Kirkko ja kaupunki 2018 24 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

24 20.12.2018 kirkkojakaupunki.fi

A7 Lähde joulukirkkoon, löydä omasi! B1 Turvapaikan hakijan ensimmäinen joulu turvassa

Joulu saa tulla Vexi Salmi: ”En tiedä, mistä se tuli, mutta tunnenhan minä jouluevankeliumin” B 8

PAPPI JA KANSALAISOIKEUS TAISTELIJA A. J. MUSTE (1885–1967)

Noin 85 000 alle viisivuotiaan lapsen arvioidaan kuolleen äärimmäiseen nälkään ja tauteihin Jemenin sodassa sen jälkeen, kun konflikti kiihtyi huhtikuussa 2015.

Iankaikkisesti

Rauhaan ei ole tietä. Rauha on tie.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

PELASTAKAA LAPSET

Ja kaikki taistelukenttiä tallanneet saappaat, kaikki veren tahrimat vaatteet poltetaan, ne joutuvat tulen ruoaksi. Suuri on hänen valtansa, ja rauha on loputon Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnassaan. JESAJAN KIRJA 9:4 JA 6

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Rääpäleen joulu SEIMI ON SYÖTTÖKAUKALO. Kätevä emäntä tekee siitä tarpeen vaatiessa vaikka vauvansängyn, vähän niin kuin äitiyspakkauksen pahvilaatikosta. Kun kaikki näyttää menevän mönkään, tärkeintä on varmistaa vauvan hyvinvointi. Neitsyt Maria kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen makaamaan, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa. Jeesuksen elämän alku ei ollut kovin loistokas. Ensimmäiseen jouluun kuului paljon käytännön sanelemaa pakkoa, huolta, murhetta ja muuttuneita suunnitelmia. Sellaisia ovat monen ihmisen ENSIMMÄISEEN joulut olleet siitä pitäen.

”

JOULUUN KUULUI KÄYTÄNNÖN

ENSIMMÄISEEN JOULUUN kuului silti SANELEMAA paljon rakkautta. Sitä oli ainakin neljää PAKKOA JA PALJON sorttia. Ensinnäkin sitä kaikkein suurinta RAKKAUTTA. rakkauden lajia, Jumalan rakkautta ja hyvää tahtoa koko ihmiskuntaa kohtaan. Toiseksi ensimmäiseen jouluun kuului Marian ja Joosefin keskinäistä rakkautta. Kolmanneksi siihen kuului Marian äidinrakkautta ja neljänneksi Joosefin isällistä rakkautta Jeesusta kohtaan. MAHTOIKO RAKASTUNUT nuoripari ollenkaan aavistaa, miten järisyttävän symbolisen teon he tekivät peitellessään vastasyntynyttä vauvaansa seimeen eli ruoka-astiaan? He pusuttelivat ja paijasivat hänet siihen meidän sielujemme ravinnoksi, meidän elämämme leiväksi.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Kauppakeskus pukki ja hänen kantaisänsä vuosisatojen takaa

SIRPA PÄIVINEN

SEIMEN PAHNOILLA näkyy se omituinen kristillinen kaksoiskierre, että antaminen ja saaminen, halpa ja arvokas, arkinen ja pyhä, jumalallinen ja inhimillinen, maallinen ja taivaallinen kiertyvät yhteen. Ihmiseksi syntynyt Jumala tuli tähän maailmaan kaikkivaltiudestaan tyhjentyneenä, toisten hoivasta riippuvaisena rääpäleenä. Keskiaikaisessa jouluvirressä – nykyisen virsikirjan virressä numero 19 – joulun suuri salaisuus ilmaistaan näin: Äidin rintaa tarvitsee, hän ken kaikki ravitsee. Seimen pahnoilla Jumala vetoaa kaikkien apua ja turvaa etsivien ihmisten puolesta: ”Kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle vähimmistä, te olette tehneet minulle.”

Kädet ristissä rukoilen, että joulurauha ei olisi vain ajatus, vaan totta tässä maailmassa. Ei vain iankaikkisuudessa, vaan nyt. En usko siihen, mitä rukoilen, sillä ihminen on, mitä on. Mutta silti rukoilen. Herra armahda.

Tilausjoulupukki Olli Suonpää on koskettanut joulun taikaa. Pyhä Nikolaos laittoi tuon taian itämään 200-luvun lopun Turkissa. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 20.12.2018

numero 24

Seuraava lehti ilmestyy 17.1. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

Kampin kappeliin pääsee ilman ajanvarausta Kampin kappelin papin Nanna Helaakosken mielestä on tärkeää, että akuuttiin hätään löytyy apua myös jouluna. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Millainen on normaali työpäiväsi? – Normaalia työpäivää ei ole kovin helppo määritellä, koska kappelin kävijämäärä vaihtelee. Kohtaan päivittäin turisteja, jotka tulevat ihastelemaan kappelin arkkitehtuuria. Osa kävijöistä taas on kaupunkilaisia, jotka tarvitsevat juttukaveria tai apua erilaisiin asioihin. Moni tulee myös pelkästään hiljentymään.

ongelmista. Työhöni sisältyy paljon ohjausta eri palveluihin, koska osa ei tiedä, mistä voisi hakea apua. – Kappeliin voi tulla anonyymisti, jolloin ei ole pelkoa leimautumisesta. Jotkut kävijät ovat tutustuneet ensin rauhassa paikkaan ja meihin työntekijöihin ennen kuin ovat puhuneet vaikeuksistaan.

Mikä tuottaa sinulle iloa työssäsi? – Kristityn velvollisuus on auttaa, vaikka ei saisi siitä kiitosta. Mutta usein saan itselleni hyvän mielen, varsinkin jos pystyn löytämään ihmisen ongelmaan ratkaisun tai uuden suunnan. On myös kiva tavata turisteja ympäri maailmaa. Lisäksi meillä on hieno työtiimi, minkä vuoksi töihin on aina mukava tulla.

Miten Kampin kappeli on avoinna jouluna? – Kappeli on ollut alusta lähtien auki myös joulunpyhinä. Nyt se on avoinna jouluaattona kello 8–12 sekä joulupäivänä ja tapanina kello 12–16. Täällä voi hiljentyä tai jutella kirkon työntekijän tai kaupungin sosiaaliohjaajan kanssa. Tarjolla on glögiä ja pipareita.

Miksi on tärkeää, että tällainen paikka on? – On hyvä, että löytyy paikka, jonne pääsee joka päivä ilman ajanvarausta. Ihminen voi olla ahdistunut sairauden tai kuoleman kohdatessa. Moni kärsii yksinäisyydestä tai ihmissuhteisiin, päihteidenkäyttöön, mielenterveyteen ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvistä

”

KAPPELIIN VOI TULLA ANONYYMISTI, JOLLOIN EI OLE PELKOA LEIMAUTUMISESTA. NANNA HELAAKOSKI

Millainen on iltarukouksesi? – En rukoile joka ilta, vaan silloin, kun minulla on jotain asiaa Jumalalle. Nimeän silloin ihmisen tai asian, jonka puolesta rukoilen. Rukouksen kohteena voi olla myös tuntematon ihminen, jonka olen kohdannut työssäni. – Ajattelen, että Jumala kyllä näkee, mitä minä ja muut ihmiset tarvitsevat. Sen vuoksi ei ole tarpeen rukoilla joka ilta. Toisaalta voin rukoilla muuhunkin aikaan päivästä, vaikka auton ratissa. ■ Kampin kappeli on avoinna Helsingin Narinkkatorilla jouluaattona 24.12. klo 8–12, joulupäivänä klo 12–16 ja tapaninpäivänä klo 12–16. Normaalisti kappeli on auki ma–pe klo 8–20 ja la–su klo 10–18.

Nanna Helaakoski tapaa työpäivänsä aikana Kampin kappelissa monenlaisia kävijöitä.

4 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018 JANI LAUKKANEN

Seurakunnissa järjestetään monenlaisia yhteisöruokailuja.

Yhteinen pöytä pienentää hiilijalanjälkeä Vantaalla kehitetyn ruoka-avun verkoston eli Yhteisen pöydän vaikuttavuus on arvioitu. Ulkopuolinen arvioija, konsulttitoimisto 4Front, toteaa tuoreessa raportissaan, että Yhteisellä pöydällä on etenkin hyvinvointi- ja sosiaalisia vaikutuksia. Lisäksi toiminta pienentää biojätekuormaa ja hiilijalanjälkeä, kun hävikkiruoka saadaan hyötykäyttöön. Taloudellisia säästöjä syntyy, kun yksi toimija organisoi hävikkiruoan noutamisen, välivarastoinnin ja kuljetuksen eri toimijoille keskitetysti. Yhteisen pöydän verkostoon kuuluu noin 35 ruoka-avun lahjoittajaa: kauppoja, elintarviketehtaita ja tukkuja, sekä noin 65 ruoka-apua monipuolisesti jakavaa tahoa, kuten seurakuntia, yhdistyksiä ja kaupungin asukastiloja. Hävikkiterminaali sijaitsee Koivukylässä.

Lähetyslentäjät ry ei saanut virallista asemaa Suomen Lähetyslentäjät ry:stä ei tule kirkon virallista lähetysjärjestöä. Piispainkokous perustelee päätöstään sillä, että yhteiskristillinen eli tunnustustenvälinen yhdistys ei täytä lähetysjärjestöksi hyväksymisen edellytyksiä, kuten sitoutumista luterilaiseen tunnustukseen. Kirkolla on nyt seitsemän virallista lähetysjärjestöä, joiden kanssa on tehty perussopimus. Seurakunnat tekevät yhteistyötä monen muunkin järjestön kanssa, ja yhteistyö jatkuu. Lähetyslentäjiä tukevat esimerkiksi Tikkurilan ja Rekolan seurakunnat.

Vantaalaiset haluavat kirkon auttavan Vantaalaiset näkevät seurakuntien tärkeimpänä tehtävänä vähäosaisten puolustamisen ja yhteiskunnan heikompien puolesta puhumisen sekä lasten, nuorten ja vanhusten auttamisen. Näistä parhaiten vastaajien mielestä seurakunnat ovat onnistuneet lasten ja nuorten tukemisessa. Lisätietoa Vantaan seurakuntien tunnettuustutkimuksesta on nettisivuillamme osoitteessa Kirkkojakaupunki.fi.

Anna vinkkejä kirkon julkisivuun Tikkurilan kirkon julkisivun suunnitteluun pääsee tuomaan omia ajatuksiaan nettikyselyssä. Kysely koskee sitä, millä tavoin kristinuskon runsas symboliikka, esimerkiksi värit ja kuvat, voisivat näkyä tulevan kirkon julkisivussa. Kyselyyn vastataan osoitteessa www. vantaanseurakunnat.fi/kirkkokysely ja se on avoinna 10.12.– 31.12.2018.

Suomalaisten pyhä on arkista Suomalainen pitää pyhänä rakkautta, läheisiä ihmisiä, omaa kotia ja lepoa.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANS EISKONEN GRAFIIKKA MAIJA SAARI

rilaisten kuplien ja leirien aikanakin lähes 70 prosenttia suomalaisista pitää pyhänä rakkautta ja läheisiä ihmisiä. Yli puolet kyselytutkimukseen vastanneista piti pyhinä myös rauhaa, omaa kotia ja lepoa, turvallisuutta sekä ihmisarvoa. Tutkimuksen tekivät Suomen Kulttuurirahasto ja e2 Tutkimus. Kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi, joka on yksi tutkimuksen tekijöistä, pitää tutkimuksen tuloksia toivoa antavina. – Pyhyyden ydin on Suomessa yllättävän jaettua. Olen ihan varma, että jos eri kuplissa eläviä pantaisiin kohtaamaan toinen toisiaan, he voisivat huomata, ettei sosiaalinen etäisyys olekaan niin pitkä ja miten pyhim-

mät asiat ovatkin ehkä yhteiset. Erimielisyyksissä on useimmiten kyse siitä, miten yhteiskunta pitäisi järjestää ja mitkä ovat oikeita poliittisia ratkaisuja, mutta sitten on näitä luovuttamattomaasioita, joissa eri kuplien edustajat voivat olla lähempänä toisiaan kuin he arvaavatkaan. TOISAALTA JONKINLAISISTA vastakkainasetteluista kertoo esimerkiksi se, että arvoliberaaleiksi ja arvokonservatiiveiksi itsensä määritelleiden näkemykset pyhästä erosivat jonkin verran. Juuri nämä erot pyhinä pidetyissä asioissa voivat tutkimuksen tekijöiden mukaan selittää julkisen keskustelun ristiriitoja ja repivyyttä. Yhteentörmäyksiä syntyy, kun toisen pyhää ei tunnisteta tai sitä pilkataan tietoisesti. Konservatiiveille Suomi ja sen

itsenäisyys, kirkko, uskonto ja perinteet olivat selvästi useammin pyhiä kuin liberaaleille. Liberaalit taas pitivät keskimääräistä useammin pyhänä ihmisarvoa, yksilönvapautta, tiedettä sekä taidetta ja kulttuuria. Se, mitä pidetään pyhänä, oli melko vahvasti sidoksissa myös puoluekantaan. Keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja sinisten kannattajat esimerkiksi pitivät keskimääräistä useammin Suomea ja sen itsenäisyyttä pyhänä. Perussuomalaisten ja sinisten kannattajissa oli lisäksi keskimääräistä vähemmän niitä, jotka pitivät ihmisarvoa pyhänä. PYHYYS KÄSITTEENÄ liitetään usein uskontoon ja hengellisyyteen. Pyhyyden ytimessä -tutkimuksessa käsite rajattiin toisin: pyhässä on kyse ihmisen omasta

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

olla myös jotain pienempää ja arkisempaa kuin elämän ja kuoleman kauhistuttavimmat tai kauneimmat kysymykset. Ja se on ihan hyvä. Jokaisella on oikeus omaan pyhäänsä, Anne Birgitta Pessi sanoo. KIRKKO, USKONTO JA USKONNOLLINEN yhteisö sekä henkisyys ja uskonnollisuus jäivät pyhien asioiden luettelossa häntäpäähän ja olivat pyhiä vain noin joka kuudennelle vastanneista. Pessi näkee kuitenkin kirkon vaikutusta siinä, että pyhän käsite on suomalaisille niin tuttu ja ajatuksia herättävä. Lisäksi pyhien asioiden kärjessä on monta sellaista teemaa, joita kirkko pitää esillä. Tällaisia ovat esimerkiksi rakkaus, rauha ja ihmisarvo. – Hyvin monille uskontojen pääviesti ja Jumalan velvoite on lähimmäisenrakkaus. Myös luterilaisuuden ytimessä on se, miten elät arvosi teoiksi ja palvelet luomakuntaa. Arki ja uskonnollisuus limittyvät ja lomittuvat. Vaikka pyhien asioiden listan kärjessä on niin sanotusti maallisia asioita, pyhyys ei kuitenkaan käsitteenä ole liudentunut tai väljentynyt. Tämä näkyy tässä tutkimuksessa vahvasti: vastaaja on voinut pitää tärkeänä esimerkiksi maanpuolustusta, mutta ei samassa kyselyssä nostanut sitä pyhäksi.

kokemuksesta, siitä, mitä hän itse pitää erityisenä ja koskemattomana. – Kysyimme nimenomaan sitä, mikä vastaajalle itselleen on pyhää. Kysymyksen muotoilu saattoi osaltaan ohjata siihen, että pyhäksi nimetyt asiat voivat

KIRKKOA JA USKONTOA pyhänä pitävien osuus suomalaisista on suunnilleen yhtä suuri kuin aktiivisesti kirkon toimintaan osallistuvien osuus – tai vaikkapa seurakuntavaalien äänestysprosentti. Sikäli tulos ei Pessiä hätkähdytä. Sen sijaan se, että henkilökohtainen uskonnollisuus tai henkisyys ei noussut pyhinä pidettyjen asioiden listassa korkeammalle, oli Pessistä hivenen yllättävää. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että ihmisten yksityinen uskonnonharjoitus, esimerkiksi rukoileminen, on huomattavasti yleisempää kuin vaikkapa jumalanpalveluksiin osallistuminen. ■

Mikä suomalaisille on pyhää? 1. Rakkaus, läheiset ihmiset (68 %) 2. Rauha, koti, lepo (56 %) 3. Turvallisuus (54 %) 4. Ihmisarvo (53 %) 5. Terveys (48 %) 6. Kotimaa, Suomen itsenäisyys (46 %) 7. Luonto (44 %) 8. Yksilönvapaus (43 %) 9. Uusi elämä, lapset (36 %) 10. Auttaminen, yhteisöllisyys (30 %) 11. Kuolema ja siihen liittyvät asiat, kuten hautausmaat ja hautajaiset (22 %) 12. Taide, musiikki, kulttuuri (20 %) 13. Tiede, uusi tieto (19 %)

Paremmin pysyvä hammasproteesi! Tule mukaan pilottiryhmään ja ole ensimmäisten joukossa, joille asennetaan uudentyyppiset, sirot saksalaisvalmisteiset Medentika -implantit. Tarjoamme potilaille hoidon erikoishammaslääkärin ja erikoishammasteknikon saumattomassa yhteistyössä.

Vielä muutama mahtuu mukaan.

3.900 €

Ryhmän jäsenet saavat hoidon erikoishintaan:

Hinta sisältää kokoproteesit ylä- ja alaleukaan sekä alaleuan proteesin pysyvyyden varmistavat implantit ja erikoiskiinnikkeet. Siihen sisältyy tarvittava alkutarkastus, röntgenkuvat sekä systemaattinen jälkiseuranta.

Toimi näin: Ota yhteyttä numeroon ja sovi alkutarkastus

010 2715 100

Mikäli implanttihoidolla voidaan parantaa proteesiesi kiinnitystä sinulle varataan aika suu- ja leukakirurgin vastaanotolle. Seuraavassa vaiheessa tehdään tarkempi tutkimus ja hoitosuunnitelma. Hoito voidaan suorittaa miellyttävästi kevytnukutuksessa ja toipuminen on yleensä nopeaa.

14. Traditiot, perinteet, rituaalit (16 %) 15. Henkisyys, uskonnollisuus henkilökohtaisena kokemuksena (16 %) 16. Kirkko, uskonto ja uskonnollinen yhteisö (15 %)

Pikku Huopalahti

17. Minä, mielipiteeni (14 %) Lähde: Anne Birgitta Pessi, Ville Pitkänen, Jussi Westinen ja Henrietta Grönlund: Pyhyyden ytimessä. Tutkimus suomalaisten arvoista ja pyhyyden kokemuksesta.

Erikoishammasteknikot

Puutarhurinkuja 2, 3 krs. 00300 Helsinki Kauppalantie 4, 00320 Helsinki

6 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Piispa Teemu Laajasalon joulutervehdys

Laskettu aika

un raskaana olevalle naiselle ilmoitetaan synnytyksen arvioitu ajankohta, puhutaan lasketusta ajasta. Ilmaus tavoittaa jotain hyvin oleellista odotuksen luonteesta. Kun ihminen odottaa jotain oikein kovasti, hän tulee vahvemmin tietoiseksi ajasta. Hän laskee kuumeisesti viikkoja ja päiviä. Odotuksen apuna voi olla erilaisia keinoja: ruksit almanakassa tai piikit aamukammassa. Odottava ihminen laskee aikaa. Adventin aikana odotetaan joulua – Jeesuksen syntymän laskettua aikaa. Myös adventtina käytetään erilaisia odotuksen apuvälineitä. Jumalanpalveluksissa aikaa lasketaan sytyttämällä kynttilöitä. Kotona avataan kalenterin luukkuja ja lasketaan päiviä jouluun. Odottavan aika on pitkä. Mutta odottaminen on tärkeä osa suureen juhlaan tai muutokseen valmistautumista. Lasketun ajan odottaminen

Uudet tilaukset – 20%

Kodikasta Joulua! www.sope .fi

Avoinna myös su 30.12. klo 12-16

Ale alkaa 27.12. Tervetuloa! Malmin raitti 17, Helsinki p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

Katso aukiolomme sope.fi

tarjoaa äidille ja isälle mahdollisuuden valmistautua uuteen elämäntilanteeseen. Tällöin vanhempi voi seurata paitsi syntymättömän lapsen kasvua myös omaa kasvuaan. Vastaavasti joulua edeltävä adventti antaa meille kaikille mahdollisuuden valmistautumiseen, ajan itsetutkistelulle. Odottaminen saa odottamisen kohteen ikään kuin jo läsnä olevaksi – tämä koskee sekä toivoa että pelkoa. Onni on yhdelle läsnä jo onnen odotuksessa. Ja toisaalta kauheaa asiaa odottava elää jo monessa mielessä kauhun keskellä. Jesajan kirjassa on lause, joka on kohdistettu erityisesti eri tavoin odottaville. Se kuuluu: ”Katso, sinun pelastajasi saapuu.” Joulu on Pelastajan laskettu aika. Muistuttakoot nuo sanat meitä siitä, että jouluna syntyvä Jeesus haluaa auttaa nimenomaan sinua ja minua. Muistuttakoot nuo sanat meitä siitä, että jouluna syntyvä Jeesus haluaa auttaa meidät pois kaikesta synnistä ja syyllisyydestä ja antaa uuden alun. Muistuttakoot nuo sanat meitä siitä, että jouluna syntyvä Jeesus haluaa auttaa meitä sellaisessakin murheessa, surussa ja hädässä, jossa kukaan muu ei voi meitä auttaa. Laskettu aika on lähellä. Toivotan iloista joulua kaikille Kirkko ja kaupunki -lehden lukijoille. Aattohartaus 24.12.2018 klo 15.30 Helsingin tuomiokirkossa. Teemu Laajasalo saarnaa ja Suvi-Päivi Koski toimii liturgina. Avustajina toimivat Jussi Pajunen sekä partiolippukunnat. Urkurina Seppo Murto ja kanttorina Hanna Remes. Mukana myös kuoro DomEnsemble.

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

SIRPA PÄIVINEN

Pyhän Laurin kirkko odottaa joulun juhlijoita. Jouluaaton hartauksia on kirkossa tunnin välein 24.12. iltapäivällä.

