Kirkko ja kaupunki 2019 07 Vantaa

HY VÄN TÄHDEN.

7

11.4.2019 kirkkojakaupunki.fi

A9 Lukiolainen Roosa Heimo kirjoitti kirjeen tulevaisuuteen B6 Marja Hintikka kantaa helpomman perhe-elämän soihtua

Tosi kiva pääsiäinen

Lapset kertovat kevään juhlasta

B1

YHDYSVALTAIN SENAATTORI SAMUEL HAYAKAWA (1906–1992)

Rangaistuksilla uhkailun sijaan suosittelen, että perheet sopisivat säännöistä yhdessä lapsen kanssa. Helpointa se on ennen murrosiän käynnistymistä.

Iankaikkisesti

Kun sinun tekee mieli vastata tuleen tulella, muista, että palokunnat käyttävät tavallisesti vettä.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 11.4.2019

NUORISO-OHJAAJA EEVA PULLI MEIDÄN PERHE -LEHDESSÄ (MAALISKUU 2019)

Ja te isät, älkää herättäkö lapsissanne vihaa, vaan kasvattakaa ja ojentakaa heitä Herran tahdon mukaan.

KIRJE EFESOLAISILLE UUDESSA TESTAMENTISSA

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Jumalan pienet lähettiläät KOHTA NE taas tulevat. Noidiksi ja kummituksiksi tälläytyneet lapset kiertävät ovelta ovelle toivottamassa hyvää terveyttä ja siunausta.

Se vaikuttaa jokseenkin ristiriitaiselta. Noitien ja kummitusten luulisi kuuluvan pikemminkin pahan kuin hyvän toivottamiseen.

Virpomisessa yhdistyy kaksi erilaista pääsiäisperinnettä.

Kauniisti koristellut pajunoksat ja siunaavat lorut tulevat idästä, pelottavien noitien luudat ja kahvipannut taas tulevat lännestä.

”

ALUN PERIN noidat eli trullit kiersivät pitkäperjantain ja pääsiäissunnuntain välisenä lankalauantaina. Silloin Jeesus PALMUN, OLIIVIN makaa haudassaan ja pirut pääsevät JA PAJUN VIESTI mellastamaan rauhassa. Pohjanmaalla ON SAMA: ELÄMÄ pahoja henkiä karkotetaan lankalauantaiVOITTAA JA ON na edelleen pääsiäiskokkoja polttamalla.

ELÄMISEN ARVOISTA. Palmusunnuntain pajunkissat ovat palmunlehtien pohjoinen vastine. Aasilla Jerusalemin portista sisään ratsastava Jeesus otettiin vastaan palmunoksia heilutellen.

Siellä, missä palmu kasvaa, juhlitaan palmusunnuntaita edelleen alkuperäisin oksin. Italiassa taas lähdetään palmusunnuntain messusta siunattu oliivipuun oksa kädessä. Meillä uuden elämän toivoa symboloi nupullaan oleva pajupuun oksa. Palmun, oliivin ja pajun viesti on sama: elämä voittaa ja on elämisen arvoista.

Kristus voittaa kuoleman vallan.

KUN OVIKELLO palmusunnuntaina soi, ja oven takana seisoo noidaksi tai ihmissudeksi pukeutunut lapsi, hän kulkee siunaus mukanaan. Suhtaudu häneen Jumalan lähettiläänä, enkelinä.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Ketä kirkko äänestäisi?

Kirkko ja kaupunki vastasi Ylen vaalikoneeseen kirkon virallisten kantojen perusteella.

Vaalikone löysi kirkolle yllättävät ehdokkaat.

Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/ uutiset.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 11.4.2019

numero 7

Seuraava lehti ilmestyy 25.04.

KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

MAIJA SAARI

PERINTEET ELÄVÄT, mukautuvat paikallisiin oloihin ja yhdistyvät toisiinsa. Palmusunnuntain pajuvitsoilla virpovat noidat ovat siitä hyvä esimerkki.

Jotkin perinteet myös kuihtuvat ja katoavat.

Onneksi esimerkiksi suomalainen tapa piiskata perheen lapset pitkänäperjantaina on hävinnyt.

Vielä 1930-luvulla sellaista tehtiin Kristuksen kärsimyksen muistoksi ja pahojen henkien karkottamiseksi.

Lapsi tietää, montako Maata mahtuisi Aurinkoon ja Jupiteriin. Sinua ei näy taivaankappaleiden välissä.

Iltarukouksen jälkeen lapsi kysyy: ”Jos Jumala on ilmassa ja joka puolella, niin miksi se ei kuole, kun maapalloa kohti syöksyy valtavia asteroideja?” ”Jos Jumala on ollut aina, niin mitä se aina on, ja milloin se alkoi?”

On Sinun vuorosi vastata.

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

11.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

Vuosien kokemus tuo virpomiseen varmuutta Seitsemänvuotias Verna Sarvas tietää, millainen on hyvä virpoja. Tänä vuonna hän virpoo ihmissudeksi pukeutuneena.

TEKSTI KAISA RAITTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

1 2

Miten sinusta tuli virpoja?

– Aloitin niin pienenä, etten enää muista. Opin virpomisen äidiltä. Äiti oppi virpomaan omalta äidiltään.

– Olen virponut noitana, kissana ja pupuna. Tänä vuonna virvon ihmissuden puvussa, noidan lakki päässä ja luuta kädessä. Ihmissusista en tiedä paljon, mutta noidat keittävät juomia. Olen kiltti noita. En huuda ikinä.

Millainen on hyvä virpoja?

– Hyvällä virpojalla on hyvä asu.

Välillä olen nähnyt noitia, jotka ovat noitia vain melkein.

– Hyvä virpoja heiluttaa oksaa ja osaa virpomislorun. Jos kiertäisin halloweenina eikä joku antaisi karkkia, tekisin sellaisen kepposen, että panisin karkin sisään hämähäkin. Virpomisessa ei tehdä sellaista.

– Me haetaan isonsiskoni Auroran kanssa oksat itse ja koristellaan kumpikin omamme.

Koristeena voi olla höyheniä tai nauhoja tai mitä askartelutavaroista löytyy.

3 4 5

Missä ja keitä virvot?

– Käyn virpomassa naapureiden ja kavereiden luona ja mummolassa.

Virvon vain tuttuja. He arvaavat jo etukäteen, että olemme tulossa.

– Hyvä virvottava on sellainen, joka antaa Kinder-munan. Minun kaverini käyvät yleensä mummolassa viimeiseksi, koska saavat sieltä jätti-Kinderit.

Mikä on virpomisen tarkoitus?

– Minä virvon siksi, että saan herkkuja. Joskus niitä syödään vielä juhannuksena. Jotkut toiset saattavat virpoa siksi, että saisivat euron, jos sattuvat tarvitsemaan euron johonkin asiaan.

Millainen on iltarukouksesi?

– Minulla ei ole iltarukousta. Mutta minulle luetaan iltaisin yhtä kirjaa, joka kertoo perhosista. Pienenä minulle laulettiin Unimatista, mutta pelkäsin sitä hiippailijaa. Laulussa se lyö oveen, kun lamppu on sammutettu. ■

”

OLEN KILTTI NOITA. EN HUUDA IKINÄ.

VERNA SARVAS

A

3

4 A Kirkko ja kaupunki | 11.4.2019

ANTERO HARJU

Aikakapselia olivat laskemassa Eila Palonen, Lukas Aalto ja Pirjo Astor. Taustalla avustaa Rainer Ahonen.

Kirkon perustuksiin piilotettiin aikakapseli Tikkurilan kirkon peruskiven muuraustilaisuutta vietettiin torstaina 4. huhtikuuta. Kirkon perustuksiin piilotettiin samalla niin kutsuttu aikakapseli, johon talletettiin muun muassa kirje tulevaisuuteen. Kirjeen oli kirjoittanut Tikkurilan lukion opiskelija Roosa Heimo.

Kapselia olivat laskemassa Roosa Heimon lisäksi lasten vapaaehtoinen kerhomummo Pirjo Astor, viisivuotias päiväkerholainen Lukas Aalto ja Tikkurilan seurakunnan pitkäaikaisin työntekijä lastenohjaaja Eila Palonen.

Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvast sanoo juhlatilaisuutta jälleen yhdeksi etapiksi, joka vie lähemmäksi visiota siitä, millainen kirkko keskelle kaupunkia on tarkoitus rakentua. Tikkurilan kirkon on tarkoitus valmistua adventtina 2020.

Kirkko tulee postilaatikosta

Vantaan väestö kasvoi ennätysvauhtia Vantaan väestö kasvoi viime vuonna ennätyksellisen nopeasti eli 5 139 asukkaalla. Tätä enemmän Vantaa on kasvanut viimeksi vuonna 1975. Väestönkasvu oli suurempaa kuin Helsingissä, joka kasvoi viime vuonna 4 770 asukkaalla. Vuoden 2018 lopussa Vantaan seurakuntiin kuului yhteensä 127 563 jäsentä, kun koko Vantaan väkiluku oli 228 166 henkeä. Seurakuntiin kuului 55,9 prosenttia vantaalaisista.

Vantaa palkittiin kaupunkikeskustasta Elävät kaupunkikeskustat ry on myöntänyt Vantaan kaupungille Vuoden Elävä Kaupunkikeskusta 2019 -palkinnon. Palkintoperusteissa kiitetään erityisesti Tikkurilaa timantiksi Vantaan kaupunkihelminauhassa. Tikkurilaa kiitetään siitä, ettei siellä ole tavoiteltu yhtenäistä kaupunkikuvaa.

Ajan diakoniaan saa netissä Verkkoasiakaspalvelun kehitys etenee Vantaalla. Tikkurilan seurakunta oli ensimmäinen koko maassa, joka otti diakonian nettiajanvarauksen käyttöön vuonna 2017.

Nyt myös muut Vantaan seurakunnat ovat mukana.

Diakonian ajanvaraus ohjautuu oman asuinalueen seurakuntaan postinumeron perusteella, joten varaajan ei tarvitse tietää, mihin seurakuntaan kuuluu, kunhan asuu Vantaalla. Kolmessa seurakunnassa on käytössä myös mahdollisuus varata kaste verkon kautta. Tätä hanketta pilotoivat Korso, Tikkurila ja Vantaankoski.

Seurakuntien Pienelle parasta -pelit ja satukirjat auttavat lapsiperheitä isojen elämänkysymysten kanssa.

Ä

TEKSTI MILLA-MARIA HYYRYNEN KUVAT JOONAS BRANDT

iti, tule lähtöpaikalle! Mä oon turkoosi! 6-vuotias Perla Rodriguez huudahtaa. Malmilaisessa kodissa on alkamassa lautapelihetki.

Pöydän ääressä istuvat myös perheen äiti Mira Alanne, 4-vuotias Noa ja 1,5-vuotias Elsa, joka keskittyy teetä varten esillä olevan sokerin tavoitteluun.

Perheen teinit, Emma ja Alvaro, käyvät pyörähtämässä keittiössä.

Pöydälle on levitetty Helsinkiin sijoittuva Kultainen sulka -peli. Perla on saanut sen kotiseurakunnaltaan.

Seurakunnat lähettävät Helsingin seurakuntien ammattilaisten suunnittelemia materiaaleja kaikille kirkkoon kuuluvien äitien lapsille. Kirkon postia tulee vauvasta kuusivuotiaaksi asti. Ensimmäinen lähetys on kasteeseen rohkaiseva esite, toinen Pienen iltahetki -paketti, jonka osana hiljattain kas-

tettu saa tuutulaulu-CD:n. Kolmevuotiaalle lahjoitetaan Ruusukorva ja Kyyhkynen -satukirja ja kuusivuotiaalle lautapeli. Vauvaperheille on pidetty lisäksi kutsukonsertteja.

On Noan vuoro nostaa tehtäväkortti.

– Armo. Saat siirtyä mihin tahansa pelilaudalla, paitsi maaliin, Alanne lukee.

ALANNE RODRIGUEZIN perheessä materiaalit ovat olleet ahkerassa käytössä.

– Ne ovat tosi hienoja, Mira Alanne sanoo.

– Peli on tosi kiva, koska siinä voi voittaa. Tykkään kirjastakin, Perla kertoo.

Seurakunnat toivovat, että Pienelle parasta -aineisto tukisi lapsen kasvua

Vaikka 6-vuotias Perla Rodriguez osaa lukea, lukuja pelihetket vanhemman kanssa ovat edelleen mieluisia.

11.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

5

A

Johanna Karimäki 415 ”Äänestetään ilmaston, heikkojen, koulutuksen ja tasa-arvon puolustaja, kansanedustaja Johanna Karimäki jatkamaan tärkeää työtään.”

Sini Alen Lastentarhanopettaja Sydämellä näkee tarkemmin.

Vihreät De Gröna UUSIMAA Mainoksen maksaja Sini Alen

PIETARI JÄÄSKELÄINEN PIETARI JÄÄSKELÄINEN •

ja antaisi välineitä eettiseen ja hengelliseen kasvatukseen.

– Perheet eivät halua tulla opetetuksi. Todella monet helsinkiläisvanhemmat ovat kriittisiä sen suhteen, mitä pienen lapsen uskonnollisuus on. Halusimme luoda materiaalin, jossa kristillisyys on läsnä lapsen kehitysvaiheen kautta ja auttaa perheitä luomaan omia perinteitä, varhaiskasvatuksen sihteeri Päivi Vuorelma-Glad kertoo.

VAIN PIENI osa seurakuntaan kuuluvista helsinkiläisistä lapsiperheistä käy säännöllisesti seurakunnan tilaisuuksissa. Koti on se paikka, jossa erityisesti pienten lasten kanssa käydään tärkeimmät arvopohdinnat.

– Pienelle parasta -materiaalien kautta tulemme arjen keskelle. Muissakin isoissa kaupungeissa on lähetetty vauvoille suunnattuja materiaaleja, mutta me olemme pitäneet tärkeänä jatkumoa, Päivi Vuorelma-Glad toteaa.

Projektin jatkoa pohditaan Helsingissä. Samoin tehdään Vantaalla, jossa on lähetetty Pienelle -parasta kaste-esitettä. Se on lähtenyt perheelle lapsen syntymän jälkeen. VantaalUSKONTOON la on käytetty myös kasteLIITTYVISTÄ ja kummitodistuksia. Kasteen jälkeen vauva on saaKYSYMYKSISTÄ nut lahjaksi tuutulauluKESKUSTELLAAN CD:n.

ENNEN KAIKKEA Tutkimuksessa ilmeni LAPSEN ALOITTEESTA. parannusehdotuksena esimerkiksi se, ettei monilapTUTKIJA KANERVA siseen perheeseen läheLATTU tettäisi samoja materiaaleja eri lapsille.

”

HELSINGIN SEURAKUNNAT julkaisivat juuri yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa tutkimuksen, jossa selvitettiin Pienelle parasta -materiaalien käyttöä. Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että materiaalit auttavat välittämään kristillistä uskoa heidän omalla tavallaan.

– Vastaajat pitivät materiaalien sisällöstä, ulkoasusta, niiden saatekirjeistä sekä lähetysajankohdasta, tutkija Kanerva Lattu summaa.

Yksi keskeisimmistä havainnoista on lapsen aktiivinen rooli uskontokasvatuksessa.

Perinteisesti uskontokasvatuksessa on painotettu kasvattajien tekemisiä. Selvisi, että uskontoon liittyvistä kysymyksistä keskustellaan ennen kaikkea lapsen aloitteesta arjen havaintojen pohjalta.

Mira Alanne on puhunut viime aikoina Perlan kanssa kuolemasta.

– Äitini kuoli ennen Perlan syntymää, kun olin nuori. Perla on nyt halunnut käydä asiaa läpi.

Alanteelle kristinusko on merkityksellinen lähinnä sen arvojen vuoksi.

– Tarkoitan anteeksiantoa, lähimmäisestä välittämistä ja jokaisen hyväksymistä sellaisena kuin hän on.

LAUTAPELIN JÄLKEEN Perla haluaa pelata Unoa. Hän tykkää myös leikkiä legoilla ja piirtää sekä käydä luistelukoulussa. Oikea koulu alkaa syksyllä.

Alanne ei ole vielä ehtinyt tutustua Malmin seurakunnan tarjontaan lapsiperheille, sillä he muuttivat alueelle vasta noin puoli vuotta sitten. Koululaisille voisi löytyä kerho, ja pienempien kanssa hän voisi käydä vaikka muskarissa. Kasvatusta käsittelevät tilaisuudetkin kiinnostavat.

– Perheessämme on sekä leikki-ikäisiä että teini-ikäisiä. Jokaisessa vaiheessa on omat haasteensa. Minulla ei ole omia vanhempia, joilta kysyä neuvoa. ■

185

torjuttava, eläkeindeksi korjattava.

OIKEUTTA • ELÄKELÄISILLE! Eläkeverotus ei saa olla palkkaverotusta ankarampaa.

• Köyhdyttävä eläke• Kansaneläkkeisiin vihdoin indeksi kuntoon tasokorotus.

Eläkeverotus oikeu• •Hoitotakuu.

Lisää lääkäreitä, denmukaiseksi hoitajia ja valvontaa.

Kansaneläkkeisiin • •Omaishoitajien tukea ja olosuhteita parannettava. tasokorotus • •Perusturva, lähipalvelut ja Omaishoitajille harrastukset kunnon tukiturvattava.

- Valtioneuvoston asettaman • Hoitotakuu.

Vanhus- ja eläkeläisasioiden nk:n puheenjohtaja Vanhusja eläkeläisasioiden parannettava.

Ystävätoiminta • Ystävätoiminta.

- nk:n ex-kansanedustaja, VTM puheenjohtaja KETÄÄN EI JÄTETÄ YKSIN! KETÄÄN EI kaupunginvaltuutettu, VMT -- ex-kansanedustaja, JÄTETÄ YKSIN! valtuustoryhmän pj, - kaupunginvaltuutettu, tarkastuslautakunnan pj valtuustoryhmän pj, tarkastuslautakunnan pj www.pietarijaaskelainen.fi

Eduskuntkautena lahjoitan 10.000 € Vanhustyöhön!

MIA LAIHO

Kansanedustaja, lääkäri, äiti

UUSIMAA

Maksaja: Mia Laiho

TA INEN LLE I A L IKU S I A A A

61-vuotias lakimies. Eduskunnan käyttämä asiantuntija. Seurakuntaneuvoston jäsen.

LAURI KAIRA

RUUT SJÖBLOM Teologi Väitöskirjatutkija Perheyrittäjä

146

KOKOOMUS

UUSIMAA

Ruut Sjöblom tukiryhmä

Perla ja Noa Rodriguez sekä Mira Alanne pelaavat Kultainen sulka -peliä, joka harjaannuttaa esimerkiksi myötätuntoa.

Alanteen sylissä on Elsa-kuopus (vas).

!

6 A Kirkko ja kaupunki | 11.4.2019

Piispan pääsiäistervehdys

Vieras ilo Ylösnousemuksen riemu ei riipu meidän riehakkuudestamme, kirjoittaa Teemu Laajasalo. sittenkin olla vielä jotain. Virsi voi kyllä julistaa voitokkaasti, että ”armon Henki täyttää mielet murheelliset ilolla”. Mutta sävel on surumielinen.

Ylistyskokousten riehakas tunnelma ei ole helpolla juurtunut routaiseen maahan. Moni luterilainen vierastaa näyttää iloaan esimerkiksi ponkaisemalla pystyyn kirkonpenkissä tai nostamalla kätensä kohti kattoa. Mutta ei se mitään haittaa. Ilo voi aivan hyvin olla myös vierasta, niinhän vanhurskauskin on.

Luther näet opetti, että ihmisen vanhurskaus on aina ”vierasta vanhurskautta”. Tämä tarkoittaa sitä, ettei pelastuksen syy ole ihmisessä itsessään vaan Kristuksessa. Kristuksen vanhurskaus sulkee uskovan syntisen itseensä.

Myöskään ylösnousemuksen riemu ei riipu meidän riehakkuudestamme. Vaikka yksikään käsi ei kohoaisi spontaaniin ylistykseen, on synnit sovittanut

Jeesus nostanut lävistetyt kätensä siunatakseen meitä. Vaikka koko penkkirivillinen istuisi arkana paikallaan, on pahan päihittänyt Jeesus noussut varjelemaan meitä. Ja vaikka hymy ei edes pilkahtaisi papin kasvoilla, on kuoleman kukistanut Kristus kääntänyt kirkastetut kasvonsa meidän puoleemme.

Sielläkin, missä tunnelma tuo mieleen hautajaiset, on vieras ilo kuin kotonaan. Iloista pääsiäistä! ■

ISTOCK

M

inulla oli muutama vuosi sitten ekumeenisia afrikkalaisia vieraita. Vein heidät täkäläiseen jumalanpalvelukseen. Oli pääsiäisajan sunnuntai. Valkoinen liina peitti alttarin ja neljän kynttilän liekit lepattivat juhlavasti. Urut pauhasivat. Ilmassa oli suuren ilojuhlan tuntua.

Afrikan vierailleni pohjolan riemu ei kuitenkaan välittynyt. Lämminhenkisesti he totesivat, että heidän seurakunnissaan on hautajaisissakin iloisempi tunnelma. Meidän tapamme juhlistaa pääsiäistä näytti heidän silmiinsä kovin vieraalta.

On vanha viisaus, että luterilainen perinne on pitkäperjantaissa kuin kotonaan. Sen sijaan pääsiäisaamun riemun ilmaiseminen on ollut meille vaikeampaa. Usein papin olemus kielii, että haudassa saattaa

TEEMU LAAJASALO Helsingin hiippakunnan piispa Kiirastorstain ehtoolliskirkko Vantaan Pyhän Laurin kirkossa torstaina 18.4. klo 19.30, saarna piispa Laajasalo, liturgina Mirka Härkönen.

Pääsiäisyön messu Helsingin tuomiokirkossa lauantaina 20.4. klo 23, saarna piispa Laajasalo, liturgina tuomiorovasti Marja Heltelä.

Jacinta menetti kaiken Idai-myrskyssä

K

PERHE ON menettänyt kaiken, myös vaatteet ja lasten oppikirjat. Jacintan mies työskenteli ennen läheisessä koulussa, mutta nyt hän istuu perheen kodin raunioilla toivoen, että kykenisi korjaamaan jotain. Hänellä ei ole rahaa ostaa tarvikkeita.

Jacinta on kasvattanut tomaatteja ja muita vihanneksia myytäväksi pienellä maatilkullaan. Nyt sekin on mennyttä. Myrsky vei sekä myyntikojun että kaikki taimet.

Elämä väliaikaismajoituksessa on rankkaa. Väkeä on liikaa. Suurin osa asukkaista on naisia ja lapsia. Ihmiset nukkuvat lattialla ilman patjoja lähek-

käin. Jacinta sanoo, että yöllä ei mahdu edes kääntymään.

Kolera alkoi levitä tuhoalueella pian myrskyn jälkeen. Se pelottaa Jacintaa. Hän kertoo, että hätämajoituksessa kaikki eivät käytä vessoja, vaan tekevät tarpeitaan vähän minne sattuu. Myös veden laatu arveluttaa häntä.

Kirkon Ulkomaanapu ja sen mosambikilaiset kumppanit, kuten paikalliset kirkot, ovat nyt liittoutuneet toisten apujärjestöjen kanssa koleran vastaiseen taisteluun. Beiraan on luvassa lisää puhtaita vesikanistereita ja vedenpudistustarvikkeita.

ERIK NYSTRÖM

Kirjoittaja on Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja, joka raportoi paikan päältä Mosambikista.

Seurakunnilta rahaa hätäapuun Helsingin seurakunnat järjesti lipaskeräyksen Mosambikin hätää kärsivien auttamiseksi Kirkon Ulkomaanavun kautta. Keräys tuotti noin 27 000 euroa. Lisäksi Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti 30 000 euron avustuksesta. Yhteensä Helsingistä apua on tulossa ainakin 57 000 euroa.

Espoon seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli maanantaina 8.4. esityksen hätäavusta.

Mosambikiin ehdotettiin annettavaksi 40 000 euroa Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Myös Vantaan seurakunnat valmistelee avustusta Mosambikiin. Summa ei ole vielä tiedossa. Asiasta päättää yhteinen kirkkoneuvosto 24.4.

NATALIA JIDOVANU

olera leviää huolestuttavaa tahtia Mosambikin tuhoalueilla, jossa moni perhe on menettänyt myrskyssä kaiken. Pääkaupunkiseudun seurakunnilta on tulossa tukea auttamistyöhön.

Jacinta Francisco, 40, on kotoisin Beirasta. Hänellä on viisi lasta. Tapasimme hänen perheensä hätämajoituksessa, Muavin alakoulussa Beirassa.

Koulu vaurioitui hirmumyrsky Idaissa 14. maalikuuta, mutta nyt se kuitenkin toimii väliaikaisena majoitustilana perheille, jotka ovat menettäneet myrskyssä kaiken.

Myrsky repi Jacintan perheen kotipihasta mangopuut ja kookospalmut maasta irti ja vei ne mennessään. Talon katto irtosi ja tiiliä alkoi tipua maahan. Lopulta hän otti perheensä ja lähti juoksemaan turvaan äitinsä talolle. Siellä tilanne oli sama.

