Kirkko ja kaupunki 2019 06 Vantaa

HY VÄN TÄHDEN.

6

28.3.2019 kirkkojakaupunki.fi

A4 Nuoret naiset ottavat etäisyyttä perinteiseen uskonnollisuuteen A6 Pyhän Laurin kirkko pääsi japanilaiselokuvaan

Aurinkorannikko houkuttelee perheitä

Mandi muutti Espanjaan B 1

ENGLANTILAINEN MYSTIKKO JULIANA NORWICHLAINEN (1342–N.1416)

”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie” toistui taukoamatta.

Ajattelin äitiäni, muistelin lapsuuttani.

Ajattelin seurakunnan päiväkerhossa askartelemaani enkelinkuvaa, jonka äiti oli kiinnittänyt sinitarralla sänkyni viereen.

KARO HÄMÄLÄINEN KERTOO ULTRAJUOKSUKOKEMUKSESTAAN KIRJASSAAN MIKSI JUOKSEN (OTAVA 2019)

Iankaikkisesti

Niin langetessamme kuin jälleen noustes­ samme meitä jatkuvasti varjelee sama rakkaus.

Sillä Jumalan silmissä me emme lankea, omissa silmissämme emme pysy pystyssä, ja molemmat seikat ovat totta.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019 Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet, ja he kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen.

PSALMI 91:11–12

Rukous

Pääkirjoitus

KATRISAARELA

Pitääkö Raamatun tutkimusta pimittää tyhmältä kansalta?

PARI VIIKKOA sitten tuli kuluneeksi tasan viisikymmentä vuotta siitä, kun nuori pappi Terho Pursiainen päiväsi esipuheen pieneen kirjaansa, jolla oli kovin provosoiva nimi: Uusin testamentti.

Pursiainen kirjoitti, että kirjassa mainitut asiat olivat enimmäkseen tuttuja Suomen kirkon papeille. Ne liittyivät lähinnä raamatuntutkimukseen. ”Kun IHMISTEN niitä ei ole saatettu muiden kuin pappien TASAVERTAISUUS EI tietoon, oli tämä kirja kirjoitettava”, hän totesi.

OLLUT RAAMATUN Pursiaisen mukaan kirkossa haluttiin KIRJOITTAJIEN salata tieteellisen tutkimuksen tuloksia YHTEISKUNNISSA yksinkertaisena pidetyltä kansalta.

IHANNE EIKÄ

”

KIRKON RAAMATUNTULKINTA ei Nissisen ja Vähäkankaan mielestä ota vakavasti sitä, millaista tietoa teologinen, historiallinen ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus on tuottanut avioliitosta, sukupuolentulkinnasta ja yhteiskunnan rakenteista.

Esimerkiksi ihmisten tasavertaisuus ei ollut Raamatun kirjoittajien yhteiskunnissa sen paremmin ihanne kuin käytäntökään.

Jo tämän tiedon luulisi vaikuttavan siihen, miten Raamattua tulkitaan nykyisessä tasa-arvoa korostavassa yhteiskunnassa.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

KÄYTÄNTÖ.

kirkkojakaupunki.fi Piispa Teemun teesit

MARI AARNIO

TILANNE EI ole viidessäkymmenessä vuodessa juuri muuttunut. Tieteellisen raamatuntutkimuksen anti ei tunnu kelpaavan kirkolle vieläkään.

Viimeksi asiaan kiinnittivät huomiota professori Martti Nissinen ja tohtori Päivi Vähäkangas aikakauslehti Vartijaan kirjoittamassaan artikkelissa. Siinä he käyvät läpi kirkolliskokouksen perustevaliokunnan mietinnön kirkon avioliittokäsityksen laajentamisesta.

Tutkijat pitävät mietinnön raamattuargumentteja ohuina ja vähäisinä: Raamattu alistetaan pelkäksi opillisen auktoriteetin työkaluksi.

Nykyisten ja Raamatun aikaisten parisuhteiden vertaaminen toisiinsa vaatisi vakavaa tulkinnallista työtä. Pelkkä Raamatun jakeiden siteeraileminen ei riitä.

Kiitos, että otit pimeän pois päältäni ja annat taas tämän ihmeen: valo kasvaa, tunteja on enemmän.

Näen likaiset ikkunat, uuvahtaneet viherkasvit ja elämässäni paljon sotkuista ja keskeneräistä.

Kiitos, etten tässä kevättoivossa muista niitä kovin paljon murehtia.

Uudessa videosar­ jassa piispa Tee­ mu Laajasalo ker­ too teesejään kuin Martti Luther kon­ sanaan! Katso so­ messa tai osoittees­ sa kirkkojakaupun­ ki.fi/teemunteesit.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 28.3.2019

numero 6

Seuraava lehti ilmestyy 11.4.

KANNEN KUVA: CHUS ALONSO

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

3

”

OLEMME SIUNATTUJA SAADESSAMME ASUTTAA MAAN KALTAISTA PLANEETTAA. CARLA KÄYHTY

”Todellakin aion äänestää” Carla Käyhty, 20, opiskelee laulua, hankkii ansioita siivoamalla ja valmistautuu pääsykokeisiin. Hän äänestää ensi kertaa eduskuntavaaleissa.

1

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JOONAS BRANDT

Eduskuntavaalit ja eurovaalit ovat tulossa. Aiotko äänestää?

– Todellakin. Äänestäminen on hieno mahdollisuus vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan ja myös Euroopan asioihin.

Kiinnostus äänestämiseen heräsi yläasteen yhteiskuntaopin tunneilla. Politiikkaa tulee seurattua jonkin verran sekä paperilehdestä että verkkolehdistä. Lehtiä luen päivittäin.

– Olen opintojen ohella hankkinut ansioita siivoamalla. Kun siivoojan työt loppuvat, minut on palkattu vaalitoimitsijaksi sekä eduskunta- että eurovaalien ennakkoäänestyksiin.

poja ovat myös erilaiset tempaukset ja mielenosoitukset.

Viime kuntavaaleissa vain vajaa kolmannes alle 25-vuotiasta äänesti. Miksi?

– Ehkä moni nuori ajattelee, että yhdellä äänellä ei ole merkitystä. Se on väärin ajateltu, sillä yksittäiset äänet ovat yhdessä paljon.

– Äänestäminen on yksi tapa vaikuttaa. Sen lisäksi voi tehdä muutakin. Itse olen kirjoittanut mielipidekirjoituksia lehtiin. Sosiaalisessa mediassa pystyy myös levittämään mielipiteitä. Hyviä ta-

Miksi juuri nuo asiat ovat sinulle tärkeitä?

– Tykkään käydä patikkaretkillä.

Luonto on elämän perusta. Olemme siunattuja saadessamme asuttaa maan kaltaista planeettaa, joten velvollisuutemme on huolehtia siitä. Haluaisin, että tulevat sukupolvet voivat kasvaa turvallisessa ja monimuotoisessa maailmassa. Olen huolissani ilmastonmuutoksesta. Pyöräily on ekologinen tapa liikkua ja osa elämänfilosofiaani. Kuten elämässä,

2

3 4

Millaiset asiat vaikuttavat äänestyspäätökseesi?

– Minulle tärkeitä asioita ovat luonnon kunnioittaminen, biodiversiteetin suojelu ja ilmastomuutos. Tämän lisäksi olennaisia asioita ovat koulutus, sukupuolten välinen tasa-arvo ja tuloerojen kaventaminen. Olen seurannut myös keskustelua vanhustenhoidosta. Minusta jokainen ihminen on arvokas ja ansaitsee hyvää huolenpitoa.

pyöräilyssä raskaampia osuuksia seuraa helpompi osuus. Tärkeintä on mennä eteenpäin.

– Opiskelen laulua Helsingin evankelisessa opistossa ja valmistaudun neljän musiikkioppilaitoksen pääsykokeisiin. Koulutuksella on merkittävä yhteys terveyteen ja hyvinvointiin. Se tukee laajan maailmankatsomuksen ja ryhmä- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Kaikilla sukupuolilla pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet uraan ja siinä etenemiseen. Oikeudenmukaisuus ja vähemmistöjen puolustaminen ovat minuun sisäänrakennettuja asioita.

5

Millainen on iltarukouksesi?

– Pitkän päivän jälkeen haluan olla virikkeettömässä ympäristössä varsinkin, kun olen muuttanut suhteellisen harvaan asutulta omakotialueelta pääkaupunkiseudulle kerrostalokämppään. Sammutan valot ja olen vain hiljaisuudessa.

Välillä syön myös iltapuuroni pimeässä. ■ Eduskuntavaalien ennakkoäänestys on 3.–9.4. ja vaalipäivä 14.4. Europarlamentin vaalien ennakkoäänestys on 15.–21.5. ja vaalipäivä 26.5.

4 A Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

JUHA-PEKKA VANHATALO

Myyrmäen kirkon edustalle ripustettu banderolli kertoo muuton syyn ja seurauksen.

Vantaankosken messut pidetään Virtakirkossa ”Täällä ei nyt henki kulje”. Vantaankosken seurakunta räväytti jälleen banderollillaan Myyrmäen kirkon luona. Kaksoisviestillä viitataan sekä muuton syyhyn että seurauksiin: seurakunta joutui muuttamaan kirkosta sisäilmaongelmien vuoksi, ja messut pidetään kirkon remontin ajan Virtakirkossa Rajatorpantiellä.

Viestintäasiantuntija Juha-Pekka Vanhatalo kertoo, että banderollista on tullut positiivista palautetta sekä suoraan että sosiaalisessa mediassa. Seurakunnan omien some-tilien lisäksi banderollista on puhuttu muun muassa Myyrmäki-sivulla ja homesairastuneiden ryhmässä Facebookissa.

Pyhän Laurin kirkko avautuu Pyhän Laurin kirkko avautuu maanantaina 1.4. kevään peruskorjausjaksonsa jälkeen. Kirkon holvimaalauksia on korjausjakson aikana puhdistettu ja restauroitu.

Sakastin katosta on myös otettu esiin maalausliike Salomo Wuorion 1893–1894 kirkon palon jälkeen tekemä koristemaalaus.

Korjaustyöt siirtyvät jatkossa piha-alueille.

Pihatyöt ovat tämän vuoden korjausten isoin osuus ja ne kestävät marraskuun loppuun. Pihan valaistus ja viemäriputket uusitaan. Pääoven ja sakastin ovien eteen rakennetaan kiveykset. Pihatyöt edellyttävät arkeologista valvontaa ja esimerkiksi ennen pääoven edustan uusimista paikalla tehdään arkeologisia kaivauksia.

Earth Hour näkyy Vantaan kirkoissa Maailman luonnonsäätiön WWF:n ilmastotapahtuma Earth Hour näyttää valomerkin ilmastolle. Earth Houria vietetään 30. maaliskuuta. Vantaalla seurakunnat osallistuvat tapahtumaan sammuttamalla kirkkojen valot kello 20.30–21.30. Kivistön kirkossa on konsertti kynttilänvalossa, esiintyjänä Kristiina Brask.

Suomessa Earth Hour kiinnittää suomalaisten huomion erityisesti ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin. Viime vuonna tapahtumaan osallistui yhteensä 188 maata ja maantieteellistä aluetta.

Porvoon piispanvaalissa toinen kierros Bo-Göran Åstrand ja Sixten Ekstrand etenivät toiselle vaalikierrokselle Porvoon hiippakunnan piispanvaalissa. Vaalin toinen kierros on 10. huhtikuuta. Ehdokkaita oli neljä.

Nuoret naiset etsivät hengellisyyttä ilman kirkkoa

Nuoret naiset luopuvat joukoittain uskosta Jumalaan.

Samaan aikaan heidän kiinnostuksensa hengellisyyteen lisääntyy, kertoo uusi tutkimus.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA MAIJA SAARI

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

LAPSEN KASTAMATTA jättäminen yleistyy perheissä, joissa vanhemmat tai toinen vanhemmista kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Kastamattomuuden yleisin syy on se, että lapselle halutaan antaa mahdollisuus päättää myöhemmin itse kasteesta.

Helsingissä asuvat kirkon jäsenet jättävät lapsensa kastamatta todennäköisemmin kuin muualla asuvat.

Kyselyyn vastanneet naiset päätyivät miehiä harvemmin kastamaan lapsensa.

Merkittäväksi perusteluksi kastamattomuudelle nousi se, että vastaaja ei pidä itseään uskovaisena (55 %) tai hänellä on ohut side kirkkoon (47 %).

Puolet vastaajista sanoi puolison vaikuttaneen siihen, että lasta ei kasteta.

Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki kiinnittää huomiota siihen, että enää hieman yli puolet (56 prosenttia) vastaajista pitää uskonnollista seremoniaa lapsen syntymän yhteydessä tärkeänä.

– Kun kastetta tärkeänä pitävien vanhempien osuus laskee tietyn rajan alle, seurauksena voi olla kasteiden määrän nopea luisuminen. Ruotsissa lapsen kastamatta jättäminen lähti selkeästi kiihtymään, kun noin kolmannes jätti lapsensa kastamatta.

Suomessa ollaan nyt siinä pisteessä, Salomäki sanoo.

Suomessa kastettujen osuus syntyneistä lapsista on vähentynyt 16 vuodessa yli viidenneksen. Vuonna 2017 suomalaisista lapsista kastettiin 67,1 prosenttia.

USKONNOSTA ETÄÄNTYNEIDEN ohella yhä useampi nuori aikuinen kuuluu ryhmään, joka ei noudata mitään uskontoa, mutta pitää silti itseään hengellisinä ihmisinä.

Moraali- ja arvokysymykset vaikuttavat merkittävästi nuorten uskontosuhteeseen. Jos vastaaja hyväksyi samaa sukupuolta olevien parisuhteet, hänellä oli muihin ikäluokkiin verrattuna lähes kaksinkertainen todennäköisyys kuulua hengellisten mutta uskonnosta etääntyneiden ryhmään.

Etääntymisestä huolimatta kiinnostus uskontoa kohtaan ei näytä heikentyneen nuorimmissa ikäryhmissä. 15–24-vuotiaista yli viidesosa (22 prosenttia) ilmoitti, että heillä on ollut elämässään käännekohta, jolloin he HELSINGISSÄ ASUVA ovat omistautuneet uuLAPSI JÄÄ USEIN della tavalla uskonnolKASTAMATTA. le. Nuorista naisista näin kertoi 28 prosenttia, kun vastaava luku kaikista suomalaisista oli 17 prosenttia.

”

KRISTILLISEEN uskoontuloon liitetystä uudestisyntymiskokemuksesta todistaa entistä harvempi nuori nainen. Kun keskimäärin vajaa kymmenesosa (8 prosenttia) suomalaisista ilmoitti jossain vaiheessa elämäänsä omistautuneensa Kristukselle, alle 35-vuotiaista naisista näin kertoi tehneensä vain neljä prosenttia.

Sen sijaan 15–24-vuotiaiden miesten ryhmässä keskimääräistä useampi, noin 11 prosenttia vastaajista, ilmoitti omistautuneensa Kristukselle.

Vuosittain tehtävän kansainvälisen ISSP-kyselyn (International Social Survey Programme) Suomea koskeva osuus kerättiin syys–joulukuussa 2018. Kyselytutkimukseen vastasi 1229 15–74-vuotiasta suomalaista.

Samansuuntaisesta kehityksestä näkyy viitteitä myös tämän vuoden

KYSELYTUTKIMUSTEN TULOKSET kertovat, että nuorten ikäluokkien suhde uskontoon on yhä herkkäliikkeisempi, ja siihen vaikuttavat aikaisempaa enemmän yksilön omat arvostukset ja elämäntilanne.

Y-sukupolveen kuuluvat 25–34-vuotiaat ovat kasvaneet nettiaikaan ja voimakkaasti yksilöllisyyttä korostavaan kulttuuriin. He ovat myös kohdanneet niukkuuden, jossa omat tulot eivät kasva suuremmiksi kuin edellisellä sukupolvella.

Kimmo Ketolan mukaan nämä tekijät selittävät, miksi nuoret aikuiset kokevat epäluuloa yhteiskunnan instituutioita kohtaan. Samasta suunnasta löytyy selitys myös nuorten naisten uskontokrittisyydelle.

– Y-sukupolvi sekä joutuu luottamaan että haluaa luottaa omiin kokemuksiinsa. Tämä näkyy uskonnollisena liikkuvuutena, Ketola sanoo.

– Kun yhtälöön lisätään se, että kirkko on ollut näkyvästi esillä avioliittolain muutoksen vuoksi ja suurin osa nuorista naisista hyväksyy samaa sukupuolta olevien avioliitot, ristiriita heijastuu suoraan kirkkosuhteeseen.

Sanoista tekoihin.

Kansalaisia kuunnellen.

392 Tiina Tuomela

Uusimaa

Lastenlääkäri

Mainoksen maksaa ehdokas

helmikuussa tehdyssä Kirkon tutkimuskeskuksen kastekyselyssä. Kyselyyn vastasivat 0–6-vuotiaiden lasten vanhemmat, joiden keski-ikä oli 35 vuotta.

www.tiinatuomela.fi

300

TARJA– EDUSKUNTAAN EKLUND 2019

Vantaan kaupunginvaltuutettu, kirkkovaltuuston ja yhteisen seurakuntaneuvoston jäsen

• Toimeentulo työstä ja eläkkeistä • Vanhusasiavaltuutettu ja vanhusasiamiehet kuntiin • Kirkon ja valtion yhteistyöllä autetaan hädänalaisia

MIA LAIHO

Kansanedustaja, lääkäri, äiti

UUSIMAA

Maksaja: Mia Laiho

Tulevaisuus on toivoa täynnä.

159

Kimmo Oila DI, yrittäjä, asianajaja TIINA TASMUTH lääketieteen tohtori ylilääkäri

UUSIMAA

LÄÄKÄRI POTILAAN ASIALLA: Viiveettä lääkärin vastaanotolle Hyvä kivun hoito on ihmisoikeus

Laadukas saattohoito kaikille Lisätietoja: www.tiinatasmuth.fi

Maksaja: Keskustanaisten Vihdin py ry

A

lle 35-vuotiaiden suomalaisten suhde uskontoon on voimakkaassa muutoksessa. Erityisen selkeästi muutos näkyy 25–34-vuotiailla eli niin kutsutussa Y-sukupolvessa. Tieto on peräisin suomalaisten uskonnollisuutta kartoittaneesta tuoreesta kyselytutkimuksesta.

25–34-vuotiaista naisista 29 prosenttia ja miehistä 22 prosenttia kertoi luopuneensa uskosta Jumalaan.

Ikäryhmään kuuluvista naisista ja miehistä kahdeksan prosenttia ilmoitti alkaneensa uskoa Jumalaan.

Jumalauskosta luopuneiden suuri osuus kertoo nopeasta maallistumisesta. Erityisesti nuorten naisten keskuudessa on kuitenkin nähtävissä myös lisääntynyttä kiinnostusta hengellisiin ja henkisiin asioihin.

– Naiset ovat kyselytutkimusten mukaan miehiä uskonnollisempia.

Tästä aineistosta näkyy kuitenkin aiempaa selvemmin, että nuorempiin ikäryhmiin kuuluvat naiset ottavat etäisyyttä perinteiseksi miellettyyn uskonnollisuuteen, Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola sanoo.