Joulu kutsuu kirkkoon Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 ■ Ma 24.12. klo 13 jouluaaton hartaus

Hakunilan kirkko

Hakunilantie 48 ■ Ma 24.12. klo 14.30 jouluaaton hartaus ■ Ti 25.12. klo 10 jouluaamun jumalanpalvelus ■ Ke 26.12. klo 12 Kauneimmat joululaulut -messu

Hämeenkylän kirkko

Auratie 3 ■ Ma 24.12. klo 14 perheiden aattohartaus klo 16 jouluaaton kynttilähartaus ■ Ti 25.12. klo 8 jouluaamun joulukirkko ■ Ke 26.12. klo 10 tapaninpäivän messu

Ilolan seurakuntatalo

Soittajankuja 1 ■ Ma 24.12. klo 13.30 perheiden jouluhartaus

Kivistön kirkko

Laavatie 2 ■ Ma 24.12. klo 16 jouluaaton hartaus

Korson kirkko

Nikinmäen seurakuntakoti

Surviaisenkuja 1 ■ Ma 24.12. klo 14 jouluaaton hartaus

Merikotkantie 1 ■ Ma 24.12. klo 13 jouluaaton hartaus klo 15 jouluaaton hartaus ■ Ti 25.12. klo 8 jouluaamun messu

Pyhän Annan lastenkirkon pihalla

Länsimäen kirkko

Kirkkotie 45 ■ Ma 24.12. klo 12 lasten joulurauhan julistus klo 13 jouluaaton hartaus klo 14 jouluaaton hartaus klo 15 jouluaaton hartaus klo 16 jouluaaton hartaus klo 17 jouluaaton hartaus (ruotsinkielinen) ■ Ti 25.12. klo 8 jouluaamun jumalanpalvelus (ruotsinkielinen) klo 12 joulupäivän messu ■ Ke 26.12. klo 12 tapaninmessu klo 18 hartaus ja Kauneimmat joululaulut (ruotsinkielinen)

Kerokuja 9 ■ Ma 24.12. klo 14 jouluaaton perhehartaus ■ Ti 25.12. klo 8 jouluaamun messu

Myyrmäen kirkko

Uomatie 1 ■ Ma 24.12. klo 11 perheiden aattohartaus klo 13 aattohartaus (ruotsinkielinen) klo 15 aattohartaus klo 17 aattohartaus ■ Ke 26.12. klo 12 Kauneimmat joululaulut -messu

Koulutie 11 ■ Ma 24.12. klo 13 pieni jouluhartaus

Pyhän Laurin kirkko

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

Kustaantie 22 ■ Ma 24.12. klo 15 jouluaaton hartaus ■ Ti 25.12. klo 8 joulukirkko

Ruskeasannan kappeli

Ruskeasannantie 5 ■ Ma 24.12. klo 13 jouluaaton hartaus klo 14 jouluaaton hartaus klo 15 jouluaaton hartaus (ruotsinkielinen)

Seutulan kappeli

Jouluyön juhlaa 24.12. ■ Klo 22 Jouluyön

hartaus Hämeenkylän kirkko, Auratie 3 ■ Klo 23 Jouluyön

messut Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48 Korson kirkko, Merikotkantie 4 Myyrmäen kirkko, Uomatie 1 Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45 Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, Kustaantie 22

Solbackantie 6 ■ Ma 24.12. klo 12 jouluaaton hartaus klo 14 jouluaaton hartaus ■ Ti 25.12. klo 10 jouluaamun messu

Tikkurilan Koskikeskus Vernissakatu 4 ■ Ti 25.12. klo 10 jouluaamun messu

Vaaralan kappeli

Kirkkokuja 2 ■ Ma 24.12. klo 15.30 aattohartaus

8 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Joulun lapsi näyttää kieltä Pipareita, joulutähtiä ja mitä näitä nyt on – muistisairaat vanhukset unohtavat yksityiskohtia, mutta tietävät kyllä, mikä heille tekee joulun. Korson vanhustenkeskuksen hoivakodissa valmistaudutaan juhlaan. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT MAIJA SAARI

Eeva Nurmi, 84:

ietän ensimmäistä jouluani hoivakodissa. On pikkuisen haikea mieli, kun pystyisin vielä tekemään huushollia, ja olisin niin hyvä valmistamaan laatikoita ja pikkuleipiä. Näin juuri untakin piparkakkujen leipomisesta. Yleensä olen laitellut jouluksi ruoat ja leiponut Lucian piparkakkuja. Kirjoitin niiden reseptin ylös kansakoulun taloustunnilla. Kerran leivoin sata piparkakkua ja laitoin ne hyvillä mielin vaatekaappiin. Onneksi kurkkasin piparilaatikkoon myöhemmin, koska siellä ei ollut enää mitään syötävää. Minulla oli siihen aikaan kolme taaperoa, joilta kysyin, että onko kukaan teistä käynyt piparilaatikolla. ”Ei”, he vastasivat viattomina. ”No onko joku käynyt piparilaatikolla?” ”Joo”, he nyökkäsivät. ”Mutta kun ne olivat niin hyviä!” Minä

Eeva Nurmi syö joulupäivänä herkkuja, jotka miniä on laittanut Nurmen reseptien mukaan.

sanoin, että taisivat tulla tarpeeseen, mutta älkää tehkö noin toiste. Seuraavana päivänä valmistin uuden taikinan. Nyt saan mennä valmiiseen pöytään. Olen tehnyt vieraalle töitä 17-vuotiaasta asti, mutta enää ei tarvitse huolehtia mistään. Meistä pidetään täällä hyvää huolta. Poikani ja hänen neljä aikuista lastaan tulevat tervehtimään minua ennen joulua. He asuvat lähellä, ja varsinkin nuorin pojanpoika käy täällä usein.

Huijari pojan kotiinpaluu Ihmisen osa -elokuva kertoo hauskasti ja koskettavasti Malmikunnaksen perheestä ja siitä, miten perheenjäsenet löytävät uudestaan yhteyden toisiinsa. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU

”

Täällä saa syventyä itseensä ja miettiä rauhassa hauskoja asioita. EEVA NURMI, 84

Melkein kolmekymppinen ja lähes kaksimetrinen mies oli sanonut äidilleen, että mummi on hänelle niin tärkeä. Kyllä minä rutistan häntä, kun hän tulee kylään. Minulla on ollut traditiona mennä joulupäiväksi poikani luokse syömään, koska olen leski. Siellä on myös kolme koiraa, jotka tulevat heti syliini. Miniä on oikein hyvä talousihminen. Hän on saanut minulta reseptit, joiden mukaan tekee jouluruoat. Miniä saattaa soittaa ja kysyä, että kuule

KIRJAILIJA Kari Hotakaisen suuren suosion saaneesta romaanista Ihmisen osa on nähty useita teatteriversioita. Nyt Juha Lehtola on ohjannut siitä samannimisen elokuvan, jonka käsikirjoituksen Lehtola on tehnyt yhteistyössä Hotakaisen kanssa. Elokuvan keskeinen hahmo on Malmikunnaksen perheen poika Pekka. Hänen yrityksensä on mennyt jo ajat sitten konkurssiin, mutta hän esittää vanhemmilleen ja sisarilleen menestyvää yritysjohtajaa. Tosi asiassa hän on rahaton ja tekee vilunkia esimerkiksi syömällä ilmaiseksi ravintoloissa ja vieraiden ihmisten hautajaisissa. PERHEENJÄSENET OVAT vuosien mittaan etääntyneet toisistaan. Tilanne muuttuu, kun maalla asuvien vanhempien Salmen ja Paavon koira kuolee, ja he päättävät lähteä tapaamaan lapsiaan pääkaupunkiin.

Vanhempien tempaus ei ole heidän aikuisten lastensa mieleen. Paljastuu, että Pekan lisäksi myös perheen tyttärillä Helenalla ja Maijalla on omat salaisuutensa. Maija elää lesbosuhteessa mustaihoisen Bikan kanssa, ja Helena on työssään burn outin partaalla. Muutaman kipakan yhteenoton jälkeen vanhemmat ja lapset alkavat löytää uudestaan yhteyden toisiinsa. Tärkeänä tekijänä siinä on Helenan suloinen ja tarkkasilmäinen Sini-tytär, joka on myös Pekan kummityttö. Pekka jatkaa kuitenkin huijaamistaan, sillä hän ei pysty nielemään ylpeyttään ja kertomaan totuutta. ELOKUVA ON vahvasti tragikoominen, ja erityisesti perheenjäsenten väliset yhteenotot hykerryttävät. Tosin Pekka on vajonnut ahdingossaan niin syvälle, että nälkäisen ja asunnottoman miehen nöyryyttävät teot eivät juuri naurata.

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

Kun Ebba Niilekselä oli lapsi, joulupukilla oli yllään turkki nurin päin. Hevonen veti reessä joulukirkkoon.

opettaa, että hoida niin kuin haluaisit itseäsi hoidettavan vanhana. Nykyään haluan rauhaa. En kaipaa enää muuta.

Anja Jousikari, 88: Anja Jousikari on jatkanut leipomista hoivakodissa.

mummi, miten tämä tehtiinkään. Meillä on niin läheiset välit, että kutsun häntä tyttärekseni. Minulla oli pojan lisäksi kaksi tytärtä, mutta toinen heistä kuoli alle viisikymppisenä alkoholiin ja toinen alle kolmekymppisenä mielenterveysongelmiin. Anteeksi, tulee kyyneleet silmiin. Jouluaattona haluan aina rentoutua yksin ja katsoa joulujumalanpalveluksen telkkarista. Tykkään jouluaatosta, kun silloin on niin rauhallinen ja hyvä olla. Täällä saa syventyä itseensä ja miettiä rauhassa hauskoja asioita.

Ebba Niilekselä, 90:

uistan, kuinka odotimme pukkia kotona maalaistalossa Niilekselässä. Meillä oli iso huone, jota nimitettiin saliksi. Tiesimme, että äiti käärii siellä paketteja. Sanoimme oven takana, että tuomme äidille paperia, mutta emme päässeet sisään. Kysyin jouluaattona äidiltä, onko Lapissa muuta kuin joulupukki ja tontut. Äiti sanoi, että ei siellä ole semmoisia, se on vain satua. Minä ajattelin, että olisivat ne saaneet olla olemassa. Olin silloin 5–6-vuotias. Pukin piti ehdottomasti tulla, ja sillä saattoi olla

tuttu turkki päällä nurin päin. Onhan niitä pukkeja täälläkin, mutta sellaisen tuleminen riippuu hoitajista. Lapsena mentiin hevosella joulukirkkoon, ja se oli mukavaa. Täällä kuuntelen hartauden radiosta. Televisiosta en välitä. Sitä olen katsonut jo oman aikani. Kerran kun halusin kuunnella radiota, yksi hoitaja sanoi, että sinä et täällä isännöi. Edellisen vahtimestarin kanssa laskettiin siitä leikkiä, että minä olen isännöitsijä ja hän vahtimestari. Täällä pärjää, kun ottaa huumorilla. En sen kummemmin vietä jouluaattoa, siinähän se menee. Jouluna on hartaus, kynttelikköjä, kuusi ja ruokaa. Ruokapöydässä joku voi heittää vaikka kahvikupin päälleni. Vanhuus tulee ihmisille niin monella tavalla, että jotkut ovat aivan sekaisin. Olen aikanaan kasvattanut joulukuusen pienestä taimesta asti sekä joulutähtiä ja muita. Kun ennen muinoin paistoin torttuja, kotona haisi hirveän hyvälle, mutta täällä ei ole sellaista. Olen viettänyt sairaaloissa ja parantoloissa paljon aikaa lapsesta asti jalkojeni takia. Seuraan päivät ympäristöäni. Joka osastolla pitäisi olla kaksi omaa hoitajaa ja lisäksi juoksutyttö. Nyt omahoitaja on vain nimi paperissa. Kun hoitajia koulutetaan, heille pitäisi

oi ihme, miten mukavia pikkuisia tonttuja täällä on käynyt! He ovat pieniä koululaisia. Tontut lauloivat, ja he olivat tehneet joulukortit kaikille. Mukavan näköinen pikkupoika katseli ensin kaikkia mummuja, tuli sitten luokseni ja sanoi totisena, että hyvää joulua! Oli tehnyt oikein nätin kortin. Näin meitä täällä höpsötellään. Olen mukana leipomisryhmässä, jossa tehdään pullia ja kakkuja. Nykyäänhän saa valmiina sitä, mikä se nyt on? – Piparitaikinaa? Joo, niitä ruskeita tehtiin. – Piparkakkuja? Niistä tuli hyviä. Täällä yritetään pitää henkeä yllä. On kynttelikköjä ja joka pöydällä noita kukkia. Sano nyt niiden nimi. – Joulutähti. Täällä käy mukava naispappi, joka lukee läpi Raamattua. Se on paksu kirja. Kanttori soittaa pianoa ja laulaa. Tänne tulee varmaan jouluhartaus. Tyttäreni toi huoneeseeni upean amarylliksen, jossa on seitsemän kukkaa. Siitä tulee jouluinen olo. Menen jouluna syömään tyttäreni luokse Tapanilaan, jonne tulee muutakin sukua. Kävi niin mukavasti, että tyttärentytär sai tyttären, joten aterialle tulee myös vauva. Voi että hän on ihana! Vauva katsoo silmiin ja on ruvennut näyttämään kieltäkin. ■ VIDEO Vanhukset valmistautuvat jouluun. Katso video osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KUOKKASEN KUVAAMO © BUFO 2018

Hannu-Pekka Björkman näyttelee antaumuksella perhettään huijaavaa Pekkaa.

VERKOSSA

Hannu-Pekka Björkman näyttelee Pekan rypemistä antaumuksella ja vivahteikkaasti. Lopulta tämä tajuaa oman hölmöytensä, kun tutustuu Kari Hietalahden esittämään lipevään myyntimieheen Kimmo Hienlahteen. Leena Uotila ja Asko Sarkola ovat varsin uskottavia lastensa valheista ja ongelmista typertyneinä vanhempina. Ria Kataja ja Armi Toivanen sopivat mainiosti epätasapainossa olevien tyttärien rooleihin. Ihmisen osassa koskettaa se, miten perhe armahtaa lopulta myös heitä pahasti puijanneen Pekan, tuhlaajapojan. Elokuva muistuttaa, että asioista kannattaa puhua ennen kuin ne muodostuvat ylitsepääsemättömän vaikeiksi. Kaikilla on elämässä osansa, joillakin se vain on raskaampi kuin joillakin toisilla. Elokuvan tekemistä on tukenut muun muassa Kirkon Mediasäätiö. ■ Ihmisen osa 21.12. elokuvateattereissa.

10 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Sanna Pelliccioni ja Maija-Liisa Juvonen ovat kiinnostuneita niin kaunokirjallisuudesta, elämäkerroista kuin historiateoksistakin.

Kahden naisen lukupiiri Kun naapurukset Sanna Pelliccioni ja Maija-Liisa Juvonen keskustelevat kirjoista, iällä ei ole väliä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

äpylässä asuvat naapurukset Sanna Pelliccioni, 42, ja MaijaLiisa Juvonen, 95, tutustuivat kahdeksan vuotta sitten. Pelliccioni tapasi kerrostalon pihalla Juvosen Raimo-miehen ja kutsui tämän vaimoineen kahville. – Minua kiinnosti, miten pitkäaikaisia asukkaita olympiavuonna 1952 rakennetussa talossamme asui. Kun tutustuimme Maija-Liisan kanssa, huomasimme pian, että kirjallisuus yhdistää meitä, kertoo kuvittajana ja lastenkirjailijana työskentelevä Pelliccioni.

Juvonen ja Pelliccioni alkoivat suositella ja lainata kirjoja toisilleen. Näin kahden hengen lukupiiri syntyi kuin itsestään. Kaksikko tapaa kirjallisuuden merkeissä vähintään pari kertaa kuukaudessa. Luettavien kirjojen valitseminen on helppoa, koska heillä on saman tyyppinen kirjamaku. Molemmat lukevat mielellään kaunokirjallisuutta, elämäkertoja ja historiateoksia. KAKSIKON VIIMEISIMPIIN kirjalöytöihin kuuluu Samuli Paulaharjun vuonna 1921 kirjoittama teos Kolttain mailla, jonka Pelliccioni nappasi taloyhtiön kierrätyshuoneesta. Se kertoo Paulaharjun vuonna 1914 tekemästä tutkimusmatkasta kolttasaamelaisten pariin. – Kolttasaamelaisten elämä ei ole ollut helppoa. Välillä kirjassa oli niin hurjia juttuja, että piti keskeyttää lukeminen, naiset päivittelevät. Vaikuttavimpiin lukukokemuksiin molempien mielestä lukeutuu Emmi

Itärannan romaani Teemestarin kirja. Teos kuvaa nuorta naista maailmantilanteessa, jossa vesilähteet ovat ehtyneet. – Kirjassa on maailmanlopun tunnelmaa, mutta se sisältää myös toivoa, Pelliccioni kuvailee. Elämäkerroista vaikutuksen teki Hanna-Reetta Schreckin Minä maa-

”

OLEN SAANUT KIRJOISTA

APUA, TURVAA JA VIIHDYKETTÄ, JA MAAILMANKUVANI ON LAAJENTUNUT. SANNA PELLICCIONI

laan kuin jumala, joka kertoo vuonna 1954 kuolleen Ellen Thesleffin taiteesta ja elämästä. Juvosta kiehtoo kirjan ajankuva, onhan hän itse elänyt aikana, josta kirja kertoo. – Oli kiinnostavaa lukea taiteilijoiden värikkäästä elämästä. Se nimittäin poikkesi melkoisesti tavallisten ihmisten puritaanisesta elämästä. Pelliccionia taas kosketti se, miten vaikea naisen asema Thesleffin aikaan oli: naista ei otettu vakavasti taiteilijana. – Onneksi hänen isänsä oli kannustava. Thesleffille muodostui vahva taiteilijaidentiteetti, eikä hän suostunut naisen perinteiseen rooliin. KUN IHMISIÄ yhdistää jokin asia, ei iällä ole väliä. Sen ovat huomanneet myös Maija-Liisa Juvonen ja Sanna Pelliccioni. Pelliccioni on aina viihtynyt vanhempien ihmisten seurassa. Hän ihailee ikäihmisiä, jotka ovat säilyttäneet Juvosen tavoin elämänilonsa ja suhtautuvat avoimesti uusiin asioihin.

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

Oodi kirjoille ja lukemiselle

Sanna Pelliccionia lukemisen tär keys on askarruttanut niin paljon, että hän päätti tehdä siitä kirjan. – Halusin tehdä eräänlaisen oodin kirjoille ja lukemiselle, mutta pitkään en tiennyt, miten sen toteut taisin. Eräänä pääsiäisenä minul ta sitten alkoi tulvia aiheeseen liitty viä kuvia. Pelliccioni ajatteli ensin myös kir joittaa kirjan itse, mutta hän luopui ajatuksesta. Huomattuaan, että kir jailija Siri Kolu puhui paljon lukemi sesta, hän pyysi Kolua kirjoittamaan tekstit kuviinsa. Lue minut! niminen kirja ilmes tyy tammikuussa. Pelliccionin mu kaan tavoitteena on samalla innos taa nuoria ja aikuisia luovaan kirjoit tamiseen, minkä vuoksi kirja sisältää kuvien ja tekstien lisäksi inspiraatio tehtäviä sanataideharjoituksineen. Kirjaan perustuu lapsille ja nuo rille suunnattu toiminnallinen kier tonäyttely Lue minut, joka aloittaa 15.2. Vantaan Lastenkulttuuritalo Pessistä.

MAIJA-LIISA JUVONEN on lukenut nuoresta lähtien monenlaista kirjallisuutta. Kun Juvonen muutti 13-vuotiaana pohjoisesta Helsinkiin, äiti vei hänet ensitöikseen Rikhardinkadun kirjastoon. Kirjojen merkitystä Juvoselle kuvaa se, että hänen ensimmäinen oma huonekalunsa oli pieni kirjahylly. Hän sai sen äidiltään joululahjaksi. – Olen elämän varrella monesti huomannut lukutaidon tärkeyden. Siihen perustuu myös ruoanlaittotaitoni. Pelliccioni puolestaan luki lapsena vähän. Hän alkoi lainata kirjoja kirjastosta vasta nuorena aikuisena. – Kirjallisuus on tarjonnut oivan väylän käsitellä erilaisia elämään liittyviä kysymyksiä. Olen saanut kirjoista apua, turvaa ja viihdykettä, ja maailmankuvani on laajentunut. Esimerkiksi Yuval Noah Hararin teos Sapiens - Ihmisen lyhyt historia auttoi minua ilmastoahdistuksessa. Se muistutti taas ihmisen pienuudesta ja samalla mahdollisuudesta toimintaan. Pelliccionilla on kirjahylly sekä olohuoneessa että makuuhuoneessa. Osa kirjoista on italiankielisiä, koska hänen miehensä on lähtöisin Italiasta. ■

Seitsemän kirjaa yksilöstä ja perheestä Naiskirjailijat tekevät näkyviksi ihmissuhteiden ristiriitoja ja arkoja kohtia. Ainutkertaiset hetket

En ole onnistunut löytämään kovin mon ta ehdotonta helmeä tänä vuonna suomek si julkaistusta kirjallisuudesta, mutta Lucia Berlinin novellit ovat sellaisia. Kummastut taa vain se, miksi vuonna 2004 kuolleen Ber linin tuotanto on löydetty vasta nyt. Novel lit ovat kaunistelemattomia, usein samaan aikaan surullisia ja synkeän hauskoja. Ber lin tuntuu rekisteröivän henkilöistään ja hei dän maailmastaan kaiken sellaisen, minkä moni muu sivuuttaisi epämiellyttävänä tai yhdentekevänä, ja rakentavan siitä jotain ai nutkertaista ja hyvin totta. Aineksia kirjaili jantyöhön antoi myös hänen oma levoton elämänsä, johon mahtui useita asuinpaikko ja ja aviomiehiä sekä kamppailu alkoholis min kanssa. KAISA HALONEN Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia sekä Siivoojan käsikirja 2. Tanssia ruusuilla ja muita kertomuksia. Aula & Co 2018.

– On ollut superkiinnostavaa kuunnella Maija-Liisan elämänvaiheista. Minusta on jännää esimerkiksi se, että hän kävi vuonna 1949 ensimmäistä lastaan odottaessaan Pariisissa kahden työkaverinsa kanssa. Tuohon aikaan ei moni suomalainen matkustanut ulkomaille. Juvonen puolestaan ihailee tämän päivän nuoria naisia. Hänellä itsellään on kaksi tytärtä. – Sanna onkin tyttärieni Outin ja Liisan sekä heidän tyttäriensä lisäksi nykyään ainoa yhdyssiteeni koko muuhun maailmaan, hän kuvailee näiden ihmissuhteiden merkitystä.

Rakkauden valinnat

Pirjo Hassinen on pitkän kirjailijanuransa aikana kirjoittanut perheiden ja sukujen ki peistä salaisuuksista ja puristavimmista su ruista. Hänellä on taito valaista tarkasti ih missuhteita, joista ei aina tiedä, milloin rak kaus niissä muuttuu riippuvuudeksi tai val lankäytöksi. Paritromaanissa leikataan kolmeen lyhyeen, käänteentekevään jak soon ja kolmeen eri lähteestä ammentavaan rakkauteen yhden suvun vaiheissa. On rak kaus sitten uhrautuvaa tai intohimon tai yh teisen sopimuksen pohjalle rakentuvaa, se vaatii aktiivisia valintoja: milloin luopumis ta, milloin sitoutumista. KAISA HALONEN Pirjo Hassinen: Parit. Otava 2018.

Lempi palaa juurilleen

Katja Ketun monitasoinen romaani Rose on poissa kertoo Lempistä, joka on taus taltaan puoliksi suomalainen ja puolik si Midewinparantajayhteisöön kuuluva ojibwaintiaani. Tiukassa uskonyhteisössä 45 vuotta elänyt nainen palaa tapaamaan reservaattiin suomalaisjuurista isäänsä. Muistisairaan isän epäillään sekaantuneen nuoren tytön katoamiseen. Isän on aiemmin epäilty surmanneen Lempin mystisesti ka donneen Roseäidin. Lempi tutustuu vanhempiensa ja suku jensa tarinaan äitinsä vanhojen kirjeiden kautta. Lempi itse kirjoittaa mielessään van halle rakastetulleen, jonka hän tapaa jälleen kotikonnuilla. Samalla hän alkaa ymmär tää, millaista selviytymistaistelua hänen eri taustaisten sukujensa elämä on ollut ame rikkalaisessa tasapäistävässä yhteiskunnas sa. Lempi tajuaa nyt myös, kuka hän itse on ja mihin hän kuuluu. MARJO KYTÖHARJU Katja Kettu: Rose on poissa. WSOY 2018.

