Kirkko ja kaupunki 2019 11 Espoo by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

6.6.2019 kirkkojakaupunki.fi

A9 Voice of Finland -tähti Ilona Gill valloittaa laulullaan Espoon tuomiokirkossa

B1 Opi käyttämään rukousnauhaa

Jylhänkauniin Tolkien-elokuvan ohjannut Dome Karukoski innostuu ihmisten tarinoista.

B 6

KARL MARX VUONNA 1844

Olemme käsittäneet väärin Karl Marxin, joka sanoi 1800luvulla, että uskonto on oopiumia kansalle. Olen tutkinut apteekkien historiaa, ja siihen aikaan oopiumi oli paras ja toimiva lääke vaikka syöpäkipuihin, joihin yrttien imeskely ei auttanut. HISTORIOITSIJA TEEMU KESKISARJA SANA-LEHDESSÄ 19/2019

Iankaikkisesti

Uskonto on ahdistetun luonto kappaleen huokaus, sydämettömän maailman sydän aivan kuten se on hengettömien olosuhteiden henki. Se on kansan oopiumia.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 6.6.2019 Nöyrät näkevät tämän ja iloitsevat, niiden mieli virvoittuu, jotka etsivät Jumalaa, sillä Herra kuulee köyhien rukouksen eikä hylkää omiaan. PSALMI 69:33–34

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Me ei olla apinoita SIMPANSSILAUMAT OVAT aika pieniä. Jo viidentoista yksilön porukassa saattaa kahden uroksen välinen kilpailu jakaa lauman kahdeksi toisilleen vihamieliseksi yhteisöksi. Simpanssit ovat geneettisesti lähempänä ihmistä kuin gorilloja tai muita ihmisapinoita. Meidän geenimme ovat 95-prosenttisesti samat. Eläköön se viisi prosenttia.

”

IHMISTEN YHTEISÖT ovat selvästi suurempia kuin simpanssien. Sivilisaation tutkijat sanovat, että se johtuu kyvystämme laulaa JUHLIMINEN ja tanssia yhdessä. KUULUU ”Kun joukko ihmisiä käyttelee suuria IHMISLAJIN lihaksiaan samassa tahdissa ja liikkuu ja KAIKKEIN ääntelee rytmikkäästi, heidän keskuudesPERUSTAVIMPIIN saan herää emotionaalinen solidaarisuus, TAITOIHIN. joka edistää yhteistyötä ja keskinäistä tukea vaaratilanteissa”, kirjoittavat historian professorit J.R. ja W.H. McNeill erinomaisessa kirjassaan Verkottunut ihmiskunta - yleiskatsaus maailmanhistoriaan (Vastapaino 2005). Historioitsijat katsovat, että juuri tanssi ja laulu ovat tulen käyttämisen ohella vaikuttaneet siihen, että esivanhempamme järjestäytyivät suuremmiksi yhteisöiksi. Tämä puolestaan loi pohjaa sanallisen viestinnän kehittymiselle. JUHLIMINEN KUULUU ihmislajin kaikkein perustavimpiin taitoihin. Tanssi ja laulu ovat tehneet meistä meitä. Tämä tuli mieleeni, kun katselin jääkiekon maailmanmestaruutta juhlivia lajitovereitani ja kuuntelin kultapelaajille soitettuja kirkonkelloja. Tämä tuli mieleeni, kun kuuntelin tuhansien laulajien suvivirttä Senaatintorin juhlamessussa helatorstaina.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki verkossa Mitä lasten ötökkäkerhossa tapahtuu? Vantaalla vietetään parhaillaan ötökkävuotta, joten kävimme vierailulla Rekolan seurakunnan ötökkäkerhossa. Katso video osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/tv. ISTOCK

VIIME VIIKONLOPPUNA juhlittiin koulunsa päättäneitä, kohta vietetään rippijuhlia ja kesähäitä. Juhlikaa, laulakaa, tanssikaa, halatkaa, suudelkaa ja skoolatkaa, kun siihen on vähänkin aihetta, sillä Jumala on tarkoittanut ihmisen semmoiseksi. Homo sapiens eli viisas ihminen on myös Homo ludens eli leikkivä ihminen ja Homo celebrans eli juhliva ihminen. Eikä mikään apina.

Luojani, miten tässä näin kävi? En osaa elää rakkaimpieni kanssa. Hössötän ja hyysään. Takerrun, turhaudun ja tiuskin, enkä anna periksi, vaan jankutan niin, että näännytän itsenikin. Nosta minut, ota turviisi ja anna rauhasi, että löytäisin taas irtonaisuuden ja ilon.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 6.6.2019

numero 11

Seuraava lehti ilmestyy 4.7. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

6.6.2019 | Kirkko ja kaupunki

”Haluan testata omia rajojani” Lauttasaarelainen palomies Jari Saario aikoo soutaa kesäkuussa Kööpenhaminasta Helsinkiin, noin 900 kilometriä

1 2

Millainen veneesi on? – Se on 7,5-metrinen soutuvene, joka on tehty 9 millimetriä paksusta mahonkivanerista kilpaveneen runkoon. Liukumapinta on pitkä, ja keula ja perä on katettu. Keulassa tavarat pysyvät kuivina, kun roiskevettä lentää paljon. Takana on makuutila. Kuinka pitkiä päivämatkoja teet ja mitä reittiä aiot soutaa? – Aion soutaa 12–14 tuntia päivässä rauhallista tahtia kolmen viikon ajan. Soudan lyhintä reittiä: Kööpenhaminasta Ruotsin rannikkoa pitkin Öölantiin, sieltä Gotlantiin ja siitä yli Viron rannikolle. Virosta soudan kotiin Lauttasaareen. Riippuu tietysti tuulista. Kovassa vastatuulessa joutuu soutamaan kovaa pysyäkseen edes paikallaan. – En pysty soutaessani seuraamaan sääennusteita, mutta kaverit viestittävät niistä minulle. Navigointiin käytän karttaplotteria ja AIS-järjestelmää, joihin saan sähköä aurinkopaneeleista. AIS:n avulla laivat havaitsevat minut sumussakin ja minä laivat.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

Miten vesi ja ruoka riittävät? – Vettä ei mahdu veneeseen mukaan kovin paljon, joten suodatan merivedestä juomavettä jalalla pumpattavalla suodattimella. Siihen menee pari tuntia päivässä. Keitän vettä pienellä Primus-keittimellä ja kaadan kuuman veden suoraan kuivamuonapussiin. – Syön silloin kuin tuuliolot sen sallivat, ja sama nukkumisen kanssa. Silloin lasken ajoankkurin pitämään venettä suunnassa, kun on sopiva kevyt myötätuuli. Toivottavasti ei tarvitse valvoa yli kolmea vuorokautta peräkkäin. Yritän tulla koko matkan ilman rantautumista, mutta en ota siitä pakkomiellettä. Jos ruoka tai vesi loppuu, sitä on haettava lisää. – Minulla ei ole huoltovenettä, mutta on ”hätänappi” eli satelliittiyhteydellä toimiva in-reachlaite. Muita turvavarusteita ovat hätäraketit, äänitorvi ja kuivapuku.

”

PELKKÄ URHEILUSUORITUS EI NIIN KIEHDO, MUTTA TÄSSÄ ON AIKAMOINEN SEIKKAILU MUKANA.

Miksi haluat tehdä näin hurjan soutumatkan? – Haluan testata omia rajojani. Pelkkä urheilusuoritus ei niin kiehdo, mutta tässä on aikamoinen seikkailu mukana. – Palomiehenä ja kilpasoutajana treenaan normaalisti jatkuvasti kuin huippu-urheilija eli 10–15 tuntia viikossa. Töissä joudun usein nopeisiin tilanteisiin, jotka vaativat nopeita päätöksiä. Niitä tulee varmaan matkallakin vastaan. Valvomista olen treenannut vuorotöissä jo 16-vuotiaasta asti eli 31 vuoden ajan. – Pyysin tuttua Lauttasaaren seurakunnan pappia siunaamaan veneeni matkaan. Ajattelin kyllä ensin jotain ihan pienimuotoista juttua, mutta siunaus tapahtui Lauttasaaren kirkonmäellä messun yhteydessä. Sain myös mukaani pienen puisen ristin, jonka kiinnitän veneen kompassiin. – Reissu on totta kai fyysisesti raskas, mutta vielä enemmän se kysyy henkistä kanttia.

Millainen on iltarukouksesi? – En rukoile joka ilta. Jos rukous joskus unohtuu, se ei ole minusta niin huono juttu eikä vaikuta uskoon mitään. Tavallaan iltarukous on se, kun kuulen lasten rukoilevan illalla. ■

Jari Saarion soutu-urakka alkaa Kööpenhaminasta kesäkuun 10. päivän vaiheilla säästä riippuen.

4 A Kirkko ja kaupunki | 6.6.2019

Oikeistopopulistit houkut kelkkaansa konservatiivi Kirkko ja kaupungin Kesä -lehden kannessa poseeraa Marzi Nyman. Hänet kuvasi Joonas Brandt.

Hae oma kesälehtesi lähimmältä kirkolta Kirkko ja kaupunki on tehnyt erillisen kesälehden. Erikoisnumeroa ei kanneta osoitteellisena koteihin, vaan lehteä on jaossa kirkoissa ja kesän tapahtumissa niin kauan kuin sitä riittää. 68-sivuisessa aikakauslehdessä on kaksi laajaa henkilöjuttua. Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka kertoo suhteestaan Suomen kesään ja saunaan ja pohtii piispan roolia. Kitaristi Marzi Nyman puolestaan kertoo soittajan elämästään ja nuoruudestaan papin perheessä. Lehdessä on iso juttukokonaisuus rippikoulusta, konfirmaatiosta, rippilahjoista ja rippijuhlien järjestämisestä. Juttua on myös esimerkiksi häistä ja kirkkojen bongaamisesta matkoilla. Mukana on myös pääkaupunkiseudun seurakuntien menovinkkien highlights sekä juttua kirkkojen kesäisestä kulttuuritarjonnasta.

Kirkkovaltuusto hyväksyi Kaitaan maankäyttösopimuksen Espoon kaupunki ja seurakunnat tekevät maankäyttösopimuksen, joka mahdollistaa Kaitaan metrokeskuksen asemakaavamuutoksen. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi sopimuksen, joka menee vielä Kirkkohallitukseen vahvistettavaksi. Espoon seurakunnat maksavat kaupungille seitsemän miljoonaa ja saavat alueen rakentamisesta tuottoa noin kuusi miljoonaa euroa. Kirkko ja kaupunki kertoo asiasta enemmän verkkosivuillaan kirkkojakaupunki.fi ensi viikon lopulla ja seuraavassa painetussa lehdessä.

Perheitä kohdataan iltaisin ja viikonloppuisin Espoon seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti viime viikolla peräti neljän työntekijän palkkaamisesta lasten, nuorten ja perheiden kohtaamiseen. Työntekijämäärä ei kasva, eivätkä kovin paljoa myöskään palkkakulut. Kyse on siitä, että lapsia, nuoria ja perheitä kohdataan entistä enemmän iltaisin ja viikonloppuisin ja leiritoiminnassa. Uudet virat tuovat lisää joustavuutta. Tuomiokirkkoseurakuntaan perustettiin kaksi ja Tapiolan seurakuntaan niin ikään kaksi perhetoiminnan ohjaajan virkaa. Lue lisää uutisia osoitteessa kirkkojakaupunki.fi

Kansallista identiteettiä puolustava liike sanoo korostavansa perinteisiä kristillisiä arvoja, vaikka kristinuskoon on alusta pitäen kuulunut kaikenlaiset rajat ylittävä lähimmäisenrakkaus. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA PAULI SALMI

onessa Euroopan maassa populistinen oikeisto pyrkii entistä vahvemmin luomaan yhteyksiä konservatiivisesti ajatteleviin kristittyihin. Puola, Unkari ja Ranska ovat tästä näkyvimpiä esimerkkejä, samoin Yhdysvallat Atlantin toisella puolella. Tämä ilmiö näkyy Suomessakin, sanoo Helsingin yliopiston ekumeniikan professori Risto Saarinen. – Kristillinen kansallismielisyys ei tosin ole meillä suurten massojen liike, ainakaan vielä. Tänä vaalikeväänä on kuitenkin näkynyt monia merkkejä, että kristillisdemokraatit ovat hakeneet vetoapua perussuomalaisista, mainitsee Saarinen. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah edustaa puolueensa eurooppamyönteisintä ja vähiten kansallismielistä linjaa. Muut KD:n kansanedustajat ovat Saarisen tulkinnan mukaan lähempänä perussuomalaisia. – Perussuomalaisten näkyvimmistä poliitikoista kristillisiin arvokonservatiiveihin vetoavat erityisesti Laura Huhtasaari ja Mika Niikko. Kun Jussi Halla-aho alkoi johtaa perussuomalaisia, ajattelin ensin, että uskonnon rooli puolueessa kuihtuu. Näin ei käynyt. Timo Soinin lanseeraaman kristillissosiaalisen linjan sijaan siellä korostuu nyt eurooppalaiseen tapaan kristillisyyden ja kansallismielisyyden yhteys, arvioi Saarinen. KANSALLISTA IDENTITEETTIÄ korostavaa yleiseurooppalaista maahanmuuttovastaista liikettä kutsutaan identitaariliikkeeksi. Sen kannattajat pelkäävät, että laajamittainen maahanmuutto vieraista kulttuureista tuhoaa eurooppalaisen identiteetin. – Euroopassa identitaariliikkeen juuret ovat Ranskassa, jossa perustettiin järjestö nimeltä Bloc Identitaire vuonna 2003, selvittää Saarinen. Voimakkaan muukalaisvastainen ja kansallismielinen liike kehittyi juuri Ranskassa Saarisen mukaan siksi, että siellä on jo vuosikymmeniä ollut iso muslimivähemmistö. Ranskan identitaariliikkeen esille nostamat ajatukset vahvistuivat muualla Euroopassa erityisesti vuosien 2015–2016 pakolaiskriisin aikana ja sen jälkeen. Viime vuosina ranskalainen uusoikeisto on hakenut lisää voimaa konservatiivisesti ajattelevista katolisista kristityistä. Vedenjakajana olivat vuodet 2012–2014, jolloin kum-

”

KRISTINUSKO ON SYNTYAJOISTAAN LÄHTIEN OLLUT VAHVASTI GLOBAALI USKONTO.

pikin ryhmä vastusti homoavioliitot sallivaa avioliittolain muutosta. Suomessa Aito avioliitto -liike otti suoraan käyttöönsä ranskalaisen La Manif pour Tous -liikkeen logon. Aito avioliitto -liikkeessä taustavaikuttajana toiminut Jukka-Pekka Rahkonen perusti myös Oikea Media -verkkosivuston. Siitä on Saarisen mukaan tullut uusoikeiston ajatushautomo. Oikea media -sivuston kirjoittajakuntaan kuuluu perussuomalaisia ja kristillisdemokraatteja, kuten KD:n eurovaaliehdokas, kasvatustieteen professori Tapio Puolimatka. Blogisteissa on muitakin professoreja ja dosentteja, jotka luovat teoreettista pohjaa identitaariliikkeen ja arvokonservatiivisuuden kytkennälle.

6.6.2019 | Kirkko ja kaupunki

t televat isia kristittyjä www.helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko

Tiedonjanoisia palvellaan verkossa koko kesä osoitteessa

kirkkoja kaupunki.fi

VIIMEISTEN 25 VUODEN ajan on ajateltu, että tunnustamalla, vahvistamalla ja hyväksymällä erilaisten vähemmistöjen asema ja niiden oma määritelmä itsestään, saadaan vähemmistöt tasavertaisesti mukaan yhteiskuntaan. Tämän identiteettipolitiikaksi kutsutun mallin juuret ovat Yhdysvaltain mustien kansalaisoikeusliikkeessä, josta se on levinnyt esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ajamiseen. Risto Saarisen johtama Helsingin yliopiston Järki ja uskonnollinen hyväksyminen -huippuyksikkö tutkii, millainen rooli uskonnolla on vähemmistöpolitiikassa. Onko uskonto este kehitykselle? Vai voivatko uskonnot edesauttaa erilaisten identiteettien hyväksymistä? Tutkijat huomasivat, että identiteettipolitiikalle on kehittynyt vastareaktio, jota oikeistopopulismi ruokkii. Identitaariliike käyttää islamin uhasta sellaisia sanoja kuin ”islamisaatio” ja ”väestönvaihto”. Liike levittää uhkakuvaa, että alkuperäiset valkoiset eurooppalaiset katoavat parissa sukupolvessa maahanmuuttajien korkeamman syntyvyyden vuoksi.

OIKEISTOPOPULISTIT SANOVAT puolustavansa Eurooppaa ja sen kristillisiä arvoja. Sillä ei heille ole niin väliä, että kristinusko on syntyajoistaan lähtien ollut vahvasti globaali uskonto, jonka lähimmäisenrakkauden ajatus sulkee piiriinsä kaikenlaiset ihmiset kansallisuudesta ja rajoista riippumatta. Saarinen on oikeistopopulismin noususta huolissaan. Samalla hän pitää ongelmana myös yhteiskunnan polarisoitumista. – Sympatiani ovat liberaalin ja avoimen yhteiskunnan puolella. Samalla ajattelen, että yhteiskunnassa on pyrittävä kuuntelemaan osapuolia, joilla on merkittävä kannatus demokraattisissa vaaleissa. Meillä liberaaleilla on aihetta myös itsekritiikkiin. Osaamme olla ylimielisiä ja usein ajattelemme tietävämme asiat paremmin. – Oma nationalismin vastustukseni kumpuaa pelosta. Olen nähnyt sekä äärioikeistolaisen että äärivasemmistolaisen kansallismielisyyden jäljet, samoin kuin Jugoslavian hajotessa etniseen puhdistukseen johtaneen etnonationalismin jäljet, sanoo Saarinen. ■

Hyvää kesää! Paperinen Kirkko ja kaupunki ilmestyy seuraavan kerran 4.7.

6 A Kirkko ja kaupunki | 6.6.2019 NINA KOSKINEN / HIEKAN TAIDEMUSEO

Pekka Halosen Madonna vuodelta 1902 muistuttaa tyyliltään henkivalokuvia, jotka sen syntyaikaan olivat muodissa.

Kun taiteesta tuli uskonto Akseli Gallen-Kallelalle ja muille kultakauden taiteilijoille taide oli henkisen etsinnän väline, jolla tavoiteltiin korkeampaa tietoa. Kirkon edustaman kristinuskon he kokivat vanhanaikaiseksi.

uonna 1899 Pekka Halonen sai valmiiksi häneltä tilatun alttari taulun Mikkelin kirkkoon. Työ oli tuntunut väkinäiseltä, sillä aihe oli hänelle vastenmielinen: ristiin naulitseminen. Hän vierasti siihen liittyvää opetusta synnistä ja sovituksesta. Hän myös vihasi väkivaltaa eikä kestänyt kärsimyksen tuomista esille. – Halonen ei ymmärtänyt, miksi joku lyödään kiinni ristille ja miksi sitä kuvataan. Hänen maalaa mansa Jeesus ristillä ei näytäkään kärsivältä, vaan tyyneltä ja lähes leijuvalta, sanoo taiteen ja uskon nontutkija Nina Kokkinen. Hän lisää, että Halosen mielestä Jeesuksen ristin kuolema ei ollut ollenkaan keskeistä kristinuskossa. Tärkein oli Vuorisaarna ja sen opetukset lähimmäi senrakkaudesta ja väkivallattomuudesta. Halonen oli aikansa lapsi, sillä Vuorisaarnan merkitystä ko rostettiin myös tolstoilaisuudessa ja teosofiassa, jot ka olivat keskeisiä virtauksia 1800–1900luvun vaih teen henkisyydessä.

