Kirkko ja kaupunki 2019 14 Espoo by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

15.8.2019 kirkkojakaupunki.fi

A9 Kirkko tuli apuun, kun kaupunki lopetti sateenkaarinuorten toiminnan

B1 Lasten Pisara‑leirillä boffattiin ja pulikoitiin

Pyhäkoulun priimus Satu Silvo täytti pyhäkouluvihkonsa kepulikonstein. Hän rukoilee edelleen joka päivä.

KREIKKALAINEN FILOSOFI EPIKUROS

Olen vakaasti sitä mieltä, että niin kauan kuin ei tee toisille pahaa, saa olla ihan millainen tahansa.

Iankaikkisesti

Jos jumala toteuttaisi ihmisten toiveet, hyvin pian olisi koko ihmissuku tuhoutunut, sillä aina on ihmisiä, jotka haluavat pahaa toisilleen.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

NÄYTTELIJÄ HANNELE LAURI KOTILIEDESSÄ 1.8.

Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille mittaamaan. MATTEUKSEN EVANKELIUMI 7:1–2

Rukous

Pääkirjoitus

KATRI SAARELA

Lisää laulua kouluun JOS KUVATAITEEN, musiikin, käsityön, historian, yhteiskuntaopin, uskonnon, elämänkatsomustiedon ja filosofian tila koulujen lukujärjestyksessä kapenee, saavat opiskelijat ja koululaiset vääristyneen kuvan maailmasta. Pelkästään luonnontieteisiin ja teknologiaan perustuva koulutuspolitiikka voi johtaa vakaviin ekologisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Näin väittävät tuoreen ArtEco-tutkimuksen tutkijat. Kansainvälisessä kolmivuotisessa tutkimuksessa tarkasteltiin nykyaikaisen länsimaisen yhteiskunnan piirteiden merkitystä ekososiaalisten TIETO EI NÄYTÄ ongelmien syntymiseen. Suomesta MUUTTAVAN ArtEco-tutkimukseen osallistui TampeKÄYTÖSTÄMME. reen yliopisto. TARVITAAN TIEDON Ekososiaalisilla ongelmilla tarkoitetaan TAAKSE ULOTTUVAA esimerkiksi ympäristökatastrofeja, YMMÄRRYSTÄ. eläinten kaltoinkohtelua, sotia sekä rasistisia ja seksistisiä rikoksia.

”

ARTECO-TUTKIMUKSEN tiedotetta lukiessa tuli semmoinenkin asia mieleen, että sekä kuvataideterapia että musiikkiterapia ovat tutkitusti erittäin tehokkaita keinoja lasten ja nuorten ahdistuksen ja masennuksen hoidossa. Eikö musiikkia ja kuvataidetta siis kannattaisi lisätä lukujärjestykseen, jotta tarve niiden käyttämiseen terapiakeinona vähenisi?

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki verkossa Kalastajan elämää Espoon historiaa tihkuvassa saaressa

TOM JOHANSSON

OVATKO METSÄT puineen ennen kaikkea taloudellinen voimavara? Sellainen ajattelu, jossa luonnolle nähdään vain taloudelle alistettu välineellinen arvo, johtaa helposti myös oppilaiden välineellistämiseen pelkiksi oppimiskoneiksi, väittävät ArtEco-hankkeen tutkijat. Luonnontiede ja teknologia eivät suinkaan ole vähäpätöisiä tai merkityksettömiä asioita. Luonnontiede auttaa meitä ymmärtämään maailmaa ja tekniikka helpottaa meidän jokapäiväistä elämäämme. Nykyaikaisen tekniikan avustamana luonnontiede on tuonut meille tärkeää tietoa esimerkiksi ilmastonmuutoksen vakavuudesta. Tieto ei kuitenkaan näytä muuttavan käytöstämme. Tarvitaan tiedon taakse ulottuvaa ymmärrystä. Tällaisen ymmärryksen lisäämisessä koulun taitoja taideaineilla sekä humanistisilla aineilla on paljon annettavaa.

Keskellä leppeää elokuuta järkyttää, miten täynnä vihaa maailma on. Ihmiset solvaavat ja tappavat toisia ihmisiä, koska he vihaavat näiden ulkonäköä ja maailmankatsomusta. Luojani, mikä tarkoitus on tällä mielettömyydellä? Auttaisitko ymmärtämään, miksi rakkauden sanoma ei tavoita meitä kaikkia.

Kävimme tutustumassa kiehtovaan Pentalan saareen, jonka museon vetonaulana on omalaatuinen kalastaja Gurli Nyholm. Katso video www.kirkkojakaupunki.fi/tv

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 15.8.2019

numero 14

Seuraava lehti ilmestyy 29.8. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

”Ei ole häpeä pyytää apua” Jyri Hakala on toiminut oppilaitospappina Espoon ammattikoulu Omniassa ja ammattikorkeakoulu Metropoliassa vuodesta 2004. Hän muistuttaa opiskelujensa aloittavia siitä, että omista asioista on pidettävä huolta. TEKSTI VENLA RAKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

Mitä pappi tekee oppilaitoksessa? – Olen joskus laskenut, että minulla on vastuullani yhteensä noin 10 000 opiskelijaa: Metropoliassa noin 3 000 ja Omniassa noin 7 000. Sitten tietysti vielä noin 1000 henkilöstön jäsentä. Se on vähän niin kuin minun oma seurakuntani. – Toimin kirkon yhteistyökumppanina oppilaitoksissa, joissa vierailen. Käyn keskustelemassa opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa. Teen yhteistyötä myös opiskelijahuollon kanssa – joskus esimerkiksi terveydenhoitaja saattaa ohjata ihmisiä luokseni keskustelemaan. Silloin tällöin joku opettaja saattaa myös pyytää minut oppitunnille vierailemaan. – Ammattioppilaitoksen opiskelijat eivät kovin usein tule omatoimisesti juttelemaan, mutta mitä enemmän olen paikalla, sitä enemmän on kysyntää.

”

Mitä enemmän olen paikalla, sitä enemmän on kysyntää. JYRI HAKALA

Miten oppilaitospapin työ eroaa muusta papin työstä? – Oppilaitospapin on oltava paikalla silloin, kun koulut ovat auki. Työssä uskonnolliset asiat eivät aina ole etusijalla, vaan työt saattavat keskittyä enemmän hyvinvointiasioihin. Esimerkiksi kriisitilanteissa yhteisön hoitaminen menee suunniteltujen työtehtävien edelle. Työtä tehdään aina oppilaitoksen kanssa yhdessä sovitusti. – Perinteisiä kirkollisia toimituksia on vähemmän kuin seurakuntatyössä, mutta ne ovat mukavaa vaihtelua. Esimerkiksi joulukirkko on sellaista perinteisempää papin työtä.

Mitä opiskelunsa aloittavan on syytä muistaa? – Omista asioista huolehtiminen on aloitettava heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Toisaalta ei myöskään ole häpeä pyytää apua, kun sitä tarvitsee. Se on oppimisen lähtökohta.

– Jos viimeisenä opiskeluvuonna ajattelee, ettei uskalla valmistua tai että valmistumiseen ei ole tarpeeksi hyvät arvosanat, voi käydä juttelemassa opintopsykologin kanssa. Opintosuoritukset sen sijaan kannattaa käydä tarkistamassa opinto-ohjaajan kanssa.

4 5

Hoosianna vai Suvivirsi? – Kyllä Suvivirsi on ammattioppilaitoksenkin kevätjuhlassa se iso virsi. – Viimeisen 15 vuoden aikana on ollut hienoa todeta, että nuoret ymmärtävät valmistumisen arvon. Juhliin pukeudutaan hienosti ja kutsutaan sukulaisia paikalle. Tässä on menty paljon eteenpäin ja usein kaikki huipentuu juuri Suvivirteen. Millainen on iltarukouksesi? – Päivän päätteeksi juon kupin teetä ja syön iltapalaa perheen kanssa. Vuoteessa kiitän Jumalaa kuluneesta päivästä.

4 A Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019 MAIJA SAARI

Valtakunnallinen Yö kirkossa -tempaus kutsuu koululaisia yöpymään kirkossa.

Koululaiset nukkuvat yön Espoon kirkoissa Valvomisen sunnuntain vastaisena yönä 16.11. koululaiset valtaavat kirkot eri puolilla Suomea. Ensimmäistä kertaa valtakunnallisena järjestettävä Yö kirkossa -tapahtuma on suunnattu kouluikäisille. Espoossa koululaiset pääsevät viettämään kirkkoyötä kaikissa suomenkielisissä seurakunnissa. Perkkaan kappelissa ja Olarin kirkossa yöretkeillään 16.–17.11., Espoon tuomiokirkossa 15.–16.11. ja Tapiolan kirkossa 1.–2.11. Espoonlahden kirkoon koululaisia kutsutaan yöpymään jo muutamaa viikkoa aiemmin 26.–27.10. Yö kirkossa on osa ”100 vuotta iloa – koululaiset kirkossa” -juhlavuoden valtakunnallista ohjelmaa.

Vantaa irtisanoi Kirkko ja kaupunki -sopimuksen Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti 4.6. irtisanoa yhteistyösopimuksen Kirkko ja kaupunki -median kanssa vuoden 2021 alusta. Irtisanomisilmoitus jätettiin 6. elokuuta. Irtisanomispäätöksen mukaan Vantaan seurakunnat haluavat uudet neuvottelut Kirkko ja kaupunki -median kanssa jo tänä syksynä. Kokouksesta, jossa irtisanomisesta päätettiin, on tehty myös kirkollisvalitus Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituksen teki neljä Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston jäsentä, jotka kuuluvat Tulkaa kaikki -liikkeeseen. Valitus koski kokouksen koollekutsumista ja sen myötä siellä tehtyjen päätösten lainmukaisuutta. Valitus ei kuitenkaan sisällä pyyntöä täytäntöönpanokiellosta, jolloin valtuuston päätös irtisanomisesta on voimassa. Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto antaa valituksesta lausunnon hallinto-oikeudelle. Kirkko ja kaupunki -lehti jaetaan vantaalaisille normaalisti vuoden 2020 loppuun asti.

”Lentokone pitää tavoittaa kolmessa minuutissa” Helsinki-Vantaan lentoaseman ”pantterin” kattotykki ampuu vesivaahtoseosta 9000 litraa minuutissa. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT ESKO JÄMSÄ

alomies Markku Salonen käynnistää Rosenbauer Panther -sammutusajoneuvon. 750 hevosvoiman Volvo-moottori jyrähtää käyntiin. Hän rullaa auton lyhyen matkan päähän kentälle ja käynnistää vesitykit. Niiden toimivuus testataan joka aamu. ”Pantterissa” on 13 000 litran vesisäiliö ja 1 500 litran vaahtonestesäiliö. Katolla oleva tykki pystyy täydellä paineella ampumaan vesivaahtoseosta sadan metrin päähän. Puskuritykin kantama on 60 metriä. Valtava nestevarasto tyhjenee noin puolessatoista minuutissa. Sinä aikana palopaikalle on varmasti ehtinyt jo vähintään toinen Helsinki-Vantaan oman pelastuslaitoksen yksiköistä. Painavat autot ovat yllättävän ketteriä ja niiden huippunopeus on 115 kilometriä tunnissa. – Lentokone pitää tavoittaa

alle kolmessa minuutissa, sanoo palomestari Kim Waenerberg. Myös lentokentän sisätiloihin pitäisi ehtiä toimittamaan apua viidessä minuutissa olipa kyse palosta tai sairaustapauksesta. HELSINKI-VANTAAN pelastusasema on Finavian yksikkö ja sen palveluksessa on 37 työntekijää. Kolmella eri puolella kenttää sijaitsevalla paloasemalla työskennellään neljässä vuorossa. Hälytysvalmiudessa on yleensä kuusi palomiespelastajaa ja palomestari. Kahdella asemalla on kaksi miestä ja kaksi pantteria. Iso ajoneuvo on suunniteltu niin, että sitä pystyy operoimaan yksi henkilö. Näin saadaan tarvittavaa kalustoa nopeasti liikkeelle. Kolmannella asemalla on vielä yksi pantteri, maasturi johtoautona sekä normaali Scanian paloauto. Siinä on sammutusvälineiden lisäksi myös raivauskalustoa sekä ambulanssia vastaavat ensivastevälineet. – Meillä oli viime vuonna 850

ensivastetehtävää. Tähän joukkoon mahtuu sydämenpysähdyksiä, joissa potilaan elvyttämiseen käytetään defibrillaattoria, Waenerberg mainitsee. Kentän pelastusvalmiuteen liittyy kiinteä yhteistyö Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Lentokentän viereessä sijaitsevalta asemalta saadaan nopeasti lisätukea. 55-vuotias Kim Waenerberg on työskennellyt Helsinki-Vantaan pelastuslaitoksella vuodesta 2004. Sitä ennen hän toimi 19 vuoden ajan palomiehenä Helsingin pelastuslaitoksella. – Olen viihtynyt täällä hyvin. Keikkojakin on ihan riittävästi, eikä aika tule pitkäksi, Waenerberg sanoo. Lento-onnettomuuksiin varaudutaan jatkuvalla harjoittelulla, jota varten kiitoteiden keskellä on lentokoneen runko. Todellisia onnettomuuksia on Waenerbergin aikana sattunut onneksi vain yksi. Pieni postikone sakka-

Kirkko osallistuu Tubecon-tapahtumaan Kirkko on jälleen mukana Tubecon-tapahtumassa, joka järjestetään 16.–17. elokuuta Helsingin Messukeskuksessa. Tubecon on videopalvelu Youtuben ympärille rakennettu tapahtuma. Kirkolla on tapahtumassa oma osastonsa. – Tavoitteena on kohdata nuoria. Osastolla esitetään tekstitettyjä, laadukkaita videoita eri kirkon tahoilta. Tapahtuman yhteydessä on myös tubettamiseen liittyviä koulutuksia, kertoo tapahtumassa päivystävä pappi Jan Ahonen. Kirkon osastosta Tubecon-tapahtumassa vastaavat useat kirkolliset toimijat, kuten Nuori Kirkko ry, Saapas ja Kirkkohallitus.

Rosenbauer Pantherin hinta on 665 000 euroa. Sen kattotykki ampuu täydellä teholla sadan metrin päähän.

Palomies Markku Salonen näyttää paloauton kalustoa, kuten istuinta, johon on valmiiksi integroitu savusukelluksessa tarvittava varustus.

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

Masennustutkimus Etsimme potilaita kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa tutkitaan uudenlaisen lääkkeen tehoa vertaamalla sitä lumelääkkeeseen masennuksen hoidossa. Voitte osallistua tutkimukseen, jos: • • • •

olette 18-65 -vuotias kärsitte masennuksesta teillä on ollut myös aikaisempi masennusjakso ette sairasta muuta mielenterveyden häiriötä kuin masennusta • ette käytä säännöllisesti psyykenlääkkeitä tai liikaa alkoholia

Masennuksen oireita ovat:

si lähdön jälkeen ja putosi kalliolle. Kone tuhoutui, mutta lentäjä selviytyi. ONNETTOMUUTEEN joudutaan varautumaan 20–30 kertaa vuodessa. Syynä saattaa olla esimerkiksi koneen tekninen vika. – Muutama evakuointilanne on ollut, viimeksi jokin viikko sitten. Kone pysähtyi kiitotielle, koska ohjaamoon tuli savua. Evakuoimme matkustajat, ja kone hinattiin tarkastukseen. Kaikki sujui rauhallisesti, paniikkia ei syntynyt. Vaikka koneisiin liittyviä vaaratilanteita ei onneksi ole tämän enempää, se ei tarkoita, etteikö pelastuslaitoksella riittäisi koko ajan töitä. Niitä on pienen kaupungin pelastusaseman verran: edellä mainittujen tehtävien lisäksi palohälytyksiä, öljy- tai vaarallisten aineiden vahinkoja ja hissistä pelastamisia. Viime vuonna erilaisia keikkoja oli yhteensä noin 1 200.

Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoradat asetettuna Helsingin kantakaupungin kartan päälle kertovat alueen mittakaavan.

Lentoasemaa laajennetaan ja sen ympäristö on nyt yhtä isoa työmaata. Tämä vaikuttaa pelastajien kulkureitteihin. Kentällä toimivien yritysten nimet vaihtuvat, ja jos sattuu vaikka sairauskohtaus, on silti löydettävä nopeasti perille. Siinä ovat apuna lähtöportit: ne pysyvät. Lentokentän alla kulkee kaapelitunnelien verkosto palonilmaisimineen, ja se on tunnettava. KEHÄRADAN rakentaminen ja lentokentälle tuova tunneli tarkoittivat sitä, että myös mahdollista onnettomuutta kiskoilla ja asemalla piti alkaa harjoitella. Terrorismi on yksi uhka, johon on pakko varautua. Yhteistyökumppaneiden kanssa käydään asioita läpi, jotta osataan toimia hätätilanteessa. Kumppaneita ovat Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, rajavartijat, poliisi ja alueella toimivat vartijat. Lentoaseman kiitotiet kattavat alueen, joka Helsingissä ulottuisi keskustasta Lauttasaareen, Jätkäsaareen ja Kaivopuistoon. Alueen pinta-ala on 17 neliökilometriä. – Tällä alueella työskentelee yli 20 000 ihmistä. Matkustajia oli viime vuonna 20,8 miljoonaa. Kun määrä tästä vielä kasvaa, voi olla, että palomiehiäkin tarvitaan lisää, Kim Waenerberg pohtii. Hän on tehnyt 24 tunnin vuoron ja on lähdössä kotiin lepäämään. Toki vakavien tilanteiden harjoittelun ja tositoimien lisäksi työpäiviin mahtuu hauskojakin hetkiä. Sellainen oli esimerkiksi panttereiden vesitervehdys, jossa sammutusautot suihkuttivat kentälle saapuneiden MM-kultajääkiekkoilijoiden koneen päälle vetisen kunniakujan. Sekin kävi samalla harjoituksesta: vesitykit toimivat oikein hyvin. ■

www.kirkkojakaupunki.fi

1.8.2019 kirkkojakaupunki.fi

Ki ilm rkko jok est ja k a J yy au um ver pu ala kos nki n p sa äiv ä.

Palomestari Kim Waenerbergin ajoneuvo on maasturi, josta löytyy muun muassa viisi radiota ja tabletti, josta löytyvät kartat ja tarvittavat tiedot eri kohteista.