Perheenjäsenet kietoutuivat sykkyrälle huoneeseen, jonka he arvelivat olevan äidin talon turvallisin, päättivät odottaa aamua ja lähteä sitten etsimään parempaa suojaa.

– Onneksi kukaan perheestäni ei ole kuollut. Tulevaisuus näyttää silti hyvin vaikealta, Jacinta sanoo.

Talosta jäi jäljelle vain perustus, eikä perheellä ole rahaa rakentaa sitä uudelleen.

Jacinta on huolissaan huonosta hygieniasta Muaven alakoulun hätämajoituksessa.

11.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

Sunnuntai 14.4.

Pergolesi: Stabat Mater klo 15 Silta­ mäen seurakuntakodilla. Sari Anneli Ruo­ kosen lauluoppilaita, Kaisa Keskitalo, urut.

Klo 16 Korson kirkossa. Mia Heikkinen ja Annaliisa Pillak, laulu, Naiskuoro Elegia, jousiyhtye, Airi Saloniemi, urut. Klo 17 Käpylän kirkossa. Marika Krook ja Reeta Viljamaa, laulu, Mikko Helenius, urut.

■ Kasvojesi eteen klo 15 Suvelan kappe­ lissa. Pauliina Hyry, urut, Hannele Savu­ nen, laulu ja lausunta.

■ Kahvia ja musiikkia klo 16 Ruskeasuon Rastissa.

■ Lauluja rauhasta klo 17 Eke´s Pubissa.

Malmin enkelit sekä Lissu and the Army of Lovers.

■ Fauré: Requiem klo 17 Vuosaaren kir­ kossa. Discantus­kuoro, Teija Tuukkanen, urut.

■ Bach: Matteus-passio klo 18 Helsingin tuomiokirkossa. Yleisö saa osallistua ko­ raalien lauluun, nuotteja ovelta. Suurkuo­ ro, Kamarikuoro Viva vox, Murtosointu ja Navichorus. Solisteina Niall Chorell, Risto Pulkamo, Inka Kinnunen, Katariina Heikki­ lä, Juho Punkeri ja Elja Puukko. Barokkior­ kesteri Storia.

■ Bach: Johannes-passio klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Sipoon kamariorkesteri, Sipoon Oratoriokuoro, solisteina Mari Kar­ jalainen, Tiina Sinkkonen, Mikael Grön­ roos, Jussi Merikanto, Roland Liiv ja Jussi Ziegler. Liput 22 / 17 e Lippupisteestä, 20 / 15 e ovelta.

■ Fauré: Requiem klo 18 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. Vantaan musiikkiopis­ ton Laurus Kamarikuoro, Kari Jerkku, urut, soitinyhtye.

■ Stabat Mater ja muita Vivaldin teoksia klo 18 Suomenlinnan kirkossa. Jaana Rai­ vio ja Anu Pulkkinen, laulu, Ensemble Val­ kea.

■ Sunrise Mass klo 18 Tapiolan kirkossa.

Tapiolan seurakunnan kamarikuoro ja Kamariorkesteri Soli Deo Gloria.

Tiistai 16.4.

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa.

Santeri Siimes, urut.

■ Musiikkihetki klo 16 Myllypuron kirkos­ sa. Herttoniemen Kirkkokuorot, Kirsi Lem­ ponen, laulu, Marika Leino, urut.

■ Taivaallista musiikkia ja kansanlauluja klo 18 Espoonlahden kirkossa. Vokaa­ liyhtye Konevitsa­kvartetti.

■ Bachin kantaatti Ich habe genug klo 18 Saksalaisessa kirkossa. Torsten Groschup, laulu, Aila Hettula, oboe, Kati Välimaa ja Ulriikka Heikinheimo, viulu, Johanna Lud­ wig, alttoviulu, Fien van Damme, sello, Agnes Goerke urut.

■ Valkea Ensemble klo 18.30 Kauniaisten kirkossa.

■ Silent Music klo 19 Espoon tuomiokir­ kossa. UMO Helsinki Jazz Orchestra ja pia­ nisti­harpisti Iro Haarla. Liput 25 / 20 / 15 e Ticketmasterista.

■ Bach: Johannes-passio klo 19 Kallion kirkossa. Solisteina Timo Kiiskinen, Jari Parviainen, Johanna Isokoski, Teppo Lam­ ■

Pitkäperjantai 19.4.

Haydn: Jeesuksen seitsemän sanaa ris­ tillä klo 14 Huopalahden kirkossa. Ackord­ kvartetti, Seppo Lappalainen.

Klo 17 Viikin kirkossa. Felis­kvartetti, Marjasisko Varha.

■ Jeesuksen kuolinhetken musiikkihar­ taudet klo 15: Alppilan kirkossa pappi Pet­ ri Patronen, David Hackston, laulu, Martti Laivuori, viola da gamba, Mirjam Kyrönsep­ pä, urkupositiivi. Espoon tuomiokirkossa Haydnin Kristuksen seitsemän viimeistä sa­ naa ristillä. Aleksi Majuri, Marja­Liisa Talja, jousikvartetti. Leppävaaran kirkossa Mu­ siikkia ristin juurella. Raunu, Latvanen. Sa­ muli Hyvärinen, sello. Puotilan kappelissa kaksikielinen. Järj. Vartiokylän ja Matte­ uksen seurakunnat. Pyhän Laurin kirkossa Luukas­passio. Corvus Laurencij ­kuoro.

Passio Lutherin evankeliumisävelmällä. Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye.

■ Pergolesi: Stabat Mater klo 15 Kauniaisten kirkossa. Anna Marte ja Eeva Semerdji­ ev, laulu, FiBOn jousiyhtye. Klo 15 Malmin kirkossa. Heli Närhi ja Minna­Sisko Muta­ nen, laulu, Allegros­jousikvartetti, Kaisu Rauhamaa, urut.

■ Passionsmusik klo 15 Käpylän kirkossa.

Ruotsinkielinen. Liisa Ahlberg, urut, Peter Hilli, laulu, Ronny Thylin.

■ Agnus Dei klo 15 Oulunkylän kirkossa.

Katja Mäkiö, Aino Spence ja Mikko Heleni­ us, laulu, Hiski Wallenius, laulu, urut ja pia­ no.

■ Mozart: Requiem, Välimäki: Messu klo 15 Paavalinkirkossa. Graduale­kuoro ja orkesteri, Mia Heikkinen, Tuula Paavola, Olavi Suominen ja Petri Pussila, laulu.

■ Konsertti Jeesuksen kuolinhetkellä klo 15 Tapiolan kirkossa. Juho Pohjonen, piano.

■ Kahvikonsertti ja hartaus klo 17 Björk­ hemissä. Ruotsinkielinen.

■ Bach: Johannes-passio klo 18 Helsin­ gin tuomiokirkossa. Cantores Minores, so­ listeina Tom Nyman, Jyrki Korhonen, He­ lena Juntunen, Teppo Lampela, Niall Cho­ rell, Tommi Hakala ja Veikko Vallinoja, Suo­ malainen barokkiorkesteri. Liput 15–65 e Ticketmasterista.

■ In manus tuas klo 18 Kallion kirkossa.

Ristin tie keskiaikaisin sävelin. Anima mea ja Visa Viljamaa.

■ Schütz: Matteus-passio klo 18 Kannel­ mäen kirkossa. Martti Anttila ja Mikko Kui­ valainen, laulu, Eteläsuomalaisen Osakun­ nan Laulajat. Liput 12 / 8 e.

■ Scarlatti: Stabat Mater klo 18 Maunulan kirkossa. Margit Tuokko ja Ann­Marie Hei­ no, laulu, Ilpo Laspas, urut.

■ Silent Music klo 18 Mikael Agricolan kir­ kossa. UMO Helsinki Jazz Orchestra ja pia­ nisti­harpisti Iro Haarla. Liput 25 / 20 / 15 e Ticketmasterista.

■ Haydn: Jeesuksen seitsemän sanaa ris­ tillä klo 18 Myyrmäen Virtakirkossa. Por­ voonseudun musiikkiopiston opiskelijat.

■ Beber: Markus-passio klo 21 Espoon tuomiokirkossa. MGRENsemble: Nina Kron­ lund ja Tuomas Heikkilä, laulu, Juho Pun­ keri, resitatiivit.

■

ISTOCK

Stabat Mater ja muita Vivaldin teoksia klo 18 Puotilan kappelissa. Jaana Soronen ja Anu Pulkkinen, laulu, Valkea­Ensemble.

■ Musiikkihartaus klo 19 Malmin kirkos­ sa. Malmin kirkkokuoro, Sanna Einiö.

■ Weinen, Klagen, Sorgen, Zagen klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Iina Katila, urut.

■ Hiljaisten laulujen ja tekstien ilta klo 19 Viikin kirkossa. Naiskuoro Pihlaja, Elina Perttilä.

■

7

Kotilainen. Liput 62 / 52 / 45 / 27 / 22 e kuorolta ja Lippupisteestä.

■ Pergolesi: Stabat Mater klo 19.30 Hel­ singin tuomiokirkon kryptassa. Laura Mur­ to, Fanny Dunderberg, Seppo Murto ja soi­ tinyhtye.

■

Maanantai 15.4.

A

Kirkot soivat hiljaisen viikon musiikkia Istu penkkiin ja anna pääsiäismusiikin helliä. pela, Tommi Niskala ja Sampo Haapanie­ mi, Kallion Kantaattikuoro, Barokkiyhtye Galantina. Liput 20 e www.kallionkantaat­ tikuoro.fi, 25 e ovelta.

■ Salutaris Hostia klo 19 Paavalinkir­ kossa. Renessanssiyhtye Kaleidos, Petros Paukkunen, Aino Peltomaa, Tove Dupsjö­ backa, Eira Karlson, Antti Kataja ja William Häggblom, laulu, Timo Peedu, luuttu.

Liput 10 e.

■ Kuula: Stabat Mater klo 19 Pyhän Lau­ rin kirkossa. Tapiolan kamarikuoro, Mar­ kus Malmgren, urut.

■ Händelin barokkiaarioita Luukkaan evankeliumin äärellä klo 19 Temppeli­ aukion kirkossa. Otto Alanen, tenori, Hen­ ri Hersta, urut.

■ Pergolesi: Stabat Mater klo 19.30 Roi­ huvuoren kirkossa. Niina Laitinen ja Marja Kari, laulu, Julia Tamminen, urut.

Keskiviikko 17.4.

Lux Aeterna klo 18 Hakunilan kirkossa.

Juha Paukkeri, urut.

■ Pergolesi: Stabat Mater klo 18 Huopa­ lahden kirkossa. Enni Maaninka ja Nea Meriranta, laulu, Katariina Kopsa, urut.

■ Suuri paasto ja pääsiäinen klo 18 Korson kirkossa. Pietarilainen Konevitsa­ kvartetti.

■ Passioiden hedelmiä klo 18.30 Puoti­ lan kappelissa. Itä­Helsingin musiikkiopis­ ton laulajia.

■ Bach: Johannes-passio klo 19 Helsingin tuomiokirkossa. Cantores Minores, solis­ teina Tom Nyman, Jyrki Korhonen, Helena Juntunen, Teppo Lampela, Niall Chorell, Tommi Hakala ja Veikko Vallinoja, Suo­ ■

malainen barokkiorkesteri. Liput 15–65 e Ticketmasterista.

■ Kankainen: Luukas-passio klo 19 Kivis­ tön kirkossa. Vantaan kamarikuoro solistei­ neen, Kari Jerkku, urut.

■ Hiljaisen viikon musiikki klo 19 Laut­ tasaaren kirkossa. Johanna Engelbarth ja Laura Mäkitalo, laulu, Marjukka Andersson, urut ja piano.

■ Lauluja ja kertomuksia rauhasta klo 19 Malmin kirkossa. Malmin enkelit sekä Lissu and the Army of Lovers. Puheenvuorot Miia Moisio, Tarja Liljendahl ja Ville Päivänsalo.

■ Pergolesi: Stabat Mater klo 19 Myllypu­ ron kirkossa. Naiskuoro Elegia ja kirkko­ orkesteri. Liput.

■ Franck: Dextera Domini klo 19 Pihlaja­ mäen kirkossa. Post Iucundam ­kuoro, Sari Hakuri.

■ Silent Music klo 19 Pyhän Laurin kirkos­ sa. UMO Helsinki Jazz Orchestra ja pianis­ ti­harpisti Iro Haarla. Liput 25 / 20 / 15 e Ticketmasterista.

■ Vivaldi: Stabat Mater ja muita teoksia klo 19 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa.

Jaana Raivio ja Anu Pulkkinen, laulu, Valkea Ensemble.

■ Pergolesi: Kristuksen seitsemän sanaa ristillä klo 19 Tapiolan kirkossa.

Kiirastorstai 18.4.

Bach: Matteus-passio klo 19 Johannek­ senkirkossa. Suomen Laulu, Suomalai­ nen barokkiorkesteri, CandoMini, Helsin­ gin konservatorion nuoret laulajat, lapsi­ ja nuorisokuoro Kannelkellot. Solisteina To­ pi Lehtipuu, Klara Ek, Delphine Galou, Fer­ nando Guimarães, Aarne Pelkonen ja Juha ■

Vapaa pääsy, ellei ole mainittu lipun hintaa.

Ohjelman ostaminen (5–20 e) on vapaaehtoista. Katso lisää konsertteja sivulta 15.

8 A Kirkko ja kaupunki | 11.4.2019

Musiikki yhdistää Kun Taito Palvanen ja hänen kummipoikansa Otso Karhu tapaavat, saattavat he kuunnella musiikkia läpi yön.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Taito Palvanen opetti aikoinaan Otso Karhulle rumpujensoiton alkeet treenikämpässään Kaapeli­ tehtaalla. Nykyään Karhu soittaa kitaraa. Kuvan kitara on lahja kummisedältä.

11.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

T

aito Palvasen ystävän poika Otso Karhu syntyi maaliskuussa 1991.

Kävi niin, että Palvasta ja hänen silloista vaimoaan Anitaa pyydettiin pojan kummeiksi. Kummius oli alle kolmekymppiselle Palvaselle uusi kokemus, sillä hänen kaveripiirissään ei vielä tuohon aikaan ollut lapsia.

Palvanen otti kummin tehtävän vakavasti: hän tapasi kummipoikaansa tämän alkuvuosina vähintään joka toinen kuukausi. Välillä hän myös hoiti poikaa, kun tämän äidillä oli työtai muita menoja.

– Tuosta ajasta on jäänyt mukavia muistoja, hän toteaa.

Otso Karhu muistaa lapsuuden aikaisista tapaamisista melko vähän.

Parhaiten ovat jääneet mieleen kyläilyt kummien luona.

– Tapaamisista on otettu valokuvia. Kuvissa touhuamme yhdessä, esimerkiksi askartelemme ja rakennamme jotain legoista.

Paremmat muistikuvat Karhulla on siitä, kun hän yhdeksänvuotiaana pääsi kokeilemaan rumpujen soittoa

”

Taito on ollut minulle tärkeä kasvattaja ja auktoriteetti.

OTSO KARHU

kummisetänsä treenikämpälle Kaapelitehtaalle. Palvanen treenasi siellä, koska hän oli mukana erilaisissa bändeissä, pisimpään indie rockia soittaneessa Birds in the Bush -bändissä.

– Rummut kiinnostivat, koska kaikenlainen metelin pitäminen oli minulle luontevaa pienestä pitäen. Taito opetti minulle rumpujensoiton alkeet, minkä ansiosta minusta tuli vakituinen rumpali koulun musiikkitunneille. Välillä jäin koulupäivän jälkeenkin hakkaamaan rumpuja, Karhu selvittää.

YLÄASTEELLE SIIRRYTTYÄÄN Otso Karhu lopetti rumpujen soittamisen ja alkoi soittaa kitaraa. Heavy rock kiinnosti. Siitä oli helppo puhua soittamista harrastavan ja musiikista paljon tietävän kummisedän kanssa.

– Lisäksi kahlasin vuosien mittaan läpi Taiton valtavaa levykokoelmaa ja imin itseeni tietoa erilaisista bändeistä ja musiikinlajeista.

Kitaransoitto vei mennessään, ja nyt Karhulle on kertynyt jo useampi kitara. Hän on kummisetänsä tavoin

ollut mukana eri bändeissä, viimeksi ska-musiikkia, räppiä ja reggaeta soittavassa 12-henkisessä St. Rastassa.

Muutama vuosi sitten Taito Palvanen antoi kummipojalleen lahjaksi vanhan sähkökitaransa, Telecaster-mallisen GL Bluesboyn.

– Kyseessä on hyvä komppikitara, eräänlainen yleistyökalu, joka sopii monenlaisiin tilanteisiin. Otsollahan on sille kyllä käyttöä.

Musiikki onkin kaksikon tärkein keskustelunaihe heidän tavatessaan.

Joskus musiikin parissa on kulunut koko yö, kun he ovat soittaneet toisilleen omien bändiensä äänitteitä ja kuunnelleet kummankin musiikkivalintoja levykokoelmista. Tapa kuunnella musiikkia ja keskustella siitä syntyvistä fiiliksistä on muodostunut kummallakin hyvin samankaltaiseksi.

– Kun haluaa muistaa toista vaikka syntymäpäivänä, niin jokin musiikkiin liittyvä lahja, kuten lahjakortti levykauppaan, osuu aina oikeaan.

Myös muita muistamisen tapoja on, tarpeen mukaan, Palvanen kertoo.

TAPAAMISTEN TIHEYS on viime vuosina vaihdellut. Taito Palvanen muutti kolmisen vuotta sitten pääkaupunkiseudulta pysyvämmin Lahteen, mutta kummipojan mukaan he ovat siitä huolimatta nähneet nyt enemmän kuin takavuosina. Välillä on tavattu jommankumman kotona, välillä kahvilassa tai ravintolassa.

– Ehkä tulevaisuudessa Otso tulee Lahteen useammin, kun muutan pian puolisoni kanssa asuntoon, jossa on kunnon vierashuone, Palvanen sanoo.

Molemmat kokevat yhteyden säilyneen hyvin, vaikka elämään on tullut vuosien varrella uusia kuvioita.

Otso Karhu kokee kummisedän olevan luottohenkilö, johon voi ottaa yhteyttä pahassakin paikassa.

– Taito on ollut minulle tärkeä kasvattaja ja auktoriteetti. Hän on monella tavalla esikuvani, vaikka ei toimikaan minkään mallikirjan mukaan. Minusta Taito vain on hyvä ihminen, jolla on moraaliarvot kohdallaan.

Palvanen itse toteaa, ettei ole antanut kummipojalle tietoisesti esimerkiksi uskonnollista kasvatusta.

– Kasvatusmetodini elämänkatsomuksellisissa asioissa Otson, samoin oman poikani Johanneksen, kanssa, on ollut lähinnä sitä, että antaa vapaata tilaa pohdinnoille. Käsittääkseni siltä pohjalta on voinut lähestyä uskontoakin.

28-vuotiaalla Otso Karhulla ei ole vielä omaa kummilasta. Hän on kuitenkin valmis kummin tehtävään, jos sellaiseen jonain päivänä pyydetään.

– Se on selvää jo sen vuoksi, kun olen itse kokenut, miten hienosti molemmat kummit ovat osallistuneet omaan elämääni. ■

Minkälainen suhde sinulla on kummiisi?

Mitä olet oppinut kummilta? Kerro kummiisi liittyvä muisto! Vastaa Kirkko ja kaupungin kummikyselyyn osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/kummikysely.

A

9

Roosa Heimo teki versioita tietokoneella, mutta lopullisen kirjeen hän kirjoitti lyijykynällä happo­ vapaalle paperille.

Kirje aikakapseliin Roosa Heimo kirjoitti tuleville sukupolville kirjeen, joka talletettiin aikakapselissa Tikkurilan uuden kirkon perustuksiin.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

M

itä voisi laittaa rakenteilla olevan kirkon perustuksiin sijoitettavaan aikakapseliin?

Vantaan seurakunnat pyysivät tähän ideoita kaupunkilaisilta.

Yksi toive oli, että aikakapseliin säilöttäisiin jonkun vantaalaisen kirjoittama kirje. Tehtävään valittiin Tikkurilan lukiossa toista vuotta opiskeleva Roosa Heimo.

– Viestinnän opettaja Antti Pentikäinen kysyi, tekisinkö kirjeen aikakapseliin. Suostuin tehtävään, koska olen kiinnostunut kirjoitta-

”

VANTAATA DISSATAAN ERI TAHOILLA, MUTTA OLEN ONNELLINEN, ETTÄ OLEN SAANUT ELÄÄ TÄÄLLÄ.

misesta ja kirjoittanut muun muassa koulumme lehteen. Sitä paitsi olen paljasjalkainen tikkurilalainen, Heimo selvittää.

KIRJEEN KIRJOITTAJANA Heimo edustaa vuoden 2019 nuorisoa. Häntä pyydettiin kertomaan, miltä Tikkurila, Vantaa ja koko Suomi näyttävät nuoren silmin.

– Ensimmäisenä tuli tietysti mieleen ilmastonmuutos, jonka torjumisessa erityisesti nuoriso on nyt aktivoitunut. Suomen hyvistä puolista halusin mainita muun muassa sen, miten meillä jokainen nuori voi opiskella varallisuudesta riippumatta.

– Kirjoitin kirjeestä ensin tietokoneella muutaman version. Opettaja auttoi kirjeen hiomisessa. Lopullisen tekstin kirjoitin happovapaalle paperille lyijykynällä.

Heimo kyseli kirjettä laatiessaan myös kavereidensa mielipiteitä. Hänen mukaansa nuoret suhtautuvat melko toiveikkaasti tulevaisuuteen.

– Elämme kuitenkin nopeasti muuttuvassa maailmassa. Monet asiat voivat muuttua paljon jo vaikkapa viidessä vuodessa.

PURETTU TIKKURILAN KIRKKO oli Roosa Heimolle tärkeä paikka, koska hän osallistui siellä lapsuudessaan partiolaisten toimintaan. Kirkko valmistui vuonna 1956 ja ehti olla paikoillaan reilut 60 vuotta. Heimosta olisi kiinnostavaa nähdä, miten pitkään uusi kirkko saa olla pystyssä.

– Mitä pidempään kirkko säilyy, sitä jännittävämmäksi aikakapselin sisältö tavallaan tulee, kun ajattelee sen mahdollisia tulevia avaajia. On hienoa olla osa historiantutkimusta, kun se kaivetaan esiin.

Heimo viihtyy hyvin Vantaalla ja Tikkurilassa, vaikka alue on muuttunut paljon hänenkin elinaikanaan.

– Vantaata dissataan eri tahoilla, mutta olen onnellinen, että olen saanut elää täällä. Omassa asuinpaikassani Tikkurilassa kaikki on lähellä, myös luonto. Täältä myös pääsee helposti minne tahansa, koska julkiset yhteydet toimivat hyvin.

Toukokuussa 18 vuotta täyttävä Heimo ei pääse vielä äänestämään eduskuntavaaleissa, mutta hän on jo löytänyt muita vaikuttamisen väyliä.

Hän on ollut mukana koulunsa johtoryhmässä ja toimii Lukiolaisten liiton Uudenmaan piirin hallituksessa.

– Tällä hetkellä tuntuu siltä, että haen ylioppilaaksi päästyäni opiskelemaan politiikkaa ja viestintää, hän sanoo. ■

10 A Kirkko ja kaupunki | 11.4.2019

A N I A T N U N N SU

9 1 0 2 .

6 .

2 AKUNNALLINEN USKA PÄIV

SE P A L I MM

SI

K A N S S PA L J O

A

KU

HA

Ä

V I ET Ä

VA LT

N

KIVOJ

ID

A

EO TA I

KURKKAA HAUSKAT

YHTEISET TEKEMISET

WWW.KUMMIPÄIVÄ.FI

#KUMMIPÄIVÄ

Vantaan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 23.4.2019 klo 18.00 Vantaan kaupungintalolla, Asematie 7, 01300 Vantaa. Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 15.4.2019 alkaen.

Eve Rämö yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja

Vihreät De Gröna

Rasmus Kalkaksen mielestä on tärkeää, että pääsiäisenä koko perhe on yhdessä.

Kuoliko se oikeasti?

Pääsiäinen lasten kanssa voi avata antoisan keskustelun. Pienimmille syli on juhlapyhinäkin sanoja tärkeämpi.

TEKSTI OUTI IKONEN JA TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ

2B

Kirkko ja kaupunki | 11.4.2019

Aaro Eskelisellä on sylissään pääsiäistipu.

Tipu on uuden elämän ja Jeesuksen ylös­ nousemuksen symboli.

S

uklaa, tiput, munat, puput, noidat ja pajunkissat. Ne tulevat Kallion seurakunnan iltapäiväkerholaisille pääsiäisestä ensimmäisenä mieleen. Sitten Venla arvelee, että pääsiäistä vietetään siksi, että silloin muistetaan Jeesusta.

– Jos Jeesusta ei olisi olemassa, ei olisi ehkä koko pääsiäistä, pohtivat Joona ja Elmo.

