Kirkko ja kaupunki 2019 14 Vantaa

HY VÄN TÄHDEN.

14

15.8.2019 kirkkojakaupunki.fi

A8 Nyt pääsee vaivatta vihille

B1 Lasten Pisaraleirillä boffattiin ja pulikoitiin

Pyhäkoulun priimus Satu Silvo täytti pyhäkouluvihkonsa kepulikonstein.

Hän rukoilee edelleen joka päivä.

B 6

KREIKKALAINEN FILOSOFI EPIKUROS

Olen vakaasti sitä mieltä, että niin kauan kuin ei tee toisille pahaa, saa olla ihan millainen tahansa.

Iankaikkisesti

Jos jumala toteuttaisi ihmisten toiveet, hyvin pian olisi koko ihmissuku tuhoutunut, sillä aina on ihmisiä, jotka haluavat pahaa toisilleen.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

NÄYTTELIJÄ HANNELE LAURI KOTILIEDESSÄ 1.8.

Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi.

Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille mittaamaan.

MATTEUKSEN EVANKELIUMI 7:1–2

Rukous

Pääkirjoitus

KATRI SAARELA

Lisää laulua kouluun JOS KUVATAITEEN, musiikin, käsityön, historian, yhteiskuntaopin, uskonnon, elämänkatsomustiedon ja filosofian tila koulujen lukujärjestyksessä kapenee, saavat opiskelijat ja koululaiset vääristyneen kuvan maailmasta.

Pelkästään luonnontieteisiin ja teknologiaan perustuva koulutuspolitiikka voi johtaa vakaviin ekologisiin ja sosiaalisiin ongelmiin.

Näin väittävät tuoreen ArtEco-tutkimuksen tutkijat. Kansainvälisessä kolmivuotisessa tutkimuksessa tarkasteltiin nykyaikaisen länsimaisen yhteiskunnan piirteiden merkitystä ekososiaalisten TIETO EI NÄYTÄ ongelmien syntymiseen. Suomesta MUUTTAVAN ArtEco-tutkimukseen osallistui TampeKÄYTÖSTÄMME. reen yliopisto.

TARVITAAN TIEDON Ekososiaalisilla ongelmilla tarkoitetaan TAAKSE ULOTTUVAA esimerkiksi ympäristökatastrofeja, YMMÄRRYSTÄ. eläinten kaltoinkohtelua, sotia sekä rasistisia ja seksistisiä rikoksia.

”

ARTECO-TUTKIMUKSEN tiedotetta lukiessa tuli semmoinenkin asia mieleen, että sekä kuvataideterapia että musiikkiterapia ovat tutkitusti erittäin tehokkaita keinoja lasten ja nuorten ahdistuksen ja masennuksen hoidossa.

Eikö musiikkia ja kuvataidetta siis kannattaisi lisätä lukujärjestykseen, jotta tarve niiden käyttämiseen terapiakeinona vähenisi?

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki verkossa Kalastajan elämää Espoon historiaa tihkuvassa saaressa

TOM JOHANSSON

OVATKO METSÄT puineen ennen kaikkea taloudellinen voimavara? Sellainen ajattelu, jossa luonnolle nähdään vain taloudelle alistettu välineellinen arvo, johtaa helposti myös oppilaiden välineellistämiseen pelkiksi oppimiskoneiksi, väittävät ArtEco-hankkeen tutkijat.

Luonnontiede ja teknologia eivät suinkaan ole vähäpätöisiä tai merkityksettömiä asioita. Luonnontiede auttaa meitä ymmärtämään maailmaa ja tekniikka helpottaa meidän jokapäiväistä elämäämme.

Nykyaikaisen tekniikan avustamana luonnontiede on tuonut meille tärkeää tietoa esimerkiksi ilmastonmuutoksen vakavuudesta.

Tieto ei kuitenkaan näytä muuttavan käytöstämme. Tarvitaan tiedon taakse ulottuvaa ymmärrystä. Tällaisen ymmärryksen lisäämisessä koulun taito- ja taideaineilla sekä humanistisilla aineilla on paljon annettavaa.

Keskellä leppeää elokuuta järkyttää, miten täynnä vihaa maailma on.

Ihmiset solvaavat ja tappavat toisia ihmisiä, koska he vihaavat näiden ulkonäköä ja maailmankatsomusta.

Luojani, mikä tarkoitus on tällä mielettömyydellä?

Auttaisitko ymmärtämään, miksi rakkauden sanoma ei tavoita meitä kaikkia.

Kävimme tutustumassa kiehtovaan Pentalan saareen, jonka museon vetonaulana on omalaatuinen kalastaja Gurli Nyholm.

Katso video www.kirkkojakaupunki.fi/tv

Kirkko ja kaupunki VANTAA 15.8.2019

numero 14

Seuraava lehti ilmestyy 29.8.

KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

3

”Syö, juo, opiskele, harrasta ja muista levätä” Jukka-Mikko Karjalainen on toiminut ammattikoulun ja ammattikorkeakoulun oppilaitospappina Vantaalla vuodesta 1991. Hänen mielestään papin työn pitäisi olla ennen kaikkea ihmisten kohtaamista.

1

TEKSTI VENLA RAKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

Mitä pappi tekee oppilaitoksessa?

– Olennaisinta on syviin vesiin sukeltaminen. Kirkko keskittyy mielestäni liikaa messuun, jossa ei edes käy paljon ihmisiä.

Tärkeintä on kohdata ihmisiä. Heidän kanssaan voi jutella mistä vain.

– Menen itse sinne, missä ihmiset ovat. Sanoihan Jeesuskin ”menkää”, ei ”odottakaa, että ihmiset tulevat teidän luoksenne”. Kohtaamiset syntyvät spontaaneista keskusteluista ja siitä, että tulee paikalle.

2

Miten oppilaitos­ papin työ eroaa muusta papin työstä?

– Minulla ei ole messua pidettävänä, vaikka osaisin toki sellaisenkin toimittaa. Teen pitkiä työpäiviä.

Tapaan opiskelijakunnan edustajia ja

opetan myös säännöllisesti: muun muassa valmistuville lähihoitajille opetan vuosittain hengellisyydestä ja uskonnosta hoitotyössä.

– Mielestäni hengellisyyttä on kaikkialla ja papin työtä voi tehdä monella eri tavalla. Minusta esimerkiksi tuntuu, että pärjäisin hyvin myös kyläpappina, vähän kuin Isä Camillo. Jotkut opiskelijat ovatkin 1990-luvulla kutsuneet minua ”Isä Carilloksi” – se oli muunnelma sukunimestäni ja siihen aikaan tunnetusta Carillo-katkerojuomasta.

Tosin tarkemmin ajateltuna kyllä tämä oppilaitospapin työ on se, mitä teen mieluiten.

3

Mitä opiskelunsa aloittavan on syytä muistaa?

– Sanoisin, että syö, juo, opiskele, harrasta ja muista levätä.

– Opiskeluidensa loppuvaiheessa oleville haluaisin luoda uskoa tulevaisuuteen. Elämä täytyy ottaa vastaan, vaikka se ei olisikaan täysin sellaista kuin itse on suunnitellut. Siitäkin huolimatta se voi olla erittäin hyvä elämä.

4 5

Hoosianna vai Suvivirsi?

– Ilman muuta Suvivirsi, siinä on kaunis toivon näkökulma. Olin juuri kesän alussa lähihoitajaopiskelijoiden valmistujaisjuhlassa. Kyllä Suvivirsi raikui kauniisti 500 ihmisen laulamana.

Millainen on iltarukouksesi?

– Minulla ei ole säännöllistä iltarukousta. Joka ilta kyllä sanon itselleni, että tänään menen ajoissa nukkumaan.

Mutta silti joka ikinen Jumalan ehtoo käy niin, että kello on yli puolenyön ja minä vielä istun lukemassa sanomalehtiä.

– Usein luen Eino Leinon Helkavirsiä, Veikko Huovisen lyhyitä erikoisia tai Pentti Haanpäätä.

Haanpään kieli on Aleksis Kiven jälkeen rikkainta suomen kieltä. ■

4 A Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019 ARKKITEHTITOIMISTO OOPEAA

Havainnekuva rakenteilla olevan Tikkurilan kirkon kirkkosalista.

Tikkurilan kirkkoon haetaan taiteilijaa Tikkurilaan rakenteilla olevan taidekokonaisuudesta on julistettu avoin haku. Siihen sisältyy neljä osaa eli alttarialueen ja kadulle rajautuvien lasiseinien taide, kirkon katutason tiilimuuraukseen tulevien erikoistiilien painokuviot sekä kastepuu.

Taidekokonaisuuteen kuuluu myös noin sata tiiltä, jotka tulevat kirkon pääsisäänkäyntiin johtaviin seinäkkeisiin. Taiteilijalta odotetaan tiilimuurauksen tekstin ja kuvioinnin suunnittelua.

Haku etenee kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa taiteilijoiden tulee lähettää kuvia tuotannostaan, ansioluettelo ja perustelut, miksi olisivat päteviä.

Toisessa vaiheessa alustavaan neuvotteluun kutsutaan 3–5 taiteilijaa tai taiteilijaryhmää.

Vantaa irtisanoi Kirkko ja kaupunki -sopimuksen Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti 4.6. irtisanoa yhteistyösopimuksen Kirkko ja kaupunki -median kanssa vuoden 2021 alusta. Irtisanomisilmoitus jätettiin 6. elokuuta. Irtisanomispäätöksen mukaan Vantaan seurakunnat haluavat uudet neuvottelut Kirkko ja kaupunki -median kanssa jo tänä syksynä.

Kokouksesta, jossa irtisanomisesta päätettiin, on tehty myös kirkollisvalitus Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituksen teki neljä Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston jäsentä, jotka kuuluvat Tulkaa kaikki -liikkeeseen. Valitus koski kokouksen koollekutsumista ja sen myötä siellä tehtyjen päätösten lainmukaisuutta. Valitus ei kuitenkaan sisällä pyyntöä täytäntöönpanokiellosta, jolloin valtuuston päätös irtisanomisesta on voimassa.

Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto antaa valituksesta lausunnon hallinto-oikeudelle. Kirkko ja kaupunki -lehti jaetaan vantaalaisille normaalisti vuoden 2020 loppuun asti.

”Lentokone pitää tavoittaa kolmessa minuutissa” Helsinki-Vantaan lentoaseman ”pantterin” kattotykki ampuu vesivaahtoseosta 9 000 litraa minuutissa.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT ESKO JÄMSÄ

P

alomies Markku Salonen käynnistää Rosenbauer Panther -sammutusajoneuvon. 750 hevosvoiman Volvo-moottori jyrähtää käyntiin. Hän rullaa auton lyhyen matkan päähän kentälle ja käynnistää vesitykit.

Niiden toimivuus testataan joka aamu. ”Pantterissa” on 13 000 litran vesisäiliö ja 1 500 litran vaahtonestesäiliö. Katolla oleva tykki pystyy täydellä paineella ampumaan vesivaahtoseosta sadan metrin päähän. Puskuritykin kantama on 60 metriä.

Valtava nestevarasto tyhjenee noin puolessatoista minuutissa.

Sinä aikana palopaikalle on varmasti ehtinyt jo vähintään toinen Helsinki-Vantaan oman pelastuslaitoksen yksiköistä.

Painavat autot ovat yllättävän ketteriä ja niiden huippunopeus on 115 kilometriä tunnissa.

– Lentokone pitää tavoittaa alle kolmessa minuutissa, sanoo palomestari Kim Waenerberg.

Myös lentokentän sisätiloihin pitäisi ehtiä toimittamaan apua viidessä minuutissa olipa kyse palosta tai sairaustapauksesta.

”

KAIKKI SUJUI RAUHALLISESTI, PANIIKKIA EI SYNTYNYT. PALOMESTARI KIM WAENERBERG

HELSINKI-VANTAAN pelastusasema on Finavian yksikkö ja sen palveluksessa on 37 työntekijää. Kolmella eri puolella kenttää sijaitsevalla paloasemalla työskennellään neljässä vuorossa. Hälytysvalmiudessa on yleensä kuusi palomiespelastajaa ja palomestari.

Kahdella asemalla on kaksi miestä ja kaksi pantteria. Iso ajoneuvo on suunniteltu niin, että sitä pystyy operoimaan yksi henkilö. Näin saadaan tarvittavaa kalus-

toa nopeasti liikkeelle. Kolmannella asemalla on vielä yksi pantteri, maasturi johtoautona sekä normaali Scanian paloauto. Siinä on sammutusvälineiden lisäksi myös raivauskalustoa sekä ambulanssia vastaavat ensivastevälineet.

– Meillä oli viime vuonna 850 ensivastetehtävää. Tähän joukkoon mahtuu sydämenpysähdyksiä, joissa potilaan elvyttämiseen käytetään defibrillaattoria, Waenerberg mainitsee.

Kentän pelastusvalmiuteen liittyy kiinteä yhteistyö Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Lentokentän viereessä sijaitsevalta asemalta saadaan nopeasti lisätukea.

55-vuotias Kim Waenerberg on työskennellyt Helsinki-Vantaan pelastuslaitoksella vuodesta 2004. Sitä ennen hän toimi 19 vuoden ajan palomiehenä Helsingin pelastuslaitoksella.

– Olen viihtynyt täällä hyvin.

Keikkojakin on ihan riittävästi, eikä aika tule pitkäksi, Waenerberg sanoo.

Lento-onnettomuuksiin varau-

Kirkko osallistuu Tubecon-tapahtumaan Kirkko on jälleen mukana Tubecon-tapahtumassa, joka järjestetään 16.–17. elokuuta Helsingin Messukeskuksessa. Tubecon on videopalvelu Youtuben ympärille rakennettu tapahtuma. Kirkolla on tapahtumassa oma osastonsa.

– Tavoitteena on kohdata nuoria. Osastolla esitetään laadukkaita videoita. Tapahtuman yhteydessä on myös tubettamiseen liittyviä koulutuksia, kertoo tapahtumassa päivystävä pappi Jan Ahonen.

Kirkon osastosta vastaavat useat kirkolliset toimijat, kuten Nuori Kirkko ry, Saapas ja Kirkkohallitus.

Rosenbauer Pantherin hinta on 665 000 euroa. Sen kattotykki ampuu täydellä teholla sadan metrin päähän.

Palomies Markku Salonen näyttää paloauton kalustoa, kuten istuinta, johon on valmiiksi integroitu savusukelluksessa tarvittava varustus.

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

5

Masennustutkimus Etsimme potilaita kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa tutkitaan uudenlaisen lääkkeen tehoa vertaamalla sitä lumelääkkeeseen masennuksen hoidossa.

Voitte osallistua tutkimukseen, jos: • • • •

olette 18-65 -vuotias kärsitte masennuksesta teillä on ollut myös aikaisempi masennusjakso ette sairasta muuta mielenterveyden häiriötä kuin masennusta • ette käytä säännöllisesti psyykenlääkkeitä tai liikaa alkoholia

Masennuksen oireita ovat:

dutaan jatkuvalla harjoittelulla, jota varten kiitoteiden keskellä on lentokoneen runko. Todellisia onnettomuuksia on Waenerbergin aikana sattunut onneksi vain yksi. Pieni postikone sakkasi lähdön jälkeen ja putosi kalliolle. Kone tuhoutui, mutta lentäjä selviytyi.

ONNETTOMUUTEEN joudutaan varautumaan 20–30 kertaa vuodessa. Syynä saattaa olla esimerkiksi koneen tekninen vika.

– Muutama evakuointilanne on ollut, viimeksi jokin viikko sitten.

Kone pysähtyi kiitotielle, koska ohjaamoon tuli savua. Evakuoimme matkustajat, ja kone hinattiin tarkastukseen. Kaikki sujui rauhallisesti, paniikkia ei syntynyt.

Vaikka koneisiin liittyviä vaaratilanteita ei onneksi ole tämän enempää, se ei tarkoita, etteikö pelastuslaitoksella riittäisi koko ajan töitä.

Niitä on pienen kaupungin pelastusaseman verran: edellä mainittujen tehtävien lisäksi palohälytyksiä, öljy- tai vaarallisten aineiden vahinkoja ja hissistä pelastamisia.

Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoradat asetettuna Helsingin kantakaupungin kartan päälle kertovat alueen mittakaavan.

Viime vuonna erilaisia keikkoja oli yhteensä noin 1 200.

Lentoasemaa laajennetaan ja sen ympäristö on nyt yhtä isoa työmaata. Tämä vaikuttaa pelastajien kulkureitteihin. Kentällä toimivien yritysten nimet vaihtuvat, ja jos sattuu vaikka sairauskohtaus, on silti löydettävä nopeasti perille.

Siinä ovat apuna lähtöportit: ne pysyvät. Lentokentän alla kulkee kaapelitunnelien verkosto palonilmaisimineen, ja se on tunnettava.

KEHÄRADAN rakentaminen ja lentokentälle tuova tunneli tarkoittivat sitä, että myös mahdollista onnettomuutta kiskoilla ja asemalla piti alkaa harjoitella. Terrorismi on yksi uhka, johon on pakko varautua. Yhteistyökumppaneiden kanssa käydään asioita läpi, jotta osataan toimia hätätilanteessa.

Kumppaneita ovat Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, rajavartijat, poliisi ja alueella toimivat vartijat.

Lentoaseman kiitotiet kattavat alueen, joka Helsingissä ulottuisi keskustasta Lauttasaareen, Jätkäsaareen ja Kaivopuistoon. Alueen pinta-ala on 17 neliökilometriä.

– Tällä alueella työskentelee yli 20 000 ihmistä. Matkustajia oli viime vuonna 20,8 miljoonaa.

Kun määrä tästä vielä kasvaa, voi olla, että palomiehiäkin tarvitaan lisää, Kim Waenerberg pohtii.

Hän on tehnyt 24 tunnin vuoron ja on lähdössä kotiin lepäämään.

Toki vakavien tilanteiden harjoittelun ja tositoimien lisäksi työpäiviin mahtuu hauskojakin hetkiä. Sellainen oli esimerkiksi panttereiden vesitervehdys, jossa sammutusautot suihkuttivat kentälle saapuneiden MM-kultajääkiekkoilijoiden koneen päälle vetisen kunniakujan.

Sekin kävi samalla harjoituksesta: vesitykit toimivat oikein hyvin. ■

13

www.kirkkojakaupunki.fi

1.8.2019 kirkkojakaupunki.fi

Ki ilm rkko jok est ja k a J yy au um ver pu ala kos nki n p sa äiv ä.

Palomestari Kim Waenerbergin ajoneuvo on maasturi, josta löytyy muun muassa viisi radiota ja tabletti, josta löytyvät kartat ja tarvittavat tiedot eri kohteista.

• mielialan lasku, mielihyvän ja kiinnostuksen väheneminen • unihäiriöt, väsymys • keskittymiskyvyn ja muistin huononeminen • aloitekyvyn ja toimintatarmon väheneminen • toivottomuus, päätöksentekovaikeus • arvottomuuden tai syyllisyyden tunne • fyysiset oireet, lihasjännitys, ajoittain sydämentykytys • ruokahalun muutokset Tutkimus kestää enintään 11 viikkoa ja sisältää 6 tutkimuskäyntiä. Tutkimuksessa tehdään myös 5 yli yön unirekisteröintiä unen laadun selvittämiseksi. Tutkimus ja siihen kuuluvat vastaanottokäynnit ja lääkkeet ovat maksuttomia.