• mielialan lasku, mielihyvän ja kiinnostuksen väheneminen • unihäiriöt, väsymys • keskittymiskyvyn ja muistin huononeminen • aloitekyvyn ja toimintatarmon väheneminen • toivottomuus, päätöksentekovaikeus • arvottomuuden tai syyllisyyden tunne • fyysiset oireet, lihasjännitys, ajoittain sydämentykytys • ruokahalun muutokset Tutkimus kestää enintään 11 viikkoa ja sisältää 6 tutkimuskäyntiä. Tutkimuksessa tehdään myös 5 yli yön unirekisteröintiä unen laadun selvittämiseksi. Tutkimus ja siihen kuuluvat vastaanottokäynnit ja lääkkeet ovat maksuttomia. Suomessa tutkimuksesta vastaavana tutkijana toimii dosentti Antti Ahokas, Lääkärikeskus Mehiläinen Helsinki. Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 11.4, klo 15-18 soittamalla soittamalla numeroon 050-4308910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.

kirkkojakaupunki A 7 @kirkko_kaupunki Kauppakeskus mehiläiset pörräävät kirkkojakaupunki Matinkylässä

kirkkojakaupunki B1 Teologi Helga West: ”Kristillistäminen tuhosi melkein kaiken saamelaisuudesta”

En ole vakava Pyhimys-nimellä räppäävä Mikko Kuoppala ei yritä tehdä itsestään parempaa versiota B 6

6 A Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

Sami ja Suvi Mattsson viettävät hääpäiväänsä silloin, kun Vantaan Pyhän Laurin kirkossa on Hääyö. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA MIIKA YLHÄINEN

iisi vuotta sitten syyskuussa Suvi laittoi Facebookiin päivityksen: Nyt taitaa muuten Mannisen tyttöä vähän jännittää. Kommentteina tuli, että mitä, mitä, mitä. Suvi ei vastannut kyselyihin, vaan pani kännykän pois. Hän kiirehti Pyhän Laurin kirkkoon. – Heti vihkimisen jälkeen laitoin kirkon pihalla Faceen päivityksen ja lähimmille sukulaisille tekstiviestin, että Mattssonin rouvaa ei enää jännitäkään. SAMI, 47, ja Suvi Mattsson, 39, vihittiin Pyhän Laurin kirkon Hääyössä vuonna 2014. Vihkiminen oli salaisuus, jonka tiesi etukäteen vain todistamaan tullut pariskunta. Mattssonien lapset, tuolloin viisivuotias Pinja ja puolivuotias Vilja, olivat häissä mukana. – Päätimme aika nopeasti, ettei häistä kerrota kenellekään. Emme voineet kertoa niistä edes lapsillemme, koska vanhempi tytär olisi varmaan ehtinyt puhua sen jo eteenpäin, Sami sanoo. Sami ja Suvi olivat eläneet yhdessä jo pitkään ennen naimisiinmenoa. He tapasivat vuonna 2002 ravintolassa Helsingin yössä. – Ensimmäisen yhteisen asunnon ostimme jo parin vuoden päästä tapaamisesta. Kyllä suhteemme aika nopeasti vakiintui uomiinsa, Suvi toteaa. Kihloihin pari meni asunnon oston jälkeen vuoden kuluttua. Siinä vaiheessa Sami ja Suvi halusivat vakiintua yhteisen asunnon lisäksi vähän lisää, vaikka naimisiin ei ollut kiire. – Meillä oli naimisiin menemisessä pitkä harkinta-aika, Suvi sanoo naurahtaen. SUVI JA SAMI ovat sitä mieltä, että he menivät naimisiin järkisyistä. Kun lapsia oli perheessä kaksi, he halusivat turvata elämänsä jollakin tavalla. Pariskunta mietti vaihtoehtoina keskinäisiä testamentteja tai pitkän liittonsa virallistamista. He päättivät mennä naimisiin, ja seuraavat kysymykset olivat miten ja missä. – Olen ollut kerran aiemmin naimisissa ja sanoin, että voin mennä naimisiin maistraatissa, mutta en halua isoja prinsessahäitä, Sami kertoo. Suvin mielestä isot prinsessahäät eivät olisi olleet hänenkään tyylisensä, mutta jotain maistraattia perinteisempää hän kaipasi. – Minulla ei ollut kirkkohääkokemusta vielä, joten halusin jossain muodossa kirkkohäät. Kuulumme molemmat kirkkoon, vaikka ei sen ihmeemmin kirkon tilaisuuksissa käydä. Suvi oli vuosien varrella lukenut Hääyöstä lehdistä ja muisti kaveripariskunnan menneen naimisiin ensimmäisessä Hääyössä Pyhän Laurin kirkossa. – Heitin Hääyö-ehdotuksen ilmoille. Sami oli heti myötämielinen, koska Hääyö-häät eivät olisi isot häät, vaan hyvä kompromissi juuri meille. HÄÄTYYLI OLI PÄÄTETTY, mutta Suvin piti vähän varmistella asioita. Hän otti yhteyttä Hääyössä vihille menneeseen kaveriinsa. – Tiesin, että Hääyöhön voi mennä ”sellaisena kuin olet”, mutta silti minua kiinnosti, minkälaisissa asuissa ihmiset siellä oikeasti ovat. Vihkiaikojen jonotussysteemi myös mietitytti Suvia, sillä he olivat menossa Hääyöhön mukanaan pienet lapset, joista toinen oli vauva. Suvi hermoili, miten kaikki sujuu käytännössä lasten kanssa, jos he saavat vasta viimeisen vihkivuoron puolilta öin. Mutta he olivatkin kolmas pari jonossa. – Kävin siinä jossain välissä imettämässä Viljaa sakastissa. Vähän jostain mekkoa raottelin, että se onnistui. Kysyttiin henkilökunnalta, pääsisinkö vau-

Sami ja Suvi Mattsson vihittiin Hääyössä Pyhän Laurin kirkossa vuonna 2014. Koko perhe oli paikalla.

Hääyöstä tuli hääpäivä van kanssa käymään jossain rauhallisessa paikassa, Suvi muistelee nauraen. Vihkivuoroja jaettaessa kerrottiin, mikä häämarssi milloinkin soi ja kuka pappi vihkii. Samille ja Suville häämarssi tai pappi ei ollut häissä merkityksellinen asia. Tärkeintä oli, että heidät vihitään alkuillasta.

”

VOIN MENNÄ NAIMISIIN MAISTRAATISSA, MUTTA EN HALUA ISOJA PRINSESSAHÄITÄ. SAMI MATTSSON

– Uskoin, että jokainen pappi hoitaa hommansa hyvin ja että millä tahansa häämarssilla pääsemme naimisiin, Suvi sanoo. KELLO 20.30 oli Samin ja Suvin vihkiaika. Heidän piti käydä papin luona haastateltavana ennen sitä. Pari tapasi ensimmäistä kertaa pappi Satu Huttusen, joka teki kysymyksiä vihkipuhetta varten. – Ainakin pappi kysyi, missä olemme tavanneet ja kauanko olemme tunteneet, Sami muistelee. Vihkiminen jännitti molempia, Suvia ehkä enemmän. Vauva sattui nukahtamaan vaunuihin juuri ennen h-hetkeä. – Alttarille mentiin niin, että Pinja käveli vieressämme. Vilja oli vaunuissa ja työnsin hänet sinne alttarin viereen. Pinja oli meidän kanssamme alttarilla koko toimituksen ajan, Sami kertoo. Mattssonit muistelevat, että vihkimiset tapahtuivat noin viidentoista minuutin välein. – Itse vihkiminen kesti ehkä kymmenen minuuttia ja sitten se oli ohi, Suvi sanoo.

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

Vaivaton ja tunnelmallinen Hääyö 10 vuotta Kaikkien aikojen ensimmäistä Hääyötapahtumaa vietettiin vuonna 2009 pääkaupunkiseudun vanhimmassa rakennuksessa, keskiaikaisessa Vantaan Pyhän Laurin kirkossa. Siihen osallistui 92 paria. Idean vaivattomasta ja tunnelmallisesta kirkollisten vihkimisten yöstä keksi Tikkurilan seurakunnan pappi Heikki Leppä. Hääyö on Vantaan seurakuntien rekisteröity tavaramerkki, mutta Hääyön kirkollinen käyttö on mahdollista muuallakin. Hääyöhön tarvitaan mukaan avioliiton esteettömyystodistus, sormukset ja molempien henkilöllisyystodistukset. Avioliiton esteettömyystodistuksen voi tilata osoitteesta esteidentutkinta.fi, omasta seurakunnasta tai seurakuntien keskusrekisteristä viimeistään seitsemän vuorokautta ennen vihkipäivää. Lisätietoja osoitteesta: evl.fi/haayo

OMIEN HÄIDENSÄ jälkeen Mattssonit ovat käyneet Hääyössä vuosittain. Kumpikin puoliso kokee Hääyö-tapahtuman lämminhenkiseksi. – Emme vietä varsinaista hääpäivää, vaan hääpäivämme on silloin, kun Pyhän Laurin kirkolla on Hääyö. Hääpäivämme vaihtelee vuosittain, Sami kertoo. – Yleensä hääpäivänä varaamme hoitajan lapsille ja käymme syömässä. Sen jälkeen menemme Pyhän Laurin kirkolle, hän jatkaa. Jännityksen vuoksi Suvi ei muista omista häistään kaikkea.

”

MINULLA EI OLLUT KIRKKOHÄÄKOKEMUSTA VIELÄ, NIIN HALUSIN JOSSAIN MUODOSSA KIRKKOHÄÄT. SUVI MATTSSON

– On ollut hauska mennä jälkeenpäin joka vuosi Hääyöhön, kun ei ole enää jännitysmomenttia. Nyt pystyy tunnelmoimaan rennosti. Mattssonit ovat panneet merkille, että Pyhän Laurin kirkon Hääyössä on tapahtunut muutoksia. Nykyisin tapahtumassa on etkot, joissa on seurakunnan puolesta kakkutarjoilu. – Hääkakku on hyvä idea. Jos hääparilla on muutama kaveri mukana ja kakkua saa siellä kirkolla, ei tarvitse itse miettiä tarjoilua, Sami toteaa. – Me silloin ihmettelimme, missä voi odottaa omaa vihkivuoroa, kun kirkon ympäristö ei ollut meille vielä tuttu. Etkoilla odottaminen käy hyvin, Suvi sanoo. Vuosien varrella Mattssonit ovat käyneet Hääyössä moikkaamassa vihkipappiaan. – Satu sanoi meille kerran, että menkää syömään kakkua. Ei etkoille tietenkään viitsi mennä kuokkimaan, mutta Satu antoi meille luvan ja ollaan käyty kakut joskus näppäisemässä, Suvi kertoo iloisena. ■ Hääyö pe 30.8. Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8, Espoo. Vihkiaikoja on tarjolla puolen tunnin välein klo 21 alkaen klo 23.30 asti. Lisätietoja ja varaukset Espoon seurakuntien palvelukeskuksesta ma–pe klo 9–15, p. 09 8050 2601.

Olarin kappeli sijaitsee Kuitinmäen ostoskeskuksessa, joka valmistui vuonna 1975.

Olarin kappeli siirtyy aurinkovoimaan Ensiksi olisi pitänyt linjata Kuitinmäen ostoskeskuksen kohtalo, arvioi Espoon seurakuntien kiinteistöjohtaja Petteri Leinonen. TEKSTI SUSANNA SOMPPI KUVA MATTI JÄRVELÄINEN

KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖ KUUNSILTA Kuitinmäen ostoskeskuksessa on muun muassa Olarin kappelin kotipaikka. Rakennuksen katolle asennetaan lähes 300 paneelin kotimainen aurinkovoimala. Voimalalla tavoitellaan ilmastohyödyn lisäksi yhtiön käyttökulujen pienentämistä. Tarkoitus on myös palvella talon yrittäjiä ja osakkaita, joilla on suuri sähkön kulutus. Espoon seurakuntien kiinteistöjohtaja Petteri Leinonen suhtautuu ympäristöystävällisiin ratkaisuihin positiivisesti. Kuitinmäen kiinteistön osalta suuri kysymysmerkki on kuitenkin rakennuskompleksin nykyinen kunto. – Ihan ensimmäiseksi olisi pitänyt ratkaista kiinteistön tulevaisuus. Kevytbetoniharkoista tehty ostoskeskus edustaa huonoa rakennusteknistä toteutusta. Kiinteistö edellyttäisi mittavaa peruskorjausta, ja tuskin sittenkään tiloista saataisiin nykyajan vaatimustason mukaisia. Kiinteistö on tällaisenaan auringonlaskun ostari, Leinonen arvioi. – Energiatehokkuuden näkökulmasta vanhaa rakennusta on muutenkin hyvin haasteellista saattaa vastaamaan nykyrakennusten tasoa edes peruskorjauksen yhteydessä, saati sitten esimerkiksi Leed-sertifionnin korkeammille kulta- tai platinatasoille. PETTERI LEINOSEN MUKAAN aurinkopaneelit toisivat säästöjä 5–10 vuoden aikajänteellä. Siitä huolimatta perusongelma eli kiinteistön peruskorjaustarve ei muutu. – Ovatko nykyiset osakkeenomistajat valmiita siihen, että yhtiövastike nousee rajusti, jos peruskorjaukseen lähdetään? Tällä hetkellä ostoskeskuksen eri yrittäjien liiketoiminta pohjautuu pitkälti halpaan liikehuoneistoon. Pelkästä aurinkopaneeleiden asentamisesta koituu kuluja, mutta toisaalta sähkökuluissa säästetään muutaman vuoden kuluessa, Petteri Leinonen pohtii. Hänen mukaansa Olarin kappeli ei ole Olarin seurakunnalle elintärkeä tila. Jos tarve vaatisi, se olisi kärkipäässä luopumislistalla.

Isossa Omenassa sijaitseva Chapple-kappeli ja Olarin kirkko ovat prioriteettilistalla ykkösinä. Kiinteistössä toimii Olarin kappelin lisäksi kioski, ravintoloita, kuntosali, tanssistudio ja musiikkitreenitila.

”

KUITINMÄEN KIINTEISTÖ ON TÄLLAISENAAN AURINGONLASKUN OSTARI. ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN KIINTEISTÖJOHTAJA PETTERI LEINONEN

KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖN hallituksen jäsen ja aurinkovoimalan puuhamies Mika Koskinen katsoo asiaa siten, että sähkökuluista säästyneet eurot voidaan tulevaisuudessa investoida rakennuksen peruskorjaukseen. Etenkin kiinteistön pienosakkaat ovat kannattaneet aurinkovoimalaa innokkaasti. Aurinkovoimalan kustannukset ovat Koskisen mukaan maksimissaan 80 000 euroa. Lisäksi Business Finland tukee hanketta 25 prosentilla kuluista. Aurinkopaneelien asennus on käynnissä, ja aurinkovoimala on määrä saada toimintakuntoon muutamassa viikossa. Kuunsillan aurinkovoimala tuottaa lähienergiaa jo valmistusketjun aikana. Koskinen arvioi, että plussan puolelle päästään noin seitsemän vuoden kuluttua. Asiaan vaikuttaa muun muassa sähkön hinnan vaihtelu. – Oletan, että kesäisin aurinkovoimalassa on ylituotantoa, joka myydään sähköverkkoon. Lisäksi tällainen investointi nostaa rakennuksen arvoa ja on kannanotto ympäristöystävällisyyden puolesta, Koskinen sanoo. Hankkeen toteuttaa KPM-Solar Espoon Gumbölestä, ja paneelit valmistaa kotimainen perheyritys Salo Solar. Kiinnitystelineet valmistaa puolestaan Orima Orimattilassa.■

8 A Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

Rakennusala

Hautauspalveluja

PALVELEMME SURUN KOHDATESSA,

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

K I V I PÄ I VÄT

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

19.–30.8.2019

JOTTA SINÄ VOIT JATKAA ELÄMÄÄSI. Espoon Hautaustoimisto puh. 09 7002 4828 Espoonaukio 7, 02770 Espoo www.espoonhautaus.fi

Kattojen maalaukset /pesut

H O K - E L A N N O N H A U TA U S PA LV E L U N

Itä-Helsingin Hautauspalvelu, Herttoniemi puh. 09 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.hautauspalvelu.com

ETUSI 150 € + BONUS

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

UUDEN HAUTAKIVEN OSTON YHTEYDESSÄ SAAT S-ETUKORTILLA VAPAAVALINTAISESTA KORISTEESTA 150 € ETUA (YKSI ETU/TILAUS) JA BONUSTA KIVEN HINNASTA.

www.katonmaalausespoo.fi JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. KEVÄÄSEEN kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

MUKANA KIVILIIKKEET: Kivilähde, Kivituote Oy, Kiviveistämö Levander Oy, Loimaan Kivi Oy ja Suomen Kivivalmiste Oy Kiviliikkeiden edustajat toimipaikoissa: Katso päivämäärät hok-elannonhautauspalvelu.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa

hok-elannonhautauspalvelu.fi Puh. 010 76 66500 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Espoonaukio 7, p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Kuolin ilmoitukset ja kiitokset seurakunta lehdessä Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin LISÄTIEDOT VERKOSSA www.kirkkojakaupunki. fi/mediatiedot

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT ke 14.8. klo 18.30 Hgin, Sipoon ja Vantaan yht. kesäseurat Östersundomin kko, Kappelit.65, Hki. ke 21.8. klo 18 Hiidenkiviseurat Klaukkalan kko, Ylitilant.6; vier. Varissuon Veisaajat sekä J.&T. Rantala. klo 18 Velskolassa 7 srk:n körtti-ilta, Vääräjärvent.2, Espoo. Iltakahvit ja seurustelua, seurat n. klo 19; mm. E.Koivusalo, O.Tervonen ja K.Hintikka. pe 23.8. klo 18 seurat Puolimatkan kappelissa, Aholank.20, Hyvinkää. ti 27.8. klo 18 Vantaan yht. seurat Pakarituvalla, Kuriirit.1 (Hgin pit.kk.), Vantaa. su 1.9. klo 14 kirkkopyhä ja Saavumessu Suomenlinnan kko, Suomenlinna C 43, Hki; saarna V.-M.Hynninen; kahvit ja seurat kryptassa. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8, Vantaa.

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy

Siivouspalveluja

Anne Joukainen, 050 3103081 Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi@otava.fi

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

Hammashoitoa

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen!

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. • Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä. EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain

kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

Hilda Simpanen laskee vesiliukumäkeä. Leiriläiset pääsivät kokeilemaan myös telttasaunaa ja sup-lautailua.

Jekkuja, hyttysiä ja riemun kiljahduksia Uiminen, yhteinen vapaa-aika ja teltassa nukkuminen tekivät Pisara-suurleiristä monelle lapselle kesän kohokohdan. TEKSTI VENLA RAKKOLA KUVAT ESKO JÄMSÄ Vantaalaispojat ovat pakanneet mukaansa pelottavan naamarin, jota kuvassa esittelee Kristo. Paras tapa säikytellä muita leiriläisiä on yllättää toinen teltan ovella, pojat suunnittelevat.

Espoolaiset Kiia ja Sonja osallistuivat raamattutyöskentelyyn, jossa piirrettiin ja väritettiin kaloja lauantaina televisioitavaa jumalanpalvelusta varten.

Medialeiriläiset raportoivat leirin tapahtumista. Joonas kuvasi tilanteen, jossa Johannes kokeili pehmomiekkailua Johnin avustuksella. Taustalla Nuori kirkko ry:n Tuukka Joru.

Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

eiriä ei saa ottaa liian vakavasti! Tätä mieltä ovat vantaalaiset Kristo ja Julius, jotka ovat saapuneet Partaharjun toimintakeskuksessa sijaitsevalle Pisara-leirille edellisenä päivänä. Vajaan vuorokauden aikana pojat ovat ehtineet jo pystyttää telttoja ja osallistua koko leirin yhteiseen avajaistapahtumaan. Teltassa nukkuminen on kummallekin tuttu juttu ja ensimmäinen yö on sujunut hyvin, ellei teltassa iniseviä hyttysiä lasketa. Hyttysten määrä tosin vaihtelee riippuen siitä, kummalta kysytään. – Hyttysiä oli ihan liikaa, Kristo toteaa. – Kuulin teltassa ehkä yhden hyttysen, vastaa Julius. Molemmat ovat olleet jo useaan kertaan erilaisilla leireillä. Pisaralta he odottavat erityisesti vapaa-aikaa, jolloin he saavat ”tehdä mitä haluavat”. Vapaa-ajan suunnitelmiin kuuluu esimerkiksi jalkapallon pelaamista ja erilaisten jekkujen tekemistä. Pojat ovat tuoneet mukaan Scream-kauhuelokuvista tutun maskin, jolla aikovat säikäytellä ihmisiä. – Tätä ilman ei leirillä pärjää, kumpikin vakuuttaa. PUROLAN ALALEIRISSÄ teltat ovat nousseet pystyyn kohisten, ja jokaiselle on löytynyt oma nukkumapaikka. Eri puolilta pääkaupunkiseutua tulleilla lapsilla on takanaan monen tunnin mittainen bussimatka, jonka aikana he ovat ehtineet suunnitella, mitä tekevät kuusi päivää kestävän leirin aikana. Monen lapsen suurimmat odotukset liittyvät järvessä uimiseen, toisille teltassa nukkuminen ensimmäisen kerran on jännittävintä. Jotkut ovat jo löytäneet viereiselle jalkapallokentälle kyhätyn bofauseli pehmomiekkailupisteen. Leirissä kuuluu riemun kiljahduksia, kun leiriläiset tapaavat ystäviään, joita eivät kesäloman vuoksi ole nähneet moneen viikkoon.

”

Täällä isosella on enemmän vastuuta, koska ryhmät ovat suurempia. ADA SIN

KALLION SEURAKUNNASTA tulevat Ada Sin ja Rockie Tsan ovat kumpikin kokeneita leiriläisiä ja lastenleirien isosia. Suurleirillä he ovat kuitenkin ensimmäistä kertaa. – Täällä isosella on enemmän vastuuta, koska ryhmät ovat suurempia, Ada pohdiskelee. Tytöt ovat ohjelmaisosia. Heidän työnkuvaansa kuuluu muun muassa ohjelmateltasta vastaaminen ja yhden kyläillan pitäminen. Ohjelmaa kyläiltaan he ovat jo suunnitelleet, mutta Rockien mukaan se on salaisuus, jota ei vielä paljasteta toimittajalle. Lastenleireihin tottuneille isosille Pisara-leiri on mukavaa vaihtelua. He olettavat suurleirin olevan erilainen kokemus, järjestetäänhän se vain kerran neljässä vuodessa. – Odotan leiriltä hyviä yhteisiä kokemuksia ja uusiin ihmisiin tutustumista, Ada sanoo. – Vielä emme ole ehtineet tutustua muihin leiriläisiin, mutta onneksi leiri on vasta alussa, Rockie täydentää.

Ensimmäisenä päivänä muutamat onnekkaat ovat jo päässeet uimaan Salvos-järven vesiin. Kuvassa Veeti Simpanen, Otso Tähtinen, Sampo Tähtinen ja Toni Nieminen. Isoset Ada Sin ja Rockie Tsan ovat valvojina.

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

Fakta: Pisara-leiri Pisara-leiri on Nuori kirkko ry:n järjestämä lasten ja nuorten suurleiri. Suurleiri järjestetään joka neljäs vuosi. Lapset ja nuoret eri puolilta Suomea kokoontuivat Pieksämäelle Partaharjun toimintakeskukseen Salvos-järven rannalle 24.-29.7. Leirille osallistui noin 1 700 henkilöä. Teltat levittäytyivät parin neliökilometrin laajuiselle alueelle. Pääkaupunkiseudun alaleirin osallistujia oli yli 300. Tänä vuonna järjestettiin ensimmäistä kertaa 0–9-vuotiaiden lasten ja heidän huoltajiensa perheleiri sekä 15 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien nuorten leiri.

