Kirkko ja kaupunki 2019 02 Espoo

HY VÄN TÄHDEN.

2

31.1.2019 kirkkojakaupunki.fi

A4 Yhteisvastuu­ keräys alkaa

Meistä tuli poliitikkoja Sanni Grahn-Laasosesta, Annika Saarikosta, Kirsi Ojansuu-Kaunistosta ja Timo Harakasta tuli maailmanparantajia seurakuntanuorina B 1

A6 Vauva ei pilaa parisuhdetta

HENRI J. M. NOUWEN KIRJASSAAN ERÄMAASTA PUUTARHAAN (KIRJAPAJA 1986)

Hyväksy se, että kaikki asiat eivät ole omissa käsissäsi ja kaikkeen ei pysty vaikuttamaan.

Elämä on jatkuvaa muutosta.

NÄYTTELIJÄ JA BLOGISTI SARA PARIKKA KIRJASSAAN 365 – ILON JA INSPIRAATION VUOSI (WSOY 2018)

Iankaikkisesti

Huolet ovat pelokkaita keinoja pitää asiat vanhalla tolallaan, ja usein tuntuu kuin me mieluummin valitsisimme huonon varmuuden kuin hyvän epävarmuuden.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 31.1.2019 Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.

JEESUS MATTEUKSEN EVANKELIUMISSA 6:34

Rukous

Pääkirjoitus

KATRI SAARELA

Nuoret luulot NELJÄ SUOMALAISTA poliitikkoa kertoo tässä lehdessä, miten kipinä maailman parantamiseen syttyi rippikoulun maailman­ katsomuksellisissa keskusteluissa ja seurakunnan nuorten yhteisöissä. Neljä ihmistä eri puolilta Suomea. Heistä jokaisella on oma ainutlaatuinen tarinansa, vaikka jokaisessa tarinassa on paljon samaa.

Olinhan siellä minäkin. Meitä on monta, jotka ammensimme teini­ vuosina elämän evästä Landoloin säestetyistä Nuoren seurakunnan MEITÄ ON MONTA, veisuista, raamattupiireistä ja JOTKA AMMENSIMME nuortenilloista. Olin ripareilla TEINIVUOSINA ELÄMÄN isosena ja pidin poikakerhoa. Kesä­ EVÄSTÄ LANDOLOIN retkellä Turussa vierailimme karkki­ SÄESTETYISTÄ NUOREN tehtaan lisäksi arkkipiispan talossa ja SEURAKUNNAN lauloimme kerhopoikien kanssa VEISUISTA. Mikko Juvalle, että kerran usko lapsuuden sulla oli suloinen.

”

SEURAKUNTA VOI TARJOTA itseään ja omaa paik­ kaansa etsivälle nuorelle ihmiselle turvallisen yhtei­ sön, jossa voi olla oma itsensä. Ja kun nuoruus jää taakse, jää usein taakse myös se turvallinen yhteisö.

Monen kokemus seurakunnasta on, että se ei aikuisena osoittautunutkaan sellaiseksi, joksi sitä nuorena luuli. Eikä se välttämättä aina ole nuoren luulojen vika.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi PIRRE SAARIO

SEURAKUNTANUORTEN joukossa me juttelimme ja funtsimme ja väittelimme isoista asioista. Ja otimme tuntumaa rakkauselämän kiemuroihin. Ja kuunte­ limme musiikkia ja kävimme leffoissa. Ja aloimme katsoa niitä myös kotona. Meillekin hankittiin VHS­videonauhuri.

Omat muistoni 1980­luvun alkupuolen seura­ kuntanuoruudesta ovat enimmäkseen valoi­ sia. Minusta tuli aika pitkälti minä juuri seurakuntanuorten sekalaisessa porukassa.

Monet parhaista ystävistäni ovat vieläkin sitä perua, lähes neljänkymmenen vuoden takaa.

Tiedän toisenlaisiakin tarinoita. Nuorten ehdottomuus, varsinkin uskonnollinen ehdottu­ muus, saattaa joskus ilmetä kauhealla tavalla.

Me jotenkin varjelluimme henkiseltä ja hengellisel­ tä väkivallalta, ehkä siksi, että kotipaikkakunnalla­ ni seurakunnan nuoret eivät olleet omaksi poru­ kakseen käpertynyt maailmasta eristynyt joukko, vaan meillä oli muitakin kavereita.

Olisi hyväksi keventää.

Ei vain omaa painoani, vaan koko elämän.

Auta. Sinä tiedät ne ihmiset, joista olen huolissani.

Kiitos, että olet antanut minulle juuri heidät.

Tiedät asiat, joiden menettämistä pelkään.

Kiitos, että minulla on niin paljon.

Auta. Anna minun muistaa, että sylistäsi ei voi pudota.

Ari ja Tapani Kotisaari voittivat ennakkoluulot Vuonna 2013 lähetystyöhön siunattiin ensimmäistä kertaa parisuhteensa rekisteröinyt homopari. Konservatiivikristityt nostivat kohun, ja aasialais­ kirkkoja peloteltiin lähetystyöhön tulevista homoista. Mitä Kotisaarille kuuluu nyt? Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 31.1.2019

numero 2

Seuraava lehti ilmestyy 14.2.

KANNEN KUVAT: SIRPA PÄIVINEN JA ISTOCK

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

31.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

3

”Sisään astui id-juhlan kunniaksi parhaisiinsa pukeutunut muslimiseurue” USKOT-foorumin toiminnanjohtaja Inka Nokso-Koivisto uskoo, että tarinateatteri lisää uskontojen välistä ymmärrystä.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA JOONAS BRANDT

1 2

Inka Nokso-Koivisto, mitä tarinateatterissa tapahtuu?

– Tarinateatterissa katsojat voivat osallistua ja nähdä oman tarinansa toisen tulkitsemana. Se avaa uusia näkökulmia omiin kokemuksiin. Pelkkä toisen tarinan kuunteleminenkin avartaa.

Tavoitteenamme on lisätä ymmärrystä eri uskontojen edustajien välillä.

– Maailma on aina askeleen parempi, kun edes yksi ihminen ymmärtää toista paremmin.

Kerro omasta elämästäsi tapaus, jonka haluaisit tuoda tarinateatteriin.

– Nuokuin harmaana iltapäivänä bussissa. Sisään astui id-juhlan kunniaksi parhaisiinsa pukeutunut muslimiseurue. Juhlamieli täytti bussin ja erityisesti seurueen lapset olivat riemuissaan. Toivotin heille siunattua idiä. Ilo tarttui muihinkin matkustajiin ja harmaa arkipäivä muuttui hetkeksi juhlaksi.

”

NURKKAKUNTAINEN KULTTUURI HARVOIN YLTÄÄ SUURIIN KEKSINTÖIHIN. INKA NOKSO-KOIVISTO

3

Olet tutkinut keskiajan islamia.

Kuinka suvaitsevainen maailma oli tuohon aikaan?

– Tutkimukseni liittyi tieteen historiaan. Se on kiehtova esimerkki kulttuurien kohtaamisesta. Keskiajan islamilaisen imperiumin tiede oli aikansa korkeatasoisinta. Sen pohja ammennettiin aiemmista perinteistä ja se kehittyi loistoonsa yhteistyöprojektina, johon osallistui ihmisiä eri taustoista ja uskonnoista. Myöhemmin sen hedelmistä versoi moderni länsimainen tiede.

– Moni asia on tänään paremmin, mutta jos meillä on jotain opittavaa tuosta aikakaudesta, niin ainakin se, että nurkkakuntainen ja sisäänpäin kääntynyt kulttuuri harvoin yltää suuriin keksintöihin.

4 5

Maailmassa on satoja miljoonia uskonsa tähden vainottuja.

Miksi näin on?

– Vainot liittyvät monitasoisiin yhteiskunnallisiin konflikteihin, ja yhtä vastausta ei ole. Vaikkei varsinaisista vainoista Suomessa onneksi voidakaan puhua, on tärkeää, että työskentelemme uskonnonvapauden puolesta siten, että kaikilla on vapaus harjoittaa omaa uskontoaan ja elää sen mukaisesti.

Millainen on iltarukouksesi?

– Minulle rukous merkitsee pohdintaa ja tietoisuutta asioiden perimmäisestä merkityksestä arjen keskellä, päivittäin. Toisinaan siihen liittyy yhteyden tunne Jumalaan, toisinaan kummastunut kysymys siitä, mitä ihmettä tässä maailmassa tapahtuu. ■ USKOT-foorumin, Suomen ekumeenisen neuvoston ja evankelisluterilaisen kirkon järjestämä tarinateatteriilta 5.2. kello 19 Nukketeatteri Sampossa, Erottajankatu 7. Liput 7 euroa www.uskot-resa.fi/verkkokauppa.

YK:n Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikkoa vietetään 1.–7.2. Viikon suojelijana toimii Kaisamari Hintikka, joka vihitään Espoon hiippakunnan piispaksi 10.2.

4 A Kirkko ja kaupunki | 31.1.2019

58,7

Köyhyys voi estää opinnot

prosenttia espoolaisista kuuluu kirkkoon. Tieto on alustava. Vuodenvaihteessa Espoon seurakunnissa oli 166 494 jäsentä.

Yhteisvastuukeräys muistuttaa, ettei yhdenvertaisuus toteudu koulutuksessa.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS MAIJA SAARI

ESKO JÄMSÄ

Kaisamari Hintikka kukitettiin, kun piispan vaalien tulos oli selvillä marraskuun alussa 2018.

Kaisamari Hintikka vihitään piispaksi Espoon hiippakunnan uusi piispa Kaisamari Hintikka vihitään virkaansa Espoon tuomiokirkossa sunnuntaina 10.2. kello 10 messussa. Messu lähetetään suorana Yle TV1:ssä sekä Yle Radio 1:ssä. Tuomiokirkkoon mahtuu rajoitettu määrä ihmisiä.

Messua voi seurata seurakuntatalon suurelta näytöltä. Seurakuntatalolla (Kirkkoranta 2, Espoo) jaetaan myös ehtoollinen.

Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteerinä työskennelleen Hintikan piispanvihkimyksestä tulee poikkeuksellisen kansainvälinen ja hyvin ekumeeninen.

Messuun osallistuu luterilaisia piispoja eri puolilta maailmaa.

Vieraiksi saapuu myös muun muassa Luterilaisen maailmanliiton ja Euroopan kirkkojen konferenssin pääsihteerit sekä edustaja Vatikaanista.

Neljä ehdokasta piispaksi Porvooseen Ruotsinkielisen Porvoon hiippakunnan piispanvaaliin asetettiin määräaikaan mennessä neljä ehdokasta. Ehdokkaat ovat kirkkoherra Harry S. Backström, johtaja Sixten Ekstrand, toimittaja Lisa Enckell ja kirkkoherra Bo-Göran Åstrand.

Vaalin ensimmäinen kierros käydään 19. maaliskuuta.

Vainottuja kristittyjä enemmän kuin aiemmin Tällä hetkellä 245 miljoonaa kristittyä eri puolilla maailmaa kärsii vakavasta vainosta. Heitä on enemmän kuin koskaan aiemmin, kertoo Open Doors –järjestön World Watch List 2019 -raportti. Tutkimus osoittaa, että seuratuista 150 maasta 73:ssa kristityt kokivat äärimmäistä, erittäin vakavaa tai vakavaa vainoa. Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Ä

kkiseltään luulisi, ettei Suomessa kenenkään lukio- tai ammattiopinnot tyssää varattomuuteen.

Luulisi, että kaikilla on varaa hankkia tietokone, koulukirjoja tai vaikkapa kokin työssä tarvittavia keittiöveitsiä.

– Luulo ei ole tiedon väärtti tässäkään asiassa, sanoo Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja Tapio Pajunen.

– Suomessa ei toteudu yhdenvertaisuus oikeudessa toisen asteen opintoihin, sanoo Pajunen.

Hän nostaa esille vuoden 2017 Nuorisobarometrin tulokset. Barometrin mukaan 17 prosenttia vastaajista joutui karsimaan opiskeluvaihtoehtojaan taloudellisten syiden vuoksi. Kymmenen prosenttia vastasi, että taloudelliset syyt vaikuttivat opintojen keskeyttämiseen.

– Lapsiasiainvaltuutetun mukaan 110 000 suomalaista lasta elää köyhyydessä. Perheen tulot vaikuttavat myös lasten ja nuorten opiskeluun. Lisäksi jo kotoaan lähteneistä nuorista moni elää todella vähällä rahalla.

LUKIOSSA KIRJAT ja tietokone voivat maksaa 2 500 euroa. Ammatillisissa oppilaitoksissa kirjoja on vähemmän, mutta tietokone on usein tarpeen.

Joissain koulutuksissa pitää heti opiskelujen aluksi hankkia itse kalliita työvälineitä, kuten kokinveitset tai parturin välineet.

Kirkon Yhteisvastuukeräys nostaa esiin piilossa olevaa vähävaraisuutta, joka hankaloittaa monen nuoren tietä tulevaisuuteen. Keräysvaroilla tuetaan nuorten opiskelua sekä kotimaassa että katastrofialueilla ulkomailla.

Suomessa keräystuotolla au-

tetaan nuoria maksullisten opiskeluvälineiden hankinnassa. Tapio Pajunen muistuttaa, että alle 17-vuotias nuori ei ole oikeutettu edes opintotukeen.

Kirkon diakonia kohtaa jatkuvasti perheitä, joiden pienet tulot eivät riitä nuoren opiskelun tukemiseen. Tai voi olla niin, että tuloja on paperilla, mutta ne menevät velkoihin.

Suomessa on Pajusen mukaan isoja kuntakohtaisia eroja esimerkiksi harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntämisessä. Jotkut kunnat kustantavat nuorten opiskelussa tarvitsemia välineitä. Toiset eivät.

– Samaan asiaan on puuttunut Kaikille kone -kampanja. Sen avulla on hankittu jo yli 600 tietokonetta vähävaraisten perheiden nuorille. Tietokoneet on pääsääntöisesti toimitettu nuorille kirkon diakoniatyön kautta, selvittää Pajunen.

31.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

VÄHÄVARAISUUDEN ONGELMA on tuttu kertoo kohtaavansa työssään opiskelimyös pääkaupunkiseudulla. Vantaalla joita, joille opiskeluvälineiden hankkitoimivan Kauppiaitten Kauppaoppilai- minen on hankalaa. Nuori voi tulla vätos MERCURIAn erityisopettaja Sirkku hävaraisesta kodista ja elää opintotuen Ohvo arvioi, että huono-osaisuus on li- varassa. Hänellä voi olla jo pikavippesääntynyt yhteiskunnassa. Monien op- jä, ja luottotiedot ovat jo mahdollisespilaiden on vaikea hankkia opinnois- ti menneet. sa tarvittavia välineitä rahanpuutteen – Olen ohjannut nuoria oman seuravuoksi. Myös ammatillisen koulutuk- kunnan tai oman asuinalueen diakoniasen leikkaukset vaityön piiriin, kertoo Uusikuttavat asiaan. talo.

– Aikaisemmin – Yhteisvastuun keräysopiskelijoilla oli kohde on tärkeä. Toivotmahdollisuus käyttavasti julkisuus madaltaa tää koulun koneita. kynnystä hakea apua.

Nyt koneita ei enää Yhteisvastuun tuotosta PERHEEN TULOT ole koulun puoles20 prosenttia menee perilta annettu. Niitä pysle valtakunnallisen Kirkon VAIKUTTAVAT LASTEN JA tyy kyllä lainaamaan diakoniarahaston kautta ja NUORTEN OPISKELUUN. koululta päiväksi ker20 prosenttia paikallisen TAPIO PAJUNEN rallaan, mutta koneiseurakunnan diakoniata ei ole tarpeeksi työn kautta. Varoja keräpaljon. Olemme jopa tään nuorten opiskelujen miettineet, pitäisitukemiseen. Paikkakunnilkö vähentää tietokola, joissa on vähän nuoria, nepohjaista opiskelua. Ei niin voi teh- niitä voidaan Pajusen mukaan käyttää dä, sillä tietokonetaidot ovat tällä alalla myös muiden taloudellisissa vaikeuksisvälttämättömiä, kertoo Ohvo. sa olevien ihmisten auttamiseen.

Ohvon mukaan moni opiskelija yritTuttuun tapaan 60 prosenttia keräystää piilotella vähävaraisuuttaan ja sa- tuotosta menee ulkomaisiin kohteisiin noo unohtaneensa työvälineet kotiin. eli tänä vuonna maailman katastrofialuTalousongelmat voivat vaikuttaa opis- eilla asuvien nuorten koulutuksen tukekelumotivaatioon, aiheuttaa stressiä ja miseen Kirkon Ulkomaanavun kautta. johtaa mielenterveysongelmiin. Hän Kun lapset ja nuoret pääsevät köyhisohjaa opiskelijoita tarvittaessa kuraat- sä maissa kouluun, he pystyvät rakentatorin luokse. maan tulevaisuutta kotimaassaan.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö HELSINKILÄISEN Stadin ammattiopis- avaa Yhteisvastuukeräyksen sunnuntaiton opiskelijapappi Sanna Uusitalo na 3. helmikuuta. ■

”

Syksyllä 2019 käynnistyy RYHMÄPSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS

”Oletko joutunut karsimaan opiskeluvaihtoehtojasi rahanpuutteen vuoksi?” ”Kyllä”

Kaikki vastaajat

17 %

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa

42 %

yhdessä Helsingin yliopiston ja Ryhmäanalyysikoulutus Oy:n kanssa Hakuaika helmikuussa, koulutusohjelma ja hakuohjeet löytyvät yliopiston kotisivuilta; www.helsinki.fi/psykoterapeuttikoulutus Lisätietoja antavat vastuukouluttajat Taru Kaivola, taru.kaivola@gmail.com, p. 050 360 2077 Kristiina Toivola, kristiina.toivola@tyonilo.fi, p. 040 506 3685

Ehdolla eduskuntaan?

Lähde: Nuorisobarometri 2017

30 %

Annamme vaali-ilmoituksille

hinta-alennuksen.

Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot.

Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Kari Salko p. 0400 604 133, Janna Laiho p. 050 374 8174, etunimi.sukunimi@otava.fi Kerro, haluatko ilmoituksesi Helsingin, Espoon ja Kauniaisten vai Vantaan sivuille. Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme.

Muistathan mainita vaalialennuksesta ilmoitusvarausta tehdessäsi!

Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 lukijaa pääkaupunkiseudulla.

5

6 A Kirkko ja kaupunki | 31.1.2019

Mitä jos me silti voitetaan Parisuhde voi kukoistaa vauvan synnyttyä.

Lapsiperheitä on kuutta tyyppiä, ja yksi niistä on paras.

tulla mukaan vauvan hoitoon. Tyttövauvan kanssa hoitovastuu saattaa kasautua äidille, mikä voi lisätä tyytymättömyyttä parisuhteeseen.

Lindblomin mu kaan sukupuoli vaikuttaa ”hirveän moneen asiaan”.

– Näyttää siltä, että tyttövauvat ovat haavoittuvampia perheen sisäisille vaikeuksille kuin poikavauvat.

On selkeää tutkimusnäyttöä siitä, että vanhempien riitely vauvan edessä on joka tapauksessa tälle pahaksi.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS MARTTA-KAISA VIRTA

N

yt tulee hyvä uutinen lasta harkitseville. On pitkään uskottu, että vauvan syntymän jälkeen tyytyväisyys parisuhteeseen vajoaa vääjäämättä lapsettomia pareja alemmalle tasolle ja saattaa pysyä siellä jopa kymmenen vuotta. Ei pidä paikkaansa.

Tutkimuksissa näkyy kyllä vauvaa seuraava notkahdus parisuhdetyytyväisyydessä, mutta todellisuudessa jyrkkään syöksykierteeseen joutuu vain pieni osa lapsiperheistä. Tähän tulokseen tuli psykologian tohtori Jallu Lindblom, joka tutki Tampereen yliopistossa yli 700 äidin, isän ja lasten perhettä raskauden ja vauvavuoden aikana.

Neljällä prosentilla perheistä meni hienosti raskausaikana, mutta huonosti vauvan ollessa yksivuotias.

Lindblom kutsuu näitä kriisiytyviksi perheiksi.

– Muutos voi johtua esimerkiksi lapsen koliikista, parisuhdekriisistä tai vanhemman mielenterveysongelmien aktivoitumisesta vauvan myötä. Ei ole totta, että parisuhdetyytyväisyys laskee kaikilla vauvan synnyttyä. Joillakin se pysyy samalla tasolla ja joillakin paranee.

VARAKKUUS ja korkeakoulutus lisäävät tutkimusten mukaan monenlaista hyvinvointia. Ne ennakoivat kuitenkin parisuhdeonnen vähenemistä vauvan synnyttyä.

– Mitä korkeampi koulutus ja intensiivisempi työura ihmisellä on, sitä suurempaan ristiriitaan kotivanhemmuus asettuu uran kanssa. Tulee paineita, kun on jalka yhtä aikaa kahden oven välissä. Jos kumpikin puolisoista haluaa keskittyä työuraan, voi tulla konflikteja työnjaosta kotona.

Jos taas kumpikin puolisoista toivoo isän käyvän töissä ja äidin olevan kotona, vauvavuotta vietetään usein tyytyväisenä. Lindblom painottaa, ettei puhu tasa-arvoa vastaan.

– Isän ja äidin vanhemmuus ovat lapselle yhtä tärkeitä. Vaikka ihanteena olisi tasaveroinen vanhemmuus, se muodostuu tutkitusti usein stereotyyppiseksi.

Lindblomin mukaan isomman hoivavastuun voi kuitenkin ottaa kumpi tahansa vanhempi, ja samaa sukupuolta olevien vanhempien perheis-

TAVALLISEN HYVÄ parisuhde on paras kasvuympäristö vauvalle. Parisuhteeseensa erityisen tyytyväiset ja siihen voimakkaasti sitoutuneet parit erottuvat Jallu Lindblomin mukaan yllättävällä tavalla.