Suomessa tutkimuksesta vastaavana tutkijana toimii dosentti Antti Ahokas, Lääkärikeskus Mehiläinen Helsinki.

Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö.

Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 11.4, klo 15-18 soittamalla soittamalla numeroon 050-4308910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.

kirkkojakaupunki A 7 @kirkko_kaupunki Kauppakeskus­ mehiläiset pörräävät kirkkojakaupunki Matinkylässä

kirkkojakaupunki B1 Teologi Helga West: ”Kristillistäminen tuhosi melkein kaiken saamelaisuudesta”

En ole vakava Pyhimys-nimellä räppäävä Mikko Kuoppala ei yritä tehdä itsestään parempaa versiota B 6

6 A Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

Tunnustuksettomalla alueella näkee myös ristejä muiden symbolien joukossa. Omaiset suunnittelevat hautamuistomerkin.

Tunnustukseton hauta-alue kiinnostaa vain harvoja Honkanummen tunnustuksettomalle hauta-alueelle on haudattu vain vähän ihmisiä kahdentoista toimintavuoden aikana.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT TOM JOHANSSON

Honkanummen hautausmaan tunnustuksettomalla hauta-alueella on väljää.

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

7

H

onkanummen hau- taan tunnustuksettomalta alueelta. tausmaa on Helsin– Koska uurnahautaus yleistyy kogin ja Vantaan seu- ko ajan, arkkuhautapaikkoja vapaurakuntayhtymien tuu kristillisen hautausmaan puolelyhteinen maa-alue ta. Helsinkiläiset saavat halutessaan Vanhan Porvoontien lunastaa sieltä hautapaikan, Heiskavarressa. Sen vuonna 2007 avatulla nen sanoo. tunnustuksettomalla hauta-alueelJos vainajalla on sukuhauta pääla on 139 hautaa, joista 82 on arkku- kaupunkiseudulla, useimmiten henhautoja. kilö haudataan sinne.

Hautaustoimilain uudistajat ja toiYllättävää kyllä, monissa hautakimeenpanijat odottivat paljon suu- vissä, lyhdyissä tai muissa koristeisrempaa kysyntää. Siksi tunnustukset- sa on risti. Vierailija voi vain aprikoitomalla alueella on lähes 800 tyhjää da, ovatko omaiset mieltäneet ristin arkku- ja uurnapaikenemmän kuolekaa ja osa maasta on man symboliksi vielä kaavoittamatta. kuin kristilliseksi Espoon Kellonumsymboliksi. men hautausmaalla – Omaiset tetilanne on samantakevät hautamuispainen. TunnustuktomerkkisuunSUKUPOLVI, JOKA ON NYT settomalle alueelle nitelman, jonka ISOSSA MITTAKAAVASSA on haudattu 250 vaime hautausmaan ERONNUT KIRKOSTA, EI VIELÄ najaa, joista 83 musliedustajat hyväkLÄHIVUOSINA OLE TULOSSA mien kortteliin. Honsymme. Voimme kanummen luvuissa pyytää muutokHAUDATTAVAKSI. ei ole mukana mussia, jos esimerkikKAPPELITYÖNJOHTAJA limien hautoja, joille si suunniteltu kivi JYRKI HEISKANEN on varattu oma aluon liian iso, mutta eensa. symboleihin emVertailun vuoksi: koko Honkanum- me ole puuttuneet, Heiskanen sanoo. men hautausmaalle on haudattu 10 111 Kirkon jäsenmäärän väheneminen vainajaa vuosina 2007–2019. saattaa vaikuttaa hautaustapoihin viiEspoon Kellonummelle on haudat- veellä. tu samoina vuosina 2706 vainajaa.

– Sukupolvi, joka on nyt isossa mitKummallakin tunnustuksettomal- takaavassa eronnut kirkosta ja kirkon la alueella on sekä arkku- että uurna- opetuksista, ei vielä lähivuosina ole paikkoja, sirottelualue ja muistoleh- tulossa haudattavaksi. Vanhemmat to. Kellonummella alueelle on siro- sukupolvet haluavat haudan perinteltu 62 vainajan tuhkat, Honkanum- teiseltä hautausmaapuolelta, Heiskamella vain neljän. nen toteaa.

Tuhkahautaus on yleistynyt koko HONKANUMMEN TUNNUSTUKSETON Suomessa. Yksi syy lienee arkkuhauhauta-alue on jaettu Helsingin ja Van- tausta edullisempi hinta. taan puoliin. Vantaan puolella hautoja on paljon enemmän.

KAIKKIEN VAINAJIEN tuhkia ei hauVantaalaisten hautapaikkojen suu- data hautausmaille, vaan tuhkien sirempaa määrää voi kappelityönjohta- rottelu vesistöihin tai metsiin tai hauja Jyrki Heiskasen mukaan selittää se, taaminen muualle, vaikkapa kesämöettä vantaalaiset voivat hankkia arkku- kin puutarhaan, on kasvattanut suohautapaikan Honkanummelta ainoas- siotaan.

Esimerkiksi Harmajan majakan ja Suomenlinnan väliselle vesialueelle Abrahaminluodon tai Koirakarin tuntumaan sekä Espoon MiessaarenselälJokaisella on le on ripoteltu jo satojen vainajien tuhoikeus kirkon kat. Näitä hautaamisia ei tilastoida. hautasijaan Helsingin seurakuntayhtymän hauYleisten hautausmaiden yllätaustoimen päällikkö Risto Lehto näpito on kirkon lakisääteinen kee suuntauksessa merkin suomalaistehtävä. Jokaisella on oikeus ten vahvasta luontosuhteesta, joka ei saada hautasija kotikuntanole uusi ilmiö. Ihminen haluaa kuolsa evankelis-luterilaisen seuratuaan palautua luontoon. kunnan hautausmaalta tai sen Helsingin Hautauspalvelu järjestää tunnustuksettomalta hautamerituhkauksia eli tuhkan sirottelua alueelta. luvalliselle merialueelle Suomen aiHautaamisessa, tuhkauknoalla hautausveneellä. Hautauspalsessa ja tuhkan käsittelyssä tuvelun toimitusjohtaja Riitta Ovaska lee kunnioittaa vainajan katarvioi, että 15 vuoden toiminnan aikasomusta ja toivomuksia. Lähna jo ainakin tuhannen vainajan tuhtökohtana on uskonnonvakat on siroteltu mereen heidän vepauden toteutuminen sekä neensä kannelta. yhdenvertainen ja arvokas kohUskonnottomat ovat suurin asiatelu. kasryhmä, mutta myös moni luteriTuhkan sirotteluun muuallaisen kirkon jäsen on saanut viimeile kuin hautausmaalle tarvitaan sen leposijansa merestä. maanomistajan lupa. Paikkaa – Moni ajattelee, että meri on ikuiei saa merkitä, jottei siitä muonen ja anonyymi hautapaikka, jondostu yksityistä hautapaikkaa. ne ei tarvitse tuoda kukkia eikä kyntLähde: Opetusministeriö tilöitä, vaan ihmiset voivat muistella (minedu.fi) läheistään kotona, saattoväen kanssa paljon keskustellut Ovaska kertoo. ■

”

Hiilijalanjälki syyniin seurakunnissa Kirkko tahtoo olla hiilineutraali vuonna 2030. Siksi seurakuntia kiinnostaa muun muassa päästöjen kompensointi.

TEKSTI SUSANNA SOMPPI KUVA ISTOCK, KUVANKÄSITTELY MARI AARNIO

Y

mpäristö- ja ilmastoasiat ovat nousemassa vahvasti esiin seurakunnissa ympäri Suomen. Trendi on ilmennyt muun muassa kasvavana kiinnostuksena Suomen Lähetysseuran lanseeraamaa Hope Fund -ilmastorahastoa kohtaan.

Rekolan seurakunnassa Vantaalla herättiin päästöjen kompensaatiomahdollisuuteen, kun työntekijän oli matkustettava lentäen.

– Saman tien aloimme pohtia mahdollisuutta kompensoida myös muita päästöjä. Minusta matkustamisesta aiheutuvien päästöjen kompensointi olisi syytä sisällyttää Vantaan seurakuntayhtymän matkustussääntöön, sanoo Rekolan seurakunnan kirkkoherra Laura Maria Latikka.

Lentäminen on Rekolan seurakunnassa harvinainen matkustustapa. Ilmasto- ja ympäristöasiat huomioidaan arjessa monin tavoin.

– Hyödynnämme kimppakyytejä aina, kun se on mahdollista tai matkustamme julkisilla, Latikka kertoo.

Hän on tehnyt päästöjen kompensoinnista esityksen Rekolan seurakuntaneuvoston kokoukseen, joka pidetään 21. elokuuta.

KIRKKO ON sitoutunut kansalliseen ja kansainväliseen työhön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kirkon energia- ja ilmastostrategia hyväksyttiin helmikuussa 2019. Sen tavoitteena on, että kirkko olisi hiilineutraali vuonna 2030. Päästöjen kompensointi on osa strategiaa.

Hope Fund -ilmastorahastoon kertyvät varat käytetään Suomen Lähetysseuran metsityshankkeisiin Nepalissa ja Tansaniassa.

Puilla ja metsillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa, sillä ne sitovat hiilidioksidia tehokkaasti. Tansanian Kishapun sekä Nepalin Udayapurin ympäristöhankkeiden lisäksi Hope Fundin toimintaa ollaan laajentamassa

myös muille alueille.

Mahdollisuutta päästökompensaatioon Hope Fundin kautta ei ole hyödynnetty vielä kovinkaan paljon, sillä koko hanke aloitettiin vasta toukokuussa.

– Kun on kyse rahasta, on seurakuntien päättäjät saatava ensin koolle. Kiinnostus on kuitenkin suurta seurakunnissa ihan ympäri Suomen, sanoo Suomen Lähe-

”

KIINNOSTUS ON SUURTA SEURAKUNNISSA RUUSA GAWAZA

tysseuran projektipäällikkö Ruusa Gawaza.

Voittoa tavoittelemattoman rahaston kautta seurakunnat ja yritykset voivat kompensoida esimerkiksi matkustamisesta tai kiinteistöistä aiheutuvat päästöt. Gawazan arvion mukaan asiat liikahtavat eteenpäin seurakunnissa elo–syyskuun aikana. Hope Fundilla on valmiit kontaktit seurakuntiin Suomen Lähetysseuran kautta.

Gawazan mukaan seurakunta voi aluksi kompensoida esimerkiksi henkilökunnan liikkumisesta aiheutuvia päästöjä. Tämä ei tarkoita pelkästään lentämistä, vaan myös yksityisautoilua ja muulla tavalla liikkumista. Toisena vuonna seurakunta voi ottaa tavoitteeksi kompensoida kiinteistöistä aiheutuvia päästöjä, kuten lämmitystä ja sähkönkulutusta.

– Suurimmat päästöt seurakunnissa aiheutuvat yleensä kiinteistöistä, koska lämmitettävät tilat ovat usein suuria, Gawaza sanoo.

Seurakunta tai kuka tahansa kiinnostunut voi selvittää oman hiilijalanjälkensä netistä löytyvillä laskureilla. ■

8 A Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

Sami ja Suvi Mattsson viettävät hääpäiväänsä silloin, kun Vantaan Pyhän Laurin kirkossa on Hääyö.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA MIIKA YLHÄINEN

V

iisi vuotta sitten syyskuussa Suvi laittoi Facebookiin päivityksen: Nyt taitaa muuten Mannisen tyttöä vähän jännittää. Kommentteina tuli, että mitä, mitä, mitä.

Suvi ei vastannut kyselyihin, vaan pani kännykän pois. Hän kiirehti Pyhän Laurin kirkkoon.

– Heti vihkimisen jälkeen laitoin kirkon pihalla Faceen päivityksen ja lähimmille sukulaisille tekstiviestin, että Mattssonin rouvaa ei enää jännitäkään.

SAMI, 47, ja Suvi Mattsson, 39, vihittiin Pyhän Laurin kirkon Hääyössä vuonna 2014. Vihkiminen oli salaisuus, jonka tiesi etukäteen vain todistamaan tullut pariskunta. Mattssonien lapset, tuolloin viisivuotias Pinja ja puolivuotias Vilja, olivat häissä mukana.

– Päätimme aika nopeasti, ettei häistä kerrota kenellekään. Emme voineet kertoa niistä edes lapsillemme, koska vanhempi tytär olisi varmaan ehtinyt puhua sen jo eteenpäin, Sami sanoo.

Sami ja Suvi olivat eläneet yhdessä jo pitkään ennen naimisiinmenoa. He tapasivat vuonna 2002 ravintolassa Helsingin yössä.

– Ensimmäisen yhteisen asunnon ostimme jo parin vuoden päästä tapaamisesta. Kyllä suhteemme aika nopeasti vakiintui uomiinsa, Suvi toteaa.

Kihloihin pari meni asunnon oston jälkeen vuoden kuluttua. Siinä vaiheessa Sami ja Suvi halusivat vakiintua yhteisen asunnon lisäksi vähän lisää, vaikka naimisiin ei ollut kiire.

– Meillä oli naimisiin menemisessä pitkä harkinta-aika, Suvi sanoo naurahtaen.

SUVI JA SAMI ovat sitä mieltä, että he menivät naimisiin järkisyistä. Kun lapsia oli perheessä kaksi, he halusivat turvata elämänsä jollakin tavalla. Pariskunta mietti vaihtoehtoina keskinäisiä testamentteja tai pitkän liittonsa virallistamista.

He päättivät mennä naimisiin, ja seuraavat kysymykset olivat miten ja missä.

– Olen ollut kerran aiemmin naimisissa ja sanoin, että voin mennä naimisiin maistraatissa, mutta en halua isoja prinsessahäitä, Sami kertoo.

Suvin mielestä isot prinsessahäät eivät olisi olleet hänenkään tyylisensä, mutta jotain maistraattia perinteisempää hän kaipasi.

– Minulla ei ollut kirkkohääkokemusta vielä, joten halusin jossain muodossa kirkkohäät. Kuulumme molemmat kirkkoon, vaikka ei sen ihmeemmin kirkon tilaisuuksissa käydä.

Suvi oli vuosien varrella lukenut Hääyöstä lehdistä ja muisti kaveripariskunnan menneen naimisiin ensimmäisessä Hääyössä Pyhän Laurin kirkossa.

– Heitin Hääyö-ehdotuksen ilmoille. Sami oli heti myötämielinen, koska Hääyö-häät eivät olisi isot häät, vaan hyvä kompromissi juuri meille.

HÄÄTYYLI OLI PÄÄTETTY, mutta Suvin piti vähän varmistella asioita. Hän otti yhteyttä Hääyössä vihille menneeseen kaveriinsa.

– Tiesin, että Hääyöhön voi mennä ”sellaisena kuin olet”, mutta silti minua kiinnosti, minkälaisissa asuissa ihmiset siellä oikeasti ovat.

Vihkiaikojen jonotussysteemi myös mietitytti Suvia, sillä he olivat menossa Hääyöhön mukanaan pienet lapset, joista toinen oli vauva.

Suvi hermoili, miten kaikki sujuu käytännössä lasten kanssa, jos he saavat vasta viimeisen vihkivuoron puolilta öin. Mutta he olivatkin kolmas pari jonossa.

– Kävin siinä jossain välissä imettämässä Viljaa sakastissa. Vähän jostain mekkoa raottelin, että se onnistui. Kysyttiin henkilökunnalta, pääsisinkö vau-

Sami ja Suvi Mattsson vihittiin Hääyössä Pyhän Laurin kirkossa vuonna 2014. Koko perhe oli paikalla.

Hääyöstä tuli hääpäivä van kanssa käymään jossain rauhallisessa paikassa, Suvi muistelee nauraen.

Vihkivuoroja jaettaessa kerrottiin, mikä häämarssi milloinkin soi ja kuka pappi vihkii. Samille ja Suville häämarssi tai pappi ei ollut häissä merkityksellinen asia. Tärkeintä oli, että heidät vihitään alkuillasta.

”

VOIN MENNÄ NAIMISIIN MAISTRAATISSA, MUTTA EN HALUA ISOJA PRINSESSAHÄITÄ.

SAMI MATTSSON

– Uskoin, että jokainen pappi hoitaa hommansa hyvin ja että millä tahansa häämarssilla pääsemme naimisiin, Suvi sanoo.

KELLO 20.30 oli Samin ja Suvin vihkiaika. Heidän piti käydä papin luona haastateltavana ennen sitä.

Pari tapasi ensimmäistä kertaa pappi Satu Huttusen, joka teki kysymyksiä vihkipuhetta varten.

– Ainakin pappi kysyi, missä olemme tavanneet ja kauanko olemme tunteneet, Sami muistelee.

Vihkiminen jännitti molempia, Suvia ehkä enemmän. Vauva sattui nukahtamaan vaunuihin juuri ennen h-hetkeä.

– Alttarille mentiin niin, että Pinja käveli vieressämme. Vilja oli vaunuissa ja työnsin hänet sinne alttarin viereen. Pinja oli meidän kanssamme alttarilla koko toimituksen ajan, Sami kertoo.

Mattssonit muistelevat, että vihkimiset tapahtuivat noin viidentoista minuutin välein.

– Itse vihkiminen kesti ehkä kymmenen minuuttia ja sitten se oli ohi, Suvi sanoo.

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

9

Vaivaton ja tunnelmallinen Hääyö 10 vuotta Kaikkien aikojen ensimmäistä Hääyötapahtumaa vietettiin vuonna 2009 pääkaupunkiseudun vanhimmassa rakennuksessa, keskiaikaisessa Vantaan Pyhän Laurin kirkossa. Siihen osallistui 92 paria.

Idean vaivattomasta ja tunnelmallisesta kirkollisten vihkimisten yöstä keksi Tikkurilan seurakunnan pappi Heikki Leppä.

Hääyö on Vantaan seurakuntien rekisteröity tavaramerkki, mutta Hääyön kirkollinen käyttö on mahdollista muuallakin.

Hääyöhön tarvitaan mukaan avioliiton esteettömyystodistus, sormukset ja molempien henkilöllisyystodistukset.

Avioliiton esteettömyystodistuksen voi tilata osoitteesta esteidentutkinta.fi, omasta seurakunnasta tai seurakuntien keskusrekisteristä viimeistään seitsemän vuorokautta ennen vihkipäivää.

Lisätietoja osoitteesta: evl.fi/haayo

OMIEN HÄIDENSÄ jälkeen Mattssonit ovat käyneet Hääyössä vuosittain. Kumpikin puoliso kokee Hääyö-tapahtuman lämminhenkiseksi.

– Emme vietä varsinaista hääpäivää, vaan hääpäivämme on silloin, kun Pyhän Laurin kirkolla on Hääyö. Hääpäivämme vaihtelee vuosittain, Sami kertoo.

– Yleensä hääpäivänä varaamme hoitajan lapsille ja käymme syömässä. Sen jälkeen menemme Pyhän Laurin kirkolle, hän jatkaa.

Jännityksen vuoksi Suvi ei muista omista häistään kaikkea.

”

MINULLA EI OLLUT KIRKKOHÄÄKOKEMUSTA VIELÄ, NIIN HALUSIN JOSSAIN MUODOSSA KIRKKOHÄÄT. SUVI MATTSSON

– On ollut hauska mennä jälkeenpäin joka vuosi Hääyöhön, kun ei ole enää jännitysmomenttia. Nyt pystyy tunnelmoimaan rennosti.