Vantaalaistytöt Nacho, Nina, Nemo-Emil ja Sini-Inkeri saivat telttansa vauhdikkaasti pystyyn ensimmäisenä leiripäivänä.

Ulkomaalaisia vieraita tuli leirille Unkarista, Kiinasta, Belgiasta, Venäjältä, Virosta, Yhdysvalloista ja Karjalan tasavallasta. Suurleiri on järjestetty 18 kertaa.

Purolan alaleirin johtajat Stella Björkholm ja Pauli Syrjö esittäytyvät avajaisiltanuotiolla.

Vantaalaiset pojat rakensivat heti leirille tultuaan "jääkaapin". Se on sanomalehdellä vuorattu maakuoppa, jonka pojat vakuuttavat olevan täynnä suklaata ja limua jo heti seuraavana päivänä. He uskovat, ettei jääkaapille tarvitse järjestää yövartiota. Kuvassa jääkaappia esittelevät Julius, Kristo ja Aku.

Helsinkiläinen Frida Kanerva ylittää puroa köysitrapetsilla.

Ensimmäisen päivän lopuksi koko leiri kokoontui avajaisiltanuotiolle. Lapsia ja nuoria viihdyttivät muun muassa vatsastapuhuja Taika-Petteri ja hänen jääkarhunsa Jakke. Kuuden leiripäivän aikana lämpötila kohosi enimmillään lähes 30 asteeseen.

Syksy tuo nuorisokahviloita, kirkossa yöpymisiä ja koululaisille seikkailun Kerhoja, retkiä ja musiikkitoimintaa. Nuortenleirejä, isostoimintaa ja alakouluikäisten leirejä. Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntien syystarjonta lapsille ja nuorille rakentuu pääosin samankaltaisista aineksista. Seurakuntien välillä on kuitenkin myös eroja. Tarkemmat tiedot syksyn toiminnasta löytyvät seurakuntien nettisivuilta. Aila Mäkinen Helsingin seurakuntayhtymän kasvatus- ja seurakuntapalvelusta kertoo, että helsinkiläisperheiden pienimmille järjestetään muun muassa vauvakerhoja.

Vähän vanhemmille on tarjolla perinteisen isostoiminnan lisäksi kerhoja, retkiä ja leirejä. Musiikin harrastajille löytyy lastenja nuortenkuoroja ja bänditoimintaa. Helsingin seurakunnissa järjestetään myös nuorisokahviloita. Ne ovat avoimia nuorisotiloja, joissa on paikalla työntekijä ja vapaaehtoisia. Nuorisokahvilassa voi pelata pelejä ja oleilla kavereiden kanssa. – Olemme pyrkineet järjestämään toimintaa sen mukaan, mikä palvelisi nuoria parhaiten. Nuoret eivät välttämättä aina halua tehdä mitään erityistä, vaan haluavat vain tavata jossakin, Mäkinen kertoo.

Espoonlahden seurakunnan vastaava nuorisotyönohjaaja Stella Björkholm mainitsee, että Espoon seurakunnissa toteutetaan tänä vuonna alakoululaisille tarkoitettu Yö kirkossa -tapahtuma, joka liittyy kirkon koululaistyön satavuotisjuhlaan. – Tarkoituksena on, että lapset pääsevät yöpymään kirkossa. Sinne on vapaa ilmoittautuminen vähän niin kuin leireillekin, Björkholm sanoo. Vantaan seurakunnissa järjestetään esimerkiksi kokki-, liikunta- ja askartelukerhoja. Vantaalla tehdään myös monenlaista koulutyötä, kuten aamunavauksia ja ryhmäytyksiin osallistumista.

Vantaan seurakuntien kasvatusasiainsihteeri Iris Sotamaa nostaa esiin Vantaan kolmosluokkalaisille Pyhän Laurin kirkossa järjestettävän Laurentius-seikkailun. Oppitunnin mittaisessa sessiossa lapset oppivat muun muassa kirkosta, historiasta, diakoniatyöstä ja Pyhästä Laurentiuksesta. Perimätiedon mukaan Rooman seurakunnassa toimi 200-luvulla Laurentius-niminen diakoni, jonka mukaan Pyhän Laurin kirkko on nimetty. – Seikkailu järjestetään kaikille Vantaan kolmosluokkalaisille uskontokunnasta riippumatta, koska siinä oppii myös historiaa ja paikallistuntemusta.

Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

Helsinkiläinen Mika Koivisto on ollut Partaharjun leiriläisenä noin kymmenen vuotta sitten. Nyt mukana ovat myös vaimo Pinja sekä tyttäret Evelia ja Aada.

16-vuotias Emma Lampen-Smith jakaa vettä Birgitta Kokolle. Lampen-Smith on ollut aikaisemmin kahdesti isosena.

Itä-Helsingin seurakuntien iltahartaudessa kysytään päivän kohokohtia. Frida ja Remu Kanerva osallistuvat hartauteen isänsä Ile Kanervan (oik.) kanssa.

ILLALLISEKSI PUROLAN alaleirissä tarjotaan broileririsottoa. Risoton lisäksi tarjolla on salaattia ja näkkileipää. Juotavaksi saa valita vettä tai mehua. – Metsässä ruoka maistuu paremmalta, kuuluu jostain. Syöjiä on paljon, mutta leiriläiset jaksavat odottaa vuoroaan ja ruokailu sujuu kitkattomasti. Tiskattuaan astiansa lapset hajaantuvat kuka minnekin: osaa jatkaa pehmomiekkailua, toiset pelaavat jalkapalloa. Ohjaajat askartelevat ohjelmapaketteja tuleville päiville. Puoli seitsemän aikaan Purolan väki kerääntyy pitkään kiemurtelevaan parijonoon ja ottaa suunnakseen leirin keskivaiheilla sijaitsevan amfiteatterin. Alaleiripäälliköt Pauli Syrjö ja Stella Björkholm kulkevat joukossa, joka huutaa vuoroin jotakin alaleirin useasta huudosta. Kaikki ovat pukeutuneet oranssiin, Purolan väriin.

”

Leiriläisillä on iltanuotiolla niin hauskaa, että kehotus mennä nukkumaan kirvoittaa useita vastalauseita. ILTANUOTIOLLE SAAPUU koko Pisara-leiri, yhteensä noin 1 700 osallistujaa. Katsomossa voi havaita ainakin kuuteen eri väriin pukeutuneita leiriläisiä:

oranssin lisäksi on muun muassa pinkkiä ja tummansinistä. Kuorolaisilla on vihreät paidat ja ensimmäistä kertaa järjestettävällä perheleirillä vaaleansiniset. Niin ikään ensimmäistä kertaa pidettävän nuortenleirin osallistujilla on harmaat lippalakit. Amfiteatterin lavalle on rakennettu laiva vesiteemaisen Pisara-leirin kunniaksi. Illan esiintyjinä ovat muun muassa vatsastapuhuja Taika-Petteri ja hänen jääkarhunsa Jakke sekä lastenkirkon maskotit Päkä ja Pulmu. Leiriläisillä on iltanuotiolla niin hauskaa, että kehotus mennä nukkumaan kirvoittaa useita vastalauseita. Vaan ei auta. Iltapalan ja iltahartauden jälkeen on aika käydä yöunille. Ohjaajat lupaavat, että vielä saa katsoa Youtubesta ensimmäisen leiripäivän uutislähetyksen, joka julkaistaan kello kymmenen. Mutta sitten nukkumaan! ESPOOLAISILLE SONJALLE, Maijalle ja Kiialle ensimmäinen yö leirillä on ollut hauska, vaikka selän alla saattoikin tuntua pari puunjuurta. Toisena leiripäivänä he ovat aamiaisen jälkeen ehtineet jo piirtää kaloja päreille. Niitä käytetään perjantaina televisioitavassa jumalanpalveluksessa. Omassa leirissään he ovat pystyttäneet pyykkinarun ja telineen ruokavälinepusseille. Tytöt odottavat eniten uimaan pääsemistä. Salvos-järven rannalle on pystytetty omatekoinen vesiliukumäki, jossa purolalaiset pääsevät liukumaan lauantaina. Kuusi päivää kestävä Pisara-leiri on vasta päässyt alkuun. Luvassa on muun muassa kylien omaa ohjelmaa ja sunnuntaina IlonPisara-markkinat, joilla leiriläiset saavat ”myydä” omia aineettomia tuotteitaan, kuten letityksiä. Monelle lapselle ja nuorelle suurleirit ovat niin merkittävä kokemus, että he käyvät leireillä aikuisuuteen asti ja tuovat myöhemmin omatkin lapsensa leireilemään. Helsinkiläinen Mika Koivisto on tullut Pisaraleirille vaimonsa Pinjan ja tyttäriensä Aadan ja Evelian kanssa. Leirielämä on vuosien aikana muuttunut jonkin verran, mutta hän on huomannut monien asioiden myös pysyneen hyvin samanlaisina. – Jalkapallo oli myös 12 vuotta sitten kova juttu, niin kuin nytkin. Myös yhteishenki jäi silloin mieleen, ja sitä odotan tältäkin leiriltä, Koivisto toteaa keskellä Kallion seurakunnan telttakylää. Vieressä seisova Aada-tytär ilmoittaa odottavansa teltassa nukkumista. Uusille leiriläisille espoolaistytöillä on muutama ohje. – Kuunnelkaa ohjaajia, Maija kehottaa. – Niin, eikä kannata valvoa liian myöhään, Sonja ja Kiia täydentävät. ■

n itoo erikoi ho

in e

t unu st

Sydä n

Jo nyt voit valita, kuka sydäntäsi hoitaa

n s air a

Kun haluat asiantuntevaa ja turvallista sydänhoitoa, valitse Sydänsairaala yhdessä oman lääkärisi kanssa. Helsingissä pääset kiireettömään hoitoon lähetteellä 10 arkipäivässä. Terveydenhuoltolaki on mahdollistanut erikoissairaanhoidon valinnanvapauden jo vuodesta 2014. Helsingin Sydänsairaala 050 339 2437 www.sydansairaala.fi TAMPERE | HELSINKI | HÄMEENLINNA | RIIHIMÄKI | VALKEAKOSKI

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

Joskus saattaa ajatella, että vaikka ei itse menisikään juhliin, joku muu menee kuitenkin. Tarinoita yksin vietetyistä syntymäpäivistä on liikaa.

Hätävaravieraat-ryhmä varmistaa, ettei yksikään lapsi ole juhlapäivänään yksin Hätävaravieraat-ryhmä on toiminut Facebookissa parin vuoden ajan. Ryhmän perustajan mukaan sen kautta voi opettaa lapsia pitämään kaverista huolta. TEKSTI VENLA RAKKOLA KUVA ISTOCK

yksyllä 2017 Sarita Blomqvist törmäsi Facebookia selaillessaan erään äidin julkaisuun. Siinä kerrottiin, kuinka tämän pojan syntymäpäiväjuhliin ei ollut ilmestynyt yhtään vierasta, ja kuinka surullinen poika oli siitä ollut. Julkaisuun oli välittömästi alkanut tulvia kommentteja ihmisiltä, jotka halusivat auttaa. He tiedustelivat, olivatko juhlat vielä käynnissä ja voisiko pojan oloa parantaa jotenkin. Se sai Blomqvistin ajattelemaan, että ilmiölle pitäisi tehdä jotain. – Kommenteista huomasi, että ihmiset ovat valmiita vastaamaan lapsen hätään. Ajattelin, että tässä tarvitaan vain organisointia, niin tämä ihmisten halu auttaa saadaan otettua käyttöön, hän toteaa. Hätävaravieraat-ryhmä syntyi yhdessä yössä. Alun perin noin kahdenkymmenen henkilön ryhmässä on nykyään jäseniä noin 200, jäsenien perheet mukaanluettuina melkein 1 000.

Hätävaravieraat ovat toistaiseksi vierailleet kahdeksilla tai yhdeksillä syntymäpäivillä, joihin kutsutut syntymäpäivävieraat eivät ole päässeet paikalle. Eniten toimintaa on pääkaupunkiseudulla, jossa hätävaravieraita on tarvittu kolmissa juhlissa. VANTAALAINEN JAANA on ollut mukana Hätävaravieraiden toiminnassa melkein koko ryhmän olemassaolon ajan. Hänellä itsellään on kaksi lasta, ja hän on käynyt näiden kanssa yksissä syntymäpäiväjuhlissa. – Olen aina ollut kiinnostunut lasten asioista, ja tämä vaikutti aivan ihanalta ajatukselta. Aina saa lukea surullisia tarinoita yksin jääneistä syntymäpäiväsankareista. Jos tällä tavalla saa estettyä yhdenkin sellaisen katastrofin, se on hyvä, hän pohtii. Espoosta Vantaalle muuttanut Ulla on niin ikään käynyt kahden lapsensa kanssa yksissä juhlissa. Hänen mielestään niiden tunnelma oli todella rento ja mukava. Hätävaravieraana

Ulla perheineen on ollut reilun vuoden verran. – Tämän avulla voi opettaa lapsille, että on tärkeää, että jokaisella on vieraita. Jokainen lapsi ansaitsee kavereita syntymäpäivilleen. Vaikka nämä eivät olisikaan valmiiksi tuttuja, voi juhlista silti tulla todella mukavat!

”

RYHMÄN VAHVUUS ON SIINÄ, ETTÄ OLEMME TAVALLISIA IHMISIÄ. SARITA BLOMQVIST

HÄTÄVARAVIERAITA VOI tarvita monissa erilaisissa tilanteissa, vaikkapa uudelle paikkakunnalle muutettaessa. Sarita Blomqvistin mielestä kutsuille tuleminen on kuitenkin aina kutsuttujen vastuulla, kutsujan elämäntilanteesta riippumatta. – Helposti saattaa tapahtua niin sanottu sivustaseuraajailmiö. Ihmiset saattavat välillä ajatella, että joku menee juhliin, vaikka ei itse menisikään, hän pohtii.

– Hätävaravieraiden kautta voidaan opettaa lapsille, miten tärkeää on olla luotettava ja kantaa vastuuta. Jos näyttää siltä, ettei lapsen juhliin ole tulossa vieraita, voi Hätävaravieraisiin ottaa yhteyttä soittamalla tai Facebookin kautta yksityisviestillä. Hätävaravieraat toimivat perheinä, eli toiminta on ensisijaisesti lapsilta lapsille, mutta vanhemmat ovat aina mukana. Hätävaravieraat huomioivat erityisesti sen ikäiset lapset, jotka vielä kaipaavat kavereita syntymäpäivilleen. Pyynnön lähettänyt vanhempi saa esittää vieraille ikätoiveita, joihin pyritään vastaamaan mahdollisuuksien mukaan. Myös lahjatoiveita saatetaan tiedustella, vaikka sellaisen hankkiminen ei olekaan juhliin osallistuvalle Hätävaravieraalle pakollista. Monet kuitenkin haluavat muistaa päivänsankaria pienellä lahjalla. – Monille jäsenistämme lasten yksinäisyyden voittaminen on sydämen asia. Ryhmän vahvuus on siinä, että olemme tavallisia ihmisiä, jotka haluavat auttaa muita, Blomqvist toteaa. – Toivon mukaan ihmiset rupeavat tulevaisuudessa huolehtimaan toisistaan enemmän. Silloin meidän ryhmäämme ei enää tarvittaisi. ■

Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

Puulle juttelija Kasvisruoan pioneeri, näyttelijä-yrittäjä Satu Silvo rukoilee tai meditoi päivittäin ja viihtyy niin metsässä kuin kirkossakin.

Silvosta, sen sijaan tuli pappi. Hän toimii pappina Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa.

TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

SATU SILVO PUHUU paljon mielikuvituksesta ja tarinoista, joita mieli, tunteet ja tarpeet kehittävät. – Totuudeksi niitä ei voi sanoa, koska tiede ei voi niitä todistaa tai tutkia. Mutta minun mielestäni pelkästään tieteen keinoin selvitettyihin totuuksiin perustuva elämä on tylsää. Silvon mielestä ihmisen pitää olla kriittinen, mutta tunnetta tai mielikuvitusta ei voi teilata höpöhöpönä. – Omaa kokemusta kannattaa kuunnella, ettei tule katkeraksi ja sarkastiseksi, sellaiseksi ihmiseksi, joka vähättelee omia ja toisen tuntemuksia. Jumalan käsitettä Silvon pitää hetki makustella, kunnes hän nimeää sen Kristus-energiaksi. Tuota energiaa hän löytää sekä metsästä että kirkosta. Silvo ruokkii pihallaan asuvat linnut ja seuraa siilien elämää. Metsässä hän kohtaa pyhyyden. – Minulla on Käpylän metsässä keloutunut kuusihaarainen mänty, johon on lyöty ylös asti ratanauloja. Puu on kuollut, mutta minulle se on pyhä puu. Hän juttelee puulle kuin isälleen. Kirkon tunnelma on sukua metsän tunnelmalle. Kirkko on Silvolle rukouksen paikka, jossa pääsee helposti meditatiiviseen tilaan. Käpylän, Munkkiniemen ja Töölön kirkot ovat tulleet Helsingissä tutuiksi. Silvo tuntee myös ortodoksisen kirkon itselleen läheiseksi. – Ortodoksisuudessa korostetaan sitä, että ihminen on valon ja ilon välikappale. Kirkon äijätouhussa on asioita, joita en tietenkään feministinä hyväksy, mutta en takerru negatiivisiin asioihin vaan keskityn hyvään. Silvo sanoo rukoilevansa tai meditoivansa päivittäin. Isä meidän -rukous on luonteva ja läheinen. Sitä rukoillessaan hän usein juttelee samalla edesmenneille äidilleen ja isälleen. – Kun isäni kuoli vuonna 1993, kävimme sitä perheen kanssa läpi syvällä kulkien. Kaikki maallinen hävisi ja oleellinen jäi. Silloin ajattelin, että näin pyhimykset ehkä syntyvät. ■

atu Silvo tankkaa porkkana- ja vehnänorasmehua Silvopleeravintolassa Kallion virastotalon nurkalla ja kertoo tarinan toisensa jälkeen. Niissä seikkailee kaikenkarvaista porukkaa Kallion juopoista parkkienkeleihin. – En tiedä, mikä on se herkkyys tai hulluus tai leikki, joka minussa rakastaa satuja ja tarinoita. Tarinat ovat viihdettä, arjen sulostuttamista. Sitähän taiteilijat tekevät, luovat tarinoita, jotka sekoittavat fiktiota ja faktaa, hän muotoilee. Täyttä totta on ainakin se, että Toisella linjalla toiminut ravintola etsii nyt uutta kotia. Silvo sai viime vuonna tietää, että talo, jossa ravintola sijaitsi, puretaan. – Syksyllä olisi tarkoitus käynnistää uuden rakentaminen, mutta tuleeko siitä totta, selviää vasta monimutkaisten vaiheiden jälkeen. Lokakuussa olemme tässä asiassa jo viisaampia. Kasvisruokaa tarjoava Silvoplee kehittyi arvostetuksi instituutioksi jo ennen kuin kasvis- ja vegaanitrendit vakiinnuttivat paikkansa pääkaupunkiseudun keittiöissä. Silvo ei ota menestyksestä kunniaa itselleen. – Menestyksen taustalla en ole minä, vaan muiden osaaminen. OMAN TYÖN vähättely on 1960-lukulaisen kasvatuksen tulosta. Silvo sanoo toistavansa isänsä mallia. – Isä oli talkooihminen henkeen ja vereen. Kansalaisopiston pienellä korvauksella hän ohjasi, lavasti ja puvusti lastenteatteria ja kesäteatteria ja veti lausuntapiirejä ympäri Valkealan pitäjää. Kasvisravintola syntyi vuonna 1999 onnettomuudesta ja sattumasta. Silvo oli edellisvuonna jäänyt Saariselän laskettelukeskuksessa rinnekoneen alle ja parantunut puolessa vuodessa. Silvon mukaan parantumiseen vaikutti kovan päivittäisen treenaamisen lisäksi kokonaisvaltainen kasvisruoka. Sellaista ruokaa hän söi elävään ravintoon erikoistuneessa Greenway-ravintolassa. Marjatta Svennevigin pyörittämän Greenwayn lopetettua toimintansa Silvo kävi naisyrittäjäkoulutuksen ja perusti oman ravintolansa. Liikeidea oli alusta asti selkeä. – Ajattelin, etten minä voi olla ainoa terveellisellä ruoalla parantunut. Meitä täytyy olla muitakin, kymmeniä, satoja, ehkä tuhansia. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana ruoka on muuttunut polttoaineesta nautinnoksi ja uskonnoksi. Omaa kehoa palvotaan temppelinä ja arki pyörii yhä useammin ruoansulatuksen ympärillä. Vaikka Silvo kokee parantuneensa elävällä ravinnolla, hän ei moralisoi lihansyöjiä. – En esitä kylään mennessäni ruoan suhteen erityisvaatimuksia. Jos joku tarjoaa ruokaa, nautin sitä kiitollisuudella.