Tyttöäiti eroaa

Riikka Pulkkisen uusin romaani on kuva us erosta mutta samalla myös kertomus ai kuistumisesta töyssyineen ja epävarmuuk sineen. Romaanin päähenkilö Frederika ja hänen miehensä eroavat näennäisen kivut tomasti, ilman suurempia riitoja tai edes sel vää syytä. Vai riittääkö syyksi pettymys ja riittämättömyys, se, ettei perheelämä pie nen lapsen kanssa mahdukaan siihen ihan teelliseen muottiin, jonka Frederika on ku vitellut ja rakentanut? Frederika on kaikes sa ärsyttävyydessään uskottava ja vivah teikkaasti kuvattu hahmo: kontrollifriikki ja ahdistuva täydellisyydenkurottelija, joka sa maan aikaan määrittelee itsensä tytöksi, ve tää irtokarkkeja, tanssahtelee ja pukeutuu söpösti kultasandaaleihin. Silti kirja on kan tokykyynsä nähden liian pitkä. Sekaan pu nottu kertomus Frederikan ja hänen sisar tensa nuoruudesta olisi voinut olla ihan oma kirjansa ja höpsön ponisadun olisin mieluiten jättänyt kokonaan lukematta. KAISA HALONEN Riikka Pulkkinen: Lasten planeetta. Otava 2018.

Perhe repeää

Pakistanilaissyntyinen Britanniassa asuva Kamila Shamsie pohtii romaanissaan si tä, miksi toiset altistuvat ääriislamin propa gandalle ja kuinka terrorismin pelko ja en nakkoluulot vaikuttavat siihen, millainen elintila tavallisille muslimeille länsimais sa jää. Romaanin orvot lontoolaissisarukset koettavat kukin löytää oman tiensä ja ajau tuvat erilleen sekä periaatteissaan että te oissaan. Isma muuttaa Yhdysvaltoihin teke mään väitöskirjaa, Aneeka opiskelee juris tiksi ja heidän veljensä Parvaiz tekee järkyt tävän ratkaisun: lähtee jihadistiisänsä jälkiä seuraten Syyriaan. Sen jälkeen kenelläkään heistä ei ole paluuta normaaliin elämään. KAISA HALONEN Kamila Shamsie: Joka veljeään vihaa. Gummerus 2018.

Tässä ei käy hyvin

Ranskalaismarokkolaisen Leïla Slimanin Kehtolaulu on eräänlainen trilleri, vaikka se rakenteeltaan poikkeaakin lajityypin perus kaavasta. Jo heti romaanin alussa paljas tetaan, mihin kaikki päättyy: maijapoppas maisen täydellinen lastenhoitaja Louise sur maa hoidokkinsa. Sen jälkeen keritään auki sitä, mikä käsittämättömältä tuntuvaan te koon johti: pikkuhiljaa kasvavia jännitteitä, ennakkoluuloja, väärinymmärryksiä ja hil jaista valtataistelua Louisen ja perheen van hempien välillä. Louise on yksinäinen, talou dellisessa ahdingossa elävä nainen. Lasten kanssa puistossa ulkoillessaan hän herät tää ihmetystä, sillä hän on ainoa valkoihoi nen ranskalainen työssä, jota yleensä teke vät vain siirtolaiset. Slimani ei tunteile ei kä saarnaa, ja juuri hänen vähäeleinen, to teava tyylinsä tekee kertomuksesta vieläkin ahdistavamman. KAISA HALONEN Leïla Slimani: Kehtolaulu. WSOY 2018.

12 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018 MAINOS

MAINOS

Scillan arki:

KLUBEJA JA KAKKUKAHVEJA

Scilla-hoivakodissa muistisairaat elävät yhteisöllistä arkea, johon kuuluu usein myös juhlia. Omahoitajat huolehtivat siitä, että kunkin asukkaan mieltymykset huomioidaan niin arjessa kuin juhlassakin.

alto täyttää tänään 84 vuotta. Hänen omahoitajansa Marja Hytönen kattaa kahvipöytää ja kärrää saliin kaksi komeankokoista voileipäkakkua, toinen lihaa, toinen kalaa. Scillan asukkaat ja hoitajat kerääntyvät hiljalleen kahvikuppien äärelle avaraan saliin. Korkeista kaari-ikkunoista kajastaa talvipäivän kuulas valo. Junat suhahtelevat alhaalla Helsingin päärautatieasemalta kohti Pasilaa, mutta ylös kattokerrokseen niiden äänet eivät kuulu. On aika laulaa onnittelulaulu Valtolle. Mukaan laulamaan kiiruhtaa myös Scillan yksikönjohtaja Johanna Arppe. Kahvipöydissä laskeskellaan, että seuraavaksi vuorossa ovat Hymyn satavuotissynttärit. Merkkipäiviä juhlistetaan Scillassa aina mielellään, ja pyöreitä vuosia vähän isommin. ”Kyllä me täällä juhlimme aina, kun vain jonkun syyn keksimme”, toteaa Arppe. Tänään onnittelulauluun yhtyvät myös vapaaehtoistyöntekijät Risto Latva ja Paul Oesch, jotka käyvät kerran viikossa tapaamassa Scillan asukkaita. Latvan ja Oeschin houkutti alun perin Scillaan kaunis miljöö. He olivat tutustuneet aiemmin muissa vapaaehtoistöissä ja päättivät yksissä tuumin lähteä kysäisemään, olisiko heidän ajalleen käyttöä Scillassa. Olihan sille. Kaverukset otettiin avosylin vastaan juttelemaan, lueskelemaan ja ulkoilemaan asukkaiden kanssa. ”Scillaan on aina kiva tulla, koska meitä nimitetään täällä pojiksi”, naurahtaa itsekin eläkeikään ehtinyt Latva kahvipöytään asettuessaan. YKSILÖLLISTÄ, OMANNÄKÖISTÄ ELÄMÄÄ Muistisairaiden hoivakoti Scilla on toiminut Helsingin Diakonissalaitoksen pihapiirissä, 1800-luvulla valmistuneessa rakennuksessa, kesästä 2013. Aivan ensimmäisenä asukkaana Scillaan muutti

MAINOS

Hymy, jonka satavuotissynttäreitä päästään pian juhlimaan. Hän varasi itselleen paikan ja valitsi huoneenkin valmiiksi jo talon remontointivaiheessa. Scillassa on huoneet 24 asukkaalle. Pienimmät huoneet ovat 18-neliöisiä, ja suurimmissa, 42-neliöisissä, mahtuu asumaan myös pariskunta. Kaikkia huoneita yhdistää avaruus ja valoisuus. Lisäksi Scillassa on kaksi olohuonetta ja kaksi ruokasalia, joista toisessa aletaan tänä talvisena iltapäivänä siirtyä suolaisesta makeaan. Voileipäkakut on syöty, ja Marja Hytönen tuo sisään suuren, pyöreän sacherkakun. Tänään syödään sacheria, koska päivänsankari Valto rakastaa suklaata. Omahoitajat elävät arkea asukkaiden rinnalla, joten makumieltymykset ovat tiedossa, vaikka muistisairaus etenisikin niin, ettei asukas osaa enää itse toiveitaan kertoa. Omahoitajat saavat paljon arvokasta tietoa asukkaiden mieltymyksistä, vanhoista harrastuksista ja elämäntarinoista myös omaisilta, joihin pidetään tiiviisti yhteyttä. ”Mitä enemmän tiedämme asukkaista, sitä paremmin pystymme rakentamaan heille yksilöllistä, omannäköistä elämää”, sanoo lähihoitaja Tiia Teittinen, joka vastaa Scillan klubi- ja harrastustoiminnasta. HARRASTUKSET IDEOIDAAN YHDESSÄ Asukkaiden muistot ovat näkyvillä Scillassa. Käytävän seinälle on kerätty näyttely heidän nuoruudenkuvistaan. Seiniä koristavat lisäksi tuoreet valokuvat viime kesän retkiltä ja aurinkoisista iltapäivistä Scillan vehreällä kesäpihalla. Scillassa näyttää kodikkaalta. Keskimääräisestä kodista hoivakodin erottaa vain se, että hoitajat ovat läsnä ympäri vuorokauden. Apua saa aina, oli huoli suuri tai pieni. Ja juttuseuraakin löytyy. Muistihoitajaksi kouluttautunut erikoissairaanhoi-

taja Pia Rairo on Scillan lähiesimies. Hän muistuttaa, että yksinäisyys vaivaa monia kotona asuvia muistisairaita. Kun ajan ja paikan hahmotuskyky heikkenee, ihminen on kotonaan hyvin yksin. ”Me tarjoamme asukkaillemme säännöllistä ruokailua, seuraa ja virikkeitä. Tällä yhdistelmällä ihmisen kunto kohenee yleensä niin, että pystymme pitämään lääkkeiden käytön minimissä. Esimerkiksi unilääkkeitä Scillassa ei syö tätä nykyä kukaan”, kertoo Rairo, joka on sairaanhoitajan peruskoulutuksen lisäksi kouluttautunut muistihoitajaksi. Virikkeitä Scillassa tarjoavat muun muassa Tiia Teittisen joka arki-ilta pyörittämät klubit, jotka on ideoitu yhdessä asukkaiden ja henkilökunnan kanssa. Kädentaitoklubissa askarrellaan, kirjallisuusklubissa luetaan, muistellaan ja kuunnellaan äänikirjoja, ja peliklubissa harrastetaan sekä liikunnallisia ulkopelejä että sisällä pelattavia lautapelejä. ”Peliklubit ovatkin jänniä, koska täällä on todella kilpailuhenkistä porukkaa”, Teittinen naurahtaa. Kahdesti kuukaudessa kilpailuhenkiset pääsevät myös pelaamaan bingoa. Musiikkia taas tarjoaa musiikkipedagogi Mari Kätkä, joka käy säännöllisesti haitareineen laulattamassa väkeä. Risto Latva ja kolmisen vuotta Scillassa asunut Anita muistelevat kahvikupin ääressä Kätkän yhteislaulutuokioita. ”Lauloimme hienoja suomalaisia lauluja”, Anita kertoo. LOPPUELÄMÄN KOTI Pakkastaivaan valo taittuu hämärään Töölönlahden ja Linnunlaulun yllä, kun scillalaiset lopettelevat kakkukahveja. Syntymäpäiväsankari Valto pakkaa lahjaksi saamansa suklaarasian rollaattorin kyytiin ja lähtee käytäväkävelylle. Salme piipahtaa omassa huoneessaan, jonka hänen lapsensa ja lapsenlapsensa ovat sisustaneet lämpimin sävyin. Näin joulun alla huoneeseen tuo väriä myös helakanpunainen joulutähti. Salmella, kuten muillakin asukkailla, on huoneessaan televisio. Hän lähtee kuitenkin mieluummin olohuoneeseen, jonne muutkin jo kerääntyvät tv:n äärelle. Lähiesimies Pia Rairo ei tällä kertaa istu mukaan tv:tä katsomaan ja juttelemaan. Hän valmistautuu vastaanottamaan Scillan uusinta asukasta, joka tulee taloon kokeilujaksolle. ”Toivotan kaikki Scillaa harkitsevat tervetulleiksi katsomaan, millaista täällä on. Jos ei pärjää enää kotona arjessa, voi tulla kokeilujaksolle testaamaan, viihtyykö tällaisessa yhteisöllisessä asumismuodossa”, Rairo kertoo. Monet viihtyvät. Suurin osa kokeilujaksolle Scillaan tulleista ihmisistä muuttaa sinne vakituisesti, loppuelämäkseen. Vielä on selvitettävä yksi asia, ennen kuin jätämme Scillan lämminhenkisen yhteisön katsomaan tv:tä ja valmistautumaan illan klubiin. Mistä hoivakodin nimi tulee? Vastaus kuuluu: aivan naapurista. Kaunis sininen scilla siberica eli idänsinililja kukkii varhain keväällä Töölönlahdella, maisemissa, joissa Scillan asukkaat, hoitajat ja vapaaehtoiset yhdessä ulkoilevat. Lue lisää > https://www.hoiva.fi/

MAINOS

Mustafa Al-Sudanin tutustuminen kristinuskoon alkoi jo ensimmäisellä viikolla hänen tultuaan Suomeen.

Ensimmäinen joulu Tänä jouluna Mustafa Al-Sudani tuntee olevansa turvassa ensimmäistä kertaa vuosiin. Syyrian sotaa paenneiden Kahlah Flahan ja Maher Almasihin perheessä joulu herättää sekä kiitollisuutta että koti-ikävää. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ

Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Maher Almasihi ja Kahlah Flaha pyrkivät järjestämään jouluun Suomessa samanlaisia asioita kuin Syyriassa. Pikkujoulu kokosi pääkaupunkiseudun arabiankieliset kristityt Myllypuron kirkkoon seurustelemaan ja syömään yhdessä.

arraskuun puolivälissä Mustafa Al-Sudani näki todentuntuisen unen, jossa hän sai kauan odottamansa oleskeluluvan Suomesta. Al-Sudani heräsi onnellisena ja kirjoitti unesta sosiaalisen median ryhmälle, jonka jäsenet ovat saman tilanteen jakavia ystäviä. Muutamaa tuntia myöhemmin linja-autossa istuva Al-Sudani sai puhelun vastaanottokeskuksesta. Hänelle oli tullut postia ja asia oli tärkeä. Soittaja ei kertonut enempää, mutta kehotti Al-Sudania hakemaan postin samana päivänä. Se oli liikaa. Al-Sudani alkoi itkeä hillittömästi. – Toiset matkustajat katsoivat minua kummissaan ja ihmettelivät, mitä oikein tapahtuu. Tuo kaverihan näytti aivan normaalilta vielä pari minuuttia sitten. Postissa odotti päätös koko elämästäni: olisiko tulevaisuuteni valoisa vai täysin musta, Al-Sudani sanoo. Al-Sudani soitti arabiankielisen työn pastorille Ramez Ansaralle, joka rauhoitteli järkyttynyttä miestä ja yritti valaa häneen uskoa. Al-Sudanin lähipiiriin oli kahden edellisen viikon aikana tullut kolme kielteistä turvapaikkapäätöstä. Al-Sudanin kohdalla onnellisen ratkaisun puolesta puhui se, että kuori odotti häntä K-marketin postissa. Kielteinen päätös olisi pitänyt hakea poliisiasemalta. Lähetys ei ollut vielä tullut postiin, joten Al-Sudania neuvottiin palaamaan myöhemmin. Kahden jälkeen iltapäivällä Al-Sudani oli taas K-marketin kassalla. Nyt hän sai käteensä Maahanmuuttovirasto Migrin lähettämän kirjeen. Al-Sudani avasi kuoren. Se piti sisällään hänen oleskelulupansa.

– Tarvitsin aikaa ymmärtääkseni asian. Istuin alas, keskityin hengittämiseen ja yritin rentoutua. Olin ollut edellisen kerran yhtä onnellinen, kun minut kastettiin, hän sanoo.

”

Tämä on ollut onnenvuoteni. Seuraava päämääräni on opetella tosissani suomen kieltä. MUSTAFA AL-SUDANI

SYYSKUUSSA 2016 Mustafa Al-Sudani näki tilanteensa toivottomana. Kuukautta aikaisemmin hän oli käynyt Migrissä viimeisessä haastattelussa ja odotti nyt turvapaikkapäätöstä Luona Oy:n vastaanottokeskuksessa Espoon Otaniemessä. Kielteisten päätösten sarja näytti loputtomalta. Suomen uusien linjausten mukaan Irakista, Afganistanista ja Somaliasta lähteneet turvapaikanhakijat voitiin palauttaa lähtömaahansa riittävän turvalliseen paikkaan. – Vastaanottokeskuksessa ei ollut paljonkaan tekemistä, joten puhuimme toistemme kanssa kaikki päivät ja yöt. Kuulin lukemattomia huonoja uutisia ja tarinoita, jotka olisivat voineet tuhota minut, Al-Sudani sanoo.

Al-Sudani oli varma siitä, että hänen päätöksensä olisi kielteinen. Irakissa turvalliseksi paikaksi arvioitiin muun muassa Bagdad, josta hän oli lähtenyt reilua vuotta aiemmin. Hän ei kuitenkaan ajatellut palaamista. Bagdadissa Al-Sudanin autoon oli ammuttu kaksi luotia. Tappomääräyksen yhtenä syynä oli Al-sudanin mukaan shiiamuslimien ja hänen oman ryhmänsä sunnien välinen vihamielisyys. Hän oli varma siitä, ettei selviytyisi toista kertaa hengissä samanlaisesta tilanteesta. Lopulta tuli Al-Sudanin vuoro mennä poliisiasemalle hakemaan oma päätöksensä. Migri uskoi hänen kertomuksensa, mutta katsoi, että hän voi palata Irakiin turvallisesti. Al-Sudani ei romahtanut henkisesti, vaikka päätös tuntui kuolemantuomiolta. – Selviydyin, koska olin aina kirkossa, hän sanoo. MAHER ALMASIHI PILKKOO vihanneksia Myllypuron kirkon keittiössä. Ulkona harmaa lauantai taittuu pimeäksi illaksi. Kirkko täyttyy hyväntuulisesta rupattelusta ja lasten äänistä. Jossakin vaiheessa paikalle tulevat myös Almasihin vaimo Kahlah Flaha ja tytär Shahd Almasihi. Arabiankielisten kristittyjen pikkujoulunvietto on alkanut yhteisellä ruoanlaitolla. Itämaisen kahden ruokalajin aterian valmistaminen kestää kolme tuntia, mutta kenelläkään ei tunnu olevan kiire mihinkään. Vain pastori Ramez Ansara vilkuilee kelloa ja pahoittelee sitä, että kirkon hälyttimet menevät päälle jo puoli yhdeltätoista illalla. Maher Almasihi, Kahlah Flaha ja pariskunnan kolme lasta ylittivät Suomen rajan vuoden 2016 alussa ja anoivat turvapaikkaa. Perhe oli lähtenyt liikkeelle Mahardah’sta, joka on Moskovan patriar-

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

kaattiin kuuluvien ortodoksikristittyjen asuttama noin 22 000 asukkaan kaupunki Syyrian pohjoisosassa. Vuonna 2011 alkaneen sisällissodan ensimmäisinä vuosina sota aiheutti Mahardah’n asukkaille taloudellisia menetyksiä, mutta kaupunki ei ollut välittömässä vaarassa. Tilanne muuttui vuonna 2014, kun Al-Qaida ja muutama muu radikaali järjestö saartoivat kaupungin. Rauhallisten kristittyjen kotikaupunki joutui jatkuvaan ohjustulitukseen, jolle ei näy loppua. – Kukaan muu kuin Mahardah’n oma miliisi ei puolusta kaupunkia. Siinä vaiheessa, kun lähdimme, Mahardah’iin oli ammuttu yli 6000 ohjusta. Tämä on vahvistettu tieto, Almasihi sanoo. SUOMESSA VASTAANOTTO oli karu. Kolme ensimmäistä yötä Maher Almasihin ja Kahlah Flahan perhe nukkui Tornion poliisiaseman lattialla. Suomen Punaisen Ristin tarjoamaa ruokaa lukuun ottamatta muuta tukea ei ollut. Torniosta perhe siirrettiin Inkeroisissa sijaitsevaan vastaanottokeskukseen. Seuraavat neljä kuukautta olivat raskaita varsinkin perheen lapsille. – Tuntui siltä, että vastaanottokeskus oli pelkkää bisnestä. Kukaan ei välittänyt siitä, että olimme perhe. Saimme samanlaisen 12 neliön huoneen kuin yksin tulleet turvapaikanhakijat. Lapset eivät saaneet mennä edes kouluun, Almasihi sanoo. Tilanne olisi ollut kestämätön ilman kirkon ja paikallisen helluntaiseurakunnan tarjoamaa tukea. Almasihi mainitsee seurakuntien retket ja sen, että lapset pääsivät mukaan kirkon kerhotoimintaan ja leireille. Myös pastori Ramez Ansara tuli Inkeroisiin asti tapaamaan sinne majoitettuja kristittyjä. Kesäkuussa 2016 perhe pääsi pois vastaanottokeskuksesta, kun Almasihi hankki omilla varoillaan vuokra-asunnon pääkaupunkiseudulta. Tällä hetkellä Myllypurossa asuva perhe on löytänyt oman paikkansa arabiankielisten kristittyjen yhteisöstä, joka kokoaa ihmisiä eri puolilta pääkaupunkiseutua. Alussa perhe yritti hakeutua kirkon suomenkieliseen toimintaan, mutta he kokivat, että muut seurakuntalaiset eivät ottaneet heitä joukkoonsa. Välinpitämätön vastaanotto hämmästyttää Almasihia. – Kerran osallistuimme Myllypuron kirkon messuun ja menimme sen jälkeen kirkkokahveille, mutta kukaan ei näyttänyt huomaavan läsnäoloamme. Toinen pettymys oli edessä, kun perheen vanhin poika tuli rippikouluikään. Vanhemmat ilmoittivat pojan rippileirille, koska halusivat hänen saavan suomenkielisiä ystäviä. – Ensimmäisen oppitunnin jälkeen rippikoulua ohjaava pappi soitti ja sanoi, että lapsen suomen kieli ei riitä. Hän oli kuitenkin käynyt suomalaista koulua jo puolentoista vuoden ajan, Almasihi ihmettelee. MUSTAFA AL-SUDANI SAI yhteyden kirkkoon jo ensimmäisen Suomessa viettämänsä viikon aikana, kun Olarin seurakunnan kansainvälisen työn sihteeri Markus Silvola tuli vastaanottokeskukseen tapaamaan turvapaikanhakijoita. Al-Sudani tulkkasi Silvolan ja turvapaikanhakijoiden välisiä keskusteluja arabiasta englanniksi ja toimi tulkkina turvapaikanhakijoille järjestetyissä kirkon tilaisuuksissa. Pian hän huomasi olevansa kirkon aktiivi, jonka päivät täyttyivät vapaaehtoistyöstä. – Organisoin aina jotakin yhdessä Markuksen kanssa, tapahtumaa Olarin kirkossa tai jonkun ihmisen auttamista. Sillä tavalla selviydyin henkisesti: pääsin pois vastaanottokeskuksesta ja sain muita kiireitä, Al-Sudani sanoo. Kun Otaniemen vastaanottokeskus lopetti toimintansa, kirkko järjesti Al-Sudanille asunnon. Kirkkoon tutustumisesta alkoi uusi elämänvaihe, jonka aikana hänestä tuli kristitty. – Kaksi vuotta vain elin tätä elämää ja prosessoin asioita. Sen jälkeen pyysin opetusta Raamatusta, Al-Sudani sanoo.

Ramez Ansara on kastanut ja liittänyt kirkon yhteyteen yli 160 ihmistä, jotka ovat kääntyneet kristityiksi Suomessa.

Pastori Ramez Ansara on kahden ryhmän paimen Arabiankielisen työn pastori Ramez Ansara aloitti työnsä Myllypuron kirkolla vuoden 2011 alussa. Mukana oli seitsemän ihmistä, mutta jo saman vuoden lopulla kirkkoon kokoontui 87 henkeä. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu vuosina 2015–2016 toi Ansaran työn piiriin uusia ihmisiä ja muutti työn luonnetta. Tänään Ansara toimii pappina lähes neljällesadalle ihmiselle. Hän on kastanut ja liittänyt kirkon yhteyteen yli 160 ihmistä, jotka ovat kääntyneet kristityiksi Suomessa. Haastattelupäivää seuraavalle sunnuntaille on sovittu kolme kastetta. Työhön on tullut myös uusia haasteita, kuten luottamuksen rakentaminen kristittyinä Suomeen tulleiden ja täällä kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden välille. Luottamuspulan vuoksi näihin ryhmiin kuuluvat kristityt kokoontuvat erillään, vaikka heillä on sama äidinkieli. – Monet kristittyinä tulleet eivät hyväksy uusia kristittyjä yhteyteensä, koska epäilevät, että muslimeista kristityiksi kääntyneet haluavat vain käyttää kirkkoa hyväksi, Ansara sanoo.

