Kirkko ja kaupunki 2018 22 Vantaa

HY VÄN TÄHDEN.

22 29.11.2018 kirkkojakaupunki.fi

A 11 Joulukalenteri oli kuvittaja Ilja Karsikkaalle hauska projekti

B6 Kaisa Kuurne päätti hyväksyä elämän arvaamattomuuden

Valo laajenee Katso vinkit oman adventtikynttelikön tekemiseen. B 12

RUUSTINNA MARJA-LIISA VARTION ROMAANISSA HÄNEN OLIVAT LINNUT (1967)

Ei jumalakaan mitään niin paljon vihannut kuin tekopyhyyttä. Jumalan edessä oltiin sisin paljaana, armon muodossa lankeavaa muutosta itselle anellen: Jumala jumala, muuta minut! Ja Jumala – jos hyvin kävi – muutti.

PIRJO HASSINEN UUDESSA ROMAANISSAAN PARIT (OTAVA 2018)

Iankaikkisesti

Se on totta: minä en ole oppinut koskaan rakastamaan ketään, mutta niinä hetkinä kun Jumala on minussa ovat kaikki ihmiset, kaikki mikä maailmassa elää ja hengittää minulle sanomattoman rakasta.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018 Minä annan teille uuden sydämen ja uuden hengen. Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen.

HESEKIELIN KIRJA 36:26

Rukous

Pääkirjoitus

KATRI SAARELA

Aloittelijan asenne HOOSIANNA. Adventtikalenterin ensimmäisen luukun saa avata. Polku kohti joulua alkaa.

Kirkon vuosi vaihtuu noin kuukautta ennen kuin kalenterivuosi. Joulun eli Jeesuksen syntymän lähesty­ minen merkitsee kokonaan uutta alkua.

Vanhan voi jättää taakse ja uusi odottaa.

Eikö juuri tämä olekin kristillisen uskon ja Jeesuksen seuraamisen perus­ vire: aloittamisen armo. Peliä ei ole YKSI HYVÄ TAPA menetetty, uusi alku on kaikesta huoli­ VALMISTAUTUA matta aivan mahdollinen. Elämä on JOULUUN ON seikkailu. Joka päivä on vaikka mitä uutta SUHTAUTUA SIIHEN NIIN opittavaa.

”

KUIN KAIKKI TAPAHTUISI ENSIMMÄISTÄ KERTAA.

KIRKOSSA PIDETTIIN juuri vaalit. Uudet valtuustot ja neuvostot ovat valmiina aloitta­ maan työnsä seurakuntalaisten ja muidenkin kaupunkilaisten parhaaksi.

Lujasti onnea, sinniä ja siunausta vaaleissa menestyneille! Tervetuloa tekemään hyviä päätöksiä.

VAALIEN JÄLKEEN alkaa aivan uusi aika. Vaikka valittujen joukossa olisikin pitkän linjan luottamus­ henkilöitä, niin kuin näissä kirkon elimissä usein pakkaa olemaan, on jokainen nyt työskentelynsä aloittava valtuusto ja seurakuntaneuvosto silti vasta­ alkaja, jonka hyveisiin kuuluu asioiden näkeminen tuorein silmin. Aivan kuin kaikki olisi uutta.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi KAISA KARIRANTA

KRISTILLINEN MIELENLAATU perustuu aloittelijan asenteeseen ja uusin silmin katselemiseen. Vasta­alkaja tietää, ettei tiedä kaikkea. Hänen mielensä on avoin eikä hän luule itsestään liikoja. Aloittelija huomaa asioita, joita konkarin turtunut katse ei näe.

Yksi hyvä tapa valmistautua jouluun on suhtau­ tua siihen niin kuin kaikki tapahtuisi ensimmäistä kertaa. Aloittelijan silmin mikään ei ole itses­ tään selvää.

Aloittelija ei myöskään ole kova toisille, hänellä ei oikein ole varaakaan olla.

Aloittelija on myötätuntoinen ja altis antamaan anteeksi, sillä hän itsekin tarvitsee myötätuntoa ja anteeksiantoa.

Mustaa ja harmaata, hämärää ja pimeää.

Sellaisenako sinäkin tämän maailmasi näet, Jumala?

Entä minut?

Olen väsynyt, kiittämätön, kyllästynyt.

Mikään mitä teen ei ole totta.

Jokainen sanani olisi parempi sanomatta.

Armahda. Sano: ”Tulkoon valo!”

Aurinkorannikon turistipapin päiväkirja Missä paljon suomalaisia, siellä on tietysti myös suomalainen seurakunta. Uudessa videosarjassa pastori Kaisa Kariranta kertoo työstään turistipappina aurinkoisella Fuengirolan seudulla.

Katso videoita osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/tv.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 29.11.2018

numero 22

Seuraava lehti ilmestyy 7.12.

KANNEN KUVA: LAURA RIIHELÄ

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

”Meillä annetaan nuorille vastuuta ja avaimia” Seurakuntavaalien äänikuningatar Vantaalla oli Emma Perälä, 26. Hän sai kirkkovaltuustoon 187 ääntä ja Hakunilan seurakuntaneuvostoon 132 ääntä.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA PATRIK LINDSTRÖM

1.

Ketkä sinua äänestivät?

– Meillä oli Avoin seurakunta -listalla kaksi alle 30-vuotiasta, minä ja Leo Nevalainen. Saimme luultavasti paljon ääniä nuorilta, jotka tuntevat meidät. Olen asunut koko ikäni täällä ja ollut pienestä pitäen mukana seurakunnan toiminnassa. Tunnen paljon ihmisiä. Sain sekä vaalien aikana että vaalien jälkeen viestejä ihmisiltä, jotka äänestivät minua.

Olen otettu siitä, että moni ajattelee, että voisin olla hyvä luottamushenkilö.

2.

Miksi Hakunilan seurakunta on poikkeuksellisen kiva paikka nuorille? Vai onko?

– Kyllä se on, sillä Hakunilassa suhtaudutaan nuoriin tosi ihanasti, tasa-arvoisesti. Täällä ajatellaan, että nuoret ovat tärkeitä. Heidän pitää saada osallistua ja olla mukana sekä kävijöinä että tekijöinä. Saa ottaa vastuuta, jos itse haluaa ja vastuunkantajille annetaan avaimia kirkolle.

Täällä saa itseluottamusta ja voi kasvaa vastuulliseksi yhteisön jäseneksi, vaikka alkuun vielä etsisi itseään.

– Kirkko on minulle kuin toinen koti, koska täällä saa olla oma itsensä. Täällä pidetään hauskaa ja nauretaan, mutta saa myös voimaa, kun on vaikeaa. Aloitin kerhonohjaajana jo 12-vuotiaana.

– Hakunilan seurakuntaneuvostossa on hyvä henki. Ikinä ei ole riidelty, vaikka oltaisiin erimielisiäkin.

Vantaan yhteisessä kirkkovaltuustossa piti 22-vuotiaana rohkaistua avaamaan suunsa, sillä siellä on välillä tosi tiukkoja mielipiteitä. Sitten ajattelin, että olen tänne hakenut ja minua on äänestetty, joten pitää sanoa, jos on sanottavaa.

– Tykkään asua Vaaralassa, joka kuuluu Hakunilan suuralueeseen.

Siellä on parasta sama asia kuin seurakunnassa eli yhteisöllisyys ja välittömyys. Olen äidinkielenopettaja ja

opetan myös suomea toisena kielenä. Tulee heti mieleen kuusi eri äidinkieltä, joita ryhmässäni puhutaan. Ihania opiskelijoita, opin heiltä kaikenlaista.

3.

Millaisten asioiden puolesta olet valmis kamppailemaan?

– Jos asia koskee nuoria ja etenkin, jos nuorilta ollaan ottamassa jotain pois, avaan varmasti suuni.

Haluan edistää nuorten osallisuutta ja kuulemista päätöksenteossa.

Koen olevani nuorten edustaja. Myös sellaiset asiat, jotka koskettavat alueen ihmisiä tai joista ihmiset ovat huolissaan, ovat niitä, joissa minun tehtäväni on kuunnella ja tuoda huoli esiin päätöksenteossa. Etenkin Itä-Hakkilassa monia koskettaa nyt Pyhän Annan lastenkirkon tilanne.

Seurakuntalaiset eivät halua, että kirkko puretaan. Toki asia on vaikea, mutta aina on kyse valinnoista.

4.

5.

Saako pizzaasi laittaa ananasta?

– Kyllä vaan. Ananas on hyvää.

Millainen on iltarukouksesi?

– Rukoilen joka ilta, mutta minulla ei ole mitään tiettyä rukousta. Yleensä kiitän jostakin, pyydän jotakin ja pyydän siunausta joillekin ihmisille. Joskus, kun olen väsynyt, vain huokaan: ”Jumala, kyllä sinä tiedät, mitä tarvitsen.” ■

”

HALUAN EDISTÄÄ NUORTEN OSALLISUUTTA JA KUULEMISTA.

A

3

4 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

9,0 %

Vantaan seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston paikkajako

Valtuutetuista naisia

70,6 %

Seurakuntavaalien äänestysprosentti oli Vantaalla tasan 9. Vantaalaiset äänestivät vilkkaammin kuin vuonna 2014, jolloin äänestysprosentti oli 8,3.

Alle 30vuotiaiden osuus valtuutetuista

9,8 %

ISAAC KASAMANI / AFP – LEHTIKUVA

Keski-ikä

55 vuotta

Pohjois-Ugandassa Bidibidin täpötäydellä pakolaisasutusalueella elää lähes 290 000 Etelä-Sudanista paennutta ihmistä.

Yhteisvastuu-keräys auttaa heitä.

Yhteisvastuu sai Vantaalta 81 000 euroa Suomalaiset lahjoittivat tämän vuotisessa Yhteisvastuukeräyksessä 3,1 miljoonaa euroa. Teemalla #ruokatrendit2018 tunnetun kampanjan varoilla torjutaan nälkää ja köyhyyttä Suomessa ja maailman konfliktialueilla. Koko keräyksen tuotosta pääkaupunkiseutulaiset lahjoittivat yhteensä 461 000 euroa. Tästä Helsinki kokosi miltei 238 000 euroa. Espoon ja Kauniaisten tuotto oli hieman yli 143 000 euroa, ja Vantaalta saatiin lähes 81 000 euroa.

Seurakuntavaaleissa äänesti 440 000 ihmistä Seurakuntavaalien valtakunnallinen äänestysprosentti on 14,4. Pudotusta edelliseen, vuoden 2014 vaalin äänimäärään, oli 1,1 prosenttiyksikköä.

Valittujen luottamushenkilöiden keskiikä on 53,3 vuotta. Naisia läpipäässeistä on 54,9 ja miehiä 45,1 prosenttia. Uusia luottamushenkilöitä on lähes puolet valituista. Äänioikeutettuja vaaleissa oli reilut 3 miljoonaa suomalaista, joista äänioikeuttaan käytti lähes 440 000.

Porvooseen jo kaksi piispaehdokasta Porvoon piispa Björn Vikström aloittaa Åbo Akademin teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian opettajana 1.9.2019. Siksi ruotsinkielisessä hiippakunnassa käydään maaliskuussa piispanvaalit. Tähän mennessä kaksi ehdokasta on ilmoittautunut mukaan. Toinen on sairaalapappina, lähetystyöntekijänä ja Ylen Kuusi kuvaa -radioohjelman toimittajana työskennellyt Lisa Enckell ja toinen Länsi-Turunmaan ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra Harry S. Backström.

Kirkkovaltuustoon naisvalta Enemmistö vaalikoneeseen vastanneista valtuutetuista vihkisi samaa sukupuolta olevat parit.

V

TEKSTI PAULI JUUSELA GRAFIIKKA MAIJA SAARI

antaan seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston vaalissa voittivat sekä konservatiivinen Sanasta elämään -ryhmä että arvoliberaali Tulkaa kaikki -ryhmä.

Sanasta elämään kasvatti paikkamääränsä 51-jäsenisessä valtuustossa kolmella. Sillä on nyt 16 paikkaa. Tulkaa kaikki -liike sai kahdeksan paikkaa eli kaksi paikkaa enemmän kuin viime vaaleissa. Valtuustoon nousi myös Nuorten ääni -listan edustaja. Hän on Alisa Leino, 19, kirkkovaltuuston nuorin edustaja.

Kirkko- ja puoluepoliittisesti sitoutumaton Avoin seurakunta menetti kolme valtuustopaikkaa. Myös Sosialidemokraattinen seurakuntaväki SDP -ryhmät menettivät kolme paikkaa.

Kokoava seurakunta -ryhmä sai kirkkovaltuustoon kahdeksan valtuutettua. Ryhmään kuu-

luu monia näkyviä kokoomusvaikuttajia. Hämeenkylän huominen jatkaa valtuustossa kolmen edustajansa voimin.

Yhteiseen kirkkovaltuustoon valituista naisia on 36 ja miehiä 15. Myös seurakuntaneuvostoissa on selvä naisenemmistö. Kirkkovaltuustoon valittiin 20 uutta luottamushenkilöä. Seurakuntaneuvostojen sadasta jäsenestä peräti puolet on uusia ja selvä enemmistö naisia.

SANASTA ELÄMÄÄN on suurin ryhmä myös Vantaan seitsemän seurakunnan seurakuntaneuvostoissa. Ryhmä sai neuvostoihin yhteensä 26 paikkaa. Tulkaa kaikki sai seurakuntaneuvostoihin yhteensä 16 edustajaa.

Seurakuntaneuvostoista SDP sai 13 paikkaa, Kokoava seurakunta 12 paikkaa ja Avoin ryhmä yhdeksän. Hämeenkylän huominen sai seurakuntaneuvostoon yhdeksän paikkaa.

Nuorten ääni -lista sai Vantaankoskella läpi yhden ehdokkaan seurakuntaneuvostoon.

Ruotsinkielisessä seurakunnassa voittajaksi selviytyi Kyrkan Mitt i Byn, joka sai kahdeksan paikkaa seurakuntaneuvostoon ja kolme paikkaa valtuustoon. Mitt i Vanda -lista sai neljä paikkaa seurakuntaneuvostoon.

Kyrkan Mitt i Byn -listalta löytyi myös Vantaan ääniharava, jo toista kertaa sama mies, liikuntatapahtuman toiminnanjohtaja Jan-Erik Eklöf. Hän sai vaalissa 204 ääntä. Eklöfin lista korostaa yhteistyötä kirkkoherran ja seurakunnan työntekijöiden kanssa.

Ruotsinkielisessä seurakunnassa on ollut sisäisiä ristiriitoja.

Seurakuntavaaleissa toiseksi eniten ääniä, 187, sai Emma Perälä Hakunilan seurakunnasta.

Hän on Avoin seurakunta -ryhmän jäsen ja ammatiltaan äidinkielenopettaja. Kirkkovaltuuston vaalin kolmonen oli lastentautien

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

5

Mestari-Laulajat & Jaakko Ryhänen

Äänestysprosentit vuosina 2002–2018

Joulukonsertti Mikael Agricolan kirkossa la 22.12. klo 19.

% Pääsylippu 25 € Ticketmasterilta tai ovelta tuntia ennen.

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA!

204 ääntä

SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille.

Palvelumme ovat maksuttomia.

Soita ja varaa aika, p. 045 341 0506.

187

ääntä

Emma Perälä

Jan-Erik Eklöf

Emma Perälän kuva: Patrik Lindström, Jan-Erik Eklöfin kuva: Vantaan seurakunnat

Joulun Sana 2018 Joulun Sana tuo jouluilon.

Tilaa itsellesi tai lähetä lahjana joulukortin sijasta.

TÄSSÄ JOULULEHDESSÄ MM. • Matti Mäkinen: Marian suuri tehtävä

erikoislääkäri ja kunnallispoliitikko (kd) Tiina Tuomela Sanasta elämään ryhmästä, 153 ääntä.

tanneista valtuutetuista puolet, erityisen vahvasti Sanasta elämään -ryhmä, haluaa tukea kaikkia lähetysjärjestöjä.

VAALITULOKSESSA näkyy suhtauPuolet valtuutetuista valikoisi tutuminen samaa sukupuolta olevi- en kohteet. Tulkaa kaikki- ja sosiaalien kirkolliseen vihkimiseen, arvi- demokraattisten listojen ehdokkaat oi Diakonia-ammattikorkeakoulun haluaisivat yleensä valita, mitä läheyliopettaja, dosentti Mikko Mal- tysjärjestöjä tuetaan. Osa heistä pekavaara. Hänen mukaansa monis- rustelee kantaansa sillä, että he hasa pääkaupunkiseuluavat tukea vain dun seurakunnissa niitä lähetysjärjesvastakkainasettelu töjä, jotka suhtaujyrkkenee, mielipituvat myönteisesde-erot kasvavat ja ti naisten pappeuryhmät selkiytyvät. teen ja seksuaaliväSeurakuntavaalihemmistöihin.

VAALITULOKSESSA en vaalikoneeseen Lähes k a i kNÄKYY SUHTAUTUMINEN vastanneista vanki vaalikoneeseen SAMAA SUKUPUOLTA taalaisista kirkkovastanneet haluaOLEVIEN KIRKOLLISEEN valtuutetuista 25 vat auttaa kaikkia kannattaa ja 18 vasturvapaikanhakijoiVIHKIMISEEN. tustaa samaa sukuta. Vain kaksi edusDOSENTTI puolta olevien patajaa oli sitä mieltä, MIKKO MALKAVAARA rien vihkimistä. Loettä kirkon pitäisi put kahdeksan eikeskittyä erityisesvät joko vastanneet ti kantasuomalaisvaalikoneeseen tai ottaneet kan- ten auttamiseen. taa tähän kysymykseen. Tiukimmin vain miehen ja naisen välisen VANTAAN ÄÄNESTYSPROSENTTI avioliiton kannalla ovat Sanasta elä- oli 9,0. Nuoret vantaalaiset äänesmään -ryhmän jäsenet. tivät aktiivisesti Hakunilan ja Hämeenkylän seurakunnissa. HakuTULKAA KAIKKI -listojen luottamus- nilassa 16–17-vuotiaiden äänestyshenkilöt puolestaan kannattavat sa- prosentti oli 9,2 ja Hämeenkylässä maa sukupuolta olevien kirkollista nuorten äänestysprosentti nousi 9,1 avioliittoon vihkimistä. Myös kirk- prosenttiin. kovaltuustoon valitut SDP:n ehdokVantaan seurakuntien nuorin kaat vihkisivät kaikki parit. luottamushenkilö on HämeenkySamantapainen kirkkovaltuutet- län seurakuntaneuvostoon valittu tuja jakava kysymys on suhtautumi- Viivi Honkola, 18. ■ nen kirkon lähetysjärjestöjen budKatso koko vaalin tulos sivuilta 6–7.

Lue lisää kirkkojakaupunki.fi/uutiset jettitukeen. Vaalikoneeseen vas-

”

• Emerituspiispa Eero Huovinen: “Kristus on täällä tänään.”

• Vexi Salmi ja Sydämeeni joulun teen: “Ajatukseni oli kuvata yhtä suomalaista joulua.”

• Pula-ajan joulussa oli juhlan tuntua • Jouluristikko, lapsille askartelua, kertomuksia erilaisista jouluista ja paljon muuta

Lehden hinta 6 € ja CD:nä 8 €.

Myynti: kristilliset kirjakaupat

6 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

SEURAKUNTAVAALIEN TULOKSET Vantaan seitsemän seurakuntaa muodostavat seurakuntayhtymän. Vaaleilla vali�in - jäsenet yhteiseen kirkkovaltuustoon, joka johtaa koko seurakuntayhtymää - jäsenet jokaisen seurakunnan omaan seurakuntaneuvostoon, joka johtaa seurakunnan toimintaa.

YHTEISEEN KIRKKOVALTUUSTOON VALITUT

*= uusi jäsen, ()= äänimäärä

HAKUNILAN SEURAKUNTA

Avoin seurakunta

Anneli Kihlström KM, ope�aja (90)

Emma Perälä Äidinkielenope�aja (187)

Kokoava seurakunta

Sanasta Elämään

Ka� Taivainen* Pekka Virkamäki* Ko�äi�, vastaanot- Rakennusvalvontatovirkailija (59) johtaja, OTK (41)

KORSON SEURAKUNTA

Jari Araneva Piirijohtaja (83)

Sanasta Elämään

Sos.dem. seurakuntaväki SDP

Kokoava seurakunta

Tulkaa kaikki

Loviisa Esa Piiroinen* Kaartokallio* Palvelujohtaja (78) Kasvatust. maist., luokanope�. (79)

Anneli Koskinen Eläkeläinen (80)

Al� Kuorikoski* Hallituksen puheenjohtaja (47)

Eve Rämö Perhetyöntekijä, kaupunginvaltuute�u (146)

REKOLAN SEURAKUNTA

Sos.dem. seurakuntaväki SDP

Tulkaa kaikki

Tarja Eklund Leipomotyöntekijä (84)

Kai-Ari Lundell* Luokanope�aja (75)

Kaarina Suonperä Tapakoulu�aja, kamarineuvos (87)

Avoin seurakunta

Sanasta Elämään

Tiina VihmaPurovaara* Opetusneuvos (55)

Kirsi Kallio Lastentarhanope�aja (63)

TIKKURILAN SEURAKUNTA

Liisa Virta Osastosihteeri, eläkeläinen (81)

Hämeenkylän huominen

Leena Kaseva Eläkeläinen, teol.yo (86)

REKOLAN SEURAKUNTA

Annukka Pietarinen* Erik. puheterapeu�, FL (52)

Sari Virrankari* Sosiaalityöntekijä, yhteiskunta�et. maisteri (71)

Tiina Tuomela Lastentau�en erikoislääkäri (153)

Leila Nuo�o Päivi Pitkäranta* Topias Tanskanen* Markku Weckman Paula Timo Auvinen* Rakennusinsinööri Luokanope�aja TM, tohtorikoulu- Ylikonstaapeli EVP, Lehmuskallio, Yritystutkija (79) (68) (57) te�ava (46) kaupunginvaltuu- Seurakuntaneuvos, te�u (112) kirkkovalt. (111) Sanasta Elämään

Nuorten ääni

Simo Routarinne Sari RomanSusanna Rinne* Taru Puur�nen* Raimo Huvila Pekka Mäkipää* Pia Talvi�e* Helena Teerioja* TEM (79) Lagerspetz* Val�o- Opiskelija (58) SH (YAMK-OPISK.), Talousneuvos (129) Pastori, Teologian maisteri, Ent. myyn�päällik�eteiden tohtori, palveluesimies (55) lähetysjohtaja hallinnon asiantun- kö, nyk. eläkeläinen tutkija (73) (109) �ja (82) (71)

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

Avoin seurakunta

Alisa Leino* Opiskelija (66)

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING

Kyrkan Mi� i Byn

Miehiä 29%

Tiina Vesa* Sosionomi (AMK), lastentarhanope�aja (141)

Sari Laakso Varhaisiän musiikinope�aja (150)

Liisi Kukkola* Eero Sivunen Jan-Erik Eklöf Ann-Chris�ne Maximilian Terveydenhoitaja, Yli-insinööri, Verksamhetsledare Teir* Mannola* eläkkeellä (95) rakennusinsinööri (204) Sekreterare (48) Dipl.ing., RI (84) trafikplanerare (32)

Naisia 71%

IKÄJAKAUMA 1 4 18-19v. 20-29v.

2 30-39v.

Jouni Tiainen* Tuotantopäällikkö (42)

Taina Hukka-Vasankari* Kä�lö (49)

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Sos.dem. seurakuntaväki SDP

Tulkaa kaikki

Anneli Karhunen Eila Paulun Lehtori em, Lapsi-ja perhetyön kieltenope�aja sihteeri, (77) eläkeläinen (128)

Kokoava seurakunta

TIKKURILAN SEURAKUNTA Tulkaa kaikki

Sos.dem. seurakuntaväki SDP

Kokoava seurakunta

Sanasta Elämään

Tuija Haapalainen* S�na Kuusniemi* Soili Haverinen* Terveydenhoitaja, Opiskelija (97) Teologian maisteri luo�amusmies (88) (50)

Laura Häggblom* Kä�lö, työsuojeluvaltuute�u (94)

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA

Sos.dem. seurakuntaväki SDP

10 40-49v.

11 50-59v.