5

A

6 A Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

Rene Långström alkoi käyttää huumeita 12-vuotiaana. Nuorten Vamoksessa hän on saanut elämäänsä uusille raiteille.

Vamos, Breikki ja Al-amal tuovat toivoa Renelle ja tuhansille muille Helsingin diakonissalaitos auttaa elämänsä suuntaa etsiviä nuoria, huumevieroituksessa olevia opiaattiriippuvaisia ja paperittomiksi joutuneita maahanmuuttajia.

R

ene Långström, 30, käytti vielä puolitoista vuotta sitten huumeita, ja oli käyttänyt jo 16 vuoden ajan.

Långströmin koulunkäynti loppui peruskoulun kuudennella luokalla. Hän vietti nuoruutensa klubeilla Tukholmassa.

Långström sanoo olevansa ”erityisen vihattu romani”, sillä hän on homo. Hän oli koulukiusattu, ja häntä on puukotettu.

Hän oli ”masentunut ja lopussa”, kun hän astui sisään nuorten Vamoksen ovesta. Muutos ei tapahtunut heti, mutta pian hän huomasi, että hänestä todella välitettiin.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ESKO JÄMSÄ

– Elämänarvoni ovat muuttuneet.

Olen nyt kamoista puhdas. Peruskoulusta oli 49 kurssia tekemättä, nyt enää kaksi. Täällä on ihania opettajia, ei mitään pomottavia boss-ihmisiä. Täällä ihmiset eivät katso vinoon, vaan saan olla mitä olen, Långström kertoo.

Aiemmin hän piti ihanneammattinaan baarimikkoa. Nyt hän ajattelee, ettei jaksa kuunnella jumputusta, vaan haluaa opiskella asiointitulkiksi. Se vaatii vaivannäköä, mutta Långström on saanut itseluottamusta.

– Kiitos Jumalalle, että on olemassa tällainen paikka! Tänne tulo oli elämäni käännekohta. Valmentajat luottavat, tukevat ja välittävät, Långström

kiittää ja harmittelee ainoastaan sitä, että kohta koulu loppuu.

Vamos auttaa 16–29-vuotiaita nuoria, joilla on vaikeuksia elämänhallinnassa: arjessa pärjäämisessä, psyykkisessä hyvinvoinnissa, koulunkäynnissä, työelämään pääsyssä, raha-asioissa, asumisessa.

Suomessa on arviolta 60 000 nuorta, jotka ovat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella. Heistä noin 20 000:lla on niin vaikea tilanne, että he tarvitsisivat Vamoksen kaltaista tukea. Siinä jokainen nuori saa henkilökohtaisen valmentajan ja mahdollisuuden ryhmätoimintaan.

Vamos toimii Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla sekä viidellä muulla paik-

kakunnalla. Kymmenen vuoden aikana apua on saanut yli 10 000 nuorta, viime vuonna 2 342. Viime vuonna toiminnassa mukana olleista nuorista 86 prosenttia koki elämänsä muuttuneen paremmaksi.

Diakonissalaitoksella on laskettu, että kun puolet Vamoksessa olleista päätyy koulutukseen tai työelämään, se tarkoittaa yhteiskunnalle yhtä nuorta kohti 290 000 euron säästöä seuraavan neljänkymmenen vuoden aikana. Ihmisarvon puolustaminen on siis taloudellisestikin kannattavaa.

BOBBY KERTOO käyttäneensä huumeita koko aikuisikänsä. Nyt hän käy huumevieroituksessa Diakonissalai-

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

7

”On hölmöläisen hommaa kasvattaa paperittomien joukkoa” Helsingin diakonissalaitos toivoo tulevalta hallitukselta, että haavoittuvassa asemassa elävien nuorten ja maahantulijoiden tilanteeseen haettaisiin ihmisarvoisia ratkaisuja.

Nuorten hyvinvoinnin parantamiseen Diakonissalaitoksella on kuuden kohdan ohjelma. Sillä pyritään vähentämään koulutuksesta ja työelämästä pudonneiden nuorten määrää, parantamaan mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä poistamaan nuorten asunnottomuutta.

Diakonissalaitos kasvattaisi Suomen pakolaiskiintiötä, palauttaisi humanitaarisen oleskeluluvan uudestaan käyttöön, helpottaisi maahantulijoiden työllistymistä ja poistaisi romanikerjäläiset kaduilta työllistämällä heitä sekä Suomessa että lähtömaissa.

Miksi tällaiset toiveet hallitusohjelmaan, Diakonissalaitoksen toimialajohtaja Marja Pentikäinen?

– Toiveitamme yhdistävät ihmisarvo ja ihmisoikeudet, Pentikäinen toteaa.

Pentikäisen mukaan Suomen maahanmuuttopolitiikasta puuttuu tällä hetkellä johtajuus. Viranomaiset ja ministeriöt pallottelevat vastuuta toisilleen, ja toiminta on linjatonta, jopa vastuutonta.

– Monien ihmisten tilanne on täysin epäinhimillinen. On yhteiskunnalle haasteellista ja jopa vaarallista, että täällä on tuhansia pattitilanteessa olevia ihmisiä. Heitä ei käytännössä voida palauttaa kotimaahansa, ja nyt he elävät täällä paperittomina.

– Paperittomien tilanteen helpottamiseksi pitäisi korjata kaksi asiaa: helpottaa työlupien saantia ja palauttaa humanitaarinen oleskelulupa. Emme ajattele, että jokainen tänne tullut on turvapaikan tarpeessa. Jos turvapaikan tarvetta ei ole, ja asia on kunnolla tutkittu, hakija voidaan palauttaa kotimaahansa. Mutta jos ihmisiä ei heidän kotimaansa kielteisen kannan takia voida palauttaa tai sotatilanne sen estää, on hölmöläisen hommaa kasvattaa paperittomien joukkoa täällä meillä ihan itse, Pentikäinen sanoo.

Vielä ehtii! Paavo Ranta ja Kristiina Hyppölä kannustavat liittymään pääsiäispaastoon.

Lopeta koheltaminen ja tee tilaa pääsiäiselle Pappien paastopodcasteja voi kuunnella vaikka kävelylenkillä.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA JUHA-PEKKA VANHATALO

toksen Breikissä. Siellä opiaattiriippuvaiset saavat korvaushoitoa, joka vähentää huumeriippuvuudesta aiheutuvia haittoja. Samalla Breikki antaa heille yhteisön sekä ammattilais- ja vertaistukea.

Korvaushoidon ja saamansa tuen avulla Bobby on välttynyt vankilakierteeltä. Breikissä on myös monenlaista harrastustoimintaa ja ystäviä.

– Tämä yhteisö on minulle tärkeä.

En käytä alkoholia, eikä minun siksi ole tarvinnut yöpyä Kisahallissa. Nykyään en liiku edes metrossa ilman lippua, niin kunnollista elämää vietän, Bobby kertoo.

MARGINAALIN MARGINAALISSA yhteiskunnassamme ovat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tai muuten paperittomiksi joutuneet maahanmuuttajat. Heitä auttaa Diakonissalaitoksen päiväkeskus, joka tarjoaa toimettomuuden ja odottelun sijaan toimintaa ja tukea. Paperittomat ovat nimenneet keskuksen arabian kielellä Al-Amaliksi eli toivoksi.

Päiväkeskuksen sijainti on viranomaisten tiedossa, mutta esimerkiksi poliisit antavat sen toimia rauhassa. On tärkeää, että paperittomilla on paikka, jossa he voivat pestä pyykkiä, käydä suihkussa ja syödä sekä saada keskusteluapua ja tukea asioidensa hoitamiseen.

Päiväkeskuksessa käy päivittäin 25– 30 paperitonta. He eivät uskalla puhua elämäntilanteestaan toimittajan

kanssa, joten työntekijät Anne Hammad ja Hayder Aljouranj kertovat asioista heidän puolestaan.

Osalla heistä on uusi turvapaikkahakemus vireillä. Osa elää paperittomana Suomessa, koska ei uskalla palata sotaa käyvään lähtömaahansa.

Toisia ei voida pakolla palauttaa, koska lähtömaa eli Irak kieltäytyy ottamasta palautusta vastustavia vastaan.

Sitten on Suomessa pitkään asuneita somalialaisia, jotka ovat yhtä aikaa

”

TÄÄLLÄ IHMISET EIVÄT KATSO VINOON, VAAN SAAN OLLA MITÄ OLEN.

RENE LÅNGSTRÖM

virallisesti kuntalaisia ja paperittomia. Jopa kokonaiset perheet Suomessa syntyneine lapsineen ovat tyhjän päällä, koska Suomi lakkautti humanitaariset oleskeluluvat vuonna 2016.

Ihmiset elävät pienellä tarveharkintaisella sosiaalituella tai tekevät pimeitä töitä. He asuvat tuttavien luona. Moni joutuu tavalla tai toisella hyväksikäytetyksi. Tämän joukon koko kasvaa, mahdollisesti useisiin tuhansiin, kun vielä kesken olevat turvapaikkapäätökset ratkaistaan. ■

Vamos toimii myös Vantaalla

Vantaalla Vamos tukee 7–17-vuotiaita maahanmuuttajataustaisia peruskoululaisia ja heidän vanhempiaan. Lisäksi Vamoksessa autetaan yli 16-vuotiaita vantaalaisia maahanmuuttajia etsimään työ- tai opiskelupaikkaa. Toiminta alkoi Myyrmäessä viime syksynä, ja sitä on tarkoitus laajentaa.

SUORITAMME JA kohellamme elämää eteenpäin niin, että hukkaamme tajun siitä, mikä on olennaista.

Näin sanoo Vantaankosken seurakunnan pappi Paavo Ranta, joka havahtui pohtimaan asiaa tosissaan viime syksynä.

Joulu oli edessä, mutta Ranta ei tavoittanut juhlaan liittyvää iloa.

Monena vuonna joulunvietto oli tuntunut jopa raskaalta kaikkien jouluun liittyneiden työkiireiden jälkeen.

Ranta päätti kokeilla adventtiajan kestävää paastoa, jossa eläinkunnan tuotteet jäivät pois ruokavaliosta.

– Rajoitukset tekivät syömisestä välillä haastavaa, mutta samalla joulusta tuli minulle odottamisen arvoinen asia, hän sanoo.

MYÖNTEINEN KOKEMUS sai Rannan tekemään paastolupauksen myös pääsiäistä edeltävälle ajalle. Nyt hän ehdotti paastoon ryhtymistä myös muille Vantaankosken seurakunnan papeille, ja ajatus saikin vastakaikua. Moni kollega lupasi paastota lihasta, alkoholista ja herkuista pääsiäiseen saakka.

Tuhkakeskiviikosta 6.3. alkaen Vantaankosken seurakunta on julkaissut nettisivullaan viikoittaisia podcasteja, joita kuuntelemalla kuka tahansa voi liittyä mukaan paastoon. Ranta on tehnyt podcastit yhdessä seurakunnan toisen papin Kristiina Hyppölän kanssa.

Muutaman minuutin kestävissä tallenteissa luetaan seuraavan sunnuntain raamatunteksti ja kuulijaa johdatellaan pohtimaan omaa elämäänsä sen valossa.

– Podcastin voi kuunnella itselle sopivalla hetkellä, esimerkiksi kävelylenkillä. Minulle sopiva tapa on ollut se, että otan sukset tai lenkkitossut jalkaan ja lähden ulkoilemaan

tekstin ajatusten kanssa, Ranta sanoo.

PÄÄSIÄISPAASTOON LIITTYJÄLLE Ranta antaa muutaman käytännön neuvon. Sunnuntaisin ei tarvitse paastota, vaan silloin on hyvä levähtää ja käydä kirkossa. Olennaista ei ole se, onnistuuko ruokarajoitusten noudattaminen jokaisena hetkenä.

Tärkeämpää on hengellinen matkanteko, hiljentyminen Raamatun tekstien äärellä ja hyvän tekeminen esimerkiksi Yhteisvastuukeräykseen osallistumalla.

– Jos pääsiäinen tuntuu paaston jälkeen pikkuisen enemmän odottamisen arvoiselta, silloin olemme olleet oikealla tiellä. Paasto on onnistunut myös silloin, jos jotakin hyvää toteutuu sen seurauksena, esimerkiksi oma ruokavalio aiheuttaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä.

Kun paastonaika päättyy pääsiäissunnuntaina 21.4., Ranta aikoo juhlistaa paaston loppumista syömällä pizzan, jossa on lihaa.

– Tähän sisältyy kuitenkin riski, että lopetan lihansyönnin elämästäni kokonaan, hän sanoo. ■

Paastoon johdattavat podcastit löytyvät Vantaankosken seurakunnan nettisivulta vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski. Paastoa voi seurata myös Vantaankosken seurakunnan ja Kivistön kirkon Facebook-sivuilla.

Paastoon johdattavat arkiretriitit keskiviikkoisin klo 12 Myyrmäen Virtakirkolla, Rajatorpantie 8.

Pääsiäisen yömessu la 20.4. klo 21 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Pääsiäissunnuntain messu su 21.4. klo 10 Virtakirkossa, messun jälkeen brunssi klo 12–14.

8 A Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

Yusuken ja Miyukin rakkaustarina kuljettaa katsojaa Vantaalta aina Leville saakka.

Japanin hittileffaa kuvattiin Pyhän Laurin kirkossa Suomen luonto, lumi ja puhdas rakkaus hullaannuttivat japanilaisyleisön.

TEKSTI SUSANNA SOMPPI KUVA © SNOW FLOWER PRODUCTION COMMITTEE 2019

V

antaan Pyhän Laurin kirkkoon odotetaan nyt sankoin joukoin romanttisen draaman innoittamia nuoria japanilaisturisteja.

Japanilaista Yuki no Hana eli Snow Flower -elokuvaa on kuvattu Tokiossa, Levillä, Helsingissä ja Vantaalla. Yksi kohtaus on tehty Vantaan Pyhän Laurin kirkossa. Siinä naispääosan esittäjän Ayami Nakajon roolihahmo Miyuki pyytää saada toteuttaa unelmiaan, ennen kuin vakava sairaus vie hänestä voiton.

Nakajo on Japanissa tunnettu näyttelijä ja malli.

Elokuvan miespääosan esittäjä Hiroomi Tosaka on puolestaan kotimassaan supertähti. Hän kuuluu Sandaime J Soul Brothers -poikabändiin, jota fanittavat eritoten teinitytöt.

ELOKUVAN ENSI-ILTA oli helmikuussa, ja sille on povattu alusta saakka jättimenestystä. Ensimmäisten viikkojen aikana elokuvan on nähnyt Japanissa 870 000 katsojaa, ja se on saanut ensi-iltansa myös Filippiineillä. Neuvotteluja käydään parhaillaan elokuvan levittämisestä myös muihin maihin.

Katsojia on koskettanut paitsi sankariparin viaton rakkaus ja nuoren naisen elämänhalun syttyminen myös Suomen kaunis luonto.

– Elokuva on Japanissa kova hitti, ja odotan sen tuovan entistä enemmän japanilaisturisteja Helsinkiin ja Vantaalle, matkanjärjestäjä Manami Heikkinen arvioi.

Pääkaupungista elokuvassa nousevat esille Senaatintori, Kauppatori, Tokoinranta ja Kaivopuisto.

Vantaan Pyhän Laurin kirkossa kuvattu kohtaus on peräisin vuoden 2018 helmikuulta.

Tulevana kesänä Heikkinen aikoo järjestää elokuvakierroksia, jotka kuljettavat matkailijoita leffan tapahtumapaikoilla.

– Käymme Helsingin kuvauspaikoilla sekä Pyhän Laurin kirkossa. Sinne turistien on helpompi tulla järjestetyllä retkellä kuin omin neuvoin. Matkailija, joka ei puhu kovin hyvää englantia, voi kokea julkisilla liikkumisen hankalaksi, Heikkinen sanoo.

Pyhän Laurin kirkossa turisteja palvelee kesällä kirkon oma, kielitaitoinen opas.

MANAMI HEIKKINEN on syntynyt Japanissa. Suomessa hän on asunut jo 16 vuotta, joten hänellä on selkeä käsitys siitä, millaisin odotuksin japanilaisturistit tulevat Suomeen.

”

ODOTAN ELOKUVAN TUOVAN ENTISTÄ ENEMMÄN JAPANILAISTURISTEJA HELSINKIIN JA VANTAALLE. MATKANJÄRJESTÄJÄ MANAMI HEIKKINEN

Helsinki on Heikkisen mukaan hyvä kaupunki tehdä kävelyretkiä, sillä välimatkat keskustassa ovat lyhyitä. Kaupungin kompakti koko miellytti myös hittielokuvan tuotantotiimiä.

– Japanilaiset arvostavat Suomen metsiä ja muuta luontoa. Lisäksi Helsinki–Tallinna-risteily on heille erikoisuus. Japani on saarivaltio, joten sieltä käsin merimatkat kestävät lähtökohtaisesti melko kauan minne tahansa. Tallinnaan pääsee sen sijaan parissa tunnissa, Heikkinen sanoo.

Japanilaistuotannon rantautuminen Suomeen selittyy osaltaan revontulilla ja rahalla. Elokuvan sankaritar saa kuulla kuolevansa lyhyen ajan sisällä ja toivoo pääsevänsä ennen kuolemaansa Suomeen nähdäkseen revontulet. Revontulien loimotusta haettiin ja kuvauksia tehtiin Levin lisäksi Kittilässä, Ylläksellä, Pallaksella ja Kolarissa.

Merkittävä seikka Kojiro Hashimoton ohjaamalle elokuvalle oli Suomesta myönnetty noin 200 000 euron tuotantokannustin. Elokuvan tekijät saivat sen maksuhyvityksenä Suomessa syntyneistä kustannuksista, kuten tavara- ja palveluostoista sekä laite- ja tilavuokrista.

SUOMALAINEN DESIGN ja arkkitehtuuri ovat Japanissa kovassa kurssissa, ja muistissa on yhä takavuosien Muumi-hypetys. Manami Heikkinen tietää, että nykyään japanilaisturistit on käytettävä Marimekon myymälässä.

Helsingin pitäjän kirkonkylässä ulkomaalaisia kiinnostaa keskiaikaisen Pyhän Laurin kirkon ohella Anu Puustisen ja Ville Haran suunnittelema moderni Pyhän Laurin kappeli. Kappelia saapuu katsomaan arkkitehteja ja arkkitehtiopiskelijoita paitsi Japanista, myös Saksasta, Yhdysvalloista, Australiasta ja Uudesta-Seelannista. ■

Aurinkoisempaa arkea Siellä voi nauttia lämmöstä talvellakin ja käydä koulua ja rippikoulua suomeksi. Mandi Fagerström, 14, kotiutui Fuengirolaan nopeasti.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT CHUS ALONSO

N

äkymä voisi olla miltä tahansa suomalaiselta seurakuntatalolta. Tuolit on aseteltu ympyräksi ja jokaisen päällä on virsikirja. Vasta kun katsoo ulos ikkunasta, muistaa, missä ollaan. On talvi, mutta aurinko ei ole vielä iltakuudelta laskenut ja lämpötila on yhä sellaisissa lukemissa, ettei tarvitse huolestua teinien paljaista nilkoista.

Kohta ringin täyttävät Aurinkorannikon suomalaisen seurakunnan rippikoululaiset. Tänään heitä on koolla 21, joskus enemmän, joskus vähemmän.

