Kirkko ja kaupunki 2019 12 Espoo

HY VÄN TÄHDEN.

12

4.7.2019 kirkkojakaupunki.fi

A5 Kirkon maille Iivisniemeen rakennetaan asuntoja B 11 Biotieteilijä rentoutuu kirjoittamalla kirjeitä käsin

Rukous, sakset ja liimapuikko Nyt askarrellaan aarrekarttoja

B 1

PAAVO RINTALA: JUMALA ON KAUNEUS (OTAVA 1959)

Uskonnosta viis, mutta kirkonmäelle kiipeämisessä on aina oma fiiliksensä. Fyysisen ponnistuksen jälkeen voi pakanakin mielellään istahtaa kirkonpenkkiin miettimään elämää. Myönnän kyllä, että joskus minun käy kateeksi katolilaisia, jotka voivat käydä rippituolissa tunnustamassa syntejään ja huojentaa siten mieltään.

MARCO KOSONEN KIRJASSA ITÄ MEIDÄN

Iankaikkisesti

Hän pysähtyy ja katsoo rakennusta, johon katu on loppunut näin äkkiä. Se on juhlallinen, virittää matkamiehen mielessä soimaan vanhan virsikirjan virren. Se panee hyräilemään virttä. Tuntuu, että katu alkaa hänen edestään tätä rakennusta myöten kiivetä taivaaseen.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 4.7.2019 He kaikki saavat tulla pyhälle vuorelleni. Minä täytän heidät riemulla, kun he rukoilevat siellä.

Ja minun temppelistäni tulee huone, jossa kaikki kansat saavat rukoilla.

JESAJAN KIRJA 56:7

(LIKE 2019)

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Kirkko tuli seksihulluksi KIRKKO ON jo vuosia osallistunut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä tukevaan Helsinki Pride -tapahtumaan. Kirkko on järjestänyt messuja, hartauksia ja keskusteluja sekä ohjelmaa lapsille ja sateenkaarinuorten vanhemmille.

Piispa Teemu Laajasalo palkitsi seurakuntien kaksikymmentä vuotta jatkuneen sateenkaarityön hiljattain myötätuntopalkinnolla.

TÄNÄ VUONNA luterilaisen kirkon logo komeili kulttuuri- ja ihmisoikeustapahtuman muiden yhteistyökumppaneiden joukossa.

Yksi asia erottaa kirkon muista Priden tukijoista. Muiden johtajat eivät riitele julkisesti siitä, onko meidän pankki, kauppa tai panimo oikeasti tukemassa Prideä vai ei. Kenellekään ei ole jäänyt epäselväksi, että mukana ollaan ja hyvällä mielellä.

Mikkelin ja Oulun piispat taas ehättivät TÄMÄ ON KYLLÄ kirjoittamaan pitkät julkiset vuodatukset SURULLINEN KUVA siitä, että logon käytöstä päättäneellä KIRKOSTA. kirkkohallituksen johtoryhmällä ei ole valtuuksia päättää yhtään mistään.

Yhteistyöstä – arkkipiispan tuella – päättänyt kirkkoneuvos Pekka Huokuna korosti kirkon olevan mukana ”niin sanottuna bisneskumppanina” ja että ”johtoryhmän mielestä on hyvä, että kirkon läsnäolo näkyy Pride-viikon yhteydessä”.

”

SAMANLAISTA PIISPALLISTA mandaattimarinaa ei kuultu silloin, kun kirkkohallituksen kansliapäällikkö päätti kirkon merkin käytöstä SuomiAreenassa tai TubeConissa.

Se johtuu siitä, että oikeasti kyse ei ole valtuuksista.

Kyse on seksistä. Kirkolla on päässä vikaa, siis organisaation yläpäässä. Kirkko on nimittäin seksihullu. Se sekoaa heti, kun jossakin vilahtaa jotakin sukupuoleen tai seksuaalisuuteen viittaavaa.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki verkossa Tiesitkö, että Tove Jansson maalasi alttaritaulun?

FOTO-NISULA JA WIKIMEDIA COMMONS

MILTÄ ASIA näyttää oikeasti bisnespuolelta katsottuna? Sinebrychoffin tuotepäällikkö Nella Lämsä sanoi Talouselämä-lehden haastattelussa, että heidän mukanaolonsa tarkoituksena ei ole pelkkä näkyvyys: ”Toivon, että mukaan lähteneet yritykset ovat mukana oikeista lähtökohdista. Ei vain markkinointimielessä vaan sydämellä ja tunteella.”

Toista on meillä kirkossa. Moses is Moses. Kun Pride-yhteistyö merkitsee kaupallisille toimijoille käytännön tekoja maailman parantamiseksi, kirkolle se näyttää merkitsevän bisneskumppanuutta ja pr-näkyvyyttä. Tämä on kyllä surullinen kuva kirkosta.

Kiitos näistä viikoista, joina ei ole pakkoa mihinkään, venyvistä, laiskoista aamuista, päivistä, jolloin voi antaa jalkojen tai junan viedä, pitää puhelimen kiinni, kadota kirjaan.

Tätä olen tarvinnutkin: vapautta olla vähän enemmän minä.

Taiteilija Tove Janssonin lisäksi myös alttaritaulun rahoittaja signeerasi työn, jonka yksi malli oli hänen tyttärensä. Muumien äiti maksoi taulusta saamallaan palkkiolla velkaansa Ullanlinnan ateljeeasunnosta.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 4.7.2019

numero 12

Seuraava lehti ilmestyy 1.8.

KANSI: HANS EISKONEN JA SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

4.7.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

3

”Pienillä jutuilla voi tehdä suuria tekoja” Ilmastoveivi2019-kampanjan viestintäpäällikkö Sonja Nielsen suosittelee kansalaisaktivismia ilmastonmuutoksen torjumisessa.

TEKSTI VENLA RAKKOLA KUVA JOONAS BRANDT

1

Sonja Nielsen, opiskelet Espoossa kestävän kehityksen maisteriohjelmassa. Mikä sai sinut lähtemään mukaan Ilmastoveivi2019kampanjaan?

– Kyllä se on varmaan ollut tietynlainen ilmastoahdistus, joka heräsi ensimmäistä kertaa jo 16 vuotta sitten 10-vuotiaana. Katsoimme parhaan ystäväni kanssa aiheesta kertovan dokumentin emmekä nukkuneet koko yönä.

Ajattelimme, että nyt on ihan pakko tehdä jotain.

– Ilmastoveivi2019:ssä olen ollut mukana ihan kampanjan ensimmäisistä viikoista lähtien. Minua kiinnosti erityisesti kampanjan aiheen ajankohtaisuus, sanoma ja systeeminen vaikuttaminen.

2 3

4 5

Mistä on kysymys Mitä Suomen luonnosta haluaisit Ilmastoveivi2019:ssä? suojella ilmastonmuutokselta?

– Kampanjassa pyritään painostamaan – Arvostan Suomessa eniten vuodenpoliitikkoja siihen, että käytettäisiin aikojen vaihtelua, minkä takia olen Suomen tuleva EU-puheenjohtajuushuolissani lämpötilojen ja vuodenkausi hyväksi ja ajettaisiin kestävämpää aikojen tasoittumisesta. ilmastopolitiikaa. Suomella on aivan uskomaton Lempivuodenaikani on kevät: se on toiveikasta tilaisuus olla kokoaan suurempi toimija ja aikaa ja uuden alku. omaksua vahvan ilmastojohtajan rooli.

Millainen on iltarukouksesi?

Mitkä ovat sellaisia tekoja, – Minulla ei varsinaisesti ole iltarukousjoita jokainen pystyy arjessaan ta, mutta iltaisin mietin aina kolmea tekemään ilmaston hyväksi? asiaa, joista olen sinä päivänä kiitolli– Suosittelen kansalaisaktivismia, nen. Ne voivat olla pieniä asioita, kuten koska erilaisten aloitteiden allekirjoitkuinka ihanat lakanat minulla tänään taminen on tärkeä asia. Myös omat on. Tai sitten isompia asioita, kuten kiitollisuus teot, kuten ruokajätteen ja yksityisautoilun vähen- omasta elämäntilanteesta, läheisistä ja vaikkapa täminen ja kasvisruuan suosiminen ovat hyviä nyt Ilmastoveivistä. ■ keinoja. Usein on kyse pienistä jutuista, joilla voi tehdä suuria tekoja.

– Poliitikkojen tehtävänä on rakentaa yhteiskuntaa, joka mahdollistaa ihmisille kestävät eläSuomen EU-puheenjohtajuuskausi on 1.7.–31.12.2019. mäntavat. Myöskään asennejohtajuuden merkiPuheenjohtajuuskausi on Suomelle kolmas. tystä ei pidä aliarvioida.

4 A Kirkko ja kaupunki | 4.7.2019

MARKKU PIHLAJA /KIRKON KUVAPANKKI

Espoon piispa Kaisamari Hintikka pitää Oulun hallinto-oikeuden päätöstä merkittävänä.

Piispa Hintikka vihkisi sateenkaariparit Oulun hallinto-oikeus kumosi Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin papille antaman varoituksen, jonka tämä sai samaa sukupuolta olevan parin vihkimisestä. Sekä Espoon piispa Kaisamari Hintikka että Helsingin piispa Teemu Laajasalo pitävät päätöstä merkittävänä. He toivovat, että päätös patistaisi kirkkoa tekemään asiasta itsenäisesti sellaisen ratkaisun, joka mahdollistaisi myös sateenkaariparien kirkollisen vihkimisen.

– Toivon, että asiaan saadaan pian sellainen ratkaisu, että kaikki parit voivat luottaa kirkon haluun tuoda heidän avioliitolleen hyvän Jumalan siunausta, Hintikka sanoo haastattelussa, joka on Kirkko ja kaupungin verkkosivuilla.

Kirkko ja kaupungista sopimusneuvottelut Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto päätti kesäkuun alussa äänin 25–19 irtisanoa nykyisen yhteistyösopimuksen Kirkko ja kaupunki -median julkaisemisesta Helsingin ja Espoon seurakuntien kanssa vuoden 2021 alusta. Espoon kirkkoneuvostossa asiasta käytiin keskustelu, jonka taustalla oli kirkkoneuvoston jäsenen Risto Sepposen aloite. Asia lähettiin valmisteluun viestinnän toimikunnalle.

Seurakuntayhtymien virkamiesjohto kokoontui 14.6. keskustelemaan Kirkko ja kaupungin sopimusta koskevasta tilanteesta. Tapaamisessa sovittiin, että yhteisille kirkkoneuvostoille valmistellaan esitys sopimusneuvottelujen käynnistämisestä. Päätökset neuvotteluista tehdään kirkkovaltuustoissa. Neuvottelujen tarkoituksena on etsiä ratkaisua, jolla Kirkko ja kaupunki voi jatkaa pääkaupunkiseudun yhteisenä seurakuntamediana.

Näkövamma voi johtaa masennukseen Vanhuksen näkövamma saattaa johtaa masennukseen, syrjäytymiseen tai jopa itsemurhaan. Asia käy ilmi Espoon seurakuntien näkövammaistyöstä vastaavan diakoniatyöntekijän, psykoterapeutti Tarja Huttusen tutkimuksesta. Suurimmassa itsemurhavaarassa ovat yli 80-vuotiaat naiset ja työikäiset miehet. Huttunen haastatteli laadullista tutkimustaan varten seitsemää yli 80-vuotiasta näkövammaista naista.

– Itseäni järkytti eniten haastateltavien kokemus alempiarvoisuudesta. Monet mainitsivat sen aiheuttajiksi esimerkiksi vastaantulijoiden piittaamattomuuden sekä nuorten ja vanhusten maailmojen eriytymisen, Huttunen sanoo.

Seurakuntien maille nousee asuntoja 1 300– 1 500 ihmiselle Iivisniemen tiivis rakentaminen päätettiin jo silloin, kun alueelle sijoitettiin metroasema.

O

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT ESKO JÄMSÄ

ranssinvärinen aita ja nostokurki osoittavat paikan, jonne parhaillaan rakennetaan Kaitaan metroasemaa. Siitä erillään on toinen työmaa-alue, josta pilkistää maan uumeniin sukeltavan huoltotunnelin suuaukko.

Länsimetron linjauksesta pää-

tettiin maakuntakaavassa parikymmentä vuotta sitten. Se ratkaisi samalla sen, että 1960-luvulla rakennettujen kerrostalojen ja pientaloalueiden viereen tulee uusia asuntoja.

Metroasemaa ei kannata tehdä, jos alueella on vain 3 500 asukasta. Siksi Kaitaalle ja Iivisniemeen on uudessa osayleiskaavassa ajateltu tulevan lisää asuntoja

yhteensä 6 000 asukkaalle. Lisäksi alueelle on kaavassa suunniteltu 1 100 työpaikkaa, jotka monipuolistavat alueen palveluja.

Kirkko ja kaupungin yleisönosastossa kysyttiin 6.6., miksi Espoon seurakuntayhtymä myy metron rakennustyömaan vieressä sijaitsevan kauniin metsän.

Lyhyt vastaus siihen on kiinteistöjohtaja Petteri Leinosen

4.7.2019 | Kirkko ja kaupunki

Oranssi aita eristää Kaitaan metroaseman rakennusalueen.

Espoon seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Petteri Leinonen osoittaa metsikköä, joka on tarkoitus säilyttää.

Toiselle puolelle pyörätietä tulee asuntoja.

A

Vanhassa ostoskeskuksessa sijaitsee Iivisniemen seurakuntakoti, esittelee kiinteistöjohtaja Petteri Leinonen.

mukaan, ettei seurakuntayhtymä voi jättää aluetta rakentamatta. Metroaseman ympäristön rakentamisen on linjannut Espoon kaupunki ja samalla määritellyt sen tiiviiksi.

Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi toukokuussa maankäyttösopimuksen Espoon kaupungin kanssa. Sopimus on edellytys asemakaavan hyväksymiselle, ja se menee vielä Kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Kun se on sopimuksen kuitannut, asemakaavaa käsitellään vielä kaupungin elimissä.

ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄ on valmistellut kaupungin kanssa Kaitaan metrokeskuksen alueen asemakaavan muutosta. Siinä määritellään tarkemmin RAKENTAMAAN PÄÄSTÄÄN Leinosen seurakuntayhtymän, kaupungin, Iivis- mukaan vuosina 2021–2023, jos kaikki niemen huollon ja alueen liikekeskuk- menee suunnitelmien mukaan. sen omistamien maiden käytöstä. Siis Seurakuntayhtymä saa kaupasta noin siitä, miten rakennukset alueelle sijoit- 13 miljoonaa euroa. Tästä se maksaa Estuvat ja mikä on niiden karkea muoto. poon kaupungille korvauksena alueen Alueelle tulee 8-kerroksisia kerrostaloja. kunnallistekniikasta ja muusta infra– Seurakunnat omistavat nykyisen struktuurista peräti seitsemän miljoometsäalueen, jonne kaavassa tulee naa euroa. Kun kaavaan mahdollisesti asuntoja noin 1 300–1 500 ihmiselle. Ko- liittyvät tarkennukset on tehty, seurako metsää ei rakenneta, kunnille jää 5–6 miljoovaan pyörätien toisella naa euroa. puolella oleva Iivissyr– Maankäyttömaksun jä jää puistoksi. Se on suuruus on ymmärrettänoin kolmannes seuravä, sillä alueen rakenteikuntien maista, selvitden tekeminen on poikNOIN KOLMANNES tää Leinonen. keuksellisen vaativaa.

Hän esittelee aluetPysäköintitalon ja osin SEURAKUNTIEN MAISTA ta. Iivisniemen huolasuntojen alta kulkee JÄÄ PUISTOALUEEKSI. to omistaa metsän viemetro, selittää Leinonen.

PETTERI LEINONEN ressä sijaitsevan pitkänKaupasta saatavat milomaisen parkkipaikan, joonat tulevat seurakunjosta neuvottelut ovat nille tarpeeseen. Kirkolkaupungin kanssa yhä lisverot käytetään seukesken. Maan pinnalla rakuntien toimintaan ja oleva parkkialueen sijasta alueelle tu- auttamistyöhön. Ne eivät enää yksin lee parkkitalo. riitä lähivuosien pakollisiin investoinIivisniemen ostarissa sijaitsee lähiö- teihin. Siksi on onni, että seurakunnilla pubi ja päivittäistavarakauppa sekä Es- oli nyt myytävää maaomaisuutta. poonlahden seurakunnan Iivisniemen – Viime vuosien isoja hankkeita ovat seurakuntakoti. Se on kerhokäytössä ja olleet Suvelan uuden kappelin rakentahuonossa kunnossa. minen ja Espoonlahden kirkon perus– Kun metroasema valmistuu, sen korjaus. Seuraavaksi alkaa Tapiolan kirympärille ja osin sisään tulee alueen kon peruskorjaus. Sen kustannusarvio kaupallinen keskus. Koulut laajenevat on 16,5 miljoonaa euroa. Leppävaaran ja tänne tulee myös uusia päiväkoteja. kirkon korjaukseen menee 1,5 miljooKaupunki rakennuttaa kohtuuhintaisia naa, kertoo Leinonen. vuokra-asuntoja, joita on neljännes uuTulevia vuosia varten seurakuntayhsista asunnoista. tymällä on vielä muutamia maa-alueita Espoon seurakuntayhtymä ei raken- myytäväksi tai vuokrattavaksi. Kaitaanna tontilleen tulevia kerrostaloja itse, tien toisella puolella on seurakuntien vaan kilpailutti rakennuttamisen. Seu- maata, samoin Kaupunginkalliossa ja rakuntayhtymä myy maan SRV Oyj:lle. Pappilanmäessä. Viime mainittu on alue Alueen koko rakennusoikeus on noin Tuomiokirkon ja hautausmaan takana.

42 000 kerrosneliötä, josta seurakun– Sinne voisi rakentaa ehkä noin tayhtymän osuus on noin 19 000 ker- 15 000 kerrosneliötä, kunhan alueelle rosneliötä. saadaan kaava. ■

”

5

6 A Kirkko ja kaupunki | 4.7.2019

Suuntaa saariin Moneen Espoon ja Helsingin saareen pääsee helposti reittiveneellä. Tutustu ainakin näihin!

TEKSTI PIHLA TIIHONEN

Pentala

SAARISTOMUSEO näyttää Pentalassa, kuinka Espoon Suvisaaristossa elettiin 1790-luvulta alkaen.

Museoalue sijaitsee vanhalla kalastajatilalla.

Myös museoalueelta lähtevä merkitty luontopolku on tutustumisen arvoinen. Runsaan kahden kilometrin reitti vie esimerkiksi karulle Pentalanjärvelle, johon voi pulahtaa uimaan kalliorannoilta. Matkan varrella on myös Diksandin vaalea luonnonhiekkaranta, jolla kasvaa harvinaisia kasveja. Vajaa puolet Pentalasta on luonnonsuojelualuetta.

Pentala on Etelä-Suomen saarista korkein, ja sillä on kokoa hulppeat 130 hehtaaria. Kaupunki omistaa saaresta noin puolet. Suuri osa saaren rannoista on kymmenien kesämökkeilijöiden käytössä.

Palvelut: reittivene, museo, ravintola, kahvila, merkitty polku.

Stora Herrö

KALLIOLLE RAKENNETUSTA näköalatornista avautuvat näkymät kauas ulapalle. Maisema on sininen, vihreä ja purjeveneiden valkealla pilkuttama. Torniin kulkee kapea metsäpolku, joita risteilee runsaasti noin 44 hehtaarin saarella. Tänne kannattaa suunnata loppukesästä mustikkaan ja sieneen.

Kalliomännyn juurella on grillipaikka merinäköalalla. Rannat ovat enimmäkseen kallioisia, ja suurin osa pohjois- ja itärannoista on avoimia kaikille.

Itärannalla näkyy hiekkaisia lahdelmia rantaniittyineen, eteläosassa on pieni saraneva.

Saaressa saa telttailla. Siellä on myös mökkiläisiä.

Palvelut: reittivene, keittokatokset ja puut, tulentekopaikkoja, näköalatorni, telttailu sallittu, vuokrasauna seuroille ja järjestöille.

Rövaren

SILKOISTA KALLIORANTAA, kiveen kaivertuneita kummallisia muotoja ja kalliomänniköitä. Sellainen on noin yhdeksän hehtaarin Rövaren eli Ryöväri. Saari nousee korkeammalle kuin Gåsgrund.

Mustikka- ja puolukkakankailta saa loppukesästä piirakkamarjat.

Palvelut: reittivene, keittokatokset ja puut, tulentekopaikat, telttailu sallittu.