23 Yli 60v.

Sos.dem. seurakuntaväki SDP

Hilkka Kemppinen Filosofian maisteri (84)

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

SEURAKUNTANEUVOSTOIHIN VALITUT *= uusi jäsen, ()= äänimäärä

HAKUNILAN SEURAKUNTANEUVOSTO

Emma Perälä, Äidinkielenope�aja, Avoin seurakunta, (132) Anneli KihlstrÜm, KM, ope�aja, Avoin seurakunta, (52) Ka� Taivainen*, Ko�äi�, vastaano�ovirkailija, Avoin seurakunta, (47) Heli Var�ainen*, Osastonhoitaja, Avoin seurakunta, (44) Leo Nevalainen*, Mehiläistenhoitaja, Avoin seurakunta, (44) Kirsi Lipas�*, Puheterapeu�, FM, Avoin seurakunta, (40) Taru Nieminen, Kustannustoimi�aja, teologian maisteri, Avoin seurakunta, (39) Eeva We�erstrand-Pihola*, Palveluasiantun�ja, Kokoava seurakunta, (31) Teija Hakulinen, Johtava sosiaalityÜntekijä, Kokoava seurakunta, (29) Jari Araneva, Piirijohtaja, Sanasta Elämään, (61) Juhani Leppälä*, Agronomi, eläkeläinen, Sanasta Elämään, (22) Tarja Eklund, LeipomotyÜntekijä, Sos.dem. seurakuntaväki SDP, (78) Mari Hynninen*, Fysioterapeu�, Sos.dem. seurakuntaväki SDP, (62) Markku Heikkilä*, Kirkon vapaaeht. nuoriso-ohjaaja, Sos.dem. seurakuntaväki SDP, (36)

HĂ„MEENKYLĂ„N SEURAKUNTANEUVOSTO

Kaarina Suonperä*, Tapakoulu�aja, kamarineuvos, Kokoava seurakunta, (50) Lauri Kaira*, johtaja, Lakimies, Kokoava seurakunta, (45) Kai-Ari Lundell*, Luokanope�aja, Kokoava seurakunta, (44) Ani�a Orpana, Lehtori, val�o�eteiden maisteri, Kokoava seurakunta, (42) Eila Paulun, Lapsi-ja perhetyÜn sihteeri, eläkeläinen, Hämeenkylän huominen, (94) Taina Hautala, Hammashoitaja, Hämeenkylän huominen, (59) Roosa Mäkitalo*, Hammaslääke�eteen kandidaa�, Hämeenkylän huominen, (56) Anneli Karhunen, Lehtori em, kieltenope�aja, Hämeenkylän huominen, (56) Leena Kaseva, Eläkeläinen, teol. yo., Hämeenkylän huominen, (55) Viivi Honkola*, Opiskelija, Hämeenkylän huominen, (52) Paavo My�y*, Eläkeläinen, Hämeenkylän huominen, (50) Ville Lehonmaa, Opiskelija, teol.yo., Hämeenkylän huominen, (33) Pasi Järvinen, Suunni�elija, luo�amusmies, Hämeenkylän huominen, (32) Eppu Rantala, NuorisotyÜnohjaaja, Tulkaa kaikki, (48)

KORSON SEURAKUNTANEUVOSTO

Esa Piiroinen, Palvelujohtaja, Sanasta Elämään, (77) Loviisa Kaartokallio, Kasvatust. maist., luokanope�aja, Sanasta Elämään, (67) Jukka Norvanto, Pastori, teol. lis., Sanasta Elämään, (60) Anita Alanen*, Sairaanhoitaja, eläkeläinen, Sanasta Elämään, (28) Petri Väljä*, NuorisotyÜnohjaaja, yri�äjä, Sanasta Elämään, (28) Anneli Koskinen, Eläkeläinen, Sos.dem. seurakuntaväki, (70) Visa Tammi, JärjestÜtoimitsija, Sos.dem. seurakuntaväki, (38) Al� Kuorikoski*, Hallituksen puheenjohtaja, Kokoava seurakunta, (41) Eve RämÜ, PerhetyÜntekijä, kaupunginvaltuute�u, Tulkaa kaikki, (109) Anna Puroaho*, Lentoemäntä, sosionomiopiskelija, Tulkaa kaikki, (71) Tiina Vihma-Purovaara, Opetusneuvos, Tulkaa kaikki, (48) Jani Puskala, Sosiaaliohjaaja, Tulkaa kaikki, (44) Anu Ruotsalainen*, PäihdetyÜn lähihoitajaopiskelija, Tulkaa kaikki, (34) Kirsi Kallio, Lastentarhanope�aja, Avoin seurakunta, (56)

REKOLAN SEURAKUNTANEUVOSTO

Tiina Tuomela, Lastentau�en erikoislääkäri, Sanasta Elämään, (131) Elina Heikkilä, Luokanope�aja, Sanasta Elämään, (61) Annukka Pietarinen, Erik. puheterapeu�, FL, Sanasta Elämään, (50) Jouni Tiainen, TuotantopäällikkÜ, Sanasta Elämään, (43) Kaisa Koivula*, Psykologi, Sanasta Elämään, (42) Markku Nieminen*, Yri�äjä, toimitusjohtaja, Sanasta Elämään, (34) Ma� HyÜky*, Teologian maisteri, Sanasta Elämään, (34) Tuija Haapalainen*, Terveydenhoitaja, luo�amusmies, Sos.dem. seurakuntaväki, (48) Kaarlo Kähärä, Virastomestari, Sos.dem. seurakuntaväki, (34) Osmo KähkÜnen*, Eläkkeellä, toimitusjohtaja, Sos.dem. seurakuntaväki, (21) S�na Kuusniemi, Opiskelija, Tulkaa kaikki, (99) Eero Untamala*, Diakoni, perheterapeu�, Tulkaa kaikki, (64) Tero Fleminch*, Asiamies, nuorisotyÜnohjaaja, Tulkaa kaikki, (47) Leila Mäkynen*, Maskeeraaja, lähihoitaja, Tulkaa kaikki, (18)

TIKKURILAN SEURAKUNTANEUVOSTO

Soili Haverinen*, Teologian maisteri, Sanasta Elämään, (91) Liisa Virta, Osastosihteeri, eläkeläinen, Sanasta Elämään, (68) Leila Nuo�o, RakennusinsinÜÜri, Sanasta Elämään, (63) Jarno Tepora, OTT, professori, Sanasta Elämään, (59) Topias Tanskanen*, TM, tohtorikoulute�ava, Sanasta Elämään, (43) Heini Ahokas*, Opiskelija, sun�o, Sanasta Elämään, (42) Markku Weckman, Ylikonstaapeli EVP, kaupunginvaltuute�u, Kokoava seurakunta, (111) Paula Lehmuskallio, Seurakuntaneuvos, kirkkovaltuute�u, Kokoava seurakunta, (105) Timo Auvinen*, Yritystutkija, Kokoava seurakunta, (74) Annukka Larkio*, KM, kul�uurijohtaja, Kokoava seurakunta, (53) Taina Hukka-Vasankari*, Kä�lÜ, Kokoava seurakunta, (46) Laura Häggblom, Kä�lÜ, tyÜsuojeluvaltuute�u, Tulkaa kaikki, (91) Simo Routarinne, TEM, Tulkaa kaikki, (78) Sari Roman-Lagerspetz*, Val�o�eteiden tohtori, tutkija, Tulkaa kaikki, (78) Susanna Rinne*, Opiskelija, Tulkaa kaikki, (69) Taru Puur�nen*, SH (YAMK-OPISK.), palveluesimies, Sos.dem. seurakuntaväki SDP, (47)

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTANEUVOSTO

Jouko Jääskeläinen*, val�o�eteiden tohtori, kirkolliskokouksen jäsen, Sanasta Elämään, (99) Helena Teerioja*, ent. myyn�päällikkÜ, nyk. eläkeläinen, Sanasta Elämään, (70) Heikki Mäkinen, agronomi, Sanasta Elämään, (69) Pekka Mäkipää*, pastori, lähetysjohtaja, Sanasta Elämään, (67) Tarja Ropo*, erityisluokanope�aja, Sanasta Elämään, (51) Pia Talvi�e*, teologian maisteri, hallinnon asiantun�ja, Sanasta Elämään, (51) Alisa Leino*, Opiskelija, Nuorten ääni, (66) Tiina Vesa*, sosionomi (AMK), lastentarhaope�aja, Sos.dem. seurakuntaväki, (121) Eero Salo, eläkeläinen, Sos.dem. seurakuntaväki, (108) Hanna Koivula, ohjaaja lastensuojelussa, nuorisotyÜntekijä, Sos.dem. seurakuntaväki, (54) Heidi Särkkä*, rahoitusneuvoja, Sos.dem. seurakuntaväki, (46) Sari Laakso, Varhaisiän musiikinope�aja, Tulkaa kaikki, (125) Kari Saari*, DI, eläkeläinen, Tulkaa kaikki, (43) Sini Tarkiainen, ope�aja, par�ojohtaja, Avoin seurakunta, (109) Eero Tolonen, ope�aja, eläkeläinen, Avoin seurakunta, (79) Liisi Kukkola*, terveydenhoitaja, eläkkeellä, Avoin seurakunta, (65)

VANDA SVENSKA FĂ–RSAMLINGS FĂ–RSAMLINGSRĂ…D

Jan-Erik EklĂśf, Verksamhetsledare, Kandidatlista Kyrkan Miďż˝ i Byn, (96) Per-Erik Aura*, Fil.mag.; pensionär, Kandidatlista Kyrkan Miďż˝ i Byn, (71) Annika Piskunen-Virkki*, MĂśdrahems fĂśrestĂĽndare, Kandidatlista Kyrkan Miďż˝ i Byn, (24) HĂĽkan Sandell, Tekn.lic; pensionär, Kandidatlista Kyrkan Miďż˝ i Byn, (23) Maximilian Mannola, Dipl.ing; traďŹ kplanerare, Kandidatlista Kyrkan Miďż˝ i Byn, (17) Ann-Chrisďż˝ne Teir*, Sekreterare, Kandidatlista Kyrkan Miďż˝ i Byn, (12) Tom Sergelius, ChauÜr, Kandidatlista Kyrkan Miďż˝ i Byn, (7) Marina Falkstedt*, Soc.arb., Kandidatlista Kyrkan Miďż˝ i Byn, (4) Annika HalmĂŠn, AnhĂśrigvĂĽrdare, Kandidatlista Vi i Vanda, (43) Hanna MannerstrĂśm*, Musiklärare, Kandidatlista Vi i Vanda, (40) Marianne Träskman, StyrelseordfĂśrande, Kandidatlista Vi i Vanda, (15) Barbara Westman*, Journalist, Kandidatlista Vi i Vanda, (13)

SEURAKUNTAVAALIT VANTAALLA 2018 Äänestys

%

A

7

8 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

Laurean lehtori Elina Wainio (kesk.) ja opiskelijat Karoliina Lindström (vas.) ja Ada Aro yhdistävät liiketoiminnan opiskelun, vapaaehtoistyön ja hyväntekeväisyyden.

Lyömättömiä liikeideoita Liiketalouden opiskelijat ja vantaalaiset yritykset tukevat yhdessä kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ JA VILLE ASIKAINEN

L

iiketalouden opiskelijat Tiia Kortelainen ja Karoliina Lindström seisovat liikekeskus Tikkurin käytävällä Naisten Pankin paidat päällään ja keräyslippaat käsissään. Aluksi heitä jännitti, mutta keräys kiinnostaa ohikulkijoita, ja vajaan tunnin kuluttua lippaissa kilisee jo mukavasti. Mahdollinen kahina ei kuulu.

Neljän tunnin lipaskeräys kuuluu heidän opintoihinsa. Tämä Naisten Pankin ja opiskelijoiden ihka ensimmäinen yhteistyöhanke alkoi jo syyskuussa huolellisella suunnittelulla.

– Tässä projektissa opetellaan liiketoimintaosaamista ja hankitaan yrityslahjoittajia. Naisten Pankin kannalta tärkein tavoite on tunnettuuden lisääminen, kertoo projektin vastaava ohjaaja, Laurean lehtori Elina Wainio.

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖNÄ toimii kolmannen vuoden liiketalouden opiskelija Ada Aro, ja tiimiin kuuluu 12 ensimmäisen vuoden opiskelijaa. Aro on tehnyt vapaaehtoistyötä ennenkin, mutta ei tuntenut Naisten Pankkia aiemmin.

– Koko meidän tiimi näki hyvänä, että Naisten Pankki tuo työtä naisille ja sen kautta elantoa perheille. On suorastaan hämmentävää, kuinka paljon koko perheen hyvinvointiin vaikuttaa se, miten perheen äiti voi. Ja sekin yllätti, kuinka paljon mahdollisuuksia kehitysmaissa on yrittäjyyteen, Aro kertoo.

Naisten Pankin ohjausryhmän puheenjohtaja Reetta Meriläinen kertoi alkukoulutuksessa opiskelijoille erään Kambodžassa tapaamansa naisen lyömättömästä liikeideasta: sähköttömässä kylässä asuva nainen keräsi joka aamu mopedinsa kyytiin muiden kylän asukkaiden puhelinten

akut. Sitten hän ajoi lähimpään sähköistettyyn kylään, latasi akut ja toi ne illalla takaisin. Näin hän vaurastui ja sai hankittua talon perheelleen.

TIKKURILAN PROJEKTISSA opiskelijat ovat etsineet ”käsin poimien” 139 vantaalaista yritystä ja lähettäneet niille

huolella muotoillun kirjeen, jossa kerrotaan Naisten Pankista ja pyydetään tukea sen työlle.

Ammattilainen kirjoittaisi rutiinilla yhden sähköpostin ja käyttäisi yhteydenotoissa valmista kontaktilistaa.

Mutta opiskelijat ovat vasta oppimassa B2B-markkinointia.

Laxmi Shrestha sai Naisten Pankin avulla viljelykoulutusta ja pyörittää nyt luomulannoiteyritystä Nepalissa. Perheen lapset pääsevät kouluun ja ruokaan riittää paremmin rahaa.

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

9

– Me laadimme pienryhmissä säh­ köpostiluonnokset, jotka käytiin Nais­ ten Pankin Anne Salovaaran kanssa läpi. Sähköpostia hiottiin kauan, Ada Aro kertoo.

Lehtori Elina Wainion mukaan markkinoinnin harjoittelu on osa tra­ denomiksi kasvamisen opinpolkua.

Monia jännittää ventovieraiden lä­ hestyminen, varsinkin, jos ei ole vielä kokemusta asiakaspalvelutyöstä. On uskallettava astua oman mukavuus­ alueensa ulkopuolelle.

Osa yrityksistä on jo vastannutkin tukipyyntökirjeeseen. Moni on saat­ tanut päättää jo aikaisemmin tämän vuoden hyväntekeväisyysbudjetin käytöstä. Joillekin sopiva tapa osal­ listua on lahjoittaa jonkin tuotteen myynnistä pieni osa.

”

OLI YLLÄTYS, KUINKA PALJON MAHDOLLISUUKSIA

Saalem-seurakunnan pastori Muayad Namrood ja Migrin uskontoasioista vastaava esimies Anu Karppi puhuivat uskon aitouden arviointia käsitelleessä seminaarissa.

KEHITYSMAISSA ON YRITTÄJYYTEEN. LIIKETALOUDEN OPISKELIJA ADA ARO

YHTEISTYÖ NAISTEN PANKIN kanssa sopi erityisen hyvin Laurealle siksi, et­ tä Tikkurilan ja Hyvinkään kampukset ovat erikoistuneet projektipohjaiseen opiskeluun. Lisäksi Laurea on ensim­ mäinen korkeakoulu, joka on ottanut vapaaehtoistyön osaksi opintoja.

Ada Aro on ehtinyt opiskeluaika­ naan osallistua jo moneen projektiin.

Mieleen on jäänyt hyvin viimevuoti­ nen projekti yhdessä Vantaan kau­ pungin elinkeinopalveluiden johta­ jan ja viestinnän kanssa.

– Meitä oli kahdeksan opiskelijan ryhmä. Keräsimme menestystarinoi­ ta Vantaalta, yrittäjistä ja muista ihmi­ sistä. Etsimme itse haastateltavia ja lä­ hestyimme heitä. Teimme haastatte­ lut ja kirjoitimme tarinat, joista on tu­ lossa sähköinen julkaisu.

Parhaillaan yksi opiskelijaryhmä valmistelee muutamille Vantaan ka­ siluokille Ratakasia eli yrityssuunnis­ tuspäivää.

Naisten Pankin projektista on tar­ koitus muovata valmis malli, jota voi­ daan hyödyntää muissakin ammatti­ korkeakouluissa. ■

Naisten Pankki kehittää uusia työllistymiskeinoja kehitysmaissa Naisten Pankki on suomalainen, vapaaehtoisista koostuva verkosto, joka kerää lahjoituksia kehitysmaiden naisten yrittäjyyden ja toimeentulon kehittämiseksi. 11 toimintavuotensa aikana se on kerännyt jo 13,5 miljoonaa euroa kehitysmaiden naisten hyväksi. Tällä hetkellä tuetaan hankkeita Ugandassa, Keski-Afrikan tasavallassa, Nepalissa, Kambodžassa ja Myanmarissa. Tuki kanavoidaan Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Kuka on aito kristitty?

Suomessa on kastettu arviolta tuhatkunta turvapaikanhakijaa. Kristityksi kääntymiseen vedotaan noin 550:ssä vireillä olevassa turvapaikkahakemuksessa.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

K

ristityksi kääntymiseen vetoaminen turvapaik­ kaperusteena ei ole uusi ilmiö, mutta vii­ me vuosina se on yleis­ tynyt merkittävästi se­ kä Suomessa että muualla Euroopas­ sa, kertoo Maahanmuuttoviraston eli Migrin uskontoasioista vastaava esi­ mies Anu Karppi. Uutta Karpin mu­ kaan on se, että uskonnon vaihtami­ seen vetoavat nykyisin irakilaiset ja afganistanilaiset.

Tällä hetkellä vireillä on noin 550 turvapaikkahakemusta, joissa vedo­ taan kristityksi kääntymiseen. Näis­ tä noin 200 on hallinto­oikeudesta palautettuja tapauksia, joissa hakijat odottavat puhuttelua Migrissä. Noin 350 tapauksessa hakijat on jo puhu­ tettu, ja he odottavat päätöstä. Suu­ rin osa hakijoista on Karpin mukaan vedonnut kristinuskoon kääntymi­ seen vasta saatuaan ensin kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Kastettujen turvapaikanhakijoi­ den tarkkaa määrää ei tiedetä, sil­ lä heitä on monissa eri kirkoissa ja seurakunnissa. Kirkkojen yhteistyö­ elimen Suomen ekumeenisen neu­ voston (SEN) pääsihteeri Mari-Anna Auvinen arvioi, että viime vuosi­ en aikana Suomessa on kastettu noin tuhat turvapaikanhakijaa. Esimerkik­ si pääkaupunkiseudun luterilaisten seurakuntien arabiankielisen työn piirissä on kolmen viime vuoden ai­ kana kastettu noin 160 ja helluntailai­ sessa Helsingin Saalem­seurakunnas­ sa noin 50 turvapaikanhakijaa.

Migri joutuu turvapaikkapäätök­ sissään arvioimaan kastettujen tur­ vapaikanhakijoiden uskon aitoutta.

SEN:n järjestämässä seminaarissa 22.11. kuultiin sekä Migrin että kirk­ kojen edustajien näkemyksiä uskon aitouden arvioinnista. Arvioinnista tekee vaikean esimerkiksi turvapai­ kanhakijoiden vaihteleva koulutusta­ so ja myös se, että eri kirkkokunnis­ sa on erilaisia teologisia painotuksia ja niiden käyttämät käsitteet eroavat toisistaan, eikä niitä aina puhuttelus­ sa osata ottaa huomioon.

Afganistanista turvapaikanhaki­ jana tullut Jaki Fahimi huomautti, että monet afganistanilaiset ovat lu­ kutaidottomia. Esimerkiksi sellaiset kysymykset kuin miten tullaan van­ hurskaaksi saattavat tuntua liian vai­ keilta heille.

KIRKKOJEN EDUSTAJAT kyselivät myös, mikä on aito kääntymys ja mi­ ten uskon syvyyttä voidaan arvioida.

He muistuttivat, että kirkon kuuluu auttaa kaikkia apua tarvitsevia, mut­ ta ketään ei kasteta turvapaikan ta­ kia ilman perusteellista opetusta ja harkintaa.

Herttoniemen seurakunnan arabi­ ankielisen seurakuntatyön pappi Ramez Ansara kertoi, että prosessiin kuuluu vähintään 45 tuntia opetusta.

– Ei ole väliä, tuleeko joku kirk­ koon oleskeluluvan takia. Tiedän, että 90 prosenttia tulijoista haluaa oleskeluluvan. Kirkossa he kuulevat Jumalan sanaa, ja se auttaa heitä elä­ mässä. Minun tehtäväni ei ole päät­

tää, kuka on oikeasti kääntynyt kris­ tityksi. Se on Jumalan tehtävä, Ansa­ ra sanoi.

– Monet turvapaikanhakijat tule­ vat kirkkoon umpikujassa. Seurakun­ nan tehtävä ei ole asettaa rajoja sille, kuka saa tulla kirkkoon ja mikä on oi­ kea syy, sanoi myös kansainvälisen työn sihteeri Minna-Sisko Mäkinen Malmin seurakunnasta.

”

SEURAKUNNAN TEHTÄVÄ EI OLE ASETTAA RAJOJA SILLE, KUKA SAA TULLA KIRKKOON JA MIKÄ ON OIKEA SYY. KANSAINVÄLISEN TYÖN SIHTEERI MINNA-SISKO MÄKINEN

Useat puhujat korostivat, että kristityksi kääntyminen merkitsee muslimeille suhteiden katkeamis­ ta perheeseen, sukuun ja ystäviin – ja pahimmassa tapauksessa hengen­ vaaraa. Sellaiseen ei kovin kevein pe­ rustein lähdetä.

– Suomalaiset eivät aina ymmär­ rä, kuinka kokonaisvaltainen asia is­ lam muslimien elämässä on, muis­ tutti Helsingin Saalem­seurakunnan pastori Muayad Namrood.

Namroodin mukaan hänen seura­ kunnassaan halutaan varmistaa, että kasteelle tulevat ovat uskonsa kans­ sa tosissaan. Siksi opetus on tärkeää.

– Emme koskaan lupaa kastepäi­ vää etukäteen. Ennen kastetta ha­ luan arvioida, onko ihminen valmis kasteelle ja julkistamaan uskonsa, vaikka ei saisikaan kastetodistusta Migrille vietäväksi. ■

10 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

Helena Ruuska tutustui elämäkertaa kirjoittaessaan hauskaan ja lahjakkaaseen Hugo Simbergiin. Simberg poseeraa kesällä 1893 sukunsa kesäpaikassa Niemenlautassa entisessä Viipurin läänissä.

Hugon housuissa Helena Ruuska penkoi Hugo Simbergin elämää kahden ja puolen vuoden ajan, mutta jotkut kysymykset jäivät vastausta vaille.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN JA KANSALLISGALLERIA

E

mpaattinen, hauska, salaperäinen, seurallinen, lahjakas, monipuolinen, aikaansaava. Komeakin.

Miksei sellainen mies löytäisi vaimoa? Tämän päivän sinkkunaisille Hugo Simberg kyllä kelpaisi, mutta reilut sata vuotta sitten unelmavävyltä vaadittiin muuta.

– Siihen aikaan miehenmalli oli kapea. Kuka säätyläisnainen olisi uskaltanut viedä isänsä eteen piruja maalaavan taiteilijan, joka vielä kolmekymppisenä oli isänsä taloudellisen tuen varassa? sanoo Hugo Simbergin elämäkerran kirjoittanut Helena Ruuska.

Kun Simberg lopulta useiden epäonnisten rakastumisten jälkeen avioitui Anni Bremerin kanssa, hän oli jo 36-vuotias. Suururakka Tampereen tuomiokirkon freskojen parissa ja säännölliset kuukausitulot Taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajana olivat vihdoin tehneet hänestä aviomieheksi kelpaavan. Avioliitosta tuli onnellinen.

Ei Simberg tosin aluksi ollut kelvata Helena Ruuskallekaan. Hän oli saanut mainetta kahden kirjailijan, MarjaLiisa Vartion ja Eeva Joenpellon, elämäkertojen tekijänä, ja haaveili kirjoittavansa seuraavaksi Aino Kallaksesta. Kun kustantaja ehdotti Simbergin elämäkertaa, Ruuska oli vastahakoinen.

– En halunnut kirjoittaa miehestä enkä kuvataiteilijasta.

TÄNÄ SYKSYNÄ kahden ja puolen vuoden työn jälkeen ilmestyi Hugo Simberg – Pirut ja enkelit (WSOY). Ruuska käytti siihen lomia, viikonloppuja ja varhaisia aamuhetkiä ja oli myös muutaman kuukauden virkavapaalla äidinkielenopettajan työstään. Ennen työhön ryhtymistään hän tunsi Simbergin keskeiset teokset mutta ei tiennyt juuri mitään taiteilijan elämänvaiheista.

Simbergin maailma, autonomian ajan Suomi, oli hyvin toisenlainen kuin se maailma, johon Ruuska aiem-

min elämäkertoja kirjoittaessaan oli perehtynyt. Se oli myös vaikeammin tavoitettavissa. Marja-Liisa Vartio ja Eeva Joenpelto olivat molemmat syntyneet 1920-luvulla, liikkuivat samoissa kirjailijapiireissä ja tunsivat toisensa. Tietoa pystyi hankkimaan myös haastattelemalla ihmisiä, jotka olivat tunteneet heidät. Hugo Simbergiä ei päässyt niin lähelle.

