Kirkko ja kaupunki 2019 08 Vantaa

HY VÄN TÄHDEN.

8

25.4.2019 kirkkojakaupunki.fi

A6 Tee pyhiin­ vaellus lähelle

B6 Nanna Susi näki enkelin

Espoo 4000 eKr. Miten elivät ja mihin uskoivat esiespoolaiset? B 1

LÄÄKÄRI JUSSI VILSKA YKSINÄISYYS-KIRJASSA (WSOY 1990)

Ihminen saattaa uskoa, että hoivarobotti todella välittää hänestä. Koska tämä on mahdotonta, kyseessä on eräänlainen petoksen muoto, joka uhkaa potilaan arvokkuutta.

FILOSOFI MAIJA-RIITTA OLLILA TEKOÄLYN ETIIKKAA -KIRJASSA (OTAVA 2019)

Iankaikkisesti

Persoonallisen yhteyden syntyminen kahden ihmisen välille on minulle yhä selittämätön, mystinen tapahtuma.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019 Ei kai kukaan teistä anna pojalleen kiveä, kun hän pyytää leipää? Tai käärmettä, kun hän pyytää kalaa?

JEESUS MATTEUKSEN EVANKELIUMISSA (7:9–10)

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Sopivan puheen rajat LEIKITÄÄN, ETTÄ JOKU piispa kutsuisi tunnetun seksuaalirikollisen kirkollisille festareille keskustelemaan kanssaan fyysisen koskemattomuuden rajoista. Piispan keskustelukumppani olisi julkisesti vähätellyt tekojaan ja kuitannut Korkeimmasta oikeudesta asti saamansa raiskaustuomion muutaman ihmisen henkilökohtaiseksi mielipiteeksi.

Melko jämäkkänä saisi piispa keskustelua käydä, ettei festariyleisölle tulisi sellainen olo, että kirkko on jotenkin normalisoimassa seksuaalista ahdistelua ja häirintää.

Jo itse asetelma, keskustelun sävystä riippumatta, tuntuisi monesta seksuaaliHALLA-AHO rikoksen uhrista ja hänen läheisestään ON JUURI OIKEA varmasti siltä, että kirkon festarit eivät MIES POHTIMAAN ole heitä varten, ehkei koko kirkko.

SANANVAPAUDEN

” JA SOPIVAN

JOS PIISPA KUTSUISI tekojaan katumatPUHEEN RAJOJA. toman rattijuopon julkiseen keskusteluun ajokunnon rajoista, heräisi kysymys, miksi tuo keskustelu pitää käydä julkisesti.

Kenelle siinä esiinnytään, ja mikä tuon esiintymisen tarkoitus on? Viihdyttää? Löytää kirkkokansaa yhdistävä yhteisymmärrys päihtyneenä ajamisen reunaehdoista? Osoittaa kaikkien nähden kirkon sanoman ytimestä kumpuavaa armoa väärintekijälle? Vai antaa puheenvuoro rattijuopolle, jonka ääni jää yhteiskunnassa yleensä kuulematta?

HALLA-AHON JOHTAMAN PUOLUEEN kansanedustajissa on puheenjohtajan lisäksi muitakin samasta rikoksesta tuomittuja, joten siinä mielessä hän on juuri oikea mies pohtimaan sananvapauden ja sopivan puheen rajoja.

Melko jämäkkänä saa piispa keskustelua käydä, ettei festariyleisölle tule sellainen olo, että kirkko on jotenkin normalisoimassa rasistista vihapuhetta.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Fantasiakirjallisuus vilisee tarinoita roduista – todellisessa maailmassa eri ihmisrotuja ei ole olemassakaan

MAIJA SAARI

PIISPA TEEMU LAAJASALO on kutsunut Jussi Halla-ahon toukokuussa Jyväskylässä pidettäville Kirkkopäiville keskustelemaan kanssaan sopivan ja sopimattoman puheen rajoista.

Jussi Halla-aho tuomittiin vuonna 2012 sakkoihin uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Halla-aho vähätteli Korkeimman oikeuden langettamaa tuomiota ja piti sitä ”muutaman ihmisen henkilökohtaisena tulkintana”.

Rakas Jumala, Tässä tallustan nyt, tällainen hidas, väsynyt, tyhjiin ammennettu.

Toistan eilisen rutiineja, mutta elämä ei enää asu niissä.

Sinä katsot minua toisella tavalla.

Sinun silmissäsi elän jo uutta päivää.

Kävelen siihen kevyin askelin.

Esimerkiksi Game of Thrones -sarja huokuu rotuajattelua, eikä fantasiakulttuuria voi edes ajatella ilman rotuja. Todellisuutta sen sijaan voi, ja pitäisikin ajatella, sanovat tutkijat. Lue artikkeli osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 25.4.2019

numero 8

Seuraava lehti ilmestyy 9.5.

KANNEN KUVA: MARTTA-KAISA VIRTA

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

”Jeesus piti aina heikoimpien puolta” Diakoniatyöntekijä Sari Aroheikki toimii Helsingin kristillisen työväenyhdistyksen puheenjohtajana. Hänen Jeesuksensa oli yhteiskunnallisesti valveutunut.

TEKSTI ULLA LÖTJÖNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

1 2 3 4

Sari Aroheikki, miksi tarvitaan kristillistä työväenliikettä?

– Kirkko miellettiin 1900-luvun alussa oikeistolaiseksi, eikä työväki löytänyt paikkaansa kirkosta.

Suomen Kristillisen Työväen Liitto ry perustettiin vuonna 1906 rakentamaan siltaa työväen ja kirkon välille.

– Liikettä tarvitaan nykyäänkin. Edelleen on pienituloisia ihmisiä, jotka ovat hartaita kristittyjä ja haluavat edistää yhteiskunnallisia asioita. Liitto ja paikallisyhdistykset ovat yhdysside näiden ihmisten välillä.

Jeesus ja hänen kasvatti-isänsä Joosef olivat rakennustyöläisiä. Pietari ja Andreas olivat kalastajia. Onko kristinusko siis alun alkaen työväenliike?

– Kyllä näin voisi sanoa. Jeesus piti aina heikoimpien puolta ja osoitti armeliaisuuttaan kovaosaisille. Hän oli yhteiskunnallisesti valveutunut ja kyseenalaisti itsestäänselvyyksiä.

Kuinka yhdistyksenne toimii?

– Meillä on toimipiste Helsingin Torkkelinmäellä ja jäseniä koko pääkaupunkiseudulla. Yhdistyksemme on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

– Korostan aina sitä, että yhdistys on sen jäsenistö. Jokainen tuo mukanaan omaa osaamistaan. Meillä on hengellistä toimintaa ja järjestämme yhteiskunnallisia keskustelutilaisuuksia, usein yhteistyössä seurakuntien kanssa.

Mikä on lempivirtesi näin vapun aikaan?

– Virsi 59 on lempivirteni. Anna-Maija Raittilan sanoittama virsi alkaa: Leipää pelloilta maan, ruumiin ruoaksi saamme.

Nälästä varjele, Herramme, siunaa kylväjät maamme. Virsi jatkuu: Leipää merien taa, eikö kaikille yllä? Kristityt, Isämme leivästä, heille riittäisi kyllä!

– Jos jakaisimme varallisuuden tasaisemmin, kaikille riittäisi ja kaikki saisivat, mitä kuuluu saada.

Tässä virressä on kristillisen työväenliikkeen ydinajatus.

5

Millainen on iltarukouksesi?

– Kun lapseni oli pieni, luin hänelle iltarukoukseksi Levolle lasken Luojani.

Lapsi kuitenkin opetti minua rukoilemaan uudella tavalla. Hän pyysi minua piirtämään sormella selkäänsä rakkaiden sukulaistemme nimiä.

– Nykyisin pysähdyn illalla ajattelemaan ihmisiä, joita olen tavannut päivän mittaan ja pyydän siunausta heille kaikille. ■

”

JOS JAKAISIMME VARALLISUUDEN TASAISEMMIN, KAIKILLE RIITTÄISI.

SARI AROHEIKKI

A

3

4 A Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

70,5

prosenttia Vantaan äänioikeutetuista äänesti eduskuntavaaleissa.

Viime vaaleissa äänestysprosentti oli 69,9.

AARNE ORMIO/KIRKON KUVAPANKKI

Uusi Porvoon piispa johtaa hiippakuntaa, jonka jäsenmäärä oli vuodenvaihteessa 234 039 henkeä.

Porvoon piispaksi Bo-Göran Åstrand Pietarsaaren ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Bo-Göran Åstrand valittiin Porvoon hiippakunnan piispaksi. Hän voitti Sixten Ekstrandin äänin 309–265.

Uusi piispa aloittaa tehtävässään 1.9., ja hänet vihitään virkaansa 29.9. Porvoon tuomiokirkossa.

Uusi eduskunta kokoontuu kirkkoon Uudet kansanedustajat kokoontuvat 25.4. Helsingin tuomiokirkkoon valtiopäivien ekumeeniseen avajaisjumalanpalvelukseen Helsingin tuomiokirkkoon. Siinä saarnaa Espoon piispa Kaisamari Hintikka. Jumalanpalveluksessa avustavat ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo, katolisen kirkon piispa Teemu Sippo ja Metodistikirkon piirikunnanjohtaja Joni Brander. Tekstinlukijana toimii eduskunnan puhemies. Kello 12 alkava jumalanpalvelus radioidaan Yle 1-kanavalla.

Tikkurilan jokirantaa virkistyskäyttöön Vantaan tekninen lautakunta hyväksyi Vernissarannan ja Väritehtaanrannan puistosuunnitelman. Tavoitteena on, että Tikkurilan jokirantaan kehittyy viihtyisä rantapuisto. Molemmille puolille rantaa linjataan uudet rantareitit ja oleskelupaikkoja sijoitetaan veden äärelle, säilyvän pato-osuuden yhteyteen ja lammen ympäristöön. Alueelle leimallista teollisuusja kulttuurihistoriallista tunnelmaa korostetaan maisema-arkkitehtuurilla. Padon osittaisen purkamisen tuloksena nykyinen vedenpinta laskee ja uutta ranta-aluetta vapautuu virkistyskäyttöön.

Seurakunnat räväytti uskon katukuvaan Vantaan seurakuntien brändikampanja näkyy kirkkojen seinillä, lyhtypylväissä ja bussipysäkeillä. Kampanja vastaa kysymykseen, miksi kirkko on olemassa.

P

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MARIANNA SIITONEN

äiväkotilapset kulkevat parijonossa kohti Korson kirkkoa.

Sitten lapset katsovat ylöspäin. Kysymyksiä ja kommentteja alkaa sadella: ”Mitä te siellä teette?” ”Mekin halutaan sinne.”

Kirkkoherra Tuomas Antola on apumiehenä kiinnittämässä torniin isoa banderollia. Hän huutaa lapsille hyvää pääsiäistä ja vitsailee, että kyseessä on ylösnousemusjuhla.

Muutama muukin ohikulkija pysähtyy katsomaan tornia, jonka isossa julisteessa lukee ”Uskalla elää. Ja kuolla.” Antola tulee alas ja kommentoi, että ylhäällä nostolavalla jännitti.

– Vaikka ei kyllä pitäisi pelottaa, kun julisteen teksti on tuollainen, hän nauraa.

Lastenvaunuja kirkon ohi lykkäävä Ninni Jäntti vilkaisee julis-

tetta ja tuumii, että ainakin teksti herättää huomiota ja saa pohtimaan asioita. Sopii hyvin kirkon torniin, hän sanoo.

KORSON JULISTE on osa Vantaan seurakuntien usko-aiheista brändikampanjaa. Korson lisäksi banderollit kiinnitettiin Asolan seurakuntatalon seinään, Myyrmäen kirkon aitaan ja Hakunilan kirkon seinään. Lisäksi kampanjajulisteita kiinnitettiin bussipysäkkeihin ja lyhtypylväisiin ja niitä on tulossa bussien sisätiloihin.

Tikkurilan keskustassa julistetta kommentoivat Anne Hietala, Sanna Korhonen ja Tero Sohkanen. Hietalalle tulee ensimmäisenä mieleen ajatus, että pitää osata elää. Korhonen pitää tekstiä aika rajuna, koska siinä viitataan sekä elämään että kuolemaan. Sohkanen toteaa, että teksti on asiallinen ja sopii kirkolle.

Pääsiäisen alla alkanut kampanja on iso markkinointitempaus, jolla seurakunnat tarttuvat kirkon sanoman ytimeen, uskoon.

– Pääasiassa kirkko vastaa viestinnässään kysymyksiin mitä, kuka, miten ja milloin. Paljon keskitytään seurakunnissa järjestettäviin tapahtumiin. Tällä kampanjalla pyritään vastaamaan kysymykseen, miksi kirkko on olemassa, kertoo Vantaan seurakuntien viestintäpäällikkö MeriAnne Hintsala.

Hintsala ja Vantaan seurakuntien yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja, Tikkurilan kirkkoherra Janne Silvast toteavat, että kirkolla on yksi maailman vanhimpia brändejä ja logona risti. Elämme kuitenkin monikulttuurisessa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa, jossa kirkko on haastettu.

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kirkkoherra Tuomas Antola toimi apumiehenä ja kiinnitti Korson kirkon torniin isoa banderollia.

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YMPÄRISTÖPÄIVÄT HONKANUMMEN HAUTAUSMAA 2019

Helsingin seurakuntayhtymän ympäristöpäivä järjestetään metsäisellä teemalla 11.5 kello 10 – 15 Honkanummen hautausmaalla.

Ohjattua ohjelmaa tasatunnein, mm. hautausmaakierrokset, metsämindfulness ja kevätkonsertti.

Lisäksi • ilmainen kahvitarjoilu • Gaius Ravintolat tarjoaa omakustannehintaan lounasta klo 10:30 – 14:00 ympäristöteemalla.

• multamarkkinoilta hautausmaan kompostimultaa • toiminnallisia tietopisteitä • jaossa puuntaimia (rajoitettu määrä) Tutustu tarkempaan ohjelmaan verkkosivuilla www. helsinginseurakunnat.fi/honkanummi

– Ei ihmisille ole enää itsestään selvää, mihin kirkkoa tarvitaan, sanoo Hintsala.

Usko valikoitui kampanjan teemaksi pitkän pohdinnan jälkeen.

Esimerkiksi rakkaudesta puhuu moni muukin taho. Se, millä kirkko erottuu kaikista muista, on nimenomaan usko.

– Kirkon viesti on, että rakkaus ja usko kulkevat käsi kädessä. Taisi olla Paavali, joka sanoi, että Jumala synnyttää ihmisissä rakkautena vaikuttavaa uskoa, tuumii Hintsala.

kuolemasta. Moni kertoi matkoistaan Keski-Euroopan maihin, joissa kirkon sisällä voi käydä milloin vaan ja olla rauhassa hiljaa, kertoo Silvast.

Kirkkoa ja sen uskoa ei usein osattu nähdä vastauksena kaipaukseen. Usko koettiin hyvin yksityiseksi asiaksi, niin araksi, ettei siitä oikein pystytä puhumaan edes läheisimpien kanssa.

– Emme halua ahdistella ihmisiä uskolla, vaan antaa tilaa omille ajatuksille. Haluamme kertoa positiivisen viestin, että usko voi olla elämää kantava voima, mainitsee Silvast.

VANTAAN SEURAKUNNAT on vuosia Haastatelluille esiteltiin etukäteen kertonut olevansa armon asialla. On- muutamia mahdollisia mainoslauseiko näin yhä? ta. Yksi nousi yli muiden.

– Armo ei ole kadonnut mihin– ”Uskalla elää. Ja kuolla” -ajatus kään. Se on sanana oli sellainen, josvieraampi ihmisille. ta ihmiset totesiTämä selvisi, kun kyvat hyvin yksimiesyimme heiltä, kertoo lisesti, että tämä Silvast. on asia, josta kirMonet kampanjan kon pitää puhua, ydinajatukset nousanoo Silvast.

VANTAALAISET KAIPAAVAT sevat tavallisilta vanHintsala nostaa SITÄ, ETTÄ JOKU PUHUU taalaisilta. Kampanesille toisen keskeiELÄMÄN PERIMMÄISISTÄ jaa suunnitelleet seusen viestin. Se on ASIOISTA. rakunnan työntekijät ihmisarvo. Se, että ovat haastatelleet ihjokainen ihminen JANNE SILVAST misiä puhelimitse, kaon Jumalan silmisdulla ja Laurea amsä suunnattoman mattikorkeakoulussa. arvokas. ”Usko tai Eivätkä vain työntekijät, vaan myös älä. Jumala uskoo sinuun.” ammattiantropologi, joka teki useiEntä ”Sielun latauspiste”? Mihin ta kolmen tunnin mittaisia syvähaas- se liittyy? tatteluja.

– Sielun latauspiste herättää pohtimaan, mikä on se paikka, jossa JANNE SILVAST nostaa esille yhden oma sieluni lepää, tuumii Hintsala. vantaalaisten haastatteluissa häntä Kampanja näkyy myös Kirkko suuresti koskettaneen havainnon.

Vantaalla -kanavissa sosiaalisessa – Monet vantaalaiset kaipasivat mediassa ja Kirkkovantaalla.fi -sivuilsitä, että joku puhuisi olemassaolon la. Siihen sisältyy ”Sielun latauspisperimmäisistä kysymyksistä ja jopa te” -videosarja 24.4. alkaen. ■

”

Porvoon suomalaisessa seurakunnassa haetaan SEURAKUNTAPASTORIA jalkautuvaan, tavoittavaan työhön.

Viran hakuaika päättyy ke 24.4. klo 15.

Lisätiedot: www.porvoonseurakunta.fi

AUTA NUORI KOULUUN MAAILMAN KATASTROFIALUEILLA JA SUOMESSA.

LÄHETÄ TEKSTIVIESTI APU20 NUMEROON 16588 (20 €).

YHTEISVASTUU.FI Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017.

Keräyslupa ÅLR 2018/4641, voimassa 1.9.2018 – 31.8.2019, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 6.6.2018.

A

5

6 A Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

Pätkä vanhaa valtaväylää Kuninkaantie oli keskiajalla kansainvälinen valtaväylä, joka Suomessa kulki Turusta Viipuriin. Sen varrella on useita keskiaikaisia kivikirkkoja. Pääkaupunkiseudulta voi tehdä retken esimerkiksi näihin kolmeen.

TEKSTIT KAISA HALONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

Sipoon vanha kirkko

Sipoon vanha kirkko on rakennettu 1450-luvun alussa ja omistettu Pyhälle Sigfridille. Vuonna 1045 kuollut Sigfrid oli englantilainen munkki ja lähetyssaarnaaja, jota pidetään Ruotsin apostolina.

Sipoon vanha kirkko on säilynyt selvästi alkuperäisemmässä asussa kuin sitä nuoremmat Vantaan Pyhän Laurin kirkko ja Espoon tuomiokirkko. Vuosisatojen varrella kirkkoa on korjattu, mutta ei juurikaan muutettu. Ikkunat tosin olivat keskiajalla pienemmät ja kirkko sen vuoksi pimeämpi. Tuolloin kirkossa ei myöskään ollut penkkejä, vaan jumalanpalveluksissa seistiin.

Alkuperäisiä, punamullalla ja kimröökillä eli nokimustalla maalattuja seinämaalauksia on säilynyt jonkin verran. Ne ovat yksinkertaisia symboli- ja ornamenttikuvioita, kuten pakanallista alkuperää oleva jatulintarha.

Kirkon mukulakivinen lattia on 1700-luvulta, saarnatuoli ja seiniä koristavat sipoolaissukujen hautajaisvaakunat 1600-luvulta. Kirkossa on myös häpeäpenkki, joka oli tarkoitettu siveettömyydestä syytetyille naisille. Asehuoneesta löytyy jalkapuu, johon aikoinaan joutuivat kirkkorauhaa juopottelemalla tai tappelemalla rikkoneet miehet.

Kirkko on avoinna ja käytössä vain kesäisin, sillä siellä ei ole lämmitystä. Urkujakaan ei ole. Ympäri vuoden seurakuntalaisia palvelee vieressä oleva 1800-luvulla rakennettu kirkko.

Brobölentie 68, Sipoo

Vantaan Pyhän Laurin kirkko

1450-luvun lopulla rakennettu Vantaan Pyhän Laurin kirkko on pääkaupunkiseudun vanhin rakennus, mutta keskiaikaa etsivä joutuu tyytymään kiviseiniin ja kolmeen kirkossa olevaan puuveistokseen. Syy on tulipalossa, joka vuonna 1893 tuhosi kirkon pahoin. Koko sisustus seinämaalauksia myöten jouduttiin uusimaan. Uusgoottilaista tyyliä edustavan sisustuksen suunnitteli arkkitehti Theodor Höijer, joka löysi mallit uusiin seinämaalauksiin ranskalaisesta mallikirjasta.

Sipoon vanhan kirkon seinämaalaukset ovat yksinkertaisia symbolija ornamenttikuvioita.

Pyhän Laurin kirkkoa koristavat Neitsyt Mariaa ja lasta sekä tuntematonta naispyhimystä esittävät puuveistokset.

Espoon tuomiokirkon seinämaalaukset kertovat Raamatun tapahtumista ja pyhimysten elämästä.

Keskiaikaiset veistokset ja R. W. Ekmanin maalaama viimeistä ehtoollista esittävä alttaritaulu saatiin pelastettua palosta. Kirkon kuori-ikkunassa oleva lasimaalaus on saatu lahjoituksena palon jälkeen. Se kuvaa Jeesuksen sylissä lepäävää pyhiinvaeltajaa.

Kirkko on saanut nimensä keskiajalla suositun pyhimyksen, Pyhän Laurentiuksen, mukaan. Laurentius oli roomalainen diakoni, joka eli 200-luvulla ja koki marttyyrikuoleman keisari Valerianuksen vainoissa. Tarinan mukaan Laurentiusta oli vaadittu luovuttamaan keisarille kirkon aarteet, mutta kullan ja jalokivien sijasta hän toi hallitsijan eteen joukon kaupungin köyhiä ja kurjia.

Kirkkotie 45, Vantaa

Espoon tuomiokirkko

Alttarin yläpuolelle ripustettu krusifiksi näyttää siltä, että se on kärsinyt monenlaista, eikä ihme: sillä on ikää reilut 500 vuotta. Espoon tuomiokirkko, jossa krusifiksi sijaitsee, on vielä vanhempi. Se on rakennettu vuosien 1485 ja 1490 välillä.