TEKSTI KAISA HALONEN

NINA KOKKINEN tutki toukokuussa tarkastetussa väitöskirjassaan Suomen kultakauden taiteen yh teyksiä tuon ajan vaihtoehtoiseen henkisyyteen. Teosofian ja tolstoilaisuuden lisäksi niitä olivat esi merkiksi spiritualismi ja parapsykologia. Kokkinen valitsi tutkimukseensa kolme tunnet tua taiteilijaa, jotka kaikki maalasivat myös uskon nollista taidetta julkisiin tiloihin. Akseli GallenKallela ja Pekka Halonen tekivät seinämaalaukset Porissa sijaitsevaan Juséliuksen mausoleumiin, Ha lonen maalasi seitsemän alttaritaulua kirkkoihin eri puolille Suomea ja Hugo Simberg freskot Tampe reelle silloiseen Johanneksenkirkkoon, nykyiseen Tuomiokirkkoon. Kokkisen mukaan heidän kaikkien teokset poik keavat perinteisestä kirkkotaiteesta. Kyse ei ole vain kuvallisen ilmaisun uudistamisesta, vaan niis tä opeista ja hengellisistä suuntauksista, jotka vai kuttivat heidän taiteeseensa. He myös ottivat etäi syyttä siihen, mitä kirkko opetti. – Vuosisadanvaihteen sivistyneistön parissa oli yleistä, että kirkon edustama kristinusko koettiin

vanhanaikaiseksi, sillä se ei sopinut yhteen tieteel lisen maailmankuvan kanssa. Siksi haettiin uuden laista vaihtoehtoa, Kokkinen kertoo. TAITEILIJOIDEN SUHDE kirkkoon ja kristinuskoon vaihteli. Halonen koki olevansa oikea kristitty, mut ta hän syytti kirkkoinstituutiota ja pappeja kristin uskon pilaamisesta. Hän piti kirkkoa ulkokultaise na ja suomi pappeja, joiden kuvasi lihovan läski patojensa ääressä ja vähät välittävän vähäosaisista. GallenKallela taas koki vahvasti kristinuskon ja tieteen yhteensovittamattomuuden. Hän ei silti ol lut ateisti, vaan pikemminkin panteisti: hänelle Ju mala oli jonkinlainen kaikkialla läsnäoleva maail manhenki. Simberg puolestaan tunsi, ettei hän yri tyksistään huolimatta usko. – Nämä taiteilijat olivat oman aikansa etsijöitä ja edelläkävijöitä tietynlaisessa yksilökeskeisessä hen kisyydessä, josta nykyisin puhutaan paljon. Heidän henkisyytensä irtautui instituutioista ja perinteises tä yhteisöllisyydestä. Heidän yhteisönsä oli jonkin lainen löyhä veljeskunta, Kokkinen sanoo.

6.6.2019 | Kirkko ja kaupunki

TAIDE NOSTETTIIN lähes uskonnon asemaan. Se oli totuuden etsimisen väline, jonka avulla tavoiteltiin jonkinlaista korkeampaa tietoa. ”Taide on elämä, uskonto – kaikki”, Gallen-Kallela kirjoitti luonnoskirjaansa. Haloselle taide, tiede ja uskonto olivat ”yksi asia”. Simberg puolestaan kirjoitti tekevänsä itselleen uusia jumalia, joihin hän voi uskoa. Mitään yhtä, yhtenäistä tai yhteistä, oppia näillä kolmella taiteilijalla ei ollut, mutta Kokkisen mukaan tietyt esoteerisen henkisyyden ajatukset toistuivat heidän teoksissaan ja käsityksissään.

Luonnonilmiö saa fyysisen hahmon Hugo Simbergin maalauksessa Halla vuodelta 1895.

– He ajattelivat, että on olemassa jonkinlainen alkulähde, joka rinnastui muun muassa taivaaseen ja kristinuskon Jumalaan. Ihmisissä on jumalallinen kipinä, sillä olemme kaikki maailmanhengestä tai jumalallisesta lähteestä kotoisin. Pikkuhiljaa olemme pudonneet erilaisten sfäärien läpi ja keränneet materiaa ympärillemme. Nykyisin elämme todellisuuden alimmassa kerroksessa, jossa meillä on keho ja kaikki vietit ja aistit. Päämääränä on nousta sfäärien läpi uudelleen jumalalliseen alkupisteeseen, Kokkinen tiivistää.

Telepatiaa ja energiavirtauksia Gallen-Kallelan Museossa Espoossa on esillä Nina Kokkisen tutkimukseen perustuva näyttely Sielun silmä. Se esittelee 1800-luvun lopun esoteeristen ja okkultististen liikkeiden vaikutusta suomalaiseen taiteeseen. Taiteilijat olivat muiden aikalaistensa tavoin kiinnostuneita muun muassa spiritualismista, selvänäköisyydestä ja telepatiasta, ja monilla oli myös kokemuk-

sia, joita voisi kutsua yliluonnollisiksi tai kummallisiksi. Esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela ja Pekka Halonen osallistuivat spiritualistisiin istuntoihin, Gallen-Kallelan vaimo sai etiäisiä ja Halonen kohtasi kuolleen veljensä ilman meedion apuakin. Esoteerisuuden ja okkultismin visuaalinen kulttuuri vaikutti aikakauden taiteeseen. Varsinkin monissa Gallen-Kallelan maa-

ERKKI SALMINEN / POHJANMAAN MUSEON ARKISTO

MATS VUORENJUURI / SIGRID JUSÉLIUKSEN SÄÄTIÖ

Akseli Gallen-Kallelan Kosmoksessa vuodelta 1902 pyörteilee kosminen energia. Maalaus on esityö Juséliuksen mausoleumin freskoa varten.

lauksissa väreilee ja aaltoilee kosminen energia. Taiteilijat kuvasivat itseään ja ystäviään näkijöinä, ja monet maalausten malleista näyttävät vaipuneen transsinkaltaiseen tilaan, olevan joko silmät suljettuina tai katsovan jonnekin tämän todellisuuden tuolle puolen. Sielun silmä 8.9. asti Gallen-Kallelan museossa, Gallen-Kallelantie 27, Espoo.

– He ajattelivat myös, että todellisuudessa on monta tasoa. Me näemme tämän todellisuuden, jossa elämme. Muita tasoja voi hahmottaa selvänäköisyyttä kehittämällä, jolloin voi nähdä esimerkiksi enkeleitä, piruja ja luonnonhenkiä ja kommunikoida kuolleiden kanssa. KANSALLISEEPOS Kalevala oli tärkeä varsinkin Haloselle ja Gallen-Kallelalle. Se ei ollut vain runoutta, vaan he antoivat sille uskonnollisen merkityksen. Esimerkiksi Halosen mukaan Kalevala oli suomalaisten pyhä kirja. Taiteilijat pitivät Kalevalaa suomalaisena muinaisuskona ja nostivat sen kristinuskon rinnalle. He ajattelivat, että molemmista on löydettävissä sama viisaustraditio, kun niitä lukee oikein. Gallen-Kallela ja Halonen lukivat myös Raamattua, mutta he lukivat sitä toisin kuin kirkko opetti. Lukekaa itse, olivat opettaneet jo Martti Luther ja herätysliikkeet – ja toisaalta Leo Tolstoi sekä tiedemies ja mystikko Emanuel Swedenborg. Kehotus lukea ja ymmärtää itse tuli siis monelta suunnalta, vaikka se ei ehkä ollut kirkolle mieleen. ■ Nina Kokkinen: Totuudenetsijät. Esoteerinen henkisyys Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin taiteessa. Vastapaino 2019.

8 A Kirkko ja kaupunki | 6.6.2019

Hautauspalveluja

Tilaisuuksia

Tuomasmessu

HERÄNNÄISSEURAT ke 5.6. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrinne 1, Hki. su 9.6. klo 15 Vanha kko, Uudenmaank.13, Hyvinkää. ke 26.6. klo 18 Perinteiset kesäseurat Enonkoskella, Hynnisten kesäpappila, Vuorikoskent. 554. Kulj. Kalliosta 25.27.6. ilm. p. 0923403600. su 30.6. klo 10 h-juhlillelähtökirkkopyhä Hgin Vanha kko, Lönnrotink.6; kahvit ja veisuut puistonpuol. portailla. klo 17 sateenkaariseurat Seuratuvalla (Autotalo); mm. M.Majuri, M.Peiponen, A.Majuri. ke 3.7. klo 19 herättäjäjuhlillelähtöseurat Lauttasaaren kirkolla, Myllykallionrinne 1, Hki. pe-su 5.-7.7. Herättäjäjuhlat Nivala: www.herattajajuhlat.fi.

Helluntain Tuomasmessu 9.6. klo 19

tuomasmessu.fi

Saarnaa piispa emerita Irja Askola Liturgina Tapio Koivu Musiikissa nuorisokuoro Cumina Tervetuloa!

Lisätietoa tuomasmessu.fi

Tuomasmessu

@Tuomasmessu

Mikael agricolan kirkko › TehTaankaTu 23, helsinki › raTikka 1,2,3 ja bussiT 14,18,21

OSANA ELÄMÄÄ KRITO-KONFERENSSI VIVAMOSSA LOHJALLA 9.–11.8.2019 Kaikille avoin tapahtuma toipumisen teemoista. Mukana mm. Mirja Sinkkonen, Heikki Heinonen, Kaisa Kivimäki, Merja Lehtinen ja Ulla Saunaluoma. Konferenssin osallistumismaksu 80 € Täysihoitohinta 151,50–179,50 €

Krito-ryhmänohjaajakoulutus 8.–9.8. Koulutuspäivien kurssimaksu 70 € Täysihoitohinta 80–94 €/hlö Ilmoittaudu puh. 0207 681 760 tai vivamo@sana.ﬁ

Palvelukseen halutaan Taksinkuljettaja TaksiHelsinki välitykseen, työsuhdeasunto mahdollisuus, osa-aika työtä myös tarjolla, p.0449393862, ismoriiali@gmail.com

Hammashoitoa Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. • Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä. EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

hok-elannonhautauspalvelu.fi

Puunkaatoa ja runkojen sahausta pölleiksi asti. Soita 050 5436389

Myydään asunto Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Asunto 2h+k 59m2 Kiteen Puhos, kahden järven välisellä harjulla erittäin kauniilla paikalla hyvä kaksio, edullinen ostaa ja asua, p. 0449393862

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

hok-elannonlakipalvelu.fi

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

Nappaa mukaan

Rakennusala

kansanraamattuseura.ﬁ

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Espoonaukio 7, p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Katso lisää: krito.ﬁ Yhteistyössä Agricola-opintokeskus

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

Palveluja tarjotaan

KRIISIT

24 h

PÄIVYSTYS

Pintaremontti piristää! Kaipaisitko uutta ilmettä kotiisi? Mutta luotettava remonttimies puuttuu. Me teemme maalaukset, tapetoinnit, asennamme IKEA ja EPOQ keittiöt ja kokoamme kalusteet.

Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä ilmainen arviointi! www.hilpi.fi

Kattojen maalaukset /pesut

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Soita 010 2715 100

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Kari Salko, 0400 604 133

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

www.katonmaalausespoo.fi JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. KEVÄÄSEEN kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Kesälehdessä mm. rippijuhla reseptit, Marzin tie muusikoksi ja piispa saunassa! Hae lehti lähikirkoltasi.

Helmiä Rukousnauhat ja -helmet ovat ikiaikaisia apuvälineitä rauhoittumiseen ja keskittymiseen. TEKSTI KAISA HALONEN JA TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ JA PEKKA J. HEISKANEN/VANTAAN KAUPUNGINMUSEO

S 2B

Kirkko ja kaupunki | 6.6.2019

olmuja tai helmiä – ei väliä. 100 tai 59 tai 33 tai 18 – ei niin väliä sil läkään. Terve Maria, Jeesuksen rukous, ka tekismuksen mietis keleminen, ihan vain hengittäminen – kaik ki käy. Jo se, että pi dät rukousnauhaa kä dessäsi tai kuljetat si tä mukanasi, on ru kous, rohkaisee pappi ja hengellinen ohjaaja Henri Järvinen. Kristillisessä perinteessä on lukemattomia tapo ja käyttää rukousnauhaa, ja joillakin niistä on pit kä historia. Esimerkiksi katolisessa kirkossa yleises ti käytetty ruusukkorukous juontaa juurensa kes kiajalle. Ortodoksit puolestaan käyttävät rukousnauhaa toistaessaan Jeesuksen rukousta: ”Herra Jeesus Kris tus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä.” Ru kous on peräisin yli tuhannen vuoden takaa. Myöhemmin myös protestanttisissa kirkoissa on alettu harrastaa erilaisia rukousnauhoja ja helmiä ja niihin liittyviä meditaatioita. Järvinen itse käyttää erilaisia rukousnauhoja vaihtelevasti. Yleensä hän käyttää ruusukko rukousnauhaa, mutta paastonaikoja varten hänel lä on ortodoksinen satasolmuinen rukousnauha, jonka kanssa hän rukoilee Jeesuksen rukousta. Van hat rukousperinteet ovat hänen mielestään niin rik kaita, etteivät ne tyhjene käytössä, vaan puhuttele vat eri tilanteissa aina uudella tavalla. MUTTA EIKÖ RUKOILEMINEN onnistu ihan hyvin il man rukousnauhaakin? – Nauha on apuväline rukoilemiseen. Kun toistaa tiettyä mantraa tai rukousta, helmien avulla pysyy hyvin laskuissa, Henri Järvinen sanoo. Nauhan hypistely voi myös rauhoittaa ja auttaa keskittymään. Sitä voi pyöritellä sormissaan stres silelunakin. – Rukousnauhat ovat yleisuskonnollinen il miö ja ikivanha juttu. Niiden lisäksi rukouk sen apuna on käytetty muitakin konkreet tisia välineitä kuten esimerkiksi ikoneita ja erilaisia ristejä. Järvinen on huomannut, että monille hen gellisyydestä kiinnostuneille ei riitä pelkkä pu he tai raamatunluku, vaan he kaipaavat konk reettisia asioita ja esteettisiä kokemuksia: kauniita tiloja, musiikkia ja tavaroita, joita voi koskettaa ja pitää mukana. Juuri siksi Järvinen ja hänen työto verinsa myyvät erilaisissa henkisyys ja hyvinvoin titapahtumissa rukousnauhoja ja ikoneita ja anta vat käyttöohjeet kaupan päälle.

”

Kun toistaa tiettyä mantraa tai rukousta, helmien avulla pysyy hyvin laskuissa. HENRI JÄRVINEN

Ritva Halmeen rakkain rukousnauha on ostettu Roomasta.

6.6.2019 | Kirkko ja kaupunki

Rukousnauha vie Jeesuksen elämään

iitä tulee ostettua matkoilta, koska ne ovat niin kauniita. Minulla on nii tä varmaan joka nurkassa, käsilau kuissa ja taskuissa, kertoo espoolai nen Ritva Halme. Rukousnauhat eivät ole katolisel le Halmeelle vain matkamuistoja. Hän lisää, ettei vät ne myöskään ole amuletteja tai taikakaluja. Ei vätkä koruja. Niiden avulla rukoillaan: ruusukko rukousnauhassa on viisi kymmenen helmen ryhmää, joiden kohdalla toistetaan Terve Maria ru kousta ja samanaikaisesti hiljaa mietiskellään salai suuksiksi kutsuttuja tapahtumia Neitsyt Marian ja Jeesuksen elämässä. – Näin rukoillessani mietin Jeesuksen elämää yh dessä Marian kanssa, Halme sanoo. Rukousnauhan läpikäyminen aloitetaan siinä roikkuvan ristin kohdalta uskontunnustuksella ja Terve Marioiden välillä lausutaan Isä meidän rukous ta ja Kunniaa Isälle, Pojalle ja Pyhälle Hengelle. Tähän kaikkeen kuluu aikaa yhteensä noin 20 minuuttia. RUKOUSNAUHAA KÄYTETÄÄN katolisissa kirkoissa esilukijan johdolla, yleensä ennen messua, mutta moni käyttää sitä myös hiljaa yksin rukoillessaan. – Yksi tavallisimmista tavoista käyttää rukous nauhaa on esirukous jonkin asian tai toisen ihmi sen puolesta, Ritva Halme kertoo. – Joissakin maissa on totuttu rukoilemaan ru kousnauhan kanssa. Meille suomalaisille se ei tun nu niin läheiseltä. Luulen, että katolinen nuoriso kin räplää nykyään enemmän puhelinta kuin ru kousnauhaa, Halme sanoo.

Halmeelle rukousnauhasta on tullut matka kumppani. Hän on tehnyt useampia pyhiinvaelluk sia Santiago de Compostelaan ja Suomessa Pyhän Henrikin vaelluksia Yläneeltä Köyliöön. Vaelluksilla hän on huomannut, että rukousnauhan kanssa ru koileminen onnistuu parhaiten kävellessä. Askelten rytmi ja rukouksen rytmi tukevat toisiaan. Joskus hän on myös mitannut matkaa rukoilemalla: laske nut, montako ruusukkorukousta kestää kävellä jos takin paikasta toiseen. – Kotona en juurikaan käytä rukousnauhaa. Ru koileminen on muuttunut iän myötä niin, että siitä on tullut enimmäkseen hiljaa olemista. TERVE MARIA rukous eli Ave Maria loppuu avun pyyntöön: ”Pyhä Maria, Jumalan äiti, rukoile mei dän syntisten puolesta nyt ja kuolemamme hetke nä.” Terve Maria ei siis oikeastaan ole rukous vaan esirukouspyyntö. Ritva Halmeella on selitys sille, miksi rukoilles sa käännytään Neitsyt Marian puoleen. – Ehkä Marialta pyydetään esirukousta, kos ka joskus tuntuu siltä, että Jumala on niin kauhe an etäinen ja suuri herra. Siksi voi tuntua helpom malta saada se ensimmäinen kontakti johonkin täl lä välillä. – Ehkä sekin vaikuttaa, että Maria on nai nen. Minulla ei ole mitään tilastotietoa täs tä, mutta minusta tuntuu, että rukousnau han käyttäminen on enemmän naisten jut tu. Vielä 1600luvun puolivälissä, kun kato lisuus oli jo hätistetty pois Suomesta, naiset ainakin Satakunnassa pitivät salaa keskenään rosariumeiksi kutsuttuja tilaisuuksia, joissa ru koiltiin ruusukkorukousnauhan kanssa, Halme kertoo.

Terve Maria

ykyisen Vantaanlaakson alueella si jainnut Lillas oli 1600luvulla mer kittävä tila. Maanviljelyn lisäksi siel tä käytiin kauppaa Tallinnaan. Tila myös varusti omaa ratsumiestä, jo ka kiersi Ruotsin armeijan mukana Euroopassa sotimassa. Jossain vaiheessa 1600lukua tilalla myös asui joku, joka käytti helminauhoja tai mahdollisesti jopa rukoili helmien avulla ruusukkoa. Lillaksen alueella tehdyissä ar keologisissa kaivauksissa on nimittäin löy detty neljä gagaattihelmeä ja noin seitsemän kymmentä eri väristä lasihelmeä. Gagaatti on fossiloitunutta puuhiiltä, jota saatiin LänsiEuroo pasta. Keskiajalla sitä käytettiin erityisesti rukous helmissä. Lasihelmikorut olivat 1600luvulla muotia, ja nii hin oli varaa muillakin kuin aatelisilla. Koristautu miseen ei tosin kannustettu, sillä sekä Ruotsin val tio että luterilainen kirkko olivat turhaa koreilua vastaan. – On ihan mahdollista, että ainakin osa näis tä helmistä on peräisin rukousnauhasta, vaikka sellaisia ei enää luterilaisena aikana Suomessa yleisesti käytettykään. Kaivauksissa löydettiin myös kaksi pronssista matkaikonia, kertoo toh torikoulutettava Tuuli Heinonen, joka valmis telee väitöskirjaa pääkaupunkiseudun vanhois ta kylistä. LISÄKSI LILLAKSEN tilalta on löydetty kaksi raken nuskätköä. Kätköt ovat vanhaa arkimagiaa, jollaista on harjoitettu rautakaudelta aina 1900luvulle asti. Lillaksen kätköissä oli kivikautisia talttoja, jotka sil loiset asukkaat olivat ilmeisesti löytäneet tilan pel loista. Niiden uskottiin tulleen ukkosen mukana ja suojelevan tulelta. – Lillaksen asukkailla on ollut aika monipuolinen käsitys uskonasioista. He ovat olleet kiinnostunei ta arkipäiväisestä uskonnon harjoittamisesta ja sel västi halunneet käyttää kaikkia mahdollisia keino ja elämän turvaamiseksi, Tuuli Heinonen kertoo. Hän arvioi, että helmet ovat voineet tulla tilal le normaalin kaupankäynnin kautta LänsiEuroo pasta. Toinen vaihtoehto, joka selittäisi myös iko nit, on se, että joku tilan ratsusotilaista on tuonut ne matkoiltaan.

Tämä 1600luvulta peräisin oleva helmi on saattanut olla osa rukousnauhaa.

LISÄÄ VERKOSSA

Kaivaukset paljastavat 1600-luvun uskonnollisuutta

Terve, Maria, armoitettu, Herra sinun kanssasi. Siunattu sinä naisten joukossa ja siunattu kohtusi hedelmä Jeesus. Pyhä Maria, Jumalan äiti, rukoile meidän syntisten puolesta nyt ja kuolemamme hetkenä. Aamen.

