Kirkko ja kaupunki 2019 05 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

14.3.2019 kirkkojakaupunki.fi

A 14 Leppäkorpelaiset koululaiset perustivat pihakahvilan B 12 Näin teet itsellesi meditaatio jakkaran

Muistisairaiden Sanerva kodissa sääntöjä on vähän. Kylille lähtee saattaja mukaan.

Tänään kotona B 1

KREIKKALAINEN FILOSOFI ARISTOTELES 384–322 EKR.

Minä uskon sinuun. Sinulla on oikeus tavoitella sitä, mistä haaveilet. Uskon, että löydät oman polkusi maailmassa. Vaikka polkusi olisi joskus mutkitteleva ja veisikin sinua väärään suuntaan, se on kuitenkin sinun. KULTASEPPÄ HANNA RAINIO KIRJEITÄ TUNTEMATTOMALLE NUORELLE -KIRJASSA (LIKE 2018)

Iankaikkisesti

Nuoret ovat jatkuvasti juopumusta muistuttavassa tilassa, sillä nuoruus on makea ja he kasvavat.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019 Iloitse varhaisista vuosistasi, nuorukainen, nauti nuoruutesi päivistä! Seuraa sydämesi teitä ja silmiesi haluja, mutta muista, että Jumala vaatii sinut kaikesta tuomiolle. SAARNAAJAN KIRJA 11:9

Rukous

Pääkirjoitus

KATRI SAARELA

Sote-uudistusta tarvitaan edelleen SIPILÄN HALLITUKSELLE kävi niin kuin Tuomari Nurmion laulussa Huono ihminen: ”Kun hakkaa päätä seinään / pakko se on myöntää: / seinä kestää enemmän kuin pää.” Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen tyssäsi jo ajat sitten pääministeri Juha Sipilän jääräpäisyyteen ja haluttomuuteen kuunnella muiden näkemyksiä kuin omiaan ja omiensa. Edes perustuslain kanssa ei ollut hallituksessa niin turhan tarkkaa. Sote-uudistus oli käytännössä kaatunut jo kauan ennen hallitusta.

”

SOTE-UUDISTUS MUUTTUI matkan varrella aivan muuksi kuin sosiaali- ja terveyspalveSOTE-UUDISTUS lujen parantamiseksi. Siihen sotkeutui OLI KAATUNUT poliittisia valtapyrkimyksiä ja kaupallisia JO KAUAN ENNEN intressejä. HALLITUSTA. Kansalaisten tarve saada kunnollisia sosiaali- ja terveyspalveluja ei enää vaikuttanut uudistuksen kärkimotiivilta. Ja kun alkuvuodesta kävi ilmi, että monet yksityiset hoivayhtiöt ovat kohdelleet kaltoin asiakkaitaan, luottamus hoivabisnekseen suli olemattomiin ja sitä kautta myös usko hallituksen ajamaan valinnanvapausmalliin.

SOTE-UUDISTUSTA TARVITAAN edelleen. Suomalaisen hyvinvointivaltion turvaaminen edellyttää nykyistä järkevämpää yhteistyötä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon kesken – ja myös parempaa yhteistyötä julkisen palveluntuotannon ja yksityisten toimijoiden kesken. Palveluja uudistaessa on hyvä pitää mielessä myös, että sellaista ei kannata ruveta korjaamaan, mikä ei ole rikki. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Tänään olen vielä mahdollisuus, en mikään tahdoton olosuhteiden uhri Tänään on hyvä päivä on kuvan ja mietelmän yhdistelmä, jota julkaistaan keskiviikkoisin pääsiäiseen asti. Seuraa Kirkko ja kaupungin Instagramissa,Facebookissataiosoitteessakirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 14.3.2019

numero 5

Seuraava lehti ilmestyy 28.3. KANNEN KUVA: JUSSI HELTTUNEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

TOM JOHANSSON

TÄSSÄ LEHDESSÄ on toimittaja Kaisa Halosen ja valokuvaaja Jussi Helttusen puhutteleva reportaasi helsinkiläisestä Sanervakodista. Se on yksityisen palveluntarjoajan omistama hoivakoti, jonne hakeudutaan Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston kautta. Helsingin Diakonissalaitoksen omistama Sanervakoti on malliesimerkki hyvin hoidetusta palvelusta, jossa yhteistyö hoivayrityksen ja kunnallisten palvelujen kanssa toimii hyvin ja tuottaa toivottua tulosta: hyvää elämää.

Katson aamuauringon leikkiä vielä lumisella kalliolla. Huokaan syvään ja kiitän tästä päivästä. Sinua etsin, ja kuitenkin sinä olet jo näissä aamun ensi säteissä. Sinä odotat minua kaikessa, mikä tässä päivässä tulee vastaan. Se, mitä etsin, on koko ajan edessäni, kun vain pysähdyn ja katson.

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

”

MINULLE ON TÄRKEÄÄ TEHDÄ TYÖTÄ, JOLLA ON VAHVA MISSIO. TOIMITUSJOHTAJA ANNI VEPSÄLÄINEN

Naisten Pankki auttaa koko sukua Naisten Pankin tuore puheen johtaja Anni Vepsäläinen haluaa tukea kehitysmaiden naisten toimeentuloa ja yrittäjyyttä. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA JOONAS BRANDT

Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen, mikä sai sinut lupautumaan luottamustoimeen? – Olin vuonna 2007 mukana synnyttämässä Naisten Pankkia. Yhteinen unelmamme oli saada aikaan kansanliike, joka tekee vaikuttavaa työtä kehitysmaiden naisten eteen. – Tunnen hyvin kumppanimme Kirkon Ulkomaanavun toiminnan. Kun edellinen puheenjohtaja Reetta Meriläinen tiedusteli kiinnostustani, tiesin heti, että tässä haluan olla mukana. – Nyt on kerätty varoja jo 14,5 miljoonaa euroa. Minulle on tärkeää tehdä työtä, jolla on vahva missio. Naisten Pankin missiona on tukea kehitysmaiden naisten toimeentuloa ja yrittäjyyttä kestävän kehityksen periaattein.

Voivatko miehet tallettaa rahaa Naisten Pankkiin? – Kaikki ihmiset voivat olla mukana Naisten Pankin varainhankinnassa sukupuolesta riippumatta. 3 000 vapaaehtoisen joukossa on myös miehiä, samoin ohjausryhmässä. Toivommekin lisää miehiä mukaan. – Meillä on nyt 12 hanketta kuudessa eri maassa, ja niissä hyödynsaajina ovat naiset. Kahdentoista vuoden kokemuksella tiedämme, että naisyrittäjät sijoittavat perheen hyvinvointiin. Tätä kautta toiminnasta hyötyvät myös heidän perheensä ja sukunsa. Näinä vuosina hankkeista on hyötynyt 59 000 ihmistä, suurin osa naisia. Välillisiä hyödynsaajia on peräti 290 000.

Miksi Naisten Pankki tukee juuri yrittäjyyttä ja kyläpankkeja? – Haluamme varmistaa, että avustukset synnyttävät kestävää kehitystä. Kun kyläpankki saa lainoja takaisin korkoineen, pankin pääoma kasvaa ja yhä useampi voi saada pienlainaa. Yrittäjyys on kehitysmaissa tärkeä ja kestävä keino työllistyä ja parantaa toimeentuloa.

Olet tehnyt pitkän uran yritysmaailmassa, muun muassa Diacor Terveyspalvelut Oy:n, HRM Partnersin ja TeliaSonera Finlandin toimitusjohtajana. Tarvitsevatko naisyrittäjät Suomessa erityis-

tä tukea? – On hyvä, että naisyrittäjiä ja johtajina toimivia naisia kannustetaan etenemään urallaan. Tässä toimivia malleja ovat erilaiset mentorointiohjelmat ja verkostot. Niin meillä kuin Naisten Pankin kohdemaissakin on tärkeää, että yhteiskunta hyödyntää naisten osaamisen. – Meillä Suomessa on erinomaiset palvelut ja rakenteet. Esimerkiksi vanhempainvapaat ja toimiva päivähoito ovat tärkeitä perusedellytyksiä naisten tasavertaiselle toiminnalle liike-elämässä. Kehitysmaissa tilanne on aivan toinen.

Millainen on iltarukouksesi? – Kiitollisuus täyttää usein mieleni ennen nukkumaanmenoa. Olen kiitollinen siitä, että minulla on ihana perhe, mies ja kaksi aikuista lasta, ja siitä, että työlläni on merkitystä, niin päivätyölläni Messukeskuksessa kuin vapaaehtoistyölläni Naisten Pankissa. ■

4 A Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

JUSSI HELTTUNEN

Piispa Teemu Laajasalo on jo aiemmin myöntänyt kirjanpitorikkomuksen ja ottaa oikeuden päätöksen nöyränä vastaan.

Kirjanpitorikos toi sakkoa piispalle Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Helsingin piispan Teemu Laajasalon 20 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen. Tuomio tuli tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta. Perusteena on törkeä huolimattomuus Laajasalon yrityksen kirjanpidossa. Tuomio ei liity Laajasalon piispanvirkaan. Syyttäjä esitti 35 päiväsakkoa. Käräjäoikeus arvioi, että Laajasaloon kohdistuneiden rikosepäilyjen julkisuus on noussut kohtuuttomiin mittasuhteisiin ja lievensi tuomiota. Lue lisää Kirkkojakaupunki.fi.

Lehti postitettiin vanhoilla osoitteilla Kirkko ja kaupunki-lehden torstaina 28.2. ilmestynyt numero postitettiin inhimillisen erehdyksen vuoksi vuoden 2018 helmikuun tiedoilla. Osoiterekisteri on nyt parantanut arkistointiprosessejaan niin, että vanha osoitepoiminta ei enää voi päätyä tuoreeseen lehteen. Kaikki jutut löytyvät verkkolehdestämme Kirkkojakaupunki.fi. Kirkko ja kaupunki pahoittelee virheellisestä postituksesta syntynyttä sekaannusta ja pyytää anteeksi siitä koitunutta vaivaa ja pahaa mieltä.

Omakotiyhdistys haluaa suojella kirkon Itä-Hakkilan Omakotiyhdistys esittää Uudenmaan ELY-keskukselle, että Pyhän Annan lastenkirkko suojellaan. Yhdistyksen mukaan vuonna 1968 valmistunut Pyhän Annan lastenkirkko eli entinen ItäHakkilan kirkko on luokiteltu potentiaaliseksi suojelukohteeksi Vantaan moderni rakennuskulttuuri -inventoinnissa. Se on toiminut lukuisten vihkimisten, kasteiden ja muiden kirkollisten tapahtumien paikkana. Lisäksi kirkko on lastenkirkko, joka on suunniteltu ja toteutettu lasten kanssa. Yhdistys esittää, että kirkolle asetetaan ehdoton purun toimenpidekielto suojeluesityksen käsittelyn ajaksi.

Neljä ehdolla piispanvaalissa Ruotsinkielisen Porvoon hiippakunnan piispanvaalin ensimmäinen kierros käydään 19. maaliskuuta. Vaalissa ovat ehdolla Pietarsaaren ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Bo-Göran Åstrand, kirkon ruotsinkielisen työn keskuksen johtaja, teologian tohtori Sixten Ekstrand, sairaalapappina, lähetystyöntekijänä ja radiotoimittajana työskennellyt Lisa Enckell ja Länsi-Turunmaan ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra Harry S. Backström. Mahdollinen toinen kierros on 10.4.

Tasa-arvossa on vielä tavoiteltavaa On järkyttävää, jos kirkon kasvot julkisuudessa ovat aina miehen, sanoo teologian tohtori Anni Tsokkinen. Hänen mielestään tasa-arvo-ongelmat ovat kirkolle myös uskottavuusongelmia.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANS EISKONEN

yksyllä 2017 Anni Tsokkinen oli yksi niistä, joilla oli jotenkin pettynyt olo. Helsingin piispa Irja Askola oli jäämässä eläkkeelle. Sen jälkeen piispojen joukossa ei olisi ketään naista. – Jotain uutta olisi voinut alkaa, mutta palattiinkin ajassa taaksepäin, Tsokkinen sanoo.

Tsokkinen on filosofian tohtori, pappi ja kouluttaja, joka on toimittanut juuri ilmestyneen kirjan Taantuvan tasa-arvon kirkko (Kustantamo S&S, 2019). Helsingin piispanvaali oli yksi alkusysäys kirjalle, toinen oli viimetalvinen arkkipiispan vaali. Siinä yksi ehdokkaista, Sleyn lähetysjohtaja Ville Auvinen, teki selväksi, että ei piispana vihkisi naisia papeiksi.

– Vaikka hänellä ei ollut mahdollisuuksia voittaa, tuntui aivan uskomattomalta, että hän voi olla ehdolla kirkon korkeimpaan tehtävään. Että tie syrjinnälle on kirkossa edelleenkin auki, Tsokkinen sanoo. Piispanvaaleja on viime talven jälkeen ollut jo kahdet, ja 10. helmikuuta vihittiin virkaan toinen naispuolinen piispa koko Suomen luterilaisen kirkon historiassa, Kaisamari Hintikka Espoon hiippakuntaan. Nyt yksi kymmenestä piispasta on nainen. Naapurimaissa tilanne on toi senlainen. Ruotsin luterilaisessa kirkossa viisi neljästätoista piispasta on naisia, yksi heistä arkkipiispa. Norjassa naisia piispoista on yli puolet, seitsemän kahdestatoista, ja piispainkokousta johtaa nainen. – On tärkeää, että missä tahansa johtotehtävissä on sekä naisia että miehiä – myös kirkon johdossa. On aika järkyttävää, jos ne kirkon kasvot, jotka eniten näkyvät julkisuudessa, ovat aina miehen ja ne äänet, jotka esittävät kirkon kannanottoja, ovat pelkästään miesten ääniä, Tsokkinen sanoo.

”

MILLAISTA ON OLLA KRISTITTY, JOKA KIRKKOON TULLESSAAN EI KOE OLEVANSA TERVETULLUT? ANNI TSOKKINEN

VUOSI SITTEN Suomessa juhlit tiin sitä, että ensimmäisten nais ten vihkimisestä papeiksi tuli ku luneeksi 30 vuotta. Nykyisin nai sia on papeista jo lähes puolet, mutta kirkkoherroista vain noin viidesosa. – Naiset ovat muuttaneet kä sitystä siitä, mitä on olla pappi. Toisaalta heihin pappeina liite tään kulttuurisia stereotypioita: heidän odotetaan olevan ihmis läheisiä, empaattisia ja äidillisiä, arvioi Anni Tsokkinen. Mutta vaikka nainen pappi na on suomalaisten enemmis tölle jo itsestäänselvyys, vastus tajiakin riittää. Toisin kuin moni odotti, erimielisyydet eivät ole kolmessakymmenessä vuodessa loppuneet. Tsokkinen nostaa esi merkiksi viime syksynä piispoil le lähetetyn kirjeen, jossa 28 kir kolliskokousedustajaa toivoi nais ten pappeuden vastustajille lisää elintilaa kirkossa. – Eikä vastustus ole pieni il miö, sillä konservatiiviset he rätysliikkeet kasvattavat omas sa piirissään yhä uusia naisten pappeutta vastustavia sukupol

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

HAARLAN SÄVELLYKSIÄ HILJENTYMISEEN via. Ymmärrän, että monilla on iso intressi pitää konservatiiviset herätysliikkeet kirkon helmassa, mutta millainen hinta siitä mak setaan ja keitä silloin poljetaan maahan? Tsokkinen kysyy. KUN MAINITAAN samassa yhtey dessä kirkko ja tasaarvo, juuri naispuolisten pappien kohtelu on se, mikä monille nousee ensim mäisenä mieleen. Anni Tsokkisen mielestä tällä hetkellä isoimmat tasaarvoongelmat koskevat kui tenkin ihan tavallisia kirkon jäse niä, sillä ne liittyvät sukupuoli ja seksuaalivähemmistöjen ase maan. – Minusta on käsittämätön tä, että kristityt, syvästi usko vat ihmiset eivät voi kirkossa sol mia avioliittoa. Se on loukkaavaa ja epäinhimillistä. Tämä on ih misoikeuskysymys ja myös kir kon uskottavuuden kannalta iso haaste. Millaista on olla kristitty, joka kirkkoon tullessaan ei koe olevansa tervetullut? Tsokkinen sanoo. Hän kysyy myös, miten kirk ko voi tehdä yhteistyötä sellais ten järjestöjen kanssa, jotka ju listavat, että homoseksuaalises sa parisuhteessa elävät joutuvat helvettiin. YKSI ANNI Tsokkista hiertävä asia on se, että kirkolliskokouksessa tietyt päätökset vaativat taakseen kolmen neljäsosan määräenem mistön mennäkseen läpi. – Sen takia naisten pappeu den hyväksyminen kesti ja kes ti, ja nyt samaa sukupuolta ole vien parien vihkiminen on jää nyt samaan pullonkaulaan. Mää räenemmistöpykälällä pystytään siirtämään muutama vuosikym men asioita, jotka kuitenkin lo pulta tapahtuvat. Sillä aikaa kirkko jää enemmän ja enem män menneeseen maailmaan ja sen uskottavuus murenee enti sestään. Tsokkinen kysyy, miksi kirkon toiminta ja päätöksenteko ei tun nu juuri kiinnostavan muita kuin aktiivista herätysliikeväkeä, vaik ka kirkkoon kuitenkin kuuluu 70 prosenttia suomalaisista. – Mikä on kirkon pihvi? Millais ta kristinuskoa kirkko on tarjo amassa ja millaista Jumalaa kirk ko julistaa? Puhutaanko Jumalas ta sellaisella tavalla ja kielellä, jo ka koskettaa? Millaista teologiaa ja kristinuskon tulkintaa kirkon johto edustaa? Tsokkinen kyse lee. Vastauskin hänellä on: kirkos sa näkyy edelleen konservatiivi suus, hierarkkisuus ja pappisval taisuus. Instituutiona kirkko tun tuu aika omahyväiseltä. – Kristinuskon voisi ajatella myös toisella tavalla, elämäläh töisesti. Ollakseen uskottava us konnollisen yhteisön pitäisi ker toa sanomansa ymmärrettäväs ti ja kiinnostavasti. Jos kirkko ha luaa säilyä edes jollakin tavalla kansankirkkona, tämä pitäisi ot taa vakavasti. ■

SILENT MUSIC:

UMO & IRO HAARLA PE 12.4. KLO 18 ASKOLAN KIRKKO MA 15.4. KLO 19 PORVOON TUOMIOKIRKKO TI 16.4. KLO 19 ESPOON TUOMIOKIRKKO KE 17.4. KLO 19 PYHÄN LAURIN KIRKKO, VANTAA TO 18.4. KLO 13 MUSIIKKITALO, PAAVO-SALI, HELSINKI PE 19.4. KLO 18 MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO, HELSINKI LIPUT & LISÄTIEDOT: UMO.FI

Ehdolla edus kuntaan?

30 %

Annamme vaali-ilmoituksille

hinta-alennuksen.

Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot. Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Kari Salko p. 0400 604 133, etunimi.sukunimi@otava.fi Kerro, haluatko ilmoituksesi Helsingin, Espoon ja Kauniaisten vai Vantaan sivuille. Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme. Muistathan mainita vaalialennuksesta ilmoitusvarausta tehdessäsi!

Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 lukijaa pääkaupunkiseudulla.

Saga Care on osa Esperi Care –konsernia

6 A Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

Onko näköpiirissä putkiremontti, kuntoutusjakso tai leikkaus? Tikkurilaan keväällä 2019 valmistuva Saga Tammilinna tarjoaa ikäihmisille hoiva-, ruoka- ja siivouspalveluita vakituiseen ja tilapäiseen tarpeeseen.

