Kirkko ja kaupunki 2019 01 Espoo

HY VÄN TÄHDEN.

1

17.1.2019 kirkkojakaupunki.fi

A9 Lahjoitustavara tulee tarpeeseen Viron sydänmailla

PIPI Klovni on sairaalassa lasten kaverina

A 7

B1 Entinen risupartaradikaali kirjoittaa Jumalasta

Se, mikä ulospäin näkyy ahkeruutena, järjestelmällisyytenä ja aikaansaavuutena, on yksi sairauteni vaikeimmista oireista.

KOKO HUBARA IMAGESSA 12/2018

EEVA-LIISA MANNER: TÄMÄ MATKA (1956)

Iankaikkisesti

Olen väsynyt olemaan vahva ja pidättämään aina henkeäni kuin kottaraista häkissä. Tahdon avata häkin ja antaa unien tulla ja päästää linnun räystäälle kävelemään ja juomaan sadevettä dilp dop.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019 Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.

JEESUS MATTEUKSEN EVANKELIUMISSA (11:28).

Rukous

Pääkirjoitus

TOM JOHANSSON

Lapinlahden luostari VIIMEISET VIISI vuotta on Lapinlahden entinen sairaala-alue ollut kaikkien kaupunkilaisten ilona. Psykiatrisen sairaalan toiminnan loputtua Helsingin tuomiokirkon arkkitehdin Carl Ludvig Engelin suunnittelema sairaala avattiin mielen hyvinvoinnin lähteeksi ja kulttuurin keitaaksi.

Toiminnasta on vastannut Suomen Mielenterveysseuran hallinnoima Lapinlahden Lähde. Lisäksi vanhassa sairaalassa toimii hävikkiruokaravintola, ja siellä on taiteilijoiden, muusikoiden ja käsityöläisten työtiloja.

Alueella lämpiää myös yleinen sauna.

Helsingin kaupunki on irtisanonut nykyisten vuokralaisten sopimukset ja käynnistänyt ideakilpailun LapinlahKAMPIN KAPPELIN den sairaalan tulevaisuudesta.

RINNALLE OLISI HYVÄ Jos tässä yhtään nykyistä parempia SAADA PÄIVÄRETRIITTEJÄ ideoita kaivataan, niin Lapinlahden sairaalaan voisi sen briljanttia toiminTARJOAVA taa täydentämään avata luostarin.

KAUPUNKILUOSTARI. Puitteetkin olisivat juuri oikeat pylväskäytävineen ja puutarhoineen.

”

PÄÄKAUPUNKISEUDUN SEURAKUNNAT ja muut alueen kristilliset toimijat voisivat nyt lyöttäytyä yhteen Mielenterveysseuran kanssa ja jättää ideakilpailuun ehdotuksen nykyisen kaltaisesta toiminnasta luostarilla terästettynä.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi ISTOCK JA MARI AARNIO

KAMPIN KAPPELI Narinkkatorilla on tuiki tarpeelliseksi osoittautunut paikka lyhyeen hiljentymiseen. Sen rinnalle olisi hyvä saada päiväretriittejä, hiljaisia viikonloppuja ja matalan kynnyksen meditatiivisia hetkipalveluksia tarjoava kaupunkiluostari. Mallia voisi hakea Lontoosta, jossa toimii useita uudentyypisiä cityluostareita.

Ekumeeninen karmeliittayhteisö ylläpiti muutaman vuoden ajan viehättävää luostaria Helsingin Vartiosaaressa.

Helsingin Diakonissalaitos luopui juuri hiljaisuuden keskuksestaan Karjalohjalla.

Tarve tällaisille rukouksen, mietiskelyn ja hiljaisuuden paikoille ei silti ole vähentynyt, päinvastoin. Lapinlahti olisi liikkumisen kannalta paljon parempi paikka luostarille kuin Vartiosaari tai Karjalohja. Sinne pääsee metrolla ja raitiovaunulla.

Rakas Jumala.

Odotan sinua.

Hengitän sinua.

Annan läsnäolosi täyttää minut.

Kiitos jokaisesta rakkaasta ihmisestä, jonka olet antanut minulle.

Pidä heitä valossasi.

Lapset neuvovat aikuisia Mikä neuvoksi, kun lapset riitelevät koko ajan keskenään? Tai haluavat syödä ainoastaan herkkuja? Kirkko ja kaupungin podcastissa lapset ovat asiantuntijoita ja kertovat aikuisille, kuinka hommat hoidetaan. Podcastia voi kuunnella iTunesissa, Spotifyssa ja Soundcloudissa.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 17.1.2019

numero 1

Seuraava lehti ilmestyy 31.1.

KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

Väkivallalla ei voi kumota suuria aatteita Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo on talonpoika Lallin surmaaman piispa Henrikin kaima.

TEKSTI ULLA LÖTJÖNEN KUVA JOONAS BRANDT

1

Heikki Hiilamo, varhaista kaimaasi, Lallin tappamaa piispa Henrikiä, pidetään läntisen kristinuskon Suomeen tuojana. Mikä on suhteesi piispa Henrikiin?

– Piispa Henrik on ilmeisesti kuvitteellinen hahmo. Mielikuvissani hän on yksinäinen lähetyssaarnaaja, joka menetti henkensä jäätyneen järven jäällä.

– Henrikin ja Lallin tarina on vanha. Se on jäänyt elämään kaiketi siksi, että väki­ vallalla ei voi kumota suuria aatteita.

2

Mitä ajattelet Lallista?

– Lallista liikkuu erilaisia teorioita. Hänet voidaan ajatella talonpojaksi, joka pitää kiinni perinteistään ja omaisuudes­ taan. Lalli suhtautui muukalai­ seen vihamielisesti.

– Lallilla on seuraajia. Meidän aikam­ me lallit ovat ennakkoluuloisia ja epäilevät kaikkien tulijoiden liikkuvan pahoin aikein.

– Myönteinen uteliaisuus olisi kuiten­ kin parempi vaihtoehto kuin ennakko­ luuloisuus.

3

Mitä heikkiys sinulle merkitsee?

– Tykkään omasta nimestäni ja pidän siitä, että minua puhutel­ laan etunimellä. Se on mukavan tuttavallista. Sukunimellä kutsuminen ärsyttää ja tuo mieleen armeija­ajat.

– Heikki­nimeen törmään aika harvoin.

Nimi oli ilmeisesti jotenkin muodikas vuon­ na 1964, kun synnyin. Tai ehkä vanhem­ pani halusivat, että etunimi Heikki ja suku­ nimi Hiilamo sointuvat yhteen.

”

Meidän aikamme lallit ovat ennakkoluuloisia ja epäilevät kaikkien tulijoiden liikkuvan pahoin aikein.

HEIKKI HIILAMO

A

3

4

Mitä toivot vuodelta 2019?

– Tänä vuonna pidetään ainakin eduskunta­ ja EU­vaalit.

Kuinka voisimme parantaa maailman ja Suomen tilaa?

Toivon vaalivuonna yhteiskun­ nallista keskustelua näistä teemoista. Ilmas­ tonmuutos on ollut paljon esillä. Nyt etsitään keinoja, joilla ilmastonmuutoksen etenemistä voitaisiin torjua. Jos esimerkiksi ottaisimme käyttöön lentoveron, ihmiset saisivat tilaisuuden osallistua yhteisiin talkoisiin.

– Toivon myös, että perusturvan paran­ taminen näkyisi seuraavassa hallitusohjel­ massa. Heikoimmista tulee huolehtia.

– Toivon lisäksi, että kirkollinen avioliit­ toon vihkiminen avattaisiin kaikille pareil­ le. Olin aiemmin kirkolliskokousedustajana ja seuraan tätä keskustelua edelleen.

5

Millainen on iltarukouksesi?

– Lapsena luin iltarukouksen, mutta nyt ajattelen, että rukoukseen ei tarvita sanoja.

Rukouksessa ihminen etsii myötätuntoa itseään ja muita ihmisiä kohtaan. Nykyisin iltarukoukseni on väsyneen miehen huokaus.■ Piispa Henrik kärsi marttyyrikuoleman perimätiedon mukaan vuonna 1156 Köyliössä. Hänen muistopäiväänsä vietetään 19.1., jolloin on myös Heikin nimipäivä. Nimipäiväkalenteri perustuu katoliseen pyhimyskalenteriin.

Missa gregoriana Sancti Henrici – gregoriaaninen messu toimitetaan 19.1. kello 19 Malmin kirkossa, Kunnantie 1.

Tämä Suomen kansallispyhimyksen messu vietetään suomeksi ja latinaksi.

4 A Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

94

tuhatta kävijää osallistui joulunajan tilaisuuksiin Espoon seurakunnissa.

MIRJA AUKEE

Espoon hautausmaille palkataan yhteensä 77 kausityöntekijää.

Hautausmaille haetaan kesätyöntekijöitä Espoon seurakuntien hautausmaille haetaan kausityöntekijöitä. Aiempi viher- ja puutarha-alan työkokemus ei ole välttämätöntä, mutta katsotaan eduksi ja ikää pitää olla 18 vuotta. 16–17-vuotiaille nuorille on tarjolla kaksikymmentä kuukauden mittaista kesätyöntekijän pestiä.

Kesätyöntekijöiltä odotetaan reipasta asennetta, ahkeruutta sekä kykyä fyysiseen ulkotyöhön. Lisäksi haetaan puutarhureita kesän 2019 hoitokaudelle. Kesäja kausityöntekijöiden tehtäviin hakuaika päättyy 22.2. ja muihin tehtäviin 3.2. Lisätietoja ja linkki työpaikkahakuun: espoonseurakunnat.fi.

Kirkkojärven asemakaava etenee Espoon Kirkkojärvenpuiston asemakaava lähetettiin kaupunginhallituksesta valtuustoon. Suunnitteilla on Espoonjoen luontoa ja lähiympäristön kulttuurihistoriaa kunnioittava virkistysalue. Sen keskelle on tulossa niin sanottu uusi Kirkkojärvi.

Puistoalueen tarkempi suunnittelu käynnistyy asemakaavamuutoksen jälkeen.

Alueella on kaavoitettu paikka myös puistokahvilalle. Kirkkojärvi kuivatettiin silloista Tarvontietä rakennettaessa 1950-luvulla, mutta siitä tulee yhä järven kaltainen kevättulvien aikaan.

Seurakuntatoimisto muuttaa Perkkaalle Leppävaaran seurakuntatoimisto muuttaa helmikuun alussa kauppakeskus Sellon kulmilta Turun moottoritien ja Kehä ykkösen risteyksen läheisyyteen Perkkaalle. Uudet tilat sijaitsevat osoitteessa Lars Sonckin kaari 16.

Muutto tuli ajankohtaiseksi, kun Terveystalo halusi laajentaa toimintaansa seurakunnan tiloihin. Terveystalo on jo aiemmin vuokrannut rakennuksesta kolme kerrosta. Leppävaaran seurakuntatoimisto on muuton takia suljettuna 28.1.–3.2.

Venäjänkieliset luterilaiset eivät ole ”kirkko kirkossa” Espoossa luterilaista uskoa tunnustetaan muun muassa arabiaksi, khmeeriksi, urduksi ja venäjäksi.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

V

enäjänkieliset ovat Suomen suurin yksittäinen maahanmuuttajaryhmä.

Todellisuudessa tämä väestö koostuu kuitenkin lukuisista eri vähemmistöistä aivan kuten Venäjällä, jossa on yli 160 etnistä ryhmää. Yhteistä niille kaikille on venäjän kieli.

– Meitä on mordvalaisia, karjalaisia, virolaisia, moldovalaisia ja niin edelleen, luettelee Espoon seurakuntien venäjänkielisen seurakuntatyön ohjaaja Vadim Rozhnovskiy.

Jokaisella venäjänkielisellä ryhmällä on oma etninen identiteettinsä ja uskonnollinen taustansa.

Rozhnovskiy on tämän vuoden alusta aloittanut Espoon seurakuntien venäjänkielisen työn

kokopäiväisenä ohjaajana.

– Nykyään Espoon seurakunnissa on noin kaksi ja puolisataa venäjänkielistä jäsentä, jotka osallistuvat viikkotoimintaamme.

Emme ole venäjänkielinen seurakunta suomenkielisen seurakunnan sisällä vaan yhtä ja samaa seurakuntaa, Rozhnovskiy sanoo.

Hänen mukaansa kaikki venäjänkieliseen seurakuntatyöhön osallistuvat eivät kuitenkaan ole luterilaisen kirkon jäseniä.

– Seurakunta kuitenkin tarjoaa monille kosketuspinnan suomalaiseen kulttuuriin ja elämänmuotoon. Tämä edistää venäjänkielisten integroitumista, Rozhnovskiy sanoo.

ESPOON VÄESTÖSTÄ 16 prosentilla on jokin muu kuin suomi äidinkielenä. Määrällisesti tämä tarkoittaa yli 45 000 ihmistä.

Väestön monimuotoisuus näkyy myös evankelisluterilaisten seurakuntien jäsenistössä. Espoon seurakuntien monikulttuurisuustyön asiantuntija Matti Peiponen kertoo, että vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisin jälkeen myös arabiankielisen työn osuus on kasvanut niin paljon, että sitä varten on täytynyt palkata kokopäiväinen työntekijä.

– Kaksikymmentä vuotta sitten seurakuntien maahanmuuttajatyö oli hyvin marginaalista.

Nykyään jokaisella Espoon seurakunnalla on työntekijöitä, joiden tehtäviin kuuluu monikulttuurisuus, Peiponen sanoo.

Käytännössä monikulttuurisuustyö tarkoittaa eri kielillä järjestettyä kerhotoimintaa ja leirejä sekä tietenkin jumalanpalveluksia. Kieliryhmiä on useita.

– Esimerkiksi Espoon tuomio-

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

Espoon seurakuntien venäjänkielisen työn iskuryhmään kuuluvat Ilmar Rots Roi-koiransa kanssa (vas.), Vadim Rozhnovskiy ja Grigori Pass.

Espoon seurakuntayhtymästä on haettavissa

MUSIIKKIAVUSTUKSIA Tuemme musiikillisia hankkeita, jotka rikastuttavat ja kehittävät Espoossa tapahtuvaa hengellistä musiikkitoimintaa. Avustusperiaatteet ja anomukseen liitettävät asiakirjat ovat nähtävissä: espoonseurakunnat.fi.

Määrärahasta jaetaan pääsääntöisesti 1000–4000 € suuruisia avustuksia.

Hakuaika umpeutuu 31.1.2019 ja apuraha on käytettävä 30.6.2020 mennessä.

Avustuksia koskeviin tiedusteluihin vastaa yhteisen seurakuntatyön päällikkö Eero Jokela, p. 09 8050 2590, eero.jokela@evl.fi.

Ekumeeninen rukousviikko Espoossa 18–25.1.2019 Böneveckan för kristen enhet kirkkoseurakunnassa kokoontuvat pakistanilaiset kristityt, ja Suvelan kappelissa pidetään khmeerinkielisiä hartauksia. Kongolaisten ryhmässä puhutaan vähän eri kieliä riippuen siitä, keitä on paikalla. Lisäksi on toimintaa inkeriläisille paluumuuttajille, Peiponen luettelee.

gandaa ja aivopesua. Monille inkeriläisille kirkko taas on tärkeä, Pass sanoo.

Ilmar Rotsin ohjaamiin kerhoihin osallistuu myös ei-kristittyjä. Joukossa on muslimeja ja yksi Jehovan todistajakin. Kirkon piirissä koettu yhteisöllisyys voi olla itsetunnon kannalta hyvin tärkeä.

– Jos ihminen jää Suomessa työttömäksi, hän voi tuntea olonsa arvottomaksi, Rots sanoo.

VADIM ROZHNOVSKIYN ohjaama venäjänkielinen seurakuntaelämä jakautuu hengelliseen ja sosiaaliseen linjaan.

Muusikko ja kantENNUSTEIDEN MUtori Grigori Pass on KAAN vuonna 2030 Rozhnovskiyn oikeajoka neljäs espoona kätenä hengellilainen puhuu äidinsessä työssä. Insinöökielenään muuta ri Ilmar Rots puoleskuin suomea, ruottaan pitää yllä muun sia tai saamea. VäIHMINEN VOI TODELLA muassa shakkikerhoa estönkasvusta yli 70 RENTOUTUA VAIN sekä lasten elektroprosenttia tulee vieSILLOIN, KUN SAA PUHUA niikkakerhoa. raskielisten määrän – Lapset tulevat kasvusta.

OMAA ÄIDINKIELTÄÄN. kerhoihin usein äiVadim RozhnovsILMAR ROTS tiensä kanssa. Kerhot kiy uskoo, että luteovat tärkeitä paikkorilainen kirkko pysja. Vaikka ihminen tyy ottamaan vasosaisi puhua suomea taan kulttuurien kuinka hyvin, hän voi todella renkohtaamisen paineet hyvin siksi, toutua vain silloin, kun saa puhua että sillä itsellään on vahva identiomaa äidinkieltään, Rots sanoo. teetti.

Pass johtaa kansainvälistä TZ– Venäjänkielinen seurakuntatyö kuoroa, joka laulaa Taizé-lauluja perustuu jokaisen ihmisen kunnioitsuomeksi, latinaksi, hepreaksi, vetamiseen. Toisen ihmisen kunnioitnäjäksi, englanniksi ja arabiaksi. taminen edellyttää kuitenkin itseltä – Venäjällä ihmiset usein vierokvahvaa identiteettiä. Luterilaisessa suvat ja suorastaan pelkäävät kirkkirkossa voidaan ottaa vastaan erikoa, koska historiallisista syistä ajalaisia ihmisiä ilman, että pannaan tellaan, että sen sanoma on proparistit piiloon, Rozhnovskiy sanoo.■

”

Teema: Olkaa rehellisiä ja oikeudenmukaisia Tema: Det rätta, endast det rätta, ska vara din strävan Theme: Justice and only justice you shall pursue

Sunnuntai 20.1.

Klo 16–20 Ekumeeninen kirkkovaellus Tapiolasta Olariin.

Klo 16 rukous Tapiolan luterilaisella kirkolla (Kirkkopolku 6); klo 16.30 rukouspalvelus Tapiolan ortodoksisella P. Herman Alaskalaisen kirkolla (Kaupinkalliontie 2); klo 17.30 rukous Espoon helluntaiseurakunnan kirkolla (Luomanportti 8), klo 18 rukous ja keskustelutilaisuus aiheesta ”Olkaa rehelliset” luterilaisessa Olars kyrkassa, (Olarinluoma 4), iltatee. Mukana mm. isä Petri Hakonen (ort.), isä Petri Korhonen (ort.), veli Marie-Augustin Laurent-Huyghues-Beaufond OP (kat.), pastori Yvonne Terlinden (lut.), pastori Heidi Zitting (lut.).

Tiistai 22.1.

Klo 14 Tutustuminen laulaen eri kristittyjen musiikki­ perinteeseen Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksessa (Säterinkatu 3). Mukana isä Petri Hakonen (ort.), kanttori Stina Hakonen (ort.), kanttori Pauliina Hyry (lut.), sairaalapastori Terhi Muilu-Teinonen (lut.). Tilaisuus on kaikille avoin.

Keskiviikko 23.1.

Klo 18.30 Ekumeeninen ilta Espoonlahden kirkolla (Kipparinkatu 8). Aiheena ”Noudattakaa oikeudenmukaisuutta”.

Mukana mm. isä Petri Korhonen (ort.), pastori Tero Koskinen (vap.), veli Marie-Augustin Laurent-Huyghues-Beaufond OP (kat.), kirkkoherra Jouni Turtiainen (lut.). Musiikista vastaa kanttori Elja Puukko (lut.)

Rukousviikon aineisto:

www.ekumenia.fi ­> SEN toimii ­> Rukous ja jumalanpalvelus ­> Ekumeeninen rukousviikko – Ekumeniska böneveckan Materialet på svenska: www.skr.org

5

6 A Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

7

Hevoskuuri iloa Yhä useammin sairaala­ klovni on lapsen kaverina myös hoito­ toimenpiteessä kuten kanyylia asetettaessa.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

P

unanenäbiili on liiken­ tees sä! Klovni tohtorit Tant ta rulla eli Taina Mäki-Iso ja Miisu­Liisu Vähä­ Pokka eli Kaisa Päivölä ovat matkalla Uuden lastensairaalan aulaan. Klovni­ tohtorit saivat punanenäbiilin käyt­ töönsä viime syksynä. Sen on valmis­ tanut Uudelle lastensairaalalle ja sai­ raalaklovneille Koneinsinöörien kilta, ja siinä piilee monta pientä yllätystä, kuten Polaroid­tulostin ja saippua­ kuplakone.

Kun klovnitohtorit saapuvat au­ laan, moni lapsi vanhempineen jää tuijottamaan sekä biiliä että klovne­ ja ja tahtoo tulla tarkemmin tutustu­ maan. Se, miksi sairaalaan on tultu, ei näytä olevan nyt mielessä. Ja juuri sii­ nä piilee sairaalaklovnien idea.

”

POTILASHUONEESSA VOI OLLA MIELETÖN MEININKI. TAINA MÄKI­ISO

KENENKÄÄN MIELESTÄ ei ole kivaa joutua sairaalaan. Erityisen ikävää se on lapselle, joka voi joutua ole­ maan erossa perheestään ja kavereis­ taan, odottamaan, istumaan tai ma­ kaamaan paljon paikallaan ja jännit­ tämäänkin. Siksi Uudessa lastensai­ raalassa työskentelee kaksi vakituista sairaalaklovnia ja joukko satunnai­ sesti vierailevia sairaalaklovneja las­ ten ilona ja tukena.