Katso osoitteessa kirkkojakaupunki.fi, kuinka ruusukko rukousnauhaa käytetään.

Kirkko ja kaupunki | 6.6.2019

Helmien pyörittely palauttaa riparin turvallisen tunnelman

ea Lind, 15, ja Miko Rantala, 17, ovat vantaalaisen Hakunilan seura kunnan isosia, jotka tutustuivat ru koushelmien käyttöön riparilla. Seu rakunnan rippikouluissa opetuksen alkuvaiheeseen kuuluu isosten oh jaama pienryhmätyöskentely, jossa nuoret kokoa vat itselleen ruotsalaispiispa Martin Lönnebon suunnittelemat rukoushelmet ja opettelevat käyt tämään sen kahdeksaatoista helmeä. Rantala huomasi jo omalla rippileirillään, et tä rukoushelmien käyttäminen tuo hänelle hyvän olon. – Jaksoin tehdä riparilla paljon enem män kuin olisin uskonut, vaikka aina ei oli si huvittanutkaan. Tavallisina arkipäivinä Rantala ei kulje ta helmiä mukanaan, vaan säilyttää niitä vit riinikaapissa sänkynsä vieressä. Helmet näkyvät la sioven läpi, ja hän ottaa ne mukaansa erityisiin ti lanteisiin, kuten lähtiessään isoseksi rippileirille. OTTAESSAAN HELMINAUHAN käteensä Miko Ranta la tavoittaa välittömästi hyvän leiritunnelman. On kuin aikaisempien leirien kokemukset olisivat jo tenkin jääneet helmiin. – Saan kiinni fiiliksestä, joka leirillä oli. Muistan ikään kuin filminauhana sen, miten edellinen leiri on mennyt ja mitä siellä on tehty, Rantala sanoo. Leirin aikana helminauha pysyy Rantalan ran teessa. Isosena hän ohjaa riparilaisia rukous helmien käytössä. Helmiä käytetään muun muas sa niiden teemoihin liittyvissä opetustilanteissa se kä iltahartauksissa, joissa luetaan kaikuna isosen tai riparilaisen valitsema johonkin helmeen liitty vä rukous. Usein nuoret valitsevat yhteiseen rukoukseen yön helmen, autiomaan helmen tai toisen kah desta rakkauden helmestä. Moni kokee lähei seksi myös luomakunnan helmen rukouk sen, joka puhuu ekologisesta vastuusta. – Saan helmistä tosi paljon hyvää ener giaa. Jos vaikka päivä on ollut raskas, ajat telen, että huomenna on uusi päivä, jolloin teemme kaikkea siistiä. ASIOIDEN HYPISTELEMISESTÄ pitävälle Nea Lin dille rukoushelmien askartelu ja käyttö rippileiril lä tuntui mukavalta. Lind kertoo, että helmien sormeilu vähensi le vottomuutta ja auttoi häntä pysymään paikoillaan. Rukoushelmien käyttö iltahartaudessa rauhoitti mielen päivän lopuksi. Helmet olivat mukana myös riparin viimeisessä iltahetkessä. Rukoushelmien läpi käyminen yhdes sä kokosi yhteen sen, mitä ripari merkitsi. Tilanne oli Lindille erityisen haikea. – Siinä ympyrä sulkeutui konkreettisesti. Taju sin, että nyt tämä loppuu, enkä enää koskaan koe samaa uudestaan. Pidin riparista tosi paljon, enkä olisi halunnut lähteä sieltä, hän sanoo.

Nea Lind ja Miko Rantala tutustuivat rukoushelmiin Hakunilan seurakunnan riparilla.

Martin Lönnebon rukoushelmet Näin Martin Lönnebon rukoushelmiä käytetään Hakunilan seurakunnan ripareilla. Aloita kullanvärisestä Jumalahelmestä ja etene vastapäivään.

Yön helmi ”Kun yön pelot tulevat, enkelisi vartioivat minua pimeässä.”

Ylösnousemuksen helmi ”Sinä muutat suruni iloksi.”

RIPARISTA LÄHTIEN rukoushelmet ovat kulkeneet Nea Lindin laukun pohjalla. Niiden hypistely pa lauttaa yhteyden riparilla koettuun hyvään oloon. Lind mainitsee esimerkkinä pääsykoetilanteen, jos sa helmet auttoivat häntä pääsemään jännittämi sen yli. – Helmien avulla pystyin rauhoittumaan siinä hetkessä. Yleensä tartun ensin kahteen punaiseen helmeen. Niiden hypistely tuo takaisin sen turvalli sen ja hyvän fiiliksen, jonka koin riparillani.

VIDEO VERKOSSA

Nea Lind ja Miko Rantala kertovat rukoushelmien käytöstä osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Salaisuuden helmet ”Sinä näet salaisuuteni, Jumala. Tee minusta rohkea. Lohduta minua.”

Minä-helmi ”Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.”

Jumala-helmi ”Sinä olet ääretön. Sinä olet lähellä. Sinä olet valo.”

Hiljaisuuden helmet (soikeat helmet) ”Ota yksinäisyyteni. Olen sinun.”

6.6.2019 | Kirkko ja kaupunki

Päivittäinen rukous on sisäisen muutoksen lähde

iisi suurta puuhelmeä ja 29 pienempää kulkee vuorollaan Tiina Kristofferssonin sormien välistä, kun KOMteatterissa työskentelevä Kristoffersson kävelee päivittäisen työmatkansa Töölöstä Ullanlinnaan. Kristoffersson tilasi ensimmäiset rukoushelmensä Yhdysvalloista viisi vuotta sitten. Kaunis esine, hän ajatteli, mutta helmillä pitäisi myös tehdä jotain, jotta niillä olisi merkitystä. Seuraava vaihe alkoi syksyisellä junamatkalla, jonka aikana Kristoffersson pohti elämäänsä. Saman vuoden aikana hän oli syventänyt suhdettaan kristinuskoon osallistumalla jumalanpalveluksiin ja lukemalla kristillistä mystiikkaa ja teologiaa käsitteleviä kirjoja. – Jumala, mitä haluat minun tekevän? Kristoffersson kysyi mielessään. Kuin vastauksena hänen mieleensä tuli selkeä ajatus: rukoile toisten ihmisten puolesta. Kristoffersson ajatteli olevansa täysin väärä valinta esirukoilijan tehtävään. Eihän hän edes pitänyt ihmisistä. Kokemus rukousvastauksesta oli kuitenkin niin vahva, että hän ei halunnut ohittaa sitä vain tyypillisenä ”sisäisenä puheluna”.

Tiina Kristoffersson aloittaa arkipäivänsä rukoilemalla, että luonto välttyisi ihmisen aiheuttamalta katastrofilta.

Rakkauden 2. helmi (lähimmäisenrakkaus) ”Niin kuin sinä lohdutat anna minun lohduttaa. Niin kuin sinä rakastat anna minun rakastaa.”

Rakkauden 1. helmi (Jumalan rakkaus) ”Ruoki minua rakkaudella, Jumala.”

Luomakunnan helmi ”Sinä, Herra, loit maailman, kasvit, eläimet ja ihmiset. Opeta meitä arvostamaan ja suojelemaan luomakuntaasi.”

Kasteen helmi ”Kasteessa ristin merkkinä piirsit minuun sanasi: Sinä olet minun. En koskaan hylkää sinua.”

Pyhän huolettomuuden helmi ”Sinä tiedät, mitä tarvitsen. Varjele minut huolehtimasta.”

Autiomaan helmi ”Teen väärin ja satutan muita. En jaksa yksin, kaipaan rakkautta. Armahda minua.”

TIINA KRISTOFFERSSON teki rukoushelmistä oman versionsa, jossa kolme suurta helmeä on varattu esirukoukselle. Rukouspolku hahmottui luterilaisen messun rukouksista, jotka hän kokee itselleen läheisiksi. – Siitä lähtien olen pitänyt messun liturgiaa mukanani tarrautumalla päivittäin rukousnauhoihin, Kristoffersson sanoo. Kävelymatka kotoa Kristofferssonin työpaikalle kestää noin 20 minuuttia. Sinä aikana hän ehtii käydä läpi jokaiseen helmeen liittyvän rukouksen. Rukous alkaa rististä ja päättyy ristiin. Kymmenen tai viidentoista minuutin varaaminen rukoukselle ei kuulosta paljolta, mutta Kristofferssonin mukaan sitoutuminen päivittäiseen rukoukseen on voimakas sisäisen muutoksen lähde. – Rukoushelmien käyttäminen on toimintaa, joka tähtää sydämen muutokseen. Voimme muuttaa itseämme tiettyyn pisteeseen saakka tietoa lisäämällä ja valistuksella, mutta suurissa kysymyksissä, joissa muutoksen tarve koskee koko identiteettiämme, pelkät järkiperusteet eivät riitä. VIIMEISEN SUUREN HELMEN kohdalla Tiina Kristoffersson rukoilee luomakunnan puolesta. Hän pyytää, että ihmiset pystyisivät vastaanottamaan tieteentekijöiden viestin luonnon pelastamisen vaatimasta elintapojen muuttumisesta. Kristoffersson pitää tärkeänä sitä, että kristitty kääntyy ulospäin itsestään ja vaikuttaa yhteiskunnassa tavalla tai toisella. Ilman sitä hengellisyys jää vain itsen etsimisen ja parantelemisen projektiksi. Rukoillessaan luonnon puolesta Kristoffersson tuntee, että hänen aikaisempi luottamuksensa luonnon varjeltumiseen vakavalta katastrofilta on alkanut pettää. Hän kamppailee sisäistä toivottomuutta vastaan hyräilemällä virttä Herraa hyvää kiittäkää. – Päivittäisen rukouksen hedelmät eivät ole vain iloa, onnea ja autuutta. Sisäinen herääminen voi aiheuttaa myös suurta surua ja sisäistä tuskaa, hän sanoo. ■

Kirkko ja kaupunki | 6.6.2019

Kuka?

Elokuvaohjaaja Dome Karukoski, 42, asuu Helsingin Töölössä. (Hänen sielun ikänsä vaihtelee kuulemma 16 ja 80 ikävuoden välillä.) Hän on ohjannut vuodesta 2005 lähtien kahdeksan pitkää elokuvaa ja kolme tvsarjaa.

Mitä?

Karukosken uusin elokuva Tolkien kertoo fantasiakirjallisuuden isän, J.R.R. Tolkienin, lapsuudesta ja nuoruudesta. Tolkienin on tuottanut amerikkalainen Fox Searchlight Pictures, ja elokuvan esitysoikeudet on myyty 50 maahan. Karukoski on Renny Harlinin ohella toinen Hollywoodissa työskennellyt suomalaisohjaaja.

Motto

Ole itsellesi armollinen.

6.6.2019 | Kirkko ja kaupunki

Sivullinen oikeassa paikassa Dome Karukoski halusi olla nuorena Tolkien-lautapelissä velho. Elokuvan ohjaaminen J.R.R. Tolkienista oli hänelle unelmien täyttymys. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

os Angelesista edellispäivänä kotiutunut Dome Karukoski on poikki. Takana on Tolkien-elokuvan seitsemän viikkoa kestänyt pressikiertue. Kotona hän ehtii olla vain vajaan viikon, kun kiertue jatkuu. – Tiukoista aikatauluista huolimatta olen yrittänyt nauttia tästä kaikesta. Tunnen, että minulla on siihen täysi oikeus. Kansainvälisissä lehdistötilaisuuksissa on melkoinen härdelli. Haastatteluja voi olla 50–70 päivässä, ja yhdelle toimittajalle on aikaa 8–15 minuuttia. Karukoski ymmärtää, miten tärkeä osa työtä se on: jos hän on hyvä haastateltava, se on elokuvan eduksi. – Kilpailu elokuva-alalla on Amerikassa kovaa. Elokuvan eteen tehdään kaikki. Minut on kasvatettu tunnolliseksi, ja haluan hoitaa asiat mahdollisimman hyvin. Perheellisenä miehenä mietin vain välillä, onko kaikki tämä hyväksi perheelle ja omalle terveydelle. Karukosken pyrkimyksenä ei ole koskaan varsinaisesti ollut päästä Hollywoodiin ohjaamaan. Hän tietää, että se on mankeli, jossa ohjaajan sielu tuhoutuu helposti. – Oli tämä kuitenkin mahtava kokemus ja suomalaiselle harvinaista herkkua. Ja itse projekti, elokuvan tekeminen fantasiakirjallisuuden isästä, J.R.R. Tolkienista, oli minulle unelmien täyttymys. TOLKIENIN TUOTANNON Dome Karukoski tunsi ennestään hyvin. Hän luki Tolkienin tunnetuimman teoksen, Taru sormusten herrasta, 12-vuotiaana ja innostui. Sen jälkeen hän luki Hobitin ja Silmarillionin. Karukoski pelasi myös Tolkienin kirjoihin liittyvää lautapeliä. Hän ei halunnut olla pelissä mikään yksittäinen hahmo vaan velho, joka taikoo asioita. – Ajattelen, että ohjaaja on myös eräänlainen velho, koska hän kykenee luomaan tarinaa ja taianomaisia hetkiä. Minusta Tolkien-elokuva kertoo juuri tarinan voimasta. – Toisaalta ohjaaja joutuu myös velhojen tapaan taistelemaan pimeyden voimia vastaan, sillä työssä on aina myös vastoinkäymisiä. Ehkä olen vielä matkalla siihen, tuleeko minusta hyvä vai paha velho, Karukoski pohtii. Tolkienin elämästä Karukoski ei ennen elokuvaprojektia tiennyt juuri mitään. Hän yllättyi siitä, miten kaunis ja koskettava tämän lapsuudentarina on. Yllättävää oli sekin, miten paljon yhteistä Karukoski löysi omastaan ja Tolkienin elämästä. – Elimme kumpikin lapsena köyhässä yksinhuoltajaperheessä. Tolkienin isä oli kuollut, ja minä olin ensimmäisen kerran yhteydessä yhdysvaltalaiseen isääni vasta 14-vuotiaana. – Isättömyyden trauma johti Tolkienilla ulkopuolisuuden kokemukseen, jonka tunnistan hyvin myös itsessäni. Tämän vastapainoksi ystävyyssuhteet muodostuivat Tolkienille erittäin tärkeiksi. Hän

haali erilaisia ystävyysklubeja, joista hän piti kiinni suorastaan maanisesti. ELOKUVA-ALALLE PÄÄTYMINEN oli Dome Karukosken elämässä pitkälti sattumaa. Hän ei harrastanut nuorena esimerkiksi videoiden kuvaamista lukuun ottamatta perhepiirissä kuvaamiaan rippijuhlavideoita. Koulussa hän päätyi 16-vuotiaana tekemään äidinkielen tunnilla jonkinlaisen hassutteluvideon. Siitäkin tehtävästä hän kiinnostui lähinnä sen vuoksi, että pääsi pois luokkahuoneesta. Jokin alkoi kuitenkin muuttua, kun Karukoski tutustui paremmin näyttelijäisäänsä. Hän alkoi teiniikäisenä käydä tämän luona New Yorkissa loma-aikoina.

”

Samalla kiusaaminen toi bensaa moottoriin. Halusin onnistua ja näyttää kaikille, että minusta on johonkin. – Aloin tajuta hänen kauttaan, kuka olen ja mitkä ovat vahvuuteni. Minulle tuli into ilmaista itseäni teatterilavalla. Pyrin pari kertaa Teatterikorkeakouluun, mutta en päässyt sisään. Sitten hain Taideteolliseen korkeakouluun opiskelemaan elokuvaohjaamista, ja yllättäen minua onnisti. Tunsin silloin 22-vuotiaana heti olevani oikeassa paikassa. Karukosken nuoruuteen kuuluivat myös kokemukset kiusaamisesta. Se lisäsi osaltaan sivullisuuden ja riittämättömyyden tunteita. – Samalla kiusaaminen toi bensaa moottoriin. Halusin onnistua ja näyttää kaikille, että minusta on johonkin. Karukoski on tehnyt vuodesta 2003 lähtien erityyppisiä elokuvia. Tällä vuosikymmenellä hän on ohjannut Napapiirin sankarit, Leijonasydämen, Mielensäpahoittajan ja Tom of Finlandin. – Elokuviani yhdistää se, että ne ovat humaaneja tarinoita. Moni niistä kertoo tietyn ulkopuolisuuden lisäksi poikkeuksellisesta ajasta ja miljööstä. HUMAANI TARINA sisältyy myös vuonna 2009 valmistuneeseen Kiellettyyn hedelmään, joka kertoo kahdesta tiukassa uskonnollisessa yhteisössä kasvaneesta lestadiolaistytöstä. Dome Karukoski pitää Kiellettyä hedelmää sisartyönä ensimmäiselle pitkälle elokuvalleen Tyttö sinä olet tähti.

– Kummassakin elokuvassa päähenkilöt kysyvät, onko tämä ympäristö minua varten. Erityisesti nuorilla naisilla voi olla yhteiskunnassa monenlaisia paineita. Lestadiolaisessa yhteisössä naisen odotetaan elävän äidin roolissa tiettyjen normien mukaan. Uskontoon sinänsä Karukoski suhtautuu arvostavasti. Hän on huomannut, että Suomen kirkko on moderni ja kuunteleva ja auttaa hädässä olevia. Sen sijaan hän ei hyväksy sitä, että Jenkeissä jotkin fundamentaliset kirkot siunaavat aseita ja pyrkivät monin tavoin manipuloimaan ihmisiä. Uskonnollista tematiikkaa on myös Tolkienin teoksissa. Karukosken mielestä varsinkin Taru sormusten herrasta on selkeästi katolinen teos. – Tolkien-elokuvassakin on joitakin uskonnollisia kohtauksia. Esimerkiksi kohtauksessa, jossa Tolkien luulee menettäneensä Edithin, elämänsä rakkauden, hän lausuu epätoivoisena muinaisen englantilaisen runoilijan Cynewulfin Crist-runoa. – Halusin tuoda Tolkienin uskonnollisuuden esiin epäsuorasti. Samalla tavoin viitteellisesti elokuvassa käsitellään Tolkienin suomen kielen harrastamista. Tolkien oli Karukoskelle ensimmäinen työ, josta oli olemassa valmis käsikirjoitus. Yleensä Karukosken elokuvien taustalla on ollut jokin idea tai kirja, josta hän on tehnyt käsikirjoituksen yhdessä jonkun kirjoittajan kanssa. Tolkienin käsikirjoituksesta tehtiin monta versiota. Esimerkiksi sotakuvauksia muutettiin niin, että niissä näkyvät vahvasti kirjailijan omat ahdistavat kokemukset. – Kyseessä on matka pimeyteen ja siitä selviytyminen. Uskon, että tällaisia kokemuksia voi kuvata vain se, joka on itse käynyt pimeydessä. Tolkien myös toimii näissä ja muissa kohtauksissa täysin kristillisen etiikan mukaisesti. ELOKUVAN VALMISTUMISEN jälkeinen uupumus on Dome Karukoskelle tuttu tunne. Aiemmin voimat palautuivat, kun hän lähti vaikkapa viikoksi sukellusmatkalle. Nyt tällainen ei onnistu, kun perheessä on kaksi pientä lasta. – Kotona ollessani pyrin olemaan lapsilleni läsnäoleva isä. Kerron heille tarinoita, ja rohkaisen heitä näin avaamaan mielikuvitustaan. Nykyisessä elämäntilanteessa Karukoski yrittää etsiä itselleen uusia palautumiskeinoja. Yksi sellainen on urheilu. Hän pyrkii myös hakeutumaan uudestaan kirjojen pariin, ja harmittelee lukemisen jääneen, vaikka kirjaan syventyminen on hyvä keino irrottautua työasioista. Karukosken tulevat työkuviot ovat vielä auki, vaikka joitakin aiheita onkin kehitteillä. Hänellä on Fox Searchlight Picturesin kanssa alustava sopimus toisesta elokuvasta, mutta sen tekemisestä ei ole varmuutta. ■

Kirkko ja kaupunki | 6.6.2019

Näkymätön nuo Muunsukupuoliset, transihmiset, homo- ja biseksuaalit sekä muu sateenkaariväki kertovat rippikoulumuistonsa. Harva kapinoi, kun ohjaaja käskee riparilla poikien joukkoon piirtämään unelmien tyttöystävää. Helvetti pelottaa. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS HANS EISKONEN

”I

ltaohjelmien sketseissä tehtiin homoista pilaa. Onneksi leirilleni osui myös isosia ja ohjaajia, jotka sanoivat, että jokainen on Jumalalle arvokas omana itsenään.” Nainen, 26 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä kirkossa puhuvat monesti ulkopuoliset. Tässä jutussa puheenvuoron saavat vähemmistöjen jäsenet. Kirkko ja kaupunki pyysi rippikoulumuistoja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöiltä, ja vastauksia tuli 109. Valtaosa kommenteista oli kriittisiä, mutta omaa riparia myös ylistettiin: ”Rippikoulu- ja isosaikani takia uskaltauduin ulos kaapista. Lämmin henki ja yhteenkuuluvuudentunne sai minussa aikaan reaktion, että kelpaan tällaisena.” Nainen, 20 Vastaajat määrittelevät sukupuolensa itse. Nainen voi olla myös sukupuolensa naiseksi korjannut tai asiaa suunnitteleva. Moni syntyessään tytöksi määritelty kokee itsensä aikuisena naiseksi, mutta jotkut muunsukupuoliseksi, sukupuolettomaksi, mieheksi tai vaikka transmieheksi. SUURIN OSA VASTAAJISTA meni rippikouluun vanhempien mieliksi tai kaverien perässä. Jotkut halusivat oppia lisää Jumalasta. ”Rippikoulun käyminen oli minulle uskovaisena nuorena itsestäänselvyys, ja kokemus oli todella hyvä.” Nainen, 23 ”Ajattelin, että saattaisin löytää rippikoulun aikana uskon uudelleen. Kävi päinvastaisesti. Rippikoulu sai minut kääntämään selkäni järjestäytyneille uskonnoille.” Muunsukupuolinen, 27 ”Kävin aktiivisesti lasten leireillä, ja olin innoissani rippikoulusta. Se oli kumminkin erilainen. En saanut rippikoulussa yhtään kaveria, eikä sukupuolivähemmistöjä otettu huomioon ollenkaan. Leirillä tehtiin unelmien mies- ja naismallit, mutta kun kysyin, sain tehdä unelmatyttöystävän poikien kanssa.” Muu, 17 Näkymättömyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset toistuvat sateenkaarinuorten rippikoulukokemuksissa. ”Olin ulkopuolinen ja ihan erilainen.” Mies, 16 ”Koin yhteenkuuluvuuden tunnetta, jos toimin ja ajattelin kuten muut. Leiri ja kesähengailu omanikäisellä porukalla oli tärkeää. Oma identiteetti jäi kuitenkin piiloon.” Nainen, 27 ”Yhdelle tyypille meinasin tulla kaapista. Puhuimme suhteista ja sanoin: ’Entä jos se on tyttöystävä?’ Hän tönäisi minut alas sängyltä huutaen ’hyi’.” Muunsukupuolinen, 18 ”Oloni oli näkymätön. Päätin hylätä kirkon ennen kuin se hylkää minut.” Mies, 17 AHDISTUS KUULUU monen sateenkaarinuoren rippikoulukokemukseen. Varsinkin nuoret, jotka eivät samastu synnytyslaitoksella määriteltyyn sukupuoleen, kertovat pahoinvoinnista.