– Kun suhde toiseen on hyvin romanttinen, on vaikeaa asennoitua yhteiseen vanhemmuuteen ja suhteen muuttumiseen. Pilvissä oleva parisuhdetyytyväisyys romahtaa korkealta, jos lapsi syntyy kesken kuherruskautta. Joillakin pareilla kuhertelu kestää tavallista pidempään.

Vasta vähän aikaa yhdessä olleen parin suhde on vauvavuotena kovemmalla koetuksella kuin vakiintunut suhde.

Jos parilla on ollut runsaasti parisuhdeongelmia jo raskausaikana, välit huonontuvat herkästi entisestään vauvan valvottaessa.

Parisuhdetyytyväisyys on vaarassa myös silloin, kun äidillä on ollut ongelmia lapsuudenperheessään. Ne nousevat helposti pintaan oman vauvan myötä.

sä kasvaa yhtä terveitä lapsia kuin muissa.

– Naisparien ja miesparien lapsilla on havaittu joissakin tutkimuksissa pikkuisen enemmän pulmia kuin miehen ja naisen perheissä kasvavilla, mutta tämä selittyy todennäköisesti yhteiskunnan erilaisella suhtautumisella.

VAUVAN SUKUPUOLELLAKIN näyttää olevan yhteys vanhempiensa parisuhdeonneen. Poikalasten vanhemmilla voi mennä vauvavuotena hieman paremmin kuin tyttölasten vanhemmilla. Lindblom asettelee sanansa varoen.

– Tulee mieleen sellainen selitys, että jos vauva on poika, sukupuoli luo linkin isään, jonka on näin helpompi

LAPSIPERHEITÄ on Lindblomin väitöstutkimuksen mukaan kuutta sorttia. Eniten eli 34 prosenttia on yhtenäisiä perheitä, joissa äiti ja isä kasvavat vauvavuoden aikana vanhemmiksi, joista kumpikin pystyy tekemään myös itsenäisiä päätöksiä lapsen suhteen. Perheenjäsenten yksilöllisyydelle ja omille tarpeille on tilaa, ja keskinäinen kiintymys on vahva. Tyytyväisyys parisuhteeseen jatkuu myös vauvavuoden aikana. Tämä yleisin perhetyyppi on lapselle paras kasvuympäristö, mutta muissa on riskinsä.

Eriävissä perheissä, joita on 15 prosenttia, äiti ja isä kertoivat vauvavuodesta kahta aivan erilaista tarinaa.

– Eriävissä perheissä äiti on tyytyväinen parisuhteeseen, mutta isä ei.

31.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

7

Viimeinen ateria Todennäköisesti isä ei ole valmistautunut siihen, että parisuhde viilenee, kun äiti saa uutta täyttymystä vauvanhoidosta. Kun isä jää ulos vauvanhoidosta, se kuormittaa pidemmän päälle myös äitiä, Lindblom selittää.

Kolmanneksi eniten eli 13 prosenttia Suomessa on autoritäärisiä perheitä, joissa on jäykkä ilmapiiri, vähän lämpöä ja me-henki kadoksissa. Autoritääriset vanhemmat ajattelevat, että ei ole koskaan liian aikaista opettaa lapselle kuria ja että liikaa halaillusta vauvasta kasvaa toisista riippuvainen ihminen.

– Korkea koulutus ja siihen usein liittyvä vanhempien runsas poissaolo näyttävät työntävän suorituskeskeiseen vanhemmuuteen. Lasta ei haluta pitää liikaa lähellä, ja hänen toivotaan oppivan erilaisia taitoja itse.

Vanhempien korkea koulutus yhdistettynä autoritääriseen kasvatukseen on lapselle pulmallinen yhdistelmä, Lindblom kertoo.

”

KORKEA KOULUTUS JA SIIHEN

Sarjassa puhutaan kuolemasta ja hautajaisista.

Risotto maistuu taivaalta ja helvetiltä Katja Kettu haluaa tuhkaksi Jäämeren tuuleen. Sieltä tomumaja saisi liihotella tuulen mukana minne lystää.

USEIN LIITTYVÄ VANHEMPIEN RUNSAS POISSAOLO NÄYTTÄVÄT TYÖNTÄVÄN SUORITUSKESKEISEEN VANHEMMUUTEEN. PSYKOLOGIAN TOHTORI JALLU LINDBLOM

KAKSI VIIMEISTÄ perhetyyppiä ovat lapselle haitallisimpia. Yhteenkietoutuneissa perheissä elämä on yhtä vellomista, kun perheenjäsenten väliltä puuttuvat kunnolliset rajat. Tunteet tarttuvat niin, että vauvan itku voi saada äidin ahdistumaan ja äidin äreys isänkin ärtyisäksi. Päätösvalta ei ole oikein kenelläkään. Näitä perheitä on 11 prosenttia.

Etäisissä perheissä ihmissuhteet ovat riitaisia, kylmiä ja kaoottisia. Toisia ei oteta huomioon, ja vanhemmat jättävät lapsen tarpeet tyydyttämättä. Perheistä viisi prosenttia on etäisiä. Tässä joukossa korostuvat matalasti koulutetut, monilapsiset perheet.

– Kun lapsia tulee paljon, tyytyväisyys parisuhteeseen laskee, tila vähenee ja perheen resurssit joutuvat koville. Mutta nämä tekijät eivät yksin selitä lopputulosta, Lindblom pohtii.

Lindblom seurasi tutkimusperheiden lapsia varhaiseen kouluikään asti.

Ongelmallisissa perhetyypeissä kasvaminen lisäsi lasten tunteiden säätelyn ongelmia ja masennusoireita.

JOS VAUVAVUOSI MENI heikosti, onko lapsi ongelmissa? Ei hätää, vastaa Jallu Lindblom. Ensinnäkin perhe selittää vain kymmenen prosenttia lasten myöhemmästä masennuksesta ja ahdistuksesta. Toiseksi perhetyyppi voi vaihtua terveellisempään lapsen kasvaessa.

– Myöhempi ympäristö korjaa aiemmin syntyneitä ongelmia. Ihminen on todella sitkeä ja mukautuva olento, joka on rakennettu selviämään. ■

K

TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

irjailija Katja Kettu on valinnut viimeisen aterian paikaksi Maannosravintolan. Kettu ryhtyi kasvissyöjäksi jo teininä, ja nyt häntä kiinnostavat eläinten oikeuksien ohella ruoan alkuperä, hiilijalanjäljen pienentäminen ja ruoan ilmastovaikutukset.

– Arvostan ravintoloita, jotka suosivat lähellä tuotettua ruokaa. Täällä tarjoilija kertoo suunnilleen, minkä nimisestä lehmästä heidän maitonsa tulee, Kettu selittää tilatessaan spelttirisoton ja lasillisen alkuviiniä.

Ruoan saavuttua hän kiittää risottoa jännittävän ja maan makuiseksi.

– Tässä maistuu savu: taivas ja helvetti. Samastun tuohon viinipullon etiketin teuraalle vietävään epileptiseen karitsaan, hän parahtaa.

Kettu on potenut viime kuukaudet tuntematonta sairautta. Lääkärin tyttärenä hän on tottunut ajatukseen sairauden voittamisesta.

– Asioista selvitään. Oma kuolema on tuntunut tähän asti helpolta käsittää. Ruumis kuopataan. Se maatuu, mätänee, muuttuu mullaksi ja osallistuu lopulta alkuaineiden kiertokulkuun. Lopullinen maatuvaisuuden olemus raottuu vasta verhon takana.

MUMMON KUOLEMA kaksi vuotta sitten sysäsi Katja Ketun miettimään kuolemanjälkeisen elämän mahdollisuutta.

– Kun yksi kerros sukua poistuu, oma pää alkaa tuntua entistä paljaammalta, Kettu kuvailee.

Häntä alkoi pohdituttaa maailmanhengen tai muun kuoleman jälkeisen tilan mahdollisuus.

– Tämä on täysin tunnetason ha-

puilua, koska sellaisen tilan olemassaolosta minulla ei ole mitään tietoa.

En usko, että maailmassa on uskontoa, joka pystyy tuntosarvilla kurotukseeni vastaamaan, mutta sellaista toivoisin.

Ketun lapsuudenkodissa ei uskottu Jumalaan. Ateismi oli Lapissa niin harvinaista, että päiväkodin pihalla hänen manattiin palavan helvetin tulessa. Kun hän huusi, ettei helvettiä ole olemassa, paikalle kutsuttiin sosiaalitarkastaja, joka tutki, voiko helvetin olemassaolon kieltävää lasta pitää päiväkodissa ollenkaan. Sama meno jatkui koulussa. Opettaja määräsi, ettei kukaan lähde kotiin ennen kuin Kettu laulaa virsiä.

”

NIIN KAUAN KUIN IHMISET MUISTETAAN, HE OVAT ELOSSA.

– Kommunistien ja ateistien pennut eivät olleet kovin suosittuja. Minun mielestäni kyse oli suvaitsemattomuudesta. Elämänkatsomustiedon ja psykologian tunneista oli toisaalta minulle paljon hyötyä. Hankin ahnaasti tietoa maailman uskonnoista. Luterilaisen uskonnon perusasiat jouduin opettelemaan myöhemmin.

– Usko on kaunis asia. Se luo turvaa lupaamalla iankaikkisen elämän.

Elo ilman jumaluutta on ankaraa ja kolkkoa.

MYÖS KATJA KETULLE rakas mummo oli ateisti. Silti hänet siunattiin Kuhmon kirkossa.

– Mummo olisi halunnut tulla haudatuksi lapsuudenkotinsa hääpihlajan alle, muttei se ollut mahdollista.

– Mummon kohdalla oli kyseessä monen sukupolven mittainen rikas elämä. Pappi oli jopa vähän järkyttynyt siitä, millaista raskautta ja suurta iloa yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtui.

Hautajaisista Kettu ajattelee, että on helpottavaa, että meillä on perinne surun yhteisölliseen käsittelemiseen. Kun lihasopat on syöty muistellaan vainajan elämää: itketään, lauletaan ja nauretaan. Kettu haluaisi, että myös hänen hautajaisissaan muisteltaisiin elämää.

– Toki minulla on tarpeeksi varallisuutta säällisiin hautajaisiin ja kunnon peijaisiin. Minulle voisi vaikka pystyttää kokon, jonka ympärillä pelimannit soittaisivat ja ihmiset tanssisivat. Tuhkat siroteltaisiin Jäämereen. Sieltä tomumajani saisi liihotella tuulen mukana minne lystää. Lapin lapsen kehtolaulun myötä vaihdokas palautettaisiin sinne, mistä se tuli.

Kettu kertoo, että Länsi-Lapin tarinoissa hänen kaltaisensa vaihdokkaat tunnistetaan muun muassa vasenkätisyydestä ja punapäisyydestä.

KIRJOJAAN VARTEN Katja Kettu on tutkinut pienten yhteisöjen käsityksiä elämästä ja kuolemasta. Eri heimojen uskonnoissa elämän tarkoitusta hahmotetaan yllättävän samalla tavalla.

– Elämän tarkoitus on tehdä toisille ihmisille mahdollisimman paljon hyvää. Niin kauan kuin ihmiset muistetaan, he ovat elossa. Panteistisissa uskonnoissa esi-isät kulkevat mukana matkassa ukkospilvinä. ■

8 A Kirkko ja kaupunki | 31.1.2019

Ostetaan

Tilaisuuksia

HOK-Elannon Hautauspalvelun

KIVIPÄIVÄT 4.–15.2.

Kivipäiville osallistuvat seuraavat kiviliikkeet: Kivituote Oy, Kiviveistämö Levander Oy, Loimaan Kivi Oy, Suomen Kivivalmiste Oy, Kivilähde – Kaavin Kivi Oy Kivipäivien ajan uuden kiven tilauksesta S-Etukortilla –10 % ja lisäksi Bonusta.

Kiviliikkeen edustajat toimipaikoissa: katso päivämäärät hok-elannonhautauspalvelu.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Naistenpäivät 8.–10.2.2019 Pyhä puhuu ja puhuttelee arjessa Oman hiljaisen tavan ja tilan löytäminen, siellä viivähtäminen antaa voimia ja virkistää arkikiireiden keskellä.

Se myös ohjaa pois uupumuksesta levollisuuteen ja lepoon. Hiljaisuuden hedelmistä voi nauttia ihan pienissäkin hetkissä. Pyhä puhuu, rohkaistutaan olemaan kuulolla.

Naistenpäivien vetäjät Tuula Portin, Mari Peltoniemi, Sirkka-Liisa Raunio, Ulla Saunaluoma, Miia Ståhle, musiikissa Meri Kalanti. Vivamosta Leena Broman.

Sirkka-Liisa Raunio

Tuula Portin

Osallistumismaksu 35 € (pelkkä la 25 €).

Täysihoitohinta 141,50–179,50 €/hlö.

Yhteistyössä Käsiohjelma tammikuun alussa vivamo.fi/ohjelmat Ilmoittautuminen 4.2.2019 mennessä:

Ulla Saunaluoma

Vivamontie 2, 08200 Lohja, puh. 0207 681 760 vivamo@sana.fi, vivamo.fi

kansanraamattuseura.fi

HERÄNNÄISSEURAT

Palveluja tarjotaan MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille.

Palvelumme ovat maksuttomia.

Soita ja varaa aika, p. 045 341 0506.

Hammashoitoa Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen!

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija.

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti.

• Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä.

EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

Erikoishammasteknikot

Toimipisteet: Hakaniemi, Hämeentie 7 Etelä-Haaga, Kauppalantie 4

pe 1.2. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. klo 18.30 kotiseurat E.Fuller-J.& H.Juusti, Hirvit.7, Sipoo. su 3.2. klo 17 Seuratuvalla, N.Rantala, K.Hildén (HUOM aika!). klo 18 Klaukkalan kko takkah., Ylitilant.6, N-järvi. klo 18 Yv-seurat Ankkurissa, Keskusk.11, Mlä. ma 4.2. klo 18 Pentin seurat Alppilan kko srk-sali, Kotkank. 2, Hki; mus. mm.

Alppilan salonkikuoro; kahvit alussa. klo 18.30 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. pe-su 8.-10.2. seuraliikepäivät Aholansaari, www.aholansaari.fi. su 10.2. klo 11 kirkkopyhä Espoonlahden kko, soppa ja seurat; Kipparink.8, Espoo: saarna L.Väyrynen-Si. klo 14 Myyrmäen kko, Uomat.1, Vtaa; Seuratuvan virsikuoro, joht. T.Sulkanen. ti 12.2. klo 12.30 Seuratupa läh.piiri, Salomonk.17D, 2.krs; ”Intian medialäh.-työn ja heränn.kansan läh.-rahaston yht. juuret”; M.Soikkeli, Sansa. ke 13.2. klo 18 Hgin tmk krypta, Kirkkok.18; teetä klo 19. klo 19 Körttikodilla, Ratak.1aA3, Hki. to 14.2. klo 18 L.-Pasila srk-koti, Maistraatink.5, Hki. pe 15.2. klo 15 Columbus Katukpli, Vuot.45 (Vuosaari), Hki. TULOSSA: su 10.3. klo 17 ”Puiden hengitys” -konsertti Seuratuvalla: A-M Raittilan runoja & sellomus.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 3.2. klo 13.30 Jumalan lahjoja Ehtoollisesta 1. Kor. 11:17-34 – Tinja Halunen Pyhän Hengen lahjat 1. Kor 12:1-11 – Kerttu Nygrén Raamattupiiri 14.2. klo 18.00 1. Kor. 7-9

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

Siivouspalveluja KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi Kotisiivoukset. Luotettavasti.

Helsinki, Espoo -24% seniorialennus.

Puh 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Etsitään pariskuntaa Oletko etsimämme henkilö?

Dokumenttielokuvaan ikäihmisten rakkaudesta etsitään 75-90 vuotiasta pariskuntaa, jolla on edessä iso elämänmuutos: muutto palvelutaloon yksin tai yhdessä. Takana kenties pitkä parisuhde ja nyt ollaan yhdessä ison muutoksen edessä.

Ota yhteyttä ohjaajaan: Anu Kuivalainen, puh. 040 1689901 anu.bonsai@gmail.com

SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

Leikkaa talteen

Hautauspalveluja

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

ILMAINEN arvio + kotitalousvähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Sisä- ja ulkomaalaukset, tapetoinnit ja tasoitukset. Hyödynnä verovähennys.

Renoex Oy, puh. 050-4310175.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

Ennen politiikkaa minusta tuli minä Sanni Grahn-Laasonen, Timo Harakka, Annika Saarikko ja Kirsi OjansuuKaunisto elivät nuoruuden tärkeät vuodet tiiviisti seurakunnan yhteydessä.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT SIRPA PÄIVINEN JA HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT

Sanni Grahn-Laasonen sai jo nuorena kirkon avaimet SINÄ KESÄNÄ Sanni Grahn-Laasosen (kok.) läheisin ystävä oli töissä Forssan kirkon oppaana. Tämä vastaanotti ja neuvoi kirkossa pysähtyviä matkalaisia. Tehtävän ansiosta ystävyksillä oli jotakin, mikä teki kesästä aivan erityisen: kirkon avaimet.

– Lauloimme koko kesän kirkossa omaksi iloksemme. Muutaman kerran kävi niin, että matkailija tuli kirkkoon ja yllätti meidät laulamassa, GrahnLaasonen kertoo.

Opetusministerin ja kokoomuksen varapuheenjohtajan kirkkosuhde palautuu lapsuuden varhaisiin vuosiin. Lasten kerho, enkelikirkko ja koululaisten iltapäiväkerho rakensivat yhteyttä kotiseurakuntaan.

Rippikoulun jälkeen Grahn-Laasonen hakeutui isoskoulutukseen ja isoseksi. Forssan seurakunnan isoskoulutus oli nuorten suosiossa, ja myös moni ystävä lähti innolla mukaan. Viikonloppu- ja rippileirien ohessa hän kävi seurakunnan nuorteniloissa.

Grahn-Laasonen muistaa nuoruutensa seurakunnan helppona ympäristönä, jonne saattoi tulla uskon syvyydestä tai mielipiteistä riippumatta.

– Avoin ja salliva ilmapiiri antoi tilaa kasvulle ja omille ajatuksille. Vasta myöhemmällä iällä olen törmännyt siihen, että kaikkialla näin ei ole.

GRAHN-LAASONEN LUONNEHTII isosvaihettaan vastuuseen kasvamiseksi, joka on jatkunut myöhemmin yhteiskunnallisissa tehtävissä. Isosena hän harjoitteli muun muassa yhteisössä toimimista, ryhmän johtamista ja yhteisen ohjelman suunnittelua ja organisoimista.

– Kun tein, mitä olin luvannut, sain koko ajan lisää vastuuta. Silloin asioita ei miettinyt niin pitkälle, mutta niin se vain on, että osallistuminen ja vastuun kantaminen ovat taitoja, joita voi opetella, hän sanoo.

Papeilla ja muilla aikuisilla oli tärkeä rooli siinä, että seurakunta oli turvallinen paikka, jossa oli tilaa myös murrosiän kuohuille ja oman paikan etsimiselle.

Tältä Kirsi Ojansuu-Kaunisto, Timo Harakka, Sanni Grahn-Laasonen ja Annika Saarikko näyttivät nuorina.

2B

Kirkko ja kaupunki | 31.1.2019

– Oma kasvuni oli tasaista, mutta oli tärkeää, että ympärilläni oli luotettavia ja turvallisia aikuisia, joille pystyi tarvittaessa puhumaan. Monista jäi lämpimiä muistoja, ja muutamien kanssa pidän yhteyttä edelleen, Grahn-Laasonen sanoo.

Hänen rakkaimmissa seurakuntaan liittyvissä muistoissaan soitetaan ja lauletaan. Musiikkiopistossa nuoren Grahn-Laasosen instrumentteja olivat viulu, haitari ja rummut sekä ennen muuta laulu. Seurakuntanuorena hän harjoitteli ja esiintyi paljon erilaisten bändien ja musiikkiryhmien kanssa.

”

Musiikki tarjosi luontevan mahdollisuuden sekä osallistumiseen että vetäytymiseen.

SANNI GRAHN-LAASONEN

NUORILLA MUUSIKOILLA oli avain treenitilaan. Se jäi mieleen isona luottamuksenosoituksena.

– Kirkko tarjosi meille tekemistä, tilat ja soittimia. Useammin kuin kerran seurakunnan työntekijät roudasivat bändin kamoja puolestamme. Noiden vuosien peruja on se, että osaan vieläkin sen ajan Nuoren seurakunnan veisut etu- ja takaperin.

Musiikin kautta Grahn-Laasonen tavoittaa sisäisen tilan, jossa hän saa olla oma itsensä ja jossa on omien ajatusten kuuntelemiseen tarvittavaa hiljaisuutta.

– Forssan seurakunnassa musiikki tarjosi luontevan mahdollisuuden sekä osallistumiseen että vetäytymiseen, hän sanoo.

Laulaminen, kasvaminen vastuutehtäviin ja aikuisten turvallinen läsnäolo kiinnittivät nuoren Sanni Grahn-Laasosen Forssan seurakuntaan.

Läheisenä jatkunut suhde seurakuntaan tuli katvekohtaan, kun Grahn-Laasonen lähti opiskelemaan valtiotieteitä. Vaikka tunneside kirkkoon ei ollut katkolla, luontevaa jatkoa isosvaiheelle ei löytynyt vuosiin omia ja ystävien perhejuhlia lukuun ottamatta.

– Seuraava askel tuli vasta päättäjänä, Grahn-Laasonen sanoo.