Aapo miettii, että pääsiäinen alkaa palmusunnuntaina, kun Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin. Aapo viettää pääsiäisen aikoihin monet tovit kirkolla, koska hänen äitinsä on pappi.

– Kerran siellä oli kamalasti lehtiä ja pihalla aasi, hän muistelee.

Kiira käy palmusunnuntaina virpomassa samassa talossa asuvan kaverin kanssa. Äiti auttaa häntä virpomaoksien askartelussa.

ILARI MUISTAA, että pitkäperjantaina Jeesus ristiinnaulittiin.

Lapsista tuntuu pahalta, että Jeesus laitetettiin ristille.

– Jeesus napattiin ja naulittiin ristille, Elias muistaa.

– Napattiin? En ole koskaan kuullut tuosta, mutta harmi juttu, Venla toteaa ja pohtii, miksi Jeesus naulittiin ja miten hänet napattiin.

Mutta onneksi Jeesus nousee kuolleista, pois haudasta ja yhtäkkiä taivaaseen. Lapset muistelevat myös, että Jeesuksen pojat kuitenkin jäivät auttamaan kaikkia – Eikä kun opetuslapset, joku huomauttaa.

Ilari Malisella on kainalossaan kukko.

Kukko on kirkko­ taiteessa valppauden vertauskuva.

PALMUSUNNUNTAIN TAAPEROKIRKOSSA lapset tervehtivät Jerusalemiin ratsastavaa Jeesusta silkkiliinoja heiluttamalla. Pääsiäisenä Jeesuksen ylösnousemusta seuraava maanjäristys syntyy tömistämällä jalkoja lattiaan.

Kauppakeskus Sellon kupeessa sijaitsevan Lastenkappeli Arkin taaperokirkkoon osallistuvista lapsista suurin osa on 2–4-vuotiaita. Noin puoli tuntia kestävässä tilaisuudessa lapset saavat liikkua, leikkiä, nähdä ja kokea itse.

– Viime pääsiäisenä pääsiäiskertomuksen tapahtumat heijastettiin varjokuvina valkoiselle kankaalle.

Kun Jeesus ratsasti kohti Jerusalemia, hän teki matkaa kohti ”ristin varjoa”, Leppävaaran seurakunnan varhaiskasvatuksen pappi Kirsti Koskela kertoo.

Pääsiäiskertomus sisältää vahvoja tunteita. Jeesuksella on vihamiehiä, ja hän kokee kovan kohtalon. Opetuslapset ovat surullisia ja hämmentyneitä menetettyään opettajansa.

Kirsti Koskela korostaa turvallisuudentunteen merkitystä. Pienimmät lapset istuvat taaperokirkossa vanhemman sylissä. Sylillä on Koskelan mukaan tärkeä, pääsiäisen sanomaan liittyvä viesti.

– Vanhemman syli kuvaa siinä hetkessä Jumalaa ja turvaa, joka lapsella on, mitä kaikkea sitten tapahtuukin, hän sanoo.

Surua kuvaa taaperokirkossa musta kangas. Tunnetta lähestytään olemalla hetki hiljaa. Kun ylösnousemuksen ilo ja valo syrjäyttävät surun, valkoinen kangas peittää mustan.

KOLME- JA NELJÄVUOTIAIDEN lasten äitinä Kirsti Koskela on ajatellut, että kristinuskon syvemmästä sisällöstä puhumisen aika on edessä vasta vuoden tai kahden kuluttua.

”

– Jeesus napattiin ja naulittiin ristille.

– Napattiin?

En ole koskaan kuullut tuosta, mutta harmi juttu.

ELIAS JA VENLA

– Pienimmille lapsille sanojen merkityksiä tärkeämpää on se, millaisia tunteita sanoihin liittyy.

On tärkeää, että lapsella on turvallinen olo, kun hän kuulee sellaisia sanoja kuin Isä, Poika ja Pyhä Henki.

Koskela ei puhu alle kouluikäisille siitä, että Jeesus sovitti ihmisten synnit. Asia on pienelle lapselle liian vaikeasti ymmärrettävä. Hän on kuitenkin kertonut, että Jeesus tuomittiin kuin rosvo, vaikka hän ei olisi ansainnut sitä.

Koskelan mukaan jo pienetkin lapset ymmärtävät oikeudenmukaisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden välisen eron. Ei ole reilua saada rangaistusta sellaisesta, mitä ei ole tehnyt.

11.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

Onni Airolla on käsissään orapihlajan oksista tehtyä piikki­ kruunua, joka on Jeesuksen kärsimyk­ sen vertauskuva.

B

3

Kiira Hoville pääsiäisestä tulee mieleen keltainen väri.

Narsissi kuvaa Jeesuk­ sen ylösnousemuksen herättämää iloa.

– Niistä on sitten herännyt kysymyksiä, joista olemme keskustelleet lasten kanssa.

Esimerkiksi Via Crucis -pääsiäisnäytelmää Nenosen lapset ovat seuranneet mielellään. Eniten lapsia on kiehtonut kiirastorstain messu.

Kirkkoherra Heikki Nenonen löytää pääsiäisestä paljon symboliikkaa, joka avautuu sekä aikuiselle että lapselle.

JOULUN KERTOMUKSEN tunteminen luo Koskelan mukaan hyvän pohjan pääsiäisestä puhumiselle.

Pienten lasten kanssa on otettava huomioon se, että he muistavat Jeesuksen pienenä vauvana.

– Kun puhumme pääsiäisestä, on tärkeää sanoa hyvin selkeästi se, että sama Jeesus on nyt kasvanut aikuiseksi mieheksi ja hänestä on tullut ihmisten ystävä ja opettaja.

Koskela toivoo, että pääsiäisen sanoma tavoittaisi erityisesti sen äidin tai isän, joka on valvonut yöllä, kun lapseen liittyvät huolet painavat mieltä.

– Minulle erityisesti kiirastorstain ehtoollinen on keskeneräisen matkantaittajan keidashetki. Siellä

Varhaiskasvatuksen pappi Kirsti Koske­ lalle kiirastorstain ehtoollinen on tärkeä hengähdys­ paikka.

saamme hengähtää, pudottaa taakkoja harteilta ja vastaanottaa uutta voimaa.

PÄÄSIÄISEN KOKEMINEN yhdessä lapsen kanssa on helppoa, koska silloin kirkossa tapahtuu kiinnostavia asioita. Näin ajattelee Haagan kirkkoherra Heikki Nenonen.

Nenosen perheessä on neljä lasta, joista nuorin on ekaluokkalainen ja vanhin käy lukion ensimmäistä luokkaa.

Perheessä uskonasioita ei tuputeta lapsille, mutta Nenonen on ottanut eri-ikäisiä lapsia mukaan hiljaisen viikon ja pääsiäispyhien tilaisuuksiin.

KIIRASTORSTAINA KIRKON alttari verhoillaan mustaan alttarivaatteeseen. Messun aikana alttarin kynttilät sammutetaan yksitellen: ensin Jeesuksen kavaltaneen Juudaksen kynttilä, sitten toisten.

– Liturgia on niin vahva, että leikki-ikäisetkin lapseni ovat seuranneet sitä hiljaa. Messu on ladattu täyteen symboliikkaa, joka avautuu sekä aikuiselle että lapselle, Nenonen sanoo.

Parhaimmillaan kiirastorstain messu on johtanut keskusteluihin, joissa Nenonen on pohtinut lastensa kanssa isoja elämänkysymyksiä kuten yksin jäämistä, hylkäämistä, kuolemaa ja toivoa.

– Olen kokenut nuo hetket todella tärkeiksi. Joskus lapsen kysymykset ovat oivaltavia, joskus aikuisen näkökulmasta hassuja. Pienen lapsen kysymys voi tulla mistä kulmasta hyvänsä.

LAPSET KYSYVÄT Heikki Nenosen mukaan mielellään Jeesuksen kuolemaan liittyvistä yksityiskohdista: ”Sattuivatko naulat Jeesusta?” ja ”Kuoliko se oikeasti?”

Pääsiäisen tapahtumiin liittyvä kysymys voi tulla vastaan myös joulukirkossa tai sukulaislapsen ristiäisissä, joissa krusifiksi kiinnittää lapsen huomion.

– Olen pitänyt tärkeänä sitä, että vastaan lapsen kysymyksiin totuudenmukaisesti: kyllä, naulat sattuivat. Kun lapsi kysyy tällaista, hän on jo itsekin oivaltanut vastauksen, Nenonen toteaa.

4B

Kirkko ja kaupunki | 11.4.2019

Kysymykseen ”kuoliko Jeesus oikeasti?”

Nenonen on vastannut, että uskomme niin, mutta meillä ei ole asiasta täysin varmaa tietoa, kuten kuoleman vahvistavaa lääkärintodistusta. Meillä on kuitenkin Jeesuksen ajan ihmisten kertomuksia siitä, miten he muistivat asian.

– Pääsiäiseen liittyvissä keskusteluissa olen tuonut esiin myös sen, miten hieno juttu on, että on olemassa jotakin, joka on vahvempi kuin kuolema, Nenonen sanoo.

HUOLETTOMIA JA IHMETTELEVIÄ kysymyksiä on tullut erityisesti Nenosen kolme- ja neljävuotiailta lapsilta. Kuusivuotias pohtii jo asioita tiedollisella tasolla.

– Koulun aloittanut lapsi tajuaa paljon, mutta samalla hänellä on vielä viaton lapsenusko, josta puuttuu myöhemmin tuleva angsti ja kriittisyys. Yläkoulu- ja lukioikäisten lasten kanssa olen käynyt antoisia keskusteluja siitä, miten uskonnon ja luonnontieteen totuudet suhtautuvat toisiinsa.

”

Pääsiäinen on niin kiva, että kun se on tullut, mä nousen aamulla ylös ja herätän muutkin.

Edith Simolan sylissä olevan pääsiäismunan valkoinen väri kertoo siitä, että Jeesus kuoli viattomana. Muna on ylösnousemuksen ja uuden elämän symboli.

VENLA

Leon Solannolle pääsiäisestä tulevat mieleen kauniit värit.

Rairuohon vihreys kertoo toivosta, kasvusta ja luonnon heräämisestä uuteen elämään.

Vuosien myötä on Nenosen omassa pääsiäisenvietossa noussut selityksiä tärkeämmäksi se, mitä pääsiäiskertomus liikauttaa hänessä itsessään. Luonnollisella asenteellaan lapset ovat opettaneet hänelle, miten pääsiäiskertomukseen tulee suhtautua.

– On vapauttavaa asettua elämään pääsiäisen tapahtumia ilman, että yrittää ymmärtää niitä rationaalisesti tai alkaa kysyä, voinko järkevänä ihmisenä olla tästä tai tuosta samaa mieltä. Lapsi suhtautuu pääsiäiseen usein paljon mutkattomammin kuin me aikuiset, hän sanoo.

PÄÄSIÄINEN ON VÄRILTÄÄN keltainen – tipujen vuoksi, tuumivat Kallion seurakunnan iltapäiväkerholaiset Aapo, Elmo ja Joona. Elias näkee pääsiäisen valkoisena siksi, että puput ovat valkoisia.

Aarolle pääsiäisestä tulee mieleen oranssi, koska pääsiäistipun nokka ja jalka ovat oransseja. Amoksen mielestä pääsiäinen on vihreä, koska ulkona vihertää jo keväisesti silloin, kun hän etsii vanhempiensa piilottamia pääsiäismunia ulkoa.

Ilari lisää pääsiäisen värikimaraan vielä pinkin ja keltaisen: pinkki tulee ilosta ja keltainen muistuttaa auringosta.

– Mun mielestä pääsiäinen on sininen – varmaan sen takia, että Jeesus menee sinne taivaaseen ja taivas on sininen, Rasmus sanoo.

Onnin ja Leonin pääsiäistä värittävät kirkkaat ja kauniit värit. Leonin pääsiäiseen kuuluu myös herkullinen ruoka.

– Me syödään kunnolla ja ulkoillaan paljon. Lempiherkkujani ovat mämmi ja pääsiäismunat, Leon kertoo.

RASMUKSELLE TULEE aika paljon mieleen Jeesus niin pääsiäisestä kuin joulustakin. Hänen mielestään pääsiäistä kannattaa viettää niin, että lapsilla on kivaa.

Rasmus perheineen matkustaa pääsiäisenviettoon mökille.

Venla nauttii pääsiäisestä.

– Mun mielestä pääsiäinen on niin kiva, että kun se on tullut, mä nousen aamulla ylös ja herätän muutkin.

Kaikille tulee pääsiäisestä iloinen olo, hän toteaa. ■ Lisää lasten vinkkejä pääsiäisen viettoon Aikuisten kasvatuslaitos -podcastissa, jota voit kuunnella esim. iTunesissa, Spotifyssa, Soundcloudissa.

11.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

5

6B

Kirkko ja kaupunki | 11.4.2019

Kuka?

Marja Hintikka, 40, on palkittu radio- ja tv- juontaja.

Naimisissa juontaja Ilkka Uusivuoren kanssa. Heillä on kolme alle kouluikäistä lasta. Opiskellut viestintää Helsingin yliopistossa.

Mitä?

Ennen radio- ja televisiouraansa Marja Hintikka työskenteli mainostoimistossa.

Työskennellyt mm. seuraavissa tv-ohjelmissa Puoli seitsemän, SuomiLOVE ja Marja Hintikka Live.

Tehnyt tänä keväänä Vappu Pimiän kanssa Vappu ja Marja Live -ohjelmaa.

Motto

Mieluummin överit kuin vajarit.

11.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Perheiden asianajaja Tv-juontaja Marja Hintikka on isän tyttö, josta kasvoi perheaktivisti.

Hänellä on viesti kaikille: Hyväksy keskeneräisyys!

TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

Ä

lykäs ja nopea. Söpö ja upea. Tunnettu tv-tähti, komean miehen vaimo ja kolmen pienen lapsen äiti. Monen mielestä hän on täydellinen nainen.

– En todellakaan ole! huudahtaa Marja Hintikka – Minun viestini kanssaihmisille on keskeneräisyyden hyväksyminen ja jopa ylistäminen. Keskeneräisenähän jokainen meistä rämpii läpi tämän elämän. Ja silloin, kun ihminen hyväksyy keskeneräisyyden itsessään, hän hyväksyy sen myös muissa, Hintikka jatkaa.

Kaksi vuotta sitten Hintikka ravisteli täydellisen perhe-elämän tavoittelua Marja Hintikka Live -ohjelmassa. Viime syksynä hänet kutsuttiin sosiaalija terveysministeriön asettamaan kansallista lapsistrategiaa pohjustavaan ryhmään.

Hintikka on innoissaan perhe- ja lapsiystävällisemmän Suomen ideoimisesta. Vaikuttaminen on hänellä geeneissä. Hänen isoisänsä isä Emil Jutila oli Maalaisliiton kansanedustaja ja hänen isoäitinsä Helmi Jutila toimi aktiivisesti kunnallispolitiikassa Mäntyharjulla.

– Äidin äiti oli mun idoli. Hänellä oli viisi lasta ja maatila, mutta hän ehti ottaa osaa myös yhteisten asioiden hoitamiseen. Hän muun muassa toi omaan kuntaansa mammografiatutkimukset.

LAPSUUTENSA KESÄLOMAT Marja Hintikka vietti mummon maatilalla. Vasikoiden kanssa touhuaminen ja mummon omistautuva läsnäolo toivat vastapainoa kaupunkilaiselämään. Nyt tyttären tytär vie eteenpäin helpomman perhe-elämän soihtua.

– Haaveilen yhteisöllisyydestä, jossa lapset olisivat kaikkien lapsia, eli että muutkin kuin omat vanhemmat ottaisivat lapsesta vastuun silloin, kun tämä alkaa vaikkapa kiukutella julkisella paikalla.

Marja Hintikka Live -ohjelman myötä syntynyt verkkoyhteisö todistaa, että vanhempien tukiryhmille on tarvetta.

– Äitien yksinäisyys oli yksi ryhmässä esille nousseista asioista. Neuvolat voisivat rakentaa äideille yhteisöjä ja hoitorinkejä. Mutta myös isät tarvitsevat vertaistukea. Miehiä kohtaan vaatimukset ovat vain koventuneet.

Hintikka palaa keskeneräisyyteen.

– Minua naurattaa käsitys, jonka mukaan mukava elämä loppuu lasten saamiseen ja sen jälkeen baari-illat korvautuvat tarjousten perässä juoksemisella. Lapsi kun on nimenomaan voimavara.

Oman urani parhaat asiat ovat tapahtuneet lasten saamisen jälkeen.

Hintikka kokee hyötyneensä äitiydestä myös henkisesti.

– Vasta nyt, kun olen itse äiti, ymmärrän omaa äitiäni ja pystyn rakastamaan häntä ehdoitta. Nyt, neljäkymmentävuotiaana, olen valmis pudottamaan menneisyyden taakat. Minulle tämä on ihana ja antoisa ikä, jossa lempeys ja vuosien varrella kertynyt ymmärrys korostuvat.

MARJA HINTIKKAA naurattaa, sillä täydellisyyden tavoittelu on kiusannut häntä pienestä pitäen. Hän oli jo peruskoulussa armoton suorittaja, joka ajoi itsensä äärirajoille kiitoksen ja hyväksynnän perässä.

Pitkän matematiikan hän suoritti, koska sukuun oli tapana tehtailla insinöörejä ja matemaattisluonnontieteilijöitä. Logiikka antoi tilaa luovuudelle vasta, kun Hintikka alkoi harrastaa näyttelemistä.

– Suvun tradition murtaminen oli minun tapani kapinoida.

Perheen ja erityisesti isän merkitys kirkastui Hintikalle, kun hänen isänsä sairastui vakavasti.

– Minulle oli kova paikka nähdä isä sairaana, koska olin aina ollut isän tyttö ja hän oli ollut minulle turva, johon olin saanut tukeutua.

Lentäjänä työskennellyt isä oli Hintikan sankari.

Hän hoki tyttärelleen koko tämä lapsuuden ajan, että ”kyllä sinustakin lentokapteeni tulee, jos vain haluat”.

– Isän mantra soi edelleen korvissani. Sain erittäin sukupuolineutraalin kasvatuksen. Olen äärimmäisen ylpeä siitä, että minua on aina kannustettu tekemään juuri sitä, mikä itseäni kiinnostaa, eikä sitä, mikä on tytölle sopivaa.

”

KUN IHMINEN HYVÄKSYY KESKENERÄISYYDEN ITSESSÄÄN, HÄN HYVÄKSYY SEN MYÖS MUISSA.

Proviisoriksi kouluttautuneen äidin kanssa vietetyistä hetkistä tärkeimpiä Hintikalle olivat ne, jolloin äiti istui illalla tyttären sängyn vieressä.

– Äiti huomasi, jos jokin painoi mieltäni, mutta hän ei kysellyt vaan odotti, kunnes olin valmis puhumaan. Arvostan tuollaista hienotunteisuutta ja ihmisen tunteiden kunnioittamista.

– Istuessaan siinä sänkyni laidalla äiti osoitti armollisuutta keskeneräisyyttäni kohtaan.

KIRKOSSA VOITAISIIN Marja Hintikan mielestä puhua enemmän armon merkityksestä.

– Olen etsinyt pitkään tapaa elää armo todeksi.

Parhaassa tapauksessa armo itseä, toisia ihmisiä ja maailmaa kohtaan lisääntyy iän mukana. Ihminen joko supistuu ja kovenee tai laajenee ja muuttuu lempeämmäksi.

Hintikan kirkkosuhteen ytimessä ovat rituaalit.

– Alkuperäiskansoista lähtien ihminen on kaivannut rituaaleja. Meidän traditiossamme niitä tarjoaa kirkko.

– Rippikoululeiri oli makea rituaali. Rakastuin siellä isoseen. Kirjoitin hänelle rakkauskirjeitä, jot-

ka hän antoi takaisin minulle. Sain häneltä elämäni ensimmäiset kunnon pakit.

Rituaalimuistoista rakkaimpiin kuuluvat omat häät Porvoon vanhassa kirkossa.

– Minä halusin kirkkohäät, mutta koska mieheni Ile ei kuulunut kirkkoon, hän liittyi jäseneksi juuri ennen häitä. Ileä naurattaa yhä Hectorin Jos sä tahdot niin -biisi, jossa sanotaan, että ”jos sä tahdot niin, otan sinun uskontosi”.

Jo lapsena Marja Hintikka tykkäsi kirkoista. Kesälomien automatkoilla pienen tytön oli nähtävä paikkakuntien kirkot. Ahvenanmaalla sijaitseva Jomalan kirkko oli silloin ja on yhä Hintikan suosikki.

Opiskeltuaan yliopistossa sivuaineena taidehistoriaa hän kiinnostui kirkkotaiteesta.

– Ympyrä sulkeutui, kun viime kesänä tutustuimme Ilen ja lasten kanssa Hämeenlinnan seudun kivikirkkoihin. Lapset olivat erityisen kiinnostuneita jalkapuusta ja olisivat halunneet kokeilla sitä.

JUURI NYT Marja Hintikan elämän perusyksikkö on perhe.

– Perhe on monenlaisten muutosten puristuksessa. Nykyään ihmisten ja tavaroiden pitää olla saatavilla ympäri vuorokauden, seitsemänä päivänä viikossa. Ennen ei sunnuntaisin tehty töitä. Mihin unohtui lepopäivän pyhittäminen?

– Työn ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan on yhä vaikeampaa. Olen miettinyt paljon rajojen vetämistä. Tulevaisuudessa jaksamisen, identiteetin ja ajankäytön rajat on määriteltävä itse.

Sosiaalinen media mietityttää Marja Hintikkaa.

– Kun bändien keikatkin kuvataan älypuhelimella, ehtiikö ihminen kokea musiikin ja tunnelman, vai onko keikkojen ainoa sisältö kertoa, että minäkin olen täällä?

Hintikka uskoo, että tulossa on kaiken jakamisen vasta-aalto.

– Mieluummin olen läsnä tässä ja nyt, koska en voi kuitenkaan olla kaikkialla samaan aikaan. Omien lasten nimet ja kasvot pidän poissa sosiaalisesta mediasta. Mitä jos he haluaisivat tulevaisuudessa vaikkapa salaisiksi agenteiksi, mutta eivät voisi toteuttaa unelmaansa, koska minä olen paljastanut heidän identiteettinsä?

Kun Hintikka ajattelee omia lapsiaan, hän toivoo, että kehityttäisiin suuntaan, jossa herkkyyttä ei tarvitsisi piilottaa panssarin sisään. Nykyinen visuaalisen kulttuurin läpilyönti tarkoittaa sitä, että kaikki sosiaalisessa mediassa itsestään kuvia julkaisevat ihmiset ovat nuoresta pitäen arvostelun alaisena.

– Samalla he kamppailevat sen kanssa, uskaltavatko he näyttää todellista sisintään, koska somen peli on niin raakaa.

– Some näyttää siltä, että ihminen on oikeutettu jakamaan elämästään vain tähtihetkiä. Minä puolestani uskon jungilaiseen ajatukseen, jonka mukaan ihmiselle on hyväksi olla töissä ja kotona yksi ehjä persoona, ja siihen, että ihminen on aina keskeneräinen. ■

8B

Kirkko ja kaupunki | 11.4.2019

Ennen unta lapsi voi muistella päivän parhaita asioita tai lausua suvussa periytyneen rukouksen. Kirkko ja kaupungin iltarukouskyselyyn vastanneet lukijat kertovat, että kun rukous kuuluu iltarutiineihin, äiti sanoo sen lapsilleen vaikka puhelimessa marketista.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS JULIA PRUSI

R

ukoiletko joskus iltaisin lapsen kanssa?

Kirkko ja kaupungin iltarukouskyselyyn vastasivat todennäköisesti ihmiset, joille iltarukous on tärkeä. Siksi yksi yleinen vastaus yllätti. ”Liian harvoin.” Nainen, 49. ”En, ikävä kyllä.” Nainen, 40. ”En, mikä on oikeastaan vähän omituista. Jotenkin luontevuus puuttuu. Itsekseni saatan rukoilla Isä meidän -rukouksen tai vapaamuotoisesti lapsen nukahdettua.” Nainen, 43.

Moni äiti muistelee lämmöllä lapsuutensa iltahetkeä. ”Pidin erityisesti siitä, että äiti tai isä risti kätensä omieni päälle. Se tuntui mukavalta ja läheiseltä”, kirjoittaa 31-vuotias nainen. 45-vuotiaalle naiselle ”rukous toi lohtua ja turvaa” lapsena. ”Ehkä pitäisi”, hän miettii iltarukousta oman lapsensa kanssa.

Kristilliseen varhaiskasvatukseen ja lasten hengellisyyteen perehtynyt väitöskirjatutkija Aino-Elina Kilpeläinen arvelee, että iltarukous ei tule edes mieleen monelle ruuhkavuosia elävälle vanhemmalle.

– Välillä oli pitkä aika, jolloin iltarukouksesta ei Suomessa juuri puhuttu.