”Rippikoulu oli todella ahdistava.” Transpoika, 15. ”Kävin pääni sisällä pitkällisiä keskusteluja siitä, että mitä jos Jumala on olemassa, homous on synti ja synneistä joutuu helvettiin, jos niitä ei kadu. Tiesin jo 15-vuotiaana, etten voisi katua rakkautta toiseen ihmiseen. Ahdistus oli kova, kun mietin, rajoitanko elämääni siksi, että olisin kuollessani paremmassa asemassa.” Muunsukupuolinen, 27 ”En voinut olla rippikoulussa oma itseni ja kamppailin yksin helvettiin joutumisen pelon kanssa.” Muunsukupuolinen, 27 ”Sukupuolivähemmistöistä ei puhuttu, ja seksuaalivähemmistöistäkin vain silloin, kun eräs poika kysyi, miten homoihin suhtaudutaan. Leirinjohtaja kertoi, että homot päätyvät helvettiin.” Muunsukupuolinen, 26 ”Olen aina tuntenut, ettei kirkko hyväksy minua. Yhtenä iltana pohdin, kannattaako minun edes elää.” Muunsukupuolinen, 18 ”Meillä oli vanhoillinen pappi, joka toitotti, miten syntisiä olemme ja että joudamme helvettiin. Konfirmaatiotilaisuudessa oli sukupuolitetut penkkirivit, ja seurakunnan työntekijä repi minut niskasta poikien penkistä tyttöjen penkkiin.” Mies, 20 ”Rippikoulussa pappi sai kuulla minun kuuluvan seksuaalivähemmistöön. Tämän myötä pidettiin kokonainen oppitunti siitä, miten homoseksuaalit joutuvat helvettiin, elleivät eheydy ja pyydä syntejä anteeksi.” Nainen, 20 MYÖS MYÖNTEISIÄ riparimuistoja kerrotaan. ”Yksi elämäni hienoimmista kokemuksista. Tutustuin ihmisiin, joiden kanssa olen yhä tekemisissä ja sain eväitä elämän myöhempiin myrskyihin.” Nainen, 22. ”Oli hauskaa, ei todellakaan syrjitty. Jatkoin isoseksi.” Biologinen tyttö / oikea poika, 16 ”Seurakunnan työntekijät olivat huippusakkia. He ottivat jokaisen rakkaudella vastaan omana itsenään, sukupuoli-identiteetistä ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.” Mies, 26 ”Rippikouluni oli huikea.” Nainen, 16 Erityisen paljon kehuja kerää körttien ripari, jota pitää kirkon herätysliikkeisiin kuuluva Herättäjä-Yhdistys: ”Kävin körttiriparin. Etukäteen jännitti, mutta leiri ja riparipappimme olivat aivan mahtavia. Puhuimme myös seksuaalivähemmistöistä kunnioittavasti ja hyväksyen. Ilmapiiri leirillä oli avoin.” Naisoletettu muunsukupuolinen, 29 MONEN RIPPIKOULUN KONKARIT kertovat, että suhtautuminen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin on ihan leiristä kiinni. ”Rippikoulu oli täyttä kuraa. Kiusaamiseeni puututtiin vain kerran, ja silloinkin sanoin ohjaajalle asiasta. Sain sellaisen kuvan, että työntekijät ja isoset vihaavat minua, koska kuulun seksuaalivähemmistöön. Olen kui-

6.6.2019 | Kirkko ja kaupunki

ri puhuu tenkin ollut sen jälkeen leireillä isosena. Ohjaajat ja muut isoset ovat ottaneet asemani huomioon, mikä on aivan mahtavaa. Otamme myös tulevien riparilaisten aseman huomioon.” Transmies, 17 ”Varsinkin maalaispaikkakunnilla seurakunnan nuorisotyöntekijät ja papit eivät suhtaudu sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin hyväksyvästi ja ymmärtäväisesti. Tiedän, että monissa suurten kaupunkien seurakunnissa rippikoulujen järjestäjät pyrkivät aktiivisesti olemaan sensitiivisiä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan.” Nainen, 23 Syrjinnän pelko ja tarve itsensä puolustamiseen luovat paineita sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen nuorille. ”Rippikoulussa kysyttiin, saisivatko samaa sukupuolta olevat parit mennä kirkossa naimisiin. Tuntui hirveältä puolustaa omaa olemustaan ja seurata samalla, kuinka minua kohtaan vastenmielisesti käyttäytyvät tyypit ilmaisivat inhoaan, eivätkä ohjaajat moittineet heitä.” Mies, 22 ”Päädyin keskusteluun sateenkaariperheistä. Entinen kaverini oli sitä mieltä, että lapsella kuuluu olla isä ja äiti. Osaan puolustaa itseäni, mutta olisi ollut mukavaa, jos ohjaaja olisi puuttunut tähän. Toinen ikävä tilanne tuli, kun silloinen kumppanini kävi tapaamassa minua vierailupäivänä. Olimme selkeästi pariskunta julkisine hellyydenosoituksineen, mutta rippileirin pappi päätteli, että olimme erittäin läheisiä sisaruksia. Se tuntui todella oudolta.” Muunsukupuolinen, 23 ”Jos olet itsevarma ja sanavalmis nuori, voit olla oma itsesi, sillä ’ketään ei syrjitä’. Valtaapitävillä henkilöillä saattaa kuitenkin olla asenteita, joiden edessä tekee mieli piiloutua.” Transmaskuliini, 24 ”Lauloin ponnekkaasti toisen tytön kanssa ’tuu mun vaimoksein’, muuttamatta tilalle ’mieheksein’, vaikka siihen kovasti tyttöjä kannustettiin. Yksin en olisi siihen pystynyt!” Nainen, 26

SEURUSTELUA, RAKKAUTTA ja seksuaalisuutta käsitellään joka rippikoulussa. Tunti on odotettu. ”Puhuttiin paljon rakkaudesta, mutta vain miehen ja naisen välisestä. En uskaltanut tuoda esille suuntautumistani.” Nainen, 21 ”Olin juuri ymmärtänyt olevani seksuaalisesti kiinnostunut kaikista sukupuolista, joten olisin kaivannut puhetta aihepiiristä. Seksuaalisuuden kehitys on iso osa aikuistumista, jota rippikoulun on tarkoitus tukea.” Nainen, 23 ”Rippipappimme kuvaili, että jos mies saa hyvän vaimon tai nainen hyvän miehen, niin muu unohtuu.” Mies, 22 ”Riparista vastaava pappi mainitsi rakkausteemaisena päivänä homouden olevan syntiä ja korosti päivän kertovan nimenomaan heterosuhteista, koska ’homot eivät koe rakkautta’.” Muunsukupuolinen, 23 ”Kun muut pojat kailottivat kovaan ääneen Tuu mun vaimoksein -kappaletta, minä hyräilin hiljaa päässäni ’tuu mun mieheksein’ ja tunsin itseni vääräksi ja iljettäväksi.” Mies, 28 ”Joku nuori kysyi homoseksuaalisuudesta. Kiitos henkilökunnalle, joka kertoi sen olevan ok ja kannattavansa samaa sukupuolta olevien vihkimistä kirkossa. Tuli mukava fiilis.” Nainen, 19 ”Rippikoulun yhden päivän teemana olivat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Setalta tuli kaksi puhujaa kertomaan niistä ja omista kokemuksistaan. Tunnelma oli positiivinen ja kannustava. Kun muutaman vuoden päästä myönsin oman seksuaalisuuteni itselleni ja muille, koin valtavan hyödylliseksi, että saatoin palata rippikoulusta saamiini materiaaleihin ja että rippikoulussa oli puhuttu asiasta niin avoimesti ja hyväksyvästi. En tiedä, olisinko muuten yhtä sinut itseni kanssa nyt.” Nainen, 22 ■ Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajava Pride näkyy ja kuuluu Helsingissä 24.–30.6. Kirkkojakaupunki.fi kertoo Pride-viikolla, miten seurakunnat osallistuvat tapahtumaan ja kuinka sateenkaariväki kehittäisi rippikoulua.

”On hengellistä väkivaltaa julistaa, että homous on synti” Periaatteessa kaikenlaiset nuoret otetaan rippikoulussa vastaan sellaisina kuin he ovat. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rippikouluissa käytetään vuonna 2017 hyväksyttyä rippikoulusuunnitelmaa, jossa puhutaan sukupuolisensitiivisyydestä. Se tarkoittaa, että sukupuoli on moninaisempi asia kuin jako tyttöihin ja poikiin. Näin rippikoulusuunnitelmassa lukee: ”Turvallinen rippikoulu edellyttää riittävää ymmärrystä sukupuolisensitiivisyydestä. Nuori on erityisen herkässä kasvun vaiheessa. –– Sanavalinnat voivat sulkea ihmisiä ulkopuolelle huomaamatta ja ilman erityistä kiusaamistarkoitusta. On tärkeää tietoisesti huomioida se, että nuoret, heidän perheensä ja todellisuutensa ovat monenlaisia. Kirkossa ei haluta sulkea ketään ulkopuolisiksi.” Käytännössä rippikouluja on monenlaisia.

- Paikalliset erot ovat suuria. Äskettäin ammattiin valmistuneet kirkon työntekijät ovat varsin valveutuneita, mutta 25 vuotta työskennelleet ovat eläneet eri maailmassa, sanoo Kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden johtaja Jarmo Kokkonen. Kokkonen tutustui rippikoulukokemuksiin, joita sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat lähettivät Kirkko ja kaupungille. Muutamaa asiaa hän ei hyväksy. - On hengellistä väkivaltaa julistaa, että homous on synti. Tällöin puututaan toisen ihmisen olemukseen ja identiteettiin. Homovitseille ja sukupuolisuutta normittaville sketseille pitää olla nollatoleranssi myös isosten järjestämässä iltaohjelmassa. Rippikoulun käyneiltä nuorilta kysyttiin viime vuonna riparikokemuksia. Väitteeseen ”minun oli turvallista olla rippikoulussa” vastasi myöntävästi 96

prosenttia tytöistä ja pojista ja 74 prosenttia nuorista, jotka olivat merkinneet sukupuolekseen muu. Tänä vuonna kysely tehdään uudestaan. - Sukupuolisensitiivisyyden pitää toteutua niin koulussa, rippikoulussa kuin harrastuksissa. Väitän, että rippikoulu kestää vertailun. Kokkonen painottaa, että sukupuolen moninaisuuden tunnustaminen ei merkitse sukupuolen häivyttämistä. - Tyttö saa olla niin prinsessa ja poika niin äijä kuin kokee olevansa, kunhan näistä asioista ei muodostu jokaista nuorta koskevia oletuksia. Jokainen saa olla sellainen kuin on. Moninaisuus kertoo Jumalan luomistyöstä, ei ongelmista saati sairauksista. Kokkonen väitteli vuonna 2016 tohtoriksi sukupuolesta ja yhteisöllisyydestä rippikoulun rituaaleissa.

Osa 34

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

6.6.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Ohjaaja ja käsikirjoittaja Johanna Vuoksenmaa, 53, asuu Tampereella. Hän on ohjannut muun muassa elokuvat Nousukausi ja 21 tapaa pilata avioliitto sekä tv-sarjat Klikkaa mua ja Ex-onnelliset. Vuoksenmaan avovesissä uimisesta kertova Vesiystäviä-kirja ilmestyi tänä keväänä. Vuoksenmaa työstää parhaillaan uutta 70 on vain numero -elokuvaa sekä Exonnellisten seuraavaa tuotantokautta. Lisäksi häneltä on tulossa ensi vuoden alussa esikoisromaani, perhetarina, joka sijoittuu vuoden 1977 sähkölakon seitsemälle viikolle.

Johanna Vuoksenmaan lempiuintipaikkoihin kuuluu Espoon Myllyjärvi, jota hän kuvailee kauniiksi mutta ristiriitaiseksi naarasjärveksi.

Luonnonvesien terapiaa Johanna Vuoksenmaa nauttii täysin siemauksin järvissä, lammissa ja joissa uimisesta.

elämyksen. Hän kutsuu sitä eräänlaiseksi mindfulnessiksi tai improvisaatioleikiksi.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JUSSI HELTTUNEN

iime kesän helteillä ohjaaja ja käsikirjoittaja Johanna Vuoksenmaa saattoi pulahtaa veteen useita kertoja päivässä. Uiminen ei kuitenkaan liity Vuoksenmaalla vain hellepäiviin, sillä se merkitsee hänelle hyväksi koettua tapaa rentoutua. Taiteentekijällä työt ovat mielessä koko ajan, joten Vuoksenmaa tarvitsee vahvoja aistiärsykkeitä päästäkseen edes hetkeksi irti töistä. Hänelle vesi tarjoaa nautintoa tuovan, kaikilla aisteilla koettavan

Helluntai

AVOVESISSÄ UIMINEN on kuulunut Johanna Vuoksenmaan elämään pienestä pitäen. Kahdeksan

ISTOCK

Taivaan tähden

9.6.

KESÄLLÄ VUOKSENMAA ei välttämättä ehdi juurikaan lomailemaan, joten uintireissut limittyvät muuhun elämään. Hän saattaa piipahtaa uimassa vaikka kesken elokuvan kuvausten. Kymmenen minuutin uintihetki tuntuu mittaansa pidemmältä hengähdystauolta. Vuoksenmaa ui mieluiten järvissä, lammissa ja joissa, koska hän kokee ne isoa ja voimakasta merivettä turvallisemmaksi. Uidessaan hän aistii, miten erilaiset vedet kannattelevat ja miltä ne tuntuvat iholla. Esimerkiksi säätila vaikuttaa veden väriin ja ääneen. Sisävesissäkin aallot saattavat myrskyllä olla niin hurjia, että uimari todellakin tietää, kuka siinä tanssissa vie.

Pyhä Navigaattori PIISPA Aimo T. Nikolainen kiteytti aikoinaan helluntain merkityksen napakasti näin: ”Helluntai on Jeesuksen toinen tuleminen”. Niinpä. 40 päivää poislähtemisensä jälkeen hän tuli, nyt Pyhänä Henkenä. Tämä selittää sen, miksi Jeesus sanoi opetuslapsille: ”Teille on hyödyksi, että minä menen pois.” Hyödyllistä siksi, että kun Jeesus oli täällä, hän oli sidottu ajan ja paikan rajoituksiin. Hän saattoi olla vain yhdessä paikassa. Puhua vain niiden kanssa, jotka olivat läsnä. Rohkaista ja opettaa vain puheittensa kuulijoita. Vastata vain muutamiin kysymyksiin. Pyhä Henki on sen sijaan tasapuolisesti kaikkien meidän vierellä.

vuotta sitten harrastukseen tuli uusi yhteisöllinen ulottuvuus, kun Vuoksenmaa perusti ystävänsä kanssa Facebook-ryhmän nimeltä Avovesiin! Ajatuksena oli bongata uimarantoja ympäri Suomea ja jakaa niistä vinkkejä ryhmässä. Myöhemmin Vuoksenmaata yllytettiin kokoamaan uintipaikoistaan kirja. Hän päätti ottaa sitä varten jokaisesta uintiretkestään valokuvan, onhan hän ensimmäiseltä ammatiltaan valokuvaaja. Vesiystäviä-kirjassaan Vuoksenmaa esittelee 101 järveä, lampea ja jokea. Hän on jakanut uintipaikkansa hauskalla tavalla viiteen kategoriaan: ystävällisiin sylivesiin, arkisiin ja vaatimattomiin vetten varpusiin, yksinäisiin ja itsenäisiin erakkovesiin, lumoaviin maagisiin vesiin sekä suuriin ja omanarvontuntoisiin vesiklassikoihin. Vuoksenmaan mukaan Suomen vesistöt antavat meille enemmän kuin tajuammekaan. Ne tarjoavat sekä huvia että terapiaa eivätkä kysele ihmisen ikää tai ihonväriä. ■

Tekee kaikkea tuota samaa. Mutta siis hyvin henkilökohtaisesti ja joka hetki, sekunti sekunnilta. Uuden testamentin käyttämä nimi Pyhästä Hengestä on kreikankielinen sana parakletos. Sana tarkoittaa auttajaa, mutta se on niin monimerkityksellinen, että erikieliset raamatunkäännökset kääntävät sen useilla eri tavoilla. Jokainen käännös on totta ja avaa yhden puolen Pyhän Hengen tehtävästä. Hän on opas eli navigaattori. Puolustusasianajaja. Inspiraattori. Personal trainer. Kehottaja. Terapeutti. Lohduttaja. Ajattele, mikä apu! Hän on koko ajan läsnä. Aina valmiina. Ihmisen uskollinen palvelija. OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 6.6.2019

MENOT 6.6. – 4.7.

6.6.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kirkot ovat Ilona Gillille mieluisia esiintymispaikkoja. Helluntaina hän laulaa yhdessä Francis Asisin kanssa Espoon tuomiokirkon Hulvaton helluntai -juhlamessussa. Molemmat ovat nuoria espoolaisia lahjakkuuksia, jotka nousivat julkisuuteen menestyttyään The Voice of Finland -laulukilpailussa.