IKÄÄNTYMINEN ON TEHNYT Satu Silvolle hyvää, sillä 57-vuotiaana hän ei ota itseään yhtä vakavasti kuin nuorempana. Kun tukkaan joutuu hiuslakan sijaan vessahajustetta tai sähköpyörän jarrut pettävät, häntä vain naurattaa. Näytteleminen on aina kuulunut Silvon elämään. Hän on usein näytellyt modernia, itsenäistä naista, jonka maailmankuva törmää konservatiivisiin arvoihin. Hän on ollut muun muassa Niskavuorielokuvan Ilona ja Viettelyksen vaunu -näytelmän Stella. Hertta ja Olavi -näytelmässä hän esitti Hertta Kuusista. Silvo miettii näyttelijän työhön ja julkisuuteen liittyvää avoimuuden vaatimusta ja sen mukanaan tuomaa häpeää. – Olo on usein sama kuin sen jälkeen, kun olen näytellyt Kuka pelkää Virginia Woolfia -näytelmän Marthaa tai Syyssonaatin äitiä. Yleisö on haltioitunut, mutta minä haluaisin kaivautua näkymättömiin. Se johtuu siitä, että näyttelijä näyttää roolihenkilönsä lävistämänä kaiken. Myös oma persoona näkyy, vaikka se ei olisi lähelläkään näyteltyä roolihenkilöä.

”

Minulla on Käpylän metsässä keloutunut mänty. Puu on kuollut, mutta minulle se on pyhä puu. NUORUUDEN VALKEALASSA Satu Silvon aika kului paitsi harrastajateatterin lavalla myös urheilukentillä. Ei tarvittu muuta kuin ruosteinen kuula, lentopalloverkko ja hiekkaan piirretty viiva. Talvella hän hiihti ja luisteli koulumatkat. Keskellä kylää oli kirkko ja seurakuntakeskus. Jokaisesta pyhäkoulukäynnistä sai kalan kuvan. Kun Satu löysi isoveljen varastaman kalatarrarullan, hän liimasi omaan vihkoonsa viisitoista kalaa ja lähti voittajana pyhäkouluun. Pyhäkoulussa ihmeteltiin suurta kalansaalista. 1960-luvulla Kouvolan seudulla voimistui Suomen luterilaisen kirkon sisällä toimiva viides herätysliike eli viidesläisyys. Liike ravisteli myös teiniikäistä Satu Silvoa. – Herätyskristillisyyteen sisältyvä voimakas syyllistäminen pelotti. Samalla koko touhu kauhistutti ja kiihotti, koska kääntymisestä kerrottiin hurjia juttuja: kielilläpuhumisesta ja saatanan ilmestymisestä. Viidesläisyys lupasi taivaan aukeamista, mutta Silvolle se ei auennut. Silvon siskosta, Tiina

Kuka?

Satu Silvo on vuonna 1962 Kymenlaaksossa syntynyt näyttelijä ja yrittäjä. Hän on naimisissa näyttelijä Reidar Palmgrenin kanssa. Lapset Paavo ja Vilma ovat avioliitosta näyttelijä Heikki Kinnusen kanssa.

Mitä?

Teatterikorkeakoulun jälkeen Silvo kiinnitettiin Helsingin Kaupunginteatteriin. Vuodesta 1994 hän on toiminut vapaana näyttelijänä. Hän on näytellyt useissa kaupunginteattereissa ja kesäteattereissa sekä lukuisissa elokuva- ja televisiotuotannoissa.

Motto

Herra varjele minua katkeruudelta ja kaistapäisyydeltä.

Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

Haluatko olla vanhana viisas? Viisaaksi kehittyminen vaatii avoimuutta ja myötätuntoa. Kannattaa kuunnella myös niitä, jotka vaikuttavat omituisilta ja hankalilta tyypeiltä ja ovat kanssasi eri mieltä. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVITUS PAULI SALMI

un joskus vuosikymmenten päästä olet vanha, haluaisitko olla myös viisas? Jos vastaat kyllä, kannattaa kuunnella Jenni Spännäriä. Hän on teologian tohtori, joka on perehtynyt vanhojen ihmisten ajatteluun. Nyt hän tutkii viisautta ja sitä, miten tullaan viisaaksi. Spännäri uskoo, että tietynlaiset elämänpolut tekevät joistakin ihmisiä, joita kohdatessaan muut ajattelevat, että siinä vasta viisas vanhus. JENNI SPÄNNÄRIN mukaan monet ikäihmiset kokevat, että heillä on jotain, mitä nuoremmilla ei voi olla. Väitöskirjassaan Spännäri kutsui sitä ”elämänkokemuksen pääomaksi”. Yhtä hyvin voidaan puhua viisaudesta. – Kaikilla vanhoilla ihmisillä viisautta ei silti välttämättä ole, Spännäri toteaa. Hänen mukaansa tiettyjen psyykkisten voimavarojen pitää saada kasvaa, jotta ihmisestä tulee viisas. Ihmisellä pitää olla tunne siitä, että hän hallitsee elämäänsä, ja kykyä sietää sitä, ettei hallitse kaikkea. Viisaus edellyttää myös avoimuutta, kykyä pohdiskeluun ja myötätuntoa. – Viisaaksi kehittyminen vaatii, että elämässä tapahtuu erilaisia asioita. Pitää tulla myös vastoinkäymisiä, mutta ei mielellään liikaa kerralla eikä liian nuorena tai silloin, kun ihminen on heikoilla. Prosessi saattaa siinä tapauksessa kääntyä katkeruuden puolelle.

EI KUITENKAAN KANNATA vaipua epätoivoon, vaikka elämä olisi antanut sarjatulella turpaan. Kovia kokenut ymmärtää toisia kovia kokeneita. Viisautta on olla myötätuntoinen sekä itseään että toisia kohtaan. Viisas pystyy tunnistamaan ja käsittelemään omia ja toisten tunteita, sekä myönteisiä että kielteisiä.

”

Viisas on usein hyvä läheinen, mutta mieliksi tekeminen ei aina ole viisautta. – Viisauteen liittyy myös halu auttaa ja tehdä hyvää itselle ja toisille, Jenni Spännäri sanoo. Viisaus on tietoja ja taitoja. Viisaus on myös tiedon ja taidon rajojen ymmärtämistä. Viisautta on tajuta, mitä ei ainakaan vielä tajua. Viisaus on oppimista. Se on kykyä kysyä, miten jokin tapahtuma rakentaa tai tuhoaa minua ja meitä. Sellainen pohdinta vaatii aikaa ja tilaa. Tässä yhteydessä Spännärin tekisi mieli ruveta saarnaamaan yhteiskuntaluokista.

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

– Toisilla ihmisillä on vähemmän mahdollisuuksia kuin toisilla. Kaikilla ei ole rauhaa ja turvattua toimeentuloa. Rauhallinen pohdinta ei ole mahdollista, jos on paniikki, mistä saa lapsille ruokaa. MONI AJATTELEE, että viisas ihminen on jonkinlainen eettinen supersankari: Martin Luther King, Mahatma Gandhi tai äiti Teresa. Jenni Spännärin mielestä viisaus on usein arkisempaa. – On ihmisiä, jotka eivät ole kouluttautuneet tai tehneet suuria tekoja, mutta joilla on kyky olla läsnä ja esittää oikeita kysymyksiä. Kun Jenni Spännäri on kysynyt vanhuksilta, ketkä ovat heidän mielestään viisaita ihmisiä, yksi vastaus tulee vastaan usein: omat vanhemmat. Spännäri pitää eläkkeelle jäänyttä arkkipiispaa Kari Mäkistä hyvänä esimerkkinä viisaasta ihmisestä. – Arvostan Mäkisessä hänen vilpitöntä pyrkimystään hyvään, hänen avoimuuttaan, pohtivuuttaan ja empatiakykyään. Hänen kanssaan voi olla eri mieltä, mutta väittäisin, että harva Mäkistä tunteva pitää häntä läpeensä mätänä tai kierona. Spännärin mielestä Mäkisen kohdalla voitaisiin puhua uskonnollisesta viisaudesta tai viisaasta uskonnollisuudesta. VIISAUS EI VÄLTTÄMÄTTÄ ole vain yksilön ominaisuus. Jenni Spännärin mukaan myös yhteisö voi olla viisas. Viisas yhteisö liittää jäsenensä rakentavalla tavalla menneisyyteen, nykyhetkeen ja tulevaisuu-

teen. Yhteisön viisaat ihmiset voivat levittää omaa kokemustaan ympärilleen ja saada aikaan avoimuuden, virheistä oppimisen ja hyvään pyrkimisen ilmapiirin.

”

On ihmisiä, jotka eivät ole kouluttautuneet tai tehneet suuria tekoja, mutta joilla on kyky olla läsnä ja esittää oikeita kysymyksiä. – Liika varovaisuus tai vitkuttelu ei ole osoitus viisaudesta. Joskus on viisasta tehdä päätöksiä, jotka kirpaisevat lyhyellä aikavälillä, mutta tekevät tulevaisuudesta paremman, Spännäri toteaa. – On ihmisiä, jotka suostuvat kaikkeen, ovat vain kivoja eivätkä haasta ketään millään tavalla, mutta se on eri asia kuin viisaus. Se, että on viisas, on usein sama asia kuin se, että on hyvä läheinen – mutta ei pelkästään. Mieliksi tekeminen ei aina ole viisautta.

NO, MITÄ NUOREN ihmisen tai kenen tahansa kannattaa tehdä, jos hän haluaa olla vaikkapa vuoden päästä viisaampi? – Matkustaa, Jenni Spännäri sanoo. – Eikä sen ole pakko olla kaukomatkailua. Oleellista on matkustaa paikkoihin, jotka eivät ole itselle tuttuja. Nuori voisi viettää aikaa vanhusten palvelutalossa, kaupunkilaisvegaani maaseudulla maitotilalla tai kristitty buddhalaistemppelissä. – Katso ja opi! Haistele, maistele ja tunnustele, millaista elämä on! Ensin saattaa tuntua, että vieras tekee huonommin, mutta useimmiten siinä on jokin järki taustalla. MATKUSTAA VOI myös lukemalla, Jenni Spännäri muistuttaa. Eikä kannata lukea pelkästään sellaisten kirjailijoiden teoksia, joita arvostaa ennestään. Spännäri kannustaa perehtymään myös sellaisiin ajattelijoihin, joiden kanssa on eri mieltä ja joiden ajatukset ovat vaikeita, vieraita ja omituisia. – Äläkä hyppää heti johtopäätöksiin. Tämä pätee sekä lukemiisi uusiin kirjoihin että tapaamiisi uusiin ihmisiin. Älä ajattele heti, että ahaa, tämä ihminen kuuluu tähän kategoriaan, vaikkapa idiootteihin, vanhoillisiin tai menneen talven tyyppeihin. Ja vielä viimeinen vinkki: – Älä pelkää virheitä. Kannattaa mokata ja myöntää mokansa. Usein silloin, kun sattuu, on mahdollisuus tulla viisaammaksi. ■

Osa 37

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Näyttelijä Jari Virman, 43, asuu Helsingin Ullanlinnas sa. Hän työskentelee free lancerina. Virmanin Turkin-vaellukseen perustuva Tie Konyaan nähdään su 25.8. klo 15, ke 4.9. klo 19 ja la 7.9. klo 19 Kansallisteatterin Willen saunassa. Elokuun loppuun asti Virman näyttelee Idän pika junassa Suomenlinnan ke säteatterissa. Hänellä on näytelmässä kaksoisroo li Samuel Ratchettina ja James Arbuthnotina.

Jari Virman koki pitkän vaelluksen retkenä omaan itseensä.

Pyhiä hetkiä vaelluksella Näyttelijä Jari Virman kävi Turkin-vaelluksellaan vuoristossa, paimenen kodissa, kirkossa ja moskeijassa. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

hmiset kuuntelevat kuulokkeista näyttelijä Jari Virmanin tarinaa hänen 670 kilometrin pituisesta vaelluksestaan Istanbulista Konyaan. Ollaan Kansallisteatterin Tie Konyaan -esityksessä. Virman itse tekee puhumattomana erilaisia liikkeitä, esimerkiksi hitaasti pyörivän dervissitanssin kuvioita. Kyseinen tanssi liittyy 1200-luvulla eläneeseen islamilaiseen suufimystikkoon ja runoilijaan Jalal

Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa

Virman koki vaelluksen aikana pyhyyden kokemuksia, joista moni liittyi luontoon. Esimerkiksi kaunis vuoristomaisema sai hänet mykistymään. Samoin hetket kirkossa ja moskeijassa herättivät vahvan tunteen siitä, että hän oli jonkin ikiaikaisen mysteerin äärellä. Tuo tunne tuli myös paimenen kodissa, jonne Virman kutsuttiin. Koti oli vaatimaton, mutta vieras ohjattiin aterialle, joka syötiin ringissä lattialla. Keskustelu käytiin muutamalla turkinkielisellä sanalla. Vaikuttava oli myös tapaaminen suufigurun kanssa. Hän opetti Virmanille dervissitanssin alkuasennon, joka on kuin Jeesus ristillä.

JARI VIRMAN lähti Turkin-vaellukselleen selässään rinkka, johon hän pakkasi mukaan vaatteita sekä ruokaa kymmeneksi päiväksi. Fyysisesti vaativasta matkasta muodostui kuitenkin enemmän henkinen vaellus, retki omaan itseen.

MATKAN JÄLKEEN Virman – puhelias karjalainen – teki itsestään yllättävän havainnon: hänellä ei ollut mitään sanottavaa. Matkalla koettua hän ei haluaisi selittää kovin paljon senkään takia, ettei hukkaisi siitä jotain tärkeää. ■

KATRI SAARELA

Taivaan tähden

18.8.

ad-Din Muhammad Rumiin, jonka hauta oli Virmanin vaelluksen määränpäänä. Rumin kuoleman jälkeen perustettiin suufilaisten kerjäläismunkkien eli dervissien yhteisö, joka korostaa tanssin ja musiikin merkitystä Jumalan kohtaamisessa. Matkalla Virmania puhutteli erityisesti yksi Rumin runoista. Sen mukaan oikein ja väärin tekemisen yläpuolella on alue, jossa ajatuksilla ja puheella ei ole merkitystä. Tuo runo vei Virmanin tilaan, jossa hän tunsi kohtaavansa maailman puhtaana kaikesta hälystä. Hän huomasi myös, että Rumin ajatuksista löytyi samoja elementtejä kuin muista maailmanuskonnoista.

Syty pienille asioille MINULLE ON HELPOMPAA syttyä isoista kuin pienistä asioista. Ja luulen, että se on synti. Lähimmäisenrakkaudessa perusyksikkö on yksi ihminen, lähimmäinen. Tulee mieleen Tenavien Tellu, joka sanoo kyllä rakastavansa ihmiskuntaa, muttei tykkää ihmisistä. Ensi sunnuntain teema korostaa uskollista palvelemista myös vähässä. Se on itselleni jatkuvan kamppailun aihe. Vaatii ehkä selittämistä. Vanha totuus on, että minne huomio suuntautuu, sinne energia seuraa. Jos huomioni suuntautuu vain isoihin haasteisiin, energiani vuotaa niihin.

Meitä kuitenkin kehotetaan olemaan uskollisia myös vähässä. Pieni on kaunista. Arki on täynnä mahdollisuuksia palvella vähässä. Ja jos saan itseni tähän moodiin, huomaan, että se on palkitsevaa. Mikä ilo oli kulkea tätini kanssa Itäkeskuksessa. Olihan se vähän hidasta (rollaattori), mutta ilo tuli siitä, että kerrankin minusta oli todellista apua. Eikä yksi kerta mihinkään riitä. Uskollisuus vähässä tarkoittaa jatkuvaa sitoutumista. Raamatussa sanotaan, että ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa. Laupeus on kadonnut käyttökielestä, mutta se tarkoittaa

myötätuntoa ja hyviä tekoja. Kysyin vaimolta, pitääkö hän minua laupiaana. Hän mietti pit-

kään ja sanoi: ”Ei ehkä tule ekana mieleen. Sä et oikein kerkiä.” OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

Teuvan kirkko on suljettu remontin takia. Alttaritaulua ei voida siirtää, sillä Jansson maalasi teoksen suoraan kirkon kiviseinään. Liikemies Erland Luoman tytär näkyy taulussa vasemmalla.

Tove Janssonin alttaritaulussa on kaksi signeerausta Harvinaista maalausta käydään ihastelemassa Japanista asti.

TEKSTI VENLA RAKKOLA KUVAT WIKIMEDIA COMMONS JA FOTO-NISULA KUVANKÄSITTELY MAIJA SAARI

ove Jansson tunnetaan erityisesti muumien luojana. Harva tietää hänen maalanneen myös alttaritaulun. Janssonin siveltimestä on peräisin eteläpohjalaisen Teuvan kirkon alttaritaulu Kymmenen neitsyttä vuodelta 1953. Taulu kuvastaa Matteuksen evankeliumin vertausta viidestä viisaasta ja viidestä tyhmästä neitsyestä. Jansson maalasi teoksen suoraan kirkon kiviseinään. Alttaritaulua maalatessaan Tove Jansson oli julkaissut jo neljä kirjaa. Ensimmäinen Muumi-tarina, Muumit ja suuri tuhotulva, oli ilmestynyt vuonna 1945, ja vuoteen 1950 mennessä hän oli kirjoittanut kolme kirjaa lisää, tosin ne olivat ilmestyneet vasta Janssonin kotikielellä, ruotsiksi. JANSSONIN AJANKÄYTTÖ oli 1950-luvun alussa siirtynyt maalaamisesta kirjoittamiseen ja piirtämiseen. Muumien saama suosio ve-

rotti aikaa, jonka hän pystyi käyttämään kuvataiteisiin. Vaikka Jansson itse koki olevansa ennen kaikkea taidemaalari, kutsuttiin häntä yhä useammin ainoastaan ”muumien äidiksi”. Vuonna 1944 Jansson oli muuttanut asumaan ateljeehensa Helsinkiin Ullanlinnankadulle. Ateljeeasuntonsa hän oli hankkinut lainarahalla. Vaikka Jansson oli vuosikymmenen vaihteessa päässyt maalaamaan useita monumentaalimaalauksia ja vuonna 1948 ilmestynyt Taikurin hattu oli ollut hänelle kirjallinen läpimurto, oli rahalle jatkuvasti tarvetta, sillä hänen ottamansa laina oli suuri. VUODEN 1952 lopussa Tove Janssonille esitettiin ainutlaatuinen tarjous: hänet haluttiin maalaamaan Teuvalle rakennettavan kirkon alttaritaulu. Vanha kirkko oli tuhoutunut tulipalossa, ja uutta kirkkoa oltiin palkattu suunnittelemaan arkkitehti Elsi Borg. Borgin arkkitehtitoimistossa työskennellyt Kaisa

Harjanne tunsi Janssonin, ja ehdotti häntä maalauksen tekijäksi. Janssonille työ oli mieluinen, eräässä kirjeessään hän kirjoittaakin: ”On siunattua, että on seiniä.”

”

On siunattua, että on seiniä. TOVE JANSSON

TEUVALAINEN opetusneuvos Kalervo Niemelä on oman arvionsa mukaan esitellyt Tove Janssonin alttaritaulun ainakin sata kertaa eläköitymisensä jälkeen vuonna 1995. Teos on paikallinen vetonaula, ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä, onhan se ainoa Janssonin maalaama alttaritaulu. – Välillä tätä ollaan tultu ihmettelemään Japanista as-

ti, Niemelä kertoo. Maalaustyöt aloitettiin keväällä 1953, ja ne kestivät noin kuukauden, kunnes Janssonilta loppui alttaritaulun lehdissä ja neitsyiden sädekehissä käytetty lehtikulta. Alttaritaulu oli Janssonin ensimmäinen työ, jossa hän käytti lehtikultaa. Työt keskeytyivät joksikin aikaa, mutta taulu saatiin valmiiksi juuri ennen ensimmäistä adventtia. Alttaritaulun maalaamisen aikaan Jansson oli Teuvalla tuntematon tekijä. Häntä muistelevat ovat kertoneet helsinkiläistaiteilijasta, jolla oli aina eväänään limonaatia ja ranskanpullaa. Teuvan osuuskaupan ruokalassa työskennellyt rouva on muistellut, kuinka Jansson kävi usein heillä syömässä, eikä koskaan valittanut ruuasta. Hän ei syömään tullessaan vaihtanut pois työasustaan, joten paidasta pystyi näkemään, minkä väristä maalia oli minäkin päivänä käytetty. TEUVAN KIRKON alttaritaulun lahjoitti liikemies Erland

Luoma kun palaneen kirkon vakuutusrahat eivät riittäneet uuden rakentamiseen. Niemelän mukaan kylillä kiersi pitkään tarina, että Jansson olisi ikuistanut tauluun myös taiteilijan tyttären. Niemelä vahvistaa huhun pitävän paikkansa. Kertoman mukaan Luoman tytär on alttaritaulussa. Alttaritaulussa on myös kaksi signeerausta, joista vasemmassa alakulmassa oleva on Luoman. Janssonin signeeraus löytyy taulun oikeasta alakulmasta. Teuvan alttaritaulun maalaamisen jälkeen Jansson jatkoi taiteilijan ja kirjailijan uraansa Helsingissä. Mutta aivan kuten Jansson vaikutti Teuvaan, myös Teuva vaikutti Janssoniin. Arvellaan, että kirja, jota hän kirjoitti alttaritaulun maalaamisen aikaan, on saanut vaikutteita EteläPohjanmaan kevättulvista. Tuo kirja ilmestyi vuonna 1954 ja sai nimekseen Vaarallinen juhannus. Lähteenä on käytetty Tuula Karjalaisen kirjaa Tee työtä ja rakasta (2014).