Jos lapselle annetaan kotona uskontokasvatusta, se tarkoittaa silti yleensä iltarukousta. Lähes 30 prosenttia 25–34-vuotiaista ja lähes 40 prosenttia 35–49-vuotiaista on opettanut iltarukouksen lapselleen tai aikoo opettaa mahdollisen tulevan lapsensa rukoilemaan.

PERINTEISISSÄ ILTARUKOUKSISSA on usein vanhahtavia ilmaisuja, joiden merkitys on lapselle alkuun vieras. Aino-Elina Kilpeläinen ei pidä koukeroista kieltä pahana.

– Sanoista tulee lapselle tuttuja ja tärkeitä toiston kautta. Hän oppii sitä, mitä kuulee. Virsiperinteessäkin on laulettu samoja virsiä vuosisatojen ajan. Niiden siirtyminen sukupolvelta toiselle kuuluu kristilliseen uskoon.

Kilpeläinen ajattelee, että rukous kurottaa tuonpuoleiseen.

– Isoäitini kuoli ennen kuin synnyin, mutta on rukouksen kautta läsnä jokaisessa illassani. Minusta on kaunista, että äidin äiti opetti iltarukouksen äidilleni, äiti minulle ja minä rukoilen lasteni kanssa täsmälleen samoilla sanoilla.

Lukijat kirjoittavat: ”Aikoinaan lapsille luettiin iltarukous, kun he olivat kotona. Nyt he ovat jo maailmalla, ja heistä Tytti on muuttanut taivaan kotiin. Käyn hänen haudallaan rukoilemassa iltarukouksen: ’Rakas Jeesus siunaa meitä, anna meille enkeleitä, siivilläsi meitä peitä, älä meitä koskaan heitä. Siunaa meitä kaikkia kerhossa ja kotona, töissä ja koulussa, kaikkialla maailmassa. Anna

”

TYTTI ON MUUTTANUT TAIVAAN KOTIIN. KÄYN HÄNEN HAUDALLAAN RUKOILEMASSA ILTARUKOUKSEN. NAINEN, 52

”Hyvää yötä Jumala, s kaikille maailman lapsille leipää. Hyvää yötä toivovat Tytti, äiti, isä, Lauri ja Elina.’” Nainen, 52 ”Äiti tuli sängyn viereen joka ilta, laittoi kädet ristiin ja lausui ääneen rukouksen. Äidin poismenon jälkeen olen rukoillut saman iltarukouksen itsekseni, ja vuosi sitten saatuani oman pojan olen rukoillut hänen kanssaan iltaisin saman rukouksen.” Nainen, 29 ”Iltarukous sitoo minut sukupolvien ketjuun. Isoisä teki Levolle lasken Luojani -rukouksesta äidilleni pelottelemattoman version, jossa sijaltainen ei nouse.

Minullekin opetettiin tuo versio.” Nainen, 35 ”Lapsi ei ole vielä syntynyt, mutta aion opettaa hänelle saman rukouksen kuin äiti opetti meille.” Nainen, 21 – Yksittäinen iltarukous on kiteytymä, jossa uskonnollinen traditio on puettu helposti muistettavaan runomuotoon. Rukouksen tai iltavirren mukana siirretään sisällön lisäksi tunnetta ja ilmapiiriä, Kilpeläinen sanoo.

Iltarukouskyselyyn vastasi 255 naista ja 9 miestä. ”Iltarukous oli mun ja äidin juttu”, kertoo 37-vuotias nainen, ja monessa muussa perheessä on samoin. ”Kun olin töissä kauempana kotoa enkä päässyt yöksi kotiin, soitin lapsille ja lauloin heille rukouksen.

Joskus taisin laulaa iltalaulua hiljaa marketin nur-

kassa tai iltapalalla pizzaravintolan parvekepöydässä ulkona.” Nainen, 62 – Äiti on usein perheen tärkein uskontokasvattaja, ja isoäiti voi tulla toiseksi tärkeimpänä. Monissa aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että naiset ovat uskonnollisempia kuin miehet. Toisaalta nuorten aikuisten uskonnollisuus on muutoksessa ja vanhempien roolit perheissä ovat muuttuneet, joten on kiinnostavaa nähdä, kuka perheessä tulevaisuudessa opettaa iltarukouksen vai opettaako kukaan, Kilpeläinen miettii.

MYÖNTEINEN AJATTELU on ollut pinnalla pitkään.

Ajatusten keskittäminen positiivisiin asioihin näkyy myös lasten iltarukouksissa: ”Joka ilta lasteni kanssa mietimme ensin kiitollisuusaiheet – eli jokainen saa vuorollaan sanoa, mistä on kiitollinen sillä hetkellä: esimerkiksi kivasta päivästä, yhteisistä puuhista, onnistumisesta koulussa tai auringonpaisteesta.” Nainen, 41 ”Ensin jutellaan läpi päivän hyvät ja mahdolliset huonot tapahtumat. Sitten mietitään, mistä ollaan tänään kiitollisia.” Nainen, 39 ”Kun lapsi oli pienempi, minä päätin, mitä rukoilemme. Nyt hän on jo pian nelivuotias, joten kysyn

11.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

9

sen korniudesta. Pitäisi varmaan vaihtaa se. Isommat lapset alkoivat kysyä, millä siivillä Jeesus peittää ja mihin se meidät heittää.” Nainen, 38 ”Aloin rukoilla kolmivuotiaan kanssa, kun häntä pelotti iltaisin ja mietin, mikä voisi auttaa. Nyt hän osaa rukouksen jo itse ulkoa. Toisella lapsellani on kehityshäiriö, ja hänen puheensa on viivästynyt.

Ajattelin, että miksi en alkaisi rukoilla myös hänen kanssaan iltaisin. Siitä tuli hänelle heti tärkeä rutiini. Hän laittaa illalla kädet ristiin, kuuntelee tarkkaavaisesti ja sanoo rukouksen päätteeksi aamen.”

Nainen, 42 44-vuotias nainen ei jatka lapsuuden rukousperinnettä jälkikasvunsa kanssa: ”Mutta meillä on omanlaisemme iltarutiinit, jotka ehkä korvaavat osittain iltarukouksen tehtävän.”

– Neuvolassa voidaan ohjeistaa vanhempia luomaan iltarutiineja, jotka auttavat pikkulasta rau-

”

KIITOS TÄSTÄ PÄIVÄSTÄ.

MINÄ RAKASTAN SINUA, SANOMME, VAIKKA OLISI OLLUT MITEN RIITAINEN PÄIVÄ.

NAINEN, 41

hoittumaan ja nukkumaan. Jos rituaaliin haluaa uskonnollista sisältöä, samanlaisena toistuva lorumainen rukous tai laulu sopii jo vauvalle, sanoo Aino-Elina Kilpeläinen. ”Rukoilen iltaisin vauvani kanssa. Se on rutiini, jonka vauvakin jo tunnistaa: nyt on uniaika. Rukous menee näin: ’Päivän touhut taakse jää, minua jo väsyttää. Kiitos että mennä saan, peiton alle nukkumaan. Hyvää yötä Jumala, siunaa meitä kaikkia.’”

Nainen, 26

iunaa meitä kaikkia” häneltä, mistä hän haluaisi kiittää Jumalaa ja ketä siunata.” Nainen, 34 ”Kiitämme kolmesta asiasta päivässä ja rukoilemme.” Nainen, 37 ”Lapsen käsi on ristissä minun käteni kanssa, ja usein iltarukouksen jälkeen luetaan myös oma rukous – toiveita tulevaan päivään, varjelusta läheisille, kiitoksen aiheet kuluneesta päivästä tai vaikka jotain hassua, joka naurattaa Taivaan Isääkin.” Nainen, 27 ”Rukoillaan joka ilta kaksi rukousta. Tämän jälkeen jokainen kertoo, mikä on ollut päivän kivoin asia ja mistä on tänään kiitollinen.” Nainen, 40 Väitöskirjatutkija Kilpeläisen mielestä päivän parhaiden asioiden kysyminen lapselta sopii erinomaisesti iltahetkeen.

– Siinä ollaan läsnä lapselle ja voidaan samalla avata yhteyttä Jumalaan tai millä nimellä kukin korkeampaa voimaa kutsuukin. Lapselle on tärkeää tulla kuulluksi ja saada vaikuttaa omiin asioihinsa.

Säännöllinen kiitosaiheisiin keskittyminen voi vaikuttaa myönteisesti myös mielenterveyteen.

Iltaisin käsitellään myös ikäviä asioita: rukoillaan sairaiden läheisten puolesta ja tehdään sopu, jos on ollut eripuraa. ”Rukous tuo rauhaa ja levollisuutta lapselleni.

Joskus hän jatkaa rukousta omin sanoin siitä, mikä mieltä painaa.” Nainen, 46 ”’Hyvää yötä, enkeli myötä, kiitos tästä päivästä.

Minä rakastan sinua’, sanomme, vaikka olisi ollut miten riitainen päivä.” Nainen, 41 Tutkimukset kertovat, että kodeissa puhutaan Jumalasta, taivaasta ja vastaavista aiheista usein lapsen aloitteesta.

– Ihmisellä on synnynnäinen herkkyys olla suhteessa omaan itseensä, toisiin ihmisiin, luontoon ja mahdollisesti myös tuonpuoleiseen, Kilpeläinen sanoo. ”JOKA ILTA.” Nämä sanat toistuvat, kun lukijat kertovat iltarukouksesta osana lasten unirutiineja. ”Iltarukouksen sisältöä en tullut miettineeksi kovinkaan syvällisesti. Kyse oli ehkä enemmänkin turvallisuutta luovasta mantrasta tai hokemasta”, pohtii 40-vuotias nainen, joka jatkaa lapsuutensa tapaa lapsensa kanssa. ”Rukoilen joka ilta kolmivuotiaan kanssa, mutta se on enemmän loru tai tapa. ’Rakas Jeesus siunaa meitä, anna meille enkeleitä. Siivillänsä meidät peitä, älä meitä koskaan heitä.’ Aiemmin uskoin enemmän, ja nykyinen lorutuntuma johtuu ehkä rukouk-

TEINI-IKÄ LOPETTAA usein vanhemman ja lapsen yhteiset unirutiinit. Samalla iltarukouksesta tai rukoilemattomuudesta tulee nuoren yksityisasia.

– Ensimmäisten kymmenen vuoden aikana luodaan perusta ihmisen omalle hengellisyydelle, Aino-Elina Kilpeläinen sanoo.

Nuoruudessa valmiudet hengellisten asioiden pohtimiseen kasvavat, ja nuori voi miettiä suuria kysymyksiä: Miksi minä olen olemassa? Miksi maailma on tällainen?

– Rukous saattaa tuoda nuorelle turvaa ja tukea kehitystä. Jos nuori kokee, että on olemassa suurempi voima, jota hän voi rukoilla, se voi jopa suojella häntä nuoruuden haasteissa. Nuorta ei kuitenkaan voi eikä pidä pakottaa rukoilemiseen, Kilpeläinen sanoo.

Lukijat kertovat: ”Siunaan nuoremman lapseni Herran siunauksella. Teini ei halua enää, että hänet siunataan.” Nainen, 47 ”Rukoilen edelleen joka ilta, ja lapset sitä haluavat, vaikka ovat jo teinejä.” Nainen, 46 ”16-vuotias tyttäreni ei voi mennä nukkumaan ilman yhteistä iltarukousta, eikä 14-vuotias poikanikaan vastaan laita, mutta ei tule itse pyytämään.”

Nainen, 37 ”Vaikka hän on jo 17-vuotias, saatamme joskus rukoilla illalla yhdessä hänen toiveestaan.” Nainen, 56 ”Rukoilen lasteni kanssa. Jos on ollut huono päivä, kiipeän lukiolaistenkin luo, eivätkä he koskaan vastustele ajatusta.” Nainen, 43 ”Se on jäänyt lasten tultua teini-ikään. Itse rukoilen, en jaksa elämää muuten.” Nainen, 48 ■

Lainaukset ovat vastauksia iltarukouskyselyyn, jonka Kirkko ja kaupunki teki loka–marraskuussa 2018. Siihen vastasi lähes 270 lukijaa. Juttua varten on haastateltu myös Kimmo Ketolaa Kirkon tutkimuskeskuksesta.

10 B

Kirkko ja kaupunki | 11.4.2019

Huomaamaton ja ladattava kuulokoje

Onko sinulla vaikeuksia kuulla melussa?

Uutuus! Ladattavilla Oticon Opn S -kuulokojeilla saat todistetusti paremmin selvän puheesta kuin aiemmilla kuulokojeillamme. Nyt voit osallistua keskusteluun vaativissakin kuuntelutilanteissa kuten normaalisti*.

* Juul Jensen 2018, Oticon Whitepaper, Oticon Opn S1 ihmisille, joilla on tyypillinen kuulonalenema ja hyvin sovitetut kuulokojeet meluisissa tilanteissa

Ilmainen kuulokojekokeilu ajanvarauksella viikon ajaksi Tarjous koskee Oticon Opn S -kuulokojeita ja on voimassa 30.4.2019 asti.

Lisätietoja www.oticon.fi

Kuuloverkko Helsinki, Järvenpää, Hyvinkää ja Tampere Tiedustelut puh. 09 2786 2081, Ajanvaraus puh. 09 2786 2040 www.kuuloverkko.fi

Sain pitää tyttäreni.

Kiitos syöpätutkimuksen, yhä useampi paranee. Mutta saavuttaaksemme uusia läpimurtoja, tarvitsemme sinua.

Anna tutkimusmatkan jatkua ja tee testamenttilahjoitus.

Tilaa maksuton testamenttiopas: syopasaatio.fi

Nyt Heli on saanut terveen paperit ja hän muistuttaa aina, ettei eletä vain viikonloppuja ja vapaapäiviä: eletään tässä ja nyt.

– Burkittin lymfooman sairastaneen Helin Raija-äiti.

11.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

11

12 B

Kirkko ja kaupunki | 11.4.2019

S

orpresa. Yllätys. Näin sanoo Virgen de la Oliva -osuuskunnan johtaja Miguel Ángel Gutiérrez Cerezo kuullessaan, että osa heidän valmistamastaan vahvasta ja makeasta Málaga-viinistä päätyy ehtoollisviiniksi Suomeen. Ollaan pienessä Mollinan kunnassa, reilut 60 kilometriä Málagan kaupungista pohjoiseen.

Gutiérrez Cerezo on sen verran yllättynyt osuuskunnan viinin lopullisesta käyttötarkoituksesta, että haluaa vielä tutkia Alkon sivuja. Sieltä löytyy tosiaan jotain tuttua: Merimieskirkon Kirkkoviini, ”punaruskea, makea, luumuhilloinen, rusinainen, kuivatun aprikoosinen”. Valmistaja Virgen de la Oliva Espanjasta, maahantuoja Uniq Drinks Finland Espoosta. Mutta sitten seuraa toinen yllätys.

– 18 euroa litra! Onpa kallista, Gutiérrez Cerezo ihmettelee.

Hämmästyksen voi ymmärtää, sillä Espanjassa viinilasillisen saa ravintolassa parilla eurolla ja pullollisen hintakin on noin puolet Suomen hinnoista.

VUONNA 1977 perustetussa Virgen de la Oliva -osuuskunnassa valmistetaan punaviiniä, valkoviiniä, makeaa ja vahvaa Málaga-viiniä sekä kuohuviiniä. Näitä valmistetaan Pedro Ximénez-, Moscatel Morisco- ja Syrah-rypäleistä. Viinien lisäksi tuotetaan oliiviöljyä.

– Osuuskuntaan kuuluu 2 000 pientuottajaa, ja heistä 800 tuottaa viiniä.

Työntekijöitä osuuskunnassa on 14, Gutiérrez Cerezo kertoo.

Viinejä myydään Espanjassa sekä ulkomaille: Ranskaan, Itävaltaan, Saksaan ja Sveitsiin. Suomi puuttuu listalta, sillä ehtoollisviini päätyy meille mutkan kautta. Virgen de la Oliva -osuuskunta myy viiniä bulkkiviininä ranskalaiselle La Martiniquiaise-Bardinet -alkoholiyhtiölle, joka pullottaa viinin ja lyö kylkeen suomenkieliset etiketit. Ranskasta viini jatkaa matkaa Suomeen ja päätyy lopulta Alkon varastoon, josta seurakunnat tilaavat sitä käyttöönsä.

OSUUSKUNNAN PIHASSA on suomalaisen vuoro yllättyä. Ehtoollisviinin olisi voinut kuvitella valmistuvan kauniissa tammitynnyreissä, joita tilalla toki myös on, mutta Miguel Ángel Gutiérrez Cerezo pysähtyy ulkona olevien valtavien, arviolta kymmenmetristen terästankkien eteen. Siellä sitä on!

– Isompaan tankkiin mahtuu 125 000 litraa viiniä, pienempään 80 000.

Kypsymisaika on kahdesta kolmeen vuotta, Gutiérrez Cerezo luettelee.

Málaga-viineihin valikoidaan kypsimmät ja makeimmat Pedro Ximénez -rypäleet. Näiden viinien valmistuksessa oikea ajoitus on tärkeä.

– Seuraamme viinin lämpötilaa ja käymisprosessia. Käyminen pitää pysäyttää juuri oikealla hetkellä. Silloin tankkeja viilennetään kylmällä vedel-

Alkoholilain muutos vaikutti ehtoollisviineihin Värillä ei ole väliä, mutta kirkkolain mukaan ehtoollisviinin on oltava rypäleistä tehtyä. Siksi Suomessa käytettävät ehtoollisviinit ovat tuontitavaraa.

Ennen vuotta 2018 suurin osa seurakunnista käytti Merimieskirkon Kirkkoviiniä, jota sai ostaa verovapaasti suoraan Merimieskirkolta. Kun alkoholilaki uudistui, ehtoollisviini muuttui verolliseksi ja siirtyi Alkon valikoimiin. Maahantuoja Uniq Drinksin mukaan Merimieskirkon Kirkkoviiniä myydään nyt noin tuhat pulloa vuodessa. Se ei ole paljon, sillä pelkästään Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkoissa ehtoollisviiniä kuluu noin 550 pulloa vuodessa.

Nyt seurakunnat ostavat myös ainakin espanjalaista Sol de Málagaa sekä Valamon Viiniherman Oy:n valmistamaa Valamon Kirkkoviiniä. Se tuodaan Unkarista Valamoon, jossa viiniä kypsytetään terästankeissa vuoden ajan ja jossa se sitten väkevöidään.

Yhdistävä tekijä Suomessa käytettäville ehtoollisviineille on se, että ne ovat väkevöityjä viinejä. Tätä perustellaan sekä säilyvyydellä että hygieniasyillä.

Niiden lisäksi ehtoollisviineinä käytetään alkoholittomia viinejä.

le. Se keskeyttää käymisen, Gutiérrez Cerezo kertoo.

Kun käyminen keskeytyy, rypäleissä oleva sokeri ei ehdi muuttua alkoholiksi, ja viiniin jää makeutta. Viini väkevöidään tislatulla alkoholilla, joka nostaa alkoholipitoisuuden 15 prosenttiin. Näin valmistetaan Málaga-viinit, sherryt, portviinit ja madeirat.

ALKUVUODESTA MÁLAGAN seudun viiniviljelmillä ja osuuskunnassa ei tapahdu paljoakaan.

– Loka-, marras- ja joulukuussa on hiljaista. Alkuvuodesta viinejä kirkas-

tetaan, ja tammikuun lopusta maaliskuuhun asti osaa viineistä pullotetaan.

Ne viinit, joita ei pulloteta täällä, myydään bulkkiviininä eteenpäin, Gutiérrez Cerezo kertoo.

Uudet rypäleet alkavat kasvaa keväällä. Kesällä karsitaan viiniköynnösten oksia. Satoa päästään korjaamaan elo–syyskuussa. Málagan seudulla viiniköynnökset ovat matalia, korkeimmatkin vain noin metrin korkuisia.

– Poimiminen on tosi rankkaa työtä. Lisäksi on vielä kuuma.

Kun rypäleet on poimittu, ne lastataan lavoille ja tuodaan viinitilalle. Siel-

Espanjan auringon alta ehtoollispöytään Alkoholia tai ei, ehtoollisviinin on oltava rypäleistä tehtyä.

Siksi matka suomalaisten ehtoollispikareihin alkaa kaukaa.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT CHUS ALONSO

Málagan seutu on hyvin vanhaa viinialuetta. Viiniköynnökset seudulla ovat yleensä matalia.

11.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

13

Vain mukavalta!

Sievi Shopista!

Tuntuu NEEA

Koot: 35-43 Värit: oranssikulta, valkokulta, punahopea 139€

M I K KO

Malaga-viinit ovat punaruskeita ja maultaan rusinaisia.

nahkalaukut

utua.fi

Sievi Shop

Virgen de la Oliva -osuuskunnassa tuotetaan viinejä ja oliiviöljyä.

Simonkatu 12, Helsinki - Itis, Helsinki - Jumbo, Vantaa

Otto A. Malmin lahjoitusrahasto 1 2 0 V U O T TA

”

KÄYMINEN PITÄÄ PYSÄYTTÄÄ JUURI OIKEALLA HETKELLÄ.

MIGUEL ÁNGEL GUTIÉRREZ CEREZO

lä ne kumotaan kuiluun, jonka pohjalla kulkee pilkkikairaa muistuttava terä. Se kuljettaa rypäleet koneellisesti murskattaviksi. Yhdestä kilosta rypäleitä syntyy lopulta 0,75 litraa viiniä.

VIININ VILJELYN aloittivat foinikialaiset, jotka perustivat Málagan kaupungin 700 eKr. Málagan seutu on siis vanhaa viinialuetta.

Suuremmassa mittakaavassa viinintuotannon aloittivat roomalaiset keisari Augustuksen – ja siis myös Jeesuksen – aikana. Viininviljely ei keskeytynyt edes silloin, kun aluetta hallitsivat

Koot: 39-48 Värit: ruskea, sininen, PURO musta Koot: 35-41 Värit: punainen 145€ Koot: 35-48 Värit: sininen, musta 129€

300 vuotta islaminuskoiset maurit. He perustelivat viinin käyttöä lääketieteellisillä syillä.

Nyt viinintuotanto on murroksessa.

Miguel Ángel Gutiérrez Cerezon mukaan tilojen määrä Málagan alueella on vähentynyt. Jo ennen Espanjan talouskriisiä osa pienistä tiloista siirtyi oliiviöljyn tuotantoon. Se on helpompaa ja varmempaa, ja oliiviöljystä saa paremman hinnan.

Kilpailu viinimarkkinoilla on kovaa.

Osuuskunnan johtajaa harmittaa, että monet espanjalaiset valitsevat nykyään viininsä hinnan perusteella eivätkä arvosta laatua. Menossa taitaa olla myös pieni eri alueiden välinen nokittelu.

– La Manchan alueen viinit ovat halvempia. Siellä kiinnitetään enemmän huomiota määrään kuin laatuun, Gutiérrez Cerezo harmittelee.

Hänen omia suosikkejaan ovat oman kotiseudun väkevät ja makeat viinit.

– Koska niitä on niin vaikea tehdä, ja koska minä nyt vain rakastan niitä. ■

Rypäleestä Jeesuksen vereksi ”Herramme Jeesuksen Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu”, sanoo pappi ja ojentaa ehtoollispikarin. Ehtoollinen eli eukaristia on toinen luterilaisen kirkon sakramenteista. Sen ainesosat ovat leipä ja viini.

Ehtoollista vietetään Jeesuksen esimerkin mukaan ja hänen viimeisen ateriansa muistoksi. Ennen kuolemaansa, kiirastorstaina, Jeesus kutsui kaksitoista opetuslastaan syömään. Sitä pidetään ensimmäisenä ehtoollisena.

Raamatussa viiniin liittyviä kohtia ja vertauksia on paljon, sillä viini oli Lähi-idän ja Välimeren alueella yleinen ruokajuoma ja viiniköynnös yleinen viljelykasvi.

Jeesuksen ensimmäinen tunnettu ihmeteko oli veden muuttaminen viiniksi Kaanan häissä. Hän myös vertasi itseään viiniköynnökseen: ”Minä olen viinipuu, te olette oksat” ja ”Minä olen tosi viinipuu, ja Isäni on viinitarhuri”.

Kiirastorstaina 18.4. kirkoissa vietetään ehtoollista ja muistellaan Jeesuksen ja hänen opetuslastensa viimeistä yhteistä ateriaa.

Apurahoja kansansivistystä edistäviin sekä yleishyödyllisiin tarkoituksiin

Apurahat voidaan myöntää työryhmille, organisaatioille tai yksityishenkilöille.

Hakemukset lähetetään säätiön verkkopalvelun kautta (http://www.ottomalm.fi), missä annetaan tarkempia ohjeita. Kaikki liitteet toimitetaan sähköisen hakemuksen liitetiedostoina. Tieteellistä tutkimusta ei rahoiteta tänä vuonna.

Hakuaika on 1.-30.4.2019. Luettelo myönnetyistä apurahoista julkaistaan säätiön verkkosivulla 2.7.2019.

KUTSU Lämpimästi tervetuloa Syöpäsäätiön testamentti-iltaan 25.4.2019 klo 17-19.

Mukana testamenttiasiantuntija ja Syöpäsäätiön pääsihteeri.

