Kirkko ja kaupunki 2019 09 Vantaa

9

HY VÄN TÄHDEN.

9.5.2019 kirkkojakaupunki.fi

A6 Rekolan silmukkasiskot neulovat kastetöppösiä B1 Näin sinnittelevät suomalaiset köyhät

Feminismi pitää räppäri Mercedes Bentson hengissä

Äiti on parasta mitä minulla on ollut B 6

KIRJAILIJA EEVA KILPI (S. 1928)

Synkimpinä hetkinä minusta tuntui, että en kelpaa naisena, olen sekundaa.

Minusta tuntui, että naiseus määritellään hedelmällisyyden ja äitiyden kautta.

ADOPTIOLASTA ODOTTAVA ELLEN JOKIKUNNAS (ANNA-LEHTI 17.4.)

Iankaikkisesti

Hyvä Jumala, anna linnuille pesiä.

Anna lapsille hyviä isiä ja äitejä.

Anna yksinäisille vanhuksille joku, joka ottaa heidät syliin.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019 Vaikka sanoisin: ”Nyt olen pimeyden kätköissä, yö peittää päivän valon”, sinulle ei pimeys ole pimeää, vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, pimeys kuin kirkas valo.

PSALMI 139:11–13.

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Oman onnen hutera noja ”JOKAISELLA, JOKA ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.”

Tämä on suora lainaus Suomen perustuslaista. Ketään ei jätetä, kaikista pidetään huolta, ja se on julkisen vallan tehtävä.

Tässä(kin) Suomi vaalii luterilaisuuden perintöä. Martti Luther oli munkki, jonka aikana luostarit vastasivat kouluope­ tuksesta, sairaanhoidosta ja köyhäinhoidosta. Ne rahoitettiin lähinnä avustuksilla ja almuilla.

”

LUTERILAISEEN REFORMAATIOON kuului luostareiden roolin uudelleenarviointi.

Koulujen ylläpitäminen ja sosiaalitoimi TALOUS VAIKEUKSISSA siirrettiin maalliselle vallalle.

PAINIVAT KUNNAT Luther ajatteli, että köyhien ei pitäisi TUNTEVAT KIUSAUSTA elää almujen ja rikkaampien ihmisten SIIRTÄÄ OMIA hyväntahtoisuuden varassa. Niihin kun ei LAKISÄÄTEISIÄ oikein voi luottaa.

VASTUITAAN Luterilaisiin kaupunkeihin perustettiin KIRKOLLE. yhteinen kassa, josta kustannettiin asukkaiden sosiaaliturva ja annettiin starttirahaa yrittäjille. Kerjäläisyys lopetettiin.

Rahat kaupungin kassaan saatiin kirkon lahjoituksi­ na ja asukkailta kerättävinä veroina.

KIRKON DIAKONIA voi toimia varsin vapaasti, koska sillä ei ole lakisääteisiä velvoitteita. Siksi diakonia on kekseliästä ja luovaa.

Se on niin kekseliästä ja tehokasta, että talous­ vaikeuksissa painivat kunnat tuntevat joskus kiusausta siirtää omia lakisääteisiä vastuitaan kirkolle. Tähän ei seurakuntien pidä suostua.

Hoidamme kyllä oman osuutemme niin hyvin kuin pystymme ja oletamme, että valtio ja kunnat hoita­ vat yhtä lailla oman osuutensa.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki verkossa ESKO JÄMSÄ

TÄMÄ VAIKUTTI merkittävästi yhteiskunnalliseen kehitykseen. Luterilaisissa maissa kerätään edelleen aika korkeita veroja siksi, että perus­ turva koskisi jokaista ja että kansalaiset eivät vaikeuksineen joutuisi oman onnensa nojaan ja toisten hyväntekeväisyyden varaan.

Nykyään tällaista järjestelmää kutsutaan hyvinvointivaltioksi. Se on luterilaisuuden perintö, jota pitää vaalia huolella.

Kirkon diakonia kyllä auttaa ihmisiä sekä aineellisten että sosiaalisten vaikeuksien keskellä.

Se kurkottaa sinne, minne muu apu ei ulotu, etsii avun katveita ja täydentää julkisen vallan palveluja.

Heräsin aamuun, jona talvi kokosi raskaan viittansa ja meni matkoihinsa.

Kevät saapui hulmuavin helmoin.

Se levitti vihreytensä kaiken ylle kuin armon, kuin sinun lämpösi ja läsnäolosi.

Sinä kaiken uuden Luoja, iso kiitos.

Rhodoksen kuuluisa kissakuiskaaja Viina vei työn ja perheen, mutta kissat pitävät Ensio Kempen, 72, kiinni elämässä. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 9.5.2019

numero 9

Seuraava lehti ilmestyy 23.5.

KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

3

”En arvannut, miten voimakas tunne on suojeluvaisto” Jos Leon nukkuu kolmen tunnin päiväunet, hänen äidillään Siiri Turalla on jo ikävä häntä.

TEKSTI KAISA RAITTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN

1

Siiri Tura, lapsesi syntyi puoli vuotta sitten. Mikä äitiydessä on yllättänyt?

– Vaikka tavallaan osasin odottaa sitä, en arvannut, miten voimakas tunne on suojeluvaisto. Huoli lapsesta on lisännyt ymmärrystä omia vanhempia kohtaan.

– Vanhemmaksi tuleminen on ollut mullistava kokemus myös suhteessa itseen ja puolisoon.

Synnytys oli aika vaikea ja yllätyin, miten hienosti mieheni otti siinä roolinsa.

– Ja olisinko voinut uskoa, että kun vauva joskus nukkuu kolmekin tuntia, tulee häntä ihan ikävä ja alkaa odottaa, että hän heräisi jo? Ja näin siis tunnen minä, joka en ole ollut mikään vauvannuuskuttelija.

2

Kuinka aiot viettää äitienpäivää?

– Saapa nähdä, mitä minulle keksitään! Jossakin vaiheessa päivää menemme veljeni perheen luo. Sinne tulevat myös minun ja veljeni vaimon vanhemmat. Olimme siellä myös

viime äitienpäivänä, mutta sen jälkeen on sekä meille että veljeni perheeseen syntynyt vauva.

Tunnelma on varmasti toisenlainen.

3 4

Mitä olet oppinut omalta äidiltäsi?

– Äiti on minulle niin läheinen, että olen oppinut häneltä koko elämäni ajan kaikenlaista. Ensimmäisenä tulee mieleen lähimmäisen rakastaminen. Äitini on hyvin lämmin ihminen, aina auttamassa muita.

– Äiti on ollut vahva vaikuttaja myös perheen koossa pitäjänä. Ei ole tarvinnut koskaan epäillä, ettemmekö olisi hänelle rakkaita ja tärkeitä.

Käyt Hakunilan kirkolla ensivauvaryhmässä. Mikä vetää sinne?

– Ryhmä on tosi odotettu juttu meille.

On syy lähteä johonkin ja kaiken lisäksi lähdetään Leonin kanssa yhdessä. Ryhmässä käsitellyistä

teemoista on riittänyt pohdittavaa ja keskusteltavaa myös kotona. Kerran esimerkiksi mietittiin omia ja puolison vahvuuksia vanhempana.

Tuntui hyvältä yhdessä miettiä, missä ollaan hyviä sen sijaan, että puhuttaisiin siitä, missä ei olla.

– Leonin kastaminen ei ollut itsestään selvää.

Mutta ajattelen sen niin, ettei ikinä voi olla liikaa siunausta ja suojelusta. Niin ajattelin silloinkin, kun Leonin buddhalainen isoäiti halusi omalla tavallaan siunata Leonin.

5

Millainen on iltarukouksesi?

– En rukoile iltaisin, vaikka sellaisiakin aikoja on ollut. Mietin päivän juttuja ja seuraavaa päivää. Jos on tapahtunut jotakin erityisen kivaa, voisi siitä kiitellä, tai jos on huolta tai murhetta, voisi pyytää, että kaikki menisi hyvin.

– Ei ole mikään itsestäänselvyys, että kaikki on hyvin. Onhan jo se ihmeellistä, että varpaat ja sormet ovat pikku Leonilla paikoillaan. ■

”

IKINÄ EI VOI OLLA LIIKAA SIUNAUSTA JA SUOJELUSTA. SIIRI TURA

4 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

MARIANNA SIITONEN

Arkeologi Heini Ynnilä työskentelee Pyhän Laurin kirkon asehuoneen läheisyydessä.

Pyhän Laurin kirkon kaivauksissa yllätyksiä Arkeologiset kaivaukset alkoivat jälleen Pyhän Laurin kirkon liepeillä. Ne seurailevat kirkkomaata muinoin ympäröinyttä kiviaitaa, joka on kulkeutunut kuutisen metriä pääsisäänkäynnin edestä.

Tällä erää arkeologisia kaivauksia on tehty parisen viikkoa. Löydöksiä ovat olleet vuoden 1806 kolikko, arkun naulat sekä runsaasti vainajien jäännöksiä. Toistaiseksi ei ole varmuutta siitä, kuinka vanhoja nyt esiin tulleet haudat ovat.

Vuoden 2020 vihkiajat jaossa Vantaalla Pyhän Laurin kirkko on Vantaan suosituin vihkikirkko. Etusijalla ovat parit, joista ainakin toinen on Tikkurilan seurakunnan tai Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan jäsen. Vihkiaikaa Pyhän Laurin kirkkoon voi hakea, jos toinen vihkiparista on evankelis-luterilaisen kirkon jäsen.

Vihkiaikoja ajalle 1.1.–30.4.2020 voi varata 27. toukokuuta alkaen puhelimitse numerosta (09) 8306 333 tai käymällä Tikkurilan seurakunnan kirkkoherranvirastossa.

Vihkiaikoja 1.5.–31.12.2020 haetaan sähköisen haun kautta. Linkki avautuu 2.9.

Vantaan seurakuntien verkkosivuille, ja hakulomake on täytettävissä viikon ajan.

Rakennushankkeita joudutaan siirtämään Yhteinen kirkkovaltuusto päätti rajata ensi vuoden investoinnit korkeintaan 24,5 miljoonaan euroon. Sen jälkeen investoinnit laskevat maksimissaan 4,5 miljoonaan euroon vuodessa. Tavoitetaso on vielä alempana. Yhteinen kirkkoneuvosto puolestaan pyytää Vantaan seitsemältä seurakunnalta lausunnot uudesta investointisuunnitelmasta.

Tarkoitus on ajoittaa rakennushankkeita aiempaa useammalle vuodelle. Syy on se, että seurakuntien talous ei kestä aiemmin neljälle vuodelle suunniteltuja 77,4 miljoonan euron investointeja. Lue lisää aiheesta Kirkkojakaupunki.fi.

Tuhannet kummit saivat tekstiviestejä Vantaalta Vantaan seurakunnat lähetti perjantaina 3.5. tekstiviestin 7 665 vantaalaislapsen kummille. Viestejä lähti Vantaalle ja kaikkialle Suomeen.

Viestejä saivat ne alle 7-vuotiaiden lasten kummit, joiden puhelinnumerot seurakunnilla oli käytössään. Tekstiviestillä innostettiin osallistumaan kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina eli 2.6. vietettävään valtakunnalliseen Kummipäivään.

Ilmastonmuutos ja maahanmuutto ovat eurovaalien teemoja Myös eurooppalainen turvallisuuspolitiikka nousee esiin puolueiden eurovaaliohjelmissa.

T

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA MARI AARNIO KUVALÄHTEET LEHTIKUVA JA ISTOCK

oukokuun eurovaaleissa valitaan uudet edustajat Euroopan parlamenttiin. Koska joka viides vuosi pidettävät eurovaalit ja joka neljäs vuosi käytävät eduskuntavaalit osuvat nyt Suomessa peräkkäin, eurovaalikeskustelu ei ollut päässyt kunnolla vauhtiin toukokuun alkuun mennessä.

Sosiaalietiikan yliopistolehtori Virpi Mäkinen Helsingin yliopistosta kävi läpi puolueiden EU-vaaliohjelmia ja löysi muutamia keskeisiä teemoja. Ne ovat ilmasto- ja maahanmuuttokysymys, turvallisuus sekä taloudelliset kysymykset, hyvinvointi ja sosiaalisen eriarvoistumisen vastainen työ.

– Ilmasto-, maahanmuut-

to- ja turvallisuuskysymyksiin puolueet ottavat kantaa voimakkaammin kuin vuonna 2014.

Esiin nousee myös populististen ja nationalististen äänien vastustaminen.

Mäkisen mukaan turvallisuus nostaa voimakkaasti päätään ”uutena arvona”, jota EU ei luettele perinteisten arvojensa joukossa.

– Turvallisuus on käsitteenä moniulotteinen. Esimerkiksi maahanmuuttokeskustelussa turvallisuusretoriikkaa käytetään sekä poliittisten toimien puolustamiseen että niiden vastustamiseen.

PERINTEISIIN EUROOPPALAISIIN arvoihin luetaan vapaus, demokratia, tasa-arvo, ihmisarvo ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen.

– Nämä ovat myös EU:n pe-

russopimuksen toisessa artiklassa mainitut unionin arvot, sanoo aatehistoriaan perehtynyt Mäkinen.

Mäkisen mukaan nämä arvot nousevat yhteisestä historiasta.

Eurooppalaiset arvot juontavat juurensa jo antiikin hellenistisestä sivistyksestä sekä juutalaiskristillisestä ja roomalaisen oikeuden perinnöstä.

Muita aatehistoriallisesti vaikuttavia perinteitä ovat humanismi, liberalismi ja valistus. Tärkeitä vaikuttajia ovat Ranskan vallankumouksen julistus vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta sekä toisen maailmansodan jälkeen syntynyt YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus.

– Taustalla olivat jatkuvat sodat ja konfliktit niin valtioiden kuin uskontokuntienkin välillä ja

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

Asiantuntija, kokenut ja kansainväliset yhteydet omaava vaikuttaja Euroopan parlamenttiin Uudet mepit pääsevät vaikuttamaan Euroopan unionin toimintaan 1.7. alkaen. Silloin alkaa myös Suomen kausi EU:n puheenjohtajamaana.

EU:ssa on puolustettava suomalaisten terveyttä, hyvinvointia, turvallisuutta, luontoa ja ympäristöä – sekä meille tärkeitä eurooppalaisia arvoja EU:ssa on toimittava terveellisen suomalaisen ruoan sekä Suomen hyvän metsäpolitiikan puolesta EU:n tulee olla vahva edistämään Euroopan ja siten Suomen etua: pakolaisasiat on hoidettava hyvin ulkorajalla, samoin edistettävä ilmansuojelua

Eurovaalien ennakkoäänestys alkaa 15.5.

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 26.5. Ennakkoon pääsee äänestämään 15.-21.5. EU-parlamentin vaaleissa koko Suomi on yhtä vaalipiiriä. Suomesta valitaan 13 edustajaa ja lisäksi yksi Brexitin toteutumisen varalta.

pyrkimys ”pysyvään” rauhaan, Mäkinen tiivistää.

Pekka Puska lääkäri, professori

Tutustu ajatuksiin ja osaamiseen: www.pekkapuska.fi

Oma koti palvelukodissa

lainen universalismi on kriisissä. Jos Euroopan maat eivät itse kunnioita arvojaan, ne ovat aika huono vientituote, Toivanen toteaa ottaen esimerkiksi Puolan ja Unkarin viimeaikaiseen kehitykseen. Universalismi viittaa käsitteisiin, jotka soveltuvat kaikkiin ihmisiin aina ja kaikkialla.

MYÖS EUROSTORIEN eli Eurooppalaisen oikeuden, identiteetin ja historian tutkimuksen huippuyksikön apulaisjohtaja, professori Reetta Toivanen Helsingin yliopistosta korostaa 1900-luvun sotien merkitystä eurooppalaisten arvojen synnylle.

KONKREETTISESTI ARVOJA viedään – Jotkut tutkijat ovat osoittaneet, Reetta Toivasen mukaan esimerkikettä ajatus yhteisestä eurooppalaises- si EU:n kehitysyhteistyöhankkeissa. ta oikeudesta syntyi Niihin sidotaan ole1930-luvulla reaktiotus, että partneri nouna totalitarismille. Sidattaa eurooppalaisia tä ennen Euroopan eri arvoja, kuten ihmisosissa oli hyvinkin erioikeuksien kunnioilaisia oikeusjärjesteltusta ja vähemmismiä ja etnis-oikeudeltöjen suojelua. Myös KUINKA MONI lisia jaotuksia. kahdenvälisissä kaupSUOMALAINEN Toivasen mukaan pasopimuksissa arvot ON LUKENUT EUROOPAN Eurooppaa on ”puhutmainitaan.

IHMISOIKEUS tu yhtenäiseksi alueek– Se on hieno arsi” toisen maailmanvopohja sopimukselSOPIMUKSEN? sodan jälkeisestä ajasle, mutta valvooko siPROFESSORI ta lähtien. Ajatuksena tä kukaan? Jos toinen REETTA TOIVANEN oli, että ei ikinä enää sopijapuoli ei pysty siisotaa. Oli nähty, että hen, voiko vaatia toiselvaltiot eivät kyenneet takaan noudattamista? suojelemaan kansalaisiaan järkyttäYhdessä asiassa Toivanen antaa viltä ihmisoikeuksien loukkauksilta. tunnustusta Euroopan arvopohjai– Euroopan unionin alkuvuosista selle toiminnalle. Euroopan neuvoslähtien on haluttu korostaa sitä, mi- ton alaisuudessa Strasbourgissa toikä meillä on yhteistä. Eurooppalaiset mii maailman ainoa ihmisoikeustuoarvot ovat yleismaailmallisesti tärkei- mioistuin (EIT), ja se luo arvoista ”kotä asioita, joita pitäisi viedä jokaiseen vaa oikeutta”. maailmankolkkaan.

Euroopan ihmisoikeustuomioisToivasen mielestä eurooppalaiset tuin, joka ei ole EU:n toimielin, ratarvot ovat silti aika hauraat. Ihmiset koo myös konkreettisia uskonnonvaeivät ole sisäistäneet niitä oman elä- pauden kysymyksiä, kuten saako Itamänsä arvoiksi. Kuinka moni suoma- lian kouluissa pitää ristiä seinällä tai lainen on esimerkiksi lukenut Euroo- saako kasvot peittää burkhan alle. Eupan ihmisoikeussopimuksen? roopan neuvostoon kuuluu 47 Euroo– Tutkijana sanon, että eurooppa- pan maata. ■

”

Turvallista elämää hyvien palveluiden parissa Tervetuloa tutustumaan meihin!

Soita ja varaa aika, tj Carola Sandberg

 050 305 9051 Palvelukoti Kukkasrahasto

Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

ASUMISTA JA PALVELUA HELSINGIN SYDÄMESSÄ  palvelukotikukkasrahasto.fi

5

6 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Leila Aaltonen, Kaarina Oksanen ja Raija Oikarinen kokoontuvat keskiviikkoisin kirkolle tekemään käsitöitä, kahvittelemaan ja seurustelemaan.

Silmukkasiskojen käsissä syntyy siunattuja töppösiä Silmukkasiskot neulovat muun muassa töppöset kaikille Rekolan seurakunnassa kastettaville vauvoille. Jos kaikki vuoden aikana käytetty lanka sidottaisiin yhteen, se yltäisi Talllinnaan asti.

N

TEKSTI SAILA KESKIAHO KUVAT SIRPA PÄIVINEN

oin viidentoista naisen joukko kokoontuu säntillisesti joka keskiviikko puoli kymmeneltä Rekolan kirkolle tekemään käsitöitä. Tauko-

ja ei pidetä.

– Kesällä meille tulee lisäksi näitä muuttolintuja muun muassa Portugalista, kertoo Raija Oikarinen viitaten joukon ulkosuomalaisiin.

Naisjoukolla on hallussaan kirkon kerhohuoneen avaimet, joten käsitöiden synty ei ole seurakunnan työntekijästä kiinni. Naisten sormissa muotoutuu sukkia, huiveja, tyynynpäällisiä, koreja, pitsiliinoja, jopa peflettejä, joissa lukee havainnollisesti: Päin pyllyä.