– Porukkaa tulee ja menee koko ajan, ja se on tosi aurinkorannikkolaista, rippikoulua vetävä pappi Kaisa Kariranta sanoo.

Hän on töissä seurakunnassa lokakuusta toukokuuhun, niin sanotussa turistipapin tehtävässä, joka on aina määräaikainen.

2B

Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

Suomalaisen seurakunnan ripareille on viime vuosina ollut paljon tulijoita. Aurinkorannikolle ei enää muuteta vain eläkepäiviksi, vaan muuttajissa on yhä enemmän nuoria aikuisia ja kokonaisia perheitä. Yksi vetonaula on Aurinkorannikon suomalainen koulu.

– Tavoitamme nuoret lähinnä koulun kautta. Tästäkin ryhmästä sitä käyvät lähes kaikki, Kariranta kertoo.

ENNEN KUIN RIPARILAISET syventyvät päivän aiheeseen, ohjelmassa on leikkejä. Ensimmäisessä kaikki asettuvat kuvitteellisen Suomen kartan päälle, niille paikkeille, mistä kukin on muuttanut Espanjaan. Pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa on ruuhkaa. Pohjois-Suomessa seisoo vain yksi, Rovaniemen kohdalla.

Mandi Fagerström asettautuu Tampereen kohdalle. Siellä hän on syntynyt.

Perheen muutosta Espanjaan juttelemme lisää parin päivän päästä Mandin kotona punaisessa kerrostalossa Avenida Finlandian varrella.

– Tammikuussa 2017 muutimme Espanjaan, kertoo Mandin äiti Rea Fagerström.

Alun perin Espanjaan muutti myös Mandin isoveli Micke, mutta hän palasi myöhemmin Suomeen. Myös Mandin isä Petri ja isosisko Tiia asuvat Suomessa. He tulevat keväällä Espanjaan, kun vietetään Tiian häitä. Silloin paikalle tulee enemmänkin sukulaisia Suomesta.

Isä Petri käy Espanjassa aina välillä ja saattaa jossakin vaiheessa muuttaa maahan kokonaan.

Koti, missä se onkaan? Mandin mielestä se on Espanjassa, Rean mielestä siellä, missä ovat rakkaat ihmiset – vaikka sitten useammassa paikassa yhtä aikaa.

Turistipappi Kaisa Kariranta vetää rippikoulua Aurinkorannikon suomalaisessa seurakunnassa parillekymmenelle nuorelle.

MUUTTO AURINKORANNIKOLLE oli alun perin äidin idea. Arki oli hektistä, sillä Rea Fagerström teki yrittäjänä töitä aamusta iltaan. Isä Petri on myös yrittäjä, ja oli poissa pari päivää viikossa.

– Meillä oli sellainen ajatus, että kun ollaan eläkkeellä, muutetaan johonkin. Tein paljon töitä. Oli oma yritys, talli ja kotieläinpiha. Oli pakko pysähtyä, Rea kertoo.

– Tajusin myös, että lapset alkoivat olla sen verran isoja, että he muuttaisivat kohta omilleen, joten piti opetella olemaan taas äiti.

Rea kaipasi myös lämpöä. Yhdellä syyslomalla perhe kävi katsomassa, miltä elämä Fuengirolassa näyttää. Mandi ei tiennyt kaupungista mitään eikä ollut lainkaan innoissaan muuttoajatuksesta. Suomessa koulu meni huonosti, mutta lähellä olivat sentään kaverit, oma hevonen, poni ja muut eläimet.

– Melkein itkin, kun kävimme tutustumassa kouluun täällä Espanjassa, koska pelkäsin, että opettajat ovat huonompia kuin Suomessa ja etten saisi kavereita.

Pelot osoittautuivat onneksi aiheettomiksi. Tammikuussa 2017 Mandi jatkoi kutosluokkaa Fuengirolassa ja sai nopeasti kavereita. Koulu alkoi sujua.

– Espanjassa minulla on joka aineessa eri opettaja, eivätkä he koskaan huuda vaan ovat tosi kärsivällisiä. Tulen kaikkien kanssa hyvin toimeen, Mandi sanoo.

”

Me käymme paseolla kävelyllä ja yritämme olla kuin espanjalaiset.

Rea Fagerström halusi lisää aikaa perheelleen. Hän halusi myös kokeilla lämpimämmässä ilmastossa asumista.

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

3

Mandi ulkoilee Oreo-koiran kanssa ja treenaa sen kanssa esteitä.

Mandi Fagerströmille tallilla käyminen on ollut paras kielikoulu. Piti oppia nopeasti oikea ja vasen, ravi ja laukka.

Mandista tuntuu, että hänestä on tullut entistä rohkeampi.

– Olen tunneilla aktiivinen. Täällä ollaan aina tosi positiivisia. Ei haittaa, vaikka menee väärin.

Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa mennään suomalaisen opetussunnitelman mukaan, mutta kaikki opiskelevat myös espanjaa. Mandilla espanjaa on kaksi tuntia viikossa, ja sen lisäksi hän käy paikallisen opettajan yksityistunneilla. Paras kielikoulu hänelle on ollut hevosharrastus.

– En puhu kieltä paljon, mutta kaupassa sanon moi, kiitos ja heippa espanjaksi. Tallilla espanjaa on pakko osata, kun siellä he aina kysyvät, miten menee. Ja on tiedettävä vasen, oikea, ravi, laukka ja muut sellaiset sanat.

VAIKKA MAISEMAT ovat erilaiset, Fuengirolaa suomalaisempaa paikkaa on vaikea löytää Suomen rajojen ulkopuolelta. Lähes minkä tahansa palvelun saa suomeksi, ja tavallisen marketin hyllyltä voi löytää hapankorppuja ja salmiakkia.

Suomi-kuplaan on helppo jäädä, mutta periaatteessa jokainen määrittelee itse, mihin rajat vetää, kuinka suomalaista tai espanjalaista oma arki on.

Poikkeustilanteissa ja alkuun pääsyssä suomalaisyhteisöstä on hyötyä.

– Haemme paikallisia juttuja, mutta se ei ole helppoa. Olen pärjännyt, vaikka tulin tänne yksin lasten kanssa enkä puhunut mitään vierasta kieltä, Rea sanoo.

Englantia hän ei vieläkään puhu, mutta espanjaa jonkin verran.

Mandikin on miettinyt kulttuurieroja.

Ajatus Espanjaan muutosta ei aluksi innostanut Mandia lainkaan. Onneksi hevosharrastusta on voinut jatkaa myös uudessa paikassa.

– Me käymme paseolla kävelyllä ja yritämme olla kuin espanjalaiset. Pitää elää maassa maan tavalla.

Ikäisiinsä espanjalaisiin nuoriin Mandi ei ole vielä tutustunut, mutta arvelee, että suomalaisilla nuorilla on tiukempaa.

– Espanjalaisperheiden vanhemmat eivät vaikuta olevan niin tarkkoja kotiintuloajoista.

Suomessa käydessään Mandi ja Rea ovat huomanneet, että jotakin Espanjasta on jo tarttunut.

– Mandi saa ihmiset Suomessa häkeltymään, Rea toteaa nauraen.

– Niin, sanoin jäätelönmyyjälle, että moi, mitä kuuluu. Ja kun hän vastasi, että hyvää, esitin vielä jatkokysymyksen, että miksi sulle kuuluu tänään hyvää.

– Olen Espanjassa rennompi ja aika utelias. Täällä tapahtuu erilaisia juttuja kuin Suomessa. Pitää ter-

”

Täällä ollaan aina tosi positiivisia. Ei haittaa, vaikka menee väärin.

vehtiä bussikuskia ja olla iloinen. Minä taas saan iloa siitä, kun muut ovat iloisia, Mandi kertoo.

ARKEA EI KUKAAN pääse pakoon edes muuttamalla toiseen maahan.

– Arki on arkea täälläkin, mutta se on erilaista.

Välillä se on selviytymistä, sillä täällä on nykyään pienet palkat ja kovat vuokrat, Rea muistuttaa.

Hän toimii ajanvaraajana Baronalla, joka on 250 työntekijällään eniten suomalaisia Aurinkorannikolla työllistävä yritys.

Mandi käy koulua, tekee läksyjä ja lukee kokeisiin. Lähes joka päivä hän matkustaa bussilla pois Fuengirolan keskustasta ja kävelee vielä puoli tuntia pääkseen tallille. Siellä asuu hänen oma hevosensa.

Perheeseen kuuluu myös löytökoira Oreo. Rea ja Mandi ulkoiluttuvat sitä vuorotellen, ja iltaisin Mandi treenaa Oreon kanssa agilityä joko ulkona tai kattoterassilla.

Pari kertaa kuussa on rippikoulua. Se ei eroa kovin paljoa siitä, mitä ripari olisi ollut Suomessa.

On tapaamiset, ulkoläksyt ja samat kristinuskon perusjutut. Isoset tosin puuttuvat, ja leirijakso on lyhyt, vain yhden viikonlopun pituinen. Leiri pidetään Los Rubios -nimisessä ekumeenisessa keskuksessa Málagassa.

– Olisin oikeastaan halunnut hevosriparille, mutta äiti sanoi, että se on liian kallis. Mutta se oli selvää, että menen riparille. Tähän mennessä siellä on ollut tosi kivaa, Mandi sanoo.

Konfirmaatio on huhtikuussa.

– Rippijuhlat ovat toukokuussa. Niitä vietetään samalla kun siskon häitä. ■

4B

Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019 ISTOCK

Seurakunta tuo suomalaiset yhteen VAIKKEI olisi Suomessa kovin aktiivinen seurakuntalainen, Aurinkorannikolla moni suomalainen löytää itsensä kirkon toiminnasta. Mukaan on helppo tulla varsinkin, kun seurakuntakodilta löytyvät esimerkiksi vapaaehtoisten pyörittämä kahvila ja kirjasto.

Aurinkorannikon seurakunnalla on kolme toimitilaa: seurakuntakoti Los Bolichesin alueella Fuengirolassa, Pacosintupa suomalaisten suosimalla Los Pacosin asuinalueella Fuengirolassa sekä Torrentupa Torremolinoksessa. Toisinaan suomalaiset kokoontuvat paikallisessa katolisessa kirkossa.

Kirkon ulkosuomalaistyössä Espanjan Aurinkorannikko on tärkeä alue, sillä siellä on paljon väkeä sekä asumassa että käymässä. Tarkkaa suomalaisten määrää Aurinkorannikolla on vaikea tietää, mutta on arvioitu, että heitä olisi kaikkiaan noin 30 000.

Suurin osa heistä asuu Fuengirolassa.

Yhä useampi heistä on työikäinen, sillä monet yritykset ovat siirtäneet toimintojaan Espanjaan.

mintaan: on perhekerho, pyhäkoulu, partio ja lauantai-iltaisin toimiva nuorisokahvila. Myös nuorten aikuisten toiminta on käynnistymässä.

– Sunnuntaiset jumalanpalvelukset ovat suosittuja, ja niissä käy monenikäistä porukkaa, kertoo Aurinkorannikon suomalaisen seurakunnan johtava pappi Timo Sainio.

Hän jää tänä keväänä eläkkeelle työskenneltyään alueella 12 vuotta.

– Normisunnuntaina kirkossa on 300–350 ihmistä. Laulu ja osallistuminen on mahtavaa. Kynnys tulla mukaan on matala, ja messuissa aina iloa ja huumoria. Se on myös sosiaalinen tapahtuma. Aloitamme iltapäivällä kello 15 tai 17, ja messun jälkeen mennään kirkkokahville tai syömään tuttujen kanssa, Sainio kertoo.

AURINKORANNIKOLLA on perinteisesti ollut ympäri vuoden kaksi pappia sekä talvikaudella turistipappi ja -kanttori. Keväällä tilanne muuttuu, sillä Kirkkohallituksen säästöt osuvat myös ulkosuomalaistyöhön.

– Aurinkorannikon suomalainen seurakunta sai ottaa kantaa siihen, onko parempi, että heillä on yksi ko-

SUOMALAISVÄESTÖN nuorentuminen on vaikuttanut myös seurakunnan toi-

Aurinkorannikolla asuu ainakin osan aikaa vuodesta arviolta noin 30 000 suomalaista. Erityisesti nuorten aikuisten ja lapsiperheiden määrä kasvaa.

koaikainen pappi ja yksi turistipappi talvikaudella vai kaksi kokoaikaista pappia seuraavat neljä vuotta. He päätyivät kahteen kokoaikaiseen pappiin, kertoo kirkon turistityön koordinaattori Bror Träskbacka Kirkkohallituksesta.

Träskbackan mukaan Aurinkorannikon seurakuntaneuvosto pohtii vielä, olisiko lisää työvoimaa mahdollistaa saada siten, että seurakunta rahoittaa sen itse.

– Heillä on kahvila ja ruokailuja, joista he saavat tuloja. Seurakunta on

saanut myös lahjoituksia, ja esimerkiksi Fuengirolan seurakuntakoti rahoitettiin osittain niillä. Lisäksi seurakunta saa pientä toiminta-avustusta.

Juridisesti Aurinkorannikon seurakunta on Espanjaan rekisteröity yhdistys, joka kuuluu siellä uskonnolliseen ei-katoliseen rekisteriin.

Pysyvästi Aurinkorannikolla asuvatkin ovat siis suomalaisen kotiseurakuntansa jäseniä, mutta he voivat liittyä pientä maksua vastaan Aurinkorannikon seurakunnan kannatusjäseniksi. ■

A R K EEN J A J U H L A A N – H Y VÄ Ä N E L Ä M Ä Ä N

Raamattu

Laaja valikoima. Useita suomenkielisiä käännöksiä, eri kokoja, eri värejä ja kansimateriaaleja.

Marja Heltelä

Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa – Surukodin kirja

Lohduttavia sanoja ja käytännön ohjeita läheisensä menettäneelle. Kokeneen sielunhoitajan kirjassa kuljetaan hienovaraisesti surutyötään tekevän kanssa kolmessa erilaisessa maastossa: surun pimeässä laaksossa, hautajaisjärjestelyiden käytännön haasteissa ja polulla, jonka on määrä johtaa huomiseen.

13,90 (18,90) MINERVA

1390

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

Pirjo Kantala, Pekka Y. Hiltunen, Jaana Räntilä, Olli Valtonen (toim.)

Rukousten kirja

Arkeen ja juhlaan Elämässä tarvitaan kirjallisia matkakumppaneita. Vuoden kiertoa seuraavan kirjan ydin on kokoelma sekä täysin uusia että vanhoja klassisia rukouksia eri elämäntilanteisiin ja kirkkovuoden mittaan. Rukousten kirja ei tyhjene yhteen lukukertaan.

Se on tarkoitettu kulkemaan elämässä mukana.

26,90 (31,90)

Kirkkovuosi lasten kanssa

Joka kodin perusteos, joka kertoo kirkkovuoden pyhistä innostavasti ja iloisesti kaikenikäisille. Kirkkovuosi kuvataan yhdeksänä koko aukeaman kuvana, joissa nykyperheen juhlanvieton keskeltä löytyy myös pyhän ulottuvuus. Kuvien osia seuraamalla avautuu lisää tietoa, tarinoita ja tekemistä kirkkovuoteen.

17,50 (19,90)

2690

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

1750

Playmobil Nooan arkki Nooan Arkki tutustuttaa lapsen Raamatun suureen kertomukseen.

Punaisessa arkissa on kätevät kantohavat. Mitat: 31 x 18 x 18–22 cm 47,95

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

47 95

puh. 020 754 2350

Kuva: Mikko Mäntyniemi

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

Järkevät valinnat kantavat pitkälle

Sievi on harvinainen, aidosti suomalainen kenkämerkki, joka suunnitellaan ja valmistetaan alusta loppuun Suomessa. Sievi-kengissä yhdistyvät hyvä muotoilu ja korkea laatu. Takuuna ekologisuudesta on ympäristöjärjestelmä, joka perustuu ISO 14001 -standardiin.

Laadukkaat Sievi-kengät ovat eettiseti kestävä valinta ja ne tuovat iloa käyttäjälleen pitkäksi aikaa.

MOONA

Koot: 35-43 Värit: valkokulta, punahopea, sininen, musta 149€

IRENE XL

Koot: 35-43 Värit: valkokulta, punainen, musta 149€

SUSANNA Koot: 35-42 Värit: roosa, sininen, 149€

MIRKA XL

PÄ I V I

MAIJA

MARKKU XL

M I K KO

HELSINKI olkalaukku

Koot: 36-43 Värit: punainen, valkokulta, musta 129€

Koot: 40-48 Värit: ruskea, sininen, musta 145€

Koot: 35-43 Värit: oranssikulta, valkokulta, punakulta 89€

Koot: 35-43 Värit: ruskea, sininen, musta 145€

Sievi Shop

Koot: 35-42 Värit: valkokulta, punahopea, musta 139€

Uutuus!

Selkeälinjaista skandinaavista muotoilua.

189€

Utua brändimyymälä, Aleksanterinkatu 36

Simonkatu 12, Helsinki ma-pe 10-18, la 10-16 Kauppakeskus Itis, Helsinki ma-pe 10-21, la 10-20, su 12-18 Kauppakeskus Jumbo, Vantaa ma-la 9-21, su 11-18

B

5

6B

Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

Kuka?

Joose Keskitalo, 36, on Savonlinnassa asuva muusikko ja kolmen lapsen isä.

Mitä?

Keskitalon yhdeksäs studioalbumi En lähde surussa ilmestyi tammikuussa.

Motto Mielessä on ajatuksia, joita en tuo julki, koska ne edistäisivät nurinkurisia hankkeita. (Pentti Saarikoski)

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Outojen unien näkijä Jo lapsena Joose Keskitalo huomasi hahmottavansa monet asiat eri tavalla kuin muut. Lauluntekijänä hän haluaa jättää mysteerille tilaa ja olla uskollinen unilleen.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

E

i puhuta siitä! muusikko Joose Keskitalo sanoo, ja sitten hän nauraa kauan ja kovaa.

Selvä, ei puhuta Keskitalon öljymaalauksista, joita hän teki Savonlinnan taidelukion kuvataidelinjalaisena joskus parikymmentä vuotta sitten.

Keskitalosta ei tullut kuvataiteilijaa. Taulujen sijaan hän tekee lauluja, joiden sanoitukset usein aukeavat kuin kuvina tai näkyinä.

Lukion jälkeen Keskitalo muutti Helsinkiin, opiskeli musiikin teon ohessa yliopistossa teologiaa kandidaatin tutkintoon asti ja perheellistyi. Koko ajan hän tiesi, että muuttaisi vielä takaisin Savonlinnaan.

– Kun on muuttanut lapsuudessaan niin monesti kuin minä, oman kotipaikan saa valita. Koin, että Savonlinna on se paikka, jossa värit ovat kirkkaampia kuin muualla.

Kun Keskitalo asui Helsingissä, hän kertomansa mukaan eksyi koko ajan. Kaupunkia ei vain oppinut hahmottamaan. Haastattelupäivänä hän on tullut keikalle Helsinkiin Kulttuuritehdas Korjaamolle ja epäilee, että vaikka on keikkaillut paikassa monesti, hän ei olisi osannut paikalle ilman autokyytiä.

