Kirkko ja kaupunki 2019 09 Espoo by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

9.5.2019 kirkkojakaupunki.fi

A6 Tästä syystä kummi antaa lahjaksi lusikan B1 Näin sinnittelevät suomalaiset köyhät

Feminismi pitää räppäri Mercedes Bentson hengissä

Äiti on parasta mitä minulla on ollut B 6

KIRJAILIJA EEVA KILPI (S. 1928)

Synkimpinä hetkinä minusta tuntui, että en kelpaa naisena, olen sekundaa. Minusta tuntui, että naiseus määritellään hedelmällisyyden ja äitiyden kautta. ADOPTIOLASTA ODOTTAVA ELLEN JOKIKUNNAS (ANNA-LEHTI 17.4.)

Iankaikkisesti

Hyvä Jumala, anna linnuille pesiä. Anna lapsille hyviä isiä ja äitejä. Anna yksinäisille vanhuksille joku, joka ottaa heidät syliin.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019 Vaikka sanoisin: ”Nyt olen pimeyden kätköissä, yö peittää päivän valon”, sinulle ei pimeys ole pimeää, vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, pimeys kuin kirkas valo. PSALMI 139:11–13.

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Oman onnen hutera noja ”JOKAISELLA, JOKA ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.” Tämä on suora lainaus Suomen perustuslaista. Ketään ei jätetä, kaikista pidetään huolta, ja se on julkisen vallan tehtävä. Tässä(kin) Suomi vaalii luterilaisuuden perintöä. Martti Luther oli munkki, jonka aikana luostarit vastasivat kouluope tuksesta, sairaanhoidosta ja köyhäinhoidosta. Ne rahoitettiin lähinnä avustuksilla ja almuilla.

”

LUTERILAISEEN REFORMAATIOON kuului luostareiden roolin uudelleenarviointi. Koulujen ylläpitäminen ja sosiaalitoimi TALOUS VAIKEUKSISSA siirrettiin maalliselle vallalle. PAINIVAT KUNNAT Luther ajatteli, että köyhien ei pitäisi TUNTEVAT KIUSAUSTA elää almujen ja rikkaampien ihmisten SIIRTÄÄ OMIA hyväntahtoisuuden varassa. Niihin kun ei LAKISÄÄTEISIÄ oikein voi luottaa. VASTUITAAN Luterilaisiin kaupunkeihin perustettiin KIRKOLLE. yhteinen kassa, josta kustannettiin asukkaiden sosiaaliturva ja annettiin starttirahaa yrittäjille. Kerjäläisyys lopetettiin. Rahat kaupungin kassaan saatiin kirkon lahjoituksi na ja asukkailta kerättävinä veroina.

KIRKON DIAKONIA voi toimia varsin vapaasti, koska sillä ei ole lakisääteisiä velvoitteita. Siksi diakonia on kekseliästä ja luovaa. Se on niin kekseliästä ja tehokasta, että talous vaikeuksissa painivat kunnat tuntevat joskus kiusausta siirtää omia lakisääteisiä vastuitaan kirkolle. Tähän ei seurakuntien pidä suostua. Hoidamme kyllä oman osuutemme niin hyvin kuin pystymme ja oletamme, että valtio ja kunnat hoita vat yhtä lailla oman osuutensa. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki verkossa ESKO JÄMSÄ

TÄMÄ VAIKUTTI merkittävästi yhteiskunnalliseen kehitykseen. Luterilaisissa maissa kerätään edelleen aika korkeita veroja siksi, että perus turva koskisi jokaista ja että kansalaiset eivät vaikeuksineen joutuisi oman onnensa nojaan ja toisten hyväntekeväisyyden varaan. Nykyään tällaista järjestelmää kutsutaan hyvinvointivaltioksi. Se on luterilaisuuden perintö, jota pitää vaalia huolella. Kirkon diakonia kyllä auttaa ihmisiä sekä aineellisten että sosiaalisten vaikeuksien keskellä. Se kurkottaa sinne, minne muu apu ei ulotu, etsii avun katveita ja täydentää julkisen vallan palveluja.

Heräsin aamuun, jona talvi kokosi raskaan viittansa ja meni matkoihinsa. Kevät saapui hulmuavin helmoin. Se levitti vihreytensä kaiken ylle kuin armon, kuin sinun lämpösi ja läsnäolosi. Sinä kaiken uuden Luoja, iso kiitos.

Rhodoksen kuuluisa kissakuiskaaja Viina vei työn ja perheen, mutta kissat pitävät Ensio Kempen, 72, kiinni elämässä. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 9.5.2019

numero 9

Seuraava lehti ilmestyy 23.5. KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

”Äitiys on ollut paljon onnellisempaa kuin osasin odottaa” Olarissa asuva Inka Kari viettää pian elämänsä ensimmäistä äitienpäivää Rebekka-tyttären äitinä. Hänelle lapsi on elämän onnellisin asia. TEKSTI ULLA LÖTJÖNEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

1 2 3 4 5

Inka Kari, lapsesi syntyi viime syyskuussa. Mikä äitiydessä on yllättänyt? – Ilon määrä on yllättänyt. Äitiys on ollut paljon onnellisempaa kuin osasin odottaa. – Aiemmin pelotti, tuleeko minusta huono äiti. Mietin, kuinka pää kestää hurjan vastuun ja valvomisen. Nyt lapsi on elämän onnellisin asia. Kuinka aiot viettää äitienpäivää? – Aamu alkaa hupaisasti kuten aina. Rebekka herää välissämme, lepertelee, kikattaa ja yrittää tarttua isäänsä nenästä. – Lapsuudenkodissani oli perinne, että äitienpäivänä retkeiltiin luonnossa. Ehkä mekin lähdemme laavuille tai vaikkapa käymään Han gossa. Niin, ja odotan tietysti jotain kivaa yllätystä puolisoltani. Mitä toivot lapsellesi? – Lapsen saaminen on merkinnyt isoa ympäristöherätystä. Syvällä sisimmässä kouraisee huoli: millainen maailma tulee olemaan, kun lapseni kasvaa? – Toivon, että saisimme ilmastonmuu toksen kysymykset ratkaistua. Ja koska haluan katsoa lastani tulevaisuudessakin silmiin, yritämme toimia. Syömme lihaa hyvin harvoin. Emme lennä, vaan mat kailemme mieluummin kotimaassa. Piipahdat silloin tälloin Chapplessa, joka on Olarin seurakunnan toimitila kauppakeskus Isossa Omenassa. Mikä vetää Chappleen? – Kävin siellä pian synnytyksen jälkeen seurakunnan esikkokerhossa eli ensivauva ryhmässä. Sitä kautta tila tuli tutuksi. – On ihanaa, että kauppakeskuksessa on matalan kynnyksen paikka, jonne voi mennä imettämään, juo maan kahvit ja tapaamaan muita lapsiperheitä. Millainen on iltarukouksesi? – Usein kömmin meistä viimeisenä sänkyyn. Jätän kännykän olohuoneeseen ja luen jotain kirjaa. Ennen nukahtamista mietin elämää ja olen kiitollinen. – Olen miettinyt, että jossain vaiheessa haluaisin opettaa Rebekalle jonkin iltarukouksen. Sel lainen varmaan kehitellään vielä. ■

”

LAPSEN SAAMINEN ON MERKINNYT ISOA YMPÄRISTÖHERÄTYSTÄ. INKA KARI

4 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

JUHA RYHÄNEN

Espoon tuomiokirkkoon voi kysyä vihkiaikoja seurakuntien palvelukeskuksesta.

Vuoden 2020 vihkiajat tuomiokirkkoon haussa Espoon tuomiokirkko on Espoon suosituin vihkikirkko. Tuomiokirkon vihkiaikoihin on etuoikeus Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ja Espoon ruotsalaisen seurakunnan jäsenillä. He voivat tiedustella kesä–syyskuun 2020 vihkiaikoja 2.5. alkaen Espoon seurakuntien palvelukeskuksesta, jonka numero on 09 8050 260. Muiden seurakuntien vihkiparit voivat tiedustella jäljelle jääneitä vuoden 2020 kesä-, heinä-, elo- ja syyskuun lauantaipäivien vihkiaikoja 3. kesäkuuta lähtien. Espoon tuomiokirkon muita vihkiaikoja ajalle tammi–toukokuu 2020 voi varata puhelimitse Espoon seurakuntien palvelukeskuksesta.

Leppävaaran kirkon korjaukseen lisää rahaa Espoon seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto korotti Leppävaaran kirkon korjaamiseen varattua määrärahaa. Joulukuussa 2018 hyväksyttyyn 1,25 miljoonan euron budjettiin myönnettiin 145 000 euron lisämääräraha. Samalla valtuusto päätti korottaa lisä- ja muutostöihin sekä valvontatöihin tehtyjä varauksia. Korjaustyöt pääsevät alkamaan kesän aikana. Remontin alku viivästyi, sillä alun perin valittu urakoitsija hakeutui konkurssiin. Kirkossa tehtävillä rakennekorjauksilla poistetaan ja ehkäistään sisäilmaongelmia.

Sateenkaarinuorten toiminta alkaa Espoossa Espoonlahden ja Leppävaaran seurakunnat aloittavat omat nuortenillat sateenkaarinuorille. Toiminnalle on tarvetta, sillä kaupungin sateenkaarevan nuorisotila Kirjavan toiminta päättyi. Sateenkaarinuorten tapaamisia järjestetään 9.5 ja 16.5. klo 17–21 nuorisotila Siivessä Leppävaarassa, Alberganesplanadi 1. Syksyllä on tarkoitus kokoontua kuukausittain.

Tuhannet kummit saivat tekstiviestejä Vantaalta Vantaan seurakunnat lähetti perjantaina 3.5. tekstiviestin 7 665 vantaalaislapsen kummille. Viestejä lähti Vantaalle ja kaikkialle Suomeen. Viestejä saivat ne alle 7-vuotiaiden lasten kummit, joiden puhelinnumerot seurakunnilla oli käytössään. Tekstiviestillä innostettiin osallistumaan kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina eli 2.6. vietettävään valtakunnalliseen Kummipäivään.

Ilmastonmuutos ja maahanmuutto ovat eurovaalien teemoja Myös eurooppalainen turvallisuuspolitiikka nousee esiin puolueiden eurovaaliohjelmissa.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA MARI AARNIO KUVALÄHTEET LEHTIKUVA JA ISTOCK

oukokuun eurovaaleissa valitaan uudet edustajat Euroopan parlamenttiin. Koska joka viides vuosi pidettävät eurovaalit ja joka neljäs vuosi käytävät eduskuntavaalit osuvat nyt Suomessa peräkkäin, eurovaalikeskustelu ei ollut päässyt kunnolla vauhtiin toukokuun alkuun mennessä. Sosiaalietiikan yliopistolehtori Virpi Mäkinen Helsingin yliopistosta kävi läpi puolueiden EU-vaaliohjelmia ja löysi muutamia keskeisiä teemoja. Ne ovat ilmasto- ja maahanmuuttokysymys, turvallisuus sekä taloudelliset kysymykset, hyvinvointi ja sosiaalisen eriarvoistumisen vastainen työ. – Ilmasto-, maahanmuut-

to- ja turvallisuuskysymyksiin puolueet ottavat kantaa voimakkaammin kuin vuonna 2014. Esiin nousee myös populististen ja nationalististen äänien vastustaminen. Mäkisen mukaan turvallisuus nostaa voimakkaasti päätään ”uutena arvona”, jota EU ei luettele perinteisten arvojensa joukossa. – Turvallisuus on käsitteenä moniulotteinen. Esimerkiksi maahanmuuttokeskustelussa turvallisuusretoriikkaa käytetään sekä poliittisten toimien puolustamiseen että niiden vastustamiseen. PERINTEISIIN EUROOPPALAISIIN arvoihin luetaan vapaus, demokratia, tasa-arvo, ihmisarvo ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen.

– Nämä ovat myös EU:n perussopimuksen toisessa artiklassa mainitut unionin arvot, sanoo aatehistoriaan perehtynyt Mäkinen. Mäkisen mukaan nämä arvot nousevat yhteisestä historiasta. Eurooppalaiset arvot juontavat juurensa jo antiikin hellenistisestä sivistyksestä sekä juutalaiskristillisestä ja roomalaisen oikeuden perinnöstä. Muita aatehistoriallisesti vaikuttavia perinteitä ovat humanismi, liberalismi ja valistus. Tärkeitä vaikuttajia ovat Ranskan vallankumouksen julistus vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta sekä toisen maailmansodan jälkeen syntynyt YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. – Taustalla olivat jatkuvat sodat ja konfliktit niin valtioiden

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Asiantuntija, kokenut ja kansainväliset yhteydet omaava vaikuttaja Euroopan parlamenttiin Uudet mepit pääsevät vaikuttamaan Euroopan unionin toimintaan 1.7. alkaen. Silloin alkaa myös Suomen kausi EU:n puheenjohtajamaana.

EU:ssa on puolustettava suomalaisten terveyttä, hyvinvointia, turvallisuutta, luontoa ja ympäristöä – sekä meille tärkeitä eurooppalaisia arvoja EU:ssa on toimittava terveellisen suomalaisen ruoan sekä Suomen hyvän metsäpolitiikan puolesta EU:n tulee olla vahva edistämään Euroopan ja siten Suomen etua: pakolaisasiat on hoidettava hyvin ulkorajalla, samoin edistettävä ilmansuojelua

Eurovaalien ennakkoäänestys alkaa 15.5. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 26.5. Ennakkoon pääsee äänestämään 15.-21.5. EU-parlamentin vaaleissa koko Suomi on yhtä vaalipiiriä. Suomesta valitaan 13 edustajaa ja lisäksi yksi Brexitin toteutumisen varalta.

kuin uskontokuntienkin välillä ja pyrkimys ”pysyvään” rauhaan, Mäkinen tiivistää.

Pekka Puska lääkäri, professori

Tutustu ajatuksiin ja osaamiseen: www.pekkapuska.fi

Oma koti palvelukodissa

– Tutkijana sanon, että eurooppalainen universalismi on kriisissä. Jos Euroopan maat eivät itse kunnioita arvojaan, ne ovat aika huono vientituote, Toivanen toteaa ottaen esimerkiksi Puolan ja Unkarin viimeaikaiseen kehitykseen. Universalismi viittaa käsitteisiin, jotka soveltuvat kaikkiin ihmisiin aina ja kaikkialla.

MYÖS EUROSTORIEN eli Eurooppalaisen oikeuden, identiteetin ja historian tutkimuksen huippuyksikön apulaisjohtaja, professori Reetta Toivanen Helsingin yliopistosta korostaa 1900-luvun sotien merkitystä eurooppalaisten arvoKONKREETTISESTI ARjen synnylle. VOJA viedään Reetta – Jotkut tutkijat ovat Toivasen mukaan esiosoittaneet, että ajamerkiksi EU:n kehitystus yhteisestä euroopyhteistyöhankkeissa. palaisesta oikeudesNiihin sidotaan oletus, KUINKA MONI ta syntyi 1930-luvulla että partneri noudattaa SUOMALAINEN reaktiona totalitariseurooppalaisia arvoja, ON LUKENUT EUROOPAN mille. Sitä ennen Eukuten ihmisoikeuksien IHMISOIKEUS roopan eri osissa oli kunnioi tusta ja vähyvinkin erilaisia oihemmistöjen suojelua. SOPIMUKSEN? keusjärjestelmiä ja etMyös kahdenvälisissä PROFESSORI nis-oikeudellisia jaokauppasopimuksissa REETTA TOIVANEN tuksia. arvot mainitaan. Toivasen mukaan – Se on hieno arvoEurooppaa on ”puhutpohja sopimukselle, tu yhtenäiseksi alueeksi” toisen maa- mutta valvooko sitä kukaan? Jos toinen ilmansodan jälkeisestä ajasta lähtien. sopijapuoli ei pysty siihen, voiko vaatia Ajatuksena oli, että ei ikinä enää so- toiseltakaan noudattamista? taa. Oli nähty, että valtiot eivät kyenYhdessä asiassa Toivanen antaa neet suojelemaan kansalaisiaan järkyt- tunnustusta Euroopan arvopohjaitäviltä ihmisoikeuksien loukkauksilta. selle toiminnalle. Euroopan neuvos– Euroopan unionin alkuvuosista ton alaisuudessa Strasbourgissa toilähtien on haluttu korostaa sitä, mi- mii maailman ainoa ihmisoikeustuokä meillä on yhteistä. Eurooppalaiset mioistuin (EIT), ja se luo arvoista ”koarvot ovat yleismaailmallisesti tärkei- vaa oikeutta”. tä asioita, joita pitäisi viedä jokaiseen Euroopan ihmisoikeustuomioismaailmankolkkaan. tuin, joka ei ole EU:n toimielin, ratToivasen mielestä eurooppalaiset koo myös konkreettisia uskonnonvaarvot ovat silti aika hauraat. Ihmiset pauden kysymyksiä, kuten saako Itaeivät ole sisäistäneet niitä oman elä- lian kouluissa pitää ristiä seinällä tai mänsä arvoiksi. Kuinka moni suoma- saako kasvot peittää burkhan alle. Eulainen on esimerkiksi lukenut Euroo- roopan neuvostoon kuuluu 47 Euroopan ihmisoikeussopimuksen? pan maata. ■

”

Turvallista elämää hyvien palveluiden parissa Tervetuloa tutustumaan meihin! Soita ja varaa aika, tj Carola Sandberg

 050 305 9051 Palvelukoti Kukkasrahasto

Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

ASUMISTA JA PALVELUA HELSINGIN SYDÄMESSÄ  palvelukotikukkasrahasto.fi

6 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Vastasyntyneelle lahjaksi lusikka Kummilusikka on yhä yksi suosituimmista kastelahjoista. Aikanaan lusikka oli varallisuuden mitta. Nykyään sillä on suuri tunnearvo.

TEKSTI HANNA UUSITALO KUVAT ESKO JÄMSÄ

spoolainen Hilda-vauva sai kummiltaan kastelahjaksi hopeisen Plutolusikan. Siskolta löytyy Karitsa-lusikka ja veljen kummilusikkaa koristaa

norsu. – Minä sain kummisedältäni aikanaan kastelahjaksi kolme nimikoitua Chippendale-kahvilusikkaa ja seuraavana syntymäpäivänä kolme lisää, muistelee Hildan äiti Riina Toivanen. Tapa antaa kummilapselle kastelahjaksi hopeinen muistolusikka juontaa juurensa keskiaikaisiin apostolinlusikoihin, joita annettiin lahjaksi vastasyntyneelle. Nimitys tulee lusikoiden varren päähän kaiverretuista Jeesuksen opetuslasten kuvista.

Kastelahjaksi annettu apostolinlusikka muistutti, että lapsi liittyi varhaisten opetuslasten joukkoon. Lusikassa oleva apostoli saatettiin valita joko kasteen saaneen lapsen nimen tai lahjan antajan suojeluspyhimyksen mukaan. Apostolinlusikat olivat suosittuja kastelahjoja erityisesti Englannissa ja Saksassa. Keskiajalta periytyy ilmeisesti myös sanonta ”syntynyt hopealusikka suussa”. Rikkaat kummit lahjoittivat hopealusikan, mutta köyhillä oli varaa vain tina- tai kuparisekoitteisiin lusikoihin.

oma henkilökohtainen lusikka. Oma lusikka otettiin mukaan kylään ja matkoille. Lusikat edustivat myös menneen ajan pankkitiliä ja hopea oli hyvä sijoitus, sillä hopealusikka kävi tarvittaessa rahasta.

KASTELUSIKKAPERINNE tunnettiin Suomessa jo 1700-luvulla. Lusikka oli lapselle tarpeellinen lahja, sillä alkujaan jokaisella perheenjäsenellä oli

VAAN SEN VOI ANTAA

”

KUMMILUSIKKAA EI KANNATA SÄILÖÄ VITRIINISSÄ, LAPSELLE KÄYTTÖÖN.

Kansan uskomuksissa kummilusikkaa pidettiin vaurauden enteenä ja sillä oli myös symbolinen merkitys: ”Olkoon sinulla syötävää, olkoon tälle käyttöä.” Ruokailuvälineiden yleistyessä kummille tuli vanhan tavan mukaan velvollisuus antaa kummilapselleen lusikka lapsen jokaisena syntymäpäivänä, kunnes lusikoita oli kertynyt puoli tusinaa tai tusina. NYKYISIN KUMMI päätyy kummilahjaa hankkiessaan useimmiten lastenlusikkaan. Kummilusikka on perinteisesti sylikummin lahja lapselle. Tapana on, että lahjan antaja kaiverruttaa lusikkaan tavallisimmin kummilapsen nimen ja syntymäpäivän, toisinaan myös syn-

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Viimeinen ateria 1. Pekka Piekäisen suunnit telemalla kummilusikalla tuetaan Arvo ja Lea Ylppö säätiön toimintaa.