Jotkin asiat Simbergin elämässä jäivätkin Ruuskalle arvoituksiksi. Arkistomateriaalissa oli aukkoja eikä kaikkeen aineistoon päässyt käsiksi. Tiedossa on, että Simbergin kuoltua Anni-vaimo poltti osan miehensä kirjeenvaihdosta.

”

IHMISIÄ KIINNOSTAA, JOS JOKU MYÖNTÄÄ OMAN EPÄTÄYDELLISYYTENSÄ JA TUNNUSTAA KÄRSIVÄNSÄ.

– Siellä on saattanut olla rakkauskirjeitä ajalta ennen avioliittoa. Joissakin kirjeissä on luultavasti kerrottu Simbergin sairauteen liittyviä asioita, Ruuska otaksuu.

Simbergiä vaivannut krooninen sairaus oli todennäköisesti syfilis eli kuppa. Helsingin Diakonissalaitos, jossa Simbergiä sairauden vuoksi hoidettiin, ei ole päästänyt tutkijoita arkistoihinsa.

– Jokin häntä vaivasi. Varmaan häntä painoi myös kuolemanpelko, sillä sairauteen ei ollut hoitoa. Sairaus saattoi olla syynä siihenkin, että hän nuorena toistuvasti pettyi rakkaudessa, Ruuska sanoo.

SAIRAUDEN ja sydänsurujen lisäksi Hugo Simbergiä piinasivat ajoittain myös epäonnistumisen tunteet.

1900-luvun alun jälkeen Simbergin edustama symbolismi alkoi taiteessa olla vanhanaikaista. Sen tilalle nousi ekspressionismi vahvoine väreineen.

– Simberg ei päässyt ekspressionismiin käsiksi. Hän ei nähnyt maailmaa niin. Voi myös olla, että sairaus vei häneltä voimat. Tai sitten hän vain oli jo tehnyt ne parhaat työnsä, Helena Ruuska sanoo.

Simbergin enkelit ja pirut ovat monille suomalaisille rakkaita, mutta hänen aikalaisensa eivät piruja ymmärtäneet. Niitä pidettiin kummajaisina.

Ruuskan mielestä Simbergin pirut ovat hellyttäviä ja jonkinlaisia epätäydellisyyden kuvia.

– Piru oli Simbergille eräänlainen

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

ELÄMÄKERRAN KIRJOITTAJA joutuu jatkuvasti tasapainoilemaan sen kanssa, kuinka pitkälle toisen ihmisen ajatuksia ja tunteita voi arvailla ja kuinka paljon esimerkiksi taideteoksia voi tulkita niiden tekijän kokemusten perusteella.

– Kun spekuloi, se pitää kirjoittaa auki. Eikä taiteilijan elämän ja hänen tuotantonsa välille voi koskaan laittaa yhtäläisyysmerkkejä. Taidetta ei voi tyhjentävästi tulkita. Jokainen näkee mitä näkee, Helena Ruuska sanoo.

Hugo Simbergin tunnetuin maalaus Haavoittunut enkeli on hyvä esimerkki teoksesta, jota on tulkittu monin tavoin – myös taiteilijan sairauden kuvana – mutta joka pakenee selityksiä. Simberg itse ei halunnut rajoittaa teoksen tulkintaa. Siksi sillä ei alun perin ollut nimeä vaan nimen korvasi ajatusviiva. ■

11

Urbaania joulunodotusta

toinen minä. Piruja kuvaamalla hän purki pettymystä, surua, ahdistusta ja vaillinaisuuden tunnettaan.

Ruuska arvioi, että juuri siksi niitä nykyisin rakastetaan.

– Ihmisiä kiinnostaa, jos joku myöntää oman epätäydellisyytensä ja tunnustaa kärsivänsä. ”HANKI OMA ELÄMÄ”, oli Helena Ruuskalla nuorempana tapana ajatella isästään, joka oli innokas elämäkertojen lukija. Ruuska ei olisi silloin voinut kuvitellakaan, että hänen oma elämänsä tulisi jossakin vaiheessa kietoutumaan tiiviisti toisten ihmisten elämänvaiheiden penkomiseen – ja että hän jäisi siihen koukkuun. Nytkin häntä jo polttelee halu löytää seuraava aihe.

Niin Hugo Simberg kuin Marja-Liisa Vartio ja Eeva Joenpeltokin ovat Ruuskan mukaan olleet elämäkerran kirjoittajalle otollisia kohteita. Heidän kaikkien elämästä löytyi iloa ja väriä mutta myös onnettomia rakkauksia ja menetyksiä. Simbergin tavoin Vartio sairasteli paljon ja kuoli nelikymppisenä. Joenpelto taas ei oikein päässyt yli avioerostaan ja joutui kokemaan vielä molempien poikiensa kuolemankin.

Arkistoja penkoessaan Ruuska on myös löytänyt kiinnostavia ihmiskohtaloita, joista hän ei ole aiemmin tiennyt mitään. Hugo Simbergin kirjeenvaihtoa lukiessaan Ruuska esimerkiksi tutustui myös hänen sisariinsa ja innostui erityisesti Hugoa kaksi vuotta nuoremmasta Blenda Simbergistä.

– Blenda on äärettömän mielenkiintoinen hahmo ja samalla esimerkki siitä, millaista herrasneidin elämä tuolloin oli. Hänellä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin odottaa kosintaa ja avioliittoa. Blenda ei silti koskaan avioitunut vaan omistautui Hugolle ja muulle perheelleen. Toisaalta hän oli kielitaitoinen ja sai esimerkiksi matkustaa Euroopassa, Ruuska kertoo.

– Blendan kirjeet tulevat iholle.

Hän komenteli Hugoa, huolehti tästä ja katsoi välillä asiakseen ojentaa tätä.

Tuntuu siltä, että hän eli Hugon kautta ja kompensoi näin omaa hiljaista elämäänsä.

Hugo Simbergin maalauksissa sisaret ovat usein selin ja katsovat ulos ikkunasta.

– Minusta se kuvaa sitä, kuinka ahdasta naisen elämä tuolloin oli.

A

Ilja Karsikas teki joulukalentereita jo lapsena. Tänä vuonna hän on kuvittanut pääkaupunkiseudun seurakuntien joulukalenterin.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

K

uvittaja Ilja Karsikas innostui heti.

– Seurakunnat etsivät keväällä tarjouspyyntöjen kautta tekijää joulukalenterilleen.

En tiennyt, paljonko tarjouksia tulee, mutta ajattelin, että nyt pitää laatia hyvä, koska halusin todella saada tämän homman. Se ei edes liittynyt siihen, että kalenteria tehdään niin suuri määrä, vaan myös siihen, että seurakuntien kanssa on ennenkin ollut mukava tehdä töitä.

Karsikas on helsinkiläinen kuvittaja ja graafinen suunnittelija, joka on kuvittanut muun muassa neljä lastenkirjaa, tehnyt lehtikuvituksia ja suunnitellut Ruisrckin visuaalisen ilmeen vuosina 2013–2018.

Tarkkoja ohjeita siitä, millaisia kuvia joulukalenterissa pitäisi olla, hän ei saanut, mutta jotakin sentään. Toivottiin Maria ja Jeesus -tyyppistä kuvaa, kaupunkimaisemaa ja sitä, että joulukuun muutama erityispäivä kuten Lucian päivä ja itsenäisyyspäivä otettaisiin huomioon myös kuvituksessa. Noin enimmäkseen Karsikas sai kuitenkin vapaat kädet. Kalenterista tuli hauska projekti.

– On mukava ajatella, että tämä joulukalenteri on lahja ja ehkä ilahduttaa ihmisiä. Halusin tehdä siitä mahdollisimman kauniin myös siksi, että aion laittaa sen omallekin seinälleni, Karsikas sanoo nauraen.

JOULUKALENTERIKUVAN ensimmäiset luonnokset syntyivät kesäkuussa.

Suunnittelu alkoi jo vähän aiemmin sattumalta.

– Olin vaimon ja lasten kanssa keväällä Ateneumin Fantastico-näyttelyssä, ja päätin siellä ottaa mallikuvan vaimostani ja tyttärestäni. Kalenterin kuva ei ole aivan yksi yhteen sen kanssa, mutta asetelma on sama.

Väsynyt lapsi äidin sylissä, Ilja Karsikas kertoo.

Yhden luukun taakse Karsikas on piirtänyt myös itsensä, mutta tarkemmin luukkujen sisältöä ei voi tietenkään vielä paljastaa. Kuvien pieni koko ei ollut Karsikkaalle ongelma.

– Olen suunnitellut myös postimerkkisarjan.

Kalenterin kaupunkimaisemasta voi tunnistaa Helsingin Tähtitorninmäen, mutta muuten miljöö on pitkälti mielikuvituksen tuotetta. Vaikka kuvassa tapahtuu paljon, tunnelma on levollinen. Pääosassa ovat äiti ja lapsi.

– Ajattelen, että he ovat tässä kuvassa omassa maailmassaan. Se, mitä on heidän ympärillään, on ehkä jotakin, mitä lapsi aistii tai näkee unimaailmassaan.

KALENTERI ON SUUNNATTU sekä lapsille että aikuisille, ja luukkujen takana on sekä kuvia että tekstiä. Suomenkieliset tekstit on laatinut Kaisa Kariranta, ruotsinkieliset Monica Vikström-Jokela ja englanninkieliset Hans Krause. Kuvia ja tekstejä ei ole suunniteltu yhdessä, mutta Ilja Karsikkaan mielestä ne sointuvat hyvin yksiin.

– Tekstit sivuavat kuvia ja kuvat sivuavat tekstejä. Ne rikastuttavat toisiaan, hän sanoo.

Kajaanista alun perin kotoisin oleva Karsikas on piirtänyt lapses-

ta asti. Hän taiteili myös joulukalentereita.

– Tein sellaisen mustavalkoisen kalenterin kaverin kanssa, ja pikkusiskon kanssa teimme toisillemme joulukalenterit. Viimeiset itse tehdyt kalenterit syntyivät ehkä, kun olin 13-vuotias.

”

ON KIVA RITUAALI MENNÄ JÄÄKAAPIN OVELLE JA AVATA LUUKKU. SE VAHVISTAA JOULUN ODOTUSTA.

Valmiita kalentereitakin piti hankkia joka vuosi.

– Parhaimmillaan niitä oli monta.

Tykkään joulukalentereista, koska niissä yhdistyvät visuaalisuus ja toiminnallisuus. On kiva rituaali mennä vaikka jääkaapin ovelle ja avata luukku. Se vahvistaa joulun odotusta. ■

Lahjaksi 400 000 joulukalenteria Joulukalenteri on Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntien lahja jäsenilleen. Kalenteria on painettu noin 400 000 kappaletta, ja se on postitettu kaikkiin niihin talouksiin, joissa asuu vähintään yksi evankelis-luterilaisen seurakunnan jäsen. Lisäksi kalentereita on tarjolla seurakunnan tilaisuuksissa. Kalenteri on julkaistu suomen, ruotsin ja englannin kielellä.

Ilja Karsikas käytti joulukalenterin malleina vaimoaan ja lastaan. – On mukava ajatella, että tämä joulukalenteri on lahja ja ehkä ilahduttaa ihmisiä, hän sanoo.

12 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

Viimeinen ateria Sarjassa puhutaan kuolemasta ja hautajaisista.

Lasi punaviiniä ja nälän vievä leipä Hannu-Pekka Björkman matkustaa Kuolemantanssi-maalausten perässä pitkin Eurooppaa ja kerää kirjoja kuolemakirjastoonsa.

H

annu-Pekka Björkman syö viimeisen ateriansa Kolme Kruunua -ravintolassa Kruununhaassa.

– Kävin täällä ahkerasti asuessani Unioninkadun ja Liisankadun kulmassa. Nyt olen töissä Kansallisteatterissa, ja tänne on sopiva kävelymatka.

Kolmeen Kruunuun hän pistäytyy usein teatteriesityksen jälkeen.

Pienen nälän vievä oopperaleipä ja Jeesuksen ensimmäisestä ihmeestä muistuttava lasi punaviiniä sopivat myös viimeiseksi ateriaksi.

– Pidän herkullisesta ja yksinkertaisesta bistro-ruoasta.

KUOLEMA KIEHTOO Hannu-Pekka Björkmania. Hänellä on sata aihetta käsittelevää kirjaa. Suurin osa niistä käsittelee keskiaikaisia Kuolemantanssi-maalauksia. Björkmanin kertoo, että ensimmäinen maalaus valmistui vuonna 1425 Saints-Innocentshautausmaalle Pariisiin.

– Ruton, satavuotisen sodan ja kulkutautien vuoksi kuolema oli tuohon aikaan ihmisten elämässä vahvasti läsnä. Maalauksessa kuolema tanssii erilaisten ihmisten – yhtä lailla kerjäläisen kuin kuninkaankin – kanssa. Maalaus lohdutti surevia ja osoitti, että kuolema on suuri demokraatti.

Kuolemantanssi levisi Pariisista

TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

muualle Eurooppaan. Björkman innostui nähtyään ensimmäisen kuolemantanssinsa Tallinnassa. Bernt Notken Nigulisten kirkkoon maalaama teos sytytti hänet. Sen jälkeen hän on kiertänyt Kuolemantanssi-maalausten perässä pitkin Eurooppaa.

– Maalaukset ovat usein vähän syrjässä tai muuten hankalan matkan päässä. Kolme on Comojärven yläpuolella sijaitsevissa pienissä kylissä Italiassa ja muutama Bretagnen syrjäseudulla Ranskassa.

Jotta kuolema pysyisi mielessä, Björkman kerää myös viktoriaaniselle ajalle tyypillisiä post mortem -valokuvia.

– 1800-luvulla tuli Englannissa muotiin kuolleiden valokuvaamisen kultti. Kuollut puettiin ja hänestä otettiin edustava kuva. Valokuvia kannettiin pienissä koruissa. Muoti hiipui, kun kuolleiden kuvaamista alettiin pitää makaaberina.

– Omaisten ennakkonäytös on nimeltään ”surevat omaiset” ja näyttelijän vakituista kiinnitystä teatteriin kutsutaan ”hautakivisopimukseksi”.

Oikean kuoleman kanssa täytyy vain elää. Oman ja toisten.

– Ihmisellä on tietoa kuolemasta toisten ihmisten kuoleman kautta.

Toisen ihmisen kuolema on repeämä minuudessa. Se vaikuttaa identiteettiin. Sen vuoksi juutalaisessa traditiossa läheisen kuoltua revitään puvuntakin rintamus, Björkman pohtii.

NÄYTTELIJÄLLE KUOLEMISEN esittäminen on vaikeaa.

– Siinä tuntee erityisen herkästi ruumiinsa jokaisen sykäyksen ja tulee kiusallisella tavalla tietoiseksi elämästä, Hannu-Pekka Björkman sanoo.

– Toisaalta jokainen teatteriesitys on ilmaan piirretty, hän kuvailee näyttelijän ammattia.

Teatterin sanastossa kuolemalla on oma paikkansa.

PUVUNTAKIN RINTAMUS.

”

TOISEN IHMISEN KUOLEMA ON REPEÄMÄ MINUUDESSA. SEN VUOKSI JUUTALAISESSA TRADITIOSSA LÄHEISEN KUOLTUA REVITÄÄN

HANNU-PEKKA BJÖRKMAN on ortodoksi. Hän haluaisi tulla haudatuksi Valamon luostariin.

– Sinne pääseminen on harvinaista.

Päädyn varmaankin Kansallisteatterin hautaan Hietaniemeen, hän toteaa.

Björkman on tyytyväinen siihen, miten ortodoksinen kirkko kulkee kuolemassa mukana.

– Kuolevan vuoteen äärellä luetaan tietyt rukoukset. Siunaustilaisuudessa arkku on auki, ja vainajan kasvot ovat alttariin päin. Vainajalla on rinnallaan ikoni ja otsallaan liina, jossa lukee ”Pyhä Jumala, Pyhä Väkevä, Pyhä Kuolematon”.

– Kuolema on ylösnousemusjuhla eli ihmisen henkilökohtainen pääsiäinen, Björkman selittää.

Saattajat seisovat tuohukset kädessä arkun ympärillä. He voivat halutessaan koskettaa vainajaa tai suudella ikonia.

– Olen huomannut, että nämä ovat vaikeita asioita. Näemme paljon kuolemaa median ja fantasian kautta, mutta suurin osa meistä ei ole valmistautunut näkemään ruumista, saati käsittelemään asiaa.

Björkmanille kuolleen ihmisen näkeminen on ollut rauhoittava ja voimaa antava kokemus.

– Kun katsomme kuolemaa silmiin, katsomme johonkin, mitä emme voi käsittää, mutta samalla tiedämme, että sieltä katsotaan meihin. ■ Karamazovin veljekset 28.11. alkaen Kansallisteatterissa.

Hannu-Pekka-Björkman esittää Fjodor Dostojevskin romaaniin perustuvassa näytelmässä veljesten isää.

Ihmisen osa -elokuvan ensi-ilta joulukuussa. Hannu-Pekka Björkman on Kari Hotakaisen romaaniin perustuvan elokuvan pääosassa.

Uutta jengaa jouluun Aino Venna, Nina Tapio ja Anna‑Mari Kaskinen uudistavat joululauluperinnettä.

Aino Venna esitti pari vuotta sitten ilmestyneellä joululevyllään perinteisiä joululauluja uudenlaisina versioina.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU JA NINA RIUTTA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

2B

Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

J

oululaulut ovat tärkeä osa muusikko Aino Vennan joulua. Niinpä hän halusi pari vuotta sitten tehdä joululevyn. Hänellä oli myös ollut bändinsä kanssa jo muutamana vuonna joulukonsertti Savoy-teatterissa.

Aino Vennan joulu -albumi sisältää perinteisiä joululauluja, mutta aivan uudentyyppisinä versioina.

– Kaipasin niihin kaanoneihin jotain uutta, omanlaista jengaa. Siinä ei olisi ollut mitään mieltä, että olisin tehnyt joulumusiikkia samaan tyyliin kuin sitä on tehty aina ennenkin.

Kaikki levyllä kuultavat joululaulut ovat Vennalle rakkaita, ja hän teki itse suurimman osan niiden sovituksista. Uudenlaisen käsittelyn sai esimerkiksi Joulupuu on rakennettu.

– Halusin tuoda tuttuun lauluun kansanperinteen pakanallista puolta. Siksi siitä tuli santanaja flamencohenkinen versio. Joulumusiikkihan on yleensä suoraviivaista ja tasarytmistä, mihin vaikuttaa osaltaan kirkollinen perinne.

– En kuitenkaan tavoitellut erikoisuutta erikoisuuden vuoksi, enkä halunnut räjäyttää mitään perinteitä. Kyse on siitä, mikä tuntui itsestä hyvältä.

On levyllä myös perinteisemmin esitettyjä joululauluja, esimerkiksi Varpunen jouluaamuna.

”

Erityisen onnellinen olen, jos levy kuuluu kymmenen vuoden kuluttua jonkun ihmisen jouluperinteisiin.

AINO VENNA

LEVY SAI ilmestyessään kiittäviä arvioita, mutta Aino Venna tietää, että levyn omaperäisimmät versiot eivät ole olleet kaikkien mieleen.

– On selvää, että kaikki eivät tykkää kaikesta. Sille ei voi mitään. En itsekään pidä siitä, että Beatlesin biiseistä tehdään erilaisia coverversioita. Ja silti teen niitä välillä itsekin.

– On kuitenkin hienoa, jos olen pystynyt antamaan jollekulle uuden kokemuksen. Erityisen onnellinen olen, jos levy kuuluu kymmenen vuoden kuluttua jonkun ihmisen jouluperinteisiin.

Vennalle loppuvuosi merkitsee rauhoittumista ja hiljentymistä. Siksi hän käy mielellään kirkkojen joulukonserteissa. Varsinkin hienosti esitetty kuorolaulu saa hänet herkistymään. Hänen lempijoululaulujaan ovat Ave Maria, Sylvian joululaulu, Varpunen jouluaamuna ja Elvis Presleyn esittämät joululaulut.

VARSINAISTA JOULUA Aino Venna viettää eri vuosina vaihtelevasti eri paikoissa ja eri ihmisten kanssa. Hän on huomannut, että joululaulut pysyvät mukana, vaikka hän viettäisi joulua ulkomailla. Maailmalla ollessaan hän haluaa kuunnella erityisesti kaihoisaa Sylvian joululaulua.

– Jouluun liittyy myös menneiden aikojen muistelua. Mieleen nousevat lapsuuden joulut, viimeiset joulut isovanhempien kanssa ja ystävien seurassa vietetyt joulut.

Nykyään Vennan jouluun liittyy olennaisesti hänen ystäviensä Antti Kauppisen ja Paavo Halosen muutama vuosi sitten tekemä Armas aika -kirja. Se sisältää joulupöydän ruokareseptejä.

– Kirjan ajatuksena on, että joulupöydässä ei tarvitse olla tarjolla pelkästään perinteisiä ruokalajeja.

Jokainen voi tehdä juuri sellaisia ruokia, joista erityisesti pitää. Kirja antoi osaltaan sysäyksen omalle joululevylleni eli siihen, että tahdoin tarjota vaihtoehtoja joulunviettoon musiikin kautta.

Nina Tapio laulaa Joulu­ radion Hoosiannan, johon Katja Lappi on tehnyt irlantilaista kansanmusiikkia muistuttavan sovituksen.

– Minulle ehdottoman tärkeä jouluruoka on sienisalaatti isoäitini ohjeen mukaan. Sitä valmistan välillä muutenkin.

Tänä vuonna Venna viettää joulua kotimaassa, koska tammikuun hän on stipendiaattina Beninissä Villa Karon taiteilijaresidenssissä.

Monipuolinen muusikko on tehnyt viime aikoina muutakin kuin laulukeikkoja. Hän oli syksyn ajan mukana Kansallisteatterin Tainaron-näytelmässä ja marraskuussa sirkusakrobaatti Ilona Jäntin Orangerie-esityksessä Talvipuutarhassa.

– Ensi keväänä vietän paljon aikaa ulkomailla, koska esiinnyn Ilonan kanssa muun muassa Bristolin sirkusfestivaaleilla. Jatkan myös uuden levyn tekemistä.

J

ouluradion tilaama versio Hoosiannasta tuo jälleen kerran uutta poljentoa joulun odotukseen. Kyseessä on G.J. Voglerin vuonna 1795 säveltämä adventtihymni.

Tänä vuonna sen on sovittanut uusiksi Katja Lappi ja sen esittää laulaja Nina Tapio.

– Minusta Hoosiannaa oli koulussa pianon säestyksellä aina vähän ankea laulaa. Tämä irlantilaista kansanmusiikkia muistuttava versio on tunnelmaa nostattava ja moniulotteisempi kuin alkuperäinen teos.

Minulle tulee siitä hyvä ja iloinen fiilis, Tapio sanoo.

Nina Tapio tuntee Katja Lapin hyvin, sillä tämä oli aikoinaan Sibelius-Akatemiassa hänen lauluoppilaanaan. Lappi on toisinaan myös soittanut Tapion laulukeikoilla. Lappi tunnetaan erityisesti suosittujen tv-ohjelmien, kuten Siskonpedin ja Putouksen, musiikkivastaavana.

Tapion esittämä Hoosianna alkaa soida Jouluradiossa ensimmäisenä adventtina. Siihen liittyy myös Hakaniemessä ja Helsingin keskustassa kuvattu video.

Jouluradio pyrkii nostamaan tänä vuonna esiin naisten tekemää ja esittämää joulumusiikkia. Tapio pitää ajatuksesta.

– Tämä on toteutunut Hoosianna-produktiossa hyvin, sillä kaikki videolla esiintyvät ovat naisia. Itse olen kuitenkin kokenut, että minua arvostetaan musiikintekijänä siinä kuin miehiäkin.

NINA TAPIO RAKASTAA joulumusiikkia ja kuuntelee sitä muun muassa Jouluradiosta. Hänellä on myös ollut lähes vuosittain joulukonsertteja, joissa hän on päässyt itsekin jouluiseen tunnelmaan.

– Erityisen hienoa on ollut laulaa kirkoissa. Kirkot ovat hiljentymisen paikkoja, ja niissä on aivan erilainen tunnelma kuin konserttisaleissa, Tapio sanoo.

– Tänä vuonna en pidä omia joulukonsertteja enkä ehdi mennä muidenkaan artistien konsertteihin, koska loppuvuosi on niin kiireistä aikaa keikkarintamalla.

Tapiolle tärkeimpiä joululauluja ovat Varpunen jouluaamuna, Sydämeeni joulun teen ja Sylvian joululaulu. Hänestä niissä on kaunis melodia ja puhutteleva sisältö.

– Sylvian joululaulu kolahtaa aina, koska se tuo minulle muistoja lapsuuden jouluista Lontoossa.

Lapsen mieleen jäi erityisesti se, miten suuren vaikutuksen koti-ikävästä kertova laulu teki aikuisiin.

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

”

Sylvian joululaulu kolahtaa aina, koska se tuo minulle muistoja lapsuuden jouluista Lontoossa.