”

En tee lähetystyötä enkä kutsu ketään kirkkoon, koska en halua suhtautua ihmisiin objekteina. RAMEZ ANSARA Tällä hetkellä Ramez Ansara vetää arabiankielistä rippikoulua 22 hengen ryhmälle, joka kokoontuu kerran viikossa Herttoniemen kirkolla. Tavallisimmin kastetta edeltää 45–60 tunnin opetus.

Kun Ansara arvioi, että oppilas on valmis, hän kysyy, haluaako tämä kasteen. – Annan kasteopetusta kaikille ihmisille, joita nämä asiat kiinnostavat. En tee lähetystyötä enkä kutsu ketään kirkkoon, koska en halua suhtautua ihmisiin objekteina, hän sanoo. Ansaran työhön kuuluu myös suosituksien tekeminen kristityiksi kääntyneille turvapaikanhakijoille Migrin päätöksiä varten. Hän arvioi, että noin joka kymmenes heistä saa oleskeluluvan. Ansara kritisoi Migrin linjaa, jossa kielteisiä päätöksiä perustellaan kristillisen uskon pintapuolisuudella. Ansaran mukaan taustalla on usein turvapaikanhakijan alhainen koulutustaso. – Mielestäni kyse on syrjinnästä. Tunnen kristityiksi kääntyneitä ihmisiä, jotka eivät osaa kirjoittaa edes omaa nimeään. Tiedän jo ennen Migrin haastatteluja, etteivät he osaa kertoa uskostaan loogisesti. Antaessaan kasteopetusta Ansara hyötyy siitä, että hän on taustaltaan palestiinalaiskristitty. Hyvä islamin tuntemus antaa mahdollisuuden lähestymistapaan, jota hän kutsuu ”vertailun teologiaksi”. Oppitunneilla käsitellään muun muassa kysymystä Jumalan olemassaolosta ja profeetta Muhammedin asemaa. Yhdessä pohditaan myös sitä, onko Koraani tullut Allahilta suorana arabiankielisenä ilmestyksenä. Kriittistä raamatuntutkimusta muistuttavan lähestymistavan avulla Ansara näyttää oppilailleen, että Koraanissa on epäjohdonmukaisuuksia, historiallisia epätarkkuuksia ja suoria kristillisiä vaikutteita. Tekstien kriittinen lukeminen jatkuu Raamatun äärellä. Ansara osoittaa, että minkä tahansa asian voi halutessaan perustella Raamatulla. Esimerkiksi toisen ihmisen tappaminen olisi helppo oikeuttaa kertomuksella Daavidista ja Goljatista. – Haluan näyttää, että kristityillä on oikeus keskustella kriittisesti uskosta ja Raamatusta. En halua, että oppilaillani on pintapuolinen usko, jossa heille opetetaan tietynlaiset kriteerit ja sitten he elävät niiden mukaan. Siksi on tärkeää, että ihminen tuo oman persoonansa mukaan prosessiin.

Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Anteeksiantamisen näkeminen käytännössä kosketti Mustafa Al-Sudania ja sai hänet pyytämään opetusta Raamatusta.

Kristillisen anteeksiantamisen näkeminen käytännössä teki Al-Sudaniin suuren vaikutuksen. Häntä kosketti erityisesti tilanne, jossa kristitty antoi anteeksi häntä satuttaneelle ihmiselle. Al-Sudanin mukaan kyse oli vakavasta teosta, jollaisesta hän ei olisi päässyt yli. – Jos joku tekee sinulle jotakin todella pahaa ja pystyt antamaan sen anteeksi, se on jotakin isoa. Tapaus sai minut kysymään, mistä sellainen voima tulee. Al-Sudani opiskeli pastori Ramez Ansaran johdolla kristinuskon perusteita kaksi kertaa viikossa vajaan seitsemän kuukauden ajan. Heinäkuussa 2017 Ansara kastoi hänet Perkkaan kappelissa Espoossa yhdessä kolmen muun turvapaikanhakijan kanssa. OLESKELULUPIEN SAAMINEN koko perheelle tuntui kauan odotetulta paluulta elävien joukkoon. Elokuussa 2016 Maher Almasihi ja Kahlah Flaha hakivat tärkeän postilähetyksen Hyvinkäältä, jonne heidän vastanottokeskuksensa oli siirtynyt. Saman kuukauden aikana koko perhe liittyi luterilaisen kirkon jäseniksi. – Syyrian vakavan tilanteen vuoksi tiesin, että saamme myönteisen päätöksen. Kaikkialta Euroopasta tuli tietoja, joiden mukaan lähes kaikki syyrialaiset otetaan vastaan, Almasihi kertoo. Almasihin mukaan perhe elää nyt hyvää elämää, vaikka hänen puolisonsa terveysongelmat ovat varjostaneet Suomessa elettyjä vuosia. Nuoremmat lapset käyvät koulua ja vanhin poika on aloittanut ammattiopinnot. – Ennen sotaa elämämme Syyriassa oli kaunista. Luotin aina siihen, että saamme Jumalan armosta hyvän elämän. Sama luottamus on jatkunut täällä Suomessa, Almasihi sanoo.

Kahlah Flaha lisää, että usko on antanut perheelle kärsivällisyyttä kestää raskaita vaiheita. – Koen, että Jeesus on ollut vierellämme vaikeissa tilanteissa. Nyt tuntuu vihdoin siltä, että asiat ovat menossa parempaan suuntaan. Kiitollisuuteen sekoittuu turhautumisen tunteita ja koti-ikävää. Mahardah’ssa Almasihi työskenteli tietotekniikkayrityksen johtotehtävässä ja perhe asui isossa talossa sukulaisten ja naapureiden ympäröimänä. Nyt hän suorittaa Amiedussa yksitoista kuukautta kestäviä opintoja, jotka päättyvät helmikuussa 2019.

”

Suomessa pyrimme järjestämään jouluun samanlaisia asioita kuin Syyriassa. MAHER ALMASIHI

– Opiskelen ICT-asentajaksi. Syyriassa minulla oli alan yliopistotutkinto. Täällä tarvitsen suomalaisen todistuksen, joten minun piti palata kouluun opiskelemaan asioita, joita olen itse opettanut Syyriassa. Syyriassa perheen jouluaikaan kuului monta tärkeää juhlapäivää. Aatonaattona ortodoksikristityt kokoontuivat Mahardah’n kirkkoon. Sen jälkeen juhlat jatkuivat paikallisissa ravintoloissa aamun tunneille saakka. Almasihi mainitsee, että jouluaikana alkoholin hinta nousi kaupungissa.

Aattona lapset saivat lahjoja kuten Suomessakin ja joulupäivänä vuorossa oli yhteinen ateria laajan suvun kanssa. – Suomessa pyrimme järjestämään jouluun samanlaisia asioita kuin Syyriassa. Tänä vuonna saamme vieraaksemme Norjaan asettuneita ystäviä, jotka tulevat samasta kotikaupungista kuin me, Almasihi sanoo. KASTEPÄIVÄÄ SEURANNUT VUOSI on tuonut Mustafa Al-Sudanin elämään monta uutta asiaa. Tehtyään Migrille uuden turvapaikkahakemuksen hän aloitti työnteon helsinkiläisessä ravintolassa. Viime kesänä Al-Sudani alkoi seurustella suomalaisnaisen kanssa. Saatuaan marraskuussa oleskeluluvan hän on löytänyt uuden työpaikan siivousfirmassa. – Tämä on ollut onnenvuoteni. Seuraava päämääräni on opetella tosissani suomen kieltä, hän sanoo. Al-Sudani kokee olevansa yhä shokissa kaikesta tapahtuneesta, mutta onnellisella tavalla. Pitkään jatkuneesta stressistä toipuminen vaatii oman aikansa. – Nyt voin ajatella hyviä asioita, kun elämäni suuri ongelma on ratkaistu. Edessä on paljon avoimia kysymyksiä, hän sanoo. Yksi päätöksiä odottava asia koskee kouluttautumista. Ennen pakoaan Bagdadista Al-Sudani opiskeli yliopistossa informaatiotekniikkaa, mutta hän ei ole varma, haluaako Suomessa samalle alalle. Edessä on Mustafa Al-Sudanin kolmas joulu Suomessa. Hän aikoo viettää sitä Turussa tyttöystävän ja tämän vanhempien kanssa. – Tästä joulusta tulee täysin erilainen, Al-Sudani sanoo. – Nyt olen vihdoinkin turvassa.■

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Kuka?

Samuli Putro, 48, on Helsingissä asuva muusikko, joka tuli tunnetuksi Zen Cafe -yhtyeen laulaja-kitaristina. Hän on tehnyt myös viisi soololevyä.

Mitä?

Putron kuudes soololevy Pienet rukoukset julkaistaan alkuvuodesta 2019. Samanniminen on myös hänen tammi–helmikuussa Ateneumin taidemuseossa järjestettävä kahdentoista konsertin sarjansa.

Motto

Huominen on huomisen kokoinen.

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

Hiljaisissa tiloissa Samuli Putron rukous voi olla ilmaan heitetty ajatus tai toive. Joskus pelottaa niin paljon, että on laitettava kädet ristiin. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

nko olemassa silloin, kun ei kuulu eikä näy? Sitä muusikko Samuli Putro kysyi muutama vuosi sitten itseltään hiljennettyään keikkatahtia ja keskityttyään uudenlaisiin projekteihin. Niin Zen Cafe -bändinsä suosion aikoihin kuin soolourallaankin hän oli tottunut valtaviin kickseihin, joita esiintyminen tuotti. Kun rutiinikeikkoja ja esillä olemista rupesi tietoisesti vähentämään, elämään jäi tyhjää tilaa. Myöskään tietynlainen elämäntapa ei enää tuntunut hyvältä. Se, mikä sopi kolmekymppiselle, perheettömälle ja kaupunkilaiselle rocktähdelle, ei enää toiminut keski-ikäänsä havahtuneen Putron elämässä. Ei enää taksin ovien pauketta eikä lähes päivittäistä baareissa roikkumista. – Olen opetellut elämään omien ajatusteni kanssa hiljaisissa tiloissa, Putro kertoo. Hän on hankkinut työhuoneen ja opetellut lähtemään sinne aamuisin – ja huomannut olevansa aamuihminen. Uusi elämä siis? – Se on se elämä, joka löytyy ihan yksinkertaisesti tekemällä. Siinä on onni ja rauha, ja sitä kaipaan repaleisten viikkojen ja kuukausien keskellä. Kysymys siitä, miksi olen olemassa, saa vastauksen aina, kun jaksan kävellä kotoa työhuoneelle, viettää siellä päivän ja kävellä takaisin kotiin. SAMULI PUTRO on nyt 48-vuotias, ja pahin keskiiän ahdistus tuntuu helpottaneen. Viime vuonna ilmestynyt Valkoinen hetero -levy kyseenalaisti keskiikäisen miehen roolien kapeutta ja elämäntyylin kliseitä känniahdistelusta työhulluuteen ja naisenkaipuusta kuolemanpelkoon. ”Kun sanotaan, että ihminen on jumalan kuva, se meinaako, että jumala miettii alati kuolemaa? Sillä niin olen tehnyt viisi viimeistä vuotta”, Putro laulaa levyn nimibiisissä. Siinä kuvattu kuolemanpelko on hänelle itse elettyä. – Se ei ollut suosikkielämänvaiheeni. Mutta sitten pelko rupesi pikkuhiljaa katoamaan kuin lumet katoilta silloin kun tulee kevät: sitä ei huomaakaan, mutta yhtäkkiä ne ovat poissa. Sellaista keski-iän kriisiä, jossa alkaisi murehtia tekemättömiä ja kokematta jääneitä asioita, Putro ei ole kokenut. – Kaikkea banaalia, kuten matkustamista, olen tehnyt ihan tarpeeksi. Ja koska en ole koskaan kaivannut lapsia, minusta ei tunnu, että olisin jäänyt niitä vaille. – Jotkut ihastumiset ja rakastumiset, jotka eivät

ole saavuttaneet niin sanottua täyttymystä, eivät tunnu menetyksiltä tai keskenjääneiltä, sillä rakkaus on oma asiansa. Siinä ei loppujen lopuksi ole tärkeintä se, keneen rakastuu, vaan se, että rakastuu. Voima, vahvuus ja elossa olemisen tunne tulee rakastumisen kokemuksesta, ei välttämättä siitä tietystä ihmisestä. Rakkaus onkin Putron maailmassa sukua hengelliselle kokemukselle ja taide-elämykselle. Kaikissa niissä mennään minuuden rajojen yli. – Noiden kokemusten äärellä ei tunne olevansa kehossaan, vaan ruumiillisuuden tuntu katoaa. Sellaiset kokemukset tipahtelevat eteen kuin roskat tuulessa. Ne eivät tarvitse selvää alkusyytä. Ne tulevat annettuina. Se kai on armon olemus.

”

KYSYMYS SIITÄ, MIKSI OLEN OLEMASSA, SAA VASTAUKSEN AINA, KUN JAKSAN KÄVELLÄ KOTOA TYÖHUONEELLE, VIETTÄÄ SIELLÄ PÄIVÄN JA KÄVELLÄ TAKAISIN KOTIIN.

1980-LUVULLA Samuli Putron kotipaikkakunnalla Raahessa seurakunnan nuorisotyö oli aktiivista ja tavoitti ison joukon monen ikäisiä nuoria. Myös Putron. – Seurakunta antoi mahdollisuuden viettää aikaa sellaisessa ympäristössä, jossa puhuttiin muustakin kuin mopoista. Siellä kaikki minua kiinnostavat asiat olivat jollain tavalla läsnä: soittaminen, musiikista puhuminen ja keskustelut jostain sellaisesta, mitä ei pystytä konkreettisesti todistamaan. Ne ovat minulle tärkeitä asioita yhä. Seurakunnan kesäkodilla minusta tuli minä, Putro kertoo. Kivutonta se ei ollut. Seurakunnassa tehtiin selväksi, etteivät esiaviolliset suhteet olleet hyväksyttäviä, mutta samaan aikaan tytöt alkoivat kiinnostaa ja veri veti ensimmäisiin kokeiluihin. Sama ristiriita koski muitakin maailmallisina pidettyjä asioita. Sitten koitti ”vuosi baari” eli Putro tuli täysi-ikäiseksi. – Siihen maailmanaikaan se ei mennyt niin, että heilutaan perjantaina jurrissa pienen kaupungin kapakoissa ja sitten mennään lauantaina seurakunnan nuorteniltaan. Jouduin valitsemaan, mis-

sä maailmassa haluan elää. Lopulta se johti siihen, että lopetin seurakunnassa käymisen. VAIKKA YHTEYS seurakuntaan katkesi jo yli 30 vuotta sitten, kiinnostus hengellisyyteen ei ole Putron elämästä kadonnut. Kolmisen vuotta hän tuijotteli seinällään lappua, jossa luki ”pienet rukoukset”. Aiheesta syntyi ensin laulu, ja nyt Putro valmistelee samannimistä levyä ja konserttisarjaa Ateneumin taidemuseoon. Konsertteja varten hän keräsi äänitettyjä rukouksia myös yleisöltä. Niissä toistuva teema oli kontaktin – niin rakkauden kuin ystävyydenkin – kaipuu. Sitä, mikä on rukousta, Putro ei halunnut tarkasti rajata. Rukous voi olla myös muuta kuin perinteistä puhetta Jumalalle, vaikkapa ilmaan heitetty ajatus tai toive. – Kun ihminen ajattelee, hän käy jonkinmoista keskustelua itsensä kanssa. Tai maailman tai Jumalan kanssa. Minullakin on ollut tarve löytää reitti keskusteluun jonkun itseäni suuremman kanssa. Tämä projekti on ehkä jonkinlainen väliaikaisratkaisu siihen etsintään. Sen lopullisen vastauksen löytämiseen on aikaa vielä koko elämä. Väliaikaisratkaisuunkin päätyminen on ollut Putrolle mutkikasta. Hän kuvailee edenneensä lapsenuskosta ensin kriittiseen jumalakäsitykseen ja sitten kohti omannäköistään hengellisyyttä. Samalla on vahvistunut näkemys, että uskominen ei välttämättä tarvitse ympärilleen virallisia rakenteita eikä kommunikaatio jonkun suuremman kanssa vaadi vakiintuneita tapoja. – Minulla on kaikessa tekemisessäni oman tilan terve – miksi ei sitten myös uskomisessa? Ulkopuolinen voi nähdä siinä erikoisuudentavoittelua, mutta kyse on siitä, että haluan löytää oman reitin, on kyse sitten työhuoneelle kävelemisestä, soitinten käsittelystä tai kontaktin saamisesta johonkin ihmiseen. Putron oma rukoileminen on useimmiten tulevaisuuden ajattelemista, pelkojen ja toiveiden hahmottamista. Välillä hän rukoilee perinteiseksi kutsumallaan tavalla: kädet ristiin, lapsenusko päälle ja puhetta kohti persoonallista Jumalaa. – Sellainen kädet ristiin -tyyppinen rukous tulee käyttöön silloin, kun olen eniten peloissani tai väsynyt. Se on yksi tapa tunnistaa omia äärirajojani. Rukous on silloin viimeinen oljenkorsi. Siihen takertuessani tiedän, että ok, minulla ei ole muuta. Se, että edes silloin tällöin viimeinen oljenkorteni on konkreettinen Jumala, riittää minulle uskonnoksi tässä vaiheessa. ■

Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Sydämen seimi Vexi Salmen kirjoittama joululaulu Sydämeeni joulun teen voisi hyvin olla keskiaikaisen munkin kirjoittama. Samoja ajatuksia esittivät jo 300-luvun kristilliset mystikot. TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI KUVA SIRPA PÄIVINEN

eitsyt Maria on nuori, aivan lapsi vielä. Hän puristaa vauvaa rintaansa vasten. Vauva pelkää pimeää, mutta se rauhoittuu saadessaan tutin suuhunsa. Kun Maria laittaa vauvan makuuasentoon, sen silmät menevät kiinni. Vauva on aivan oikean tuntuinen. Sen hiuksia voi kammata ja se pissaa, kun Maria on syöttänyt sitä tuttipullolla. Maria sai vauvan lahjaksi viime jouluna. Joosefista tuntuu, että kaikki katsovat häntä. Joosefilla on kylpytakki päällään ja häntä nolottaa, vaikka samalla hän tuntee outoa ylpeyttä. Paimenilla on pyyheliinat päässään ja lätkämailat paimensauvoina. He eivät tiedä, mitä niillä sauvoilla pitäisi tosipaikan tullen tehdä. Kylpytakkeihin ja pöytäliinaviittoihin sonnustautuneiden pienten eläytyjien joulukuvaelma on piirtynyt osaksi sielunmaisemaa niissäkin sieluissa, joiden uskonnollisuuden laita on vähän niin ja näin. Joulukuvaelma tuo ensimmäisen joulun tapahtumat tähän päivään. On kuin Kristus todella syntyisi tänään, kesken kaiken, näihin syleihin. On kuin enkeli toisi ilahduttavan viestinsä rauhasta ja sovinnosta juuri meille, juuri nyt. Tässä koulun jumppasalissa, tässä päiväkodin aulassa, tämän lähiökirkon kokolattiamatolla. On kuin joulu ei olisikaan tarunhohtoinen tapahtuma kaukana menneisyydessä. On kuin ikuisuus leikkaisi meidän aikaamme. VANHAN KRISTILLISEN ajatuksen mukaan Kristus todella syntyy uudestaan ja uudestaan. Hän ei syntynyt ainoastaan kerran Betlehemissä vaan hän syntyy jatkuvasti ihmisten sydämissä. Eikä hän synny ainoastaan ihmisten sydämissä, vaan hän syntyy joka viikko myös mystisesti alttarilla, ehtoollisen sakramentissa. Ehtoollisen leipälautanen on seimi, jossa Sana tulee lihaksi. Näin opettivat vanhat kristilliset mystikot. Heidän vaalimansa ajatus Jumalan Pojan jatkuvasta syntymisestä näyttää puhuttelevan myös meitä kolmannen vuosituhannen suomalaisia. Sen osoittaa Kassu Halosen säveltämän ja Vexi Salmen sanoittaman joululaulun Sydämeeni joulun teen suunnaton suosio. Vexi Salmen lauluteksti kelpaa kristillisen mystiikan peruskurssiksi. Sen

aatehistorialliset juuret vievät suomalaisesta herännäisyydestä 1500-luvun espanjalaisten mystikkojen kautta keskiajan Reininmaan dominikaanikonventteihin ja sieltä myöhäisantiikin Roomaan ja Kreikkaan. MYSTISTÄ KOKEMUSTA, Jumalan salaisuuden avautumista, on perinteisesti kuvattu matkana. Matkaanlähtö eli exodus saa alkunsa yksinolosta, kaipauksesta ja hiljaisuuden kuuntelemisesta. Kun kaipaus on kyllin suuri, on sielu valmis lähtemään liikkeelle vaikka se ei edes tiedä, mihin se on menossa. Siitä myös Vexi Salmi aloittaa: ”On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen ja sanaton on sydämeni kieli. Vain tähdet öistä avaruutta pukee loistaen ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli.” YÖ ON MYSTIIKAN vuorokaudenaika. 1500-luvun espanjalainen munkki ja runoilija Juan de la Cruz eli Ristin Johannes kirjoitti, että sielun täytyy jättää tyyni ja turvallinen talonsa, mikäli se mielii lähestyä Jumalaa. Turvapaikkansa jätettyään sielu joutuu pimeään yöhön. Silti sielu ei joudu harhaan eikä tuhoon, vaan juuri yön pimeydessä se saa lohdutuksensa. Jumalan kohtaaminen on tuntemattoman eteen astumista. Hän on salaisuuksien salaisuus. Hänen läheisyydessään voimme vain nostaa sormen huulillemme, kuten kappadokialaisiksi isiksi kutsutut 300-luvun kreikkalaiset teologit Basileios Kesarealainen, Gregorios Nyssalainen ja Gregorios Nazianzolainen sanoivat. Kappadokialaiset isät opettivat, että mitkään sanat eivät riitä kuvaamaan Jumalan mysteeriä, sillä Jumala ylittää meidän käsityskykymme. Jotta voisin astua Jumalan hiljaiseen salaisuuteen, minun on syytä jättää kaikki asiat ja kaikki sanat ”unohduksen pilven alle”. Sydämen kieli on sanaton, ja me opimme sen vasta, kun uskallamme astua sielun pimeään yöhön. KAIKISTA ÖISTÄ mystisin on jouluyö, Jumalan maan päälle laskeutumisen yö, Jeesuksen syntymän yö. Jouluyön hiljaisuudessa ihminen valmistaa sydämeensä seimen, johon Jeesus-lapsi voi syntyä. Joululaulunsa kertosäkeessä Vexi Salmi vie kuunteli-

jat kristillisen mystiikan ytimeen, Jeesuksen syntymiseen: ”Nyt sydämeeni joulun teen, ja mieleen hiljaiseen taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.” Vexi Salmi vaikuttaa kirjoittaneen laulunsa Mestari Eckhartiksi kutsu-

tun saksalaisen dominikaanimunkin sulkakynällä. 1200-luvulla elänyt Eckhart opetti että Jumala synnyttää Poikansa jatkuvasti ihmisen sielussa. Myös Mestari Eckartin oppilas Johannes Tauler pohdiskeli Jeesuslapsen syntymistä sydämen seimeen.