Tällä hetkellä hän on kolmannella kaudellaan Forssan seurakunnan kirkkovaltuutettuna. Opetusministerin tehtävässään hän vastaa kirkollisista asioista. Vastuurooli tuntuu luontevalta ja mielekkäältä.

Viime vuosien rakkain kirkkoon liittyvä muisto vie Grahn-Laasosen Yhteisvastuukeräyksen tilaisuuteen, jossa hän esiintyi laulajana.

Timo Harakan maailmankatsomus syntyi hippivuosina

Timo Harakka omaksui nuoruudessaan kristinuskosta nousevan elämänkatsomuksen. Arvot ovat ennallaan, mutta eettinen ehdottomuus on karissut.

EETTISET KYSYMYKSET alkoivat yllättäen hallita Timo Harakan (sd.) ystäväpiirin käymiä keskusteluja. Esimerkiksi Puolustusvoimien eettisen oikeutuksen tiukka pohtiminen venähti helposti yömyöhään. Sytyke pohdintaan oli peräisin rippileiriltä, jonka Harakan kaverit olivat käyneet sinä keväänä.

Harakan oma ilmoittautuminen rippileirille oli unohtunut. Ottovanhemmat olivat ikääntyneitä ja kuuroja, ja virallisten velvollisuuksien hoitaminen tuotti heille vaikeuksia.

Harakka alkoi käydä seurakunnan teetuvalla, jossa Äänekosken nuoret kokoontuivat 1970-luvun lopulla. Teetupaa veti pastori Leo Savonen, jonka rempseä ja maanläheinen ote mursi tehokkaasti kirkon ja teollisuuspaikkakunnan työläisyhteisön välisiä ennakkoluuloja.

Seuraavana kesänä Harakka kävi rippikoulun ja hakeutui isoskoulutukseen. Leirimuisto tuolta ajalta palauttaa hänet Konginkankaan erämaahan,

31.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

missä seurakuntanuoret yöpyivät laavulla. Harakka pussaili tytön kanssa makuupussissa, ja vaatteissa haisi nuotion savu.

Eettisen heräämisen rinnalla Harakka sai tartunnan teetuvan hengellisestä palosta.

– Olin tuohon aikaan ihan selkeästi uskossa.

Omaksuin sellaisen identiteetin ja koin sen vahvasti. Se vei eettiseen ehdottomuuteen, joka oli nuoruuttani hyvinkin leimaava piirre, hän sanoo.

”

Vuorisaarnan inspiroima humanistinen maailman­ katsomus on minulle edelleenkin pätevä.

TIMO HARAKKA

YLIOPPILASKIRJOITUSTEN JÄLKEEN Harakka muutti Jyväskylään ja aloitti yliopisto-opinnot. Aikuisuus avautui 19-vuotiaalle nuorukaiselle selkeinä siirtyminä: ensimmäinen oma asunto, tyttöystävä ja oman uran alku Jyväskylän Ylioppilaslehden päätoimittajana.

Uusi ystäväpiiri löytyi körttimuusikko Jaakko Löytyn ympäriltä. Harakka sai paikan Löytyn yhtyeestä huilun ja saksofonin soittajana. Toisen päivän iltana -levyn (1982) tekeminen ja siihen liittynyt kiertue jäivät mieleen vahvoina kokemuksina.

Nuoruuden seurakuntayhteys oli vaihtunut saman asian hippiversioon, jossa ei ollut mitään ulkokultaista.

– Sen joukon kristillisyys näyttäytyi minulle vuorisaarnan inspiroimana humanistisena maailmankatsomuksena. Se on edelleen hyvin pätevästi minun maailmankatsomukseni, vaikka kristinuskoon kuuluva yliluonnollinen puoli onkin haalistunut, Harakka sanoo.

Tuohon aikaan liittyy muistikuva, jossa Harakka on hereillä vielä aamuneljältä. Viinit on juotu ja kahdeksan ihmistä nukkuu siskonpedissä ystäväpariskunnan puutalossa. Elämänvaihe päättyi vuonna 1983, kun Harakka muutti Helsinkiin.

SEURAKUNTAVUOSINA MUOVAUTUNUT eettinen ydin on Harakan mukaan pysynyt hänen elämässään muuttumattomana. Ääneen tulee varovaisuutta, kun Sdp:n kansanedustaja nimeää tärkeiksi arvoikseen lähimmäisenrakkauden, suvaitsevaisuuden, rauhanaatteen pohjavirtaukset ja luonnonsuojelun.

Harakan mukaan nuori ihminen ajattelee usein arvokysymyksiä henkilökohtaisesti ja ruumiillisesti ja pyörii oman minänsä ympärillä. Tärkeäksi tulee pyrkimys tulla oman etiikkansa näköiseksi.

– Täydellisyyden tavoittelu kääntyy lopullista päämäärää vastaan. Sen vuoksi kaikissa aatteellisissa yhdistyksissä on käyty järkyttäviä taisteluita ja

”

Odotin itseltäni, että osaisin sanoa nuorille jotakin viisasta, mutta olin vielä itsekin lapsi.

ANNIKA SAARIKKO

B

3

riitoja, jotka ovat ristiriidassa niiden sanoman kanssa, Harakka sanoo.

Elämä on opettanut hänelle, että on mahdotonta olla samalla kertaa eettisesti ehdoton ja suvaitsevainen. On välttämätöntä tulla ulos omasta itsestään ja harjoitella empatiaa, kuuntelemista ja toisten ihmisten ajatusten omaksumista.

– Minun kohdallani se on vaatinut isäksi tulemisen, joka tapahtui suhteellisen myöhään, 38-vuotiaana, sekä antautumisen ryhmäpsykoterapiaan, joka kesti kolme vuotta. Aikuistumisen prosessini on ollut varsin verkkainen, Harakka sanoo hymyillen.

Annika Saarikko löysi hengellisyydestä sisäisen turvan PERHE- JA PERUSPALVELUMINISTERI Annika Saarikko (kesk.) vietti lapsuuden ja nuoruuden tärkeät vuotensa Vampulassa, joka liitettiin vuoden 2009 alussa osaksi Huittisten kaupunkia. Vampula oli reilun tuhannen asukkaan pikkupaikkakunta, jonka seurakunnassa oli yksi pappi. Omaa nuorisotyöntekijää ei ollut.

Jo alakoulun viimeisinä vuosina Saarikko osallistui iltapäiväkerhojen vetämiseen. Rippikoulun jälkeen hän toimi isosena useiden vuosien ajan.

– Isosena tutustuin Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoihin, jotka olivat seurakunnassa kesäharjoittelijoina. He olivat aikuisia, itsenäisiä, upeita nuoria naisia, joilta opin paljon, Saarikko sanoo.

Aloitettuaan opettajakoulutuksen yliopistossa Saarikko oli rippileireillä apuopettajana.

Aktiivisen vapaaehtoistyön vaihe päättyi traagiseen tapahtumaan. Vuonna 2005 kuusi vampulalaista nuorta kuoli samassa liikenneonnettomuudessa. Heidän joukossaan oli Saarikon rippikoulunuoria ja hänen parhaan ystävänsä veli.

Annika Saarikon seurakuntanuoruus päättyi traagiseen tapahtumaan, mutta nuorena löydetty peruluottamus kantaa vieläkin.

4B

Kirkko ja kaupunki | 31.1.2019

ONNETTOMUUDEN JÄLKEEN seurakunta järjesti ylimääräisen nuortenillan, johon kutsuttiin ulkopuolinen kriisityöntekijä. Tuosta illasta tuli Saarikolle käännekohta.

Saarikko ei halua verrata itseään niihin, jotka menettivät läheisensä onnettomuudessa. Hän koki kuitenkin vahvasti pienen yhteisön kivun, jonka ratkaisemiseen 22-vuotiaan opettajakokelaan eväät eivät riittäneet.

– Koin tilanteessa valtavaa neuvottomuutta. Odotin itseltäni, että osaisin sanoa nuorille jotakin viisasta, mutta olin vielä itsekin lapsi ja aivan liian lähellä tapahtunutta. Se oli minulle liian kova pala, Saarikko sanoo.

Saarikon omakohtainen hengellinen maailmankatsomus vahvistui yläkoulu- ja lukiovuosina Sleyn rukoushuoneella, jossa Huittisten nuoret kokoontuivat.

Nuorten tilaisuuksissa ei puhuttu naispappeudesta eikä homoseksuaalisuudesta, joiden torjumisessa Sley on viime vuosina profiloitunut. Saarikko sanoo, että nuorena hän ei tiennyt eikä ymmärtänyt, mitä kaikkea järjestö vastustaa.

– Sisäisen perusluottamukseni pohja luotiin noina vuosina. Siinä oli paljon mustaa ja valkoista, mutta myöhemmin hengellisyyteni avartui ja siihen tuli sateenkaaren värejä. En ole tarvinnut voimakasta kapinavaihetta, koska en kokenut tuota vaihetta ahdistavana.

NYKYÄÄN SAARIKKO rukoilee iltarukouksen neljävuotiaan Aarni-poikansa kanssa. Kristilliset juhlapyhät ovat perheessä selkeästi kristillisiä. Hengellistä sukulaisuutta Saarikko kokee erityisesti körttiläisen herätysliikkeen avaraan kristillisyyteen ja hiljaisuuden liikkeeseen.

Nykyistä kirkkoa Saarikko katselee sekä ilahtuneena että huolestuneena. Avarakatseinen, elämänmakuinen ja itselleen hymyilevä kristillisyys tuntuu tervetulleelta. Huolta aiheuttaa se, millaisena kirkko näyttäytyy julkisuudessa. Peittyykö kristillinen lähimmäisvastuu kirkon sisäisten ristiriitojen alle?

Kasvaminen Vampulan pienessä yhteisössä näytti Saarikolle yhteisöllisyyden ja vapaaehtoistyön merkityksen. Hän lisää, että kristillinen vakaumus antaa hänelle henkistä suojaa, joka on välttämätöntä poliitikon vaativassa työssä.

– Rakastan politiikan maailmaa, johon saan kuulua. On kuitenkin tärkeää, että kaikki ei ole kiinni tässä. Politiikka ei ole minulle elinehto, koska elämässäni on työstä riippumattomia arvoja.

Kirsi Ojansuu-Kaunistolle seurakuntanuoret olivat läheisempiä kuin oma perhe LOHJAN SEURAKUNNASSA eletty nuoruus oli pitkään Kirsi Ojansuu-Kaunistolle (vihr.) kipeä asia, josta oli vaikeaa puhua. Enää hankaluudesta ei näy jälkeäkään. Kun Ojansuu-Kaunisto palaa ratkaiseviin kasvuvuosiinsa, sanat tulevat keskittyneesti, painokkaasti ja tunteella.

– Se oli kapinaa kokoomuslaisen isän arvomaailmaa vastaan. Porvarillisessa kodissa ei keskusteltu yhteiskunnallisista kysymyksistä, vaan elettiin isän näkemysten mukaan. Isä leimasi vasemmistolaisesti ajattelevat nopeasti kommunisteiksi, joita oli vaarallista kuunnella, hän sanoo.

Seurakunta oli Ojansuu-Kaunistolle jotakin aivan muuta: paikka, jossa kokoontui erilaisista kotitaustoista tulevia nuoria. Tutustuessaan duunariperheiden, insinöörien, kotiäitien ja virkamiesten lapsiin hän oppi kohtaamaan erilaisia näkemyksiä, keskustelemaan ja väittelemään.

– Juurruin noina vuosina syvästi Jeesuksen anarkistiseen arvopohjaan. Tutustuin siihen Jeesukseen, joka on syntisten, huorien ja publikaanien ystävä. Kristinuskossa on ainekset eettiseen kapinaan kaupallista pintaliitoa ja markkinoiden ylivaltaa vastaan, Ojansuu-Kaunisto sanoo.

Kirsi Ojansuu-Kaunisto tutustui Lohjan seurakuntanuoriin kilttinä perhetyttönä, mutta juurtui pian Jeesuksen anarkismiin.

”

Tutustuin Jeesukseen, joka on syntisten, huorien ja publikaanien ystävä.

KIRSI OJANSUU-KAUNISTO

ALUSSA OLI kiltti, pyhäkoulunsa käynyt perhetyttö.

Rippikoulun jälkeen Ojansuu-Kauniston sisäänajovaihe seurakuntanuorten yhteisöön kesti jonkin aikaa, mutta sitten alkoi tapahtua. Lukiovuodet täyttyivät tiiviistä eettisestä pohdinnasta, jota kesti aina 19-vuotiaaksi saakka.

Erityisen tärkeänä Ojansuu-Kaunisto pitää ”Pihkun” eli lehtori Marjatta Pihkalan kotona kokoontunutta pienryhmää. Kahdesta kolmeen tuntiin kestäneissä keskustelusessioissa mentiin syvälle kiinnostaviin teemoihin. Suurelta lahjalta tuntui myös huumori, joka puuttui kotoa.

– Sisareni sanoi kerran, että seurakuntanuorielämä oli minulle tärkeämpi kuin oma perhe. Siinä hän osui oikeaan, Ojansuu-Kaunisto sanoo.

Ojansuu-Kaunisto luonnehtii nuorta itseään haavoittuvaksi ja alemmuudentuntoiseksi, enemmän kyselijäksi kuin teräväksi keskustelijaksi. Hän tunsi kipeästi, ettei koti ollut kasvattanut häntä kohtaamaan maailmaa, vaan kunnon kansalaiseksi, jolla oli hyvä käytös ja valoisa luonne.

Lopulta sisäinen kapinallinen tuli pintaan. Ojansuu-Kaunisto suuttui isälleen tämän kuulumisesta

vapaamuurareihin. Tyttären mielestä vapaamuurarius edusti kaikkea sitä, mitä vastaan Jeesus taisteli.

Kerran pieni porukka Lohjan seurakuntanuoria vieraili Ryttylässä konservatiivisen Kansanlähetyksen nuortentapahtumassa. Puhujat varoittivat nuoria synnillisestä elämästä, kuten esiaviollisen seksin vaaroista.

– Totesimme aika nopeasti, että se ei todellakaan ollut meidän paikkamme. Olimmehan alkaneet poikaystäväni, toisen seurakuntanuoren, kanssa harrastaa seksiä jo aika paljon aikaisemmin.

KIRSI OJANSUU-KAUNISTO tunnetaan nykyään taistelevana poliitikkona ja kirkollisena vaikuttajana, joka sanoo pelkäämättä sen, mitä pitää sanoa. Tällä hetkellä hän viimeistelee teologian maisteriopintojaan ja toivoo, että saisi jäädä aikanaan eläkkeelle papin tehtävästä.

Kun eduskunta sääti samaa sukupuolta oleville pareille avioliittoon vertautuvan parisuhdelain vuonna 2001, Ojansuu-Kaunisto oli yksi harvoista kansanedustajista, jotka lakia puolustaessaan vetosivat kristinuskon sanomaan.

Irrottautuminen seurakuntanuorista oli Ojansuu-Kaunistolle vaikea kokemus. Aloitettuaan kasvatustieteen opinnot Tampereen yliopistoon kuuluneessa Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksessa hän ihmetteli neuvottomana, missä ”oma perhe” nyt on. Aktiivinen unohtaminen tuntui ainoalta tavalta selviytyä menetyksestä.

Samalla Ojansuu-Kaunisto kyseli, miten yhteys Jumalaan voi säilyä, kun sitä kannatellut nuorten yhteisö oli jäänyt taakse.

– Siihen saumaan tuli oman henkilökohtaisen yhteyden löytyminen Jeesukseen Kristukseen. Se avautui minulle, kun olin yksin kävelyllä. Sen jälkeen ehtoollinen ja meditatiivinen rukous ovat säilyttäneet liekin vahvana. ■

31.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

NISKAT JUMISSA? LIHASKIPUJA? JALKAVAIVOJA?

Relaxant -voiteista saat tehokkaan helpotuksen lihasvaivoihin ja särkyihin!

Detria Relaxant® Magnesium Black Ice Testiryhmän kokemuksen mukaan tehokkain kylmävaikutus! Lisäksi tuotteen sisältämä magnesium antaa pitkäkestoista hoitoa ja suojaa lihaskramppeja vastaan. Turveuute parantaa verenkiertoa paikallisesti auttaen lihaksistoa palautumaan.

• Eukalyptus- ja mentoliöljyt viilentävät välittömästi sekä lievittävät kipua.

• Geelin sisältämä ainutlaatuinen turvemagnesiumseos on rikas mineraalien lähde.

Magnesium Black Ice tehosi testiryhmään

TESTAA JA TOTEA ITSE!

Detria Relaxant® Lihastenrentouttaja nopeuttaa lihasten palautumista

• tehokas apu niin aktiivi-urheilijoiden ja –liikkujien kuin päätetyöskentelijöidenkin lihashuollossa • auttaa mm. lihaskramppeihin, niska- ja hartiavaivoihin, kolotuksiin ja rasitusvammoihin • sopii myös lasten kasvukipuihin

Detria Relaxant® Jalkavoide on laskimoverenkiertoa tukeva voide, joka

• hoitaa ja rauhoittaa väsyneitä, turvonneita ja pakottavia jalkoja • helpottaa suonenvetoja, jalkojen laskimovaivoja ja pakotusta sekä suonikohjukipuja • lämmittää palelevat jalat

91%

Sai merkittävän avun lihaskipuihin. ”Hyvä tuote kokonaisuudessaan. Helppo käyttää, levittyy hyvin, ei jätä tahmaiseksi, kuivuu nopeasti! Suosittelen jatkossa muillekin. Tehoaa lihaskipuihin – mikä on kuitenkin se pääasia!”

Relaxant Black Ice testiryhmä (27 vastaajaa) tammikuu 2018

Jalkoja on krampannut, koska töissä joutuu kävelemään pitkiä matkoja ja olemaan muutenkin paljon jalkojen päällä. Kipuja oli pohkeissa ja jalkapohjissa, jotka olivat ihan kuin tulessa. Kokeilin Relaxanttia ensimmäisen kerran jo kymmenen vuotta sitten ja huomasin hyvin pian sen auttavan. Ennen jouduin aina töistä lähdettyäni ottamaan särkylääkettä, mutta nykyisin tarvitsen vain Relaxanttia! Laitan sitä

Detria Relaxant® Magnesium - lihasten rentoutukseen

Nopeuttaa särkevien lihasten rentoutumista, vilkastuttaa lihasten aineenvaihduntaa, ehkäisee lihaskramppeja sekä lihasten jäykkyyttä. Relaxant Magnesium on fysioterapeuttinen valmiste, joka tukee kehon omien korjaus- ja huoltojärjestelmien toimintaa.

Kotimaiset Relaxant-voiteet löydät apteekeista, terveys- ja luontaistuotekaupoista sekä www.relaxant.fi

päivittäin aina siihen paikkaan, joka kulloinkin on kipeä. Aikaisemmin minua kiusasivat myös levottomat jalat, mutta nyt sekin vaiva on kokonaan kadonnut.

-Hannele 52 v.

www.detria.fi

5

6B

Kirkko ja kaupunki | 31.1.2019

Vuokrasopimus päättyy. Tervetuloa!

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa

Myymälämallit -50% www.sope .fi

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Janna Laiho, 050 374 8174 Kari Salko, 0400 604 133

Tervetuloa!

2.3. asti Malmin raitti 17, Helsinki

etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

avoinna ti-pe 10-18, la 10-16

Palvelukoti Kukkasrahasto Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

Turvallista elämää hyvien palveluiden parissa

Oma koti palvelukodissa Soita ja sovi aika – tervetuloa tutustumaan meihin!

ASUMISTA JA PALVELUA HELSINGIN SYDÄMESSÄ

Kuva: Mikko Mäntyniemi

 Toiminnanjohtaja Carola Sandberg 050 305 9051  Lisätietoa kotisivuiltamme: palvelukotikukkasrahasto.fi

31.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Kuka?

Sami Jauhojärvi, 37, on uransa lopettanut maastohiihtäjä, parisprintin olympiavoittaja ja kolminkertainen MM-pronssimitalisti.

Mitä?

Toimii televisiossa Yle Urheilun maastohiihdon asiantuntijakommentaattorina. Luennoi hiihdosta ja kirjoittaa Hiihto-lehteen. Kommentoi televisiossa seuraavan kerran 1.–3.2. maastohiihdon SM-kisoja Imatralta.

Motto?

Joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.

Sami ”Musti” Jauho­ järven ääni alkaa olla monille tuttu Yle Urheilun hiihtokilpailu­ lähetyksistä.

Tappiosta oppii enemmän kuin voitosta Kun Sami Jauhojärvi hiihti kilpaa, koko perheen elämä pyöri kisatavoitteiden ympärillä. Nyt hän opettelee epäitsekkyyttä.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

M

iellyttävä ääni yhdistettynä Tor­ nion murteeseen on Sami Jauhojärven valtti hänen uudessa pestissään Yle Urheilun hiihto­ kisojen asiantuntijakommentaat­ torina. Jauhojärvi on saanut run­ saasti positiivista palautetta, mutta löytyy niitäkin, joita murteellinen puhe ärsyttää.

– Yleisöltä on tullut kommentteja, että on juntti­ maista kun mie puhun murtheela. Mutta opin jo ur­ heilu­uran aikana, ettei kaikkia voi miellyttää.

Vuoden kestänyt kommentaattorin ura jatkuu ai­ nakin tämän vuoden. Mukavinta siinä on Jauhojär­ ven mielestä se, että hän saa edelleen olla tekemi­ sissä hiihdon kanssa.

AMMATTILAISENA SAMI Jauhojärvi hiihti 17 vuotta.

Kun hän lopetti keväällä 2017, matkapäiviä oli taka­ na paljon. Jauhojärvi oli poissa kotoa noin 200 vuo­ rokautta vuodessa. Kotona oli lopettamisen aikaan viisi­ ja yksivuotiaat lapset, ja viime lokakuussa per­ heeseen syntyi kolmas lapsi.