KORJAAMOLLE JOOSE Keskitalon on tuonut hänen uusin levynsä En lähde surussa. Se on hänen uransa yhdeksäs studioalbumi. Ensimmäisen levyn ilmestymisestä on tänä vuonna kulunut jo 15 vuotta. Vaikka levyn nimi suuntaa ajatukset kuolemaan, Keskitalo sanoo olevansa kyllästynyt puhumaan aiheesta.

– En ole koskaan kokenut, että minun lauluni erityisesti korostaisivat kuolemaa. Kun laulaa kuolemasta, laulaakin elämästä, ja kun laulaa elämästä, laulaa kuolemasta. Vastakohdat ovat aina läsnä.

Mutta on vaikea kuvitella, että jostakin lauluntekijästä sanottaisiin, että hän on laulanut elämästä jo viisitoista vuotta.

Keskitalon tekstit ovat tiheänään uskonnollista kuvastoa ja usein paremminkin monikerroksisen unen tai annetun profetian kuin loogisesti etenevän kertomuksen kaltaisia. Keskitalo huomauttaa, ettei ole mikään salaisuus, että monet hänen lauluistaan ovat unia.

– Kun muuttaa nähdyn unen lauluksi, pitää olla kauhean varovainen. Siinä käy helposti niin, että alkaa tulkita liikaa, lyödä lukkoon merkityksiä ja poistaa sellaista, mikä tuntuu epäolennaiselta.

Täytyy yrittää olla uskollinen sille, mitä on nähnyt, Keskitalo kertoo.

– Monet asiat ovat mysteereitä, ja niiden pitääkin olla. On turha kiirehtiä ymmärtämään, mitä ne tarkoittavat. Siinä helposti kadottaa merkityksen ja syvyyden.

JOOSE ON syvällinen, Joose on kiero, Joose on härski, Joose on apokalyptinen, Maailmanpalo on sairaan kova bändi. Näin listasi Niko Peltonen vuon-

na 2013 musiikkimedia Nuorgamissa viisi syytä, miksi ateistinkin kannattaa kuunnella Joose Keskitaloa.

Maailmanpalo-bändiä voi nykyisin kuulla enää Keskitalon vanhoilta levyiltä, mutta ilmaus ”sairaan hyvä” epäilemättä pätee myös The Mystic Revelation of Teppo Repo -yhtyeeseen, jonka kanssa Keskitalo on viime vuosina levyttänyt ja keikkaillut.

Keskitalo kertoo, että moni keikoilla hänen juttusilleen tullut on aloittanut: ”Olen ateisti, mutta kuuntelen musiikkiasi ja tykkään siitä.” Siihen Keskitalo yleensä vastaa, ettei se haittaa.

– Me kaikki elämme tätä samaa elämää. Ei se, että joku on ateisti, sulje häntä pois tästä kielipelistä. Länsimainen yhteiskunta on niin kristillisyyden läpitunkema, että esimerkiksi Raamatun kielikuvat kulkevat populaarimusiikkiin ja ihmisten puheeseen koko ajan, vaikka niitä ei tiedostaisikaan.

Mutta jos tiedostaa, mistä jokin viittaus tulee, se voi syventää sen merkitystä ja sitä voi paremmin käyttää hyödykseen.

JOOSE KESKITALO itse hallitsee kristinuskon kielipelit, sillä hän kasvoi sellaisiin jo lapsena. Hänen isänsä, pappi Timo Keskitalo, oli tuolloin viiden-

”

MONET ASIAT OVAT MYSTEEREITÄ, JA NIIDEN PITÄÄKIN OLLA. ON TURHA KIIREHTIÄ YMMÄRTÄMÄÄN, MITÄ NE TARKOITTAVAT. SIINÄ HELPOSTI KADOTTAA MERKITYKSEN JA SYVYYDEN.

teen herätysliikkeeseen kuuluvan Kansanlähetyksen palveluksessa. Joosen lapsuudessa perhe oli lähetystyössä Lontoossa.

– Tiedän, että monilla uskonnollisessa perheessä kasvaneilla on kokemus ahdistavasta hengellisyydestä, mutta itse en ole kokenut sellaista – en lapsena enkä myöhemminkään. Perheessämme keskusteltiin paljon ja myös ilmaistiin tunteita suhteellisen dramaattisesti, Keskitalo kertoo.

Hän ei muista missään vaiheessa kapinoineensa kodin sääntöjä tai arvoja vastaan, mutta sopeutuminen suomalaiseen peruskouluun oli vaikeaa.

– Jos kapinaa oli, se suuntautui enemmän koulua ja niitä auktoriteetteja vastaan. Vietimme Suomessa vuoden, kun olin seitsenvuotias, ja palasimme lopullisesti, kun olin kymmenen. Huomasin, että tulen erilaisesta taustasta kuin muut. Ensimmäisellä luokalla jäin jälki-istuntoon aika usein. Siihen aikaan seisottiin, ja vaikka ne eivät varmasti olleet kauhean pitkiä hetkiä, lapsesta ne tuntuivat siltä, Keskitalo kertoo.

– Kyse on siitä, että hahmottaa asian eri taval-

la kuin muut, ja muut, jotka eivät sitä tajua, ovat pulassa. Koko ajan sattuu vahinkoja ja kaikenlaisia asioita, ja ne tulkitaan väärin. Näin minulle kävi. Nyt tunnistan vanhimmassa lapsessani vähän samaa piirrettä.

JOS SANOO, että Joose Keskitalon tausta on viidennessä herätysliikkeessä, on vain osittain oikeassa.

Keskitalo alkaa luetella: Hän voitti muusikonuransa alussa kantaaottavan gospelmusiikin kilpailun, jonka järjesti Herättäjä-Yhdistys. Hän kävi rukoilevaisten rippileirin. Hän oli aikoinaan paljon tekemisissä Sleyn kanssa. Hänellä on tuttuja Lähetyshiippakunnassa. Monelle kirkon kuppikuntiin ja liikehdintöihin perehtymättömälle järjestöjen nimet eivät luultavasti paljon kerro, ja tämä vielä vähemmän: Uukuniemen herätys. Sen orpokotijuhlilla Keskitalo muistelee käyneensä joka kesä viidentoista vuoden ajan.

– Sen sijaan lestadiolaisuudesta minulla on surkuteltavan vähän tietoa. Joskus Wikipediassa oli varma tieto siitä, että minulla on lestadiolainen tausta. Silloin kaikissa haastatteluissa kysyttiin, mikä on nykyinen suhtautumiseni lestadiolaisuuteen. Minä, joka en halua tarkistaa mitään lehtijuttuja, vastasin, että ihan samanlainen kuin tähänkin saakka, Keskitalo naureskelee.

MUTTA KYLLÄ Joose Keskitalosta jonkinlainen herätysliikkeestä irtautumistarina saadaan. Muutama vuosi sitten hänet liitettiin ortodoksiseen kirkkoon.

– Syitä on tietysti monia. Kääntyminen ortodoksiksi ei tarkoita minulle sitä, että olen ollut tähän saakka harhaoppinen tai ajatellut väärin. Olen ajatellut tavallaan ihan oikein, mutta minulle on ikään kuin avautunut laajempi sfääri asioihin. Toisaalta olen astunut pimeydestä bysanttilaiseen kullanhohtoiseen hämärään. Toisaalta taas olen astunut kovasta spekulatiivisesta valosta semmoiseen tietämättömyyden pilveen, Keskitalo muotoilee.

Sitten hän kiirehtii lisäämään, että siinä oli kaksi lainausta: ”kova spekulatiivinen valo” on runoilija Ezra Poundilta, ”tietämättömyyden pilvi” taas tuntemattomalta keskiaikaiselta mystikolta.

Ortodoksisessa kirkossa Keskitalon on helppo olla. Hän on miettinyt, miksi seisominen jumalanpalveluksessa aiheuttaa hänessä tunteen yhteisöllisyydestä.

– Siinä on jotenkin enemmän fyysisesti läsnä.

Kun istuu, jokainen on enemmän omassa lokerossaan. Luterilaisessa kirkossa taas yksi tärkeimpiä yhteisöllisyyden kokemuksia taitaa olla se, että kirkkoon saavutaan yhtä aikaa.

Savonlinnassa ortodokseja on niin vähän, ettei jumalanpalvelusta ole joka pyhä. Silloin kun on, Keskitalo menee kirkkoon. Välillä hän laulaa siellä kuorossakin.

– Vaikka en osaakaan lukea nuotteja. Mutta olen oppinut, että kun nuotti menee alas, se tarkoittaa, että ääni menee matalammaksi. ■

8B

Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

Miksi masennus ei parane?

Sadat tuhannet suomalaiset syövät masennuslääkkeitä, mutta masennus ei katoa.

Kokonaisvaltaisen hoidon saaminen on kiven alla.

TEKSTI SUSANNA SOMPPI KUVITUS HANNU LUKKARINEN

M

asennuksesta on tullut maailmanlaajuinen vitsaus. Aivojen välittäjäaineisiin vaikuttavia SSRI- tai SNRI -masennuslääkkeitä käyttää Suomessa reilusti yli 400 000 henkilöä. Noin puolet kerran masennukseen sairastuneista sairastuu siihen uudestaan. Ihmisistä, joilla on ollut elämänsä aikana kolme masennusjaksoa, yli 90 prosenttia sairastuu vielä tämänkin jälkeen. Tällöin kyseessä on toistuva masennus.

– Toistuvaa masennusta sairastaville suositellaan jatkuvaa estolääkitystä myös oireettomien jaksojen aikana.

Masennus on maailmanlaajuisesti yksi pahimmista elämänlaatua heikentävistä tekijöistä. Masennukseen voi sairastua kuka tahansa, kun olosuhteet ovat tarpeeksi kuormittavat, toteaa psykiatri Kari Raaska.

Iso-Britanniassa masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt 170 prosenttia vuodesta 2000. Noin seitse-

män miljoonaa brittiä eli 16 prosenttia maan aikuisväestöstä on saanut masennuslääkereseptin.

Yhdysvalloissa masennuslääkkeitä syö vuositasolla noin 37 miljoonaa aikuista eli 13 prosenttia väestöstä. Puolet heistä on käyttänyt masennuslääkkeitä viisi vuotta tai pidempään.

Masennuslääkkeitä käytetään myös esimerkiksi yleisen ahdistuneisuushäiriön, paniikkihäiriön ja sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa.

MIKSI MASENNUSLÄÄKKEILLÄ hoidetut eivät parane, vaan sairaus uusiutuu lääkkeistä huolimatta?

– Totuus on, ettemme tunne tarkkaan niitä masennukseen liittyviä mekanismeja, jotka aivoissa vaikuttavat.

Masennuksesta ei pitäisi puhua yhtenä sairautena vaan oireyhtymänä. Jokaisen masentuneen tilanne on erilainen, ja myös hoidon pitäisi olla yksilöllistä. Joidenkuiden sairastumista selittää osin perinnöllinen alttius masennukselle, mutta puhjetakseen

sairaus tarvitsee yleensä joko pitkäkestoisen stressitilanteen tai merkittävän, kielteisen elämäntapahtuman – tai molemmat, Kari Raaska sanoo.

Toimittaja-kirjailija Johann Hari syyttää kirjassaan Mielen yhteydet – Masennuksen todelliset syyt masennuksesta materialistista elämäntapaa ja kovia arvoja. Menestyksen tavoittelu pakottaa suorituskeskeiseen elämään, joka sairastuttaa. Harin mukaan lääkevalmistajien intresseissä on ensisijaisesti miljardien dollareiden

liiketoiminta, ei potilaiden parantaminen tai oikean lääketutkimustiedon tuottaminen.

Potilaan elämäntilanteen huomioon ottaminen edellyttää keskusteluapua tai psykoterapiaa. Myös nettiterapiasta on hyviä kokemuksia.

– Käypä hoito -suosituksen mukaisesti masennuslääkitys voi olla perusteltu kaikissa diagnoositasoisissa masennuksissa, ja suositeltavinta on yhdistää se psykoterapiaan. Jos kyse on lievästä tai keskivaikeasta masennuk-

Mikä SSRI-lääke?

SSRI-lääkkeiden nimitys tulee sanoista selective serotonin reuptake inhibitor, eli selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät. SSRI-lääkkeet ja SNRI-lääkkeet (serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjät) ovat paljon käytettyjä masennuslääkkeitä. SSRI-lääkkeet estävät aivojen välittäjäaine serotoniinin varastoitumista hermosoluun. Sittemmin hylätyn ”serotoniiniteorian” mukaan masennus johtuisi liian alhaisesta serotoniinitasosta aivoissa.

SSRI-lääkkeiden sivuvaikutuksina raportoidaan muun muassa seksuaalitoimintojen häiriöitä, väsymystä, huonovointisuutta ja nuorilla jopa kohonnutta itsemurhariskiä.

Lääkityksen lopettaneet ovat kärsineet muuan muassa ahdistuneisuudesta, seksuaalitoimintojen häiriöistä ja tunne-elämän latistumisesta.

Osalla haittavaikutukset ovat jääneet pysyviksi.

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

sesta, masennuslääkitys ja psykoterapia ovat teholtaan samanarvoisia, joten niitä voidaan käyttää toistensa vaihtoehtoina. Vaikeassa masennuksessa on aina syytä käyttää masennuslääkettä, Raaska sanoo.

Hän pitää nopeaa hoitoon hakeutumista ensiarvoisen tärkeänä.

– Ajoissa aloitettu ja tehokas hoito voi estää masennuksen kroonistumisen. Etukäteen ei voi tietää, kuka kuuluu siihen ryhmään, joka masentuu vain kerran. Yksittäisen masennusjakson hoito kestää ylläpitohoitoineen yleensä kuudesta kuukaudesta vuoteen. Toistuvassa masennuksessa suositellaan pidempiaikaista estolääkitystä uusien masennusjaksojen estämiseksi. Lievemmissä tapauksissa masennus voi parantua itsekseen.

POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ja nopea hoito on ratkaisevan tärkeää, mutta se ei aina toteudu. Masennuspotilaiden kokemukset nettikeskustelupalstoilta ovat karua luettavaa. ”Hoitoa pitäisi antaa silloin, kun sitä tarvitsee – ei vuoden päästä. Jokainen terveyskeskuslääkäri voi tehdä lähetteen fysioterapiaan, mutta jos psykiat-

”

EMME TUNNE TARKKAAN NIITÄ MASENNUKSEEN LIITTYVIÄ MEKANISMEJA, JOTKA AIVOISSA VAIKUTTAVAT. PSYKIATRI KARI RAASKA

rian erikoislääkäri puoltaa lausunnossaan psykoterapiaa, niin Kela voi siitä huolimatta tehdä hylkypäätöksen”, valittaa kirjoittaja Tukinet.fi-nettisivuilla.

Suomessa terapian saatavuus on usein ongelma niin alueellisesti kuin taloudellisesti. Lisäksi Kelan tukemanakin terapia voi olla monelle liian kallista. Kela-korvatusta terapiakerrasta jää potilaan maksettavaksi noin 35–50 euroa per kerta. Terapiassa tulisi käydä vähintään kerran viikossa.

Toisinaan oikean diagnoosin saaminen viivästyy ja sitä kautta myös hoidon aloitus. Kari Raaskan mukaan on melko tavallista, että potilas hakeutuu lääkäriin muun syyn kuin masennusoireiden vuoksi. ■

B

9

Tuore äiti ei saanut terapiaa PASTORI Mari Mattsson sairastui masennukseen, kun hänen lapsensa olivat puolitoista- ja kolmevuotiaat. Alkusysäyksenä oli Mattssonin vanhempien avioero, mutta tuoreen äitiyden myötä esiin nousi vielä pahempaa: omat hyväksikäyttökokemukset hyökyivät päälle. Akuutista kriisistä huolimatta yhteiskunta ei ojentanut auttavaa kättä.

– Kela teki päätöksen, ettei minulle myönnetty tuettua terapiaa.

Heidän mielestään en tarvinnut sellaista. Vaikka olin äitiyspäivärahalla, hakeuduin yksityisen terapeutin vastaanotolle.

Mattsson kokeili kaikkiaan kymmentä eri masennuslääkettä, ensin SSRI- ja sitten myös SNRI-lääkettä.

– Voin lääkkeistä sekä fyysisesti että henkisesti niin huonosti, että minun oli lopetettava niiden käyttö. Tuli tunne, että pää hajoaa enkä pysty enää toimimaan.

Tuolloin, yli 12 vuotta sitten, toimintakyvyn menetys ei ollut vaihtoehto.

– Sekä terapia että läheisten tu-

ki olivat elintärkeitä, mutta hyvin usein löysin itseni kirkosta. Sain toivoa ja voimaa myös luonnosta.

Istuin merenrannalla ja koin, että tähän pahaan oloon ei tarvitse jäädä. Tunsin vapautta ja toivoa.

Mattssonin mielestä nykyään ihmisiä hoidetaan aivan liikaa pelkästään pillereillä. Tunteiden tukahduttaminen lääkkeillä ei paranna, vaan turruttaa.

– Toki lääkkeellä voidaan saada ensiapu akuuttiin tilanteeseen, mutta se ei voi olla ainoa ratkaisu.

Paras masennuslääke on, kun joku pysähtyy kysymään, mitä sinulle kuuluu. Ja kuuntelee myös, mitä toinen vastaa.

Mattsson ei pidä masentunutta heikkona.

– Hyvin usein masennuksen taustalla on monta eri syytä, ei vain yksi. Meillä kaikilla on murtumispiste, mutta se on erilainen eri ihmisillä.

Toipuminen alkaa Mattssonin mukaan siitä, että kipeitä asioita alkaa käsitellä. ■

Pääsiäisen kohokohta J. S. BACH: JOHANNES-PASSIO

www.kirkkojakaupunki.fi

Cantores Minores • Suomalainen barokkiorkesteri Joht. Hannu Norjanen • Tom Nyman • Jyrki Korhonen Helena Juntunen • Teppo Lampela • Niall Chorell Tommi Hakala • Veikko Vallinoja KE

17.4.

KLO 19

PE

19.4.

KLO 18

TUOMIOKIRKKO

LIPUT TICKETMASTER.FI JA TUNTIA ENNEN OVELTA

65, 50/40, 30/25, 15 € • NUM. RIVIT • SIS. KÄS.KULUT

Osa 29

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Janita Akiola AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki Aaro Löf, 35, kutsuu itseään inhimillisen henkisyyden opettajaksi. Hän kirjoittaa blogia hidastaelamaa.fi-sivustolle.

Alkuvuodesta ilmestyi hänen kirjansa Rohkea elämä – 7 askelta todelliseen muutokseen.

Löf kertoo kirjoittaneensa kirjan hengellisille etsijöille, jotka kaipaavat jonkinlaista viitekehystä, mutta eivät jostain syystä halua sitoutua mihinkään tiettyyn uskontoon, esimerkiksi suufilaisuuteen tai kristilliseen mystiikkaan.

Aaro Löfin rukousmatto on matkamuisto Jerusalemista.

Luojan pehmeä läsnäolo Jos Löf on julkisella paikalla, hän pyrkii rukoilemaan niin, ettei häiritse muita tai herätä huomiota. Rukouksen voi lausua myös hiljaa mielessään.

Aaro Löf rukoilee viidesti päivässä ja voi tuntea Jumalan läsnäolon tuoksuna tai voimana.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JOONAS BRANDT

O

n yksi päivän viidestä rukoushetkestä. Aaro Löf levittää rukousmaton olohuoneen lattialle ja polvistuu. Hän pyytää Luojalta ohjausta ja varjelusta pysyäkseen oikealla tiellä.