Gåsgrund

JOS RAKASTAT aaltojen muovaamia kalliorantoja, merta ja hiljaisuutta, saatat ihastua Gåsgrundiin.

Karulla hanhisärkällä riittää silokallioita, joilla tuijotella ilta- ja aamuruskoa. Keittokatoksissa on puut valmiina.

Pohjoisrannalta löytyy lapsille sopivia hiekkarantoja. Noin kymmenen hehtaarin kokoisessa saaressa on myös reheviä niittyjä ja kuivaa kangasmetsää. Tasaisessa maastossa on helppo kulkea.

Gåsgrund on suosittu retkeilysaari, ja joskus se on valitettavasti näkynyt roskaisuutena.

Palvelut: reittivene, keittokatokset ja puut, telttailu sallittu.

Iso Vasikkasaari

POSEIDONIN TEMPPELIÄ jäljittelevä suuri huvimaja yllättää Ison Vasikkasaaren rannassa. Se sijaitsee yksityisalueella, mutta valtaosa 24 hehtaarin huvilasaaresta on Espoon kaupungin ulkoilualuetta. Sinne on vain parin minuutin merimatka mantereelta.

Saaren eteläosia kiertävät rantaniityt, joilla kukkivat rantakukat, -alpit ja -tädykkeet, pietaryrtit, virmajuuret ja mesiangervot. Rantaa pitkin pääsee vaikka lastenvaunujen tai pyörätuolin kanssa. Saaren korkean keskiosan havumetsässä kiemurtaa kapeampia polkuja.

Isossa Vasikkasaaressa voi viettää helpon rantapäivän kesäravintolan ja -kahvilan antimien turvin tai vetäytyä omaan kalliosoppeen piknikille.

Palvelut: reittivene, kesäravintola, kahvio, keittokatokset, uimaranta, näköalatorni.

Mustasaari

HELSINGIN SEURAKUNTIEN KESÄSAARI tunnetaan jättikorvapuusteista, kaneista ja kanoista. Ravintolan terassilta avautuu näkymä matalaan uimarantaan ja pikkulasten leikkipuistoon, jonka hitti on junakiipeilyteline.

Kuuden hehtaarin saaressa kulkee merkitty polku hiljentymispaikkoineen. Leveällä polulla on hyvä nukuttaa pikkulasta vaunupäiväunille. Siltaa pitkin pääsee myös luonnontilaiseen Hevossaareen, jossa on kesäisin lampaita.

Mustasaaressa järjestetään hartaushetkiä, lasten-

1.

1. Pentala. Saaristomuseo näyttää, miten Espoon Suvisaaristossa elettiin vuosina 1790-1986. Museoalueella on yli kymmenen rakennusta, ja 130-hehtaarisen saaren luonnossa riittää tutkittavaa.

2. Rövaren. Karujen kalliorantojen rakastajan kannattaa suunnata ryövärisaarelle.

3. Iso Vasikkasaari. 1800-900 lukujen vaihteessa rakennettu Gula Villan tarjoaa retkeilijöille klassisen lohikeiton lisäksi esimerkiksi pistaasietanoita.

4. Isosaari. Kesään 2017 saakka Isosaari oli suljettu sotilassaari. Sisällissodan jälkeen siellä pidettiin punavankeja, ja huonoissa oloissa kuolleet haudattiin joukkohautoihin. Saaressa näkyy runsaasti jäänteitä sotaisasta menneisyydestä.

teatteria ja muita tapahtumia. Päihteet ja lemmikit on kielletty.

Palvelut: reittivene, ravintola, grillikatos, uimaranta, kappeli, vierasvenelaituri, merkitty polku, tilaussauna ja muita varattavia tiloja.

Pihlajasaari

Reittivene vie 24 saareen Miten olisi ihan uusi lähimatkakohde? Reittivene kuljettaa Espoossa ja Helsingissä 24 saareen, joihin pääsee vain vesiteitse.

Ulkoilusaariin kannattaa yleensä kuljettaa juomavesi mukana, sillä niiden kaivojen vesi ei pääosin ole juomakelpoista.

Helsingissä reittiliikenteen varrella on jutussa esiteltyjen lisäksi Sirpalesaari, Liuskasaari, Uunisaari, Särkkä, Klippan, Valkosaari, Suomenlinna, Vallisaari, Vasikkasaari, Kivisaari, Satamasaari, Leikosaari ja Kaunissaari. Joissakin saa telttailla, toisiin mennään ravintolaillalliselle, monessa näkyy sotahistoriaa.

HSL:n Reittiopas ohjaa retkeilijän kotisohvalta perille. Reittiveneet on kuitenkin maksettava erikseen.

HSL:n lippu kelpaa ainoastaan Suomenlinnan lautalla.

Katso esittelyt ja valokuvat kaikista saarista osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi/-/suuntaa-saariin

MERITUULI JA AURINKO hyväilevät ihan joka paikasta, jos viettää päivää Helsingin suosituimman kesäsaaren nudistirannalla. 26 hehtaarin saarella riittää uimapaikkoja myös uima-asuisille.

Matala hienohiekkainen uimaranta lauttarannan kupeessa saa menneiden aikojen tunnelmaa puisten uimakoppien rivistä. Osa on kaikille avoimia, osa yksityiskäyttöön vuokrattuja. Uimarantaa täydentävät leikkipaikka lapsille, jäätelökioski ja pikku matkan päässä komea ravintola, jossa on tänä kesänä uusi ravintoloitsija.

Taitavat uimarit voivat laskeutua uimaportaita syvään veteen myös sileältä kalliorannalta. Isot risteilijät ohittavat saaren läheltä ja keinuttavat uimaria aalloillaan.

Palvelut: reittivene, telttailumahdollisuus, uimarannat, joista yksi nudisteille, ravintola, kahvila ja kioski, kolme keittokatosta, joiden yhteydessä vesipis-

4.7.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

7 TOMMI HEINONEN / ESPOON KAUPUNGINMUSEO

3.

teet ja polttopuut valmiina, käymälät, luontopolku, varattavat saunat, käyntisatama.

Harakka

HELSINGIN KAUPUNGIN ympäristökeskuksen maksuttomat retket Harakan saarella ovat oiva tapa tutustua saaristoluontoon. Saarella toimiva luontotalo järjestää runsaasti retkiä, joiden teemoina ovat esimerkiksi rantakasvit ja perhoset. Lapset pääsevät vanhempiensa kanssa omille saariseikkailuille, joissa vaikkapa etsitään rupikonnia ja tutkitaan ötököitä.

Harakan luontokeskus ja taiteilijatalo viettävät 30. juhlavuotta, minkä kunniaksi opastuksia on joka sunnuntai. Niissä tutustutaan luonnon lisäksi saaren historiaan ja taiteilijataloon, jossa on kesällä useita näyttelyitä.

Kahdeksan hehtaarin Harakassa voi samoilla myös omin päin, kunhan pysyy merkityllä polulla.

Luontotalolta voi ottaa mukaan saaren kartan ja lintukuvaston. Saarelle ei saa tuoda koiria.

Palvelut: reittivene, merkitty polku, luontokeskus, taiteilijatalo näyttelyineen ja kokoustilat.

PIHLA TIIHONEN

JONI VIITANEN / VISIT ESPOO

VISIT ESPOO

2.

4.

Lonna

MATKALLA Helsingin Kauppatorilta Suomenlinnaan on piskuinen Lonna. Sen kävelee ympäri muutamassa minuutissa, mutta siellä ei ole tarkoituskaan reippailla vaan löylytellä ja syödä ravintolassa, jonne kannattaa tehdä pöytävaraus ennakkoon. Lonnassa järjestetään myös maksuttomia leffailtoja ja jazz-konsertteja, joihin ympärillä loiskuva meri luo vahvan tunnelman.

Palvelut: reittivene, ravintola, kahvila & baari, sauna.

Isosaari

AALLOT OVAT HIONEET pitkästä kalliorannasta sileän ja poimuilevan. Pikkulammikkoon on jäänyt myrskyn viskaama pyöreä kivi. Taivas yhtyy horisontissa avomereen.

Noin 76 hehtaarin linnakesaaressa riittää rauhaa, mutta siellä on myös vaativa par 3 -golfkenttä, merinäköalaterassi A-oikeuksilla, metsittyneitä merkkejä ajoista suljettuna sotilassaarena, hienohiekkainen uimaranta, vehmasta luontoa ja monipuoliset palvelut.

Helsingin uloimpiin saariin kuuluvalta Isosaarelta voi hyvällä tuurilla bongata hylkeen tai meri-

kotkan. Kauppatorilta lähtevästä merimatkasta saa nauttia yli puoli tuntia.

Palvelut: reittivene, merkityt reitit, vesipisteet, kaksi ravintolaa, kaksi uimarantaa, kolme saunaa, telttailu- ja karavaanarikenttä, hotellilaiva, grillipaikka, golfkenttä ja vierassatamat.

Vartiosaari

KUIN OLISI toisessa ajassa. Siltä tuntuu saaressa, jossa puu kasvaa läpi lahonneen aitan ja kookkaat viinimäkikotilot matelevat satavuotiaan tallin luona. Hämärän laskeutuessa kotkansiipilehdossa suhahtelevat lepakot.

80 hehtaarin Vuosaaressa kannattaa kiertää vajaan kolmen kilometrin mittainen terveysluontopolku, jonka varrella on esimerkiksi näköalakallio, jatulintarha, seinätön ja katoton metsäkirkko, hiidenkirnu sekä tietysti hiekka- ja kalliorantaa. Loppukesästä kuusikossa kasvaa runsaasti mustikoita.

Museovirasto on luokitellut Vartiosaaren valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Palvelut: reittivene, kauniina kesäviikonloppuina myös pop up -kahvila ja kyyditys saareen viereisestä Reposalmesta, merkitty polku.

8 A Kirkko ja kaupunki | 4.7.2019

Lakipalveluja

Tilaisuuksia Raamattukylän musiikkinäytelmä

16.–19.7.

22.–24.7.

26.–27.7.

28.7.

29.7.

2.–3.8.

4.8.

9.–11.8.

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

klo 13 klo 13 klo 13 klo 18 klo 13 klo 14 klo 13 klo 13

Näytökset alk. 18 €/aik., 4–12 v. 10 €

hok-elannonlakipalvelu.fi Vivamontie 2, 08200 LOHJA puh. 0207 681 760

HERÄNNÄISSEURAT 5.-7.7. ”Armossa avarassa”, herättäjäjuhlat Nivalassa, Körttiradio (pks) 105,8 MHz tai herattajajuhlat.fi/4630korttiradio-2019; ohjelma: herattajajuhlat.fi/4627-ohjelma. ke 17.7. klo 12 Arkiveisuut, Rautatienrakent. h-maa, Sandelinink.13, Hyvinkää. la 3.8. ”Ilmasto ja rauha” Loviisan rauhanfoorumi (kuljetus Kalliosta klo 13) klo 15 Rubato-konsertti Loviisan srk-kodilla, Kuningattarenk. 7; ja seminaari; Erkki Tuomioja: ”Kestämätön kehitys vakauden ja rauhan uhkana”; kommentit mm. Janne Saarikivi, Lauri Kemppainen, kaupungin ed. klo 18 Kuninkaantien seurat Loviisan kirkossa, Brandensteinink.2; joissa Eira Sax Quartet sekä Ilmasto ja kirkko -draama; puhujina mm. Aarre Kuukauppi ja Pauliina Kainulainen.

Syksyn seurakalenteri ilmestyy elokuussa ja lähetetään postissa Herättäjä-Yhdistyksen jäsenille.

vivamonraamattukyla.fi

Rakennusala Hammashoitoa

Kattojen maalaukset /pesut

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen!

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija.

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti.

• Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

www.katonmaalausespoo.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

KEVÄÄSEEN kestopuuterassit + aidat.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Pintaremontti piristää!

Kaipaisitko uutta ilmettä kotiisi? Mutta luotettava remonttimies puuttuu.

Me teemme maalaukset, tapetoinnit, asennamme IKEA ja EPOQ keittiöt ja kokoamme kalusteet.

Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä ilmainen arviointi! www.hilpi.fi

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä.

EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

Ostetaan Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Myydään Asunto 2h+k 59m2 Kiteen Puhos, kahden järven välisellä harjulla erittäin kauniilla paikalla hyvä kaksio, edullinen ostaa ja asua, p. 0449393862

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Palvelukseen halutaan Taksinkuljettaja TaksiHelsinki välitykseen, työsuhdeasunto mahdollisuus, osa-aika työtä myös tarjolla, p.0449393862, ismoriiali@gmail.com

Palveluja tarjotaan Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Hautauspalveluja H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Espoonaukio 7, p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Tiedonjanoisia palvellaan verkossa koko kesä osoitteessa

kirkkoja kaupunki.fi

Hyvää kesää!

Paperinen Kirkko ja kaupunki ilmestyy seuraavan kerran 1.8.

Unelmat kartalla Yrittäjä Kristiina Raunetsalo askarteli aarrekartan ja huomasi kaipaavansa vapautta ja keveyttä.

Kehitysvalmentaja Kristiina Blom kertoo, miksi unelmilla on taipumus toteutua.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN KUVITUS HANS EISKONEN

2B

Kirkko ja kaupunki | 4.7.2019

R

akkautta, rohkeutta, rauhaa. Uskoa, uskallusta. Viisautta, luottamusta. Ne ovat suuria sanoja. Kristiina Raunetsalo on kirjoittanut ne punaisella kynällä, tikkukirjaimin. Ne ovat asioita, joiden hän haluaisi ohjaavan elämäänsä. Viisikymppinen Raunetsalo on toiminut viimeiset parikymmentä vuotta yrittäjänä. Jo jonkin aikaa hän on ollut väsynyt. Hän on alkanut haaveilla jostakin muusta.

– Haluaisin puhaltaa hetkeksi pelin poikki ja olla vaikka kolme kuukautta tekemättä mitään, mikä on yrittäjälle mahdotonta. Tiedän, että on monia mahdollisuuksia, ja kyllä minä jotakin osaan.

Saadakseen selvyyttä siihen, mitä se hänen haaveilemansa jokin muu voisi olla, Raunetsalo askartelee aarrekarttaa. Aarrekartta on työkalu, jota käytetään esimerkiksi muutos- ja uravalmennuksissa konkretisoimaan unelmia ja suuntaamaan mieli niitä kohti.

Aarrekartan voi tehdä eri tavoin. Tavallisin on kuvallinen, jollaisen Raunetsalokin aikoo tehdä.

Pöydällä hänen edessään on aikakauslehtiä, värejä, siveltimiä, kyniä, sakset ja liimaa. Apunaan hänellä on Kristiina Blom, kehitysvalmentaja, jolla on kokemusta aarrekarttatyöskentelyn ohjaamisesta jo 1970-luvulta alkaen.

– Tämä on sinulle aivan loistava ajankohta tehdä aarrekartta. Tuo hämmennyksen tila voidaan kääntää positiiviseksi, Blom rohkaisee Raunetsaloa.

Raunetsalo käy esimerkiksi tyypillisestä aarrekartan tekijästä, sillä Blomin mukaan useimmat kursseille hakeutuvat ovat uutta suuntaa hakevia keski-ikäisiä. Blom on kouluttanut myös nuoria, jotka miettivät opiskelupaikan tai ammatin valintaa.

Heitä hän on rohkaissut seuraamaan omia unelmiaan ja tekemään omia valintojaan – ei vanhempien tai opettajien.

– Korostan aina, että ole uskollinen itsellesi, seuraa omaa tähteäsi. Olen tavannut hirveän monia ihmisiä, jotka ovat eläneet muiden odotusten mukaan. Kun aarrekarttatyöskentely sitten on sattunut sopivaan kohtaan, ihmisen käsitykset siitä, mitä on hyvä ja onnellinen elämä, ovat saattaneet heittää häränpyllyä, Blom kertoo.

”

Korostan aina, että ole uskollinen itsellesi, seuraa omaa tähteäsi.

KRISTIINA BLOM

KURSSEILLAAN KRISTIINA Blom on huomannut, että jotkut suhtautuvat aarrekarttoihin niin kuin ne olisivat toivelista: haluan puolison, uuden auton, isomman asunnon, lisää rahaa.

– Usein ihmiset sanovat, että haluaisin sitä tai voi kunpa olisi tätä, mutta se on haikailua eikä välttämättä johda pidemmälle. Jos heiltä kysyy, mikä heidän todellinen unelmansa on, he saattavat jäädä sanattomiksi. He tajuavat, että nyt tuo kysyy jotakin, mikä on totista totta.

Aarrekartassa on Blomin mielestä jotakin samaa kuin rukouksessa. Myös siinä kerrotaan, mitkä asiat tällä hetkellä tuntuvat merkityksellisiltä ja mitä elämältä halutaan. Niinpä Blomin ensimmäinen kysymys Raunetsalolle – tai kenelle tahansa elämän risteyskohdassa tai umpikujassa pähkäilevälle – on: Millaista elämäsi on, kun unelmasi on totta?

– Usein unelmien konkretisoimiseen liittyy käytännöllisiä ja materiaalisia asioita, vaikka pohjimmainen unelma on melkein aina henkinen. Ferrari pihamaalla voi olla jollekulle arvostuksen, toiselle

Kristiina Raunetsalo (vas.) kokeilee ensimmäistä kertaa aarrekartan tekemistä. Kristiina Blom opastaa vuosikymmenten kokemuksella.

4.7.2019 | Kirkko ja kaupunki

taas vapauden symboli. Kuvallisten symbolien merkityksen tietää vain ihminen itse. Eikä kukaan voi tulkita toisen aarrekarttaa, Blom sanoo.

Esimerkiksi Blom voisi hyvin liimata omaan aarrekarttaansa kuvan ikonista. Vaikka Blom on ortodoksi, ikoni aarrekartassa ei välttämättä kertoisi siitä, että unelmaelämässä hän olisi ahkerampi kirkossakävijä. Ikoni voisi olla hänelle myös muistutus kodin lämmöstä, läheisistä ihmisistä tai jostain muusta tärkeästä.

Ihmisten perimmäiset unelmat ovat Blomin mukaan lopulta aika samanlaisia. Ne ovat pitkälti niitä, joita amerikkalainen psykologi Abraham Maslow jo 1940-luvulla kuvasi tarvehierarkiassaan. Tarvitsemme turvallisuutta, kaipaamme hyväksyntää ja rakkautta ja haluamme elää elämää, jonka koemme arvokkaaksi ja itsellemme sopivaksi.

Näin teet aarrekartan 1. Kysy itseltäsi, millaista elämäsi on, kun unelmasi on totta. Jää kuuntelemaan vastauksia: ota kaikki vastaan, älä valikoi, tuomitse tai sensuroi.

2. Kysy itseltäsi, mitkä kuvat, sanat tai tuntemukset kuvaavat sitä elämää, jossa unelmasi on totta.

3. Tee niistä itsellesi mahdollisimman kaunis taulu tai kirjoita kirje. Kuvallisen aarrekartan voi askarrella, piirtää tai maalata.

Se voi olla seinälle ripustettava juliste tai pieni, lompakossa kulkeva lappu. Aarrekartan voi tehdä myös sähköisenä ja laittaa vaikka tietokoneelle taustakuvaksi.

Sanalliseksi aarrekartaksi riittää usein muutama sana tai lause.

Niitä varten voi hankkia oman muistikirjan.

4. Laita aarrekarttaasi päiväys, pidä se tallessa ja palaa siihen aika ajoin.

”ARVAA, MITÄ on tapahtunut!” on alkanut moni Kristiina Blomin vuosien varrella saama yhteydenotto. Sitten hänelle on kerrottu, kuinka ihmeellisiä asioita aarrekartan tekemisen jälkeen on sattunut. Blom ei kiellä ihmeiden mahdollisuutta, mutta monesti asioille, jotka vaikuttavat ihmeiltä, löytyy selitys ihmismielen toiminnasta. Ja niistä Blom on kiinnostunut.

– Ilman muuta minäkin uskon ihmeisiin, mutta uskon myös siihen, että ihminen voi vaikuttaa oman elämänsä mahdollisuuksiin paljon enemmän kuin yleensä ajatellaan. Aarrekartta on pala paperia, ei mikään taikakalu. Olennaista on se, mitä ihmisen mieli tekee. Olen taustaltani käyttäytymistieteilijä ja haluan selvittää, mitä ihmisessä tapahtuu silloin, kun hän tosissaan haluaa elämänsä muuttuvan – miten hän itse myötävaikuttaa siihen, että unelmat toteutuvat, Blom sanoo.

