Kirkko ja kaupunki 2019 13 Espoo by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

1.8.2019 kirkkojakaupunki.fi

A7 Kauppakeskus mehiläiset pörräävät Matinkylässä

B1 Teologi Helga West: ”Kristillistäminen tuhosi melkein kaiken saamelaisuudesta”

En ole vakava Pyhimys-nimellä räppäävä Mikko Kuoppala ei yritä tehdä itsestään parempaa versiota B 6

PSYKIATRI M. SCOTT PECK KIRJASSA RAKKAUDEN PSYKOLOGIA (KIRJAPAJA 1988).

Jos oletetaan kaikkien tavoittelevan itseään älykkäämpää kumppania, tavoitteessa onnistuminen ei ole mikään siunaus. Silloin saa koko ajan pelätä, että kumppani tympiintyy ja vaihtaa älykkäämpään. TOIMITTAJA ANTTI KIVIMÄKI TIEDE 8/2019

Iankaikkisesti

Meillä on yhtä suuret mahdollisuudet rakastua meille sopivaan tai sopimattomaan ihmiseen.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 1.8.2019 Jos hyvän vaimon löydät, löydät aarteen, kalliimman kuin meren helmet. Häneen voit aina luottaa, hän pitää puutteen loitolla sinusta. SANANLASKUJEN KIRJA 31:10–11.

Rukous

Pääkirjoitus

KATRI SAARELA

Vannomatta paras VARUSMIEHET VANNOVAT alokaskoulutuksensa loppuvaiheessa sotilasvalan. He lupaavat ”kaikkitietävän ja kaikkivaltiaan Jumalan edessä” puolustaa isänmaansa koskemattomuutta, sen laillista valtiojärjestystä ja laillista esivaltaa. Ne, jotka eivät syystä tai toisesta halua vannoa valaa Jumalan nimeen, antavat sotilasvakuutuksen. Sen sisältö on täsmälleen sama kuin sotilasvalassa, mutta sen, minkä valan vannoja lupaa kaikkitietävän ja kaikkivaltiaan Jumalan edessä, vakuuttaja lupaa kunnian ja omantuntonsa kautta. Varusmiehiä on aivan turha jakaa kahteen leiriin sen perusteella, kokevat ko he Jumalan nimeen vannomisen JUMALA EI POISTU kiusalliseksi vai kohottavaksi. Sotilas SOTILASVALASTA valan sanamuodoksi voisi ihan hyvin SILLÄ, ETTÄ HÄNEN vaihtaa nykyisen sotilasvakuutuksen NIMEÄÄN EI MAINITA. muotoilun.

”

SITÄ PAITSI omaantuntoon vetoaminen juhlallisessa vakuutuksessa sopii kristilliseen arvomaailmaan paremmin kuin Jumalan nimen lausuminen. Ensinnäkin kymmenen käskyn kielto lausua Jumalan nimeä turhaan liittyi alun perin juuri vannomiseen. Toiseksi omaatuntoa on luterilai suudessa arvostettu alusta alkaen. Kun Lutheria vaadittiin Wormsin valtiopäivillä irtisanoutumaan teeseistään, hän totesi aikansa suurimmille auktoriteeteille, ettei ole oikein eikä hyödyllistä toimia omaatuntoaan vastaan. Jos omaantuntoon vetoaminen riitti Wormsissa, kyllä sen pitää riittää Santahaminassakin.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki verkossa Onko aseita sopivaa siunata?

ITAR-TASS/LEHTIKUVA

SOTILAALLISEN VALATILAISUUDEN ylevöittäminen kristillisellä kuorrutuksella ei palvele sen paremmin sotaväen kuin kirkonkaan asiaa. Jeesus sitä paitsi suhtautui epäileväs ti aseisiin tarttumiseen. Vannomista hän ei sietänyt ollenkaan. Sen, minkä kristitty ihminen tekee, hän tekee joka tapauksessa kaikkitietävän ja kaikkivaltiaan Jumalan edessä, ei sitä tarvitse erikseen alleviivata. Jumala ei poistu sotilasvalasta sillä, että hänen nimeään ei mainita. Nimen mainit seminen sen sijaan vaikuttaa jonkinlaisel ta sanamagialta. Ei veroilmoitustakaan allekirjoiteta kaikkitietävän ja kaikkival tiaan Jumalan edessä. Tai siis uskoakseni allekirjoitetaan, mutta sen mainitseminen ei toisi allekirjoitukseen mitään lisää.

Suuri tuntematon ympäröi minut. Yritän sisäistää saamani puhelun: läheiseni on vakavasti sairas, aikaa ei ole paljon. Sanat tekevät tilaa kyynelille. En voi tehdä tälle asialle mitään. Rakas Jumala, kulje kanssani näiden päivien läpi. Varjele jokaista, joka suree. Ota rakkaamme vastaan.

Venäjän ortodoksisessa kir kossa mietitään, mitä kaikkea papit voivat siunata. Tähän asti on siunattu muun muas sa ydinaseita ja ilmatorjunta ohjuksia. Nyt suositellaan, et tä papisto siunaisi mieluum min asepalvelusta suorittavia sotilaita kuin heidän aseitaan. Lue juttu www.kirkkoja kaupunki.fi/uutiset

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 1.8.2019

numero 13

Seuraava lehti ilmestyy 15.8. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

1.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

”Kouluun meneminen ei jännitä, koska sieltä saa niin paljon uusia ystäviä” Ella Timonen aloittaa ekaluokan Jalavapuiston koulussa Espoossa. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Hei Ella, mikä sinusta tulee isona? – Karkin koemaistaja. Eniten tykkään suklaasta ja lakusta, mutta pidän kyllä ihan kaikista karkeista, myös kaikkein väkevim mistä. Tiedän, että ne ovat hampaille huono asia, mutta kyllä minä tykkään myös kasviksista. – Lempiruokiani ovat kalapuikot ja kermaviili kastike. Tänään söin porkkanapihvejä ja kerma viilikastiketta. Yhtenä päivänä oli punajuurisalaat tia, mutta sen kastike oli ihan hirveää. Tykkään myös, kun on pelkästään jauhelihaa ja makaronia.

2 3 4

Eikö koulun aloittaminen jännitä ollenkaan? – Ei lainkaan, koska saan sieltä niin pal jon uusia ystäviä. Osaan jo lukea aika hyvin. Osaan myös laskea yhteenlasku ja, kuten että kaksi plus kaksi on neljä. Miinuslaskut ovat kuitenkin vaikeita. Luulisin, että koulussa on paljon ainakin matikkaa. – Olen tavannut opettajan kertaalleen. Hänellä silmälaseissa sellaiset pinkit lierot. Millaisia leikkejä sinulla on? – Tykkään kiipeillä erilaisissa telineis sä. En ole koskaan pudonnut mistään niin, että olisi sattunut. Putoan vain, kun hyppään itse alas. Lisäksi leikin parhaan kaverini Lotan kanssa niin, että minä olen koira ja Lotta on emäntä. – Meillä ei ole oikeata koiraa. Lintua meillä ei voi olla missään sellaisessa häkissä, koska se pii pittäisi öisin, eikä kukaan voisi nukkua. Ehkä pidät saduista – millaiset sadut ovat sinusta hyviä? – Totta kai. Yhdessä Frozensadussa Elsa jäädytti Annan sydämen, mutta se ei ollut surullinen tarina, koska Elsa osasi korjata asian, ja Anna sai elämän

takaisin. Paras satu on Laivakoira. Siinä Turre koira haluaa purjehtimaan, eikä voi siksi mennä junaan, koska juna menee tunneliin. Siinä on mui takin kulkuneuvoja, joihin Turre ei halua mennä, kun se haluaa purjehtimaan. Lopulta Turre löytää laivan. Kapteeni kuitenkin unohtuu vahingossa satamaan, ja Turre lähtee yksin seilaamaan. Turre nukahtaa, ja sitten hän herää siihen, kun laiva on hiekkarannalla, ja Turren vaatteet ovat rikki. Turre rakentaa itselleen mökin ja saa uudet vaatteet.

Millainen on iltarukouksesi? – Tässä kyllä äidin pitäisi auttaa. Me vain sanomme, että hyvää yötä ja kauniita unia, ja muuta en oikein nyt muista. ■ Lapsen kouluun lähteminen on merkittävä asia koko perheelle. Uuden elämänvaiheen kynnyksellä saa pyytää pienelle suuremman suojaa. Kouluun lähteviä siunataan eri puolilla Espoon seurakuntia elokuussa juuri koulun alkua edeltävällä viikolla sunnuntain messussa tai koulupäivää edeltävänä iltana. Kaikki tilaisuudet: www.espoon seurakunnat.fi/ kouluun siunaaminen

4 A Kirkko ja kaupunki | 1.8.2019 TOM JOHANSSON

Vantaan kirkkovaltuuston päätös irtautua yhteistyöstä Kirkko ja kaupungin kanssa poiki valituksen.

Mediayhteistyön irti sanomisesta valitettiin Neljä vantaalaista kirkkovaltuutettua on jättänyt Helsingin hallinto-oikeudelle kirkollisvalituksen valtuuston 4. kesäkuuta pitämästä kokouksesta. Valituksen mukaan kokousta ei ollut kutsuttu koolle laillisesti, ja siksi kaikki siinä tehdyt päätökset tulisi todeta mitättömiksi, mukaan lukien Vantaan päätös irtautua mediayhteistyöstä Kirkko ja kaupungin kanssa. Tulkaa kaikki -liikkeeseen kuuluvat valtuutetut Laura Häggblom, Simo Routarinne, Sari Roman-Lagerspetz ja Kaarina Leinonen perustelevat valitusta sillä, että yhtymän johdon sihteeri ei kutsunut varajäsentä valtuutettu Susanna Rinteelle, vaikka tämä ilmoitti esteestä hyvissä ajoin. Jos kokouksen kaikkia päätöksiä ei mitätöidä, neljä kirkkovaltuutettua vaatii Kirkko ja kaupunki -median ja Vantaan seurakuntayhtymän mediayhteistyön irtisanomispäätöksen kumoamista, koska valmistelu oli puutteellista ja koska ratkaisu on vahingollinen seurakuntayhtymän tiedotustoiminnan kehittämiselle. Se myös loukkaa Vantaan seurakuntien jäsenten oikeutta saada tietoa seurakuntien toiminnasta. Mikäli hallinto-oikeus ei ehdi käsitellä valitusta ennen elokuun loppua, mediasopimuksen irtisanominen siirtyy vähintään vuodella. Lue lisää: www.kirkkojakaupunki.fi

Papin pusu ei ollut seksuaalista häirintää Poskisuudelma tai ”leikkisä” puraisu käsivarteen eivät täyttäneet Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden mielestä seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkkejä. Syyttäjän mukaan miespuolinen pappi oli syyllistynyt joko kahden nuoren seksuaaliseen ahdisteluun tai kunnianloukkaukseen sekä virkavelvollisuuden rikkomiseen, mutta käräjäoikeus hylkäsi syytteet. Tapahtumasarja sai alkunsa kesällä 2018 helsinkiläisen seurakunnan rippileirillä. Tuolloin pappi oli ilmoittanut oppitunnilla, että laittaa pulisijat ruotuun ”pussaamalla”. Nuori oli tulkinnut papin puheet vitsiksi ja puhunut tunnilla, jolloin pappi moiskautti rippikoululaista poskelle. Tapauksia sattui kaksi kyseisen rippileirin aikana. Leirillä koettiin myös erikoinen tilanne, jossa pappi puri nuorta käsivarteen kipua aiheuttamatta. Nuori tulkitsi tilanteen hullutteluksi. Asian käsittely jatkuu hovioikeudessa.

Satu Huttunen ja Terhi Viljanen tekivät kirjan, koska Suomessa ei ole ollut kunnollista aineistoa aikuisrippikoulun tueksi.

Aikuinen rippikoululainen: Uskomatonta, että kirkko antaa minulle näin paljon aikaa pohtia elämää Uusi Taivaan ja maan kysymyksiä -kirja tarjoaa pureskeltavaa aikuiseen makuun. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA TOM JOHANSSON

ikuisrippikoulun käy vuosittain lähes tuhat suomalaista. Nyt rippikoulun tueksi on ilmestynyt ensimmäinen tehtäväkirja. Se sopii myös niille, jotka haluavat muuten vain pohtia elämän isoja kysymyksiä. Vuonna 2018 kirkkoon liittyi lähes 16 700 ihmistä. Ne, joita ei ole kastettu, liittyvät kirkkoon rippikoulun ja kasteen kautta. Aikuisena rippikoulun käy myös moni sellainen, jolta jäi rippikoulu nuorena käymättä. – Seurakunnassamme aikuisrippikoulun kävi viime vuonna

kaksikymmentä henkeä, kertoo Tikkurilan seurakunnan nuorten aikuisten toiminnasta ja aikuisrippikoulusta vastaava pappi Terhi Viljanen. Viljanen ja Helsingin piispan erityisavustaja Satu Huttunen, joka on pitänyt aikuisrippikouluja Tikkurilassa, ovat kirjoittaneet uuden kirjan aikuisrippikoulun tueksi. Kirja Taivaan ja maan kysymyksiä (Kirjapaja 2019) on nimensä mukainen. Siinä pohditaan ihmisyyttä, Jumalaa ja kirkkoa tavalla, joka haastaa aikuista oman kristityn identiteettinsä löytämiseen. Kirja on tehtäväkirja, jota Viljanen ja Huttunen ovat valmistelleet kaksi vuotta omien työtehtäviensä ohessa. Kirjassa haastetaan käyttämään älyä ja sydäntä, ollaan sekä syvällisiä että kepeitä ja haastetaan myös toimimaan lähimmäisten parhaaksi. Hengellisiä asioita lähestytään niin pop-musiikin kuin kirjavinkkien kautta. ”Kiroilukoulussa” oppii, millaista teologiaa

kirosanojen taakse kätkeytyy. Armoa kuvataan kirjassa täydeksi rakastamiseksi. Lukijalta kysytään myös, miksi toisia ihmisiä on helppo auttaa mutta toisia ei. – Olemme itsekin ajatelleet, että kirja sopii kristityn identiteetin pohtimiseen muillekin kuin aikuisrippikoululaisille, niin itsenäisesti kuin vaikka kaveripiirissä, Huttunen sanoo. AIKUISRIPPIKOULU käydään yleensä papin kanssa kahdestaan, joskus harvoin viikonloppuleirillä. Monelle kirkkoon liittyminen tulee ajankohtaiseksi, kun pyydetään kummiksi tai halutaan kirkkohäät. Silloin rippikoulun käymiselle on tietty, usein kiireinen, aikataulu. – Hämmästyttävää on, että vaikka motivaatio olisi kovin konkreettinen, rippikoulun aikana heittäydytään rohkeasti miettimään isoja kysymyksiä. Näin tapahtuu sekä kasvokkain käytävässä että nettirippikoulussa. Yksi rippikoululainen totesi mi-

1.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

TEATTERI HYÖKYVUORI ESITTÄÄ KESÄLLÄ 2019 ASTRID LINDGRENIN

Ohjaus: Erika Rehmonen & Jere Hartikainen Liput: 15/10€, perhelippu Musiikki: Georg Riedel 45€ (2 aikuista + 2 lasta) Musiikkien sovitus: Mikael Gustafsson Ensi-ilta: la 10.8.2019 klo 13.00 Katso muut esitysajat www.teatterihyokyvuori.net Brännare • Nuotio

M U S I I K K I KO M E DIA

Ohjaus ja koreografia: Tiina Brännare Ensi-ilta: pe 2.8.2019 klo 19.00 Katso muut esitysajat www.teatterihyokyvuori.net

Liput: 20/15€

Esitykset Pakkasmäen ulkoilmateatterissa Espoonlahdentie 12, Espoo • www.teatterihyokyvuori.net Varaukset: puh. 0400 260 710 • info@teatterihyokyvuori.com

www.kirkkojakaupunki.fi kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

nulle, että on uskomatonta, kuin ka paljon kirkko antaa hänelle ai kaa pohtia elämää, Terhi Viljanen kertoo. Kun nuorten rippikoulun mi nimimitta on 80 tuntia, aikuisrip pikoulussa se on 20 tuntia. Siihen voi toki ohjaajan kanssa sopien käyttää enemmänkin aikaa.

”

OLENNAISTA ON, ETTÄ JUMALA USKOO MEIHIN. USKOON KUULUU MYÖS EPÄILY, EI SE OLE STAATTINEN OLOTILA. SATU HUTTUNEN

– Ohjaajan kirjassa neuvotaan keskustelemaan rippikoulun käy misen syistä aikuisrippikoululai sen kanssa. Tieto voi vaikuttaa rippikoulun sisältöön. Jollakin on esimerkiksi jäänyt rippikoulu käymättä jonkin nuoruuden ki peän kokemuksen vuoksi. Yhdel lä voi olla vahva teologinen taus ta ja halu keskustella uskonasiois ta. Toisen kosketuspinta kristin uskoon voi olla hyvin ohut, Satu Huttunen mainitsee. Monet käyvät rippikoulun ar meijassa asevelvollisuuden aika na. Viime vuosina kirkkoon on liittynyt myös paljon maahan muuttajia esimerkiksi toisista

kirkko tai uskontokunnista. Jo kaisella on omanlaisiaan kysy myksiä. – Elämän ja uskon ydinkysy mykset ovat silti usein samoja iästä riippumatta. Näkökulma ja tapa lähestyä niitä on erilainen 15vuotiaalla, juuri aikuiseksi tul leella tai vaikkapa 70vuotiaalla kirkkoon liittyjällä. Aikuisilla elä mänvaiheet ja kokemukset kulke vat mukana, Huttunen sanoo JOS KYSYTÄÄN, mitä sellaista elä mässä on saanut, mitä ei ole an sainnut, nuoret listaavat yleen sä positiivisia asioita. Sen sijaan puolet aikuisista ottaa esiin epä oikeudenmukaisiksi kokemiaan seikkoja. Tämä on kysymys, joka tuo ai kuisrippikouluun usein vahvas ti sen, mitä elämässä on tapah tunut. Entä usko? Siihen kastettava tai konfirmoitava aikuisrippikou lulainen tunnustautuu lausumalla uskontunnustuksen ja vastaamal la papin kysymykseen ”tahdon”. – Monella saattaa olla pelko siitä, riittääkö hänen uskonsa. Tä mä on hyvä lähtökohta keskuste lulle ihmisestä, Jumalasta ja kir kosta. Voi muistuttaa, että kris tityt ovat yhteisö, jossa kannam me toisiamme. Olennaista on, että Jumala uskoo meihin. Us koon kuuluu myös epäily, ei se ole staattinen olotila. Uskontun nustus lausutaan yhdessä, sillä sekään ei ole yhden ihmisen suo ritus, Huttunen sanoo. ■

Ki ilm rkko jok est ja a J yy kau um ve pu ala rko nki n p ssa äiv ä

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

6 A Kirkko ja kaupunki | 1.8.2019

Kahden kulttuurin kasvatti Japaniin kotiutunut viulisti Janne Tateno konsertoi vuosittain vanhoista opiskelukavereistaan koostuvan La Tempesta -orkesterin kanssa. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

li vuosi 1997, kun joukko Helsingin konservatorion ja SibeliusAkatemian opiskelijoita päätti perustaa oman kamariorkesterin. Nimeksi valittiin La Tempesta (Myrsky), jonka viulisti Janne Tateno keksi Antonio Vivaldin teoksesta La Tempesta di Mare. – Italia on musiikin kieli, ja myrsky tuntui dynaamiselta nimeltä, Tateno kertoo. – Nimi kuvaa myös sitä, että kun nykyään kokoonnumme, on tunnelma välillä hieman kaoottinen. Tämä johtuu paljolti siitä, että eri puolilla Suomea toimivilla muusikoilla on kova työ harjoitusaikataulujen yhteensovittamisessa. Seuraavan kerran La Tempestaa voi kuulla Olarin kirkossa. Kesäillan Mozart -konsertissa ovat ohjelmassa W.A. Mozartin kirkkomusiikkiteos Exsultate jubilate ja Sinfonia numero 29. Konsertin johtajana on kapellimestari Jyri Nissilä ja solistina sopraano Päivi Kantola.

– Valitsimme kesäaikaan sopivaa musiikkia – molemmat teokset ovat valoisia ja energisiä. Ohjelmiston laatimisessa auttoi se, että konserttia järjestävällä kanttori Sari Rautiolla oli tiedossa sopiva solisti, Tateno sanoo. – Esiinnymme nyt viidennen kerran Olarin kirkossa. Hyvän akustiikan vuoksi siellä on hienoa soittaa. TÄYSIN ERILAINEN ohjelmisto La Tempestalla oli toukokuisella Japaninkiertueellaan. Sen solistina oli Janne Tatenon pitkään Suomessa vaikuttanut pianisti-isä, Izumi Tateno. Japan Arts -konserttitoimiston järjestämä ja Suomen Tokion suurlähetystön tukema kiertue liittyi Suomen ja Japanin diplomaattisuhteiden 100-vuotisjuhlavuoteen. La Tempesta, Izumi Tateno ja kapellimestari Eero Lehtimäki esiintyivät Japanissa viidessä kaupungissa. Konserteissa kuultiin Jean Sibeliuksen, Einojuhani Rautavaaran, Edvard Griegin, Pehr Henrik Nordgrenin ja Koichiro Mitsunagan säveltämää musiikkia.

