Kirkko ja kaupunki 2019 01 Vantaa

HY VÄN TÄHDEN.

1

17.1.2019 kirkkojakaupunki.fi

A8 Tempo on Vantaan iloisin orkesteri

PIPI Klovni on sairaalassa lasten kaverina

A 7

B1 Entinen risu­ partaradikaali kirjoittaa Jumalasta

Se, mikä ulospäin näkyy ahkeruutena, järjestelmällisyytenä ja aikaansaavuutena, on yksi sairauteni vaikeimmista oireista.

KOKO HUBARA IMAGESSA 12/2018

EEVA-LIISA MANNER: TÄMÄ MATKA (1956)

Iankaikkisesti

Olen väsynyt olemaan vahva ja pidättämään aina henkeäni kuin kottaraista häkissä. Tahdon avata häkin ja antaa unien tulla ja päästää linnun räystäälle kävelemään ja juomaan sadevettä dilp dop.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019 Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.

JEESUS MATTEUKSEN EVANKELIUMISSA (11:28).

Rukous

Pääkirjoitus

TOM JOHANSSON

Lapinlahden luostari VIIMEISET VIISI vuotta on Lapinlahden entinen sairaala-alue ollut kaikkien kaupunkilaisten ilona. Psykiatrisen sairaalan toiminnan loputtua Helsingin tuomiokirkon arkkitehdin Carl Ludvig Engelin suunnittelema sairaala avattiin mielen hyvinvoinnin lähteeksi ja kulttuurin keitaaksi.

Toiminnasta on vastannut Suomen Mielenterveysseuran hallinnoima Lapinlahden Lähde. Lisäksi vanhassa sairaalassa toimii hävikkiruokaravintola, ja siellä on taiteilijoiden, muusikoiden ja käsityöläisten työtiloja.

Alueella lämpiää myös yleinen sauna.

Helsingin kaupunki on irtisanonut nykyisten vuokralaisten sopimukset ja käynnistänyt ideakilpailun LapinlahKAMPIN KAPPELIN den sairaalan tulevaisuudesta.

RINNALLE OLISI HYVÄ Jos tässä yhtään nykyistä parempia SAADA PÄIVÄRETRIITTEJÄ ideoita kaivataan, niin Lapinlahden sairaalaan voisi sen briljanttia toiminTARJOAVA taa täydentämään avata luostarin.

KAUPUNKILUOSTARI. Puitteetkin olisivat juuri oikeat pylväskäytävineen ja puutarhoineen.

”

PÄÄKAUPUNKISEUDUN SEURAKUNNAT ja muut alueen kristilliset toimijat voisivat nyt lyöttäytyä yhteen Mielenterveysseuran kanssa ja jättää ideakilpailuun ehdotuksen nykyisen kaltaisesta toiminnasta luostarilla terästettynä.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi ISTOCK JA MARI AARNIO

KAMPIN KAPPELI Narinkkatorilla on tuiki tarpeelliseksi osoittautunut paikka lyhyeen hiljentymiseen. Sen rinnalle olisi hyvä saada päiväretriittejä, hiljaisia viikonloppuja ja matalan kynnyksen meditatiivisia hetkipalveluksia tarjoava kaupunkiluostari. Mallia voisi hakea Lontoosta, jossa toimii useita uudentyypisiä cityluostareita.

Ekumeeninen karmeliittayhteisö ylläpiti muutaman vuoden ajan viehättävää luostaria Helsingin Vartiosaaressa.

Helsingin Diakonissalaitos luopui juuri hiljaisuuden keskuksestaan Karjalohjalla.

Tarve tällaisille rukouksen, mietiskelyn ja hiljaisuuden paikoille ei silti ole vähentynyt, päinvastoin. Lapinlahti olisi liikkumisen kannalta paljon parempi paikka luostarille kuin Vartiosaari tai Karjalohja. Sinne pääsee metrolla ja raitiovaunulla.

Rakas Jumala.

Odotan sinua.

Hengitän sinua.

Annan läsnäolosi täyttää minut.

Kiitos jokaisesta rakkaasta ihmisestä, jonka olet antanut minulle.

Pidä heitä valossasi.

Lapset neuvovat aikuisia Mikä neuvoksi, kun lapset riitelevät koko ajan keskenään? Tai haluavat syödä ainoastaan herkkuja? Kirkko ja kaupungin podcastissa lapset ovat asiantuntijoita ja kertovat aikuisille, kuinka hommat hoidetaan. Podcastia voi kuunnella iTunesissa, Spotifyssa ja Soundcloudissa.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 17.1.2019

numero 1

Seuraava lehti ilmestyy 31.1.

KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

Väkivallalla ei voi kumota suuria aatteita Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo on talonpoika Lallin surmaaman piispa Henrikin kaima.

TEKSTI ULLA LÖTJÖNEN KUVA JOONAS BRANDT

1

Heikki Hiilamo, varhaista kaimaasi, Lallin tappamaa piispa Henrikiä, pidetään läntisen kristinuskon Suomeen tuojana. Mikä on suhteesi piispa Henrikiin?

– Piispa Henrik on ilmeisesti kuvitteellinen hahmo. Mielikuvissani hän on yksinäinen lähetyssaarnaaja, joka menetti henkensä jäätyneen järven jäällä.

– Henrikin ja Lallin tarina on vanha. Se on jäänyt elämään kaiketi siksi, että väki­ vallalla ei voi kumota suuria aatteita.

2

Mitä ajattelet Lallista?

– Lallista liikkuu erilaisia teorioita. Hänet voidaan ajatella talonpojaksi, joka pitää kiinni perinteistään ja omaisuudes­ taan. Lalli suhtautui muukalai­ seen vihamielisesti.

– Lallilla on seuraajia. Meidän aikam­ me lallit ovat ennakkoluuloisia ja epäilevät kaikkien tulijoiden liikkuvan pahoin aikein.

– Myönteinen uteliaisuus olisi kuiten­ kin parempi vaihtoehto kuin ennakko­ luuloisuus.

3

Mitä heikkiys sinulle merkitsee?

– Tykkään omasta nimestäni ja pidän siitä, että minua puhutel­ laan etunimellä. Se on mukavan tuttavallista. Sukunimellä kutsuminen ärsyttää ja tuo mieleen armeija­ajat.

– Heikki­nimeen törmään aika harvoin.

Nimi oli ilmeisesti jotenkin muodikas vuon­ na 1964, kun synnyin. Tai ehkä vanhem­ pani halusivat, että etunimi Heikki ja suku­ nimi Hiilamo sointuvat yhteen.

”

Meidän aikamme lallit ovat ennakkoluuloisia ja epäilevät kaikkien tulijoiden liikkuvan pahoin aikein.

HEIKKI HIILAMO

A

3

4

Mitä toivot vuodelta 2019?

– Tänä vuonna pidetään ainakin eduskunta­ ja EU­vaalit.

Kuinka voisimme parantaa maailman ja Suomen tilaa?

Toivon vaalivuonna yhteiskun­ nallista keskustelua näistä teemoista. Ilmas­ tonmuutos on ollut paljon esillä. Nyt etsitään keinoja, joilla ilmastonmuutoksen etenemistä voitaisiin torjua. Jos esimerkiksi ottaisimme käyttöön lentoveron, ihmiset saisivat tilaisuuden osallistua yhteisiin talkoisiin.

– Toivon myös, että perusturvan paran­ taminen näkyisi seuraavassa hallitusohjel­ massa. Heikoimmista tulee huolehtia.

– Toivon lisäksi, että kirkollinen avioliit­ toon vihkiminen avattaisiin kaikille pareil­ le. Olin aiemmin kirkolliskokousedustajana ja seuraan tätä keskustelua edelleen.

5

Millainen on iltarukouksesi?

– Lapsena luin iltarukouksen, mutta nyt ajattelen, että rukoukseen ei tarvita sanoja.

Rukouksessa ihminen etsii myötätuntoa itseään ja muita ihmisiä kohtaan. Nykyisin iltarukoukseni on väsyneen miehen huokaus.■ Piispa Henrik kärsi marttyyrikuoleman perimätiedon mukaan vuonna 1156 Köyliössä. Hänen muistopäiväänsä vietetään 19.1., jolloin on myös Heikin nimipäivä. Nimipäiväkalenteri perustuu katoliseen pyhimyskalenteriin.

Missa gregoriana Sancti Henrici – gregoriaaninen messu toimitetaan 19.1. kello 19 Malmin kirkossa, Kunnantie 1.

Tämä Suomen kansallispyhimyksen messu vietetään suomeksi ja latinaksi.

4 A Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019 MARIANNA SIITONEN

Kirkkoherra Janne Silvast ja museomestari Mats Miinalainen sahasivat aikakapselin auki.

Tikkurilan kirkosta paljastui aikakapseli Tikkurilan puretun kirkon perustuksista löydettiin aikakapseli. Kapseli asetettiin sinne peruskiven muuraustilaisuudessa 19.11.1955.

Kirkkoherra Janne Silvast sahasi Vernissakadun seurakuntasalissa järjestetyssä avaustilaisuudessa kuparisen kapselin auki ja kaupunginmuseon intendentti Annamari Juvonen-Eskola veti sisällön ulos.

Kapselista löytyi peruskirja, pääpiirustukset, työselitykset ja kolikoita vuodelta 1955. Kapselissa olleessa fraktuuralla kirjoitetussa kirjeessä kerrottiin rakentamisen vaiheista.

Kirkkorakennus toimi kirkkona ja monitoimitilana, kunnes se asetettiin sisäilman laadun vuoksi käyttökieltoon kesällä 2013.

Lastenkirkkoa ehdotetaan purettavaksi Yhteinen kirkkoneuvosto esittää 22. tammikuuta kokoontuvalle kirkkovaltuustolle, että Pyhän Annan lastenkirkon kunnostuksesta luovutaan. Esityksen mukaan kiinteistölle haetaan asemakaavamuutosta, joka mahdollistaa asuntorakentamisen.

Päätös syntyi äänin 5–3. Kokouksessa jätettiin ponsi. Siinä ehdotetaan, että jos valtuusto päättää purkaa kirkon, sen paikalle rakennettavan uuden asuinrakennuksen yhteyteen tulisi lastenkirkolle uudet tilat.

Hakunilan seurakunta pitää kiinni siitä, että kirkko pitäisi kunnostaa. Syy purkuesitykseen on kirkon kosteusvaurio. Remontti maksaisi arviolta kaksi miljoonaa euroa.

Hautausmaille haetaan kesätyöntekijöitä Vantaan seurakuntien hautausmaille palkataan 34 kesätyöntekijää, joista kuusi voi olla 16–17-vuotiaita.

Hautausmailla tehdään paljon konetöitä ja niitä voivat tehdä vain täysi-ikäiset.

Aiempi viher- ja puutarha-alan kokemus tai harrastus on eduksi.

Kesätyöntekijät huolehtivat Ruskeasannan ja Pyhän Laurin kirkon vieressä sijaitsevan Helsingin pitäjän hautausmaista. Ruskeasannan työntekijät huolehtivat myös pienemmistä Hämeenkylän ja Korson hautausmaista.

Hakemusten tulee olla perillä viimeistään maanantaina 25.2. kello 16.00. Tehtävää haetaan täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa vantaanseurakunnat. fi/tyopaikat ja sieltä kirkon työpaikkatori.

Lue lisää uutisia osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Pyhän Laurin kirkon alueelta paljastuu yllätyksiä Arvoitukset ratkeavat sitä mukaa, kun Pyhän Laurin kirkon peruskorjaus ja kaivaukset edistyvät.

Kirkko avautuu jälleen huhtikuun alussa.

2.

TEKSTI SUSANNA SOMPPI KUVAT MARIANNA SIITONEN JA VANTAAN KAUPUNGINMUSEO

P

yhän Laurin kirkon alueelta on löytynyt jäniksenkäpälä, sammakon reisiluu ja lepakon siipiluu.

– Taikausko eli kristinuskon rinnalla 1900-luvun alkuun saakka. Keskiajalla ihmiset eivät halunneet laittaa kaikkia munia samaan koriin. He kävivät sunnuntaisin kirkossa, mutta kunnioittivat silti pakanallisia henkiolentoja, selittää Vantaan kaupungin arkeologi Andreas Koivisto.

Kirkkoja pidettiin voimallisina rakennuksina, joiden uskottiin vahvistavan sinne kätkettyjen esineiden voimaa ja niihin liittyviä loitsuja.

– Yleensä nämä luut on liitetty parantamiseen tai onneen elinkeinon harjoittamisessa. Ne saattoivat liittyä myös vastaloitsuihin, jos joku oli noitunut sinut – tai muille pahan onnen aiheuttamiseen.

Pappilan riihen uunin alta on kaivettu esiin lehmän pääkallo.

– Lehmän tai hevosen kallo laitettiin tulisijan perustuksiin tuomaan talolle onnea ja pitämään tuhoeläimet poissa.

3.

PYHÄN LAURIN kirkon liepeillä tehdyt kaivaukset liittyvät sekä kirkon kunnostukseen että arkeologiaan.

– Mahdollisesti tulevana kesänä järjestetään vielä yhdet kaivaukset. Ne ovat tarpeen, ettei mitään arvokasta vanhaa hävitettäisi vahingossa, Andreas Koivisto sanoo.

Kirkon valmistuminen on ajoi-

”

KESKIAJALLA IHMISET EIVÄT HALUNNEET LAITTAA KAIKKIA MUNIA SAMAAN KORIIN. ANDREAS KOIVISTO

tettu vuoteen 1450, ja sitä on pidetty pääkaupunkiseudun vanhimpana rakennuksena.

– Nykyisen kellotapulin vanhan kivilattian alta löytyi puuarina eli kiville tehty puuperustus, joka ajoittui radiohiilimenetelmän avulla vuosien 1315–1350 välille. Jos tapuli on noin vanha, se olisi nykyistä kivikirkkoa edeltäneen puukirkon ajalta, Koivisto kertoo.

Kaivauksia on tehty kirkon peruskorjauksen yhteydessä vuodesta 2014. Välillä kirkko on jouduttu sulkemaan määräajaksi töiden takia. Kirkko sulkeutui tam-

mikuun alkupuolella ja avautuu jälleen huhtikuun alussa.

Tänä aikana toiminta on siirretty kirkon viereiseen Pyhän Laurin kappeliin.

– Arvelisin, että remonttia riittää ainakin vuoteen 2020 saakka.

Silti kesähäitä suunnittelevien ei tarvitse huolestua, sillä kirkko pidetään auki kesällä, ja ulkokiveys uusitaan kirkolliset tapahtumat huomioiden, sanoo tekninen isännöitsijä Kari Korkeamäki.

Peruskorjauksen kulut lasketaan miljoonissa, mutta kuinka monessa, se jää avoimeksi.

– Tulevaa rahankäyttöä en kommentoi, koska kaikkia peruskorjaukseen liittyviä päätöksiä ei ole vielä tehty, Korkeamäki toteaa.

Tähän saakka on uusittu alttaritila, kuorokoroke, audiovisuaaliset laitteet, virsitaulut ja alttarin verhoilut. Valmiiksi on saatu myös sähkö- ja vesityöt, viemäröinti sekä urkujen peruskorjaus.

Työn alla ovat yhä seinien maalaukset, neljän kattoholvin ja valaisimien entisöinti ja myöhemmin ulkokiveykset.

ARKEOLOGISISSA kaivauksissa löytyivät myös vanhan kirkkomaan aidan perustukset. Ne ovat kulkeneet kuutisen metriä kirkon pääsisäänkäynnin edestä.

Kellotapulin lähellä maa kätki sisäänsä muutakin.

– Löysimme kahdeksan vastasyntyneen lapsen salahautaa.

Seitsemän heistä oli haudattu

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

1.

vanhan kirkkomaan aidan sisäpuolelle ja yksi ulkopuolelle, Andreas Koivisto kertoo.

Keskiajalla kastamatonta henkilöä ei voinut haudata kirkkomaahan.

Kuitenkin uskottiin, että hautaaminen siunattuun maahan oli oleellista, jotta sielu pääsisi taivaaseen. Näin ollen vanhemmat halusivat haudata kastamattomat pienokaisensa kirkkomaahan, vaikka sitten salaa.

Perinteikäs kirkko on nimetty Pyhän Laurentiuksen mukaan. Katolisessa ja ortodoksisessa perinteessä on tapana kätkeä kirkkoihin pyhimyksien maallisia jäännöksiä. Onko Pyhän Laurin kirkossa siis Pyhän Laurentiuksen reliikkejä eli pyhäinjäännöksiä?

Tekninen isännöitsijä Kari Korkeamäki ihailee noin 50 kiloa painavaa valaisinta 1600-luvulta.

Pyhän Laurin kirkon muita kattokruunuja entisöidään yhä.

Kirkko avautuu jälleen huhtikuun alussa. Tänä aikana toiminta siirtyy kirkon viereiseen Pyhän Laurin kappeliin.

A

5

Kirkonkylän vanhan pappilan kaivauksilta löytyneitä esineitä: 1. Keskiaikainen pronssikoristeinen pöytäveitsi, jonka teräosassa erottuu valmistajan leima.

2. Kivisavisen kannun sirpale, jossa erottuu teksti Got ja N Die. Teksti on luultavasti peräisin lauseesta Got dem sei alein die Ehr eli Jumalalle yksin olkoon kunnia.

3. Luusta valmistettu arpakuutio.

– En itse ole törmännyt tietoihin tällaisista. Kirkon pyhimyksen St. Larsin nimen merkitys näkyy kuitenkin selkeästi, sillä Lars oli 1500-luvun puolivälissä yleisin kastenimi Helsingin pitäjässä. ■

Pyhän Laurin kirkon kunnostus etenee Holvikaton puhdistus ja konservointi: valmis maaliskuussa 2019.

Ulkokiveykset ja sadevesiviemärit: valmis syksyllä 2019.

Palosammutusjärjestelmä: riskianalyysi tekeillä.

Kattokruunujen konservointi: käynnissä.

Seinien puhdistus ja kunnostus: käynnissä.

Myyrmäessä sijaitseva Virtatalo on niin suuri, että Vantaankosken seurakunta vuokraa siitä vain osan. Kuva: Juha-Pekka Vanhatalo

Myyrmäen kirkko vaihtuu Virtataloon Myyrmäen kirkon kaikki tiilet uusitaan miljoonaremontissa.

Seurakunta muuttaa evakkoon.

TEKSTI PAULI JUUSELA

M

yyrmäen kirkko Vantaalla suljetaan useammaksi vuodeksi peruskorjauksen vuoksi. Vantaankosken seurakunnan toiminta siirtyy maaliskuussa korvaaviin tiloihin Myyrmäen aseman ja kauppakeskus Myyrmannin kupeessa sijaitsevaan Virtataloon.

Virtatalo on entinen Colosseum Business Center, jonka omistaa Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Seurakunnan vuokraamat tilat sijaitsevat rakennuksen katutason kerroksessa ja ovat samansuuruiset kuin Myyrmäen kirkon sisätilat.

Louhelan rautatieaseman vieressä sijaitseva Myyrmäen kirkko on 28 400 jäsenen suuruisen Vantaankosken seurakunnan pääkirkko. Vuonna 1984 valmistuneen kirkon seinärakenteista on löydetty kosteutta, jonka synnyttämiä epäpuhtauksia on siirtynyt rakennuksen sisäilmaan.

ARKKITEHTI JUHA LEIVISKÄN suunnittelemaa kirkkoa on vuosien varrella remontoitu jo useaan kertaan.

Kirkosta on korjattu muun muassa vuotavaa kattoa ja viimeksi alakerran lattiat sisäilmaongelmien vuoksi. Tämänkertaisessa remontissa uusitaan muun muassa koko kirkon ulkoverhous.

– Joudumme vaihtamaan kaikki tiilet. Remonttiin on tässä vaiheessa varattu kuusi miljoonaa euroa.

Tarkemmat remonttisuunnitelmat ja perusteellinen rakenneselvitys tehdään kevään aikana. Tässä menee varmasti useampi vuosi ennen kuin voimme palata sinne. Positiivinen puoli tässä on, että toiminta uusissa tiloissa keskellä Myyrmäkeä voi tuoda uusia ideoita seurakunnan toimintaan, pohtii Hannu Pöntinen.

Suurin osa Vantaankosken seurakunnan 50 työntekijästä työskentelee kirkon tiloissa. Korvaaviin tiloihin Virtataloon tulee kirkkosali, kirkkoherranvirasto, diakonian vastaanottotiloja sekä työhuoneita ja kokoustiloja. Uuden kirkon nimeksi tulee Myyrmäen Virtakirkko.

MYYRMÄEN KIRKOSSA pidetään viimeinen messu tuhkakeskiviikkona 6.3. Virtakirkossa järjestetään avajaisjumalanpalvelus seuraavana sunnuntaina 10.3.

– Siellä voidaan järjestää normaalisti jumalanpalveluksia, häitä ja kastetilaisuuksia. Vainajien siunaamiset siirtyvät Kivistön kirkkoon ja muihin Vantaan seurakuntien tiloihin, sanoo Pöntinen.