KÄSITÖIDEN TEKNIIKKA vaihtelee virkkauksesta kankaanpainantaan. Jokainen tekee sitä, mitä parhaiten taitaa.

Osan materiaaleista naiset tuovat kotoaan. Pirjo Ulma kertoo keräilevänsä nappeja ulkomaanmatkoilta.

Toisinaan he listaavat, mitä tarvitaan, ja diakoniatyöntekijä Siru Rantanen metsästää isoja lankaeriä tarjouksista.

Yhden vuoden aikana lankaa menee noin 40 kiloa. Jos kaikki vuodessa käytetyt langat sitoisi yhdeksi pitkäksi ketjuksi ja sen alkupään solmisi Helsingin Kauppatorille, langan voisi pingottaa lähes Tallinnaan asti.

Suurin osa käsitöistä myydään Rekolan seurakunnan lähetys- ja dia-

koniatyön tueksi. Naiset myös varmistavat, että jokainen seurakunnan työntekijä saa työt aloittaessaan, lopettaessaan ja merkkivuosia juhliessaan sukat.

PORUKAN YHTEISHENKI on niin hyvä, että ryhmän nimi piti vaihtaa.

Aiemmin keskiviikkoaamuna kokoontuvan käsityöryhmän nimi oli Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi. Naiset kokivat toisiaan kohtaan niin vahvaa sisaruuttaa, että he halusivat antaa itselleen uuden, paremmin heitä kuvaavan, nimen. Ryhmän nimeksi tuli Silmukkasiskot.

– Täällä tulee tehtyä käsitöitä vähemmän kuin kotona, sillä seuruste-

lu ja kahvinjuonti vievät aikaa. Koko ajan kun höpötetään, niin saa jatkuvasti purkaa tekemäänsä, Pirjo Ulma huomauttaa.

– Kovin vaikeaa käsityötä tänne ei kannata ottaa mukaan, Leena Sjölund vahvistaa.

SILMUKKASISKOT PITÄVÄT joka tapauksessa huolen siitä, että jokainen Rekolan seurakunnassa kastettava vauva saa jalkaansa pienet kastetöppöset. Pikkuruisten valkoisten tossujen tekeminen on valtavan pikkutarkkaa työtä, mutta se palkitsee.

Kastetöppösiä on tehty Rekolassa noin seitsemän vuoden ajan. Lähes kaikissa muissakin Vantaan seura-

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Tule tekemään kastetöppösiä Silmukkasiskot keskiviikkoisin klo 9.30 Rekolan kirkolla, Kustaantie 22.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14 Hakunilan kirkolla, Hakunilantie 48.

A

S U N N U N TA I N A

2 .T6AKU.N2NA0LL1IN9EN VA L

Kastesukkatalkoita Korson kirkonkulmassa, Merikotkantie 4. Lisätietoja: Saana Tourunen p. 050 599 9068 tai saana.tourunen@evl.fi.

Tikkurilassa vapaaehtoiset tekevät sukkia kotonaan ohjeiden mukaan. Lisätietoja: Johanna Jakonen p. 050 310 5020 tai johanna. jakonen@evl.fi.

KUMM

ILAP

AN

TEEN KÄSITÖITÄ. MUUTEN TULEE HUONO OMATUNTO. AILA FAGERLUND

– Se pappi sanoi niin kauniisti, että nämä tossut ovat kuin timantteja, Pirjo Ulma muistelee.

– Nämä ovat tavallaan siunattuja tossuja.

KATI MARK on ottanut työn alle ihka ensimmäisen kastetöppösensä ja kaipaa apua yksityiskohdissa. Edessä on kompastuskivi: tossun koriste. Pirjo Ulma auttaa häntä eteenpäin.

– Halusin tulla pois mukavuusalueeltani, Mark sanoo.

KÄSITYÖT OVAT kaikille ryhmäläisille elämäntapa.

– En osaa olla jouten. Telkkaria katsoessanikin teen käsitöitä. Muuten tulee huono omatunto, Aila Fagerlund sanoo.

– Aina pitää olla virkkuukoukku mukana.

Lähes kaikilla on ollut taitava äiti tai mummo, joka on neuvonut, miten ensimmäiset silmukat luodaan ja miten tehdään kantapää. Nyt silmukkasiskot ovat perinteen jatkajan paikalla.

Aila Fagerlund on oikein urakoinut.

– Minulla on viisi lastenlasta, ja olen opettanut heidät kaikki virkkaamaan. ■

SESI

SSA

LJON

A J O KIV ID

E OIT

A

”

EN OSAA OLLA JOUTEN. TELKKARIA KATSOESSANIKIN

Siksi hän käsitöistä nauttiikin: ne ovat jatkuvaa aivotyötä ja ongelmanratkaisua.

Lapsuuden Unkarissa innokas virkkaajaäiti johdatti Markin käsitöiden maailmaan.

– Aloin opetella viisivuotiaana. Ei silloin ollut lankoja niin kuin nykyään, hyvä kun oli joku lanka, Mark muistelee.

Kotona virkattiin kasapäin ruusuja, joista sitten koottiin liinoja ja sängynpeittoja.

– Muut ryhmäläiset huomasivat heti, että neulon eri tavalla kuin he.

Heistä se tuntui monimutkaiselta, minä taas olen oppinut tämän jo lapsena.

Minkä lapsena oppii, sen kyllä osaa.

PA

K

kunnissa vapaaehtoiset neulovat sukkia kastettaville.

Vauvan lisäksi tossut lämmittävät pienen ihmisen lähipiiriä. Erään kerran pappi oli napannut tossut mukaansa mennessään kastamaan vauvaa ensikotiin. Äiti oli ollut alakuloinen, mutta nähdessään tossut hän oli ilahtunut.

IVÄ PÄ

V

Ä H AUSKA T E I

KURKKAA HAUSKAT

YHTEISET TEKEMISET

WWW.KUMMIPÄIVÄ.FI #KUMMIPÄIVÄ

7

8 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

1

2

3

4

5

Vastasyntyneelle lahjaksi lusikka Kummilusikka on yhä yksi suosituimmista kastelahjoista.

Aikanaan lusikka oli varallisuuden mitta. Nykyään sillä on suuri tunnearvo.

H

TEKSTI HANNA UUSITALO KUVAT ESKO JÄMSÄ

ilda-vauva sai kummiltaan kastelahjaksi hopeisen Pluto-lusikan. Siskolta löytyy Karitsa-lusikka ja veljen kummilusikkaa

koristaa norsu.

– Minä sain kummisedältäni aikanaan kastelahjaksi kolme nimikoitua Chippendale-kahvilusikkaa ja seuraavana syntymäpäivänä kolme lisää, muistelee Hildan äiti Riina Toivanen.

Tapa antaa kummilapselle kastelahjaksi hopeinen muistolusikka juontaa juurensa keskiaikaisiin apostolinlusikoihin, joita annettiin lahjaksi vastasyntyneelle. Nimitys tulee lusikoiden varren päähän kaiverretuista Jeesuksen opetuslasten kuvista.

Kastelahjaksi annettu apostolinlusikka muistutti, että lapsi liittyi varhaisten opetuslasten joukkoon. Lusikassa oleva apostoli saatettiin valita joko kasteen saaneen lapsen nimen tai lahjan antajan suojeluspyhimyksen mukaan. Apostolinlusikat olivat suosittuja kastelahjoja erityisesti Englannissa ja Saksassa.

Keskiajalta periytyy ilmeisesti myös sanonta ”syntynyt hopealusikka suussa”. Rikkaat kummit lahjoittivat hopealusikan, mutta köyhillä oli varaa vain tina- tai kuparisekoitteisiin lusikoihin.

oma henkilökohtainen lusikka. Oma lusikka otettiin mukaan kylään ja matkoille. Lusikat edustivat myös menneen ajan pankkitiliä ja hopea oli hyvä sijoitus, sillä hopealusikka kävi tarvittaessa rahasta.

KASTELUSIKKAPERINNE tunnettiin Suomessa jo 1700-luvulla. Lusikka oli lapselle tarpeellinen lahja, sillä alkujaan jokaisella perheenjäsenellä oli

VAAN SEN VOI ANTAA

”

KUMMILUSIKKAA EI KANNATA SÄILÖÄ VITRIINISSÄ, LAPSELLE KÄYTTÖÖN.

Kansan uskomuksissa kummilusikkaa pidettiin vaurauden enteenä ja sillä oli myös symbolinen merkitys: ”Olkoon sinulla syötävää, olkoon tälle käyttöä.”

Ruokailuvälineiden yleistyessä kummille tuli vanhan tavan mukaan velvollisuus antaa kummilapselleen lusikka lapsen jokaisena syntymäpäivänä, kunnes lusikoita oli kertynyt puoli tusinaa tai tusina.

NYKYISIN KUMMI päätyy kummilahjaa hankkiessaan useimmiten lastenlusikkaan.

Kummilusikka on perinteisesti sylikummin lahja lapselle. Tapana on, että lahjan antaja kaiverruttaa lusikkaan tavallisimmin kummilapsen nimen ja syntymäpäivän, toisinaan myös syn-

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

9

Viimeinen ateria 1. Pekka Piekäisen suunnit­ telemalla kummilusikalla tuetaan Arvo ja Lea Ylppö ­ säätiön toimintaa.

Sarjassa puhutaan kuolemasta ja hautajaisista.

2. Pöytähopeasarjojen jälki­ ruokalusikat ovat myös suosittuja kummilusikoita.

3. Kummilusikan voi antaa myös kastejuhlan jälkeen.

Sodan aikaan syntynyt Timo Vehmas sai emaliin koristellun kuusilusikan kummitädiltään 18­vuotislahjaksi.

4. Kello on yhä yksi suosituim­ mista kummilusikkamalleista.

Karhulla koristeltu lusikkamalli on vuodelta 1967.

5. Kummilusikkaan kaiverre­ taan tavallisimmin kummilapsen nimi ja syntymäpäivä. Kello­ lusikkaan jää muistoksi myös syntymäaika, ­paino ja ­pituus.

Kevyet särpimet ja tuhkana tuuleen Hautajaiseni eivät ole enää minun showni, vaan elävien juhla, sanoo tanssitaiteilija Jorma Uotinen. tymäajan, -painon ja -pituuden. Moni lastenlusikkamalli on vuosikymmeniä vanha.

– Suosituin kummilusikka on edelleen perinteistä Kello-mallia, ja sitten tulee Karitsa-malli, kertoo Liisa Ritvanen espoolaisesta Kello ja Kulta Pulkkisesta.

Lastenlusikoiden sijaan nykykummitkin hankkivat kummilusikoiksi myös perinteisten pöytähopeamallien lusikoita.

– Näin kummit ja isovanhemmat voivat tulevaisuudessa kerätä lapselle lahjaksi pöytähopeasarjaa, Ritvanen sanoo.

Monikäyttöisiksi kummilusikoiksi Ritvanen nimeää Aino-pöytähopeasarjan lastenlusikan ja Kalevala Korun lusikkamallit.

Kastelahjan hankinnalla voi tukea myös hyväntekeväisyyttä. Esimerkiksi osa WWF:n Panda-lusikan tuotosta menee luonnossa elävien isopandojen suojelutyöhön. Arvo ja Lea Ylppö -säätiön kummilusikalla tuetaan puolestaan lasten hermoston sairauksien ja vammojen tutkimus- ja opetustyötä.

JOS KUMMILUSIKKA on jäänyt aikanaan hankkimatta, sen voi antaa myös kasteen jälkeen jonakin sopivana merkkipäivänä. Sota-aikaan syntynyt Timo Vehmas sai kummitädiltään kummilusikan 18-vuotislahjaksi.

– Käytämme kuusella koristelua lusikkaa ottimena joka joulu, ja samalla muistuu kummitäti mieleen, Vehmas kertoo.

Kummilusikkaa ei kannata säilöä vitriinissä, vaan sen voi antaa lapselle käyttöön. Leveävartinen lastenlusikka sopii hyvin pienen ruokailijan käteen, ja hopea on bakteereja hylkivä materiaali. ■

J

TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

orma Uotinen saapuu Korkeavuorenkadulla sijaitsevaan ravintola Maxilliin kuin kotiinsa.

– Maxill on minulle tuttu ja oma jo vuodesta 1991 lähtien. Viihdyn täällä monta kertaa viikossa. Miksi viimeinen ateria vaatisi sen kummempaa paikkaa kuin lempiravintolan?

Ruokalistalta Uotinen valitsee vuosien kuluessa hyväksi havaitun annoksen: salaattia, grillattua lohta, avokadoa ja wasabi-kastiketta.

– Kevyt särvin sopii kuolemiseen!

KUOLEMA on Jorma Uotiselle ajankohtainen. Hänen viimeisin konserttikokonaisuutensa on nimeltään Avec le temps, ajan kanssa.

– 68-vuotiaana on luontevaa laulaa ajan vääjäämättömästä kulusta, koska kovin pitkää aikaa ei välttämättä ole enää jäljellä, Uotinen miettii.

Hän sanoo luottavansa kuolemasta puhuttaessa kirjailijoihin. Mukana on pino kirjoja.

Uotinen lukee ääneen katkelman Marguerite Duras’n kirjasta Kirjoitan. Siinä kirjailija tarkkailee kellarissa kärpäsen hidasta kuolemaa.

– Teksti saa lukijan samastumaan kärpäsen kuolemaan: kauhistuttava ja yhdentekevä tapahtuma koskettaa yhtäkkiä syvältä. Mitättömän hyönteisen dramaattinen poismeno saa eettistä ja poliittista painoa, kun se yhdistyy juutalaisten kohtaloon toisen maailmansodan aikana.

Uotinen kertoo ajatelleensa kuolemaa usein sen jälkeen, kun hän 19-vuotiaana sairastui monihermojuuritulehdukseen. Täydelliseen halvaantumiseen pahimmillaan johtava sairaus vei muutamiksi viikoiksi nie-

lemis- ja puhekyvyn. Paraneminen kesti vuoden.

– Sairastuminen oli tajunnan räjäyttävä kokemus siksi, että liikkeen millimetristä tuli tärkeä. Parannuttuani minulla ei ollut mitään muuta mahdollisuutta kuin alkaa tanssia.

Uotisen ensimmäinen kosketus kuolemaan oli isän poismeno pojan ollessa kolmivuotias.

– En ehtinyt tuntea isääni, mutta niin kauan kuin asuin Porissa, kävin äitini ja siskoni kanssa säännöllisesti hoitamassa hänen hautaansa. Äitini kuoleman jälkeen sekä sisko että minä olemme muuttaneet Helsinkiin, joten 50 vuoden sopimuksen umpeuduttua isäni hautakivi poistettiin.

”

68-VUOTIAANA ON LUONTEVAA LAULAA AJAN VÄÄJÄÄMÄTTÖMÄSTÄ KULUSTA.

TYHJÄT MUODOLLISUUDET eivät ole Jorma Uotista varten, mutta kuolinpäivän ja kuolinhetken tärkeyden hän kertoo tajunneensa, kun hänen äitinsä kuoli.

– 10.11.2003 on minulle tärkeä päivä. Äiti ennakoi oman kuolemansa viimeisessä päiväkirjamerkinnässään. ”Sateinen päivä. Yskittää. Mitä minä odotan?” hän kirjoitti ruutuvihkoon.

Uotinen kävi katsomassa äitinsä ruumista.

– Ruumis oli jääkylmä ja kivikova.

Vain hiukset olivat pehmeät. Hämmästyin, että äiti oli meikattu. Äidil-

le, joka ei ikänä käyttänyt poskipunaa, oli maalattu punaiset posket. Se oli suorastaan groteskia.

– Olennaista minulle oli havahtuminen siihen, ettei äiti enää ollut paikalla. Siinä oli joku muu.

OMIA HAUTAJAISIAAN Jorma Uotinen ei ole suunnitellut.

– Olen saanut esiintyä koko elämäni, joten maahanpanijaisissani esiintykööt ja surkoot muut. Hautajaiset eivät ole enää minun showni, vaan elävien juhla.

Kirkossa siunaaminen ei ole Uotiselle mahdoton ajatus.

– Kirkossa siunaaminen on klassinen rituaali, johon liittyy totuudellinen ajatus siitä, että ihminen on maasta tullut ja maaksi pitää hänen jälleen tuleman. Siunauksen jälkeen minut voi ripotella tuhkana tuuleen.

Kirkolliseen violettiin pukeutunut Uotinen ei ole varma, onko hän kirkon jäsen, koska kerran illanistujaisissa eräs vieraista halusi erottaa hänet kirkosta.

– Netti-ilmoitus ei ilmeisesti mennyt läpi, koska minulle tulee yhä kirkon lehti, Uotinen kertoo nauraen.

Ystävien viimeaikaisista hautajaisista hänelle ovat jääneet mieleen Kaisa Blomstedtin hautajaiset.

Mustaan pitsiin verhottu kirstu ja ravintola Kosmoksessa nautitut samppanjat noudattivat tyylistään tarkan vainajan toiveita.

– Ottaessani osaa ihmisten poismenoon olen monesti käyttänyt Nazim Hikmetin runoa: ”Minä opin tuntemaan, minä opin yhä paremmin tuntemaan meren, hiekan, auringon, omenat ja tähdet. Kun aika kypsyy, on aika lähteä ja yhtyä mereen, hiekkaan, aurinkoon, omeniin ja tähtiin.” ■

MENOT 9. – 23.5.

10 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16.

15.5. virasto avataan klo 13. p. 09 830 6500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09 830 6507.

Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkolla ti klo 10–12, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Matala – mukava maanantai kirkolla!

Ma 13.5. ehtoollishartaus ja ma 20.5. hartaus klo 11, ja sen jälkeen maksuton ruokailu.

Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12. Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä.

Vauvakahvila maanantaisin klo 12.30–14. Hengailua vauvaperheille, rennosti, vauvojen ehdoilla.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12.

Sauvakävelyä torstaisin: lähtö kirkolta klo 10.

Puurotorstai torstaisin klo 10–13.

Puurolounas 2,50 e.

Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 19.30–22.

Viikkomessu to 9.5. klo 18.

Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset to 9.5. ja 16.5. klo 18.45. Äitienpäivän messu su 12.5. klo 12.

Hans Tuominen, Tiina Palmu, Juha Paukkeri. Kirkkokahvit. Äitienpäiväkonsertti su 12.5. klo 14.

Hannu Forsberg, Jaakko Hietikko, Juha Paukkeri. Vapaa pääsy.

Lähetyspiiri ma 13.5. klo 18–19.30.

Liisi Jokiranta vierailee.

Seniorikerho ti 14.5. klo 13–14.30.

Eeva ja Pauli Wikström.

Rukousstartti ”Tätä kaupunkia kädelläsi siunaa” ke 15.5 klo 18.

Yhteistyössä Kansan Raamattuseuran kanssa. Mukana Harri Nurminen.

Nuortenmessu klo 16.5. klo 18.

Messu su 19.5. klo 12. Sari Kokkonen, Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri.

Meri – Vivace-kuorojen kevätkonsertissa kuullaan meriaiheisia lauluja ma 20.5. klo 19. Johtaa Mia Makaroff.

Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Itämeren suojelun hyväksi.

Väliajalla buffet.

Päivähetki Raamatun äärellä ti 21.5. klo 12. Jari Araneva.

Tuonne taakse metsämaan – rakastetuimmat kansanlaulut ti 21.5. klo 18.30. Kultaisen Iän Laulajien lauluilta. Kuoroa johtaa Kaisa Nuolioja.

Maksullinen buffet.

Pikkuväen kevätjuhla ke 22.5. klo 9–11. Puuhapisteitä, kirkkohetki ja lounas.

Paluumuuttajien piiri to 23.5. klo 13–15. Aiheena kesä, Päivi Helén.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12.

Hartaushetki tiistaisin klo 12.30– 12.45.

Päiväkahvit tiistaisin klo 12.30–14.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30.