– Kilpaurheilijalle on haaste sitouttaa perhe omaan tavoitteeseensa. Kun valmistauduin Lahden MM­ kisoihin 2017, vaimo kyllä ymmärsi, että perheem­ me ei voi tavata eri bakteerikannasta tulevia perhei­ tä, mutta selitäpä viisivuotiaalle, miksei hän voi men­ nä kaverin luo tai miksi kaveri ei voi tulla meille – sen takia, kun iskä valmistautuu MM­kisoihin.

Runsaan harjoittelun vuoksi urheilija on suurim­ man osan vuodesta väsynyt. Jauhojärvi alkoi olla vä­ synyt olemaan väsynyt. Hän koki myös, ettei enää olisi kehittynyt hiihtäjänä.

– Kilpailumotivaatio loppui siihen, kun tiesin, ett­ en enää taistele henkilökohtaisista mitaleista.

Jauhojärvi on ollut uuden oppimisen edessä.

Kilpaurheilijana hän pystyi aina päättämään, mi­ ten perheessä toimittiin. Kaiken piti aina tukea hä­ nen hiihtoaan. Tehtiin niin kuin urheilija halusi, ei­ kä hänen tarvinnut välittää, miltä toisesta tuntuu.

– Itsekkyyteen tottuu, mutta parisuhteessa ja perheessä sellainen ei toimi. Nyt kilpaurheilu ei enää ole minulle syy sanoa ’ei’ tai ’tehdään näin’, vaan minun pitää ottaa enemmän huo mioon muita.

JO PIKKU POIKANA Sami Jauhojärvi oppi, että mie­ het hiihtävät. Hänen isänsä työskenteli rajavartija­ na Ylitorniossa, jossa rajavartijoina oli huippuhiih­ täjiä. Isä itse oli entinen B­maajoukkuetason hiih­ täjä. Myös äidin isä harrasti hiihtoa.

– Kuusivuotiaana olin todennut, että isona mi­ nusta tulee hiihtäjä. Tosin olin kuulemma samoi­ hin aikoihin kysynyt äidiltä, voiko pappi ajaa mo­ polla. Äiti oli vastannut, että totta kai voi. Lapsen mielessä kävi kai papin työ, vaikka perheemme ei ollutkaan hirveän uskonnollinen.

Kotona poikaa ei painostettu hiihtäjän uralle, mutta tukea hän sai. Nuorena hiihtäjänä Jauhojär­ vi muistaa myös tiukan paikan tullen rukoilleensa.

– Se oli sen tyyppistä, että pani kädet ristiin ja sa­ noi: älä tule kipeäksi. Sillä haki pääkopalleen var­ muutta.

Sami Jauhojärvi kokee, että hiihtäjän ura oli hä­ nelle elämänkoulua.

– Opin tunteiden hallintaa, sain ymmärrystä omasta kropasta ja valtavan määrän tietoa ja taitoa itsestä huolehtimisesta. Lisänä ovat kaikki ne koke­

mukset ja laaja ystäväpiiri, jotka sain reissatessani ympäri Suomea ja Keski­Eurooppaa.

Kisapappi Leena Huovisesta tuli niin tuttu, et­ tä Jauhojärvi pyysi hänet vihkipapikseen ja kasta­ maan lapsensa.

– Urheilija voi jossakin vaiheessa tarvita ihmistä, jolle voi puhua luottamuksellisesti. Siinä paikassa kisapappi on oikea henkilö. Kisapappi toimii jouk­ kueessa myös psykologin roolissa eikä vain Juma­ lan sanan levittäjänä, Jauhojärvi kuvailee.

Kirkosta yleensä hän ajattelee, että kaiken pahan keskellä, mitä maailmassa tällä hetkellä on menos­ sa, kirkko tarjoaa vielä jotakin hyvää.

– Ihmisellä pitää olla joku turva takana, menee kuinka heikosti tahansa. Kirkko tarjoaa turvaa kai­ kille, olet sitten vauras tai varaton.

HIIHTOURAANSA MUISTELLESSA Sami Jauhojärven mieleen nousee kaksi kisaa ylitse muiden. Ensim­ mäisenä ovat Jämin 15 kilometrin SM­kisat perintei­ sellä vuonna 2009.

– Se tunne, kun kropassa kaikki toimii juuri niin kuin pitää. Niitä hetkiä oli urheilu­uran aikana erit­ täin harvoin.

Suurimman tunnekuohun Jauhojärvi koki olym­ piavoitosta vuonna 2014. Kultaa tuli Sotšin pa­ risprintissä Iivo Niskasen kanssa.

– Urheilija on tottunut siihen, että hän pystyy kontrolloimaan tunteensa täysin ja käyttäytymään loogisesti kaikissa tilanteissa. Mutta sitten tulikin tunnekuohu, jota ei pystynyt hallitsemaan.

Kisoissa tähdätään voittoon, mutta Jauhojärven mielestä tappioista oppii enemmän kuin voitoista.

– Jos menee voitosta voittoon, ei tarvitse pysäh­ tyä miettimään, missä olisi kehitettävää tai mitä pi­ täisi tehdä eri tavalla. Tappio on aina epäonnistu­ minen, mutta sen jälkeen ihminen osaa yleensä pa­ remmin mennä itseensä ja analysoida kokonaisuut­ ta. Voitosta voittoon mennessä unohtuu se, ettei ihminen ole kone.

Tappion hetkellä auttaa Jauhojärven mukaan po­ sitiivinen ajattelu.

– Totta kai ensin harmittaa, mutta ihmisen mie­ li pyrkii yleensä positiivisuuteen. Pieleen mennyt homma oli yksi mahdollisuus, jota ei tullut käytet­ tyä. Siitä opiksi ottaneena käännetään katse kohti seuraavaa mahdollisuutta. ■

8B

Kirkko ja kaupunki | 31.1.2019

Pappi ja uskontotutkija katsoivat HIFK:n jääkiekko-ottelun ja huomasivat, että yllättävän moni asia yhdistää urheilua ja uskontoa.

H

IFK:n kannattajien riemu täyttää Helsingin jäähallin, kun ottelu tamperelaista Ilvestä vastaan päättyy voittolukemiin 5–1. Kiekko on pomppinut kotijoukkueelle jo ottelun alkuvaiheessa, mutta vasta nyt Espoossa asuva pastori, verkkotuottaja Jan Ahonen uskaltaa huokaista helpotuksesta.

Ahosen mukaan kiekkokausi on ollut HIFK:n kannattajille ahdistava.

Erityisen vaikea kokemus oli peli, jossa joukkue putosi viimeisessä erässä johtoasemasta tappioon.

– Tämä oli tällä kaudella ensimmäinen peli, jossa joukkueen henki kulki.

Pelaajien helpotus ja uskon palautuminen olivat selvästi aistittavissa. Erityisesti Lennun (joukkueen kapteeni Lennart Petrell) onnistuminen maalinteossa tuntuu hyvältä, Ahonen sanoo.

Henki ja usko ovat sanoja, joita Ahonen tarvitsee papin työssään,

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT SIRPA PÄIVINEN

mutta uskonnollinen kieli ei lipsu kiekkopuheeseen vahingossa. Ahonen on vähintään puoliksi tosissaan sanoessaan, ettei ole valinnut HIFK:n kannattamista, vaan joukkue on valinnut hänet.

– Vuonna 2010 huomasin olevani HIFK:n mies. Se oli avosydänleikkaus, jossa turkulaista TUTO Hockeyta kannattanut sydän vaihdettiin HIFK-sydämeen, Ahonen sanoo.

USKONTOTIETEILIJÄ, KIRKON tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg seuraa kiekko-ottelua Ahosen kanssa. Monet uskontotutkijat löytävät urheilujoukkueen kannattamisesta ja uskonnosta yhteisiä piirteitä. Suoraviivaisimmat pitävät urheilua jopa uskontona, mutta Sohlberg ei lukeudu heihin.

– Yhdistäviä piirteitä ovat yhteisöllisyys, kokemuksellisuus, omistautuminen ja uhrautuminen. Urheiluseuran kannattamisesta puuttuu kuitenkin uskonnoille tyypillinen yliluon-

nollinen ja tuonpuoleinen näkökohta, Sohlberg sanoo.

Illan ottelun aikana Sohlberg on tehnyt yhteenvetoa näkemästään. Se poikkeaa tavanomaisesta kiekkoselostuksesta. Ensimmäisen erän aikana Sohlbergin huomio on kiinnittynyt siihen, että kunnianhimoiselta urheilijalta vaaditaan uhrautumista ja monista asioista luopumista.

”

KANNATTAJA TUNTEE KUULUVANSA TIETTYYN JOUKKOON. TUTKIMUSKOORDINAATTORI JUSSI SOHLBERG

– Kuten uskontoon myös urheiluun kuuluu omistautuminen ja kärsimys.

Vaikka harjoittelussa on leikin ulottu-

vuus, huipputasolla itsensä ylittäminen on myös ankaraa ja kovaa. Ajatus siitä, että palkintoa ei voi saavuttaa ilman uhria, tulee lähelle uskonnollista askeesia, Sohlberg vertaa.

Kuin vahvistuksena Sohlbergin sanoille peli kaukalossa keskeytyy. Yksi pelaaja on pudonnut jäälle pitelemään jalkaansa, jonka suojaamattomaan kohtaan kiekko on osunut voimalla.

TOINEN JÄÄKIEKKOA ja uskontoa yhdistävä piirre on Sohlbergin mukaan kannattajien välinen yhteenkuuluvuus. Sitä luovat jaetut voimakkaat tunnekokemukset sekä yhteiset perinteet, symbolit, värit ja laulut. Sekä jääkiekko että uskonto kokoavat yhteen ihmisiä, jotka tulevat erilaisista taustoista.

– Kannattaja tuntee kuuluvansa tiettyyn joukkoon. Kannattamalla joukkuetta tai uskontoa ihminen ylittää jollakin tavalla yksilöllisyyden rajat, Sohlberg sanoo.

31.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

9

HIFK:n kannattajat seuraavat ottelun vaiheita vakavina.

Keskellä uskontotieteilijä Jussi Sohlberg ja pastori Jan Ahonen.

Ahonen on ollut mukana järjestämässä myös isien ja poikien yhteisiä retkiä HIFK:n otteluihin yhdessä itähelsinkiläisten seurakuntien kanssa.

Hän mainitsee myös seurakuntayhtymän tukemat kummipelit, joihin kummit ja kummilapset pääsevät tavallista edullisemmin.

Ahonen uskoo, että jääkiekkoa ja uskontoa yhdistää mahdollisuus yhteiskunnallisten ristiriitojen liennyttämiseen ja väkivallan vähentämiseen. Toisaalta sekä urheilua että uskontoa on myös käytetty väärin väkivallan lietsomiseen.

Illan ottelun aikana yleisö kohahtaa, kun perille mennyt taklaus rysähtää kaukalon laitaan. Yleisö seuraa tarkasti myös pelaajien välistä nahistelua ja tuomarin reaktiota siihen.

– Olen miettinyt, voisiko jäällä nähty vaaran maku ja draama toimia rokotuksena, joka purkaa yhteiskunnallisten jakolinjojen herättämiä aggressioita. Väitän, että ajatuksessa on jotakin perää, Ahonen sanoo.

HIFK ja tamperelainen Ilves kohtasivat Helsingin jäähallissa 14. joulukuuta.

Ahonen tunnistaa oman penkkiurheilunsa Sohlbergin sanoista.

– Menen matsiin kokemaan ja tuntemaan. Hyvä ottelu on tunteiden vuoristorata. Kun omat häviävät, se näkyy omassa mielialassa esimerkiksi alakulona, ja voitot vastaavasti ilona, Ahonen sanoo.

Kiekkojoukkueen kannattajia hitsaa Sohlbergin mukaan yhteen myös luottamus menestymisen mahdollisuuteen, tiukoissa paikoissa jopa usko ihmeeseen.

– Sekä pelaajat että joukkueen kannattajat uskovat, että voitto on mahdollinen. Tappiotilanteessa mukana voi olla ihmeen ulottuvuus: tästä voidaan vielä nousta, vaikka peli näyttää menetetyltä. Luottamuksella on suuri merkitys, vaikka siinä ei välttämättä ole yliluonnollista ulottuvuutta, Sohlberg pohtii.

Vuonna 2014 Yhdysvalloissa tehdyn Public Religion Recearch -kyselytutkimuksen mukaan puolet amerikkalaista jalkapalloa seuraavista faneista uskoi, että yliluonnolliset voimat vaikuttivat tavalla tai toisella sarjan pudotuspelien kulkuun.

Joka neljäs fani uskoi, että heidän kannattamansa joukkue on ollut kirouksen alaisena, kun pelit ovat suju-

– Jokainen urheiluseura pyrkii synnyttämään yhteisön. Se on se, minkä vuoksi olemme olemassa, HIFK:n myyntipäällikkö Raakel Koittola sanoo.

neet huonosti. Suunnilleen yhtä moni kertoi rukoilleensa joukkueen puolesta auttaakseen sen menestymistä.

Noin viidennes uskoi Jumalan vaikuttavan siihen, mikä joukkue voittaa ja mikä häviää, ja suunnilleen yhtä moni teki jonkinlaisen rituaalin ennen pelin seuraamista tai sen aikana.

– Suomessa vastaavaan kyselyyn ei saataisi tällaisia vastauksia. Suhtautuminen urheiluun heijastaa eri maiden välisiä uskonnollisuuden eroja, Sohlberg sanoo.

PAPPINA JAN AHONEN on toimittanut hautaan siunaamisen, jossa jääkiekko ja uskonnollinen rituaali kohtasivat

”

MENEN MATSIIN KOKEMAAN JA TUNTEMAAN. HYVÄ OTTELU ON TUNTEIDEN VUORISTORATA. PASTORI JAN AHONEN

koskettavalla tavalla. HIFK:n uskollinen kannattaja lähti viimeiselle matkalleen joukkueen paitaan puettuna.

Toimittaessaan siunauksen Ahonen käytti stolana HIFK:n huivia.

KUN JÄÄKIEKKO-OTTELUA seuranneet 7 159 katsojaa alkavat purkautua Helsingin jäähallista kiristyvään pakkaseen, HIFK:n myyntipäällikkö Raakel Koittola liittyy Ahosen ja Sohlbergin seuraan. Koittolan mukaan jokainen urheiluseura pyrkii synnyttämään uskollisten kannattajien muodostaman yhteisön. Tavoite kiteytyy HIFK:n mottoon ”me tuomme ihmiset yhteen”.

– Se on se, minkä vuoksi olemme olemassa. Ajatuksena on, että jokainen saa tulla sellaisena kuin on ja sen ikäisenä kuin on. Kukin saa tulla kulloisenkin elämäntilanteensa kanssa ja kokea olevansa osa jotain suurempaa yhteisöä, kuuluvansa johonkin.

Koittolan sanat saavat Sohlbergin hörähtämään.

– Tuo voisi olla suora lainaus kirkon strategiasta, Sohlberg sanoo. ■

Osa 25

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

31.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki Ohjausta hiljaiseen rukoukseen saa kaikille avoimessa ryhmässä, joka kokoontuu torstaisin klo 18 Annankulmassa, Annankatu 14 D, Helsinki.

Illan aluksi on aina lyhyt ohjaus johonkin meditatiivisen rukouksen traditioon ja sen jälkeen 20–30 minuutin mittainen hiljainen rukous.

Illan lopuksi on mahdollista keskustella koetusta tai kysymyksistä, joita harjoituksen aikana on noussut esille.

Ohjaajina ovat Pekka Yrjänä Hiltunen, Tapio Koivu, Lauri Maarala, Leena Piirainen, Anne Pönni ja Sirkka-Liisa Raunio.

Lisätietoja antaa Sirkka-Liisa Raunio, sirkka-liisa.raunio@evl.fi tai 050 359 3616.

Rukous ja mietiskely kuuluvat Leena Piiraisen jokaiseen päivään.

Luostarin puutarhuri Leena Piirainen viettää neljä kuukautta vuodesta espanjalaisessa luostarissa.

lä vaelluksellaan Salamancan maakunnassa sijaitsevaan Batuecasin karmeliittaluostariin. Kun hän vuorten yli taivallettuaan näki lopulta edessään pienen, vähän hylätyn oloisen erämaaluostarin, hän tunsi saapuneensa kotiin.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

LEENA PIIRAISEN kotona piirongin päällä on orjantappurakruunuun ja punaiseen viittaan puetun Jeesuksen kuva. Sen edessä keinutuolissa hän lukee Raamattua, rukoilee ja mietiskelee. Jeesuksen kuva on tuomisia espanjalaisesta Batuecasin luostarista.

Alun perin Piiraisen ei pitänyt viettää eläkepäiviään tässä helsinkiläiskaksiossa. Hän oli pitkään suunnitellut liittyvänsä katoliseen kirkkoon ja muuttavansa luostariin. Kaipuu alkoi kasvaa niinä vuosina, jotka hän oli lähetystyössä Venezuelassa. Hän myös kävi lomillaan Espanjassa pitkillä pyhiinvaelluksilla ja luostareissa. Sitten hän sai lapsenlapsia, ja suunnitelmat muuttuivat.

Luostarielämästä Piiraisen ei silti ole tarvinnut luopua kokonaan. Vuonna 2014 hän poikkesi erääl-

Kynttilänpäivä

SUOMESSAKIN Leena Piirainen pyrkii pitämään rukousta mukana kaikissa tekemisissään. Pitkin päivää hän toistaa mielessään Jeesuksen rukousta ”Herra Jeesus Kristus Jumalan Poika, armahda minua syntistä ihmistä”. Joissakin tilanteissa rukous tiivistyy kahteen sanaan: ”Jeesus Kristus” tai ”Jeesus armahda”. Ne myös toimivat mietiskelyssä mielen tyhjentämisen apuna.

Luostarissa aamu alkaa aina hetkipalveluksella, jonka jälkeen rukoillaan tunti hiljaisuudessa polvillaan. Sitten on messu. Saarnat ovat erilaisia kuin ne, joihin Piirainen on Suomessa tottunut. Niissä painotetaan jumalasuhdetta ja Jumalan etsimistä omasta sisimmästä. Ehtoollisen jälkeen istutaan vielä jonkin aikaa hiljaisuudessa. Piirainen on kokenut, että juuri se on paras aika seurustella Jeesuksen kanssa. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

3.2.

ELÄMÄ LUOSTARIN vaatimattomissa oloissa tuntui niin omalta, että Leena Piirainen tiedusteli mahdollisuutta viettää siellä pidempiä aikoja. Sattumalta luostari tarvitsikin jonkun puutarhatöihin – ja Piirainen rakastaa puutarhanhoitoa. Seuraavana keväänä hän alkoi raivata ja kunnostaa luostarin hylättyä puutarhaa ja pihaa. Syksyllä hän palasi korjaamaan oliivi- ja hedelmäsatoa. Siitä lähtien hän on viettänyt luostarissa kaksi kuukautta kahdesti vuodessa: maalis–huhtikuussa ja loka–marraskuussa.

Batuecasissa Piirainen nauttii eniten hiljaisuudesta ja ympäröivästä luonnosta. Puutarhassa työskennellessään hän kuuntelee luonnon ääniä ja kokee olevansa yhtä koko luomakunnan kanssa. Työtä tehdään hiljaa rukoillen. Oliiveja poimiessaan Piirainen kiittää Jumalaa kasvusta. Jos hän vaikka

tiskaa, hän siunaa ihmistä, joka on syönyt lautaselta. Jos hän kattaa pöytää, hän siunaa sitä, joka tulee sillä paikalla aterioimaan. Tällä tavalla koko elämään tulee rukouksen henki.

Puhallus ja lohdutus Uudessa testamentissa ei puhuta paljon lohdutuksesta. Poikkeuksen tekee kynttilänpäivän evankeliumiteksti – se, missä Jeesus tuodaan vauvana temppeliin. Temppelissä oli vanha Simeon, joka puhkesi ylistykseen nähdessään lapsen. Kerrotaan, että hän oli koko ikänsä odottanut Israelille luvattua lohdutusta.

Lohdutusta? Aika erikoinen odotuksen kohde, kun muut odottivat sotasankaria, Messiasta.

Lohdutus – mitä se on? Kaikki me odotamme tai kaipaamme jotain. Lottovoittoa esimerkiksi. Tai menestystä työssä. Mutta mitäpä, jos se, mitä elämästämme eniten puuttuu, onkin syvä lohdutus?

Sanakirja sanoo, että lohtu on sellaista, mikä lieventää sisäistä hätää tai huolta. Lohtu tarkoittaa toivoa. Vastaavasti lohduttomuus merkitsee toivottomuutta. Etymologisen sanakirjan mukaan lohdutuksen alkuperä on talttumisessa, sulamisessa, rauhoittumisessa.

Kun lapseni oli pieni ja satuttanut itsensä, hän tuli syliin ja sanoi: ”Puhalla”. Ja lapsen suru suli, hätä asettui. Ei fyysinen kipu mihinkään kadonnut. Rauhoittuminen tuli aikuisen läsnäolosta ja puhaltamisesta. Myötätunnon kokemuksesta.

Näin se menee. Lohtu on pohjimmaltaan hyväksymistä. Että näin on, ja näinkin selvitään. Sii-

hen itse kukin voi tarvita lohduttajan läsnäoloa. ”Henki armon tuoja, lohdutuksen suoja, asu luonani”, me rukoilemme eräässä Elias Lönnrotin

virressä. Se on hyvä aamuvirsi ennen kuin syöksyy talousvaliokunnan kokoukseen tai muihin arjen haasteisiin.

OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 31.1.2019

Gurun opissa Ohjaajana Henri Nouwen Henri J. M. Nouwen on viime vuosisadan merkittävimpiä hengellisiä opettajia ja kirjoittajia.

Hän eli vuosina 1932–1996. Hän syntyi ja kuoli Hollannissa, mutta asui monessa maassa. Hän teki työtä köyhien parissa ja toimi pastoraaliteologian ja -psykologian opettajana ja professorina Yalen ja Harvardin yliopistoissa. Ranskassa hän tutustui kehitysvammaisten Arkki-yhteisöihin. Hän innostui niistä ja eli elämänsä viimeiset kymmenen vuotta Kanadassa sijaitsevassa Arkki-yhteisössä toimien sen pappina.

Nouwenin suomennettuja kirjoja ovat mm. Erämaasta puutarhaan, Sydämen tie, Pelon talosta rakkau­ den taloon, Toivo kaaoksen maa­ ilmassa, Kutsumus ja Tuhlaaja­ pojan paluu.

Jumalan luona kaikki vertailu päättyy Pappi ja kirjailija Henri Nouwen oli levoton sielu, joka löysi lopulta kotinsa kehitysvammaisten yhteisöstä.

H

enri Nouwen oli 54-vuotias ja kokeillut elämässään kaikenlaista. Itseään etsiessään hän oli matkustanut kotimaastaan Hollannista Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Hän oli opiskellut ja opettanut yliopistossa teologiaa ja psykologiaa. Välillä hän oli viettänyt aikaa luostarissa. Latinalaisessa Amerikassa hän oli työskennellyt köyhien parissa ja harkinnut sinne jäämistä.

Nyt hän työskenteli professorina Yalen ja Harvardin yliopistoissa, mutta Ranskan-matkallaan hän oli kokenut jotakin ainutlaatuista. Hän oli tutustunut siellä Arkki-yhteisöihin, joissa kehitysvammaiset ja heidän avustajansa asuivat yhdessä. Tuo matka muutti hänen elämänsä suunnan.

Nouwen jätti yliopistot ja löysi paikkansa Daybreakin Arkki-yhteisöstä Kanadasta. Hänestä tuli yhteisön pappi.

Nouwen koki olevansa tuhlaajapoika, joka oli löytänyt kodin. Hän sanoo olleensa siihen saakka levoton sielu, jonka oli vaikea jäädä sinne, missä kulloinkin oli. Nyt hän oli löytänyt paikan, johon tahtoi asettua.

KEHITYSVAMMAISTEN YHTEISÖSTÄ tuli Henri Nouwenille paitsi koti myös hänen tärkein koulunsa ja sen 25-vuotiaasta asukkaasta Adamista hänen

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

merkittävin opettajansa. Adam itse ei tosin tiennyt sitä. Hän ei osannut puhua, pukeutua, kävellä eikä syödä omin neuvoin. Hän myös sairasti vaikeaa epilepsiaa. Hän oli kaikessa riippuvainen toisten avusta. Jonkun piti olla aina paikalla häntä varten.

Nouwen tajusi, että hän oli rakentanut oman elämänsä sen varaan, mitä hän oli ja sai aikaan ja mitä hän merkitsi muille. Adam opetti aivan muuta.

Adam ei itse voinut tehdä mitään. Hänen kanssaan saattoi vain olla.

Nouwen, jolle sanat olivat kaikki kaikessa, ymmärsi tulleensa paikkaan, joissa sanat olivat toissijaisia.

Niitä ennen olivat syöttäminen, peseminen, halaaminen, syliin ottaminen, yhdessä tekeminen, sureminen ja iloitseminen.

Iltaisin Nouwen näki, miten levollinen rukous rauhoitti Adamin uneen. ”Siitä alkaen, kun olen rukoillut Adamin kanssa, olen entistä enemmän alkanut ymmärtää, että rukoileminen on olemista Jumalan kanssa, ajan haaskaamista hänen seurassaan”, Nouwen toteaa.

ARKKI-YHTEISÖSSÄ Henri Nouwen kirjoitti kirjansa Tuhlaajapojan paluu.

Sen aiheena on 1600-luvulla eläneen hollantilaisen Rembrandtin maalaama samanniminen teos. Kumpikin käsittelee Jeesuksen kertomusta tuhlaajapojasta, tämän hyväsydämisestä isästä ja omavoimaisesta isoveljestä.

Maalauksen kopiota Nouwen piti aina mukanaan. Hän löysi kertomuksesta itsensä. Hän näki, miten vaikea

Myötätuntoisen sydämen rukous Rakas Jumala, sitä mukaa kun sinä vedät minua yhä syvemmälle sydämeesi, huomaan, että matkakumppanini ovat ihmisiä, joita sinä rakastat yhtä täydesti kuin minua.

Myötätuntoisessa sydämessäsi on paikka meille jokaiselle.

Ketään ei jätetä ulkopuolelle.

Auta minua jakamaan myötätuntoasi niin, että rajaton rakkautesi näkyisi siinä, miten kohtelen veljiäni ja sisariani.

(Henri Nouwenia mukaillen)

hänen oli lakata kontrolloimasta elämää ja ”yhä uudestaan antautua rakkaudelle, joka ei tunne mitään rajoja”.

Nouwen ihaili sirkustaiteilijoita.

Kerran lomamatkallaan hän näki kuuluisan trapetsiryhmän esityksen ja tutustui näiden huimapäiden elämään.

Ilmahyppyjen tekijä kertoi Nouwenille, ettei suurin tähti suinkaan ollut hyppääjä vaan hänen sieppaajansa. Hyppääjän piti vain luottaa siihen, että sieppaaja on paikalla juuri oikealla hetkellä ja ottaa hänet kiinni. Hänen piti vain lentää kädet ojennettuina ja luottaa, että toinen on häntä varten. Nämä ilmalennot kuvasivat Nouwenille uskon ihmettä.

JUMALAN LUONA kaikki vertailu ja kilpailu päättyy, Henri Nouwen sanoo.

Jumala avaa sylinsä yhtä lailla sille, joka on tuhlannut kaiken, kuin sille, joka kokee eläneensä oikein ja tarkkailee tuhlaria kaunaisena. ”Jumalalla on yhtä harras – ellei hartaampi – halu löytää minut kuin minulla on halu löytää hänet”, Nouwen kirjoittaa.

Samaa myötätuntoa Jumala odottaa meidän osoittavan toisillemme.

Se on mahdollista, kun luottamuksemme on hänessä. ■ Mystikot matkakumppaneina -ilta ti 5.2. klo 19 Temppeliaukion kirkolla. Lauri Maarala kertoo Henri J. M. Nouwenista ja johdattaa hengellisiin harjoituksiin ja keskusteluihin.

MENOT 31.1. – 14.2.

31.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

9

Yhteisvastuukeräyksen perhetapahtumasta vastaavat Tapiolan seurakunnan keräyspäällikkö Katja Karvinen ja perhetyöntekijä Miia Raninen harjoittelevat kasvomaalausten tekemistä Tapiolan kirkossa.

Pidetään hauskaa ja kerätään rahaa Yhteisvastuukeräykseen Espoon seurakunnissa on kevään aikana lukuisia erilaisia tapahtumia, joilla kerätään varoja Yhteisvastuukeräykseen.

Tapiolassa pidetään hauskaa keräyksen hyväksi.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

M

ikä yhdistää Tapiolan seurakunnan Siunauksen sadetta -tapahtumaa, Olarin Voi hyvää päivää -tapahtumaa, Espoonlahden Onnenpäivää, Urut soi Tapiolassa -konserttia ja Auroran kappelin perinteistä keittoviikkoa? Kaikilla niillä kerätään varoja Yhteisvastuukeräykseen.

Siunauksen sadetta -tapahtuma kokoaa lapsiperheitä Tapiolan kirkolle lauantaina 9. maaliskuuta. Tapahtumapäivään sisältyy monenlaista tekemistä ja hauskanpitoa kolmen tunnin ajan kello kymmenestä alkaen. Vastaavia perhetapahtumia on ollut aiempinakin vuosina, mutta nyt konseptia on kehitetty sekä siirretty se sunnuntaista lauantaihin.

Perhetapahtuma alkaa muskarimessulla, joka sisältää paljon laulua, soittoa, loruja ja leikkiä.

Ohjelmassa on lisäksi muun muassa arpajaiset, liikunnallinen temppurata, askartelua ja kasvomaalausta. Vauvoille on oma aistihuone ja isommille leikkihuone. Perhetyöntekijän puheille voi mennä keskustelemaan esimerkiksi parisuhteesta tai kasvatuksesta. Ulkona pääsee ihastelemaan paloautoa.

Toimintapisteisiin osallistumisesta ei peritä erillistä maksua, vaan kaikki sisältyy tapahtuman pääsymaksuun. Erillinen maksu peritään ainoastaan brunssille osallistumisesta.

Yhteisvastuukeräyksen tämän vuoden kohteisiin

voi tutustua muun muassa kuvanäyttelyssä. Perhetapahtumassa on myytävänä Yhteisvastuu-tuotteita, ja keräyslippaaseen voi lahjoittaa rahaa.

TAPIOLAN SEURAKUNNAN keräyspäällikkö Katja Karvisen mukaan perhetapahtumalla on monta tavoitetta.

”

MEILLÄ KAIKILLA ON VASTUU LÄHELLÄ JA KAUKANA OLEVISTA LÄHIMMÄISISTÄMME. KERÄYSPÄÄLLIKKÖ KATJA KARVINEN

– Keräämme varoja Yhteisvastuukeräykselle eli lasten ja nuorten koulutuksen tukemiseen.

Lisäksi haluamme, että lapset ja perheet saisivat kokemuksen siitä, että auttaminen voi olla hauskaa, sanoo Karvinen.

– Meillä kaikilla on vastuu lähellä ja kaukana olevista lähimmäisistämme. Toivomme, että tällaiset tapahtumat auttavat ymmärtämään sen. Haluamme

järjestää myös mukavan tapahtuman perheille Tapiolan kirkolla, jossa samalla osallistuu hyvän tekemiseen.

YHTEISVASTUUKERÄYKSEN AIKANA seurakunnat ympäri maata järjestävät erilaisia varainkeruutapahtumia.

Perheille suunnattuja tilaisuuksia on luvassa ainakin Olarissa, jossa 3. helmikuuta on Voi hyvää päivää -tapahtuma. Lapsille on muun muassa pomppulinnaa, askartelua, pelaamista ja ongintaa. Paikalla on myös luppakorvakaneja, halikoiria ja poneja. Olarin teemapäivä alkaa messulla ja yhteisvastuukerääjien siunaamisella ja päättyy perhekirkkoon. Lisäksi Kauklahden kappelissa on koko perheen vapputapahtuma 30. huhtikuuta.

Ruuan tarjoaminen on yksi suosittu keino kerätä varoja Yhteisvastuukeräykseen. Esimerkiksi yhteisvastuurokkaa tarjotaan Olarin kappelilla 28. helmikuuta ja Matinkappelilla 5. maaliskuuta. Auroran kappelilla on keittoviikko 4.–8. helmikuuta.

Tuloja keräykseen hankitaan myös lukuisilla konserteilla. Esimerkiksi Urut soi Tapiolassa -konsertissa 3. helmikuuta esiintyy sopraano Hedvig Paulig. Olarin kirkossa 3. maaliskuuta konsertoi baritoni Tommi Hakala.

Espoonlahdessa järjestetään keräyksen hyväksi pääsiäismyyjäiset 13. huhtikuuta, vapputapahtuma 30. huhtikuuta ja golf-tapahtuma kesällä.

Kauniaisissa keräyksen hyväksi järjestetään konsertteja, naisten tapahtuma, ystävänpäivän kahvit, teatteri-iltapäivä ja lounas.

Tarkemmat tiedot verkossa osoitteessa www.espoonseurakunnat.fi/yhteisvastuu sekä www.kauniaistenseurakunta.fi.

MENOT 31.1. – 14.2.

10 A Kirkko ja kaupunki | 31.1.2019

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Urdunkielinen messu la 9.2. klo 16.

Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä ehtoollishartaus to 14.2. klo 19. Majuri. Hiljentymistä ja rukousta. Teejatkot.

Rinnekappeli Selkomessu su 10.2. klo 14. Kunnamo, Leinonen. Kirkkokahvit.

Suvelan kappeli Messu su 3.2. klo 15. Malvaranta, Haunio. Aino-Elina Inkinen, Saara Vainio ja Annalina Backman musisoivat. Kirkkokahvit.

HalleLuja-messu pe 8.2. klo 18.

Salonen. Nuorten messubändi, lastenhoito ja messupizzaa.

Rukoushetki ma–pe klo 12.

Viherlaakson kappeli Pyhäillan messu su 3.2. klo 17.

Majuri, Marte. Ilta jatkuu Vaeltajan Majatalolla, ks. kappelin tiedot.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. Pyhäkouluryhmiä, kirkkokahvit. www. church.fi.

PITÄJÄNTUPA Aarteenetsijöiden miestenilta ma 11.2. klo 19. Hannu Hukkanen: ”Jumalan Sanan arvovalta Suomessa”.

gospelryhmä Nardus. Myyntipöytä.

Hinta 10 e, sis. lounaan ja kahvin.

Israel rukouksen ilta ke 6.2. klo 18. www.kalajärvenkappeli.fi

AURORAN KAPPELI

KAUKLAHDEN KAPPELI

Keittoviikko Yhteisvastuun hyväksi ma–pe 4.–8.2. klo 11–13. Aik. 5 e, lapset 0,50–2 e. Myös kasvisvaihtoehto. Kappelilounas ma 11.2. ja to 31.1. ja 14.2. klo 11–13.

Raamatun vahvat naiset ikoneissa la 9.2. klo 12. Persoonallisia Raamatun henkilöitä ikoneissa -luentosarja, Alarik Corander.

Miksi ateismi ja materialismi joutavat aatehistorialliseen museoon? to 14.2. klo 19. Platonistisen teologian uusi tuleminen -luentosarja, opetusneuvos Tapio Ahokallio.

Kahvit klo 18.30.

Café Aurora ma–pe klo 10–14. Kahvia, teetä, makeaa ja suolaista. www.aurorankappeli.fi

Kappelilounas ti klo 11.30–13. Aik. 4 e, lapset 2 e. Alkuhartaus.

Apostolien teot -raamattusarja to 7.2. klo 18. Seppo Särkiniemi.

Runon ja laulun ilta ma 11.2. klo 18.

Hengellisen kirjallisuuden piiri ke 13.2. klo 18. Norman Grubb:”Esirukoilija Rees Howells”. www.kauklahdenkappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Naistenpäivä ”Rajansa kaikella” la 2.2. klo 10–15.30. Alustus terapeutti Päivi Niemi. Hiljaisuuden messu,

ET lev 91 x 214 mm

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu su 3.2. klo 10 ”Kristus, Jumalan kirkkauden säteily”. Yhteisvastuukeräyksen aloitus. Liturgia ja saarna Sami Marte, avustaa Pirkko Nurminen ja Kirsi Salonen, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Anna-Liisa Haunio.

Kirkkokahveilla esitellään Yhteisvastuukeräyksen kohde.

Juhlamessu su 10.2. klo 10. Arkkipiispa Tapio Luoma vihkii virkaan Espoon hiippakunnan piispan TT Kaisamari Hintikan. Arkkipiispaa avustavat pohjoismaisten ja muiden sisarkirkkojen piispat. Liturgia arkkipiispa Tapio Luoma, saarna Kaisamari Hintikka, urkuri Petri Koivusalo.

Kuorot Candomino, joht. Esko Kallio ja CandoMini, joht. Viena Kangas.

Soitinyhtye. Ehtoollisella avustaa hiippakunnan seurakuntien pappeja, muita työntekijöitä ja seurakuntalaisia. Televisioinnin vuoksi seurakuntalaisten tulisi olla paikalla viimeistään klo 9.45.

Juhlamessua vietetään samanaikaisesti myös Espoon tuomiokirkon seurakuntatalolla, (Kirkkoranta 2 ) veisaten, rukoillen ja ehtoollista viettäen. Ääni ja kuva välittyvät Tuomiokirkosta TV-lähetyksen kautta. Tässä rinnakkaismessussa tuomiokirkkoseurakunnan papit jakavat ehtoollista samaan aikaan kirkon ehtoollisenvieton kanssa.

Juhlakahvit messun jälkeen kaikille Omniassa, Kirkkokatu 16 B. Kahvin jälkeen juhlahetkessä tuodaan tervehdyksiä ja piispa Kaisamari Hintikka puhuu. Leppävaaran kirkon kamarikuoro esiintyy Kullervo Latvasen johdolla.

Pysäkkimessu su 10.2. klo 18 ”Loppumaton armo”. Asemapäällikkö Miia Pekkarinen, pappi Pirkko Nurminen.

Musiikki: Anna-Liisa Haunio ja Petri Kangas. Lastenpysäkki. Iltatee.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 3.2. klo 12. Salonen, Talvio.

Yhteisvastuukeräyksen aloitus.

Kirkkokahvit.

Kalajärven kappeli Messu su 3.2. klo 16. Kunnamo, Talvio. Kirkkokahvit.

Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 3.2. klo 12. Mathlin, Talja. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Matti Esko: ”Rekkamiehen rukous” to 7.2. klo 18.30. Ks. Kirkoissa soi -palsta. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Vuorisaarna-raamis naisille ke 6.2. klo 18. www.nupurinkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Kappelilounas ti klo 12–13. Alkuhartaus, aik. 3 e, lapset 1,5 e.

Laulun, rukouksen ja yhteyden ilta ke klo 18.30. Iltatee.

Hiljaisen rukouksen ryhmä su 10.2. klo 13.30.

Pyhäkoulu su klo 15.

Israel-iltapäivä kappelilla – ”Sovinnossa” su 10.2. klo 15. Israelin Jumala purkaa vihollisuuden muurin, Israel lähetti Hanna Lindgren Lähetysyhdistys Kylväjästä. Kappelin lauluryhmä ja LeMa’an Zion -tanssiryhmä.

Israelilaisia tansseja ti 12.2. klo 16–18 pohjautuen Raamatun teksteihin ja rukouksiin.

Café Suvela ma–to klo 12–14. Kahvia, teetä, suolaista ja makeaa. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI

PIENRYHMÄILLAT MURROSIKÄISTEN VANHEMMILLE Murrosikään liittyvät asiat sekä vanhempien kysymykset. Ti 5.2., 9.4. ja 14.5. Kalajärven kappelissa.

Tied. ja ILM. 040 5474 146 tai outi. wenell@evl.fi.

CHORUS GAUDETE Kaikille lauluhaluisille! Harjoitukset 31.1. ja 14.2. klo 18–19 Espoon tuomiokirkossa, ohj. kanttori Leena Talvio.

UUSI TUTKIMUSMATKA -PERHEKERHO Itsetuntemusryhmä aikuisille.

Harjoitellaan tunteiden tunnistamista, nimeämistä ja työstämistä. Luottamuksellinen. Aloitus ke 13.2. klo 9.30–11.30 Kalajärven kappelissa.

Lastenhoito järj. Tied. ja ILM. mia. blomstedt@evl.fi, 050 4327 501.

SIJAISEKSI LASTEN KERHOIHIN? Etsimme työntekijöitä lasten (2–5v.) päiväkerhoihin sekä perhekerhoihin. Tied. aila.pihlajavesi@evl.fi, 040 5251 216.

KOULULAISTEN KESÄKERHOT Kerhot 1.–2.-luokkalaisille 3.–14.6. ma–pe klo 9–15. Lisätiedot ja ILM. 1.2.–3.3.: www.espoonseurakunnat. fi/tuomiokirkkoseurakunta/lapsetjalapsiperheet/kesäkerhot. Tied. aila. pihlajavesi@evl.fi, 040 5251 216.

SURURYHMÄ ALOITTAA To 28.2. klo 18 Kauklahden kappelissa. Ohjaajina papit Aleksi Majuri ja Pirkko Nurminen. ILM. 15.2 mennessä: pirkko.nurminen@evl.fi tai 040 5674 420.

VUOROVAIKUTUSTAIDOT PARISUHTEESSA

Vaeltajan Majatalo su 3.2. klo 18–19.30. Messu klo 17, jonka jälkeen iltapalaa. Klo 18 alkaen Aleksi Majuri: ”C. S. Lewis: Taivas, helvetti ja rakkaus”. Esirukousta.

Kappelilounas ti klo 12–13. Aik. 4 e, lapset 0,50–2 e. Alkuhartaus.

Lähetyspiiri ma 11.2. klo 14.

Café Viheri ma klo 10–12 ja ke klo 13–15. Kahvia, teetä, makeaa ja suolaista. www.viherlaaksonkappeli.fi

Puhumisen, kuuntelemisen ja ristiriitojen ratkaisemisen taidot.

La 2.3. ja 9.3. Kalajärven kappelissa.

Hinta 100–120 e/pari, sis. ruokailut ja materiaalit. Ohj. Sirpa ja Reijo Tuori Kataja ry:stä. tied. ja ILM. kirsi. kanerva@evl.fi, 050 5110 165.

UNELMAN KAMMARI

ELÄMÄNI VÄRIT – KRISTILLINEN KUVATAIDERYHMÄ

Tuo ystäväsi tekemään löytöjä – me tarjoamme Ystävänpäivän kahvit 14.2.! Kirpputori ja kahvila ma klo 10−13 ja to klo 10−17, os.

Kaivomestarinkatu 8. Peitto- ja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja käsityöpiiri to klo 17−19. Tied. Tiina Hietaniemi, 040 763 6599.

YHTEISVASTUUKERÄYS ALKAA Ilmoittaudu lipaskerääjäksi! Voit kerätä joko valitsemallasi asuinalueella oman aikataulusi mukaan tai tiettyinä päivinä kauppakeskuksessa. Tied. diakoni Kirsi Salonen, 040 547 1861 tai oman alueesi diakoniatyöntekijä.