Uuden kirkkosalin seinälle tulee kookas muraali, jonka toteuttavat Street Art Vantaa -taiteilijakollektiivin jäsenet Essi Ruuskanen ja Maikki Rantala.

– Myyrmäki on viime vuosina tullut tunnetuksi katutaiteestaan.

Nyt kun kirkko muuttaa Myyr Yorkiksikin kutsutun kaupunginosan ytimeen, haluamme olla tekemässä kirkosta Myyrmäen näköisen tilan alueen asukkaiden käyttöön, kertoo kirkkoherra Pöntinen.

– On kiehtovaa ja antoisaa päästä kuvittamaan paikkaa, joka on mukana monen ihmisen elämän tärkeissä hetkissä. Kumpikaan meistä ei ole ennen päässyt tekemään teosta kirkkoon. Tietyllä tavalla kirkon seinäkin on linjassa katutaiteelle, koska kirkkokin on julkinen tila, Ruuskanen sanoo.

VIRTAKIRKON NUORISOTILAAN sijoittuu graffititaiteilija Pete ”Hende” Niemisen Vantaankosken seurakunnalle vuonna 2016 tekemä graffitialttaritaulu.

Myyrmäen kirkolla toimiva iltapäiväkerho ei muuta Virtataloon, vaan kerholle rakennetaan kirkon pihaan toimintatilat konteista. Vantaan kaupungin kanssa solmitun sopimuksen mukaan seurakunta on sitoutunut järjestämään iltapäiväkerhotoimintaa juuri tällä alueella. ■

6 A Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

7

Hevoskuuri iloa Yhä useammin sairaala­ klovni on lapsen kaverina myös hoito­ toimenpiteessä kuten kanyylia asetettaessa.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

P

unanenäbiili on liiken­ tees sä! Klovni tohtorit Tant ta rulla eli Taina Mäki-Iso ja Miisu­Liisu Vähä­ Pokka eli Kaisa Päivölä ovat matkalla Uuden lastensairaalan aulaan. Klovni­ tohtorit saivat punanenäbiilin käyt­ töönsä viime syksynä. Sen on valmis­ tanut Uudelle lastensairaalalle ja sai­ raalaklovneille Koneinsinöörien kilta, ja siinä piilee monta pientä yllätystä, kuten Polaroid­tulostin ja saippua­ kuplakone.

Kun klovnitohtorit saapuvat au­ laan, moni lapsi vanhempineen jää tuijottamaan sekä biiliä että klovne­ ja ja tahtoo tulla tarkemmin tutustu­ maan. Se, miksi sairaalaan on tultu, ei näytä olevan nyt mielessä. Ja juuri sii­ nä piilee sairaalaklovnien idea.

”

POTILASHUONEESSA VOI OLLA MIELETÖN MEININKI. TAINA MÄKI­ISO

KENENKÄÄN MIELESTÄ ei ole kivaa joutua sairaalaan. Erityisen ikävää se on lapselle, joka voi joutua ole­ maan erossa perheestään ja kavereis­ taan, odottamaan, istumaan tai ma­ kaamaan paljon paikallaan ja jännit­ tämäänkin. Siksi Uudessa lastensai­ raalassa työskentelee kaksi vakituista sairaalaklovnia ja joukko satunnai­ sesti vierailevia sairaalaklovneja las­ ten ilona ja tukena.

– Klovneja tarvitaan muistutta­ maan, että on muutakin elämää kuin se, että ollaan sairaalassa. Me ei koh­ data niinkään sairasta lasta vaan ihmi­ nen, lapsi tai nuori. Parhaimmillaan klovni voi muistuttaa leikistä ja mieli­ kuvituksen mahdollisuuksista, Taina Mäki­Iso summaa.

– Klovni on tuulahdus muusta maa­ ilmasta, mikä voi helpottaa sairaalas­ sa oloa, Kaisa Päivölä jatkaa.

Sairaudesta tai siitä, miksi sairaa­ lassa ollaan, klovnit eivät juttele, el­ lei lapsi tai vanhempi itse tee aloi­ tetta.

– Pidempiaikaiset tuttavuudet ha­ luavat kertoa, missä mennään, et­ tä nyt ollaan lopettamassa hoidot tai nyt tuli takapakkia. Sillon me olemme valmiita kuuntelemaan. Meidän kans­ samme voi käsitellä tunteita ja näyttää

niitä. Me emme muistuta sairaudes­ ta, mutta emme torjukaan sitä, Mäki­ Iso sanoo.

SAIRAALAKLOVNIT KIERTÄVÄT osas­ toilla ja sairaalan käytävillä tiettyi­ nä aikoina, mutta henkilökunta voi myös pyytää heitä tiettyyn paikkaan tiettyyn aikaan, jos tarvetta on. Muu­ taman vuoden ajan klovnit ovat ol­ leet mukana myös hoitotoimenpiteis­ sä tai siinä, kun lasta valmistellaan leikkaukseen tai nukutukseen.

– Me voimme olla mukana vaikka silloin, kun lapselle laitetaan kanyy­ li. Tarkoitus on tehdä tilanteesta vä­

hän siedettävämpi tai jopa hauskem­ pi, kertoo Sairaalaklovnit ry:n taiteel­ linen johtaja Kari Jagt.

Sairaalaklovnit ovat tehtävään­ sä koulutettuja esittävän taiteen am­ mattilaisia, joita koskevat vaitiolo­ velvollisuus ja sairaalan hygieniaan liittyvät säännöt.

– Sairaalaklovnit eivät tietenkään ole hoito­ tai lääketieteen ammattilai­ sia, mutta heidän pitää ymmärtää toi­ menpiteen vaiheet, Jagt sanoo.

– Kaikissa tilanteissa on tärkeää kuunnella lasta ja vanhempaa sekä toimia läheisessä yhteistyössä henki­ lökunnan kanssa.

Vaikuttavaa työtä ympäri Suomen

Sairaalaklovnitoiminta on syntynyt Yhdysvalloissa. Suomessa sairaalaklovnit aloittivat vuonna 2002 HYKSin lasten ja nuorten sairaalassa.

Maailmanlaajuisesti sairaalaklovneja on yli 50 maassa. Suomessa sairaala­ klovneja on kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa ja muutamissa keskussairaalois­ sa. Toimintaa pyöritetään avustus­ ja lahjoitusvaroilla.

Toimenpideklovneria aloitettiin Lastenklinikalla vuonna 2016.

Toimenpideklovnerian vaikutuksia potilaskokemukseen käsitelevä suomalais­ tutkimus, Katja Mäenpään diplomityö, valmistui Aalto­yliopistossa viime syksy­ nä. Sen mukaan klovnin läsnäolo vaikutti positiivisesti sairaalakokemukseen ja siihen, miten lapset ja heidän vanhempansa kokivat tilanteen, jossa lapselle ase­ tettiin kanyyli. Klovni vähensi jännitystä ja toi tilanteeseen iloa.

SAIRAALA ON HIERARKKINEN paikka, jossa on paljon rutiineja ja jossa lap­ sen aika voi käydä pitkäksi. Lapses­ ta voi myös tuntua, ettei hän voi vai­ kuttaa mihinkään. Klovnit ovat oiva apua tähän: he kulkevat lääkärintakis­ sa, mutta höpsöttelevät ja mokaavat.

He rikkovat rutiineja, ja heille voi sa­ noa ”ei” tai heitä voi vaikka komentaa.

Sairaalaklovnilta vaaditaan tilan­ netajua ja herkkyyttä. Potilaita on vauvoista murrosikäisiin, ja he voivat olla joskus väsyneitä tai heillä voi olla kipuja. Joskus lapsi on odottanut klov­ nin tapaamista pitkään.

– Klovnien työ perustuu läsnä­ oloon, improvisaatioon ja kohtaami­ seen. Sairaalassa ollaan liikentees­ sä aika monenlaisissa tunnetiloissa, Kari Jagt kertoo.

Kohtaamiset ovat antoisia, puolin ja toisin.

– Potilashuoneessa voi olla mieletön meininki. Biisiin tai leikkiin osallistuu joskus lapsi, hoitohenkilökunta tai van­ hempikin. Jos joku avai­ si oven, hän ihmetteli­ si, mitä täällä oikein ta­ pahtuu, Taina Mäki­Iso sanoo. ■ Katso video sairaala­ klovneista osoitteessa kirkkojakaupunki.fi

Tarmo Huhtinen tuli kokeilemaan, miltä tuntuu istua Punanenäbiilissä, ja moikkaamaan Tanttarullaa (Taina Mäki-Iso) ja Miisu-Liisua (Kaisa Päivölä).

VIDEO VERKOSSA

8 A Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

Hania Wazir ja Maria Mesetsova soittavat Tempo-orkesterissa huilua, Abdoulie Jammeh kontrabassoa ja Naljah Viliakainen viulua.

Hyvän meiningin orkesteri Tempo-orkesterissa soittaa 80 lasta. Harrastaminen ei maksa perheille mitään, sillä kaupunki maksaa instrumentit ja opetuksen.

J

os jokin on toiminut Venezuelassa, voisiko se toimia myös Vantaalla? Tempo-orkesterin perusteella näyttää siltä, että kyllä vaan voi. Tempo-orkesteri syntyi vuonna 2009 Vantaalla osana Kokonainen maailma lähiössä -hanketta. Sen tarkoituksena oli tuoda ihmisiä yhteen Koivukylässä ja Länsimäessä, alueilla, joilla asuu paljon maahanmuuttajataustaisia asukkaita.

Mallia otettiin venezuelalaisen kapellimestarin José Antonio Abreun luomasta maailmankuulusta El Sistema -musiikkikasvatusmenetelmästä, jonka tarkoituksena oli alun perin tukea slummilasten musiikkiharrastusta. Vaikutteita vastaavanlaisesta toiminnasta käytiin hakemassa myös Lissabonista.

Kokonainen maailma lähiössä -hankkeen jälkeen Temposta on tullut pysyvä osa musiikkiopiston ja koulujen yhteistyötä.

MARIA MESETSOVA, 11, ja Abdoulie Jammeh, 10, ovat Länsimäen koulun oppilaita ja Tempo-orkesterin soittajia. Maria soittaa poikkihuilua ja Abdoulie kontrabassoa.

– Meillä oli kerran huiluesitys auditoriossa ja siellä kysyttiin, kuka haluaisi alkaa soittaa huilua.

Otin sellaisen lapun. Nyt olen soittanut huilua kaksi vuotta, Maria kertoo.

Abdoulie valitsi instrumenttinsa koon perusteella.

– Yksi päivä Juha tuli luokkaan ja kysyi, ketkä haluaisivat tulla Tempoon. Ja sitten Tempo-luokassa kysyttiin, haluaako alkaa soittaa alttoviulua, viulua, selloa vai kontrabassoa. Valitsin kontrabasson.

Se on iso soitin. Just sopiva minulle.

Marialla, Abdouliella ja muilla lapsilla on joka viikko yksityinen opetustuokio, joka kestää 15 mi-

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

nuuttia ja on osa koulupäivää. Sen lisäksi he harjoittelevat kapellimestari Juha Ahvenaisen kanssa isolla porukalla, ja käyvät välillä myös pienryhmäharjoituksissa.

– Parasta Tempo-orkesterissa on se, että voi olla kavereiden kanssa, Abdoulie sanoo.

Orkesterilla on ollut myös esiintymisiä. Ne ovat Marian ja Abdoulien mielestä olleet kivoja. Paikalle on menty yhdessä bussilla, ja joskus esiintymispaikoilla on saatu karkkia.

TEMPO-ORKESTERISSA soittaa tällä hetkellä 80 lasta Kytöpuiston ja Länsimäen kouluilta. Lapset ovat kolmas-, nelos-, vitos- ja kutosluokkalaisia.

Opettajia on kahdeksan. Soitinvalikoima on laaja. Tempossa soitetaan viulua, alttoviulua, selloa, kontrabassoa, huilua, klarinettia, pasuunaa ja lyömäsoittimia. Joissakin kappaleissa on myös lauluosuus.

Yläkoululaisille Tempolla on saksofoni-, rumpu-, laulu- ja bändikerhot.

”

KAIKISTA LAPSISTA LÖYTYY MUSIKAALISUUTTA, JA JOKAINEN VOI OPPIA SOITTAMAAN. TÄRKEINTÄ ON INNOSTUS JA HALU SOITTAA. TEMPO-ORKESTERIN KAPELLIMESTARI JUHA AHVENAINEN

Soittajat harjoittelevat omalla koulullaan kahdesti viikossa. Lisäksi jokaisella on henkilökohtainen opetustuokio koulupäivän aikana kerran viikossa.

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harrastaminen ei maksa perheille mitään, sillä kaupunki maksaa lasten instrumentit ja opetuksen.

– Lapsi saa valita soittimen itse. Yllättävän luontevasti se menee. Kun uusi orkesteri aloittaa, kaikille soittimille löytyy soittaja, Juha Ahvenainen sanoo.

Aina silloin tällöin kahden koulun oppilaat ovat soittaneet ja esiintyneet yhdessä. Miten ihmeessä se onnistuu, kun soittajina on 80 eläväistä lasta?

– Hyvin se onnistuu! Harjoittelemalla. Meillä on samanlaisia harjoituksia molemmissa kouluissa, Ahvenainen kertoo.

Tempo-orkesterin ohjelmisto on kansainvälistä ja monipuolista. Yhdessä on harjoiteltu esimerkiksi venäläinen ja turkkilainen kappale sekä venezuelalainen merengue. Kaikki osaavat jo varmaan unissaankin myös Tempo-rallin, joka on orkesterin tunnussävelmä.

TÄNÄ VUONNA Tempo-orkesteri täyttää kymmenen vuotta.

– Luvassa on vaikka mitä. Toukokuussa on synttärikonsertti kulttuuritalo Martinuksessa. Teemme myös retken jonnekin. Kohteesta on äänestetty, ja Linnanmäki taitaa olla nyt ykkösenä. Olemme myös suunnitelleet matkaa Göteborgiin Side by Side -orkesterifestivaaleille, Juha Ahvenainen luettelee.

Tempo myös kasvaa, sillä helmikuussa toiminta alkaa Rajakylän koulussa. Laajentumista muihinkin kouluihin on mietitty.

Kymmenessä vuodessa soittajat ovat vaihtuneet ja osa opettajistakin, mutta moni asia on pysynyt samana. Tempossa on yhä kyse siitä, että opettajat innostavat lapsia musiikin pariin ja lasten energia tarttuu aikuisiin.

– Tempo tarjoaa lapselle mahdollisuuden harrastaa musiikkia helposti ja hauskasti, Ahvenainen tiivistää.

Jaotteluun musikaalisiin ja ei-musikaalisiin lapsiin kapellimestari ei usko ollenkaan.

– Kaikista lapsista löytyy musikaalisuutta, ja jokainen voi oppia soittamaan. Tärkeintä on innostus ja halu soittaa. ■ Miltä näyttää Tempo-orkesterin harjoituksissa? Katso video Länsimäen koululta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

VIDEO VERKOSSA

A

9

Papin oppipoikia Olli Jalosen ja Mikael Niemen romaaneissa maailma avautuu onnettomista lähtökohdista ponnistaville lahjakkaille pojille, kun he oppivat lukemaan ja havainnoimaan luontoa.

Pienen pojan suuri matka

Laestadius salapoliisina

En yhtään ihmettele, miksi Olli Jalosen Taivaanpallo voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon.

Se on sekä suvereeni näyttö kokeneen kirjailijan taidosta ja kielentajusta että mukaansatempaava kertomus, jota lukee vähän samassa hengessä kuin vanhan ajan poikakirjoja.

Romaanin minäkertoja on Saint Helenan saarella brittiläisessä siirtokunnassa varttunut isätön Angus-poika, jolla on utelias mieli ja tarkat silmät. Saarella vieraillut tähtitieteilijä Edmond Halley on kouluttanut pojan havainnoimaan tähtiä ja lintuja, ja saaren pappi puolestaan opettaa hänet lukemaan ja kirjoittamaan.

Jalonen tavoittaa elävästi ja uskottavasti pikkupojan maailman, hänen huomionsa ympäröivästä maailmasta, lähipiirinsä ihmisistä ja omista tuntemuksistaan – ja pojan tiedon ja ymmärryksen rajat. Angus on valloittava ja vilpitön hahmo. Kun Angus lähetetään pois pienestä, kotoisasta maailmastaan ja salamatkustajana laivalla kohti Lontoota, hänen urheutensa ja toiveikkuutensa saa lukijalle palan kurkkuun pitkäksi aikaa.

Taivaanpallo sijoittuu 1600-luvulle, kiehtovaan aikaan, jolloin luonnontieteissä tehdään läpimurtoja ja ristiriita uuden tieteen ja kirjaimellisesti tulkitun Raamatun maailmankuvan välillä alkaa olla ilmeinen. Toisaalta tämän rinnalla elää ihmisten mielessä edelleen vanha henkien ja taikojen todellisuus.

Kirjan henkilöt elävät armottomassa maailmassa, jossa syntyperä ja sukupuoli pitkälle ratkaisevat sen, millaisia mahdollisuuksia ihmiselle avautuu. Anguksen leskiäidin ja isosiskon kohtalot näyttävät, kuinka suojatonta naisen elämä ilman aviomiestä tuolloin oli.

Ruotsalaiskirjailija Mikael Niemi tunnetaan Suomessa 2000-luvun alun suosikkiromaanista Populaarimusiikkia Vittulajänkältä.

Niemen uusin romaani Karhun keitto sijoittuu samoille seuduille Tornionjokilaaksoon, mutta aivan toiseen aikaan, 1800-luvun puoliväliin. Silloin Lapissa Suomen ja Ruotsin rajaseuduilla elettiin hengellisen herätyksen aikaa. Sen keskeinen hahmo oli pappi Lars Levi Laestadius, jonka talouteen Niemi on romaaninsa tapahtumat sijoittanut.

Laestadiuksen lisäksi romaanin keskeinen henkilö on hänen oppipoikansa Jussi. Niemen kuvaama Laestadius on suurisydäminen mies, jolla riittää aikaa ja voimia seurakuntansa pienimpien puolustamiseen. Nälkiintyneen ja pahoinpidellyn Jussinkin hän on pelastanut kotiinsa ja ottanut oppiinsa.

Laestadiuksella riittää tarmoa muuhunkin kuin sanan julistamiseen. Hänen intohimonsa on Lapin luonto, erityisesti sen kasvit.

Paikallisen papin tiedemiehen tarkkuudella tekemiä havaintoja ja päätelmiä tarvitaankin, kun kylällä tapahtuu selittämättömiä kuolemantapauksia, mutta oikeastaan tämä dekkarijuoni tuntuu turhalta ja päälle liimatulta.

Ainakin minulle Niemen elämänmakuisesti kuvaamassa lappilaisen maalaiskylän arjessa ja sikäläisten ihmisten hengellisessä liikehdinnässä ja hurmoksessa olisi ollut eksotiikkaa riittämiin.

Mikael Niemi: Karhun keitto. Like 2018.

KAISA HALONEN

Olli Jalonen: Taivaanpallo. Otava 2018.

Nuori nainen pakenee noituussyytteitä Tapio Koivukarin historiallisessa romaanissa Poltetun miehen tytär eletään noitavainojen aikaa 1600-luvun Islannissa. Hyväniemen talon isäntä Thórdur joutuu poltettavaksi noituudesta, koska hän on muka manannut piikansa ja kylän muiden nuorten naisten kimppuun paholaisen. Isännän arvellaan turvautuneen taikakeinoihin, koska piian haluttiin lähtevän takaisin kotitaloonsa.

Piika ja muut nuoret naiset alkavat kouristella ja kaatuilla jumalanpalveluksissa. Thórdurin oma tytär Manga ei kuitenkaan reagoi saarnoihin kuten muut, joten myös häntä aletaan epäillä noituudesta.

Manga lähtee pakoon kyläläisten tuomiota. Hän alkaa kiertää taloissa piikana ja päätyy sitä kautta Tómas-papin vaimoksi. Noituussyytteet seuraavat Mangaa kuitenkin myös pappilaan. Hänen tarinansa sisältää jännityskirjamaisia piirteitä, mutta sen päättymisestä saadaan hieman hämäävästi kaksi eri tulkintaa.

Poltetun miehen tytär kuvaa kiinnostavasti talonpoikien ja kalastajien elämänmuotoa sekä aikaa, jolloin Islannissa elivät kristinuskon rinnalla vahvasti erilaiset taiat ja uskomukset. Taikoja tehtiin esimerkiksi synnytysten ja sairauksien yhteydessä. Valtio ja kirkko alkoivat kuitenkin suhtautua niihin 1600-luvulla ankarasti. Islannissa ehdittiin polttaa noituudesta kaksikymmentä miestä ja yksi nainen ennen 1700-luvun alkua, jolloin noitavainot loppuivat.