Naisten Raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Perhekerho perjantaisin klo 9–13.

Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45–11.

Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12. Maksuton puuro, voileivät ja kahvit. Äitienpäivän messu su 12.5. klo 10.

Hans Tuominen, Juha Paukkeri.

Kirkkokahvit.

Messu su 19.5. klo 10. Sari Kokkonen, Juha Paukkeri.

MUUALLA Länsimäen Kyläpäivä la 11.5. alkaen klo 10 Länsimäen koululla.

Perhekerho torstaisin klo 9–11.

Kevään viimeinen kerta to 23.5.

Kolohongan ostoskeskuksessa.

Kenian lähetyspiiri to 23.5. klo 11.

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA Aikuisten raamattupiiri to 23.5. klo 10.

LAMMASKUJA 2A Pähkinä-kahvilan avajaisviikko ma–su 20.–26.5. Pähkinärinteeseen aukeaa uusi olotila-kahvila. Kahvila on avoinna ma–la klo 10–15. Ma 20.5.

Avajaispäivänä luvassa esittäytymisiä, ilmapalloja, musaa ja avajaistarjouksia. Pe 24.5. toimintaa lapsiperheille ja illalla nuorten aikuisten kahvila. Su 26.5. klo 16 tila siunataan käyttöön.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, suljettu ti 14.5., p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–15, p. 09 830 6333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys ti klo 10–12 ja to klo 11–12, puhelinneuvonta to klo 10–11, p. 050 573 6376 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

Häämusiikkia! -konsertti la 18.5. klo 14. Kanttorit Airi Saloniemi ja Jussi Salonen soittavat suosikkisävelmiä ja uusia kappaleita. Vapaa pääsy.

Messu su 19.5. klo 10. Veikko Ahonen, Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit.

Katulähetyksen kevätjuhla ke 22.5. klo 11 alkaen kirkkosalissa.

Seurakuntakuoron harjoitus ke 22.5. klo 18 kirkkosali 2:ssa.

Medialähetyspäivät 25.–26.5. Korson seurakuntakeskuksessa teemalla ”Näkemisen arvoinen”. Järj. Medialähetys Sanansaattajat, Vantaan seurakunnat ja Korson seurakunta. Katso tarkempi ohjelma osoitteesta https:// sansa.fi/mlp19.

LAMMASKUJA 2B

KORSON KIRKKO

KIRKONKULMA

Eemil Hugo Eremias Hälvä, Kira Anita Lindberg.

Nettikerho ikäihmisille: Vero.fi ja OmaVero ke 15.5. klo 14–16.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 22.5. klo 18.

Kirkon naapurissa, sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30.

Hartaus ti ja to klo 11.

HAUTAAN SIUNATTU

MUUALLA

Otto Ensio Kotovuori 85 v, Onni Antero Ahonen 80 v, Sisko Eva Brita Viljanen 69 v, Seppo Tapio Kaijansinkko 61 v.

Pägyn päivä la 18.5. klo 10–14. Viidettä kertaa järjestettävä Pähkinärinteen kylätapahtuma ja ravintolapäivä Mantelikujalla. Live-musiikkia Catharina Zhülkelta, syötävää, katukahveja, pihapelejä ja paljon muuta mukavaa tekemistä.

Hanko-Raasepori -päiväretki la 25.5. Lähtö Hämeenkylän kirkolta klo 9 ja paluu n. klo 19. Matkalla tutustuminen Raaseporin linnaan. Saaristolaislounas klo 12 Hangossa, jonka jälkeen voi omatoimisesti tutustua kaupunkiin. Mahdollista on käydä Regatta Spa:ssa kylpemässä tai esim. kulkea luontopolkuja. Matkanjohtajana Jarkko Vähäsarja. Retken hinta 50 e sisältäen bussikuljetuksen, vierailun Raaseporin linnaan ja saaristolaislounaan. Kylpylän hinta 15 e eläkeläiset/lapset/opiskelijat ja 25 e aikuiset. Jos haluat kylpylään, ilmoita myös siitä. Ilmoittaudu pe 17.5. mennessä osoitteeseen: hameenkylan.seurakunta@evl.fi tai p. 09 830 6450.

Laatuaikaa perheille -leiri 3.–4.8.

Mistä te olette onnellisia ja kiitollisia?

Mikä on teille tärkeää perheenä?

Saamme vuorokauden aikana pohtia teemoja tekemisen, taiteilemisen ja yhdessäolon myötä. Sunnuntaina leirikirkko ja Vivamon Raamattukylän uutuusnäytelmä 77X. Leirin hinta 70 e lapsilta (4 v. ja isommat) ja 90 e aikuisilta (yli 12 v.). Hinta sisältää kuljetukset, täysihoidon, teatterilipun ja leiriohjelman. Ilmoittautumiset ke 19.6. mennessä osoitteessa hameenkylanseurakunta.fi > Lapset ja perheet > Retket leirit ja tapahtumat.

Seniorien kulttuurimatka Ateenaan 27.9.–4.10. Matkanjohtajana pastori Jaakko Kara. Retki Delfoihin ja Meteoran luostariin Kreikan mantereen sydänmailla (sis. yöpymisen), päiväretki Maratoniin, risteily Saroninlahdella ja Ateenan kiertoajelu. Matkanjärjestäjänä Matka-Agentit.

Lisätiedot matkaohjelmasta, hinnasta ja majoituksesta jaakko.kara@evl. fi ja p. 050 526 8706.

Merikotkantie 4 Aamurukouspiiri arkisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa.

Ruusujuhla to 9.5. klo 13 seurakuntasalissa.

Vox Mea – Minun ääneni to 9.5., 16.5. ja 23.5. klo 17.30–18.30 seurakuntasalissa. Korso-messu klo 19, tarjolla välipalaa klo 18.30–19.

Iltarukouspiiri to 9.5., 16.5. ja 23.5. klo 18 kirkon kappelissa.

Miesten saunailta to 9.5. ja 23.5. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Korso-messu Light to 9.5., 16.5. ja 23.5. klo 19 kirkossa. Etkot kahvin ja teen äärellä klo 18 alkaen, jolloin voit halutessasi ilmoittautua messun eri tehtäviin.

Perhekerho pe 10.5. ja 17.5. klo 9–11.30 lasten tiloissa.

Messu su 12.5. klo 10. Minttu Haapalainen, Jani Vanhala, Airi Saloniemi.

Kirkkokahvit.

Kirkon aamupuuro ma 13.5. ja 20.5. klo 10 seurakuntasalissa, 1 e.

Uutispuuro ma 13.5. klo 11 kokoustilassa. Ajankohtaisten teemojen keskustelupiiri.

Perhekerho ma 13.5. ja 20.5. klo 12–15 lasten tiloissa.

Runopiiri ma 13.5. ja 20.5. klo 13 kokoustilassa.

Naisten raamattupiiri ma 13.5. ja 20.5. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Punainen lanka -raamattupiiri ma 13.5. ja 20.5. klo 18 asiakastilassa.

English through Bible ma 13.5. ja 20.5. klo 18.30 kokoustilassa.

Katulähetyksen lounas ke 15.5. klo 11 alkaen kirkkosalissa. Maksuton lounas valmistetaan Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruuasta.

Vapaaehtoisten, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kiitosjuhla ke 15.5. klo 18 seurakuntasalissa.

Vanhemman väen piiri to 16.5. klo 13 seurakuntasalissa.

Naisten saunailta to 16.5. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

KASTETTU

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Tiistaisin ja torstaisin klo 9–11, p. 09 830 6472.

Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia – apua ja tukea Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Seurat pe 10.5. klo 18. Kahvitarjoilu.

Seuroja järjestää Rauhanyhdistys ry.

Koko perheen urheilupäivä la 11.5. klo 10–14. Huom. tapahtuma on peruttu. Äitienpäivän messu su 12.5. klo 10.

Matti Hyry, Miika Koistinen ja Hannu Lehtikangas. Messun jälkeen leivoskahvit ja ruusuja äideille.

Miesten sauvakävelypiiri su 12.5. klo 18.

Päiväkahvin aikaan ma 13.5. klo 14.

Omaksi minäksi tulemisesta. Kuvanveistäjä, Hämevaaran asukas Jorma Lehtonen kertoo lintuveistoksistaan, kuvataiteesta ja elämästään. Kahvitarjoilu.

Kaatuneiden muistopäivän messu su 19.5. klo 10. Jukka Nevala, Jarna Wikström ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Messun jälkeen seppeleen lasku kirkkomaalla.

Hämeenkylä-messu su 19.5. klo 17.

Jukka Nevala ja Hannu-Pekka Heikkilä. Teetarjoilu.

Perheiden kevätjuhla-aamu ma 20.5. klo 9.30–11. Perhekerhojen kevätkauden yhteinen päätös kirkon pihalla.

Päiväkerhojen ilmoittautuminen on käynnissä. Lisätiedot nettisivuillamme.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 9.5., 16.5. ja 23.5. klo 9–11.30.

Nuorten perjantai NuPe 6.–9.-luokkalaisille pe 10.5. ja 17.5. klo 17.30– 20.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 14.5. ja 21.5. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ke 22.5. klo 10–12.

MUUALLA Diakonian retkipäivä Helsinkiin ke 29.5. klo 9.30–16. Kirkkokäynti, buffetlounas ja Helsinki Happy Guide -kiertoajelu. Hinta 25 e. Ilm. ja retkimaksut viim. 17.5. virastoon, p. 09 830 6552. Lisätiedot Pia Olkkonen, p. 050 322 6560.

Vanhemman väen retki Loviisaan to 6.6. Vierailemme Loviisan kirkossa, Merenkulkumuseossa ja lounastamme Kappeli-ravintolassa. Lähtö Korson kirkolta klo 9.30 ja paluu n. klo 15.30. Hinta 25 e, museokortilla 22 e. Ilm. viim. 27.5. virastoon, p. 09 830 6552.

Korson diakonian ruskamatka Pielisjärven tuntumaan 26.–30.9.

Hinta 390 e hlö/2 hh, 450 e hlö/1 hh.

Matkalla tutustumme Koliin, Bombaan, Ruunankoskeen, Eeva Ryynäsen ateljeehen ja Paaterin kirkkoon.

Majoittautuminen kestikievari Herranniemessä. Ilm. 24.5. mennessä virastoon, p. 09 830 6552. Lisätiedot Sirkka Väätäinen, p. 040 580 6331.

KASTETTU Pihla Vieno Orvokki Sepponen,

AUTA NUORI KOULUUN MAAILMAN KATASTROFIALUEILLA JA SUOMESSA.

KASTETTU Wille Eemeli Joakim Manner.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Teemu Aleksi Lintunen ja Sini Johanna Forsström.

HAUTAAN SIUNATTU Ari Kaarlo Einar Hilden 64 v.

LÄHETÄ TEKSTIVIESTI APU20 NUMEROON 16588 (20 €).

YHTEISVASTUU.FI Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017. Keräyslupa ÅLR 2018/4641, voimassa 1.9.2018 – 31.8.2019, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 6.6.2018.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

Kolme tarinaa suomalaisesta köyhyydestä

– Työttömyys menee ihon alle.

Minusta tuntuu, että Kela ja TE-toimisto eivät auta vaan rankaisevat joka asiasta, sanoo Tuulahannele Halsey.

Tuulahannele, Jenni ja Seppo kertovat kukin oman tarinansa rahattomuudesta ja osattomuudesta nyky-Suomessa.

TEKSTIT PAULI JUUSELA JA SUSANNA SOMPPI KUVAT ESKO JÄMSÄ

2B

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Kun rahaa oli nolla euroa ja lapsella nälkä, menin diakoniavastaanotolle. Sieltä saatu apu oli taivaan lahja, Jenni sanoo.

Voisinpa viedä lapseni pizzalle

N

oin 120 000 suomalaislasta elää köyhässä perheessä. Itähelsinkiläisellä Jennillä, 43, on kaksi lasta, toinen aikuisuuden kynnyksellä, toinen vielä peruskoulussa.

Heillä on normaalit ikäistensä haaveet, joita Jenni ei pysty toteuttamaan.

– Nuorempi lapseni häpeää tilannettamme ja on vihainen minulle. Kavereilla on kunnon viikkorahat, hyvät asunnot, merkkivaatteita ja ulkomaanmatkoja. Jos voisin edes viedä heidät joskus pizzalle ilman, että joudun miettimään, miten pärjäämme loppukuun, olisin onnellinen, Jenni sanoo.

Jennin tilanteeseen on monta syytä. Moni ikävä asia on vaikuttanut toisiinsa.

– Tämä ei ole tapahtunut yhdessä yössä eikä yhdessä päivässä. Nyt minulla on ensi kertaa vuosiin toivoa, kun saan järjesteltyä velkani kaupungin juuri myöntämän sosiaalisen luoton avulla. Työpaikka minulla on kaupan alalla, pienipalkkainen mutta säännöllinen. On pakko luottaa, että asiat muuttuvat.

LAPSIPERHEKÖYHISSÄ ON runsaasti yksinhuoltajia. Myös Jennillä on takanaan ero parisuhteesta, uusi suhde ja senkin päättyminen eroon. Uusperheessä kaikki näytti hyvältä, kunnes mies joutui taloudellisiin vaikeuksiin. Osapäivätyötä tehneellä Jennillä oli velkaa jo entuudestaan, ja sitä kertyi lisää.

Sitten toiselle lapsista tuli vaikeuksia koulussa, ja tilanne johti äidin järkytykseksi huostaanottoon.

Nyt nuorella on vakava päihdeongelma.

Perhe hajosi ja menetti asuntonsa. Välillä Jenni teki kahta osa-aikaista työtä selvitäkseen entisistä ja uusista veloista, joita hän otti, koska oli pakko ja koska hän uskoi selviävänsä niistä. Ei selvinnyt. Hän joutui käyttämään asumistukea ruoan ostamiseen lapsille.

– Muuten ei olisi ollut rahaa edes ruokaan. Se oli silti paha virhe. Vaikka niitä rästejä ei ollut paljon, saimme häädön ja elimme tuttujen nurkissa. Jo sitä ennen minulla oli ollut tilanteestamme niin hirveä stressi, että masennuin ja hiukset lähtivät päästä.

Asunnottomaksi päätyminen teki elämästä erityisen raskaan varsinkin, kun Jenniltä olivat menneet luottotiedot. Lopulta löytyi vuokranantaja, joka kuunteli Jenniä, tutki luottotiedot ja vuokrasi asunnon, koska luotti Jenniin.

Nyt Jenni on jotenkin selviytynyt sosiaalitoimen, lastensuojelun, sukulaisten ja kirkon tuella.

– Lastensuojelu on maksanut nuoremman lapseni harrastuksen. Sosiaalitoimesta olisin voinut jossain tilanteessa saada enemmänkin tukea, mutten jaksanut korjata laskelmien virheitä. Seurakunnan diakonian tuella olen saanut rahaa ruokaan ja kerran myös vuokrarästiin. Se on ollut taivaan lahja.

VUOSAAREN SEURAKUNNAN diakoniatyöntekijä Pinja Niemi kertoo kohtaavansa työssään paljon köyhyyttä, paljon lapsiperheitä ja heidän joukossaan paljon yksinhuoltajia.

– On surullista, miten köyhyys ja eriarvoisuus ovat juuri nousukauden aikana lisääntyneet. Näen elämänkohtaloita, joita kuunnellessa sydän särkyy. On nälkää ja puutetta ihan tavallista asioista, kuten talvivaatteista.

– Jos esimerkiksi köyhästä kodista löytyy luteita ja kaikki huonekalut menevät uusiksi, niin sohvaa ei sosiaalitoimessa pidetä elämän kannalta välttämättömänä. Miten sitten kutsut ketään käymään?

Köyhyys hävettää ja kaventaa ihmissuhteita.

Niemi kertoo perheestä, jolla ei ollut varaa ostaa lapsille pääsiäismunia. Toisen perheen nuori ei halunnut mennä kouluun, koska perheellä ei ollut rahaa koulukirjoihin ja koulussa hänelle sanottiin, että ilman kirjoja on turha osallistua tunneille.

– Juhlapyhät ja loma-ajat ovat köyhissä perheissä erityisen vaikeita ja stressaavia. Myös lasten kavereiden syntymäpäivät ovat hankalia, kun ei ole varaa ostaa kavereille lahjoja, Niemi selvittää.

Diakonia antaa henkistä tukea ja apua käytännön asioiden hoitamisessa. Niemi on asiakkaidensa kanssa viikoittain yhteydessä Kelaan. Lasten harrastuksiin hän hakee apua Tukikummeista. Diakonian omat avustusrahat ovat pieniä. Silti niistäkin on suuri apu, kun rahat ovat kerta kaikkiaan lopussa.

”

Nyt minulla on ensi kertaa vuosiin toivoa, kun saan järjesteltyä velkani sosiaalisen luoton avulla.

YKSINHUOLTAJA JENNI, 43

Niemi on sitä mieltä, että yhteiskunnan pitäisi nostaa etuuksien tasoa ja kohdentaa tulonsiirtoja ja palveluita niitä tarvitseville.

– Pitäisi tukea lasten harrastuksia, etteivät lapset syrjäydy. Pitäisi pitää huolta kansalaistaidoista, että ihmiset tietäisivät oikeuksistaan. Pitäisi huomata, että pätkä- ja silpputyöllä elävät voivat olla köyhiä.

Ja pitäisi pitää huolta koulutuksesta ja taata toisen asteen koulutuksen ilmaisuus, hän listaa. ■ Jennin nimi on muutettu.

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

3

Työtön on heittopussi

K

öyhyys ei ole pahinta Tuulahannele Halseyn, 61, työttömyydessä. Pahinta on menettää oman elämänsä ohjakset.

– Työttömällä pitää olla joka asiaan TEtoimiston lupa, muuten menettää kaikki tulonsa.

Aktiivimalli oli leikata päivärahaani, joten hakeuduin omaehtoisesti opiskelemaan. En tosin tiedä, hyväksyykö TE-toimisto nämä opinnot aktiivisuudeksi.

Tuulahannele kokee, että nykyinen malli nujertaa ja nöyryyttää työtöntä.

– Työttömyys menee ihon alle. Minusta tuntuu, että Kela ja TE-toimisto eivät auta vaan rankaisevat joka asiasta. Kun näen, että Kelasta tai TE-toimistosta on tullut kirje, joudun lähtemään luontoon rauhoittumaan. Niin ahdistavaksi koen asioimisen näiden laitosten kanssa.

Ammattiliittonsa viimeisen päivärahasuorituksen Tuulahannele sai tammikuun lopussa.

– Kelassa sanottiin, että summa huomioidaan tulona kahdeksi kuukaudeksi eteenpäin. Kännykkäni hajosi, ja se oli ainoa laite, jolla pääsin nettiin.

Kela myönsi minulle 59 euroa kännykän hankkimista varten. Mutta eihän sillä saa älypuhelinta – ja kaikki asiointi tapahtuu netin kautta, eikä minulla ole tietokonetta.

– Nyt saan työmarkkinatukea nettona 32,40 euroa päivässä. Asunnon vuokra on 745 euroa, ja asumistukea tulee 340 euroa kuukaudessa.

– Eihän minulle jää elämiseen juuri mitään.

Tuulahannele uskoo, että valtaosa työttömistä haluaa työllistyä.

–Tavallinen suomalainen haluaa yrittää parhaansa mukaan olla hyödyksi. Tällainen kyttääminen ja nöyryyttäminen on aivan kohtuutonta. Kela

ja TE-toimisto harjoittavat suoranaista mielivaltaa työttömien ja sairaiden ihmisten suhteen.

RAHAVAIKEUDET ALKOIVAT yllättävällä tavalla: Tuulahannele kohtasi vuonna 2008 elämänsä miehen. Tai ihanalta jenkkimies ainakin aluksi vaikutti.

Yhteiselo muuttui nopeasti aivan muuksi.

– Mies vaati minulta rahaa, ja lopulta olin milloin sairaalassa, milloin turvakodissa, Tuulahannele kertoo.