Sen jälkeen hänen rukoushetkeensä kuuluu pyhien tekstien ja Luojan nimen resitointia.

Ensimmäisen kerran Löfin puhelin hälyttää rukoilemaan vähän yli viideltä aamulla. Hän laulaa aamutuimaan milloin suufilaisia tai sikhiläisiä, milloin kristillisiä lauluja – esimerkiksi virttä Herra kädelläsi. Päivän viimeisen rukouksen Löf lausuu iltakahdeksan jälkeen.

Rukoillessaan Löf ei istu paikoillaan. Välillä hän painaa päätään alas, välillä kumartuu lattiaan asti.

Liike on olennainen osa rukousta, sillä sen avulla koko ruumis on harjoituksessa läsnä.

Elämän leipä

MIKSI ME olemme täällä? Miksi maailma näyttää usein niin järjettömältä? Tämäntapaisia kysymyksiä Aaro Löf muistaa pohtineensa jo lapsena. Keskus-

ISTOCK

Taivaan tähden

31.3.

AARO LÖF on suufi. Suufilaisuus määritellään usein islamilaiseksi mystiseksi suuntaukseksi, mutta Löf ei koe olevansa sen enempää muslimi kuin kristittykään. Jos hänen pitää lokeroida itsensä, hän kutsuu itseään kristittyjen ystäväksi, muslimien ystäväksi ja sikhien ystäväksi, mutta niitäkin enemmän Luojan ystäväksi.

Suufilaisuudessa, kuten missä tahansa muussakin mietiskelyperinteessä, on Löfin mukaan kyse omakohtaisesta Luojan kokemisesta. Jumala kun ei mahdu mihinkään muualle kuin häntä seuraavan sydämeen. Luojan läsnäolo tuntuu Löfille eri hetkinä erilaiselta. Toisinaan läsnäolo tuoksuu tai maistuu. Välillä kaikki näyttää hyvin kirkkaalta ja selkeältä. Joskus kaikki on pehmeää ja herkkää. Löf saattaa myös tuntea voiman, joka on hyvin rauhallinen ja syvä.

telukumppanina oli usein hänen mumminsa, joka oli harras kristitty. Pohdinta ei ole tauonnut. Vuosien varrella Löf on harjoittanut niin joogaa, tantraa kuin kristillisen mystiikan eri suuntauksiakin.

Hänelle kaikissa hengellisissä perinteissä on lopulta kyse samasta asiasta: Jumalan kokemisesta. Päästäkseen siinä syvemmälle hänen oli lopulta valittava yksi tie ja sitouduttava siihen.

Pitkään suufilaisuus oli Löfille tuttua vain kirjoista. Sitten hän näki netissä kuvan pitkäpartaisesta miehestä, jonka hymyssä oli jotakin puhuttelevaa.

Mies oli Sheikh Burhanuddin, suufilainen opettaja, ja Löf lähti tapaamaan häntä Italiaan. Sheikh Burhanuddinista tuli hänelle isähahmo ja ystävä, jolta hän edelleen saa ohjausta ja johon hän luottaa varauksetta.

Enää Löf ei oikein osaa kuvitella, millaista elämä olisi, jos hänellä ei olisi minkäänlaista kosketusta Jumalaan. Joulun jälkeen hän oli pyhiinvaellusmatkalla. Matka oli niin voimakas kokemus, että kotiin palattuaan Löf piti pientä taukoa. Hän kyllä rukoili, mutta rutiininomaisesti. Sitten kävi niin kuin hänelle ennenkin on käynyt: hänelle tuli outo ja ohut olo ja jonkinlainen kaipuu. Jumalasta ei vain pääse kovin kauas. ■

Luottamusharjoitus LEIPÄSUNNUNTAINA KIRKOISSA luetaan israelilaisten vuosikymmeniä kestäneestä harhailusta autiomaassa. Juuri kun he luulivat kuolevansa, aukesi milloin kalliosta lähde, milloin taivas niin, että maanpeitoksi satoi kylläiseksi tekevää mannaa. Mannaa olisi riittänyt ruukkujen täydeltä, mutta sitä oli lupa kerätä vain päivän tarve kerrallaan. Hiekan pölyssä kansa tarpoi luottamusharjoituksesta toiseen.

Sama täällä. Vaikka minulla on vuosikymmenien kokemus selviytymisestä, epäilen sitä edelleen niin, että annan vain liiastani. En koskaan pane maailman köyhien kanssa tasan. Me kulutuksen hel-

teessä tarpovat olemme vuosisatojen saatossa kehittäneet järkeviä selityksiä sille, miksi sittenkin pitää kerätä myös huomisen varalle.

Leipäsunnuntain kertomuksessa vähä pannaan riittämään monelle. Jeesusta on tultu kuuntelemaan vuorensyrjän täydeltä. Päivä paahtaa. Pienen pojan viidestä leivästä ja kahdesta kalasta saavat tuhannet vatsansa täyteen, ja tähteitä jää kaksitoista korillista.

Monesti olen ehtinyt miettiä, miten kertomus pitäisi käsittää.

Tekikö Jeesus tosiaan sellaisen ihmeen, että leipä ei loppunut, vaikka siitä taitettiin uusi ja uusi pala?

Vasta paljon myöhemmin ymmärsin, ettei suurin ihme ollut

se, että ruoka riitti. Suurin ihme oli se, että pieni poika antoi vähät eväänsä. Hän teki sen silläkin uhal-

la, että olisi saattanut jäädä itse kokonaan ilman. ■

KAISA RAITTILA

1000 € vauvaperheille 1000 ammattilaista päivähoitoon Vanhuksille 1000 hoitajaa 1000 poliisia lisää

358

359

Hannamari Auvinen

360

Harri Bollström

361

Kristiina Drotár

Terveydenhoitaja (AMK), kaupunginvaltuutettu, Karkkila

Työsuojeluvaltuutettu, pääluottamusmies, Espoo

KTM, eduskunta-avustaja, Espoo

367–

368

369

Sonja Huttunen

filosofian maisteri, perhehoitaja, Loviisa

Lassi Hyttinen

pankkineuvoja, tradenomi, Lohja

–– 377

– 376 Ina Kuula

Hannu Laaksonen

KM, peruskoulun lehtori, Espoo

385

386

Stefan Salonen

omsorgspastor, ekonom, Nyland

Matti Junnila sit.

eläinlääket. tohtori, elintarviketieteiden lis., Lohja

Ritva Lappalainen

arkkitehti, Tuusulan tilapalvelupäällikkö, Espoo

387– Sari Savela

KTM, päätoimittaja, Espoo

Tiina Haapala

sosiaaliohjaaja, perushoitaja, Vihti

– 370

– 378

yhteisöpedagogi (AMK), varavaltuutettu, Nurmijärvi

#1000syytä äänestää KD:ta.

Valitse ehdokkaasi!

Tiina Sinkkonen

oopperalaulaja, kunnanvaltuutettu, Sipoo

Kaarina Järvenpää

yleislääket. erikoislääkäri, kaupunginvaltuutettu, Espoo

– 379 Antero Laukkanen

kansanedustaja, sosiaalineuvos, Espoo

388 Martin Stenberg

FT, yliopettaja, Kauniainen

362

363 Peter Hagman

vapaaehtoistyöntekijä., kaupunginvalt., eläkeläinen, Järvenpää

Jaakob Happonen

diplomi-insinööri, TV-tuottaja, Espoo

– 372

– 371 Jouko Jääskeläinen

valtiotieteiden tohtori, kaupunginvaltuutettu, Vantaa

380

Loviisa Kaartokallio

luokanopettaja, varavaltuutettu, Vantaa

381

Marja-Liisa Lohikoski

FM, erityisopettaja, Kirkkonummi

389

Asmo Maanselkä

kauppatiet. ja yhteiskuntatiet. maisteri, puoluesihteeri, Uusimaa

390 Reija Taupila

tuotantopäällikkö, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Markku Tenhunen

viestintäjohtaja, kaupunginvaltuutettu, Järvenpää

364

www.kd.fi/ehdokkaat

365

Soili Haverinen

teologian maisteri, varavaltuutettu, Vantaa

– 373

Carmen Heikkilä

opettaja, toimittaja, Porvoo

Eija Kemppi

FM, TM, aineenopettaja, Raasepori

382

383

Pasi Mustonen

391 Pauli Tuohioja

rovasti, kaupunginvaltuutettu, Kauniainen

Andrei Hinkonen

pastori, Vantaa

– 375

diplomi-insinööri, ohjelmistosuunnittelija, Espoo

KM, digipedagogi, Kerava

9

366

– 374 Matti Karppa sit.

A

Maksaja: KD Uudenmaan piiri

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

Jere Riikonen

merianalyytikko, kaupunginvaltuutettu, Porvoo

392 Tiina Tuomela

lastentautien erikoislääkäri, kaupunginvaltuutettu, Vantaa

Susanna Koivula

sosionomi (AMK), kunnanvaltuutettu, Mäntsälä

384 Pentti J. Rönkkö

auto- ja liikennetoimittaja, kaupunginvaltuutettu, Kerava

393 Tuulikki Vuorinen sit.

lehtori sosiaali- ja terveysala, sairaanhoitaja-diakonissa, Uusimaa

AUTA NUORI KOULUUN MAAILMAN KATASTROFIALUEILLA JA SUOMESSA. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI APU20 NUMEROON 16588 (20 €).

YHTEISVASTUU.FI

Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017.

Keräyslupa ÅLR 2018/4641, voimassa 1.9.2018 – 31.8.2019, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 6.6.2018.

MENOT 28.3. – 1 1.4.

10 A Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16. p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507.

Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkolla ti klo 10–12, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Matala – mukava maanantai kirkolla!

Ma 1.4. ja 8.4. hartaus klo 11, ja sen jälkeen maksuton ruokailu.

Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12. Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä.

Vauvakahvila maanantaisin klo 12.30–14. Hengailua vauvaperheille, rennosti, vauvojen ehdoilla.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30.

Sauvakävelyä torstaisin: lähtö kirkolta klo 10.

Kotikirkon järjestämä maksuton keittolounas to 28.3. Hartaus klo 10.30 ja lounas klo 11.

Puurotorstai to 4.4. ja 11.4. klo 10–13.

Puurolounas 2,50 e.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.45.

Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 19.30–22.

Afrikkalainen gospelmessu su 31.3. klo 12. Vesa Häkkinen, Harri Nurminen, Riikka Jäntti, Vivacen leidit, bändi.

Omaishoitajien ryhmä ma 1.4. klo 15–16.30.

Lähetyspiiri ma 1.4. klo 18–19.30.

Sinikka Savola vierailee.

Seniorikerho ti 2.4. klo 13–14.30.

Arjen turvallisuus, Riitta Båckman.

Raamattuluento ke 3.4. klo 18.30.

Daniel – Jumalan palvelijana Jumalaa vastustavassa kulttuurissa, Leif Nummela. Illan isäntänä Harri Nurminen.

Messu 7.4. klo 12. Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Juha Paukkeri. Lähetysarpajaiset.

Kohtaamispaikka su 7.4. klo 17.

Vieraita Kotikirkosta, Harri Nurminen.

Päivähetki Raamatun äärellä ti 9.4. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Raamattuluento ke 10.4. klo 18.30.

Daniel – Rohkaisevia profetioita ikuisuuteen asti, Leif Nummela. Illan isäntänä Harri Nurminen.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12.

Hartaushetki tiistaisin klo 12.30– 12.45.

Päiväkahvit tiistaisin klo 12.30–14.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30.

Naisten Raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Lähetyspiiri to 28.3. klo 18–20.

Perhekerho perjantaisin klo 9–13.

Avoin kirkkomuskari perjantaisin

klo 10–10.30. Muskarit ovat pääsiäistauolla 12.4. ja 19.4.

Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45–11.

Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12. Maksuton puuro, voileivät ja kahvit.

Tervetuloa su 31.3. klo 12 afrikkalaiseen gospelmessuun Hakunilan kirkkoon.

Taidepyhis sunnuntaisin klo 15–16.30. Su 31.3. huovutetaan pääsiäismunia ja su 7.4. pääsiäisyllätys!

Alle 3-vuotiaat mielellään aikuisen kanssa. Pyhiksessä tarjotaan pieni välipala.

Messu su 7.4. klo 10. Tiina Palmu, Juha Paukkeri.

Lähetyspiiri to 11.4. klo 18–20.

MUUALLA Kuunloiste- ja Aurinkotanssi-lapsikuorot keskiviikkoisin klo 15–16 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa 6–14-vuotialle. Mukaan voivat tulla kaikki laulamisesta innostuneet.

Perhekerho Kolohongan ostoskeskuksessa (Itäinen Valkoisenlähteentie 19) torstaisin klo 9–11.

Astan kotipyhäkoulu: Pääsiäisen yllätys su 7.4. klo 11–12, Hevoshaantie 9 D, 01200 Vantaa.

KASTETTU Jedi Antero Paarnio.

HAUTAAN SIUNATTU Sirkka Marjatta Palmos 85 v, Miranda Hellevi Åkerlund 69 v, Marja Virpi Ilona Hassinen 69 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Tiistaisin ja torstaisin klo 9–11, p. 09 830 6472.

UUTTA! Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus, ks. hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia – apua ja tukea Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Sovinnon ilta to 28.3. klo 18.30.

Mukana ovat Antti Pentikäinen Kirkon Ulkomaanavun entinen toiminnanjohtaja, toiminut rauhanvälitystyössä mm. presidentti Martti Ahtisaaren neuvonantajana sekä muusikko Jukka Leppilampi. Paneelikeskustelussa mukana ovat mm.

Minna Saarnivaara, Vantaan seurakuntien kansainvälisentyön sihteeri, Meri-Anna Hintsala, TT, Vantaan seurakuntien viestintäpäällikkö, lestadiolaistutkija ja Wali Hashi, toimittaja, joka on luonut anteeksiannon päivän Somaliaan. Illan juontaa kappalainen Matti Hyry.

Messu su 31.3. klo 10. Jaakko Kara, Miika Koistinen ja Hannu-Pekka Heikkilä. Messun jälkeen on kirkkokahvit.

Esikoiset ry:n seurat su 31.3. klo 14.

Miesten sauvakävelypiiri su 31.3. klo 18. Lähtö kirkolta, mukaan omat kävelysauvat.

Iltarukous-rukouspiiri ti 1.4. klo 18–19 kirkon alakerrassa. Esirukouksia voi lähettää myös etukäteen Jarnalle: jarna.wikstrom@evl.fi tai p. 050 544 7647.

Messu su 7.4. klo 10. Miika Koistinen, Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas.

Messun jälkeen on kirkkokahvit.

Tätä on kristinusko IV-luento su 7.4. klo 11.45–13 Miika Koistinen, aiheena ylösnousemus.

Kevätkonsertti su 7.4. klo 18. Laulaa tenori Hannu Lehtikangas ja urkurina Miikka Lehtoaho. Vapaa pääsy, ohjelman hinta on 15 e.

Hyvinvointipäivä ma 8.4. klo. 9.30– 13.30. Ohjelmassa sydänaiheinen luento, jumppaa ja yhteislaulua.

Seurakunnan entinen työntekijä Eila Paulún muistelee Hämeenkylän seurakunnan ja uuden kirkon syntyvaiheita. Tarjolla kasvissosekeittolounas. Tilaisuus on maksuton.

Ilmoittautumiset 1.4. mennessä osoitteeseen hameenkylan.seurakunta@evl.fi tai p. 09 830 6450.

Lasten pääsiäiskirkot ti–ke 9–10.4. klo 9.15 ja 10.15. ja to 11.4. klo 9.15.

Vaelletaan yhdessä kohti hiljaista viikkoa ja pääsiäisjuhlaa.

Laulun ystävät -yhteislaulua ke 10.4. klo 14–15 kirkkosalissa. Yhteislaulua eri teemoista kanttori Hannu Lehtikankaan johdolla.

Kirkkosali soi! ke 10.4. klo 18 kirkkosalissa. Mukavaa yhteissoittoa ja -laulua kanttori Hannu-Pekka Heikkilän johdolla.

Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin klo 11–12.30 kirkon suuressa seurakuntasalissa. Hävikkiruuasta valmistettu lounas on maksuton ja kaikille avoin. Ehtoollishartaus on lounaan yhteydessä klo 12.

Uutta! Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus. Tutustu ja varaa aikoja osoitteessa: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia – apua ja tukea.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Kenian lähetyspiiri to 11.4. klo 11.

Puhujavieraana on Soili Haverinen.

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA Aikuisten raamattupiiri to 11.4. klo 10. Keskustelemme tulevan sunnuntain evankeliumitekstistä.

LAMMASKUJA 2B Kirjallisuuspiiri ma 1.4. klo 12.

Käsittelyssä on Aino Kallaksen teos Sudenmorsian.

Nettikerho ikäihmisille: Helmet.fipalveluita ja muita kirjastoja netissä ke 3.4. klo 14–16. Nettikerhoa vetää informaatikko Riitta Sivenius.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 10.4. klo 18.

MUUALLA Helsinki-tour la 6.4. Retken suuntana on pääkaupunkimme Helsinki.

Oppaana Emil Anton. Luvassa on mukavaa tekemistä, yhdessäoloa ja jotain yllättävää. Lähtö kirkolta yhteiskuljetuksella klo 9.30 ja paluu n. klo 14.30. Ei ruokailua, mahdollisuus pistäytyä omakustanteisesti kahvilassa Helsingin keskustassa.

Retki maksaa 20 e. Ilmoittautumiset 3.4. mennessä hameenkylan.seurakunta@evl.fi tai p. 09 830 6450.

Teatteriretki Kotkaan pe 10.5. Bussi lähtee Hämeenkylän kirkolta klo 8.

Retken ohjelmassa on ehtoollishartaus, lounas ja säveltäjä Junnu Vainiosta kertova näytelmä ”Junnu – Sydämeni tänne jää” Kotkan Kau-

punginteatterissa. Näytös alkaa klo 13. Paluu Hämeenkylän kirkolle n. klo 18. Mukaan mahtuu 30 henkilöä.

Retken hinta on 70 e. Ilmoittautuminen hameenkylan.seurakunta@evl.fi tai p. 09 830 6450.

KASTETTU Noel Benjamin Wesslin, Saana Eveliina Vihavainen, Jessica Aurora Tallbacka, Eemeli Noel Olavi Tilander, Runo Esko Pauli Johannes Heinonen.

HAUTAAN SIUNATTU Elli Marjatta Pajarinen 79 v, Tuula Sinikka Scheiman 71 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–15, p. 09 8306 333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554 Diakoniapäivystys ti klo 10–12 ja to klo 11–12, puhelinneuvonta to klo 10–11, p. 050 5736376 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Aamurukouspiiri arkisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa.

Vox Mea – Minun ääneni to 28.3., 4.4. ja 11.4. klo 17.30–18.30 seurakuntasalissa. Osallistumme Korso-messuun klo 19, tarjolla välipalaa klo 18.30–19.

Iltarukouspiiri to 28.3., 4.4. ja 11.4. klo 18 kirkon kappelissa.