Mattssonit ovat panneet merkille, että Pyhän Laurin kirkon Hääyössä on tapahtunut muutoksia.

Nykyisin tapahtumassa on etkot, joissa on seurakunnan puolesta kakkutarjoilu.

– Hääkakku on hyvä idea. Jos hääparilla on muutama kaveri mukana ja kakkua saa siellä kirkolla, ei tarvitse itse miettiä tarjoilua, Sami toteaa.

– Me silloin ihmettelimme, missä voi odottaa omaa vihkivuoroa, kun kirkon ympäristö ei ollut meille vielä tuttu. Etkoilla odottaminen käy hyvin, Suvi sanoo.

Vuosien varrella Mattssonit ovat käyneet Hääyössä moikkaamassa vihkipappiaan.

– Satu sanoi meille kerran, että menkää syömään kakkua. Ei etkoille tietenkään viitsi mennä kuokkimaan, mutta Satu antoi meille luvan ja ollaan käyty kakut joskus näppäisemässä, Suvi kertoo iloisena. ■ Hääyö pe 20.9. Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, Vantaa. Vihkiaikojen jako ja etkot klo 18.45 Pyhän Laurin kappelilla, Pappilankuja 3. Vihkimiset alkavat klo 20.

Helena Vaari on ommellut 20 kilometriä lankaa Pyhtään kirkon valkoiseen alttarivaatteeseen. Kuva-aiheena on kirkkovuosi ja pihlajan vuodenajat. Alttarin malli rakennettiin näyttelyä varten luonnollisessa koossa.

Helena Vaari maalaa ompelukoneella Kirkkotekstiilien suunnittelija ompelee jokaisen tikin itse.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA SIRPA PÄIVINEN

H

elena Vaarin tekniikka on vapaa konekirjonta, johon yhdistyy applikaatio eli päällikeompelu, kangaskuvioiden ompelu toiseen kankaaseen.

– Lanka on värini ja neula siveltimeni. Minä maalaan ompelukoneella, kymmenen kirkon kirkkotekstiilit suunnitellut ja valmistanut Vaari kuvailee työtään.

Pääkaupunkiseudulla hänen tutuimmat työnsä ovat piispa Teemu Laajasalon piispankaapu sekä Paavalinkirkon tekstiilisarjat.

Nyt niihin voi tutustua läheltä Tuomiokirkon kryptaan rakennetussa näyttelyssä.

Seurakunta tarvitsee kirkkotekstiilit kaikissa liturgisissa väreissä, jotka ovat valkoinen, vihreä, punainen, violetti tai sininen sekä musta. Sarjaan kuuluvat ainakin alttarivaate eli antependium, kalkkiliina eli ehtoollismaljan peittävä liina, saarnastuoliin ripustettu kirjaliina sekä papin asu, kasukka ja stola.

TEKSTIILISUUNNITTELIJAKSI VALMISTUNUT Helena Vaari on työskennellyt aikanaan Marja Kurki Oy:ssä muotoilijana sekä Sellgren Oy:ssä huonekalukankaiden suunnittelijana.

Hänen uransa kirkkotekstiilien luojana alkoi oikeastaan jo koti- ja taideteollisuusoppilaitoksen lopputyöstä, joka käsitteli kotipaikkakunnan Hollolan keskiaikaisen kivikirkon tekstiilejä. Työ vaati perehtymistä keskiajan taidehistoriaan ja kirjontatekniikkaan, ja jo silloin hän ihastui keskiaikaiseen symboliikkaan.

Nykyisin Vaari on yksityisyrittäjä, jonka asiakkaita ovat seurakunnat. Seurakuntaneuvostot päättävät uusien kirkkotekstiilien hankinnasta, joko kilpailutuksen pohjalta tai taidehankintana.

– Aluksi tapaan seurakunnan edustajia, jotka kertovat kirkosta, paikkakunnasta ja

sen historiasta. Valokuvaan kirkkoa ulkoa ja sisältä, otan värimalleja, luen paljon paikkakunnasta, Vaari kertoo.

– Kaikki nämä asiat ovat pöydälläni, kun aloitan perusteellisen suunnittelun. Sitten teen selkeät luonnokset. Maalaan ne puuväreillä sekä peite- ja akryyliväreillä suhteessa 1:5, ja tarjoan myös vaihtoehtoja.

KUN SEURAKUNNAN työryhmä on hyväksynyt luonnokset, Vaari etsii sopivat kankaat ja langat. Hän kelpuuttaa vain laadukkaan villan, silkin, puuvillan ja viskoosin, sillä kirkkotekstiilien on kestettävä käyttöä vuosikymmeniä. Ne ovat sekä taideteoksia että käyttötekstiilejä.

– Idea on silti tärkein. Ilman hyvää ideaa ei kannata lähteä ompelemaan. On pohdittava, miten kristillinen sanoma ja kirkon symboliikka välittyvät. Se on johtolankani viimeiseen pistoon asti.

Taidekirjonnan voisi tehdä tietokoneella ja ohjata ompelukonetta digitaalisesti, mutta Vaari tekee kaiken käsityönä. Hän syöttää ja kääntelee kangasta itse ja määrää suunnan sekä vauhdin.

Helena Vaari käy monta kertaa keskeneräisen ompeluksen kanssa kirkkosalissa istumassa ja miettimässä. Valo kirkossa on erilainen kuin työhuoneella, ja väritkin näyttävät hieman erilaisilta isossa tilassa.

TAITEILIJA PUHUU hellästi ompelulangastaan. Vaikka se on ohut ja pieni elementti, langoissa on eroja. Viskoosi ja silkki ovat kiiltäviä, ja niillä voi tuoda työhön valoa. Puuvillalanka on matta. Se imee valoa ja tuo työhön syvyyttä.

Vaari haluaa, että tekstiilien symboliikka on lohduttavaa. Sitä kautta voi antaa toivoa ja valoa ihmisille. Vanhat symbolit ovat hänen mielestään hyviä, mutta niitä voi lähestyä uudellakin tavalla.

Esimerkiksi alttarivaatteen yksityiskohdat näkyvät läheltä katsoen, alttarille polvistuessa. Näyttelyssä niitä voi tutkia rauhassa, pisto pistolta ja sävy sävyltä. ■ Neula siveltimenä -näyttely Tuomiokirkon kryptassa 18.8. asti ma–la kello 11–17 ja su kello 12–17. Taiteiden yönä 15.8. avoinna 23.30 asti.

MENOT 15. – 2 9.8.

10 A Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16. p. 09 830 6500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09 830 6507.

Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkolla ti klo 10–12, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Vauvakahvila maanantaisin klo 12.30–14. Hengailua vauvaperheille, rennosti, vauvojen ehdoilla.

Nuortenilta GrilLepaani tiistaisin klo 18–21.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12.

Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/hoitajille.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin alkaen 28.8. klo 14–15.30 Kesäkahvit torstaisin klo 13–14.30, 22.8. asti.

Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 19.30–22.

Rautalampi-rippikoulun konfirmaatiomessu la 17.8. klo 11–12.30.

Sari Kokkonen, Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri.

Messu su 18.8. klo 12. Nimikkolähettiperhe Lappalaiset, Harri Nurminen, Juha Paukkeri.

Messu su 25.8. klo 12. Tiina Palmu, Riikka Jäntti.

Matala – mukava maanantai kirkolla!

Matalan syyskausi alkaa ma 26.8.

Hartaus klo 11 ja sen jälkeen ilmainen ruokailu.

Tutkimme Raamattua ma 26.8. klo 12. Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä.

Ensivauvat -ryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsen saaneille vanhemmille, joiden vauvat ovat ryhmän alkaessa n. alle 6kk ikäisiä. Ryhmä kokoontuu tiistaisin 27.8.–29.10. klo 13–14.30. Ilmoittautuminen ja tiedustelut Birgitta Tasavuori p. 050 523 4051 tai birgitta.tasavuori@evl.fi.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Messu su 18.8. klo 10. Nimikkolähettiperhe Lappalaiset, Harri Nurminen, Juha Paukkeri.

Kesäkahvit ti 20.8. klo 13–14.30.

Messu su 25.8. klo 10. Tiina Palmu, Riikka Jäntti.

Käsillä hyvää ti 27.8. klo 10–12.

Hartaushetki ti 27.8. klo 12.30–12.45.

Päiväkahvit ti 27.8. klo 12.30–14.

Aamupäivän rukoushetki alkaen pe 30.8. klo 10.45.

Puuroperjantai alkaen pe 30.8. klo 11–12. Maksuton puuro, voileivät ja kahvit.

Kirkkomuskarit alkavat 6.9. Vapaita paikkoja voi tiedustella sähköpostitse riikka.jantti@evl.fi. Ryhmät kokoontuvat perjantaisin 6.9.–29.11.

Länsimäen kirkolla Riikka-kanttorin johdolla: klo 9.30–10 taaperot 1–2 vuotta, klo 10.30–11 isot vauvat 7–12-kk ja klo 11–11.30 pienet vauvat 3–7-kk. Avoin muskari klo 10–10.30 ei vaadi ilmoittautumista.

MUUALLA Kuunloiste-lapsikuoro keskiviikkoisin klo 15–15.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kuoro on

tarkoitettu laulamisesta ja yhdessä musisoinnista kiinnostuneille 6–12-vuotiaille.

Aurinkotanssi-kuoro keskiviikkoisin klo 15.45–16.15 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Aurinkotanssi on varhaisnuorten ja nuorten oma kuoro, jossa on letkeä tekemisen meininki. Moniäänisyyttäkin harjoitteleva kuoro on tarkoitettu laulamisesta pitäville 11–15-vuotialle.

Kuorot ovat maksuttomia. Syyskausi alkaa molemmilla kuoroilla ke 21.8. klo 15, jolloin myös uudet laulajat ovat tervetulleita mukaan. Lisätietoja: riikka.jantti@evl.fi Itä-Hakkilan kyläpäivä la 24.8. klo 10 Itä-Hakkilan koulun pihalla. Monenlaista tekemistä kaiken ikäisille. Mm. Kuunloiste-lapsikuoro esiintyy.

KASTETTU Pihla Alina Lahtinen, Venla Enni Matilda Luoma-aho, Ella Minea Malaska, Alita Anyango Ongondo, Mette Edith Henrietta Pulakka, Aava Emilia Rusanen, Mortti Mauritz Tonteri, Kimi Jukka Santeri Ylinen, Rony Christian Österlund.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Henrik Poika Hautakangas ja Jenny Mari Karoliina Vatanen, Ansu Topi Antero Nevalainen ja Miia Marika Perttula, Kimi Jukka Santeri Ylinen ja Kia Liisa Helena Sundström.

HAUTAAN SIUNATTU Meeri Maritta Wennerstrand 68 v, Kari Juhani Eklund 54 v, Juha-Pekka Häihälä 53 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Kesäaikaan (1.6.–31.8.) tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6472.

Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia – apua ja tukea Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Lammenrantajumalanpalvelus su 18.8. klo 10 Lammaslammen rannalla, minigolfkentän laiturin luona.

Jukka Nevala, Miika Koistinen ja Hannu-Pekka Heikkilä. Helsingin palokunnan soittokunta kapellimestarina Esko Heikkinen. Kirkkokahvit tarjoavat Hämeenkylän leijonat.

Messu su 25.8. klo 10. Matti Hyry, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas.

Yhteisen pöydän elintarvikekassien jakoa ke 21.8. klo 11–12. Hämeenkylän kirkon aulassa.

Yhteisen pöydän lounas alkaa ke 28.8. klo 11–12.30. Hävikkiruuasta valmistettu lounas on maksuton ja kaikille avoin. Ehtoollishetki kirkkosalissa klo 12.

Miesten kirjallisuuspiiri to 23.8. klo 18. Kirjana Paavo Rintalan Puolan malja.

Tolkien-ilta ma 2.9. klo 18. Dokumentti ”Eru Ilúvatar - Tolkienin tarujen symboliikka” sekä vesper eli iltarukoushetki. Pastori Petri Tikka.

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA Aikuisten raamattupiiri aloittaa to 29.8. klo 10. Keskustelemme tulevan sunnuntain evankeliumitekstistä.

LAMMASKUJA 2A Pähkinä-kahvila on avoinna syksyllä ma 5.8. alkaen ma, ti, to ja pe klo 10–15. Tule kahville, rupattelemaan ja tutustumaan alueen asukkaisiin.

Haluatko vapaaehtoiseksi kahvilaan.

Ilmoittaudu ja kysy lisää Matti Hyry p.

050 491 0954, matti.hyry@evl.fi.

Perhekerhojen kausi alkaa viikolla 34. Uutuutena iltaperhekerho torstaisin klo 17.30–19 Lammaskuja 2 A:ssa.

Lisätiedot netissä.

Ilmoittaudu mukaan: Naisten ilta to 12.9. klo 17.30 Lammaskuja 2 A:ssa.

Mukaan kutsutaan erityisesti ruuhkavuosien keskellä eläviä. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 5.9. mennessä. Lastenhoitomahdollisuus (yli 3 v., 5 e/lapsi).

LAMMASKUJA 2B Kirjallisuuspiirin kesäkirjana on Jung Changin Villijoutsenet. Piiri aloittaa syyskautensa jälleen ma 2.9. klo 12.

Pähkinärinteen lähetyspiiri aloittaa ke 28.8. klo 18.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Kenian lähetyspiiri aloittaa to 29.8. klo 11. Mukana Jukka Nevala ja Jarkko Vähäsarja.

MUUALLA Retki Hämeenlinnan kartanokierrokselle to 5.9. Lähtö klo 8.30 Hämeenkylän kirkolta ja paluu n. klo 17.30 samaan paikkaan. Saavumme klo 10 Kirstulan kartanoon, jossa juomme aamukahvit. Kirstulasta jatketaan Hattulanselän ympäri Aulangolle, jossa kuullaan mm.

Metsäkylän ja Katajiston kartanoista, kierrellään puistometsästä ja käydään näköalaterassilla. Matka jatkuu klo 12.45 Inkalan kartanoon, jossa syömme lounasta. Inkalasta matkaamme Tiirikosken tehtaalle, jossa voi tehdä ostoksia. Loppupäivä on aikaa kierrellä Hämeenlinnassa ja kotimatkalle lähdemme n. klo 16.

Retken hinta on 80 e sisältäen kuljetuksen, opaskierrokset kartanoissa, kahvin ja lounaan. Mukaan mahtuu 30 retkeläistä. Ilmoittaudu to 22.8. mennessä osoitteeseen: hameenkylan.seurakunta@evl.fi tai p. 09 830 6450.

HAUTAAN SIUNATTU Eine Koivunen 88 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–15, p. 09 830 6333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554 Diakoniapäivystys kesä–elokuussa ti ja to klo 11–12 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4

Iltarukouspiiri to 15.8., 22.8. ja 29.8. klo 18 kirkon kappelissa.

Messu su 18.8. klo 10. Jani Vanhala, Sasu Rauhala, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit.

Kirkon aamupuuro ma 19.8. ja 26.8. klo 10 seurakuntasalissa, 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta.

Perhekerho ma 19.8. ja 26.8. klo 12–15 lasten tiloissa.

Aamurukouspiiri ke 21.8. ja 28.8. klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa.

Perhekerho pe 23.8. klo 9–11.30 lasten tiloissa.

Messu su 25.8. klo 10. Sasu Rauhala, Elina Jokipaltio, Jussi Salonen.

Kirkkokahvit.

Punainen lanka -raamattupiiri ma 26.8. klo 18 kirkon kappelissa.

Korso-messu Max to 29.8. klo 19 kirkossa. Minttu Haapalainen, Elina Jokipaltio, Jussi Salonen. Ilta alkaa klo 18 etkoilla, joilla on tarjolla ruokaa. Tule suunnittelemaan messua ja halutessasi ilmoittautumaan eri tehtäviin, esimerkiksi musisoimaan. Messun jälkeen yhdessäoloa jatketaan teekupin äärellä Kirkonkulmassa.

Ankkabarock: Tukevasti jalat maassa pe 30.8. klo 20 kirkossa.

Sävellyksiä perustuen basso-ostinatolle. Ilpo Laspas, urut ja cembalo.

Vapaa pääsy, ohjelma 20/10 e.

Ankkabarock: Prinsessa ja sikopaimen -musiikkisatu la 31.8. klo 15 kirkossa. Anni Elonen, viulu, Louna Hosia, barokkisello ja jouhikko, Julia Tamminen, urut ja cembalo. Vapaa pääsy. Suunnattu 1–10-vuotiaille lapsille, kesto n. 35 minuuttia.

Ankkabarock: Bach must go on! su 1.9. klo 18 kirkossa. J.S. Bachin sävellyksiä uruille ja tenorille. Jussi Salonen, tenori ja Matti Vaakanainen, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 20/10 e.

HAUTAAN SIUNATTU Tapio Antero Innanen 98 v, Tor Edvin Holmström 83 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–pe klo 9–15 p. 09 8306700 rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi Rekolan kirkolla to klo 11-13 p. 09 8306707 Diakoniapäivystys: 1.8.- 5.9. päivystys vain Rekolan kirkolla to klo 10–11.30 Soittopyynnöt p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO

Ilmoittautuminen vauvamuskareihin alkaa ma 26.8. klo 9. Muskareihin ilmoittaudutaan sähköisesti nettisivuilla, lisätiedot www.korsonseurakunta.fi/lapset-ja-perheet/muskaritoiminta. Muskarissa käydään läpi vauvan hoivahetkiin sopivia uusia ja tuttuja lauluja liikkuen, leikkien ja lorutellen.

0–6 kk -ryhmä kokoontuu 5.9.–17.10. (to 26.9. ei muskareita) torstaisin klo 12.30–13 ja 6–12 kk -ryhmä klo 13.30– 14 seurakuntakeskuksessa lasten tiloissa.

Ukulelen alkeiskurssi to 15.8. klo 18–19.30 joka toinen torstai, lokakuun loppuun saakka (ei 10.10.) Tied.

Noora Hultin, noora.hultin@evl.fi.

Diakoniapäivystys to klo 10–11.30.

Diakoniakahvila on toistaiseksi tauolla. Seuraa tiedottelua.

Silmukkasiskot-ryhmä ke klo 9.30 Open Doors, nuorten avoimet ovet ke klo 18. Pelataan biljardia, pingistä, lautapelejä ja nautitaan kahvia tai mehua hyvässä seurassa. Ilta päättyy hartauteen.

Avoin raamattupiiri ke klo 18.30.

Kerhonohjaajien starttipäivä la 17.8. klo 13–16. Alakouluikäisten harrastekerhojen kerhonohjaajien starttipäivä. Vanhat ja uudet kerhonohjaajat tervetuloa! Ilm. ennakkoon Kirsille 050 535 3072 tekstarilla pe 9.8. mennessä allergiatietoineen.

Messu su 18.8. klo 10 Messu, Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi.

Raamattu- ja keskustelupiiri to 22.8. klo 13.

Nikkaristien tapaaminen ma 26.8. klo 13 Tervetuloa Nikkaristit ja nikkaroinnista kiinnostuneet.

Lapsiperheiden olohuone ma 26.8. klo 9–14 puuroaamiainen klo 9-10.30, hinta 1 euro/ annos Taidekerho 5–9 v. klo 13 (27.8.– 22.10., 7 kertaa) Teemme taidetta: piirrämme väriliiduilla ja värikynillä sekä maalaamme vesiväreillä. Lisäksi käymme kahdessa museossa. Ilm. petri.piirainen@evl.fi tai 050 573 6328.