”

Hakeuduin omaehtoisesti opiskelemaan. En tosin tiedä, hyväksyykö TE-toimisto opintoni aktiivisuudeksi.

TYÖTÖN TUULAHANNELE HALSEY, 61

Avioliitto ajautui eroon, mutta Tuulahannele oli sotkenut raha-asiansa onnettoman liittonsa myötä.

Maaliskuussa hän hankkiutui velkajärjestelyyn, mutta ei siitä taivas auennut. Ulosotossa on tällä hetkellä 15 000 euroa.

Tuulahannele kertoo, että velkajärjestelyn ehtojen mukaan hän ei saa ansaita vuodessa enem-

pää kuin tuhat euroa. Muuten velkojat voivat vaatia velkajärjestelyn purkamista.

– Työttömälle velkajärjestely on kuin vankila.

Jouduin sitoutumaan viideksi vuodeksi ihan täysin, eikä tämä systeemi jousta yhtään. Velkajärjestelyssä auttanut talousneuvoja tähdensi moneen otteeseen, ettei omin päin pidä mennä tekemään mitään.

TOUKOKUUN PUOLIVÄLISSÄ Tuulahannelella on jälleen edessään stressaava hetki. Tuolloin on määrä käydä aktivointisuunnitelma uudelleen läpi TYPkeskuksessa. TYP-palveluiden idea on tarjota moniammatillista tukea yhdessä paikassa asiakkaille, joilla on monitahoisia haasteita.

–Tähän mennessä en ole vielä tavannutkaan ainoatakaan TE-toimiston virkailijaa. Siitä huolimatta minulle on laadittu velvoittava aktivointisuunnitelma, Tuulahannele kertoo.

Hänen mukaansa suomalainen perusturva ei riitä elämiseen.

–Leipäjonot saataisiin häivytettyä, jos Kelan toiminta saataisiin jotenkin raiteilleen. Suomi on saanut ulkomaita myöten moitteita siitä, että perusturva on riittämätön.

Lisäksi koko etuusjärjestelmä on joustamaton ja mutkikas.

– Hukkaamme koko ajan suuren potentiaalin, kun koulutettuja ihmisiä viruu tyhjän panttina – eikä se ole heidän vikansa, Tuulahannele toteaa.

– Kukaan ei uskalla ottaa vastaan osa-aikatyötä, koska se merkitsee joko tukien menettämistä tai niiden viivästymistä. Kelan käsittelyajat ovat tolkuttoman pitkiä, ja jollakin on ihmisen sekin aika elettävä. ■

Järjestelmä syrjii työttömiä

Pitkäaikaistyötön Tuulahannele alkaa voida huonosti, kun näkee TE-toimiston tai Kelan kirjeen. Hän kuvailee toimintaa mielivallaksi.

Loppuvuodesta 2018 julkistettu raportti paljastaa, että viranomaiset eivät edes tunnista Suomen 600 000:ta pitkäaikaistyötöntä tai osatyökykyistä. Heille kuuluvat palvelut toteutuvat täysin sattumanvaraisesti tai jäävät kokonaan toteutumatta.

Työttömiksi työnhakijoiksi on kirjattu noin 27 000 pitkäaikaistyötöntä, jotka ovat todellisuudessa työkyvyttömiä.

Koko järjestelmä on raportin mukaan lannistava ja passivoiva. ”Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on hyvin pirstaleinen eikä se kannusta työllistymiseen eikä osallisuuteen. Monialaisten palveluiden yhteensovittamista edellyttävää vastuuta ei ole kenelläkään”, raportissa todetaan.

Järjestelmässä on selvästi syrjiviä piirteitä. ”Työttömät ovat tällä hetkellä syrjässä työkykypalveluista, etuuksista ja osallisuudesta”, kuuluu selvityksen tehneiden työ- ja elinkeinoministeriön johtajan Tuija Oivon ja lääketieteen tohtorin Raija Kerättären arvio.

Oivon ja Kerättären mukaan ongelma on niin valtava, että se vaatii yli hallituskausien menevän työkykyohjelman.

4B

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Taloudellinen ahdinko ei ole saanut Seppoa eristäytymään.

– Lopullinen höperyys siitä tulisi, jos alkaisin kämpässä möllöttää.

Asunto, ruokaa vai lääkkeitä?

V

aloisa asunto Vantaalla ei anna viitettä siitä, millaisessa ahdingossa pitkäaikaissairas Seppo, 68, elää.

Jatkuva stressi toimeentulosta on heikentänyt terveyttä entisestään. Sepolla on todettu diabetes, uniapnea ja verenpainetauti.

– En olisi varmaan hengissä ilman tuota laitetta, Seppo sanoo ja osoittaa happilaitetta. Se on ollut käytössä 15 vuotta.

Uniapnea on hoidossa. Muita sairauksiaan Seppo ei ole kyennyt hoitamaan asiaankuuluvalla tavalla.

– Olin kolme kuukautta ilman insuliinia ja verenpainelääkitystä. Kolmen kuukauden satsi olisi maksanut 70 euroa, mutta siihen minulla ei ollut varaa.

Lopulta menin syömään puuroa diakonissan kanssa, ja sieltä se diakonissa vei minut heti apteekkiin, osti lääkkeet ja antoi vielä kassillisen ruokaa mukaan, Seppo kertoo.

– Viiden kuukauden vuokrat ovat maksamatta, ja minut häädetään parin viikon kuluttua. Sähkötkin meinattiin katkaista maksamattomien laskujen takia. Olen pyytänyt itselleni edunvalvojaa, mutta en ole saanut. Pyörät alkavat Vantaan kaupungilla pyöriä vasta nyt, kun ollaan tässä pisteessä, Seppo hymähtää.

Asuntoasia on vienyt yöunet.

– Kyllä häätö sen verran ahdistaa. Minulla on kolmenlaisia unilääkkeitä, mutta käytän vain melatoniinia joskus. Toistaiseksi polla ei ole ruvennut heittämään, ainakaan omasta mielestäni.

Sepon mielenterveyden pelastus ovat sosiaaliset suhteet ja valoisa elämänasenne.

– Olen kova höpöttämään ja vietän aikaa ihmisten seurassa. Muuten tulisin hulluksi. Vapaa-aikana käyn kaverin mökillä, soutelen ja käyn salilla.

Lopullinen höperyys siitä tulisi, jos alkaisin täällä kämpässä möllöttää.

Laajasta ystäväpiiristä huolimatta juuri kukaan ei ole selvillä Sepon todellisesta tilanteesta.

– Kavereiden aivoja en halua omilla vaikeuksillani mädättää, Seppo tuhahtaa.

JULKINEN TERVEYDENHOITOKIN on tuottanut Sepolle hankaluuksia.

– Viimeksi lääkäri ei ymmärtänyt juuri sanaakaan suomea. Varmasti hän on ihan pätevä, mutta kielimuuri on iso ongelma, Seppo sanoo.

Samanlaisia asiakaskokemuksia on kantautunut myös Hakunilan seurakunnan diakoniatyöntekijän Kati Pyykön korviin.

– Pienituloisen on käytettävä julkisen terveydenhuollon palveluita, joihin voi joutua odottamaan kauan. Sitten voi olla, ettei lääkäri kielimuurin takia ymmärrä, mikä potilasta vaivaa. Potilas saattaa

”

Voisin muuttaa minne tahansa, mutta lapset ja lapsenlapset asuvat pääkaupunkiseudulla.

ELÄKELÄINEN SEPPO, 68

mennä todella huonoon kuntoon, ennen kuin löydetään oikea diagnoosi, Pyykkö kertoo.

Lääkäri Satu Korhonen törmää päivittäin siihen, ettei potilas kykene hoitamaan itseään asianmukaisesti rahaongelmien takia.

– Joissakin sairauksissa, kuten astmassa, voi lääkkeen käyttämättömyys pahentaa nopeastikin sairauden oireita. Psyykkisissä sairauksissa taas lääkityksen lopettaminen yhtäkkiä voi oireiden pahentumisen lisäksi aiheuttaa hankalia vieroitusoireita.

Korhonen on huolissaan myös verenpainetautia ja diabetestä sairastavista.

– Hoitamaton tai puutteellisesti hoidettu veren-

painetauti on riskitekijä vakaville komplikaatioille, kuten aivoinfarktille ja aivoverenvuodolle sekä sepelvaltimotaudille. Huonossa tasapainossa oleva diabetes altistaa muun muassa sepelvaltimotaudille.

– Valitettavasti useat potilaat ovat joutuneet kieltäytymään tehokkaimmista lääkityksistä taloudellisista syistä. Tällöin lääkkeet valitaan halvemmista vaihtoehdoista. On sääli, että paras mahdollinen hoito ei ole kaikkien ulottuvilla, Korhonen sanoo.

SEPON AHDINKO alkoi, kun hän jäi eläkkeelle kesällä 2018 ja tulot putosivat. Eläke on verottomana noin 2 500 euroa kuukaudessa.

– Muuten pärjäisin hyvin, mutta kun on velkaa.

Töissä ollessani paikkasin velkaa velalla ja pystyin hoitamaan lyhennykset. Eläkkeellä se ei enää onnistu, Seppo huokaa.

Sepon velkaantumista pohjusti avioero lasten äidistä sekä myöhempi ero toisesta parisuhteesta. Seppo ei ole ongelmineen yksin. Eläkeikäisten maksuhäiriöiden määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Tällä hetkellä noin 34 500:lla yli 65-vuotiaalla on maksuhäiriömerkintä.

Vuokraan Sepolta kuluu 950 euroa kuukaudessa, ja Vantaalla yksinasuvan vuokrasta huomioidaan toimeentulotuessa menona 694 euroa. Siitä ylimenevä osuus on asiakkaan kontolla. Pääkaupunkiseudulla ei juuri ole halpoja asuntoja tarjolla.

– Voisin muuttaa minne tahansa, mutta lapset ja lapsenlapset asuvat pääkaupunkiseudulla. Meillä on hyvin läheiset välit, Seppo kuvailee.

Lisäksi ulosotto vie tililtä 700 euroa joka kuukausi.

Diakoniatyöntekijän avulla Seppo on saanut haetuksi toimeentulotukea, jota heltisi 146 euroa kahden kuukauden ajalle. Seppo koki koko prosessin nöyryyttävänä ja turhauttavana.

Nyt Seppo on hakeutumassa velkasaneeraukseen.

Juuri ennen lehden painoon menoa Seppo soittaa ja kertoo ilouutiset: häätö on saatu perutuksi. Aikaa häätöön on soittohetkellä enää muutama päivä. Seppo kertoo valvoneensa yön, mutta äänestä kuultaa helpotus, ja – totta vieköön – elämänilo. ■

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Loisto Mariner mobiililaitteille

Veneilijän parasta matkaseuraa Loisto Mariner on veneilijän parasta matkaseuraa: navigointityökalut, säätila ja vesillä liikkuvien laivojen tunnistus AIS-tietojen avulla ovat aina mukanasi. Navigoi helposti suomalaisella merikartalla tai samoile tarkkojen maastokarttojen avulla.

Loisto Mariner vie sinut minne vain: • Navigoi Suomen merialueilla tutuilla merikartoilla.

• Veneile järvialueen merikarttojen avulla Suomen sisävesillä.

• Retkeile tarkkojen maastokarttojen mukaan.

• Suunnittele reittejä maalla tai vesillä, myös ilman verkkoyhteyttä • Tarkista säätiedot ja löydä levähdyspaikat vierasvenesatamista.

• Löydä määränpääsi laajan nimistöhaun avulla Lue lisää: Loistonavigointi.fi Tutustu esittelyvideoon: Youtube.com  Loisto Mariner

UUTTA: AIS, harppitoiminnot, reitin jälkipiirto

Loisto Mariner on saatavilla latauskaupoista sekä Android- että iOS-käyttöjärjestelmiin.

B

5

6B

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Kuka?

Linda-Maria Roine, 26, tunnetaan räppäri Mercedes Bentsona. Hänen toinen albuminsa Joka ikinen yö julkaistiin tänä keväänä suoratoistopalveluissa.

Mitä?

Tänä keväänä ilmestyi myös Roineen ja toimittaja Venla Pystysen kirja Mercedes Bentso: Ei koira muttei mieskään (Johnny Kniga), joka kertoo Roineen elämäntarinan.

Motto

”Kauneus alkaa siitä hetkestä, kun päätät olla oma itsesi.”

(Coco Chanel)

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Assan vessan feministi Koulukiusattu Linda-Maria Roine leikki välitunneilla Jumalan kanssa. Nyt hän on räppäri Mercedes Bentso, tylsä luterilainen, hetkittäin onnellinen ja usein vihainen.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JOONAS BRANDT

E

hkä jonakin päivänä tämä kaikki alkaa tuntua Linda-Maria Roineesta normaalilta: Ystävät. Parisuhde, jossa ei tarvitse pelätä mitään. Työ, josta on unelmoinut jo teininä.

Vielä toistaiseksi hänen on vähän vaikea uskoa sitä.

– Ajattelen, että tämä on jotakin ihmeellistä, mistä pitää olla koko ajan ihan superkiitollinen. Samalla pelkään menettäväni tämän. Siksi pienetkin takaiskut, kuten vaikka riidat ihmissuhteissa, vievät saman tien ihan pohjalle.

Pitkään Roineen elämässä normaalia olivat yksinäisyys, kiusaaminen, seksuaalinen kaltoinkohtelu, päihteet ja väkivalta.

– Vasta nyt jälkeenpäin olen tajunnut, miten vaarallista ja hajottavaa on, kun kiusaamista ja seksuaalista kaltoinkohtelua kokee lapsena ja nuorena, jolloin itsetunnon pitäisi kehittyä. On vaikea ymmärtää, että minulla on nyt paljon ystäviä ja että joku tosiaan haluaa olla minun ystäväni, sillä ne kriittisimmät vuodet sain koko ajan kuulla, miten hirveä olen.

Vaikeaa Roineen on myös tunnistaa sitä, että hän on onnellinen. Tai ainakin hetkittäin onnellinen.

– Ihan pari päivää sitten olin liukuportaissa menossa ylöspäin ja tajusin, että minulla ei ole mitään hätää ja että kaikki on hyvin. Onnenhetkiä tulee myös arjen pienistä asioista, vaikka pyykkiä pestessä. Ei minusta aikaisemmin ole tuntunut siltä.

USEAMMIN KUIN onnellinen Roine kuitenkin on ihan raivona, täynnä vihaa ja katkeruutta. Silloin avuksi tulee Viola Violencia, yksi hänen alter egoistaan.

– Otan Violan ja kynän ja alan työstää.

Työstämisestä syntyy riimejä räppäri Mercedes Bentsolle, joka sekin on yksi Roineen alter egoista. Monet teksteistä ovat synkkiä ja väkivaltaisia ja kertovat sellaisesta elämäntavasta, jota moni suomalainen ei ole nähnyt eikä luultavasti pysty kuvittelemaan. Roine miettiikin, että jos hän olisi elänyt helpomman lapsuuden ja nuoruuden, hänestä tuskin olisi tullut räppäriä. Ehkä hän olisi mennyt opiskelemaan teatteria tai musiikkia.

Edelleenkin Roine huomaa olevansa katkera ihmisille, joilla asiat ovat olleet paremmin kuin hänellä.

– Jos vaikka näen, että jollakin tytöllä on isä, tunnen katkeruutta. Se isäasia on minulle edelleenkin tosi paha, Roine sanoo.

Hänkin olisi halunnut sellaisen isän, jollaisia isät hänen mielikuvissaan olivat: isä olisi puolustanut häntä ja ehkä estänyt kaikkea pahaa tapahtumasta, tarttunut tarvittaessa vaikka lapioon tai haulikkoon tytärtään suojellakseen. Isä kuitenkin häipyi kuvioista siinä vaiheessa, kun tytär oli aivan pieni.

ONNEKSI OLI äiti.

– Äiti on parasta, mitä minulla on ollut. Just eilen äiti oli käymässä. Maattiin sängyllä, katsottiin telkkaria, syötiin herkkuja ja juteltiin. Se tuntui ihan samalta kuin silloin, kun olin pieni ja asuin äidin kanssa, Roine kertoo.

– Äiti on kasvattanut minut lähes täydellisesti. Äiti opetti, että tee muille niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän. Eihän siinä ollut muuta ongelmaa kuin se, että ne muut eivät ole toimineetkaan niin, ja minä olen ollut liian kiltti.

Teini-ikäisenä Roine onnistui salaamaan äidiltään sen, että hän oli ajautunut itseään vanhemman poikaystävän mukana huumepiireihin ja käytti itsekin aineita.

– En varmaan olisi jaksanut yrittää ja skarpata niin paljon, jos äiti olisi vaikka ollut itse narkkari tai koko ajan töissä. Äiti on myös iso syy siihen, että olen halunnut elää. Äiti on tukenut ja ollut konkreettisesti aina läsnä. On ihmeellistä, että jotakuta ylipäätään on kiinnostanut se, että minä olen hengissä.

SEKSUAALISTA HYVÄKSIKÄYTTÖÄ lapsena, koulukiusaamista, seksuaalista väkivaltaa, pahoinpitelyjä. On oikeastaan pieni ihme, että Linda-Maria Roine on hengissä ja kertomassa tarinaansa. Synkimpinä ja toivottomimpina hetkinä hän on harkinnut niin kiusaajiensa tappamista kuin itsemurhaakin.

Nyt hän kuvaa asennoitumistaan maailmaan raa’aksi ja veriseksi lattiatason ja Assan vessan feminismiksi. Se on feminismiä, joka pitää hengissä: saa esimerkiksi tajuamaan, että väkivaltaisesta parisuhteesta on oikeus lähteä ja että seksi ilman toisen osapuolen suostumusta on raiskaus.

– Minusta ei olisi tullut feministiä valtaväestön ongelmilla. Esimerkiksi se, että yritysjohtajina ei

”

JOS TEEN JOTAKIN PASKAA, PYYDÄN ANTEEKSI JA SAAN ANTEEKSI.

ole tarpeeksi naisia, ei mitenkään liity minun maailmaani. Minun on myös vaikea samastua sellaiseen keskusteluun, jossa nyhvätään ja takerrutaan lillukanvarsiin, koska olen nähnyt niin hirveitä asioita.

Minusta se, että mies vetää naista turpaan, on suurempi ongelma kuin se, että mies tekee jotain mikroaggressioksi luettavaa niin kuin vaikka avaa naiselle oven.

SEKOPÄÄ – niin Roine vastaa, kun häneltä kysyy, millainen ihminen hän tällä hetkellä on. Oikeastaan hän ei vielä tiedä. Oma identiteetti on ollut hakusessa kauan. Nuorempana hän samastui romanikulttuuriin, koska ei kokenut tulevansa hyväksytyksi valtaväestön parissa. Joulukuussa 2017, Suomen 100-vuotisjuhlien aikaan, Roine tajusi olevansa suomalainen.

– Olen saanut suomalaisen ja luterilaisen kasvatuksen äidiltäni ja mummoltani. Suomalainen ja luterilainen kuulostaa helvetin tylsältä, mutta ei siinä ole mitään vikaa. Miksi olen ollenkaan lähtenyt etsi-

mään juuriani ja uskonnollista vakaumustani muualta, kun olen jo ihan lapsena saanut ne kotoa? Roine miettii.

Kun hän oli pieni, äiti kertoi hänelle Taivaan Isästä. Lapsen mielessä Taivaan Isä näytti samalta kuin hänen oma, poissaoleva isänsä. Koulussa Roineella ei ollut ystäviä, mutta hän odotti välituntia päästäkseen olemaan Taivaan Isän kanssa.

– Usko oli minulle lämmintä ja turvallista. Minulle oli itsestään selvää, että uskon Jumalaan. Joskus teini-iässä rupesin kaipaamaan omaa yhteisöä ja olin tosi altis kaikelle. Törmäsin romaninaisiin, jotka halusivat rukoilla puolestani. He johdattivat minut helluntaiseurakuntaan, Roine kertoo.