MENOT 15. – 2 9.8.

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

Sukupuolivähemmistöön kuuluvien nuorten leirin vertaisohjaajana toiminut Miska Kulmala kertoo, että leiriläisistä monet eivät olleet voineet käydä vuosiin uimassa. Leirillä he saivat nauttia saunomisesta turvallisessa ympäristössä niin kuin muutkin.

Miska Kulmala kaipaa kirkossa hyväksyntää sateenkaarinuorille Espoonlahden ja Leppävaaran seurakunnat aloittivat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten tapaamiset Leppävaarassa, kun kaupungin toiminta loppui. TEKSTI MILLA-MARIA HYYRYNEN KUVA JUSSI HELTTUNEN

lämä hymyilee 21-vuotiaalle Miska Kulmalalle. Taskussa ovat tuoreet kandin paperit informaatioverkostoista Aaltoyliopistosta, ja työ teknologiakoulutusfirmassa innostaa. Takana on vuosia, jolloin elämä tuntui olevan jäissä. Niiden aikana hän kävi läpi sukupuolenkorjausprosessin. Viime vuonna Kulmala oli osallistujana ja keväällä vertaisohjaajana sukupuolivähemmistöön kuuluvien ja identiteettiään pohtivien nuorten Haave-leirillä. Leirit järjestivät Espoon seurakunnat, Helsingin seurakuntien erityisnuorisotyö ja Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus. – Ohjaajana tajusin hetkeksi unohtaneeni, kuinka vaikeissa tilanteissa monet nuoret elävät. Heillä ei välttämättä ole ketään läheistä, joka auttaisi. Huomasin, miten paljon erilaisia ihmisiä yhteisöömme mahtuu. Siellä oli turvallista puhua isoista, vaikeista asioista. ESPOONLAHDEN JA Leppävaaran seurakunnat ovat aloittaneet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten ja nuorten aikuisten säännölliset iltakokoontumiset nuorisotila Siivessä Leppävaarassa. Syynä on kaupungin sateenkaarevan nuorisotila Kirjavan toiminnan loppuminen keväällä. – Sateenkaari Siivessä keskustelemme osallistujien

niin toivoessa myös hengellisistä kysymyksistä, ja illoissa vietetään hartauksia, Espoonlahden seurakunnan nuorisodiakoni Hanne Malkki kertoo. Sateenkaarinuorten tapaamisille on hänen mielestään tarvetta, sillä he kokevat syrjintää.

”

SATEENKAARIPIIREISSÄ KAIPAAN HENGELLISYYTTÄ, KIRKOSSA YLEISTÄ HYVÄKSYNTÄÄ JA YHDENVERTAISUUTTA. MISKA KULMALA

– On tärkeää luoda turvallisia tiloja, joissa jokainen voi olla sellainen kuin on. Nuorisotutkimuksen mukaan joka toinen seksuaalivähemmistöihin kuuluva nuori on pelännyt kertoa identiteetistään vanhemmilleen. Miska Kulmalan perhe ja suku suhtautuvat hänen identiteettiinsä positiivisesti. – Vanhemmilla kesti puolitoista vuotta käsitellä asia. Nykyään keskustelemme isän kanssa sukupuolen

moninaisuuteen liittyvistä teologisista kysymyksistä. KULMALA NIMEÄÄ sateenkaarevuuden ja hengellisyyden elämäänsä eniten vaikuttaviksi tekijöiksi. Niiden yhteensovittaminen ei ole ongelmatonta. – Sateenkaaripiireissä kaipaan hengellisyyttä, kirkossa yleistä hyväksyntää ja yhdenvertaisuutta. Kulmala ei ole juuri osallistunut kirkon toimintaan. Syynä lienee ala-asteelta tuttu syrjinnän pelko. – Kävin Kansanlähetyksen riparin, jossa ilmaisin melko avoimesti olevani sateenkaareva. Opetuksessa puhuttiin seksuaalivähemmistöjä vastaan, mutten kokenut sen kohdistuvan itseeni. En kuitenkaan tuntenut olevani tervetullut yhdistyksen isoskoulutukseen omana itsenäni. Osallistuin sitten Helsingin Nuorten miesten kristillisen yhdistyksen nuorisotoimintaan, johon minut otettiin tosi hyvin mukaan. TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI Kulmalasta olisi olennaista, että kouluissa pystyttäisiin tukemaan erilaisia ihmisiä monipuolisesti ja puuttumaan vähemmistöjen syrjintään tehokkaasti. Pahimmalta on tuntunut sukupuolivähemmistöjä koskeva ikävä puhe netissä. Kulmala unelmoi vetävänsä tulevaisuudessa omaa yritystä. – Haluan vain elää tavallista elämää. Tammikuussa toivon aloittavani intin. Tahdon löytää uusia puolia itsestäni ja näyttää kaltaisilleni nuorille, että vaihtoehtoja on. Sateenkaari Siipi – sateenkaarevat nuortenillat nuorisotila Siivessä Leppävaarassa, os. Albergan esplanadi 1. Lisätietoja Espoonlahden seurakunnan nuorisodiakoni Hanne Malkilta, hanne.malkki@evl.fi.

MENOT 15. – 2 9.8.

10 A Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Konfirmaatiomessu la 17.8. klo 10. Väentupa 3 -rippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Hannu Mäenpää, kanttori Petri Koivusalo. Messu su 18.8. klo 10. Lapin vaellusrippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Ari Kunnamo, kanttori Petri Koivusalo. Konfirmaatiomessu su 18.8. klo 15. Pöyhölä 2 -rippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Vilppu Huomo, kanttori Petri Koivusalo. Tuomiokapitulin viikkomessu ti 20.8. klo 11. Liturgia ja saarna piispa Kaisamari Hintikka, avustaa asiantuntija Anssi Almgren, esirukous ja ehtoollisavustus asiantuntija Kati Pirttimaa sekä tekstinluku ja ehtoollisavustus pappisasessori Jussi Koivisto. Kanttorina Anna-Liisa Haunio. Messu su 25.8. klo 10. Liturgia ja saarna Alarik Corander, avustaa Päivi Linervo, urkuri Päivikki Leinonen, kanttori Leena Talvio. Konfirmaatiomessu su 25.8. klo 14. Kiipula 3 -rippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Kirsi Muurimäki, kanttori Leena Talvio, avustavat Mika Savolainen, Heikki Kerätär ja Ilona Ala-Honkola. House band.

ly to 22.8. klo 19.30. Oppaana A-kanttori Petri Koivusalo. Vapaa pääsy. Espoon tuomiokirkon aukioloajat 31.8. asti: ma–su klo 10–18.

ESPOON TUOMIOKIRKON SRK-TALO Kansainvälinen messu su 18.8. klo 16.30. Perhekerho joka to klo 10–11.30. Parisuhteen pysäkit: ”Hyvinvoiva parisuhde” ti 27.8. klo 18.

AURORAN KAPPELI Café Auroran kesäkahvila ti ja ke klo 12–14. Ikonipiiri alk. ke 28.8. klo 17. Tied.: tarjarae@gmail.com Vauvaperhekerho to klo 13–14.30. Toivoa naisille – Hannapiiri to 22.8. klo 17. Perhekerho pe klo 10–11.30. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Iltaperhekerho ti 20.8. klo 17.30–19. Rukousilta ke 21.8. alkaen klo 18.30. Perhekerho ke klo 9.45–11.15. Perhekahvila pe klo 9–12. www.kalajarvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Perhekerho ti klo 10–11.30. Perhekahvila to klo 9–12. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

VIHERLAAKSON KAPPELI

KIVIKIRKKOVAELLUS

Perhekerho ke klo 10–11.30. Laulu & laulun tarina: Entisten riparilaisten lauluilta to 22.8. klo 18.30. Ekaluokkalaisten kouluunsiunaamiskirkko ti 27.8. klo 18. Mehu- ja pullatarjoilu. www.laaksolahdenkappeli.fi

Lähetyspiiri ma 26.8. klo 14. Perhekerho to klo 10–11.30. www.viherlaaksonkappeli.fi

Pyhiinvaellus Espoon tuomiokirkolta Vantaan Pyhän Laurin kirkolle, 26 km. Lähtö ja alkuhartaus la 17.8. klo 8 Espoon tuomiokirkko. Ota omat eväät, juotavaa ja hyvät kengät. Perillä n. klo 19. Ohjaajana Panu Pihkala. Tied. ja ILM. 17.8. mennessä mari.mathlin@evl.fi, p. 050 438 0182. Hinta 10 e.

NUPURIN KAPPELI Perhekerho joka ma klo 10–11.30. Mukaan pieni kahviraha ja lapsille eväät. Perhekahvila pe 16.8. klo 9–12. www.nupurinkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Hiljaisen rukouksen ryhmä su 25.8. klo 13.30. Rukoushetki ma–pe klo 12. Kanervapiiri ma 19.8. klo 13. Israelilaisia tansseja pohjautuen Raamatun teksteihin ja rukouksiin ti 27.8. klo 16–18. Ohj. Mirra Lempinen ja Tuulikki Tepora. Sisäkengät ja juomapullo. Tied. helene.taal@evl.fi. Vauvaperhekerho ma klo 13–14.30. Perhekerho ti klo 13–14.30. Israel-rukouspiiri ke 28.8. klo 17.30. Iltaperhekerho ke 28.8. klo 17.30–19. Iltapala 1,50 e. Perhekerho Pörriäinen pe klo 10–11.30. www.suvelankappeli.fi

ET 91 x 185 mm

SYKSYN MUSKARIT Muskarit käynnistyvät! Vauvojen ja sisarusryhmissä vielä vapaita paikkoja. ILM. www.espoonseurakunnat.fi/ muskarit. Tied: taija.karppinen@evl. fi, heli.vapaakallio@evl.fi.

LAPSIKUOROT ALOITTAVAT To 22.8. Auroran kappelilla. ILM. 6−14-v. laulajat Tuike ja Välke -kuoroihin: www.espoonseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta/musiikki/ kuorot.

EXODUS-KUORO Nuorille ja nuorille aikuisille alk. to 15.8. klo 18.30 Espoon tuomiokirkon srk-salissa. Tervetuloa uudet laulajat klo 18! Tied. p. 040 765 2160 tai anna-liisa.haunio@evl.fi.

MITÄ UNEMME KERTOVAT? Psykiatri Outi Saleva ohjaa Montague Ullmanin kehittämän kokemuksellisen menetelmän avulla unien ymmärtämiseen suljetussa ryhmässä, joka pidetään Kauklahden kappelissa alkaen ti 20.8. klo 18. ILM. viim. su 19.8. salevaouti@gmail.com.

Narsistin uhreille Suvelan kappeli alk. ti 20.8. klo 18. Luottamuksellinen, 10 tapaamista. Tied. p. 050 511 0165 tai kirsi.kanerva@evl.fi.

MIESTEN RANTASAUNAILTA Hvittorpissa ma 26.8. alk. klo 18, klo 19.30 iltapalaa (5 e) ja ohjelmaa, ehtoollinen. ILM. viim. 18.8. p. 0400 361 363, tai hanski.kiili@gmail.com.

NAISTEN SAUNAILTA Hvittorpissa pe 30.8. klo 17.30–21. ILM. ja kysy yhteiskyydeistä viim. 21.8. p. 050 438 0164, kirsi.muurimaki@evl.fi tai p. 040 736 9315, virpi. sutelainen@evl.fi. Hinta 10 e.

TUKEA PARISUHTEESEEN

Kauklahden kappeli Iltamessu su 25.8. klo 18. Liturgia Antti Pohjolan-Pirhonen, saarna Janne Järvenpää, kanttori Matti Oikarinen. Messuryhmän toimittama iltamessu. Kolehti Kosen seurakunnalle. Kirkkokahvit.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Joka su klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa klo 16.30. Pyhäkoulu ja kirkkokahvit. Järj. Espoon seurakunnat ja International Evangelical Church in Finland (IEC). Lisätiedot: www.church.fi. Suvisunnuntain iltamusiikki -konserttisarja su klo 19. Vapaa pääsy. Ks. Kirkoissa soi -palsta. Urkuyö ja Aaria -konserttisarja to klo 21. Liput ja ohjelma: www.urkuyofestival.fi. Espoon tuomiokirkon urkujen esitte-

Kirpputori ja kahvila, os. Kaivomestarinkatu 8, ma klo 10−13 ja to klo 10−17. Peitto- ja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja käsityöpiiri to klo 17−19. Tied. Tiina Hietaniemi, p. 040 763 6599.

NARSISSIVERTAISTUKIRYHMÄ

MESSUT KAPPELEILLA

ESPOON TUOMIOKIRKKO

UNELMAN KAMMARI

Suomen kielen ryhmä etsii vapaaehtoista ohjaajaa Suvelan kappeliin.

Lisää ohessa.

LUONTOPYHIINVAELLUS Suomen luontokeskus Haltiasta Velskolaan, n. 9 km, la 31.8. klo 13–18. Ohj. ympäristöteologi Panu Pihkala. Kesto n. 4–5 tuntia (omat eväät). Paluukuljetus bussilla Velskolasta Haltiaan Espoon keskuksen kautta. ILM. 23.8. mennessä: yst. toimisto.espoo@evl.fi. Lisätiedot johanna.hirsto@evl.fi, 050 340 2908. Lähtö: Luontokeskus Haltia, Nuuksiontie 84.

ESPOO-PÄIVÄ 30.-31.8. Tutustu Espoon tuomiokirkkoon ja hautausmaahan. Pe 30.8. tuomiokirkon esittely kello 10, Tarja Rae. La 31.8. hautausmaakierros klo 11, Maijaliisa Kaistila. Lähtö sankarihautausmaalta. Espoo-päivän picnic pe 30.8. klo 12–15 Samarianmäellä, os. Terveyskuja 2 C, Espoon keskus. Grillausta, chillausta, musiikkia, eläimiä ym.

OHJAAJAKSI KIELIRYHMÄÄN? Suomen kielen ryhmä etsii vapaaehtoista ohjaajaa Suvelan kappeliin. Tied. 040 531 1037, paivi.kuivalainen@evl.fi.

PIPOJA, KÄSINEITÄ & VILLASUKKIA ASUNNOTTOMILLE Keräämme uusia pipoja, käsineitä/ lapasia sekä villasukkia jaettavaksi Asunnottomien yönä to 17.10. Tuo lahjoituksesi Kirkonkymppiin, mukaan teksti ”Asunnottomien yö”. Emme kerää muita vaatteita tänä vuonna. Tied. p. 040 547 1861, kirsi. salonen@evl.fi.

HAUSSA: VILLASUKKIA KEPPIHEVOSPAJAAN! SyysMatin Markkinoiden keppihevospaja kaipaa ehjiä ja puhtaita villasukkia! Tuo lahjoituksesi Kirkonkymppiin, mukaan teksti ”Keppihevospaja”.

Parisuhteen pysäkit Espoon tuomiokirkon srk-talolla alk. ti 27.8. klo 18: ”Hyvinvoiva parisuhde”. Tied. 040 547 4146 tai outi.wenell@evl.fi. Pariasiaa-illat ti klo 18–19.30 Suvelan kappelilla. 17.9. ja 5.11. Ohj. Mari ja Jaakko Laurikainen. Tied. 050 511 0165. Solmuja parisuhteessa -kurssi tai -neuvonta kriisissä oleville tai eroa harkitseville. Kurssi alk. ti 1.10. klo 17.30–20 Kirkonkympissä. Hinta 120 e/pari. ILM. 15.9. asti. Parineuvontaa (8–10 krt) 100 e /pari. Tied. outi. wenell@evl.fi, 040 547 4146. Maksuvapautus tuloperustein mahdollinen.

KÄVELE NAISELLE AMMATTI

PERHEILLE

Kaikki tapahtumat löytyvät myös verkkosivuiltamme: www.espoonseurakunnat.fi.

Toimiva perhe -vuorovaikutuskurssi vanhemmille alk.to 3.10. klo 17.30 Kalajärven kappeli. Lastenhoito järj. Hinta 50 e/aikuinen. Tied. miia. korttila@evl.fi, p. 050 583 6886, tai anna.lahtinen@evl.fi, p. 050 434 1063. Lasten ja vanhempien yhteiset perhekerhot alkavat, ks. kappelien kohdalta!

Naistenpankin perinteinen varainkeruukävely starttaa 10. kertaa! Lähtö su 15.9. klo 12 Suvelan kappelilta. ILM. www.naistenpankki.fi > tapahtumakalenteri, tai tule suoraan paikalle.

DIAKONIAN AJANVARAUS Kaipaatko tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Soittamalla vahtimestarille p. 040 502 4838 voit tiedustella päivystävän diakoniatyöntekijän yhteystiedot, jos et tavoita alueesi työntekijää.

LISÄÄ TAPAHTUMIA

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ IG: @meidankirkko Twitter: @EspooEtSrk

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 15. – 2 9.8.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Toivon Tori, Soukankaari 8 B Kerhotila, Iivisniemen aukio 1

MESSUT Nuorten messu pe 16.8. klo 20 Sode. Ylisuutari. Hila 2 -rippikoulun konfirmaatio la 17.8. klo 11 kirkko. Turtiainen, Yli-Jaskari. Anjala 2 -rippikoulun konfirmaatio la 17.8. klo 14 kirkko. Kohijoki, Puukko. Messu su 18.8. klo 11 kirkko. Erkko, Pesonen, Yli-Jaskari. Piknik-kirkkokahvit. Messu su 18.8. klo 17 Soukan kappeli. Pesonen, Yli-Jaskari. Piknik-kirkkokahvit. Nuorten messu pe 23.8. klo 20 Sode. Ylisuutari. Pelli 1 -rippikoulun konfirmaatio la 24.8. klo 11 kirkko. Ylisuutari, Ojala. Messu su 25.8. klo 11 kirkko. Ylisuutari, Santaharju, Yli-Jaskari. Kahvit lähetystyön kirkkokahvipiiri. Messu su 25.8. klo 17 Soukan kappeli. Santaharju, Yli-Jaskari. Kirkkokahvit. Leipämessu pe 30.8. klo 10 kirkko. Erkko, Pohjonen, Yli-Jaskari. Messun jälkeen soppalounas. Nuorten messu pe 30.8. klo 20 Sode. J. Lehti. Messu su 1.9. klo 11 kirkko. Turtiainen, Jokela, Yli-Jaskari. Espoon seurakuntayhtymän uudet työntekijät siunataan työhönsä. Kirkkokahvit. Pop-messu su 1.9. klo 17 Soukan kappeli. J. Lehti, Puukko. Kirkkokaakaot. Lastenhoito järjestetty.

Leipämessu pe 30.8. klo 10 kirkko. Erkko, Yli-Jaskari, Pohjonen. Meren ja taivaan välillä -keskusteluryhmä to klo 14–15.30 Meriemy, Merenkäynti 3, paritt. vkot. Espoon kaupungin sosiaaliohjaaja ti 20.8. klo 9–11 kirkko. Muut kerrat pe 20.9., 18.10., 15.11. ja 13.12 klo 8–11. Ruoanvalmistuskurssi Rosolli alkaa to 22.8. aamupäivällä, Soukan kappeli. Kokoonnumme 6 kertaa. Tied. ja ilm. Taina Leinonen, p 050 517 0656.

ASIAA PAPILLE? Papin tavoitat ma-pe klo 9–21 numerosta 050 432 8496. OstariPastori to klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaiva. Tule moikkaamaan!

MEILLÄ RUKOILLAAN Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko. Arkiaamun rukoushetki ma–pe klo 8.50 kirkko.

TOIVON TORI

19 kappelissa.

HÄÄYÖ – VIELÄ EHDIT Nyt on helppoa mennä naimisiin! Me on varattu kirkko ja kakkukahvit – tule paikalle tulevan puolisosi kanssa. Hääyö pe 30.8. klo 21–00, vihkiajat puolen tunnin välein. Hääparille ja n. 10 häävieraalle kakkukahvit seremonian jälkeen. Varaukset ma–pe klo 9–15 p. 09 8050 2601. Huom! Kuulutusten haku kestää viikon, joten toimi nopeasti!

SAUNALAHTIPÄIVÄ Paljon ohjelmaa kaikenikäisille la 31.8. klo 10–14 Saunalahden koulu, Brinkinmäentie 1. Seurakunta tarjoaa mm. muskarihetkiä ja pomppulinnan. Järj. Saunalahti-Bastvik Asukasyhdistys SBA ry, Espoon kaupungin nuorisopalvelut ja kirjasto, Espoonlahden seurakunta, partio ja paikalliset yritykset.