PARISTA PERHEEKSI -ILLAT Ensimmäistä lastaan odottaville torstaisin klo 17–18.30 Kirkonkympissä. Valinnainen päivä: 14.2., 21.3., 11.4., 16.5. tai 20.6. Tied. 050 511 0165, 040 547 4146.

PERHEIDEN TALVILEIRI Hvittorpissa 1.−3.3. Iloista yhdessäoloa! Hinta 45 e/aik., lapsi 20 e. Tied. anna.lahtinen@evl.fi, 050 434 1063.

Uusia näkökulmia elämään kuvantekemisen keinoin! To 14.3. alkaen, klo 18–20.30 Kalajärven kappelissa.

Hinta 90 e. Tied. ja ILM. 28.2. mennessä: virpi.sutelainen@evl.fi tai 040 736 9315.

LASKETTELULEIRI RUKALLA Pääsiäisenä 18.–22.4. v. 05–07 syntyneille nuorille. Hinta 350 e sis. hissiliput, bussimatkat, majoituksen, tapaturmavakuutuksen, ruokailut ja retken tropiikkiin ja yhteisohjelmaa.

ILM. www.lujakallio.fi.

SYVÄRIN JA ÄÄNISEN AALLOILLA Seurakuntamatka 18.–23.8. Risteilyreitti: Pietari–Neva–Valamo–Syväri– Ääninen–Kiži–Petroskoi–Mandrogi– Pietari. Tied. ja ILM. hannu.maenpaa@evl.fi, 040 513 0861.

LISÄÄ TAPAHTUMIA www.espoonseurakunnat.fi

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 31.1. – 14.2.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Toivon Tori, Soukankaari 8 B Kerhotila: Iivisniemenaukio 1

MESSUT Messu su 3.2. klo 11 kirkko. Erkko, Turtiainen, Yli-Jaskari, Laulumielikuoro. Yhteisvastuukerääjät siunataan messussa. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Pop-messu su 3.2. klo 17 Soukan kappeli. J. Lehti, H. Lehti, Ojala, Vox Edeni -kuoro. Lastenhoito järjestetty.

Kirkkokaakaot.

Herättäjän kirkkopyhän messu su 10.2. klo 11 kirkko. Saarna Leena Väyrynen-Si, Sinervo, Yli-Jaskari, Lonka, Kirkkokuoro. Pyhäkoulu.

Kirkkokahvit. Messun jälkeen seurat klo 13.

Kohtaamispaikka-messu su 10.2. klo 17 Soukan kappeli. Reinikainen, Ojala ja bändi. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

MEILLÄ RUKOILLAAN… Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa su klo 11 messun jälkeen kirkko.

Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko.

Arkiaamun rukoushetki ma-pe klo 8.50 kirkko.

Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 kirkko.

Israel-rukouspiiri ti 12.2. klo 18.30 kirkko.

LUETAAN YHDESSÄ Opetellaan suomea suomalaisten johdolla ti klo 9.30–11 Soukan kappeli ja ke klo 17.30–19 kirkko. Ryhmä on ilmainen ja siihen voi tulla milloin vain.

klo 18.30 Soukan kappeli. Welcome to our international evening of fellowship: discussion, food and music.

Seuraava ilta/next evening 22.3. Tied.

Jukka Pelkonen 040 580 4416. facebook.com/espoonlahtifellowship.

LASTENHOITOA

MUSIIKKIA

Maksuton lapsiparkki ma klo 13–16 kirkko. Mikäli tarvitset aikaa itsellesi tai asioiden hoitoon, ilmoita 2–6-v. lapsesi viim. ed. perjantaina tekstiviestillä 041 535 6190. Kerro lapsen nimi, ikä ja huoltajan nimi.

Sankarikonsertti la 2.2. klo 15 kirkko. Sanna Roine musisoi ystävineen Joel ja Signe Reinarun hyväksi.

Kahvitarjoilu, vapaaehtoinen kahvikolehti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Mendelssohn-kamarikonsertti su 3.2. klo 18 kirkko. Tapani Heikinheimo, sello ja Soile Pohjasniemi, piano sekä FJUR-kvartetti. Väliajalla Seija-Sisko Raitio kertoo Felix Mendelssohnin, isän ja isoisän Moses ja Abraham Mendelssohnin vaiheista.

Ohjelma 10 e.

KAHVITELLAAN YHDESSÄ Kaikille avoin kahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille.

Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisniemen seurakuntakoti. Yhteistyössä K-kauppias Olli Piekkala, mukana seurakunnan työntekijä.

OSTAMALLA VOIT AUTTAA Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15, os. Soukankaari 8 B.

OSTARIPASTORI Pastori päivystää kauppakeskus Pikkulaivassa to klo 13–15. Tule moikkaamaan!

SIIONINVIRSISEURAT Kirkkautesi valaiskoon, armosi aina loistakoon (SV 216:3) pe 1.2. klo 18.30 kirkko, Helena Yli-Jaskari.

PIKKUVÄELLE Kirkkohetki ma 4.2. klo 18 Soukan kappeli ja ympäristö. Lämmintä keittoa tarjolla klo 17 lähtien. Tunnelmallista toimintaa kappelin ympäristössä klo 18 alkaen. Otathan taskulampun mukaan!

Talvinen tarina ti 12.2. klo 18 Soukan kappeli. Tule katsomaan, kun metsän eläimet seikkailevat. Oma nalle tai pehmolelu mukaan. Päivä- ja perhekerhojen vetäjät laulattavat yleisöä laululeikein. Kahvi- ja kaakaotarjoilu.

PIIRIT PYÖRIVÄT – TULE MUKAAN

ESPOONLAHTIEL FELLOWSHIP 91 x 85 mm Kipparin lähetyspiiri to 7.2. klo Kansainvälinen yhteysilta pe 1.2.

12–16.30 kankaanpainantaa kirkolla.

… JA LUETAAN RAAMATTUA Raamattu- ja rukousilta pe 1.2. ja 15.2. klo 19 Iivisniemen seurakuntakoti, paritt. vkot.

Helvetti, taivas ja pelastus -luentosarja 1. korinttilaiskirjeestä to klo 18 kirkko. 7.2. Mihin sitä Jeesusta tarvitaan? Kristinuskon hyvät ja huonot uutiset. Pastori, TT Kari Kuula.

Raamattua luihin ja ytimiin to klo 18 kirkko. 31.1. Jumala vaatii kansansa tilille (Miika 1–2). 14.2. Tuomiosta uuteen alkuun (Miika 3–5). Kirkkoherra Jouni Turtiainen.

31.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

Tied. Marita Helki 044 338 6409.

Ikuisten kertomusten äärellä ma 11.2., 25.2., 11.3., 25. 3. ja 1.4. klo 18–21 Soukan kappeli. Tutkitaan Raamattua toiminnallisin menetelmin. Varaa mukaan mukavat vaatteet, joissa on helppo liikkua. Tied. ja ilm. viim. 4.2. eveliina.roznovski@evl.fi, 041 518 1244 Laulukerho ti 12.2. klo 13 kirkon musiikkisali. Lauletaan virsiä kanttorin johdolla, paritt. vkot. Pullakahvit 1,5 e.

Lukupiiri ti 19.2. klo 18 kirkko. Kirjana Orhan Pamuk, Lumi. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

Luukas 10 – Tapa elää -opetus to 21.3., 28.3., 4.4., ja 18.4. klo 10–12 kirkko. Perustuu ohjeisiin, jotka Jeesus antoi opetuslapsilleen lähettäessään heidät matkaan Luukkaan evankeliumin 10. luvun mukaan.

Tied. ja ilm. viim. 7.3. eveliina.roznovski@evl.fi, 041 518 1244.

SENIORIKERHOT Tule mukaan keskustelemaan ja kahvittelemaan! Kerhot kokoontuvat viikoittain.

Ma klo 10 kirkko ja klo 12.30 Kaskikappeli.

Ti klo 14 Mäntykappeli.

Ke klo 13.30 Puistokartanon palvelutalo To klo 13 Soukan kappeli.

Pe klo 14 Merikartanon palvelutalo, hartaus- ja keskustelupiiri.

KESKIVIIKKONA KIRKOLLE Isän sydän ke 6.2. klo 18.30 kirkko.

Maailmassa on suuri Isän nälkä – kaipaus tietää ja kokea, millainen Jumala oikeasti on. Onko Jumala meille kristityille tuomari vai rakastava Isä?

Fatherheart Finland ry:n johtaja, pastori Pekka Daniel Rimpeläinen.

Musiikkia Heli Ojala ja gospelryhmä Nardus.

Eljan tuoli-illat ke klo 18.30 kirkko.

Keskustellaan vieraan kanssa menneestä elämästä ja pohditaan ihmisyyttä erilaisista näkökulmista.

Keskustelujen lomassa musiikkia.

Iltatee. Ke 13.2. ”Onko väkivalta ihmisyyttä?” oikeushammaslääkäri Helena Ranta. 13.3. ”Virret elämän eväänä” oopperalaulaja Jorma Hynninen. 10.4. ”Taneli-papin matka” rovasti Hans-Christian Daniel.

AIKUISET SINKUT Vietetään ystävänpäivää la 16.2. klo 18 kirkko. Kevään muut illat 30.3., 27.4. sekä retki 25.5.

A

11

ROSOLLI Ruoanvalmistuskurssi to 7.2.–14.3.

Soukan kappeli. Valmistetaan emännän ohjauksessa helppoa kotiruokaa.

Tied. ja ilm. diakonissa Ulla-Maija Kyrölä 040 537 6848.

K12 Haluatko tulla paremmin toimeen itsesi ja muiden kanssa? K12 on tunne- ja vuorovaikutustaitojen kasvukurssi 12–13-vuotiaille. Opetellaan tunnistamaan tunteita, tekemään aloitteita sekä käyttämään selkeää viestintää. Kurssi to 28.2., 7.3., 14.3., 21.3. ja 4.4. klo 18.30 Sode, Soukantie 13. Kysy lisää julia.rautanen@evl.fi, 040 546 5196. Ilmoittaudu sodesode.fi.

LEIRIELÄMÄÄ Päiväleiri 1.–4. lk. ma-to 18.–21.2. klo 9–15 Sode. Ilm. viim. 31.1. Hinta 25 e.

Kevätleiri esi–2. lk. 8.–10.3. Hvittorp.

Ilm. viim. 21.2. Hinta 35 e.

Ilmoittaudu www.sodesode.fi.

Lisätiedot Julia 040 546 5196 tai Noona 040 596 1686.

KESÄKERHOON! Kesäkerhot toimivat 3.–19.6. klo 9–14 Kaskikappelissa ja Iivisniemessä. Etusijalla 1-luokkalaiset. Hinta 80 e koko aika, 30 e viikko, sis. lämpimän ruuan. Lisätiedot leena.jarvinen@evl.fi tai p. 041 535 6190,. Ilm. 1.2. alk.: www.espoonseurakunnat.fi/ espoonlahden-seurakunta/ lapset-ja-lapsiperheet/kesakerhot.

NUORET Tsekkaa www.sodesode.fi, @sodesta. Sode, Soukantie 13 Nuortenillat ti klo 19–21 ja pe klo 17–22, messu klo 20.

Changemaker, ryhmä paremman maailman puolesta to klo 17.30; 31.1., 28.2., 14.3., 28.3., 11.4., 25.4., 9.5., ja 23.5.

Vox Edeni -kuoro torstaisin. Kysy lisää heli.k.ojala@evl.fi, 050 438 0174.

NN-Neuvottelutilan neulekerho ke klo 17–19. Käsitöitä omaksi iloksi ja yhteiseen hyvään.

TULOSSA: Toivon ja valon iltakahvit ma 25.2. klo 18.30 Soukan kappeli, ”Tunnista oma huolehtijatyylisi”, iltahartaus.

Laskiaismyyjäiset la 2.3. klo 11–14 Soukan kappeli.

Naistenpäivä su 10.3. klo 11–16 kirkko.

Onnenpäivä, Yhteisvastuun perhetapahtuma la 16.3. klo 10–14 kirkko.

Menokasvo

Eljan tuolissa pohditaan musiikin lomassa elämää ja ihmisyyttä Espoonlahden seurakunnan kanttori Elja Puukko, olet kutsunut kolme vierasta Eljan tuoli -keskustelusarjaan. Mistä on kyse?

– Eljan tuoli -illat ovat uudenlainen tilaisuusformaatti. Olen kutsunut vieraaksi Espoonlahden kirkkoon kevään aikana kolme vierasta. Iltojen teemana on musiikillisten muistojen ja maisemien liittäminen muisteluihin sekä ajatuksiin elämästä ja ihmisyydestä.

Mistä sait idean keskustelusarjaan?

– Olen kiinnostunut keskustelemaan ihmisten kanssa, jotka avaavat ovia elämäänsä ja kokemuksiinsa.

Musiikin liittäminen osaksi kokonaisuutta on kiinnostava mahdollisuus tuoda pohdintoihin näkökulmia, muistoja ja tunteita.

Mistä sarjan nimi Eljan tuoli on peräisin?

– Eljan tuoli liittyy hauskana sanaleikkinä nimeeni ja tyhjään tuoliin. Juutalaisessa perinteessä pääsiäisateriapöytää katettaessa laitetaan pöytään yksi tyhjä paikka profeetta Eliaa varten siltä varalta, että hän tulisi tuomaan viestiä Messiaan tulosta.

PAULA HUHTALA Eljan tuoli -illat kolmena keskiviikkona klo 18.30 Espoonlahden kirkossa, os. Kipparinkatu 8.

ESKO JÄMSÄ

Keitä vieraita olet kutsunut?

– Keskustelen oikeushammaslääkäri Helena Rannan kanssa 13. helmikuuta ihmisyyden ja väkivallan suhteesta. Keskustelun lomassa esitän pianistin kanssa Brahmsin Neljä vakavaa laulua -sarjan. Oopperalaulaja Jorma Hynninen pohtii 13. maaliskuuta virsien sanomaa teemalla ”virret elämän eväänä”. Rovasti Hans-Christian Daniel kertoo 10. huhtikuuta elä-

mästään ja rakkaudestaan musiikkiin.

MENOT 31.1. – 14.2.

12 A Kirkko ja kaupunki | 31.1.2019

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1

rikuoro Huiske ja lapsikuoro Havina sekä Maria Laakso, huilu. Lastenpaikka pienimmille.

Virsi ja messu su 10.2. klo 17 Perkkaan kappeli. Pöyri, Hyry.

Ehtoollishartaus Leppävaaran Elä ja asu -seniorikeskuksessa ti 12.2. klo 14. Raunu, Hyry.

Hengähdä hetki joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko.

LECTIO DIVINA -RAAMATTUMIETISKELY Hiljainen aamupäivän hetki seuraaLE 91 x 95 mm van sunnuntain Raamatun tekstin äärellä to 31.1. ja 14.2 klo 10 Karakap-

peli. Kahvi/tee ja voileipää päätteeksi. Tied. Alanne, 050 347 2548.

LAPSILLE JA LAPSIPERHEILLE Taaperokirkko pe 1.2. klo 10–12 lasten kappeli Arkki. Viidakon eläimet ja mahtava hedelmäpuu. Toiminnallinen kirkkohetki. Kirkkomehut ja -kahvit. Leikkimahdollisuus.

Arkin paja la 9.2. klo 10–13 lasten kappeli Arkki. Tuiketta ystävälle!

Ystävänpäivän kortteja ja kynttilöitä.

Elämyksellinen kirkkohetki n. klo 11.30. Tarjolla kahvia, mehua, pullaa ja keksiä.

MESSUT JA HARTAUDET Kynttilänpäivän messu ja kirkkokahvit su 3.2. klo 11 Leppävaaran kirkko. Inkeri Juvelan lähtösaarna.

Samuli Hyvärinen, laulu ja sello.

Yhteisvastuukeräyksen aloitusmessu.

T. Salo, Juvela, Raunu, Taina-Rantakaulio, Hyry. Lastenpaikka pienimmille.

Kynttilänpäivän messu ja kirkkokahvit su 3.2. klo 13 Karakappeli.

Alanne, Hyry. Yhteisvastuukeräyksen aloitusmessu. Messun jälkeen myynnissä yhteisvastuutuotteita ja käsitöitä.

Siioninvirsiseurat ma 4.2. klo 18.30 Leppävaaran kirkko. Anssi Siukosaari. Mukana Herättäjäyhdistyksen Thaimaan lähetit Katariina Kiilunen ja Tero Massa sekä kotimaan työstä Leena Väyrynen-Si. Kahvi/tee klo 18.30, seurat klo 19.

Perhemessu ja kirkkokahvit /-mehut su 10.2. klo 11 Leppävaaran kirkko. Koskela, Raiskio, Nyyssönen, Koponen, Noponen. Mukana muska-

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Messu su 3.2. klo 10.

Liturgia ja saarna Juha Virta, avustava pappi Tapio Suontakanen, avustava pappi Mia Wrang, kanttori Mikko Niinikoski. Yhteisvastuukerääjien tehtävään siunaaminen. Messun jälkeen tietoa keräyksestä ja listojen jako sekä yhteisvastuutapahtuma.

Perhekirkko su 3.2. klo 15. Liturgia ja saarna Mia Wrang, kanttori Päivi Hakomäki.

Messu su 10.2. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Emilia Turpeinen, kanttori Sari Rautio.

Matinkappeli: Colourful Christian Worship Matinmessu su 3.2. klo 17.

Liturgia Anna Poutiainen, saarna Katariina Kiilunen ja Tero Massa, kanttori Sanna Franssila ja Colourful Espoo Band. Messun jälkeen tarjolla iltapalaa ja kuulemme lisää nimikkolähettiemme työstä. Bilingual (Finnish–English) colourful worship.

Fellowship and snack after the service. Messun jälkeen tietoa Yhteisvastuukeräyksestä ja listojen jako.

Messu su 10.2. klo 12. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttori Anna Pöyhönen.

YHTEISVASTUUKERÄYS ALKAA 3.2.

VASEMMAN (TAI OIKEAN) KÄDEN MAALARIT

Tule lipaskerääjäksi kauppakeskus Selloon pe 8.2. ja 15.2. klo 15-18. Hae lipas ja liivi lasten kappeli Arkista.

Tied. Heli Taina-Rantakaulio, 040 5130867, heli.taina-rantakaulio@evl. fi. Keräyksen tuotolla tuetaan lasten ja nuorten koulutusta Suomessa ja maailman katastrofialueilla.

Mitkä ovat elämäsi värit nyt? La 9.2. klo 12–17 KilonRisti. 15 e / kerta Naisten Pankin hyväksi. Kokoontumiset 9.2., 9.3. ja 6.4. Ohj. Nina Purtonen. Ilm. viikkoa ennen: heli.siltakorpi@evl.fi tai 040 537 6876.

”MITÄ ISRAELIN ARKEOLOGIA KERTOO RAAMATUN HISTORIALLISUUDESTA?”

ArkiYstävä-koulutus la 23.3. klo 9–16 Karakappeli. Ilm. ja tied. Riitta Türkmen, riitta.turkmen@evl.fi. Sis. kevyen lounaan ja kahvit.

Eero Junkkaala luennoi aiheesta ke 13.2. klo 18 Karakappeli. Kuuden luennon sarja joka toinen ke 10.4. asti. Kahvitarjoilu klo 18, luento klo 18.15.

KILON KRISTITYT: ”KAHDENLAINEN KYLVÖ” Kirsi Ojala puhuu to 7.2. klo 18 KilonRisti. Parillisten viikkojen to.

Kahvitarjoilu. Tied. Kaija Rainio, 040 059 2148, kaija.rainio@kolumbus.fi.

”TERAPEUTTINEN, VOIMAANNUTTAVA VALOKUVA” Suomen sairaanhoitajain kristillisen seuran Espoon alaosasto ti 12.2. klo 18 Karakappeli. Tilaisuus on avoin kaikille.

RAAMATTU-AIHEINEN PIENRYHMÄ Soveltuu jo Alfan käyneille. Ke 6. ja 13.2. klo 18.30 Leppävaaran kirkko. Ei ennakkoilm. Vetäjät Irma Kallamäki ja Tuomas Valmari (tied. 040 547 2016).

Tankkauspaikka, Recharge! ti 12.2. klo 16. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila. Tule tankkaamaan sielusi ja ruumiisi. Midmonth recharge mass for your spiritual life! Tarjolla matalan kynnyksen yhteinen messu klo 16 ja sen jälkeen kirkkokahvit. Coffee served afterwards.

Olarin kappeli: Messu su 10.2. klo 12.

Liturgia ja saarna Emilia Turpeinen, kanttori Päivi Hakomäki.

Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Etkot klo 18. Rento messu klo 19.

Messun jälkeen jatkot klo 21 asti (tarjolla iltapalaa pieneen hintaan).

4 vuotta täyttäneille kirkkoparkki messun ajan. Liturgia ja saarna: 31.1.

Antti Malinen, 7.2. Jussi Koski.

YHTEINEN MAAILMA – COMMON WORLD Miten olen muutos, jonka haluan nähdä maailmassa? How to be the change I want to see in the world? La 2.2. klo 15–18, Chapple Iso Omena.

Vieraita Thaimaasta / Special guests from Thailand. Tanssiesitys / Dance performance. Thairuokamaistiaisia / Thai Snack.

HYVÄ PÄIVÄ YHTEISVASTUULLE Kaikenikäisten tapahtuma su 3.2.

Olarin kirkolla. Klo 10 messu ja kerääjien siunaaminen. Messun jälkeen yhteisvastuukohteiden esittelyä ja keräyslistojen jako. Klo 12–14 lounas.