Miesten saunailta to 28.3. ja 11.4. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Korso-messu Max to 28.3. klo 19 kirkossa. Ilta alkaa klo 18 etkoilla, joilla on tarjolla ruokaa. Tule suunnittelemaan messua ja halutessasi ilmoittautumaan eri tehtäviin, esimerkiksi musisoimaan. Messun jälkeen yhdessäoloa jatketaan teekupin äärellä Kirkonkulmassa.

Perhekerho pe 29.3. ja 5.4. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Pyhän tanssin rukoushetket 30.3. ja 13.4. peruttu tältä keväältä.

Messu su 31.3. klo 10. Eveliina Ojala, Tuomas Antola, Airi Saloniemi.

Kirkkokahvit. Messu on osa Jaetut eväät -jumalanpalveluspäivien ohjelmaa.

Kirkon aamupuuro ma 1.4. ja 8.4. klo 10 seurakuntasalissa, 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta.

Perhekerho ma 1.4. ja 8.4. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Runopiiri ma 1.4. ja 8.4. klo 13 kokoustilassa.

Naisten raamattupiiri ma 1.4. ja 8.4. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Punainen lanka -raamattupiiri ma 1.4. ja 8.4. klo 18 asiakastilassa.

English through Bible ma 1.4. ja 8.4. klo 18.30 kokoustilassa.

Katulähetyksen lounas ke 3.4. ja 10.4. klo 11 alkaen kirkkosalissa.

Maksuton lounas on valmistettu Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruuasta.

Lähetyksen päiväpiiri ke 3.4. ja 10.4. klo 13 kirkkosali 2:ssa.

Seurakuntakuoron harjoitus ke 3.4. ja 10.4. klo 18 seurakuntasalissa.

Vanhemman väen piiri to 4.4. klo 13

seurakuntasalissa.

Naisten saunailta to 4.4. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Korso-messu Light to 4.4. ja 11.4. klo 19 kirkossa. Ennen messua kokoonnutaan klo 18 etkoille kahvin ja teen äärellä. Etkoilla voit halutessasi ilmoittautua messun eri tehtäviin.

Messu su 7.4. klo 10. Veikko Ahonen, Minttu Haapalainen, Jussi Salonen.

Kirkkokahvit.

Uutispuuro ma 8.4. klo 11 kokoustilassa. Ajankohtaisten teemojen keskustelupiiri.

Tee omat rukoushelmet ke 10.4. klo 13 rippikoulusalissa. Rukousnauha on vanha perinne, joka johdattaa helmien kautta hiljentymiseen ja rukoukseen. Materiaalimaksu 1 e. Ilm. viim. 3.4. kirkkoherranvirastoon, p.

09 8306 552. Lisätiedot Pia Olkkonen, p. 050 322 6560.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30.

Hartaus ti ja to klo 11.

Kastesukkatalkoot ma 1.4. klo 12.15–13.30. Kudotut vauvansukat lahjoitetaan korsolaisille kasteperheille. Omat puikot mukaan.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 28.3., 4.4. ja 11.4. klo 9–11.30.

Nuorten perjantai NuPe 6.–9.-luokkalaisille pe 29.3. ja 5.4. klo 17.30– 20.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 2.4. ja 9.4. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ke 10.4. klo 10–12.

MUUALLA Ystävämessu – Friendship Mass su 7.4. klo 16 Asolan seurakuntatalolla.

Kirkolta kirkolle – pääsiäisen pyhiinvaellus la 20.4. alkaen klo 12 Korson kirkolta, josta vaelletaan Ruskeasannan siunauskappelin, Kristuksen taivaaseen astumisen kirkon ja Rekolan kirkon kautta takaisin Korson kirkolle, jossa mahdollisuus saunoa. Reitillä evästaukoja, kirkkojen esittelyä sekä hartauksia. Klo 23 pääsiäisyön messu, jonka jälkeen tarjolla ruokaa. Voit osallistua koko reitille tai vaeltaa osan. Ilm. viim. 1.4. osoitteeseen diakonia. korso@evl.fi. Kerro ilmoittautuessasi, vaellatko koko matkan vai osan reitistä. Lisätiedot Pia Olkkonen, p.

050 322 6560.

KASTETTU Ella Lumi Emilia Jokinen, Edvin Vilppu Albert Toivanen, Venla Alexandra Kervinen, Isla Vivian Airas, Amanda Joanna Aaltonen, Hugo Kristian Ranta, Iris Airi Irene Lahtinen, Taika Helmi Maria Margareetta Suni, Isac Kauri Eliel Kotiluoto.

HAUTAAN SIUNATTU Martti Tapio Hölsä 87 v, Pekka Antero Suni 61 v.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 28.3. – 1 1.4.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi Rekolan kirkolla ti klo 11-13 Asolan seurakuntatalolla to klo 11-13 p. 09 8306 707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9-11 Asolan seurakuntatalolla to klo 9–11 Ajanvaraus ti ja to klo 9–11 p. 09 8306706 rekola.diakonia@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO HUOM! Pirjon ja Pentin tarinatupaa EI ole 28.3. jatkuu syksyllä.

Lapsiperheiden olohuone ma ja to klo 9–14. Ma lounas klo 11–12.30: keitto 0,50 e/laut. (Ei vk 15).

Taidekerho 5–8-v. ma klo 14–16 (11.3–13.5.). Petri p. 050 573 6328.

Kaiken kattava kerho 1–6-lk. ma tai ti klo 18–20. Leivontaa, ym. Ilm. kirsi. jokinen@evl.fi.

Yläovet auki ja hartaus ma klo 17.

Maksuton iltapala, sauna. Tied. p.

050 553 8459/Irma (8.4., 15.4. ja 22.4.

Ei Yläovia).

Junnu-odarit 4–6-lk. ma klo 17.30– 19.30. kirsi.jokinen@evl.fi.

Diakoniakahvila ja -päivystys ti klo 9–11. Maksuton aamupala.

Taideseikkailukerho 1–6-lk. ti klo 16.30–18.30. kirsi.jokinen@evl.fi (Ei 8.4.).

Silmukka Siskot -ryhmä ke klo 9.30.

Open Doors -nuorten avoimet ovet ke klo 18.

Pyhän Andreaan kirkon kuoro ke klo 18.30.

Avoin raamattupiiri ke klo 18.30.

Pyhäkoulu su klo 10.

Earth Song -musiikkihetkiä maailmalta la 30.3. klo 18. Vantaan Musiikkiopiston puhallinorkesteri Vamoksen nuoria soittajia. Ohjelma 10 e.

Tuotto lyhentämättömänä Yhteisvastuukeräykselle.

Earth Hour -kynttiläillallinen la 30.3. klo 19. WWF:n ympäristötapahtuman myötä kirkossa tarjoillaan illallinen kynttilänvalossa. 12 e/hlö.

Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Sitovat ilm. pe 22.3. klo 15 menn. p.

09 830 6700, rekolan.seurakunta@ evl.fi. Arpajaiset, arpoja käteisellä.

Ukulele soikoon! Torstaisin 4.4., 11.4.

ja 2.5. klo 18.30 ja su 5.5. klo 10 Rekolan kirkossa ilmainen ukulelekurssi. Tuo oma ukulele. Ilmoittaudu maaliskuun aikana sirkku-liisa. niemi@evl.fi Lisätiedot vantaanseurakunnat.fi/rekola.

Messu su 31.3. klo 10. Vappu Olsbo, Marja Kyllönen, Pyhän Andreaan kirkon kuoro.

Miesten raamattupiiri ma 1.4. klo 18.30.

Aamumessu ke 3.4. klo 9 Laura Maria Latikka, Sirkku-Liisa Niemi.

Raamattu- ja keskustelupiiri to 4.4. klo 13.

Messu su 7.4. klo 10. Ben Ahlroos, Sirkku-Liisa Niemi.

Lähetystyön keskustelutilaisuus su 7.4. klo 12. Avoin keskustelutilaisuus lähetystyön ja kansainvälisen diakonian tukemisesta Rekolan seurakunnassa. Mukana Suomen Lähetysseuran ja MAF Suomen edustajat.

Isoskoulutusilta, Isko 1&2, ensimmäisen ja toisen vuoden koulutettaville ti 9.4. klo 18.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 050 573 6329 Lasten oma päiväkerho 3–5-v. 3 x vk: ma ja pe klo 9–12 ja to klo 12–15.

Lukukausimaksu. Petri p. 050 573 6328 (Ei vk 15).

Maalaus- ja taideryhmä ma klo 10–12. Ohj. Anu. Materiaalimaksu 10 e/henk. Tied. p. 050 553 8459/Irma.

Asolan perhekerho ja kirkkomuskari ti klo 9–12. Muskari klo 10.

Saviryhmä ke klo 12.

Kaiken kattava kerho 1–6-lk. ke klo 18–20. Leivontaa ym. Ilm. kirsi. jokinen@evl.fi.

Asolan Ankkuri -aamupala ja diakoniapäivystys to klo 9–11.

Asolan Silmukkaryhmä to klo 16.

Kipuryhmä ti 2.4. klo 15. Aihe: Miten voin hallita tunteitani?

Puutarhapiiri ti 2.4. klo 18. Älynystyrät Ällikällä to 4.4. klo 13.

Tehtäviä muistin tukemiseksi.

Ystävämessu – Friendship Mass su 7.4. klo 16. Lauluharjoitus klo 15.

Tervetuloa! Welcome! Järj. Rekolan, Tikkurilan ja Korson srk:t.

Seniorikahvila ma 8.4. klo 13.

Työikäisten raamattupiiri ma 8.4. klo 18–19.30. Lapset tervetulleita.

Asolan arabiankielinen työ la–su, tied. pastori Ramez Ansara p.

050 304 1689.

MUUALLA Yhteiskristillinen päiväpiiri ma klo 13 Rautkalliontie 4, kerhotila.

Sählykerho 1–4-lk. ma klo 17–18 Rekolan koulu.

Nuorten sähly to klo 16–17 Rekolan-

mäen koulu.

Yhteiskristillinen rukouspiiri pe klo 19 Rautkalliontie 4, kerhotila.

Foibe-messu su 7.4. klo 14 Sairaalakatu 7. Ben Ahlroos, Marja Kyllönen.

Hanna-rukouspiiri ma 8.4. klo 18–19.30 Lampiranta, Tertunkuja 4 B.

KASTETTU Ninni Helena Sinko.

HAUTAAN SIUNATTU Eila Elina Turkulainen 93 v, Kari Juha Ilari Saikkonen 59 v, Erkki Antero Perttula 79 v, Seppo Antero Lauri Jääskeläinen 86 v, Kerttu Ester Helena Riikman 92 v, Reijo Aulis Hellström 70 v.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–15 p. 09 830 6333.

Kastevaraus myös sähköisesti: https://asiointi.vantaanseurakunnat. fi/baptism Kirkkoherranvirasto: Vernissakatu 4, avoinna ark. klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Päivystävä pappi ark. klo 9–13 (Vernissakatu 4) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Vernissakatu 4) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi Ajanvaraus myös nettisivuilta.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko on suljettu 7.1.–31.3. remontin vuoksi.

Tänä aikana tilaisuudet Pyhän Laurin kappelissa.

Messu su 7.4. klo 12. Terhi Viljanen, Veikko Karhumaa, Samppa Laakso.

Pyhäkoulu lapsille.

Pyhäkoulu su 7.4. klo 12 messun aikana.

PYHÄN LAURIN KAPPELI Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Messu su 31.3. klo 12. Johanna Jakonen, Maria Koukkari, Iina Katila.

Pyhäkoulu lapsille.

Pyhäkoulu su 31.3. klo 12 messun aikana.

Vaskivuoren lukion musiikin lukiodiplomikonsertti ti 9.4. klo 19.

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223.

Seurakuntien talon toiminta on siirtynyt tänne.

Pienten paikka auki pe 29.3. ja 5.4. klo 9–15.

Kahvia ja keskustelukumppaneita pe 29.3. ja 5.4. Tarjolla juttuseuraa sekä diakoniatyön ja vapaaehtoisten toteuttama maksuton aamiainen.

Aamuhartaus klo 9.30, kahvit klo 10–12.

Laulupiiri pe 29.3. ja 5.4. klo 15.30.

Naisten rukouspiiri pe 29.3. ja 5.4. klo 18.

Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 30.3. klo 15.

Leipäsunnuntain messu su 31.3. klo 10. Lähetyspyhä. Jyrki Kaukanen, Sari Rajala, Terje Kukk. Vieraana Satu Toukkari Suomen Pipliaseurasta.

Kirkkokahvit ja lähetysjuhla su 31.3. klo 11.30.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 1.4. klo 13. Vieraana Pentti Fri Vantaan Uniyhdistyksestä.

Perhekerho ma 1.4. ja 8.4. klo 17–19.

Israel-piiri ma 1.4. klo 18.30.

Perhekerho ti 2.4. ja 9.4. klo 9.30– 11.30.

Sukkelat sukankutojat ti 2.4. klo 10.

Lähetyksen päiväpiiri ti 2.4. ja 9.4. klo 13. Vapaehtoinen kahviraha lähetystyölle.

Pienten paikka auki ke 3.4. ja 10.4. klo 16–19.

Viikkomessu nuorille ke 3.4. klo 18.30. Kristiina Kartano, Iina Katila.

Hanna-piiri to 4.4. klo 9.30–13.

Kuntokävelyä sekä kahvit sanan äärellä.

Messu su 7.4. klo 10. Maria Koukkari, Jaakko Hyttinen, Iina Katila.

Siioninvirsiseurat su 7.4. klo 11.45.

Jaakko Hyttinen.

101 tutuinta virttä -yhteislaulutilaisuus su 7.4. klo 15.

Perheiden pääsiäisaskarteluilta ma 8.4. klo 17.30–19.30.

Omalla äänellä -lauluryhmä ti 9.4. klo 17.30. Terje Kukk.

Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 10.4. klo 13.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Perhepäivä pe 29.3. ja 5.4. klo 9–14.

Pääsiäispyhäkoulu su 31.3. ja 7.4. klo 11–12.

Miesten saunailta ma 1.4. klo 17.30– 21. Omat pyyhkeet mukaan. Iltapala 5 e. Jyrki Kaukanen.

Pop up -Lorupussi ti 2.4. klo 14–16.

Lorutellaan yhdessä ja valmistetaan oma lorupussi.

Kerho isille ja lapsille ti 2.4. klo 17.30–19. Askartelua, leikkiä ja musi-

A

11

sointia. Iltapala 3 e / perhe.

Lapsikuoron harjoitukset ke 3.4. ja 10.4. klo 17–18.

Rukouspiiri ke 3.4. ja 10.4. klo 18.

Perheiden pääsiäisaskarteluilta ti 9.4. klo 17.30–19.30.

Naisten lenkkisauna to 11.4. klo 18.

Lenkkeilyä, saunomista ja yhdessäoloa. Iltapala 2 e.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Raamattua ja lähetysasiaa teekupin ääressä to 28.3. ja 11.4. klo 18–20.

Perhekerho ma 1.4. ja 8.4. klo 9.30– 11.

Pop up -Lorupussi ti 9.4. klo 14–16.

Lorutellaan yhdessä ja valmistetaan oma lorupussi.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 2.4. ja 9.4. klo 9.30– 11.30. Parittomilla viikoilla kerhon lopussa perhemuskari.

Kerho kaikenikäisille aikuisille ke 3.4. klo 14. Pastori Mirka Härkönen kertoo Raamatun naisista.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 2.4. ja 9.4. klo 9.30– 11.30. Parillisilla viikoilla kerhon lopussa perhemuskari.

Perheiden pääsiäisaskarteluilta ti 9.4. klo 17.30–19.30.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223.

Perheiden pääsiäisaskarteluilta ke 10.4. klo 17.30–19.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Ei ammattilaisten töitä, mutta esim. lampun vaihto hoituu. Nikkaristi-välitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13.

Silkin aamiaiskahvila perjantaisin 18.1.–17.5. klo 10–12 Asukastila Silkinportissa, Tikkurilantie 44 F, 2. krs.

Käynti sisäpihan puolelta. Sinä maahanmuuttajataustainen, tule yhteiselle aamupalalle. Kahvilassa tapaat muita alueen asukkaita.

Maksuton. Yhteistyössä Vantaan kaupungin maahanmuuttajapalvelut sekä Yhteinen Pöytä.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 1.4. klo 13.30 osoitteessa Malminiityntie 16 B. Vieraana suuhygienisti Minna Mykkänen.

Menokasvo

Herrasmiesten orkesteri soittaa Amerikan malliin Jussi Matikainen, soitat yhtyeessä No Real Gentlemen ja teillä on konsertti otsikolla Gospel Time’s a Comin’ Mistä oikein on kyse?

– Konsertin otsikko jatkuu: Bluegrass music for praise and worship by No Real Gentlemen. Luvassa on siis reilu tunti gospelmusiikkia USA:n etelän suunnalta.

– On tosi mahtavaa päästä soittamaan sitä Pyhän Laurin kirkkoon!

ESKO JÄMSÄ

Mitä musiikkia bluegrass on?

– Bluegrass on vanhaa amerikkalaista country- ja kansanmusiikkia akustisesti soitettuna. Sitä on aina soitettu siellä, missä ihmiset ovat yhdessä. Gospel kuuluu bluegrassiin erottamattomasti.

Kuinka kauan olette soittaneet yhdessä?

– No Real Gentlemen on ollut kasassa noin kolme vuotta.

Meitä on kuusi ukkelia, ja yhteenlaskettua soittokokemusta on reilut 200 vuotta. Hannu Lemmetti laulaa ja soittaa kitaroita, Risto Vuohula on kitaristi, Timo Jaatinen bassonsoittaja, Ilpo Niiranen soittaa dobroa ja pedal steel-kitaraa.

Jonni Kuutsa on mandoliinimies ja minä soitan bändissä banjoa ja autoharppua.

Mikä on oma hengellinen suosikkikappaleesi bluegrassmusiikissa?

– Esitämme Pyhän Laurin kirkossa kappaleen nimeltä First Step to Heaven. Siinä lauletaan: ”First step to Heaven is knowing you’re lost...” Siitä on hyvä lähteä oikeassa elämässäkin.

ULLA LÖTJÖNEN Gospel Time’s a Comin. Bluegrass music for praise and worship. Hengellistä bluegrass-musiikkia. No Real Gentlemen -yhtyeen konsertti la 6.4. kello 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy.

MENOT 28.3. – 1 1.4.

12 A Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

Kylväjän raamattupiiri ma 1.4. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs. Vapaaehtoinen kahviraha lähetystyölle.

Avoin rukouspiiri ti 2.4. ja 9.4. klo 19 osoitteessa Annankalliontie 19 A / Ruoppa.

Retki lapsiperheille Vivamon Raamattukylään ke 17.4. klo 16.30–21.

Tule katsomaan pääsiäisnäytelmää koko perheen kanssa. Näytelmä sallittu pienille katsojille yhdessä aikuisen kanssa. Retkimaksu: yli 12-vuotiaat 13 e ja 4–12-vuotiailta 10 e. Alle 4-vuotiaat maksutta. Hintaan sisältyy bussimatka Vivamoon ja takaisin (lähtö ja paluu Vernissakatu 4) sekä näytelmä ja iltapala. Ilmoittautuminen maaliskuun aikana vantaanseurakunnat.fi/tapahtumat (hakusana Vivamo). Lisätietoja: p.