Helluntaiseurakunnassa Roineelle sanottiin, että hänen pitäisi tulla uskoon. Roineesta se oli outoa, sillä hänellähän oli jo läheinen suhde Jumalan kanssa.

– Liityin sitten seurakuntaan ja kävin kasteella, koska ajattelin, että niin pitää tehdä.

HELLUNTAISEURAKUNNAN KÄSITYS uskosta olikin jotain ihan muuta kuin se, mihin Roine oli kotonaan tottunut. Jumalastakin annettiin kummallinen kuva.

– Jumala, joka oli ollut minulle suuri ja tärkeä ystävä, esitettiinkin tosi pikkumaisena kyttääjänä. Ihmisten henkilökohtaisia asioita sorkittiin ja niistä joutui julkisesti tekemään tiliä. Siellä oli paljon tosi huonoista oloista tulleita ihmisiä ja minusta alkoi tuntua siltä, että heitä pidettiin pilkkana ja käytettiin hyväksi, Roine kertoo.

Hänen ensimmäinen käyntinsä luterilaisessa jumalanpalveluksessa helluntaiseurakunnasta irtautumisen jälkeen ei ollut kovin rohkaiseva. Oli pitkäperjantai, ja tunnelma oli, no, niin kuin hautajaisissa. Kontrasti helluntaiseurakunnan ylistysmeininkiin ei olisi voinut olla suurempi.

– Nyt tykkään tosi paljon käydä Tuomasmessussa. Siellä saa liikehtiä ja olla rennosti. Kukaan ei kysy, poltatko tupakkaa. Helluntaiseurakunnassa ehtoolliselle ei saanut mennä, jos oli esimerkiksi riippuvuuksia. Tuomasmessussa ihmisten puolesta rukoilevat eivät puhu kielillä vaan ihan suomeksi ja tavallisilla sanoilla, Roine kertoo.

Jumalakin on taas se lapsuudesta tuttu.

– Jumala on armollinen, ja minun ei tarvitse kuin uskoa ja tehdä parhaani. Jos teen jotakin paskaa, pyydän anteeksi ja saan anteeksi.

JOS LINDA-MARIA Roine voisi päättää, jonakin päivänä myös kaikki tämä olisi normaalia: Naisiin ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuvasta väkivallasta esimerkiksi romanikulttuurissa puhuttaisiin julkisesti. Väkivallan uhrit uskoisivat, että he ansaitsevat parempaa ja heillä on oikeus lähteä myrkyllisistä suhteista. Lähisuhdeväkivaltaan puututtaisiin aktiivisesti myös poliittisessa päätöksenteossa. Turvakotien määrää lisättäisiin. Säädettäisiin terapiatakuu niin, että mielenterveysongelmiin saisi apua viimeistään kuukauden sisällä.

Ja Linda-Maria Roine tekisi musiikkia yhdessä ihailemiensa Lana Del Reyn ja Eminemin kanssa. ■

8B

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Äidit ovat aina tunteneet syyllisyyttä Jo Raamatusta löytyy äitejä, jotka käyvät valtapelejä, suosivat yhtä lapsistaan ja kokevat riittämättömyyttä.

R

akkautta, kipeitä menetyksiä, häikäilemätöntä vallankäyttöä, lapsettomuuden aiheuttamaa häpeää. Kaikkea tätä raamatuntutkija Outi Lehtipuu on löytänyt perehtyessään Raamatun äiteihin.

– Raamatussa kuvataan myös sellaisia äitiyden piirteitä, joita ei mielellään näkisi. Siellä on Rebekka, joka asetti toisen lapsensa toisen edelle. On myös vastine nykyajan jääkiekkoäideille: Jeesuksen opetuslasten Jaakobin ja Johanneksen äiti, joka häikäilemättä pyrki edistämään omi-

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA MARI AARNIO

en lastensa etua. Herodias puolestaan käytti tytärtään välikappaleena taivutellakseen miehensä tahtoonsa, Lehtipuu kertoo.

Usein äidinrakkauden sanotaan olevan pyyteetöntä.

– Höpöhöpö, Lehtipuu sanoo.

– Pienen lapsen rakkaus vanhempiinsa on pyyteetöntä. Lapsi ei valikoi eikä pelaa. Hän on lojaali vanhemmilleen, ansaitsevat nämä sitä tai eivät. Sen sijaan äidit kyllä osaavat käydä kauppaa ja käyttää valtaa. ÄIDIT KUVATAAN Raamatussa aina suhteessa lapseen, tarkemmin sa-

nottuna poikaan. Äidit ovat tärkeitä, koska heidän poikansa ovat tärkeitä. Kiinnostuksen kohteena eivät ole naisten tarinat, vaan Israelin historian suurmiehet.

Outi Lehtipuun kirjassa Raamatun äidit – sivustakatsojista päähenkilöiksi esitellään sellaisia tuttuja äitejä kuin Eeva, Saara ja Maria, mutta myös äitejä, jotka sivuutetaan Raamatussa maininnoilla ja joista kaikista ei tiedetä edes nimeä.

Raamatun äideistä varhaisimmat elivät paimentolaiskulttuurissa, myöhäisimmät antiikin Rooman kaupungeissa. Aikajänne on noin tuhat vuot-

ta. Lehtipuun mukaan yhteistä näiden äitien elämänpiirille on ainakin se, että sukupuolten tehtävät ja roolit olivat vahvasti eriytyneitä. Silloin äitien vastuulla olivat asiat, joista nykyisin huolehtivat molemmat vanhemmat.

– Raamatun ajan maailmassa naisen tehtävä oli äitiys. Oikeastaan vasta luostarilaitos 300-luvulta lähtien antoi naisille mahdollisuuden muuhun kuin avioliittoon ja äitiyteen, Lehtipuu arvioi.

– Sellaista liikkumatilaa Raamatun äidit eivät olisi voineet kuvitellakaan. Heille avioliitto tarkoitti las-

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

ten synnyttämistä. Lapsettomuus oli iso ongelma ja häpeä. Toisaalta synnyttäminen oli tuon ajan oloissa aina hengenvaarallista. Se olikin naisten yleisin kuolinsyy. Luotettavaa ehkäisyä ei ollut, joten jos hedelmällisessä iässä oleva nainen ei ollut raskaana, hän luultavasti imetti.

KOTI OLI Raamatun äitien työpaikka.

Poikkeus on Lyydia, Apostolien teoissa mainittu vauras purppurakauppias.

– Nykyajan työssäkäyviä äitejä saattaisi kiinnostaa, kuinka Lyydia yhdisti lapsenhoidon ja työn. Toisaalta hän on varmaan ollut niin hyvätuloinen, että hänellä on ollut varaa pitää pal-

”

ÄITIKIN VOI OLLA VAMPPI — TAI VAMPPIKIN VOI OLLA ÄITI.

velijoita huolehtimassa lapsistaan ja kodistaan, Outi Lehtipuu miettii.

Niin sanotut ruuhkavuodet ovat nykyajan ilmiö, mutta Lehtipuun mukaan erilaiset syyllisyyden- ja riittämättömyydentunteet ovat olleet kaikkina aikoina äideille tuttuja.

– Raamatun äideistä syyllisyyden kanssa on varmaan kamppaillut esimerkiksi Jeesukselta apua hakenut, nimetön kanaanilainen nainen. Hänestä ei tiedetä muuta, kuin että hänen tyttärensä oli sairas. Tuohon aikaan sairauden ajateltiin olevan seurausta synnistä tai pahoista teoista.

Voin kuvitella, kuinka äiti on miettinyt, että mitä pahaa hän on tehnyt, kun hänen lapsensa ei ole terve.

Raamatussa on useampiakin kertomuksia naisista, jotka eivät ole saaneet lasta. Tunnetuimpia ovat Vanhan testamentin Saara ja Uuden testamentin Elisabet.

– Ensin voisi ajatella, että heissä on samastumispintaa lapsettomuudesta kärsiville. Mutta nämä Raamatun kertomukset päättyvät aina onnellisesti niin, että nainen lopulta synnyttää pojan. Kuitenkin silloinkin on varmasti ollut naisia, jotka jäivät lapsettomiksi. Heidän tarinansa eivät Raamatusta välity, Lehtipuu sanoo.

OUTI LEHTIPUU kertoo yllättyneensä siitä, että kun Raamatun äitejä tarkasteli lähemmin, monesta heistä löytyi vastenmielisiä piirteitä. Varsinkin Vanhassa testamentissa äitiydestä näytetään molemmat puolet, äideistä löytyy niin hyvää kuin pahaa. Ja vaikka äidit ovat sivuhenkilöitä, heidän tunteitaan ja ajatuksiaan saatetaan kommentoida.

– Uudessa testamentissa ainoa henkilö, josta sen kirjoittajat oikeastaan ovat kiinnostuneita, on Jeesus.

Maria on kyllä tärkeä hänen äitinään, mutta ongelmana on se, että Mariasta on tehty niin epäinhimillinen kiiltokuva, että häneen on vaikea samastua.

Lehtipuu löysi Mariasta myös toisenlaisen ulottuvuuden: Maria ei ymmärrä mahdottomalta tuntuvaa poi-

kaansa eikä poika vaikuta juuri piittaavan äidistään.

– Nykyäänkin on paljon aikuisia lapsia, jotka ovat katkaisseet välit vanhempiinsa tai ottavat heihin yhteyttä vain silloin, kun tarvitsevat rahaa.

Marian poika tunnetusti koki väkivaltaisen kuoleman. Lehtipuu muistuttaa, että lapsen menettäminen yleensäkin on Raamatussa iso teema. Moni poika kuolee ennen äitiään.

– Eräänlainen vastakertomus on Saaran ja Iisakin tarina. Iisak etsi itselleen vaimon vasta äitinsä Saaran kuoltua. Hän oli nelissäkymmenissä, mikä siihen aikaan oli poikkeuksellisen myöhäinen ikä perheen perustamiseen.

Asetelma houkuttelee pohtimaan Iisakin toiminnan taustoja: Oliko äidin ja pojan suhde niin tiivis, ettei siihen mahtunut vaimoa? Oliko siinä jonkinlaista takertumista? Oliko Saarasta tullut ylihuolehtiva, kun Iisak lapsena täpärästi välttyi kuolemalta?

– Minä ajattelen, että Iisak oli vähän rassu, jonkinlainen peräkamarin poika. Hänen vaimonsa Rebekka taas oli vahva nainen, joka vehkeili suosikkipoikansa Jaakobin hyväksi ja vei miestään kuusi–nolla.

– Iisakin ja Rebekan liitto oli aluksi onnellinen, mutta minusta tuntuu, että vuodet tekivät tehtävänsä. Rebekan mielenkiinto siirtyi selvästi miehestä poikaan, ja hän käytti miestään hyväkseen ajaakseen poikansa Jaakobin etua.

Lehtipuu huomauttaa, että samoin kävi Batseballe. Hänet muistetaan yleensä ihanana naisena, johon kuningas Daavid rakastui. Vuosien kuluttua hänen ja Daavidin suhde oli viilentynyt, ja Daavidin vuodetta lämmitti palvelustyttö. Silti Batseba ei epäröinyt suostutella Daavidia jättämään valtaistuinta pojalleen Salomolle.

– Se, että nainen asettaa lapset etusijalle elämässään eikä enää tunne seksuaalista mielenkiintoa miestään kohtaan, on tuttu tarina nykyäänkin, Lehtipuu sanoo.

RAAMATULLA ON ollut kauaskantoisia vaikutuksia siihen, miten äitiyttä ja naiseutta on määritelty ja hahmotettu. Lehtipuun mukaan Raamatun vaikutus näkyy esimerkiksi siinä, että äidit on totuttu näkemään jotenkin ihanteellisina ja eteerisinä hahmoina, jotka eivät ole lihaa ja verta. Äidin seksuaalisuus on ollut tabu viime vuosikymmeniin asti.

– Esimerkiksi Eevaa pidetään yleensä vain viettelijänä, joka houkutti viattoman miehen syntiin. Hän oli kuitenkin kaikkien elävien äiti. Äitikin voi olla vamppi — ja vamppikin voi olla äiti.

– Eevan vastakohdaksi kirkko tarvitsi synnittömän Marian. Ja vielä nykyisinkin vastakkainasettelu äidin ja huoran tai hyvän ja pahan naisen välillä elää länsimaisessa kulttuurisessa kuvastossa erittäin vahvana. ■ Kuinka hyvin tunnet Raamatun oudot äidit?

Testaa tietosi kirkkojakaupunki.fi:ssä.

TESTI VERKOSSA

B

9

Mitä tehdä, kun ei kuule hyvin?

ILMAINEN YLEISÖLUENTO KUULOSTA & KUULOKOJEISTA

Oodi-kirjastossa ke 15.5. klo 12:15-12:45 Varaa paikkasi luennolle:

puh. 09 345 5300 tai info@kuulohansa.fi Lisätietoja: www.kuulohansa.fi Luento pidetään Helsingin Keskustakirjasto Oodissa, Maijansalissa, osoite Töölönlahdenkatu 4.

Kuuntelemme Sinua, jotta Sinä kuulisit paremmin.

ESIKOISLESTADIOLAISTEN KEVÄTSEURAT KAIKILLE AVOIN TILAISUUS

lauantaina 11.5. klo 12 ja 17 sunnuntaina 12.5 klo 12 ja 18 maanantaina 13.5. klo 12 ja 18 RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 553 ja 553K Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa! ”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.”

Room. 10:17.

Osa 32

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Janita Akiola AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki Selja Purovaara, 30, asuu Vantaan Martinlaaksossa.

Hän on valmistunut muusikoksi Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosastolta. Hän on opiskellut myös uskontotiedettä Helsingin yliopistossa ja työskentelee tällä hetkellä katsomusaineiden opettajana Ressun peruskoulussa.

Purovaara aloitti 31.5.2016 Virsi päivässä -projektin, jonka tavoitteena oli kuvata Youtubeen päivittäin yksi virsiesitys.

Jouhikko on yksi Selja Purovaaran monista soittimista.

Virsi päivässä Youtubeen Selja Purovaara äänitti kolmessa vuodessa virsikirjan kaikki virret säestäen itseään esimerkiksi kitaralla tai mandoliinilla.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Y

hden virren äänittäminen vei vain viitisen minuuttia päivässä. Kolmeen vuoteen mahtui silti hetkiä, jolloin Selja Purovaara tuskitteli, miksi oli ryhtynyt urakkaan. Nuo hetket menivät kuitenkin nopeasti ohi, sillä hän teki virsikirjasta myös uusia, kiinnostavia löytöjä, vaikka oli kuvitellut tuntevansa sen läpikotaisin.

Purovaara pyrki tekemään virsiäänityksensä mahdollisimman yksinkertaisesti. Toimivaksi säestystavaksi osoittautui amerikkalaisen folkmusiikin simppeli rytmi.

MITTAVAAN URAKKAANSA Selja Purovaara ryhtyi toimittuaan Helsingin yliopistossa teologian opiskelijoiden jumalanpalvelusharjoituskurssin kanttorina. Opiskelijat lauloivat kurssilla aina samoja virsiä. Monipuolistakseen valikoimaa Purovaara ideoi Virsi päivässä -projektin.

Youtube-projektin nimi tulee kansanmusiikkipiireistä, jossa tune-a-day tarkoittaa, että muusikko opettelee uuden sävelmän joka päivä. Purovaara säesti lauluaan pääasiassa akustisella kitaralla.

Lisäksi käytössä olivat piano, mandoliini, banjo,

jouhikko, urut, basso ja syntetisaattori. Joillakin videoilla oli mukana myös vierailevia muusikoita.

ERITYISEN HARTAAN tunnelman Selja Purovaara koki Youtube-videota tehdessään viime pyhäinpäivänä Kiuruveden kirkossa. Hän äänitti siellä Armorikkaat-bändin kanssa poismenneiden muistelemiseen liittyneen virren. Tunnelmaan vaikutti osaltaan se, että kirkon seinällä oli yhtyeen yhden jäsenen esi-isän kuva.

Lähes 800 virren urakka tuli täyteen juuri ennen pääsiäistä. Viimeisen virren Purovaara kuvasi ja äänitti Youtubeen kotikulmillaan Myyrmäen uudessa Virtakirkossa. Se oli pääsiäisvirsi Aurinkomme ylösnousi.

Purovaara ei aivan yltänyt virsi päivässä -tavoitteeseensa. Hän arvioi työtahdiksi 1,3 virttä päivässä.

Joka tapauksessa hän on tyytyväinen tulokseen ja saamaansa palautteeseen. Videoilla on ollut yli 311 000 katsojaa. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

12.5.

Jumalan kansan koti-ikävä

Pikkuhiljaa Purovaara koki pääsevänsä virsien ytimeen. Erityisen hienoa hänestä oli tutustua virsien erilaisiin tapoihin sanoittaa pyhän kokemusta. Körttiläistaustansa vuoksi hän tuntee hyvin murheen sävyttämät Siionin virret. Virsikirjassa häntä säväyttivät suurta rakkautta ja lämpöä hehkuvat virret. Yhdeksi hänen lempivirrekseen tuli virsi 565, jossa lauletaan lohduttavasti ”Nyt melu tyyntyy, työn paine laantuu”.

Ikuiset bileet JUHLIMME EDELLEEN pääsiäistä.

Tänä vuonna pääsiäisjuhla päättyy kirkon kalenterissa vasta kesäkuun kahdeksantena päivänä – ja tekee tilaa uudelle juhlakaudelle. Silloin aiheena on helluntai, maailmanlaajuisen kirkon syntymäpäivä. Ei siis mikään pieni juhla sekään.

Ei ehkä aina tule mieleen, että kristityt ovat juhlakansaa, bilettäjiä, kuten nykykielellä sanotaan.

Varsinkin pohjoisessa uskoa on eletty harmauden, arjen ja kovan työn kautta. Tosin on silloinkin pantu parasta ylle kirkkoon mentäessä. Joulua on juhlittu uusilla oljilla ja tavallista paremmalla ruualla.

Miksi me juhlimme? Perussyy löytyy pääsiäisestä ja silloin syntyneestä ylösnousemususkosta.

Kristinusko on uskoa siihen, että kuolemalla ei ole viimeistä sanaa.

Pääsiäisen tyhjä hauta muutti ratkaisevasti ihmisen näkökulmaa.

Menneisyyden tilalle me saimme tulevaisuuden. Pääsiäinen käänsi katseemme eteenpäin, uuteen aamuun.

Ensi sunnuntain oikea nimi on Jubilate eli Riemuitkaa, juhlikaa.

Vähän hassusti se on saanut suomenkieliseksi nimeksi Jumalan kansan koti-ikävä.

Koti-ikävä kääntyy mielessämme helposti kohti menneisyyttä.

Mutta sen oikea merkitys on itse

asiassa uskovan katseen kohdistaminen tulevaisuuteen. Uuteen aamuun, uuteen elämään ja tule-

vaan suureen juhlaan, joka meitä odottaa. ■ OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Gurun opissa Ohjaajana John Main Irlantilaisesta John Mainista (1926–1982) tuli benediktiinimunkki 1960-luvulla Lontoossa.

Olleessaan työkomennuksella Kaukoidässä Main oli kiinnostunut yhden sanan meditaatiosta ja harjoittanut sitä hindumestarin opastamana. Saman yksinkertaisen rukoustavan hän löysi kristillisestä perinteestä.

Main perusti oman luostarin ja Kristillisen meditaation keskuksen (The World Community for Christian Meditation) Montrealiin. Hänen innoittamiaan kristillisiä meditaatioryhmiä on yli sadassa maassa, myös Suomessa. Kristillisen meditaation keskusta johtaa nykyään Mainin työtoveri Laurence Freeman.

Yksi sana riittää Tahtoisitko pysäyttää mielesi laukan? Se on mahdollista. Valitse rukoussana ja lausu sitä hiljaa mielessäsi parinkymmenen minuutin ajan, neuvoo benediktiinimunkki John Main.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

”MEDITAATIOSSA OLEMME kaikki vasta-alkajia”, kirjoittaa benediktiinimunkki John Main, joka on yksi modernin ajan vaikuttavimpia kristillisen meditaation opettajia.