1.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

– Japanilainen Mitsunaga sävelsi Concert Fontaine -teoksensa keväällä 2016 kotikaupungissaan Kumamotossa tapahtuneen maanjäristyksen jälkeen. Fontaine viittaa myös isäni nimeen, sillä Izumi tarkoittaa lähdettä, Janne Tateno selvittää. Sibelius-Akatemiassakin opettanut Izumi Tateno on aivoinfarktin seurauksena soittanut vuodesta 2004 lähtien pianoa pelkästään vasenkätisesti. – Se on teknisesti erittäin vaativaa, aivan erilaista kuin kahdella kädellä soittaminen. Kuulija ei silti huomaa eroa. Izumi Tateno asuu nykyään Tokiossa vanhassa kotitalossaan. Japanissa jo vuosia itsekin asunut Janne Tateno konsertoi kuukausittain isänsä kanssa. Yhdessä soittaminen sujuu, sillä pojan mukaan heidän soittonsa hengittää samaan tahtiin. TAUSTASTAAN HUOLIMATTA Janne Tatenolle ei ollut itsestään selvää, että hänestä tulee muusikko. Viulu kuitenkin kiehtoi jo pienenä, sillä isän soittaessa pianoa hän matki viulunsoit-

Janne Tateno soittaa usein lempimusiikkiaan Sibeliusta. Hän harjoittelee Suomessa käy dessään sukulaisensa Pekka Holopaisen galleriatilassa.

toa japanilaisilla syömäpuikoilla. Kipinän viulunsoittoon Tateno arvelee saaneensa viulistienoltaan Timo Holopaiselta. Tateno alkoi käydä viisivuotiaana Géza Szilvayn viulutunneilla Itä-Helsingin musiikkiopistossa. Soittaminen oli silti hänelle pitkään vain yksi harrastus muiden joukossa. – Vielä 13-vuotiaana musiikin kuuntelu tuntui tärkeämmältä kuin soittaminen. Kuuntelin levyjä, joita isäni toi työmatkoiltaan. Vanhempani eivät myöskään mitenkään painostaneet minua soittamaan. – Käänne tapahtui musiikkileirillä, jossa innostava virolainen viulisti, Jüri Gerretz, auttoi minua löytämään oman tapani soittaa. Aloin sen jälkeen soittaa viulua jopa kuusi tuntia päivässä. Tateno opiskeli myöhemmin viulunsoittoa Helsingin konservatoriossa ja Rooseveltin yliopistossa Chicagossa. Nykyään hän työskentelee Yamagatan kaupunginorkesterissa 2. viulun äänenjohtajana.

”

Parasta olisi se, jos voisi elää kummassakin maassa arkea tiiviimmin perheen ja ystävien parissa. JANNE TATENO kävi lapsena perheensä kanssa Japanissa pari kertaa vuodessa. Hän ja hänen sisarensa eivät osanneet puhua japania, mutta vierailuista isän eksoottisessa kotimaassa jäi hyviä muistoja. Nyt hänen kotinsa on Japanissa, josta löytyi myös puoliso, Akiko. Hän on pianonsoiton opettaja ja kuoronjohtaja, ja toimii managerina Tatenon konserttikiertueilla. Tatenon äiti, sopraano Marja Holopainen, puolestaan asuu yhä Suomessa, mutta hän ja miehensä Izumi käyvät vuorotellen toistensa luona. Janne Tateno kokee kahdessa kulttuurissa elämisen rikkautena, mutta siihen sisältyy myös ristiriitoja. – Parasta olisi, jos voisi elää kummassakin maassa tiiviimmin arkea perheen ja ystävien parissa. Tosin keväällä, kun La Tempesta oli Japanissa, tuntui siltä kuin olisin ollut molemmissa kotimaissani yhtäaikaisesti. – Tämän hetken Suomessa vierastan yhteisöllisyyden puuttumista. Japanista löytyy vielä toista ihmistä huomioivaa ajattelutapaa. Maita yhdistävänä tekijänä on hiljaisuuden ja kuuntelemisen kulttuuri. Tatenon mielestä se on ehkä syynä myös siihen, minkä vuoksi suomalaiset ja japanilaiset tulevat niin hyvin toimeen keskenään. ■ Kesäillan Mozart -konsertti Olarin kirkossa, Olarinluoma 4, su 11.8 klo 19.

Tanja Oreto ja hänen puolisonsa Mika Olsbo innostuivat mehiläis tarhauksesta työväen opiston kurssilla.

Mehiläinen laiduntaa Ison Omenan liepeillä Mehiläisiä voi tarhata vaikka keskellä kaupunkia. TEKSTI VENLA RAKKOLA KUVA ANTTI RINTALA

KAUPPAKESKUS Ison Omenan katolla surisee, kun tuhannet mehiläiset lentelevät kahdesta pesästä sisään ja ulos. Espoolainen Tanja Oreto on suojautunut päästä varpaisiin valkoisella mehiläispuvulla, hupulla ja suojakäsineillä. – Täällähän ne lentelevät ihan tyytyväisinä, hän toteaa hilpeästi. Mehiläisten kasvatus on ollut Oreton ja hänen avomiehensä Mika Olsbon yhteinen harrastus jo noin kahdeksan vuoden ajan. Työväenopiston kurssiluetteloa selaillessaan Olsbo löysi kurssin mehiläistarhauksesta, josta molemmat olivat välittömästi kiinnostuneet. – Tämä harrastus on vienyt mennessään. Pelkästään mehiläisten sielunelämä on jo hirveän kiinnostavaa, ja esimerkiksi se, miten ne osaavat rakentaa kennoihin niin täydelliset kuusikulmiot, Oreto ihmettelee. PARISKUNTA OMISTAA noin 60 pesää eri tarhoilla. Tanja Oreton mukaan mehiläistarhaukseen kuuluu pesien hoidon lisäksi paljon muutakin puuhaa: esimerkiksi pesälaatikot ja niihin tulevat kehät kootaan itse, mehiläisten tuottama hunaja kuoritaan ja lingotaan. Ison Omenan katolla olevista pesistä saatu hunaja kuuluu kauppakeskukselle. – Moni yritys jakaa hunajaa esimerkiksi yrityslahjoina tai antaa sitä työntekijöilleen, Oreto kertoo. Idea tarhata mehiläisiä Ison Omenan katolla tuli kauppakeskuksen silloiselta kiinteistöpäälliköltä, Thomas Steniukselta. Isoon Omenaan oli jo hankittu aurinkopaneeleita, ja siellä haluttiin tehdä vielä jotain muuta ekologista. Mehiläisten hyvinvoinnista oltiin kiinnostuneita, ja niiden elämää haluttiin seurata. Oreto

on ollut Isoon Omenaan tarhauspaikkana tyytyväinen. – Tässä ympärillä on hyvät laitumet mehiläisille. Niille on tärkeää, että saatavilla on monipuolista ravintoa koko kauden ajan. Kaupungista löytyy esimerkiksi koristeistutuksia, palsta-alueita ja puistolehmuksia. Myös lähellä olevalla Suomenojan kosteikkoalueella on monipuolista kasvustoa. ILMASTONMUUTOS TUO mukanaan monia uhkia pölyttäjähyönteisille. Esimerkiksi luonnon muuttuva rytmi voi aiheuttaa sen, ettei hyönteisille riitä ruokaa koko niiden kasvukauden ajaksi. Myös esimerkiksi kasvinsuojeluaineet ovat maailmalla ongelma, mutta Suomessa niiden käyttö on onneksi säädellympää ja vähäisempää kuin monessa muussa maassa. Suomessa mehiläistarhaajien alalla on yhteinen sopimus, että tarhauksessa käytetään vain luomutarhauksessa sallittuja aineita. – Suomessa mehiläisten asiat ovat vielä suhteellisen hyvin. Tavallisena vuonna täällä kuolee talvisin noin 15 prosenttia pesistä. Pohjois-Amerikassa vastaava määrä voi olla jopa 50–60 prosenttia, Tanja Oreto kertoo. Oreton mukaan luonnon monimuotoisuus on säilytettävä pölyttäjien suojelemiseksi. Esimerkiksi lupiinin leviämistä kannattaa torjua, ettei se syrjäytä kaikkia muita kasvilajeja. Taloyhtiön pihassa voisi säilyttää myös yhden nurkan luonnontilaisena. – Ei pidä olla liian siisti puutarhuri. Moni rikkaruoho on mehiläisille erinomainen ravintokasvi. Voikukka on tästä hyvä esimerkki. Kesken pesien tarkastelun yksi uupunut mehiläinen kiipeää Oreton kädelle lepäämään. Oreto kommentoi hymyillen, että mehiläiset ovat kuin heidän lemmikkejään. Heillä on niitä muutama miljoona. – En olisi uskonut, että tästä tulisi omaan elämääni näin iso juttu. Tämän kautta on oppinut katselemaan luontoakin ihan eri tavalla. Ja jos on stressiä, mehiläisenhoito on parasta terapiaa. ■

8 A Kirkko ja kaupunki | 1.8.2019

Hautauspalveluja

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT

Raamattukylän musiikkinäytelmä

PALVELEMME SURUN KOHDATESSA,

16.–19.7. 22.–24.7. 26.–27.7. 28.7. 29.7. 2.–3.8. 4.8. 9.–11.8.

JOTTA SINÄ VOIT JATKAA ELÄMÄÄSI. Espoon Hautaustoimisto puh. 09 7002 4828 Espoonaukio 7, 02770 Espoo www.espoonhautaus.fi

Itä-Helsingin Hautauspalvelu, Herttoniemi puh. 09 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.hautauspalvelu.com

klo 13 klo 13 klo 13 klo 18 klo 13 klo 14 klo 13 klo 13

Näytökset alk. 18 €/aik., 4–12 v. 10 €

24 h

PÄIVYSTYS

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

Vivamontie 2, 08200 LOHJA puh. 0207 681 760

050 347 1555

vivamonraamattukyla.fi

la 3.8. ”Ilmasto ja rauha” Loviisan rauhanfoorumi (kulj. Kalliosta klo 13) klo 15 Rubato-konsertti Loviisan srkkoti, Kuningattarenk. 7; ja seminaari; E.Tuomioja: ”Kestämätön kehitys vakauden ja rauhan uhkana”; kommentit mm. Saarikivi, Kemppainen, kaupungin ed. klo 18 Kuninkaantien seurat Loviisan kko, Brandensteinink.2; Eira Sax Quartet & Ilmasto ja kirkko -draama; puhujina mm. Kuukauppi ja Kainulainen. ke 7.8. klo 19 seurat Lauttasaaren kko, Myllykallionrinne 1, tarj. klo 18.30. la-su 10.8.-11.8. Meriveisuut Hangossa 10 v.: la 10.8. klo 17 musiikkiseurat Lappohjan kyläkko, Hietaniement.14; Herännäisnuorten kuoro; kahvit. klo 19 merenrantaseurat Sjömansro, Satamatie 38-40; grillimakkaraa. su 11.8. klo 10 juhlamessu Hangon kko, Kirkkomäki 1; saarna H.-C.Daniel, mukana HNK; ruokailu ja kahvit srkkoti. klo 14 konsertti ”Lauluja uskosta, toivosta ja merestä” Hangon kko, Johanna Rusanen ja Jari Hakkarainen. ke 14.8. klo 18.30 Helsingin, Sipoon ja Vantaan yhteiset kesäseurat Östersundomin kko,Kappelit.65, Hki.

Hammashoitoa Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija.

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. • Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä. EHT Ossi Vallemaa

hok-elannonhautauspalvelu.fi H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Espoonaukio 7, p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Myydään asunto

hok-elannonlakipalvelu.fi

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Vuokrata halutaan

Uudenveroinen kaksio 57m Outokummun keskustassa, 105 000€ p. 044 5216645

Siisti ja luotettava opiskelija haluaa vuokrata yksiön Helsingistä. 0407556559

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

Siivouspalveluja

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. KEVÄÄSEEN kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kattojen maalaukset /pesut

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

Pitkä- ja lyhytaikaista siivous- ja kotipalvelua toivomusten mukaisesti. Kotipalvelut10@gmail.com, 040 3611529

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalausespoo.fi

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain

kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

Revityt juuret Kun kristinusko tuotiin Saamenmaalle, samalla tuhottiin iso osa saamelaista kulttuuria. Teologi Helga West tutkii nyt sovinnon mahdollisuutta. TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT VILJA HARALA

Kirkko ja kaupunki | 1.8.2019

Kun Helga West alkoi opiskella teologiaa Helsingissä, hän ymmärsi, ettei kirkon ja saamelaisuuden suhde ole ollut ongelmaton. Saamelaisilla itselläänkin on aiheesta liian vähän tietoa.

yhäkoulussa Utsjoen Karigasniemessä piti rukoilla ennen välipalaa. Helga West eli Biennaš-Jon Jovnna Piera Helga muistaa, kuinka hän laittoi kädet pöydän alle, muttei ristinyt niitä. – Se ei ollut vastarintaa vaan sitä, että en ihan tiennyt, mistä siinä kaikessa on kyse. Olin ehkä hämmentynyt uskonnollisesta kielestä ja muusta. Kun West vuosia myöhemmin pohti tulevaisuuttaan, hän huomasi, ettei edelleenkään tiennyt uskosta niin paljon kuin olisi halunnut. – Lukiossa olin kiinnostunut ihan kaikesta. Olin stipendihirmu, mutta samalla tajusin, kuinka vähän ymmärsin uskontojen maailmaa. Lukion anti ei ollut riittävä. Koin, etten ymmärrä, mitä Raamattu ja Pyhä Kolminaisuus ovat. Helga West haki ja pääsi teologiseen tiedekuntaan ja muutti Helsinkiin. Nyt hän on teologian maisteri ja tekee väitöskirjaa luterilaisen kirkon ja saamelaisten välisistä sovintoprosesseista Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Opinnot ja tutkimus ovat vieneet suurten kysymysten äärelle. Kuinka saamelaisten kristillistäminen vaikutti saamelaisiin? Entä onko siihen liittynyt kulttuurin tuhoaminen enää sovitettavissa? HELGA WEST VARTTUI Tenojoen varrella Outakosken kylässä, joka kuuluu Utsjoen kuntaan. Hän kuvailee lapsuutta elämänsä onnellisimmaksi ajaksi.

Oli Keski-Pohjanmaalta kotoisin oleva suomalainen äiti, saamelainen isä, paljon sisaruksia. Kyläkoulussa puhuttiin kahta kieltä, suomea ja pohjoissaamea, mutta lapsen ei tarvinnut miettiä, kuka on mitäkin. – Olen onnekasta sukupolvea, sillä sain käydä kouluni Outakoskella. Sittemmin kyläkoulu lakkautettiin ja oppilaat siirrettiin isompaan kouluun. Vaikka olen ollut puolet elämästäni poissa Saamenmaalta, koen, että saamelaisyhteisö on se, jossa olen varttunut ja joka on minut kasvattanut, West kertoo. Kirkko ja kristilliset arvot olivat perheessä läsnä jo senkin vuoksi, että äiti työskenteli tuolloin diakonissana. Myös saamelainen mummi oli harras kristitty. Myöhemmin Westin äiti on opiskellut papiksi. VASTA OPISKELUVUOSINAAN Helga West ymmärsi, ettei kirkon ja saamelaisuuden suhde ole ongelmaton. Tunne syveni, kun West alkoi tehdä gradua norjansaamelaisen Tore Johnsenin saamelaisesta teologiasta. Siinä pyritään sovittamaan yhteen kristillistä uskoa ja saamelaista uskomusmaailmaa. Johnsenin ajattelussa ympäristöllä on keskeinen rooli. Johnsen korostaa, että koko luomakunta kaipaa lunastusta, ei vain ihminen, ja kristityn on kuunneltava luontoa. Luontoon liittyvät raamatunkohdat ovat tärkeitä.

Helga Westin parhaillaan työn alla oleva väitöstutkimus keskittyy sovinnon tekemiseen, mutta tutkimustyö lähti liikkeelle saamelaisten kristillistämiseen liittyvistä perusasioista. Historiaan tutustuminen oli niin rankkaa, että West tunsi välillä kaipaavansa teologista debriefingiä. – Todellisuus oli murskata minut. En ymmärtänyt, miten olin onnistunut olemaan niin pihalla niin kauan. Koulussa saamelaisten kristillistämisen historiaa ja siihen liittyviä haavoja ei käsitellä, vaan niistä ollaan tietämättömiä. Myös saamelaiset itse ovat, West sanoo.

”

Kristillistäminen tuhosi melkein kaiken. SAAMELAISTEN KRISTILLISTÄMINEN alkoi 1500-luvulla osana katolisen kirkon lähetystyötä. Helga West luonnehtii lähetystyön katolista varhaisvaihetta melko järjestäytymättömäksi.

1.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

LAU RI HAN NIKAIN EN

”

Tietämättömyys on vakava asia ja epäoikeudenmukaista kaikkia kohtaan. Kristillinen lähetystyö toi saamelaisten elämään myös asioita, jotka eivät olleet yksiselitteisesti haitaksi. – Kristinusko pakotti saamelaiset kouluun ja lukemaan. Jotkut kirkonmiehet edistivät saamelaiskulttuurin ja kielten kirjallistamista. Myöhemmin Lars Levi Laestadiuksen raittiuspuheet säästivät perheitä alkoholismilta, West luettelee. West huomauttaa myös, että osa saamelaisen kulttuurin tuhoutumisesta ei liity pelkästään kristillistämiseen vaan modernisaatioon ja muihin yhteiskunnallisiin muutoksiin ja aatteisiin. Saamelaisuus on sopinut huonosti yhtenäisen valtion ja kansan ihanteeseen: saamelaiset ovat montaa eri kieltä puhuva kansa neljän valtion alueella. JOIDENKIN SAAMELAISUUDEN piirteiden ymmärtäminen ja hyväksyminen oli kristillisille lähetystyöntekijöille ja papeille erityisen vaikeaa. – Kova pala purtavaksi olivat esimerkiksi suhteet esivanhempiin. Saamelaiset ajattelivat, että ihminen alkaa kuoleman jälkeen elää kuolleiden elämää. Hän menee maanaliseen maailmaan ja tekee sieltä comebackeja eli palaa hetkeksi meidän todellisuuteemme, Helga West selittää. Edellisiä sukupolvia kunnioitettiin antamalla lapsille heidän nimiään. Nimet toimivat siteenä sukupolvien välillä ja niiden uskottiin tuovan mukanaan hyviä ominaisuuksia. Osa papeista ei hyväksynyt saamelaisen nimen antamista kastettaville lapsille. Joissakin saamelaisyhteisöissä tähän reagoitiin luomalla uusia perinteitä. – 1800-luvulla kävi ilmi, että kun kirkossa oli vietetty kastejuhlaa, jotkut palasivat omaan yhteisöönsä, jossa kaste ikään kuin pestiin pois. Lapselle annettiin saamelainen nimi, jota käytettiin omassa yhteisössä.

MUSEOVIRASTO - MUSKETTI

Seuraavina vuosisatoina kristillistäminen jatkui laajamittaisempana. 1600-luvulla ortodoksinen lähetystyö oli Westin mukaan sallivampaa kuin luterilainen pietismi, jota hän kuvailee ”tosi kovakouraiseksi”. 1800-luvulle tultaessa saamelaisten hengellisyydestä ja kulttuurista oli tuhoutunut paljon. Westin mukaan useimmat saamelaisetkaan eivät ymmärrä, kuinka isosta asiasta puhutaan ja mitä kaikkea on menetetty. – Jotta voisimme ymmärtää historiaa ja sitä, miten sellainen järkyttävä filosofis-ideologinen mullistus tapahtui, meidän pitäisi palata 1600-luvulle, West sanoo. – Kristillistäminen tuhosi melkein kaiken. Se koski sekä maailmankuvaa että hengellisyyden eri ulottuvuuksia. Tuhottiin pyhät paikat eli seidat, rummut, nimijärjestelmä. Myös joikua yritettiin kitkeä. Westin mukaan lähetystyöntekijät eivät kyenneet tunnistamaan sitä, että saamelaisilla oli oma yhteiskuntarakenteensa, ympäristöfilosofiansa ja symbolijärjestelmänsä. Saamelaiset nähtiin villeinä, jotka piti pelastaa ja sivistää. Vaikka taustalla saattoi olla myös hyvää tarkoittavia ajatuksia, ymmärrys saamelaisten kulttuurista oli olematonta. West kuitenkin lisää, että poikkeuksiakin oli: jotkut lähetystyöntekijät pitivät käännyttämisen menetelmiä turhan kovina ja ajattelivat, että heidän pitäisi opetella saamea eikä saamelaisten suomea.

Piispankokoukseen saapuneita saamelaisia Utsjoen kirkolla vuonna 1913.

ANT TI HÄM ÄLÄ INEN

Saamelaista seuraväkeä. Ajoittamaton kuva Utsjoelta. MAT TI POU TVA ARA

Kirkkokansaa jumalanpalveluksessa Hetan kirkossa vuonna 1952. Eturivissä Inker-Marja Juuso, Juhan-Oula Juuso, Inga Juuso ja Aslak Juuso.