ESPOONLAHTI FELLOWSHIP & PRAISE PARTY

Kansainvälinen yhteysilta ja ylistysjuhla la 31.8. klo 17 Soukan kappeli. Welcome to our intercultural evening of fellowship. Iloitaan hyvän KAKEN KAHVILA musiikin parissa, rukoillaan, tanssiKahvitellaan yhdessä pe klo 12–14 taan ja ylistetään Jumalaa. Tarjolla Iivisniemen srk-koti. Yhteistyössä syötävää, kahvia, teetä, virvokkeita. K-kauppias Nina Muhonen, mukana Dj soittaa parasta gospel-, praise-, seurakunnan työntekijä. christian dance -musiikkia. Let´s celebrate with good music, praying, SEITSEMÄN SEURAKUNNAN dancing and praising God! Snacks, KÖRTTI-ILTA EL 91 x 78 mm coffee, tea and soft drinks available. Yhdessäoloa ja iltakahvit ennen Tied. Jukka Pelkonen p. 040 580 seuroja ke 21.8. klo 18 Velskolan 4416. facebook.com/espoonlahtifelleirikeskus. Siioninvirsiseurat n. klo lowship. Kirpputori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B.

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

SINUA TARVITAAN! Haluatko opettaa suomen kieltä maahanmuuttajille? Infotilaisuus ke 28.8. klo 17.30 kirkko. ArkiYstävä-kurssi la 28.9. Soukan kappeli. Tied. ja ilm. minna.maijanen@evl.fi, p. 040 705 3358. Eikä tässä vielä kaikki: vapaaehtoisille on hommia mm. puhelinystävänä, ikäihmisten kerhon ohjaajana, elintarvikejakelussa, apuna keittiöllä, kirkkoväärtinä …

USKONASIOITA Raamattuluentosarja: Kysymyksiä ja vastauksia Kristuksen kirkosta to klo 18 kirkko paritt. vkot, TT Juho Sankamo. 29.8. Kirkon tunnuspiirteet. Näistä sen tuntee! (Ap.t. 2, Ef. 2). www.juhosankamo.fi Raamattu- ja keskustelupiiri ma 2.9. klo 18.30 kirkko ja klo 18.30 Kaskikappeli. Miesten raamattupiiri to 5.9. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e. Raamattu ja rukous -ilta pe 13.9. klo 19 Iivisniemen seurakuntakoti, paritt. vkot. Kristillinen vertaistukiryhmä (Krito) ti 1.10.–17.12. klo 18.30–20.15 kirkko. Kaipaatko lisää ymmärrystä itsestäsi? Ryhmässä käytettävän Mirja Sinkkosen ja Paula Tähtisen kirjan Toiveena sisäinen paraneminen voi ostaa tai lainata seurakunnalta. Tied. ja ilm. Yki Leinonen p. 0500 406 924 tai Ritva Suomalainen p. 040 733 6552.

JAZZ-AKVARELLEJA SYKSYN VÄREISSÄ The Watercolors tunnelmoi su 1.9. klo 14 kirkko. Janne Saarinen, oboe, englannintorvi, sävellykset; Ilkka Uksila, vibrafoni ja Joonas Tuuri, kontrabasso. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ Kaikille virkistystä kaipaaville to 5.9. klo 9–15 Villa Hvittorp, Hvittorpintie 245, Kirkkonummi. Hinta 15 e sis. ruoan, ohjelman ja kuljetuksen, varaathan tasarahan. Sitovat ilmoittautumiset diakoni Ritva Aarnio pe 16.8. klo 9–12 p. 040 537 6854. Retki on Espoon seurakuntien yhteinen, etusijalla ensikertalaiset. Osallistujille lähetetään leirikirje. Järj. Espoonlahden srk:n diakoniatyö.

TUKEA JA APUA Palveluajat ma klo 13–14 Espoonlahden kirkko, p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan kappeli, p. 09 8050 6738. Ruokailu 19.8. alk. ma ja to klo 12 kirkko, lipunmyynti 11.30–12.30 ja ti klo 11 Soukan kappeli, lipunmyynti 10.30–11.30, hinta 3 e/aik., 1 e/lapsi. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9 kirkko, vuoronumeroiden jako klo 8.40. Aamupala ti klo 9–10 kirkko.

TEEMAILTA Takana elämätön elämä – vielä ehtii elää ke 25.9. klo 18.30 kirkko, teol., kirj. Anna-Liisa Valtavaara. ”Kaipaatko tasapainoisempaa ja vahvem-

Miksi omien unien kuunteleminen on tärkeää, psykoterapeutti Outi Saleva? – Unet voivat kertoa itsestä, omasta elämästä ja ihmissuhteista asioita, joita emme ole ymmärtäneet ja valaista puolia, joita emme ole nähneet. Uni voi rohkaista, lohduttaa ja armahtaa tai näyttää, miten meidän on viisasta toimia. Kuinka omien uniensa oppilaaksi pääsee? – Kiinnostumalla omasta yöllisestä maailmasta. Unissa ei ole mitään turhaa, vaan kaikilla asioilla on jokin merkitys. Unien merkitystä voi pohtia itsekin, mutta kokemuksellinen uniryhmä on osoittautunut rikkaaksi tavaksi niiden tutkimiseen. Mitä kokemuksellisessa uniryhmässä tapahtuu? – Istunnoissa seurataan kahdeksanvaiheista uniryhmäprosessia. Yhden istunnon aikana yksi ryhmäläinen kertoo yhden unensa. Ryhmä ottaa unen vastaan kuin se olisi heidän

omansa ja pohtii, mitä uni heille kertoisi. Onko unien jakaminen ryhmässä turvallista? – Uniryhmän alussa sovitaan, että istuntojen aikana puhutut asiat pysyvät ryhmän sisällä. Jokaisessa istunnossa ovat unen näkijän tarpeet etusijalla. Sillä, joka unensa, kertoo on oikeus rajata keskustelua, jos unen käsittely menee hänen kannaltaan liian herkälle alueelle. Tarvitaanko unen ymmärtämiseen oraakkeli? – Ei. Ryhmä auttaa ja penkoo yhdessä unen salaisuutta, mutta unen näkijä itse, ja vain hän, on oman unensa asiantuntija, joka voi selittää sen merkityksen itselleen. TANELI KYLÄTASKU Uniryhmä kokoontuu syksyn aikana viisi kertaa ma 20.8. klo 18 alkaen Kauklahden kappelilla, Kauppamäki 1, Espoo. Ilmoittautumiset 19.8. mennessä: salevaouti@gmail.com.

paa elämää, uskallusta olla iloisesti oma itsesi? Kaipaatko lisää ymmärrystä itsestäsi, vapautta menneisyyden aiheuttamista kivuista tai uusia toivon näköaloja? Toive muutoksesta ja paremmasta elämästä ei ole turhaa toivoa. Yhdessä pohtien ja Jumalan rakastavassa ja armollisessa hoidossa voi tapahtua paljon.” Illan lopussa Krito-info kiinnostuneille.

LEIRIELÄMÄÄ Perheleiri 20.–22.9. Hila, Kirkkonummi. Askarrellaan, saunotaan, pelataan, hiljennytään ja vietetään leppoisaa aikaa yhdessä oman ja muiden perheiden kanssa. Hinta 40 e/aik., 20 e/yli 3-v. lapsi. Ilm. viim. 31.8. www.espoonseurakunnat.fi / Espoonlahden seurakunta / Aikuiset / Perhe ja parisuhde. Tied. tanja. routama@evl.fi, p. 050 441 9154. Isovanhempien ja lastenlasten leiri 28.–29.9. Velskola. Iloista ohjattua yhdessäoloa. Hinta 30 e/aik., 15 e/yli 3-v. lapsi. Ilm. ja tied. viim. 31.8. leena.jarvinen@evl.fi, p. 041 535 6190.

MENOA JA MEININKIÄ LAPSIPERHEILLE Perhekerhot jatkuvat! Tule kohtaamaan muita perheitä, touhuilemaan ja jakamaan kuulumisia. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätiedot www. espoonseurakunnat.fi / Espoonlahden seurakunta / Lapset ja lapsiperheet / Perhekerhot Maksuton lapsiparkki ma klo 13–16 kirkko. Mikäli tarvitset aikaa itsellesi tai asioiden hoitoon, ilmoita 2–6-v. lapsesi viim. ed. perjantaina tekstiviestillä p. 041 535 6190. Kerro lapsen nimi, ikä ja huoltajan nimi.

ZOOPPERA – VIELÄ KERRAN!

Musiikkikertomus aasista ja Nooasta ti 17.9. klo 18 kirkko. Aasin tehtävänä on raahata lautoja rakennustyömaalle. Aasin lempiruokaa ovat porkkanat. Ne ovat niin ii-ihania... Mitä sitten tapahtuu? Kahvitarjoilu.

NUORET Tsekkaa www.sodesode.fi, @sodesta. Sode, Soukantie 13. Nuorten ilta pe klo 17–22, messu klo 20. ArkiYstävä-kurssi nuorille la 21.9. klo 12–16 Sode. Tied. siiri.lehti@evl. fi, p. 040 728 6646.

ESKO JÄMSÄ

Menokasvo

Tarvitaanko unen ymmärtämiseen oraakkeli, Outi Saleva?

MENOT 15. – 2 9.8.

12 A Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531. Osoitteet: Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1

Eliisa Lassila, 040 715 9250.

LUPA TUNTEA -KRITORYHMÄ

ALFA-KURSSI Tutustu kristinuskon perusteisiin avoimessa, ystävällisessä ja rennossa ilmapiirissä. To klo 18 Lasten kappeli Arkki, 19.9.–28.11. Ilm. ja tied. viim. 15.9. Kirsi, 045 131 7927, tai Markku, 040 866 0108.

Sielunhoidollinen, 10 kertaa kokoontuva, vertaisryhmä. Joka toinen to klo 18 KilonRisti, alk. 22.8. Työvälineinä omasta elämästä kertoKOULULAISTEN TOIMINTA minen, kuunteleminen, kirjoittamiALKAA nen ja rukous. Ilm. viim. 19.8.: marjo. kandelin@gmail.com, 044LE 241891 855. x 107Parkit mm2.–6. -luokkalaisten iltapäiväparkissa saat uusia kavereita, leikit,

VAUHTIA SYKSYYN PERHELEIRILTÄ

MESSUT JA HARTAUDET

pe–su 11.–13.10. Hvittorpin leirikeskuksessa. Hyvää ruokaa, upea ympäristö ja kivaa ohjelmaa, aikuisille ja lapsille myös omaansa. Hinta: aikuinen 45 e, lapsi 3–14-v 20 e. Alle 3-v. ilmaiseksi. Ilm. viim. 8.9. www. espoonseurakunnat.fi/leppavaaranseurakunta/lapsille-ja-lapsiperheille.

Viikkomessu to 15.8. klo 18 Perkkaan kappeli. Virsiä, lauluja, raamatunlukua ja rukousta. Kesto puolisen tuntia. T.Salo, Latvanen. Messu ja lähetyksen kirkkokahvit su 18.8. klo 13 Karakappeli. Kirkkokahveilla Hilkka Arminen kertoo terveisiä Papua-Uusi-Guineasta. Raiskio, Raunu, Latvanen. Viikkomessu to 22.8. klo 18 Perkkaan kappeli. Hengen ravintoa ja hiljaisuutta. Raunu, Latvanen. Messu ja kirkkokahvit su 25.8. klo 13 Karakappeli. Tervetuloa ehtoolliselle. T. Salo, Koskela, Noponen.

MUSIIKKIRYHMÄT JA KUOROT Muskarikuoro Huiske (5–7-vuotiaat) to klo 16.45–17.30 Uuttu. Laulua, leikkiä ja rytmiä! Muskariope Essi Nyyssönen, 040 559 1489. Alk. 29.8. Lapsikuoro Havina (2.–6.-luokkalaiset) to klo 15.45–16.30 Uuttu. Laulaminen ja soittaminen on hauskaa, varsinkin porukalla. Esiintymisiä messuissa ja konserteissa. Kanttori Outi Noponen, 040 513 0869. Alk. 29.8. Bändikerho (11–14-vuotiaat) Osaatko jo alkeet jostain soittimesta? Tervetuloa soittamaan kimpassa ti 20.8. klo 16.15–17.45 nuortentila Siipeen. Ohj. taneli.helminen@gmail.com. Kuoro Kaikille Tämä kuoro on hyvä

VIRTAA LAULUSTA KESÄPÄIVÄÄN! Kesäpäivän yhteislaulut ke 21.8. klo 14 Karakappeli. Kansanlauluja, ikivihreitä, virsiä!

NAISTEN KESÄSAUNA Hvittorpin rantasaunalla ma 2.9. klo 18–21 (Hvittorpintie 245, Masala). Kulku omin kyydein. Ilm. ja ruokaaineallergiat viim. viikkoa ennen:

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Messu su 18.8. klo 11. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Tapio Suontakanen, kanttori Päivi Hakomäki. Konfirmaatiomessu la 24.8. klo 10. Hvittorp I -rippikoulu. Liturgia ja saarna Antti Malinen, avustava pappi Anna Poutiainen, avustava pappi Henri Röytiö, kanttori Sari Rautio, kanttori Sanna Franssila. Konfirmaatiomessu la 24.8. klo 14. Hvittorp II -rippikoulu. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustava pappi Juha Virta ja Tapio Suontakanen, kanttori Sari Rautio, kanttori Sanna Franssila. Leivän, sanan ja sadon juhla, Sadonkorjuumessu su 25.8. klo 11. Liturgia ja saarna Juha Virta, avustava pappi Kimmo Ansamaa, kanttori Mikko Niinikoski. Tuo messuun yhteiseen pöytään siunattavaksi sadonkorjuuantimia: marjoja, sieniä, omenoita, vihanneksia, leipää, leivonnaisia yms. Jaetaan leipää, sanaa ja sadon antimia yhdessä. Lopuksi hyvää seuraa ja kahvi. Tiedustelut: marja. jauhiainen@evl.fi, 040 531 1029.

pelaat, teet läksyt ja askartelet! Lisäksi pidämme hartauden ja syömme välipalan. Ti klo 13–16 nuortentila Siipi, ke klo 13–16 KilonRisti, to klo 13–16 Uuttu. Alk. 20.8. Harrastekerhoja joka lähtöön! Ilmaisia kerhoja 7–14-vuotiaille. Tarjonnassa on ollut niin letti-, kokkikuvis- kuin sählykerhoakin. Katso uudet kerhot ja ilmoittaudu 26.8. alkaen www.espoonseurakunnat.fi/ nuortensiipi/tytot-ja-pojat/harrastekerho. Kerhot alkavat 9.9.

SURURYHMÄ

Oletko menettänyt läheisesi? Olarin seurakunnan sururyhmä kokoontuu to klo 17.30–19: 5.9., 19.9., 26.9., 3.10. ja 17.10. Ohjaajina pastori Antti Kruus ja diakoni Saija Väätäinen. Sururyhmä on vertaistukiryhmä, jossa sinulla on mahdollisuus tulla kuulluksi ja kuulla muiden kokemuksia. Ryhmään mahtuu 8 henkilöä. ILMOITTAUTUMISET viimeistään pe 30.8. p. 09 8050 7000 (ark. klo 9–15).

YKSINHUOLTAJAPERHEIDEN OLOHUONE 12.8. alkaen ma klo 17.30-19, Chapple, Iso Omena. Yhdessäoloa ja vertaistukea yhden vanhemman perheille. Voit tulla yksin tai yhdessä lasten kanssa. Tarjolla iltapalaa ja lapsille omat leikittäjät. TIEDUSTELUT p. 040 503 7622 tai paula.bruce-haatainen@evl.fi.

ÄITIEN SÄHLY Tule pelaamaan iloista mieltä arkeen tiistaisin 20.8. alkaen klo 19.30–21 Niittykummun koulun liikuntasalissa, os. Niittyportti 3. Voit pelata viikoittain tai silloin kun sinulle sopii. Mukaan sisäpelikengät, sählymaila (voi myös lainata) ja juomapullo. Lisäksi suosittelemme pelilaseja. LISÄTIEDOT: p. 040 503 7622 tai paula.bruce-haatainen@ evl.fi.

ISÄ-LAPSI-RETKI Ota mukaan isä, ukki, vaari, kummi, eno, setä, tai muu läheinen ja lähde retkeilemään Friisinkallion luonnonsuojelualueelle su 25.8. Retkelle lähdetään Olarin kappelilta

(Kuunkehrä 4) klo 11. 5-v tai vanhemmille lapsille. Sään mukainen vaatetus, tukevat kengät ja retkievästä sekä iloista mieltä. ILMOITA viim. 20.8. välisenä aikana osallistujien määrä, nimet ja lasten iät: camilla. posa@evl.fi

PIKKU PÄKÄN KIRKKOMUSKARI Lasten omassa kirkkohetkessä lauletaan ja leikitään sekä tavataan kolme valkoista enkeliä. Olarin kappelilla ke 11.9. klo 9.30–10, Matinkappelilla ma 16.9. klo 9.30–10 ja Olarin kirkolla to 19.9. klo 9.30–10. Haluatko sinäkin olla enkeli? Jokainen lapsi saa siivet selkäänsä. Lopuksi mehuhetki. TIEDUSTELUT: mia. silvola@evl.fi, p. 050 576 4891.

PERHEPUUHAT JA PERHEKERHO Puuhat Olarin kappelilla 14.8. alkaen ke klo 9.30–11 ja perhekerho Matinkappelilla perjantaisin klo 9.30–11. Tarjolla on leipää ja kahvia sekä mahdollisuus oman ruuan lämmittämiseen. Perhepuuhissa tehdään ja ollaan yhdessä, perhekerhossa lapsi voi olla hetken leikkihuoneessa leikittäjän kanssa.

LUT JA ILMOITTAUTUMINEN 28.8

mennessä: marja.jauhiainen@evl.fi, p. 040 531 1029.

MITÄ ELÄKKEELLÄ? Tervetuloa pohtimaan yhdessä muiden kanssa uuteen elämänvaiheeseen liittyviä unelmia, arjen haasteita ja iloja. Jos olet jäänyt vuoden sisällä eläkkeelle, tervetuloa tähän ryhmään! Kokoontumiset Olarin kirkon kerhorakennuksessa ti klo 13–15: 1.10., 8.10., 15.10., 22.10. ja 29.10. Mukaasi tarvitset avoimen mielen ja uteliaisuutta uusiin näkökulmiin. Ryhmään mahtuu 12 osallistujaa. Ohjaajana sosionomi, työnohjaaja Anneli Manninen-Landin, joka tapaa osallistujat etukäteen syyskuussa ja keskustelee odotuksista. Toivomme sinun osallistuvan kaikkiin kokoontumisiin. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Marja Jauhiainen, p. 040 531 1029, marja.jauhiainen@ evl.fi. Ilmoittaudu viimeistään 4.9.

AKVARELLIRYHMÄ 3.9. alkaen Olarin kappelilla ti klo

sekoitus leppoisuutta ja haasteita. Ei laulutaitovaatimuksia, sitoutumistai esiintymispakkoa! Harjoitukset su 15.9., 29.9., 20.10. ja 17.11. klo 15.30– 17 Perkkaan kappelilla. Outi Noponen, 040 513 0869. Musaryhmä joka toinen ke klo 18.30–20 KilonRisti. Älä jätä soitintasi pölyttymään! Tule soittelemaan harrastelijasoittajien kanssa. Taru Sillanpää, taru.sillanpaa@elisanet.fi. Alk. 4.9. Mattanja-kuoro joka toinen ma klo 17.30–19 Lasten kappeli Arkki. Uutta hengellistä musiikkia, messulauluja, maailmanmusiikkia ja ylistyslauluja. Ritva Oksanen-Antin, 050 596 7104. Alk. 9.9. Kirkkokuoro to klo 10–12 Karakappeli. Vireässä ja aktiivisessa kuorossa laulaa noin 35 laulajaa tasaisesti kaikissa äänissä. Rohkeasti mukaan uudet! Kanttori Kullervo Latvanen, 040 571 5568. Alk. 5.9. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro Tied. Kullervo Latvanen.

AIKUISTEN PIENRYHMÄT KÄYNNISTYVÄT Kirjallisuuspiiri Naisten Pankin hyväksi ma 19.8. klo 18 kirjasto Sello, huone Elina. Teoksena Risto Siilasmaan Paranoidi optimisti. Raamattu- ja rukousryhmä ke 21.8. klo 18.30 Perkkaan kappeli. Äiti-Teresa -piiri to 29.8. klo 10.30 Karakappeli. Suurin osa aikuisten ryhmistä käynnistyy syyskuussa. Julkaisemme ryhmät kootusti 29.8. lehdessä. Ryhmät myös verkossa: www. espoonseurakunnat.fi/leppavaaranseurakunta/aikuiset

18–20. Aikaisempaa kokemusta maalaamisesta ei tarvita. Ryhmään mahtuu 12 henkilöä. TIEDUSTELUT JA ILMOITTAUTUMISET: Marja Jauhiainen, p. 040 531 1029.

AIKUISTEN RYHMIÄ Miestenvuoro 19.8. alkaen ma klo 13–15, Chapple, Iso Omena Neulekahvila 19.8. alkaen ma klo 13–15, Chapple. Sanan ympärillä -ryhmä Matinkappeli ti klo 12.30-14. Vetäjä Tarja Valtonen 0500 403 852. Alkaa 21.8. Muista aikuisten ryhmistämme lisätietoja seuraavassa Kirkko ja kaupunki -lehdessä.