Ukulelen jatkokurssi to 12.9. ja 26.9. ja pe 4.10. klo 18–20, sekä messu su 6.10. Ohjaa Sirkku-Liisa Niemi. Lisätietoa nettisivuilla.

Sururyhmä Rekolan kirkolla alkaen 5.9. Ryhmä kokoontuu syys–lokakuussa 6 kertaa ja siihen otetaan korkeintaan 7 osallistujaa. Ryhmä on luottamuksellinen vertaisryhmä ja siihen tulevat osallistuvat kaikkiin kokoontumisiin, ellei ole pakottavaa syytä poissaoloon. Omaisen kuolemasta tulisi olla nelisen kuukautta tai enemmän. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon viimeistään 23.8. p.

09 830 6700. Ilmoittautuneisiin ollaan yhteydessä viikon 35 aikana.

KASTETTU

ASOLAN SEURAKUNTATALO

Neela Emilia Pesonen, Lotta Amelia Frey, Eetu Jukka Kalevi Vallasjoki, Ilona Sofia Weckström, Anni Maria Tuuri, Leevi Oliver Saarinko, Leo Petteri Huusko, Jenna Eveliina Romppanen.

Asolantie 6, p. 050 573 6329 Lasten oma päiväkerho 3–5v, 3 x vk.

Tied. 050 5736328/Petri. Kerho on ilmainen!

Maalaus- ja taideryhmä ma klo 10–12. Ohj. Anu. Materiaalimaksu 10 e/ syyskausi. Tied. 050 553 8459/Irma.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa, sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30.

Hartaus ti ja to klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 22.8. ja 29.8. klo 9–11.30.

Nuorten perjantai NuPe 6.–9.-luokkalaisille pe 23.8. klo 17.30–20.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 20.8. ja 27.8. klo 9–11.30.

MUUALLA

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

Hilda Simpanen laskee vesiliukumäkeä. Leiriläiset pääsivät kokeilemaan myös telttasaunaa ja sup-lautailua.

Jekkuja, hyttysiä ja riemun kiljahduksia Uiminen, yhteinen vapaa-aika ja teltassa nukkuminen tekivät Pisara-suurleiristä monelle lapselle kesän kohokohdan.

TEKSTI VENLA RAKKOLA KUVAT ESKO JÄMSÄ Vantaalaispojat ovat pakanneet mukaansa pelottavan naamarin, jota kuvassa esittelee Kristo. Paras tapa säikytellä muita leiriläisiä on yllättää toinen teltan ovella, pojat suunnittelevat.

Espoolaiset Kiia ja Sonja osallistuivat raamattutyöskentelyyn, jossa piirrettiin ja väritettiin kaloja lauantaina televisioitavaa jumalanpalvelusta varten.

Medialeiriläiset raportoivat leirin tapahtumista.

Joonas kuvasi tilanteen, jossa Johannes kokeili pehmomiekkailua Johnin avustuksella. Taustalla Nuori kirkko ry:n Tuukka Joru.

2B

Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

L

eiriä ei saa ottaa liian vakavasti!

Tätä mieltä ovat vantaalaiset Kristo ja Julius, jotka ovat saapuneet Partaharjun toimintakeskuksessa sijaitsevalle Pisara-leirille edellisenä päivänä.

Vajaan vuorokauden aikana pojat ovat ehtineet jo pystyttää telttoja ja osallistua koko leirin yhteiseen avajaistapahtumaan. Teltassa nukkuminen on kummallekin tuttu juttu ja ensimmäinen yö on sujunut hyvin, ellei teltassa iniseviä hyttysiä lasketa. Hyttysten määrä tosin vaihtelee riippuen siitä, kummalta kysytään.

– Hyttysiä oli ihan liikaa, Kristo toteaa.

– Kuulin teltassa ehkä yhden hyttysen, vastaa Julius.

Molemmat ovat olleet jo useaan kertaan erilaisilla leireillä. Pisaralta he odottavat erityisesti vapaa-aikaa, jolloin he saavat ”tehdä mitä haluavat”.

Vapaa-ajan suunnitelmiin kuuluu esimerkiksi jalkapallon pelaamista ja erilaisten jekkujen tekemistä. Pojat ovat tuoneet mukaan Scream-kauhuelokuvista tutun maskin, jolla aikovat säikäytellä ihmisiä.

– Tätä ilman ei leirillä pärjää, kumpikin vakuuttaa.

PUROLAN ALALEIRISSÄ teltat ovat nousseet pystyyn kohisten, ja jokaiselle on löytynyt oma nukkumapaikka. Eri puolilta pääkaupunkiseutua tulleilla lapsilla on takanaan monen tunnin mittainen bussimatka, jonka aikana he ovat ehtineet suunnitella, mitä tekevät kuusi päivää kestävän leirin aikana.

Monen lapsen suurimmat odotukset liittyvät järvessä uimiseen, toisille teltassa nukkuminen ensimmäisen kerran on jännittävintä. Jotkut ovat jo löytäneet viereiselle jalkapallokentälle kyhätyn bofauseli pehmomiekkailupisteen.

Leirissä kuuluu riemun kiljahduksia, kun leiriläiset tapaavat ystäviään, joita eivät kesäloman vuoksi ole nähneet moneen viikkoon.

”

Täällä isosella on enemmän vastuuta, koska ryhmät ovat suurempia.

ADA SIN

KALLION SEURAKUNNASTA tulevat Ada Sin ja Rockie Tsan ovat kumpikin kokeneita leiriläisiä ja lastenleirien isosia. Suurleirillä he ovat kuitenkin ensimmäistä kertaa.

– Täällä isosella on enemmän vastuuta, koska ryhmät ovat suurempia, Ada pohdiskelee.

Tytöt ovat ohjelmaisosia. Heidän työnkuvaansa kuuluu muun muassa ohjelmateltasta vastaaminen ja yhden kyläillan pitäminen. Ohjelmaa kyläiltaan he ovat jo suunnitelleet, mutta Rockien mukaan se on salaisuus, jota ei vielä paljasteta toimittajalle.

Lastenleireihin tottuneille isosille Pisara-leiri on mukavaa vaihtelua. He olettavat suurleirin olevan erilainen kokemus, järjestetäänhän se vain kerran neljässä vuodessa.

– Odotan leiriltä hyviä yhteisiä kokemuksia ja uusiin ihmisiin tutustumista, Ada sanoo.

– Vielä emme ole ehtineet tutustua muihin leiriläisiin, mutta onneksi leiri on vasta alussa, Rockie täydentää.

Ensimmäisenä päivänä muutamat onnekkaat ovat jo päässeet uimaan Salvos-järven vesiin. Kuvassa Veeti Simpanen, Otso Tähtinen, Sampo Tähtinen ja Toni Nieminen. Isoset Ada Sin ja Rockie Tsan ovat valvojina.

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

3

Fakta: Pisara-leiri Pisara-leiri on Nuori kirkko ry:n järjestämä lasten ja nuorten suurleiri.

Suurleiri järjestetään joka neljäs vuosi.

Lapset ja nuoret eri puolilta Suomea kokoontuivat Pieksämäelle Partaharjun toimintakeskukseen Salvos-järven rannalle 24.-29.7.

Leirille osallistui noin 1 700 henkilöä. Teltat levittäytyivät parin neliökilometrin laajuiselle alueelle.

Pääkaupunkiseudun alaleirin osallistujia oli yli 300.

Tänä vuonna järjestettiin ensimmäistä kertaa 0–9-vuotiaiden lasten ja heidän huoltajiensa perheleiri sekä 15 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien nuorten leiri.

Vantaalaistytöt Nacho, Nina, Nemo-Emil ja Sini-Inkeri saivat telttansa vauhdikkaasti pystyyn ensimmäisenä leiripäivänä.

Ulkomaalaisia vieraita tuli leirille Unkarista, Kiinasta, Belgiasta, Venäjältä, Virosta, Yhdysvalloista ja Karjalan tasavallasta.

Suurleiri on järjestetty 18 kertaa.

Purolan alaleirin johtajat Stella Björkholm ja Pauli Syrjö esittäytyvät avajaisiltanuotiolla.

Vantaalaiset pojat rakensivat heti leirille tultuaan "jääkaapin". Se on sanomalehdellä vuorattu maakuoppa, jonka pojat vakuuttavat olevan täynnä suklaata ja limua jo heti seuraavana päivänä. He uskovat, ettei jääkaapille tarvitse järjestää yövartiota. Kuvassa jääkaappia esittelevät Julius, Kristo ja Aku.

Helsinkiläinen Frida Kanerva ylittää puroa köysitrapetsilla.

Ensimmäisen päivän lopuksi koko leiri kokoontui avajaisiltanuotiolle. Lapsia ja nuoria viihdyttivät muun muassa vatsastapuhuja Taika-Petteri ja hänen jääkarhunsa Jakke. Kuuden leiripäivän aikana lämpötila kohosi enimmillään lähes 30 asteeseen.

Syksy tuo nuorisokahviloita, kirkossa yöpymisiä ja koululaisille seikkailun Kerhoja, retkiä ja musiikkitoimintaa. Nuortenleirejä, isostoimintaa ja alakouluikäisten leirejä. Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntien syystarjonta lapsille ja nuorille rakentuu pääosin samankaltaisista aineksista.

Seurakuntien välillä on kuitenkin myös eroja. Tarkemmat tiedot syksyn toiminnasta löytyvät seurakuntien nettisivuilta.

Aila Mäkinen Helsingin seurakuntayhtymän kasvatus- ja seurakuntapalvelusta kertoo, että helsinkiläisperheiden pienimmille järjestetään muun muassa vauvakerhoja.

Vähän vanhemmille on tarjolla perinteisen isostoiminnan lisäksi kerhoja, retkiä ja leirejä. Musiikin harrastajille löytyy lastenja nuortenkuoroja ja bänditoimintaa.

Helsingin seurakunnissa järjestetään myös nuorisokahviloita. Ne ovat avoimia nuorisotiloja, joissa on paikalla työntekijä ja vapaaehtoisia. Nuorisokahvilassa voi pelata pelejä ja oleilla kavereiden kanssa.

– Olemme pyrkineet järjestämään toimintaa sen mukaan, mikä palvelisi nuoria parhaiten. Nuoret eivät välttämättä aina halua tehdä mitään erityistä, vaan haluavat vain tavata jossakin, Mäkinen kertoo.

Espoonlahden seurakunnan vastaava nuorisotyönohjaaja Stella Björkholm mainitsee, että Espoon seurakunnissa toteutetaan tänä vuonna alakoululaisille tarkoitettu Yö kirkossa -tapahtuma, joka liittyy kirkon koululaistyön satavuotisjuhlaan.

– Tarkoituksena on, että lapset pääsevät yöpymään kirkossa. Sinne on vapaa ilmoittautuminen vähän niin kuin leireillekin, Björkholm sanoo.

Vantaan seurakunnissa järjestetään esimerkiksi kokki-, liikunta- ja askartelukerhoja. Vantaalla tehdään myös monenlaista koulutyötä, kuten aamunavauksia ja ryhmäytyksiin osallistumista.

Vantaan seurakuntien kasvatusasiainsihteeri Iris Sotamaa nostaa esiin Vantaan kolmosluokkalaisille Pyhän Laurin kirkossa järjestettävän Laurentius-seikkailun.

Oppitunnin mittaisessa sessiossa lapset oppivat muun muassa kirkosta, historiasta, diakoniatyöstä ja Pyhästä Laurentiuksesta. Perimätiedon mukaan Rooman seurakunnassa toimi 200-luvulla Laurentius-niminen diakoni, jonka mukaan Pyhän Laurin kirkko on nimetty.

– Seikkailu järjestetään kaikille Vantaan kolmosluokkalaisille uskontokunnasta riippumatta, koska siinä oppii myös historiaa ja paikallistuntemusta.

4B

Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

Helsinkiläinen Mika Koivisto on ollut Partaharjun leiriläisenä noin kymmenen vuotta sitten. Nyt mukana ovat myös vaimo Pinja sekä tyttäret Evelia ja Aada.

16-vuotias Emma Lampen-Smith jakaa vettä Birgitta Kokolle. Lampen-Smith on ollut aikaisemmin kahdesti isosena.

Itä-Helsingin seurakuntien iltahartaudessa kysytään päivän kohokohtia. Frida ja Remu Kanerva osallistuvat hartauteen isänsä Ile Kanervan (oik.) kanssa.

ILLALLISEKSI PUROLAN alaleirissä tarjotaan broileririsottoa. Risoton lisäksi tarjolla on salaattia ja näkkileipää. Juotavaksi saa valita vettä tai mehua.

– Metsässä ruoka maistuu paremmalta, kuuluu jostain.

Syöjiä on paljon, mutta leiriläiset jaksavat odottaa vuoroaan ja ruokailu sujuu kitkattomasti. Tiskattuaan astiansa lapset hajaantuvat kuka minnekin: osaa jatkaa pehmomiekkailua, toiset pelaavat jalkapalloa. Ohjaajat askartelevat ohjelmapaketteja tuleville päiville.

Puoli seitsemän aikaan Purolan väki kerääntyy pitkään kiemurtelevaan parijonoon ja ottaa suunnakseen leirin keskivaiheilla sijaitsevan amfiteatterin. Alaleiripäälliköt Pauli Syrjö ja Stella Björkholm kulkevat joukossa, joka huutaa vuoroin jotakin alaleirin useasta huudosta. Kaikki ovat pukeutuneet oranssiin, Purolan väriin.

”

Leiriläisillä on iltanuotiolla niin hauskaa, että kehotus mennä nukkumaan kirvoittaa useita vastalauseita.

ILTANUOTIOLLE SAAPUU koko Pisara-leiri, yhteensä noin 1 700 osallistujaa. Katsomossa voi havaita ainakin kuuteen eri väriin pukeutuneita leiriläisiä:

oranssin lisäksi on muun muassa pinkkiä ja tummansinistä. Kuorolaisilla on vihreät paidat ja ensimmäistä kertaa järjestettävällä perheleirillä vaaleansiniset.

Niin ikään ensimmäistä kertaa pidettävän nuortenleirin osallistujilla on harmaat lippalakit.

Amfiteatterin lavalle on rakennettu laiva vesiteemaisen Pisara-leirin kunniaksi. Illan esiintyjinä ovat muun muassa vatsastapuhuja Taika-Petteri ja hänen jääkarhunsa Jakke sekä lastenkirkon maskotit Päkä ja Pulmu.

Leiriläisillä on iltanuotiolla niin hauskaa, että kehotus mennä nukkumaan kirvoittaa useita vastalauseita.

Vaan ei auta. Iltapalan ja iltahartauden jälkeen on aika käydä yöunille. Ohjaajat lupaavat, että vielä saa katsoa Youtubesta ensimmäisen leiripäivän uutislähetyksen, joka julkaistaan kello kymmenen.

Mutta sitten nukkumaan!

ESPOOLAISILLE SONJALLE, Maijalle ja Kiialle ensimmäinen yö leirillä on ollut hauska, vaikka selän alla saattoikin tuntua pari puunjuurta.

Toisena leiripäivänä he ovat aamiaisen jälkeen ehtineet jo piirtää kaloja päreille. Niitä käytetään perjantaina televisioitavassa jumalanpalveluksessa. Omassa leirissään he ovat pystyttäneet pyykkinarun ja telineen ruokavälinepusseille.

Tytöt odottavat eniten uimaan pääsemistä. Salvos-järven rannalle on pystytetty omatekoinen vesiliukumäki, jossa purolalaiset pääsevät liukumaan lauantaina.

Kuusi päivää kestävä Pisara-leiri on vasta päässyt alkuun. Luvassa on muun muassa kylien omaa ohjelmaa ja sunnuntaina IlonPisara-markkinat, joilla leiriläiset saavat ”myydä” omia aineettomia tuotteitaan, kuten letityksiä.

Monelle lapselle ja nuorelle suurleirit ovat niin merkittävä kokemus, että he käyvät leireillä aikuisuuteen asti ja tuovat myöhemmin omatkin lapsensa leireilemään.

Helsinkiläinen Mika Koivisto on tullut Pisaraleirille vaimonsa Pinjan ja tyttäriensä Aadan ja Evelian kanssa. Leirielämä on vuosien aikana muuttunut jonkin verran, mutta hän on huomannut monien asioiden myös pysyneen hyvin samanlaisina.

– Jalkapallo oli myös 12 vuotta sitten kova juttu, niin kuin nytkin. Myös yhteishenki jäi silloin mieleen, ja sitä odotan tältäkin leiriltä, Koivisto toteaa keskellä Kallion seurakunnan telttakylää. Vieressä seisova Aada-tytär ilmoittaa odottavansa teltassa nukkumista.

Uusille leiriläisille espoolaistytöillä on muutama ohje.

– Kuunnelkaa ohjaajia, Maija kehottaa.

– Niin, eikä kannata valvoa liian myöhään, Sonja ja Kiia täydentävät. ■

n itoo erikoi ho

in e

a

la

ju

lk

t unu st

Sydä n

Jo nyt voit valita, kuka sydäntäsi hoitaa

n s air a

Kun haluat asiantuntevaa ja turvallista sydänhoitoa, valitse Sydänsairaala yhdessä oman lääkärisi kanssa. Helsingissä pääset kiireettömään hoitoon lähetteellä 10 arkipäivässä.

Terveydenhuoltolaki on mahdollistanut erikoissairaanhoidon valinnanvapauden jo vuodesta 2014.

Helsingin Sydänsairaala 050 339 2437 www.sydansairaala.fi TAMPERE | HELSINKI | HÄMEENLINNA | RIIHIMÄKI | VALKEAKOSKI

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

5

Joskus saattaa ajatella, että vaikka ei itse menisikään juhliin, joku muu menee kuitenkin. Tarinoita yksin vietetyistä syntymäpäivistä on liikaa.

Hätävaravieraat-ryhmä varmistaa, ettei yksikään lapsi ole juhlapäivänään yksin Hätävaravieraat-ryhmä on toiminut Facebookissa parin vuoden ajan. Ryhmän perustajan mukaan sen kautta voi opettaa lapsia pitämään kaverista huolta.

TEKSTI VENLA RAKKOLA KUVA ISTOCK

S

yksyllä 2017 Sarita Blomqvist törmäsi Facebookia selaillessaan erään äidin julkaisuun. Siinä kerrottiin, kuinka tämän pojan syntymäpäiväjuhliin ei ollut ilmestynyt yhtään vierasta, ja kuinka surullinen poika oli siitä ollut.

Julkaisuun oli välittömästi alkanut tulvia kommentteja ihmisiltä, jotka halusivat auttaa. He tiedustelivat, olivatko juhlat vielä käynnissä ja voisiko pojan oloa parantaa jotenkin. Se sai Blomqvistin ajattelemaan, että ilmiölle pitäisi tehdä jotain.

– Kommenteista huomasi, että ihmiset ovat valmiita vastaamaan lapsen hätään. Ajattelin, että tässä tarvitaan vain organisointia, niin tämä ihmisten halu auttaa saadaan otettua käyttöön, hän toteaa.

Hätävaravieraat-ryhmä syntyi yhdessä yössä. Alun perin noin kahdenkymmenen henkilön ryhmässä on nykyään jäseniä noin 200, jäsenien perheet mukaanluettuina melkein 1 000.