NINA TAPIO

JOULUA NINA TAPIO viettää miehensä ja lastensa kanssa kotonaan tai äitinsä luona. Aattoaamuun kuuluvat joulupuuro ja Joulurauhan julistus. Jälkimmäinen oli jo Nina Tapion lapsuuden perheessä niin tärkeä, että koko porukka kuunteli sitä ulkomailla asuessaan kasetilta.

– Nykyään aaton vietto jatkuu niin, että päivällä syömme kevyen kala-aterian, ja sen jälkeen tulee joulupukki. Illalla on ohjelmassa varsinainen jouluateria, ja silloin on tarjolla muun muassa äitini tekemiä lihapullia ja hänen miehensä valmistamaa rosollia, Tapio kertoo.

– Jossain vaiheessa iltaa joku lukee jouluevankeliumin ja laulamme yhdessä joululauluja.

Tämä joulu on Nina Tapiolle sillä tavalla erilainen, että yksi tärkeä ihminen on joukosta poissa.

Hänen pitkäaikainen ystävänsä ja laulajakumppaninsa Hanna-Riikka Siitonen menehtyi kesällä syöpään. Tapio kertoo ajattelevansa ystäväänsä päivittäin.

Surun keskelläkin on jaksettava keskittyä työhön.

Tapio on toiminut vajaan vuoden ajan Jean S. -yhtyeen laulusolistina. Hän on viihtynyt hyvin 11-henkisessä bilebändissä, jonka soittajista hän tunsi suuren osan jo entuudestaan.

– Esitämme nostalgista, kaikille tuttua covermusiikkia. Sitä voisi kuvailla hyvän tuulen musiikiksi.

Anna-Mari Kaskinen haluaa tuoda teksteissään esiin joulun salaisuuden niin, että jokainen voisi tuntea sen koskevan juuri itseään.

Keväällä hän aikoo jatkaa keikkailun lomassa ensimmäisen soololevynsä työstämistä. Albumin kappaleet säveltää, sovittaa ja tuottaa Kristian Maukonen, jonka kanssa Tapio ja Siitonen tekivät yhteistyötä Taikapeili-duon aikaan yli 20 vuotta sitten.

– Jahkailin soololevyn tekemistä yli kymmenen vuotta. Ensimmäinen kappale syntyi lokakuussa, ja nyt on työn alla muutamia aihioita, Nina Tapio sanoo.

K

irjailija Anna-Mari Kaskisen täytyy oikein muistella, kuinka monta joululaulua hän on sanoittanut. Lauluja on siellä täällä paloina eri kokonaisuuksissa. Mieli palaa 1980–90-luvuille.

– Yksi varhaisimmista on Pieni liekki, jota on sittemmin laulettu monena vuonna Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa.

– Nuori Anna-Mari on ollut ihan oikeilla jäljillä Pientä liekkiä kirjoittaessaan. Joulun aikaan kynttilät viestivät Jumalan läsnäolosta, Kaskinen sanoo hymyillen.

Hänen mielestään koko luomakunta kuuluu jouluun. Kaiken muun lisäksi siihen kuuluvat niin eläimet kuin heinän tuoksukin.

– Mutta teenpä joulutekstin mistä näkökulmasta tahansa, joulun keskeisen sanoman pitää aina jollakin tavalla tulla siinä esiin. Vaikka laulussa olisi lampaita, Jeesus-lapsi on keskus.

ENSIMMÄISET JOULULAULUNSA Anna-Mari Kaskinen kirjoitti ulkomailla.

– Kun asuimme Australiassa, tein joulukuvaelman, jossa oli Jouluyön hymni. Sitä lauletaan edelleen. Samasta kuvaelmasta on Enkelten laulu, joka on tänä vuonna Kauneimmat joululaulut -vihkosessa. Sävelmät ovat Pekka Simojoen.

Vuonna 1986, kun perhe oli lähdössä Australiaan, Kaskinen ajatteli lauluntekemisen ehkä jäävän, kun yhteistyökumppanit olivat Suomessa.

– Olikin tosi kiva, kun tekstitilauksia alkoi tulla Australiaan. Suomen Lähetysseura on antanut minulle hienoja mahdollisuuksia.

B

3

Joulua vietetään Australiassa vuoden kuumimpaan aikaan. Kaskiset asuivat Melbournessa. He yrittivät saada joulutunnelmaa aikaan panemalla verhot kiinni ja joululaulut soimaan. Kynttilät kaartuivat kuumuudessa.

Kaskiset kävivät paikallisessa kirkossa katsomassa musiikkinäytelmän Christmas in the Bush. Jouluevankeliumin tarina oli viety ulos eläinten ja eukalyptuspuiden keskelle.

– Oli hienoa nähdä, että joulu kuuluu kaikille kansoille eikä meidän tarvitse olla kiinni poroissamme. Kengurut voivat yhtä hyvin tulla mukaan joulukuvioihin, Kaskinen sanoo.

Ensimmäinen joulu Australiassa oli Kaskiselle mieleen painuva. Perheessä oli pieni esikoinen.

He kököttivät lapsen kanssa jouluaattona pappilassa ja kävi niin, että suomalainen perhe kutsui heidät viettämään joulua luokseen.

– Haikeus väistyi ja tuli kotoisa olo. Muistoksi siitä jäi vieraanvaraisuus, josta on tullut meille tärkeä jouluperinne, Kaskinen sanoo.

”

Haluaisin vielä tehdä joululauluja, jotka kertoisivat tästä todellisuudesta, jota nyt eletään.

ANNA-MARI KASKINEN

PARHAILLAAN VIVAMON Raamattukylässä Lohjalla harjoitellaan joulunäytelmää Ihmeellinen ilo, jossa Anna-Mari Kaskinen on ollut käsikirjoittajana. Muusikko Tommi Kalenius on tehnyt siihen sävelmät.

Näytelmästä esitetään Roihuvuoren kirkossa versio Joulu saapuu kaupunkiin.

– Näytelmän Pieni Jeesus-lapsi -laulu esitetään myös Tuomasmessun joulukonsertissa. Teen siihen vielä yhden uuden säkeistön, Kaskinen kertoo.

Virsikirjan jumalanpalvelusliitteessä on Kaskisen sanoittama jouluvirsi, ja löytyypä hänen kädenjälkensä myös Ruotsin virsikirjasta. Siihen Kaskinen on suomentanut alun perin englantilaisen joululaulun.

Kaskinen arvioi kirjoittaneensa kolmisenkymmentä joululaulua. Bravuurinaan hän pitää suomennostaan Joy to the World -laulusta, josta tuli Riemuitse maa. Sävelmän on sanottu olevan G.F. Händelin, mutta asiasta ei olla täysin varmoja.

– Haluaisin vielä tehdä joululauluja, jotka kertoisivat tästä todellisuudesta, jota nyt eletään. Varsinkin siitä, ettei jouluun liittyisi vaatimuksia, vaan mietittäisiin, mitä joulu ihmiselle antaa.

JOULULAULUISSA ON Anna-Mari Kaskisen mielestä tärkeää tuoda ihmisille toivoa: emme ole minkään asian kanssa yksin tässä maailmassa.

– Pieni Jeesus-lapsi on tullut kaikkea sitä varten, mitä meidän elämässämme on. Hän on tullut kantamaan meidän huolemme ja sairautemme ja tuomaan rauhaa maailmaan.

Teksteissään Kaskinen haluaa tuoda esiin jouluun liittyvän salaisuuden niin, että jokainen voisi yllättyä ja tuntea sen koskevan juuri itseään.

– Emme koskaan voi ymmärtää sitä, mistä joulun sanomassa on kyse, mutta jospa voisimme nähdä sen ihmeen, joka joulun lapsessa on.

Kaskinen ei kuitenkaan kuvittele hallitsevansa kenenkään elämää sanoituksillaan.

– Se, mitä pyhän ja ihmisen välillä tapahtuu, kun ihminen näitä asioita miettii ja ehkä laulaa laulujani, ei enää kuulu minulle. Laulut elävät omaa elämäänsä. ■

4B

Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018 TOM JOHANSSON

Jouluradio lisää naisartistien määrä

J Shockwave paineaaltohoito Apua mm. luupiikkiin, jännevaivoihin, hyppääjän polvi, kalkkiolkapää, tennis- ja golfarinkyynärpää.

Hoidossa annetaan mekaanisia paineiskuja, jotka ulottuvat syvällekin kudokseen.

www.fysiosakura.fi

Rajatorpantie 41 C, 3.krs.

01640 Vantaa, Tamrotalo Puhelin 045 354 7474 Ma-to 8-20, pe 8-16

Hoitoa, kuntoutusta ja liikuntaryhmiä

ouluradio avasi kuulijoiden pyynnöstä pääkanavansa FM-aalloilla jo marraskuun alkupuolella. Silloin avautuivat myös Jouluradion uudet nettisivut, joilla voi kuunnella pääkanavan lisäksi yhdeksää muuta kanavaa. Kaikilla kanavilla kuullaan tänä vuonna musiikkia entistä tasapuolisemmin nais- ja miesartistien esittämänä.

– Pääkanavalla päästään suhteeseen 50–50.

Muutamalla muullakin kanavalla tavoite toteutuu.

Tämä tarkoittaa sitä, että naisten esittämän musiikin määrää lisätään. Yhdellä nettikanavalla käy myös toisin päin, sillä viime vuonna ruotsinkielisellä Julradio-kanavalla oli enemmän nais- kuin miesartisteja, kertoo Jouluradion musiikkipäällikkö ja vastaava tuottaja Aura Neuvonen.

Hän lupaa, että muutos tehdään tinkimättä musiikin laadusta ja kuulijoiden toiveista. Tätä helpottaa se, että Jouluradion kanavilla naisten esittämän musiikin osuus on ollut ennenkin kohtuullinen eli 30–40 prosenttia.

– Poikkeus on Rouhea joulu -kanava, jonka linjana on metalli ja raskas rock-musiikki. Siellä naisartisteja oli viime vuonna vain kaksi prosenttia, eikä täysi tasapuolisuus ole realistinen tavoite, sillä siinä musiikinlajissa miesten osuus on dominoiva.

Yksi keino tasapainottaa mies- ja naisesiintyjien määrää radiossa on voimasoitto eli se, että tiettyjen artistien suosittuja kappaleita soitetaan muita useammin.

Tänä vuonna myös Jouluradion Hoosiannan tekijät ovat naisia. Sovitus on Katja Lapin käsialaa, ja kappaleen laulaa Nina Tapio. Uusi Hoosianna-

– Jouluradion pääkanavalla nais- ja miesartistien musiikkia soitetaan nyt yhtä paljon, musiikkipäällikkö Aura Neuvonen kertoo.

sovitus ja siitä tehty musiikkivideo julkaistaan tuttuun tapaan ensimmäisenä adventtina keskiyöllä.

Miksi Jouluradio pyrkii tällaiseen muutokseen?

Neuvosen mukaan mallia haetaan musiikkifestivaalien kansainvälisestä Keychange-kampanjasta, joka haastaa festivaaleja kiinnittämään huomiota esiintyjien sukupuolijakaumaan. Tällä hetkellä jo yli sata festivaalia on luvannut, että niillä esiintyy tasapuolisesti naisia ja miehiä vuonna 2022.

Epätasa-arvo on musiikkibisneksessä iso asia.

Se näkyy naisartistien arvostuksessa ja kohtelussa, ja se vaikuttaa artistien ja muiden musiikintekijöiden tuloihin.

Neuvosen mukaan Jouluradio aloittaa tasaarvohankkeensa naisesiintyjistä, koska se on yksinkertaisinta. Radion musiikkivalinoissa on lisäksi kiinnitetty huomiota myös naisiin musiikin tekijöinä.

PAULI JUUSELA Jouluradion FM-kanava soi Helsingissä, Vantaalla ja Etelä-Espoossa taajuudella 102,0 MHz. Espooseen saadaan lisälähetin taajuudella 97,1 MHz, joka lisää kuuluvuutta 10.12. alkaen. Jouluradio on osa Kirkko ja kaupunki -mediaperhettä.

Opettele uusi kieli!

Kissojen salainen kieli Susanne Schötz Naukuminen, kehräys ja murahtelut ovat kissojen omaa kieltä. Jokainen kissanomistaja tietää, että nelijalkaisella perheenjäsenellä on paljon asiaa.

Riemastuttavan ja tieteellisesti pätevän kirjan avulla eläinten ystävä voi perehtyä kissojen kieleen ja kommunikoida niiden kanssa.

Hinta 27 € Tilaukset verkkokaupastamme

www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys.

Lumijälkien maasto-opas Marcus Wikman Talvinen metsä on kuin avoin kirja, johon eläimet ovat kirjoittaneet nimimerkkinsä. Arimmat ja varovaisimmatkin eläimet jättävät jälkensä lumeen. Lumijälkien avulla on helppo havainnoida sellaisiakin eläimiä, joiden liikkeistä ei kesällä tiedä mitään.

Maastokelpoinen opas on helposti pakattavissa repun tai takin taskuun.

Hinta 22 €

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

NISKAT JUMISSA? LIHASKIPUJA? JALKAVAIVOJA?

Relaxant -voiteista saat tehokkaan helpotuksen lihasvaivoihin ja särkyihin!

Detria Relaxant® Magnesium Black Ice Testiryhmän kokemuksen mukaan tehokkain kylmävaikutus! Lisäksi tuotteen sisältämä magnesium antaa pitkäkestoista hoitoa ja suojaa lihaskramppeja vastaan. Turveuute parantaa verenkiertoa paikallisesti auttaen lihaksistoa palautumaan.

• Eukalyptus- ja mentoliöljyt viilentävät välittömästi sekä lievittävät kipua.

• Geelin sisältämä ainutlaatuinen turvemagnesiumseos on rikas mineraalien lähde.

Magnesium Black Ice tehosi testiryhmään

TESTAA JA TOTEA ITSE!

Detria Relaxant® Lihastenrentouttaja nopeuttaa lihasten palautumista

• tehokas apu niin aktiivi-urheilijoiden ja –liikkujien kuin päätetyöskentelijöidenkin lihashuollossa • auttaa mm. lihaskramppeihin, niska- ja hartiavaivoihin, kolotuksiin ja rasitusvammoihin • sopii myös lasten kasvukipuihin

Detria Relaxant® Jalkavoide on laskimoverenkiertoa tukeva voide, joka

• hoitaa ja rauhoittaa väsyneitä, turvonneita ja pakottavia jalkoja • helpottaa suonenvetoja, jalkojen laskimovaivoja ja pakotusta sekä suonikohjukipuja • lämmittää palelevat jalat

91%

Sai merkittävän avun lihaskipuihin. ”Hyvä tuote kokonaisuudessaan. Helppo käyttää, levittyy hyvin, ei jätä tahmaiseksi, kuivuu nopeasti! Suosittelen jatkossa muillekin. Tehoaa lihaskipuihin – mikä on kuitenkin se pääasia!”

Relaxant Black Ice testiryhmä (27 vastaajaa) tammikuu 2018

Jalkoja on krampannut, koska töissä joutuu kävelemään pitkiä matkoja ja olemaan muutenkin paljon jalkojen päällä. Kipuja oli pohkeissa ja jalkapohjissa, jotka olivat ihan kuin tulessa. Kokeilin Relaxanttia ensimmäisen kerran jo kymmenen vuotta sitten ja huomasin hyvin pian sen auttavan. Ennen jouduin aina töistä lähdettyäni ottamaan särkylääkettä, mutta nykyisin tarvitsen vain Relaxanttia! Laitan sitä

Detria Relaxant® Magnesium - lihasten rentoutukseen

Nopeuttaa särkevien lihasten rentoutumista, vilkastuttaa lihasten aineenvaihduntaa, ehkäisee lihaskramppeja sekä lihasten jäykkyyttä. Relaxant Magnesium on fysioterapeuttinen valmiste, joka tukee kehon omien korjaus- ja huoltojärjestelmien toimintaa.

Kotimaiset Relaxant-voiteet löydät apteekeista, terveys- ja luontaistuotekaupoista sekä www.relaxant.fi

päivittäin aina siihen paikkaan, joka kulloinkin on kipeä. Aikaisemmin minua kiusasivat myös levottomat jalat, mutta nyt sekin vaiva on kokonaan kadonnut.

-Hannele 52 v.

www.detria.fi

5

6B

Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

Elämä on kotimatka Lapsettomuus ja äidin kuolema veivät sosiologi Kaisa Kuurneen kriisiin, jossa hänen oli pakko hyväksyä elämän arvaamattomuus.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

S Rauhaa päälle maan!

Osallistu helsinkiläisten rakkaimpaan jouluperinteeseen ja aloita joulunodotus pikkukanttorien kanssa!

Enkellaulu kajahtaa!

-joulukonsertti MA

3.12.

KLO 18

MA

3.12.

KLO 20

JOHANNEKSENKIRKKO

J. S. Bach: Magnificat & Jouluoratorio (I–III) PE

MA

KLO 19

KLO 19

Perinteinen Joulukonsertti

TO

TO

KLO 18

KLO 20

14.12. 17.12.

20.12. 20.12.

TUOMIOKIRKKO

TUOMIOKIRKKO

LIPUT TICKETMASTER.FI & TUNTIA ENNEN OVELTA

E S I T Y S A J AT

Ihmeellinen ilo musiikkinäytelmä

7.12. klo 10 ja 18 8.12.klo 10, 14 ja 18 9.12.klo 13 ja 18 13.12.klo 10 ja 18 14.12.klo 10 ja 18 15.12.klo 10, 14 ja 18 16.12.klo 13 ja 18 18.12.klo 12 ja 18 19.12.klo 12 LOPPUUNMYYTY Kysy peruutuspaikkoja

Lapsi 4–12 v. 9/12 €, aik. 13/15 €

Vivamontie 2 , 08200 LOHJA Tied. 0207 681 760

osiologi Kaisa Kuurne oli 26-vuotias, kun hänen elämäänsä tuli odottamaton murroskohta. Marraskuussa 2003 stressaantunut jatko-opiskelija jätti yliopiston arjen taakseen ja meni äitinsä ja isäpuolensa luokse lepäämään.

Väitöstutkimustaan aloitteleva Kuurne oli tuolloin ensimmäisessä avioliitossaan.

Toiveet yhteisestä lapsesta olivat korkealla, mutta lasta ei kuulunut.

Tilanne johti kriisiin, jossa Kuurneen käsitykset itsestään ja elämästään romahtivat. Isossa perheessä kasvaneen Kuurneen mielikuvissa äidiksi tuleminen kuului itsestään selvästi aikuisen naisen elämään. Nyt perheuutisen tilalla oli jäytävä epävarmuus siitä, voiko hän saada lapsia.

– Tuntui siltä kuin olisin pudonnut maailman ulkopuolelle, Kuurne sanoo.

Romahduksesta alkoi elämänvaihe, jota Kuurne kutsuu pimeiksi vuosikseen.

Lapsettomuushoidot olivat elimistölle äärimmäisen rankkoja, ja niihin liittynyt toivon ja epätoivon kierre kulutti voimavaroja. Raju sisäinen ahdistus sai hänet aloittamaan pitkän psykoterapian.

LAPSETTOMUUDEN AIHEUTTAMA kriisi oli vaikeimmillaan, kun Kuurneen äidillä todettiin laajalle levinnyt syöpä. Elinaikaa ei ollut paljon. Äidin viimeisinä viikkoina Kuurne jäi pois töistä ja oli mukana tämän saattohoidossa.

– Äiti kuoli vuonna 2005 samaan aikaan, kun unelmat omasta lapsesta otettiin pois. Silloin muistan ajatelleeni, etten ole koskaan voinut näin huonosti.

Kaksi vuotta myöhemmin Kuurne toimi saattohoitajana myös isoäidilleen, jonka ainoa lapsi hänen äitinsä oli ollut.

Kun Kuurne väitteli tohtoriksi keväällä 2010, hänen koiransa Mimi menehtyi munuaisvikaan. Kuurne siirsi väitöstilaisuuttaan voidakseen olla koiran kanssa niin kauan kuin se oli koiralle hyväksi.

– Kaikki eivät ymmärrä tätä, mutta koiran kuolema oli raju kokemus. Jollakin tavalla Mimi oli ensimmäinen lapseni, hän sanoo.

Kuurne tunsi elävänsä täysin erilaisessa todellisuudessa kuin muut ikäisensä. Viidentoista vuoden aikana hänen lähipiirissään oli syntynyt 27 lasta. Ystävien ja sisarusten lasten ristiäiset tuntuivat oman lapsen hautajaisilta.

Sisäisessä mielikuvassa Kuurne tunsi kipunsa olevan kuin pahka. Se kantoi menetettyjä läheisiä, syntymätöntä lasta ja kuollutta koiraa kuin alkioita.

– Kriisi jatkui niin kauan kuin kieltäydyin suostumasta tilanteeseeni ja siihen, että lasta ei tule.

KIRKKAAT OIVALLUKSET TULEVAT Kaisa Kuurneelle usein kirjallisuuden tai musiikin kautta. Niin kävi myös vuonna 2009, kun hän alkoi vähitellen hyväksyä oman elämänsä.

Uudenlainen tapa olla olemassa sai sanat, kun Kuurne luki Nancy Hustonin kirjaa Kiitospäivän illallinen. Yksi kirjan henkilöistä sanoi, että elämää ei voi rakentaa aineksista, joita siinä ei ole.

– Oivalsin, että elämän rakentaminen siitä, mitä ei ole, on masennuksen tie. Silloin päätin, että otan oman elämäni omakseni, Kuurne sanoo.

Saman vuoden pääsiäisviikolla Kuurne kuunteli Töölön kirkossa Johannespassiota yhdessä isänsä Simo Kuurneen kanssa ja pohti elämäänsä. Avautuessaan musiikin kauniille rehellisyydelle hän huomasi katselevansa itseään uudella tavalla.

– Ymmärsin, että äitiys ei ole kiinni siitä, onko minulla oma lapsi. Näin, että olen kokonainen naisena ja omana itsenäni ja minussa on ominaisuuksia, joita maailma tarvitsee.

Kuurne päätti luopua lapsettomuushoidoista. Päätös ei syntynyt ilman kyyneliä, mutta nyt itku oli parantavaa.

Seurasi hyviä vuosia, joiden aikana puolisot matkustivat ja tekivät asioita yhdessä. Läheiset suhteet sisarusten lapsiin lievittivät lapsettomuuden surua. Edessä oli kuitenkin uusi luopuminen, kun avioliitto päättyi eroon.

Mikään Kuurneen elämässä ei näyttänyt olevan hänen omassa hallinnassaan tai menevän niin kuin hän oli ajatellut ja toivonut. Kaiken keskellä hän koki myös helpotuksen tunteita.

– Kysyin itseltäni, miksi ylipäätään suorittaisin elämässä mitään, jos mikään niistä asioista, joita olen yrittänyt eniten, ei onnistu.

RADIKAALI KYSYMYS avasi yhteyden uudenlaisiin unelmiin ja ajatuksiin. Aikaisemmin Kuurneen sisäinen kriitikko oli pysäyttänyt ne kysymällä ”olisinko hyvä tässä?” tai ”onkohan tämä liian outoa?”

Nyt elämä näyttäytyi niin ainutkertaisena ja katoavana, että tutussa lokerossa pysyminen ei tehnyt sille oikeutta.

Tarvittiin jotakin muuta, jonkinlainen hyppy.

– Tunsin olevani täysin paljas ja uuden edessä. En voinut enää rakentaa elämää-

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

7

– Kyyneleet ovat usein suora reitti siihen, mikä on elämässä totta, Kaisa Kuurne sanoo. Bella-mäyräkoira sai perheestä uuden kodin Kuurneen isäpuolen kuoleman jälkeen.

”

OIVALSIN, ETTÄ ELÄMÄN RAKENTAMINEN SIITÄ, MITÄ EI OLE,

ON MASENNUKSEN TIE.

ni ja identiteettiäni sen varaan, kuka olen suhteessa toisiin. Oli pakko lähteä sisäiselle matkalle ja katsoa, mitä sieltä löytyy, Kuurne sanoo.

Tieteellisen työnsä rinnalla Kuurne alkoi opiskella epätavallisia ja akateemiselle tutkijalle odottamattomiakin asioita. Hän aloitti joogaopettajan ja henkisen valmennuksen koulutukset sekä hakeutui opiskelemaan villinaisen arkkityyppiä jungilaisesta näkökulmasta amerikkalaisen psykoterapeutin ja runoilijan Clarissa Pinkola-Estésin oppilaana.

Tänä syksynä ilmestyneessä, yhdessä isänsä kanssa kirjoittamassaan, kirjassa Sisäisen orvon viisaus Kuurne kokoaa yhteen omien kokemustensa, elämän murtumakohtia käsitelleen tutkimustyönsä ja

uusien opintojensa antia. Kuurneen isä tuo kirjaan vuosikymmenien kokemuksensa elämänkriiseistä kärsivien ihmisten erikoislääkärinä ja terapeuttina.