Pahana pidetty joiku ja piispat saamelaisuuden asialla – historiassa ollut monenlaisia vaiheita – Luterilaisen kirkon ja saamelaisuuden suhde on moniulotteinen ja usein jompikumpi puoli unohtuu, sanoo Oulun yliopiston saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola. Kristillistäminen tuhosi saamelaiskulttuuria, mutta Lehtola on omassa tutkimustyössään törmännyt myös aivan toisenlaisiin esimerkkeihin erityisesti 1800- ja 1900-luvuilta. Esimerkiksi Kuopion piispa, myöhemmin arkkipiispaksi valittu Gustaf Johansson (1844–1930) sekä Kuopion ja Oulun piispana toiminut Juho Rudolf Koskimies (1859– 1936) levittivät innostusta saamen kieleen ja kulttuuriin. Johansson vieraili ensimmäisenä piispana Inarissa ja Utsjoella vuonna 1886 ja opetteli kieltä niin hyvin, että pystyi toimittamaan messun pohjoissaameksi kymmenen vuotta myöhemmin. Utsjoen kirkkoherra Anders Andelin (1809–1882) opiskeli saamen kieliä, käänsi joukon uskonnollisia kirjoja saameksi ja julkaisi kielioppeja Suomen saamelaiskielistä. Meidän aikamme kirkollisista johtajista Lehtola nostaa esiin Oulun entisen piispan Samuel Salmen. Lehtola pitää Salmen vuonna 2012 saamelaisille esittämää anteeksipyyntöä merkittävänä keskustelunavauksena. Jo ennen anteeksipyyntöä kirkkoon perustettiin saamelaistyön sihteerin virka sekä saamelaistyön neuvottelukunta, joka tukee saamelaisten parissa tehtävää työtä ja pitää yllä yhteyksiä muihin Pohjoismaihin. Professori Lehtola toimii tällä hetkellä kirkon saamelaistyön neuvottelukunnan puheenjohtajana. – Kirkon saamelaistyössä saamen kielen rooli on ykkösasia. Valmistelemme parhaillaan selvitystä siitä, millä muulla tavoin saamelaisten kulttuuria voisi tukea ja ottaa huomioon, Lehtola kertoo. Työ ei ole helppoa, sillä saamelaiset ovat maantieteellisesti hajallaan. Saamelaistyön pappi työskentelee Inarin seurakunnassa, mutta palvelee myös muualla asuvia saamelaisia. Vaikka saamen kielten asema kirkossa on kohentunut, kulttuurisia yhteentörmäyksiä tulee esiin ajoittain. Huhtikuussa uutisoitiin, kuinka saamelaisen muusikon Wimme Saaren ja jazz-muusikko Tapani Rinteen yhteiskonsertti Sippolan kirkossa Kouvolassa oli päätetty torjua. Kirkkoherra arveli, ettei musiikki olisi sopusoinnussa kirkon sanoman kanssa. Myöhemmin kirkkoherra päätti, että konsertti voidaan järjestää. Saari esitti konsertissa saamenkielisiä virsiä sekä eläin- ja tunturijoikuja. Veli-Pekka Lehtolan mielestä tällaiset tilanteet ovat nykyään harvinaisia yksittäistapauksia. – Eivät tällaiset asenteet silti vielä katoa. Varmasti vastaavanlaisista tapauksista uutisoidaan vielä viidenkymmenen vuoden kuluttuakin.

Kirkko ja kaupunki | 1.8.2019

Myös saamelaisten vuorovaikutteinen luontosuhde tuotti päänvaivaa papeille ja lähetystyöntekijöille. Vuorovaikutus tapahtui seitojen eli pyhien paikkojen kautta. Ne olivat muusta ympäristöstä poikkeavia kohtia luonnossa: kiviä, kallioita, puita, lähteitä ja järviä. – Papit halusivat tietää, missä seidat sijaitsivat, ja saamelaisia pyydettiin tuhoamaan nuo paikat. Jotkut saamelaiset ajattelivat, että niin ei voi tehdä, toiset taas ajattelivat, että ehkä uusi usko tuo paljon hyvää. Tämä toi riitoja saamelaisyhteisöön, Helga West sanoo. TEHTYÄ EI SAA tekemättömäksi, mutta historiaa voi tutkia, sen voi tunnustaa ja siitä voi oppia. Siksi sovinto kiinnostaa Helga Westiä. Kyse ei ole vain siitä, että kirkon tai valtion pitäisi pyytää anteeksi saamelaisten kohtelua ja että saamelaisten pitäisi hyväksyä anteeksipyyntö ja unohtaa menneet. Sovinto ei ole jotakin sellaista, mikä kuitataan kerralla, vaan prosessi, joka jatkuu sukupolvelta toiselle. On tutkittava, mitä tapahtui ja tunnustettava se. On lisättävä tietoa saamelaisuudesta ja saamelaisten suhteesta kirkkoon ja valtioon eri aikoina. Helga Westille sovinnosta tulee mieleen ennen kaikkea rauha. – Sovinto lisää rauhaa ja vähentää jännitteitä yhteiskunnassa. Vaihtoehtoina ovat se, että unohdetaan kaikki, mitä on tapahtunut tai historian hämärtäminen. Asiat voidaan myös jättää käsittelemättä tai kostaa. Mutta mikä lisäisi myötätuntoa, West kysyy. Tämän päivän saamelaiset kärsivät Westin mukaan ennen kaikkea tietämättömyydestä ja siitä, että historiaa hämärretään ja vähätellään. – Voi kysyä, mitä hyötyä sovinnosta on, jos saamelaisuudesta ei kerrota kouluissa. Tietämättömyys on vakava asia ja epäoikeudenmukaista kaikkia kohtaan. RUOTSIN JA NORJAN luterilaiset kirkot ovat pyytäneet anteeksi tapaa, jolla saamelaiset kristillistettiin. Kirkoissa käynnistettiin niin sanotut sovintoprosessit jo 1990-luvulla. Vuonna 2016 Ruotsin kirkko julkaisi Vitbokeniksi eli Valkoiseksi kirjaksi nimitetyn artikkeliko-

koelman, joka tarkastelee Ruotsin kirkon ja saamelaisten välisiä suhteita. Esipuheen artikkelikokoelmaan laati arkkipiispa Antje Jackelén, joka kuvaa saamelaisten kristillistämistä kolonialistiseksi sorroksi. ”Kun olemme hylänneet saamen kansan, olemme hylänneet itsemme ja Jumalan”, arkkipiispa kirjoittaa. Suomen hallitus käynnisti vuonna 2017 saamelaisten asioita koskevan totuus- ja sovintokomission valmistelun. Siitä on seurannut muun muassa kuulemiskierroksia, joilla koottiin saamelaisten kokemuksia esimerkiksi asuntolakouluista. – Kuulemisraportissa tulee esiin aika raflaavia juttuja. Kirkolta ei kuitenkaan ole vaadittu anteeksipyyntöä. Vaikuttaa siltä, että luterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon ei kohdistu samanlaista painetta kuin valtioon, Helga West sanoo. Hän arvelee tämän johtuvan siitä, että saamelaisuuden ja kirkon ongelmallinen historia ei ole kaikkien tiedossa. Sen sijaan saamelaisten suhde valtioon on ollut viime vuosina pinnalla.

”

Keskustelu sovinnosta ei ole vielä alkanut Suomessa. Aika ei ole ollut kypsä. SUOMESSAKIN ON KUULTU kirkollinen anteeksipyyntö. Oulun silloinen piispa Samuel Salmi osallistui vuonna 2012 Saamelaiset kirkossa -seminaariin Inarissa. Salmi pyysi anteeksi kirkon suhtautumista saamen kieliin ja kulttuuriin sekä rotuopillisiin tutkimuksiin, joiden nimissä avattiin saamelaisten hautoja. – Salmi on itse sanonut, että hän puhui silloin koko kirkon suulla, Helga West sanoo. Salmen ohella West kiittää pioneerityöstä kirkon saamelaistyön sihteeriä ja pappia Erva Niittyvuopiota, joka on raivannut tilaa saamelaisteologiselle keskustelulle.

Piispa Salmen anteeksipyynnön jälkeen kirkon ja saamelaisten välinen sovintoprosessi ei ole Westin mukaan edennyt juuri lainkaan. – Keskustelu sovinnosta ei ole vielä alkanut Suomessa. Aika ei ole ollut kypsä, hän toteaa. TEOLOGISESSA TIEDEKUNNASSA Helga West on usein tuntenut itsensä ulkopuoliseksi. Kirkkohistorian luennoilla ei puhuttu saamelaisten historiasta mitään, ja monet muutkin vähemmistöt loistivat poissaolollaan. Havainto sai Westin miettimään, kenen historiaa meille kerrotaan. – Saamelaisten historia tuppaa jäämään pois. Se saa kysymään, onko se sattumaa vai systemaattista. West ehti opiskella teologiaa useita vuosia ennen kuin hänelle selvisi, että saamelaisuuteen liittyvä teema voisi sopia gradun tai väitöskirjan aiheeksi. Vieläkin hän tuntee ulkopuolisuutta sellaisina hetkinä, kun keskustelu lähestystyöstä kääntyy alistamisen ja kärsimyksen problematiikkaan. – Tätä keskustelua ei ole pystytty tuomaan Suomeen. On helpompi osoittaa Afrikkaa ja Latinalaista Amerikkaa ja sitä, mitä siellä on tehty. Ulkopuolisuuden hetkinä West on yleensä pysynyt hiljaa. – Ei ole minun velvollisuuteni alkaa opettaa. West lisää kuitenkin, että suunta on muuttumassa. Herkkyys sekä saamelaisia että muita vähemmistöjä kohtaan on lisääntynyt. Äänet, joita ei aikaisemmin kuultu, alkavat kuulua. West toivoo, että tulevaisuudessa saamelaiset eivät enää olisi ”eksotisoituja objekteja”, vaan heidät tunnustettaisiin omaksi kansakseen, jolla on omat erityispiirteensä ja jonka kertomukset halutaan kuulla. Oman tutkimuksensa hän toivoo lisäävän ymmärrystä. – En ajattele aamuisin, että lähdenpä tästä auttamaan kansaani, vaan tämä on ihan puhdasta kiinnostusta tutkimuksen tekemistä ja tiedeyhteisöä kohtaan. Sovinto, se vaanii minua joka päivä. Mutta se on sellaista hyvää vaanimista. ■ Lähteinä käytetty seuraavia julkaisuja: Saamelaisten asioita koskeva sovintoprosessi – Kuulemisraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 14/2018; Veli-Pekka Lehtola: Historical encounters of the Sámi and the Church in Finland. Kansainvälistä maailman alkuperäiskansojen päivää vietetään 9.8.

HELGA WESTIN KOTIALBUMI

Helsinki on myös saamelaisten kaupunki Saamelaisia asuu Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Saamelaiset ovat EU-alueen ainoa alkuperäiskansa. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, koltansaamea ja inarinsaamea. Kaikkiaan saamelaisia on 75 000–100 000. Heistä noin 10 000 asuu Suomessa. Suurin osa saamelaisista asuu nykyään perinteisten saamelaisalueiden ulkopuolella. Helsingissä asuu noin tuhat saamelaista, enemmän kuin missään muussa Suomen kunnassa. Pasilan peruskoulussa aloitti syksyllä 2018 suomi-saame-luokka. Päiväkoti Susannassa Pasilassa on saamenkielinen ryhmä. Saamelaisten asema kirjattiin Suomen perustuslakiin vuonna 1995. Alkuperäiskansana saamelaisilla on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan sekä siihen kuuluvia perinteisiä elinkeinojaan. Vuodesta 1996 lähtien saamelaisilla on ollut kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva perustuslain mukainen itsehallinto. Saamelaisten itsehallintoon kuuluvia tehtäviä hoitaa Saamelaiskäräjät, saamelaisten parlamentti.

Helga West oli mukana alkuperäiskansoihin kuuluvien kristittyjen kokouksessa UudessaSeelannissa 2018. Kuvassa myös Norjan kirkon saamelaistyön sihteeri Risten Turi, Norjan kirkon pappi Hanne Punsvik Øygard sekä kaksi maorinaista. Alkuperäiskansojen kokemukset ovat samantapaisia kaikkialla.

Suomi ei ole ratifioinut Kansainvälisen työjärjestön (ILO) alkuperäis- ja heimokansoja koskevaa yleissopimusta nro 169, koska kysymys saamelaisten maaoikeuksista on yhä selvittämättä.

1.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

Elsa Brotherus (vas.), Linnea Skog ja Anna Kauppinen kuuluvat Edenin nuoreen näyttelijäkaartiin.

Vimmaisen viikon tunnelmia Riparista kertovaa elokuvaa kuvattiin alkukesästä Espoon seurakuntien kurssikeskuksessa Kirkkonummella. Teattereihin elokuva on tulossa kesällä 2020. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT SAMI KUOKKANEN

nsimmäisenä päivänä, kun riparille sijoittuvan Eden-elokuvan kuvausten oli määrä alkaa, tuli yllättävä viivästys. Kuvauksia varten lavastetusta tunnelmallisesta kappelista löytyi kyy, jota lavastaja yritti kaikin keinoin häätää. – Huvittavan symbolistinen yllätys, nauraa ohjaaja Ulla Heikkilä nyt, kun kuvaukset ovat päättyneet ja kaikki materiaali on purkissa. Kuvaukset alkoivat koulujen loputtua ja ne saatiin valmiiksi heinäkuussa. Eden on nuorisoelokuva, jossa seurataan ”vimmaista” ripariviikkoa neljän leiriläisen silmin. Sitä sävyttävät äkkirakastumiset, järisyttävät oivallukset, yllättävät ystävyydet ja yöjuoksut. – Meillä oli 26 kuvauspäivää ja 26 näyttelijää. Aika monina päivinä kaikki olivat paikalla. Tunnelma oli tosi hyvä koko ajan eikä kiireen tuntua tai aikataulupaniikkia tullut. Se kertoo hyvästä suunnittelusta, sillä kyseessä on sekä Heikkilän että tuotantoyhtiö Tekele Productions Oy:n ensimmäinen pitkä elokuva. Heikkilä valmistui Aalto-yliopistosta elokuvaohjaajaksi 2016. – Pitkän elokuvan tekeminen on mielestäni aika samanlaista kuin lyhytelokuvankin. Kuvauksissa pystyy elämään päivä ja kohtaus kerrallaan,

joten sitä vain tekee pidemmän aikaa, Heikkilä kuvaa. EDENIN konfirmaatiokohtaus kuvattiin Meilahden kirkossa. Muuten kuvauspaikkana oli Espoon seurakuntayhtymän kurssikeskus Hvittorp Kirkkonummella. Oikeat rippileirit rullasivat siellä samaan aikaan normaalisti. Elokuvaporukka työskenteli Hvittorpin vanhan huvilan puolella. Toisinaan oikeat leirit ja fiktiivinen leiri liippasivat toisiaan, kun kuvaukset olivat käynnissä saunassa, jossain päin pihaa tai muissa yhteisissä tiloissa.

Niistä ilmoitettiin kuitenkin aina etukäteen. Osa nuorista näyttelijöistä on jo kokeneempia tekijöitä, jotka ovat olleet mukana tv-sarjoissa ja elokuvissa: Aamu Milonoff (Tyttö nimeltä Varpu, Hölmö nuori sydän), Linnea Skog (Tyttö nimeltä Varpu), Bruno Baer, Amos Brotherus (Tuntematon mestari) ja Jere Ristseppä (Hölmö nuori sydän). Rippileirin aikuisten rooleissa nähdään Satu Tuuli Karhu, Tommi Korpela ja Irina Pulkka. RIPPIKOULU ON suomalainen instituutio, jonka kävi viime vuonna noin 48 000 nuorta. Siitä ei ole kuitenkaan koskaan ennen tehty elokuvaa. Mikä sai Ulla Heikkilän innostumaan aiheesta? – Jotenkin ripari jäi kiehtomaan minua, vaikka oma riparini ei ollut paras ikinä. Ei tullut romansseja enkä saanut uusia kavereita. Olin usein napit

”

RIPARILLA OLIN USEIN NAPIT VASTAKKAIN PAPISTON KANSSA, SILLÄ OLIN HYVIN KÄRKÄS JA

KRIITTINEN.

OHJAAJA ULLA HEIKKINEN Ohjaaja Ulla Heikkilä on myös käsikirjoittanut Eden-elokuvan.

vastakkain papiston kanssa, sillä olin kärkäs ja kriittinen. Teemat jäivät kuitenkin mieleen muhimaan. Heikkilä mielestä on mahtavaa, että Suomessa on sukupolvirajat ylittävä yhteinen initiaatio- eli aikuistumisriitti. – Myös uskonnolliset kysymykset ovat aina kiinnostaneet minua, ja kristillinen kuvasto on minulle läheistä esteettisessä mielessä. Heikkilä ei kuitenkaan aikoinaan lähtenyt isoseksi Tampereen Messukylän seurakuntaan. Hän meni seuraavana kesänä vielä Prometheus-leirille, koska halusi nähdä senkin. – Taiteilijana ja elokuvantekijänä minua kiinnostaa moninäkökulmaisuus: päähenkilöitä on paljon, asioita tarkastellaan eri näkökulmista, lausutaan monia totuuksia mieluummin kuin vain yhtä. Leirin joukko- ja ryhmätilanteet ovat hedelmällisiä tällaisen kerronnallisen lähtökohdan kannalta, Heikkilä näkee. Juoneen mahtuu yksilön ja ryhmän jännitteitä, ihastumisia ja kavereiden riitoja. Nuoren papin ja konkaripapin näkemyserot ovat isossa roolissa, ja heidän kauttaan käsitellään valtaa ja sopeutumista. Parille muullekin henkilölle riparin hengellinen sisältö on tärkeä. – Kaikki on nyt kuvattu. Vieläpä ihanan aurinkoisessa säässä, mistä olen kiitollinen. Talven aikana tehdään leikkaus, äänisuunnittelu ja värimäärittely sekä elokuvan musiikki. Kirkon Mediasäätiö on tukenut elokuvaa useassa vaiheessa yhteensä vajaalla 40 000 eurolla. Elokuvan budjetti on 1,25 miljoonaa euroa. Ensiiltaan se on tulossa noin vuoden kuluttua. ■

Kirkko ja kaupunki | 1.8.2019

Kuka?

Mikko Kuoppala, taiteilijanimeltään Pyhimys, on 37-vuotias helsinkiläinen rap-artisti, Johanna Kustannuksen musiikkipäällikkö ja Yellowmic Records -levy-yhtiön perustaja. Hän on myös gradua vaille valmis kasvatustieteen maisteri.

Mitä?

Soolouransa lisäksi Kuoppala vaikuttaa Teflon Brothers ja Ruger Hauer -yhtyeissä. Kuoppala on julkaissut 13 soololevyä ja 14 yhteistuotantoa. Ensimmäinen albumi Salainen maailma julkaistiin vuonna 2007. Viime vuonna ilmestyivät singlet Jättiläinen ja Tapa poika. Kuoppala sai heinäkuussa Juha Vainio -tunnustuspalkinnon. Hänet palkittiin tänä vuonna myös musiikintuottajien Emma-gaalassa kuudella Emmalla.

Motto

Mikään ei ole vakavaa, varsinkaan minä, varsinkaan elämä.

1.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

Buffet-uskovainen Mikko Kuoppala eli räppäri Pyhimys odottaa suurta katastrofia. Sitä ennen hän syö hampurilaisen ja kertoo arvostavansa luterilaista kirkkoa, jossa ”pappi on aina paikalla”. TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

ikko Kuoppala, taiteilijanimeltään Pyhimys, istuu pikaruokalan seinää kaunistavan jättimäisen hampurilaisen edessä Kampissa. Hän on täällä, koska Big Mac -ateria on kuolemaantuomittujen vankien kolmen suosituimman viimeisen aterian joukossa Amerikassa. Meidän on tarkoitus puhua muun muassa ruoasta ja kuolemasta, mutta juttu ryöstäytyy kuin tämän kolmenkymmenen julkaisun artistin tuotanto. 2000-luvulla ruoka on vähitellen korvannut seksin yleisenä puheenaiheena, ja samalla ruoasta on tullut uskonnon kaltainen ihmisten elämää arvottava asia. – Ruokaan liittyy tietenkin sellaisia tärkeitä asioita kuin ilmastonmuutos ja eläinten oikeudet, mutta se, että eettisempinä syöjinä itseään pitävät arvottavat kanssaihmisten ruokailua, ei ole kosher. – Näyttää siltä, että ne, jotka lisäävät omaa askeesiaan ruoan suhteen ottavat oikeudekseen tuomita muita. Mihin on hävinnyt perikristillinen arvo tyyliin kukaan ei ole täydellinen, Kuoppala kysyy. Erityisen epätäydelliseksi ihminen tuntee itsensä pikaruokapaikassa. – Ja tämä on kuitenkin vain ruokaa! Keho palkitsee eri lailla maratonin juoksemisen ja hampurilaisen syömisen. Roskaruoka palkitsee heti, kun maratonin juoksemisen tyydytys tulee hitaasti. Kuoppala sanoo pitävänsä liikkumisesta. – Ihminen on kuin mikä tahansa eläin. Sitä ei ole tarkoitettu olemaan paikallaan. Mutta se, että liikkuminen assosioidaan heti siihen, että on tyytymätön omaan ulkonäköönsä, on outoa. Kai ihminen voi liikkua pelkästä liikkumisen ilosta? – Miksi ihmisen ylipäätään pitäisi tehdä itsestään ajankohtaisempi versio? Minulla ei ole yhtään tatuointia tai lävistystä. KÖYHYYS AJAA monet kahden euron hampurilaiselle. Silti maailman suosituin pikaruokala on myös paheksutuin. – Siinä yhtyvät syy ja seuraus. Suuri suosio on aina rikos. Kuoppala on kokenut sen itsekin, sillä sen jälkeen, kun Pyhimys valloitti kansan Vain elämää -ohjelmassa, hän muuttui kriitikkojen suosikista roskaruoaksi. – Valitsin taiteilijanimekseni Pyhimyksen, koska se on pyhä. Pyhimyksenä tuon esiin epäpyhiä asioita. Minulle on alkanut tulla karmivia fiiliksiä, kun olen tajunnut, millaista elämä oli maailmansotien kynnyksellä. – Elämme nyt niin absurdissa maailmassa, että katastrofi on alkanut tuntua välttämättömältä. Joku kriisi tarvitaan, että ihmiskunta pelastuu. Eikä ratkaisu ole punavihreä tai nationalistinen, vaan kaikkien on toimittava yhdessä. Sosiaalinen media korostaa mustavalkoisia arvoasetelmia.