Sarjassa puhutaan kuolemasta ja hautajaisista.

2. Pöytähopeasarjojen jälki ruokalusikat ovat myös suosittuja kummilusikoita. 3. Kummilusikan voi antaa myös kastejuhlan jälkeen. Sodan aikaan syntynyt Timo Vehmas sai emaliin koristellun kuusilusikan kummitädiltään 18vuotislahjaksi. 4. Kello on yhä yksi suosituim mista kummilusikkamalleista. Karhulla koristeltu lusikkamalli on vuodelta 1967. 5. Kummilusikkaan kaiverre taan tavallisimmin kummilapsen nimi ja syntymäpäivä. Kello lusikkaan jää muistoksi myös syntymäaika, paino ja pituus.

Kevyet särpimet ja tuhkana tuuleen Hautajaiseni eivät ole enää minun showni, vaan elävien juhla, sanoo tanssitaiteilija Jorma Uotinen. tymäajan, -painon ja -pituuden. Moni lastenlusikkamalli on vuosikymmeniä vanha. – Suosituin kummilusikka on edelleen perinteistä Kello-mallia, ja sitten tulee Karitsa-malli, kertoo Liisa Ritvanen espoolaisesta Kello ja Kulta Pulkkisesta. Lastenlusikoiden sijaan nykykummitkin hankkivat kummilusikoiksi myös perinteisten pöytähopeamallien lusikoita. – Näin kummit ja isovanhemmat voivat tulevaisuudessa kerätä lapselle lahjaksi pöytähopeasarjaa, Ritvanen sanoo. Monikäyttöisiksi kummilusikoiksi Ritvanen nimeää Aino-pöytähopeasarjan lastenlusikan ja Kalevala Korun lusikkamallit. Kastelahjan hankinnalla voi tukea myös hyväntekeväisyyttä. Esimerkiksi osa WWF:n Panda-lusikan tuotosta menee luonnossa elävien isopandojen suojelutyöhön. Arvo ja Lea Ylppö -säätiön kummilusikalla tuetaan puolestaan lasten hermoston sairauksien ja vammojen tutkimus- ja opetustyötä. JOS KUMMILUSIKKA on jäänyt aikanaan hankkimatta, sen voi antaa myös kasteen jälkeen jonakin sopivana merkkipäivänä. Sota-aikaan syntynyt Timo Vehmas sai kummitädiltään kummilusikan 18-vuotislahjaksi. – Käytämme kuusella koristelua lusikkaa ottimena joka joulu, ja samalla muistuu kummitäti mieleen, Vehmas kertoo. Kummilusikkaa ei kannata säilöä vitriinissä, vaan sen voi antaa lapselle käyttöön. Leveävartinen lastenlusikka sopii hyvin pienen ruokailijan käteen, ja hopea on bakteereja hylkivä materiaali. ■

TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

orma Uotinen saapuu Korkeavuorenkadulla sijaitsevaan ravintola Maxilliin kuin kotiinsa. – Maxill on minulle tuttu ja oma jo vuodesta 1991 lähtien. Viihdyn täällä monta kertaa viikossa. Miksi viimeinen ateria vaatisi sen kummempaa paikkaa kuin lempiravintolan? Ruokalistalta Uotinen valitsee vuosien kuluessa hyväksi havaitun annoksen: salaattia, grillattua lohta, avokadoa ja wasabi-kastiketta. – Kevyt särvin sopii kuolemiseen! KUOLEMA on Jorma Uotiselle ajankohtainen. Hänen viimeisin konserttikokonaisuutensa on nimeltään Avec le temps, ajan kanssa. – 68-vuotiaana on luontevaa laulaa ajan vääjäämättömästä kulusta, koska kovin pitkää aikaa ei välttämättä ole enää jäljellä, Uotinen miettii. Hän sanoo luottavansa kuolemasta puhuttaessa kirjailijoihin. Mukana on pino kirjoja. Uotinen lukee ääneen katkelman Marguerite Duras’n kirjasta Kirjoitan. Siinä kirjailija tarkkailee kellarissa kärpäsen hidasta kuolemaa. – Teksti saa lukijan samastumaan kärpäsen kuolemaan: kauhistuttava ja yhdentekevä tapahtuma koskettaa yhtäkkiä syvältä. Mitättömän hyönteisen dramaattinen poismeno saa eettistä ja poliittista painoa, kun se yhdistyy juutalaisten kohtaloon toisen maailmansodan aikana. Uotinen kertoo ajatelleensa kuolemaa usein sen jälkeen, kun hän 19-vuotiaana sairastui monihermojuuritulehdukseen. Täydelliseen halvaantumiseen pahimmillaan johtava sairaus vei muutamiksi viikoiksi nie-

lemis- ja puhekyvyn. Paraneminen kesti vuoden. – Sairastuminen oli tajunnan räjäyttävä kokemus siksi, että liikkeen millimetristä tuli tärkeä. Parannuttuani minulla ei ollut mitään muuta mahdollisuutta kuin alkaa tanssia. Uotisen ensimmäinen kosketus kuolemaan oli isän poismeno pojan ollessa kolmivuotias. – En ehtinyt tuntea isääni, mutta niin kauan kuin asuin Porissa, kävin äitini ja siskoni kanssa säännöllisesti hoitamassa hänen hautaansa. Äitini kuoleman jälkeen sekä sisko että minä olemme muuttaneet Helsinkiin, joten 50 vuoden sopimuksen umpeuduttua isäni hautakivi poistettiin.

”

68-VUOTIAANA ON LUONTEVAA LAULAA AJAN VÄÄJÄÄMÄTTÖMÄSTÄ KULUSTA.

TYHJÄT MUODOLLISUUDET eivät ole Jorma Uotista varten, mutta kuolinpäivän ja kuolinhetken tärkeyden hän kertoo tajunneensa, kun hänen äitinsä kuoli. – 10.11.2003 on minulle tärkeä päivä. Äiti ennakoi oman kuolemansa viimeisessä päiväkirjamerkinnässään. ”Sateinen päivä. Yskittää. Mitä minä odotan?” hän kirjoitti ruutuvihkoon. Uotinen kävi katsomassa äitinsä ruumista. – Ruumis oli jääkylmä ja kivikova. Vain hiukset olivat pehmeät. Hämmästyin, että äiti oli meikattu. Äidil-

le, joka ei ikänä käyttänyt poskipunaa, oli maalattu punaiset posket. Se oli suorastaan groteskia. – Olennaista minulle oli havahtuminen siihen, ettei äiti enää ollut paikalla. Siinä oli joku muu. OMIA HAUTAJAISIAAN Jorma Uotinen ei ole suunnitellut. – Olen saanut esiintyä koko elämäni, joten maahanpanijaisissani esiintykööt ja surkoot muut. Hautajaiset eivät ole enää minun showni, vaan elävien juhla. Kirkossa siunaaminen ei ole Uotiselle mahdoton ajatus. – Kirkossa siunaaminen on klassinen rituaali, johon liittyy totuudellinen ajatus siitä, että ihminen on maasta tullut ja maaksi pitää hänen jälleen tuleman. Siunauksen jälkeen minut voi ripotella tuhkana tuuleen. Kirkolliseen violettiin pukeutunut Uotinen ei ole varma, onko hän kirkon jäsen, koska kerran illanistujaisissa eräs vieraista halusi erottaa hänet kirkosta. – Netti-ilmoitus ei ilmeisesti mennyt läpi, koska minulle tulee yhä kirkon lehti, Uotinen kertoo nauraen. Ystävien viimeaikaisista hautajaisista hänelle ovat jääneet mieleen Kaisa Blomstedtin hautajaiset. Mustaan pitsiin verhottu kirstu ja ravintola Kosmoksessa nautitut samppanjat noudattivat tyylistään tarkan vainajan toiveita. – Ottaessani osaa ihmisten poismenoon olen monesti käyttänyt Nazim Hikmetin runoa: ”Minä opin tuntemaan, minä opin yhä paremmin tuntemaan meren, hiekan, auringon, omenat ja tähdet. Kun aika kypsyy, on aika lähteä ja yhtyä mereen, hiekkaan, aurinkoon, omeniin ja tähtiin.” ■

8 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Rakennusala

Palveluja tarjotaan JALKAKIPUA? IHO- JA KYNSIONGELMIA? JALKATERÄN VIRHEASENTOJA?

JALKOJENHOITOA KOTI- JA LAITOSKÄYNTEINÄ

VARVASPARKKI P. 041 319 2400

satu@varvasparkki.fi Jalkojenhoidon ammattitutkinto Sairaanhoitaja

www.varvasparkki.fi

Hautauspalveluja

Pintaremontti piristää! Kaipaisitko uutta ilmettä kotiisi? Mutta luotettava remonttimies puuttuu. Me teemme maalaukset, tapetoinnit, asennamme IKEA ja EPOQ keittiöt ja kokoamme kalusteet.

24 h

PÄIVYSTYS

Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä ilmainen arviointi! www.hilpi.fi

Kattojen maalaukset /pesut

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Hammashoitoa Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. • Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä. EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

www.katonmaalausespoo.fi JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. ILMAINEN arvio + kotitalousvähennys. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme. HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

hok-elannonhautauspalvelu.fi

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

hok-elannonlakipalvelu.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Espoonaukio 7, p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

Kirkko ja kaupunki ilmestyy myös verkossa:

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT pe 10.5. klo 18 Kytäjän kko, Palkkisillant.11, Hyvinkää. klo 18.30 kotiseurat Sevannolla, Antbackankaari 30, Martinkylä, Sipoo. su 12.5. klo 17 ”Elämä ja ilo”, äitienpäiväveisuut Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs. su 19.5. klo 18 seurat Rajamäen kko srk-sali, Patruunant.7, N-järvi. klo 18 Kesää kohti –seurat, Ankkuri, Keskusk.11, Mäntsälä. klo 18 Järvenpään Kirkonkulma, Kirkkotie 6. ti 21.5. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo (Kamppi); ”H-Y Suomen ja Unkarin luterilaisten välisen yhteyden vaalijana 1920-50-luvulla”; M. Viljanen-Pihkala. ke 22.5. klo 19 Matinkappeli, Liisankj.3, Espoo; kahvit 18.30. la-su 25.-26.5. Maailma kylässä -festivaali, Helsingin keskusta. su 26.5. klo 15 kotiseurat K. ja H. Hämäläisellä, Björkbölent.17, Loviisa. HUOM pvm muuttunut! MATKAT herättäjäjuhlille Nivalaan 5.-7.7.: Vantaan-Kiasman bussi tied. Mirja Taipale, p. 050 3381 506; ItäHgin-Malmin bussi tied. Vartiokylän srk, p. 09 2340 6400.

Siivouspalveluja KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi Kotisiivoukset. Luotettavasti. Helsinki, Espoo -24% seniorialennus. Puh 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko Salonen, Puh. 040-2566907.

Ikkunoiden pesut, myös vaativat kohteet MIKI puh. 040 9528898 Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081 Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

OSTAMME KULTAA JA HOPEAA WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 Lapinlahdenkatu 19 00180 Helsinki

www.kirkkojakaupunki.fi Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Kolme tarinaa suomalaisesta köyhyydestä

– Työttömyys menee ihon alle. Minusta tuntuu, että Kela ja TE-toimisto eivät auta vaan rankaisevat joka asiasta, sanoo Tuulahannele Halsey. Tuulahannele, Jenni ja Seppo kertovat kukin oman tarinansa rahattomuudesta ja osattomuudesta nyky-Suomessa. TEKSTIT PAULI JUUSELA JA SUSANNA SOMPPI KUVAT ESKO JÄMSÄ

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Kun rahaa oli nolla euroa ja lapsella nälkä, menin diakoniavastaanotolle. Sieltä saatu apu oli taivaan lahja, Jenni sanoo.

Voisinpa viedä lapseni pizzalle

oin 120 000 suomalaislasta elää köyhässä perheessä. Itähelsinkiläisellä Jennillä, 43, on kaksi lasta, toinen aikuisuuden kynnyksellä, toinen vielä peruskoulussa. Heillä on normaalit ikäistensä haaveet, joita Jenni ei pysty toteuttamaan. – Nuorempi lapseni häpeää tilannettamme ja on vihainen minulle. Kavereilla on kunnon viikkorahat, hyvät asunnot, merkkivaatteita ja ulkomaanmatkoja. Jos voisin edes viedä heidät joskus pizzalle ilman, että joudun miettimään, miten pärjäämme loppukuun, olisin onnellinen, Jenni sanoo. Jennin tilanteeseen on monta syytä. Moni ikävä asia on vaikuttanut toisiinsa. – Tämä ei ole tapahtunut yhdessä yössä eikä yhdessä päivässä. Nyt minulla on ensi kertaa vuosiin toivoa, kun saan järjesteltyä velkani kaupungin juuri myöntämän sosiaalisen luoton avulla. Työpaikka minulla on kaupan alalla, pienipalkkainen mutta säännöllinen. On pakko luottaa, että asiat muuttuvat. LAPSIPERHEKÖYHISSÄ ON runsaasti yksinhuoltajia. Myös Jennillä on takanaan ero parisuhteesta, uusi suhde ja senkin päättyminen eroon. Uusperheessä kaikki näytti hyvältä, kunnes mies joutui taloudellisiin vaikeuksiin. Osapäivätyötä tehneellä Jennillä oli velkaa jo entuudestaan, ja sitä kertyi lisää. Sitten toiselle lapsista tuli vaikeuksia koulussa, ja tilanne johti äidin järkytykseksi huostaanottoon. Nyt nuorella on vakava päihdeongelma. Perhe hajosi ja menetti asuntonsa. Välillä Jenni teki kahta osa-aikaista työtä selvitäkseen entisistä ja uusista veloista, joita hän otti, koska oli pakko ja koska hän uskoi selviävänsä niistä. Ei selvinnyt. Hän joutui käyttämään asumistukea ruoan ostamiseen lapsille.

– Muuten ei olisi ollut rahaa edes ruokaan. Se oli silti paha virhe. Vaikka niitä rästejä ei ollut paljon, saimme häädön ja elimme tuttujen nurkissa. Jo sitä ennen minulla oli ollut tilanteestamme niin hirveä stressi, että masennuin ja hiukset lähtivät päästä. Asunnottomaksi päätyminen teki elämästä erityisen raskaan varsinkin, kun Jenniltä olivat menneet luottotiedot. Lopulta löytyi vuokranantaja, joka kuunteli Jenniä, tutki luottotiedot ja vuokrasi asunnon, koska luotti Jenniin. Nyt Jenni on jotenkin selviytynyt sosiaalitoimen, lastensuojelun, sukulaisten ja kirkon tuella. – Lastensuojelu on maksanut nuoremman lapseni harrastuksen. Sosiaalitoimesta olisin voinut jossain tilanteessa saada enemmänkin tukea, mutten jaksanut korjata laskelmien virheitä. Seurakunnan diakonian tuella olen saanut rahaa ruokaan ja kerran myös vuokrarästiin. Se on ollut taivaan lahja. VUOSAAREN SEURAKUNNAN diakoniatyöntekijä Pinja Niemi kertoo kohtaavansa työssään paljon köyhyyttä, paljon lapsiperheitä ja heidän joukossaan paljon yksinhuoltajia. – On surullista, miten köyhyys ja eriarvoisuus ovat juuri nousukauden aikana lisääntyneet. Näen elämänkohtaloita, joita kuunnellessa sydän särkyy. On nälkää ja puutetta ihan tavallista asioista, kuten talvivaatteista. – Jos esimerkiksi köyhästä kodista löytyy luteita ja kaikki huonekalut menevät uusiksi, niin sohvaa ei sosiaalitoimessa pidetä elämän kannalta välttämättömänä. Miten sitten kutsut ketään käymään? Köyhyys hävettää ja kaventaa ihmissuhteita. Niemi kertoo perheestä, jolla ei ollut varaa ostaa lapsille pääsiäismunia. Toisen perheen nuori ei halunnut mennä kouluun, koska perheellä ei ollut rahaa koulukirjoihin ja koulussa hänelle sanottiin, että ilman kirjoja on turha osallistua tunneille.

– Juhlapyhät ja loma-ajat ovat köyhissä perheissä erityisen vaikeita ja stressaavia. Myös lasten kavereiden syntymäpäivät ovat hankalia, kun ei ole varaa ostaa kavereille lahjoja, Niemi selvittää. Diakonia antaa henkistä tukea ja apua käytännön asioiden hoitamisessa. Niemi on asiakkaidensa kanssa viikoittain yhteydessä Kelaan. Lasten harrastuksiin hän hakee apua Tukikummeista. Diakonian omat avustusrahat ovat pieniä. Silti niistäkin on suuri apu, kun rahat ovat kerta kaikkiaan lopussa.

”

Nyt minulla on ensi kertaa vuosiin toivoa, kun saan järjesteltyä velkani sosiaalisen luoton avulla. YKSINHUOLTAJA JENNI, 43

Niemi on sitä mieltä, että yhteiskunnan pitäisi nostaa etuuksien tasoa ja kohdentaa tulonsiirtoja ja palveluita niitä tarvitseville. – Pitäisi tukea lasten harrastuksia, etteivät lapset syrjäydy. Pitäisi pitää huolta kansalaistaidoista, että ihmiset tietäisivät oikeuksistaan. Pitäisi huomata, että pätkä- ja silpputyöllä elävät voivat olla köyhiä. Ja pitäisi pitää huolta koulutuksesta ja taata toisen asteen koulutuksen ilmaisuus, hän listaa. ■ Jennin nimi on muutettu.

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Työtön on heittopussi

öyhyys ei ole pahinta Tuulahannele Halseyn, 61, työttömyydessä. Pahinta on menettää oman elämänsä ohjakset. – Työttömällä pitää olla joka asiaan TEtoimiston lupa, muuten menettää kaikki tulonsa. Aktiivimalli oli leikata päivärahaani, joten hakeuduin omaehtoisesti opiskelemaan. En tosin tiedä, hyväksyykö TE-toimisto nämä opinnot aktiivisuudeksi. Tuulahannele kokee, että nykyinen malli nujertaa ja nöyryyttää työtöntä. – Työttömyys menee ihon alle. Minusta tuntuu, että Kela ja TE-toimisto eivät auta vaan rankaisevat joka asiasta. Kun näen, että Kelasta tai TE-toimistosta on tullut kirje, joudun lähtemään luontoon rauhoittumaan. Niin ahdistavaksi koen asioimisen näiden laitosten kanssa. Ammattiliittonsa viimeisen päivärahasuorituksen Tuulahannele sai tammikuun lopussa. – Kelassa sanottiin, että summa huomioidaan tulona kahdeksi kuukaudeksi eteenpäin. Kännykkäni hajosi, ja se oli ainoa laite, jolla pääsin nettiin. Kela myönsi minulle 59 euroa kännykän hankkimista varten. Mutta eihän sillä saa älypuhelinta – ja kaikki asiointi tapahtuu netin kautta, eikä minulla ole tietokonetta. – Nyt saan työmarkkinatukea nettona 32,40 euroa päivässä. Asunnon vuokra on 745 euroa, ja asumistukea tulee 340 euroa kuukaudessa. – Eihän minulle jää elämiseen juuri mitään. Tuulahannele uskoo, että valtaosa työttömistä haluaa työllistyä. –Tavallinen suomalainen haluaa yrittää parhaansa mukaan olla hyödyksi. Tällainen kyttääminen ja nöyryyttäminen on aivan kohtuutonta. Kela

ja TE-toimisto harjoittavat suoranaista mielivaltaa työttömien ja sairaiden ihmisten suhteen. RAHAVAIKEUDET ALKOIVAT yllättävällä tavalla: Tuulahannele kohtasi vuonna 2008 elämänsä miehen. Tai ihanalta jenkkimies ainakin aluksi vaikutti. Yhteiselo muuttui nopeasti aivan muuksi. – Mies vaati minulta rahaa, ja lopulta olin milloin sairaalassa, milloin turvakodissa, Tuulahannele kertoo.