SENIORIKERHOT Kerhossa jutustellaan vaihtuvin teemoin kahvinjuonnin lomassa. Ma klo 13 Matinkappelilla. Ke klo 13 Olarin kappelilla, 4.9. alkaen. To klo 13 Olarin kirkolla, 5.9. alkaen. Pe klo 14.30 Haukilahden palvelukeskuksessa (Haukitalo), Haukilahdenkatu 6, 6.9. alkaen.

PSALMEJA LUOVASTI Löydä oma luovuutesi kokeellisessa kuvataideryhmässä ke 11.9.–13.11. Olarin kirkon kerhosiivessä klo17.45– 20. Aiempaa kokemusta ei tarvita. Toivomme, että sitoutuisit koko ajaksi. Hinta 50 e, joka laskutetaan ilmoittautumisen jälkeen (maksuvapautus mahdollinen). Ryhmään mahtuu10 henkilöä. Ohjaajat Virve Soini ja Anne Solomko. TIEDUSTE-

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki Parisuhteen pysäkeillä Pysähdytään kysymään ja keskustelemaan parisuhdeasioista tiistaisin klo 18–19.30 Espoon tuomiokirkon srk-talolla: 27.8. Hyvinvoiva parisuhde 24.9. Parisuhteen vuorovaikutus ja rakentava riitely. 22.10. Tunnetaitojen merkitys parisuhteessa. 12.11. Seksuaalisuus ja läheisyys 3.12. Erillistymisen haasteet ja mahdollisuudet. Parisuhteen pysäkit Espoon tuomiokirkon seurakuntatalolla, Kirkkoranta 2. Tied: outi.wenell@evl.fi.

Rauhaa ja hiljaisuutta Tapiolassa Väsyttääkö? Liikaa meteliä? Vietä Espoo-päivää ottamalla päiväunet Tapiolan kirkossa klo 13–15. Mahdollisuus myös riksapyöräajeluun klo 12–14 ja Hiljaisuuden joogaan klo 15–16. Espoo-päivä la 31.8. la klo 12–16 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSU Su 18.8. klo 10 Kauniaisten kirkossa, saarna Kari Kuula, liturgia Mimosa Mäkinen ja kanttorina Anna Marte, kirkkokahvit.

ILTAMESSU Su 25.8. klo 18 Kauniaisten kirkossa (huom. aika), saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Kari Kuula ja kanttorina Anna Marte, kirkkokahvit. Su 25.8. ei ole klo 10 messua.

LIGHT OF LOVE -KONSERTTI Ke 28.8. klo 19 Kauniaisten kirkossa. Maria Sarmanto, laulu, Heikki Sarmanto, piano ja Junnu Aaltonen, huilu. Heikki Sarmannon musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavun hyväksi.

KONFIRMAATIOMESSUT La 31.8. klo 10 Kauniaisten kirkossa, Piispala 1. ryhmä. Saarna Mimosa Mäkinen, liturgia Kari Kuula ja kanttorina Anna Marte. La 31.8. klo 13 Kauniaisten kirkossa, Piispala 2. ryhmä. Saarna Kari Kuula, liturgia Mimosa Mäkinen ja kanttorina Anna Marte.

MENOT 15. – 2 9.8.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Anjala-rippikoulun konfirmaatiomessu la 17.8. klo 11 Tapiolan kirkko. Karjalainen, Malkamäki. Kiipula I -rippikoulun konfirmaatiomessu su 18.8. klo 10 Tapiolan kirkko. Salmensaari, Malkamäki. Viikkomessu ke 21.8. klo 8. Tapiolan kirkko. Salmensaari, Jurmu. Pöyhölä-rippikoulun konfirmaatiomessu la 24.8. klo 11 Tapiolan kirkko. Ristimäki, Jokivuori. Hila II -rippikoulun konfirmaatiomessu su 25.8. klo 10 Tapiolan kirkko. Salmensaari, Malkamäki. Iltakirkko ti 27.8. klo 18 Tapiolan kirkko. Arki-illan levähdyspaikka. Kallio, Jokivuori. Viikkomessu ke 28.8. klo 8 Tapiolan kirkko. Kallio, Malkamäki. Hvittorp kansainvälinen -rippikoulun konfirmaatiomessu la 31.8. klo 11 Tapiolan kirkko. Koivisto, Jurmu.

RYHMÄT JA PIIRIT Kohtaamispaikka to klo 12.30 Tapiolan kirkko. Tied. Sanna Pihlaja, p. 050 452 2874. Mieli maasta -ryhmä ke klo 18 Tapiolan kirkko. Tied. Mikko Hell-

MESSU JA KONFIRMAATIO

Su 1.9. klo 10 Kauniaisten kirkossa, Piispala 3. ryhmä. Saarna Kari Kuula, liturgia Mimosa Mäkinen ja kanttorina Anna Marte. Ei kirkkokahveja.

SYYSKAUDEN TOIMINTA ALKAA Ma 2.9. klo 9.30 perhekerho Sebastoksen toimitilassa. Ma 2.9. klo 18.30 Rukousta ja Raamatun lukua Sebastoksen toimitilassa. Ti 3.9. klo 13 Hyvä tuulen ystäväkerho kirkon yläsalissa. To 5.9. klo 12 Martat ja Mariat, kansainvälisen työn ryhmä kirkon yläsalissa. Ma 9.9. Maanantaikahvila klo 13–15 ja vartin hartaus klo 12.45 Sebastoksessa. Ti 10.9. klo 15.30 omaishoitajat Villa Bredassa.

ENGLISH DISCUSSION GROUP Wed 4.9. at 18.30 Kauniainen Church, Interpreting dreams and their meaning (Tiia Sahrakorpi and Kari Kuula). Wed 11.9. Cars as items, identity and symbols.

VARHAISNUORTEN KERHOT Syyskauden kerhotiedot kotisivulla www.kauniaistenseurakunta.fi

NUORET Syksyn nuorten toimintatiedot seurakunnan kotisivuilla.

ÄITISEMINAARI KAIKENIKÄISILLE ÄIDEILLE Riuttarannan leirikeskuksessa Vihdissä 28.–29.9. Viihtyisää yhdessäoloa, herkullista ruokaa, saunomis-

ström, p. 044 756 0105. Kristillinen meditaatio ma klo 18. Tapiolan kirkko. Alk. 2.9. Meditoidaan World Community for Christian meditation -tradition mukaisesti (WCCM.org). Avoin ryhmä. Tied. Leena Vanne, magdaleena.vanne@ gmail.com.

MUSIIKKIA PUOLENPÄIVÄN AIKAAN Kesäkonserttisarjan päätöskonsertti Tapiolan kirkossa ti 20.8. klo 12. Kamarikuoro Gloria Seppo Murron johdolla. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle.

PÄIVÄ- JA PERHEKERHOT Lasten ja perheiden toiminta jatkuu viikolla 33.

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

motetti Jesu meine Freude. Esitykset la 2.11. ja su 3.11. Uudet laulajat, sovi koelaulu: kanttori Liisa Malkamäki, p. 046 920 9017. Lapsikuoro Tiltaltit & Pajulinnut maanantaisin klo 17.15, alk. 12.8. Muskarikuoro Laulusimpukat maanantaisin klo 17.15 alk. 19.8. Nuorten lauluyhtye Dulcis maanantaisin klo 18.30, alk. 19.8. Kuoro kaikille tiistaisin klo 13.30, alk. 3.9. Tied. kuoronjohtaja p. 040 513 0845, elina.jokivuori@evl.fi.

ESPOO-PÄIVÄN OHJELMAA Espoo-päivänä la 31.8. Tapiolan kirkolla nautitaan hiljaisuudesta ja rauhasta. Riksapyöräajelu klo 12–14, Päiväunet

TA 43 x 80 mm

ERORYHMÄ – EROSTA ETEENPÄIN SYKSY 2019 Erosta eteenpäin -vertaistukiryhmä 5 krt to 19.9., 3.10., 17.10., 31.10. ja 21.10. klo 17.30 Tapiolan kirkko. Vertaisryhmässä 6–8 avo- tai avioeron läpikäynyttä. Käsittelemme mm. eron aiheuttamaa kriisiä, tunteita ja muutosta. Maksuton. Lastenhoito leikki-ikäisille tarvittaessa. Ohjaajina psykoterapeutti Raija Krusius ja perhetyöntekijä, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava. Tied. ja ilm. viim. ti 10.9. kristiina.larjava@evl.fi, p. 050 358 1064.

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSA I ESBO DOMKYRKA Sö. 18.8. Esbo domkyrka kl. 12.15. von Martens, Brunell. Sommarens sista klockstapelkaffe. Hagalunds kyrka kl. 14. Konfirmation av Mataskär 1 -skriftskolan, Ahlbeck, Malmgren. Sö. 25.8. Esbo domkyrka kl. 12.15. Konfirmation av Solvalla 1 -skriftskolan. von Martens, Malmgren.

VÄLSIGNELSE AV FÖRSTAKLASSISTER Må. 19.8. Esbo domkyrka kl. 18–18.30. Präst är Kira Ertman, kantor är Mauriz Brunell. Efter välsignelsen bjuder vi på en liten kvällsbit i förrättningskapellet.

MUSIK I SOMMARKVÄLLEN I ESBO DOMKYRKA Sö. 18.8 kl. 19 Fantasia. Jan Lehto-

kirkossa klo 14–15, Hiljaisuuden jooga 15–16.

SIUNAUKSEN SADETTA -KASTEPÄIVÄ Kastepäivä on mukava, mutkaton ja maksuton tapa järjestää kastetilaisuus. Tapiolan kirkolla järjestetään kasteita kaiken ikäisille 27.–29.9. Seurakunta tarjoaa kakkukahvit ja juhlaan koristellun tilan. Juhlaan voit kutsua mukaan 20 läheistäsi. Varaukset viim. pe 13.9. Espoon seurakuntien palvelukeskuksesta, p. 09 8050 2601. Tied. Ossi Tervonen, ossi. tervonen@evl.fi, p. 040 525 0251. Lue lisää: tapiolanseurakunta.fi.

TAPIOLAN KIRKON LOUNAS Tiistaisin 3.9.–3.12. klo 12.15. Ruokalippuja myydään klo 11.30–12 ja 12.15–12.30. Hinta 5 e, 3–4v. 2 e, alle 3v. ilmaiseksi. Maksuvapautus mahdollinen: diakonian ajanvaraus p. 040 531 1011. Pappina Tapiolassa. Vieraana rovasti Antti Rusama. Tapiolan kirkko, ke 4.9. klo 13. Kahvit seurakuntasalissa alk. klo 12.30.

HILJAISUUDEN JOOGA Avaamme kehoa ja mieltä sielun yhteydelle, oman itsemme kuuntelemiselle ja Jumalan läsnäololle elämässämme ti 1.10.–3.12. klo 17–18.30 Tapiolan kirkko. Lempeät, kehoa venyttävät joogaliikkeet yhdistyvät keholliseen rukoukseen ja hiljentymiseen raamatuntekstin tai virren kautta. Ohj. Ulla-Maija Kyrölä. Ilm. viim. su 15.9. ullamaijakyrola@ hotmail.com, p. 050 346 5348.

Lisätietoa Tapiolan seurakunnan kuoroista: espoonseurakunnat.fi Kamarikuoro alk. to 22.8. klo 18–20.30. Syksyn pääteos: J.S.Bachin

Esbo svenska församling

KESKIVIIKKOKERHO

TULE MUKAAN SYKSYN MUSIIKKITOIMINTAAN

ta, hemmottelua ja rentoutumista oman huoneen rauhassa. Seminaariohjelmassa luentoja voimavaroista ja yhteistä työskentelyä teeman parissa. Mukana perhetyöntekijä Sanni Hackman ja lastenohjaaja Taru Lapinharju. Kuljetukset omilla tai kimppakyydeillä. Täysihoitohinta 50 e. Ilmoitt. susan.hackman@evl.fi 1.9. menn. Lisätietoja: Sanni Hackman 050 372 2410.

la, orgel, Petri Komulainen, valthorn. Gustafsson, Aho, Ruoff, Hakim. Sö. 25.8 kl. 19 Cantate Domino. CandoMini, dir. Viena Kangas. Johanneskyrkans barnkör från Düsseldorf, dir. Justine Wanat. Rautavaara, Tormis, Kostiainen, Gjeilo mm. Konsertserien avslutas. Fritt inträde & program. Frivillig kollekt för musikarbetet.

ORGELNATT & ARIA Esbo domkyrka varje to. kl. 21–22 t.o.m. 29.8. Mer info & biljetter: urkuyo.fi

FAMILJEKLUBBAR FÖR FÖRÄLDRAR MED SMÅBARN Köklax kapell varje må, Sökö kapell varje ti, Mattby kapell varje to. kl. 9.30–11.30.

SYMAMSELLERNA Vita huset, Prästgårdsgr. 1, varje ti. kl. 16–19, Börja med en ny hobby inför hösten eller fortsätt med hanKAU 91 x darbetet som blev på hälft!

och Kalajärvi kapell startar fr.o.m. vecka 36. Mer info: Kyrkpressen och esboforsamlingar.fi

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdag kl. 10-16, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 18.8 Högmässa kl. 12. LÖ 24.8 Mataskärsgruppens konfirmation kl. 12. SÖ 25.8 Högmässa med konfirmation av Elämännokkagruppen kl. 11. SÖ 25.8 Enä-Seppägruppens konfirmation kl. 15.

DIAKONIMOTTAGNING

40 TO mm 15.8 och 22.8 kl. 10–11.

SAMLINGAR FÖR SENIORER & DAGLEDIGA Träffarna i Köklax kapell, Södriks kapell, Olars kyrka, Karabacka kapell

SOMMARCAFÉ TO 15.8 på kyrkans innergård kl. 13.30–15.

MENOT 15. – 2 9.8. PIXABAY

14 A Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

Kirkoissa soi TO 15.8. Urkuyö & Aaria: Tänä yönä en pelkää kulkea yli pimeän klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Seela Sella, lausunta; Pia Freund, sopraano; Kristian Attila, piano. Esityksessä kuullaan mm. Sibeliuksen, Kuulan ja Kuusiston sävellyksiä sekä Katri Valan, L. Onervan ja Aino Kallaksen runoja sekä Aino Sibeliuksen ja Alma Kuulan kirjeitä. Liput 14–39 e. www.urkuyofestival.fi.

SU 18.8. Suvisunnuntain iltamusiikki: Fantasia klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Jan Lehtola, urut; Petri Komulainen, käyrätorvi; Gustafsson. Aho, Ruoff, Hakim. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Tuomiokirkon musiikkityölle.

TI 20.8. Musiikkia puolenpäivän aikaan -kesäkonserttisarjan päätöskonsertti klo 12 Tapiolan kirkossa. Kamarikuoro Gloria Seppo Murron johdolla. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle.

KE 21.8. Kesäpäivän yhteislaulut klo 14–15 Karakappelissa. Virtaa laulusta kesäpäivään! Laulukattauksessa kansanlauluja, ikivihreitä ja virsiä. Tervetuloa kaikenikäiset mukaan.

TO 22.8.

SU 25.8. Lavrenchukin musiikkiperheen konsertti klo 18 Suvelan kappelissa. Heprealaista ja suomalaista musiikkia sekä omia sävellyksiä. Vapaa pääsy, kolehti Lavrenchukin musiikkiperheen toiminnan hyväksi. Kahvitarjoilu ennen konserttia Suomen Lähetysseuran Jerusalemin työkeskuksen ja seurakunnan nuorten Israelin matkan hyväksi. Suvisunnuntain iltamusiikki: Cantate domino klo 19 Espoon tuomiokirkossa. CandoMini, joht. Viena Kangas, ja Düsseldorfin Johanneksenkirkon lapsikuoro, joht. Justine Wanat. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Tuomiokirkon musiikkityölle.

KE 28.8. Light of Love -konsertti klo 19 Kauniaisten kirkossa. Maria Sarmanto, laulu, Heikki Sarmanto, piano ja Junnu Aaltonen, huilu. Heikki Sarmannon musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavun hyväksi.

TO 29.8. Urkuyö & Aaria: Lume di Notte klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Vuo Ensemble: Olga Heikkilä, sopraano; Katariina Heikkilä, mezzosopraano; Simo Mäkinen, tenori; Mats Lillhannus, tenori; Elja Puukko, basso; Jussi Merikanto, basso. Di Lasso, Reger, Tavener, Rossi, de Wert, de Rore, Verdelot, Pizzetti, Gibbons, Byrd, Gesualdo, Holst, White. Liput 14–29 e.

SU 1.9. Jazz-akvarelleja syksyn väreissä: The Watercolors -trio tunnelmoi klo 14 Espoonlahden kirkossa. Janne Saarinen, oboe, englannintorvi, sävellykset; Ilkka Uksila, vibrafoni ja Joonas Tuuri, kontrabasso. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.

TRENKOLA ILLUSION

Laulu & laulun tarina: Entisten riparilaisten lauluilta klo 18.30 Laaksolahden kappelissa. Pastori Sami Marten johdolla ja kitarasäestyksellä lauletaan yhdessä tuttuja rippikouluaikaisia lauluja ja muistellaan omia ripariaikoja. Kahvitarjoilu klo 18 alkaen, konsertti klo 18.30. Vapaa pääsy. Urkuyö & Aaria: Ikuista rakkautta klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Camilla Nylund, sopraano; Anton Saris, tenori; Erica Nygård, huilu; Niels Burgmann, urut ja piano. Widor, Korngold, Bernstein, Puccini, Händel. Liput 14–39 e. Ennen kon-

serttia Espoon tuomiokirkon urkujen esittely klo 19.30. Oppaana Espoon tuomiokirkkoseurakunnan A-kanttori Petri Koivusalo. Urkujen esittelyyn on vapaa pääsy.

Mieli maassa ja asiat solmussa? Keskustelu seurakunnan työntekijän kanssa tai vertaistukiryhmään osallistuminen voi auttaa eteenpäin. Löydät lisätietoa Espoon seurakuntien tarjoamista palveluista verkosta osoitteesta espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea.

Apua & tukea Sinustako ArkiYstävä? ArkiYstävä-koulutuspäivä la 28.9. klo 10–15 Soukan kappelissa, os. Soukankuja 3. Kahville voi tulla jo klo 9.30. Vapaaehtoisena voit toimia juttu- tai ulkoiluseurana vanhukselle tai yksinäiselle. Tule kuulemaan ja saamaan tietoa ArkiYstävä-toiminnasta Espoon seurakunnissa. Koulutuspäivä ei vielä sido toimintaan. Kouluttajina diakoniatyöntekijät Tarja Huttunen ja Minna Maijanen. Koulutus on maksuton. Ilmoittautumiset ma 16.9. mennessä Minna Maijaselle p. 040 705 3358, minna.maijanen@ evl.fi tai Tarja Huttuselle p. 040 734 7715, tarja.huttunen@evl.fi. ArkiYstävä-kurssi nuorille la 21.9. klo 12–16 Sodessa, Soukantie 13. Tied. siiri.lehti@evl.fi, p. 040 728 6646.

Mielenterveyttä ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Narsissi-vertaistukiryhmä narsistin uhreille Suvelan kappeli alk. ti 20.8. klo 18. Luottamuksellinen ryhmä, 10 tapaamista. Tied. p. 050 5110 165 tai kirsi.kanerva@evl.fi. Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 5.9. klo 15 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Kahvitarjoilu. Tiedustelut p. 050 438 0189.

Sururyhmät ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Leskenlehdet – elämässä eteenpäin pe klo 12.30–14 Soukan kappeli, Soukankuja 3, parill. viikot. Kahvit 2 e. Tied. marja-liisa.kiiski@evl.fi, p. 050 375 2585. Ryhmä läheisensä menettäneille alkaa ke 25.9. Ohjaajina pastori Jukka Lehti ja diakoniatyöntekijä Ritva Aarnio, joille ilmoittautumiset viim. 13.9., jukka.lehti@evl.fi, p. 050 434 1090, ritva.aarnio@evl.fi, p. 040 537 6854.

Lavrenchukin iso musiikkiperhe konsertoi sunnuntaina 25.8. kello 18 Suvelan kappelissa. Lavrenchukit muuttivat Suomeen vuonna 2007 ja heidät tunnetaan tasokkaista ja monipuolisista konserteistaan ja lämpimästä vuorovaikutuksestaan yleisön kanssa.