Kirjan mukaan kaikki ihmiset jakavat saman sisäisen orvon kokemuksen, joka nousee elämän perimmäisestä turvattomuudesta. Hylkäämisen ja rakkauden ulkopuolelle jäämisen kokemus nousee pintaan kriiseissä, joissa lapsuudessa opitut elämänmallit pettävät.

Tuskallisten kokemuksen hyväksymisestä voi alkaa sisäinen matka kotiin.

Kotona oleminen merkitsee Kuurneelle oman itsen ja oman elämäntarinan eri puolien sallimista silloinkin, kun ne eivät ole eheitä ja kauniita.

– Koti on siellä, missä ei tarvitse peitellä eikä pinnistellä, vaan voi katsoa itseään ja omaa elämäänsä rehellisesti ja hyväksyvästi: näin on ollut ja näin on.

KEVÄÄLLÄ 2014 Kaisa Kuurne vastasi nettiilmoitukseen, jossa etsittiin kotia romanialaiselle orpokoiralle. Hän antoi koiralle nimeksi Lili.

– Kun istuimme taloni portailla Lilin kanssa ja se painautui kylkeäni vasten, tunsin olevani taas kotona. Kaksi orpoa oli löytänyt toisensa, hän sanoo.

Kuka?

Kaisa Kuurne, 41, on sosiologian ja sosiaalisen hyvinvoinnin tutkimuksen dosentti ItäSuomen yliopistossa.

Hän on myös joogaopettaja, retriittiohjaaja ja elämäntaidon ohjaaja.

Mitä?

Lokakuussa ilmestyi Kaisa Kuurneen ja hänen isänsä, erikoislääkäri ja terapeutti Simo Kuurneen yhdessä kirjoittama kirja Sisäisen orvon viisaus – kuinka löydän kotiin (Basam Books).

Motto

”Elämä on arvaamatonta. Koska tahansa voi tapahtua jotakin hyvää.”

– Eeva Kilpi

Sitten Kuurne uskaltautui treffeille kuopiolaisen miehen kanssa, vaikka ei tuntenut olevansa vielä valmis vakavaan suhteeseen. Mieli muuttui kuitenkin nopeasti, kun he rakastuivat.

Pariskunta meni naimisiin ja Kuurne muutti Kuopioon miehensä Petteri Karttusen ja tämän kahden murrosikäisen pojan luokse.

– Tajusin, että nyt on parasta ottaa vastaan se, mitä elämä minulle antaa, Kuurne sanoo.

Vuonna 2016 perhe kasvoi Bella-mäyräkoiralla, joka tarvitsi kodin Kuurneen isäpuolen kuoleman jälkeen. Viime vuonna elämä yllätti Kuurneen vielä yhdellä ihmeellä, jota hän ei ollut uskaltanut toivoa: 40 vuoden iässä hän huomasi olevansa raskaana.

Pariskunta muutti Helsinkiin tämän vuoden kesäkuussa. Heinäkuussa perheeseen syntyi tytär Magda Eeva Kukka.

Kaisa Kuurne pysähtyy katsomaan neljä kuukautta vanhaa tytärtään, joka on herännyt päiväuniltaan ja kuuntelee äitinsä puhetta tarkkaavaisena.

– Voiko olla jotakin näin suloista kuin tämä? Koen, että olen saanut osakseni valtavan paljon armoa, jota en ole ansainnut tai odottanut, hän sanoo. ■

8B

Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

Koti, uskonto ja presidentti

– No ehkä sellainen detalji, että vaikka Kekkonen oli vanhoilla päivillään kirkkokriittinen, hän oli haluton luopumaan mistään kirkkoon liittyvistä valtaoikeuksistaan. Hän kimpaantui pelkästä ajatuksestakin. Kekkonen halusi pitää kaikki langat käsissään, Jalovaara kertoo.

Suomen presidentit ovat välttäneet uskonnolla politikointia. Arkistojen penkomisen lisäksi tutkija Ville Jalovaara tapasi Martti Ahtisaaren, Tarja Halosen ja Sauli Niinistön.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS HANS EISKONEN

V

irka ja asema luovat kehikon, jolla Suomen kaksitoista presidenttiä ovat hoitaneet suhdettaan kirkkoon. Jokainen on hoitanut ne tehtävät, jotka presidentin on kuulunut hoitaa.

Mutta silti niin presidenttien persoona kuin historialliset tilanteet ja yhteiskunnalliset liikehdinnät ovat vaikuttaneet siihen, miten kaukaiset tai läheiset heidän suhteensa kirkkoon ovat olleet, ilmenee kirkkohistorian dosentti Ville Jalovaaran kirjasta Myrskyä ja mystiikkaa – Suomen tasavallan presidentit ja kirkko (Kirjapaja 2018).

Suurimmalla osalla presidenteistä on ollut kristillinen vakaumus, mutta toiset ovat ilmaisseet sitä vahvemmin sanankääntein, toiset varovammin ja tunnustellen. Varsinaista uskonnolla politikointia presidentit ovat välttäneet, vaikka sota-ajan ahdingossa uskontoon vedottiinkin tavallista vahvemmin.

– Jokainen presidentti on halunnut hoitaa kirkkoon kuuluvat viran velvoitteet arvokkaasti ja perinteitä kunnioittaen. Kirkko on ollut presidenteille tuki ja yhteistyökumppani, joskus kriittinen vastavoima. Yhdentekevää suhdetta kirkkoon ei ole ollut heistä kenelläkään. Kirkolla on myös ollut Suomen poliittisessa historiassa merkitystä maan koko runsaan satavuotisen historian ajan ja on yhä, Jalovaara sanoo.

Jalovaara on sekä Helsingin yliopiston kirkkohistorian että Turun yliopiston poliittisen historian dosentti. Hän on tehnyt väitöskirjansa Urho Kekkosen suhteesta kirkkoon ja myös jatkanu tutkimistyötä aiheesta. Tätä uutta kirjaansa hän teki sivutyönään kolmen vuoden ajan. Arkistojen ja kirjallisuuden penkomisen lisäksi hän tapasi kolme elossa olevaa presidenttiämme eli Tarja Halosen, Martti Ahtisaaren ja Sauli Niinistön.

Vieläkö Kekkosesta löytyi uutta tietoa?

PIISPAN NIMITYSVALTA tuli valtionpäämiehelle Ruotsin kuninkaalta ja Venäjän tsaarilta. Se on Ville Jalovaaran mukaan ollut presidenteille yllättävän tehokas työkalu. Ennen kuin piispojen nimitysoikeus Halosen kaudella siirtyi kirkolle, presidentit ehtivät nimittää 54 piispaa. Näistä 22 nimitti Urho Kekkonen.

Useimmiten presidentit nimittivät piispanvaalissa ensimmäiseksi tulleen ehdokkaan, mutta kuusi piispaa nimitettiin kahden muun vaalissa kärkisijoille tulleen ehdokkaan joukosta. Presidenttien valinnoissa ovat painaneet sisä- ja ulkopolitiikka mutta myös henkilösuhteet.

Presidentin vallalla on ollut laajempaakin merkitystä, sillä yksikään piispanvaalissa kärkisijalle valittu ei ole voinut olla varma siitä, että hänestä todella tulee piispa.

– Vastaava tilanne oli pitkään myös Ruotsissa, jossa nimitysoikeus oli hallituksella.

Toisaalta myös joissakin presidentinvaaleissa kirkon jäsenyydellä ja suhtautumisella kirkon sanomaan on ollut merkitystä. Vuoden 1956 presidentinvaalissa Kekkonen voitti valitsijamiesäänestyksessä kahdella äänellä K.A. Fagerholmin, sosiaalidemokraatin, joka ei kuulunut kirkkoon. Fagerholm oli luvannut mahdollisen valintansa jälkeen liittyä kirkkoon, mutta Jalovaara arvioi, että joillekin valitsijamiehille tämä lupaus ei riittänyt.

Jalovaara nostaa esille myös vaalit, joissa Martti Ahtisaari voitti Elisabeth Rehnin. Ainakin jonkin verran vaikutusta vaalissa saattoi olla sillä, että Rehn pohti eräässä vaalitilaisuudessa ääneen, oli-

Spiritualisti, agnostikko ja vanhatestamentillinen kristitty K.J. Ståhlberg (1919–1925) oli juristi ja perustuslain säätäjä, joka piti tarkkaa rajan uskonnon ja politiikan välillä. Hän varoi uskonnollista retoriikkaa virkatehtävissään, myös puhuessaan piispan virkaanasettamisessa. Kun Lapuan liike oli siepannut Ståhlbergin ja hänen vaimonsa lokakuussa 1930, Ståhlberg kertoi vapautumisensa jälkeen koko maalle, että kaappauksesta oli selvitty Jumalan avulla.

Lauri Kristian Relander (1925–1931) oli varovainen mies, myös suhteessa kirkkoon. Hänellä oli kuitenkin päiväkirjamerkintöjensä perusteella uskonnollinen vakaumus. Hänen aikanaan käytiin hyvin poliittiset arkkipiispanvaalit, joihin myös Lapuan liike pyrki uhkailemalla vaikuttamaan. Relander nimitti virkaan eniten ääniä saaneen ehdokkaan, kokoomuslaisen Lauri Ingmanin, joka oli toiminut myös pääministerinä.

P.E. Svinhufvud (1931– 1937) oli Suomen itsenäisyystaistelun johtohahmoja ja presidenttinä demokratiaa uhanneen Lapuan liikkeen kesyttäjä. Hänellä oli ”suomalaisen miehen jäyhä uskonnollinen vakaumus”, mutta hän näytti sitä presidenttinä ollessaan harkiten. Tämä oli kaukaa viisasta, sillä elettiin aikaa, jolloin Suomea pyrittiin valtioneuvoston linnan sijaan johtamaan Lapuan kirkolta.

Kyösti Kallio (1937–1940) valoi itsenäisyyspäivänä 1939 hyökkäyksen kohteeksi joutuneeseen kansaan luottamusta siihen, että Jumala oli Suomen puolella. Kallion päiväkirjoista ja hänen puolisolleen Kaisalle lähettämissään kirjeissä ilmenee syvä hengellisyys.

Kallio joutui sairastelunsa vuoksi luopumaan presidentin tehtävistä ja kuoli dramaattisesti adjutanttinsa käsivarsille Helsingin rautatieasemalla.

Risto Ryti (1940–1944) oli asioita älyllisesti ajatteleva jatkosodan presidentti, joka kansan enemmistön mielestä sai epäoikeudenmukaisen vankilatuomion sotasyyllisenä. Hänen puolisonsa Gerda oli kiinnostunut spiritualismista ja Risto Rytiäkin aihe ainakin jossain määrin kiinnosti.

Julkisesti hän puhui sodassa olevalla kansalleen Korkeimman johdatuksesta.

Elämänsä loppuvaiheessa Ryti luki Raamattua.

C.G.E. Mannerheim (1944– 1946) toimi sisällissodassa valkoisten kenraalina, talvija jatkosodassa ylipäällikkönä ja lopulta myös presidenttinä. Hän oli luterilaisen kirkon jäsen, mutta kiinnostunut ortodoksisuudesta. Uskonnollisesti hän oli lähinnä agnostikko.

Talvi- ja jatkosodan päiväkäskyissään hän kuitenkin käytti uskonnollista kieltä: suomalaiset taistelivat kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta.

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

ko Jeesus Nasaretilainen ollut historiallinen henkilö. Toisen äänestyskierroksen alla Rehn vakuutti, että uskoi uskontunnustuksen mukaisesti, mutta aiempi kommentti hiersi yhä osaa äänestäjistä.

PRESIDENTEISTÄ AINOASTAAN Tarja Halonen ei virassa ollessaan kuulunut evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Tämä nousi esiin vaaleissa. Halonen kertoi eronneensa kirkosta 1970-luvulla, koska kirkko suhtautui silloin torjuvasti naispappeuteen ja seksuaalivähemmistöihin. Hän kertoi kuitenkin olevansa kristitty. Presidenttiaikana kirkkoon liittyminen olisi voitu tulkita poliittiseksi teoksi, joten Halonen ei sitä silloin tehnyt. Kun hän luopui presidentin tehtävistä, hän liittyi nopeasti takaisin kirkkoon.

Ketkä presidenteistä ovat olleet uskonnollisimpia?

– En tietenkään voi mennä kenenkään pään sisään, mutta presidenttien esiintymiset, puheet, yksityiset päiväkirjat ja kirjeenvaihto sekä kirkossa käynti muutenkin kuin viran vuoksi toki avaavat asiaa. Kyösti Kallio ja hänen vaimonsa Kaisa olivat hyvin hartaita kristittyjä. Kallion puheissa oli lähes poikkeuksetta mukana uskonnollista retoriikkaa, Jalovaara kertoo.

Hänen mukaansa myös J.K. Paasikivi oli ”omalla jännällä tavallaan vanhatestamentillinen” kristitty. Paasikivi oli kirkon tukena sotien jälkeisinä vaaran vuosina ja torppasi silloin muun muassa SKDL:n pyrkimykset lakkauttaa uskonnonopetus ja kunnallistaa hautausmaat.

Paasikivi näki suurissa maailmantapahtumissa Korkeimman johdatusta ja toivotti uudenvuodenpuheessaan presidenteistä ensimmäisenä Jumalan siunausta. Niin ovat sittemmin tehneet myös Ahtisaari ja Niinistö.

Tasavallan ensimmäinen presidentti oli perustuslain säätämisessä aktiivinen juristi K.J. Ståhlberg. Hän erotti hyvin tarkasti kirkon ja politiikan,

J.K. Paasikivi (1946–1956) oli yksi uskonnollisimmista presidenteistämme. Hän oli ”vanhatestamentillisesti uskonnollinen”, näki kansojen kohtaloissa Jumalan johdatusta ja toivotti uudenvuodenpuheissaan siunausta. Paasikiven arvovalta kirkossa oli suuri. Hän jyräsi yli kirkolliskokouksen kannan, joka olisi rajoittanut eronneiden uudelleenvihkimistä. Paasikivi puolusti kirkkoa vaaran vuosina sotien jälkeen.

Urho Kekkonen (1956– 1981) oli aluksi kirkon johdon mielestä elämäntavoiltaan väärä mies presidentin virkaan. Vuoden 1961 noottikriisi säikäytti kuitenkin myös kirkon Kekkosen tukijaksi. Kekkonen tarvitsi kirkkoa valtansa tueksi ja lähestyi kirkkoa instituutiona. Hän nimitti 22 piispaa virkoihinsa ja käytti siinä myös valtaa. Hänen omasta suhteestaan uskontoon on vain vähän tietoa.

Hän näyttää olleen lähinnä agnostikko.

mikä Jalovaaran mukaan oli varmasti viisasta sisällissodan jälkeisessä Suomessa.

Talvi- ja jatkosotien aikana presidentit nostivat kirkon sanomaa esille tilanteessa, jossa kuolema oli joka päivä läsnä ja kansakunta tuhon partaalla.

Suomalaiset olivat siihen aikaan uskonnollisempia kuin nyt, joten kodin, uskonnon ja isänmaan korostaminen oli luontevaa. Kallion puheissa näkyi hänen vahva vakaumuksensa ja sairauden tuoma herkkyys. Risto Rytin kohdalla uskonnon esiin ottaminen oli selkeämmin poliittista. Uskonto on esillä myös ylipäällikkö C.G.E. Mannerheimin monissa sodanaikaisissa päiväkäskyissä.

”

YHDENTEKEVÄÄ SUHDETTA KIRKKOON EI OLE OLLUT PRESIDENTEISTÄ KENELLÄKÄÄN.

TUTKIMUSTA TEHDESSÄÄN Ville Jalovaara tapasi kaikki kolme elossa olevaa presidenttiä eli Martti Ahtisaaren, Tarja Halosen ja Sauli Niinistön. Näitä tapaamisia hän pitää tutkimuksensa kannalta erityisen kiinnostavina.

– Ahtisaarelle Namibiassa saatu kokemus lähetystyöntekijöistä on ollut tärkeä. Hän palasi keskustelussamme toistuvasti siihen, millainen merkitys heillä on ollut maan kehityksessä, Jalovaara sanoo.

Halosen haastattelussa tuli esiin hänen kristillinen vakaumuksensa. Vaikka hän ei presidenttinä ollessaan kuulunut kirkkoon, hän korosti usein julkisuudessa myönteistä asennettaan kirkkoa kohtaan ja osallistui kirkon juhlatilaisuuksiin. Liittyessään

Mauno Koivisto (1982– 1994) oli kristinuskon ystävä ja virallisen kirkon kriitikko. Hän piti kirkon ja valtion suhteita liian läheisinä ja teki aloitteita niiden etäännyttämiseksi. Koivisto myös ärsyyntyi kirkon joistakin kannanotoista ja ilmaisi mielipiteensä räväkästi. Yksityisesti uskonnolliset kysymykset olivat hänelle kuitenkin tärkeitä, ja hän myös puhui tästä erityisesti presidenttikautensa jälkeen.

Martti Ahtisaari (1994– 2000) oli toinen presidentti, joka toivotti uudenvuodenpuheessaan Jumalan siunausta. Hän tutustui suomalaisiin lähetystyöntekijöihin opettajana ja diplomaattina toimiessaan ja oppi arvostamaan Suomen Lähetysseuran ja Kirkon Ulkomaanavun työtä. Ahtisaari oli valmis luopumaan piispojen nimitysvallasta ja kannusti kirkkoa siihen. Tämä toteutui Tarja Halosen aikana.

B

9

takaisin kirkkoon hän koki palaavansa hänelle merkittävän Kallion seurakunnan yhteyteen.

Halonen on korostanut uskontodialogia ja uskontojen välistä suvaitsevaisuutta. Yhdysvaltojen 11.9.2001 terrori-iskujen jälkeen hän kutsui suomalaisia islamin, kristinuskon ja juutalaisuuden johtajia kahteen neuvonpitoon. Myös Niinistö on presidenttinä ollessaan korostanut uskontojen vuoropuhelua sekä Suomessa että maailmanpolitiikassa.

– Henkilökohtaisessa suhteessaan uskontoon Niinistö on hillitty, kuten hän on muutenkin.

Niinistö luonnehtii luterilaista kirkkoa tutuksi ja turvalliseksi rakenteeksi, johon on luontevaa kuulua. Kristinusko merkitsee hänelle paitsi uskontoa myös pohjaa eettiselle ajattelulle.

Osalla presidenteistä on ollut läheiset välit joihinkin piispoihin tai muihin kirkon työntekijöihin.

Yksi näistä on Helsingin piispa emeritus Eero Huovinen. Hän on tavannut kaikkia nykyisiä presidenttejä. Hän myös toimitti Mauno Koiviston hautaan siunaamisen, vaikka suhde Koivistoon alkoi hankalasti, kun tämä kirkkoon suivaantuneena jätti väliin Huovisen virkaanasettamisjumalanpalveluksen.

Nykyisistä virassa olevista piispoista Kuopion piispa Jari Jolkkonen käy Niinistön kanssa aika ajoin yhteiskunnallisia keskusteluja. Niinistö kertoo lukevansa myös Jolkkosen teologisia kirjoituksia.

Tukikummit-säätiön toiminnan kautta Niinistö kertoo tavanneensa kirkon diakoniatyöntekijöitä.

Kohtaamiset arvokasta työtä itsestään numeroa tekemättämien diakoniatyöntekijöiden kanssa ovat tehneet häneen vaikutuksen.

Turun kirkkopäivien yleisötilaisuudessa toukokuussa 2017 Niinistö pohti Huovisen kanssa uskontunnustuksen kohtaa ”on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita”. Niinistön totesi olevansa taipuvainen ajattelemaan, että se voisi mieluummin kuulua ”ja on sieltä tuleva armahtamaan eläviä ja kuolleita”. ■

Tarja Halonen (2000–2012) ei virassa ollessaan ollut kirkon jäsen. Hän erosi kirkosta 1970-luvulla, koska naispappeutta ei ollut hyväksytty ja koska kirkko suhtautui varautuneesti seksuaalivähemmistöihin. Vaalikampanjan aikana hän kuitenkin kertoi olevansa kristitty ja uskovansa Jumalaan. Halonen liittyi kirkkoon pian sen jälkeen, kun oli jättänyt presidentin tehtävät. Hän on edelleen aktiivinen uskontodialogin edistäjä.

Sauli Niinistö (2012–) suhtautuu kirkkoon ja uskontoon arvostavasti mutta hillitysti. Luterilaisen kirkon jäsenyys on hänelle itsestäänselvyys ja kristinusko paitsi uskonto myös pohja eettiselle ajattelulle. Hän otti presidentin uudenvuodenpuheeseen Jumalan siunauksen toivottamisen. Niinistö on Halosen tapaan korostanut uskontojen vuoropuhelun merkitystä kotimaassa ja maailmalla.

Kuvalähteet: Tasavallan presidentin kanslia

Osa 22

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki

Risto Nordell, 59, on Yleisradion musiikki- ja kulttuuritoimittaja. Hän asuu Espoon Soukassa.

Nordell vetää nyt 12. vuotta suosittua Riston Valinta -ohjelmaansa Yle Radio 1:ssä. Sitä voi kuunnella keskiviikkoisin kello 11 ja sunnuntaisin kello 14 sekä Yle Areenassa.

Tänä syksynä ohjelman tiimoilta on ilmestynyt kirja Riston Valinta – Parasta mahdollista musiikkia vuoden matkalle (Kirjapaja 2018). Siinä Nordell kertoo työstään musiikkitoimittajana.

Työpaikallaan Yleisradiossa Risto Nordell uppoutuu kuuntelemaan musiikkia vanhassa nojatuolissaan.

Kirkkolaulu tempaa mukaan keinuntaan Kun Risto Nordell haluaa pysähtyä kiireen keskellä, hän kuuntelee renessanssiajan moniäänistä meditatiivista kirkkolaulua.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Y

leisradion musiikki- ja kulttuuritoimittaja Risto Nordell kuuntelee klassista musiikkia aamusta iltaan. Musiikin kuuntelu ei lopu työpäivän päätyttyäkään, sillä se on hänelle myös harrastus.

Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi valmistunut Nordell tähtäsi klassiseksi laulajaksi, mutta hänestä tulikin radiotoimittaja. Mies on ratkaisustaan onnellinen, sillä hän on 30 vuoden aika-

KLASSINEN MUSIIKKI tuli Risto Nordellin elämään hänen ollessaan 16-vuotias. Bändikaverinsa innostamana hän kuunteli Jean Sibeliuksen 1. sinfonian.

Se teki niin suuren vaikutuksen, että hän möi sähkökitaransa ja omistautui klassiselle musiikille.

Renessanssiajan kirkkolaulusta Nordell kiin-

nostui opiskeluaikoina. Hänelle tuli voimakas tarve kuulla sitä enemmän ja enemmän. Hänen mukaansa musiikki on sydämen asia: jokin musiikinlaji vain vie kuulijansa mennessään Nordellia kiehtoo myös se, että 1400–1500-lukujen renessanssimusiikkia on löydetty koko ajan lisää kirkkojen, luostareiden, museoiden ja kirjastojen arkistoista. Siitä onkin tullut viime vuosina entistä tärkeämpi tutkimuskohde.

PARHAANA PAIKKANA musiikin kuuntelulle ja rauhoittumiselle Nordell pitää Turunmaan saaristossa sijaitsevaa mökkiään. Siellä hän kuuntelee levysoittimelta musiikkia huoneessa, josta on näkymä merelle.

Tärkeä rauhoittumiskeino meren rannalla ja purjehduksen parissa viihtyvälle Nordellille on myös kalastaminen. Se vaatii aikaa ja rauhaa ilman mitään aikatauluja. Kalaan ja veteen liittyy samalla puhuttelevaa kristillistä symboliikkaa. ■

TOM JOHANSSON

Taivaan tähden

Kaivattu kaupunki

SANOVAT, ETTÄ ihmisellä on opettamattakin taju Jumalasta. Että hän ei tarvitse tietoa tai uutta kokemusta Jumalan läheisyydestä vaan ainoastaan kielen ja välineen ilmaistakseen sen, mitä on jo kokenut.

Siksi kirkon kielen pitäisi olla oppilauseita ja kiveen hakattuja kiteytymiä joustavampi. Isoäidin aikainen agraarikuvasto pitäisi voida siirtää laitakaupungin kortteleihin tai taajaman matkakeskuksen kahvilaan. Yrittäjälle hyvä kirjanpitäjä voisi kertoa paremmin huolenpidosta kuin keppi kädessä lauEnsimmäinen maa kokoava paimen. adventtiTärkeintä ei kuitenkaan ole kiesunnuntai len vuosikymmen. Tärkeintä on

2.12.

na voinut tehdä useita ideoimiaan klassisen musiikin ohjelmia.

Välillä radiotyön hektisyys ja monet päällekkäiset asiat väsyttävät. Sellaisina hetkinä Nordell kaivaa esiin jonkin renessanssiajan moniäänistä kirkkolaulua sisältävistä levyistään.