”

Hakeuduin omaehtoisesti opiskelemaan. En tosin tiedä, hyväksyykö TE-toimisto opintoni aktiivisuudeksi. TYÖTÖN TUULAHANNELE HALSEY, 61

Avioliitto ajautui eroon, mutta Tuulahannele oli sotkenut raha-asiansa onnettoman liittonsa myötä. Maaliskuussa hän hankkiutui velkajärjestelyyn, mutta ei siitä taivas auennut. Ulosotossa on tällä hetkellä 15 000 euroa. Tuulahannele kertoo, että velkajärjestelyn ehtojen mukaan hän ei saa ansaita vuodessa enem-

pää kuin tuhat euroa. Muuten velkojat voivat vaatia velkajärjestelyn purkamista. – Työttömälle velkajärjestely on kuin vankila. Jouduin sitoutumaan viideksi vuodeksi ihan täysin, eikä tämä systeemi jousta yhtään. Velkajärjestelyssä auttanut talousneuvoja tähdensi moneen otteeseen, ettei omin päin pidä mennä tekemään mitään. TOUKOKUUN PUOLIVÄLISSÄ Tuulahannelella on jälleen edessään stressaava hetki. Tuolloin on määrä käydä aktivointisuunnitelma uudelleen läpi TYPkeskuksessa. TYP-palveluiden idea on tarjota moniammatillista tukea yhdessä paikassa asiakkaille, joilla on monitahoisia haasteita. –Tähän mennessä en ole vielä tavannutkaan ainoatakaan TE-toimiston virkailijaa. Siitä huolimatta minulle on laadittu velvoittava aktivointisuunnitelma, Tuulahannele kertoo. Hänen mukaansa suomalainen perusturva ei riitä elämiseen. –Leipäjonot saataisiin häivytettyä, jos Kelan toiminta saataisiin jotenkin raiteilleen. Suomi on saanut ulkomaita myöten moitteita siitä, että perusturva on riittämätön. Lisäksi koko etuusjärjestelmä on joustamaton ja mutkikas. – Hukkaamme koko ajan suuren potentiaalin, kun koulutettuja ihmisiä viruu tyhjän panttina – eikä se ole heidän vikansa, Tuulahannele toteaa. – Kukaan ei uskalla ottaa vastaan osa-aikatyötä, koska se merkitsee joko tukien menettämistä tai niiden viivästymistä. Kelan käsittelyajat ovat tolkuttoman pitkiä, ja jollakin on ihmisen sekin aika elettävä. ■

Järjestelmä syrjii työttömiä

Pitkäaikaistyötön Tuulahannele alkaa voida huonosti, kun näkee TE-toimiston tai Kelan kirjeen. Hän kuvailee toimintaa mielivallaksi.

Loppuvuodesta 2018 julkistettu raportti paljastaa, että viranomaiset eivät edes tunnista Suomen 600 000:ta pitkäaikaistyötöntä tai osatyökykyistä. Heille kuuluvat palvelut toteutuvat täysin sattumanvaraisesti tai jäävät kokonaan toteutumatta. Työttömiksi työnhakijoiksi on kirjattu noin 27 000 pitkäaikaistyötöntä, jotka ovat todellisuudessa työkyvyttömiä. Koko järjestelmä on raportin mukaan lannistava ja passivoiva. ”Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on hyvin pirstaleinen eikä se kannusta työllistymiseen eikä osallisuuteen. Monialaisten palveluiden yhteensovittamista edellyttävää vastuuta ei ole kenelläkään”, raportissa todetaan. Järjestelmässä on selvästi syrjiviä piirteitä. ”Työttömät ovat tällä hetkellä syrjässä työkykypalveluista, etuuksista ja osallisuudesta”, kuuluu selvityksen tehneiden työ- ja elinkeinoministeriön johtajan Tuija Oivon ja lääketieteen tohtorin Raija Kerättären arvio. Oivon ja Kerättären mukaan ongelma on niin valtava, että se vaatii yli hallituskausien menevän työkykyohjelman.

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Taloudellinen ahdinko ei ole saanut Seppoa eristäytymään. – Lopullinen höperyys siitä tulisi, jos alkaisin kämpässä möllöttää.

Asunto, ruokaa vai lääkkeitä?

aloisa asunto Vantaalla ei anna viitettä siitä, millaisessa ahdingossa pitkäaikaissairas Seppo, 68, elää. Jatkuva stressi toimeentulosta on heikentänyt terveyttä entisestään. Sepolla on todettu diabetes, uniapnea ja verenpainetauti. – En olisi varmaan hengissä ilman tuota laitetta, Seppo sanoo ja osoittaa happilaitetta. Se on ollut käytössä 15 vuotta. Uniapnea on hoidossa. Muita sairauksiaan Seppo ei ole kyennyt hoitamaan asiaankuuluvalla tavalla. – Olin kolme kuukautta ilman insuliinia ja verenpainelääkitystä. Kolmen kuukauden satsi olisi maksanut 70 euroa, mutta siihen minulla ei ollut varaa. Lopulta menin syömään puuroa diakonissan kanssa, ja sieltä se diakonissa vei minut heti apteekkiin, osti lääkkeet ja antoi vielä kassillisen ruokaa mukaan, Seppo kertoo. – Viiden kuukauden vuokrat ovat maksamatta, ja minut häädetään parin viikon kuluttua. Sähkötkin meinattiin katkaista maksamattomien laskujen takia. Olen pyytänyt itselleni edunvalvojaa, mutta en ole saanut. Pyörät alkavat Vantaan kaupungilla pyöriä vasta nyt, kun ollaan tässä pisteessä, Seppo hymähtää. Asuntoasia on vienyt yöunet. – Kyllä häätö sen verran ahdistaa. Minulla on kolmenlaisia unilääkkeitä, mutta käytän vain melatoniinia joskus. Toistaiseksi polla ei ole ruvennut heittämään, ainakaan omasta mielestäni. Sepon mielenterveyden pelastus ovat sosiaaliset suhteet ja valoisa elämänasenne. – Olen kova höpöttämään ja vietän aikaa ihmisten seurassa. Muuten tulisin hulluksi. Vapaa-aikana käyn kaverin mökillä, soutelen ja käyn salilla. Lopullinen höperyys siitä tulisi, jos alkaisin täällä kämpässä möllöttää. Laajasta ystäväpiiristä huolimatta juuri kukaan ei ole selvillä Sepon todellisesta tilanteesta. – Kavereiden aivoja en halua omilla vaikeuksillani mädättää, Seppo tuhahtaa.

JULKINEN TERVEYDENHOITOKIN on tuottanut Sepolle hankaluuksia. – Viimeksi lääkäri ei ymmärtänyt juuri sanaakaan suomea. Varmasti hän on ihan pätevä, mutta kielimuuri on iso ongelma, Seppo sanoo. Samanlaisia asiakaskokemuksia on kantautunut myös Hakunilan seurakunnan diakoniatyöntekijän Kati Pyykön korviin. – Pienituloisen on käytettävä julkisen terveydenhuollon palveluita, joihin voi joutua odottamaan kauan. Sitten voi olla, ettei lääkäri kielimuurin takia ymmärrä, mikä potilasta vaivaa. Potilas saattaa

”

Voisin muuttaa minne tahansa, mutta lapset ja lapsenlapset asuvat pääkaupunkiseudulla. ELÄKELÄINEN SEPPO, 68

mennä todella huonoon kuntoon, ennen kuin löydetään oikea diagnoosi, Pyykkö kertoo. Lääkäri Satu Korhonen törmää päivittäin siihen, ettei potilas kykene hoitamaan itseään asianmukaisesti rahaongelmien takia. – Joissakin sairauksissa, kuten astmassa, voi lääkkeen käyttämättömyys pahentaa nopeastikin sairauden oireita. Psyykkisissä sairauksissa taas lääkityksen lopettaminen yhtäkkiä voi oireiden pahentumisen lisäksi aiheuttaa hankalia vieroitusoireita. Korhonen on huolissaan myös verenpainetautia ja diabetestä sairastavista. – Hoitamaton tai puutteellisesti hoidettu veren-

painetauti on riskitekijä vakaville komplikaatioille, kuten aivoinfarktille ja aivoverenvuodolle sekä sepelvaltimotaudille. Huonossa tasapainossa oleva diabetes altistaa muun muassa sepelvaltimotaudille. – Valitettavasti useat potilaat ovat joutuneet kieltäytymään tehokkaimmista lääkityksistä taloudellisista syistä. Tällöin lääkkeet valitaan halvemmista vaihtoehdoista. On sääli, että paras mahdollinen hoito ei ole kaikkien ulottuvilla, Korhonen sanoo. SEPON AHDINKO alkoi, kun hän jäi eläkkeelle kesällä 2018 ja tulot putosivat. Eläke on verottomana noin 2 500 euroa kuukaudessa. – Muuten pärjäisin hyvin, mutta kun on velkaa. Töissä ollessani paikkasin velkaa velalla ja pystyin hoitamaan lyhennykset. Eläkkeellä se ei enää onnistu, Seppo huokaa. Sepon velkaantumista pohjusti avioero lasten äidistä sekä myöhempi ero toisesta parisuhteesta. Seppo ei ole ongelmineen yksin. Eläkeikäisten maksuhäiriöiden määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Tällä hetkellä noin 34 500:lla yli 65-vuotiaalla on maksuhäiriömerkintä. Vuokraan Sepolta kuluu 950 euroa kuukaudessa, ja Vantaalla yksinasuvan vuokrasta huomioidaan toimeentulotuessa menona 694 euroa. Siitä ylimenevä osuus on asiakkaan kontolla. Pääkaupunkiseudulla ei juuri ole halpoja asuntoja tarjolla. – Voisin muuttaa minne tahansa, mutta lapset ja lapsenlapset asuvat pääkaupunkiseudulla. Meillä on hyvin läheiset välit, Seppo kuvailee. Lisäksi ulosotto vie tililtä 700 euroa joka kuukausi. Diakoniatyöntekijän avulla Seppo on saanut haetuksi toimeentulotukea, jota heltisi 146 euroa kahden kuukauden ajalle. Seppo koki koko prosessin nöyryyttävänä ja turhauttavana. Nyt Seppo on hakeutumassa velkasaneeraukseen. Juuri ennen lehden painoon menoa Seppo soittaa ja kertoo ilouutiset: häätö on saatu perutuksi. Aikaa häätöön on soittohetkellä enää muutama päivä. Seppo kertoo valvoneensa yön, mutta äänestä kuultaa helpotus, ja – totta vieköön – elämänilo. ■

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Loisto Mariner mobiililaitteille

Veneilijän parasta matkaseuraa Loisto Mariner on veneilijän parasta matkaseuraa: navigointityökalut, säätila ja vesillä liikkuvien laivojen tunnistus AIS-tietojen avulla ovat aina mukanasi. Navigoi helposti suomalaisella merikartalla tai samoile tarkkojen maastokarttojen avulla. Loisto Mariner vie sinut minne vain: • Navigoi Suomen merialueilla tutuilla merikartoilla. • Veneile järvialueen merikarttojen avulla Suomen sisävesillä. • Retkeile tarkkojen maastokarttojen mukaan. • Suunnittele reittejä maalla tai vesillä, myös ilman verkkoyhteyttä • Tarkista säätiedot ja löydä levähdyspaikat vierasvenesatamista. • Löydä määränpääsi laajan nimistöhaun avulla Lue lisää: Loistonavigointi.fi Tutustu esittelyvideoon: Youtube.com  Loisto Mariner

UUTTA: AIS, harppitoiminnot, reitin jälkipiirto

Loisto Mariner on saatavilla latauskaupoista sekä Android- että iOS-käyttöjärjestelmiin.

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Kuka?

Linda-Maria Roine, 26, tunnetaan räppäri Mercedes Bentsona. Hänen toinen albuminsa Joka ikinen yö julkaistiin tänä keväänä suoratoistopalveluissa.

Mitä?

Tänä keväänä ilmestyi myös Roineen ja toimittaja Venla Pystysen kirja Mercedes Bentso: Ei koira muttei mieskään (Johnny Kniga), joka kertoo Roineen elämäntarinan.

Motto

”Kauneus alkaa siitä hetkestä, kun päätät olla oma itsesi.” (Coco Chanel)

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Assan vessan feministi Koulukiusattu Linda-Maria Roine leikki välitunneilla Jumalan kanssa. Nyt hän on räppäri Mercedes Bentso, tylsä luterilainen, hetkittäin onnellinen ja usein vihainen. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JOONAS BRANDT

hkä jonakin päivänä tämä kaikki alkaa tuntua Linda-Maria Roineesta normaalilta: Ystävät. Parisuhde, jossa ei tarvitse pelätä mitään. Työ, josta on unelmoinut jo teininä. Vielä toistaiseksi hänen on vähän vaikea uskoa sitä. – Ajattelen, että tämä on jotakin ihmeellistä, mistä pitää olla koko ajan ihan superkiitollinen. Samalla pelkään menettäväni tämän. Siksi pienetkin takaiskut, kuten vaikka riidat ihmissuhteissa, vievät saman tien ihan pohjalle. Pitkään Roineen elämässä normaalia olivat yksinäisyys, kiusaaminen, seksuaalinen kaltoinkohtelu, päihteet ja väkivalta. – Vasta nyt jälkeenpäin olen tajunnut, miten vaarallista ja hajottavaa on, kun kiusaamista ja seksuaalista kaltoinkohtelua kokee lapsena ja nuorena, jolloin itsetunnon pitäisi kehittyä. On vaikea ymmärtää, että minulla on nyt paljon ystäviä ja että joku tosiaan haluaa olla minun ystäväni, sillä ne kriittisimmät vuodet sain koko ajan kuulla, miten hirveä olen. Vaikeaa Roineen on myös tunnistaa sitä, että hän on onnellinen. Tai ainakin hetkittäin onnellinen. – Ihan pari päivää sitten olin liukuportaissa menossa ylöspäin ja tajusin, että minulla ei ole mitään hätää ja että kaikki on hyvin. Onnenhetkiä tulee myös arjen pienistä asioista, vaikka pyykkiä pestessä. Ei minusta aikaisemmin ole tuntunut siltä. USEAMMIN KUIN onnellinen Roine kuitenkin on ihan raivona, täynnä vihaa ja katkeruutta. Silloin avuksi tulee Viola Violencia, yksi hänen alter egoistaan. – Otan Violan ja kynän ja alan työstää. Työstämisestä syntyy riimejä räppäri Mercedes Bentsolle, joka sekin on yksi Roineen alter egoista. Monet teksteistä ovat synkkiä ja väkivaltaisia ja kertovat sellaisesta elämäntavasta, jota moni suomalainen ei ole nähnyt eikä luultavasti pysty kuvittelemaan. Roine miettiikin, että jos hän olisi elänyt helpomman lapsuuden ja nuoruuden, hänestä tuskin olisi tullut räppäriä. Ehkä hän olisi mennyt opiskelemaan teatteria tai musiikkia. Edelleenkin Roine huomaa olevansa katkera ihmisille, joilla asiat ovat olleet paremmin kuin hänellä. – Jos vaikka näen, että jollakin tytöllä on isä, tunnen katkeruutta. Se isäasia on minulle edelleenkin tosi paha, Roine sanoo. Hänkin olisi halunnut sellaisen isän, jollaisia isät hänen mielikuvissaan olivat: isä olisi puolustanut häntä ja ehkä estänyt kaikkea pahaa tapahtumasta, tarttunut tarvittaessa vaikka lapioon tai haulikkoon tytärtään suojellakseen. Isä kuitenkin häipyi kuvioista siinä vaiheessa, kun tytär oli aivan pieni. ONNEKSI OLI äiti. – Äiti on parasta, mitä minulla on ollut. Just eilen äiti oli käymässä. Maattiin sängyllä, katsottiin telkkaria, syötiin herkkuja ja juteltiin. Se tuntui ihan samalta kuin silloin, kun olin pieni ja asuin äidin kanssa, Roine kertoo.

– Äiti on kasvattanut minut lähes täydellisesti. Äiti opetti, että tee muille niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän. Eihän siinä ollut muuta ongelmaa kuin se, että ne muut eivät ole toimineetkaan niin, ja minä olen ollut liian kiltti. Teini-ikäisenä Roine onnistui salaamaan äidiltään sen, että hän oli ajautunut itseään vanhemman poikaystävän mukana huumepiireihin ja käytti itsekin aineita. – En varmaan olisi jaksanut yrittää ja skarpata niin paljon, jos äiti olisi vaikka ollut itse narkkari tai koko ajan töissä. Äiti on myös iso syy siihen, että olen halunnut elää. Äiti on tukenut ja ollut konkreettisesti aina läsnä. On ihmeellistä, että jotakuta ylipäätään on kiinnostanut se, että minä olen hengissä. SEKSUAALISTA HYVÄKSIKÄYTTÖÄ lapsena, koulukiusaamista, seksuaalista väkivaltaa, pahoinpitelyjä. On oikeastaan pieni ihme, että Linda-Maria Roine on hengissä ja kertomassa tarinaansa. Synkimpinä ja toivottomimpina hetkinä hän on harkinnut niin kiusaajiensa tappamista kuin itsemurhaakin. Nyt hän kuvaa asennoitumistaan maailmaan raa’aksi ja veriseksi lattiatason ja Assan vessan feminismiksi. Se on feminismiä, joka pitää hengissä: saa esimerkiksi tajuamaan, että väkivaltaisesta parisuhteesta on oikeus lähteä ja että seksi ilman toisen osapuolen suostumusta on raiskaus. – Minusta ei olisi tullut feministiä valtaväestön ongelmilla. Esimerkiksi se, että yritysjohtajina ei

”

JOS TEEN JOTAKIN PASKAA, PYYDÄN ANTEEKSI JA SAAN ANTEEKSI.

ole tarpeeksi naisia, ei mitenkään liity minun maailmaani. Minun on myös vaikea samastua sellaiseen keskusteluun, jossa nyhvätään ja takerrutaan lillukanvarsiin, koska olen nähnyt niin hirveitä asioita. Minusta se, että mies vetää naista turpaan, on suurempi ongelma kuin se, että mies tekee jotain mikroaggressioksi luettavaa niin kuin vaikka avaa naiselle oven. SEKOPÄÄ – niin Roine vastaa, kun häneltä kysyy, millainen ihminen hän tällä hetkellä on. Oikeastaan hän ei vielä tiedä. Oma identiteetti on ollut hakusessa kauan. Nuorempana hän samastui romanikulttuuriin, koska ei kokenut tulevansa hyväksytyksi valtaväestön parissa. Joulukuussa 2017, Suomen 100-vuotisjuhlien aikaan, Roine tajusi olevansa suomalainen. – Olen saanut suomalaisen ja luterilaisen kasvatuksen äidiltäni ja mummoltani. Suomalainen ja luterilainen kuulostaa helvetin tylsältä, mutta ei siinä ole mitään vikaa. Miksi olen ollenkaan lähtenyt etsi-

mään juuriani ja uskonnollista vakaumustani muualta, kun olen jo ihan lapsena saanut ne kotoa? Roine miettii. Kun hän oli pieni, äiti kertoi hänelle Taivaan Isästä. Lapsen mielessä Taivaan Isä näytti samalta kuin hänen oma, poissaoleva isänsä. Koulussa Roineella ei ollut ystäviä, mutta hän odotti välituntia päästäkseen olemaan Taivaan Isän kanssa. – Usko oli minulle lämmintä ja turvallista. Minulle oli itsestään selvää, että uskon Jumalaan. Joskus teini-iässä rupesin kaipaamaan omaa yhteisöä ja olin tosi altis kaikelle. Törmäsin romaninaisiin, jotka halusivat rukoilla puolestani. He johdattivat minut helluntaiseurakuntaan, Roine kertoo. Helluntaiseurakunnassa Roineelle sanottiin, että hänen pitäisi tulla uskoon. Roineesta se oli outoa, sillä hänellähän oli jo läheinen suhde Jumalan kanssa. – Liityin sitten seurakuntaan ja kävin kasteella, koska ajattelin, että niin pitää tehdä. HELLUNTAISEURAKUNNAN KÄSITYS uskosta olikin jotain ihan muuta kuin se, mihin Roine oli kotonaan tottunut. Jumalastakin annettiin kummallinen kuva. – Jumala, joka oli ollut minulle suuri ja tärkeä ystävä, esitettiinkin tosi pikkumaisena kyttääjänä. Ihmisten henkilökohtaisia asioita sorkittiin ja niistä joutui julkisesti tekemään tiliä. Siellä oli paljon tosi huonoista oloista tulleita ihmisiä ja minusta alkoi tuntua siltä, että heitä pidettiin pilkkana ja käytettiin hyväksi, Roine kertoo. Hänen ensimmäinen käyntinsä luterilaisessa jumalanpalveluksessa helluntaiseurakunnasta irtautumisen jälkeen ei ollut kovin rohkaiseva. Oli pitkäperjantai, ja tunnelma oli, no, niin kuin hautajaisissa. Kontrasti helluntaiseurakunnan ylistysmeininkiin ei olisi voinut olla suurempi. – Nyt tykkään tosi paljon käydä Tuomasmessussa. Siellä saa liikehtiä ja olla rennosti. Kukaan ei kysy, poltatko tupakkaa. Helluntaiseurakunnassa ehtoolliselle ei saanut mennä, jos oli esimerkiksi riippuvuuksia. Tuomasmessussa ihmisten puolesta rukoilevat eivät puhu kielillä vaan ihan suomeksi ja tavallisilla sanoilla, Roine kertoo. Jumalakin on taas se lapsuudesta tuttu. – Jumala on armollinen, ja minun ei tarvitse kuin uskoa ja tehdä parhaani. Jos teen jotakin paskaa, pyydän anteeksi ja saan anteeksi. JOS LINDA-MARIA Roine voisi päättää, jonakin päivänä myös kaikki tämä olisi normaalia: Naisiin ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuvasta väkivallasta esimerkiksi romanikulttuurissa puhuttaisiin julkisesti. Väkivallan uhrit uskoisivat, että he ansaitsevat parempaa ja heillä on oikeus lähteä myrkyllisistä suhteista. Lähisuhdeväkivaltaan puututtaisiin aktiivisesti myös poliittisessa päätöksenteossa. Turvakotien määrää lisättäisiin. Säädettäisiin terapiatakuu niin, että mielenterveysongelmiin saisi apua viimeistään kuukauden sisällä. Ja Linda-Maria Roine tekisi musiikkia yhdessä ihailemiensa Lana Del Reyn ja Eminemin kanssa. ■