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

peräisen teoksen ilmestymisen jälkeen, ja sitä on luettu ahkerasti varsinkin Länsi-Suomen herännäispiireissä. Ehkäpä juuri Taulerin postillaan sisältynyt joulusaarna valmisti tietä Kassu Halosen ja Vexi Salmen joululaulun suurelle suosiolle Suomessa. Joulusaarnassaan Tauler pohtii tiernapojistakin tuttua profeetan lausetta ”On lapsi syntynyt meille ja Poika annettu on”. Tauler selittää Jumalan Pojan syntymän kolmiulotteiseksi. Ensinnäkin Kristus syntyy iankaikkisuudessa Isästä, toiseksi hän syntyy ajallisesti Betlehemissä Pyhästä Hengestä ja Neitsyt Mariasta, kolmanneksi hän syntyy mystisesti joka päivä ihmisen sielussa. Ja tämä Jeesus-lapsen syntymä on täynnä rakkautta — niin iankaikkisuudessa, Betlehemissä kuin meidän sydämissämmekin. Siksi jouluvalmisteluista kaikkein tärkein on oman sydämen sijaaminen seimeksi Joulun lapselle, hänen rakkauden täyttämää syntymäänsä varten. Jo vanhat kappadokialaiset mystikot opettivat, että vaikka emme ymmärryksemme kautta voi tietää, millainen Jumala on, voimme tuntea hänet rakkauden kautta.

”

VEXI SALMEN LAULUTEKSTI KELPAA KRISTILLISEN MYSTIIKAN PERUSKURSSIKSI.

JOULULAULUNSA TOISESSA säkeistössä Vexi Salmi jatkaa vanhojen mystiikan opettajien viitoittamalla tiellä. Mystikon tie on puhdistumisen tie, via purgativa. Jumalan kirkkauden näkeminen herättää katumuksen ja omien syntien tuntemisen: ”On jouluyö ja lumihuntuun pukeutunut maa, kuin yhtä puhdas itse olla voisin.” Mystiikka paljastaa ihmiselle sekä hänen todellisen minänsä että Jumalan rajattoman rakkauden ihmisiä kohtaan. Ristin Johanneksen ystävä, toinen suuri espanjalainen 1500-luvun mystikko Pyhä Teresa opetti, että ihminen ei voi tuntea Jumalaa tuntematta omaa itseään, mutta hän ei tunne omaa itseään, ellei hän tunne Jumalaa.

Keskiajalla eläneen dominikaanimunkki Taulerin saarnat kuuluvat myös luterilaiseen peruskirjallisuuteen, sillä Martti Luther piti Taulerin saarnapostillaa kovasti arvossa. Suomeksi Taulerin postilla käännettiin 1800-luvulla, yli 500 vuotta alku-

SYDÄMEENI JOULUN TEEN -laulun viimeinen säkeistö huipentuu syvään rauhaan: ”On jouluyö, sen syvä rauha leijuu sisimpään kuin oisin osa suurta kaikkeutta.” Kuinka ollakaan, vanhat mystikot kuvaavat mystiikan huipennukseksi juuri unitiota eli yhdistymistä. Se on kaikkeuden ykseyden oivaltamista, koko todellisuuden yhteenkuulumista. Pyhä Teresa vertasi sielun yhtymistä Jumalaan kahteen kynttilään, jotka asetetaan niin lähelle toisiaan, että niistä lähtee vain yksi valo. Yhtä lähellä on Betlehem meidän kotejamme. ■

Joulu perinteineen on Vexi Salmelle tärkeä juhla.

Yksi laulu puuttui Sydämeeni joulun teen -laulun sanat syntyivät marraskuisena päivänä yli 30 vuotta sitten. Laulun tekijä Vexi Salmi uskoo, että se päätyy vielä virsikirjaan.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

anoittaja Vexi Salmi muistelee tänä vuonna 30 vuotta täyttävän joululauluklassikkonsa syntyprosessia normaalina työtehtävänä. Flamingo-levy-yhtiössä tehtiin vuoden 1988 lopulla Vesa-Matti Loirin joululevyä. Siitä puuttui vielä yksi laulu. Salmi teki tekstin ja pyysi säveltäjä-sovittaja Kassu Halosta säveltämään sen. Hänen ohjeensa Haloselle oli, että tee tästä harras, isä Bachia unohtamatta. Salmen mukaan tunteikkaan Sydämeeni joulun teen -laulun teksti syntyi yhden aamupäivän aikana. – En tiedä, mistä se tuli, mutta tunnenhan minä jouluevankeliumin. Lähtökohtana oli myös se, että teen Vesku Loirin näköisen laulun. Olin keskustellut Veskun kanssa paljon uskontoon ja mystiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Ja olin minä tutustunut myös kristillisen mystikon Mestari Eckhartin kirjoituksiin. Kappaleen sävellyskin syntyi nopeasti. Kassu Halonen sai tekstistä hyvin kiinni, ja sävellyksen runko oli valmis 20 minuutissa. HETI ENSIMMÄISENÄ jouluna Sydämeeni jouluun teen alkoi soida joka paikassa. Se pääsi pian myös Suomen Lähetysseuran Kauneimmat joululaulut -vihkoseen. Joissakin uskonnollisissa piireissä sitä ei kuitenkaan hyväksytty, ja niiden painostuksesta kappale poistettiin välillä vihkosesta. – En itse ajatellut sanoja tehdessäni kovinkaan dogmaattisesti. Tekstin synnytti tunne joulusta ja sen keskeisestä tarinasta, Salmi selvittää.

– Nähtävästi tällainen hulivili ei olisi ääriuskovaisten mielestä saanut tehdä harrasta biisiä. Minulle on kuitenkin aivan sama, mitä muut ihmiset ajattelevat. Ajattelen niin, että uskonto on kokemista, jokaisen sisimmässään tekemää tutkimusta. VEXI SALMESTA on hienoa se, miten suomalaiset ovat ottaneet Sydämeeni joulun teen -laulun omakseen. Hän uskoo, että jonain päivänä se on vielä virsikirjassakin. Joulu on Salmelle tärkeä juhla. Hän arvelee, että se on tärkeä suurelle osalle suomalaisista. – Vaikka jouluun liittyy kaupallisuutta, mielletään se Suomessa yhä perheen yhteiseksi juhlaksi. Meillä myös joulun traditiot ovat säilyneet hyvin. Salmi on viettänyt joulua Katrivaimonsa kanssa jo vuosia Saksan Schwarzwaldissa. Saksa ja saksan kieli tuntuvat molemmista läheisiltä. Saksalaisissa jouluperinteissä lauluineen, kuusineen ja ruokineen on paljon samaa kuin suomalaisissa perinteissä. – Asumme Freudenstadtissa aina samassa gasthausissa. Tänä jouluna mukaan tulevat myös poikani ja hänen tyttöystävänsä. Ennen Saksaan lähtöä tapaamme täällä kotona sukua neljässä polvessa, Helsingin Punavuoressa asuva Salmi kertoo. Schwarzwaldissa pariskuntaa kiehtovat alueen vuoristo ja metsät. Patikointiretket jylhissä maisemissa ovat inspiroineet Salmea myös laulujen tekemisessä. Tosin enää ei tekstejä juuri synny. Salmen mielestä elämäntyöksi riittää, kun on kirjoittanut yli 6 000 laulutekstiä, joista yli 3 000 on levytetty. ■

Osa 23

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki

Ninni Poijärvi, 44, on laulaja-lauluntekijä ja muusikko. Hän asuu Helsingissä. Poijärveltä on ilmestynyt neljä sooloalbumia. Marraskuussa ilmestyi Poijärven Joulu-albumi, joka sisältää tunnettuja joululauluja. Vuoden 2019 alusta Poijärvi esiintyy laulaja-lauluntekijä Tommi Kaleniuksen kanssa Matkalauluja-kiertueella. Katso video, jolla Poijärvi kertoo, mitä joulu ja joulumusiikki hänelle merkitsevät, osoitteessa jouluradio.fi.

Ninni Poijärvi hämmästelee usein maalaamisensa lopputulosta.

Mielenrauha löytyy maalaamalla Siveltimien ja värien seurassa Ninni Poijärvellä ei ole suorituspaineita.

le, vaan kannattaisi suhtautua toisiin niin, että heilläkin voi olla vaikeaa.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

PUOLITOISTA VUOTTA sitten Ninni Poijärvelle tuli sellainen olo, että hän haluaa taas maalata. Kaapin kätköistä löytyi neljä haaleaa väriä, jotka olivat jääneet aiemmin käyttämättä. Niistä syntyi Valoa päin -taulu. Nyt se muistuttaa kodin seinällä siitä, mitä kohti hän on menossa. Kun Poijärvi aloittaa maalaamisen, hänellä saattaa olla mielessään väri tai kuvio. Erityisesti sinisen eri sävyt kiinnostavat häntä. Lopputuloksesta hän on usein samalla tavalla hämmästynyt kuin joskus kirjoittaessaan laulua – tuollainenko siitä tuli? Ei hän niin ollut ajatellut, mutta ehkä sen takana oli se joku, joka ihmisessä puhuu.

inni Poijärvi ottaa käteensä siveltimen ja alkaa maalata. Hän ei vaihda taiteilijatakkia ylleen, eikä mieti paikkaa, mihin asettua. Maalaaminen käy yhtä hyvin keittiön ruokapöydän ääressä kuin lattialla. Ajankohta voi olla aamu, päivä tai ilta. Poijärvi on huomannut olevansa elämänvaiheessa, jossa on tärkeä löytää mielenrauha. Hän saattaa stressata ja kokea paineita monista sellaisista asioista, jotka hän ymmärtää toissijaisiksi, kun hän laittaa elämäänsä oikeisiin mittasuhteisiin. Olisi hyvä muistaa, että asioilla on tapana järjestyä. Eikä muiden sanomisten pitäisi antaa jäädä möykyksi sisäl-

Jouluyö

ISTOCK

Taivaan tähden

24.12.

KAIKISTA MIELUISIMMAN oman hetkensä Ninni Poijärvi kokee hiljaisuudessa. Aikaisemmin hän ei oikein osannut ottaa aikaa itselleen. Nyt hän on oppinut.

Kotona puitteet eivät ole tällä hetkellä useinkaan sellaiset, että Poijärvi pystyisi maalaamaan rauhassa yksin. Mutta kun hän näkee mielessään takkatulta tai kynttilän valoa, vaikka niitä ei oikeasti olisikaan, hänelle tulee ajaton olo. Silloin hän voi olla muiden seurassakin rauhassa. Kaikki puuhaavat omia tärkeitä asioitaan, eikä kukaan kyttää toisten tekemisiä. Jokainen saa tehdä sitä, mikä tuntuu itsestä hyvältä. Poijärvelle sisäinen rauha ja voima ovat sama asia. Hän on huomannut, että sisäinen voima löytyy, kun pysähtyy. Kun on rauhallinen mieli, hyväksyy itsensä ja antaa itselleen anteeksi. Silloin kaikki muutkin ihmiset saavat olla sellaisia kuin ovat. Toisinaan tämä elämän matka tuntuu Poijärvestä vaikealta. Mutta maalatessa hänellä ei ole suorituspaineita. Silloin hän ei ole velkaa kenellekään. Hän ei maalaa muiden odotusten vuoksi, ei velvollisuudesta, eikä siksi, että on pakko. Poijärvi maalaa, koska se tuo hänelle iloa. ■

Ahdas lantio JOULUYÖN KERTOMUKSESSA minua helpottaa eniten tämä: vaikka majatalossa ei ollut sijaa, lapsi mahtui syntymään. Lapsen tuloa ei hidastanut säällisen naimakaupan puute, poliittisesti räjähdysherkkä tilanne eikä kateellisen kuninkaan tappolista. Ja miten hyvin nuori ensisynnyttäjä selvisi, vaikka siihen aikaan mikä tahansa komplikaatio olisi voinut kaataa koko taivaallisen suunnitelman: napanuora kaulan ympärillä, kesken kaiken irtoava istukka, liian ahdas lantio. Jos olisin osa jouluyön kertomusta, olisin se itseään säästelevä majatalo. Sulkisin oven. Kupeita polttaisi. Jotain olisi juuri ja juuri

syntymäisillään, mutta ei vain syntyisi. Luottaisin, mutta vain melkein. Toivoisin, mutta vain aavistuksen. Rakastaisin, mutta ahdistuneesti. Siksi minun on luettava tarkoitusta etsivälle, vapisevalle itselleni ääneen: Tänä yönä se, mitä odotat, syntyy suljetusta ovestasi huolimatta. Laiha lantiosi levenee, erottava muuri hajoaa ja sisäisen syyllistäjäsi leimuava miekka sammuu. Kerubi, joka on tähän asti vartioinut elämänpuulle vievää tietä, on vaihtanut työpaikkaa. Paratiisin puut ojentavat oksiaan jokaista niiden keskellä kulkevaa kohti ja sanovat: syö minusta, syö minusta niin kuin et olisi kos-

kaan syönyt. Elämän kaikki kaunis ja väkevä on nyt sinun. Lapsi nukkuu sotkuisen ja säntäi-

levän elämäsi alttarilla. Älä käänny pois. Polvistu vaikka tyhjin käsin. KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Gurun opissa Ohjaajana Juhani Rekola Juhani Rekola syntyi vuonna 1916. Hän menetti isänsä alle kaksi vuotiaana sisällissodassa ja äitin sä kymmenvuotiaana. Sen jälkeen hän varttui lapsettoman enonsa perheessä. Rekola vihittiin papik si vuonna 1941. Jatkosodassa hän toimi sotilaspappina ja joukkueen johtajana. Vuodesta 1956 lähtien hän työskenteli Tukholman suomalaisen seurakunnan pappina. Siellä hänet tunnettiin työstään suomalaisten al koholistien parissa, joita kutsuttiin Slussenin sisseiksi. Rekola on viime vuosisadan tär keimpiä suomalaisia teologeja. Hän on myös kirjallisuuden ja taiteen maailmassa vapaasti liikkuva ajatte lija ja esseisti. Hänen menetyksen ja tragedian teologiansa alkoi hahmot tua jo sotaaikana. Hänen kirjojensa nimet puhuvat puolestaan: Kuitenkin Jumala on (1968), Jokainen enkeli on pelottava (1970), Ruusumaanantaista pääsiäisaamuun (1973), Beetlehem on kaikkialla (1976), Kuoleman tanssi (1976), Kadotetun paratiisin portilla (1982) ja Kuva uskon tulkkina (1985). Ruusumaanantai ja Beetlehemkirjat on myöhemmin julkaistu yksissä kansissa kirjassa Ilo pimeydessä (2013).

Joulun tähti loistaa kaiken yllä Maailma, jonka yltä Betlehemin tähti sammuu, on kylmä ja pimeä, kirjoittaa pappi Juhani Rekola. TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

”USKON SYNTYMINEN on Jumalan työtä, ja siksi se on salaisuus. Mutta usko ei ole mikään sivutie ohi ajattelun. Jumala käyttää meidän ajatteluamme lähestyessään meitä.” Näin kirjoitti Tukholman suomalaisen seurakunnan pappi ja kirjailija Juhani Rekola. Tekstipätkä luonnehtii hyvin hänen kirjailijanlaatuaan. Uskon asioista pitää puhua rehellisesti ja avoimesti. Fraasit pitää siivota. Kevyesti ei pidä sanoa mitään, ei varsinkaan lausetta ”Kyllä Jumala auttaa”. ”Sillä ei ole niinkään varma, että hän auttaa”, totesi sodan kokenut mies. Vuonna 1974 Rekolalta ilmestyi esseekokoelma Beetlehem on kaikkialla. Siinä vanhat joulun kertomukset ja legendat heräävät eloon. Rekolan kirjoitukset eivät ole vanhentuneet yhtään. Betlehem, tähti, seimi, paimenet, enkelit ja tietäjät puhuvat tästä ajasta ja tälle ajalle. Ne ovat kuin reväistyt tästä maailmasta, jossa elämme. Kirjoituksissa elävät rinnakkain ja sisäkkäin pimeys ja valo, epätoivo ja toivo, kuolema ja elämä, murhe ja ilo. Ne kertovat lapsen syntymästä, pakolaisuudesta ja kärsimyksestä sekä lupauksen täyttymisestä. Kaiken yllä

loistaa joulun tähti, joskus kirkkaammin, joskus himmeämmin, punaisena toivon tähtenä. JEESUKSEN SYNTYMÄ oli aluksi lähes huomaamaton tapahtuma, eikä hänelle näyttänyt löytyvän sijaa mistään. Rekola viittaa vanhojen bysanttilaisten mestareiden maalauksiin, joissa Jeesus syntyy raunioissa tai luolassa. ”Jeesus syntyi raunioiden pimeään maailmaan. Murtuneen päälle hän saapui”, Rekola kirjoittaa. Järkyttävällä tavalla tästä kertoo jouluviikolla vietettävä viattomien lasten päivä. Silloin muistellaan kuningas Herodeksen organisoimaa julmaa lasten murhaa, jonka tämä pani toi-

meen säilyttääkseen oman asemansa. Kuultuaan Betlehemissä syntyneestä kuninkaasta hän antoi määräyksen tappaa kaikki lähitienoon kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset. Jeesus ja pyhä perhe pelastuivat enkelin ilmoituksen avulla. Betlehemin pienet pojat eivät pelastuneet. He menettivät henkensä Jeesuksen tähden. Rekola ei näe kertomuksessa paljon mieltä. Kertomus voi olla legenda, mutta lasten joukkomurhat eivät ole legendaa tänäkään päivänä. Lapset ovat aina uhrina, kun ihmiset joutuvat lähtemään pakoon vainoa tai pommeja. Lasten kärsimyksessä ei ole mieltä. He kärsivät muiden tähden. Rekola viittaa Albert Camus’n romaaniin

Jouluaatosta loppiaiseen Jos haluat syvyyttä joulunaikaasi, voit aloittaa jokaisen päiväsi Juhani Rekolan mietiskelytekstillä. Kirkko ja kaupunki julkaisee 24.12.–6.1. ääneen luettuja katkelmia hänen kirjastaan Beetlehem on kaikkialla. Neljässätoista mietelmässä kuljetaan joulun tapahtumissa alkaen joulu aatosta ja päättyen loppiaiseen. Toisinaan joulun tähti tuntuu painuvan taivaanrannan taakse. Sitten se taas loistaa kirkkaana ja korkealla. Kuuntele tekstejä osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/betlehem.

Putoaminen, jossa Jeesus menee ristille Betlehemin lasten tähden. TÄSSÄ MAAILMASSA kaikki on murtunutta ja epätäydellistä kurottaen samalla siihen, mikä on kokonaista ja täydellistä, Rekola muistuttaa. Ilman toivoa näemme vain murtuneen. Toivo saa näkemään, että murtunut on lupaus korjaantumisesta. Odotamme murtuneen äärellä sitä, mikä on täydellistä. Jouluna Jumala tuli ihmiseksi. Hän syntyi pieneksi lapseksi. Hän sai hetken turvan äitinsä sylistä ja eläinten suojasta, mutta pian hänestä tuli koditon ja pakolainen. Aasi, rauhan ratsu, kantoi hänet turvaan. Ensimmäisenä jouluna Maria kapaloi lapsensa seimeen uskoen huomiseen. Kätilö, joka nyt pakolaisleirillä auttaa lasta syntymään ja laskee hänet äidin syliin, välittää toivoa siitä, että vielä on huominen. Tarvitsemme toivon kuvia. Lasta olkien päällä. ”Sanomaton ihme on Jeesuksen syntymä”, Rekola kirjoittaa. Niin alas Jumala laskeutui, lapsen hätään ja iloon. Siitä joulun tähti kertoo. Maailma, jonka yltä Betlehemin tähti sammuu, on kylmä ja pimeä. ■

MENOT 20.12.2018 – 17.1.2019

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 09 830 6500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507 Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkko ti klo 10–12, p. 050 573 6313, Hakunilan kirkko to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Christmas Carols – lauletaan yhdessä joululauluja eri kielillä to 20.12. klo 18. Juha Paukkeri. Jengi-ilta nuorille pe 21.12. klo 19.30–22. Kauden viimeinen kerta. 4. adventtisunnuntain messu 23.12. klo 12. Harri Nurminen, Riikka Jäntti. Kauneimmat joululaulut su 23.12. klo 18. Juha Paukkeri. Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 14.30. Hans Tuominen, Mari TorriTuominen. Jouluyön messu ma 24.12. klo 23. Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri. Jouluaamun jumalanpalvelus ti 25.12. klo 10. Tiina Palmu, Linda Isokangas. Tapaninpäivän Kauneimmat joululaulut -messu ke 26.12. klo 12. Eveliina Ojala, Riikka Jäntti, Raimo Korhonen, trumpetti. Messu su 30.12. klo 12. Eveliina Ojala, Tiina Palmu, Juha Paukkeri. Esikoiset ry:n seurat ti 1.1. klo 15. Loppiaisen lähetyspyhä su 6.1. klo 12. Saarna Lasse Lampinen, SLS, Hans Tuominen, Linda Isokangas. Keittolounas lähetyksen hyväksi. Lähetyspiiri ma 7.1. klo 18–19.30. Seniorikerho ti 8.1. klo 13–14.30. Joulukuulumiset. Raamattupiiri tiistaisin alkaen 8.1. klo 18–20. Käsillä hyvää -ryhmä alkaa ke 9.1. ja kokoontuu keskiviikkoisin klo 14–15.30. Messu ja Lions Clubin kirkkopyhä su 13.1. klo 12. Sari Kokkonen, Hans Tuominen, Juha Paukkeri ja alueen oopperalaulajia. Matala – mukava maanantai kirkolla! 14.1. hartaus klo 11, jonka jälkeen maksuton ruokailu. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12. Perhekerho ke 16.1. klo 9–12.

Puurotorstai torstaisin alkaen 10.1. klo 10–13. Puurolounas 2,50 €. Paluumuuttajien piiri to 17.1. klo 13–15. ”Minun historiaa valokuvissa”. Ota mukaan valokuvia, jotka kertovat jotain historiastasi tai kyläsi historiasta. Viikkomessu to 17.1. klo 18. Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset to 17.1. klo 18.45.

nuksessa 6–14-vuotialle. Kuorot harjoittelevat ensin yhdessä klo 15–15.45 ja vanhemmat kuorolaiset vielä sen jälkeen 15 minuuttia. Kuoroja johtaa kanttori Riikka Jäntti. Harrastus on maksuton. Perhekerho Kolohongan ostoskeskuksessa (Itäinen Valkoisenlähteentie 19) torstaisin 10.1. alkaen klo 9–11.

LÄNSIMÄEN KIRKKO

Lenni Markku Oskari Henriksson, Otso Voitto-Vertti Keski-Honkola, Eemil Tapio Kinnunen, Venni Eilo Kasper Lahtinen, Vili Antton Pakarinen, Joona Oskari Räsänen, Anette Aino Tuulia Vestola.

Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Hyvä Tuomas joulun tuopi pe 21.12. klo 19. Hannu Holman lauluoppilaiden joulukonsertti, pianistina Anni Holma. Vapaa pääsy. 4. adventtisunnuntain messu su 23.12. klo 10. Harri Nurminen, Riikka Jäntti. Jouluaaton perhehartaus ma 24.12. klo 14. Sari Kokkonen, Riikka Jäntti. Jouluaamun messu ti 25.12. klo 8. Tiina Palmu, Linda Isokangas. Käsillä hyvää -ryhmä ti 8.1. klo 10–12. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin 8.1. alkaen klo 18.30. Naisten raamattupiiri tiistaisin alkaen 8.1. klo 19. Torstaimesta to 10.1. klo 14–15.30. Välipalaa ja mukavaa puuhastelua alakouluikäisille. Perhekerho perjantaisin klo 9–13, alkaen pe 11.1. Puuroperjantai pe 11.1. klo 11–12. Messu su 13.1. klo 10. Sari Kokkonen. Taidepyhis su 13.1. klo 15–16.30. Pyhäkoulussa tanssitaan ja taiteillaan. Alle 3–vuotiaat mielellään aikuisen kanssa. Pyhiksessä tarjotaan pieni välipala. Lähetyspiiri to 17.1. klo 18–20. Kevään vauvamuskariryhmissä on vielä muutamia vapaita paikkoja. Avoin muskari klo 10–10.30, ei vaadi ilmoittautumista. Isot vauvat 7–12 kk. klo 10.30–11. Pienet vauvat 3–7 kk. klo 11–11.30. Muskarit alkavat pe 18.1. Ilmoittautumiset: riikka.jantti@evl.fi. Mainitse lapsen nimi, lapsen ikä tammikuussa 2019, toivomasi ryhmä ja vanhemman nimi.

