Hki; saarna E.Helminen; kahvit ja seurat. klo 15 kotiseurat Turjalla, Fredrikint.9, Loviisa. klo 16 Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi); mukana Seuratuvan virsikuoro, joht. T.Sulkanen. ti 20.11. klo 18 Hakunilan kko kpli, Hakunilant.48, Vtaa. ke 21.11. klo 19 Körttis 90 -juhlaseurat, Ratak.1aA3; iltapala. pe 23.11. klo 18 ”Muistan päivää autuasta” Entisten nuorten ilta Seuratuvalla, Körttis 90 -oheisohjelmaa. Musiikkia, yhdessäoloa ja iltapalaa, Salomonk.17D. la 24.11. Körttis 90 v. klo 12-14 Avoimet ovet, Torpat ja Talot. klo 14 musiikkia ja keskustelu Alatalossa, Veisuuveljet, A.Grünthal, T.Rantala, R.Oikarinen, U.Aromaa, S.Ranta; Ratak.1aA3. klo 16 seurat; mm. P.Kettunen, A.Rintala, E.Salo-Kopperi, K.Elenius. klo 12-16 kahvitarjoilu. la 24.11. klo 18 Mikaelinkko, Emännänp.1, (Kontula) Hki. su 25.11. klo 10 Körttikoti 90 -juhlamessu Johanneksenkko, Korkeavuorenk.12, Hki, saarna S.Juntunen, lit.S.Korhonen, Herännäisnuorten kuoro, Kodin asukkaita. klo 10 kirkkopyhä Järvenpään kko, Kirkkot.4; saarna T.Rantala, laulu E.Ruuttunen; keitto, kahvit ja seurat. klo 12 Körttis 90 -kirkkokahvit ja seurat Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi), M.Ruuttunen, R.Jarkkola, T.Leino, H.Pöntinen, A.Elenius. n. klo 14 veisuut A.Roeringin haudalla, Malmin h-maa, L.Väyrynen-Si. klo 16 Pitäjäntupa, Kirkonmäent.2, Espoon kesk. klo 18 Klaukkalan kko takkah., Ylitilant.6, Njärvi. klo 18 Ankkuri, Keskusk.11, Mlä. Ti 27.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo, Kamppi), SLS:n kummityö. ke 28.11. klo 19 Körttikodin seurat. TULOSSA: ke 5.12. klo 18 Valoon - kuorokonsertti Kulosaaren kko, Kulosaarent.40, Hki; Herännäisnuorten kuoro ja Veisuuveljet, ohj. 5/10 €. Tuotto H-Y:n kv-työlle.

16 A Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

Kantapääaskellus ja rakkauden lait PIISPA ÄRÄHTI hiljattain jeesustelutermin väärästä käytöstä. Siinä ilmeni, kuinka julkiviestinnän vivahteilla on yllättävän tärkeä merkitys. Samanlainen probleema ilmenee MTV3:n Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa, jossa pidetään esillä rakkausteemaa. Tanssillahan voi kuvata rakkautta – mutta mutta. Jo muinaisten kreikkalaisten löytämä jäsennys rakkaudesta, eli eros, filia, storge ja agapé, kertoo kuitenkin sen, että jotain tärkeätä puuttuu. Rakkauden eroottista ja kaveria-eijätetä-puolta on helppo kuvata, mutta arkirakkaus ja ylijärjellinen agapé ovat jääneet ohjelman suunnittelijoilta piiloon. Toinen ongelma on tilaisuuksien toteutus. Tanssituomareiden puheissa ilmenee hienosti soljuvaa mutta silti ihan tyhjää höpötystä rakkaudesta, joka ei ole edes viihdettä. Kyllä pitäisi selvittää, mikä yhteys kantapääaskelluksella, vartalon heilautuksella tai vaikka käsienpidon korkeudella on rakkauteen. Sitten ovat ne teemat. Esimerkiksi yhdessä ohjelman teemassa kuvattiin selviönä luvatonta rakkautta, joka on hyvin vaikea alue filosofiassa ja teologiassa. Lisäksi on jäänyt ottamatta esille sellaiset tärkeät rakkauden alueet kuin torjuttu rakkaus (miksi en kelpaa?), sinetöity rakkaus (tuon kanssa elän, vaikka hänestä tulisi kasvi keskussairaalaan) ja taivaallinen rakkaus (olen pelastettu). Eikö vaan ole tuhoisaa, jos tärkeä jää piiloon? Juhani Heiska psykologi Savonlinna