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Äidit ovat aina tunteneet syyllisyyttä Jo Raamatusta löytyy äitejä, jotka käyvät valtapelejä, suosivat yhtä lapsistaan ja kokevat riittämättömyyttä.

akkautta, kipeitä menetyksiä, häikäilemätöntä vallankäyttöä, lapsettomuuden aiheuttamaa häpeää. Kaikkea tätä raamatuntutkija Outi Lehtipuu on löytänyt perehtyessään Raamatun äiteihin. – Raamatussa kuvataan myös sellaisia äitiyden piirteitä, joita ei mielellään näkisi. Siellä on Rebekka, joka asetti toisen lapsensa toisen edelle. On myös vastine nykyajan jääkiekkoäideille: Jeesuksen opetuslasten Jaakobin ja Johanneksen äiti, joka häikäilemättä pyrki edistämään omi-

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA MARI AARNIO

en lastensa etua. Herodias puolestaan käytti tytärtään välikappaleena taivutellakseen miehensä tahtoonsa, Lehtipuu kertoo. Usein äidinrakkauden sanotaan olevan pyyteetöntä. – Höpöhöpö, Lehtipuu sanoo. – Pienen lapsen rakkaus vanhempiinsa on pyyteetöntä. Lapsi ei valikoi eikä pelaa. Hän on lojaali vanhemmilleen, ansaitsevat nämä sitä tai eivät. Sen sijaan äidit kyllä osaavat käydä kauppaa ja käyttää valtaa. ÄIDIT KUVATAAN Raamatussa aina suhteessa lapseen, tarkemmin sa-

nottuna poikaan. Äidit ovat tärkeitä, koska heidän poikansa ovat tärkeitä. Kiinnostuksen kohteena eivät ole naisten tarinat, vaan Israelin historian suurmiehet. Outi Lehtipuun kirjassa Raamatun äidit – sivustakatsojista päähenkilöiksi esitellään sellaisia tuttuja äitejä kuin Eeva, Saara ja Maria, mutta myös äitejä, jotka sivuutetaan Raamatussa maininnoilla ja joista kaikista ei tiedetä edes nimeä. Raamatun äideistä varhaisimmat elivät paimentolaiskulttuurissa, myöhäisimmät antiikin Rooman kaupungeissa. Aikajänne on noin tuhat vuot-

ta. Lehtipuun mukaan yhteistä näiden äitien elämänpiirille on ainakin se, että sukupuolten tehtävät ja roolit olivat vahvasti eriytyneitä. Silloin äitien vastuulla olivat asiat, joista nykyisin huolehtivat molemmat vanhemmat. – Raamatun ajan maailmassa naisen tehtävä oli äitiys. Oikeastaan vasta luostarilaitos 300-luvulta lähtien antoi naisille mahdollisuuden muuhun kuin avioliittoon ja äitiyteen, Lehtipuu arvioi. – Sellaista liikkumatilaa Raamatun äidit eivät olisi voineet kuvitellakaan. Heille avioliitto tarkoitti las-

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

ten synnyttämistä. Lapsettomuus oli iso ongelma ja häpeä. Toisaalta synnyttäminen oli tuon ajan oloissa aina hengenvaarallista. Se olikin naisten yleisin kuolinsyy. Luotettavaa ehkäisyä ei ollut, joten jos hedelmällisessä iässä oleva nainen ei ollut raskaana, hän luultavasti imetti. KOTI OLI Raamatun äitien työpaikka. Poikkeus on Lyydia, Apostolien teoissa mainittu vauras purppurakauppias. – Nykyajan työssäkäyviä äitejä saattaisi kiinnostaa, kuinka Lyydia yhdisti lapsenhoidon ja työn. Toisaalta hän on varmaan ollut niin hyvätuloinen, että hänellä on ollut varaa pitää pal-

”

ÄITIKIN VOI OLLA VAMPPI — TAI VAMPPIKIN VOI OLLA ÄITI.

velijoita huolehtimassa lapsistaan ja kodistaan, Outi Lehtipuu miettii. Niin sanotut ruuhkavuodet ovat nykyajan ilmiö, mutta Lehtipuun mukaan erilaiset syyllisyyden- ja riittämättömyydentunteet ovat olleet kaikkina aikoina äideille tuttuja. – Raamatun äideistä syyllisyyden kanssa on varmaan kamppaillut esimerkiksi Jeesukselta apua hakenut, nimetön kanaanilainen nainen. Hänestä ei tiedetä muuta, kuin että hänen tyttärensä oli sairas. Tuohon aikaan sairauden ajateltiin olevan seurausta synnistä tai pahoista teoista. Voin kuvitella, kuinka äiti on miettinyt, että mitä pahaa hän on tehnyt, kun hänen lapsensa ei ole terve. Raamatussa on useampiakin kertomuksia naisista, jotka eivät ole saaneet lasta. Tunnetuimpia ovat Vanhan testamentin Saara ja Uuden testamentin Elisabet. – Ensin voisi ajatella, että heissä on samastumispintaa lapsettomuudesta kärsiville. Mutta nämä Raamatun kertomukset päättyvät aina onnellisesti niin, että nainen lopulta synnyttää pojan. Kuitenkin silloinkin on varmasti ollut naisia, jotka jäivät lapsettomiksi. Heidän tarinansa eivät Raamatusta välity, Lehtipuu sanoo. OUTI LEHTIPUU kertoo yllättyneensä siitä, että kun Raamatun äitejä tarkasteli lähemmin, monesta heistä löytyi vastenmielisiä piirteitä. Varsinkin Vanhassa testamentissa äitiydestä näytetään molemmat puolet, äideistä löytyy niin hyvää kuin pahaa. Ja vaikka äidit ovat sivuhenkilöitä, heidän tunteitaan ja ajatuksiaan saatetaan kommentoida. – Uudessa testamentissa ainoa henkilö, josta sen kirjoittajat oikeastaan ovat kiinnostuneita, on Jeesus. Maria on kyllä tärkeä hänen äitinään, mutta ongelmana on se, että Mariasta on tehty niin epäinhimillinen kiiltokuva, että häneen on vaikea samastua. Lehtipuu löysi Mariasta myös toisenlaisen ulottuvuuden: Maria ei ymmärrä mahdottomalta tuntuvaa poi-

kaansa eikä poika vaikuta juuri piittaavan äidistään. – Nykyäänkin on paljon aikuisia lapsia, jotka ovat katkaisseet välit vanhempiinsa tai ottavat heihin yhteyttä vain silloin, kun tarvitsevat rahaa. Marian poika tunnetusti koki väkivaltaisen kuoleman. Lehtipuu muistuttaa, että lapsen menettäminen yleensäkin on Raamatussa iso teema. Moni poika kuolee ennen äitiään. – Eräänlainen vastakertomus on Saaran ja Iisakin tarina. Iisak etsi itselleen vaimon vasta äitinsä Saaran kuoltua. Hän oli nelissäkymmenissä, mikä siihen aikaan oli poikkeuksellisen myöhäinen ikä perheen perustamiseen. Asetelma houkuttelee pohtimaan Iisakin toiminnan taustoja: Oliko äidin ja pojan suhde niin tiivis, ettei siihen mahtunut vaimoa? Oliko siinä jonkinlaista takertumista? Oliko Saarasta tullut ylihuolehtiva, kun Iisak lapsena täpärästi välttyi kuolemalta? – Minä ajattelen, että Iisak oli vähän rassu, jonkinlainen peräkamarin poika. Hänen vaimonsa Rebekka taas oli vahva nainen, joka vehkeili suosikkipoikansa Jaakobin hyväksi ja vei miestään kuusi–nolla. – Iisakin ja Rebekan liitto oli aluksi onnellinen, mutta minusta tuntuu, että vuodet tekivät tehtävänsä. Rebekan mielenkiinto siirtyi selvästi miehestä poikaan, ja hän käytti miestään hyväkseen ajaakseen poikansa Jaakobin etua. Lehtipuu huomauttaa, että samoin kävi Batseballe. Hänet muistetaan yleensä ihanana naisena, johon kuningas Daavid rakastui. Vuosien kuluttua hänen ja Daavidin suhde oli viilentynyt, ja Daavidin vuodetta lämmitti palvelustyttö. Silti Batseba ei epäröinyt suostutella Daavidia jättämään valtaistuinta pojalleen Salomolle. – Se, että nainen asettaa lapset etusijalle elämässään eikä enää tunne seksuaalista mielenkiintoa miestään kohtaan, on tuttu tarina nykyäänkin, Lehtipuu sanoo. RAAMATULLA ON ollut kauaskantoisia vaikutuksia siihen, miten äitiyttä ja naiseutta on määritelty ja hahmotettu. Lehtipuun mukaan Raamatun vaikutus näkyy esimerkiksi siinä, että äidit on totuttu näkemään jotenkin ihanteellisina ja eteerisinä hahmoina, jotka eivät ole lihaa ja verta. Äidin seksuaalisuus on ollut tabu viime vuosikymmeniin asti. – Esimerkiksi Eevaa pidetään yleensä vain viettelijänä, joka houkutti viattoman miehen syntiin. Hän oli kuitenkin kaikkien elävien äiti. Äitikin voi olla vamppi — ja vamppikin voi olla äiti. – Eevan vastakohdaksi kirkko tarvitsi synnittömän Marian. Ja vielä nykyisinkin vastakkainasettelu äidin ja huoran tai hyvän ja pahan naisen välillä elää länsimaisessa kulttuurisessa kuvastossa erittäin vahvana. ■ Kuinka hyvin tunnet Raamatun oudot äidit? Testaa tietosi kirkkojakaupunki.fi:ssä.

TESTI VERKOSSA

Mitä tehdä, kun ei kuule hyvin? ILMAINEN YLEISÖLUENTO KUULOSTA & KUULOKOJEISTA

Oodi-kirjastossa ke 15.5. klo 12:15-12:45 Varaa paikkasi luennolle:

puh. 09 345 5300 tai info@kuulohansa.fi Lisätietoja: www.kuulohansa.fi Luento pidetään Helsingin Keskustakirjasto Oodissa, Maijansalissa, osoite Töölönlahdenkatu 4.

Kuuntelemme Sinua, jotta Sinä kuulisit paremmin.

ESIKOISLESTADIOLAISTEN KEVÄTSEURAT KAIKILLE AVOIN TILAISUUS

lauantaina 11.5. klo 12 ja 17 sunnuntaina 12.5 klo 12 ja 18 maanantaina 13.5. klo 12 ja 18 RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 553 ja 553K Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa! ”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.” Room. 10:17.

Osa 32

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Janita Akiola AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Selja Purovaara, 30, asuu Vantaan Martinlaaksossa. Hän on valmistunut muusikoksi Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosastolta. Hän on opiskellut myös uskontotiedettä Helsingin yliopistossa ja työskentelee tällä hetkellä katsomusaineiden opettajana Ressun peruskoulussa. Purovaara aloitti 31.5.2016 Virsi päivässä -projektin, jonka tavoitteena oli kuvata Youtubeen päivittäin yksi virsiesitys.

Jouhikko on yksi Selja Purovaaran monista soittimista.

Virsi päivässä Youtubeen Selja Purovaara äänitti kolmessa vuodessa virsikirjan kaikki virret säestäen itseään esimerkiksi kitaralla tai mandoliinilla. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

hden virren äänittäminen vei vain viitisen minuuttia päivässä. Kolmeen vuoteen mahtui silti hetkiä, jolloin Selja Purovaara tuskitteli, miksi oli ryhtynyt urakkaan. Nuo hetket menivät kuitenkin nopeasti ohi, sillä hän teki virsikirjasta myös uusia, kiinnostavia löytöjä, vaikka oli kuvitellut tuntevansa sen läpikotaisin. Purovaara pyrki tekemään virsiäänityksensä mahdollisimman yksinkertaisesti. Toimivaksi säestystavaksi osoittautui amerikkalaisen folkmusiikin simppeli rytmi.

MITTAVAAN URAKKAANSA Selja Purovaara ryhtyi toimittuaan Helsingin yliopistossa teologian opiskelijoiden jumalanpalvelusharjoituskurssin kanttorina. Opiskelijat lauloivat kurssilla aina samoja virsiä. Monipuolistakseen valikoimaa Purovaara ideoi Virsi päivässä -projektin. Youtube-projektin nimi tulee kansanmusiikkipiireistä, jossa tune-a-day tarkoittaa, että muusikko opettelee uuden sävelmän joka päivä. Purovaara säesti lauluaan pääasiassa akustisella kitaralla. Lisäksi käytössä olivat piano, mandoliini, banjo,

jouhikko, urut, basso ja syntetisaattori. Joillakin videoilla oli mukana myös vierailevia muusikoita. ERITYISEN HARTAAN tunnelman Selja Purovaara koki Youtube-videota tehdessään viime pyhäinpäivänä Kiuruveden kirkossa. Hän äänitti siellä Armorikkaat-bändin kanssa poismenneiden muistelemiseen liittyneen virren. Tunnelmaan vaikutti osaltaan se, että kirkon seinällä oli yhtyeen yhden jäsenen esi-isän kuva. Lähes 800 virren urakka tuli täyteen juuri ennen pääsiäistä. Viimeisen virren Purovaara kuvasi ja äänitti Youtubeen kotikulmillaan Myyrmäen uudessa Virtakirkossa. Se oli pääsiäisvirsi Aurinkomme ylösnousi. Purovaara ei aivan yltänyt virsi päivässä -tavoitteeseensa. Hän arvioi työtahdiksi 1,3 virttä päivässä. Joka tapauksessa hän on tyytyväinen tulokseen ja saamaansa palautteeseen. Videoilla on ollut yli 311 000 katsojaa. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

12.5.

Jumalan kansan koti-ikävä

Pikkuhiljaa Purovaara koki pääsevänsä virsien ytimeen. Erityisen hienoa hänestä oli tutustua virsien erilaisiin tapoihin sanoittaa pyhän kokemusta. Körttiläistaustansa vuoksi hän tuntee hyvin murheen sävyttämät Siionin virret. Virsikirjassa häntä säväyttivät suurta rakkautta ja lämpöä hehkuvat virret. Yhdeksi hänen lempivirrekseen tuli virsi 565, jossa lauletaan lohduttavasti ”Nyt melu tyyntyy, työn paine laantuu”.

Ikuiset bileet JUHLIMME EDELLEEN pääsiäistä. Tänä vuonna pääsiäisjuhla päättyy kirkon kalenterissa vasta kesäkuun kahdeksantena päivänä – ja tekee tilaa uudelle juhlakaudelle. Silloin aiheena on helluntai, maailmanlaajuisen kirkon syntymäpäivä. Ei siis mikään pieni juhla sekään. Ei ehkä aina tule mieleen, että kristityt ovat juhlakansaa, bilettäjiä, kuten nykykielellä sanotaan. Varsinkin pohjoisessa uskoa on eletty harmauden, arjen ja kovan työn kautta. Tosin on silloinkin pantu parasta ylle kirkkoon mentäessä. Joulua on juhlittu uusilla oljilla ja tavallista paremmalla ruualla.

Miksi me juhlimme? Perussyy löytyy pääsiäisestä ja silloin syntyneestä ylösnousemususkosta. Kristinusko on uskoa siihen, että kuolemalla ei ole viimeistä sanaa. Pääsiäisen tyhjä hauta muutti ratkaisevasti ihmisen näkökulmaa. Menneisyyden tilalle me saimme tulevaisuuden. Pääsiäinen käänsi katseemme eteenpäin, uuteen aamuun. Ensi sunnuntain oikea nimi on Jubilate eli Riemuitkaa, juhlikaa. Vähän hassusti se on saanut suomenkieliseksi nimeksi Jumalan kansan koti-ikävä. Koti-ikävä kääntyy mielessämme helposti kohti menneisyyttä. Mutta sen oikea merkitys on itse

asiassa uskovan katseen kohdistaminen tulevaisuuteen. Uuteen aamuun, uuteen elämään ja tule-

vaan suureen juhlaan, joka meitä odottaa. ■ OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Gurun opissa Ohjaajana John Main Irlantilaisesta John Mainista (1926–1982) tuli benediktiinimunkki 1960-luvulla Lontoossa. Olleessaan työkomennuksella Kaukoidässä Main oli kiinnostunut yhden sanan meditaatiosta ja harjoittanut sitä hindumestarin opastamana. Saman yksinkertaisen rukoustavan hän löysi kristillisestä perinteestä. Main perusti oman luostarin ja Kristillisen meditaation keskuksen (The World Community for Christian Meditation) Montrealiin. Hänen innoittamiaan kristillisiä meditaatioryhmiä on yli sadassa maassa, myös Suomessa. Kristillisen meditaation keskusta johtaa nykyään Mainin työtoveri Laurence Freeman.

Yksi sana riittää Tahtoisitko pysäyttää mielesi laukan? Se on mahdollista. Valitse rukoussana ja lausu sitä hiljaa mielessäsi parinkymmenen minuutin ajan, neuvoo benediktiinimunkki John Main. TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

”MEDITAATIOSSA OLEMME kaikki vasta-alkajia”, kirjoittaa benediktiinimunkki John Main, joka on yksi modernin ajan vaikuttavimpia kristillisen meditaation opettajia. Hän luotti syvään, yksinkertaiseen rukoukseen, jossa tarvitaan vähän sanoja. Hän kutsui sitä myös meditaatioksi. Main muistuttaa, että meidän ei niinkään tule puhua Jumalalle kuin kuunnella häntä. Siksi on tärkeää, että opettelemme olemaan vaiti ja avaamaan korvamme. Siinä olemme aina aloittelijoita, koska meidän on niin vaikea olla hiljaa. ENSIKOSKETUKSEN yksinkertaiseen rukoukseen John Main sai ollessaan diplomaattitehtävissä Kaukoidässä, nykyisen Malesian alueella. Hän oli 30-vuotias, kun tapasi siellä hindumestarin, josta huokuva rauha teki häneen vaikutuksen. Main kysyi tältä, voisiko hän kristittynä oppia meditoimaan. Tämä vakuutti, että meditointi tekisi Mainista entistä syvemmin kristityn. Hindumestari kertoi meditaation tarkoituksen olevan, että ihminen tulee tietoiseksi Hengen läsnäolosta itsessään ja koko universumissa lausu-

malla yhtä sanaa. Puolentoista vuoden ajan miehet tapasivat kerran viikossa. Mainin oli määrä meditoida puolen tunnin ajan aamuin illoin. Menetelmä oli yksinkertainen. Main sai opettajaltaan rukoussanan, mantran, jota hänen tuli toistaa hiljaa mielessään. Kun Main kysyi, mitä ja milloin tapahtuisi jotain, hän sai vain ohjeen: ”Toista vain mantraasi.” Kun sana alkaisi vähitellen soida hänen sisällään, se loisi yhteyden hänen ja kaiken muun välille. PALATTUAAN EUROOPPAAN John Main hakeutui kristilliseen benediktiiniluostariin. Siellä hän ei saanut

kuitenkaan harjoittaa Kaukoidässä oppimaansa rukousta, sillä hänen noviisimestarinsa piti sitä arveluttavana ja suorastaan vaarallisena uutuutena. Sitten Main luki 300-luvulla eläneen munkki Cassianuksen kirjoituksia, joissa tämä kertoo Egyptin erämaaisiltä saamastaan rukousohjeesta. Kun Cassianus oli kysynyt näiltä, miten voisi pysäyttää rukouksen aikana laukkaavat ajatuksensa, hän oli saanut kehotuksen toistaa mielessään psalmin säettä: ”Jumala, pelasta minut, Herra, riennä avukseni.” Main tunsi palanneensa kotiin. Kielletty rukouskäytäntö löytyi varhaisista kristillisistä opetuksista.