– Kun unelman kuvaa sanallisesti tai kuvallisesti, aivot aktivoituvat havainnoimaan unelman kannalta mielenkiintoisia asioita – me herkistymme niille.

Syntyy uudenlaisia neurologisia kytkentöjä. Teemme valintoja, jotka vievät kohti unelman toteutumista, ja yksi valinta voi muuttaa monta asiaa.

Reitti muutokseen on harvoin suora. Tehdyt valinnat voivat kulkea siksakkia. Vasta jälkikäteen huomaa, miten yksi asia on johtanut toiseen.

Blomin mielestä ihmiset unelmoivat aivan liian vähän. He eivät kehtaa, eivät rohkene, eivät anna itselleen tarpeeksi arvoa tai rajaavat unelmansa liian kapeasti.

– Jos unelma on esimerkiksi palkankorotus, sen taustalla saattaa olla turvallisuuden tai arvostuksen kaipuu. Silloin kannattaisi kysyä itseltään, mitkä muut asiat voisivat tuottaa minulle tunteen, että olen turvassa tai minua arvostetaan. Silloin avautuisi paljon enemmälle kuin vain sille palkankorotukselle.

Entä jos unelmat eivät toteudukaan? Blom sanoo, että monesti toteutumisen esteenä on se, että aarrekartan laatija ei alun alkaenkaan ole jaksanut uskoa koko juttuun eikä paneutua siihen tosissaan.

Tai sitten hänellä on ollut liian tarkka käsitys siitä, miten asioiden pitää mennä – ja siksi hän on jo valmiiksi sulkenut silmänsä monelta mahdollisuudelta. Jos unelmakumppanin on näytettävä Claudia Schifferiltä tai George Clooneylta, sellainen aika todennäköisesti jää löytymättä.

KRISTIINA RAUNETSALO liimailee viimeisiä kuvia aarrekarttaansa. Hän pysähtyy katsomaan kuvaa, jossa rehottaa kimppu auringonkukkia. Hänellä ei kuulemma ole aavistustakaan, miksi hän poimi yhdeksi kuvaksi juuri ne. Ei tarvitse ollakaan – Kristiina Blomin mukaan aarrekarttaa tehdessä ei pitäisi suunnitella tai analysoida, vaan antaa intuition tai sisäisen äänen ohjata.

– En hirveästi jäänyt miettimään, vaan kun näin jotain puhuttelevaa, leikkasin sen mukaan. Uskon, että alitajuntani on jo työstänyt asiaa, Raunetsalo vahvistaa.

Omaa aarrekarttaa ei tarvitse näyttää, saati selittää kenellekään, mutta Raunetsalo tekee niin. Hänen kartalleen on valikoitunut kirkko vuoristoisessa maisemassa, yksinäinen kulkija riippusillalla, lu-

B

3

minen vuorenrinne, jyrkkiä rantakallioita ja pieni hirsimaja. On nainen ostoksilla torilla ja yhteen liitettyjä erivärisiä käsiä.

– Haen jonkinlaista vapautta siitä oravanpyörästä, jossa nyt olen, ja myös keveyttä ja leikkisyyttä.

Olen ollut stressaantunut monista asioista jo vuosia.

Nyt päällimmäisenä on ajatus, että haluaisin huilata, ihan vain olla hiljaisessa paikassa itsekseni ja miettiä, mitä haluan, Raunetsalo kertoo.

Vapaus ja keveys voisivat olla Raunetsalolle vaikka sitä, että aamulla olisi aikaa poiketa torille ostamaan vihanneksia. Hän toivoisi kartan kertovan myös jotakin hänen halustaan kulkea tavalla tai toisella ihmisten rinnalla. Unelma auttamisesta voisi toteutua vaikkapa ulkomailla.

Vuorillekin Raunetsalo haluaisi. Kesällä 2010 hän kiipesi Yhdysvalloissa Mount Rainierille ja saman vuoden joulukuussa Tansaniassa Kilimanjarolle.

– Vuorelle nouseminen on kovaa duunia ja kovaa treeniä. Se on raskasta, mutta opettaa paljon.

Loppuvaiheessa kyse ei ole enää kunnosta, vaan jostakin muusta. Minulle oli sanottu, että elämäni tulee muuttumaan ensimmäisen vuoren jälkeen, ja niin kävi. Mount Rainierin jälkeen tulin uskoon, Kilimanjaron jälkeen menin naimisiin. Aika isoja asioita.

”

En hirveästi jäänyt miettimään, vaan kun näin jotain puhuttelevaa, leikkasin sen mukaan. Uskon, että alitajuntani on jo työstänyt asiaa.

KRISTIINA RAUNETSALO

Monelle elämän risteyskohdat ovat myös hengellisen kriisin ja etsinnän aikoja. Sitä Raunetsalo ei ole nyt kokenut.

– Minulle on selvää, että olen uskossa ja ammennan kaiken sieltä. Vaikka tällä hetkellä on hankalaa, uskon siihen, että Jumala näkee nämä asiat paljon laajemmin kuin minä itse. Vaikka tämä on kuin löysässä hirressä roikkumista, luotan siihen, että Jumalalla on täydellinen suunnitelma, ja mitä ikinä tapahtuukaan, se on juuri niin kuin pitääkin. Minun täytyy vain uskaltaa tehdä valintoja.

Kristiina Blom nyökyttelee.

– Minun käsitykseni Jumalan tahdosta on se, että meille tarjotaan mahdollisuus tehdä valintoja. Meillä on vapaa tahto, eikä Jumala voi tehdä valintoja meidän puolestamme. Uskon, että Jumalan tahto on, että ihminen toteuttaisi omaa perusolemustaan, johon kuuluu myös kyky olla onnellinen, sanoo Blom.

PARIN KUUKAUDEN päästä, loppukesästä, Kristiina Raunetsalon kannattaisi tarkastella aarrekarttaansa uudelleen kaikessa rauhassa. Kristiina Blomin mukaan muutaman kuukauden kuluttua lähes kaikki aarrekartan ääreen palaavat huomaavat, että se, mitä kuva edusti, on joko toteutunut tai täyttä päätä tapahtumassa. Tai sitten he ihmettelevät, minkä ihmeen takia ovat laittaneet karttaansa sellaista, mikä tuntuu turhalta.

– Aarrekarttaan kannattaa laittaa vain muutama asia, vaikka mielessä pyörisi paljon kaikkea ihanaa. Aarrekartan tehtävä on herkistää ja suunnata mieltä, mutta ei mielikään jaksa tehdä töitä moneen suuntaan koko ajan. Lähdetään liikkeelle niiden ensimmäisten tärkeiden asioiden kanssa ja katsotaan, mitä tapahtuu, Blom neuvoo. ■

4B

Kirkko ja kaupunki | 4.7.2019

Yhden miehen karavaani Kun keuhkosairauden uuvuttama Matti Rämö nosti kuntopyörän television eteen, hänen elämänsä muuttui.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

P

yöräilijä antaa lintujen laulun vallata mielensä, kunnes tuntee sulautuvansa osaksi Helsingin Keskuspuiston vehreyttä. Polkiessaan hän hymyilee.

Matti Rämö on suunnitellut reitin niin, että välttää vilkkaasti liikennöidyt väylät, eikä joudu pysähtymään yksissäkään liikennevaloissa. Työmatkasta Yleisradion mediataloon tulee tällä tavalla kuusi kilometriä pitempi kuin suorinta tietä.

– Pyöräily on minulle harrastus, terapiaa, lääke, tapa olla olemassa ja tapa nauttia matkan tekemisestä, hän sanoo.

Toimittajana työskentelevää Rämöä voi huoletta luonnehtia polkupyörämatkakirjojen Kalle Päätaloksi. Hän on kirjoittanut eri mantereille suuntautuneista pyörävaelluksistaan kaikkiaan yhdeksän matkakirjaa, joista viimeisin Polkupyörällä napapiirille ilmestyi keväällä.

Rämö on kuljettanut lukijoitaan ja äänikirjojensa kuuntelijoita muun muassa Thaimaan ja Vietnamin trooppisessa kuumuudessa, Islannin myrskytuulten riepoteltavana ja Himalajan lumisilla rinteillä.

SEITSEMÄNTOISTA VUOTTA sitten 40-vuotias Matti Rämö seisoi Vantaanjoen rannassa ja tunsi voimakasta pelkoa. Järkytyksen aiheutti sen tajuaminen, miten huonossa kunnossa hän oli. Reilun kilometrin kävely Pakilassa sijaitsevasta kodista oli vienyt voimat.

Rämö oli sairastanut sarkoidoosi-nimisen keuhkosairauden, mutta heikkouden suurin syy ei ollut keuhkoissa.

Sairauden hoidossa käytetty kortisonilääkitys aiheutti kovat vatsakivut, joiden vuoksi Rämö nukkui vain tunnin tai kaksi kerrallaan, eikä pystynyt syömään muuta kuin keitettyä porkkanaa ja perunaa. Piina jatkui kuusi viikkoa, kunnes vatsa rauhoittui yksityisen ravitsemusterapeutin suositteleman kookosöljyn avulla.

Rämö haaveili voimien palauttamisesta pyöräilemällä, mutta tunsi olevansa liian heikossa kunnossa retkipyöräilyyn. Sen sijaan hän tilasi postimyynnistä halvan kuntopyörän, jonka nosti television eteen.

Sinä kesänä jalkapallon maailmanmestaruuskisat pelattiin Etelä-Koreassa. Parhaimpina päivinä innokas jalkapallofani katsoi kolme tai neljä ottelua.

– Lopulta havahduin siihen, että olin viettänyt kuntopyörän selässä kuusi tuntia saman päivän aikana. Silloin tiesin, että olen valmis maantielle, Rämö sanoo.

MATTI RÄMÖ kokeili kuntoaan pyöräilemällä Helsingistä Kemiöön katsomaan poikansa jalkapallo-ottelua. Halvalla pyörällä taivallettu 150 kilometrin matka otti polviin niin pahasti, että Rämö ajoi suoraan jalkapallojunioreille tarkoitettuun ensiapuun.

Kylmäpussit lievittivät polvikipua sen verran, että paluumatka seuraavana päivänä onnistui.

– Kemiön reissu oli hurja kokemus, ehkä suurin askel, jonka olen ottanut aikuisiän pyöräretkilläni. Voitin siinä oman pelkoni ja tein heikoilla välineillä jotakin, mihin pystymisestä olin epävarma.

Omien rajojen venyttäminen jatkui. Rämö osti pyörämekaanikoltaan Helkaman Kulkuri-retkipyörän ja polki kaksisataa kilometriä yhdessä päivässä, sitten kolmesataa. Niin pitkät päivämatkat eivät olleet terveellisiä, mutta ne antoivat sisäisen varmuuden siitä, että pitkän pyörämatkan suunnitteleminen oli realistista.

Ensimmäinen ”megapolkaisu” alkoi kotiovelta ja kuljetti Rämön Euroopan halki ja laivalla Välimeren yli. Matka Tunisian suolajärvelle ja takaisin kesti neljä kuukautta, joiden aikana Rämö pyöräili 9 560 kilometriä.

– Halusin osoittaa itselleni, että olen parantunut. Pyörämatka oli myös paluuta nuoruuteni vaellusvuosiin, hän sanoo.

”

ta ja hoitanut tämän asioita, isän läsnäolo merkitsi henkistä turvaa.

Seuraava kesä meni isän saattohoidossa.

– Elämän päättyminen kuolemaan ei sinänsä ollut minulle uutinen. Silti omien vanhempien loikka tuntemattomaan toi lähelle sen, että myös minua odottaa loikka tuntemattomaan, Rämö sanoo.

Monilla pyörämatkoillaan Rämö on hakeutunut vuorovaikutukseen kohtaamiensa uskonnollisten perinteiden kanssa. Hän on tullut vakuuttuneeksi siitä, että taipumus uskoa silmille näkymättömiin asioihin kuuluu ihmisyyteen.

– Suurin osa maailman ihmisistä jäsentää olemassaoloaan jonkinlaisen näkymättömän ulottuvuuden kautta. Sen ymmärtäminen on syventänyt omaa tapaani kokea asioita.

Pyöräillessään Islannissa vuonna 2011 Rämö ponnisteli kolme viikkoa poikkeuksellisen kovassa vastatuulessa ja vaikeissa olosuhteissa. Leiripaikkana oli kapea jokilaakso, joka oli samalla kertaa karu ja pelkistetyllä tavalla kaunis.

Pystytettyään teltan Rämö unohtui pitkäksi aikaa kokemaan hiljaisuutta, jonka rikkoivat vain tuulen humina ja mereen laskevan joen ääni.

Kosken tasainen kohina asettui hänen mieleensä ja vaiensi kaiken epäolennaisen. Syvältä sisimmästä nousi tietoisuus siitä, että hän oli perillä. Rämö itki onnesta. Jos elämä päättyisi tähän, hän olisi valmis.

– Pyhyyden kokeminen tuo olemiseen arvon, jota ei voi selittää. Ei ole tärkeää, onko kokemus rationaalinen tai meneekö se yksiin joidenkin normien kanssa, hän sanoo.

PYÖRÄMATKAN AIKANA Matti Rämö valmistautui uuteen elämänvaiheeseen, jossa isää ei enää olisi. Vaativasta vuoristopyöräilystä tuli tärkeä rituaali, joka auttoi häntä käsittelemään asiaa. Vaikka Rämö oli jo jonkin aikaa pitänyt isästään huol-

MATKOILLAAN MATTI RÄMÖ on oppinut, että vaikeiden tilanteiden murehtiminen etukäteen on hyödytöntä. Asiat järjestyvät aina jotenkin. Yhtä tärkeä elämänoppi on se, että toisiin ihmisiin kannattaa luottaa. Yllättävän isoissakin kaupungeissa polkupyörän on voinut jättää lukitsematta kaupan eteen.

– Monenlaisissa todellisuuksissa elävät ihmiset ovat pohjimmiltaan toistensa kaltaisia: heillä on halu etsiä yhteyttä. Useimmiten olen saanut ystävällisen ja vieraanvaraisen vastaanoton.

Rämö tähdentää, että epäluuloihin ja vihamielisyyteen jumittuminen on mahdollisimman väärä tapa kohdata toinen ihminen. Työssään hän tuskastuu kohdatessaan nettivihaa, jonka käyttövoimana on syyllisten etsiminen ja ”väärien palikoiden yhdistely huonolla ymmärryksellä”.

Pyöräily tarjoaa Rämölle tarpeellista etäisyyttä kuormittaviin asioihin. Samalla mieli jäsentää työhön liittyviä pulmia ja ihmissuhteiden monimutkaisuutta. Luonnon päivittäinen havainnointi auttaa luottamaan elämän jatkumiseen.

– Kun rehkin pyörän selässä, löydän jonkinlaisen perusrauhan, jossa kaikki on hyvin. Vaikeat, sekavat ja epävarmat asiat asettuvat ymmärrettäviin uomiinsa. Ne ovat siinä ja minä tässä, Rämö sanoo.

Tänä kesänä Rämö ei tee pitkää polkupyörävaellusta, joka kuljettaisi yhden miehen karavaanin monen maan ja ilmastovyöhykkeen läpi.

Sen sijaan hän on suunnitellut pyöräretkiä muun muassa Porvooseen ja Etelä-Savoon.

Rämö kertoo lomasuunnitelmistaan hyvillä mielin, ilman karheutta äänessä.

– On hyvä huomata, että minulla ei ole tarvetta lähteä mihinkään. Kolmetuhatta kilometriä vuodessa Helsingin Keskuspuistossa antaa minulle terapian, jonka tarvitsen. ■

PYÖRÄN SELÄSSÄ LÖYDÄN JONKINLAISEN PERUSRAUHAN, JOSSA KAIKKI ON HYVIN.

HELSINGIN PUNAVUORESSA vietetty lapsuus tarjosi Rämölle varhaisen kokemuksen kulttuurien risteyksestä, jossa erilaiset pukeutumistavat, kielet ja olemisen muodot mahtuivat samalle kadulle. Kilometrin säteellä kotoa kokoontuivat niin hindut, muslimit kuin useampi pieni kirkkokuntakin.

Kun nuoruuden rakkaus päättyi sydänsuruihin, juuri asevelvollisuuden suorittanut Rämö päätti lähteä tutkimaan maailmaa ja sulattelemaan pahaa oloaan. Interrail-matkaa seurasi pitempi retki, joka vei hänet muun muassa Italiaan ja Intiaan. Rämö vietti ulkomailla kaikkiaan kolme vuotta.

Rämö on käsitellyt elämänsä isoja siirtymävaiheita myös aikuisena tekemillään pyörävaelluksilla. Pyöräillessään Intiassa vuonna 2008 hän kuljetti mukanaan äitinsä tuhkaa. Määränpäänä oli Varanasin kaupunki, jossa Rämö oli käynyt nuorena.

Kirjassaan Polkupyörällä Intiassa Rämö ottaa lukijan mukaan uskonnolliseen rituaaliin, jonka lopuksi hän laskee äitinsä tuhkan Ganges-joen kuljetettavaksi.

– Äitini tuhkan laskeminen Gangesiin oli vahva siirtymäriitti. Tulin sinuiksi suruni kanssa ja pääsin eroon ennenaikaisen kuoleman aiheuttamista miksi-kysymyksistä. Ymmärsin, että näin tämän pitikin mennä.

Kuusi vuotta myöhemmin Rämö valmistautui nousemaan pyörällään yli 5 300 metrin korkeuteen Himalajan vuoristossa. Pitkään suunniteltua matkaa varjosti tieto isän vakavasta sairaudesta.

4.7.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kuka?

Matti Rämö, 56, on Yle Teksti‑TV:n toimittaja, kirjailija ja intomielinen jalkapallofani.

Rämö on koulutukseltaan maantieteilijä.

Mitä?

Rämön kirja Polkupyörällä napapiirille – Kotimaan ihmeitä ja parisuhdepyöräilyä ilmestyi maaliskuussa. Kirjoittaessaan hän elää matkan uudestaan ja tekee tutkimusretkiä reittinsä luontoon, kulttuuriin, hengellisyyteen ja poliittisiin kysymyksiin.

Motto Pyöräilen, siis olen kotona.

B

5

6B

Kirkko ja kaupunki | 4.7.2019

Hyvästi häpeä!

Häpeä on tuhoava tunne, koska se syö ihmistä sisältäpäin. Siksi on tärkeää tunnistaa oma häpeänsä.

TEKSTI OUTI REINOLA KUVAT ANSSI RAUHALA

M

uistatko sen hetken, jolloin mokasit pahasti? Nolasit julkisesti itsesi?

Esiinnyit surkeasti? Sekosit sanoissasi? Paljastit heikkoutesi?

Häpesit silmät päästäsi. Punastelit tuskaisena. Toivoit, että maa olisi nielaissut sinut. Päällimmäisinä ovat itseinhon ja huonouden tunteet.

Häpeä ilmenee eri tavoin eri ihmisillä. Yksi punastuu, toinen kokee kauhua, kolmannen henki salpautuu. Joku kokee, ettei voi olla enää olemassa.

4.7.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Häpeä myös valehtelee. Se syöttää mielelle tarinaa omasta huonoudesta. Paras tapa päästä selville totuudesta on kysyä asiaa muilta.

– Häpeään sidottu ihminen uskoo, että kaikki, mitä teen, on huonoa. Mutta kun kysyy muiden mielipidettä, saattaakin kuulla, että se, mitä teit, oli ihan ok tai jopa loistavaa, Hellsten sanoo.

– En siis ole huono, vaan voin huonosti, koska minua on kohdeltu huonosti.

VAIKEAMPI ONGELMA häpeästä tulee silloin, kun ihminen ei lainkaan tunnista sitä.

– Kun persoonaa kahlitseva häpeä on suuri, näkyväksi tuleminen voi olla liian iso riski, Tommy Hellsten toteaa.

Häpeä saattaa olla niin paha asia, että sen pelko hallitsee kaikkia toimia. Hellsten puhuu häpeäpersoonasta.

Häpeäpersoona häpeää kaikkea itsessään ja erityisesti oman sisimpänsä esiin tuomista. Jos hänen pitäisi puhua julkisesti, lukea oma kirjoituksensa tai lausua runo, häpeä estää toiminnan.

On helpompi kököttää nurkassa ja vahtia muiden mokia.

– Kun ei edes yritä, ei voi tulla mokia, eikä mikään järkytä häpeää. Silloin saa olla rauhassa häpeän hyökkäyksiltä, Hellsten sanoo.

Häpeän pelko voi myös juoksuttaa ihmistä.