MUUALLA Valon laulajaiset pe 21.12. klo 17, 18 ja 19, Kuusijärvellä. Jouluaaton hartaus Vaaralan kappelissa ma 24.12. klo 15.30. Sari Kokkonen ja Jarmo Kokkonen. Pieni jouluhartaus ma 24.12. klo 13. Harri Nurminen, Pyhän Annan lastenkirkon pihalla. Kuunloiste- ja Aurinkotanssi-lapsikuorot keskiviikkoisin 16.1. alkaen, Itä-Hakkilan alakoulun pikkuraken-

KASTETTU

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Ari Tapani Laukkanen ja Pirjo Elisabet Kivinen.

HAUTAAN SIUNATTU Timo Antero Laitinen 74 v, Eero Antero Kilpeläinen 64 v, Martti Kalevi Touhonen 64 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi, hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys: Ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Kauneimmat joululaulut to 20.12. klo 18. Perheiden aattohartauden joulukuvaelman avoimet harjoitukset la 22.12. klo 16–17. Ilm. Jarna, p. 050 544 7647 tai jarna.wikstrom@ evl.fi. Kauneimmat joululaulut -messu, 4. adventtisunnuntai su 23.12. klo 10. Jukka Nevala, Katja-Maaria Vilén ja Hannu Lehtikangas. Perheiden aattohartaus ma 24.12. klo 14. Jarna Wikström ja Hannu Niemelä. Hartaudessa esitetään joulukuvaelma ja lauletaan tuttuja joululauluja. Kynttilähartaus ma 24.12. klo 16. Katja-Maaria Vilén ja Hannu Lehtikangas.

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

Jouluyön hartaus ma 24.12. klo 22. Jaakko Kara ja kanttori. Jouluaamun jumalanpalvelus ti 25.12. klo 8. Miika Koistinen ja Hanna Perkola-Musikka. Kirkon kuoro esiintyy. Tapaninpäivän messu ke 26.12. klo 10. Matti Hyry, Miika Koistinen ja Hannu Lehtikangas. Messu su 30.12. klo 10. Jukka Nevala, Jaakko Kara ja Hannu-Pekka Heikkilä. Uudenvuodenaaton hartaus ma 31.12. klo 18. Katja-Maaria Vién ja Hannu-Pekka Heikkilä. Uudenvuoden päivän messu ti 1.1. klo 10. Jukka Nevala, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas. Loppiaisen messu ja lähetysjuhla su 6.1. klo 10. Pastori Ilkka Rytilahti, Jukka Nevala ja kanttori. Lähetysjuhla, jossa kerrotaan Kansanlähetyksen lähetystyöstä. Esikoiset ry:n seurat su 6.1. klo 15–19. Iltapäiväkerhojen kausi alkaa ma 7.1. 12–17. Iltarukous-rukouspiiri ti 8.1. klo 18. Kaikille avoin rukouspiiri. Rukoilemme mielen päällä olevien aiheiden ja jätettyjen esirukousten puolesta. Esirukouksia voi lähettää Jarnalle, p. 050 544 7647 tai jarna.wikstrom@ evl.fi. Yhteisen pöydän hävikkiruuan jako ke 9.1. klo 11–11.45 kirkon aulassa. Messu 13.1. klo 10. Jukka Nevala, Jaakko Kara ja kanttori. Päiväkahvin aikaan ma 14.1. klo 14. Yhteisen pöydän lounas alkaa ke 16.1. klo 11–12.30 kirkon suuressa srk-salissa. Hävikkiruuasta valmistettu lounas maksuton ja kaikille avoin. Ehtoollishartaus lounaan yhteydessä klo 12.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 20.12. klo 11. Koululaisklubin kausi alkaa ma 7.1. 12–16. Kimarakahvila su 13.1. klo 17. Keskusteluun elämästä ja uskosta johdattavat Leena Kaseva ja Riitta Kettunen.

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA Aikuisten raamattupiiri to 20.12. klo 10. Iltapäiväkerhojen kausi alkaa ma 7.1. klo 12–17.

LAMMASKUJA 2B Kirjallisuuspiiri ma 7.1. klo 12. Käsittelyssä Olli Jalosen kirja Taivaanpallo.

Nettikerho ikäihmisille ke 9.1. klo 14–16: Miten varata ja ostaa lippuja tilaisuuksiin: teatteri, elokuvat, konsertit. Nettikerhoa vetää informaatikko Riitta Sivenius.

KASTETTU Joonatan Nikodemus Määttä, Aamos Aragorn Asif Masih, Oscar Mikael Koskela, Iivo Elias Leppänen.

HAUTAAN SIUNATTU Eino Topias Koivunen 93 v, Anne Susanna Henell 52 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, suljettu 24.–26.12., 31.12. ja 1.1., p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi, korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tila varaukset: arkisin klo 9–15, p. 09 830 6333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys: ti ja to klo 10–12, p. 050 573 6376 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kauneimmat joululaulut -messu su 23.12. klo 16. Minttu Haapalainen, Veikko Ahonen. Anna-Sofia Anttonen, saksofoni, Marja Kyllönen, laulu ja piano, Jussi Salonen, haitari ja perkussiot, Airi Saloniemi, urut ja piano. Messu toteutetaan yhteistyössä Rekolan srk:n kanssa. Jouluaaton hartaus perheille ma 24.12. klo 13 kirkossa. Minna Ruuttunen, Jussi Salonen. Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 15 kirkossa. Tuomas Antola, Jussi Salonen. Jouluyön messu ma 24.12. klo 23 kirkossa. Jani Vanhala, Minttu Haapalainen, Jussi Salonen. Joulupäivän messu ti 25.12. klo 8 kirkossa. Tuomas Antola, Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi, Markus Virtala, trumpetti. Tapaninpäivän kauneimmat joululaulut ke 26.12. klo 15. Jani Vanhala, Jussi Salonen. Messu su 30.12. klo 10. Minttu Haapalainen, Veikko Ahonen, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. Loppiaisen messu su 6.1. klo 10.

Menokasvo

Valoa pimeään maailmaan Kanttori Noora Hultin, viime vuonna Valon laulajaisiin osallistui noin 450 ihmistä. Mitä siellä tapahtui? – Valon laulajaisissa vaellettiin Kuusijärven ympäri lyhtyjen kanssa joululauluja laulaen. Ihmisten määrä yllätti meidät positiivisesti. Pimeässä metsässä kulkeminen koettiin jouluiseksi ja tunnelmalliseksi. – Koko Kuusijärven ympäristö oli täynnä ihmisiä, jotka kulkivat pikkuhiljaa eteenpäin ja virittelivät matkalla spontaania laulua. Ulkona laulamisessa tapahtui kuitenkin sellainen jännä akustinen ilmiö, ettei toisten laulua välttämättä kuullut, jos laulajilla oli liikaa välimatkaa toisiinsa.

ESKO JÄMSÄ

Kuinka Rekolan ja Hakunilan seurakunnissa on varauduttu tämän vuoden Kuusijärven ympärilaulamiseen? – Tänä vuonna laulukierrokselle lähdetään ryhmissä viidentoista minuutin välein. Ryhmä etenee pisteeltä pisteelle laulamaan yhdessä. Työntekijöiden lisäksi laulatta-

massa on paljon vapaaehtoisia. – Kahvilassa on kuumaa glögiä ja pipareita tarjolla kierroksen jälkeen. Jos kävelee hitaasti, matkaan menee noin 45 minuuttia. Samalla siinä tulee ihan mukava ulkoilu. Toki glögiä voi hörppiä jo ennen kierrosta omaa vuoroa odotellessa. Miksi ihmeessä Kauneimpia joululauluja lauletaan ulkona pimeässä? – Tuomaan päivä 21.12. on kaikista pimein päivä vuodessa, ja jouluna lapsi syntyy valoksi maailmaan. Kynttilöillä ja lyhdyillä haluamme luoda valoa pimeimpään vuodenaikaan. Valo ilmaisee toivoa, jota Jeesus-vauva tuo tullessaan tänne pimeään maailmaan. NINA RIUTTA Valon laulajaiset – Kauneimmat joululaulut pe 21.12. klo 17–20 Kuusijärven ulkoilualueella, Kuusijärventie 3. Viimeinen kierros lähtee klo 19. Oma lyhty mukaan.

MENOT 20.12.2018 – 17.1.2019

14 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Eveliina Ojala, Veikko Ahonen, Jussi Salonen. Kirkkokahvit ja terveisiä lähetyskentältä. Aamurukouspiiri ark. klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa ma 7.1. alk. Kirkon aamupuuro ma 7.1. ja 14.1. klo 10 srk-salissa, 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta. Perhekerho ma 7.1. ja 14.1. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Ikäihmisten Virtapiirin kevään aloitus ma 7.1. klo 13–15 kirkkosali 2:ssa. Naisten raamattupiiri ma 7.1. ja 14.1. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 7.1. ja 14.1. klo 18 kirkon kokoustilassa. Lähetyksen päiväpiiri ke 9.1. ja 16.1. klo 13 kirkkosali 2:ssa. Iltaperhekerho ke 9.1. ja 16.1. klo 18 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Iltapuuro syödään yhdessä klo 19.30. Vanhemman väen piiri to 10.1. ja 17.1. klo 13 srk-salissa. Messukuoron harjoitus to 10.1. ja 17.1. klo 18 srk-salissa. Harjoittelemme ensimmäistä Korso-messua varten, jota vietetään 31.1. klo 19 kirkossa. Ilm. Airille, p. 050 310 7493. Naisten saunailta to 10.1. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Perhekerho pe 11.1. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Perhemessu su 13.1. klo 10. Minna Ruuttunen, Eveliina Ojala, Airi Saloniemi. Kastepuu riisutaan vuoden aikana kastettujen lehdistä. Messun jälkeen tarjotaan kirkkokahvit ja -mehut ja vietetään perheiden muskarihetkeä. Runopiiri ma 14.1. klo 13 kirkon kokoustilassa. English through Bible ma 14.1. klo 18.30 kirkon kokoustilassa. Katulähetyksen lounas ke 16.1. klo 11 alk. kirkkosalissa. Maksuton lounas valmistettu Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruuasta. Miesten saunailta to 17.1. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Keskiviikon iltakirkot siirtyvät torstai-illoille. Aloitamme Korsomessut to 31.1.

Ilmoittautuminen vauvamuskareihin alkaa ke 2.1. klo 9. Muskareihin ilm. sähköisesti nettisivuilla, lisätied. www.korsonseurakunta.fi/lapset-japerheet/muskaritoiminta. Muskarissa käydään läpi vauvan hoivahetkiin sopivia uusia ja tuttuja lauluja liikkuen, leikkien ja lorutellen. 0–6 kk -ryhmä kokoontuu 10.1.–14.2. to klo 12–12.30 ja 6–12 kk -ryhmä to klo 13–13.30 srk- lapsi- ja perhetyön tiloissa.

KIRKONKULMA

Kustaantie 22 Tehtiin yhdessä! –näyttelyt kirkolla 2.–21.12. ja Asolan srk-talolla 5.–21.12. Vallattoman Yön teoksia. Jouluinen muskari ja Perheiden olohuoneen joulupuuro to 20.12. Muskarimessu klo 10, joulupuuro klo 11. Kauneimmat joululaulut -messu su 23.12. klo 13 HUOM! Ei messua klo 10. Laura Maria Latikka, Anna-Sofia Anttonen, saksofoni Marja Kyllönen, laulu ja piano Jussi Salonen, haitari ja perkussiot Airi Saloniemi, urut ja piano Yt. Korson srk:n kanssa. Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 15 Vappu Olsbo, Marja Kyllönen. Jouluyön messu ma 24.12. klo 23 Laura Leverin, Päivi Tiitu. Joulukirkko ti 25.12. klo 8. Ben Ahlroos, Marja Kyllönen ja Pyhän Andreaan kirkon kuoro. Messu su 30.12. klo 10. Vappu Olsbo, Noora Hultin. Uudenvuodenpäivän messu ti 1.1.2019 klo 12 Arto Nuutinen, Noora Hultin. Messun jälkeen uudenvuodenpäivän kirkkokahvit. Loppiaispäivän messu su 6.1. klo 10. Vappu Olsbo. Saarna pastori Janne Keränen, Noora Hultin. Messun jälkeen lähetystilaisuus. Janne Keränen kertoo Suomen Lähetysseuran työstä Nepalissa. Yläovet auki alk. ma 7.1. klo 17. Maksuton iltapala. Yt. Yhteisen Pöy-

Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30. Hartaus ti ja to klo 11. Kirkonkulman joulu ma 24.12. klo 11.45–15. Katsotaan yhdessä joulurauhan julistus, tarjolla joulupuuroa ja glögiä, yhteislaulua sekä jouluevankeliumi. Tilaisuus päättyy klo 15 alkavaan jouluaaton hartauteen kirkossa. Kastesukkatalkoot ma 7.1. klo 12.15–13.30. Omat puikot mukaan, lankoja löytyy paikan päältä.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Jouluaaton hartaus kaikenikäisille ma 24.12. klo 14. Minttu Haapalainen, Airi Saloniemi, Jan Salminen, oboe. Perhekerho to 10.1. ja 17.1. klo 9–11.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 8.1. ja 15.1. klo 9–11.30. Vanhemman väen piiri ke 16.1. klo 10–12.

MUUALLA Tähdenlennon avoimessa päiväkodissa srk:n työntekijä tapaa perheitä pe 21.12. klo 9.30–11 sekä to 10.1. ja 17.1. klo 12–14 (Marsinrinne 4).

KASTETTU Väinö Onni Einari Toivonen, Noel Emil Johannes Jokinen, Isla Ellen Kartaslammi, Jami Juhani Kartaslammi, Vilja Ebba Sofia Koskinen, Miiko Marius Misukka, Emilia Sofia Sirkiä, Viivi Elvi Sofia Määttä, Robin Lauri Antero Kähärä, Juuli Joela Josefina Karhunen, Eelis Oskari Honkonen.

HAUTAAN SIUNATTU Mauno Artturi Määttä 92 v, Anja Helena Uotila 87 v, Pertti Benjamin Huolman 85 v, Esa Olavi Lalla 77 v, Lahja Annikki Julin 63 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 830 6700 Avoinna ma–pe klo 9–15 (ei 24.–26.12., ja 1.1.2019) rekolan.seurakunta@evl.fi, rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa kirkolla ti ja to klo 11–13 p. 09 830 6707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkko ti ja to klo 9–11 Ajanvaraus ti ja to klo 9–11, to Asola 10.1. alk. klo 9-11 p. 09 830 6706 rekola.diakonia@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO

dän kanssa. Tied. p. 050 553 8459/ Irma. Yläovet -hartaus ma 7.1. klo 17. Diakoniakahvila ja -päivystys alk. ti 8.1. klo 9–11. Tule maksuttomalle aamupalalle ja rupattelemaan mukavien ihmisten kanssa, myös päivän lehtiä luettavissa. Yt. Yhteisen Pöydän kanssa. Aamumessu ke 9.1. klo 9. Vappu Olsbo, Noora Hultin. Open Doors -nuorten avoimet ovet alk. ke 9.1. klo 18. Pingistä, biljardia, lautapelejä, teetä, mehua ja kahvia hyvässä seurassa. Ilta päättyy iltahartauteen. Avoin raamattupiiri alk. ke 9.1. klo 18.30. Pyhän Andreaan kirkon kuoro alk. ke 9.1. klo 18.30. Noora Hultin. Raamattu- ja keskustelupiiri alk. to 10.1. klo 13–15, kerhohuone 2. Messu su 13.1. klo 10. Laura Maria Latikka, Noora Hultin. Avoin olohuone perheille alk. ma ja to 14.1. klo 9–14. Ma lounas klo 11–12.30: keitto ja puuro 0,50 e/ lautanen. Askartelua ja yhdessäoloa. Vox Mea -kuoro on kehittyvien laulajien ryhmä, joka järjestetään yhteistyössä Korson srk:n kanssa. Harjoitukset tammikuussa 17.1. alk. Rekolassa to klo 18.30–19.30, helmikuussa Korson kirkossa ke klo 18.30– 19.30. Maaliskuun kaksi ensimmäistä viikkoa to Rekolassa ja loput kevään kerroista ke Korsossa. Kuoroa johtavat Korson kanttorit Airi Saloniemi, Jussi Salonen sekä Rekolan kanttori Marja Kyllönen.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 050 573 6329 Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 13 Vappu Olsbo, Marja Kyllönen. Tapaninpäivän pihakirkko ke 26.12. klo 15. Arto Nuutinen, Marja Kyllönen. Säävaraus. Makkaran grillausta ja kuumaa mehua. Ystävämessu/Friendship Mass su 6.1. klo 16. Messun jälkeen teehetki järj. Rekolan, Korson ja Tikkurilan srk:t. 3–5-vuotiaiden lasten oma päiväkerho alk. ma 7.1. 3 x vk: ma ja pe klo 9–12 ja to klo 12–15. Lukukausimaksu. Tied. Kaarina, p. 050 573 6337 tai Petri, p. 050 573 6328. Maalausryhmä alk. ma 7.1. klo 10. Vesivärimaalausta. Tarvikemaksu 12 e/lukukausi. Tied. p. 050 553 8459/ Irma. Asolan perhekerho ja kirkkomuskari alk. ti 8.1. klo 9–12. Muskari klo 10. Kipuryhmä alk. ti 8.1. klo 15. Aihe: Joulu meni, yritinkö liikaa? Puutarhapiiri alk. ti 8.1. klo 18. Saviryhmä alk. ke 9.1. klo 12. Asolan Ankkuri -aamupala alk. to 10.1. klo 9. Yt. Yhteisen Pöydän kanssa. Älynystyrät Ällikällä alk.to 10.1. klo 13. Ryhmässä ratkotaan muistin tukemiseksi erilaisia tehtäviä. Ohj. B. Leino. Tied. Irene, p. 050 573 6329. Asolan Silmukkaryhmä alk. to 10.1. klo 16. Seniorikahvila alk. ma 14.1. klo 13. Työikäisten raamattupiiri alk. ma 14.1. klo 18–19.30. Myös lapset tervetulleita. Kokkikerho 7–10-vuotiaille lapsille alk. ke 16.1. klo 14. Kokataan yhdessä ja herkutellaan. Lopuksi hartaus. Joskus voidaan askarrella. Paikkoja 12 lapselle, tied. Kaarina, p. 050 573 6337 tai Petri, p. 050 573 6328. Yksinhuoltajien ilta alk. to 17.1. klo 17.30 Lastenhoito, Iltapala. Asolan arabiankielinen työ la–su,

tied. pastori Ramez Ansara, p. 050 304 1689.

MUUALLA Yhteiskristillinen rukouspiiri pe 21.12. ja 11.1. klo 19 Rautkalliontie 4. Yhteiskristillinen päiväpiiri alk. ma 7.1. klo 13 Rautkalliontie 4. Hanna-rukouspiiri alk. ma 14.1. klo 18–19.30 Lampirannalla, Tertunkuja 4 B. Nuorten sähly alk. to 17.1. klo 16–17 Rekolanmäen koulu. Kauneimmat joululaulut to 20.12. klo 13.15. Koivukylän palvelutalolla ruokasali, Karsikkokuja 13, 1. krs. Arto Nuutinen ja Marja Kyllönen. Tuotto Suomen Lähetysseuralle. Kauneimmat joululaulut to 20.12. klo 14.30. Havurastin auditoriossa, Eteläinen Rastitie 12. Arto Nuutinen ja Marja Kyllönen. Tuotto Suomen Lähetysseuralle.

KASTETTU Nuri Saeid.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Jan Mikael Grundström ja Oili Irene Grönberg.

HAUTAAN SIUNATTU Saara Sisko Seppi 83 v, Veikko Tikkanen 80 v, Anja Orvokki Pakkala 85 v, Erkki Johannes Kosunen 86 v, Liisa Annikki Venäläinen 76 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Vernissakatu 4, avoinna ark. klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi, tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk oimitusten ja tilojen varaukset: ark. klo 9–15, p. 09 830 6333. Kastevaraus myös sähköisesti: https://asiointi.vantaanseurakunnat. fi/baptism Päivystävä pappi ark. klo 9–13 (Vernissakatu 4) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys: ma klo 10–11.30 (Vernissakatu 4) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus: ma ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi. Ajanvaraus myös nettisivuilta. Joulunaika aiheuttaa poikkeuksia aukioloajoissa: Diakoniapäivystys seuraavan kerran 7.1.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko suljettu 7.1.–31.3. remontin vuoksi. Tänä aikana mm. messut ja konsertit pidetään Pyhän Laurin kappelissa. Gloriosa – Vantaan kamarikuoron joulukonsertti to 20.12. klo 20. Johtaa Ilona Korhonen. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. JouluQ – Qoro Quando -kuoron joulukonsertti pe 21.12. klo 19.30. Vapaa pääsy. Kauneimmat joululaulut la 22.12. klo 15. Strålande jul! -joulukonsertti la 22.12. klo 18. Helsingebygdens kör -kuoroa johtaa Emmi Saulamaa. Juha Lepistö, piano. Mukana Vantaan Lucia. Liput 15 e kirkon ovelta, 12 e ennakkoon kuorolaisilta. Joululaulumessu su 23.12. klo 12. Sari Rajala, Terhi Viljanen, Anne

Havunen. Kauneimmat joululaulut su 23.12. klo 16. Mukana Corvus Laurencij – kuoro. Kauneimmat joululaulut su 23.12. klo 18. Lasten joulurauhan julistus ma 24.12. klo 12. Veikko Karhumaa, Maaret Hirvensalo, Samppa Laakso. Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 13. Mirka Härkönen, Iina Katila. Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 14. Mirka Härkönen, Iina Katila. Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 15. Jaakko Hyttinen, Iina Katila. Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 16. Jaakko Hyttinen, Iina Katila. Jouluyön messu ma 24.12. klo 23. Sanna Heikurinen, Marja Eloranta, Johanna Jakonen, Julia Tamminen, Jaana Jurvanen. Tomas Gricius, trumpetti. Joulupäivän messu ti 25.12. klo 12. Kristiina Kartano, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso. Tapaninmessu ke 26.12. klo 12. Marja Eloranta, Johanna Jakonen, Julia Tamminen. Kauneimmat joululaulut ke 26.12. klo 15. Pyhän perheen messu su 30.12. klo 12. Kristiina Kartano, Tuula Lapveteläinen, Iina Katila. Uudenvuodenpäivän messu ti 1.1. klo 12. Sari Rajala, Sanna Heikurinen, Samppa Laakso. Tietäjien messu su 6.1. klo 12. Kansainvälisessä perhemessussa lauletaan Kauneimpia joululauluja. Kaj Andersson, Johanna Jakonen, Mirka Härkönen, Samppa Laakso. Yhteistyössä Vanda svenska församling. Messun jälkeen musiikilliset kirkkokahvit pappilassa.

PYHÄN LAURIN KAPPELI Pappilankuja 3, p. 09 830 6224. Pyhän Laurin kirkko 7.1.–31.3. remontissa. Tänä aikana tilaisuudet pidetään kappelissa. Messu su 13.1. klo 12. Terhi Viljanen, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso. Pyhäkoulu lapsille. Pyhäkoulu su 13.1. klo 12 messun aikana.