Yksinkertainen tapa meditoida Elämään löytyy rytmi, kun alat meditoida päivittäin. Etsi rauhallinen paikka. Istu alas. Sulje silmäsi kevyesti. Hengitä rauhallisesti. Ala hiljaa mielessäsi lausua sanaa, jota toistat parikymmentä minuuttia. John Main ehdottaa rukoussanaa ”Ma-ra-na-ta” (Tule, Herra Jeesus). Se voi olla muukin lyhyt sana tai säe Raamatusta tai kristillisestä perinteestä. Lausu vain sanaa hiljaa mielessäsi. Kuuntele sitä, anna sen resonoida sinussa ja toista sitä vain lempeästi. Älä ajattele sen merkitystä. Kun mitä tahansa ajatuksia tulee mieleesi, anna niiden mennä ja palaa vain toistamaan rukoussanaasi.

Main muisti Raamatun kertomuksen, jossa Jeesus kiitti publikaanin yksinkertaista rukousta: ”Jumala, ole minulle syntiselle armollinen.” Samaa juurta on itäisessä kristillisyydessä harjoitettu sydämen rukous, jossa toistetaan pyyntöä ”Herra Jeesus Kristus, armahda meitä”. Myös Jeesuksen opettama Isä meidän -rukous koostuu lyhyistä rukoussäkeistä. OMAN RUKOUSSANANSA John Main löysi vanhan kristillisen liturgian arameankielisestä sanasta maranata. Main näki, että tuo sana sopi kenelle tahansa, joka tahtoi kokea Jumalan läsnäolon elämässään ja oppia meditatiivisen rukouksen. Maranata on suomeksi ”Tule Herra Jeesus”. Meditatiivisessa rukouksessa ei kuitenkaan ole kyse rukoussanan merkityksen miettimisestä, vaan sen rauhallisesta toistamisesta. Se on paras tapa rauhoittua ja löytää lepo Jumalassa, Main opettaa. Et niinkään itse puhu Jumalalle, vaan asetut kuuntelemaan. Et tee mitään, vaan annat ajatusten mennä. Rukoussana vain soi sinussa. Olet yhtä Kristuksen kanssa, yhtä Jumalan kanssa ja yhtä toisten ihmisten kanssa. ■

MENOT 9. – 23.5.

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Vanhasta vuorenkilpipenkistä saa irrotettua lapiolla hyviä juurakoita, joista alkaa kasvaa uusia kasvirykelmiä. Kaisa Salminen (vas.) ja Satu Hellsten valmistautuvat Nupurin kappelin Perennamessuun.

Kukkapenkin aarteet vaihtuvat uusiin Perennamessussa Kun yhdistetään jumalanpalvelus ja viherpeukalot, saadaan tulokseksi Perennamessu. Koristekasveja vaihtamalla ja ostamalla kootaan varoja hyvää tarkoitukseen. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

lkukesällä kukkivaa pikkutalviota sanotaan mainioksi maanpeitekasviksi, sillä se leviää nopeasti ja lehdet ovat vihreät ympäri vuoden. Leviäminen ei ole pelkästään hyvä asia. Siikajärvellä Nuuksion kupeessa asuva Kaisa Salminen aikoo tarttua lapioon ja poistaa kukkapenkistään liikaa levinnyttä pikkutalviota. Ylijäämäkasveille on käyttöä, sillä Salminen ottaa ne mukaansa lähtiessään äitienpäivänä Perennamessuun Nupurin kappelille. Sieltä kasvijuurakot lähtevät eteenpäin kasvamaan uusille pihoille. – Otan tällä kertaa mukaan myös yrttejä, sillä minttua ja piparminttua riittää pihassa muillekin jaettavaksi. Vuosittain vien Perennamessuun eri kasveja, sanoo Salminen. NUPURIN KAPPELIN kevätkausi päättyy Perennamessun, joka järjestetään äitienpäivänä 12. toukokuuta. Jumalanpalveluksen jälkeen on monivuotisten koristekasvien eli perennojen vaihto- ja myyntitapahtuma. – Perennojen tuojat vaihtavat kasveja keskenään. Jos jollakin ei ole tarjota vaihtokasvia, hän voi ostaa haluamansa kasvin. Myyjä ei saa rahoja itselleen, vaan antaa ne eteenpäin yhteiseen kassaan. Myytävänä on lisäksi ruukkuorvokkeja ja Pollen potkua eli

hyvin palanutta hevosenlantaa, kertoo seurakuntaaktiivi Satu Hellsten. Tapahtuman koko tuotto menee Nepalin vammaisten lasten koulutukseen Suomen Lähetysseuran kautta. Hellstenin mukaan hevosenlannan myy-

”

OLEN ISTUTTANUT KOTIPIHAAN ERILAISIA PERENNOJA, KUTEN SYYSLEIMUA, TULIKELLUKKAA, TASETTIA JA RITARINKANNUSTA. KAISA SALMINEN

minen on osoittautunut hyväksi keinoksi hankkia varoja. Hän arvioi, että vuosien aikana moni Nepalin lapsi on saanut käydä koulua lannan myyntituloilla. Jo kymmenenä keväänä pidetyn Perennamessun järjestävät Nupurin kappelilla toimivat eläkeläisten kerhot Keskiviikon kohtaamispaikka ja Ikäihmisten kerho. Ne kokoontuvat vuoroviikoin. Hellsten toimii Keskiviikon kohtaamispaikan vetäjänä.

KAISA SALMISEN laajalla pihamaalla kasvaa pikkutalvioiden lisäksi monenlaisia perennoja. Hän asuu miehensä Raimon kanssa 1950-luvulla rakennetussa rintamamiestalossa. Kun he muuttivat taloon, pihalla kasvoi tyypillisiä 50-luvun kasveja, jotka Salmiset ovat säilyttäneet. – Vuorenkilven, päivänliljan ja keisarinkruunun lisäksi täällä oli Siikajärven kylän perinnekasvia saksankurjenmiekkaa. Nuuksion koulun opettaja Tigerstedt oli tuonut sitä 40-luvulla kyläläisille, ja sitä on melkein joka pihassa, sanoo Kaisa Salminen. – Olen istuttanut pihalle erilaisia perennoja, kuten syysleimua, tulikellukkaa, tasettia, ritarinkannusta, kuunliljoja ja Ranskasta tuotua mahdottoman isokukkaista unikkoa. PERENNAMESSU ON yksi Espooon tuomiokirkkoseurakunnan järjestämistä erikoismessuista. Tavallisten sunnuntaimessujen lisäksi seurakunnan tapahtumakalenterista löytyy erilaisia messuja, kuten HalleLuja-messu Suvelan kappelissa, Nojatuolimessu Kalajärven kappelissa, Pysäkkimessu Espoon tuomiokirkossa, Pyhäillan messu Viherlaakson kappelissa, Selkomessu Rinnekappelissa, Kyläkirkko Kauklahden kappelissa, Pyhäillan messu Viherkappelissa, Perhemessuja eri kappeleissa sekä Muskarimessuja eri paikoissa. Myös muut seurakunnat järjestävät monenlaisia messuja. Perennamessu su 12.5. klo 12 Nupurin kappelissa, os. Brobackantie 1–3. Messun jälkeen perennojen vaihtamista ja myyntiä. Nuuksion Eräkarhujen partiolaiset paistavat ja myyvät ulkona lettuja. espoonseurakunnat.fi/jumalanpalvelukset

MENOT 9. – 23.5.

10 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Rukoushetki to 9.5. klo 18 ”Paimenemme”. Sanaa, rukousta ja yhteistä psalmilaulua Anita Kyönsaaren johdolla. Konfirmaatiomessu la 11.5. klo 10. Väentupa I -rippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Marja Malvaranta, avustaa Sari Vikström-Kivioja, kanttori Päivikki Leinonen. House band. Messu su 12.5. klo 10. Liturgia ja saarna Alarik Corander, avustaa Päivi Linervo, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Sheldon Ylioja. Kirkkokahvit. Konfirmaatiomessu la 18.5. klo 10. Hvittorp I -rippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Alarik Corander, kanttori Anna-Liisa Haunio. House band. Messu su 19.5. klo 10. Liturgia ja saarna Tuija Kuusinen, avustaa Vilppu Huomo, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Petri Koivusalo. Kirkkokahvit. Pysäkkimessu su 19.5. klo 18 ”Kiitoksesta ilo, ilosta kiitos”. Asemapäällikkö Miia Pekkarinen, pappi Pilvi Keravuori, kanttori Leena Talvio. Lastenpysäkki. Iltatee. Ikäihmisten kevätkirkko ti 21.5. klo 12. Pappi Pirkko Nurminen ja kanttori Leena Talvio. Messun jälkeen kirkkokahvit seurakuntatalolla. Ilmainen bussikuljetus, ks. oma ilmoitus.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 19.5. klo 12. Salonen, Talvio. Kirkkokahvit. Kalajärven kappeli Messu su 12.5. klo 16. Kunnamo, Leinonen. Kirkkokahvit. Messun jälkeen lähetystapahtuma, ks. kappelin tiedot. Nojatuolimessu su 19.5. klo 16. Muurimäki, Pekka Vuorio, piano. Haastattelusaarnassa Hannu Myllynen. Lasten alttari ja kirkkopussukat. Kirkkokahvit. Kauklahden kappeli Lähetysmessu su 19.5. klo 12. Särkiniemi, Mathlin, Koivusalo. Kirkkokahvit. Messun jälkeen keittolounas lähetystyön hyväksi; aik. 5 e, lapset yli 3-v. 3 e. Vieraana nimikkolähettimme Sakari Heinonen Kyprokselta. Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishar-

SUVELAN KAPPELI

taus to 16.5. klo 19. Kuusinen, Lindberg. Teejatkot. Nupurin kappeli Perennamessu su 12.5. klo 12. Särkiniemi, Ylioja. Tuo perennasi vaihtoon! Taimia myös myytävänä sekä ”Pollen potku” -lannoitetta. Tuotolla tuemme Nepalin vammaisia lapsia. Kirkkokahvit. Rinnekappeli Messu su 12.5. klo 14. Kunnamo, Leinonen. Kirkkokahvit. Suvelan kappeli HalleLuja -messu pe 17.5. klo 18. Nuorten messubändi, lastenhoito ja messupizzaa. Messu su 19.5. klo 15. Huomo, Haunio. Kirkkokahvit. Ehtoollishartaus ti 21.5. klo 12. Hujanen, Salonen. Rukoushetki ma–pe klo 12–12.15.

Kaksi iltaa luterilaisuutta – ”Uskonvanhurskaus” to 16.5. klo 19. Alustus, Seppo Särkiniemi. Kahvit klo 18.30. Kappeliklubi ke 22.5. klo 18. Kehitysvammaisten oma kerho. Café Aurora ma–pe klo 10–14. Kahvia, teetä, makeaa ja suolaista. www.aurorankappeli.fi Lähetystapahtuma su 12.5. Messu klo 16, jonka jälkeen lähettivieraiden Hannu ja Päivi Heinosen tuoreet kuulumiset Keniasta. Lentosimulaattori, lähetysnäyttely ja kakkukahvit. Murkkuilta vanhemmille ti 14.5. klo 18. Keskusteluillan aiheina mm. murrosiän kehitysvaiheet ja vanhemmuuden haasteet. Perhetyönohjaajat Outi Wenell ja Aila Pihlajavesi. www.kalajärvenkappeli.fi

Eläkeläiskerhot to klo 12. Pyhäkoulu su klo 15. Kappelilounas ti klo 12–13. Alkuhartaus, aik. 3 e, lapset 1,5 e. Hiljaisen rukouksen ryhmä su 12.5. klo 13.30. Äitienpäiväjuhla su 12.5. klo 15. Saksofoniyhtye Sun Sax, Elisa Nokelainen viulu, Pyry ja Otso Rintamäki viulu ja sello. Suvelan lauluryhmä, joht. Salla Kostamo. Äitienpäiväkahvit ja äideille yllätys. Lähetys- ja diakoniapiiri ma 20.5. klo 18. Vieraana nimikkolähetti Sakari Heinonen. Israel-rukouspiiri ke 22.5. klo 17.30. Café Suvela ma-to klo 12–14. Kahvia, teetä, suolaista ja makeaa. Pappi paikalla ma klo 12–13. www.suvelankappeli.fi

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS

KAUKLAHDEN KAPPELI

VIHERLAAKSON KAPPELI

Kappelilounas ti klo 11–12.30. Aik. 4 e, lapset 2 e (yli 3-v). Alkuhartaus. Runon ja laulun ilta ma 13.5. klo 18. Tule jakamaan runon ja laulun aarteita kanssamme. Rukouspiiri ke 15.5. klo 18. Viron kielen piiri ma 20.5. klo 18. Eläkeläiskerho ma 20.5. klo 13. Radioraamattupiiri ti 21.5. klo 18.30. www.kauklahdenkappeli.fi

Lähetyspiiri ma 20.5. klo 14. Vieraana nimikkolähetti Sakari Heinonen. Kappelilounas ti klo 12–13 Aik. 4 e, lapset 0,50–2 e. Café Viheri ma klo 10–12 ja ke klo 13–15. www.viherlaaksonkappeli.fi

Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. Pyhäkouluryhmiä, kirkkokahvit. www. church.fi.

PITÄJÄNTUPA Aarteenetsijöiden miestenilta ma 20.5. klo 19. Hannu Äimänen: ”Tahdotko olla siunaukseksi toisille?”

ESPOON TUOMIOKIRKON SRK-TALO Eläkeläiskerho to 16.5. klo 12.30.

AURORAN KAPPELI Aamustartti-rukoushetki ma klo 7.30–8. Käynnistä viikkosi rukoushetkellä! Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Aik. 5 e, lapset 0,50–2 e. Alkuhartaus klo 11. Ikonien siunaus ke 15.5. klo 18. Tarja Rae, Alarik Corander ja Anna-Liisa Haunio.

KALAJÄRVEN KAPPELI

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Eläkeläiskerho ma 13.5. klo 13. Gospel-lattarit ma Kaksi ryhmää: klo 18–19 ja klo 19–20. Hinta 5 e. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Nojatuolimatka Turkkiin to 9.5. klo 18. Kolmen maan kansalainen, diakoni Ayda Meskanen kertoo elämästään kahden kulttuurin keskellä. Teehetki turkkilaisittain. www.nupurinkappeli.fi ET lev 138 x 147 mm

UNELMAN KAMMARI Kirpputori ja kahvila ma klo 10−13 ja to klo 10−17. Peitto- ja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja käsityöpiiri to klo 17−19. Otamme vastaan hyväkuntoisia vaatteita, kodintekstiilejä ja pientavaraa. Tied. Iina Madubuike, 050 438 0189.

BUSSIKULJETUS IKÄIHMISTEN KEVÄTKIRKKOON Ilmainen bussikuljetus Espoon tuomiokirkon kevätkirkkoon ti 21.5. klo 12 ja kirkkokahveille srk-talolle. Reitti 1: klo 10.45 Kirkkonummi, Hotelli Nuuksio (Naruportintie 68),

klo 11 Nupurin kappeli (ajo Heinästien kautta!), klo 11.10 Kauklahden asema, klo 11.20 Kirstintie 5, perillä Espoon Tuomiokirkolla klo 11.30. Reitti 2: klo 10.20 Niipperintie 3, klo 10.30 Kalajärven srk-talo, klo 10.35 Odilammentien tienhaara, klo 10.50 K-Market Laaksolahdentie (pysäkki), klo 11 Viherkalliontie 2, klo 11.10 Auroran kappeli, perillä Espoon Tuomiokirkolla klo 11.30. Takaisin kuljetus klo 14.15 käänteistä reittiä. Huom! Kellonajat ovat ”noin-aikoja”. Lisätietoja diakonityöntekijät Virpi Sutelainen, 040 736 9315 ja Tiina Hietaniemi, 040 736 6599.

PARISTA PERHEEKSI -ILLAT Ensimmäistä lastaan odottaville pareille to 16.5. ja 20.6. klo 17–18.30 Kirkonkympissä. Tied. omasta neuvolasta tai perhetyönohjaajiltamme: Kirsi Kanerva, 050 511 0165, Outi Wenell, 040 547 4146.

SYKSYN MUSKARIT&PÄIVÄKERHOT Ilmoittautuminen syksyn ryhmiin käynnissä! Ilmoittautuminen: www. espoonseurakunnat.fi > Tule mukaan > Lapsille ja lapsiperheille.

MESSUAVUSTAJAKSI TUOMIOKIRKKOON Tulisitko avustajaksi Tuomiokirkon jumalanpalveluksiin? Koulutus ti 21.5. klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Lisätiedot ja ilm. 040 579 8776 tai ari. kunnamo@evl.fi.

MIESTEN RANTASAUNAILTA Ma 3.6. Hvittorpissa. Sauna lämpimänä klo 18 alkaen, klo 19.30 iltapala ja ohjelmaa ja yhteinen ehtoollinen. ILM. iltapalan (5 e) vuoksi 26.5. mennessä: 0400 361 363 tai hanski. kiili@gmail.com.

SYVÄRIN JA ÄÄNISEN AALLOILLA Seurakuntamatka 18.–23.8. Risteilyreitti: Pietari–Neva–Valamo–Syväri– Ääninen–Kiži–Petroskoi–Mandrogi– Pietari. Tied. ja ILM. hannu.maenpaa@evl.fi, 040 513 0861.

PÄIVÄ FRANSISKUS ASSISILAISEN SEURASSA Näkökulmina oikeudenmukaisuus, rauha ja luomakunnan eheytyminen la 31.8. klo 9.30–19 Hvittorpissa. Järj. Espoon tuomiokirkkoseurakunta, Espoon hiippakunta ja Fransiskaaninen kolmas sääntökunta (TSSF). Hinta 30 e. Tied. ja ILM. 9.8. mennessä: 040 5311 040, marja.malvaranta@ evl.fi.

EKUMEENINEN KULTTUURIMATKA Valamoon, Lintulaan ja Kuopion ortodoksiseen kirkkomuseoon 6.–8.9. Hinta 200–250 e, sis. mm. kuljetus, majoitus, aamiaiset ja ruokailut, opastukset ja sisäänpääsyt näyttelyihin. Oppaina Alarik Corander ja Tarja Rae. Tied. Tarjalta 040 531 1050. ILM. www.espoonseurakunnat.fi > Tule mukaan > Aikuiset > Matkat, retket ja leirit.

SYYSMATTI TALKOOLAISEKSI Voit valita oman tehtäväsi kiinnostuksesi mukaan. Ilmoittautuminen nettisivuilla: espoonseurakunnat.fi/ syysmatinmarkkinat/talkoolaiset.

LISÄÄ TAPAHTUMIA www.espoonseurakunnat.fi.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 9. – 23.5.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Toivon Tori, Soukankaari 8 B Kerhotila: Iivisniemen aukio 1

kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko. Arkiaamun rukoushetki ma-pe klo 8.50 kirkko. Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 kirkko. Israel-rukouspiiri ti 14.5. klo 18.30 kirkko.

PASTORI PÄIVYSTÄÄ

91 Papin tavoitat ma–pe kloEL 9–21

numerosta 050 432 8496. Kauppakeskus Pikkulaivassa pastori paikalla to klo 13–15. Tule moikkaamaan!

OSTAMALLA TEET HYVÄÄ

Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Torstain tuotto Petroskoin vammaisille lapsille ja nuorille sekä heidän 189omaishoitajilleen. mm Lauantain tuotto

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

nimikkolähettiemme Joel ja Signe Reinarun työn tukemiseksi Virossa.

KAHVITELLAAN YHDESSÄ Kahvila ke 15.5. ja 29.5. klo 13–15 kirkko (ei 22.5.). Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisniemen srk-koti. Yhteistyössä K-kauppias Nina Muhonen. Mukana seurakunnan työntekijä.