Koti on pidettävä siistinä, piha puunattuna ja ulkokuori eheänä. Jos heikkouteni paljastuu, olen kokonaan nolattu. Mikä hirvittävä häpeä valtaakaan mielen, jos joku näkee minut epätäydellisenä.

– Häpeän sisällä elävä ihminen ei kykene näkemään häpeäänsä, koska hän samastuu siihen.

Suuri edistysaskel on se, jos ihminen kykenee ymmärtämään, että hän tuntee häpeää, mutta ei itse ole häpeällinen, Hellsten sanoo.

kelpo ihmiseksi, enkä voi näyttäytyä muiden joukossa.

Kyvyllä kokea häpeää on kuitenkin myös tarkoitus. Rakentava häpeä ohjaa ihmistä katumaan ja korjaamaan käytöstään ja siten kasvamaan yhteisön jäsenenä. Hävettävää tekoa ei halua toistaa.

Mitä häpeä pohjimmiltaan on? Miksi se on niin kahlitseva tunne?

– Häpeä on kokemus ihmisarvon romahduksesta. Se on tunnetta siitä, että olet kokonaan arvoton, paha ja huono, määrittelee kirjailija ja terapeutti Tommy Hellsten.

Nykyään tiedetään, että tunteilla on biologinen pohja. Niillä on merkitys lajin säilyvyyden kannalta.

Hellsten näkee, että häpeä on tuhoisaa, koska siinä on kyse lauman ulkopuolelle joutumisesta.

– Jos eläinlauma sulkee jäsenensä ulkopuolelle, tämä yksilö on suojaton ja turvaton. Yksin jäänyt on tuomittu häviämään.

Häpeä tekee ihmiselle saman. Se sulkee hänet ulkopuolelle. Koska mokasin, olen epä

KUN PUHUTAAN HÄPEÄSTÄ, puhutaan vähintään kahden eri tason ongelmasta. Arkinen häpeä, kuten mokaamisen tuoma nolous, on normaali tunnekokemus. Siitä selviää ajan myötä ja parhaiten puhumalla jonkun kanssa.

– Kun riittävästi puhut vaikeista asioista, ne muuttuvat vain asioiksi, Tommy Hellsten kiteyttää.

Ongelma häpeästä tulee vasta sitten, jos siihen jää kiinni tai sitä ei tunnista.

Tässä juuri on häpeän hankaluus: häpeällisistä muistoista on vaikea puhua, koska ne ovat niin ikäviä.

Kuka haluaisi edes muistaa, miten kompasteli kaikkien edessä liikuntatunnilla, kertoi epävarmuuksissaan uudessa työporukassa levottomia juttuja tai joutui saunaan tuntemattomien sukulaismiesten kanssa?

Helpompaa on torjua häpeä ja sulkea muistot mielestään. Ja naps, se, mikä on torjuttua ja piilotettua, lukkiutuu ja estää persoonaa kasvamasta.

Häpeä saa kasvuvoimansa salaisuudesta.

MITEN IHMEESSÄ ihminen voi kasvaa häpeämään itseään ja itsensä näkyväksi tuomista? Miten voi jäädä häpeän vangiksi?

Tommy Hellsten kehottaa katsomaan ihmisyyden ytimeen: rakkauden tarpeeseemme. Häpeä kasvaa siellä, missä rakkaus loistaa poissaololtaan.

– Ihmisen syvin tarve on tulla nähdyksi ja kuulluksi, vastavuoroisesti kohdatuksi. Vain siten hän voi syntyä persoonaksi. Ihminen ei voi kasvaa persoonaksi tyhjiössä.

– Syvin ihmisyytemme on myös haavoittuvuutta. Inhimillinen heikkous on sitä, että en riitä yksinäni vaan tarvitsen yhteyden toisiin. Jos ihminen ei ole saanut kasvaa rakkaudessa, häpeä valtaa hänessä rakkaudelle varatun tilan. Hänestä tulee häpeään sidottu, Hellsten pohtii.

Tuolloin ihminen on kasvanut häpeämään omaa ydintään ja sisimpiä tunteitaan.

LUO KATSAUS OMAAN menneisyyteesi ja lapsuutesi. Olitko joka hetki varma vanhempiesi rakkaudesta? Vai oliko vanhempien rakkaus sidottua ehtoon: jos käyttäydyt hyvin, olet rakastettu? Jos olet kiltti, tottelevainen, auttavainen ja ahkera lapsi, hyväksymme sinut. Mutta auta armias, jos kiukuttelet, vastustat tai vihastut, saat osaksesi vähättelyä, ivaa ja nöyryytystä. Yksin toiseen huoneeseen, nurkkaan häpeämään, luokan eteen seisomaan. Tuolloin olet täysin paha ja huono.

– Pienen lapsen on vaikea erottaa aikuisen sanoista oma itsensä ja oma tekonsa. Hän kokee, että hän on paha, koska on tehnyt pahaa.

– Aikuisen tehtävänä olisi tehdä ero lapsen teon ja lapsen olemuksen välillä: tämä teko oli väärä, mutta äiti rakastaa sinua silti, Hellsten sanoo.

Häpeä on ollut hyvin suomalainen ongelma, sillä suomalaiseen kasvatuskulttuuriin on kuulunut tunteiden väheksyntä. Varsinkin lapsen osoittamia negatiivisia tunteita on torjuttu. ”Jos vielä raivoat, äiti jättää sinut siihen”, huutaa äiti kaupassa.

– Suomessa lapselle edelleenkin mä-

8B

Kirkko ja kaupunki | 4.7.2019

kätetään paljon ja häntä saatetaan sättiä oman tahdon, väsymyksen ja kiukun näyttämisestä, Hellsten sanoo.

Siinäpä se. Aikuinen ei kestä lapsen negatiivisia tunteita, koska ei ole itse saanut näyttää niitä. Harva osaa kysyä, mitä ihmettä pieni uupunut lapsi, raivoava teini tai itsepäisesti inttävä nuori voisi omille tunteilleen, jos ei aikuinenkaan osaa hillitä niitä.

– Meillä on ollut niin vähän läsnäoloa lapselle. Jos ei ole ollut lapsena rakastettu omana itsenään, syntyy kokemus itseen liittyvästä huonoudesta, Hellsten pohtii.

Kun lapsen tunteita vähätellään, ne kytkeytyvät häpeään. Se, mitä minä tunnen, on jotenkin väärin ja häpeällistä. On paras olla tuntematta mitään!

Varsinkin tunteiden näyttäminen on mielletty heikkoudeksi. Pelkonsa näyttävälle pikkupojalle isä on huutanut: ”Isot miehet eivät itke.”

– Häpeä muuttaa heikkouden huonoudeksi. Heikkous kuitenkin kuuluu ihmisyyteen. Jos sitä ei hyväksy, voi kysyä, onko ihmiskuva oikea, Hellsten sanoo.

HÄPEÄSTÄ VOI VAPAUTUA vain kohtaamalla sen ja puhumalla siitä.

Parhaimmillaan hetkittäiset häpeän kokemukset

muuttuvat osaksi arkista elämää ja niihin liittyvä dramaattisuus vähenee.

Jos siis pystyt tunnistamaan itsessäsi häpeää, heikkoutta ja keskeneräisyyttä, olet kasvamisen tiellä. Voit oikeastaan onnitella itseäsi. Olet tehnyt ison löydön.

Tommy Hellsten näkee, että on oikeastaan olemassa vain kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka tunnistavat heikkoutensa ja niitä, jotka eivät sitä vielä tee. Sen sijaan he tekevät useimmiten kaikkensa kätkeäkseen sen.

Ihminen, joka kieltää heikkouden itsessään, joutuu rakentamaan ihmisarvonsa suorittamisen ja vahvuuden varaan. Hänen on ponnisteltava ollakseen hyväksytty, kelpaava ja riittävä.

Häpeästä eroon pääsy vaatii myös rohkeutta.

– Rohkeus ei ole sitä, ettei pelkää. Rohkeutta tarvitaan, koska pelkää. Juuri häpeä synnyttää pelon siitä, etten kelpaa enkä riitä, Hellsten sanoo.

Hän muistuttaa, että heikkous saattaa olla ihmisen arvokkain ominaisuus. Heikkous, kuten häpeä, kutsuu aidon rakkauden luokse.

– Heikkous pelottaa ihmistä, jos hän on rakentanut kaiken itsensä varaan.

Se, joka tunnistaa heikkoutensa, tajuaa kenties olevansa vailla rakkautta ja tarvitsevansa sitä. Ihmisen rakenne perustuu rakkauteen. Siksi ihmisen syvin identiteetti on Jumalan suunnassa eli rakkauden suunnassa. ■

Tommy Hellsten ja Tommi Kalenius pe 6.9. klo 19 Kallion kirkossa. Liput 25 e Ticketmasterista tai 30 e ovelta.

9B

Kirkko ja kaupunki | 4.7.2019

TEATTERI HYÖKYVUORI ESITTÄÄ KESÄLLÄ 2019

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

ASTRID LINDGRENIN

Ohjaus: Erika Rehmonen & Jere Hartikainen Liput: 15/10€, perhelippu Musiikki: Georg Riedel 45€ (2 aikuista + 2 lasta) Musiikkien sovitus: Mikael Gustafsson Ensi-ilta: la 10.8.2019 klo 13.00 Katso muut esitysajat www.teatterihyokyvuori.net Brännare • Nuotio

M U S I I K K I KO M E DIA

Ohjaus ja koreografia: Tiina Brännare Ensi-ilta: pe 2.8.2019 klo 19.00 Katso muut esitysajat www.teatterihyokyvuori.net

Liput: 20/15€

Esitykset Pakkasmäen ulkoilmateatterissa Espoonlahdentie 12, Espoo • www.teatterihyokyvuori.net Varaukset: puh. 0400 260 710 • info@teatterihyokyvuori.com

TARJOAN 15 VUODEN KOKEMUKSELLA YKSILÖLLISTÄ PALVELUA ASUNTO– JA KIINTEISTÖKAUPAN SARALLA.

Lonto o

Dubai

Rooma

Lennä Eurooppaan –Asuntokaupoilta!

Ansaitse Finnair Plus –pisteitä asuntokaupoilla. Kampanja koskee vain RE/MAX Hyvät Kodit kanssa tehtyjä kauppaanjohtaneita toimeksiantoja. www.PisteetKotiin.com

Berliini Praha

• arviot perunkirjoitukseen • kaupanvahvistajan palvelut • myynti ja vuokrauspalvelu • asiakirjapalvelut Markkinoiden laadukaimmat palvelut mm. 3D kuvaus, video-esittelyt, virtuaalistailaus ja valokuvaus.

Petri Hietala Myyntijohtaja I Sales Director, LKV, LVV Julkinen kaupanvahvistaja I the notary Vastaavahoitaja I Responsible director FI Homes LKV

+358 400 519 920 I petri.hietala@remax.fi www.remax-hyvatkodit.fi

Osa 35

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

4.7.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki Lasten- ja nuortenkirjailija Leena Valmu, 52, asuu Helsingin Maunulassa. Häneltä on tulossa ensi keväänä nuorten dekkaritrilogian kolmas osa, Ystävä. Kirjasarjan aiemmat osat ovat Poika ja Lappilainen.

Valmu on myös biotieteen dosentti, ja hän työskentelee ThermoFisherillä teknologiapäällikkönä.

Keväällä Valmu liittyi amerikkalaiseen kirjeenkirjoittajien allianssiin, jonka nettisoite on letterwriters.org.

Leena Valmu uppoutuu mielellään kirjeen kirjoittamiseen varhain aamulla, kun muut perheenjäsenet vielä nukkuvat.

Hidasta viestittelyä Teknologiapäällikkö Leena Valmu rentoutuu kirjoittamalla kirjeitä käsin.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

L

asten- ja nuortenkirjailija Leena Valmun mielestä paras ajankohta kirjeen kirjoittamiseen on varhainen aamu. Hän herää yleensä jo viiden jälkeen, jolloin muut perheenjäsenet vielä nukkuvat ja koirakin vasta heräilee. Laitettuaan kahvin tippumaan Valmu aloittaa keittiön pöydän ääressä kirjoittamisen. Kesällä hän siirtyy usein kirjoituspuuhaan kotinsa terassille ja nauttii siitä, kun linnut laulavat eikä ketään näy missään.

Tämä hetki merkitsee Valmulle täydellistä rentoutumista. Koko muu maailma sulkeutuu silloin ympäriltä, vähän samoin kuin päiväkirjaa kirjoittaessa tai virkatessa.

SYSÄYKSEN KIRJOITTAA kirjeitä käsin Leena Valmu sai tänä keväänä Ateenassa, kun hän työskenteli siel-

Kadonnut ja jälleen löytynyt

LEENA VALMU KOKEE, että kirjeiden kirjoittaminen on hyvää vastapainoa nykyiselle hektiselle maailmalle, jossa viestit sinkoilevat nopeaan tahtiin. Hän on toisaalta ollut yllättynyt siitä, miten hidasta viestittely tällä tavoin onkaan, sillä kirjeen matka Ame-

rikkaan kestää lähes viikon.

Ensimmäisiä kirjeitä kirjoittaessaan Valmu pohti käsialansa selkeyttä. Hän oli aikoinaan lähettänyt tyttärelleen kesäleirille kirjeitä, mutta tämä ei ollut saanut selvää hänen käsialastaan, koska koulussa oli opetettu erilaista kaunokirjoitusta. Nyt kaunokirjoitusta ei enää ole koulujen opetusohjelmassa. Valmu pitää sitä kirjoituskulttuurin väheksymisenä.

SOMEPÄIVITYKSEN JA kirjeen ero on Leena Valmun mukaan siinä, että sosiaalisessa mediassa ihminen avaa itsensä koko maailmalle, mutta kirjeessä vain yhdelle ihmiselle. Kirjettä kirjoittaessaan voi samalla syvällisemmin analysoida itseään ja elämäänsä.

Valmu uskoo, että ihmiskunta menettää jotain, kun se luottaa sinisilmäisesti tietotekniseen kehitykseen. Hänestä muistoja olisi hyvä jäädä muussakin muodossa kuin elektronisesti pilven reunalle. Erityi-

ISTOCK

Taivaan tähden

7.7.

lä Kirjailijaliiton residenssissä. Kerran hän törmäsi kaupungilla pieneen kauppaan, jossa myytiin pelkästään kaikkea kirjeiden kirjoittamiseen liittyvää, kuten kirjepapereita, kyniä ja kirjekuoria.

Valmu alkoi muistella, miten hänellä oli nuorena kirjekavereita, esimerkiksi vuosien ajan portugalilainen tyttö, joka kävi Valmun häissäkin. Samana iltana Valmu löysi googlen avulla amerikkalaisen kirjeenkirjoittajien allianssin, joka välittää kirjeenvaihtokavereita ympäri maailmaa. Hän on nyt kirjeenvaihdossa kahden eri-ikäisen amerikkalaisnaisen kanssa.

Samassa pöydässä KRISTITTYJEN LAUMASSA on välillä ihan orpo olo. Tuntuu siltä, että on kadonnut itseltään ja muilta ja ulisee onttoon pimeään jossain kaukana kallionkielekkeellä. Omin avuin yritän saada ulkopuolisuuden koloon juuttunutta jalkaani irti, mutta uhkana on pudota samoin tein koko hengellisen todellisuuden yli.

Erillisyys voi olla itse valittua tai toisten aiheuttamaa. Joskus vain tarvitsee avaran, aution niityn. Tahaton erillisyys etenee kuin parantumaton tauti. Epävarmuus, masennus tai epäonnistuminen hidastavat seuraan liittymistä. Mitä lujemmin lyöty aita, sitä vaikeampi sen läpi on päästä.

Monella on kokemus, että kateissa on myös Jumala itse. Tuossahan hän juuri oli, kun toisten häntä etsivien kanssa katselimme samaan suuntaan. Sitten pään täytti kaikki muu kohina, ja sydämen lepo oli tiessään.

Mikä synnyttää läheisyyttä? Rehellisyys. Tarvitseminen.

Jos kaikilla on kiire pitää kulissinsa reunasta kiinni, kohtaaminen jää valjuksi. Mutta kun sanon asian niin kuin se on, toisetkin vapautuvat sanomaan omansa. Ihmisyytemme istuutuu samaan pöytään kenenkään kaunistelematta. Haarukoimme rohkeaa elämää ja lusikoimme toisillemme lempeyttä.

Siksi toivon, että olisit minulle

kuin se Jeesus, josta sanottiin: tuo mies hyväksyy syntiset seuraansa

ja syö heidän kanssaan.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 4.7.2019

Gurun opissa Ohjaajana Elisabeth Behr-Sigel Elisabeth Behr-Sigel oli ranskalainen teologi ja yksi viime vuosikymmenien merkittävimpiä ortodoksisen kirkon opettajia.

1970-luvun lopusta lähtien hän haastoi rohkeasti ortodoksista kirkkoa avautumaan ulospäin ja pohtimaan myös naisten mahdollisuutta toimia papin tehtävissä.

Hän syntyi vuonna 1907 Strassbourgin lähellä Alsacessa.

Hänen isänsä oli luterilainen ja äitinsä juutalainen. Monet äidin sukulaiset kuolivat Hitlerin kaasukammioissa. Elisabeth joutui välillä itsekin pakenemaan pienten lastensa kanssa Gestapon urkkijoita.

Opiskeluaikoinaan hän tutustui Pariisissa venäläisiin emigrantteihin ja kiinnostui ortodoksisesta hengellisyydestä. Hän liittyi ortodoksiseen kirkkoon 1930-luvulla.

Hän etsi kristittyjen välistä yhteyttä koko elämänsä ajan.

Behr-Siegel kuoli vuonna 2005 lähes satavuotiaana.

Jeesus ei tyrkyttänyt perinteisiä sukupuolirooleja Ortodoksisen kirkon isoäidiksi kutsuttu Elisabeth Behr-Sigel määritteli Jeesusta seuranneet naiset tämän oppilaiksi ja ystäviksi.

N

aiset olivat läsnä Jeesuksen elämässä alusta loppuun. Maria synnytti Jeesuksen Betlehemin tallissa. Naiset tulivat kuuntelemaan hänen puheitaan yhtä lailla kuin miehet. Naisia liittyi hänen oppilaikseen ja heistä tuli hänen ystäviään. Naiset seurasivat Jeesusta aina ristin juurelle ja haudalle saakka. ”Jeesus ei lähettänyt heitä takaisin miestensä luo”, toteaa ranskalainen teologi Elisabeth Behr-Sigel napakasti. Behr-Sigel on viime vuosikymmenien merkittävimpiä läntisessä Euroopassa vaikuttaneita ortodoksisen kirkon teologeja. Häntä on sanottu myös ortodoksisen kirkon isoäidiksi.

LAPSUUDEN KODISSAAN Strasbourgissa Elisabeth Sigel ei saanut uskonnollista kasvatusta. Isän tuntema pappi kastoi hänet luterilaisessa kirkossa vuoden vanhana. Nuorena Elisabeth halusi käydä sikäläisen rippikoulun ja tulla konfirmoiduksi kirkossa. Hän myös liittyi ystävänsä houkuttelemana nuorten ryhmään, jonka mottona oli Jeesuksen rukous ”Että he olisivat yhtä”.

Elisabeth olisi halunnut opiskella teologiaa, mutta se ei ollut tuolloin naisille mahdollista. Niinpä hän

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

aloitti filosofian opinnot Strasbourgin yliopistossa. Kun teologian opinnot vuonna 1927 avautuivat myös naisille, Elisabeth vaihtoi tiedekuntaa.

Teologian opintojen päättötyönsä hän teki toimiessaan Villé-Climontin vuoristokylässä reformoidun seurakunnan avustavana pappina. Vuoden ajan hän viiletti polkupyörällä pitkin kylää ja kävi ihmisten kodeissa ja maatiloilla. Hän kävi katsomassa yksinäisiä ja sairaita ja toimitti jumalanpalveluksia. Kyläläiset olisivat mielellään ottaneet nuoren naisen papikseen.

ORTODOKSISUUTEEN Elisabeth Sigel sai kosketuksen tutustuessaan opiskeluaikanaan venäläisiin emigrantteihin, jotka olivat perustaneet ensimmäisen ranskankielisen ortodoksisen

seurakunnan Pariisiin. Elisabeth sai heistä monia elinikäisiä ystäviä.

Tärkein ystävä oli ortodokseihin liittynyt benediktiinimunkki Lev Gillet, josta tuli 50 vuodeksi Elisabethin ystävä ja hengellinen mentori. Gillet toimitti Elisabethille mirhalla voitelun, kun hän liittyi ortodoksiseen kirkkoon.