Nordell kuvailee verkkaisella tempolla esitettävää säestyksetöntä kirkkolaulua leijailevaksi ja meditatiiviseksi musiikiksi, jossa voi kuulla jopa 12 erilaista ääntä. Äänet risteilevät ja muodostavat kudelman, joka alkaa kieppua. Kuulija tempautuu mukaan keinuntaan, musiikin pulssiin. Se, jos mikä, rauhoittaa.

kielen symboleihin patinoitunut tunne. Jos tunnistan kirkon kielestä oman elämäni, sen kertomukset ovat nähdyksi tulemisen tarjoava peili. Jokainen tietää, millaista on odottaa orjuudessa vapauttajaa tai tarpoa autiomaan hiekassa perille pääsemättä, millaista on jäädä porukasta ja saada apua juuri, kun on putoamaisillaan kielekkeeltä.

Tunteen patinaa ei voi liimata symbolin kylkeen. Se kasvaa sen pintaan jokaisesta kokemuksesta. Siksi kirkon kielistä tärkein on ruumiin kieli, se, mitä emme sano mutta minkä jokainen kansallisuudestaan tai kielitaidostaan riippumatta ymmärtää.

Ensimmäinen adventti on Ju-

malan lähellä olemisen sunnuntai. Miten minun ruumiini sen sanoo? Tietävätkö ympärilläni elävät

olevansa Kaivattu kaupunki, Kaupunki, jota ei hylätä?

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

Tämän lehden kannessa olevan adventtikynttelikön tekemiseen tarvitset: Pitkulaisen astian, johon kynttilät mahtuvat monen sentin päähän toisistaan

Aseta kynttilänjalat riviin astiaan.

Peitä astia sammalella ja koristele.

Muista kastella sammalta! Älä polta kynttilöitä valvomatta tulta.

Voit katsoa videon kynttelikön tekemisestä Kirkko ja kaupungin nettisivuilta. Yksinkertaisimmillaan kynttelikön voi tehdä syvästä astiasta, hiekasta ja tuohuksista.

Metallisia kynttilänjalkoja Sammalta ja varpuja (kukkakaupasta tai maan­ omistajan luvalla metsästä) Oksia, käpyjä (pudonneita saa kerätä) Satunnaisia leikkokukkia Joulupalloja, seimihahmoja ja muita sopivia esineitä mielen mukaan

Adventtikynttilät johdattavat meidät kohti joulua. Kynttelikkö voi olla valmiina hankittu tai sen voi koota itse.

ASETELMA JA TEKSTI HANNA TAMMINEN KUVA LAURA RIIHELÄ

Odotuksen valot Adventtikynttelikön neljä kynttilää symboloivat toivoa, rauhaa, rakkautta ja iloa.

Sytytytämme kynttelikön neljästä kynttilästä jokaisena joulua edeltävänä pyhänä yhden lisää.

Jos poltat kynttilöitä ahkerasti, niitä on hyvä olla hankittuna enemmän kuin neljä. Kun lyhin kynttilä on palanut loppuun, siirrä osin palaneet kynttilät rivissä pykälää vasemmalle ja aseta uusi pitkä kynttilä oikealle. Joulun aikaan voit polttaa kaikkia neljää kynttilää.

MENOT 29.11. – 7.12.

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 09 830 6500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507 Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkko ti klo 10–12, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkko to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Matala – mukava maanantai kirkolla!

3.12. hartaus klo 11. Hartauden jälkeen maksuton ruokailu.

Tutkimme Raamattua ma klo 12.

Juhani Leppälä ja Taisto Kotomäki.

Nuortenilta Lepaani ti klo 18–21.

Raamattupiiri ti klo 18–20.

Perhekerho ke 5.12. klo 9–12. Kevätkausi alkaa ke 16.1.

Puurotorstain kauden viimeinen kerta to 29.11. klo 10–13. Puurolounas 2,50 e. Voit tulla myös kahville.

Seuraavan kerran to 10.1.

Viikkomessu to 29.11. klo 18.

Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset to 29.11. klo 18.45.

Jengi-ilta nuorille pe klo 19.30–22.

Käsillä hyvää -ryhmän myyjäiset su 2.12. klo 11–14.

Hoosianna-kirkko su 2.12. klo 12.

Tiina Palmu, Sari Kokkonen, Aurinkotanssi-lapsikuoro, Riikka Jäntti.

Tervetuloa laulamaan Hoosiannaa!

Rakenna joulupuu -keräys alkaa su 2.12. Ennen messua ja messun jälkeen voi noutaa lahjatoiveita kirkon aulassa olevasta kuusesta. Tänä vuonna toiveet ovat aineettomia: pääsylippuja ja rannekkeita aktiviteetteihin, joihin perheellä ei muuten ole varaa. Tarkemmat ohjeet löydät kuuseen ripustetuista korteista, ja ohjeet löytyvät myös nettisivuiltamme viikolla 47.

Leijonien juhlakonsertti ”Hyvän tahdon joulua” su 2.12. klo 18. Konsertissa esiintyvät oopperalaulajat Jaakko Ryhänen, Maria Mannermaa, Jaakko Hietikko ja Arto Hosio sekä soitinryhmä Juha Paukkerin johdolla. Liput 20 e. Lipputulot käytetään lyhentämättöminä alueen lasten ja nuorten parissa tehtävään työhön.

Omaishoitajien ryhmä ma 3.12. klo 15–16.30.

Päivähetki Raamatun äärellä ti 4.12. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Joulun Valoa -konsertti ti 4.12. klo 19. Janne Maarala ja Petri Bäckström.

Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus to 6.12. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Harri Nurminen, Linda Isokangas, partiolaisia.

Partiolippukunta Sotungin Tulikettujen joulumyyjäiset jumalanpalveluksen jälkeen klo 14 saakka.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Hartaushetki ti klo 12.30–12.45.

Käsillä hyvää -ryhmä ti klo 10–12.

Päiväkahvit ti klo 12.30–14.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa ti klo 18.30–21.

Iloista naisenergiaa Raamatun äärellä ti klo 19–21.

Perhekerho pe klo 9–13.

Kauneimmat joululaulut muskarityylillä pe 30.11. klo 10.

Aamupäivän rukoushetki pe klo

10.45–11.

Puuroperjantai pe 30.11. klo 11–12. Ei ole pe 7.12.

Lähetysmyyjäiset la 1.12. klo 11–14.

Käsitöitä, leivonnaisia, joulupuuroa, kahvilaherkkuja, ongintaa ja arpoja.

Tuotto lähetystyölle.

Ensimmäisen adventin messu su 2.12. klo 10. Tiina Palmu, Juha Paukkeri, Hakunilan kirkon kuoro. Tervetuloa laulamaan Hoosiannaa!

Taidepyhis seuraavan kerran su 13.1.

Käsillä hyvää -ryhmän arpajaiset su 2.12. messun jälkeen.

Rakenna joulupuu -keräys alkaa su 2.12. Ennen messua ja messun jälkeen voi noutaa lahjatoiveita kirkon aulassa olevasta kuusesta. Tänä vuonna toiveet ovat aineettomia: pääsylippuja ja rannekkeita aktiviteetteihin, joihin perheellä ei muuten ole varaa. Tarkemmat ohjeet löydät kuuseen ripustetuista korteista, ja ohjeet löytyvät myös nettisivuiltamme viikolla 47.

Esikoiset ry:n seurat su 2.12. klo 14.

MUUALLA Kuunloiste- ja Aurinkotanssi-kuorojen kevätkausi alkaa 16.1.

Perhekerho Kolohongan ostoskeskuksessa (Itäinen Valkoisenlähteentie 19) torstaisin klo 9–11.

Astan kotipyhäkoulu su 2.12. klo 11–12 Hevoshaantie 9 D, 01200 Vantaa.

KASTETTU Tinja Aino Inkeri Kangasniemi, Lenni Einari Komulainen, Joel Johannes Malmivaara, Mooa Miona Vilpus.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Maxim Juhani Aleksanteri Kuronen ja Mira Hannele Ruokonen.

HAUTAAN SIUNATTU Väinö Johannes Mykkänen 93 v, Maija-Liisa Tuoriniemi 86 v, Terttu Johanna Uurasmaa 68 v, Marja Orvokki Korhonen 65 v, Riitta Johanna Turunen 65 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys: Ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472.

Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Lasten adventtikirkot: Seuraa tähteä! ti 27.11. ja ke 28.11. klo 9.15 ja 10.15 sekä to 29.11. klo 9.15. Jouluiset hiiret johdattavat ilosanoman äärelle ja ihmettelemään tuiketta taivaalla.

Lasten joulukirkkoihin kutsutaan lapsiryhmiä ja perheitä.

Ensimmäisen adventin perhekirkko su 2.12. klo 10. Jukka Nevala, Jarna Wikström ja Hannu Lehtikangas.

Adventtitapahtuma su 2.12. klo 10–13. Joulukausi ja uusi kirkkovuosi avataan koko seurakunnan yhteisessä adventtitapahtumassa. Tapahtuma alkaa klo 10 perhekirkolla. Tapahtumassa tarjolla joulupuuroa ja -herkkuja. Kirkon aulassa lahjakuusi,

josta voi poimia joululahjatoiveita.

Kirkolla myyjäiset, joulukorttipaja (hinta 1 e). Kirkon nuortentilassa nukketeatteriesitys Isoisän joululahja klo 11.30 ja 12.15 (hinta 2 e).

Iisimessu ke 5.12. klo 19. Rento ja nuorekas messu toteutetaan bändisäestyksellä. Jos haluat mukaan soittamaan tai laulamaan Musatiimiin, ota yhteyttä pastori Miika Koistiseen, p. 044 422 0338 tai miika. koistinen@evl.fi.

Laulunystävät -yhteislaulua ke 5.12. klo 15–16. Huom. uusi aika. Kaikille avoin yhteislaulutapahtuma. Laulua johtaa kanttori Hannu Lehtikangas.

Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus to 6.12. klo 10. Matti Hyry ja HannuPekka Heikkilä. Messussa laulaa Mikko Hintsala. Lipunnosto klo 9.45, jossa ovat mukana partiolaiset.

LAMMASKUJA 2B Kirjallisuuspiiri ma 3.12 klo 12.

Käsittelyssä on Minna Canthin Papin perhe.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 5.12. klo 18.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kohtaamispaikka to 29.11. klo 11–12.

Vierailijana pastori Miika Koistinen.

MUUALLA Joululaulukaraoke pe 7.12. klo 21 Pub Hasselissa (os. Pähkinärinteentie 41). Mukana seurakunnan työntekijöitä. Seurakunta tarjoaa piparkakkuja ja glögiä.

Jouluretki Porvooseen ti 11.12.

Lähtö kirkolta klo 10. Ehtoollishartaus Söderkullan kirkossa. Ruokailu Haikon Kartanossa ja Haikon esittely.

Käynti Brunbergin karkkitehtaalla.

Iltapäivällä vapaata aikaa ja ostosten tekoa Porvoon Vanhassa kaupungissa. Lähtö kohti Hämeenkylän kirkkoa n. klo 17. Retken hinta 50 e. Ilmoittaudu ma 3.12. mennessä osoitteeseen hameenkylan.seurakunta@evl.fi tai p. 09 830 2450. Mukaan mahtuu 30 henkilöä.

KASTETTU Nelli Alisa Laukkanen.

HAUTAAN SIUNATTU Maire Inkeri Orvokki Hakkarainen 96 v, Kari Antero Paganus 57 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4, p. 09 830 6552 avoinna ma–pe klo 9–15, to 6.12. suljettu, korson.seurakunta@evl.fi, korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset: arkisin klo 9–15, p. 09 830 6333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys: ti ja to klo 10–12, p. 050 573 6376 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

18 kirkossa. Harjoitellaan ensimmäisen adventin Hoosianna-kirkkoa varten. Ilm. Airi Saloniemelle, p. 050 310 7493.

Naisten saunailta to 29.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Vox Mea -kuoroharjoitus to 29.11. klo 18.30 srk-salissa. Vetäjänä Rekolan kanttori Noora Hultin.

Perhekerho pe 30.11. ja 7.12. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Hoosianna-messu su 2.12. klo 10.

Veikko Ahonen, Minttu Haapalainen, Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi, Jussi Salonen ja messukuoro. Enni Satosuo, huilu ja Elisa Heikkinen, viulu. Pyhäkoulu messun yhteydessä lapsi- ja perhetyön tiloissa. Kirkkokahvit.

Diakonian ja lähetyksen adventtimyyjäiset su 2.12. klo 11–13 srk-salissa. Myytävänä puuroa, kahvia, leivonnaisia ja käsitöitä. Rakenna joulupuu -keräys alkaa – lahjoita hyvä joulumieli.

Kirkon aamupuuro ma 3.12. klo 10 srk-salissa, 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta.

Perhekerho ma 3.12. klo 12–15 lapsija perhetyön tiloissa.

Runopiiri ma 3.12. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Naisten raamattupiiri ma 3.12. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Punainen lanka -raamattupiiri ma 3.12. klo 18 kappelissa.

English through Bible ma 3.12. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Katulähetyksen joulujuhla ke 5.12. klo 11 alkaen kirkkosalissa.

Lähetyksen päiväpiiri ke 5.12. klo 13 kirkkosali 2:ssa.

Arki-illan iltakirkko ke 5.12. klo 18.

Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi.

Kamarikuoron harjoitus ke 5.12. klo 18 srk-salissa.

Iltarukouspiiri ke 5.12. klo 18.40 kappelissa.

Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus to 6.12. klo 10. Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Tilaisuus alkaa lipunnostolla klo 9.30, Korson Mieslaulajat.

Vanhemman väen joulupuuro ja kauneimmat joululaulut to 13.12. klo 11 srk-salissa. Ilm. kirkkoherranvirastoon 5.12. mennessä, p. 09 830 6552.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30.

Hartaus ti ja to klo 11.

Kastesukkien kutomista ma 3.12. klo 12.15–13.30. Kudotut vauvansukat lahjoitetaan korsolaisille kasteperheille. Omat puikot mukaan, lankoja löytyy paikan päältä.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 29.11. klo 9–11.30.

Nuorten perjantai NuPe 6.–9.-luokkalaisille pe 30.11. ja 7.12. klo 17.30– 20.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 4.12. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ke 5.12. klo 10–12.

KORSON KIRKKO

MUUALLA

Merikotkantie 4 Aamurukouspiiri arkisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Piiri ei kokoonnu to 6.12.

Vanhemman väen piiri to 29.11. klo 13 srk-salissa.

Messukuoron harjoitus to 29.11. klo

Tähdenlennon avoimessa päiväkodissa seurakunnan työntekijä tapaa perheitä to 29.11. klo 12–14 (Marsinrinne 4).

Korson joulu la 1.12. klo 12–15.30.

Lumo-aukion joulutorilla myynnissä korsolaisten käsityöläisten tuotteita,

A

13

kahvia ja glögiä. Joulupukin kulkue klo 15 Maakotkantien S-marketilta kohti kirkon kellotapulia. Martat tarjoilevat glögiä ja pipareita, kirkkoherra Tuomas Antola toivottaa joulun odotuksen tervetulleeksi, vuoden korsolaisen julkistaminen.

Ystävämessu – Friendship Mass su 2.12. klo 16 Asolan seurakuntatalolla, on Sunday, 2 December in Asola Parish Home. Tule rukoilemaan, laulamaan ja kokemaan yhteyttä toisten kristittyjen kanssa! Join your fellow Christians in prayer and song!

Paastonajan pyhiinvaellusmatka Valamoon to–pe 7.–8.3. Hinta 105 e/2 hh, 125 e/1 hh sis. matkat ja luostarihotellimajoitus, noutopöytälounas ja Valamolainen teepöytä (iltapala) torstaina, perjantaina aamiainen luostarin ravintolassa, lounas paluumatkalla Punaisen piipun kievarissa.

Luostarin kirkossa mahdollisuus osallistua ehtoo- ja aamupalvelukseen. Voit ottaa mukaan sukset, alueella valaistu hiihtolatu. Ilm. viim.

14.12. virastoon, p. 09 830 6552.

Tiedustelut Pia Olkkonen, p. 050 322 6560.

KASTETTU Benjamin Robert Ruusurinne, Ellen Ester Matilda Fjäder, Lara Evelin Adele Pekkanen, Elli Kaarina Mäkinen, Luka Elmeri Särkimäki, Julius Evald Mutka, Evelia Ava Adessa Humalajoki.

HAUTAAN SIUNATTU Elsa Marjatta Puttonen 78 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 830 6700 Avoinna ma–pe klo 9–15 (ei 6.12.) rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa kirkolla ti klo 11–13, Asolassa to klo 11–13 (ei 6.12.) p. 09 830 6707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkko ti klo 9–11, Asola to klo 9–11 (ei 6.12.)

Ajanvaraus ti ja to klo 9–11 (ei 6.12.) p. 09 830 6706, rekola.diakonia@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22 Pirjon ja Pentin tarinatupa to 29.11. klo 12 keittolounas 5 e. Ohjelma klo 13. Tanssiteos Elämän nauru, V. Vainio ja E. Perttola. Kertovat työstään lasten, vammaisten ja vanhusten kanssa.

Avoin olohuone perheille ma ja to klo 9–14 (EI 6.12.). Ma lounas klo 11–12.30. To kirkkomuskari klo 10.

Raamattu- ja keskustelupiiri to 29.11 klo 13.

Yläovet auki ma klo 17.

Junnu-odareissa tilaa! 4.–6.-lk ma klo 17.30. Ilm. kirsi.jokinen@evl.fi.

Diakoniakahvila ja -päivystys ti klo 9–11.

Taidekerhossa tilaa! 1.–6.-lk ti klo 16.30. Musiikkia, tanssia, teatteria, kirjoittamista. Ilm.kirsi.jokinen@evl. fi.

SilmukkaSiskot-ryhmä ke klo 9.30.

Open Doors -nuorten avoimet ovet ke klo 18.

Adventtimyyjäisten myyjäistalkoot la 1.12. klo 9–15. Leivotaan, järjestel-

MENOT 29.11. – 7.12.

14 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

lään myyntipöytiä. Tuoteselostuksella varustettuja leivonnaisia otetaan vastaan. Tied. Siru Rantanen, p.

050 342 6155.

1. adventtisunnuntain messu su 2.12. klo 10. A. Nuutinen, N. Hultin, M. Kyllönen, Pyhän Andreaan kirkon kuoro, Vantaan musiikkiopiston puhallinorkesterin soittajia, joht.

Teemu Salmi. Messun jälkeen joulumyyjäiset mm. riisipuuroa ja joululaatikoita. Tuotto diakonia- ja lähetystyölle. Käteisellä.

Pyhäkoulu su klo 10.

Rekolan sekakuoron joulukonsertti su 2.12. klo 15. joht. Anu Pulkkinen.

Vapaa pääsy.

Tehtiin yhdessä! -näyttelyt kirkolla 2.–21.12. ja Asolan srk-talolla 5.–21.12.

Vallattoman Yön teoksia.

Iltamessu ma 3.12. klo 17. LM. Latikka.

Ukuleletyöpaja ti 4.12.2018 klo 18–20. Opi ukulelen soiton alkeita kanttori Hanna Aution johdolla. Tied. ja ilm. 27.11. mennessä noora.hultin@ evl.fi. Oma ukulele mukaan tai kysy lainaksi.

Koko perheen joululaulukuoron harjoitukset ke 5.12. klo 18.30–19.30 kirkkosalissa. Harjoitukset kestävät jouluun saakka. Pienemmille tarvittaessa lastenhoito. Lisätiedot Noora Hultin, p. 050 433 3329. tsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus to 6.12. klo 10. Partiolaisten kirkkopyhä ja lupauksenanto. LM. Latikka, N. Hultin. Glögiä ja piparkakkuja.

Suomen kauneimmat joululaulut to 6.12.klo 13. Vantaan puhallinorkesterin soittajia, joht. Teemu Salmi.

Vapaa pääsy. Kolehti Suomen Lähetysseuralle.

Jouluaaton viettoa ma 24.12. klo 11.

Jouluista yhdessäoloa, ruokaa, laulua. Joulurauhanjulistus klo 12.

Hartaus klo 15. Yt. Tikkurilan srk:n kanssa. Mahd. kyyditys TikkurilaRekola-Tikkurila. Ilm. 10.12. mennessä p. 050 511 1674/Jaana Jurvanen (Tikkurilan srk) tai 050 553 8459/Irma Liljeström (Rekolan srk).

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 050 573 6329 Älynystyrät Ällikällä to 29.11. klo 13.

Ystävämessu/Friendship Mass su 2.12. klo 16. Messun jälkeen teehetki, järj. Rekolan, Korson ja Tikkurilan srk:t.

Seniorikahvila ma 3.12. klo 13. Reijo Pekanpalo ja paloturvallisuus.

Työikäisten raamattupiiri ma 3.12. klo 18.

Asolan perhekerho ti klo 9–12. Ötökkäkerho 4–6-v. lapsille ti klo 13–15. Ilm. Petri, p. 050 573 6328.

Lapsiperheiden verkkaribrunssi itsenäisyyspäivää odotellessa ke 5.12. klo 9–11. Varustaudu rennolla asulla – arki-Suomen kansallispuvulla verkkareilla. Syödään yhdessä ja juhlitaan Suomea.

Saviryhmä ke klo 12.

Uusi, kaikenkattava kerho 1.–6.-luokkalaisille ke klo 14–16.

Ohj. Kaarina ja Petri. Leivontaa, leikkejä, pelejä, askartelua, hartaus.

Ilm. kirsi.jokinen@evl.fi.

Asolan Ankkurit -aamupala to klo 9.

Asolan Silmukkaryhmä to klo 16.

Arabiankielinen työ la–su Asolan seurakuntatalo, tied. pastori Ramez Ansara, p. 050 304 1689.

MUUALLA Messu Foibessa su 2.12. klo 14.

Sairaalakatu 7. A. Nuutinen, M. Kyllönen.

Yhteiskristillinen päiväpiiri ma klo 13 Rautkalliontie 4.

Diakoniatyöntekijä Koivukylän Palvelutorilla to 29.11. klo 13–15.

Nuorten sähly to klo 16–17 Rekolanmäen koulu.

Yhteiskristillinen rukouspiiri pe klo 19–21.30 Rautkalliontie 4.

Sählykerhossa tilaa! 1.–4.-luokkalaisille ma klo 17–18 Rekolan koulu.

Ilm. kirsi.jokinen@evl.fi.

Hanna-rukouspiiri ma 3.12. klo 18–19.30 Tertunkuja 4 B. Joulupuuro Koivutorilla la 8.12. klo 12–13. Oma lautanen ja lusikka. Yt. Toimari ry, Vantaan kaupungin asukastila Kafnet.

KASTETTU Jooa Juhani Jäppinen, Aapo Veikko Elmeri Orava, Manta Unelma Väätäinen, Oliver Elliot Böhm, Leo Emil Ingram Heinonen.

HAUTAAN SIUNATTU Eino Kalevi Sonninen 81 v, Kaiho Orvokki Hassinen 88 v, Anja Kyllikki Häkli 83 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Vernissakatu 4, avoinna ark. klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi, tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Toimitusten ja tilojen varaukset: ark. klo 9–15, p. 09 830 6333.

Kastevaraus myös sähköisesti: https://asiointi.vantaanseurakunnat. fi/baptism Päivystävä pappi ark. klo 9–13 (Vernissakatu 4) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys: ma klo 10–11.30 (Vernissakatu 4) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus: ma ja to klo 9–10, p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi Ajanvaraus myös nettisivuiltamme.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Keski-Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti la 1.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

1. adventtisunnuntain messu su 2.12. klo 12 Janne Silvast, Marja Eloranta, Julia Tamminen. Rakenna joulupuu -keräys alkaa. Lahjavinkit löytyvät sekä joulupuusta messun jälkeen että nettisivulta www.rakennajoulupuu.fi.

Ei pyhäkoulua su 2.12. Osallistumme Lasten Hoosianna-messuun klo 14.30.

Lasten Hoosianna-messu su 2.12. klo 14.30. Tule laulamaan koko perheen kanssa! Päiväkerholaiset ja lapsikuoro esiintyvät.

Maasalon Adventtivesper su 2.12. klo 18. Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso, Terje Kukk. Pyhän Laurin kuoro.

Kajauttajat-kuoron joulukonsertti ma 3.12. klo 13. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e.

Joulukonsertti: Pekka Laakso ja ystävät ma 3.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

VSMF:n joulukonsertti ti 4.12. klo 19.

Vanda Sång- och Musikförbund med Västersundoms Skola. Liput 15 e.

Laurus-kamarikuoron joulukonsertti ke 5.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Itsenäisyyspäivän kaksikielinen jumalanpalvelus to 6.12. klo 10.

Martin Fagerudd, Niko Huttunen, Hannu Pöntinen, Anders Ekberg.

Tikkurilan mieskuoro. Seppeltenlasku sankarihaudoille Pyhän Laurin kirkon hautausmaalla klo 11, Ruskeasannan hautausmaalla klo 12 sekä Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä Hiekkaharjussa klo 12.30.

PYHÄN LAURIN KAPPELI Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 On hauskaa tontuilla! Itä-Vantaan musiikkiopiston oppilaskonsertti to 29.11. klo 18. Esiintyjät 3–13-vuotiaita.