Klo 12–15 makkaranpaistoa, askarteluja, pomppulinna, kaneja, halikoiria ja poneja, rumpuhuone, pelihuone, ongintaa. Myynnissä leivonnaisia ja Yhteisvastuutuotteita. Klo 13–13.30 ja klo 14–14.30 jumppahetket. Klo 15 perhekirkko. Päivän tuotto lasten ja

nuorten koulutuksen tukemiseen.

AIKUISTEN RYHMIÄ

Miesten vuoro: keskustelua kahvikuPERHEIDEN LEFFAPÄIVÄ pin äärellä ma klo 13–15, Chapple, Iso La 16.2. klo 14–16, Chapple, Iso Omena. Vierailevia alustajia ja toiOmena. Maksuton animaatioelokuva minnallisia kertoja.11.2. KirjansidonMaija Mehiläinen ja Hunajakisat ta, 18.2. Kirjaston vierailu, Mikko (2018, S). Leffaherkut (1 e/hlö) myynAiraksinen, 25.2. Lähetystyöntekijä nissä klo 14–14.30, käteismaksu.

Sari Lehtelä. Lisätietoja: Iisa LehtiNäytös klo 14.30. Lippuja (rajoitettu nen, p. 040 773 8715, iisa.lehtinen@ määrä) voi noutaa Chapple-tilasta ti evl.fi.

5.2. ja ti 12.2 klo 17.30–19.30. LisätieNaisten saunailta Hvittorpissa ma dot: tytti.yrjola@evl.fi 11.2. Iltapala 3,5 e. Matkat omin kyydein. Lähtö Matinkappelilta klo PYHÄPÄIVÄKERHO 17.30. Tiedustelut ja ilmoittautumiPäiväkerhomainen sunnuntai set: Anneli Virolainen 0400 205 445, 3–6-vuotiaille ja muutama tunti viimeistään kolme arkipäivää aikaiomaa aikaa vanhemmille. Olarin semmin. kirkon kerhosiivessä su 10.3. ja 5.5.

Lukupiiri Matinkappelissa to 14.2. klo 9.30–12.30. Etusija Olarin seuraklo 18–20. Arto Paasilinna: Tohelo kunnan alueella asuvilla lapsilla, Suojelusenkeli. jotka eivät tällä hetkellä osallistu Vanhemman väen sinkkupiiri – ilta viikoittain päiväkerhotoimintaan. yksin eläville kerran kuukaudessa, pe OL 91 x 65 mm Ilmoittautuminen 10.3. kerhoon (tai klo 17.30–19.30: 8.2. aiheena Ystämolempiin) 14.2. mennessä ja 5.5. vyys. Lisätietoja Helena Nurmi, 040 kerhoon 17.4. mennessä: henna. sadonkorpi@evl.fi.

TULE YSTÄVÄKSI YKSINÄISELLE!

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTATOIMISTO MUUTTAA Uusi sijaintimme 4.2. lähtien: Stella Business Parkin Terra-talo, Lars Sonckin kaari 16, 02600 Espoo.

KAIKKI PIENRYHMÄT löydät verkosta: www.espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta.

DIAKONIALOUNAAT Joka ti ja to klo 11.30–12.30 Leppävaaran kirkko. Hinta 3 e. Alkuhartaus/ ruokarukous.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

214 5505.

English Bible study Englanninkielinen raamattupiiri klo 17.30–19.30, Olarin kappeli. Lisätiedot: mia. wrang@evl.fi / 040 531 1027.

PYHIINVAELLUSMATKA ASSISIIN JA ROOMAAN Olarin ja Tapiolan seurakunnan matka Italian kahteen tärkeimpään pyhiinvaelluskaupunkiin 13.–20.5.

Matkanjohtajina Ossi Tervonen ja Antti Kruus. Hinta 1 290 e (2-hh), 1475 e (1-hh), sisältää lennot, bussikuljetukset, majoitukset Roomassa Birgittalaisluostarissa piazza Farnesella, luterilaiset messut, rukoushetket, Assisissa puolihoito, opastuksen luentoineen ja opaskirjan, kuvapalvelun ym. Käynti Orvietossa. Tiedustelut: Antti Kruus, antti.kruus@evl.fi tai 040 546 0844. Ilmoittautumiset: El-Ve Tours, info@elvetours.gr.

PERHELEIRI Yhdessäoloa ja mukavaa tekemistä Hvittorpissa 15.–17.3. Hinta aikuisilta 30 e, lapsilta 15 e, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Hakulinkki leirille on auki nettisivuillamme 1.–25.2. Lisätietoja: mia.silvola@evl.fi, 050 576 4891.

ÄITIEN VIRKISTYSILTA Mukavaa rentoa tekemistä, saunomista, iltapala sekä iltahartaus 31.3. klo 16–20 Hvittorpissa. Kuljetus kimppakyydein. Hinta 5 e. Ilmoittautuminen 18.3. mennessä mia.silvola@evl.fi, 050 576 4891.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Yhteisymmärryksen juhlaa YK:n Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikon avajaiset Tapiolan kirkossa pe 1.2. Esiintyjinä mm. viikon suojelija, piispa electa Kaisamari Hintikka, ghanalais-joensuulainen Narrow Way -yhtye ja basso Matti Turunen. Viikon ohjelma: yhteisymmarrysviikko.fi YK:n Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikon avajaiset pe 1.2. klo 18.30 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6.

Piispanvihkimys tuomiokirkossa Espoon hiippakunnan piispa TT Kaisamari Hintikka vihitään virkaan Espoon tuomiokirkossa su 10.2. Yle televisioi suorana. Yleisön tulee olla paikalla klo 9.45.

MENOT 31.1. – 14.2.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Kynttilänpäivän perhemessu su 3.2. klo 10. Tapiolan kirkko. Salmensaari, Kallio, Jokivuori. Messua toteuttamassa rippikoululaiset. Lapsikuoro Tiltaltit & Pajulinnut. Yhteisvastuukeräyksen avaus, info sekä keräyslippaiden ja -listojen jako.

Viikkomessu ke 6.2. klo 8. Tapiolan kirkko. Ristimäki, Jokivuori.

Messu su 10.2. klo 10. Tapiolan kirkko. Tervonen, Ristimäki, Malkamäki.

Tapiolan seurakunnan kamarikuoro ja Kuukaudeksi kuoroon -laulajat.

Musiikkia mm. norjalaisen Ola Gjeilon Sunrise Mass -teoksesta. Pyhäkoulu. Kirkkokahvien jälkeen esitelmä uskontodialogista Omanin matkalla opitun pohjalta. TM Lea God. Anglikaaninien messu englannin kielellä su 10.2. klo 12.30. Tapiolan kirkko.

Viikkomessu ke 13.2. klo 8. Tapiolan kirkko. Ristimäki, Jurmu.

YSTÄVÄNPÄIVÄN VILLASUKKAMESSU

YHTEISVASTUUN LIPASKERÄÄJÄKSI

Pienten Villasukkamessu ma 11.2. klo 18. Tapiolan kirkko. Noin 30 min. lapsille suunniteltu messu, jossa laulua ja leikkiä. Kirkkohetken jälkeen iltapala. Ota villasukat mukaan!

Osallistu keräystempauksiin Tapiolan keskustassa pe–la 8.–9.2., 8.–9.3. tai 12.–13.4. Keräyskohteista tietoa sivulta yhteisvastuu.fi.

URUT SOI TAPIOLASSA!

Kurssi ti 5.2.–2.4. klo 18.30. Tapiolan kirkko. Ilm. Anu Ristimäki 050 322 3520, anu.ristimaki@evl.fi.

Vertaistukiryhmä to 14.2., 26.2., 14.3., 28.3. ja 11.4. klo 17.30. Tapiolan kirkko. Ryhmään mahtuu 6–8 avo- tai avioeron läpikäynyttä. Käsittelemme mm. eron aiheuttamaa kriisiä, tunteita ja muutosta. Lastenhoito leikkiikäisille tarvittaessa. Ohj. psykoterapeutti Raija Krusius ja perhetyöntekijä, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava. Tied. ja ilm. viim. helmikuun alussa: kristiina.larjava@evl.fi, 050 358 1064.

ELÄMÄN SANOJA

PERHEILTA

Aikuisten kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä ma 25.2.–15.4. klo 17, yht. 8 krt. Tapiolan kirkko. Ihmetellään elämää kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä soveltamalla, tekstien avulla, kirjoittamalla ja keskustelemalla. Ohjaajana TM, pastori, kirjallisuusterapiaopiskelija Katja Hero.

Tied. ja ilm. katja.m.hero@gmail. com, 040 524 6986.

Tule viettämään perheiltaa ke 13.2. klo 17. Tapiolan kirkko. Leikkiä, askartelua, laulua, hiljentymishetki TA 43 x 72 mm ja pieni iltapala. Mukana Ida ja Aaro.

Avoin urkutunti la 2.2. klo 9.30 kaikille kiinnostuneille. Kanttori Liisa Malkamäki esittelee Tapiolan kirkon urkuja ja ohjeistaa halukkaita kokeilemaan soittamista. Ilm. liisa.malkamaki@evl.fi, 046 920 9017 tai tule suoraan paikalle.

Yhteisvastuukonsertti su 3.2. klo 16.

Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ Konsertti ke 13.2. klo 12. Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

YK:N USKONTOJEN JA KATSOMUSTEN YHTEISYMMÄRRYSVIIKON TAPAHTUMAT

KESKIVIIKKOKERHO Kahvi klo 12.30. Ohjelma klo 13.

Maa joustaa jalkojen alla – Runon ja musiikin iltapäivä. Ke 6.2. Heli Hulmi, lausunta, Laura Kivikoski,

Esbo svenska församling

ÖPPEN MOTTAGNING

PERHEKERHO

Varje to kl. 10–12, Esbo svenska församlings kansli, Kyrkog 10.

Maanantaisin klo 9.30 Sebastoksessa.

HÖGMÄSSOR Sö. 3.2. Esbo domkyrka kl. 12.15 Gudstjänst med små och stora.

Ertman, Terlinden, alla kantorer, barnkören Stämsökarna, dagklubbsbarnen, barnledarna. Välsignelse av nya anställda och förtroendevalda.

Gemensamt Ansvar -start. Lunch i församlingsgården, frivillig lunchavgift, lotteri & försäljning för GA. Sö 10.2. Olars kyrka kl. 10.30.

Ertman, Malmgren. Kyrkkaffe.

Esbo domkyrka kl. 13. OBS tiden!

Kanckos, Eeva-Liisa Malmgren.

Köklax kapell kl. 16 Lovsångsmässa. Ahlbeck, Wikman, lovsångsteamet. Kyrkkaffe.

Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p.

050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT JA KIRKKOKAHVIT KAUNIAISTEN KIRKOSSA KLO 10

Köklax kapell varje må. Sökö kapell varje ti. Mattby kapell varje to. kl.

9.30–11.30.

Su 3.2. saarna Helena Kesti-Helia, liturgia Anna-Kaisa Tuomi ja kantt.

Anna Marte. Su 10.2. saarna Kari Kuula, liturgia Anna-Kaisa Tuomi ja kantt. Anna Marte, Kirkkokuoro.

Messun jälk. Kauniaisten Marttojen valmistama lounas Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

FÖRSAMLINGSLUNCH

KESKUSTELEVAT NAISET

Ti 12.2 Olars kyrka kl. 12–14.

Naisen seksuaalisuudesta, seksuaalikasvattaja Lotta Saine Vihdistä. To 31.1. klo 14 Sebastoksessa.

FAMILJEKLUBBAR

SYMAMSELLERNA Varje ti kl. 16–19 i Vita huset, Prästgårdsgr. 1.

SAMLINGAR FÖR SENIORER Karabacka kapell to. 31.1 och 14.2, Köklax kapell ti. 5.2 Kalajärvi kapell to. 7.2. Träffdax i Köklax ti. 12.2 kl.

13–14.30. Vårens tema är KÄRLEK.

YHTEISVASTUUKERÄYS ALKAA Monelta nuorelta jää koulut käymättä ulkomailla ja Suomessa, koska siihen ei ole varaa. Osallistumalla Yhteisvastuukeräykseen olet mukana tukemassa lasten ja nuorten koulutusta. Tilinro Nordea FI16 2089 1800 0067 75, viite: 308210.

13

Mikko Heikka ja Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik. Juontajana pastori Heidi Zitting.

Juhlamessu su 10.2. klo 10 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Lue lisää tuomiokirkkosrk:n ilmoituksista, s. 10A.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

A

piano.

Tärkeät kysymykset elämän loppusuoralla. Ke 13.2. TT, kirjailija MattiPekka Virtaniemi.

Avajaiset pe 1.2. klo 18.30, Tapiolan kirkko. Puhujana mm. viikon suojelija piispa electa Kaisamari Hintikka.

Sacred Music -konsertti: Narrow Way ja Matti Turunen. Illan päättää syyrialainen iltapala.

Keskustelutilaisuus Uskonnot yhteisöjä rakentamassa to 7.2. klo 17. Harald Herlin -oppimiskeskus, Otaniementie 9. Puhujina mm. piispa

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

31.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 vartin hartaus ja klo 13– 15 kahvila Sebastoksessa

RUKOUSTA JA RAAMATUNLUKUA Ma 4.2. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa.

READING CIRCLE IN ENGLISH We read three books and discuss about them. Bring your suggestion to the first meeting at Kauniainen Church, Monday 4.2. at 19.00. Our discussion sessions will be held Mondays 4.3., 1.4. and 29.4. at 19.00– 20.30. Meetings are run by Tiia Sahrakorpi and pastor Kari Kuula.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO

ALFA KURSSI

Ti klo 12.15 Tapiolan kirkolla. Ruokalippuja myydään kirkolla klo 11.30–12 ja 12.15–12.30. Hinta 5 e, 3–14-v. 2 e, alle 3-v. ilmaiseksi. Ei lounasta ti 5.2.

KRISTITTYNÄ LÄHI-IDÄSSÄ -ILTA Ilta ti 12.2. klo 18, Tapiolan kirkko.

Puhujina piispa, LML:n presidentti em. Munib Younan sekä Suad Younan, Jordanian ja Pyhän maan kirkko, sekä arkkimandriitta Alexi Chehadeh, Antiokian patriarkaatti, Syyria.

vaari/kummi pääsevät yhdessä touhuamaan. Ilmoitt. kauniaisten. suom.srk@evl.fi.

PYHÄKOULU Su 10.2. klo 9.45 Kauniaisten kirkon kerhorakennuksessa.

OMAISHOITAJAT Ke 13.2. klo 15.30 Villa Bredassa.

MARTAT JA MARIAT To 14.2. klo 12 lähetyksen ja kansainvälisen työn ryhmä yläsalissa.

YSTÄVÄNPÄIVÄKAHVIT Kaikille to 14.2. klo 13–15 Sebastoksessa.

HILJAISUUDEN RETRIITTI Utössä 26.–29.4. Majoitus 1-h huoneissa, matkat kimppakyydein. Ohj. Anna-Kaisa Tuomi ja Eija Nurmio.

Hinta 250 e. Ilmoitt. kauniaisten. suom.srk@evl.fi tai 050 500 9000.

Grankulla svenska församling

ENGLISH DISCUSSION GROUP

Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar kl. 10–16, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

KAIKILLA AISTEILLA -ILTA PERHEILLE Leivotaan sämpylöitä ja tehdään hedelmäsalaattia to 7.2. klo 17.30–19 Sebastoksessa. Ma 11.2. klo 17.30–19 kirkon päiväkerhotiloissa, aiheena varjot. Tehdään heijastin ystävälle.

Lapsi 3–7 v. ja vanhempi/mummi/

EROSTA ETEENPÄIN

KIRKON LOUNAS

Kevään uutuuskirjat, Janne Blomqvist kirjastosta. Ti 5.2. klo 13 yläsalissa.

Wednesdays 18.30–20.00 at Kauniainen Church, Kavalllintie 3. Tiia Sahrakorpi and pastor Kari Kuula.

Puheet englanniksi, tulkkaus suomeksi. Iltapala.

GRANKULLA KYRKA SÖ 3.2 Högmässa kl. 12. Konfirmander från Enä-Seppägruppen medverkar. Skriftskolans föräldrasamling i övre salen.

SÖ 10.2 Högmässa kl. 12.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 31.1 och 7.2 i övre brasrummet kl.

10–11.

TISDAG 5.2 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30-11.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Graziakören i övre brasrummet kl.

18.

KYRKOSYFÖRENINGEN ON 6.2 och 13.2 i övre brasrummet kl.

13.30.

ANDAKT OCH UNGDOMSKVÄLL FR 8.2 i kyrkan och Klubb 97 kl.

17.30–21.

TISDAG 12.2 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30-11.

Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Graziakören i övre brasrummet kl.

18.

ONSDAG 13.2 OBS! Tvåspråkig närståendevårdarträff i Villa Breda kl. 15.30.

Meditativ andakt med taizésånger i kyrkan kl. 18.30 (sångövning kl. 18).

MENOT 31.1. – 14.2.

Kirkoissa soi

Apua & tukea

EIJA HARJU

14 A Kirkko ja kaupunki | 31.1.2019

LA 2.2.

Sankarikonsertti klo 15 Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8.

Sanna Roine musisoi ystävineen Joel ja Signe Reinarun hyväksi.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kahvitarjoilu, vapaaehtoinen kahvikolehti.

SU 3.2.

Urut soi Tapiolassa! -konsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi klo 16. Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Hedvig Paulig, sopraano, Liisa Malkamäki, urut. Bach–Gounod, Schubert, Merikanto. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuulle.

Mendelssohn-kamarikonsertti klo 18 Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Tapani Heikinheimo, sello ja Soile Pohjasniemi, piano sekä FJUR-kvartetti: Fiem van Damme, sello, Johann Ludwig, alttoviulu, Ulriikka Heikinheimo, viulu ja Robin Lynn-Hirzel, viulu.

Väliajalla Seija-Sisko Raitio kertoo Felix Mendelssohnin, isän ja isoisän Moses ja Abraham Mendelssohnin vaiheista. Ohjelma 10 e.

Yhteisvastuukonsertti klo 18 Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3.

Seeli Toivio, sello ja Lily-Marlene Puusepp, harppu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

TI 5.2.

Arctic viol book klo 17 Kampin

kappelissa, Simonkatu 7, Helsinki.

Varpu Haavisto: bassogamba, Mikko Perkola: bassogamba, Jukka Rautsalo: diskanttigamba, Minna Henriksson: cembalo, Olli Virtaperko: sävellys. Vapaa pääsy.

TO 7.2.

Matti Esko: ”Rekkamiehen rukous” klo 18.30 Laaksolahden kappelissa, Ylänkötie 16. Laulu & laulun tarina – Musiikista ja lauluista keskustelevan konserttisarjan kevään aloitus. Vapaa pääsy. Kahvit klo 18.

KE 13.2.

Häivähdys Pyhää -päiväkonserttisarja klo 12. Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Milla Lammi, viulu, Kris-Andrea Haav, viulu, Salla Karakorpi, piano. EMOn nuoret taitajat esiintyvät. Kesto 30 min.

Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Konserttisarja jatkuu kevään ajan joka toinen keskiviikko.

Ystävälle-yhteisvastuukonsertti klo 14 Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Kanttorit Outi Noponen, Kullervo Latvanen ja Pauliina Hyry laulavat ja soittavat iloa ja valoa kaikille ystäville.

Herkkukahvit konsertin jälkeen.

Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

REINARUJEN PERHEALBUMI

Joel ja Signe Reinaru ovat Espoonlahden seurakunnan nimikkolähettejä Virossa. Sanna Roine ystävineen musisoi la 2.2. klo 15 Espoonlahden kirkossa heidän työnsä hyväksi. Reinarut kouluttavat uusia vastuunkantajia seurakuntiin sekä tekevät yhdessä nuorten kanssa kristillistä mediatyötä Tallinnassa, Lääne-Nigulassa sekä muuallakin Virossa.

Sururyhmät ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Tule sururyhmään puhumaan ja kuuntelemaan, täällä voit käsitellä menetystäsi rauhassa ja ajan kanssa yhdessä saman kokeneiden kanssa.

Sururyhmä kokoontuu Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1, to 28.2. klo 18 alkaen joka toinen torstai, yhteensä 8 kertaa. Ohjaajina Espoon tuomiokirkkoseurakunnan papit Pirkko Nurminen ja Aleksi Majuri.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen 15.2. mennessä Pirkko Nurmiselle, 040 567 4420 tai pirkko.nurminen@evl.fi.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Sururyhmä Espoonlahdessa: luottamuksellinen vertaistukiryhmä kokoontuu Espoonlahden kirkolla os.

Kipparinkuja 8, 7 kertaa 14.2. alkaen klo 17.30 . Tiedustelut ja ilmoittautumiset 8.2. mennessä pastori Teemu Reinikainen p. 046 920 4162 tai diakoni Ritva Aarnio p. 040 537 6854 Leskenlehdet – elämässä eteenpäin pe klo 12.30, Soukan kappeli, parill. viikot. Kahvit 2 e. Tied. eija. siivonen@evl.fi, 041 534 1706. Seuraavan kerran 8.2.

Mielenterveyttä TAPIOLAN SEURAKUNTA Kaikille avoin Kohtaamispaikka kirkon Olohuoneessa to klo 12.30–14.

Keskustelua kahvikupposten äärellä.

Masentaa, väsyttää, ahdistaa? Älä jää yksin, tule Mieli Maasta ry:n vertaisryhmään. Tapaamme joka keskiviikko Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6, klo 18–20:45. Info: Mikko, 044 756 0105 LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Naisten kesken keskiviikkoisin noin kerran kuukaudessa klo 18.30 Uutussa. Tule jakamaan elämää yhdessä toisten kanssa. Luemme Raamattua, rukoilemme ja keskustelemme.

Kokoontumisen luonne on sielunhoidollinen. Tied. Eija Ala-Venna 045 675 5321.