Tapio Koivukari: Poltetun miehen tytär. Johnny Kniga 2018.

MARJO KYTÖHARJU

MENOT 17. – 31.1.

10 A Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 09 830 6500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507.

Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkko ti klo 10–12, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkko to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Matala – mukava maanantai kirkolla!

21.1. hartaus ja 28.1. ehtoollishartaus klo 11, jonka jälkeen maksuton ruo­ kailu.

Tutkimme Raamattua ma klo 12.

Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä.

Nuortenilta Lepaani ti klo 18–21.

Raamattupiiri ti klo 18–20.

Perhekerho ke klo 9–12.

Käsillä hyvää -ryhmä ke klo 14–15.30.

Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset to klo 18.45.

Jengi-ilta nuorille pe klo 19.30–22.

Puurotorstai 17.1. ja 24.1. klo 10–13, ei 31.1. Puurolounas 2,50 e.

Paluumuuttajien piiri to 17.1. klo 13–15. ”Minun historiaa valokuvissa”.

Ota mukaan valokuvia, jotka kertovat jotain historiastasi tai kyläsi histo­ riasta.

Viikkomessu to 17.1. klo 18. Ei mes­ sua to 24.1. ja 31.1.

Messu su 20.1. klo 12. Tuomo Kahen­ virta, Tiina Palmu, Riikka Jäntti.

Lähetyspiiri ma 21.1. klo 18–19.30.

Seniorikerho ti 22.1. klo 13–14.30.

Vierailulla Kristilliset eläkeläiset.

Helsingin Rauhanyhdistyksen alueseurat ti 22.1., puhe klo 19.

Messu, Kylväjän kirkkopyhä 27.1. klo 12. Ilpo Kari, Harri Nurminen, Juha Paukkeri. Kirkkokahveilla nimikkolähettimme Ella ja Janne Henriksson Mongoliasta kertovat työstään.

Päivähetki Raamatun äärellä ke 29.1. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Raamattuluento. Kevään raamattu­ luentosarja alkaa ke 30.1. klo 18.30.

Jukka Norvanto: ”Jesaja ­ profeetta­ na viiden kuninkaan aikana: Jumalan varoituksia ja lupauksia”. Illan isäntä Harri Nurminen.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää -ryhmä ti klo 10–12.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa ti klo 18.30.

Naisten Raamattupiiri ti klo 19.

Torstaimesta klo 14–15.30. Välipalaa ja mukavaa puuhastelua alakoulu­ ikäisille.

Lähetyspiiri to 17.1. ja 31.1. klo 18–20, 31.1. piirissä vieraana lähetystyönte­ kijä Arja Halttunen Kylväjästä.

Avoin kirkkomuskari pe klo 10–10.30.

Perhekerho pe klo 9–13.

Aamupäivän rukoushetki pe klo 10.45–11.

Puuroperjantai klo 11–12. Maksuton puuro, voileivät ja kahvit.

Messu su 20.1. klo 10. Tuomo Kahen­ virta, Riikka Jäntti, Cecilia­kuoro.

Taidepyhis su klo 15–16.30. Pyhä­ koulussa tanssitaan ja taiteillaan.

Alle 3–vuotiaat mielellään aikuisen

kanssa. Pyhiksessä tarjotaan pieni välipala.

Messu, Kylväjän kirkkopyhä 27.1. klo 10. Ilpo Kari, Harri Nurminen, Juha Paukkeri. Mukana myös nimik­ kolähettimme Ella ja Janne Henriks­ son Mongoliasta.

MUUALLA Kuunloiste- ja Aurinkotanssi-lapsikuorot 6–14­vuotiaille ke Itä­Hakki­ lan alakoulun pikkurakennuksessa.

Tervetuloa mukaan kaikki laulami­ sesta innostuneet! Kuorot harjoitte­ levat ensin yhdessä klo 15–15.45 ja vanhemmat kuorolaiset jatkavat sen jälkeen vielä 15 min. Kuoroja johtaa kanttori Riikka Jäntti. Harrastus on maksuton.

Perhekerho Kolohongan ostoskes­ kuksessa (Itäinen Valkoisenlähteen­ tie 19) to klo 9–11.

Lehtikankaan johdolla. Kaikki ovat tervetulleita.

Oopperakerho ke 30.1. klo 17.30 kirkon nuortentilassa. Lisätiedot nettisivuiltamme.

Yhteisen pöydän lounas ke klo 11–12.30 kirkon suuressa srk­salissa.

Hävikkiruuasta valmistettu lounas on maksuton ja kaikille avoin. Ehtoollis­ hartaus lounaan yhteydessä klo 12.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kohtaamispaikka to 24.1. klo 11.

Kenian lähetyspiiri to 31.1. klo 11.

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA Aikuisten raamattupiiri to 17.1. klo 10. Keskustelemme tulevan sunnun­ tain evankeliumitekstistä.

KASTETTU

LAMMASKUJA 2B

Luka Oliver Aintila, Olivia Isabella Hartonen, Ellen Aleksandra Ket­ tunen, Lumi Amanda Mäkinen, Hilla Olivia Nyholm, Oliver Jesper Samuli Pellikka, Lene Elviira Rantala, Elsa Päivi Orvokki Siljamäki, Leevi Aulis Toppila.

Nettikerho ikäihmisille. Varaa ja osta matkoja kotimaassa, ulkomaille ke 23.1. klo 14–16. Nettikerhoa vetää informaatikko Riitta Sivenius.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 30.1. klo 18.

HAUTAAN SIUNATTU

Patric Samuel Alexandre Helenius.

Sven Evald Vendelin 96 v, Hertta Maija Seppälä 89 v, Simo Juhani Koskinen 77 v, Juri Spelman 70 v, Ilpo Juha Kalevi Lehtonen 67 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi, hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys: Ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472.

Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Kirjallisuuspiiri to 17.1. klo 18–20 kirkon pienessä srk­salissa. Lisätied. pastori Matti Hyry.

Kummikirkko ja kummien sunnuntai 20.1. klo 10–12.30 Jarna Wikström, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas.

Kummien sunnuntaina ollaan ihmei­ den ja supervoimien äärellä. Ota mukaan kummisi tai kummilapsesi.

Jumalanpalveluksen jälkeen kirkolla on tapahtuma, jossa yhteistä teke­ mistä lapsille ja aikuisille.

Miesten sauvakävelypiiri su 20.1. klo 18. Mukana srk:n pastoreita.

Lähtö kirkolta, mukaan omat kävely­ sauvat.

Messu su 27.1. klo 10 Miika Koisti­ nen, Matti Hyry ja Hannu­Pekka Heikkilä. Srk:n nimikkolähetti Tiina Virtanen kertoo kirkkokahveilla työstään Hollannissa, jossa on Medialähetys Sanansaattajien kautta lähetystyössä.

Kristinusko globaalissa maailmassa V: Ikkunoita kristinuskoon Afrikassa su 27.1. klo 11.45–13. Syk­ syllä 2018 alkanut mielenkiintoinen luentosarja saa jatkoa. Puhujavieraa­ na Sley:n Afrikan työn koordinaattori, pastori Ari Lukkarinen.

Laulun ystävät -yhteislaulua ke 30.1. klo 14–15 kirkkosalissa. Yhteis­ laulua eri teemoista kanttori Hannu

KASTETTU AVIOLIITTOON KUULUTETTU Janne Thomas Tapani Hovinen ja Terhi Marjaana Ala­Kihniä.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi, korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tila­ varaukset: arkisin klo 9–15, p. 09 830 6333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys: ti ja to klo 10–12, p. 050 573 6376 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Aamurukouspiiri arkisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa.

Hyvän mielen laulajien tapaaminen to 17.1. klo 15–16.30 kirkkosali 2:ssa.

Messukuoron harjoitus to 17.1. ja 24.1. klo 18 srk­salissa ja ke 30.1. klo 18 kirkossa. Harjoittelemme ensim­ mäistä Korso­messua varten, jota vietetään 31.1. klo 19 kirkossa. Ilm. Airille, p. 050 310 7493.

Miesten saunailta to 17.1. ja 31.1. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Vox Mea – kuoro kaikille harjoittelee Rekolan kirkolla to 17.1. ja 24.1. klo 18.30–19.30 kanttori Sirkku­Liisa Niemen johdolla. Aloittelevien laula­ jien kuoro toimii keväällä 2019 Kor­ sossa ja Rekolassa vuorotellen.

Perhekerho pe 18.1. ja 25.1. klo 9–11.30 lapsi­ ja perhetyön tiloissa.

Messu su 20.1. klo 10. Minttu Haapa­ lainen, Veikko Ahonen, Airi Salonie­ mi. Kirkkokahveilla vierailevat Thai­ maassa nimikkolähetteinä olleet Tero Massa ja Katariina Kiilunen.

Kirkon aamupuuro ma 21.1. ja 28.1. klo 10 srk­salissa, 1 e. Älä syö yksin,

seurassa puurokin maistuu parem­ malta.

Perhekerho ma 21.1. ja 28.1. klo 12–15 lapsi­ ja perhetyön tiloissa.

Runopiiri ma 21.1. ja 28.1. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Naisten raamattupiiri ma 21.1. ja 28.1. klo 18 Kotkansiiven kokousti­ lassa.

Punainen lanka -raamattupiiri ma 21.1. ja 28.1. klo 18 kirkon kappelissa.

English through Bible ma 21.1. ja 28.1. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Katulähetyksen lounas ke 23.1. ja 30.1. klo 11 alkaen kirkkosalissa.

Maksuton lounas valmistettu Yhtei­ nen pöytä ry:n hävikkiruuasta.

Lähetyksen päiväpiiri ke 23.1. ja 30.1. klo 13 kirkkosali 2:ssa.

Iltarukouspiiri ke 23.1. klo 18 kirkon kappelissa.

Iltaperhekerho ke 23.1. ja 30.1. klo 18 lapsi­ ja perhetyön tiloissa. Iltapuuro syödään yhdessä klo 19.30.

Vanhemman väen piiri to 24.1. klo 13 srk­salissa.

Naisten saunailta to 24.1. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Messu su 27.1. klo 10. Jani Vanhala, Eveliina Ojala, Jussi Salonen. Kirkko­ kahvit.

Iltarukouspiiri to 31.1. klo 18 kirkon kappelissa.

Korso-messu to 31.1. klo 19 kirkossa.

Ilta alkaa klo 18 etkoilla, joilla tarjol­ la ruokaa. Tule syömään, nautti­ maan yhdessäolosta, suunnittele­ maan illan messua ja ilmoittautu­ maan eri tehtäviin. Korso­messu on rento, matalan kynnyksen ehtoollis­ jumalanpalvelus, jonne voit tulla sellaisena kuin olet. Messun jälkeen jatkoilla rentoa yhdessäoloa teeku­ pin äärellä.

Bändikerho 8–13-vuotiaille ke klo 16.30–17.30 kirkon bänditiloissa, sisäänkäynti kirkon sisäpihalta.

Kitaroiden, sähkökitaran ja rumpu­ jensoittoa Jussi­ ja Benjami­kerhon­ ohjaajien johdolla. Hinta kevätkau­ delta 20 e, ilm. osoitteessa www. korsonseurakunta.fi/kouluikaiset/ kerhot Bändikerho­kohdasta. Kerhoa voi käydä kokeilemassa ilman ilmoit­ tautumista. Lisätied. nuorisotyönoh­ jaaja Terho Kettunen, p. 050 520 8286.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30.

Hartaus ti ja to klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 17.1., 24.1. ja 31.1. klo 9–11.30.

Nuorten perjantai NuPe 6.–9.­luok­ kalaisille pe 18.1. klo 17.30–20.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 22.1. ja 29.1. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ke 30.1. klo 10–12.

MUUALLA Tähdenlennon avoimessa päiväkodissa srk:n työntekijä tapaa perheitä to 17.1., 24.1. ja 31.1. klo 12–14 (Marsin­ rinne 4).

KASTETTU Ella Olivia Tirronen, Elias Kaarlo Johannes Haavisto, Eino Juhani Silvennoinen, Kasper Viljam Pietiläi­ nen, Leo Tapani Lamminmäki.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU

Aleksi Johannes Hietanen ja Annika Virpi Elisabeth Halla, Harri Eerik Laaksonen ja Sari Johanna Salo­ Bayar.

HAUTAAN SIUNATTU Vuokko Astrid Savolainen 94 v, Saara Maija Kutja 92 v, Oili Kaarina Järvi­ nen 87 v, Pentti Johannes Matela 79 v, Jaana Katriina Kylänpää 60 v, Harri Tapio Hurskainen 54 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa p. 09 830 6700 Avoinna ma–pe klo 9–15 rekolan.seurakunta@evl.fi, rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi: Rekolan kirkko ti klo 11–13, Asolan seurakuntatalo klo 11–13 p. 09 830 6707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkko ti klo 9–11, Asolan seurakuntatalo to klo 9–11.

Ajanvaraus ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706 rekola.diakonia@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Lapsiperheiden olohuone ma ja to klo 9–14. Ma lounas klo 11–12.30: keitto 0,50 e / lautanen. To vaihtuva ohjelma Pienoismallikurssi 7–10­vuotiaat ma 15.30–16.30. Kuusi kertaa ajalla 21.1.–4.3. Voi myös tuoda oman rakennettavan mukana. Kurssimaksu 25 e. Ilm. Petri, p. 050 573 6328.

Yläovet auki ma klo 17. Maksuton iltapala. Tied. 050 553 8459 / Irma.

Junnu-odarit 4–6-lk. ma klo 17.30.

Ilm. kirsi.jokinen@evl.fi Kaiken kattava kerho 1–6-lk. ma klo 18–20. Leivontaa, leikkejä, pelejä, askartelua, hartaus. Ilm. kirsi.joki­ nen@evl.fi.

Diakoniakahvila ja -päivystys ti klo 9–11. Maksuton aamupala.

Tenavanikkarit 6–8-v. ti klo 14–15.

Viisi kertaa ajalla 22.1.–26.2. Lasten puutyöt. Ilm. Petri, p. 050 573 6328.

Taidekerho 1–6-lk. ti klo 16.30– 18.30. Seikkailua taiteen eri muo­ doissa. Ilm. kirsi.jokinen@evl.fi.

Kaiken kattava kerho 1–6-lk. ti klo 18–20. Leivontaa ym. Ilm. kirsi. jokinen@evl.fi.

Isko 1&2 ti 22.1. klo 18–20, isoskoulu­ tusta. Iltatee ja hartaus.

SilmukkaSiskot-ryhmä ke klo 9.30.

Open Doors -nuorten avoimet ovet ke klo 18. Pingistä, biljardia, lautape­ lejä, mehua ja kahvia hyvässä seuras­ sa. Iltahartaus.

Avoin raamattupiiri ke klo 18.30.

Pyhän Andreaan kirkon kuoro ke klo 18.30. Marja Kyllönen.

Raamattu- ja keskustelupiiri to 24.1. klo 13.

Vox mea – kehittyvien laulajien ryhmä kaikille laulunhaluisille aloittaa to 17.1. klo 18.30. Sirkku­Liisa Niemi johtaa.

Messu su 20.1. klo 10. Vappu Olsbo, Sirkku­Liisa Niemi.

Pyhäkoulu su klo 10.

Messu ma 21.1. klo 17. Laura Leverin, Matti Hyöky.

Miesten raamattupiiri ma 21.1. klo 18.30.

Vapaaehtoisten kiitosruokailu to

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

Jumala Jumalaan uskominen ei ole lainkaan vaikeaa siksi, että usko olisi ristiriidassa tieteen kanssa. Uskomisen vaikeus on rakkauden vastaanottamisessa.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVITUS HANS EISKONEN

1

Timon täytyi mennä päiväunille, ja siksi leikkiminen piti lopettaa. Timo oli ensimmäinen kodin ulkopuolinen leikkikaverini. Leikin jälkeen tuijotin oman huoneeni verhoja. Minä olen minä, minä ajattelin. Minä olen olemassa. Mutta jos minua ei olisi olemassa, missä minä silloin olisin? Se oli järisyttävä kokemus.

Olin neljän vanha.

En tarkista vuosilukua, koska tarina sellaisena kuin sen kerron on parempi kuin totuus. Totuus on tarina tässä tapauksessa, koska tämä on minun identiteettini, ja identiteetti on tarina, jonka ihminen sepittää itsestään.

Olen elämäni aikana vaihtanut mielipidettä monta kertaa. Ateistin seurassa puolustan Jumalan käsitettä, mutta uskovaisseurassa pyristelen vastaan. Aina vastavirtaan. Koko siltä ajalta kun muistan olleeni olemassa tunnistan minuudestani jonkin pysyvän kerrostuman, vaikka vanhat vaatteet ovatkin kaapissa mystisesti kutistuneet. Siitä huolimatta olen koko ajan se yksi ja sama jätkä, joka missä tahansa tilanteessa osaa laulaa Bob Dylanin All along the Watch­ towerin.

Joka kerran tätä pientä minuutta ajatellessani tunnen rintakehässäni ehkä suunnilleen sydämen kohdalla kämmenen kokoisen alueen lämpenevän.

Mikään ei silti ole elämässä vaikeampaa kuin oman äänen kuuleminen. On älyttömän vaikeaa olla itsenäinen olento, joka ei kilju massan muka-

na. Reformaattorit opettivat, että ihminen on hevonen, jolla ratsastaa joko Jumala tai Saatana. Kun nyt marssitaan jonkin ismin nimissä, en ole varma, kuka liikuttaa jalkoja.

Koko ala-asteen olin Timon kaveri. Pelattiin paljon tietokonepelejä. Vanhat joystickit ovat edelleen kaapissa. Sitten tuli kasvukipuja. Timo pisti välit poikki. Syy ei selvinnyt minulle ikinä.

Minä menin lukioon, Timo ammattikouluun. En tiedä, missä Timo on nyt. Hän on tässä kertomuksessa tärkeä henkilö siksi, että hänen kauttaan tulin tietoiseksi ulkopuolisesta maailmasta ja siten itsestäni.

Kohtaloni on sidottu juuri tähän tajuun omasta olemisesta suhteessa muihin. Tähän kokemukseen maailmasta on myös ihan aina kuulunut Jumala. Jopa poissa oleva Jumala on olemassa oleva Jumala. En osaa paikantaa tätä tuntemusta ruumiissani kovin tarkasti, mutta aivoissani on selvästi Jumalan mentävä aukko.

Monet pitävät kummallisena, että olen omasta mielestäni myös ateisti. Ateismini ampuu alas kaikki omatekoiset tee-se-itse-jumalat. Tosi Jumala ei ole sellainen olento, jota voisin ateismillani tähdätä. Oikeille ateisteille tuskin kelpaisin, koska kysymys jumaluudesta ei anna minulle rauhaa.

Jumala on järkkymätön ja jyrkkä, tummanpuhuva kallionseinämä sateen jälkeen, ja Jumala on koko ajan Hän, joka pitää huolen. Lapsesta asti minulla on ollut tällaisia mielensisäisiä kuvia. Se tuntuu oudolta semminkin, kun minä elän niin kuin Jumalaa ei olisi olemassa.

2

Jumala on synkkä itämerensuomalainen sana. Karjalassa ja vatjassa on jumala, vepsässä ja virossa jumal. Mordvan jondol eli salama on kirjaimellisesti jumalan tuli. Marin jumo on taivas ja ylijumala. Tämä on sana ja käsite, joka muokkaa minua yhtä paljon kuin god tai gud, jotka muistuttavat hyvää, good.

Jumala on kyllä tosi hyvä, mutta samalla Jumala on kauhistuttava. Jumala asettaa Mooseksen kallion rotkoon. Hän suojaa vapisevaa Moosesta voimakkaalla kädellään, kunnes on mennyt tämän ohitse.

Ristiriitani maailman tappiin asti on se, että kaikki on turvassa eikä meillä ole hätää – paitsi että koko maailma on hirveässä hädässä eikä kukaan ole turvassa. Kun nuoruudessani näin William Blaken teoksia, kuten Abelin murha tai Eu­ rooppa: Ennustus, ajattelin, että se oli siinä. Ihmisenä eläminen on traagista. Se edellyttää, että Jumala kuvataan voimallisena. Pliisu Jumala olisi epäjumala.

Kieliopillisesti Jumala pitää kirjoittaa joskus isolla, joskus pienellä. Kun Jumala on kielellinen yleiskäsite, jolla viitataan erilaisiin jumaliin, se kirjoitetaan pienellä. Kun tarkoitetaan kaikkeuden Äitiä ja Herraa, Hänet kirjoitetaan isolla. Minä kirjoitan myös yksikön kolmannen persoonan muodon Hän isolla siksi, että siinä viittaussuhde minun ja Hänen välillä on ihan eri kertaluokkaa kuin kieli voi ilmaista. Lehtijutuissa näkyy louk-

2B

Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

kaavia arvolatauksia, kun toimittaja haastatellessaan muslimia kirjoittaa Allahin pienellä.