Hän luotti syvään, yksinkertaiseen rukoukseen, jossa tarvitaan vähän sanoja. Hän kutsui sitä myös meditaatioksi.

Main muistuttaa, että meidän ei niinkään tule puhua Jumalalle kuin kuunnella häntä. Siksi on tärkeää, että opettelemme olemaan vaiti ja avaamaan korvamme. Siinä olemme aina aloittelijoita, koska meidän on niin vaikea olla hiljaa.

ENSIKOSKETUKSEN yksinkertaiseen rukoukseen John Main sai ollessaan diplomaattitehtävissä Kaukoidässä, nykyisen Malesian alueella. Hän oli 30-vuotias, kun tapasi siellä hindumestarin, josta huokuva rauha teki häneen vaikutuksen.

Main kysyi tältä, voisiko hän kristittynä oppia meditoimaan. Tämä vakuutti, että meditointi tekisi Mainista entistä syvemmin kristityn.

Hindumestari kertoi meditaation tarkoituksen olevan, että ihminen tulee tietoiseksi Hengen läsnäolosta itsessään ja koko universumissa lausu-

malla yhtä sanaa. Puolentoista vuoden ajan miehet tapasivat kerran viikossa. Mainin oli määrä meditoida puolen tunnin ajan aamuin illoin.

Menetelmä oli yksinkertainen.

Main sai opettajaltaan rukoussanan, mantran, jota hänen tuli toistaa hiljaa mielessään. Kun Main kysyi, mitä ja milloin tapahtuisi jotain, hän sai vain ohjeen: ”Toista vain mantraasi.”

Kun sana alkaisi vähitellen soida hänen sisällään, se loisi yhteyden hänen ja kaiken muun välille.

PALATTUAAN EUROOPPAAN John Main hakeutui kristilliseen benediktiiniluostariin. Siellä hän ei saanut

kuitenkaan harjoittaa Kaukoidässä oppimaansa rukousta, sillä hänen noviisimestarinsa piti sitä arveluttavana ja suorastaan vaarallisena uutuutena.

Sitten Main luki 300-luvulla eläneen munkki Cassianuksen kirjoituksia, joissa tämä kertoo Egyptin erämaaisiltä saamastaan rukousohjeesta. Kun Cassianus oli kysynyt näiltä, miten voisi pysäyttää rukouksen aikana laukkaavat ajatuksensa, hän oli saanut kehotuksen toistaa mielessään psalmin säettä: ”Jumala, pelasta minut, Herra, riennä avukseni.”

Main tunsi palanneensa kotiin.

Kielletty rukouskäytäntö löytyi varhaisista kristillisistä opetuksista.

Yksinkertainen tapa meditoida Elämään löytyy rytmi, kun alat meditoida päivittäin.

Etsi rauhallinen paikka. Istu alas. Sulje silmäsi kevyesti. Hengitä rauhallisesti. Ala hiljaa mielessäsi lausua sanaa, jota toistat parikymmentä minuuttia. John Main ehdottaa rukoussanaa ”Ma-ra-na-ta” (Tule, Herra Jeesus). Se voi olla muukin lyhyt sana tai säe Raamatusta tai kristillisestä perinteestä.

Lausu vain sanaa hiljaa mielessäsi. Kuuntele sitä, anna sen resonoida sinussa ja toista sitä vain lempeästi. Älä ajattele sen merkitystä. Kun mitä tahansa ajatuksia tulee mieleesi, anna niiden mennä ja palaa vain toistamaan rukoussanaasi.

Main muisti Raamatun kertomuksen, jossa Jeesus kiitti publikaanin yksinkertaista rukousta: ”Jumala, ole minulle syntiselle armollinen.” Samaa juurta on itäisessä kristillisyydessä harjoitettu sydämen rukous, jossa toistetaan pyyntöä ”Herra Jeesus Kristus, armahda meitä”. Myös Jeesuksen opettama Isä meidän -rukous koostuu lyhyistä rukoussäkeistä.

OMAN RUKOUSSANANSA John Main löysi vanhan kristillisen liturgian arameankielisestä sanasta maranata.

Main näki, että tuo sana sopi kenelle tahansa, joka tahtoi kokea Jumalan läsnäolon elämässään ja oppia meditatiivisen rukouksen.

Maranata on suomeksi ”Tule Herra Jeesus”. Meditatiivisessa rukouksessa ei kuitenkaan ole kyse rukoussanan merkityksen miettimisestä, vaan sen rauhallisesta toistamisesta.

Se on paras tapa rauhoittua ja löytää lepo Jumalassa, Main opettaa.

Et niinkään itse puhu Jumalalle, vaan asetut kuuntelemaan. Et tee mitään, vaan annat ajatusten mennä. Rukoussana vain soi sinussa. Olet yhtä Kristuksen kanssa, yhtä Jumalan kanssa ja yhtä toisten ihmisten kanssa. ■

MENOT 9. – 23.5.

Amanda Anja Helmi Hänninen, Julia Liisa Evgenia Kiilunen, Sofia Zaida Hilkka Yli-Ollila, Nooa Valo Erik Grönfors, Aatos Vincent Doligas, Oliver Johannes Raitio, Joel Ville Ilmari Hoffrén.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Pekka Juhani Nousiainen ja Laura Marianne Nurminen.

HAUTAAN SIUNATTU Aaro Albert Juselius 92 v, Pauli Johannes Hämäläinen 88 v, Jouko Kaila 86 v, Anna-Maija Manninen 85 v, Matti Tapio Multanen 81 v, Eeva Marjatta Viikki 71 v, Irma Lahja Kyllikki Jortikka 68 v, Jouni Martti Määttänen 64 v, Suna Annica Österling 44 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi Rekolan kirkolla ti klo 11–13 Asolan seurakuntatalolla to klo 11–13 p. 09 830 6707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11 Asolan seurakuntatalolla to klo 9–11 Ajanvaraus ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706 rekola.diakonia@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Pyhäkoulu su klo 10 Lapsiperheiden olohuone ma ja to klo 9–14. Ma lounas klo 11–12.30: keitto 0,50 e/laut.

Taidekerho 5–8-v. ma klo 14–16 (11.3.–13.5.) Petri 050 573 6328.

Yläovet auki ja hartaus ma klo 17.

Maksuton iltapala, sauna. Tied. 050 553 8459/Irma.

Diakoniakahvila ja -päivystys ti klo 9–11. Maksuton aamupala.

SilmukkaSiskot-ryhmä ke klo 9.30.

Open Doors -nuorten avoimet ovet ke klo 18 (EI 22.5. ja 29.5.).

Pyhän Andreaan kirkon kuoro ke klo 18.30. Ke 22.5 ja 29.5. avoimet harjoitukset Hiippakuntajuhliin lähtijöille.

Avoin raamattupiiri ke klo 18.30.

Raamattu- ja keskustelupiiri to 9.5. ja 23.5. klo 13.

Kansainvälinen messu su 12.5. klo

10. Kakkukahvit ja äideille ruusut.

Oili Karinen, Noora Hultin.

Miesten raamattupiiri ma 13.5. klo 18.30.

Aamumessu ke 15.5. klo 9. Laura Maria Latikka, puhe past. Elina Vaittinen Sansasta, kanttori Sirkku-Liisa Niemi. Messun jälkeen Elina Vaittinen kertoo medialähetystyöstä.

Nuorten kevätjuhla ke 15.5. klo 18–20. Kevätkauden päätös kera hyvien tarjoilujen, ohjelman ja seuran.

Porvoon seurakunnan lapsikuorojen konsertti la 18.5. klo 16. Joht.

Minna Wesslund. Vapaa pääsy. Lapsille jätskit.

Messu su 19.5. klo 10. Laura Leverin, Sirkku-Liisa Niemi.

Esikoiset ry:n seurat su 19.5. klo 15.

Iltamessu ma 20.5. klo 17. Laura Leverin, Jenni Rikala ja co.

Vapaaehtoisten kevätkahvit ti 21.5. klo 17. Toimintakauden päättäminen.

Tied. 050 553 8459/Irma

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 050 573 6329 Lasten oma päiväkerho 3–5-v. 3 x vk. Lukukausimaksu. Syksyn ilmoittautuminen käynnissä https://bit. ly/2GecPBY tai p. 050 573 6328/Petri.

Maalaus- ja taideryhmä ma klo 10–12. Ohj. Anu. Materiaalimaksu 10 e/henk. Tied. 050 553 8459/Irma Asolan perhekerho ja kirkkomuskari ti klo 9–12. Muskari klo 10 (EI 21.5.) Muskarimessu päättää kauden ti 28.5.klo 10.

Saviryhmä ke klo 12.

Asolan Ankkuri -aamupala ja diakoniapäivystys to klo 9–11.

Asolan Silmukkaryhmä to klo 16. Ötökkäkerho 5–6-v. ti klo 13–15.

Kerrat 7.5., 14.5. ja 21.5. Retki su 26.5.

Harakan saareen. Ilm. Petri/050 573 6328.

Kipuryhmä ti 14.5. klo 15. Aihe: Miksi juuri minusta tuli kipukroonikko?

Puutarhapiiri ti 14.5. klo 18.

Asolan kokkikerho ke 15.5. ja ke 22.5. klo 14–16. Opetellaan laittamaan ruokaa ja leipomaan. Lopuksi luetaan ruokarukous ja syödään yhdessä. Ilm. 050 573 6328/Petri.

Kokkikerho on ilmainen. Älynystyrät Ällikällä to 16.5. klo 13.

Tehtäviä muistin tukemiseksi.

Seniorikahvila ma 20.5. klo 13.

Työikäisten raamattupiiri ma 20.5. klo 18–19.30. Lapset tervetulleita.

Narsistien uhrien vertaistukiryhmä to 23.5. klo 18.

Yksinhuoltajaperheiden grilli-ilta ja kevään päätös to 23.5. klo 17.30.

Asolan arabiankielinen työ la–su, tied pastori Ramez Ansara p. 050 304 1689.

MUUALLA

Yhteiskristillinen päiväpiiri ma klo 13 Rautkalliontie 4, kerhotila.

Nuorten sähly to klo 16–17 Rekolanmäen koulu (viim. kerta 16.5.).

Yhteiskristillinen rukouspiiri pe klo 19 Rautkalliontie 4, kerhotila.

Rekola päivä ja Unelmien kevätmarkkinat la 11.5. klo 10–15 Rekolan K-marketin ympäristössä. Koko perheen tapahtuma, jossa seurakunnan lisäksi toimintaa Rekolan alueen toimijoilta ja yrittäjiltä.

Perheiden luontoretki ke 15.5. klo 12. Ilm. 040 847 3203/Ingely Rannu, Ingely.rannu2@vantaa.fi. Järj. Rekolan ja Tikkurilan srk ja Vantaan maahanmuuttajapalvelut.

Seurakunnan työntekijä tavattavissa Kafnetissa ke 15.5. klo 12.

Rautkallionkatu 3.

Hanna-rukouspiiri ma 20.5. klo 18–19.30 Lampiranta, Tertunkuja 4 B. Vie mennessäis, tuo tullessais!

-kierrätyspäivä pe 24.5. klo 10–12.

Havukosken palvelukeskus, Paimenentie 4. Tuo tarpeettomat pientavarat, ym. Järj. alueen vapaaehtoistoimijat, Rekolan srk, Marjatta-Säätiö ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus. Kahvi- ja makkarabuffet.

KASTETTU Elias Aukusti Takkinen, Vilho Paavo Tuomas Koskinen.

HAUTAAN SIUNATTU Voitto Tapani Paajanen 71 v.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–15 p. 09 830 6333. Kastevaraus myös sähköisesti: https://asiointi.vantaanseurakunnat.fi/baptism Kirkkoherranvirasto: Vernissakatu 4, avoinna ark. klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Päivystävä pappi ark. klo 9–13 (Vernissakatu 4) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Vernissakatu 4) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi Ajanvaraus myös nettisivuilta.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Tikkurilan Mieskuoron konsertti pe 10.5. klo 18. Vapaa pääsy.

Kevätkonsertti – Now is the Month of Maying pe 10.5. klo 19. Esiintyjinä Tikkurilan Mieskuoro ja Mieskuoro Vantaan Laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Ilo liikkua! Unelmien perheliikuntapäivä la 11.5. klo 13–16 pappilan puistossa, Kuriiritie 1. Ohjelmassa mm. pomppulinna, polkupyörärata, hevoskärryajelua, jousiammuntakokeilu, gospel-lattarit jne. Vohvelikahvila ja grillimakkaraa Pakarituvalla.

Simonkallion koulun kuoron konsertti la 11.5. klo 19. Kuoron kanssa esiintyy lapsikuoro Hampurista.

Messu su 12.5. klo 12. Jaakko Hyttinen, Mirka Härkönen, Iina Katila.

Antonio Vivaldin Gloria la 18.5. klo 18. Rekolan sekakuoro, Valkea Ensemble ja solistit esittävät Antonio Vivaldin Glorian (RV 589) kuorolle, orkesterille ja solisteille. Johtaa Anu Pulkkinen. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Kaatuneiden muistopäivän kaksikielinen sanajumalanpalvelus su 19.5. klo 10. Martin Fagerudd, Janne Silvast, Anders Ekberg. Seppeltenlasku kirkon sankarihaudoille jumalanpalveluksen jälkeen. Seppeltenlasku Ruskeasannan hautausmaan sankarihaudoille noin klo 12 ja Hiekkaharjun vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä noin klo 12.30.

Messu su 19.5. klo 12. Terhi Viljanen, Sanna Heikurinen, Terje Kukk.

Con amore -kuoron kevätkonsertti ke 22.5. klo 19.

Nyt on aika kiitoksen! su 19.5 klo 18. Vantaan seurakuntien kuorojen yhteiskonsertti. Laulun voimaa, ilon ja kiitoksen juhlaa. Saa laulaa mukana!

Lasten ja perheiden kevätkirkko to 23.5. klo 18–19. Tule juhlimaan kevättä ja laulamaan Suvivirttä. Päiväkerholaiset esiintyvät, lopuksi kirkkomehut Pakarituvalla. Tuleekohan kirkonrotta Herttakin käymään?

PYHÄN LAURIN KAPPELI Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Vantaan musiikkiopiston kitaristien konsertti pe 10.5. klo 18.30 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3.

Lapsettomien lauantai: Tyhjän sylin messu la 11.5. klo 18. Sari Rajala, Iina Katila.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223.

Seurakuntien talon toiminta on siirtynyt tänne.

Pienten paikka auki pe 10.5. ja

A

11

17.5. klo 9–15.

Kahvia ja keskustelukumppaneita pe 10.5. ja 17.5. Juttuseuraa sekä maksuton aamiainen. Aamuhartaus klo 9.30, kahvit liukuvasti klo 12 asti.

Laulupiiri pe 10.5. klo 15.30. Samppa Laakso.

Naisten rukouspiiri pe 10.5. ja 17.5. klo 18.

Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 11.5. ja 18.5. klo 15.

Messu su 12.5. klo 10. Maria Koukkari, Terhi Viljanen, Samppa Laakso.

101 tutuinta virttä -yhteislaulutilaisuus su 12.5. klo 15. Jumalan kämmenellä.

Perhekerho ti 14.5. ja 21.5. klo 9.30– 11.30.

Sukkelat sukankutojat ti 14.5. klo 10.

Lähetyksen päiväpiiri ti 14.5. klo 13. Vapaehtoinen kahviraha lähetystyölle.

Pienten paikka auki ke 15.5. ja 22.5. klo 16–19.

Hanna-piiri to 16.5. klo 9.30–13.

Kuntokävelyä, keskustelua sekä kahvit.

Laulupiiri pe 17.5. klo 15.30. Iina Katila.

Messu su 19.5. klo 10 Päivi Helén, Marja Eloranta, Iina Katila.

Työikäisten leskien vertaistukiryhmä Winkut su 19.5. klo 17.

Sansan medialähetyspiiri ma 20.5. klo 18. Piiri kaikille, joita kiinnostaa maailmanlaajuinen medialähetystyö.

Omalla äänellä -lauluryhmä ti 21.5. klo 17.30. Terje Kukk.

Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 22.5. klo 13.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Naisten lenkkisauna to 9.5. klo 18.

Lenkkeilyä, saunomista ja yhdessäoloa. Iltapala 2 e.

Perhepäivä pe 10.5. ja 17.5. klo 9–14.

Kerho isille ja lapsille ti 14.5. klo 17.30–19. Askartelua, leikkiä ja musisointia. Iltapala 3 e/perhe.

Lapsikuoron harjoitukset ke 15.5. ja 22.5. klo 17–18.

Rukouspiiri ke 15.5. ja 22.5. klo 18.

Rukousta, Raamatun tutkimista ja laulua.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Raamattua ja lähetysasiaa teekupin ääressä to 9.5. klo 18–20. Lapset tervetulleita.

Perhekerho ma 13.5. ja 20.5. klo 9.30–11.

Menokasvo

Poikkea uuteen Pähkinärinteen Pähkinä-kahvilaan Pähkinärinteessä avautuu uusi kahvila. Mikä on uuden olotilan idea, Hämeenkylän seurakunnan pappi Matti Hyry?

– Täällä Pähkinärinteessa ei ole ennestään kahvilaa.

Ideana on avata aikuisille suunnattu, taidepainotteinen olotila ja kohtaamispaikka.

– Toivon, että tästä tilasta tulee paikka, jossa voi pyytää apua ja auttaa vapaaehtoisena alueen ihmisiä. Tilassa voi järjestää myös pienen kastejuhlan.

Pähkinä-kahvilan avajaisviikkoa vietetään 20.–26.5.

Mitä viikon aikana tapahtuu?

Olet tervetullut pistäytymään kahville, tutustumaan tilaan ja tapaamaan tuttuja. Kuulet myös musiikkia, syöt jäätelöä ja ilahdut monella tavalla. Luvassa on yllätyksiä.

Hyviä ideoita kerätään viikon aikana tilan jatkokäytöstä.

ULLA LÖTJÖNEN Pähkinä-kahvilan avajaisviikkoa vietetään 20.–26.5.

Kahvila on avoinna ma–la klo 10–15 Lammaskuja 2A. Tila siunataan käyttöön su 26.5. kello 16.

MARIANNA SIITONEN

Pähkinä-kahvilan nimen keksi alakoululainen Eeli Markkanen. Miten Pähkinärinteen elämä muuten näkyy kahvilan toiminnassa?

– Koulujen kanssa on mahdollista tehdä yhteistyötä, tai vaikkapa pienen taidenäyttelyn pitäminen tilassa on mahdollista. Lisäksi toivon, että Pähkinärinteen paikallishistoriaa ja ajankohtaisia asioita voidaan esitellä tilassa.

Kahvilassa noudatetaan ekologisia arvoja. Miten ja millaisissa asioissa ekologisuus on otettu huomioon?

– Täällä hyödynnetään hävikkiruokaa, ja kaikki tilan kalusteet ovat käytettyjä laatukalusteita. Tilan sisustusta rakennetaan syksystä alkaen eteenpäin tekstiilitaidetyöpajoissa, joissa hyödynnetään kierrätysmateriaaleja.

MENOT 9. – 23.5.

12 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

RISTIPURON KERHOHUONEISTO

Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 14.5. ja 21.5. klo 9.30– 11.30.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 14.5. ja 21.5. klo 9.30– 11.30.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Ei ammattilaisten töitä, mutta esim. lampun vaihto hoituu. Nikkaristi-välitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13.

Silkin aamiaiskahvila perjantaisin 18.1.–17.5. klo 10–12 Asukastila Silkinportissa, Tikkurilantie 44 F, 2. krs.

Käynti sisäpihan puolelta. Sinä maahanmuuttajataustainen, tule yhteiselle aamupalalle. Kahvilassa tapaat muita alueen asukkaita.

Maksuton. Yhteistyössä Vantaan kaupungin maahanmuuttajapalvelut sekä Yhteinen Pöytä.