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? ERIC MILLER / REUTERS − LEHTIKUVA

Ilhan Omar, vastavalittu Yhdysvaltain kongressin jäsen, juhlii vaalivoittoa Minneapolisissa 6.11.2018. Kongressiin valittiin nyt kaksi musliminaista, kummatkin demokraattipuolueesta. Omar on heistä toinen. Hän on tullut Yhdysvaltoihin pakolaisena Somaliasta.

Pelastuminen voi olla hyvin konkreettista TÄMÄN PÄIVÄN ihmiset ajattelevat ja muodostavat kantoja uskonnollisista asioista. Enää ei kaikille uskovaisillekaan riitä, että kaiken perusteluksi todetaan näin kerrotun Raamatussa. Keskeistä on ollut usko tuonpuoleiseen elämään. Tulisi elää ja uskoa sitä silmälläpitäen, että pelastuisi eli varmistaisi itselleen ikuisen elämän. Mutta millaisilla edellytyksillä voimme olettaa, että kuoltuamme meitä odottaisikin vielä uusi elämä? Maapallolla on tähän asti elänyt yli 80 miljardia ihmistä. Missä heidän kaikkien sielunsa nyt olisivat? Mitä ne olotilaltaan olisivat? Luoja ei tarkoittane muuta kuin seurata luomallaan maapallolla tapahtuvaa elämää, ja siihen joskus jopa puuttuakin? Luoja loi kaikki edellytykset ja järjestelmät maapallolle. Evoluutio perustui näihin järjestelmiin. Ne ovat menetelmiä, joille kehitys rakentui ja rakentuu, kuten ihmislapsen synnytys ja varttuminen. Sama koskee kasvikuntaa, eläinkuntaa, sääoloja, painovoimaa, maapallon asemaa avaruudessa ja kiertoa auringon ympäri. Ne ovat konkretiaa. Mitä siis on pelastuminen? Ei tuonpuoleiseen siirtymistä, vaan tämän elämän vaaroista selviämistä. Pelastuminen on ollut konkreettista, kun

viimeaikaiset luonnonkatastrofit ja sotien piittaamattomat pommitukset ovat koetelleet ihmisiä. Osa asukkaista on pelastunut, osa jäänyt tuhojen kohteeksi. Mikä on elämän tarkoitus? Goethe on todennut, että se on ”elämä itse.” Miksi se olisi muuta? Maapallolle olemme syntyneet, ja täällä meidän on parasta järjestää elämämme parhain päin ja mahdollisimman tasapuolisin keinoin. Mutta luonnon paikkakohtainen kovuus on todistanut, ettei tasapuolisuus ole kaikessa mahdollista. Elämä kohtaa ihmisiä monin eri tavoin. Paljon on tehty, paljon on vielä tehtävissä, jotta kaikilla ihmisillä menisi parhaan mukaan. Se on varmasti myös Korkeimman toivomus. Harry Blässar Helsinki

Ruoka-apujärjestöt ovat ahdingossa LÄHES 25 000 ihmistä hakee viikoittain ruokaa ”leipäjonoista”. Ruokaavussa asioivat enenevässä määrin köyhät eläkeläiset, lapsiperheet ja opiskelijat. Eli juuri ne ryhmät, joilta hallitus on eniten leikannut.

