Kirkko ja kaupunki 2019 06 Espoo by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

28.3.2019 kirkkojakaupunki.fi

A4 Nuoret naiset ottavat etäisyyttä perinteiseen uskonnollisuuteen A 11 Seurakunnan pikadeitti sopii ujollekin

Aurinkorannikko houkuttelee perheitä

Mandi muutti Espanjaan B 1

ENGLANTILAINEN MYSTIKKO JULIANA NORWICHLAINEN (1342–N.1416)

”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie” toistui taukoamatta. Ajattelin äitiäni, muistelin lapsuuttani. Ajattelin seurakunnan päiväkerhossa askartelemaani enkelinkuvaa, jonka äiti oli kiinnittänyt sinitarralla sänkyni viereen. KARO HÄMÄLÄINEN KERTOO ULTRAJUOKSUKOKEMUKSESTAAN KIRJASSAAN MIKSI JUOKSEN (OTAVA 2019)

Iankaikkisesti

Niin langetessamme kuin jälleen noustes samme meitä jatkuvasti varjelee sama rakkaus. Sillä Jumalan silmissä me emme lankea, omissa silmissämme emme pysy pystyssä, ja molemmat seikat ovat totta.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019 Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet, ja he kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen. PSALMI 91:11–12

Rukous

Pääkirjoitus

KATRISAARELA

Pitääkö Raamatun tutkimusta pimittää tyhmältä kansalta? PARI VIIKKOA sitten tuli kuluneeksi tasan viisikymmentä vuotta siitä, kun nuori pappi Terho Pursiainen päiväsi esipuheen pieneen kirjaansa, jolla oli kovin provosoiva nimi: Uusin testamentti. Pursiainen kirjoitti, että kirjassa mainitut asiat olivat enimmäkseen tuttuja Suomen kirkon papeille. Ne liittyivät lähinnä raamatuntutkimukseen. ”Kun IHMISTEN niitä ei ole saatettu muiden kuin pappien TASAVERTAISUUS EI tietoon, oli tämä kirja kirjoitettava”, hän totesi. OLLUT RAAMATUN Pursiaisen mukaan kirkossa haluttiin KIRJOITTAJIEN salata tieteellisen tutkimuksen tuloksia YHTEISKUNNISSA yksinkertaisena pidetyltä kansalta. IHANNE EIKÄ

”

KIRKON RAAMATUNTULKINTA ei Nissisen ja Vähäkankaan mielestä ota vakavasti sitä, millaista tietoa teologinen, historiallinen ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus on tuottanut avioliitosta, sukupuolentulkinnasta ja yhteiskunnan rakenteista. Esimerkiksi ihmisten tasavertaisuus ei ollut Raamatun kirjoittajien yhteiskunnissa sen paremmin ihanne kuin käytäntökään. Jo tämän tiedon luulisi vaikuttavan siihen, miten Raamattua tulkitaan nykyisessä tasa-arvoa korostavassa yhteiskunnassa. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

KÄYTÄNTÖ.

kirkkojakaupunki.fi Piispa Teemun teesit

MARI AARNIO

TILANNE EI ole viidessäkymmenessä vuodessa juuri muuttunut. Tieteellisen raamatuntutkimuksen anti ei tunnu kelpaavan kirkolle vieläkään. Viimeksi asiaan kiinnittivät huomiota professori Martti Nissinen ja tohtori Päivi Vähäkangas aikakauslehti Vartijaan kirjoittamassaan artikkelissa. Siinä he käyvät läpi kirkolliskokouksen perustevaliokunnan mietinnön kirkon avioliittokäsityksen laajentamisesta. Tutkijat pitävät mietinnön raamattuargumentteja ohuina ja vähäisinä: Raamattu alistetaan pelkäksi opillisen auktoriteetin työkaluksi. Nykyisten ja Raamatun aikaisten parisuhteiden vertaaminen toisiinsa vaatisi vakavaa tulkinnallista työtä. Pelkkä Raamatun jakeiden siteeraileminen ei riitä.

Kiitos, että otit pimeän pois päältäni ja annat taas tämän ihmeen: valo kasvaa, tunteja on enemmän. Näen likaiset ikkunat, uuvahtaneet viherkasvit ja elämässäni paljon sotkuista ja keskeneräistä. Kiitos, etten tässä kevättoivossa muista niitä kovin paljon murehtia.

Uudessa videosar jassa piispa Tee mu Laajasalo ker too teesejään kuin Martti Luther kon sanaan! Katso so messa tai osoittees sa kirkkojakaupun ki.fi/teemunteesit.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 28.3.2019

numero 6

Seuraava lehti ilmestyy 11.4. KANNEN KUVA: CHUS ALONSO

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

”Oma äidinkieli on uskonnon kieli” Kira Ertman on Espoon ruotsinkielisen seurakunnan uusi kirkkoherra. Esbo svenska församling on Suomen suurin ruotsinkielinen seurakunta.

TEKSTI ULLA LÖTJÖNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Kira Ertman, Espoon ruot sinkielisen seurakunnan seurakuntaneuvosto äänesti sinut kirkkoherraksi viime lokakuussa. Mitä ajattelit tu loksen selvittyä? – Olin tosi yllättynyt kun kirkkoherra Roger Rönnberg soitti ja kertoi, että minut on valittu. Vaalissa oli kovia hakijoita. Kyyneleet tulvahtivat silmiin liikutuksesta. – Pian tämän jälkeen osallistuin Pa piston päiville, jossa ennestään tun temattomat kollegat tulivat onnitte lemaan. Myös se tuntui tosi hienolta. Tuli tunne, että minua kannatellaan.

Mikä on tärkeintä seura kunnan johtamisessa? – Kirkkoherran työnkuva on laaja. Kirkkoherran tulee olla henkinen ja hengellinen johtaja, joka pystyy olemaan seurakuntalaisten tavoitettavissa. Kirkkoherra on henkilöstön esimies. Hän johtaa myös seurakunnan hallintoa ja taloutta. – Kirkkoherran tulee olla visionää ri ja hän johtaa seurakuntaa yhdessä seurakuntaneuvoston kanssa. – Tärkeintä on olla mahdollistaja, jotta jokainen halukas pääsee käyttä mään lahjojaan seurakunnassa.

Espoon ruotsinkielisen seurakunnan rajoja ei näy kartalla. Missä ja mi ten seurakunta toimii? – Seurakunta toimii koko Espoon alueella. Espoon tuomiokirkko on seurakunnan pääkirkko. Olarin kirkon yhteydessä

meillä on oma tila nimeltä Olars kyrka. Lisäksi pidämme jumalanpalve luksia esimerkiksi Soukassa ja Kauklahdessa. – Työntekijämme liikkuvat pitkin Espoota. Teemme myös kotikäyntejä. – Haluamme palvella seurakuntalai siamme äidinkielellä. Oma äidinkieli on uskonnon kieli ja se on tunnekieli.

Mikä on lempipaikkasi Espoossa? – Lempipaikkani on Nuuksio. Olen retkeillyt aivan pienestä pitäen Nuuksion metsissä partiolaisena. Eräs retki on jäänyt erityisesti mieleen. Oli myöhäinen syksy ja olimme järjestäneet perhe leirin partiokämpälle. Olimme laskeneet punkkapaikat väärin, ja niin jouduimme toisen vetäjän kanssa yöpymään puuvajan lattialle. Onneksi oli lämpimät makuupussit!

Millainen on ilta rukouksesi? – Laulan lasten kanssa iltalaulun, usein virren Gud, som haver barnen kär eli Ystävä sä lapsien. – Tärkeä ja läheinen opettajani teo logisessa tiedekunnassa neuvoi aikoi naan näin: sekin on rukousta, kun ajattelee läheisiä ihmisiä ja toivoo heil le suojelusta ja varjelusta. Näin kan nan heidät Jumalan eteen. ■ Kira Ertman aloittaa työt Esbo svenska församlingin kirkkoherrana 1.4. Hän on toiminut seurakunnan vs. kirkkoherrana tammikuun alusta alkaen ja pappina vuodesta 2008 saakka.

”

SEKIN ON RUKOUSTA, KUN AJATTELEE LÄHEISIÄ IHMISIÄ. KIRA ERTMAN

4 A Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

ESKO JÄMSÄ

Leppävaaran kirkon messut siirtyvät toukokuun alussa Perkkaan ja Karakallion kappeleihin.

Kirkon remontissa yllätyskäänne Kiinteistöjohtokunta valitsi 14. maalis kuuta pidetyssä kokouksessaan urakoitsi jan toteuttamaan Leppävaaran kirkon re montin. Päätöksenteon jälkeen kävi ilmi, että urakoitsija on hakeutunut konkurs siin. Näin ollen asia palautuu valmiste luun. Pyrkimys on, että peruskorjaus pääs täisiin aloittamaan mahdollisimman pian. Kirkkorakennuksen remontin piti alkaa toukokuun alussa. Tällä hetkellä peruskor jauksen tarkasta aloitusajankohdasta ei ole tietoa. Käänne merkitsee myös sitä, et tä remonttia varten varattu 1,25 miljoonan euron kustannusraami saattaa ylittyä.

Seurakuntatoimisto sai uudet tilat Leppävaaran seurakuntatoimisto toimii uusissa tiloissa Business Park Stellassa. Suurin muutos entiseen lienee siirtyminen työhuoneista avokonttoriin. Uusiin tiloihin on mahdollista sopia tapaamisia esimer kiksi sielunhoidollisissa asioissa. Seurakunnan eri ryhmien toiminta on siirtynyt muihin seurakunnan tiloihin. Pää kirkon messut siirtyvät toukokuun alussa Perkkaan ja Karakallion kappeleihin. Lisä tietoja kokoontumispaikoista: espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta.

Espoon seurakuntien talous on kunnossa Espoon seurakuntien talous on hyvässä kunnossa. Yhteinen kirkkoneuvosto esit tää kirkkovaltuustolle tilinpäätöksen, jon ka ylijäämä on 1,2 miljoonaa euroa. Seura kunnille kertyi kirkollisverotuloa tasan sa man verran enemmän kuin ennakoitiin. Talouden sopeutumisohjelmaa on nou datettu tiukasti, joten myös käyttötalous menoissa säästettiin peräti 1,7 miljoonaa euroa. Investointeihin varattuja rahoja jäi käyttämättä 6,4 miljoonaa euroa, koska ra kennushankkeet siirtyivät ajallisesti eteen päin.

Porvoon piispanvaalissa toinen kierros Bo-Göran Åstrand ja Sixten Ekstrand ete nivät toiselle vaalikierrokselle Porvoon piispanvaalissa. Äänimäärät jakautuivat seuraavasti: kirkkoherra Harry S. Backström sai 107 ääntä, toimittaja ja pappi Lisa Enckell 151 ääntä, kirkkoherra BoGöran Åstrand 198 sekä johtaja Sixten Ekstrand 188 ääntä. Vaalin äänestysprosentti oli 92,5 prosenttia. Porvoon piispanvaalissa on 704 äänioikeutettua. Vaalin toinen kier ros käydään 10.4.

Nuoret naiset etsivät hengellisyyttä ilman kirkkoa Nuoret naiset luopuvat joukoittain uskosta Jumalaan. Samaan aikaan heidän kiinnostuksensa hengellisyyteen lisääntyy, kertoo uusi tutkimus. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA MAIJA SAARI

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

LAPSEN KASTAMATTA jättäminen yleistyy perheissä, joissa vanhemmat tai toinen vanhemmista kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Kastamattomuuden yleisin syy on se, että lapselle halutaan antaa mahdollisuus päättää myöhemmin itse kasteesta. Helsingissä asuvat kirkon jäsenet jättävät lapsensa kastamatta todennäköisemmin kuin muualla asuvat. Kyselyyn vastanneet naiset päätyivät miehiä harvemmin kastamaan lapsensa. Merkittäväksi perusteluksi kastamattomuudelle nousi se, että vastaaja ei pidä itseään uskovaisena (55 %) tai hänellä on ohut side kirkkoon (47 %). Puolet vastaajista sanoi puolison vaikuttaneen siihen, että lasta ei kasteta. Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki kiinnittää huomiota siihen, että enää hieman yli puolet (56 prosenttia) vastaajista pitää uskonnollista seremoniaa lapsen syntymän yhteydessä tärkeänä. – Kun kastetta tärkeänä pitävien vanhempien osuus laskee tietyn rajan alle, seurauksena voi olla kasteiden määrän nopea luisuminen. Ruotsissa lapsen kastamatta jättäminen lähti selkeästi kiihtymään, kun noin kolmannes jätti lapsensa kastamatta. Suomessa ollaan nyt siinä pisteessä, Salomäki sanoo. Suomessa kastettujen osuus syntyneistä lapsista on vähentynyt 16 vuodessa yli viidenneksen. Vuonna 2017 suomalaisista lapsista kastettiin 67,1 prosenttia.

USKONNOSTA ETÄÄNTYNEIDEN ohella yhä useampi nuori aikuinen kuuluu ryhmään, joka ei noudata mitään uskontoa, mutta pitää silti itseään hengellisinä ihmisinä. Moraali- ja arvokysymykset vaikuttavat merkittävästi nuorten uskontosuhteeseen. Jos vastaaja hyväksyi samaa sukupuolta olevien parisuhteet, hänellä oli muihin ikäluokkiin verrattuna lähes kaksinkertainen todennäköisyys kuulua hengellisten mutta uskonnosta etääntyneiden ryhmään. Etääntymisestä huolimatta kiinnostus uskontoa kohtaan ei näytä heikentyneen nuorimmissa ikäryhmissä. 15–24-vuotiaista yli viidesosa (22 prosenttia) ilmoitti, että heillä on ollut elämässään käännekohHELSINGISSÄ ASUVA ta, jolloin he ovat omisLAPSI JÄÄ USEIN tautuneet uudella tavalla uskonnolle. Nuorista KASTAMATTA. naisista näin kertoi 28 prosenttia, kun vastaava luku kaikista suomalaisista oli 17 prosenttia.

”

KRISTILLISEEN uskoontuloon liitetystä uudestisyntymiskokemuksesta todistaa entistä harvempi nuori nainen. Kun keskimäärin vajaa kymmenesosa (8 prosenttia) suomalaisista ilmoitti jossain vaiheessa elämäänsä omistautuneensa Kristukselle, alle 35-vuotiaista naisista näin kertoi tehneensä vain neljä prosenttia. Sen sijaan 15–24-vuotiaiden miesten ryhmässä keskimääräistä useampi, noin 11 prosenttia vastaajista, ilmoitti omistautuneensa Kristukselle. Vuosittain tehtävän kansainvälisen ISSP-kyselyn (International Social Survey Programme) Suomea koskeva osuus kerättiin syys–joulukuussa 2018. Kyselytutkimukseen vastasi 1229 15–74-vuotiasta suomalaista. Samansuuntaisesta kehityksestä näkyy viitteitä myös tämän vuoden

KYSELYTUTKIMUSTEN TULOKSET kertovat, että nuorten ikäluokkien suhde uskontoon on yhä herkkäliikkeisempi, ja siihen vaikuttavat aikaisempaa enemmän yksilön omat arvostukset ja elämäntilanne. Y-sukupolveen kuuluvat 25–34-vuotiaat ovat kasvaneet nettiaikaan ja voimakkaasti yksilöllisyyttä korostavaan kulttuuriin. He ovat myös kohdanneet niukkuuden, jossa omat tulot eivät kasva suuremmiksi kuin edellisellä sukupolvella. Kimmo Ketolan mukaan nämä tekijät selittävät, miksi nuoret aikuiset kokevat epäluuloa yhteiskunnan instituutioita kohtaan. Samasta suunnasta löytyy selitys myös nuorten naisten uskontokrittisyydelle. – Y-sukupolvi sekä joutuu luottamaan että haluaa luottaa omiin kokemuksiinsa. Tämä näkyy uskonnollisena liikkuvuutena, Ketola sanoo. – Kun yhtälöön lisätään se, että kirkko on ollut näkyvästi esillä avioliittolain muutoksen vuoksi ja suurin osa nuorista naisista hyväksyy samaa sukupuolta olevien avioliitot, ristiriita heijastuu suoraan kirkkosuhteeseen.

Sanoista tekoihin. Kansalaisia kuunnellen.

392 Tiina Tuomela

Uusimaa

Lastenlääkäri

Mainoksen maksaa ehdokas

helmikuussa tehdyssä Kirkon tutkimuskeskuksen kastekyselyssä. Kyselyyn vastasivat 0–6-vuotiaiden lasten vanhemmat, joiden keski-ikä oli 35 vuotta.

www.tiinatuomela.fi

MIA LAIHO

Kansanedustaja, lääkäri, äiti

UUSIMAA

Maksaja: Mia Laiho

300

TARJA– EDUSKUNTAAN EKLUND 2019

Vantaan kaupunginvaltuutettu, kirkkovaltuuston ja yhteisen seurakuntaneuvoston jäsen

• Toimeentulo työstä ja eläkkeistä • Vanhusasiavaltuutettu ja vanhusasiamiehet kuntiin • Kirkon ja valtion yhteistyöllä autetaan hädänalaisia

Tulevaisuus on toivoa täynnä.

159

Kimmo Oila DI, yrittäjä, asianajaja TIINA TASMUTH lääketieteen tohtori ylilääkäri

UUSIMAA

LÄÄKÄRI POTILAAN ASIALLA: Viiveettä lääkärin vastaanotolle Hyvä kivun hoito on ihmisoikeus

Laadukas saattohoito kaikille Lisätietoja: www.tiinatasmuth.fi

Maksaja: Keskustanaisten Vihdin py ry

lle 35-vuotiaiden suomalaisten suhde uskontoon on voimakkaassa muutoksessa. Erityisen selkeästi muutos näkyy 25–34-vuotiailla eli niin kutsutussa Y-sukupolvessa. Tieto on peräisin suomalaisten uskonnollisuutta kartoittaneesta tuoreesta kyselytutkimuksesta. 25–34-vuotiaista naisista 29 prosenttia ja miehistä 22 prosenttia kertoi luopuneensa uskosta Jumalaan. Ikäryhmään kuuluvista naisista ja miehistä kahdeksan prosenttia ilmoitti alkaneensa uskoa Jumalaan. Jumalauskosta luopuneiden suuri osuus kertoo nopeasta maallistumisesta. Erityisesti nuorten naisten keskuudessa on kuitenkin nähtävissä myös lisääntynyttä kiinnostusta hengellisiin ja henkisiin asioihin. – Naiset ovat kyselytutkimusten mukaan miehiä uskonnollisempia. Tästä aineistosta näkyy kuitenkin aiempaa selvemmin, että nuorempiin ikäryhmiin kuuluvat naiset ottavat etäisyyttä perinteiseksi miellettyyn uskonnollisuuteen, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola sanoo.

6 A Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

Rene Långström alkoi käyttää huumeita 12-vuotiaana. Nuorten Vamoksessa hän on saanut elämäänsä uusille raiteille.