– Klovneja tarvitaan muistutta­ maan, että on muutakin elämää kuin se, että ollaan sairaalassa. Me ei koh­ data niinkään sairasta lasta vaan ihmi­ nen, lapsi tai nuori. Parhaimmillaan klovni voi muistuttaa leikistä ja mieli­ kuvituksen mahdollisuuksista, Taina Mäki­Iso summaa.

– Klovni on tuulahdus muusta maa­ ilmasta, mikä voi helpottaa sairaalas­ sa oloa, Kaisa Päivölä jatkaa.

Sairaudesta tai siitä, miksi sairaa­ lassa ollaan, klovnit eivät juttele, el­ lei lapsi tai vanhempi itse tee aloi­ tetta.

– Pidempiaikaiset tuttavuudet ha­ luavat kertoa, missä mennään, et­ tä nyt ollaan lopettamassa hoidot tai nyt tuli takapakkia. Sillon me olemme valmiita kuuntelemaan. Meidän kans­ samme voi käsitellä tunteita ja näyttää

niitä. Me emme muistuta sairaudes­ ta, mutta emme torjukaan sitä, Mäki­ Iso sanoo.

SAIRAALAKLOVNIT KIERTÄVÄT osas­ toilla ja sairaalan käytävillä tiettyi­ nä aikoina, mutta henkilökunta voi myös pyytää heitä tiettyyn paikkaan tiettyyn aikaan, jos tarvetta on. Muu­ taman vuoden ajan klovnit ovat ol­ leet mukana myös hoitotoimenpiteis­ sä tai siinä, kun lasta valmistellaan leikkaukseen tai nukutukseen.

– Me voimme olla mukana vaikka silloin, kun lapselle laitetaan kanyy­ li. Tarkoitus on tehdä tilanteesta vä­

hän siedettävämpi tai jopa hauskem­ pi, kertoo Sairaalaklovnit ry:n taiteel­ linen johtaja Kari Jagt.

Sairaalaklovnit ovat tehtävään­ sä koulutettuja esittävän taiteen am­ mattilaisia, joita koskevat vaitiolo­ velvollisuus ja sairaalan hygieniaan liittyvät säännöt.

– Sairaalaklovnit eivät tietenkään ole hoito­ tai lääketieteen ammattilai­ sia, mutta heidän pitää ymmärtää toi­ menpiteen vaiheet, Jagt sanoo.

– Kaikissa tilanteissa on tärkeää kuunnella lasta ja vanhempaa sekä toimia läheisessä yhteistyössä henki­ lökunnan kanssa.

Vaikuttavaa työtä ympäri Suomen

Sairaalaklovnitoiminta on syntynyt Yhdysvalloissa. Suomessa sairaalaklovnit aloittivat vuonna 2002 HYKSin lasten ja nuorten sairaalassa.

Maailmanlaajuisesti sairaalaklovneja on yli 50 maassa. Suomessa sairaala­ klovneja on kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa ja muutamissa keskussairaalois­ sa. Toimintaa pyöritetään avustus­ ja lahjoitusvaroilla.

Toimenpideklovneria aloitettiin Lastenklinikalla vuonna 2016.

Toimenpideklovnerian vaikutuksia potilaskokemukseen käsitelevä suomalais­ tutkimus, Katja Mäenpään diplomityö, valmistui Aalto­yliopistossa viime syksy­ nä. Sen mukaan klovnin läsnäolo vaikutti positiivisesti sairaalakokemukseen ja siihen, miten lapset ja heidän vanhempansa kokivat tilanteen, jossa lapselle ase­ tettiin kanyyli. Klovni vähensi jännitystä ja toi tilanteeseen iloa.

SAIRAALA ON HIERARKKINEN paikka, jossa on paljon rutiineja ja jossa lap­ sen aika voi käydä pitkäksi. Lapses­ ta voi myös tuntua, ettei hän voi vai­ kuttaa mihinkään. Klovnit ovat oiva apua tähän: he kulkevat lääkärintakis­ sa, mutta höpsöttelevät ja mokaavat.

He rikkovat rutiineja, ja heille voi sa­ noa ”ei” tai heitä voi vaikka komentaa.

Sairaalaklovnilta vaaditaan tilan­ netajua ja herkkyyttä. Potilaita on vauvoista murrosikäisiin, ja he voivat olla joskus väsyneitä tai heillä voi olla kipuja. Joskus lapsi on odottanut klov­ nin tapaamista pitkään.

– Klovnien työ perustuu läsnä­ oloon, improvisaatioon ja kohtaami­ seen. Sairaalassa ollaan liikentees­ sä aika monenlaisissa tunnetiloissa, Kari Jagt kertoo.

Kohtaamiset ovat antoisia, puolin ja toisin.

– Potilashuoneessa voi olla mieletön meininki. Biisiin tai leikkiin osallistuu joskus lapsi, hoitohenkilökunta tai van­ hempikin. Jos joku avai­ si oven, hän ihmetteli­ si, mitä täällä oikein ta­ pahtuu, Taina Mäki­Iso sanoo. ■ Katso video sairaala­ klovneista osoitteessa kirkkojakaupunki.fi

Tarmo Huhtinen tuli kokeilemaan, miltä tuntuu istua Punanenäbiilissä, ja moikkaamaan Tanttarullaa (Taina Mäki-Iso) ja Miisu-Liisua (Kaisa Päivölä).

VIDEO VERKOSSA

8 A Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019 Sveitsin Alpeilla kulkee yksi Euroo­ pan komeimmista junareiteistä, Bernina Express. Suuri osa reitistä on Unescon maailmanperintö­ kohdetta.

Aloita matkan suunnittelu täältä Seat61.com kertoo paljon yksityiskohtaista tietoa junamatkailusta eri maissa.

Bahn.com kokoaa melkein kaikki Europan juna-aikataulut aikataulusuunnittelun avuksi.

Interrail.eu tarjoaa nykyään hyviä diilejä monenikäisille matkustajille, ei vain nuorille.

Maata pitkin matkustavat -Facebook-ryhmässä jaetaan reissuvinkkejä lentämistä välttävien kesken.

Katso lisää hyödyllisiä linkkejä pitkästä verkkojutusta kirkkojakaupunki.fi.

VINKIT VERKOSSA

Junalla maailmalle

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ISTOCK

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT pe 18.1. klo 18 Paavolan srk-koti, Aittat.1, Hvkää. su 20.1. klo 15 Loviisan srk-koti, It.Tullik. 6. klo 17 Seuratuvalla K.Kiilunen, T.Massa; Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo, Kamppi; HUOM aika). klo 18 Kirkonkulma, Kirkkot.6, Jpää. ke 23.1. klo 19 Matinkpli, Liisankj.3, Espoo; kahvit 18.30. klo 19 Körttikodilla, Ratak.1aA3, Hki. pe 25.1. klo 19 kotiseurat Untamalalla, Tilanhoit.kaari 10D (Viikki), Hki. su 27.1. klo 10 kirkkopyhä Rekolan kko, Kustaant.22, Vtaa; saarna L.Väyrynen-Si, kahvit ja seurat. klo 11 kirkkopyhä Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki; saarna S.Juntunen, laulu E.Ruuttunen; ruokailu ja seurat. klo 18 Lohjan srk-kesk.takkah., Sibeliuksenk. 2, kahvit klo 17. ti 29.1. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs. pe 1.2. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. klo 18.30 kotiseurat E.Fuller-J. ja H.Juustilla, Hirvit.7, Sipoo.

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 29.1 klo 19

Stig-Olof Fernström, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai puhelimitse ti klo 12–14 ja esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousiltoja pidetään keväällä joka toinen viikko.

Petrus församling Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki

HYVINVOINTIKLUBI Tapiolassa ikääntyville aikuisille (+60v.) kahvitarjoilu & avoimet ovet jumppiin ma 21.1. – pe 25.1. klo 10-11:30. Heikintori (2.krs), Kauppamiehentie 1, Espoo.

Kts. lisää: www.aamuklubi.fi

WWF:N MUKAAN pitkä lentomatka on huonoin yksittäinen kulutusvalinta, mutta ilmastoahdistuksen ei tarvitse estää matkustamista. Vinkkejä lentokoneiden korvaamiseen saa ensimmäisiltä Maata pitkin -matkamessuilta lauantaina 19. tammikuuta. Kyseessä on vaihtoehtotapahtuma 18.–20.1. Messkukeskuksessa pidettävillä isoille Matkamessuille.

Varjomessujen takana on joukko helsinkiläisiä kaupunkiaktiiveja, joille mat-

kustus on intohimo. Yksi heistä on elokuvantekijä Timo Wright, joka palasi viime syksynä maa- ja meriteitse Japanista.

Jos junamatkailu ulkomailla on uusi asia, Wright suosittelee reissua Pietariin, jonne kulkee Helsingistä monta junavuoroa päivässä.

– Muutamassa tunnissa pääsee isoon, kiinnostavaan ja erilaiseen kaupunkiin.

Wright kehuu myös yöjunaa Moskovaan siistiksi ja helppokäyttöiseksi. Kun

Rakennusala

matkaan lähtee Helsingin päärautatieasemalta päivällisaikaan, on seuraavana aamuna perillä.

Kolmas Wrightin suosikkireitti alkaa laivamatkalla Tukholmaan, josta pääsee junalla päivässä Kööpenhaminan kautta Berliiniin. ■ Maata pitkin matkamessut 19.1. klo 12 Sofia Future Farmissa, Sofiankatu 4, Helsinki.

Hautauspalveluja

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

ILMAINEN arvio + kotitalousvähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Remontit ja kirvesmiestyöt vuodesta 1991. Keittiöt, saunat, kylpyhuoneet, lattia, terassit, ovi ja ikkuna asennukset ym.

P.Vuorenmaa Oy. 0503413593 juton@nic.fi • www.juton.fi Sisä- ja ulkomaalaukset, tapetoinnit ja tasoitukset. Hyödynnä verovähennys.

Renoex Oy, puh. 050-4310175.

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

24 h

PÄIVYSTYS

SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

Leikkaa talteen

Maata pitkin matkustaville järjestetään ensimmäiset matkamessut.

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Hammashoitoa

hok-elannonhautauspalvelu.fi

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen!

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija.

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti.

• Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä.

EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

Erikoishammasteknikot

Toimipisteet: Hakaniemi, Hämeentie 7 Etelä-Haaga, Kauppalantie 4

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

hok-elannonlakipalvelu.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Janna Laiho, 050 374 8174 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Jumala Jumalaan uskominen ei ole lainkaan vaikeaa siksi, että usko olisi ristiriidassa tieteen kanssa. Uskomisen vaikeus on rakkauden vastaanottamisessa.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVITUS HANS EISKONEN

1

Timon täytyi mennä päiväunille, ja siksi leikkiminen piti lopettaa. Timo oli ensimmäinen kodin ulkopuolinen leikkikaverini. Leikin jälkeen tuijotin oman huoneeni verhoja. Minä olen minä, minä ajattelin. Minä olen olemassa. Mutta jos minua ei olisi olemassa, missä minä silloin olisin? Se oli järisyttävä kokemus.

Olin neljän vanha.

En tarkista vuosilukua, koska tarina sellaisena kuin sen kerron on parempi kuin totuus. Totuus on tarina tässä tapauksessa, koska tämä on minun identiteettini, ja identiteetti on tarina, jonka ihminen sepittää itsestään.

Olen elämäni aikana vaihtanut mielipidettä monta kertaa. Ateistin seurassa puolustan Jumalan käsitettä, mutta uskovaisseurassa pyristelen vastaan. Aina vastavirtaan. Koko siltä ajalta kun muistan olleeni olemassa tunnistan minuudestani jonkin pysyvän kerrostuman, vaikka vanhat vaatteet ovatkin kaapissa mystisesti kutistuneet. Siitä huolimatta olen koko ajan se yksi ja sama jätkä, joka missä tahansa tilanteessa osaa laulaa Bob Dylanin All along the Watch­ towerin.

Joka kerran tätä pientä minuutta ajatellessani tunnen rintakehässäni ehkä suunnilleen sydämen kohdalla kämmenen kokoisen alueen lämpenevän.

Mikään ei silti ole elämässä vaikeampaa kuin oman äänen kuuleminen. On älyttömän vaikeaa olla itsenäinen olento, joka ei kilju massan muka-

na. Reformaattorit opettivat, että ihminen on hevonen, jolla ratsastaa joko Jumala tai Saatana. Kun nyt marssitaan jonkin ismin nimissä, en ole varma, kuka liikuttaa jalkoja.

Koko ala-asteen olin Timon kaveri. Pelattiin paljon tietokonepelejä. Vanhat joystickit ovat edelleen kaapissa. Sitten tuli kasvukipuja. Timo pisti välit poikki. Syy ei selvinnyt minulle ikinä.

Minä menin lukioon, Timo ammattikouluun. En tiedä, missä Timo on nyt. Hän on tässä kertomuksessa tärkeä henkilö siksi, että hänen kauttaan tulin tietoiseksi ulkopuolisesta maailmasta ja siten itsestäni.

Kohtaloni on sidottu juuri tähän tajuun omasta olemisesta suhteessa muihin. Tähän kokemukseen maailmasta on myös ihan aina kuulunut Jumala. Jopa poissa oleva Jumala on olemassa oleva Jumala. En osaa paikantaa tätä tuntemusta ruumiissani kovin tarkasti, mutta aivoissani on selvästi Jumalan mentävä aukko.

Monet pitävät kummallisena, että olen omasta mielestäni myös ateisti. Ateismini ampuu alas kaikki omatekoiset tee-se-itse-jumalat. Tosi Jumala ei ole sellainen olento, jota voisin ateismillani tähdätä. Oikeille ateisteille tuskin kelpaisin, koska kysymys jumaluudesta ei anna minulle rauhaa.

Jumala on järkkymätön ja jyrkkä, tummanpuhuva kallionseinämä sateen jälkeen, ja Jumala on koko ajan Hän, joka pitää huolen. Lapsesta asti minulla on ollut tällaisia mielensisäisiä kuvia. Se tuntuu oudolta semminkin, kun minä elän niin kuin Jumalaa ei olisi olemassa.

2

Jumala on synkkä itämerensuomalainen sana. Karjalassa ja vatjassa on jumala, vepsässä ja virossa jumal. Mordvan jondol eli salama on kirjaimellisesti jumalan tuli. Marin jumo on taivas ja ylijumala. Tämä on sana ja käsite, joka muokkaa minua yhtä paljon kuin god tai gud, jotka muistuttavat hyvää, good.

Jumala on kyllä tosi hyvä, mutta samalla Jumala on kauhistuttava. Jumala asettaa Mooseksen kallion rotkoon. Hän suojaa vapisevaa Moosesta voimakkaalla kädellään, kunnes on mennyt tämän ohitse.

Ristiriitani maailman tappiin asti on se, että kaikki on turvassa eikä meillä ole hätää – paitsi että koko maailma on hirveässä hädässä eikä kukaan ole turvassa. Kun nuoruudessani näin William Blaken teoksia, kuten Abelin murha tai Eu­ rooppa: Ennustus, ajattelin, että se oli siinä. Ihmisenä eläminen on traagista. Se edellyttää, että Jumala kuvataan voimallisena. Pliisu Jumala olisi epäjumala.

Kieliopillisesti Jumala pitää kirjoittaa joskus isolla, joskus pienellä. Kun Jumala on kielellinen yleiskäsite, jolla viitataan erilaisiin jumaliin, se kirjoitetaan pienellä. Kun tarkoitetaan kaikkeuden Äitiä ja Herraa, Hänet kirjoitetaan isolla. Minä kirjoitan myös yksikön kolmannen persoonan muodon Hän isolla siksi, että siinä viittaussuhde minun ja Hänen välillä on ihan eri kertaluokkaa kuin kieli voi ilmaista. Lehtijutuissa näkyy louk-

2B

Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

kaavia arvolatauksia, kun toimittaja haastatellessaan muslimia kirjoittaa Allahin pienellä.

Lehdessä erisnimet lihavoidaan, mutta Jumala ei ole sellainen persoona. Historiallinen henkilö Jeesus Nasaretilainen lihvoidaan, mutta Jeesusta Kristusta Jumalan ainoaa Poikaa ei.

3

Vanha tarina kertoo, että lokakuussa 312 jKr. keisari Konstantinus Suuren takana seisoi liki sadantuhannen sotilaan armeija. Ennen taistelua Konstantinus näki taivaalla punaisen ristin, ja hän kuuli äänen: ”Tässä merkissä olet voittava.”

Historian jumalat ovat sodankäynnin jumalia. Konstantinus voitti, ja sotilaat heiluttivat hänen päävastustajansa Maxentiuksen irti leikattua päätä matkatuliaisena. Allahu akbar on rukouskieltä, mutta se on myös sotahuuto: Teillä on Jumala, mutta meidän Jumalamme on suurin! Jatkosodan aikana kerran körttiläisten seuroissa Helsingissä nuori teologian opiskelija piti puhetta, miten ihana oli ”Kristuksen ja Führerin johdolla taistella Perkelettä vastaan”.

Nuoruuteni vuosina moni ateisti perusteli ateismiaan sillä, että uskonnon nimissä on tehty väkivaltaa. Ymmärrän heitä. Kun joku kannattaa sosialismia, siihen huomautetaan, etteivätkö sata miljoonaa uhria riittäneet todistamaan sosialismin toimimattomuutta. Tässä kohtaa ilmaantuu aina joku, joka sanoo, ettei sosialismia itse asiassa

ole kokeiltu ”oikeasti”. Keskustelu uskonnosta voi singota samoille kehille.

Kaikki ihmisen keksinnöt voivat aiheuttaa pahaa. Uskonto on ihmisen keksintö. En pidä siitä, jos asiaa vesitetään sanomalla, että ”uskonnot itsessään ovat hyviä, mutta jotkut tekevät pahaa uskontojen nimissä”. Asia voi olla juuri noin, mutta uskonto ei tässä tarvitse puolustajaa vaan ihminen.

Kerran 2000-luvun alussa helsinkiläisessä teatterissa esitettiin Peter Shafferin näytelmää Amadeus. Siinä Salieria näytteli Vesa Vierikko, joka esitysten aikana menetti äänensä. Niin raastavaa oli, kun hän huusi: Jumalauta, näillä lakeuksilla ei pilkata ihmistä!

Se on minun uskontunnustukseni.

4

Minusta Jumalaan uskominen ei ole lainkaan vaikeaa siksi, että usko olisi ristiriidassa tieteen kanssa. Vaikeuteni uskomiseen liittyy vallankäyttöön. Netflix-draamasarjassa The Crown kuningatar Mary opastaa vain vähän ennen kuolemaansa kuningatar Elisabeth II:ta, että kuningas tai kuningatar eivät ole vastuussa kansalle vaan Jumalalle. Kuninkaallisen valta tulee Jumalalta. Siksi kirkonmies voitelee kuninkaan tai kuningattaren pyhällä öljyllä.

Rooman valtakunnan aikana uskonnosta käytettiin ilmaisua religio. On epäselvää, mitä kaikkea tämä käsite piti sisällään. Se tiedetään, että religio ilmaisi palvomista ja alistussuhteessa olemista. Se

ilmaisi riippuvuussuhdetta perheen päähän ja yhteisön johtajaan, suvun vanhimpaan, paikallishallitsijoihin ja lopuksi keisariin, joka oli Jumalan poika. Suvun vanhin oli tärkeä hahmo, sillä menestyksen takeena oli jokaisen perheen ja suvun ikioma suojeluhenki eli genius – siis geeni. Hallitsijan geeni tuli Jumalalta.

Uskonto ei tässä tarvitse puolustajaa vaan ihminen.

Uskonto on todellakin hallintajärjestelmä. Nyt tämä patriarkaalinen järjestelmä on murentumassa. Tässä murenemisen prosessissa on paljon hyvää, sillä monet kahleet kirpoavat ja monen ihmisen oleminen on paljon vapaampaa. Ilmassa on myös surua. Tulee ruhjeita, kun iso kivi – monoliitti – lohkeaa palasiksi ja murenee.

Kirkoille patriarkaalisuuden murentuminen on huono uutinen. 2050-luvulla Suomessa kastetaan enää vain muutama lapsi, mutta heitäkään ei välttämättä juuri evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

Kun katsomme historiaa kevyellä kahden tuhannen vuoden aikajänteellä, tämä mureneminen alkoi 1300-luvulla. Se realisoitui reformaatiossa.

Sen jälkeen maailmaan on syntynyt hirveä määrä pieniä kirkkoja ja kuppikuntia. Vieroksun amerikkalaista kristillistä fundamentalismia. Fundamentalistit ovat kuitenkin enemmän kapinallisia kuin minä. Kuninkaan valtaa he eivät pidä minään. Ko-

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

ko amerikkalainen ajattelutapa, että hallituksen täytyy pysyä mahdollisimman kaukana ihmisten tekemisistä, on juuri sitä kapinallista perua.

Monet liberaalit haluavat, että ihmiset ohjataan lainsäädännön avulla tekemään hyvää. Martti Luther, tuo mielikuvitukseni kännäävä yliäly­ käs ja omahyväinen professori, nimenomaan ha­ lusi, että maallinen esivalta pakottaa ihmiset hyvyyteen.

Talonpoikaiskapinassa 1524–1525 Luther vaa­ ti, että kaikki kynnelle kykenevät pistävät mil­ lä tahansa teräaseella talonpoikia kuoliaaksi min­ kä pystyvät. Omien fantasioitteni syvyyksissä Lut­ herin maailma ei ollut kovin erilainen kuin Isis.

Luther vihasi vääräuskoisia.

5

Sisälläni elää koko ajan nelivuotias pikkupoika. Hän on se sama pikku­ poika, joka aikoinaan leikki alus­ sa mainitsemani Timon kanssa. Aika paljon leikittiin länkkärileikkejä. Toi­ sinaan roolimme teki meistä vihol­ lisia. Usein larppausleikkiemme kir­ joittamattomissa juonissa kuuluim­ me samalle puolelle.

Nelivuotias sisälläni ei ymmärrä maailmaa. Hän haluaa, että hänet hyväksyttäisiin. Nelivuotiaan lohtuna on Taivaan Isä, se järkkymätön ja jyrkkä, tummanpuhuva kallionseinämä sateen jälkeen.

Kun olin risupartaradikaali, uskoin syvästi, et­ tä Jumalan armo on erilainen rikkaalle ja köyhäl­ le. Joku monikansallisen korporaation ylimmässä

kerroksessa nahkatuolilla hyllyvä omistaja oli mie­ lestäni eri asemassa kuin kongolaisessa kaivokses­ sa elektroniikkateollisuuden tarpeisiin kobolttia kaivava pieni lapsi.

Nelivuotias sisälläni kärsii hätää tuon lapsen puolesta. Miksi Taivaan Isä ei tee mitään? Aikui­ nen sisälläni sanoo, että ihmisen, ollakseen aito humanisti, on vastuutonta huutaa avuksi yliluon­ nollisia voimia tilanteeseen, jonka ainoa syyllinen on ihminen itse. Liberaalikristitty sisälläni sanoo, että jumalia ei tarvita, vaan kaikki se energia, joka menee urkukoraaleihin, täytyy käyttää auttami­ seen ja aseteollisuuden alasajoon.

Parikymppisenä nuorena miehenä 1990­luvul­ la uskoin, että todellinen Jeesus oli vallankumous­ taistelija, joka Kalashnikov kaulassa marssi toteut­ tamassa sosialistista vallankumousta. Hedelmis­ täänhän puu tunnetaan, ja vain kuollut usko olisi sellaista tekopyhyyttä, jossa hurskaat sanat eivät koskaan tule todeksi. Siirtomaaherruuden aiheut­ taman syyllisyyden takia lähetystyökin korvattiin suurelta osin kehitysyhteistyöllä.

Poliittinen kantani oli yhtä ehdoton kuin oi­ keistolaisilla fundamentalisteilla. Joskus sellai­ nen määrätietoisuus saattaisi ollakin oikein – mut­ ta vain niin kauan kuin ei tehdä poliittisesti vää­ riä valintoja. Jos evankeliumin nimissä tuettaisiin jotakin sellaista poliittista kehitystä, joka jonain päivänä osoittautuisi virheeksi, usko olisi epäju­ malanpalvelusta. Se olisi silkkaa saatananpalvon­ taa, koska siinä tehtäisiin ajallisista asioista ikui­ sia. Juuri sen takia myös hyvien asioiden puolesta

B

3

politikoiminen uskonnon nimissä voi olla funda­ mentalismia.

Ja silti jotakin pitää yrittää. Intian kastittomien korvissa juuri heidän hätänsä esiin nostaminen on armoa: sentään joku kuulee ja ymmärtää! Kristin­ usko on rauhan uskonto, mutta sitäkin enemmän se on armon uskonto. Samaan tapaan kuin Juma­ lan on tultava ihmiseksi myös armon on tultava ruoaksi, kengiksi, vaatteiksi, kodiksi, lukutaidoksi.

Tämä on ristiriitaista, koska enemmistö piis­ poistakin varmaan ajattelee, että sosiaaliturva on yhteiskunnan eikä kirkon tehtävä. Maailman vää­ ryyksistä pitävät ääntä myös täysin uskonnotto­ mat yhteisöt ja järjestöt. Millä tavalla kirkot eroa­ vat näistä?

Kerran eräänä alkusyksyn päivänä olin ystävä­ ni kyydissä Lahden moottoritiellä. Tämä ystävä­ ni oli asunut pitkät jaksot Angolassa ja Kolumbias­ sa ja nähnyt ihmisen pahuuden. Hän sanoi minul­ le: ”Jos kirkko itse politisoituu, se ei voi olla poli­ tiikan omatunto.”

6

Länsimaiset kirkot eivät enää usko Jumalaan. Ne yrittävät saada jäseniä takaisin kaikenlaisilla vetonauloilla.

Ne ovat eri nauloja kuin Jeesuksen ristinpuun naulat. Kirkko ei enää tiedä, mikä on kirkko. Siksi uskon­ nosta on tullut hyvän mielen puu­ hastelua ja lettujenpaistamista.

Tällainen kirkko muistuttaa virkeää isoisää, joka opettelee syömään tofua. Jotta kirkko ei vaikuttai­

4B

Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

si perässähiihtäjältä, se ajaa omalla rollaattorillaan mielenosoitusten eturiviin esittämään edelläkävijää. Siksi se opettelee eri alojen asiantuntijaksi, joka jakaa paikallisseurakunnille papukaijamerkkejä kierrättämisestä. Jeesus neuvoi paastoamaan salaa, mutta kirkko tekee siitä hashtagin.

Suosion kalastelu on merkki epäuskon kirkosta.

Mutta onko sekään niin vaarallista? Vallankäytön kirkko on aina uskossaan varma kirkko, ja sellainen pelottaa enemmän. Epäröivä kirkko olisi siinä mielessä inhimillisempi. Mutta tämä projektista toiseen sekoileva nelivuotiskertomusten kirkko on jo menettänyt pelin. Ennen ihminen sai hyväksynnän kirkossa. Nyt kirkko etsii hyväksyntää ihmisiltä.

Apostoli Paavali sanoo, että rakkaus ei tunne pelkoa. Tämä aikakausi on mielestäni suurta pelon aikakautta. Ei tarvitse päästää suustaan kuin yksi harkitsematon aivopieru, ja koko ihmisen elämä voidaan huuhtoa vessasta alas. Kun kuvittelemme olevamme hyvyyden ympäröimiä, minulle tulee olo, että tämä suvaitsevuuden ilmapiiri perustuu pelkoon siitä, mitä muut ajattelevat minusta.

Koen, että me oikein hyvät ja suvaitsevaiset ihmiset muodostamme jonkinlaisen uskontosävytteisen lahkon, jossa nyökytellään toisille niin kauan kuin puhe on oikeaoppista hyvän puolella olemista. Heti, kun epäilen tämän hyvelahkon opinkappaleita, joudun inkvisitioon ja ehkä jopa koko seurakunnan ulkopuolelle, koska silloin vaarallisesti flirttaankin pahojen henkien kanssa.

Englanninkielisessä maailmassa tunnetaan ilmaisu virtue signalling. Suomeksi se on jonkinlais-

ta hyvesäteilyä. Siinä haetaan ympäristön arvostelevien katseiden alla hyväksyntää poseeraamalla moitteettomasti. Todellisuudessa ihmismielen alimmissa kerrostumissa on primitiivisiä, rumia tunteita. Mutta sosiaalisen median moraaliposeerauksissa niitä syviä tunteita ei sovi tuoda esiin.

Ne täytyy painaa alas, tai seurakunta haukkoo pyhää henkeään.

Moralismi on tämän ajan uususkonto. Siitä puuttuvat ratkaisevat neljä kirjainta a, r, m ja o.

7

Vanhan määritelmän mukaan Jumala on se, mikä tai joka antaa syyn elää. Luther opetti, että Jumala on mikä tahansa, mihin ihminen suurimmassa hädässään turvaa.

Siksi voidaan sanoa, että jonkun jumalana voi olla vaikkapa raha. Luther kiteyttää, että usko luo sekä Jumalan että epäjumalan. Se on käänteisesti lähes sama kuin se, että ihminen on hevonen, jolla ratsastaa Jumala tai Saatana.

Tämän teorian mukaan myös ateistilla on jokin jumala – se on se, miltä, jolta tai mistä ateisti kaikkein suurimmassa hädässään pyytää apua.

Kun autoon tulee vika, varaamme ajan merkkihuollosta. Kun epäilemme keuhkoputkentulehdusta, otamme jonotusnumeron terveyskeskuksessa. Kun syvällä sisimmässämme velloo piinaava ahdistuksen tunne, etsimme kuin huomaamattamme apua tupakka-askista, himourheilusta, alkoholista tai vaikka ahmimisesta. Ja kun meillä

on sisimmässämme jatkuva epäjärjestys, haemme lievitystä ulkoisten asioiden kontrolloimisesta.

Kaikkien elämämme tuskien pohjalla olevaa ahdistusta kutsutaan eksistentiaaliseksi ahdistukseksi. Se on ahdistusta siitä, että on niin vaikeaa olla ihminen, ja lopuksi me vielä kuolemme. Elämä on tarkoituksetonta, tylsää ja epävarmaa, emmekä saa lopullista tyydytystä, vaikka meillä olisi kaikki maailman mammona.

Jeesus neuvoi paastoamaan salaa, mutta kirkko tekee siitä hashtagin.

Viisaat sanovat, että ainoa lääke tähän on Jumalan rakkaus. Täyttäessään syvintä kaipaustaan jollain ulkoisella asialla kuten omaisuudella, kauneudella tai kuuluisuudella ihminen siis oikeasti tahtoisi vain tulla rakastetuksi täysin ehdoitta.

Jumalaan uskominen ei ole minulle vaikeaa siksi, että usko olisi ristiriidassa tieteen kanssa. Se ei ole vaikeaa myöskään siksi, että usko voi vallanhimon vuoksi turmeltua. Päinvastoin juuri uskon sanastoon kuuluvat harhaoppi ja synti. Usko on vaikeaa siksi, että rakkauden vastaanottaminen on vaikeaa. Kun rakkaus on totta, myös Jumala voi olla totta. ■

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

NISKAT JUMISSA? LIHASKIPUJA? JALKAVAIVOJA?

Relaxant -voiteista saat tehokkaan helpotuksen lihasvaivoihin ja särkyihin!

Detria Relaxant® Magnesium Black Ice Testiryhmän kokemuksen mukaan tehokkain kylmävaikutus! Lisäksi tuotteen sisältämä magnesium antaa pitkäkestoista hoitoa ja suojaa lihaskramppeja vastaan. Turveuute parantaa verenkiertoa paikallisesti auttaen lihaksistoa palautumaan.

• Eukalyptus- ja mentoliöljyt viilentävät välittömästi sekä lievittävät kipua.

• Geelin sisältämä ainutlaatuinen turvemagnesiumseos on rikas mineraalien lähde.

Magnesium Black Ice tehosi testiryhmään

TESTAA JA TOTEA ITSE!

Detria Relaxant® Lihastenrentouttaja nopeuttaa lihasten palautumista

• tehokas apu niin aktiivi-urheilijoiden ja –liikkujien kuin päätetyöskentelijöidenkin lihashuollossa • auttaa mm. lihaskramppeihin, niska- ja hartiavaivoihin, kolotuksiin ja rasitusvammoihin • sopii myös lasten kasvukipuihin

Detria Relaxant® Jalkavoide on laskimoverenkiertoa tukeva voide, joka

• hoitaa ja rauhoittaa väsyneitä, turvonneita ja pakottavia jalkoja • helpottaa suonenvetoja, jalkojen laskimovaivoja ja pakotusta sekä suonikohjukipuja • lämmittää palelevat jalat

91%

Sai merkittävän avun lihaskipuihin. ”Hyvä tuote kokonaisuudessaan. Helppo käyttää, levittyy hyvin, ei jätä tahmaiseksi, kuivuu nopeasti! Suosittelen jatkossa muillekin. Tehoaa lihaskipuihin – mikä on kuitenkin se pääasia!”

Relaxant Black Ice testiryhmä (27 vastaajaa) tammikuu 2018

Jalkoja on krampannut, koska töissä joutuu kävelemään pitkiä matkoja ja olemaan muutenkin paljon jalkojen päällä. Kipuja oli pohkeissa ja jalkapohjissa, jotka olivat ihan kuin tulessa. Kokeilin Relaxanttia ensimmäisen kerran jo kymmenen vuotta sitten ja huomasin hyvin pian sen auttavan. Ennen jouduin aina töistä lähdettyäni ottamaan särkylääkettä, mutta nykyisin tarvitsen vain Relaxanttia! Laitan sitä

Detria Relaxant® Magnesium - lihasten rentoutukseen

Nopeuttaa särkevien lihasten rentoutumista, vilkastuttaa lihasten aineenvaihduntaa, ehkäisee lihaskramppeja sekä lihasten jäykkyyttä. Relaxant Magnesium on fysioterapeuttinen valmiste, joka tukee kehon omien korjaus- ja huoltojärjestelmien toimintaa.

Kotimaiset Relaxant-voiteet löydät apteekeista, terveys- ja luontaistuotekaupoista sekä www.relaxant.fi

päivittäin aina siihen paikkaan, joka kulloinkin on kipeä. Aikaisemmin minua kiusasivat myös levottomat jalat, mutta nyt sekin vaiva on kokonaan kadonnut.

-Hannele 52 v.

www.detria.fi

5

6B

Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

Luku­ toukasta kasvoi kirjaston­ johtaja Anna-Maria Soininvaara vaalii kirjaston perusideaa, johon kuuluvat tasaarvoisuus ja monipuolisuus.

Hän haluaa samanlaista ajattelua myös kirkkoon.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

K

eskustakirjasto Oodin johtaja AnnaMaria Soininvaara tuntee ylpeyttä arkkitehtuurisesti upeasta ja monimuotoista toimintaa sisältävästä valtakunnastaan.

– Takana on kymmenvuotinen projekti, josta kolme vuotta kului talon rakentamiseen.

Rakennus näyttää hyvältä, ja se vastaa arkkitehtien alkuperäisiä suunnitelmia.

Hän oli mukana kirjaston suunnittelussa alusta lähtien. Työryhmä sai ideoita seuraamalla kansainvälisiä trendejä, keräämällä toiveita kirjaston asiakkailta ja pitämällä työpajoja henkilökunnan kanssa.

Soininvaara tietää jo lempipaikkansa Oodissa. Se on kolmannen kerroksen Kirjataivas, jonka hyllyissä on noin 100 000 lainattavaa kirjaa. Hänen mielestään kirjan ystävän kerros on toteutettu kauniisti elävine puineen ja huikeine näkymineen.

Oodin johtaja on ehdottomasti sitä mieltä, että paljon puhetta herättäneestä uuden ajan kirjastosta kannatti maksaa 98 miljoonaa euroa.

– Kirjasto on suosituin kulttuurilaitos Helsingissä. Uusi rakennus on saanut myös kosolti kansainvälistä huomiota, mikä tuo kaupunkiin varmasti lisää turisteja. Esimerkiksi New York Timesissa oli loppuvuodesta iso juttu Oodista.

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Kuka?

Anna-Maria Soininvaara on keskustakirjasto Oodin johtaja. Kruununhaassa asuva Soininvaara täyttää 60 vuotta 18.1.

Mitä?

Soininvaara jatkaa Oodin kehittämistä. Hänet valittiin uudelle nelivuotiskaudelle kirkon luottamustoimiin. Hän harrastaa lukemista, musiikin kuuntelua ja juoksemista.

Motto

Ajat muuttuvat, ja me muutumme niiden mukana.

Soininvaaran mukaan Oodista ei tehty pääkirjastoa, koska keskeisellä paikalla sijaitseva rakennus haluttiin asiakkaiden eikä hallinnon käyttöön.

Oodissa on vain vähän hallintoon liittyvää toimintaa, ja tässä suhteessa se eroaakin maailman muista suurista kirjastoista.

ANNA-MARIA SOININVAARAN tie Oodin johtajaksi on ollut hyvin johdonmukainen. Hän oli kova lukemaan jo lapsena, oikea lukutoukka. Kirjojen maailma oli tullut tutuksi myös hänen isänsä, Urpo Lehtosen, työn kautta, sillä tämä oli Espoon kirjastotoimen johtaja.

– Elin niin vahvasti tarinoiden maailmassa, että mietin välillä, elänkö lainkaan omaa elämääni. Kirjojen luoma vaihtoehtoinen todellisuus on varmaan tuttu monelle kirjallisuuden harrastajalle.

Ylioppilaaksi tultuaan Soininvaara lähti opiskelemaan kirjallisuutta Helsingin yliopistoon. Kesäisin hän oli töissä kirjastossa, ja kirjastonhoitajan ammatti alkoi tuntua paremmalta vaihtoehdolta kuin vaikkapa opettajan ammatti. Hän jatkoi siis isänsä jalanjäljissä opiskelemalla kirjastonhoitajaksi Tampereella.

– Alussa työn suolana oli asiakastyö, koska siinä tapasi erilaisia ihmisiä. Tietopalvelu oli tuolloin haastavampaa, kun ei ollut internetiä. Tänä aikana tiedonhaku taas uudistuu jatkuvasti, ja kirjaston työntekijät opastavat asiakkaita käyttämään apuna digitaalisia välineitä.

Johtajan työssä Soininvaaraa ohjaa kirjaston hieno perusidea eli tasa-arvoinen tiedonsaanti, kirjallisuuden ja lukutaidon edistäminen sekä monimuotoisen kulttuurin esiin tuominen.

– Pidän lukemista älyttömän tärkeänä, ja luen koko ajan jotain. Olen edelleen paperille painetun kirjan kannalla – se vain tuntuu jotenkin paremmalta.

Viime vuonna Soininvaara luki lähes 60 kirjaa, joista hän suosittelee esimerkiksi Amos Ozin Juudasta ja Olli Jalosen Finlandia-palkittua Taivaanpalloa. Hän ei kuitenkaan ehdi lukea kaunokirjalli-

suutta niin paljon kuin haluaisi, koska joutuu työn takia lukemaan paljon ammattikirjallisuutta.

KIRJASTON OHELLA Anna-Maria Soininvaaralle tärkeä asia on kirkko. Hän on toiminut parikymmentä vuotta kirkon luottamustehtävissä. Viime syksyn seurakuntavaaleissa hänet valittiin jälleen Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvostoon ja kirkkovaltuustoon.

Soininvaara osallistuu kirkon toimintaan, koska hän haluaa olla muuttamassa sitä avoimempaan ja suvaitsevampaan suuntaan, tuoda tavallaan kirjaston arvoja kirkkoon.

– Kirkossa on vielä paljon tehtävää tasa-arvoasioissa. Hiljattain tuli hälyttäviä uutisia, kun joukko kirkon väkeä lähetti piispoille adressin vaatiakseen ymmärtämystä papeille, jotka eivät halua tehdä yhteistyötä naispuolisten pappien kanssa. Ihmettelen, miten tällainen on yhä mahdollista.

Vaikka Soininvaara on ajoittain turhautunut kirkkoon, hän uskoo, että muutos on mahdollinen, pienin askelin.

”

ELIN NIIN VAHVASTI TARINOIDEN MAAILMASSA, ETTÄ MIETIN VÄLILLÄ, ELÄNKÖ LAINKAAN OMAA ELÄMÄÄNI.

– En ole täysin luovuttanut kirkon suhteen, minkä vuoksi jaksan edelleen olla mukana näissä kuvioissa. Kirkon asioista päättämässä pitäisi kuitenkin olla enemmän meitä maallikoita. On vääristävää, kun luottamustoimissa on niin paljon teologeja ja kirkon työntekijöitä.

– Helsingin seurakunnissa on kovasti puhuttu toimintakulttuurin muuttamisesta, mutta tapahtuuko mitään käytännössä? Kirkkoherroilla on yhä suuri valta päättää asioista. Oman demokratiakäsi-

tykseni vastaista on se, että kirkkoherra toimii seurakuntaneuvostossa sekä esittelijänä että puheenjohtajana.

Soininvaaran mielestä kirkko pystyy vaikuttamaan asioihin yhteiskunnassa käymällä jatkuvaa vuoropuhelua sen eri toimijoiden kanssa.

– Tämä on tärkeää, sillä mitä enemmän väkeä kirkosta karkaa, sitä pienemmäksi sen vaikutusvalta muuttuu.

KIRKON TAPAHTUMISSA ja jumalanpalveluksissa Anna-Maria Soininvaara kertoo käyvänsä silloin tällöin. Viimeksi hän oli messussa loppiaisena.

– Osallistun ehkä kymmenisen kertaa vuodessa jumalanpalveluksiin ja niiden lisäksi kirkkokonsertteihin. Jossain vaiheessa kävin perjantai-iltaisin Tuomiokirkon kryptassa pidetyissä Luottamuksen messuissa.

– Täytyy kuitenkin tunnustaa, että sunnuntaiaamuisin juoksulenkki vie useimmiten voiton jumalanpalveluksesta.

Kirkkotilassa ollessaan Soininvaara on aistinut monesti tietynlaista pyhyyttä. Se on tapahtunut myös muissa paikoissa, vaikkapa luonnossa.

– Esimerkiksi merenranta ja tähtikirkas yö saattavat aiheuttaa tunteen siitä, että on yhtä koko maailmankaikkeuden kanssa.

– Saman tunteen voi saada aikaan myös klassinen musiikki. Pyrin käymään vähintään pari kertaa kuussa Kaupunginorkesterin tai Radion sinfoniaorkesterin konserteissa.

Kirjan parissa, juostessa ja musiikkia kuunnellessa Soininvaara pystyy myös parhaiten unohtamaan työasiat ja rentoutumaan.

Työn, kirkon luottamustoimien ja harrastusten vuoksi hän on nykyään melko paljon poissa kotoa.

Toisin oli silloin, kun lapset olivat pieniä ja hänen aviopuolisonsa Osmo Soininvaara toimi vihreiden kansanedustajana.

Soininvaarat tutustuivat 1980-luvun lopulla vihreiden toiminnassa. Anna-Maria Soininvaara oli 11 vuotta mukana Helsingin kunnallispolitiikassa.

– En jatkanut poliittisella uralla, koska tajusin olevani parempi virkamies kuin poliitikko, hän sanoo nauraen. ■

8B

Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

Kymmenen pientä lähetyssaarnaajapoikaa Kymmenen suomalaismiestä lähti vuonna 1868 viemään Jumalan sanaa Ambomaalle. Yhdeksän heistä palasi, sillä olosuhteet lähetyskentällä olivat karut. Mutta yksi jäi.

TEKSTI SIMO HEININEN KUVAT SUOMEN LÄHETYSSEURA

Suomalaisen lähetystyön pioneeri Martti Rautanen työskenteli todennäköisesti tällä lähetysasemalla Ambomaan Olukondassa.

J

oukko miehiä astui laivaan Helsingin satamassa juhannusaattona 1868. Torvet soivat, ja laulettiin Martti Lutherin virttä Jumala ompi linnamme. Miesten keski-ikä oli 26 vuotta. He olivat lähdössä viemään Jumalan sanaa kauas Afrikkaan.

Nämä ensimmäiset suomalaiset lähetyssaarnaajat tulivat kansan parista. Martti Rautasen isä oli inkeriläinen maaorja. Pietari Kurvisen koti oli ilomantsilainen maalaistalo. Kaarle Tolonen oli kajaanilainen räätälinpoika. Aleksanteri Malmströmin isä oli porvoolainen teurastaja. Muidenkin tausta oli maaseudulla ja kaupunkien pikkuporvaristossa.

He olivat käyneet kuusivuotisen lähetyskoulun. Se oli sisäoppilaitos, jossa opetettiin uskontoa, saksaa, englantia, maantietoa, laskentoa, piirustusta, laulua ja soittoa.

Heillä ei ollut juuri mitään tietoja Afrikasta. Ensimmäisen mustaihoisen ihmisen lähetit näkivät menomatkalla Lontoossa.

Suomalaiset matkasivat Afrikkaan kokeneiden saksalaisten lähetyssaarnaajien mukana. Aluksi he viettivät runsaan vuoden Reinin lähetysseuran asemalla Namibian keskiosassa.

Siellä veljien välit rakoilivat. ”Veli Juntunen erotettiin. Se oli kovin ikävää”, merkitsi Martti Rautanen päiväkirjaansa.

Joukkoon sopeutumaton lähetti palasi kotiin Ambomaata näkemättä. Muut saapuivat sinne heinäkuussa 1870.

Vastaanotto oli aluksi suopea. Heimokuningas tuli tervehtimään, ja sulavakielinen Pietari Kurvinen kertoi

Ensimmäiset lähtijät vuonna 1868: takarivissä K. E. Jurvelin, E. Juntunen, J. Nissinen, M. Rautanen, J. Heinonen, A. Piirainen ja K. L. Tolonen sekä edessä B. B. Björklund, K. A. Weikkolin ja P. Kurvinen.

heidän tulleen julistamaan Jumalan sanaa ja sielujen pelastusta. ”Sanasi ovat hyvät”, päällikkö vastasi. Erityisen kiinnostunut hän oli siitä, oliko tulijoiden joukossa aseseppiä ja vankkureiden tekijöitä.

SUOMALAISET ALOITTIVAT työnsä suurin toivein kolmen heimon parissa, mutta he joutuivat pian vetäytymään yhden heimon alueelle. Ensimmäinen pakana kastettiin vasta 13 vuoden työn jälkeen vuonna 1883.

Pioneeriläheteistä oli silloin työkentällä vain Martti Rautanen.

”

OLISI HYVÄ, JOS HE RUPEAISIVAT PAREMMIN JUMALAN SANAA OPPIMAAN. JUHO HEINONEN

Alkuajan tilinpäätös näytti tappiota. Vasta perustetun lähetysseuran epäonnistuminen uudella työ-

kentällä oli tosin sääntö eikä poikkeus, ja Lähetysseura noudatti tuota sääntöä.

Epäonnistumiseen oli syynsä. Lähetit eivät havainneet paikallisten keskuudessa suurtakaan kiinnostusta Jumalan sanaa kohtaan. Myös ambolaiset pettyivät toiveissaan. Opettajat eivät tuoneet mukanaan aseita, ampumatarvikkeita eivätkä sepäntaitoja. Myös lahjoiksi tarkoitetut tupakka, vaatteet ja viini loppuivat pian.

Kahden kulttuurin yhteentörmäys käy ilmi Juho Heinosen raportista vuodelta 1878. Hän esittelee ambolaisten ekologista ja leppoisaa elämäntapaa: ”Ei näy kellään näistä kansalaisista olevan sitä vahvaa tahtoa ja opin halua, että vapaaehtoisesti tahtoisi oppimisen ja työn vaikeudet kärsiä, ja kun eivät tiedä työn hyödystä mitään eivätkä tahdokaan tietää, sillä nämä laiskuuden puolustukseksi sanovat parhaan olla näin kuin he nyt ovat. Näin ollen ei tule elämään mitään tarpeettomia puuhia vaateiden pesemisestä, huoneitten rakentamisesta ynnä muusta. Lisäksi he ovat ylpeät siitä, että heillä on maa, osaavat sitä kuokan kanssa viljellä ja viljasta tehdä olutta. Muutamilla on lisäksi runsaasti karjaa. He ovat mielestänsä rikkaita, joilta ei mitään puutu.”

Tällaiseen maaperään ei evankeliumin sana juurtunut. Raportti jatkuu: ”Olisi hyvä, jos he rupeaisivat paremmin Jumalan sanaa oppimaan, mutta näyttää siltä, että he pitävät hengellistä oppimista yhtä tarpeettomana kuin ruumiillistakin.”

Ambokuninkailla oli muitakin neuvonantajia, portugalilaisia kauppiaita, jotka ostivat viinalla ja aseilla or-

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

9

jia eivätkä katselleet lähettejä hyväl­ lä. Oikullisia, itsevaltaisia ja ajoittain juoppohulluja heimopäälliköitä ei ol­ lut helppo miellyttää. Kun lähettien taidoista ja lahjoista ei ollutkaan heil­ le hyötyä, nämä saivat pian kuulla, kenen maata tallasivat ja kenen vet­ tä joivat.

LÄHETYSSEURAN JOHTOKUNTA ja lä­ hetit olivat kahden kerroksen väkeä.

Helsingissä oli korkeita kirkonmiehiä ja säätyläisiä. Ambomaalla työtä teki­ vät kansan parista lähteneet nuoret miehet.

Ensimmäiset lähetyssaarnaajille annetut ohjeet korostavat johtokun­ nan isällistä käskyvaltaa ja vaativat nuorilta veljiltä ”luottamusta, lapsel­ lista rakkautta ja kuuliaisuutta”. Lähe­ tit eivät täyttäneet näitä vaatimuksia.

Välit johtokuntaan olivat alusta lähti­ en huonot.

Kyse oli ennen muuta rahasta. Joh­ tokunnalla ei ollut realistista käsitys­ tä siitä, millaista työ kentällä oli, ei­ kä siitä, mitä se maksoi. Se oli laske­ nut kustannukset väärin uskoessaan maan hedelmällisyyteen ja kuninkai­ den anteliaisuuteen. Lähettien muka­ naan tuomat vaihtotavarat loppuivat pian eikä uusiin ollut rahaa. Heidän oli alistuttava heimopäälliköiden ar­ meliaisuuteen ja kerjättävä näiltä vil­ jaa ylläpidokseen.

PITÄISIKÖ PALATA kotiin? mietti mo­ ni. Ilosanomaa ei otettu vastaan ja olot olivat niukat. Lähetit olivat jo ko­ timaassa kihlanneet itselleen morsia­ met, jotka ajan käytännön mukaan pi­ ti lähettää sulhasilleen kahden vuo­ den kuluttua. Karl Jurvelin, Alek­ sander Malmström ja Kaarle Tolonen olivat kuitenkin turhaan odottaneet kihlattujaan. Miehet eivät enää jak­ saneet poikamiehen ankeaa elämää vaan palasivat kotiin.

Muut lähetit saivat morsiamensa ja menivät naimisiin, mutta hekin huo­ masivat pian, että lähetystyöllä oli kal­ lis hinta.

Ambomaan ilmasto oli epäterveel­ linen. Martti Rautasen päiväkirjat ovat täynnä kuvauksia oman perheen ja muiden lähettiperheiden sairauksis­ ta. Malarialta ei osattu suojautua, ei­ kä muihinkaan infektiotauteihin ollut tehokasta lääkitystä.

Kurviset menettivät puolivuoti­ aan esikoispoikansa, eikä kuoleman­ tapaus jäänyt lähettijoukon ainoaksi.

Raskain kuorma oli Rautasilla, joiden kymmenestä lapsesta vain kolme sel­ visi aikuiseksi.

SUOMEN KIRKKO ei ollut lähettänyt Ambomaalle yhtään pappia, mut­ ta lähetit saivat liperit kaulaansa. He saarnasivat, kastoivat ja jakoivat eh­ toollista.

Kun he palasivat kotiin, pappis­ oikeudet otettiin heiltä pois, koska pelättiin, että muuten lähetyssaarnaa­ jille avautuisi oikotie papinvirkaan il­ man yliopistokoulutusta.

Palanneista läheteistä Jurvelin ryh­ tyi sähköttäjäksi. Heinonen löysi työn Hämeenlinnan lääninvankilan työn­ johtajana. Juntusesta tuli kansakou­ lunopettaja.

Tolonen ja Kurvinen jäivät aluk­ si Lähetysseuran matkasaarnaajiksi,

Kotimaiset kirjahyllyt -20%

Suomen parhaat kirjahyllyt meiltä; Monipuolinen Milano, ajaton Dimensio, persoonallinen Roma ja erinomainen Fakta, jonka runkosyvyys vain 25cm.

Mitoita paikka ja kirjojen metrimäärä, niin löydämme teille sopivan hyllyn!

Martti Rautanen perusti Ambomaalla perheen ja asui siellä kuolemaansa saakka, eli vuoteen 1926.

mutta saivat pian tarpeekseen. Kur­ vinen menestyi itsenäisenä hartaus­ kirjailijana ja nousi evankelisen he­ rätysliikkeen johtohahmoksi. Hän oli hankkeen kärkimies, kun Evan­ keliumiyhdistys aloitti työn Japanissa 1898. Ensimmäiseksi Japanin­lähetiksi valittiin 17­vuotias Esteri Kurvinen.

Tolonen lähti Amerikkaan, jossa papiksi pääsi helpommin kuin koti­ maassa. Hänestä tuli yksi suomalais­ ten siirtolaisten kirkon perustajia ja johtajia. Malmström sai papinviran Chicagon ruotsalaisessa seurakun­ nassa.

TARINAN SANKARI on Martti Rauta­ nen. Ainoana kymmenestä pioneeri­ lähetistä hän jäi maahan ja pysyi siel­ lä kuolemaansa saakka, eli vuoteen 1926. Hän käänsi Raamatun ja kerä­ si kansanlauluja, arvoituksia ja sanan­ laskuja sekä kasveja ja kansatieteellis­ tä esineistöä.

Kun saksalainen siirtomaavalta tu­ li Lounais­Afrikkaan, Rautanen onnis­ tui pitämään ambokuninkaat syrjäs­ sä vastarinnasta, joka johti eteläisem­ pien heimojen kansanmurhaan vuon­ na 1904. ■

Lähetystyötä 160 vuotta

Suomen Lähetysseura perustettiin 160 vuotta sitten, ja vuonna 1868 se lähetti ensimmäiset kymmenen lähettiään Ambomaalle, Namibian pohjoisosiin. Lähetit loivat kirjakielen, perustivat kirjapainon, opettivat kansan lukemaan, rakensivat sairaalan ja kehittivät koululaitoksen.

Ensimmäiset ambopapit vihittiin 1925, ja paikallinen kirkko itsenäistyi vuonna 1954. Namibiassa on yhä suomalaisia kirkon työntekijöitä, mutta he eivät ole lähetyssaarnaajia vaan itsenäisen kirkon palveluksessa olevia asiantuntijoita.

Mitä Suomen Lähetysseura tekee nyt? Lue toiminnanjohtaja Rolf Steffanssonin haastattelu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

www.s o p e . f i

Voimassa 2.2. asti

Myymälämallit -30% -60% Tervetuloa!

FAKTA 1820€ (2275€) K237, L200, S25cm

MILANO 2365€ (2956€) K220, L182

Malmin raitti 17, Helsinki p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

avoinna ti-pe 10-18, la 10-16

Lantionpohjan fysioterapiaa Erityishoitoa virtsan tai ulosteen pidätyshäiriöihin, lantionpohjan kiputiloihin, erektiohäiriöihin ja erilaisiin laskeumiin.

www.fysiosakura.fi

Rajatorpantie 41 C, 3.krs.

01640 Vantaa, Tamrotalo Puhelin 045 354 7474 Ma-to 8-20, pe 8-16

Hoitoa, kuntoutusta ja liikuntaryhmiä

Osa 24

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki Teemu Laajasalo on seitsemäs piispa tänä vuonna 60 vuotta täyttävässä Hel­ singin hiippakunnassa.

Vuosi 2019 on Helsingin hiippakunnas­ sa myötätunnon teemavuosi. Teemaa käsitellään viidessä Vanhassakirkossa pidettävässä tilaisuudessa, joissa piis­ pa Laajasalon kanssa keskustelemas­ sa on asiantuntijoita ja kokemusasian­ tuntijoita. Ensimmäisessä illassa maa­ nantaina 28.1. klo 18 vieraana on kirkko­ sosiologian professori Anne Birgitta Pessi. Illan teemana on Myötätunnon voima. Muut keskustelut ovat 8.4., 19.8., 28.10. ja 25.11.

Hiippakunta jakaa joka kuukausi myö­ tätuntotekopalkinnon. Palkinnon saa­ jia perusteluineen voi ehdottaa esimer­ kiksi sosiaalisessa mediassa aihetunnis­ teella #myötätunto2019 tai sähköpostilla helsingin.tuomiokapituli@evl.fi.

Helsingin tuomiokirkko on piispa Teemu Laajasalolle rakas ja nurkkiaan myöten tuttu.

Pieni pala taivasta Piispa Teemu Laajasalolle kirkko ei ole mikä tahansa nähtävyys.

Siksi hän toivoo, että niiden ovet pidettäisiin useammin auki.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JOONAS BRANDT

HELSINGIN TUOMIOKIRKKO on harvoin keskellä päivää aivan tyhjä, mutta nyt, kun kirkon urkuja korjataan, turisteilla ei ole pääsyä kirkkoon. Piispa Teemu Laajasalo saa rauhassa istahtaa penkkiin keskikäytävän varrelle ja katsella kirkkoa, joka on hänelle rakas, pyhä ja suuri. Sellaisia tuntemuksia tuskin kirvoittaisi upeinkaan museo tai kirjasto, sil­ lä kirkossa ei ole kyse vain arkkitehtuurista. Se ei ole mikä tahansa tila tai nähtävyys, vaan Jumalan kunniaksi rakennettu.

Tuomiokirkko on Laajasalolle läpikotaisin tuttu, mutta yhä uudelleen hän huomaa jäävänsä häm­ mästelemään jotakin sen yksityiskohtaa tai ihan vain värisävyjä. Juuri tyhjässä kirkossa on hänen mielestään jotakin erityistä. Opiskeluaikoinaan 25 vuotta sitten Laajasalo työskenteli Tuomiokirkon suntion apulaisena. Useina kesäaamuina hän oli en­

Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa

PIISPANA LAAJASALO ei noin vain hetken mielijoh­ teesta poikkea jumalanpalvelukseen, mutta matkan varrelle osuvaan kirkkoon hän saattaa piipahtaa hil­ jentymään ja rukoilemaan rakkaidensa puolesta.

Kirkon ovella hän tekee ristinmerkin. Ja niin hän te­ kee myös lähtiessään. Ristinmerkit jäsentävät sen, että nyt ollaan kirkossa – erillään arjesta.

KIRKKO ON Laajasalolle pieni pala taivasta maan päällä. Kuten niin monet muut, hänkin hakeutuu lomamatkoillaan kirkkoihin. Syy siihen ei ole pel­ kästään tarve lepuuttaa jalkoja tai paeta kuumuut­ ta, eikä taidekaan. Usein hän on kokenut, että ne lukemattomat rukoukset, joita jossakin kirkossa on sanottu ja ajateltu, ovat tarttuneet sen seiniin. Kä­ vijä tuntee ne ja Jumalan läsnäolon.

Laajasaloa ihmetyttää, että Suomessa kirkkojen kunnossapitoon käytetään paljon rahaa, mutta silti monet niistä ovat suurimman osan aikaa ihmisten ulottumattomissa. Piispana hän haluaisi rohkaista ja haastaa seurakuntia avaamaan kirkkojen ovet.

Tärkeintä olisi, että ihmiset tietäisivät kirkon olevan auki ja heitä varten – ei se, kuinka moni sinne tulee tai kuinka monta tapahtumaa tilastoihin saadaan. ■

KATRI SAARELA

Taivaan tähden

20.1.

simmäisenä paikalla avaamassa ovia ja sai nauttia tyhjän kirkon hiljaisuudesta. Sittemmin Laajasalo on vihitty Tuomiokirkossa papiksi ja piispaksi.

Kirkon kolot ja nurkat, kappeli, tapuli ja kryp­ ta ovat tulleet hänelle tutuiksi niin nuorisotyön­ ohjaajan sijaisena kuin seurakuntapappinakin.

Kryptassa hän piti ensimmäisen saarnansa, nuor­ tenillassa tapulissa toimitti ensimmäistä kertaa eh­ toollisen.

Laajasalo ei ole niitä, joiden on helppo noin vain pysäyttää ja tyhjentää mielensä. Kirkon penkissä is­ tuessakin päässä liikkuu monenlaisia ajatuksia: osa häiritsee, osa rauhoittaa. Silloin hän on huoman­ nut, että kirkkotila auttaa hiljentymään. Jotakin ta­ pahtuu itsestä riippumatta.

Yliluonnollinen ilmiö KUN JEESUS evankeliumien kir­ joittajien mukaan ilmaisee juma­ lallisen voimansa, hän syntien an­ teeksi antamisen ohessa herät­ tää kuolleista, parantaa sairaan tai muuttaa veden viiniksi. Näi­ tä tarinoita kerromme yhä vielä, ja saamme sairaat ja toivottomat maksamaan viimeisetkin roponsa päästäkseen paikkaan, jossa huhu­ taan parantumisihmeitä tai kipe­ rästä paikasta päästäviä käänteitä tapahtuvan edelleen.

Ihmeusko on kuitenkin vali­ koivaa. Kuka on kuullut vaaralli­ sesti ylipainoisen laihtuneen ru­ kouksella? Tai rauhaa rukoilevien saaneen aseet sylkemään luotien sijaan kukkia? Milloin on yksin­

huoltajan rukous kuultu niin, et­ tä palkka kasvaa juuri ne epätoi­ voisesti tarvitut eurot?

Usein ihminen rukoilee ihmet­ tä, kun ei jaksa kantaa kohtaloaan tai mennä sen läpi, mikä on edes­ sä. Hän haluaa päästä kohtaamas­ ta sen, mikä on totta.

Eikö ihmeitä siis tapahdu? Tie­ tenkin. Kaikkein yliluonnollisim­ piin ihmeisiin on vain vaikein uskoa.

Vaikka viha olisi sulkenut sydä­ met, rakkaus saattaa yhtäkkiä ava­ ta ne. Vaikka olisi helpompi hylä­ tä, monet meistä huolehtivat toi­ sistaan loppuun saakka. Vaikka toinen miten syvästi loukkaa, ai­ na on niitä, jotka jaksavat antaa anteeksi. Ja niitä, joilla on mutta

jotka luopuvat omastaan ja jakavat sen muiden kanssa.

Sellaisia ovat ihmeistä uskomat­ tomimmat.

En tarvitse jumalallista voimaa muuttamaan elämääni vaan hyväk­ syäkseni sen sellaisena kuin se on.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

Gurun opissa Ohjaajana John F. Haught John F. Haught on syntynyt vuonna 1942 Yhdysvalloissa. Hän työskenteli 35 vuoden ajan Georgtownin katolisessa yliopistossa systemaattisen teologian professorina. Jäätyään eläkkeelle hän on toiminut yliopistossa senioritutkijana.

Jo nuorena Haught oli kiinnostunut kosmologiasta, fysiikasta, evoluutiosta ja biologiasta. Erityisen vaikutuksen häneen tekivät jesuiittapappi ja paleontologi Pierre Teilhard de Chardinin teokset, joissa tämä yritti luoda synteesiä evoluution ja kristinuskon välille. Haught lähti lukemaan teologiaa, mutta ei ottanut pappisvihkimystä.

1990-luvulta lähtien evoluution liittyvät kysymykset ovat nousseet Yhdysvalloissa entistä enemmän julkisuuteen, kun kreationismin ja älykkään suunnittelun (Intelligent Design) kannattajat, evolutionistit ja uusdarvinistit ovat kiistelleet keskenään. Haught on ottanut kiistoihin kantaa muun muassa kirjoissaan Science and Religion: From Conflict to Corversation ja Making Sense of Evolution: Darwin, God and The Drama of Life.

Sattumaa vai sallimusta?

Tiede sulkee selityksistään Jumalan, ja niin sen pitääkin tehdä, sanoo yhdysvaltalainen teologi John F. Haught.

P

ennsylvanialainen John F. Haught oli kutsuttu vuonna 2005 erikoiseen oikeudenistuntoon. Siinä käsiteltiin paikallisen koululautakunnan päätöstä ottaa Doverin koulupiirissä käyttöön oppikirja, jonka mukaan luonnon ilmiöiden takana on älykäs suunnittelu, ei evoluutio.

Lautakunta korosti, että oppilaiden tuli olla tietoisia evoluutioteorian puutteista ja ongelmista. Heille piti opettaa luomisoppia ja älykkään suunnitelman teoriaa. Osa vanhemmista ei hyväksynyt lautakunnan päätöstä, vaan vei sen oikeuteen. Haught oli siellä heidän kutsumanaan.

OIKEUDENKÄYNNIN AIKOIHIN John F. Haught oli työskennellyt 35 vuotta teologian professorina katolisessa Georgetownin yliopistossa ja kirjoittanut lukuisia kirjoja tieteen ja uskonnon suhteista. Oikeudessa Haught todisti, että lautakunnan päätös voisi pakottaa opettajat välittämään oppilailleen biologian tunneilla tietoa, joka oli luonteeltaan läpeensä uskonnollista eikä tieteellistä. Samalla hän kuitenkin muistutti, ettei oppilaille tulisi antaa myöskään sellaista opetus-

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

ta, että evoluutiota voi ymmärtää vain omaksumalla materialistisen maailmankatsomuksen.

Hän painotti, että evoluution antama selitys monimuotoisen elämän synnystä ja kehittymisestä ei ole vaihtoehto tai kilpailija teologiselle selitykselle ja uskolle. Selitykset ovat rinnakkaisia. Joka tapauksessa jo universumin alkuhetkinä tapahtui jotain, mikä teki elämän synnyn mahdolliseksi, kun sen aika tuli, oli se sitten ”sattumaa” tai ”jumalallista sallimusta”.

Miksi kinastella, kun Haughtin mukaan voisimme nähdä erilaiset tavat yrittää ymmärtää elämää mahdollisuuksina syventää omaa ymmärrystämme.

TIEDE SULKEE selityksistään Jumalan. Niin sen pitääkin tehdä, John F. Haught muistuttaa. Kristitynkään ei tarvitse pitää Jumalaa luonnon tapahtumiin puuttuvana toimijana. ”Jumala ei ole tuhattaituri, suunnittelija eikä ensimmäinen liikuttaja. Hän on pikemmin elämän ja olemisen syvyys ja perusta”, Haught kirjoittaa teologi Paul Tillichia seuraten.

Universumilla on lähes neljäntoista miljardin vuoden menneisyys ja

Elämän draaman katseluharjoitus Kuvittele, että olet maapallolla 3,8 miljardia vuotta sitten ja katselet ensimmäisten elämän merkkien ilmaantumista.

Kuvittele, mitä kaikkea siellä näet.

Kulje sitten mielessäsi hitaasti kohti nykyhetkeä. Matkalla näet, miten solut kehittyvät organismeiksi. Organismit kehittyvät selkärankaisiksi.

Hermosysteemit tulevat yhä monimutkaisemmiksi.

Aivokudokset syntyvät.

Tietoiset olennot levittäytyvät maapallolle. Alkaa ihmisen vaellus tähän päivään.

Minkälainen vaellus se on?

Mitä ihmettelet?

Katsele sitten vielä hetki omaa elämääsi. Mitä näet siinä juuri nyt? Mitä näet tästä eteenpäin?

vielä mittaamattoman pitkä tulevaisuus. Elämä maapallolla syntyi nelisen miljardia vuotta sitten ja kestänee auringon sammumiseen saakka.

Ihmisen ja meidän tuntemamme tietoisen elämän synnystä on tästä perspektiivistä katsottuna vasta vähän aikaa. Niinpä meidän kannattaisi olla melko nöyriä ja hitaita sanomaan mitään lopullista koko elämän mielestä ja päämäärästä.

JA SILLOIN KUN yritämme sanoa jotakin Jumalasta, meidän ei tule tunkea häntä fysiikan, kemian tai biologian lakeihin. Jos Jumala on ja jos olemme hänen muistissaan, hän on paljon enemmän kuin ikinä osaamme aavistaa.

Aina kun rukoilet vaikka jonkun sinulle läheisen puolesta, rukoilet Jumalaa, joka ei ole vain tässä päivässä vaan myös huomisessa kutsumassa kaikkia puoleensa. Et huokaa yksin, huokaat koko kärsivän luomakunnan kanssa, joka odottaa vapautusta.

Jos evoluutioon perehtyminen jotakin opettaa, niin kärsivällisyyttä ja keskeneräisyyden sietämistä. Käsityksemme Jumalastakaan ei ole vielä valmis, eikä se tässä elämässä valmiiksi tule. ■

MENOT 17. – 31.1.

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

9

Kaikkien lahjoitettavien vaatteiden ja tavaroiden tulee olla puhtaita ja ehjiä. Elintarvikkeissa vaatimus on tuoreus: ne eivät saa olla vanhentuneita. Kari Roine ja Rauha Väisänen ovat vieneet apua Suomen lähialueelle vuodesta 1998 lähtien. − Teemme tätä työtä niin kauan kuin terveyttä riittää, he sanovat.

Voimakaksikko on vienyt apua Viroon satoja autokuormallisia Kari Roineen ja Rauha Väisäsen sydämet sykkivät Viron vähäosaisille. Kahden vuosikymmenen ajan he ovat vieneet sinne tavara-apua.

L

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

ähes päivittäin Kari Roinetta odottaa kotiovella vähintään yksi kassillinen tavaraa. Tai sitten hän saa puhelinsoiton, jossa pyydetään hakemaan valmiita kasseja tai säkkejä soittajan kotoa.

Espoonlahtelaiset Kari Roine ja Rauha Väisänen apujoukkoineen ovat toimittaneet avustustavaroita Viroon vuodesta 1998 lähtien. Apua on viety myös Venäjälle ja Latviaan. Kaksikolla on yksi pysyvä toive: lahjoitettavien tuotteiden tulee olla puhtaita ja ehjiä.

– Tärkeintä on viedä sitä, mitä ihmiset tarvitsevat arjessa, Roine tiivistää tarpeet.

Hänen mukaansa Tallinnan modernin keskustan ulkopuolella avautuu toisenlainen maa, jossa on paljon köyhyyttä ja puutetta. Siellä esimerkiksi puurojauhot ovat toivottuja, sillä kaikilla ei ole varaa ostaa lapsilleen ruokaa koulujen loma-aikoina.

Samoin kroonikkojen vaipat ovat virolaisissa vanhainkodeissa ”pieniä kultahippuja” – niille on kova tarve.

Roineen ja Väisäsen silmät avautuivat naapurimaan avun tarpeelle 20 vuotta sitten, kun he osallistuivat espoolaisten lastensuojelualalla toimivien koulutusmatkalle Tallinnan kaupunkilähetyksen toimintakeskukseen. Avun tarve oli suuri.

Alussa heillä ei ollut omaa pakettiautoa, vaan se piti lainata joka reissulle.

PAKETTIAUTO ON olennainen apuväline Kari Roineelle ja Rauha Väisäselle. Se mahdollistaa heidän tekemänsä Viro-työn.

– Autamme virolaisia auttamaan niitä, jotka tarvitsevat tukea. Viemme heille suomalaisten lahjoit-

”

KUN PYYDÄN JUMALALTA APUA, HÄN EI ANNA SITÄ PIENINÄ HIPPUINA VAAN PUSKUTRAKTORILLA. KARI ROINE

tamia ehjiä ja puhtaita vaatteita, ruokatarvikkeita ja muita arjessa tarvittavia tavaroita, he kertovat.

Roineen pakettiauto ja peräkärry täynnä tavaroita suuntaa Tallinnan-laivaan noin kaksikymmentä kertaa vuodessa. Apua viedään nyt kuuteen paikkaan eri puolelle Viroa: Tallinnaan, Lääne-Nigulaan, Põltsamaalle, Narvaan ja Narva-Jõensuuhun.

Suomalaisten apu päätyy muun muassa seurakuntiin, päihdekuntoutuskeskukseen, hoivakotiin ja sosiaalikeskukseen.

Paikat, joihin apua on vuosien varrella toimitettu, ovat pääosin seurakuntia tai muita kristillisiä toimijoita.

– Paras kiitos tästä työstä on se, että näen avun tärkeyden. Joku kiitti kerran siitä, että tuomme toivoa, Roine sanoo.

– Monesti on ollut tilanne, että Viroon pitäisi lähteä, mutta ei ole ollut yhtään rahaa tai sitten avustustavaraa ei ole tullut. Asiat ovat aina järjestyneet ihmeellisesti. Kun pyydän Jumalalta apua, hän ei anna sitä pieninä hippuina vaan puskutraktorilla.

Roine ja Väisänen eivät saa taloudellista tukea Viron matkoihinsa, vaan ne tehdään omin varoin.

VIRO-YHTEISTYÖ PERUSTUU verkostoihin. Roine ja Väisänen ovat 20 vuoden aikana luoneet Espoossa laajan verkoston, jonka kautta he saavat jatkuvasti tavaraa pusseittain ja säkeittäin.

– Puskaradiolla ja kirkkokahveilla on iso merkitys.

Me emme käytä sosiaalista mediaa, vaan puhelinta ja henkilökohtaista kontaktia, Roine sanoo.

Verkostojen voimasta Roine kertoo esimerkin.

Kerran kirkkokahvilla hän tarttui mikrofoniin ja kertoi, että nyt tarvitaan lapsille suksia, sauvoja ja hiihtomonoja. Viroon vietäväksi saatiin kerättyä yhteensä noin kaksisataa suksiparia monojen kera. ■ Jos haluat lahjoittaa apua Viroon, ota yhteyttä Kari Roineeseen p. 040 061 9688. Tavaroita voi toimittaa pieniä määriä myös Espoonlahden kirkolle ja Soukan kappelille.

Juhlakonsertti Kari ja Rauha Viron-työtä 20 vuotta la 19.1. klo 17 Espoonlahden kirkossa, os. Kipparinkatu 8.

Musiikkia ja kakkukahvit. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Espoonlahden, Olarin ja Tapiolan seurakunnalla sekä Espoon tuomiokirkkoseurakunnalla on ystävyysseurakuntia Virossa. www.espoonseurakunnat.fi.

MENOT 17. – 31.1.

10 A Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu su 20.1. klo 10. Liturgia ja saarna Alarik Corander, avustaa Tuija Kuusinen, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Sheldon Ylioja. Kirkkokahvit.

Klassinen messu su 27.1. klo 10 ”Minä en häpeä evankeliumia”.

Liturgia ja saarna Kirsi Muurimäki, avustaa Emriikka Salonen, urkuri Päivikki Leinonen, kanttori Marja-Liisa Talja. Messun musiikkina on osia Franz Schubertin Saksalaisesta messusta. Chorus Domus ja Vuosaaren seurakunnan kuoro Gaudium, johtaa Marja-Liisa Talja ja Eeva Jurmu. Kirkkoväärtit avustavat.

Kirkkokahvit Pitäjäntuvalla.

Pysäkkimessu su 27.1. klo 18 ”Paranna minut”. Asemapäällikkö Leena Oikarinen, pappi Anita Kyönsaari.

Musiikki: kanttori Leena Talvio, Laura Talvio ja Martti Pitkänen, Gaudetekuorolaisia. Lastenpysäkki. Iltatee.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 20.1. klo 12. Isotalo, Koivusalo. Kirkkokahvit.

Kalajärven kappeli Nojatuolimessu su 20.1. klo 16.

Muurimäki. Jani Häggblom, piano.

Haastattelusaarnassa kirkkoväärti Eemil Kukkola. Lapsille lastenalttari ja kirkkopussukat. Kirkkokahvit.

Nojatuolimessu su 27.1. klo 16.

Muurimäki. Anu Seppänen, piano.

Haastattelusaarnassa perheneuvoja Pirjo Kettu. Lapsille lastenalttari ja kirkkopussukat. Kirkkokahvit.

Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 20.1. klo 12. Särkiniemi, Ylioja. Kirkkokahvit.

Englanninkielinen jumalanpalvelus su 20.1. klo 16.30. Mathlin.

Rinnekappeli Selkomessu su 27.1. klo 14. Kirkkokahvit.

Suvelan kappeli HalleLuja-messu pe 18.1. klo 18.

Vikström-Kivioja, Marte. Rento iltamessu kaikille! Nuorten messubändi, lastenhoito ja messupizzaa.

Messu su 20.1. klo 15. Huomo, Ylitolonen, Haunio. Kirkkokahvit.

Rukoushetki ma–pe klo 12.

Viherlaakson kappeli Pyhäillan messu su 20.1. klo 17.

Kuusinen. Ilta jatkuu Vaeltajan Majatalolla, ks. kappelin tiedot.

Messu su 27.1. klo 12. Kuusinen, Talvio.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Su 20.1. klo 16.30 Kauklahden kappelissa. Su 27.1. klo 16.30 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. Pyhäkouluryhmiä, kirkkokahvit. www.church.fi.

PITÄJÄNTUPA Aarteenetsijöiden miestenilta ma 28.1. klo 19. Matti Viitanen: ”Pyhän salaisuus”.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Eläkeläiskerho to 24.1. klo 12.30.

AURORAN KAPPELI Jumalan olemassaolo – tietoteoreettinen tosiasia to 17.1. klo 19.

Opetusneuvos Tapio Ahokallio.

Kahvit klo 18.30.

Aamustartti-rukoushetki ma klo 7.30–8. Käynnistä viikkosi rukoushetkellä!

Kappelilounas ma ja to klo 11–13.

Aik. 5 e, lapset 0,50–2 e. Alkuhartaus.

Päivän tunnussana ma klo 11.

Raamattu-rukouspiiri ti klo 18.30.

Rukouspiiri ke klo 18.

Hartaushetki to klo 11. ”Toivoa naisille” – Hannapiiri to 24.1. klo 17.

L10T -valmennus 25.–27.1.: Pe klo 18–20.30, la klo 10–17 ja su 12–15.

Tavoitteena elämäntapa, jossa yhdistyvät rukous ja evankelioiminen.

Kouluttajana Mikko Matikainen.

Lääkäri, tullimies, kirjuri ja kalastaja – Evankelistat ikoneissa la 26.1. klo 12, Alarik Corander. 9.2. Raamatun vahvat naiset ikoneissa. 9.3. Tosi miehiä vai olivatko? Muutama mieshahmo ikoneissa. 6.4. Tullimies puussa, nainen kaivolla, vaeltajat tiellä – Evankeliumien sivuhenkilöitä ikoneissa.

Eläkeläiskerho ti 29.1. klo 13.

Gospel Riders ti 29.1. klo 18.

Café Aurora ma–pe klo 10–14. Kahvia, teetä, makeaa ja suolaista. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Gospel Dance to klo 17.30–18.30.

Mm. salsa, cha cha, merengue. Mia Blomstedt.

Eläkeläiskerho ma 28.1. klo 13.

Ylistys- ja rukousilta pe klo 19.

Naistenpäivä ”Rajansa kaikella” la 2.2. klo 10–15.30. Alustus terapeutti, kouluttaja Päivi Niemi. Hiljaisuuden messu, gospelryhmä Nardus, myynnissä mm. kirjoja ja käsitöitä. Hinta 10 e, sis. lounaan ja kahvin. www.kalajärvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Viron kielen piiri ma 21.1. klo 18.

Kappelilounas ti klo 11.30–13. Aik. 4 e, lapset 2 e. Alkuhartaus.

Radioraamattupiiri ti 22.1. klo 18.

Rukouspiiri ke 23.1. klo 18.

Apostolien teot -raamattusarja to 24.1. klo 18. Seppo Särkiniemi.

Eläkeläiskerho ma 28.1. klo 13. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Eläkeläiskerho ma 21.1. klo 13.

Gospel-lattarit ma: Ryhmä I klo 18 ja ryhmä II klo 19. Tanssitunteja tavallisille naisille, 5 e/kerta. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Ikäihmisten kerho to 17.1. ja 31.1. klo 10.30.

Keskiviikon kohtaamispaikka ke

23.1. klo 13.

Vuorisaarna-raamis naisille ke 23.1. klo 18. www.nupurinkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Kappelilounas ti klo 12–13. Alkuhartaus, aik. 3 e, lapset 1,5 e.

Laulun, rukouksen ja yhteyden illat ke klo 18.30. Oiva Hujanen ja seurakuntalaisia. Iltatee.

Hopeapiiri eläkeläiskerho to 17.1. ja 31.1. klo 12.

Teräskukat eläkeläiskerho to 24.1. klo 12.

Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 24.1. klo 15. Tied. 050 438 0189.

Pyhäkoulu su klo 15.

Lähetys- ja diakoniapiiri ma 28.1. klo 18.

Käsityöpiiri ti 29.1. klo 10–12. Lähetystyön hyväksi.

Israelilaisia tansseja pohjautuen Raamatun teksteihin ja rukouksiin ti 29.1. klo 16–18. Tied. helene.taal@ evl.fi.

Café Suvela ma–to klo 12–14. Kahvia, teetä, suolaista ja makeaa.

www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Vaeltajan Majatalo su 20.1. klo 18–19.30. Messu klo 17, jonka jälkeen iltapalaa. Klo 18 alkaen kouluttajapastori Virpi Nyman: ”Uskon askeleita arjessa”. Esirukousta.

Avoin raamattupiiri ti klo 18.

Kappelilounas ti klo 12–13. Aik. 4 e, lapset 0,50-2 e. Alkuhartaus.

Lähetyspiiri ma 28.1. klo 14.

Eläkeläiskerho ke 30.1. klo 13.

Café Viheri ma klo 10–12 ja ke klo 13–15. Kahvia, teetä, makeaa ja suolaista. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Kirpputori ja kahvila ma klo 10−13 ja to klo 10−17, os. Kaivomestarinkatu 8.

Otetaan vastaan lahjoituksia. Peittoja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja käsityöpiiri to klo 17−19. Tied. Tiina Hietaniemi, 040 763 6599.

RUKOUSHETKI ESPOON TUOMIOKIRKOSSA ”Hän, voimallinen!”-rukoushetki

ET lev 91 x 214 mm

to 24.1. klo 18. Pappina Anita Kyönsaari. Tule hengähtämään hetkeksi Sanan, psalmilaulun ja rukouksen äärelle. Voit tuoda mukanasi esirukouksen.

PARISTA PERHEEKSI -ILLAT Ensimmäistä lastaan odottaville torstaisin klo 17–18.30 Kirkonkympissä. Valinnainen päivä: 17.1., 14.2., 21.3., 11.4., 16.5. tai 20.6. Tied. omasta neuvolasta tai perhetyönohjaajilta: 050 511 0165, 040 547 4146.

LAULETAAN YHDESSÄ!

-PROJEKTIKUORO Kaikenikäisille pe 25.1. klo 17.30–19 ja la 26.1. klo 12–14.30 Kauklahden kappelissa. ILM. 17.1. mennessä: sheldon.ylioja@evl.fi.

PIENRYHMÄILLAT MURROSIKÄISTEN VANHEMMILLE Murrosikään liittyvät asiat sekä vanhempien kysymykset. Ti 5.2., 9.4. ja 14.5. Kalajärven kappelissa.

Ryhmään mahtuu 12 vanhempaa.

Ohj. perhetyönohjaaja Outi Wenell, tied. ja ILM. 040 5474 146 tai outi. wenell@evl.fi.

UUSI TUTKIMUSMATKA -PERHEKERHO Itsetuntemusryhmä aikuisille.

Harjoitellaan tunteiden tunnistamista, nimeämistä ja työstämistä. Luottamuksellinen, 12 kokoontumista.

Aloitus ke 6.2. klo 9.30–11.30. Perhetyöntekijät Outi Wenell ja Mia Blomstedt. Lastenhoito järj. Tied. ja ILM. mia.blomstedt@evl.fi, 050 4327 501.

MUSKARIPAIKKOJA VAPAANA Eri-ikäisten muskariryhmissä tilaa!

Katso tarkemmin: www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/lapset-ja-lapsiperheet/muskarit.

SURURYHMÄ ALOITTAA To 28.2. klo 18 Kauklahden kappelissa. Joka toinen torstai, 8 kertaa.

Ohjaajina pastorit Aleksi Majuri ja Pirkko Nurminen. ILM. 15.2 mennessä: pirkko.nurminen@evl.fi tai 040 5674 420.

PERHEIDEN TALVILEIRI Hvittorpissa 1.−3.3. Iloista yhdessäoloa, askartelua, leikkejä, laulua.

Omaa ohjelmaa aikuisille ja lapsille.

Hinta 45 e/aik., lapsi 20 e. Tied. anna. lahtinen@evl.fi, 050 434 1063.

ELÄMÄNI VÄRIT KRISTILLINEN KUVATAIDERYHMÄ Löydä uusia näkökulmia elämääsi kuvantekemisen keinoin! 7 kokoontumista torstaisin 14.3. alkaen klo 18–20.30 Kalajärven kappelissa.

Hinta 90 e. Aikaisempaa kokemusta tai taitoja ei tarvita. Ohj. kuvataideterapeutti Satu-Orvokki Remes. Tied. ja ILM. 28.2. mennessä: virpi.sutelainen@evl.fi tai 040 736 9315.

LASKETTELULEIRI RUKALLE PÄÄSIÄISENÄ 18.–22.4. Kivalla porulla 05–07 syntyneille nuorille. Hinta 350 e sis. hissiliput, bussimatkat, majoituksen, tapaturmavakuutuksen, ruokailut ja retken tropiikkiin ja mukavan yhteisohjelman. ILM. www.lujakallio.fi.

LISÄÄ TAPAHTUMIA www.espoonseurakunnat.fi

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 17. – 31.1.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Toivon Tori, Soukankaari 8 B Kerhotila: Iivisniemenaukio 1

MESSUT Messu su 20.1. klo 11 kirkko. Kohijoki, Ylisuutari, Puukko. Kirkkokahvit.

Kohtaamispaikka-messu su 20.1. klo 17 Soukan kappeli. Reinikainen, Ojala ja bändi. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Leipämessu ja soppalounas pe 25.1. klo 10 kirkko. Erkko, Lonka. Messun jälkeen esirukousmahdollisuus.

Messu su 27.1. klo 11 kirkko. J. Lehti, Sinervo, Yli-Jaskari. Kirkkokahvit.

Tuomasmessu su 27.1. klo 17 Soukan kappeli. Sinervo, Ojala ja gospelryhmä Nardus. Iltatee.

Messu su 3.2. klo 11 kirkko. Erkko, Turtiainen, Yli-Jaskari, Laulumielikuoro. Yhteisvastuukerääjät siunataan messussa.

Pop-messu su 3.2. klo 17 Soukan kappeli. J. Lehti, H. Lehti, Ojala, Vox Edeni -kuoro. Lastenhoito järjestetty.

Kirkkokaakaot.

SEURAKUNTAKIRJASTO Lukukokemuksia tarjolla kirkon seurakuntasalissa su klo 11 messun jälkeen. Lainattavissa myös musiikkicd:t, äänikirjat ja dvd-elokuvat.

MEILLÄ RUKOILLAAN Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa su klo 11 messun jälkeen kirkko.

Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko.

Arkiaamun rukoushetki ma–pe klo 8.50 kirkko.

Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 kirkko.

LUETAAN RAAMATTUA Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18.30 kirkko ja klo 18.30 Kaskikappeli.

Miesten raamattupiiri to 24.1. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e.

Helvetti, taivas ja pelastus -luentosarja 1. korinttilaiskirjeestä to klo 18

kirkko. 24.1. Heräsikö oikeesti? Jeesuksen ylösnousemus raamatuntutkimuksen valossa. Pastori, TT Kari Kuula.

Raamattua luihin ja ytimiin to klo 18 kirkko. 17.1. Miika – Messiaan profeetta (johdanto). 31.1. Jumala vaatii kansansa tilille (Miika 1–2).

Kirkkoherra Jouni Turtiainen.

OSTAMALLA VOIT AUTTAA Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15, os. Soukankaari 8 B.

TUKEA JA APUA Palveluajat ma klo 9–10 kirkko p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan kappeli p. 09 8050 6738.

Ruokailu vähävaraisille ma ja to klo 12–13 Espoonlahden kirkko, lipunmyynti 11.30–12.30 ja ti klo 11–12 Soukan kappeli, lipunmyynti 10.30– 11.30. Hinta 3 e/aik., 1 e/3–14-v.

Aamupala ti klo 9–10 kirkko.

Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9 kirkko. Vuoronumeroiden jako klo 8.40.

Kultavilja ti klo 12 Soukan kappeli.

Yksinäisille, kotona asuville, liikuntarajoitteisille vanhuksille. Lounas ja kahvit 5 e. Kuljetus tarvittaessa. Tied. ja ilm. Eija Siivonen 041 534 1706.

Vertaistukiryhmä muistihäiriöisille ja heidän omaisilleen yhteistyössä SPR:n vapaaehtoisten kanssa pe klo 10–12.30 Omaisten ja läheisten teemaillat mielenterveyskuntoutujien läheisille to klo 17.30: 7.2., 7.3., 4.4. ja 2.5. klo 17.30 Meriemy, Merenkäynti 3.

Leskenlehdet – elämässä eteenpäin pe 26.1. klo 12.30, parill. vkot.

Mahdollisuus ruokailuun klo 12, 5 e/ henkilö.

Perjantaiporinat-keskusteluryhmä pe 26.1. klo 13 Soukan kappeli, parill. vkot.

Maksuton lapsiparkki ma klo 13–16 kirkko. Mikäli tarvitset aikaa itsellesi tai asioiden hoitoon, ilmoita 2–6 v. lapsesi viim. ed. perjantaina tekstiviestillä 041 535 6190. Kerro lapsen nimi, ikä ja huoltajan nimi.

UUSI HARRASTUS? Posliininmaalausryhmä ma klo 12–15 Soukan kappeli. Kahviraha 1,5 e/kerta. Polttomaksu 20 e/kausi.

Yhteyshenkilö Päivi Sievinen 050 594 1115.

Käsityökerho ma klo 12.30 Soukan kappeli.

Diakonia- ja lähetyspiiri ti 22.1. klo 13 kirkko, parill. vkot. Tied. Eveliina Rožnovski 041 518 1244.

Teresa-piiri ti 22.1. klo 18–20 kirkko,

parill. vkot. Tuetaan Naisten Pankin toimintaa. Tied. teija.moilanen@evl. fi, 040 728 7478.

Raamattu- ja lähetyspiiri ke 23.1. klo 12 Iivisniemen srk-koti, parill. vkot. Piiri tukee lasten Raamattu- ja lukutaitotyötä Pipliaseuran kautta.

Tied. Seija-Sisko Raitio 044 591 2008.

Lähetyksen kirkkokahvipiiri järjestää silloin tällöin kirkkokahveja. Tule mukaan kivaan porukkaan ja ilmoittaudu Reine Aallolle 044 284 2118.

Laulukerho ti 29.1. klo 13 kirkon musiikkisali. Lauletaan virsiä kanttorin johdolla, paritt. vkot. Pullakahvit 1,5 e.

Kipparin lähetyspiiri to 7.2. ja 7.3. klo 12–16.30 kankaanpainantaa kirkolla. Tied. Marita Helki 044 338 6409.

Ikuisten kertomusten äärellä, tutkitaan Raamattua toiminnallisin menetelmin alk. ma 11.2. klo 18–21 Soukan kappeli. Kokoontumiset sopivat ateisteille, agnostikoille kuin myös Jeesuksen seuraajille. Varaa mukaan mukavat vaatteet, joissa on helppo liikkua. Muut kokoontumiset 25.2., 11.3., 25.3. ja 1.4. Tied. eveliina. roznovski@evl.fi, 041 518 1244.

Aikuiset sinkut la 26.1. klo 18 kirkko, aiheena Elämäni kuvia. Yksinäisten, leskeksi jääneiden tai muuten seuraa kaipaavien ilta.

Lukupiiri ti 19.2. klo 18 kirkko. Kirjana Orhan Pamuk: Lumi. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

Askel omaan elämään -kasvuryhmä alkaa Soukan kappelissa, n. 7 arkiiltaa ja kolme lauantaita. Työskentelemme bibliodraama- ja psykodraamamenetelmin. Ohjaajina Ulla-Maija Kyrölä ja Pekka Saarainen. Ilm. 050 537 6848 tai ulla-maija.kyrola@evl.fi.

LAULATTAAKO? Tule kuoroon! Vox Edeni rippikoulun käyneille, Okra nuorille aikuisille, Laulumieli kaikille laulunhaluisille, Kirkkokuoro, kamarikuoro Navichorus ja gospelryhmä Nardus. Lue lisää: espoonseurakunnat.fi –> Seurakunnat –> Espoonlahti –> Musiikki –> Kuorot.

SENIORIKERHOT Tule mukaan keskustelemaan ja kahvittelemaan! Kerhot kokoontuvat viikoittain.

Ma klo 10 kirkko ja klo 12.30 Kaskikappeli Ti klo 13 Mäntykappeli Ke klo 13.30 Puistokartanon palvelutalo To klo 13 Soukan kappeli Pe klo 13 Merikartanon palvelutalo,

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

hartaus- ja keskustelupiiri.

A

11

YHTEISVASTUU

Kaikille avoin kahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille.

Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisniemen seurakuntakoti. Yhteistyössä K-kauppias Olli Piekkala, mukana seurakunnan työntekijä.

Tutustutaan vuoden 2019 keräykseen ke 30.1. klo 18.30 kirkko. Tänä vuonna Yhteisvastuu tukee lasten ja nuorten koulutusta. Videoita, keskustelua ja tarjoilua.

Keräys alkaa su 3.2., kerääjien siunaus messussa klo 11 kirkko.

Lipaskeräys pe 8.2. ja la 9.2. Ota kolikot mukaan kauppareissulle!

MUSIIKKIA

ESPOONLAHTI FELLOWSHIP

Kari ja Rauha Viron työtä 20 v.

-juhlakonsertti la 19.1. klo 17 kirkko.

Sunsax, Kipparinkadun kvartetti, Helena Yli-Jaskari ja Elja Puukko esittävät Mendelssohnin duettoja, Jerry Jantunen säestää. Kakkukahvit ystävyysseurakuntamme LääneNigulan hyväksi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Sankarikonsertti Chopinin tapaan, mukana Brahms ja Mozart la 2.2. klo 15 kirkko. Sanna Roine musisoi ystävineen Joel ja Signe Reinarun hyväksi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kahvitarjoilu, vapaaehtoinen kahvikolehti.

Kansainvälinen yhteysilta pe 1.2. klo 18.30 Soukan kappeli. Welcome to our international evening of fellowship: discussion, food and music.

Seuraava ilta/next evening 22.3. Tied.

Jukka Pelkonen 040 580 4416. facebook.com/espoonlahtifellowship.

KAHVITELLAAN YHDESSÄ

”NOUDATTAKAA OIKEUDENMUKAISUUTTA” Ekumeeninen ilta ke 23.1. klo 18.30 kirkko. Mukana mm. isä Petri Korhonen, pastori Tero Koskinen, veli Marie-Augustin Laurent-HuyghuesBeaufond OP ja kirkkoherra Jouni Turtiainen. Musiikista vastaa kanttori Elja Puukko. Iltatee.

SIIONINVIRSISEURAT Kirkkautesi valaiskoon, armosi aina loistakoon (SV 216:3) pe 1.2. klo 18.30 kirkko, Helena Yli-Jaskari.

LEIRIELÄMÄÄ TYTÖILLE JA POJILLE Talvileiri 3.–7. lk. 8.–10.2. Velskola.

Ilm. viim. 20.1. Hinta 35 e.

Päiväleiri 1.–4. lk. ma–to 18.–21.2. klo 9–15 Sode. Ilm. viim. 31.1. Hinta 25 e.

Kevätleiri esi–2. lk. 8.–10.3. Hvittorp.

Ilm. viim. 21.2. Hinta 35 e.

Ilmoittaudu www.sodesode.fi.

Lisätiedot Julia 040 546 5196 tai Noona 040 596 1686.

NUORET

Tsekkaa www.sodesode.fi, @sodesta Sode, Soukantie 13 Helistimet heilumaan vauvakirkosNuortenillat ti klo 19–21 ja pe klo sa su 27.1. klo 15 Soukan kappeli, 17–22, messu klo 20. mukana muskariope Sonja MunterChangemaker, ryhmä paremman Mäkeläinen, pastori Mira Kohijoki, maailman puolesta to klo 17.30; 17.1., kanttori Heli Ojala sekä lastenohjaa31.1., 28.2., 14.3., 28.3., 11.4., 25.4., jia. Kahvitarjoilu ja pikkuisille piltit.

9.5., ja 23.5.

Talvinen tarina ti 12.2. klo 18 Soukan Vox Edeni -kuoro torstaisin. Kysy kappeli. Päivä- ja perhekerhojen lisää heli.k.ojala@evl.fi, 050 438 vetäjät seikkailuttavat ja laulattavat 0174. yleisöä talvi- ja ystävyysaiheisin NN-Neuvottelutilan neulekerho ke laululeikein. Kahvi- ja kaakaotarjoilu. klo 17–19. Käsitöitä omaksi iloksi ja EL 43 x 45hyvään. mm Kynttilänpäivän jälkeinen kirkkoyhteiseen hetki ma 4.2. klo 18 Soukan kappeli + ympäristö. Keittoa tarjolla klo 17 lähtien. Kirkkohetki Soukan kappelin lähiympäristössä alkaa klo 18. Tervetuloa kaikki perheet!

PIKKUVÄELLE

KIRKKOHÄÄT? KUMMIKSI? Rippikoulu käymättä? Aikuisrippikoulu alkaa ke 30.1. klo 18 Espoonlahden kirkolla. Lisätietoja espoonseurakunnat.fi/aikuisrippikoulu tai olli-pekka.ylisuutari@evl.fi, 050 358 0956.

Menokasvo

Seurakuntalaisilla on iso rooli Kalajärven kappelin Nojatuolimessussa Kalajärven kappelissa järjestetään Nojatuolimessu.

Mikä se on, Espoon tuomiokirkkoseurakunnan pappi Kirsi Muurimäki?

– Se on tunnin mittainen matalan kynnyksen messu, josta on riisuttu kaikki liturgia. Tarkoituksena on, että seurakuntalaiset yhdessä papin kanssa kokoavat messun.

Jokainen kerta on ainutlaatuinen. Messun anti riippuu siitä, keitä vapaaehtoisia saan avustamaan messussa.

Kuinka usein Nojatuolimessu pidetään?

– Kappelissa on messu joka sunnuntai kesäkautta lukuun ottamatta. Perinteinen messu pidetään kuukauden 1. ja 2. sunnuntai sekä Nojatuolimessu kuukauden 3., 4., ja 5. sunnuntai kello 16.

Kenelle se on suunnattu?

– Kaikenikäisille. Myös niille, jotka epäröivät kirkkoon tulemista. Tässä messussa pappi ei vain saarnaa, vaan seurakuntalainen jakaa elämänkokemuksiaan iloa ja vastoinkäymisiään kristittynä. Lapsille on oma lasten alttari, jossa voi värittää tai lukea. Lisäksi lapset voivat ottaa kirkkopussukan kirkon penkkiin puuhailtavaksi.

PAULA HUHTALA Nojatuolimessu Kalajärven kappelissa, os. Ruskaniitty 3, su 20.1. klo 16. Tarkemmat tiedot viereisellä sivulla.

ESKO JÄMSÄ

Miten se eroaa tavallisesta sunnuntaimessusta?

– Nojatuolimessu toteutetaan pääasiallisesti vapaaehtoisten seurakuntalaisten voimin. He soittavat, laulavat, lukevat tekstin ja esirukouksen, toimivat ehtoollisavustajana ja kantavat kolehdin. Saarna on lähes aina haastattelusaarna, jossa haastattelen seurakuntalaista raamatunkohdasta, jonka hän on itse valinnut. Keskustelemme alttarin edessä nojatuoleissa istuen siitä, miten kyseinen teksti on puhutellut ja muuttanut hänen elä-

määnsä ja millaisia oivalluksia antanut.

MENOT 17. – 31.1.

12 A Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaaran­ katu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1

si. Tied. Alanne, 050 347 2548.

MUSIIKKIRYHMÄT Odotettu uutuus, Karan laulelot -kevätsarja! Kanttori Pauliina Hyry laulattaa joka kuukauden 3. pe klo 13 tuttuja virsiä ja kansanlauluja Karakappelissa 18.1., 22.2., 22.3. ja 17.5.

Lapsikuoro Havina aloittaa kevään to 17.1. Klo 16–16.45 Uutussa ja kokoontuu joka viikko. Johtaa Outi Noponen. Tule mukaan!

TZ-kuoro, International Choir joka ke klo 17 Perkkaan kappeli. Tied.

Vadim Roznovskiy, p. 050 563 5905,

vadim.rozhnovskiy@evl.fi.

Kuoro kaikille ke 30.1. klo 18.30 Leppävaaran kirkko. Ääniverryttelyä juuri sinulle wannabe-singer!

PARISTA PERHEEKSI -ILTA Ensimmäistä lastaan odottaville ke 30.1. klo 16.30 KilonRisti. Ilta on osa perhevalmennusta.

KILON KRISTITYT: ”IHMEEN LE 138 x 100 mm ÄÄRELLÄ” Marjo Kandelin johdattaa keskusteluun to 24.1. klo 18 KilonRisti. Tavataan parittomina keskiviikkoina.

Kahvitarjoilu. Tied. Kaija Rainio, 040 059 2148, kaija.rainio@kolumbus.fi.

”LUOMINEN JA TIETEELLINEN MAAILMANKUVA” Eero Junkkaala luennoi aiheesta ke 30.1. klo 18 Karakappeli. Kuuden luennon sarja uskosta, tiedosta ja tieteestä joka toinen ke 30.1.-10.4.

Kahvitarjoilu klo 18, luento klo 18.15.

VARTTUNEEN VÄEN KERHOT Ti klo 13–14.30 Karakappeli. To klo 13–14.30 Perkkaan kappeli. Kahvia,

Afrikkalainen gospelmessu ja kirkkokahvit su 20.1. klo 11 Leppävaaran kirkko. Pöyri, Raiskio. Messubändissä Taneli Helminen, basso, Arto Vallivirta, kitara, Pasi Härkönen, percussiot ja Outi Noponen, piano.

Mukana ”Entisten nuorten kuoro”.

Kirkkokahvien jälkeen nimikkolähettimme Anna-Liisa ja Paavo Markkula kertovat työstään Keniassa.

Messu ja kirkkokahvit su 20.1. klo 13 Karakappeli. Raunu, Latvanen.

Messu ja kirkkokahvit su 27.1. klo 11 Leppävaaran kirkko. Alanne, Laaksonen, Latvanen. Mukana Kamarikuoron kvartetti.

Hengähdä hetki joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko.

Olarin kirkko: Pyhän Henrikin muistopäivän messu la 19.1. klo 19. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa.

Messu su 20.1. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Malinen, avustava pappi Emilia Turpeinen, avustava pappi Kimmo Ansamaa, kanttori Päivi Hakomäki.

Messu su 27.1. klo 10. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Inari Varimo, kanttori Mikko Niinikoski.

Matinkappeli: Messu su 20.1. klo 12.Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, kanttori Päivi Hakomäki. Messun jälkeen vapaaehtoisten seurakuntalaisten valmistama messulounas.

Messu su 27.1. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Kruus.

Olarin kappeli: Messu su 27.1. klo 12.

Liturgia ja saarna Jussi Koski, kanttori Sari Rautio.

Chapple, Iso Omena: Perhemessu la 19.1. klo 10 Liturgia ja saarna Inari Varimo, kanttori Päivi Hakomäki.

Risteys to 17.1., 24.1. ja 31.1. Etkot klo 18. Rento messu klo 19. Messun jälkeen jatkot klo 21 asti (tarjolla iltapalaa pieneen hintaan). 4 vuotta

AIKUISTEN HARRASTERYHMÄT

Helmikuun 2019 alusta toimimme Perkkaalla Stella Business Parkin talossa nimeltä Terra. Osoite on Lars Sonckin kaari 16, 02600 Espoo.

DIAKONIALOUNAAT Joka ti ja to klo 11.30–12.30 Leppävaaran kirkko. Hinta 3 e. Alkuhartaus/ ruokarukous.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi.

Hiljainen aamupäivän hetki seuraavan sunnuntain Raamatun tekstin äärellä to 17. ja 31.1. klo 10 Karakappeli. Kahvi/tee ja voileipää päätteek-

MESSU

Tule mukaan uuteen viikoittain kokoontuvaan ryhmään ke 23.1. klo 18.30 Leppävaaran kirkko. Soveltuu jo Alfan käyneille. Ei ennakkoilm.

Vetäjät Irma Kallamäki ja Tuomas Valmari (tied. 040 547 2016).

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTATOIMISTO MUUTTAA!

LECTIO DIVINA -RAAMATTUMIETISKELY

Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9­15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

RAAMATTU-AIHEINEN PIENRYHMÄ

Kaikki pienryhmät löydät verkosta: espoonseurakunnat.fi/leppavaaranseurakunta/aikuiset. Rajallisen palstatilan vuoksi lehdessä ei ilmoitella säännöllisesti kaikkia seurakunnan pienryhmiä.

MESSUT JA HARTAUDET

Olarin seurakunta

hartaus, ohjelmaa, juttelua. Kahvila eläkeikäisille parillisten viikkojen maanantaina klo 13–14.30 Leppävaaran kirkko. Klo 14 hartaus.

täyttäneille kirkkoparkki messun ajan.

040 503 7622 tai paula.bruce-haatainen@evl.fi.

SIIONIVIRSISEURAT

ENGLISH BIBLE STUDY

ke 23.1. klo 18.30 Matinkappeli, Antti Malinen.

Englanninkielinen raamattupiiri 23.1. alkaen klo 17.30–19.30 Olarin kappelilla. Lisätiedot Mia Wrang mia. wrang@evl.fi tai 040 531 1027.

PERHETAPAHTUMA SATUMAINEN CHAPPLE Sukella satujen maailmaan ja pukeudu haluamaksesi satuhahmoksi tai supersankariksi la 19.1. klo 10–13, Chapple Iso Omena. Aloitamme perhemessulla, jonka jälkeen lounas (aikuiset 3 e, lapset ilmaiseksi), pöytäteatteriesityksiä, kasvomaalausta, supersankareihin tutustumista ja lauluhetki. Lisätiedot camilla. posa@evl.fi.

LAULUKOULU Haluatko opetella laulamaan hauskasti ryhmässä? Etsitkö omaa ääntäsi? Laulukoulu Sulo- ja Soraäänet harjoittelee seuraavasti Matinkappelilla klo 18: ke 30.1., ke 6.2., ke 13.2., ke 20.2., ke 27.2 ja to 28.3 klo 19. Tiedustelut: Sanna Franssila, p.

040 5471859, sanna.franssila@evl.fi.

PARISUHTEEN SUNNUNTAI

PIKKU PÄKÄN KIRKKOMUSKARI

Tunteiden tankkauspäivä su 20.1. klo 11–14.30, Chapple Iso Omena.

Päivän teemana on tunteet ja tunneviestintä. Tarjolla välipala. Lastenhoito järjestetty. Tilaisuus on maksuton, mutta edellyttää ilmoittautumisen p.

Lasten oma pieni kirkkohetki, jossa laulamme ja leikimme Pikku Päkä -pehmolampaan kanssa. Klo 9.30–10: Olarin kirkolla ke 30.1., Olarin kappelilla to 31.1. ja Matinkappelilla pe 1.2.

Muskarin lopuksi mehuhetki sekä

Olarin kappelilla 31.1. leikkihuone avoinna klo 11 asti. Lisätiedot, mia. silvola@evl.fi, 050 576 4891.

ASKARTELUPÄIVÄ ALAKOULAISILLE Monenlaista askartelua, sekä yhteistä ohjelmaa ja pieni välipala 26.1. klo 12–15 Chapple, Iso Omena.

HYVÄ PÄIVÄ YHTEISVASTUULLE Kaikenikäisten tapahtuma 3.2.

Olarin kirkolla. Klo 10 messu ja kerääjien siunaaminen. Messun jälkeen yhteisvastuukohteiden esittelyä ja keräyslistojen jako. Klo 12–14 lounas.

Klo 12–15 makkaranpaistoa, askarteluja, pomppulinna, kaneja, halikoiria ja poneja, rumpuhuone, pelihuone, ongintaa. Myynnissä leivonnaisia ja yhteisvastuutuotteita. Klo 15 perhekirkko. Päivän tuotto lasten ja nuorten koulutuksen tukemiseen.

HILJAISUUDEN PÄIVÄ 9.2. Olarin kappeli. Ilmoittautumi-

set 28.1 mennessä: marja.jauhiainen@evl.fi tai 040 531 1029. Ryhmään mahtuu 20 henkilöä. Klo 11 Johdatus päivään, klo 12 rukoushetki, klo 13.30 lounas, klo 15 rukous ja meditaatio, klo 17–17.30 vesper ja lähtösiunaus Hinta 10 e (maksuvapautus mahdollinen). Seuraava hiljaisuuden päivä on 13.4.

PYHÄPÄIVÄKERHO Päiväkerhomainen sunnuntai 3–6-vuotiaille lapsille ja muutama tunti omaa aikaa vanhemmille.

Olarin kirkon kerhosiivessä su 10.3. ja 5.5. klo 9.30–12.30. Etusija Olarin seurakunnan alueella asuvilla lapsilla, jotka eivät tällä hetkellä osallistu viikoittain päiväkerhotoimintaan.

Ilmoittautuminen 10.3. kerhoon (tai molempiin) 14.2. mennessä ja 5.5. kerhoon 17.4. mennessä: henna. sadonkorpi@evl.fi.

1–6-LUOKKALAISTEN HIIHTOLOMALEIRI Perinteinen hiihtolomaleiri alakoululaisille Velskolassa 20.–23.2. (ke–la) Mukavaa ohjelmaa ulkona ja sisällä.

Hinta 35 e. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 31.1. mennessä netissä: nuori. chapple.fi.

KIRKKOPÄIVYSTYS Voit tulla hiljentymään Olarin kirkkoon ti klo 13–15. Klo 13 on mahdollisuus osallistua pieneen hartauteen. Vapaaehtoisena toimiva kirkkopäivystäjä voi jutella halutessasi kanssasi. Tarjolla myös kahvia ja teetä. Jos haluat itse kirkkopäivystäjäksi, ota yhteyttä: marja.jauhiainen@evl.fi, 040 531 1029.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Taivaallisia tanssitunteja naisille Helppoa tanssillista liikuntaa kristillisen musiikin tahdissa ma Laaksolahden ja to Kalajärven kappelissa. Mukaan mukavat jumppavaatteet, sisäliikuntalenkkarit ja vesipullo. Laaksolahdessa kertamaksu 5 e, Kalajärvellä maksuton.

Gospel Dance Kalajärven kappelissa to klo 17.30–18.30, Ruskaniitty 3. Gospel-lattarit Laaksolahden kappelissa ma: ryhmä I klo 18 ja ryhmä II klo 19, Ylänkötie 16.

Vauvakirkkoon kahdella kielellä Helistimet heilumaan! Vauvakirkko Soukan kappelissa su 27.1. klo 15. Kahvitarjoilu ja pikkuisille piltit. Ruotsinkielisille vauvoille Babykyrka Olarissa su 27.1. klo 16.

Vauvakirkko Soukan kappelissa su 27.1. klo 15, Soukankuja 3. Babykyrka i Olars kyrka, svenska sidan sö 27.1. kl. 16, Olarsbäcken 4.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p.

050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT JA KIRKKOKAHVIT KAUNIAISTEN KIRKOSSA KLO 10 Su 20.1. klo 10 saarna ja liturgia Kari Kuula, kantt. Teija Palolahti, kirkkokahvit. Su 27.1. saarna Mimosa Mäkinen, liturgia Anna-Kaisa Tuomi ja kantt. Anna Marte, Mila Knuth, laulu.

MARTAT JA MARIAT Lähetyksen ja kansainvälisen työn ryhmä to 17.1. klo 12 yläsalissa.

PERHEKERHO Maanantaisin klo 9.30 Sebastoksen toimitilassa.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja kahvila klo 13 – 15 Sebastoksessa.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 21.1. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 22.1. klo 13 kirkon yläsalissa.

MENOT 17. – 31.1.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Pyhän Henrikin muistopäivän iltamessu to 17.1. klo 17. Tapiolan kirkko. Tervonen.

Messu su 20.1. klo 10. Tapiolan kirkko. Ristimäki, Tiihonen, Jokivuori. Pilvi Sarjala, laulu ja huilu. Pyhäkoulu.

Kristittyjen ykseyden rukousvaellus su 20.1. klo 16. Tapiolan kirkko.

Viikkomessu ke 23.1. klo 10. Tapiolan kirkko. Tiihonen, Jurmu.

Messu su 27.1. klo 10. Tapiolan kirkko.

Karjalainen, Tervonen, Malkamäki.

Pyhäkoulu.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 27.1. klo 12.30. Tapiolan kirkko.

Viikkomessu ke 30.1. klo 8. Tapiolan kirkko. Karjalainen, Malkamäki.

KESKIVIIKKOKERHO Kahvi klo 12.30. Ohjelma klo 13.

Kupai nau – nähdään pian. Ke 23.1.

FM Mai Tolonen kertoo siirtolaisromaanistaan.

Aleksanteri II – Venäjän keisari, Puolan tsaari ja Suomen suurruhtinas – Espoossa. Ke 30.1. Historiaan perustuva näytelmä. Ohjaus

ENGLISH DISCUSSION GROUP Wednesdays 18.30–20 at Kauniainen Church, Kavallintie 3. Wed 23.1.

Forgiveness: What it is and what it is not? Wed 30.1. How to give critical feedback and agree to disagree?

Meetings are run by Tiia Sahrakorpi and pastor Kari Kuula, tel. 050 5908 308.

KAIKILLA AISTEILLA -ILTA PERHEILLE Lapsi (3–7 v.) ja vanhempi pääsevät yhdessä taiteilemaan ma 28.1. klo 17.30–19 kirkon päiväkerhotiloissa, jolloin tehdään omat pöytäteatterit.

Ilm. kauniaisten.suom.srk@evl.fi tai 050 500 9000.

KESKUSTELEVAT NAISET Naisen seksuaalisuudesta, mukana seksuaaliterapeutti Lotta Saine Vihdistä. To 31.1. klo 14–15.30 Sebastoksen toimitilassa.

OLENNAINEN-TAPAHTUMA La 26.1. klo 12–16 Kauniaisten kirkolla. Naisten iltapäivässä alustukset tunteista, selviytymisestä ja yhdestä Raamatun naisesta. Keskustelua ja musiikkia. Mukana Anne Pohtamo-Hietanen, Aino Viitanen, Raija Pelli ja Anna-Kaisa Tuomi. Musiikista vastaavat Sirkku Laurila ja Anna Marte. Keittolounas ja kahvi, yht. 10 e. Ilm. 23.1. menn. p. 050 500 9000 tai kauniaisten.suom.srk@evl.fi Mahd. lastenhoitotarpeesta pyydetään kertomaan ilmoittautumisen yhteydessä. Yhteistyössä Suomen Raamattuopiston kanssa.

HILJAISUUDEN RETRIITTI Utössä 26.–29.4. Hiljaisuutta ja

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

Asta Arkima.

Ks. myös Kirkoissa soi -palsta.

URUT SOI TAPIOLASSA! -KEVÄT

YK:N USKONTOJEN JA KATSOMUSTEN YHTEISYMMÄRRYSVIIKON TAPAHTUMAT

Avoin urkutunti kaikille kiinnostuneille la 2.2. klo 9.30. Kanttori Liisa Malkamäki esittelee Tapiolan kirkon urkuja, äänikertoja ja mekaniikkaa.

Halutessasi pääset kokeilemaan soittamista, ota helppo pianonuotti mukaan. Tied. liisa.malkamaki@evl. fi, 046 920 9017.

HIRVEÄ HÄPEÄ Luento to 24.1. klo 18. Tapiolan kirkko. Sosiaalipsykologi Janne Viljamaa puhuu häpeästä. Tilaisuudessa esitellään myös 31.1. alkavaa Krito-ryhmätoimintaa.

KRITO Haluatko lisätä ymmärrystäsi häpeästä ja millä tavalla se vaikuttaa elämääsi? Kristillinen vertaisryhmä Krito, to 31.1.– 28.3. klo 18.30.

Tapiolan kirkko. Ryhmissä työstetään teemaa Häpeän monet kasvot Ben Malisen kirjan pohjalta. Kirjan voi lainata tai ostaa seurakunnalta. Ilm. Aini Torkkeli 040 529 4784 tai Anneli Johansson 040 742 4232.

KOLME YHTEISVASTUUKONSERTTIA

Avajaiset pe 1.2. klo 18.30. Tapiolan kirkko. Puhujina mm. viikon suojelija piispa electa Kaisamari Hintikka.

Sacred Music -konsertti. Illan päättää syyrialainen iltapala.

Keskustelutilaisuus Uskonnot yhteisöjä rakentamassa to 7.2. klo 17–19. Harald Herlin -oppimiskeskus, Otaniementie 9. Puhujina piispa Mikko Heikka ja Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik, kommenttipuheenvuorot Aalto-yliopiston henkilökunnalta ja ylioppilaskunnalta. Juontajana pastori Heidi Zitting.

RAAMATTULUENNOT Raamattuluennot keväällä ke klo 18: 23.1, 20.2., 20.3., to 25.4. ja 22.5.

Tapiolan kirkko.

lepoa ainutlaatuisen saaristoluonnon keskellä. Hartaushetket majakan kappelissa, virikepuheet, ulkoilu ja maittavat ateriat hoitavat ihmistä kokonaisvaltaisesti. Majoittuminen vaatimattomissa 1-h huoneissa (myös hotellimaj. eri hintaan mahd.), matkat kimppakyydein. Ohj. AnnaKaisa Tuomi ja Eija Nurmio. Hinta 250 e. Ilmoitt. kauniaisten.suom. srk@evl.fi tai 050 500 9000.

pilgrimsvandring från Hagalund till Olars som startar kl. 16 med bön i Hagalunds kyrka.

HÖGMÄSSOR Sö. 20.1. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Kyrkoherde Roger Rönnbergs avskedsfest. Ertman, Rönnberg, alla kantorer. Festkaffe med program i församlingsgården.

Sö. 27.1. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Ertman, Wikman. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

BABYKYRKA Sö. 27.1. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 16. Terlinden, Wikman. Vi bjuder speciellt in familjer där ett barn har döpts år 2018. Kyrkstunden tar ca 30 min. Servering.

EKUMENISK VESPER Sö. 20.1 kl. 18 i Olars kyrka, svenska sidan. Broder Marie-Augustin Laurent-Huyghues-Beaufond, Ahlbeck, Malmgren, Terlinden. Avslutning på Ekumeniska böneveckans

OMAISHOITAJIEN VIRKISTYSPÄIVÄ Hvittorpin leirikeskuksessa ti 12.2. klo 9–15. Tule viettämään virkistyspäivää yhdessäolon merkeissä.

Päivään ovat tervetulleita myös he, jotka eivät saa omaishoidon tukea.

Bussikuljetus. Ensisijaisesti Tapiolan ja Olarin seurakunnan alueella asuville. Hinta 15 e. Tied. ja ilm. viim.

21.1. diakoniasihteeri Arja Muhin p.

040 531 1011. Järj. Tapiolan ja Olarin seurakunta.

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ Velskolan leirikeskuksessa to 7.2.

Kaikille virkistystä kaipaaville. Hinta 15 e sis. kuljetuksen, ohjelman ja ateriat ja se kerätään käteismaksuna päivän aikana. Ilm. viim. 24.1. numeroon 040 531 1011 klo 10–15 tai arja. muhin@evl.fi. Mukana Tapiolan seurakunnan diakonissa Sanna Kohtala.

Kurssi järjestetään ti 5.2.–2.4. klo 18.30 Tapiolan kirkolla. Ilm. Anu Ristimäki 050 322 3520, anu.ristimaki@evl.fi.

ELÄMÄN SANOJA

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

13

ALFA KURSSI

Espoon musiikkiopiston opettajien konsertti pe 18.1. klo 19. Tapiolan kirkko.

Häivähdys Pyhää -päiväkonserttisarja joka toinen ke 30.1. klo 12.

Tapiolan kirkko.

Urut soi Tapiolassa! -konsertti su 3.2. klo 16. Tapiolan kirkko. Hedvig Paulig, sopraano, Liisa Malkamäki, urut.

Esbo svenska församling

A

Aikuisten kasvuryhmä ma 25.2.– 15.4. klo 17–19, yht. 8 krt. Tapiolan kirkko. Ryhmässä elämää ihmetellään kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä soveltamalla, tekstien avulla, kirjoittamalla ja keskustelemalla.

Ohjaajana TM, pastori, kirjallisuusterapiaopiskelija Katja Hero. Tied. ja ilm. katja.m.hero@gmail.com.

DE PROFUNDIS – BAROCKPÄRLOR PÅ FRANSKT VIS Lö 19.1 kl. 18 i Esbo domkyrka.

Gilles: Messe des morts, Michel Richard Delalande: De Profundis.

Finländska Kammarkören & Esbo barock. Eric-Olof Söderström, dirigent, Meeri Pulakka, sopran, Pauliina Kallio, sopran, Tuula Mäntyjärvi, alt, Markku Pihlaja, kontratenor, Martti Anttila, tenor, Sampo Haapaniemi, bas. Biljetter 20 e, lippu.fi och R-kiosken, endast kontant vid dörren.

Program 2 e.

BARNKÖREN STÄMSÖKARNA Vårterminen startar to 17.1 kl. 15.45 i Sökö kapell, nya sångare är välkomna! Mer info: 040 5311 049, eeva-liisa. malmgren@evl.fi

FAMILJEKLUBBAR

varje ti. Mattby kapell varje to. kl.

9.30–11.30.

SORGEGRUPP On. 23.1 kl. 18 i Olars kyrka, Ahlbeck. För dig som nyligen mist en anhörig eller nära vän.

SYMAMSELLERNA Varje ti kl 16–19 i Vita huset, Prästgårdsgr. 1.

SAMTALSGRUPPEN ”KRISTEN TRO I VARDAGEN” Folkhälsanhuset, Vindgr. 6, to. 17.1 kl. 10.30–12, Kanckos.

SAMLINGAR FÖR SENIORER Köklax kapell ti. 22.1, Södrik kapell on. 23.1, Träffdax i Köklax kapell ti.

29.1, Karabacka kapell to 31.1, kl.

13–14.30.

FÖRSAMLINGSLUNCH Ti. 29.1 kl. 10–12 i Olars kyrka.

ÖPPEN MOTTAGNING

Köklax kapell varje må. Sökö kapell

varje to kl. 10–12, Kyrkog. 10.

KAU 91 x 50 mm

MENOT 17. – 31.1.

ESKO JÄMSÄ

14 A Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

Kirkoissa soi PE 18.1.

Espoon musiikkiopisto EMOn opettajien konsertti klo 19. Tapiolan kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykseen.

LA 19.1.

Kari ja Rauha Viron työtä 20 vuotta -juhlakonsertti klo 17 Espoonlahden kirkossa. Sunsax, Kipparinkadun kvartetti, duetto Helena Yli-Jaskari ja Elja Puukko, säestäjänä Jerry Jantunen. Kakkukahvit ystävyysseurakuntamme Lääne-Nigulan hyväksi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

De profundis – Barokin helmiä ranskalaiseen tapaan klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Jean Gilles: Messe des morts & Michel Richard Delalande: De Profundis. Suomalainen Kamarikuoro & Espoon barokki, joht. Eric-Olof Söderström. Meeri Pulakka, sopraano; Pauliina Kallio, sopraano; Tuula Mäntyjärvi, altto; Markku Pihlaja, kontratenori; Martti Anttila, tenori; Sampo Haapaniemi, basso. Lipun hinta: 20 e. Liput: lippu.fi ja R-kioskit, ovella vain käteinen. Ohjelma 2 e.

SU 27.1.

KE 30.1.

Häivähdys Pyhää -päiväkonserttisarjassa klo 12. Tapiolan kirkossa esiintyvät EMOn nuoret taitajat.

Kesto 30 min. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuulle. Konserttisarja jatkuu kevätkaudella joka toinen keskiviikko.

LA 2.2.

Sankarikonsertti Chopinin tapaan, mukana Brahms ja Mozart klo 15 Espoonlahden kirkossa.

Sanna Roine musisoi ystävineen Joel ja Signe Reinarun hyväksi.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kahvitarjoilu, vapaaehtoinen kahvikolehti.

SU 3.2.

Urut soi Tapiolassa! -konsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi klo 16 Tapiolan kirkossa. Hedvig Paulig, sopraano, Liisa Malkamäki, urut.

Bach–Gounod, Schubert, Merikanto. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e YV:lle.

Yhteisvastuukonsertti klo 18 Kauniaisten kirkossa. Seeli Toivio, sello ja Lily-Marlene Puusepp, harppu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

MARKKU PIHLAJA

Maa joustaa jalkojen alla klo 15 Suvelan kappelissa. Sanoja ja säveliä maasta ja taivaasta esittävät Heli Hulmi, lausunta ja Laura Kivikoski piano ja urut. Mm. Tomas Tranströmerin ja János Pilinszkyn runoja ja Sibeliuksen, Griegin ja Madetojan musiikkia. Vapaa pääsy.

Ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Janne Oksanen, piano klo 18 Kauniaisten kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. Chopin: pianosonaatti nro 3 h-molli op. 58, Clara Schumann, Magnus Lindberg.

Suomalainen Kamarikuoro (kuvassa) ja Espoon barokki, joht. Eric-Olof Söderström sekä solistit esiintyvät De Profundis – Barokin helmiä ranskalaiseen tapaan -konsertissa la 19.1. klo 18 Espoon tuomiokirkossa.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar kl. 10–16, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Graziakören i övre brasrummet kl. 18.

KYRKOSYFÖRENINGEN ON 23.1 och 30.1 i övre brasrummet kl. 13.30.

UNGDOMSKVÄLL FR 25.1 i Klubb 97 kl. 18–21.

GRANKULLA KYRKA

TISDAG 29.1

SÖ 20.1 och 27.1 Högmässa kl. 12.

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11.

Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträffen i övre salen kl.

13.30.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Graziakören i övre brasrummet kl.

18.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 17.1 och 24.1 i övre brasrummet kl. 10–11.

TISDAG 22.1 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30-11.

Näkö menee – mitä jää -kurssi näkönsä hiljattain menettäneille alkaa Helsingissä. Nelikymppisenä sokeutunut Matti Piirainen kertoo saaneensa kurssilta tärkeää tietoa palvelujärjestelmästä sekä vertaistukiasioista.

Lue juttu viereiseltä sivulta.

Apua & tukea Koululaisille LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Koululaisten parkit Leppävaarassa: 2.–6.-luokkalaisten iltapäiväparkit – tule tekemään läksyjä, pelaamaan askartelemaan tai lepäämään! Ti klo 13–16 nuorisotila Siipi; ke klo 13–16 KilonRisti; to klo 13–16 Uuttu.

Kerhoja erityislapsille ja -nuorille Unelmapantterit – lievästi kehitysvammaisten nuorten kerho kerran kuukaudessa, to 24.1. klo 17.30–19.30 Nuorisotila Siipi. Teemme nuorten toivomia asioita, vaihdamme kuulumisia, pelaamme, keskustelemme, ulkoilemme, kuuntelemme musiikkia, pidämme hartauden ja syömme välipalaa.

Nippanappa – autististen lasten kerho su 20.1. klo 13–15 Nuorisotila Siipi. Huom! Aika muuttunut. Kerho on tarkoitettu alakouluikäisille Asperger- ja autismin kirjon lapsille.

Yhteistyössä Espoon Autismi- ja Aspergeryhdistyksen kanssa. Teemme yhdessä erilaisia asioita; askartelemme, leikimme ja laulamme.

Toteutamme mahdollisuuksien mukaan lasten toivomia asioita.

Kerhossa on pientä välipalaa ja loppuhartaus. Hinta 30 e/kausi.

Smile – autismin kirjon nuorten kerho su 20.1. klo 15–17 Nuorisotila Siipi. Kerho on tarkoitettu yläkoulu-

ikäisille Asperger- ja autismin kirjon nuorille. Kerho toteutetaan yhteistyössä Espoon Autismi- ja Aspergeryhdistyksen kanssa. Tehdään yhdessä nuorten toivomia asioita, esim. pelaillaan, leivotaan ja käydään retkillä. Pientä välipalaa ja loppuhartaus. Hinta 30 e/kausi.

Nuorisotila Siiven osoite on Alberganesplanadi 1, Leppävaara. Lisätietoja kerhoista: Maija Kumpulainen, 040 724 1120.

Omaishoitajille Virkistyspäivä omaishoitajille Hvittorpin leirikeskuksessa ti 12.2. klo 9–15. Tervetuloa viettämään virkistyspäivää mukavan yhdessäolon merkeissä. Päivään ovat tervetulleita myös he, jotka eivät saa omaishoidon tukea. Bussikuljetus.

Virkistyspäivä on tarkoitettu ensisijaisesti Tapiolan ja Olarin seurakunnan alueella asuville. Hinta 15 e. Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset viim.

21.1. diakoniasihteeri Arja Muhin p.

040 531 1011. Järj. Tapiolan ja Olarin seurakunta.

Sururyhmät

Keskusteluapua ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä. Kanssasi keskustelevat Espoon tuomiokirkkoseurakunnan perhetyönohjaajat; Outi Wenell: 040 5474 146, outi. wenell@evl.fi ja Kirsi Kanerva: 050 5110 165 kirsi.kanerva@evl.fi.

Diakonian retkipäivä Retki to 7.2. Velskolan leirikeskukseen. Retkipäivä on tarkoitettu kaikille virkistystä kaipaaville. Retken hinta 15 e sisältää kuljetuksen, ohjelman ja ateriat ja se kerätään käteismaksuna päivän aikana. Ilmoittautumiset viimeistään 24.1. numeroon 040 531 1011 klo 10–15 tai sähköpostitse arja.muhin@evl.fi. Mukana Tapiolan seurakunnan diakonissa Sanna Kohtala.

Diakonialounaat Edulliset lounaat Espoon kirkoilla ja kappeleilla löydät täältä: www. espoonseurakunnat.fi/apua-jatukea/talous/diakonialounaat.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Sururyhmä aloittaa to 28.2. klo 18 Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1. Joka toinen torstai, 8 kertaa.

Ohjaajina pastorit Aleksi Majuri ja Pirkko Nurminen. Ilm. 15.2 mennessä: pirkko.nurminen@evl.fi tai 040 5674 420.

Diakonian ajanvaraus

lisää: Vadim Rozhnovskiy 050 563 5905, vadim.rozhnovskiy@evl.fi.

Arabic Young Adult Group “The Redeemed”. Bible study and Arabic Christian Meeting on Fridays at 3 pm at Perkkaa Chapel. Ask more: Pastor Ramez Ansara, 050 304 1698.

TZ-choir - International Choir for everybody! Every Wednesday at 5 pm at Perkkaa Chapel. Sing in different languages. Hosting Vadim Roznovskiy, p. 050 563 5905, vadim. rozhnovskiy@evl.fi.

International Morning Prayer every Friday at 7 am at Nuortentila Siipi.

Join us for a prayer in English. Ask more: Rudvin Stein, 040 5822 759.

Let’s Read Together. Join us and learn Finnish together with nice

volunteers. We gather together every Wednesday at 14–16 at Sello Library, room called Mauri, on the 2nd floor.

More info: martta.nurmi@evl.fi; 040 559 1487.

Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30): 20.1. at Kauklahti chapel (Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1), 27.1. in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo, Kirkkoranta 2).

Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years).

Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi.

See more: Colourful Espoo > Kerhot/ Clubs

Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa?

Soita ja varaa aika tai tule käymään.

Yhteystiedot löydät täältä: www. espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea, www.kauniaistenseurakunta.fi.

International Anglican Eucharist – Anglikaaninen messu englannin kielellä su 27.1. klo 12.30, Tapiolan kirkko. Joka toinen sunnuntai, seuraava 10.2.

Worship and Eucharist in Arabic every Friday at 5.30 pm at Perkkaa Chapel. Rev. Ramez Ansara, pastor of the Arabic work in the Capital area.

Sunday Mass in Arabic on the 20th of January at 1 pm at Perkkaa Chapel.

Chinese Family Club on Fri 25th January at 6 pm at Uuttu. Evening tea and Bible study with Chinese families. Welcome! Ask more: Kenny Ding, kenny.ding@gmail.com, 050 387 5192.

Venäjänkielinen aikuisrippikoulu ti 22.1. klo 17 Perkkaan kappeli. Kysy

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA Kastetut Minea Anniina Anttila, Jami Artturi Falkstedt, Johan Felix Mikael Flink, Julius Oscar Oliver Grann, Joanna Minnie Amelie Karvonen, Rianna Aini Annikki Korpela, Venla Loviisa Kosonen, Miida Katariina Kuosmanen, Milja Melissa Laitinen, Aatos Johan Aslak Lukkari, Enni Lumi Linnea Mikkola, Elisabet Aili Anne Mäkelä, Oona Lotta Alina Mäkinen, Luka Elias Saarela, Leon Eliel Salomäki, Nelli Alina Simonen, Taika Loviisa Sipilä, Iida Ronja Isabel Säteri, Max Eino Veikko Tolvanen, Aura Silvia Vuolteenaho.

Hautaan siunatut Eeva Orvokki Suominen 93 v, Anja Irmeli Holm 86 v, Yrjö Kai Olavi Lindström 85 v, Vappu Hellevi Vuorinen 84 v, Anna Tilda Mäkinen 83 v, Helena Martikainen 80 v, Elvi Kyllikki Säkkinen 72 v, Pirkko Anna Kaarina Virtaharju 71 v, Jukka Sakari Juvonen 68 v, Jukka Aarne Antero Leskinen 62 v, Barbro Susanne Erlandz 54 v, Jari-Pekka

Ojanpää 52 v, Mika Tuomas Mäkinen 49 v.

v, Matti Juhani Poutiainen 67 v, JariPekka Ojanpää 52 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

Kastetut Robin Urho Arpikari, Adelé Ingeborg Brinkas, Gabriela Eeva Ilona Hytönen, Toivo Erik Mikael Härus, Lauri Matias Kaalamo, Lilian Heilen Aurora Kokkonen, Daniel Christian Litmanen, Mette Aino Evelia Merikallio, Uula Frans Viljami Niinikoski, Sella Maria Purmonen, Nooa Nuutti Olavi Riihimäki, Noel Alex Juhani Ripatti, Oliver Valentin Sokolov, Melinda Isabella Sokolova, Saaga Amanda Suominen, Verna Aliisa Kristiina Tynys, Joakim Lars Juhani Virta, Nuutti Aleksi Virtanen.

Hautaan siunatut Helmiriitta Honkanen 98 v, Aili Onerva Lappalainen 87 v, Jorma Matti Tapio Moilanen 80 v, Markku Juhani Suonio 77 v, Helena Aulikki Nykänen 76 v, Pentti Jooseppi Talikka 76 v, Aimo Ilmari Lievonen 73 v, Raimo Olavi Haapanen 69 v, Arvi Tapani Salonen 69

Kastettu Oskar Matti Grundmann.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Anton Oliver Ahlroth, Alpi Aito-Mainio Halonen, Lilian Charlotte af Hällström, Veera Aline Maria Jääskelä, Elsa Maria Aleksandra Karhunen, Iiris Eeva Kristiina Keskiväli, Melisa Marie Olivia Kizilyamaç, Aatos Vilho Veikko Kuisma, Silja Mei-Leena Neitola, Emil Luukas Pellikka, Otto Julius Qvintus, Tilda Eve Lilian Rostedt, Juho Toimi Tapani Ryhänen, Venni Eljas Salin, Tuomas Aapo Ilmari Tapio, Urho Onni Kristian Tienvieri, Linnea Elli Aurora Viitanen.

Hautaan siunatut Taimi Tellervo Hakulinen 96 v, Tyyne Elisabet Lehtinen 94 v, Ulla Aino Saara

Kun näkökyky katoaa, miten pääsee uuden elämän alkuun?

Viisi vuotta sitten sokeutunut Matti Piirainen auttaa muita näkövammaisia juttupuhelimessa.

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

Andersson 86 v, Tuula Mariitta Kanerva 72 v, Jouni Olavi Nevalainen 67 v, Paavo Kalevi Hyvönen 64 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Ansa Vanamo Alaranta, Mimi Lydia Asunmaa, Milo Viima Veli Auvinen, Aava Ilona Juutilainen, Leevi Henrik Laaksonen, Ninni Elle Ilmatar Nummela, Milja Amanda Silverberg, Adele Mikaela Sundell.

Hautaan siunatut Raili Mielikki Louhisola 95 v, Martti Lyytinen 89 v, Heikki Teuvo Salonen 86 v, Kaarlo Matti Kuusla 85 v, Eine Tuulikki Väänänen 79 v, Veijo Vesa Elias Virsu 77 v, Anja-Riitta Gyldén 74 v, Kyösti Erkki Töllinoja 72 v, Anna-Liisa Kaprio 71 v, Marja Kaarina Pelo 71 v, Raili Inkeri Weisskopf 66 v, Marika Anneli Karttunen 62 v, Jukka Reino Olavi Tuukkanen 55 v.

A

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Ossi Viljami Heino, Paavo Ukko Johannes Lehtinen, Alexander Väinö Leander Mäki-Leppilampi.

Hautaan siunatut Aino Paija 91 v, Sirkka Sinikka Länkä 90 v, Pertti Lasse Erik Sirén 87 v, Raili Kaarina Stenmark 87 v, Rauno Veijo Juhani Timonen 87 v, Marja Inkeri Simonsuuri-Sorsa 79 v, Sisko Saima Syrjäläinen 79 v, Helka Tellervo Aulilo 77 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Kastetut/Döpta Isabella Victoria Gräsbeck, Daniel William Ensio Herranen, Penny Matilda Nyström, Alicia Ines Louise Rosenqvist.

Hautaan siunatut/Avlidna Bror Gustaf Rafael Morelius 96 år, Etel Rosa Johanna Ehrnstén 92 år, Erik Bernhard Sjöberg 92 år, Rolf Ernst Ordén 82 år, Anitta Tellervo Mehlem 66 år.

Seurakuntien yhteiset Diakonian retkipäivä kaikille virkistystä kaipaaville to 7.2. Velskolan leirikeskukseen. Retken hinta 15 e sisältää kuljetuksen, ohjelman ja ateriat ja se kerätään käteismaksuna päivän aikana. Ilmoittautumiset viimeistään 24.1. numeroon 040 531 1011 klo 10–15 tai sähköpostitse arja. muhin@evl.fi. Mukana Tapiolan

seurakunnan diakonissa Sanna Kohtala.

Virkistyspäivä omaishoitajille Hvittorpin leirikeskuksessa ti 12.2. klo 9–15. Virkistyspäivä on tarkoitettu ensisijaisesti Tapiolan ja Olarin seurakunnan alueella asuville. Lue lisää Apua & tukea -palstalta.

PaKe 89 x 100 mm

TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA ESKO JÄMSÄ

N

elikymppinen merkonomi Matti Piirainen halusi vaihtaa ammattia. Hän opiskeli lähihoitajaksi.

Ennen viimeistä harjoitteluaan hän huomasi, että näkökyvyssä oli jotain pielessä.

Silmälääkäri lähetti hänet silmäklinikalle. Kyse oli jostain vakavasta. Suonensisäinen kortisonihoito ei auttanut.

– Muutuin norminäkevästä sokeaksi kahdessa kuukaudessa. Näen vain hahmoja, tarkkaa näköä ei ole. Se, miksi minulle ylipäätään kävi näin, on mysteeri.

Kun Piirainen viisi vuotta sitten kuuli tilanteestaan, hän purskahti itkuun.

– Lääkäri kysyi, tarvitsenko psykologin apua, ja vastasin, että ehdottomasti kyllä. Ammattilaisten kanssa on helppo toimia, he tietävät mitä tekevät.

MATTI PIIRAINEN hakeutui saman tien Keskuspuiston ammattiopistoon opiskelemaan näkövammaistaitoja: pistekirjoituksen perusteita, näkövammaisena liikkumista ja atk-ohjelmia. Näkövammainen pystyy käyttämään tietokonettaan äänisovellusten

Matti Piirainen käyttää valkoista keppiä.

Kun ihmiset näkevät sen, he auttavat usein pyytämättäkin.

avulla.

– En pysty käyttämään netissä toimivia pankkipalveluita enkä muitakaan palveluja, jotka vaativat tunnistautumista.

– Palvelujärjestelmän lisäksi on ollut tärkeää oppia vertaistukeen liittyviä asioita.

Olen löytänyt vapaaehtoistehtävän näkövammaisten Juttupuhelimessa.

Matti Piirainen vaikuttaa olevan sinut elämäntilanteensa kanssa.

– Otin heti käyttöön valkoisen kepin. Kun ihmiset näkevät sen, he auttavat usein pyytämättäkin.

Henkilökohtainen avustaja oli tarpeen silloin, kun putkiremontin takia oli asuttava poissa tutusta kodista.

– Vaikka sokeutuminen on elämäni suuri tragedia, onni onnettomuudessa on, että olen perusmyönteinen ihminen. En ajattele sitä, mitä en

voi tehdä, vaan mitä voin, sanoo Piirainen.

Nykyisin hän asuu ja elää omatoimisesti.

– Käyn kaupassa kerran viikossa. Soitan etukäteen, ja saan jonkun poimimaan tavarat minulle.

Päiviin kuuluvat entiset harrastukset: musiikin kuunteleminen, kirjoittaminen ja liikunta.

– Yksin en lähde kävelemään pitkälle, vaan kierrän kotitalon tonttia puolitoista tuntia kerrallaan. Saan siinäkin ulkoilmaa – maisemistahan ei ole minulle niin väliä. ■ Näkö menee – mitä jää? vertaiskurssi sinulle, joka olet hiljattain menettänyt näkösi tai jonka näkö on voimakkaasti heikentynyt, torstaisin 7.2.–21.3. klo 10–11.30 sekä lounas Helsingissä Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3. Ilmoittautumiset 4.2. mennessä marjaleena.kallio@ evl.fi, 09 234 025 49 tai terhi. suonsivu@evl.fi, 050 381 8758.

15

ESIKOISLESTADIOLAISTEN TALVISEURAT KAIKILLE AVOIN TILAISUUS

lauantaina 26.1. klo 12 ja 18 sunnuntaina 27.1. klo 12 ja 18 maanantaina 28.1. klo 12 ja 18 RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 553 ja 553K Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa! ”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.”

Room. 10:17.

16 A Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

Kiitos adventtikalenterista OLIN ILOISESTI yllättynyt seurakunnan jäsenille lähetetystä adventtikalenterista, sillä se oli tosi hyvä.

Kuva oli kaunis ja lauseet olivat ajatuksella tehtyjä. Niitä lukiessa tuli iloinen ja levollinen mieli. Monet muutkin ovat kehuneet tätä adventtikalenteria. Suurkiitos sen tekijöille.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

DARRYL DYCK / PA PHOTOS – LEHTIKUVA

Seija Aspelund

Kalenterin kuvat ja tekstit puhuttelivat AVASIN JUURI seurakuntamme lähettämän adventtikalenterin luukun 25. Kaksiosaisen luukun takaa paljastui kaunis ja tunnelmallinen kuva seimestä: lasta vanhempineen ympäröivät kotieläimet, enkeli ja itämaan tietäjät. Luukun teksti on ajaton: ”Hento ja suojaton. Niin tuli Jumala maailmaan.” Ja luukussa 24 muistutettiin lahjojen paketeista vapauttamisen yhteydessä aineettomista lahjoista: ilosta ja rauhasta.

Kalenteri on yksinkertaisuudessaan ja viisaudessaan pysäyttävä ja aiempaakin sykähdyttävämpi. Joulua ja lasta odottaessa tulivat luukkujen avaamisen myötä hienosti esille valon, hymyn ja ystävällisyyden merkitys sekä arjen askareet. Itsenäisyyspäivän luukun teksti oli liehuvan Suomen lipun kera upea: ”Kiitos äidinkielestä, jolla rakastaa.” Luukun 8 teksti kehotti kokeilemaan kaikesta kiittämistä. Kiitos unohtuu tunnetusti helposti.

Siispä kiitos nerokkaasta adventtikalenterista, joka on paljon enemmän kuin tavallinen joulukalenteri. Tuskin maltan odottaa ensi joulua!

Klaus Krokfors

Messua on uudistettava vanhaan suuntaan OTSIKKO VOI ensilukemalta tuntua paradoksilta. Kommenttini ydin on nostaa esille valtavirtana kulkevan arkipäiväistämisen sudenkuoppa. Ihminen kaipaa rituaaleja banaalin arjen keskellä. Evankelis-luterilainen kirkko on viime vuosina toiminut tätä kaipausta vastaan pyrkiessään arkipäiväistämällä lähentämään suhdettaan maallistuneeseen kirkon jäseneen.

Evankelis-luterilaisen uskonnollisuuden ulkoiset muodot ovat askeettiset verrattuna esimerkiksi orto-

Kirkko ei uskalla auktoriteettivastaisen ilmapiirin Suomessa sanoa mistään mitään jylisevällä äänellä, kun pelätään, että joku saattaa pahastua, että loputkin ihmiset kirkkosalista kaikkoavat. Pohjanmaa on Suomessa niitä harvoja alueita, jossa enää kuulee todella väkeviä saarnoja.

Ihminen kaipaa henkisyyttä ja hengellisyyttä, irtiottoa arjen keskellä. Rituaalit ja hiljentyminen ovat sen muotoja. Muodot eivät tarkoita kylmää, muodollista suhtautumista kasvokkain kohdattaessa, vaan koskevat messuja. Kirkon pitää uskaltaa tarjota tähän mahdollisuus, uskaltaa kunnioittaa muotoja, jopa tuoda lisää rituaaleja ja symbolismia. Usko on sitten jokaisen yksityisasia.

Harri Erämetsä valtiot. tri Espoo

Rannalla on taito kiteyttää

Loppiaista eli teofaniaa juhlitaan ortodoksisessa kirkossa joulunajan huipentumana.

Sitä vietetään Jeesuksen kasteen muistoksi. Loppiaisena suoritetaan suureksi vedenpyhitykseksi kutsuttu rituaali. Pyhitettyä vettä käytetään myöhemmin esimerkiksi kotien siunaamisessa. Vancouverissa, Kanadassa, ortodoksinen seurakunta järjestää loppiaisena ristisukelluksen: pappi nakkaa ristin hyiseen mereen, ja seurakuntalaiset ryntäävät noutamaan sitä. Uskomuksen mukaan se, joka onnistuu saamaan ristin ja tuomaan sen takaisin papille, kokee tulevana vuonna erityistä siunausta elämässään. Tänä vuonna onnellinen ristisukelluksen voittaja oli Christopher Fryer.

doksiseen kirkkoon, jonka rituaaleihin kuuluvat väriloisto, suitsukkeet ja runsaat koristelut. Hyvä niin, askeettiset muodot istuvat hyvin pohjoismaiseen avoimeen yhteiskuntaan.

Mutta arkeen osallistuminen ei saa tarkoittaa suomalaisen valtakirkon nykymenoa, joka tuntuu kärsivän jonkinlaista pitkittynyttä krapulaa niistä menneistä ajoista, jolloin uskonnollisen sanan tulkinta oli pappien yksinoikeus ja lukutaidotonta kansaa syyllistettiin ylhäältä käsin, uhkaavaan sävyyn.

Reaktiona kirkkoa on arkipäiväistetty. Messutkaan eivät ole enää hiljentymisen riittejä, vaan kesken jumalanpalveluksen kirkkojen auloissa melutaan kovalla äänellä, lapset juoksentelevat pitkin käytäviä, lasten annetaan puhua salissa kovalla äänellä, saliin tullaan ja mennään kuin hollituvassa. Saarnan jälkeen osa seurakuntalaisista saattaa taputtaa, kun ei osata erottaa tv:n laulukilpailujen käytöstapoja kirkollisista käytöstavoista. ”Antakaa lasten tulla tyköni” ei tarkoita edellä kuvattua menoa.

VILLE RANNAN piirrokset saavat Risto Simosen ajattelemaan jopa kirkosta eroamista (kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot). Minä taas kuulun Ville Rannan puolustajiin. Hänen tyylilajinsa on vaikea, mutta hän on onnistunut hyvin, koska hänen piirroksensa huomataan aina ja niihin reagoidaan.

Ihailen Rannan taitoa kiteyttää vakavia ja tärkeitä ajatuksia yhteen piirrokseen, tuoden ne näkyville ja ymmärrettäviksi. Kiteytys saattaa joskus johtaa yliampuvaankin tulokseen, mutta tällaisen kuvan voi ohittaa hymähtäen ja odottaa jännityksellä taas seuraavaa.

Minusta Kirkko ja kaupunki on hyvä lehti, koska se ei keskity vain yhden tradition äänitorveksi. Maailma on muutenkin täynnä kaikenlaista informaatiota, josta joko pitää tai ei pidä. Epämieluisan informaation voi aina ohittaa; sitä voisi sanoa medialukutaidoksi. Älkää vain lopettako Rannan piirrosten julkaisemista!

Päivi Väisänen

Mielipiteitä myös verkossa MIELIPITEITÄ VOI lukea verkossakin: www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot. Myös kantaa voi ottaa verkkolomakkeen kautta. Liitä mukaan nimesi ja osoitteesi.

la 26.1. klo 12–16 Kauniaisten kirkolla