Hätävaravieraat ovat toistaiseksi vierailleet kahdeksilla tai yhdeksillä syntymäpäivillä, joihin kutsutut syntymäpäivävieraat eivät ole päässeet paikalle. Eniten toimintaa on pääkaupunkiseudulla, jossa hätävaravieraita on tarvittu kolmissa juhlissa.

VANTAALAINEN JAANA on ollut mukana Hätävaravieraiden toiminnassa melkein koko ryhmän olemassaolon ajan. Hänellä itsellään on kaksi lasta, ja hän on käynyt näiden kanssa yksissä syntymäpäiväjuhlissa.

– Olen aina ollut kiinnostunut lasten asioista, ja tämä vaikutti aivan ihanalta ajatukselta. Aina saa lukea surullisia tarinoita yksin jääneistä syntymäpäiväsankareista. Jos tällä tavalla saa estettyä yhdenkin sellaisen katastrofin, se on hyvä, hän pohtii.

Espoosta Vantaalle muuttanut Ulla on niin ikään käynyt kahden lapsensa kanssa yksissä juhlissa. Hänen mielestään niiden tunnelma oli todella rento ja mukava. Hätävaravieraana

Ulla perheineen on ollut reilun vuoden verran.

– Tämän avulla voi opettaa lapsille, että on tärkeää, että jokaisella on vieraita. Jokainen lapsi ansaitsee kavereita syntymäpäivilleen. Vaikka nämä eivät olisikaan valmiiksi tuttuja, voi juhlista silti tulla todella mukavat!

”

RYHMÄN VAHVUUS ON SIINÄ, ETTÄ OLEMME TAVALLISIA IHMISIÄ.

SARITA BLOMQVIST

HÄTÄVARAVIERAITA VOI tarvita monissa erilaisissa tilanteissa, vaikkapa uudelle paikkakunnalle muutettaessa. Sarita Blomqvistin mielestä kutsuille tuleminen on kuitenkin aina kutsuttujen vastuulla, kutsujan elämäntilanteesta riippumatta.

– Helposti saattaa tapahtua niin sanottu sivustaseuraajailmiö. Ihmiset saattavat välillä ajatella, että joku menee juhliin, vaikka ei itse menisikään, hän pohtii.

– Hätävaravieraiden kautta voidaan opettaa lapsille, miten tärkeää on olla luotettava ja kantaa vastuuta.

Jos näyttää siltä, ettei lapsen juhliin ole tulossa vieraita, voi Hätävaravieraisiin ottaa yhteyttä soittamalla tai Facebookin kautta yksityisviestillä. Hätävaravieraat toimivat perheinä, eli toiminta on ensisijaisesti lapsilta lapsille, mutta vanhemmat ovat aina mukana.

Hätävaravieraat huomioivat erityisesti sen ikäiset lapset, jotka vielä kaipaavat kavereita syntymäpäivilleen. Pyynnön lähettänyt vanhempi saa esittää vieraille ikätoiveita, joihin pyritään vastaamaan mahdollisuuksien mukaan.

Myös lahjatoiveita saatetaan tiedustella, vaikka sellaisen hankkiminen ei olekaan juhliin osallistuvalle Hätävaravieraalle pakollista. Monet kuitenkin haluavat muistaa päivänsankaria pienellä lahjalla.

– Monille jäsenistämme lasten yksinäisyyden voittaminen on sydämen asia. Ryhmän vahvuus on siinä, että olemme tavallisia ihmisiä, jotka haluavat auttaa muita, Blomqvist toteaa.

– Toivon mukaan ihmiset rupeavat tulevaisuudessa huolehtimaan toisistaan enemmän. Silloin meidän ryhmäämme ei enää tarvittaisi. ■

6B

Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Puulle juttelija Kasvisruoan pioneeri, näyttelijä-yrittäjä Satu Silvo rukoilee tai meditoi päivittäin ja viihtyy niin metsässä kuin kirkossakin.

Silvosta, sen sijaan tuli pappi. Hän toimii pappina Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa.

TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

SATU SILVO PUHUU paljon mielikuvituksesta ja tarinoista, joita mieli, tunteet ja tarpeet kehittävät.

– Totuudeksi niitä ei voi sanoa, koska tiede ei voi niitä todistaa tai tutkia. Mutta minun mielestäni pelkästään tieteen keinoin selvitettyihin totuuksiin perustuva elämä on tylsää.

Silvon mielestä ihmisen pitää olla kriittinen, mutta tunnetta tai mielikuvitusta ei voi teilata höpöhöpönä.

– Omaa kokemusta kannattaa kuunnella, ettei tule katkeraksi ja sarkastiseksi, sellaiseksi ihmiseksi, joka vähättelee omia ja toisen tuntemuksia.

Jumalan käsitettä Silvon pitää hetki makustella, kunnes hän nimeää sen Kristus-energiaksi. Tuota energiaa hän löytää sekä metsästä että kirkosta.

Silvo ruokkii pihallaan asuvat linnut ja seuraa siilien elämää. Metsässä hän kohtaa pyhyyden.

– Minulla on Käpylän metsässä keloutunut kuusihaarainen mänty, johon on lyöty ylös asti ratanauloja. Puu on kuollut, mutta minulle se on pyhä puu.

Hän juttelee puulle kuin isälleen.

Kirkon tunnelma on sukua metsän tunnelmalle. Kirkko on Silvolle rukouksen paikka, jossa pääsee helposti meditatiiviseen tilaan. Käpylän, Munkkiniemen ja Töölön kirkot ovat tulleet Helsingissä tutuiksi.

Silvo tuntee myös ortodoksisen kirkon itselleen läheiseksi.

– Ortodoksisuudessa korostetaan sitä, että ihminen on valon ja ilon välikappale. Kirkon äijätouhussa on asioita, joita en tietenkään feministinä hyväksy, mutta en takerru negatiivisiin asioihin vaan keskityn hyvään.

Silvo sanoo rukoilevansa tai meditoivansa päivittäin. Isä meidän -rukous on luonteva ja läheinen.

Sitä rukoillessaan hän usein juttelee samalla edesmenneille äidilleen ja isälleen.

– Kun isäni kuoli vuonna 1993, kävimme sitä perheen kanssa läpi syvällä kulkien. Kaikki maallinen hävisi ja oleellinen jäi. Silloin ajattelin, että näin pyhimykset ehkä syntyvät. ■

S

atu Silvo tankkaa porkkana- ja vehnänorasmehua Silvopleeravintolassa Kallion virastotalon nurkalla ja kertoo tarinan toisensa jälkeen. Niissä seikkailee kaikenkarvaista porukkaa Kallion juopoista parkkienkeleihin.

– En tiedä, mikä on se herkkyys tai hulluus tai leikki, joka minussa rakastaa satuja ja tarinoita. Tarinat ovat viihdettä, arjen sulostuttamista. Sitähän taiteilijat tekevät, luovat tarinoita, jotka sekoittavat fiktiota ja faktaa, hän muotoilee.

Täyttä totta on ainakin se, että Toisella linjalla toiminut ravintola etsii nyt uutta kotia. Silvo sai viime vuonna tietää, että talo, jossa ravintola sijaitsi, puretaan.

– Syksyllä olisi tarkoitus käynnistää uuden rakentaminen, mutta tuleeko siitä totta, selviää vasta monimutkaisten vaiheiden jälkeen. Lokakuussa olemme tässä asiassa jo viisaampia.

Kasvisruokaa tarjoava Silvoplee kehittyi arvostetuksi instituutioksi jo ennen kuin kasvis- ja vegaanitrendit vakiinnuttivat paikkansa pääkaupunkiseudun keittiöissä. Silvo ei ota menestyksestä kunniaa itselleen.

– Menestyksen taustalla en ole minä, vaan muiden osaaminen.

OMAN TYÖN vähättely on 1960-lukulaisen kasvatuksen tulosta. Silvo sanoo toistavansa isänsä mallia.

– Isä oli talkooihminen henkeen ja vereen. Kansalaisopiston pienellä korvauksella hän ohjasi, lavasti ja puvusti lastenteatteria ja kesäteatteria ja veti lausuntapiirejä ympäri Valkealan pitäjää.

Kasvisravintola syntyi vuonna 1999 onnettomuudesta ja sattumasta. Silvo oli edellisvuonna jäänyt Saariselän laskettelukeskuksessa rinnekoneen alle ja parantunut puolessa vuodessa.

Silvon mukaan parantumiseen vaikutti kovan päivittäisen treenaamisen lisäksi kokonaisvaltainen kasvisruoka. Sellaista ruokaa hän söi elävään ravintoon erikoistuneessa Greenway-ravintolassa.

Marjatta Svennevigin pyörittämän Greenwayn lopetettua toimintansa Silvo kävi naisyrittäjäkoulutuksen ja perusti oman ravintolansa. Liikeidea oli alusta asti selkeä.

– Ajattelin, etten minä voi olla ainoa terveellisellä ruoalla parantunut. Meitä täytyy olla muitakin, kymmeniä, satoja, ehkä tuhansia.

Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana ruoka on muuttunut polttoaineesta nautinnoksi ja uskonnoksi. Omaa kehoa palvotaan temppelinä ja arki pyörii yhä useammin ruoansulatuksen ympärillä. Vaikka Silvo kokee parantuneensa elävällä ravinnolla, hän ei moralisoi lihansyöjiä.

– En esitä kylään mennessäni ruoan suhteen erityisvaatimuksia. Jos joku tarjoaa ruokaa, nautin sitä kiitollisuudella.

IKÄÄNTYMINEN ON TEHNYT Satu Silvolle hyvää, sillä 57-vuotiaana hän ei ota itseään yhtä vakavasti kuin nuorempana. Kun tukkaan joutuu hiuslakan sijaan vessahajustetta tai sähköpyörän jarrut pettävät, häntä vain naurattaa.

Näytteleminen on aina kuulunut Silvon elämään.

Hän on usein näytellyt modernia, itsenäistä naista, jonka maailmankuva törmää konservatiivisiin arvoihin. Hän on ollut muun muassa Niskavuorielokuvan Ilona ja Viettelyksen vaunu -näytelmän Stella. Hertta ja Olavi -näytelmässä hän esitti Hertta Kuusista.

Silvo miettii näyttelijän työhön ja julkisuuteen liittyvää avoimuuden vaatimusta ja sen mukanaan tuomaa häpeää.

– Olo on usein sama kuin sen jälkeen, kun olen näytellyt Kuka pelkää Virginia Woolfia -näytelmän Marthaa tai Syyssonaatin äitiä. Yleisö on haltioitunut, mutta minä haluaisin kaivautua näkymättömiin. Se johtuu siitä, että näyttelijä näyttää roolihenkilönsä lävistämänä kaiken. Myös oma persoona näkyy, vaikka se ei olisi lähelläkään näyteltyä roolihenkilöä.

”

Minulla on Käpylän metsässä keloutunut mänty. Puu on kuollut, mutta minulle se on pyhä puu.

NUORUUDEN VALKEALASSA Satu Silvon aika kului paitsi harrastajateatterin lavalla myös urheilukentillä. Ei tarvittu muuta kuin ruosteinen kuula, lentopalloverkko ja hiekkaan piirretty viiva. Talvella hän hiihti ja luisteli koulumatkat.

Keskellä kylää oli kirkko ja seurakuntakeskus.

Jokaisesta pyhäkoulukäynnistä sai kalan kuvan.

Kun Satu löysi isoveljen varastaman kalatarrarullan, hän liimasi omaan vihkoonsa viisitoista kalaa ja lähti voittajana pyhäkouluun. Pyhäkoulussa ihmeteltiin suurta kalansaalista.

1960-luvulla Kouvolan seudulla voimistui Suomen luterilaisen kirkon sisällä toimiva viides herätysliike eli viidesläisyys. Liike ravisteli myös teiniikäistä Satu Silvoa.

– Herätyskristillisyyteen sisältyvä voimakas syyllistäminen pelotti. Samalla koko touhu kauhistutti ja kiihotti, koska kääntymisestä kerrottiin hurjia juttuja: kielilläpuhumisesta ja saatanan ilmestymisestä.

Viidesläisyys lupasi taivaan aukeamista, mutta Silvolle se ei auennut. Silvon siskosta, Tiina

Kuka?

Satu Silvo on vuonna 1962 Kymenlaaksossa syntynyt näyttelijä ja yrittäjä. Hän on naimisissa näyttelijä Reidar Palmgrenin kanssa. Lapset Paavo ja Vilma ovat avioliitosta näyttelijä Heikki Kinnusen kanssa.

Mitä?

Teatterikorkeakoulun jälkeen Silvo kiinnitettiin Helsingin Kaupunginteatteriin. Vuodesta 1994 hän on toiminut vapaana näyttelijänä. Hän on näytellyt useissa kaupunginteattereissa ja kesäteattereissa sekä lukuisissa elokuva- ja televisiotuotannoissa.

Motto

Herra varjele minua katkeruudelta ja kaistapäisyydeltä.

8B

Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

Haluatko olla vanhana viisas?

Viisaaksi kehittyminen vaatii avoimuutta ja myötätuntoa.

Kannattaa kuunnella myös niitä, jotka vaikuttavat omituisilta ja hankalilta tyypeiltä ja ovat kanssasi eri mieltä.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVITUS PAULI SALMI

K

un joskus vuosikymmenten päästä olet vanha, haluaisitko olla myös viisas?

Jos vastaat kyllä, kannattaa kuunnella Jenni Spännäriä. Hän on teologian tohtori, joka on perehtynyt vanhojen ihmisten ajatteluun. Nyt hän tutkii viisautta ja sitä, miten tullaan viisaaksi.

Spännäri uskoo, että tietynlaiset elämänpolut tekevät joistakin ihmisiä, joita kohdatessaan muut ajattelevat, että siinä vasta viisas vanhus.

JENNI SPÄNNÄRIN mukaan monet ikäihmiset kokevat, että heillä on jotain, mitä nuoremmilla ei voi olla. Väitöskirjassaan Spännäri kutsui sitä ”elämänkokemuksen pääomaksi”. Yhtä hyvin voidaan puhua viisaudesta.

– Kaikilla vanhoilla ihmisillä viisautta ei silti välttämättä ole, Spännäri toteaa.

Hänen mukaansa tiettyjen psyykkisten voimavarojen pitää saada kasvaa, jotta ihmisestä tulee viisas. Ihmisellä pitää olla tunne siitä, että hän hallitsee elämäänsä, ja kykyä sietää sitä, ettei hallitse kaikkea. Viisaus edellyttää myös avoimuutta, kykyä pohdiskeluun ja myötätuntoa.

– Viisaaksi kehittyminen vaatii, että elämässä tapahtuu erilaisia asioita. Pitää tulla myös vastoinkäymisiä, mutta ei mielellään liikaa kerralla eikä liian nuorena tai silloin, kun ihminen on heikoilla. Prosessi saattaa siinä tapauksessa kääntyä katkeruuden puolelle.

EI KUITENKAAN KANNATA vaipua epätoivoon, vaikka elämä olisi antanut sarjatulella turpaan. Kovia kokenut ymmärtää toisia kovia kokeneita.

Viisautta on olla myötätuntoinen sekä itseään että toisia kohtaan. Viisas pystyy tunnistamaan ja käsittelemään omia ja toisten tunteita, sekä myönteisiä että kielteisiä.

”

Viisas on usein hyvä läheinen, mutta mieliksi tekeminen ei aina ole viisautta.

– Viisauteen liittyy myös halu auttaa ja tehdä hyvää itselle ja toisille, Jenni Spännäri sanoo.

Viisaus on tietoja ja taitoja. Viisaus on myös tiedon ja taidon rajojen ymmärtämistä. Viisautta on tajuta, mitä ei ainakaan vielä tajua.

Viisaus on oppimista. Se on kykyä kysyä, miten jokin tapahtuma rakentaa tai tuhoaa minua ja meitä. Sellainen pohdinta vaatii aikaa ja tilaa.

Tässä yhteydessä Spännärin tekisi mieli ruveta saarnaamaan yhteiskuntaluokista.

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

– Toisilla ihmisillä on vähemmän mahdollisuuksia kuin toisilla. Kaikilla ei ole rauhaa ja turvattua toimeentuloa. Rauhallinen pohdinta ei ole mahdollista, jos on paniikki, mistä saa lapsille ruokaa.

MONI AJATTELEE, että viisas ihminen on jonkinlainen eettinen supersankari: Martin Luther King, Mahatma Gandhi tai äiti Teresa. Jenni Spännärin mielestä viisaus on usein arkisempaa.

– On ihmisiä, jotka eivät ole kouluttautuneet tai tehneet suuria tekoja, mutta joilla on kyky olla läsnä ja esittää oikeita kysymyksiä.

Kun Jenni Spännäri on kysynyt vanhuksilta, ketkä ovat heidän mielestään viisaita ihmisiä, yksi vastaus tulee vastaan usein: omat vanhemmat.

Spännäri pitää eläkkeelle jäänyttä arkkipiispaa Kari Mäkistä hyvänä esimerkkinä viisaasta ihmisestä.

– Arvostan Mäkisessä hänen vilpitöntä pyrkimystään hyvään, hänen avoimuuttaan, pohtivuuttaan ja empatiakykyään. Hänen kanssaan voi olla eri mieltä, mutta väittäisin, että harva Mäkistä tunteva pitää häntä läpeensä mätänä tai kierona.

Spännärin mielestä Mäkisen kohdalla voitaisiin puhua uskonnollisesta viisaudesta tai viisaasta uskonnollisuudesta.

VIISAUS EI VÄLTTÄMÄTTÄ ole vain yksilön ominaisuus. Jenni Spännärin mukaan myös yhteisö voi olla viisas.

Viisas yhteisö liittää jäsenensä rakentavalla tavalla menneisyyteen, nykyhetkeen ja tulevaisuu-

teen. Yhteisön viisaat ihmiset voivat levittää omaa kokemustaan ympärilleen ja saada aikaan avoimuuden, virheistä oppimisen ja hyvään pyrkimisen ilmapiirin.

”

On ihmisiä, jotka eivät ole kouluttautuneet tai tehneet suuria tekoja, mutta joilla on kyky olla läsnä ja esittää oikeita kysymyksiä.

– Liika varovaisuus tai vitkuttelu ei ole osoitus viisaudesta. Joskus on viisasta tehdä päätöksiä, jotka kirpaisevat lyhyellä aikavälillä, mutta tekevät tulevaisuudesta paremman, Spännäri toteaa.

– On ihmisiä, jotka suostuvat kaikkeen, ovat vain kivoja eivätkä haasta ketään millään tavalla, mutta se on eri asia kuin viisaus. Se, että on viisas, on usein sama asia kuin se, että on hyvä läheinen – mutta ei pelkästään. Mieliksi tekeminen ei aina ole viisautta.

B

9

NO, MITÄ NUOREN ihmisen tai kenen tahansa kannattaa tehdä, jos hän haluaa olla vaikkapa vuoden päästä viisaampi?

– Matkustaa, Jenni Spännäri sanoo.

– Eikä sen ole pakko olla kaukomatkailua.

Oleellista on matkustaa paikkoihin, jotka eivät ole itselle tuttuja. Nuori voisi viettää aikaa vanhusten palvelutalossa, kaupunkilaisvegaani maaseudulla maitotilalla tai kristitty buddhalaistemppelissä.

– Katso ja opi! Haistele, maistele ja tunnustele, millaista elämä on! Ensin saattaa tuntua, että vieras tekee huonommin, mutta useimmiten siinä on jokin järki taustalla.