Vamos, Breikki ja Al-amal tuovat toivoa Renelle ja tuhansille muille Helsingin diakonissalaitos auttaa elämänsä suuntaa etsiviä nuoria, huumevieroituksessa olevia opiaattiriippuvaisia ja paperittomiksi joutuneita maahanmuuttajia.

ene Långström, 30, käytti vielä puolitoista vuotta sitten huumeita, ja oli käyttänyt jo 16 vuoden ajan. Långströmin koulunkäynti loppui peruskoulun kuudennella luokalla. Hän vietti nuoruutensa klubeilla Tukholmassa. Långström sanoo olevansa ”erityisen vihattu romani”, sillä hän on homo. Hän oli koulukiusattu, ja häntä on puukotettu. Hän oli ”masentunut ja lopussa”, kun hän astui sisään nuorten Vamoksen ovesta. Muutos ei tapahtunut heti, mutta pian hän huomasi, että hänestä todella välitettiin.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ESKO JÄMSÄ

– Elämänarvoni ovat muuttuneet. Olen nyt kamoista puhdas. Peruskoulusta oli 49 kurssia tekemättä, nyt enää kaksi. Täällä on ihania opettajia, ei mitään pomottavia boss-ihmisiä. Täällä ihmiset eivät katso vinoon, vaan saan olla mitä olen, Långström kertoo. Aiemmin hän piti ihanneammattinaan baarimikkoa. Nyt hän ajattelee, ettei jaksa kuunnella jumputusta, vaan haluaa opiskella asiointitulkiksi. Se vaatii vaivannäköä, mutta Långström on saanut itseluottamusta. – Kiitos Jumalalle, että on olemassa tällainen paikka! Tänne tulo oli elämäni käännekohta. Valmentajat luottavat, tukevat ja välittävät, Långström

kiittää ja harmittelee ainoastaan sitä, että kohta koulu loppuu. Vamos auttaa 16–29-vuotiaita nuoria, joilla on vaikeuksia elämänhallinnassa: arjessa pärjäämisessä, psyykkisessä hyvinvoinnissa, koulunkäynnissä, työelämään pääsyssä, raha-asioissa, asumisessa. Suomessa on arviolta 60 000 nuorta, jotka ovat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella. Heistä noin 20 000:lla on niin vaikea tilanne, että he tarvitsisivat Vamoksen kaltaista tukea. Siinä jokainen nuori saa henkilökohtaisen valmentajan ja mahdollisuuden ryhmätoimintaan. Vamos toimii Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla sekä viidellä muulla paik-

kakunnalla. Kymmenen vuoden aikana apua on saanut yli 10 000 nuorta, viime vuonna 2 342. Viime vuonna toiminnassa mukana olleista nuorista 86 prosenttia koki elämänsä muuttuneen paremmaksi. Diakonissalaitoksella on laskettu, että kun puolet Vamoksessa olleista päätyy koulutukseen tai työelämään, se tarkoittaa yhteiskunnalle yhtä nuorta kohti 290 000 euron säästöä seuraavan neljänkymmenen vuoden aikana. Ihmisarvon puolustaminen on siis taloudellisestikin kannattavaa. BOBBY KERTOO käyttäneensä huumeita koko aikuisikänsä. Nyt hän käy huumevieroituksessa Diakonissalai-

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

”On hölmöläisen hommaa kasvattaa paperittomien joukkoa” Helsingin diakonissalaitos toivoo tulevalta hallitukselta, että haavoittuvassa asemassa elävien nuorten ja maahantulijoiden tilanteeseen haettaisiin ihmisarvoisia ratkaisuja. Nuorten hyvinvoinnin parantamiseen Diakonissalaitoksella on kuuden kohdan ohjelma. Sillä pyritään vähentämään koulutuksesta ja työelämästä pudonneiden nuorten määrää, parantamaan mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä poistamaan nuorten asunnottomuutta. Diakonissalaitos kasvattaisi Suomen pakolaiskiintiötä, palauttaisi humanitaarisen oleskeluluvan uudestaan käyttöön, helpottaisi maahantulijoiden työllistymistä ja poistaisi romanikerjäläiset kaduilta työllistämällä heitä sekä Suomessa että lähtömaissa. Miksi tällaiset toiveet hallitusohjelmaan, Diakonissalaitoksen toimialajohtaja Marja Pentikäinen? – Toiveitamme yhdistävät ihmisarvo ja ihmisoikeudet, Pentikäinen toteaa. Pentikäisen mukaan Suomen maahanmuuttopolitiikasta puuttuu tällä hetkellä johtajuus. Viranomaiset ja ministeriöt pallottelevat vastuuta toisilleen, ja toiminta on linjatonta, jopa vastuutonta. – Monien ihmisten tilanne on täysin epäinhimillinen. On yhteiskunnalle haasteellista ja jopa vaarallista, että täällä on tuhansia pattitilanteessa olevia ihmisiä. Heitä ei käytännössä voida palauttaa kotimaahansa, ja nyt he elävät täällä paperittomina. – Paperittomien tilanteen helpottamiseksi pitäisi korjata kaksi asiaa: helpottaa työlupien saantia ja palauttaa humanitaarinen oleskelulupa. Emme ajattele, että jokainen tänne tullut on turvapaikan tarpeessa. Jos turvapaikan tarvetta ei ole, ja asia on kunnolla tutkittu, hakija voidaan palauttaa kotimaahansa. Mutta jos ihmisiä ei heidän kotimaansa kielteisen kannan takia voida palauttaa tai sotatilanne sen estää, on hölmöläisen hommaa kasvattaa paperittomien joukkoa täällä meillä ihan itse, Pentikäinen sanoo.

toksen Breikissä. Siellä opiaattiriippuvaiset saavat korvaushoitoa, joka vähentää huumeriippuvuudesta aiheutuvia haittoja. Samalla Breikki antaa heille yhteisön sekä ammattilais- ja vertaistukea. Korvaushoidon ja saamansa tuen avulla Bobby on välttynyt vankilakierteeltä. Breikissä on myös monenlaista harrastustoimintaa ja ystäviä. – Tämä yhteisö on minulle tärkeä. En käytä alkoholia, eikä minun siksi ole tarvinnut yöpyä Kisahallissa. Nykyään en liiku edes metrossa ilman lippua, niin kunnollista elämää vietän, Bobby kertoo. MARGINAALIN MARGINAALISSA yhteiskunnassamme ovat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tai muuten paperittomiksi joutuneet maahanmuuttajat. Heitä auttaa Diakonissalaitoksen päiväkeskus, joka tarjoaa toimettomuuden ja odottelun sijaan toimintaa ja tukea. Paperittomat ovat nimenneet keskuksen arabian kielellä Al-Amaliksi eli toivoksi. Päiväkeskuksen sijainti on viranomaisten tiedossa, mutta esimerkiksi poliisit antavat sen toimia rauhassa. On tärkeää, että paperittomilla on paikka, jossa he voivat pestä pyykkiä, käydä suihkussa ja syödä sekä saada keskusteluapua ja tukea asioidensa hoitamiseen. Päiväkeskuksessa käy päivittäin 25– 30 paperitonta. He eivät uskalla puhua elämäntilanteestaan toimittajan

kanssa, joten työntekijät Anne Hammad ja Hayder Aljouranj kertovat asioista heidän puolestaan. Osalla heistä on uusi turvapaikkahakemus vireillä. Osa elää paperittomana Suomessa, koska ei uskalla palata sotaa käyvään lähtömaahansa. Toisia ei voida pakolla palauttaa, koska lähtömaa eli Irak kieltäytyy ottamasta palautusta vastustavia vastaan. Sitten on Suomessa pitkään asuneita somalialaisia, jotka ovat yhtä aikaa

”

TÄÄLLÄ IHMISET EIVÄT KATSO VINOON, VAAN SAAN OLLA MITÄ OLEN.

RENE LÅNGSTRÖM

virallisesti kuntalaisia ja paperittomia. Jopa kokonaiset perheet Suomessa syntyneine lapsineen ovat tyhjän päällä, koska Suomi lakkautti humanitaariset oleskeluluvat vuonna 2016. Ihmiset elävät pienellä tarveharkintaisella sosiaalituella tai tekevät pimeitä töitä. He asuvat tuttavien luona. Moni joutuu tavalla tai toisella hyväksikäytetyksi. Tämän joukon koko kasvaa, mahdollisesti useisiin tuhansiin, kun vielä kesken olevat turvapaikkapäätökset ratkaistaan. ■

Vamos toimii myös Espoossa

Espoossa Vamos tarjoaa 16–29-vuotiaille nuorille yksilö- ja ryhmävalmennusta, urapalveluita sekä talousvalmennusta. Lisäksi tarjotaan tukea mielenterveys- ja päihdeoireilusta kärsiville, valmennusta romaninuorille sekä Nuotti-valmennusta niille, joiden toimintakyky on heikentynyt.

Iiris Autio on käsikirjoittanut ja ohjannut Leivän talo -musiikkinäytelmän.

Miniä ja sen anoppi Opiskelijat tuovat näyttämölle Raamatun tarinan kahdesta vahvasta naisesta, Ruutista ja hänen anopistaan Noomista.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

iris Autio sai idean Suomen Raamattuopiston kevätnäytelmään Vanhan testamentin Ruutin kirjasta. – Ruutin ja Noomin tarinassa on vahvoja draaman aineksia, Autio toteaa. Niinpä opistolla opettajana toimiva Autio kirjoitti naisista Leivän talo -nimisen musiikkinäytelmän opistossa opiskeleville teatteri- ja musiikkilinjalaisille. Näyttämöllä nähdään kuusi näyttelijää, kuoro ja orkesteri. Ruutin kirja kertoo Noomi-nimisestä naisesta, joka lähtee Betlehemistä miehensä ja kahden poikansa kanssa nälänhätää pakoon Moabin maahan. Pojat löytävät moabilaiset vaimot, mutta kun suvun miehet menehtyvät, Noomi haluaa lähteä takaisin kotiseudulleen. – Toinen miniöistä, Ruut, vaatii päästä hänen mukaansa. Naiset lähtevät matkaan, mutta perillä Betlehemissä he joutuvat elämään varattomina pakolaisina ja kerjäämään ruokansa, Autio selvittää. ANOPPPI JA MINIÄ tukevat toisiaan. Pellolle pudonneita viljantähkiä ruoaksi kerätessään Ruut tapaa anoppinsa perheen ystävällisen sukulaismiehen Boasin. Noomi saa idean naimakaupoista, ja Ruut hankkii miehen puolisokseen. Näin naiset pääsevät paremman elämän alkuun. Ruut saa uuden miehensä

kanssa vielä pojan ja Noomi uuden lapsenlapsen. Paikannimi Betlehem tarkoittaa hepreaksi leivän taloa. Iiris Autio laittoi sen musiikkinäytelmän nimeksi, koska Ruutin kirjassa kerrotaan viljantähkistä, elannon hankkimisesta ja monenlaisista ihmiskohtaloista. Ennen kaikkea Leivän talo kertoo kuitenkin vahvoista ja neuvokkaista naisista sekä Jumalan armosta. – Olen kuullut, kun nuorille naisille sanotaan, että odottele sinä vain rauhassa omaa Boasiasi. Minusta se on hieman hassusti sanottu, koska Ruut ei nimenomaan jäänyt odottelemaan vaan oli itse aktiivinen ja kosi Boasia. VILJANTÄHKIEN KERÄÄMISEEN Iiris Autio pystyy samastumaan oman elämänsä kautta. Erilaisten teatteriprojektien tekijänä hän tuntee itsensä välillä kirkon piirissä varattomaksi muukalaiseksi. Leivän talo on perinteistä teatteria realistisine ihmishahmoineen. Lisäksi mukana on seitsemän laulua, jotka Autio on sanoittanut ja opiskelijat ovat säveltäneet. Autio on myös ommellut näyttelijöiden puvut. Kaapumaiset asut viittaavat muinaiseen aikaan. ■ Leivän talo -musiikkinäytelmä ke 10.4. klo 19 ja la 13.4. klo 18 Suomen Raamattuopistossa Kauniaisissa, Helsingintie 10. Esityksiin on vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

8 A Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

Tilaisuuksia

Lakipalveluja

KIERTUE 2019

10.05. HELSINKI Temppeliaukion kirkko, klo 19.00 LIPUT ENNAKKOON 22 €, OVELTA 25 €

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! SENIORIPYSÄKKI tarjoaa

ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille. Palvelumme ovat maksuttomia. Ota yhteyttä, p. 045 341 0506.

Ostetaan

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

OSTAMME KULTAA JA HOPEAA

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 Lapinlahdenkatu 19 00180 Helsinki

Pintaremontti piristää!

HAUDANHOITOMAKSUT 2019 Yhden vuoden määräaikaishoidot Arkkuhauta €

Hoitotapa 1m Pinnan hoito 21 Kukkien hankinta ja 81 hoito Hinta yhteensä € 102

2m 3m 4m 5m 6m 38 57 75 95 114 102 119 143 170 188

Kaipaisitko uutta ilmettä kotiisi? Mutta luotettava remonttimies puuttuu. Me teemme maalaukset, tapetoinnit, asennamme IKEA ja EPOQ keittiöt ja kokoamme kalusteet.

Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä ilmainen arviointi! www.hilpi.fi

Uurnahauta € 12 81

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne. hok-elannonlakipalvelu.fi

Vaalit

Jouko Jääskeläinen Sinulle, joka arvostat kokemusta

Olen valtiotieteiden tohtori ja tietokirjailija, toiminut eduskunnan jäsenenä 1991-2003 ja 2011-2015 sekä kirkolliskokouksen jäsenenä 2016 alkaen. Suomi tarvitsee kaupunkia ja maaseutua, yhteisöllisyyttä ja vahvaa yritteliäisyyttä, isiä ja äitejä, yhteiskuntaa ja seurakuntia. Näiden arvojen puolesta toimin. Lue lisää: joukojaaskelainen.com

Kattojen maalaukset /pesut Hammashoitoa Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

140 176 218 265 302

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija.

www.katonmaalausespoo.fi

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Viiden vuoden määräaikaishoidot Hoitotapa Pinnan hoito Kukkien hankinta ja hoito Hinta yhteensä €

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 31.3. klo 13.30 Seurakunnan rakentaminen Armolahjoista 1. Kor 14:1-25 – Taina Latvala Järjestys seurakunnan kokouksessa 1. Kor 14:26-40 – Heikki Junttila Raamattupiiri 9.4. klo 18 1. Kor. 10-12

Rakennusala

Kuulutuksia

Hoitotapa Pinnan hoito Kukkien hankinta ja hoito Hinta yhteensä €

ke 27.3. klo 19 Körttikodin seurat, Hki. pe 29.3. klo 19 kotiseurat Konttisella, Kotinumment. 44 A (Tapaninkylä), Hki. su 31.3. klo 17 ”Armo arjessa”, veisuut Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. ma 1.4. klo 18.30 Kilonristissä, Vanharaide 1, Espoo. HUOM: EI Leppävaaran kko. ti 2.4. klo 18 kotiseurat lähetyksen hyväksi, Vanha Viertot. 1 A, Hki. ke 3.4. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. pe 5.4. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. su 7.4. klo 10 kirkkopyhä Tikkurilan Koskikeskus, Vernissak.4, Vantaa. klo 14 Myyrmäki Virtatalo, Rajatorpant.8A, Vantaa. klo 15 Paavolan srk-koti, Aittat.1, Hyvinkää. klo 16 Tapiolan kko, Kirkkop 6, Espoo. ti 9.4. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo (Kamppi), Hki. ke 10.4. klo 19 Körttikodin seurat, Hki. to 11.4. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. pe 12.4. klo 18.30 Söderkullan kko, Nti Miilin t.2, Sipoo. TULOSSA: su 14.4. klo 17 palmusunnuntain kahvikonsertti Seuratuvalla: HNK ja Sanni Rämö.

Arkkuhauta € 1m 111 412

2m 3m 4m 5m 6m 190 289 384 483 579 517 607 722 859 954

523

707 896 1106 1342 1533

Uurnahauta €

Hoitotapa Pinnan hoito 63 Kukkien hankinta ja 412 hoito Hinta yhteensä € 475

Haudan peruskunnostusmaksu on 50 €/arkkuhautapaikka ja 18 €/uurnahauta. Tilaukset Espoon seurakuntayhtymän palvelukeskuksen hautatoimistosta 18.4.2019 mennessä p. 09 8050 2200 ma–pe klo 9–15 tai hautatoimisto.espoo@evl. fi.

MAKSAJA: EHDOKAS

GOSPEL GENTLEMEN

HERÄNNÄISSEURAT

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. ILMAINEN arvio + kotitalousvähennys. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

• Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä. EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

Siivouspalveluja Kotisiivoukset. Luotettavasti. Helsinki, Espoo -24% seniorialennus. Puh 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

Hautauspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Espoonaukio 7, p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Palveluja tarjotaan Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Aurinkoisempaa arkea Siellä voi nauttia lämmöstä talvellakin ja käydä koulua ja rippikoulua suomeksi. Mandi Fagerström, 14, kotiutui Fuengirolaan nopeasti. TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT CHUS ALONSO

äkymä voisi olla miltä tahansa suomalaiselta seurakuntatalolta. Tuolit on aseteltu ympyräksi ja jokaisen päällä on virsikirja. Vasta kun katsoo ulos ikkunasta, muistaa, missä ollaan. On talvi, mutta aurinko ei ole vielä iltakuudelta laskenut ja lämpötila on yhä sellaisissa lukemissa, ettei tarvitse huolestua teinien paljaista nilkoista.

Kohta ringin täyttävät Aurinkorannikon suomalaisen seurakunnan rippikoululaiset. Tänään heitä on koolla 21, joskus enemmän, joskus vähemmän. – Porukkaa tulee ja menee koko ajan, ja se on tosi aurinkorannikkolaista, rippikoulua vetävä pappi Kaisa Kariranta sanoo. Hän on töissä seurakunnassa lokakuusta toukokuuhun, niin sanotussa turistipapin tehtävässä, joka on aina määräaikainen.

Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

Suomalaisen seurakunnan ripareille on viime vuosina ollut paljon tulijoita. Aurinkorannikolle ei enää muuteta vain eläkepäiviksi, vaan muuttajissa on yhä enemmän nuoria aikuisia ja kokonaisia perheitä. Yksi vetonaula on Aurinkorannikon suomalainen koulu. – Tavoitamme nuoret lähinnä koulun kautta. Tästäkin ryhmästä sitä käyvät lähes kaikki, Kariranta kertoo. ENNEN KUIN RIPARILAISET syventyvät päivän aiheeseen, ohjelmassa on leikkejä. Ensimmäisessä kaikki asettuvat kuvitteellisen Suomen kartan päälle, niille paikkeille, mistä kukin on muuttanut Espanjaan. Pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa on ruuhkaa. Pohjois-Suomessa seisoo vain yksi, Rovaniemen kohdalla. Mandi Fagerström asettautuu Tampereen kohdalle. Siellä hän on syntynyt. Perheen muutosta Espanjaan juttelemme lisää parin päivän päästä Mandin kotona punaisessa kerrostalossa Avenida Finlandian varrella. – Tammikuussa 2017 muutimme Espanjaan, kertoo Mandin äiti Rea Fagerström. Alun perin Espanjaan muutti myös Mandin isoveli Micke, mutta hän palasi myöhemmin Suomeen. Myös Mandin isä Petri ja isosisko Tiia asuvat Suomessa. He tulevat keväällä Espanjaan, kun vietetään Tiian häitä. Silloin paikalle tulee enemmänkin sukulaisia Suomesta. Isä Petri käy Espanjassa aina välillä ja saattaa jossakin vaiheessa muuttaa maahan kokonaan. Koti, missä se onkaan? Mandin mielestä se on Espanjassa, Rean mielestä siellä, missä ovat rakkaat ihmiset – vaikka sitten useammassa paikassa yhtä aikaa.

Turistipappi Kaisa Kariranta vetää rippikoulua Aurinkorannikon suomalaisessa seurakunnassa parillekymmenelle nuorelle.