050 572 2811 tai maaret.hirvensalo@ evl.fi Pisara-suurleiri 24.–29.7. Partaharjulla. Ilmoittautuminen alkoi 1.3. vantaanseurakunnat.fi/tapahtumat (hakusana pisara). Suurleirillä kolme alaleiriä: koululaiset, nuoret ja perheet. Lähde kaverin tai koko perheen kanssa! Lisätietoja koululaisten ja nuorten leiristä: Merja Rantala p. 050 526 9401, ja perheleiristä: Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811.

Senioripysäkki-ryhmä yli 60-vuotiaille syksyllä. Ikääntyminen tuo muutoksia. Mietiskelet ehkä eläkkeelle jäämistä, läheisen kuolemaa, yksinäisyyttä, sairastumista tai ihmissuhteita. Senioripysäkki saattaa olla sinua varten. Ryhmä aloittaa ensi syksynä. Ota yhteyttä jo nyt: Hanna Raunu p. 050 384 8481.

KASTETTU Anastasia Mehiläinen, Onni Matti Kajander, Alisa Julianna Weide, Linnea Eeva Anita Rouhiainen, Tuuli Eveliina Liesimaa, Vivian Mariela Navia Jokela, Otso Arvo Petteri Tapio, Tessa Anneli Leppälä, Max Alexander Moisala, Veini Martti Ilmari Vieltojärvi, Lila Viola Pietilä, Joa Oliver Soini, Joel Mikael Ilmari Vieno, Niilo Oskari Havia, Emma Kaarina Muuronen, Eino Anton Eerik Nyman, Lassi Emil Hyvärinen, Aaro Aleksander Koski.

AVIOLIITTOON KUULUTETUT Atte-Tapio Laine ja Sina Karita Neuvonen, Kimmo Sakari Peltola ja Inka Maria Kasurinen, Antti Jussi Kairus ja Mirva Maria Palmulehto, Miika JuhaMarkus Kosola ja Heini Mira Anniina Luttinen.

HAUTAAN SIUNATTU Lars Arnold Rosbäck 89 v, Laila Ritva Orvokki Meronen 87 v, Kirsti Puustinen 87 v, Sanelma Sylvia Lukkanen 86 v, Matti Aukusti Mäkeläinen 85 v,

Kaarina Arvola 82 v, Antti Tauno Kalevi Huotari 80 v, Otto Olenius 79 v, Viljo Kalevi Valkeinen 79 v, Reijo Sulo Hämäläinen 76 v, Heikki Kalevi Utriainen 76 v, Martti Juhani Ensio Andelin 74 v, Satu Tuulikki Halonen 52 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Rajatorpantie 8, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi.

Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 11–13, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Virtakirkossa, Rajatorpantie 8, ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726.

Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8, p. 09 830 6429 Seniorikerho torstaisin klo 13.30–15 iso srk-sali.

Nuortenilta torstaisin klo 18–20.

Messu su 31.3. klo 10. Papit Tiina László, Paavo Ranta, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Familycafé on Sundays 4–6 pm Café.

For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 1.4. klo 17.30–19.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30.

Gospelsalsa keskiviikkoisin klo 16–17.

Kylväjän lähetysilta ke 3.4. klo 17.30–19.30. ”Juurta alas ja hedelmää ylös”, Ikkunoita nyky-Mongoliaan avaamassa Pentti ja Marja-Kaarina Marttila. Yhteistyössä Evankelis-luterilaisen Lähetysyhdistys Kylväjän kanssa.

Messu su 7.4. klo 10. Papit Kristiina Hyppölä, Jere Hämäläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Siioninvirsiseurat su 7.4. klo 14.

Puhujina mm. Hannu Pöntinen.

Toivon tuulet su 7.4. klo 17. Klaus Korhonen.

Toivoa naisille -ryhmä ma 8.4. klo 13–14.30 kokoustila Aalto.

Isoskoulutus ke 10.4. klo 18–20.

Laulupaja ke 10.4. klo 18.30–20.

Palmusunnuntain virsiä.

Viimeinen virsi ke 10.4. klo 18.30–20.

Kansanmuusikko ja opettaja Enne Purovaara on videoinut joka päivä yhden virren. Nyt tämä noin kolme

AUTA NUORI KOULUUN MAAILMAN KATASTROFIALUEILLA JA SUOMESSA.

LÄHETÄ TEKSTIVIESTI APU20 NUMEROON 16588 (20 €).

YHTEISVASTUU.FI Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017. Keräyslupa ÅLR 2018/4641, voimassa 1.9.2018 – 31.8.2019, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 6.6.2018.

vuotta kestänyt urakka on viimeistä virttä vaille. Tule laulamaan viimeinen virsi ja muita Enne Purovaaran valitsemia virsiä!

MYYRMÄEN KIRKON PIHAKONTTI Uomatie 1, piha Perhemuskari tiistaisin klo 9.30– 11.30. Kausi 60 e.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan.

Perhemuskari torstaisin klo 9.30–11.

Kausi 60 e.

Kivistön seurakuntakuoron harjoitukset torstaisin klo 18–19.30. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756.

Vauvakerho perjantaisin klo 9–11.

Hyvää ravintoa -messu su 31.3. klo 16. Pappi Hannu Pöntinen, kanttori Katariina Kopsa. Leipäsunnuntai.

Perhekahvila maanantaisin ja tiistaisin klo 9.30–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä. Maanantaisin lounas klo 11. Hinta 6 e aikuiselta ja 3 e 3 v. täyttäneeltä lapselta.

Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14.

Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e.

Rukouspiiri ti 2.4. klo 17.30–18.30 sakasti.

Luukas Kivistössä -raamattuilta ti 2.4. klo 18–20. Tutkitaan Luukkaan evankeliumin keskeisiä teemoja.

Tällä kertaa aiheena Katumus ja kääntymys. Näyttelijä Lassi Alhorinne lukee, teologian tohtori Jarmo Kiilunen alustaa.

Raamattupiiri ti 2.4. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Perhemuskari keskiviikkoisin klo 15–16.30. Kausi 60 e.

Lasten lauluryhmä Kastehelmi harjoittelee Kivistön kirkolla keskiviikkoisin. 5–9-vuotiaiden ryhmä klo 17.15–18 ja yli 9-vuotiaiden ryhmä klo 18–19. Ilmoittautuminen paikan päällä. Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

Miesten saunailta ke 3.4. klo 18.30– 21.

Vaatevarasto avoinna to 4.4. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina.

Tied. p. 050 357 7726.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30.

Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Kausi 60 e.

Kahvila Olotila maanantaisin klo 11–13.30.

Miesten piiri ma 1.4. klo 18.30–20.

Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8.

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30.

Martinristin raamattupiiri ti 2.4. klo 14–16.

Martinristin lähetyspiiri ti 2.4. klo 18.30. Pakolaistyöstä Saksassa, T-tiimi vierailee.

Lepotila-meditaatio pe 5.4. klo 18–19. Ohjattu meditaatio, jossa yhdistelemme eri meditaatiotraditioita sekä käytämme apuna mm. visualisaatiota ja kuuntelevaa

rukousta. Lepotila-meditaatioon ovat tervetulleita mukaan yhtä hyvin vasta-alkajat kuin jo pidempään meditaatiota harrastaneet.

Israelpiiri ti 9.4. klo 18.30–20.

FÖRSAMLINGSSALEN

KAIVOSRISTI

Dagklubb för barn i 2,5–6 års åldern alla vardagar utom on (förhandsanm.).

Pysselcafé för barn i åk 3–6, ti och on kl. 13–17 (förhandsanm.).

Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20.

Raamattupiiri ti 2.4. klo 17.30–19.

KANNU Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset tiistaisin klo 14–16 ja torstaisin klo 9–11 ph. 09 830 6426 ja 050 347 3423.

Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Lastenkirkko Viherpuiston asukaspuistossa, Vihertie 56d ma 8.4. klo 10–10.30.

Vauvamuskari maanantaisin klo 15–16.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e.

Muskari 3–6-vuotiaille maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e.

KASTETTU Kaspian Toivo Jonathan Hagkvist, Väinö Juhani Hannula, Elli Maria Oja, Mathias William Lundgren, Viola Isla Sjögren, Oiva Kalevi Pulkkinen, Eino Robert Livola, Alina Vieno Isabella Enqvist.

HAUTAAN SIUNATTU Erkki Eemeli Korkeamäki 94 v, Jukka Johannes Mäkelä 92 v, Raija-Maija Jokisilta 87 v, Raila Maria Vuori 71 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–13 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

S:T LARS KAPELL Högmässa sö 31.3, 7.4; kl. 10.

VIRTA-KYRKAN, KUOHUSALEN Råtorpsv. 8 Mässa i Taizéanda sö 31.3, 7.4; kl. 12.

Musiklek & babyrytmik, musikpedagog Heidi Åberg må 1.4, 8.4. Babyrytmik: 0–2 åringar med vuxen kl.10.15–11. Musiklek: 3-5 åringar kl.11–11.45 med vuxen; förhandsanmälan.

Fernissag. 4 Morgonmässa on 3.4 kl. 9.

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA

BAGARSTUGAN Ungdomskväll on 3.4, 10.4; kl. 18 med spel, umgänge och kvällste.

Missionskväll on 10.4 kl. 18. Tema: SAT-7. Gäst Mikael Tunér. Kaj Andersson.

Påskpyssel lö 13.4 kl. 10–13. Pysseldagen är avsedd för hela familjen och församlingens barnledare och hjälpledare finns på plats. Förutom pysselmaterialet bjuder vi på kaffe, te och saft med smått tilltugg.

FOLKHÄLSANHUSET Veckomässa fr 5.4 kl. 14.

De vackraste andliga sångerna DVAS med Anders on 10.4 kl.14.15.

LYSNING TILL ÄKTENSKAP Miia Marita Elisabeth Malmberg och Jesse Kristian Vuorenheimo.

DÖDA Tuija Hannele Tötterman 65 år, Lars Hilding Nordman 84 år, Jarl Erkki Adolf Lindqvist 78 år, Per Olof Jansson 98 år.

Apua ja tukea PERHENEUVONTA p. 09 830 6330, ajanvaraus ma, ke–pe klo 9–11, ti klo 14–17.

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen raamattupiiri ti 9.4. klo 14.30 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8. Vieraana rovasti Markku Yli-Mäyry. Ohjaajana Terhi Mertala.

VAMMAISTYÖ Vammaistyön retki Vivamon Raamattukylään pe 7.6. klo 9.45–16.30.

Lähtö Tikkurilasta klo 9.45 ja Myyrmäestä klo 10. Paluu Myyrmäkeen noin klo 16 ja Tikkurilaan noin klo 16.30. Ohjelmassa lounas, Laupias samarialainen -musiikkinäytelmä ulkona, vapaata oleskelua puutarhassa ja myymälässä. Hinta 20 e.

Paikkoja rajoitetusti. Ilmoittautuminen 10.5. mennessä terhi.suonsivu@ evl.fi, p 050 381 8758, seija.einola@ evl.fi. p. 050 338 6212 tai kristiina. tuohimaa-salminen@evl.fi, p. 050 433 4232.

HILJAISUUS JA RETRIITIT Pyhän tanssin illat to 28.3., 4.4. ja 11.4. klo 17–18.30 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Ohj. Tiina Sara-aho, teologi ja Pyhän tanssin ohjaaja ja Liisa Pietilä, retriitinohjaaja. Lisätietoja: saraaho@gmail.com, p. 050 490 6014. Hinta 5 e. Ilm. laura. sydanmaanlakka@evl.fi tai vantaanseurakunnat.fi/tapahtumat (hakusana pyhä tanssi).

Lankalauantain neuleretriitti – kudon hiljaisuuden sisimpääni la 20.4. klo 10–15 Pakarituvalla, Kuriiritie 1. Ohj. Meiju Riihelä ja Laura Sydänmaanlakka. Tarjolla kevytlounas ja päiväkahvi, hinta 20 e. Maksetaan käteisellä. Ilm. vantaanseurakunnat.fi/tapahtumat (hakusana neuleretriitti).

MENOT 28.3. – 1 1.4.

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

13

ESKO JÄMSÄ

3× JOHN NYBERG

pääsiäistä kohti

Lasten pääsiäiskirkot Hämeenkylässä Lasten iloisissa kirkkohetkissä vaelletaan hiljaisen viikon kautta pääsiäisen ilosano­ maan. Tervetuloa perheet ja lapsiryhmät.

Ryhmien ilmoittautumiset etukäteen jar­ na.wikstrom@evl.fi, p. 050 544 7647. Las­ ten pääsiäiskirkot ti 9.4. klo 9.15 ja 10.15, ke 10.4. klo 9.15 ja 10.15 sekä to 11.4. klo 9.15 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3.

– Pyhissä tansseissa liikkeitä toistetaan hitaasti ja ne ovat eri tavoin symbolisia, sanoo tanssinohjaaja Tiina Sara-aho.

MIGUEL Á. PADRIÑÁN

Jokainen askel voi olla pyhää tanssia Tanssissa voi kokea elämän koko tapahtuma- ja tunnekirjon.

Liikettä ja tanssia on alettu pitää tapana hahmottaa elämää ja maailmaa. Silti Tiina Sara-aho epäilee, että vie vielä vuosikymmeniä, ennen kuin aletaan ymmärtää, kuinka monimuotoista tanssi voi olla.

LIIKUNNALLINEN TAI tanssillinen osaaminen tai sen puute ei ole ratkaisevaa pyhässä tanssissa.

– Pyhää tanssia voi olla vaikka se, että kävelee kirkossa. Toisaalta jokainen askel ihan missä tahansa voi olla pyhä, jos siihen suhtautuu pyhyydellä. Ihminen koostuu ruumiista, sielusta ja hengestä. Kun hän on läsnä kehossaan, Jumala voi liikkumisen kautta välittää rakkauttaan ja armoaan, Sara-aho sanoo.

Pyhissä tansseissa liikkeitä toistetaan hitaasti. On ristinmerkkejä, muita rukouseleitä, jalkojen askelsarjoja. Liikkeet ovat eri tavoin symbolisia.

– Vastaanottavilla liikkeillä vahvistetaan ihmisen ulkopuolelta saatavien hyvien lahjojen kuten armon, valon ja rakkauden tulemista itselle. Ulospäin suuntautuvilla liikkeillä välitetään toisille rauhaa ja rakkautta, Sara-aho avaa symboliikkaa.

Paastonajan pyhä tanssi -kokoontumisissa taustatekstejä lukee retriitinohjaaja Liisa Pietilä. Hänellä on aikaisempaa kokemusta Tiina Sara-ahon ohjaamasta pyhästä tanssista.

– Pyhä tanssi on läsnäoloa, ei esittämistä eikä näyttelemistä. Kukaan ei katso ketään toista, vaan itseään. Tanssissa voi työstää iloa, surua, kaipausta.

Pietilän mukaan pyhä tanssi sopii etenkin niille, jotka ovat väsyneet sanoihin.

– Ohjattuun tanssiin oli helppo solahtaa mukaan.

Kokemusta ei tarvinnut raportoida. Kotiin lähti aina hyvällä mielellä.

Perinteiset pääsiäisaiheiset askarteluillat koko perheelle. Lisätietoja outi.myllyla@ evl.fi p. 050 327 1634 tai paivi.romula@evl. fi p. 050 410 3863. Pääsiäisaskartelut ma 8.4. klo 17.30–19.30 Pienten paikassa Tikku­ rilan Koskikeskus, Vernissakatu 4, ti 9.4. klo 17.30–19.30 Ilolan seurakuntatalolla, Soitta­ jankuja 1, ja Tammiston kerhohuoneistos­ sa, Tammistonkatu 29 B sekä ke 10.4. klo 17.30–19.30 Ylästön seurakuntatalolla, Leh­ tikummuntie 2.

VANTAAN SEURAKUNTIEN retriittisihteeri Laura Ohtonen tuntee vantaalaisten retriitti-innon.

– Kehollisuus on lisännyt suosiotaan retriittibuumissa, ja sen tarjontaa on lisätty. Paastonajan pyhä tanssi on mahdollisuus kokea sitä lyhyen arkiretriitin tapaan.

”

PYHÄÄ TANSSIA VOI OLLA VAIKKA SE, ETTÄ KÄVELEE KIRKOSSA. TIINA SARA-AHO

ULLA-MAIJA VILMI

Paastonajan pyhä tanssi torstaisin 28.3, 4.4. ja 11.4. klo 17–18.30 Pyhän Laurin kappelilla, Pappilankuja 3. Hinta 5 e/kerta, käteisellä paikan päällä. Ilmoittautumiset laura.ohtonen@evl.fi.

KATIA GRIMMER-LAVERSANNE

P

yhä tanssi on ollut Tiina Sara-ahon työtä viimeiset seitsemän vuotta. Tanssinohjaaja ja teologi kertoo miettineensä paljon, mitä pyhä tanssi oikein on.

– Olennainen on asia, jonka äärellä ollaan. Samoin ympäristö, jossa ollaan ja liikutaan, hän sanoo.

– Pyhiä tansseja taustoitetaan pyhillä teksteillä, etenkin raamatunkohdilla ja luonnonkuvauksilla.

Paastonaikana, hiljaisella viikolla ja pääsiäisenä keskitytään aiheisiin, joissa tapahtuu paljon ja joihin liittyy monenlaisia tunteita. Sara-aho kertoo niistä: – Kun Jeesus rukoili Getsemanessa, hän pyysi opetuslapsiaan valvomaan ja rukoilemaan kanssaan. Musiikin ja liikkeen avulla voi eläytyä niin opetuslasten väsyneeseen oloon kuin Jeesukseen, jonka ystävät jättivät.

– Myöhemmin Jeesus koki Jumalankin hylänneen hänet. Hän joutui kyselemään, miksi olen tässä, missä olen. Myös katolinen Stabat Mater -teksti on vahva. Siinä kuuluu äidin ahdistus, tuska ja murhe. Pääsiäisenä päällimmäiseksi nousee kuitenkin ilo ja valo.

Askarrellaan pääsiäiseksi

Lankalauantaina neulotaan hiljaisuudessa

Neuleretriitissä rukoukset ja meditatiivi­ set hetket rytmittävät hiljaisuutta. Voit neu­ loa jo aloitettua käsityötä tai aloittaa uut­ ta. Myös seurakunnalla on joitakin lankoja, puikkoja ja koukkuja. Hinta 20 e sis. aamu­ kahvin, salaattilounaan ja päiväkahvin ja mahdolliset langat. Ohj. pastori Laura Sy­ dänmaanlakka ja diakoni Meiju Riihelä. Ilm. vantaanseurakunnat.fi/tapahtumat (ha­ kusana neuleretriitti). Neuleretriitti lanka­ lauantaina ­ kudon hiljaisuuden sisimpääni la 20.4. klo 10–15 Pakarituvalla, Kuriiritie 1.

KATRIINA HARVIAINEN

MENOT 28.3. – 1 1.4.

14 A Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

Kuinka vantaalainen?

Elokuva toi raumalaisen Flamingoon Teatteripäällikkö Ilkka Rauhalan mukaan elokuvateatterissa työskentelevän pitää osata paistaa hyvää popparia.

TEKSTI KAISA RAITTILA KUVA MARIANNA SIITONEN

S

yntyjäni olen raumalainen. Se kuuluu puheessa. Viisi vuotta asuin Porissa, vaikka Poriin muutto on raumalaiselle vaikea kysymys. Porilaisille olin raumalainen, Raumaan jääneille porilainen. Onneksi siinä on kyse vain naljailusta. Vähän niin kuin espoolaisten ja helsinkiläisten tavassa puhua vantaalaisista.