– Paremmat ihmiset ovat sitä mieltä, että he hyväksyvät ihan kaiken, mutta minä en hyväksy hyvesignalointia. MALMINKARTANO, LÄNSI-PASILA ja Kallio. Useita bändejä ja satoja keikkoja ympäri Suomea. Kymmenittäin äänitteitä. Pihlajamäkeen valmistunut omakotitalo. Vaimo, lapset ja usko asuvat 37-vuotiaan Mikko Kuoppalan kotona. – Vaimo on uskonnon opettaja, ja hänen isänsä on entinen kirkkoherra. Molemmat ovat todellisia uskonnonvapauden kannattajia, enkä ole näissä asioissa kohdannut ristiriitoja, avaramieliseksi uskonnon suhteen itseään kuvaileva Kuoppala kertoo. Hänelle tärkeämpää kuin se, uskooko hän Jumalaan, on se, mitä usko tarkoittaa. – Kirkolla on tietyt ”tositarinat” Jeesuksesta, mutta kirkon oppi ja perusarvot eivät vaadi uskoa partasuiseen Jumalaan tai Aatamiin ja Eevaan. Armoon voi uskoa muutenkin.

”

Kirkon oppi ja perusarvot eivät vaadi uskoa partasuiseen Jumalaan tai Aatamiin ja Eevaan. Armoon voi uskoa muutenkin. Kuoppalalle Jumala on määrittelykysymys. Hän miettii, kuinka lähellä Jumala voi olla animistista luonnon henkeä, ja vastaa, että hänen mielestään elämä on ihme. Siitä hän ei ole varma, onko olemassa jokin korkeampi voima, jota ihmisen tekemiset kiinnostaisivat. – Mandaatti tehdä hyviä ja pahoja asioita on aina haettu ylhäältä. Hammurabin laki, eli silmä silmästä ja hammas hampaasta, on sekin jumalien määritelmä siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. SUOMEN LUTERILAISTA KIRKKOA Mikko Kuoppala arvostaa. – Kirkko on tärkeä sosiaalinen verkosto. Mitä pienemmälle paikkakunnalle mennään, sitä suurempi on kirkon merkitys. Sossun täti voi vaihtua, mutta pappi on aina paikalla. Kirkko ei kuitenkaan ole onnellinen yhteisö, Kuoppala muistuttaa. – Raamatun varjolla on riidelty ja tapettu iso määrä ihmisiä, ja uskovaiset ovat tappaneet myös toisiaan. Esimerkiksi 1600-luvun uskonsodissa katolilaiset tappoivat paljon enemmän protestantteja jopa yhdessä yössä kuin roomalaiset kristittyjä alkukirkon vainojen aikana.

Hetken mietittyään Kuoppala keksii sanan, jolla kuvata omaa uskovaisuuttaan. – Vaikka olen saanut kasvatuksessani hyvät kristilliset arvot, olen jossain mielessä buffet-uskovainen. Uskontojen noutopöydästä Kuoppala on poiminut muun muassa annoksen buddhalaisuutta. – Sieltä tulee kärsimyksen poistaminen, se, että on turha kokea tyytymättömyyttä, koska kyseessä on hetki, joka menee nopeasti ohitse. Tyytymättömyys omaa itseä kohtaan alkaa olla voitettu. – Joku professori sanoi, että esiintyjän pitää riisua identiteettinsä, jotta hän pystyy heittäytymään. Minulle esiintyminen on ollut vaikea juttu, ja olen alkanut pikku hiljaa nauttia siitä vasta parin viimeisen vuoden aikana. KUOLEMAA VASTAAN Kuoppala taistelee elämällä. – Pyhimyksen ja Saimaa-yhtyeen yhteinen levy käsittelee kuolemaa, mutta samalla tavoin kuin kaikki kuolemaa käsittelevä aineisto se käsittelee nimenomaan elämää. Kuolema kurkkii muun muassa levyn pr-kuvissa röökinä huulessa. – Tähtitieteilijä Esko Valtaoja lähetti tapahtuman järjestäjälle viestin, ettei tupakkamainonta edistä yhteisen keikkamme lippujen myyntiä. Kuvassa tuodaan esiin juuri se, että vaikka mikään ei ole enää punk, niin jo rööki kuvassa on liian punk, koska se ei ole poliittisesti korrektia. Kuolema on Kuoppalalle perimmäinen syy tehdä musiikkia. Hän sanoo, ettei tunne sellaista artistia, jolla kuolema ei olisi läsnä hänen ikuistaessaan asioita. Jos lähtö tulee, Kuoppala haluaa jättää jäljen. Tai ainakin äänitteitä. – Kirjan kirjoittajalla ja levyn tekijällä on mielessä sama ajatus: mitä jätän itsestäni jälkeeni. Niinpä pyydän, Paperi T:tä vapaasti lainaten: Kun mä kuolen, niin julkaiskaa nää biisit. Julkaiskaa nää biisit, vaikkeivät ne olisi hyviä, niin julkaiskaa ne silti. Julkaiskaa ne, vaikken olisi elänyt kovin pyhimysmäistä elämää ja vaikka ne antaisivat minusta huonon kuvan. Kuoppala kertoo, miten 24-vuotiaana kuollut räppäri Tupac Shakur puhui kuolemasta koko uransa ajan ja ehti tehdä lyhyeksi jääneen elämänsä aikana enemmän äänitteitä kuin ahkeruudestaan tunnettu Kuoppala tähän mennessä. – Tupacin elämäkerran kirjoittajat ovat sanoneet, että hänellä oli etiäinen varhaisesta kuolemasta. Nuorena kuoleminen on kiinnostava asia. Olen huomannut, että jotkut kirjoittavat Facebookiin 28 vuotta täytettyään: en sitten kuollutkaan 27-vuotiaana. Kuoppala arvelee, että musiikin tekijä näkee ehkä muita selvemmin horisontin, mutta muuten tekemiseen riittäisi hänen mukaansa vähempikin sisäinen draivi ja sählääminen. Johanna Kustannuksen musiikkipäällikkönä häärivä Kuoppala kertoo saaneensa yhtiöltä resursseja saattaa tammikuussa 21-vuotiaana kuolleen Atte Toikan eli räppäri MKDMSK:n levy valmiiksi. – Olen istunut Toikan lapsen äidin kanssa ja tuottajan kanssa ja pohtinut, että voisimme tehdä hyväntekeväisyyslevyn, jonka tuotot menevät Atten perheelle. Emme tunteneet toisiamme sen paremmin, joten olen pystynyt lähestymään tätä asiaa en tunteen vaan sen kautta, mitä toivoisin omille äänityksilleni tehtävän, kun exitus tulee: julkaista kaiken. ■

Kirkko ja kaupunki | 1.8.2019

Töyssyinen kirkkotie Teemu Keskisarja halusi liittyä kirkkoon, mutta se oli hankalaa. Tänä keväänä hänet kastettiin ja konfirmoitiin Tuomasmessussa. TEKSTI PIRJO WESANIEMI KUVA JANI LAUKKANEN

– Jokaisella on Jumalan kaipaus sydämessään. Koska emme osaa sanoittaa sitä, tarvitsemme pyhiä tekstejä ja liturgioita, sanoo Teemu Keskisarja (oik).

iitisen vuotta sitten päätti historioitsija Teemu Keskisarja liittyä kirkkoon. Hän ymmärsi historiaa tutkittuaan, että kristinusko on parasta, mitä tälle maalle on tapahtunut. Sen varaan on rakentunut kulttuuri, koulutus, demokratia ja tasa-arvo. Hän täytti lomakkeet netissä ja kävi norkoilemassa vantaalaisen seurakunnan toimistossa, mutta kun ensimmäinen annettu rippikouluaika ei sopinut, kirkko unohti miehen anomuksen. Keskisarja sanoo jättäneensä rippikouluun liittyvän viestittelyn kesken omaa saamattomuuttaan ja luikahtaneensa näin ulos asiakassuhteesta, vaikka oli jo allekirjoittanut paperit. Silti hän kysyy, millä firmalla tai yhdistyksellä on varaa unohtaa yhtäkään asiakastaan.

– Eihän siinä ole mitään järkeä. Suomessa on helppo liittyä kaikkeen, kuten kuntosaleihin tai puhelinoperaattoreihin, ja vaikea päästä niistä eroon. – Tai jos haluat liittyä vapaa-ajattelijoihin tai muslimeihin, olet tervetullut heti ilman kursseja etkä pääse irti millään, Keskisarja puuskahtaa. Toisin on kirkossa. Voit klikkailla yhden kerran netissä laskuhumalassa, ja sitten et ole enää kirkon jäsen. Se on kertalaakista selvä. Liittyminen onkin sitten hankalampi juttu. TEEMU KESKISARJAN vanhemmat olivat kommunisteja eivätkä kastattaneet ketään seitsemästä lapsestaan. Toiset isovanhemmista olivat lestadiolaisia. Myöhemmin äiti ja jotkut sisaruksista ovat liittyneet kirkkoon.

Keskisarjan mielestä kirkosta eroaminen ei osoita minkäänlaista rohkeutta, liittyminen sen sijaan osoittaa. – Suomen kansa tarvitsee sata vuotta ateismia ja islamia, ennen kuin Jumalan sana alkaa taas kiinnostaa, hän tokaisee. – Jokaisella on Jumalan kaipaus sydämessään, mutta koska emme osaa sanoittaa sitä, tarvitsemme pyhiä tekstejä ja liturgioita. Mitä vähemmän turvataan kristinuskoon, sitä enemmän on masennusta ja ahdistusta. Usko on Suomen historian paras mielenterveyspalvelu, ja paloviina taitaa tulla toisena. Pienestä pojasta alkaen Keskisarja on kolunnut hautausmaita ja miettinyt ihmisten elämänkohtaloita. – Olen elänyt murheettoman elämän, jossa on ollut vain itse aiheutettuja suruja, hän toteaa.

Asuessaan aikoinaan Agricolan kirkon naapurissa Keskisarja kävi usein Tuomasmessussa. Sen ilmapiiriin oli helppo mennä. Hän nautti messun ilosta ja visuaalisuudesta. Hän kävi jopa ehtoollisella, kun siltä tuntui. KUN AJATUS RIPPIKOULUSTA leijui edelleen ilmassa, mutta kotiseurakunnasta ei ollut kuulunut mitään, tuttava yhytti Keskisarjan rovasti Olli Valtosen pakeille. Valtonen on ollut perustamassa Keskisarjalle tuttua Tuomasmessua. Rippikoulua varten Valtonen antoi Keskisarjalle luettavaksi 622-sivuisen Alister E. McGrathin kirjan Kristinuskon perusteet. Sitten keskusteltiin. Rippi-isä ymmärsi oppilaansa olevan niin perillä Martti Lutherin opetuksista, että tämä olisi voinut opettaa häntä.

”

Usko on Suomen historian paras mielenterveys palvelu. HISTORIOITSIJA TEEMU KESKISARJA

Keskisarja kastettiin ja konfirmoitiin samalla kertaa Tuomasmessussa. Hän seisoi valkoisessa albassa ja kuuli sanat: ”Ota pyhä ristinmerkki otsaasi ja rintaasi todistukseksi siitä, että ristiinnaulittu ja ylösnoussut Jeesus Kristus on sinut lunastanut ja kutsunut opetuslapsekseen.”

1.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kasteen jälkeen oli konfirmaatiokysymysten vuoro. Rukousjakson lopussa Valtonen esitteli seurakunnalle kirkon uuden jäsenen. Kirkkokansa puhkesi taputuksiin ja moni pyyhki kyyneleitään. Sattumalta Tuomasmessussa oli mukana myös Keskisarjan nykyisen kotiseurakunnan pappi Jouni Pirttijärvi Pakilasta Helsingistä. Hän kysyi Keskisarjalta, saako tämä nimen mainita seuraavan sunnuntain jumalanpalveluksessa kastettujen listalla. Niin siellä sitten kerrottiin, että Teemu Aleksis Keskisarja on pyhässä kasteessa otettu kirkon jäseneksi. TOIMITUSTEN JÄLKEEN RIPPIPAPPI Olli Valtonen yritti kirkon verkkosivuilla liittää uutta jäsentä kirkkoon, mutta epäonnistui moneen kertaan. Parin päivän päästä apuun tuli Keskisarjan oman seurakunnan pappi Pirttijärvi, ja tieto meni vihdoin perille kirkon rekisteriin. – Se on niin monimutkaista eikä ollenkaan asiakaslähtöistä. Ennen kaikkea pitäisi ajatella liittyvää. Ne kaavakkeetkin olivat vähän outoja. Tosin en ole pitkään aikaan pitänyt yksityistä rippikoulua, Valtonen selventää. Hän suosittelee omalle luterilaiselle kirkolleen samansuuntaista toimintaa kuin katolisessa kirkossa. Kaikille halukkaille järjestetään informaatiokurssi, jossa kerrotaan uskosta ja kirkosta. Ei tarvitse välttämättä liittyä, vaan kirkosta voi olla kiinnostunut muuten vain. – Kurssin voisi järjestää muutaman kerran vuodessa. Se helpottaisi liittymistä, kun tietäisi, mistä on kyse. Sille vain pitäisi keksiä vetävämpi nimi kuin rippikoulu. REKISTERIPÄÄLLIKKÖ Emilia Launonen Vantaalta sanoo, että sen jälkeen, kun Teemu Keskisarja alun perin yritti päästä rippikouluun ja liittyä kirkkoon, on rakennettu uudet sivustot Liitykirkkoon.fi ja Aikuisrippikoulu.fi. Hän myöntää, että on aika paljon seurakuntakohtaista, miten aikuisrippikoulua hoidetaan. Yksityisrippikoulu voi olla myös kahdenkeskeistä keskustelua papin kanssa. Kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden johtaja Jarmo Kokkonen kertoo, että aikuisrippikoulua on pyritty kehittämään. Sen voi suorittaa pitkälle netissä, mutta myös osallistumalla seurakunnan toimintaan. – Haluaisimme tietysti, että aikuisrippikoulun suosio kasvaisi. Sen voi käydä yksityisesti tai ryhmässä. Se tulee profiloida kirkkoon liittyvän tarpeiden mukaan, esimerkiksi sen mukaan, onko liittyvä kantasuomalainen vai muusta kulttuurista. Olli Valtosen esittämää ideaa informaatiokurssista Kokkonen pitää hyvänä. – Meidän tulee olla enemmän esillä suositellessamme kirkon jäsenyyttä. On kyse siitä, miten kristinusko auttaa arjessa. Urbaaneja etsijöitä on paljon. On lukuisa joukko ihmisiä, joille elämän tarkoitukseksi ei riitä pelkkä loma etelässä. Silti on sanottava, että Vantaalla Teemu Keskisarjan osalta on toimittu poikkeuksellisen huonosti. Kirkko haluaa ottaa vastaan jokaisen jäsenen, Kokkonen painottaa. ■

Osa 36

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

1.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Marja Hjelt, 50, on Helsin gin kaupunginkirjastossa työskentelevä informaa tikko ja Leijaseuran jäsen. Hän asuu Helsingin Vuo saaressa tyttären ja koiran kanssa. Hjelt omistaa noin kuusi kymmentä leijaa ja käy len nättämässä jättileijoja yk sin tai porukalla. Harrastus on vienyt hänet myös mo niin leijatapahtumiin mm. Kuwaitiin, Intiaan, Skotlan tiin ja Venäjälle. Suomes sa jättileijojen lennätys on vielä melko harvinainen harrastus. Aktiiviharrastajia on arviolta parikymmentä.

Marja Hjelt lennättää Kalle-leijaa Vuosaaren Aurinkolahdessa.

Jättileijan lennättäminen luo hyvää tuulta Marja Hjelt nauttii siitä, että leijan lennättäminen on täynnä asioita, joihin hän ei voi vaikuttaa. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA JUSSI HELTTUNEN

änään on Kallen vuoro lentää. Marja Hjelt kiinnittää ankkurinarun valaisintolppaan ja kaivaa kangaspussukasta esiin ison kangasmytyn. Kun mytty alkaa täyttyä ilmalla, siitä kasvaa pienen enkelipojan näköinen 5,4-metrinen kerubi. Se kohoaa hiljalleen taivaalle ja kääntyy välillä laiskan näköisesti selälleen. Tuuli ei ole kova, mutta Hjelt saa pitää narusta kaksin käsin kiinni ja tuntea vastuksen. Kun Marja Hjelt oli pikkutyttö, hän lennätti joskus muovisia leijoja. Ne hajosivat helposti tai jäivät puihin kiinni. 2000-luvun alussa, kun oma tytär oli pieni, Hjelt osti Itäkeskuksen maalaismarkkinoilta kolmion mallisen leijan, jotta tytärkin saisi kokemuksen leijan lennättämisestä. Tytär istui rat-

Kirkastus sunnuntai

NYKYÄÄN MARJA HJELT lennättää leijoja ympäri vuoden. Hän myös korjaa, huoltaa ja ompelee niitä kotonaan ja matkustaa ympäri maailmaa harrastuksensa perässä. Leijoja hänellä on niin paljon, etteivät ne enää mahdu sängyn alle, vaan hän säilyttää niitä varastossa. Jokaisella leijalla on oma luonteensa ja nimensä. Jostakin syystä kaikki Hjeltin leijat ovat poikia. Pienempiä ja keskisuuria leijoja voi lennättää yksin, mutta suurimmat vaativat monta lennättäjää. Leijanlennätystapahtumassa voi nähdä vaikka 30-metrisen sinivalasleijan, jota pitelee kuusi ihmistä. Leijoja lennättäessä ammatilla, kansallisuudella, kielellä, ihonvärillä tai uskonnolla ei ole mitään merkitystä. Jokainen on yhtä lailla olosuhtei-

den armoilla, ja jokainen tarvitsee joskus apua leijansa kanssa tai antaa apua toiselle. PARHAITEN LEIJAN LENNÄTYS onnistuu, kun tuulta on noin 3–5 metriä sekunnissa. Joskus tuulta on liikaa, joskus liian vähän. Välillä on kylmä ja välillä kuuma. Joskus sade yllättää. On paljon asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Se on Marja Hjeltin mielestä ihanaa. Hjelt sanoo olevansa ”melkoinen ADHD”, mutta leijojen kanssa hän keskittyy. Aika vain kuluu. Tuulessa liikkuvan leijan katsomisessa on jotakin hypnoottista, vähän kuin tuijottaisi tulta tai aaltoilevaa vettä. Hän ei ajattele silloin oikeastaan mitään. Kun Hjelt tulee kotiin leijaa lennättämästä, hän on fyysisesti ihan poikki, mutta mieli on virkistynyt. Leijan lennättäjät ovat yleensä hyväntuulisia ihmisiä, ja hyvä tuuli leviää. Ihmiset tulevat juttelemaan ja ottavat kuvia. Marja Hjeltistä on joskus tuntunut siltä, ettei hän ole erityisen hyvä missään. Leijaa lennättäessä ei voi olla hyvä, huono tai valmis. Onnistumisen tunteen saa aina. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

4.8.

taissa ja taputti ja nauroi, kun äiti juoksenteli puistossa leijan kanssa. Sitten Hjelt vähän googlaili, päätyi mukaan Leijaseuran toimintaan ja näki ensimmäistä kertaa jättileijoja. Ne näyttivät ihmeellisiltä. Erityisesti gekon muotoinen leija teki häneen vaikutuksen: gekon varvas oli yhtä pitkä kuin Hjelt itse.