Lehdessä erisnimet lihavoidaan, mutta Jumala ei ole sellainen persoona. Historiallinen henkilö Jeesus Nasaretilainen lihvoidaan, mutta Jeesusta Kristusta Jumalan ainoaa Poikaa ei.

3

Vanha tarina kertoo, että lokakuussa 312 jKr. keisari Konstantinus Suuren takana seisoi liki sadantuhannen sotilaan armeija. Ennen taistelua Konstantinus näki taivaalla punaisen ristin, ja hän kuuli äänen: ”Tässä merkissä olet voittava.”

Historian jumalat ovat sodankäynnin jumalia. Konstantinus voitti, ja sotilaat heiluttivat hänen päävastustajansa Maxentiuksen irti leikattua päätä matkatuliaisena. Allahu akbar on rukouskieltä, mutta se on myös sotahuuto: Teillä on Jumala, mutta meidän Jumalamme on suurin! Jatkosodan aikana kerran körttiläisten seuroissa Helsingissä nuori teologian opiskelija piti puhetta, miten ihana oli ”Kristuksen ja Führerin johdolla taistella Perkelettä vastaan”.

Nuoruuteni vuosina moni ateisti perusteli ateismiaan sillä, että uskonnon nimissä on tehty väkivaltaa. Ymmärrän heitä. Kun joku kannattaa sosialismia, siihen huomautetaan, etteivätkö sata miljoonaa uhria riittäneet todistamaan sosialismin toimimattomuutta. Tässä kohtaa ilmaantuu aina joku, joka sanoo, ettei sosialismia itse asiassa

ole kokeiltu ”oikeasti”. Keskustelu uskonnosta voi singota samoille kehille.

Kaikki ihmisen keksinnöt voivat aiheuttaa pahaa. Uskonto on ihmisen keksintö. En pidä siitä, jos asiaa vesitetään sanomalla, että ”uskonnot itsessään ovat hyviä, mutta jotkut tekevät pahaa uskontojen nimissä”. Asia voi olla juuri noin, mutta uskonto ei tässä tarvitse puolustajaa vaan ihminen.

Kerran 2000-luvun alussa helsinkiläisessä teatterissa esitettiin Peter Shafferin näytelmää Amadeus. Siinä Salieria näytteli Vesa Vierikko, joka esitysten aikana menetti äänensä. Niin raastavaa oli, kun hän huusi: Jumalauta, näillä lakeuksilla ei pilkata ihmistä!

Se on minun uskontunnustukseni.

4

Minusta Jumalaan uskominen ei ole lainkaan vaikeaa siksi, että usko olisi ristiriidassa tieteen kanssa. Vaikeuteni uskomiseen liittyy vallankäyttöön. Netflix-draamasarjassa The Crown kuningatar Mary opastaa vain vähän ennen kuolemaansa kuningatar Elisabeth II:ta, että kuningas tai kuningatar eivät ole vastuussa kansalle vaan Jumalalle. Kuninkaallisen valta tulee Jumalalta. Siksi kirkonmies voitelee kuninkaan tai kuningattaren pyhällä öljyllä.

Rooman valtakunnan aikana uskonnosta käytettiin ilmaisua religio. On epäselvää, mitä kaikkea tämä käsite piti sisällään. Se tiedetään, että religio ilmaisi palvomista ja alistussuhteessa olemista. Se

ilmaisi riippuvuussuhdetta perheen päähän ja yhteisön johtajaan, suvun vanhimpaan, paikallishallitsijoihin ja lopuksi keisariin, joka oli Jumalan poika. Suvun vanhin oli tärkeä hahmo, sillä menestyksen takeena oli jokaisen perheen ja suvun ikioma suojeluhenki eli genius – siis geeni. Hallitsijan geeni tuli Jumalalta.

Uskonto ei tässä tarvitse puolustajaa vaan ihminen.

Uskonto on todellakin hallintajärjestelmä. Nyt tämä patriarkaalinen järjestelmä on murentumassa. Tässä murenemisen prosessissa on paljon hyvää, sillä monet kahleet kirpoavat ja monen ihmisen oleminen on paljon vapaampaa. Ilmassa on myös surua. Tulee ruhjeita, kun iso kivi – monoliitti – lohkeaa palasiksi ja murenee.

Kirkoille patriarkaalisuuden murentuminen on huono uutinen. 2050-luvulla Suomessa kastetaan enää vain muutama lapsi, mutta heitäkään ei välttämättä juuri evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

Kun katsomme historiaa kevyellä kahden tuhannen vuoden aikajänteellä, tämä mureneminen alkoi 1300-luvulla. Se realisoitui reformaatiossa.

Sen jälkeen maailmaan on syntynyt hirveä määrä pieniä kirkkoja ja kuppikuntia. Vieroksun amerikkalaista kristillistä fundamentalismia. Fundamentalistit ovat kuitenkin enemmän kapinallisia kuin minä. Kuninkaan valtaa he eivät pidä minään. Ko-

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

ko amerikkalainen ajattelutapa, että hallituksen täytyy pysyä mahdollisimman kaukana ihmisten tekemisistä, on juuri sitä kapinallista perua.

Monet liberaalit haluavat, että ihmiset ohjataan lainsäädännön avulla tekemään hyvää. Martti Luther, tuo mielikuvitukseni kännäävä yliäly­ käs ja omahyväinen professori, nimenomaan ha­ lusi, että maallinen esivalta pakottaa ihmiset hyvyyteen.

Talonpoikaiskapinassa 1524–1525 Luther vaa­ ti, että kaikki kynnelle kykenevät pistävät mil­ lä tahansa teräaseella talonpoikia kuoliaaksi min­ kä pystyvät. Omien fantasioitteni syvyyksissä Lut­ herin maailma ei ollut kovin erilainen kuin Isis.

Luther vihasi vääräuskoisia.

5

Sisälläni elää koko ajan nelivuotias pikkupoika. Hän on se sama pikku­ poika, joka aikoinaan leikki alus­ sa mainitsemani Timon kanssa. Aika paljon leikittiin länkkärileikkejä. Toi­ sinaan roolimme teki meistä vihol­ lisia. Usein larppausleikkiemme kir­ joittamattomissa juonissa kuuluim­ me samalle puolelle.

Nelivuotias sisälläni ei ymmärrä maailmaa. Hän haluaa, että hänet hyväksyttäisiin. Nelivuotiaan lohtuna on Taivaan Isä, se järkkymätön ja jyrkkä, tummanpuhuva kallionseinämä sateen jälkeen.

Kun olin risupartaradikaali, uskoin syvästi, et­ tä Jumalan armo on erilainen rikkaalle ja köyhäl­ le. Joku monikansallisen korporaation ylimmässä

kerroksessa nahkatuolilla hyllyvä omistaja oli mie­ lestäni eri asemassa kuin kongolaisessa kaivokses­ sa elektroniikkateollisuuden tarpeisiin kobolttia kaivava pieni lapsi.

Nelivuotias sisälläni kärsii hätää tuon lapsen puolesta. Miksi Taivaan Isä ei tee mitään? Aikui­ nen sisälläni sanoo, että ihmisen, ollakseen aito humanisti, on vastuutonta huutaa avuksi yliluon­ nollisia voimia tilanteeseen, jonka ainoa syyllinen on ihminen itse. Liberaalikristitty sisälläni sanoo, että jumalia ei tarvita, vaan kaikki se energia, joka menee urkukoraaleihin, täytyy käyttää auttami­ seen ja aseteollisuuden alasajoon.

Parikymppisenä nuorena miehenä 1990­luvul­ la uskoin, että todellinen Jeesus oli vallankumous­ taistelija, joka Kalashnikov kaulassa marssi toteut­ tamassa sosialistista vallankumousta. Hedelmis­ täänhän puu tunnetaan, ja vain kuollut usko olisi sellaista tekopyhyyttä, jossa hurskaat sanat eivät koskaan tule todeksi. Siirtomaaherruuden aiheut­ taman syyllisyyden takia lähetystyökin korvattiin suurelta osin kehitysyhteistyöllä.

Poliittinen kantani oli yhtä ehdoton kuin oi­ keistolaisilla fundamentalisteilla. Joskus sellai­ nen määrätietoisuus saattaisi ollakin oikein – mut­ ta vain niin kauan kuin ei tehdä poliittisesti vää­ riä valintoja. Jos evankeliumin nimissä tuettaisiin jotakin sellaista poliittista kehitystä, joka jonain päivänä osoittautuisi virheeksi, usko olisi epäju­ malanpalvelusta. Se olisi silkkaa saatananpalvon­ taa, koska siinä tehtäisiin ajallisista asioista ikui­ sia. Juuri sen takia myös hyvien asioiden puolesta

B

3

politikoiminen uskonnon nimissä voi olla funda­ mentalismia.

Ja silti jotakin pitää yrittää. Intian kastittomien korvissa juuri heidän hätänsä esiin nostaminen on armoa: sentään joku kuulee ja ymmärtää! Kristin­ usko on rauhan uskonto, mutta sitäkin enemmän se on armon uskonto. Samaan tapaan kuin Juma­ lan on tultava ihmiseksi myös armon on tultava ruoaksi, kengiksi, vaatteiksi, kodiksi, lukutaidoksi.

Tämä on ristiriitaista, koska enemmistö piis­ poistakin varmaan ajattelee, että sosiaaliturva on yhteiskunnan eikä kirkon tehtävä. Maailman vää­ ryyksistä pitävät ääntä myös täysin uskonnotto­ mat yhteisöt ja järjestöt. Millä tavalla kirkot eroa­ vat näistä?

Kerran eräänä alkusyksyn päivänä olin ystävä­ ni kyydissä Lahden moottoritiellä. Tämä ystävä­ ni oli asunut pitkät jaksot Angolassa ja Kolumbias­ sa ja nähnyt ihmisen pahuuden. Hän sanoi minul­ le: ”Jos kirkko itse politisoituu, se ei voi olla poli­ tiikan omatunto.”

6

Länsimaiset kirkot eivät enää usko Jumalaan. Ne yrittävät saada jäseniä takaisin kaikenlaisilla vetonauloilla.

Ne ovat eri nauloja kuin Jeesuksen ristinpuun naulat. Kirkko ei enää tiedä, mikä on kirkko. Siksi uskon­ nosta on tullut hyvän mielen puu­ hastelua ja lettujenpaistamista.

Tällainen kirkko muistuttaa virkeää isoisää, joka opettelee syömään tofua. Jotta kirkko ei vaikuttai­

4B

Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

si perässähiihtäjältä, se ajaa omalla rollaattorillaan mielenosoitusten eturiviin esittämään edelläkävijää. Siksi se opettelee eri alojen asiantuntijaksi, joka jakaa paikallisseurakunnille papukaijamerkkejä kierrättämisestä. Jeesus neuvoi paastoamaan salaa, mutta kirkko tekee siitä hashtagin.

Suosion kalastelu on merkki epäuskon kirkosta.

Mutta onko sekään niin vaarallista? Vallankäytön kirkko on aina uskossaan varma kirkko, ja sellainen pelottaa enemmän. Epäröivä kirkko olisi siinä mielessä inhimillisempi. Mutta tämä projektista toiseen sekoileva nelivuotiskertomusten kirkko on jo menettänyt pelin. Ennen ihminen sai hyväksynnän kirkossa. Nyt kirkko etsii hyväksyntää ihmisiltä.

Apostoli Paavali sanoo, että rakkaus ei tunne pelkoa. Tämä aikakausi on mielestäni suurta pelon aikakautta. Ei tarvitse päästää suustaan kuin yksi harkitsematon aivopieru, ja koko ihmisen elämä voidaan huuhtoa vessasta alas. Kun kuvittelemme olevamme hyvyyden ympäröimiä, minulle tulee olo, että tämä suvaitsevuuden ilmapiiri perustuu pelkoon siitä, mitä muut ajattelevat minusta.

Koen, että me oikein hyvät ja suvaitsevaiset ihmiset muodostamme jonkinlaisen uskontosävytteisen lahkon, jossa nyökytellään toisille niin kauan kuin puhe on oikeaoppista hyvän puolella olemista. Heti, kun epäilen tämän hyvelahkon opinkappaleita, joudun inkvisitioon ja ehkä jopa koko seurakunnan ulkopuolelle, koska silloin vaarallisesti flirttaankin pahojen henkien kanssa.

Englanninkielisessä maailmassa tunnetaan ilmaisu virtue signalling. Suomeksi se on jonkinlais-

ta hyvesäteilyä. Siinä haetaan ympäristön arvostelevien katseiden alla hyväksyntää poseeraamalla moitteettomasti. Todellisuudessa ihmismielen alimmissa kerrostumissa on primitiivisiä, rumia tunteita. Mutta sosiaalisen median moraaliposeerauksissa niitä syviä tunteita ei sovi tuoda esiin.

Ne täytyy painaa alas, tai seurakunta haukkoo pyhää henkeään.

Moralismi on tämän ajan uususkonto. Siitä puuttuvat ratkaisevat neljä kirjainta a, r, m ja o.

7

Vanhan määritelmän mukaan Jumala on se, mikä tai joka antaa syyn elää. Luther opetti, että Jumala on mikä tahansa, mihin ihminen suurimmassa hädässään turvaa.

Siksi voidaan sanoa, että jonkun jumalana voi olla vaikkapa raha. Luther kiteyttää, että usko luo sekä Jumalan että epäjumalan. Se on käänteisesti lähes sama kuin se, että ihminen on hevonen, jolla ratsastaa Jumala tai Saatana.

Tämän teorian mukaan myös ateistilla on jokin jumala – se on se, miltä, jolta tai mistä ateisti kaikkein suurimmassa hädässään pyytää apua.

Kun autoon tulee vika, varaamme ajan merkkihuollosta. Kun epäilemme keuhkoputkentulehdusta, otamme jonotusnumeron terveyskeskuksessa. Kun syvällä sisimmässämme velloo piinaava ahdistuksen tunne, etsimme kuin huomaamattamme apua tupakka-askista, himourheilusta, alkoholista tai vaikka ahmimisesta. Ja kun meillä

on sisimmässämme jatkuva epäjärjestys, haemme lievitystä ulkoisten asioiden kontrolloimisesta.

Kaikkien elämämme tuskien pohjalla olevaa ahdistusta kutsutaan eksistentiaaliseksi ahdistukseksi. Se on ahdistusta siitä, että on niin vaikeaa olla ihminen, ja lopuksi me vielä kuolemme. Elämä on tarkoituksetonta, tylsää ja epävarmaa, emmekä saa lopullista tyydytystä, vaikka meillä olisi kaikki maailman mammona.

Jeesus neuvoi paastoamaan salaa, mutta kirkko tekee siitä hashtagin.

Viisaat sanovat, että ainoa lääke tähän on Jumalan rakkaus. Täyttäessään syvintä kaipaustaan jollain ulkoisella asialla kuten omaisuudella, kauneudella tai kuuluisuudella ihminen siis oikeasti tahtoisi vain tulla rakastetuksi täysin ehdoitta.

Jumalaan uskominen ei ole minulle vaikeaa siksi, että usko olisi ristiriidassa tieteen kanssa. Se ei ole vaikeaa myöskään siksi, että usko voi vallanhimon vuoksi turmeltua. Päinvastoin juuri uskon sanastoon kuuluvat harhaoppi ja synti. Usko on vaikeaa siksi, että rakkauden vastaanottaminen on vaikeaa. Kun rakkaus on totta, myös Jumala voi olla totta. ■

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

NISKAT JUMISSA? LIHASKIPUJA? JALKAVAIVOJA?

Relaxant -voiteista saat tehokkaan helpotuksen lihasvaivoihin ja särkyihin!

Detria Relaxant® Magnesium Black Ice Testiryhmän kokemuksen mukaan tehokkain kylmävaikutus! Lisäksi tuotteen sisältämä magnesium antaa pitkäkestoista hoitoa ja suojaa lihaskramppeja vastaan. Turveuute parantaa verenkiertoa paikallisesti auttaen lihaksistoa palautumaan.

• Eukalyptus- ja mentoliöljyt viilentävät välittömästi sekä lievittävät kipua.

• Geelin sisältämä ainutlaatuinen turvemagnesiumseos on rikas mineraalien lähde.

Magnesium Black Ice tehosi testiryhmään

TESTAA JA TOTEA ITSE!

Detria Relaxant® Lihastenrentouttaja nopeuttaa lihasten palautumista

• tehokas apu niin aktiivi-urheilijoiden ja –liikkujien kuin päätetyöskentelijöidenkin lihashuollossa • auttaa mm. lihaskramppeihin, niska- ja hartiavaivoihin, kolotuksiin ja rasitusvammoihin • sopii myös lasten kasvukipuihin

Detria Relaxant® Jalkavoide on laskimoverenkiertoa tukeva voide, joka

• hoitaa ja rauhoittaa väsyneitä, turvonneita ja pakottavia jalkoja • helpottaa suonenvetoja, jalkojen laskimovaivoja ja pakotusta sekä suonikohjukipuja • lämmittää palelevat jalat

91%

Sai merkittävän avun lihaskipuihin. ”Hyvä tuote kokonaisuudessaan. Helppo käyttää, levittyy hyvin, ei jätä tahmaiseksi, kuivuu nopeasti! Suosittelen jatkossa muillekin. Tehoaa lihaskipuihin – mikä on kuitenkin se pääasia!”

Relaxant Black Ice testiryhmä (27 vastaajaa) tammikuu 2018

Jalkoja on krampannut, koska töissä joutuu kävelemään pitkiä matkoja ja olemaan muutenkin paljon jalkojen päällä. Kipuja oli pohkeissa ja jalkapohjissa, jotka olivat ihan kuin tulessa. Kokeilin Relaxanttia ensimmäisen kerran jo kymmenen vuotta sitten ja huomasin hyvin pian sen auttavan. Ennen jouduin aina töistä lähdettyäni ottamaan särkylääkettä, mutta nykyisin tarvitsen vain Relaxanttia! Laitan sitä

Detria Relaxant® Magnesium - lihasten rentoutukseen

Nopeuttaa särkevien lihasten rentoutumista, vilkastuttaa lihasten aineenvaihduntaa, ehkäisee lihaskramppeja sekä lihasten jäykkyyttä. Relaxant Magnesium on fysioterapeuttinen valmiste, joka tukee kehon omien korjaus- ja huoltojärjestelmien toimintaa.

Kotimaiset Relaxant-voiteet löydät apteekeista, terveys- ja luontaistuotekaupoista sekä www.relaxant.fi

päivittäin aina siihen paikkaan, joka kulloinkin on kipeä. Aikaisemmin minua kiusasivat myös levottomat jalat, mutta nyt sekin vaiva on kokonaan kadonnut.

-Hannele 52 v.

www.detria.fi

5

6B

Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

Luku­ toukasta kasvoi kirjaston­ johtaja Anna-Maria Soininvaara vaalii kirjaston perusideaa, johon kuuluvat tasaarvoisuus ja monipuolisuus.

Hän haluaa samanlaista ajattelua myös kirkkoon.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

K

eskustakirjasto Oodin johtaja AnnaMaria Soininvaara tuntee ylpeyttä arkkitehtuurisesti upeasta ja monimuotoista toimintaa sisältävästä valtakunnastaan.

– Takana on kymmenvuotinen projekti, josta kolme vuotta kului talon rakentamiseen.

Rakennus näyttää hyvältä, ja se vastaa arkkitehtien alkuperäisiä suunnitelmia.

Hän oli mukana kirjaston suunnittelussa alusta lähtien. Työryhmä sai ideoita seuraamalla kansainvälisiä trendejä, keräämällä toiveita kirjaston asiakkailta ja pitämällä työpajoja henkilökunnan kanssa.

Soininvaara tietää jo lempipaikkansa Oodissa. Se on kolmannen kerroksen Kirjataivas, jonka hyllyissä on noin 100 000 lainattavaa kirjaa. Hänen mielestään kirjan ystävän kerros on toteutettu kauniisti elävine puineen ja huikeine näkymineen.

Oodin johtaja on ehdottomasti sitä mieltä, että paljon puhetta herättäneestä uuden ajan kirjastosta kannatti maksaa 98 miljoonaa euroa.

– Kirjasto on suosituin kulttuurilaitos Helsingissä. Uusi rakennus on saanut myös kosolti kansainvälistä huomiota, mikä tuo kaupunkiin varmasti lisää turisteja. Esimerkiksi New York Timesissa oli loppuvuodesta iso juttu Oodista.

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Kuka?

Anna-Maria Soininvaara on keskustakirjasto Oodin johtaja. Kruununhaassa asuva Soininvaara täyttää 60 vuotta 18.1.

Mitä?

Soininvaara jatkaa Oodin kehittämistä. Hänet valittiin uudelle nelivuotiskaudelle kirkon luottamustoimiin. Hän harrastaa lukemista, musiikin kuuntelua ja juoksemista.

Motto

Ajat muuttuvat, ja me muutumme niiden mukana.