Mirhalla voitelu tapahtui erään venäläisen emigrantin opiskelijaboksissa. Se oli sikäli kohtalokasta, että tuon opiskelijan kanssa Elisabeth meni myöhemmin naisimisiin ja perusti perheen.

Tuossa opiskelijaboksissa Elisabethin elämän suunta sinetöityi monella tavalla. Kääntyessään ortodoksiksi hän luopui samalla unelmastaan toimia pappina.

Että he kaikki olisivat yhtä Kun Jeesus rukoili, että he kaikki olisivat yhtä, hän tarkoitti meitä kaikkia.

Miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja.

Meitä, jotka emme vielä tiedä, keitä olemme.

Meitä, jotka emme tiedä, kuulummeko joukkoon.

Meitä, jotka luulemme tietävämme, ketkä kuuluvat.

Meitä, jotka haluaisimme astua ulos ahtaista rajoistamme.

Meitä, jotka katsomme Häntä ja pyydämme, että voisimme olla yhtä Hänessä ja Hän meissä.”

TEOLOGIAN TUTKIJANA Elisabeth Behr-Sigel oli kiinnostunut Jeesuksen seuraajiin kuuluneiden naisten asemasta. Hän korosti, että Jeesus ei ikinä typistänyt ketään naista johonkin tiettyyn rooliin tai naisen malliin, ei edes omaa äitiään.

Uusi testamentti kertoo esimerkiksi siitä, miten Jeesus keskusteli Betaniasta kotoisin olevan Marian kanssa hengellisistä kysymyksistä kaikessa rauhassa. Tämän siskon Martan kanssa hän kävi puolestaan pitkän keskustelun ylösnousemuksen salaisuudesta. Se huipentui Martan uskontunnustukseen: ”Minä uskon, että sinä olet Messias, Jumalan Poika, jonka oli määrä tulla.”

Jeesus ei kiitellyt naisia nöyryydestä eikä alistumisesta tai moittinut liiasta empaattisuudesta, Elisabeth muistuttaa. Jeesus kohteli naisia tasavertaisina ihmisinä. Hän puhui heille suoraan ja henkilökohtaisesti ja kutsui heitä kumppaneikseen.

Elisabeth Behr-Sigel määritteli Jeesusta seuranneet naiset lyhyesti ja ytimekkäästi: ”He olivat Jeesuksen oppilaita ja ystäviä.” Hän unelmoi avarasta hengellisyydestä ja kirkosta, jossa miehet ja naiset voisivat olla yhtä uskossa ja toivossa, keskustella luottamuksen ilmapiirissä ja jakaa tehtävät avoimuuden ja yhdenvertaisuuden hengessä, vailla valmiita hierarkioita. ■

MENOT 4.7. – 1.8.

4.7.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

9

Musiikin jokapaikanhöylä

Markus ”Marzi” Nyman, syntynyt 12.1.1979 Lohjalla.

Kitaristi, urkuri, säveltäjä, Espoo Big Bandin kapellimestari, Tapiola Sinfoniettan taiteellinen partneri.

Musiikin kandidaatti, opiskellut Sibelius-Akatemian jazzosastolla. Aloittanut sävellysopinnot 2017.

Teosto-palkittu soololevy Marzi (2006) ja Kelluva katedraali (2018), tekeillä urkumusiikkia sisältävä levy sopraano Anu Komsin kanssa.

Naimisissa, kaksi tytärtä.

– Pääsin jo lapsena kokeilemaan urkujen soittamista. Yhdeksänvuotiaana soitin häämarssin setäni häissä, Marzi Nyman muistelee.

Marzi Nyman kiipesi ensi kertaa urkupenkille jo pikkupoikana Muusikko Marzi Nyman on tullut tunnetuksi loistavana kitaristina. Hänen uusi aluevaltauksensa ovat urut.

TEKSTI SUSANNA SOMPPI KUVA JOONAS BRANDT

K

oko homma on kaatua alkuunsa. Mutta eipä kaadukaan, kiitos muusikko-kitaristi Markus ” Marzi” Nymanin lehmänhermojen.

Unettoman yön jälkeen mies pölähtää sovitusti Espoon tuomiokirkon urkuparvelle rusehtavan pupun, iPadin, pinkkien lenkkareiden ja kahden päiväkoti-ikäisen pellavapään kanssa.

Takana ei ole muusikoiden kostea ilta kotikulmilla Kalliossa, vaan lapsiperheelle ominainen yöllinen rumba, joka yllättää pahimmalla mahdollisella hetkellä.

Nyman ei ole moksiskaan, vaan nappaa kolmivuotiaan syliinsä ja kiikuttaa tytön urkuparven jakkaralle viisivuotiaan sisarensa viereen. Reppuihin on pakattu jos jonkinlaista viihdykettä.

– Siperia opettaa, Nyman toteaa virnistäen.

URUT OVAT Marzi Nymanille kohtalaisen tuore aluevaltaus. Vai ovatko? Kirkot tulivat hänelle tutuksi jo lapsena.

Lohjalainen rovasti Hannu Nyman

opetti pojalleen pianonsoittoa ja kitaransoiton alkeet.

– Pääsin jo lapsena kokeilemaan urkujen soittamista Vivamossa Särkyneen sydämen kirkossa. Yhdeksänvuotiaana soitin häämarssin setäni häissä, Nyman muistelee.

Urkujen soitto aikuisiällä lähti liikkeelle, kun viulisti Minna Pensola kuuli Marzin soittelevan pelleilymielessä. Pensola pyysi Nymanin ja sopraano Anu Komsin esiintymään Sysmän suvisoittoon vuonna 2009.

– Kirkossa ihmiseen tulee ihan uutta ryhtiä. Toisaalta on mahtavaa päästä revittelemään uruilla – varsinkin yhdessä Anu Komsin tai urkuri Kalevi Kiviniemen kanssa.

MARZI NYMAN OLI vasta Tapiolan lukion musiikkilinjaa käyvä lukiolainen, kun hän alkoi keikkailla supersuositun Nylon Beatin kitaristina. Julkisuutta ropisi kosolti myös Joonas Hytönen Show’n kautta. Ohjelmassa esiintyi niin ikään Tapiolan lukion musiikkilinjalla opiskellut pianisti Lenni-Kalle Taipale, joka kuuluu yhä ystäväpii-

riin. Vauhtia riitti, kunnes oli otettava aikalisä.

– Nuorena oli todella siistiä tehdä kaikkea, mihin pyydettiin mukaan. Totta kai joskus kävi niin, että ensin lähdin johonkin juttuun ja sitten huomasin, ettei tämä ollutkaan sitä, mitä haluan tehdä. Nyt yritän harkita tarkemmin ja kuunnella intuitiota. Sen tietää sydämessään, mikä tuntuu oikealta ja omalta, vaikken osaisi esittää kriteerilistaa ranskalaisilla viivoilla.

Oman instrumenttinsa mestarit inspiroivat Marzi Nymania. Urkuri-idoli Kalevi Kiviniemi on ”tajunnanräjäyttävä, inspiroiva tyyppi”. Samanlaista hehkutusta saa osakseen Niko Kumpuvaara, joka sai Nymanin innostumaan haitarista.

– Ensin sitä ajatteli, että no joo, haitari on vaan haitari. Mutta sehän on ihan huikea soitin, kun kuuntelee todellista taituria. Teininä kitara oli tietenkin se ”wow” – vähän niin kuin olisi nähnyt tiikerin eläintarhassa.

MUSIIKKI TOIMII Nymanille muistojen herättelijänä. Tietyt kappaleet herättävät voimakkaan tunnelatauksen.

– Kun soitamme Suojelusenkeli-biisiä, silmistä virtaa muistojen Tonava. Ihan toisenlaisia tunteita ja muistoja nostattavat monissa muissakin suomalaisissa esimerkiksi Den glider in tai Maamme-laulu.

Nähtäväksi jää, millaisia tunnelmia miksausvaiheessa oleva urkumusiikkilevy saa aikaan. Se sisältää muun muassa gospel- ja konserttimusiikin sävyttämän version Duke Ellingtonin Sacred music -teoksesta.

Jakkara narahtaa ties monennenko kerran. On aika aloittaa pupu- ja lenkkarineuvottelut.

”

ON MAHTAVAA PÄÄSTÄ REVITTELEMÄÄN URUILLA.

– Muistat, mitä me sovittiin aamulla, Marzi sanoo ja katsoo vanhempaan tyttäreensä vetoavasti.

Kuin taikaiskusta pinkit lenkkarit sujahtavat jalkaan ja pupu survotaan reppuun. Pikkusisko saa suoriutua, miten parhaiten taitaa.

Menee vain hetki, ja kirkko on yhtäkkiä erityisen hiljainen. ■ Hengessä ja tulessa to 18.7. kello 21 Espoon tuomiokirkossa. Urkuyö ja Aaria -konsertissa esiintyvät Marzi Nyman, sähkökitara ja urut, Kalevi Kiviniemi, urut, ja Mika Koivusalo, äänitekniikka. Liput 14–29 e, lippupiste.fi.

MENOT 4.7. – 1.8.

10 A Kirkko ja kaupunki | 4.7.2019

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Konfirmaatiomessu la 6.7. klo 10.

Anjala 3 -rippikoulun konfirmaatio.

Liturgia ja saarna Antti Kujanpää, avustaa Pentti Airaksinen, kanttori Leena Talvio. House band.

Messu su 7.7. klo 10. Liturgia ja saarna Hannu Mäenpää, avustaa Vilppu Huomo, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Marja-Liisa Talja.

Konfirmaatiomessu su 7.7. klo 15.

Vierumäki-rippikoulun konfirmaatio.

Liturgia ja saarna Anssi Almgren, avustaa Hannu Kalmari, kanttori Marja-Liisa Talja. House band.

Konfirmaatiomessu la 13.7. klo 10.

Musariparin konfirmaatio. Liturgia ja saarna Sami Marte, avustaa Risto Saarinen, kanttori Anna-Liisa Haunio.

House band.

Konfirmaatiomessu la 13.7. klo 14.

Hvittorp 3 -rippikoulun konfirmaatio.

Liturgia ja saarna Aleksi Majuri, avustaa Merja Lehtisalo ja Aila Pihlajavesi, kanttori Leena Talvio. House band.

Messu su 14.7. klo 10. Liturgia ja saarna Emriikka Salonen, avustaa Päivi Kuivalainen, kanttori Anna-Liisa

Haunio. Messun yhteydessä Pöyhölä 1 -rippikoulun konfirmaatio. House band.

Konfirmaatiomessu su 14.7. klo 15.

Hvittorp 2 -rippikoulun konfirmaatio.

Liturgia ja saarna Anita Kyönsaari, avustaa Risto Saarinen, kanttori Leena Talvio. House band.

Konfirmaatiomessu la 20.7. klo 10.

Liikuntariparin konfirmaatio. Liturgia ja saarna Vilppu Huomo, avustaa Iina Madubuike, kanttori Marja-Liisa Talja. House band.

Messu su 21.7. klo 10. Liturgia ja saarna Alarik Corander, avustaa Anita Kyönsaari, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Anna-Liisa Haunio.

Konfirmaatiomessu la 27.7. klo 10.

Kiipula 4 -rippikoulun konfirmaatio.

Liturgia ja saarna Kirsi-Marja Isotalo, avustaa Erne Hakala ja Mia Blomstedt, kanttori Sheldon Ylioja. House band.

Messu su 28.7. klo 10. Liturgia ja saarna Emriikka Salonen, avustaa Hannu Mäenpää, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Leena Talvio.

Konfirmaatiomessu su 28.7. klo 15.

Anjala 2 -rippikoulun konfirmaatio.

Liturgia ja saarna Marja Malvaranta, avustaa Anna Iivanainen, kanttori Marja-Liisa Talja. House band.

ESPOON TUOMIOKIRKKO Suvisunnuntain iltamusiikki -kesäkonserttisarja su klo 19. Vapaa pääsy. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

Urkuyö ja Aaria -festivaali to klo 21.

Liput ja ohjelma: www.urkuyofestival.fi.

Espoon tuomiokirkon kesän aukioloajat ma–su klo 10–18, 31.8. asti.

Tuomiokirkko on Tiekirkko ma–pe klo 11–16.30, 2.8. asti, jolloin oppaat esittelevät kirkkoa. Lisäksi opastus suomeksi ja ruotsiksi joka keskiviikko klo 14–15, 31.7. asti.

AURORAN KAPPELI Café Auroran kesäkahvila ti ja ke klo 12–14, 6.8. alkaen. Kahvia, teetä, makeaa ja suolaista. www.aurorankappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Suvelan kesäilta ke 7.8. klo 18.

Yhteinen kesäilta, kesäistä ohjelmaa ja pientä purtavaa.

Kesäkahvila ti ja to klo 13–15, 18.7. asti. Yhdessäoloa, yhteislaulua, pelejä, kesäkynsien lakkaamista,

ohjelmaa myös lapsille. www.suvelankappeli.fi

MUSKARIIN Vielä ehtii syksyksi muskariin!

Ryhmiin ilmoittautuminen on avoinna koko kesän: www.espoonseurakunnat.fi/muskarit.

NARSISSI VERTAISTUKIRYHMÄ Luottamuksellinen ryhmä narsistin uhreille aloittaa elokuussa Suvelan kappelissa. Kokoontumiset: 20.8., 10.9., 24.9., 15.10., 29.10., 19.11., 10.12., 14.1., 24.2. ja 25.2. klo 18–20. Tied.

050 511 0165 tai kirsi.kanerva@evl.fi.

HILJAISUUDEN RETRIITTI MEREN ÄÄRELLÄ Hilassa 23.–25.8. Ohjaajat Marja Malvaranta ja Laina Pekonen. ILM. 1.8. mennessä Marja Malvarannalle, 040 531 1040. Hinta 90 e espoolaiset, 140 e muut.

NAISTEN SAUNAILTA pe 30.8. klo 17.30–21 Hvittorpissa.

Ruokailua, sauna, ohjelmaa ja iltahartaus. ILM. ja kysy myös yhteiskyydeistä Kirkkokatu 10:stä ja Kalajärven kappelilta 21.8. mennessä: 050 4380 164, kirsi.muurimaki@evl.fi tai 040 736 9315, virpi.sutelainen@evl.fi.

Hinta 10 e.

KIVIKIRKKOVAELLUS Pyhiinvaellus Espoon tuomiokirkolta Vantaan Pyhän Laurin kirkolle. Lähtö ja alkuhartaus la 17.8. klo 8 Espoon tuomiokirkolla. Matka n. 26 km, tarvittaessa matkan varrelta pääsee julkisella liiketeellä kotiin.

Omat eväät, juotavaa ja hyvät kengät mukaan. Perille n. klo 18–19. Tied. ja ILM. 17.8. mennessä: mari.mathlin@ evl.fi, 050 438 0182. Hinta 10 e.

Ohjaajana Panu Pihkala.

LUONTOPYHIINVAELLUS Suomen luontokeskus Haltiasta Velskolan kurssikeskukseen Suomen luonnon päivänä la 31.8. klo 13–n. klo 18. Ohjaajana ympäristöteologi ja -tutkija Panu Pihkala.

Pituus n. 9 km, kesto n. 4–5 tuntia pysähdyksineen ja evästaukoineen (omat eväät). Paluukuljetus linjaautolla Velskolasta Haltiaan Espoon keskuksen kautta. Korkeintaan 30 osanottajaa. ILM. 23.8. mennessä:

ET lev 232 x 100 mm

yst.toimisto.espoo@evl.fi. Lisätiedot Johanna Hirsto: johanna.hirsto@evl. fi, 050 340 2908.

NUUKSION PIENI LUONTOPYHIINVAELLUS Matkan varrella seitsemän pieniä hengellisiä harjoituksia sisältävää pysäkkiä. Pituus 2,3 km, lähtö ja päätös Suomen luontokeskus Haltian edestä. Tekstit ja kartta sekä ohjeet älypuhelinsovelluksen lataamiseen löytyvät: www.espoonseurakunnat.fi/ luontopyhiinvaellus tai voit lainata aineistovihon Haltiasta. Aineistot myös ruotsiksi ja englanniksi.

PARISUHTEEN PYSÄKIT Tiistaisin klo 18–19.30 Espoon tuomiokirkon srk-talolla: 27.8. Hyvinvoiva parisuhde, 24.9. Vuorovaikutus ja rakentava riitely, 22.10. Tunnetaidot, 12.11. Seksuaalisuus ja läheisyys 3.12., Erillistymisen haasteet ja mahdollisuudet. Tied. 040 547 4146 tai outi.wenell@evl.fi.

PÄIVÄ FRANSISKUS ASSISILAISEN SEURASSA la 31.8. klo 9.30–19 Hvittorpissa.

Kuka oli Pyhä Fransiskus ja mitä hän voi opettaa meille? Järj. Espoon tuomiokirkkoseurakunta, Espoon hiippakunta ja Fransiskaaninen kolmas sääntökunta (TSSF). Hinta 30 e. Tied. ja ILM. 9.8. mennessä: 040 531 1040, marja.malvaranta@evl.fi.

EKUMEENINEN KULTTUURIMATKA Valamoon, Lintulaan ja Kuopion ortodoksiseen kirkkomuseoon 6.–8.9. Hinta 200–250 e. Tied. 040 531 1050. ILM. www.espoonseurakunnat.fi > Tule mukaan > Aikuiset > Matkat, retket ja leirit.

PERHEIDEN RETKIPÄIVÄ Su 1.9. klo 11–16 Hvittorpissa. Ohjelmaa ja vapaata olemista, ruokailu.

Sauna- ja uintimahdollisuus. Hinta on 5 e/hlö, 15 e/yli kolmen hengen perhe. ILM. 12.8. mennessä: www. espoonseurakunnat.fi. Omat kyydit.

Tied. 040 525 1216, aila.pihlajavesi@ evl.fi.

LIIKUNNALLINEN PERHELEIRI 13.–15.9. Velskolassa. Ulkoilua, laulua, leikkiä, saunat. Aikuisilla

myös omaa ohjelmaa. Omat kyydit.

Hinta on 45 e aikuinen, 25 e lapsi.

HAKU 9.8. asti osoitteessa: www. espoonseurakunnat.fi > Tapahtumat 13.09.2019 > Liikunnallinen perheleiri. Lisätietoja: anna.lahtinen@evl.fi, 050 434 1063.

SOLMUJA PARISUHTEESSA -KURSSI TAI -NEUVONTA Ymmärrystä ja hallintaa riitoihin, kriisissä oleville tai eroa harkitseville. Kurssi: 1.10., 12.11. klo 17.30–20 sekä 12.10., 19.10. ja 26.10. klo 9–16.30 Kirkonkympissä. Hinta 120 e/pari.

ILM. 15.9. asti. Parineuvontaa (8–10 kertaa) 100 e/pari. Tied. outi.wenell@ evl.fi, 040 547 4146. Maksuvapautus tuloperustein mahdollinen.

PARISUHTEEN VUOROVAIKUTUSKURSSI 30.8.–1.9. Hvittorpissa. Puhuminen, kuunteleminen ja ristiriitojen ratkaisemisen taidot. Hinta 120–140 e/pari.

Ohjaajina Sirpa ja Reijo Tuori. Tied. ja ILM. 9.8. mennessä: outi.wenell@ evl.fi, 040 547 4146.

TOIMIVA PERHE Vuorovaikutuskurssi vanhemmille.

Kokoontumiset to klo 17.30–19.30 (3.10., 24.10., 31.10., 7.11., 21.11. 28.11., 5.12.) sekä la 12.10. ja 16.11. klo 10–14 Kalajärven kappelissa. Lastenhoitomahdollisuus. Hinta 50 e/aikuinen.

Tied. miia.korttila@evl.fi, 050 583 6886 tai anna.lahtinen@evl.fi, 050 434 1063.

TILAA LAPSIPERHEIDEN KIRKONKIRJE! Ajankohtaista tietoa lapsi- ja perhetyön tapahtumista voit tilata myös suoraa sähköpostiisi osoitteesta: lapsetjaperheet.espoontuomiokirkkoseurakunta@evl.fi.

DIAKONIAN AJANVARAUS KESÄLLÄ 3.6.–11.8. Kaipaatko tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa?

Soittamalla vahtimestarille 040 502 4838 voit tiedustella päivystävän diakoniatyöntekijän yhteystiedot, jos et tavoita alueesi työntekijää.

LISÄÄ TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat löytyvät myös verkkosivuiltamme: www.espoonseurakunnat.fi.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 4.7. – 1.8.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Toivon Tori, Soukankaari 8 B Kerhotila: Iivisniemen aukio 1

8.40.