Sumutorvi SUUREN OSAN ELÄMÄÄNI olen elänyt keskellä kristillistä puheenpartta, jossa jokin kirkastuu. Milloin Kristus, milloin synti, milloin armo. Puheella on tarkoitettu sumean muuttumista selkeäksi. Ihanina ovat mielessä kangastelleet myös kirkastusvuorikokemukset, ne, joissa ohikiitävän hetken tiedän ja näen esteettä ainaisen arpomisen ja epävarmuuden sijaan. Saada nähdä Jumalan kirkkaus. Koskettaa täydellistä rakkautta minkään estämättä. Voiko väkevämpää olla? Kun kristityn todellisuutta ovat korpeen eksyminen, aavikon hiekassa tarpominen ja matkan vai-

voissa väsyminen, tuntuvat tietäminen, ymmärtäminen ja perille pääseminen tavoiteltavilta päämääriltä. Elämästä on tulevinaan helpompaa, kun osaa tarkkaan määrittää, mitä Jumala mistäkin on mieltä ja miten mikäkin asia on ratkaistava. Selvänäkijöitä ei olisi joka korttelissa, jos ihminen ei haluaisi niin epätoivoisesti ennalta tietää. Vasta kokemus opettaa, miten autuasta on tietämättömyyden sumu. Kun en ymmärrä, minun on pakko luottaa. Kun en tiedä, minun on pakko hyväksyä likiarvo. Kun en näe, muut aistini ovat herkimmillään. Kuulen sumutorven

kutsuvan äänen. Aprikoin suuntaa uteliaana, hätäilemättä. Jalkapohjani tunnistaa tien. Missä pensas palaa, siellä se sanoo: Älä tule lähemmäksi. Anna

sinua suuremman kaartua todellisuutesi yli vapaana ja vangitsematta. Riisu sinä kengät ja ole ihminen, kokoisesi.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 1.8.2019

Gurun opissa Ohjaajana Lev Gillet Lev Gillet syntyi Etelä-Ranskassa vuonna 1893. Hänen vanhempansa olivat katolilaisia. Gillet haavoittui ensimmäisessä maailmansodassa ja joutui sotavangiksi. Sodan loputtua hän jätti lupaavasti alkaneet akateemiset opintonsa ja liittyi benediktiiniseen sääntökuntaan. Gillet kiinnostui vähitellen yhä enemmän ortodoksisesta kirkosta ja sen hengellisyydestä. Hän vietti jonkin aikaa bysanttilaista sääntöä noudattavassa katolisessa luostarissa silloisessa Puolassa, nykyisessä Ukrainassa. Hän palasi sieltä Ranskaan, liittyi vuonna 1928 ranskankieliseen ortodoksiseen seurakuntaan ja toimi sen pappismunkkina. Vuonna 1938 hän muutti Lontooseen ja työskenteli siellä yhteisössä, joka rakensi yhteyttä anglikaanien ja ortodoksien välille. Gillet kuoli 87-vuotiaana. Hänen rukousta käsittelevä kirjansa on julkaistu suomeksi nimellä Jeesuksen nimen kutsumisesta – eräs idän kirkon munkki (Karas-Sana).

Jumala on rajaton rakkaus Kun Jumalan rakkaus pysäyttää, kaikki nimet, joilla häntä kutsumme, tuntuvat köyhiltä ja kliseisiltä. Jäljelle jää vain rajaton rakkaus, sanoo urbaani erämaaisä Lev Gillet.

ritish Museumin kirjaston lukusalissa Lontoossa moni näki 1950ja 1960-luvuilla pienen valkopartaisen munkin paksuissa silmälaseissaan. Hän istui siellä päivät pääksytysten kumartuneena lukemaan ja kirjoittamaan. Välillä hän käveli ajatuksissaan, kurtisteli otsaansa ja mutisi hiljaa itsekseen. Mutta nähdessään ystäviään hän pysähtyi tervehtimään, ja silloin hänen kasvonsa sulivat hymyyn. Munkki kutsui lukusalia luostarikseen. Yhtä kotonaan tuo mies oli kulkiessaan munkin kaavussaan Lontoon kaduilla. Häntä voisi kutsua urbaaniksi erämaaisäksi, jonka kilvoittelupaikkoja olivat suurkaupungit. Kirjoituksiaan hän julkaisi salanimellä ”eräs idän kirkon munkki”. Hän halusi pysyä tuntemattomana ja pitää persoonansa piilossa. Tunnetuimmassa kirjassaan hän neuvoo, miten rukoilla. ”Meidän on lähestyttävä kaikkia miehiä ja naisia, joita kohtaamme kaduilla, kauppaliik-

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

keissä, toimistoissa, tehtaissa, busseissa ja jonoissa – ja erityisesti niitä, jotka tuntuvat ärsyttäviltä ja vastenmielisiltä – Jeesuksen nimi sydämessämme ja huulillamme”, hän kirjoittaa. Jos näkisimme jokaisen ihmisen sisällä haavoitetun Kristuksen, suhtautumisemme toisiimme muuttuisi. MIES OLI NIMELTÄÄN Lev Gillet. Hän oli oman aikansa vaikuttavimpia ja arvoituksellisimpia hengellisiä isiä. Hän oli pyhiinvaeltaja, joka liikkui erilaisten maailmojen välillä. Palattuaan sotavankeudesta ensimmäisen maailmansodan jälkeen hän eli sekä lännen että idän luostareissa. Hän teki työtä pakolaisten, maahanmuuttajien ja kodittomien keskuudessa Pariisissa, Beirutissa, Genevessä ja Lontoossa. Hän oli noviisina benediktiiniluostareissa Länsi-Euroopassa ja antoi munkkilupauksensa bysanttilaista sääntöä noudattavassa katolisessa luostarissa Puolassa. Missään hän ei ollut pitkiä aikoja, sillä hän ei halunnut jäädä kiinni yhteen paikkaan ja

tehtävään. Missä hän liikkuikin, hän tahtoi rakentaa kristittyjen välistä yhteyttä käytännön tasolla. Pariisissa hän liittyi ranskankieliseen ortodoksiseen seurakuntaan. Hän ei lausunut mitään valoja eikä al-

Vietä hetki hiljaisuudessa Kun Jumala kutsuu meitä, se kutsu viestii rakkautta. Kun seuraavan kerran rukoilet, aloita rukous hiljaisuudesta. Sano sitten hiljaa mielessäsi: ”Tässä olen.” Ole sen jälkeen vielä rauhassa aloillasi niin kauan kuin hyvältä tuntuu. Voit kutsua hiljaisuudessa Jumalan rakkauden suojaan myös kaikki ne ihmiset, joita kannat mielessäsi.

lekirjoittanut sopimuksia, mutta toimi silti kymmenisen vuotta seurakunnan pappismunkkina. ELÄMÄNSÄ VIIMEISINÄ vuosikymmeninä Lev Gillet keskittyi yhä enemmän Raamatun kertomuksiin, joiden sanomaa hän osasi välittää elävästi ja yksinkertaisesti. Yksi hänen suosikkikertomuksistaan oli se, jossa Jumala ilmestyy Moosekselle palavana pensaana. Gilletille palava pensas oli syvä Jumalan läsnäolon vertauskuva. Jumala on palava rakkaus, joka muuttaa meitä sisältäpäin jo ennen kuin sitä edes huomaamme. Emme useinkaan tiedä, missä rakkauden kutsu meidät kohtaa. ”Tiet, kadut, tehtaat, pellot, sairaalat, koulut, kotimme – kaikki ne ovat mahdollisia temppeleitä. Ne ovat pyhäkköjä, joissa Jumala kutsuu meitä”, Gillet kirjoittaa. Aina, kun Jumalan rakkaus pysäyttää meidät, olemme pyhällä maalla. Silloin kaikki ne nimet, joilla me olemme tottuneet häntä kutsumaan, tuntuvat köyhiltä ja kliseisiltä. Hänen rajaton rakkautensa mykistää meidät. ■

MENOT 1. – 15.8.

1.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

Yhteisvastuugolfin avulla tuetaan lasten ja nuorten koulutusta. Golf on Ari Lassilan (vas.), Markku Ignatiuksen ja Hannu Niemelän harrastus.

Espoossa golfataan lasten ja nuorten hyväksi Yhteisvastuugolf järjestetään Espoossa nyt toisen kerran. Hyväntekeväisyyskisan tavoitteena on saada Gumbölen kenttä täyteen pelaajia ja kolminkertaistaa viime vuoden tuotto. TEKSTI VENLA RAKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

umbölessa sijaitseva golfkenttä on hel teisenä päivänä täynnä ihmisiä ja joi denkin reikien kohdalla joutuu odot tamaan hetken lyöntivuoroaan. Toi mitusjohtaja Markku Ignatius puttaa golfpalloa kevyesti. Se liukuu hiukan ohi maalistaan. Gumböle Golfissa järjestetään 23.8. Yhteisvastuu golf, jonka osallistumismaksut menevät Yhteisvas tuukeräykselle. Tänä vuonna rahaa kerätään lasten ja nuorten koulutukseen Suomessa. Ulkomailla tue taan opiskelunsa keskeyttämään joutuneiden paluu ta kouluun. Yhteisvastuugolfin järjestää Espoonlahden seura kunta. Tapahtumassa on mukana myös Hannu Niemelä Espoon tuomiokirkkoseurakunnasta. Hän on muun muassa ollut hankkimassa tämän vuoden Yh teisvastuugolfin tapahtumapaikkaa. – On tärkeää saada olla mukana tässä toiminnas sa, Ignatius myötäilee. ESPOONLAHDEN SEURAKUNNAN yhteisvastuuke räyspäällikkö Irene Erkko on yksi tapahtuman jär jestäjistä. Hän kertoo idean tulleen Niemelältä ja toi selta järjestäjältä, Leppävaaran seurakuntaan kuulu

valta Ari Lassilalta. Yhteisvastuugolfia on järjestet ty Vantaalla jo useasti, ja se haluttiin järjestää myös Espoossa.

”

TÄSSÄ VOI TEHDÄ HYVÄÄ SAMALLA, KUN TEKEE SITÄ, MISTÄ PITÄÄ. IRENE ERKKO

– Tässä voi tehdä hyvää samalla, kun tekee sitä, mistä pitää, Erkko toteaa. Viime vuonna Yhteisvastuugolf tuotti noin 1 000 euroa. Erkon mukaan tämän vuoden tavoite on triplata viime vuoden tuotto ja saada kenttä täyteen pelaajia. Gumböle Golfiin mahtuu lähes sata golffa ria. Tunnelmaa kohottamaan tapahtuman alkuun on järjestetty puttinäytös, jossa ovat lyömässä muun muassa piispa Kaisamari Hintikka ja muusikko

Erkki Liikanen. – Kun puhutaan paljon kirkon jalkautumisesta, niin tämä on yksi tapa. Kentällä on pelaamassa mo nia, jotka eivät esimerkiksi käy sunnuntaisin kirkos sa, Erkko pohtii. NIEMELÄ JA Lassila päätyivät järjestämään tapah tumaa yhteisen harrastuksen kautta. Niemelä pelaa edelleen golfia lähes päivittäin lomaillessaan Espan jassa. Lassila taas harmittelee, että nykyisin golf on liian aikaa vievä harrastus. Yksi kierros voi kestää jo pa viisi tuntia. Yhteisvastuugolfiin osallistuvalla täytyy olla hal lussaan golfin green card, eli golfin ajokortti. Jos osal listujalla ei korttia ole, sen voi suorittaa ennen var sinaista tapahtumaa. Niemelän mukaan green card kursseja järjestetään myös Gumbölessä pitkin kesää. Ne ovat lyhimmillään vain parin päivän mittaisia. – Jos ei golfaa, voi tietenkin osallistua muutenkin, esimerkiksi tulemalla katsomaan puttinäytöstä, Las sila toteaa. YHTEISVASTUUGOLFISSA KISATAAN kahdessa sarjas sa, yksityis ja yrityssarjassa. Lisäksi tapahtumassa järjestetään useita erikoiskilpailuja. – Yhteisvastuugolf motivoi golfia harrastavia ih misiä lahjoittamaan hyvään tarkoitukseen samalla, kun saa itse harrastaa hyvää liikuntaa samanhenkis ten ihmisten kanssa, sanoo Niemelä. Yhteisvastuugolf pe 23.8. Gumböle Golfissa. Ilmoittauminen viimeistään ma 5.8. irene.erkko@evl.fi tai tekstiviestillä 050 374 4826. Tiedustelut Hannu Niemelä p. 0500 414 602 ja Ari Lassila p. 040 512 1661.

MENOT 1. – 15.8.

10 A Kirkko ja kaupunki | 1.8.2019

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Konfirmaatiomessu la 3.8. klo 10. City 3 -rippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Päivi Linervo, avustaa Pirjo Myllärniemi, kanttori Leena Talvio. House band. Messu su 4.8. klo 10. Liturgia ja saarna Marja Malvaranta, avustaa Mari Mathlin, kanttori Marja-Liisa Talja, urkuri Leena Talvio. Konfirmaatiomessu su 4.8. klo 15. Pöyhölä 3 -rippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Aleksi Majuri, avustaa Heikki Kerätär ja Laura Kuisma, kanttori Petri Koivusalo. House band. Konfirmaatiomessu la 10.8. klo 10. Kiipula 5 -rippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Oiva Hujanen, avustaa Pentti Airaksinen, kanttori Petri Koivusalo. House band. Messu su 11.8. klo 10. Liturgia ja saarna Mari Mathlin, avustaa Seppo Särkiniemi, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Päivikki Leinonen. Konfirmaatiomessu su 11.8. klo 15. Melontariparin konfirmaatio. Liturgia ja saarna Jyri Hakala, avustavat Sari Vikström-Kivioja ja Mika Savolainen, kanttori Petri Koivusalo. House band.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa alkaen su 11.8. Pyhäkoulu ja kirkkokahvit. Järj. Espoon seurakunnat ja International Evangelical Church in Finland (IEC). Lisätiedot: www. church.fi ja www.migrantchurch.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKKO Suvisunnuntain iltamusiikki -konserttisarja su klo 19. Vapaa pääsy. Ks. Kirkoissa soi -palsta. Urkuyö ja Aaria -konserttisarja to klo 21. Liput ja ohjelma: www.urkuyofestival.fi. Espoon tuomiokirkon kesän aukioloajat ma–su klo 10–18, 31.8. asti. Tuomiokirkko on Tiekirkko ma–pe klo 11–16.30, 2.8. asti. Oppaat esittelevät kirkkoa.

ESPOON TUOMIOKIRKON SRK-TALO Kansainvälinen messu alk. su 11.8. klo 16.30. Perhekerho to 15.8. klo 10–11.30.

AURORAN KAPPELI

Café Auroran kesäkahvila ti ja ke klo 12–14, 6.-28.8. Perhekerho ma 12.8. klo 10–11.30. Iltaperhekerho ma 12.8. klo 17.30– 19. Perhekahvila ke 14.8. klo 10–12.15. Vauvaperhekerho to 15.8. klo 13–14.30. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Perhekerho ke 14.8. klo 9.45–11.15. Perhekahvila pe 16.8. klo 9–12. www.kalajarvenkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI

Kirpputori ja kahvila, os. Kaivomestarinkatu 8, ma klo 10−13 ja to klo 10−17, 12.8. alkaen. Peitto- ja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja käsityöpiiri to klo 17−19. Tied. Iina Madubuike, 050 438 0189.

SYKSYN MUSKARIT Alk. ke 14.8. ILM. ryhmiin on avoinna: www.espoonseurakunnat.fi/ muskarit. Tied: taija.karppinen@evl. fi tai heli.vapaakallio@evl.fi.

LAPSIKUOROT ALOITTAVAT

Perhekerho ti 13.8. klo 10–11.30. Perhekahvila to 15.8. klo 9–12. www.kauklahdenkappeli.fi

To 22.8. Auroran kappelilla. ILM. 6−14-v. laulajat Tuike ja Välke -kuoroihin: www.espoonseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta/musiikki/ kuorot.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

EXODUS-KUORO

Perhekerho ke 14.8. klo 10–11.30. www.laaksolahdenkappeli.fi

Nuorille ja nuorille aikuisille alk. to 15.8. klo 18.30 Espoon tuomiokirkon srk-salissa. Tervetuloa uudet laulajat klo 18! Tied. 040 765 2160 tai annaliisa.haunio@evl.fi.

KAUKLAHDEN KAPPELI

NUPURIN KAPPELI Perhekerho ma 12.8. klo 10–11.30. Perhekahvila pe 16.8. klo 9–12. www.nupurinkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Suvelan kesäilta ke 7.8. klo 18. Kesäistä ohjelmaa ja pientä purtavaa. Rukoushetki ma-pe klo 12 alk. 12.8. Iltaperhekerho ke 14.8. klo 17.30–19. Iltapala 1,50 e. Vauvaperhekerho ma 12.8. klo 13–14.30. Perhekerho ti 13.8. klo 13–14.30 ja pe 16.8. klo 10–11.30. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Perhekerho to 15.8. klo 10–11.30. www.viherlaaksonkappeli.fi

Pariasiaa-illat ti klo 18–19.30 Suvelan kappelilla. 17.9. ja 5.11. Ohj. Mari ja Jaakko Laurikainen. Tied. 050 511 0165. Solmuja parisuhteessa -kurssi tai -neuvonta kriisissä oleville tai eroa harkitseville. Kurssi: 1.10., 12.11. klo 17.30–20 sekä 12.10., 19.10. ja 26.10. klo 9–16.30 Kirkonkympissä. Hinta 120 e/pari. ILM. 15.9. asti. Parineuvontaa (8–10 krt) 100 e/pari. Tied. outi.wenell@evl.fi, 040 547 4146. Maksuvapautus tuloperustein mahdollinen. Parisuhteen vuorovaikutuskurssi 30.8.–1.9. Hvittorpissa. Hinta 120–140 e/pari. Ohjaajina Sirpa ja Reijo Tuori. Tied. ja ILM. 9.8. mennessä: outi. wenell@evl.fi, 040 547 4146.

PERHEILLE

Narsistin uhreille Suvelan kappeli alk. ti 20.8. klo 18. Luottamuksellinen ryhmä, 10 tapaamista. Tied. 050 511 0165 tai kirsi.kanerva@evl.fi.

Parista perheeksi -ilta ensimmäistä lastaan odottaville to 8.8. klo 17–19 Kirkonkympissä. Mahdollisuus kasteinfoon. Tied. 050 5110 165, 040 5474 146 tai oman alueen neuvolasta. Toimiva perhe -vuorovaikutuskurssi vanhemmille. To klo 17.30–19.30: 3.10., 24.10.,31.10., 7.11., 21.11. 28.11., 5.12. sekä la 12.10. ja 16.11. (klo 10–14) Kalajärven kappelissa. Lastenhoito. Hinta 50 e/ aikuinen. Tied. miia. korttila@evl.fi, 050 5836 886 tai anna.lahtinen@evl.fi, 050 4341 063.

NAISTEN SAUNAILTA

PERHERETKET

Hvittorpissa pe 30.8. klo 17.30–21. ILM. ja kysy yhteiskyydeistä viim. 21.8.: 050 438 0164, kirsi.muurimaki@evl.fi tai 040 736 9315, virpi. sutelainen@evl.fi. Hinta 10 e.

Perheiden retkipäivä su 1.9. klo 11–16 Hvittorpissa. Hinta 5 e/hlö, 15 e/ yli kolmen hengen perhe. ILM. 12.8. mennessä: www.espoonseurakunnat.fi. Omat kyydit. Tied. 040 525 1216, aila.pihlajavesi@evl.fi. Liikunnallinen perheleiri 13.–15.9. Velskolassa. Omat kyydit. Hinta 45 e/ aik., 25 e/lapsi. ILM. 9.8. asti: www. espoonseurakunnat.fi/tapahtumat/ 2019-09-13/liikunnallinen-perheleiri. Tied: anna.lahtinen@evl.fi, 050 434

NARSISSIVERTAISTUKIRYHMÄ

TUKEA PARISUHTEESEEN Parisuhteen pysäkit Espoon tuoET lev 138 x 145 mm miokirkon srk-talolla kerran kuussa, alk. ti 27.8. klo 18: ”Hyvinvoiva parisuhde”. Tied. 040 547 4146 tai outi. wenell@evl.fi.

1063.

PERHEKERHOT ALKAVAT 12.8. Lasten ja vanhempien yhteiset perhekerhot alkavat kappeleilla, katso tarkemmin kappelien kohdalta.

KIVIKIRKKOVAELLUS Pyhiinvaellus Espoon tuomiokirkolta Vantaan Pyhän Laurin kirkolle. Lähtö ja alkuhartaus la 17.8. klo 8 Espoon tuomiokirkolla. Matka n. 26 km, tarvittaessa matkan varrelta pääsee julkisella liikenteellä kotiin. Omat eväät, juotavaa ja hyvät kengät mukaan. Perillä n. klo 18–19. Ohjaajana Panu Pihkala. Tied. ja ILM. 17.8. mennessä: mari.mathlin@evl.fi, 050 438 0182. Hinta 10 e.

LUONTOPYHIINVAELLUS Suomen luontokeskus Haltiasta Velskolaan la 31.8. klo 13–18. Ohj. ympäristöteologi ja -tutkija Panu Pihkala. Pituus n. 9 km, kesto n. 4–5 tuntia pysähdyksineen ja evästaukoineen (omat eväät). Paluukuljetus bussilla Velskolasta Haltiaan Espoon keskuksen kautta. ILM. 23.8. mennessä: yst.toimisto.espoo@evl.fi. Lisätiedot: johanna.hirsto@evl.fi, 050 340 2908.

PÄIVÄ FRANSISKUS ASSISILAISEN SEURASSA la 31.8. klo 9.30–19 Hvittorpissa. Näkökulmina oikeudenmukaisuus, rauha ja luomakunnan eheytyminen. Kolmannen sääntökunnan rukoushetki, pieni pyhiinvaellus ja messu. Järj. Espoon tuomiokirkkoseurakunta, Espoon hiippakunta ja Fransiskaaninen kolmas sääntökunta (TSSF). Hinta 30 e. Tied. ja ILM. 9.8. mennessä: 040 531 1040, marja.malvaranta@ evl.fi. Mahdollisuus yöpymiseen, kysy lisää.

EKUMEENINEN KULTTUURIMATKA Valamoon, Lintulaan ja Kuopion ortodoksiseen kirkkomuseoon 6.–8.9. Hinta 200–250 e. Tied. 040 531 1050. ILM. www.espoonseurakunnat.fi > Tule mukaan > Aikuiset > Matkat, retket ja leirit.