Ilo liikkua! Unelmien perheliikuntapäivä la 11.5. klo 13–16 Pyhän Laurin pappilan puistossa, Kuriiritie 1. Ohjelmassa mm. pomppulinna, polkupyörärata, hevoskärryajelua, jousiammuntakokeilu, gospel-lattarit jne. Vohvelikahvila ja grillimakkaraa Pakarintuvalla. Tapahtuma on maksuton, varaa pikkurahaa makkara- ja lettukahviloihin.

Hetki kysymyksille ti 14.5 klo 10–12 Tikkurilan Vantaa-infossa Dixissä, Ratatie 11, 2. krs. Tikkurilan seurakunnan työntekijä tavattavissa. Tule keskustelemaan ja kysymään seurakunnan palveluista.

Yhärivoimaa – vertaiskokoontumisia yksinhuoltajaperheille ke 5.6., 12.6. ja 19.6. klo 9.30–11 Tikkurilan Koskikeskuksessa, Vernissakatu 4.

Haluatko tutustua toisiin yksinhuoltajiin ja vahvistaa arjen voimavaroja?

Yhärivoimaa kokoontuu kesäkuussa kolme kertaa. Lapset ovat lastenohjaajien kanssa Pienten paikassa.

Lastenhoito tarkoitettu käveleville alle kouluikäisille. Aikuisille on omassa tilassaan ohjattua toimintaa.

Toimintaan otetaan enintään 6–8 perhettä perhekoosta riippuen.

Ryhmä aloitetaan, jos 5 perhettä ilmoittautuu. Sitova ilmoittautuminen kaikkiin tapaamisiin 17.5. mennessä: diakonia.tikkurila@evl.fi Perheretki Kungsbackan kotieläintilalle ja Brunbergin tehtaanmyymälään ma 17.6. Lähtö: Vernissakatu 4:n parkkipaikalta klo 9 ja paluu klo 15 mennessä. Hinta: 15 e aikuinen, 10 e lapsi, alle 2v maksutta.

Hinta sisältää matkan, sisäänpääsyn kotieläinpihalle, ajelun traktorin lavalla, makkaran ja mehun. Retken lopuksi käymme Brunbergin tehtaanmyymälässä Porvoossa. Sitovat ilmoittautumiset 31.5. mennessä Vantaan seurakuntien nettisivujen tapahtumakalenterin kautta. Lisätietoja: Päivi Romula, p. 050 410 386.

Pisara-suurleiri 24.–29.7. Partaharjulla. Ilmoittautuminen Vantaan seurakuntien nettisivuilla tapahtumakalenterin kautta (hakusana pisara). Kolme alaleiriä: koululaiset, nuoret ja perheet. Lisätietoja koululaisten ja nuorten leiristä: Merja Rantala p. 050 526 9401, ja perheleiristä: Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811.

Senioripysäkki-ryhmä yli 60-vuotiaille syksyllä. Ikääntyminen tuo muutoksia. Mietiskelet ehkä eläkkeelle jäämistä, läheisen kuolemaa, yksinäisyyttä, sairastumista tai

ihmissuhteita. Ensi syksynä aloittava Senioripysäkki saattaa olla sinua varten. Ota yhteyttä jo nyt: Hanna Raunu p. 050 384 8481.

KASTETTU Inna Olivia Grann, Joel Juhani Baggström, Lenny Fredrik Nurmikari, Helmi Maria Weckman, Emma Aurora Vuorijärvi, Elsi Taimi Kaarina Eloranta, Eine Alina Katariina Hyttinen, Luka Sami Johannes Eklund, Severi Veli Christian Sirkiä, Joose Kaius Anselmi Maijala, Ines Eleonora Aaltomaa, Elsi Taimi Kaarina Eloranta, Edea Inna Elisabet Kankare, Nea Liinu Larjola, Nelli Ilona Pettersson, Leo Karlo Valentin Nilsén.

AVIOLIITTOON KUULUTETUT Tomi Markus Aleksi Mäkelä ja Linda Elisabeth Hakkarainen, Joona Kristian Sundqvist ja Henna Anne-Maarit Hyvärinen.

HAUTAAN SIUNATTU Hilkka Siviä Brandt 95 v, Eeva Tapio 91 v, Eeva Annikki Hyttinen 87 v, Leila Marketta Partanen 85 v, Pentti Väinö Pelto 84 v, Aune Mirjam Koponen 81 v, Sisko Marjatta Saarelainen 81 v, Mia Lyyli Amanda Lindén 78 v, Leena Marjatta Piirainen 68 v, Helena AnneMaria Hatakka 55 v, Sanni Helena Rauhala 28 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Rajatorpantie 8, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi.

Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 11–13, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Virtakirkossa, Rajatorpantie 8, ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726.

Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8, p. 09 830 6429 Seniorikerho torstaisin klo 13.30–15 iso srk-sali.

Nuortenilta torstaisin klo 18–20.

Messu su 12.5. klo 10. Papit Laura Sydänmaalakka, Margit Helin, kanttori Katariina Kopsa.

Familycafé Sun 12 May 4–6 pm Café.

For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills. Äitienpäiväkonsertti su 12.5. klo 17.

Jari ja Juha Niemelä, piano & viulu, esittävät wieniläis- ja operettisävelmiä äitienpäiväkonsertissa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Tuotto Uudenmaan lihastautiyhdistyksen tukemiseen. Konsertin kesto on noin 1 t. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 13.5. klo 17.30–19.

Messu su 19.5. klo 10. Pappi Maari Santala, avustaja teologiharjoittelija Ilmo Liimatta, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Ystävämessu – Friendship Mass su 19.5. klo 16.

Toivoa naisille -ryhmä ma 20.5. klo 13–14.30 tila Aalto.

Seniorien kevätmessu ja kirkkokahvit ma 20.5. klo 13–14.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan.

Vauvakerho perjantaisin klo 9–11.

Brunssi la 11.5. klo 11–14. Brunssin hinta 7 e/aikuiset, 3 e/3 vuotta täyttäneet lapset.

Hyvää ravintoa -messu su 12.5. klo 16. Liturgia ja saarna teologiharjoittelija Ilmo Liimatta. Pappi Paavo Ranta, kanttori Katariina Kopsa. Äitienpäiväkonsertti su 12.5. klo 18–19.30. Rakkauden matka Edith Piafista tähän päivään. Laulaja Päivi Mäkinen, pianisti Veli-Matti Freeman.

Väliaika. Liput 20 e, lipputulot käytetään Kivistön suuralueen vähävaraisten lasten harrastustoimintaan.

Lapset ilmaiseksi sisään. Järj. Vantaan Rubiini - Rubinen.

Kastehelmi-kuoron kevätkonsertti ke 15.5. klo 18 Kivistön kirkossa.

Keväisiä ja kesäisiä lauluja Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Myös yhteislaulua. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Perhekahvila maanantaisin ja tiistaisin klo 9.30–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä. Maanantaisin lounas klo 11. Hinta 6 e aikuiselta ja 3 e 3 v täyttäneeltä lapselta.

Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14.

Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e.

Rukouspiiri ti 14.5. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattupiiri ti 14.5. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Perhemuskari keskiviikkoisin klo 15–16.30. Kausi 60 e.

Miesten saunailta ke 15.5. klo 18.30– 21.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30.

Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30.

Miesten piiri ma 13.5. klo 18.30–20.

Sakari Närvänen: Aivot.

Aamurukouspiiri tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8.

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30.

Martinristin raamattupiiri ti 14.5. klo 14–16.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20.

Raamattupiiri ti 14.5. klo 17.30–19.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset tiistaisin klo 14–16 ja torstaisin klo 9–11 puh. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Vauvamuskari maanantaisin klo 15–16.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6.

Muskari 3–6-vuotiaille maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6.

Yhteisvastuugolf ma 20.5. klo 8–16 Keimola Golf. www.vantaanseurakunnat.fi/yhteisvastuugolf Syysmatka Peipsijärven sipulikyliin ja Tarttoon 6.–8.9. Mariakodin Ystävät ry:n matkalla Tarttoon tutustumme Peipsijärven nk. vanhauskoisten sipulikyliin ja Alatskiven linnaan. Tartossa vierailemme v. 2016 avatussa Viron kansallismuseossa.

Matkan hinta 370 e, sis. laiva- ja bussimatkat, majoitus 2hh (1hh lisä 70 e) aamupaloineen sekä ateria kerran päivässä, sisäänpääsyt Alatskiven linnaan ja kansallismuseoon sekä suomenkielisen oppaan palvelut Peipsijärvellä ja Tartossa. Tied. ja ilm. 21.5. menn. Riitta Ahlrothille p.

050 554 8807 tai riitta.ahlroth@ gmail.com. Matkan järjestäjät Mariakodin Ystävät ry ja Turun Neva Tours.

KASTETTU Nina Selene Vanegas Heino, Santtu Onni Olavi Mouhu, Daniel Eelis Valentin Lagerström, Nella Aleksandra Schohin, Eevi Nuppu Alexandra Salonen, Viivi Unelma Uljas, Milana Kaarina Rajala, Noora-Emilia Alanen, Adele Lia Josefina Laitinen, Ellen Lydia Evelina Laitinen, Dena Elmarsafi.

HAUTAAN SIUNATTU Raili Hillevi Kivikoski 87 v, Lea Linnea Astrid Pentikäinen 87 v, Leila Ella Koskinen 84 v, Maire Kyllikki Mononen 81 v, Laina Heinonen 78 v, Tuula Anneli Koli 72 v, Kalervo Toivo Kilpinen 67 v, Matti Tapani Laitinen 53 v, Maarit Hannele Konttaniemi 48 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262 Öppet må-fre kl. 9–13 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA S:T LARS Kyrkovägen 45 Högmässa sö 12.5 kl. 10.

Tvåspråkig gudstjänst sö 19.5 kl. 10.

Med Tikkurilan srk. Efter mässan uppvaktning vid hjältegravarna vid Helsinge kyrka S:t Lars kl. 11, i Rödsand kl. 12 och vid minnnesmärket i Sandkulla kl. 12.30.

VIRTA-KYRKAN, KUOHUSALEN Råtorpsvägen 8 Mässa i Taizéanda sö 12.5 kl. 12.

Musiklek & babyrytmik musikpedagog Heidi Åberg må 13.5, 20.5.

Babyrytmik: 0–2 åringar med vuxen kl.10.15–11. Musiklek: 3–5 åringar kl.11–11.45 med vuxen; förhandsanmälan.

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Dagklubb för barn i 2,5–6 års åldern alla vardagar utom on (förhandsanm.).

Pysselcafé för barn i åk 3–6, ti och on kl. 13–17 (förhandsanm.).

HELSINGGÅRD Konungsvägen 2 ViAndas vårkonsert tillsammans med Vivandi-kören on 15.5 kl. 18. Dir. A. Ekberg och Maria Sjöroos.

ÖVRIGT Församlingens vårutfärd för hela

familjen 23.5 till Orimattilan kotieläinpuisto. Mera info på hemsidan.

Anmäl dej senast 10.5.

DÖPTA Niklas Herman Tuomainen, Hans Väinö Evald Turunen, Alina Else-Maj Vuoristo.

DÖDA Rolf Göran From 85 år, Dolly Viola Hyttinen 99 år.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen perhekerho pe 10.5. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs.

Lastenhoito.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 14.5. klo 12–14 Myyringissä, Liesitori 1. Lounas klo 12 Cafe Popolossa Myyringissä. Lounaan jälkeen voi jatkaa yhdessäoloa neuvottelutilassa klo 14 asti. Viva-vapaaehtoinen paikalla.

Saavumessu su 19.5. klo 10 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6, Helsinki. Viittomakielen tulkkaus.

NÄKÖVAMMAISILLE Pakarituvalla yhdessä Huom. tiistaina 14.5 klo 12.30–15, Pakaritupa, Kuriiritie 1. Tule tapaamaan vanhoja ja uusia ystäviä kahvin kera. Voit viettää aikasi kokonaan tuvalla tai lähteä välillä kimppakävelylle klo 12.30–13.30 Pyhän Laurin kirkon maisemiin (2,5 km), jossa on mukana pieniä hiljentymishetkiä. Mukana Marja Leena ja Terhi. Liikenneyhteydet tuvalle: Tikkurilan ja Myyrmäen juna-asemalta kulkee bussi nro 571, jonka pysäkki on kirkon kohdalla.

Messu, osallistumme Korson seurakunnan messuun su 19.5. klo 10 Korson kirkko, Merikotkantie 4. Virret pisteillä ja isotekstisenä. Oppaat ja työntekijät vastaanottamassa saapuvia 20 min. ennen messua kirkon edessä. He huolehtivat, että pääset turvallisesti taksiin kotimatkalle.

Yhteislauluilta ti 21.5., klo 18.30– 20.30, Helmikuja 1 C 35/3. krs., Myyrmäki. Illan ohj. ja säest. Ritva-Leena Tuuli.

VAMMAISTYÖ Vammaistyön retki Vivamon Raamattukylään pe 7.6. klo 9.45–16.30.

Lähtö Tikkurilasta klo 9.45 ja Myyrmäestä klo 10. Paluu Myyrmäkeen n. klo 16 ja Tikkurilaan n. klo 16.30.

Ohjelmassa lounas, Laupias samarialainen -musiikkinäytelmä ulkona, vapaata oleskelua puutarhassa ja myymälässä. Hinta 20 e. Paikkoja rajoitetusti. Ilm. 10.5. mennessä terhi.suonsivu@evl.fi, p 050 381 8758, seija.einola@evl.fi, p. 050 338 6212 tai kristiina.tuohimaa-salminen@evl.fi, p. 050 433 4232.

MENOT 9. – 23.5.

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

13

MARIANNA SIITONEN

3× BOB SMITH

menot

Hetki kysymyksille Dixissä Onko sinulla kysymyksiä seurakunnan palveluista? Tikkurilan seurakunnan työntekijä on tavattavissa tiistaisin Dixissä. Hetki kysymyksille tiistaisin klo 10–12 Tikkurilan Vantaa-infossa toimisto-, liike- ja matkakeskus Dixissä, Ratatie 11, 2. krs.

Oletko aina halunnut kokeilla eläinjoogaa tai tandempyöräilyä?

Unelmien liikuntapäivässä 11.5. on mahdollisuus testata myös esimerkiksi frisbeegolfia, polkupyörätaitorataa tai jousiammuntaa.

nan kanssa.

– Tehdään ensin norsu. Hyppää jalat auki. Laita käsistä korvat. Kallista sitten päätä yhteen suuntaan.

Sitten toiseen suuntaan. Nyt voidaan pysäyttää pään liike. Sitten tömistellään jalkoja, ohjaa Ronkainen.

Kohta tapahtuu muutakin. Utelias kurki seisoo yhdellä jalalla. Pöllö kääntää katsettaan ja huhuilee.

Kissa köyristää ensin selkänsä ja nostaa sitten päänsä pystyyn ja häntänsä ylös.

UNELMIEN LIIKUNTAPÄIVÄN ideana on innostaa yhteisöjä ja yksityisiä ihmisiä järjestämään liikuntatapahtumia – tai vain yksinkertaisesti lähtemään liikkeelle. Vantaalla liikuntapäivä toteutetaan useammassakin paikassa useaan aikaan. Vantaan Sydän on toista kertaa järjestämässä liikuntatapahtuman perheille.

– Viime vuonna olimme Veromiehen koululla.

Osallistujia oli yli 300. Tänä vuonna kutsumme perheitä Helsingin pitäjän kirkkopuistoon, kertoo Vantaan Sydämen vapaaehtoinen Päivi Ronkainen.

– Kun kävin viime kesänä keskiaikatapahtumassa, huomasin, että pappilan puisto, etenkin ruohokentät Pakarituvan ympärillä, ja Kyrkoby skolan piha ovat mainio paikka perhetapahtumalle.

AJATUS SAI vihreää valoa seurakunnasta.

– On iloista, että Pyhän Laurin kirkkopuistoa voidaan käyttää muuhunkin kuin häihin ja hautajaisiin.

Kirkkopuisto on eläviä ja kuolleita varten, sanoo Tikkurilan seurakunnan pappi Päivi Helén.

Hänen mukaansa seurakuntaa kiinnostaa kaikki,

Kaupunginosatapahtumia Pähkinärinteessä ja Rekolassa

mikä liittyy ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Kirkon lähelle tuleminen on hengellinen kokemus. Lisäksi seurakunta tuo tapahtumaan vohvelikahvion.

– Vohvelikahveja myydään Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Tuotto menee lasten ja nuorten koulutukseen, ettei kenenkään opintie jäisi puolitiehen, Helén kertoo.

Maksullisia pikkusyömisiä lukuun ottamatta tapahtuma on osallistujille maksuton. Järjestäjät hakevat kaupungilta avustusta kuluihin.

”

Vantaan ”kylissä” tapahtuu ja seurakunnat ovat mukana. Pägyn päivässä muun muassa live-musiikkia Catharina Zhülkelta, ravintolapäivän syötävää, katukahveja ja pihapelejä. Rekolan koko perheen tapahtumassa on toimintaa alueen toimijoilta ja yrittäjiltä.

Rekola-päivä ja Unelmien kevätmarkkinat la 11.5. klo 10–15 Rekolan K-marketin ympäristössä. Pägyn päivä la 18.5. klo 10–14 Mantelikujalla.

ON ILOISTA, ETTÄ PYHÄN LAURIN KIRKKOPUISTOA VOIDAAN KÄYTTÄÄ MUUHUNKIN KUIN HÄIHIN TAI HAUTAJAISIIN. PÄIVI HELÉN

– Perheliikuntapäivän järjestelyihin osallistuu monia yhdistyksiä ja niiden vapaaehtoisia, kuten Vantaan Latu, NMKY, Vantaan perhekoutsit, KRIK, listaa tapahtuman koordinaattori Pirkko Järvinen.

Tekemisiäkin on tarjolla monenlaisia: sulkapalloa, frisbeegolfia, pihamuistipeli, hevoskärryajelua, polkupyörätaitorata, pomppulinna, satuhierontaa.

– Jos ehtisin, menisin ehkä kokeilemaan tandempyöräilyä tai jousiammuntaa, Järvinen arvioi.

ULLA-MAIJA VILMI

Unelmien perheliikuntapäivä la 11.5. klo 13–16 kaikenlaisille ja kaikenikäisille perheille Pyhän Laurin kirkon puistossa, Helsingin pitäjän kirkonkylässä, Kuriiritie 1. Liikunta ilmaista, kahvit, makkarat ja muut pikkusyömiset maksullisia.

ANTERO HARJU

V

altakunnallinen Unelmien Liikuntapäivä järjestetään tänä vuonna neljännen kerran. Sen toivotaan olevan liikkumisen pop up -päivä.

Päivi Ronkainen ryhtyy kokeilemaan eläinjoogaa lastensa Eevin ja Ii-

JOE EARWICKER

Iina ja Eevi pääsivät kokeilemaan eläinjoogaa äitinsä Päivi Ronkaisen opastuksella.

Sotarintaman kuolleita muistaen

Kaatuneitten muistopäivään kuuluu perinteinen kaksikielinen jumalanpalvelus. Jumalanpalveluksen jälkeen seppeltenlaskut.

Kaatuneitten muistopäivän kaksikielinen jumalanpalvelus su 19.5. klo 10 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, jonka jälkeen seppeltenlasku kirkon viereisille sankarihaudoille.

Seppeltenlasku Ruskeasannan sankarihaudalle noin klo 12 ja Hiekkaharjun vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkille noin klo 12.30.

KATRIINA HARVIAINEN

MENOT 9. – 23.5.

14 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Voro vei banderollin Myyrmäen kirkon tiilimuurista Joko varkaaseen iski sanoma tai hänellä on valtava lukaali vailla sopivaa seinäkoristetta.

TEKSTI SUSANNA SOMPPI KUVA JUHA-PEKKA VANHATALO

V

antaankos­ ken seurakun­ nan työntekijät hieraisivat sil­ miään, kun uu­ den brändikam­ panjan mukainen ”Uskalla elää. Ja kuolla” ­banderolli oli hävinnyt paikaltaan Myyrmä­ en kirkon tiilimuurista.