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Paikka: Unioninkatu 22. Helsinki Ilmoittautuminen sähköpostitse lahjoitukset@cancer.fi tai puhelimitse puh. 09 1353 3286 Lisätietoja: syopasaatio.fi

Osa 30

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Janita Akiola AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

11.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

15

Harras hetki Kuvittaja ja sarjakuvapiirtäjä Anssi Rauhala, 53, asuu Helsingin Viikissä.

Rauhala on tehnyt kuvituksia eri lehtiin, muun muassa Kirkko ja kaupunkiin.

Hän on tehnyt Mikko Ketolan kanssa neljä sarjakuva-albumia, jotka kertovat kirkkohistorian professori Anni Isotalon seikkailuista.

Nyt Rauhalalla on työn alla Matti Niemisen tekstiin perustuva sarjakuva-albumi, joka kertoo Suomen kuninkaaksi vuonna 1918 valitusta Hessenin prinssistä.

Vapaaehtoisena arkunkantajana Rauhala aloitti muutama vuosi sitten.

Kuolema on liipannut läheltä Anssi Rauhalaa itseäänkin.

Kantajana viimeisellä matkalla Vapaaehtoisena arkunkantajana Anssi Rauhala pyrkii hoitamaan tehtävänsä mahdollisimman huomaamattomasti.

gat odottivat jo rivissä ja alkoivat opastaa häntä. Joku myös heitti kysymyksen, osaako hän seisoa yhdellä jalalla. Rauhalasta se osoittaa, että eri ammattikuntia edustavat arkunkantajat ovat vakavasta ja vastuullisesta tehtävästään huolimatta huumorintajuista porukkaa.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

K

uvittaja ja sarjakuvapiirtäjä Anssi Rauhalan isä alkoi sairastella muutama vuosi sitten. Se sai Rauhalan miettimään, että hän voi joutua lähiaikoina kantamaan hautaan läheisen ihmisen.

Rauhala alkoi lukea hautaamiseen liittyvää kirjallisuutta. Hän syventyi asiaan niin perusteellisesti, että päätti mennä kysymään hautaustoimistosta, miten pääsisi vapaaehtoiseksi arkunkantajaksi.

Muutaman viikon kuluttua siitä Rauhala sai Kantajapalvelusta ensimmäisen työtehtävän. Hänen saavuttuaan Honkanummen hautausmaalle kolle-

Pääsiäispäivä

ANSSI RAUHALA on nähnyt monenlaisia hautajaisia. Toisessa ääripäässä ovat hautajaiset, joissa on satojen ihmisten saattojoukko, toisessa hautajaiset, joissa ei ole paikalla ketään. Koskettavimpia kokemuksia ovat olleet viimeksi mainitut. Kerran yksi arkunkantajista alkoi yksinäisen vainajan arkun ääressä laulaa spontaanisti virttä Oi herra, jos mä matkamies maan.

Rauhalan isä lähetettiin viimeiselle matkalle veljensä rakentamassa arkussa kaksi vuotta sitten.

Rauhala oli sinut isänsä kuoleman kanssa ja halusi pukea tämän arkkuun eli tehdä arkuttamisen.

Kuolema liippasi Rauhalaa itseään läheltä reilu vuosi sitten, kun hän putosi Espoossa jäälle riippuliitimellä. Järkyttävän onnettomuuden myötä hänen ymmärryksensä kuolemasta ja elämän arvaamattomuudesta syveni entisestään. Rauhala toivoo, että osaisi elää loppuelämänsä ihmisiksi muiden ihmisten rinnalla. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

21.4.

ARKUNKANTAJAN TEHTÄVÄN Rauhala on kokenut erittäin merkitykselliseksi. Se on auttanut häntä ymmärtämään, miten riippuvaisia ihmiset ovat muiden avusta erityisesti kuoleman kohdatessa. Toisten auttaminen onkin Rauhalasta tärkeintä, mitä ihminen voi elämässään tehdä. Siitä tulee myös hyvä olo.

Rauhalan mukaan arkunkantajalla on hyvä olla tumma puku ja oma auto sekä tilannetajua. Auto on tarpeen, koska kantaja joutuu kulkemaan työkeikoilla eri puolilla pääkaupunkiseutua.

Arkunkantaja saa Kantajapalvelusta yleensä pari kertaa viikossa tekstiviestillä kyselyn, käykö tietty päivä. Jos päivä sopii, hän saa ohjeet, missä hautaaminen tapahtuu ja millaisen kaavan mukaan se toimitetaan, sillä eri kirkkokuntien hautajaismenot poikkeavat toisistaan.

Rauhala kuvailee arkunkantajien tekevän työtään huomaamattomasti ja keskittyneesti, tietyssä tahdissa ja selkeitä sääntöjä noudattaen.

Pietarin paniikki PÄIVÄÄ ENNEN Jeesuksen teloitusta Pietari romahti. Totaalisesti.

Se tapahtui sinä yönä, jona Jeesus vangittiin. Pietari oli seurannut jonkun matkan takaa vankikulkuetta ylipapin taloon. Hämmentyneenä ja peloissaan hän asettui pihalle sytytetyn nuotion ääreen, missä ylipapin palveluskunta oli lämmittelemässä.

Luhistuminen tapahtui, kun Pietari paljastui opetuslapseksi. Kukko lauloi. Pietari muisti samalla hetkellä Herran sanat: ”Ennen kuin kukko tänään laulaa, sinä kolmesti minut kiellät.” Paniikkiin joutunut Pietari karkasi suunniltaan paikalta.

Minne hän karkasi? Kotikyläänsä Galileaan, ehkä isänsä luo.

Hän oli siis kaukana Jerusalemista, kun Jeesus haudattiin. Vanhimpien lähteiden mukaan kaikki miespuoliset opetuslapset pakenivat. Jerusalemiin jäivät vain naiset.

Juuri he havaitsivat haudan tyhjäksi. Alkuperäisin Markuksen evankeliumi päättyy sanoihin: ”He pakenivat haudalta järkytyksestä vapisten eivätkä kertoneet kenellekään mitään, sillä he pelkäsivät”.

Pääsiäinen ei tyhjene tähän, sisällyksettömään hautaan. Ylösnoussut ilmestyi Galileassa opetuslapsille, myös Pietarille. Pääsiäisen kertomus ei ala tyhjästä haudasta vaan siitä, että lukuisat ihmiset alkoivat kertoa Jeesuksen ilmestyneen heille. Ilmestyessään Jeesus

uudisti peruuttamattomasti jokaisen kohtaamansa ihmisen elämän.

Tässä mikään ei ole muuttunut.

Jeesus ilmestyy yhä, ilmestyi mi-

nullekin. Usko alkaa Jeesuksen kohtaamisesta, vaikka emme uskaltaisi käyttää sanaa ilmestys. ■

OLLI VALTONEN

16 B

Kirkko ja kaupunki | 11.4.2019

Gurun opissa Ohjaajana Taizén Veli Roger Veli Roger eli Roger Louis Schutz-Marsauche syntyi 12.5.1915 Provencen kylässä Sveitsissä. Hänen isänsä oli kalvinistinen pappi ja hänen äitinsä polveutui ranskalaisesta protestanttisesta suvusta.

Hän perusti vuonna 1940 pienen yhteisön Ranskaan Taizén kylään. Erityisesti 1960-luvulta lähtien siellä on käynyt runsaasti nuoria eri puolilta maailmaa.

Taizéssa elää lähes sata naimattomuuteen, yksinkertaiseen elämään ja rukoukseen vihkiytynyttä veljeä, jotka toimivat nuorten sielunhoitajina. Taizén rukouslaulut ovat tuttuja yli kirkkokuntien.

Veli Roger kuoli vuonna 2005 kesken rukoushetken mielenterveydeltään häiriintyneen ihmisen puukotukseen. Hän oli kuollessaan 90-vuotias.

Enemmän armahtavaisuutta ja iloa Mistä löytäisin luottamuksen epävarmalta tuntuvassa maailmassa? kyseli 25-vuotias Roger Louis Schutz-Marsauche 1940-luvulla.

Samaa kyselevät nuoret yhä hänen perustamassaan Taizé-yhteisössä.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

JO KOLMIVUOTIAANA veli Roger sai hämmentävä kokemuksen lähimmäisenrakkaudesta.

Hänen kotinsa sijaitsi Provencessa Sveitsissä lähellä Ranskan rajaa. Ensimmäinen maailmansota oli juuri päättynyt. Yhtenä iltana kotipihaan tuli auto, josta nousi hänen äidinäitinsä.

Ensimmäiseksi isoäiti halasi pikku Rogeria ja sen jälkeen kaikkia muita.

Sitten hän pyörtyi ja hänet kannettiin matkahuovalla sänkyyn lepäämään.

Isoäiti pyörtyi uupumuksesta. Hän oli jäänyt asumaan Ranskan puolelle lähelle taistelukenttiä ja tehnyt kodistaan taisteluja pakenevien vanhusten, naisten ja lasten turvapaikan. Hän ei voinut käsittää, miten eri leireihin kuuluvat kristityt saattoivat tappaa toisiaan.

ISOÄIDIN ESIMERKKI inspiroi Rogeria, kun hän vuonna 1940 lähti Sveitsistä ja muutti Ranskaan perustaakseen uudenlaisen rukouksen ja luottamuksen yhteisön.

Sota oli puhjennut. Rajalinja kulki läpi kahtia jaetun Ranskan. Läheltä si-

tä Roger löysi pienestä Taizén kylästä talon, johon hän perusti turvapaikan pakolaisille. Monet heistä olivat juutalaisia. Sodan lopulla talosta saivat turvan myös saksalaiset sotavangit ja monet sotaorvot.

25-vuotias Roger kirjoitti pienen kirjan yhteisön keskeisistä ajatuksista. Häntä innoitti Jeesuksen Vuorisaarna, jonka hengen hän kiteytti kolmeen sanaan: ilo, yksinkertaisuus ja armahtavaisuus.

Vihan maailma janoaa armahtavaisuutta ja iloa. Ihminen janoaa elämänsä kaaokseen yksinkertaisuutta.

Jumalassa kaikki ovat jo yhtä, Roger painotti. Maailma on yksi ja kirk-

ko on yksi. Tragedia on siinä, että olemme jakaneet maailman ja rikkoneet yhteyden. ”Onko kristityillä riittävän suuri sydän, riittävän avoin mielikuvitus, riittävän palava rakkaus, jotta he löytäisivät tämän tien: elämän sovinnossa?”

Roger kysyi.

TAIZÉN PIENESTÄ kylästä tuli paikka, jonne sadat tuhannet nuoret ovat vaeltaneet etsimään vastauksia elämänsä kysymyksiin.

Nuoret, jotka tulevat eri maanosista, kysyvät samoja asioita: Miten löydän tarkoituksen elämälleni? Mitä voin tehdä? Mistä löytäisin luotta-

Sydämen rauhoittumisen rukous Jumala, sinä joka rakastat kaikkia ihmisiä, kun ymmärrämme, että sinun rakkautesi on ennen kaikkea anteeksiantoa, sydämemme rauhoittuu ja muuttuu.

(Taizén veli Roger, suom. Kira Poutanen)

muksen epävarmalta tuntuvassa maailmassa? Mihin minua kutsutaan?

Taizé on paikka, jossa heidän kysymyksilleen annetaan tilaa. ”Haluamme olla nuorille ihmisiä, jotka kuuntelevat, emme hengellisiä mestareita”, kuuluu yhteisön veljien keskeinen toiminta-ajatus.

Luottamusta Jumalaan ei välitetä argumentein. Sitä välittävät rukouslaulut ja hiljaisuus. Puheet ovat lyhyitä ja syviä. ”MISSÄ RAKKAUS ja laupeus, siellä Jumala”, lauletaan tunnetussa Taizélaulussa. ”Jumala kutoo elämäämme kuten kaunista vaatetta anteeksiantonsa langoista”, kirjoitti veli Roger.

Kun saamme ja annamme anteeksi, taakkamme kevenevät. Elämämme yksinkertaistuu ja meistä tulee armollisempia toisiamme kohtaan. Syntyy sovintoa, iloa ja rauhaa. ■ Kevätaamu nuotiolla su 5.5. klo 9–11 Uutelan kodalla Särkkäniemessä, Vuosaaressa. Mietiskelyä, Taizélauluja ja kahvittelua. Vetäjänä Lauri Maarala. Aiheena Taizén veli Roger.

11.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

11

Eric Barco haki Juudakseksi, mutta valittiin Jeesukseksi. Pontius Pilatusta esittää Milla Kaitalahti.

Juudaksesta Jeesukseksi Via Crucista tähdittävät tänä vuonna nuoret näyttelijät.

Jeesuksena nähdään 25-vuotias Eric Barco.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN

T

ämän vuoden Jeesuksesta piti oikeastaan tulla Juudas. Eric Barco luki Kellariteatterin sähköpostilistalta, että Via Cruciksen rooleihin etsitään vielä näyttelijöitä ja ajatteli, että Juudasta voisi olla kiinnostava esittää.

Niinpä hän opetteli Juudaksen monologin koe-esiintymistä varten, mutta ohjaaja Ville Saukkonen ja tuottaja Milla Tommila ehdottivat hänelle yllättäen pääroolia.

Tarkkaa käsitystä siitä, millaiseen produktioon hän lupautuu, Barcolla ei ollut. Hän ei nimittäin koskaan ole ollut katsomassa esitystä.

– Kaikki on ihan uutta, mikä on toisaalta hyvä, koska ei ole mitään, mihin verrata. Voi itse löytää oman tavan ja kulman rooliin, Barco sanoo.

– Harjoituksissa on katsottu yhdessä vuoden 2016 Via Crucista, jossa Jeesusta esitti Kai Vaine. Joitakin kohtauksia on ollut helpompi hahmottaa, kun ne katsoo videolta.

HELSINGIN VIA CRUCIKSESSA Eric Barco on 22. näyttelijä, joka esittää Jeesusta. Aikaisemmin roolissa ovat olleet esimerkiksi Martti Suosalo, Tommi Korpela, Kai Lehtinen, Maria Ylipää ja Waltteri Torikka. Barco, 25, on nuorin Jeesuksen esittäjä.

– Tänä vuonna halusin rooleihin nuoria näyttelijöitä Kellariteatterista, vaikka on meillä kuorossa konkareitakin. Tämä on viimeinen kerta, kun ohjaan Via Cruciksen. Ensi vuonna tähän tehtävään tulee joku muu, ohjaaja Ville Saukkonen kertoo.

Saukkonen on ohjannut esityksen myös neljänä aikaisempana vuonna.

Niissä kaikissa käsikirjoittajana on ollut Veli-Pekka Hänninen.

– Aikansa kutakin, Saukkonen toteaa.

mukaan viimeistä vuotta. Hän on tehnyt jonkin verran teatterialan töitä ja tv-roolin MTV3:n Kiiltokuvia-sarjassa.

– Parhaillaan teen ystäväni kanssa kaupunkitilaan tulevaa teatteriesitystä ja olen mukana yhden tv-sarjan kuvauksissa. Siitä en valitettavasti saa paljastaa vielä mitään, Barco kertoo.

Aikaisempiin rooleihin verrattuna Jeesuksen rooli tuntuu hurjalta. Via Crucista voi olla seuraamassa jopa 15 000 katsojaa, ja esityksessä ollaan taivasalla. Roolihahmosta, Jeesuksesta, kaikilla on jokin mielikuva.

– Onhan se paineista! On älyttömän monta näyttelijää, jotka ovat tehneet sen roolin, ja on niin paljon materiaalia. Kyllähän siinä kortisolitasot nousee, kun tietää, että jokaisella on päässään oma kuva Jeesuksesta.

ERIC BARCO OPISKELEE Teatterikorkeakoulussa näyttelijäksi, arvionsa

ROOLIINSA VALMISTAUTUMISEN Eric Barco aloitti lukemalla Vuorisaarnaa.

Lisäksi hän on lukenut kaikkea sitä, mitä Jeesuksesta on kirjoitettu viime aikoina: blogeja, artikkeleita ja kolumneja. Se on saanut miettimään, mitä Jeesus voisi olla vuonna 2019.

– Minua kiinnostaa Jeesuksen yhteiskunnallinen puoli. Hänessä oli kansalaisaktivismia ja poliittisuutta.

Oli kiinnostavaa lukea esimerkiksi Eija-Riitta Korholan kolumnia, jossa pohdittiin sitä, mikä voisi olla Jeesuksen suhde eri puolueisiin.

Barco on valmistautunut rooliin myös juttelemalla ystäviensä kanssa

”

MINUA KIINNOSTAA JEESUKSEN YHTEIS­ KUNNALLINEN PUOLI. HÄNESSÄ OLI KANSALAISAKTIVISMIA. NÄYTTELIJÄ ERIC BARCO

siitä, millaisia mielikuvia heillä on Jeesuksesta.

Kahtena aikaisempana vuonna Via Cruciksen Jeesus on laulanut. Eric Barcolla on vahva tanssitausta, sillä hän opiskeli neljä vuotta Suomen kansallisoopperan balettioppilaitoksessa.

Nähdäänkö nyt tanssiva Jeesus?

– Mitäköhän uskallan paljastaa? Ehkä. Mahdollisesti. ■

Kaisaniemen puistosta Tuomio­ kirkolle Via Crucis -pääsiäisvaellus kuljetaan lauantaina 20.4. klo 21 alkaen. Reitti alkaa Kaisaniemen puistosta, jatkuu sieltä Suomen Pankille ja päättyy Tuomiokirkon portaille. Vaelluksen jälkeen klo 23 Tuomiokirkossa alkaa pääsiäisyön messu, jossa saarnaa piispa Teemu Laajasalo.

Via Crucis eli Ristin tie perustuu kirkon keskiaikaiseen perinteeseen, ja se vaelletaan Helsingin ydinkeskustassa nyt 24. kerran.

Miltä näyttää tämän vuoden Via Crucis? Katso video harjoituksista osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

MENOT 11. – 2 5.4.

12 A Kirkko ja kaupunki | 11.4.2019

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16. p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507.

Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkolla ti klo 10–12, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Matala – mukava maanantai kirkolla!

Ma 15.4. ehtoollishartaus klo 11, ja sen jälkeen maksuton ruokailu.

Tutkimme Raamattua ma 15.4. klo 12. Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä.

Vauvakahvila ma 15.4. klo 12.30–14.

Hengailua vauvaperheille, rennosti, vauvojen ehdoilla. Vauvakahvila ei kokoonnu ma 22.4.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30.

Sauvakävelyä torstaisin: lähtö kirkolta klo 10.

Puurotorstai to 11.4. ja 18.4. klo 10–13. Puurolounas 2,50 e.

Viikkomessu to 11.4. ja 25.4. klo 18.

Nuorten valmistama lyhyt iltakirkko ja ehtoollinen.

Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.45.

Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 19.30–22. Jengi-iltaa ei ole 19.4.

Messu palmusunnuntaina 14.4. klo 12. Sari Kokkonen, Hans Tuominen, Riikka Jäntti, varhaisnuorten kuoro Aurinkotanssi. Messussa otetaan käyttöön Hakunilan seurakunnan kastepuu.

Lähetyspiiri ma 15.4. klo 18–19.30.

Pastori Pekka Palosaari kertoo Venäjän Karjalan työstä.

Seniorikerho ti 16.4. klo 13–14.30.

Kirkkoherra Hans Tuominen vierailee.

Lux Aeterna. Hiljaisen viikon urkukonsertti ke 17.4. klo 18, Juha Paukkeri, urut ja cembalo.

Inkeriläisten paluumuuttajien piiri to 18.4. klo 13–15. Pääsiäisen sanoma: Uuden elämän toivo, mitä toivo on?

Kiirastorstain messu 18.4. klo 18.

Tiina Palmu, Juha Paukkeri, Hannu Forsberg.

Pitkäperjantain jumalanpalvelus 19.4. klo 12. Hans Tuominen, Juha Paukkeri.

Pääsiäisyön messu la 20.4. klo 23.

Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri.

Pääsiäispäivän messu su 21.4. klo 12. Harri Nurminen, Tuomo Kahenvirta, Riikka Jäntti.

Seurat su 21.4. klo 15, Esikoiset ry.

Päivähetki Raamatun äärellä ti 23.4. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Pääsiäinen jatkua saa! Pieni ehtoollishartaus ke 24.4. klo 13–13.30. Sari Kokkonen, Riikka Jäntti.

Kotikirkon järjestämä maksuton keittolounas to 25.4. Hartaus klo 10.30 ja lounas klo 11.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12.

Hartaushetki tiistaisin klo 12.30–

12.45.

Päiväkahvit tiistaisin klo 12.30–14.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30.

Naisten Raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Lähetyspiiri to 11.4. klo 18–20. Thaimaanlähetti Kirsi Salmela (SLS) vierailee.

Perhekerho pe 12.4. klo 9–13.

Avoin kirkkomuskari pe 12.4. klo 10–10.30.

Aamupäivän rukoushetki pe 12.4. klo 10.45–11.

Puuroperjantai pe 12.4. klo 11–12.

Maksuton puuro, voileivät ja kahvit.

Marttojen pääsiäismyyjäiset la 13.4. klo 11–14.

Messu su 14.4. klo 10. Sari Kokkonen, Juha Paukkeri.

Kiirastorstain messu 18.4. klo 18.

Sari Kokkonen, Harri Nurminen, Riikka Jäntti.

Pitkäperjantain jumalanpalvelus 19.4. klo 10. Hans Tuominen, Juha Paukkeri.

Pääsiäispäivän messu su 21.4. klo 10. Harri Nurminen, Riikka Jäntti.

Pääsiäisen Mukulamessu ma 22.4. klo 15. Sari Kokkonen, Riikka Jäntti.

Etsitään pääsiäismunia, askarrellaan, lauletaan ja hiljennytään.

Lähetyspiiri to 25.4. klo 18–20. Riitta Pyykkö Kansanlähetyksestä kertoo mm. Mordvan kuulumisia.

MUUALLA Kuunloiste- ja Aurinkotanssi -lapsikuorot keskiviikkoisin klo 15–16 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa 6–14-vuotialle. Tervetuloa mukaan kaikki laulamisesta innostuneet! Perhekerho Kolohongan ostoskeskuksessa (Itäinen Valkoisenlähteentie 19) torstaisin klo 9–11.

KASTETTU Nuutti Aslan Narayan Haapala, Heikki Viljami Härkänen, Alex Salomon Lanu, Aarni Antero Nuppunen, Emilia Aurora Paakkinen, Jedi Antero Paarnio.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Jukka Pekka Hyttinen ja Emilia Henriikka Kärki, Panu Kalevi Joensuu ja Heli Marika Vartiainen.

HAUTAAN SIUNATTU Signe Avelaida Mykkänen 94 v, Veikko Ilmari Holmgrén 87 v, Jaana Pirjo Irmeli Miettinen 83 v, Eila Marjatta Valtavirta 81 v, Pertti Olavi Sallankivi 81 v, Tero Tapani Heinonen 54 v.

KIRKOISSA SOI Lux Aeterna. Hiljaisen viikon urkukonsertti Hakunilan kirkossa ke 17.4. klo 18, Juha Paukkeri, urut ja cembalo.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Tiistaisin ja torstaisin klo 9–11, p. 09 830 6472.

Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia – apua ja tukea Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Lasten pääsiäiskirkot ti 9.4. ja ke 10.4. klo 9.15 ja 10.15. sekä to 11.4. klo 9.15. Vaelletaan yhdessä kohti hiljaista viikkoa ja pääsiäisjuhlaa. Kirkkohetket on suunnattu perheille ja lapsiryhmille.

Palmusunnuntain afrikkalainen gospelmessu ja perhetapahtuma su 14.4. klo 10. Jarna Wikström, Jaakko Kara ja Hannu-Pekka Heikkilä. Palmusunnuntaita vietetään iloisen gospelmessun tahtiin. Mukana on tuttuja kasvoja lasten ja nuorten toiminnasta. Messun jälkeen on kirkolla perhetapahtuma klo 13 saakka. Luvassa on kirkkokahvit, pääsiäistouhuja lapsille, pääsiäisanimaatiovideon ensiesitys ja lähetysmyyjäiset.

Miesten sauvakävelypiiri su 14.4. klo 18. Lähtö kirkolta, mukaan omat kävelysauvat.

Ristintien askeleet taidehartaus ma 15.4. klo 18–19.30. Katja-Maaria Vilén ja musiikissa Hannu-Pekka Heikkilä, urut ja sello sekä Jari Parviainen, laulu. Hämeenkylän kirkon taide kertoo pääsiäisen tarinaa.

Pastori Katja-Maaria Vilén tulkitsee kirkkotaidetta Raamatun kertomusten ja teosten herättämien tunnetilojen valossa.

Hiljaisen viikon messu kaikille aisteille ti 16.4. klo 18. Taiteilijapastori Katja-Maaria Vilén, muusikko Kaisa Nuolioja, kuurojen diakoni Seija Einola ja kehitysvammaistyön diakoni Kristiina Tuohimaa-Salminen. Kaikille tarkoitettu selkokielinen ja moniaistillinen hiljaisen viikon iltamessu.