Helluntaita juhlitaan kivikirkolla kansainvälisissä tunnelmissa Espoolainen nuori laulajatähti Ilona Gill nauttii saadessaan esiintyä kirkoissa. Helluntaina hän laulaa Espoon tuomiokirkossa Francis Asisin kanssa. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA MARIANNA SIITONEN

esäkuun toisena sunnuntaina Espoon tuomiokirkolla on odotettavissa kansainvälistä tunnelmaa. Messussa saarnataan, rukoillaan ja lauletaan yli kymmenellä eri kielellä. Kansainvälisessä Hulvaton helluntai -juhlamessussa esiintyvät The Voice of Finland -laulukilpailusta pinnalle nousseet espoolaiset Ilona Gill, joka oli finaalissa vuonna 2016, sekä viime vuonna kisan myötä suosioon noussut Francis Asis. He esittävät kansainvälisiä hengellisiä kappaleita. Pakistanilaistaustainen Gill ja Filippiineiltä Suomeen muuttanut Asis esiintyvät yhdessä toista kertaa. Ensimmäinen kerta oli viime joulukuussa täpötäydessä Suvelan kappelissa. – Omasta kisastani on jo aikaa reilut kolme vuotta. Kilpailun jälkeen oli paljon keikkoja, mutta nykyään vähemmän, sanoo Ilona Gill, joka työskentelee nyt pikaruokaravintolassa ja pitää työstään. – Hienoa, että kirkko muistaa minut edelleen ja pyytää esiintymään. Nykyisin laulan lähinnä kirkoissa Espoossa ja eri puolilla Uuttamaata. ILONA GILL on perheensä kanssa aktiivisesti mukana Colourful Espoossa eli seurakunnan kansainvälisessä toiminnassa. Hän laulaa kuorossa ja soittaa bändissä. – Laulaminen merkitsee minulle paljon, ja eten-

kin se, kun joku tulee kertomaan lauluni koskettaneen häntä. Hengellistä musiikkia esittäessäni minusta tuntuu hienolta kokea, että olen kuulijoiden kanssa samalla hengellisellä aaltopituudella. Kontakti yleisöön on minulle tärkeä, Ilona Gill sanoo.

”

HIENOA, ETTÄ KIRKKO MUISTAA MINUT EDELLEEN JA PYYTÄÄ ESIINTYMÄÄN. ILONA GILL

Musiikkipainotteisessa Hulvaton helluntai -juhlamessussa esiintyy lisäksi pakistanilaisten kristittyjen kuoro The PakChristianSocietyChoir, joka laulaa urdun kielellä. Lisäksi Espoon seurakuntien venäjänkielisen toiminnan TZ-kuoro esittää Taizé-lauluja. Messun jälkeen kirkon vieressä sijaitsevalla Pitäjäntuvalla on vapaan yhdessäolon merkeissä jatkot, joissa on tarjolla eksoottisia herkkuja.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNNAN kirkkoherra Antti Kujanpää on innostunut kansainvälisestä helluntaitapatumasta. Hän muistuttaa, että helluntai on yksi kirkkovuoden tärkeimmistä juhlista: se on seurakunnan syntymäpäivä. – Ensimmäinen helluntai oli Jerusalemissa. Ihmisiä tuli sinne helluntaijuhlille, ja paikalla oli lukemattomia eri kansallisuuksia. Me palaamme nyt helluntain juurille, Kujanpää sanoo ja muistuttaa, että kirkon perusluonne on kansainvälinen. Juhlamessussa saarnan pitää Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka. Kansainvälisen työuran tehnyt piispa saarnaa suomen ja englannin kielellä. – Tämä on seurakuntaa yhdistävä messu, jossa piispa ja Kristus kokoavat seurakuntalaiset yhteiseen messuun. Messu on monikielinen ja ylistyskeskeinen, joten uskallamme käyttää siitä yksiselitteisesti myönteistä hulvaton-sanaa, Kujanpää sanoo. ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA on kutsunut tapahtumaan ne alueellaan asuvat seurakunnan jäsenet, joiden äidinkieli on jokin muu kuin kotimaiset kielet. Kutsuja postitettiin kaikkiaan 400 kappaletta. Espoon seurakuntiin kuuluu yhteensä yli 1 500 sellaista jäsentä, jonka äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Kansallisuuksia on kymmeniä. – Joskus on hyvä korostaa, että meitä täällä Espoossa on monenlaisia. Hulvaton helluntai -tapahtuma ei kansainvälisestä luonteestaan huolimatta ole tarkoitettu ainoastaan muualta Suomeen muuttaneille. Se on kaikkien seurakuntalaisten tapahtuma, Kujanpää sanoo. Hulvaton helluntai -juhlamessu su 9.6. klo 10 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Messun jälkeen tarjoilua Pitäjäntuvalla.

MENOT 6.6. – 4.7.

10 A Kirkko ja kaupunki | 6.6.2019

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Hulvaton helluntai - monikielinen kansainvälinen juhlamessu su 9.6. klo 10. Saarna piispa Kaisamari Hintikka, liturgia Mari Mathlin, avustaa Antti Kujanpää, urkuri Päivikki Leinonen, kanttori Anna-Liisa Haunio. ThePakChristianSocietyChoir, Francis Asis, Ilona Gill, TZ-kuoro. Messun jälkeen tarjoilut Pitäjäntuvalla, eksoottisia herkkuja ja iloista yhdessäoloa. Konfirmaatiomessu la 15.6. klo 10. City 1 -rippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Mari Mathlin, avustaa Sanna Ylitolonen, Hannu Kalmari ja Heikki Kerätär, kanttori Petri Koivusalo. House band. Messu su 16.6. klo 10. Liturgia ja saarna Ari Kunnamo, avustaa Miia Korttila, Jessiina Nurminen ja Eila Henriksson, kanttori Petri Koivusalo. Messun yhteydessä Anjala 1 -rippikoulun konfirmaatio. Konfirmaatiomessu su 16.6. klo 15. Saaristo -rippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Päivi Linervo, avustaa Pia Härkönen, kanttori Petri Koivusalo. House band. Juhannuspäivän messu la 22.6. klo 10. Liturgia ja saarna Vilppu Huomo, avustaa Pirkko Nurminen, urkuri Päivikki Leinonen, kanttori Anna-Liisa Haunio. Messu su 23.6. klo 10. Liturgia ja saarna Päivi Linervo, avustaa Kirsi Muurimäki, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Päivikki Leinonen. Konfirmaatiomessu su 23.6. klo 15. Kiipula 2 -rippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Seppo Särkiniemi, avustaa Samuel Laaksonen, kanttori Anna-Liisa Haunio. House band. Konfirmaatiomessu la 29.6. klo 10. Jamilahti- rippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Kirsi-Marja Isotalo, avustaa Erne Hakala, kanttori MarjaLiisa Talja. House band. Messu su 30.6. klo 10. Liturgia ja saarna Pirkko Nurminen, avustaa Oiva Hujanen, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Petri Koivusalo. Konfirmaatiomessu su 30.6. klo 15. Kiipula 1 -rippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Tuija Kuusinen, avustaa Ayda Meskanen, kanttori Päivikki Leinonen. House band.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS

Su 9.6. klo 10 Hulvaton helluntaimessu Espoon tuomiokirkossa. Su 16.6. klo 16.30 jumalanpalvelus Espoon tuomiokirkon srk-talossa. www.church.fi. Kesätauko 23.6.–4.8.

ESPOON TUOMIOKIRKKO Suvisunnuntain iltamusiikki -kesän konserttisarja su klo 19, 2.6.–25.8. Ks. Kirkoissa soi -palsta. Vapaa pääsy. Urkuyö ja Aaria -festivaali to klo 21, 13.6.–29.8. Liput ja ohjelma: Ks. www.urkuyofestival.fi. Espoon tuomiokirkon kesän aukioloajat ma–su klo 10–18, 1.6.–31.8. Tuomiokirkko on tiekirkko ma–pe klo 11–16.30, 2.8. asti, jolloin oppaat esittelevät kirkkoa (poikkeus juhannusaatto 21.6.). Lisäksi opastus suomeksi ja ruotsiksi joka keskiviikko klo 14–15, 31.7. asti.

AURORAN KAPPELI Café Aurora ma–pe klo 10–14, 14.6. asti. Kahvia, teetä, makeaa ja suolaista. Kesäkahvila ti ja ke klo 12–14, 6.8. alkaen. www.aurorankappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Opitaan suomea ma 10.6. ja 17.6. klo 10–11.30. Suomalaiset tavat, kieli ja kulttuuri. Kansainvälinen keittiö to 6.6., 13.6. ja 20.6. klo 12. Tutustumme eri ruokakulttuureihin. Suvelan kesäilta ke 12.6. klo 18. Yhteislaulua ja ohjelmaa. Salaattia, makkaraa ja kahvit 4 e. Perheiden kesäpäivä ti 18.6. klo 10–13, mm. hartaus, musiikkihetki, askartelua, liikuntaa, leikkiä, saippuakuplia. Kesäseurat ke 19.6. klo 18.30. Hanna ja Juha-Pekka Rissanen: Kuulumisia Israelista. Ilpo Kari. Kahvit klo 18. Suvelan kesäilta ke 26.6. klo 18. Nimikkolähetti Sean Pienaar: Kuulumisia Taiwanilta. Mahdollisuus pelata shakkia. Kahvit. Kesäkahvila ti ja to klo 13–15, 25.6.– 18.7. Yhdessäoloa, yhteislaulua, pelejä, kesäkynsien lakkaamista, ohjelmaa myös lapsille. www.suvelankappeli.fi

PARISTA PERHEEKSI -ILTA Ensimmäistä lastaan odottaville 20.6. klo 17–18.30 Kirkonkympissä. Tied. 040 547 4146.

MUSKARIT JA LAPSIKUOROT Ilmoittautuminen auki koko kesän ajan. Ks. www.espoonseurakunnat.fi/ muskarit.

NARSISSI VERTAISTUKIRYHMÄ Narsistin uhreille aloittaa elokuussa Suvelan kappelissa. Ryhmä on luottamuksellinen. Kokoontumiset: 20.8., 10.9., 24.9., 15.10., 29.10., 19.11., 10.12., 14.1., 24.2. ja 25.2. klo 18–20. Tied. 050 5110 165 tai kirsi.kanerva@ evl.fi.

HILJAISUUDEN RETRIITTI MEREN ÄÄRELLÄ

Hilassa 23.-25.8. Ohjaajat Marja Malvaranta ja Laina Pekonen. Ilm. 1.8. mennessä Marja Malvarannalle, 040 5311 040. Hinta 90 e /espoolaiset, 140 e / muut.

NAISTEN SAUNAILTA pe 30.8. klo 17.30–21 Hvittorpissa. Ruokailua, sauna, ohjelmaa ja iltahartaus. ILM. ja kysy myös yhteiskyydeistä 21.8. mennessä: 050 4380 164, kirsi. muurimaki@evl.fi tai 040 7369 315, virpi.sutelainen@evl.fi. Hinta 10 e.

KIVIKIRKKOVAELLUS Pyhiinvaellus Espoon tuomiokirkolta Vantaan Pyhän Laurin kirkolle. Lähtö la 17.8. klo 8 Espoon tuomiokirkko. Matka n. 26 km, omat eväät, juotavaa ja hyvät kengät mukaan. Perille n. klo 18–19. Tied. ja

ILM. 17.8. mennessä: mari.mathlin@

evl.fi, 050 438 0182. Hinta 10 e. Ohjaajana Panu Pihkala.

PARISUHTEEN PYSÄKIT Tiistaisin klo 18-19.30 Espoon tuomiokirkon srk-talolla: 27.8. Hyvinvoiva parisuhde 24.9. Parisuhteen vuorovaikutus ja rakentava riitely. 22.10. Tunnetaitojen merkitys parisuhteessa. 12.11. Seksuaalisuus ja läheisyys 3.12. Erillistymisen haasteet ja mahdollisuudet. Tied. 040 5474 146 tai outi.wenell@evl.fi.

PÄIVÄ FRANSISKUS ASSISILAISEN SEURASSA la 31.8. klo 9.30–19 Hvittorpissa. Järj. Espoon tuomiokirkkoseurakunta, Espoon hiippakunta ja Fransiskaaninen kolmas sääntökunta (TSSF). Hinta 30 e. Tied. ja ILM. 9.8. mennessä: 040 5311 040, marja.malvaranta@ evl.fi.

EKUMEENINEN KULTTUURIMATKA Valamoon, Lintulaan ja Kuopion ortodoksiseen kirkkomuseoon 6.–8.9. Hinta 200–250 e. Tied. 040 5311 050. ILM. www.espoonseurakunnat.fi > Tule mukaan > Aikuiset > Matkat, retket ja leirit.

PERHEIDEN RETKIPÄIVÄ Su 1.9. klo 11–16 Hvittorpissa. Ohjelmaa ja vapaata olemista, ruokailu. Sauna ja uintimahdollisuus. Hinta on 5 e /hlö, 15 e /perhe. ILM. 12.8. mennessä: www.espoonseurakunnat.fi. Omat kyydit. Tied. 040 5251 216, aila. pihlajavesi@evl.fi.

ET lev 138 x 160 mm

SOLMUJA PARISUHTEESSA KURSSI TAI NEUVONTA

Ymmärrystä ja hallintaa riitoihin, kriisissä oleville tai eroa harkitseville. Kurssi: 1.10., 12.11. klo 17.30–20 sekä 12.10., 19.10. ja 26.10. klo 9–16.30 Kirkonkympissä. Hinta 120 e /pari. Ilm. 15.9. asti. Parineuvontaa (8–10 kertaa) 100 e /pari. Tied. outi. wenell@evl.fi, 040 5474 146. Maksuvapautus tuloperustein mahdollinen.

VUOROVAIKUTUSTAIDOT PARISUHTEESSA -KURSSI 30.8.–1.9. Hvittorpissa. Puhuminen, kuunteleminen ja ristiriitojen ratkaiseminen. Hinta 120–140 e/pari. Ohjaajina Sirpa ja Reijo Tuori. Tied. ja ilm. 9.8. mennessä: outi.wenell@evl. fi, 040 5474 146.

TOIMIVA PERHE Vuorovaikutuskurssi vanhemmille 3.10.–5.12. Kokoontumiset on to klo 17.30-19.30 (3.10., 24.10.,31.10., 7.11., 21.11. 28.11., 5.12.) sekä la 12.10. ja 16.11. (klo 10–14) Kalajärven kappelissa. Lastenhoito yli 3-v.,10 e /lapsi koko kurssin ajalta). Hinta 50 e/ aikuinen. Tied. miia.korttila@evl.fi, 050 5836 886 tai anna.lahtinen@evl. fi, 050 4341 063.

DIAKONIAN AJANVARAUS KESÄLLÄ 3.6. –11.8. Kaipaatko tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Soittamalla vahtimestarille 040 502 4838, voit tiedustella päivystävän diakoniatyöntekijän yhteystiedot, jos et tavoita alueesi työntekijää.

LISÄÄ TAPAHTUMIA www.espoonseurakunnat.fi.

UNELMAN KAMMARI Kirpputori ja kahvila, os. Kaivomestarinkatu 8, ma klo 10−13 ja to klo 10−17. Tied. 050 438 0189. Kesätauko 14.6. alkaen.

KARUSELLI PERHEKERHO 3.–13.6. klo 9–13: ma ja ke Laaksolahden kappelissa, ti ja to Espoon tuomiokirkon srk-talossa. Mukavaa ohjelmaa. Mukaan omat eväät. Tule hetkeksi tai koko päiväksi! Tied. katri. kunnamo@evl.fi, 040 5747 878.

KOKO KANSAN JUHANNUSJUHLA Juhannusaattona 21.6. klo 18–20.30 Auroran kappelissa. Lipunnosto klo 18, yhteislaulua, juhannusbuffet, pihapelejä, tietokisailuja, kauneimman suomalaisen kesärunon äänestys, ota suosikki runosi mukaan! Jos haluat osallistua juhannusruokailuun jälkiruokakahveineen (7 e), Ilm. 10.6. mennessä: ritva.salmela@evl.fi, 050 4380 191. Myynnissä myös grillimakkaraa, vohveleita ja kahvia. Juhlaa luotsaamassa Kirsi Muurimäki, Marja-Liisa Talja sekä Anna Iivanainen. Juulia Pölönen soittaa kannelta.

tiistai

18.6.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 6.6. – 4.7.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Toivon Tori, Soukankaari 8 B Kerhotila: Iivisniemen aukio 1

MESSUT Diakonian kevätjuhlamessu pe 7.6. klo 10 kirkko. Santaharju, Ojala, Pohjonen, Söderqvist, Munter-Mäkeläinen sekä vapaaehtoisia. Messussa tanssii Anna Sochacka. Keittolounas ja kakkukahvit. Nuorten messu pe 7.6. klo 20 Sode. Reinikainen. Messu su 9.6. klo 11 kirkko. Reinikainen, Santaharju, Puukko. Piknik-kirkkokahvit. Cityrippikoulun konfirmaatiomessu su 9.6. klo 14 kirkko. Kohijoki, Lonka. Messu su 9.6. klo 17 Soukan kappeli. Santaharju, Lonka. Piknik-kirkkokahvit. Nuorten messu pe 14.6. klo 20 Sode. Olli. Messu su 16.6. klo 11 kirkko. Kohijoki, saarna teologiharjoittelija Timo Kangas, Ojala. Piknik-kirkkokahvit. Messu su 16.6. klo 17 Soukan kappeli. J. Lehti, Ojala. Piknik-kirkkokahvit. Juhannuspäivän messu la 22.6. klo 11 kirkko. Reinikainen, Yli-Jaskari. Messu su 23.6. klo 11 kirkko. J. Lehti, Kohijoki, Ojala. Piknik-kirkkokahvit. Messu su 23.6. klo 17 Soukan kappeli. Kohijoki, messussa saarnaa ja avustaa teologiharjoittelija Timo Kangas, Yli-Jaskari. Piknik-kirkkokahvit. Nuorten messu pe 28.6. klo 20 Sode. H. Lehti. Messu su 30.6. klo 11 kirkko. H. Lehti, J. Lehti, Ojala. Piknik-kirkkokahvit. Messu su 30.6. klo 17 Soukan kappeli. Ylisuutari, Lonka. Piknik-kirkkokahvit. Seuraava sunnuntaimessu Soukassa 4.8. Nuorten messu pe 5.7. klo 20 Sode. J. Lehti.

OLLAAN IHAN PIHALLA Piknik-kirkkokahvit ulkosalla: kirkko su klo 11 messun jälkeen ja Soukan kappeli kesä- ja elokuussa

klo 17 messun jälkeen. Seurakunta tarjoaa kahvia, teetä ja mehua, messuvieraat voivat tuoda pientä purtavaa jaettavaksi.

TUKEA JA APUA Palveluajat ma klo 9–10 p. 09 8050 6638 Espoonlahden kirkko ja to klo 9–10 p. 09 8050 6738 Soukan kappeli. Heinäkuussa vain ma klo 9–10 kirkko. Elokuun alusta alkaen ma klo 13–14 p. 09 8050 6638, Espoonlahden kirkko ja to klo 9–10 p. 09 8050 6738 Soukan kappeli. Diakonialounas 13.6. saakka ti klo 11–12 Soukan kappeli, lipunmyynti 10.30–11.30 ja to klo 12–13 kirkko, lipunmyynti klo 11.30–12.30. Hinta 3 e, lapset 1 e. Jatkuu 19.8. Aamupala ti klo 9–10 kirkko, 18.6. asti. Jatkuu 20.8. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9 kirkko, vuoronumeroiden jako klo 8.40. Meren ja taivaan välillä -keskusteluryhmä to klo 14-15 Meriemy, Merenkäynti 3, paritt. vkot (ei 18.7.).

ASIAA PAPILLE? Papin tavoitat ma–pe klo 9–21 numerosta 050 432 8496. OstariPastori kauppakeskus Pikkulaivassa to klo 13–15. Tule moikkaamaan!

MEILLÄ RUKOILLAAN Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko. Arkiaamun rukoushetki ma–pe klo 8.50 kirkko.

KAHVITELLAAN YHDESSÄ Kesäkahvila ma–to klo 9.30–12.30 kirkko, 19.6. saakka, Esbo svenskan päiväkerhotila ja terassi. Vauvakahvila ma 10.6. ja 17.6. klo 13.30–15 kirkko. Konserttikahvila ke 12.6. ja 19.6. klo 18–19 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Kahvilan jälkeen konsertti kirkkosalissa. Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisniemen srk-koti. Yhteistyössä K-kauppias Nina Muhonen. Kahvila lomailee heinäkuun.

VIRTAA VARTTUNEILLE Ikäihmisten kesäkerho torstaisin klo 13–14.30 Soukan kappeli 20.6. saakka. Hartaushetki, kesäistä ohjelmaa, lauluja, visailua ja mukavaa yhdessäoloa. Kahvit 1,5 e.

KESÄILLAN MUSIIKKIA ESPOONLAHDEN KIRKOSSA

Romansseja ja taivaallista tangoa ke 12.6. klo 19, Zoltan Takacs, viulu ja Helena Yli-Jaskari, piano. Suomalaista laulumusiikkia ke 19.6. klo 19. Lappeenrannan laulukilpailujen voittaja Jussi Vänttinen, baritoni sekä Juho Lepistö, piano. Tule kahville ennen konserttia, kahvila avoinna klo 18–19. Konsertteihin on vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SAUNAPAKU Telttasaunakiertueemme ei toteudu tänä kesänä. Kansallisena saunapäivänä la 27.7. Hvittorpin leirikeskuksen sauna on avoinna kaikille klo 12–16.

LAULETAAN ULKOSALLA Yhteislaulua ja pullakahvit la 8.6. ja la 10.8. klo 17 Pakkasmäen kesäteatteri, Espoonlahdentie 10. Ota mukaan kahvimuki.

6.6.2019 | Kirkko ja kaupunki

Varaukset Espoon seurakuntien palvelukeskus ma–pe klo 9–15 p. 09 8050 2601.

SYYSTÄRPPEJÄ

Kysymyksiä ja vastauksia Kristuksen kirkosta -raamattuluennot alk. to 29.8. klo 18 kirkko, TT Juho SankaKIRKON JA SOUKAN mo. KAPPELIN KESÄ Jazz-trio The Watercolors su 1.9. klo Kirkko avoinna 11.8. saakka ma, ti, to 14 kirkko. ja pe 8–15, ke 8–21, la ja su toiminnan Zooppera ti 17.9. klo 18 kirkko. Jukka mukaan. Salmisen säveltämän musiikkikertoSoukan kappeli avoinna 11.8. saakka muksen jäähyväisnäytös. toiminnan mukaan. Heinäkuussa Takana elämätön elämä – vielä ehtii Soukan kappelissa ei ole sunnuntaielää ke 25.9. klo 18.30 kirkko, teol., messuja. kirj. Anna-Liisa Valtavaara. Vauvan päivä pe 27.9. klo 13–15 KESÄN JÄLKEEN KOITTAA Soukan kappeli. SYKSYKIN... Krito I -ryhmä alk. ti 1.10. klo 18.30 Muksut kerhoon! Vielä on vapaita kirkko. paikkoja päiväkerhoissa, muskareisEljan tuoli -illat ke 9.10. ja 13.11. klo EL 91 x 144 18.30 mmkirkko. sa ja 1.–3. lk. iltapäiväklubeissa. Hakulinkit ovat auki koko kesän ajan. Asunnottomien yö to 17.10. klo 14–16 Ilm. sähköisesti espoonseurakunnat. Kivenlahden tori. fi – Espoonlahden seurakunta – LapYösode nuorille 18.–19.10. set ja lapsiperheet Toivon ja valon iltakahvit ma 28.10. klo 18.30 Soukan kappeli.

OSTAMALLA TEET HYVÄÄ Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B, 15.6. saakka.

NUORET Tsekkaa www.sodesode.fi, @sodesta. Sode, Soukantie 13. Nuorten ilta pe klo 17–22 (ei pe 21.6.), messu klo 20.

ON JUHLA JA JUHANNUSILTA… Vietetään kaupunkijuhannusta pe 21.6. klo 17–21 Soukan kappeli. Ruokailu klo 17, lipunnosto klo 18 ja ohjelmaa klo 18.15.

YHTEISVASTUU OPEN Tehdään hyvää pelaamalla golfia! Golf-kilpailu pe 23.8. Gumböle Golf. Lue lisää nettisivulta espoonseurakunnat.fi/osallistu/yhteisvastuu. Kisa on avoin kaikille Green Cardin suorittaneille. Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan lasten ja nuorten koulutusta kotimaassa ja maailman katastrofialueilla.

HÄÄYÖ Nyt on helppoa mennä naimisiin! Me on varattu kirkko ja kakkukahvit – tule paikalle tulevan puolisosi kanssa. Hääyö pe 30.8. klo 21–00, vihkiajat puolen tunnin välein. Vihkiparille ja n. 10 häävieraalle tarjotaan seremonian jälkeen kakkukahvit.

Menokasvo

Tule perheiden kesäkahvilaan Perkkaan kappelille Perkkaan kappelilla on juhannukseen asti arkipäivisin perheiden kesäkahvila. Mikä se on, Leppävaaran seurakunnan lastenohjaaja Marika Laakkonen? Se on lapsiperheille suunnattua avointa ja ilmaista kesätoimintaa, jonne kaikki ovat tervetulleita. Perheet voivat viettää siellä yhdessä mukavia kesäpäiviä ja tavata muita lapsiperheitä.

Voiko sinne tulla silloin kun haluaa? Kyllä voi tulla milloin vain kahvilan aukioloaikoina. Kerhoon voi

Voiko tuoda eväät omille lapsille? Omia eväitä voi tuoda ja lämmittää niitä mikrossa. Kesäkahvilassa on tarjolla päivittäin kahvia, teetä, mehua ja pientä purtavaa. Tarjoilut ovat ilmaisia, samoin kesäkerho. ESKO JÄMSÄ

Mitä siellä tapahtuu? Kesäkahvilassa on päivittäin monipuolista ohjelmaa sekä sisällä että ulkona. Hartaus ja lauluhetki pidetään kello 10.30. Ohjelman teemat vaihtuvat päivittäin. Ohjelmassa on laulua, leikkiä, liikuntaa ja kädentaitoja sekä ulkorastiratoja. Iso nurmikenttä mahdollistaa myös hauskat ulkoleikit ja -pelit.

tulla vaikka päiväksi tai kahdeksi tai koko ajaksi. Etukäteen ei tarvitse ilmoittautua tai sitoutua toimintaan.

Onko perheiden kesäkahvila toiminut aiemmin? Kyllä. Viime vuonna kesäkahvilan toimintaan osallistui kaiken kaikkiaan 750 kävijää. PAULA HUHTALA Perheiden kesäkahvila 20.6. asti ma-pe klo 9-13 Perkkaan kappelilla, os. Upseerinkatu 5. www.espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/lapsille-ja-lapsiperheille

MENOT 6.6. – 4.7.

12 A Kirkko ja kaupunki | 6.6.2019

LE 91 x 154 mm

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531. Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1

MESSUT JA HARTAUDET Viikkomessu joka to klo 18 Perkkaan kappelissa ajalla 6.6.–29.8. Kansanlaulumessu ja kirkkokahvit su 9.6. klo 13 Karakappeli. Pöyri, T. Salo, Nurmi, Noponen. Helluntain messussa laulamme Kansanlaulukirkon sanoin ja suomalaisten kansanlaulujen sävelin. Laura Airola, viulu. Messu ja kirkkokahvit su 16.6. klo 13 Karakappeli. Vallivirta, T. Salo, Hyry. Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit la 22.6. klo 11 Karakappeli. Vallivirta, Noponen. Messu ja kirkkokahvit su 23.6. klo 13 Karakappeli. Raunu, Pöyri, Noponen. Messu ja kirkkokahvit su 30.6. klo 13 Karakappeli. Raiskio, Pöyri, Hyry. Hiljainen rukousaamu ja ehtoollinen pe 7.6. klo 8.30 KilonRisti. Raunu. Hengähdä hetki joka ti klo 12.30 Karakappeli. Rukousilta Arkissa to 6.6. klo 18. Mukana Marja-Liisa Hietanen. Tied.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Messu su 9.6. klo 11 (Huom. kesäaika!). Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, kanttori Sari Rautio, avustava pappi Antti Malinen. Vierumäen rippikoulun konfirmaatio la 15.6. klo 10. Liturgia Inari Varimo, saarna TM, nuorisotyönohjaja Anne Sarasmaa, avustavat papit Mia Wrang ja Antti Malinen, kanttori Mikko Niinikoski. Messu su 16.6. klo 11. Liturgia ja saarna Antti Malinen, avustava pappi Antti Kruus, kanttori Päivi Hakomäki. Juhannuspäivän messu la 22.6. klo 11. Liturgia ja saarna Mia Wrang, kanttori Päivi Hakomäki, avustava pappi Marjo Parttimaa. Messu su 23.6. klo 11. Liturgia ja saarna Marjo Parttimaa, avustava pappi Mia Wrang, kanttori Mikko Niinikoski. Messu su 30.6. klo 11. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Inari Varimo, kanttori Päivi Hakomäki. Matinkappeli: Kesäkirkko tiistaisin klo 13. Tule hetkeksi hiljentymään Matinkappelille. Kesän ajan kesäkirkko tai -hartaus. Hartaushetken jäl-

hilsti@hotmail.com, 040 718 2302.

KESÄRAAMATTUPIIRI KesäRaamis joka ma 5.8. asti klo 18–20 Karakappeli. Tied. Rauni Hartikainen-Kaukinen, 040 523 3380.

KARAKAPPELIN AVOIMET OVET Karakallion kesäpäivän tapahtumassa la 8.6. klo 12–14.30.

NAISTEN KESÄSAUNA Hvittorpissa ma 17.6., 12.8. ja 2.9. klo 18–21 (Hvittorpintie 245, Masala). Kulku omin kyydein. Ilm. 17.6. saunailtaan viim. 10.6., ilm. ruoka-aineallergiasi: Eliisa Lassila, 040 715 9250 (myös tekstiviesti).

VIRTAA LAULUSTA KESÄPÄIVÄÄN! Kesäpäivän yhteislaulut ke 12. ja 26.6. klo 14 Karakappeli. Kansanlauluja, ikivihreitä, virsiä.

Pauliina Hyry. To 20.6. klo 12 Karakappeli: ”Romanttisia säveliä pohjoisesta” Varpu Heikinheimo, viulu, ja Daniel Beskow, piano, tulkitsevat mm. Sibeliuksen ja Griegin teoksia. To 4.7. klo 12 Perkkaan kappeli: ”Roman tapaa Händelin”. Vanhan musiikin yhtye Vox Musarum: Noora Karhuluoma, sopraano, Hanna Thiel, viola da gamba, ja urkuri-cembalisti Marco Bonacci, välittävät musiikillaan tietoa ja tunnelmia 1600–1700-luvun estetiikasta ja yhteiskunnasta. To 18.7. klo 12 Perkkaan kappeli: ”Espanjalais–suomalainen iltapäivä.” Osmo Palmu, kitara. To 1.8. klo 12 Perkkaan kappeli: Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro Kullervo Latvasen johdolla.

KAIKEN KANSAN JUHANNUSJUHLA

Muksut kainaloon ja kahvilaan! Perheiden kesäkahvila Perkkaan kappeli ma-pe klo 9-13 torstaihin 20.6. asti. Kesäkahvila aikuisille ke 19.6. ja 3.7. klo 14-15 Karakappeli. Kun ei ole mihinkään kiire…

Kaikille avoin juhannusjuhla keitaassa keskellä kaupunkia! Pe 21.6. klo 15–18 Perkkaan kappeli ja pihapiiri. Ohjelmassa musiikkia triolta Kirsi Vinkki, viulu, Samuli Karjalainen, kitara, ja Rauno Junkkari, haitari, yhteislaulua Outi-kanttorin johdolla, pomppulinna, keppiheppailua, makkaranpaistoa, yhteisleikkejä ja -kilpailuja. Tervetuloa!

SOIVA KESÄKAHVILA -KONSERTTISARJA

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA!

Joka toinen ke kesäkuussa Karakappelissa ja heinä–elokuussa Perkkaan kappelissa. Konsertin lopuksi pullakahvit ja rupattelua. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu. To 6.6. klo 12 Karakappeli: ”Tervetuloa kesä!” Kanttorit Outi Noponen ja

leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

keen kahvit kesäkahvilassa klo 13.30-15. Liturgia ja saarna: 11.6. Marjo Parttimaa, 18.6. Antti Malinen, 25.6. Jarmo Jussila, 2.7. Jarmo Jussila.

sulla, jonka jälkeen Colourful Summer Café.

KESÄKAHVILAT

JUHANNUS HVITTORPISSA Tule viettämään koko perheen juhannusta Hvittorpiin juhannusaattona 21.6. klo 15–21. Piknik klo 15– (omat eväät, paikalla grillit), lapsille pomppulinna, askartelua, kasvomaalausta, kahluualtaita. Saunat päivällä klo 15–17 uikkarisauna ja illalla klo 17–19 naiset ja klo 19–21 miehet. Päivällinen (lihapullat ja muusi) klo 16 ja 17 (aikuiset 7 e, lapset 3 e Lipunnosto ja ohjelmaa klo 18 alkaen. Mm. kesäisiä lauluja, runovartit (Marketta Palomäki), pop up -muskari. Musiikki: musiikkipedagogi Juha Mäki. Makkaranpaistoa (makkara 1 e, pillimehu 1 e). Kokko klo 20 sään salliessa. Tapahtuma päättyy klo 21. Bussikuljetukseen ilmoittautuminen on päättynyt mutta mahd. vapaita bussipaikkoja voi kysyä arkisin klo 9–15 p. 09 8050 7000. Kaikki maksut käteisellä. Omalla autolla tulevien ei tarvitse ilmoittautua. Illalla parkkitiloja saattaa olla rajallisesti.

KESÄSEURAT Kotiseurat Elsankuja 3 B 32, Matinkylä, ke 12.6. klo 18.30 (pannu kuumana klo 18 alkaen). Mukana pastori Antti Kruus. Kahviraha Lähetysyhdistys Kylväjän Bangladeshin työlle.

PAKOLAISTYÖTÄ KREIKASSA Kylväjän nimikkolähettimme Faisal ja Bella Masihia Matinkappelille ti 25.6. klo 13–15. Aloitamme kesämes-

PERHEIDEN VILINÄVIIKKO 1.–5.7. klo 10–12, Chapple, Iso Omena. VilinäViikolla sukelletaan taiteen ja leikin riemuun! Päivittäin vaihtuva taideohjelma, jonka ohessa auki oleva Värien Kosmos -touhutila. Avoin ja maksuton kaikenikäisille lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Järjestäjät Hupsansaa ry ja Olarin seurakunta. Lue lisää chapple.fi.

KESÄLAULUT JA KESÄKAHVILA KIRKONMÄELLÄ keskiviikkoisin klo 13 Kesälaulut Olarin kirkolla. Klo 14 kesäkahvila.

KAPPELEIDEN KESÄKAHVILAT – COLOURFUL SUMMER CAFE

ko tai hartaus klo 13 ja kahvila sen jälkeen. Christian Worship Service at 13 in Matinkappeli. Olarin kappelilla torstaisin klo 13.

KIRKKOPÄIVYSTYS Tule hiljentymään, keskustelemaan ja juomaan kupponen kahvia tai teetä. Vapaaehtoinen kirkkopäivystäjä paikalla ke klo 13–15 Olarin kirkolla. Tiedustelut: marja.jauhiainen@ evl.fi tai 040 531 1029.

PERHEIDEN KESÄSEIKKAILUT KIRKONMÄELLÄ Leppoisaa yhdessäoloa, puuhaa lapsille oman aikuisen kanssa sisällä ja ulkona ti 4.6.–pe 7.6. sekä ma 10.6.–to 13.6. klo 9.30–13 Olarin kirkolla. Pieni seikkailu kirkon pihamaalla tai kirkkosalissa sekä hartausja lauluhetki. Mahdollisuus ruokailuun, lapset etusijalla.

Mahdollisuus myös keskustella diakoniatyöntekijän kanssa. WelCHAPPLE KESÄLLÄ come to meet your new friends at Colourful Summer Cafés in Matinkap- Chapple, Iso Omena on avoinna peli and in Olarin kappeli! The parish kaikenikäisille 3.6.–9.8. arkisin klo deacon is available for discussion. 9.30–16.30 (ei juhannusaattona). Matinkappelilla tiistaisin. Kesäkirkalkukesän to 20.6. asti OL 91 x 44Perhekahvila mm

arkisin klo 9.30–12. 24.6. jälkeen leikkinurkkaus salissa arkisin klo 9.30–16.30 pe 9.8. asti. Perheille lisäksi 1.7.–5.7. klo 10–12 Hupsansaa ry:n järjestämä VilinäViikko. Tilassa on tuolloin aistihuone ja päivittäin vaihtuvaa ohjelmaa, askartelua, musiikkia ja liikuntaa. Lue lisää: chapple.fi. Facebook & Instagram: Chapple Iso Omena.

DIAKONIAN KESÄKERÄYS – LOMAILOA LAPSIPERHEILLE Lahjoita virikkeitä lapsiperheiden kesäloman viettoa varten 15.4.–20.6. Hyviä ideoita ovat esimerkiksi uimatarvikkeet, hyppynaru, jalkapallo, Linnanmäki-liput ja leffaliput. Tuotteiden tulee olla uusia ja käyttämättömiä. Diakonit jakavat lahjoitukset vähävaraisille perheille. Lisätietoja: diakoni Saija Väätäinen 050 372 8873. Tuo lahjoituksesi Ison Omenan Chapple-tilaan. Aukioloajat arkisin 9.30–16.30.

SAAREEN SAUNOMAAN Sekava ry tarjoaa mahdollisuuden saunoa Stora Blindsundin saaressa Matinkylässä kesäkeskiviikkoisin. Parittomalla viikolla naisten vuoro. Haku soutuveneellä Nuottaniemen venesataman itäreunan laiturista kello 18. Parillisilla viikoilla haku sekä klo 17 että klo 18. Miehet saunovat ensin klo 18:30 saakka ja sitten naiset klo 20:een. Omat eväät, grillausmahdollisuus. Muista laudeliina ym. saunomisvälineet. Saarimaksu on 3 e. Ei lemmikkieläimiä. Säävaraus, myrskyllä ei saunota. Ei sovi liikuntarajoitteiselle. Tiedustelut Sekavan puhelimesta 044 068 8068.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2Ă&#x2014; menovinkki

Kaiken kansan juhannusjuhla LeppĂ¤vaarassa Juhannusjuhla keskellĂ¤ kaupunkia! Musiikkia: Kirsi Vinkki, viulu, Samuli Karjalainen, kitara, ja Rauno Junkkari, haitari. Yhteislaulua, pomppulinna, keppiheppailua, makkaranpaistoa, yhteisleikkejĂ¤ ja kilpailuja. Juhannusjuhla pe 21.6. klo 15â&#x20AC;&#x201C;18 Perkkaan kappelissa ja pihapiirissĂ¤, Upseerinkatu 5.

Cityjuhannus Tapiolassa Juhannusaatto Tapiolan sydĂ¤messĂ¤! Klo 11 lohikeittoa, juhannusjuhla klo 12. Yhteislaulua, runonlausuntaa, kukkaseppeleiden tekoa, haitarimusiikkia, nukketeatteria. Ilm. viim. 18.6. p. 040 531 1011 tai verkossa tapiolanseurakunta.fi Juhannusjuhla pe 21.6. klo 11 alkaen Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. Lohikeitto 5 e aikuiset, 3â&#x20AC;&#x201C;14 v. 2 e, alle 3 v. 0 e.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna maâ&#x20AC;&#x201C;ke klo 10â&#x20AC;&#x201C;14, to klo 10â&#x20AC;&#x201C;16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT JA KIRKKOKAHVIT KAUNIAISTEN KIRKOSSA KLO 10 Su 9.6. saarna ja liturgia Pauli Tuohioja, kanttorina Teija Palolahti. Su 16.6. saarna ja liturgia Anna-Kaisa Tuomi, kanttorina Teija Palolahti. JuhannuspĂ¤ivĂ¤nĂ¤ la 22.6. saarna teol. maist. Mila Knuth ja liturgia Mimosa MĂ¤kinen, kanttorina Lasse MĂ¤ki. Su 23.6. saarna ja liturgia Anna-Kaisa Tuomi, kanttorina Teija Palolahti. Su 30.6. saarna Kari Kuula, liturgia Mimosa MĂ¤kinen ja kanttorina Teija Palolahti.

PYHĂ&#x201E;KOULU â&#x20AC;&#x201C; LASTEN OMA KIRKKO

MENOT 6.6.â&#x20AC;&#x2030;â&#x20AC;&#x201C;â&#x20AC;&#x2030;4.7.

TA 91 x 154 mm

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9â&#x20AC;&#x201C;15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, JĂ¤merĂ¤ntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2â&#x20AC;&#x201C;4 B.

MESSUT Messu su 9.6. klo 10 Tapiolan kirkko. RistimĂ¤ki, Karjalainen, Jokivuori. Keskiaikaisia hymnejĂ¤ & lauluyhtye Populus Sion. Viikkomessu ke 12.6. klo 8 Tapiolan kirkko. MalkamĂ¤ki. Cityriparin konfirmaatiomessu su 16.6. klo 10 Tapiolan kirkko. Koivisto, MalkamĂ¤ki. Anglikaaninen messu englannin kielellĂ¤ su 16.6. klo 12.30 Tapiolan kirkko. Viikkomessu 19.6. klo 8 Tapiolan kirkko. Jurmu. JuhannuspĂ¤ivĂ¤n messu la 22.6. klo 10 Tapiolan kirkko. Koivisto, Linnoinen, Saari. Messu su 23.6. klo 10 Tapiolan kirkko. Koivisto, MalkamĂ¤ki. Viikkomessu ke 26.6. klo 8 Tapiolan kirkko. MalkamĂ¤ki. Messu su 30.6. klo 10 Tapiolan kirkko. Tervonen, Linnoinen, MalkamĂ¤ki. Anglikaaninen messu englannin kielellĂ¤ su 30.6. klo 12.30 Tapiolan kirkko. Viikkomessu ke 3.7. klo 8 Tapiolan kirkko. MalkamĂ¤ki.

RYHMĂ&#x201E;T JA PIIRIT Kohtaamispaikka on tauolla kesĂ¤kuussa. Seuraavan kerran kokoonnumme to 4.7. klo 12.30. Tapiolan kirkko. Tied. Sanna Pihlaja, 050 452 2874. Mieli maasta -ryhmĂ¤ ke 12.6., 19.6., 26.6., 3.7. klo 18. Tapiolan kirkko. Tied. Mikko HellstrĂśm, 044 756 0105.

URBAANI JUHANNUS Juhannusjuhla kaupunkiympĂ¤ristĂśssĂ¤ pe 21.6. Tapiolan kirkko. Ruokalippujen lunastaminen alkaa klo 10. Klo 11 tarjolla lohikeittoa hintaan 5 e aikuiset, lapset 3â&#x20AC;&#x201C;14 v. 2 e, alle 3 v ilmaiseksi. Keittoa varattu 100 henkilĂślle. Juhannusjuhla klo 12. Ohjelmassa musiikkia ja yhteislaulua, runonlausuntaa, kukkaseppeleiden tekoa, haitarimusiikkia ja lapsille pop-up nukketeatteri. Ilm. 18.6. mennessĂ¤ Arja Muhin 040 531 1011 tai verkossa tapiolanseurakunta.fi

hackman@evl.fi 1.9. menn. LisĂ¤tietoja: Sanni Hackman 050 372 2410.

NUORTENILTA

24.6.â&#x20AC;&#x201C;1.8. kirkkoherranvirasto on avoinna ma, ke ja to klo 10â&#x20AC;&#x201C;14.

Ă&#x201E;ITISEMINAARI KAIKENIKĂ&#x201E;ISILLE Ă&#x201E;IDEILLE Riuttarannan leirikeskuksessa VihdissĂ¤ 28.â&#x20AC;&#x201C;29.9. ViihtyisĂ¤Ă¤ yhdessĂ¤oloa, herkullista ruokaa, saunomista, hemmottelua ja rentoutumista oman huoneen rauhassa. Seminaariohjelmassa luentoja voimavaroista ja yhteistĂ¤ tyĂśskentelyĂ¤ teeman parissa. Mukana perhetyĂśntekijĂ¤ Sanni Hackman ja lastenohjaaja Taru Lapinharju. Kuljetukset omilla tai kimppakyydeillĂ¤. TĂ¤ysihoitohinta 50 e. Ilmoitt. susan. KAUsĂ¤hkĂśpostitse 43 x 63 mm

KesĂ¤konserttisarjan avajaiskonsertti Tapiolan kirkossa ti 11.6. klo 12. Hedvig Paulig, sopraano, Liisa MalkamĂ¤ki, urut. Vapaa pĂ¤Ă¤sy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon ulkomaanavulle. Konserttisarja tiistaisin 11.6.â&#x20AC;&#x201C;20.8. klo 12. Ti 18.6. Tiina Sinkkonen, altto, Eric-Olof SĂśderstrĂśm piano, Patrik Latvala kontrabasso ja Thomas TĂśrnroos rummut. Ti 25.6. Annikka Konttori-Gustafsson, piano & Kaj-Erik Gustafsson, urut. Ti 2.7. Duo Rapeli: Eeva Rapeli ja Anna Linjama, piano.

Jumala on olemassa? Paavalin vastaus.â&#x20AC;? Mukana Kari Kuula ja Teija Palolahti. Ke 3.7. Musiikkia ja liikettĂ¤, Anna-Marte. Ma 17.6. ja ma 24.6. klo 18â&#x20AC;&#x201C;20 kirkon nuortentiloissa. SĂ¤Ă¤n salliessa grillataan ja paistetaan lettuja. Lyhyt hiljentyminen illan aikana.

MUSIIKKIA PUOLENPĂ&#x201E;IVĂ&#x201E;N AIKAAN

KIRKKOHERRANVIRASTON KESĂ&#x201E;AIKA

Esbo svenska fĂśrsamling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, Ăśppet vardagar kl. 9â&#x20AC;&#x201C;13 tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HĂ&#x2013;GMĂ&#x201E;SSA MED KYRKOHERDEINSTALLATION SĂś 9.6. Pingstdagen. Esbo domkyrka kl. 13 (OBS tiden!) Kyrkoherde Kira Ertman installeras i sitt Ă¤mbete av biskop BjĂśrn VikstrĂśm med assistenter. Fest i fĂśrsamlingsgĂĽrden.

HĂ&#x2013;GMĂ&#x201E;SSA I ESBO DOMKYRKA varje sommarsĂśndag och pĂĽ midsommardagen kl. 12.15.

KVĂ&#x201E;LLSMĂ&#x201E;SSA

Su 9.6. klo 9.45 kirkolla kerhorakennuksen pĂ¤ivĂ¤kerhotiloissa. Kaikkein pienimmĂ¤t osallistuvat oman aikuisen kanssa.

To. 6.6, 27.6 och 4.7. MataskĂ¤rs kapell kl. 18. Skriftskolgrupperna medverkar.

KESĂ&#x201E;KAHVIT

Esbo domkyrka Ă¤r vĂ¤gkyrka 3.6â&#x20AC;&#x201C;2.8 och Ă¤r Ăśppen varje dag kl. 10â&#x20AC;&#x201C;18, utom vid fĂśrrĂ¤ttningar och Ăśvningar. Kyrkguider pĂĽ plats mĂĽâ&#x20AC;&#x201C;fre kl. 11â&#x20AC;&#x201C;16. Kyrkan presenteras ocksĂĽ pĂĽ finska och svenska varje on 5.6â&#x20AC;&#x201C;31.7 kl. 14â&#x20AC;&#x201C;15.

Keskiviikkoisin klo 14 Kauniaisten kirkon sisĂ¤pihalla (sateella sisĂ¤llĂ¤). Ke 12.6. Suvivirsi 2019, Pirjo Luoma ja Teija Palolahti. Ke 19.6 Kehollinen rukous, Anna-Kaisa Tuomi ja Teija Palolahti. Ke 26.6. â&#x20AC;?MistĂ¤ tietĂ¤Ă¤, ettĂ¤

6.6.2019 | Kirkko ja kaupunki

EN HIMMELSK PAUS

MUSIK I SOMMARKVĂ&#x201E;LLEN I ESBO DOMKYRKA

SĂś. 9.6 kl. 19. Paradisi Gloria. KammarkĂśren Novena, RenĂ¤ssansblĂĽsensemble, Nina Kronlund, AndrĂŠ Aho & Piero Pollesello, sĂĽng, Markus Malmgren, orgel. SĂś. 16.6 kl. 19. Prelude. PĂ¤ivikki Leinonen & Heidi LĂśppĂśnen, orgel. SĂś. 23.6 kl. 19. Psalmus. Nina Kronlund & PĂ¤ivikki Leinonen, sĂĽng. SĂś. 30.6. kl. 19. America! Piedmont East Bay ChildrenÂ´s Choir (USA), dir. Robert Geary. Fritt intrĂ¤de & program. Frivillig kollekt fĂśr musikarbetet i Esbo domkyrka. Konsertserien fortsĂ¤tter varje sĂś. kl. 19 t.o.m. 25.8.

ORGELNATT & ARIA To. 6.6. Hagalunds kyrka kl. 19. To. 13.6â&#x20AC;&#x201C;29.8 Esbo domkyrka kl. 21â&#x20AC;&#x201C;22. Mer info & biljetter: urkuyo.fi

MIDSOMMARFEST Fre. 22.6. MataskĂ¤r kl. 16â&#x20AC;&#x201C;18. Servering, musikprogram, andakt, allsĂĽng i kapellet, flagghissning. BehĂśver du gratis taxitransport? AnmĂ¤l dig senast 14.6 till fĂśrsamlingens kansli, 09 8050 3000, mĂĽâ&#x20AC;&#x201C;fre kl. 9â&#x20AC;&#x201C;13, eller esbosvenskaforsamling@evl.fi.

SOMMARTRĂ&#x201E;FF Ti 4.6 och 4.7. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 13â&#x20AC;&#x201C;14.30. Andakt, kaffe med dopp, samvaro.

GRILLKVĂ&#x201E;LL OCH ANDAKT On. 5.6. SĂśdrik kapell kl. 17.

MINIORKLUBBAR KĂśklax kapell ti. och fre. kl. 13â&#x20AC;&#x201C;16.45, start 13.8. SĂśkĂś kapell mĂĽ. och to. kl. 13â&#x20AC;&#x201C;16.45, start 15.8. Klubbarna Ă¤r fĂśr

barn i ĂĽk 2â&#x20AC;&#x201C;3, Ă¤ldre barn tas emot om det finns plats. Avgift fĂśr material och mellanmĂĽl 50 e 1 dag/vecka, 95 â&#x201A;Ź 2 dagar/vecka. AnmĂ¤lan senast 16.6: esboforsamlingar.fi/kom-med/ barn-och-familj/barn-i-skolaldern

DAGSLĂ&#x201E;GER FĂ&#x2013;R SENIORER PĂ&#x2026; MATASKĂ&#x201E;R MĂĽ. 22.7 kl. 10â&#x20AC;&#x201C;19.30 och ti. 23.7 kl. 9â&#x20AC;&#x201C;19.30. Pris:2 dagar 50 e. 1 dag 30 e fĂśr medl. i Esbo sv. fĂśrs. 60 e/40 e fĂśr Ăśvriga. Anm. senast 28.6, 050 597 3313, eller 050 472 8717 eller e-post diakoni.esbosvenska@evl.fi

Ă&#x2013;PPEN MOTTAGNING Torsdagar kl. 10â&#x20AC;&#x201C;12 i Esbo svenska fĂśrsamlings kansli, Kyrkog. 10. Kom och trĂ¤ffa diakoniarbetaren fĂśr samtal.

Grankulla svenska fĂśrsamling Kansliet: KavallvĂ¤gen 3, Ăśppet vardagar kl. 10â&#x20AC;&#x201C;14, torsdagar kl. 10â&#x20AC;&#x201C;16, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, KavallvĂ¤gen 3 Sebastos, GrankullavĂ¤gen 11

GRANKULLA KYRKA SĂ&#x2013; 9.6. 16.6, 23.6 och 30.6 HĂśgmĂ¤ssa kl. 12.

DIAKONIMOTTAGNING TO 6.6, 13.6, 20.6 och 27.6 kl. 10â&#x20AC;&#x201C;11.

SOMMARCAFĂ&#x2030; TO 13.6, 20.6, 27.6 och 4.7 pĂĽ kyrkans innergĂĽrd kl. 13.30â&#x20AC;&#x201C;15.

MENOT 6.6. – 4.7. REIJA HIRVONEN

14 A Kirkko ja kaupunki | 6.6.2019

Kirkoissa soi TO 6.6. Soiva kesäkahvila:”Tervetuloa kesä!” klo 12 Karakappeli. Kanttorit Outi Noponen ja Pauliina Hyry. Konsertin lopuksi pullakahvit ja rupattelua. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Andeilta tasangolle – De los Andes a los Llanos klo 18 Matinkappeli, Liisankuja 3. Nathaly Gómez ja Camilo Pajuelo sekä Margot Palomino esittävät musiikkia eri puolilta Latinalaista Amerikkaa. Vapaa pääsy. Käsiohjelmia myynnissä.

SU 9.6. Paradisi Gloria – Suvisunnuntain iltamusiikki klo 19 Espoon tuomiokirkko. Kamarikuoro Novena, renessanssivaskiyhtye. Nina Kronlund, André Aho & Piero Pollesello, laulu. Markus Malmgren, urut. Renessanssimusiikkia & Toivo Kuula: Stabat Mater. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Tuomiokirkon musiikkityölle. Suvisunnuntain iltamusiikki kesäkonserttisarja 2.6.–25.8.

TI 11.6. Musiikkia puolenpäivän aikaan: Hedvig Paulig, sopraano ja Liisa Malkamäki, urut klo 12 Tapiolan kirkko. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon ulkomaanavulle. Musiikkia puolenpäivän aikaan Tapiolan kirkossa tiistaisin 11.6.–20.8. klo 12.

KE 12.6. Kesäillan musiikkia: Romansseja ja taivaallista tangoa klo 19 Espoonlahden kirkossa. Zoltan Takacs, viulu ja Helena Yli-Jaskari, piano.

TO 13.6. Urkuyö & Aaria -konsertti: Hynninen & Sakari klo 21 Espoon tuomiokirkko. Jorma Hynninen, baritoni, Pétur Sakari, urut. Merikanto, Kuula, Vierne. Liput 14–29 e. www. urkuyofestival.fi.

LA 15.6. Ruislinnun laulu – Kesäillan konsertti klo 18 Kauklahden kappeli. Kukka & Jaakko Niinikoski, laulu. Jarkko Sipilä, piano. Miika Sipilä, viulu. Tuomas Perkkiö, sello. Bach, Kuula, Mendelssohn, Merikanto, Schubert, Schumann. Vapaa pääsy.

SU 16.6. Prelude – Suvisunnuntain iltamusiikki klo 19 Espoon tuomiokirkko. Päivikki Leinonen & Heidi Löppönen, urut. Bruhns, Grigny, Bach, Schubert, Mendelssohn, Franck. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Tuomiokirkon musiikkityölle.

TI 18.6. Musiikkia puolenpäivän aikaan: Tiina Sinkkonen, altto, Eric-Olof Söderström, piano, Patrik Latvala, kontrabasso ja Thomas Törnroos, rummut klo 12 Tapiolan kirkko. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon ulkomaanavulle.

KE 19.6. Kesäillan musiikkia: Suomalaista laulumusiikkia klo 19 Espoonlahden kirkossa. Lappeenrannan laulukilpailujen 2019 voittaja Jussi

Apua & tukea

Vänttinen, baritoni sekä Juho Lepistö, piano. Kuula, Merikanto, Sibelius, Madetoja, Kilpinen. Kahvila avoinna klo 18–19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TO 20.6. Soiva kesäkahvila: ”Romanttisia säveliä pohjoisesta” klo 12 Karakappeli: Varpu Heikinheimo, viulu, ja Daniel Beskow, piano, tulkitsevat pohjoismaisten kansallissäveltäjien mm. Sibeliuksen ja Griegin teoksia. Konsertin lopuksi pullakahvit ja rupattelua. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Urkuyö & Aaria – Juhannusiltamat klo 21 Espoon tuomiokirkko. Laura Juvonen, sopraano; AapoTapani Kilpelä, bassobaritoni, Erkki Korhonen, piano ja urut. Ohjelmassa kesäisiä yhteislauluja ja nuorten solistien esityksiä. Vapaa pääsy.

SU 23.6. Psalmus – Suvisunnuntain iltamusiikki klo 19 Espoon tuomiokirkko. Nina Kronlund & Päivikki Leinonen. Yhteislaulua holvikirkossa; Virsikirja & Psalmbok. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Tuomiokirkon musiikkityölle.

TI 25.6. Musiikkia puolenpäivän aikaan: Annikka Konttori-Gustafsson, piano ja Kaj-Erik Gustafsson, urut klo 12 Tapiolan kirkko. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon ulkomaanavulle.

TO 27.6. Urkuyö & Aaria: Supersellisti ja voittajabaritoni klo 21 Espoon tuomiokirkko. Stephan Koncz, sello (Itävalta); Jussi Vänttinen, baritoni; Maija Weitz, piano. Schubert, Beethoven, Spohr. Liput 14–29 e. www.urkuyofestival.fi.

SU 30.6. America! Suvisunnuntain iltamusiikki klo 19 Espoon tuomiokirkko. Piedmont East Bay Children´s Choir (USA), joht. Robert Geary. Smallwood, Bohlin, Rincón, Tuan, Kostiainen. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Tuomiokirkon musiikkityölle.

TI 2.7. Musiikkia puolenpäivän aikaan: Duo Rapeli – Eeva Rapeli ja Anna Linjama, piano klo 12 Tapiolan kirkko. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon ulkomaanavulle.

TO 4.7. Soiva kesäkahvila: ”Roman tapaa Händelin” klo 12 Perkkaan kappeli: Vanhan musiikin yhtye Vox Musarum: Noora Karhuluoma, sopraano, Hanna Thiel, viola da gamba, ja urkuri-cembalisti Marco Bonacci, välittävät musiikillaan tietoa ja tunnelmia 1600-1700-luvun estetiikasta ja yhteiskunnasta. Konsertin lopuksi pullakahvit ja rupattelua. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Urkuyö & Aaria: Matka kutsuu klo 21 Espoon tuomiokirkko. Aarne Pelkonen, baritoni ja urut; Juho Alakärppä, piano. Schubert, Schumann, Mahler, Duparc, Sibelius. Liput 14–29 e. www.urkuyofestival.fi.

Tule mukaan ArkiYstävien iloiseen joukkoon! Vapaaehtoisena voit toimia juttu- tai ulkoiluseurana vanhukselle tai yksinäiselle. Espoon seurakunnat järjestävät ArkiYstävä-kurssin Soukan kappelissa lauantaina 28.9. klo 10–15. Ilmoittautumistiedot alla.

ArkiYstävä-kurssi ArkiYstävä-koulutuspäivä lauantaina 28.9. klo 10–15 Soukan kappelissa, os. Soukankuja 3. Kahville voi tulla jo klo 9.30. Tule mukaan ArkiYstävien iloiseen joukkoon! Vapaaehtoisena voit toimia juttu- tai ulkoiluseurana vanhukselle tai yksinäiselle. Tule kuulemaan ja saamaan tietoa ArkiYstävä-toiminnasta Espoon seurakunnissa. Koulutuspäivä ei vielä sido toimintaan. Kouluttajina diakoniatyöntekijät Tarja Huttunen ja Minna Maijanen. Koulutus on maksuton. Ilmoittautumiset ma 16.9. mennessä Minna Maijaselle p. 040 705 3358, minna. maijanen@evl.fi tai Tarja Huttuselle p. 040 734 7715, tarja.huttunen@ evl.fi.

Mielenterveyttä ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Narsissi-vertaistukiryhmä narsistin uhreille aloittaa elokuussa Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Ryhmä on luottamuksellinen ja kokoontuu 10 kertaa: 20.8., 10.9., 24.9., 15.10., 29.10., 19.11., 10.12., 14.1., 24.2. ja 25.2. klo 18–20. Talo tarjoaa kahvin ja teen. Tiedustelut perhetyönohjaaja Kirsi Kanerva, 050 511 0165 tai kirsi.kanerva@evl.fi. MIELENTERVEYSTYÖSTÄ VASTAAVAT TYÖNTEKIJÄT SEURAKUNNITTAIN Espoonlahti: Liisa Pohjonen 040 547 1848. Tuomiokirkkoseurakunta: Virpi Sutelainen 040 736 9315. Leppävaara: Harriet Lohikari 040 531

1057 Olari: Eveliina Kaipila 050 438 0238 Tapiola: 040 546 5193 Jorvin sairaala: sairaalapastori Henrik Honkanen 050 438 0188 Yhteinen diakoniatyö: Minna Kovalainen 040 513 0854

Perheille ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA: Perheiden kesäpäivä ti 18.6. klo 10–13 Suvelan kappelissa. Ohjelmassa yhteinen hartaus, musiikkihetki, askartelua, liikuntaa, leikkiä, saippuakuplia ja muuta mukavaa. Tarjolla keittolounas, johon ilm. viim. 6.6.: aila.pihlajavesi@evl.fi, 040 525 1216. Perheiden retkipäivä su 1.9. klo 11–16 Hvittorpissa. Yhteistä ohjelmaa ja vapaata yhdessäoloa. Lounas, lettuja nuotiolla, voit ottaa mukaan myös omaa grillattavaa. Sauna ja uintimahdollisuus. Hinta on 5 e /hlö, 15 e /perhe. Ilm. 12.8. mennessä: www.espoonseurakunnat.fi. Omat kyydit. Lisätietoja: 040 5251 216, aila. pihlajavesi@evl.fi. Solmuja parisuhteessa -kurssi tai -neuvonta: Ymmärrystä ja hallintaa riitoihin, kriisissä oleville tai eroa harkitseville pareille. Kurssi 1.10. ja 12.11. klo 17.30–20 sekä 12.10., 19.10. ja 26.10. klo 9–16.30 Kirkonkympissä. Hinta 120 e /pari. Tied. ja ilm. 15.9. asti: outi.wenell@evl.fi p. 040 5474 146. Parineuvonnassa tapaamisia 8–10 kertaa, hinta 100 e/pari. Tied. outi.wenell@evl.fi p. 040 5474 146 tai kirsi.kanerva@evl.fi 0. 050 5110 165. Maksuvapautus tuloperustein mahdollinen.

Vuorovaikutustaidot parisuhteessa -kurssi: 30.8.–1.9. Hvittorpissa. Opettelemme puhumiseen, kuuntelemiseen ja ristiriitojen ratkaisemiseen liittyviä taitoja. Hinta 120–140 e/ pari. Ohjaajina Parisuhdekeskus Katajan vertaisohjaajat Sirpa ja Reijo Tuori. Tied. ja ilm. 9.8. mennessä: outi.wenell@evl.fi, 040 547 4146. Toimiva perhe – Vuorovaikutuskurssi vanhemmille 3.10.–5.12. Kokoontumiset on torstaisin klo 17.30-19.30 (3.10., 24.10.,31.10., 7.11., 21.11. 28.11., 5.12.) sekä lauantaisin 12.10. ja 16.11. (klo 10–14) Kalajärven kappelissa. Lastenhoito yli 3-v. lapsille (10 e /lapsi koko kurssin ajalta). Hinta 50 e/aikuinen. Tied. miia.korttila@evl.fi, 050 5836 886 tai anna.lahtinen@evl.fi, 050 4341 063. Parisuhteen pysäkit: mahdollisuus kysyä asiantuntijoilta ja keskustella parisuhdeasioista. Tiistaisin klo 18-19.30 Espoon tuomiokirkon srktalolla: 27.8. Hyvinvoiva parisuhde 24.9. Parisuhteen vuorovaikutus ja rakentava riitely. 22.10. Tunnetaitojen merkitys parisuhteessa. 12.11. Seksuaalisuus ja läheisyys 3.12. Erillistymisen haasteet ja mahdollisuudet. Tied. 040 5474 146 tai outi.wenell@ evl.fi.

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Soita ja varaa aika tai tule käymään. Yhteystiedot löydät täältä: www. espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea, www.kauniaistenseurakunta.fi, www.esboforsamlingar.fi.

International Colourful Espoo Pentecost service in Espoo Cathedral on Sunday 9th of June at 10 am. Preaching Bishop Kaisamari Hintikka. Music performed by ThePakChristianSocietyChoir, Francis Asis, Ilona Gill and TZ-choir. Refreshments and fellowship after service. Worship Service in English Sunday 16th of June at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakun-

tatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi. Summer break 23.6.– 4.8. Worship and Eucharist in Arabic Fri 7th and 14th June at 5.30 pm and Sun 16th June at 1 pm at Perkkaa Chapel. Arabic Young Adult Group “The Redeemed” Fri 7th and 14th June at 3 pm at Perkkaa Chapel.

Bible study and meeting. Rev. Ramez Ansara, pastor of the Arabic work in Capital area, 050 304 1689. Chinese Family Club on Fri 28th June at 6-9 pm at Uuttu (Lintukulma 2). Evening tea and Bible study. Welcome! Ask for more: Kenny Ding, kenny.ding@gmail.com, 050 387 5192. See more: Colourful Espoo > Kerhot/ Clubs

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA

Kastetut Mea Minea Barman, Lilya Sophie Maria Demetriades, Isabel Elea Eloranta, Eveliina Eeva Helena Engström, Leo Onni Kristian Hietala, Ronja Ester Inkeri Hukkanen, Ola Jaakko Johannes Klemetti, Elmer Mio Aaron Koivusaari, Oiva Arvid Koskelo, Elviira Josefiina Nyholm, Julius Väinö Panttila, Ukko Juhani Peltonen, Siiri Anja Elisa Rinkinen, Olivia Hertta Ruununoksa-Halonen, Lilja Olivia Saarinen, Minja Kristiina Selenius, Kasper Elias Vesterinen. Avioliittoon aikovat Tommi Erkka Sebastian Larjomaa ja Sari Johanna Mäkilä, Rasmus Aleksanteri Saarnia ja Laura Cecilia Aaltonen, Tomas Samuel Tuohimäki ja Elli Magdalena Walter. Hautaan siunatut Laina Esteri Salonen 94 v, Ervo Kalevi Mikael Oksa 82 v, Hilkka Inkeri Typpi 82 v, Paavo Nevala 81 v, Alpo Kullervo Kinnunen 73 v, Juhani Ilmari Lahti 72 v, Matti Tapio Vehviläinen 72 v, Seija

Kaarina Blomgren 71 v, Tarmo Armas Kiljunen 68 v, Unto Mikko Turunen 68 v, Raili Tuula Helinä Leinonen 65 v, Tiina Sisko Jylhä 60 v, Riku Olavi Virtanen 58 v, Onni Uolevi Hirvonen 57 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Viktor Otto Fridolf Karhu, Leo-Anton Juhani Laisi, Luna Annikki Latvala, Luukas Kaj Lehmusto, Säde Netta Pauliina Nylund, Benjamin Matti Juhani Peltoniemi, Elias Wiljam Mainio Rämänen, Saaga Elina Annika Säinö, Morris Eino Olavi Tiitinen, Eeli Matias Toivakainen. Hautaan siunatut Eila Annikki Kuosmanen 90 v, Saimi Eliisa Heinonen 85 v, Väinö Evert Jokinen 85 v, Risto Rainer Poutanen 85 v, Kimmo Kalervo Jyrkämä 81 v, Kerttu Maria Oksala 79 v, Kaj Henning Schröder 77 v, Juhani Kalervo Vitikka 77 v, Hilkka Annikki Krooks 75 v, Ulla Elina Salama 73 v, Tuula Marjatta Oksanen 70 v, Pirjo Irmeli Arpikari 69

v, Jyrki Tapani Puhakka 63 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastettu Isabel Maria Fagerström. Hautaan siunatut Tauno Kalevi Palva 93 v, Paula Rakel Ståhlström 88 v, Armi Kaarina Aukia 80 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Elia Aukusti Alamäki, Linnea Soili Kaarina Aro-Heinilä, Eevi Livia Jääskä, Moona Maria Vilhelmiina Metelinen, Johanna Mirjami Myllyniemi, Joose Juhani Partanen, Emilia Raakel Aleksandra Rannikko. Avioliittoon aikovat Tomi Kristian Ilmonen ja Sara Linnea Bäckström, Aki Petteri Nordlund ja Susanna Maria Ojala. Hautaan siunatut Klaus Pekka Artturi Korpijaakko 87 v, Arja-Iris Linna 87 v, Erkki Johannes

6.6.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kokko 84 v, Juha Uolevi Larmala 84 v, Pekka Lauri Juhani Lehto 75 v, Timo Tapani Horto 70 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Oghenekeno Prosper Erezih, Omoefe Jasper Erezih, Erik Olavi Jokela, Aino Elisi Kilpinen, Nelli Eveliina Nuutinen, Success Ejiro Ograh, Aino Erika Riikonen, Vanessa Aava Isabella Saarinen, Kaarle Luukas Sihvola. Avioliittoon aikovat Marko Kristian Ferm ja Ida Marja Määttänen, Jaakko Johannes Laitila ja Sara Henrietta Kunnari, Risto Olavi Seppälä ja Heli Maaria Potinkara. Hautaan siunatut Kerttu Marjatta Fager 90 v, Paula Helena Nikander 90 v, Kerttu Mirjam Helena Päivinen 87 v, Anja Irene Kyllönen 85 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Vilhelm Kettunen, Elsi Tuulia Tomintytär Orelma, Eerin Anneli Penttinen Juan, Inari Marja Vehniäinen. Avioliittoon aikovat Petri Harri Tuompo ja Ulla Riikka Sipiläinen. Hautaan siunatut Raili Anneli Soikkeli 92 v, Seppo Niilo Juhani Laaksonen 83 v, Hans-Peter Rekola 68 v, Hannu Kalevi Suominen 64 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Kastetut Daniel Emil Lindqvist, Linéa Michaela Alexa Nordgren, Elsie Emilia Paasivirta, Viola Josefin Söderek. Hautaan siunatut Helga Linnea Rönnlund 93 v, Bror Anselm Wikman 88 v, Ole Gunnar Askolin 87 v, Berit Johanna Nieminen 83 v, Stig Johan Åke Åkerlund 73 v, John Magnus Fjäder 49 v.

Kastetut Niilo Oskari Huusko, Tobias Martin

PaKe 138 x 87 mm

Seurakuntien yhteiset Kivikirkkovaellus: pyhiinvaellus Espoon tuomiokirkolta Vantaan Pyhän Laurin kirkolle. Lähtö la 17.8. klo 8 Espoon tuomiokirkko. Matka n. 26 km, omat eväät, juotavaa ja hyvät kengät mukaan. Saapuminen n. klo 18–19. Tied. ja ilm. 17.8. mennessä: mari.mathlin@evl.fi, 050 438 0182. Hinta 10 e. Ohjaajana Panu Pihkala. Järj. Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Pyhät polut ry, yhteistyössä Tikkurilan seurakunnan kanssa. Päivä Fransiskus Assisilaisen seurassa: Näkökulmina oikeudenmukaisuus, rauha ja luomakunnan eheytyminen la 31.8. klo 9.30–19 Hvittorpissa. Järj. Espoon tuomiokirkkoseurakunta, Espoon hiippakunta ja Fransiskaaninen kolmas sääntökunta (TSSF). Hinta 30 e. Tied. ja Ilm. 9.8.

mennessä: 040 531 1040, marja. malvaranta@evl.fi. Ekumeeninen kulttuurimatka Valamoon, Lintulaan ja Kuopion ortodoksiseen kirkkomuseoon 6.–8.9. Hinta 200–250 e. Oppaina Alarik Corander ja Tarja Rae. Tied. 040 531 1050. Ilmoittautuminen: www.espoonseurakunnat.fi > Tule mukaan > Aikuiset > Matkat, retket ja leirit. Sinustako ArkiYstävä? Haluaisitko auttaa lähimmäisiäsi vapaaehtoisena? Espoon seurakunnat järjestävät Arkiystävä-kurssin Soukan kappelissa, Soukankuja 3 ka 28.9. klo 10–15. Ks. lisätiedot ja ilmoittautuminen Apua & tukea -palstalta.

Eron ensiapupiste palvelee Isossa Omenassa HARVA TIETÄÄ, että avioeroon liittyviä asioita voi hoitaa arkisella ostosreissulla maanantai-iltapäivänä. Se on kuitenkin mahdollista Espoon Ison Omenan palvelutorilla, missä voi piipahtaa eron ensiapupisteellä maanantai-iltapäivisin kello 14 –17.45 välillä aina 24. kesäkuuta saakka. – Tarjolla on moniammatillista tukea ja osaamista aina tunteiden purkamisesta lasten asioiden järjestämiseen ja esimerkiksi turvallisuuskysymyksiin, kertoo perhetyön ohjaaja Outi Wenell Espoon tuomiokirkkoseurakunnasta. Ison Omenan ”erokiska” on Espoon kaupungin järjestämä palvelu, joka toteutetaan yh-

teistyössä useiden eri toimijoiden kanssa. Yksi näistä on Espoon tuomiokirkkoseurakunta. Ensiapupisteen kautta saa kontaktin myös Espoon kaupungin perheasioiden yksikköön, erilaisiin järjestöihin ja oikeusaputoimistoon. – Asiakkaat lähestyvät meitä eron eri vaiheissa, eli eroajatuksissa, eron aikana ja sen jälkeen. Aina ei suinkaan ole tehty päätöstä lopullisesta erosta. Pyrimme järjestämään myös erikseen konsultaatioaikoja asiakkaiden tarpeiden mukaan – edes sen yhden, Wenell kertoo. Pikatapaamisessa voidaan käsitellä eroperheen erityis-

kysymyksiä, jotka varsin usein liittyvät lasten asioiden järjestämiseen, kuten huoltajuuteen, asumiseen tapaamiseen ja elatukseen. Yhtä hyvin eron ensiapupisteellä voi käydä, vaikka lopullista eropäätöstä ei ole vielä tehty. ENSIAPUPISTEESSÄ SAA puhua erosta paitsi käytännön, myös tunteiden tasolla. Ajanvarausta ei tarvita, ja ensiapupisteessä voi asioida nimettömänä ja myös yksin ilman toista vanhempaa. Tavoitteena on sovinnollisuuden ja yhteistyövanhemmuuden edistäminen. Outi Wenell on sitä mieltä, ero pitkästä parisuhteesta on

aina hyvä käsitellä läpi. – Ero merkitsee usein psyykkistä kipua ja heilauttaa elämää. Näin tapahtuu etenkin esimerkiksi silloin, jos eron toinen osapuoli on kaikessa hiljaisuudessa rakentanut koko elämänsä uusiksi toisen selän takana, kuten hankkinut asunnon ja uuden kumppanin, kertoo Wenell. Tosin perheväkivaltaperheessä asunnon tai muun turvapaikan hankkiminen etukäteen saattaa olla välttämättömyys, jotta oma ja lasten turvallisuus voidaan taata kriittisellä hetkellä. – Erokriisi kestää käsiteltynäkin kahdesta viiteen vuotta. Mitä sopuisammin ero käsitel-

lään, sitä enemmän se auttaa molempien eteenpäin pääsemisessä. Samalla se auttaa myös lapsia erotilanteissa. Wenell on pitänyt myös eroseminaareja, ja lähes kaikki osallistujat ovat kokeneet, että niistä on ollut hyötyä. Eron ensiapupisteellä käy muutamia asiakkaita joka kerta, kun se on avoinna. Yksityisiä keskusteluaikoja on mahdollisuus varata erikseen. Eron ensiapupiste on toiminut Espoossa parisen vuotta, ja se palvelee myös puhelimitse: ma 046 877 3267 klo 14–17. Lisätietoja: www.espoo.fi > Lapsiperheet > Vanhemmuus ja parisuhde > Eroauttaminen. SUSANNA SOMPPI

16 A Kirkko ja kaupunki | 6.6.2019

Voit auttaa iäkästä naapuriasi PÄÄMINISTERI JYRKI Katainen sanoi aikanaan, että vanhustenhoidossa tarvitaan naapuriapua ja lähimmäisenrakkautta. Olisi hyvä, jos mahdollisimman moni ryhtyisi esimerkiksi samassa portaassa asuvan sairastuneen ikäihmisen tuki- ja luottohenkilöksi, vaikka tämä jo olisikin kotihoidon asiakas. Kun vanhus sitten aikanaan siirtyy hoivakotiin, voi naapuriapu siirtyä hänen perässään sinne. Omasta kokemuksestani tiedän, että kummassakin hoitovaiheessa työmaata riittää. Itse saatoin keskittyä vain yhteen ihmiseen, jonka kanssa oli jo kotihoitovaiheessa syntynyt syvä kiintymys ja luottamus. Oma työpanokseni hyväksyttiin sekä hoivakodeissa että kotihoidon piirissä, eikä henkilökunnan kanssa ollut koskaan mitään kahnausta. Sen sijaan sain kylläkin tunnustusta. Huolehtikaamme vanhuksistamme. Se voi olla joskus uuvuttavaa, mutta se antaa enemmän kuin ottaa.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? JANNE SIMOJOKI

Pentti Ojanen, 80 v Vantaa

Miksi kaunis metsä myydään? KIRKKO JA kaupunki -lehdessä kerrottiin (K&k 23.5.), että Kaitaan tontista on tulossa miljoonia seurakunnille. Päätöksen asiasta tekee yhteinen kirkkovaltuusto. Kaavassa suunnitellaan 8-kerroksisia kerrostaloja, jotka jättävät meidät varjoonsa. Metsä on koko Iivisniemen ja varsinkin koululaisten käyttämä vanha, upea ja helppopääsyinen lähimetsä, jota käyttävät myös vanhukset ja bussipysäkille tai tulevalle metroaukolle menevät. Muuta näin lähellä olevaa esteetöntä rauhoittavaa metsää ei ole. Se on meille myös kuin lähikirkko, jossa voimme rauhoittua. Mittaamattoman arvokas. Me emme tarvitse kalliilla kiillotettua kuparia remonttikirkoissa Tapiolassa tai Espoonlahdessa. Metsästä eivät nauti vain paikalliset vaan myös eri puolilta Espoota tulevat Kaitaan lukiolaiset ja koululaiset, jotka kävelevät metsän läpi kahdesti joka päivä kouluun ja saavat samalla kosketuksen ja ymmärryksen rauhoittavaan luontoon. Metsästä pääsevät nauttimaan

Helsingin hiippakunta vietti helatorstaina 60-vuotisjuhliaan ulkoilmamessulla Senaatintorilla. Juhlamessussa saarnasi piispa Teemu Laajasalo ja liturgina palveli Helsingin katedraalin kirkkoherra Marja Heltelä. Auringon hellimään messuun osallistui 7 850 seurakuntalaista eri puolilta Helsingin hiippakuntaa.

myös luontoa rakastavat turistit, jotka pääsevät metrolla suoraan metsään, kuuluisille lintualtaille ja Hannusmetsään − ei tarvitse ajaa Nuuksioon autolla. Ihmettelemme seurakuntayhtymän kiirettä myydä Jumalan luomistyö – tämä metsä – ensimmäisten joukossa grynderille. Metroasemien ympärillä on nyt asuntojen ylituotantoa. Viisaampaa olisi harkita ja antaa metron ensin valmistua ja pölyn laskeutua.

Tämän metsän arvo ei ainakaan laske. Siellä on liito-oravia ja se on tärkeä ekologinen yhteys viereisen puistoalueen ja Hannusmetsän välillä. Se on hiilinielu ja monimuotoisuudessaan upea. Toivomme että seurakuntayhtymä muistaa myös säästää omistuksiaan Hannusmetsän suuntaan. Nämä vanhat metsät ovat korvaamattomia! Joukko lähitalojen asukkaita ja Iivisniemen seurakuntakodin aktiivit ja seniorit

Kaitaan alue linjattu jo metropäätöksen yhteydessä ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄ, Espoon kaupunki, Iivisniemen liikekeskus ja Iivisnimen huolto omistavat maa-alueen Kaitaan tulevan metroaseman korttelissa. Metroaseman ympäristö on merkitty tiiviin ja keskustamaisen kaupunkirakentamisen alueeksi sekä 2010 hyväksytyssä yleiskaavassa että juuri lainvoimaiseksi tulleessa osayleiskaavassa. Kaavalla kaupunki on halunnut varmistaa, että metron vaikutusalueella asuu riittävästi ihmisiä ja että miljardiluokan metroinvestointi mahdollistaa Espoon kasvun hyvin ja hallitusti. Kirjoittajat ovat oikeassa siinä, että moni voi jäädä kaipaamaan metroaseman alle jäävää metsäaluetta. Toisaalta kaikki alueen asukkaat tulevat hyötymään paranevista ja ympäristöystävällisistä kulkuyhteyksistä metron valmistuttua. Metroaseman itäpuolelle on myös merkitty virkistysalue, jota ei tulla rakentamaan. Espoon kaupunki on kutsunut em. maanomistajat mukaan alueen suunnitteluun. Seurakuntayhtymä on tässä prosessissa yhdessä muiden toimijoiden kanssa pyrkinyt suunnittelemaan mahdollisimman hyvää kaupunkirakennetta yleiskaavan määräämissä rajoissa. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Kaitaan maankäyttösopimuksen ja siihen liittyvät esisopimukset 29.5. kokouksessaan. Kokouksessa keskusteltiin myös hankkeen ympäristönäkökulmista. Valtuusto pitää tärkeänä, että ympäristö- ja luontoarvot otetaan huomioon niin jatkovalmistelussa kuin tulevissa hankkeissa. Kaitaan tonteista saatavat tulot ovat seurakunnille erittäin tarpeellisia. Kirkollisverotulot riittävät seurakuntien auttamistyöhön ja muuhun toimintaan esimerkiksi lasten ja lapsiperheiden parissa. Niillä ei kuitenkaan yksin pystytä kattamaan välttämättömiä investointeja kuten Tapiolan kirkon laajaa peruskorjausta. Risto Hämäläinen hallintojohtaja Petteri Leinonen kiinteistöjohtaja Espoon seurakuntayhtymä