MATKUSTAA VOI myös lukemalla, Jenni Spännäri muistuttaa. Eikä kannata lukea pelkästään sellaisten kirjailijoiden teoksia, joita arvostaa ennestään.

Spännäri kannustaa perehtymään myös sellaisiin ajattelijoihin, joiden kanssa on eri mieltä ja joiden ajatukset ovat vaikeita, vieraita ja omituisia.

– Äläkä hyppää heti johtopäätöksiin. Tämä pätee sekä lukemiisi uusiin kirjoihin että tapaamiisi uusiin ihmisiin. Älä ajattele heti, että ahaa, tämä ihminen kuuluu tähän kategoriaan, vaikkapa idiootteihin, vanhoillisiin tai menneen talven tyyppeihin.

Ja vielä viimeinen vinkki: – Älä pelkää virheitä. Kannattaa mokata ja myöntää mokansa. Usein silloin, kun sattuu, on mahdollisuus tulla viisaammaksi. ■

Osa 37

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki Näyttelijä Jari Virman, 43, asuu Helsingin Ullanlinnas­ sa. Hän työskentelee free­ lancerina.

Virmanin Turkin-vaellukseen perustuva Tie Konyaan nähdään su 25.8. klo 15, ke 4.9. klo 19 ja la 7.9. klo 19 Kansallisteatterin Willen­ saunassa.

Elokuun loppuun asti Virman näyttelee Idän pika­ junassa Suomenlinnan ke­ säteatterissa. Hänellä on näytelmässä kaksoisroo­ li Samuel Ratchettina ja James Arbuthnotina.

Jari Virman koki pitkän vaelluksen retkenä omaan itseensä.

Pyhiä hetkiä vaelluksella Näyttelijä Jari Virman kävi Turkin-vaelluksellaan vuoristossa, paimenen kodissa, kirkossa ja moskeijassa.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

I

hmiset kuuntelevat kuulokkeista näyttelijä Jari Virmanin tarinaa hänen 670 kilometrin pituisesta vaelluksestaan Istanbulista Konyaan. Ollaan Kansallisteatterin Tie Konyaan -esityksessä. Virman itse tekee puhumattomana erilaisia liikkeitä, esimerkiksi hitaasti pyörivän dervissitanssin kuvioita.

Kyseinen tanssi liittyy 1200-luvulla eläneeseen islamilaiseen suufimystikkoon ja runoilijaan Jalal

Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa

Virman koki vaelluksen aikana pyhyyden kokemuksia, joista moni liittyi luontoon. Esimerkiksi kaunis vuoristomaisema sai hänet mykistymään.

Samoin hetket kirkossa ja moskeijassa herättivät vahvan tunteen siitä, että hän oli jonkin ikiaikaisen mysteerin äärellä.

Tuo tunne tuli myös paimenen kodissa, jonne Virman kutsuttiin. Koti oli vaatimaton, mutta vieras ohjattiin aterialle, joka syötiin ringissä lattialla. Keskustelu käytiin muutamalla turkinkielisellä sanalla.

Vaikuttava oli myös tapaaminen suufigurun kanssa. Hän opetti Virmanille dervissitanssin alkuasennon, joka on kuin Jeesus ristillä.

JARI VIRMAN lähti Turkin-vaellukselleen selässään rinkka, johon hän pakkasi mukaan vaatteita sekä ruokaa kymmeneksi päiväksi. Fyysisesti vaativasta matkasta muodostui kuitenkin enemmän henkinen vaellus, retki omaan itseen.

MATKAN JÄLKEEN Virman – puhelias karjalainen – teki itsestään yllättävän havainnon: hänellä ei ollut mitään sanottavaa. Matkalla koettua hän ei haluaisi selittää kovin paljon senkään takia, ettei hukkaisi siitä jotain tärkeää. ■

KATRI SAARELA

Taivaan tähden

18.8.

ad-Din Muhammad Rumiin, jonka hauta oli Virmanin vaelluksen määränpäänä. Rumin kuoleman jälkeen perustettiin suufilaisten kerjäläismunkkien eli dervissien yhteisö, joka korostaa tanssin ja musiikin merkitystä Jumalan kohtaamisessa.

Matkalla Virmania puhutteli erityisesti yksi Rumin runoista. Sen mukaan oikein ja väärin tekemisen yläpuolella on alue, jossa ajatuksilla ja puheella ei ole merkitystä. Tuo runo vei Virmanin tilaan, jossa hän tunsi kohtaavansa maailman puhtaana kaikesta hälystä. Hän huomasi myös, että Rumin ajatuksista löytyi samoja elementtejä kuin muista maailmanuskonnoista.

Syty pienille asioille MINULLE ON HELPOMPAA syttyä isoista kuin pienistä asioista. Ja luulen, että se on synti. Lähimmäisenrakkaudessa perusyksikkö on yksi ihminen, lähimmäinen.

Tulee mieleen Tenavien Tellu, joka sanoo kyllä rakastavansa ihmiskuntaa, muttei tykkää ihmisistä.

Ensi sunnuntain teema korostaa uskollista palvelemista myös vähässä. Se on itselleni jatkuvan kamppailun aihe. Vaatii ehkä selittämistä.

Vanha totuus on, että minne huomio suuntautuu, sinne energia seuraa. Jos huomioni suuntautuu vain isoihin haasteisiin, energiani vuotaa niihin.

Meitä kuitenkin kehotetaan olemaan uskollisia myös vähässä.

Pieni on kaunista.

Arki on täynnä mahdollisuuksia palvella vähässä. Ja jos saan itseni tähän moodiin, huomaan, että se on palkitsevaa.

Mikä ilo oli kulkea tätini kanssa Itäkeskuksessa. Olihan se vähän hidasta (rollaattori), mutta ilo tuli siitä, että kerrankin minusta oli todellista apua.

Eikä yksi kerta mihinkään riitä.

Uskollisuus vähässä tarkoittaa jatkuvaa sitoutumista.

Raamatussa sanotaan, että ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa. Laupeus on kadonnut käyttökielestä, mutta se tarkoittaa

myötätuntoa ja hyviä tekoja.

Kysyin vaimolta, pitääkö hän minua laupiaana. Hän mietti pit-

kään ja sanoi: ”Ei ehkä tule ekana mieleen. Sä et oikein kerkiä.”

OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

Teuvan kirkko on suljettu remontin takia. Alttaritaulua ei voida siirtää, sillä Jansson maalasi teoksen suoraan kirkon kiviseinään.

Liikemies Erland Luoman tytär näkyy taulussa vasemmalla.

Tove Janssonin alttaritaulussa on kaksi signeerausta Harvinaista maalausta käydään ihastelemassa Japanista asti.

T

TEKSTI VENLA RAKKOLA KUVAT WIKIMEDIA COMMONS JA FOTO-NISULA KUVANKÄSITTELY MAIJA SAARI

ove Jansson tunnetaan erityisesti muumien luojana. Harva tietää hänen maalanneen myös alttaritaulun. Janssonin siveltimestä on peräisin eteläpohjalaisen Teuvan kirkon alttaritaulu Kymmenen neitsyttä vuodelta 1953.

Taulu kuvastaa Matteuksen evankeliumin vertausta viidestä viisaasta ja viidestä tyhmästä neitsyestä. Jansson maalasi teoksen suoraan kirkon kiviseinään.

Alttaritaulua maalatessaan Tove Jansson oli julkaissut jo neljä kirjaa. Ensimmäinen Muumi-tarina, Muumit ja suuri tuhotulva, oli ilmestynyt vuonna 1945, ja vuoteen 1950 mennessä hän oli kirjoittanut kolme kirjaa lisää, tosin ne olivat ilmestyneet vasta Janssonin kotikielellä, ruotsiksi.

JANSSONIN AJANKÄYTTÖ oli 1950-luvun alussa siirtynyt maalaamisesta kirjoittamiseen ja piirtämiseen.

Muumien saama suosio ve-

rotti aikaa, jonka hän pystyi käyttämään kuvataiteisiin.

Vaikka Jansson itse koki olevansa ennen kaikkea taidemaalari, kutsuttiin häntä yhä useammin ainoastaan ”muumien äidiksi”.

Vuonna 1944 Jansson oli muuttanut asumaan ateljeehensa Helsinkiin Ullanlinnankadulle. Ateljeeasuntonsa hän oli hankkinut lainarahalla.

Vaikka Jansson oli vuosikymmenen vaihteessa päässyt maalaamaan useita monumentaalimaalauksia ja vuonna 1948 ilmestynyt Taikurin hattu oli ollut hänelle kirjallinen läpimurto, oli rahalle jatkuvasti tarvetta, sillä hänen ottamansa laina oli suuri.

VUODEN 1952 lopussa Tove Janssonille esitettiin ainutlaatuinen tarjous: hänet haluttiin maalaamaan Teuvalle rakennettavan kirkon alttaritaulu. Vanha kirkko oli tuhoutunut tulipalossa, ja uutta kirkkoa oltiin palkattu suunnittelemaan arkkitehti Elsi Borg. Borgin arkkitehtitoimistossa työskennellyt Kaisa

Harjanne tunsi Janssonin, ja ehdotti häntä maalauksen tekijäksi. Janssonille työ oli mieluinen, eräässä kirjeessään hän kirjoittaakin: ”On siunattua, että on seiniä.”

”

On siunattua, että on seiniä.

TOVE JANSSON

TEUVALAINEN opetusneuvos Kalervo Niemelä on oman arvionsa mukaan esitellyt Tove Janssonin alttaritaulun ainakin sata kertaa eläköitymisensä jälkeen vuonna 1995.

Teos on paikallinen vetonaula, ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä, onhan se ainoa Janssonin maalaama alttaritaulu.

– Välillä tätä ollaan tultu ihmettelemään Japanista as-

ti, Niemelä kertoo.

Maalaustyöt aloitettiin keväällä 1953, ja ne kestivät noin kuukauden, kunnes Janssonilta loppui alttaritaulun lehdissä ja neitsyiden sädekehissä käytetty lehtikulta. Alttaritaulu oli Janssonin ensimmäinen työ, jossa hän käytti lehtikultaa.

Työt keskeytyivät joksikin aikaa, mutta taulu saatiin valmiiksi juuri ennen ensimmäistä adventtia.

Alttaritaulun maalaamisen aikaan Jansson oli Teuvalla tuntematon tekijä. Häntä muistelevat ovat kertoneet helsinkiläistaiteilijasta, jolla oli aina eväänään limonaatia ja ranskanpullaa.

Teuvan osuuskaupan ruokalassa työskennellyt rouva on muistellut, kuinka Jansson kävi usein heillä syömässä, eikä koskaan valittanut ruuasta. Hän ei syömään tullessaan vaihtanut pois työasustaan, joten paidasta pystyi näkemään, minkä väristä maalia oli minäkin päivänä käytetty.

TEUVAN KIRKON alttaritaulun lahjoitti liikemies Erland

Luoma kun palaneen kirkon vakuutusrahat eivät riittäneet uuden rakentamiseen. Niemelän mukaan kylillä kiersi pitkään tarina, että Jansson olisi ikuistanut tauluun myös taiteilijan tyttären.

Niemelä vahvistaa huhun pitävän paikkansa. Kertoman mukaan Luoman tytär on alttaritaulussa. Alttaritaulussa on myös kaksi signeerausta, joista vasemmassa alakulmassa oleva on Luoman. Janssonin signeeraus löytyy taulun oikeasta alakulmasta.

Teuvan alttaritaulun maalaamisen jälkeen Jansson jatkoi taiteilijan ja kirjailijan uraansa Helsingissä. Mutta aivan kuten Jansson vaikutti Teuvaan, myös Teuva vaikutti Janssoniin. Arvellaan, että kirja, jota hän kirjoitti alttaritaulun maalaamisen aikaan, on saanut vaikutteita EteläPohjanmaan kevättulvista.

Tuo kirja ilmestyi vuonna 1954 ja sai nimekseen Vaarallinen juhannus.

Lähteenä on käytetty Tuula Karjalaisen kirjaa Tee työtä ja rakasta (2014).

MENOT 15. – 2 9.8.

Bible study group - englanninkielinen raamattupiiri. Tiistaisin klo 18–19.30 (vuoden loppuun). On Tuesdays at 6pm–7.30pm. The topic will be the Gospel of St. John from the beginning onwards. We do not look forward for experts but people genuinely interested in learning what is Christianity and how you will enrich your faith in studying with us.

You are most welcome whatever your background. Come, join us and be one of us. Coordinator: Juha Kaunismaa, tel. 045 120 9212.

Saviryhmä ke klo 12, materiaalimaksu 12 e/syyskausi.

Asolan Silmukkaryhmä to klo 16.

Narsistien uhrien vertaistukiryhmä to 22.8. klo 18.

Seniorikahvila ma 26.8. klo 13. Ötökkäkerho 5–6v. ma 26.8. klo 14 (ajalla 26.8–7.10, 7 kertaa) Tutustumme lähiympäristön luontoon sekä hyönteisiin ja pihapiiriin lintuihin.

Ilm. petri.piirainen@evl.fi tai 050 573 6328.

Perheiden avoin olohuone ti 27.8. klo 9–12.

MUUALLA Hanna-rukouspiiri ma 26.8. klo 18–19.30 Lampiranta, Tertunkuja 4 B. Messu Foibessa su 25.8. klo 12.

Sairaalakatu 5. Laura Leverin, Noora Hultin.

Rekolanmäen koulun kuoro torstaisin klo 12, alkaa 15.8. Rekolan kanttori pitää Rekolanmäen koululaisille kuoroa, johon ovat kaikki tervetulleita uskontokunnasta riippumatta.

Kuorossa lauletaan uskontoon liittymättömiä lauluja. Kun lauletaan kirkkolauluja, vanhemmilta on kysytty tähän lupa.

KASTETTU Adessa Maria Liivi Parts, Onni-Tapio Leevi Hokkanen, Kerttu Päivi Linnea Tarhonen.

HAUTAAN SIUNATTU Berit Ingelill Pekanpalo 70 v, Svea Gurli Linnea Nikulainen 99 v, EevaHelena Sjöman 73 v.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–15. p. 09 830 6333.

Kastevaraus myös sähköisesti: asiointi.vantaanseurakunnat.fi/baptismKirkkoherranvirasto: Vernissakatu 4, avoinna ark. klo 9–15. p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi

tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Päivystävä pappi kesällä ma–ke ja pe klo 9–13 (Vernissakatu 4) to klo 11–14 (Pyhän Laurin kirkko) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Vernissakatu 4) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi Ajanvaraus myös nettisivuilta.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko auki 10.6.–31.8. ma klo 12–18, ti–pe klo 10–18 sekä la–su tilaisuuksien mukaan. Kesäopas on paikalla ma– pe kirkon aukioloaikoina.

Messu su 18.8. klo 12 Maria Koukkari, Jaakko Hyttinen, Iina Katila.

Messu su 25.8. klo 12 Annaelina Mäkilampi, Sari Rajala, Iina Katila.

PYHÄN LAURIN KAPPELI Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Peltomaa, Fraanje, Perkola Ensemble to 15.8. klo 19. Peltomaa, Fraanje, Perkola Ensemble on kolmen monialaisen muusikon yhteensulauma. Vanha musiikki, jazz ja herkkä improvisaatio kutoutuvat yhtyeen musiikissa rauhoittavaksi kudelmaksi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223.

Seurakuntien talon toiminta on siirtynyt tänne.

Pienten paikka auki pe 16.8. klo 9–15. Perheiden olohuone.

Messu su 18.8. klo 10 Terhi Viljanen, Johanna Jakonen, Samppa Laakso.

Perhekerho ma 19.8. klo 9.30–11.30.

Naisten raamattupiiri ma 19.8. klo 18. Vetäjänä Kristiina Hilli.

Sansan medialähetyspiiri ma 19.8. klo 18. Raamattu-, rukous- ja keskustelupiiri kaikille, joita kiinnostaa maailmanlaajuinen medialähetystyö.

Vetäjä Jarno Tepora.

Pienten paikka auki ke 21.8. klo 16–19.

Pienten paikka auki pe 23.8. klo 9–15. Perheiden olohuone.

Kahvia ja keskustelukumppaneita pe 23.8. klo 9.30–12. Yhteisöllinen aamupala seurustelun merkeissä.

Aamuhartaus klo 9.30, Terhi Viljanen.

Aamupalaa tarjolla liukuvasti klo 12 saakka.

Naisten rukouspiiri pe 23.8. klo 18.

Avoin rukouspiiri kaikille naisille.

Messu su 25.8. klo 10 Veikko Karhumaa, Kristiina Kartano, Terje Kukk.

Perhekerho ma 26.8. klo 9.30–11.30.

Pienten paikka auki ke 28.8. klo 16–19.

Vapaaehtoistoiminnan koulutus ke 28.8. klo 17. Koulutus järjestetään keskiviikkoisin 28.8., 4.9. ja 11.9. klo 17–19. Kouluttajina toimivat vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkinen ja pastori Sari Rajala. Paljon uutta tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja mahdollisuus pohtia omaa paikkaa vapaaehtoistyön saralla. Koulutus on maksuton. Ilmoittautuminen 20.8. mennessä: paivi.makinen@evl. fi tai p. 050 548 6078.

Vauvatanssit to 29.8. klo 14.30– 15.30.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Perhepäivä pe 16.8. klo 9–14.

Lapsikuoron harjoitukset ke 21.8. klo 17–18. Kaisa Nuolioja.

Perhepäivä pe 23.8. klo 9–14.

Ilolan kesäpäivä su 25.8. klo 14–17.

Paikalliset toimijat esittäytyvät, mm.

VPK ja urheiluseuroja. Myynnissä muikkuja, makkaraa ja vohveleita.

Mukavaa yhdessä oloa. Mukana Kylmäoja-Ilolan asukasyhdistys.

Pop up Lorulaukku ma 26.8. klo 9–11. Tee kanssamme pieni retki lorujen maailmaan. Tule ihmettelemään Lorulaukun salaisuutta. Kenet siellä tapaatkaan? Loruttele kanssamme ja valmista itsellesi lorukortteja. Tarkoitettu kaiken ikäisille lapsille aikuisen kanssa.

Lapsikuoron harjoitukset ke 28.8. klo 17–18.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 15.8. klo 9.30–11.

Pop up Lorulaukku ma 19.8. klo 9–11. Tee kanssamme pieni retki lorujen maailmaan. Tule ihmettelemään Lorulaukun salaisuutta. Kenet siellä tapaatkaan? Loruttele kanssamme ja valmista itsellesi lorukortteja. Tarkoitettu kaiken ikäisille lapsille aikuisen kanssa.

Perhekerho to 22.8. klo 9.30–11.

Perhekerho to 29.8. klo 9.30–11.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 20.8. klo 9.30–11.30.

Perhekerho ti 27.8. klo 9.30–11.30.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223.

Perhekerho ti 20.8. klo 9.30–11.30.

Perhekerho ti 27.8. klo 9.30–11.30.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Ei ammattilaisten töitä, mutta esim. lampun vaihto hoituu. Nikkaristi-välitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13.

Kouluikäisten kerhokausi starttaa syyskuussa. Ilmoittautumiset Tikkurilan seurakunnan nettisivuilla (Tytöt ja pojat -sivu) 20.8. alkaen. Lisätietoja koululaisten syystoiminnasta: Merja Rantala, p. 050 526 9401.