Valmistaudu pääsiäiseen kuvien, musiikin ja viittomien kautta. Messu on tulkattu viittomakielelle. Messun jälkeen on iltapala.

Iisimessu ke 17.4. klo 19. Pastori Miika Koistinen ja nuorisotyön tiimi.

Rento messu, joka toteutetaan bändisäestyksellä.

Kiirastorstain messu to 18.4. klo 14.

Jaakko Kara, diakonit ja Hannu Lehtikangas.

Kiirastorstain iltamessu to 18.4. klo 18. Miika Koistinen, Jarna Wikström ja Hannu Lehtikangas.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 19.4. klo 10. Jarna Wikström ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Pitkäperjantain ristinjuhla pe 19.4. klo 18. Jukka Nevala, Jaakko Kara ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Hiljaisen lauantain iltakirkko la 20.4. klo 18. Iltakirkon järjestää Rauhanyhdistys ry.

Pääsiäispäivän messu su 21.4. klo 10. Matti Hyry, Miika Koistinen ja Hannu Lehtikangas. Kirkon kuoro avustaa. Messun jälkeen on pääsiäisateria hintaan: aikuiset 12 e, lapset 4

e ja alle 3-vuotiaat maksutta.

2. Pääsiäispäivän messu su 22.4. klo 10. Katja-Maaria Vilén, Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas.

Tätä on kaivattu! Seurakunta avaa Lammaskuja 2A:n avoimen olotilan. Tilassa voi pistäytyä kahville, tavata tuttuja ja seurakunnan työntekijöitä. Tarvitsemme kahvilaan vapaaehtoistyöntekijöitä keittämään kahvia, hoitamaan kassaa ja palvelemaan kävijöitä yhdessä työntekijöiden kanssa. Tule info- ja koulutustilaisuuteen ma 6.5. klo 18 os. Lammaskuja 2A. Lisätiedot pastori Matti Hyryltä tai diakoni Satu Enroldilta.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Kenian lähetyspiiri to 25.4. klo 11.

Puhujavieraana on Anna-Liisa Markkula Sley:stä.

Kamalat äidit -vertaistukea teinien äideille. Ti 7.5. alkaen, 7 kokoontumiskertaa. Mahdollisuus jakaa kokemuksia. Ryhmää vetämässä kokemusasiantuntijoita. Lisätiedot pastori Jarna Wikströmiltä.

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA Aikuisten raamattupiiri to 25.4. klo 10. Keskustelemme tulevan sunnuntain evankeliumitekstistä.

LAMMASKUJA 2B Nettikerho ikäihmisille: EU-vaalit ke 17.4. klo 14–16. Nettikerhoa vetää informaatikko Riitta Sivenius.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 24.4. klo 18.

MUUALLA Matka Krakovaan ja Auschwitziin pe–su 6–8.9. Matkajohtajina ovat TM Emil Anton ja pastori Matti Hyry.

Matkan hintaan sisältyvät lennot, lentokenttäkuljetukset Krakovassa, majoitus 2 hengen huoneissa, aamiaiset ja lämpimät ateriat, päiväretken Auschwitziin ja Schindlerin tehtaaseen, sisäänpääsyn ja opastuksen Johannes Paavali II:n museoon; kuljetuksen, sisäänpääsyn ja opastuksen kuninkaanlinna Waweliin ja katedraaliin. Matkan hinta on 499 e.

Ilmoittaudu ti 30.4. mennessä osoitteeseen: hameenkylan.seurakunta@ evl.fi tai p. 09 830 6450.

Senioreiden kulttuurimatka Ateenaan 27.9.–4.10. Lähde vantaalaisten senioreiden ja omaishoitajien matkalle Ateenaan, Kreikkaan. Matkanjohtajina toimivat pastori Jaakko Kara ja diakoni Mariela Salminen.

Ohjelmassa on retki Delfoihin ja Meteoran luostariin Kreikan mantereen sydänmailla (sis. yöpymisen), päiväretki Maratoniin, risteily Saroninlahdella ja Ateenan kiertoajelu. Vastuullisena matkanjärjestäjänä toimii Matka-Agentit. Lisätiedot matkaohjelmasta, hinnasta ja majoituksesta saa pastori Jaakko Karalta osoitteesta: jaakko.kara@evl.fi ja p.

050 526 8706. Matka toteutuu, jos saamme kokoon vähintään 15 hengen ryhmän.

KASTETTU Elea Aada Linnea Karimo, Daniela Kristiina Malmberg.

HAUTAAN SIUNATTU Ritva Margareta Sirenius 87 v, Aura Talvikki Huhtamäki 77 v, Taina Terhi Helinä Virtanen 61 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, suljettu pe 19.4. ja ma 22.4., to 24.4. auki klo 9–12, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–15, p. 09 8306 333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554 Diakoniapäivystys ti klo 10–12 ja to klo 11–12, puhelinneuvonta to klo 10–11, p. 050 5736376 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Aamurukouspiiri arkisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Piiri ei kokoonnu ke–ma 17.–22.4.

Vox Mea – Minun ääneni to 11.4. ja 25.4. klo 17.30–18.30 seurakuntasalissa. Osallistumme Korso-messuun klo 19, tarjolla välipalaa klo 18.30–19.

Iltarukouspiiri to 11.4. ja 25.4. klo 18 kirkon kappelissa.

Miesten saunailta to 11.4. ja 25.4. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Korso-messu Light to 11.4. klo 19 kirkossa. Ennen messua kokoonnutaan klo 18 etkoille kahvin ja teen äärellä. Etkoilla voit halutessasi ilmoittautua messun eri tehtäviin.

Perhekerho pe 12.4. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Pyhän tanssin rukoushetki la 13.4. on peruttu.

Messu su 14.4. klo 10. Minttu Haapalainen, Veikko Ahonen, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit, myynnissä leivonnaisia ja kortteja lähetyksen hyväksi.

Kylväjä-piiri su 14.4. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa.

Surun värit: Marian murhe, G.B. Pergolesin Stabat Mater su 14.4. klo 16. Sopraano Ulla Paakkunainen, altto Annaliisa Pillak, Naiskuoro Elegia, musiikinjohto Anna Karjula, urut ja jousiyhtye. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Hiljaisen viikon rukoushetki ma 15.4. klo 18.

Hiljaisen viikon rukoushetki ti 16.4. klo 18.

Hiljaisen viikon iltamusiikissa Konevitsa-kvartetti: Great Lent and Holy Easter ke 17.4. klo 18.

Vapaa pääsy, ohjelma 12 e.

Kiirastorstain messu to 18.4. klo 13.

Minttu Haapalainen, Saana Tourunen, Jussi Salonen. Mukaan kutsutaan erityisesti ikäihmisiä.

Kiirastorstain messu to 18.4. klo 18.

Minttu Haapalainen, Eveliina Ojala, Päivi Tiitu.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 19.4. klo 10. Veikko Ahonen, Airi Saloniemi.

Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki pe 19.4. klo 15. Eveliina Ojala, Airi Saloniemi.

Pääsiäisyön messu la 20.4. klo 23.

Tuomas Antola, Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Messun jälkeen maksuton pääsiäisyön ateria seurakuntasalissa.

Pääsiäisaamun messu su 21.4. klo 10. Minna Ruuttunen, Veikko Ahonen, Jussi Salonen, Seurakuntakuoro.

Kirkkokahvit.

2. pääsiäispäivän messu ma 22.4. klo 15. Jani Vanhala, Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi.

Katulähetyksen lounas ke 24.4. klo 11 alkaen kirkkosalissa. Maksuton lounas on valmistettu Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruuasta.

Lähetyksen päiväpiiri ke 24.4. klo 13

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 11. – 2 5.4.

kokoustilassa. Katsomme kuvia Kuubasta.

Seurakuntakuoron harjoitus ke 24.4. klo 18 seurakuntasalissa.

Korso-messu Max to 25.4. klo 19 kirkossa. Ilta alkaa klo 18 etkoilla, joilla on tarjolla ruokaa. Tule suunnittelemaan messua ja halutessasi ilmoittautumaan eri tehtäviin, esimerkiksi musisoimaan. Messun jälkeen yhdessäoloa jatketaan teekupin äärellä Kirkonkulmassa.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30.

Suljettu pitkäperjantaina 19.4.

Hartaus ti ja to klo 11. Kiirastorstaina 18.4. ei hartautta, vaan messuun kirkossa klo 13.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 11.4. ja 25.4. klo 9–11.30.

Nuorten perjantai NuPe 6.–9.-luokkalaisille pe 12.4. klo 17.30–20.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 23.4. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ke 24.4. klo 10–12.

KASTETTU Eevi Matilda Eronen, Edith Matilda Kaivonurmi, Saaga-Sofia Ratinen, Eino Juhani Forselius, Jade Alisia Haikarainen, Adessa Olivia Savolainen, Erika Tyyne Anneli Myllärinen.

HAUTAAN SIUNATTU Anni Kaarina Männistö 88 v, Jääskeläinen Aino Marja-Liisa 82 v, Raimo Aulis Keränen 74 v, Jukka Tapio Pulkkinen 65 v, Vesa Erkki Hyttinen 64 v, Ritva Hannele Ojala 60 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi Rekolan kirkolla ti klo 11–13 Asolan seurakuntatalolla to klo 11–13 p. 09 8306 707 Diakoniapäivystys:

HUOM ! ei päivystystä to 18.4. eikä ti 23.4.

Rekolan kirkolla ti klo 9–11 Asolan seurakuntatalolla to klo 9–11 Ajanvaraus ti ja to klo 9–11 p. 09 8306706 rekola.diakonia@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Pyhäkoulu su klo 10 (lomailee vkot 16–17).

Lapsiperheiden olohuone ma 15.4. (ei keittolounasta) ja to 25.4. klo 9–14.

Junnu-odarit 4–6-lk. ma klo 17.30– 19.30 Ilm. kirsi.jokinen@evl.fi (ei viikoilla 16–17).

Kaiken kattava kerho 1–6-lk. ma klo 18–20. Leivontaa ym. Ilm. kirsi. jokinen@evl.fi (ei viikoilla 16–17).

Diakoniakahvila ja -päivystys ti klo 9–11. Maksuton aamupala (ei 23.4.).

Silmukka Siskot -ryhmä ke klo 9.30.

Open Doors -nuorten avoimet ovet ke klo 18.

Taideseikkailukerho 1–6-lk. ti klo 16.30–18.30. kirsi.jokinen@evl.fi (ei viikolla 16).

Kaiken kattava kerho 1–6-lk. ti klo 18–20. Leivontaa, ym. Ilm. kirsi. jokinen@evl.fi (ei viikolla 16).

Seikkailijamessu su 14.4. klo 10 Seikkaillaan kirkossa, etsitään aarteita ja pääsiäismunia! Laura Leverin, Noora Hultin ja Rekolanmäen ja Päiväkummun koulun kuorolaisia.

Fauré: Requiem su 14.4. klo 18.

Vantaan musiikkiopiston Laurus Kamarikuoro, joht. Heidi Harinen Urut Kari Jerkku. Soitinyhtye. Vapaa pääsy.

Miesten raamattupiiri ma 15.4. klo 18.30.

Ristin tiellä – hiljaisen viikon tekstejä, hiljaisuutta ja musiikkia ma ja ti 15.–16.4. klo 19. Vappu Olsbo ja Sirkku-Liisa Niemi.

Vivaldin Stabat Mater ja muita Vivaldin teoksia ke 17.4. klo 19.

Jaana Raivio sopraano, Anu Pulkkinen mezzosopraano, Valkea Ensemble, Olga Sidorova viulu, Krista Järvinen viulu, Seija Pakarinen alttoviulu, Veli-Matti Helle sello, Juha Hurskainen urut. Vapaa pääsy.

Ohjelma 10 e.

Kiirastorstain messu to 18.4. klo 19.

Tapani Varis, Rekolan vokaaliyhtye ja Sirkku-Liisa Niemi Messun päätteeksi kynttilät sammutetaan ja alttari puetaan mustiin.

Jeesuksen kuolinhetken musiikkija rukoushetki pe 19.4. klo 15. Vappu Olsbo, Rekolan vokaaliyhtye ja Sirkku-Liisa Niemi.

Pääsiäisyön messu la 20.4. klo 23.

11.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

Laura Maria Latikka, Jazz-pianisti Tuuli Suominen ja Sirkku-Liisa Niemi.

Messun jälkeen syödään yöpala pääsiäisilon tunnelmissa.

Messu su 21.4. klo 10. Tapani Varis, Noora Hultin.

Lensi maahan enkeli! Koko perheen pääsiäisvirsiä su 21.4. klo 16. Kanttori Noora Hultin laulattaa. Vapaa pääsy.

Vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

2. Pääsiäispäivän gospelmessu su 22.4 klo 15. Ben Ahlroos, Noora Hultin, bändi ja isosten tehtäväänsiunaaminen.

Avoin raamattupiiri ke 24.4. klo 18.30.

Pyhän Andreaan kirkon kuoro ke 24.4. klo 18.30.

Raamattu- ja keskustelupiiri to 25.4. klo 13.

Vapaaehtoistoimijoiden kahvilla to 25.4. klo 14.30 rupatellaan ajankohtaisista vapaaehtoisuuteen liittyvistä asioista. Tied. 050 553 8459/Irma.

Taidemaalari Nanna Susi vierailee su 5.5. klo 11.30 Rekolan kirkolla messun jälkeen ja kertoo suunnittelemastaan alttaritaulusta.

Nuorten sähly to klo 16–17 Rekolanmäen koulu (ei 25.4.).

Yhteiskristillinen rukouspiiri pe klo 19 Rautkalliontie 4, kerhotila (ei 19.4.).

Vanhemman väen iltapäivä Havunneulassa ti 16.4. klo 12. Eteläinen Rastitie 12.

Retki puistojen Kotkaan la 25.5. klo 8. Bussi lähtee klo 8 Asolan seurakuntatalon edestä bussipysäkiltä, Rekolan kirkon parkkipaikalta n. klo 8.15.

Hinta (30 e/hlö) sis. bussimatkan, lounaan, iltapäiväkahvin, Merimuseokäynnin sekä opastetun (Tuovi Lehtinen) kierroksen keväisiin puutarhoihin. Sään mukainen vaatetus, hyvät kengät ja juomapullo. Ilm. 3.5. mennessä ti tai to klo 9–11 p. 09 830 6706 tai 09 830 6700 tai irma.liljestrom@ evl.fi. Tied. 050 553 8459/Irma.

ASOLAN SEURAKUNTATALO

Olli Tapani Kortelainen ja Marie Johanna Hanhela.

Asolantie 6, p. 050 573 6329 Lasten oma päiväkerho 3–5 v, 3 x vk. Tied. 050 573 6328/Petri.

Maalaus- ja taideryhmä ma klo 10–12. Ohj. Anu. Materiaalimaksu 10 e/hlö. Tied. 050 553 8459/Irma (ei 22.4.).

Asolan perhekerho ja kirkkomuskari ti klo 9–12. Muskari klo 10 (ei 16.4.).

Asolan Ankkuri -aamupala ja diakoniapäivystys to klo 9–11 (ei 18.4.).

Kipuryhmä ti 16.4. klo 15. Aihe: Eniten minua harmittaa...

Puutarhapiiri ti 16.4. klo 18.

Saviryhmä ke klo 12.

Kaiken kattava kerho 1–6 lk. ke klo 18–20. Leivontaa ym. Ilm. kirsi. jokinen@evl.fi (lomailee vkon 16) Yksinhuoltajien ilta to 25.4. klo 17.30. Avoin ryhmä. Lastenhoito.

Tarjotaan pieni iltapala.

Narsistien uhrien vertaistukiryhmä to 25.4. klo 18. Ohjaajana Iida, Narsistien uhrien tuki ry:stä. Tied. 050 553 8459/Irma.

Asolan arabiankielinen työ la–su, tied pastori Ramez Ansara p. 050 304 1689.

MUUALLA Yhteiskristillinen päiväpiiri ma klo 13 Rautkalliontie 4, kerhotila (ei 22.4.).

Sählykerho 1–4-lk. ma klo 17–18 Rekolan koulu (lomailee vkot 16–17).

KASTETTU Jami Ilmari Väisänen, Cendra-Liis Beqiri, Sofia Lilja Kaarina Nurmi, Leon Mikael Alexander Nylund, Jami Petteri Kitunen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU

HAUTAAN SIUNATTU Pertti Eero Käki 86 v, Leila Terhi Tellervo Pikkujämsä 75 v, Ann-Christin Emilia Niittynen 72 v, Kaarina Eeva Väyrynen 89 v, Anja Inkeri Kärkkäinen 83 v, Christer Ulf Walfrid Heimonen 71 v.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–15 p. 09 830 6333. Kastevaraus myös sähköisesti: https://asiointi.vantaanseurakunnat.fi/baptism Kirkkoherranvirasto: Vernissakatu 4, avoinna ark. klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Päivystävä pappi ark. klo 9–13 (Vernissakatu 4) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Vernissakatu 4) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi Ajanvaraus myös nettisivuilta.

A

13

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Palmusunnuntain messu su 14.4. klo 12.Marja Eloranta, Sanna Heikurinen, Samppa Laakso.

Pyhäkoulu su 14.4. klo 12 messun aikana.

Valoa kohti -konserttisarja: J. S. Bachin Johannes-passio su 14.4. klo 18. Kapellimestari Tapio von Boehm; Sipoon kamariorkesteri ja Sipoon Oratoriokuoro; sopraano Mari Karjalainen; altto Tiina Sinkkonen; tenori Mikael Grönroos; basso Jussi Merikanto; evankelista, tenori Roland Liiv; Jeesus, basso Jussi Ziegler.

Tuottanut Sipoon Musiikkiyhdistys.

Liput ennakkoon www.lippu.fi 22/17 e tai kirkon ovelta ennen konserttia 20/15 e.

Valoa kohti -konserttisarja: Weinen, Klagen, Sorgen, Zagen – hiljaisen viikon urkukonsertti ma 15.4. klo 19. Iina Katila, urut. Vapaa pääsy.

Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Valoa kohti -konserttisarja: Toivo Kuulan Stabat Mater ti 16.4. klo 19.

Tapiolan kamarikuoro; Markus Malmgren, urut; johtaa Hannu Norjanen.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 €.

Valoa kohti -konserttisarja: Silent Music ke 17.4. klo 19. UMO Big Bandin konsertti on läpileikkaus UMO:n pianisti-harpisti Iro Haarlalta tilaamista sävellyksistä. Kantaesityksensä saa tätä konserttisarjaa varten sävelletty, pääsiäisen tunnelmaan sopiva Silent Music (2019). Kapellimestari Mikko Hassinen. Liput www.ticketmaster.fi palvelumaksuineen 25/20/15 e.

Kiirastorstain ehtoolliskirkko to 18.4. klo 15. Mirka Härkönen, Jyrki Kaukanen, Samppa Laakso.

Kiirastorstain ehtoolliskirkko to 18.4. klo 19.30. Piispa Teemu Laajasalo, Mirka Härkönen, Janne Silvast, Sari Rajala, Terje Kukk. Pyhän Laurin kuoro. Tilaisuuden lopuksi kirkko puetaan mustiin.

Valoa kohti -konserttisarja: Luukas-passio Lutherin sävelin sekä Jeesuksen kuolinhetken muistohartaus pe 19.4. klo 15. Corvus Laurencij -kuoro esittää passiokertomuksen Martti Lutherin evankeliumisävelmällä. Johtaa Samppa Laakso.

Pastori Jaakko Hyttinen. Vapaa pääsy ja ohjelma.

Valoa kohti -konserttisarja: Dulcis Jesu Memoria – Jeesuksen muisto ihana la 20.4. klo 18. Lauluyhtye Vox Silentii eli Hilkka-Liisa Vuori ja Johanna Korhonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Pääsiäisyön messu la 20.4. klo 23.

Menokasvo

Virtakirkon pääsiäisessä pääsee nauttimaan riemubrunssia Mitä pääsiäinen merkitsee sinulle, Susanna Monni?

– Minulle pääsiäinen on riemun ja armon juhla. Se ei pakota yhteen muottiin. Tähän pääsiäiseen olen valmistautunut suunnittelemalla ensimmäisen pääsiäispäivän riemubrunssia, ja juhla-aika kuluu töiden merkeissä.

Mitä Virtakirkon pääsiäisjuhlassa tapahtuu?

– Ensin kello 10 on pääsiäisaamun ehtoollisjumalanpalvelus, mukana on myös kuoro. Kello 12 alkaen on tarjolla riemubrunssi Lähi-idän makujen äärellä. Tunnelmaa nostattaa Ariel Neulaniemen ja J. Jyrän musisointi.

Pääsiäispäivän juhlamessu su 21.4. kello 10–11.30 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8.

Klo 12–14 Runsas riemubrunssi noutopöydästä Jeesuksen kotiseudun Lähi-idän tapaan. Hinta 15 euroa, alle 12-vuotiaille 5 euroa. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Brunssilla elävää musiikkia esittävät Ariel Neulaniemi ja J. Jyrä. Voit osallistua sekä messuun että brunssille tai vain jompaan kumpaan.

Katso kaikki pääsiäisen kirkot vantaanseurakunnat.fi/paasiainen

ESKO JÄMSÄ

Toimit aikuis- ja seniorityön työalasihteerinä Vantaakosken seurakunnassa. Mikä on työssäsi parasta?

– Parasta on toimiminen vapaaehtoisten kanssa. Vantaankoskella on huima joukko vapaaehtoisia hyvin erilaisissa tehtävissä ja heidän kanssaan on ollut inspiroivaa suunnitella ja kehittää kerhojen ohjelmaa.

Miksi Virtakirkon juhlaan kannattaa osallistua?

– Brunssille kannattaa osallistua, jos haluaa viettää juhlaa juhlavasti yhdessä. Syyrialaiset kokit ovat valmistaneet Lähi-idän makuja pursuvan noutopöydän yhdessä seurakunnan vapaaehtoisten kanssa 150 hengelle.

– Kannattaa varata lounasliput ke 17.4 kello 15 mennessä osoitteesta riemubrunssi.vantaa@evl.fi.

ULLA LÖTJÖNEN

MENOT 11. – 2 5.4.

14 A Kirkko ja kaupunki | 11.4.2019

Jaakko Hyttinen, Terhi Viljanen, Samppa Laakso. Tänä vuonna ei nyyttäreitä.

Pääsiäispäivän messu su 21.4. klo 12. Jyrki Kaukanen, Mirka Härkönen, Iina Katila.

Valoa kohti -konserttisarja: Vanhoja spirituaaleja uudelleen tulkittuina su 21.4. klo 18. Spirituals Revisited Ensemble: Juhani Aaltonen, tenorisaksofoni & huilu; Kari Ikonen, minimoog syntetisaattori; Mika Kallio, lyömäsoittimet ja rummut; Mikko Perkola, viola da gamba; Mia Simanainen, laulu; Henrik Sandås, bandoneon; Markku Salo, puhe. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Toisen pääsiäispäivän messu ma 22.4. klo 12. Tuula Lapveteläinen, Maria Koukkari, Terje Kukk.

Valoa kohti -konserttisarja: G. F. Händelin Messias-oratorio ma 22.4. klo 18. Vokaaliyhtye Incanto, Hiljaa Ensemble, Kamariorkesteri Refugium musicum, Jukka Jokitalo, kapellimestari sekä Marika Hölttä (sopraano), David Hackston (altto), Martti Anttila (tenori) ja Juhana Kotilainen (basso). Liput ovelta ennen konserttia 15 e tai ennakkoon www.ticketmaster.fi

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223.

Seurakuntien talon toiminta on siirtynyt tänne.

Pienten paikka auki pe 12.4. klo 9–15.

Kahvia ja keskustelukumppaneita pe 12.4. Juttuseuraa sekä maksuton aamiainen. Aamuhartaus klo 9.30, kahvit klo 10–12. Huomaa: 19.4. ei aamupalaa.

Laulupiiri pe 12.4. klo 15.30. Iina Katila.

Naisten rukouspiiri pe 12.4. klo 18.

Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 13.4. ja 20.4. klo 15.

Palmusunnuntain messu su 14.4. klo 10 Kristiina Kartano, Tuula Lapveteläinen, Terje Kukk. Omalla äänellä -lauluryhmä.

Työikäisten leskien vertaistukiryhmä Winkut su 14.4. klo 17.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 15.4. klo 13. Kanttori Terje Kukk laulattaa.

Sansan medialähetyspiiri ma 15.4. klo 18–19.30.

Sukkelat sukankutojat ti 16.4. klo 10.

Lähetyksen päiväpiiri ti 16.4. ja 23.4. klo 13. Vapaehtoinen kahviraha lähetystyölle.

Hyvän mielen pääsiäiskirkko ke 17.4. klo 14 Tuula Lapveteläinen, Johanna Lehmusmies, Iina Katila.

Alkoholiton ehtoollinen. Kirkkokahvit. Tilaisuuteen kutsutaan erityisesti mielenterveyskuntoutujia ja heidän läheisiään.

Sinkkujen suunnitteluilta ke 17.4. klo 18. Suunnitellaan 10.5. toteutettavan kevätretken ohjelmaa. Tervetuloa sekä toiminnassa jo mukana olleet että ihan uudet sinkut!