Meren ja taivaan välillä -keskusteluryhmä to klo 14–15 Meriemy, Merenkäynti 3, paritt. vkot.

SPR:n terveyspiste ma 12.8. klo 8–10 kirkko. Mahdollisuus mittauttaa verenpaine ja keskustella terveydestä anonyymisti. Syksyn muut kerrat 2.9., 7.10., 4.11. ja 2.12.

Espoon kaupungin sosiaaliohjaaja ti 20.8. klo 9–11 kirkko. Syksyn muut kerrat pe 20.9., 18.10., 15.11. ja 13.12 klo 8–11.

ASIAA PAPILLE? Papin tavoitat ma-peEL klo90 9–21x

170

numerosta 050 432 8496.

OstariPastori to klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaiva. Tule moikkaamaan!

MEILLÄ RUKOILLAAN

4.7.2019 | Kirkko ja kaupunki

kari, seurakunnan lasten- ja nuorisotyönohjaajia sekä koulujen opettajia.

Jäätelötarjoilu. Tervetuloa perheet ja muut läheiset, erityisesti kummit. www.suuremmansuojassa.fi.

Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko.

Arkiaamun rukoushetki ma–pe klo 8.50 kirkko.

NÄHDÄÄN RANNALLA

SIUNATTUNA KOULUTIELLE

LAULETAAN ULKOSALLA

Ekaluokkalaiset ja opettajat siunataan to 8.8. klo 18 kirkko. Pastori Heikki Lehti, kanttori Helena Yli-Jasmm

MESSUT Nuorten messu pe 5.7. klo 20 Sode.

J. Lehti.

Messu su 7.7. klo 11 kirkko. J. Lehti, Olli, Lonka. Piknik-kirkkokahvit.

Nuorten messu pe 12.7. klo 20 Sode.

H. Lehti.

Kiipula 2 -rippikoulun konfirmaatio la 13.7. klo 11 kirkko. H. Lehti, Ojala.

Messu su 14.7. klo 11 kirkko. Olli, H. Lehti, Ojala. Piknik-kirkkokahvit.

Koivikko-rippikoulun konfirmaatio su 14.7. klo 14 kirkko. Sinervo, Ojala.

Nuorten messu pe 19.7. klo 20 Sode.

J. Lehti.

Hvittorp-rippikoulun konfirmaatio la 20.7. klo 11 kirkko. J. Lehti, Lonka.

Messu su 21.7. klo 11 kirkko. Reinikainen, Pesonen, Lonka. Piknik-kirkkokahvit.

Nuorten messu pe 26.7. klo 20 Sode.

J. Lehti.

Hila 1 -rippikoulun konfirmaatio la 27.7. klo 11 kirkko. Olli, Lonka.

Messu su 28.7. klo 11 kirkko. Turtiainen, J. Lehti, Lonka. Piknik-kirkkokahvit.

Messu su 4.8. klo 11 kirkko. Santaharju, Erkko, Puukko. Piknik-kirkkokahvit.

Messu su 4.8. klo 17 Soukan kappeli.

Erkko, Puukko. Piknik-kirkkokahvit.

OLLAAN IHAN PIHALLA Piknik-kirkkokahvit su klo 11 messun jälkeen kirkko ja elokuussa klo 17 messun jälkeen Soukan kappeli.

Seurakunta tarjoaa kahvia, teetä ja mehua, messuvieraat voivat tuoda pientä purtavaa jaettavaksi.

TUKEA JA APUA Palveluajat heinäkuussa ma klo 9–10 Espoonlahden kirkko. Elokuun alusta ma klo 13–14 Espoonlahden kirkko, p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan kappeli, p. 09 8050 6738.

Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9 kirkko, vuoronumeroiden jako klo

Saunapaku ja pappi biitsillä to 8.8.

Kivenlahden ranta. Paikalla ollaan klo 15–20. Pelejä ja leikkejä, laulua ja juttelua, sauna lämpiää klo 16–19.

Yhteislaulua la 10.8. klo 17 Pakkasmäen kesäteatteri, Espoonlahdentie 10, kanttori Helena Yli-Jaskari. Pullakahvit, ota mukaan kahvimuki.

NUORET Tsekkaa www.sodesode.fi, @sodesta. Sode, Soukantie 13.

Nuorten ilta pe klo 17–22, messu klo 20.

YHTEISVASTUU OPEN Tehdään hyvää pelaamalla golfia!

Golf-kilpailu pe 23.8. Gumböle Golf.

Lue lisää nettisivulta espoonseurakunnat.fi – Osallistu – Yhteisvastuu.

Kisa on avoin kaikille Green Cardin suorittaneille. Puttikisassa mukana Kaisamari Hintikka, Erkki Liikanen, Pirjo Nuotio ja Lea Saukkonen. Ilm. viim. 5.8. irene.erkko@evl.fi. 050 374 4826.

Tänä vuonna Yhteisvastuu tukee lasten ja nuorten koulutusta kotimaassa ja maailman katastrofialueilla.

HÄÄYÖ Nyt on helppoa mennä naimisiin!

Me on varattu kirkko ja kakkukahvit – tule paikalle tulevan puolisosi kanssa. Hääyö pe 30.8. klo 21–00, vihkiajat puolen tunnin välein. Hääparille ja noin 10 häävieraalle tarjotaan seremonian jälkeen kakkukahvit. Varaukset Espoon seurakuntien palvelukeskus ma–pe klo 9–15 p. 09 8050 2601.

KESÄAIKAAN Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu ma–pe klo 9–15 p. 09 8050 6000.

Kirkko avoinna 11.8. saakka ma, ti, to ja pe 8–15, ke 8–21, la ja su toiminnan mukaan.

Soukan kappeli avoinna 11.8. saakka toiminnan mukaan. Heinäkuussa Soukan kappelissa ei ole sunnuntaimessuja.

A

11

KESÄN JÄLKEEN KOITTAA SYKSYKIN...

Muksut kerhoon! Vielä on vapaita paikkoja päiväkerhoissa, muskareissa ja 1.–3. lk. iltapäiväklubeissa.

Hakulinkit avoinna koko kesän ajan.

Ilm. sähköisesti: espoonseurakunnat. fi – Espoonlahden seurakunta – Lapset ja lapsiperheet.

SINUA TARVITAAN! Kerhonohjaajaksi kouluikäisten lasten kerhoihin? Kerhorekry ti 13.8. klo 17–19 Sode.

Haluatko opettaa suomen kieltä maahanmuuttajille? Infotilaisuus ke 28.8. klo 17.30 kirkko. Tule rohkeasti tutustumaan ilman sitoutumispakkoa!

Eikä tässä vielä kaikki: vapaaehtoisille on hommia mm. puhelinystävänä, arkiystävänä, ikäihmisten kerhon ohjaajana, elintarvikejakelussa, apuna keittiöllä, kirkkoväärtinä.

ArkiYstävä-kurssi nuorille la 21.9. klo 12–16 Sode. Tied. siiri.lehti@evl. fi, 040 728 6646.

ArkiYstävä-kurssi la 28.9. Soukan kappeli. Tied. ja ilm. minna.maijanen@evl.fi, 040 705 3358.

SYYSTÄRPPEJÄ Kysymyksiä ja vastauksia Kristuksen kirkosta -raamattuluennot alk. to 29.8. klo 18 kirkko, paritt. vkot, TT Juho Sankamo Saunalahtipäivä la 31.8. klo 10–14 Saunalahden koulu. Seurakunta tarjoaa mm. pomppulinnan ja muskarihetkiä Kerhonohjaajien ja vapaaehtoisten siunaaminen su 8.9. klo 11 kirkko Takana elämätön elämä – vielä ehtii elää ke 25.9. klo 18.30 kirkko, teol., kirj. Anna-Liisa Valtavaara Piispa vierailee Espoonlahdessa to 26.9., seurakuntailta klo 18 Kelttimessu su 29.9. klo 11 kirkko Krito I -ryhmä alk. ti 1.10. klo 18.30 kirkko Eljan tuoli -ilta ke 9.10. ja ke 13.11. klo 18.30 kirkko Lähetyskirppis la 26.10. klo 11–14 kirkko Lauluilta ke 30.10. klo 18.30 kirkko, Pekka Simojoki ja Heli Ojala & gospelryhmä Nardus Alfa-kurssi alk. to 7.11. klo 18 kirkko, paritt. vkot Lapsenpäivä ke 20.11. kirkko, koko päivä tapahtumia lapsille ja nuorille Vaatevaihtajaiset ja kahvila la 23.11. klo 11–14 kirkon srk-sali ja kahvila Hanikan joulupolku ti 3.12. klo 18 Joulumyyjäiset la 14.12. klo 11–14 kirkko

Menokasvo

Pyhäkoulunopettaja Liisa Kivekäs nauttii huipputehtävästään

Olet toiminut pitkään myös seurakunnan luottamushenkilönä. Kumpi pesteistä on antanut sinulle enemmän?

– Pyhäkoulunopettajana saan hoitaa kaikkein monipuolisimpia

tehtäviä, joita seurakunnalla on tarjolla maallikoille. Kun vertailin sitä luottamustehtäviin, ero oli selkeä. Tässä tehtävässä on vähän murheita ja huippumäärä iloja.

Jatkuuko urasi vielä?

– Ensi syksyn vuorolista on jo laadittu ja jatkan Tapiolan kirkolla pyhäkoulussa yhtenä sunnuntaina kuukaudessa.

– Pyhäkoulu on tarkoitettu kaikille lapsille. Tutustumme yhdessä raamatunkertomuksiin, joissa ihmiset tekevät virheitä. Niistä huolimatta he saavat Jeesukselta tehtäviä.

Lapset oppivat, että uuden mahdollisuuden saa, vaikka joskus mokaa ja että jokainen on tärkeä juuri sellaisena kuin on.

PAULA HUHTALA Liisa Kivekkään avoimien ovien 75-vuotiskahvit to 11.7. klo 14–16 Tapiolan kirkon pylvässalissa, os. Kirkkopolku 6.

Pyhäkoulut jatkuvat syksyllä, esim. Tapiolan kirkolla 8.9. klo 10. Lisätietoja www.espoonseurakunnat.fi/pyhakoulut

ESKO JÄMSÄ

Olet toiminut pyhäkoulunopettajana 50 vuotta, ja lähes koko ajan Tapiolan seurakunnassa. Mistä kaikki alkoi, Liisa Kivekäs?

– Asuin Otaniemen teekkarikylässä opiskellessani. Tutustuin Ristin Killan toimintaan ja teekkareiden vahvaan perinteeseen pyhäkoulunopettajina. Yhtenä päivänä minua nykäistiin hihasta ja pyydettiin pitämään pyhäkoulua.

Mikä on saanut sinut jatkamaan näin pitkään?

– Parasta ovat lapset ja se, että suunnitellessani seuraavaa kokoontumista hoidan samalla omaa hengellisyyttäni.

– Pyhäkoulutoiminta oli 1970-luvun alussa suurta, ja meitä pyhäkoulunopettajia oli Tapiolassa ainakin 30. Pidimme leirejä, retkeilimme, järjestimme hiihtokilpailuja ja suunnittelimme toisten opettajien kanssa pelejä. Nykyisin toiminta on pienimuotoista.

MENOT 4.7. – 1.8.

12 A Kirkko ja kaupunki | 4.7.2019

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1

MESSUT JA HARTAUDET Viikkomessu to 4.7. klo 18 Perkkaan kappeli. Kesäillan messut kestävät puolisen tuntia. Virsiä, laulua, raamatunlukua, hiljaista ja äänen lausuttua rukousta. Vallivirta, Hyry.

Messu ja kirkkokahvit su 7.7. klo 13 Karakappeli. Laaksonen, Vallivirta, Hyry.

Viikkomessu to 11.7. klo 18 Perkkaan kappeli. Pöyri, Hyry.

Kansainvälinen messu ja kirkkokahvit su 14.7. klo 13 Karakappeli.

Messussa saarnaa Hong Kongin lähetti Francis Borchardt teemasta ”Armahtakaa” englanniksi, tulkkina Terttu Laaksonen. K. Salo, Laaksonen, Hyry.

Viikkomessu to 18.7. klo 18 Perkkaan kappeli. Yletyinen, Hyry.

Apostolien päivän messu ja kirkkokahvit su 21.7. klo 13 Karakappeli. ”Seurakunta, virran lailla päästä viesti valloilleen!” Laaksonen, Yletyinen, Noponen.

Viikkomessu to 25.7. klo 18 Perkkaan kappeli. Raiskio, Latvanen.

Messu ja kirkkokahvit su 28.7. klo 13

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Messu su 7.7. klo 11.

Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, avustava pappi Jarmo Jussila, kanttori Päivi Hakomäki.

Messu su 14.7. klo 11. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustava pappi Henri Röytiö, kanttori Anna Pöyhönen.

Messu su 21.7. klo 11. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Tapio Suontakanen, kanttori Sanna Franssila.

Messu su 28.7. klo 11 Liturgia ja saarna Henri Röytiö, avustava pappi Antti Kruus, kanttori Anna Pöyhönen.

Matinkappeli: Kesäkirkko tiistaisin klo 13. Tule hetkeksi hiljentymään Matinkappelille. Kesän ajan kesäkirkko tai -hartaus. Hartaushetken jälkeen kahvit kesäkahvilassa klo 13.30–15.

9.7. liturgia ja saarna Henri Röytiö, diakoni Saija Väätäinen. 16.7. liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, diakoni Saija Väätäinen. 23.7. liturgia ja saarna Mia Wrang. 30.7. Liturgia ja saarna Mia Wrang.

PERHEIDEN VILINÄVIIKKO 1.–5.7. klo 10–12, Chapple, Iso

Karakappeli. Yletyinen, Raunu, Latvanen.

KESÄRAAMATTUPIIRI joka ma klo 18–20 Karakappeli 5.8. asti. Tutustutaan 1. Mooseksen kirjaan. Ilta alkaa yhteisellä ohjelmalla ja laululla, minkä jälkeen jakaannutaan pienryhmiin. Tied. Rauni Hartikainen-Kaukinen, 040 523 3380.

kokoontuva Krito-ryhmä alkaa elokuussa. Ryhmän työvälineinä ovat omasta elämästä kertominen, toisten kuunteleminen, kirjoittaminen ja rukous. Ryhmänohjaajana toimii Marjo Kandelin, joka on myös ryhmän jäsen. Ryhmässä ei neuvota eikä mestaroida toisten elämää. Sen sijaan jokaisella on mahdollisuus

käyttää yhtä paljon aikaa oman tarinansa kertomiseen. Kokoontumiset joka toinen to klo 18–20 KilonRisti, alk. 22.8. Ilm. viim. ma 19.8.: marjo.kandelin@gmail.com, 044 241 8855.

LESKIEN RETKI ti 17.9. klo 9–17 Hvittorpiin. Ks.

LE 90 x 117 mm

NAISTEN KESÄSAUNA

Kesäpäivän yhteislaulut ke 10.7. ja 24.7. klo 14–15 Karakappeli. Kansanlauluja, ikivihreitä, virsiä. Kanttori laulattaa.

KESÄKAHVILA aikuisille joka toinen ke klo 14–15 Karakappeli. Kun ei ole kiire mihinkään… Ke 17.7. mukana diakoni Sari Aroheikki ja ke 31.7. mukana diakoni Riitta Türkmen.

KYLVÄJÄN KESÄSEURAT ke 31.7. klo 18.30 Marja Sysimiehen kotona. Tule kuulemaan Tuula Sysimiehen raamattuopetusta ja terveisiä Liedenpohjien työstä Ukrainasta.

Lauletaan kesäisiä lauluja ja rukoillaan yhdessä. Tied. Martta Nurmi, 040 559 1487.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

LUPA TUNTEA -KRITORYHMÄ Sielunhoidollinen 10 kertaa

Kesälaulut Olarin kirkolla keskiviikkoisin klo 13. Klo 14 kesäkahvila.

KAPPELEIDEN KESÄKAHVILAT – COLOURFUL SUMMER CAFE

Alfa on sarja tapaamisia, joissa tutkitaan kristinuskon perusteita avoimessa, ystävällisessä ja rennossa ilmapiirissä. Alfa-kurssi kokoontuu to klo 18–20 aivan kauppakeskus Sellon kupeessa Lasten kappeli Arkissa (19.9.–28.11.). Ilm. viim. 15.9. Kirsi 045 131 7927 tai Markku 040 866 0108.

joka toinen to Perkkaan kappelissa.

Konsertin lopuksi pullakahvit ja rupattelua. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu. ”Roman tapaa Händelin” to 4.7. klo 12 Perkkaan kappeli. Vanhan musiikin yhtye Vox Musarum: Noora Karhuluoma, sopraano, Hanna Thiel, viola da gamba, ja urkuri-cembalisti Marco Bonacci, välittävät musiikillaan tietoa ja tunnelmia 1600–1700-luvun estetiikasta ja yhteiskunnasta. ”Espanjalais–suomalainen iltapäivä” to 18.7. klo 12 Perkkaan kappeli.

Osmo Palmu, kitara. ”Eloisasti elokuuhun” to 1.8. klo 12 Perkkaan kappeli. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoron lauluyhtye, joht. Kullervo Latvanen.

VIRTAA LAULUSTA KESÄPÄIVÄÄN!

KESÄLAULUT JA KESÄKAHVILA KIRKONMÄELLÄ

ALFA-KURSSI

SOIVA KESÄKAHVILA -KONSERTTISARJA

Hvittorpin rantasaunalla ma 12.8. ja 2.9. klo 18–21 (Hvittorpintie 245, Masala). Kulku omin kyydein. Ilm. ja ruoka-aineallergiat: Eliisa Lassila, 040 715 9250 (myös tekstiviesti).

Omena. VilinäViikolla sukelletaan taiteen ja leikin riemuun! Päivittäin vaihtuva taideohjelma, jonka ohessa auki oleva Värien Kosmos -touhutila.

Avoin ja maksuton kaikenikäisille lapsille yhdessä aikuisen kanssa.

Järjestäjät Hupsansaa ry ja Olarin seurakunta. Lue lisää: chapple.fi.

Apua ja tukea -palsta.

lisäksi 1.7.–5.7. klo 10–12 Hupsansaa ry:n järjestämä VilinäViikko. Tilassa on tuolloin aistihuone ja päivittäin vaihtuvaa ohjelmaa, askartelua, musiikkia ja liikuntaa. Lue lisää: chapple.fi. Facebook & Instagram: Chapple Iso Omena.

Nuoret tervetuloa piipahtamaan Chapplen aukioloaikoina. Kesän pop-up-tapahtumista tietoa: nuori. chapple.fi ja instagram: chapplenuoret.

SAAREEN SAUNOMAAN Sekava ry tarjoaa mahdollisuuden saunoa Stora Blindsundin saaressa

Matinkylässä kesäkeskiviikkoisin.

Parittomalla viikolla naisten vuoro.

Haku soutuveneellä Nuottaniemen venesataman itäreunan laiturista kello 18. Parillisilla viikoilla haku sekä klo 17 että klo 18. Miehet saunovat ensin klo 18:30 saakka ja sitten naiset klo 20:een. Omat eväät, grillausmahdollisuus. Muista laudeliina ym. saunomisvälineet. Saarimaksu on 3 e. Ei lemmikkieläimiä. Säävaraus, myrskyllä ei saunota. Ei sovi liikuntarajoitteiselle. Tiedustelut Sekavan puhelimesta 044 068 8068.

KESKUSTELUAPUA, TUKEA JA NEUVOJA Papin puhelin: ma–pe klo 12–21, 040 547 1857.

Diakonian ajanvaraus: puhelimitse tiistaisin klo 10–11, p. 050 432 9368.

Henkilökohtaisesti käymällä voit ajan varata Matinkappelilla (Liisankuja 3) tiistaisin klo 10–11.

KESÄILLAN MOZART Konsertti Olarin kirkossa su 11.8. klo 19. Tarjoilua tuntia ennen. Päivi Kantola, sopraano. Kamariorkesteri La Tempesta. Jyri Nissilä, kapellimestari. Sibelius – Mozart. Liput 10/15 e.

Mahdollisuus myös keskustella diakoniatyöntekijän kanssa. Welcome to meet your new friends at Colourful Summer Cafés in Matinkappeli and in Olarin kappeli! The parish deacon is available for discussion.

Matinkappelilla tiistaisin. Kesäkirkko tai hartaus klo 13 ja kahvila sen jälkeen. Christian Worship Service at 13 in Matinkappeli.