KONSERTTEJA Muistojen mailla, runo- ja musiikkimatinea to 9.5. klo 13 Soukan kappeli. Hilkka Niiranen, lausunta ja Timo Lonka musiikki. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu 1,5 e. Kirkkokuoron kevätkonsertti pe 10.5. klo 19 kirkko, sopraano Tarja Raussi, urut ja piano Helena Yli-Jaskari, joht. Timo Lonka. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

MESSUT Nuorten messu pe 10.5. klo 20 Sode. Ylisuutari. Messu, rovasti Jukka Knuutin lähtösaarna su 12.5. klo 11 kirkko. Knuutti, Olli, Puukko. Kirkkokahvit. Pop-messu su 12.5. klo 17 Soukan kappeli. J. Lehti, Reinikainen, Ojala. Lastenhoito järjestetty. Kirkkokaakaot. Nuorten messu pe 17.5. klo 20 Sode. Reinikainen. Pääsiäislomarippikoulun konfirmaatio la 18.5. klo 15 kirkko. Santaharju, Lonka. Messu su 19.5. klo 11 kirkko. Ylisuutari, Sinervo, Ojala. Lähetyksen kirkkokahvipiiri kahvittaa. Särkisaaren hiihtolomarippikoulun konfirmaatio su 19.5. klo 15 kirkko. H. Lehti, Yli-Jaskari. Tuomasmessu su 19.5. klo 17 Soukan kappeli. Sinervo, Ojala, gospelryhmä Nardus. Iltatee. Nuorten messu pe 24.5. klo 20 Sode. J. Lehti.

UNELMIEN LIIKUNTAPÄIVÄ Kivaa toimintaa pe 10.5. klo 9.30–11 Iivisniemen seurakuntakoti. Musiikillinen liikuntaseikkailu klo 10–10.30. Sään salliessa myös ulkosalla. Perinneleikkejä, hepparata, laululeikkejä ja metsäsuunnistusta la 11.5. klo 11–14 Hanikka. Tule ulkoilemaan ja viettämään aikaa luonnon helmaan yhdessä koko perheen kera!

LAPSIPARKKI Maksuton lapsiparkki ma klo 13–16 kirkko. Mikäli tarvitset aikaa itsellesi tai asioiden hoitoon, ilmoita 2–6-v. lapsesi viim. ed. perjantaina tekstiviestillä 041 535 6190. Kerro lapsen nimi, ikä ja huoltajan nimi. Kevään viimeinen lapsiparkki on 20.5.

SEURAKUNTAKIRJASTO

PIKKUVÄELLE

Lukukokemuksia tarjolla toukokuun ajan su klo 11 messun jälkeen kirkolla. Lainattavissa myös cd- ja dvdlevyjä.

Kevätlaulajaiset muskarityyliin ma 13.5. klo 18 kirkko. Mukana muskariopettaja Sonja Munter-Mäkeläinen, kanttori Elja Puukko sekä kerhoista tuttuja lastenohjaajia. Tilaisuuden päätteeksi jäätelötarjoilu. Nallekirkko ti 14.5. klo 9.30 kirkko. Nallet seikkailevat lapsille sopivassa kirkkohetkessä. Mukana lapsityön papit, muskariopettaja ja lapsityönohjaaja. Oma nalle tai pehmolelu mukaan! Vauvakirkko su 19.5. klo 15 Soukan kappeli. Pastori Mira Kohijoki, muskariopettaja Sonja Munter-Mäkeläinen, kanttori Heli Ojala ja lastenohjaaja Kaarina Heinonen. Kahvit.

MEILLÄ LUETAAN RAAMATTUA… Raamattu- ja rukousilta pe 10.5. ja 24.5. klo 19 Iivisniemen seurakuntakoti. Raamattu- ja keskustelupiiri ma 13.5. klo 18.30 kirkko ja klo 18.30 Kaskikappeli. Miesten raamattupiiri to 16.5. klo 18 kirkko. Iltapala 4 e.

… JA RUKOILLAAN Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa su klo 11 messun jälkeen kirkko. Avoin rukouspiiri su messun ja

MUKSUT MUSKARIIN! Haku syksyn muskareihin avoinna 19.5. saakka. Ilmoittautuminen ja

lisätiedot verkkosivulla espoonseurakunnat.fi – Tule mukaan – Lapsille ja lapsiperheille – Muskarit. Tied. Sonja Munter-Mäkeläinen 050 338 6202.

SOSIAALIOHJAAJA TAVATTAVISSA Tule kysymään toimeentulotuesta, työllistymispolusta tai Espoon kaupungin muista palveluista ti 14.5. klo 9–11 kirkko.

KESÄ LÄHESTYY… Ikäihmisten kesäkerho torstaisin klo 13–14.30 Soukan kappeli, 16.5.– 20.6. (ei 30.5.) Hartaushetki, kesäistä ohjelmaa, lauluja, visailua ja mukavaa yhdessäoloa. Kahvit 1,5 e.

LUKUPIIRI Amos Oz, Juudas ti 21.5. klo 18 kirkko. Vieraana Tuula Vilkki. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

AIKUISET SINKUT RETKEILEE Villa Hvittorpiin la 25.5. Bussi kirkolta klo 10, paluulähtö n. klo 16. Retken hinta 15 e. Ilm. viim. ma 13.5. inkeri. oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

VIELÄ EHDIT! Pisara-leiri Partaharjussa 24.–29.7. 10–15-vuotiaille. Oma ohjelma leiriläisille, jotka ovat tätä vanhempia. Leiripäivät täyttyvät monipuolisesta tekemisestä, askartelusta, liikunnasta, musiikista, pienistä ja suurista iltanuotioista ja yöt nautitaan unesta teltoissa. Leirin hinta kirkkoon kuuluvalta 80 e, muilta 130 e. Lue lisää ja ilmoittaudu viim. 10.5. www.sodesode.fi.

NUORET Tsekkaa www.sodesode.fi, @sodesta. Sode, Soukantie 13. Nuortenillat ti klo 19–21 ja pe klo 17–22, messu klo 20. PoolParty pe 31.5. klo 17–22 Hvittorp. Yhteiskyyti Sodesta klo 17. Sauna, nuotio, melontaa ja yhteistä olemista ulkona. Ilmoittautuminen etukäteen: sodesode.fi.

YHTEISVASTUU OPEN Tehdään hyvää pelaamalla golfia! Golf-kilpailu pe 23.8. Gumböle Golf. Lue lisää nettisivulta: espoonseurakunnat.fi/osallistu/yhteisvastuu. Kisa on avoin kaikille Green Cardin suorittaneille. Tänä vuonna tuetaan lasten ja nuorten koulutusta kotimaassa ja maailman katastrofialueilla.

Menokasvo

Saamenpuvun valmistaminen on paluuta omille juurille

Onko sinun vaatekaapissasi jo saamelaispuku? – Kaapissani on kaksi pukua, joista toisen olen itse tehnyt. Nyt ompelen ensimmäistä kesäpukuani. Äitini teki ensim-

mäisen saamelaispukuni, kun olin parikymppinen. Käytän Inarin pukua, koska isänpuoleinen isoäitini oli inarinsaamelainen. Olen käyttänyt asuani lähinnä juhlatilaisuuksissa. Miten naisen kesäpuku eroaa talvipuvusta? – Kummassakin on melko samanlainen malli. Kesäpuku on ohuempi ja se tehdään yleensä kukallisesta puuvillakankaasta. Talvipuku on tavallisesti yksiväristä verkaa. Naisten pukuun kuuluu lisäksi asusteita, kuten vyö ja huivi. Vaikka muoti muuttuu, sukujen ja perheiden omat perinteiset piirteet säilyvät puvuissa hyvin voimakkaasti. Nyt nuoret ovat innostuneet saamenpuvuista, joissa leikitään väreillä ja kuoseilla. Puku voi olla nyt vaikka violetti tai pinkki, mutta tekotapa ja suvun kuviot ovat edelleen perinteiset. PAULA HUHTALA Saamenkäsitöiden kerho perjantaisin klo 17 Olarin kirkolla ruotsinkielisen seurakunnan tiloissa, os. Olarinluoma 4. Lisätietoja s-posti saamenkasitoidenkerho@gmail.com.

ESKO JÄMSÄ

Olarin kirkolla kokoontuu perjantaisin saamenkäsitöiden kerho. Mitä siellä tehdään, kerhon vetäjä Tarja Parpo-Suominen? – Meitä on pieni pääkaupunkiseudulla asuva inarinsaamelaisten ryhmä, joka tekee mielellään käsitöitä. Pari kuukautta sitten alkaneessa kerhossa teemme naisten kesäpukuja. Lisäksi osa tekee luuhkan eli ponchon tapaisen talvitakin päälle puettavan vaatteen. Mukaan voi tulla kuka tahansa saamenkäsitöistä kiinnostunut. Kerhossa saa opastusta, kaavoja ja tietoja tekotavoista. – Kerhossa on myös kyse paluusta omille juurille. Keskustelemme kulttuurista ja tutkimme sukujuuriamme. Pidämme myös yllä kielitaitoa lukemalla saamenkielistä Raamattua ja Katekismusta.

MENOT 9. – 23.5.

12 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531. Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1

MESSUT JA HARTAUDET Messu ja kirkkokahvit su 12.5. klo 11 Perkkaan kappeli. Messu idyllisessä kappelissa kestää noin tunnin. Lopuksi kirkkokahvit ja -mehut. Pöyri, Hyry. Äitienpäivän messu ja kirkkokahvit su 12.5. klo 13 Karakappeli. Raunu, Vallivirta, Hyry. Ehtoollishartaus ti 14.5. klo 14 Leppävaaran Elä ja asu -seniorikeskus, Säterinkatu 3. Hartaus on kaikille avoin. Raunu, Hyry. Messu ja kirkkokahvit su 19.5. klo 13 Karakappeli. Pöyri, Laaksonen, Noponen. Virsi ja messu su 19.5. klo 17 Perkkaan kappeli. Kanttori laulattaa virsiä. Illan päättää lyhyt ehtoollismessu. Alanne, Hyry. Hengähdä hetki joka ti klo 12.30 Karakappeli.

LECTIO DIVINA -RAAMATTUMIETISKELY Hiljainen iltapäivän hetki seuraa-

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

van sunnuntain Raamatun tekstin äärellä to 9.5. klo 12.30 Karakappeli. Kahvi/tee ja voileipää päätteeksi. Tied. merja.alanne@evl.fi, 050 347 2548.

VAUVAKIRKOSSA on tilaa monenlaisille äänille, nukkuakin saa. Seurakunta kutsuu kaikki alueen vauvat juuri heille suunniteltuun kirkkohetkeen su 19.5. klo 13 Lasten kappeli Arkkiin. Mukana pappi Kirsti, muskariope Essi sekä Ritva ja Eira varhaiskasvatuksesta. Lopuksi kirkkokahvit ja -soseet.

PARISTA PERHEEKSI -ILTA Meille tulee vauva! Ilta ensimmäistä lastaan odottaville ke 22.5. klo 16.30– 18 Uuttu. Miten pikkunyytti muuttaa parisuhdetta? Vetäjänä perhetoiminnanohjaajat Eira Salakka ja Seija Hatakka. Ilta on osa perhevalmennusta.

Olarin kirkko: Messu su 12.5. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Malinen, avustava pappi Inari Varimo, kanttori Päivi Hakomäki. Hiihtolomarippikoulun konfirmaatio la 18.5. klo 11. Liturgia ja saarna Jussi Koski, avustava pappi Anna Poutiainen, avustava pappi Tapio Suontakanen, kanttori Mikko Niinikoski. Messu su 19.5. klo 10. Liturgia ja saarna Anna Poutiainen, avustava pappi Antti Malinen, kanttori Sari Rautio, Markku Nuotio, laulu. Matinkappeli: Messu su 12.5. klo 12. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttori Sari Rautio. Messu su 19.5. klo 12. Liturgia ja saarna Inari Varimo, kanttori Anna Pöyhönen. Vapaaehtoisten seurakuntalaisten valmistama messulounas 3 e. Tankkauspaikka, Recharge! ti 21.5. klo 16. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen. Tule tankkaamaan sielusi ja ruumiisi. Midmonth recharge mass for your spiritual life! Tarjolla matalan kynnyksen messu klo 16 ja sen jälkeen kirkkokahvit. Coffee served afterwards.

ohjaa Pauli Paananen, 045 633 7065.

rakunnat.fi/tapahtumat.

MITÄ MUSIIKKIA HÄIHIN?

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ

”MATKA OMANIIN” -VALOKUVANÄYTTELY

Mitä soi, kun astelemme alttarille? virkistystä kaipaaville to 6.6. klo Entä missä kohtaa sitä saikaan 9–16.30 Hvittorpissa. Ks. lisää kohsuudella? Häämusiikki-ilta tuleville dasta Apua & tukea. vihkipareille ke 15.5. klo 19 Karakappeli. Kanttorit esittelevät häämarsse- HILJAISUUDEN RETRIITTI ja ja -musiikkia. Kahvitarjoilun Kaipaatko hiljaisuutta ja liikuntaa? lomassa mahdollisuus keskustella Retriitti pe 24.5. klo 18–su 26.5. klo 14 pappien ja kanttorien kanssa kaikesHilan leirikeskuksessa tarjoaa kaikta häihin liittyvästä. LE 91 x 92 mm kea tätä. Lauantaina patikoimme Linlon ulkoilusaaressa 8–10 km. MIESTEN ILTAMAT Hinta 90 e espoolaisille, 140 e muille. Mies, tule jakamaan ajatuksia Tied. merja.alanne@evl.fi, 050 347 muiden miesten kanssa to 16.5. klo 2548, ja riitta.turkmen@evl.fi, 040 18 Uuttuun. Ei ennakkoilm. Illan 546 5198. Ilm. viim. 12.5. espoonseu-

Aikuisten pienryhmät aikatauluineen verkosta: espoonseurakunnat. fi/leppavaaran-seurakunta/aikuiset

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA!

Lau-lau-lauletaan – tervetuloa ilmoittautumaan elokuussa alkaviin muskariryhmiin 0–7-vuotiaille! Opetuspaikat: Perkkaan kappeli, KilonRisti ja Uuttu. Harkinnanvarainen maksuvapautus. Muskarissa musisoidaan, eläydytään, rytmitellään, lauletaan ja lorutellaan. Ilm. viim. 19.5.: espoonseurakunnat.fi/

LEIKIN LUMOA LAUANTAIPERHE KAHVILASSA Tule viettämään äitienpäivän etkoja, leikkimään, laulamaan ja viettämään aikaa toisten perheiden kanssa 11.5. klo 9–12, Chapple, Iso Omena. Aamupala klo 10 asti (aikuiset 2 e, lapset ilmaiseksi). Laululeikkihetket klo 10 ja 11.30.

MUSIIKKIA OLARIN KIRKOSSA Tommi Hakala, baritoni, Marita Viitasalo, piano äitienpäivänä su 12.5. klo 18. Sonninen–Schubert– Brahms–Chopin–Merikanto. Liput 20 e Yhteisvastuukeräykselle. Kevätkonsertti 15.5. klo 18:30 Espoon musiikkiopiston kvartetit ja Crescendo-orkesteri. ”Auringon noustessa” -kevätkonsertti su 19.5. klo 16. Olarin seurakunnan kamarikuoro, johtaa Mikko Niinikoski. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, johtaa Kullervo Latvanen. Suomalaisten säveltäjien musiikkia. Vapaa pääsy. Konsertin

Suvivirrestä Lentäjän poikaan. Ma 27.5. klo 19 Ravintola Base, kauppakeskus Sello. Iloisesta laulusta, hyvästä juomasta ja leppoisasta tunnelmasta nauttiessasi voit tehdä hyvää KUA:n kautta ja tukea koulunkäyntiä Ugandassa. Mukana työntekijäbändi.

AIKUISTEN HARRASTERYHMÄT

MUKSUT MUSKARIIN!

Ke 22.5. klo 18.30, Matinkappeli, Antti Malinen.

SUVILINNUN LAULUT RAVINTOLA BASESSA

Valtakunnallinen suurleiri Pieksämäen Partaharjulla 10–14-vuotiaille 24.–29.7. Hinta kirkkoon kuuluville 80 e, muut 130 e, sisarushinta 120 e. Ilm. viim. 15.5.: nuortensiipi.fi

Valtakunnallisen leikkipäivän äitienpäiväpajassa la 11.5. klo 10–13 Arkissa tehdään villa- ja lammasaskarteluja, yllätyslahja äidille. Kirkkohetki klo 11.30 yhdessä leikkien. Kahvia, mehua ja pullaa.

Olarin kappeli: Messu su 12.5. klo 12. Liturgia ja saarna Inari Varimo, kanttori Päivi Hakomäki. Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Liturgia ja saarna: 9.5. Tapio Suontakanen, 16.5. Henri Röytiö, 23.5. Tapio Suontakanen. Musiikki: Risteysbändi. Etkot klo 18. Rento messu klo 19. Messun jälkeen jatkot klo 21 asti (tarjolla iltapalaa pieneen hintaan). 4 vuotta täyttäneille kirkkoparkki messun ajan.

Kuvaaja Aarne Laasosen Omanista ottamia kuvia kristittyjen ja muslimien elämästä esillä Karakappelissa toukokuun loppuun. Tutustu näyttelyyn tilaisuuksien yhteydessä.

PISARA-TELTTALEIRI VARHAISNUORILLE

ARKIN PAJA: ”ÄITIENPÄIVÄ”

SIIONINVIRSISEURAT

MESSU

muskarit

leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

jälkeen kahvitarjoilu.

KESÄN PERHELEIRI HILASSA Ulkoilua, leikkiä, kättentöitä, ulkoja sisäpelejä, uintia sekä mukavia hartaushetkiä ma 17.6.–to 20.6. Toimintatuokioita perheelle yhdessä ja vähän erikseen. Hinta on omilla liinavaatteilla aikuiselta 45 e /hlö, 3–14-vuotiailta 20 e/hlö, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi (sisältää ruokailun, majoituksen ja toimintamateriaalin). Etusijalla Olarin seurakunnan alueella asuvat perheet. Ilmoittautumislinkki leirille Espoon seurakuntien nettisivuilla 17.4.–15.5.

SÄKENÖIVÄT VUODET

16 ja 17 (aikuiset 7 e, lapset 3 e). Lipunnosto ja ohjelmaa klo 18, makkaranpaistoa (makkara 1 e, pillimehu 1 e), kokko klo 20 sään salliessa. Tapahtuma päättyy klo 21. Bussikuljetusta tarvitsevien tulee ilmoittautua 5.6. mennessä: olarinseurakunta@evl.fi tai arkisin klo 9–15 p. 09 8050 7000. Bussireitti: klo 15.45 Olarin kirkko–15.55 Haukilahden taksiasema–16.05 Matinkyläntie, Alepan puoleinen pysäkki–16.15 Kuunkehrä, Olarin kappelin edessä– Hvittorp. Paluukuljetus klo 21 samaa reittiä. Bussikuljetus aikuisilta 5 e, lapsilta 3 e, alle 3-v. ilmaiseksi. Kaikki OLautolla 91 x 86 maksut käteisellä. Omalla tulevien ei tarvitse ilmoittautua.

Illalla parkkitiloja saattaa olla rajallisesti.

PERHEIDEN KESÄSEIKKAILUT KIRKONMÄELLÄ Leppoisaa yhdessäoloa, puuhaa lapsille oman aikuisen kanssa sisällä ja ulkona ti 4.6.–pe 7.6. sekä ma 10.6.–to 13.6. klo 9.30–13 Olarin kirkolla. Pieni seikkailu kirkon pihamaalla tai kirkkosalissa sekä hartausja lauluhetki. Mahdollisuus ruokailuun, lapset etusijalla.

LUKUPIIRI

mm to 9.5. klo 18–20 Matinkappeli. Kirja: V.S. Naipaul, Elämän kuva.

Lausuntataiteilija Elsa Luukkonen Olarin kappelilla to 16.5. klo 14.30. Ohjaus Inkeri Kivimäki. Vapaa pääsy, Ohjelma 5 e Yhteisvastuulle.

PERHEIDEN KEVÄTRETKI VELSKOLAAN Ulkoilua maalaismaisemassa, lounas, lauluhetki, Kalojen kertomaa -esitys 29.5. klo 9–13.30. Linja-autokuljetus. Hinta 5 e/perhe. Ilmoittautumiset: perhetyöntekijä Raili Ruotsalainen, raili.ruotsalainen@evl.fi, p. 050 576 6305.

JUHANNUS HVITTORPISSA Tule viettämään koko perheen juhannusta Hvittorpiin juhannusaattona 21.6. klo 15–21. Piknik klo 15– (omat eväät, paikalla grillit), lapsille pomppulinna, askartelua, kasvomaalausta, kahluualtaita. Saunat päivällä klo 15–17 uikkarisauna ja illalla klo 17–19 naiset ja klo 19–21 miehet. Päivällinen (lihapullat ja muusi) klo

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki Tuo äiti juhlimaan! Suvelan kappelissa vietetään äitienpäivän juhlaa toukokuun toisena sunnuntaina. Musiikkia esittävät espoolainen saksofoniyhtye Sun Sax, Elisa Nokelainen viulu, Pyry ja Otso Rintamäki viulu ja sello sekä Suvelan lauluryhmä, joht. Salla Kostamo. Äitienpäiväkahvit ja äideille pikkuyllätys. Äitienpäiväjuhla Suvelan kappelissa su 12.5. klo 15. Pappina Oiva Hujanen.