Soininvaaran mukaan Oodista ei tehty pääkirjastoa, koska keskeisellä paikalla sijaitseva rakennus haluttiin asiakkaiden eikä hallinnon käyttöön.

Oodissa on vain vähän hallintoon liittyvää toimintaa, ja tässä suhteessa se eroaakin maailman muista suurista kirjastoista.

ANNA-MARIA SOININVAARAN tie Oodin johtajaksi on ollut hyvin johdonmukainen. Hän oli kova lukemaan jo lapsena, oikea lukutoukka. Kirjojen maailma oli tullut tutuksi myös hänen isänsä, Urpo Lehtosen, työn kautta, sillä tämä oli Espoon kirjastotoimen johtaja.

– Elin niin vahvasti tarinoiden maailmassa, että mietin välillä, elänkö lainkaan omaa elämääni. Kirjojen luoma vaihtoehtoinen todellisuus on varmaan tuttu monelle kirjallisuuden harrastajalle.

Ylioppilaaksi tultuaan Soininvaara lähti opiskelemaan kirjallisuutta Helsingin yliopistoon. Kesäisin hän oli töissä kirjastossa, ja kirjastonhoitajan ammatti alkoi tuntua paremmalta vaihtoehdolta kuin vaikkapa opettajan ammatti. Hän jatkoi siis isänsä jalanjäljissä opiskelemalla kirjastonhoitajaksi Tampereella.

– Alussa työn suolana oli asiakastyö, koska siinä tapasi erilaisia ihmisiä. Tietopalvelu oli tuolloin haastavampaa, kun ei ollut internetiä. Tänä aikana tiedonhaku taas uudistuu jatkuvasti, ja kirjaston työntekijät opastavat asiakkaita käyttämään apuna digitaalisia välineitä.

Johtajan työssä Soininvaaraa ohjaa kirjaston hieno perusidea eli tasa-arvoinen tiedonsaanti, kirjallisuuden ja lukutaidon edistäminen sekä monimuotoisen kulttuurin esiin tuominen.

– Pidän lukemista älyttömän tärkeänä, ja luen koko ajan jotain. Olen edelleen paperille painetun kirjan kannalla – se vain tuntuu jotenkin paremmalta.

Viime vuonna Soininvaara luki lähes 60 kirjaa, joista hän suosittelee esimerkiksi Amos Ozin Juudasta ja Olli Jalosen Finlandia-palkittua Taivaanpalloa. Hän ei kuitenkaan ehdi lukea kaunokirjalli-

suutta niin paljon kuin haluaisi, koska joutuu työn takia lukemaan paljon ammattikirjallisuutta.

KIRJASTON OHELLA Anna-Maria Soininvaaralle tärkeä asia on kirkko. Hän on toiminut parikymmentä vuotta kirkon luottamustehtävissä. Viime syksyn seurakuntavaaleissa hänet valittiin jälleen Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvostoon ja kirkkovaltuustoon.

Soininvaara osallistuu kirkon toimintaan, koska hän haluaa olla muuttamassa sitä avoimempaan ja suvaitsevampaan suuntaan, tuoda tavallaan kirjaston arvoja kirkkoon.

– Kirkossa on vielä paljon tehtävää tasa-arvoasioissa. Hiljattain tuli hälyttäviä uutisia, kun joukko kirkon väkeä lähetti piispoille adressin vaatiakseen ymmärtämystä papeille, jotka eivät halua tehdä yhteistyötä naispuolisten pappien kanssa. Ihmettelen, miten tällainen on yhä mahdollista.

Vaikka Soininvaara on ajoittain turhautunut kirkkoon, hän uskoo, että muutos on mahdollinen, pienin askelin.

”

ELIN NIIN VAHVASTI TARINOIDEN MAAILMASSA, ETTÄ MIETIN VÄLILLÄ, ELÄNKÖ LAINKAAN OMAA ELÄMÄÄNI.

– En ole täysin luovuttanut kirkon suhteen, minkä vuoksi jaksan edelleen olla mukana näissä kuvioissa. Kirkon asioista päättämässä pitäisi kuitenkin olla enemmän meitä maallikoita. On vääristävää, kun luottamustoimissa on niin paljon teologeja ja kirkon työntekijöitä.

– Helsingin seurakunnissa on kovasti puhuttu toimintakulttuurin muuttamisesta, mutta tapahtuuko mitään käytännössä? Kirkkoherroilla on yhä suuri valta päättää asioista. Oman demokratiakäsi-

tykseni vastaista on se, että kirkkoherra toimii seurakuntaneuvostossa sekä esittelijänä että puheenjohtajana.

Soininvaaran mielestä kirkko pystyy vaikuttamaan asioihin yhteiskunnassa käymällä jatkuvaa vuoropuhelua sen eri toimijoiden kanssa.

– Tämä on tärkeää, sillä mitä enemmän väkeä kirkosta karkaa, sitä pienemmäksi sen vaikutusvalta muuttuu.

KIRKON TAPAHTUMISSA ja jumalanpalveluksissa Anna-Maria Soininvaara kertoo käyvänsä silloin tällöin. Viimeksi hän oli messussa loppiaisena.

– Osallistun ehkä kymmenisen kertaa vuodessa jumalanpalveluksiin ja niiden lisäksi kirkkokonsertteihin. Jossain vaiheessa kävin perjantai-iltaisin Tuomiokirkon kryptassa pidetyissä Luottamuksen messuissa.

– Täytyy kuitenkin tunnustaa, että sunnuntaiaamuisin juoksulenkki vie useimmiten voiton jumalanpalveluksesta.

Kirkkotilassa ollessaan Soininvaara on aistinut monesti tietynlaista pyhyyttä. Se on tapahtunut myös muissa paikoissa, vaikkapa luonnossa.

– Esimerkiksi merenranta ja tähtikirkas yö saattavat aiheuttaa tunteen siitä, että on yhtä koko maailmankaikkeuden kanssa.

– Saman tunteen voi saada aikaan myös klassinen musiikki. Pyrin käymään vähintään pari kertaa kuussa Kaupunginorkesterin tai Radion sinfoniaorkesterin konserteissa.

Kirjan parissa, juostessa ja musiikkia kuunnellessa Soininvaara pystyy myös parhaiten unohtamaan työasiat ja rentoutumaan.

Työn, kirkon luottamustoimien ja harrastusten vuoksi hän on nykyään melko paljon poissa kotoa.

Toisin oli silloin, kun lapset olivat pieniä ja hänen aviopuolisonsa Osmo Soininvaara toimi vihreiden kansanedustajana.

Soininvaarat tutustuivat 1980-luvun lopulla vihreiden toiminnassa. Anna-Maria Soininvaara oli 11 vuotta mukana Helsingin kunnallispolitiikassa.

– En jatkanut poliittisella uralla, koska tajusin olevani parempi virkamies kuin poliitikko, hän sanoo nauraen. ■

8B

Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

Kymmenen pientä lähetyssaarnaajapoikaa Kymmenen suomalaismiestä lähti vuonna 1868 viemään Jumalan sanaa Ambomaalle. Yhdeksän heistä palasi, sillä olosuhteet lähetyskentällä olivat karut. Mutta yksi jäi.

TEKSTI SIMO HEININEN KUVAT SUOMEN LÄHETYSSEURA

Suomalaisen lähetystyön pioneeri Martti Rautanen työskenteli todennäköisesti tällä lähetysasemalla Ambomaan Olukondassa.

J

oukko miehiä astui laivaan Helsingin satamassa juhannusaattona 1868. Torvet soivat, ja laulettiin Martti Lutherin virttä Jumala ompi linnamme. Miesten keski-ikä oli 26 vuotta. He olivat lähdössä viemään Jumalan sanaa kauas Afrikkaan.

Nämä ensimmäiset suomalaiset lähetyssaarnaajat tulivat kansan parista. Martti Rautasen isä oli inkeriläinen maaorja. Pietari Kurvisen koti oli ilomantsilainen maalaistalo. Kaarle Tolonen oli kajaanilainen räätälinpoika. Aleksanteri Malmströmin isä oli porvoolainen teurastaja. Muidenkin tausta oli maaseudulla ja kaupunkien pikkuporvaristossa.

He olivat käyneet kuusivuotisen lähetyskoulun. Se oli sisäoppilaitos, jossa opetettiin uskontoa, saksaa, englantia, maantietoa, laskentoa, piirustusta, laulua ja soittoa.

Heillä ei ollut juuri mitään tietoja Afrikasta. Ensimmäisen mustaihoisen ihmisen lähetit näkivät menomatkalla Lontoossa.

Suomalaiset matkasivat Afrikkaan kokeneiden saksalaisten lähetyssaarnaajien mukana. Aluksi he viettivät runsaan vuoden Reinin lähetysseuran asemalla Namibian keskiosassa.

Siellä veljien välit rakoilivat. ”Veli Juntunen erotettiin. Se oli kovin ikävää”, merkitsi Martti Rautanen päiväkirjaansa.

Joukkoon sopeutumaton lähetti palasi kotiin Ambomaata näkemättä. Muut saapuivat sinne heinäkuussa 1870.

Vastaanotto oli aluksi suopea. Heimokuningas tuli tervehtimään, ja sulavakielinen Pietari Kurvinen kertoi

Ensimmäiset lähtijät vuonna 1868: takarivissä K. E. Jurvelin, E. Juntunen, J. Nissinen, M. Rautanen, J. Heinonen, A. Piirainen ja K. L. Tolonen sekä edessä B. B. Björklund, K. A. Weikkolin ja P. Kurvinen.

heidän tulleen julistamaan Jumalan sanaa ja sielujen pelastusta. ”Sanasi ovat hyvät”, päällikkö vastasi. Erityisen kiinnostunut hän oli siitä, oliko tulijoiden joukossa aseseppiä ja vankkureiden tekijöitä.

SUOMALAISET ALOITTIVAT työnsä suurin toivein kolmen heimon parissa, mutta he joutuivat pian vetäytymään yhden heimon alueelle. Ensimmäinen pakana kastettiin vasta 13 vuoden työn jälkeen vuonna 1883.

Pioneeriläheteistä oli silloin työkentällä vain Martti Rautanen.

”

OLISI HYVÄ, JOS HE RUPEAISIVAT PAREMMIN JUMALAN SANAA OPPIMAAN. JUHO HEINONEN

Alkuajan tilinpäätös näytti tappiota. Vasta perustetun lähetysseuran epäonnistuminen uudella työ-

kentällä oli tosin sääntö eikä poikkeus, ja Lähetysseura noudatti tuota sääntöä.

Epäonnistumiseen oli syynsä. Lähetit eivät havainneet paikallisten keskuudessa suurtakaan kiinnostusta Jumalan sanaa kohtaan. Myös ambolaiset pettyivät toiveissaan. Opettajat eivät tuoneet mukanaan aseita, ampumatarvikkeita eivätkä sepäntaitoja. Myös lahjoiksi tarkoitetut tupakka, vaatteet ja viini loppuivat pian.

Kahden kulttuurin yhteentörmäys käy ilmi Juho Heinosen raportista vuodelta 1878. Hän esittelee ambolaisten ekologista ja leppoisaa elämäntapaa: ”Ei näy kellään näistä kansalaisista olevan sitä vahvaa tahtoa ja opin halua, että vapaaehtoisesti tahtoisi oppimisen ja työn vaikeudet kärsiä, ja kun eivät tiedä työn hyödystä mitään eivätkä tahdokaan tietää, sillä nämä laiskuuden puolustukseksi sanovat parhaan olla näin kuin he nyt ovat. Näin ollen ei tule elämään mitään tarpeettomia puuhia vaateiden pesemisestä, huoneitten rakentamisesta ynnä muusta. Lisäksi he ovat ylpeät siitä, että heillä on maa, osaavat sitä kuokan kanssa viljellä ja viljasta tehdä olutta. Muutamilla on lisäksi runsaasti karjaa. He ovat mielestänsä rikkaita, joilta ei mitään puutu.”

Tällaiseen maaperään ei evankeliumin sana juurtunut. Raportti jatkuu: ”Olisi hyvä, jos he rupeaisivat paremmin Jumalan sanaa oppimaan, mutta näyttää siltä, että he pitävät hengellistä oppimista yhtä tarpeettomana kuin ruumiillistakin.”

Ambokuninkailla oli muitakin neuvonantajia, portugalilaisia kauppiaita, jotka ostivat viinalla ja aseilla or-

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

9

jia eivätkä katselleet lähettejä hyväl­ lä. Oikullisia, itsevaltaisia ja ajoittain juoppohulluja heimopäälliköitä ei ol­ lut helppo miellyttää. Kun lähettien taidoista ja lahjoista ei ollutkaan heil­ le hyötyä, nämä saivat pian kuulla, kenen maata tallasivat ja kenen vet­ tä joivat.

LÄHETYSSEURAN JOHTOKUNTA ja lä­ hetit olivat kahden kerroksen väkeä.

Helsingissä oli korkeita kirkonmiehiä ja säätyläisiä. Ambomaalla työtä teki­ vät kansan parista lähteneet nuoret miehet.

Ensimmäiset lähetyssaarnaajille annetut ohjeet korostavat johtokun­ nan isällistä käskyvaltaa ja vaativat nuorilta veljiltä ”luottamusta, lapsel­ lista rakkautta ja kuuliaisuutta”. Lähe­ tit eivät täyttäneet näitä vaatimuksia.

Välit johtokuntaan olivat alusta lähti­ en huonot.

Kyse oli ennen muuta rahasta. Joh­ tokunnalla ei ollut realistista käsitys­ tä siitä, millaista työ kentällä oli, ei­ kä siitä, mitä se maksoi. Se oli laske­ nut kustannukset väärin uskoessaan maan hedelmällisyyteen ja kuninkai­ den anteliaisuuteen. Lähettien muka­ naan tuomat vaihtotavarat loppuivat pian eikä uusiin ollut rahaa. Heidän oli alistuttava heimopäälliköiden ar­ meliaisuuteen ja kerjättävä näiltä vil­ jaa ylläpidokseen.

PITÄISIKÖ PALATA kotiin? mietti mo­ ni. Ilosanomaa ei otettu vastaan ja olot olivat niukat. Lähetit olivat jo ko­ timaassa kihlanneet itselleen morsia­ met, jotka ajan käytännön mukaan pi­ ti lähettää sulhasilleen kahden vuo­ den kuluttua. Karl Jurvelin, Alek­ sander Malmström ja Kaarle Tolonen olivat kuitenkin turhaan odottaneet kihlattujaan. Miehet eivät enää jak­ saneet poikamiehen ankeaa elämää vaan palasivat kotiin.

Muut lähetit saivat morsiamensa ja menivät naimisiin, mutta hekin huo­ masivat pian, että lähetystyöllä oli kal­ lis hinta.

Ambomaan ilmasto oli epäterveel­ linen. Martti Rautasen päiväkirjat ovat täynnä kuvauksia oman perheen ja muiden lähettiperheiden sairauksis­ ta. Malarialta ei osattu suojautua, ei­ kä muihinkaan infektiotauteihin ollut tehokasta lääkitystä.

Kurviset menettivät puolivuoti­ aan esikoispoikansa, eikä kuoleman­ tapaus jäänyt lähettijoukon ainoaksi.

Raskain kuorma oli Rautasilla, joiden kymmenestä lapsesta vain kolme sel­ visi aikuiseksi.

SUOMEN KIRKKO ei ollut lähettänyt Ambomaalle yhtään pappia, mut­ ta lähetit saivat liperit kaulaansa. He saarnasivat, kastoivat ja jakoivat eh­ toollista.

Kun he palasivat kotiin, pappis­ oikeudet otettiin heiltä pois, koska pelättiin, että muuten lähetyssaarnaa­ jille avautuisi oikotie papinvirkaan il­ man yliopistokoulutusta.

Palanneista läheteistä Jurvelin ryh­ tyi sähköttäjäksi. Heinonen löysi työn Hämeenlinnan lääninvankilan työn­ johtajana. Juntusesta tuli kansakou­ lunopettaja.

Tolonen ja Kurvinen jäivät aluk­ si Lähetysseuran matkasaarnaajiksi,

Kotimaiset kirjahyllyt -20%

Suomen parhaat kirjahyllyt meiltä; Monipuolinen Milano, ajaton Dimensio, persoonallinen Roma ja erinomainen Fakta, jonka runkosyvyys vain 25cm.

Mitoita paikka ja kirjojen metrimäärä, niin löydämme teille sopivan hyllyn!

Martti Rautanen perusti Ambomaalla perheen ja asui siellä kuolemaansa saakka, eli vuoteen 1926.

mutta saivat pian tarpeekseen. Kur­ vinen menestyi itsenäisenä hartaus­ kirjailijana ja nousi evankelisen he­ rätysliikkeen johtohahmoksi. Hän oli hankkeen kärkimies, kun Evan­ keliumiyhdistys aloitti työn Japanissa 1898. Ensimmäiseksi Japanin­lähetiksi valittiin 17­vuotias Esteri Kurvinen.

Tolonen lähti Amerikkaan, jossa papiksi pääsi helpommin kuin koti­ maassa. Hänestä tuli yksi suomalais­ ten siirtolaisten kirkon perustajia ja johtajia. Malmström sai papinviran Chicagon ruotsalaisessa seurakun­ nassa.

TARINAN SANKARI on Martti Rauta­ nen. Ainoana kymmenestä pioneeri­ lähetistä hän jäi maahan ja pysyi siel­ lä kuolemaansa saakka, eli vuoteen 1926. Hän käänsi Raamatun ja kerä­ si kansanlauluja, arvoituksia ja sanan­ laskuja sekä kasveja ja kansatieteellis­ tä esineistöä.

Kun saksalainen siirtomaavalta tu­ li Lounais­Afrikkaan, Rautanen onnis­ tui pitämään ambokuninkaat syrjäs­ sä vastarinnasta, joka johti eteläisem­ pien heimojen kansanmurhaan vuon­ na 1904. ■

Lähetystyötä 160 vuotta

Suomen Lähetysseura perustettiin 160 vuotta sitten, ja vuonna 1868 se lähetti ensimmäiset kymmenen lähettiään Ambomaalle, Namibian pohjoisosiin. Lähetit loivat kirjakielen, perustivat kirjapainon, opettivat kansan lukemaan, rakensivat sairaalan ja kehittivät koululaitoksen.

Ensimmäiset ambopapit vihittiin 1925, ja paikallinen kirkko itsenäistyi vuonna 1954. Namibiassa on yhä suomalaisia kirkon työntekijöitä, mutta he eivät ole lähetyssaarnaajia vaan itsenäisen kirkon palveluksessa olevia asiantuntijoita.

Mitä Suomen Lähetysseura tekee nyt? Lue toiminnanjohtaja Rolf Steffanssonin haastattelu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

www.s o p e . f i

Voimassa 2.2. asti

Myymälämallit -30% -60% Tervetuloa!

FAKTA 1820€ (2275€) K237, L200, S25cm

MILANO 2365€ (2956€) K220, L182

Malmin raitti 17, Helsinki p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

avoinna ti-pe 10-18, la 10-16

Lantionpohjan fysioterapiaa Erityishoitoa virtsan tai ulosteen pidätyshäiriöihin, lantionpohjan kiputiloihin, erektiohäiriöihin ja erilaisiin laskeumiin.

www.fysiosakura.fi

Rajatorpantie 41 C, 3.krs.

01640 Vantaa, Tamrotalo Puhelin 045 354 7474 Ma-to 8-20, pe 8-16

Hoitoa, kuntoutusta ja liikuntaryhmiä

Osa 24

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki Teemu Laajasalo on seitsemäs piispa tänä vuonna 60 vuotta täyttävässä Hel­ singin hiippakunnassa.

Vuosi 2019 on Helsingin hiippakunnas­ sa myötätunnon teemavuosi. Teemaa käsitellään viidessä Vanhassakirkossa pidettävässä tilaisuudessa, joissa piis­ pa Laajasalon kanssa keskustelemas­ sa on asiantuntijoita ja kokemusasian­ tuntijoita. Ensimmäisessä illassa maa­ nantaina 28.1. klo 18 vieraana on kirkko­ sosiologian professori Anne Birgitta Pessi. Illan teemana on Myötätunnon voima. Muut keskustelut ovat 8.4., 19.8., 28.10. ja 25.11.

Hiippakunta jakaa joka kuukausi myö­ tätuntotekopalkinnon. Palkinnon saa­ jia perusteluineen voi ehdottaa esimer­ kiksi sosiaalisessa mediassa aihetunnis­ teella #myötätunto2019 tai sähköpostilla helsingin.tuomiokapituli@evl.fi.

Helsingin tuomiokirkko on piispa Teemu Laajasalolle rakas ja nurkkiaan myöten tuttu.

Pieni pala taivasta Piispa Teemu Laajasalolle kirkko ei ole mikä tahansa nähtävyys.