Vapaa pääsy.

Variantti-kuoron joulukonsertti su 2.12. klo 15. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223.

Seurakuntien talon toiminta on siirtynyt Tikkurilan Koskikeskukseen.

Hanna-piiri to 29.11. klo 9.30–13.

Kuntokävelyä, keskustelua ja rukousta.

Mitä väliä? Aikamme kysymykset!

-keskustelusarja to 29.11. klo 18.

Raamattu populaarikulttuurissa, FM Nina Maskulin.

Pienten paikka auki pe 30.11. klo 9–15.

Laulupiiri pe 30.11. klo 15.30. Iina Katila.

Naisten rukouspiiri pe 30.11. klo 18.

Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 1.12. klo 15.

1. adventtisunnuntain messu su 2.12. klo 10. Mirka Härkönen, Jaakko Hyttinen, Terje Kukk. Rakenna joulupuu -keräys alkaa. Lahjavinkit löytyvät sekä joulupuusta messun jälkeen että nettisivulta www.rakennajoulupuu.fi.

Jouluaskartelua perheille ma 3.12. klo 17.30–19.30.

Raamatunlukupiiri ma 3.12. klo 18.

Israel-piiri ma 3.12. klo 18.30.

Perhekerho ti 4.12. klo 9.30–11.30.

Sukkelat sukankutojat ti 4.12. klo 10. Ryhmässä neulotaan diakoniatyön asiakkaille tai myyntiin Kirkon Ulkomaanavun hyväksi.

Lähetyksen päiväpiiri ti 4.12. klo 13.

Liisi Niemelä kertoo työstään Etiopiassa. Vapaaehtoinen kahviraha lähetystyölle.

Omalla äänellä -lauluryhmä ti 4.12. klo 17.30. Kanttori Terje Kukk.

Kasvuryhmä ti 4.12. klo 18. Keskustelemme pienistä ja suurista kysymyksistä.

Pienten paikka auki ke 5.12. klo 16–19.

Gospel-lattarit ke 5.12. klo 19. Kristillinen tanssitreeni, jossa tanssitaan latinotansseja gospelmusiikin tahdissa. Sopii kaikille tanssijoille taustasta riippumatta. Tunnin hinta 5 e, tuotto lähetystyölle. Mukaan tanssikengät tai -tossut ja juomapullo. Lisätiedot Merja Rantala, p. 050 526 9401.

SEURAKUNTIEN TALO Unikkotie 5. Seurakuntien talon työntekijät ja toiminta siirtyneet Vernissakatu 4:ään (Tikkurilan Koskikeskus).

PIENTEN PAIKKA Pienten paikka on muuttanut Unikkotieltä Vernissakatu 4:ään.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Perhepäivä pe 30.11. klo 9–14.

Ei pyhäkoulua su 2.12. Osallistumme Lasten Hoosianna-messuun Pyhän Laurin kirkossa klo 14.30.

Miesten saunailta ma 3.12. klo 17–21.

Omat pyyhkeet mukaan. Iltapala 5 e.

Jouluaskartelua perheille ti 4.12.

17.30–19.30.

Lapsikuoron harjoitukset ke 5.12. klo 17–18.

Rukouspiiriä ei ole ke 5.12. Seuraavan kerran 12.12. klo 18.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Ei pyhäkoulua su 2.12. Osallistumme Lasten Hoosianna-messuun Pyhän Laurin kirkossa klo 14.30.

Perhekerho ma 3.12. klo 9.30–11.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 4.12. klo 9.30–11.30.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Jouluaskartelua perheille ma 3.12.

17.30–19.30.

Perhekerho ti 4.12. klo 9.30–11.30.

Ilosanomapiiri ke 5.12. klo 17.30–19.

Keskustelua Raamatun parissa.

YLÄSTÖN KERHOHUONEISTO Lehtikummuntie 2 Jouluaskartelua lapsille ti 4.12. klo 17.30–19.30.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Ei ammattilaisten töitä, mutta esim. lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto. Nikkaristi-välitys p.

044 422 0456 ma ja to klo 11–13.

Ilmoittautuminen yli 40-v sinkkujen pikkujouluihin to 29.11. klo 20 mennessä: mirka.harkonen@evl.fi tai puh. 050 461 0713. Pikkujoulut vietetään Karhusaaren Lyydiassa 7.12. klo 18. Kyyti ilmoittautuneille lähtee klo 17.30 osoitteesta Vernissakatu 4.

Paluu n. klo 20.30.

Silkin aamiaiskahvila pe 30.11. klo 10–12 Asukastila Silkinportissa, Tikkurilantie 44 F, 2. krs. Käynti sisäpihan puolelta. Aamiaisella Yhteisen Pöydän tarjoamia elintarvikkeita.

Maksuton. Yhteistyössä Vantaan kuntalais- ja maahanmuuttajapalvelut sekä Yhteinen Pöytä.

Rakenna joulupuu -keräys käynnistyy seurakunnissa ensimmäisenä adventtisunnuntaina 2.12. Keräyksen kautta voit lahjoittaa vähävaraiseen kotiin jouluruokaa, ilahduttaa vanhusta kukalla tai tarjota aikalahjan kautta lapsiperheille yhteistä tekemistä ja pieniä elämyksiä. Diakoniatyöntekijät toimittavat lahjasi perille!

Lahjavinkit löytyvät sekä joulupuista adventtisunnuntain messujen jälkeen tai nettisivulta www.rakennajoulupuu.fi Kylväjän raamattupiiri ma 3.12. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2.krs. Vapaaehtoinen kahviraha lähetystyölle.

Avoin rukouspiiri ti 4.12. klo 19 osoitteessa Annankalliontie 19 A/Ruoppa.

Hertta Kirkonrotta kauppakeskus Jumbon leikkipaikalla (Robert’s Coffeeta vastapäätä) ke 5.12. klo 10.30–11.

Perheretki Seurasaaren joulupolulle su 16.12. klo 12–17. Bussikuljetus lähtee Tikkurilan Koskikeskuksesta, osoite Vernissakatu 4. Lapsille maksuton riisipuuro Antin Kaffeliiterissä niin kauan kuin puuroa riittää. Omat lautaset ja lusikat. Myynnissä makkaraa ja lohikeittoa. Retkimaksu 5 e/1 vanhemman ja 10 e/2 vanhemman perhe (sis. bussimatkan), maksetaan bussille tullessa. Ilmoittautuminen

10.12. asti Vantaan seurakuntien nettisivujen tapahtumakalenterin kautta. Ilmoittautujat saavat sähköpostiin retkikirjeen. Lisätietoja: Merja Rantala, p. 050 526 9401 tai merja. rantala@evl.fi ja Maaret Hirvensalo, p. 050 572 2811 tai maaret.hirvensalo@evl.fi ja joulupolku.net.

Jouluaatto Rekolassa 24.12. klo 11–16. Jouluista yhdessäoloa Rekolan kirkolla (Kustaantie 22) ruuan, laulun ja hyvän seuran kera. Aloitamme klo 11 glögillä ja kuuntelemme joulurauhanjulistuksen klo 12. Tilaisuus päättyy jouluaaton hartauteen, joka alkaa kirkossa klo 15. Yhteistyössä Rekolan seurakunnan kanssa. Mahdollisuus kyytiin Tikkurilasta Rekolaan ja takaisin. Sitovat ilmoittautumiset ruoka-aineallergioineen 10.12. mennessä p. 050 511 1674/Jaana Jurvanen.

KASTETTU Julia Ellinoora Tolska, Joel Olli Sakari Koivisto, Venla Martta Orvokki Saarelainen, Otso Aukusti Mänttäri, Isabella Kristina Yegela, Teemu Kalervo Turunen, Vanessa Vilhelmiina Lauri, Axel Heikki Aleksanteri Kröger, Julius Joel Flink. Mikael Aleksander Salo, Eevi Alexandra Ojala, Joose Juhani Kraideet Kauppi, Ella Elisabet Aronranta, Onni Antti Tapani Heikkilä, Aatos Kalevi Korkala, Viljo Jaakko Matias Pitkäranta, Aatos Peltomäki, Eemil Peltomäki.

HAUTAAN SIUNATTU Maire Marjatta Aaltonen 92 v, Aili Katariina Mäkinen 90 v, Eila Tuulikki Nurminen 87 v, Paula Hellin Vikström 86 v, Sirpa Maria Kotiranta 84 v, Margit Kaisa Simonen 81 v, Raimo Edvin Rundgren 78 v, Irja Annikki Viiri 71 v, Marjut Irmeli Tuulikki Gebhard 70 v, Maarit Hannele Raatikainen 58 v, Ari Rainer Rautio 54 v, Eero Ilmari Tuokkola 22 v, Aatos Peltomäki 0 v ja Eemil Peltomäki 0 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi.

Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 11–13, p. 09 830 6419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkko ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkko ma klo 10–12, p. 050 357 7726.

Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN KIRKKO Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Carpenter’s Cafe, kansainvälinen kahvila ma, ti, to ja pe klo 10–15.

Myynnissä kahvia, teetä, pientä syötävää.

Myyrmäen kirkon lounas ti, ke, to klo 11–13. Lounaslista: vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Keskipäivän rukoushetki ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa.

Perheraamis to klo 9.30–11.30.

Seniorikerho to 29.11. klo 13.30–15.

Adventtimyyjäiset la 1.12. klo 10–13.

Jouluisia leivonnaisia, kirjoja, kortteja, käsitöitä, arpoja. Kahviosta riisi-

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 29.11. – 7.12.

puuroa ja pullakahvit.

1. adventtisunnuntain messu su 2.12. klo 10. Papit Hannu Pöntinen, Taina Karvonen, kanttori Ritva Holma. Kantaattikuoro.

Lastenkirkko su 2.12. klo 10–11.

Familycafé on Sundays 4–6 pm Café.

For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Siioninvirsiseurat su 2.12. klo 14.

Toivon tuulet su 2.12. klo 17. Jouko Jääskeläinen.

Miesten piiri ma 3.12. klo 18.30–20 takkahuone. Kai Sadinmaa: Radikaali-Jeesus.

Aamurukouspiiri kokoontuu ti ja to klo 7.15–8 takkahuone.

Perhemuskari ti klo 9.30–11.30.

Kausi 60 e.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille ke klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila ke klo 11–13.30 Café.

Raamattupiiri ke 5.12. klo 14–15.

Raamattu- ja lähetysilta Kansanlähetyksen kanssa ti 4.12. klo 18–20.

Pastori Ilkka Rytilahti: 1. Korinttolaiskirje.

Kauneimmat runot 2004–2017 ti 4.12. klo 19. Suomalaisen runon ja musiikin ilta. Runot Kullervo Ahlroth, musiikki Kari Jerkku. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto vanhusten Mariakodille Inkeriin.

Lepotila-rukoushetki ke 5.12. klo 18–18.30 Myyrmäen kirkon Caféssa.

Lucia-joulukonsertti ke 5.12. klo 18.30. Vantaan musiikkiopiston ruotsinkielisen yksikön joulukonsertti. Konsertissa julkistetaan Vantaan virallinen Lucia-neito. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelmalehtinen.

Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus to 6.12. klo 10. Papit Kristiina Hyppölä, Paavo Ranta, kanttori Viena Huhtala.

joht. Eveliina Pulkkinen.

Adventtimyyjäiset su 2.12. messun jälkeen. Myynnissä leivonnaisia ja käsitöitä. Arpajaiset. Joulupuuroa ja pullakahvit.

Perhekahvila ma ja ti klo 9–12.

Vapaata oleskelua ja leikkiä.

Aikuisten Olkkari ma klo 12–14.

Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e.

Perhemuskari ke klo 15–17. Kausi 60 e.

Lasten lauluryhmä Kastehelmi harjoittelee Kivistön kirkolla ke 5–9-vuotiaiden ryhmä klo 17.15–18 ja yli 9-vuotiaiden ryhmä klo 18–19.

Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

KIVISTÖN KIRKKO

KANNU

Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan.

Perhemuskari to klo 9.30–11.30.

Kausi 60 e.

Ekavauvakerho pe klo 9–11.

Klassinen laulukonsertti pe 30.11. klo 18. Kseniia Isavnina, laulu, Sonja Hendunen, piano. Ohjelma 10 e.

1. adventtisunnuntain Hyvää ravintoa -messu su 2.12. klo 10. Kaikenikäisten yhteinen iloinen ehtoolliskirkko, jossa tilaa leikille, laululle ja liikkeelle. Pappi Kristiina Hyppölä.

Tikkurilan kirkkokuoro, joht. Iina Katila & Kivistön seurakuntakuoro

Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila ti klo 11–13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti ja to klo 11–13.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Armas Maasalon perinteinen adventtivesper su 2.12. klo 18.

Vantaankosken kantaattikuoro, joht.

Kari Jerkku.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho to klo 9.30–11. Vertaisryhmä esikoisten ja taaperoikäisten vanhemmille lapsineen.

Perhemuskari pe klo 9.30–11.30.

Kausi 60 e.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Seniorikerho to 29.11. klo 13–14.30.

Perhemuskari to klo 15–16.30. Kausi 60 e.

Kahvila Olotila ma klo 11–13.30.

Perhekahvila ti klo 9.30–11.30.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila to klo 9.30–11.30.

Yksinhuoltajien olohuone pe klo 17.30–20.

MUUALLA Naisten pankin pop up -kahvila la 1.12. klo 10–15 kauppakeskus Isomyyrissä käsityömarkkinoilla.

Perhemuskari ma klo 15–16.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6.

Kausi 60 e.

Muskari 3–6-vuotiaille ma klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e.

Vapaaehtoisten keikkapankki välittää kertaluontoista keikka-apua niille, joilla ei mahdollisuutta muuhun apuun. Vapaaehtoiset voivat saattaa lääkäriin, kauppaan tai auttaa muiden asioiden hoidossa kodin ulkopuolella. Keikkoja tehdään Vantaankosken srk:n alueella asuville, ja apu on maksutonta. Vapaaehtoiset eivät tee hoidollisia tehtäviä eivätkä siivouksia. Puhelinpäivystys to klo 9–11, p. 050 347 5749, muina aikoina voit jättää vastaajaan viestin.

Varaathan keikkasi ainakin viikkoa etukäteen.

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Självständighetsdagen to 6.12 kl. 10 – Tvåspråkig gudstjänst tillsammans med Vantaankosken srk. Tikkurilan mieskuoro medverkar. Efter gudstjänsten uppvaktning vid hjältegravarna, kl.11 vid Helsinge kyrka S:t Lars, kl.12 vid hjältegraven i Rödsand och kl. 12.30 vid minnesmärket i Sandkulla.

S:T LARS KAPELL ViAnda-körens julkonsert fr 7.12 kl.

18. Dir. A. Ekberg, Ingmar Hokkanen piano.

KASTETTU

MYRBACKA KYRKA/S:T MARTINS KAPELL

Aapo Johannes Tölli, Olivia Virve Kaarina Kadak, Emma Sofia Laakso, Johannes Olavi Flink, Myrsky Raven Stiles, Anya Leena Maria Janssen, Miiko Sebastian Koskinen, Aatos Touko Juhani Salo, Nino Rafael Lehmus, Jasper Erik Rosenberg, Jamiel Joa Salonen, Eevi Carita Inkeri Koskinen, Daniel Christian Vilja, Aleksi Eemeli Benjami Aho, Diana Josefina Elisabet Laine, Nella Peppiina Jyrkilä.

Mässa to 6.12 kl. 12. Välkommen efter mässan på kyrkkaffe med diakonilotteri. Arr. Vanda Västra Diakoniförening tillsammans med Vanda svenska församling.

Musiklek & babyrytmik, musikpedagog Heidi Åberg må 3.12. Babyrytmik: 0-2 åringar med vuxen kl.10.15– 11. Musiklek: 3-5 åringar kl.11.15–12 med vuxen (i samarbete med församlingens dagklubb). Förhandsanmälan.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA

Jouni Tapani Aalto ja Essi Karoliina Aalto s. Etelä-Aho.

Dagklubb för barn i 2,5–6 års åldern alla vardagar utom on (förhandsanm.).

Pysselcafé för barn i åk 3–6, ti och on kl. 13–17 (förhandsanm.).

HAUTAAN SIUNATTU Helmi Tellervo Raja 95 v, Linnea Hjördis Pullinen 94 v, Veikko Lukkarinen 91 v, Inkeri Hellin Talasto 91 v, Annikki Syvänen 91 v, Aili Johanna Karttunen 88 v, Pirkko Annikki Alanko 88 v, Ilmo Tapio Nousmaa 84 v, Kerttu Marjatta Parikka 84 v, Yrjö Sihvonen 84 v, Yrjö Kalevi Lehto 83 v, Saima Naumanen 82 v, Pirkko MarjaLiisa Mäkynen 78 v, Erkki Tapio Lehtonen 74 v, Liisa Marjatta Malassu 73 v, Esko Tapani Karonen 72 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262. Öppet må–fre kl. 9–13. vandasvenska@evl.fi.

Diakonimottagning: to kl. 10–11.30.

FÖRSAMLINGENS UTRYMMEN, FERNISSAG. 4 Morgonmässa i församlingssalen on 5.12 kl. 9.

HÅKANSBÖLE KYRKA Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets to 29.11 kl.13.

FOLKHÄLSANHUSET Veckomässa–Hosianna! fr 30.11 kl. 14.

Veckomässa fr 7.12 kl. 14.

ÖVRIGT Cable - Starka tillsammans i Vanda svenska församling. Måndagar 7.1– 11.2.2019 kl. 12.30–16. Anm. Heidi Salminen senast 21.12.

DÖPTA Amelie Aino Alexandra Vähänen.

DÖDA Geir Kristian Modig 71 år.

HELSINGE KYRKA S:T LARS Festmässa sö 2.12 kl. 10. ViAnda-kören medverkar.

A

15

Apua ja tukea PERHENEUVONTA P. 09 830 6330, ajanvaraus ma, ke–pe klo 9–11, ti klo 14–17.

NÄKÖVAMMAISILLE Adventti la 1.12. klo 14–16, Pakaritupa, Kuriiritie 1. Jos haluat reippailla Pyhän Laurin kirkon puistossa, ulkoilu klo 13 Pakarituvan edestä.

Tervetuloa ulkoilemaan, juomaan glögiä ja laulamaan adventtilauluja.

Tilaisuudessa ei ole makkaran paistoa. Ilm. Terhi Suonsivu viim. 22.11. mennessä ti ja to klo 9–11, puh. 050 381 8758 tai sähköpostilla terhi. suonsivu@evl.fi.

Myyrmäen kerho ti 4.12. klo 13–15, Myyrmäen kirkon takkahuoneessa, Uomatie 1. Ohjaajana Sini Siiriäinen.

Kahvitarjoilu.

Miesten saunailta to 13.12. klo 17–20 Vuosaaren merimieskirkossa, Provianttikatu 4, Helsinki. Sijainti: Vuosaaren merimieskirkko sijaitsee suljetun satama-alueen ulkopuolella Gate Housen ja Hansaterminaalin välittömässä läheisyydessä. Perille pääsee Vuosaaren kauppakeskuksen ja metron luota bussilla 90. Poistuminen bussista Hansaterminaalin pysäkillä. Henkilöauton voi pysäköidä Hansaterminaalin pysäköintitaloon. Myös merimieskirkon pihalla on tilaa muutamalle autolle. Saunomisen ja yhdessäolon merkeissä.

Illassa mukana Pentti Ahonen.

Joulujuhla pe 14.12. klo 11–14 Puistokulmassa, Talkootie 4, Vantaa. Ilm. ti ja to klo 9–11 Terhi Suonsivulle to 22.11. mennessä. Joulujuhlaan voi tuoda enintään 5 e joululahjan.

Lahjat sekoitetaan ja lahjan tuoja saa jonkun toisen tuoman lahjan.

Jouluyön messu ma 24.12. klo 23 Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48.

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 4.12. klo 12–14 Myyringissä, Liesitori 1. Lounas klo 12 Cafe Popolossa Myyringissä. Lounaan jälkeen voi jatkaa yhdessäoloa neuvottelutilassa klo 14 asti. Viva-vapaaehtoinen paikalla.

HILJAISUUS JA RETRIITIT Levon ja hiljaisuuden lähteillä sydäntalvessa 11.–13.1.2019 retriitti Riuttarannassa. Tapio Koivu ja Margit Hakamäki. Hinta 160 e.

Retriittitiedustelut Laura Ohtonen, p. 050 321 3282 tai laura.ohtonen@ evl.fi.

Menokasvo

Ilahduta tuntematonta perhettä joululahjalla

Mitä ajattelet ajan lahjoittamisesta?

– Se on erittäin hyvä idea, koska yhteinen aika perheessä on äärimmäisen arvokasta sekä lapsille että vanhemmille. Tokikaan se ei tarkoita sitä, että aikaa pi-

täisi aina viettää jossain kohteessa, kotonakin voi olla yhdessä. Mutta varmasti on kiva päästä erityiseen tapahtumaan.

– Yhteinen aika on ekologinen lahja. Kokemukset ja elämykset ovat kuitenkin tärkeämpiä kuin materia.

Miten sait tietää keräyksestä?

– Ensimmäisen kerran huomasin Rakenna joulupuu -keräyksen muutama vuosi sitten lehdestä, vai olikohan se niin, että näin joulupuun jonkin kirkon aulassa.

Olen kuullut keräyksestä myös Helsingin tuomiokirkossa ensimmäisen adventin messuissa, joissa minulla on tapana käydä joka vuosi ystävieni kanssa.

NINA RIUTTA Rakenna joulupuu -keräys alkaa 1. adventtisunnuntaina 2.12. jumalanpalveluksissa pääkaupunkiseudun kirkoissa.

Katso kirkot ja lisätietoja rakennajoulupuu.fi.

SIRPA PÄIVINEN

Rakenna joulupuu -keräyksen kautta voi ilahduttaa perheitä. Kuinka keräys toimii käytännössä, lahjoittaja Taru Nieminen?

– Kirkoilla olevista joulupuista voi poimia perheiden lahjatoivelapun ja toteuttaa sen, eli ostaa lahjakortin tai -paketin. Diakoniatyöntekijät toimittavat lahjat perheille. Lahjakortin voi ostaa myös rakennajoulupuu.fisivuilta.

– Seurakuntamme diakoniatyöntekijä kertoi Rakenna joulupuu -keräyksen muuttuneen niin, että tänä vuonna voi antaa perheille lahjakorteilla yhteistä aikaa, eikä vain paketteja, niin kuin aiemmin. Perhe voi toivoa käyntiä vaikka SuperParkissa.

16 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

MENOT 29.11. – 7.12.

− Haluan liittyä adventtipaastoon siirtämällä sivuun hössötystä ja hiljentymällä joka päivä, sanoo Kati Pirttimaa.

Hoosianna menee tunteisiin, sanoo Kati Pirttimaa Hoosiannasta kehittyi vuosien saatossa hittibiisi ja kaiken kansan suosikki.

TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA PATRIK LINDSTRÖM

H

oosianna-hymni kajahtaa adventin alkaessa kirkoissa komeasti. Sana tulee Raamatusta. Kansanjoukko tervehtii aasilla ratsastavaa Jeesusta huutamalla hoosiannaa.

– Heprean kielen sana hoosianna tarkoittaa oi auta, oi pelasta. Se on ikivanha siunauksen toivotus, kun kuningas on tullut, kertoo kanttori ja pappi Kati Pirttimaa.

– Silti se Hoosianna-laulu, jota pääsemme laulamaan ensimmäisenä adventtisunnuntaina, on paljon uudempi.

Hymnin on säveltänyt saksalainen säveltäjä Georg Joseph Vogler. Hän toimi tuolloin, 1700-luvun loppupuolella, Tukholman oopperan musiikillisena johtajana. Pirttimaan tavoin hänkin oli muusikko ja pappi, ja niinpä hänet tunnetaan myös nimellä Abbé isä Vogler.

– Hoosiannasta on tullut suomalainen ja ruotsalainen perinne, ei kansainvälinen, vaikka toisin voisi luulla. Hymni koki muutamia vaiheita ennen kuin siitä tuli koko seurakunnan yhteinen laulu, selostaa Pirttimaa.

SUOMEEN PÄÄTYNYT saksalaissyntyinen muusikko Richard Faltin sävelsi hymnille urkualkusoiton.

Helsinkiläinen kanttori Armas Maasalo sisällytti

Hoosiannan adventtivesperiinsä. Hän lisäsi hymniin mieskuoron laulamat alkufanfaarit.

Kirkkokuorot alkoivat laulaa sävelmää. Aikaa myöten seurakuntalaiset oppivat ja innostuivat laulamaan mukana. Nykyvirsikirjaan Hoosiannasta tuli ihan virallisestikin seurakuntavirsi.