Olarin kappelilla torstaisin klo 13.

KIRKKOPÄIVYSTYS Tule hiljentymään, keskustelemaan ja juomaan kupponen kahvia tai teetä. Vapaaehtoinen kirkkopäivystäjä paikalla ke klo 13–15 Olarin kirkolla. Tiedustelut: marja.jauhiainen@ evl.fi tai 040 531 1029.

CHAPPLE KESÄLLÄ Chapple, Iso Omena on avoinna kaikenikäisille 3.6.–9.8. arkisin klo 9.30–16.30 (ei juhannusaattona).

Leikkinurkkaus salissa arkisin klo 9.30–16.30 pe 9.8. asti. Perheille

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki Hyvät löylyt Hvittorpissa YLEn saunapäivänä la 27.7.

Hvittorpin kurssikeskuksen rantasauna on avoinna klo 12– 16. Klo 12–13 on naisten saunavuoro, klo 13–15 seka/uikkarisauna ja klo 15–16 miesten saunavuoro. Saunominen on ilmaista.

Saunapäivä la 27.7. klo 12–16 Hvittorpissa, Hvittorpintie 243, Masala, Kirkkonummi

Hiljaisuutta meren äärellä Hiljaisuuden retriitti Hilan kurssikeskuksessa pe–su 23.–25.8. Ohjaajina papit Marja Malvaranta ja Laina Pekonen. Ilmoittautuminen 1.8. mennessä: Marja Malvaranta, p. 040 531 1040. Hinta 90 e espoolaiset, 140 e muut.

Retriitti 23.–25.8.

Hilan kurssikeskuksessa, Saarentie 50, Kirkkonummi.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma, ke ja to klo 10–14, p.

050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT JA KIRKKOKAHVIT KAUNIAISTEN KIRKOSSA KLO 10 Su 7.7. pastori Susanna Lönnqvist ja kanttori Anna Marte.

Su 14.7. past. Susanna Lönnqvist ja kanttori Lasse Mäki.

Su 21.7. past. Susanna Lönnqvist ja kanttori Anna Marte.

Su 28.7. saarna Kari Kuula, liturgia Anna-Kaisa Tuomi ja kanttorina Anna Marte.

KESÄKAHVIT Keskiviikkoisin klo 14 Kauniaisten kirkon sisäpihalla (sateella sisällä).

Ke 3.7. Musiikkia ja liikettä, Anna Marte.

Ke 10.7. Kesä kielellä, Susanna Lönnqvist ja Anna Marte.

Ke 17.7. Susanna Lönnqvist ja Anna Marte.

Ke 24.7. Mikä on perhe? Sanni Hackman ja Anna Marte.

Ke 31.7. Rukoushelmien kertomaa, Mimosa Mäkinen ja kanttori Lasse Mäki.

NUORTENILTA Ti 9.7. ja to 25.7. klo 18–20 kirkon nuortentiloissa. Sään salliessa grilla-

MENOT 4.7. – 1.8.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Messu su 7.7. klo 10 Tapiolan kirkko.

Rusama, Tervonen, Ilola.

Viikkomessu ke 10.7. klo 8 Tapiolan kirkko, Tervonen, Jurmu.

Messu su 14.7. klo 10 Tapiolan kirkko.

Tervonen, Tiihonen, Jurmu.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 14.7. klo 12.30 Tapiolan kirkko.

Viikkomessu ke 17.7. klo 8 Tapiolan kirkko Tiihonen, Jurmu.

Messu su 21.7. klo 10 Tapiolan kirkko.

Zitting, Kallio, Jokivuori.

Viikkomessu ke 24.7. klo 8 Tapiolan kirkko. Tiihonen, Jokivuori.

Messu su 28.7. klo 10 Tapiolan kirkko.

Karjalainen, Tiihonen, Jurmu.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 28.7. klo 12.30 Tapiolan kirkko.

Viikkomessu ke 31.7. klo 8 Tapiolan kirkko. Hero, Jurmu.

LÄHETYKSEN KESÄSEURAT Kristinuskon tilanne Kiinassa ke 7.8. klo 18 Tapiolan kirkko. FT, TT Paulos Huang, Antti ja Leena Rusama.

taan ja paistetaan lettuja. Lyhyt hiljentyminen illan aikana.

ÄITISEMINAARI KAIKENIKÄISILLE ÄIDEILLE Riuttarannan leirikeskuksessa Vihdissä 28.–29.9. Tarjolla on viihtyisää yhdessäoloa, herkullista ruokaa, saunomista, hemmottelua ja rentoutumista oman huoneen rauhassa.

Seminaariohjelmassa luentoja voimavaroista ja yhteistä työskentelyä teeman parissa. Mukana perhetyöntekijä Sanni Hackman ja lastenohjaaja Taru Lapinharju. Kuljetukset omilla tai kimppakyydeillä. Täysihoitohinta 50 e. Ilmoitt. sähköpostitse susan. hackman@evl.fi 1.9. menn.

KIRKKOHERRANVIRASTON KESÄAIKA Virasto on avoinna to 1.8. asti: ma, ke ja to klo 10–14.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSA I ESBO DOMKYRKA Sö. 7.7 kl. 12.15. Jäntti, Kronlund, M. Malmgren.

Sö. 14.7 kl. 12.15. Jäntti, Kronlund.

Sö. 21.7 kl. 12.15. Ahlbeck, M. Malmgren.

Sö. 28.7 kl. 12.15. Ahlbeck, M. Malmgren.

RYHMÄT JA PIIRIT Kohtaamispaikka torstaisin klo 12.30 Tapiolan kirkko. Tied. Sanna Pihlaja, 050 452 2874.

Mieli maasta -ryhmä keskiviikkoisin klo 18 Tapiolan kirkko. Tied. Mikko Hellström, 044 756 0105.

MUSIIKKIA PUOLENPÄIVÄN AIKAAN Kesäkonserttisarjan konsertit Tapiolan kirkossa ti 11.6.–20.8. klo 12.

Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle.

Ti 9.7. Liina-Mari Raivola, sello, Matleena Nyman, piano.

Ti 16.7. Trio Wacava, huilutrio.

Ti 23.7. Jyrki Anttila, tenori, Maija Anttila, urut ja piano.

Ti 30.7. Kesäsarjan nuori taitaja Aleksanteri Wallius, urut.

4.7.2019 | Kirkko ja kaupunki

kijä, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava. Tied. ja ilm. viim. 10.9. kristiina.larjava@evl.fi, 050 358 1064.

SYLIVAUVAT 2019 Sylivauvaryhmät on tarkoitettu kaikkein pienimmille (4/2019 tai sen jälkeen syntyneille) ja heidän vanhemmilleen. Vertaisryhmässä vanhemmuus vahvistuu keskustellen, kysellen ja ihmetellen. Vauvoille musiikkihetki, jossa lorutellaan, lauletaan, tanssitaan ja soitetaan.

Ryhmä aloittaa elokuun puolivälin jälkeen, kun on riittävästi osallistujia (6–12). Ryhmä kokoontuu to klo 12.30–13.45 Tapiolan kirkolla.

TATied.

90jax

A

13

ilm. varmimmin sähköpostitse: Kristiina Larjava, perhetyö, sielunhoito, Solmu -parineuvonta, kristiina. larjava@evl.fi, 050 358 1064

PÄIHDELEIRI Tervetuloa Espoon seurakuntien järjestämälle päihdeleirille Hvittorpin leirikeskukseen ti–to 10.9.–12.9.

Leiri on päihteetön ja tarkoitettu espoolaisille päihdekuntoutujille.

Leirillä ohjelmassa mm. askartelua, saunomista, keskustelua ja hiljentymistä. Tied. ja haku päihdeleirille 7.8.–23.8.: diakonissa Sanna Pihlaja, p. 050 452 2874.

90 mm

SYNTYMÄPÄIVÄT Toivon puutarhan ja pyhäkoulun merkeissä iloisia kohtaamisia to 11.7. klo 14–16 Tapiolan kirkolla Liisa Kivekkään avoimilla 75-vuotiskahveilla. Lahjan voi antaa Toivon puutarha -keräykseen. Ei pitkiä puheita.

ERORYHMÄ – EROSTA ETEENPÄIN SYKSY 2019 Erosta eteenpäin -vertaistukiryhmä aloittaa syyskuussa ja kokoontuu 5 kertaa torstaisin 19.9., 3.10., 17.10., 31.10. ja 21.10. klo 17.30 Tapiolan kirkolla. Ryhmään mahtuu 6–8 avo- tai avioeron läpikäynyttä. Vertaisryhmässä käsittelemme mm. eron aiheuttamaa kriisiä, tunteita ja muutosta. Ryhmä on maksuton.

Lastenhoito leikki-ikäisille järjestetään tarvittaessa. Ohjaajina psykoterapeutti Raija Krusius ja perhetyönte-

KVÄLLSMÄSSA I MATASKÄRS KAPELL

To. 4.7, må. 15.7, ti. 23.7 och to. 1.8. kl. 18. Lägergrupperna medverkar.

EN HIMMELSK PAUS Esbo domkyrka är vägkyrka t.o.m.

2.8 och är öppen varje dag kl. 10–18, utom vid förrättningar och övningar.

Kyrkguider på plats må–fre kl. 11–16.

Kyrkan presenteras också på finska och svenska varje on. t.o.m. 31.7 kl.

14–15.

MUSIK I SOMMARKVÄLLEN I ESBO DOMKYRKA

Sö. 7.7 kl. 19. Meditatio. Duo Kaamos: Aino Peltomaa, sång, lyrik.

Nathan Wouters, kontrabas, elektronik, kompositioner. Peltomaa, Wouters.

Sö. 14.7 kl. 19. Original van Beethoven. Trio Origo: Jerry Jantunen, fortepiano, Asko Heiskanen, klarinett, Jussi Seppänen, cello. Beethoven.

Sö. 21.7 kl. 19. Guitarra. Santeri

Rautiainen, gitarr. C.P.E. Bach, J.S. Bach, Dowland, José.

Sö 28.7 kl. 19. Organum. Petros Paukkunen, orgel. Mozart, Rheinberger, Bach.

Sö 4.8. kl. 19. Cantabile. Elja Puukko, sång, Tommi Niskala, orgel. Bach, Händel, Schubert, Dvorak, Merikanto, Löytty. Fritt inträde & program.

Frivillig kollekt för musikarbetet.

ORGELNATT & ARIA Esbo domkyrka varje sommartorsdag kl. 21–22. Mer info & biljetter: urkuyo.fi

SOMMARSAMLING FÖR DAGLEDIGA Ti. 16.7 och 30.7. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 13–14.30. Andakt, kaffe med dopp, samvaro.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet torsdagar kl. 10–13, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 7.7, 14.7, 21.7 och 28.7 Högmässa kl. 12.

DIAKONIMOTTAGNING TO 25.7 kl. 10–11.

SOMMARCAFÉ TO 4.7,11.7, 18.7 och 25.7 på kyrkans innergård kl. 13.30–15.

MENOT 4.7. – 1.8.

Seurakuntien yhteiset Ryhtyisitkö äänilehden lukijaksi? Espoon Seudun Näkövammaiset ry tuottaa mm. Kirkko ja kaupunki -äänilehden luettuna näkövammaisille. Nyt tarvitaan uusia lukijoita! Katso lisätiedot Apua & tukea palstalta.

Kivikirkkovaellus – pyhiinvaellus Espoon tuomiokirkolta Vantaan Pyhän Laurin kirkolle la 17.8.

Lähtö ja alkuhartaus klo 8 Espoon tuomiokirkolla. Matka n. 26 km sopii normaalikuntoiselle, tarvittaessa matkan varrelta pääsee julkisella liikenteellä kotiin. Omat eväät, juotavaa ja hyvät kengät mukaan. Perillä ollaan n. klo 18–19. Tied. ja ilm. 17.8. mennessä: mari.mathlin@evl.fi, p. 050 438 0182. Hinta 10 e. Ohjaajana Panu Pihkala.

Luontopyhiinvaellus Suomen luontokeskus Haltiasta Velskolan kurssikeskukseen Suomen luonnon päivänä la 31.8. klo 13 alkaen.

Ohjaajana ympäristöteologi ja -tutkija Panu Pihkala. Vaelluksen pituus n. 9 km, kesto n. 4–5 tuntia pysähdyksineen ja evästaukoineen (omat eväät). Paluukuljetus linja-autolla Velskolasta Haltiaan Espoon keskuksen kautta. Ilm. 23.8. mennessä: yst.toimisto. espoo@evl.fi. Lisätiedot: johanna. hirsto@evl.fi, p. 050 3402 908.

Nuuksion pieni luontopyhiinvaellus sisältää seitsemän pieniä hengellisiä harjoituksia sisältävää pysäkkiä. Vaelluksen pituus 2,3 km, lähtö ja päätös Suomen luontokeskus Haltian edestä.

Pyhiinvaelluksen tekstit ja kartan sekä ohjeet älypuhelinsovelluksen lataamiseen löytyvät verkosta: www.espoonseurakunnat.fi/ luontopyhiinvaellus. Voit myös lainata aineistovihon Haltiasta.

Aineistot ovat saatavilla myös ruotsiksi ja englanniksi.

Kesä on kaunis ja lämmin, mutta huolet painavat raskaasti? Joskus jo puhuminen toisen ihmisen kanssa auttaa.

Seurakuntien työntekijät antavat keskusteluapua hankalassa elämäntilanteessa. Yhteystiedot löydät täältä: www.espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea.

Apua & tukea

International Chinese Family Club on Fri 26th July at 6–9 pm at Uuttu (Lintukulma 2). Evening tea and Bible

PEXELS/FREDDIE RAMM

14 A Kirkko ja kaupunki | 4.7.2019

Ryhdy ArkiYstäväksi study. Welcome! Ask more: Kenny Ding, kenny.ding@gmail.com, p.

050 387 5192.

ArkiYstävä-koulutuspäivä lauantaina 28.9. klo 10–15 Soukan kappelissa, os. Soukankuja 3. Kahville voi tulla jo klo 9.30. Tule mukaan ArkiYstävien iloiseen joukkoon! Vapaaehtoisena voit toimia juttu- tai ulkoiluseurana vanhukselle tai yksinäiselle. Tule kuulemaan ja saamaan tietoa ArkiYstävä-toiminnasta Espoon seurakunnissa. Koulutuspäivä ei vielä sido toimintaan. Kouluttajina diakoniatyöntekijät Tarja Huttunen ja Minna Maijanen.

Koulutus on maksuton. Ilmoittautumiset ma 16.9. mennessä Minna Maijaselle p. 040 705 3358, minna. maijanen@evl.fi tai Tarja Huttuselle p.

040 734 7715, tarja.huttunen@evl.fi.

ArkiYstävä-kurssi nuorille la 21.9. klo 12–16 Sodessa, Soukantie 13. Tied. siiri.lehti@evl.fi, p. 040 728 6646.

Äänilehden lukijaksi Voisitko toimia vapaaehtoisena äänilehden lukijana? Espoon Seudun Näkövammaiset ry tuottaa mm.

Kirkko ja kaupunki -äänilehden luettuna näkövammaisille. Nyt tarvitaan uusia lukijoita. Lehdet äänitetään Espoossa os. Kuunsäde 2 sijaitsevassa studiossa. Varsinaista palkkaa lukemisesta ei makseta, mutta kulukorvausta maksetaan 15 e kultakin lukukerralta.

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä toimistonhoitaja Anne Jeskaseen, p. 09 803 0368 ma–ke klo 9–14. Lisätietoja myös yhdistyksen pj. Reijo Toimiselta, p. 050 524 9688.

Retki leskille Virkistystä ja toivoa – leskien retki ti 17.9. klo 9–17 Hvittorpiin. Retki sinulle, joka olet menettänyt puolisosi. Päivän aikana mahdollisuus muistella edesmennyttä läheistä, nauttia toisten seurasta ja halata diakonia. Olet lämpimästi tervetullut! Ilm. viim. 15.8.: diakoni Riitta Türkmen, p. 040 546 5198.

Tukea päihteettömyyteen Espoon seurakuntien yhteisesti järjestämä päihdeleiri Hvittorpin leirikeskuksessa ti–to 10.9.–12.9. Leiri on päihteetön ja tarkoitettu espoolaisille päihdekuntoutujille. Leirillä ohjelmassa mm. askartelua, saunomista, keskustelua ja hiljentymistä.

Tied. ja haku leirille 7.8.–23.8.: diakonissa Sanna Pihlaja, p. 050 452 2874.

Tukiryhmä narsistin uhreille Uusi Narsissi-vertaistukiryhmä narsistin uhreille aloittaa elokuussa Suvelan kappelissa, os. Kirstintie 24.

Ryhmä on luottamuksellinen ja kokoontuu 10 kertaa: 20.8., 10.9., 24.9., 15.10., 29.10., 19.11., 10.12., 14.1., 24.2. ja 25.2. klo 18–20. Talo tarjoaa kahvin ja teen. Tiedustelut perhetyönohjaaja Kirsi Kanerva, p. 050 511 0165 tai kirsi.kanerva@evl.fi.

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa?

Soita ja varaa aika tai tule käymään.

Yhteystiedot löydät täältä: www. espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea, www.kauniaistenseurakunta.fi.

Seurakuntayhtymän puhelinvaihde: p. 09 80501.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Palveluajat heinäkuussa ma klo 9–10 Espoonlahden kirkko. Elokuun alusta ma klo 13–14 Espoonlahden kirkko, p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan kappeli, p. 09 8050 6738.

Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9 kirkko, vuoronumeroiden jako klo 8.40.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA: Diakonian ajanvaraus kesällä 11.8. saakka: soittamalla vahtimestarille p. 040 502 4838 voit tiedustella päivystävän diakoniatyöntekijän yhteystietoja, jos et tavoita alueesi työntekijää.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Diakoniavastaanotto ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, p. 09 8050 5522 ja p. 050 432 9318. Muina aikoina ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä. Mikäli sinun on vaikea iän tai sairauden vuoksi päästä vastaanotolle, voit sopia

myös kotikäynnin.

OLARIN SEURAKUNTA Puhelimitse ti klo 10–11, p. 050 4329 368.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Diakoniatoimisto, Kirkkopolku 6, arkisin p. 040 531 1011.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Öppen mottagning torsdagar kl.

10–12. Esbo svenska församlings kansli, Kyrkogatan 10. Kom och träffa diakoniarbetaren för samtal.

Puhu papille Kun haluat keskustella papin kanssa, soita ja varaa tapaamis- tai soittoaika. Papin puhelin toimii arkisin klo 12–21.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA P. 09 8050 3501 arkisin klo 12–21. Jos pappi on varattu, jätä viesti vastaajaan. Soittopyyntöihin pappi vastaa saman päivän aikana.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Päivystävän papin tiedustelut Espoonlahden kirkon vahtimestarilta p. 050 432 7512 tai seurakuntatoimistosta p. 09 8050 6000 ma-pe klo 9–15, papin tavoittaa tästä numerosta klo 21 saakka arkisin. OstariPastori torstaisin klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaiva.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA P. 09 8050 5562 ma–pe klo 12–21. Jos pappi on varattu, jätä viesti vastaajaan. Pappi vastaa soittopyyntöihin saman päivän aikana. Puhelimessa voi sopia papin kanssa myös kotikäyntiajan.

OLARIN SEURAKUNTA P. 040 547 1857 ma–pe klo 12–21.

TAPIOLAN SEURAKUNTA P. 050 432 6339 ma–pe klo 12–21.

Palveleva puhelin ja netti Palveleva puhelin tarjoaa soittajalle mahdollisuuden purkaa mieltä painavia asioita puhelimitse nimettömänä, suomeksi p. 0400 22 11 80 su– to klo 18–01, pe ja la klo 18–03, ruotsiksi p. 0400 22 11 90 joka ilta klo 20–24.

Palveleva netti osoitteessa www. verkkoauttaminen.fi. antaa luottamuksellista keskusteluapua verkossa. koulutettujen vapaaehtoisten ja kirkon työntekijöiden voimin.