MUUTTO AURINKORANNIKOLLE oli alun perin äidin idea. Arki oli hektistä, sillä Rea Fagerström teki yrittäjänä töitä aamusta iltaan. Isä Petri on myös yrittäjä, ja oli poissa pari päivää viikossa. – Meillä oli sellainen ajatus, että kun ollaan eläkkeellä, muutetaan johonkin. Tein paljon töitä. Oli oma yritys, talli ja kotieläinpiha. Oli pakko pysähtyä, Rea kertoo. – Tajusin myös, että lapset alkoivat olla sen verran isoja, että he muuttaisivat kohta omilleen, joten piti opetella olemaan taas äiti. Rea kaipasi myös lämpöä. Yhdellä syyslomalla perhe kävi katsomassa, miltä elämä Fuengirolassa näyttää. Mandi ei tiennyt kaupungista mitään eikä ollut lainkaan innoissaan muuttoajatuksesta. Suomessa koulu meni huonosti, mutta lähellä olivat sentään kaverit, oma hevonen, poni ja muut eläimet. – Melkein itkin, kun kävimme tutustumassa kouluun täällä Espanjassa, koska pelkäsin, että opettajat ovat huonompia kuin Suomessa ja etten saisi kavereita. Pelot osoittautuivat onneksi aiheettomiksi. Tammikuussa 2017 Mandi jatkoi kutosluokkaa Fuengirolassa ja sai nopeasti kavereita. Koulu alkoi sujua. – Espanjassa minulla on joka aineessa eri opettaja, eivätkä he koskaan huuda vaan ovat tosi kärsivällisiä. Tulen kaikkien kanssa hyvin toimeen, Mandi sanoo.

”

Me käymme paseolla kävelyllä ja yritämme olla kuin espanjalaiset.

Rea Fagerström halusi lisää aikaa perheelleen. Hän halusi myös kokeilla lämpimämmässä ilmastossa asumista.

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

Mandi ulkoilee Oreo-koiran kanssa ja treenaa sen kanssa esteitä.

Mandi Fagerströmille tallilla käyminen on ollut paras kielikoulu. Piti oppia nopeasti oikea ja vasen, ravi ja laukka.

Mandista tuntuu, että hänestä on tullut entistä rohkeampi. – Olen tunneilla aktiivinen. Täällä ollaan aina tosi positiivisia. Ei haittaa, vaikka menee väärin. Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa mennään suomalaisen opetussunnitelman mukaan, mutta kaikki opiskelevat myös espanjaa. Mandilla espanjaa on kaksi tuntia viikossa, ja sen lisäksi hän käy paikallisen opettajan yksityistunneilla. Paras kielikoulu hänelle on ollut hevosharrastus. – En puhu kieltä paljon, mutta kaupassa sanon moi, kiitos ja heippa espanjaksi. Tallilla espanjaa on pakko osata, kun siellä he aina kysyvät, miten menee. Ja on tiedettävä vasen, oikea, ravi, laukka ja muut sellaiset sanat. VAIKKA MAISEMAT ovat erilaiset, Fuengirolaa suomalaisempaa paikkaa on vaikea löytää Suomen rajojen ulkopuolelta. Lähes minkä tahansa palvelun saa suomeksi, ja tavallisen marketin hyllyltä voi löytää hapankorppuja ja salmiakkia. Suomi-kuplaan on helppo jäädä, mutta periaatteessa jokainen määrittelee itse, mihin rajat vetää, kuinka suomalaista tai espanjalaista oma arki on. Poikkeustilanteissa ja alkuun pääsyssä suomalaisyhteisöstä on hyötyä. – Haemme paikallisia juttuja, mutta se ei ole helppoa. Olen pärjännyt, vaikka tulin tänne yksin lasten kanssa enkä puhunut mitään vierasta kieltä, Rea sanoo. Englantia hän ei vieläkään puhu, mutta espanjaa jonkin verran. Mandikin on miettinyt kulttuurieroja.

Ajatus Espanjaan muutosta ei aluksi innostanut Mandia lainkaan. Onneksi hevosharrastusta on voinut jatkaa myös uudessa paikassa.

– Me käymme paseolla kävelyllä ja yritämme olla kuin espanjalaiset. Pitää elää maassa maan tavalla. Ikäisiinsä espanjalaisiin nuoriin Mandi ei ole vielä tutustunut, mutta arvelee, että suomalaisilla nuorilla on tiukempaa. – Espanjalaisperheiden vanhemmat eivät vaikuta olevan niin tarkkoja kotiintuloajoista. Suomessa käydessään Mandi ja Rea ovat huomanneet, että jotakin Espanjasta on jo tarttunut. – Mandi saa ihmiset Suomessa häkeltymään, Rea toteaa nauraen. – Niin, sanoin jäätelönmyyjälle, että moi, mitä kuuluu. Ja kun hän vastasi, että hyvää, esitin vielä jatkokysymyksen, että miksi sulle kuuluu tänään hyvää. – Olen Espanjassa rennompi ja aika utelias. Täällä tapahtuu erilaisia juttuja kuin Suomessa. Pitää ter-

”

Täällä ollaan aina tosi positiivisia. Ei haittaa, vaikka menee väärin.

vehtiä bussikuskia ja olla iloinen. Minä taas saan iloa siitä, kun muut ovat iloisia, Mandi kertoo. ARKEA EI KUKAAN pääse pakoon edes muuttamalla toiseen maahan. – Arki on arkea täälläkin, mutta se on erilaista. Välillä se on selviytymistä, sillä täällä on nykyään pienet palkat ja kovat vuokrat, Rea muistuttaa. Hän toimii ajanvaraajana Baronalla, joka on 250 työntekijällään eniten suomalaisia Aurinkorannikolla työllistävä yritys. Mandi käy koulua, tekee läksyjä ja lukee kokeisiin. Lähes joka päivä hän matkustaa bussilla pois Fuengirolan keskustasta ja kävelee vielä puoli tuntia pääkseen tallille. Siellä asuu hänen oma hevosensa. Perheeseen kuuluu myös löytökoira Oreo. Rea ja Mandi ulkoiluttuvat sitä vuorotellen, ja iltaisin Mandi treenaa Oreon kanssa agilityä joko ulkona tai kattoterassilla. Pari kertaa kuussa on rippikoulua. Se ei eroa kovin paljoa siitä, mitä ripari olisi ollut Suomessa. On tapaamiset, ulkoläksyt ja samat kristinuskon perusjutut. Isoset tosin puuttuvat, ja leirijakso on lyhyt, vain yhden viikonlopun pituinen. Leiri pidetään Los Rubios -nimisessä ekumeenisessa keskuksessa Málagassa. – Olisin oikeastaan halunnut hevosriparille, mutta äiti sanoi, että se on liian kallis. Mutta se oli selvää, että menen riparille. Tähän mennessä siellä on ollut tosi kivaa, Mandi sanoo. Konfirmaatio on huhtikuussa. – Rippijuhlat ovat toukokuussa. Niitä vietetään samalla kun siskon häitä. ■

Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019 ISTOCK

Seurakunta tuo suomalaiset yhteen VAIKKEI olisi Suomessa kovin aktiivinen seurakuntalainen, Aurinkorannikolla moni suomalainen löytää itsensä kirkon toiminnasta. Mukaan on helppo tulla varsinkin, kun seurakuntakodilta löytyvät esimerkiksi vapaaehtoisten pyörittämä kahvila ja kirjasto. Aurinkorannikon seurakunnalla on kolme toimitilaa: seurakuntakoti Los Bolichesin alueella Fuengirolassa, Pacosintupa suomalaisten suosimalla Los Pacosin asuinalueella Fuengirolassa sekä Torrentupa Torremolinoksessa. Toisinaan suomalaiset kokoontuvat paikallisessa katolisessa kirkossa. Kirkon ulkosuomalaistyössä Espanjan Aurinkorannikko on tärkeä alue, sillä siellä on paljon väkeä sekä asumassa että käymässä. Tarkkaa suomalaisten määrää Aurinkorannikolla on vaikea tietää, mutta on arvioitu, että heitä olisi kaikkiaan noin 30 000. Suurin osa heistä asuu Fuengirolassa. Yhä useampi heistä on työikäinen, sillä monet yritykset ovat siirtäneet toimintojaan Espanjaan.

mintaan: on perhekerho, pyhäkoulu, partio ja lauantai-iltaisin toimiva nuorisokahvila. Myös nuorten aikuisten toiminta on käynnistymässä. – Sunnuntaiset jumalanpalvelukset ovat suosittuja, ja niissä käy monenikäistä porukkaa, kertoo Aurinkorannikon suomalaisen seurakunnan johtava pappi Timo Sainio. Hän jää tänä keväänä eläkkeelle työskenneltyään alueella 12 vuotta. – Normisunnuntaina kirkossa on 300–350 ihmistä. Laulu ja osallistuminen on mahtavaa. Kynnys tulla mukaan on matala, ja messuissa aina iloa ja huumoria. Se on myös sosiaalinen tapahtuma. Aloitamme iltapäivällä kello 15 tai 17, ja messun jälkeen mennään kirkkokahville tai syömään tuttujen kanssa, Sainio kertoo. AURINKORANNIKOLLA on perinteisesti ollut ympäri vuoden kaksi pappia sekä talvikaudella turistipappi ja -kanttori. Keväällä tilanne muuttuu, sillä Kirkkohallituksen säästöt osuvat myös ulkosuomalaistyöhön. – Aurinkorannikon suomalainen seurakunta sai ottaa kantaa siihen, onko parempi, että heillä on yksi ko-

SUOMALAISVÄESTÖN nuorentuminen on vaikuttanut myös seurakunnan toi-

Aurinkorannikolla asuu ainakin osan aikaa vuodesta arviolta noin 30 000 suomalaista. Erityisesti nuorten aikuisten ja lapsiperheiden määrä kasvaa.

koaikainen pappi ja yksi turistipappi talvikaudella vai kaksi kokoaikaista pappia seuraavat neljä vuotta. He päätyivät kahteen kokoaikaiseen pappiin, kertoo kirkon turistityön koordinaattori Bror Träskbacka Kirkkohallituksesta. Träskbackan mukaan Aurinkorannikon seurakuntaneuvosto pohtii vielä, olisiko lisää työvoimaa mahdollistaa saada siten, että seurakunta rahoittaa sen itse. – Heillä on kahvila ja ruokailuja, joista he saavat tuloja. Seurakunta on

saanut myös lahjoituksia, ja esimerkiksi Fuengirolan seurakuntakoti rahoitettiin osittain niillä. Lisäksi seurakunta saa pientä toiminta-avustusta. Juridisesti Aurinkorannikon seurakunta on Espanjaan rekisteröity yhdistys, joka kuuluu siellä uskonnolliseen ei-katoliseen rekisteriin. Pysyvästi Aurinkorannikolla asuvatkin ovat siis suomalaisen kotiseurakuntansa jäseniä, mutta he voivat liittyä pientä maksua vastaan Aurinkorannikon seurakunnan kannatusjäseniksi. ■

A R K EEN J A J U H L A A N – H Y VÄ Ä N E L Ä M Ä Ä N

Raamattu

Laaja valikoima. Useita suomenkielisiä käännöksiä, eri kokoja, eri värejä ja kansimateriaaleja.

Marja Heltelä

Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa – Surukodin kirja

Lohduttavia sanoja ja käytännön ohjeita läheisensä menettäneelle. Kokeneen sielunhoitajan kirjassa kuljetaan hienovaraisesti surutyötään tekevän kanssa kolmessa erilaisessa maastossa: surun pimeässä laaksossa, hautajaisjärjestelyiden käytännön haasteissa ja polulla, jonka on määrä johtaa huomiseen. 13,90 (18,90) MINERVA

1390

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

Pirjo Kantala, Pekka Y. Hiltunen, Jaana Räntilä, Olli Valtonen (toim.)

Rukousten kirja

Arkeen ja juhlaan Elämässä tarvitaan kirjallisia matkakumppaneita. Vuoden kiertoa seuraavan kirjan ydin on kokoelma sekä täysin uusia että vanhoja klassisia rukouksia eri elämäntilanteisiin ja kirkkovuoden mittaan. Rukousten kirja ei tyhjene yhteen lukukertaan. Se on tarkoitettu kulkemaan elämässä mukana. 26,90 (31,90)

Kirkkovuosi lasten kanssa

Joka kodin perusteos, joka kertoo kirkkovuoden pyhistä innostavasti ja iloisesti kaikenikäisille. Kirkkovuosi kuvataan yhdeksänä koko aukeaman kuvana, joissa nykyperheen juhlanvieton keskeltä löytyy myös pyhän ulottuvuus. Kuvien osia seuraamalla avautuu lisää tietoa, tarinoita ja tekemistä kirkkovuoteen. 17,50 (19,90)

2690

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

1750

Playmobil Nooan arkki Nooan Arkki tutustuttaa lapsen Raamatun suureen kertomukseen. Punaisessa arkissa on kätevät kantohavat. Mitat: 31 x 18 x 18–22 cm 47,95

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

47 95

puh. 020 754 2350

Kuva: Mikko Mäntyniemi

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

Järkevät valinnat kantavat pitkälle

Sievi on harvinainen, aidosti suomalainen kenkämerkki, joka suunnitellaan ja valmistetaan alusta loppuun Suomessa. Sievi-kengissä yhdistyvät hyvä muotoilu ja korkea laatu. Takuuna ekologisuudesta on ympäristöjärjestelmä, joka perustuu ISO 14001 -standardiin. Laadukkaat Sievi-kengät ovat eettiseti kestävä valinta ja ne tuovat iloa käyttäjälleen pitkäksi aikaa.

MOONA

Koot: 35-43 Värit: valkokulta, punahopea, sininen, musta 149€

IRENE XL

Koot: 35-43 Värit: valkokulta, punainen, musta 149€

SUSANNA Koot: 35-42 Värit: roosa, sininen, 149€

MIRKA XL

PÄ I V I

MAIJA

MARKKU XL

M I K KO

HELSINKI olkalaukku

Koot: 36-43 Värit: punainen, valkokulta, musta 129€

Koot: 40-48 Värit: ruskea, sininen, musta 145€

Koot: 35-43 Värit: oranssikulta, valkokulta, punakulta 89€

Koot: 35-43 Värit: ruskea, sininen, musta 145€

Sievi Shop

Koot: 35-42 Värit: valkokulta, punahopea, musta 139€

Uutuus! Selkeälinjaista skandinaavista muotoilua. 189€

Utua brändimyymälä, Aleksanterinkatu 36

Simonkatu 12, Helsinki ma-pe 10-18, la 10-16 Kauppakeskus Itis, Helsinki ma-pe 10-21, la 10-20, su 12-18 Kauppakeskus Jumbo, Vantaa ma-la 9-21, su 11-18

Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

Kuka?

Joose Keskitalo, 36, on Savonlinnassa asuva muusikko ja kolmen lapsen isä.

Mitä? Keskitalon yhdeksäs studioalbumi En lähde surussa ilmestyi tammikuussa.

Motto Mielessä on ajatuksia, joita en tuo julki, koska ne edistäisivät nurinkurisia hankkeita. (Pentti Saarikoski)

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

Outojen unien näkijä Jo lapsena Joose Keskitalo huomasi hahmottavansa monet asiat eri tavalla kuin muut. Lauluntekijänä hän haluaa jättää mysteerille tilaa ja olla uskollinen unilleen. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

i puhuta siitä! muusikko Joose Keskitalo sanoo, ja sitten hän nauraa kauan ja kovaa. Selvä, ei puhuta Keskitalon öljymaalauksista, joita hän teki Savonlinnan taidelukion kuvataidelinjalaisena joskus parikymmentä vuotta sitten. Keskitalosta ei tullut kuvataiteilijaa. Taulujen sijaan hän tekee lauluja, joiden sanoitukset usein aukeavat kuin kuvina tai näkyinä. Lukion jälkeen Keskitalo muutti Helsinkiin, opiskeli musiikin teon ohessa yliopistossa teologiaa kandidaatin tutkintoon asti ja perheellistyi. Koko ajan hän tiesi, että muuttaisi vielä takaisin Savonlinnaan. – Kun on muuttanut lapsuudessaan niin monesti kuin minä, oman kotipaikan saa valita. Koin, että Savonlinna on se paikka, jossa värit ovat kirkkaampia kuin muualla. Kun Keskitalo asui Helsingissä, hän kertomansa mukaan eksyi koko ajan. Kaupunkia ei vain oppinut hahmottamaan. Haastattelupäivänä hän on tullut keikalle Helsinkiin Kulttuuritehdas Korjaamolle ja epäilee, että vaikka on keikkaillut paikassa monesti, hän ei olisi osannut paikalle ilman autokyytiä. KORJAAMOLLE JOOSE Keskitalon on tuonut hänen uusin levynsä En lähde surussa. Se on hänen uransa yhdeksäs studioalbumi. Ensimmäisen levyn ilmestymisestä on tänä vuonna kulunut jo 15 vuotta. Vaikka levyn nimi suuntaa ajatukset kuolemaan, Keskitalo sanoo olevansa kyllästynyt puhumaan aiheesta. – En ole koskaan kokenut, että minun lauluni erityisesti korostaisivat kuolemaa. Kun laulaa kuolemasta, laulaakin elämästä, ja kun laulaa elämästä, laulaa kuolemasta. Vastakohdat ovat aina läsnä. Mutta on vaikea kuvitella, että jostakin lauluntekijästä sanottaisiin, että hän on laulanut elämästä jo viisitoista vuotta. Keskitalon tekstit ovat tiheänään uskonnollista kuvastoa ja usein paremminkin monikerroksisen unen tai annetun profetian kuin loogisesti etenevän kertomuksen kaltaisia. Keskitalo huomauttaa, ettei ole mikään salaisuus, että monet hänen lauluistaan ovat unia. – Kun muuttaa nähdyn unen lauluksi, pitää olla kauhean varovainen. Siinä käy helposti niin, että alkaa tulkita liikaa, lyödä lukkoon merkityksiä ja poistaa sellaista, mikä tuntuu epäolennaiselta. Täytyy yrittää olla uskollinen sille, mitä on nähnyt, Keskitalo kertoo. – Monet asiat ovat mysteereitä, ja niiden pitääkin olla. On turha kiirehtiä ymmärtämään, mitä ne tarkoittavat. Siinä helposti kadottaa merkityksen ja syvyyden. JOOSE ON syvällinen, Joose on kiero, Joose on härski, Joose on apokalyptinen, Maailmanpalo on sairaan kova bändi. Näin listasi Niko Peltonen vuon-

na 2013 musiikkimedia Nuorgamissa viisi syytä, miksi ateistinkin kannattaa kuunnella Joose Keskitaloa. Maailmanpalo-bändiä voi nykyisin kuulla enää Keskitalon vanhoilta levyiltä, mutta ilmaus ”sairaan hyvä” epäilemättä pätee myös The Mystic Revelation of Teppo Repo -yhtyeeseen, jonka kanssa Keskitalo on viime vuosina levyttänyt ja keikkaillut. Keskitalo kertoo, että moni keikoilla hänen juttusilleen tullut on aloittanut: ”Olen ateisti, mutta kuuntelen musiikkiasi ja tykkään siitä.” Siihen Keskitalo yleensä vastaa, ettei se haittaa. – Me kaikki elämme tätä samaa elämää. Ei se, että joku on ateisti, sulje häntä pois tästä kielipelistä. Länsimainen yhteiskunta on niin kristillisyyden läpitunkema, että esimerkiksi Raamatun kielikuvat kulkevat populaarimusiikkiin ja ihmisten puheeseen koko ajan, vaikka niitä ei tiedostaisikaan. Mutta jos tiedostaa, mistä jokin viittaus tulee, se voi syventää sen merkitystä ja sitä voi paremmin käyttää hyödykseen. JOOSE KESKITALO itse hallitsee kristinuskon kielipelit, sillä hän kasvoi sellaisiin jo lapsena. Hänen isänsä, pappi Timo Keskitalo, oli tuolloin viiden-

”

MONET ASIAT OVAT MYSTEEREITÄ, JA NIIDEN PITÄÄKIN OLLA. ON TURHA KIIREHTIÄ YMMÄRTÄMÄÄN, MITÄ NE TARKOITTAVAT. SIINÄ HELPOSTI KADOTTAA MERKITYKSEN JA SYVYYDEN.