”

KENENKÄÄN EI TARVITSE ESITELLÄ KIILTOKUVAMAISTA ELÄMÄÄ TAI JOULUKOTIA. KATI PIRTTIMAA

SEURAKUNTALAISTEN INNOSSA laulaa Hoosiannaa on Pirttimaan mielestä jotain samaa kuin alkuperäisessä kansanjoukon tilanteessa. Kuninkaalla oli oikeus ottaa käyttöönsä mikä tahansa hevonen. Sanottiin vain, että herra tarvitsee sitä. Samoja sanoja käytettiin, kun Jeesuksen käyttöön otettiin aasi.

– Kansa oivalsi yhteyden perinteeseen ja alkoi tervehtiä Jeesusta kuninkaana, vaikkei hän ollutkaan

voitokas sotasankari.

Se, että Jeesus valitsi ratsukseen arjen työjuhdan, kertoi aivan muusta – vaatimattomuudesta ja nöyryydestä, siitä, että Jeesus tulee arkielämän keskelle sellaisena kuin se on. Kenenkään ei tarvitse esitellä kiiltokuvamaista elämää tai joulukotia.

Silti Hoosianna-laulun myötä alkavana adventtiaikana nimenomaan valmistaudutaan jouluun. Sana adventti tarkoittaa Herran tulemista, Jumalan syntymistä maailmaan.

Kati Pirttimaa sanoo arvostavansa erilaisia tapoja valmistautua jouluun, kunhan vain voimia ja iloa riittää vielä juhlasta nauttimiseenkin.

– Vanhastaan on vietetty adventtipaastoa. Haluan liittyä siihen siirtämällä sivuun hössötystä ja hiljentymällä joka päivä Raamatun tekstien äärelle.

Meillä on kotona anglikaaninen adventtikynttelikkö, jossa on kolme violettia, yksi roosa ja yksi valkoinen kynttilä. Virittelen myös pikku hiljaa jouluseimiasetelmaa.

KATI PIRTTIMAA ei muista, milloin olisi itse laulanut Hoosiannaa ensimmäisen kerran. Ehkä Espoon vanhassa kirkossa, se kun oli viherlaaksolaisten kotikirkko.

– Vahvimmat tunnekokemukseni ovat peräisin työvuosiltani Kallion kirkossa. Kirkko oli täynnä ihmisiä, kun adventtivesperin fanfaarit kajahtivat, muistelee nykyinen Espoon hiippakunnan jumalanpalvelus- ja hengellisen elämän asiantuntija. ■ Katso Hoosianna-kirkot sivuilta 13−17 ja verkossa osoitteesta www.vantaanjoulu.fi

MENOT 29.11. – 7.12.

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

17

3×

Itse teossa

FREEIMAGES

menovinkki

Joulua askartelemaan

Aloita jouluvalmistelut pienten kanssa il­ maisilla ja ihanilla jouluaskarteluilla. Per­ heiden jouluaskartelut ma 3.12. klo 17.30– 19.30 Tikkurilan Pienten paikassa, Vernissa­ katu 4, ja Tammiston kerhotilassa, Tammis­ tonkatu 29 B, sekä ti 4.12. klo 17.30–19.30 Ilolan seurakuntatalolla, Soittajankuja 1, ja Ylästön seurakuntatalolla, Lehtikummun­ tie 2.

Alpakat vierailevat Vernissakadun joulumyyjäisissä Tikkurilassa.

P

TEKSTI KATRIINA HARVIAINEN KUVA TIMO HORMIO

irkko ja Reijo Mäkilä ovat muuttaneet Tikkurilan joulunajan lähetysmyyjäisten mukana jo kolme kertaa.

– Aluksi myyjäiset olivat kirkon alakerrassa ja sitten siirryttiin nuorisokahvilaan, muistelee Reijo.

– Nyt ollaan ensimmäistä kertaa uusissa tiloissa Vernissakadulla. Toivottavasti ihmiset löytävät myös sinne, jatkaa Pirkko.

Tikkurilan lähetysmyyjäisissä on perinteistä myyjäistarjontaa.

Myyntipöydillä tarjotaan muun muassa leivonnaisia ja lahjatavaroita. Paikalla voi osallistua arpajaisiin ja lapsille on tonttuongintaa.

Lapsiperheiden vetonaulaksi veikataan HyvänMielen alpakoita, jotka vierailevat pihalla.

MÄKILÄT OVAT olleet Tikkurilan lähetysmyyjäisten vakitekijöitä yli kymmenen vuoden ajan. Aluksi he kävivät myyjäisissä vain piipahtamassa ja sitten he huomasivat olevansa aina paikalla. Ensin mukaan päätyi Reijo.

– Monet ihmiset olivat jo kasvotuttuja. Sitten seurakunnan lähetyssihteeri soitti aina ja kysyi mukaan, Reijo kertoo.

Ennen kuin myyjäiset ovat valmiit asiakkaiden tulla, taustalla on moni ihminen ehtinyt tehdä paljon töitä. Reijon hommaksi on valikoitunut paikkojen järjesteleminen myyjäisroudarina.

– Olen ollut pöytienkantajana vahtimestareiden kanssa. Tavaroita on kannettu monta kuormallista myyjäistilaan, hän kertoo.

Pirkon toimenkuva on ollut vaihteleva.

– Olen ollut kirpputoripisteessä, myyntipöytien takana ja lasten onginnassa kiinnittämässä lahjoja onkiin. Se olikin vilkasta toimintaa.

Perunankuorimatalkoissa olen valmistanut lohikeittoa. Joskus olen leiponutkin myytävää, taatelikakkuja ainakin, hän muistelee.

Mäkilöitä on innostanut mukaan tutut ihmiset, henkilökohtainen kutsu ja talkoilu.

– Lapsuudesta asti on tullut tutuksi yhdessä tekeminen. Olen maalta kotoisin ja siellä oli aktiivinen Martta-kerho, jossa äitinikin oli mukana. Leivottiin ja tehtiin erilaisia tapahtumia. Se on ikään kuin verissä, että tykkään olla mukana, kertoo Pirkko.

– Talkoissa tapaa ihmisiä. Myyjäisten tekijöissä on paljon tuttuja ja kävijöiden kanssa tulee juteltua.

MYYJÄISTEN MENESTYKSELLE Pirkko ja Reijo Mäkilältä löytyy ainakin muutama selitys.

– Kahvio on suosittu ja arpajaiset vetävät aina. Myyjäisistä ostaminen on myös helppo tapa auttaa ja lahjoittaa. Jos ei itse leivo, myyjäisistä saa kotitekoisia leivontatuotteita, toteaa Pirkko.

– Osa tulee myyjäisiin periaatteen vuoksi, koska tämä on kirkon touhua, sanoo Reijo.

Pirkko muistuttaa myös lähetysmyyjäisten varsinaisesta merkityksestä. Lähetystyö auttaa ihmisiä eri puolilla maailmaa akuutissa hädässä tai esimerkiksi koulutusta tukemalla.

– Muistan lapsuudestani lähetyspiirin, jossa kävi lähetystyöntekijä kertomassa ja näyttämässä kuvia työstään. Silloin ne olivat uusia ja ihmeellisiä asioita. Ei lapsena niin tarkkaan asioita ajatellut, mutta jokin siemen siitä jäi mieleen itämään. Onhan lähetystyö yksi kirkon perustehtävistä, Pirkko tiivistää. ■ Koko perheen joulumyyjäiset lähetystyön hyväksi la 8.12. klo 11–14 Koskikeskuksessa, Vernissakatu 4. Kahvio, arpajaiset, myyntipöytiä, askartelua ja tonttuongintaa.

HyvänMielen alpakat paikalla klo 11–12.

Pop up -lahjatavarapuoti. Muut joulunajan myyjäiset Vantaalla vantaanjoulu.fi.

Kuuntelevaksi korvaksi

Pääkaupunkiseudun Palveleva puhelin ha­ kee vapaaehtoisia puhelimeen, chattiin ja nettiin. Valmennus alkaa tammikuussa. Päi­ vystäjältä edellytetään kykyä erilaisten yh­ teydenottajien kunnioittamiseen ja vai­ tiolovelvollisuuden noudattamiseen se­ kä tasapainoista elämäntilannetta ja mah­ dollisuutta päivystää iltayön aikaan. Haku Palvelevan puhelimen päivystäjäksi ke 5.12. mennessä. Lisätietoja helsinginseurakun­ nat.fi/artikkelit/palvelevapuhelin.

LOTTA NUMMINEN

Lähetysmyyjäisissä yhdistyvät talkoilu ja toisten auttaminen

FREEIMAGES

Pirkko ja Reijo Mäkilä ovat olleet Tikkurilan lähetysmyyjäisissä vapaaehtoisina yli kymmenen vuoden ajan.

Itsenäisyyspäivän perinteitä

Itsenäisyyspäivän perinteistä kaksikielistä jumalanpalvelusta vietetään Pyhän Laurin kirkolla. Itsenäisyyspäivän kaksikielinen ju­ malanpalvelus to 6.12. klo 10 Pyhän Laurin kirkolla, Kirkkotie 45. Seppeltenlasku san­ karihaudoille klo 11 Pyhän Laurin kirkolla, klo 12 Ruskeasannan hautausmaalla, Rus­ keasannantie 5, ja klo 12.30 vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä Hiek­ kaharjussa.

KATRIINA HARVIAINEN

MENOT 29.11. – 7.12.

18 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

Kirkoissa soi TO 29.11.

On hauskaa tontuilla! Itä-Vantaan musiikkiopiston oppilaskonsertti klo 18 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Esiintyjät ovat 3–13-vuotiaita.

Klassinen laulukonsertti klo 18 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Kseniia Isavnina, laulu ja Sonja Hendunen, piano. Ohjelma 10 e.

LA 1.12.

Perheiden kauneimmat joululaulut klo 15.30 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Airi Saloniemi ja varhaiskasvatuksen ukulelebändi.

Bändikerholaiset.

Keski-Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

SU 2.12.

Variantti-kuoron joulukonsertti klo 15 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Rekolan sekakuoron joulukonsertti klo 15 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. joht. Anu Pulkkinen.

VSMF:n joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Vanda Sång- och Musikförbund med Västersundoms Skola. Liput 15 e.

KE 5.12.

Laulunystävät -yhteislaulua klo

15 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Laulua johtaa kanttori Hannu Lehtikangas.

Lucia-joulukonsertti klo 18.30 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1.

Vantaan musiikkiopiston ruotsinkielisen yksikön joulukonsertti. Konsertissa julkistetaan Van-

HARRI KOSONEN

PE 30.11.

Maasalon Adventtivesper klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Pastori Jaakko Hyttinen, Pyhän Laurin kuoro, Samppa Laakso, urut, kanttori ja musiikin johto Terje Kukk.

Maasalon Adventtivesper klo 18 Seutulan kappelissa, Solbackantie 6. Vantaankosken kantaattikuoro, joht. Kari Jerkku.

Leijonien juhlakonsertti ”Hyvän tahdon joulua” klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Oopperalaulajat Jaakko Ryhänen, Maria Mannermaa, Jaakko Hietikko, Arto Hosio ja soitinryhmä Juha Paukkerin johdolla. Liput 20 e, tulot alueen lasten ja nuorten parissa tehtävään työhön.

TO 6.12.

Korson Mieslaulajien perinteinen itsenäisyyspäivän konsertti klo 17 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Johtaa Pekka Itkonen, säestys Risto Sinkkonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

MA 3.12.

Kajauttajat-kuoron joulukonsertti klo 13 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Tikkurilan Seudun Eläkkeensaajat. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e.

Joulukonsertti: Pekka Laakso ja ystävät klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

PE 7.12.

ViAnda-kuoron joulukonsertti klo 18 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Joht. Anders Ekberg, piano Ingmar Hokkanen.

Ruotsinkielinen.

Joululaulukaraoke klo 21 Pub Hasselissa, Pähkinärinteentie 41.

Mukana seurakunnan työntekijöitä. Seurakunta tarjoaa piparkakkuja ja glögiä.

TI 4.12.

Joulun Valoa -konsertti klo 19 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Janne Maarala ja Petri Bäckström.

taan virallinen Lucia-neito. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelmalehtinen.

Koko perheen joululaulukuoron harjoitukset klo 18.30–19.30 Rekolan kirkon salissa, Kustaantie 22. Harjoitukset kestävät jouluun saakka. Pienemmille tarvittaessa lastenhoito. Lisätiedot Noora Hultin, p. 050 433 3329.

Laurus-kamarikuoron joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Jaakko Ryhänen esiintyy Hyvän tahdon joulua -konsertissa Hakunilan kirkossa.

Tule mukaan laulamaan ja lahjoittamaan!

Lahjoita 10 € kehitysmaiden lapsille - lähetä viesti JOULU10 numeroon 16155

www.kauneimmatjoululaulut.fi Keräysluvat: Manner-Suomi RA/2016/517, voimassa 1.1.2017–31.12.2019, myönnetty 22.9.2016, Poliisihallitus. Ahvenanmaa ÅLR 2017/6120, voimassa 2018, myönnetty 16.8.2017 Ahvenanmaan maakuntahallitus. Kerätyt varat käytetään vuosien 2018–2020 aikana Suomen Lähetysseuran ulkomaantyöhön.

29.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Tilaisuuksia

PSYKOTERAPIARYHMÄ TIKKURILASSA

kokoontuu tiistaina 4.12.2018 klo 18.00 Vantaan kaupungintalolla, Asematie 7, 01300 Vantaa. Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 26.11.2018 alkaen.

alkaa 1/2019 Mahdollisuus hakea Kelan tukea.

Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

HERÄNNÄISSEURAT ke 28.11. klo 19 Körttikodin seurat su 2.12. klo 14 Myyrmäen kko, Uomat.1, Vtaa. klo 16 Seuratuvalla; mm. Eija Fuller-Juusti, Juhani Elenius; (Autotalo, Kamppi). ma 3.12. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. ke 5.12. klo 18 Valoon-kuorokonsertti, HNK & Veisuuvelj.; Kulosaaren kko, Kulosaarent.40, Hki. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. pe 7.12. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. pe 7.12. klo 19 kotiseurat Hassisella, Sidet.10 (Tapanila), Hki. su 9.12. klo 10 kirkkopyhä Korson kko, Merikotkant.4, Vtaa, kahvit ja seurat. klo 18 seurat Rajamäen kko srk-salissa, Patruunant.7, N-järvi. ti 11.12. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo, Kamppi); adventti. ke 12.12. klo 19 Körttikodin puuroseurat.

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 2.12 klo 13.30 Vapaus elää Pitääkö pysyä annetussa osassa?

1. Kor. 7: 17-24 - Tinja Halunen Elämää katoavassa maailmassa 1. Kor. 7:25-40 - Antti Lemmetyinen

Lakipalveluja

www.tikkurilanterapia.fi marja.louhi@elisanet.fi 050-589 3508

Janinan Kotihoito -Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

LVI-ASENNUKSET ja KVV- JA IV-TYÖNJOHTO. Puh:045-2573257 www.kvv-vastaava.fi Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan työt edullisesti jo 30 vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla. Kysy tarjoustamme.

P. 040-6378899 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

Infotilaisuudet vaelluksista: Myyrmäen kirkko, takkahuone 4.12. klo 18 Tapiolan kirkko, kokoushuone 5.12. klo 18 Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Marko Heusala 0405692482 www.monsuuni.fi YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Hammashoitoa

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

hok-elannonlakipalvelu.fi

Vaellukset Santiagon reitillä 2019 Camino Frances Estella – Burgos 4-12.5. hinta 935 + lennot.

Camino Frances ja Pyreneitten ylitys 17-24.6. hinta 910 + lennot.

Camino Frances Sarria-Santiago 9-16.9. hinta 900 + lennot.

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Rakennusala

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

19

Hautauspalveluja

Palveluja tarjotaan

VANTAAN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO

A

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

ULOS KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Siivouspalveluja Kotimainen luotettava mies, ikkunanpesut edullisesti 45v. kok.

0402566907 Veikko Salonen

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

Ostetaan

Pitkänsillanranta 15 • 00530 Helsinki, katutaso Korsontie 8 • 01450 Vantaa, katutaso

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Janna Laiho, 050 374 8174 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

20 A Kirkko ja kaupunki | 29.11.2018

Yhteinen pöytä ei ravinnut Länsimäessä EIPÄ VOI kuin ihmetellä Länsimäen kirkolla tätä Yhteisen pöydän touhua. Kerran jaossa ei ollut muuta kuin hautakynttilöitä. Tarkoitus kai on, että kuolkaa pois länsimäkeläiset. Eikä omaisille tule kalliiksi muistella poisnukkuneita läheisiään, kun vainajilla on hautakynttilät omasta takaa.

No kiitokset kuitenkin henkilöille, jotka vapaaehtoisesti tulevat perjantaisin keittämään Puuroperjantain puuron. Mutta Yhteisen pöydän toiminnan Länsimäen kirkolla voi lopettaa resurssien haaskaamisena.

Ja mitä tulee Kimmo Kiljusen kirjoitukseen taitetusta indeksistä tässä lehdessä (K&k 15.11.), haluan esittää kysymyksen. Kun pääministeri Paavo Lipposen (sd) hallitus päätti eläkkeiden taitetusta indeksistä, niin mitä sosialidemokraatti Kimmo Kiljunen silloin teki, ettei taitettu indeksi toteudu?

Taitavat olla nämä kansalaisaloitteet vain vaalilöpinää.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

MOHAMMED HUWAIS / AFP − LEHTIKUVA

Kansalaisaloitteita tehtaillaan suotta

Laura Hakkarainen työeläkeläinen Vantaa

Takuueläkeläiset elävät köyhyydessä KIMMO KILJUNEN kirjoitti eläkeläisten köyhyydestä ja taitetusta indeksistä (K&k 15.11.). Hän ei maininnut sitä, että melkein 110 000 eläkeläistä saa vain takuueläkettä, joka on tänä vuonna 780 euroa kuukaudessa.

Ensi vuonna 2019 takuueläkkeellä olevat saavat yhdeksän euroa lisää rahaa kuukaudessa. Se tarkoittaa 30 senttiä lisää rahaa per päivä.

Nämä eläkeläiset eivät saa työeläkettä. Heidän tulonsa on vain Kelan eläke, johon lisätään niin sanottu takuueläke. Kelan tietojen mukaan vuonna 2017 lähes 15 000 takuueläkkeellä olevaa sai Kelasta perustoimeentulotukea, kun rahat eivät mil-

Sari Roman-Lagerspetz valtiotieteiden tohtori, kirkon luottamushenkilö Vantaa

Piispa suosittelee, päätoimittaja moittii

Osmo Helkavaara Vantaa

KIMMO KILJUNEN esitti laskelmia eläkevakuutusyhtiöiden pyhistä rahastoista ja eläkeläisten toimeentulosta.

Kyllä yli 2500 euron kuukausieläkettä saava on jo ehtinyt hankkia omistusasunnon jos kakkosenkin, eivätkä asuntoremontitkaan kotitalousvähennyksineen rasita talouksia. Köyhillä ja vähävaraisilla vanhuksilla on vallan toinen tilanne. jos kaupunki ei ole suosinut.

Taitetun indeksin muuttamisesta hyötyisivät vain suurituloisimmat eli noin joka kymmenes vanhuuseläkeläinen.

Eläkevakuutusyhtiöitä on kyllä syytäkin kritisoida. Ne voisivat yhteisellä päätöksellä lieventää rahastojen koskemattomuutta ja jakaa varoja.

Kansalaisaloitteisiin kerätään nykyisin verkossa nimiä milloin minkin asian puolesta. Suomessa on 200 kansanedustajaa, ja parlamentarismiin tulisi voida luottaa, järjestyksen vuoksi.

on ongelmallinen väite. Tuomiokapituleilla ja piispoilla on esimiesasemansa kautta keinoja puuttua pappien toimintaan ja piispainkokouksen tehtävänä on valvoa kirkon virallisten palvelujärjestöjen kuten oppaan tuottaneiden Sleyn, Kansanlähetyksen ja Kylväjän toimintaa. Tärkeä kysymys onkin, haluaako kirkon johto puuttua asiaan?

YK:n keräämien tietojen mukaan noin 85 000:n alle viisivuotiaan lapsen arvioidaan kuolleen äärimmäiseen nälkään ja tauteihin Jemenin sisällissodassa sen jälkeen kun konflikti kiihtyi huhtikuussa 2015. Samalla kun tuhannet ja taas tuhannet lapset taistelevat Jemenissä hengestään, juhlittiin 20. marraskuuta 2018 pääkaupunki Sanaa´ssa, profeetta Muhammadin syntymää.

lään riitä lääkkeisiin ja ruokaan.

Kuka voisi auttaa näitä ihmisiä, jotka elävät suuressa köyhyydessä koko elämänsä ajan?

Mika Lille Helsinki

Huono-osaiset muistetaan vaalien alla MINUSTA ON vastenmielistä, että poliittiset puolueet ovat nyt vaalien lähestyessä ottaneet esille huono-osaiset. Vielä kesällä ei juuri ketään kiinnostanut eläkeläisköyhyys, syrjäytyneet nuoret tai lapsiperheiden ahdinko.

Kunkin puolueen kannattajien ideologian mukaisesti tarjotaan nyt erilaisia avustuksia tai vastikkeellista tukea. Tällainen äänten kalastelu on vastenmielistä.

Satu Postpischl Vantaa

Seksuaalikasvatus voi ahdistaa riparilla JAAKKO HEINIMÄKI kirjoitti (K&k 15.11.) kirkon vanhoillisten järjestöjen tänä vuonna julkaisemasta ”Kutsuvat sitä rakkaudeksi”-seksioppaasta.

Opas on tarkoitettu nuorisotyöhön ja rippikouluihin. Sen mukaan mies on perheen pää ja se suhtautuu kielteisesti homosuhteisiin, itsetyydytykseen, kuparikierukkaan, jälkiehkäisypilleriin ja naispappeuteen.

Opas on ristiriidassa peruskoulujen seksuaalikasvatuksen, seksuaalisuutta koskevan tieteellisen tutkimustiedon ja kirkon tasa-arvoperiaatteiden kanssa.

Heinimäen mukaan rippikoulun laadusta ei kuitenkaan pitäisi olla suuresti huolissaan. Hän viittaa tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan yli 90 prosenttia nuorista koki rippikoulun turvallisena. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan kysytty mitään seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuolikokemukseen liittyvää.

Onkin syytä mainita toinen tutkimus, joka suunnattiin seksuaali-ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville rippikoulunuorille. Tutkimus uutisoitiin K&k:ssa 24.11.2017. Vastanneista 42 prosenttia oli kokenut rippileirin ahdistavana. Tämän tutkimuksen valossa vähemmistöihin kuuluvien nuorten rippikoulukokemuksesta on syytä olla huolissaan.

Heinimäen mukaan kirkolla ei ole keinoa kieltää oppaan käyttöä. Tämä

JAAKKO HEINIMÄKI moitti pääkirjoituksessaan (K&k 15.11.) pientä kirjaa, joka piispa Seppo Häkkisen mukaan edustaa kirkon kantaa ja turvallista seksuaalieettistä opetusta.

Häkkinen totesi Ylen Horisonttiohjelmassa 17.11., että vaikka seksuaalietiikasta vallitsee kirkon jäsenten keskuudessa hyvin monenlaisia käsityksiä, kirkon työntekijöiden tulisi sitoutua kirkon oppiin. ”Elämme nykyään sellaista aikaa, joka korostaa seksuaalisuutta ja ikään kuin kaiken hyväksyttävyyttä ja samalla hyvin voimakkaita paineita ja vaatimuksia asettavaa aikaa. Tätä taustaa vasten on ihan piristävää lukea opasta, joka nostaa yhtäältä esille seksuaalietiikan ihanteita ja toisaalta muistuttaa armollisuudesta ja jokaisen riittävyydestä omana itsenään."”

Häkkisen mukaan kirjanen edustaa kirkon seksuaalieettistä opetusta.

Kutsuvat sitä rakkaudeksi -opas sopii hänen mukaansa hyvin käytettäväksi osana rippikoulun aineistoa.

Häkkinen muistutti myös siitä, että kirkolla on selkeä kanta avioliitosta, vaikka osa kirkon jäsenistä, työntekijöistä ja luottamushenkilöistä ajatteleekin toisin.

Timo Junkkaala teologian tohtori, kirkon uusi luottamushenkilö Helsinki

Sokkona ei voi äänestää VAALIASETELMISTA EI ilmene, mitä asioita ryhmät tai ehdokkaat ajavat.

On mahdotonta äänestää sokkona.

Liisa Rautiainen osallistuja Espoo

Hyvän tähden – paras lehti POSTILUUKUSSANI LUKEE ”ei mainoksia”. Koska kuulun kirkkoon, postiluukustani kolahtaa kuitenkin joka toinen viikko Kirkko ja kaupunki -lehti.

Eräänä yksinäisenä iltana selasin lehteä ja hämmästyin siitä, miten monipuolisia artikkeleita lehdessä on.

Urheilijat ja näyttelijät kertovat elämästään, puhutaan yksinäisyydestä, väkivallasta, arjesta, parisuhteesta ja kerrotaan ihania selviytymistarinoita.

Tähän lehteen jäin ihan koukkuun.

Lukekaa se, älkääkä laittako suoraan lehtikeräykseen.

Kirsi Ikonen Helsinki