Varttuneen väen kerhot ti klo 13 Karakappeli ja to klo 13 Perkkaan kappeli.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Meren ja taivaan välillä -ryhmässä Keskustellaan kaikesta meren ja taivaan välillä Meriemy, Merenkäynti 3, to klo 14–15.30 parittomat viikot.

Tied. Liisa Pohjonen 040 547 1848 tai liisa.pohjonen@evl.fi.

Perjantaiporinat, avoin keskusteluryhmä mielenterveyden tueksi Soukan kappelilla, pe klo 13, parilliset viikot. Tied. Liisa Pohjonen 040 547 1848 tai liisa.pohjonen@evl.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURA-

Vertaistukea surusta selviämiseen. Kauklahden kappelilla alkaa 28. helmikuuta sururyhmä, jota ohjaavat pastorit Pirkko Nurminen ja Aleksi Majuri.

Sururyhmä alkaa myös Espoonlahden seurakunnassa. Ryhmien tiedot löydät tältä palstalta. Lue Pirkko Nurmisen haastattelu surusta viereiseltä sivulta.

KUNTA Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 7.2. klo 15–16.30 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Kokoonnumme parillisten viikkojen torstaisin. Jakaminen, yhdessäolo, parempi mieli! Tiedustelut 050 438 0189.

KAUNIAISTEN SEURAKUNNAT Mielenterveysryhmä Ilon ryhmä – Glad idag Kauniaisissa Sebastoksessa, Kauniaistentie 11. Ryhmä kokoontuu tiistaisin klo 15. Järj.

Kauniaisten kaupunki ja srk:t (kaksikielinen).

Omaishoitajille ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Vertaistukiryhmä muistihäiriöisille ja heidän omaisilleen yhteistyössä SPR:n vapaaehtoisten kanssa pe klo 10–12.30 Soukan kappeli, parilliset viikot. Lounas ja kahvit 5 e. Tied. Eija Siivonen, 041 534 1706. Seuraavan kerran 8.2.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Omaishoitajien kokoontuminen ke 13.2. klo 15.30 Villa Bredassa, Bredantie 16.

Tukea raittiuteen ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Tukea raittiuteen joka ke klo 18.30– 20 Soukan kappelilla, Soukankuja 3.

Tied. 040 537 6854, Ritva Aarnio.

TAPIOLAN SEURAKUNTA AA-kerho joka ma, ke ja pe klo 19 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kun kaipaat keskusteluapua päihteisiin liittyvissä haasteissa tai haluat tulla mukaan päihdeongelmista kärsivien miesten toimintaan, ota yhteyttä diakoniatyöntekijä Petri Lehtisaloon, petri.lehtisalo@evl.fi, 040 546 5191.

Keskusteluapua ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä. Kanssasi keskustelevat Espoon tuomiokirkkoseurakunnan perhetyönohjaajat; Outi Wenell: 040 5474 146, outi. wenell@evl.fi ja Kirsi Kanerva, 050 5110 165 kirsi.kanerva@evl.fi.

Silta – paikka pysähtyä hetkeksi huojentamaan huolia. Keskusteluapua iästä ja sukupuolesta riippumatta omin aihein esim. jaksaminen, parisuhde, yksinäisyys, vanhemmuus, elämänmuutos, vaikeat tunteet, sairaus jne. Luottamuksellinen ja maksuton. Perhetyönohjaajan päivystysaika: ti klo 9–11 tai sopimuksen mukaan. Ajanvaraus: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165.

Papin Puhelin 1.2.2019 alkaen Papin Puhelin palvelee kaikissa seurakunnissa arkisin klo 12–21.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta 09 8050 3501 Espoonlahden seurakunta 09 8050 6000. Puhelu ohjautuu seurakuntasihteerille, joka kertoo päivystävän papin numeron tai välittää soittopyynnön.

Leppävaaran seurakunta 09 8050 5562 Olarin seurakunta 040 547 1857 Tapiolan seurakunta 09 8050 4900

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa?

Soita ja varaa aika tai tule käymään.

Yhteystiedot löydät täältä: www. espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea, www.kauniaistenseurakunta.fi

International Espoonlahti Fellowship – Kansainvälinen yhteysilta pe 1.2. klo 18.30 Soukan kappeli. Welcome to our international evening of fellowship: discussion, food and music. Tied.

Jukka Pelkonen 040 580 4416.

Worship and Eucharist in Arabic every Friday at 5.30 pm at Perkkaa Chapel. Sunday Mass in Arabic on the 10th of February at 1 pm at Perkkaa Chapel. Ask more: Pastor Ramez Ansara, 050 304 1698.

Venäjäklubi pe 1.2. ja 8.2. klo 17–20 Leppävaaran kirkko, Eveliina Roznovski. Venäjäklubi kaikenikäisille. Lapsille peli- ja kerhotoimintaa. Vasta-alkajille raamattuopetusta sekä musiikkia aikuisten kesken. Isäntänä Vadim Rozhnovskiy, 050 563 5905, vadim.rozhnovskiy@evl.fi.

Venäjänkielinen sanajumalanpalvelus su 3.2. klo 16 Perkkaan kappeli, Eveliina Roznovski.

English discussion group Wednesdays 18.30–20.00 at Kauniainen Church, Kavalllintie 3. Tiia Sahrakorpi and pastor Kari Kuula. tel. 050 590 8308. Topics: 6.2. Climate change – an issue for individual or for society? 13.2. Faith and deeper dimension of everything .

Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seura-

kuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi Suomea suomeksi maanantaisin klo 10 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Keskustelemme suomalaisista tavoista, kielestä ja kulttuurista.

Tapahtuman alussa pieni hartaushetki. Ohjaajana Tuire Moisander.

Urdunkielinen messu la 9.2. klo 16,

Urdunkielinen piiri perjantaisin klo 17.30 Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1. Lapsille pyhäkoulu.

Kongolaisten piiri la 2.2. klo 16 Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1. Keskustelua, hartaushetki, kielinä ranska, swahili.

See more: Colourful Espoo > Kerhot/ Clubs

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA Kastetut Minttu Amelie Anttila, Leon Eerik Hirvonen, Usva Loviisa Holma, Lionel Robert Karaslahti, Seela Saara Ilona Keskinen, Oliver Kimi Magnus Kuosmanen, Helmi Pauliina Kössilä, Adessa Lappi, Tytti Onneli Lyyra, Alina Ellen Mielityinen, Toivo Julius Mäkeläinen, Eeli Matias Olkkonen, Meri Roosa Irene Virtanen.

Avioliittoon aikovat Riku Juhana Laukkanen ja Suvi Sirpa Kaarina Keturi.

Hautaan siunatut Alli Armi Grönblom 93 v, Alli Sofia Laaksonen 90 v, Siiri Iida Aliina Oksanen 86 v, Veikko Kalervo Kurra 84 v, Ilona Kettunen 73 v, Merja Kaarina Kolehmainen 43 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Luka Olli François Besnoux, Fiona Aino Amalia Hauru, Isla Olivia Koski, Lukas Oskar Ilmari Laitinen, Uriel Erik Akseli Leino, Hannes Juhani Murtomäki, Matias Paavo Tapani Pursiainen, Iivo Emil Oskari Vuori.

Hautaan siunatut Jenny Elina Rajakangas 95 v, Hilkka Mirjam Veijalainen 94 v, Antti Reijo Olavi Seikku 83 v, Ritva Martta Nordström 81 v, Seppo Lauri Juhani Salmi 71 v, Heli Anneli Vainio 68 v, Helka Tuulikki Mäkelä 67 v, Aila Maritta

Paavola 63 v, Kaarlo Jussi Kaarlonen 55 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastetut Hilla Erika Peni, Peetu Johannes Leinilä.

Avioliittoon vihityt Jesper Samuel Jokilehto ja Suvi Maria Kiesiläinen.

Hautaan siunatut Kirsti Maria Niemi 87 v., Hannu Ilkka Karjalainen 73 v., Harri Antero Olander 62 v., Annette Kristella Laine 47 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Valentino Miska Mikael Bollström, Moona Helena Gestrin, Pauli Tapio Alvar Kostia, Linnea Alexandra Laakso, Armas Aleksanteri Lamminmäki, Vea Johanna Lappeteläinen, Elliot Tomas Muller, Efia Amalia Paavola, Ilmo Veikko Vilhelmi Peuronen, Ria Vilina Pilli, Arkadi Lukas Serov.

Hautaan siunatut Veikko Valdemar Lehtinen 89 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Niclas Edward Juhani Nurminen, Ella Helinä Aulikki Poikela .

Hautaan siunatut Karl Aksel Hållfast 98 v, Veikko Aimo

31.1.2019 | Kirkko ja kaupunki

Äikäs 96 v, Kaarina Margareta Warmemaa 90 v, Seppo Ilmari Toivainen 87 v, Antti Juhani Lehtosalo 86 v, Raimo Oinas 84 v, Osmo Kalevi Tarusalo 77 v, Väinö Antero Heikkinen 76 v, Kaisa Miettinen 72 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Alex Oliver Dorsen, Minea Helena Mimosa Mäkinen, Aimo Ensio Ollikainen-Räty, Elsi Mimosa Ordell, Kia Mimosa Savolainen.

Hautaan siunatut Eila Annikki Vihmo 98 v, Mauri Kalervo Anttila 95 v, Torsten Harald Granström 88 v, Lyyli Särkkä 88 v, Daisy Tellervo Therese Vanari 88 v, Asko Ilmari Lehtijärvi 81 v, Ulla Marjatta Kurimo 80 v, Kimmo Harry Tapio Skön 78 v, Eino Olavi Hennilä 73 v.

A

15

Seurakuntien yhteiset Unelmapantterit – lievästi kehitysvammaisten nuorten kerho kerran kuukaudessa, to 14.2. klo 17.30– 19.30 Nuorisotila Siipi, os. Alberganesplanadi 1. Teemme nuorten toivomia asioita, vaihdamme kuulumisia, pelaamme, keskustelemme, ulkoilemme, kuuntelemme

musiikkia, pidämme hartauden ja syömme välipalaa. Maija Kumpulainen, 040 724 1120 Ilmoittautuminen koululaisten kesäkerhoihin ja leireille alkaa 1.2.! Katso lisätiedot ja ilmoittaudu: espoonseurakunnat.fi/tulemukaan.

PaKe 86 x 100 mm

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut William Erik Alexander Granqvist, Freia Arietta Jumppanen, Noah Edward Kokkinen, Melina Elisabeth Parkkinen, Amanda Isabel Ellinore Siponen.

Avlidna/Hautaan siunatut Lars Vikingsson Haglund 93 år, Willy Nikolai Kaulbars-Staudinger 89 år, Rolf Emil Wikström 85 år, Ritva Synnöve Engman 82 år, Dorit Herma Relander 82 år, Johan Erik Oscar Nordström 77 år.

Sururyhmästä saa vertaistukea kaipaukseen

L

äheisen ihmisen kuole­ ma riipaisee syvältä. Me­ netykseen liittyviä tun­ teita voit käsitellä luotta­ muksellisessa sururyh­ mässä rauhassa yhdessä saman kokeneiden kanssa. Seurakun­ tien ryhmiä ohjaavat surutyöhön kou­ lutetut kirkon työntekijät.

Kauklahden kappelilla alkaa hel­ mikuun lopussa sururyhmä, joka ko­ koontuu keväällä kahdeksan kertaa.

Jokaisella kokoontumisella on oma teemansa. Yhteinen hetki alkaa ohjaa­ jien pitämällä hartaudella ja lyhyellä alustuksella aiheesta. Sen jälkeen tee­ masta keskustellaan.

Ohjaajina ryhmässä toimivat Es­ poon tuomiokirkkoseurakunnan pas­ torit Pirkko Nurminen ja Aleksi Majuri.

– Kokoontumisissa käsitellemme muun muassa surun vaiheita, toivoa ja tulevaisuutta sekä arjessa selviämis­ tä, Pirkko Nurminen kertoo.

SURURYHMÄÄN KANNATTAA hakeu­ tua, kun läheisen kuolemasta on ku­ lunut vähintään neljästä kuuteen kuu­ kautta.

– Jos ryhmään hakeutuu liian pian menetyksen jälkeen, silloin on usein omine tunteineen liian vereslihalla ei­ kä pysty niistä itkemättä puhumaan.

Ryhmässä saa itkeä – se ei haittaa, sa­ noo Pirkko Nurminen, joka on oh­

jannut sururyhmiä vuodesta 2002 al­ kaen.

Suruun liittyy usein monenlaisia vahvoja tunteita. Täysin varoittamat­ ta se voi herättää esimerkiksi kaipauk­ sen, yksinäisyyden ja lohduttomuu­ den tunteita. Itku saattaa tulla täysin odottamattomissa tilanteissa.

Suruun saattaa liittyä ahdistus­ ta siitä, että jotain tärkeää jäi toisel­ le sanomatta. Suru voi myös herät­ tää vihaa ja nostaa pintaa mielen uu­ meniin aikoja sitten kätkettyjä ikäviä muistoja.

PIRKKO NURMISEN mukaan suru ker­ too siitä, että on menettänyt jotain it­ selleen tärkeää, ja on joutunut luopu­ maan jostain.

Sureva voi kokea, että elämään on jäänyt tyhjyys, toisen ihmisen oloinen, kokoinen paikka.

– Suru on rakkautta. Jos uskallat ra­ kastaa, joudut silloin hyvin todennä­ köisesti kohtaamaan surun, hän sa­ noo.

Nurmisen kokemuksen mukaan lä­ heisen ihmisen kuoleman jälkeinen ensimmäinen vuosi on usein raskain.

Silloin ihminen opettelee elämään muuttunutta arkeaan ja sen juhlahet­ kiä ilman kaipaamaansa läheistä.

Sururyhmän jäsenet voivat kannus­ taa ja auttaa toisiaan luottamaan erilai­ seen tulevaisuuteen. Kaikkia sitoo vai­ tiolovelvollisuus.

Espoon tuomiokirkkoseurakunnan pappi Pirkko Nurminen on ohjannut sururyhmiä vuo­ desta 2002 alkaen. Hänen mukaansa menetyksen aiheuttamista tunteista on hyvä puhua vertaisryhmässä. Hän ohjaa Kauklahden kappelissa alkavaa sururyhmää yhdessä Aleksi Majurin kanssa.

– Menetyksen aiheuttamista tun­ teista on hyvä puhua vertaisryhmässä.

Silloin yhdessä jaettujen kokemusten kautta toivon surun särmien otteen vä­ hitellen pehmenevän. Elämään löytyy ehkä valoisampia, kiitollisuuden sävy­ jä, Pirkko Nurminen pohtii.

TEKSTI JA KUVA EIJA HARJU

Espoossa alkaa helmikuussa kaksi sururyhmää.

Ne kokoontuvat Kauklahden kappelissa ja Espoonlahden kirkossa.

Kumpaankin ryhmään on ilmoittauduttava ennakkoon.

Katso tarkemmat tiedot viereiseltä sivulta Apua ja tukea -palstalta.

16 A Kirkko ja kaupunki | 31.1.2019

Vaalivoitto vaatii osaamista UUDET LUOTTAMUSHENKILÖT OVAT aloittaneet seurakuntaneuvostoissssa ja yhteisessä kirkkovaltuustossa.

Kampanjanne ja lupaustenne kautta seurakunnat saivat ”uudet vaatteet”.

Toivon kaiken alkavan toimia ehdotustenne mukaisesti. Palveluja on paljon, mutta kaikkia ne eivät eri syistä tavoita. Siinä on yksi tutkittava alue.

Pitäkää mielessänne presidentti John F. Kennedyn sanat: Älä kysy, mitä maa voi tehdä hyväksesi, vaan mitä sinä voit tehdä maasi hyväksi. Olkaa näkyviä esimerkkejä edustamanne seurakunnan toiminnasta. Kristillisen toiminnan painopistehän on rakkauden ohella auttaminen. Ei voi elää onnellista elämää kärsivän rinnalla auttamatta häntä. Vierellä olokin on auttamista.

Kirkkomme toimii kansainvälisesti, mutta omassa maassammekin on paljon apua tarvitsevia köyhiä, yksinäisiä, syrjäytettyjä ja elämäntapojensa vuoksi leimautuneita, kuten esimerkiksi päihdeongelmaiset. Olen tehnyt yli 35 vuotta psykoterapeuttista työtä heidän sekä muista mielenterveydellisistä ongelmista kärsivien kanssa.

Sen vuoksi tiedän, että vain pieni osa tästä joukosta on käyttänyt päihteitä omasta tahdostaan. Moraali on tärkeä asia, mutta sitä ei voi kaataa ihmiseen, vaan tukea häntä.

Mielestäni kristillisen etiikan muovaama hyvinvointivaltio on asukkailleen paikka, jossa voi kokea turvallisuutta ja rakkautta.

On sanottu, että eläinten tärkein tehtävä maapallolla on inhimillisen elämän opettaminen ihmisille. Miettikäähän tätäkin, arvostamani kirkkovaltuutetut!

Arto Harkiola Espoo

Taiteilija käyttää ilmaisunvapauttaan RISTO SIMOSEN mielestä (K&k 20.12.2018) Ville Rannan piirrokset ovat jumalanpilkkaa.

Kirkko ja kaupunki -lehdellä on suuri lukijakunta. Joukkoon mahtuu ihmisiä laidasta laitaan, joten heille tulee toimittaa elävää lehteä, jossa ei ole yhtä oikeaa ja toista väärää. Siksi pilapiirtäjä Ville Rannan piirrokset sopivat hyvin lehden sivuille. Suurin-

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

CHANDAN KHANNA / AFP - LEHTIKUVA

tä ei edes tuomita.

Miettikää, jos Rannan piirroksissa olisi suomalaisen miehen tilalla maahanmuuttaja tai esimerkiksi nainen.

Se saisi aikaan aivan toisen luokan mittasuhteet.

Mielestäni kristilliset arvot eivät tue tällaista vihaa ja ylimielisyyttä. Eivätkä ne tue myöskään rasismin yleisintä muotoa eli niin sanottua itserasismia: katkeruutta ja ylikriittisyyttä suomalaisuutta kohtaan.

Marja Wiik yhteiskuntatieteiden maisteri Helsinki

Meille kulta ja kimallus, lapsille vain jätteet?

Pyhiinvaeltajia eri puolilta maailmaa osallistui tammikuun puolessa välissä hindujen Kumbh Mela –juhlaan Allahabadissa, Intiassa. Juhlassa puhdistaudutaan synneistä Sangamin vedessä. Sangam on hindujen pyhä paikka, jossa Ganges-, Yamuna- ja Sarasvati-joet yhdistyvät. Kyseessä on maailman suurin joukkokokoontuminen. Kahdentoista vuoden välein Allahabadissa järjestettävään Kumbh Melaan osallistuu kymmeniä miljoonia ihmisiä.

ta osaa lukijoista ne lähinnä hymyilyttävät kannaotoillaan.

Sinä päivänä, kun K&k muuttuu yhden asian julistajaksi ja kirkollisten tilaisuuksien ilmoituslehdeksi, se saa ryhtyä lopettamaan itse itseään. Koska suorastaan ahmin kaiken saatavilla olevan printtimedian, olen tutustunut myös muiden uskontokuntien julkaisuihin ja lähinnä masentunut niiden yksipuolisesta, jopa tuomitsevasta sanomasta, vaikka elävä elämä on vuonna 2019 paljon moniarvoisempaa.

Sakari Partinen Sipoo

Ranta viljelee miesvihaa VILLE RANNAN pilapiirrokset ovat mielestäni hyvä esimerkki nykyajan suvaitsevaisuudesta: ollaan suvaitsevaisia niin kauan kuin toinen on samaa mieltä. Usein tällaiset henkilöt ovat lopulta kaikkein suvaitsemattomimpia.

Ranta hyökkää usein halveksivasti suomalaista miestä kohtaan. Miesviha, joka kohdistuu valkoiseen mieheen, on muutenkin maamme yleisin vihamuoto. Se on niin yleinen, että si-

JÄTE ON teollisuustuotannon sivuvirta, jota on syntynyt teollisuuden alkuajoista asti. Ihmisen elämää helpottavat laitteet kuten puhelin, kamera, lamppu, polkupyörä, auto, lentokoneet ja muut tarve-esineet päätyvät lopulta jätteiksi.

Vasta paljon myöhemmin kehittyi toimiva jätehuolto. Aivan viime aikoina on huomattu muovin valtava määrä merissämme. Tuoreen tutkimuksen mukaan myös maaperässämme on muovia.

Olemme käyttäneet maapallon luonnonvaroja tehdäksemme elämästämme mukavaa ja helppoa. Emme ole lainkaan ajatelleet, miten luonnon itsesäätely toimii. Nyt viimeistään on ajattelun ja toiminnan paikka. Itse asiassa köyhyys on jätteiden näkökulmasta hyvä asia. Vähävaraiset ihmiset kun eivät voi ostaa jatkuvasti uusia puhelimia tai muita hyödykkeitä. He eivät voi lentää tai edes ajaa autolla.

Globaali köyhyys taas ajaa ihmiset tekemään asioita, joita he eivät haluaisi tehdä, mutta sosiaaliturvan puuttuessa heidän on pakko. He keräävät hyötykäyttöön sopivaa muovia kaatopaikoilta ja ottavat elektroniikkajätteen ainesosia talteen epäilyttävin keinoin. Nämä ihmiset sairastuvat ja kuolevat jätteiden aiheuttamiin sairauksiin.

Nyt on aika meidän jokaisen toimia, jotta ihmiskunta selviytyy ja saa jatkaa olemassaoloaan täällä toistaiseksi kauniilla planeetallamme.

Ei ole oikein, että meidän on kulta ja kimallus – ja lapsille jäävät vain tuhkat.

Birgitta Wulf Salo