PIPOJA & KÄSINEITÄ ASUNNOTTOMILLE Keräämme uusia pipoja ja käsineitä/lapasia jaettavaksi Asunnottomien yönä to 17.10. Tuo lahjoituksesi Kirkonkymppiin, liitä mukaan teksti ”Asunnottomien yö”. Tied. 040 547 1861, kirsi.salonen@evl.fi.

DIAKONIAN AJANVARAUS KESÄLLÄ 11.8. saakka: Kaipaatko tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Soittamalla vahtimestarille 040 502 4838, voit tiedustella päivystävän diakoniatyöntekijän yhteystiedot, jos et tavoita alueesi työntekijää.

LISÄÄ TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat löytyvät myös verkkosivuiltamme: www.espoonseurakunnat.fi.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ IG: @meidankirkko Twitter: @EspooEtSrk

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 1. – 15.8.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Toivon Tori, Soukankaari 8 B Kerhotila: Iivisniemen aukio 1

MESSUT Messu su 4.8. klo 11 kirkko. Santaharju, Erkko, Puukko. Piknik-kirkkokahvit. Messu su 4.8. klo 17 Soukan kappeli. Erkko, Puukko. Piknik-kirkkokahvit. Nuorten messu pe 9.8. klo 20 Sode. Kohijoki. Messu su 11.8. klo 11 kirkko. Pesonen, Ylisuutari, Puukko. Piknik-kirkkokahvit. Messu su 11.8. klo 17 Soukan kappeli. Ylisuutari, Puukko. Piknik-kirkkokahvit. Nuorten messu pe 16.8. klo 20 Sode. Ylisuutari. Hila 2 -rippikoulun konfirmaatio la 17.8. klo 11 kirkko. Turtiainen, Yli-Jaskari. Anjala 2 -rippikoulun konfirmaatio la 17.8. klo 14 kirkko. Kohijoki, Puukko. Messu su 18.8. klo 11 kirkko. Erkko, Pesonen, Yli-Jaskari. Piknik-kirkkokahvit. Messu su 18.8. klo 17 Soukan kappeli. Pesonen, Yli-Jaskari. Piknik-kirkkokahvit.

Meren ja taivaan välillä -keskustelu- vontaa myös seurakunnan kouluteryhmä to klo 14–15.30 Meriemy, tuilta vapaaehtoisilta. Lisätietoa Merenkäynti 3, paritt. vkot. diakoniatyöntekijöiltä ma klo 13–14 Ruoanvalmistuskurssi Rosolli alkaa p. 09 8050 6638 Espoonlahden to 22.8. aamupäivällä, Soukan kapkirkko, Kipparinkatu 8 ja to klo 9–10 peli. Ryhmä kokoontuu 6 kertaa ja p. 09 8050 6738 Soukan kappeli, mukaan mahtuu 8 henkilöä. Tied. ja Soukankuja 3. ilm. Taina Leinonen, 050 517 0656. SPR:n terveyspiste ma 12.8. klo 8–10 ASIAA PAPILLE? kirkko. Mahdollisuus mittauttaa Papin tavoitat ma-pe klo 9–21 verenpaine ja keskustella terveydesnumerosta 050 432 8496. tä anonyymisti. Syksyn muut kerrat OstariPastori to klo 13–15 kauppa2.9., 7.10., 4.11. ja 2.12. keskus Pikkulaiva. Tule moikkaaEspoon kaupungin sosiaaliohjaaja maan! ti 20.8. klo 9–11 kirkko. Syksyn muut MEILLÄ RUKOILLAAN kerrat pe 20.9., 18.10., 15.11. ja 13.12 klo 8–11. Avoin rukouspiiri su messun ja Onko sinulla rahahuolia? Rari-toikirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 minta auttaa! Voit saada talousneuEL 91 x 160kirkko. mm

OLLAAN IHAN PIHALLA Piknik-kirkkokahvit elokuun ajan su klo 11 messun jälkeen kirkko ja klo 17 messun jälkeen Soukan kappeli. Seurakunta tarjoaa kahvia, teetä ja mehua, messuvieraat voivat tuoda pientä purtavaa jaettavaksi.

TUKEA JA APUA Palveluajat ma klo 13–14 Espoonlahden kirkko, p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan kappeli, p. 09 8050 6738. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9 kirkko, vuoronumeroiden jako klo 8.40. Aamupala ti klo 9–10 kirkko, alk. 20.8. Leipämessu pe 30.8. klo 10 kirkko. Soppalounas messun jälkeen.

1.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

Arkiaamun rukoushetki ma–pe klo 8.50 kirkko.

TOIVON TORI Kirpputori avoinna to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Tahdotko tulla mukaan tekemään hyvää? Torilla on tarvetta uusille ahkerille vapaaehtoisille! Kysy lisää eveliina.roznovski@evl.fi, 041 518 1244.

SIUNATTUNA KOULUTIELLE Ekaluokkalaiset ja opettajat siunataan to 8.8. klo 18 kirkko. Pastori Heikki Lehti, kanttori Helena Yli-Jaskari, seurakunnan lasten- ja nuorisotyönohjaajia sekä koulujen opettajia. Jäätelötarjoilu. Tervetuloa perheet ja muut läheiset, erityisesti kummit. www.suuremmansuojassa.fi

NÄHDÄÄN RANNALLA Saunapaku ja pappi biitsillä to 8.8. Kivenlahden ranta. Paikalla ollaan klo 15–20. Pelejä ja leikkejä, laulua ja juttelua, sauna lämpiää klo 16–19.

KAKEN KAHVILA Tule juttelemaan ja tapaamaan muita kahvikupin äärelle pe klo 12–14 Iivisniemen seurakuntakoti. Yhteistyössä K-kauppias Nina Muhonen.

LAULETAAN ULKOSALLA Yhteislaulua la 10.8. klo 17 Pakkasmäen kesäteatteri, Espoonlahdentie 10, kanttori Helena Yli-Jaskari. Pullakahvit, ota mukaan kahvimuki.

LUETAAN YHDESSÄ Suomen kielen opetusta pienryhmissä viikoittain, mukaan voi tulla milloin vain ja lapsen saa ottaa mukaan. Ryhmä naisille ti klo 9.30–11 Soukan kappeli, alk. 3.9. Ryhmä kaikille ke klo 17.30–19 kirkko, alk. 4.9.

YHTEISVASTUU OPEN Tehdään hyvää pelaamalla golfia! Golf-kilpailu pe 23.8. Gumböle Golf. Lue lisää nettisivulta www.espoonseurakunnat.fi/osallistu/yhteisvastuu. Kisa on avoin kaikille Green Cardin suorittaneille. Ilm. viim. 5.8. irene.erkko@evl.fi. Tänä vuonna Yhteisvastuu tukee lasten ja nuorten koulutusta kotimaassa ja maailman katastrofialueilla.

HÄÄYÖ Nyt on helppoa mennä naimisiin! Me on varattu kirkko ja kakkukahvit

Menokasvo

SAUNALAHTIPÄIVÄ Paljon ohjelmaa kaiken ikäisille la 31.8. klo 10–14 Saunalahden koulu, Brinkinmäentie 1. Seurakunta tarjoaa mm. muskarihetkiä ja pomppulinnan.

SINUA TARVITAAN! Kerhonohjaajaksi kouluikäisten lasten kerhoihin? Kerhorekry ti 13.8. klo 17–19 Sode. Kysy lisää 040 546 5196 tai 040 596 1686. Haluatko opettaa suomen kieltä maahanmuuttajille? Infotilaisuus ke 28.8. klo 17.30 kirkko. Tule rohkeasti tutustumaan ilman sitoutumispakkoa! Eikä tässä vielä kaikki: vapaaehtoisille on hommia mm. puhelinystävänä, arkiystävänä, ikäihmisten kerhon ohjaajana, elintarvikejakelussa, apuna keittiöllä, kirkkoväärtinä, kirpputorilla… ArkiYstävä-kurssi nuorille la 21.9. klo 12–16 Sode. Tied. siiri.lehti@evl. fi, 040 728 6646. ArkiYstävä-kurssi la 28.9. Soukan kappeli. Tied. ja ilm. minna.maijanen@evl.fi, 040 705 3358.

LEIRIELÄMÄÄ

Perheleiri Hilassa Kirkkonummella 20.–22.9. Askarrellaan, saunotaan, pelataan, hiljennytään ja vietetään leppoisaa aikaa yhdessä oman ja muiden perheiden kanssa. Hinta 40 e/aik., 20 e/yli 3-v. lapsi. Ilm. verkkosivullamme 8.8.–31.8. www. espoonseurakunnat.fi -> Espoonlahden seurakunta -> Aikuiset -> Perhe ja parisuhde. Tied. tanja.routama@ evl.fi tai. 050 441 9154. Isovanhempien ja lastenlasten leiri Velskolassa 28.–29.9. Iloista ohjattua yhdessäoloa. Hinta 30 e/ aik., 15 e/yli 3v. lapset. Ilm. ja tied. viim. 31.8. leena.jarvinen@evl.fi tai 041 535 6190.

NUORET Tsekkaa www.sodesode.fi, @sodesta. Sode, Soukantie 13. Nuorten ilta pe klo 17–22, messu klo 20. Kerhorekry ti 13.8. klo 17–19 Sode. Syyskauden avajaiset pe 30.8. klo 17–22.

Otetaanko niihin uusia laulajia? – Lastenkuoroihimme saavat tulla kaikki halukkaat. Ne ovat matalan kynnyksen harrastuksia, joissa nautitaan musiikin riemusta. Lapset saavat kuoroharjoitusten päätteeksi tarran ja esiintymisen jälkeen vähän hienomman tarran. Esiinnymme joitakin kertoja vuodessa, lähinnä oman seurakunnan tilaisuuksissa, kuten perhemessuissa ja kauneimmissa joululauluissa.

Ovatko lasten kuorot maksullisia? – Ne ovat ilmaisia ja avoimia kaikille. Meillä ei kysytä, kuulutko kirkkoon tai asutko meidän seurakunnan alueella. PAULA HUHTALA Kuorojen toiminta jatkuu kesätauon jälkeen. Lisätietoja verkossa www.espoonseurakunnat.fi/ kuorot sekä www.kauniaistenseurakunta.fi

ESKO JÄMSÄ

Miten kuorossa laulaminen kehittää lasta? – Kuorossa kehittyy taito toimia yhdessä ja tehdä asioita samanaikaisesti toisten kanssa. Siellä opitaan uusia lauluja, tehdään retkiä ja saadaan uusia kavereita. Tavoitteena on saada syttymään laulamisen ja musisoinnin kipinä, joka kantaisi aikuisikään asti. Perhekuorossa laulaminen taas on koko perhettä yhdistävä harrastus, isovanhempia ja kummeja unohtamatta.

– tule paikalle tulevan puolisosi kanssa. Hääyö pe 30.8. klo 21–00, vihkiajat puolen tunnin välein. Hääparille ja n. 10 häävieraalle tarjotaan seremonian jälkeen kakkukahvit. Varaukset Espoon seurakuntien palvelukeskus ma–pe klo 9–15 p. 09 8050 2601.

Tule laulamaan Olarin lapsikuoroihin – kaikki mahtuvat mukaan Kanttori Päivi Hakomäki, johdat Olarin seurakunnassa kuoroja. Millaisia? – Minikuorossa on nelivuotiaita ja sitä vanhempia lapsia, Satakielissä eskarilaisista alakoululaisiin ja Perhekuorossa lapsia aikuisten kanssa. Satakielet-kuoro on on toiminut tosi pitkään. Minikuoro ja Perhekuoro perustettiin, kun meiltä kyseltiin, missä pienet lapset sekä lapset vanhempineen saisivat laulaa.

MENOT 1. – 15.8.

12 A Kirkko ja kaupunki | 1.8.2019

LE 91 x 112 mm

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531. Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1

siunaamaan pikkukoululaiset. Kouluun lähtijälle lahjaksi Lapsen Raamattu. Lopuksi tarjolla kirkkomehut, -kahvit ja jäätelöt.

tuu kymmenen kertaa. Ilm. viim. ma 19.8.: marjo.kandelin@gmail.com, p. 044 241 8855.

KRITORYHMÄ

Tutkitaan kristinuskon perusteita avoimessa, ystävällisessä ja rennossa ilmapiirissä. Alk. to 19.9. klo 18 Lasten kappeli Arkissa. Ilm. ja tied. viim. 15.9. Kirsi, 045 131 7927, tai Markku, 040 866 0108.

Lupa tuntea – Kritoryhmä, sielunhoidollinen vertaisryhmä, alkaa KilonRistissä to 22.8. klo 18 ja kokoontuu joka toinen torstai. Ohjaajana Marjo Kandelin. Ryhmä kokoon-

ALFA-KURSSI

VERTAISTUKEA LESKILLE

Tule virkistymään ja jakamaan kokemuksia muiden leskien kanssa retkelle ti 17.9. klo 9–17. Suuntaamme leirikeskus Hvittorpiin. Ilm.viim. 15.8. diakoni Riitta Türkmen, 040 546 5198, riitta.turkmen@evl.fi.

NAISTEN KESÄSAUNAT Hvittorpin rantasaunalla ma 12.8. ja 2.9. klo 18–21 (Hvittorpintie 245, Masala). Kulku omin kyydein. Ilmoittautuminen viim. viikkoa ennen, ilm. ruoka-aineallergiasi: Eliisa Lassila, p. 040 715 9250 (myös tekstiviesti).

KESÄKAHVILA Kuulumiset ja kuppi kuumaa! Ke 14.8. klo 14–15 Karakappelissa. Kahvia tarjolla klo 14–14.30 ja sen jälkeen hartaus.

MESSUT JA HARTAUDET Viikkomessu joka to klo 18 Perkkaan kappelissa 29.8. asti. Messu ja kirkkokahvit su 4.8. klo 13 Karakappeli. Koskela, T. Salo, Latvanen. Kaupunkirippikoulun konfirmaatiomessu la 10.8. klo 11 Karakappeli. T. Salo, Koskela, Latvanen, Aroheikki, Kumpulainen. Messu ja kirkkokahvit su 11.8. klo 13 Karakappeli. Yletyinen, Granlund, Latvanen. Hengähdä hetki joka ti klo 12.30 Karakappeli.

SOIVAN KESÄKAHVILAN PÄÄTÖSKONSERTTI Eloisasti elokuuhun kuorolaulun voimalla to 1.8. klo 12 Perkkaan kappeli. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoron lauluyhtye Kullervo Latvasen johdolla. Lopuksi pullakahvit ja rupattelua. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

VIRTAA LAULUSTA KESÄPÄIVÄÄN!

KESÄRAAMATTUPIIRI

Kesäpäivän yhteislaulut ke 7.8. klo 14 Karakappeli. Kansanlauluja, ikivihreitä, virsiä...

SIUNATAAN PIENET KOULUTIELLE

LASTEN JA PERHEIDEN TOIMINTA ALKAA

Lisää ohessa.

KesäRaamiksen viimeinen kerta ma 5.8. klo 18 Karakappeli.

Ekaluokkalaisten siunaaminen ke 7.8. klo 18 Karakappeli ja klo 18 Perkkaan kappeli. Tervetuloa mummit, kummit, vaarit ja vanhemmat

Vauvakerhot. Tilaisuus tutustua muihin vanhempiin ja jakaa kokemuksia vauva-arjesta. Suunnattu ensimmäisen lapsensa saaneille.

Hartaus ja laulutuokio. Suolainen välipala. Ma klo 13–15 Lasten kappeli Arkki, ti klo 13–15 Perkkaan kappeli ja ti klo 13–15 Uuttu. Alk. 12.8. Perhekahvilat. Tapaa muita aikuisia ja lapsia vapaan yhdessäolon, askartelun ja leikin merkeissä! Hartaus ja laululeikkejä. Kahvia ja pikkupurtavaa. Ma klo 9–11.30 Lasten kappeli Arkki, ti klo 9–11.30 KilonRisti (kädentaitopainotteinen), ke klo 9–11.30 Karakappeli ja to klo 9–11.30 Uuttu. Alk. 12.8. Uutta! Iltapäiväperhekahvila to klo 13–15 KilonRisti. Tähän perhekahvilaan voit ottaa myös pikkukoululaisen mukaan. Alk. 12.8. Parista perheeksi -ilta ensimmäistä lastaan odottaville ke 14.8. klo 16.30 KilonRisti. Ilta on osa perhevalmennusta.

RYHMÄT JA KERHOT ALOITTELEVAT TOIMINTAANSA Raamattu- ja rukousryhmä ke 14.8. klo 18.30 Perkkaan kappeli. Tied. Anni Katajisto, p. 040 566 0963. Äiti-Teresa -piiri to 29.8. klo 10.30 Karakappeli. Kaikki aikuisten pienryhmät aikatauluineen löydät verkosta: www. espoonseurakunnat.fi/leppavaaranseurakunta/aikuiset

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

OL 91 x 155 mm

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Messu su 4.8. klo 11. Liturgia ja saarna Inari Varimo, avustava pappi Henri Röytiö, kanttori Sari Rautio. Messu su 11.8. klo 11. Liturgia ja saarna Anna Poutiainen, avustava pappi Juha Virta, avustava pappi Henri Röytiö, kanttori Sanna Franssila. Matinkappeli: Kesäkirkko tiistaisin klo 13. Tule hetkeksi hiljentymään Matinkappelille. Kesän ajan kesäkirkko tai -hartaus. Hartaushetken jälkeen kahvit kesäkahvilassa klo 13.30–15. Liturgia ja saarna 6.8. Henri Röytiö, 13.8. Juha Virta.

EKALUOKKALAISTEN SIUNAAMINEN Koulutiensä aloittavat siunataan matkaan ke 7.8. klo 18 Olarin kirkossa. Inari Varimo, Päivi Hakomäki, Timo Kekkonen, Mia Silvola. Kahvi-/ mehutarjoilu.

KESÄLAULUT JA KESÄKAHVILA KIRKONMÄELLÄ 14.8. saakka keskiviikkoisin klo 13

Kesälaulut Olarin kirkolla. Klo 14 kesäkahvila.

KAPPELEIDEN KESÄKAHVILAT – COLOURFUL SUMMER CAFE Mahdollisuus myös keskustella diakoniatyöntekijän kanssa. Welcome to meet your new friends at Colourful Summer Cafés in Matinkappeli and in Olarin kappeli! The parish deacon is available for discussion. Matinkappelilla tiistaisin 13.8. saakka. Kesäkirkko tai hartaus klo 13 ja kahvila sen jälkeen. Christian Worship Service at 13 in Matinkappeli. Olarin kappelilla torstaisin klo 13, 15.8. saakka.

KIRKKOPÄIVYSTYS Tule hiljentymään, keskustelemaan ja juomaan kupponen kahvia tai teetä. Vapaaehtoinen kirkkopäivystäjä paikalla ke klo 13–15 Olarin kirkolla 14.8. saakka. Tiedustelut: marja. jauhiainen@evl.fi tai p. 040 531 1029.

CHAPPLE KESÄLLÄ Chapple, Iso Omena on avoinna kaikenikäisille 3.6.–9.8. arkisin klo 9.30–16. Leikkinurkkaus salissa arkisin klo 9.30–16.30. Nuoret tervetuloa piipahtamaan Chapplen aukioloaikoina. Kesän pop-up-tapahtumista tietoa: nuori. chapple.fi ja instagram: chapplenuoret.

Parittomilla viikolla naisten vuoro. Haku soutuveneellä Nuottaniemen venesataman itäreunan laiturista kello 18. Parillisilla viikoilla haku sekä klo 17 että klo 18. Miehet saunovat ensin klo 18:30 saakka ja sitten naiset klo 20:een. Omat eväät, grillausmahdollisuus. Muista laudeliina ym. saunomisvälineet. Saarimaksu on 3 e. Ei lemmikkieläimiä. Säävaraus, myrskyllä ei saunota. Ei sovi liikuntarajoitteiselle. Tiedustelut Sekavan puhelimesta 044 068 8068.

KESKUSTELUAPUA, TUKEA JA NEUVOJA Papin puhelin: ma–pe klo 12–21, p. 040 547 1857. Diakonian ajanvaraus: Puhelimitse tiistaisin klo 10–11, p. 050 432 9368. Henkilökohtaisesti käymällä voit ajan varata Matinkappelilla (Liisankuja 3) tiistaisin klo 10–11.

KESÄILLAN MOZART Konsertti Olarin kirkossa su 11.8. klo 19. Tarjoilua tuntia ennen. Päivi Kantola, sopraano. Kamariorkesteri La Tempesta. Jyri Nissilä, kapellimestari. Sibelius – Mozart. Liput 10/15 e.

MATINKAPPELIN SENIORIKERHO Tervetuloa tapaamaan muita seniori-ikäisiä, juttelemaan ja jakamaan ajatuksia kahvikupposen äärelle maanantaisin klo 13. Matinkappelin seniorikerho aloittaa syksyn kokoontumiset jo ma 19.8.

SAAREEN SAUNOMAAN Sekava ry tarjoaa mahdollisuuden saunoa Stora Blindsundin saaressa Matinkylässä kesäkeskiviikkoisin.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki Nähdään Kivenlahden rannalla Nyt on tilaisuus saunoa meren äärellä telttasaunassa! Saunapaku ja Espoonlahden seurakunnan pappi vierailevat biitsillä Kivenlahdessa. Paku, pappi ja seurakunnan porukka ovat paikalla klo 15–20, sauna lämpiää klo 16–19. Ohjelmassa on myös pelejä ja leikkejä, laulua ja juttelua. Saunapaku ja pappi biitsillä to 8.8. klo 15–20 Kivenlahden uimarannalla, Merivalkama 11.