Vapaaehtoistoiminnan koulutus järjestetään keskiviikkoisin 28.8., 4.9. ja 11.9. klo 17–19 Tikkurilan Koskikeskuksessa, Vernissakatu 4. Kouluttajina toimivat vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkinen ja pastori Sari Rajala. Paljon uutta tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja mahdollisuus pohtia omaa paikkaa vapaaehtoistyön saralla. Koulutus on maksuton. Ilmoittautuminen 20.8. mennessä: paivi.makinen@evl.fi tai p. 050 548 6078.

KASTETTU Emil Olavi Juhani Töyrylä, Eino Ilmari Soikkanen, Titus Emil Juhani Saarela, Luukas Eemil Oliver Halonen, Aarre Tapio Kalevi Heikura, Eetu Leo Viljami Häkkinen, Daniel Tuomas Oliver Lindholm, Topias Viljami Vanhelo, Aidan Aate Emil Yli-Huhtala, Bella Matilda Cecilia Hildén, Olivia Isabella Riihimaa, Juuso Matias Hauhia, Anni Unelma Hanka, Elisa Lucy Limunga Toni Tondo, Alex Onni Valtteri Vesimäki.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Michael Christian Kortelainen ja Katri Helena Hänninen, Aapo Henrikki Kaipiainen ja Heidi Oivi Hannele Nenonen.

HAUTAAN SIUNATTU Astrid Annikki Apaja 95 v, Anni Maria Forsman 87 v, Lauri Vilho Tissari 87 v, Ritva Kaarina Söderholm 80 v, Keijo Johannes Tahvanainen 79 v, Erkki Äänis Härkönen 78 v, Tarmo Olavi Kovaleff 73 v, Seppo Pertti Sakari Rapo 63 v, Timo Tapani Sivunen 60 v, Jari-Pekka Eino Koivunen 52 v.

Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 19.8. klo 9.30–11.30.

Perhekerho ma 26.8. klo 9.30–11.30.

A

11

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Rajatorpantie 8, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi.

Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 11–13, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Virtakirkossa, Rajatorpantie 8, ti, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkossa ma klo 9–11, p. 050 357 7726.

Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Messu su 18.8.klo 10. Papit Kristiina Hyppölä ja Jere Hämäläinen. Kanttori Iisakki Seppä.

Ystävämessu su 18.8.klo 16. Mark Saba ja Sara Dhakal. Ystävämessu on lämminhenkinen ja rukouskeskeinen jumalanpalvelus, jonka toteuttamiseen voit myös itse tulla mukaan.

Voit käydä rukousalttarilla sytyttämässä kynttilän ja kirjoittamassa rukouspyynnön tai mennä siunattavaksi. Laulamme erikielisiä lauluja eripuolilta maailmaa. Messu toimitetaan suomeksi ja englanniksi. Voit myös seurata messua englannin ja kiinan kielillä diaesityksen välityksellä. Messun jälkeen on teetarjoilu, lastenhoito järjestetty.

Lauluyhtye Sonuksen koelaulut etukäteen ilmoittautuneille järjestetään harjoitusten yhteydessä. 15.8. ja 22.8. klo 18.30. Pääasiassa lauluyhtye konsertoi yhdessä Käsikelloyhtye Sonuksen kanssa. Ilm. sonuskellot@ gmail.com Raamattupiiri Ilosanoma ma 19.8. klo 17.30–19.

Käsikelloyhtye Sonus ottaa uusia soittajia syyskuun alkupuolelle asti.

Avoimet harjoitukset ovat maanantaina 19.8. ja 26.8. klo 18.30 Myyrmäen Virtakirkossa. Tied. sonuskellot@gmail.com Messu su 25.8. klo 10. Papit Paavo Ranta ja Mark Saba. Pipliaseuran lähetyspyhän messu. Ulla Oinonen puhuu messun jälkeen lähetystilaisuudessa ja kertoo nimikkokohteemme työstä. Messun jälkeen kirkkokahvit.

Gospelsalsa ke 28.8. klo 16.30–17.30.

Raamatun ja lähetyksen äärellä ke 28.8. klo 17.30–20. Pastori, lähetystyön veteraani Asko Matikka: Maailmanlähetys ja miten siitä voi innostua. Tarjoilu alkaa klo 17.30, klo 18–20 opetus ja keskustelu. Järj. Suomen

Päivi Mäkinen, koordinoit elokuun lopussa alkavaa Tikkurilan seurakunnan vapaaehtoistyön koulutusta. Kenelle se on tarkoitettu ja mitä se sisältää?

– Koulutus on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat oppia uutta, tutustua ihmisiin ja löytää paikkansa vapaaehtoistyössä. Kolme päivää kestävässä koulutuksessa paneudutaan vapaaehtoistyön periaatteisiin ja käytäntöihin sekä sen eri muotoihin. Kurssilla harjoitellaan myös vuorovaikutustaitoja ja toisen ihmisen kohtaamista.

Millaisia vapaaehtoistehtäviä on tarjolla?

– Tarjolla on kertaluonteisia tehtäviä kuten tempauksia ja kahvituksia. Sitten on säännöllisempää toimintaa, esimerkiksi kerran viikossa sadalle hengelle järjestettävä aamupalatarjoilu. On myös pitkäkestoisempia ryhmänohjaajien tehtäviä. Lisäksi on itsenäisempää tekemistä kuten kastetossujen neulomista ja nikkarointiavun tarjoamista vanhuksille.

Miten paljon aikaa vapaaehtoistyö vaatii?

– Jotkut tehtävistä vaativat enemmän aikaa ja sitoutumista kuin toiset. Jokainen voi osallistua vapaaehtoistyöhön oman elämäntilanteensa ja voimavarojensa mukaan.

Mikä on erityisen tärkeää toisen ihmisen kohtaamisessa?

– On tärkeää olla läsnä ja avoin sekä arvostaa ja kuunnella toista ihmistä. Näitä asioita myös harjoitellaan koulutuksessa eri tavoin.

MARJO KYTÖHARJU Tikkurilan vapaaehtoistyön koulutus 28.8., 4.9. ja 11.9. klo 17–19 Tikkurilan Koskikeskuksessa, Vernissakatu 4.

Kouluttajina vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkinen ja pastori Sari Rajala. Ilmoittautumiset 20.8. mennessä: paivi.makinen@evl.fi tai p. 050 548 6078.

MARIANNA SIITONEN

Menokasvo

Lähde tutustumaan vapaaehtoistyöhön

MENOT 15. – 2 9.8.

12 A Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

Evankelisluterilainen Kansanlähetys.

Alfa-kurssi maanantaisin 16.9.–18.11. klo 18.30–20.30 Myyrmäen Virtakirkossa ja la 26.10. Martinristissä.

Kurssi kristinuskon perusasioista.

Tied. ja ilm. Markku Laakso, p. 040 862 1721.

Sururyhmä alkaa. Sururyhmässä voit jakaa ajatuksiasi ja tunteitasi läheisen kuolemasta luottamuksellisesti toisten surevien kanssa. Syys– lokakuun sururyhmä keskiviikkoisin 11.9., 18.9., 25.9., 2.10. ja 9.10. klo 17.30–19 Myyrmäen Virtakirkossa.

Tied. ja ilm. pastori Tiina László, tiina.laszlo@evl.fi, 050 438 7858.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Perhemuskari torstaisin klo 9.30–11.

Kausi 60 e.

Naperokerho pe 23.8. klo 9.

Vauvakerho 23.8. alk. perjantaisin klo 9–11.

Perhekahvila maanantaisin ja tiistaisin klo 9.30–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä.

Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kausi 60 e.

Lasten lauluryhmä Kastehelmi harjoittelee Kivistön kirkolla keskiviikkoisin. 5–9-vuotiaiden ryhmä klo 17.15–18 ja yli 9-vuotiaiden ryhmä klo 18–19. Ilmoittautuminen paikan päällä. Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

MYYRMÄEN KIRKON PIHAKONTTI Uomatie 1 Perhemuskari tiistaisin 9.30–11.

Kausi 60 e.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381

Iltamessu su 25.8. klo 18. Pappi Antti Isopahkala, kanttori Iisakki Seppä.

Tuulia Kokko, Ellen Adelina Vanhanen, Adena Kerttu Melita Manurung.

MARTINRISTI

AVIOLIITTOON KUULUTETTU

Martinpolku 2 C Toivon Tuulet ma 19.8. ja 26.8. klo 17.30 Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Kausi 60 e.

Aamurukouspiiri kokoontuu 20.8. alk. tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8.

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho 22.8. alk. torstaisin klo 9.30–11.

Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila 22.8. alk. torstaisin klo 9.30–11.30.

Yksinhuoltajien olohuone 23.8. alk. perjantaisin klo 17.30–20.

MUUALLA Ritva-Leenan lauluhetki Viherpuiston asukaspuistossa, Vihertie 56d ma 26.8. klo 10.30.

Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 14–15.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e.

Muskari 3–6-vuotiaille maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e.

Juuso Eliel Puroila ja Marjaana Suvi Elisabet Lampinen.

HAUTAAN SIUNATTU Toimi Ilmari Piipponen 92 v, Eila Elisabet Liiro 91 v, Paula Kyllikki Kesti 81 v, Arvo Kalevi Immonen 80 v, Anja Irmeli Lindfors 77 v, Pekka Antero Hietala 65 v, Marko Ensio Karvinen 45 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262.

Sommaröppet ti–fr kl. 9–13, måndagar stängt vandasvenska@evl.fi.

Diakonimottagning to kl. 10–11.30 (juni–aug)

HELSINGE KYRKA S:T LARS Högmässa sö 18.8 kl. 10 Välsignelse i samband med skolstarten. K. Andersson, A. Ekberg.

Högmässa sö 25.8 kl. 10. A. Paavola, A. Ekberg.

Konsert sö 25.8 kl. 18. Lugna toner i sommarens skymning. Gitarrmusik, dikter och svenska visor med Joel Karlsson.

KASTETTU

VIRTA-KYRKAN, KUOHUSALEN, RÅTORPSV. 8

Laura Selina Maria Laakkonen, Liinu Liisa Irene Tiitinen, Jasper Olavi Hakala, Safira Olivia Ufuma Otitinor, Eevi Jasmina Mansikka, Elisabet

Musiklek & babyrytmik, musikpedagog Heidi Åberg. Babyrytmik: 0–1 åringar med vuxen kl.14–14.30.

Musiklek: 2–4 åringar kl.14.30–15

käyrätorvi. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

LA 31.8.

med vuxen. Höstterminen startar må 2.9. Anmälningar till heidielisa. aberg@gmail.com.

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Dagklubb för barn i 2,5–6 års åldern alla vardagar utom on (förhandsanm.) Terminsstart: 19.8.

Pysselcafé för barn i åk 3–6, ti och on kl. 13–17 (förhandsanm.) Terminsstart: 20.8.

Familjecafé Terminsstart 21.8.

BAGARSTUGAN Sommarsamling on 14.8 kl. 13.

Allsång, andakt och kaffeservering.

Diakoniarbetarna medverkar.

Ungdomskväll on 21.8 kl. 18.

HELSINGGÅRD ViAnda-körens terminsstart on 28.8 kl. 12.

DÖDA Eine Annikki Stormbom 90 år, Raija Päivikki Leskinen 58 år, Kaj Helmer Carlsson 87 år.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 p. 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

NÄKÖVAMMAISILLE Yhteislauluilta ti 20.8. klo 18–20, Helmikuja 1 C 35, 3. krs (ei hissiä),

Myyrmäki. Illan ohjaajana ja säestäjänä Ritva-Leena Tuuli.

PÄIHDETYÖ Naistenryhmä aloittaa syyskauden toiminnan ke 28.8. klo 10 Asolan seurakuntatalolla, Asolantie 6. Lisätietoja: päihde- ja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen, p. 050 381 8774.

HILJAISUUS JA RETRIITIT Pyhän Laurin vaellus Kuninkaantiellä la 10.8. Lähtö Vanhankaupunginkoskelta klo 10, ripeät kävelijät klo 11. Lisäksi vaellusreitit eri seurakunnista. www.vantaanseurakunnat.fi.

Syksyinen telttavaellus yhden yön yli 28.–29.9. Liesjärven kansallispuistossa Tammelassa. Eräopas Simo Ellilän johdolla. Hinta 50 e.

Joutilaisuuden lahja keholle ja mielelle – hiljaisuuden retriitti 18.–20.10. Vihdin Riuttarannassa. Ohj. Natasa Stambej, Tarja Korpela.

Opiskelijaretriitti 1.–3.11. Bergvikin kartanossa Salossa. Ohj. Jukka-Mikko Karjalainen. Hinta 40 e.

Hiljainen tila muuttuu kuviksi – taidepainotteinen retriitti 22.–24.11.

Bergvikin kartanossa Salossa. Ohj. Anja Korte ja Tiina Palmu. Materiaalimaksu 20 e.

Ruuhkaa mielessä, kiirettä kannoilla – kaamoksen sylissä 29.11.– 1.12., retriitti Vantaan kaupungin henkilöstölle Snoanin retriittikeskuksessa Lappohjassa. Ohj. Tarja Korpela, Tapio Koivu. Ilmoittautumiset vantaanseurakunnat.fi tapahtumakalenterin kautta. Lisätiedot: laura. ohtonen@evl.fi ja 050 321 3282.

Kirkoissa soi TO 15.8.

LA 24.8.

Viapori Jazzin Virret liikkeessä -konsertti klo 20 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43, Helsinki. Jukka Perko, saksofonit, Mikko Perkola, viola da gamba, ja Jarmo Saari, kitara. Emerita prima ballerina Minna Tervamäki, koreografia. Liput 30 e Ticketmasterista.

Julia Tamminen, urut ja cembalo.

1–10-vuotiaille lapsille, kesto n. 35 minuuttia. Vapaa pääsy.

SU 1.9.

Ankkabarock: Bach must go on!

klo 18 Korson kirkossa, Merikotkantie 4, Vantaa. J. S. Bachin sävellyksiä uruille ja tenorille. Jussi Salonen, tenori, ja Matti Vaakanainen, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 20 / 10 e.

SU 25.8.

Gospelkonsertti klo 16 Puistolan kirkossa, Tenavatie 4, Helsinki. Viimeinen villitys -yhtye. Vapaa pääsy.

Konsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, Vantaa. Kitaramusiikkia, runoja ja ruotsalaisia lauluja Joel Karlssonin kanssa. (ruotsinkielinen) Yhteislaulua klo 18 Soutustadionilla, Merikannontie 4, Helsinki.

Nuoren seurakunnan veisuja Punaisesta laulukirjasta.

SU 18.8.

PE 30.8

Yhteislaulua klo 18 Soutustadionilla, Merikannontie 4, Helsinki.

Yleisön ehdottamia lempivirsiä.

Suvisunnuntain iltamusiikki: Fantasia klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5, Espoo. Jan Lehtola, urut, ja Petri Komulainen,

Ankkabarock: Tukevasti jalat maassa klo 20 Korson kirkossa, Merikotkantie 4, Vantaa. Sävellyksiä perustuen basso-ostinatolle. Ilpo Laspas, urut ja cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 20 / 10 e.

LA 17.8.

Ankkabarock: Prinsessa ja sikopaimen -musiikkisatu klo 15 Korson kirkossa, Merikotkantie 4, Vantaa. Anni Elonen, viulu, Louna Hosia, barokkisello ja jouhikko, sekä

JARNO LINDÉN

Peltomaa, Fraanje, Perkola Ensemble klo 19 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3, Vantaa. Vanhaa musiikkia, jazzia ja herkkää improvisaatiota. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Urkuyö & Aaria: Tänä yönä en pelkää kulkea yli pimeän klo 21 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5, Espoo. Seela Sella, lausunta, Pia Freund, sopraano, ja Kristian Attila, piano. Sibeliuksen, Kuulan ja Kuusiston sävellyksiä sekä Katri Valan, L. Onervan ja Aino Kallaksen runoja sekä Aino Sibeliuksen ja Alma Kuulan kirjeitä. Liput 14– 39 e. www.urkuyofestival.fi.

Anni Elonen (vas.) ja Louna Hosia esiintyvät 31.8. klo 15 Prinsessa ja sikopaimen -musiikkisadussa Korson kirkossa.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 15. – 2 9.8.

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

13

SIRPA PÄIVINEN

3× DON TAN

menovinkki

Asolassa saa opetella pienten savitöiden tekoa Asolan savityöpajassa opitaan tekemään pienimuotoisia savitöitä. Ohjaajana toimii Marika Säppi. Materiaalimaksu on 12 e / lukukausi. Lisätietoja Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329. Saviryhmä ke 21.8. alkaen keskiviikkoisin klo 12 Asolan seurakuntatalolla, Asolanväylä 6.

Koko perhe pääsee illalla kerhoon Pähkinärinteen iltaperhekerho kokoontuu kerran viikossa torstaisin ja kestää puolitoista tuntia. kunnissa tarjolla runsaasti.

Kokenut lastenohjaaja Vivianne Helmi tietää, miten tärkeitä erilaiset kerhot ovat seurakuntayhteyden luomiseksi.

– Olen nähnyt perhekerhojen vauvojen siirtyvän kasvaessaan muihin seurakunnan kerhoihin. Heis-

ILTAPERHEKERHOJA ON pidetty Vantaan seurakunnissa aiemminkin, ja niistä on saatu hyviä kokemuksia. Aamuisin järjestettäviä perhekerhoja on seura-

Iltaperhekerho to 22.8. klo 17.30–19 Pähkinä-kahvilassa, Lammaskuja 2 A. Kerhon tilalla teemailta: Naisten ilta to 12.9., Perheneuvonnan vierailu to 10.10. ja Isien ja lasten ilta to 7.11.

”

Ilolassa on myynnissä muikkuja ja vohveleita

Tikkurilan seurakunta on mukana Kylmäoja-Ilolan asukasyhdistyksen päivässä. Paikalliset toimijat esittäytyvät ja myynnissä on muikkuja, makkaraa ja vohveleita. Ohjelmassa myös luontoretki, jonka vetää Tikkurilan seurakunnan pastori Jaakko Hyttinen. Ilolan kesäpäivä su 25.8. klo 14–17 Ilolan seurakuntatalolla, Soittajankuja 1.

KERHO TARJOAA ESIMERKIKSI YKSINHUOLTAJILLE TILAISUUDEN TAVATA MUITA VANHEMPIA JA SAADA SAMALLA VERTAISTUKEA. LASTENOHJAAJA VIVIANNE HELMI

tä on ollut luontevaa liikkua seurakunnan kuvioissa, kun työntekijöihin on tutustuttu jo varhaisessa vaiheessa.

LASTEN VANHEMMILLA on Helmen mielestä nykyään paljon paineita, minkä vuoksi he tarvitsevat tukea.

Moni joutuu selviytymään arjessa yksin esimerkiksi siksi, että isovanhemmat asuvat kaukana eivätkä ole helposti saatavissa hoitoavuksi.

Jarna Wikströmin mukaan myös se vaikuttaa, että yhteiskunta on muuttunut ja kokemus vanhemman roolista samalla.

– Yhteiskunta on nykyään yksilökeskeisempi kuin ennen. Pärjäämisen rima on korkealla, eikä avun pyytäminen välttämättä ole helppoa.

MARJO KYTÖHARJU

NEIL RHODES

H

ämeenkylän seurakunta avasi toukokuussa Pähkinärinteessä kahvilatilan, jossa on järjestetty toimintaa pääasiassa aikuisille. Elokuun loppupuolella tilassa aloittaa iltaperhekerho, joka on tarkoitettu sekä vanhemmille että lapsille.