teen herätysliikkeeseen kuuluvan Kansanlähetyksen palveluksessa. Joosen lapsuudessa perhe oli lähetystyössä Lontoossa. – Tiedän, että monilla uskonnollisessa perheessä kasvaneilla on kokemus ahdistavasta hengellisyydestä, mutta itse en ole kokenut sellaista – en lapsena enkä myöhemminkään. Perheessämme keskusteltiin paljon ja myös ilmaistiin tunteita suhteellisen dramaattisesti, Keskitalo kertoo. Hän ei muista missään vaiheessa kapinoineensa kodin sääntöjä tai arvoja vastaan, mutta sopeutuminen suomalaiseen peruskouluun oli vaikeaa. – Jos kapinaa oli, se suuntautui enemmän koulua ja niitä auktoriteetteja vastaan. Vietimme Suomessa vuoden, kun olin seitsenvuotias, ja palasimme lopullisesti, kun olin kymmenen. Huomasin, että tulen erilaisesta taustasta kuin muut. Ensimmäisellä luokalla jäin jälki-istuntoon aika usein. Siihen aikaan seisottiin, ja vaikka ne eivät varmasti olleet kauhean pitkiä hetkiä, lapsesta ne tuntuivat siltä, Keskitalo kertoo. – Kyse on siitä, että hahmottaa asian eri taval-

la kuin muut, ja muut, jotka eivät sitä tajua, ovat pulassa. Koko ajan sattuu vahinkoja ja kaikenlaisia asioita, ja ne tulkitaan väärin. Näin minulle kävi. Nyt tunnistan vanhimmassa lapsessani vähän samaa piirrettä. JOS SANOO, että Joose Keskitalon tausta on viidennessä herätysliikkeessä, on vain osittain oikeassa. Keskitalo alkaa luetella: Hän voitti muusikonuransa alussa kantaaottavan gospelmusiikin kilpailun, jonka järjesti Herättäjä-Yhdistys. Hän kävi rukoilevaisten rippileirin. Hän oli aikoinaan paljon tekemisissä Sleyn kanssa. Hänellä on tuttuja Lähetyshiippakunnassa. Monelle kirkon kuppikuntiin ja liikehdintöihin perehtymättömälle järjestöjen nimet eivät luultavasti paljon kerro, ja tämä vielä vähemmän: Uukuniemen herätys. Sen orpokotijuhlilla Keskitalo muistelee käyneensä joka kesä viidentoista vuoden ajan. – Sen sijaan lestadiolaisuudesta minulla on surkuteltavan vähän tietoa. Joskus Wikipediassa oli varma tieto siitä, että minulla on lestadiolainen tausta. Silloin kaikissa haastatteluissa kysyttiin, mikä on nykyinen suhtautumiseni lestadiolaisuuteen. Minä, joka en halua tarkistaa mitään lehtijuttuja, vastasin, että ihan samanlainen kuin tähänkin saakka, Keskitalo naureskelee. MUTTA KYLLÄ Joose Keskitalosta jonkinlainen herätysliikkeestä irtautumistarina saadaan. Muutama vuosi sitten hänet liitettiin ortodoksiseen kirkkoon. – Syitä on tietysti monia. Kääntyminen ortodoksiksi ei tarkoita minulle sitä, että olen ollut tähän saakka harhaoppinen tai ajatellut väärin. Olen ajatellut tavallaan ihan oikein, mutta minulle on ikään kuin avautunut laajempi sfääri asioihin. Toisaalta olen astunut pimeydestä bysanttilaiseen kullanhohtoiseen hämärään. Toisaalta taas olen astunut kovasta spekulatiivisesta valosta semmoiseen tietämättömyyden pilveen, Keskitalo muotoilee. Sitten hän kiirehtii lisäämään, että siinä oli kaksi lainausta: ”kova spekulatiivinen valo” on runoilija Ezra Poundilta, ”tietämättömyyden pilvi” taas tuntemattomalta keskiaikaiselta mystikolta. Ortodoksisessa kirkossa Keskitalon on helppo olla. Hän on miettinyt, miksi seisominen jumalanpalveluksessa aiheuttaa hänessä tunteen yhteisöllisyydestä. – Siinä on jotenkin enemmän fyysisesti läsnä. Kun istuu, jokainen on enemmän omassa lokerossaan. Luterilaisessa kirkossa taas yksi tärkeimpiä yhteisöllisyyden kokemuksia taitaa olla se, että kirkkoon saavutaan yhtä aikaa. Savonlinnassa ortodokseja on niin vähän, ettei jumalanpalvelusta ole joka pyhä. Silloin kun on, Keskitalo menee kirkkoon. Välillä hän laulaa siellä kuorossakin. – Vaikka en osaakaan lukea nuotteja. Mutta olen oppinut, että kun nuotti menee alas, se tarkoittaa, että ääni menee matalammaksi. ■

Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

Miksi masennus ei parane? Sadat tuhannet suomalaiset syövät masennuslääkkeitä, mutta masennus ei katoa. Kokonaisvaltaisen hoidon saaminen on kiven alla. TEKSTI SUSANNA SOMPPI KUVITUS HANNU LUKKARINEN

asennuksesta on tullut maailmanlaajuinen vitsaus. Aivojen välittäjäaineisiin vaikuttavia SSRI- tai SNRI -masennuslääkkeitä käyttää Suomessa reilusti yli 400 000 henkilöä. Noin puolet kerran masennukseen sairastuneista sairastuu siihen uudestaan. Ihmisistä, joilla on ollut elämänsä aikana kolme masennusjaksoa, yli 90 prosenttia sairastuu vielä tämänkin jälkeen. Tällöin kyseessä on toistuva masennus. – Toistuvaa masennusta sairastaville suositellaan jatkuvaa estolääkitystä myös oireettomien jaksojen aikana. Masennus on maailmanlaajuisesti yksi pahimmista elämänlaatua heikentävistä tekijöistä. Masennukseen voi sairastua kuka tahansa, kun olosuhteet ovat tarpeeksi kuormittavat, toteaa psykiatri Kari Raaska. Iso-Britanniassa masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt 170 prosenttia vuodesta 2000. Noin seitse-

män miljoonaa brittiä eli 16 prosenttia maan aikuisväestöstä on saanut masennuslääkereseptin. Yhdysvalloissa masennuslääkkeitä syö vuositasolla noin 37 miljoonaa aikuista eli 13 prosenttia väestöstä. Puolet heistä on käyttänyt masennuslääkkeitä viisi vuotta tai pidempään. Masennuslääkkeitä käytetään myös esimerkiksi yleisen ahdistuneisuushäiriön, paniikkihäiriön ja sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa. MIKSI MASENNUSLÄÄKKEILLÄ hoidetut eivät parane, vaan sairaus uusiutuu lääkkeistä huolimatta? – Totuus on, ettemme tunne tarkkaan niitä masennukseen liittyviä mekanismeja, jotka aivoissa vaikuttavat. Masennuksesta ei pitäisi puhua yhtenä sairautena vaan oireyhtymänä. Jokaisen masentuneen tilanne on erilainen, ja myös hoidon pitäisi olla yksilöllistä. Joidenkuiden sairastumista selittää osin perinnöllinen alttius masennukselle, mutta puhjetakseen

sairaus tarvitsee yleensä joko pitkäkestoisen stressitilanteen tai merkittävän, kielteisen elämäntapahtuman – tai molemmat, Kari Raaska sanoo. Toimittaja-kirjailija Johann Hari syyttää kirjassaan Mielen yhteydet – Masennuksen todelliset syyt masennuksesta materialistista elämäntapaa ja kovia arvoja. Menestyksen tavoittelu pakottaa suorituskeskeiseen elämään, joka sairastuttaa. Harin mukaan lääkevalmistajien intresseissä on ensisijaisesti miljardien dollareiden

liiketoiminta, ei potilaiden parantaminen tai oikean lääketutkimustiedon tuottaminen. Potilaan elämäntilanteen huomioon ottaminen edellyttää keskusteluapua tai psykoterapiaa. Myös nettiterapiasta on hyviä kokemuksia. – Käypä hoito -suosituksen mukaisesti masennuslääkitys voi olla perusteltu kaikissa diagnoositasoisissa masennuksissa, ja suositeltavinta on yhdistää se psykoterapiaan. Jos kyse on lievästä tai keskivaikeasta masennuk-

Mikä SSRI-lääke? SSRI-lääkkeiden nimitys tulee sanoista selective serotonin reuptake inhibitor, eli selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät. SSRI-lääkkeet ja SNRI-lääkkeet (serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjät) ovat paljon käytettyjä masennuslääkkeitä. SSRI-lääkkeet estävät aivojen välittäjäaine serotoniinin varastoitumista hermosoluun. Sittemmin hylätyn ”serotoniiniteorian” mukaan masennus johtuisi liian alhaisesta serotoniinitasosta aivoissa. SSRI-lääkkeiden sivuvaikutuksina raportoidaan muun muassa seksuaalitoimintojen häiriöitä, väsymystä, huonovointisuutta ja nuorilla jopa kohonnutta itsemurhariskiä. Lääkityksen lopettaneet ovat kärsineet muuan muassa ahdistuneisuudesta, seksuaalitoimintojen häiriöistä ja tunne-elämän latistumisesta. Osalla haittavaikutukset ovat jääneet pysyviksi.

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

sesta, masennuslääkitys ja psykoterapia ovat teholtaan samanarvoisia, joten niitä voidaan käyttää toistensa vaihtoehtoina. Vaikeassa masennuksessa on aina syytä käyttää masennuslääkettä, Raaska sanoo. Hän pitää nopeaa hoitoon hakeutumista ensiarvoisen tärkeänä. – Ajoissa aloitettu ja tehokas hoito voi estää masennuksen kroonistumisen. Etukäteen ei voi tietää, kuka kuuluu siihen ryhmään, joka masentuu vain kerran. Yksittäisen masennusjakson hoito kestää ylläpitohoitoineen yleensä kuudesta kuukaudesta vuoteen. Toistuvassa masennuksessa suositellaan pidempiaikaista estolääkitystä uusien masennusjaksojen estämiseksi. Lievemmissä tapauksissa masennus voi parantua itsekseen. POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ja nopea hoito on ratkaisevan tärkeää, mutta se ei aina toteudu. Masennuspotilaiden kokemukset nettikeskustelupalstoilta ovat karua luettavaa. ”Hoitoa pitäisi antaa silloin, kun sitä tarvitsee – ei vuoden päästä. Jokainen terveyskeskuslääkäri voi tehdä lähetteen fysioterapiaan, mutta jos psykiat-

”

EMME TUNNE TARKKAAN NIITÄ MASENNUKSEEN LIITTYVIÄ MEKANISMEJA, JOTKA AIVOISSA VAIKUTTAVAT. PSYKIATRI KARI RAASKA

rian erikoislääkäri puoltaa lausunnossaan psykoterapiaa, niin Kela voi siitä huolimatta tehdä hylkypäätöksen”, valittaa kirjoittaja Tukinet.fi-nettisivuilla. Suomessa terapian saatavuus on usein ongelma niin alueellisesti kuin taloudellisesti. Lisäksi Kelan tukemanakin terapia voi olla monelle liian kallista. Kela-korvatusta terapiakerrasta jää potilaan maksettavaksi noin 35–50 euroa per kerta. Terapiassa tulisi käydä vähintään kerran viikossa. Toisinaan oikean diagnoosin saaminen viivästyy ja sitä kautta myös hoidon aloitus. Kari Raaskan mukaan on melko tavallista, että potilas hakeutuu lääkäriin muun syyn kuin masennusoireiden vuoksi. ■

Tuore äiti ei saanut terapiaa PASTORI Mari Mattsson sairastui masennukseen, kun hänen lapsensa olivat puolitoista- ja kolmevuotiaat. Alkusysäyksenä oli Mattssonin vanhempien avioero, mutta tuoreen äitiyden myötä esiin nousi vielä pahempaa: omat hyväksikäyttökokemukset hyökyivät päälle. Akuutista kriisistä huolimatta yhteiskunta ei ojentanut auttavaa kättä. – Kela teki päätöksen, ettei minulle myönnetty tuettua terapiaa. Heidän mielestään en tarvinnut sellaista. Vaikka olin äitiyspäivärahalla, hakeuduin yksityisen terapeutin vastaanotolle. Mattsson kokeili kaikkiaan kymmentä eri masennuslääkettä, ensin SSRI- ja sitten myös SNRI-lääkettä. – Voin lääkkeistä sekä fyysisesti että henkisesti niin huonosti, että minun oli lopetettava niiden käyttö. Tuli tunne, että pää hajoaa enkä pysty enää toimimaan. Tuolloin, yli 12 vuotta sitten, toimintakyvyn menetys ei ollut vaihtoehto. – Sekä terapia että läheisten tu-

ki olivat elintärkeitä, mutta hyvin usein löysin itseni kirkosta. Sain toivoa ja voimaa myös luonnosta. Istuin merenrannalla ja koin, että tähän pahaan oloon ei tarvitse jäädä. Tunsin vapautta ja toivoa. Mattssonin mielestä nykyään ihmisiä hoidetaan aivan liikaa pelkästään pillereillä. Tunteiden tukahduttaminen lääkkeillä ei paranna, vaan turruttaa. – Toki lääkkeellä voidaan saada ensiapu akuuttiin tilanteeseen, mutta se ei voi olla ainoa ratkaisu. Paras masennuslääke on, kun joku pysähtyy kysymään, mitä sinulle kuuluu. Ja kuuntelee myös, mitä toinen vastaa. Mattsson ei pidä masentunutta heikkona. – Hyvin usein masennuksen taustalla on monta eri syytä, ei vain yksi. Meillä kaikilla on murtumispiste, mutta se on erilainen eri ihmisillä. Toipuminen alkaa Mattssonin mukaan siitä, että kipeitä asioita alkaa käsitellä. ■

Pääsiäisen kohokohta J. S. BACH: JOHANNES-PASSIO

www.kirkkojakaupunki.fi

Cantores Minores • Suomalainen barokkiorkesteri Joht. Hannu Norjanen • Tom Nyman • Jyrki Korhonen Helena Juntunen • Teppo Lampela • Niall Chorell Tommi Hakala • Veikko Vallinoja KE

17.4. KLO 19

19.4. KLO 18

TUOMIOKIRKKO

LIPUT TICKETMASTER.FI JA TUNTIA ENNEN OVELTA

65, 50/40, 30/25, 15 € • NUM. RIVIT • SIS. KÄS.KULUT

Osa 29

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Janita Akiola AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Aaro Löf, 35, kutsuu itseään inhimillisen henkisyyden opettajaksi. Hän kirjoittaa blogia hidastaelamaa.fi-sivustolle. Alkuvuodesta ilmestyi hänen kirjansa Rohkea elämä – 7 askelta todelliseen muutokseen. Löf kertoo kirjoittaneensa kirjan hengellisille etsijöille, jotka kaipaavat jonkinlaista viitekehystä, mutta eivät jostain syystä halua sitoutua mihinkään tiettyyn uskontoon, esimerkiksi suufilaisuuteen tai kristilliseen mystiikkaan. Aaro Löfin rukousmatto on matkamuisto Jerusalemista.

Luojan pehmeä läsnäolo Jos Löf on julkisella paikalla, hän pyrkii rukoilemaan niin, ettei häiritse muita tai herätä huomiota. Rukouksen voi lausua myös hiljaa mielessään.

Aaro Löf rukoilee viidesti päivässä ja voi tuntea Jumalan läsnäolon tuoksuna tai voimana. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JOONAS BRANDT

n yksi päivän viidestä rukoushetkestä. Aaro Löf levittää rukousmaton olohuoneen lattialle ja polvistuu. Hän pyytää Luojalta ohjausta ja varjelusta pysyäkseen oikealla tiellä. Sen jälkeen hänen rukoushetkeensä kuuluu pyhien tekstien ja Luojan nimen resitointia. Ensimmäisen kerran Löfin puhelin hälyttää rukoilemaan vähän yli viideltä aamulla. Hän laulaa aamutuimaan milloin suufilaisia tai sikhiläisiä, milloin kristillisiä lauluja – esimerkiksi virttä Herra kädelläsi. Päivän viimeisen rukouksen Löf lausuu iltakahdeksan jälkeen. Rukoillessaan Löf ei istu paikoillaan. Välillä hän painaa päätään alas, välillä kumartuu lattiaan asti. Liike on olennainen osa rukousta, sillä sen avulla koko ruumis on harjoituksessa läsnä.

Elämän leipä

MIKSI ME olemme täällä? Miksi maailma näyttää usein niin järjettömältä? Tämäntapaisia kysymyksiä Aaro Löf muistaa pohtineensa jo lapsena. Keskus-

ISTOCK

Taivaan tähden

31.3.

AARO LÖF on suufi. Suufilaisuus määritellään usein islamilaiseksi mystiseksi suuntaukseksi, mutta Löf ei koe olevansa sen enempää muslimi kuin kristittykään. Jos hänen pitää lokeroida itsensä, hän kutsuu itseään kristittyjen ystäväksi, muslimien ystäväksi ja sikhien ystäväksi, mutta niitäkin enemmän Luojan ystäväksi. Suufilaisuudessa, kuten missä tahansa muussakin mietiskelyperinteessä, on Löfin mukaan kyse omakohtaisesta Luojan kokemisesta. Jumala kun ei mahdu mihinkään muualle kuin häntä seuraavan sydämeen. Luojan läsnäolo tuntuu Löfille eri hetkinä erilaiselta. Toisinaan läsnäolo tuoksuu tai maistuu. Välillä kaikki näyttää hyvin kirkkaalta ja selkeältä. Joskus kaikki on pehmeää ja herkkää. Löf saattaa myös tuntea voiman, joka on hyvin rauhallinen ja syvä.

telukumppanina oli usein hänen mumminsa, joka oli harras kristitty. Pohdinta ei ole tauonnut. Vuosien varrella Löf on harjoittanut niin joogaa, tantraa kuin kristillisen mystiikan eri suuntauksiakin. Hänelle kaikissa hengellisissä perinteissä on lopulta kyse samasta asiasta: Jumalan kokemisesta. Päästäkseen siinä syvemmälle hänen oli lopulta valittava yksi tie ja sitouduttava siihen. Pitkään suufilaisuus oli Löfille tuttua vain kirjoista. Sitten hän näki netissä kuvan pitkäpartaisesta miehestä, jonka hymyssä oli jotakin puhuttelevaa. Mies oli Sheikh Burhanuddin, suufilainen opettaja, ja Löf lähti tapaamaan häntä Italiaan. Sheikh Burhanuddinista tuli hänelle isähahmo ja ystävä, jolta hän edelleen saa ohjausta ja johon hän luottaa varauksetta. Enää Löf ei oikein osaa kuvitella, millaista elämä olisi, jos hänellä ei olisi minkäänlaista kosketusta Jumalaan. Joulun jälkeen hän oli pyhiinvaellusmatkalla. Matka oli niin voimakas kokemus, että kotiin palattuaan Löf piti pientä taukoa. Hän kyllä rukoili, mutta rutiininomaisesti. Sitten kävi niin kuin hänelle ennenkin on käynyt: hänelle tuli outo ja ohut olo ja jonkinlainen kaipuu. Jumalasta ei vain pääse kovin kauas. ■

Luottamusharjoitus LEIPÄSUNNUNTAINA KIRKOISSA luetaan israelilaisten vuosikymmeniä kestäneestä harhailusta autiomaassa. Juuri kun he luulivat kuolevansa, aukesi milloin kalliosta lähde, milloin taivas niin, että maanpeitoksi satoi kylläiseksi tekevää mannaa. Mannaa olisi riittänyt ruukkujen täydeltä, mutta sitä oli lupa kerätä vain päivän tarve kerrallaan. Hiekan pölyssä kansa tarpoi luottamusharjoituksesta toiseen. Sama täällä. Vaikka minulla on vuosikymmenien kokemus selviytymisestä, epäilen sitä edelleen niin, että annan vain liiastani. En koskaan pane maailman köyhien kanssa tasan. Me kulutuksen hel-

teessä tarpovat olemme vuosisatojen saatossa kehittäneet järkeviä selityksiä sille, miksi sittenkin pitää kerätä myös huomisen varalle. Leipäsunnuntain kertomuksessa vähä pannaan riittämään monelle. Jeesusta on tultu kuuntelemaan vuorensyrjän täydeltä. Päivä paahtaa. Pienen pojan viidestä leivästä ja kahdesta kalasta saavat tuhannet vatsansa täyteen, ja tähteitä jää kaksitoista korillista. Monesti olen ehtinyt miettiä, miten kertomus pitäisi käsittää. Tekikö Jeesus tosiaan sellaisen ihmeen, että leipä ei loppunut, vaikka siitä taitettiin uusi ja uusi pala? Vasta paljon myöhemmin ymmärsin, ettei suurin ihme ollut

se, että ruoka riitti. Suurin ihme oli se, että pieni poika antoi vähät eväänsä. Hän teki sen silläkin uhal-

la, että olisi saattanut jäädä itse kokonaan ilman. ■

KAISA RAITTILA

MENOT 28.3. – 1 1.4.