Vantaalle oli helppo asettua, kun tilaa on paljon ja pääsee helposti joka paikkaan. Tykkään erityisesti junasta. Tulisin töihinkin sillä, jos rata toisi Flamingoon. Nyt kuljen pyörällä aina kun voin. Olen kymmenessä minuutissa töissä.

VAIMO ON asunut aina Tikkurilassa. Kun oltiin käyty kokeilemassa kalliolaisuutta, palattiin takaisin Tikkurilaan. Tikkurilassa on hyvää se, että se kehittyy koko ajan. Keskustasta on tulossa tehokas. Huonoja puolia on vaikea keksiä. Ehkä se, että kaikki on vähän vaiheessa ja osa tonteista vielä lanana. Useampi vuosi menee, että kaikki suunniteltu on totta.

Rakennustyömaat eivät häiritse ulkoilureiteillä Keravanjoen molemmin puolin. Olen ajanut joenvartta joskus Helsinkiin asti, ja talvellakin pääsee hyvin pyörälenkille, kun reittiä pidetään niin hyvin kunnossa.

Nyt, kun on vauva, me tehdään siellä vaunulenkkejä.

Jos minun pitäisi jollekin vieraalle esitellä Vantaata, toisin hänet varmasti tänne Flamingoon. Täällä on niin paljon kaikkea. Tai sitten mentäisiin Kuusijärvel-

Kun Flamingon Finnkinon teatteripäällikkö Ilkka Rauhala menee seuraavan kerran leffaan, ohjelmassa on Vauvakino.

”

ODOTAN VAIN, ETTÄ VAUVA KASVAA JA PÄÄSTÄÄN YHDESSÄ METSÄÄN.

ILKKA RAUHALA

le uimaan tai Sipoonkorpeen patikoimaan. Odotan vain, että vauva kasvaa ja päästään yhdessä metsään.

Kun opiskeluaikana aloin myydä lippuja porilaisessa elokuvateatterissa, katsoin varmaan kaiken, mitä siellä ylipäänsä meni. Sen jälkeen olen tehnyt kaikkea, mitä elokuvateatterissa voi, käyttänyt vanhaa filmikonettakin. Nyt olen Flamingon Finnkinon teatteripäällikkö.

Minun urallani suurin muutos elokuvissa on digitalisaatio. Se paransi elokuvan kuvan ja äänen. Mutta elokuvissa käynti ei ole vain se elokuva, joka pyörii, vaan kokonaisvaltainen elämys, se, että lähdetään kavereiden kanssa ulos, ostetaan herkkuja ja katsotaan yhdessä. Elokuvan hohto ei häviä ikinä.

UUSIMMISSA TEATTEREISSA on kehitetty viihtymistä entisestään niin, että katsellessa voi myös syödä jotain pientä ja nautiskella vaikka viinistä. Popparin paisto on meidän henkilöstön tärkeimpiä taitoja elokuvatekniikan hallitsemisen lisäksi.

Kun poika kastettiin, olin ensimmäisen kerran yhteydessä Vantaan seurakuntiin. Meillä oli mukava pappi. En ole mikään kirkon palvelujen suurkuluttaja, mutta kunhan lapsi kasvaa, tiedän kyllä omasta nuoruudesta, miten erinomainen mahdollisuus ovat erilaiset kerhot. Aikanaan minäkin partiolaisena kävin kolehtia keräämässä.

Kirkoissa soi LA 30.3.

Earth Song -musiikkihetkiä maailmalta klo 18 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Vantaan Musiikkiopiston puhallinorkesteri Vamoksen nuoria soittajia. Ohjelma 10 e. Tuotto lyhentämättömänä Yhteisvastuukeräykselle Earth Hour -kynttiläkonsertti: Kristiina Brask klo 20.30– 22 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Konsertti Earth Hourin hengessä kynttilänvalossa. Konsertin jälkeen teehetki iltapalan ja nepalilaisen teen äärellä. Vapaa pääsy.

SU 31.3.

Kolme väriä cembalolle: Es–C–B klo 15 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Matias Häkkinen soittaa cembalolla Bachin, Leonhardtin ja Frobergerin teoksia. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.

Pergolesi: Stabat Mater klo 16 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Marja Kyllönen, sopraano Noora Hultin, mezzosop-

raano Iina Katila, urut. Vapaa pääsy. Ohjelmamaksu 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

mäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Vapaa pääsy.

LA 6.4.

Vaskivuoren lukion musiikin lukiodiplomikonsertti klo 19 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Vapaa pääsy.

No Real Gentlemen: Gospel Time's A Coming klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Hengellistä bluegrass- ja country-musiikkia. Vapaa pääsy.

SU 7.4.

Valon ja varjon Neitsyt Maria klo 15 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Helena Tenhunen, sopraano, Annikka KonttoriGustafsson, piano, Kaj-Erik Gustafsson, urut. Musiikkia mm. säveltäjiltä Alain, Bach, Gustafsson, Messiaen. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.

MA 8.4.

TI 9.4.

KE 10.4.

Kamarikuoro Vox Gaudia: Jesu meine Freude klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. J. S. Bachin suurenmoinen Jesu, meine Freude -motetti (BWV 227) valmistui tilaustyönä hautajaismusiikiksi. Motetin rungoksi Bach valitsi Johann Franckin kirjoittaman ja Johann Crügerin säveltämän virren, joka puhuu Jeesuksesta kuoleman voittajana. Vox Gaudiaa ja soitinyhtyettä johtaa Tiina Vuorenmaa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Vantaan naislaulajien yhteisvastuukonsertti klo 19 Myyr-

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

28.3.2019 | Kirkko ja kaupunki

Tilaisuuksia

Hautauspalveluja

A

15

Lakipalveluja

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Ihmisen Poika Uu d is tunu t musiikki näy t el mä

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

16.4.

17.4.

19.4.

20.4.

klo 13 ja 18 klo 13 ja 18 klo 13 ja 18 klo 13

Lapsi 4–12 v. 9/12 €, aik. 13/15 €.

Ryhmäalennus: joka 16. henkilö ilmainen. Varaudu sään mukaan.

Vivamontie 2, 08200 Lohja puh. 0207 681 760, vivamo@sana.fi

GOSPEL GENTLEMEN KIERTUE 2019

10.05.

HELSINKI Temppeliaukion kirkko, klo 19.00 LIPUT ENNAKKOON 22 €, OVELTA 25 €

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Palveluja tarjotaan

hok-elannonlakipalvelu.fi

Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan työt edullisesti jo 30 vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla. Kysy tarjoustamme.

P. 040-6378899

Janinan Kotihoito 046 922 2000 Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Hammashoitoa Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen!

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija.

Rakennusala

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti.

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

ILMAINEN arvio + kotitalousvähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! SENIORIPYSÄKKI tarjoaa

ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille.

Palvelumme ovat maksuttomia.

Ota yhteyttä, p. 045 341 0506.

ke 27.3. klo 19 Körttikodin seurat, Hki. pe 29.3. klo 19 kotiseurat Konttisella, Kotinumment. 44 A (Tapaninkylä), Hki. su 31.3. klo 17 ”Armo arjessa”, veisuut Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. ma 1.4. klo 18.30 Kilonristissä, Vanharaide 1, Espoo. HUOM: EI Leppävaaran kko. ti 2.4. klo 18 kotiseurat lähetyksen hyväksi, Vanha Viertot. 1 A, Hki. ke 3.4. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. pe 5.4. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. su 7.4. klo 10 kirkkopyhä Tikkurilan Koskikeskus, Vernissak.4, Vantaa. klo 14 Myyrmäki Virtatalo, Rajatorpant.8A, Vantaa. klo 15 Paavolan srk-koti, Aittat.1, Hyvinkää. klo 16 Tapiolan kko, Kirkkop 6, Espoo. ti 9.4. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo (Kamppi), Hki. ke 10.4. klo 19 Körttikodin seurat, Hki. to 11.4. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. pe 12.4. klo 18.30 Söderkullan kko, Nti Miilin t.2, Sipoo.

TULOSSA: su 14.4. klo 17 palmusunnuntain kahvikonsertti Seuratuvalla: HNK ja Sanni Rämö.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 31.3. klo 13.30 Seurakunnan rakentaminen Armolahjoista 1. Kor 14:1-25 – Taina Latvala Järjestys seurakunnan kokouksessa 1. Kor 14:26-40 – Heikki Junttila Raamattupiiri 9.4. klo 18 1. Kor. 10-12

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Ostetaan

OSTAMME KULTAA JA HOPEAA WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 Lapinlahdenkatu 19 00180 Helsinki

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä.

EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050 Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Kattojen maalaukset /pesut

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

HERÄNNÄISSEURAT

• Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Soita 010 2715 100

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

Vaalit

Jouko Jääskeläinen Sinulle, joka arvostat kokemusta

www.katonmaalausvantaa.fi

Siivouspalveluja KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko Salonen, Puh. 040-2566907.

MAKSAJA: EHDOKAS

ESITYKSET PÄÄSIÄISENÄ:

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Olen valtiotieteiden tohtori ja tietokirjailija, toiminut eduskunnan jäsenenä 1991-2003 ja 2011-2015 sekä Vantaalla kaupunginvaltuutettuna 1989 alkaen ja kirkolliskokouksen jäsenenä 2016 alkaen.

Suomi tarvitsee kaupunkia ja maaseutua, yhteisöllisyyttä ja vahvaa yritteliäisyyttä, isiä ja äitejä.

Näiden arvojen puolesta toimin – Joukoon voit luottaa!

Lue lisää: joukojaaskelainen.com

Kiinteistövälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

16 A Kirkko ja kaupunki | 28.3.2019

Lapsen hankkiminen pelottaa OLEMME PUHUNEET kumppanini kanssa siitä, haluaisimmeko lapsia.

Kumppanini haluaisi, mutta minä en.

Lapsen hankkiminen pelottaa.

Haluanko synnyttää lapsen maailmaan, jossa ilmastoahdistus ja aikuisten kykenemättömyys tehdä päätöksiä ajavat nuoret kaduille ja koululakkoihin? Maailmaan, jossa tulevaisuutta ei pystytä ajattelemaan 2050-lukua pidemmälle, jolloin mahdollinen lapseni ei olisi vielä edes 30-vuotias?

Maailmaan, jossa jääkarhuja ja koralleja kävellään katsomaan fossiilimuseoon?

Minun ja sinun on helppo siirtää päätöksiä myöhemmäksi ja lepuuttaa mieltämme hyvinvointikuplan suojassa. Mutta samalla, kun me istumme mukavasti nojatuolissa ja luotamme siihen, että päättäjät hoitavat maailman asiat meidän puolestamme, jossain tulevaisuudessa lapsemme ja lapsenlapsemme kysyvät meiltä syyttävästi, miksemme tehneet mitään, kun toivoa vielä oli.

Jos joskus tulevaisuudessa joudun tuon syyttävän katseen kohteeksi, haluan pystyä rehellisesti vastaamaan tehneeni kaikkeni. Siksi teen kaikkeni kestävän arjen eteen: olen vegaani, liikun julkisilla ja pyörällä, olen vähentänyt lentämistä, ostan kaiken kulutustavaran käytettynä.

Kuitenkin kuluttajavalintoja tärkeämpää on vaikuttaa päätöksentekoon. Nyt eduskuntavaalien alla on aika herätä hyvinvointikuplasta ja ryhtyä vaatimaan päättäjiltä tekoja, joilla tulevaisuus saadaan turvattua. Sanahelinä ei enää riitä vaan tekoihin on sitouduttava.

Emma Sairanen

Kirkon lehti sotkeutuu politiikkaan MITÄ MIELTÄ olette tästä päätoimittaja Jaakko Heinimäen pääkirjoituksen lauseesta: ”Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen tyssäsi jo ajat sitten pääministeri Juha Sipilän jääräpäisyyteen ja haluttomuuteen kuunnella muiden näkemyksiä kuin omiaan ja omiensa. Edes perustuslain kanssa ei ollut hallituksessa niin turhan tarkkaa.”(K&k 14.3.)

Pitäisikö kirkon huolehtia lehdessään omista asioistaan eikä ottaa tällä tavalla kantaa poliittisiin asioihin vaalien alla.

Seppo Salo Suur-Espoonlahti

Irtauduitko viidennestä herätysliikkeestä?

TEEN ÅBO Akademin teologisen etiikan ynnä uskonnonfilosofian oppiaineessa ruotsinkielistä väitöskirjan jälkeistä tutkimusta viidennestä herätysliikkeestä irtautuneiden henkilöiden kokemuksista. Kerään tutkimustani varten kirjoituksia kaikenikäisiltä (täysi-ikäisiltä) henkilöiltä, joilla on ollut omakohtainen side viidenteen herätysliikkeeseen ja jotka kokevat erkaantuneensa siitä.

Olen kiinnostunut esimerkiksi seuraavanlaisista kysymyksistä: Mit-

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

ANTHONY WALLACE / AFP-LEHTIKUVA

Hiljaista musiikkia ehtoollispalvelukseen EHTOOLLISMUSIIKILTA KAIPAAN samaa kuin Jari Arjoranta messumusiikilta, tilaa omille ajatuksille (K&k 14.3.).

Kuorolaulu tai voimakas urkumusiikki vievät mieleni aivan muualle eikä aina kuule edes papin sanoja.

Leena Kanervisto Vantaa

Puolustakaamme luomakuntaa!

Opiskelijat tukivat toisiaan Uuden-Seelannin Christchurchissa 18. maaliskuuta 2019.

Hartaushetki, jossa muisteltiin 49 uhria, järjestettiin terroritekojen jälkeen. Christchurchin kaupungissa tehtiin perjantaina 15. maaliskuuta terrori-isku, jossa ihmisiä ammuttiin kahdessa eri moskeijassa. Terrori-iskun jälkeen Uuden-Seelannin hallitus ilmoitti, että se aikoo kiristää aseita koskevia lakejaan. Pääministeri Jacinda Ardern sanoo, ettei Christchurchin terrori-iskun tekijälle pidä antaa kuuluisuutta. Ardern esitti, että ihmiset muistaisivat uhreja toistamalla heidän nimiään.

kä syyt myötävaikuttivat jäsenyyteesi viidennessä herätysliikkeessä? Mitä liike ja sen jäsenyys merkitsivät sinulle? Mitkä syyt ja prosessit johtivat irtautumiseesi liikkeestä? Miten koit irtautumisen? Millaiseksi koet nykyisen suhteesi viidenteen herätysliikkeeseen ja suomalaiseen kristillisyyteen laajemminkin?

Pyydän sinua ensisijaisesti kirjoittamaan aiheesta. Voit kirjoittaa täysin vapaamuotoisesti, omin sanoin ja mistä tahansa näkökulmasta. Tekstisi ei tarvitse rajoittua edellä listattuihin kysymyksiin. Kirjoita mieluiten sähköisesti ja lähetä tekstisi sähköpostina tai sähköpostin liitetiedostona (eetu. kejonen@abo.fi). Voit myös lähettää tekstisi kirjeenä (Eetu Kejonen, Åbo Akademi, Piispankatu 19, 20500 Turku). Voit kirjoittaa nimettömänä, mutta pyydän sinua mainitsemaan ikäsi ja sukupuolesi.

Tutkimustulosten julkaisemisen yhteydessä kirjoituksista julkaistaan esimerkkiotteita. Niistä häivytetään henkilönimet ja muut tunnistamisen mahdollistavat tiedot. Mikäli et halua, että kirjoituksesi arkistoidaan Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon, kerro se kirjoituksesi alussa. Tällöin hävitän kirjoituk-

sesi tutkimusprojektini valmistuttua.

Kirjoitustasi käsitellään luottamuksellisesti ja kirjoittajien anonymiteetti taataan.

Eetu Kejonen apurahatutkija

Olisi pitänyt puhua evoluutiosta EVOLUUTIOBIOLOGI AURA Raulon henkilökuva (K&k 28.2.) menetti tuhannen taalan paikan sortumalla kevyeksi viihteeksi eläinten pussailusta ja päähenkilön kuljeskelusta pyjamassa.

Mikä olisi ollut luontevampaa kuin kysyä evoluutiobiologilta edes jotain itse evoluutiosta, älykkäästä suunnittelusta ja kreationismista. Jään kovasti miettimään, kummalta petti rohkeus puhua asiaa, haastattelijalta vai haastateltavalta.

Artikkelissa kuvattu ”nokittelu” Richard Dawkinsille lienee Raulon suusta päässyt vahingonlaukaus, joka osui omaan jalkaan. Tilastotiedettähän evoluutiobiologi itsekin käyttää hyväksi analysoidessaan tieteellisten koetulostensa luotettavuutta.

Rauli Mäkelä lääkäri, Espoo

PAASTONAIKA ON perinteisesti omistettu hiljentymiselle, jolloin voimme pohtia, kuinka voisimme palvella paremmin toisia ihmisiä ja Jumalaa. Tänä keväänä siihen on erittäin konkreettinen mahdollisuus, sillä keväällä järjestetään kahdet merkittävät vaalit, eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit. Äänestäkäämme kevään vaaleissa vain sellaisia ehdokkaita, jotka ovat aidosti sitoutuneet hiilidioksidipäästöjen voimakkaaseen vähentämiseen.

Fossiilisilla polttoaineilla on luotu se elintaso, josta meidän, vanhempiemme ja isovanhempiemme sukupolvi on saanut nauttia. Mutta jos fossiilisten polttoaineiden käytöstä ei seuraavan parin vuosikymmenen aikana luovuta, niiden käyttö tuhoaa oman, lastemme ja lastenlastemme tulevaisuuden sekä luomakunnan siinä muodossa, jossa olemme sen tunteneet.

Jos nyt ryhdymme päättäväisesti vaatimaan Suomen, Euroopan ja maailman päättäjiltä konkreettisia tekoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi, voimme vielä estää ilmastonmuutosta eskaloitumasta.

Joka tahtoo ja pystyy, voi äänestämisen lisäksi tehdä enemmän: vähentää vapaaehtoisesti eläinperäisen ruuan käyttöä, pyrkiä suosimaan joukkoliikennettä ja uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä, kieltäytyä lentämästä ja vähentää omaa kuluttamistaan.

Puolustakaamme ihmistä, puolustakaamme ilmastoa, puolustakaamme elämää!

Tuuli Savela

En tunne enää vanhaa kirkkoani ONKO TOSIAAN niin, että 75-vuotiaana joutuu vielä eroamaan kirkosta, kun ei enää voi löytää mitään yhtäläisyyttä entiseen? Siihen, minkä vuoksi aikanaan koki, että kannatti maksaa veronsa kirkolle.

Kirkosta on tullut poliittista nousukiitoa hakevien vihervasemmistolaisten temmellyskenttä. Rekvisiitan vuoksi on johtoon valittu yksi vanhempi mies, joka ei uskalla sanoa edes puoluekantaansa.

Puhutaan hämäävästi ”liberaaleista nuorista naisista”. Onko se liberaalia, kun ajaa yhtä ja samaa aatetta, jossa sateenkaarilippu hulmuaa. Ne ovat punalippujen perillisiä. Toisinajattelevat suljetaan täysin ulkopuolelle ja leimataan ties miksi.

Risto Yli-Tolppa rakennusmestari, Vantaa