Unelmien liikuntapäivä Heittäydy liikunnalliseen seikkailuun Hanikassa! Ohjelmassa perinneleikkejä, hepparata, laululeikkejä ja metsäsuunnistusta. Tule ulkoilemaan ja viettämään aikaa luonnon helmaan yhdessä koko perheen kera. Unelmien liikuntapäivä Hanikassa la 11.4. klo 11–14. Varaudu säänmukaisella vaatetuksella.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSU JA JUMALANPALVELUS KAUNIAISTEN KIRKOSSA KLO 10 Su 12.5. messu: saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Kari Kuula ja kanttorina Teija Palolahti, kirkkokahvit. Su 19.5. kaksikielinen jumalanpalvelus, Kari Kuula ja Jarmo Juntumaa, kanttorina Anna Marte. Jumalanpalveluksen jälk. kaatuneitten päivän seppeltenlasku hautausmaalla. Ei kirkkokahveja.

NALLEKIRKKO Lapsiperheille ja nalleystäville runoilua ja kevätlauluja to 9.5. klo 17.30 Kauniaisten kirkossa. Ota oma nalle tai pehmolelu mukaan.

PYHÄKOULU – LASTEN OMA KIRKKO Su 12.5. klo 9.45 kirkolla päiväkerhotiloissa. Kaikkein pienimmät lapset osallistuvat oman aikuisen kanssa ja 4 v. täyttäneet voivat osallistua itsenäisesti.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 13.5. klo 18.30 Sebastoksessa.

MENOT 9. – 23.5.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT

12.5. mennessä Arja Muhin, 040 531 1011.

RYHMÄT JA PIIRIT Kansainvälisen vastuun ryhmä ke 15.5. klo 18 Tapiolan kirkko. Tied. Liisa Kivekäs 050 562 4196, la.kivekas@gmail.com. Raamattuluento ke 22.5. klo 18 Tapiolan kirkko. Room. 13, Jumalan laki on elämän oma laki, pastori Ilpo Kari. Kohtaamispaikka to klo 12.30. Tapiolan kirkko. Tied. Sanna Pihlaja,

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

050 452 2874. Lukupiiri ti klo 13. Tapiolan kirkko. Ohjaaja Riitta Linnapuomi. Mieli maasta -ryhmä ke 15.5. klo 18 Tapiolan kirkko. Tied. Mikko Hellström, 044 756 0105. Hanna-rukouspiiri joka toinen ma 13.5. klo 18.30 Tapiolan kirkko. Äiti Teresa -piiri ti klo 13 Tapiolan kirkko. Kristillinen meditaatio ma klo 18 Tapiolan kirkko. Avoin ryhmä. Tied. Leena Vanne, magdaleena.vanne@ gmail.com.

SURURYHMÄ LAPSENSA MENETTÄNEILLE

Messu su 12.5. klo 10 Tapiolan kirkko. Kallio, Karjalainen, Malkamäki. Maaria Malkamäki, viulu. Pyhäkoulu. Viikkomessu ke 15.5. klo 8 Tapiolan kirkko. Karjalainen, Jurmu. Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä. Kaiken kansan kevätkirkko ke 15.5. klo 13 Tapiolan kirkko. Rusama, Karjalainen, Jurmu. Kuoro kaikille Elina Jokivuoren johdolla. Yhteisvastuun kiitosmessu su 19.5. klo 10 Tapiolan kirkko. Ristimäki, Kallio, Jurmu. Vaskiyhtye. Kirkkokahveilla kerrotaan Yhteisvastuukeräyksen tulos. Anglikaaninen messu englannin kielellä su 19.5. klo 12.30 Tapiolan kirkko. Viikkomessu ke 22.5. klo 8 Tapiolan kirkko.

Ryhmä alkaa to 16.5 klo 18. Tapiolan kirkko. Muut kerrat: to 23.5., (ei helatorstaina), 6.6. ja 13.6. ja syksyllä kaksi kertaa, jotka sovitaan yhdessä keväällä. Ohjaajat perhetyöntekijä Kristiina Larjava ja pappi Marianne Tiihonen. Ilm. ja yhteydenotto viim. 10.5. Marianne Tiihonen, marianne. tiihonen@evl.fi, 040 735 65 75.

TOIVON PUUTARHA -KERÄYS Tapiolan seurakunnan Kansainvälisen vastuun ryhmä KVR kutsuu kaikkia mukaan matkalle, jolla hiilijalanjälki pienenee. Olemme liittyneet Suomen Lähetysseuran Toivoa ilmassa -tasauskeräykseen Toivon puutarha -nimikkeellä. Haluamme olla luomassa Toivon puutarhaa kuivuuden keskelle Tansanian Kishapuhun. Lahjoitussivu löytyy Google-haulla ”toivon puutarha keräys”.

KEVÄTRETKI Seurakunnan kevätretki Vivamoon ti 21.5. Lähtö Hotelli Gardenin edestä klo 9.15. Ohjelma Vivamossa, lounas ja kahvit. Paluu klo 15.45. Retken hinta 40 e. Ilm. ja ruoka-aineallergiat

TAIMI- JA TAVARAKIRPPIS

CLUB FOR FIVE: HILJAINEN HETKI -KIRKKOKONSERTTI

KESÄRETKI MUUMIMAAILMAAN

Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka vierailee Kauniaisten suom. srk:ssa to 16.5. Kauniaisten kirkolla on kaikille avointa, yhteistä ohjelmaa: Klo 17 Teologian vaikeimmat kysymykset ikinä. Pastori, TT Kari Kuula kysyy ja Espoon piispa Kaisamari Hintikka vastaa. Klo 18 alk. lettukestit kirkon sisäpihalla. Ilta päättyy rukoushetkeen. Voit osallistua koko illan ohjelmaan tai haluamaasi osioon.

To 23.5. kello 19.30 Kauniaisten kirkossa Granipäivän konsertti. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi kirkon aulassa klo 18.30 alkaen.

Ti 18.6. lähtö Naantaliin klo 9 ja paluu klo 18.30. Aik. 25 e, lapset alk. 2 v. 20 e sis. matkat, sis.pääsy + paluumatkan eväät. Lounas omakustanteinen. Ilm. 7.6. menn. kerhossa tai srk:n kotisivuilla kohdassa lapset ja perheet. Lisätied. Sanni Hackmanilta.

HEIJASTUKSIA – KIRKKOKUORON 40-VUOTISJUHLAKONSERTTI

7–13-vuotiaille Lahdessa Siikaniemessä ma 3.6.–to 6.6. Ilmoitt. 17.5. menn. kauniaisten.suom.srk@evl.fi KAU 43 x 84 mm tai p. 050 500 9000. Tied. tiro.rohkimainen@evl.fi.

MARTAT JA MARIAT To 23.5. klo 10 kansainvälisen työn ryhmä. Paistetaan kirkon keittiöllä munkkeja Granipäivään.

MUNKKEJA YHTEISVASTUULLE To 23.5. Granipäivänä klo 17 alk. myydään munkkeja Yhteisvastuukeräyksen hyväksi Kauniaisten keskustassa.

ja muuta itsellesi turhaa pois la 25.5. klo 10–13. Tapiolan kirkolle! Sitovat pöytävaraukset (pöytävuokra 10 e) 16.5. mennessä. Tied. ja varaukset Mirka Koivusilta, 050 432 6587, mirka.koivusilta@evl.fi.

PERHEIDEN KEVÄTRETKI HVITTORPIIN Retki ma 20.5. klo 10.30–14.30. Bussikuljetus täyttyy ilm.järjestyksessä. Bussi lähtee klo 9.15 Tapiolasta (Gardenin edestä), pysähtyy Laajalahdessa (Alepa klo 9.30) ja Mankkaalla (Lidl, klo 9.45). Hinta 10 e perhe (bussikuljetuksella), 5 e perhe (omalla autolla). Retki maksetaan käteisellä leirikeskuksessa. Ilm. saara.latvala@evl.fi, kerro osallistujamäärä, lasten iät, mahdolliset erityisruokavaliot sekä tuletko bussilla vai omalla autolla.

SYKSYLLÄ MUSKARIIN Ilmoittaudu syksyn muskareihin verkkosivuilla espoonseurakunnat.fi. Ilmoittautumisaika päättyy 19.5.

KEVÄTPURSI Lapsikuorojen & Kantelemuskarin kevätkonsertti ma 13.5. klo 18 Tapiolan kirkko. Muskarikuoro Laulusimpukat, kantelemuskari & muskarilaisia, nuorten lauluyhtye Dulcis. Kuoronjohto Liisa Soinio ja Elina Jokivuori. Hanna-Maria Valve, piano. Konsertin jälkeen jätskitarjoilu. Vapaa pääsy.

KEVÄTLAULAJAISET Lasten ja perheiden kevätlaulajaiset ke 22.5. klo 18. Tapiolan kirkko.

Tule myymään ylimääräiset taimet

TULE TAPAAMAAN UUTTA PIISPAA!

Su 19.5. kello 18.00 Kauniaisten kirkossa. Kirkkokuoro, AccaBella ja Madrigaali- & Hele-kuorot sekä Res Mira ja L’Armonia lauluyhtyeet konsertoivat juhlien Kauniaisten seurakunnan Kirkkokuoron 40 vuotista taivalta. Ohjelmistossa on kuorojen omia esityksiä, yhteisesityksiä ja yhteislaulua. Konsertin väliajalla buffetti. Ohjelma 10 e sekä kahvitarjoilun tuotto käytetään Kirkkokuoron ja musiikkiopiston kuorojen Ruotsinmatkan hyväksi.

PERHEPUISTOON TOUKOKUUSSA Kirkon leikkipuistossa ulkoillaan ja leikitään ti 14.5., pe 24.5. ja ma 27.5. klo 10–12. Omat grillattavat mukaan.

KOULULAISTEN KESÄLEIRI

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR

Fre 17.5. Sökö kapell kl. 18. Furorna & Ruusut ja Ritarit. Dir. Johanna Lehtinen-Schnabel & Sofia Lindroos. Fritt intr. Progr. 10 e.

ALLSÅNG MED KRÅKSÅNGEN On 15.5. Esbo domkyrkas församlingsgård kl. 19. De vackraste sommarsångerna med Kaarle Mannila, Markus Malmgren och Kråksången, dir. Eeva-Liisa Malmgren. Lätt servering kl. 18.30. Friv. kollekt för Kyrkans Utlandshjälp.

AFTON VID ESBOÅN Lagstads hembygdsgård m. omgivning ti 14.5 kl. 16. Guidning i Esbo domkyrka kl. 16, guidad vandring på kyrkogården kl. 17.

MATASKÄRS 50-ÅRSJUBILEUM

Sö 12.5. Esbo domkyrka kl. 12.15. Mässa med små och stora. Terlinden, Andersson, Malmgren, barnkören Stämsökarna. Morsdagslunch i förs. gården, friv. avg. för missionen. Sö 19.5. De stupades dag. Esbo domkyrka kl. 11.30 uppvaktning vid de stupades gravar. Svensk högmässa kl. 12.15. Kanckos, Kronlund. Kyrkkaffe i Sockenstugan. Hagalunds kyrka kl. 12. von Martens, Andersson. Soppa och våfflor.

To 16.5 kl. 18. Andakt i kapellet med Brita Ahlbeck och Eva Andersson, musikprogram av Satu Wendell och Ellen Hoang. Servering i huvudbyggnaden, välkomstord och historisk tillbakablick samt framtidsvisioner. Mataskärsvänner i alla åldrar är varmt välkomna! Arr. Mataskärstiftelsen, Esbo sv. förs. & Grankulla sv. förs.

UNGDOMSMÄSSA

Ti 21.5, start kl. 8.15 Kalajärvi kapell, 8.40 Esbo domkyrkas östra parkering, 9.00 Olars kyrka. Hemfärd ca kl. 15. Vi besöker Vinterträdgården i Tölö, Alphyddans kyrka (lunch & andakt) och Borgbacken. Pris 30 e. Anm. senast 14.5, Nina Wallenius, 050 432 4323 el. diakoni.esbosvenska@evl.fi

On 15.5. Olars kyrka, sv. sidan, kl. 19. Kanckos, Kronlund. Grill & chill kl. 17.

VÅRKONSERTER Fre 10.5. Köklax kapell kl. 19. Esbo arbis kammarkör. Dir. Timo-Juhani Kyllönen.

VÅRUTFÄRD TILL HELSINGFORS

MENOT 9. – 23.5. SIRPA PÄIVINEN

14 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Kirkoissa soi TO 9.5. Muistojen mailla, runo- ja musiikkimatinea klo 13 Soukan kappeli. Hilkka Niiranen, lausunta ja Timo Lonka musiikki. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu 1,5 e. Pop-Kanteletar Ida Elinan konsertti Viherlaaksopäivän päätteeksi klo 19 Viherlaakson kappeli. Vapaa pääsy.

PE 10.5. Esbo Arbis -kamarikuoron kevätkonsertti klo 19 Kauklahden kappeli. Vapaa pääsy. Kirkkokuoron kevätkonsertti klo 19 Espoonlahden kirkko. Tarja Raussi, sopraano joht. Timo Lonka. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LA 11.5. Konsertti Suomen Pipliaseuran lukutaitokampanjan hyväksi klo 18 Espoon tuomiokirkko. Hannu Holma baritoni, Anni Holma piano, Leena Ihamuotila viulu, Uli KontuKorhonen sopraano, dulcimer ja organetto, William Suvanne saxofoni, Espop up-kuoro, joht. Hannu Holma. Loppuhartaus piispa KaisaMari Hintikka. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SU 12.5. Tommi Hakala, baritoni ja Marita Viitasalo, piano äitienpäivänä klo 18 Olarin kirkossa. Sonninen–Schubert–Brahms–Chopin–Merikanto. Liput 20 e Yhteisvastuukeräykselle.

MA 13.5. Kevätpursi – Lapsikuorojen & Kantelemuskarin kevätkonsertti klo 18 Tapiolan kirkko. Muskarikuoro Laulusimpukat, kantelemuskari & muskarilaisia, nuorten lauluyhtye Dulcis. Kuoronjohto Liisa Soinio ja Elina Jokivuori. Hanna-Maria Valve, piano. Konsertin jälkeen jätskitarjoilu. Vapaa pääsy.

TI 14.5. Juvenalian kitaristioppilaat kevätkonsertissa klo 18 Perkkaan kappeli. Vapaa pääsy.

KE 15.5. Häämusiikki-ilta klo 19 Karakappeli. Kanttorit esittävät näytteitä tunnetuimmista häämarsseista ja häämusiikista. Kahvitarjoilun aikana on tilaisuus keskustella kaikesta mahdollisesta kirkkohäi-

hin liittyvästä pappien ja kanttorien kanssa. Vapaa pääsy. Arja Koriseva ja Minna Lintukangas: Lauluista Voimaa - Enkelin Silmin Espoon tuomiokirkko. Huom. konsertti on peruttu.

SU 19.5. Aurinkomme ylösnousi – laulua, lausuntaa ja urkumusiikkia klo 15 Espoon tuomiokirkko. Musiikki- ja runohartaus. Esa Ruuttunen, EevaMaija Haukinen ja Pauliina Hyry. Vapaa pääsy. Tilaisuudessa kannetaan kolehti Paanukirkon musiikkityön hyväksi. Heijastuksia – Kirkkokuoron 40-vuotisjuhlakonsertti kello 18 Kauniaisten kirkossa. Kirkkokuoro, AccaBella ja Madrigaali- & Hele -kuorot sekä lauluyhtyeet Res Mira ja L'Armonia. Väliajalla buffetti. Ohjelma 10 e sekä kahvitarjoilun tuotto Kirkkokuoron ja musiikkiopiston kuorojen Ruotsin-matkan hyväksi.

Lapsuuden ja nuoruuden iloja & suruja -seminaari järjestetään Espoon valtuustotalossa 24.5. Eija Suominen (vas.) FinFami Uusimaasta ja Lilli Snellman Espoon seurakuntayhtymästä toivottavat kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi kuulemaan ja keskustelemaan nuorten arjesta ja saatavilla olevista palveluista. Lue aiheesta verkkosivulta espoonseurakunnat.fi.

Apua & tukea

KE 22.5. Musiikkiopisto Avonian kevätkonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko. Vapaa pääsy.

TO 23.5. Exodus & Jippu: Laula ihmisille -konsertti klo 18.30 Laaksolahden kappeli. Laulu & laulun tarina -kuunteleva ja keskusteleva konserttisarja. Exodus-kuoro, solistina Jippu, Joonatan Rautio saksofoni, Markku Perttilä kitara, Teemu Keränen basso, Petri Kangas piano, Pekka Nyman perkussiot, Risto Saarinen äänentoisto. Johtaa Anna-Liisa Haunio. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kahvit klo 18. Abendlied – Kuororomantiikkaa Keski-Euroopasta klo 19 Tapiolan kirkossa. Kamarikuoro Dimus, joht. Riku Laurikka. Ohjelma 15/10 e ovelta puoli tuntia ennen. Club For Five: Hiljainen hetki -kirkkokonsertti klo 19.30 Kauniaisten kirkossa. Granipäivän konsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi ovelta tuntia ennen.

PE 31.5. Vocalensemblen Alicia, joht. EvaMarie Agnelied klo 18 Kauniaisten kirkossa. Ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavun hyväksi.

Tukea nuorille Murkkuilta vanhemmille ti 14.5. klo 18 Kalajärven kappelissa, Ruskaniitty 3. Keskusteluillan aiheina mm. murrosiän kehitysvaiheet ja vanhemmuuden haasteet. Perhetyönohjaajat Outi Wenell ja Aila Pihlajavesi. Sekasin chatissa voi keskustella nimettömästi ja luottamuksellisesti mistä tahansa mieltään painavasta asiasta. Verkkoauttamispalvelu 10–29 –vuotiaille avoinna ma– pe klo 7–24 sekä la–su klo 15–24. Palvelussa on ruuhkaa iltaisin ja viikonloppuisin. Sekasin chat: sekasin247.fi Saapas päivystää kaduilla nuorten kokoontumispaikoilla perjantaisin noin klo 19–02. Meidät tavoitat numerosta 09 8050 5050. After School – avoimet ovet keskiviikkoisin Suvelan kappelissa (Kirstintie 24) klo 15–17. Tule tekemään läksyjä, nukkumaan päiväunet tai syömään evästä koulupäivän jälkeen. Seiskaluokkalaisille ja sitä vanhemmille koululaisille. Tied. Erne Hakala, p. 050 438 0206. Koululaisten parkit Leppävaarassa: 2.–6.-luokkalaisten iltapäiväparkit – tule tekemään läksyjä, pelaamaan askartelemaan tai lepäämään! Ti klo 13–16 nuorisotila Siipi; ke klo 13–16 KilonRisti; to klo 13–16 Uuttu.

JANI LAUKKANEN

Tukea opiskelijoille Espoon seurakuntien oppilaitostyössä toimii 4 oppilaitospappia ja kirkkomuusikko. Lisätietoja ja yhteystiedot osoitteessa www.espoonseurakunnat.fi/tukea/opiskelijalle.