Maiju ja Jussi Tolvanen ovat neljän lapsen vanhemmat. Esikoinen Tuomas menehtyi kahden viikon ikäisenä. Piirroskuva Tuomaksesta sinisen huoneen seinällä vie vanhempien ajatukset vuosien taakse. Tolvaset ovat mukana Tapiolan kirkossa 7.4. Tyhjän sylin kirkkohetkessä ja sen jälkeen kirkkokahveilla.

Vauvan kuolema muutti tuoreiden vanhempien elämän Esikoisen syntyminen oli Maiju ja Jussi Tolvaselle onnellinen tapahtuma. Iso ilo muuttui suureksi suruksi muutaman viikon kuluttua, kun vauva kuoli. Elämä jatkui sen jälkeen, mutta ei entisenlaisena. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

spoolaisen omakotitalon seinällä on piirroskuva pienestä vauvasta. Se esittää Maiju ja Jussi Tolvasen esikoista Tuomasta, joka kuoli kahden viikon ikäisenä vuonna 2002. Häntä muistetaan edelleen joka ilta, kun perheen kolmen lapsen kanssa luetaan iltarukous: ”Siunaa Tuomas-veljeä siellä taivaassa”. Jorvin synnytysosastolla äidin ja vauvan kotiinlähdön aika oli lähellä ja lääkäri teki pienokaiselle rutiinitutkimuksen. Pienestä sydämestä kuului sivuääni, ja vauva matkasi kodin sijaan Lastenklinikalle, jossa hänen sydämensä leikattiin. Operaation aikana tuli komplikaatioita ja vauvaa jouduttiin elvyttämään. Leikkauksen yhteydessä oli tehtävä hätäkaste, jossa vauva sai nimekseen Tuomas. Poika selvisi leikkauksesta, mutta seuraavina päivinä tuli erilaisia ongelmia. Kahden viikon kuluttua hän kuoli. – Se oli aivan kauheaa. Pelkäsimme ja rukoilimme, mutta pohjalla oli viimeiseen asti toivo, että kaikki kääntyy hyväksi, muistelee Maiju Tolvanen lähes 17 vuoden takaisia tapahtumia. Tuoreet vanhemmat olivat paikalla Tuomaksen viimeisinä hetkinä ja saivat sitten pitää häntä sylissä. Kahden viikon kuluttua he pukivat vauvan, laittoivat arkkuun ja veivät omalla autollaan Kellonummelle,

jonne hänet haudattiin lähimpien ihmisten läsnä ollessa. Arkun laskemisen jälkeen saattoväki tarttui lapioihin ja peitti haudan.

”

SURUSTA EI TARVITSE PÄÄSTÄ YLI. SIITÄ TULEE OSA MEITÄ JA ME OPIMME ELÄMÄÄN SEN KANSSA. MAIJU TOLVANEN

SURU OMAN LAPSEN menettämisestä on niin suuri, ettei sitä Maiju Tolvasen mukaan pysty käsittämään. Järjestys on väärä, kun pienokainen lähtee ennen vanhempiaan. Hänen miehensä on samaa mieltä. Suhtautuminen elämään ja kuolevaisuuteen muuttui, kun oli nähnyt oman lapsen kivun ja tuskan. Kokemus muutti kumpaakin. – Surusta ei tarvitse päästä yli. Siitä tulee osa meitä ja me opimme elämään sen kanssa. Elämä jatkuu ja jossakin vaiheessa siihen palaa taas ilon värejä, sa-

noo Maiju Tolvanen. Hengellisyydestä oli kummallekin iso apu vaikeassa elämänvaiheessa. Luottamus lisääntyi siihen, että on olemassa suuremmat kädet, joiden varaan voi heittäytyä. Jussi Tolvanen muistelee, että ensimmäinen vuosi Tuomaksen kuoleman jälkeen oli raskain. Läheisten kanssa puhuminen helpotti oloa, musiikki ja luonnossa oleminen auttoivat jaksamaan. Heidän tiensä vei Kellonummen hautausmaan lisäksi usein merenrannalle. LÄHEISET KÄVIVÄT aluksi kaupassa, toivat ruokaa ja huolehtivat asioista. Tolvasten mukaan se oli tärkeää. Surevia voi olla vaikea lähestyä, kun ei tiedä mitä sanoa. Maiju Tolvanen kehottaa lähestymään rohkeasti ja olemaan läsnä. Se riittää. Sanoilla tai teoilla surua ei saa pois, mutta jo pieni ele voi auttaa, kuten se, että laittaa käden surevan olkapäälle. Uusi elämänvaihe alkoi, kun vuosi Tuomas-vauvan kuoleman jälkeen syntyi Emilia. Nyt Tolvasten koti on täynnä 10-, 14- ja 16-vuotiaiden lasten iloa, elämää ja ääniä. Poika ja kaksi tyttöä harrastavat musiikkia ja soittavat pianoa, harppua, kitaraa, viulua, trumpettia ja rumpuja. – Elämä on nyt hyvää, sanoo Jussi Tolvanen. – Aika ihanaa ja vauhdikasta, lisää Maiju-vaimo. Maiju ja Jussi Tolvanen osallistuvat Tapiolan kirkossa su 7. 4. klo 16 Tyhjän sylin kirkkohetkeen. Messun jälkeen kirkkokahveilla heidän kanssaan voi keskustella. Tyhjän sylin kirkkohetki on tarkoitettu lapsensa menettäneiden lisäksi lapsettomille, perheettömille, isovanhemmiksi haluaville ja kaikille muillekin, joiden syli on tyhjä. Tapiolan kirkolla alkaa keväällä sururyhmä lapsensa menettäneille. Tiedustelut pappi Marianne Tiihonen p. 040 735 6575, s-posti marianne.tiihonen@evl.fi .

MENOT 28.3. – 1 1.4.

10 A Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019 Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu su 31.3. klo 10. Liturgia ja saarna Marja Malvaranta, avustaa Hannu Mäenpää, urkuri Päivikki Leinonen, kanttori Petri Koivusalo. Espoon Laulu, joht. Säde Bartling. Kirkkokahvit. Pysäkkimessu su 31.3. klo 18. ”Minä uskon – auta epäuskoani”. Asemapäällikkö Satu Hellsten, pappi Tuija Kuusinen, kanttori Leena Talvio sekä ryhmä vapaaehtoisia. Musiikkivieraina Titi Gävert, Martti Pitkänen ja esilaulajia Chorus Gaudetesta. Lastenpysäkki. Iltatee. Messu su 7.4. klo 10. Liturgia ja saarna Mari Mathlin, avustaa Sami Marte, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Leena Talvio. Kirkkokahvit. Rukoushetki ke 10.4. klo 18. Hetki pienelle hengähdykselle sanan, rukouksen ja psalmilaulun äärellä Anita Kyönsaaren johdattamana. Esirukouksen voi tuoda mukana.

jäsenet sekä kappelin vapaaehtoiset. Kirkkokahvit. Yhteisvastuumessu su 7.4. klo 12. Kunnamo, Sutelainen, Vikström-Kivioja. Jussi Holma, piano. Yhteisvastuutapahtuma messun jälkeen klo 13–15. Paljon mukavaa ohjelmaa lapsille. Ks. kappelin tiedoista. Palmusunnuntain muskarimessu pe 12.4. klo 10. Muurimäki, Westerlund, Tarvainen, Blomstedt. Laulua, leikkiä, ja soittoa. Puuro- ja kiisselitarjoilu sekä pääsiäismunat. Kauklahden kappeli Muskarimessu pe 29.3. klo 10. Pieni hartaushetki musiikin kera ja ehtoollinen. Karppinen, Mathlin, Saarinen. Messun jälkeen keittolounas 2 e aikuinen, alle 3- v. ilmaiseksi. Kyläkirkko su 7.4. klo 12 ”Sinä, Jumala, olet ainoa turvani”. Nurminen, Ylioja. Messuryhmä, saarna teologian opiskelija Aki Ranta. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishartaus to 11.4. klo 19. Marte. Teejatkot. Suvelan kappeli Messu su 7.4. klo 15. Kyönsaari, Haunio. Pyhäkoulu. Kanttori laulattaa messun virsiä klo 14. HalleLuja-messu pe 12.4. klo 18. Salonen, Lahtinen, Marte, Hakala. Nuorten messubändi, lastenhoito ja messupizzaa. Rukoushetki ma–pe klo 12. Viherlaakson kappeli Muskarimessu ma 1.4. klo 10. Marte, Vapaakallio. Pyhäillan messu su 7.4. klo 17. Majuri. Ilta jatkuu Vaeltajan Majatalolla, ks. kappelin tiedot.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. Pyhäkouluryhmiä, kirkkokahvit. www.church.fi.

PITÄJÄNTUPA Aarteenetsijöiden miestenilta ma 8.4. klo 19. Hannu Nyman: Kärsimyksen ongelma.

ESPOON TUOMIOKIRKON SRK-TALO

MESSUT KAPPELEILLA

Eläkeläiskerho to 4.4. klo 12.30.

Auroran kappeli Messu su 7.4. klo 12. Salonen, Talvio. Kirkkokahvit. Kalajärven kappeli Messu su 31.3. klo 16. Muurimäki, Talja. Messussa siunataan tehtävään Pohjois-Espoon kappelineuvoston

AURORAN KAPPELI ”Toivoa naisille” -piiri to 4.4. klo 17. Tullimies puussa, nainen kaivolla, vaeltajat tiellä la 6.4. klo 12. Persoonallisia Raamatun henkilöitä ikoneissa -luentosarja, Alarik Corander. Aamustartti- rukoushetki ma klo

7.30–8. Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Aik. 5 e, lapset 0,50–2 e. Alkuhartaus klo 11. Eläkeläiskerho ti 9.4. klo 13. Erityisherkkien vertaistukiryhmä ti 9.4. klo 18. Kirsi-Marja Isotalo. Café Aurora ma–pe klo 10–14. Kahvia, teetä, makeaa ja suolaista. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Israel-rukouksen ilta ke 3.4. klo 18. Yhteisvastuutapahtuma su 7.4. Messu klo 12, tapahtuma klo 13–15. Askartelua, ongintaa, kasvomaalausta ja temppurata. Myynnissä hernekeittoa, makkaraa ja lettuja. Järj. Kalajärven Kalahaukat, PohjoisEspoon Martat ja tuomiokirkkoseurakunta. Eläkeläiskerho ma 8.4. klo 13. Kuusi iltaa Roomalaiskirjettä ti 2. ja 9.4. klo 18.30. Ari Kunnamo. www.kalajärvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Hiljaisuuden päivä su 31.3. klo 15–19. Tule levähtämään ja virvoittumaan, kuulostelemaan Jumalaa, rukoilemaan. Ehtoollinen. Keitto ja iltatee 4 e. Pirkko Nurminen. Kappelilounas ti klo 11–12.30. Aik. 4 e, lapset 2 e (yli 3-v). Alkuhartaus. Apostolien teot -raamattuilta to 4.4. klo 18. Seppo Särkiniemi. Runon ja laulun ilta ma 8.4. klo 18. Eläkeläispiiri ma 8.4. klo 13. ”Jeesus-huijaus paljastuu” ke 10.4. klo 18. Graig Evansin teos Hengellisessä kirjallisuuden piirissä, ohj. dos. Janne Nikkinen. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Eläkeläiskerho ma 1.4. klo 13. Perheiden liikunnallinen Yhteisvastuutapahtuma la 6.4. klo 10–13. Hartaus, rastiradat ulkona, leikkihuone perheen pienimmille. Ruokailu klo 11.30–12.30; 5 e/aik., 3 e/lapsi, tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Säänmukainen varustus! Järj. Tuomiokirkkoseurakunta ja KRIK Finland. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Ikäihmisten kerho to 28.3. ja 11.4. klo 10.30–12. Keskiviikon kohtaamispaikka ke 3.4. klo 13. Vuorisaarna-raamis naisille ke 3.4. klo 18. Perhekahvila pe klo 9–12. ET lev 233 x 88 mm

www.nupurinkappeli.fi

PARISTA PERHEEKSI -ILLAT

SUVELAN KAPPELI

Ensimmäistä lastaan odottaville to 11.4., 16.5. tai 20.6. klo 17–18.30 Kirkonkympissä. Mahdollisuus kasteinfoon. Tied. omasta neuvolasta tai perhetyönohjaajilta: 050 511 0165, 040 547 4146.

Laulun, rukouksen ja yhteyden ilta ke klo 18.15. Iltatee. Eläkeläiskerhot to klo 12. Alistajat ja alistetut – narsismin monet kasvot to 4.4. klo 18.30. TT, VTM Raimo Mäkelä. Pyhäkoulu su klo 15. Diakonian ja lähetyksen käsityöpiiri ti 9.4. klo 10–12. Israelilaisia tansseja pohjautuen Raamatun teksteihin ja rukouksiin ti 9.4. klo 16–18. Kappelilounas ti klo 12–13. Alkuhartaus, aik. 3 e, lapset 1,5 e. Café Suvela ma-to klo 12–14. Kahvia, teetä, suolaista ja makeaa. Pappi paikalla ma klo 12–13. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Vaeltajan Majatalo su 7.4. klo 18. Messu klo 17, jonka jälkeen iltapalaa. Sairaalapastori Terhi Muilu-Teinosen ja lääkäri Katri Metson aiheena ”Kuoleman äärellä”. Esirukousta. Lähetyspiiri ma 8.4. klo 14. Eläkeläiskerho ke 10.4. klo 13. Kappelilounas ti klo 12–13 Aik. 4 e, lapset 0,50–2 e. Café Viheri ma klo 10–12 ja ke klo 13–15. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Kirpputori ja kahvila ma klo 10−13 ja to klo 10−17. Peitto- ja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja käsityöpiiri to klo 17−19. Otamme vastaan hyväkuntoisia ja puhtaita vaatteita, leluja sekä kodin pientavaraa. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Tied: diakonissa Iina Madubuike, 050 4380 189.

ALISTAJAT JA ALISTETUT – NARSISMIN MONET KASVOT TT, VTM, kirjailija Raimo Mäkelä kertoo aiheesta to 4.4. klo 18.30 Suvelan kappelissa. Luennon jälkeen keskustelua, mukana Marja Malvaranta ja Kirsi Kanerva. Tilaisuudessa kerrotaan mahdollisuudesta päästä mukaan perustettavaan narsistien uhrien vertaistukiryhmään.

PARI ASIAA PARISUHTEESTA Virtaa parisuhteen hyvinvointiin ti 9.4. klo 18 Suvelan kappelissa. Kataja ry:n vertaisohjaajat Mari ja Jaakko Laurikainen luennoivat. Ei ennakkoilmoittautumista. Tied. kirsi.kanerva@ evl.fi.

EKUMEENINEN KULTTUURIMATKA Valamoon, Lintulaan ja Kuopion ortodoksiseen kirkkomuseoon 6.–8.9. Hinta 200–250 e, sis. mm. kuljetukset, majoitus, aamiaiset ja ruokailut, opastukset ja sisäänpääsyt näyttelyihin. Oppaina Alarik Corander ja Tarja Rae. Tied. Tarjalta 040 5311 050. ILM. www.espoonseurakunnat.fi > Tule mukaan > Aikuiset > Matkat, retket ja leirit.

KESÄKSI KULTA KAINALOON! Pikadeitit 35–45-vuotiaille sydänystävää vailla oleville sinkuille su 19.5. klo 13–15 Kalajärven kappelissa. Illan emäntinä Virpi Sutelainen ja Outi Wenell. Tiedustelut ja ILM. 10.4. asti virpi.sutelainen@evl.fi, 040 7369 315. Rohkeasti mukaan!

MUSKARIIN Syksyn ryhmiin ilmoittautuminen 24.4.–19.5. osoitteessa: www.espoonseurakunnat.fi.

KUMMIN KAA -LEIRI Ikimuistoinen yhteinen leiriviikonloppu la–su 27.–28.4. Hilan leirikeskuksessa. Hinta 45 e/aikuinen, 20 e/3–14 v. lapsi. Tied. ja ILM. 1.4. mennessä: 050 511 0165 tai kirsi. kanerva@evl.fi.

PERHEIDEN KEVÄTLEIRI 4.–5.5. Hilassa. Iloista yhdessäoloa, askartelua, leikkejä ja lauluja. Hinta 40 e/aik., 20 e/lapsi. Tied. miia. korttila@evl.fi, 050 583 6886.

HILJAISUUDEN RETRIITTI 17.–19.5. Hilassa. ”Minä annan teille uuden käskyn; rakastakaa toisianne”. Ohjaajina Pirkko Nurminen ja Eeva Honkanummi. Espoolaiset 90 e, muut 140 e. ILM. 25.4. mennessä: pirkko.nurminen@evl.fi, 040 567 4420.

LISÄÄ TAPAHTUMIA www.espoonseurakunnat.fi.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 28.3. – 1 1.4.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Toivon Tori, Soukankaari 8 B Kerhotila: Iivisniemen aukio 1

koti, paritt. vkot. Miesten raamattupiiri to 4.4. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e. Raamattua luihin ja ytimiin to klo 18 kirkko. 28.3. Habakuk – vanhurskas elää uskostaan (Hab 1–3). 11.4 Sefanja – Herran päivä tulee (Sef 1–3). Kirkkoherra Jouni Turtiainen.

KAHVITELLAAN YHDESSÄ Kahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisniemen srk-koti. Yhteistyössä K-kauppi-

as Olli Piekkala, mukana seurakunnan työntekijä.

OSTAMALLA VOIT AUTTAA Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15, os. Soukankaari 8 B.

PASTORI PÄIVYSTÄÄ Papin tavoitat ma–pe klo 9–21 numerosta 050 432 8496. Kauppakeskus Pikkulaivassa pastori paikalla to klo 13–15. Tule moikkaamaan!

EL 91 x 177 mm

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

AIKUISTEN SINKKUJEN ILTA Mistä onni rakentuu? la 30.3. klo 18 kirkko. Kevään viimeinen ilta 27.4. sekä retki 25.5.

POP UP -HOMMIA Messu su 31.3. klo 11 toteutetaan ”spontaanilla vapaaehtoisuudella” = messun tehtäviä on jaossa kirkon aulassa ennen messua ja kirkkoon tullessasi voit ottaa itsellesi tehtävän, johon saat opastusta.

SINUSTAKO VAPAAEHTOINEN? Leiriavustaja, ystävä, kirkkoväärti… Löydä oma tapasi toimia! Tule tutustumaan – ilman mitään sitoumuksia! Vapaaehtoistoiminnan tori su 31.3. klo 12.30–14 kirkko.