Kirkko on kuluneiden vuosisatojen aikana kokenut monenlaista. 1820-luvulla se muutettiin ristikirkoksi, koska tarvittiin lisää tilaa. Tuomiokirkko siitä tuli 15 vuotta sitten, kun Espoon hiippakunta perustettiin.

Katolisena aikana kirkolla oli oma nimikkopyhimys, evankelista Matteus. Kirkon kuoriin onkin maalattu neljän evankelistan symbolit. Matteus on niistä se enkeliä muistuttava hahmo.

Evankelistojen lisäksi kalkkimaalauksiin on kuvattu Raamatun tapahtumia ja pyhimysten elämänvaiheita: enkeli Gabriel ilmestyy Neitsyt Marialle, Maria lepää kuolinvuoteellaan, Jeesus pesee opetuslastensa jalkoja ja Pyhä Yrjö taistelee lohikäärmettä vastaan.

Alun perin kuva-aiheita on ollut noin sata, mutta kirkon muutostöissä menetettiin nelisenkymmentä kuvaa.

Keskiaikaisissa kirkoissa seinämaalaukset eivät olleet vain koristeita, vaan eräänlainen Raamatun kansanpainos.

Niiden tehtävänä oli opettaa lukutaidottomalle väelle kristillistä uskoa.

Ne muistuttivat myös synnin vaaroista, sillä kirkon ulko-oviseinällä väijyy paholainen ja kuoriholveihin on kuvattu viimeinen tuomio.

Kirkkopuisto 5, Espoo

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

7

Sami on entinen vanhoillislestadiolainen.

Ahtaan uskon jälkeen

Tv-dokumentti vie katsojan tiukasta uskonyhteisöstä eronneiden vertaisryhmään.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA JARKKO T. LAINE

Hannu Holmalle kävely on sekä kuntoilua että jumalanpalvelusta.

Tien raivaaja

Laulaja Hannu Holma ideoi Agricola-kävelyn, joka alkaa Mikael Agricolan synnyinpitäjästä Pernajasta ja päättyy hänen piispanvirkapaikkaansa Turkuun.

Suosittu ja tunnettu pyhiinvaelluskohde Espanjan Santiago de Compostela on harmillisen syrjässä, kun maailmaa katsoo Vantaalta, tuumi kävelyä harrastava laulaja ja laulunopettaja Hannu Holma. Niinpä hän päätti kokeilla, löytyisikö lähempää tarpeeksi kiinnostavaa reittiä kuljettavaksi.

Holma ideoi Agricola-kävelyn, joka alkaa Suomen reformaattorin ja kirjakielen isän Mikael Agricolan synnyinpitäjästä Pernajasta Itä-Uudeltamaalta ja päättyy Turkuun, jossa Agricola toimi piispana. Reitti seurailee vanhaa Kuninkaantietä, ja sen varrelle osuu monta keskiajalla rakennettua kivikirkkoa.

– Kirkot ovat kestäneet aikaa ja rajujakin olosuhteita, sillä ne on tehty kunnolla, Holma toteaa.

Hänen suunnitelmissaan Agricola-kävely koostuu 12 taipaleesta, jotka ovat 16–32 kilometriä pitkiä. Yhteensä matkaa kertyy reilut 240 kilometriä.

Tänä keväänä Hannu Holma on aloittanut ideansa testaamisen käytännössä. Maaliskuussa hän käveli veljensä kanssa 32 kilometrin matkan Pernajasta Porvooseen. Huhtikuun lopulla hänen on tarkoitus kävellä Porvoosta Sipooseen. Toukokuussa matka jatkuu pääkaupunkiseudulle, ensin Sipoosta Vantaan Pyhän Laurin kirkolle ja sitten Pyhän Laurin kirkolta Espoon tuomiokirkolle.

Pernajan ja Porvoon väliseen osuuteen kävelijöiltä meni seitsemisen tuntia.

– Kuljimme verkkaista vauhtia, mutta emme pitäneet pitkiä taukoja. Olen huomannut, että pidemmillä kävelyillä tulee välillä ikään kuin seinä vastaan, ja sen jälkeen jatkaminen tuntuu hankalalta.

Siksi on parempi pysyä liikkeessä, Holma kertoo.

Hän laskeskelee kuluttaneensa tuolla reilun kolmenkymmenen kilometrin kävelyllä 1900 kilokaloria.

– Se on saman verran kuin 1860-luvun nälkävuosina suomalaisten päivittäinen ravinnonsaanti.

Holma kertoo, että hän haluaisi saada ihmiset kävelemään ja näin edistämään sekä fyysistä terveyttään että henkistä hyvinvointiaan.

– Käveleminen on edullinen tapa liikkua. Siihen tarvitsee vain hyvät kengät. Suosittelen mieluummin vaelluskenkiä kuin lenkkareita. Lenkkarit on tarkoitettu juoksuun, ja jos niillä kävelee pitempiä matkoja, saa helposti rakkoja.

Hannu Holmaa viehättää kävelemisessä myös se, että se ruokkii kaikkia aisteja. Aina näkee, kuulee ja haistaa jotakin uutta. Jo parikymmentä minuuttia luonnossa liikkumista riittää laskemaan verenpainetta ja stressihormonien tasoja.

– Lisäksi pitkiä pätkiä kävellessä joutuu olemaan itsensä kanssa. Joku voi rauhoittua mietiskelemällä, toinen pitkiä sikareita poltellessaan, mutta minulle kävely on se juttu. Se on samanaikaisesti kuntoilua, mietiskelyä ja jumalanpalvelusta – vaikka käyn minä kirkossakin, Holma kuvailee.

– Porukalla kävellessä voi myös päästä aika syvällisiin keskusteluihin. Aina sellainen jakaminen ei muuten olisi mahdollista. ■ Lukemattomia askelia -konsertti to 9.5. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Antti Kalo, tenori, Hannu Holma, baritoni, Markus Bäckman, basso, Anni Holma, piano, sekä Merry Ladies-yhtye, Come Back -orkesteri ja Hansemle-kuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

Agricola-kävely Vantaan Pyhän Laurin kirkolta Espoon tuomiokirkolle la 11.5. Lähtöhartaus Pyhän Laurin kirkon parkkipaikalla klo 9.45. Reitin pituus on 26 kilometriä. Reitti kävellään itsenäisesti omaan tahtiin. Perillä Espoon tuomiokirkossa konsertti klo 18. Kävellä voi myös lyhyemmän osuuden, esimerkiksi kaksi kilometriä Backaksen kartanolle tai seitsemän kilometriä kotiseututalo Övre Nybackaan.

Kummassakin on tuolloin kahvila avoinna.

Lukemattomia askelia -konsertti la 11.5. klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Uli Kontu-Korhonen, sopraano, dulcimer ja organetto, Leena Ihamuotila, viulu, William Suvanne, saksofoni, Hannu Holma, baritoni, Anni Holma, piano, sekä lauluyhtye ja Espop-up-kuoro. Loppusiunaus piispa Kaisamari Hintikka. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

DOKUMENTTIELOKUVA Uhrit vie katsojansa Uskontojen uhrien tuki ry:n vertaistukiryhmään. Osallistujat jakavat kokemuksiaan siitä, millaista on elää tiukan uskonyhteisön kurinpidon alla ja millaista on etsiä uutta elämäntapaa yhteisöstä eroamisen jälkeen.

Lähikuvassa on viisi ihmistä, joista kaksi on kuulunut Jehovan todistajiin, yksi helluntailiikkeeseen ja kaksi vanhoillislestadiolaiseen liikkeeseen. Viimeksi mainittu on evankelis-luterilaisen kirkon suurin herätysliike.

Yhdistäväksi peruskokemukseksi nousee oman minuuden, tunteiden ja ajatusten kieltäminen.

Ahtaasta yhteisöstä irrottautuminen näyttää suunnattoman helpottavalta kokemukselta. Taustaan liittyvän henkisen painolastin ja tunnelukkojen purkaminen on kuitenkin jokapäiväistä työtä, ja se vie vuosia.

UUDEN VAPAUDEN korkea hinta tulee ilmi tilanteissa, joissa lähimmät sukulaiset hylkäävät oman tiensä löytäneen ja hänestä tulee "eno, josta ei koskaan puhuta".

Yksinäisyyden kokemusta vahvistaa se, että moni ahtaasta yhteisöstä tuleva ei tunne kuuluvansa valtaväestöön. Aikaisemmassa elämässä ulkopuolisten kanssa ei saanut ystävystyä, koska heidät nähtiin pahoina tai epäilyttävinä.

Osalle vertaistukiryhmäläisistä valtaväestöön kuuluminen on myönteinen ja helpottava mahdollisuus, mutta ei kaikille.

Sukupuolivähemmistöön kuuluva ryhmäläinen ei kaipaa uutta yhteisöä määrittämään itseään.

Keskustelutilanteissa välähtää rankkoja tuokiokuvia uskonnollisen vallan väärinkäytöstä.

Nuori mies menehtyy, koska olisi tarvinnut Jehovan todistajien kieltämän verensiirron. Vakavasti masentunutta vaaditaan tilille avoliitossa elämisestä, mutta kukaan ei kysy, miten hän voi. Ahdistunutta teini-ikäistä ei ohjata psykiatrisen avun piiriin, koska yhteisö pelkää itsenäisen ajattelun heräämistä.

KAMERA SEURAA enimmäkseen vertaistukiryhmän keskusteluita, mutta piipahtaa välillä osallistujien kanssa heille tärkeissä tilanteissa.

Dokumentti antaa päähenkilöilleen kasvot ja katsojalle tunteita, joihin on helppo samastua. Asioiden rehellinen kohtaaminen ja häpeästä vapauttava yhteyden löytyminen välittyvät onnistuneesti.

Tarkasti kuuntelevan haaviin jää yleispäteviä ajatuksia: Älä elä toisten painostuksen vuoksi elämää, joka tuntuu väärältä.

Ihminen alisuoriutuu elämässä, jos se, mitä hän haluaisi tehdä, kielletään.

Televisio on välineenä parhaimmillaan lähikuvissa, mutta aiheen tiukassa rajauksessa on myös heikkoutensa. Keskustelijoita yhdistää uskonnollisten oppien kokeminen traumaattisina, mutta tähän teemaan dokumentti ei pysähdy.

Jehovan todistajia lukuun ottamatta katsojalle syntyy melko vähän konkreettisia mielikuvia siitä, millaisia keskustelijoiden entiset yhteisöt ovat. Tuhansia suomalaisia koskettavaa kärsimystä voisi käsitellä myös yhteiskunnallisena kysymyksenä. ■ Uhrit – kun usko sammuu to 25.4. Yle TV1 ja Yle Areena.

Dokumentin on ohjannut Peter Wallenius.

8 A Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

Hukaton Vantaa -kampanja on visio Vantaasta, missä kukaan tai mikään ei menisi hukkaan.

Äideistä parhaimmalle!

Vantaa on luonut uudenlaisen ruoka-avun toimintamallin, Yhteisen pöydän, joka luo yhteisöllistä toimintakulttuuria alueelliseen ruoka-apuun ja saattaa ruoka-avun verkostoa yhteen. Se on toimivaa ja keskitettyä ruokahävikin logistiikkaa, mikä auttaa paremmin hyötykäyttämään hävikkiä ja työllistää samalla pitkäaikaistyöttömiä. Se on monipuolisten ja inhimillisten ruoka-avun jakotapojen kehittämistä kuhunkin ruoka-avun jakopisteeseen sopivalla tavalla niin, että ruoka-avun saajan toimijuudella ja hyvinvoinnilla on mahdollisuus lisääntyä.

PERINTEINEN ÄITIENPÄIVÄKONSERTTI Cantores Minores, joht. Hannu Norjanen CM Koulutusryhmien kuorot • CM Muskarilaisten kuoro Markus Malmgren, urut SU

Tämän mahdollistavat 35 hävikkiruoan lahjoittajaa eli kaupat, elintarviketehtaat ja tukut sekä 65 ruoka-avun paikallista jakajaa kuten yhdistykset, kaupungin asukastilat ja evankelisluterilaiset seurakunnat ja muut kirkot.

Sydämenä toimii Vantaan kaupungin perustama hävikkiterminaali Koivukylässä.

LIPUT TICKETMASTER.FI

12.5.

JA TUNTIA ENNEN OVELTA

KLO 17

TUOMIOKIRKKO

LIPUT KULUINEEN 25/20, 20/15, 15/10, 10 €

Yhteisestä pöydästä ja sen verkostosta hyötyy noin 5000 vantaalaista joka viikko.

Vantaan kaupunki ja seurakuntayhtymä rahoittavat Yhteisen pöydän vakituista toimintaa.

Yhteinen pöytä on siis paljon enemmän kuin pelkkiä yhteisöruokailuja. Hukaton Vantaa -kampanja muistuttaa tästä: Yhteinen pöytä on kokonaisvaltainen kestävän kehityksen malli ja hyvä esimerkki kiertotaloudesta.

Yhteisellä pöydällä on käynnissä mallin sovellusten levittämiseksi Sitran rahoittama projekti, joka alkoi joulukuussa 2017 ja päättyy kesällä 2019. Yhteistä pöytää on alettu soveltaa erilaisin toimenpitein jo yli 10 alueella: Järvenpäässä, Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Turussa, Oulussa, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Lahdessa, Porvoossa ja Rovaniemellä.

Lisätietoja: www.hukatonvantaa.fi ja www.yhteinenpoyta.fi

TERVETULOA KOTIIN! MEILLE KÄYVÄT MYÖS KUNTIEN PALVELUSETELIT

Elämää kunnioittaen, hoivaa antaen Gaius-säätiön Puotilan palvelutalo tarjoaa turvallista ja luotettavaa hoitoa, huolenpitoa ja asumista yli 53 vuoden kokemuksella. Autamme, kun avuntarve kasvaa.

Sijaitsemme kauniissa, merellisessä ympäristössä Puotilan kaupunginosassa, Itä-Helsingissä.

Meille voi tulla asukkaaksi kuntien palveluseteleillä. Asumisen ja hoivan voi maksaa myös itse.

Meillä on asuntoja myös lyhytaikaiseen asumiseen esim. putkiremontin ajaksi.

Olemme täysin kotimainen, voittoa tavoittelematon säätiö.

Tervetuloa tutustumaan!

Osastonhoitaja Sanna Kivimäki 050 300 3895 www.gaius-saatio.fi

Johtaja Jaana Rankinen 050 563 7525

Olipa kerran Espoo Tapiolalaisen Stina Metsalon naapuriluodolla eli kuusituhatta vuotta sitten hylkeenpyytäjiä. Oliko yksi heistä Metsalon esiäiti?

K

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVITUS MARTTA-KAISA VIRTA

un Stina Metsalo herää maanantaiaamuna tasan kello seitsemän, hänen makuuhuoneessaan ei ui ahvenia.

Metsalo käy vessassa, pesee hampaat ja vie Elsin ulos. Elsi on nelivuotias kääpiövillakoira ja Metsaloiden perheenjäsen.

Elsi syö koirannappuloita ja Metsalo kaksi juustoruisleipää, jotka hänen miehensä on tehnyt. Sitten hän menee pyöräkellariin ja astuu ulos Tapiolaan.

Ulkona on 1950- ja 1960-luvuilla rakennettuja kerrostaloja, nurmikenttiä ja männikköä. Ulkona ei ole lohia, haukia eikä rannikkosaaristoon eksyneitä miekkakaloja.

Stina Metsalo on sellainen kolmekymppinen espoolaisnainen, joita Tapiolassa esiintyy vuonna 2019.

6 000 vuotta sitten alueen kolmekymppiset elivät erilaista elämää.

Tuolloin merenpinta oli 20–25 metriä nykyistä korkeammalla ja suuri osa Tapiolasta oli merenpohjaa.

– Me olisimme tässäkin merenpinnan alla, kertoo museolehtori, arkeologi Jenni Siltainsuu Espoon kaupunginmuseosta.

Stina Metsalo on jo pyöräillyt vanhaa merenpohjaa pitkin metroasemalle, josta hän jatkaa työmatkaansa Helsinkiin.

Jenni Siltainsuun työpaikka on Tapiolassa.

– Lähin korkea kohta on tuo kukkula, jossa sijaitsevat taskumattitalot. Se on vähintään 20 metriä merenpinnan yllä. Se oli aluksi pieni luoto, Siltainsuu kertoo.

6 000 vuotta sitten Espoo oli pääasiassa saaristoa, jossa eli joitain kymmeniä hylkeenpyytäjiä. Yksi porukka asui paikalla, joka on nykyään keskellä Espoon keskuspuistoa Bosmalmilla lähellä Puolarmetsän sairaalaa ja Malminmäen ruokakauppoja.

Bosmalmilla eli 6 000–5 000 vuotta sitten muutaman perheen yhteisö yhteensä noin tuhannen vuoden ajan. Paikka oli pieni saari, jonka erotti naapurisaaresta kapea salmi. Rantaviiva kulki jossain Espoon keskuksen paikkeilla. Ihmiset asuivat

2B

Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

– Pihka laitetaan astiaan ja joukkoon murskataan hiiltä. Se kuumennetaan, ja siitä tulee kuin kuumaliimaa. Kylmänä se kovettuu.

pysyvissä hirsiasumuksissa, jotka oli kaivettu osittain maan alle. Katot tehtiin riu’uista, tuohesta ja sammalesta. Tulen kanssa sai olla varovainen.

– Bosmalmin saari oli suojaisa paikka, jossa oli hyvä asua. Se oli enemmän sisä- kuin ulkosaaristoa. Sen jälkeen oli vielä muutama saari ja sitten avomeri.

Kun Metsalo istuu metrossa matkalla kohti Herttoniemeä, aurinko on korkealla ja hänen esiespoolainen edeltäjänsä muissa puuhissa.

HYLJE UI jäiden alla ja etsii kaloja, joita syödä. Jäässä on aukko, josta hylje nousee pinnalle hengittämään.

Muinainen espoolainen odottaa aukon reunalla, sillä nyt on paras aika tappaa hylje.

Kevätaurinko paistaa yli meren, jonka eteläpuolella nykyisen Viron alueella asuu ihmisyhteisöjä, jotka ovat esiespoolaiselle luultavasti jossain määrin tuttuja. Ainakin virolainen meripihka päätyi muinaissuomalaisten käsiin.

Esiespoolainen on viilannut luunpalaan terävän kärjen ja väkäsiä. Hän on kiinnittänyt sen puiseen varteen ja köyteen, jonka toinen pää oli hänen jalkansa alla.

Kun kalastusretkellä ollut hylje nostaa päänsä avantoon, esiespoolainen iskee harppuunansa.

Hylje sukeltaa pakoon, mutta harppuunan väkäset tarttuvat sen lihaan ja köyden pää on espoolaisen jalan alla. Hylje vedetään pinnalle ja tapetaan.

– Toinen tapa on nuijia hylje hengiltä, kun se on menossa pesälleen hoitamaan kuuttiaan, Jenni Siltainsuu kertoo.

– Sitä en yleensä kerro lapsille.

Bosmalmin kaivauksissa on löytynyt ruukunsirpaleita, kivityökalun paloja ja nuotiopaikkoja. Nuotiopaikat ovat suomalaisille arkeologeille aarrearkku. Orgaaninen aines hajoaa Suomen maaperässä nopeasti, minkä vuoksi Suomesta on löydetty vain

”

Naiset ovat kaikissa kulttuureissa muokanneet nahkoja.

Esiespoolaiset hieroivat nahkaan eläimen aivoja.

Näin nahka saattoi säilyä hyvänä vuosikymmeniä. yksi kivikautisen ihmisen luuranko, sekin Ahvenanmaalta.

Myös eläinten jäänteet katoavat, ellei niitä polteta. Onneksi niitä poltettiin.

– Se on todennäköisesti ollut kätevä tapa hävittää luut, Siltainsuu sanoo.

Nuotiopaikoilta on löytynyt ennen kaikkea hylkeenluita, mutta myös vesilintujen ja kalojen luita. Siltainsuun lempparilöytö on ahvenen selkänikama, joka näyttää maallikon silmään pienen pieneltä kökkäreeltä.

– Kaivauksella se on mullansekainen klöntti, joka täytyy ensin tunnistaa luuksi. Sitten se menee osteologille, joka on opiskellut tunnistamaan luita.

Eläinmuseolla on valtavat vertailukokoelmat.

Esiespoolaiset elivät merestä. Suomessa ja sen lähialueilla on maalattu kallioon veneitä, joissa on yli kymmenen ihmistä. Kuolan niemimaalta löydetyissä maalauksissa pyydetään valaita.

Metsäneläinten luita Bosmalmilla on vähän. Metsästäjien jouset olivat luultavasti miehen mittaisia, ja niiden jännittäminen oli raskasta. Jousi siirtää ampujan selkälihasten energian valtavan nopeasti nuoleen, mutta lihasvoimaa on oltava.

– Saarni ja jalava ovat hyvää jousimateriaalia. Kivikaudella täällä kasvoi enemmän jaloja lehtipuita, koska silloin oli lämpimämpää, kertoo Museovirastossa tutkijana työskentelevä arkeologi Johanna Seppä. Hän on erikoistunut muinaisten työkalujen valmistustekniikoihin.

Nuolenkärjet työstettiin piikivestä iskemällä, ja ne kiinnitettiin varteen koivutervalla tai pihkaliimalla.

Koivuterva on kestävämpää, mutta pihkaliiman valmistus helpompaa. Sen osasi luultavasti jokainen.

– Otetaan männystä kuivaa pihkaa. Varhaisella kivikaudella täällä ei ollut kuusia, Seppä selittää.

STINA METSALO JÄÄ pois Siilitien metroasemalla.

Jälleen ollaan merenpinnan alla. Metsalo työskentelee opinto-ohjaajana herttoniemeläisessä koulussa. Herttoniemen mäki oli 6 000 vuotta sitten Helsingin eteläosien korkeimpia saaria.

Metsalo on ehtinyt tehdä kolmekymmenvuotisen elämänsä aikana monenlaisia töitä. Hän on ollut ulkoiluttamassa mummoja ja pappoja vanhusten kotihoidossa, valmistamassa kahvilassa cappuccinoja, ison ruokakaupan juustotiskillä, turistioppaana Temppeliaukion kirkolla ja Helsingin kaupungilla sekä opettajan sijaisena monissa kouluissa.