RUSKEASANNAN KAPPELI Ruskeasannantie 5 Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 13. Kristiina Kartano, Anssi Pyykkönen. Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 14. Kristiina Kartano, Anssi Pyykkönen.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223. Seurakuntien talon toiminta siirtynyt tänne. Kauneimmat joululaulut to 20.12. klo 14. Joulukertomus perheen pienimmille to 20.12 klo 10. Olemme hetken ensimmäisen joulun tunnelmissa. Saavuthan ajoissa. Kertomus alkaa, kun ovi avataan. Joululaulumessu su 23.12. klo 10 Mirka Härkönen, Jyrki Kaukanen, Iina Katila. Jouluaamun messu ti 25.12. klo 10. Veikko Karhumaa, Mirka Härkönen, Iina Katila. Pyhän perheen messu su 30.12. klo 10. Jaakko Hyttinen, Marja Eloranta, Iina Katila. Kahvia ja keskustelukumppaneita pe 4.1. ja 11.1. klo 9.30–12. Yhteisöllinen aamupala. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 5.1. ja 12.1. klo 15. Loppiaismessu su 6.1. klo 10. Sari Rajala, Päivi Helén, Julia Tamminen. Lähetysseuran juhla su 6.1. klo 11.30.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 20.12.2018 – 17.1.2019

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

MAIJA SAARI

3× FREEIMAGES

menovinkki

Joulurauhaa Vantaalle Vantaan kaupunki julistaa joulurauhan jouluaattona kaupungintalon edustalla. Oopperalaulajat Arto Hosio ja Hanna-Leena Haapamäki esittävät joululauluja Jussi Miilunpalon säestyksellä ja Tikkurilan seurakunnan joulutervehdyksen tuo pastori Jaakko Hyttinen. Tarjolla glögiä. Tilaisuus tulkataan viittomakielelle. Joulurauhan julistus ma 24.12. klo 13 kaupungintalon edustalla, Asematie 7.

FREEIMAGES

Jouluna jaetaan hyvää mieltä Korson Kirkonkulmassa ja Myyrmäen kirkon Caféssa voi viettää jouluaattoa yhdessä.

JOULURAUHAN JULISTUKSEN jälkeen kanttori liittyy Kirkonkulman joukkoon laulattamaan Kauneimpia joululauluja. – Laulujen jälkeen syödään. Tarjolla on joulupuuroa, kahvia, glögiä ja torttuja. Kello 15 siirrymme Korson kirkkoon jouluaaton hartauteen, Mukala kertoo. Mukalan mielestä viimeistään joulurauhan julistuksen jälkeen hössöttäminen loppuu. Sen jälkeen laskeudutaan jouluun. Siihen kuuluvat ajanvietto muiden ihmisten kanssa, rauhassa yhdessä ateriointi ja keskustelu. On lupa vain olla. – Kyllä tietysti toivon kaikille tilaisuutta hiljentyä joulun sanoman äärellä, Mukala sanoo. – Joulun sanoma on sama meille kuin paimenille, joille ilmoitettiin, että teille on syntynyt Vapahtaja. Kirkonkulman joulussa olemme yhdessä viettämässä Vapahtajan syntymäjuhlaa. TOISILLE VOI olla tiedossa yksinäinen joulu siitä huolimatta, että toivoisi voivansa viettää juhlaa muiden seurassa. Yksinolo voi tulla myös yllättäen. – Jos aattona tulee sellainen olo, ettei halua olla yksin, voi lähteä Kirkonkulmaan. Tänne voi tulla, vaik-

Keskustelua aamupäivisin

kei olisi koskaan käynyt kirkossa. Tai voi piipahtaa uteliaalla mielellä katsomaan, että mikähän juttu tämä on, Satu Mukala sanoo. Kirkonkulman joulu -tilaisuudessa luetaan jouluevankeliumi. Lukija on vielä yllätys. – Meillä on nuorisotyössä aika matalan kynnyksen

Kaipaatko juttuseuraa aamukahvin äärelle? Tikkurilassa kokoonnutaan ensi vuonna perjantaiaamupäivisin yhteiselle aamupalalle keskustelemaan. Aamu alkaa hartaudella klo 9.30 ja aamupalalle voi tulla klo 10–12 välillä. Yhteisöllinen aamupala perjantaisin 4.1. alkaen klo 9.30–12 Koskikeskuksessa, Vernissakatu 4.

”

TIETYSTI TOIVON KAIKILLE TILAISUUTTA HILJENTYÄ JOULUN SANOMAN ÄÄRELLÄ. NUORISOTYÖNOHJAAJA SATU MUKALA

vapaaehtoisuuden periaate, ja sama pätee tähän tilaisuuteen. Ellei kukaan muu halua lukea evankeliumia, minä luen, Mukala sanoo. Jouluaattona Mukala on töissä tekemässä joulua muille. Yhdessä oleminen ja kohtaaminen ovat tärkeintä. – Kirkossa juhlapyhät liittyvät olennaisesti meidän sanomaamme. Jos on kirkossa töissä, silloin töitä tehdään välillä juhlapyhinä. Joulu on antamisen juhla, eikä niin, että kaikkea vain minulle. NINA RIUTTA

Kirkonkulman joulu ma 24.12. klo 11.45–15 Korson kirkon naapurissa, Merikotkantie 4, käynti Korsonpolun puolelta. Joulurauhan julistus, joulupuuroa ja glögiä, yhteislaulua sekä jouluevankeliumi. Jouluaaton vietto ma 24.12. klo 18–20 Myyrmäen kirkon Caféssa alakerrassa, Uomatie 1, käynti radan puolelta. Sauna lämpimänä, yhdessäoloa, yhteislaulua, pientä syötävää ja juotavaa. Ennen aatonviettoa mahdollisuus osallistua aattohartauteen kirkossa klo 17.

FREEIMAGES

orsossa aiotaan katsoa porukalla joulurauhan julistusta televisiosta. Aattona kirkon naapuriin Kirkonkulmaan voi mennä varttia vaille kaksitoista varaamaan itselleen aitiopaikan. Joulurauha julistetaan perinteisesti kello 12. – Jos kaipaa jouluna toisten kanssa yhdessä olemista, kannattaa tulla Kirkonkulman jouluun. Mukaan pääsee joulurauhan julistuksen jälkeenkin, sanoo johtava nuorisotyönohjaaja Satu Mukala, joka on järjestämässä Kirkonkulman joulu -tilaisuutta tänä vuonna. Arkipäivisin Kirkonkulma on kaikenikäisten käytössä ja iltaisin siellä kokoontuvat nuoret. Jouluaaton tilaisuus on tarkoitettu kenelle tahansa.

Parisuhde ennakkohuoltoon

Tunneyhteys puolisoon on heikko. Asioista ei osata puhua suoraan tai ymmärretään toisen viestit väärin. Silti on tarve tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi. Tuttua? Tunnekeskeisellä parisuhdekurssilla opetellaan avaamaan suhteen negatiivisia kehiä. Kurssi on ennaltaehkäisevää huoltoa, eikä sovi kriisissä oleville pareille. Lisätietoja ja ilmoittautumiset perheasiain neuvottelukeskukseen, p. 09 830 6330 tai riitta.tapionsalo@evl.fi. Tunnekeskeinen parisuhdekurssi ti 26.2. klo 16.30–19.30, la 9.3. klo 10–16, ti 26.3. klo 16.30–18.30, la 6.4. klo 10–16 ja ti 16.4. klo 16.30–19.30, Vernissakatu 4. KATRIINA HARVIAINEN

MENOT 20.12.2018 – 17.1.2019

16 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Perhekerho ma 7.1. ja 14.1. klo 17–18.30. Perhekerho ti 8.1. ja 15.1. klo 9.30– 11.30. Sukkelat sukankutojat ti 8.1. klo 10. Ryhmässä neulotaan diakoniatyön asiakkaille tai myyntiin Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 9.1. klo 12. Pienten paikka auki ke 9.1. ja 16.1. klo 16–19. Yli 40-vuotiaiden sinkkujen suunnitteluilta ke 9.1. klo 18. Suunnittelemme kevään sinkkuiltoja ja toimintaa. Hanna-piiri to 10.1. klo 9.30–13. Kuntokävelyä, keskustelua ja rukousta. Pienten paikka auki pe 11.1. klo 9–15. Messu su 13.1. klo 10 Maria Koukkari, Veikko Karhumaa, Terje Kukk. 101 tutuinta virttä -yhteislaulutilaisuus 2/7 su 13.1. klo 15. Totuuden henki. Kanttori Iina Katila. Lähetyksen päiväpiiri ti 15.1. klo 13. Omalla äänellä -lauluryhmä ti 15.1. klo 17.30. Kasvuryhmä ti 15.1. klo 18. Gospel-lattarit ke 16.1. klo 19.30. Tanssikengät tai -tossut ja juomapullo. Hinta 5 e, tuotto lähetystyölle. Lisätietoja: Merja Rantala, p. 050 526 9401.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Perheiden jouluhartaus ma 24.12. klo 13.30–14.15. Veikko Karhumaa, Maaret Hirvensalo, Samppa Laakso. Miesten saunailta ma 7.1. klo 17.30– 21. Omat pyyhkeet mukaan. Iltapala 5 e. Lapsikuoron harjoitukset ke 9.1. ja 16.1. klo 17–18. Rukouspiiri ke 9.1. ja 16.1. klo 17. Perhepäivä pe 11.1. klo 9–14. Kerho isille ja lapsille ti 15.1. klo 17.30–19. Askartelua, leikkiä ja musisointia. Iltapalan hinta 3 e/perhe.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Joulukertomus perheen pienimmille to 20.12 klo 10. Olemme hetken ensimmäisen joulun tunnelmissa. Saavuthan ajoissa. Kertomus alkaa, kun ovi avataan. Perhekerho ma 7.1. ja 14.1. klo 9.30–11.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Joulukertomus perheen pienimmille to 20.12 klo 10. Olemme hetken ensimmäisen joulun tunnelmissa. Saavuthan ajoissa. Kertomus alkaa, kun ovi avataan. Perhekerho ti 8.1. ja 15.1. klo 9.30– 11.30. Kerho kaikenikäisille aikuisille ke 9.1. ja 16.1. klo 14.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 8.1. ja 15.1. klo 9.30– 11.30.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Ei ammattilaisten töitä, mutta esim. lampun vaihto hoituu. Nikkaristi-välitys, p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Joulurauhan julistus Vantaalla ma 24.12 klo 13 kaupungintalon edustal-

la, Asematie 7. Srk mukana Vantaan kaupungin tapahtumassa. Pastori Jaakko Hyttinen julistaa joulurauhan. Malminiityn eläkeläiskerho ma 7.1. klo 13.30–15, Malminiityntie 16 b. Kylväjän raamattupiiri ma 7.1. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2.krs. Vapaaehtoinen kahviraha lähetystyölle. Hertta Kirkonrotan leikkihetki kauppakeskus Jumbossa ke 9.1. klo 10.30–11. Leikkipaikka Robert’s Coffeeta vastapäätä.

KASTETTU Emilia Maria Josefiina Lehto, Jalle Patrik Sääskilahti, Tessa Elise Mäkelä, Lilja Emilia From, Rony Anton Konttinen, Inna Nova Susanna Eid, Atso Eino Ilmari Päivärinne, Bea Annikki Nummela, Joel Max Mikael Meriläinen, Luukas Esko Elmeri Laine, Lasse Johannes Niemi, Evilda Auroora Välimäki, Elias Alvar Kalevi Virtanen, Aurora Eveliina Anttila, Julian Johannes Heinälehto, Ada Ellen Olivia Kortelainen, Eeli Akseli Avonius, Aapo Kalevi Peteri, Linus Johannes Hankkio, Emilia Aurora Sapone, Väinö Viljam Nupponen, Leo Lukas Paavilainen, Emma Aino Elina Savolainen, Casper Juhani Sirviö, Jayden Miles Salomaa, Rafael Tapio Alexander Sibakoff, Olivia Josefina Saarinen, Julian Johannes Heinälehto, Noel Benjamin Schmidt, Neela Susan Kunnas, Otava Matias Autio, Alvar Elias Autio, Rufus Barnaby Bromiley, Ariel Jadessa Amalia Virtanen, Tyyne Viola Aitto-oja, Essi Aliisa Lindberg.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Heikki Juhani Vilhelm Toveri ja Eeva Pauliina Komulainen, Jan Mikael Grundström ja Oili Irene Grönberg.

HAUTAAN SIUNATTU Maire Gråsten 93 v, Sirkka Eeva Annikki Arola 91 v, Erkki Jämsä 86 v, Vesa Matti Dahlqvist 84 v, Ruben Manu Johannes Sillanmäki 84 v, Ann-Britt Sofia Karvinen 83 v, Jenny Marjatta Kivelä 83 v, Pauli Antero Rajala 82 v, Rauno Valdemar Riihelä 82 v, Mikko Allan Kortteenperä 77 v, Esko Johannes Lahti 76 v, Risto Antero Jokelainen 63 v, Armas Antero Vehmaa 63 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, suljettu 24.–31.12., p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 11–13, p. 09 830 6419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkko ti klo 14–16, to klo 9–11, (ei to 27.12.), p. 09 830 6426 Kivistön kirkko ma klo 10–12, (ei ma 31.12.) p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN KIRKKO Uomatie 1, p. 09 830 6429 Myyrmäen kirkon lounas ti, ke, to klo 11–13 (20.12. saakka ja jälleen 8.1. alkaen). Lounaslista: vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Carpenter’s Cafe, kansainvälinen kahvila ma, ti, to ja pe klo 10–15 (avoinna 21.12. saakka ja taas 7.1. alk.). Myynnissä kahvia, teetä, pientä syötävää. Keskipäivän rukoushetki ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa (20.12. saakka ja jälleen 2.1. alkaen). Kauneimmat joululaulut pe 21.12. klo 20. Messu su 23.12. klo 10. Papit Maari Santala, Jere Hämäläinen, kanttori Viena Huhtala. Perheiden aattohartaus ma 24.12. klo 11. Pappi Antti Isopahkala. Aattohartaus ma 24.12. klo 15. Pappi Margit Helin. Aattohartaus ma 24.12. klo 17. Pappi Margit Helin. Joulunvietto ma 24.12. klo 18–20. Yhdessäoloa Myyrmäen kirkon Caféssa, sisään junaradan puolelta. Tarjolla pientä jouluista syötävää ja juotavaa. Yhteislaulua. Sauna lämpimänä. Naisten vuoro klo 18–18.45 ja miesten klo 18.45–19.30. Jouluyön messu ma 24.12. klo 23. Papit Hannu Pöntinen, Maari Santala, kanttori Viena Huhtala. Tapaninpäivän Kauneimmat joululaulut -messu ke 26.12. klo 12. Pappi Taina Karvonen, kanttori Ritva Holma. Messu su 30.12. klo 10. Papit Antti Isopahkala, Margit Helin, kanttori Katariina Kopsa. Uudenvuodenpäivän messu ti 1.1. klo 10. Papit Pirkko Järvinen, Taina Karvonen, kanttori Ritva Holma. Loppiaisen messu su 6.1. klo 10. Suomen Lähetysseuran kirkkopyhä. Pappi Mark Saba, kanttori Ritva Holma. Saarna Lars Pajuniemi Suomen Lähetysseurasta. Kahvitilaisuudessa tietoa SLS:n työstä. Lastenkirkko 6.1. alk. su klo 10–11. Siioninvirsiseurat su 6.1. klo 14. Puhujina Juhani Elenius, Pirkko Yrjölä. Toivon tuulet su 6.1. klo 17. Ryhmää ohjaa Heli Vääräkoski. Vierailijana Hannu Grönroos, IRR-TV. Raamattupiiri Ilosanoma ma 7.1. klo 17.30–19. Kahvila Olotila 9.1. alk. ke klo 11–13.30 Café. Seniorikerho 10.1. alk. to klo 13.30– 15 iso srk-sali. Messu su 13.1. klo 10. Papit Kristiina Hyppölä, Paavo Ranta, kanttori Ritva Holma. Familycafé su 13.1. klo 14–16 Café. Monikulttuurisille perheille. Aloitamme suunnittelemalla kevään toimintaa, tule kertomaan toiveesi! Perhemuskari 14.1. alk. ti klo 9.30– 11.30. Kausi 60 e. Toivoa naisille -ryhmä ma 14.1. klo 14–15.30. Gospelsalsa ke 16.1. klo 16–17 Café. Kristillinen treenimuoto, jossa tanssimiseen yhdistetään alku- ja loppurukous sekä kristillinen salsamusiikki. Raamattu- ja lähetysilta Kansanlähetyksen kanssa ke 16.1. klo 17.30– 20. Heidi Tohmola: Näköaloja omaisuuskansan elämään. Isoskoulutus ke 16.1. klo 18–20. Laulupaja ke 16.1. klo 18.30–20 St. Martinin kappeli. Mukaan kaikenikäiset ja -tasoiset laulajat. Nuortenilta ja iltakirkko to 17.1. klo 18–20.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Aattohartaus ma 24.12. klo 16. Pappi Paavo Ranta ja kanttori Ritva Holma. Sanan, rukouksen ja laulun ilta ti 1.1. klo 18–19. Vaatevarasto avoinna to 3.1. klo

9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726. Rukouspiiri ti 8.1. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattupiiri ti 8.1. klo 18.30–20 srk-sali. Seniorikerho 9.1. alk. ke klo 12.30– 14. Miesten saunailta ke 9.1. klo 18.30– 21. Brunssi la 12.1. klo 11–14. Brunssin hinta 7 e/aik., 3 e/3 v täyttäneet lapset. Perhekahvila 14.1. alk. ma ja ti klo 9.30–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä. Ma lounas klo 11. Hinta 6 e aik., 3 e/3 v täyttäneet lapset. Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille 14.1. alk. klo 14–16. Ei ennakkoilm. Välipala 1 e. Perhemuskari 16.1. alk. ke klo 15–17. Kausi 60 e. Perhemuskari 17.1. alk. to klo 9.30– 11.30. Kausi 60 e.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Aattohartaus ma 24.12. klo 12. Pappi Jere Hämäläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Aliisa ja Loviisa Grekula, laulu. Aattohartaus ma 24.12. klo 14. Pappi Jere Hämäläinen, kanttori Ritva Holma. Jouluaamun messu ti 25.12. klo10. Papit Kristiina Hyppölä, Paavo Ranta, kanttori Eveliina Pulkkinen, urkuri Katariina Kopsa. Kivistön kirkkokuoro. Messu televisioidaan YLE TV1:een. Paikkoja rajoitetusti. Tule paikalle viim. klo 9.45. Seniorikerho 8.1. alk. ti klo 12.30–14.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho 9.1. alk. ke klo 10–11.30. Vauvakerho 17.1. alk. to klo 9.30–11. Perhemuskari 18.1. alk. pe klo 9.30– 11.30. Kausi 60 e.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Kahvila Olotila 7.1. alk. ma klo 11–13.30. Martinristin raamattupiiri ti 8.1. klo 14–16. Seniorikerho 10.1. alk. to klo 13–14.30. Perhekahvila 15.1. alk. ti klo 9.30– 11.30. Perhemuskari 17.1. alk. to klo 15–16.30. Kausi 60 e.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila 17.1. alk. to klo 9.30– 11.30.

KANNU Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila 8.1. alk. ti klo 11–13.30.

MUUALLA Kauneimmat joululaulut to 20.12. klo 19 Wanda´s Kitchen & Lounge, Liesikuja 5. Lastenkirkko Viherpuiston asukaspuistossa, Vihertie 56 d ma 14.1. klo 10–10.30. Vauvamuskari 14.1. alk. ma klo 15–16.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Muskari 3–6-vuotiaille 14.1. alk. ma klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e.

Kirjoituspiiri Kirjavat ke 16.1. klo 10 Myyrmäessä. Piirissä käsitellään luottamuksen ilmapiirissä osallistujien tuottamia tekstejä yhdessä sovituista aiheista. Kokoontuminen kerran kuukaudessa keskiviikkoisin. Ilm. Sari Hongell, p. 040 723 6150 tai työalasihteeri Susanna Monni, p. 050 300 7634.

KASTETTU Elli Sylvia Rautee, Aaro Valentin Laiho, Leevi Elias Rintala, Nova Sophia Miraji, Milja Alina Espo, Eppu Herman Ilmari Tawaststjerna, Klaus Alfred Kangas, Milla Lilja Klaudia Kujala, Viivi Milja Ksenia Kujala, Santiago Aron Cuadra, Aurora Sofia Cuadra, Linda Maria Nevalampi, Oiva Eemil Tapani Manninen, Noora Anna Maria Uski, Benjamin Joonas Lehtonen, Lassi Antero Pakarinen, Anton August Nikolov.

HAUTAAN SIUNATTU Jouko Kalevi Mäenpää 80 v, Salme Annikki Kiiski 77 v, Vesa Juhani Spets 40 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262 Öppet må–fr kl. 9–13 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning: to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA S:T LARS Högmässa sö 23.12, 30.12; kl.10. Julbön må 24.12 kl.17. Julotta ti 25.12 kl. 8. Andakt och DVJ -de vackraste julsångerna on 26.12 kl. 18. Ordets gudstjänst med DVJ ti 1.1 kl. 15. Stjärntydarnas tillbedjan – Internationell familjemässa med DVJ tillsammans med Tikkurilan srk. sö 6.1 kl. 12. Efter högmässan Vanda svenska församlings och Tikkurilan seurakuntas gemensamma julfestkaffe på Prostgården. Obs! 7.1 stängs kyrkan för renovering, varefter högmässan firas i S:t Lars kapell, stora salen.

S:T LARS KAPELL Högmässa sö 13.1 kl.10.

MYRBACKA KYRKA/S:T MARTINS KAPELL Mässa i Taizéanda sö 23.12, 30.12, 13.1; kl. 12. Musiklek & babyrytmik, musikpedagog Heidi Åberg, terminsstart 7.1. Julbön må 24.12 kl. 13.

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Dagklubb för barn i 2,5-6 års åldern alla vardagar utom on (förhandsanm.). Säsongsavslutning 21.12 med julfest. Terminsstart 7.1. Pysselcafé för barn i åk 3-6, ti och on kl. 13–17 (förhandsanm.), terminsstart 8.1.

FÖRSAMLINGENS UTRYMMEN FERNISSAG. 4 Morgonmässa i församlingssalen on 2.1 kl. 9.

RÖDSAND KAPELL Julbön må 24.12 kl. 15.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 20.12.2018 – 17.1.2019

Petri Laaksosen joulukonsertti klo 19 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Liput 20 e, ennakkomyynti Ticketmaster tai tuntia ennen ovelta. Gloriosa – Vantaan kamarikuoron joulukonsertti klo 20 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

PE 21.12. Korson Mieslaulajien joulukonsertti klo 19 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Solistina Angelika Klas, säestys Risto Sinkkonen. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

JUUSO WESTERLUND

Kirkoissa soi TO 20.12.

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

Hyvä Tuomas joulun tuopi klo 19 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9. Hannu Holman lauluoppilaiden joulukonsertti. JouluQ – Qoro Quando -kuoron joulukonsertti klo 19.30 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

LA 22.12. Strålande jul! -joulukonsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Helsingebygdens kör -kuoro, Juha Lepistö, piano. Liput 15 e kirkon ovelta ennen konserttia, 12 e ennakkoon kuorolaisilta. Lippujen ennakko-ostot ja lisätiedot: www.hbk.fi.

Petri Laaksonen esiintyy Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa.