MESSUT Leipämessu ja soppalounas pe 29.3. klo 10 kirkko. Erkko, Yli-Jaskari, Aarnio. Messun jälkeen esirukousmahdollisuus. Messu su 31.3. klo 11 kirkko. Santaharju, Ylisuutari, Lonka. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Messu toteutetaan spontaanilla vapaaehtoisuudella: messun tehtäviä jaossa kirkon aulassa ennen messua, opastusta saatavilla. Messun jälkeen Vapaaehtoistoiminnan tori. Messu su 31.3. klo 17 Soukan kappeli. Ylisuutari, Lonka. Kirkkokahvit. Viikkomessu ke 3.4. klo 14 kirkko. J. Lehti, Ojala. Messu su 7.4. klo 11 kirkko. Reinikainen, J. Lehti, Puukko. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit Pisara ry:n hyväksi. Pop-messu su 7.4. klo 17 Soukan kappeli. H. Lehti, J. Lehti, Ojala. Lastenhoito. Kirkkokaakaot.

TOIVON JA VALON ILTAKAHVIT ”Tunnistatko rajasi – osaatko pitää puolesi?” ma 1.4. klo 18.30 Soukan kappeli. Mukana teologi, kirjailija Anna-Liisa Valtavaara ja diakoni Marja-Liisa ”Maiju” Kiiski.

KESKIVIIKKONA KIRKOLLE Kristittyjen tilanne Pohjois-Koreassa ke 3.4. klo 18.30, illassa mukana Laura Open Doors -järjestöstä. Kolehti Open Doors -toiminnalle.

OMAISTEN TEEMAILTA Mielenterveyskuntoutujien läheisille ja omaisille to 4.4. klo 17.30 Meriemy, Merenkäynti 3. Aiheena lääkehoito, vieraana psykiatrian erikoislääkäri Maria Muhonen ja psykiatrinen sairaanhoitaja Hanna Tapiala.

SEURAKUNTAKIRJASTO Lukukokemuksia tarjolla su klo 11 messun jälkeen kirkolla. Lainattavissa myös cd- ja dvd-levyjä.

SIIONINVIRSISEURAT Lauletaan Siionin virsiä pe 5.4. klo 18.30 kirkko.

MEILLÄ RUKOILLAAN…

LAULUKERHO

Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa su klo 11 messun jälkeen kirkko. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko. Arkiaamun rukoushetki ma-pe klo 8.50 kirkko. Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 kirkko. Israel-rukouspiiri ti 9.4. klo 18.30 kirkko.

Venytellään äänijänteitä virsien tahtiin ti 9.4. klo 13 kirkko. Pullakahvit, 1,5 e.

KESKIVIIKKONA KIRKOLLE Eljan tuoli -ilta ke 10.4.klo 18.30 kirkko. ”Taneli-papin matka” rovasti Hans-Christian Daniel. Keskustelujen lomassa esitetään musiikkia, joka liittyy haastateltavan tarinaan ja on ollut hänelle merkityksellistä. Illan päätteeksi on tarjolla iltatee. Kolehti Yhteisvastuulle.

… JA LUETAAN RAAMATTUA Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18.30 kirkko ja klo 18.30 Kaskikappeli. Raamattu- ja rukousilta pe 29.3. ja 12.4. klo 19 Iivisniemen seurakunta-

VIRVON, VARVON… Askarrellaan virpomisoksia la 13.4. klo 10–13 Kaskikappeli. Tilaisuuden päätteeksi pappi siunaa oksat. Tarjol-

Menokasvo

PÄÄSIÄISMYYJÄISET Käsitöitä, leivonnaisia sekä maittava lounas lähetystyön hyväksi.la 13.4. klo 11–14 kirkko.

IHMEELLINEN PÄÄSIÄINEN Osallistava nukketeatteri ma 15.4. ja ti 16.4. klo 17.30–19.30 kirkko. Pieni lapsinukke johdattaa pääsiäisen eri tapahtumapaikoille. Kierrokset 20 min välein klo 19.10 saakka. Srk-kahvio auki illan ajan – tule nauttimaan herkkuja, lapsille luvassa askartelua!

LUKUPIIRI Yu Hua, Elämänkaari ti 16.4.klo 18 kirkko. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

MUSIIKKIA Taivaallista musiikkia ja kansanlauluja ti 16.4. klo 18 kirkko. Vokaaliyhtye Konevitsa-kvartetti laulaa paastonajan ja pääsiäisajan musiikkia. Ohjelma 12 e. J.S.Bachin Matteus-passio la 20.4. klo 18 kirkko. Kamarikuorot Navichorus, Viva Vox ja Storia-barokkiorkesteri, solistit Inka Kinnunen, Katariina Heikkilä, Juho Punkeri, Niall Chorell, Risto Pulkamo ja Elja Puukko. Esityksen johtaa Seppo Murto. Liput ovelta tuntia ennen 20 e.

ILTAPÄIVÄKLUBIT Leikkiä, askartelua, ulkoilua ja välipala 1.–3.-luokkalaisille koulun jälkeen 2 krt/viikko Latokaskessa ja Iivisniemessä. Ilm. 8.4.–5.5. espoonseurakunnat.fi – Espoonlahden seurakunta – Lapset ja lapsiperheet – Kouluikäiset. Tied. Leena Järvinen 041 535 6190.

PÄIVÄKERHOT Ilmoittautuminen syyskaudelle viim. 31.3. Espoonseurakunnat.fi – Espoonlahden seurakunta – Lapset ja lapsiperheet – Päiväkerhot. Tied. Leena Järvinen 041 535 6190.

NUORET Tsekkaa www.sodesode.fi, @sodesta. Sode, Soukantie 13. Nuortenillat ti klo 19–21 ja pe klo 17–22, messu klo 20. Changemaker, ryhmä paremman maailman puolesta to 28.3. ja 11.4. klo 17.30. Vox Edeni -kuoro to, tied. heli.k.ojala@evl.fi, 050 438 0174. NN–Neuvottelutilan neulekerho ke klo 17–19. Käsitöitä omaksi iloksi ja yhteiseen hyvään.

Kenelle Espoon seurakuntien ensimmäinen pikadeittitapahtuma on suunnattu? − Kutsumme tapahtumaan 35–45-vuotiaita sinkkuja, joiden toiveena on parisuhteen löytyminen. Tämä on myös oiva tilaisuus löytää kumppani, jolle kristillinen arvopohja on tärkeää. Mutta tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki, jotka tämän omakseen kokevat, myös kirkkoon kuulumattomat ja eri uskontokuntiin kuuluvat.

Uskaltaako tulla mukaan, jos ei ole kokenut deittailija tai aktiivinen kirkossakävijä? − Tarvitaan vain avoin mieli, pilkettä silmäkulmaan ja huumoria matkaan niin sillä selviää. Rohkeasti vain mukaan! PAULA HUHTALA Kesäksi kulta kainaloon -pikadeitit su 19.5. klo 13–15 Kalajärven kappelilla, Ruskaniitty 3. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään 10.4. virpi.sutelainen@evl.fi tai p. 040 7369 315.

ESKO JÄMSÄ

Miten osallistujat tutustuvat toisiinsa? − Tapahtuma toteutetaan speed dating -idealla, jossa naiset istuvat paikoillaan ja miehet kiertävät. Keskusteluaikaa on kerralla kolme minuuttia. Jokaisella on nimimerkki eli henkilöllisyyttä ei tarvitse kertoa. Lopuksi kahvittelemme, ja silloin voi viedä omat tietonsa sen henkilön lokeroon, johon haluaisi tutustua vielä paremmin. Kahvilla on myös mahdollista jatkaa jutustelua, jos molemminpuolista kiinnostusta on löytynyt.

la mehua ja keksejä. Maksuton.

Seurakunnan pikadeiteiltä voi löytää kesäksi oman kullan Monilla on iso kynnys lähteä baariin tai nettiin etsimään parisuhdetta. Onko muita mahdollisuuksia, diakoniatyöntekijä Virpi Sutelainen? − Seurakunta haluaa tarjota turvallisen ja päihteettömän vaihtoehdon tavata muita samassa tilanteessa olevia, jotka kokevat itsensä yksinäisiksi ja ovat vailla sydänystävää. Tällainen speed dating -tyylinen tutustuminen sopii hyvin myös ujoimmille, jotka eivät tavallisesti uskalla aloitetta tehdä.

MENOT 28.3. – 1 1.4.

12 A Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531. Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1

MESSUT JA HARTAUDET

Kahvi/tee ja voileipää päätteeksi. Tied.: merja.alanne@evl.fi, 050 347 2548.

RUKOUSILTA osana rukousviikko 24/7:ää to 4.4. klo 18 Arkki. Mukana Marja-Liisa Hietanen. Tied. Hilkka Stigell, hilsti@ hotmail.com, 040 718 2302.

ISRAEL JA PALESTIINALAISKYSYMYS TÄNÄÄN -LUENTO Luentosarja uskosta, tiedosta ja tieteestä. Teol.tri. Eero Junkkaala alustaa aiheesta ke 10.4. klo 18.15 Karakappelissa. Kommenttipuheenvuoro teol.tri, pastori Merja Alanne.

Kahvitarjoilu klo 18.

KÄRSIMYS JUMALAN KÄYTÖSSÄ, SUOSTUUKO IHMINEN? Kilon kristittyjen avoin ilta to 4.4. klo 18 KilonRisti. Aiheeseen johdattaa Marjatta Ruokolainen. Kahvitarjoilu.

MIESTEN ILTAMAT Mies, tule jakamaan ajatuksia muiden miesten kanssa to 4.4. klo 18 Uuttuun. Ei ennakkoilm. Vetäjä Pauli Paananen, 045 633 7065.

minua ravitsee? Toiminnallinen kirkkohetki lapsiperheille. Kirkkomehut ja -kahvit. Leikkimahdollisuus. Parista perheeksi-ilta ke 10.4. klo 16.30 KilonRisti.

Ohj. Nina Purtonen. Ilm. viim. 29.3.: heli.siltakorpi@evl.fi tai 040 5376876. Vapaita paikkoja voi kysellä myöhemminkin. Hinta: 15 e/kerta Naisten Pankin hyväksi.

JAKAMISEN ILOA

VARTTUNEEN VÄEN KERHOT

Käsittelemme hoitotyöhön liittyviä asioita ti 9.4. klo 18 Karakappeli. Suomen sairaanhoitajain kristillisen seuran järjestämät illat ovat avoimia kaikille. Tied. Lahjamarjatta Korhonen, 044 523 6574.

Ti klo 13–14.30 Karakappeli. To klo 13–14.30 Perkkaan kappeli. Kahvia, hartaus, ohjelmaa, juttelua. Kahvila eläkeläisille parillisten viikkojen ma klo 13–14.30 Uuttu.

LAPSILLE JA PERHEILLE

MITKÄ OVAT ELÄMÄSI VÄRIT NYT?

Taaperokirkko pe 5.4. klo 10–12 138 86 mm Arkki.LE Kettu tekixtaikinan – mikä

Vasemman (tai oikean) käden maalarit la 6.4. klo 12–17 KilonRisti.

Messu ja kirkkokahvit su 31.3. klo 11 Leppävaaran kirkko. Raiskio, Koskela, Vallivirta, Latvanen. Messu ja kirkkokahvit su 31.3. klo 13 Karakappeli. Laaksonen, Pöyri, Latvanen, Nyyssönen. Messu ja kirkkokahvit su 7.4. klo 11 Leppävaaran kirkko. Koskela, T. Salo, Hyry. Hengähdä hetki joka ti klo 12.30 Karakappeli.

Joka ti ja to klo 11.30–12.30 Karakappelissa. Hinta 3 e. Alkuhartaus/ ruokarukous.

MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN LEIRI Tulossa ma 13.–to 16.5. Hvittorpin leirikeskuksessa. Ks. ilmoittaumisohjeet Yhteiset-palstalta.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

LECTIO DIVINA -RAAMATTUMIETISKELY Hiljainen iltapäivän hetki seuraavan sunnuntain Raamatun tekstin äärellä to 28.3. klo 12.30 Karakappeli.

MESSU Olarin kirkko: Messu su 31.3. klo 10. Liturgia ja saarna Jussi Koski, avustava pappi Juha Virta, kanttori Päivi Hakomäki, Anna Pöyhönen, laulu ja huilu. Paaston ajan aamumessu ke 3.4. klo 8. Liturgia ja saarna Antti Kruus. Messu su 7.4. klo 10. Liturgia SallaMaria Viitapohja, saarna Jarmo Jussila, kanttori Päivi Hakomäki, Tytti Kohonen, Markus Silvola. Uusi nimikkolähettimme Kirsti Malmi siunataan tehtäväänsä. Kirkkokahveilla hän kertoo työstää Virossa. Paaston ajan aamumessu ke 10.4. klo 8. Liturgia ja saarna Juha Virta. Matinkappeli: Messu su 31.3. klo 12. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila , kanttori Sanna Franssila. Colourful Christian Worship Matinmessu su 7.4. klo 17. Liturgia Anna Poutiainen, saarna Kai Lappalainen. Musiikki: Sanna Franssila ja Colourful Espoo Band. Kaksikielinen messu. Messun jälkeen tarjolla iltapalaa. Bilingual (Finnish–English) colourful worship. Fellowship and snack after the service. Chapple, Iso Omena: Risteys torstai-

AIKUISTEN HARRASTERYHMÄT

DIAKONIALOUNAAT

Anna Siionin virsien, sanan ja toisten seuran hoitaa sisimpääsi ma 1.4. klo 19 KilonRisti. Mukana Kauko Puranen, Antero Salminen ja Esa Katajisto, illan emäntänä Kaisa Yletyinen. Kahvi/tee klo 18.30.

Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

Kuoro kaikille ke 10.4. klo 18.30 KilonRisti. Ääniverryttelyä juuri sinulle wannabe-singer!

Kaikki aikuisten pienryhmät aikatauluineen löydät verkosta: www. espoonseurakunnat.fi/leppavaaranseurakunta/aikuiset

SIIONINVIRSISEURAT

Olarin seurakunta

MUSIIKKIRYHMÄT

sin. Etkot klo 18. Rento messu klo 19. Messun jälkeen jatkot klo 21 asti (tarjolla iltapalaa pieneen hintaan). 4 vuotta täyttäneille kirkkoparkki messun ajan. Liturgia ja saarna: 28.3. Jussi Koski, 4.4. Jussi Koski, 11.4. Tapio Suontakanen. Musiikki: Risteysbändi.

LÄHETYS Lähetystyötä Virossa. Mitä Lasnamäessä tehtävälle työlle kuuluu nykyään? Uusi nimikkolähettimme Kirsti Malmi (Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys) kertoo työstään Virossa Olarin kirkon messun jälkeen su 7.4. noin klo 11. Lähetysmyyjäiset su 14.4. klo 13–15, Matinkappeli. Tule ostamaan käsitöitä, leivonnaisia, ruokatavaraa ja kirpputorin tuotteita! Mahdollisuus ruokailuun (broilerikeitto, leipä, juoma 7 e). Olarin seurakunnan nimikkolähettien ja -kohteiden tukemiseksi. Mikäli haluat mukaan järjestämään myyjäisiä ota yhteyttä: Eila Laaksolahti, 040 090 0698.

OMAISHOITAJIEN TEEMAPÄIVÄ Pe klo 29.3. 12.30–14.30 Olarin kirkon kerhosiivessä. Aiheena: Omaishoitoperheiden palvelut ja omaishoidon näkymät. Mahdollisuus osallistua hartauteen klo 12.15. Vapaaehtoiset huolehtivat hoidettavista, kun omaishoitajat kokoontuvat teeman ympärille. Kahvihetki klo 14.

LASTENLAULUJA JA PÄÄSIÄISASKARTELUA ti 9.4. klo 17.30–19.30, Chapple, Iso Omena. Pääsiäisen ihme -musiikkinäytelmä, jonka mukana laulamme

yhdessä pääsiäisaiheisia lastenlauluja. Pääsiäisaskartelua, jonka lomassa tarjolla iltapalaa. Leikkihuone avoinna. Lisätiedot: paula.bruce-haatainen@evl.fi tai 040 503 7622.

HILJAISUUDEN PÄIVÄ La 13.4. Olarin kappeli. Klo 11 Johdatus hiljaisuuden päivään. Klo 12 Messu, Raili Heikinheimo. Klo 13.30 Lounas. Klo 15 Rentoutusta ja kehollista rukousta. Klo 17 Vesper ja lähtösiunaus. Hinta 10 e (maksuvapautus mahdollinen). Ohjaajana UllaMaija Kyrölä. Ilmoittautumiset 1.4. mennessä: marja.jauhiainen@evl.fi tai 040 531 1029.

TARINATEATTERI / BIBLIODRAAMA

ta omasta elämästä ja Raamatun henkilöiden elämästä. Klo 18.30–21 Matinkappelilla: to 28.3., to 4.4. ja ti 16.4, to 25.4. ja to 16.5. Aiempaa kokemusta ei tarvita. Tiedustelut ja ilmoittautumiset perhetyöntekijä Raili Ruotsalainen p.050 576 6305, raili.ruotsalainen@evl.fi.

ALKUKIRKKO – KRISTILLISYYS ALKUKIRKON AIKAAN To 4.4. klo 18 Kristuksen kirkon tunnuspiirteet. Luennoitsijana ja keskusteluun johdattajana TT Juho Sankamo. Mukana pastori Juha Virta.

PYHÄPÄIVÄKERHO OL 91 x 75 mm

Teemme näkyväksi elämäntarinoi-

Päiväkerhomainen sunnuntai 3–6-vuotiaille lapsille ja muutama tunti omaa aikaa vanhemmille 5.5.

klo 9.30–12.30, Olarin kirkon kerhosiipi. Etusija Olarin seurakunnan alueella asuvilla lapsilla, jotka eivät tällä hetkellä osallistu viikoittain päiväkerhotoimintaan. Haku 17.4. mennessä: henna.sadonkorpi@evl.fi.

KASTEPÄIVÄ 4.5. Mukava, mutkaton ja maksuton tapa järjestää kastetilaisuus. Perhejuhla helposti Chapple-tilassa Isossa Omenassa la 4.5. Kastettavaksi voi tulla lapsi tai aikuinen. Seurakunta tarjoaa kakkukahvit ja koristellun tilan sekä lainaa tarvittaessa kastemekon. Voit kutsua mukaan 20 läheistäsi. Kasteita järjestetään klo 10, 11.30, 13, 14.30, 16 ja 17.30. Varaukset Espoon seurakuntien Palvelukeskuksesta, p. 09 8050 2601.

PUUHIS-KESÄLEIRI 1–4-LUOKKALAISILLE Tule viettämään kesäloman ensimäistä viikkoa mukavassa seurassa Hilan leirikeskuksen maisemissa to 6.6.–su 9.6. Hinta 45 e. Lisätiedot ja ilmoittautuminen osoitteesta nuori. chapple.fi.

AIKUISTEN RYHMIÄ Naisten saunaillat Hvittorpissa ke 10.4. ja ke 8.5. Iltapala 3,5 e. Matkat omin kyydein. Lähtö Matinkappelilta klo 17.30. Kotimatkalle lähdetään klo 21. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Anneli Virolainen 0400 205 445, viimeistään kolme arkipäivää aikaisemmin. Lukupiiri to 11.4. klo 18–20, Matinkappeli. Kirjana Yoko Ogawa: Professori ja taloudenhoitaja.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki Ilo olla me! Positiivisen parisuhteen kurssilla Tapiolan kirkolla vahvistetaan vuorovaikutusta ja etsitään toimivia taitoja arkeen. Kaksi lauantaita kestävän kurssin hinta 80 euroa parilta. Lue lisää www.espoonseurakunnat.fi. Ilmoittautuminen verkossa alkaa 1.4. Positiivisen parisuhteen kurssi la 13.4. ja 27.4. klo 10–16, Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6.