Tukea perheille ESPOON PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUS Ammatillista keskusteluapua parisuhteen, perheen ja henkilökohtaisen elämän kipukohdissa. Yhteydenotot ma, ti, to ja pe klo 9–11 p. 09 8050 2420. KAUNIAISTEN SEURAKUNTIEN PERHENEUVONTA Perheneuvoja Maritta Kirilä ma–to klo 8–16 p. 050 301 7018. Keskusteluapua parisuhteen, perheen tai yksinelävän ongelmiin. LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Diakonista perhetyötä ja kriisiapua. Diakonissa Sari Aroheikki, 040 539 7191, sari.aroheikki@evl.fi. ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Keskusteluapua parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä. Kanssasi keskustelevat Espoon tuomiokirkkoseurakunnan perhetyönohjaajat; Outi Wenell: 040 5474 146, outi.wenell@evl.fi ja Kirsi Kanerva: 050 5110 165 kirsi.kanerva@evl.fi. Solmuja parisuhteessa -parineuvonta: ohjausta ja neuvontaa parisuhteen solmuihin, toistuviin ristiriitoihin, kriisissä oleville tai eroa harkitseville pareille. 8-10 tapaamiskertaa. Hinta 100 e / pari. Mahdollista anoa maksuvapautusta. Tied: Outi Wenell: 040 5474 146 outi.wenell@ evl.fi ja Kirsi Kanerva: 050 5110 165 kirsi.kanerva@evl.fi. Silta – paikka pysähtyä hetkeksi huojentamaan huolia. Keskusteluapua iästä ja sukupuolesta riippumatta omin aihein esim. jaksaminen, parisuhde, yksinäisyys, vanhemmuus, elämänmuutos, vaikeat tunteet, sairaus jne. Luottamuksellinen ja maksuton. Perhetyönohjaaja päivystää Suvelan kappelilla, os. Kirstintie 24, ti klo 9–11. Varaa aika: 050 5110 165 tai kirsi.kanerva@evl.fi. Voit tulla ilman ajan varaustakin,

mutta varminta on varata aika. Parista perheeksi -illat ensimmäistä lastaan odottaville pareille to 16.5. ja 20.6. klo 17–18.30 Kirkonkympissä, Kirkkokatu 10. Tied. omasta neuvolasta tai perhetyönohjaajilta: Kirsi Kanerva, 050 511 0165, Outi Wenell, 040 547 4146. TAPIOLAN SEURAKUNTA Keskusteluapua, rohkaisua tai eväitä parisuhteen tai vanhemmuuden kysymyksissä. Perhetyöntekijä, psykoterapeutti Maire Hellas, 040 565 8300 tai perhetyöntekijä, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, 050 358 1064. Diakoninen perhe- ja parisuhdetyö diakonissa Leena Vanne, 040 546 5193. ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Perhetoiminnanohjaaja Tanja Routama, 050 441 9154, tanja.routama@ evl.fi OLARIN SEURAKUNTA Diakoninen perhetyö: Tanja Puhakka tanja.puhakka@evl.fi p. 050 361 3357

Diakonian retkipäivä Diakonian retkipäivä virkistystä kaipaavalle to 6.6. klo 9-16.30 Villa Hvittorpissa, os. Hvittorpintie 245, Kirkkonummi. Ohjelmassa yhdessäoloa, ulkoilua, hiljentymistä ja maukasta ruokaa. Osallistumismaksu 15 e, lapset ja nuoret (3-14-v) 8 e. Ensikertalaiset etusijalla. Ilm. ja tiedot ruokarajoitteista ma 27.5. klo 12 mennessä diakonissa Sari Aroheikille, p. 040 5397191, tai sari.aroheikki@ evl.fi.

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Soita ja varaa aika tai tule käymään. Yhteystiedot: www.espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea, www.kauniaistenseurakunta.fi

Seurakuntien yhteiset

Jippu konsertoi Exodus-kuoron kanssa Laaksolahden kappelissa 23.5. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

PISARA-telttaleiri 10–14-vuotiaille Partaharjulla 24.-29.7. Hinta kirkkoon kuuluville 80 e, muut 130 e, sisarushinta 120 e. Ilm. viim. 15.5. seurakuntien nuorisotyösivujen kautta – Espoonlahti: Sodesode.fi, Leppävaara: Nuortensiipi.fi, Olari: Nuori.chapple.fi, Tapiola: Paheksu-

vakirahvi.fi, Tuomiokirkko: Lujakallio.fi. Diakonian retkipäivä virkistystä kaipaavalle to 6.6. klo 9-16.30 Villa Hvittorpissa, os. Hvittorpintie 245, Kirkkonummi. Ohjelmassa yhdessäoloa, ulkoilua, hiljentymistä ja maukasta ruokaa. Osallistumismak-

su 15 e, lapset ja nuoret (3–14-v) 8 e. Ensikertalaiset etusijalla. Ilm. ja tiedot ruokarajoitteista ma 27.5. klo 12 mennessä diakonissa Sari Aroheikille, p. 040 5397191 tai sari.aroheikki@evl.fi.

ELÄMÄNKAARI

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

International ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA Kastetut Milo Julius Joonatan Hassinen, Klaus Kristian Heino, Melissa Maria Kaunismäki, Selja Lydia Kivistö, Onni Sakari Kuusjärvi, Lilja Orvokki Laakso, Aaron August Lassila, Seela Helmi Emilia Niemelä, Darin Zhiro Pulkkinen, Benjamin Lars Randell, Samuli Robert Värtelä Boughton. Avioliittoon aikovat Jussi Samuli Koskela ja Tiina Maria Kuusemo. Hautaan siunatut Anna-Liisa Nyman 94 v, Veikko Ilmari Keltanen 91 v, Kerttu Hynynen 87 v, Riitta-Liisa Orvokki Mäkelä 87 v, Reijo Jaakko Kuusisto 85 v, Risto Antero Salonen 83 v, Karl Erik Stenroos 83 v, Henry Olavi Tallbacka 78 v, Risto Johan Aaltonen 77 v, Riitta Liisa Uotila 77 v, Veikko Antero Viermaa 68 v, Antti Pekka Isohella 65 v, Seppo Juhani Kaipainen 59 v, Olli Tapani Suhonen 56 v, Laura Johanna Mensah 40 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Joona Matias Haka, Iikka Eemeli Hautanen, Aatos Matias Hurskainen, Ellen Johanna Lintula, Lenni Oliver Mansner, Elvika Helka Charlotta Nuutinen, Emilia Rosa Aurora Pääkkö, Kerttu Kaarina Ristaniemi, Mila Juliet Tähti, Miro Samuli Valkonen, Sebastian Richard William von Harpe. Hautaan siunatut Kurt Frithiof Engblom 95 v, Kauko Kalervo Ensio Koskinen 93 v, Simo Kalervo Seppälä 88 v, Vappu Lea Mikkola 83 v, Ola Mutkala 81 v, Maija

Liisa Lehtinen 79 v, Aarne Ilmari Paananen 73 v, Hannele Kristiina Linnava 72 v, Kari Heikki Juhani Ikonen 71 v, Marja-Leena Rantanen 70 v, Simo Samuli Hanhijärvi 42 v, Jesse Matias Olkkonen 28 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Otto Kalevi Aromaa, Jooa Noel Alex Juhani Hiltunen, Otto Eemil Lappalainen, Max Poika Valtteri Myllymaa, Oona Anette Emilia Naarvala. Avioliittoon aikovat Jukka Mikael Åkerman ja Elina Kaarina Järvi. Hautaan siunatut Anna-Lisa Ruistola 101 v, Sanelma Koli 98 v, Elsmaj Maria Hållfast 89 v, Ritva Sinikka Karlsson 84 v, Ritva Orvokki Lehtonen 79 v, Osmo Olavi Tuira 71 v, Hilma Maria Pere 13 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Emil Arno Amstein, Anton Edvin Eriksson, Oliver Barbaro Guarat, Aleksandra Silvia Kataila, Lukas Heikki Mikael Lano, Joel Pekka Leppänen, Akseli Sakari Muukari, Elin Sofia Popov, Selma-Amelie Sylvia Vuokko. Avioliittoon aikovat Pasi Sebastian Vistiaho ja Riikka Johanna Lassila. Hautaan siunatut Lulu Elli Hellevi Aartolahti 88 v, Kaj Johan Nyholm 88 v, Raija Annikki Vuolio 80 v, Mauno Johannes Kärki 72 v, Inga-Liisa Inkeri Huikarinen 71 v, Taru Tuulikki Kaarina Heiskanen 70 v, Hannu Sakari Harju 69 v, Irma Kyllik-

ki Talonen 68 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Hilda Emilia Airaksinen, Inna Elena Hiekkala, Elle Orvokki Innanen, Helmi Elisabeth Koivisto, Emilia Salma Aurora Mentula. Avioliittoon aikovat Jani Eerikki Lakkakorpi ja Nina Greta Johanna Vink, Joonas Antero Martikainen ja Nina Kaarina Peltola. Hautaan siunatut Kalervo Olavi Lehto 93 v, Einari Sihvola 92 v, Raine Oskar Wilen 91 v, Marjatta Herrala-Tiippana 89 v, Liisa Maria Lamminmäki 89 v, Raili Anita Halmetoja 88 v, Kaija Sointu Sinisalo 88 v, Tuija Tuulikki Sandman 82 v, Keijo Kalervo Tapiovaara 79 v, Riitta-Liisa Aalto 73 v, Juha Pekka Taanila 62 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Hautaan siunatut Pirkko Helena Järvinen 90 v, Maija Terttu Horsmanheimo 80 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Elle Ingrid Antikainen, Emil Henrik Julius Forss, Viktor Edvin Michael Forssell, Saga Cecilia Marie Paavola. Avlidna/Hautaan siunatut Sigrid Margareta Nordström 96 v, Rakel Linnea Margareta Wilkman 90 v, Anja Elisabet Ahlfors 83 v, Harald Bertel Holmström 75 v, Göran Christer Westerholm 57 v.

Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall, Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi Opitaan suomea ma 13.5. ja 20.5. klo 10–11.30 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Keskustelemme suomalaisista tavoista, kielestä ja kulttuurista. Ohjaajana Tuire Moisander. Kansainvälinen keittiö torstaisin klo 12 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Kokkaamme ja maistelemme eri maiden ruokia ja tutustumme eri ruokakulttuureihin. Pieni alkuhartaus. Tied. Tuire Moisander, 050 432 9316. Worship and Eucharist in Arabic every Fri at 5.30 pm at Perkkaa Chapel. Rev. Ramez Ansara, pastor of the Arabic work in Capital area. Arabic Young Adult Group “The Redeemed” every Fri at 3 pm at Perkkaa Chapel. Bible study and meeting. Pastor Ramez Ansara, 050 304 1698. Chinese Family Club on Fri 24th May at 6-9 pm at Uuttu, Lintukulma 2. Evening tea and Bible study. Welcome! Ask for more: Kenny Ding, kenny.ding@gmail.com, 050 387 5192. Venäjäklubi kaikenikäisille pe

10.5. ja 17.5. klo 17 KilonRisti, os. Vanharaide 1. Lapsille peli- ja kerhotoimintaa. Vasta-alkajille raamattuopetusta sekä musiikkia aikuisten kesken. Isäntänä Vadim Rozhnovskiy, 050 563 5905, vadim.rozhnovskiy@evl.fi. International Morning Prayer every Fri at 7 am at Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1. Join us for a prayer in English. Rudvin Stein, 040 5822759. Let’s Read Together! Join us and learn Finnish for free together with nice volunteers. We gather every Wed at 2 pm to 4 pm at Sello Library, room Akseli, on the second floor. martta.nurmi@evl.fi, 040 559 1487. TZ-choir - International Choir for everybody! every Tue at 6 pm at Perkkaa Chapel (Upseerinkatu 5) and every Fri at 5 pm at Espoo Cathedral Parish Hall (Kirkkoranta 2). Sing in different languages. Hosting Vadim Rozhnovskiy, 050 563 5905, vadim.rozhnovs Ikääntyvien maahanmuuttajien ryhmä maanantaisin 29.4.–17.6. klo 9.30–11.30 Valoemyssä, Maapallonkatu 8 E-F, sisään Maapallonkujan puolelta. Opitaan yhdessä suomen kieltä ja kulttuuria! Tulkkaus arabian ja darin kielellä. Lisätietoja: Virpi Guttorm, 050 310 7981, virpi.guttorm@emy.fi.

Leikkipäivänä aikuinenkin voi heittäytyä laulun ja leikin maailmaan

eikkiminen ei ole vain lasten yksinoi keus. Valtakunnallisella Leikkipäivä-viikolla innostetaan myös aikuisia astumaan leikin maailmaan ja huolehtimaan siitä, että leikille on aikaa ja tilaa arjessa. – Leikki on lapselle luontainen tapa olla maailmassa, tutkia sitä ja oppia siitä. Se on myös yhteisen ilon jakamista, ihan parasta tunneliimaa aikuisen ja lapsen välillä, Leikkipäivän koordinaattori Eevamaija Paljakka sanoo. Leikki kuuluu kaikille ikään, taitoihin tai kykyihin katsomatta. Leikkien sääntöjä voi aina joustavasti muokata niin, ettei kenenkään erityispiirteet rajoita osallistumista. Aikuisten tehtävänä on varmistaa, että jokaisen lapsen oikeus leikkiin toteutuu. Teemaviikon avulla halutaan muistuttaa leikin tärkeydestä kaikille. Leikin oma teemaviikko alkoi 6. toukokuuta, ja valtakunnallista Leikkipäivää vietetään lauantaina 11. toukokuuta. Teemapäivä in-

nostaa kutsumaan ystävät, sukulaiset ja kylänmiehet yhteen viettämään aikaa leikkien. – Oman leikkihetken voi järjestää hyvin pienellä vaivalla. Se voi olla lyhyt hetki perheen, työkavereiden, naapuruston tai harrastusporukan kanssa. Tarkoitus on, että eri-ikäiset kokoontuvat viettämään aikaa yhdessä, Paljakka sanoo. Valtakunnallisen Leikkipäivän takana on Leikkipäivä-verkosto, johon kaikki leikin edistämisestä kiinnostuneet tahot ovat tervetulleita. Mukana on noin 30 julkista ja yksityistä toimijaa sekä järjestöä. Verkko-osoitteessa www.leikkipaiva.fi on koottuna tapahtumia eri puolilla Suomea. ESPOON SEURAKUNNISSA on lauantaina 11. toukokuuta kaksi leikkitapahtumaa. Ne ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Leikin lumoa – lauantai perhekahvila on kello 9–12 Chapplessa Ison Omenan kauppakeskuksessa. Olarin

seurakunnan järjestämässä tapahtumassa vietetään äitienpäivän etkoja, leikitään, lauletaan ja vietetään aikaa toisten perheiden kanssa. Yhteiset lauluhetket pidetään kello 10 ja 11.30. Äitienpäivän pajassa Lasten kappeli Arkissa Leppävaarassa askarrellaan, leikitään ja ollaan yhdessä kello 10–13. Jaossa on ilmapalloja. Teemaviikolla 6.–12. toukokuuta Leppävaaran seurakunnan perhekahviloissa leikitään perinneleikkejä ja lauletaan. Päiväkerhoissa on temppurata, jonne kutsutaan äidit ja mummot mukaan lasten kanssa. Chapplessa Isossa Omenassa teemaviikolla arkipäivisin kello 9.30–12 Olarin seurakunnan avoimessa perhekahvilassa on toimintahetkissä kello 10.15 on luvassa liikuntaleikkejä, laululeikkejä ja muita yhteisleikkejä. Kesällä Espoon seurakunnat järjestävät monenlaisia kerhoja ja kesäkahviloita lapsille ja perheille.

KUOROKONSERTTI ”HEIJASTUKSIA”

Su 19.5. klo 18 Kauniaisten kirkossa Ohjelma 10 € - väliajalla kahvitarjoilu.

Konsertissa esiintyvät Kauniaisten 40 vuotta täyttävä Kirkkokuoro, Kaumon Madrigaali- ja Hele – kuorot, naiskuoro AccaBella sekä Res Mira ja L’Armonia lauluyhtyeet.

16 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Keskustelu ei vielä tarkoita hyväksymistä PIKKUSIELUINEN JA mustavalkoinen ajattelu alkaa vallata kirkkoa. Ei ole enää kysymys liberaaleista tai konservatiiveista, ei uskosta tai epäuskosta, ei oikeasta tai väärästä, vaan tiukasta omien linjojen pitämisestä, jotka ovat se oikea tapa olla ja elää. Jos piispa keskustelee Jyväskylän Kirkkopäivillä toukokuussa julkisesti kahden miehen kanssa, joista toinen on Jussi Halla-aho, toinen koomikkonäyttelijä, piispa on kriitikkojen mielestä näiden miesten ja kyseenalaisten ajatusten tukija. Jos minä keskustelen kenen tahansa rikollisen tai itselleni outoja asioita korostavan kanssa, ei se tarkoita, että hyväksyisin hänen tekemisensä ja mielipiteensä. Mitä se uskomme rakkaus ja ihmisen hyväksyminen oikeasti tarkoittaa? Mitä on luottamus uskomme uudistavaan voimaan ja ihmisen mahdollisuuteen muuttua ja kasvaa? Virheistä voi oppia, rikoksen voi sovittaa, joka aamu on armo uusi. Arvostella voin, eri mieltä voin olla, mutta ketään en halua enkä pysty ristiinnaulitsemaan. Millainen on avara kirkko? Jotain muuta kuin tämä häly yhden kirkkopäiväkeskustelun tiimoilta. Ja eikö kannattaisi odottaa sitä, mitä he siellä keskustelevat. Jopa ihan rauhassa.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

Marjo Kankkonen psykologi, psykoterapeutti

ARIS MESSINIS / AFP − LEHTIKUVA

Entinen rikollinen kelpaa Kirkkopäiville JYVÄSKYLÄN KIRKKOPÄIVILLE hyväksytään esiintyjävetonaulaksi ilman minkäänlaista pulinaa kolminkertainen murhamies, Lauri Johansson, joka keskustelee 18.5. piispa Jari Jolkkosen kanssa syyllisyydestä ja sovituksen mahdollisuudesta. Mutta Ruman ankanpoikasen nykymielipidettä ei haluta kuulla. Kansanjoukko jatkaa vanhaa huutoaan: ristiinnaulitkaa! Lauri Koskinen

Kuuluisa Paavalikin oli takinkääntäjä KANSANEDUSTAJA HUSSEIN Al-Taee kertoi kasvaneensa ulos vuosien takaisista mielipiteistään, mitä nyt kauhistellaan. Aikoinaan jo apostoli Paavali kertoi takinkäännöstään. Hän oli toiminut innokkaana Jeesuksen ja hänen opetuslastensa vihaajana, kunnes koki ilmestyksen ja hänestä tuli voimallinen Jeesuksen sanoman levittäjä.

Risto Alaja eläkeläispappi

Keskustelu avartaa LEIKITÄÄN, ETTÄ joku piispa olisi kutsunut seksuaalirikoksen tehneen, päihtyneenä autoa ajaneen ja uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tuomion saaneen henkilön keskustelemaan kanssaan julkiseen tilaisuuteen. Piispa olisi luultavasti persoonana henkilö, joka on omassa eettisessä kehityksessään melko pitkällä. Hän tiedostaisi, että nyt voi asiat dikotomisesti mielessään jakaville henkilöille tulla suuri henkinen ahdistus. Leikitään, että joku skeptinen toimittajakin asettuisi kuuntelijoiden joukkoon, tietäen olevansa oikeamielisten edustaja tässä kyseenalaistamassaan tilaisuudessa. Leikitään, että auringon alla, kyseisen tilaisuuden yllä, olisi sinä päivänä poikkeuk-

asemaansa, ymmärtää hänen mielipiteitään pelkäämättä oman oikeassaolemisen, narsistisesti valitettavan hauraan turvatilansa särkymistä. Kanssaihmiseen kohdistuva aito empatia, lähimmäisenrakkaus, saisi piispan koollekutsuman tilaisuuden muistuttamaan Uuden testamentin tarinoiden juonta.

Kristus nousi kuolleista! Värikkäät paperilyhdyt kohoavat ilmaan kuin kuumailmapallot Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi Leonidiossa, Kreikassa. Pääsiäinen on kristittyjen suuri juhla, jota varsinkin ortodoksisessa kirkossa vietetään pitkään ja hartaasti.

sellinen määrä viisautta, suvaitsevuutta ja armoa. Seksuaalirikoksentekijä saisi kuulijat asettumaan tuskaisen elämänpolkunsa eri vaiheisiin, kun traumaperäinen hoitamaton stressi on vaivannut, seksuaalinen halu on ollut pakottavaa ja kanavoitunut väärin. Päihtyneenä ajanut aukaisisi vahvaa geeniperimäänsä alkoholismisai-

rauteen, miten hän jouduttuaan väkivallan uhriksi lääkitsi itseään alkoholilla, mutta hänen geeneillään riippuvuussairaus käynnistyikin vauhdilla. Oli juotava, itkettävä ja juotava, liskoaivojen määräämänä. Kolmaskin kutsuttu kertoisi taustojaan ja perustelisi kantojaan, ja kuulijoissa tapahtuisi sama arkinen ihme: kyky rennosti asettua hänen

Aino Heiska Savonlinna

Miksi lehti ei tule? JOSKUS JOKU pääkaupunkiseudun seurakuntien jäsen ihmettelee, miksi hänelle ei tule Kirkko ja kaupunki -lehteä. Asiaa selviteltäessä käy ilmi, että hän on ehkä itse vuosia sitten kieltänyt lehden lähettämisen tai hän tai hänen perheenjäsenensä on kieltänyt tietojensa luovuttamisen. Ohjelma poistaa lehden saajista nämä osoitteet. Kaikkia osoiteasioita hoitaa Kirkko ja kaupungin osoiterekisteri, osoitteet@kirkkojakaupunki.fi, p. 09 2340 2235 arkisin klo 9–10.