Siksi hän toivoo, että niiden ovet pidettäisiin useammin auki.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JOONAS BRANDT

HELSINGIN TUOMIOKIRKKO on harvoin keskellä päivää aivan tyhjä, mutta nyt, kun kirkon urkuja korjataan, turisteilla ei ole pääsyä kirkkoon. Piispa Teemu Laajasalo saa rauhassa istahtaa penkkiin keskikäytävän varrelle ja katsella kirkkoa, joka on hänelle rakas, pyhä ja suuri. Sellaisia tuntemuksia tuskin kirvoittaisi upeinkaan museo tai kirjasto, sil­ lä kirkossa ei ole kyse vain arkkitehtuurista. Se ei ole mikä tahansa tila tai nähtävyys, vaan Jumalan kunniaksi rakennettu.

Tuomiokirkko on Laajasalolle läpikotaisin tuttu, mutta yhä uudelleen hän huomaa jäävänsä häm­ mästelemään jotakin sen yksityiskohtaa tai ihan vain värisävyjä. Juuri tyhjässä kirkossa on hänen mielestään jotakin erityistä. Opiskeluaikoinaan 25 vuotta sitten Laajasalo työskenteli Tuomiokirkon suntion apulaisena. Useina kesäaamuina hän oli en­

Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa

PIISPANA LAAJASALO ei noin vain hetken mielijoh­ teesta poikkea jumalanpalvelukseen, mutta matkan varrelle osuvaan kirkkoon hän saattaa piipahtaa hil­ jentymään ja rukoilemaan rakkaidensa puolesta.

Kirkon ovella hän tekee ristinmerkin. Ja niin hän te­ kee myös lähtiessään. Ristinmerkit jäsentävät sen, että nyt ollaan kirkossa – erillään arjesta.

KIRKKO ON Laajasalolle pieni pala taivasta maan päällä. Kuten niin monet muut, hänkin hakeutuu lomamatkoillaan kirkkoihin. Syy siihen ei ole pel­ kästään tarve lepuuttaa jalkoja tai paeta kuumuut­ ta, eikä taidekaan. Usein hän on kokenut, että ne lukemattomat rukoukset, joita jossakin kirkossa on sanottu ja ajateltu, ovat tarttuneet sen seiniin. Kä­ vijä tuntee ne ja Jumalan läsnäolon.

Laajasaloa ihmetyttää, että Suomessa kirkkojen kunnossapitoon käytetään paljon rahaa, mutta silti monet niistä ovat suurimman osan aikaa ihmisten ulottumattomissa. Piispana hän haluaisi rohkaista ja haastaa seurakuntia avaamaan kirkkojen ovet.

Tärkeintä olisi, että ihmiset tietäisivät kirkon olevan auki ja heitä varten – ei se, kuinka moni sinne tulee tai kuinka monta tapahtumaa tilastoihin saadaan. ■

KATRI SAARELA

Taivaan tähden

20.1.

simmäisenä paikalla avaamassa ovia ja sai nauttia tyhjän kirkon hiljaisuudesta. Sittemmin Laajasalo on vihitty Tuomiokirkossa papiksi ja piispaksi.

Kirkon kolot ja nurkat, kappeli, tapuli ja kryp­ ta ovat tulleet hänelle tutuiksi niin nuorisotyön­ ohjaajan sijaisena kuin seurakuntapappinakin.

Kryptassa hän piti ensimmäisen saarnansa, nuor­ tenillassa tapulissa toimitti ensimmäistä kertaa eh­ toollisen.

Laajasalo ei ole niitä, joiden on helppo noin vain pysäyttää ja tyhjentää mielensä. Kirkon penkissä is­ tuessakin päässä liikkuu monenlaisia ajatuksia: osa häiritsee, osa rauhoittaa. Silloin hän on huoman­ nut, että kirkkotila auttaa hiljentymään. Jotakin ta­ pahtuu itsestä riippumatta.

Yliluonnollinen ilmiö KUN JEESUS evankeliumien kir­ joittajien mukaan ilmaisee juma­ lallisen voimansa, hän syntien an­ teeksi antamisen ohessa herät­ tää kuolleista, parantaa sairaan tai muuttaa veden viiniksi. Näi­ tä tarinoita kerromme yhä vielä, ja saamme sairaat ja toivottomat maksamaan viimeisetkin roponsa päästäkseen paikkaan, jossa huhu­ taan parantumisihmeitä tai kipe­ rästä paikasta päästäviä käänteitä tapahtuvan edelleen.

Ihmeusko on kuitenkin vali­ koivaa. Kuka on kuullut vaaralli­ sesti ylipainoisen laihtuneen ru­ kouksella? Tai rauhaa rukoilevien saaneen aseet sylkemään luotien sijaan kukkia? Milloin on yksin­

huoltajan rukous kuultu niin, et­ tä palkka kasvaa juuri ne epätoi­ voisesti tarvitut eurot?

Usein ihminen rukoilee ihmet­ tä, kun ei jaksa kantaa kohtaloaan tai mennä sen läpi, mikä on edes­ sä. Hän haluaa päästä kohtaamas­ ta sen, mikä on totta.

Eikö ihmeitä siis tapahdu? Tie­ tenkin. Kaikkein yliluonnollisim­ piin ihmeisiin on vain vaikein uskoa.

Vaikka viha olisi sulkenut sydä­ met, rakkaus saattaa yhtäkkiä ava­ ta ne. Vaikka olisi helpompi hylä­ tä, monet meistä huolehtivat toi­ sistaan loppuun saakka. Vaikka toinen miten syvästi loukkaa, ai­ na on niitä, jotka jaksavat antaa anteeksi. Ja niitä, joilla on mutta

jotka luopuvat omastaan ja jakavat sen muiden kanssa.

Sellaisia ovat ihmeistä uskomat­ tomimmat.

En tarvitse jumalallista voimaa muuttamaan elämääni vaan hyväk­ syäkseni sen sellaisena kuin se on.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

Gurun opissa Ohjaajana John F. Haught John F. Haught on syntynyt vuonna 1942 Yhdysvalloissa. Hän työskenteli 35 vuoden ajan Georgtownin katolisessa yliopistossa systemaattisen teologian professorina. Jäätyään eläkkeelle hän on toiminut yliopistossa senioritutkijana.

Jo nuorena Haught oli kiinnostunut kosmologiasta, fysiikasta, evoluutiosta ja biologiasta. Erityisen vaikutuksen häneen tekivät jesuiittapappi ja paleontologi Pierre Teilhard de Chardinin teokset, joissa tämä yritti luoda synteesiä evoluution ja kristinuskon välille. Haught lähti lukemaan teologiaa, mutta ei ottanut pappisvihkimystä.

1990-luvulta lähtien evoluution liittyvät kysymykset ovat nousseet Yhdysvalloissa entistä enemmän julkisuuteen, kun kreationismin ja älykkään suunnittelun (Intelligent Design) kannattajat, evolutionistit ja uusdarvinistit ovat kiistelleet keskenään. Haught on ottanut kiistoihin kantaa muun muassa kirjoissaan Science and Religion: From Conflict to Corversation ja Making Sense of Evolution: Darwin, God and The Drama of Life.

Sattumaa vai sallimusta?

Tiede sulkee selityksistään Jumalan, ja niin sen pitääkin tehdä, sanoo yhdysvaltalainen teologi John F. Haught.

P

ennsylvanialainen John F. Haught oli kutsuttu vuonna 2005 erikoiseen oikeudenistuntoon. Siinä käsiteltiin paikallisen koululautakunnan päätöstä ottaa Doverin koulupiirissä käyttöön oppikirja, jonka mukaan luonnon ilmiöiden takana on älykäs suunnittelu, ei evoluutio.

Lautakunta korosti, että oppilaiden tuli olla tietoisia evoluutioteorian puutteista ja ongelmista. Heille piti opettaa luomisoppia ja älykkään suunnitelman teoriaa. Osa vanhemmista ei hyväksynyt lautakunnan päätöstä, vaan vei sen oikeuteen. Haught oli siellä heidän kutsumanaan.

OIKEUDENKÄYNNIN AIKOIHIN John F. Haught oli työskennellyt 35 vuotta teologian professorina katolisessa Georgetownin yliopistossa ja kirjoittanut lukuisia kirjoja tieteen ja uskonnon suhteista. Oikeudessa Haught todisti, että lautakunnan päätös voisi pakottaa opettajat välittämään oppilailleen biologian tunneilla tietoa, joka oli luonteeltaan läpeensä uskonnollista eikä tieteellistä. Samalla hän kuitenkin muistutti, ettei oppilaille tulisi antaa myöskään sellaista opetus-

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

ta, että evoluutiota voi ymmärtää vain omaksumalla materialistisen maailmankatsomuksen.

Hän painotti, että evoluution antama selitys monimuotoisen elämän synnystä ja kehittymisestä ei ole vaihtoehto tai kilpailija teologiselle selitykselle ja uskolle. Selitykset ovat rinnakkaisia. Joka tapauksessa jo universumin alkuhetkinä tapahtui jotain, mikä teki elämän synnyn mahdolliseksi, kun sen aika tuli, oli se sitten ”sattumaa” tai ”jumalallista sallimusta”.

Miksi kinastella, kun Haughtin mukaan voisimme nähdä erilaiset tavat yrittää ymmärtää elämää mahdollisuuksina syventää omaa ymmärrystämme.

TIEDE SULKEE selityksistään Jumalan. Niin sen pitääkin tehdä, John F. Haught muistuttaa. Kristitynkään ei tarvitse pitää Jumalaa luonnon tapahtumiin puuttuvana toimijana. ”Jumala ei ole tuhattaituri, suunnittelija eikä ensimmäinen liikuttaja. Hän on pikemmin elämän ja olemisen syvyys ja perusta”, Haught kirjoittaa teologi Paul Tillichia seuraten.

Universumilla on lähes neljäntoista miljardin vuoden menneisyys ja

Elämän draaman katseluharjoitus Kuvittele, että olet maapallolla 3,8 miljardia vuotta sitten ja katselet ensimmäisten elämän merkkien ilmaantumista.

Kuvittele, mitä kaikkea siellä näet.

Kulje sitten mielessäsi hitaasti kohti nykyhetkeä. Matkalla näet, miten solut kehittyvät organismeiksi. Organismit kehittyvät selkärankaisiksi.

Hermosysteemit tulevat yhä monimutkaisemmiksi.

Aivokudokset syntyvät.

Tietoiset olennot levittäytyvät maapallolle. Alkaa ihmisen vaellus tähän päivään.

Minkälainen vaellus se on?

Mitä ihmettelet?

Katsele sitten vielä hetki omaa elämääsi. Mitä näet siinä juuri nyt? Mitä näet tästä eteenpäin?

vielä mittaamattoman pitkä tulevaisuus. Elämä maapallolla syntyi nelisen miljardia vuotta sitten ja kestänee auringon sammumiseen saakka.

Ihmisen ja meidän tuntemamme tietoisen elämän synnystä on tästä perspektiivistä katsottuna vasta vähän aikaa. Niinpä meidän kannattaisi olla melko nöyriä ja hitaita sanomaan mitään lopullista koko elämän mielestä ja päämäärästä.

JA SILLOIN KUN yritämme sanoa jotakin Jumalasta, meidän ei tule tunkea häntä fysiikan, kemian tai biologian lakeihin. Jos Jumala on ja jos olemme hänen muistissaan, hän on paljon enemmän kuin ikinä osaamme aavistaa.

Aina kun rukoilet vaikka jonkun sinulle läheisen puolesta, rukoilet Jumalaa, joka ei ole vain tässä päivässä vaan myös huomisessa kutsumassa kaikkia puoleensa. Et huokaa yksin, huokaat koko kärsivän luomakunnan kanssa, joka odottaa vapautusta.

Jos evoluutioon perehtyminen jotakin opettaa, niin kärsivällisyyttä ja keskeneräisyyden sietämistä. Käsityksemme Jumalastakaan ei ole vielä valmis, eikä se tässä elämässä valmiiksi tule. ■

MENOT 17. – 31.1.

24.1. klo 17.30. Ilm. to 17.1. mennessä p. 09 830 6700. Tied. 050 553 8459 / Irma.

Yläovet-hartaus ma 28.1. klo 17.

Vapaaehtoistoimijoiden kahvit ke 30.1. klo 15. Rupatellaan ajankohtaisista vapaaehtoisuuteen liittyvistä asioista. Tied. 050 553 8459 / Irma.

Iltamessu ke 30.1. klo 20. Ben Ahlroos ja nuorisotiimi.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 31.01. klo 12. Pirjo Ala-Kapee-Hakulisen ja Pentti Hakulisen isännöimä tilaisuus alkaa keittolounaalla klo 12 (5 e), ohjelma klo 13. Vieraana emerituspiispa Irja Askola.

Liisa Niemi.

Hanna-rukouspiiri ma 28.1. klo 18–19.30 Lampirannalla, Tertunkuja 4 B. Seurakunnan työntekijä päivystää Kafnetissa, Rautkallionkatu 3, ke 30.1. klo 12–13.

ASOLAN SEURAKUNTATALO

Saeid Nuri ja Kati Asta Ilona Mustonen, Harri Eerik Laaksonen ja Sari Johanna Salo-Bayar.

Asolantie 6, p. 050 573 6329 3–5-v. lasten oma päiväkerho kolme kertaa viikossa: ma ja pe klo 9–12 ja to klo 12–15. Lukukausimaksu.

Tied. Kaarina, p. 050 573 6337 tai Petri, p. 050 573 6328.

Asolan perhekerho ja kirkkomuskari ti klo 9–12. Muskari klo 10.

Saviryhmä ke klo 12.

Kokkikerho 7–10-v. ke klo 14. Kokkausta ym. (12 lapselle). Tied. Kaarina, p. 050 573 6337 tai Petri, p. 050 573 6328.

Kaiken kattava kerho 1–6-lk. ke klo 18–20. Leivontaa ym. Ilm. kirsi. jokinen@evl.fi.

Asolan Ankkuri -aamupala to klo 9.

Asolan Silmukkaryhmä to klo 16.

Yksinhuoltajien ilta to 17.1. klo 17.30 Lastenhoito, iltapala.

Minä olen -taideryhmä ma 21.1. klo 10. Luova ryhmä, jossa mahdollisuus itsensä tutkimiseen. Materiaalimaksu 5 e.

Kipuryhmä ti 22.1. klo 15. Häpeänkö kipuani?

Puutarhapiiri ti 22.1. klo 18.

Narsistien uhrien vertaistukiryhmä ke 23.1. klo 18. Älynystyrät Ällikällä to 24.1. klo 13.

Tehtäviä muistin tukemiseksi.

Työikäisten raamattupiiri ma 28.1. klo 18–19.30.

Seniorikahvila ma 28.01 klo 13.15.

Asolan arabiankielinen työ la–su, tied. pastori Ramez Ansara, p.

050 304 1689.

MUUALLA Sählykerho 1–4-lk. ma klo 17–18 Rekolan koululla. Sisäpelikengät.

Nuorten sähly to klo 16–17 Rekolanmäen koulu, Valtimotie 4.

Yhteiskristillinen rukouspiiri pe klo 19 Rautkalliontie 4, kerhotila.

Yhteiskristillinen päiväpiiri ma klo 13 Rautkalliontie 4, kerhotila.

Messu Foibessa su 20.1. klo 14, Sairaalakatu 7. Vappu Olsbo, Sirkku-

nen, Jyrki Kaukanen, Iina Katila.

Pyhäkoulu lapsille.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS

KASTETTU Tuomas Veikko Saarinen, Ellen Eila Maria Erkkilä, Enni Alma Astrid Rissanen, Max William Nuri, Emilia Maria Latvasalo, Noel Konidaris, Leo Ronin Salmi.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU

HAUTAAN SIUNATTU Kalevi Selin 68 v, Asko Rainer Stenman 70 v, Juhani Savonen 84 v, Sirkka Elisabet Heikkilä 92 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Vernissakatu 4, avoinna ark. klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi, tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Toimitusten ja tilojen varaukset: ark. klo 9–15 p. 09 830 6333.

Kastevaraus myös sähköisesti: https://asiointi.vantaanseurakunnat. fi/baptism Päivystävä pappi ark. klo 9–13 (Vernissakatu 4) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys: ma klo 10–11.30 (Vernissakatu 4) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus: ma ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi Ajanvaraus myös nettisivuilta.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko suljettu 7.1.–31.3. remontin vuoksi.

Tänä aikana mm. messut ja konsertit pidetään Pyhän Laurin kappelissa.

PYHÄN LAURIN KAPPELI Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Messu su 20.1. klo 12. Marja Eloranta, Maria Koukkari, Terje Kukk. Pyhäkoulu lapsille.

Pyhäkoulu su 20.1. ja 27.1. klo 12 messun aikana.

Messu su 27.1. klo 12. Johanna Jako-

Vernissakatu 4, p. 09 830 6223.

Seurakuntien talon toiminta on siirtynyt tänne.

Lauantaikerho 7–12-v. la 12.1. klo 10–13. Mukavaa puuhaa ruoanlaiton, leivonnan, kädentaitojen, leikkien ja ulkoilun parissa. Maksuton. Ilmoittaudu Tikkurilan srk:n nettisivuilla: Tytöt ja pojat. Lisätiedot Merja Rantala, p. 050 526 9401.

Pienten paikka auki pe 18.1. ja 25.1. klo 9–15.

Kahvia ja keskustelukumppaneita pe 18.1. ja 25.1. klo 9.30–12. Yhteisöllinen aamupala.

Laulupiiri 18.1. ja 25.1. klo 15.30.

Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 19.1. ja la 26.1. klo 15.

Messu su 20.1. klo 10. Kristiina Kartano, Mirka Härkönen, Iina Katila.

Työikäisten leskien vertaistukiryhmä Winkut 20.1. klo 17–19.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 21.1. klo 13. Uuden vuoden kuulumisia.

Mukana pappi Mirka Härkönen.

Perhekerho ma 21.1. ja 28.1. klo 17–18.30.

Perhekerho ti 22.1. ja 29.1. klo 9.30– 11.30.

Sukkelat sukankutojat ti 22.1. klo 10. Ryhmässä neulotaan diakoniatyön asiakkaille tai myyntiin Kirkon Ulkomaanavun hyväksi.

Lähetyksen päiväpiiri ti 22.1. ja 29.1. klo 13.

Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 23.1. klo 13.

Pienten paikka auki ke 23.1. ja 30.1. klo 16–19.

Viikkomessu nuorille ke 23.1. klo 18.30. Sari Rajala, Iina Katila.

Gospel-lattarit ke 23.1. ja 30.1. klo 19.30. Tanssikengät tai -tossut ja juomapullo. Hinta 5 e/kerta tai 40 e/ kausi, tuotto lähetystyölle. Lisätietoja: Merja Rantala, p. 050 526 9401.

Hanna-piiri to 24.1. klo 9.30–13.

Kuntokävelyä, keskustelua ja rukousta.

Messu su 27.1. klo 10. Jaakko Hyttinen, Tuula Lapveteläinen, Terje Kukk.

Omalla äänellä -lauluryhmä ti 29.1. klo 17.30. Terje Kukk.

Kasvuryhmä ti 29.1. klo 18. Keskustelua suurista ja pienistä kysymyksistä.

Viikkomessu nuorille ke 30.1. klo 18.30. Mirka Härkönen, Terje Kukk.

ILOLAN SEURAKUNTATALO

Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Perhepäivä pe 18.1. ja 25.1. klo 9–14.

Kerho isille ja lapsille ti 22.1. ja 29.1.

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

klo 17.30–19. Askartelua, leikkiä ja musisointia. Iltapalan hinta 3 e/ perhe.

Rukouspiiri ke 23.1. ja 30.1. klo 17.

Lapsikuoron harjoitukset ke 23.1. ja 30.1. klo 17–18.

Talvinen brunssi lapsiperheille la 26.1. klo 10–13. Hinta: aikuiset ja yli 12-vuotiaat 7 e, 5–12-vuotiaat 3 e ja alle 5-vuotiaat maksutta.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 21.1. ja 28.1. klo 9.30–11.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 22.1. ja 29.1. klo 9.30– 11.30.

Pop up -lapsiparkki ti 29.1. klo 14–16.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 22.1. ja 29.1. klo 9.30– 11.30.

Pop up -lapsiparkki ti 22.1. klo 14–16.

MUUALLA Varhaisnuorten kerhot ovat jälleen alkaneet kerhopisteissä. Ilmoittaudu mukaan Tikkurilan srk:n nettisivuilla: Tytöt ja pojat. Lisätiedot Merja Rantala, p. 050 526 9401.

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Ei ammattilaisten töitä, mutta esim. lampun vaihto hoituu. Nikkaristi-välitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13.

Silkin aamiaiskahvila pe 18.1.–17.5. klo 10–12 Asukastila Silkinportissa, Tikkurilantie 44 F, 2. krs. Käynti sisäpihan puolelta. Tule aamiaiskahville! Voit tulla valmistamaan aamiaista tai suoraan syömään. Kahvilassa tapaat muita alueen asukkaita.