Löydä elämäsi värit Vasemman (tai oikean) käden maalarit kokoontuvat lauantaina 6.4. KilonRistissä. Ilmaise ajatuksiasi ja tunteitasi maalaamalla. Hinta 15 euroa kerralta. Maksu Naisten Pankin hyväksi. Katso ilmoittautumisohjeet Leppävaaran rivi-ilmoituksista s. 12A. Vasemman (tai oikean) käden maalarit la 6.4. klo 12–17, KilonRisti, Vanharaide 1.

MENOT 28.3. – 1 1.4.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Messu su 31.3. klo 10 Tapiolan kirkko. Tervonen, Salmensaari, Jokivuori. Espoon musiikkiopiston laulajia. Messun jälkeen lähetyslounas. Viikkomessu ke 3.4. klo 8 Tapiolan kirkko. Tervonen, Malkamäki. Messu su 7.4. klo 10 Tapiolan kirkko. Karjalainen, Ristimäki, Jurmu. Psalmus-kuoro ja Vaskiyhtye. Anglikaaninien messu englannin kielellä su 7.4. klo 12.30. Tapiolan kirkko. Viikkomessu ke 10.4. klo 8 Tapiolan kirkko. Hintikka, Koivisto, Jurmu. Piispa Kaisamari Hintikka saarnaa. Kirkkokahveilla mahdollisuus tavata piispa. Palmusunnuntain messu su 14.4. klo 10 Tapiolan kirkko. Ristimäki, Salmensaari, Malkamäki. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro ja Kamariorkesteri Soli Deo Gloria Liisa Malkamäen johdolla. Musiikki Ola Gjeilon Sunrise Mass -teoksesta. Lähetyksen kirkkokahvit.

LÄHETYKSEN KIRKKOKAHVIT

14.4. Elisa Nousiainen.

LÄHETYSLOUNAS Lounas su 31.3. klo 11.30 Tapiolan kirkko. Mukana Aili Maria Manninen Bangladeshin tuorein kuulumisin.

SIIONINVIRSISEURAT Su 7.4. klo 16 Tapiolan kirkko. Puhujina ovat mm. Marjatta Laitinen ja Ossi Tervonen.

KESKIVIIKKOKERHO Kahvi klo 12.30. Ohjelma klo 13. Miten selviämme kuormittavien suorituspaineiden sekamelskassa? Ke 3.4. Dialogista keskustelua ankaruudesta, itsemyötätunnosta ja stressin hallinnasta. Psykoterapeutti Sirkka-Liisa Kuitunen. Everestiltä itään. Ke 10.4. Omankielisen Raamatun saamisen mullistava vaikutus koko heimon elämään Nepalissa. TkT, professori emerita Outi Krause ja TM, lähetyssihteeri Hannele Lehtinen.

RYHMÄT JA PIIRIT Kohtaamispaikka to klo 12.30 Tapiolan kirkko. Tied. Sanna Pihlaja, 050 452 2874. Lukupiiri ti klo 13 Tapiolan kirkko. Ohjaaja Riitta Linnapuomi. Mieli maasta -ryhmä ke klo 18 Tapiolan kirkko. Tied. Mikko Hellström, 044 756 0105. Hanna-rukouspiiri joka toinen ma 1.4. klo 18.30 Tapiolan kirkko. Lähetyspiiri joka toinen ti 9.4. klo 13 Tapiolan kirkko. Äiti Teresa -piiri ti klo 13 Tapiolan kirkko.

Pakistanin haasteellinen kenttä su

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT JA KIRKKOKAHVIT KAUNIAISTEN KIRKOSSA KLO 10 Su 31.3. saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Mimosa Mäkinen ja kanttorina Teija Palolahti. Kauniaisten kamarikuoro GÖR avustaa. joht. Satu Simola. Kirkkokahveilla Gideonit esittelevät työtään. Su 7.4. saarna teol. maist. Mila Knuth, liturgia Kari Kuula, kanttorina Teija Palolahti. Espoon työväenopiston musikaaliluokka ja Sonja Hendunen, piano avustavat.

PERHEKERHO Maanantaisin klo 9.30 Sebastoksessa.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja klo 13 – 15 kahvila Sebastoksessa.

KESKUSTELEVAT NAISET Jatkuva luopuminen elämässä, mukana Marjatta Laitinen. To 28.3. klo 14 Sebastoksen toimitilassa.

PARAS LEIKKI IKINÄ – MIKÄ SE ON? Perheiden pyhäpäivä kirkolla -toimintapäivä su 31.3. klo 15–17.30. Monenlaisia leikkejä ja pelejä sekä kirkkohetki ja päivällinen. Vapaaehtoinen ruokamaksu perhekerhon kummipojalle Keniaan.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 1.4. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Virsi ja säveltäjä, säveltäjä Jyrki Linjama. Ti 2.4. klo 13 yläsalissa.

KORTTIPAJA Tule askartelemaan onnittelukortit kevään ja kesän juhliin. To 4.4. klo 13–16 Sebastoksen toimitilassa. Voit tuoda kuviollisia servettejä, Tarvikkeet saa Sebastoksessa (pieni tarvikemaksu, opastus korttien tekoon). Tied. Pirjo Luoma.

heen tai yksinelävän ongelmiin perheneuvoja Maritta Kirilä, ajanvaraus ma–to p. 050 301 7018.

PÄÄSIÄISEN VAELLUSNÄYTELMÄ Kaikenikäisille ma 15.4. klo 11.15 Kauniaisten kirkossa.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar kl. 10–16, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA LÖ 30.3 Bön under Earth Hour kl. 20.30–21.30. SÖ 31.3 och 7.4 Högmässa kl. 12.

OMAISHOITAJAT

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP

Ke 10.4. klo 15.30 kokoontuminen Sebastoksen toimitilassa.

TO 28.3 och 4.4 i övre brasrummet kl. 10–11.

MARTAT JA MARIAT

TISDAG 2.4 OCH 9.4

Kansainvälisen työn ryhmä to 11.4. klo 12 kirkon yläsalissa. Mukana Kristittynä Suomessa -ryhmä ja Marja-Kaarina Marttila Suomen Raamattuopistolta.

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i övre brasrummet kl. 18.

ILMOITTAUDU SYKSYN PÄIVÄKERHOON NYT Ks. info kotisivuilta.

PERHENEUVONTA Keskusteluapua parisuhteen, per-

KYRKOSYFÖRENINGEN ON 3.4 och 10.4 i övre brasrummet kl. 13.30.

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

KOKO PERHEEN KONSERTTI Ihmeellinen aamu ma 8.4. klo 18 ja ti 9.4. klo 9.15 ja 10.15. Tapiolan kirkko. Tule ihmettelemään pääsiäisaamun tapahtumia pikku lampaan kanssa. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

PILVET OVAT JATKUVASSA KEHITYSTILASSA Runoesitys teemalla ilmastonmuutos ja ekologia pe 29.3. klo 12.15. Tapiolan kirkko. Espoon työväenopiston lausuntaryhmä Hottikset. Ohjaus Henna Hakkarainen. Vapaa pääsy.

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ Konsertti ke 10.4. klo 12 Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

SUNRISE MASS Palmusunnuntain illan konsertti su 14.4. klo 18 Tapiolan kirkko. Vapaa pääsy. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

OMPELIMO Ompelimo Paratiisilintu ottaa vastaan tilaustöitä kirkon alakerrassa keskiviikkoisin klo 16.30-18. Paikalla suomenkielinen vapaaehtoinen ja afgaaniräätälit.

Vanhemmille suunnattu kurssi on pariskuntien vuorovaikutuskurssi, jossa tarkoituksena parisuhteen vuorovaikutuksen vahvistaminen ja toimivien työkalujen löytäminen lapsiarkeen. Ilm. 1.4. lähtien verkossa. Tied. saara.latvala@evl.fi.

KEVÄTRETKI Seurakunnan kevätretki Vivamoon ti 21.5. Lähtö Hotelli Gardenin edestä klo 9.15. Ohjelma Vivamossa, lounas ja kahvit. Paluu klo 15.45. Retken hinta 40 e. Ilm. ja ruoka-aineallergiat 12.5. mennessä Arja Muhin, 040 531 1011.

KRISTUKSEN SEITSEMÄN SANAA RISTILLÄ Konsertti ke 17.4. klo 19 Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

KONSERTTI JEESUKSEN KUOLINHETKELLÄ Pianokonsertti pe 19.4. klo 15 Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

MUSIIKILLINEN LUENTO Luento J.S. Bachin teoksesta Das Wohltemperierte Klavier su 31.3. klo 15. Tapiolan kirkko. Poikkitaiteellinen luento, jossa kertomus, musiikki ja kuvat yhdistyvät. Pianisti ja pianonsoiton lehtori, MuM Ari Helander.

ILO OLLA ME! Positiivisen parisuhteen kurssi la 13.4. ja 27.4. klo 10. Tapiolan kirkko.

ANDAKT OCH UNGDOMSKVÄLL FR 5.4 i kyrkan och Klubb 97 kl. 17.30.

TISDAG 9.4 Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30.

TVÅSPRÅKIG NÄRSTÅENDEVÅRDARTRÄFF ON 10.4 i Sebastos kl. 15.30–17.30.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Sö. 31.3. Esbo domkyrka kl. 12.15. Jäntti, Malmgren. Karabacka kapell kl. 10. von Martens, Malmgren. Olars kapell, Månskivan 4 (OBS platsen!) kl. 10.30. Terlinden, Kronlund. Kyrklunch och värdemetallinsamling för Gemensamt Ansvar. Sö. 7.4. Esbo domkyrka kl. 12.15. Kanckos, Kronlund. Hagalunds kyrka kl. 12. Camilla Norkko, Malmgren.

BIBLIODRAMA Kvinnan med balsamflaskan, Olars kyrka, svenska sidan, lö. 6.4 och sö. 7.4 kl. 13–17. I Bibliodrama använder vi kreativa metoder som hjälper oss att dyka in i bibeltexten. Ledare Claus

Terlinden. Avgift 10 e. Anm. senast on. 3.4 till esbosvenskaforsamling@ evl.fi el. 050 576 5784.

KONSERTER F. Schuberts Mässa i G-dur fre. 29.3. i Esbovikens kyrka kl. 19. Musikinstitutet Kungsvägens körer och sångsolister. GA-kollekt. Earth Hour-konsert lö 30.3. I Esbo domkyrka kl. 20.20. Kören EsVoces, dir. Håkan Wikman. Gustav Nyström, piano. Fritt intr. GA-kollekt. J.S. Bach: Aus der Tiefen rufe ich Herr zu dir & G. Fauré: Requiem sö. 7.4. i Esbo domkyrka kl 19. Kammarkören Novena, Synnöve af Hällström, sopran, Juho Punkeri, tenor & violin, Veikko Vallinoja, baryton, Seidi Palonen, oboe. Anne Havunen, virginal, Markus Malmgren, orgel Nina Kronlund, dirigent. Fritt intr & progr. GA-kollekt. Gjermund Larsen Trio må. 8.4. Esbo domkyrka kl. 19. Musikalisk magi från fjordarnas land. Arr. JuuriJuhla/ Rotfest. Fritt intr.

FAMILJEKLUBBAR Köklax kapell varje må. Sökö kapell varje ti. Mattby kapell varje to. kl. 9.30–11.30.

DAGKLUBBAR FÖR 2–5-ÅRINGAR Anmälning till hösten 2019 t.o.m. 31.3, esboforsamlingar.fi/kommed. Klubbarna börjar 13.8: Carlberg i Gammelgård, Esbovikens kyrka, Olars kyrka, svenska sidan, Esbo domkyrkas församlingsgård.

FÖRSAMLINGSLUNCH Olars kyrka, svenska sidan, ti 9.4 kl. 12–14. Pris 5 e.

MENOT 28.3. – 1 1.4.

Kirkoissa soi

Apua & tukea

SU 31.3.

MA 8.4.

Yhteinen vammaistyö

Välimereltä Pohjolaan – musiikkia kitaralle klo 15 Suvelan kappeli. Paul-Erik Söderqvist, kitara. Sibelius, De Falla ja Bloch sekä Paul-Erik Söderqvistin uuden teoksen ensiesitys. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräykseen. Kahvitarjoilu ennen konserttia Suomen Lähetysseuran Jerusalemin työkeskuksen ja seurakunnan nuorten Israelin matkan hyväksi. Erkki Rautio, sello, Sari Rautio, piano klo 16 Olarin kirkko. Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

Koko perheen konsertti Ihmeellinen aamu ma 8.4. klo 18 ja ti 9.4. klo 9.15 ja 10.15. Tapiolan kirkko. Tule ihmettelemään pääsiäisaamun tapahtumia pikku lampaan kanssa. Kesto n. 30 min. Gjermund Larsen Trio klo 19 Espoon tuomiokirkko. Vuonojen maan musiikillista magiaa! JuuriJuhla RotFest –festivaali. Vapaa pääsy.

Mietityttääkö elämäntilanteesi, perhetilanteesi tai vammasi kanssa eläminen? Haluatko keskustella hengellisistä kysymyksistä? Espoon seurakuntien yhteisen vammaistyön diakoniatyöntekijät ovat sinua varten. Näkövammaiset: Tarja Huttunen, 040 734 7715, tarja.huttunen@evl.fi Kuulovammaiset: Annika Topio, 040 531 1002, annika.topio@evl.fi Kehitysvammaiset: Minna Kovalainen, 040 513 0854, minna.kovalainen@evl.fi

TO 4.4. Marko Haavisto: ”Luojalle rengiksi” klo 18.30 Laaksolahden kappeli. Laulu ja laulun tarina -musiikista ja laulusta keskusteleva konserttisarja. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.

PE 5.4. Pekka Toivonen: My Favourite Things – Vapaudesta, rakkaudesta ja saunasta klo 20 Espoon tuomiokirkko. Pekka Toivonen, sävellykset & piano; Antti Mattila, urut; Miia Reko, trumpetti; Raija Silfverberg, huilu ja kuoronjohto; Seko – suomalainen sekakuoro. Vapaa pääsy.

LA 6.4. Lauluyhtye Kuiskeen 6-vuotissynttärikonsertti klo 17 Leppävaaran kirkko. Vapaa pääsy. Myös lapset ovat lämpimästi tervetulleita! Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykselle.

SU 7.4.

Ihmeellinen aamu -konsertti klo 9.15. ja 10.15 Tapiolan kirkko. Ks. tiedot yllä.

KE 10.4. Häivähdys Pyhää -päiväkonsertti klo 12 Tapiolan kirkko. EMOn nuoret taitajat Emilia Lehtoranta ja Salli Tuomi, piano. Kesto 30 min. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu YV:lle.

TO 11.4. Tuike- ja Välke-lastenkuorojen sekä Chorus Gaudeten Yhteisvastuukonsertti klo 18 Espoon tuomiokirkko. Solistina baritoni Joonas Asikainen. Tuike-kuoroa johtaa Josefiina Haapalainen, Välke-kuoroa Heli Vapaakallio ja Chorus Gaudetea Leena Talvio. Vapaa pääsy. Kolehti Yhteisvastuun hyväksi. Sunrise Mass – palmusunnuntain illan konsertti klo 18 Tapiolan kirkko. Joonas Kokkonen: Adagio religioso ja Paavon virsi jousiorkesterille. Ola Gjeilo: Sunrise Mass, sinfoninen messu kuorolle ja jousiorkesterille. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro ja Kamariorkesteri Soli Deo Gloria, joht. Juhani Lamminmäki (Kokkonen) ja Liisa Malkamäki (Gjeilo). Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

TI 16.4. Taivaallista musiikkia ja kansanlauluja klo 18 Espoonlahden kirkko. Vokaaliyhtye Konevitsa-kvartetti laulaa paastonajan ja pääsiäisajan musiikkia. Ohjelma 12 e. Valkea Ensemblen konsertti klo 18.30 Kauniaisten kirkko. Mm. A. Vivaldin musiikkia. Ohjelma 10 e Punaisen ristin hyväksi. Vapaa pääsy.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNNAN ARKISTO

D.Buxtehude: Membra Jesu nostri klo 18 Olarin kirkko. Lauluyhtye Columba mea, soitinyhtye Storia. Päivi Kantola, sopraano, Sari Rautio, sopraano, Nea Meriranta, altto, André Aho, tenori, Juha Karvonen, baritoni. Johtaa Simo Häkli. Liput 10/15 e ovelta. J.S. Bach: Aus der Tiefen rufe ich, Herr, zu dir & G. Fauré: Requiem klo 19 Espoon tuomiokirkko. Kamarikuoro Novena. Synnnöve af Hällström, sopraano, Juho Punkeri, tenori & viulu, Veikko Vallinoja, baritoni, Markus Malmgren, urut. Kamarikuoro Novena, joht. Nina Kronlund. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen kolehti Yhteisvastuukeräykseen.

TI 9.4.

– Maailma on täynnä hienoa musiikkia, nautimme laulamisesta ja olemme laulaneet yhdessä jo kuusi vuotta, sanoo lauluyhtye Kuiske. Musiikkia ja synttäriohjelmaa luvassa Kuiskeen konsertissa Leppävaaran kirkossa la 6.4.

Omaishoitajille ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Vertaistukiryhmä muistihäiriöisille ja heidän omaisilleen yhteistyössä SPR:n vapaaehtoisten kanssa pe klo 10–12.30 Soukan kappeli, parilliset viikot. Lounas ja kahvit 5 e. Tied. Eija Siivonen, 041 534 1706. OLARIN SEURAKUNTA Omaishoitajien teemapäivä pe 29.3. 12.30–14.30 Olarin kirkon kerhosiivessä: ”Omaishoitoperheiden palvelut ja omaishoidon näkymät”. Mahdollisuus osallistua hartauteen klo 12.15. Vapaaehtoiset huolehtivat hoidettavista, kun omaishoitajat kokoontuvat teeman ympärille. Kahvihetki klo 14. KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Omaishoitajat kokoontuvat ke 10.4. klo 15.30 Sebastoksen toimitilassa, Kauniaistentie 11.

Sairaalassa Sairaalapappien yhteystiedot saat hoitavan yksikön henkilökunnan kautta tai www.espoonseurakunnat. fi/tukea/sairaalassa. Kauniaisissa hoivakoti Villa Bredassa sairaalapastori Maritta Kirilä, ma– to klo 8–16 p. 050 301 7018.

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Soita ja varaa aika tai tule käymään. Yhteystiedot löydät täältä: www. espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea, www.kauniaistenseurakunta.fi

SIRPA PÄIVINEN

14 A Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

Suomessa asuu noin 4 000 kuuroa, heistä arviolta tuhat pääkaupunkiseudulla. Viittomakielinen vapaaehtoistoiminta (VIVA) on osa Kuurojen Liiton palveluita. Leppävaaralainen Teemu Kuusisto toimii vapaaehtoisena tukihenkilönä neljälle asiakkaalle. Aliisa Lehtonen työskentelee Kuurojen Liiton viittomakielisen vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina. Lue juttu aiheesta verkko-osoitteesta www.espoonseurakunnat.fi.

Öppen mottagning: Esbo sv. förs. kansli, Kyrkog. 10, varje torsdag kl. 10–12. Kom och träffa diakoniarbetaren för samtal.