Saga Tammilinna tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille. Tilapäisen asumisen hinnat alkaen: 85€ / henkilö / vuorokausi Sisältää: • kalustettu yksiö tai kaksio palvelutalossa • päivittäinen lounasbuffet • turvapuhelin ja hoitajapäivystys 24/7 • monipuolinen harrastus- ja kulttuuritoiminta • yhteisten tilojen kuten ravintolan, kuntosalin ja sauna- sekä allasosaston käyttö Lisätietoja, esitepyynnöt ja palveluasuntojen varaukset puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) | myynti.saga@sagacare.fi www.sagacare.fi Saga Tammilinna Neilikkatie 11 01300 Vantaa

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava Mixu Lauronen esittää tarinaansa supersankariasussa.

Arjen super sankarit luovat toivoa Mixu Lauronen ja Maria Hagman kertovat taiteen keinoin sairaudestaan ja surustaan.

hensä kuoleman aiheuttamasta ahdistuksesta. – Miehen kuolema oli elämässäni iso jysähdys ja vaikutti syvästi identiteettiini. Tunsin jääväni suruni kanssa täysin yksin, koska olin vasta vähän päälle kolmekymppinen eikä kaveripiirissäni ollut kokemusta vastaavasta. Hagman kertoo saaneensa koulutuksessa työkaluja, joilla hän on rakentanut kokemastaan surusta kertomuksen näyttämölle. Tarina sisältää sekä improvisoituja että näyteltyjä monologiosuuksia sekä äänitetyn dialogin, jossa hänen edesmennyttä miestään esittää ammattinäyttelijä. Espoolaista Hagmania jännitti, kun hän esitti ensimmäisen kerran tarinansa 50-henkiselle yleisölle toimintakeskus Oodissa Kilossa. Puoli tuntia kestävä esitys onnistui hyvin. – Teatterin keinoin voi kertoa vaikeistakin asioista ja antaa katsojille uusia näkökulmia. – Tunnen päässeeni elämässä eteenpäin. Hyväksyn tapahtuneen paremmin, vaikka suru yhä toisinaan pulpahtaakin esille. KULTTUURIKOKEMUSASIANTUNTIJOITA on kouluttanut Helsingin Malmilla toimiva Taiteen Sulattamo ry. Se on mielenterveystoipujien ja taiteenalojen ammattilaisten vuonna 2013 perustama yhdistys. Viime syksynä yhdistys haki Kaunis mieli -hankkeeseensa henkilöitä, jotka olivat valmiita kertomaan psyykkisestä tai fyysisestä sairaudestaan tai vaikeasta elämäntilanteestaan käyttämällä taiteen eri menetelmiä. Koulutukseen tuli lyhyessä ajassa lähes 50 hakemusta, joiden perusteella valittiin koulutettavaksi kymmenen henkilöä. Heistä valmistui helmikuussa yhdeksän. – Hakemusten määrä osoittaa, että tällaista toimintaa tarvitaan. Ihmiset haluavat jakaa muille raskaitakin

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT SIRPA PÄIVINEN

aksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava Mixu Lauronen valmistui äskettäin kulttuurikokemusasiantuntijaksi. Taiteen menetelmiä hyödyntänyt koulutus valmisti hänet kertomaan toisille omista kipeistä kokemuksistaan. Helsinkiläinen Lauronen on aktiivinen mies. Hän toimii Kaksisuuntaisettukiyhdistyksen puheenjohtajana, ja aiemmin hän on ollut kokemusasiantuntijana A-klinikkasäätiön KokeNetpalvelussa. – Siinä hommassa vastasin sähköpostilla muun muassa mielenterveysongelmia koskeviin kysymyksiin. Minusta tuntuu kuitenkin mielekkäämmältä kertoa kokemuksistani tarinan avulla useammalle kerralla, kertoo vuonna 2007 diagnoosin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä saanut Lauronen. Uudessa pestissään Mixu Lauronen aikoo esittää tarinansa supersankariasussa kaduilla ja toreilla. Rekvisiittana hänellä on tiilenpuolikas, farkku-

takki, vispilä, kulho ja rivi lääkepurkkeja. – Tarinan nimi on Arjen supersankarius. Kaikki tietävät arjen sankarit, mutta ne, jotka pyörittävät arkea ylimääräisen taakan kuten sairauden kera, ovat arjen supersankareita. – Kaksisuuntainen mielialahäiriö on haastava sairaus, koska siinä mielialat voivat vaihdella laidasta laitaan. On kuin olisi aallokossa. Haluan osoittaa, että ihminen pystyy siitä huolimatta elämään arkea normaalisti. Samalla saan oman tarinani esittämisestä itse valtavasti voimaa. Lauronen kertoo tarinansa vitsien höystämänä, koska hänestä mielen sairaus ei ole niin vakava asia, ettei siitä voisi vitsailla. Hänen mottonsa onkin, että hän on aina tosissaan muttei koskaan vakavissaan. MARIA HAGMANIN MIES kuoli äkillisesti vuonna 2009. Hagman hakeutui kulttuurikokemusasiantuntijan koulutukseen, koska halusi oppia käsittelemään suruaan taiteen keinoin. Hän koki, ettei ollut päässyt irti mie-

Nuorena leskeksi jäänyt Maria Hagman eläytyy raskaisiin kokemuksiinsa sydäntyynyn kera.

kokemuksiaan, kertoo Kaunis mieli -hankkeen kouluttaja Annukka Valo. – Työstimme opiskelijoiden tarinoita sekä ryhmä- että yksilöohjauksessa. Kun ryhmäläiset olivat tutustuneet erilaisiin taidemenetelmiin, he saivat valita, käyttävätkö oman tarinansa kerronnan tukena esimerkiksi teatteri-ilmaisua, liikettä, musiikkia tai valokuvaa.

”

KAIKKI TIETÄVÄT ARJEN SANKARIT, MUTTA NE, JOTKA PYÖRITTÄVÄT ARKEA YLIMÄÄRÄISEN TAAKAN KUTEN SAIRAUDEN KERA, OVAT ARJEN SUPERSANKAREITA. MIXU LAURONEN

Kokemusasiantuntijoita on jo aiemmin käytetty hoitoalan koulutuksessa sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutuksessa. Kaunis mieli -hankkeessa on pyritty luomaan uusi toimintamalli, jossa ihmiset kiertävät kertomassa tarinaansa erilaisissa toiminta- ja kulttuurikeskuksissa. – Mielenterveyteen liittyvät ongelmat koskevat jollakin tavalla meitä kaikkia. Tarkoituksena on, että nämä tarinat lisäävät paitsi kertojiensa itseymmärrystä, myös kuulijoiden ymmärrystä mielenterveyteen liittyvistä häiriöistä. Tarinat luovat myös toivoa, Valo sanoo. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Kaunis mieli -hanke on laajenemassa muualle Suomeen. Tänä keväänä järjestetään vastaavanlainen koulutus myös mielenterveystoipujien omaisille. ■ Lisätiedot: www.taiteensulattamo.fi

8 A Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

Ota minut hetkeksi mukaasi Kun liftaa tuntemattoman jalankulkijan matkaan, päätyy tutustumaan kohtumeditaatioon, citykanoihin ja leikkaussaliin. Lauri Jäntti ja Helena Vartiainen näyttävät sen vuoksi mielellään hölmöiltä Kallion kaduilla. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

orstai-iltapäivänä puoli kahdelta kirkas iltapäiväaurinko tunkee Kallion joka soppeen ja viima vaatteiden alle. Teologian opiskelija Helena Vartiainen, 37, sekä uskontotieteilijä ja kaupunkitaiteilija Lauri Jäntti, 36, asettuvat kadulle peukalo pystyssä ja pahvikyltti kädessä. Suomenkielisessä versiossa lukee ”Ota minut hetkeksi mukaasi #urbanhitchhiking”. – En pysäytä ketään enkä tuputa itseäni, vaan odotan, että minut valitaan, Helena Vartiainen sanoo. Nyt testataan, kuinka hyvin kaupunkiliftari pääsee kävelevien ohikulkijoiden matkaan. Lauri Jäntti saa kyydin muutamassa sekunnissa, kun kaksi UFF:n kasseja kantavaa ranskalaisnaista ottaa hänet mukaansa. Nuoret ranskalaisnaiset kiertävät kirpputoreja. Seuraavassa käytettyjen vaatteiden liikkeessä Jäntti kysyy heiltä, mikä väri sopisi hänelle parhaiten. Ranskalaisten mielestä punainen näyttäisi komealta vaalealla suomalaismiehellä. Helena Vartiainen seisoo Siltasaarenkadun ja Kolmannen linjan kulmassa minuutin. Sitten nuori mies pysähtyy kohdalle, riisuu kuulokkeensa ja kysyy, mikä juttu tämä oikein on. Mies esittäytyy Tino Ovaskaksi, ja Vartiainen saattaa hänet Hakaniementorille. He löytävät nopeasti yhdistävän tekijän: Ovaska on töissä samassa paikassa kuin Vartiaisen kaveri. Torilla Vartiainen hyvästelee Ovaskan kädestä pitäen. Tänään hänen tarkoituksenaan on saada mahdollisimman monta kyytiä. Hakaniemen hallin kupeessa Vartiainen odottelee kolme minuuttia, kunnes pääsee kolmen teinitytön mukaan. Matkalla metroasemalle he juttelevat kaupunkiliftauksesta. Seuraa-

vaksi pysähtyy sipsejä syövä pietarilainen Alexander, jonka kanssa Vartiainen keskustelee tämän kauniista kotikaupungista. OMALLA TAHOLLAAN Jäntti auttaa ohikulkenutta miestä kantamaan ovea. Toinen mies näyttää hänelle keskisormea. Tunnin liftauksen aikana käy kolme kertaa niin, että nuori naiskaksikko poimii Jäntin mukaansa. Kävelyliftaus päättyy kahvilaan, jossa viimeinen naiskaksikko juttelee Jäntin kanssa hyväntuulisesti ovulaatiosta ja opettaa hänelle kohtumeditaatiota. Jäntti istuu naisten kanssa silmät suljettuina ja keskittyy ”omaan energeettiseen kohtuun”. Lauri Jäntti keksi jalankulkijoiden matkaan liftaamisen vuonna 2016,

Helena Vartiainen ja Lauri Jäntti näyttävät, miten kaupunkiliftataan: peukalo pystyyn, kyltti esiin ja katse ohikulkijoihin. Helpoiten kyydin saa aurinkoisella säällä ja yksin.

kun oli jutellut tavallisen liftauksen viehätyksestä. – Minusta liftauksen ydin ei ole tiettyyn maantieteelliseen päämäärään pääseminen vaan mielenkiintoisten tyyppien kanssa vietetty aika. Ajatte-

”

KAHDENKESKISESTÄ TILANTEESTA TULEE HELPOSTI INTIIMI, JA TOISINAAN ILMASSA ON TIETYNLAISTA KEMIAA. KAUPUNKILIFTARI LAURI JÄNTTI

lin, että miksi en unohtaisi autoa ja liftaisi suoraan ihmisten kyytiin. Vuonna 2017 Jäntti teki performanssitaiteilija Tuuli Mallan kanssa installaation kaupunkiliftauksesta HAM-taidemuseoon. Hän on liftannut kävelijöiden matkaan useissa maissa, vetänyt liftaustyöpajoja esimerkiksi kaupunki- ja nuorisotutkijoille ja viimeksi kaupunkiteologeille. Jäntin kaupunkiliftaukset johtavat usein yllättäviin tilanteisiin ja paikkoihin. Kerran hänet vietiin leikkaussaliin. Tupakkataukoa viettävä yksityisen sairaalan työntekijä huomasi kyltin kanssa seisovan Jäntin ja kutsui hänet tutustumaan sairaalan tiloihin. MILLAINEN IHMINEN OTTAA ventovieraan kadulta mukaansa? Vaikka min-

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

– Kahdenkeskisestä tilanteesta tulee helposti intiimi, ja toisinaan ilmassa on tietynlaista kemiaa. Kaupunkiliftausta voisi varmasti käyttää real time -tinderinä ja löytää sitä kautta seuraa, Jäntti sanoo. Jäntti pyrkii liftaamaan ilman ennakkoasenteita. Hän päätyy toisinaan tunneiksi kadulla tapaamansa ihmisen seuraan. Mieleen on jäänyt esimerkiksi seitsemänvuotias, joka kutsui kaupunkiliftaajan perheensä mukaan Marjaniemessä sijaitsevaan siirtolapuutarhamökkiin. – Viivyin puoli päivää seitsemänvuotiaan kanssa, koska hän oli niin innokas, että esitteli mökkinaapurin kanatkin. Monesti päädyn mukaan ihmisten arkisiin askareisiin, kuten kauppaan ostoksille tai jonkun kotiin juomaan kahvia. Jänttiä mulkoillaan joskus kadulla, mutta hän ei ole saanut keskisormea aggressiivisempaa palautetta. Tino Ovaska pysähtyy Kalliossa liftaavan Helena Vartiaisen kohdalle. Kävelyseura kelpaa. – Kaupunkiliftaus kuulostaa kepeältä harrastukselta, mutta se, miten pystymme olemaan ihmisiä ihmisille, on henkiinjäämiskysymys, sanoo Vartiainen.

kälainen, vakuuttavat Lauri Jäntti ja Helena Vartiainen. Naiset pysähtyvät kohdalle vähän useammin, kiinnostuneita on nuorista vanhuksiin. Kaupunkiliftauksen isä on jakanut kappaleen matkaa ainakin sadan jalankulkijan kanssa, neljättä kertaa liftaava Vartiainenkin yli kymmenen. Kaupunkiliftaus on vapauttanut heidät omista kuplistaan tapaamaan ihmisiä, joita he eivät muuten kohtaisi. – Heti ensimmäisellä liftauskerralla minut otti mukaansa Kallion virastotalon edestä nainen, joka koki, että tummaihoiset ovat matalampaa rotua. Se on ristiriidassa oman ihmiskäsitykseni kanssa, mutta liftaajana en julista mitään, Vartiainen kertoo. Myös muita kyytejä on jäänyt Vartiaisen mieleen. Taiteilija Alves Ludovico vei katsomaan sokerista rakennettua näyttelyään Kalliossa. Tietokirjailija Ilta-Kanerva Kankaanrinta otti hänet mukaansa Kruununhaasta ja kirjoitti kohtaamisesta Kirjala-blogissaan. Jäntillä on kaupunkiliftauksen jäljiltä monta Facebook-kaveria, mutta ystävien etsiminen ei ole hänelle liftauksen päämäärä.

Pietarilainen Alexander palaa yhä uudestaan Helsinkiin.

TEOLOGIAN OPISKELIJA Helena Vartiainen miettii kadulla seisoessaan raamatunlausetta: ”Kaikki, mitä te tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” Vastavuoroisuuden kultainen sääntö löytyy monesta kulttuurista ja uskonnosta. – Kaupunkiliftaus kuulostaa kepeältä, mutta se, miten pystymme olemaan ihmisiä ihmisille, on henkiinjäämiskysymys. Kohtaaminen on tärkeää saada osaksi kaupunkikulttuuria. Vartiainen liittää toisen kohtaamisen lähimmäisenrakkauteen. Ihminen kaipaa nähdyksi tulemista pikkuvauvasta vanhukseksi asti. Vartiainen kokee toisinaan tuntemattomien kanssa kulkiessaan pyhän läsnäolon, joka ei yhdisty mihinkään tiettyyn uskontoon. – Monelle tulee pyhästä mieleen myyttinen luontokokemus, mutta minusta pyhän löytää myös kaupungista, jossa se sijaitsee ihmisten välissä. PERINTEINEN LIFTAAMINEN on siirtynyt tienvarresta pitkälti sosiaaliseen mediaan, jossa samaan suuntaan kulkevat jakavat matkan ja bensakulut. Esimerkiksi Facebookin Kimppakyyti-ryhmässä pyydetään ja tarjotaan autokyytejä. Kadulla seisovat kaupunkiliftarit asettavat itsensä alttiiksi noloudelle samalla tavoin kuin peukalokyytiläiset ennen tienposkessa. – Häpeän kynnys pitää ylittää joka kerta, Helena Vartiainen sanoo. Vartiainen tuntee itsensä kyltin kanssa seisoessaan katutolpaksi, jos ihmiset vain kävelevät hänen ohitseen silmiin katsomatta. – Mietin, tuntuuko kerjäläisestä tai prostituoidusta samalta. On vahva kokemus tulla huomatuksi tai sivuutetuksi. Ensimmäinen liftauskokemus muutti käyttäytymistäni pysyvästi. Päätin, että tervehdin aina katumarkkinoilla ensin myyjää ja mietin vasta sitten, ostanko häneltä. Myös Lauri Jäntti tuntee itsensä hölmöksi ryhtyessään liftaamaan. Jotkut ottavat kaupunkiliftarin mukaansa säälistä, mutta se ei häntä haittaa. – Kun olen valmis tarttumaan siihen, mitä vastaan tulee, tapahtuu eniten hauskoja ja maailmaa avartavia juttuja. ■

Mirja Ilkka ja Henri Kivioja tekevät taidetta samalla työhuoneella toisiaan sparraten.

Hengellisyyden erilaiset sävyt Ystävykset Mirja Ilkka ja Henri Kivioja edustavat eri tyylisuuntia ja ajatusmaailmoja. Heidän yhteisnäyttelynsä teemana on hengellisyys.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

uvataiteilijat Mirja Ilkka ja Henri Kivioja tutustuivat joitakin vuosia sitten opiskellessaan Kotkan Repin-instituutissa. Myöhemmin ystävykset päätyivät tekemään työtä samalle työhuoneelle Helsingin Herttoniemeen. Ajatus yhteisen näyttelyn pitämisestä kypsyi vähitellen. Nyt helsinkiläisessä galleria Ars Longassa on esillä taiteilijoiden yhteisnäyttely Luotujen laulu. Kaksikko valitsi näyttelyn teemaksi hengellisyyden, koska kumpikin on pohtinut paljon hengellisyyteen liittyviä asioita. He ajattelevat niistä eri tavalla, mutta se ei ole haitannut ystävyyttä ja yhdessä tekemistä.

”

MADOSSA JA PEURAN VASASSA VOI NÄHDÄ KOKO LUOMISTYÖN. MIRJA ILKKA

ARS LONGAN näyttelyssä Henri Kiviojalla on esillä kirkkain värein maalattuja töitä, jotka perustuvat Raamatun kertomuksiin. – Raamatullinen symboliikkahan on näkyvissä koko länsimaisen taiteen historiassa. Siitä on helppo ammentaa. – Pyrin kuvaamaan ihmisen ja Jumalan välistä suhdetta. Minua inspiroivat erityisesti Vanhan testamentin sekä Uuden testamentin Ilmestyskirjan voimakkaat näyt. Ja Jeesus ristillä on tietysti tärkeä aihe.