Tukea perheelle ja parisuhteeseen ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Solmuja parisuhteessa -kurssi tai

-neuvonta kriisissä oleville tai eroa harkitseville. Kurssi: 1.10., 12.11. klo 17.30–20 sekä 12.10., 19.10. ja 26.10. klo 9–16.30 Kirkonkympissä. Hinta 120 e/ pari. Ilm. 15.9. asti. Parineuvonta (8–10 krt) 100 e /pari. Tied. outi.wenell@evl. fi, p. 040 5474 146. Maksuvapautus tuloperustein mahdollinen. Toimiva perhe – vuorovaikutuskurssi vanhemmille 3.10.–5.12. Kokoontumiset on torstaisin klo 17.30–19.30 (3.10., 24.10., 31.10., 7.11., 21.11., 28.11., 5.12.) sekä lauantaisin 12.10. ja 16.11. (klo 10–14) Kalajärven kappelissa. Lastenhoito yli 3-v. lapsille (10 e/lapsi koko kurssin ajalta). Hinta on 50 e/aikuinen. Tied. miia.korttila@evl.fi, p. 050 5836 886 tai anna.lahtinen@evl.fi, p. 050 4341 063. Parisuhteen pysäkit: Mahdollisuus kysyä asiantuntijoilta ja keskustella parisuhdeasioista. Tiistaisin klo 18–19.30 Espoon tuomiokirkon srk-talolla: 27.8. Hyvinvoiva parisuhde 24.9. Parisuhteen vuorovaikutus ja rakentava riitely. 22.10. Tunnetaitojen merkitys parisuhteessa. 12.11. Seksuaalisuus ja läheisyys 3.12. Erillistymisen haasteet ja mahdollisuudet. Tied. p. 040 5474 146 tai outi. wenell@evl.fi. Keskusteluapua parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä puhelimessa, sähköpostitse tai tapaamisissa ajanvarauksella. Perhetyönohjaajat p. 040 547 4146, outi. wenell@evl.fi tai p. 050 511 0165, kirsi.kaneva@evl.fi.

Tukea nuorille ja heidän vanhemmilleen Sekasin chatissa voi keskustella nimettömästi ja luottamuksellisesti mistä tahansa mieltään painavasta asiasta. Verkkoauttamispalvelu 10–29-vuotiaille avoinna ma–pe klo 7–24 sekä la–su klo 15–24. Palvelussa on ruuhkaa iltaisin ja viikonloppuisin. Sekasin chat: sekasin247.fi Saapas päivystää kaduilla nuorten kokoontumispaikoilla perjantaisin noin klo 19–02. Meidät tavoitat numerosta 09 8050 5050. After School – avoimet ovet keskiviikkoisin Suvelan kappelissa (Kirstintie 24) klo 15–17. Tule tekemään läksyjä, nukkumaan päiväunet tai syömään evästä koulupäivän jälkeen. Seiskaluokkalaisille ja sitä vanhemmille koululaisille. Tied. Erne Hakala, p. 050 438 0206. Koululaisten parkit Leppävaarassa:

2.–6.-luokkalaisten iltapäiväparkit – tule tekemään läksyjä, pelaamaan askartelemaan tai lepäämään! Ti klo 13–16 nuorisotila Siipi; ke klo 13–16 KilonRisti; to klo 13–16 Uuttu. Parkit alkavat 20.8. Koululaisten klubi Espoonlahdessa: Sode-klubi ti klo 14–16.30 nuorisotila Sode, Soukantie 13. Alakouluikäisten avoimessa iltapäiväkerhossa voi leikkiä ja touhuta kavereiden kanssa, tehdä läksyjä, pelata lautapelejä, joskus askarrella ja nauttia kupposen kaakaota. Voit vain piipahtaa tai tulla koko ajaksi. Ei ilmoittautumista.

Kerhoja erityislapsille ja -nuorille Erityisen rakkaille! Ryhmät kokoontuvat kerran kuukaudessa nuortentila Siivessä, Alberganesplanadi 1. Tied. Meri Saloila, p. 040 724 1120. Nippanappa – alakouluikäisten asperger- ja autismin kirjon lasten kerho su 15.9. klo 13–15 Siipi. Smile – yläkouluikäisten asperger- ja autismin kirjon nuorten kerho su 15.9. klo 15.30–17.30 Siipi. Unelmapantterit – lievästi kehitysvammaisten nuorten kerho to 19.9. klo 17.30–19.30 Siipi.

Seurakunnat mukana Espoo-päivässä Espoo-päivää vietetään kaksipäiväisenä tapahtumana pe 30.8. ja la 31.8. Espoon tuomiokirkon esittelykierros pe 30.8. klo 10. Kirkon hautausmaata esitellään la 31.8. klo 11. Espoo-päivän picnic pe 30.8. klo 12-15 Samarianmäellä, os. Terveyskuja 2 C, Espoon keskus (nurmialue). Ohjelmassa mm. grillausta, chillausta, kahvila, musiikkia, eläimiä, SPR:n ensiapuopastusta, kierrätysteltta ja pomppulinna, Me-talossa ohjelmaa lapsille. Järj. Espoon kaupunki ja järjestöt. Espoon tuomiokirkkoseurakunnan työntekijöitä mukana kierrätysteltalla Espoonlahden seurakunta on mukana Saunalahden Kylätapahtumassa la 31.8. klo 10–14 Saunalahden koululla, Brinkinmäentie 1. Tarjolla mm. muskarihetkiä ja pomppulinna. Tapiolan kirkolla nautitaan la 31.8. hiljaisuudesta ja rauhasta. Riksapyöräajelu klo 12–14, Päiväunet kirkossa klo 14–15, Hiljaisuuden jooga 15–16.

ELÄMÄNKAARI

na Korolainen, Mikko Kristian Nikula ja Pirjo Margit Heikkinen. Hautaan siunatut Elsa Maija Roininen 92 v, Pentti Uolevi Ojaniemi 77 v, Pentti Ilmari Vauhko nen 74 v, Pentti Juhani Kortelainen 65 v, Jaana Alina Särkelä 53 v.

Kastetut Eemeli Vilpuri Alin, Sisu Sulo Domke, Eeli Amos Jarinpoika Hakkarainen, Sisu Hugo Mikael Klossner, Mea Alisa Lehtola, Jalmari Edward Paasonen, Elias Lauri Johannes Pyykkönen, Lassi Rasmus Rosenvall, Eero Sebastian Salo, Isabella Sofia Sipovaara, Leevi Tapani Tams, Noel Lauri Ilmari Tuomi nen, Kaius Edward Turpeinen, Oona Emilia Törmänen. Avioliittoon aikovat Miika Juuso Topias Herva ja Sohvi Katriina Koskinen, Pasi Mikael Hämä läinen ja Terhi Marika Kemppainen, Pertti Antero Kalevi Myller ja Kristiina Susanna Salo, Jouni Henri Kalervo Salmela ja Satu Leena Johanna Laukkarinen, Sami Aleksi Urpilainen ja Eeva Vilhelmiina Hanni. Hautaan siunatut Suoma Ellen Cajander 97 v, Sirkka Liisa Vuori 90 v, Terttu Ilona Kauppila 89 v, Rauni Tellervo Jyrkiäinen 84 v, Tuuli Lilian Hakala 80 v, Sirkka Marjat ta Hiljavaara 71 v, Juha Erik Jylhä 70 v, Pekka Ensio Ilmonen 62 v, JukkaPek ka Roth 46 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Hautaan siunatut Elsa Maria Salmi 88 v., Eeva Irene Eskelinen 81 v, Kari W. Saari 75 v. Avioliittoon vihityt Ismo Uolevi Sohlman ja Merja Kaarina Johansson, Richard James Gunning ja Tiia Maria Sahrakorpi, Michael Charles Bosscher ja Helena Diana Johanna Kalajainen.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Valtteri Eino Alarik Aalto, Elias August Wiljami Alvesalo, Reino Elias Hautala, Sofia Kristella Aurora HietanenTans kanen, Sanni Emilia Kaukoranta, Emil Antti Valtteri Lavi, Helen Aurelia Peylo, Atlas Anders Nikolai Pohjola. Avioliittoon aikovat Leo Elias Julkunen ja Lotta Mirjami Moisala, Rami Markus Suomalainen ja Enni Iida Karoliina Vähätalo. Hautaan siunatut Terttu Liisa Tammi 91 v, Martti Antero Tanskanen 89 v, Irma Annikki Englund 84 v, Pirjo Ritva Kanerva Meller 82 v, Pekka Ilmari Tirkkonen 79 v, Paula Tellervo Järvinen 75 v, Pirkko Liisa Piirtala 75 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Elmeri Kasper Aitamurto, Marianna Saara Katriina Eronen, Siiri Anna Francesca Immonen, Lilja Amanda Leino, Aapo Johannes Matsi, Väinö Onni Olavi Nenonen, Masi Heikki Juhani Nevasalmi, Oliver Sild, Valma Aino Vilhelmiina Soikkeli. Avioliittoon aikovat Sasu Kristian Hentula ja Tiina Johan

OLARIN SEURAKUNTA

ilmoittautumiset pe 16.8. klo 9–12 p. 040 537 6854, diakoni Ritva Aarnio. Retki on Espoon seurakuntien yhteinen ja etusijalla ovat ensikerta laiset. Järj. Espoonlahden seurakun nan diakoniatyö.

lasten pyhäkoulu joka su klo 14–16 alk. 18.8. Suvelan kappelissa. os. Kirstintie 24. Kysy lisää Yukholta, p. 045 650 9604. Young Arabic Christian Fellowship Fri 16th and 23rd August at 3 pm at Perkkaa Chapel. Bible study and meeting. Pastor Ramez Ansara, 050 304 1689. Arabic Women Group Fri 16th and 23rd August at 6 pm at Perkkaa Chapel. Arabic speaking women gather every Fri. Join us! Ask more: Mirna Nadra, 050 472 9780, mirna. nadra@evl.fi. Morning Prayer in English Fri at 7 am at Siipi, Alberganesplanadi 1. Start your day with a prayer. Ask more: rudvin_s@hotmai.com, 040 582 2759. Espoonlahti Fellowship & Praise

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Iisa Vilhelmiina Häkkinen, Albert Arvo Silventola, Selma Iida Hannele Viita nen, Anna Isabella Wilson. Avioliittoon aikovat Iikka Juhani Henrik Virtanen ja Elisa Marjaana Tervo. Hautaan siunatut Helge Severi Lahti 93 v, Raili Silja Örn 89 v, Raimo Kalevi Mäkelä 76 v, Lauri Antero Pesonen 76 v, Arto Harald Nilsson 71 v, Vesa Juhani Lehto 66 v, Tuija Leena Saarimaa 64 v, Risto Ylermi Juurmaa 61 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Greta Estelle Heiskari, Edvin Carl Benjamin Niemi. Avlidna/Hautaan siunatut Jarl Oskar Ljunggren 88 år, BjörnOlof Stefan Plutén 86 år, Pertti Erik Tryggve Rautakangas 80 år, Saga Marita Nord ström 79 år.

Seitsemän seurakunnan körtti-ilta ke 21.8. klo 18 Velskolan kurssikes kuksessa, Vääräjärventie 2, Espoo. Aluksi iltakahvit ja seurustelua, seurat alkavat noin klo 19.

International Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuo miokirkkoseurakunnan seurakunta talo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi Exodus Choir for youngsters and young adults starts on 15th of Aug at 18.30 at the Fellowship Hall of the Espoo Cathedral, Kirkkoranta 2. Welcome! Any questions: call AnnaLiisa Haunio, 040 7652160, or email: annaliisa.haunio@evl.fi. Urdunkielinen piiri pe 16.8. klo 18 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Urdunkielinen messu la 17.8. klo 16 Kauklahden kappeli. Khmerinkielisten sunnuntaipiiri ja

Kastetut Inari Liisa Marjatta Hyvärinen, Melina Mette Aurora Kiuru, Eemil Matias Myllykangas. Avioliittoon aikovat Toni Kristian Astala ja Viivi Vanamo Livio. Hautaan siunatut Elsa Elina Sällman 96 v, Helmer Toivo Juhani Vakkilainen 82 v, Riitta Heli Annikki Tuure 77 v, JukkaVeli Häyri nen 75 v.

Seurakuntien yhteiset Diakonian retkipäivä kaikille virkistystä kaipaaville to 5.9. klo 9–15 Villa Hvittorpissa, Hvittorpintie 245, Kirkkonummi. Hinta 15 e sis. ruoan, ohjelman ja kuljetuksen, varaa mukaan tasaraha. Sitovat

ÅKE JAUHIAINEN

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

Party: Kansainvälinen yhteysilta ja ylistysjuhla la 31.8. klo 17 Soukan kappelissa. Welcome to our intercul tural evening of fellowship. Iloitaan hyvän musiikin parissa, rukoillaan, tanssitaan ja ylistetään Jumalaa. Tarjolla syötävää, kahvia, teetä, virvokkeita. Dj soittaa parasta gos pel, praise, christian dance musiikkia. Let´s celebrate with good music, praying, dancing and praising God! Snacks, coffee, tea and soft drinks available. Tied. Jukka Pelkonen p. 040 580 4416. facebook. com/espoonlahtifellowship. More information about Colourful Espoo events: www.espoonseura kunnat.fi/osallistu/colourfulespoo/ kerhotclubs

Paula Hackman laulaa Olarin seurakunnan kamarikuorossa. Laulaminen on hänelle avain hyvinvointiin.

Laulaminen auttaa jaksamaan työssä PAULA HACKMAN palasi kuorolaulun pariin muutaman vuoden tauon jälkeen viime keväänä. Hän laulaa nyt Olarin seurakunnan kamarikuorossa. Kuoro otti vastaan uuden laulajan lämpimästi. – Kamarikuorolaiset ovat taitavaa porukkaa, ja tavoitteet ovat sen mukaiset. Olen miettinyt, pysynkö luvatussa nopeahkossa vauhdissa mukana, mutta enköhän, Hackman sanoo. Laulaminen on hänelle avain hyvinvointiin ja jaksamiseen sairaanhoitajan työssä. – Laulaessani saan kosketuksen syvimpiin tunteisiini, ja se elvyttää minua. Käsittelen arjessa kokemiani asioita hyvin vahvasti musiikin kautta, hän sanoo. Kuorolaiset saivat jo viime keväänä John Rutterin

Requiemin nuotit. Teos esitetään pyhäinpäivänä. Joulukonserttiin kuoro harjoittelee Camille SaintSaënsin Jouluoratoriota. Keväällä on luvassa J.S. Bachin Johannes-passio ja runsaasti uutta laulettavaa messuihin. – Odotan tutustumista näihin teoksiin innokkaasti, Paula Hackman sanoo. Olarin seurakunnan kamarikuoro harjoittelee Olarin kirkossa, joka sijaitsee Niittykummun metroaseman lähellä. EEVA MYYRÄ

Olarin seurakunnan kamarikuoro aloittaa syyskauden torstaina 22.8. Kuoro ottaa uusia laulajia. Vapaita paikkoja on eniten tenorissa ja bassossa, mutta kaikki laulajat huomioidaan. Lisätiedot ja koelaulu: kuoronjohtaja Mikko Niinikoski, p. 040 506 3779 tai mikko.niinikoski@evl.fi.

16 A Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

Sotilasvalan poistolle ei ole perusteita JAAKKO HEINIMÄKI ehdottaa pääkirjoituksessaan sotilasvalasta luopumista (K&k 1.8.). Varusmies antaa sotilasvalan tai -vakuutuksen. Valassa mainitaan Jumala, vakuutuksessa ei. Heinimäki väittää perusteitta, että kristinuskon tuominen valatilaisuuteen ei palvele armeijaa eikä kirkkoa. Tosiasiassa kumpikaan ei ole vaatinut muutosta. Väite, että Jeesus ”suhtautui epäilevästi aseisiin tarttumiseen”, jää epäselväksi. Olen käsitellyt asiaa tutkimuksissani, muun muassa kirjassa Sota, rauha ja Raamattu. Heinimäki viittaa myös Jeesuksen kielteiseen lausumaan valasta. Kuitenkin Uudessa testamentissa on useita valailmauksia, peitellymmin myös Jeesuksen käyttämänä (esim. Mark. 8:12; Gal. 1:20). Heinimäen mukaan kielto lausua Jumalan nimi turhaan liittyy valaan. Totta, mutta kielto koskee vain väärää valaa, kuten Lutherkin selittää Isossa katekismuksessa. Yllättäen pastori-toimittaja väittää, ettei Jumalan mainitseminen tuo mitään lisäarvoa. Hän järkeilee, että Jumala ei poistu, vaikka hänen nimeään ei lausu. Ei niin, mutta Jumalan nimen lausumista tarvitseekin ihminen, erityisesti niin musertavissa asioissa kuin sota. Valinta valan ja vakuutuksen välillä on vapaa. Valan antaa yli 90 prosenttia varusmiehistä. Heinimäki ehdottaa, että tämä enemmistö velvoitetaan siihen vaihtoehtoon, mitä he eivät nyt valitse. Armeijaa ylläpidetään liberaalin yhteiskunnan ja yksilönoikeuksien suojana. Eikö se saisi näkyä armeijassakin edes tässä asiassa? Niko Huttunen teologian tohtori Espoo

Kiitos saamelaisartikkelista OLIPA MIELENKIINTOINEN, sujuvasti kirjoitettu ja sopivasti taustoitettu ja kuvitettu artikkeli saamelaisuuden ja kirkon suhteesta eli revityistä juurista (K&k 1.8.). On hyvä, että lehdessä on tämäntyyppisiä juttuja, sillä mielestäni ne avaavat uusia näkökulmia uskontoon ja sen merkitykseen historiassamme

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? RIZWAN TABASSUM − LEHTIKUVA / AFP

Kirkonkellot ja jääkiekkokulta ROBERT MIETTINEN kyseenalaisti tällä palstalla kirkonkellojen soittamisen tarpeellisuuden Suomen jääkiekon maailmanmestaruuden kunniaksi (K&k 1.8.). Mielestäni kirkonkellojen soittaminen oli hyvä oivallus kirkolta. Jääkiekon maailmanmestaruuden voittamisella on suuri merkitys monelle suomalaiselle. Se on todella suuri ilonaihe. Se tuntuu vähän niin kuin meidän kaikkien suomalaisten yhteiseltä mestaruudelta ja voitolta. Jääkiekon maailmanmestaruuksia ei voiteta ihan joka kevät. Enemmistö meistä suomalaisista kuuluu onneksi yhä kirkkoon. Kirkolla on tapana olla mukana ja tukena ihmisten elämän käänteissä, niin ilossa kuin surussa. Kirkolla ja jääkiekolla on yhtäläisyyksiäkin. Molemmilla on tärkeä sija siinä, mitä on olla suomalainen. Luterilaisuus on jo vuosisatoja muokannut meidän suomalaista kulttuuriamme ja kansamme perusluonnetta. Jääkiekon maailmanmestaruuden voittaminen taas tuo kansastamme esiin erilaisia puolia. Tavallisesti niin keskimääräisen hillitty ja hallittu suomalainen iloitsee mestaruuden ansiosta avoimesti. Eikä urheilussa ja kilpailussa ole mitään pahaa, jos ei mennä liiallisuuksiin. Päivi Turkki Helsinki

Kiitos, Kesäseuraradio Nosturi laskee härkää alas kerrostalon katolta Karachissa Pakistanissa 4. elokuuta 2019. Tiiviissä miljoonakaupungissa pidetään karjaa katoilla. Karachin alueella teurastetaan lähes puoli miljoonaa nautaa, vuohta ja kamelia 11.−15. elokuuta vietettävän uhrijuhlan eli id al-adhan aikaan. Silloin vauraiden muslimien kuuluu teurastaa vähintään yksi eläin. Yhden kolmasosan lihoista perhe syö itse, kolmasosa annetaan sukulaisille ja kolmasosa köyhille. Perinne juontaa Raamatustakin tuttuun kertomukseen Abrahamista, jonka kuuliaisuutta Jumala halusi koetella ja pyysi häntä uhraamaan oman poikansa. Kun Abraham oli surmaamassa poikaansa, Jumala pysäytti hänet ja antoi hänelle uhrattavaksi lampaan.

kipeitä asioita unohtamatta. Se, kenen pitää pyytää ja kenen antaa anteeksi sekä se, miten sovinto saadaan aikaan, ovat merkittäviä kysymyksiä. Väitöskirjatutkija Helga West toteaa, että keskustelu sovinnosta ei ole vielä alkanut Suomessa. Hän toivoo tutkimuksensa lisäävän ymmärrystä. Tämä on hyvä tavoite. Voisiko tästä teemasta järjestää esimerkiksi avoi-

men luentosarjan asian avaamiseksi? Näkökulmia uskoakseni riittäisi useampaankin alustukseen. Näin saisimme keskustelun ja ymmärryksen leviämään laajemmallekin foorumille. Monelle on varmaan uutta tietoa jo sekin, että saamelaisia asuu Helsingissä noin tuhatkunta. Arto Mattila Espoo

ETSIESSÄNI SOPIVAA kuunneltavaa radiokanavilta osuin aivan vahingossa Kesäseuraradion lähetykseen. Suurimman osan vuorokaudesta saattoi kuulla tavallisen seuraväen veisuuta milloin livenä, milloin nauhoitettuna. Välillä saattoi tulla saarnakin. Selvisi, että vanhoillislestadiolaisten Kesäseuraradio lähettää saarnoja, hartauksia ja musiikkia sekä Suviseuroista että opistoseuroista. Mieli rauhoittui, virkistyikin. Tavalliset ihmiset laulamassa virsiä ja hengellisiä lauluja − sellaisia lähetyksiä radiossa voisi olla omana ohjelmanaan vaikka kerran kuukaudessa. Puoli tuntia tai tunti yhtä laulua! Se on korutonta ja yksinkertaisuudessaan mieltä rauhoittavaa kuultavaa. Sirkku Dölle seurakuntalainen, Espoo