Mielenterveyttä Mielenterveyskuntoutujien leiri ma 13.– to 16.5. Hvittorpin leirikeskuksessa. Leirillä ulkoillaan, askarrellaan, saunotaan, keskustellaan ja hiljennytään. Leiri on avoin kaikille espoolaisille mielenterveyskuntoutujille. Tiedustelut ja hakulomakkeet viim. 10.4. diakoni Harriet Lohikarilta, 040 531 1057. Järj. Espoon seurakunnat. TAPIOLAN SEURAKUNTA Kaikille avoin Kohtaamispaikka Tapiolan kirkon Olohuoneessa, Kirkkopolku 6, to klo 12.30–14. Keskustelua kahvikupposten äärellä. Masentaa, väsyttää, ahdistaa? Älä jää yksin, tule Mieli Maasta ry:n vertaisryhmään. Tapaamme joka keskiviikko Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6, klo 18–20:45. Info: Mikko, 044 756 0105. LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Naisten kesken keskiviikkoisin noin kerran kuukaudessa klo 18.30 Uutussa. Tule jakamaan elämää yhdessä toisten kanssa. Luemme Raamattua, rukoilemme ja keskustelemme. Kokoontumisen luonne on sielunhoidollinen. Tied. Eija Ala-Venna 045 6755321. Miesten iltamat. Sinä nuori tai vanhempi mies! Tule jakamaan

ajatuksia muiden miesten kanssa to 4.4. klo 18 Uuttuun. Tapaamiset joka toinen to. Teemoina mm. isyys/ isäsuhde, parisuhde, seksuaalisuus. Ei ennakkoilm. Vetäjä Pauli Paananen, 045 633 7065. ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Meren ja taivaan välillä -ryhmässä keskustellaan kaikesta meren ja taivaan välillä Meriemy, Merenkäynti 3, to klo 14–15.30 parittomat viikot. Tied. Liisa Pohjonen 040 547 1848 tai liisa.pohjonen@evl.fi. Perjantaiporinat, avoin keskusteluryhmä mielenterveyden tueksi Soukan kappeli, pe klo 13–14.30, parilliset viikot. Tied. Ritva Aarnio, ritva.aarnio@evl.fi, 040 537 6854. Mielenterveyskuntoutujien omaisten ja läheisten teemaillat 4.4. ja 2.5. Meriemy, Merenkäynti 3. Tied. Liisa Pohjonen 040 547 1848 tai liisa. pohjonen@evl.fi. ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 21.3. klo 15–16.30 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Kokoonnumme parillisten viikkojen torstaisin. Jakaminen, yhdessäolo, parempi mieli! Tiedustelut 050 438 0189. KAUNIAISTEN SEURAKUNNAT Mielenterveysryhmä (Ilon ryhmä – Glad idag) Kauniaisissa Sebastoksessa, Kauniaistentie 11. Ryhmä kokoontuu tiistaisin klo 15. Järj. Kauniaisten kaupunki ja srk:t (kaksikielinen).

International Worship and Eucharist in Arabic every Friday at 5.30 pm at Perkkaa Chapel. Rev. Ramez Ansara, pastor of the Arabic work in the Capital area. Arabic Young Adult Group “The Redeemed”. Bible study and Arabic Christian Meeting on Fridays at 3 pm at Perkkaa Chapel. Pastor Ramez Ansara, 050 304 1698. Venäjäklubi kaikenikäisille pe 29.3 ja 5.4. klo 17 KilonRisti (os. Vanharaide 1). Lapsille peli- ja kerhotoimintaa. Vasta-alkajille raamattuopetusta sekä musiikkia aikuisten kesken. Isäntänä Vadim Rozhnovskiy, 050 563 5905, vadim.rozhnovskiy@evl.fi. International Morning Prayer every Friday at 7 am at Nuortentila Siipi (Alberganesplanadi 1). Join us for a prayer in English. Rudvin Stein, 040

5822759. Let’s Read Together! Join us and learn Finnish for free together with nice volunteers. We gather every Wednesday at 2 pm to 4 pm at Sello Library, room Akseli, on the second floor. martta.nurmi@evl.fi, 040 559 1487. TZ-choir - International Choir for everybody! Every Tuesday at 5 pm at Perkkaa Chapel. Sing in different languages. Hosting Vadim Rozhnovskiy, 050 563 5905, vadim.rozhnovskiy@evl.fi. Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time

and refreshments after the service. www.church.fi Opitaan suomea maanantaisin klo 10–11.30 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Keskustelemme suomalaisista tavoista, kielestä ja kulttuurista. Alussa pieni hartaushetki, kahvit. Ohjaajana Tuire Moisander. Kansainvälinen keittiö torstaisin klo 12–15 Suvelan kappelissa. Kokkaamme eri maiden ruokia ja tutustumme eri ruokakulttuureihin. Ohjaajana Tuire Moisander. Urdunkielinen piiri perjantaisin klo 17.30 Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1. Lapsille pyhäkoulu. Kongolaisten piiri la 30.3. klo 16 Kauklahden kappelissa. Keskustelua, hartaushetki, kielinä ranska, swahili. See more: Colourful Espoo > Kerhot/ Clubs

ELÄMÄNKAARI

Kastetut Nilla Elina Amanda Halttunen, Emma Maria Hautala, Kaapo Uljas Kaura, Rasmus Olli Vesanpoika Keinänen, Kaisa Tuulia Merikanto, Anni Lumi Marja Miettunen, Aino Isabel Álvarez Salo. Hautaan siunatut Marta Elise Nurmi 100 v, Raili Annikki Velhonoja 90 v, Pentti Asser Wirén 84 v, Lasse Olavi Sevä 71 v, Veijo Antti Jalmari Kostamo 67 v, Mia Maria Jokelin 47 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Pihla Ingrid Ottilia Manner, Minea Olivia Marila, Iida Sofia Miettinen, Ben August Murtonen, Oliver Christian Peltonen, Veera Ilona Peltonen, Kasper Veli Riisiö, Stella Linnea Rissa, Sebastian Lukas Benjamin Siukosaari, Seela Helmi Sofia Tuokko, Eeli Akseli Ylikotila. Hautaan siunatut Lempi Inkeri Nyyssölä 89 v, Raili Orvokki Maaranen 84 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Sofia Aleksandra Fokin, Veeti Ilmari Mikael Kilpeläinen, Eeli Anton Juhonpoika Kuva, Reino Kalevi Martikainen, Eero Veli Johannes Viitala, Olivia

Aava Vuorinen. Hautaan siunatut Lilja Vieno Wikström 93 v, Anna-Liisa Anttinen 92 v, Liliya Havrilova 87 v, Terttu Kaarina Taivassalo 87 v, Saara Kerttu Tamminen 87 v, Seppo Ilmari Kunnas 79 v, Pauli Antero Kettunen 78 v, Hannu Pellervo Nieminen 76 v, Anni Kaarin Ingeborg Oldenburg 76 v, Eero Juhani Laine 74 v, Seppo Olavi Rissanen 59 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Tuomas Eero Juhani Paulus Kuivalainen, Lotte Ruusu Laitinen, Peetu Markus Malin, Emilie Aleksandra Mirtti, Eino Jaakko Gabriel Vanamo, Lilien Helen Olivia Viitanen, Laila Iita Virtanen. Hautaan siunatut Pirkko Tellervo Taskinen 95 v, Maire Annikki Mero 90 v, Taimi Raili Annikki Ikonen 89 v, Iris Tellervo Sandberg 89 v, Liisa Alma Nyyssönen 88 v, Veikko Wilhelm Lintula 73 v, Paula Kristina Turri 72 v, Markku Olavi Ahoniemi 65 v, Ulla Kaisa Laitinen 55 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Lucas Emil Kalliokoski, Lillian Aino Helena Eileen Pöntiskoski, Olavi Jussi Noel Rautio, Eino Johannes Tuovinen, Alexander Björn Mathias Wasastjerna, Ragnar Hans Christoffer

359

Hannamari Auvinen

360

Wasastjerna. Avioliittoon aikovat Heikki Jussi Rouhesmaa ja Mari Susanna Tuominen. Hautaan siunatut Aino Bertta Lagerstam 96 v, Juho Jaakko Hyyppä 94 v, Ilta Mirjam Hyyppä 92 v, Pentti Uuno Olavi Koria 87 v, Hilkka Orvokki Tiittanen 83 v, Elsa Maria Kujala 81 v, Rea Brita Wallenius 81 v, Leena Annikki Helenius 72 v, Sinikka Anneli Vanninen 71 v, Ilpo Juhani Partanen 68 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

Harri Bollström

Kristiina Drotár

Työsuojeluvaltuutettu, pääluottamusmies, Espoo

KTM, eduskunta-avustaja, Espoo

367–

368

369

Sonja Huttunen

Lassi Hyttinen

pankkineuvoja, tradenomi, Lohja

–– 377

– 376 Ina Kuula

– 378

Hannu Laaksonen

yhteisöpedagogi (AMK), varavaltuutettu, Nurmijärvi

KM, peruskoulun lehtori, Espoo

385

386

Stefan Salonen

omsorgspastor, ekonom, Nyland

Matti

Ritva Lappalainen

arkkitehti, Tuusulan tilapalvelupäällikkö, Espoo

387– Sari Savela

KTM, päätoimittaja, Espoo

Tiina Sinkkonen

oopperalaulaja, kunnanvaltuutettu, Sipoo

ESITYKSET PÄÄSIÄISENÄ: 16.4. 17.4. 19.4. 20.4.

klo 13 ja 18 klo 13 ja 18 klo 13 ja 18 klo 13

Lapsi 4–12 v. 9/12 €, aik. 13/15 €. Ryhmäalennus: joka 16. henkilö ilmainen. Varaudu sään mukaan.

Seurakuntien yhteiset Unelmapantterit – lievästi kehitysvammaisten nuorten kerho kerran kuukaudessa, to 11.4. klo 17.30–19.30 Nuortentila Siipi, os. Alberganesplanadi 1. Kysy lisää: Maija Kumpulainen, 040 724 1120. Pelikaveri-toiminta nuorille verkossa pelaaville. Kun nuori pelaa yksin verkossa, turvallinen peli- ja juttuseura on plussaa. Pelikaverit ovat koulutettuja ja luotettavia aikuisia vapaaehtoisia. Yhteiset peliajat ovat nuorten huoltajien tiedossa. Toimintaa koordinoivat Leppävaaran seurakunta sekä Espoon ja Lohjan kaupungit. Kysy lisää: Erityisnuorisotyönohjaaja Toni Majola, toni.majola@ evl.fi.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Hautaan siunattu Helmi Maria Verho 95 v.

#1000syytä äänestää KD:ta. Valitse ehdokkaasi!

Tiina Haapala

sosiaaliohjaaja, perushoitaja, Vihti

– 370

Junnila sit. eläinlääket. tohtori, elintarviketieteiden lis., Lohja

U ud i s t un ut musiikkinäytelmä

Vivamontie 2, 08200 Lohja puh. 0207 681 760, vivamo@sana.fi

Döpta/Kastetut Joel Tapio Ilama, Anton Kristian Liesaho, Erik Kenneth Mattias Lindgren, Charlotte Helene Saarentaus, Milton Alexander Emil Sjöstrand, Enni Alexandra Linnea Särkilahti, Vienna Maria Tuomala. Avlidna/Hautaan siunatut Lars Henry Olof Roberts 91 v, Heikki Ferdinand Dahlström 87 v, Greta Iris Emilia Baarman 83 v, Inge Margareta Lindgren 78 v, Kaj-Erik Johannes Rejström 76 v, Jan Rainer Lindstedt 73 v, Hans Magnus Brondin 64 v, Ola Frans-Johan Elf 61 v.

361

Terveydenhoitaja (AMK), kaupunginvaltuutettu, Karkkila

filosofian maisteri, perhehoitaja, Loviisa

Ihmisen Poika

1000 € vauvaperheille 1000 ammattilaista päivähoitoon Vanhuksille 1000 hoitajaa 1000 poliisia lisää

358

Kaarina Järvenpää

yleislääket. erikoislääkäri, kaupunginvaltuutettu, Espoo

– 379 Antero Laukkanen

kansanedustaja, sosiaalineuvos, Espoo

388 Martin Stenberg

FT, yliopettaja, Kauniainen

362

363 Peter Hagman

vapaaehtoistyöntekijä., kaupunginvalt., eläkeläinen, Järvenpää

Jaakob Happonen

diplomi-insinööri, TV-tuottaja, Espoo

– 372

– 371 Jouko Jääskeläinen

valtiotieteiden tohtori, kaupunginvaltuutettu, Vantaa

380

Loviisa Kaartokallio

luokanopettaja, varavaltuutettu, Vantaa

381

Marja-Liisa Lohikoski

FM, erityisopettaja, Kirkkonummi

389

Asmo Maanselkä

kauppatiet. ja yhteiskuntatiet. maisteri, puoluesihteeri, Uusimaa

390 Reija Taupila

tuotantopäällikkö, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Markku Tenhunen

viestintäjohtaja, kaupunginvaltuutettu, Järvenpää

364

www.kd.fi/ehdokkaat

365

Soili Haverinen

teologian maisteri, varavaltuutettu, Vantaa

– 373

366

Carmen Heikkilä

opettaja, toimittaja, Porvoo

Eija Kemppi

Karppa sit. diplomi-insinööri, ohjelmistosuunnittelija, Espoo

FM, TM, aineenopettaja, Raasepori

382

383

Pasi Mustonen

KM, digipedagogi, Kerava

391 Pauli Tuohioja

rovasti, kaupunginvaltuutettu, Kauniainen

Andrei Hinkonen

pastori, Vantaa

– 375

– 374 Matti

Maksaja: KD Uudenmaan piiri

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

Jere Riikonen

merianalyytikko, kaupunginvaltuutettu, Porvoo

392 Tiina Tuomela

lastentautien erikoislääkäri, kaupunginvaltuutettu, Vantaa

Susanna Koivula

sosionomi (AMK), kunnanvaltuutettu, Mäntsälä

384 Pentti J. Rönkkö

auto- ja liikennetoimittaja, kaupunginvaltuutettu, Kerava

393 Tuulikki

Vuorinen sit. lehtori sosiaali- ja terveysala, sairaanhoitaja-diakonissa, Uusimaa

16 A Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

Lapsen hankkiminen pelottaa OLEMME PUHUNEET kumppanini kanssa siitä, haluaisimmeko lapsia. Kumppanini haluaisi, mutta minä en. Lapsen hankkiminen pelottaa. Haluanko synnyttää lapsen maailmaan, jossa ilmastoahdistus ja aikuisten kykenemättömyys tehdä päätöksiä ajavat nuoret kaduille ja koululakkoihin? Maailmaan, jossa tulevaisuutta ei pystytä ajattelemaan 2050-lukua pidemmälle, jolloin mahdollinen lapseni ei olisi vielä edes 30-vuotias? Maailmaan, jossa jääkarhuja ja koralleja kävellään katsomaan fossiilimuseoon? Minun ja sinun on helppo siirtää päätöksiä myöhemmäksi ja lepuuttaa mieltämme hyvinvointikuplan suojassa. Mutta samalla, kun me istumme mukavasti nojatuolissa ja luotamme siihen, että päättäjät hoitavat maailman asiat meidän puolestamme, jossain tulevaisuudessa lapsemme ja lapsenlapsemme kysyvät meiltä syyttävästi, miksemme tehneet mitään, kun toivoa vielä oli. Jos joskus tulevaisuudessa joudun tuon syyttävän katseen kohteeksi, haluan pystyä rehellisesti vastaamaan tehneeni kaikkeni. Siksi teen kaikkeni kestävän arjen eteen: olen vegaani, liikun julkisilla ja pyörällä, olen vähentänyt lentämistä, ostan kaiken kulutustavaran käytettynä. Kuitenkin kuluttajavalintoja tärkeämpää on vaikuttaa päätöksentekoon. Nyt eduskuntavaalien alla on aika herätä hyvinvointikuplasta ja ryhtyä vaatimaan päättäjiltä tekoja, joilla tulevaisuus saadaan turvattua. Sanahelinä ei enää riitä vaan tekoihin on sitouduttava. Emma Sairanen

Kirkon lehti sotkeutuu politiikkaan MITÄ MIELTÄ olette tästä päätoimittaja Jaakko Heinimäen pääkirjoituksen lauseesta: ”Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen tyssäsi jo ajat sitten pääministeri Juha Sipilän jääräpäisyyteen ja haluttomuuteen kuunnella muiden näkemyksiä kuin omiaan ja omiensa. Edes perustuslain kanssa ei ollut hallituksessa niin turhan tarkkaa.”(K&k 14.3.) Pitäisikö kirkon huolehtia lehdessään omista asioistaan eikä ottaa tällä

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

ka osui omaan jalkaan. Tilastotiedettähän evoluutiobiologi itsekin käyttää hyväksi analysoidessaan tieteellisten koetulostensa luotettavuutta. Rauli Mäkelä lääkäri, Espoo

Lisää kristillistä sisältöä

Miltä usko näyttää? ANTHONY WALLACE / AFP-LEHTIKUVA

OLEN 62-VUOTIAS hyvin sairas mies. Haluaisin lukea lehdestämme mieluummin uskoani vahvistavia kuin uskoani kyseenalaistavia artikkeleita. Olen pitänyt lehteä kristillisenä enkä jonkin sortin yleisfoorumina. Ilkka Tammikallio vielä uskovainen

Puolustakaamme luomakuntaa!

Opiskelijat tukivat toisiaan Uuden-Seelannin Christchurchissa 18. maaliskuuta 2019. Hartaushetki, jossa muisteltiin 49 uhria, järjestettiin terroritekojen jälkeen. Christchurchin kaupungissa tehtiin perjantaina 15. maaliskuuta terrori-isku, jossa ihmisiä ammuttiin kahdessa eri moskeijassa. Terrori-iskun jälkeen Uuden-Seelannin hallitus ilmoitti, että se aikoo kiristää aseita koskevia lakejaan. Pääministeri Jacinda Ardern sanoo, ettei Christchurchin terrori-iskun tekijälle pidä antaa kuuluisuutta. Ardern esitti, että ihmiset muistaisivat uhreja toistamalla heidän nimiään.

tavalla kantaa poliittisiin asioihin vaalien alla?

Seppo Salo Suur-Espoonlahti

Olisi pitänyt puhua evoluutiosta EVOLUUTIOBIOLOGI AURA Raulon henkilökuva (K&k 28.2.) menetti tuhannen taalan paikan sortumalla kevyeksi viihteeksi eläinten pussailus-

ta ja päähenkilön kuljeskelusta pyjamassa. Mikä olisi ollut luontevampaa kuin kysyä evoluutiobiologilta edes jotain itse evoluutiosta, älykkäästä suunnittelusta ja kreationismista. Jäin kovasti miettimään, kummalta petti rohkeus puhua asiaa, haastattelijalta vai haastateltavalta. Artikkelissa kuvattu ”nokittelu” Richard Dawkinsille lienee Raulon suusta päässyt vahingonlaukaus, jo-

PAASTONAIKA ON perinteisesti omistettu hiljentymiselle, jolloin voimme pohtia, kuinka voisimme palvella paremmin toisia ihmisiä ja Jumalaa. Tänä keväänä siihen on erittäin konkreettinen mahdollisuus, sillä keväällä järjestetään kahdet merkittävät vaalit, eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit. Äänestäkäämme kevään vaaleissa vain sellaisia ehdokkaita, jotka ovat aidosti sitoutuneet hiilidioksidipäästöjen voimakkaaseen vähentämiseen. Fossiilisilla polttoaineilla on luotu se elintaso, josta meidän, vanhempiemme ja isovanhempiemme sukupolvi on saanut nauttia. Mutta jos fossiilisten polttoaineiden käytöstä ei seuraavan parin vuosikymmenen aikana luovuta, niiden käyttö tuhoaa oman, lastemme ja lastenlastemme tulevaisuuden sekä luomakunnan siinä muodossa, jossa olemme sen tunteneet. Jos nyt ryhdymme päättäväisesti vaatimaan Suomen, Euroopan ja maailman päättäjiltä konkreettisia tekoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi, voimme vielä estää ilmastonmuutosta eskaloitumasta. Joka tahtoo ja pystyy, voi äänestämisen lisäksi tehdä enemmän: vähentää vapaaehtoisesti eläinperäisen ruuan käyttöä, pyrkiä suosimaan joukkoliikennettä ja uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä, kieltäytyä lentämästä ja vähentää omaa kuluttamistaan. Puolustakaamme ihmistä, puolustakaamme ilmastoa, puolustakaamme elämää! Tuuli Savela