Mirja Ilkan maanläheisin sävyin maalatut teokset kuvaavat eläimiä ja kasveja. Abstraktin ja esittävän taiteen välimaastossa liikkuvien maalausten pohjana ovat Franciscus Assisilaisen luontoajatukset. – Innostuin niistä osallistuttuani Sibelius-Akatemiassa väitöskirjaa tehneen Sirkku Rintamäen virsiprojektiin. Korvissani alkoi silloin soida Assisilaisen tekemä hieno hymni Kaikkien luotujen ylistys. – Minulla on lähtökohtana usein konkreettinen luontokappale, jonka ympärille kehittyy lisämerkityksiä. Esimerkiksi madossa ja peuranvasassa voi helposti nähdä koko luomistyön. HENGELLISYYS ON ollut Henri Kiviojan taiteessa vahvasti esillä jo pitkään. – Minulla oli parikymppisenä hengellinen etsintävaihe. Opiskelin tuolloin Limingan taidekoulussa ja keskustelin siellä uskonnosta muutaman lestadiolaisen opiskelijatoverini kanssa. Se johti siihen, että liityin vanhoillislestadiolaiseen herätysliikkeeseen, Kivioja kertoo. Mirja Ilkka puolestaan ei ole aikuisena halunnut sitoutua mihinkään tiettyyn seurakuntaan. – Olen ollut yhteydessä erilaisten hengellisten yhteisöjen kanssa. Esimerkiksi viitisen vuotta sitten minut kutsuttiin helluntailaisten kokoontumiseen, jossa järjestettiin Pyhä henki -aiheinen näyttely. Rukoilin silloin jotain hyvää kuva-aihetta, ja yhtäkkiä mieleen tulivat hyttyset, joista olen tehnyt useita maalauksia. ■ Luotujen laulu -näyttely 31.3. saakka ti–pe klo 11–17 ja la–su klo 12–16 Ars Longassa, Annankatu 12.

MENOT 14. – 2 8.3.

10 A Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16. p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkolla ti klo 10–12, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Matala – mukava maanantai kirkolla! Ma 18.3. hartaus ja ma 25.3. ehtoollishartaus klo 11, ja sen jälkeen maksuton ruokailu. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12. Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä. Vauvakahvila maanantaisin klo 12.30–14. Hengailua vauvaperheille, rennosti, vauvojen ehdoilla. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21. Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Sauvakävelyä torstaisin: lähtö kirkolta klo 10. Puurotorstai to 14.3. ja 21.3. klo 10–13. Puurolounas 2,50 e. Paluumuuttajien piiri to 14.3. klo 13–15. Jeesuksen ja meidän ”ristintie”. Viikkomessu torstaisin klo 18. Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.45. Jengi-ilta nuorille pe 15.3. klo 19.30– 22. Messu su 17.3. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Tiina Palmu, Riikka Jäntti, Cecilia -kuoro Heli Mikkelän johdolla. Lähetyspiiri ma 18.3. klo 18–19.30. Seniorikerho ti 19.3. klo 13–14.30. Johanna Korhonen ja runot. Raamattuluento ke 20.3. klo 18.30. Jerusalemin tuho oven edessä, Pekka Eskelinen. Illan isäntänä Harri Nurminen. Messu 24.3. klo 12. Herättäjän kirkkopyhä. Jarmo Kokkonen, Sari Kokkonen, Juha Paukkeri. Messun jälkeen kirkkokahvit ja siioninvirsiseurat. Päivähetki Raamatun äärellä ti 26.3. klo 12–13.30. Jari Araneva. Raamattuluento ke 27.3. klo 18.30. Sanomia pakkosiirtoon joutuneille, Pekka Eskelinen. Illan isäntänä Harri Nurminen. Kotikirkon järjestämä maksuton keittolounas to 28.3. Hartaus klo 10.30 ja lounas klo 11.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12. Hartaushetki tiistaisin klo 12.30– 12.45. Päiväkahvit tiistaisin klo 12.30–14. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30. Naisten Raamattupiiri tiistaisin klo 19. Lähetyspiiri to 14.3. klo 18–20. Kaisa ja Erkki Halme. Perhekerho perjantaisin klo 9–13. Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30. Aamupäivän rukoushetki perjantai-

sin klo 10.45–11. Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12. Maksuton puuro, voileivät ja kahvit. Messu su 17.3. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Riikka Jäntti. Taidepyhis sunnuntaisin klo 15–16.30. Su 17.3. askarrellaan lampaita ja su 24.3. matkataan kohti pääsiäistä. Alle 3–vuotiaat mielellään aikuisen kanssa. Pyhiksessä tarjotaan pieni välipala. Messu su 24.3. klo 10. Hans Tuominen, Linda Isokangas. Lähetyspiiri to 28.3. klo 18–20.

MUUALLA Kuunloiste- ja Aurinkotanssi-lapsikuorot keskiviikkoisin klo 15–16 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa 6–14-vuotialle. Perhekerho Kolohongan ostoskeskuksessa (Itäinen Valkoisenlähteentie 19) torstaisin klo 9–11. Lempeää läsnäoloa. Naisten hyvinvointi-ilta ke 20.3. klo 18–19.30. Kolohongan ostoskeskuksen kerhotilassa (Itäinen Valkoisenlähteentie 19). Puhujana Miia Moisio. Iltapalaa tarjolla klo 17.30 alkaen. Astan kotipyhäkoulu: Aasin selässä kohti pääsiäistä su 24.3. klo 11–12, Hevoshaantie 9 D, 01200 Vantaa.

KASTETTU Eemil Sebastian Cáceres, Bea Isabella Jansson, Olivia Heidi Evelina Kaltula, Oliver Akseli Kesänen, Lumi Sofia Lackberg, Mila Maria Lackberg, Elle Amanda Luukkonen, Ragnar Frans Virmanen.

HAUTAAN SIUNATTU Terttu Tuomikki Lindén 81 v, Eila Kaarina Hanhimäki 77 v, Erkki Johannes Koskiniemi 76 v, Pirjo Anneli Nurmiviita 71 v, Kari Seppo Ilmari Lehikoinen 63 v, Mervi Irene Viitala 40 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Tiistaisin ja torstaisin klo 9–11, p. 09 830 6472. UUTTA! Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus, ks. hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia – apua ja tukea Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO

Auratie 3 Messu su 17.3. klo 10. Jukka Nevala, Jaakko Kara ja Hannu-Pekka Heikkilä. Kirkkokahvit tarjoaa Pähkinärinteen Martat. Miesten sauvakävelypiiri su 17.3. klo 18. Lähtö kirkolta, mukaan omat kävelysauvat. Sururyhmä aloittaa ti 19.3. klo 18. Keskustelua läheisen menetyksen tuomista tunnoista, kysymyksistä ja kokemuksista muiden menetyksen kokeneiden kanssa. Viisi kokoontumiskertaa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut diakoniatyöntekijä Anne Puumala 050 367 5743 tai anne. puumala@evl.fi Ripariveisut ke 20.3. klo 19. Tuttuja riparilauluja Leevi Helon ja Matti

Laitisen johdolla. Mukana laulamassa tulevan kesän riparilaiset, isoset ja nuorisotiimi. Kirjallisuuspiiri to 21.3. klo 18 kirkon pienessä seurakuntasalissa. Käsittelyssä on Dmitri Shostakovichin muistelmat -kirja. Lisätiedot pastori Matti Hyryltä p. 050 491 0954. Kärry kuntoon -renkaidenvaihtopäivä la 23.3. klo 9–15 kesärenkaiden vaihtoa kirkon pihamaalla. Minimihinta 20 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Varaa aika etukäteen kirkkoherranvirastosta. Messu su 24.3. klo 10. Jaakko Simojoki, Katja-Maaria Vilén ja Hannu Lehtikangas. Vantaan seurakuntien kamarikuoro avustaa. Kirkkokahvit järjestää Vapaalan omakotitaloyhdistys. Messun jälkeen Siioninvirsiseurat, jossa esitelmän pitää piispainkokouksen pääsihteeri, dosentti Jyri Komulainen. Puhujina seuroissa pastori Jaakko Simojoki ja kirkkoherra Jukka Nevala. Kristinusko globaalissa maailmassa V: Ikkunoita kristinuskoon Intiassa su 24.3. klo 11.45–13. Piispainkokouksen pääsihteeri, dosentti Jyri Komulainen. Laulun ystävät -yhteislaulua ke 27.3. klo 14–15 kirkkosalissa. Yhteislaulua eri teemoista kanttori Hannu Lehtikankaan johdolla. Haku Koululaisklubin lukukaudelle 2019–2020 on käynnissä. Koululaisklubi on seurakunnan yksityistä iltapäiväkerhotoimintaa. Jokainen lapsi kohdataan toiminnassa yksilöllisesti ja toimintaa suunnitellessa lasten omat kiinnostukset otetaan huomioon. Koululaisklubin hinta on 150 e/kk. Ilmoittautuminen osoitteessa: https://bit.ly/2B68RbT. Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin klo 11–12.30 kirkon suuressa seurakuntasalissa. Hävikkiruuasta valmistettu lounas on maksuton ja kaikille avoin. Ehtoollishartaus on lounaan yhteydessä klo 12. Uutta! Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus. Tutustu ja varaa aikoja osoitteessa: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia – apua ja tukea.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Kenian lähetyspiiri to 28.3. klo 11. Puhujavieraana pastori Ville Auvinen.

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA Aikuisten raamattupiiri to 28.3. klo 10. Keskustelemme tulevan sunnuntain evankeliumitekstistä.

LAMMASKUJA 2B Nettikerho ikäihmisille: Löydä lääkäri - yksityiset ja julkiset palvelut ke 20.3. klo 14–16. Informaatikko Riitta Sivenius.

MUUALLA Teatteriretki Kotkaan pe 10.5. Bussi lähtee Hämeenkylän kirkolta klo 8. Retken ohjelmassa on ehtoollishartaus, lounas ja säveltäjä Junnu Vainiosta kertova näytelmä ”Junnu Sydämeni tänne jää” Kotkan Kaupunginteatterissa. Näytös alkaa klo 13. Paluu Hämeenkylän kirkolle n. klo 18. Mukaan mahtuu 30 henkilöä. Retken hinta on 70 e. Ilmoittautuminen hameenkylan.seurakunta@evl.fi tai p. 09 830 6450.

KASTETTU Matias Aleksanteri Massinen, Ilona Erika Hassinen, Aino Alina Hassinen.

HAUTAAN SIUNATTU Ritva Liisa Järvenpää 75 v, Jani Kristian Rautiainen 44 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, suljettu ke 20.3., p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–15, p. 09 8306 333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554 Diakoniapäivystys ti klo 10–12 ja to klo 11–12, puhelinneuvonta to klo 10–11, p. 050 5736376 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Aamurukouspiiri arkisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Iltarukouspiiri to 14.3., 21.3. ja 28.3. klo 18 kirkon kappelissa. Miesten saunailta to 14.3. ja 28.3. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Korso-messu Light to 14.3. ja 21.3. klo 19 kirkossa. Ennen messua kokoonnutaan klo 18 etkoille kahvin ja teen äärellä. Etkoilla voit halutessasi ilmoittautua messun eri tehtäviin. Perhekerho pe 15.3. ja 22.3. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Pyhän tanssin rukoushetket 16.3., 30.3. ja 13.4. peruttu tältä keväältä. Messu su 17.3. klo 10. Minna Ruuttunen, Eveliina Ojala, Jussi Salonen. Kirkkokahvit. Kirkon aamupuuro ma 18.3. ja 25.3. klo 10 seurakuntasalissa, 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta. Uutispuuro ma 25.3. klo 11 kokoustilassa. Aamupuuron jälkeen kokoontuva ajankohtaisten teemojen keskustelupiiri. Perhekerho ma 18.3. ja 25.3. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Runopiiri ma 18.3. ja 25.3. klo 13 kokoustilassa. Naisten raamattupiiri ma 18.3. ja 25.3. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 18.3. ja 25.3. klo 18 asiakastilassa. English through Bible ma 18.3. ja 25.3. klo 18.30 kokoustilassa. Katulähetyksen lounas ke 20.3. ja 27.3. klo 11 alkaen kirkkosalissa. Maksuton lounas on valmistettu Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruuasta. Lähetyksen päiväpiiri ke 20.3. klo 13 kokoustilassa ja ke 27.3. klo 13 kirkkosali 2:ssa. Seurakuntakuoron harjoitus ke 20.3. ja 27.3. klo 18 seurakuntasalissa. Vanhemman väen piiri to 21.3. klo 13 seurakuntasalissa. Vox Mea – Minun ääneni to 21.3. ja 28.3. klo 17.30–18.30 seurakuntasalissa. Osallistumme Korso-messuun klo 19, tarjolla välipalaa klo 18.30–19. Naisten saunailta to 21.3. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Messu su 24.3. klo 10. Jani Vanhala, Veikko Ahonen, Airi Saloniemi. Musiikissa avustaa pianisti Kaija Välimäki. Kirkkokahvit. Korso-messu Max to 28.3. klo 19 kirkossa. Ilta alkaa klo 18 etkoilla, joilla on tarjolla ruokaa. Tule suunnittelemaan messua ja halutessasi ilmoittautumaan eri tehtäviin, esimerkiksi musisoimaan. Messun

jälkeen yhdessäoloa jatketaan teekupin äärellä Kirkonkulmassa.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30. Hartaus ti ja to klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 14.3., 21.3. ja 28.3. klo 9–11.30. Nuorten perjantai NuPe 6.–9.-luokkalaisille pe 15.3. ja 22.3. klo 17.30– 20.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 19.3. ja 26.3. klo 9–11.30. Vanhemman väen piiri ke 27.3. klo 10–12.

MUUALLA Tähdenlennon avoimessa päiväkodissa seurakunnan työntekijä tapaa perheitä to 14.3., 21.3. ja 28.3. klo 12–14 (Marsinrinne 4). Kirkolta kirkolle – pääsiäisen pyhiinvaellus la 20.4. alkaen klo 12 Korson kirkolta, josta vaelletaan Ruskeasannan siunauskappelin, Kristuksen taivaaseen astumisen kirkon ja Rekolan kirkon kautta takaisin Korson kirkolle, jossa mahdollisuus saunoa. Reitillä evästaukoja, kirkkojen esittelyä sekä hartauksia. Klo 23 pääsiäisyön messu, jonka jälkeen tarjolla ruokaa. Voit osallistua koko reitille tai vaeltaa osan. Ilm. viim. 1.4. osoitteeseen diakonia. korso@evl.fi. Kerro ilmoittautuessasi, vaellatko koko matkan vai osan reitistä. Lisätiedot Pia Olkkonen, p. 050 322 6560.

KASTETTU Mio Olavi Kristian Majanto, Emma Aino Elina Nikkarinen.

HAUTAAN SIUNATTU Maila Tellervo Huupponen 86 v, Irmeli Jylhä 85 v, Kauko Kalervo Kääriäinen 84 v, Tuula Helena Tuominen 78 v, Hannu Matias Ruotsalainen 67 v, Juha Veli Löppönen 64 v, Juha Eero Valdemar Pitkäjärvi 59 v, Jari Juhani Taskinen 53 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi Rekolan kirkolla ti klo 11-13 Asolan seurakuntatalolla to klo 11-13 p. 09 8306 707. Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9-11 Asolan seurakuntatalolla to klo 9–11 Ajanvaraus ti ja to klo 9–11 p. 09 8306706 rekola.diakonia@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Lapsiperheiden olohuone ma ja to klo 9-14. Ma lounas klo 11–12.30: keitto 0,50 e/laut. Taidekerho 5–8-v. ma klo 14–16 (11.3.–13.5.) Petri 050 573 6328. Kaiken kattava kerho 1–6-lk. ma tai ti klo 18–20. Leivontaa, ym. Ilm. kirsi.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT JUSSI HELTTUNEN

”Kauankohan olen ollut täällä?”

Muistisairaiden Sanervakodissa eletään niin tavallista elämää kuin voidaan – ja lopuksi kuollaan.

Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

– Meillä kaikki tekevät samaa työtä ja esimiehet ovat hoitotyössä mukana, kertoo lähiesimies Susanna Tuovinen Diakonissalaitoksen Hoivan ylläpitämästä Sanervakodista.

Marja-Liisa lepää. Saara Tokola käy tarkistamassa, että kaikki on hyvin.

ertti harkitsee hetken, haluaako hän kutsua vieraita huoneeseensa. – Ääni on mennyt. Kun näen naisia, ääni menee, hän sanoo. Sitten hän viittoo peremmälle. Huo ne sijaitsee Myllypurossa, Sanervako din kolmannessa kerroksessa. Sitä ennen Pertti on asunut ainakin Kalliossa. – Mutta se oli huono paikka, ekassa kerrokses sa. Oli melua. Nyt olen hyvin tyytyväinen, jos saan olla täällä. Kauankohan olen ollut täällä? Varmaan enemmän kuin yhden vuoden. Susanna Tuovinen, toinen Sanervakodin lähi esimiehistä, vahvistaa, että enemmän. Vuosia on mennyt kahdeksan. – Minä olen ollut kiltti. Joskus ärähdän, kun jo ku asia ei ole mennyt niin kuin olen ajatellut, Pert ti kertoo. Täysin ongelmattomia tapauksia muistisairaille tarkoitetussa Sanervakodissa ei olekaan. Tavallisten muistisairauksien lisäksi sen asukkailla on esimer kiksi pahoinpitelyn tai aivoverenvuodon aiheut tamia aivovammoja sekä psyykkisiä sairauksia. Joi denkuiden aivoja on vahingoittanut rankasta alko holin käytöstä johtuva vitamiininpuutos. Ikänsä puolesta moni Sanervakodin 48 muisti sairaasta voisi olla vielä työelämässä, sillä heidän keskiikänsä on 65 vuoden kieppeillä. Nuorin on vii sikymppinen, vanhimmat yhdeksänkymppisiä. Jot kut ovat ennen Sanervakotiin tuloaan olleet asun

Lähihoitaja Annikki Mustonen ulkoilee asukkaiden kanssa.

nottomia, toiset taas eivät ole enää pärjänneet ko tona sairautensa kanssa. – Yksikään asukkaista ei ole täysin omatoimi nen. He tarvitsevat vähintään sanallista ohjausta. Osa kykenee liikkumaan ilman apua, jotkut eivät pysty edes syömään itse. Vuodepotilaita meillä ei siinä mielessä ole, että huonokuntoisimmatkin py ritään nostamaan joka päivä tuoliin, kertoo toinen lähiesimies, Saara Tokola. Jotkut asukkaista saattavat sairautensa vuok si käyttäytyä arvaamattomasti tai aggressiivisesti.

”

Läsnäolo, kosketus ja musiikki auttavat monesti. Ja se, että ihminen otetaan mukaan arkeen. LÄHIESIMIES SAARA TOKOLA

Tokola kertoo, että haasteellisen käytöksen hallit semiseen yritetään löytää muita keinoja kuin lääki tys. Itse asiassa monen asukkaan rauhoittavaa lää kitystä on Sanervakodissa pystytty purkamaan, ja nukahtamislääkkeitä käytetään harvoin. Onnistuneita esimerkkejä on useita. Tokola ker too iäkkäästä naisesta, joka ei Sanervakotiin tul lessaan osannut enää puhua selvillä lauseilla ja oli usein ulosteiden tuhrima. Kun naisen lääkitys lope tettiin, hän alkoi puhua. Nykyisin hän käy itse ves sassa eikä enää tarvitse vaippoja. Hän myös osaa selvästi sanoa, mitä haluaa ja mitä ei. – Läsnäolo, kosketus ja musiikki auttavat mones ti. Ja se, että ihminen otetaan mukaan arkeen ja hän saa elää mahdollisimman normaalia elämää ja tou huta. Yksi asukkaistamme esimerkiksi kulkee tiski rätin kanssa ja siirtelee kukkia paikasta toiseen. Sii hen ei puututa. Hän saa rauhassa siirrellä kukat ja liinat uuteen uskoon, Tokola kertoo. Hänen kollegansa Susanna Tuovinen lisää, että asukkaiden ja heidän yksilöllisten mieltymystensä tunteminen on tärkeää. Joku saattaa vastustella jo ka päivä hoitotoimia, mutta on tietyt tavat, jolla hä net saadaan mukaan niihin. – MITÄS Helkalle kuuluu? Saara Tokola huikkaa huoneen ovelta. – Se ei teille kuulu, asukas vastaa. Helka on talon vanhimpia asukkaita, kohta yh deksänkymppinen.

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

Lähiesimies Susanna Tuovinen ja yksi talon asukkaista aistihuoneessa, josta on huomattu olevan apua joillekin levottomille muistisairaille. Valkoinen huone saadaan valaistusta muuntelemalla eri väriseksi ja siellä voi esimerkiksi kuunnella musiikkia.

Pehmolelut ja robottikissat ovat asukkaiden lemmikkejä. Välillä Sanervakodissa vierailevat myös oikeat eläimet.

– Meillä kosketellaan ja halataan paljon. Oman persoonan joutuu laittamaan joka päivä likoon, kertoo lähiesimies Saara Tokola.

– Se on pikkuikä, hän itse kuittaa. Helkan, kuten muidenkin asukkaiden, huoneessa on huoneentaulu, jossa kerrotaan, millainen historia hänellä on ja mikä hänelle on tärkeää. Helka esimerkiksi tykkää tanssimisesta ja tupakoinnista – silloin kun muistaa. Kun Helka on äkäinen, hänen mielensä kirkastuu, kun hän saa alkoholittoman oluen. Sanervakotia ylläpitävä Diakonissalaitoksen Hoiva on linjannut, että koti on jokaisen perusoikeus eikä sitä tarvitse ansaita esimerkiksi raittiudella. Siksi Sanervakodin asukkaille sallitaan saunakalja tai konjakkitujaus. Tupakallekin pääsee. Pihalla on tupakointikatos, jonne hoitajat vievät tarvittaessa vaikka pyörätuolilla. Joskus saatetaan käydä porukalla ravintolassa. Kaikki eivät sairautensa vuoksi voi juoda alkoholia, mutta hyvä mieli tulee siitäkin, että pääsee ihmisten ilmoille. Lähihoitaja Annikki Mustonen lähtee Eskon ja Minnan kanssa kävelylle. Talon ulko-ovet ovat lukossa, mutta se ei tarkoita sitä, että ulos ei pääsisi ollenkaan. Omin päin ei voi lähteä – tällä hetkellä muistisairaista asukkaista vain yksi on siinä kunnossa, että hän osaa takaisin. Hoitajien lisäksi asukkaat saavat saattajia myös talon neljännen kerroksen vuokralaisista, jotka ovat sitoutuneet tekemään yhteisötyötä kymmenen tuntia kuukaudessa. Saattajan kanssa pääsee esimerkiksi ostoksille, kirjastoon, kirkkoon tai uimaan. Isommalla porukalla käytiin edellisellä viikolla Kiasmassa ja ystävänpäivänä elokuvissa.

Sanervakodin asukkaat pääsevät halutessaan ulos tupakalle.

Esko kävelee reipasta vauhtia. Talitintin äänen kuullessaan hän pysähtyy. – Ei ollut mikään lintu, hän toteaa ja jatkaa matkaa. – Ihan hyvin on mennyt, sanoo puolestaan Minna. Samaa mieltä on Mustonenkin. Hän tykkää ulkoilla ja ulkoiluttaa asukkaita. Joissain aiemmissa työpaikoissa on sanottu, että liikaakin, mutta täällä sitä arvostetaan.

”

Kun en mitään muuta keksi, katson kiviä ihmeissäni. SANERVAKODISSA ASUVA SEIJA

SEIJAA TAITAA harmittaa. – En pääse täältä mihinkään. Olen niin raivoissani. Mutta minä poistun pikkuhiljaa, hän sanoo. Seijalla on huoneessaan kirjoja ja lehtiä, ja niistä hän innostuu hetkeksi keskustelemaan. Hän kertoo ihailevansa erityisesti kirjailija Eeva Kilpeä ja tämän rohkeutta. Sitten katse kääntyy ikkunaan. – Kun en mitään muuta keksi, katson kiviä ihmeissäni. Eine istuu pöydän ääressä ja painaa lelukissaa poskeaan vasten. Hänen huoneensa korituolissa kissapehmoleluja on lisää. Niiden kaikkien nimi on Miiru, sama kuin Einen lemmikkikissalla aikoinaan. Oikeita kissoja kodissa ei voi pitää, mutta robottikissoja löytyy useampikin siliteltäväksi. Toisinaan saadaan eläviä eläimiä vierailulle. Kodin käytävillä on tepastellut niin laama, lammas, kani kuin kanakin. Myös Tuula pitää kissoista. Hän päästelee kehräävää ääntä ja heijaa sylissään robottikissaa. Kissan kuuluisi naukua, mutta paristo taitaa olla lopussa. – Tuula voi itse päättää, onko kissa lelu vai oikea. Kun kolmisenkymmentä vuotta sitten aloitin työni muistisairaiden parissa, periaatteena oli, että muistisairaan tarinoihin ja uskomuksiin ei saanut mennä mukaan. Sitten havaittiin, että jatkuva asioiden korjaaminen vain lisäsi sekä sairaiden että hoitajien ahdistusta, Saara Tokola kertoo.

Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

Lähihoitaja Hannele Louhos istuu kuolevan vierellä.

Hoitajilla ei ole omia toimistotiloja, vaan heidän tietokoneensa ovat samoissa tiloissa, joissa asukkaat oleskelevat. Ateriat syödään ja kahvit juodaan samojen pöytien ääressä. – Ei meillä yleensä ole kiire, sillä asiat suunnitellaan hyvin. Kun työt on hyvin jaettu ja kaikki tietävät, mitä tehdään, jää aikaa olla asukkaiden kanssa. Joskus, kun on sijaisia, joudutaan juoksemaan, Susanna Tuovinen sanoo. – Osa asukkaista on niin toimintakykyisiä, että heille pitää olla aktiviteettia. Ja sellainen asukas, jota ohjataan kohta kohdalta tekemään asioita itse, vaatii työntekijältä enemmän aikaa kuin sellainen, jota hoidetaan sängyssä ja rutiininomaisesti pestään ja puetaan. Toimintaa on monenlaista: kokkaamista, maalaamista, pelaamista, liikuntaa. Asukkaat ovat mukana myös kotitöissä. He täyttävät ja tyhjentävät tiskikonetta ja viikkaavat pyykkiä. Asukkaat myös päättävät päivärytmistään itse. Ketään ei pakoteta aamulla heräämään tiettyyn aikaan tai laiteta illalla väkisin sänkyyn. Jos yöllä tulee nälkä, saa välipalaa. Omaiset saavat olla Sanervakodissa niin paljon kuin haluavat. Mitään määrättyjä vierailuaikoja ei ole, ja joillakin omaisilla on taloon oma avain. Aktiivisia omaisia tosin on vain muutamilla. Monia ei käy kukaan katsomassa. – Joko omaisia ei vain löydy tai sitten he eivät halua tulla, vaikka olemmekin vuosien varrella yrittäneet luoda kontaktia, Tokola kertoo.

– Suurimmalla osalla ei ole ketään muita kuin me, Tuovinen lisää. MARJA-LIISALLA on kaulassaan ja ranteissaan paljon kimaltavia koruja. – Minä olen Tuhkimo, hän sanoo ja nauraa päälle. Marja-Liisan pienessä huoneessa on kirjahylly. Hän kertoo aikoinaan opiskelleensa yliopistossa monenlaista: kotimaista kirjallisuutta, kansatiedettä, ranskaa. Huoneessa on myös maljakkokaupalla surunvalittelukukkia, joista osa on jo alkanut

”

Suurimmalla osalla ei ole ketään muita kuin me. LÄHIESIMIES SUSANNA TUOVINEN

kuihtua. Marja-Liisan lähiomainen kuoli hiljattain, ja nyt Saara Tokola järjestää hänen kanssaan hautajaisia. Parin vuoden päästä Marja-Liisa aikoo viettää toisenlaista juhlaa. Hänen 80-vuotissyntymäpäivillään tarjotaan toivottavasti ainakin katkarapuvoileipäkakkua ja mansikka-kermakakkua. Tokola kutsuu Sanervakodin väkeä suurperheeksi, joka elää yhdessä arkea ja juhlaa. Hoitajat ovat asukkaille myös omaisia ja ystäviä. Kun joku asukas kuolee, kodissa järjestetään muistohetki kakkukahveineen. Jos asukkaalla ei ole ketään omaisia, Sanervakodin työntekijät hoitavat hautajaisjärjestelyt. Seitsemänkymppinen Veikko makaa sängyssään silmät kiinni. Hengitys kulkee raskaasti. Lähihoitaja Hannele Louhos istuu vuoteen vierellä ja silittää Veikon käsivartta. Veikko on saattohoidossa ja hänellä on enää ehkä muutama tunti elinaikaa jäljellä. Kun asukkaan vointi heikkenee, hänen ei tarvitse lähteä sairaalaan tai saattohoitokotiin, vaan hänet hoidetaan täällä kuolemaansa asti. Silloin, kun kuolevalla on esimerkiksi vaikeita kipuja, avuksi tulee kaupungin kotisairaala. – Kuolevan luona ollaan mahdollisimman paljon. Muut työt järjestetään sen mukaan, Louhos sanoo. Hänen mukaansa kuoleville kerrotaan, keitä tärkeitä ihmisiä heillä on ollut ja mitä heidän elämässään on tapahtunut – niitä samoja asioita, joita muutenkin käytetään muistelun tukena. ■ Asukkaiden nimiä on muutettu heidän yksityisyytensä suojelemiseksi.

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

Seurakuntien hoivaa Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakunnat toimivat vanhustenhoidossa säätiöiden kautta. TEKSTI PAULI JUUSELA JA EIRA SERKKOLA KUVA MARIANNA SIITONEN

elsingin seurakunnat säätiöittivät omat vanhainkotinsa 1980-luvulla Gaius-säätiöksi. Espoon seurakuntayhtymä on Espoon Eläkekotisäätiön perustajajäsen yhdessä kaupungin ja Espoon eläkeläisten keskusliiton kanssa. Vantaan Peijaksen sairaalan vieressä sijaitsevaa Foibekartanoa pyörittää seurakuntien vuonna 1989 perustama Diakoniasäätiö Foibe. Kaikki kolme säätiötä tarjoavat vanhuksille sekä palveluasumista että tehostettua palveluasumista, jossa asukkaat ovat pääasiassa muistisairaita ja hoiva ympärivuorokautista. Asukkaita näissä on yhteensä yli 700. Seurakuntayhtymillä on edustajat säätiöiden hallituksissa. Tuoko seurakunnallinen kytkös hoivatuotantoon jotain erityistä? – Tärkeintä on se, että olemme säätiö emmekä tavoittele voittoa. Tarkoituksemme on auttaa espoolaisia ikäih-

misiä ilman, että on euron kuva silmissä. Tietysti toimeen täytyy tulla, sanoo Eläkekotisäätiön toiminnanjohtaja Irene Valo. – Se näkyy yhteisöllisyydessä ja yhteisissä aterioissa sekä halussa tukea ja auttaa, sanoo Foiben toimitusjohtaja Ulla Broms. Eläkekotisäätiöllä on kaksi palvelutaloa, Hopeakotka Karakalliossa ja Hopeakuu Olarissa sekä senioritalo Hopeakallio. Gaius-säätiöllä on Heseva-koti Käpylässä, ruotsinkielinen Munksnäshemmet ja Puotilan palvelutalo. Sekä Gaius-säätiöllä että Foibekartanolla on omaa ravintolatoimintaa, ja myös Eläkekotisäätiöllä on omat keittiöt ja pitopalvelua. Foibekartanossa erikoista on sen toimintamalli. Se haluaa tarjota asukkailleen laitosmaisen ympäristön sijaan kodin ja yhteisön. Foibekartanon työntekijät ovat pääosin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, mutta heitä ei kutsuta ammattinimikkeillä, vaan kaikki ovat ”hyvän elämän valmentajia”.

Foibekartanon toimitusjohtaja Ulla Broms kehittää uudenlaista vanhuspalvelua.

Uudenlaiseen toimintamalliin siirtyminen ei ole sujunut kitkatta. Aluehallintovirasto on huomauttanut Foibekartanoa muutamista asioista. Ne ovat liittyneet niin hoivaan ja hoitoon kuin kirjallisten lupien kysymiseen valo- ja videokuvaamisessa. Vantaan kaupungin mukaan valvonnassa esille nousseisiin asioihin on puututtu ja asiat on korjattu. Heseva-kodista on tehty kaksi ilmoitusta ja kantelu aluehallintovirastoon vuonna 2015. Kyse oli muun muassa henkilökunnan vähyydestä.

Gaius-säätiön johtajan Jari Lehdon mukaan sen jälkeen alettiin seurata tarkemmin, että hoitajan sairastuttua vuoroon saadaan sijainen. Henkilökuntaa on hänen mukaansa ollut viime vuosina hyvin saatavilla. – Kun yksityisiä kaupallisia toimijoita on tullut, meiltäkin on lähtenyt sinne henkilökuntaa suurin toivein. Nyt he ovat alkaneet tulla takaisin. Hoitajat näkevät ensimmäisinä, mitä hoivatyön todellisuus siellä on, Lehto sanoo. ■ Lue lisää Foibekartanon toiminnasta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

M U ISTA YSTÄVÄ Ä PÄ Ä S I Ä I S KO R T I L L A

Pääsiäisikoni

Valmistettu Suomessa painokuvasta puutaustalle. Lakkapinta ja ripustuslenkki takana.Koko n. 10 x 15 cm. 9,90

Pääsiäiskortit

20 kristillistä pääsiäiskorttia. 10 erilaista korttia, 2 kpl kutakin. Korttipaketin sisältö voi vaihdella. 20,00

2000

Petri Laaksonen

Jani Heinineva (toim.)

Olkoon ylläsi kirkas taivas

# voima365

– Konserttialbumi cd Rakastettuja lauluja sovitettuna pienelle kamariorkesterille. Mukana myös kaksi uutta julkaisematonta laulua. 90 20,00 (21,90)

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

Nuorille kirjoitettu päivähartauskirja sisältää puhuttelevan tekstin vuoden jokaiselle päivälle. 26,90 (29,90)

2690

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

Taskuvirsikirja Linnut

Ihastuttavassa Taskuvirsikirjassa mukana ovat lisävihkon virret sekä Katekismus. Koko 90 x 138 mm. 14,90 (17,50)

1490

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

Kämmenristi

Käteen sopivat, sileäpintaiset pyöristetyt ristit on valmistettu oliivipuusta käsin Betlehemissä. 5 cm 6,00 9 cm 10,00

puh. 020 754 2350

Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

Kuka?

Daniel Nylund, 67, on Ystävyyden Majatalon isäntä ja amatööriteologi sekä kirjailija, bloggari ja itsetuntemus- ja kohtaamiskouluttaja. Salossa sijaitseva Ystävyyden Majatalo on erilaisia elämänkriisejä kokeneiden toipumisyhteisö. Daniel vetää kumppaninsa Soilen kanssa itsetuntemuskursseja ja ryhmiä. Majatalo toimii Bed & Breakfast -paikkana sekä kurssi- ja juhlapaikkana.

Mitä?

Daniel Nylundin kirja Uhriutumisen kulttuuri ja vastuu ilmestyy kevään aikana. Nylund kirjoittaa myös vuorovaikutteista TeoBlogia, jossa hän käsittelee vaikeita teologisia kysymyksiä kulttuuritutkija René Girardin ajatusten pohjalta.

Motto

Tärkeintä elämässä ei ole onnellisuus, vaan mahdollisuus ja uskallus olla tosi. (Martin Buber)

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

Jeesus-hippi ei heitä ensimmäistä kiveä Koko aikuisen elämänsä yhteisöissä asunut Daniel Nylund tietää, että hylätyksi joutumisen syyt voivat olla pieniä ja yllättäviä. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

ristitty ajattelija Daniel Nylund väittää, että kristinuskon herättämä myötätunto syrjinnän ja väkivallan uhreja kohtaan on tällä hetkellä maallistuneiden länsimaiden keskeinen arvo. Nylundin mukaan on kristinuskon ansiota, että olemme tietoisempia aiheuttamastamme viattomien kärsimyksestä kuin yksikään aikaisempi sukupolvi. 16-vuotiaana Nylund kuunteli salaa oven takaa helluntaiseurakunnan vanhimmiston kokousta, jossa tehtiin häntä koskeva päätös. Teini-ikäinen Nylund erotettiin seurakunnasta ja jätettiin saatanan haltuun, koska hänen tiedettiin tupakoivan ja seurustelevan ei-uskovaisen eli seurakuntaan kuulumattoman tytön kanssa. Nylund tunsi sääliä isäänsä kohtaan, joka oli vanhimmiston jäsen ja joutui olemaan mukana poikansa erottamisessa. – Siitä lähtien olen etsinyt yhteisöllisyyttä, joka ei toteudu yksilöllisyyden kustannuksella, vaan vahvistaa sitä. Samalla olen etsinyt tapaa elää luovaa ja vapaata yksilöllisyyttä tavalla, joka ei syö yhteisöllisyyttä eikä johda kosmiseen orpouteen. IRTAUTUMINEN HELLUNTAILIIKKEESTÄ tuntui vapauttavalta. Nylund oli jo löytänyt uuden yhteisön hippikommuunista, joka kokoontui kesäisin Hangon leirintäalueella. Ylioppilaskeväänä hän tapasi Helsingissä amerikkalaisen Jeesus-hippiryhmän ja lähti sen mukaan Saksaan. Äiti ja isä saivat vastaanottaa ylioppilasruusut ilman poikaansa. – Hippeihin tutustuminen oli suunnaton onnenpotku. Se oli karua jengiä, jossa melkein kaikilla oli rikollinen päihdetausta. Siinä yhteisössä ei onneksi ollut kultinomaisia piirteitä, joita kehittyi myöhemmin monissa kristillisissä hippiyhteisöissä. Jeesus-hippien yhteisössä Nylund sai uudenlaisen kokemuksen armollisuudesta ja totuudellisuudesta. Viikoittaista ehtoollista edeltäneeseen syntien tunnustamiseen liittyvä muisto tuo pintaan lämpimän naurun. Nylundin synti oli se, että hän oli käynyt salaa ruokakaapilla levittämässä pähkinävoita ja hilloa leivälleen. – Minulta ei ollut huomaavaista toisia kohtaan hakea yhteisön rajallisista muonavaroista yli oman osuuteni. Syntien tunnustaminen ei ollut syyllisyydessä rypemistä, vaan rehellistä ja reilua asioiden käsittelyä. Kaunoja ja kateuksia purettiin suoruudella, jollaista en ollut koskaan nähnyt. HIPPIKOKEMUKSET ANTOIVAT elämälle uuden suunnan. Mentyään naimisiin Daniel Nylund asettui omakotitaloon, jonka hänen perheensä jakoi toisen perheen ja poikamiehen kanssa. Yhteisö ei ollut pitkäikäinen. Reilua vuotta myöhemmin kaksi hiljaista pariskuntaa pakkasi tavaroitaan autoon talon pihalla. Seuraava koti löytyi kristillisten nuorten yhteisöstä, joka eli Linnunlaulun huvilassa Töölönlahden rannassa.

Kokemus oli myönteinen, vaikka Nylundin itsenäinen ajattelu törmäsikin lapsuuden ahtaasta uskonnollisuudesta muistuttaviin piirteisiin. – Lähdin yhteisöstä kuultuani, että minussa oli demoni, jonka nimi on ”independent spirit” (riippumattomuuden henki). Siitä hengestä en halunnut vielä vapautua, Nylund nauraa. Nylund laskee eläneensä erilaisissa yhteisöissä yli 50 vuotta. Nyt kotina on Ystävyyden Majatalo, jonka tuolloin 34-vuotias Nylund ja hänen perheensä perustivat Saloon vuonna 1988. Majatalo on Nylundin seitsemäs yhteisö. Se syntyi aikaisempien yhteisöunelmien raunioille. Korkeiden ihanteiden ja ”hyvien tyyppien” ympärille rakentuneet yhteisöt olivat hajonneet sisäisiin ristiriitoihin. Lapsuuden helluntailaisuudessa tietyt synnit johtivat yhteisöstä erottamiseen. Syntien tilalle oli tullut salakavalasti uudenlaisia hyväksytyksi tulemisen kriteerejä. Kelvatakseen ihmisen piti olla suvaitsevainen, ymmärtäväinen ja fiksu. – Ymmärsin, että olin hirttänyt läheisiä ja itseäni idealistisella yhteisömielikuvalla ja vahvoilla hyvyysihanteilla. Ne olivat käänteisversio lapsuuteni fundamentalismista ja ehdoista, joiden alla olin kasvanut.

”

VANHANA HIPPINÄ OLEN AINA VIHANNUT SÄÄNTÖJÄ, MUTTA OLEN OPPINUT, ETTÄ NUOTTIEN OPPIMINEN LISÄÄ IMPROVISAATION MAHDOLLISUUKSIA.

NOLLAPISTEESTÄ aloittanut Ystävyyden Majatalo muodostui jo varhaisina vuosina toipumisyhteisöksi, jonka ovet olivat avoinna kaikenlaisille tulijoille. Alkuvaiheessa osalla heistä oli rankka vankilatai huumetausta. Nylund havahtui siihen, että hippiunelma tarvitsi suojaavia rajoja. Ilman niitä yhteisö ei ollut hänen lapsilleen turvallinen kasvuympäristö. Tänään Ystävyyden Majatalon uusilla jäsenillä on kahden viikon koeaika, jonka aikana toipuja ja yhteisö tutustuvat toisiinsa. – Koeaikana yritämme sanoittaa täällä olemisen tavoitteita ja sitä, mitä haluamme tehdä yhdessä niiden saavuttamiseksi. Tunnustelemme sitä, uskommeko, että meistä on apua siihen, mitä hän tarvitsee ja voiko hän luottaa meihin, Nylund sanoo. Uutta on sekin, että Ystävyyden Majatalolla on kirjoitetut säännöt, joita päivitetään tarpeen tullen. Sääntöjen tarpeellisuudesta huomautti ensimmäisenä Nylundin aikuinen tytär. – Hän totesi, että Majatalossa oli vain yksi sääntö eli minun kärsivällisyyteni, eikä kukaan tien-

nyt, missä sen raja kulki. Vanhana hippinä olen aina vihannut sääntöjä, mutta olen oppinut, että nuottien oppiminen lisää improvisaation mahdollisuuksia. YKSILÖLLISYYDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN välinen ristiriita elää Nylundin mukaan vahvimmillaan tasaarvoon ja sukupuoli-identiteettiin liittyvissä kysymyksissä. – Nämä kysymykset ajavat sellaisetkin ihmiset kiihdyksiin, jotka eivät ole kiihtyneet vuosikymmenin mistään poliittisesta kysymyksestä. Ei voi olla henkilökohtaisempaa, intiimimpää ja intensiivisempää kysymystä kuin se, miten suhtaudumme omaan ja toistemme identiteettiin. Nylund kohtasi identiteettikiistojen voiman sosiaalisen median keskustelussa. Muunsukupuolinen kirkon työntekijä ilmaisi ärtymyksensä siitä, että tuntematon mies oli avannut hänelle oven ja näin ilmaissut olettavansa hänet naiseksi. Nylundin mielestä jokin on mennyt raiteiltaan, jos mies joutuu tilille kohteliaasta käytöksestä. – Tempauduin mukaan terävään keskusteluun, jossa ärtymys ja vastaärtymys ruokkivat toisiaan. Oli kivaa taittaa peistä, kunnes pelästyin itseäni ja ymmärsin, että en halua lähteä tähän peliin. Onneksi ehdin kirjoittaa anteeksipyynnön, ennen kuin minut suljettiin pois keskustelusta. DANIEL NYLUND RYHTYI purkamaan vaikeaa aihetta kirjoittamalla, kuten hän on tehnyt läpi elämänsä. Kevään aikana ilmestyvässä kirjassa Uhriutumisen kulttuuri – viattomuus, valta ja vastuu hän esittää oman vastauksensa moraaliseen vyyhteen, jossa on usein vaikea nähdä, kuka on kenenkin uhri ja kuka on vastuussa mistäkin. Nylundin mukaan kasvava uhritietoisuus voi olla arvokkainta, mitä ihmiskunta on koskaan löytänyt. Hän seuraa kuitenkin huolestuneena sitä, miten uhrin roolia muutetaan valtarooliksi. – Viattoman uhrin paikalle on nyt tunkua. Uhriutumalla saa vastuuvapautta, koskemattomuutta ja moraalista ylemmyyttä, johon liittyy valtavasti tuomio-, hylkäämis- ja kivittämisvaltaa. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten hyväksyminen ei tuota Nylundille vaikeuksia. Hän mainitsee, että helluntailiikkeeseen ja vapaakirkkoon kuuluvien muunsukupuolisten oman yhteisön perustamista pohjustettiin Ystävyyden Majatalossa. Yksi osallistujista harjoitteli ensimmäisen kerran naisen vaatteissa kulkemista vieraiden ihmisten joukossa. Nylundin mukaan uhriutumisen strategia kääntyy helposti uudenlaisen henkisen väkivallan oikeutukseksi. Kuten hänen lapsuudessaan, hylkäämiseen johtavat kuolemansynnit voivat olla pieniä ja yllättäviä. Sosiaalisesta mediasta on myös helppo löytää kivittäjiä. – Jeesus teki toisin. Hän näki uhrit ja heidän kärsimyksensä tuottajat, mutta ei koskaan vietellyt ketään vihaamaan edes sortajia. ■

Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

Minne sunnuntaina 31.3.2019? tule Messuun! KlO 10 asKOlan seuraKuntaKOti Helsingin tuOMiOKirKKO HuOpalaHden KirKKO HäMeenKylän KirKKO KalliOn KirKKO KannelMäen KirKKO KOrsOn KirKKO KOsKiKesKus KulOsaaren KirKKO MalMin KirKKO MiKael agricOlan KirKKO MyyrMäen VirtaKirKKO OulunKylän KirKKO paaValinKirKKO pitäjänMäen KirKKO pOrnaisten KirKKO puistOlan KirKKO reKOlan pyHän andreaan KirKKO rOiHuVuOren KirKKO sipOOn KirKKO teMppeliauKiOn KirKKO VanHa KirKKO ViiKin KirKKO

KlO 11

Helsingin MiKaelin KirKKO HyVän paiMenen KirKKO lauttasaaren KirKKO MunKKiVuOren KirKKO VartiOKylän KirKKO VuOsaaren KirKKO

KlO 12 HaKunilan KirKKO HyVän tOiVOn KirKKO laajasalOn KirKKO MiKael agricOlan KirKKO MyllypurOn KirKKO puKKilan KirKKO pyHän laurin Kappeli

KlO 16

HerttOnieMen KirKKO KiVistön KirKKO piHlajaMäen KirKKO

KlO

17 MunKKinieMen KirKKO puistOlan KirKKO töölön KirKKO östersundOMin KirKKO KlO 18 KannelMäen KirKKO Käpylän KirKKO MiKael agricOlan KirKKO

tule Messuun Myös la 30.3.2019 KlO 18 Helsingin tuOMiOKirKKOOn! www.jaetuteVaat.fi

Vuorisaarna oli Gandhille vastarinnan opas Intensiivinen Uuden testamentin tutkiminen edelsi Mohandas Gandhin läpimurtoa poliittisena aktivistina. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA LEHTIKUVA

un aiot tehdä jotakin, matkustaa jonnekin tai ostaa jotakin, tee ensin yksinkertainen ajatusharjoitus. Kuvittele mielessäsi kaikkein heikoimmassa asemassa oleva, vähäpätöisin ja yksinkertaisin ihminen, jonka näet kadulla. Kysy itseltäsi, auttaako suunnitelmasi häntä. Jos vastaat myöntävästi, toteuta se. Mutta jos vastaus on ”ei”, anna asian olla. Saattaisit saada tällaisen neuvon, jos henkilökohtainen valmentajasi olisi intialainen kansalaisoikeustaistelija ja itsenäisyysliikkeen johtaja Mohandas Gandhi (1869–1948). Gandhilaisen omantunnonharjoituksen muotoilee kanadalainen Uuden testamentin tutkija Alex Damm, joka vieraili elokuussa 2018 Helsingissä kansainvälisessä raamatuntutkijoiden konferenssissa. Damm puhui tutkijakollegoilleen siitä, millä tavalla Gandhi luki ja tulkitsi Uutta testamenttia. Alustuksessaan Damm totesi, että Jeesus Nasaretilaisen ja Gandhin hahmoissa on helppo nähdä yhtäläisyyksiä. – Kumpikin haastoi oman aikansa uskonnolliset ja poliittiset instituutiot, jotka käyttivät tavallisia ihmisiä hyväkseen, riistivät heitä taloudellisesti tai olivat esteenä heidän henkiselle kasvulleen, Damm sanoo. SEKÄ JEESUS että Gandhi olivat Alex Dammin mukaan sosiaalisia uudistajia, jotka tavoittelivat parempaa yhteiskuntaa väkivallattomin keinoin. Gandhi vastusti brittiläisen imperiumin harjoittamaa aineellista riistoa, rasismia ja voiton tavoittelua seurauksista piittaamatta. Jeesuksen kritiikki kohdistui uskonnollisten auktoriteettien tekopyhyyteen ja sosiaalisiin tapoihin, joilla hänen aikalaisensa erottautuivat marginaalissa elävistä ja epäpuhtaista ihmisistä. Dammin mukaan Gandhi otti Jeesuksen opetuksista suoria vaikutteita omaan yhteiskuntakritiikkiinsä.

Jeesuksen vuorisaarna antoi hänelle konkreettisen toimintamallin, jota seuraamalla intialaiset voisivat vastustaa väkivallattomasti brittien harjoittamaa kolonialismia. Vuorisaarnan mukaisia väkivallattoman vastarinnan keinoja olivat Gandhin mukaan esimerkiksi boikotit, yhteistyöstä kieltäytyminen ja suora toiminta. – Kun kohtaamme väkivaltaa missä tahansa muodossa, olipa se fyysistä tai psykologista, riistoa taloudessa tai yhteiskunnassa, meillä on Gandhin mukaan velvollisuus osoittaa vääryys ja oikaista se. Samalla meillä on velvollisuus tehdä niin syvästi kunnioittaen ihmisiä, jotka ovat mukana väkivallassa, ja rohkaista heitä muuttumaan, Damm sanoo. Gandhia vetivät puoleensa myös Jeesuksen käsky huolehtia köyhistä ja syrjäytyneistä sekä kutsu sisäiseen hengelliseen kasvuun, johon liittyi puhdistautuminen moraalittomasta käyttäytymisestä ja moraalittomista tunteista. GANDHIN VARHAISIN kokemus Raamatusta oli kielteinen. Lapsuudessaan hän kohtasi lähetystyöntekijöitä, jotka siteerasivat kristittyjen pyhää kirjaa pilkatessaan hindulaista perinnettä. Raamattu sai kuitenkin uuden mahdollisuuden 1880-luvulla, kun Gandhi opiskeli lakitiedettä Lontoossa. Opiskelutoverinsa kehotuksesta hän osti itselleen Raamatun ja luki sen kannesta kanteen. Jeesuksen opetukset koskettivat Gandhia syvästi. Hän löysi niistä tukea vakaumukselleen, jonka mukaan väkivallattomuus eli ahimsa on oikea tapa vastata vihamielisyyteen. Ahimsa on keskeinen käsite jainalaisuudessa, joka on väkivallattomuutta korostava intialainen vähemmistöuskonto. Myönteinen suhde Uuteen testamenttiin joutui uudelleen koetukselle 1890-luvun alussa, kun lakimieheksi valmistunut Gandhi työskenteli asianajajana Etelä-Afrikassa. Gandhi kohtasi englantilaisia herätyskristittyjä, jotka halusivat hänen

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

komalla Jeesukseen, ilman omaa aktiivisuutta. Gandhi piti Uutta testamenttia yhtenä monista pyhistä kirjoista, jotka opettavat rakkauden sanomaa. Jeesus oli Gandhille ennen muuta väkivallattoman elämäntavan opettaja ja esimerkki. Gandhin hindulainen tausta näkyy siinä, että hän viittasi Jeesukseen avatarina, yhtenä monista totuuden tai jumaluuden ruumiillistumista. GANDHIN TAPA soveltaa Jeesuksen opetuksia herätti laajan julkisen keskustelun. Muun muassa yhdysvaltalainen presbyteeripappi Frederick Fisher katsoi, että Gandhi oli onnistunut pääsemään lähelle historiallista Jeesusta ja ilmaisemaan Uuden testamentin alkuperäisen sanoman kristillistä perinnettä paremmin. Intialainen kristitty Samuel Imamuddin oli toista mieltä. Hän piti Gandhin puheita avatar-Jeesuksesta Uuden testamentin sanoman väärentämisenä ja pahoitteli sitä, että aito intialainen kristillisyys jäi Gandhin tulkintojen varjoon.

”

JEESUS JA GANDHI HAASTOIVAT USKONNOLLISET JA POLIITTISET INSTITUUTIOT, JOTKA KÄYTTIVÄT TAVALLISIA IHMISIÄ HYVÄKSEEN. ALEX DAMM

Raamatuntutkija Alex Dammin mukaan väkivallaton toiminta on avainkäsite, joka yhdistää Mohandas Gandhin (kuvassa) ja Jeesus Nararetilaisen ajattelua.

kääntyvän kristityksi. Heille Raamattu oli erehtymätön, ainutlaatuisella tavalla inspiroitu kirja, joka vaati ihmiseltä täydellistä kuuliaisuutta. Ristiriitaiset kokemukset ajoivat Gandhin käsittelemään suhdettaan Uuteen testamenttiin perusteellisesti. Hän kävi muun muassa pitkän kirjeenvaihdon venäläisen kirjailijan ja kristityn ajattelijan Leo Tolstoin kanssa. Tuloksena oli lopulta kokonaistulkinta, joka vahvisti Gandhin aikaisempia käsityksiä. Intensiivinen uskonnollinen pohdinta edelsi Gandhin läpimurtoa poliittisena aktivistina. Vuonna 1906 hän aloitti intialaisiin kohdistunutta sor-

toa vastustavan väkivallattoman kampanjan Etelä-Afrikassa. PUHUESSAAN HELSINKIIN kokoontuneille raamatuntutkijoille Alex Damm kiinnittää huomiota siihen, että Gandhi viittasi kirjoituksissaan vain pieneen osaan Uuden testamentin teksteistä. Gandhi jätti huomiotta sellaiset tekstit, joiden ajatusmaailmaa hän piti väkivaltaisena. Väkivaltaa tukevat kohdat eivät hänen mielestään olleet jumalallisesti inspiroituja, vaan heijastivat kirjoittajiensa tietämättömyyttä. Toinen Gandhille tärkeä kriteeri liittyi rationaalisuuteen. Gandhi piti

arvokkaina sellaisia Uuden testamentin tekstejä, jotka vetosivat hänen ymmärrykseensä. – Jos jotakin minkä tahansa uskonnollisen tekstin katkelmaa voitiin pitää sekä järkeenkäypänä että väkivallattomana, se oli Gandhin mukaan arvokas. Jos teksti oli Gandhin mielestä väkivaltainen tai ei vedonnut hänen ymmärrykseensä, hän ei pitänyt sitä seuraamisen arvoisena, Alex Damm sanoo. Rationaalisuuden kriteeriä ei Gandhin mielestä läpäissyt esimerkiksi luterilaisille tärkeä Uuden testamentin opetus, jonka mukaan ihminen voi saada Jumalan hyväksynnän vain us-

Alex Damm tähdentää, että Gandhilla ei ollut tieteelliseen raamatuntutkimukseen liittyvää koulutusta, eivätkä Jeesusta koskevat historialliset kysymykset kiinnostaneet häntä. Poliittinen aktivisti ei pohtinut, mitä Uuden testamentin tekstit tarkoittivat alkuperäisessä yhteydessään. – Gandhin lukutapaa ohjasi pyrkimys moraalisesti ja eettisesti merkityksellisen opetuksen omaksumiseen. Kerran hän sanoi, että Uusi testamentti olisi totta, vaikka Jeesus Nasaretilaista ei olisi ollut olemassa, Damm sanoo. Damm näkee kuitenkin Gandhin lukutavassa yhtäläisyyksiä siihen, miten kriittinen raamatuntutkija tarkastelee Jeesuksesta kertovia tekstejä. Damm mainitsee esimerkkinä Gandhille tärkeän vuorisaarnan, jonka materiaali on todennäköisesti peräisin varhaisesta Jeesuksen puheiden kokoelmasta. – Mitä enemmän ajattelen asiaa, sitä enemmän vakuutun siitä, että Gandhiin vetoavilla Jeesuksen opetuksilla on taipumus olla peräisin Jeesusperinteen varhaisimmista, alkuperäisimmistä kerrostumista. On kiehtovaa, että Gandhi on kiinnostunut juuri niistä teksteistä, jotka ovat historiantutkijan näkökulmasta kaikkein autenttisimpia. ■ Intialaisen teologian asiantuntija Jyri Komulainen luennoi su 24.3. klo 11.30 (messun jälkeen) Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3, Vantaa.

Osa 28

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Sanna-June Hyde, 43, on Helsingin kaupunginteatterin näyttelijä. Hän on pääroolissa hiihtäjä Aino-Kaisa Saarisesta kertovassa Tahtonäytelmässä. Hyde on käynyt vuosia uimassa Helsingissä eri paikoissa. Tahto-näytelmän roolin innoittamana hän on alkanut tänä talvena myös hiihtää. Hydellä on erityisen läheinen suhde 90-vuotiaaseen Irmelimummoonsa. Katajanokan Allas Sea Poolista on tullut Sanna-June Hyden suosikkipaikka, koska siellä voi uida ulkoilmassa myös talviaikaan.

Veden paijaamana Näyttelijä Sanna-June Hyden nopea mieli rauhoittuu, kun hän pääsee uimaan. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

esi tuntui Sanna-June Hydestä omalta elementiltä heti hänen opittuaan uimaan. Se tapahtui Saimaan rannalla, isomummin kesäpaikassa Lappeenrannassa. Näyttelijälle uinti on hyvä laji, koska teatterin työaikojen takia hänen on vaikea sitoutua mihinkään tiettynä aikana pidettäviin liikuntatunteihin. Hyde käy uimassa eri aikoihin päivästä pari, kolme kertaa viikossa. Hän tuntee uimisen rauhoittavan nopeaa ja levotonta mieltään. Siihen liittyy äärimmäistä havain-

Rukous ja usko

TALVIAIKAAN Sanna-June Hyde on käynyt uimassa Helsingin uimahalleissa. Tällä hetkellä hänen suosikkinsa on pari vuotta sitten perustettu merikylpylä Allas Sea Pool Katajanokalla. Siellä hän menee ensin saunaan, sitten uimaan lämminvesialtaaseen ja sen jälkeen avantoon.

Hyde nauttii siitä, että Allas Sea Poolilla voi uida ulkoilmassa, sillä teatterissa joutuu harjoittelemaan ja esiintymään ikkunattomassa tilassa. 11- ja 8-vuotiaiden tyttöjen äidille on myös luksusta päästä välillä kaupungille. Kesät Hyde on usein viettänyt Etelä-Espanjan rannikolla, jossa hän on uinut paljon. Siellä hän on tuntenut itsensä vähintään yhtä onnelliseksi kuin Suomen suvessa. Viime kerran löytö oli vesiputous, jonka alla hän ui auringonlaskussa ja nautti suunnattomasti. SANNA-JUNE HYDE on tänä talvena löytänyt uuden liikuntalajin, hiihtämisen. Näin kävi, kun hänet valittiin hiihtäjä Aino-Kaisa Saarisesta kertovan Tahto-näytelmän päärooliin ja hän joutui treenaamaan hiihtämistä. Hyde on käynyt hiihtolenkeillä Paloheinässä ja huomannut, että se rauhoittaa mieltä samalla tavalla kuin uiminen. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

17.3.

nointia ja keskittymistä sekä alistumista kehon liikkeisiin. Samalla siinä on mukana veden hyvältä tuntuvaa paijausta. Hyden mukaan myös näyttämöllä voi kokea samanlaisen psykofyysisen tunteen. Vaikka syke on näytellessä korkealla, mieli hiljenee, kun hän keskittyy täysillä yhteen asiaan. Sama kohotettu tunne Hydelle saattaa tulla hiljaisessa kirkossa. Hyde kutsuu kirkkoja energiakeskittymistaloiksi. Hän käy yhtä lailla luterilaisissa kuin katolisissakin kirkoissa. Tässä hän seuraa suomalaisia ja brittiläisiä isovanhempiaan, jotka kuuluvat näihin kirkkokuntiin.

Karski alku OVELLA ODOTTI iso täti piikki kädessä. Olin hakemassa influenssarokotusta. Pelkotyyppinä kysyin rohkeutta etsien: ”Oletko hyvä tuossa?” Sairaanhoitaja katsoi minua ja sanoi: ”En. Olen ihan surkea. Tämä tulee sattumaan hirveästi!” Hämmästyttävää ehkä, mutta pidin hänestä heti. Sitä paitsi ei sattunut yhtään. Jotain samaa on sunnuntain evankeliumin kuvaamassa Jeesuksessa. Matteuksen evankeliumin 15. luvussa meille esitellään vastahakoinen parantaja, joka ei suostu erään äidin pyyntöön parantaa hänen tyttärensä. Nainen on ulkomaalainen, kanaanilainen. Jeesus on ensimmäi-

sellä aikuisiän ulkomaanmatkalla etsimässä hetken rauhaa ja valmistaakseen opetuslapsiaan pääsiäisen murhenäytelmään. Jeesus ei edes vastaa naiselle. Opetuslapset hermostuvat: ”Tee hänelle jotakin. Hän kulkee perässämme ja huutaa.” Jeesus murahtaa: ”Ei minua ole lähetetty muita kuin Israelin kadonneita lampaita varten.” Nainen on sinnikäs. Hän polvistuu Jeesuksen eteen: ”Herra auta minua!” Jeesus ei auta mitenkään vaan sanoo ynseästi, ettei ole oikein heittää lapsille tarkoitettua leipää koiranpennuille. Nainen oli nimittäin pakana. Olisin itse jo luovuttanut. Että

älä auta sitten. Mutta ei tämä nainen. ”Saavathan koiratkin syödä isäntänsä pöydältä putoilevia palasia”, hän muistutti. Silloin Jeesus sanoi: ”Suuri on sinun uskosi.” Sillä hetkellä tytär oli terve.

Vähän sama kokemus kuin minulla hyvän rokottajan edessä. Karski alku, mutta siunattu loppu. Tyly Jeesus. Olen hämmentynyt.

OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

Apua rukoilemiseen Kaipaatko päänsisäistä hiljaisuutta, rukousta tai mietiskelyä, mutta sinun on vaikea keskittyä ja rauhoittua? Rukousjakkarasta voi olla apua. KUVAUSJÄRJESTELYT JA TEKSTI HANNA TAMMINEN KUVA LAURA RIIHELÄ

Voit tehdä jakkaran itse. Tarvitset kaksi laudanpätkää, neljä kulmarautaa ja kahdeksan ruuvia. Toinen laudanpätkä on noin 15 senttiä leveä ja 50 senttiä pitkä. Toinen laudanpätkä on noin 12 senttiä leveä ja 35 senttiä pitkä. Lisäksi tarvitset sahan, mitan, lyijykynän, hiekkapaperia ja ruuvimeisselin.

1. Tee jakkaran jalkakappaleet: Mittaa ja tee merkit kapeamman laudan toiseen sivuun 19 sentin kohdalle ja toiseen sivuun 16 sentin kohdalle, vedä viiva merkistä toiseen. Sahaa viivaa pitkin.

2. Tee jakkaran istuinkappale: Pyöristä leveäm män lankun reunat istumaystävällisiksi hiomalla jalkakap paleiden reunoja hiekkapaperilla tarpeen mukaan.

3. Kiinnitä kulma raudat jalka kappaleisiin ruuveilla vinoksi sahattuihin päihin, kaksi kumpaankin, noin 3 sentin etäisyydelle reunoista.

4. Valitse laudan kauniimpi puoli yläpuoleksi, mittaa ja piirrä alapuolelle viivat 1,5 sentin etäisyydelle päistä. Aseta jalkakappaleet istuinkappaleen alapuolelle piirtämiesi viivojen kohdalle kulmaraudat keskelle päin ja kiinnitä ne ruuveilla. Jos haluat, voit sahata jalkoihin ko lot kuten kuvan jakkaroissa on. Voit myös pintakäsitellä jakkarat lakalla, vahalla tai maalilla.

5. Sulje puhelin, sytytä kynttilä ja asetu ryhdikkäästi rukousjakkaralle. Huokaise tai toista mielessäsi tuttua rukousta tai tekstiä.

Kuvauspaikka Hyvän toivon kap peli Jätkäsaaressa.

MENOT 14. – 2 8.3.

jokinen@evl.fi Yläovet auki ja hartaus ma klo 17. Maksuton iltapala, sauna. Tied. 050 553 8459/Irma. Junnu-odarit 4–6-lk. ma klo 17.30– 19.30. kirsi.jokinen@evl.fi Diakoniakahvila ja -päivystys ti klo 9–11. Maksuton aamupala. Taideseikkailukerho 1–6-lk. ti klo 16.30–18.30. kirsi.jokinen@evl.fi. Silmukka Siskot-ryhmä ke klo 9.30. Open Doors -nuorten avoimet ovet ke klo 18. Avoin raamattupiiri ke klo 18.30. Pyhäkoulu su klo 10. VOX MEA - kaikille avoimet virsilaulajaiset to 14.3. klo 18.30. S-L Niemi. Messu su 17.3. klo 10 Laura Maria Latikka, Marja Kyllönen. Miesten raamattupiiri ma 18.3. klo 18.30. Raamattu- ja keskustelupiiri to 21.3. klo 13. Messu su 24.3. klo 10. Saarna Eero Huovinen, Laura Maria Latikka, Sirkku-Liisa Niemi ja Lutherin kansan muusikot. Kolehti Yhteisvastuukeräykseen. Messun jälkeen myynnissä leivonnaisia, käsitöitä, arpoja. Vapaaehtoistoimijoiden kahvit ke 27.3. klo 17. Rupatellaan ajankohtaisista vapaaehtoisasioista. Iltamessu ke 27.3. klo 20. Ben Ahlroos ja nuorisotiimi. Pirjon ja Pentin tarinatupa to 28.3. klo 12 keittolounas (5 e), ohj. klo 13. Earth Hour -kynttiläillallinen la 30.3. klo 19 (klo 18 Nuorten konsertti, ohjelma 10 e). WWF:n ympäristötapahtuma, kirkossa tarjoillaan illallinen kynttilänvalossa. 12e/hlö. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Sitovat ilm. pe 22.3. klo 15 menn. 09 830 6700, rekolan.seurakunta@evl.fi. UKULELE SOIKOON! Kolmena torstai-iltana 4.4., 11.4. ja 2.5. klo 18.30 ja su 5.5. klo 10 Rekolan kirkossa ilmainen ukulelekurssi. Tuo oma ukulele. Ilmoittaudu viim. 25.3. sirkku-liisa.niemi@evl.fi Lisätiedot nettisivuiltamme.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 050 573 6329 Lasten oma päiväkerho 3–5-v. 3 x vk: ma ja pe klo 9–12 ja to klo 12–15. Lukukausimaksu. Petri 050 573 6328. Maalaus- ja taideryhmä ma klo 10–12. Ohj. Anu. Materiaalimaksu 10 e/henk. Tied. 050 553 8459/Irma. Asolan perhekerho ja kirkkomuskari ti klo 9–12. Muskari klo 10. Saviryhmä ke klo 12. Kaiken kattava kerho 1–6-lk. ke klo 18–20. Leivontaa ym. Ilm. kirsi. jokinen@evl.fi. Asolan Ankkuri -aamupala ja dia-

koniapäivystys to klo 9–11. Asolan Silmukkaryhmä to klo 16. Kipuryhmä ti 19.3. klo 15. Aihe: Minun vahvuuteni. Puutarhapiiri ti 19.3. klo 18. Älynystyrät Ällikällä to 21.3. klo 13. Tehtäviä muistin tukemiseksi. Yksinhuoltajien ilta to 21.3. klo 17.30. Lastenhoito, pieni iltapala. Narsistien uhrien vertaistukiryhmä to 21.3. Ohj. Iida Narsistien uhrien tuki ry:stä. Seniorikahvila ma 25.3. klo 13. Reijo Pekanpalo kertoo Asolan historiasta. Työikäisten raamattupiiri ma 25.3. klo 18–19.30. Lapset tervetulleita. Asolan arabiankielinen työ la–su, tied pastori Ramez Ansara p. 050 304 1689.

MUUALLA Yhteiskristillinen päiväpiiri ma klo 13 Rautkalliontie 4, kerhotila. Sählykerho 1–4-lk. ma klo 17–18 Rekolan koulu. Nuorten sähly to klo 16–17 Rekolanmäen koulu. Yhteiskristillinen rukouspiiri pe klo 19 Rautkalliontie 4, kerhotila. Ajassa liikkuu -luento ti 19.3. klo 17. Geriatri Sanna Mähönen luennoi ajokyvyn heikkenemisestä Havukosken Palvelutalolla, Eteläinen Rastitie 1. Yhteistyössä Marjatta-säätiö ja Rekolan seurakunta. Hanna-rukouspiiri ma 25.3. klo 18–19.30 Lampiranta, Tertunkuja 4 B. Vanhemman väen iltapäivä ti 26.3. klo 12 Havunneulassa, Eteläinen Rastitie 12.

KASTETTU Linnea Eleonora Pietiläinen, Lilja Lumi Aurora Tidenberg, Karo Arttu Tapani Weeman, Aatu Tomi Johannes Brofelt.

HAUTAAN SIUNATTU Helena Orvokki Vuorio 81 v, Nea Julia Sieppi 17 v, Ilkka Tapani Mäkiniemi 55 v, Kaija-Leena Salonen 88 v, Erkki Tapio Olli 78 v.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–15 p. 09 830 6333. Kastevaraus myös sähköisesti: https://asiointi.vantaanseurakunnat.fi/baptism Kirkkoherranvirasto: Vernissakatu 4, avoinna ark. klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk

Twitter: @Tiksinsrk Päivystävä pappi ark. klo 9–13 (Vernissakatu 4) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Vernissakatu 4) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi Ajanvaraus myös nettisivuilta.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko on suljettu 7.1.–31.3. remontin vuoksi. Tänä aikana mm. messut pidetään Pyhän Laurin kappelissa.

PYHÄN LAURIN KAPPELI Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Messu su 17.3. klo 12. Mirka Härkönen, Marja Eloranta, Iina Katila. Pyhäkoulu lapsille. Pyhäkoulu su 17.3. klo 12 messun aikana. Linnunpönttötalkoot la 23.3. klo 10–12. Lähtö kappelilta. Messu su 24.3. klo 12. Sari Rajala, Kristiina Kartano, Iina Katila. Tikkurilan kirkkokuoro. Pyhäkoulu lapsille. Pyhäkoulu su 24.3. klo 12 messun aikana.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223. Seurakuntien talon toiminta on siirtynyt tänne. Pienten paikka auki pe 15.3. ja 22.3. klo 9–15. Kahvia ja keskustelukumppaneita pe 15.3. ja 22.3. Tarjolla juttuseuraa sekä diakoniatyön ja vapaaehtoisten toteuttama maksuton aamiainen hävikkiruoasta. Aamuhartaus klo 9.30, kahvit liukuvasti klo 10–12. Laulupiiri pe 15.3. ja 22.3. klo 15.30. Samppa Laakso. Naisten rukouspiiri pe 15.3. ja 22.3. klo 18. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 16.3. ja 23.3. klo 15. Messu su 17.3. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Sanna Heikurinen, Terje Kukk. Pyhän Laurin kuoro. Kirkkokahvit. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 18.3. klo 13. Vieraana suuhygienisti Minna Mykkänen. Perhekerho ma 18.3. ja 25.3. klo 17–19. Sansan medialähetyspiiri ma 18.3. klo 18. Raamattu- ja rukous- ja keskustelupiiri aikuisille, joita kiinnostaa maailmanlaajuinen medialähetystyö. Perhekerho ti 19.3. ja 26.3. klo 9.30– 11.30. Sukkelat sukankutojat ti 19.3. klo 10. Neulotaan sukkia diakoniatyön ja Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Voit

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

myös neuloa kotona, ja tuoda neulomuksesi tapaamiseen. Seurakunta tarjoaa langat. Lähetyksen päiväpiiri ti 19.3. ja 26.3. klo 13. Sanaa, keskustelua, rukousta ja kahvittelua mukavassa seurassa. Vapaehtoinen kahviraha lähetystyölle. Pop up -lorupussi ti 19.3. klo 14–16. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 20.3. klo 13. Pienten paikka auki ke 20.3. ja 27.3. klo 16–19. Viikkomessu nuorille ke 20.3. klo 18.30. Johanna Jakonen. Gospel-lattarit ke 20.3. ja 27.3. klo 19.30. Tanssitreeni naisille latinolaisen gospelmusiikin tahdissa. Sopii kaikille tanssijoille taustasta riippumatta. Tanssikengät tai -tossut ja juomapullo. Hinta 5 e/kerta, tuotto lähetystyölle. Lisätietoja: Merja Rantala, p. 050 526 9401. Hanna-piiri to 21.3. klo 9.30–13. Kuntokävelyä sekä kahvit sanan äärellä. Messu su 24.3. klo 10. Päivi Helén, Jyrki Kaukanen, Samppa Laakso. Kirkkokahvit. Työikäisten leskien vertaistukiryhmä Winkut su 24.3. klo 17. Omalla äänellä -lauluryhmä ti 26.3. klo 17.30. Terje Kukk. Viikkomessu nuorille ke 27.3. klo 18.30. Terhi Viljanen.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Naisten lenkkisauna to 14.3. klo 18. Lenkkeilyä, saunomista ja yhdessäoloa. Iltapala 2 e. Perhepäivä pe 15.3. ja 22.3. klo 9–14. Pääsiäispyhäkoulu su 17.3. ja 24.3. klo 11–12. Kerho isille ja lapsille ti 19.3. ja 26.3. klo 17.30–19. Askartelua, leikkiä ja musisointia. Iltapala 3 e/perhe. Lapsikuoron harjoitukset ke 20.3. ja 27.3. klo 17–18. Rukouspiiri ke 20.3. ja 27.3. klo 18. Rukousta, Raamatun tutkimista, keskustelua ja laulua.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Raamattua ja lähetysasiaa teekupin ääressä to 14.2. ja 28.3. klo 18–20. Lapset tervetulleita. Perhekerho ma 18.3. ja 25.3. klo 9.30–11. Pop up- vauvatanssiaiset to 21.3. klo 14.30–15.15.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223

Perhekerho ti 19.3. ja 26.3. klo 9.30– 11.30. Parittomilla viikoilla kerhon lopussa perhemuskari. Pop up -lorupussi ti 26.3. klo 14–16.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 19.3. ja 26.3. klo 9.30– 11.30. Parillisilla viikoilla kerhon lopussa perhemuskari.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Ei ammattilaisten töitä, mutta esim. lampun vaihto hoituu. Nikkaristi-välitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Silkin aamiaiskahvila perjantaisin 18.1.–17.5. klo 10–12 Asukastila Silkinportissa, Tikkurilantie 44 F, 2. krs. Käynti sisäpihan puolelta. Sinä maahanmuuttajataustainen, tule mukaan yhteiselle aamupalalle. Kahvilassa tapaat muita alueen asukkaita. Halutessasi voit tulla valmistamaan aamiaista. Maksuton. Yhteistyössä Vantaan kaupungin maahanmuuttajapalvelut sekä Yhteinen Pöytä. Malminiityn eläkeläiskerho ma 18.3. klo 13.30 osoitteessa Malminiityntie 16 B. Vieraana aikuistyön pastori Maria Koukkari. Avoin rukouspiiri ti 19.3. ja 26.3. klo 19 osoitteessa Annankalliontie 19 A / Ruoppa. Linnunpönttötalkoot la 23.3. klo 10–12. Lähtö Pyhän Laurin kappelilta, Pappilankuja 5. Perheretki Vivamon Raamattukylään ke 17.4. klo 16.30–21. Koskettava pääsiäisnäytelmä koko perheelle. Näytelmä sallittu myös pienille katsojille yhdessä aikuisen kanssa. Retkimaksu yli 12-vuotiaat 13 e ja 4–12-vuotiaat 10 e. Alle 4-vuotiaat maksutta. Hintaan sisältyy bussimatka Vivamoon ja takaisin (lähtö ja paluu Vernissakatu 4) sekä näytelmä ja iltapala. Ilmoittautuminen maaliskuun aikana Vantaan seurakuntien nettisivujen tapahtumakalenterin kautta. Lisätietoja: Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811 tai maaret.hirvensalo@evl.fi Neuleretriitti lankalauantaina 20.4. kello 10–15 Pakarituvalla, Kuriiritie 1. Kudon hiljaisuuden sisimpääni. Matkustetaan syvemmälle pääsiäisen sanomaan neulomisen keinoin. Hinta 20 e. Ohjaajina pastori Laura Sydänmaanlakka ja diakoni Meiju Riihelä. Ilmoittautuminen www.vantaanseurakunnat.fi/tikkurila. Pisara-suurleiri 24.–29.7. Partahar-

Menokasvo

Onko Intian kristillisyys imperialismin jäänne? Onko intialaisilla kristityillä annettavaa kristinuskon ja aasialaisten uskontojen kohtaamiseen? – Kyllä on, sillä Intiassa kristityt ovat tottuneet elämään niin, että naapurit ovat hinduja, muslimeita ja sikhejä. Intiasta löytyy myös paljon innovatiivista teologiaa, jossa kristillistä uskoa tarkastellaan hindulaisten käsitteiden avulla. Samat käsitteet ovat nyt osa suomalaista vaihtoehtoista uskonnollisuutta, joten intialaisella teologialla on meille suoraa sovellusarvoa.

Onko kristillisyys länsimaisen imperialismin jäänne, joka ei kuulu intialaiseen kulttuuriin? – Noin hindunationalistit väittävät, mutta ovat väärässä. Intiassa on ollut kristittyjä jo ensimmäisiltä vuosisadoilta lähtien. Perimätiedon mukaan apostoli Tuomas toi kristinuskon Intiaan. – Tänä päivänä Intian kristilliset kirkot ovat täysin intialaisia. Imperialismin aika on siksi vain yksi lyhyt ajanjakso Intian pitkässä kirkkohistoriassa.

Mitä kristityt ajattelevat Intian lähestyvistä parlamenttivaaleista? – Hiljattaisella Intian matkallani kuulin kristittyjen huolta, kun hindunationalistit tavoittelevat toista peräkkäistä vaalivoittoa. Jos niin kävisi, vähemmistöjen kuten kristittyjen ja muslimien uskonnonvapaus olisi uhattuna. TANELI KYLÄTASKU Jyri Komulaisen luento sunnuntaina 24.3. klo 11.30 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3.

ESKO JÄMSÄ

Intialaisen teologian asiantuntija, dosentti Jyri Komulainen, luennoit kristinuskon tilanteesta Intiassa. Miksi aihe on kiinnostava? – Aasiassa asuu 60 prosenttia maapallon väestöstä ja Intia on aasialainen supervalta, oikeastaan oma sivilisaationsa. Kirkollisestikin ajatellen Intiaa on vaikea sivuttaa nykymaailmassa: siellä on esimerkiksi enemmän luterilaisia kuin Suomessa.

MENOT 14. – 2 8.3.

12 A Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

julla. Ilmoittautuminen alkoi 1.3. nettisivuilla tapahtumakalenterin kautta (hakusana pisara). Suurleiri sisältää kolme leiriä: koululaisille, nuorille ja perheille. Lähde mukaan kaverin tai koko perheen kanssa! Lisätietoja koululaisten ja nuorten leiristä: Merja Rantala p. 050 526 9401, ja perheleiristä: Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811. Senioripysäkki-ryhmä yli 60-vuotiaille syksyllä 2019. Ikääntyminen tuo muutoksia elämään. Mietiskelet ehkä eläkkeelle jäämistä, läheisen kuolemaa, yksinäisyyttä, sairastumista tai ihmissuhteita. Senioripysäkki saattaa olla juuri sinua varten. Ryhmä aloittaa ensi syksynä Tikkurilan seurakunnassa. Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä jo nyt: Hanna Raunu p. 050 384 8481.

KASTETTU Eetu Petteri Sulonen, Niilas Ilmari Lovén, Alicia Maria Elvira Kamguia, Eelis Arto Aulis Salminen, Sulo Jussi Johannes Kettunen, Stella Tuulikki Tomintytär Vanhanen, Matias Eemeli Martein, Väinö Elias Alfred Pöysä, Frida Helena Koskinen, Enni Helena Sipilä, Isla Aleksandra Lindberg.

HAUTAAN SIUNATTU Yrjö Olavi Reko 92 v, Perttu Eerikki Heinonen 85 v, Anna Esteri Auroora Veko 84 v, Raimo Kalevi Tikka 83 v, Viljo Kalevi Valkeinen 79 v, Arto Kalevi Kiviharju 71 v, Tuula Marketta Liukkonen 65 v, Timo Olavi Suutari 59 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Rajatorpantie 8, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 11–13, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Virtakirkossa, Rajatorpantie 8, ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8, p. 09 830 6429 Seniorikerho torstaisin klo 13.30–15. Nuortenilta torstaisin klo 18–20. Me kynät -kirjoittajaryhmä pe 15.3. klo 16–19. Perhemessu su 17.3. klo 10. Papit Oili Karinen ja Maari Santala. Kanttori Katariina Kopsa. Ystävämessu – Friendship Mass su 17.3. klo 16. Raamattupiiri Ilosanoma ma 18.3. klo 17.30–19. Gospelsalsa keskiviikkoisin klo 16–17. Mission possible -ilta ke 20.3. klo 18–20. Lähetystyön musiikki- ja rukousilta. Musisoimassa Eeva ja Pekka Kuvaja. Messu su 24.3. klo 10. Marian ilmestyspäivä. Papit Oili Karinen ja Antti Isopahkala, kanttori Ritva Holma. Vantaan Naislaulajat. Messussa mukana Mariakodin ystävät. Familycafé Sun 24 Mar 4–6 pm Café. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills. Toivoa naisille -ryhmä ma 25.3. klo 13–14.30 tila Aalto.

Vantaan Laulun ja Vaskivuoren lukion Yhteisvastuu-konsertti ma 25.3. klo 19. Isoskoulutus ke 27.3. klo 18–20. Raamatun ja lähetyksen äärellä ke 27.3. klo 18–20. Isto Pihkala: Inkerin kirkon kolme vuosisataa. Tarjoilu alkaa klo 17.30. Laulupaja ke 27.3. klo 18.30–20. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Maria-aiheisia lauluja.

MYYRMÄEN KIRKON PIHAKONTTI Uomatie 1, piha Perhemuskari tiistaisin klo 9.30– 11.30. Kausi 60 e.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan. Perhemuskari torstaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Kivistön seurakuntakuoron harjoitukset torstaisin klo 18–19.30. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756. Vauvakerho perjantaisin klo 9–11. Perhekahvila maanantaisin ja tiistaisin klo 9.30–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä. Maanantaisin lounas klo 11. Hinta 6 e aikuiselta ja 3 e 3 v. täyttäneeltä lapselta. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e. Rukouspiiri ti 19.3. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattupiiri ti 19.3. klo 18.30–20 srk-sali. Luukas Kivistössä -raamattuilta ti 19.3., 2.4., 16.4. klo 18–20. Tutkitaan Luukkaan evankeliumin keskeisiä teemoja, tarkastelussa luvut 11–24. Näyttelijä Lassi Alhorinne lukee, teologian tohtori Jarmo Kiilunen alustaa. Voit osallistua kaikkiin tai osaan illoista. Ti 19.3. klo 18–20 Omaisuus ja sen oikea käyttö. Ti 2.4. klo 18–20 Katumus ja kääntymys. Ti 16.4. klo 18–20 Passio ja ylösnousemus. Miesten saunailta ke 20.3. klo 18.30– 21. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14. Perhemuskari keskiviikkoisin klo 15–16.30. Kausi 60 e. Lasten lauluryhmä Kastehelmi harjoittelee Kivistön kirkolla keskiviikkoisin. 5–9-vuotiaiden ryhmä klo 17.15–18 ja yli 9-vuotiaiden ryhmä klo 18–19. Ilmoittautuminen paikan päällä. Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14. Hyvinvointia hiljaisuudesta – Marianpäivän hiljaisuuden retriitti la 23.3. klo 10.30–17. Vietämme koko päivän hiljentyen pyhän äärellä ja ravitsemme henkeämme ja ruumistamme mm. kehorukouksen keinoin. Ohjaajina terapeutti ja pastori Miia Moisio, Helena Fyhr, Maisa Kumpulainen ja Laura Sydänmaanlakka. Ilm. 18.3. menn. Susanna Monnille, susanna.monni@evl.fi, p. 050 300 7634. Messu su 24.3. klo 12. Pappi Jere Hämäläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30. Perhemuskari torstaisin klo

15–16.30. Kausi 60 e. Naisten aamukahvit la 23.3. klo 10–12. Susanna Monni: Rakkaudellinen elämä ja rakkaus itseen. Kahvila Olotila maanantaisin klo 11–13.30. Miesten piiri ma 18.3. klo 18.30–20. Pirjo Tuohimaa & Marjut Klinga: Stadin slangi. Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8 takkahuone. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30. Martinristin raamattupiiri ti 19.3. klo 14–16. Martinristin lähetyspiiri ti 19.3. klo 18.30. Ruokaturvaa kehittämässä maaseudulla – Daniel Tegenen työstä kertoo Tuula Sysimies. Israelpiiri ti 26.3. klo 18.30–20. Lukupiiri ke 27.3. klo 17–18.30. Minna Canth: Kauppa-Hepo ja Minna Rytisalo: Rouva C.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20. Raamattupiiri ti 19.3. klo 17.30–19. Lastenvaate- ja tarvikekirppis sekä Marttojen kahvila su 24.3. klo 10–14. Osa tuotosta Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

KANNU Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset tiistaisin klo 14–16 ja torstaisin klo 9–11 puh. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon. Vauvamuskari maanantaisin klo 15–16.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Muskari 3–6-vuotiaille maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–13 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

S:T LARS KAPELL Högmässa sö 17.3 kl. 10. Högmässa – Föreningarnas och Marthornas kyrksöndag sö 24.3 kl. 10. ViAnda-kören medverkar. Välkommen efter högmässan på kyrkkaffe i Prostgården.

VIRTATALO, KUOHU-SALEN, RÅTORPSV. 8 Mässa i Taizéanda sö 17.3 kl. 12. Musiklek & babyrytmik, musikpedagog Heidi Åberg må 18.3, 25.3. Babyrytmik: 0–2 åringar med vuxen kl.10.15–11. Musiklek: 3–5 åringar kl.11–11.45 med vuxen; förhandsanmälan.

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Dagklubb för barn i 2,5–6 års åldern alla vardagar utom on (förhandsanm.). Pysselcafé för barn i åk 3–6, ti och on kl. 13–17 (förhandsanm.).

BAGARSTUGAN Ungdomskväll on 20.3, 27.3 kl. 18 med spel, umgänge och kvällste.

HÅKANSBÖLE KYRKA Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets to 21.3 kl. 13.

DÖPTA Ragnar Frans Virmanen.

DÖDA Bror Age Andersson 94 år, Inkeri Marjatta Winqvist 101 år, Raila MarjaLiisa Hult 71 år,Göta Maria Tverin 91 år.

Apua ja tukea PERHENEUVONTA p. 09 8306 330, ajanvaraus ma, ke-pe klo 9-11, ti klo 14-17. Eroryhmä alkaa maaliskuun puolivälissä Myyrmäessä keskiviikkoisin klo 16–17.30 ja kokoontuu 10 kertaa. Ryhmä on maksuton. Vetäjinä perheneuvojat Paula Ruotsalainen ja Riitta Tapionsalo. Tiedustelut ja ilmoittautumiset paula.ruotsalainen@evl.fi tai p. 09 830 6330.

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen kohtaamispaikka pe 15.3. klo 9.30–11.30 Koskikeskuksessa, Vernissakatu 4. Aamuhartaus ja aamupala klo 9.30–10 ja yhdessäoloa omassa tilassa klo 10–11.30. Viva-vapaaehtoinen paikalla. Saavu-messu su 17.3. klo 10 Oulunkylän kirkossa, Teinitie 10, Helsinki. Viittomakielen tulkkaus. Viittomakielinen perhekerho pe 22.3. klo 9.30–12.30 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs, Espoo. Lastenhoito. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 26.3. klo 12–14 Myyringissä, Liesitori 1. Lounas klo 12 Cafe Popolossa Myyringissä. Lounaan jälkeen voi jatkaa yhdessäoloa neuvottelutilassa klo 14 asti. Viva-vapaaehtoinen paikalla.

NÄKÖVAMMAISILLE Messut ja kirkkokahvit su 17.3. klo 12 Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48. Virret saatavilla pisteillä ja isotekstisenä. Oppaat ja työntekijät vastaanottamassa saapuvia 20 min. ennen messun alkua kirkon edessä. He huolehtivat myös, että pääset turvallisesti taksiin kotimatkalle. Yhteislauluilta ti 19.3., klo 18.30– 20.30, Helmikuja 1 C 35, Myyrmäki 3. krs. Ohjaajana ja säestäjänä RitvaLeena Tuuli. Pakarituvalla yhdessä ke klo 27.3. klo 12.30–15 Pakaritupa, Kuriiritie 1. Tavataan vanhoja ja uusia ystäviä kahvikupin äärellä. Voit viettää aikasi kokonaan tuvalla tai lähteä välillä kimppakävelylle klo 12.30–13.30 Pyhän Laurin kirkon maisemiin (2,5 km), jossa mukana pieniä hiljentymishetkiä. Mukana Marja Leena ja Terhi. Liikenneyhteydet tuvalle: Tikkurilan ja Myyrmäen juna-asemalta bussi nro 571, jonka pysäkki on kirkon kohdalla.

HILJAISUUS JA RETRIITIT Neuleretriitti lankalauantaina 20.4. kello 10–15 Pakarituvalla, Kuriiritie 1. Kudon hiljaisuuden sisimpääni. Matkustetaan syvemmälle pääsiäisen sanomaan neulomisen keinoin. Hinta 20 e. Ohjaajina pastori Laura Sydänmaanlakka ja diakoni Meiju Riihelä. Ilmoittautuminen www.vantaanseurakunnat.fi/tikkurila. Hyvinvointia hiljaisuudesta – Marianpäivän hiljaisuuden retriitti la 23.3. klo 10.30–17, Seutulan kappeli, Solbackantie 6. Vietämme koko päivän hiljentyen Pyhän äärellä ja ravitsemme henkeämme ja ruumistamme mm. kehorukouksen keinoin. Ohjaajina terapeutti ja pastori Miia Moisio, Helena Fyhr, Maisa Kumpulainen ja Laura Sydänmaanlakka. Ilm. 18.3. menn. Susanna Monnille, susanna.monni@evl.fi, p. 050 300 7634.

KASTETTU Nelly Aleksandra Kinnunen Majava, Gabrielle Fatima Kalina Mansaray, Milo Karl Kolehmainen, Jaajo Jesper Juntunen, Ida Alina Salvetti, Ella Aurora Riuttanen, Viola Henrietta Karttunen, Martin Mihkelson.

AUTA NUORI KOULUUN MAAILMAN KATASTROFIALUEILLA JA SUOMESSA.

HAUTAAN SIUNATTU Jaakko Leevi Ensio Holm 94 v, Aino Inkiläinen 93 v, Eevi Kaarina Lattu 89 v, Laina Ester Ulmanen 88 v, Helga Mirjam Koistinen 85 v, Hilkka Kaarina Savolainen 84 v, Liisa Tellervo Hakkarainen 84 v, Eija Iiris Lode 83 v, Armas Johannes ”Jussi” Kukila 81 v, Reino Arvi Ilmari Tamsi 71 v, Hannu Eemil Kuronen 63 v, Sari Anna Helena Vartiainen 54 v, Juha Olavi Nuutinen 47 v, Scarlet Ilona King 1 v.

LÄHETÄ TEKSTIVIESTI APU20 NUMEROON 16588 (20 €). YHTEISVASTUU.FI Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017. Keräyslupa ÅLR 2018/4641, voimassa 1.9.2018 – 31.8.2019, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 6.6.2018.

MENOT 14. – 2 8.3.

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

MARIANNA SIITONEN

3× REATO CARDOSO

tapahtuma

Tanssita vauvaa Tule tanssimaan vauvasi kanssa ja kokemaan liikkeen ilo monipuolisessa ääniympäristössä. Tarjolla on elämyksiä kehtolaulusta rockiin. Tapahtuma on suunniteltu sylivauvoille. Pop up -vauvatanssiaiset to 21.3. klo 14.30–15.15 Kartanonkosken kerhohuoneistossa, Hagelstamintie 20 A.

Kari Nikkinen arvostaa pyhiinvaelluksella sekä hiljentymisen mahdollisuutta että yhteisöllisyyttä. Taustalla näkyvä ortodoksikirkko on yksi pääsiäisen pyhiinvaellusreitin etapeista.

MICHAL LOBOZ

Lähde Jeesuksen jalanjäljille Korsosta Kirkosta kirkkoon -pyhiinvaelluksella eläydytään pääsiäisen tapahtumiin ja saunotaan ennen yömessua.

PÄÄSIÄISLAUANTAINA HYVÄÄ oloa on tarjolla noin 20 kilometrin patikkareissun verran. Korson seurakunnan luonnostelema pyhiinvaellusreitti kulkee Korson kirkolta Ruskeasannan kappelille, sieltä ortodoksiselle Kristuksen taivaaseenastumisen kirkolle ja Rekolan kirkon kautta takaisin lähtöpisteeseen. – Vaellus kulkee lähellä julkisen liikenteen reittejä, joten on mahdollista ajaa jokin pätkä bussilla ja liittyä joukkoon matkan varrelta. Välietapeilla on evästaukoja, kirkkojen esittelyä sekä hartauksia, johtava diakoniatyöntekijä Sirkka Väätäinen kertoo. Jokaisella pysähdyspaikalla muistellaan tiettyä pääsiäisviikon tapahtumaa. Näin ollen osallistuja voi kokea pääsiäisviikon tärkeimmät hetket yhdessä päivässä. Samalla pyhiinvaeltajalle tarjoutuu mahdollisuus levähtää, joten reitin kilometrimäärää ei ole syytä pelätä.

Kevään korvalla Hämeenkylän kirkon pihalla vaihdetaan renkaita. Minimihinta 20 e, tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Ilmoittaudu etukäteen hameenkylan.seurakunta@evl.fi tai p. 09 830 6450. Kärry kuntoon -renkaidenvaihtopäivä la 23.3. klo 9–15 Hämeenkylän kirkon pihalla, Auratie 3.

KORSON KIRKOLLE saavuttua pyhiinvaeltajille on järjestetty saunomismahdollisuus. Kello 23 alkaa pääsiäismessu, ja sen jälkeen ruokaillaan yhdessä. Kunnia pyhiinvaellusideasta lankeaa diakoniatyöntekijä Pia Olkkoselle, joka on järjestänyt aiemminkin pieniä pyhiinvaelluksia Korson seurakunnassa. Pyhiinvaelluksesta sukeutui kantava teema koko kirkkovuoden ajaksi.

”

OLEN SAANUT KIRKON TAPAHTUMISTA KAVEREITA, MIELENRAUHAA JA HYVÄÄ OLOA. KARI NIKKINEN

Väätäinen iloitsee siitä, että myös ortodoksikirkko lähti mukaan ekumenian hengessä. – On ilahduttavaa, kuinka myötämielisesti kaikki muut seurakunnat suhtautuivat tähän tapahtumaan. Pääsiäisyön palvelukset järjestetään myös muissa tapahtumassa mukana olevissa kirkoissa, Sirkka Väätäinen vinkkaa.

SUSANNA SOMPPI

Kirkolta kirkolle – pääsiäisen pyhiinvaellus la 20.4. kello 12 Korson kirkolta (Merikotkantie 4, 01450 Vantaa) Voit osallistua koko reitille tai vaeltaa osan. Ilmoittaudu 1.4. mennessä osoitteeseen diakonia.korso@evl. fi. Kerro samalla, vaellatko koko matkan vai osan reitistä. Lisätiedot: Pia Olkkonen, p. 050 322 6560.

ANISSA THOMPSON

oskus kannattaa ottaa ensimmäinen askel. Niin teki Kari Nikkinen, joka päätti eläkkeelle siirryttyään, että antaa seurakunnalle ja kirkolle mahdollisuuden. Työelämässä mies oli niin kiireinen, ettei hengelliselle tutkistelulle oikein jäänyt sijaa. – Mottoni on, että olipa matka lyhyt tai pitkä, aina on otettava ensimmäinen askel. Minä tein niin, vaikka aikaisemmin en ollut mukana seurakunnan tai kirkon toiminnassa, Nikkinen kuvailee. Sittemmin hän on osallistunut aktiivisesti moniin seurakunnan rientoihin. Pääsiäisen pyhiinvaellusta Nikkinen odottaa innolla. – Olen saanut kirkon tapahtumista kavereita, mielenrauhaa ja hyvää oloa. Pyhiinvaelluksissa nautin siitä, että voi jutella muiden kanssa, mutta on mahdollisuus myös täydelliseen hiljentymiseen, Nikkinen kuvailee.

Kesärenkaat alle

Monen kulttuurin kesäleiri

Lomaleirillä leikitään, pelataan ja puuhataan oman perheen kesken ja toisten leiriläisten kanssa. Sekä lapset että aikuiset tutustuvat uusiin ihmisiin. Lomaan kuuluu mm. retkeilyä, ongintaa ja uimista. Leirimaksu 90 e/hlö, alle 16-v. ilmaiseksi, sisältää: bussikuljetus, majoitus, ohjelma, neljä ateriaa päivässä. Haku 31.3. mennessä, lisätiedot ja hakulomake vantaanseurakunnat. fi. Monikulttuurinen perheleiri 24.–29.6. Salonsaaren Lomakylässä Vääksyssä. KATRIINA HARVIAINEN

MENOT 14. – 2 8.3.

14 A Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

Kuinka vantaalainen?

Sisarukset hiihtävät ja pitävät kahvilaa Leppäkorvessa asuvat Saara ja Kaisa Ruippo voivat näännyttää isänsä ihan vain nauramalla. TEKSTI KAISA RAITTILA KUVA MARIANNA SIITONEN

JOSE GREGORIO SANCHEZ DUARTE

e käytiin syntymässä Helsingis sä, mutta muuten me on oltu aina vantaalaisia, Leppäkorvesta. Kun meidän tie täytti kymmenen vuot ta, järjestettiin kaikkien naapurei den kanssa juhlat. Vantaan lisäksi me käydään paljon Kangasniemel lä mummin ja ukin mökillä. Kesäisin siellä voi uida, ja kerran talvella oli kiven vieressä jäässä niin sy vä kuoppa, ettei siihen tuullut yhtään. Mutta kaik kein paras on Rantatorin grilli. Sieltä saa makkara perunat. Heinävedellä on ukin vanha kotipaikka, ja Ylläk sellä me käydään hiihtämässä. Kerran ajettiin ukin ja iskän kanssa Saksasta Italiaan. Kyllä meistä siis osa on jossakin muualla kuin Vantaalla. Saara ha luaisi jopa muuttaa Lontooseen, vaikka ei ole kos kaan käynyt siellä, ja Kaisa Saksaan. Jos sieltä löy täisi miehen ja synnyttäisi lapsen, voisi muuttaa ta kaisin Suomeen. Ensi perjantaina me mennään Kuusijärvelle hiih tämään, savusaunaan ja avantoon, avantoon ainakin kolme kertaa. Mutta kun sää taas lämpiää, me pide tään meidän pihassa kahden kaverin kanssa kahvi laa. Sen nimi on Kahvila Lehti. Kaikki alkoi oikeastaan siitä, että me leikittiin kou lunpihalla välitunneilla ravintolaa, jossa oli tarjolla leikkiruokaa. Ajateltiin, että miksi ei myytäisi saman tien oikeaa. Koulunpihan ravintolassa oli hieno sa

Saara ja Kaisa Ruippo ovat Vantaan hiihtoseuran hiihtäjiä mutta myös leppäkorpelaisia sesonkikahvilayrittäjiä, jotka eivät pelkää Kuusijärven avantoa.

”

MEILLÄ EI KOSKAAN OLE MITÄÄN VAKAVAA RIITAA, VAIKKA ME NAHISTELLAAN JOKA PÄIVÄ. SAARA JA KAISA RUIPPO

laattipuffa, mutta sitten tuli äkänen apuopettaja sa nomaan, että se on välkkärajojen ulkopuolella. Sii hen loppui koko leikki, koska sille ei ollut toista yh tä hyvää paikkaa. Sitten me perustettiin koulunpihalle hotelli. Sii nä leikissä oli parhaimmillaan 70 oppilasta muka na. Toiset tekivät töitä, toiset olivat asiakkaita. Sii voojaksikin halusi moni. Meillä oli kuusenoksat har

joina. Työnhakijoille oli kuulustelut, että miksi ha luat töihin. Jos ei osannut sanoa, ei saanut töitäkään. Kahvila Lehdessä on myynnissä kahvia, teetä, kaa kaota, mehua, tuoretta pullaa ja sukulakuja. Kerran meille itsellemme ei jäänyt kuin yksi pulla, ja mei dän piti panna se neljään osaan. Yhtä poikaa Saaran luokalla kiusataan, mutta Saa ra ja sen kaverit puolustavat sitä aina. Keskenämme meillä ei ole koskaan mitään vakavaa riitaa, vaikka joka päivä nahistellaan. Me on oltu aina yhdessä. Kun Kaisa tuli vauvana kotiin ja makasi isossa keh dossa, Saara katsoi kehdon reunan yli vähän, että ku ka siellä. Ja kun Kaisa meni ensimmäistä kertaa kyl pyyn, Saara oli siinäkin mukana. Me voidaan olla rasittavia myös nauramalla. Ker ran Italiassa me ruvettiin kääntelemään ja vääntel mään meidän aurinkolaseja ja naurettiin niin hystee risesti, että iskän mielestä olisi riittänyt jo. Eikä mei dän tarvinnut kuin vähän kurkata toista aurinkolasin reunan ohi, niin me alettiin taas nauraa.

Kirkoissa soi SU 17.3.

TO 21.3.

Värit musiikissa: The Watercolors klo 15 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Läpikuultavia värejä jazz-triolla. Janne Saarinen, oboe ja englannintorvi, Ilkka Uksila, vibrafoni ja Joonas Tuuri, kontrabasso. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. Ave Maria klo 16 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Kuullaan Maria-lauluja ja lauletaan yhdessä virsikirjan Maria-virsiä. Marja Kyllönen, sopraano, Iina Katila piano ja urut sekä Kirkkokuoro. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Talvinen matka klo 19 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Baritoni Hannu Niemelä ja pianisti Reino Pöyhiä. Ohjelma 15 e.

Maria-aiheiset laulut ja virret ovat aiheena Ave Maria -konsertissa sunnuntaina 17.3. kello 16 Rekolan kirkossa. Vapaaehtoisen ohjelmamaksun tuotto menee Yhteisvastuukeräykseen.

SU 24.3. Värit musiikissa: Taivaallinen lilja klo 15 Korson kirkon seurakuntasalissa, Merikotkantie 4. Henna-Maria Hanhineva, tanssi, Paula Wihuri, kuvataide, Mikael Schirmer, ääniartisti, Jussi Salonen, laulu, piano ja harmonikka. Neitsyt Mariaan on taiteen perinteessä liitetty iltataivaan sininen, kuun kulta, ruusun punainen ja puhtaan viaton valkea lilja. Esityksessä tutkitaan symboliikkaa äänen, liikkeen ja värien kautta. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.

MA 25.3. Vantaan Laulun ja Vaskivuoren lukion Yhteisvastuu-konsertti klo 19. Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

14.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

24 h

PÄIVYSTYS

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

hok-elannonhautauspalvelu.fi

BREMERIN KIVI

Agricolan kirkon kryptassa (os. Tehtaankatu 23)

Siivouspalveluja

HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

hok-elannonlakipalvelu.fi

Palveluja tarjotaan

Mielenkiintoisia luentoja ja virkistäviä bussiretkiä.

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Edulliset sämpyläkahvit klo 11.30 alkaen. Kts. seniorifoorum.fi/helsinki Kansan Raamattuseura & Hgin tuomiokirkkosrk

KEVÄTMYYJÄISET LA 30.3. KLO 11–14 Lähetysyhdistys Kylväjän toimistolla

Tikkuraitti 11, 2 krs (Tokmannin yläpuolella) Tarjolla: suolaista ja makeaa, kotitekoisia hilloja ja leivonnaisia, tavaraa lähetyskentiltä ja KIRPPUTORI. Alkuhartaus klo 11.

Tervetuloa!

HERÄNNÄISSEURAT PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

Janinan Kotihoito 046 922 2000

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko Salonen, Puh. 040-2566907.

Kiinteistövälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. ILMAINEN arvio + kotitalousvähennys. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Hammashoitoa HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

Ostetaan

(09) 753 11 56 Vastaanottoni Tikkurilassa sijaitsee Talvikkitien ja Kielotien risteyksessä. Käyntiosoite: Kielotie 2b

ke 13.3. klo 18 viikkomessu Paavalin kko, Sammatint. 5, Hki; puhe L.Väyrynen-Si; kahvit ja seurat. klo 19 Körttikodin seurat. to 14.3. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink. 5, Hki. su 17.3. klo 10 kirkkopyhä Karjalohjan kko, Keskust. 30; seurat Lasikirkossa. klo 15 Hyvinkään kko yläsali, Hämeenk. 16. klo 16 Pitäjäntupa, Kirkonmäent. 2, Espoon kesk. klo 17 syliseurat lapsiperheille (ja muillekin) Seuratuvalla, Salomonk. 17D, 2.krs; mm. S.Korkalainen, L.Väyrynen-Si. klo 18 Järvenpään Kirkonkulma, Kirkkot. 6. ke 20.3. klo 19 Matinkappeli, Liisankj. 3, Espoo. la 23.3. klo 12-20 Jaakko Elenius -seminaari Turun kr. Opisto. su 24.3. klo 10 kirkkopyhä Kallion kko, It. Papink. 2, Hki; saarna V-M Hynninen, av. Herännäisnuorten kuoro; kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat. 3, Vantaa, kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Kauniaisten kko, Kavallint. 3; saarna M. Mäkinen. Kahvit ja veisuut. klo 10 kirkkopyhä Tuusulan kko, Kirkkot. 34, kahvit ja seurat; saarna K. P. Kinnunen. klo 10 kirkkopyhä Lohjan P. Laurin kko, Sibeliuksenk. 1, seurat srk-kesk. klo 11 kirkkopyhä Vuosaaren kko, Satamasaarent. 7, Hki; saarna K. Hildén, kahvit ja seurat. klo 12 kirkkopyhä Hakunilan kko, Hakunilant. 48, Vantaa. Kahvit ja seurat. klo 15 kotiseurat Murtoniemellä, J. Forssellin k.18, Loviisa. HUOM pvm muuttunut! ti 26.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17D, 2. krs; ”Arvaa ellet tiedä”, siioninvirsivisa; A.Rintala. ke 27.3. klo 19 Körttikodin seurat. pe 29.3. klo 19 kotiseurat Konttisella, Kotinumment. 44A (Tapaninkylä), Hki. su 31.3. klo 17 ”Armo arjessa” – veisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17D (Autotalo, Kamppi).

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. • Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä. p. 050-5533 050

joka keskiviikko klo 13–14.15

KERAVA p. 010 76 66550

ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

EHT Ossi Vallemaa

Tilaisuuksia

Hautauspalveluja

www.jyrkisaarimaa.fi

Soita 010 2715 100

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

Oletko ehdolla eduskuntaan?

30 %

Annamme vaali-ilmoituksille

hinta-alennuksen.

Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 lukijaa pääkaupunkiseudulla.

16 A Kirkko ja kaupunki | 14.3.2019

Lehtisaaren tyhjistä tonteista neuvotellaan MEKKERI ANNER kirjoitti Lehtisaaren tonttien vuokrista (K&k 28.2.). Vantaan seurakunnat ovat neuvotelleet Helsingin Lehtisaaressa sijaitsevien asunto-tonttien vuokrien korottamisesta viime vuodet, sillä vuokrat ovat jääneet 1960-luvun tasolle. Sopimukseen vuokrien tasosta ei olla lukuisista yrityksistä huolimatta päästy. Lehtisaarelaiset haastoivat Vantaan seurakunnat oikeuteen vuoden 2017 lopussa. Sopimusta on yritetty saada aikaan myös sovittelemalla vuoden 2018 aikana. Vantaan seurakunnissa olemme pahoillamme tilanteen pitkittymisestä. Ymmärrämme, että vuokrien korotukset voivat inhimillisesti katsottuna silti olla suuret. Vantaan seurakunnat eivät kuitenkaan voi kohdella eriarvoisesti eri alueilla asuvia vuokralaisiaan. Väite kymmenistä tyhjillään olevista asunnoista on virheellinen. Vantaan seurakuntayhtymällä oli helmikuussa Lehtisaaressa ainoastaan kaksi vuokraamatonta asuntoa, ja toisesta on olemassa alustava varaus. Lehtisaaren rakentamattomien tonttien osalta tonttien vuokraneuvottelut ovat meneillään. Tontin ovat rakentamiskelpoisia vasta vuoden 2019 lopulla. Neuvottelut tyhjien tonttien vuokraamisesta eivät liity mitenkään meneillään olevien rakennettujen tonttien vuokraneuvotteluihin.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

Tuomo Paloheinä

FELIX KÄSTLE/DPA − LEHTIKUVA

Anita Savioja vs. yhtymän johtaja Vantaan seurakunnat

Kohtuullinen elämä ei tarkoita kurjuutta KUN IHMISIÄ tarkoitushakuisesti pelotellaan ilmastotoimien seurauksista, unohtuu, että moni eläkeikäinen elää jo valmiiksi kohtuullisella tasolla. He ovat myös eläneet valtaosan elämästään aikana, jolloin lomalentely ei ollut tavallista, ruokahävikkiä vältettiin, vaatteita korjattiin ja tavaroita ostettiin harkiten. Suurten ikäluokkien edustajilla olisikin sanansa sanottavana elämäntapamuutoksiin, joita kansalaisilta odotetaan ilmastonmuutoksessa. Eläkeikäiset voisivat kertoa muutosta pelkääville, ettei 1950-, 1960ja 1970-lukujen arki ollut kurjuuden maksimointia. Mutta elämä voi tulevaisuudessa olla sellaista, jos nyt ei ryhdytä riittäviin toimiin. Suurimpia muutoksia kaivataankin nyt niihin asioihin, joihin yksittäinen ihminen ei voi vaikuttaa, esimerkiksi energia- ja metsäpolitiikkaan ja rakentamiseen. Me kaikki voimme vaatia päättäjiltä, että suurimmat saastuttajat asetetaan vastuuseen. Ilmastonmuutosta ei torjuta syyllistämällä yksittäisiä kansalaisia. Iina Soininen

Läheiset tarvitsevat tietoa saattohoidosta LUKIESSANI SUSANNA Sompin kirjoitusta (K&k 28.2.) saattohoidosta huomioni kiintyi erityisesti otsikkoon Kuoleman rajan yli. Se oli selvä ilmai-

Tuhkakeskiviikkoa, 6. maaliskuuta, juhlistettiin muutenkin kuin otsaan piirretyllä tuhkaristillä. Esimerkiksi Etelä-Saksassa päivän kunniaksi kylpyyn pääsivät kukkarot. Friedrichshafenin kaupungissa Baden-WÜrttembergin osavaltiossa niin kutsutut pilasurijat juhlistivat siirtymää karnevaali- tai laskiaisajasta 40 päivän paastoon. Herraskaisesti pukeutuneet surijat nähtiin muun muassa lähteellä, jossa karnevaalikautena tyhjentyneet lompakot pestiin.

su saattohoidon tarkoitukselle. Mieheni oli saanut syövän ruokatorveensa ja tutkimuksessa hänelle tehtiin samalla avanne kurkkuun, jolloin hän menetti puhekykynsä. Taudille ei ollut enää mitään tehtävissä, ja hänet siirrettiin Meilahden sairaalasta Suursuon sairaalaan. Kukaan ei kertonut minulle, miksi mieheni siirrettiin. En ollut koskaan aikaisemmin ollut viemässä ketään ”saattohoitoon” enkä tiennyt siitä mitään. Olen vasta nyt tajunnut, että olisin tarvinnut jonkun kertomaan minulle, mistä oli kyse. Toivon, että jokaiselle, joka joutuu viemään rakkaimpansa ”lähtöään odottamaan”, selitettäisiin mistä on kyse. Toivottavasti sairaalapappi olisi silloin paikalla.

ihminen muiden joukossa sellaisena kuin olen. Oman seurakuntani diakoniatyöntekijöiden sekä kahviloiden tapaamisissa minut on otettu vastaan ilman sen kummempaa ihmettelyä (ainakaan itse en ole sitä huomannut!). Jos joku yksittäinen seurakuntalainen on mielessään jotakin ihmetellyt, se ei ole minulle välittynyt. Meitä muunsukupuolisia, transihmisiä ja muita, kuulunee paljonkin ev.lut. kirkkoon täällä pääkaupunkiseudulla. Kiitos saamastani kohtaamisesta! Tavallisena ihmisenä.

Minut otettiin hyvin vastaan seurakunnassa

KANSANEDUSTAJA JUHANA Vartiainen (kok) on uutuuskirjassaan sitä mieltä, että vapaa-aika on liian halpaa. Ekonomille kyllä sopisi, että koko ihmiselämä on yhtä mittatikkuilua tehostamisineen, jopa vapaa-aikakin. Jospa kansanedustajat aloittaisivat tehostelun ihan siitä omasta laitoksestaan. Huomiota voisi kiinnittää seu-

Brita Haapaniemi

KIITOS ARTIKKELISTANNE muunsukupuolisesta ”Artusta” (K&k 28.2.). Olen itse muunsukupuolinen, jo reilusti keski-ikäinen ihminen. Olen saanut seurakunnan työntekijöiltä täällä Helsingissä suvaitsevaa ja ennakkoluulotonta kohtelua. Olen tavallinen

raaviin asioihin: pitkät lomat, kulukorvaukset, torkkupeitot, palkkioiden nostot, oman työajan seuranta, asumiskorvaukset ja ”ilmaiset” ateriat. Jos oma pesä on moitteeton eikä ylilyöntejä esiinny, voi puhtaalla omallatunnolla neuvoa alamaisiaan. Nyt ei neuvonta oikein kolahtanut.

Reija tavallinen seurakuntalainen

Löysät pois eduskunnasta

Monikulttuurisuus ei ole pelkkää auvoa MONIKULTTUURISUUS ON muutakin kuin pizzaa, kirjavia kansallispukuja ja eksoottista musiikkia. Se on tavoiltaan ja kulttuuriltaan erilaisia yhteisöjä samojen rajojen sisällä. Se voi olla rikkautta ja vuorovaikutusta, mutta se on myös riskejä. Muistamme Jugoslavian, jota pidettiin sosialistimaista vapaamielisimpänä. Kuitenkin kävi niin, että kun Titon ote herposi, koko maa suistui verisiin konflikteihin. Pahiten joutuivat kärsimään alueet, joiden väestöryhmät olivat eniten toisiinsa lomittuneita, esimerkiksi Bosnia. Kulttuurien vuorovaikutus on jotakin muuta kuin monikulttuurisuus. Vaikutteiden ottaminen toisista kulttuureista on jotakin muuta kuin monikulttuurisuus. Kaupankäynti on jotakin muuta kuin monikulttuurisuus. Ennen kuin lähdemme sokeasti ihailemaan monikulttuurisuutta itseisarvona, meidän kannattaa muistaa riskit. On mietittävä, kuinka hyvin kulttuurit sopeutuvat ja integroituvat toisiinsa, jakavatko ne riittävässä määrin samoja arvoja, kuinka konfliktialttiiksi erilaiset yhdistelmät ovat osoittautuneet, haluavatko tulijat asettua elämään maassa maan tavalla vai vaativatko he itselleen erioikeuksia. Kerran sisään tuotu monikulttuurisuus on todellisuutta – sitä ei voi pyyhkiä pois, kuten Pauli Juusela totesi verkkokolumnissaan (www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot 20.2.). Tulosten kanssa on elettävä, olivatpa ne kuinka tuhoisia tahansa. Terhomatti Hämeenkorpi

Kaipaan messussa tilaa omille mietteille MESSUSSA LUEMME yhteen ääneen virsikirjassa olevia synnintunnustuksia, vaikka tarkoitus olisi, että jokainen miettisi omia vääriä tekojaan ja katuisi niitä. Paljon parempi vaihtoehto olisi, että vain pappi lausuisi synnintunnustuksen ja kukin seurakuntalainen saisi rauhassa keskittyä omien tekemistensä ja tekemättä jättämistensä miettimiseen. Tunnustusta ja synninpäästöä seuraava kiitosrukous sopiikin sitten mainiosti yhteen ääneen lausuttavaksi. Toinen häiritsevä tekijä messussamme on jatkuvien aamenien laulattaminen. Seurakuntalaiset harvoin ehtivät niihin edes mukaan. Tiedän, että nämä elementit on otettu mukaan sillä ajatuksella, että seurakuntalaiset eivät olisi vain sanoman vastaanottajia, vaan näin osallistuisivat enemmän messuun. Ainakaan näissä kahdessa asiassa muutos ei ole vastannut tarkoitustaan. Jari Arjoranta