Itse teossa

– Helposti unohtuu, että suuri osa maahanmuuttajista on kristittyjä, sanoo Minna Saarnivaara.

Ystävämessussa kuuluu kielten sekamelska Monikulttuurisuus on arkipäivää Vantaan seurakunnissa.

TEKSTI KATRIINA HARVIAINEN KUVA TIMO HORMIO

antaan seurakuntien kansainvälisen työn sihteerin Minna Saarnivaaran työhön kuuluu isoja ja monimutkaisia asioita, kuten monikulttuurisuus, kotoutuminen ja paperittomien kysymykset. – Työssäni on ennen kaikkea kyse siitä, kuinka käydä vuoropuhelua erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa, ovat he luterilaisen kirkon jäseniä tai eivät, Saarnivaara sanoo. Pääkaupunkiseudun seurakunnissa tarve tehdä työtä monella kielellä kasvaa koko ajan. Englantia, arabiaa ja kiinaa puhuvia seurakuntalaisia varten Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakunnat ovat yhdessä palkanneet omat työntekijät. Seurakunnissa tehdään myös venäjän- ja vironkielistä työtä.

– Perhekerhoissa, muskareissa, koulutyössä ja auttamistyössä monikulttuurisuus on arkipäivää. Vantaa on niin monikulttuurinen kaupunki, että se näkyy kaikkien seurakuntien työntekijöiden työssä, eikä vain niiden, joille kansainvälinen työ on erikseen määritelty, Saarnivaara toteaa. – Helposti unohtuu, että suuri osa maahanmuuttajista on kristittyjä. Suurimmat kieliryhmät Vantaalla ovat venäjää ja viroa äidinkielenään puhuvat. MYYRMÄEN KIRKOSSA ja Asolan seurakuntatalossa järjestetään joka kuukausi Ystävämessu eli Friendship Mass. Se on tarkoitettu sekä Suomeen ulkomailta muuttaneille ihmisille että täällä syntyneille. Messussa käytetään suomea ja englantia ja osallistujien tarpeen mukaan muita kieliä.

– Suomea äidinkielenään puhuvalle ja kansainvälisyydestä kiinnostuneelle Ystävämessu voi olla yksi väylä tutustua uusiin ihmisiin ja kulttuureihin. Messuja myös suunnitellaan ja tehdään yhdessä. SAARNIVAARA SANOO, että kotoutuminen on aina kahdensuuntaista. Muuttaja joutuu oppimaan uutta ja sopeutumaan, mutta hänet täytyy myös ottaa vastaan. – Saatamme katsoa pelonsekaisesti uusia tulijoita ja ihmetellä, mitä maahanmuutto meille tarkoittaa. Toisaalta suomalainen yhteiskunta voisi kaivata sitä yhteisöllisyyttä, jota tulijat tarjoavat. – Jokainen haluaa tulla nähdyksi ja tuntea itsensä tervetulleeksi. Kristittyinä meidät on kutsuttu näkemään toi-

semme, Saarnivaara toteaa. Saarnivaaran mukaan moni muualta muuttanut tulee maahamme yhteiskunnasta, jossa uskonto on näkyvä osa elämää. – Kirkko on heille instanssi, johon luotetaan ja jonka kanssa on helppo käydä vuoropuhelua. Vantaalla seurakunnat ovat myös tekemisissä alueensa muiden katsomustaustaisten yhteisöjen kanssa. – Osallistumme toinen toistemme juhliin ja järjestämme yhdessä tapahtumia. Rekolan seurakunta toteuttaa vuosittain rauhankävelyn yhdessä paikallisen islamilaisen yhdyskunnan kanssa, Saarnivaara kertoo. Friendship Mass – Ystävämessu su 6.1. klo 16 Asolan seura kuntatalolla, Asolanväylä 6.

MENOT 20.12.2018 – 17.1.2019

18 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

BAGARSTUGAN

Missionskväll med DVJ to 20.12 kl. 18. Ungdomskväll med spel, umgänge och kvällste on 9.1, 16.1; kl. 18.

FOLKHÄLSANHUSET Barnens andakt to 20.12 kl.10. Julkyrka fr 21.12 kl. 14. Veckomässa fr 4.1 kl. 14.

ÖVRIGT Diakonimottagningen stängd to 27.12. Kyrkpressen som kyrklig tidning i Vanda svenska församling år 2019. Församlingsrådet beslöt på sitt möte

13.11.2018, § 92, att beställa Kyrkpressenm1 tidning/hushåll, som kyrklig tidning till hemmen i Vanda svenska församling. Den tvååriga övergångsperioden för församlingens prenumeration på tidningen Kirkko ja kaupunki avslutas år 2018.

DÖPTA Evy Aina Annica Holm, Venla Linnea Amelia Väkeväinen.

DÖDA Else Maria Margareta Saarinen 82 år, Brita Anna-Lisa Jordas 77 år, Alf Henrik Johansson 80 år.

Apua ja tukea PERHENEUVONTA P. 09 8306 330, ajanvaraus ma, ke–pe klo 9–11, ti klo 14–17. Tunnekeskeinen parisuhdekurssi kevät 2019. Kokoontumiset ti 26.2. klo 16.30–19.30, la 9.3. klo 10–16, ti 26.3. klo 16.30–18.30, la 6.4. klo 10–16 ja ti 16.4. klo 16.30–19.30. Ohj. perheneuvojat Riitta Tapionsalo ja Juhani Koskelin. Kurssi tarkoitettu vantaalaisille pareille ja mukaan otetaan 8 paria. Parit haastatellaan. Kurssi ennaltaehkäisevä eikä sovellu pareille, joilla akuutti kriisi tai isoja, ratkai-

semattomia ongelmia parisuhteessaan. Kurssilaisten odotetaan osallistuvan jokaiseen kokoontumiskertaan, sillä kokoontumiset rakentuvat edellisten kertojen teemoille. Kurssi maksuton. Tiedustelut ja ilmoittautumiset perheasiain neuvottelukeskukseen, p. 09 830 6330 tai riitta. tapionsalo@evl.fi.

25.12. klo 15 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki.

HILJAISUUS JA RETRIITIT Levon ja hiljaisuuden lähteillä sydäntalvessa 11.–13.1.2019 retriitti Riuttarannassa. Tapio Koivu ja Margit Hakamäki. Hinta 160 e. Muutama paikka vapaana. Retriittitiedustelut Laura Ohtonen, p. 050 321 3282 tai laura.ohtonen@evl.fi.

NÄKÖVAMMAISILLE Jouluyön messu ma 24.12. klo 23–0.10, Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48, Vantaa.

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen joulukirkko ti

ISTOCK

Raamatun kuvaus ensimmäisen joulun tapahtumista on hyvin niukka. Jouluevankeliumissa ei kerrota Mariasta, joka olisi ratsastanut Betlehemiin aasin selässä.

Adventti vaihtuu jouluksi keskiyöllä

eitsyt Maria ja Joosef. Seimi ja vastasyntynyt Jeesus-lapsi. Talli. Aasi ja härkä. Mielikuvat Jeesuksen syntymästä ja ensimmäisestä joulusta istuvat niin syvällä, ettemme tule ajatelleeksi, että Raamatun jouluevankeliumissa ei tosiasiassa kerrota puoliakaan siitä, mitä me sinne kuvittelemme. Jouluevankeliumissa ei mainita lainkaan aasia eikä härkää eikä mitään muitakaan eläimiä. Raamattu ei tiedä mitään siitä, että Joosef ja Maria olisivat tulleet Betlehemiin aasin kanssa. Raamatussa ei sanota, että Jeesus olisi syntynyt tallissa. Se asia on päätelty kertomuksessa mainitusta seimestä eli eläinten syöttökaukalosta, mutta niitä pidettiin myös laitumilla.

Ortodoksisissa ikoneissa Jeesus syntyykin luolassa. Sen jouluevankeliumi kertoo, että Jeesus syntyi yöllä. Heti kun Maria oli synnyttänyt, evankeliumin kirjoittaja mainitsee, että sillä seudulla oli paimenia yöllä vartioimassa laumaansa. RAAMATUN KUVAUS ensimmäisen joulun tapahtumista on kovin niukka. Kertomus maailmanhistorian merkittävimmästä tapahtumasta on karun toteava: Joosef, Maria, Betlehem, seimi, kapalot, enkeli, paimenet, lammaslauma, yö. Jouluaaton ja joulupäivän välisenä yönä vietetään messua, koska Jeesus syntyi yöllä. Jouluyön messu on suurimmassa osassa kristikuntaa koko joulunvieton päätapah-

tuma. Paavin toimittama jouluyön messu Rooman Pietarinkirkossa on varmasti maailman tunnetuin joulukirkko.

”

JOULUYÖN MESSU ON SUURIMMASSA OSASSA KRISTIKUNTAA KOKO JOULUNVIETON PÄÄTAPAHTUMA.

JOULUAATTO KUULUU vielä adventtiin. Se on juhlavalmistelujen päivä, joka päättää neljä viikkoa kestäneen odotuksen. Joulua valmistava adventti päättyy ja varsinainen joulu alkaa keskiyöllä joulukuun

24. päivän vaihtuessa joulupäiväksi. Joulu kestää jouluyöstä tammikuun kuudentena päivänä vietettävään loppiaiseen asti. Aatto merkitsee juhlaa edeltävää päivää, jolloin juhlavalmistelut viimeistellään. Sana ”aatto” tulee muinaisruotsin sanasta apton, josta nykyiseen ruotsin kieleen on tullut iltaa merkitsevä sana afton. Alun perin se tarkoitti juhlan edellistä päivää. Samanlainen yhteys näkyy myös englannin kielen aattoa merkitsevän sanan eve ja iltaa merkitsevän sanan evening välillä. JOULUYÖN MESSUSSA odotus vaihtuu juhlaksi. Se sama viesti, jonka enkelit ilmoittivat kerran paimenille, kaikuu nyt meille. Kahden tuhannen vuoden takainen ihmeellinen yö

betlehemiläisellä kedolla kietoutuu yhteen helsinkiläisen jouluyön kanssa Herran vuonna 2018. Jouluyön messuissa kaikkialla maailmassa luetaan vanha rukous, jossa sanotaan: Tämä on se yö, jona ihmisen sovituksen ja anteeksiannon ikävä / ilon ja rauhan ikävä / tulevaisuuden ja toivon ikävä / saa vastauksen. / Tämä on se yö, jona kristikunta käy rukoukseen Jeesus-lapsen seimen äärelle / yö joka loistaa kuin kirkas päivä. JAAKKO HEINIMÄKI

Jouluyön hartautta vietetään Vantaalla klo 22 Hämeenkylän kirkossa sekä jouluyön messua klo 23 Hakunilan, Korson, Myyrmäen, Pyhän Laurin ja Rekolan Pyhän Andreaan kirkoissa.

20.12.2018 | Kirkko ja kaupunki

Hautauspalveluja HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Palveluja tarjotaan Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

www.bremerinhautakivi.fi

Kaikki hautakivialan työt

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Veloitukseton arviointi

BREMERIN KIVI

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

vuodesta 1922

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Ostetaan

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Kotisiivoukset edullisesti. Puh. 040-2566907.

Muutot ja tyhjennystyöt edullisesti. Tyhjennysapupalvelut.com 0445221076

Janinan Kotihoito -Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Lakipalveluja Kiitokset KIITÄMME äänestäjiämme luottamuksesta. Hyvää joulua! Avoin Seurakunta / Vantaankosken srk

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan työt edullisesti jo 30 vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla. Kysy tarjoustamme. P. 040-6378899

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Janna Laiho, 050 374 8174 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Tilaisuuksia

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. ULOS KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Koti siivousta, 20 v taidolla. Kauppa käynnit ja taksin kuljetukset Jv.palvelu.virtanen 0400739591

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne. hok-elannonlakipalvelu.fi

HERÄNNÄISSEURAT pe 28.12. klo 13 Sipoon pappilassa, Kuninkaant.28 (huom: aika!). klo18 Viattomien lasten päivän Siionin kantelen ja Siionin virsien lauluseurat Puistolan kko, Tenavat.4, Hki. su 30.12. klo 15 Jouluseurat Vanha kko, Uudenmaank.13, Hyvinkää. klo 18 Ankkuri, Keskusk.11, Mäntsälä TAMMIKUU 2019 ti 1.1. klo 18 uuden vuoden lähetysseurat Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. pe 4.1. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparik.8, Espoo. su 6.1. klo 14 Myyrmäen kko, Uomat.1, Vtaa. ma 7.1. klo 18.30 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. pe 11.1. klo 18 Viikkomessu Kallion kko, It. Papink.2, Hki; V.-M.Hynninen. Juhlaveisuut ja -seurat; mukana Veisuuveljet. la 12.1. klo 10-16 Rauhan päivä Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi): klo 10 ”Pyhästä Hengestä rauha lähtee”, TT Kati Kemppainen, SLS; klo 12 keittolounas (7-10€); klo 13 Siionin rauhanvirsienveisuut; klo 14 kahvit; klo 14.30 ”Tarinoita rauhasta ja rauhattomuudesta”, tarinateatteriseurat Pyhä solmun johdolla; lisätied. www.h-y.fi. su 13.1. klo 12 kirkkopyhä Jakomäen kko, Hki; kahvit ja veisuut. klo 16 Tapiolan kko, Kirkkop.6, Espoo. klo 18 N-järven srk-kesk, Kirstaant.5. ti 15.1. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, kevään aloitus (Autotalo, Kamppi). pe 18.1. klo 18 Paavolan srk-koti, Aittat.1, Hvnkää.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 13.1. klo 13.30 Kuka on Jumalasi? Epäjumalille uhrattu liha 1. Kor. 8:1-13 – Janne Kaisanlahti Varoitus epäjumalista 1. Kor. 10:1-22 – Raimo Vanninen

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Minä ilmoitan teille suuren ilon:

Kirkko ja kaupunki ilmestyy seuraavan kerran vasta ensi vuonna

17.1.2019 Sillä välin aion itse lukea sitä verkosta

kirkkojakaupunki.fi

20 A Kirkko ja kaupunki | 20.12.2018

Yhteinen pöytä ravitsee OSMO HELKAVAARA ihmetteli (K&k 29.11.) Yhteisen pöydän toimintaa Länsimäen kirkolla ja kritisoi sen elintarvikejakoa. Helkavaara totesi jaossa kerran olleen vain hautakynttilöitä. Hakunilan seurakunnan diakoniatyö on iloinnut yhteistyöstä Yhteisen pöydän kanssa sen alusta lähtien. Länsimäen Puuroperjantaissa ravitaan joka viikko 50–60 kävijää puurolla, voileivillä, kahvilla ja usein kahvileivälläkin. Kirkon yläkerrassa puuroa nauttivat samaan aikaan kymmenet lapset vanhempineen muskarin ja perhekerhon lomassa. Raaka-aineet näihin aterioihin tulevat pääosin Yhteisestä pöydästä. Ruokailun jälkeen jaamme ne hävikkituotteet, jotka olemme kulloinkin Yhteisen pöydän kuljetuksesta saaneet. Hävikin määrä vaihtelee viikoittain. Joka kerta on jaettavana ollut vähintään leipää, usein myös erilaisia maitotuotteita, hedelmiä tai vihanneksia. Toisinaan jaossa on myös esimerkiksi hygieniatuotteita, kerran jopa niitä hautakynttilöitäkin. Hakunilan kirkon maanantairuokailussa tarjotaan joka viikko lämmin lounas maksutta noin 120 ihmiselle. Tämäkin ruoka valmistuu pääosin Yhteisen pöydän aineksista. Myös länsimäkeläiset ovat tervetulleita yhteiseen ruokapöytään Hakunilan kirkolle. Jaamme viikoittain yli 200 maksutonta annosta ruokaa. Haluamme vatsantäytteen lisäksi tarjota sosiaalisia kontakteja ja hengen ravintoa. Merkittävä mahdollistaja näille ruokailuille on Yhteinen pöytä. Toinen resurssi, jota on syytä näin julkisestikin kiittää, ovat ihanat vapaaehtoisemme, minkä myös Helkavaara huomioi kirjoituksessaan. Jotta ruoka on ruokavieraille ajallaan tarjolla, tarvitaan tuntien työ. Ja kun ruokailijat kiittävät ja poistuvat, on vapaaehtoisilla vielä ne 200 henkilön tiskit hoidettavana. Heli Leskinen diakoniatyöntekijä Hakunilan seurakunta

Erolapsen paras joululahja KOTI ON kauniisti koristeltu joulunviettoa varten. Vanhemman ostamat lahjapaketit odottavat lapsia. Turhaan. Tämä on jo viides joulu peräkkäin, kun hän on apea, koska lapset eivät sopimuksesta huolimatta saaneet tulla. Yhtäkkiä valo välähtää ikkunassa, sydän pomppaa. Mutta ilo oli ennenaikainen. Lohduton kaipaus täyttää mielen. Näytelmä toistuu lukuisissa kodeissa. Ainakin osittain vieraannutetuiksi joutuu 29 prosenttia erolapsista. Vieraannuttaja voi olla isä tai äiti. Tuomareiden tehtävänä on päättää, missä lapsi asuu ja kuka saa vallan. Kun vanhempi voi voittaa tai hävitä kaiken, syntyy perättömiä väitteitä ja riitaa. Puolet ensikertaisesta lähisuhdeväkivallasta liittyy huoltokiistoihin. Joulu on lapsille rakkaimpia juh-

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? DPA / LEHTIKUVA

Seimiasetelma eläimineen palauttaa mieliin Jeesuksen syntymän Betlehemissä. Ensimmäisen jouluseimen rakensi tarinoiden mukaan Franciscus Assisilainen Italiassa vuonna 1223, kun hän halusi tavoittaa alkuperäisen joulun tunnelman. Nämä seimihahmot vuodelta 1961 ovat Mindelheimin seimimuseosta Saksasta.

lia, mutta tärkeintä lapsen kehitykselle on yhteinen arki vanhemman kanssa. Tutkimusten mukaan erolapset toivoisivat enemmän aikaa myös toisen vanhemman kanssa. Suomessa oikeus ei tavan mukaan määrää tasapuolista vuoroasumista. Ruotsissa yli puolet uusista erolapsista vuoroasuu puoliksi. Nämä ruotsalaislapset voivat erolapsista parhaiten. Myös heidän vanhempiensa elämänlaatu on parempi kuin toisilla. Lapsuudessaan puolet ajasta isän ja puolet äidin luona viettäneet kertovat aikuisina, että järjestely oli paras mahdollinen. Merkittävä joululahja kansanedustajilta lapsillemme olisi rohkea ja tutkimustiedon tukema laki runsaasta luonaolosta kummankin vanhemman kanssa, jos vanhemmat eroavat. Vuoroasumisen tavoiteltavuus ja vieraannuttamisen tuomittavuus pitäisi kirjata lapsenhuoltolakiin. Useammissa kodeissa vallitsisi rauha ja joulumieli niin lapsilla kuin aikuisilla. Petri Kolmonen puheenjohtaja Isät lasten asialla ry

Mikä on keskustelun tavoite? HIEMAN HÄIRITSEE, kun tohtorit väittelevät mielipidesivulla erilaisista tutkimuksista, joita kyllä kirkon piirissä riittää (Sari Roman-Lagerspetz ja Timo Junkkaala, K&k 29.11.). On ehkä turha jakaa mielipidepalstoilla erilai-

sia tieteellisiä tutkimuksia. Eikö tohtoreilla olisi muita foorumeita väitellä keskenään? On niin turhauttavaa lukea näitä vuodatuksia, joiden ainoa sanoma on: minä olen oikeassa, turha muiden puhua mitään. Risto Yli-Tolppa kansakoulupoika Vantaa

Migri pitää portin ahtaana kristityille ”NÄIN JEESUS-ELOKUVAN. Jeesus antoi rakkauden ja anteeksiannon ja hän kertoi totuuden. Hän teki sellaisia ihmeitä, joihin vain Jumalalla on voima ja valta. Hän menetti jopa oman henkensä ihmisten syntien takia. Nämä ajatukset ja teot vetivät minua Jeesukseen päin.” Näin kertoo turvapaikanhakijanuori, jonka kastejuhlaan osallistuin. Kastepappi muistutti kastettavia siitä, millaisen riskin he tällä valinnallaan ottavat. Nieleskelin kyyneleitä. Tämä nuori tulee kulttuurista, jossa uskonto vaikuttaa laajalti elämään ja yhteiskuntaan, esimerkkeinä säännölliset rukoushetket, ramadan ja miesten ja naisten väliset suhteet. Hän on elänyt vain yhden viidesosan elämästään kristillisessä ( jonkun mielestä jälkikristillisessä) Suomessa. Hän tekee havaintoja kulttuurien eroista ja peilaa näkemäänsä hänelle tuttuun islamilaiseen elämänmenoon.

Hän käy kirkossa ja hämmästelee, että suomalaiskristityt auttavat häntä ilman mitään taka-ajatuksia. Hän näkee, että Suomessa toteutuu naisten ja miesten tasa-arvo, ja järkeilee sen johtuvan kristinuskosta – onhan Jumala luonut meidät kaikki vapaiksi ja tasa-arvoisiksi. Nuori sanoo, että hänellä on Jeesus sydämessään. Hän ei enää tunne elämäänsä arvottomaksi eikä itseään yksinäiseksi. Vastaanottokeskuksessa hän joutuu pitämään ratkaisunsa salassa. Raamattua hän lukee puhelimesta tai kipaisee kirjaston lukusaliin. Kun poika kertoi kotiväelleen kääntymisestään, äiti lakkasi vastaamasta hänen puheluihinsa. Migrille hänen vakaumuksensa ei riitä. ”Sinä vain sanot, että olet kristitty, oikeasti et ole. Puheesi on ulkokohtaista. Voit palata lähtömaahasi vaaratta.” Migrin turvapaikkayksikön johtaja puhuu lehtihaastattelussa ”kristittyinä esiintyvistä afgaaneista.” Miten loukkaavaa, miten yliolkaista. Kristinusko on tie, ja tämä nuori on vasta sen alkumetreillä. Mihin konventioon Migri tukeutuu: luterilaiseen, herätyskristilliseen, vapaiden suuntien perinteeseen? Entä jos puhuteltava ei pysy konventiossa vaan sattuukin ajattelemaan itse? Tai jos hän ei kykene kovin käsitteelliseen ajatteluun eikä pysty sanallistamaan tietoaan ja kokemuksiaan? Kristinuskon Jumala on ystävällinen. Hän etsii itse ihmisiä ja ohjaa heidät oikealle tielle, vastaa nuori. Kaarina Heiskanen nuorten turvapaikanhakijoiden vapaaehtoinen tukihenkilö Suolahti

Tunkkaista vai raitista lastenkulttuuria? TÄMÄN LEHDEN lapsille tarkoitetussa numerossa (K&k 7.12.) 10-vuotias Puolukka kirjoittaa Hurjaruuthin talvisirkuksen esityksestä: ”Oli pikkuisen pelottavaa, kun yksi (Cupidon) rakkausnuoli osui lintua esittäneeseen mieheen, joka otti isän lavalle puolisokseen. Oli ällöttävää, kun isä ja se lintu tekivät linnunpoikasen, mutta isän mielestä se oli vain hauskaa.” Aiheesta riippumatta, onko nykyään mahdotonta antaa lasten olla lapsia? Vai osoittaako lapsen luonnollinen ja avoin kommentti, että hän koki jotain, mikä on luonnotonta? Vai olisiko kyseessä lehden taannoisessa pääkirjoituksessa Raamatun tunkkaiseksi määritellyn ilmauksen vastakohta? Veijo Riistama Vantaa

Rauhallista joulua! Seuraava Kirkko ja kaupunki ilmestyy 17. tammikuuta 2019. Mielipiteitä voi lukea myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot.