Kirkko ja kaupunki 2019 10 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

10 23.5.2019 kirkkojakaupunki.fi

A6 Vietä päivä kummilapsen kanssa

B1 Vaikeina aikoina taivas näkyy kirkkaammin

Piispa saunoo Saunassa moni suomalainen on aidoimmillaan. Kaisamari Hintikka riisuu piispan asun ja kertoo, millaista on elää uudessa roolissa. B 4

KREIKKALAINEN FILOSOFI EPIKUROS (341–270 EKR.)

Pidettäiskö kuitenkin luonto puhtaana? Meillä on kuitenkin vaan tää yks. Paljoa se ei vaadi, kun keskittyis ensinnä siihen, ettei itse roskita. LAULAJA SUVI TERÄSNISKA INSTAGRAMISSA 18.4.2019

Iankaikkisesti

Meidän ei tule turmella luontoa vaan seurata sitä.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019 Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä. ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA 1:15

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Kummin vuoro ELLI JA AARNE, kaksi vanhaa ihmistä pienessä punaisessa tönössä. He olivat isäni kummit. He asuivat toisella paikkakun nalla, ja aina, kun kävimme siellä päinkään, poikkesimme myös Ellin ja Aarnen luokse. Minulle oli kerrottu, että jos isäni vanhemmat olisivat kuol leet, olisivat Elli ja Aarne pitäneet hänestä huolta. Siksi minun pikkupojan silmissäni Ellin ja Aarnen tönöön liittyi aivan erityinen juttu. Jos asiat olisivat menneet toisin, se olisi ollut minun mammalani ja nuo ihmiset olisivat olleet minun isovan hempiani. Välillä Ellin ja Aarnen luona oli vähän tylsää. Minua ei aina olisi huvittanut JOS ISÄNI VANHEMMAT mennä sinne. Silti me menimme, aina. OLISIVAT KUOLLEET, Selitykseksi riitti, että Elli ja Aarne ovat isän kummeja. He olivat aikanaan OLISIVAT ELLI JA pitäneet isästä huolta. Nyt oli isän AARNE PITÄNEET vuoro huolehtia heistä. HÄNESTÄ HUOLTA.

”

MINUSTA TULI isona pappi, ja olen vuosien varrella puhunut ristiäisissä sadoille kummeille. Joka kerran tuoreita kummeja katsellessani olen ajatellut Elliä ja Aarnea ja isääni. Olen ristiäisissä myös ajatellut sitä, että osat voivat kääntyä. Että kastemekkoon puettu pikkuvauva, joka tänään mökeltää avuttomana ja vaipoissa, on jonakin päivänä iso ja vahva aikuinen. Ja hän saattaa pitää huolta kummeistaan, jotka silloin ovat avuttomia ja vaipoissa, eikä heidän puheestaan saa selvää. KUMMIN HOMMA on kirkon vanhimpia virkoja. Jo ensimmäisissä maanalaisissa seurakunnissa mukaan liittyjät saivat koke neemman kristityn kummikseen. Hänen tehtävänään oli johdattaa uusi tulokas Valta kunnan salaisuuteen, opastaa ja tukea häntä ja rukoilla hänen puolestaan. Tämän päivän todellisuus on monella lailla toisenlainen kuin muinaisen Rooman katakom bien. Kummin tehtävän perusta on silti edelleen sama: kulkea vierellä, etsiä hyvää, opastaa, tukea ja rukoilla.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki verkossa Lohtuhuivi lämmittää surevaa Tamperelainen pappi antoi muistotilaisuuden päätteeksi leskelle huivin. Idea levisi, ja ihmiset ympäri Suomea innostuivat neulomaan huiveja sureville. Nyt niitä neulotaan myös pääkaupunkiseudulla. Huivi lämmittää ja muistuttaa, ettei sureva ole yksin. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

ISTOCK

ELLIÄ JA AARNEA ei varsinaisesti tunnettu hurskaasta elämästään ja hartaista rukouksistaan. Mutta isälläni oli paikka heidän sydämessään, siitä olen varma. Ja se on jo rukousta, sillä Raamatun mukaan Jumala kuulee sydämen sanattomat huokauk setkin.

Luoja, mitä se tarkoittaa, ettei pimeässä laaksossa tarvitse pelätä mitään pahaa. Ei siellä näy suojelevaa kättä johdattavaa paimensauvaa eikä katettua pöytää saati tuoksuvaa öljyä päässä. On vain pimeyttä peiton alla ja päällä. Unta unen perään. Itkua ja hammasten kiristystä. Hylkäsitkö minut? Haluan uskoa sinuun.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 23.5.2019

numero 10

Seuraava lehti ilmestyy 6.6. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

”Ehkä Kristus on jossakin tullut täydelliseksi avaruusörkiksi” Uskonnonfilosofi Aku Visala on mieluummin huippuälykäs ja ahdistunut kuin yksinkertainen ja onnellinen.

Mikä erottaa ihmisen eläimestä? – Ihminen on myös eläin. Hän kuitenkin eroaa muista eläimistä siten, että Jumala on puhunut hänelle, kutsunut hänet töihin sekä antanut tätä tehtävää varten tarvittavat kyvyt. Kyky moraalisuuteen, kyky luoda ja ylläpitää kulttuuria sekä kyky muodostaa rakastavia suhteita tekee ihmisestä erityisen. Nämä kyvyt eivät tietenkään ole syntyneet tyhjästä, vaan niillä on juurensa muussa luomakunnassa. Muut eläimet eivät siis ole täysin järjettömiä ja moraalittomia. Olemme viimeisen vuosikymmenen oppineet, kuinka pieni ihmisen ja muiden eläinten ero todellisuudessa on.

Mitä tarkoittaa, että ihminen on Jumalan kuva? – Jumalan kuvana oleminen tarkoittaa sitä, että ihmisellä on tietty tehtävä ja tarvittavat kyvyt tähän tehtävään. Jumala puhuttelee ihmistä ja antaa hänelle tehtävän pitää huolta toisista ihmisistä ja luomakunnasta. Puhuttelussa on järkeä vain, jos ihminen kykenee sen ymmärtämään ja vastaamaan siihen. Ihmiset ovat Jumalan kuvia kuitenkin vain epätäydellisesti. Kristus on täydellinen Jumalan kuva ja ihmisyyden mittari.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Miksi avaruusörkki ei olisi Jumalan kuva? – Avaruusörkki voi olla Jumalan kuva, jos sillä on siihen riittävät kyvyt ja jos Jumala sitten tätä örkkiä puhuttelee. Järjen ja moraalin kyvyt eivät ole sidottuja homo sapiens -lajiin, joten joku muukin voi aivan yhtä hyvin olla niillä varustettu. Meidän pallollamme näyttää siltä, että vain ihminen kykenee olemaan Jumalan kuva. Olihan Kristuskin homo sapiens eikä banaani tai muurahainen. Mutta emme voi tietää, onko muualla tapahtunut inkarnaatioita. Ehkä Kristus on jossakin tullut täydelliseksi avaruusörkiksi.

Olisitko mieluummin yksinkertainen ja onnellinen vai huippuälykäs ja ahdistunut? – Olen nyt yksinkertainen ja ahdistunut. Ahdistus taitaa siinä määrin kuulua elämääni, että lakkaisin olemasta, jos se kokonaan häviäisi. Ahdistusta voi tuskin välttää missään olosuhteissa. Ehkä onnellisuuskin on mahdollista vain silloin, kun ahdistusta on tietyn verran. Näin ollen olisin mieluiten huippuälykäs ja ahdistunut kuin yksinkertainen ja onnellinen.

Millainen on iltarukouksesi? – Onnistun toisinaan ennen nukkumaanmenoa supisemaan tyhjyydelle kunkin päivän kiitoksen aiheesta, omat puutteeni sekä toivomukset läheisten puolesta. ■

Aku Visala luennoi aiheesta Tekoäly Jumalan kuvana perjantaina 24.5. valtakunnallisilla Medialähetyspäivillä Vantaalla. Tapahtuman järjestävät Medialähetys Sanansaattajat, Vantaan seurakunnat ja Korson seurakunta.

”

IHMISET OVAT

JUMALAN KUVIA KUITENKIN VAIN

EPÄTÄYDELLISESTI.

4 A Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

ESKO JÄMSÄ

– Myötätunto on ominaisuus, jonka pitäisi olla sisäänrakennettuna jokaisessa, sanoo Sinikka Backman.

Sinikka Backman sai myötätuntopalkinnon Myllypuron elintarvikeavun toiminnanjohtaja Sinikka Backman, 72, sai Helsingin piispa Teemu Laajasalolta myötätuntopalkinnon. Backman on auttanut ruokaapua tarvitsevia ihmisiä vuodesta 1998. Myllypuron ruokajakelu toimii viitenä päivänä viikossa ja siellä käy enimmillään 1900 henkeä päivässä. Laajasalon mukaan Backman on ”kristillisen lähimmäisenrakkauden voimallinen esimerkki, jonka toiminta lisää myötätuntoa maailmaan.” Lue lisää kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Senaatintori täyttyy messuvieraista

Radioaallot eivät pysähdy rajoihin

Helsingin hiippakunta täyttää 60 vuotta helatorstaina 30.5. Senaatintorilla järjestetään juhlamessu kello 12 alkaen. Messussa saarnaa piispa Teemu Laajasalo ja musiikista vastaavat Helsingin poliisisoittokunta ja kuorot hiippakunnan alueella. Muita messuja ei esimerkiksi Vantaalla samaan aikaan järjestetä, koska kirkkokansan toivotaan matkaavan juhlamessuun. Poikkeus on Pyhän Laurin kirkko, jossa on messu kello 12. Hiippakuntaan kuuluu 30 seurakuntaa ja puoli miljoonaa jäsentä.

Koululaisia kutsutaan yöpymään kirkossa Helsinkiläiset Kallion ja Paavalin seurakunnat haastavat muita seurakuntia mukaan Yö kirkossa -tapahtumaan. Tarkoitus on järjestää kouluikäisille mahdollisuus viettää yö kirkossa ensi syksynä. Mukaan on ilmoittautunut jo yli 40 seurakuntaa ja joukossa on useita seurakuntia Espoosta, Helsingistä ja Vantaalta. Idea liittyy kirkon koululaisten parissa tehdyn toiminnan satavuotisjuhliin. Lue lisää kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Lähetysseura avasi ilmastorahaston Suomen ensimmäinen oikeudenmukainen ja yhteisöpohjainen ilmastorahasto avattiin 17.5. Jyväskylän kirkkopäivillä. Kyseessä on Suomen Lähestysseuran Hope Fund. Rahaston kautta yritykset, yhteisöt ja seurakunnat voivat kompensoida esimerkiksi lentämisestä aiheutuvat säästönsä. Rahat käytetään Lähetysseuran tukemiin metsityshankkeisiin Nepalissa ja Tansaniassa. Hope Fund on päästökaupan edelläkävijä Suomessa. Se ei tavoittele voittoja. Lue lisää uutisia osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Monissa maissa radio- tai televisio-ohjelma on ainoa kirkko.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MAIJA SAARI

uonna 1973 iso osa eurooppalaisista eli rautaesiripun takana maailmassa, jota hallitsi voimissaan oleva Neuvostoliitto. Kristinuskon julistaminen ja kristittynä eläminen oli tehty hankalaksi. Hyvinkääläisessä autotallissa aloitti kyseisen vuoden kesäkuussa toimintansa nykyinen Medialähetys Sanansaattajat eli Sansa. Se halusi tehdä lähetystyötä radion kautta ja ylittää mahdollisimman tehokkaasti myös sellaisia rajoja, jotka oli suljettu piikkilangoilla ja miinakentillä. Nykyään Sansa on yksi seitsemästä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallisista lähetysjärjestöistä. Sillä on niiden joukossa oma erityistehtävänsä. Sansa keskittyy toiminnassaan evankeliumin viestin välittämiseen median kautta. Tätä se tekee kansainvälisten yhteistyökumppaneidensa kautta. Sellaisten kristillisten radio- ja televisiotoimijoiden kuin Far East Broad-

casting Company, Trans World Radio ja SAT-7 kanssa ja myös Luterilaisen maailmanliiton sekä luterilaisten ja muihin kristinuskon suuntauksiin kuuluvien paikallisten kirkkojen kumppanina. LÄHETYSJÄRJESTÖN vuosibudjetti on runsaat kolme miljoonaa euroa. Järjestön toiminnanjohtajan, rovasti Juha Auvisen mukaan melko pienellä rahalla saadaan paljon aikaan. – Suomalaiset kristityt rahoittivat viime vuonna yli 3 000 radio- ja televisio-ohjelmaa 36 kielellä yli 20 maassa. Tämän lisäksi tulevat netti- ja somesisällöt, jotka ovat kuunneltavissa ja katseltavissa missä päin tahansa. Mobiili kulkee taskussa. Lähetämme myös työntekijöitä yhteistyökumppanien palvelukseen ja tuemme mediakoulutusta ja -tutkimusta sekä kriisiradiotyötä katastrofialueilla, kertoo Auvinen. SANSAN TUKEMILLA ohjelmilla oli Auvisen mukaan Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa media-

tutkimusten mukaan lähes 2,1 miljardia potentiaalista kuulijaa tai katsojaa. Vuonna 2016 satelliittitelevisioyhtiö SAT-7 teetti ulkopuolisella tutkimuslaitoksella katselijatutkimuksen. Sen mukaan kanavan arabiankielisillä kanavilla oli 21 miljoonaa katsojaa, kristilliseltä sanomalta muuten suljettua Saudi-Arabiaa myöten. Espoon piispa Kaisamari Hintikka toteaa Sansan Lähdelehden haastattelussa, että medialähetystyön kautta tavoitetaan ihmisiä ympäristöissä, joissa kirkon perinteinen toiminta on joko poliittisista tai maantieteellisistä syistä haastavaa. Auvinen lisää tähän uskonnolliset ja kulttuuriset syyt. – Radioaallot ylittävät meriä, vuoria ja metsiä ja netti ja mobiili tuovat lisää mahdollisuuksia. Kuten järjestön aloittaessa toimintansa, niin nykyisinkin on maita, joissa ihmisten sanan- ja uskonnonvapautta rajoitetaan. Sellaisia, joita hallitsee politisoitunut uskonnollisuus tai yksi val-

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

HAUTAUSMAAPÄIVÄ Sansa on tukenut kristillistä mediatyötä Intiassa yli 30 vuotta, nykyisin 14 kielellä. Ohjelmien ulottuvilla on toiminnanjohtaja Juha Auvisen mukaan yli 500 miljoonaa intialaista.

keskiviikkona 5.6. klo 9:30-14:30 Ruskeasannan hautausmaalla Multaa, lannoitetta ja työvälineitä seurakunnan puolesta. Kukkamyyjä paikalla. Kahvi- ja mehutarjoilu. Lämpimästi tervetuloa! Hautausmaan henkilökunta

taideologia ja joissa vähemmistöjä vainotaan, sanoo Auvinen.

palautteen, jossa nainen kertoi miehensä ja isänsä hakanneen häntä. ”Monilla ystävilläni on saMONISSA MAISSA kristityksi tun- ma ongelma ja he luulevat, etnustautuminen on vaarallista, tä niin kuuluu olla. Sitten kuulin kuten Afganistan. On hallituk- Naiset toivon lähteellä -ohjelmansia, kuten Kiina, jotka seuraavat ne paikallisradiosta. Puhuitte vähyvin tarkasti kaikkea kansalais- kivallasta ja sanoitte, ettei se ole tensa viestiliikenoikein.” nettä. Lisäksi on – Ihmiset komaita, joissa kriskevat, että tuketittyjä on vähän ja mamme ohjelmat he ovat hajallaan. rohkaisevat heiNäissä maistä löytämään tiesa lähetysjärjestä eteenpäin vaiIRANISTA SAAMME tö Sansa tukee keissa elämäntiPALAUTETTA, ETTÄ kristittyjä ja kerlanteissa ja arjen too kristinuskoshaasteissa. KuuliOHJELMAT OVAT ta kiinnostuneille. jat toivovat myös HEIDÄN KIRKKONSA. – Esimerkiksi raamattuopetusta JUHA AUVINEN Iranista saamme ja neuvoja esimerpalautteita, joikiksi lasten kasvaden mukaan ohtuksessa ja käytänjelmat ovat heinön asioissa. dän kirkkonsa. Auvinen kerAinoa yhteys muihin kristittyi- too käynnistään pakolaisleirillä hin, mainitsee Auvinen. Libanonissa. Siellä SAT-7:n koulutelevisio antoi Syyrian sodan YKSI SANSAN kymmenellä kie- keskeltä tulleille pakolaislapsillellä tukemista työmuodoista on le kaivatun mahdollisuuden käyToivoa naisille -rukousliike. Sen dä koulua ja toivoa tulevaisuuarabiankielistä ohjelmaa seuraa desta. ■ noin 50 000 kuuntelijaa, sillä on Facebookissa 133 000 seuraajaa Sansan valtakunnallisia Medialähetysja ohjelmista tulee 400–500 papäiviä vietetään Korson seurakuntakeslautetta päivässä. Niihin myös kuksessa ja sen ympäristössä, Merivastataan. kotkantie 4, Vantaa, 25.–26.5. Päivien teemana on Näkemisen arvoinen. Jaavankielinen ohjelma sai

”

Sinfoninen riemulaulu :

F. MENDELSSOHN LOBGESANG (SINFONIA NR. 2) Cantores Minores • Lohjan kaupunginorkesteri joht. Hannu Norjanen Tuuli Lindeberg • Hedvig Paulig• Tuomas Katajala

7.6.

KLO 19 TUOMIOKIRKKO

LIPUT TICKETMASTER.FI JA TUNTIA ENNEN OVELTA

LIPUT KULUINEEN 30/15 €

6 A Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

”Leivoimme kakkuja ja tanssimme kokkihatut päässä” Turvallisia aikuisia ei ole koskaan liikaa. Kirkko ja kaupungin lukijat kertovat, että he ovat oppineet kummeiltaan elämänviisautta ja käytännön taitoja. Kummin kanssa on syöty eväitä, lakattu varpaankynsiä ja pelattu katukiekkoa. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

ärkeintä oli ehkä se, että kummieni perheessä sain käsityksen siitä, kuinka normaalia elämää eletään. Että on pysyvyyttä ja rutiineja, akvaario ja penkkiurheilua.” Mies, 42 Kirkko ja kaupungin kummikyselyyn tuli yli 170 vastausta. Monelle kyselyyn vastanneelle suhde kummiin oli tärkeä ja läheinen. ”Muistan kummitätini kauniina, persoonallisena, itsestään huolehtivana naisena. Hän oli minulle esikuva.” Nainen, 61 ”Kummini soitti usein juuri, kun oli huono päivä. On se ihme, että hän osasi sanoa oikeat sanat. Upea ihminen.” Mies, 39 ”Nyt aikuisena kummisedästäni on tullut todella tärkeä henkilö ja iso osa elämääni, melkein kuin toinen isä.” Nainen, 27 LUKIJOIDEN KUMMIMUISTOT ovat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta lämpimiä. On myös muistoja, joissa kummi on ollut etäinen tai ei ole pitänyt mitään yhteyttä. Nämä tilanteet surettavat ja aiheuttavat jopa katkeruutta. Toisaalta etäinenkin kummisuhde on voinut olla merkittävä. ”Kummisetäni lähetti aina joulukortin. Se tuli joka joulu ekana. Kun kummisetä kuoli, minua itketti kaikkien saapuneiden korttien äärellä. Vuosia jatkunut joulumuistaminen tuntui hyvältä ja tärkeältä, vaikka muuten tapasimme aika harvakseltaan.” Nainen, 40 Kun yhteys kummiin on ollut hyvä, häneltä on voinut oppia monenlaista. ”Olen oppinut kummiltani, että kannattaa olla oma itsensä. Kummini ei ole mikään hienohelma vaan rempseä hurjapäinen nainen.” Nainen, 23 ”Kummiudessa ei ole kyse lahjoista tai materiasta, vaan ihan pienistä asioista, sellaisesta, että on kiinnostunut toisen ihmisen elämästä sen eri vaiheissa. Kummiltani opin, että välittäminen voi jatkua läpi vuosikymmenten. ” Nainen, 47 Kummit ovat opettaneet myös käytännön asioita, kuten kengännauhojen sitomista, ruoanlaittoa, marjastamista ja kauneudenhoitoa. ”Olen oppinut kummiltani, miten pitkä tukka pestään kunnolla ulkosaunassa ja miten koiran kanssa ylitetään suojatie. Olen oppinut myös, kuinka ihana on nauraa keskellä kauppaa vedet silmissä. Olen oppinut, miten rakastaa ja olla rakastettu, ja miten antaa anteeksi.” Nainen, 29 KYLÄILY JA YHDESSÄ vietetty aika. Niistä monet lukijat kumminsa muistavat. ”Sain kummiltani joululahjaksi jääkiekkomaalin,

jonka hän oli itse tehnyt. Sillä pelattiin meinaan joka kesä katukiekkoo.” Mies, 29 ”Olin 5-vuotias, kun kummini oli saanut työpaikaltaan liput Serenan vesipuistoon. Olisimme päässeet lipuilla myös ravintolaan syömään, mutta äitini oli laittanut meille voileivät evääksi. Kummini ehdottaessa ravintolaa vastasin, että meillähän on eväät. Söimme sitten eväät ulkona. Oli ihana aurinkoinen päivä ja meillä oli kivaa.” Nainen, 33 ”Yksi mieleenpainuvimmista muistoista on yhteinen Lontoon-matkamme. Kummini oli itse vasta tullut täysi-ikäiseksi ja halusi viedä siskoni ja minut matkalle synttärilahjana. Jälkikäteen ihmettelen kummini rohkeutta lähteä kahden kymmenvuotiaan kanssa yksin reissuun. Tuosta reissusta on muistona albumi täynnä kuvia sekä kaksi valtavaa pehmokoiraa.” Nainen, 26 ”Kun kävin kummini ja serkkujeni luona, kummini tarjosi aina keittiön pöydän ääressä matalista Ruska-kupeista tuoksuvaa teetä. Usein tarjolla oli myös voipullia. Lieden alla asusti laatikossaan kilpikonna Pietu.” Nainen, 61

”

NYT AIKUISENA KUMMISEDÄSTÄNI ON TULLUT TODELLA TÄRKEÄ HENKILÖ JA ISO OSA ELÄMÄÄNI. NAINEN, 27

”Kun olin pieni tyttö, kävimme usein mummon ja vaarin luona. Yksi kerta oli erilainen, kun Afrikassa asunut kummitätini oli tullut Suomeen. Hän kertoi opettavansa siellä ihmisiä rakentamaan kaivoja. Hän kertoi myös, että joutui siellä aina kolistelemaan kengät, ettei niissä ollut käärmettä tai hämähäkkejä.” Nainen, 37 KUMMIN KANSSA on myös ollut turvallista ja hauskaa kasvaa. ”Kun olin noin kolmivuotias, ihailin suunnattomasti nuorta ja mielestäni niin kaunista kummitätiäni. Muistan, kun kerran katselin ihaillen hänen punaisia varpaankynsiään. Silloin hän lakkasi minunkin varpaankynteni samanvärisiksi, ja ihailuni vaan kasvoi.” Nainen, 62 ”Kummitäti oli huomannut, että minulla oli alkamassa teini-ikä, mutta koska en tohtinut pyytää äidiltäni teinijuttuja, minulla ei ollut bikinejä. Kun kummitäti tuli 13-vuotissynttäreilleni, hänellä oli minulle 13 pientä pakettia. Niissä oli muun muassa ne himoitut bikinit ja meikkejä ja kaikkea naiseksi kasvamiseen liittyvää. Tuntui siltä, että hän arvosti minua jo nuorena ihmisenä eikä pitänyt enää pienenä lapsena.” Nainen, 26 ”Nuorena tyttönä asuin yhden vuoden kummitätini luona, kun aloitin opiskelut lähikaupungissa. Se vuosi oli minulle tärkeä, turvallisuutta tuovaa aikaa.” Nainen, 61 ”Kummitätini tuli auttamaan rippijuhlieni järjestämisessä. Kuuntelimme yhdessä tangomusiikkia, leivoimme kakkuja ja tanssimme kokkihatut päässä.” Tyttö, 17

Kummipäivä 2.6. Kummipäivää vietetään kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina 2.6. Kummille ja kummilapselle on päivän aikana tarjolla monenlaista yhteistä tekemistä eri puolilla Helsinkiä, Vantaata ja Espoota. Kummipäivänä on yhdessä tekeminen tehty helpoksi, ja päivä huomioidaan alennuksina. Helsingissä Kummipäivänä voi mennä kummin kanssa Mustasaareen, elokuviin, kiipeilemään, Merimaailma Sea Lifeen tai kaupunginmuseoon katsomaan näyttelyitä. Espoossa Kummipäivänä voi mennä temppuilemaan sisäaktiviteettipuistoon tai herkuttelemaan kahviloihin ja ravintoloihin. Vantaalla Kummipäivänä voi temppuilla vesipuistossa tai sisäaktiviteettipuistossa, tutustua lentokenttään, vierailla Fazerin tehtaalla, käydä ilmailumuseossa tai ihmetellä ötökkäsafaria. Katso tarkemmat tiedot: helsinginseurakunnat.fi/kummipaiva vantaanseurakunnat.f/kummipaiva espoonseurakunnat.fi/kummipaiva

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Heidi Koponen (keskellä) ja Tiia Klavert ovat lapsiensa Lennin ja Minean kanssa keinumassa Katrinebergin kartanon pihalla. Kartanossa voi tutustua Kummipäivänä 2.6. muun muassa kotieläimiin ja taidenäyttelyyn.

Kummius on kunniatehtävä Heidi Koponen ja Tiia Klavert ovat ystävyksiä ja toistensa lasten kummeja

un vantaalainen Heidi Koponen sai yhdeksän vuotta sitten esikoisensa Lennin, hän halusi lapsen yhdeksi kummiksi hyvän ystävänsä ja työkaverinsa Tiia Klavertin. – Ajattelin Tiian olevan hyvää kummimateriaalia, ja miehenikin hyväksyi valinnan, Koponen kertoo. Klavert oli otettu kummin tehtävästään. Kun hän joitakin vuosia myöhemmin itse odotti esikoistaan, hänel-

le oli itsestään selvää pyytää kummiksi Koposta. Nyt Koposen kummityttö Minea on kaksivuotias. Oman vivahteensa ystävysten kummiuteen on tuonut se, että Lenni ja Minea ovat kehitysvammaisia. – Lasten erityisyys on osa meidän perheidemme arkea. Se rajoittaa jonkin verran elämää, mutta pyrimme silti tekemään heidän kanssaan samoja asioita kuin muidenkin lasten kanssa. Olemme käyneet HopLopissa ja muissa lasten paikoissa, Klavert selvittää. Ystävykset tapaavat perheineen melko usein. Samalla he pitävät toisistaan huolta tavallista vaativammassa elämäntilanteessa. – Annamme toisillemme vertaistukea monin tavoin, Koponen sanoo.

Kumpikin kokee kummiuden kunniatehtävänä. Heidi Koposesta tuntui aikoinaan sydäntä lämmittävältä, kun häntä pyydettiin lyhyessä ajassa kolmen lapsen kummiksi.

” ON HIENOA

SAADA SEURATA KUMMILASTEN KASVUA.

HEIDI KOPONEN

– On hienoa saada seurata kummilasten kasvua. Olen jo huomannut, että pikkuinen Minea on melkoinen persoona, ja haluan tutustua häneen entistä paremmin. Tiia Klavertin mielestä kummiuteen liittyy tietynlainen vastuu. Kummilapsesta on pidettävä huolta, jos vaikka tämän vanhemmille sattuisi jotain ikävää. – On jännää ajatella, että pian vietetään ensimmäisen kummilapseni konfirmaatiota. – Lennikin käy ehkä riparin jossakin vaiheessa. Saattaa olla, että erityislapsen kanssa kummiyhteys jatkuu tiiviinä tavallista pidempään. Ehkä hänen kanssaan vietetään kakkukekkereitä vielä aikuisiässä. ■

8 A Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

Mahdoton ennakoida Kesän festarit. Uusi urkulevy. Ruuhkavuodet, sävellysopinnot ja ziljoona muuta projektia. Takuuvarma burn out? Ei, vaan Marzi Nyman elementissään.

TEKSTI SUSANNA SOMPPI KUVA JOONAS BRANDT

oko homma on kaatua alkuunsa. Mutta eipä kaadukaan, kiitos muusikkokitaristi Markus ”Marzi” Nymanin lehmän-

hermojen. Unettoman yön jälkeen mies pölähtää sovitusti Espoon tuomiokirkon urkuparvelle rusehtavan pupun, iPadin, pinkkien lenkkareiden ja kahden päiväkoti-ikäisen pellavapään kanssa. Takana ei ole muusikoiden kostea ilta kotikulmilla Kalliossa, vaan lapsiperheelle ominainen yöllinen rumba, joka yllättää pahimmalla mahdollisella hetkellä. Nyman ei ole moksiskaan, vaan nappaa kolmivuotiaan syliinsä ja kiikuttaa tytön urkuparven jakkaralle viisivuotiaan sisarensa viereen. Reppuihin on pakattu jos jonkinlaista viihdykettä. – Siperia opettaa, Nyman toteaa virnistäen. Kuvaamme urkuparvella, koska urut ovat Nymanille kohtalaisen tuore aluevaltaus. Vai ovatko? Kirkot tulivat Marzi Nymanille tutuksi jo lapsena. Marzin isä, lohjalainen rovasti Hannu Nyman, opetti pojalleen pianonsoittoa ja kitaransoiton alkeet. – Pääsin jo lapsena kokeilemaan urkujen soittamista Vivamossa Särkyneen sydämen kirkossa. Yhdeksänvuotiaana soitin häämarssin setäni häissä, Nyman muistelee. Urkujen soitto aikuisiällä lähti liikkeelle, kun viulisti Minna Pensola kuuli Marzin soittelevan pelleilymielessä. Pensola pyysi Nymanin ja sopraano Anu Komsin esiintymään Sysmän suvisoittoon vuonna 2009. – Kirkossa ihmiseen tulee ihan uutta ryhtiä. Toisaalta on mahtavaa päästä revittelemään uruilla – varsinkin yhdessä Anu Komsin tai urkuri Kalevi Kiviniemen kanssa. INNOSTUKSEN MYÖTÄ – ja varmasti myös ammattitaidon ansiosta – Nymanin väsymys peittyy hymyyn. Mikään kuvaajan pyyntö ei ole liian hankala toteuttaa, vaikka Nyman saa kiikuttaa kuopuksensa erinäisiä kertoja takaisin jakkaralle. On helppo ymmär-

tää, miksi tämä 40-vuotias muusikko on haluttu yhteistyökumppani. Ilmeisesti Nyman taitaa metatyön ja multitaskingin muuallakin kuin perhepiirissä. Kitaravirtuoosin työtahti kuulostaa hengästyttävältä. Viime lokakuussa Nyman julkaisi Anssi Nykäsen ja Harri Rantasen kanssa Kelluva katedraali -levyn. Keväällä Nyman on tehnyt musiikin näyttelijävaimonsa Hanna Vahtikarin äitimyyttiä pöllyttävään Kuin raivo äiti -monologiin, ja alkukesään mennessä yhdessä Anu Komsin kanssa tehty urkulevy on edennyt miksausvaiheeseen. Kesäkuussa ohjelmassa ovat O/Modernt-kamarimusiikkifestivaalit Tukholmassa. Nyman on myös Espoo Big Bandin kapellimestari ja Tapiola Sinfoniettan taiteellinen partneri. Jossain vaiheessa pitäisi ehtiä Berliiniin ”Harry Potterin näköisen” viulistin, Hugo Ticciatin, kutsumana. Moni ajautuisi vähemmästäkin loppuunpalamisen partaalle. Nyman huomauttaa sentään, että 2017 alkaneet sävellysopinnot ovat edenneet verkkaisesti.

”

EN HALUA VALAA MITÄÄN SEMENTTIIN VAAN PITÄÄ PALLOT ILMASSA.

– Ei minua stressaa se, että on paljon erilaisia projekteja tekeillä. Viihdyn paljon paremmin sekä pääni sisällä että sen ulkopuolella, kun on meneillään monta eri proggista. Haluan löytää jatkuvasti uutta. Inspiraatio ei ole maali, vaan uusi startti. En halua valaa mitään sementtiin vaan pitää pallot ilmassa. Voihan tästä syntyä näennäiskaoottinen fiilis, mutta fakta on, että elämä muuttuu koko ajan. JATKUVA VIRIKKEIDEN KAIPUU on luonnekysymys. – Keskittymiseni aikajänne on aika lyhyt. Ellen innostu, minusta tulee helposti kärsimätön – esimerkiksi, jos bändi soittaa koko ajan samalla tavalla. Jos olen innoissani, saatan

Kirkot ja urut tulivat Marzi Nymanille, papin pojalle, jo lapsena tutuiksi.

puurtaa iloisesti aamusta iltaan. Aina, kun on tuntunut siltä, että liekki hiipuu, jostain tärähtää uusi musiikkiin liittyvä juttu. Vaikka Nyman keikkailee ensi syksynä Kelluvan katedraalin biiseillä, pakkaa on sekoitettu siinäkin. Aina välillä lavalla nähdään Marzi Nyman Trion lisäksi kuudesta kahdeksaan puhallinsoittajaa. – En usko, että voisin kyllästyä musiikin tekemiseen ja todeta, että kaikki on jo nähty. Olen oppinut, että elämää on mahdotonta ennakoida. Toistaiseksi jotakin uutta on ollut aina tarjolla. – Musiikin kautta pystyn kommunikoimaan tavalla, jolla en muuten pysty. Musiikki voi olla käsityöläisyyttä, hauskanpitoa tai tapa tahdittaa perjantai-illan tansseja. Minulle se on viime kädessä väline rakentaa siltoja ihmisten välille.

Sen sijaan raha ei sytytä intohimoa, mutta se tuo vapautta. – Olen valtavan siunattu, koska tulen taloudellisesti toimeen. Silloin raha ei ole määräävä tekijä siinä, mitä tekee. Raha tuo valinnanvapautta, mutta taiteen lähtökohtana ei ole keskiluokkainen mukavuus. Oman elämän kokemukset ja vaiheet heijastuvat myös musiikkiin. – Jos on vaikka eroamassa tai rakastunut, tai jos ostaa uuden kitaran. Se kaikki vaikuttaa siihen, mihin suuntaan menen musiikillisesti tai mihin lupaudun. Nyman julkaisi esikoislevynsä Marzin vuonna 2006. Jo tuolloin huomiota herätti se, että Nymanin musiikkia ei voi luokitella tiettyyn genreen. Profilointi kuuluu Nymanin mielestä enemmän markkinoinnin sanastoon. – On upeaa, jos joku haluaa koko sydämestään soittaa vaikkapa ba-

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

rokkisoitinta. Mutta profiloitumalla voidaan tavoitella myös maksimaalista taloudellista hyötyä. Toki jollakin on ilmiömäinen kyky markkinoida juttuja, ja se voi olla hänelle intohimo. Marzi Nymanin elämään on mahtunut myös pysähdyksen hetkiä. Yksi sellainen oli Hemma Beast -bändikaverin Zarkus Poussan kuolema. Myös arkisemmat takaiskut kuuluvat elämän kulkuun. Silti Nyman ei ole hiipinyt epäilyä, että elämä olisi merkityksetöntä. Hän uskoo, että kaikella on tarkoituksensa. – Tähän mennessä olen kyennyt käsittelemään vastoinkäymiset niissä puitteissa, miten itse asiat näen. Mutta jos joku toinen ihminen olisi ahdingossa, niin viimeisin asia, minkä kehtaisin hänelle sanoa, olisi että tälläkin on jokin tarkoitus. Kahta samanlaista kristittyä ei ole, eikä kahta samanlais-

MARZI NYMAN OLI vasta Tapiolan lukion musiikkilinjaa käyvä lukiolainen, kun hän alkoi keikkailla supersuositun Nylon Beatin kitaristina. Julkisuutta ropisi kosolti myös Joonas Hytönen Show’n kautta. Ohjelmassa esiintyi niin ikään Tapiolan lukion musiikkilinjalla opiskellut pianisti Lenni-Kalle Taipale, joka kuuluu yhä ystäväpiiriin. Vauhtia riitti, kunnes oli otettava aikalisä. – Nuorena oli todella siistiä tehdä kaikkea, mihin pyydettiin mukaan. Totta kai joskus kävi niin, että ensin lähdin johonkin juttuun ja sitten huomasin, ettei tämä ollutkaan sitä, mitä haluan tehdä. Nyt yritän harkita tarkemmin ja kuunnella intuitiota. Sen tietää sydämessään, mikä tuntuu oikealta ja omalta, vaikken osaisi esittää kriteerilistaa ranskalaisilla viivoilla. Oman instrumenttinsa mestarit inspiroivat Marzi Nymania. Urkuriidoli Kalevi Kiviniemi on ”tajunnanräjäyttävä, inspiroiva tyyppi”. Samanlaista hehkutusta saa osakseen Niko Kumpuvaara, joka sai Nymanin innostumaan haitarista. – Ensin sitä ajatteli, että no joo, haitari on vaan haitari. Mutta sehän on ihan huikea soitin, kun kuuntelee todellista taituria. Teininä kitara oli tietenkin se ”wow” – vähän niin kuin olisi nähnyt tiikerin eläintarhassa. Musiikki toimii Nymanille myös muistojen herättelijänä. Sen avulla voi palata vaikka 1980-luvulle. Marzi muistelee, että tuolloin Don Henleyn The Boys of Summer soi jonkin tv-ohjelman tunnusmusiikkina. Tietyt kappaleet taas herättävät voimakkaan tunnelatauksen. – Kun soitamme Suojelusenkelibiisiä, niin silmistä virtaa muistojen Tonava. Ihan toisenlaisia tunteita ja muistoja nostattavat monissa muissakin suomalaisissa esimerkiksi Den glider in tai Maamme-laulu. Nähtäväksi jää, millaisia tunnelmia miksausvaiheessa oleva urkumusiikkilevy saa aikaan. Se sisältää muun muassa gospel- ja konserttimusiikin sävyttämän version Duke Ellingtonin Sacred music -teoksesta. Jakkara narahtaa ties monennenko kerran. On aika aloittaa pupu- ja lenkkarineuvottelut. – Muistat, mitä me sovittiin aamulla, Marzi sanoo ja katsoo vanhempaan tyttäreensä vetoavasti. Kuin taikaiskusta pinkit lenkkarit sujahtavat jalkaan ja pupu survotaan reppuun. Pikkusisko saa suoriutua, miten parhaiten taitaa. Menee vain hetki, ja kirkko on yhtäkkiä erityisen hiljainen. ■ Marzi Nyman ja Jukka Leppilampi to 6.6. klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Ki ilm rkko jo es ja ka t y k Ju y v aup m erk un ala o k n p ssa i äiv ä

ta muslimia. Jokainen näkee ja kokee asiat omasta näkökulmastaan. Nymanin lapsuutta sävytti kristillinen arvomaailma. – Uskon johdatukseen enkä sattumaan. Siteeraan Remu Aaltosta, joka totesi, että ”sattumia ei ole muualla kuin sopassa”, Nyman määrittelee.

www.kirkkoja kaupunki.fi kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

MENOT 23.5. – 6 .6.

10 A Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16. p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkolla ti klo 10–12, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Matala – mukava maanantai kirkolla! Ma 27.5. ehtoollishartaus ja ma 3.6. hartaus klo 11, ja sen jälkeen maksuton ruokailu. Vauvakahvila maanantaisin klo 12.30–14. Hengailua vauvaperheille, rennosti, vauvojen ehdoilla. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 19.30–22. Sauvakävelyä to 23.5., lähtö kirkolta klo 10. Kotikirkon järjestämä maksuton keittolounas to 23.5. Hartaus klo 10.30 ja lounas klo 11. Kevään viimeinen kerta. Puurotorstai on kesätauolla ja jatkuu syyskuussa. Paluumuuttajien piiri to 23.5. klo 13–15. Aiheena kesä, Päivi Helén. Tervetuloa Kuusijärvikirkkoon Kuusijärven uimarannalle su 26.5. klo 12. Tiina Palmu, Sari Kokkonen, Riikka Jäntti. Kesäisiä yhteislauluja klo 11.30 alkaen. Bussikuljetus lähtee Länsimäen kirkolta klo 10.45 ja Hakunilan kirkolta klo 11.00. Seurat su 26.5. klo 15. Esikoiset ry. Tutkimme Raamattua ma 27.5. klo 12. Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä. Seniorikerho ti 28.5. klo 13–14.30. Kerhon kevätjuhla. Juhlamessu Senaatintorilla to 30.5. klo 12. Helsingin hiippakunnan 60-vuotisjuhlamessu. Piispa Teemu Laajasalo, tuomiorovasti Marja Heltelä, Helsingin poliisisoittokunta, seurakuntien kuoroja. Bussikuljetus Länsimäen kirkolta klo 10.30 ja Hakunilan kirkolta klo 10.45. Messu su 2.6. klo 12. Merimieskirkkopyhä. Tiina Palmu, Paula Raitis, Riikka Jäntti. Kirkkokahvilla vieraana Satu Oldendorff. Kesäkahvit to 6.6. klo 13–14.30. Kesäkahvit joka torstai 22.8. asti.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Perhekerho pe 24.5. klo 9–13. Kevätkauden päätös. Aamupäivän rukoushetki pe 24.5. ja 31.5. klo 10.45–11. Puuroperjantai pe 24.5. ja 31.5. klo 11–12. Maksuton puuro, voileivät ja kahvit. Puuroperjantai jää kesätauolle ja jatkuu jälleen syyskuussa. Valoisa ilta pe 24.5. klo 19. Hannu Holman lauluoppilaiden kevätkonsertti. Säestäjinä Anni Holma ja Heini Lehto. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Tervetuloa Kuusijärvikirkkoon Kuusijärven uimarannalle su 26.5. klo 12. Tiina Palmu, Sari Kokkonen, Riikka Jäntti. Kesäisiä yhteislauluja klo

11.30 alkaen. Bussikuljetus lähtee Länsimäen kirkolta klo 10.45 ja Hakunilan kirkolta klo 11. Hartaushetki ti 28.5. klo 12.30–12.45. Päiväkahvit ti 28.5. klo 12.30–14. Käsillä hyvää -ryhmä ti 28.5. klo 10–12. Sanaa ja saunaa äijäporukassa ti 28.5.klo 18.30. Naisten Raamattupiiri ti 28.5. klo 19. Juhlamessu Senaatintorilla to 30.5. klo 12. Helsingin hiippakunnan 60-vuotisjuhlamessu. Piispa Teemu Laajasalo, tuomiorovasti Marja Heltelä, Helsingin poliisisoittokunta, seurakuntien kuoroja. Bussikuljetus Länsimäen kirkolta klo 10.30 ja Hakunilan kirkolta klo 10.45. Messu su 2.6. klo 10. Tiina Palmu, Paula Raitis, Riikka Jäntti. Kesäkahvit ti 4.6. klo 13–14.30. Kesäkahvit joka tiistai 20.8. asti.

Yhteisen pöydän kevätjuhla ke 29.5. klo 10 hartaus ja klo 11 lounas. Ohjelmassa on hyvää ruokaa, yhdessäoloa ja musiikkia. Oopperakerho ke 29.5. klo 17.30 kirkon nuorisotilassa. Vierailijana on kansallisoopperan pukusuunnittelija-lavastaja, arkkitehti ja taiteenmaisteri Anna Kotek. Helatorstain messu to 30.5. klo 18. Jaakko Kara, Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas. Messun jälkeen on kirkkokahvit. Messu su 2.6. klo 10. Jaakko Kara, Miika Koistinen ja Hannu Lehtikangas. Messun jälkeen on kirkkokahvit. Päiväkerhojen ilmoittautuminen on käynnissä. Lisätiedot nettisivuillamme: hameenkylanseurakunta.fi > lapset ja perheet > päiväkerho.

MUUALLA

Kenian lähetyspiiri to 6.6. klo 11.

Perhekerho, kevään viimeinen kerta to 23.5. klo 9–11 Kolohongan ostoskeskuksessa (Itäinen Valkoisenlähteentie 19). Metsäseikkailu 7–9-vuotiaille ma 3.6. ja 10.6. klo 12–15 Kolohongassa. Ilmoittautumiset eija.hyytiainen@ evl.fi. Lapsiperheiden grilli-ilta to 6.6. klo 17–19. Rentoa yhdessäoloa ja pientä puuhaa! Yhteistyössä MLL:n Itä-Hakkilan osaston kanssa. Kartanon puistoseikkailu to 13.6. klo 10–13. Seikkailua ja Ruunan keittolounas 2 e/hlö, alle 3-vuotiaat maksutta. Ilmoittautuminen eija. hyytiainen@evl.fi.

KASTETTU Väinö Oskari Phakon Kautto.

HAUTAAN SIUNATTU Pirkko Liisa Kossila 85 v, Anna Alina Torniainen 80 v, Veikko Ilmari Hirvonen 78 v, Raimo Kalervo Ensio Eskelinen 76 v, Helinä Kaarina Silén 71 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Kesäaikaan (1.6.–31.8.) tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia – apua ja tukea Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Rukoussunnuntain messu su 26.5. klo 10. Miika Koistinen, Jukka Nevala ja Hannu-Pekka Heikkilä. Messun jälkeen on kirkkokahvit. Kristinusko globaalissa maailmassa VIII: Ikkunoita kristinuskoon Intiassa su 26.5. klo 11.45–13. Puhujana on Sley-media Oy:n toimitusjohtaja, pastori Teemu Haataja. Miesten sauvakävelypiiri su 26.5. klo 18. Lasten kevätkirkko ma 27.5. klo 18. Kiitetään keväästä ja lauletaan yhdessä suvivirsi. Tervetuloa kirkolle koko perheen voimin.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA Aikuisten raamattupiiri to 23.5. klo 10.

LAMMASKUJA 2A Pähkinä-kahvilan avajaisviikko ma–su 20.–26.5. Pähkinärinteeseen aukeaa uusi olotila-kahvila. Kahvila on avoinna ma–to ja la klo 10–15. Avajaispäivänä ma 20.5. luvassa esittäytymisiä, ilmapalloja, musaa ja avajaistarjouksia. Perheiden aamupäivä pe 24.5. klo 9.30–11 Perheiden yhdessäoloa ja syksyn ideointia, kukkaisteemaista askartelua, hartaushetki ja pientä tarjoilua. Paikalla lasten ja perheiden tiimiläisiä. Voit tulla ja mennä, miten aikatauluusi sopii. Kahvila avoinna klo 11–16. Nuorten aikuisten iltakahvila pe 24.5. klo 18–22. Musiikkia, syötävää, mukavaa yhdessäoloa ja uusia tuttavuuksia. Pähkinä-tilan käyttöönsiunaaminen su 26.5. klo 16.

MUUALLA Helatorstain messu to 30.5. klo 12 Senaatintorilla. Messun toimittavat piispa Teemu Laajasalo ja tuomiorovasti Marja Heltelä. Musiikissa ovat Helsingin Poliisisoittokunta johtajanaan Sami Ruusuvuori sekä Helsingin hiippakunnan seurakuntien kuoroja. Teemme yhteislähtöjä tapahtumaan kirkolta. Lähtö klo 10 pyörällä kirkon pihasta, jossa porukkaa on johtamassa Matti Hyry. Lähtö yhdessä julkisilla (bussi nro 322) – tule kirkolle klo 10.30, josta jatketaan Maissikujan bussipysäkille. Porukkaa on johtamassa Jarkko Vähäsarja. Pihaseurat alkavat ke 5.6. klo 18 Marttamökillä, osoitteessa Toivonrinne 6, Askisto. Vietämme yhdessä kesäiltaa laulun, puheen ja kahvittelun merkeissä. Pihaseurat ovat seurakunnan vapaaehtoisten järjestämiä. Laatuaikaa perheille -leiri 3.–4.8. Leirin hinta on 70 e lapsilta (4 v. ja isommat) ja 90 e aikuisilta (yli 12 v.). Hinta sisältää kuljetukset, täysihoidon, teatterilipun ja leiriohjelman. Lisätiedot leiristä nettisivuillamme. Ilmoittautumiset ke 19.6. mennessä osoitteessa hameenkylanseurakunta.fi > Lapset ja perheet > Retket leirit ja tapahtumat.

KASTETTU Wille Eemeli Joakim Manner, Toivo Lumo Lintunen, Siina Elisabet Jaakontytär Rantala, Mette Kristiina

Juuti, Sanni Evelin Sandström, Aatos Ilmari Mäkirinne.

HAUTAAN SIUNATTU Tauno Oskari Kananen 81 v, Pirjo Margareta Lahelma 77 v, Raimo Tapani Välimäki 75 v, Eija Hannele Hall 55 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15 (suljettu pe 24.5., ti 28.5. ja 30.5.), 3.6.–9.8. klo 9–14, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–15, 3.6.–9.8. klo 9–14, p. 09 8306 333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys ti klo 10–12 ja to klo 11–12, puhelinneuvonta to klo 10–11, p. 050 573 6376, päivystystä ei ti 28.5. ja to 30.5. Kesä– elokuussa päivystys ti ja to klo 11–12. Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Aamurukouspiiri arkisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa 31.5. asti. Vox Mea – Minun ääneni to 23.5. klo 17.30–18.30 seurakuntasalissa. Korso-messu klo 19, tarjolla välipalaa klo 18.30–19. Iltarukouspiiri to 23.5. ja 30.5. klo 18 kirkon kappelissa. Miesten saunailta to 23.5. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Korso-messu Light to 23.5. klo 19 kirkossa. Etkot kahvin ja teen äärellä klo 18, jolloin voi ilmoittautua messun eri tehtäviin. Etkojen aikana pyhäkoulu. Perhekerho pe 24.5. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Medialähetyspäivät 25.–26.5. Korson seurakuntakeskuksessa teemalla ”Näkemisen arvoinen”. Järj. yhdessä Medialähetys Sanansaattajien kanssa. Ohjelma osoitteessa sansa.fi/ mlp19. Tanssimessu su 26.5. klo 14 kirkon edustalla. Juha Auvinen, piispa Teemu Laajasalo, Korson seurakunnan ja Sansan vastuunkantajia. Mukana kansainvälinen nuorten tanssiryhmä M18 ja balettitanssija Riina Laurila. Messun jälkeen kirkkokahvit. Järj. yhteistyössä Helsingin hiippakunnan kanssa. Kirkon aamupuuro ma 27.5. klo 10 seurakuntasalissa, 1 e. Runopiiri ma 27.5. klo 13 kokoustilassa. Naisten raamattupiiri ma 27.5. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 3.6. klo 18 asiakastilassa. English through Bible ma 27.5. klo 18.30 kokoustilassa. Psalttamus – Pelimannivirsiä ke 29.5. kello 19 kirkossa. Senni Valtonen (kantele, urut, puhaltimet, avainviulu, laulu) ja Timo Alakotila (piano, harmoni) taituroivat monin soittimin kansanperinteestä käsin. Kansanmuusikot yhdistelevät pelimannimusiikkia ja virsiä omintakeisesti leveällä soitinarsenaalilla, omin sovituksin ja sävellyksin. Samalla vietetään lapsityönohjaaja Lea Heikkilän

läksiäisiltaa. Vapaa pääsy. Korso-messu Max to 30.5. klo 19 kirkossa. Ilta alkaa klo 18 etkoilla, jolloin tarjolla ruokaa. Tule suunnittelemaan messua ja halutessasi ilmoittautumaan eri tehtäviin, esimerkiksi musisoimaan. Messun jälkeen yhdessäolo jatkuu teekupin äärellä Kirkonkulmassa. Messu su 2.6. klo 10. Eveliina Ojala, Jani Vanhala, Jussi Salonen. Kirkkokahvit. Helena Tenhusen laulujuhla su 2.6. klo 16 seurakuntasalissa. 30-vuotistaiteilijajuhla- ja syntymäpäiväkonsertti, jossa Helena oppilaineen esiintyy ja myös yleisö saa laulaa. Kesämuskari perheille ma 3.6. klo 10–12 lasten tiloissa. Alussa muskarihetki, jonka jälkeen leikitään ja kahvitellaan. Muskariin ei tarvitse ilmoittautua, toimintaa sekä sisällä että ulkona. Ohjaajina Erja Lindholm ja Satu Kurvinen. Puutarhan iltapäivä ma 3.6. klo 12–14 seurakuntakeskuksen sisäpihalla. Vaihda, osta tai myy monivuotisia kasvien taimia eurolla. Lisätiedot Marja-Liisa Kari, p. 040 564 7879. Hiljaisuuden jooga pe 7.6. klo 12–13 kirkkosali 2:ssa. Kristillinen hiljaisuuden jooga on rauhallista ja lempeää venyttelyä, kehollisia harjoituksia, joihin liitetään mukaan rukousta ja hiljaisuutta. Jooga on maksuton ja sopii kaikille. Ota mukaan oma joogamatto. Lisätiedot ja ilm. 5.6. mennessä: pia.olkkonen@evl.fi.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa, sisäänkäynti Korsonpolun puolelta. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30. Kiinni 24.5., 28.5., 30.5. ja 3.–7.6. Hartaus ti ja to klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 23.5. klo 9–11.30.

MUUALLA Pieni pyhiinvaellus Kalkinpolttajan luontopolulle ti 4.6. Kokoonnumme kirkkoon klo 9 hartaushetkeen, jonka jälkeen lähdemme julkisilla kohti Kalkinpolttajan polkua Sotungissa. Kävelyä tulee yhteensä n. 10 kilometriä. Kalkinpolttajan polku on maastoltaan melko vaativa nousuineen ja portaineen. Varaa mukaan oma matkakortti, reppu eväineen ja riittävästi juotavaa. Retkeen menee koko päivä. Ilm. viim. pe 31.5. pia. olkkonen@evl.fi.

KASTETTU Aaron Emil Niemi, Carlos Valentin Tuomi, Minea Vilhelmiina Lalu.

HAUTAAN SIUNATTU Aino Matilda Kyllikki Pihlaja 94 v, Reino Kalevi Kurki 85 v, Vuokko Lahja Anneli Aaltonen 75 v.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

KUN TAIVAS KOSKETTAA Kaihon tunteen pysäyttäessä ihminen on lähellä sitä, mitä sanotaan taivaaksi. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN

A 2B

Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

avan meren tuolla puolen jossakin on maa, missä onnen kaukorantaan laine liplattaa. Ei ole hämmästyttävää, että säveltäjä ja sanoittaja Unto Monosen Satumaa on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa suviyössä. Kaihoisa tango osuu suoraan suomalaisten perimmäiseen koti-ikävään, paratiisin kaipuuseen ja rakkauden janoon. Ruotsalainen uskonnonpsykologian professori Owe Wikström aloittaa kirjansa Kaipauksen puolustus tuokiokuvalla, jossa murmanskilaisen harmonikansoittajan tulkinta suomalaisesta tangosta muuttaa hetkessä göteborgilaisen ostoskeskuksen tunnelman. Aikaan repeää aukko, joka kestää muutaman minuutin. Tuntuu kuin koko ostoskeskus pysähtyisi hetkeksi. Ihmisten ilmeet pehmenevät, kun sävelet vievät haikeuteen, jossa on jotakin samalla kertaa kipeää ja suloista. Wikström jää pohtimaan, mistä kaiho tulee. Mitä aivan tavallinen har-

monikka aktivoi ihmisissä, jotka eivät ole koskaan kuulleetkaan tuota sävellystä? JEESUS OPETTI, että taivasten valtakunta toteutuu pian. Taivas merkitsi hänelle konkreettista toivoa siitä, että Jumala muuttaisi hänen köyhien kuulijoidensa ankarat elinolot täysin toisenlaisiksi. Ensimmäiset kristityt odottivat Jeesuksen paluuta ja taivasten valtakunnan tulemista omana elinaikanaan, mutta sukupolvet vaihtuivat, eikä odotusta palkittu. Varhaisten kristittyjen toivo osoittautui muuntautumiskykyiseksi, sanoo Uuden testamentin tutkija Matti Myllykoski. Hänen mukaansa Jeesuksen valtakunnasta on tullut kahden vuosituhannen aikana puhdas utopia. – Taivasten valtakunta on jatkuvasti läsnä utopiana. Se on paikka, jota ei ole, mutta joka on hyvä. Jos utopia otettaisiin pois, kristinusko romahtaisi. Sen varaan on rakennettu kaikki muu, Myllykoski sanoo. Utopia elää Myllykosken mukaan kahtena versiona. Lahkolainen tulkinta lähtee siitä, että Jeesuksen puheita maanpäällisestä taivasten valtakunnasta ei saa vesittää. – Varhaiskirkon ajoista lähtien lahkojen ongelmana on ollut se, että yhden ryhmän ideologiasta tehdään ehto Jumalan hyväksynnälle. Lahkoissa Jeesuksen sanomasta tulee lopulta väline itsestä puhumiseen: taivas kansoitetaan juuri näillä ihmisillä. Kristinuskon valtavirta on etääntynyt maanpäällisen paratiisin odottamisesta ja tulkitsee Jeesuksen opetuk-

sia eettisesti. Toivo on jotakin, jossa yhdistyvät Jumalan salaisuus ja kristityn vastuu. Kristittyjä kutsutaan toteuttamaan hyviä asioita, kunnes taivasten valtakunta toteutuu. – Eettisen tulkinnan mukaan taivas on nimeämätön hyvä, jota me kristityt odotamme ja jonka tulisi ohjata elämäämme ja toimintaamme. Kysymykseni on, mikä on se hyvä, jota odotamme, Myllykoski pohtii. TAIVAS KUVITELTIIN keskiajalla joko paratiisinomaiseksi puutarhaksi tai taivaalliseksi kaupungiksi, jota muurit ympäröivät. Taivaassa vallitsi rauha, jota taivaalliset sotavoimat suojelivat. Eripura oli poissa, koska Jumala oli karkottanut kapinahenkiset enkelit. Raamatun tekstien ympärille rakennetut tulkinnat pitivät yllä yhteiskunnan järjestystä, toteaa kirkkohistorian yliopistotutkija Päivi Salmesvuori. – Sääty-yhteiskunnan arvojärjestys esitettiin Jumalan tahdon mukaisena. Köyhien oli syytä tyytyä osaansa, eikä pyrkiä eteenpäin elämässä. Toisaalta taivas nähtiin maanpäällisen elämän käänteiskuvana, jossa epäoikeudenmukaisuudet ja kärsimykset oikaistaan. Rikas, joka ei auttanut köyhiä tässä ajassa, joutuisi helvettiin. Virallisen taivaskäsityksen rinnalla elivät kristillisten mystikkojen ilmestykset ja näyt. Niissä taivas oli jotakin henkilökohtaista, mikä tapahtui ihmisen sisimmässä. Kyse oli Jumalan välittömästä läsnäolosta, joka koettiin tässä ja nyt.

Mystikkojen mietiskelyharjoitukset muistuttivat Salmesvuoren mukaan nykyaikaista mindfulnessia. – Taivaskokemukset eivät johtaneet ”sitku”-elämään, jossa elämän muuttuminen paremmaksi tapahtuisi kaukaisessa tulevaisuudessa. Niiden sisältö tuli jokapäiväisiin askareisiin kuten astioiden tiskaamiseen. Kun mystikko kohtasi Jumalansa, koko elämä oli kokemuksessa läsnä: äly, uteliaisuus, pelot ja toiveet. Sisäisesti koettu Jeesuksen myötätunto velvoitti hoitamaan sairaita ja auttamaan köyhiä. Jeesus ei ollut kuninkaallinen hallitsija, vaan köyhä Kristus, jonka seuraaminen vei ihmisten keskelle. Uskonnollinen elämä tuli palatseista ja luostareista tavallisten ihmisten ja naisten ulottuville. – Erityisesti naismystikot löysivät rajoittavasta yhteiskunnasta säröjä ja rakoja, jotka antoivat heille mahdollisuuden toimia ja jakaa asioita muiden kanssa. MYSTIKOT KUVASIVAT sielun ja Jumalan yhtymistä miehen ja naisen rakkauteen liittyvällä kielellä. Taivaskokemuksen aikana sielu saattoi kihlautua, mennä naimisiin ja rakastella Jeesuksen kanssa. – Naismystikolle naimakauppa Jeesuksen kanssa oli houkutteleva. Sen ansiosta hän vältti lähes varman kuoleman lapsivuoteessa ja saattoi omistautua älylliselle työlle, jollaiseen tuon ajan perheenäidillä ei ollut mahdollisuuksia, Salmesvuori sanoo. 1300-luvun alussa vaikuttaneen Marguerite Poreten ja hänen aikalaisensa Mestari Eckhartin teksteis-

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

sä sielun yhtyminen Jumalan kanssa johti minuuden häviämiseen niin, että lopulta minää ei ollut enää olemassa. – Mystikkojen taivaskokemuksiin liittyi ajatus täydellisestä vapaudesta. Kun ihmisen oma tahto hävisi, seurauksena oli täydellinen tyytyväisyys, jossa ei ollut enää miksi-kysymyksiä, Salmesvuori sanoo. Raamatuntutkija Matti Myllykoski uskoo, että kristillinen taivastoivo vastaa johonkin sellaiseen, mikä yhdistää kaikkia ihmisiä. – Jokaisen ihmisen sisimmässä on tyhjä tila, jossa kaikki pyrkimykset ja selitykset katoavat. Kun olemme tyhjiä Jumalan edessä, hän antaa hyvyytensä, joka on kaikkien, mutta ei kenenkään, hän sanoo. Myllykoski tähdentää, että ihmisen ei tarvitse yrittää olla hengellinen miellyttääkseen Jumalaa. Asia on juuri päinvastoin: hengellinen kokemus

vapauttaa ihmisen olemaan oma itsensä ilman, että kukaan tulee mestaroimaan häntä. Tyhjän tilan löytäminen itsestä vaatii usein sitä, että elämä riisuu ihmistä. Elämänkriisit, vaikeudet ja onnettomuudet satuttavat meitä, emmekä löydä niille mitään selitystä tai tarkoitusta. Kristillinen perinne sanoo, että Jumala riisuu ihmisen. – Riisuminen johtaa siihen, että näemme itsessämme paljaan ihmisyyden, joka yhdistää meidät kaikkiin muihin. Jumalan hyvyys ei tee ketään erityiseksi. Se tulee ihmisen kohdalle kuin tuulenhenkäys, jota ei voi selittää tai omistaa, Myllykoski sanoo. ONNI ON VAIN käymässä luonamme. Kaikki ihana on pian ohi. Muutaman vuosikymmenen kuluttua kaikki, mitä olemme ja mitä teemme, on kadonnut. Tämän kaltaisiin ajatuksiin johtavat kaihon hetket ovat Owe Wikströmin mukaan tärkeitä. Kyseessä voi olla vain puolittain tietoinen tunne, mutta Wikströmin mukaan sitä kannattaa kuunnella. Elämänilo ja elämän rikkaus nimittäin lisääntyvät, jos pysähdymme aika ajoin ajattelemaan kaiken haurautta. Musiikintutkija, dosentti Pekka Jalkanen ei ihmettele sitä, että suomalaisen tangon melodia sai kiireiset ruotsalaiset pysähtymään ostoskeskuksen hälinän ja kulutustavaran keskellä. Jalkanen päätyi suomalaisen kaipuun juurille 1980-luvun alussa, kun hän ryhtyi tutkimaan iskelmämusiikin tyylillisiä syvärakenteita. Suomalainen iskelmä ammentaa Jalkasen mukaan voimaa sekä kaleva-

laisen muinaisajan melodisesta ajattelusta että kirkkomusiikista. Tutkija tunnistaa monista tutuista iskelmistä sävelkulkuja, jotka ovat peräisin vanhasta bysanttilaisesta ja gregoriaanisesta liturgiasta sekä protestanttisen ajan virsistä. Jalkanen mainitsee esimerkkeinä Joel Hallikaisen Kuurankukka-nimisen iskelmän ja Tuomari Nurmion kappaleen Valo yössä.

”

Taivasten valtakunta on jatkuvasti läsnä utopiana. Se on paikka, jota ei ole, mutta joka on hyvä. TUTKIJA MATTI MYLLYKOSKI

– Iskelmien ja kirkkomusiikin yhteys säilyi elinvoimaisena 1990-luvulle saakka, jolloin musiikillisen yhtenäiskulttuurin aika loppui Ylen kanavauudistukseen, Jalkanen sanoo. MONIEN SUOSIKKI-ISKELMIEN sävel perustuu Jalkasen mukaan laskevaan mollisävellajiin ja sen sol-do -ytimeen. Siksi Satumaan melodia on hyvin sa-

mankaltainen kuin jumalanpalveluksen alussa laulettavan Herra armahda -hymnin sävel. Kirkkomusiikissa laskeva sävellaji on kuvannut Jeesuksen ristinkuolemaa ja laskeutumista tuonelaan. Jalkasen mukaan Satumaan sanat puhuvat taivaskaipuusta, mutta sävel astumisesta helvettiin. – Sävel on hallitseva asia, jolla musiikin merkitys luodaan ja ilmaistaan. Iskelmää ja kirkkomusiikkia yhdistävän sävellajin pohjimmaisena merkityksenä on syvä ahdistuksen tunne. Jumalanpalveluksessa ahdistus ja siitä vapautuminen koetaan tietoisesti, mutta iskelmämusiikin kuuntelijat eivät yleensä tiedosta näitä asioita. Jalkanen ei usko, että iskelmien ja kirkkomusiikin melodioiden sukulaisuus kertoo säveltäjien laskelmoinnista. Iskelmänikkarit ovat turvautuneet vaistomaisesti suomalaisen musiikkiperinnön ilmaisuvoimaisimpiin rakenteisiin. Jalkasen mukaan synkkiin ja ahdistaviin tunteisiin johdattavien sävelkulkujen vetovoima perustuu siihen, että elämän vaikeudet ja pelot koskettavat jokaista ihmistä. Tämän oivaltaminen tuo musiikin kuuntelijalle lohtua ja helpotusta. Bysanttilaisen ja gregoriaanisen liturgisen musiikin ystäväksi tunnustautuva Jalkanen ei pidä omaa selitystään tyhjentävänä. – Kyse ei ole ahdistuksesta, vaan jostakin muusta. Vaikka olen itse enemmänkin agnostikko enkä ajattele asioita uskonnollisesti, koen vanhoissa liturgisissa hymneissä suurta voimaa. ■

Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

Kuka?

Kaisamari Hintikka on Espoon hiippakunnan piispa ja ainoa nainen Suomen piispojen joukossa. Hintikka syntyi Helsingissä vuonna 1967. Hän asuu Espoossa diplomiinsinöörimiehensä ja kouluikäisen lapsensa kanssa.

Mitä?

Kaisamari Hintikan erityisalaa on ekumenia eli kirkkojen välinen yhteistyö.

Motto

Yhdysvaltalaisen ihmisoikeusaktivistin Eleanor Rooseveltin lause ”Tee joka päivä jotakin, mikä pelottaa” on ollut minulle tärkeä elämän umpikujissa.

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Koskelan Tarzan Kaisamari Hintikasta piti tulla biologi, mutta hänestä tulikin Espoon piispa.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

iispanristi jäi työpaikan kassakaappiin. Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka kuoriutuu rivakasti piispanvioletista papinpaidasta, valkoisesta papinpannasta ja muista vaatteistaan. Hän on tullut Espoon seurakuntien leirikeskukseen löylyttelemään. – Tuntuu ihanalta päästä lauteille. Saunomiseen liittyy helpotuksen huokaus ja syvä rauha. Yleensä Hintikka pötköttää lauteilla selällään jalat katossa, mutta Hvittorpin rantasauna on siihen turhan korkea. Hintikasta paras sauna on sopivan pikkuinen, sellainen kuin suvun kesäpaikassa Joroisissa. Hän alkoi arvostaa sitä entistä enemmän asuessaan yli seitsemän vuotta Sveitsissä, josta palasi Suomeen, kun hänet vihittiin helmikuussa piispaksi. – Muistan, kuinka olin tehnyt koko vuoden töitä ja raahauduin henkitoreissani Suomeen lomanviettoon. Olin ensin pari päivää Helsingissä, ja vasta kesäpaikan saunan lauteilla tuli sellainen olo, että nyt olen perillä ja saan hengähtää. Suvun kesäpaikkaan liittyy myös Hintikan ensimmäinen saunamuisto. – Menin noin viisivuotiaana saunomaan kummitätini kanssa. Minua väsytti niin, että nukahdin pukuhuoneen kapealle puupenkille. Täti kääri minut vanhaan lammasturkkiin ja kantoi saunalta tupaan. Muistan vieläkin, miltä turkki tuoksui. Muisto liittyy äärimmäiseen turvallisuudentunteeseen. Olen palannut muistoon kaivatessani joskus maailmalla kotiin ja turvaan. PALJASJALKAINEN STADILAINEN eli lapsuutensa Puu-Koskelassa Helsingissä omakotitalossa, jossa asuivat Kaisamari Hintikan perheen lisäksi myös hänen mumminsa ja kummitätinsä. Lapsuus oli mukava ja talo myös, mutta saunaa siinä ei ollut. Leikkikavereita riitti pikkusiskossa ja -veljessä sekä naapuruston lapsissa. Heidän kanssaan Hintikka rakensi majoja lähimetsään, kiipeili tarzanina puissa ja leikki purkkista ja kymmentä tikkua laudalla. Puheterapeutti-kirjastonhoitajaäidin ja psykologi-isän perhe ei ollut erityisen uskonnollinen, mutta Käpylän seurakunnan päiväkerhossa Kaisamari kävi lähes yhtäjaksoisesti nelivuotiaasta kouluikään. Seurakunnan kesäleiri kuului ohjelmaan kymmenenä peräkkäisenä kesänä, minkä jälkeen Kaisamari oli siellä vielä kahdesti apuemäntänä. Kotiseurakunta herätti kiinnostuksen hengellisyyteen. Sillä oli myös tasoittava vaikutus lapseen, joka riiteli usein ja tulisesti sisarustensa ja vanhempiensa kanssa. – Isä sanoi, että Kaisamarilla on ruuti kuivana. Murrosikäisenä otin railakkaasti yhteen vanhempien kanssa. Kierrokseni nousivat aika äkkiä, mutta en toisaalta ole pitkävihainen. Riitojen jälkeen hajaannuimme omille tahoillemme, mutta palasimme aina pian takaisin normitilanteeseen. Piispa hikoilee ylälauteella lähes puoli tuntia ennen ensimmäistä vilvoittelua. Hintikka muistelee, kuinka hikeentyi toisinaan myös koulussa.

– Saatoin marssia rehtorin kansliaan kannat paukkuen ja sanoa, että tämä on väärin! Menin rehtorin puheille solidaarisuudesta jotakuta minusta epäoikeudenmukaisesti kohdeltua oppilasta kohtaan. LINTU LAULAA PITKÄN sarjan saunan pihapuussa Vitträsk-järven rannalla, ja toinen vastaa siihen. Tuuli kuivattaa hien ja saunanpunakka iho ehtii kalveta sillä aikaa, kun Kaisamari Hintikka miettii, mikä on hänen tärkein tehtävänsä piispana. – Toivon, että voisin luoda toivoa. Minulle kristillisessä uskossa on kyse armollisuudesta, oikeudenmukaisuuteen pyrkimisestä ja solidaarisuudesta muita kohtaan. Tämä on ollut minulle tärkeää nuoresta asti, ja se vahvistui entisestään, kun työskentelin Luterilaisessa maailmanliitossa Sveitsissä. – Suomalaisessa hengellisyydessä on korostunut yksilön usko ja pelastuminen. Meillä on kiinnitetty vähemmän huomiota siihen, miten elää uskoa todeksi vastuullisena kansalaisena. Huonosti hoidetut vanhukset. Nuoret, joilla ei ole varaa opiskella peruskoulun jälkeen kalliiden kirjojen vuoksi. Samaa sukupuolta olevat parit, jotka eivät pääse kirkossa vihille. Köyhät ja syrjäytyneet, joista tuntuu, etteivät he voi mennä ihmisten ilmoille edes kirkkoon. Siinä on muutama ihmisryhmä, joille Hintikka haluaa oikeutta. Saunan lämpöön palattuaan piispa vihtoo kiivaasti.

”

Koulussa saatoin marssia rehtorin kansliaan kannat paukkuen ja sanoa, että tämä on väärin!

Hintikkaa kiinnosti erityisesti metalligrafiikka, jota hän aikoo tehdä taas, kun aikaa järjestyy. Muita lapsuuden ja nuoruuden ammattisuunnitelmia olivat liikunnanohjaaja, biologi ja näyttelijä. – Päädyin sitten piispana framille, Hintikka sanoo nauraen. Hintikka on tällä hetkellä ainoa nainen yhdeksän piispan joukossa. – Minut koetaan eksoottisena piispana, ja vientiä on ollut paljon. Työni on jatkuvaa antamista: koko ajan pitäisi sanoa medialle jotain fiksua ja filmaattista. Olen tajunnut, että minun täytyy huolehtia siitä, että saan myös itse uusia ajatuksia ja näkökulmia. Oma hengellinen elämäni piispana hakee vielä muotoaan. Kun Hintikka vihittiin piispaksi, hänet nostettiin Espoon hiippakunnan johtajaksi. Itse hän puhuu mieluummin palvelijan virasta. Hän haluaa olla helposti lähestyttävä, ihmisen kokoinen ja näköinen piispa. – Olen suhtautunut piispan viran ulkoisiin merkkeihin kriittisesti, mutta toisaalta ne suojaavat minua. Piispuus on virka, jonka näkyvimmillään puen päälleni. Hintikka siirtyy suihkuun. Hän vaahdottaa lyhyen tukkansa ripein liikkein ja kertoo samalla, että haluaa piispoiksi lisää naisia. – En tahdo istua yksin saunassa piispojen neuvottelupäivän päätteeksi. Kun Irja Askola valittiin ensimmäisenä naisena piispaksi, ajattelin, että tämä on alku, jonka jälkeen mennään vain parempaan suuntaan. Sen jälkeen kirkon tasa-arvotilanteeseen on tullut myös takapakkia. Askolan jälkeen kaikki piispat olivat jonkin aikaa miehiä. Naisia on vihitty papeiksi yli kolmenkymmenen vuoden ajan, mutta aihe herättää yhä keskustelua.

– Hyvätuloisilla, joihin itsekin kuulun, ei ole kykyä kuvitella, miltä elämä näyttää vaikkapa kolmannen polven työttömästä. Miltä tuntuu toivottomuus, joka on niin syvää, ettei sitä edes tajua toivottomuudentunteeksi? – Vaikka itselläni on rajalliset mahdollisuudet samastua heihin, tehtäväni on nostaa sellaisten ihmisten ääntä, jotka eivät tule kuulluiksi tässä yhteiskunnassa. Hintikka puhuu kaikkien yhtäläisestä ihmisarvosta ja yhteisvastuusta otsa syvillä rypyillä. – Tuntuu kuin solidaarisuus olisi so last season. Meidän pitää kantaa vastuuta myös asioista, jotka eivät kuulu omaan elämäämme. – Enemmistökirkon ja yhteiskunnallisen instituution aseman varjeleminen on välillä sumentanut sen, mitä oikeasti merkitsee olla kirkko. Vaeltava Jumalan kansa on minusta paras kuva kirkosta.

SAUNAN JÄLKEEN Kaisamari Hintikka sonnustautuu taas piispanviolettiin työpaitaansa. Se saa jäädä kaappiin vasta heinäkuussa, kun piispalla koittaa loma. – Odotan tosi paljon sitä, että saan kokea Suomen kesän hippeimmillään. Viime kerrasta on vuosia. Hintikka aikoo keskittyä lomallaan yksinkertaisiin iloihin, kuten marjastukseen ja sienestykseen. Hän on himosienestäjä, joka on saanut pari kertaa tenniskyynärpään tattikorien kantamisesta. Lisäksi Hintikka tietysti saunoo. Päijät-Hämeessä miehen suvun kesäpaikassa odottaa savusauna, jonne lapsesta asti toisensa tuntenut porukka kerääntyy lomalla rentoutumaan. – Yhteissaunassa pitkäaikaisten ystävien kesken ei ole minusta mitään kummallista. Jos siitä kertoo ulkomaalaisille, niin varsinkin jenkit pyörtyvät kauhusta. He ajattelevat, että miesten ja naisten saunominen yhdessä tarkoittaa hirveää rietastelua. Hintikka odottaa myös pääsyä oman sukunsa kesäpaikan saunaan, siihen lapsuuden ensimmäiseen ja oikeaan. – Rauha alkaa jo, kun sytytän puita kiukaan tulipesään ja tuijotan tulta. Perheen kanssa tulee saunottua enimmäkseen hiljaa. Sitä vain ähkää, puhisee ja kyhnyttää. ■

ALUN PERIN Kaisamari Hintikka ei suunnitellut kirkollista uraa, vaan hänestä piti tulla kuvataiteilija.

Hvittorpin saunaa voi vuokrata yksityistilaisuuksiin ja kaveriporukoille. Lisätietoa hvittorp.fi

Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

Kirkko opettaa albinistisia tyttöjä ompelemaan. Näin he voivat saada arvostetun ammatin.

Hengenvaarassa albinismin vuoksi Tansaniassa ihmisiä tapetaan, koska perinteiset parantajat väittävät, että albinististen ihmisten ruumiinosat tuovat onnea. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA VIRVE RISSANEN/SUOMEN LÄHETYSSEURA

eneettisestä albinismista kärsiviä syrjitään, vainotaan ja usein myös tapetaan monessa Afrikan maassa. Tansaniassa tapettiin vuonna 2017 peräti 170 ihmistä albinismin vuoksi. Tansanian luterilainen kirkko kamppailee albinististen ihmisten puolesta. Viktorianjärven kaakkoispuolella kirkon ja viranomaisten yhteistyö on johtanut siihen, että uusia murhia ei ole viime ajoilta raportoitu. Varmuutta pysyvästä muutoksesta ei silti vielä ole, sillä lapset, joilla on albinismi, joutuvat yhä asumaan valtion ylläpitämissä turvakeskuksissa. – Aiemmin albinistiset lapset on saatettu tappaa vauvoina heti syntymän jälkeen. Tai sitten heitä on syrjitty ja pidetty kirottuina, kertoo Happiness Gefi. Hän vastaa paikallisesta Oikeus elää albinismin kanssa -hankkeesta, jota Suomen Lähetysseura tukee. ALBINISMI ON STIGMA, joka Tansaniassa yhä usein johtaa lapsen hylkäämiseen tai eristämiseen. Ennakkoluulojen vuoksi albinismista kärsiviä lapsia ja nuoria koulutetaan keskuksissa, joissa he ovat turvassa. Kirkon koulutuskeskuksessa on tähän mennessä autettu 48 tyttöä ja nuorta naista. Uusimmalla kolmen kuukauden ompelukurssilla on kaksitoista naista.

– Näiden naisten ei ole helppo löytää ammattia, koska useimmat heistä eivät ole käyneet edes peruskoulua. Monilla heistä on lapsia muttei puolisoa. Annamme heille koulutusta, ompelukoneita ja materiaaleja. Lisäksi vahvistamme heidän itsetuntoaan ja korostamme, että Jumalan silmissä he ovat yhtä arvokkaita kuin muut, Happiness Gefi kertoo. Yksi albinismiin liittyvä paikallinen myytti väittää, että jos aidsia sairastava mies harrastaa seksiä sellaisen naisen kanssa, jolla on albinismi, sairaus siirtyy naiseen. Siksi moni tyttö tulee raskaaksi, saa lapsia – ja aidsin. IHMISIÄ MYÖS TAPETAAN albinismiin liittyvän taikauskon takia. Perinteiset parantajat väittävät, että albinististen ihmisten ruumiinosat tuovat onnea, terveyttä ja menestystä. Erityisen vaarallista heidän elämänsä on vaalien alla, sillä tuolloin myös rikkaat ja koulutetut ihmiset kääntyvät parantajien ja noitatohtorien puoleen. Rikolliset saattavat ansaita yhdellä ruumiilla jopa 75 000 dollaria. Happiness Gefin mukaan parantajat eivät itse tapa ketään, vaan kehottavat parannettavia tuomaan heille ruumiinosia taikoja varten. Ruumiinosista tulee amuletteja, joita voidaan kiinnittää esimerkiksi kalastusveneeseen. Kirkko pyrkii vaikuttamaan albinismiin liittyviin asenteisiin yhteistyössä maan viranomaisten, uskonnollisten johtajien ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Tavoitteena on saada perinteiset parantajat nä-

kemään heidän ylläpitämiensä uskomusten vahingollisuus ja saada heidät mukaan muutokseen. Aseina kamppailussa ovat niin laki, ihmisoikeudet kuin evankeliumi – ja hieman yllättäen myös jalkapallo. – Osana yhteistyötä suunnittelimme pappien ja perinteisten parantajien välisen jalkapallo-ottelun. Paikallishallinto oli siellä kunniavieraana. Tietenkin papit voittivat. Viranomaiset kysyivät sitten parantajilta, miten tämä on mahdollista, he kun väittävät tekevänsä kaikenlaisia ihmeitä, Gefi kertoo nauraen. Hänen mukaansa perinteisiin parantajiin on saatu hyvä yhteys. Heidän kanssaan on sovittu, ettei ihmisiä saa tappaa albinismin vuoksi. Jotkut parantajat ovat liittyneet kirkkoon. Toisten kanssa ollaan vuorovaikutuksessa yli uskontorajojen. – Kouluttajina on ollut myös ihmisiä, joilla on albinismi. Heitä on haluttu koskettaa, ja on ihmetelty, miten heillä voi olla tutkinto yliopistosta. On olennaista, että kouluttamamme naiset palaavat yhteisöihinsä ja näyttävät, että he elävät normaalia elämää. Tämä muuttaa asenteita enemmän kuin puheet, Gefi kiteyttää. ■

Mitä on albinismi? Albinismi on harvinainen geneettinen sairaus, jossa ihmisellä on hyvin vähän tai ei lainkaan melaniinipigmenttiä ihossa, hiuksissa ja silmissä. Albinismi voi ilmentyä silmässä tai siihen liittyy normaalia vaaleampi iho ja karvoitus. Albinismiin liittyy eritasoisia näköongelmia ja -vammoja. Silmät ja iho ovat erityisen herkkiä UV-säteilylle.

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kestävää laatua!

PÄ I V I

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081 Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi @otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Koot: 35-42 Useita kuoseja 89€

ROLSER Laadukkaat citykärryt Useita malleja

CLOGS

Koot: 35-43 Useita kuoseja 85€

POLKU

Koot: 35-43 oranssikulta, punainen Koot:35-48 sininen, musta 159€

Sievi Shop Simonkatu 12, Helsinki - Itis, Helsinki - Jumbo, Vantaa

Loisto Mariner mobiililaitteille

Veneilijän parasta matkaseuraa Loisto Mariner on veneilijän parasta matkaseuraa: navigointityökalut, säätila ja vesillä liikkuvien laivojen tunnistus AIS-tietojen avulla ovat aina mukanasi. Navigoi helposti suomalaisella merikartalla tai samoile tarkkojen maastokarttojen avulla. Loisto Mariner vie sinut minne vain: • Navigoi Suomen merialueilla tutuilla merikartoilla. • Veneile järvialueen merikarttojen avulla Suomen sisävesillä. • Retkeile tarkkojen maastokarttojen mukaan. • Suunnittele reittejä maalla tai vesillä, myös ilman verkkoyhteyttä • Tarkista säätiedot ja löydä levähdyspaikat vierasvenesatamista. • Löydä määränpääsi laajan nimistöhaun avulla Lue lisää: Loistonavigointi.fi Tutustu esittelyvideoon: Youtube.com  Loisto Mariner

UUTTA: AIS, harppitoiminnot, reitin jälkipiirto

Loisto Mariner on saatavilla latauskaupoista sekä Android- että iOS-käyttöjärjestelmiin.

SIPOO SIBBO www.sipoo.fi/tontit www.sibbo.fi/tomter

Kasvata perheesi juuret Sipooseen!

Rota din familj i Sibbo!

Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

Realistinen rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Ihminen voi tiedostamattaan tuhota rakkaussuhdettaan. Usein siihen on syynä aikaisempi traumaattinen kokemus.

– Moni elää puolella liekillä, ikään kuin käsijarru päällä, eikä uskalla lähteä tavoittelemaan sitä, mikä olisi itselle mahdollista. Usein pohjalla on kelpaamattomuuden ja riittämättömyyden tunne, joka on lahja lapsuuden lähipiiriltä.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI

PARISUHTEESSA TRAUMAN VAIKUTUS voi näkyä esimerkiksi samanlaisina toistuvina riitoina, joissa riidellään suhteen loppumisesta. Myös perusteeton mustasukkaisuus ja kyvyttömyys uskoa suhteen kantamiseen saattavat Harri Virtasen mukaan kertoa traumataustasta. – Tällaisten riitojen taustalla on perustavan laatuinen epäluottamus siihen, voiko minua rakastaa. Kun tätä epäluottamuksen pesäkettä sohaistaan, traumaselviytyjä alkaa toimia autopilotilla. Tuloksena on voimakas hyökkäys, jossa hän syyttää toista, eikä näe sillä hetkellä vikaa itsessään. Trauman vaikutus voi tulla pintaan myös dramaattisissa rakastumisissa ja eroissa, joissa tunteet ovat suhteettoman voimakkaita. Virtanen ei halua torjua tunteita, mutta epärealistinen tunnemaisema suhteen alussa tai lopussa saa hänen hälytyskellonsa soimaan.

raumaattiset kokemukset vaikuttavat parisuhteisiin enemmän kuin uskomme. Näin sanoo terapeutti Harri Virtanen, jonka traumoja ja niistä toipumista käsittelevä kirja Trauma ja rakkaus ilmestyi vuoden alussa. Virtasen mukaan luultua useampi meistä on traumaselviytyjä, eli olemme selviytyneet hengissä mieltä kuormittaneista kipeistä tapahtumista tai olosuhteista. Kokemukset ovat kuitenkin jääneet varjostamaan elämäämme. Virtasen mukaan trauma voi synnyttää meissä käyttäytymismekanismin, jolla tuhoamme rakkaussuhdettamme. Kun tämä mekanismi aktivoituu, alamme reagoida automaattisesti tietyllä tavalla. Emme enää valitse sanojamme, tekojamme emmekä tunteitamme, vaan toimimme tiedostamattomien mallien ohjaamana. Mieli yrittää tällä tavalla suojella ihmistä, jotta hän ei joutuisi kohtaamaan satuttavaa kokemusta uudelleen. – Kyseessä voi olla välttämätön suojamekanismi, jonka avulla ihminen on selviytynyt lapsena kokemastaan traumaattisesta tilanteesta. Ajan myötä siitä on kuitenkin tullut elämän vihollinen, Virtanen sanoo. KÄSITTELEMÄTTÖMÄSTÄ TRAUMASTA voi kertoa esimerkiksi ahdistusoire tai selittämättömäksi jäävä masennus. Myös riippuvuuden, syömishäiriön, pelkotilan tai unettomuuden taustalta voi löytyä traumaattinen kokemus. – Jos kärsit esimerkiksi unettomuudesta, jota on tuloksetta ratkottu monella tavalla, on hyvä kysyä, onko elämänhistoriassa tapahtunut jotakin, mikä voisi liittyä ongelmaan, Virtanen sanoo. Traumatausta saattaa altistaa myös psykoosille tai aiheuttaa oireita, jotka muistuttavat epävakaan persoonallisuushäiriön kriteereitä. Kaikkein syvimmät traumat syntyvät varhaisessa lapsuudessa läheisimpien ihmisten aiheuttamina. Aikuisena koettu trauma voi rikkoa luottamuksen elämän jatkumiseen. Virtanen korostaa, ettei trauman tuoma kärsimys ole mielen sairautta vaan osa elämää. Yli puolet lapsista kokee ennen kuudettatoista ikävuottaan jonkin traumatisoivan tapahtuman. Ihmiset kokevat traumaattiset tilanteet eri tavoilla: jotkut selviytyvät hyvin, mutta noin kolmannes traumatisoituu ja saa oireita. Eroa selitetään synnynnäisellä joustavuudella eli resilienssillä sekä opituilla tunteiden käsittelyn malleilla. – Traumat ovat yleisiä, mutta niiden vaikutuksista tiedetään vähän. Emme osaa tulkita tunne-elämän vaikeuksia traumoista johtuviksi, vaan traumojen seurauksia hoidetaan usein erillisinä ongelmina, Virtanen sanoo. Erityisesti suomalaisille ominainen trauman seuraus on Virtasen mukaan se, että ihminen tuntee itsensä vieraaksi omassa elämässään.

”

Traumakokemuksesta toipumisessa on kolme askelta. Ne ovat tietoiseksi tuleminen, vastuun ottaminen ja riskin hyväksyminen. – Mitä upeammalta toinen tuntuu suhteen alussa, sitä enemmän hänen hyväksyntänsä paikkaa omaa surkeutta, pienuutta ja vähäpätöisyyttä. Suhteen arkipäiväistyessä voi sitten tulla tarve saada toinen pois jalustalta. Vastakkainen esimerkki on erotilanne, jossa kymmenen tai kaksikymmentä vuotta yhdessä elänyt ja asioita jakanut pari muuttuu suhteen päättyessä toistensa vihollisiksi. Virtasen mukaan se, mikä on suhteessa rikottu, voi myös suhteessa parantua. – Hyvä uutinen on se, että trauman läpi voi päästä. Turvattomien vuorovaikutusmallien ei tarvitse jatkua samanlaisina hautaan asti. Myötätuntoisessa ja turvallisessa suhteessa traumaattinen kokemus voi muuttua osaksi ehjää elämäntarinaa. TERAPIASTA VOI OLLA apua silloin, kun omat voimat eivät riitä. Virtasen mukaan rakkaussuhteen parantava voima voi olla jopa terapiasuhdetta voimakkaampi. – Jospa ajattelisimme parisuhdetta tienä itseksi tulemiseen emmekä vain jonakin, mihin liittyy lasten kasvattamista, onnelliseksi pyrkimistä ja vaurauden keräämistä, Virtanen ehdottaa.

Traumakokemuksesta toipumisessa on Virtasen mukaan kolme askelta. Ne ovat tietoiseksi tuleminen, vastuun ottaminen ja riskin hyväksyminen. Virtanen tähdentää, että tietoiseksi tuleminen ei tarkoita traumaattisen tilanteen yksityiskohtaista muistamista. Olennaisempaa on tunnistaa elämässään trauman vaikutukset, kuten vahingolliset uskomukset ja käyttäytymismallit. Vastuun ottaminen voi tarkoittaa esimerkiksi omien tunteiden ja ajatusten suoraa ilmaisua. – Muutos edellyttää sen tiedostamista, mitä minulle on tapahtunut ja miksi toimin näin, ja sen jälkeen vastuun ottamista omasta käyttäytymisestä. En enää syytä muita omista toimintamalleistani enkä itsekään syyllisty niistä, vaan lähden tietoisesti rakentamaan yhteyttä toiseen ihmiseen. RISKIN OTTAMISELLA Virtanen tarkoittaa sitä, että ihminen alkaa kurottautua kohti toisia, vaikka ymmärtää, että siihen liittyy riski torjutuksi tulemisesta. Rakkaussuhteet tarjoavat yhteyttä, jakamista ja läheisyyttä, mutta myös kipeitä tunteita. Kaikissa ihmissuhteissa voi tulla haavoitetuksi. Tahtomattammekin petämme, hylkäämme ja loukkaamme toisiamme. Tätä ristiriitaa traumaselviytyjän on Virtasen mukaan vaikea kestää. Siksi hän saattaa vetäytyä suhteesta tai eristäytyä. Psyykkinen suojamekanismi, joka on aikaisemmin mahdollistanut selviytymisen, on kääntynyt häntä vastaan. Virtanen kuvaa traumasta kärsivän ihmisen tilannetta tunnettujen satujen avulla. – Jokin osa traumaselviytyjän sisimmästä on koteloitunut eikä ole enää yhteydessä maailmaan. Se on kuin Prinsessa Ruusunen, joka nukkuu satavuotista unta linnassaan, tai Lumikki lasiarkun suojassa. Virtanen muistuttaa, että unelma ikuisesta, paratiisimaisesta rakkaudesta on epärealistinen. Luopuminen kuuluu väistämättä kaikkiin suhteisiin. Jokainen rakkaussuhde päättyy lopulta eroon tai viimeistään toisen osapuolen kuolemaan. – Ainoa vaihtoehtomme on ottaa riski yhä uudelleen ja tehdä tekoja rakkauden maailmassa. Se, että ihminen joutuu lopulta luopumaan rakkaudesta tavalla tai toisella, luo rakkaudelle arvon. ■

Jungilainen terapeutti ja kirjailija Terapeutti ja kirjailija Harri Virtanen on suorittanut kuusivuotisen jungilaisen psykoterapiakoulutuksen Kööpenhaminan Jung-instituutissa. Aikaisemmin Virtanen on toiminut näytelmäkirjailijana, käsikirjoittajana ja ohjaajana. Sveitsiläinen psykiatri ja psykoanalyytikko Carl Gustav Jung (1875–1961) kutsui yksilön elämänmittaista kasvua omaksi itsekseen individuaatioksi. Siinä ihminen kasvaa kokonaisemmaksi, kun tiedostamattomat mielen sisällöt tulevat yhä enemmän tietoisiksi. Jungin ihmiskäsityksessä uskonto, myytit, sadut ja unet ovat tärkeässä osassa. Jung kehitti muun muassa tunnetun teorian kollektiivisesta piilotajunnasta ja arkkityypeistä.

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Osa 33

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Noora Kauppila, 31, on laulaja ja esiintyvä taiteilija, joka ammentaa inspiraationsa ihmisäänestä ja muinaisesta suomalais-ugrilaisesta musiikkiperinteestä. Hän tarkastelee musiikin, luonnon ja kulttuurin välisiä suhteita ja käyttää ääntään tunteiden puolesta ja nostaakseen haastavia tunteita esiin. Kauppilan Itku äidin haudalla -konsertti to 23.5. klo 19 Musiikkitalon Black Boxissa, Mannerheimintie 13 A. Konsertissa ollaan globaalin siirtymäriitin äärellä ilmastonmuutoksen vuoksi. Teos puhuu luontoäidin kuolemisesta ja ympäristösurusta. Noora Kauppilan itkulaulujen sanat syntyvät usein luonnossa, varsinkin veden äärellä.

Poski painuu pehmeään liinaan Noora Kauppila itkee karjalan kielellä. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

jä kotona omassa rauhassa tai mökillä lähellä luon toa. Viime kesänä lähes kaikki itkut syntyivät me ren rannalla ja soilla.

aastavin tilanne, jossa Noora Kauppila on itkulaulanut, oli näyttelyn avajaiset, joissa oli amerikkalai sia vieraita. Galleriassa hehkuivat kirkkaat loisteputket ja paikalla oli paljon ihmisiä. Avoimuudesta piti kääntyä nopeasti sisäisiin tuntoihin, kun Kauppila kertoi ensin englanniksi itkutraditiosta, ja sen jäl keen hän itki karjalan kielellä. Äänellä itkettäessä ei pelkästään paruta ääneen, vaan siinä ovat mukana sanat ja jokin syy. Se on kol lektiivista suremista. Perinteisesti itkijänaiset itki vät elämän suurissa käännekohdissa, kuten häissä ja hautajaisissa. Kauppila arvioi, että äänellä itke minen asettuu johonkin laulun ja tavallisen itkun välimaastoon. Omiin itkuihinsa Kauppila kirjoittaa runot van hojen itkufraasien pohjalta. Sysäys uuden itkun löy tämiseen vaatii pysähtymistä. Hän kirjoittaa tekste

YLEISÖN EDESSÄ itkiessään Noora Kauppila toivoo, että kuulijalla olisi turvallinen olo ja että hänen it kunsa loisi tilaa yhteiselle suremiselle. Joskus itku tuo lohtua ja koskettaa, joskus se ärsyttää tai hävet tää. Kauppilalle kaikki käy. Jollekin itkulaulu voi ol la kauhistus – tuossa se rääkyy. Sekin käy. Muutamia vuosia sitten aloittaessaan äänellä it kemisen Kauppila saattoi joskus miettiä, viekö it ku naista vai nainen itkua. Hänen on pitänyt tutus tua omaan suruunsa. Kauppila on oppinut omas ta haavoittuvuudestaan ja joutunut käymään läpi itsensä hyväksymisen prosessia. Itkeminen vaa tii uskallusta ja rohkeutta päästää irti egon vaa timuksista. Kun Kauppila itkee äänellä, hän istuu ja heijaa kehoaan. Itkuun lähdetään hengityksen kautta. Poskelle laitetaan itkuliina. Kauppila alkaa olla jo niin ehdollistunut, että painaessaan poskensa peh meään liinaan, itku alkaa tulla.

Rukoussunnuntai

VIIME KESÄNÄ Noora Kauppila kävi itkemässä Poh joisPohjanmaan soilla. Luonto oli hänen esiinty mislavansa. Ihmiset ajoivat sinne varta vasten hiek kateitä pitkin kuuntelemaan itkua. Suolla itkijänaisen on helppo kuulla omaa it kuaan. Mutta ei Kauppila suolla yksin itkenyt. Su denkorento tuli yhtäkkiä hänen eteensä ja syntyi duetto. Kun itkijä nainen itki ääneen ”tulkaa tukku lintuset”, kurkiaura lensi ylitse. ■ Katso video, jolla Noora Kauppila itkee, osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Rukous opettaa mittasuhteita TIEDÄN MONEN kääntäneen Juma lalle selän, kun hän on vastannut rukoukseen väärin tai jättänyt ko konaan vastaamatta. Se saa minut ihmettelemään, mitä rukous yli päätään on. Muistan tilanteita, joissa olen itsekin epätoivoissani parahtanut pyynnön. Aina on aiheena ollut jo kin minulle tai läheisilleni tarpeel linen hyvä. Vaikeassa elämäntilan teessa olen rukoillut ratkaisua, et tei itse tarvitsisi päättää. Sairaan parantumista rukoillessani olen pyytänyt Jumalaa varjelemaan hä net ja minut kivulta ja luopumisen tuskalta. En ihmettele, että rukous on myös kaupankäyntiä: olen kyllä uskollinen ja kiltti, jos vain annat

minulle tämän ja tuon. Juuri siksi rukoussunnuntain teksteistä hät kähdyttävin on tämä: ”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten”, sanoo Herra. Ja vaikka Herra tässä samai sessa raamatunkohdassa kauniis ti lupaa, että hän antaa meille tu levaisuuden ja toivon, hän ei pu hu sanaakaan siitä, että maallisen elämämme murheet tulisivat yht äkkiä ratkaistuiksi. Tulevaisuus ja toivo ovat tässä: ”Te etsitte minua ja löydätte minut. Koko sydämes tänne te minua etsitte ja minä an nan teidän löytää minut.” Mitä Jumalan löytäminen on? Ehkä jotakin sellaista, että sano maton kirkkaus vahvistaa sisäisen olemukseni ja elämäni kasvupoh

VIDEO VERKOSSA

ISTOCK

Taivaan tähden

26.5.

Toisinaan itku voi olla jännittynyttä ja tulla tosi syvältä, mutta se puhdistaa. Välillä Kauppilalle tu lee äänellä itkemisestä pöllämystynyt olo. Joskus riittää, että hän vain lukee itsekseen van haa itkurunoutta. Niitä lukiessa tulee tunne, että on osa vuosisatojen ketjua, ja oma oleminen aset tuu oikeisiin mittasuhteisiin. Kauppilasta on äärim mäisen rauhoittavaa saada jo kuolleiden naisten ri tuaalirunoudesta perspektiiviä omaan elämäänsä.

jana rakkaus opettaa minulle kai ken leveyden, pituuden, korkeu den ja syvyyden, kuten apostoli

Paavali Efesoksen kristityille toi voi.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

Gurun opissa Ohjaajana Gerard W. Hughes Gerard W. Hughes on pappi, tunnettu hengellinen ohjaaja ja kirjailija. Hän syntyi vuonna 1924 katoliseen perheeseen Skotlannissa. 17-vuotiaana hän liittyi jesuiittoihin, ja 18 vuoden kouluttautumisen jälkeen hän valmistui jesuiitaksi St. Beuno’sin yhteisössä Pohjois-Walesissa. Hän harrasti vaeltamista ja teki elämänsä aikana kaksi tärkeää pyhiinvaellusta, toisen Roomaan ja toisen Jerusalemiin. Kummastakin vaelluksesta hän kirjoitti kirjan. Toinen niistä on julkaistu suomeksi nimellä Jalkaisin Jerusalemiin – pyhiinvaellus rauhan puolesta. Hughesilta on suomennettu myös kaksi hengellistä opaskirjaa. Ne ovat Matkaoppaana rukous ja Pyhän yllättämä – matkaopas uskon aarteisiin. Hughes kuoli 90-vuotiaana vuonna 2014.

Elämäsi on pyhiinvaellus Pyhiinvaeltajan ei kannata kuljettaa repussaan turhia taakkoja vaan pitää kantamuksensa kevyinä, muistuttaa pyhiinvaeltajakonkari Gerard W. Hughes.

erard W. Hughes rakasti kävelemistä Skotlannin kukkuloilla. Näillä retkillään hän huomasi ajatustensa selkiytyvän ja ratkaisujen kypsyvän. Elettiin 1960-luvun loppupuolta, ja Hughes työskenteli pappina Glasgow’n yliopistossa. Viikonloppuisin hänellä oli tapana retkeillä opiskelijoiden kanssa läheisillä vuorilla. Heitä puhutteli maiseman avaruus ja kauneus, ja heidät pysäytti vastapäisten rinteiden näkymä ja ajatus siellä sijaitseviin puolustusministeriön rakennuksiin mahdollisesti kätketyistä ydinaseista. Rinteillä kävellessään he pohtivat paitsi elämän kauneutta myös hyvän ja pahan taistelua ihmisten mielessä ja maailmassa. KAHDEKSAN VUODEN työrupeaman jälkeen Hughes päätti jättää yliopiston ja lähteä matkalle suunnittelemaan tulevaisuuttaan. Kesällä 1975 hän teki kymmenen viikon pyhiinvaelluksen Ranskan halki Italiaan ja Roomaan, joka kiinnosti häntä ennen kaikkea Pietarin ja Paa-

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

valin ja kristillisen uskon alkuaikojen kaupunkina. Mutta Rooma ei lopulta ollutkaan niin tärkeä. Paljon tärkeämmäksi osoittautui viidentoista kilon reppu selässä kävelty matka. Sen aikana hän mietti oman elämänsä matkan suuntaa. Kotiin palattuaan hän muutti Pohjois-Walesissa sijaitsevaan jesuiittojen taloon, joka oli hänelle jo nuoruudesta tuttu. Parin työtoverinsa kanssa hän kehitti talosta uudenlaisen hengellisyyden keskuksen. Sinne saapui niin omaan elämäänsä rauhaa etsiviä ihmisiä kuin ydinaseita vastustavia rauhanliikkeen aktiiveja. Hughes itsekin halusi omistaa elämänsä yhä syvemmin rauhan asialle. Mutta mitä voisi yksi ihminen tehdä? Tämä kysymys mielessään Hughes lähti vuoden 1987 helmikuussa seuraavalle pitkälle pyhiinvaellukselleen. Hän kulki jalkaisin Jerusalemiin. Se oli pyhiinvaellus rauhan puolesta, ja hän teki sen kristillisen rauhanjärjestön Pax Christin nimissä. Hän käveli läpi Euroopan vetäen perässään rattaita, joissa piti reppuaan. Rattaille hän oli antanut nimeksi ”Mungo” kelttiläisen pyhimyksen

mukaan. Nimi muistutti häntä kelttiläiseen kristillisyyden ajatuksesta, että Jumalan pyhän läsnäolon voi kokea kaikessa. PYHIINVAELTAJA TEKEE aina matkaa ennen kaikkea omaan sisimpäänsä, Gerard W. Hughes muistuttaa. Pyhiinvaelluksella on päämäärää, mutta itse matka ja mitä sillä oppii, ovat usein tärkeämpiä kuin päämäärän saavuttaminen. Ulkoinen kohde

Pyhiinvaeltajan rukous Herra, päästä meidät sokeudestamme. Päästä meidät kaikista sellaisista uskonnon muodoista, jotka lukitsevat ihmiset temppeleihin, pyhiin paikkoihin ja kirkkoihin eivätkä tunnista sinua jokaisen ihmisolennon salaisuudessa. (Gerard W. Hughes)

voi motivoida matkaajaa ja kertoa hänelle jotakin hänen kaipauksestaan, mutta se, mitä matkalla tapahtuu, on aina yllätys. Pyhiinvaeltaja ei tiedä, mikä häntä odottaa. Se selviää päivä kerrallaan matkan aikana. Vaelluksella oppii, ettei reppuun voi pakata koko omaisuutta. Pyhiinvaeltajan kantamus on kevyt, sillä mukana on vain välttämätön. Vain siten pääsee perille. Se pätee koko elämään. Emme elä kasataksemme kantamuksia ja omaisuutta. Jos teemme niin, hukkaamme päämäärän ja kadotamme sielumme. ”Tarpeettomat matkatavarat, joita kannamme mielessämme, ovat paljon painavampia kuin yksikään selkäreppu”, Hughes sanoo. Tuota tarpeetonta painolastia ovat tukahdutetut tunteemme, arvostelevat asenteemme ja ahtaat uskomuksemme, jotka ovat niin iskostuneita meihin, ettemme usein edes huomaa niitä. Kun hellitämme niistä, taakkamme kevenee, sisimpämme avautuu ja maailma näyttää toiselta. Silloin voi tulla tilaa myös Jumalalle, joka avaa uusia polkuja. ■

MENOT 23.5. – 6 .6.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi Rekolan kirkolla ti klo 11–13 Asolan seurakuntatalolla to klo 11–13 1.6.alk vain Asolassa p. 09 830 6707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11 Asolan seurakuntatalolla to klo 9–11 Ajanvaraus ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706 1.6. alk. päivystys vain Asolassa to klo 10–11.30 Puhelinpäivystys 1.6. alk to klo 10–11.30 p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Raamattu- ja keskustelupiiri to 23.5. ja 6.6. klo 13. Riparilauluja aikuisille su 26.5. klo 16. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Yläovet auki ja hartaus (Kevään viimeinen) ma 27.5. klo 17. Maksuton iltapala, sauna. Miesten raamattupiiri ma 27.5. klo 18.30. Diakoniakahvila ja -päivystys (Kevään viimeiset) ti 28.5. klo 9–11. Maksuton aamupala. Silmukka Siskot-ryhmä kokoontuu koko kesäajan ke klo 9.30. Avoin raamattupiiri ke klo 18.30. Pyhän Andreaan kirkon kuoro ke 29.5. klo 18.30. Messu 2.6. klo 10. Ben Ahlroos, Sirkku-Liisa Niemi.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 050 573 6329 Lasten oma päiväkerho 3–5-v. 1–3 x vk, Käy nettisivuillamme, ilmoittautuminen syksyn kerhoihin on alkanut. Asolan Ankkuri -aamupala (Kevään viimeinen) to 23.5. klo 9–11. Asolan Silmukkaryhmä to 23.5. klo 16. Yksinhuoltajaperheiden grilli-ilta to 23.5. klo 17.30. Kevään päätös. Narsistien uhrien vertaistukiryhmä to 23.5. klo 18. Maalaus- ja taideryhmä ma 27.5. klo 10–12. Ohj. Anu. Tied. 050 553 8459/

Irma. Asolan perhekerho ja kirkkomuskari ti 28.5. klo 9–12. Muskari klo 10. Kipuryhmä ti 28.5. klo 15. Aihe: Mitä kivaa kesällä? Saviryhmä ke 29.5. klo 12. Asolan kesäkahvila 3.–27.6. ma–to klo 10–13. Kaikenikäisille, oman aikataulusi mukaan. Kahvittelua ja grillimakkaraa. Omat tai 1 e/kpl. Yhdessäolon lomassa ohjelmaa pop up -periaatteella, yhteislauluja, askartelua ja ulkoilua. Diakoniapäivystys torstaisin klo 10–11.30 kesäkuussa vain Asolassa. Asolan arabiankielinen työ la–su, tied. pastori Ramez Ansara p. 050 304 1689.

MUUALLA Vie mennessäis, tuo tullessais! -kierrätyspäivä pe 24.5. klo 10–12 Havukosken palvelukeskus, Paimenentie 4. Tuo tarpeettomat pientavarat, ym. Kahvi- ja makkarabuffet. Yhteistyössä alueen vapaaehtoistoimijat, Rekolan srk, Marjatta-Säätiö ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus. Yhteiskristillinen rukouspiiri pe klo 19 Rautkalliontie 4, kerhotila. Kuusijärvikirkko su 26.5. klo 12. Klo 11.30 yhteislaulua ja klo 12 messu Kuusijärven rannassa. HUOM. Ei messua kirkossa! Bussikuljetus Rekolan kirkolta klo 11 ja paluu n. klo 13.30. Ilm. bussikuljetukseen kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700. Omat eväät, myös kahvila on avoinna. Yhteistyössä Hakunilan seurakunnan kanssa. Helsingin hiippakunnan 60 v. juhlamessu Senaatintorilla to 30.5. klo 12. HUOM. Ei messua kirkossa! Ilm. bussikuljetukseen kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700. Lähtöajat: Rekolan kirkko, Kustaantie 22: klo 10.30. Päiväkummun Alepa, Laurintie 84: klo 10.40. Paluulähtö Senaatintorilta n. klo 15. Helatorstain messu su 30.5. klo 15 Foibekartanolla, Sairaalakatu 7. Oili Karinen, Noora Hultin ja kirkkokuoro. Hanna-rukouspiiri ma 3.6. klo 18–19.30, Tertunkuja 4 B, Lampiranta.

KASTETTU

v, Risto Olavi Kuvaja 77 v, Arto Ukko Arantila 83 v, Maija-Leena Aura Synnöve Saraskoski 88 v, Annikki Nieminen 95 v.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–15., kesällä 3.6.–9.8. ark. klo 9–14. p. 09 830 6333. Kastevaraus myös sähköisesti: https://asiointi.vantaanseurakunnat.fi/baptism Kirkkoherranvirasto: Vernissakatu 4, avoinna ark. klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Päivystävä pappi ark. klo 9–13 (Vernissakatu 4) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Vernissakatu 4) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi Ajanvaraus myös nettisivuilta.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Lasten ja perheiden kevätjuhlakirkko to 23.5. klo 18. Kevätjuhlakirkossa lauletaan Suvivirttä ja juhlitaan kevättä. Päiväkerholaiset esiintyvät ja lopuksi juodaan mehut Pakarituvalla. Tuleekohan kirkonrotta Herttakin käymään? Koko perhe on tervetullut. Messu su 26.5. klo 10. Jyrki Kaukanen, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso. Huomaa poikkeuksellinen aika! Helatorstain messu to 30.5. klo 12. Johanna Jakonen, Tuula Lapveteläinen, Iina Katila. Messu su 2.6. klo 12. Tuula Lapveteläinen, Sari Rajala, Samppa Laakso. Laurin päiväkonsertit -sarja: Marzi Nyman ja Jukka Leppilampi to 6.6. klo 12. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Aatos Juhani Kaksonen, William Tommy Mikael Bergholm, Suvi Adia Sofia Leppänen, Iita Marjatta Elisabeth Voutilainen, Mia Veronika Ijäs, Aleksi Juhani Tarkiainen.

PYHÄN LAURIN KAPPELI

HAUTAAN SIUNATTU

Vernissakatu 4, p. 09 830 6223. Seurakuntien talon toiminta on siirtynyt tänne. Pienten paikka auki pe 24.5. ja 31.5.

Esa Ilmari Kajaslahti 55 v, Heikki Aulis Pulkkinen 56 v, Seija Esteri Kivikangas 67 v, Eila Säde Tellervo Marila 89

Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Vantaan musiikkiopiston kuorokonsertti ti 28.5. klo 18.30.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

klo 9–15. Kahvia ja keskustelukumppaneita pe 24.5. Juttuseuraa sekä maksuton aamiainen. Aamuhartaus klo 9.30, kahvit liukuvasti klo 12 asti. Naisten rukouspiiri pe 24.5. ja 31.5. klo 18. Avoin piiri kaikille naisille. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 25.5. klo 15. Messu su 26.5. klo 12. Annaelina Mäkilampi, Kristiina Kartano, Terje Kukk. Huomaa poikkeuksellinen aika! Perhekerho ti 28.5. klo 9.30–11.30. Pienten paikka auki ke 29.5. klo 16–19. Messu su 2.6. klo 10. Kristiina Kartano, Jyrki Kaukanen, Terje Kukk. 101 tutuinta virttä -yhteislaulutilaisuus su 2.6. klo 15. Jo joutui armas aika. Pienten paikka auki ma 3.6. klo 9–15. Pienten paikka auki ti 4.6. klo 9–15. Pienten paikka auki ke 5.6. klo 12–15. Pienten paikka auki to 6.6. klo 9–15.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Perhepäivä pe 24.5. klo 9–14. Rukouspiiri ke 29.5. klo 18. Rukousta, Raamatun tutkimista ja laulua. Kesäperhepäivä pe 7.6. ja 14.6. klo 9–14

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 27.5. klo 9.30–11. Kesäperhepäivä ma 3.6. ja 10.6. klo 9–12. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 28.5. klo 9.30–11.30. Kesäperhepäivä ti 4.6. ja 11.6. klo 9–12. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 28.5. klo 9.30–11.30. Kesäperhepäivä to 6.6. 9–12. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe.

MUUALLA Vappumyyjäisten arvonnan voittoarpa oli valkoinen 47. Voiton voi noutaa Koskikeskuksesta, Vernissakatu 4, arkisin klo 9–18. Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutta apua vanhuksille ja toimin-

tarajoitteisille. Ei ammattilaisten töitä, mutta esim. lampun vaihto hoituu. Nikkaristi-välitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Linturetki Harakan saarelle pe 24.5. Harakassa, aivan Kaivopuiston edustalla, on hämmästyttävän tiheä pesimälinnusto. Oppaina Jaakko Hyttinen ja Markku Aalto-Setälä. Lähtö Vernissakatu 4:stä klo 15.55, kulku R-junalla klo 16.05 sekä raitiovaunulla. Jokainen maksaa lähiliikennelippu ABC:n itse. Vene lähtee Ullanlinnan laiturista klo 17. Laiturille voi tulla myös suoraan. Paluu klo 20 mennessä. Hetki kysymyksille ti 28.5. klo 10–12 Tikkurilan Vantaa-infossa Dixissä, Ratatie 11, 2. krs. Tule keskustelemaan ja kysymään seurakunnan palveluista. Tikkurilan seurakunnan työntekijä tavattavissa. Helatorstain juhlamessu to 30.5. klo 12 Senaatintorilla. Helsingin hiippakunnan 60-vuotisjuhlamessu. Messussa saarnaa piispa Teemu Laajasalo, liturgina toimii tuomiorovasti Marja Heltelä. Juhlamessuun tulossa seurakuntalaisia koko hiippakunnan alueelta. Halutessasi voit lähteä messuun yhdessä seurakunnan työntekijöiden kanssa Tikkurilasta klo 11.10 lähtevällä Z-junalla. Jokainen maksaa lähiliikennelippu ABC:n itse. Suvivirsi-tapahtuma la 1.6. klo 14 Tikkurilassa. Kesä avataan iloisella yhteislaululla Vantaan kaupungintalon edustalla, Asematie 7. Tapahtuman avaa Vantaan kaupunginhallituksen pj. Sari Multala. Tikkurilan seurakunnan tervehdyksen tuo pastori Terhi Viljanen. Kesä toivotetaan tervetulleeksi Suvivirren myötä. Esilaulajina Korson Mieslaulajat. Tilaisuuden päätteeksi kuoro kajauttaa Finlandia-hymnin. Säestää Vantaan musiikkiopiston puhallinyhtye Vamos johtajanaan Teemu Salmi. Tapahtuman järjestävät Vantaan kulttuuripalvelut ja Tikkurilan seurakunta. Kummipäivä su 2.6. Vantaalla. Aloita kesä kummin kanssa puuhaten. Neljättä kertaa järjestettävä Kummipäivä on lasten ja heille tärkeiden aikuisten ikioma seikkailupäivä. Monipuolista ja mukavaa tekemistä on tarjolla eri puolilla Vantaata. Yhdessä tekeminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Vuoden 2019 Kummipäivän yhteistyökumppaneita ovat mm. Helsinki-Vantaan lentokenttä, Suomen ilmailumuseo, SuperPark Vantaa, Katrinebergin kartano, Flamingo Spa -vesipuisto, Fazer Experience -vierailukeskus.

Menokasvo

Laula Suvivirttä Tikkurilan kaupungintalon edessä Purjehduksen arvokisamitalisti, Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multala, mitä aiot tehdä kesällä? – Tarkoituksena olisi viettää muutama viikko perheen kanssa veneellä, ja jospa saisi ujutettua johonkin väliin purjehduskisankin. – Viime kesänä osallistuin Laser Radial -luokan SM-kisaan ja olen nykyään hallitseva Suomen mestari siinä. Tein sellaisen come backin. Se oli hauska kokemus.

Miksi osallistut Vantaan kaupungin ja Tikkurilan seurakunnan järjestämään Suvivirsi-tapahtumaan? – Haluamme, että tilaisuuksissa on joku edustamassa kaupunkia ja tänä vuonna minulla on kunnia olla paikalla Suvivirsi-tilaisuudessa. – Suvivirttä on perinteisesti laulettu koulujen kevätjuhlissa. Se on vakiintunut juttu. Suvivirren laulaminen on monille tärkeä siirtymäriitti talvesta kesään. NINA RIUTTA Suvivirsi-tapahtuma la 1.6. klo 14 Vantaan kaupungintalon edustalla, Asematie 7. Tapahtuman avaa Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multala. Tikkurilan seurakunnan tervehdyksen esittää pastori Terhi Viljanen. Mukana Korson mieslaulajat ja Vamos-puhallinorkesteri.

SIRPA PÄIVINEN

Olet nykyisin kansanedustaja. Miten se menikään, saako Suvivirttä laulaa kouluissa vai ei? – Suvivirren laulamisesta kouluissa on olemassa eduskunnan perustusvaliolautakunnan lausunto. Suvivirttä saa laulaa kouluissa. Katsottiin, ettei yhden virren veisaaminen tee tilaisuudesta tunnustuksellista uskonnon harjoittamista. Virren lisäksi tilaisuuksissa

voidaan silloin laulaa muitakin lauluja.

MENOT 23.5. – 6 .6.

12 A Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

Lisätietoja: www.vantaanseurakunnat.fi/kummipaiva. Perheretki Kungsbackan kotieläintilalle ja Brunbergin tehtaanmyymälään ma 17.6. Lähtö: Vernissakatu 4:n parkkipaikalta klo 9 ja paluu klo 15 mennessä. Hinta: 15 e aikuinen, 10 e lapsi, alle 2 v. maksutta. Hinta sisältää matkan, sisäänpääsyn kotieläinpihalle, ajelun traktorin lavalla, makkaran ja mehun. Retken lopuksi käymme Brunbergin tehtaanmyymälässä Porvoossa. Sitovat ilmoittautumiset 31.5. mennessä Vantaan seurakuntien nettisivujen tapahtumakalenterin kautta. Lisätietoja: Päivi Romula, p. 050 410 386. Senioripysäkki-ryhmä yli 60-vuotiaille syksyllä. Ikääntyminen tuo muutoksia. Mietiskelet ehkä eläkkeelle jäämistä, läheisen kuolemaa, yksinäisyyttä, sairastumista tai ihmissuhteita. Ensi syksynä aloittava Senioripysäkki saattaa olla sinua varten. Ota yhteyttä jo nyt: Hanna Raunu p. 050 384 8481.

KASTETTU Isla Eleonora Skogster, Samu Kalevi Kristian Peltonen, Lyydia Ellen Katariina Aahe, Linus Oliver Saarnio, Pihla Aira Onerva Huttunen, Jax Petri Kalevi Vornanen, Johannes Toivo Pekka Pitkäaho, Pauliina Yaanin Kyläkoski, Matias Shkiperov, Eve Milla Christina Kourula, Pieta Evelia Liikanen, Konsta Kalevi Kruut, Eemeli Niklas Syrjälä, Eelis Viljami Roisko, Enna Amanda Tepsa, Antti Eero Eemeli Meriläinen, Oliver Vilhelm Isomäki, Lila Helinä Lindfors, Liam Christian Kaihila, Jooa Aleksanteri Tarvainen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Tomi Olavi Kajaslahti ja Virpi Susanna Savolainen.

HAUTAAN SIUNATTU Ebba Linnea Birgitta Laaksonen 91 v, Aino Annikki Mikkola 91 v, Kielo Orvokki Skogberg 90 v, Pirkko Anja Alina Ahlström 88 v, Aulis Armas Norring 86 v, Hilma Elina Partanen 85 v, Yrjö Tapani Miettinen 69 v, Helena Orvokki Niskanen 68 v, Reijo Antero Viitanen 61 v, Kari Juhani Mehtonen 60 v, Satu Maria Koskinen 50 v.

Messu su 26.5. klo 10. Papit Margit Helin, Kristiina Hyppölä, Hannu Pöntinen, kanttori Katariina Kopsa. Käsikelloyhtye Sonus. Isosten ja apuohjaajien siunaaminen tehtäviinsä. Matalan kynnyksen kevätmessu su 26.5. klo 14. Pappi Antti Isopahkala. Vantaankosken srk:n Alfa-kurssit ovat mukana toteuttamassa messua. Kirkkokahvit ja Alfa-info. Familycafé Sun 26 May 4–6 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills. Raamattupiiri Ilosanoma ma 27.5. klo 17.30–19. Raamatun ja lähetyksen äärellä ke 29.5. klo 17.30–20. Mirjami Uusitalo kertoo raamatunkäännöstyöstä Etiopiassa. Järj. Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys. Messu su 2.6. klo 10. Papit Jere Hämäläinen, Laura Sydänmaalakka, kanttori Ritva Holma. Siioninvirsiseurat su 2.6. klo 14. Puhujina mm. Jere Hämäläinen. Kesäcafé kesä- ja heinäkuussa joka keskiviikko klo 12–14. Avajaiset 5.6. Kahvia, teetä, leivonnaisia, voileipiä, grillimakkaraa. Vapaaehtoinen maksu. Kylväjän kesäseurat ke 5.6. klo 17.30–19.30. Aluksi tarjoilua. Mukana Etiopiassa työskentelevä lähettimme Daniel, syksyllä lähetystyöhön palaava perhe ja pastori Ilpo Kari. Yhteistyössä Evankelis-luterilaisen Lähetysyhdistys Kylväjän kanssa.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Vauvakerho pe 24.5. klo 9–11. Rukouspiiri ti 28.5. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattupiiri ti klo 28.5.18.30–20 srk-sali. Vaatevarasto avoinna to 6.6. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Messu su 26.5. klo 12. Pappi Tiina László, kanttori Ritva Holma.

MARTINRISTI

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Rajatorpantie 8, avoinna ma–pe klo 9–15, kesällä 3.6. alk. klo 9–14 p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–15, kesällä 3.6. alk. klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 11–13, p. 09 830 6419 Diakoniapäivystys: Virtakirkossa, Rajatorpantie 8, ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8, p. 09 830 6429 Seniorikerho to 23.5. klo 13.30–15. Kirkon Voimala pe 24.5. klo 11. Maksuton yhteisöruokailu, jossa hyödynnetään hävikkiruokaa. Kirkkohetki klo 11. Kevyt lounas ja kahvi klo 11.30 alkaen.

Martinpolku 2 C Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Seniorikerho to 23.5. klo 13–14.30. Martinristin raamattupiiri ti 28.5. klo 14–16. Toivon tuulten kesämaanantai ma 3.6. klo 18. Tia Nuutinen.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Yksinhuoltajien olohuone pe 24.5. klo 17.30–20. Raamattupiiri ti 28.5. klo 17.30–19.

MUUALLA Helsingin hiippakunnan 60-vuotisjuhlamessu Senaatintorilla Helsingissä helatorstaina 30.5. klo 12. Bussikuljetus Vantaankosken seurakunnasta. Reitti: Seutula (Köningstedin koulu) klo 10, Kivistön kirkko 10.15, Martinlaakson juna-asema (tilausajolaituri) 10.30, Myyrmäen kirkko 10.45, Kaivokselan S-marketin pysäkki 11, Senaatintori 11.30–11.45. Paluu Senaatintorilta noin klo 14 samaa reittiä käänteisessä järjestyksessä. Messun jälkeen on tarjolla evästä. Ilm. bussikuljetukseen: vantaankosken.seurakunta@evl.fi,

puh. 09 830 6440 tai paikan päällä kirkkoherranvirastossa Myyrmäen Virtakirkossa. Ilmoittaudu 27.5. klo 15 mennessä. Helatorstaina ei ole muuta messua seurakunnassa. Retki Herättäjäjuhlille Nivalaan 5.–7.7. Tied. ja ilm. Mirja Taipale 050 338 1506, mirjat.taipale@gmail. com Vapaaehtoisten keikkapankki välittää kertaluontoista keikka-apua niille, joilla ei ole mahdollisuutta muuhun apuun. Vapaaehtoiset voisivat saattaa lääkäriin, kauppaan tai auttaa muiden asioiden hoidossa kodin ulkopuolella. Apu on maksutonta. Puhelinpäivystys torstaisin klo 9–11, p. 050 347 5749, muina aikoina voit jättää vastaajaan viestin. Viestit kuunnellaan päivystysaikana. Keikan järjestämiseen menee aikaa, joten varathan keikkasi ainakin viikkoa etukäteen.

KASTETTU Vilma Elina Matilda Köyhäjoki, Olivia Alisa Viola Yijälä, Peetu Olavi Pokkinen, Alex Sebastian Mikael Mustonen, Lukas Benjamin Klami, Mimosa Wilhelmiina Siitari, Lemmy Waldemar Toivanen, Albert Hugo Emil Seppälä, Alex Kaarle Tapio Saari.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Ville Petteri Peltola ja Annie Pauliina Sipilä.

HAUTAAN SIUNATTU Paulo Heikki Mikkonen 91 v, Lenni Olavi Mynttinen 90 v, Eine Inkeri Salmi 87 v, Jyry Jorma Tapio Miettinen 77 v Tapio Olavi Vartiainen 70 v.

Heidi Salminen tel. 050 330 1828. Pastorskansliet stängt 27–28.5 p.g.a. personalutbildning. Pastorskansliet sommaröppet juni-augusti ti–fr kl. 9–13, må stängt. Diakonimottagning torsdagar kl. 10–11.30 under sommarmånaderna. Andra tider enligt överenskommelse.

DÖDA Tuula Marjatta Lindholm 71 år, MajLis Alfhild Maria Stenius 101 år, Elisabeth Karin Olander 81 år.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE Messu su 26.5. klo 10 Malmin kirkossa, Kunnantie 1, Helsinki. Viittomakielen tulkkaus. Helsingin hiippakunnan 60 v. juhlamessu to 30.5. klo 12 Senaatintori, Helsinki. Viittomakielen tulkkaus. Erityisten kummien ja kummilasten tapaaminen su 2.6. klo 11–15 Katrinebergin kartanolla, Katriinankuja 5. Tarjolla kahvia ja pientä syötävää. Mahdollisuus myös grillailuun. Kotieläinpihaan tutustumista.

NÄKÖVAMMAISILLE

Vanda svenska församling

Pakarituvalla yhdessä ke 29.5. klo 12.30–15, Pakaritupa, Kuriiritie 1. Tervetuloa Pakarituvalle tapaamaan

ja tutustumaan vanhoihin ja uusiin ystäviin kahvikupin äärelle. Voit viettää aikasi kokonaan tuvalla tai lähteä välillä kimppakävelylle klo 12.30–13.30 Pyhän Laurin kirkon maisemiin (2,5 km), jossa on mukana pieniä hiljentymishetkiä. Mukana tuvalla ja kävelyllä Marja Leena ja Terhi. Liikenneyhteydet tuvalle: Tikkurilan ja Myyrmäen juna-asemalta kulkee bussi nro 571, jonka pysäkki on kirkon kohdalla. Miesten saunailta to 6.6. klo 18–21, Länsimäen kirkon takkahuoneessa, Kerokuja 9. Saunomisen ja yhdessäolon merkeissä. Illassa mukana Pentti Ahonen. Pihaseurat Rauhalla ti 9.7. klo 17–20 Sateenkaari 4 H 16, Vantaa. Ilmoittautuminen viimeistään to 13.6. klo 11 mennessä tarjoilua varten Terhi Suonsivu p. 050 381 8758 ti ja to klo 9–11 tai sähköpostilla terhi.suonsivu@evl.fi. Saunaretki Holmaan to 18.7. klo 14–18.30 Holman leirikeskus, Holmantie 9, Nurmijärven Klaukkala. Ohjelmassa: klo 13.45 kahvit Männistössä, klo 14.15 kävely saunalle, josta halukkaat voivat jatkaa Holman ympäri noin 1,8 km, klo 15–17 sauna, uinti ja rupattelua rannalla, klo 17.30 päivällinen Männistössä. Menemme Holmaan omin kyydein, yritetään sovitella myös kimppakyytejä. Retken hinta on 10 e ja sen voi maksaa retkellä. Ilmoittautuminen Terhi Suonsivu p. 050 381 8758 ti ja to klo 9–11 tai terhi.suonsivu@evl.fi viimeistään to 13.6. klo 11 mennessä. Pyhän Laurin kirkon päiväkonsertti to 25.7. klo 12, Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45. Konsertin jälkeen juomme kahvit Pakarituvalla. Ilmoittautuminen viimeistään to 18.7. klo 11 mennessä tarjoilua varten Terhi Suonsivu p. 050 381 8758 ti ja to klo 9–11 tai terhi.suonsivu@evl.fi.

Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–13 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA S:T LARS Konfirmationsmässa sö 26.5 kl. 12. Kristi himmelsfärdsdagens högmässa to 30.5 kl. 10. Högmässa sö 2.6 kl. 10

AUTA NUORI KOULUUN MAAILMAN KATASTROFIALUEILLA JA SUOMESSA.

VIRTA-KYRKAN, KUOHUSALEN Råtorpsv. 8 Musiklek & babyrytmik, musikpedagog Heidi Åberg må 27.5, 3.6. Babyrytmik: 0–2 åringar med vuxen kl.10.15–11. Musiklek: 3–5 åringar kl.11.00–11.45 med vuxen; förhandsanmälan.

ÖVRIGT Fadderdagen firas sö 2.6 i Vanda och Helsingfors. Mera tvåspråkig info på webbsidan. Pensionärernas utfärd till Helsingfors ti 4.6: Start kl. 9 från Håkansböle kyrka-Fernissagatan 4-FolkhälsanVirtakirkko i Myrbacka-Helsingfors. Guidning i Kiasma kl. 10.15, lunch i Glaspalatset kl. 12, kl. 13.30 rundvandring i Ode, Helsingfors centrumbibliotek, en levande mötesplats på Medborgartorget. Avfärd ca kl. 15. Rutt: Virtakirkko Myrbacka-Folkhälsan-Fernissag. 4-Håkansböle kyrka. Avgift 10 e för medlemmar av Vanda svenska församling, 20 e för övriga. Avgiften betalas i bussen. Sista anmälningsdag 24.5. före kl. 13 till pastorskansliet tel. 09 830 6262,

LÄHETÄ TEKSTIVIESTI APU20 NUMEROON 16588 (20 €). YHTEISVASTUU.FI Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017. Keräyslupa ÅLR 2018/4641, voimassa 1.9.2018 – 31.8.2019, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 6.6.2018.

MENOT 23.5. – 6 .6.

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

SIRPA PÄIVINEN

3× M18

menovinkki

Rytmikäs messu Korson kirkon pihalla Korson keskustassa vietetään kevätsunnuntaina liikkuvaa ja rytmikästä jumalanpalvelusta. Tanssimessussa ovat mukana kansainvälinen nuorten tanssiryhmä M18 Kroatiasta ja balettitanssija Riina Laurila. Piispa Teemu Laajasalo osallistuu tilaisuuteen. Messu on osa lähetysjärjestö Sanansaattajien Medialähetyspäiviä. Tanssimessu su 26.5. klo 14 Korson kirkon edustalla, Merikotkantie 4.

Kanteleensoittaja uskaltaa improvisoida

KATRIINA HARVIAINEN

Senni Valtonen nauttii uusien ja erilaisten soitinten soittamisesta, mutta kantele on hänelle vanha tuttu.

Senni Valtonen on kanttori ja kansanmusiikko, joka saa vaikutteita popista, rokista ja jazzista.

KANSANMUSIIKKI VIEHÄTTÄÄ Senni Valtosta, koska siihen liittyy ilmaisun vapaus. Kansanperinteen taitajien laulua tuvanpenkeillä äänitettiin aikanaan talteen tulevia sukupolvia varten. Klassisen musiikin ihanteiden perusteella joku voisi sanoa, että silloin laulettiin väärällä tekniikalla tai rytmillä. – Kansanmusiikissa jokaisen ääni ja tapa soittaa on arvokas sellaisenaan. Erilaiset soundit ja tulkintatavat ovat hyväksyttäviä ja kiinnostavia. Omaleimaisuus on ok, ja se on kansanmusiikissa ihanaa. Siitä tulee rohkeus kokeilla ja tehdä omia ratkaisuja. Kanteletta Valtonen oppi soittamaan pienenä isän ohjauksessa ja jatkoi opettelua itsekseen. Siitä alkoi kehittyä Valtosen omintakeinen soittotyyli. Soittotunteja hän sai pianonsoitossa. Opiskellessaan Sibelius-Akatemiassa Valtonen innostui yhä enemmän kanteleen soittamisesta. – Kiinnostuin nimenomaan nykykansanmusiikista. Kansanmusiikki on edelleen elävää ja koko ajan uudistuvaa. Se saa vaikutteita popista, rokista ja jazzista, Valtonen selittää.

Kuusijärvikirkossa nautitaan järvimaisemasta. Ennen kirkkoa klo 11.30 lauletaan yhteislauluja. Bussikuljetukset: Länsimäen kirkolta klo 10.45, Hakunilan kirkolta klo 11 ja Rekolan kirkolta klo 11. Paluukuljetukset noin klo 13.30. Rekolan bussiin ilmoittautuminen p. 09 830 6700, Hakunilan ja Länsimäen busseihin ei tarvitse ilmoittautua. Kuusijärvikirkko su 26.5. klo 12 Kuusijärven uimaranta, Kuusijärventie 3.

JO USEAN vuoden Senni Valtonen on tehnyt yhteisiä konsertteja muusikko-säveltäjä Timo Alakotilan kanssa. – Timo on pitkän linjan muusikko. Hänen elämäntyönsä, sovituksensa ja soittotyylinsä ovat vaikuttaneet merkittävästi siihen, miltä suomalainen kansanmusiikki kuulostaa nykyisin. Timon harmoniamaailmasta, sovituksista ja sävellyksistä otetaan paljon mallia, Valtonen kertoo.

”

KANSANMUSIIKISSA ERILAISET SOUNDIT JA TULKINTATAVAT OVAT HYVÄKSYTTÄVIÄ JA KIINNOSTAVIA.

PIXABAY

enni Valtosella on intohimo eri kulttuurien soittimiin. Hänestä on upeaa löytää jokin uusi soitin ja tutkia sen äänimaisemaa. – Soitan tietysti urkuja ja kanteletta, joka on Suomen kansallissoitin, mutta soitan myös Ruotsin kansallissoitinta avainviulua, Munkkivuoren seurakunnan kanttorina työskentelevä Valtonen kertoo. – Lisäksi soitan esimerkiksi ruotsalaista ja kiinalaista kansanhuilua, pitkähuilua sekä klarinettia. Aina sunnuntaisin messuissa Munkkivuoren kirkossa kuullaan erilaisia kansansoittimia.

Messu luonnonhelmassa Kuusijärvellä

Toukokuisena keskiviikkoiltana Valtonen ja Alakotila esiintyvät Korson kirkossa. – Soitamme konsertissa virsikirjasta tuttuja sävelmiä, kansanmusiikkisävelmiä ja omia uusia sävellyksiämme. Ne tulevat sikerminä ja kappaleet vaihtuvat limittäin ja päällekkäin, Valtonen kertoo. Virsikirjan virsistä osa on kansansävelmiä, joiden tekijä ei ole tiedossa tai joista tiedetään vain, että sävelmä on löydetty esimerkiksi Savosta tai Skånesta. – Niinpä nuo virsikirjan sävelmät ovat oikeassa käytössä juuri silloin, kun niitä soitetaan perinteisillä soittimilla, Valtonen toteaa. NINA RIUTTA

Psalttamus – Pelimannivirsiä -konsertti ke 29.5. klo 19 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Senni Valtonen ja Timo Ala-Kotila.

Kesäkahvilat aukeavat Myyrmäessä ja Asolassa

Myyrmäen Virtakirkon pihalla vietetään Kesäcafén avajaisia 5.6. Tarjolla on kahvia, teetä, leivonnaisia, voileipiä ja grillimakkaraa. Maksut vapaaehtoisia. Asolassa kahvin lisäksi grilli kuumenee tarvittaessa omille makkaroille tai voit ostaa makkaran 1 e / kpl. Asolan kesäkahvila 3.–27.6. ma–to klo 10–13 Asolan seurakuntatalolla, Asolantie 6. Kesäcafé 5.6.–31.7. keskiviikkoisin klo 12– 14 Myyrmäen Virtakirkon sisäpihalla, Rajatorpantie 8. KATRIINA HARVIAINEN

MENOT 23.5. – 6 .6.

14 A Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

Kuinka vantaalainen?

Sielun maisemani on kotipihassa Sanoitan vantaalaista elämääni päivittäin kolmella kielellä, kertoo varistolainen tuore ylioppilas Emile Roos. TEKSTI KAISA RAITTILA KUVA MARIANNA SIITONEN

len aina asunut samassa osoitteessa. Taloa on kyllä laajennettu ja olen lähtenyt siitä eri suuntiin kouluun. Vantaalaisuus on minulle rauhallista pääkaupunkielämää. Kun asuu bussipysäkin vieressä eikä bussissa istuminen harmita, on helppo mennä keskelle hulinaa, jos haluaa, mutta täällä kotona on iisimpi meininki. Äidinäitini on sveitsiläinen ja äidinisäni suomenruotsalainen. Äidin kotikielinä olivat ruotsi ja ranska. Siksi menin ruotsinkieliseen kouluun ja puhun äidin kanssa ranskaa. Isän kanssa puhun suomea. Tänä keväänä kirjoitin ruotsinkielisestä lukiosta ylioppilaaksi. Hyvästä suomenkielestäni kiitän Aku Ankkaa. Toivon pääseväni kirjoitusten perusteella Hankenille opiskelemaan rahoitusta. Jo ala-asteelta asti minua on kiinnostanut bisnes. Maisteriopinnot haluaisin tehdä ulkomailla. Mutta ensin menen armeijaan. Ehdin miettiä pääsykokeita vielä ensi keväänä, jos nyt en pääse sisään. MINULLA ON suomen- ja ruotsinkielisiä kavereita. Ruotsinkielisten kanssa joutuu joskus kohtaamaan sen, että ruotsinkieliset ovat vähemmistöä. Esimerkiksi jos me kavereiden kanssa puhutaan bussissa tai ravintolassa ruotsia, saattaa joku toinen seurue ruveta puhumaan ruotsia ivaillen ja kovalla äänellä. Meil-

Emile Roosin vantaalaisuuteen kuuluu vahva annos äidinäidin Sveitsiä ja isänäidin Karjalaa, vaikka hän on asunut koko ikänsä samassa talossa Varistossa.

”

HYVÄSTÄ SUOMENKIELESTÄNI KIITÄN AKU ANKKAA.

lä ei ole tapana ottaa sitä kovin vakavasti. Ennakkoluulojahan on kaikkiin suuntiin. Helsinkiläiset puhuvat siitäkin, että me vantaalaiset ollaan landelaisia. Minulle tämä koti merkitsee tilaa, mahdollisuuksia ja rauhaa. Olen neljävuotiaasta soittanut rumpuja. Sitä en voisi tehdä kerrostalossa. Äidillä on kesämökki Sipoossa, isällä Ruokolahdella. Ne ovat myös tärkeät maisemat minulle. Muuten kokemukseni Suomesta on eteläpainotteinen. En

ole koskaan ollut Lapissa enkä nähnyt Länsi-Suomea Turkua pohjoisempaa. Suomussalmi on pohjoisin paikka, missä olen käynyt, ja Kuhmossa olen ollut kaverin mökillä. Mummo on tullut rajan takaa evakkona, joten sekin on osa tarinaani. SIELUNMAISEMANI ON kotipihamme. Mutta kun lähes joka talvi ja joskus kesäisinkin pääsemme perille Zermatiin, pieneen alppikylään Sveitsissä, tuntuu sekin kotiin saapumiselta. En kuulunut rippikouluikään tullessani kirkkoon, mutta ajattelin, että miksi sanoisin kirkolle suoralta kädeltä ei, kun en tiedä siitä mitään. Ripari oli hyvä kokemus. Mietittiin kristinuskon tärkeitä juttuja ja miten niitä pitäisi soveltaa elämään. Kirkko ei ole minulle juuri nyt kovin läheinen enkä odota siltä muuta kuin sitä, että se on. Kun tarvitsen, tiedän, mistä saan tukea ja rauhaa. Kirkkoon astuessa on aina eri fiilis kuin muualla.

PIXABAY

Kirkoissa soi PE 24.5.

SU 2.6.

Valoisa ilta klo 19 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9. Hannu Holman lauluoppilaiden kevätkonsertti. Säestäjinä Anni Holma ja Heini Lehto. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Helena Tenhusen laulujuhla klo 16 Korson kirkon seurakuntasalissa, Merikotkantie 4.

TI 28.5. Vantaan musiikkiopiston kuorokonsertti klo 18.30 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3.

KE 29.5. Psalttamus – Pelimannivirsiä klo 19 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Senni Valtonen, kantele, urut, puhaltimet, avainviulu, laulu, ja Timo Alakotila, piano, harmoni.

LA 1.6. Suvivirsi-tapahtuma klo 14 Vantaan kaupungintalon edustalla, Asematie 7, Tikkurila. Korson Mieslaulajat, Vamos-puhallinyhtye.

TO 6.6. Laurin päiväkonsertit -sarja: Marzi Nyman ja Jukka Leppilampi klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

TO 13.6 Laurin päiväkonsertit -sarja: Varpu Heikinheimo, viulu, & Daniel Beskow, piano, klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

TO 20.6. Laurin päiväkonsertit -sarja: Janne Malinen, kitara, klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Kevät on lastenkonserttien aikaa.

23.5.2019 | Kirkko ja kaupunki

Tilaisuuksia

Lakipalveluja

Siivouspalveluja

VANTAAN SEURAKUNNAT FÖRSAMLINGARNA I VANDA

Vantaan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 4.6.2019 klo 18.00 Vantaan kaupungintalolla, Asematie 7, 01300 Vantaa. Esityslista on nähtävillä seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 23.5.2019 alkaen.

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne. hok-elannonlakipalvelu.fi

Eve Rämö yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Paratiisin portit Jos Jumala on hyvä, miksi maailmassa on niin paljon pahuutta ja kärsimystä? 11.–12.6. klo 14 19.–20.6. klo 14 pe 21.6. klo 15.30

Laupias samarialainen Hammashoitoa Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija.

Mikä on ihmisen vastuu toisesta ihmisestä ja samalla koko luomakunnasta? 24.–25.5. klo 11 su 26.5. klo 13 4.–8.6. klo 11

11.–12.6. klo 11 19.–20.6. klo 11

Paratiisin portit alk. 18 €/aik., 4–12 v. 10 € Laupias samarialainen alk. 12 €/aik., 4–12 v. 8 € Koko päivän lippu alk. 25 €/aik., 4–12 v. 15 €

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. • Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

Vivamontie 2, 08200 LOHJA puh. 0207 681 760

vivamonraamattukyla.fi

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA!

Kiinteistövälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

SENIORIPYSÄKKI tarjoaa

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille.

Markku Rautanen YKV, LKV

Palvelumme ovat maksuttomia.

www.mrautanen.com

Ota yhteyttä, p. 045 341 0506.

[A] LKV M. Rautanen Oy HERÄNNÄISSEURAT

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain kirkkojakaupunki. fi/puheenvuorot

Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko Salonen, Puh. 040-2566907.

Palveluja tarjotaan Janinan Kotihoito 046 922 2000 Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms.

Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan työt edullisesti jo 30 vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla. Kysy tarjoustamme. P. 040-6378899 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä. EHT Ossi Vallemaa

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Raamattukylän musiikkinäytelmät

17.–19.5. klo 13 24.–25.5. klo 14 4.–8.6. klo 14

ke 22.5. klo 19 Matinkappeli, Liisankj.3, Espoo; kahvit 18.30. la-su 25.-26.5. Maailma kylässä -festivaali, Helsingin keskusta. su 26.5. klo 15 kotiseurat K.&H. Hämäläisellä, Björkbölent.17, Loviisa. HUOM. pvm muutt. su 2.6. klo 14 Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8A, Vantaa. ke 5.6. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki, tarj. klo 18.30. su 9.6. klo 15 Hyvinkään Vanha kko, Uudenmaank.13. MATKAT herättäjäjuhlille Nivalaan 5.7.7.: Vantaan-Kiasman bussi tied. Mirja Taipale, p. 050 3381 506; Itä-HginMalmin bussi tied. Vartiokylän srk, p. 09 2340 6400.

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Hautauspalveluja HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Vuokrata halutaan Siisti, raitis lukiolainen haluaa vuokrata asunnon Helsingistä. 040-8305501

Rakennusala

Kattojen maalaukset /pesut

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalausvantaa.fi JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. KEVÄÄSEEN kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Ostetaan OSTAMME KULTAA JA HOPEAA WWW.NETTIKULTA.FI puh. 0449877049 Lapinlahdenkatu 19 00180 Helsinki

16 A Kirkko ja kaupunki | 23.5.2019

Suntion panos messussa on tärkeä USEIN KUN kirkossa luetellaan messua toimittamassa olevat ihmiset, kaikki muut mainitaan nimeltä paitsisuntiot. Yleensä heitä ei huomioida mitenkään. Tämä on kuulijoille kiusallista: messussa tarvitaan kaikkia työntekijöitä ja vapaaehtoisia, jotka sitä ovat tekemässä, ja kaikkien tulisi olla samanarvoisia.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? PATRICIA DE MELO MOREIRA / AFP − LEHTIKUVA

Sini Alén Vantaa

Voit auttaa iäkästä naapuriasi PÄÄMINISTERI JYRKI Katainen sanoi aikanaan, että vanhustenhoidossa tarvitaan naapuriapua ja lähimmäisenrakkautta. Olisi hyvä, jos mahdollisimman moni ryhtyisi esimerkiksi samassa portaassa asuvan sairastuneen ikäihmisen tuki- ja luottohenkilöksi, vaikka tämä jo olisikin kotihoidon asiakas. Kun vanhus sitten aikanaan siirtyy hoivakotiin, voi naapuriapu siirtyä hänen perässään sinne. Omasta kokemuksestani tiedän, että kummassakin hoitovaiheessa työmaata riittää. Itse saatoin tietenkin keskittyä vain yhteen ihmiseen, jonka kanssa oli jo kotihoitovaiheessa syntynyt syvä kiintymys ja luottamus. Oma työpanokseni hyväksyttiin sekä hoivakodeissa että kotihoidon piirissä, eikä henkilökunnan kanssa ollut koskaan mitään kahnausta. Sen sijaan sain kylläkin tunnustusta. Huolehtikaamme vanhuksistamme. Se on koko kansan asia. Se voi olla joskus uuvuttavaa, mutta se antaa enemmän kuin ottaa. Pentti Ojanen, 80 v Vantaa

Rakasta lähimmäistä kulutusvalinnoilla SUOMALAISET KULUTTAVAT kahvia eniten maailmassa, mikä näkyy myös seurakunnissa. Kahvia on tarjolla varmaan ihan jokaisessa seurakunnan tilaisuudessa, ja mikäs siinä. Sitä vain olen jäänyt ihmettelemään, että vaikka kahvintuotannon eettiset epäkohdat ovat jo pari vuosikymmentä sitten nousseet esille, niin useimmissa seurakunnissa ( joissa itse olen käynyt) juodaan vieläkin kahvimerkkejä, jotka eivät täytä mitään vastuullisuuskriteereitä. Finnwatchin mukaan kahvintuottajat käyttävät usein lapsityövoimaa ja maksavat työntekijöilleen elämiseen riittämätöntä palkkaa. Työolosuhteet ovat usein kehnot, työpäivät pitkiä eikä vapaapäiviä välttämättä ole. Kestävämpiä vaihtoehtoja on tarjolla. Reilun kaupan sertifikaatti takaa varmimmin sen, että kahvinviljelijä tai kahviplantaasin työntekijä on saanut työstään kelvollisen korvauksen ja voi työskennellä turvallisissa ja terveellisissä olosuhteissa. Pienviljelijöille maksetaan pavuista maailmanmarkkinahinnoista riippumaton takuuhinta, ja sen päälle reilun kaupan lisä. Reilun kaupan kahvin viljelyssä ei

ja metallin vuoksi. Lasiset hautakynttilät voi laittaa poltettavan jätteen sekaan (entinen sekajäte), joka kuljetetaan Vantaan Energian polttolaitokselle. Hautausmailla sijaitsevat jäteastiat tyhjennetään hautausmaan työntekijöiden toimesta 1–2 kertaa viikossa jätepuristimiin, joista jäte kuljetetaan loppusijoituspaikalleen. Usein jätteet ovat hautausmaiden jäteastioissa iloisesti sekaisin, esimerkiksi puutarhajätteen seassa on muovisia kukkaruukkuja. Hautausmaan työntekijät joutuvat keräämään nämä muovit pois puutarhajätteen seasta ja lajittelemaan poltettavan jätteen astiaan. Tällaisesta tilanteesta on ollut kyse tiistaina 14.5. Hautausmaan henkilökunta arvostaa omaisten tekemää huolellista jätelajittelua hautausmailla. Minna Aho hautaustoimen päällikkö Vantaan seurakuntayhtymä

Vain harvan nettoeläke on 2500 euroa

Toukokuussa 1917 katolisen karjapaimenen kolme lasta kertoi enkelin ja Neitsyt Marian ilmestyneen heille lähellä Fatiman kaupunkia Portugalissa. Lapset kertoivat ennustuksesta: rukous lopettaisi ensimmäisen maailmansodan, ja että vuoden 1917 lokakuussa Neitsyt Maria näyttäytyisi ja tekisi ihmeen. Lasten kertomusta epäiltiin poliittiittiseksi tempuksi, mutta samalla syntyi usko Fatiman ihmeeseen. Nykyään se kokoaa vuosittain tuhansia pyhiinvaeltajia kaupunkiin. Tämä saattue pysähtyi Fatiman pyhätölle 12. toukokuuta 2019.

myöskään käytetä haitallisia torjuntaaineita. Reilun kaupan sertifikaatti takaa, että tuotteen raaka-aineista 100 prosenttia täyttää vastuullisuuden kriteerit, kun esimerkiksi UTZ-sertifikaattiin riittää 30 prosentin osuus. Mielestäni alle euron hintaeron (per paketti) ei pitäisi merkitä kirkkokahvia ostaessa, jos sillä hieman korkemmalla hinnalla voi taata paremman toimeentulon lähimmäiselle siellä jossain kaukana. Vastuullisuudesta maksaminen on mitä parhainta kehitysapuakin. Sama koskee teetä ja suklaata ja monia muita ”siirtomaatuotteita”. Ehdotankin, että seurakunnat ja kristityt kotitaloudet siirtyisivät joukolla vastuulliseen kahvitteluun ja teenjuontiin. Marion Routti Espoo

Eikö hautausmaalla lajitellakaan jätteitä? OLIN HELSINGIN pitäjän kirkolla tiistaina 14.5. ja havaitsin, että jäteastioita huoltava henkilö tyhjensi lasijätteelle merkitystä astiasta kaiken sisällön poltettavaksi tarkoitettuun astiaan! Miksi hautausmaalla asioivia kan-

nustetaan lajittelemaan jätteet, jos lopputulos on, että kaikki pannaan yhteen astiaan? Eikö olisi reilumpaa, että olisi vain yksi astia, jos käytäntö on tällainen? Pirkko Juutinen Vantaa

Hautakynttilät eivät kelpaa lasinkeräykseen KIITOS KYSYMYKSESTÄNNE ja palautteestanne koskien Helsingin pitäjän kirkon hautausmaan jätteiden lajittelua. Vantaan seurakuntien hautausmailla on jätteiden lajittelupisteissä keräysastiat metallille (esimerkiksi hautakynttilän kannet, metalliset hautalyhdyt), puutarhajätteelle (kasvit, risut, multa, turve) ja poltettavalle jätteelle. Poltettettavaa jätettä ovat muoviset hautakynttilät ja kukkaruukut, lasiset hautakynttilät, pakkausmuovit ja -paperit. Asianmukainen lajitteluohjeistus löytyy hautausmaiden lajittelupisteiden taululta. Erillistä lasinkeräystä ei hautausmailla ole järjestetty, koska lasisia hautakynttilöitä ei huolita lasinkeräykseen niiden sisältämän steariinin

LUIN KOLME tarinaa suomalaisesta köyhyydestä (K&k 9.5.). En ollut uskoa silmiäni, kun köyhäksi luokiteltiin 2 500 euron verotonta kuukausieläkettä saava. Tuon suuruisia eläkkeitä Suomessa saa paljon alle 10 prosenttia eläkeläisistä. Näin ollen minä ja suuri osa vantaalaisista eläkeläisistä voisimme tulla diakonin vastaanotolle. Helsingin Sanomissa oli 12.5. kirjoitus, jossa käsiteltiin kirkon vastuuta rakentaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on mielestäni sitä, että heikoimmassa asemassa olevista pidetään huolta. Kirkolta, kaupungilta ja eri järjestöiltä löytyy varmasti henkilöitä, jotka ovat perehtyneet antamaan neuvoja oman talouden hoidossa. Tässä tilanteessa tarvitaan neuvoja eikä taloudellista tukea. Eihän apua tarvitsevaa alkoholistiakaan hoideta tarjoamalla viinaa vaan ohjaamalla hoitoon. Toivon, että te arvoisat artikkelin kirjoittajat perehdytte Suomessa maksettavien eläkkeiden tasoon esimerkiksi Eläketurvakeskuksen nettisivuilta. Muutenkin olisi ensiarvoisen tärkeää käsitellä paljon enemmän sitä muutosta, mikä taloudessa tapahtuu, kun palkka muuttuu eläkkeeksi. Kyllä silloin tulot pienenevät ja siihen pitää varautua. Vuokko Hakala Vantaa

EDELLISEN JOHDOSTA: Jutussa haastatellun henkilön elämäntilanteeseen vaikuttavat ylivelkaantuminen ja sairaudet. Velkojen vuoksi tulotaso on jäänyt alle minimiturvan. Kuten jutusta ilmenee, hän on saanut sen vuoksi harkinnanvaraista toimeentulotukea. Toimitus

Mielipiteitä verkossa MIELIPITEITÄ JULKAISTAAN myös verkossa osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot. Muista liittää mielipiteeseen yhteystietosi. Nimettömiä kirjoituksia ei voida julkaista.