6 000 vuotta sitten espoolainen työelämä oli yksipuolisempaa. Ainakin Metsalo olisi oppinut pienestä pitäen käsittelemään nahkoja.

– Nahankaapimistyökalut ovat varmasti kuluneet naisten käsissä. Naiset ovat kaikissa kulttuureissa muokanneet nahkoja, kertoo Johanna Seppä.

Kun ukot ovat tuoneet hylkeen leiriin, ruho on nyljetty. Jos nahan jättää lojumaan sellaisenaan, se kipristyy mätäneväksi löyhkämöykyksi. Siksi nahka pingotetaan.

– Sitten siitä kaavitaan rasvat ja lihat pois. Se on aika iso duuni, Seppä sanoo.

Jos nahasta halutaan poistaa karvat, se onnistuu esimerkiksi tarkalla ja varovaisella osamädätyksellä. Jos karvat halutaan säilyttää, vain lihapuoli käsitellään.

Esiespoolaiset istuvat rantahietikolla. He hierovat nahkaan eläimen aivoja. Ympärillä pörräävät kärpäset, ja lokit vahtivat rantakivillä.

Aivot hakkautuvat mössöksi. Nahan säikeet tahtovat koko ajan liimautua toisiinsa, ja nahkaa pitää venytellä ja painella. Sitä tehdään niin kauan, että nahka kuivuu. Siihen menee useampi päivä.

Kun nahka imee rasvaista aivomassaa, mätäneminen pysähtyy. Näin nahka saattaa säilyä hyvänä vuosikymmeniä.

KUOLLEITA ELÄIMIÄ käsiteltiin Bosmalmin asumuksilla jatkuvasti. Eläimestä otettiin talteen käytännössä kaikki.

– Kun nykyään sanotaan, että lihapullaan on laitettu eläimen osia, jotka eivät ole syötäväksi kelpaavia, se on ihan höpöhöpöä. Ja suolistostakin voi tehdä sadevaatteita, Espoon kaupunginmuseon museolehtori Jenni Siltainsuu sanoo.

Kalman haju olisi nykyespoolaisen Stina Metsalon nenään kuvottava. Se oli luultavasti yksi syy luiden polttamiseen. Museoviraston tutkija Johanna Seppä luki kerran vanhan siperialaisen kansansadun taivaanjumalan pojasta, joka lähti maan päälle etsimään ihmisiä.

– Se vaelsi erämaassa, ja ensiksi se tunsi ihmisasutuksen hajun. Se käveli vielä kuukauden ja sitten se kuuli ihmisten ääniä. Se käveli vielä toisen kuukauden ja vasta sitten se näki heidät.

Muinaisten espoolaisten vaatteet olivat erinomaisia. Stina Metsalo pukeutuu talvella moneen vaatekerrokseen, mutta 6 000 vuotta sitten se ei ollut tarpeen. Nahkavaatteet pitävät hyvin lämpöä.

Hylkeennahka pitää myös vettä. Se oli kivikauden Gore-Tex. – Ihmiset ovat ihmetelleet, miksi jäämies Ötzillä oli nahkavaate paljaan ihon päällä. Alla ei ollut mitään paitaa, Siltainsuu kertoo.

– Joskus nuorena aikuisena lähdin bilettämään talvella 20 asteen pakkasessa niin, että minulla oli vain kelsiturkki ja sen alla joku pieni toppi. Siinä tarkeni ihan hyvin.

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

Turkikset ovat luultavasti olleet myös kauppatavaraa.

Suomalaisilla on huono mäihä: koko maasta ei löydy piikiveä, kivikauden huippumateriaalia. Työkaluja ja nuolenkärkiä voi toki tehdä kvartsistakin, mutta se lohkeaa paljon huonommin.

Suomen kivikautisten asumusten kaivauksista löytyy kuitenkin myös piikiveä. Se on tuotu Venäjältä ja Skandinaviasta. Johonkin espoolaiset ovat sitä onnistuneet vaihtamaan.

TYÖPÄIVÄN JÄLKEEN on ihanaa palata Espooseen.

– Vähän vitsilläkin saatan sanoa, että kaikki on paremmin Espoossa, mutta siinä on osa totuutta, Stina Metsalo sanoo.

– Täällä on moni asia hyvin, ja kiva plussa on se, että taustani on täällä. Sukuni on jo kauan sitten asunut Espoossa.

Kun Metsalo palaa kotiin, hän tykkää syödä päivälliseksi pasta bolognesea tai riisiä kanakastikkeella.

On vaikea sanoa, miten Metsalon esiespoolainen naapuri valmisti hylje- tai ahvenpaistinsa.

Vantaalla saman ajanjakson kaivauksista on löytynyt ruukunsirpaleita, joissa on jäänteitä rasvasta ja bentsoehaposta. Jälkimmäistä on esimerkiksi puolukassa.

– Tiedämme, että Grönlannissa on herkku, johon sekoitetaan hylkeenrasvaa ja puolukkaa. Ehkä nämä ihmiset ovat syöneet jotain samanlaista. Se kuulostaa ihan kauhealta, arkeologi Jenni Siltainsuu sanoo ja nauraa.

Metsalo ei tiedä, miltä hylkeenrasva maistuu.

– Mutta yleensä minusta on tosi ällöttävää, jos lihassa on läskiä. Puolukka on ihan fine.

Koululla, jossa Metsalo työskentelee, on noin 750 oppilasta ja 60 työntekijää. Siinä on luultavasti paljon enemmän ihmisiä kuin hänen muinaisnaapurinsa tapasi koko elämänsä aikana.

Toisaalta Metsalon arkipäivien ydinperheeseen kuuluvat vain mies ja koira. Muinaisespoolainen vietti kotielämäänsä paljon isommassa porukassa.

STINA METSALON TYTTÖNIMI on Malmström. Hänen isänsä suvussa puhuttiin ruotsia, mutta kieli vaihtui jossain vaiheessa suomeksi.

”

Saarni ja jalava ovat hyvää jousimateriaalia.

Nuolenkärjet työstettiin piikivestä iskemällä, ja ne kiinnitettiin varteen koivutervalla tai pihkaliimalla.

Metsalo on työskennellyt Lontoossa, jossa hän eli englanniksi. Hän on opiskellut yliopistolla pääaineena saksaa ja sivuaineena ruotsia. Metsalon aviomies on puoliksi virolainen, ja Stina on oppinut avioliiton myötä etelänaapurin kieltä.

Metsalon kielitaito on nykysuomalaisella standardilla aika hyvä. Metsästäjä-keräilijöiden keskuudessa se olisi perustasoa.

– Afrikassa on säilynyt metsästäjä-keräilijäporukoita näihin päiviin saakka, ja niissä neli- ja viisikielisyys on ihan tyypillistä, sanoo suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikivi.

– Samanlaista oli esimerkiksi Länsi-Siperiassa 1900-luvulla. Jengi on osannut mansia, metsänenetsiä, hantia, komia ja venäjää. Mutta he ovat identifioituneet selvästi vain yhteen näistä ryhmistä.

Me emme tiedä mitään siitä, mitä kieliä 6 000 vuoden takaiset hylkeenpyytäjät puhuivat Espoon rannikolla. Suomen, saamen tai ruotsin sukukieliä ne eivät olleet. Suomalais-ugrilaiset kielet tulivat näille main vasta ajanlaskun alun tienoilla, ruotsi paljon myöhemmin.

Suomessa on kuitenkin paljon sellaisia paikannimiä, joita ei voida yhdistää mihinkään tunnettuun kieleen. Sellaisia ovat esimerkiksi Imatra ja Saimaa.

Tuntemattomia paikannimiä on myös Espoossa.

Saarikiven mukaan sellaisia ovat esimerkiksi järvi nimeltä Bodom, luonnonsuojelualue nimeltä Nuuksio – ja ehkä myös Espoo itse.

Myöskään sellaiset luonto- ja maastosanat kuin niemi, oja, saari ja mäki eivät ole suomalais-ugrilaista alkuperää eivätkä germaanisia, balttilaisia tai slaavilaisia lainoja.

Teoriassa voidaan ajatella, että jotkut sanoista olisivat jäänteitä Bosmalmin hylkeenpyytäjien kielestä. Kun ihmiset vaihtavat kieltä, vanhasta kielestä jää usein sanoja uuteen. Tavallisesti tällaiset sanat liittyvät juuri maantieteeseen, eläimiin tai kasveihin. Jos uusi kieli on tullut toisaalta, siinä ei välttämättä ole tarvittavia sanoja.

Olisi silti yltiörohkeaa sanoa, että Bosmalmin hylkeenpyytäjät olisivat käyttäneet näiden sanojen muinaismuotoja. 6 000 vuotta on valtavan pitkä aika. Jos oletetaan, että Stina Metsalon esiäidit ovat synnyttäneet esikoisensa keskimäärin parikymppi-

B

3

senä, väliin mahtuu 300 sukupolvea. Äiti, äidinäiti, äidinäidinäiti, äidinäidinäidinäiti ja niin edelleen.

Puhutut kielet ovat voineet vaihtua monia kertoja.

Ongelma on myös se, että Suomessa nykyään puhutun suomen kielen kantamuoto kehittyi lahden eteläpuolella Virossa.

– Mutta tietenkin on mahdollista, että se Espoossa puhuttu kieli oli sukua Viron alueella puhutuille kielille, joista on saatu lainoja kantasuomeen, Saarikivi pohtii.

Niin tai näin, 6 000 vuotta sitten Suomessa puhuttiin paljon useampia kieliä kuin nyt. Koko Suomen alueella eli ehkä 5 000–15 000 ihmistä. Jos Saarikivi suhteuttaa väkiluvun Siperian nykyisten metsästäjä-keräilijöiden väkimäärään ja kielten keskimääräiseen puhujamäärään, hän arvioi, että Suomen alueella puhuttiin ehkä 10–15 kieltä, jotka kuuluivat kolmeen tai neljään toisilleen vieraaseen kielikuntaan.

Mitään yhtä yhteistä kauppa- tai kulttuurikieltä ei luultavasti ollut.

– Kielten alueet ovat varmaankin olleet ekologisesti rajattuja. Ehkä joku jengi, joka on pyytänyt hylkeitä Itämeren rannalla, on puhunut samaa kieltä kuin hylkeenpyytäjät pitkin koko rannikkoa. Todennäköisesti Päijänteen, Laatokan ja Saimaan vesistöjen rannoilla on ollut ihan eri kielikunnat.

Kaikki se on vain arvailua. Ruukunsirpaleet ja nuotiopaikat vaikenevat.

SUNNUNTAIAAMUNA Stina Metsalo herää ja vie Elsin ulos. Myös hänen 6 000 vuoden takaisilla naapureillaan oli koiria. Ne olivat ainakin vetojuhtia, mutta ehkä myös vahtikoiria, kavereita ja perheenjäseniä.

Elsikin vahtii ikkunasta ohikulkijoita, etenkin isoja ja uhkaavan näköisiä koiria.

Metsalo syö aamupalan ja lähtee miehensä kanssa Tapiolan kirkkoon jumalanpalvelukseen.

Kristillinen usko on Metsalolle tärkeää. Hänen lapsuudenkotinsa ei ollut erityisen uskonnollinen, mutta isänäiti opetti rukoilemaan.

Metsalo lukee Raamattua ja uskoo kolmiyhteiseen Jumalaan. Hänelle on tärkeää, että Jeesus kuoli ristillä hänen puolestaan.

– Vaikka mä mokailen elämässä, Jeesus on pelastanut tilanteen.

Kun Bosmalmin hylkeenpyytäjät hinkkasivat hylkeenaivoja kaavittuun nahkaan, Jeesuksen syntymään oli vielä tuhansia vuosia ja satoja sukupolvia. Äiti, lapsi, äiti, lapsi, äiti, lapsi ja niin edelleen. Jokainen heistä näki maailman vähän eri tavalla kuin toinen.

Muinaisespoolaisten maailmankatsomuksesta tiedetään vain vähän, ja sekin vähä on raavittu murusista.

Tiedetään, että ihmiset hautasivat vainajansa ja ripottelivat hautoihin punamultaa. Samalla punamullalla maalattiin kallioihin kuvia.

Kalliomaalauksia on löydetty esimerkiksi Nuuksiosta ja Kirkkonummelta. Maalausten ajoittaminen on vaikeaa, mutta ne ovat hyvin voineet olla tuttuja Bosmalmin yhteisölle.

– Kirkkonummen Juusjärvellä on maalauksessa ihmisiä, joilla on kädet pystyssä. Ylimmällä ihmishahmolla on eläimen pää ja kuono. Ehkä he juhlivat jotain, Jenni Siltainsuu kertoo.

– Johonkin uskomusmaailmaan ne varmasti liittyvät, mutta emme tiedä tarkemmin. On ehdotettu esimerkiksi, että kyse on metsästysmagiasta tai samanismista.

4B

Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

”

Harmi vain, kun kohta tulee naapuriheimo ja ampuu nuolet niskaan.

Metsästäjä-keräilijöiden elämän kenties kurjin puoli oli silmitön väkivalta.

Bosmalmin kaivauksista on löydetty myös savisia hahmoja, kuten rintava nainen. Vastaavanlaisia savinaisia on löytynyt kivikautisista kaivauksista ympäri Eurooppaa. Sitä voi sitten miettiä, miksi sellaisia on tehty.

Jos Janne Saarikiven pitäisi arvata, minkälainen oli muinaisespoolaisten maailmankuva, hän veikkaisi sen olleen jotain samanlaista kuin Siperiassa 1900-luvulla.

– Ihmiset ovat jakaantuneet jonkinlaisiin klaaneihin, jotka ovat ehkä assosioineet itsensä johonkin eläimeen, vaikka karhuun tai hirveen, joka on ollut heidän myyttinen kantaisänsä. Sitä eläintä on palvottu, ja sen metsästys on ollut rituaalinen pyhä toimitus.

EHKÄ MUINAISESPOOLAISET olivat Suuren hylkeen jälkeläisiä, jotka tappoivat merinisäkkäitä pyhän kunnioituksen vallassa.

Saarikivi uskoo, että muinaisten metsästäjä-keräilijöiden elämä oli mukavaa. Stina Metsalo tekee töitä seitsemän tuntia päivässä, mutta muinaisespoolainen huhki ehkä neljä tai viisi tuntia.

– Metsästys ja keräilyhän on hirveän kivaa, ja ruoka on hirveän korkealaatuista. Loppuajat vedetään jotain kivaa tanssia ja naidaan. Harmi vain, kun kohta tulee naapuriheimo ja ampuu nuolet niskaan, Saarikivi sanoo.

Siinä onkin metsästäjä-keräilijöiden elämän kenties kurjin puoli: silmitön väkivalta. Saarikivi on työskennellyt viime vuosina itäsiperialaisten nivhien parissa. Nivheillä oli vielä 1900-luvulla tapana selvittää keskinäiset ongelmansa tappamalla. Aviorikoksen tehnyt poltettiin elävältä.

– Kun brittiläiset lähetyssaarnaajat tulivat 1930-luvulla Papuan ylänköalueelle, paikalliset metsästäjä-keräilijät luopuivat mielellään vanhoista tavoistaan ja ottivat kristinuskon vastaan. He perustelivat sitä sillä, että on mukavaa, että aina kun käy kusella, ei tarvitse katsella niskan taakse, onko joku ampumassa myrkkynuolella kaulavaltimoon, Saarikivi kertoo.

Muinaisherttoniemeläiset ovat voineet joku ilta tulla Bosmalmille, tappaa kaikki miehet ja lapset, ottaa naiset orjiksi ja jatkaa elämäänsä heidän asuinsijoillaan.

– Se yhteisö on ollut aika pieni, ehkä viisikymmentä hylkeenpyytäjää. Sinne on voinut tulla jokin naapuriporukka, joka on vain tappanut ne kaikki

ja pöllinyt niiden hylkeenrasvat. Se on sitten ollut tavallaan siinä.

– Ja sen takia on hyvin mahdollista, että sillä nykyisellä espoolaisnaisella ei välttämättä ole yhtään niiden hylkeenpyytäjien geeneistä.

STINA METSALO PYYHKÄISEE pumpulitikulla poskensa sisäpintaa, sulkee näytteen muovitötsään ja lähettää sen Yhdysvaltoihin. Muutaman viikon päästä dna-testin tulokset ovat valmiit.

Tietokoneen näytöllä lukee U4b3, ja Turun yliopiston genetiikan professorin Päivi Onkamon mielestä se on jännä tulos.

Kyseessä on haploryhmä, joka selvitettiin Metsalon mitokondrio-dna:sta. Se kertoo, mistä hänen äitinsä, äitinsä äiti, äidinäidinäiti ja niin edelleen ovat peräisin – periaatteessa ensimmäisiin ihmisiin asti.

Myös isälinjaa voidaan tutkia, mutta siihen tarvitaan Y-kromosomi, joka on vain miehillä.

Metsalon muinaisäiti, rouva U, tuli Eurooppaan Lähi-idästä noin 50 000 vuotta sitten. Siihen aikaan Euroopassa eli mammutteja ja Espoon yllä oli kolmisen kilometriä jäätä. Se on vajaat kymmenen kertaa enemmän kuin nyky-Espoon korkein rakennelma, Latokasken 350-metrinen radiomasto.

U:ta lykästi, sillä hänen jälkeensä jättämä haploryhmä on Euroopassa yhä yleinen.

– U:n tytär U4 on elänyt ehkä 30 000 vuotta sitten. Hänen jälkeläisensä ovat kulkeneet idemmäs kuin monet muut U:t. Meillä Suomessa U4:ää on vähän, mutta mareilla, mordvalaisilla, udmurteilla ja muilla suomalaisten sukukansoilla sitä on enemmän, Onkamo kertoo.

Alalinja U4b3 on kuitenkin harvinainen. Onkamo löytää muutaman Metsalon kaukaisen U4b3-sukulaisen uiguureista, jotka ovat pääasiassa Kiinassa asuva islaminuskoinen kansa.

Päivän iso kysymys on, onko mahdollista, että joillakuilla muinaisespoolaisilla hylkeenpyytäjillä oli sama äitilinja kuin Metsalolla.

Kysymykseen on mahdoton vastata varmasti, koska Suomen maaperä syö ihmisten luut viimeistään tuhannessa vuodessa. Lahden toisella puolella Baltiassa maaperä on vähemmän ahnas, ja kivikautisia luita on säilynyt. Onkamo uskoo, että Etelä-Suomessa ja Baltiassa on asunut jotakuinkin samaa väkeä.

Onkamo tutkii aikansa tietokantoja, ja sitten löytyy osuma – tai ainakin melkein.

– 6 000 vuotta sitten Virossa on elänyt nainen, joka kuului haploryhmään U4a1. Se on sukua U4b3:lle, mutta ei aivan läheistä. Yhteinen esiäiti on ehkä 15 000 vuoden takana, Onkamo sanoo.

Sen tarkempaa tietoa ei löydy tähän hätään.

Ei ole mahdotonta, että joku Metsalon esiäideistä parkitsi hylkeennahkaa muinaisen Espoon rantakallioilla. Yhtä hyvin hän saattoi laulaa lapsille maailmansynnystä nykyisen Latvian tienoilla tai kertoa vitsejä sisaruksilleen Äänisen rannoilla.

Niillä tienoilla eli siihen aikaan muinaisen rouva U4:n jälkeläisiä. Varmaa on, että yksi sellainen asuu vuonna 2019 Tapiolassa. ■ Jutussa on käytetty lähteinä muun muassa seuraavia teoksia: Karin Bojs: Homo Europaeus – Eurooppalaisen ihmisen pitkä historia; Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet – Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle; Sirpa Leskinen ja Petro Pesonen: Vantaan esihistoria; Marja Pirttivaara: Juuresi näkyvät – Geneettisen sukututkimuksen ABC; Sakke Yrjölä, Hannu Lehtonen ja Kari Nyberg: Suomen kalat.

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

NISKAT JUMISSA? LIHASKIPUJA? JALKAVAIVOJA?

Relaxant -voiteista saat tehokkaan helpotuksen lihasvaivoihin ja särkyihin!

Detria Relaxant® Magnesium Black Ice Testiryhmän kokemuksen mukaan tehokkain kylmävaikutus! Lisäksi tuotteen sisältämä magnesium antaa pitkäkestoista hoitoa ja suojaa lihaskramppeja vastaan. Turveuute parantaa verenkiertoa paikallisesti auttaen lihaksistoa palautumaan.

• Eukalyptus- ja mentoliöljyt viilentävät välittömästi sekä lievittävät kipua.

• Geelin sisältämä ainutlaatuinen turvemagnesiumseos on rikas mineraalien lähde.

Magnesium Black Ice tehosi testiryhmään

TESTAA JA TOTEA ITSE!

Detria Relaxant® Lihastenrentouttaja nopeuttaa lihasten palautumista

• tehokas apu niin aktiivi-urheilijoiden ja –liikkujien kuin päätetyöskentelijöidenkin lihashuollossa • auttaa mm. lihaskramppeihin, niska- ja hartiavaivoihin, kolotuksiin ja rasitusvammoihin • sopii myös lasten kasvukipuihin

Detria Relaxant® Jalkavoide on laskimoverenkiertoa tukeva voide, joka

• hoitaa ja rauhoittaa väsyneitä, turvonneita ja pakottavia jalkoja • helpottaa suonenvetoja, jalkojen laskimovaivoja ja pakotusta sekä suonikohjukipuja • lämmittää palelevat jalat

91%

Sai merkittävän avun lihaskipuihin. ”Hyvä tuote kokonaisuudessaan. Helppo käyttää, levittyy hyvin, ei jätä tahmaiseksi, kuivuu nopeasti! Suosittelen jatkossa muillekin. Tehoaa lihaskipuihin – mikä on kuitenkin se pääasia!”