ELÄMÄNKAARI

Kastetut Stella Ellen Asikainen, Oskari Venni Damien Dahlström, Johannes Laupi Elias Ebeling, Rasmus Max Elias Fältberg, Otto Albert Hassi, Ronja Maria Hoefs, Kaspian Erik Hoppi, Oliver Johannes Jaatinen, Enni Marie Aurora Jumpponen, Malla Johanna Maria Juurioksa, Lili Sofia Järvinen, Iina Alissa Karttunen, Anton Wilhelm Knuuttila, Fiona Ellen Adele Kostia, Viktor Elias Joonatan Laato, Ellen Adessa Lappalainen, Runar Nooa Nicholas Leino, Magnus Peetu Pekka Leinonen, Sienna Maria Lindholm, Jedi Mikael Olavi Luomala, Meea Matilda Lönnqvist-Lindholm, Lauri Johannes Peltonen, Paavo Antero Pennanen, Pinja Erika Pennanen, Olavi Onni Mikael Pulkkinen, Kerkko Olavi Puro, Sylvia Isla Astrid Ristisuo, Valo Verneri Råman, Sofie Ellen Elisabet Savinen, Violet Linnéa Sederholm, Vilho Emil Setälä, Lilja Maaria Soini, Kasper Viljami Sweins, Niilo Matias Tolonen, Neo Lauri Tapani Vepsäläinen, Aarne Eliel Verronen, Milla Aurora Olivia Voutilainen, Amanda Katariina Välimäki, Elias Otto Benjamin Åman.

Avioliittoon aikovat Simo Juhani Anttila ja Päivi Kaarina Tuominen, Jani Sebastian Kuhlberg ja Aino Irene Herlevi, Tony Vincent Nyberg ja Heidi Irene Haukilahti, Janne Antero Piippo ja Minna Alice Askolin, Jaakko Aarne Eemil Jussila ja Emmiina

Serafiia Kuusisto.

Hautaan siunatut Ines Kaarina Hend 94 v, Tenja Anneli Orvokki Johansson 92 v, Tauno Olavi Toiviainen 91 v, Aili Maria Koivisto 88 v, Toivo Ilmari Reijonen 84 v, Elmo Urmas Tuura 78 v, Sinikka Erkintytär Laitinen 76 v, Pertti Juhani Jämsä 73 v, Marjut Hilkka-Liisa Aho 71 v, Ilkka Ismo Sakari Lajunen 70 v, Esko Sakari Okko 68 v, Kai Valfrid Palm 68 v, Ann-Britt Helena Jukka 65 v, Juhani Markus Lahtinen 64 v, Pia Kristiina Haverinen 58 v, Jouni Kaleva Kaminen 54 v, vauva Luhtaniemi.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Jami Aleks Kristian Ala-Nikula, Aaro Tapio Bergman, Viktor Leonardo Bäckström, Werner Lionel Bäckström, Iivo Olai Iisakki Jouppila, Niilo Johannes Karvonen, Vivi Emili Kaura, Inna Mila Marja Laukkanen, Sofi Maria Aleksandra Lehtonen, Iris Josefiina Liitola, Erika Margareta Mäkelä, Dani Dominik Mäkinen, Frida Lotta Paldanius, Lara Olivia Pennanen-Uljala, Tiitus Antti Johannes Verho, Ella Alina Walle.

Avioliittoon aikovat Samuel Johannes Saarentola ja Laura Micaela Apell, Tero Heikki Saarinen ja Pia Alice Foxell.

Hautaan siunatut Armi Siviä Sipiläinen 88 v, Viljo Jalmari Takala 87 v, Sirkka Liisa Gerkman 86 v,

Kirkoissa soi TO 4.7.

Soiva kesäkahvila: ”Roman tapaa Händelin” klo 12 Perkkaan kappelissa. Vanhan musiikin yhtye Vox Musarum: Noora Karhuluoma, sopraano, Hanna Thiel, viola da gamba, ja urkuri-cembalisti Marco Bonacci välittävät musiikillaan tietoa ja tunnelmia 1600–1700-luvun estetiikasta ja yhteiskunnasta.

Konsertin lopuksi pullakahvit ja rupattelua. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu.

Urkuyö & Aaria: Matka kutsuu klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Aarne Pelkonen, baritoni ja urut; Juho Alakärppä, piano. Schubert, Schumann, Mahler, Duparc, Sibelius. Liput 14–29 e. www.urkuyofestival.fi.

SU 7.7.

Meditatio – Suvisunnuntain iltamusiikki klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Duo Kaamos: Aino Peltomaa, laulu, sanat; Nathan Wouters, kontrabasso, elektroniikka, sävellykset.

Peltomaa, Wouters. Vapaa pääsy.

Vap.eht.ohjelmamaksu Tuomiokirkon musiikkityölle. Suvisunnuntain iltamusiikki -kesäkonserttisarja jatkuu 25.8. asti.

TI 9.7.

Musiikkia puolenpäivän aikaan: Liina-Mari Raivola, sello, Matleena Nyman, piano klo 12 Tapiolan kirkossa. Bech, Boulanger, Mustonen.

Vapaa pääsy. Vap.eht. ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle. Konserttisarja jatkuu tiistaisin 20.8. asti.

TO 11.7.

Urkuyö & Aaria: Dramaattista ja

herkkää klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Jutta Holmberg, sopraano; Visa Kohva, basso; Erkki Korhonen, piano ja urut. Sibelius, Järnefelt, Merikanto, Kuula, Mozart, Verdi, Wagner, Puccini. Liput 14–29 e. www. urkuyofestival.fi.

Kaija Annikki Lähdekorpi 80 v, Aili Marjatta Launis 79 v, Irja Ulla-Riitta Valle 72 v, Marja-Leena Tähtinen 68 v, Pekka Jalmari Simpura 67 v, Aila Marita Weaver 56 v, Eero Mikael Metso 10 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Samuel Juan Angel Blomqvist, Valtteri Eemil Olavi Csere, Niklas Ossian Gustav Gustafsson, Iisa Olivia Haapasalo, Valto Veli Olof Kanerva, Alina Sara Matilda Kiuru, Kuura Minea Kolppanen, Anton Christopher Lazaroo, Aava Elvi Sofia Liukkonen, Amos Edvin Oskari Lunden, Alvar Mauno Juhani Lunkka, Ilona Aino Isabella Mononen, Tara Bea Maria Okamo, Liinus Lassi Juhani Partanen, Tiitus Matti Olavi Partanen, Paula Pilvi Pitkänen, Nooa Väinö Antero Vaissalo, Elsi Isla Aurora Wilska.

Avioliittoon aikovat Tommi Markus Kähkönen ja Marianne Pauliina Kojo, Armin Stutz ja Laura-Elina Sofia Laine.

Hautaan siunatut Rauha Maria Maja 93 v, Sonja Lea Tellervo Helle 91 v, Pirkko Liisa Knuts 89 v, Eeva Mirjami Harjula 88 v, Arto Tapani Pasanen 58 v, Aripekka Lehtonen 44 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Aurora Unna Emilia Aho, Veini Mikael Ahtiainen, Oliver Milo Kalevi Asikainen,

Matilda Linda Borges Timonen, Matilda Ava Alicia Gallotti, Hilda Sofia Honkanen, Silja Monica Lillemor Kylätie, Ariel Vieno Annikki Leikas, Julia Alejandra Moreno Ojala, Kimi Matias Moreno Ojala, Selma Aada Amalia Muilu, Pihla Ilona Partanen, Emil Ahti Albert Pihlajamäki, Elmo Kristian Tukonen, Eero Aatos Tuomainen, Eedit Aino Ingrid Tuuli.

Hautaan siunatut Aino Alexandra Karttunen 106 v, Anna Liisa Savonen 96 v, Mauno Valdemar Blomqvist 92 v, Jouko Tapio Kurikka 90 v, Terttu Marjatta Rautiainen 78 v, Seppo Juhani Kivisoja 72 v, Lea Anita Martin 72 v, Asko Heikki Kinnunen 68 v, Keijo Rainer Nenonen 66 v, Jorma Tapio Kyllönen 65 v, Jukka Pekka Hartikainen 55 v, Mika Antero Vahvelainen 55 v, Sanna-Maria Kaasalainen 49 v, Tero Markus Tapani Sneck 37 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Helmi Katariina Korhonen, Auvo Kalevi Murto, Silja Aune Tellervo Sallanmaa, Eevi Helmiina Seppälä.

Avioliittoon aikovat Joonas Mikael Likander ja Salla Katriina Jaatinen.

Hautaan siunatut Maija-Liisa Tellervo Sysikaski 98 v, Laina Maria Pennanen 95 v, Tarmo Johannes Kivilaakso 92 v, Helga Vappu Maria Lindfors 92 v, Hilkka Anna Kaarina Tamminen 91 v, Simo Veli Kettunen

A

15

86 v, Harry Edwin Samuelsson 84 v, Aili Annikki Hirvonen 83 v, Inga Margit Takala 81 v, Rita Anja Helena Hintikka 80 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastettu Leo Olavi Sandvik.

Hautaan siunatut Lempi Elina Siponmaa 87 v, Mirja Helena Nuutinen 86 v, Marjo Camilla Lammivaara 46 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Lily-Maree Linnéa Axtell, Frans Johannes Paul Kilpelä, Leo Arthur Laine, Adalia Alexandra Lindell, Ines Florentina Lindholm, Kevin Alex Konstantin Malmgren, Amos Benjamin Eino Mättö, Erik Arn Valdet Osmani, Edward Wilhelm Rabbe Pyy Nygård, Isabelle Maria Elisia Roschier, Tilda Maria Isabella Saarentaus, David Sandqvist, Axel Eliel Sukeva, Lukas Olavi Talvikoski.

Avlidna/Hautaan siunatut Maj-Lis Matilda Fagerström 98 år, Helge Alexander Renlund 97 år, Ristil Louise Kristina Tollet 92 år, Gurli Saga Wiktoria Thilman 90 år, Gunvor Beata Nyman 87 år, Kaarlo Olavi Forsberg 81 år, Martin Carolus Holsti 61 år.

ERIK BOGAERTS

ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA

4.7.2019 | Kirkko ja kaupunki

SU 14.7.

Original van Beethoven – Suvisunnuntain iltamusiikki klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Trio Origo: Jerry Jantunen, fortepiano; Asko Heiskanen, klarinetti; Jussi Seppänen, sello.

Beethoven. Vapaa pääsy. Vap.eht. ohjelmamaksu Tuomiokirkon musiikkityölle.

TI 16.7.

Musiikkia puolenpäivän aikaan: Huilutrio Trio Wacava: Johanna Salminen, Johanna Pitkänen ja Hanna Tissari klo 12 Tapiolan kirkossa. Sharma, Damase, Tchesnokov.

Vapaa pääsy. Vap.eht. ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle.

TO 18.7.

Soiva kesäkahvila: ”Espanjalais– suomalainen iltapäivä” klo 12 Perkkaan kappelissa. Osmo Palmu, kitara. Konsertin lopuksi pullakahvit ja rupattelua. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu.

Urkuyö & Aaria: Hengessä ja tulessa klo 21 Espoon tuomiokirkossa.

Improvisatorinen konsertti uruille ja sähkökitaralle. Marzi Nyman, sähkökitara ja urut; Kalevi Kiviniemi, urut; Mika Koivusalo, äänitekniikka. Alain, Delerue, Nyman, Boëllmann, Willscher, negrospiritual. Liput 14–29 e. www.urkuyofestival.fi.

Suomalais–belgialainen Duo Kaamos, Aino Peltomaa ja Nathan Wouters, esittää musiikkia, joka syntyy sopraanon, kontrabasistin ja elektronisen musiikin äänikenttien meditoivassa vuorovaikutuksessa. Meditatio-konsertti Suvisunnuntain iltamusiikki sarjassa su 7.7. klo 19 Espoon tuomiokirkossa.

SU 21.7.

Guitarra – Suvisunnuntain iltamusiikki klo 19 Espoon tuomiokirkossa.

Santeri Rautiainen, kitara. C.P.E. Bach, J.S. Bach, Dowland, José.

Vapaa pääsy. Vap.eht. ohjelmamaksu Tuomiokirkon musiikkityölle.

TI 23.7.

Musiikkia puolenpäivän aikaan: Jyrki Anttila, tenori, Maija Anttila, urut ja piano klo 12 Tapiolan kirkossa. Vapaa pääsy. Vap.eht ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle.

TO 25.7.

Urkuyö & Aaria: Kilpailuvoittajat Savonlinnasta klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Timo Mustakallio -laulukilpailun tuoreet voittajat esiintyvät yhdessä pianisti Tuula Hällströ-

min kanssa. Liput 14–29 e. www. urkuyofestival.fi.

SU 28.7.

Organum – Suvisunnuntain iltamusiikki klo 19 Espoon tuomiokirkossa.

Petros Paukkunen, urut. Mozart, Rheinberger, Bach. Vapaa pääsy. Vap. eht. ohjelmamaksu Tuomiokirkon musiikkityölle.

TI 30.7.

Musiikkia puolenpäivän aikaan: Kesäsarjan nuori taitaja Aleksanteri Wallius, urut klo 12 Tapiolan kirkossa.

Bach, Franck, Prokofjev. Vapaa pääsy. Vap.eht. ohjelmamaksu Kirkon ulkomaanavulle.

TO 1.8.

Soiva kesäkahvila: ”Eloisasti elo-

kuuhun” klo 12 Perkkaan kappelissa.

Leppävaaran Kirkon Kamarikuoron lauluyhtye, joht. Kullervo Latvanen.

Konsertin lopuksi pullakahvit ja rupattelua. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu.

Urkuyö & Aaria: Liedin loistoa klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Topi Lehtipuu, tenori; Ralf Gothóni, piano.

Schumann: Dichterliebe, Nummi: Vuoripaimen. Liput 14–39 e. www. urkuyofestival.fi.

SU 4.8.

Cantabile – Suvisunnuntain iltamusiikki klo 19 Espoon tuomiokirkossa.

Elja Puukko, laulu; Tommi Niskala, urut. Bach, Händel, Schubert, Dvorak, Merikanto, Löytty. Vapaa pääsy.

Vap.eht. ohjelmamaksu Tuomiokirkon musiikkityölle.

16 A Kirkko ja kaupunki | 4.7.2019

Kirkko ja kaupungin yhteistyö kannattaa VANTAAN SEURAKUNTIEN yhteisen kirkkovaltuuston päätös irtisanoutua Kirkko ja kaupunki -yhteistyöstä on pettymys. Olen entisenä espoolaisena ja vantaalaisena ja nykyisenä helsinkiläisenä ollut tyytyväinen lehden julkaisutiheyteen ja sisältöön. Varsinkin kirkkojakaupunki.fi-verkkojulkaisun sisältöjen jaettavuus ja eräiden uutisaiheiden huomioiminen maakunnallisissa ja valtakunnallisissa medioissa ovat mielestäni kertoneet yhteistyön onnistumisesta.

Julkaisutoiminta on jatkuvasti kehittynyt oikeaan suuntaan. Viehättävintä on, että mikään ei miellytä kaikkia. Juuri se ylläpitää jatkuvaa kehitystä. Tylsyyteen media kuolee nopeasti.

Yhteistyöstä eristäytyminen olisi vantaalaisilta kallis askel taaksepäin, sillä yhdistyminen säästi kaikkien kuluja.

Toimin aiemmin seurakuntalehtien kustantajan palveluksessa. Seurasin läheltä mediayhteistyön rakentumista Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymien välille. Hankin useimpiin suomalaisiin seurakuntalehtiin painotyön ja jakelun. Siksikin tunnen hyvin, miten seurakuntayhtymät ja yksittäiset seurakunnat ovat järjestäneet ilmoittelunsa paikallislehdissä, paikallislehtien liitteinä tai omissa seurakuntalehdissään.

Mainosjakelun kieltäneiden talouksien määrä koko maassa lähenee miljoonaa. Tilaamatta saapuvan mainonnan sisältöön ei voi vaikuttaa, ja siksi moni asettaa kiellon mainonnan jakelulle. Jo viisi vuotta sitten ylittyi kuudensadantuhannen raja, ja kasvu on jatkunut noin viidenkymmenentuhannen vuosivauhdilla. Pääkaupunkiseudulla mainoskieltojen määrä kasvaa muuta Suomea nopeammin.

Osoitteellista lehden jakelua mainosjakelun kielto ei estä. Niinpä Kirkko ja kaupunki jaetaan talouksiin, joissa kuulutaan seurakuntaan. Osoitteisto tehdään seurakuntien jäsenrekistereistä.

Säästöpaineita kokevat kaikki seurakunnat. Viestinnästä näyttää löytyvän loputtomasti säästökohteita varsinkin kiinteistöhankkeita suunniteltaessa. En lakkaa ihailemasta sitä valtavaa työn määrää ja laatua, jonka seurakuntien viestijät päivittäin tekevät pitäessään seurakuntia seurakuntalaisten mielissä, järjestäessään ta-

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

LEHTIKUVA / ARTUR WIDAK

si myös vasen käteni jäi jumiin. Seurauksena oli seitsemän tikkiä vaatinut haava sekä sairaalahoito.

Vaimoni on nyt hoitokodissa. Käyn hänen luonaan kerran viikossa. Aina on ikävä katsoa, kuinka kyyneleet valuvat hänen silmistään pois lähtiessäni. Asun nyt yksin, sillä vaimoni vietiin hoitoon epäpätevän hoitajan ehdotuksesta. Hän on edelleen hoidossa, jota yhtä hyvin voitaisiin tehdä kotona, etenkin kun hän omistaa tämän osakkeen. Nyt hänelle tulee kuluja sekä osakkeen hoidosta että hoitokodista.

Hänen omaisuutensa on edunvalvojan takana. Sieltä maksetaan kaikki hänen kulunsa, mutta mitä sitten, kun säästöt ovat loppu? Pitääkö meidän myydä tämä osake, jotta hoitokulut saadaan korvattua?

Hän on hoitokodissa aivan turhaan, koska hänellä on oma koti niin kuin ennenkin. Se on paikka, jossa hän varmasti viihtyy ja myös hoituu parhaiten.

Uskallan sanoa, että vaimoni ja minä olemme byrokratian uhreja. Hänet voi hoitaa kotona yhtä hyvin kuin ennenkin. Toivoisin, että joku ”viisas” tulisi keskustelemaan tänne kotiimme ja neuvomaan ja toteamaan, mikä olisi paras hoitopaikka.

Antti Sainio Espoo

Kurssit on tarkistettava lähimmäistenkin kanssa

Kuivattuihin banaaninlehtiin pukeutuneet mutaiset hartaudenharjoittajat eläytyvät erämaassa Herramme tulemusta julistaneen Johannes Kastajan elämään juhannusmessussa Filippiinien Bibiclatissa 24.6.2019. Raamatun kuvauksen mukaan Johannes Kastaja pukeutui kamelintaljaan. Ikoneissa hänet kuvataan usein pölyisenä ja ruokkoamattomana profeettana. Juhannusta vietetään Johannes Kastajan syntymän muistoksi puoli vuotta ennen joulua. Tänä vuonna juhannusta juhlittiin Suomessa kaksi päivää etuajassa eli 22. kesäkuuta.

pahtumia ja vastatessaan ajoittain esille nouseviin mainekysymyksiin.

Parhaat edellytykset on suurilla seurakuntayhtymillä, jotka ymmärtävät tehdä yhteistyötä. Siihen kannustan, koska monikanavaisuus, paikallisesti kiinnostava sisällön linja ja yhteinen hankintatoimi ovat taatusti kustannustehokkain toimintamalli jatkossakin.

Timo Karonen Helsinki

Mitä todella tarvitaan vanhustenhoidossa?

OLEN 91-VUOTIAS ja olen ollut omaishoitajana monta vuotta. Tästä olen saanut kaksi euroa päiväpalkkaa.

Olen ostanut ja laittanut ruuat ja käynyt ostoksilla kilometrin päässä asunnolta. Olen heikko jaloistani, joten käytän rollaattoria. Kaksi kertaa olen kaatunut, ja molemmilla kerroilla on seurannut kylkimurtuma. Nyt viimek-

ERÄÄNÄ AAMUNA asuessani vielä Yhdysvalloissa kuuntelin Suomen radiota, jossa ilmoitettiin, että seuraa kurssien tarkistus. Otin kynän käteeni pannakseni ylös dollarin kurssin, vaan mitä ihmettä!

Se ei koskenutkaan valuuttakursseja vaan oman kurssimme tarkistamista lähimmäisiimme nähden. Se oli oivallisesti keksitty otsake aamuhartaudelle. Se sai höristämään korvia.

Miten on, osaammeko kuunnella ja auttaa lähimmäisiämme? Olemmeko huomioineet naapurissa asuvan nuoren äidin, joka monen lapsensa kanssa tarvitsisi apua vaikkapa lasten kaitsemisessa saadakseen edes hetken hengähtää? Jos siis tapaamme äksyilevän tai vihaisen nuoren tai vanhuksen, ei pidä kääntää selkää, sillä juuri silloin he tarvitsevat meitä eniten.

Maila Andersson Espoo