Banderollin puuttuminen havaittiin 24.4., mutta toden­ näköisesti seitsemän metriä leveä ja kaksi ja puoli metriä korkea banderolli oli hävinnyt jo edellisenä yönä.

Periaatteessa kirkon työn­ tekijöitä ilahduttaa se, että sa­ noma on ilmeisesti puhutel­ lut jotakuta voimakkaasti. Toi­ saalta lähimmäisen omaisuu­ den anastaminen ei oikein istu kristilliseen etiikkaan.

– Tämänkokoisen banderol­

lin teettäminen maksaa vajaat 400 euroa, kertoo Vantaan­ kosken seurakunnan viestintä­ asiantuntija Juha-Pekka Vanhatalo.

Vastaavassa paikassa roik­ kuneet banderollit ovat jou­ tuneen aiemminkin ilkivallan kohteeksi. Viimeksi kuukausi sitten oli revitty alas ”Täällä ei nyt henki kulje”sekä ”Olemme muuttaneet” ­seinälakanat.

Edelliset mainoslakanat liitty­ vät siihen, että Myyrmäen pää­ kirkko on jouduttu sulkemaan sisäilmaongelmien takia.

– Seurakunnalla on ollut sa­ massa paikassa banderolleja jo useampana vuonna, eikä niille ole tätä ennen koskaan tehty ilkivaltaa. Edes pienen pientä töhryä ei ole ilmestynyt. Nyt joku näyttää ottaneen bande­ rollit harrastuksekseen, Van­

– Kotoa pitää löytyä seitsemän metriä leveä seinäpinta-ala, että tämän saa ripustettua esille, sanoo viestintäasiantuntija Juha-Pekka Vanhatalo. Jättibanderolli on edelleen teillä tietymättömillä.

hatalo toteaa.

Jättilakanan varastamisen motiiveja voi vain arvailla.

– Ehkäpä voro tykkäsi ban­ derollin sanomasta, heittää Ju­ ha­Pekka Vanhatalo.

– Jos jollakulla on havainto­ ja banderollin katoamisesta, niistä voi kertoa meille. Olem­ me ilmoittaneet tapauksesta myös poliisille.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNNALLA on ollut koettelemuksia viime aikoina.

Vuonna 1984 valmistunut Myyrmäen kirkko on 28 400 jäsenen suuruisen Vantaan­

kosken seurakunnan pääkirk­ ko. Kirkon seinärakenteista löytyi kosteutta, jonka seu­ rauksena rakennuksen sisäil­ ma muuttui terveydelle hai­ talliseksi.

Vantaankosken seurakun­ ta sai uuden tukikohdan maa­ liskuun alussa Myyrmäen Vir­ tatalosta. Samalla kirkkotila siunattiin ehtoolliskäyttöön.

Myyrmäen kirkon remontin on arvioitu kestävän ainakin kolme vuotta.

Virtatalossa Vantaankosken seurakunnalla on käytössään noin 2 000 neliömetrin vuok­ ratilat. Uusissa tiloissa on kirk­

kosalin lisäksi kirkkoherranvi­ rasto, diakoniatyöntekijöiden vastaanottotiloja sekä työhuo­ neita ja kokoustiloja.

Virtakirkossa suoritetaan vainajan hautaan siunaamista lukuun ottamatta kaikkia kir­ kollisia toimituksia. Hautaan siunaamiset toimitetaan joko Kivistön, Seutulan tai Pyhän Laurin kirkossa.

Virtakirkon varsinaiseen kirkkosaliin mahtuu noin 250 henkilöä, mutta tila on tar­ peen mukaan järjesteltävissä suuremmankin väkimäärän käyttöön.

lantie 2. Yhdessä Vivandi-kuoron kanssa. Joht. Anders Ekberg ja Maria Sjöroos. Ruotsinkielinen.

Kastehelmi-kuoron kevätkonsertti klo 18 Kivistön kirkossa. Keväisiä ja kesäisiä lauluja Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Myös yhteislaulua. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

kantie 4. Laura Kokko, barokkiviulu. Vapaa pääsy.

Nyt on aika kiitoksen! klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Vantaan seurakuntien kuorojen yhteiskonsertti. Laulun voimaa, ilon ja kiitoksen juhlaa. Saa laulaa mukana!

PE 17.5.

Meri – Vivace-kuorojen kevätkonsertti klo 19 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Meriaiheisia lauluja. Johtaa Mia Makaroff. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Itämeren suojelun hyväksi. Väliajalla buffet.

Kirkoissa soi LORANT FULOP

PE 10.5.

Kevät soi! klo 18 Korson kirkon seurakuntasalissa, Merikotkantie 4. Toivo Kuulan ja Oskar Merikannon lauluja. Seeli Toivio, laulu ja Collin Hansen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Vantaan musiikkiopiston kitaristien konsertti klo 18.30 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3.

Kevätkonsertti – Now is the Month of Maying klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Tikkurilan Mieskuoro ja Mieskuoro Vantaan Laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LA 11.5.

Iäisen lemmen ääni - Merikannon duetot klo 15 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Oskar Merikannon iki-ihanat duetot vasta levyttäneet Tiia Maria Saari ja Kullervo Latvanen, laulu sekä Tero Valtonen, piano. Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle, CD-levy ja ohjelma yhteensä 22 e.

Simonkallion koulun kuoron konsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Mukana myös lapsikuoro Hampurista.

Toukokuu on konserttien aikaa.

Vantaan kirkoissa on nyt lukuisia äitienpäivä- ja kevätkonsertteja.

SU 12.5. Äitienpäiväkonsertti klo 14 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Serenadeja ja lauluja äideistä.

Hannu Forsberg, Jaakko Hietikko, Juha Paukkeri. Vapaa pääsy. Äitienpäiväkonsertti klo 17 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Jari ja Juha Niemelä, piano & viulu, esittävät wieniläis- ja ope-

rettisävelmiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto Uudenmaan lihastautiyhdistyksen tukemiseen.

Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu. Äitienpäiväkonsertti klo 18 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Rakkauden matka Edith Piafista tähän päivään. Laulaja Päivi Mäkinen, pianisti Veli-Matti Freeman. Kesto 1,5 t, väliaika. Liput 20 e, lapset ilmaiseksi, lipputulot Kivistön suuralueen vähävaraisten lasten harrastustoimintaan. Järj. Vantaan Rubiini - Rubinen.

Nikinmäen Naislaulajat: Naisen tango -äitienpäiväkonsertti klo 18 Korson kirkon seurakuntasalissa, Merikotkantie 4. Joht. SannaMaarit Hakkarainen. Vapaa pääsy, ohjelma, kahvi ja pulla 10 e.

Helena Tenhusen lauluoppilaiden konsertti klo 19 Korson kirkon seurakuntasalissa, Merikotkantie 4. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

LA 18.5.

Kaksi vuotta Kaapon kanssa – NaisSoundin kevätkonsertti klo 19 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Joht. Kaapo Ijas. Vapaa pääsy, ohjelma 12 e ovelta ja 10 e ennakkoon ostettuna kuorolaisilta tai varattuna marjo.riihimaki@opera.fi.

Häämusiikkia! klo 14 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Kanttorit Airi Saloniemi ja Jussi Salonen soittavat suosikkisävelmiä ja uusia kappaleita. Vapaa pääsy.

Antonio Vivaldin Gloria klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Rekolan sekakuoro, Valkea Ensemble ja solistit esittävät Vivaldin teoksen kuorolle, orkesterille ja solisteille. Johtaa Anu Pulkkinen.

Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

KE 15.5.

SU 19.5.

ViAnda-kuoron kevätkonsertti klo 18 Helsinggårdissa, Kuninkaa-

Barokkiviulun tutkintokonsertti klo 18 Korson kirkossa, Merikot-

TI 14.5

MA 20.5.

TI 21.5.

Tuonne taakse metsämaan – rakastetuimmat kansanlaulut klo 18.30 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Kultaisen Iän Laulajien lauluilta, johtaa Kaisa Nuolioja.

Maksullinen buffet.

KE 22.5.

Con amore -kuoron kevätkonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

9.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Hautauspalveluja

Rakennusala

Siivouspalveluja

Kattojen maalaukset /pesut

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

24 h

PÄIVYSTYS

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

hok-elannonhautauspalvelu.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

hok-elannonlakipalvelu.fi

www.katonmaalausvantaa.fi JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

ILMAINEN arvio + kotitalousvähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Ostetaan

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

puh. 0449877049 Lapinlahdenkatu 19 00180 Helsinki

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Vastaanottoni Tikkurilassa sijaitsee Talvikkitien ja Kielotien risteyksessä.

Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen!

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija.

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti.

• Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä.

EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

Kiinteistövälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko Salonen, Puh. 040-2566907.

Ikkunoiden pesut, myös vaativat kohteet MIKI puh. 040 9528898

Palveluja tarjotaan

15

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT pe 10.5. klo 18 Kytäjän kko, Palkkisillant.11, Hyvinkää. klo 18.30 kotiseurat Sevannolla, Antbackankaari 30, Martinkylä, Sipoo. su 12.5. klo 17 ”Elämä ja ilo”, äitienpäiväveisuut Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs. su 19.5. klo 18 seurat Rajamäen kko srk-sali, Patruunant.7, N-järvi. klo 18 Kesää kohti –seurat, Ankkuri, Keskusk.11, Mäntsälä. klo 18 Järvenpään Kirkonkulma, Kirkkotie 6. ti 21.5. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo (Kamppi); ”H-Y Suomen ja Unkarin luterilaisten välisen yhteyden vaalijana 1920-50-luvulla”; M. Viljanen-Pihkala. ke 22.5. klo 19 Matinkappeli, Liisankj.3, Espoo; kahvit 18.30. la-su 25.-26.5. Maailma kylässä -festivaali, Helsingin keskusta. su 26.5. klo 15 kotiseurat K. ja H. Hämäläisellä, Björkbölent.17, Loviisa.

HUOM pvm muuttunut!

MATKAT herättäjäjuhlille Nivalaan 5.-7.7.: Vantaan-Kiasman bussi tied.

Mirja Taipale, p. 050 3381 506; ItäHgin-Malmin bussi tied. Vartiokylän srk, p. 09 2340 6400.

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

WWW.NETTIKULTA.FI

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms.

OSTAMME KULTAA JA HOPEAA

Hammashoitoa

Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

Janinan Kotihoito 046 922 2000

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET

A

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

16 A Kirkko ja kaupunki | 9.5.2019

Suomalaiset huomio!

MIKSI IHMEESSÄ yhä suuremmassa määrin pyrimme eroamaan evankelis-luterilaisesta kirkosta? En ymmärrä tätä laisinkaan.

Tätä menoa me olemme kohta muslimeja tai muslimit täyttävät kirkkomme ja muuttavat kirkkosalin moskeijaksi, kun oma kirkkomme ei enää kelpaa.

Kertoisiko joku juuri eronnut tähän lehteen, miksi erosi?

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

ARIS MESSINIS / AFP − LEHTIKUVA

Pirkko Karasti Helsinki

Kristittykin haluaa ajatella itse ”PIAN ALLE puolet kuuluu kirkkoon”, otsikoi Helsingin Sanomat 18.4.2019.

Kysymys on pitkäkestoisesta ja hyvin tunnetusta kehityksestä. Odottaisi, että tämä herättäisi kirkon piirissä ei vain huolta vaan myös todellisia toimia asiantilan korjaamiseksi.

Se, että kansalaisia kaikkoaa kirkosta, on mielestäni sääli ja vahinko sekä kirkolle että koko yhteiskunnalle, sillä kristinusko tarjoaa – katsotaanpa sitä mistä näkökulmasta tahansa – myönteisen ja rakentavan, aivan ainutlaatuisen sanoman. Eikö tuota sanomaa tulisi edistää niin, että se tavoittaisi kansalaisia laajasti? Lähestymisen tapa tulisi mielestäni saattaa kansalaisia kiinnostavaan muotoon. Tällöin tunnustuksellisuus ei voine olla etusijalla.

Mielestäni sille, joka on aidosti kiinnostunut ymmärtämään kristinuskoa myös tietopohjaisesti, kirkko tarjoaa hyvin, hyvin vähän. Onko tämä tarkoituksellista? Kaikkeahan meidän tulisi nykymaailmassa kyetä ymmärtämään tietoon, ei uskomuksiin perustuen. Tähän liittyy päätoimittaja Jaakko Heinimäen pääkirjoituksessaan (K&k 28.3.) esittämä kysymys: ”Pitääkö Raamatun tutkimusta pimittää tyhmältä kansalta? Ja huomio: ”Tieteellisen raamatuntutkimuksen anti ei tunnu kelpaavan kirkolle vieläkään.” Miksi? Tämä on kysymys piispoille. Heidän ei tulisi pitäytyä sanattomina hiljaisuudessa.

Kirkon julistusta esitettäessä meidän odotetaan ottavan valmiina ja ikään kuin ylhäältä annettuna kristinuskon kokonaisuus. Kuitenkin kristinusko kehittyi satojen vuosien aikana nykyisenlaiseksi. Käsitys Jeesuksesta hänen kuolemansa jälkeisinä vuosikymmeninä ja vuosisatoina oli aivan erilainen kuin nykyään.

Raamattu on kirjoituskokoelma.

Kirjoitukset valittiin kymmenien kirjoitusten joukosta, ihmisten toimesta. Kaikki nuo kirjoitukset ovat ihmisten kirjoittamia. He edustivat käsityksillään omaa aikaansa. Naisilla ei silloin ollut arvoa, nyt on. Ero on suuri.

Tieto maailmasta ja todellisuudesta, jossa elämme, on radikaalisti lisääntynyt ja lisääntyy yhä eksponentiaalisesti! Tämän myötä maailmankuva – miten koemme ja ymmärrämme maailman, jossa elämme – on merkittävästi muuttunut. Eikö kirkonkin tulisi ottaa tämä huomioon lähestyttäessä ihmisiä tänä päivänä?

Mielestäni nykyihmisellä tulisi olla mahdollisuus muodostaa kuva kristinuskosta oman pohdinnan kautta. Sil-

Kirkkopäivillä toukokuun loppupuolella julkisesti kahden miehen kanssa, joista toinen on Jussi Halla-aho, toinen koomikkonäyttelijä, piispa on kriitikkojen mielestä näiden miesten ja kyseenalaisten ajatusten tukija. Jos minä keskustelen kenen tahansa rikollisen tai itselleni outoja asioita korostavan kanssa, ei se tarkoita, että hyväksyisin hänen tekemisensä ja mielipiteensä.

Miksi pitää luoda tiukkoja rajalinjoja? Mitä se uskomme rakkaus ja ihmisen hyväksyminen oikeasti tarkoittaa? Mitä on luottamus uskomme uudistavaan voimaan ja ihmisen mahdollisuuteen muuttua ja kasvaa?

Virheistä voi oppia, rikoksen voi sovittaa, joka aamu on armo uusi. Arvostella voin, eri mieltä voin olla, mutta ketään en halua enkä pysty ristiinnaulitsemaan.

Millainen on avara kirkko? Jotain muuta kuin tämä häly yhden kirkkopäiväkeskustelun tiimoilta. Ja eikö kannattaisi odottaa sitä, mitä he siellä keskustelevat. Jopa ihan rauhassa.

Risto Alaja eläkeläispappi

Entinen rikollinen kelpaa Kirkkopäiville

Kristus nousi kuolleista! Värikkäät paperilyhdyt kohoavat ilmaan kuin kuumailmapallot Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi Leonidiossa, Kreikassa. Pääsiäinen on kristittyjen suuri juhla, jota varsinkin ortodoksisessa kirkossa vietetään pitkään ja hartaasti.

loin se on aito. Tähän tarvitaan aineksia, jotka koetaan todellisiksi ja relevanteiksi meidän aikanamme.

Tuoreen, laaja-alaisen lähestymistavan tarjoaa SenioriFoorum, jonka luento- ja seurustelutilaisuudet kokoavat jatkuvasti satoja kuulijoita Mikael Agricolan kirkkoon. Korson seurakunnan julistukset kuten ”Uskalla elää. Ja kuolla” sekä ”Usko tai älä. Jumala uskoo sinuun” ovat myönteisiä uuden ajan merkkejä.

Erkki Hylkilä Vantaa

Voiko kirkko auttaa helteestä kärsiviä?

HELLEKUOLEMIEN MÄÄRÄ kasvoi selvästi viime kesänä. Omassakin tuttavapiirissäni tapahtui kolme äkillistä ja yllättävää kuolemaa. Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan hellekuolemien määrä uhkaa kasvaa merkittävästi Suomessa.

Monilla on käytössään vain kuuma kaupunkiasunto eikä varaa tai mahdollisuutta asentaa sinne ilmalämpöpumppua. Tilanne on myös psyykkisesti hyvin ahdistava. Ei voi paeta ulos, koska sielläkin on kuuma.

Vanhusten lisäksi hellekuolleisuu-

den riskiryhmässä ovat pienet lapset ja pitkäaikaissairaat, erityisesti sydänja verisuonisairauksista, hengityselinsairauksista, diabeteksesta ja mielenterveyden häiriöistä kärsivät, sanoo professori Jouni Jaakkola Oulun yliopistosta. Hän suosittaa hellejaksoille julkisten viileiden paikkojen tarjoamista.

K-supermarket Haaga tarjosi yhden yön helpotuksen helteestä kärsiville viime kesänä. Voisiko kirkko tarjota pidempiaikaisia ilmalämpöpumpuilla varustettuja suojapaikkoja?

Ajatus kesän tulemisesta ahdistaa minua, helteistä kärsivää, enkä aivan varmasti ole yksin tämän tunteen kanssa.

Tuula-Maria Ahonen toimittaja

Keskustelu ei vielä tarkoita hyväksymistä PIKKUSIELUINEN JA mustavalkoinen ajattelu alkaa vallata kirkkoa. Ei ole enää kysymys liberaaleista tai konservatiiveista, ei uskosta tai epäuskosta, ei oikeasta tai väärästä, vaan tiukasta omien linjojen pitämisestä, jotka ovat se oikea tapa olla ja elää.

Jos piispa keskustelee Jyväskylän

JYVÄSKYLÄN KIRKKOPÄIVILLE hyväksytään esiintyjävetonaulaksi ilman minkäänlaista pulinaa kolminkertainen murhamies, Lauri Johansson, joka keskustelee 18.5. piispa Jari Jolkkosen kanssa syyllisyydestä ja sovituksen mahdollisuudesta.

Mutta Ruman ankanpoikasen nykymielipidettä ei haluta kuulla. Kansanjoukko jatkaa vanhaa huutoaan: ristiinnaulitkaa!

Lauri Koskinen

Kuuluisa Paavalikin oli takinkääntäjä KANSANEDUSTAJA HUSSEIN Al-Taee (sd) kertoi kasvaneensa ulos vuosien takaisista mielipiteistään, mitä nyt kauhistellaan.

Aikoinaan jo apostoli Paavali kertoi takinkäännöstään. Hän oli toiminut innokkaana Jeesuksen ja hänen opetuslastensa vihaajana, kunnes koki ilmestyksen ja hänestä tuli voimallinen Jeesuksen sanoman levittäjä.

Aino Heiska Savonlinna

Huijarit pois eurovaaleista OSA TULEVIEN eurovaalien ehdokkaista on ennakkoon ilmoittanut, että ei ota paikkaa europarlamentissa vastaan, vaikka tulisi valituksi. Tämä on äänestäjien halveksuntaa.

Kun lähtee ehdokkaaksi, pitää sitoutua ottamaan paikka vastaan, oli sitten kyse valtuusto-, eduskunta- tai europarlamenttipaikasta.

Kaikissa vaalikoneissa on kysyttävä: ”Lähdetkö europarlamenttiin, jos tulet valituksi”. Äänestäjän tulee saada täysi varmuus ehdokkaan luotettavuudesta.

Huijarit pois ehdokaslistoilta.

Antti Vuorela diplomi-insinööri Tapanila