Maksuton. Yhteistyössä Kuntalais- ja maahanmuuttajapalvelut sekä Yhteinen Pöytä.

Yli 40-vuotiaiden sinkkuilta pe 18.1. klo 18 Vernissan Kahvi Charlotassa, Tikkurilantie 36. Mirka Härkönen.

Kahvia ja yhdessäoloa. Tervetuloa uudet ja jo toiminnassa mukana olleet sinkut!

Malminiityn eläkeläiskerho ma 21.1. klo 13.30–15 osoitteessa Malminiityntie 16 b.

Avoin rukouspiiri ti 22.1. ja 29.1. klo 19 osoitteessa Annankalliontie 19 a/ Ruoppa.

Varhaisnuorten hiihtolomaleiri

Menokasvo

Gospelsalsa antaa voimaa ja iloa Gospelsalsaohjaaja Sara Dhakal, mitä on gospelsalsa?

– Gospelsalsa on kristillistä tanssia, jossa soi latinomusiikki. Salsa on tanssilaji, joka on saanut alkunsa Kuubasta.

– Olen käynyt liikunnanohjaajan kurssin ja tanssinut eri tanssilajeja esittävissä ryhmissä. Gospeltanssiin osallistuin jo lapsena, ja ohjasin ensimmäistä gospelsalsaryhmää kahdeksan vuotta sitten Järvenpään seurakunnassa.

Miksi kannattaa tanssia gospelsalsaa?

– Tanssiminen on Jumalan lahja. Sillä voi palvella ja ylistää Jumalaa, aivan kuten muillakin lahjoilla. Haluan antaa ryhmään osallistujille mahdollisuuden kokea tanssin virkistävän voiman ja ilon.

NINA RIUTTA Gospelsalsatunti joka toinen keskiviikko 13.–27.2. klo 16–17 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Tunnit jatkuvat 13.3.–8.5. Virtakirkolla, Rajatorpantie 8. Lisätietoja kansainvälisyys- ja lähetystyön sihteeri Sara Dhakal p. 050 512 1168.

MARIANNA SIITONEN

Mikä on gospelsalsan tarkoitus?

– Gospelsalsa on treenimuoto, jossa tanssimiseen yhdistetään alku- ja loppurukous sekä kristillinen salsamusiikki. Gospelsalsa on kaikille tanssimisesta kiinnostuneille sopivaa liikuntaa, jolla pyritään hyvään oloon liikunnan ja gospellatinorytmien avulla.

– Matalan kynnyksen tanssitunnit sopivat kaiken ikäisille ja kaiken kokoisille tanssimisesta kiinnostuneille. Tunnille kannattaa pukeutua mukaviin ja rentoihin liikuntavaatteisiin, mutta varsinaista pukukoodia ei ole.

A

11

Kisakalliossa 18.–21.2. Mukavaa talvista ja urheilullista puuhaa reilun tunnin ajomatkan päässä. Leiri tehdään yhteistyössä Korson srk:n kanssa. Ilm. Tikkurilan srk:n nettisivuilla: Tytöt ja pojat. Lisätiedot Merja Rantala, p. 050 526 9401.

Musiikillinen sururyhmä 13.3. klo 16.30 alkaen Koskikeskuksessa, Vernissakatu 4. Sururyhmä on tarkoitettu läheisensä menettäneille.

Surun jakaminen toisten samassa tilanteessa olevien kanssa antaa usein suurta lohtua. Sururyhmässä voi itkeä, kysellä, vihata ja vaikka nauraakin, kun on sen aika. Ryhmä on vertaistukiryhmä, jossa käytämme musiikkia aktiivisesti osana surun käsittelyssä. Ryhmäläisiä sitoo vaitiolovelvollisuus. Kokoonnumme ti yhteensä kuusi kertaa. Ohjaajina pastori Tuula Lapveteläinen ja musiikki- ja psykoterapeutti Tuuli Uosukainen. Ilmoittautuminen 28.2. mennessä: p. 050 523 6308 tai tuula. lapvetelainen@evl.fi.

KASTETTU Sofia Ilona Erika Jokinen, Markus Aleksi Kokkoniemi, Iida Linnea Purosuo, Emisa Inna Aliina Borg, Vilho Tapani Takkinen, Sofie Inga Mirjam Airas, Milena Hilma Anneli Haikarainen, Jooa Oliver Jonatan Forsman, Lumi Seela Sylvia Niinikoski.

HAUTAAN SIUNATTU Matti Johan Mikael Grönholm 68 v, Yrjö Juhani Ollikainen 72 v, Yrjö Aapeli Simpanen 75 v, Hannu Heikki Olavi Kuusela 77 v, Kalevi Johannes Loukiainen 81 v, Kirsti Lindroos 84 v, Eila Inkeri Kettunen 86 v, Pertti Ylermi Reinistö 86 v, Matti Uljas Kotimäki 90 v, Aili Margareta Karinti 95 v.

SEURAKUNTIEN MENOTIEDOT JATKUVAT SEURAAVALLA SIVULLA

MENOT 17. – 31.1.

12 A Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi.

Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 11–13, p. 09 830 6419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkko ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkko ma klo 10–12, p. 050 357 7726.

Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN KIRKKO Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Carpenter’s Cafe, kansainvälinen kahvila ma, ti, to ja pe klo 10–15 monitoimitilassa. Myynnissä kahvia, teetä, pientä syötävää.

Myyrmäen kirkon lounas ti, ke, to klo 11–13. Lounaslista: vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Keskipäivän rukoushetki ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa.

Seniorikerho to klo 13.30–15.

Nuortenilta to klo 18–20.

Me kynät -kirjoittajaryhmä pe 18.1. klo 16–19.

Messu su 20.1. klo 10. Papit Antti Isopahkala, Jere Hämäläinen, kanttori Katariina Kopsa.

Lastenkirkko su klo 10–11.

Ystävämessu – Friendship Mass su 20.1. klo 16 St. Martinin kappeli.

Gospel-konsertti Glory Halleluja! su 20.1. klo 19. Afroamerikkalaisia spirituaaleja. Alttolaulaja Tiina Sinkkonen, pianisti Heli AhvenainenSaaristo.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 21.1. klo 17.30–19.

Aamurukouspiiri kokoontuu ti ja to klo 7.15–8 takkahuoneessa.

Perhemuskari ti klo 9.30–11.30.

Kausi 60 e.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille ke klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila ke klo 11–13.30 Café.

Messu su 27.1. Papit Pirkko Järvinen, Kristiina Hyppölä, Hannu Pöntinen, kanttori Katariina Kopsa. Pastori Pirkko Järvisen läksiäiset.

Kanttorien konsertti su 27.1. klo 19.

Kari Jerkku, Ritva Holma ja Katariina

Kopsa. Mm. nelikätistä pianomusiikkia, G. F. Telemannin soolokantaatti Warum Verstellst & huilu- ja urkumusiikkia.

Familycafé on Sun 27 Jan 4–6 pm Café. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Toivoa naisille -ryhmä ma 28.1. klo 13–14.30.

Gospelsalsa ke 30.1. klo 16–17.

Isoskoulutus ke 30.1. klo 18–20.

Laulupaja ke 30.1. klo 18.30–20 St. Martinin kappeli. Kynttilänpäivän virsiä. Mukaan kaikenikäiset ja -tasoiset laulajat.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan.

Perhemuskari to klo 9.30–11. Kausi 60 e.

Kivistön seurakuntakuoron harjoitukset to klo 18–19.30. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen, p. 050 546 4756.

Vauvakerho pe klo 9–11.

Hyvää ravintoa -messu su 20.1. klo 16. Kaikenikäisten yhteinen iloinen ehtoolliskirkko, jossa tilaa leikille, laululle ja liikkeelle. Jokainen halukas lapsi tai aikuinen voi osallistua messun toteutukseen ehtoollisavustajana, tekstinlukijana, esirukouksen lukijana tai vaikkapa laulajana tai tanssijana. Riittää, että tulet Kivistön kirkolle ennen messua klo 15.30.

Messun jälkeen iltapalaa. Pappi Kristiina Hyppölä.

Perhekahvila ma ja ti klo 9.30–12.

Vapaata oleskelua ja leikkiä. Ma lounas klo 11. Hinta 6 e aikuiselta ja 3 e 3 vuotta täyttäneeltä lapselta.

Aikuisten Olkkari ma klo 12–14.

Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille ti klo 14–16. Ei ennakkoilm.

Välipala 1 e.

Rukouspiiri ti 22.1. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattupiiri ti 22.1. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho ke klo 12.30–14.

Perhemuskari ke klo 15–16.30. Kausi 60 e.

Lasten lauluryhmä Kastehelmi harjoittelee Kivistön kirkolla ke, 5–9-v. ryhmä klo 17.15–18 ja yli 9-v. ryhmä klo 18–19. Ilm. paikan päällä.

Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

Miesten saunailta ke 23.1. klo 18.30– 21.

SEUTULAN KAPPELI

17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e.

Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho ti klo 12.30–14.

KASTETTU

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Seniorikerho to klo 13–14.30.

Perhemuskari to klo 15–16.30. Kausi 60 e.

Kahvila Olotila ma klo 11–13.30.

Miesten piiri ma 21.1. klo 18.30–20.

Matti Palmu: Synti.

Perhekahvila ti klo 9.30–11.30.

Martinristin raamattupiiri ti 22.1. klo 14–16.

Martinristin lähetyspiiri ti 22.1. klo 18.30. Lähetyspiirissä tuetaan nimikkolähetystyötä Suomen Lähetysseuran kautta.

Lukupiiri ke 23.1. klo 17–18.30.

Naisten aamukahvit la 26.1. klo 10–12. Kuunteleva rukous – kristillinen meditaatio tienä sisäiseen paranemiseen Thomas Keatingin mukaan, parisuhde- ja perheneuvoja Arja Seppänen.

Israelpiiri ti 29.1. klo 18–19.30.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila to klo 9.30–11.30.

Yksinhuoltajien olohuone pe klo 17.30–20.

Raamattupiiri ti 22.1. klo 17.30–19.

Dagklubb för barn i 2,5–6 års åldern alla vardagar utom on (förhandsanm.)

Pysselcafé för barn i åk 3–6, ti och on kl. 13–17 (förhandsanm.)

HAUTAAN SIUNATTU

Vincent Allan Ian Koso, Amanda Josefine Häggblom, Michelle Helena Amelie Salminen, Alec Lucas Pennanen.

Airi Järveläinen 91 v, Arvi Hyypiä 91 v, Mailis Anita Summanen 90 v, Simo Kirppu 89 v, Lempi Hiltunen 86 v, Matti Valentin Malkamäki 84 v, Eila Irene Ratilainen 83 v, Veikko Sakari Porkka 79 v, Margit Anelma Perkiö 79 v, Pekka Pellervo Hovilainen 75 v, Outi Eine Tuulikki Lappi 73 v, Kirsi-Marja Anneli Sillanpää 63 v, Jukka Kalevi Kerttula 58 v, Jarmo Antero Herranen 56 v, Harri Kalevi Tuominen.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262 Öppet må–fr kl. 9–13 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning: to kl. 10–11.30

S:T LARS KAPELL

KANNU Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila ti klo 11–13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti ja to klo 11–13.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset ti klo 14–16 ja to klo 9–11, p. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Vauvamuskari ma klo 15–16.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6.

Kausi 60 e.

Muskari 3–6-vuotiaille ma klo

Högmässa sö 20.1 kl. 10.

Högmässa – Välsignelse av de förtroendevalda sö 27.1 kl. 10. Välkommen efter högmässan på kyrkkaffe till Prostgården.

MYRBACKA KYRKA/S:T MARTINS KAPELL Mässa i Taizéanda sö 20.1 kl. 12.

Missionskväll om kristen enhet to 17.1 kl. 18. ”Det rätta, endast det rätta ska vara din strävan”. Årets tema för den ekumeniska veckan. K. Andersson.

Musiklek & babyrytmik, musikpedagog Heidi Åberg må 21.1, 28.1.

Babyrytmik: 0–2 åringar med vuxen kl.10.15–11. Musiklek: 3–5 åringar kl.11.15–12 med vuxen (i samarbete med församlingens dagklubb).

Förhandsanmälan.

HÅKANSBÖLE KYRKA Sottungsby-Håkansböle pensio-

ISTOCK

Junalla maailmalle Maata pitkin matkustaville järjestetään ensimmäiset matkamessut.

WWF:n mukaan pitkä lentomatka on huonoin yksittäinen kulutusvalinta, mutta ilmastoahdistuksen ei tarvitse estää matkustamista. Vinkkejä lentokoneiden korvaamiseen saa ensimmäisiltä Maata pitkin -matkamessuilta lauantaina 19. tammikuuta. Kyseessä on vaihtoehtotapahtuma 18.–20.1.

Messkukeskuksessa pidettävillä isoille Matkamessuille.

Varjomessujen takana on joukko helsinkiläisiä kaupunkiaktiiveja, joille matkustus on intohimo. Yksi heistä on elokuvantekijä Timo Wright, joka palasi viime syksynä maa- ja meriteitse Japanista.

Jos junamatkailu ulkomailla on uusi asia, Wright suosittelee reissua Pietariin, jonne kulkee Helsingistä monta junavuoroa päivässä.

– Muutamassa tunnissa pääsee isoon, kiinnostavaan ja erilaiseen kaupunkiin.

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA

Niki Aaron Samvais Rossander, Eetu Albin Siljander, Alyssa Johanna Maria Forder, Aada Olivia Laine, Anna-Lotta Aurora Seppänen, Veeti Kaius Knaapila, Matias Edvin Johannes Hakala, Kusti Reijo Jalmari Kantanen, Lilja Eveliina Hako, Okko Aatos Rinne, Sara Linda Orvokki Sarre, Evelia Mila Dagmar Vaittinen, Aurora Mikaela Napari.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho to klo 9.30–11.

Perhemuskari pe klo 9.30–11. Kausi 60 e.

Seniorikerho ke klo 10–11.30.

närskrets to 31.1 kl. 13.

BAGARSTUGAN Ungdomskväll on 23.1, 30.1 kl. 18 med spel, umgänge och kvällste.

DÖPTA

DÖDA Mirva Kaarina Söderberg 60 år, Nils Verner Åkerman 93 år.

Apua ja tukea PERHENEUVONTA P. 09 830 6330, ajanvaraus ma, ke–pe klo 9–11, ti klo 14–17.

Tunnekeskeinen parisuhdekurssi kevät 2019. Kokoontumiset ti 26.2. klo 16.30–19.30, la 9.3. klo 10–16, ti 26.3. klo 16.30–18.30, la 6.4. klo 10–16 ja ti 16.4. klo 16.30–19.30. Ohj. perheneuvojat Riitta Tapionsalo ja Juhani Koskelin. Kurssi on tarkoitettu vantaalaisille pareille ja mukaan otetaan 8 paria. Parit haastatellaan, kurssi on ennaltaehkäisevä eikä sovellu pareille, joilla on akuutti kriisi tai isoja, ratkaisemattomia ongelmia parisuhteessaan. Kurssilaisten odotetaan osallistuvan jokaiseen kokoontumiskertaan, sillä kokoontumiset rakentuvat edellisten kertojen teemoille.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset perheasiain neuvottelukeskukseen, p. 09 830 6330 tai riitta.tapionsalo@ evl.fi.

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen kohtaamispaikka pe 18.1. klo 9.30–11.30 Vernissakatu 4.

Hartaushetki, aamupala ja keskustelua yhdessä. Viva-vapaaehtoinen paikalla.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 29.1. klo 12–14 Myyringissä, Liesitori 1. Lounas (7 e) klo 12–13. Viva-vapaaehtoinen paikalla.

Aloita matkan suunnittelu täältä Seat61.com kertoo paljon yksityiskohtaista tietoa junamatkailusta eri maissa.

Bahn.com kokoaa melkein kaikki Europan juna-aikataulut aikataulusuunnittelun avuksi.

Sveitsin Alpeilla kulkee yksi Euroopan komeimmista junareiteistä, Bernina Express. Suuri osa reitistä on Unescon maailmanperintökohdetta.

Wright kehuu myös yöjunaa Moskovaan siistiksi ja helppokäyttöiseksi. Kun matkaan lähtee Helsingin päärautatieasemalta päivällisaikaan, on seuraavana aamuna perillä.

Kolmas Wrightin suosikkireitti alkaa laivamatkalla Tukhol-

maan, josta pääsee junalla päivässä Kööpenhaminan kautta Berliiniin.

PIHLA TIIHONEN Maata pitkin matkamessut 19.1. klo 12 Sofia Future Farmissa, Sofian­ katu 4, Helsinki.

Interrail.eu tarjoaa nykyään hyviä diilejä monenikäisille matkustajille, ei vain nuorille.

Maata pitkin matkustavat -Facebook-ryhmässä jaetaan reissuvinkkejä lentämistä välttävien kesken.

Katso lisää hyödyllisiä linkkejä pitkästä verkkojutusta kirkkojakaupunki.fi.

VINKIT VERKOSSA

MENOT 17. – 31.1.

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

13

ESKO JÄMSÄ

3× PIXABAY

menovinkki

Isän ja lasten omaa aikaa Isien ja lasten kerhossa ollaan ja puuhataan yhdessä. Kerhoon voi tulla vauvan ja / tai leikki-ikäisen lapsen kanssa silloin, kun itselle sopii ilman ilmoittautumista. Iltapala 3 e / perhe. Kerho isille ja lapsille tiistaisin 15.1. alkaen klo 17.30–19 Ilolan seurakuntatalolla, Soittajankuja 1.

Riikka Myllyntausta muistaa hyvin sen, kuinka värittäminen vei hänet flow-tilaan nuorten aikuisten leirillä.

ANTERO HARJU

Melkein kuin rippileirillä Nuorten aikuisten leirillä saa tehdä sitä, mitä haluaa.

NUORTEN AIKUISTEN leirillä on vaihteleva ohjelma.

Riikka Myllyntausta kertoo, että siellä on leikitty, pelattu, askarreltu, huovutettu, laulettu, väritetty, valokuvattu sekä istuttu hartauksissa, messuissa ja raamattupiireissä. Leirille osallistujat saavat myös itse järjestää ohjelmaa.

– Onhan nuorten aikuisten leiri vähän kuin rippikoululeiri aikuisille. Siellä on hyvin samantyyppistä leikkimielistä ja kivaa puuhaa kuin riparilla.

Myllyntaustasta on ihanaa, että aikuisten leirillä mikään ei ole pakollista, mutta kaikkeen saa osallistua.

– Jos tekee mieli mennä päiväunille, niin sitten vain menee. Leirin yksi parhaista puolista on se, että saa osallistua itseään kiinnostaviin juttuihin. Silloin rentoutuu ilman paineita siitä, että pitää olla aktiivinen.

Kotonakin voi nukkua, mutta Myllyntaustasta on tärkeää päästä fyysisesti pois omista ympyröistä.

– Kun olen leirillä, mieleen ei tule imurointi, tiskaaminen tai pyykin peseminen. Leirillä ei tarvitse miettiä mitään arjen pyörittämiseen liittyvää, vaan eri ympäristössä pääsee helpommin rentoutumaan.

Hyvänä hetkenä Myllyntaustan mieleen leiriltä on jäänyt värittäminen.

– Tuli ihan flow-tila, kun pääsin värittämään. Ympäristö hävisi, ja sain keskittyä yhteen asiaan niin kauan kuin halusin. Se oli hetki, jota ei arjessa usein koe, kun on koko ajan kiire jonnekin.

”

Tehdään Korso-messu

Korsossa järjestetään yhdessä torstai-iltaisin ehtoollisjumalanpalvelus. Illan aluksi kokoonnutaan etkoille kahvin ja teen äärelle suunnittelemaan messua. Halutessaan voi samalla ilmoittautua eri tehtäviin. Messun jälkeen pidetään teejatkot. Kerran kuussa, joka kuukauden viimeisenä torstaina etkoilla on tarjolla ruokaa. Korso-messun etkot torstaisin 31.1. klo 18 alkaen Korson kirkolla, Merikotkantie 4. Messu alkaa klo 19.

JOS TEKEE MIELI MENNÄ PÄIVÄUNILLE, NIIN SITTEN VAIN MENEE. RIIKKA MYLLYNTAUSTA

RIIKKA MYLLYNTAUSTASTA aikuisuus on erilaista kuin hän nuorempana kuvitteli sen olevan. Sen takia 'nuori aikuinen' kuulostaa hänestä mukavalta. Tällä hetkellä on helpompi samastua nuoreksi aikuiseksi kuin aikuiseksi.

– Oma elämäntilanne on edelleen muuttuva. Olen saanut teologian opinnot neljä vuotta sitten päätökseen, olen naimisissa ja töissä. Mutta en ole täysin vielä päättänyt, mihin haluan elämäni päätyvän. Pidän vielä erilaisia ovia avoinna.