Relaxant Black Ice testiryhmä (27 vastaajaa) tammikuu 2018

Jalkoja on krampannut, koska töissä joutuu kävelemään pitkiä matkoja ja olemaan muutenkin paljon jalkojen päällä. Kipuja oli pohkeissa ja jalkapohjissa, jotka olivat ihan kuin tulessa. Kokeilin Relaxanttia ensimmäisen kerran jo kymmenen vuotta sitten ja huomasin hyvin pian sen auttavan. Ennen jouduin aina töistä lähdettyäni ottamaan särkylääkettä, mutta nykyisin tarvitsen vain Relaxanttia! Laitan sitä

Detria Relaxant® Magnesium - lihasten rentoutukseen

Nopeuttaa särkevien lihasten rentoutumista, vilkastuttaa lihasten aineenvaihduntaa, ehkäisee lihaskramppeja sekä lihasten jäykkyyttä. Relaxant Magnesium on fysioterapeuttinen valmiste, joka tukee kehon omien korjaus- ja huoltojärjestelmien toimintaa.

Kotimaiset Relaxant-voiteet löydät apteekeista, terveys- ja luontaistuotekaupoista sekä www.relaxant.fi

päivittäin aina siihen paikkaan, joka kulloinkin on kipeä. Aikaisemmin minua kiusasivat myös levottomat jalat, mutta nyt sekin vaiva on kokonaan kadonnut.

-Hannele 52 v.

www.detria.fi

5

6B

Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

Kuka?

Nanna Susi, 51, on yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia kuvataiteilijoita.

Mitä?

Susi kertoo maalaamastaan alttaritaulusta sunnuntaina 5.5. klo 11.30 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22, Vantaa.

Motto

Elämä voittaa aina.

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Jaloillaan vaikka huojutetaan Kuvataiteilija Nanna Susi käy maalatessaan läpi monenlaisia tunteita. Maalaaminen on hänelle myös toivon merkki.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

T

eini-ikäisen uteliaisuutta se kai oli, että Nanna Susi sai kerran päähänsä lyöttäytyä äitinsä ystävättärien matkaan.

Näillä oli 1980-luvun alkupuolella tapana ajella pitkin Etelä-Suomea karismaattisissa rukous- ja parantamisilloissa. Sinä iltana Vääksystä suunnattiin Vantaan Rekolaan. Kirkkoa ei Rekolassa tuolloin ollut, vaan tilaisuus järjestettiin Suden muistikuvien mukaan jossakin puutalossa.

– Minua kiinnosti kovasti, kaatuisinko minäkin.

Niinpä kokosin rohkeuteni ja lampsin salin eteen.

Saarnaaja kosketti minua kahdella sormella ja kaaduin heti, Susi muistelee.

Viitisentoista vuotta myöhemmin Susi oli jälleen Rekolassa. Tällä kertaa hän pelkäsi putoavansa. Rekolan Pyhän Andreaan kirkkoon oli etsitty sopivaa alttaritaideteosta kilpailun avulla, ja Kuvataideakatemiasta juuri valmistunut Susi oli tuomariston yksimielinen valinta teoksen tekijäksi. Kirkkosaliin oli pystytetty rakennustelineet, joilla Susi kiipeili teostaan viimeistelemässä. Telineistä oli jouduttu irrottamaan tukipuita, jotta ne eivät olisi maalaamisen tiellä.

– Ajattelin, että varmaan romahdan tuohon alttarille ja kuolen. On sekin sitten loppu.

Muutenkin alttaritaulun tekeminen hirvitti. Susi tajusi olevansa sillä puolella alttarin muodostamaa rajaa, missä hänen ei kuuluisi olla, ja tekevänsä jotakin, mikä tuntui isolta niin nuorelle ihmiselle.

– Kirkossa ihmiset istuvat penkissä ja katsovat kaikki alttarin suuntaan. Siellä he menevät naimisiin, pääsevät ripille, surevat kuolleita. Heidän sydämensä on täynnä. Siellä on iloa, surua, pettymystä, rukousta, pelkoja ja toiveita – ihan koko repertuaari, mitä ihminen voi sielussaan kantaa. Alttaritaulua tehdessäni tajusin, että kaikki ne tunteet kohdistuvat myös tähän teokseen, Susi kertoo.

PYHÄ ANDREAS, jolle Rekolan kirkko on omistettu, oli kalastaja ja Jeesuksen opetuslapsi. Siksi Nanna Susi teki alttaritaulusta sinisävyisen, niin kuin se olisi kokonaan isoa merta. Teoksessa voi nähdä myös kalaverkon. Monta muutakin symbolia ja yksityiskohtaa Susi maalaukseensa sisällytti: orjantappuroita, pikarin, askelmat ylös, haudan käärinliinoineen, kyyneleen, saarnastuolin. Perinteisen ristin sijasta Susi maalasi teokseensa nelisakaraisen tähden.

Maalaustyö oli niin kokonaisvaltaista, että se jatkui unissakin. Jotkut niistä tuntuivat yliluonnollisilta, niin selkeitä ja samalla selittämättömiä ne olivat.

Eräässä unessa Jumala avasi keskustelun.

– Ääni kysyi: ”Nanna, mitä sinä haluat?” Mietin vastaustani pitkään ja sanoin sitten haluavani kupin kahvia. Jumala oli tosi pitkään hiljaa ja sanoi sitten: ”Jos sinä Nanna haluat vain kupin kahvia, tulet saamaan kaiken, mitä ikinä haluat.” Kun seuraavana päivänä kerroin uneni silloiselle kirkkoherralle Jukka Yrjölälle, hän huomautti, että Raamatussa Jumala esittää saman kysymyksen kuningas Salomolle, joka toivoi viisautta hallita kansaa.

Palkintorahoilla, sadalla tuhannella markalla, Susi maksoi opintolainansa pois ja osti itselleen astianpesukoneen.

– Se kevät oli elämässäni merkityksellinen. Silloin sain jonkinlaisen tunteen siitä, että pysyn pystyssä, vaikka minua kuinka huojutettaisiin. Olen saanut tukea, ja minulla on turvallinen olo tässä turvattomassa ammatissa, joka vaatii heittäytymistä ja kestävyyttä, Susi sanoo.

SINÄ KEVÄÄNÄ, jolloin Nanna Susi työskenteli Rekolassa, hän näki myös näyn, jonka seuraukset tuntuvat hänen elämässään yhä.

– Eräänä aamuna herätessäni näin sängyn laidalla istumassa enkelin. Sillä oli siniharmaa iho, mustat vaatteet, tummat hiukset ja mustat, kiiltävät siivet. Olin varma, että kuolen ja enkeli on tullut hakemaan minua, Susi kertoo.

”

ERÄÄNÄ AAMUNA HERÄTESSÄNI NÄIN SÄNGYN LAIDALLA ENKELIN. OLIN VARMA, ETTÄ KUOLEN JA ENKELI ON TULLUT HAKEMAAN MINUA.

Mitään dramaattista ei kuitenkaan vielä silloin tapahtunut. Seuraavana vuonna Susi oli stipendiaattina Italian Mazzanossa. Eräänä iltana hän istui paikallisessa baarissa ja näki yhtäkkiä mustan enkelinsä uudelleen. Enkeli ei puhunut englantia eikä Susi italiaa, mutta kahden viikon kuluttua he muuttivat yhdessä Roomaan. Samoihin aikoihin Suden taiteilijanura lähti nousukiitoon, kun hänet valittiin Suomessa vuoden nuoreksi taiteilijaksi.

Roomassa Susi ehti asua niin kauan, että oppi kielen ja riitelemäänkin. Vuonna 2005 hän muutti pienen poikansa kanssa takaisin Suomeen. Hän oli saanut kokea, miten pahasti suomalainen itsenäisen naisen ihanne on törmäyskurssilla perinteisen italialaisen perhemallin kanssa.

Edelleen Susi kuitenkin viettää mahdollisimman paljon aikaa Roomassa. Hän on hankkinut sieltä pienen asunnon, vanhan pyykkituvan kerrostalon katolta. Matka kakkoskotiin tuntuu hänestä helpolta: ensin muutaman sadan metrin kävely kotiovelta Hakaniemen metroasemalle ja Roomassa saman verran juna-asemalta toiselle kotiovelle.

TYÖHUONEESSA HELSINGIN Kalliossa tuoksuu öljyväri. Leveitä siveltimiä ja ruttuun puristettuja isoja värituubeja on pöydillä ja lattioilla. Seinille ripustettuina ja niitä vasten nojallaan on suurikokoisia maalauksia. Osa on valmiita, osa vielä kesken.

– Haluaisin saada näihin sellaisen fiiliksen, että ne ovat kevyitä, että kaikki on vähän kuin ilmassa.

Mutta kun olen maalari, joka vetää paksuja värikerroksia toistensa päälle, on vähän vaikea pitäytyä siinä kevyessä, Nanna Susi kertoo.

– Maalaaminen on rakentamista, purkamista ja tuhoamista. Tässä käydään paljon tunneskaaloja läpi. Koen itse olevani itseni työväline, eikä työtä voi jättää työpaikalle.

Silloinkaan, kun työ on tuntunut raskaalta, Susi ei ole kyseenalaistanut ammatinvalintaansa. Hän on tehnyt tietoisen päätöksen maalata koko loppuelämänsä.

– Minulla on ollut kovia kriisejä. En tiedä, kuinka monta kertaa olen ollut burnoutin partaalla. Olen jo aika tottunut siihen. Kun poikani Raffaello oli pieni, minulla oli viiden vuoden järjetön unettomuuskausi, jolloin nukuin ehkä kaksi tuntia yössä. Olin niin rajoilla, että saatoin yöllä ihan kirjaimellisesti hakata päätäni seinään.

KUN NANNA SUSI huomauttaa, että hän on eläessään tehnyt töitä useamman ihmisen edestä eikä päästä itseään helpolla, häntä uskoo. Tammikuusta alkaen hän on maalannut kuumeisesti uusia teoksia näyttelyyn, joka avautuu toukokuun lopulla Joensuun taidemuseossa.

– Aika käyttäytyy jännästi. Vaikka sanon, että minulla on kiire, minusta tuntuu, että minulla ei ole koskaan ollut näin paljon aikaa kuin näinä muutamina kuukausina. Joskus tuntuu, että aika ei liiku.

Minulle vain jostain syystä annetaan sitä nyt niin, että olen ehtinyt tehdä kaiken ja välillä huokaistakin, Susi sanoo.

Paikannimet vilisevät Suden puheessa, kun hän kertoo projekteistaan: parhaillaan Jyväskylässä, aiemmin Salossa ja Kiinan Xianissa, lähitulevaisuudessa Joensuun lisäksi Sysmään, Roomaan, Rovaniemelle, Tampereelle. Retrospektiiviset näyttelyt sekä Salon että Jyväskylän taidemuseossa ovat olleet kävijämagneetteja. Sudelle se on osoitus maalauksen vetovoimasta.

– Maalaukset ovat ihan oma maailmansa, eikä niitä nykyisin näytetä juuri missään. Mutta ihmisillä kuitenkin on ikävä maalauksia, he rakastavat niitä.

ANKARA TYÖTAHTI saattaa olla yrittäjä-äidin peruja. Äiti oli Nanna Sudelle läheinen. Vanhempien eron jälkeen Nanna ja hänen sisarensa jäivät asumaan äidin kanssa. Yhteydenpito oli tiivistä silloinkin, kun Susi asui Roomassa. Sitten, vuonna 2016, Laura-äidillä todettiin syöpä, joka oli levinnyt joka puolelle kehoa. Hän kuoli juhannusaattona. Seuraavan vuoden tammikuussa kuoli isä.

Edelleen Susi ajattelee äitiään joka päivä.

– Eilenkin tajusin, että minulla on niin hirveä ikävä, enkä voi tehdä mitään. Uskon, että kun elämä lyö meitä, sillä on jokin tarkoitus. Meidän pitää valmistautua myös omaan kuolemaamme. Läheisen kuolema pehmentää ja opettaa hyväksymään paljon asioita. Täytyy osata pysähtyä, ei voi vain juosta karkuun koko ajan, hän miettii.

– Emme me jaksaisi, jos me ajattelisimme, että elämä on vain sitä, että lopuksi kuollaan. Minulle maalaaminen on paljolti sitä, että on toivoa, että hyvä kantaa ja asioilla ja elämällä on merkitystä. Toivo pitää liikkeessä. ■

8B

Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

Jutta Ordning käy joka päivä katsomassa muistisairautta potevaa ja huonosti liikkuvaa äitiään Helvi Ordningia.

Muistisairaskin haluaa, että tukka näyttää hyvältä Kotona asuva muistisairas Helvi Ordning nauttii läheisen ihmisen huolenpidosta, kuten itse laitetusta ruoasta ja yhdessä syömisestä.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT SIRPA PÄIVINEN

O

len hyvällä tuulella ja päivä on alkanut lois­ tavasti, vastaa sän­ gyssä makaava Helvi Ordning, 88, ky­ symykseen tämän­ hetkisestä voinnista. Vieressä on kulhollinen viinirypäleitä, joita hän napsii suuhunsa tasaiseen tahtiin.

Muistisairaan Ordningin luona on hänen tyttärensä Jutta Ordning, 55.

Vähän aiemmin kaupungin kotipalve­ lun hoitaja on vienyt huonosti liikku­ van Helvi Ordningin aamupesulle ja antanut aamiaisen.

Ordning ei muista lähiajan asioita ja tapahtumia juuri ollenkaan. Tyttä­ ren auttamana alkaa mieleen kuiten­ kin muistua muistoja aiemmasta elä­ mästä.

Ordning työskenteli kampaajana ja kasvatti yksinhuoltajana kolme las­ ta. Hän jäi sairauseläkkeelle kulumi­ en takia kuusikymppisenä. Sen jäl­ keen hän vietti menevää eläkeläisen elämää kulttuuririentoineen ja ulko­ maanmatkoineen.

Viitisen vuotta sitten Ordningil­ la todettiin muistisairaus. Myöhem­ min hänen liikuntakykynsä heikke­ ni epäonnistuneen selkäleikkauksen vuoksi.

Huumorintaju Ordningilla on kui­ tenkin säilynyt ennallaan: hän kertoo hymyssä suin seurustelevansa presi­ dentti Donald Trumpin kanssa.

Ja tukka, sen pitää entisellä kam­ paajalla olla hyvin, kun otetaan valo­ kuvia. Huulipunaa ei kuitenkaan tar­ vitse enää laittaa.

JUTTA ORDNING KÄY katsomassa äiti­ ään joka päivä. Tytär hoitaa monen­ laisia asioita, käy kaupassa, tekee ruo­ kaa, siivoaa ja pesee pyykkiä. Hän ei silti ole virallisesti omaishoitaja eli hän ei saa työstään mitään korvausta.

– Haluan äitini viettävän loppuun saakka ihmisarvoista elämää, jossa hänen mielipiteensä ja toiveensa ote­ taan huomioon. Tämä on minulle ar­ vokysymys.

Ordningin mukaan äiti on yleensä hyväntuulinen, mutta on myös päiviä, jolloin mieli on maassa eikä mikään ole hyvin. Saapuessaan äitinsä luokse tytär kysyy aina ensimmäiseksi, mitä ruokaa laittaisi.

– Äitini oli hyvä ruoanlaittaja. Teen hänen lempiruokiaan, esimerkik­ si kalakeittoa tai silakoita ja peruna­

muusia. Minusta on tärkeää, että hän saa nauttia ruoan tuoksusta ja yhdes­ sä syömisestä.

Helvi Ordning rakastaa musiikkia, ja Iskelmäradio onkin päällä ympäri vuorokauden. Hänen suosikkikappa­ leitaan ovat Lauri Tähkän Mä en pelkää ja Antti Ketosen Olisitpa sylissäni.

– Välillä katsomme yhdessä televi­ siosta Arto Nybergiä sekä erilaisia mu­ siikkiohjelmia, kuten Tähdet, tähdet ja Teeman klassisen musiikin konsertit.

Samalla saatamme ottaa lasilliset li­ kööriä tai konjakkia, tytär kertoo.

Näin keväällä Ordning alkaa viedä äitiään ulos pyörätuolilla. Tämä halu­ aa istua välillä pitkäänkin aurinkoises­ sa ulkoilmassa.

HELVI ORDNINGIN LUONA käy ko­ tipalvelun hoitaja kolmesti päiväs­ sä. Tämä huolehtii Ordningin aamu­ palasta, lääkityksestä sekä wc­ ja suihkukäynneistä.

Jutta Ordningin mukaan ylikuormi­ tetut hoitajat tekevät pääosin työnsä hyvin. Ongelmana on hoitajien vaih­ tuvuus. Hän on laskenut, että paikal­ la on käynyt muutaman vuoden aika­ na ainakin 200 eri hoitajaa.

– Äidillä on thaimaalaistaustainen omahoitaja, ja hänestä äiti pitää eni­ ten, sillä hän on empaattinen ja huo­ lehtiva. Hän ei kuitenkaan ehdi käy­ dä kovin usein.

Eniten Helvi Ordningia harmittaa se, jos hänen tukkaansa ei pestä kun­ nolla, kuten joskus on käynyt. Vas­ taavasti elämään tuo iloa se, että ty­ tär hankkii hänelle toisinaan kotiin

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

Muistiongelmissa kannattaa hakeutua ajoissa hoitoon Muistiliiton asiantuntija Mari Luonsinen, miten yleisiä muistiongelmat ovat? Onko niiden määrä lisääntynyt viime vuosina?

– Joidenkin arvioiden mukaan muistin ja tiedonkäsittelyn ongelmat ovat aika yleisiä ja niiden määrä on todennäköisesti myös lisääntynyt. Muistin ongelmat voivat johtua monesta eri syystä. Jotkut voivat olla ohimeneviä tai hoidettavissa olevia.

Joskus kysymyksessä on etenevä muistisairaus.

– Muistin toimintaan vaikuttavat monet tekijät. Esimerkiksi kiire tai väsymys voivat heikentää muistamista ja keskittymiskykyä, mutta kiireen hellittäessä ja hyvien yöunien jälkeen muisti toimii taas normaalisti. Toisaalta pitkäkestoiset uniongelmat, kuten uniapnea tai työuupumukseksi asti yltynyt stressi, voivat lisätä riskiä sairastua muistisairauteen myöhemmällä iällä.

Millaisia ovat etenevän muistisairauden oireet?

– Etenevän muistisairauden oireet tulevat usein esille lähimuistin muutoksina. Näitä ovat esimerkiksi muistiongelmien haittaaminen töissä tai arkiaskareissa, sovittujen tapaamisten unohtelu, vaikeus löytää oikeita sanoja, päättely- ja ongelmanratkaisukyvyn heikkeneminen, taloudellisten asioiden hoitamisen vaikeutuminen sekä mielialamuutokset ja ahdistuneisuus.

Mistä voi hakea apua? Mitä tehdä, jos muistiongelmainen kieltäytyy lähtemästä tutkimuksiin?

– Ensimmäiseksi kannattaa varata aika terveyskeskus- tai työterveyslääkärille, kunnan muistihoitajalle, yksityiselle geriatrille tai neurologille. Lisätietoja voi kysyä paikallisesta muistiyhdistyksestä.

On tärkeää, että muistin ongelmien aiheuttaja saadaan selville, jotta mahdollinen hoito tai muu syihin puuttuminen voidaan aloittaa mahdollisimman varhain.

esimerkiksi kampaajan, kosmetologin ja jalkahoitajan.

– Tärkeää on sekin, että äidillä on hyvät petivaatteet, ettei hänen tarvitse palella. Niin voisi helposti käydä laitoshoidossa. Illaksi jätän hänelle aina voileipiä ja hedelmiä, että hän voi syödä milloin haluaa, Jutta Ordning sanoo.

– Olen myös yrittänyt katsoa, ettei äidille syötetä hänen olotilaansa heikentäviä lääkkeitä. Kerran hänelle määrättiin muistilääkettä, joka vei tunnon kehosta. Tuo lääkitys saattoi johtua siitä, että häntä olisi ollut helpompi käsitellä.

JUTTA ORDNING on tehnyt äitinsä sairauden vuoksi viime vuodet lyhennet-

Jutta Ordning on kirjoittanut äitinsä huoneen seinälle ohjeita kotipalvelua varten.

– Tutkimuksiin hakeutuminen voi tuntua pelottavalta. Toisinaan ihminen ei itse huomaa tai uskalla myöntää muistinsa oireilevan. On hyvä tiedostaa, että muistioireissa ei suinkaan aina ole kyse etenevästä muistisairaudesta. Ei siis kannata heti alkuun puhua esimerkiksi Alzheimerin taudista, sillä monelle pelkästään tuon sanan kaiku voi aiheuttaa tutkimuksista kieltäytymisen.

Miten muistiongelmaista pitäisi kohdella?

– On tärkeää, että ihmisen kertoma huoli omasta tai läheisen muistista otetaan tosissaan ja taustalla olevat syyt selvitetään. Joskus voi käydä niin, että jos asiaan ei kiinnitetä huomiota oikeassa vaiheessa, tilanne pääsee etenemään, eikä ihminen välttämättä ota asiaa uudelleen puheeksi. Näin voidaan menettää kallisarvoista aikaa, kun mahdollinen hoito tai muu tilaan puuttuminen viivästyy ja ongelmat voivat sitä mukaa lisääntyä.

Miten pitkään muistisairautta poteva pärjää yksin kotona?

– Suomessa on noin 193 000 muistisairasta ihmistä, ja heillä jokaisella on omannäköisensä elämä ja sairaus. On siis mahdotonta sanoa yleispätevää aikaa, jonka muistisairautta sairastava pärjää kotona. Paljon riippuu siitä, kuinka paljon erilaisia tukimuotoja on käytössä, asuuko hän yksin ja onko omaisia auttamassa. Yhtenä kotona asumisen ja pärjäämisen tärkeimmistä edellytyksistä voidaan pitää sitä, että ihminen kokee olonsa turvalliseksi.

– Hoitotyön Tutkimussäätiö Hotus kehittelee parhaillaan muistisairaan asuinmuodon valintaa tukevaa työvälinettä. Se valmistunee tämän vuoden lopulla.

”

Lisätietoa löytyy osoitteesta muistiliitto.fi.

HALUAN ÄITINI VIETTÄVÄN LOPPUUN SAAKKA IHMISARVOISTA ELÄMÄÄ, JOSSA HÄNEN MIELIPITEENSÄ JA TOIVEENSA OTETAAN HUOMIOON. JUTTA ORDNING

tyä työaikaa, koska täysiaikainen työ tuntuisi nyt mahdottomalta. Parhaillaan Ordning on opintovapaalla.

– Oma elämäni on nyt tavallaan pausella. Tämä on kuitenkin vain tietty jakso elämästä, ja ehdin hyvin käydä myöhemmin vaikkapa työväenopiston kursseilla.

Ordning osallistui Pääkaupunkiseudun omaishoitajien yhdistyksen järjestämään tukihenkilökoulutukseen. Hänestä koulutuksessa oli erityisen hienoa se, että siinä tapasi muita omaishoitajia.

– On antoisaa keskustella asioista samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Monelle omaishoitajalle myös muiden omaisten, kuten sisarusten, tuki on tärkeää. Meillä veljeni on avuksi käymällä katsomassa äitiä kerran viikossa.

– Erilaiset tukiverkostot ovat tärkeitä. Myös kaikki tieto muistisairaudesta on hyödyllistä, koska se avaa asiaan uusia näkökulmia. ■

B

9

Osa 31

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki Matti Pikkujämsä, 42, on kuvittaja ja graafinen suunnittelija. Hän on tehnyt kuvituksia sekä kirjoihin että sanoma- ja aikakauslehtiin ja suunnitellut tekstiilejä muun muassa Marimekolle ja Samujille.

Yksi Pikkujämsän säännöllisistä kuvitustöistä on Kirkko ja kaupungissa ilmestyvä Gurun opissa -palsta. Hänen mielestään Gurun opissa -kuvitusten ei tarvitse olla faktaa, vaan enemmänkin henkistä tunnetta tai tunnelmaa. Niiden ei ole tarkoitus selittää asiaa tyhjiin, joten kuvittaja voi eläytyä vapaasti ja antaa tekstin herättämien mielikuvien tulla.

Matti Pikkujämsä on huomannut, että töistä tulee parempia, kun panee puhelimen pois.

Mielen siistijä Matti Pikkujämsä löytää hiljaisuuden seinää tuijottamalla tai vaikka uimahallin saunassa.

M

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

atti Pikkujämsän työpöydällä on sikin sokin siveltimiä, värituubeja, paletin virkaa toimittavia pahvilautasia ja likaisia kahvikuppeja. Pöydän nurkassa huojuu vino pino luonnoslehtiöitä ja kaikenlaista paperia. Pöydän siisteydellä ei ole niin väliä, mutta mielensä Pikkujämsä pyrkii pitämään siistinä. Aamuisin hän koettaa karsia mielessä pyöriviä asioita ja virittäytyä edessä oleviin töihin. Siinä auttaa usein musiikki, vaikkapa Brian Enon Music For Airports tai pianisti Glenn Gouldin tulkitsemat Bachin Goldberg-variaatiot.

Pikkujämsä tietää olevansa levoton ja innostuva. Hän käy helposti ylikierroksilla ja voisi surffata netissä vaikka kuinka kauan. Välillä pää on kukkuroillaan kuvia. Niiden jäsentämiseen ja karsimiseen

Ylösnousseen todistajia

MATTI PIKKUJÄMSÄ on asunut kaupungissa koko aikuisikänsä, joten hän ei tarvitse rauhoittumiseen umpimetsää tai mökkilaituria. Taidegalleriat, joissa arkipäivisin harvoin on muita ja joissa voi unohtua toviksi tarkastelemaan yhtä maalausta, sopivat hänelle. Rakas on myös Yrjönkadun uimahalli ja varsinkin sen sauna.

Ihmisvilinän keskellä hiljentymistä Pikkujämsä harjoittaa myös Japanissa, jossa hän työnsä vuoksi usein käy. Vaikka metrot ja junat siellä saattavat ol-

la tupaten täynnä, niissä on hiljaista ja lähes kirkkomainen tunnelma. Ihmiset löytävät oman tilansa, monet nukkuvat. Joskus Pikkujämsänkin on pakko sulkea silmät hetkeksi.

SUURKAUPUNKIEN TAUKOAMATTOMAN väri- ja valotulvan rinnalla Japanissa elää myös toisenlainen, pelkistetty estetiikka. Sitä Matti Pikkujämsä on löytänyt shintolaisista ja buddhalaisista temppeleistä.

Niihin japanilaiset itsekin piipahtavat rauhoittumaan. Pikkujämsän japanilaisystävät eivät ole erityisen uskonnollisia, mutta käyvät silti temppeleissä. Juhlapäivinä tunnelma niissä onkin enemmän karnevalistinen kuin harras.

Pikkujämsän suosikkitemppeli on Kiotossa sijaitseva zenbuddhalainen Ryoanji. Siellä on kuuluisa kivipuutarha, jossa pienten kivien keskeltä kohoaa saarekkeina suurempia. Ihmiset istuvat sitä katselemassa ja meditoimassa.

Ajatuksissaan Pikkujämsä yhdistää hiljaisuuden usein ylellisyyteen. Sauna on ylellisyyttä, samoin kotona lepääminen tai taidenäyttelyissä kuljeskelu. Hiljaisuus ei ole äänten puuttumista, vaan rauhaa jäsentää asioita ja koota hajanaista mieltä. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

28.4.

tarvitaan hiljaisuutta. Visuaalista tulvaa Pikkujämsä pääsee pakoon esimerkiksi kotona, missä hän mielellään makaa sängyllä ja katselee tyhjää seinää.

Pikkujämsä on opetellut työskennellessään pitämään puhelimen piilossa ja hiljaisella – ja huomannut, että töistä tulee parempia niin. Hänen ei tarvitse kuin syrjäsilmällä huomata, että puhelimen näyttö välähtää, niin se, mitä hän on mielessään rakennellut, romahtaa. Tilalle hyökyy ihmisiä, tunteita ja tunnelmia. Pian hän onkin jo uppoutunut Instagramiin tai Facebookiin, ja kaikki hyvä energia on kadonnut. Sosiaalinen media hengästyttää, ja ennen pitkää sekä silmät että mieli väsyvät.

Valkoisen vaatteen päivä PÄÄSIÄINEN OLI ensimmäisten kristittyjen erityinen kastepäivä.

Ristiäiset eivät päättyneet papin aameneen, vaan kastetta juhlittiin koko pääsiäisen tienoo. Kastepukua ei vaihdettu arkiasuun altaasta noustessa vaan vasta monta päivää myöhemmin, valkoisen vaatteen viikon jälkeen.

Siihen aikaan moni kastettu oli aikuinen. Kaste oli askel ylösnousseen todistajien joukkoon. Mutta ikä ei ollut este vastasyntyneen roolille. Uusi kristitty sai olla pieni, harjoitella alkeellisia taitoja ja juoda Jumalan sanaakin helposti sulavana kuin maito. Näin apostoli Paavali kuvaili tuoreen kristityn osaa.

Kasteen ja ylösnousemuksen teologia on sanoiksi saatettuna tavalliselle kirkon jäsenelle melkoista ammattislangia. Tavan kieltä on helpompi puhua ja ymmärtää. Miksi emme siis elvyttäisi avuttoman vastasyntyneen uskon merkkiä, valkoisen vaatteen tapaa?

Ihan niin kuin surevan tunnistaa suruajan mustasta vaatteesta, tunnistaisi valkoisesta sen, joka juuri juhlii tuoretta kristityn identiteettiään tai muistelee sen syntyä vuosia aikaisemmin.

Pienellä salapoliisityöllä voisin alkajaisiksi selvittää kasteeni päivän. Pukeutumalla vuosittain sen kunniaksi valkoiseen muistaisin,

mikä on olennaista muistaa: Olen päivän lapsi. En kuulu yölle enkä pimeydelle. Kellin uuden mah-

dollisuuden valossa. Voin jakaa sitä muille.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

Gurun opissa Ohjaajana Ursula King

Ursula King on tunnettu hengellisyyden, feministisen teologian ja uskontojen välisen dialogin tutkija. Vuosina 1989–2002 hän työskenteli teologian ja uskonnollisten tutkimusalojen professorina Englannissa Bristolin yliopistossa.

Hän perusti ja johti siellä perustamaansa Uskonnon ja sukupuolen vertailevan tutkimuksen keskusta.

Hän on myös toiminut feministisen teologian vierailevana professorina Skandinaviassa Oslon yliopistossa.

King on syntynyt vuonna 1938.

Hän kirjoittaa ja luennoi edelleen.

Hengellisyydestä postmodernissa maailmassa hän on kirjoittanut kirjan The Search for Spirituality.

Jumalan rakkaus on kuin meren aava Eri uskonnot ovat kuin virtoja, jotka kulkevat omaa uomaansa samaan mereen, sanoo hengellisyyden tutkija Ursula King.

V

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

oisitko ajatella, että Jumalan rakkaus sulkee sisäänsä kaikki hengelliset polut ja tiet, joita ihmiset ovat kulkeneet ennen meitä ja joita he

nyt kulkevat?

Voisitko ajatella, että Jumalan rakkauden piiriin kuuluvat myös eri perinteiden löydöt ja virheet? Että Hänen rakkauteensa mahtuvat myös sinun havahtumisesi ja harhapolkusi?

NYKYAIKA PYRKII työntämään elämän hengellisen ulottuvuuden yksityisasiaksi. Samaan aikaan hengellisyys saa koko ajan uusia muotoja. Sanasta spiritualiteetti on tullut koodisana, joka lävistää erilaiset uskonnolliset ilmiöt, kokemukset ja käytännöt, joista ihmiset hakevat elämäänsä merkitystä, suuntaa ja arvoja.

Kohtaamme globaalin henkisyyden valtavan kirjon. Ateistinen ja agnostinen humanismi haastavat uskontoja.

Feministinen ajattelu kyseenalaistaa pelkästään miehiset kuvat Jumalasta.

Ekologinen hengellisyys nostaa päätään.

Miten tähän kaikkeen pitäisi suhtautua? Sitä pohtii 80-vuotias englan-

tilainen teologian professori ja globaalin hengellisyyden tutkija Ursula King.

King kysyy, voisimmeko käyttää tietoisuuttamme erilaisista hengellisistä teistä mahdollisuutena laajentaa ymmärrystämme. Miten voisimme tunnistaa erilaisuuden ja tulla samalla tietoisiksi siitä spirituaalisesta rikkaudesta, jonka eri katsomukset voivat yhdessä luoda? King uskoo, että eri traditioista ammentamalla voisimme löytää voimaa ja keinoja voittaa ennakkoluuloja, vähentää köyhyyttä ja oppia rauhan tekemisen taitoja.

URSULA KING ottaa esimerkiksi Suomessakin tutun laulun: ”Jumalan rakkaus on kuin meren aava, kuin tuulenhenki päällä kuuman maan.”

Meri löytyy eri uskontojen kuvastosta. Se symboloi Jumalan olemusta ja rakkautta. Sen voi tulkita kuvaavan myös eri uskontojen ja hengellisten polkujen päämäärää. Jokainen uskonto on kuin virta, joka kulkee omaa uomaansa, ja jokainen näistä uomista saavuttaa lopulta saman meren, ”saman päämäärän ja lopullisen kodin, miten se ymmärretäänkin”.

Päämäärästä voi olla eri mieltä, samoin sinne vievistä teistä. Paljon olisi kuitenkin saavutettu, jos emme näkisi suuria uskon traditioita toisistaan eristäytyneinä linnakkeina vaan hen-

Jumala kaikessa ja kaikki Jumalassa Voit nähdä Jumalan kevään valossa ja väreissä.

Voit nähdä Hänet leskenlehdissä valkovuokoissa ja koivujen silmuissa.

Voit kuulla Hänet lintujen livertelyssä, purojen solinassa ja laineiden loiskeessa.

Hän pyyhkii pois kaiken ummehtuneen.

Hän uudistaa, elvyttää ja tuo toivon.

gen virtoina, joissa koko olemustamme hoidetaan.

Hengelliset traditiot muodostavat yhdessä perinnön, joka kuuluu koko ihmiskunnalle, Ursula King muistuttaa. Hengellistä heräämistä ja uudistumista tapahtuu, kun opimme kuuntelemaan toisiamme, näkemään maailmaa toistemme näkökulmasta ja hiljentymään yhdessä. Tarvitsemme toistemme hengellisten polkujen, harjoitusten ja päämäärien ymmärtämistä, jos haluamme tehdä koko maapallon kodiksemme.

KRISTITTYJEN SYVIN symboli on Kristus, jonka kädet ovat ristillä avoinna kaikille ja sydän on haavoitettu kaikkien tähden. ”Hengellisyyden muutosvoima voi toimia kaikilla tasoilla: se voi muuttaa perinpohjaisesti työmme, ajatuksemme, rukouksemme, yhteiskuntamme, maailmamme – koko planeettamme”, Ursula King kirjoittaa.

Jumalan rakkaus on avoin kaikille todellisuuksille ja kaikille ihmisille ja sulkee sisäänsä kaiken. Mitä syvemmin olemme avoinna toisillemme ja kunnioitamme toisiamme, sitä avarampaa on hengellisyytemme. ■

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

9

Ilkikurisesti kuolemasta Anna-Maria Eilittä kirjoitti romaanin siitä, miten keski-ikäinen nainen seuraa läheistensä elämää kuolemansa jälkeen.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

K

ahdeksan vuotta sitten Anna-Maria Eilittä makasi sängyssä ja katseli peiton alta pilkistäviä varpaitaan. Siinä pälkähti mieleen, että jonain päivänä hänenkin isovarpaastaan roikkuu kuminauhalla varustettu nimilappu. Mitä sen jälkeen tapahtuisi?

Eilittä alkoi pohtia, ovatko kuolleet läheiset yhä mukana ja seuraavatko he meitä jotenkin. Tuosta ajatusleikistä käynnistyi kirjoitusprosessi, jonka tuloksena julkaistiin tänä keväänä Eilitän esikoisromaani Kun olen poissa.

Romaanissa 45-vuotias äidinkielenopettaja Ilona kuolee jäätyään auton alle. Yllättäen hän pystyy uudessa olotilassaan lentämään ja tarkkailemaan salaa perhettään ja ystäviään.

– Minulla oli kirjoittamisessa pitkiä taukoja muun muassa teologian opintojen takia. Romaani muhi silti koko ajan mielessä, Eilittä kertoo.

– Loppujen lopuksi kirja syntyi melko helposti. Pidin kuitenkin huolen siitä, ettei kirjasta tulisi liian ahdistavaa, vaan mukana olisi myös tietynlaista ilkikurista huumoria.

SISAREN ÄKILLINEN KUOLEMA juoksulenkillä 38-vuotiaana vaikutti osaltaan Anna-Maria Eilitän esikoisromaanin syntyyn. Sisarella oli mies ja kolme pientä lasta.

– Olin tuolloin itse vähän yli parikymppinen. Se oli käännekohta, joka muutti paljon elämääni.

Toisaalta Eilittä on ollut lapsesta saakka kiinnostunut kuolemasta.

– Lapsuudenperheessäni puhuttiin kaikista asioita, myös kuolemasta. Äitini hoiti kumpaakin mummoani heidän tultuaan vanhoiksi. Toinen heistä kuoli kotiimme, ja se tuntui aivan luonnolliselta.

Eilittä ei itse olisi vielä valmis kuolemaan, sillä nelikymppinen kolmen pojan äiti haluaisi kokea kaikenlaista.

– Kun on keski-ikäinen, kuolema vierailee lähipiirissä yhä tiuhempaan tahtiin. Kuolemasta pitäisikin puhua enemmän, sillä nyt se on jotenkin vaiettua ja etäännytettyä.

– Ehkä se johtuu siitä, että tässä ajassa ihannoidaan nuoruutta. Moni neli–viisikymppinen alkaa vaikkapa urheilla vimmaisesti. Siitä tulee mieleen, onko se eräänlaista pakoa ja vanhenemisen ja kuoleman kieltämistä.

Eilittä on myös huomannut, ettei moni halua puhua kuolemasta lasten kanssa. Hänestä on väärin, että lapsia suojellaan tällä tavalla, sillä heillä

Anna-Maria Eilitän esikoisromaani sai alkunsa hurjasta ajatusleikistä.

on monesti kyky käsitellä vaikeitakin aiheita. Kuolemasta olisi Eilitän mukaan luontevaa puhua lapsen kanssa esimerkiksi lemmikkieläimen kuoleman yhteydessä.

LIIAN VARHAINEN poislähtö raastaa romaanin Ilonaa. Hän on siitä vihainen Jumalalle. Hän kaipaa silmittömästi perheenjäseniään ja ystäviään.

Kirjassa kuvataan, miten Ilona pääsee katsomaan aivan vierestä heidän suruaan ja omia hautajaisiaan lähikirkossaan.

Samalla Ilona seuraa sydän syrjällään läheistensä elämän jatkumista.

Vähitellen ihmisistä paljastuu yllättäviä ja koomisiakin asioita.

– Perhe ja muut läheiset ihmiset ovat minulle todella tärkeitä. Vaikka kyse on fiktiosta, olen poiminut kirjan hahmoihin joitakin piirteitä lähisukulaisistani ja ystävistäni, Eilittä kertoo.

”

KUN ON KESKI-IKÄINEN, KUOLEMA VIERAILEE LÄHIPIIRISSÄ YHÄ TIUHEMPAAN TAHTIIN.

JO NUORENA Anna-Maria Eilittä haaveili teologian opiskelusta, mutta pääkaupunkiseudulle muuttaminen tuntui siinä vaiheessa utopistiselta.

– Hankin sitten itselleni ammatin ja tulin tänne työn perässä, kertoo aiemmin rahoitusalalla työskennellyt Eilittä.

Alan vaihto osui samaan aikaan kirjan kirjoittamisen ja kolmannen lapsen syntymisen kanssa.

Eilittä hymähtää, että kyse oli jon-

kinlaisesta keski-iän kriisisistä. Piti tehdä asioita, joita kohtaan tuntee paloa, jotta ne eivät jäisi tekemättä.

Myös puoliso on tukenut hänen valintojaan.

– Minulle on koko opiskelun ajan vahvistunut se, että olen nyt omalla alallani. Pääsin vielä harjoittelujaksolla Helsingin Paavalin seurakuntaan, jossa on uudistusmielinen ja hyvä henki, Eilittä sanoo.

– En osaa puhua hienolla teologisella kielellä, mutta olen huomannut, että on tärkeämpää tulla juttuun ihmisten kanssa ja kuunnella heidän ilojaan ja surujaan.

Mummon ansiosta Eilitän elämään on pienestä pitäen kuulunut rukoileminen.

– Se on sisäistä dialogia yläkerran herran kanssa ja tärkeä juttu omalle hyvinvoinnille. Luen myös lasten kanssa iltarukouksen. ■

MENOT 25.4. – 9.5.

10 A Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507.

Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkolla ti klo 10–12, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Matala – mukava maanantai kirkolla!

Ma 29.4. ehtoollishartaus ja ma 6.5. hartaus klo 11, ja sen jälkeen maksuton ruokailu.

Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12. Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä.

Vauvakahvila maanantaisin klo 12.30–14. Hengailua vauvaperheille, rennosti, vauvojen ehdoilla.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20.

Sauvakävelyä torstaisin: lähtö kirkolta klo 10.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.45.

Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 19.30–22.

Kotikirkon järjestämä maksuton keittolounas to 25.4. Hartaus klo 10.30 ja lounas klo 11.

Messu ja isosten siunaaminen su 28.4. klo 12. Tiina Palmu, Tuomo Kahenvirta, nuorisotyönohjaajat sekä nuoria.

Lähetyspiiri ma 29.4. klo 18–19.30.

Arja Halttunen Kylväjästä vierailee.

Seniorikerho ti 30.4. klo 13–14.30.

Tietovisa.

Puurotorstai 2.5. ja 9.5. klo 10–13.

Puurolounas 2,50 e.

Ploggaa Hakunila kevääseen! Pe 3.5. klo 18-20. Plogging-tapahtumassa kävellään porukalla urheilupuistolle ja takaisin samalla keräten roskia ympäristöstä.

Omaishoitajien ryhmä ma 6.5. klo 15–16.30.

Messu su 5.5. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Sari Kokkonen, Riikka Jäntti, Naissound-kuoro.

Renessanssin ja barokin sävelin su 5.5. klo 18. Flauto Dolcen konsertissa Vantaan musiikkiopiston 14 nokkahuilistia Satu Parkkosen johdolla, cembalistinaan Laura Vihreäpuu.

Renessanssi- ja barokkimusiikkia säveltäjinä mm. Gabrieli, Bach ja Telemann. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Päivähetki Raamatun äärellä ti 7.5. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Perhekerho ke 8.5. klo 9–12.

Käsillä hyvää -ryhmä ke 8.5. klo 14–15.30 kevään viimeinen kerta.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12.

Hartaushetki tiistaisin klo 12.30– 12.45.

Päiväkahvit tiistaisin klo 12.30–14.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30.

Naisten Raamattupiiri tiistaisin

klo 19.

Perhekerho perjantaisin klo 9–13.

Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30. Muskarin kausi päättyy kevätjuhliin 3.5.

Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45–11.

Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12. Maksuton puuro, voileivät ja kahvit.

Lähetyspiiri to 25.4. klo 18–20. Riitta Pyykkö Kansanlähetyksestä kertoo mm. Mordvan kuulumisia.

Messu su 28.4. klo 10. Tiina Palmu, Riikka Jäntti.

Cecilia-kuoron keväinen konsertti la 4.5. klo 15. Kahvitarjoilu klo 14.30.

Keväistä musiikkia ja yhteislauluja Suvilinnun lauluvihkosta. Vapaa pääsy, kolehti Kirkon Ulkomaanavun Suvilintu-projektille.

Messu su 5.5. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Riikka Jäntti.

MUUALLA Vaaralan vappu ke 1.5. klo 13–15 Vaaralan pallokentällä (Harjunreuna 16). Koko perheen iloinen vapputapahtuma! Mukana mm. Kengurumeininki-duo sekä Taika-Petteri.

Perhekerho Kolohongan ostoskeskuksessa (Itäinen Valkoisenlähteentie 19) torstaisin klo 9–11.

KASTETTU Elias Anssi Mikael Wong.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Eero Juhani Pelkonen ja Sari Anelma Arppe.

HAUTAAN SIUNATTU Seppo Valtter Pokka, 73 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Tiistaisin ja torstaisin klo 9–11, p. 09 830 6472.

Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia – apua ja tukea Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Messu su 28.4. klo 10. Miika Koistinen, Katja-Maaria Vilén ja HannuPekka Heikkilä. Messun jälkeen on kirkkokahvit.

Miesten sauvakävelypiiri su 28.4. klo 18.

Messu su 5.5. klo 10. Jaakko Kara, Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas.

Messun jälkeen on kirkkokahvit.

Tätä on kristinusko V -luento su 5.5. klo 11.45–13. Puhujavieraana on pastori Matti Hyry.

Dolcetti-kuoron konsertti su 5.5. klo 18. Kirkkomusiikkia ja kansanmusiikkia eri aikakausilta. Kuoroa johtaa Hanna Perkola-Musikka. Vapaa pääsy. Ohjelman hinta on 10 e Yhteisvastuun hyväksi.

Neljän kanttorin kevätkonsertti ma 6.5. klo 19. Hannu-Pekka Heikkilä, Hannu Lehtikangas, Hannu Niemelä ja Pekka Soranummi. Vapaa pääsy.

Ohjelman hinta on 15 e.

Iltarukous-rukouspiiri ti 7.5. klo 18–19 kirkon alakerrassa. Esirukouksia voi lähettää myös etukäteen Jarnalle: jarna.wikstrom@evl.fi tai p. 050 544 7647.

Laulun ystävät - yhteislaulua ke 8.5. klo 14–15 kirkkosalissa. Yhteislaulua eri teemoista kanttori Hannu Lehtikankaan johdolla. Kaikki ovat tervetulleita.

Vantaan seurakuntien yhteisen kamarikuoron konsertti ke 8.5. klo 19. Kuoroa johtaa kanttori Hannu Lehtikangas.

Tätä on kaivattu! Seurakunta avaa Lammaskuja 2A:n avoimen olotilan. Tilassa voi pistäytyä kahville, tavata tuttuja ja seurakunnan työntekijöitä. Tarvitsemme kahvilaan vapaaehtoistyöntekijöitä keittämään kahvia, hoitamaan kassaa ja palvelemaan kävijöitä yhdessä työntekijöiden kanssa. Tule info- ja koulutustilaisuuteen ma 6.5. klo 18 os. Lammaskuja 2A. Lisätiedot pastori Matti Hyryltä tai diakoni Satu Enroldilta.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO KimaraKahvila su 28.4. su 17.

Kamalat äidit -vertaistukea teinien äideille ti 7.5. alkaen, 7 kokoontumiskertaa. Mahdollisuus jakaa kokemuksia. Ryhmää vetämässä kokemusasiantuntijoita. Lisätiedot pastori Jarna Wikströmiltä.

Kenian lähetyspiiri to 9.5. klo 11.

Puhujavieraana on pastori Teemu Haataja.

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA Aikuisten raamattupiiri to 9.5. klo 10. Keskustelemme tulevan sunnuntain evankeliumitekstistä.

LAMMASKUJA 2B Kirjallisuuspiiri ma 6.5. klo 12.

Käsittelyssä on Isaac Bashevis Singerin kirja Isäni seurakuntaa.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 8.5. klo 18.

MUUALLA Laatuaikaa perheille -leiri 3.–4.8.

Mistä te olette onnellisia ja kiitollisia?

Mikä on teille tärkeää perheenä?

Saamme vuorokauden aikana pohtia teemoja tekemisen, taiteilemisen ja yhdessäolon myötä. Sunnuntaina vietämme leirikirkkoa ja näemme Vivamon Raamattukylän uutuusnäytelmän 77X. Leirin hinta on 70 e lapsilta (4 v. ja isommat) ja 90 e aikuisilta (yli 12 v.). Hinta sisältää kuljetukset, täysihoidon, teatterilipun ja leiriohjelman. Ilmoittautumiset ke 19.6. mennessä osoitteessa hameenkylanseurakunta.fi > Lapset ja perheet > Retket leirit ja tapahtumat.

Senioreiden kulttuurimatka Ateenaan 27.9.–4.10. Matkanjohtajina toimivat pastori Jaakko Kara ja diakoni Mariela Salminen. Ohjelmassa on retki Delfoihin ja Meteoran luostariin Kreikan mantereen sydänmailla (sis. yöpymisen), päiväretki Maratoniin, risteily Saroninlahdella ja Ateenan kiertoajelu. Matkanjärjestäjänä toimii Matka-Agentit. Lisätiedot matkaohjelmasta, hinnasta ja majoituksesta osoitteesta: jaakko.kara@ evl.fi ja p. 050 526 8706.

KASTETTU Ilona Amelie Lautamies, Tinka Irja Kristiina Nieminen, Leo Alexander Lehikoinen, Livia Meeri Aurora Murto, Eevi Aleksandra Nyman.

HAUTAAN SIUNATTU Kari Olavi Turpeinen 60 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–15, p. 09 8306 333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554 Diakoniapäivystys ti klo 10–12 ja to klo 11–12, puhelinneuvonta to klo 10–11, p. 050 5736376 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Aamurukouspiiri arkisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa.

Vox Mea – Minun ääneni to 25.4., 2.5. ja 9.5. klo 17.30–18.30 seurakuntasalissa. Korso-messu klo 19, tarjolla välipalaa klo 18.30–19.

Iltarukouspiiri to 25.4., 2.5. ja 9.5. klo 18 kirkon kappelissa.

Miesten saunailta to 25.4. ja 9.5. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Korso-messu Max to 25.4. klo 19 kirkossa. Ilta alkaa klo 18 etkoilla, joilla tarjolla ruokaa. Tule suunnittelemaan messua ja halutessasi ilmoittautumaan eri tehtäviin, esimerkiksi musisoimaan. Messun jälkeen yhdessäolo jatkuu teekupin äärellä Kirkonkulmassa. Jatkoilla mahdollisuus tutustua Bible Journalingiin. Ota oma Raamattu mukaan!

Perhekerho pe 26.4. ja 3.5. klo 9–11.30 lasten tiloissa.

Messu su 28.4. klo 10. Jani Vanhala, Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi.

Kirkkokahvit.

Kirkon aamupuuro ma 29.4. ja 6.5. klo 10 seurakuntasalissa, 1 e.

Uutispuuro ma 29.4. klo 11 kokoustilassa. Ajankohtaisten teemojen keskustelupiiri.

Perhekerho ma 29.4. ja 6.5. klo 12–15 lasten tiloissa.

Runopiiri ma 29.4. ja 6.5. klo 13 kokoustilassa.

Naisten raamattupiiri ma 29.4. ja 6.5. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Punainen lanka -raamattupiiri ma 29.4. ja 6.5. klo 18 asiakastilassa.

English through Bible ma 29.4. ja 6.5. klo 18.30 kokoustilassa.

Vanhemman väen piiri to 2.5. klo 13 seurakuntasalissa.

Naisten saunailta to 2.5. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Korso-messu Light to 2.5. ja 9.5. klo 19 kirkossa. Etkot kahvin ja teen äärellä klo 18 alkaen, jolloin voit halutessasi ilmoittautua messun eri tehtäviin.

Perhemessu su 5.5. klo 11. Minna Ruuttunen, Jussi Salonen, lastenohjaajia. Kerholaisten kevätkirkko.

Kirkkokahvit jätskitarjoiluin.

Plogging-roskajuoksu ti 7.5. klo 18 osana Siisti Korso -siivoustalkoita.

Siivousvälineet jaetaan kirkon edessä, talkoiden päätteeksi tarjolla kahvit, mehut ja grillimakkarat.

Voit osallistua juosten tai kävellen ja liittyä mukaan joko yhteiselle reitille tai valita lenkkisi pituuden vapaasti. Ploggingiin haastetaan mukaan seurakunnan työntekijät, luottamushenkilöt ja muut korsolaiset. Pidetään Korso yhdessä siistinä!

Katulähetyksen lounas ke 8.5. klo 11 alkaen kirkkosalissa. Maksuton lounas valmistetaan Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruuasta.

Lähetyksen päiväpiiri ke 8.5. klo 13 kirkkosali 2:ssa.

Seurakuntakuoron harjoitus ke 8.5. klo 18 seurakuntasalissa.

Ruusujuhla to 9.5. klo 13 seurakuntasalissa.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30.

Hartaus ti ja to klo 11.

Kastesukkatalkoot ma 6.5. klo 12.15–13.30. Sukat lahjoitetaan korsolaisille kasteperheille. Omat puikot mukaan.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 25.4., 2.5. ja 9.5. klo 9–11.30.

Nuorten perjantai NuPe 6.–9.-luokkalaisille pe 26.4. ja 3.5. klo 17.30– 20.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 30.4. ja 7.5. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ke 8.5. klo 10–12.

MUUALLA Ystävämessu – Friendship Mass su 5.5. klo 16 Asolan seurakuntatalolla.

Diakonian retkipäivä Helsinkiin ke 29.5. klo 9.30–16. Kirkkokäynti, buffetlounas ja Helsinki Happy Guide -kiertoajelu. Hinta 25 e. Ilm. ja retkimaksut viim. 17.5. virastoon, p. 09 830 6552. Lisätiedot Pia Olkkonen, p. 050 322 6560.

Vanhemman väen retki Loviisaan to 6.6. Vierailemme Loviisan kirkossa, Merenkulkumuseossa ja lounastamme Kappeli-ravintolassa. Lähtö Korson kirkolta klo 9.30 ja paluu n. klo 15.30. Hinta 25 e, museokortilla 22 e. Ilm. viim. 27.5. virastoon, p. 09 830 6552.

Korson diakonian ruskamatka Pielisjärven tuntumaan 26.–30.9.

Hinta 390 e hlö/2 hh, 450 e hlö/1 hh.

Matkalla tutustumme Koliin, Bombaan, Ruunankoskeen, Eeva Ryynäsen ateljeehen ja Paaterin kirkkoon.

Majoittautuminen kestikievari Herranniemessä. Ilm. 24.5. mennessä virastoon, p. 09 830 6552. Lisätiedot Sirkka Väätäinen, p. 040 580 6331.

KASTETTU Hugo Oliver Siitonen, Anni-Matilda Kristiina Seppälä, Vincent Viljami Antipov.

HAUTAAN SIUNATTU Eila Annikki Lahti 88 v, Ellen Katri Minkkinen 79 v, Eine Annikki Larinen 73 v.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 25.4. – 9.5.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi Rekolan kirkolla ti klo 11–13 Asolan seurakuntatalolla to klo 11–13 p. 09 830 6707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11 Asolan seurakuntatalolla to klo 9–11 Ajanvaraus ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706 rekola.diakonia@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Pyhäkoulu su klo 10 Lapsiperheiden olohuone ma ja to klo 9-14. Ma lounas klo 11–12.30: keitto 0,50 e/laut.

Taidekerho 5–8-v. ma klo 14–16 (13.5. asti) Petri 050 573 6328.

Yläovet auki ja hartaus ma klo 17.

Maksuton iltapala, sauna. Tied. 050 553 8459/Irma.

Junnu-odarit 4.–6.-lk. ma klo 17.30–19.30. kirsi.jokinen@evl.fi.

Kaiken kattava kerho 1.–6.-lk. ma klo 18–20 kirsi.jokinen@evl.fi.

Diakoniakahvila ja -päivystys ti klo 9-11. Maksuton aamupala.

Taideseikkailukerho 1.–6.-lk. ti klo 16.30–18.30. kirsi.jokinen@evl.fi.

Kaiken kattava kerho 1.–6.-lk. ti klo 18–20. Leivontaa, ym. Ilm. kirsi. jokinen@evl.fi.

Silmukka Siskot-ryhmä ke klo 9.30 (ei 1.5.).

Open Doors -nuorten avoimet ovet ke klo 18 (ei 1.5.).

Raamattu- ja keskustelupiiri to 25.4. ja 9.5. klo 13.

Vapaaehtoistoimijoiden kahvit to 25.4. klo 14.30. Rupatellaan ajankohtaisista vapaaehtoisuuteen liittyvistä asioista. Tied. 050 553 8459/Irma.

Naisten sauna la 27.4. klo 18.30.

Kesänkoiton sauna naisille.

Löylymaksu Yhteisvastuulle.

Miesten raamattupiiri ma 29.4. klo 18.30.

Messu ja päivärippikoulun konfirmaatio su 28.4. klo 10. Vappu Olsbo, Noora Hultin.

Keväisin sävelin – Suomalaisia lauluja su 28.4. klo 16. Tia Svanberg ja Paula Patosalmi, laulu ja Juha Hurskainen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuulle.

Iltamessu ma 29.4. klo 17. Laura

Leverin ja Jenni Rikala yhtyeineen.

Ukulele soikoon! – iloisesti svengaava messu su 5.5. klo 10. Laura Maria Latikka, Sirkku-Liisa Niemi, Hanna Autio sekä Ukulele soikoon -orkesteri. Messussa mukana Sansan Toivoa naisille -työn tukijoita.

Taidemaalari Nanna Susi vierailee su 5.5. klo 11.30 kirkkokahveilla ja kertoo suunnittelemastaan alttaritaulusta.

Rekolan sekakuoron konsertti su 5.5. klo 18. Vivaldi: Gloria. Valkea Ensemble ja solistit. Joht. Anu Pulkkinen. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Isko 1. ti 7.5. klo 18. Isoskoulutusilta, ensimmäisen vuoden koulutettaville.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 050 573 6329 Lasten oma päiväkerho 3–5-v. 3 x vk. Lukukausimaksu. Ilm. 050 573 6328 /Petri.

Maalaus- ja taideryhmä ma klo 10–12. Ohj. Anu. Materiaalimaksu 10 e/hlö/kausi. Tied. 050 553 8459/Irma.

Asolan perhekerho ja kirkkomuskari ti klo 9–12. Muskari klo 10.

Saviryhmä ke klo 12 (ei 1.5.).

Kaiken kattava kerho 1.–6.-lk. ke klo 18–20. Leivontaa ym. Ilm. kirsi. jokinen@evl.fi (ei 1.5.).

Asolan Ankkuri -aamupala ja diakoniapäivystys to klo 9–11.

Asolan Silmukkaryhmä to klo 16.

Yksinhuoltajien ilta to 25.4. klo 17.30. Avoin ryhmä yksinhuoltajille.

Lastenhoito, pieni iltapala.

Narsistien uhrien vertaistukiryhmä to 25.4. klo 18.

Kipuryhmä ti 30.4. klo 15. Aihe: Miksi tuntuu etten pysty mihinkään?

Puutarhapiiri ti 30.4. klo 18. Älynystyrät Ällikällä to 2.5. klo 13.

Tehtäviä muistin tukemiseksi.

Ystävämessu - Friendship Mass su 5.5. klo 16. Lauluharjoitus klo 15.

Tervetuloa! Welcome! Järj. Rekolan, Tikkurilan ja Korson srk:t.

Seniorikahvila ma 6.5. klo 13.

Työikäisten raamattupiiri ma 6.5. klo 18–19.30. Myös lapset tervetulleita.

Kokkikerho 6–10-v. ke 8.5. klo 14–16.

Ilm. p. 050 573 6328/Petri.

Asolan arabiankielinen työ la–su, tied pastori Ramez Ansara p. 050 304 1689.

MUUALLA Yhteiskristillinen päiväpiiri ma klo 13 Rautkalliontie 4, kerhotila.

Sählykerho 1.–4.-lk. ma klo 17–18 Rekolan koulu.

Nuorten sähly to klo 16–17 Rekolanmäen koulu (ei 25.4.).

Yhteiskristillinen rukouspiiri pe klo

19 Rautkalliontie 4, kerhotila.

Hanna-rukouspiiri ma 6.5. klo 18–19.30 Lampiranta, Tertunkuja 4 B. Vanhemman väen iltapäivä Havunneulassa ti 7.5. klo 12 Paimenentie 2.

Lähetysilta Foiben takkatilassa ke 8.5. klo 17.30. Sairaalakatu 5.

KASTETTU Isabella Amanda Aurora Ojala, Elias Onni Mikael Lindroos, Saimi Helena Garaisi, Venla Aili Haapaharju, Emilia Lumi Sofia Uimonen.

HAUTAAN SIUNATTU Sinikka Soilikki Kirilloff 84 v, Liisa Helena Ikonen 69 v, Vesa Juhani Mylläri 54 v, Tuula Marjatta Ahonen 72 v, Keijo Mikael Mäkinen 63 v, Eine Sirkka Laine 86 v, Hilja Johanna Åkerlund 102 v.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–15 p. 09 830 6333. Kastevaraus myös sähköisesti: https://asiointi.vantaanseurakunnat.fi/baptism Kirkkoherranvirasto: Vernissakatu 4, avoinna ark. klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Päivystävä pappi ark. klo 9–13 (Vernissakatu 4) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Vernissakatu 4) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi Ajanvaraus myös nettisivuilta.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Keski-Vantaan musiikkiopiston 10-vuotisjuhlakonsertti pe 26.4. klo 18. Opiston ryhmät ja solistit esiintyvät. Vapaa pääsy, ohjelma 2e.

Vantaan Suzukisoittajat: Matkallelähtökonsertti la 27.4. klo 18.

Jean Sibeliuksen musiikkia ja kreikkalaista, mm. Mikis Theodorakiksen musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Messu su 28.4. klo 12 Kristiina Kartano, Jaakko Hyttinen, Iina Katila.

Herännäisnuorten kuoron ja Veisuuveljien yhteiskonsertti la 4.5. klo 18. Herännäisnuorten kuoroa

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

johtaa Nina Fogelberg ja Veisuuveljiä Samuli Korkalainen. Vapaa pääsy.

Messu su 5.5. klo 12 Jaakko Hyttinen, Tuula Lapveteläinen, Marja Eloranta, Terje Kukk.

Flyygelin vihkiäiskonsertti su 5.5. klo 18. Konsertti juhlistaa kirkon uuttaa flyygeliä. Terje Kukk, Iina Katila ja Samppa Laakso. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223.

Seurakuntien talon toiminta on siirtynyt tänne.

Pienten paikka auki pe 26.4. ja 3.5. klo 9–15.

Kahvia ja keskustelukumppaneita pe 26.4. ja 3.5. Juttuseuraa sekä maksuton aamiainen. Aamuhartaus klo 9.30, kahvit klo liukuvasti 10–12.

Laulupiiri pe 26.4. klo 15.30. Iina Katila.

Naisten rukouspiiri pe 26.4. ja 3.5. klo 18. Avoin piiri.

Sinkkuilta yli 40-vuotiaille pe 26.4. klo 18. Pari- ja perhepsykoterapeutit Titta Huotari ja Riitta Tapionsalo Vantaan seurakuntien perheasiainneuvottelukeskuksesta kertovat aiheesta ”Minä suhteessa”. Kahvia ja yhdessä oloa. Vapaa pääsy. Mahdollisuus ilmoittautua sinkkujen kevätretkelle Karhusaaren Lyydiaan 10.5.

Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 27.4. ja 4.5. klo 15.

Messu su 28.4. klo 10. Johanna Jakonen, Sari Rajala, Terje Kukk.

Shalhevetjah-messu su 28.4. klo 18 Jaakko Hyttinen.

Perhekerho ma 29.4. ja 6.5. klo 17–19.

Perhekerho ti 30.4. ja 7.5. klo 9.30– 11.30.

Lähetyksen päiväpiiri ti 30.4. ja 7.5. klo 13. Sanaa, keskustelua, rukousta ja kahvittelua. Vapaehtoinen kahviraha lähetystyölle.

Vappumyyjäiset ke 1.5. klo 11–14.

Hanna-piiri to 2.5. klo 9.30–13.

Kuntokävelyä, keskustelua sekä kahvit.

Laulupiiri pe 3.5. klo 15.30. Samppa Laakso.

Messu su 5.5. klo 10. Sanna Heikurinen, Jyrki Kaukanen, Samppa Laakso.

Sukkelat sukankutojat ti 7.5. klo 10.

Neulotaan sukkia diakoniatyön ja Kirkon Ulkomaanavun hyväksi.

Omalla äänellä -lauluryhmä ti 7.5. klo 17.30. Terje Kukk.

Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 8.5. klo 13.

Pienten paikka auki ke 8.5. klo 16–19.

A

11

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Perhepäivä pe 26.4. ja 3.5. klo 9–14.

Klassinen laulukonsertti su 28.4. klo 18. Vivianne Mäyry 14v, laulu, ja Janina Mäyry, piano. Vapaa pääsy.

Järjestää Laulusuzuki-Instituutti, Suzuki Families r.y. ja Tikkurilan seurakunta.

Kerho isille ja lapsille ti 7.5. klo 17.30–19. Askartelua, leikkiä ja musisointia. Iltapala 3 e/perhe.

Lapsikuoron harjoitukset ke 8.5. klo 17–18.

Rukouspiiri ke 8.5. klo 18. Rukousta, Raamatun tutkimista, keskustelua ja laulua.

Naisten lenkkisauna to 9.5. klo 18.

Lenkkeilyä, saunomista ja yhdessäoloa. Iltapala 2 e.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 29.4. ja 6.5. klo 9.30–11.

Raamattua ja lähetysasiaa teekupin ääressä to 25.4. ja 9.5. klo 18–20.

Lapset tervetulleita.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 30.4. ja 7.5. klo 9.30– 11.30.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 30.4. ja 7.5. klo 9.30– 11.30.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Ei ammattilaisten töitä, mutta esim. lampun vaihto hoituu. Nikkaristi-välitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13.

Silkin aamiaiskahvila perjantaisin 17.5. asti klo 10–12 Asukastila Silkinportissa, Tikkurilantie 44 F, 2. krs.

Käynti sisäpihan puolelta. Sinä maahanmuuttajataustainen, tule yhteiselle aamupalalle. Kahvilassa tapaat muita alueen asukkaita.

Maksuton. Yhteistyössä Vantaan kaupungin maahanmuuttajapalvelut sekä Yhteinen Pöytä.

Hetki kysymyksille ti 30.4 ja 7.5. klo 10–12 Tikkurilan Vantaa-infossa Dixissä, Ratatie 11, 2. krs. Tikkurilan seurakunnan työntekijä tavattavissa. Tule keskustelemaan ja kysymään seurakunnan palveluista.

Menokasvo

Kengurumeininki tunnetaan pompittavista biiseistä Pekka Malkki, olet Kengurumeininki-yhtyeen pääpomppija. Mitä tekee pääpomppija?

– Ainakin pomppii usein. Ajaa keikka-autoa ja pomppii.

Roudaa ja pomppii. Myy keikat ja pomppii. Kaikkea, mitä pomppien voi tehdä. Eniten pomppii kuitenkin jaloilla.

Mistä Kengurumeininki-yhtye tunnetaan?

– Joskus aikoinaan meillä oli telkkarijuttuja, joiden kautta pääsimme ryminällä liikkeelle. Olemme tehneet yhteensä noin neljä tuhatta keikkaa.

– Nykyään oleellisin tunnusmerkki on ryhmä, joka koos-

Missä muualla Kengurumeininki esiintyy?

– Me pompitaan kaikkialle, minne joku keksii tilata.

Esiinnymme esimerkiksi laivoilla, kauppakeskuksissa, messuilla, päiväkodeissa ja kouluissa. Kaukaisin keikka on ollut Bostonissa ja pohjoisin Ivalossa.

Mikä on esiintymisessä kaikkein parasta?

Kaikki: lapset, perheet, iloisuus, mukavat paikat, uudet ihmiset, kohtaamiset, huiput soittoajat – ihan kaikki.

ULLA LÖTJÖNEN Vaaralan vappu ke 1.5. kello 13–15 Vaaralan pallokentällä, Harjunreuna 16. Koko perheen ja koko kylän iloinen vapputapahtuma. Ohjelmassa muun muassa Kengurumeininki-duo, Taika-Petteri, koiravaljakkoajelua, paloauto, puuhapisteitä, grillimakkaraa, kevään tuntua. Tapahtuman järjestää Vaarala-Seura yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa.

MARIANNA SIITONEN

Kengurumeininki-lastenmusiikkiduo esiintyy vapunpäivänä Vaaralassa. Mitä odotat tapahtumalta?

– Se on perinteinen ja ihana tapahtuma. Useana vuonna olen yrittänyt oppia salaa taikatemppuja Petteriltä – ei vaan oikein lähde sujumaan. Sen tiedän, että aurinko paistaa ja kaikilla on kivaa.

tuu osaavista musiikin moniammattilaisista.

MENOT 25.4. – 9.5.

12 A Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

Avoin rukouspiiri ti 30.4. ja 8.5. klo 19 osoitteessa Annankalliontie 19 A/ Ruoppa. Kaikille avoin piiri.

MLL Aviapoliksen perinteinen lasten vapputapahtuma ke 1.5. klo 10–13 Kartanonkosken Illenpuistossa, huvimajan liepeillä. Mukana Tikkurilan seurakunta ja Tiksin lapset ja perheet sekä muita toimijoita. Ohjelmassa arvontaa, ongintaa, saippuakuplia, ulkopelejä, kepparirata ja kasvomaalauksia. Lisäksi ponitalutusta ja hevoskärryajelua. Pomppulinna säävarauksella. Klo 11–11.30 esiintyy Riku-Pelle. Myynnissä mm. makkaraa, kahvia, munkkia, simaa ja lakuja.

Kylväjän raamattupiiri ma 6.5. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs. Raamattua, rukousta ja keskustelua. Raamattua, rukousta ja keskustelua. Vapaaehtoinen kahviraha lähetystyölle.

Miesten saunailta ti 7.5. klo 17–21 Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa, Holmantie 10. Ohjelmassa saunomista, iltapala, keskustelua ja mukavaa yhdessäoloa. Iltapalan hinta 5 e. Omat pyyhkeet mukaan.

Kulku omalla kyydillä.

Yli 40-vuotiaiden sinkkujen kevätretki pe 10.5. klo 17–21.30 Karhusaaren Lyydiaan. Yhteistä ohjelmaa ja illallinen. Mukaan pääsee 50 ensimmäistä ilmoittautujaa. Ilmoittautuminen on sitova. Lähtö yhteiskuljetuksella Vernissakatu 4:stä klo 17, paluu samaan paikkaan klo 21.30. Hinta 5 e, käteisellä retken yhteydessä. Ilmoittautuminen pe 26.4. mennessä: mirka.harkonen@evl.fi tai 050 461 0713. Ilmoita erityisruokavaliot ja osallistutko yhteiskuljetukseen.

Perheretki Kungsbackan kotieläintilalle ja Brunbergin tehtaanmyymälään ma 17.6. Lähtö: Vernissakatu 4:n parkkipaikalta klo 9 ja paluu klo 15 mennessä. Hinta: 15 e aikuinen, 10 e lapsi, alle 2-vuotiaat maksutta.

Hinta sisältää matkan, sisäänpääsyn kotieläinpihalle, ajelun traktorin lavalla Kungsbackassa, makkaran ja mehun. Retken lopuksi käymme Brunbergin tehtaanmyymälässä Porvoossa. Sitovat ilmoittautumiset 31.5. mennessä Vantaan seurakuntien nettisivujen tapahtumakalenterin kautta (hakusana perheretki).

Lisätietoja: varhaiskasvatuksenohjaaja Päivi Romula, p. 050 410 386.

Pisara-suurleiri 24.–29.7. Partaharjulla. Ilmoittautuminen Vantaan seurakuntien nettisivuilla tapahtumakalenterin kautta (hakusana pisara). Suurleirillä kolme alaleiriä: koululaiset, nuoret ja perheet. Lähde kaverin tai koko perheen kanssa!

Lisätietoja koululaisten ja nuorten leiristä: Merja Rantala p. 050 526 9401, ja perheleiristä: Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811.

Senioripysäkki-ryhmä yli 60-vuotiaille syksyllä. Ikääntyminen tuo muutoksia. Mietiskelet ehkä eläkkeelle jäämistä, läheisen kuolemaa, yksinäisyyttä, sairastumista tai ihmissuhteita. Senioripysäkki saattaa olla sinua varten. Ryhmä aloittaa ensi syksynä. Ota yhteyttä jo nyt: Hanna Raunu p. 050 384 8481.

KASTETTU Dani Aleksander Trogen, Ellen Aurora Savikko, Bea Sofia Alexandra Vesala, Aamos Mikael Leppänen, Mooni Lumi Lupiini Tervo, Aada Hilla Josefina Savolainen, Milo Olavi Jansson, Rasmus Leo Olavi Karinen, Emil Niilo Juhani Korhonen, Mimia Helmi Elviira Lempinen.

AVIOLIITTOON KUULUTETUT

Niilo Oskar Horn ja Tiitta Maria Loipponen, Miika Matias Valtteri Enho ja Eveliina Rosa Maria Söderlin.

HAUTAAN SIUNATTU Helvi Helena Astanen 94 v, Raija Salme Paulina Oskarsson 93 v, Jenny Marjatta Snellman 90 v, Maila Talvikki Sihvonen 87 v, Eeva Kaarina Sykäri 85 v, Marja-Liisa Perttula 83 v, Kari Juhani Nieminen 72 v, Timo Olavi Suutari 59 v, Mikko Tuomas Jääskeläinen 43 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Rajatorpantie 8, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi.

Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 11–13, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Virtakirkossa, Rajatorpantie 8, ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726.

Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8, p. 09 830 6429 Seniorikerho torstaisin klo 13.30–15 iso srk-sali.

Nuortenilta torstaisin klo 18–20.

Vappumyyjäiset la 27.4. klo 10–14.

Tule piipahtamaan Kirkon lenkin ohessa keväiseen myyjäishulinaan.

Myytävänä simaa, leivonnaisia, käsitöitä, kirjoja ja arpoja sekä kahvion tarjoiluja. Tuotto seurakunnan lähetys- ja kehitysyhteistyöhön, Mariakodin ja Heränneen kansan lähetysrahaston hyväksi.

Messu su 28.4. klo 10. Papit Kristiina Hyppölä, Tiina László, kanttori Ritva Holma.

Familycafé on Sundays 4–6 pm Café.

For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 29.4. klo 17.30–19.

Perhemuskari tiistaisin klo 9.30– 11.30. Kausi 60 e.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 Kuohu.

Messu su 5.5. klo 10. Pappi Mark Saba ja kanttori Eveliina Pulkkinen.

Qoro Quando, joht. Jori Männistö.

Messussa mukana Medialähetys Sanansaattajat. Sansan henkilöstöjohtaja Marko Pihlajamaa saarnaa ja kertoo kirkkokahveilla Sansan radiotyöstä Intiassa sekä Toivoa naisille -työstä.

Siioninvirsiseurat su 5.5. klo 14.

Puhujina mm. Paavo Ranta.

Toivon tuulet su 5.5. klo 17. Hannu Äimänen.

Toivoa naisille -ryhmä ma 6.5. klo 13–14.30 tila Aalto.

Gospelsalsa ke 8.5. klo 16–17.

Laulupaja ke 8.5. klo 18.30–20.

Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Lauluja Hyvästä paimenesta, kevään viimeinen kerta.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan.

Perhemuskari torstaisin klo 9.30–11.

Kausi 60 e.

Kivistön seurakuntakuoron harjoi-

tukset torstaisin klo 18–19.30. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756.

Vauvakerho perjantaisin klo 9–11.

Perhekahvila maanantaisin ja tiistaisin klo 9.30–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä. Maanantaisin lounas klo 11. Hinta 6 e aikuiselta ja 3 e 3 v täyttäneeltä lapselta.

Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14.

Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e.

Rukouspiiri ti 30.4. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattupiiri ti 30.4. klo 18.30–20 srk-sali.

Vaatevarasto avoinna to 2.5. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina.

Tied. p. 050 357 7726.

Perhemuskari ke 8.5. klo 15–16.30.

Kausi 60 e.

Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho ti 23.4. klo 12.30–14.

Messu su 28.4. klo 12. Pappi Hannu Pöntinen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Liikuntatapahtuma Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Lähtö Myyrmäen kirkolta (Uomatie 1) klo 12. Reitti kulkee Myyrmäenraittia pitkin ja Paalutorin kautta uudelle Myyrmäen Virtakirkolle (Rajatorpantie 8). Osallistumismaksu 20 e aikuisilta ja 10 e alle 18-v. Hintaan sis. kestojuomapullo, makkara, mehu ja huolto. Alle 12-v. osallistuvat ilmaiseksi. Mahdollisuus roskajuoksuun. Osallistujat voivat ottaa lähtöpaikalta mukaansa roskapihdit ja jätesäkin. vantaanseurakunnat.fi/kirkonlenkki Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset tiistaisin klo 14–16 ja torstaisin klo 9–11 puh. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Lastenkirkko Viherpuiston asukaspuistossa, Vihertie 56d ma 6.5. klo 10–10.30.

Vauvamuskari maanantaisin klo 15–16.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e.

Muskari 3–6-vuotiaille maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e.

MARTINRISTI

KASTETTU

Martinpolku 2 C Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30.

Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Kausi 60 e.

Kahvila Olotila maanantaisin klo 11–13.30.

Miesten piiri ma 29.4. klo 18.30–20.

Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8.

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30.

Martinristin raamattupiiri ti 30.4. klo 14–16.

Lähetysaiheinen vappujuhla ke 1.5. klo 14. Anna-Liisa ja Paavo Markkula kertovat sanoin ja kuvin lähetystyöstä Keniassa. Raamatun lukua. Pieni puhe Heikki Lehtonen. Helsingin evankelinen kuoro Kullervo Puumalan johdolla. Järj. SLEY:n Länsi-Vantaan osasto.

Lepotila-meditaatio pe 3.5. klo 18–19. Ohjattu meditaatio, jossa yhdistelemme eri meditaatiotraditioita sekä käytämme apuna mm. visualisaatiota ja kuuntelevaa rukousta. Lepotila-meditaatioon ovat tervetulleita mukaan yhtä hyvin vasta-alkajat kuin jo pidempään meditaatiota harrastaneet.

Israelpiiri ti 7.5. klo 18.30–20.

Vilho Santeri Kurko-Toivola, Venni Eveliina Rantaniemi, Aura Sofia Ahonen, Sini Sofia Marjanen, Elias Olavi Mikael Varmavuo, Eelis Olavi Johannes Tsupari, Emil Kristian Antero Kallunki, Emilia Selma Duffy, Emma Kristiina Taipale, Malla Elviira Riihimäki, Olivia Wilhelmina Lahti, Sulo Juusonpoika Lahtinen, Kerttu Adriana Kiirkivi.

SEUTULAN KAPPELI

KAIVOSRISTI

HAUTAAN SIUNATTU Asser Laakso 88 v, Väinö Salomon Keski-Opas 88 v, Sisko Sinikka Nordman 87 v, Kalevi Johannes Lehtinen 86 v, Eeva Liisa Marjatta Saira 82 v, Hilkka Anneli Sauren 79 v, Keijo Raineri Seppälä 74 v, Merja Terttu Tellervo Aikioniemi 74 v, Jarmo Orkamo 73 v, Timo Aatos Järviö 71 v, Pirjo Kristiina Walle 71 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–13 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e.

Seniorikerho ke 8.5. klo 10–11.30.

HELSINGE KYRKA S:T LARS

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO

VIRTA-KYRKAN, KUOHUSALEN

Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20.

Rajatorpantie 8 Mässa i Taizéanda sö 5.5 kl. 12.

Musiklek & babyrytmik, musikpedagog Heidi Åberg må 29.4, 6.5.

Babyrytmik: 0–2 åringar med vuxen kl.10.15–11. Musiklek: 3–5 åringar kl.11–11.45 med vuxen; förhandsanmälan.

Ut och gå! On 8.5 start kl. 11 från Virta-kyrkan. Plogging-promenad.

Kontaktperson diakon Heidi Salminen.

KANNU Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

Högmässa sö 28.4 kl. 10 – välsignelse av hjälpledare. Kyrkkaffe i Bagarstugan.

Högmässa sö 5.5 kl. 10.

MUUALLA

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA

Kirkon lenkki la 27.4. klo 12–14.

Dagklubb för barn i 2,5–6 års åldern

alla vardagar utom on (förhandsanm.).

Pysselcafé för barn i åk 3–6, ti och on kl. 13–17 (förhandsanm.).

FÖRSAMLINGSSALEN FERNISSAG. 4 Morgonmässa on 8.5 kl. 9.

FOLKHÄLSANHUSET Påskmässa fr 26.4 kl. 14.

Veckomässa fr 3.5 kl. 14.

De vackraste andliga sångerna DVAS med Anders on 8.5 kl.14.15.

ÖVRIGT Församlingens vårutfärd för hela familjen to 23.5 till Orimattilan kotieläinpuisto. Mera info på hemsidan.

Anmäl dig senast 10.5.

DÖPTA Adriana Maria Inkeri Himmanen.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. klo 9–15 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen perhekerho pe 26.4. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B/3. krs., Espoo. Lastenhoito.

Viittomakielinen kohtaamispaikka pe 3.5 klo 9.30–11.30 Koskikeskuksessa, Vernissakatu 4. Aamuhartaus ja aamupala klo 9.30–10 ja yhdessäoloa omassa tilassa klo 10–11.30. Vivavapaaehtoinen paikalla.

Viittomakielinen messu su 5.5. klo 13 Kivistön kirkossa, Laavatie 2.

Kaksikielinen: suomalainen viittomakieli ja finlandssvensk teckenspråk.

Viittomakielinen perhekerho pe 10.5. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B/3. krs., Espoo. Lastenhoito.

NÄKÖVAMMAISILLE Siioninvirsiseurat su 28.4. klo 17–18.30, Salomonkatu 17 D, Seuratuvalla, Kampin autotalossa, 2. krs.

Hissi löytyy B-rapusta Runeberginkadun puolelta. Ovi avautuu D-rapun ovipuhelimella. Siioninvirret saatavilla pisteillä ja isotekstisenä. Avustajia vastaanottamassa.

Miesten saunailta to 2.5 klo 18–21, Länsimäen kirkon takkahuoneessa, Kerokuja 9, Vantaa. Saunomisen ja yhdessäolon merkeissä. Mukana oikeuksien valvoja Arja Törnroos ja Pentti Ahonen.

Myyrmäen kerho ti 7.5. klo 13–15, Martinristissä, Martinpolku 2 C. Ohjaaja Sini Siiriäinen. Kahvitarjoilu.

Kesäleiri Leiriniemessä Ohkolassa pe–su 14.–16.6. Ohjelma tarkentuu huhtikuun aikana. Leirille yhteinen bussikuljetus. Leirin hinta 50 e. Ilm. Terhi Suonsivu ti ja to klo 9–11 p. 050 381 8758 tai 09 830 6278 tai sähköpostilla: terhi.suonsivu@evl.fi viimeistään 9.5. mennessä.

MENOT 25.4. – 9.5.

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

13

MARIANNA SIITONEN

3× ULRIKA BENGTSSON

menot

Vappuherkut myyjäisistä Myyjäisistä kotitekoiset vappuherkut! Kunnon myyjäisten tapaan myynnissä arpojakin. Tikkurilan myyjäisissä myös lohikeittoa.

Tuotot seurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöhön. Myyjäiset la 27.4. klo 10–14 Myyrmäen Virtakirkolla, Rajatorpantie 8, ja ke 1.5. klo 11–14 Tikkurilan Koskikeskuksessa, Vernissakatu 4.

Plogging yhdistää lenkkeilyn, kyykyt ja roskien keruun Roskia pääsee nyt poimimaan lenkkeilyn kera porukalla.

Vantaalla järjestetään viisi roskajuoksua.

RYHDYTÄÄN TOSITOIMIIN Pakarituvan tuntumassa.

Aloitamme alkulämmittelyllä. Roskien poimiminen kun voi vaatia jonkinmoista taivuttelua tai kyykkimistä – toki apuvälineitäkin löytyy.

– Jospa teemme ensin pari dynaamista venyttelyä.

Sitten kymmenen ilmakyykkyä ja pari askelkyykkyä.

Pyöritellään nivelet, polvet, nilkat, lantio, Heidi Salminen ohjaa.

Kun lähdetään liikkeelle, voi oman kuntonsa mukaan juosta, hölkätä, kävellä tai tehdä intervallipyrähdyksiä, ja vaikka samaa tahtia toisen kanssa.

Ei tarvitse edetä montakaan askelta, kun poimittavaa alkaa löytyä: puoliksi maatunutta paperia, kynttilä, hautakynttilä ja useita tyhjiä tupakka-askeja.

– Pitäisi kyllä ajatella vähän, ennen kuin heittää roskan maahan. Ehkä ei olisi kovin suuri vaiva pitää

Lasten vappua Kartanonkoskella

roska itsellään seuraavaan roskikseen asti, puuskahtaa Salminen ja jatkaa: – Roskia on mukavampi poimia, kun käytössä on välineet. Vantaa Energia toimittaa GA Spurttiin pihtejä, roskapusseja ja hanskoja ja huolehtii roskat pois.

PLOGGINGISSA EI ole kyse vain maiseman roskattomuudesta ja esteettisyydestä. Tapahtumat sopivat myös lapsiperheille ja ovat mainio tilaisuus tutustuttaa lapsia luontoarvoihin.

– Plogging on iloinen asia, se voi olla avuksi monille. Ajattele eläintä, joka saa tassuunsa lasinsirpaleen. Lemmikkieläin voidaan viedä lääkäriin, mutta kuka ottaa sirpaleen pois ketun tassusta? kyselee Salminen.

Luonto ja metsässä liikkuminen ovat tärkeitä Seutulassa syntyneelle ja Riipilässä kasvaneelle Heidi Salmiselle.

– Metsissä ja rannoilla liikkuminen rauhoittaa mieleni. Kerran viikossa yritän päästä metsäkävelylle ennen työpäivää. Kun olen lähellä Jumalan luomaa luontoa, tunnen hänen läsnäolonsa eri tavoin kuin muulloin.

ULLA-MAIJA VILMI

La 27.4. klo 12 GA Spurtti ja Plogging (Gemen Ansvar/ Yhteisvastuu) Pakarituvalta, Kuriiritie 1. Matkat 3, 5 tai 10 km. Lahjoitus Yhteisvastuukeräykseen esim. euro/ km. Ilm. 22.4. mennessä heidi.salminen@evl.fi.

La 27.4. klo 12–14 Kirkon lenkki ploggingilla tai ilman Myyrmäen kirkolta, Uomatie 1. Osallistumismaksu aikuisilta 20 euroa, alle 18-vuotiailta 10 euroa ja alle 12-vuotiaat ilmaiseksi.

Pe 3.5. klo 18 Plogging Hakunilan kirkolta, Hakunilantie 4. Noin tunti ploggaillaan matkalla urheilupuistoon ja toinen tunti palattaessa kirkolle.

Ti 7.5. klo 18 Plogging osana Siisti Korso -talkoita Korson kirkolta, Merikotkantie 4. Siivousvälineet jaetaan Lumon puolella klo 18.

Talkoiden päätteeksi on tarjolla kahvit, mehut ja grillimakkarat.

Ke 8.5. klo 11 Plogging Promenad Virtakirkolta, Rajatorpantie 8.

MLL Aviapoliksen ja muiden paikallisten toimijoiden perinteisessä lasten vapputapahtumassa on arvontaa, ongintaa, saippuakuplia, ulkopelejä, kepparirata, kasvomaalauksia, ponitalutusta ja hevoskärryajelua.

Pomppulinna säävarauksella. Klo 11–11.30 esiintyy Riku-Pelle. Myynnissä mm. makkaraa, kahvia, munkkia, simaa ja lakuja. Lasten vapputapahtuma ke 1.5. klo 10–13 Kartanonkosken Illenpuistossa, huvimajan liepeillä.

JAN SUNDSTEDT

E

nsimmäinen virike uuden liikuntalajinsuuntaan voi tulla vastaan yllättäen.

– Näin tv:stä, miten kruununprinsessa Victoria keräili roskia tyttärensä kanssa. Idea vaikutti aika kivalta, kertoo diakoniatyöntekijä Heidi Salminen.

Vähän myöhemmin hän pääsi osallistumaan erään kuntosalin järjestämään ploggingiin.

– Tuli oikein himo, että pitää löytää roskia lisää ja lisää. Kun olen koiran kanssa lenkillä, kakkapussiin saa aina mahtumaan myös jonkun roskan, Salminen vihjaa.

Plogging on samansuuntaista toimintaa Vantaalla meneillään olevan Roskaton kaupunki -projektin kanssa. Tänä keväänä plogging yhdistetään myös Vantaan seurakunnissa järjestettäviin Yhteisvastuujuoksuihin.

– Voi tehdä tuplaten hyvää, kun kerää roskia ja lahjoittaa samalla rahaa Yhteisvastuukeräykselle. Ja kun laskee mukaan virkistyksen, oman kunnon ja hyvinvoinnin edistämisen, saa hyvää triplasti.

MARGAN ZAJDOWICZ

– Plogging tulee ruotsin sanoista jogging eli lenkkeillä ja plocka upp eli poimia, kertoo Heidi Salminen.

Kahvila etsii vapaaehtoistekijöitä Hämeenkylän seurakunta avaa Lammaskuja 2A:an avoimen olotilan. Tilassa voi pistäytyä kahville, tavata tuttuja ja seurakunnan työntekijöitä. Kahvilaan tarvitaan vapaaehtoisia tekijöitä keittämään kahvia, hoitamaan kassaa ja palvelemaan kävijöitä yhdessä työntekijöiden kanssa. Info- ja koulutustilaisuus ma 6.5. klo 18 Lammaskuja 2A. KATRIINA HARVIAINEN

MENOT 25.4. – 9.5.

14 A Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

Kuinka vantaalainen?

Kotikoivujen suhina rauhoittaa mielen Vuoden Vantaata johtanut Ritva Viljanen rakentaa rouheaa kaupunkia.

TEKSTI KAISA RAITTILA KUVA MARIANNA SIITONEN

V

oi että oli hienoa, kun muutimme opiskelujen jälkeen Koivukylään. Että ihan kaksio! Se tuntui ylelliseltä.

Siitä lähtien olemme olleet vantaalaisia, kohta neljäkymmentä vuotta.

Rajakylästä ostimme lopulta myös talon, mutta emme ymmärtäneet olla ostamatta vanhaa. Kuvittelimme hankkivamme vain väliaikaisesti perheelle tilaa, mutta talosta tulikin meidän tyttöjen koti. Niinpä olemme nyt juuri olleet remontin takia yhdeksän viikkoa ilman suihkua, saunaa ja pesukonetta. Aamuisin olen sujahtanut tyynynjälki poskessa Kontulan uimahalliin, missä iloinen senioriryhmä on sulkenut minut joukkoonsa kello kuusi.

Tietenkin minussa on myös lapsuuden ja nuoruuden Karkkilaa. Isässä ylpeyttä kotiseudusta oli vielä enemmän. Kun Senaatintorin kiveystä taannoin korjattiin, muistutti hän, että karkkilalainen yrittäjä oli ajanut siihen soran.

VANTAASEEN ON jäänyt velkavuosien stigma, joka ei enää ole totta. Kaupunki on mainettaan parempi ja vahvempi, eikä enää pääkaupunkiseudun velkaisin.

Yhden määritelmän mukaan jokaisella vantaalaisella on vain kolmesataa metriä luontoon. Täällä sataa vähemmän ja talvi on talvempi kuin Helsingissä. Keskitulokin on Vantaalla naapuria korkeammalla, eikä missään koivujen suhina rauhoita niin mieltä kuin kotona Rajakylässä.

Vantaa on ketterä ja organisaatioltaan matala. Se ei yritä tehdä kaikkea itse, vaan käyttää ostopalve-

Ritva Viljanen on palauttanut alkuperäisen sinisen Vantaan kaupunginjohtajan kokoushuoneeseen. Sohvat verhoiltiin uudelleen.

”

MISSÄÄN EI KOIVUJEN SUHINA RAUHOITA NIIN MIELTÄ KUIN KOTONA RAJAKYLÄSSÄ.

RITVA VILJANEN

luita ja toimii yhteistyössä järjestöjen kanssa. Se on vantaalaista käytännöllistä järkeä ja mahdollistaa nopeatkin muutokset.

Kun nyt teemme yleiskaavaa, haluamme ohjata ihmiset asumaan niin, että he voivat kävellä ja pyöräillä tai käyttää joukkoliikennettä, minne menevätkin. Tavoitteenamme on olla vuonna 2030 hiilineutraali kaupunki. Tulevaisuuden Vantaalla ajetaan Mel-

lunmäestä Aviapolikseen ratikalla.

Suuret kansalliset kulttuuriinstituutiot kuten Musiikkitalo ja Ooppera ovat Helsingin juttu. Meidän kannattaa löytää oma rento tyylimme. Uudistuvissa kaupunkikeskuksissa tarvitaan tilaa rouhealle ja rönsyilevälle kaupunkikulttuurille, jonka perässä tullaan muualtakin pääkaupunkiseudulta. Täällä on loistavat urheilumaastot, Heureka ja Flamingo. Ihmiset haluavat olla osa isompaa tarinaa ja löytää kaupungistaan erilaisia tekemisen paikkoja.

JOKA VUOSI meitä on monta tuhatta enemmän.

Myös maansisäinen muuttoliike tuo kansainvälisiä asukkaita Vantaalle. On hullu ajatus, että Suomi sulkisi rajansa. Kansainvälistyminen on myös meidän kaupunkimme etu. Tarvitsemme muiden kulttuurien osaamista. Yhtä paljon tarvitsemme viisautta nuorten maahanmuuttajien kotouttamisessa niin, että Vantaa olisi heille yhtä hyvä paikka kuin meille muille.

Kirkoissa soi PE 26.4.

Keski-Vantaan musiikkiopiston 10-vuotisjuhlakonsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Opiston ryhmät ja solistit esiintyvät. Vapaa pääsy, ohjelma 2 e.

SU 28.4.

Kolme väriä cembalolle: A–E klo 15 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Matias Häkkinen, cembalo. Bachin ja Frobergerin teoksia. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.

Keväisin sävelin - Suomalaisia lauluja klo 16 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Tia Svanberg, sopraano, Paula Patosalmi, altto ja Juha Hurskainen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

Klassinen laulukonsertti klo 18 Ilolan seurakuntatalolla, Soittajankuja 1. Vivianne Mäyry 14 v., laulu, ja Janina Mäyry, piano. Vapaa pääsy. Järjestää Laulusuzuki-Instituutti, Suzuki Families r.y. ja Tikkurilan seurakunta.

LA 4.5.

Maailman ympäri 80 minuutissa – huilu-kitara-duon konsertti klo 14 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Alice Thompson, huilu, Antero Pellikka, kitara. Vapaa pääsy, oh-

jelma 10/5 e.

Cecilia-kuoron keväinen konsertti klo 15 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9. Kahvitarjoilu klo 14.30. Keväistä musiikkia ja yhteislauluja Suvilinnun lauluvihkosta. Vapaa pääsy, kolehti Kirkon Ulkomaanavun Suvilintu-projektille.

Herännäisnuorten kuoron ja Veisuuveljien yhteiskonsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Ohjelmassa perinteisiä Siionin virsiä ja uusia ”villivirsiä”, mm. Sirkku Rintamäeltä ja Katja Kailalta, sekä perinteisiä rakkaita kevätlauluja. Kuorot esiintyvät sekä erikseen että yhdessä. Herännäisnuorten kuoroa johtaa Nina Fogelberg ja Veisuuveljiä Samuli Korkalainen. Vapaa pääsy.

SU 5.5.

Renessanssin sävelin klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Vantaan musiikkiopiston 11 nokkahuilistia yhdessä cembalistin kanssa soittavat renessanssiajan musiikkia.

Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

Dolcetti-kuoron konsertti klo 18 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Kirkkomusiikkia ja kansanmusiikkia eri aikakausilta. Kuoroa johtaa Hanna Perkola-Musikka. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

Flyygelin vihkiäiskonsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Konsertti juhlistaa kirkon uuttaa flyygeliä. Terje Kukk, Iina Katila ja Samppa Laakso. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

Vivaldi: Gloria klo 18 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Rekolan sekakuoro ja Valkea Ensemble Olga Sidorova, viulu Krista Jarva, viulu Seija Pakarinen, alttoviulu Veli-Matti Helle, sello ja Juha Hurskainen, urut. Jaana Soronen, sopraano ja Anu Pulkkinen, altto. Johtaa Anu Pulkkinen. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

MA 6.5.

Neljän kanttorin kevätkonsertti klo 19 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Hannu-Pekka Heikkilä, Hannu Lehtikangas, Hannu Niemelä ja Pekka Soranummi. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

KE 8.5.

Vantaan seurakuntien yhteisen kamarikuoron konsertti klo 19 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Johtaa kanttori Hannu Lehtikangas.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

25.4.2019 | Kirkko ja kaupunki

Hautauspalveluja

Lakipalveluja

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA!

www.bremerinhautakivi.fi

SENIORIPYSÄKKI tarjoaa

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille.

BREMERIN KIVI H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Palveluja tarjotaan

hok-elannonlakipalvelu.fi

15

Tilaisuuksia

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

A

Palvelumme ovat maksuttomia.

Ota yhteyttä, p. 045 341 0506.

KOHTUUS KAIKESSA -tapahtuma Bullankulmassa lauantaina, 4.5. kello 12.00 Bulevardi 16B, Helsinki

Janinan Kotihoito 046 922 2000 Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms.

Kiinteistövälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

Hammashoitoa Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen!

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti.

• Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä.

Soita 010 2715 100

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

Siivouspalveluja KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko Salonen, Puh. 040-2566907.

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

KOTISALONKI

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija.

p. 050-5533 050

Muutot ja tyhjennystyöt edullisesti.

Tyhjennysapupalvelut.com 0445221076 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

www.mrautanen.com

EHT Ossi Vallemaa

Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan työt edullisesti jo 30 vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla. Kysy tarjoustamme.

P. 040-6378899

Hiustenleikkaus 26e (seniorit 20e ) Väri/leik alk 68e Parturi kampaamo Maaria Kuosmanen t.mi P.041 5058056 Rentukkatie 2a, Hiekkaharju Tervetuloa!

Rakennusala

Kattojen maalaukset /pesut

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalausvantaa.fi JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

ILMAINEN arvio + kotitalousvähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

REMONTIT SOPUHINTAAN Myös kodin pienet kunnostustyöt Kotitalousvähennys p.050 5940 360 www.tapioraivio.fi

Myydään Otetaan yhtiökumppani perustettavaan yhtiöön. Asiakkaat tulevat ruokailusta ja kahvittelusta. p. 045 607 38 18

Ostetaan

Ohjelma:

Emerituspiispa Mikko Heikka: Jumalan monet kasvot Kahvitarjoilu Ryhmätyöskentelyä, vetäjinä: pastori Sirkka-Liisa Raunio, diakonissa Sari Aroheikki, pastori Paavo Salakkaw Vapaa pääsy, tervetuloa!

Järjestäjinä Vanhan kirkon seurakunta ja Helsingin Kristillinen Työväenyhdistys

HERÄNNÄISSEURAT la 27.4. klo 18 Mikaelin kirkolla, Emännänp.1 (Kontula), Hki. klo 18 Kevätveisuut Virkkalan kko, Virkkalant.

1, Lohja; kahvit klo 17. su 28.4. klo 12 kirkkopyhä Myllypuron kko, Myllynsiipi 10, Hki; saarna T. Kauhanen; Seuratuvan virsikuoro; kahvit ja kevätveisuut. klo 16 Pitäjäntuvalla, Kirkonmäent.2, Espoon keskus.klo 17 Näkövammaisia kutsutaan Seuratuvalle, Salomonk.17D, 2.krs.; H. Kiuru, L. Siponkoski. Käyt. Siionin virret pistekirj. & isotekstillä. klo 18 Nurmijärven srk-keskus, Kirstaant.5. ke 1.5. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrinne 1, Hki, tarj. klo 18.30. pe 3.5. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. klo 19 kotiseurat Muumanilla, Asterit.6D (Pukinmäki), Hki la 4.5. klo 18 kevätkonsertti P.Laurin kko, Kirkkot.45, Vantaa: HNK + Veisuuveljet. su 5.5. klo 12 riparipyhä Tapanilan kko, Veljestent.6, Hki; saarna S. Korhonen. Kahvit ja Herättäjän ripari-info. klo 14 Myyrmäen Virtatalo, Rajatorpant.8A, Vantaa. ma 6.5. klo 18.30 Kilonristi, Vanharaide 1, Espoo. ti 7.5. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs. ke 8.5. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.1aA. pe 10.5. klo 18 Kytäjän kko, Palkkisillant.11, Hyvinkää. klo 18.30 kotiseurat Sevannolla, Antbackankaari 30, Martinkylä, Sipoo. su 12.5. klo 17 ”Elämä ja ilo”, äitienpäiväveisuut Seuratuvalla, Autotalo, Hki.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 28.4. klo 13.30 Tulevia aikoja Kuolleiden ylösnousemus 1. Kor. 15:12-34 – Markku Sivonen Ylösnousemusruumis 1. Kor. 15:35-58 – Tinja Halunen Raamattupiiri 9.5. klo 18.00 1. Kor. 13-16

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

16 A Kirkko ja kaupunki | 25.4.2019

Koulutus jokaiselle lapselle ja nuorelle MAAILMASSA ON nyt enemmän pakolaisia kuin koskaan sitten toisen maailmansodan. Valtavalta määrältä ihmisiä on riistetty mahdollisuus suunnitella ja rakentaa elämäänsä.

Olemmekin vaarassa menettää kokonaisia sukupolvia koulutuksen ulkopuolelle.

Joka neljännen nuoren elämää koskettaa väkivaltainen konflikti. Pakolaisena olevat lapset ja nuoret ovat viisi kertaa todennäköisemmin koulutuksen ulkopuolella kuin muut ikätoverinsa. On väärin, että lapsen tai nuoren koulupolku on kiinni siitä, minne hän on sattunut syntymään.

Koulutodistus voi muuttaa ihmisen elämän. Koulutus voi myös vahvistaa epävakaita ja hauraita valtioita, joissa on polttava pula osaavista työntekijöistä ja yrittäjistä. Tästä huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroja ei ohjata riittävästi koulutuksen tukemiseen, ja maailman humanitaarisesta avusta vain alle kaksi prosenttia menee koulutukseen.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin kuuluu koulupolun takaaminen jokaiselle vuoteen 2030 mennessä.

Tämän tulee olla myös Suomen seuraavan hallituksen näkemys.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

EMILIO MORENATTI / AP − LEHTIKUVA

Joel Linnainmäki

Yksin asuva mies, osallistu tutkimukseen ETSIN 1950-LUVULLA syntyneitä haastateltavia tutkimukseen, jonka aiheena on yksin asuvien ikääntyvien miesten läheiset ihmissuhteet, sosiaaliset verkostot ja elämäntarinat. Teen haastatteluiden pohjalta yhteiskuntatieteellisen väitöstutkimuksen.

Ikääntyvien miesten yksinasumisen on havaittu lisääntyneen Suomessa, mutta miesten omista kokemuksista ei ole vielä juurikaan tietoa. Siksi haluan kuulla sinun elämäntarinasi!

Noin kaksi tuntia kestävä haastattelu voidaan tehdä kotonasi, tai sille voidaan järjestää rauhallinen tila toisaalta. Tutkimushaastattelut ovat luottamuksellisia ja raportoin tulokset siten, että yksittäisiä henkilöitä ei voida tunnistaa.

Kysy lisää tai ilmoittaudu haastatteluun: kitti.suoranta@gmail.com tai 050 3467 125.

Kirsti Suoranta valtiotieteiden maisteri Itä-Suomen yliopisto

Lapsi huostassa, onni matkassa KUN LAPSI on huostassa, moni ajattelee helposti, että elämä on kurjaa ja onnetonta. Että side lapseen katkeaa ja vanhemmuus kuihtuu. Itse en ole näin asiaa kokenut, vaan koen, että elämä on edelleen elämisen arvoista ja että suhde lapseeni on lämmin ja elävä.

On myös paljolti omasta asenteesta kiinni, miltä tilanne tuntuu. Lapseni jouduttua (lue: päästyä) lastenkotiin hyväksyin tilanteen. Yhteistyö lastenkodin kanssa tuntuu hyvältä.

Lapseni on erityislapsi, jolla on taipumusta väkivaltaiseen käytökseen.

La Candelarian veljeskunnan hiippaveikot kävelivät kirkkoon, josta starttasi laaja kulkue Espanjan Sevillassa tiistaina 16. huhtikuuta 2019.

Piinaviikolla Espanjassa nähdään satoja hiippapäisten veljeskuntien kulkueita, jotka kiinnostavat myös turisteja. Uskonnollisten veljeskuntien puvut on suunniteltu siten, että niiden kantajat voivat tehdä parannuksen ilman että heidät tunnistettaisiin.

Kulkueet jatkuvat palmusunnuntaista pääsiäissunnuntaihin. Sevillassa viikko huipentuu kiirastorstaina, jolloin saattueet suuntaavat kohti kaupungin katedraalia. Sinne ne saapuvat varhain pitkäperjantaina, joka on espanjaksi madrugá.

Koen, että lastenkoti pystyy antamaan lapselleni paremmat eväät selviytyä arjesta. Yhteisöllinen, ammatillinen tuki tuntuu sopivan hyvin lapselleni.

Toki omassa vanhemmuudessani on tietyt kipupisteensä, mutta olen saanut käsiteltyä niitä puolisoni ja lapseni omahoitajien kanssa. Itse kärsin psyykkisistä oireista ja koen, että kun lapseni kasvatus on ikään kuin ulkoistettu hoitohenkilökunnalle, voin hengittää vapaammin ja olla huolettomampi.

Siispä lapsen ollessa huostassa voi onni olla edelleen matkassa. Suosittelen samassa tilanteessa oleville vanhemmille huolettomampaa otetta elämään: lapsesi kasvatus voi olla hyvillä raiteilla ja sinä saat vapaasti huolehtia omasta osuudestasi lapsesi elämässä.

Etkä ole menettänyt lastasi, vastuu hänestä vain on useammilla hartioilla.

Mimosa

Kiinteistövero kuuluu omistajalle KAUPUNGINVALTUUTETTU OSMO Soininvaara kritisoi blogissaan 12.3. (www. soininvaara.fi) kovin sanoin Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymien aikomusta laskuttaa kiinteistövero Lehti-

saaren vuokramaan asukkailta. Ei ole kiinteistöveron laatijoiden tarkoitus, että maanomistajan riskit kasaantuvat vuokralaisen maksettavaksi. ”Kiinteistövero on omaisuusvero ja kuuluu omistajan maksettavaksi”, Soininvaara kirjoittaa. Asukkaathan maksavat jo veroa rakennuksista.

Seurakuntayhtymät ovat saaneet Lehtisaaren maat sielunmessulahjana. Näistä maista ne ovat nyt takomassa maksimaalista, riskitöntä voittoa, vailla mitään maanomistajan velvollisuuksia.

Kirkon itse toiminnalleen laatimat eettisen sijoitustoiminnan ohjeet ovat jääneet täydeksi sanahelinäksi. Sopii kysyä, miten verotuloja keräävä taho voi toimia tällä tavoin. Toteutuessaan maanvuokrat olisivat Helsingin kalleimmat, keskimäärin 500 euroa kuussa per asunto.

Mielestäni yhtymien tulisi seurata Helsingin kaupungin vuokratasoa.

Kaupungin vuokratasoa ovat vaatineet myös useat Helsingin kirkkovaltuutetut, mutta kiinteistöjohtaja on ajanut läpi tuottavampaa agendaa väkevän lobbaamisen ja silloisen valtuuston puheenjohtajan avustuksella.

Timo Makkonen Lehtisaari

Seurakunnat ja kaupunki ovat erilaisia maanvuokraajia VUOKRANKOROTUKSET JOHTUVAT nykyisen vuokran pienuudesta: Vanhojen sopimusten vuokralaiset eli maata vuokranneet asunto-osakeyhtiöt tai yksityishenkilöt ovat nauttineet alhaista tai hyvin alhaista vuokraa useissa tapauksissa jo vuosikymmenten ajan. Samalla vuokralainen on saanut oikeuden pitää rakennustaan arvokkaalla tontilla ja etuoikeuden tontin uudelleen vuokraamiseen.

Tontinvuokralaisten yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi maanvuokrasopimuksen päättyessä uusi maanvuokra tulee määrittää tasolle, joka heijastaa kohtuudella nykyhinnoittelua. Tonttien maanvuokrien perusteena olevien rakennusoikeuksien pääoma-arvot on lähtökohtaisesti määritetty samalla tavalla sekä Helsingin kaupungilla että seurakuntayhtymällä.

On myös syytä muistaa, että kaupungilla on omat asuntopoliittiset syynsä subventoida asumista. Seurakuntien intressit maanvuokraajana eivät ole samanlaiset kuin kaupungilla.

Kaupungin ansaintalogiikka on kaavoitusmonopolista ja kunnallisverotusoikeudesta johtuen niin erilainen muihin maanomistajiin verrattuna, ettei ole perusteltua verrata kaupungin maanvuokrasopimusten tasoja muiden maanomistajien vuokrien tasoon.

Kaupunki ei verottajana tietenkään maksa kiinteistöveroa omistamistaan tonteista, kun taas kaikki muut maanomistajat ovat velvollisia maksamaan kiinteistöveron kaupungille.

Koska kiinteistöverot liittyvät kiinteistön käyttöön ja niistä aiheutuviin kuluihin, on muiden maanomistajien kuin kuntien ja kaupunkien kohdalla maanvuokrasopimuksiin vakiintunut toimintamalli siirtää kiinteistövero vuokramiehen vastattavaksi. Laki sallii sopimusten tekemisen niin, että vuokralainen maksaa kiinteistöveron.

Kai Heinonen kiinteistöjohtaja Helsingin seurakuntayhtymä

Köyhyys vähemmäksi TUOMO PALOHEINÄ kirjoitti erittäin hyvin köyhien asemasta ja siitä, että köyhät tekevät ilmastotekoja koko ajan (K&k 11.4.).

Eikö kristinuskon yksi tarkoitus ole auttaa heikossa asemassa olevia ?

Viimeisten neljän vuoden aikana on tehty lukuisia poliittisia päätöksiä, joiden seurauksena köyhät ovat joutuneet eniten kärsimään Suomessa.

Jopa 600 000 ihmistä elää köyhyydessä Suomessa vuonna 2019.

Monet tutkijat ovat todenneet, että köyhyys aiheuttaa esimerkiksi katkeruuden tunnetta. Eriarvoisuus ihmisten kesken vain lisääntyy, mikä on yhteiskunnassamme huono asia.

Nykyiset uudet kansanedustajat joutuvat nyt pakon edessä keksimään ratkaisuja köyhyyden vähentämiseen.

Mika Lille Helsinki