Varhaiskasvatuksesta vastaava pappi Jarna Wikström kertoo, että ilta-aikaan toimiva perhekerho on ollut suunnitteilla jo pari vuotta.

– Iltaperhekerhon perustaminen tuntui nyt sopivalta, kun kahvilatila avattiin. Tila sijaitsee keskellä Pähkinärinteen asuinaluetta, joten sinne on helppo tulla.

Syksyllä iltaperhekerhon toimintaa vetää kaksi lastenohjaajaa, Merja Leppänen ja Vivianne Helmi. Helmestä on hyvä, että iltaisin myös työssäkäyvät vanhemmat voivat osallistua lastensa kanssa perhekerhotoimintaan.

– Kerho tarjoaa esimerkiksi yksinhuoltajille tilaisuuden tavata muita vanhempia ja saada samalla vertaistukea. Toisaalta tänne voivat yhtä hyvin tulla isovanhemmat lastenlastensa kanssa.

Kerran viikossa torstaisin kokoontuvan iltaperhekerhon ohjelmaa suunnitellaan sen mukaan, millaisia tarpeita perheillä on.

– Kerhossa voidaan esimerkiksi laulaa ja leikkiä yhdessä ja keskustella erilaisista asioista. Joka kerta pidetään pieni hartaushetki, ja jotain tarjoiluakin on luvassa, Wikström selvittää.

Kerran kuukaudessa kerhon tilalla on teemailta.

Ensimmäinen niistä on Naisten ilta, joka on tarkoitettu keskellä ruuhkavuosia eläville ja johon on erillinen ilmoittautuminen. Tuolloin järjestetään lapsille omaa ohjelmaa.

JOHANNA LJUNGBLOM

Vivianne Helmi (vas.) ja Jarna Wikström haluavat tarjota perheille kotoisan kohtaamispaikan Pähkinärinteessä.

Ötökkäkerhossa tutkitaan hyönteisiä ja kasveja

Ötökkökerhossa käydään retkillä lähiympäristössä, tutkitaan hyönteisiä ja kasveja ja ihmetellään luontoa syksyn merkeissä. Luontoon tutustutaan kuusi kertaa syksyn aikana. Ötökkäkerho on ilmainen ja sopii 4–6-vuotiaille. Lapsilla on hyvä olla omat eväät mukana ja säänmukaiset vaatteet, sillä ötökät eivät pelkää sateita eivätkä viimaa. Ötökkäkerho ma 26.8. klo 13 Asolan seurakuntatalolla, Asolanväylä 6.

KATRIINA HARVIAINEN

14 A Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

MENOT 15. – 2 9.8.

Kuinka vantaalainen?

”Yhdessä viemme oppilaat maaliin” Lauttasaarelainen Sari Silander on niin vantaalainen, että on päättänyt antaa kaikkensa Kivistön lapsille.

TEKSTI KAISA RAITTILA KUVA MARIANNA SIITONEN

K

un valmistuin opettajaksi, hain töitä eri paikoista ja päätin ottaa sen, josta ensimmäiseksi soitetaan. Siitä asti olen tehnyt töitä Vantaalla, ensin Seutulassa, sitten Kivistön koulussa ja nyt kolme vuotta uudessa Aurinkokivessä.

Olen asunut melkein koko ikäni Lauttasaaressa enkä osaa kuvitella asuvani muualla. Samalla tavalla olen sitoutunut tekemään töitä Vantaalla. Minkä aloitan, sen vien loppuun.

OSA LAPSISTA tulee Aurinkokiven rakennukseen ensimmäistä kertaa äitinsä masussa neuvolaan ja lähtee pois yläkoulun päättäneenä 16 vuotta myöhemmin. Minulle on tärkeää, että teemme työmme niin, että talosta tulee myönteinen osa heidän elämäntarinaansa.

Kun neljä vuotta sitten rekrytoimme opettajia, yhteisopettajuus oli vielä uutta. Nyt se on juurtunut kulttuuriksemme niin, että emme luovu siitä. Meillä opiskellaan jopa 75 oppilaan luokissa mutta kolmen tai neljän aikuisen johdolla. Kun yhdellä lapsella on huono päivä, hänelle voidaan antaa erityistä aikaa niin, ettei koko ryhmän työskentely kärsi.

Aurinkokiven koulun rehtori Sari Silander haluaa tehdä Aurinkokivestä osan lasten hyvää elämäntarinaa.

Kokeilujen ja erehdysten kautta olemme opetelleet yhdessä toimimisen tapaa, jonka ainoana tavoitteena on lapsen paras. Myös henkilöstö voi hyvin, kun vastuu luokasta ei enää kaadu vain yksille harteille.

”

SEUTULAAN TÖIHIN AJAESSANI TUNSIN SAAVANI OSAN MAALAISMAISEMASTA TAKAISIN.

KIVISTÖLÄISEN TYÖMAISEMAN ja lauttasaarelaisen kotimaiseman lisäksi minulla on sipoolainen ratsastusmaisema. Siellä olen hevosten kanssa kasvanut aikuiseksi, joka olen. Vaikka hevosharrastus on nyt hiipuneessa tilassa, jo Seutulaan töihin ajaessani tunsin

saavani osan maalaismaisemasta takaisin.

Muistan, kun opettajakollega kurmotti myöhässä kouluun tulevaa poikaa, ja poika kertoi isän antaneen hänen nukkua tunnin ylimääräistä, kun illalla oli mennyt pellolla niin myöhään.

LASTEN JA perheiden pahoinvointi on lisääntynyt, mutta onneksi teemme laajasti yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Myös seurakunta on vahva yhteistyökumppanimme, ja kirkon perinteet näkyvät meidän koulussamme niin paljon kuin laki sallii.

Kirkko ei ole minulle itselleni erityisen tärkeä, mutta yhteiskunnassa se on vaikuttava yhteisö. Kirkolla on voimavaroja, joita se käyttää yhteiseksi parhaaksi. Jos saamme yhdenkin nuoren pysymään elämässä kiinni, se on tärkeä yhteinen voitto.

Tänä syksynä Aurinkokiven rakennuksessa on päiväkotilaiset mukaan lukien tuhat lasta.

Kun keväällä tapasin yläkoululaisten vanhempia, tajusin tuntevani jo monta perhettä. Siitä tuli syvä vastavuoroisen luottamuksen tunne. Yhdessä viemme oppilaat maaliin.

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

Siivouspalveluja

Hautauspalveluja Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

H O K - E L A N N O N H A U TA U S PA LV E L U N

K I V I PÄ I VÄT 19.–30.8.2019

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

(09) 753 11 56 Vastaanottoni Tikkurilassa sijaitsee Talvikkitien ja Kielotien risteyksessä.

Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen!

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija.

Kattojen maalaukset /pesut

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti.

• Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä.

EHT Ossi Vallemaa

XXX p. 020 754XXXX ilmoitusmyynti@kXXXXi

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

Rakennusala Kuolin­ ilmoitukset ja ­kiitokset seurakunta­ lehdessä

15

Hammashoitoa

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

A

p. 050-5533 050

www.katonmaalausvantaa.fi JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

KEVÄÄSEEN kestopuuterassit + aidat.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Soita 010 2715 100

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

Palveluja tarjotaan Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

ETUSI 150 € + BONUS

UUDEN HAUTAKIVEN OSTON YHTEYDESSÄ SAAT S-ETUKORTILLA VAPAAVALINTAISESTA KORISTEESTA 150 € ETUA (YKSI ETU/TILAUS) JA BONUSTA KIVEN HINNASTA.

MUKANA KIVILIIKKEET: Kivilähde, Kivituote Oy, Kiviveistämö Levander Oy, Loimaan Kivi Oy ja Suomen Kivivalmiste Oy Kiviliikkeiden edustajat toimipaikoissa: Katso päivämäärät hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonhautauspalvelu.fi Puh. 010 76 66500 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT ke 14.8. klo 18.30 Hgin, Sipoon ja Vantaan yht. kesäseurat Östersundomin kko, Kappelit.65, Hki. ke 21.8. klo 18 Hiidenkiviseurat Klaukkalan kko, Ylitilant.6; vier. Varissuon Veisaajat sekä J.&T. Rantala. klo 18 Velskolassa 7 srk:n körtti-ilta, Vääräjärvent.2, Espoo. Iltakahvit ja seurustelua, seurat n. klo 19; mm. E.Koivusalo, O.Tervonen ja K.Hintikka. pe 23.8. klo 18 seurat Puolimatkan kappelissa, Aholank.20, Hyvinkää. ti 27.8. klo 18 Vantaan yht. seurat Pakarituvalla, Kuriirit.1 (Hgin pit.kk.), Vantaa. su 1.9. klo 14 kirkkopyhä ja Saavumessu Suomenlinnan kko, Suomenlinna C 43, Hki; saarna V.-M.Hynninen; kahvit ja seurat kryptassa. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8, Vantaa.

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa

www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Kari Salko, 0400 604 133

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Ostetaan

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

Janinan Kotihoito 046 922 2000 Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms.

Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan työt edullisesti jo 30 vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla. Kysy tarjoustamme.

P. 040-6378899

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

16 A Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

Kirkonkellot ja jääkiekkokulta sopivat yhteen ROBERT MIETTINEN kyseenalaisti tällä palstalla kirkonkellojen soittamisen tarpeellisuuden Suomen jääkiekon maailmanmestaruuden kunniaksi (K&k 1.8.). Mielestäni kirkonkellojen soittaminen oli oikein hyvä oivallus kirkolta.

Jääkiekon maailmanmestaruuden voittamisella on suuri merkitys monelle suomalaiselle. Se on todella suuri ilonaihe. Se tuntuu vähän niin kuin meidän kaikkien suomalaisten yhteiseltä mestaruudelta ja voitolta. Jääkiekon maailmanmestaruuksia ei voiteta ihan joka kevät.

Enemmistö meistä suomalaisista kuuluu onneksi yhä kirkkoon. Kirkolla on tapana olla mukana ja tukena ihmisten elämän käänteissä, niin ilossa kuin surussa.

Kirkolla ja jääkiekolla on mielestäni yhtäläisyyksiäkin. Molemmilla on tärkeä sija siinä, mitä on olla suomalainen. Ne ovat myös muokanneet sitä, millaista on olla suomalainen.

Luterilaisuus on jo vuosisatoja muokannut meidän suomalaista kulttuuriamme ja kansamme perusluonnetta. Jääkiekon maailmanmestaruuden voittaminen taas tuo kansastamme esiin erilaisia puolia. Tavallisesti niin keskimääräisen hillitty ja hallittu suomalainen iloitsee mestaruuden ansiosta avoimesti ja on sosiaalisempikin. Eikä urheilussa ja kilpailussa ole mitään pahaa, jos ei mennä liiallisuuksiin. Ne voivat lisätä motivaatiota liikkumiseen ja tuoda piristystä arkeen.

Päivi Turkki

Sotilasvalan poistolle ei ole perusteita JAAKKO HEINIMÄKI ehdottaa pääkirjoituksessaan sotilasvalasta luopumista (K&k 1.8.). Varusmies antaa sotilasvalan tai -vakuutuksen. Valassa mainitaan Jumala, vakuutuksessa ei. Heinimäki väittää perusteitta, että kristinuskon tuominen valatilaisuuteen ei palvele armeijaa eikä kirkkoa.

Tosiasiassa kumpikaan ei ole vaatinut muutosta.

Väite, että Jeesus ”suhtautui epäilevästi aseisiin tarttumiseen”, jää epäselväksi. Olen käsitellyt asiaa tutkimuksissani, muun muassa kirjassa Sota, rauha ja Raamattu. Heinimäki viittaa myös Jeesuksen kielteiseen lausumaan valasta. Kuitenkin Uudessa testamentissa on useita valailmauksia, peitellymmin myös Jeesuksen käyttämänä (esimerkiksi Mark.

8:12; Gal. 1:20).

Heinimäen mukaan kielto lausua Jumalan nimi turhaan liittyy valaan.

Totta, mutta kielto koskee vain väärää valaa, kuten Lutherkin selittää Isossa katekismuksessa.

Yllättäen pastori-toimittaja väittää, ettei Jumalan mainitseminen tuo mitään lisäarvoa. Hän järkeilee, että Jumala ei poistu, vaikka hänen nimeään ei lausu. Ei niin, mutta Jumalan nimen lausumista tarvitseekin ihminen, erityisesti niin musertavissa asioissa kuin sota.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

RIZWAN TABASSUM − LEHTIKUVA / AFP

Nosturi laskee härkää alas kerrostalon katolta Karachissa Pakistanissa 4. elokuuta 2019. Tiiviissä miljoonakaupungissa pidetään karjaa katoilla. Karachin alueella teurastetaan lähes puoli miljoonaa nautaa, vuohta ja kamelia 11.−15. elokuuta vietettävän uhrijuhlan eli id al-adhan aikaan. Silloin vauraiden muslimien kuuluu teurastaa vähintään yksi eläin. Yhden kolmasosan lihoista perhe syö itse, kolmasosa annetaan sukulaisille ja kolmasosa köyhille.

Perinne juontaa Raamatustakin tuttuun kertomukseen Abrahamista, jonka kuuliaisuutta Jumala halusi koetella ja pyysi häntä uhraamaan oman poikansa. Kun Abraham oli surmaamassa poikaansa, Jumala pysäytti hänet ja antoi hänelle uhrattavaksi lampaan.

Valinta valan ja vakuutuksen välillä on vapaa. Valan antaa yli 90 prosenttia varusmiehistä. Heinimäki ehdottaa, että tämä enemmistö velvoitetaan siihen vaihtoehtoon, mitä he eivät nyt valitse. Armeijaa ylläpidetään liberaalin yhteiskunnan ja yksilönoikeuksien suojana. Eikö se saisi näkyä armeijassakin edes tässä asiassa?

Niko Huttunen dosentti, Uuden testamentin eksegetiikka

Miksi erosin kirkosta: kaksi vastausta PIRKKO KARASTI pyysi jotakuta vasta kirkosta eronnutta kertomaan syyn omaan päätökseensä (K&k 9.5.). Erosin kirkosta vastikään pitkään pohdittuani, eikä päätös ollut helppo.

Usein mediassa tunnutaan oletettavan, että uskon puuttuminen olisi pääsyy kirkosta eroamiseen. Läheskään aina ei kuitenkaan ole näin.

Olisin edelleen kirkon jäsen, jos kirkko toimisi Raamattu ylimpänä ohjenuoranaan ja keskittyisi evankeliumin julistamiseen eikä muodikkaiden globalististen agendojen ajamiseen.

Jeesukseen Kristukseen itse turvaavana ja uskovana ihmisenä koen suorastaan petoksena seurakuntalaisia kohtaan, että evankelis-luterilaisessa kirkossa kaikki papit eivät edes ole uskovia. Heidän haastatteluistaan käy ilmi, että monet eivät usko edes perusasioita: luomista, neitseestä syntymistä tai edes kristinuskon ydintä, ylösnousemusta.

Miten sokea voi taluttaa sokeaa?

Suuri osa papeista kannattaa liberaaliteologiaa. Tämä on hyvin kaukana perinteisestä uskosta, joka pitää Raamatun Jumalan sanana. Mielestäni kirkko toimii useassa asiassa täysin vastoin Raamattua eikä edusta perinteistä kristinuskoa. Räikeimpiä esimerkkejä tästä on ehkä Kirkko ja kaupunki -lehti. Lopetin sen lukemisen, kun sitä ei voinut lukea tulematta surulliseksi.

Kun lehdessä on joskus jotain hengellistä, se on usein harhaoppien julistamista, esimerkiksi gnostilaista mystiikkaa ja meditointeja. Jopa Marian palvontaa ja rukousnauhan käyttöä on käsitelty. Jos Martti Luther näkisi kirkon nykytilan, hänellä olisi varmasti paljon sanottavaa.

Annika Österberg

PIRKKO KARASTI oli huolestunut kirkosta erovavien kasvavasta määrästä.

Itse olen 21-vuotias opiskelija, ja henkisyys on keskeinen osa arkeani.

Erosin toukokuussa kirkosta. Yksi kirkosta luopumisen pohjasyy liittyy ihmisen ja yhteiskunnan kehitykseen. Tiedämme, että kun vanhenemme, fyysinen kehomme muuttuu. Samoin muuttuvat ja kasvavat arvomme yksilöinä ja yhteiskuntina.

Sota-ajan ravistelema yhteiskunta tarvitsee yhteisiä arvoja pitämään ihmisiä sovussa keskenään. Järjestelmällinen uskonto, perhe ja perinteet olivat tärkeitä kivijalkoja Suomessakin vielä vain 50 vuotta sitten.

Kunnia ja perinnekeskeisyys ovat kuitenkin uusien sukupolvien myötä kehittyneet yksilöllisyyden ja menestyksen tavoittelemiseen. Silloin ihminen alkaa miettiä, haluaako hän enää kuulua kirkkoon, jos siitä ei ole itselle suoraa hyötyä. Muslimeiksi emme ole siis muuttumassa, koska islamilainen perinne käsittää pohjimmiltaan samat arvot kuin kristillinen vastineemmekin.

Henkilökohtainen syyni erota kirkosta perustuu oivalluksiin siitä, että jokainen teko ja tekemättä jättäminen vaikuttavat kokonaisuuteen. Minut liitettiin kirkkoon 21 vuotta ennen kuin olin itse valmis päättämään asiasta, ja eroamatta jättäminen olisi ristiriidassa sen kanssa, mihin mielestäni suomalaisten kannattaa juuri nyt keskittää sekä henkisiä että taloudellisia voimavarojaan.

Jään kaipaamaan lehden Gurun opissa -osiota. Lopuksi toivon, että kirkko jatkossa vähentäisi perinteiden opettamista ja itsensä markkinointia.

Toivon, että se keskittyisi kertomaan tapoja saavuttaa se kokemus elämästä, taivas, jonka löytäneitä ihmisiä ei vielä tuhansienkaan vuosien jälkeen ole unohdettu.

Nicholas Liimatta

Kiitos saamelaisartikkelista OLIPA MIELENKIINTOINEN, sujuvasti kirjoitettu ja sopivasti taustoitettu ja kuvitettu artikkeli saamelaisuuden ja kirkon suhteesta eli revityistä juurista (K&k 1.8.).

On hyvä, että lehdessä on tämäntyyppisiä juttuja, sillä mielestäni ne avaavat uusia näkökulmia uskontoon ja sen merkitykseen historiassamme kipeitä asioita unohtamatta.

Se, kenen pitää pyytää ja kenen antaa anteeksi sekä se, miten sovinto saadaan aikaan, ovat merkittäviä kysymyksiä.

Väitöskirjatutkija Helga West toteaa, että keskustelu sovinnosta ei ole vielä alkanut Suomessa. Hän toivoo tutkimuksensa lisäävän ymmärrystä.

Tämä on hyvä tavoite. Voisiko tästä teemasta järjestää esimerkiksi avoimen luentosarjan asian avaamiseksi?

Näkökulmia uskoakseni riittäisi useampaankin alustukseen. Näin saisimme keskustelun ja ymmärryksen leviämään laajemmallekin foorumille.

Monelle on varmaan uutta tietoa jo sekin, että saamelaisia asuu Helsingissä noin tuhatkunta.

Arto Mattila