Mozartia kesäillassa Olarissa Sopraano Päivi Kantola ja Kamariorkesteri La Tempesta kapellimestarinaan Jyri Nissilä esittävät Sibeliuksen ja Mozartin upeaa musiikkia Olarin kirkossa. Vuonna 1997 perustetun La Tempestan soittajat ovat pääosin suomalaisia musiikin ammattilaisia. Kesäillan Mozart -konsertti su 11.8. klo 19 Olarin kirkossa. Liput 10/15 e.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT JA KIRKKOKAHVIT KAUNIAISTEN KIRKOSSA KLO 10 Su 4.8. saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Mimosa Mäkinen ja kanttorina Teija Palolahti. Su 11.8. saarna teol. maist. Mila Knuth, liturgia Anna-Kaisa Tuomi ja kanttorina Anna Marte.

KESÄKAHVIT Ke 7.8. klo 14 kirkon sisäpihalla (sateella sisällä). Teijan laulukoulu. Teija Palolahti ja Pirjo Luoma.

MENOT 1. – 15.8.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Messu su 4.8. klo 10 Tapiolan kirkko. Hulmi, Linnoinen, Jurmu. Viikkomessu ke 7.8. klo 8 Tapiolan kirkko. Linnoinen, Malkamäki. Konfirmaatiomessu, Aholansaaren rippikoulu la 10.8. klo 11 Tapiolan kirkko. Tiihonen, Jokivuori. Konfirmaatiomessu, Hilan musiikkirippikoulu su 11.8. klo 10 Tapiolan kirkko. Ristimäki, Jokivuori. Viikkomessu ke 14.8. klo 8 Tapiolan kirkko. Ristimäki, Jokivuori.

LÄHETYKSEN KESÄSEURAT Kesäseurat ke 7.8. klo 18 Tapiolan kirkko. ”Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, sen Jumala valitsi”. Kristittyjen tilanne Kiinassa. FT, TT Paulos Huang, Antti ja Leena Rusama.

RYHMÄT JA PIIRIT Kohtaamispaikka torstaisin klo 12.30 Tapiolan kirkko. Tied. Sanna Pihlaja, p. 050 452 2874. Mieli maasta -ryhmä keskiviikkoisin klo 18 Tapiolan kirkko. Tied. Mikko Hellström, p. 044 756 0105.

LIGHT OF LOVE -KONSERTTI Ke 28.8. klo 19 Kauniaisten kirkossa. Maria Sarmanto, laulu, Heikki Sarmanto, piano ja Junnu Aaltonen, huilu. Heikki Sarmannon musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavun hyväksi.

ÄITISEMINAARI KAIKENIKÄISILLE ÄIDEILLE Riuttarannan leirikeskuksessa Vihdissä 28.–29.9.2019. Tarjolla on viihtyisää yhdessäoloa, herkullista ruokaa, saunomista, hemmottelua ja rentoutumista oman huoneen rauhassa. Seminaariohjelmassa luentoja voimavaroista ja yhteistä työskentelyä teeman Mukana KAUparissa. 43 x 77 mmperhetyöntekijä Sanni Hackman ja lastenohjaaja Taru Lapinharju. Kuljetukset omilla tai kimppakyydeillä. Täysihoi-

MUSIIKKIA PUOLENPÄIVÄN AIKAAN Kesäkonserttisarjan konsertit Tapiolan kirkossa 20.8. saakka tiistaisin klo 12. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle. Ti 6.8. Tapiolan kuoro, joht. Pasi Hyökki. Ti 13.8. Hannu Jurmu, tenori, Jouni Somero, piano.

YLÖSNOUSEMUKSEN NUORISOKUORO PIETARISTA Konsertti ke 7.8. klo 19 Tapiolan kirkko. Kuoronjohtajana Jelena Golivatsky, Anatoli Golivatsky urut. Ohjelma 7 e. Vapaa pääsy.

ERORYHMÄ – EROSTA ETEENPÄIN SYKSY 2019 Erosta eteenpäin -vertaistukiryhmä aloittaa syyskuussa ja kokoontuu 5 kertaa torstaisin 19.9., 3.10., 17.10., 31.10. ja 21.11. klo 17.30 Tapiolan kirkko. Ryhmään mahtuu 6–8 avo- tai avioeron läpikäynyttä. Vertaisryhmässä käsittelemme mm. eron aiheuttamaa kriisiä, tunteita ja muutosta. Ryhmä on maksuton. Lastenhoito leikki-ikäisille järjestetään tarvittaessa. Ohjaajina psykoterapeutti Raija Krusius ja perhetyöntekijä, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava. Tied. ja ilm. viim. 10.9. kristiina.larjava@evl.fi, 050 358 1064.

tohinta 50 e. Ilmoitt. susan.hackman@evl.fi 1.9. menn. Lisätietoja: Sanni Hackman 050 3722 410.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSA I ESBO DOMKYRKA Sö. 4.8 kl. 12.15. Ertman, Majuri, Sandberg, Malmgren, Brunell. Församlingspastor Aleksi Majuri och kantor Mauriz Brunell välsignas till tjänst. Klockstapelkaffe. Sö 11.8. kl. 12.15. Maria Lindberg, Brunell. Klockstapelkaffe.

MUSIK I SOMMARKVÄLLEN I ESBO DOMKYRKA

NUORTEN AVOIMET OVET

ORGELNATT & ARIA

Parillisen viikon maanantaisin alkaen 19.8. klo 15.30–18.00 tule tapaamaan kavereita kirkon nuortentilaan. Voit mm. pelata, soittaa, tehdä välipalaa ja läksyjä.

Esbo domkyrka varje sommartorsdag kl. 21–22. Mer info & biljetter: urkuyofestival.fi

NUORTEN ILTA

PÄIHDELEIRI Tervetuloa Espoon seurakuntien järjestämälle päihdeleirille Hvittorpin leirikeskukseen ti–to 10.9.– 12.9.2019. Leiri on päihteetön ja tarkoitettu espoolaisille päihdekuntoutujille. Hinta 30 e. Leirillä ohjelmassa mm. askartelua, saunomista, keskustelua ja hiljentymistä. Tied. ja haku päihdeleirille 7.8.–23.8. diakonissa Sanna Pihlaja 050 452 2874.

DIAKONIAN AJANVARAUS TAPIOLASSA Ajanvaraus puhelimitse ti klo 9–11, p. 040 531 1011 tai 09 8050 4433. Ajanvaraus s-postitse: diakonia.tapiola@

evl.fi. Mikäli käytössäsi ei ole puhelinta tai sähköpostia, voit käydä Tapiolan kirkolla tiedustelemassa vapaata aikaa työntekijälle. Emme voi luvata diakoniatyöntekijän olevan kirkolla heti tavattavissa.

HILJAISUUDEN JOOGA Ryhmä aloittaa syksyllä Tapiolan kirkolla ti 1.10.–3.12. klo 17–18.30 (ei 29.10.). Hinta 30 e, Kaikukortilla ilmainen. Ohjaaja Ulla-Maija Kyrölä, diakonissa, psyk. sairaanhoitaja, bibliodraama- ja retriitinohjaaja. Tied. ja ilm. viim. 15.9. ullamaijakyrola@hotmail.com, 050 346 5348. Mukaan mahtuu 15 osallistujaa.

RETRIITTI Hiljaisuuden retriitti Hilan kurssikeskuksessa 6.–8.9. Retriitti alkaa pe 6.8. klo 18 päivällisellä ja loppuu su 8.9. klo 15. Ohj. Ossi Tervonen ja Eeva Rapeli. Hinta espoolaisilta 90 e, muualta tulevilta 140 e. Hinta sis. täyshoidon, majoituksen ja liinavaatteet. Ilm. ossi.tervonen@evl.fi, 040 525 0251.

Sylivauvaryhmät on tarkoitettu kaikkein pienimmille (4/2019 tai sen jälkeen syntyneille) ja heidän vanhemmilleen. Vertaisryhmässä vanhemmuus vahvistuu keskustellen,

To 15.8. klo 18 kirkon kerhorakennuksen nuortentiloissa.

Ti 13.8. klo 18.30 Kauniaisten kirkossa. Mehu- ja pullatarjoilu.

kysellen ja ihmetellen. Vauvoille musiikkihetki, jossa lorutellaan, lauletaan, tanssitaan ja soitetaan. Ryhmä aloittaa elokuun puolivälin jälkeen, kun on riittävästi osallistujia (6–12). Ryhmä kokoontuu to klo 12.30–13.45 Tapiolan kirkolla. Tied. ja ilm. sähköpostitse. Kristiina Larjava, perhetyö, sielunhoito, Solmu-parineuvonta, kristiina.larjava@evl.fi.

SYLIVAUVAT 2019

Sö. 4.8. kl. 19. Cantabile. Elja Puukko, sång, Tommi Niskala, orgel. Bach, Händel, Schubert, Dvorak, Merikanto, Löytty. Sö. 11.8 kl. 19. Duo Medieval. Uli Kontu-Korhonen & Anneliina Koskinen, sång & olika medeltida instrument. Medeltidsmusik för nutidsmänniskan. Fritt inträde & program. Frivillig kollekt för musikarbetet i domkyrkan.

EKALUOKALAISTEN KOULUTIELLE SIUNAAMINEN

1.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

BARN- OCH FAMILJEVERKSAMHET Dagklubbarna för 2–5-åringar och miniorklubbarna för skolbarn i årskurs 2–3 börjar fr.om. 13.8. Familjeklubbarna för föräldrar och småbarn börjar vecka 34. Mer info: esboforsamlingar.fi/kommed/barn-och-familj

SOMMARSAMLING FÖR DAGLEDIGA

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA

Ti. 13.8. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 13–14.30. Andakt, program, kaffe med dopp, samvaro.

SÖ 4.8 Högmässa kl. 12. SÖ 11.8 Högmässa kl.12.

ÖPPEN MOTTAGNING

TO 1.8 och 8.8 kl. 10–11.

Torsdagar kl. 10–12 Esbo svenska församlings kansli, Kyrkog. 10. Kom och träffa diakoniarbetaren för samtal.

DIAKONIMOTTAGNING SOMMARCAFÉ TO 1.8 och 8.8 på kyrkans innergård kl. 13.30–15.

MENOT 1. – 15.8. PEXELS

14 A Kirkko ja kaupunki | 1.8.2019

Kirkoissa soi TO 1.8. Soiva kesäkahvila: Eloisasti elokuuhun kuorolaulun voimalla klo 12 Perkkaan kappelissa. Kullervo Latvasen kokoama Leppävaaran Kirkon Kamarikuoron lauluyhtye esittää yllätysnumeroita kirkon muuttopakkauksien yhteydessä löytyneiden kansioiden kätköistä. Konsertin lopuksi pullakahvit ja rupattelua. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Urkuyö & Aaria: Liedin loistoa klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Topi Lehtipuu, tenori; Ralf Gothóni, piano. Schumann: Dichterliebe, Nummi: Vuoripaimen. Liput 14–39 e. www.urkuyofestival.fi.

SU 4.8. Suvisunnuntain iltamusiikki: Cantabile klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Elja Puukko, laulu; Tommi Niskala, urut. Bach, Händel, Schubert, Dvorak, Merikanto, Löytty. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Tuomiokirkon musiikkityölle.

TI 6.8. Musiikkia puolenpäivän aikaan: Tapiolan kuoro Pasi Hyökin johdolla klo 12 Tapiolan kirkossa. Ešenvalds, Pärt, Grigorieva, Donceanu, Hosokawa. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle. Konserttisarja tiistaisin 20.8. asti.

KE 7.8. Kesäpäivän yhteislaulut klo 14–15 Karakappelissa. Virtaa laulusta kesäpäivään! Laulukattauksessa kansanlauluja, ikivihreitä, virsiä ja lauluja. Sopii kaikenikäisille. Ylösnousemuksen nuorisokuoro Pietarista klo 19 Tapiolan kirkossa. Kuoronjohtajana Jelena Golivatsky, Anatoli Golivatsky, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

TO 8.8.

na Taavi Oramo. Fauré, Debussy, Stravinsky. Liput 14–39 e. www. urkuyofestival.fi.

SU 11.8. Kesäillan Mozart -konsertti klo 19 Olarin kirkossa. Päivi Kantola, sopraano. Kamariorkesteri La Tempesta; Jyri Nissilä, kapellimestari. Sibelius – Mozart. Liput 10/15 e. Tarjoilua tuntia ennen. Suvisunnuntain iltamusiikki: Duo Medieval klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Uli Kontu-Korhonen & Anneliina Koskinen, laulu ja moninaiset keskiaikaiset soittimet. Keskiaikaista musiikkia nykypäivän ihmiselle. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Tuomiokirkon musiikkityölle.

TI 13.8. Musiikkia puolenpäivän aikaan: Hannu Jurmu, tenori, Jouni Somero, piano klo 12 Tapiolan kirkossa. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle.

TO 15.8. Urkuyö & Aaria: Tänä yönä en pelkää kulkea yli pimeän klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Seela Sella, lausunta; Pia Freund, sopraano; Kristian Attila, piano. Esityksessä kuullaan mm. Sibeliuksen, Kuulan ja Kuusiston sävellyksiä, Katri Valan, L. Onervan ja Aino Kallaksen runoja sekä Aino Sibeliuksen ja Alma Kuulan kirjeitä. Liput 14–39 e. www. urkuyofestival.fi.

SU 18.8. Suvisunnuntain iltamusiikki: Fantasia klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Jan Lehtola, urut; Petri Komulainen, käyrätorvi; Gustafsson. Aho, Ruoff, Hakim. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Tuomiokirkon musiikkityölle.

KE 28.8. Light of Love -konsertti klo 19 Kauniaisten kirkossa. Maria Sarmanto, laulu, Heikki Sarmanto, piano ja Junnu Aaltonen, huilu. Heikki Sarmannon musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavun hyväksi.

DUO MEDIEVALIN ALBUMI

Urkuyö & Aaria: Kansallisooppera Espoossa – Pyhä ja maallinen klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Virva Puumala, sopraano; Stefania Saglietti, harppu. Suomen kansallisoopperan orkesteri, kapellimestari-

Apua & tukea Tukea päihteettömyyteen Espoon seurakuntien yhteisesti järjestämä päihdeleiri Hvittorpin leirikeskuksessa ti–to 10.9.–12.9. Leiri on päihteetön ja tarkoitettu espoolaisille päihdekuntoutujille. Leirillä ohjelmassa mm. askartelua, saunomista, keskustelua ja hiljentymistä. Tied. ja haku leirille 7.8.–23.8.: diakonissa Sanna Pihlaja, p. 050 452 2874.

Sinustako ArkiYstävä? ArkiYstävä-koulutuspäivä lauantaina 28.9. klo 10–15 Soukan kappelissa, os. Soukankuja 3, 02360 Espoo. Kahville voi tulla jo klo 9.30. Tule mukaan ArkiYstävien iloiseen joukkoon! Vapaaehtoisena voit toimia juttu- tai ulkoiluseurana vanhukselle tai yksinäiselle. Tule kuulemaan ja saamaan tietoa ArkiYstävä-toiminnasta Espoon seurakunnissa. Koulutuspäivä ei vielä sido toimintaan. Kouluttajina diakoniatyöntekijät Tarja Huttunen ja Minna Maijanen. Koulutus on maksuton. Ilmoittautumiset ma 16.9. mennessä Minna Maijaselle p. 040 705 3358, minna. maijanen@evl.fi tai Tarja Huttuselle p. 040 734 7715, tarja.huttunen@evl.fi. ArkiYstävä-kurssi nuorille la 21.9. klo 12–16 Sodessa, Soukantie 13. Tied. siiri.lehti@evl.fi, 040 728 6646.

Retki leskille Virkistystä ja toivoa – leskien retki ti 17.9. klo 9–17 Hvittorpiin. Retki sinulle, joka olet menettänyt puolisosi. Päivän aikana mahdollisuus muistella edesmennyttä läheistä, nauttia toisten seurasta ja halata diakonia. Olet lämpimästi tervetullut! Ilm. viim. 15.8.: diakoni Riitta Türkmen, 040 546 5198.

Tukiryhmä narsistin uhreille Uusi Narsissi-vertaistukiryhmä narsistin uhreille aloittaa elokuussa Suvelan kappelissa, os. Kirstintie 24. Ryhmä on luottamuksellinen ja kokoontuu 10 kertaa: 20.8., 10.9., 24.9., 15.10., 29.10., 19.11., 10.12., 14.1., 24.2. ja 25.2. klo 18–20. Talo tarjoaa kahvin ja teen. Tiedustelut perhetyönohjaaja Kirsi Kanerva, 050 511 0165 tai kirsi.kanerva@evl.fi.

Tukea perheille ja parisuhteeseen ESPOON PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUS Ammatillista keskusteluapua parisuhteen, perheen ja henkilökohtaisen elämän kipukohdissa. Yhtey-

Perheasiain neuvottelukeskus tarjoaa ammatillista keskusteluapua parisuhteen, perheen ja henkilökohtaisen elämän kysymyksissä. Apua voivat tarjota myös seurakuntien perhetyöntekijät ja erilaiset ryhmät. Lue lisää: espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea/perheelle. denotot ma, ti, to ja pe klo 9–11 p. 09 8050 2420. KAUNIAISTEN SEURAKUNTIEN PERHENEUVONTA Perheneuvoja Maritta Kirilä ma-to klo 8–16 p. 050 301 7018. Keskusteluapua parisuhteen, perheen tai yksinelävän ongelmiin. ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Pariasiaa-illat ti klo 18–19.30 Suvelan kappelilla. 17.9. ja 5.11. Ohj. Mari ja Jaakko Laurikainen. Tied. 050 511 0165. Parisuhteen vuorovaikutuskurssi 30.8.–1.9. Hvittorpissa. Hinta 120–140 e/pari. Ohjaajina Sirpa ja Reijo Tuori. Tied. ja ilm. 9.8. mennessä: outi. wenell@evl.fi, 040 5474 146. Perheiden retkipäivä su 1.9. klo 11–16 Hvittorpissa. Hinta 5 e/hlö, 15 e/ yli kolmen hengen perhe. Ilm. 12.8. mennessä: www.espoonseurakunnat.fi. Omat kyydit. Tied. 040 525 1216, aila.pihlajavesi@evl.fi. Liikunnallinen perheleiri 13.–15.9. Velskolassa. Omat kyydit. Hinta 45 e / aik., 25 e lapsi. Ilm. 9.8. asti: www. espoonseurakunnat.fi/tapahtumat/2019-09-13 liikunnallinen-perheleiri. Tied: anna.lahtinen@evl.fi, 050 4341 063. Perheiden retkipäivä su 1.9. klo 11–16 Hvittorpissa. Yhteistä ohjelmaa ja vapaata yhdessäoloa. Lounas, lettuja nuotiolla, voit ottaa mukaan myös omaa grillattavaa. Sauna ja uintimahdollisuus. Hinta on 5 e /hlö, 15 e /perhe. Ilm. 12.8. mennessä: www.espoonseurakunnat.fi. Omat kyydit. Lisätietoja: 040 5251 216, aila. pihlajavesi@evl.fi. Vuorovaikutustaidot parisuhteessa -kurssi: 30.8.–1.9. Hvittorpissa. Opettelemme puhumiseen, kuuntelemiseen ja ristiriitojen ratkaisemiseen liittyviä taitoja. Hinta 120–140 e/ pari. Ohjaajina Parisuhdekeskus Katajan vertaisohjaajat Sirpa ja Reijo Tuori. Tied. ja ilm. 9.8. mennessä: outi.wenell@evl.fi, 040 5474 146. Parisuhteen pysäkit: Mahdollisuus kysyä asiantuntijoilta ja keskustella parisuhdeasioista. Tiistaisin klo

18–19.30 Espoon tuomiokirkon srk-talolla: 27.8. Hyvinvoiva parisuhde 24.9. Parisuhteen vuorovaikutus ja rakentava riitely. 22.10. Tunnetaitojen merkitys parisuhteessa. 12.11. Seksuaalisuus ja läheisyys 3.12. Erillistymisen haasteet ja mahdollisuudet. Tied. 040 5474 146 tai outi. wenell@evl.fi. ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Perheleiri 20.–22.9. Hila. Askarrellaan, saunotaan, pelataan, hiljennytään ja vietetään leppoisaa aikaa yhdessä oman ja muiden perheiden kanssa. Hinta 40 e/aik., 20 e/yli 3-v. lapsi. Ilm. www.espoonseurakunnat. fi 8.8.–31.8. Tied. Tanja Routama, 050 441 9154, tanja.routama@evl.fi. Isovanhempien ja lastenlasten leiri 28.–29.9. Velskola. Iloista ohjattua yhdessäoloa, hinta 30 e/aik., 15 e/yli 3-v. lapsi. Ilm. ja tied. viim. 31.8. Leena Järvinen 041 535 6190, leena. jarvinen@evl.fi. Lisää tietoa tuesta perheille: www. espoonseurakunnat.fi/apua-jatukea/perheelle

Aug at 18.30 at the Fellowship Hall of the Espoo Cathedral, Kirkkoranta 2. Welcome! Any questions: call Anna-Liisa Haunio, tel. 040 7652 160 or email: anna-liisa.haunio@evl.fi. Urdunkielinen piiri pe 16.8. klo 18 Kauklahden kappeli os. Kauppamäki 1. Urdunkielinen messu la 17.8. klo 16 Kauklahden kappeli, os. Kauppamäki 1.