NINA RIUTTA

Kevään paras leiri nuorille aikuisille 15.–17.3. Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa, Holmantie 10. Ilmoittautumiset 14.2. mennessä bit.ly/keväänparasleiri. Hinta 20 e. Lisätietoja pastori Terhi Viljanen p. 050 310 6824.

PIXABAY

E

nsimmäisen kerran Riikka Myllyn­ tausta, 32, meni nuorten aikuisten leirille Klaukkalaan ystävänsä kanssa ja uteliaisuudesta.

– En ollut löytänyt omasta seurakunnastani ikäisilleni tarkoitettua toimintaa. Ystäväni kertoi, että hän oli tykännyt Tikkurilan seurakunnan nuorten aikuisten leiristä ja päätin mennä sinne mukaan.

Viikonlopun leiri kuulosti Myllyntaustasta juuri sellaiselta, joka sopisi hänen kiireiseen elämäänsä.

Vaikutti siltä, että leiriä oli suunniteltu hänen ikäistensä kiinnostuksen kohteita miettien.

Myllyntausta on ollut nuorten aikuisten leirillä ainakin viisi kertaa.

– Pääsen leirillä omaan pieneen kuplaani. Nuorten aikuisten leirille on helppo mennä. Siellä voi ladata akkuja rauhassa.

Tänä keväänä nuorten aikuisten leirin järjestävät Tikkurilan lisäksi Hämeenkylän, Korson, Rekolan ja Vantaankosken seurakunnat. Leirille haluavan ei tarvitse kuulua järjestäviin seurakuntiin, vaan mukaan voi ilmoittautua kuka vain.

Kaikki saavat laulaa

Vox Mea -kuoroon pääsee, vaikkei olisi ikinä aiemmin laulanut kuorossa. Aluksi voi tulla vain kuuntelemaan. Vox Mea -kuoron harjoitukset torstaisin 17.1. alkaen. Tammikuussa klo 18.30–19.30 Rekolan kirkolla, Kustaantie 22. Helmikuusta alkaen klo 17.30–18.30 Korson kirkon seurakuntasalissa, Merikotkantie 4. Maaliskuun kaksi ensimmäistä viikkoa Rekolassa ja loppukevään harjoitukset Korsossa.

KATRIINA HARVIAINEN

MENOT 17. – 31.1.

14 A Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

Itse teossa

Koululaisen tueksi löytyy lisäaikuinen seurakunnasta Nuorisotyönohjaaja Riikka Hillebrand ihmetteli oppilaiden kanssa kirkkosalin hiljaisuutta.

TEKSTI KATRIINA HARVIAINEN KUVAT TIMO HORMIO

ki koulujen oppitunnista, jossa seurakunnan työntekijä on mukana. Hillebrand toimii Vantaankosken seurakunnan yhteyshenkilönä Aurinkokiven ja Kanniston kouluilla.

Kaikilla Vantaan kouluilla on yhteyshenkilö oman alueensa seurakunnassa.

VANTAALAISET kolmosluokat tutustuvat vuosittain Pyhän Laurin kirkkoon tehtävärastien kautta.

– Kirkkorakennus toimii oppimisympäristönä, josta haetaan tietoa ja ymmärrystä niin kaupungin kuin kirkonkin historiasta sekä uskonnosta, maantieteestä ja arkkitehtuurista, Riikka Hillebrand kertoo.

– Viidesluokkalaisten uskonnontunnilla selviteltiin luterilaisuutta tekemällä still-kuvia kasteesta, häistä ja hautajaisista. Oli jännittävää nähdä, miten perusteellisesti oppilaat ryhtyivät miettimään ti-

– Seurakuntien on löydettävä kohdat, joissa voimme koulun kanssa yhdessä tuottaa jotakin hyvää oppilaille, sanoo Riikka Hillebrand.

laisuuksia.

Seurakunnan työntekijä voi olla mukana kouluissa muillakin kuin uskonnontunneilla. Esimerkiksi Aurinkokiven koulun ilmiöviikolla Hillebrand veti työpajoja hyvinvointiteemasta yhdessä kaupungin nuorisopalveluiden työntekijöiden kanssa. Työpajoissa pohdittiin identiteettiä, minäkuvaa ja kaverisuhteita.

– Juttelimme sisäisestä puheesta. Kerroin, miten negatiiviset ajatukset itsestä ovat kuin korppikotka niskassa, kun taas kannustavia ajatuk-

Kirkoissa soi

sia kuvasi riikinkukko. Mietimme omaa hyvinvointia ja sitä, miten annetaan tilaa myös kaverin loistaa, Hillebrand kertoo.

RIIKKA HILLEBRAND on kouluilla mukana myös välituntipäivystyksissä tai toteuttamassa ilmapiirityöskentelyjä.

Yläkoulussa on pidetty tsemppiryhmiä, joissa tuetaan oppilaiden elämänhallintaa.

– Toiminta mietitään eriikäisille heidän kehitystasonsa mukaan.

Hillebrand korostaa koulu-

jen ja seurakuntien yhteistyössä koulun roolia aloitteentekijänä.

– Meidän on löydettävä kohdat, joissa voimme koulun kanssa yhdessä tuottaa jotakin hyvää oppilaille, Hillebrand tiivistää.

Koulun nimikkotyöntekijä seurakunnasta voi olla yksi lisäaikuinen koululaisen elämänpiirissä.

– Pari vuotta sitten tein yhteisiä juttuja kuudesluokkalaisten kanssa ja sitten he tulivat rippikouluihin. Todettiin, että mehän tunnetaan jo! ■

FREEIMAGES

M

itä pappi ajattelee, kun hän seisoo alttarilla jumalanpalveluksessa? Miksi ihmiset uskovat Jumalaan? Miksi urut ovat tuolla? Näin kyselivät Aurinkokiven ja Kanniston koulujen kakkosluokkalaiset viime vuoden marraskuussa Kivistön kirkossa.

– Lapset tutustuivat kirkkoon. Ihmettelimme kirkkosalin hiljaisuutta, symboleja ja rakennuksen arkkitehtuuria, kertoo koululaisten kirkko-oppaana toiminut nuorisotyönohjaaja Riikka Hille­ brand Vantaankosken seurakunnasta.

– Kirkkovierailu ei ole uskonnonharjoitusta, mutta koululaisten kysymyksistä kuulee, että kirkkorakennuksessa käynti antaa tilaa ihmetellä myös uskoa.

Kirkkovierailu on esimerk-

SU 20.1.

ESIKOISLESTADIOLAISTEN TALVISEURAT KAIKILLE AVOIN TILAISUUS

lauantaina 26.1. klo 12 ja 18 sunnuntaina 27.1. klo 12 ja 18 maanantaina 28.1. klo 12 ja 18 RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 553 ja 553K Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa! ”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.”

Room. 10:17.

Gospel-konsertti Glory Halleluja! klo 19 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1, Vantaa. Afroamerikkalaisia spirituaaleja. Tiina Sinkkonen, laulu, ja Heli Ahvenainen-Saaristo, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Sinuhun turvaan Jumala -konsertti klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6, Helsinki. Suomalaista musiikkia. Maria Kettunen, mezzosopraano, Jyrki Korhonen, basso, Jaakko Raulamo, sello, ja Pirkko Hyttinen piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TO 24.1.

Resonanssi-klubin konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3, Helsinki. Ramblin’ Jazz Quartet, vierailevana artistinaan Jukka Tolonen.

LA 26.1.

Sfääreissä-konsertti klo 16 Jo-

Myyrmäen kirkossa kuullaan nelikätistä pianonsoittoa.

hanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12, Helsinki. Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri, kapellimestarina Atso Almila. Wagnerin Lohengrin-oopperan eteerinen alkusoitto ja Mahlerin monumentaalinen suurteos Sinfonia Nro 9.

Liput 22,50 / 16,50 / 9 e Ticketmasterista, 20 / 14 / 8 e ovelta.

SU 27.1.

Kanttorien konsertti klo 19 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1, Vantaa.

Kari Jerkku, Ritva Holma ja Katariina Kopsa. Nelikätistä pianomusiikkia, G. F. Telemannin soolokantaatti Warum Verstellst sekä huiluja urkumusiikkia.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

17.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

Palveluja tarjotaan

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT pe 18.1. klo 18 Paavolan srk-koti, Aittat.1, Hvkää. su 20.1. klo 15 Loviisan srk-koti, It.Tullik. 6. klo 17 Seuratuvalla K.Kiilunen, T.Massa; Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo, Kamppi; HUOM aika). klo 18 Kirkonkulma, Kirkkot.6, Jpää. ke 23.1. klo 19 Matinkpli, Liisankj.3, Espoo; kahvit 18.30. klo 19 Körttikodilla, Ratak.1aA3, Hki. pe 25.1. klo 19 kotiseurat Untamalalla, Tilanhoit.kaari 10D (Viikki), Hki. su 27.1. klo 10 kirkkopyhä Rekolan kko, Kustaant.22, Vtaa; saarna L.Väyrynen-Si, kahvit ja seurat. klo 11 kirkkopyhä Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki; saarna S.Juntunen, laulu E.Ruuttunen; ruokailu ja seurat. klo 18 Lohjan srk-kesk.takkah., Sibeliuksenk. 2, kahvit klo 17. ti 29.1. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs. pe 1.2. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. klo 18.30 kotiseurat E.Fuller-J. ja H.Juustilla, Hirvit.7, Sipoo.

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 29.1 klo 19

Stig-Olof Fernström, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai puhelimitse ti klo 12–14 ja esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousiltoja pidetään keväällä joka toinen viikko.

Petrus församling Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki

Janinan Kotihoito 046 922 2000 Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

Muutot ja tyhjennystyöt edullisesti.

Tyhjennysapupalvelut.com 0445221076 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms.

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV www.mrautanen.com

Hammashoitoa

• Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä. p. 050-5533 050

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

24 h

PÄIVYSTYS

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

hok-elannonhautauspalvelu.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Toimipisteet: Hakaniemi, Hämeentie 7 Etelä-Haaga, Kauppalantie 4

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Hautauspalveluja

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

Soita 010 2715 100

Erikoishammasteknikot

Janne Silvast yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

hok-elannonlakipalvelu.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Janna Laiho, 050 374 8174 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Uusi vastaanottoni Tikkurilassa sijaitsee Talvikkitien ja Kielotien risteyksessä.

Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Rakennusala

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen!

EHT Ossi Vallemaa

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivoukset edullisesti.

Puh. 040-2566907.

[A] LKV M. Rautanen Oy

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti.

kokoontuu tiistaina 22.1.2019 klo 18.00 Vantaan kaupungintalolla, Asematie 7, 01300 Vantaa. Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 14.1.2019 alkaen.

15

Siivouspalveluja

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija.

VANTAAN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO

A

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Remontit ja kirvesmiestyöt vuodesta 1991. Keittiöt, saunat, kylpyhuoneet, lattia, terassit, ovi ja ikkuna asennukset ym.

P.Vuorenmaa Oy. 0503413593 juton@nic.fi • www.juton.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

ILMAINEN arvio + kotitalousvähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Sisä- ja ulkomaalaukset, tapetoinnit ja tasoitukset. Hyödynnä verovähennys.

Renoex Oy, puh. 050-4310175.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

16 A Kirkko ja kaupunki | 17.1.2019

Kiitos adventtikalenterista OLIN ILOISESTI yllättynyt seurakunnan jäsenille lähetetystä adventtikalenterista, sillä se oli tosi hyvä.

Kuva oli kaunis ja lauseet olivat ajatuksella tehtyjä. Niitä lukiessa tuli iloinen ja levollinen mieli. Monet muutkin ovat kehuneet tätä adventtikalenteria. Suurkiitos sen tekijöille.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

DARRYL DYCK / PA PHOTOS – LEHTIKUVA

Kalenterin kuvat ja tekstit puhuttelivat AVASIN JUURI seurakuntamme lähettämän adventtikalenterin luukun 25. Kaksiosaisen luukun takaa paljastui kaunis ja tunnelmallinen kuva seimestä: lasta vanhempineen ympäröivät kotieläimet, enkeli ja itämaan tietäjät. Luukun teksti on ajaton: ”Hento ja suojaton. Niin tuli Jumala maailmaan.” Ja luukussa 24 muistutettiin lahjojen paketeista vapauttamisen yhteydessä aineettomista lahjoista: ilosta ja rauhasta.

Kalenteri on yksinkertaisuudessaan ja viisaudessaan pysäyttävä ja aiempaakin sykähdyttävämpi. Joulua ja lasta odottaessa tulivat luukkujen avaamisen myötä hienosti esille valon, hymyn ja ystävällisyyden merkitys sekä arjen askareet. Itsenäisyyspäivän luukun teksti oli liehuvan Suomen lipun kera upea: ”Kiitos äidinkielestä, jolla rakastaa.” Luukun 8 teksti kehotti kokeilemaan kaikesta kiittämistä. Kiitos unohtuu tunnetusti helposti.

Siispä kiitos nerokkaasta adventtikalenterista, joka on paljon enemmän kuin tavallinen joulukalenteri. Tuskin maltan odottaa ensi joulua!

Klaus Krokfors

Nuoret mukaan neuvostoihin HELSINGIN KAUPUNKI kokeilee läsnäolo- ja puheoikeuden antamista nuorille lautakuntien kokouksissa. Sama käytäntö vallitsee jo Vantaan ja Espoon nuorisovaltuustoissa.

Kokeilu konkretisoi lasten ja nuorten mielipiteiden huomioimisen heitä koskevia asioita käsiteltäessä. Kokeilulla annetaan nuorille aito mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi.

Myös kirkon omissa säädöksissä edellytetään, että seurakunnat ottavat päätöksenteossaan huomioon päätöstensä vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Rovastikunnallista nuorisoparlamenttia on kokeiltu Länsi-Helsingissä hyvällä menestyksellä.

Haastan pääkaupunkiseudun seurakunnat kaupunkien mallin mukaiseen nuorten läsnäolo- ja puheoikeuskokeiluun hallintoelintensä kokouksissa. Nuoret voitaisiin valita esimerkiksi omilla nuorisovaaleilla, joissa olisi myös luontevaa kokeilla sähköistä äänestämistä.

Tähän mennessä kirkkomme toimet nuorten osallisuuden lisäämiseksi ovat olleet melko vaatimattomia kirkolliskokouksen lukuisista kannustavista päätöksistä huolimatta. Kirkolliskokous valmistelee tulevaisuustoimeksiantoa, jossa nuorten osallisuutta lisättäisiin kaikilla kirkon

Pentti Kahri

Rannan huumori vaatii älyllistä ponnistelua

Miltä usko näyttää?

Seija Aspelund

pilapiirtäjien aikaansaamista konflikteista (siellä pilailu kohdistui muslimien arvomaailmaan). Ei Ranskasta kannata ottaa mallia Suomeen.

KOSKA KUULUN kirkkoon, kotiini tulee Kirkko ja kaupunki -lehti. Jo postilaatikolla avaan uteliaana lehden takasivun nähdäkseni, mitä Ville Ranta kuvillaan ja teksteillään viestittää.

Sinä päivänä, jos ja kun Ville Rannan älykkäät ja osuvat pilapiirrokset loppuvat tästä lehdestä, lopetan lehden lukemisen. Hänen huumorinsa vaatii lukijaltaan älyllistä ponnistelua, jota toivon kaikilta häntä ankarasti kritisoivilta.

Kaija-Leena Rikkonen

Nostetaan päiväkerhot keskiöön

Loppiaista eli teofaniaa juhlitaan ortodoksisessa kirkossa joulunajan huipentumana.

Sitä vietetään Jeesuksen kasteen muistoksi. Loppiaisena suoritetaan suureksi vedenpyhitykseksi kutsuttu rituaali. Pyhitettyä vettä käytetään myöhemmin esimerkiksi kotien siunaamisessa. Vancouverissa, Kanadassa, ortodoksinen seurakunta järjestää loppiaisena ristisukelluksen: pappi nakkaa ristin hyiseen mereen, ja seurakuntalaiset ryntäävät noutamaan sitä. Uskomuksen mukaan se, joka onnistuu saamaan ristin ja tuomaan sen takaisin papille, kokee tulevana vuonna erityistä siunausta elämässään. Tänä vuonna onnellinen ristisukelluksen voittaja oli Christopher Fryer.

päätöksenteon tasolla.

Pääkaupunkiseudun seurakunnat voisivat omien nuorisovaalien ja -parlamenttien avulla hankkia arvokasta tietoa kokonaiskirkon ratkaisujen tueksi. Ennen kaikkea kokeilu viestisi kirkon nuorille jäsenille, että heidän jäsenyytensä on tärkeää ja arvokasta.

Sami Ojala toiminnanjohtaja Nuori kirkko ry

Rannalla on taito kiteyttää VILLE RANNAN piirrokset saavat Risto Simosen ajattelemaan jopa kirkosta eroamista (kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot). Minä taas kuulun Ville Rannan puolustajiin. Hänen tyylilajinsa on vaikea, mutta hän on onnistunut hyvin, koska hänen piirroksensa huomataan aina ja niihin reagoidaan.

Ihailen Rannan taitoa kiteyttää vakavia ja tärkeitä ajatuksia yhteen piirrokseen, tuoden ne näkyville ja ymmärrettäviksi. Kiteytys saattaa joskus johtaa yliampuvaankin tulokseen, mutta tällaisen kuvan voi ohittaa hymähtäen ja odottaa jännityksellä taas seuraavaa.

Minusta Kirkko ja kaupunki on hy-

vä lehti, koska se ei keskity vain yhden tradition äänitorveksi. Maailma on muutenkin täynnä kaikenlaista informaatiota, josta joko pitää tai ei pidä. Epämieluisan informaation voi aina ohittaa; sitä voisi sanoa medialukutaidoksi. Älkää vain lopettako Rannan piirrosten julkaisemista!

Päivi Väisänen

VIIMEISIN VÄESTÖLIITON perhebarometri kertoi, että lapsiperheille tärkeitä ovat joustavat työajat ja mahdollisuus itse valita sopivat lastenhoidon vaihtoehdot.

Monissa seurakunnissa päiväkerhot ja lapsityö ovat tärkeässä asemassa. Nyt kun erilaisia ”talkoita ja tonneja” on väläytelty syntyvyyden tehostamiseksi, on seurakunnilla erinomainen mahdollisuus toimia.

Usein uskonnon vastaiseksi leimatun valistusajattelun kärkihahmojen piirissä tunnustettiin uskonnon myönteinen merkitys. Jo 1600-luvulla John Locke toivoi, että lapsille luettaisiin Raamatun kertomuksia jo silloin, kun he eivät itse vielä lue.

Nyt 2000-luvulla tarvitsemme lisää hyvin toimivia kerhoja. Koulun jälkeiset iltapäiväkerhot ovat juuri tällaisia.

Meillä Vantaankoskella on hyviä kokemuksia kaikkein pienimmille tarkoitetusta alle 3-vuotiaiden kerhosta.

Päiväkerhojen hinnoittelua ja maksuttomuutta kannattaisi harkita.

Tämä työ voi palvella perheitä muuttuvassa ajassa. Kun kirkolliskokouskin on kantanut erityistä huolta kasteiden määrän vähenemisestä, on meidän itse tartuttava toimeen. Tie perheiden sydämiin käy lasten kautta.

Jouko Jääskeläinen kirkolliskokouksen jäsen Vantaankosken srk-neuvoston jäsen

Ranta tekee pilkkapiirroksia

Kiitos Tietäjien messusta

JAAN RISTO Simosen ihmettelyn Ville Rannan piirroksista ja Kirkko ja kaupungin linjasta tässä asiassa.

Rannan piirrokset eivät ole nasevaan ja hauskaan oivallukseen perustuvia pilapiirroksia ollenkaan vaan pilkkapiirroksia.

Provosoimaan pyrkivä pila toisten kustannuksella on pilkkaa. Ranta on poliittinen ”pilapiirtäjä”, joka provosoi tarkoituksella pilkkaamalla toisella tavalla ajattelevia ja toisenlaiset arvot omaavia.

Voi hyvin kysyä, kuinka tällainen jatkuva pilkka istuu Kirkko ja kaupungin arvomaailmaan.

Meillä on varoittavia esimerkkejä Ranskasta poliittis-uskonnollisten

SUURET KIITOKSET Pyhän Laurin kirkon ”Suomi-Ruotsi-seurakunnalle” eli Tikkurilan seurakunnalle ja Vanda svenska församlingille sekä ripareille arvokkaasta ja mieliinpainuvasta loppiaisen kuvaelmasta 6.1. Kymmenen pistettä pienimmälle osallistujalle, joka katseli tyynenä, mitä tässä tapahtuu. Siinä olisi voinut tulla itku, kun tekopartaiset tietäjät kävivät kumartamassa lasta.

Kaiken kukkuraksi tarjottiin kirkkokahvit musiikilla maustettuna pappilassa. Erikoiskiitos tarjoilijalle, joka toi kahvin pöytään vapisevalle vaarille. Siunattua tätä vuotta kaikille vilpittömästi!

Reino Häkkinen