Hanna-piiri to 18.4. klo 9.30–13.

Kuntokävelyä sekä kahvit.

Kiirastorstain ehtoolliskirkko to 18.4. klo 18. Maria Koukkari, Päivi Helén, Iina Katila. Tilaisuuden lopuksi alttari puetaan mustiin.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 19.4. klo 10. Janne Silvast, Marja Eloranta, Iina Katila. Tikkurilan kirkkokuoro.

Pääsiäispäivän messu su 21.4. klo 10. Päivi Helén, Tuula Lapveteläinen, Terje Kukk. Pyhän Laurin kuoro.

Toisen pääsiäispäivän perhemessu ma 22.4. klo 16. Sari Rajala, Terje Kukk.

Pienten paikka avoinna klo 15 alkaen.

Messun jälkeen pääsiäisherkkuja.

Perhekerho ti 23.4. klo 9.30–11.30.

Omalla äänellä -lauluryhmä ti 23.4. klo 17.30. Terje Kukk.

Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 24.4. klo 13.

Pienten paikka auki ke 24.4. klo 16–19.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Naisten lenkkisauna to 11.4. klo 18.

Lenkkeilyä, saunomista ja yhdessäoloa. Iltapala 2 e.

Perhepäivä pe 12.4. klo 9–14.

Pääsiäispyhäkoulu su 14.4. klo 11–12.

Lapsikuoron harjoitukset ke 17.4. ja 24.4. klo 17–18.

Rukouspiiri ke 17.4. ja 24.4. klo 18.

Kerho isille ja lapsille ti 23.4. klo 17.30–19. Iltapala 3 e/perhe.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Raamattua ja lähetysasiaa teekupin ääressä to 11.4. ja 25.4. klo 18–20.

Lapset tervetulleita.

Lauantaikerho 7–12-vuotiaille la 13.4. klo 10–13.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 23.4. klo 9.30–11.30.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 23.4. klo 9.30–11.30.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Ei ammattilaisten töitä, mutta esim. lampun vaihto hoituu. Nikkaristi-välitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13.

Silkin aamiaiskahvila perjantaisin 18.1.–17.5. klo 10–12 Asukastila Silkinportissa, Tikkurilantie 44 F, 2. krs.

Käynti sisäpihan puolelta. Sinä maahanmuuttajataustainen, tule yhteiselle aamupalalle. Kahvilassa tapaat muita alueen asukkaita.

Maksuton. Yhteistyössä Vantaan kaupungin maahanmuuttajapalvelut sekä Yhteinen Pöytä.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 15.4. klo 13.30 osoitteessa Malminiityntie 16 B. Vieraana suuhygienisti Minna Mykkänen. Vieraana asiantuntija Susan Pihl Uniliitto ry:stä.

Avoin rukouspiiri ti 16.4. ja 23.4. klo 19 osoitteessa Annankalliontie 19 A / Ruoppa.

Yli 40-vuotiaiden sinkkujen kevätretki pe 10.5. klo 17–21.30 Karhusaaren Lyydiaan. Yhteistä ohjelmaa ja illallinen. Mukaan pääsee 50 ensimmäistä ilmoittautujaa. Ilmoittautuminen on sitova. Lähtö yhteiskuljetuksella Vernissakatu 4:stä klo 17, paluu samaan paikkaan klo 21.30. Hinta 5 e, käteisellä retken yhteydessä. Ilmoittautuminen pe 26.4. mennessä: mirka.harkonen@evl.fi tai 050 461 0713. Ilmoita erityisruokavaliot ja osallistutko yhteiskuljetukseen.

Pisara-suurleiri 24.–29.7. Partaharjulla. Ilmoittautuminen Vantaan seurakuntien nettisivuilla tapahtumakalenterin kautta (hakusana pisara). Suurleirillä kolme alaleiriä: koululaiset, nuoret ja perheet. Lähde kaverin tai koko perheen kanssa!

Lisätietoja koululaisten ja nuorten leiristä: Merja Rantala p. 050 526 9401, ja perheleiristä: Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811.

Senioripysäkki-ryhmä yli 60-vuoti-

aille syksyllä. Ikääntyminen tuo muutoksia. Mietiskelet ehkä eläkkeelle jäämistä, läheisen kuolemaa, yksinäisyyttä, sairastumista tai ihmissuhteita. Senioripysäkki saattaa olla sinua varten. Ryhmä aloittaa ensi syksynä. Ota yhteyttä jo nyt: Hanna Raunu p. 050 384 8481.

KASTETTU Oliver Max Mikael Karlsson, Evi Aino Tuulia Nagy, Ninja Mimosa Puljujärvi, Robin Leopold Lehtinen, Aaro Aleksander Koski, Rafael Casper Begai, Samuel Antero Hartikainen, Eeli Ilmari Sihvonen, Leon Markonpoika Myyrä, Eelis Olli Henrik Tuomioksa, Daniela Miriam Tiilikainen, Otto Eemil Antero Hartman, Eliel Urho Seppälä, Alvin Sakari Nikula, Alvar Jeremia Poukkula, Elia Toivo Ilmari Miettinen.

AVIOLIITTOON KUULUTETUT Mikko Petteri Nieminen ja Emmi Annamari Koskinen.

HAUTAAN SIUNATTU Helvi Helena Astanen 93 v, Osvald Rainer Erähalme 88 v, Meeri Marjatta Kesänen 87 v, Erkki Aleksi Kotiranta 86 v, Raimo Aarne Kalevi Hämäläinen 81 v, Pekka Matias Hytönen 76 v, Kari Juhani Nieminen 72 v, Kai-Olof Ikonen 71 v, Rauno Juhani Kuisma 62 v, Leena Maria Kaukola 58 v, Anne Helena Lindholm-Mattila 57 v, Margit Pirjo Orvokki Laitinen 57 v, Pekka Ilmari Viemerö 54 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Rajatorpantie 8, avoinna ma–pe klo 9–15, suljettu 19.4. ja 22.4. p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi.

Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 11–13, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Virtakirkossa, Rajatorpantie 8, ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, ei ma 22.4. p. 050 357 7726.

Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8, p. 09 830 6429 Pääsiäisen pysäkit 9.–26.4. klo 9–16 ja messujen aikana. Tule kokemaan Jeesuksen viikko palmusunnuntaista pääsiäiseen kuvin ja tekstein. Omatoimisesti katseltava pieni kuvakierros, sopii kaikenikäisille. Voit ottaa muistoksi kierrokselta väritys-/ tehtäväkuvan.

Seniorikerho to 11.4. ja 25.4. klo 13.30–15 iso srk-sali.

Nuortenilta torstaisin klo 18–20.

Me kynät -kirjoittajaryhmä pe 12.4. klo 16–19.

Venäläistä kuoromusiikkia la 13.4. klo 19. Pietarilainen kuoro Bortniansky Art School Vocal ensemble esittää perinteistä venäläistä kirkko- ja kuoromusiikkia.

Palmusunnuntain kansainvälinen messu su 14.4. klo 10. Papit Mark Saba, Tiina László. Kanttori Katariina Kopsa. Mukana Lasten lauluryhmä Kastehelmi. Kaikki laulamisesta kiinnostuneet lapset voivat tulla mukaan klo 9 harjoittelemaan messulauluja.

Familycafé Sun 14 Apr 4–6 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 15.4. klo 17.30–19.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 Kuohu.

Kiirastorstain messu to 18.4. klo 14.

Papit Kristiina Hyppölä, Maari Santala. Kanttori Eveliina Pulkkinen.

Kiirastorstain messu to 18.4. klo 19.

Papit Hannu Pöntinen, Margit Helin.

Kanttori Katariina Kopsa.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 19.4. klo 10. Pappi Antti Isopahkala, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kivistön seurakuntakuoro.

Pitkäperjantain musiikkia ja tekstejä pe 19.4. klo 18–19.30. Porvoonseudun musiikkiopiston opiskelijat esittävät J. Haydnin teoksen Kristuksen seitsemän viimeistä sanaa ristillä. Tilaisuudessa kuullaan myös raamatuntekstejä luettuna. Vapaa pääsy.

Pääsiäispäivän messu su 21.4. klo 10.

Papit Hannu Pöntinen, Laura Sydänmaanlakka, Kristiina Hyppölä. Kanttori Ritva Holma. Kantaattikuoro.

Pääsiäisen riemubrunssi su 21.4. klo 12–14. Lähi-idän makuja noutopöydästä. Hinta 15 e, alle 12-vuotiailta 5 e. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Brunssilla elävää musiikkia esittävät Ariel Neulaniemi ja J. Jyrä.

Menu: vantaankoskenseurakunta.fi/ paasiainen Ystävämessu – Friendship Mass su 21.4. klo 16. Saarna Owe Preusker, liturgi Mark Saba.

Kauneimmat pääsiäisvirret -messu ma 22.4. klo 10. Toinen pääsiäispäivä.

Papit Maari Santala, Aki Kekkonen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Gospelsalsa ke 24.4. klo 16–17.

Raamatun ja lähetyksen äärellä ke 24.4. klo 17.30–20. Elisabet Elo: Mitä on trauma - elämän ja lähetystyön vaativimmat haasteet. Järj. Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys.

Isoskoulutus ke 24.4. klo 18–20.

Laulupaja ke 24.4. klo 18.30–20.

Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Pääsiäisvirsiä ja -lauluja.

Sururyhmä alkaa 8.5. Oletko menettänyt läheisesi? Sururyhmässä voit jakaa ajatuksiasi ja tunteitasi läheisen kuolemasta luottamuksellisesti toisten surevien kanssa. Seuraava sururyhmä alkaa ke 8.5. klo 18 Myyrmäen Virtakirkossa. Muut tapaamispäivät 15.5., 22.5., 29.5. ja 5.6. Tied. ja ilm. past. Tiina László, p. 050 438 7858, tiina.laszlo@evl.fi

MYYRMÄEN KIRKON PIHAKONTTI Uomatie 1, piha Perhemuskari ti 23.4. klo 9.30–11.30.

Kausi 60 e.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan.

Perhemuskari to 11.4. ja 25.4. klo 9.30–11. Kausi 60 e.

Vauvakerho perjantaisin klo 9–11.

Brunssi la 13.4. klo 11–14. Brunssin hinta 7 e/aikuiset, 3 e/3 vuotta täyttäneet lapset.

Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14.

Luukas Kivistössä -raamattuilta ti 16.4. klo 18–20. Tutkitaan Luukkaan evankeliumin keskeisiä teemoja.

Passio ja ylösnousemus. Näyttelijä Lassi Alhorinne lukee, teologian tohtori Jarmo Kiilunen alustaa.

Miesten saunailta ke 17.4. klo 18.30–21.

Luukas-passio ke 17.4. klo 19. Vantaan kamarikuoro solisteineen & Kari Jerkku, urut. Konsertin johtaa Ilona Korhonen. Passion säveltänyt Jukka Kankainen. Vapaa pääsy.

Pääsiäisyön Hyvää ravintoa -messu la 20.4. klo 21. Papit Paavo Ranta, Jere Hämäläinen, kanttori Katariina Kopsa. Mukana myös teologiharjoittelija Ilmo Liimatta sekä vapaaehtoisia. Iltapalaa messun jälkeen.

Seniorikerho ke 24.4. klo 12.30–14.

Perhemuskari ke 24.4. klo 15–16.30.

Kausi 60 e.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Kiirastorstain messu to 18.4. klo 18.

Pappi Oili Karinen, kanttori Ritva Holma.

Seniorikerho ti 23.4. klo 12.30–14.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Seniorikerho to 11.4. ja 25.4. klo 13–14.30.

Kahvila Olotila maanantaisin (ei 22.4.) klo 11–13.30.

Miesten piiri ma 15.4. klo 18.30–20.

Kari Jerkku yllättää pääsiäisajan virsissä.

Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8.

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30.

Martinristin raamattupiiri ti 16.4. klo 14–16.

Martinristin lähetyspiiri ti 16.4. klo 18.30. ”Rukouksin mukananne…”

Musiikkia: Seppo Palonen.

Israelpiiri ti 23.4. klo 18.30–20.

Lukupiiri ke 24.4. klo 17–18.30. J. Pekka Mäkelä: Hunan.

Perhemuskari to 25.4. klo 15–16.30.

Kausi 60 e.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

Perhemuskari pe 12.4. klo 9.30–11.

Kausi 60 e.

Seniorikerho ke 24.4. klo 10–11.30.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila to 11.4. ja 25.4. klo 9.30–11.30.

Yksinhuoltajien olohuone pe 12.4. klo 17.30–20.

Raamattupiiri ti 16.4. klo 17.30–19.

KANNU Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

MUUALLA Pappien pesula to 18.4. klo 14–16.

Papit ja piispa Teemu Laajasalo pesevät ihmisten jalkoja Myyrmäen rautatieaseman hallissa.

Vauvamuskari maanantaisin klo 15–16.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e.

Muskari 3–6-vuotiaille maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e.

Vapaaehtoisten keikkapankki välittää kertaluontoista keikka-apua niille, joilla ei ole mahdollisuutta muuhun apuun. Vapaaehtoiset voisivat saattaa lääkäriin, kauppaan tai auttaa muiden asioiden hoidossa kodin ulkopuolella. Apu on maksutonta. Puhelinpäivystys torstaisin klo

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 11. – 2 5.4.

9–11, p. 050 347 5749, muina aikoina voit jättää vastaajaan viestin. Viestit kuunnellaan päivystysaikana. Keikan järjestämiseen menee aikaa, joten varathan keikkasi ainakin viikkoa etukäteen.

KASTETTU Siilas Markku Oskari Haavisto, Stella Raija Marketta Kankaanpää, Alpo Mikael Ikonen, Leon Samuel Järvi, Sulo Onni Mikael Hippeläinen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Leo Joonatan Sulavuori ja Essi Carolina Hytönen.

HAUTAAN SIUNATTU Eila Maria Nurkkinen 87 v, Marja Helinä Virkkunen 86 v, Erkki Kalervo Luoma-aho 82 v, Pentti Olavi Marttinen 80 v, Anja Onerva Riipinen 80 v, Veikko Ensio Virta 67 v, Tuula Hanna Maria Virta 66 v, Reijo Kalevi Karvonen 50 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262 Öppet må-fr kl. 9–13 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA S:T LARS Familjemässa 14.4 kl 10. Ta påskliljor med som välsignas och delas ut av frivilliga som besöker församlingsbor

i vårdhem och på anstalter.

Skärtorsdagens nattvardsgång 18.4 kl 18.

Långfredagens gudstjänst 19.4 kl 10. Heidi Åberg, violin & sång.

Påskdagens festmässa sö 21.4 kl 10.

Tia Svanberg.

G. F. Händel: Messias-oratoriet må 22.4 kl 18. Biljetter 15 e. Ingår i konsertserien Ad Lucem – Valoa kohti tillsammans med Tikkurilan srk.

VIRTA-KYRKAN, KUOHUSALEN Råtorpsvägen 8 Mässa i Taizéanda sö 14.4 kl 14 i kyrkosalen.

S:t Martins diakoni- och pensionärskrets ti 16.4 kl 12.30.

Musiklek & babyrytmik må 15.4.

Babyrytmik: 0–2 åringar, kl 10.15–11.

Musiklek: 3–5 åringar kl 11–11.45.

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Dagklubb & Pysselcafé. Förhandsanmälning: Dagklubb: barn i 2,5–6 års åldern alla vardagar utom on Pysselcafé: barn i åk 3–6, ti och on kl 13–17.

BAGARSTUGAN Påskpyssel för hela familjen lö 13.4 kl 10–13. Församlingens barnledare och hjälpledare på plats. Vi bjuder på pysselmaterial, kaffe/te/saft med smått tilltugg.

GA-Spurten & Plogging lö 27.4 kl 12.

Anm.via hemsidan.

FOLKHÄLSANHUSET Dickursbykretsen on 17.4 kl 14.

Påskmässa fr 26.4 kl 14.

HÅKANSBÖLE KYRKA Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets to 18.4 kl 13.

MARTINRISTI Mårtensstigen 2 C Skärtorsdagens nattvardsgång 18.4 kl 19.30.

ÖVRIGT Dopdagen firas i Vanda församligarna 5.5. Reservera tid i Helsinge kyrka S:t Lars/S:t Lars kapell och kontakta församlingens doppräst anu.paavola@evl.fi, 050 544 2671 senast 17.4.

Info: https://www.kastepaiva.fi/2.

Kaffekonsert på Björkhem fr 19.4 kl 17, Vandaforsv. 4. Andakt och servering. Arr. Vanda ungdomsförening i samarbete med Vanda svenska församling.

DÖPTA Aaron Oliver Broberg-Volotinen, Elvar Olof Anders Virtanen.

DÖDA Göta Elisabeth Miettinen 91 år, Ruth Alice Sällström 87 år, Pirkko Maija Jernström 81 år.

Apua ja tukea PERHENEUVONTA Ajanvaraus p. 09 8306 330, ma, ke–pe klo 9–11, ti klo 14–17.

11.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

DIAKONIA Diakoniatyön sihteeri p. 050 553 8486.

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen kohtaamispaikka pe 12.4. klo 9.30–11.30 Koskikeskus, Vernissakatu 4. Aamuhartaus ja aamupala srk-sali. Yhdessäoloa Setrissä. Viva-vapaaehtoinen paikalla. Viittomakielinen perhekerho pe 12.4. klo 9.30–12.30 Lastenkappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B/3. krs., Espoo. Lastenhoito.

Vaku ry:n seniorikerho ma 15.4. klo 12–14 Sypressi, Vernissakatu 4.

Pääsiäismessu su 21.4. klo 13 Hermannin diakoniatalo, Hämeentie 73, Hki. Suom. viittomakieli ja finlandssvensk teckenspråk.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 23.4. klo 12–14 Myyrinki, Liesitori 1.

Lounas klo 12 Cafe Popolossa Myyringissä. Lounaan jälkeen yhdessäoloa neuvottelutilassa. Viva-vapaaehtoinen paikalla. Viittomakielinen perhekerho pe 26.4. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B/3. krs., Espoo. Lastenhoito.

NÄKÖVAMMAISILLE Yhteislauluilta ti 16.4., klo 18.30– 20.30, Helmikuja 1 C 35/3.krs., Myyrmäki. Ohjaaja ja säestäjä Ritva-Leena Tuuli.

Pakarituvalla yhdessä ke 24.4 klo 12.30–15, Pakaritupa, Kuriiritie 1.

Vietä aikaa tuvalla kahvin ääressä tai lähde kimppakävelylle klo 12.30– 13.30 Pyhän Laurin kirkon maisemiin (2,5 km), jossa hiljentymishetkiä.

Mukana Marja-Leena ja Terhi. Liiken-

MIA SIMANAINEN

Kirkoissa soi LA 13.4.

Venäläistä kuoromusiikkia klo 19 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Pietarilainen kuoro Bortniansky Art School Vocal ensemble esittää perinteistä venäläistä kirkko- ja kuoromusiikkia. Vapaa pääsy.

MA 15.4.

Valoa kohti -konserttisarja: Hiljaisen viikon urkukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Iina Katila, urut. Vapaa pääsy ja ohjelma.

15

neyhteydet: Tikkurilan ja Myyrmäen juna-asemalta kulkee bussi nro 571, pysäkki kirkon kohdalla.

Siioninvirsiseurat su 28.4. klo 17–18.30, Salomonkatu 17 D, Seuratupa, Kampin autotalo: 2.krs. hissi, B-porras Runeberginkadun puoli. Ovi avautuu D-portaan ovipuhelimella.

Siioninvirret pisteillä ja isotekstisenä.

Avustajia vastaanottamassa.

Retki Haltian luontokeskukseen ke 22.5. klo 10–17.30 Nuuksiontie 84, Espoo. Klo 11 lounas ravintola Halti: alkuruokapöytä, keitto, lämmin ruoka, leipä, kahvi ja jälkiruoka. Klo 12.30 opastus: Ihminen, luonto ja niiden raja. Klo 13.30 mahdollisuus patikoida esim. esteetön Maahisenkierros 2 km, nuotiopaikalla iltapäiväkahvit. Omien eväiden paistomahdollisuus. Iltapäivää voi viettää myös luontokeskuksen ympärillä. Pihalla kota, jossa voi kahvitella. Lähtö klo 9.30 Tikkurila Vernissakatu 4, klo 10 Mikonkadun turistipysäkki, paluu samaa reittiä klo 17.30 Helsinki, klo 18 Vantaa. Ilm. erityisruokavalioineen to 18.4 menn. Terhi Suonsivu, terhi. suonsivu@evl.fi, p. 050 381 8758.

Hinta 25 e, oppaat 15 e, sis. bussimatka, sisäänpääsymaksu, opastus, lounas, kahvi&pulla nuotiopaikalla.

VAMMAISTYÖ Hiljaisen viikon messu kaikille aisteille ti 16.4. klo 18–20 Hämeenkylän kirkko, Auratie 3. Vähäsanainen, kuvallinen ja musiikkipitoinen messu. Viittomakielen tulkkaus. Iltapala.

rencij -kuoro esittää passiokertomuksen Martti Lutherin evankeliumisävelmällä. Pastori Jaakko Hyttinen. Vapaa pääsy ja ohjelma.

LA 20.4.

Valoa kohti -konserttisarja: Dulcis Jesu Memoria – Jeesuksen muisto ihana klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Lauluyhtye Vox Silentiin hiljaisen lauantain konsertti. Hilkka-Liisa Vuori ja Johanna Korhonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SU 14.4.

Surun värit: Marian murhe, G. B. Pergolesin Stabat Mater klo 16 Korson kirkossa, Merikotkantie 4.

Sopraano Ulla Paakkunainen, altto Annaliisa Pillak, Naiskuoro Elegia, urut ja jousiyhtye. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Fauré: Requiem klo 18, Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Vantaan musiikkiopiston Laurus Kamarikuoro. Soitinyhtye. Vapaa pääsy.

Valoa kohti -konserttisarja: J. S. Bachin Johannes-passio klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Sipoon kamariorkesteri ja Sipoon Oratoriokuoro. Liput ennakkoon www.lippu.fi 22/17 e tai kirkon ovelta ennen konserttia 20/15 e.

A

SU 21.4.

Spirituals Revisited Ensemble esiintyy Pyhän Laurin kirkossa sunnuntaina 21.4. Konsertissa kuullaan vanhoja spirituaaleja uudelleen tulkittuina. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ohjelma maksaa 10 euroa.

TI 16.4.

Valoa kohti -konserttisarja: Toivo Kuulan Stabat Mater klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Tapiolan kamarikuoro, Markus Malmgren, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KE 17.4.

Lux Aeterna. Hiljaisen viikon urkukonsertti klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Juha Paukkeri, urut ja cembalo.

Konevitsa-kvartetti: Great Lent

and Holy Easter klo 18 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Vapaa pääsy, ohjelma 12 e.

Luukas-passio klo 19 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Vantaan kamarikuoro solisteineen & Kari Jerkku, urut. Passion säveltänyt Jukka Kankainen. Vapaa pääsy.

Vivaldin Stabat Mater ja muita Vivaldin teoksia klo 19 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Jaana Raivio, sopraano, Anu Pulkkinen, mezzosopraano. Valkea Ensemble.

Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e.

Valoa kohti -konserttisarja: Silent Music klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Konsertti on läpileikkaus UMO:n Haarlalta tilaamista sävellyksistä. Liput www. ticketmaster.fi palvelumaksuineen 25/20/15 e.

PE 19.4.

Valoa kohti -konserttisarja: Luukas-passio Lutherin sävelin sekä Jeesuksen kuolinhetken muistohartaus klo 15 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Corvus Lau-

Lensi maahan enkeli! Koko perheen pääsiäisvirsiä klo 16 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Kanttori Noora Hultin laulattaa. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Valoa kohti -konserttisarja: Vanhoja spirituaaleja uudelleen tulkittuina klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Spirituals Revisited Ensemble. Markku Salo, puhe. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

MA 22.4.

Valoa kohti -konserttisarja: G. F. Händelin Messias-oratorio klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vokaaliyhtye Incanto, Hiljaa Ensemble, Kamariorkesteri Refugium musicum. Liput ovelta ennen konserttia 15 e tai ennakkoon www.ticketmaster.fi.

Katso koko pääkaupunkiseudun hiljaisen viikon musiikkitilaisuudet sivulla 7.

16 A Kirkko ja kaupunki | 11.4.2019

MENOT 11. – 2 5.4.

Niklas Partanen tunnisti Vantaan kalanpyrstövaakunan heti: kirjasto! Hän kertoo, että taistelukaloja voi olla akvaariossa vain yksi kerrallaan. Muuten ne syövät toisensa.

Kuinka vantaalainen?

Kultainen ritarikypärä johdattaa esikoululaisen elämän ihmeisiin Niklas Partasen peiton alla nukkuu floridalaisen poliisin tavannut unipupu, joka otetaan mukaan myös hiihtoladulle.

TEKSTI KAISA RAITTILA KUVA MARIANNA SIITONEN

O

lin yksivuotias, kun me muutettiin Si­ monkylästä Nikinmäkeen. Nyt olen seitsemän ja esikoulussa. Siellä on ihan kivaa ja käytetään tarjottimia.

Alussa oli tylsää, kun ei opeteltu mi­ tään oikeaa. Nyt me harjoitellaan kir­ jaimia. En osaa vielä niitä kaikkia. Meillä on myös kauppa, jossa käytetään pahvirahoja. Tiedän, mitä kaksi plus kaksi on. Se on neljä.

En halua leikata tukkaa, koska haluan kasvattaa sen niin pitkäksi, että se tulee silmille. Sellainen on nykyään muotia. Odotan uusia silmälaseja. Ne ovat samanlaiset kuin Harry Potterilla.

ALOITIN HIIHTÄMISEN, kun olin yksivuotias. Monot piti tilata Norjasta, kun Suomesta ei saanut tarpeek­ si pieniä. Osallistuin juuri eri lumilajien kokeiluun ja sain diplomin. Sen ovat allekirjoittaneet Kaisa Mäkäräinen ja Iivo Niskanen. Käyn myös jumpassa.

Siellä tehdään motoriikkajuttuja. Siellä on sellainen rata, jossa kuljetaan, hypitään ja pompitaan.

Yleensä me leikitään kavereiden kanssa eläintar­ haa. Me tehdään se palikoista. Mutta juuri nyt mei­ dän lempparieläimet on pantu jäähylle kaappiin, kun

niistä tuli liikaa riitaa.

Jos leikissä tulee riita, menen kertomaan aikuisel­ le, että nyt on pulma. Meille tuli pulma Eetun kanssa.

Onneksi se ei ollut iso. Eetu ja Eetun äiti tulivat käy­ mään meillä ja me sovittiin se asia. Meillä oli pientä

”

HALUAN KASVATTAA TUKAN NIIN PITKÄKSI, ETTÄ SE TULEE SILMILLE. SELLAINEN ON NYT MUOTIA.

NIKLAS PARTANEN

erimielisyyttä siitä, mitä leikitään ja kenen kanssa.

Kun lumi sulaa, me aloitetaan puutarhanhoito es­ karin pihalla ja kotona. Meidän kotipihassa kasvaa ruohosipulia ja mansikoita ja karviaisia. Kerran siel­ lä kävi mäyrä. Se katsoi meitä ikkunasta.

Vantaa on siitä hyvä, ettei täällä ole roistoja ja et­ tä täällä on kivaa. Ja eikö totta, koko Suomi on mei­ dän asuinmaa. Kesäisin me käydään myös Savonlin­ nassa. Siellä on se myyntitiski, josta voi ostaa ritari­ juttuja. Minulla on kultainen ritarikypärä. Me käy­ dään uimassa siinä keskustan rannassa, ja sitten me taas mennään pyörillä sinne iskälle rakkaaseen paik­ kaan mökille.

ME KÄYDÄÄN paljon ulkomailla niin kuin Makedo­ niassa. Siinä yhdessä kaupungissa on yhtä monta kirkkoa kuin vuodessa on päiviä. Me ei pikkusisko­ ni Nennan kanssa erityisesti tykätä käydä niissä kir­ koissa, mutta meidän äiti ja isä tykkää.

Ollin luona Karigasniemellä olen nähnyt poroja, ja meidän moottoriveneen nimi oli Minni. Mutta tais­ telukaloja voi olla akvaariossa vain yksi kerrallaan.

Muuten ne syövät toisensa.

Minun rakkain tavarani on unikaverini Pepe. Se on kaikkialla mukana, hiihtoladullakin. Pepellä on jopa oma passi. Floridassa poliisi pani siihen leiman.

Minusta on kiva tehdä tätä lehtijuttua, koska äiti on luvannut, että saan katsoa sen jälkeen piirretty­ jä. Onko tämä nyt jo valmis?

MENOT 11. – 2 5.4.

11.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

17

3×

Pääsiäisen kertomus alkaa pienen aasin askelin

pääsiäinen

Seurakuntien lastenohjaajat kertovat pääsiäisen tarinan.

HILJAISELLA VIIKOLLA lastenohjaajat Hanne Pekanpalo ja Sari Kamppi kertovat pääsiäiskertomusta moneen kertaan. Useimmiten kuuntelijoina on päi­ väkotien lapsiryhmiä. Tilaisuuksista kaksi on kaikil­ le avoimia.

– Pääsiäiskertomuksen vaikeimmat kohdat ohite­ taan niin, ettei Jaakob ole katselemassa niitä. Hän vain kuulee, kun ihmiset puhuvat niistä myöhem­ min, toteaa Kamppi.

– Vaikka lapsi samaistuisi Jaakobiin, hänen ei tar­ vitse kuvitella katselevansa, kun Jeesusta kidutetaan, jatkaa Pekanpalo.

Pääsiäiskertomus huipentuu tietenkin iloon ja va­ loon, enkelin ja naisten kohtaamiseen puutarhassa.

TEEMU JUNKKAALA

Sen jälkeen mietitään yhdessä, miten pääsiäinen nä­ kyy nykyelämässä.

On isoja munia, pupuja ja tipuja. Kasvatetaan ruo­ hoa. On virpomavitsoja. Ne kaikki ovat uuden elä­ män symboleita. Jeesus sai uuden elämän, tiivistyy viesti.

RAAMATUN KERTOMUSTEN lisäksi Kamppi ja Pekan­ palo ovat käyttäneet tausta­aineistonaan Satu Reinikaisen kirjaa Ihme pääsiäinen. Eri kerhopaikoissa kukin lastenohjaajapari toteuttaa pääsiäiskertomuk­ sen omalla tavallaan – Idea on kuitenkin sama, pääsiäinen pähkinän­ kuoressa – lapsennäköisesti, elämyksellisesti ja toi­

Jumalanpalvelus kaikille aisteille

”

Kaikille tarkoitettu selkokielinen ja moniaistillinen hiljaisen viikon jumalanpalvelus, jossa on ehtoollinen. Valmistaudutaan pääsiäiseen kuvien, musiikin ja viittomien kautta. Messu tulkataan viittomakielelle. Messun jälkeen on iltapala. Messu kaikille aisteille ti 16.4. klo 18 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Kaikki pääsiäisajan kirkot vantaanseurakunnat.fi/paasiainen.

PÄÄSIÄISKERTOMUS HUIPENTUU ILOON JA VALOON.

minnallisesti, laulaen ja lorutellen, kertoo varhais­ kasvatussihteeri Maaret Hirvensalo.

Joka paikassa kerronnan apuna on ainakin lyijyjal­ kanukkeja, kankaita ja monenlaisia lavasteita. Kerto­ muksiin kuuluu myös ainakin aasilaulu ja leipäloru.

– Odotamme kaikenikäisiä kuulijoita, myös aikui­ sia ilman lapsia. Nuorimmat kuulijat saattavat olla vauvoja. Lapsille ja perheille suunnatussa toimin­ nassa on tätä nykyä mukana paljon aivan pieniä, yk­ si­kaksivuotiaita vanhempineen, Hirvensalo jatkaa.

Kertomus kestää noin puoli tuntia.

JUHA-PEKKA VANHATALO

U

telias saapuu Koskikeskukseen, Tik­ kurilan seurakunnan väliaikaiseen toimitilaan. Pienen odotuksen jäl­ keen aukeaa ovi Pienten paikkaan.

Tulija ohjataan istumaan paikoil­ le, joista kaikki näkevät nuket. Ihan pian alkaa pääsiäiskertomus.

– Tervetuloa katselemaan ja kuuntelemaan pää­ siäiskertomusta. Minä olen Hanne ja työkaverini on Sari. Keitä te olette? aloittaa ohjaaja.

Nopean esittäytymisen jälkeen Hanne ottaa kä­ teensä yhden nukeista.

– Tämä on Jaakob. Hän kertoo meille, mitä hän näkee. Hän asuu Jerusalemissa. Suuren pääsiäisjuh­ lan aikaan siellä on paljon ihmisiä. Jaakob on kuul­ lut, että myös Jeesus on tulossa juhlille.

Jaakobkin haluaa sinne, minne ihmisiä on kerty­ nyt ruuhkaksi asti. Pian hän näkee Jeesuksen, joka ratsastaa aasilla. Olisi luullut, että kuuluisa tulija liik­ kuisi hevosella.

– Ihmiset ottavat palmunoksia ja tervehtivät niillä Jeesusta. Minäkin otan. Tervetuloa Jeesus. Olen kuul­ lut sinusta paljon, Jaakob innostuu.

Sari alkaa jakaa kuuntelijoille huiveja. Niitä heilu­ tellen lauletaan Pienen aasin askeleet jo kuuluu kaukaa tieltä Lasten virsistä.

ULLA-MAIJA VILMI

Papit pesevät jalkoja kiirastorstaina

Pääsiäiskertomuksia perheille ti 16.4, klo 10 ja klo 17.30 Pienten paikka, Koskikeskus, Vernissakatu 4. Samoin ti 16.4. klo 10 Kartanonkosken kerhotila, Hagelstamintie 20 A ja klo 10 Ristipuron kerhotila, Simonkyläntie 11 A.

MIKAELA LAX

MARIANNA SIITONEN

Tuo väsyneet jalkasi pappien pestäväksi.

Jeesus pesi opetuslastensa jalat ennen ehtoollista ja antoi siten esimerkin palvelemisesta. Hiljenny, ihmettele, puhdistaudu, herkistäydy tai huvitu. Pesulassa myös piispa Teemu Laajasalo. Pappien pesula to 18.4. klo 14–16 Myyrmäen rautatieasemalla.

Pääsiäisen leikkejä ja herkkuja

Tule hetkeksi koko perheellä leikkimään kirkolle ja laulamaan pääsiäislauluja. Pienten paikka on avoinna klo 15 alkaen. Messua vietetään klo 16, jonka jälkeen on tarjolla pääsiäisherkkuja. Toisen pääsiäispäivän perhemessu ma 22.4. klo 15–17.30 Koskikeskuksen Pienten paikassa, Vernissakatu 4.

Sari Kamppi ja Hanne Pekanpalo kertovat pääsiäisen tarinaa Tikkurilan Pienten paikassa.

KATRIINA HARVIAINEN

Saga Care on osa Esperi Care –konsernia

18 A Kirkko ja kaupunki | 11.4.2019

MENOT 11. – 2 5.4.

Koti palveluiden keskellä Ensimmäiset asukkaat muuttavat uuteen ja upeaan Tikkurilassa sijaitsevaan Saga Tammilinnaan toukokuussa.

Koti Saga-palvelutalossa mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura on lähellä. Talo tarjoaa ikäihmisille hoiva-, ruoka- ja siivouspalveluita tarpeen mukaan. Asukkaille kuuluu peruspalveluiden lisäksi aktiivista harrastus- ja kulttuuritoimintaa. Esteettömistä ja viihtyisistä yhteistiloista löytyy mm. kahvila, ravintola, kirjasto, kuntosali ja saunaosasto.

Pyydä hakemus ja esitteet postitse, tai täytä hakemus vaivattomasti osoitteessa www.sagacare.fi/haeasuntoa.

Tilaa esitteet, varaa oma esittelyaika tai kysy tilapäisistä asunnoista: maksuton puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi | www.sagacare.fi Saga Tammilinna Neilikkatie 11 01300 Vantaa

11.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

Siivouspalveluja

Hautauspalveluja

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET

24 h

PÄIVYSTYS

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

Tilaisuuksia

Ihmisen Poika U ud i s tun ut musiikkinäytelmä

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

ESITYKSET PÄÄSIÄISENÄ: 16.4.

17.4.

19.4.

20.4.

klo 13 ja 18 klo 13 ja 18 klo 13 ja 18 klo 13

hok-elannonlakipalvelu.fi

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Palveluja tarjotaan

HERÄNNÄISSEURAT

Janinan Kotihoito 046 922 2000 Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Rakennusala

Kattojen maalaukset /pesut

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

BREMERIN KIVI

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Vastaanottoni Tikkurilassa sijaitsee Talvikkitien ja Kielotien risteyksessä.

Käyntiosoite: Kielotie 2b

www.katonmaalausvantaa.fi JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

ILMAINEN arvio + kotitalousvähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Ostetaan

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija.

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti.

• Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä. p. 050-5533 050

Etsitään Sinä 67-80 v pienehk. täysin vapaa NAINEN, sinua etsii elämän polkua ilolla kulkeva mies,jonka vaimo poistui lunnon kiertokulusta jo aiemmin.

Haluaisin nyt jättää sinkkuelämisen muistojen pitenevään joukkoon ja yrittää toivottavasti pitkään ja rauhaisaan eloon kanssasi. Elon kulkuni ei ole alkoholin sekoittama vaan lähinnä kunto ja sen suuntainen elo hetkellä.Oma olotila on oltava joustava ja valmis liikahtamaan kumppanin harrastusten myötä.Jos olet todella ykinäinen voisit ajatella soittavasi seuraavan numeroon.

0442387964.

Kiinteistövälitystä

Soita 010 2715 100

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Vaalit

Jouko Jääskeläinen Sinulle, joka arvostat kokemusta

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen!

EHT Ossi Vallemaa

www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Hammashoitoa

www.jyrkisaarimaa.fi

ke 10.4. klo 19 Körttikodin seurat. to 11.4. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. pe 12.4. klo 18.30 Söderkullan kko, Nti Miilin t.2, Sipoo. su 14.4. klo 10 kirkkopyhä Viikin kko, Agronomink.5, Hki; Saarna S. Korkalainen, Veisuuveljet; kahvit ja seurat. klo 17 Palmusunnuntain kahvikonsertti Seuratuvalla: Herännäisnuorten kuoro, sekä Sanni Rämö, viulu, laulu ja piano. Käsiohjelma H-Y:n kv-työlle. klo 18 Palmusu Ankkurissa, Keskusk.11, Mäntsälä.klo 18 Järvenpään Kirkonkulma, Kirkkot.6. ma 16.4. klo 18 Hiljaisen vkon seurat Loviisan siunauskpli, Länt.Harjut.21. pe 19.4. klo 16 Pitkänperj. veisuut Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. ti 23.4. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs.

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai

Myydään asunto Myydään asunto 56 m2 toinen kerros.

Remontoitu ja putkiremontti tehty.

Metro ja kaupat ovat lähellä.

Puh. 041 71 00 263

Olen valtiotieteiden tohtori ja tietokirjailija, toiminut eduskunnan jäsenenä 1991-2003 ja 2011-2015 sekä Vantaalla kaupunginvaltuutettuna 1989 alkaen ja kirkolliskokouksen jäsenenä 2016 alkaen.

Suomi tarvitsee kaupunkia ja maaseutua, yhteisöllisyyttä ja vahvaa yritteliäisyyttä, isiä ja äitejä.

Näiden arvojen puolesta toimin – Joukoon voit luottaa!

Lue lisää: joukojaaskelainen.com

MAKSAJA: EHDOKAS

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Lapsi 4–12 v. 9/12 €, aik. 13/15 €.

Ryhmäalennus: joka 16. henkilö ilmainen. Varaudu sään mukaan.

Vivamontie 2, 08200 Lohja puh. 0207 681 760, vivamo@sana.fi

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko Salonen, Puh. 040-2566907.

hok-elannonhautauspalvelu.fi

19

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

A

20 A Kirkko ja kaupunki | 11.4.2019

Seurakuntien on tehtävä taloudellisesti kestäviä päätöksiä VANTAA KASVAA mutta kirkosta erotaan yhä enemmän entistä helpommin perustein. Samaan aikaan Vantaa on yhä monikulttuurisempi kaupunki, ja tämä haastaa myös kirkkoa.

Jo tällä juuri alkaneella valtuustokaudella on tehtävä talouteen liittyvät ratkaisut, joilla varmistetaan, että kirkkomme toiminta säilyy.

Nykyiset talousskenaariot ovat synkkää luettavaa. Viimeistään nyt on silmien avauduttava talouden asettamiin reaaliteetteihin. Väärillä valinnoilla joudumme taloudelliseen katastrofiin jo kautemme puolivälissä.

On opittava luopumaan samalla kun luomme uusia toimintatapoja.

Moneen tilaan ja kiinteistöön liittyy paljon muistoja ja tunteita. Emme voi kuitenkaan tehdä taloudellisia päätöksiä tunnepohjalta. Päätökset pitää tehdä sen mukaan, mihin on varaa.

Vaikka olisi perusteltua pitää moni vakiintunut työmuoto ennallaan, olemme kuitenkin tilanteessa, jossa joudumme tekemään valintoja – vain luopumalla jostakin voimme vastaavasti luoda uutta. Perinteisiä työmuotoja on tarkasteltava kriittisesti ja säilytettävä vain ne, joilla on kysyntää ja toisaalta kehitettävä uusia ”sisäänvetotuotteita”, joilla madalletaan kirkon kynnystä tinkimättä kuitenkaan kirkon perussanomasta. Se pysyy samana ajan virtauksista riippumatta.

Kirkon on katsottava peiliin ja tukeuduttava tutkittuun tietoon siitä, millainen jäsenkuntamme on.

Miten sitten tavoitamme jäsenemme? Uusien tutkimusten mukaan perinteinen toiminta tuottaa palveluita vain noin 2–20 prosentille jäsenistämme. Tällainen rakenne ei luo kestävää pohjaa kirkollisverojen maksamiselle.

Tarvitsemme niin vanhat kuin uudet jäsenemme. On siis opittava pitämään kiinni niistä, jotka meillä jo on mutta myös yhä vahvemmin tehtävä sisälähetystyötä uusien jäsenten hankkimiseksi.

Uusilla toimintatavoilla luomme perustan uudelle toimintakulttuurille ja mahdollistamme myös muut kuin välttämättömät toiminnot. Toimintoja ja palveluita yhdistämällä saamme toimintaan tehokkuutta. Työvoiman joustavampi käyttö toisi suuria säästöjä ilman, että joudumme karsimaan mistään. Tähän tarvitsemme ennakkoluulottomuutta.

Eve Rämö yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Tulkaa Kaikki -liike Raimo Huvila yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Sanasta Elämään -ryhmä Vantaa

Köyhät tekevät ilmastotekoja koko ajan VARATON JA huonompiosainen kansanosa tekee joka päivä ympäristötekoja, tahtomattaankin. Ei lennetä yhtään minnekään, kun ei ole varaa.

Ei autoilla, kun ei ole varaa ajoneuvoon saati sen ylläpitoon. Ei tule ruo-

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

SAFIN HAMED / AFP − LEHTIKUVA

kirkossamme raamatullisena avioliittokäsityksenä on perinteisesti pidetty kahden ihmisen, miehen ja naisen, välistä virallistettua, elinikäistä suhdetta, jonka tarkoitus on tuottaa jälkeläisiä. Avioliitto esiintyy todellakin tällaisena niin Vanhan kuin Uuden testamentinkin teksteissä sekä eksplisiittisesti että implisiittisesti.”

Siis mikä olikaan ongelma? Lisäksi Nissinen ja Vähäkangas kertovat, että ”raamatullisena avioliittokäsityksenä voisi kuitenkin pitää moniavioisuutta, avioeron kieltämistä tai avioliiton karttamista – niille kaikille löytyy perusteluja Raamatusta”.

Kyllä tämä on aina tiedetty, eikä sitä ole kukaan pyrkinyt pimittämään.

Silti kirkko tekee oikein, kun se seuraa Uuden testamentin viitoittamaa päälinjaa.

Eero Junkkaala teologian tohtori, raamattukouluttaja

Usko ei ole helppoa

Irakin assyrialaiset kristityt juhlivat akitua eli uutta vuotta 1. huhtikuuta Dohukin kurdikaupungissa. Nykyään akitu on paikallisten kristittyjen suuri juhla, mutta sen juuret ovat muinaisen Kaksoisvirranmaan uskonnossa. Assyrialaisiksi kutsutaan kristittyä vähemmistökansaa, jonka kotiseutua on muinainen Assyria. Nykyisin Assyria sijoittuu Iranin, Irakin, Turkin ja Syyrian alueille. Heidän esivanhempansa kuuluivat aivan ensimmäisiin kristityksi kääntyneisiin kansoihin. Suomessa asuu parisataa assyrialaista, suurin osa heistä tuli tänne pakolaisina 1990-luvun alussa.

kahävikkiä, kun rahat eivät riitä ylensyöntiin. Ei osteta mitään ylimääräistä, vaikka akuutti tarve olisi saada uudet jalkineet.

Kun elää kädestä suuhun ja laskee ”pennosensa” tilipäivään, ylikulutusta ei tule koskaan. Kun on tarve lähteä kaukomatkalle naapurikylään, käytetään apostolinkyytiä, ajetaan polkupyörällä ja mennään bussilla. Kiertotalouden käsite on itsestään selvä asia arjessa, kun korjataan ja paikkaillaan vanhaa.

Näin varattomampi kansanosa kantaa kortensa kekoon ilmastotalkoissa joka päivä, halusipa sitä tai ei.

Onko jollain vielä sanomista hiilijalanjäljestämme?

Tuomo Paloheinä Helsinki

Suurvaltojenkin on tehtävä ilmastotekoja IINA SOININEN kirjoitti, että kohtuullinen elämä ei tarkoita kurjuutta (K&k 14.3.). Olen täysin samoilla linjoilla, sillä olen sota-ajan lapsi. Silloin elettiin suu säkkiä myöten.

Ilmastotyössä on turha enää pyristellä eteenpäin pienillä teoilla, jos ei saada suurvaltoja ymmärtämään asi-

an vakavuutta. Teräs- ja muovitehtaat saastuttavat ja Päiväntasaajan metsiä hakataan sellutehtaiden raaka-aineeksi. Näin Sahara-ilmiö laajenee etelä- ja pohjoisnapojen suuntaan.

Reino Häkkinen Vantaa

Raamatun tutkimusta ei ole pimitetty PITÄÄKÖ RAAMATUN tutkimusta pimittää tyhmältä kansalta? Näin Jaakko Heinimäki otsikoi pääkirjoituksensa (K&k 28.3.). Tyylilleen uskollisena hän kärjistää ja antaa kuvan, että kirkko olisi viimeiset viisikymmentä vuotta pyrkinyt salaamaan Raamatun tutkimuksen tuloksia.

Todellisuudessa kirkon johto on tiiviisti seurannut uusinta tutkimusta, mutta samalla pyrkinyt viisaasti varomaan tieteen pelikentälle kuuluvia yksipuolisuuksia ja virhetulkintoja.

Heinimäen mukaan pimitystä on tapahtunut erityisesti avioliittokeskustelussa. Hän viittaa Martti Nissisen ja Päivi Vähäkankaan Vartijassa julkaistuun artikkeliin, jonka mukaan Raamattu edellyttäisi uutta tulkintaa avioliitosta. Lainaan tähän yhden lauseen kyseisestä artikkelista: ”Omassa

OLEN TUNTENUT epävarmuutta kirkkoani ja uskontoani kohtaan. Lapsuuskodistani vahvin muisto on iltarukoukseni, joka nousee vieläkin joskus mieleeni. Koulun kirkkohistorian oppitunneilta jäi mieleeni, miten ruotsalaiset kastoivat pakolla hämeenlinnalaisia kristityiksi, mutta hämäläiset taistelivat vastaan. Kasteen sai pestyksi pois Katumajärvessä. Rippikoululeirin mieleenpainuvin anti oli jäkälikön kiiltomadot.

Raamattu ei ole aina ollut minusta kovinkaan selkeää luettavaa. Kertomukset ovat sekä innostavia, pelottavia että vahvistavia.

Kristillisyyden olen oppinut ymmärtämään omalla tavallani eri lähteistä. Tietysti olen tutustunut muihinkin uskontoihin. Epävarmuutta olen tuntenut lukiessani kristinuskoon liittyvistä törkeistä eduntavoitteluista ja ilkeistä rangaistuksista. En hyväksy niitä vieläkään. Tulivuorenpurkaukset ja maanjäristykset ymmärrän tieteellisten selitysten avulla, vaikka niiden vaikutukset ovatkin kauheita.

Olen aina halunnut elämääni jonkinlaista suurta selvittävää asiaa. Siihen luonnontiede ja evoluutio-oppi eivät ole riittäneet. Sen on antanut minulle tunnustamani uskonto.

Pohtiessani ihmisten motiiveja erota kirkosta koen ymmärtäväni asiaa vain osaksi. En usko heidän olevan ihmisiä, jotka eivät tuntisi pelkoa tai kokisi turvattomuutta. Syitä on haettava heidän vieraantumisestaan.

Arto Harkiola Espoo

Miksi lehti ei tule?

JOSKUS JOKU pääkaupunkiseudun seurakuntien jäsen ihmettelee, miksi hänelle ei tule Kirkko ja kaupunki -lehteä. Asiaa selviteltäessä käy ilmi, että hän on ehkä itse vuosia sitten kieltänyt lehden lähettämisen tai hän tai hänen perheenjäsenensä on kieltänyt tietojensa luovuttamisen. Ohjelma poistaa lehden saajista nämä osoitteet. Kaikkia osoiteasioita hoitaa Kirkko ja kaupungin osoiterekisteri, osoitteet@kirkkojakaupunki.fi, p. 09 2340 2235 arkisin klo 9–10 ja 12–13.