Chinese Family Club on Fri 9th August at 5-9 pm at Uuttu (Lintukulma 2). Evening tea and Bible study. Welcome! Info: Kenny Ding, kenny. ding@gmail.com, tel. 050 387 5192. Arabic Young Adult Group “The Redeemed” Fri 9th and 16th August at 3 pm at Perkkaa Chapel. Bible study and meeting. Pastor Ramez Ansara, tel. 050 304 1689.

Multicultural families LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA If you want to discuss with a diaconal worker in English, contact Heli Taina-Rantakaulio, heli.taina-rantakaulio@evl.fi, tel. 040 513 0867. Diaconal workers offer discussion, financial advice and material assistance, help in dealing with authorities and form filling, family and relationship counselling, emotional support and addiction counselling.

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Soita ja varaa aika tai tule käymään. Yhteystiedot löydät täältä: www. espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea, www.kauniaistenseurakunta.fi. Espoon seurakuntayhtymän puhelinvaihde: 09 80501.

International

Duo Medieval konsertoi Suvisunnuntain iltamusiikki -sarjassa su 11.8. klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Duo Uli Kontu-Korhonen ja Anneliina Koskinen soittavat sinfonia-nimisiä keskiaikaisia soittimia.

Worship Service in English on Sunday 11th of August at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi Exodus Choir for youngsters and young adults starts on the 15th of

ELÄMÄNKAARI

1.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

Seurakuntien yhteiset

Kastetut Annabel Amelia Bushgjokaj, Niilo Taito Emerson-Winter, Ava Eveliina Heikura, Jooa Sulo Konstantin Hotari, Ben Oliver Inkinen, Niilo Matias Jalkanen, Hugo Johnny-Pekka Kilpiäinen, Enne Alisa Kinnunen, Nooa Akseli Kinnunen, Greta Lili Helene Koljonen, Nathan Noah Beniami Kouakou, Nita Lunica Daw Lautkankare, Aliisa Maria Katriina Leppinen, Ylva Ottilia Määttä, Emil Juhani August Numminen, Minja Linnea Rosti, Samu Veikko Salminen, Elias Eero Suvilehto, Valtteri Tapio Tanner, Kiira Anna Maria Tasmuth, Emilia Eveliina Veijalainen, Aatu Toivo Väisänen. Avioliittoon aikovat Antto Olavi Kaartinen ja Elina Iida Maria Nuopponen, Henri Jonathan Liljeqvist ja Taru Kaarina Kulmala, Ora Kristian Meckelburg ja Mia Kristiina Honkanen, Juho Oskari Perttilä ja Saara Elina Heikkilä, Juho Samuli Sarjaluoto ja Essi Katariina Harjanti, Rasmus Rikhard Willman ja Jenna Marja Aho, Kristian Mikael Åberg ja Pinja Kirsikka Piipponen. Hautaan siunatut Rauha Amalia Laakso 98 v, Katri Paulakoski 97 v, Pauli Ensio Maijanen 87 v, Knut Tapio Palander 87 v, Erkki Armas Muhonen 85 v, Eeva Liisa Piipponen 84 v, Elvi Taimi Tolppanen 84 v, Raita Marjatta Hyvärinen 78 v, Matti Akseli Koskinen 78 v, Seppo Ensio Johannes Turunen 73 v, Atte Untamo Holopainen 70 v, Kari Juhani Kolehmainen 69 v, Sonja Kristina Magi 69 v, Jukka Tapio Kiviluoto 66 v, Sami Juhani Leskenmaa 50 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Lara Mariina Fornies, Camilla Hilja Linnea Haapa-aho, Ilona Adele Aurora Halvorsén, Ellen Lilja Charlotta Hätinen, Lilian Emilia Kaarina Kakko, Mia Sofia Heleena Kalmus, Pihla Nea Lilian Kauppinen, Niilo Eerik Johannes Kemppainen, Helmi Lilia Kristiina Kuusijärvi, Alvar Volter Verner Lindén, Alexa Linnea Eufemia Löyttyjärvi, Beni Julius Maila, Ebba Nuppu Vanamo Merinen, Eeda Ulpu Vellamo Merinen, Vilho Veikko Mäntylä, Tessa Iiris Parkkinen, Milja Ilona Ruuska, Anni Ihana Sirén, Sara Lilian Snellman, Jami Joonatan Teivainen, Lucas Emil Elias Tenno, Nemo Olavi Tikkanen, Isla Aurora Tuominen, Vienna Estelle Viskari. Avioliittoon aikovat Kristian Agathon Jukanpoika Meurman ja Anita Anneli Krooks. Hautaan siunatut Lea Marketta Käyhkö 89 v, Irja Tuulikki Rautemaa 88 v, Annikki Kormu 84 v, Voitto Rainer Hirvonen 80 v, Seppo Toivo Korpinen 78 v, Keijo Juhani Peltonen 73 v, Aune Marjatta Kuki 72 v, Madeleine Margareta Sjöblom 67 v, Anne Maritta Hakkarainen 65 v, Reijo Juhani Kunelius 65 v, Pia Annele Mäkelä 56 v, Petri Juhani Railo 45 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Rasmus Aleksanteri Hannula, Hertta Vilhelmiina Hirvonen, Ellen Isla Emilia Huttunen, Onni Matti Koistiola, Miro Mauno Tapani Kortelainen, Kaisla Ida Odessa Kotkas, Helmi Ella Matilda Kujala, Benjamin Matias Laine, Mila Minnea Laitinen, Kristian Antti Ilmari Ojanaho, Veerti Usko Obi Iisakki Parkkinen, Rasmus Pietu Olavi Pulliainen, Lili Helkky Olivia Saarimäki, Aaron Patrik Elias Söderlund.

Avioliittoon aikovat Ville Tapani Aalto ja Jenna Miia Emilia Viertola, Riku Petteri Kivimäki ja Tarja Pauliina Katariina Korpela Kivimäki, Hannu Hermanni Vesterinen ja Kaisu Marika Redsven. Hautaan siunatut Ilta-Elina Luotonen 95 v, Vieno Mirjam Hietikko 93 v, Mertta Helena Järvi 93 v, Alpo Olavi Vuorela 89 v, Väinö Erkki Olavi Mäkelä 84 v, Seija Tellervo Hakala 81 v, Jukka Oskari Dahlman 77 v, Reijo Olavi Häggman 77 v, Aila Alice Korpela 73 v, Pentti Juhani Tirkkonen 71 v, Hjalmar Henry Blom 66 v, Arto Juhani Inomaa 56 v, Satu Liisa Heiskanen 51 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Emma Helmi Maria Hämäläinen, Alice Sofia Nykänen, Elias Lionel Ocampo, Malva Leena Aurora Outakoski, Sebastian Sakarias Sedbom, Silva Elsa Marina Sippel. Avioliittoon aikovat Lauri Sakari Ajosmäki ja Eeva Johanna Luoto, Kalle-Oskari Juhani Mäkinen ja Camilla Liana Gabrielsson, Anton Nurmiainen ja Katri Maria Suikkanen. Hautaan siunatut Ruth Regina Lindblom 95 v, Eva Marjatta Aaltonen 92 v, Hilkka Maria Murtoniemi 90 v, Martta Katri Maanonen 89 v, Alli Siviä Vuorialho 89 v, Margareta Berit Raisa Alameri 88 v, Elvi Orvokki Vornanen 86 v, Arto Matias Yli-Isotalo 83 v, Leena Annikki Saarenoja 79 v, Erkki Antero Illukka 73 v, Pirjo Irmeli Toivonen 73 v, Jouko Eino Juhani Winter 72 v, Rauno Olavi Kuosa 71 v, Pekka Juhani Aaltonen 70 v, Elsa Eila Kyllikki Sirkkala 70 v, Jouko Kalevi Poutanen 66 v, Irma Sinikka Porkka 65 v, Pirjo Helena Kuisma 59 v, Arvo Ensio Lappalainen, Meri-Marja Nyman.

Diakonian retkipäivä kaikille virkistystä kaipaaville to 5.9 klo 9-15 Villa Hvittorpissa os. Hvittorpintie 245, Kirkkonummi. Hinta 15 e sisältää ruoan, ohjelman ja kuljetuksen, varaa mukaan tasaraha! Sitovat ilmoittautumiset diakoni Ritva Aarniolle ti 13.8 klo 12–15 ja pe 16.8 klo 9–12 p. 040 537 6854. Retki on Espoon seurakuntien yhteinen ja etusijalla ovat ensikertalaiset. Osallistujille lähetetään leirikirje. Järj. Espoonlahden seurakunnan diakoniatyö. Kivikirkkovaellus – pyhiinvaellus Espoon tuomiokirkolta Vantaan Pyhän Laurin kirkolle la 17.8. Lähtö ja alkuhartaus klo 8 Espoon tuomiokirkolla. Matka n. 26 km sopii normaalikuntoiselle, tarvittaessa matkan varrelta pääsee julkisella liikenteellä kotiin. Omat eväät, juotavaa ja hyvät kengät mukaan. Perillä ollaan n. klo 18–19. Tied. ja ilm. 17.8. mennessä: mari.mathlin@evl.fi, 050 438 0182. Hinta 10 e. Ohjaajana Panu Pihkala. Luontopyhiinvaellus Suomen luontokeskus Haltiasta Velskolan kurssikeskukseen Suo-

men luonnon päivänä la 31.8. klo 13 alkaen. Ohjaajana ympäristöteologi ja -tutkija Panu Pihkala. Vaelluksen pituus n. 9 km, kesto n. 4–5 tuntia pysähdyksineen ja evästaukoineen (omat eväät). Paluukuljetus linja-autolla Velskolasta Haltiaan Espoon keskuksen kautta. Ilm. 23.8. mennessä: yst.toimisto. espoo@evl.fi. Lisätiedot: johanna.hirsto@evl. fi, 050 3402 908. Päivä Fransiskus Assisilaisen seurassa la 31.8. klo 9.30–19 Hvittorpissa. Näkökulmina oikeudenmukaisuus, rauha ja luomakunnan eheytyminen. Ohjelmassa myös kolmannen sääntökunnan rukoushetki, pieni pyhiinvaellus ja messu. Hinta 30 e sis. ohjelman ja ruokailut. Tied. ja Ilm. 9.8. mennessä: p. 040 531 1040, marja.malvaranta@evl.fi. Hvittorpiin on mahdollista tulla jo perjantai-iltana tai jäädä lauantain ja sunnuntain väliseksi yöksi (10 e/yö). Järj. Espoon tuomiokirkkoseurakunta, Espoon hiippakunta ja Fransiskaaninen kolmas sääntökunta (TSSF).

MARI AARNIO

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Julius Erik Mikael Einiö, Ellen Hilla Marie Franck, Kai Alfred Karvonen Fisk, Elian Sisu Benjamin Lundqvist, Otso Uuno Matias Pienihäkkinen, Alpo Elias Yli-Savola. Avioliittoon aikovat Aaro Veli Kauppi ja Tiia Maria Tammi, Tuomas Olavi Koponen ja Susanna Maria Ingrid Saari, Tuomas Ville Santeri Krasila ja Anna Sisko Katriina Hemming. Hautaan siunatut Taimi Ester Ahonen 96 v, Ulla Brita Margareta Gullhild Karkkolainen 96 v, Marjatta Naimi Tuderus 92 v, Paavo Olavi Piepponen 90 v, Elsa Maria Hietala 89 v, Raija Elisabet Lähteenmäki 85 v, Eeva-Liisa Tuulikki Kylänpää 82 v, Reijo Saikkonen 79 v, Raili Leena Maria Voutilainen 77 v, Timo Heikki Huopaniemi 74 v, Heikki Pekka Tapani Laaksonen 73 v, Kari Ensio Pikkutupa 64 v, Pirjo Riitta Nielsen 59 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Totti Kristian Hämäläinen, Arne Alexander Nygård, Sofia Anneli Marianne Wikström. Kungörelse om äktenskap/Avioliittoon aikovat Mikko Jalmari Selenius ja Marie Gunhild Elisabet Nylund. Avlidna/Hautaan siunatut Birgit Alice Orpana 96 v, Anita Ingeborg Strömberg 92 v, Birgit Ingegärd Maria Korsström 80 v, Tage Nestor Holmqvist 74 v, Pia Camilla Lydman 74 v, Ralf Henrik Norrman 72 v.

Puhuminen helpottaa pahaa oloa ja lievittää yksinäisyyttä.

Yksinäisyys ja mielenterveysongelmat puhuttavat kesällä Palvelevassa puhelimessa PALVELEVAN PUHELIMEN soittomää rä ei ole laskenut, vaikka puhelinaut tamista tekee moni taho. – Viime vuonna Kirkon keskus teluapuun eli Palvelevaan puheli meen, Palvelevaan chattiin ja Palvele vaan nettiin tuli 90 000 yhteydenot toa, kertoo sielunhoidon asiantuntija Kimmo Nieminen kirkkohallituk sesta. – Akuutissa kriisissä olevat soitta vat Mielenterveysseuran kriisipuheli meen. Meillä apu on useimmiten kii reettömämpää. Ihmiset puhuvat yksi näisyydestä, ihmissuhteista, surusta, sairauksista, elämän merkityksestä, uskosta ja arkipäivässä jaksamisesta, Nieminen kuvaa. Kirkon Palveleva puhelin toimii val takunnallisesti itsenäisten seurakun tien ja seurakuntayhtymien yhteistyö nä. Tehtävään koulutetut vapaehtoi set päivystäjät sekä kirkon työntekijät, joita on yhteensä noin 2 000, vastaa vat puhelimeen joka ilta. Kesällä yksinäisyys nousee puhe luissa entistä enemmän pintaan. Sen tietää Palvelevassa puhelimessa päi vystävä vapaaehtoinen Maija (nimi muutettu). – Yksinäiset ihmiset ovat kesäl

lä vielä yksinäisempiä kaupunkilä hiöissä. – Eniten meille soittavat ihmiset, joilla on mielenterveysongelmia. Ke sällä ihmiset puhuvat usein siitä, että terapeutit ovat lomalla. Terapeutti on voinut antaa Palvelevan puhelimen numeron hätäavuksi, sanoo Maija. Maija tietää rajansa. Hän ei koe olevansa terapeutti vaan soittajan lä himmäinen yhden hetken ajan. Työelämässä mukana oleva Maija päivystää kahdesti kuussa. Kolmen tunnin vuoron aikana puheluita tu lee solkenaan, niin ettei tuolista eh di nousta. Puheluissa nousevat esiin paha olo ja ahdistus. Avioerotilanne, oma tai läheisen sairastuminen voi vat ahdistaa. – Soittajat eivät odota muuta kuin inhimillisyyttä ja läsnäoloa. He halua vat puhua ahdistustaan pois. He eivät yleensä kysele neuvoja, mutta välil lä pyydetään esirukousta. Lopuksi he kiittelevät, kun ovat saaneet puhua ja saaneet tukea, Maija kuvaa. EIRA SERKKOLA

www.kirkonkeskusteluapua.fi Palveleva puhelin p. 040 022 1180. Avoinna joka ilta klo 18–01, pe ja la 18–03.

16 A Kirkko ja kaupunki | 1.8.2019

Puhelinauttaminen tarvitsee yhteistyötä PALVELEVA PUHELIN on osa Kirkon keskusteluapua. Espoo lopetti yhteis työn Kirkon keskusteluavussa viime vuonna, Porvoo lopettaa tänä vuon na ja Vantaa ensi vuonna. Perusteluissa on erikoisia piirteitä. Ei haluta olla mukana palvelussa, joka hyödyttää muitakin kuin oman seura kunnan jäseniä. Ja toisaalta oman seu rakunnan avuntarvitsijat saavat avun muualta − siis siitä maanlaajuisesta verkostosta, jossa ei haluta enää toi mia. Kirkon keskusteluavun nykytasoi nen toiminta on mahdollista vain yh dessä tekemällä. Soittajat ja chattaajat ottavat yhteyttä kaikkialta Suomesta, ja päivystäjät vastaavat ympäri maa ta. Vantaalaisen murheita kuuntelee kajaanilainen, ja turkulaista ymmär tää järvenpääläinen. Luottamuksella ja nimettömästi. Palveleva puhelin on ainoita paik koja, johon voi soittaa mistä tahansa asiasta pelkän paikallisverkkomaksun hinnalla. Siksi monet puhelinauttajat ohjaavat soittajia meille. Ihmiset pu huvat yksinäisyydestä, ihmissuhteis ta, surusta, sairauksista, elämän mer kityksestä, uskosta ja arkipäivässä jak samisesta. Päivystäjät ovat yleensä vapaaeh toisia. Tavallisia ihmisiä, jotka halua vat auttaa toisia. Kirkon keskustelu avun verkosto tarjoaa heille koulutuk sen ja puitteet tehdä hyvää. On hie noa, kun muutkin kuin palkansaajat haluavat toimia kirkossa. Pääkaupunkiseudulla työntekijöil lekin on jaettu vuoroja. Työ on mo nesti vaativaa, mutta innostavaa. Jos Espoo tekee oman puhelinpal velunsa ja Vantaa omansa ja muut seuraavat perässä, palataan ajassa taaksepäin sirpaleisen puhelinautta misen kauteen. Se olisi hankalaa ja te hotonta. Saamme enemmän hyvää ai kaan, kun toimimme kaikki yhdessä. Siinä on jotain kristillistäkin. Kimmo Nieminen sielunhoidon asiantuntija Kirkkohallitus

Karavaani kulkee – väärään suuntaan HALUAN OSOITTAA tukeni Päivi Räsä selle, joka sai jälleen lokaa niskaansa arvostellessaan kirkon maallistumista

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? TOM JOHANSSON

tyy pitäytyä raamatullisessa avioliitto käsityksessä. Vaikka kristillinen seura kunta on maailmassa ja kutsuttu koh taamaan ihmiset Jeesuksen armolla ja rakkaudella, se ei saa väärällä tavalla päästää maailmaa sisään. Seurakunnan on seisottava raama tullisen ihmiskäsityksen ja muuttu mattomien Jumalan säädösten takana myös maailman ja kulttuurin ympä rillä muuttuessa, ja muistettava tehtä vänsä Jeesuksen todistajana ja lähetti läänä. Sillä, ”jos suola menettää ma kunsa, millä se saadaan suolaiseksi?” Erään papin sanoihin viitaten: Kara vaani kyllä kulkee, mutta minne? Meri-Heini Siirilä Espoo

Kiitos merihautauksesta KIITOS ESPOON Meripelastusseural le veljeni uurnan hautaamisesta me reen. Koko kolmihenkinen, kaptee ni Reima Mäkeläisen johtama miehis tö asennoitui tilaisuuteen arvostavas ti ja kunnioittavasti. Toiminnassa oli rauha ja vakavuus. Jälkitunnelmana oli kiitollisuus. Veneen etääntyessä uurnan tyhjen nyspaikalta silmiimme jäi kuva aurin gonkimalteisessa meressä lepäävistä valkoisista ruusuista.

Anja-Kaisa Nissinen Espoo

Viihteestä on tullut nykyajan uskontoa Maailman tämän hetken suosituimpiin artisteihin lukeutuva Ed Sheeran esiintyi 23. ja 24. heinäkuuta Helsingissä Malmin lentokentällä yhteensä yli 100 000 ihmiselle. Malmin seurakunta oli juna-aseman luona toivottamassa konserttivieraita tervetulleiksi jakamalla ohikulkijoille Älä pelkää -siirtokuvatatuointeja. ”Älä pelkää” toistuu Raamatussa yli 350 kertaa. Se on viesti siitä, ettei ole mitään hätää.

ja sen osallistumista Prideviikkoon. Päivin kanssa saman vakaumuksen jakavat kuitenkin monet muut kristi tyt. Tarkoitukseni ei ole mollata, syr jiä tai vähentää homoseksuaalien ih misarvoa. Jos asettuu vastustamaan samaa sukupuolta olevien parien raa matullista vihkimistä avioliittoon, nä mä asiat helposti yhdistetään. Kyse on kuitenkin suuresta arvoky symyksestä eli siitä, millaiseksi Jumala avioliiton alun perin tarkoitti, ja mit

kä ovat tästä totuudesta luopumisen seuraukset. Sanomattakin on selvää, että jokai nen ihminen on arvokas, Jumalan luo ma, ja siten omaa vankkumattoman ihmisarvon ja oikeuden tulla kohdel luksi oikeudenmukaisesti ja kunnioit taen. Lopulta seurakunnan tehtävä ei ole puuttua lainsäädäntöön tai se kaantua siihen, miten yhteiskunnas sa tulisi toimia. Seurakunnan sisällä kuitenkin täy

JOSSAIN SEURAKUNNASSA soitettiin kirkonkelloja Suomen jääkiekkomaa joukkueen maailmanmestaruuden kunniaksi. Mutta mitä yhteistä on kir kolla ja urheilulla? Eikö Isossa kirjas sa kehoteta ihmisiä olemaan kilpaile matta keskenään? Eikä siihen kyllä mitään kirjoja kaan tarvita. Riittää, kun katsoo ym pärilleen nähdäkseen, mitä kilpailu saa ihmisissä aikaan. Pahaan asemaan joutuu Jumala, kun molempien puolien urheilijat pyytävät samalta Jumalalta ylhäältä apua voittaakseen mittelöt. Tämä kertoo siitä, että viihteestä on tullut nykyajan uskontoa, vaikka etenkin urheilu on vain aikuisten ih misten leikkiä ja illuusiota superihmi sistä. Robert Miettinen Helsinki