Kaksi vuotta sitten eduskunta lisäsi budjettikäsittelyssä talousarvioon miljoona euroa toimijoille, jotka järjestävät ruoka-apua erityisen tuen tarpeessa oleville. Budjettiesityksessä vuodelle 2019 hallitus ei esitä määrärahan jatkamista. Ruoka-avun tarve ei todellakaan ole poistunut. Yhä useampi suomalainen on riippuvainen eri järjestöjen ja seurakuntien antamasta ruoka-avusta. Erityisesti toimeentulotuen siirtyminen Kelalle on lisännyt kaikkein heikoimmassa tilanteessa olevien ahdinkoa. Rahat eivät yksinkertaisesti riitä asumiskuluihin, lääkkeisiin ja ruokaan. Vantaalla Yhteinen pöytä koordinoi ruokahävikin saamista jakoon. Mutta järjestöt tarvitsevat myös muita määrärahoja toimintakulujen, esimerkiksi vuokrien ja kirjanpitokulujen, kattamiseen. Vahti ry (Vantaan Asunnottomien Hyvinvoinnin tuki ry) vaatiikin valtion talousarvioon pysyvää määrärahaa ruoka-apujärjestöjen toiminnan turvaamiseksi jatkossakin. Tiina Tuomela erikoislääkäri Vahti ry:n puheenjohtaja

Eläkeläisten köyhtymiskierre on katkaistava SUOMESSA ON 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa, joista puolet joutuu tulemaan toimeen alle 1 434 euron eläkkeellä kuukaudessa. Noin 90 prosenttia eläkeläisistä saa bruttona alle 2 500 euroa kuukaudessa. Työeläke on Suomessa tärkein vanhuuseläke. Työeläkkeisiin ei lain mukaan voida tehdä tasokorotuksia, vaan ostovoimaa voidaan korjata vain indeksitarkistuksin. Siksi epäoikeudenmukaista, eläkeläisiä lakisääteisesti köyhdyttävää taitettua indeksiä vastustetaan. Taitettua indeksiä hyväksyttäessä huolena oli suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen ja eläkerahastojen riittävyys. Piti hillitä eläkemenoa ja kasvattaa rahastoja. Suuret ikäluokat ovat olleet eläkkeellä jo lähes kymmenen vuotta. Vuodesta 1995 tähän päivään eläkemenot ovat kaksinkertaistuneet, mutta eläkkeisiin varatut rahastot ovat viisinkertaistuneet. Niissä oli 1995 varoja 38 miljardia, mutta 2017 jo 200 miljardia. Ei edes rahastojen korkotuottoja ole käytännössä käytetty eläkkeisiin. Eläkerahastot ovat koskemattomina paisuneet vuosikymmenestä toiseen. Niissä on nykyisin varoja lähes neljä kertaa valtion budjetin verran tai kaksi kertaa enemmän kuin koko julkisen talouden velka. Vuodenvaihteessa 2018 työeläkkeisiin tehtiin 0,55 prosentin korotus, joka lisäsi eläkemenoa 150 miljoonaa euroa. Silti vuonna 2017 rahastot kasvoivat 14,1 miljardia euroa. Eläkerahastojen korkotuottoja on syytä käyttää eläkkeisiin. Se olisi myös nuorempien polvien etu, sillä parempi eläketurva lisää verotuloja. Se kasvattaa työvoimavaltaisten palveluiden kysyntää ja vähentää toimeentulo- ja asumistukimenoja. Nykyinen taitettu indeksi sen sijaan kuivattaa kansantaloutta ulkomaille siirrettäviin rahastoihin ja vie nuorilta työpaikkoja. Allekirjoita kansalaisaloitte taitetun indeksin muuttamisesta: www. kansalaisaloite.fi. Kimmo Kiljunen Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja Vantaa

Itsekritiikki jalostaa, häpeä lannistaa ITSENSÄ HYVÄKSYMINEN on elämän mittainen prosessi. Kun ihminen on sinut itsensä kanssa, hän saavuttaa mielenrauhan ja tasapainon. Etsin tietä kohti harmoniaa ja niin tekee moni muukin, sen tiedän. Itsekritiikin ja häpeän ero on siinä, että itsekritiikki jalostaa ajatuksia, mutta häpeä vain lannistaa. On päästettävä irti siitä, mikä lannistaa, ja on hyvä olla itselleen armollinen. Sano itsellesi: olen olemassa, olen arvokas. Sano läheisellesi: sinä elät, minä rakastan sinua. Annetaan kaikkien olla yksilöitä, jotka elävät omaa elämäänsä! Janne-Petteri Kupsanen Vantaa