Kirkko ja kaupunki 2019 15 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

29.8.2019 kirkkojakaupunki.fi

A8 Tolkien-pappi laulaa psalmeja haltiakielellä

B 11 Hiljainen aamuhetki antaa Ritva Oksaselle rauhan

n ä j ä t t ä J peä ä h B 6

Tuomas Rajala kirjoitti selviyty mis oppaan eronne ille miehille

YHDYSVALTALAINEN TIEDEMIES JA VALLANKUMOUSJOHTAJA BENJAMIN FRANKLIN (1706–1790)

Nuoruus on kaveripiirikysymys. Huono kaveripiiri, niin menee huonosti. Jos käy hyvin, voi käydä vaikka mitä. MUUSIKKO MATTI JOHANNES KOIVU SUOMEN KUVALEHDESSÄ 33/2019

Iankaikkisesti

Ole kohtelias kaikille, seurustele monien kanssa, ole tuttavallinen muutamille, ystävä harvoille äläkä ryhdy kenenkään viholliseksi.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 29.8.2019 Hae viisaiden seuraa, niin viisastut, pahoin käy, jos lyöttäydyt typerien joukkoon. SANANLASKUT 13:20

Rukous

Pääkirjoitus

KATRI SAARELA

Historian kauheudet toistuvat Suomessa MUNKKINIEMEN PUISTOTIELLE Helsingissä on valettu kolme pientä laattaa. Jokaisessa laatassa on ihmisen nimi ja tieto siitä, että hänet luovutettiin Suomesta Gestapolle marraskuussa 1942 ja kuljetettiin Auschwitziin. Kolme nimeä kuuluvat talossa asuneelle perheelle: isälle, äidille ja heidän puolitoistavuotiaalle lapselleen. Perheen isä ja äiti olivat paenneet juutalaisten vainoja PALAUTAMME kotikaupungistaan Wienistä ja muuttaneet TURVAA HAKENEITA turvaan Helsinkiin vuonna 1938. Heidän IHMISIÄ ALUEILLE, pikku poikansa oli syntynyt täällä.

”

JOISSA HEITÄ

UHKAAVAT NÄITÄ KOMPASTUSKIVIKSI kutsuttuja VAINO, KIDUTUS muistolaattoja on eurooppalaisten kauJA KUOLEMA. punkien kaduilla jo yli 60 000. Helsingissä sellainen on Munkkiniemen lisäksi Hotelli Tornin edessä muistuttamassa Suomesta turvaa hakeneesta latvialaisesta juutalaismiehestä. Valtiollinen poliisi haki hänet hotellihuoneesta ja luovutti Gestapolle samana päivänä kuin munkkiniemeläisperheen.

NÄMÄ HISTORIAN kauheudet toistuvat Suomessakin vuonna 2019. Palautamme täältä turvaa hakeneita ihmisiä takaisin turvattomille alueille, joissa heitä uhkaavat vaino, kidutus ja jopa kuolema. Suomessa toimivien kristillisten kirkkojen johtajat julkaisivat poikkeuksellisen yhteisvetoomuksen turvapaikanhakijoiden oikeuksien puolesta. Suomalaiset arkkipiispat ja muut kirkkokunnanjohtajat yli tunnustuskuntarajojen kritisoivat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ihmisten palauttamista alueille, joissa he joutuvat kuolemanvaaraan. Kirkkojen johtajat muistuttivat, että yhteiskunnan ja sen viranhaltijoiden vastuisiin kuuluu ihmisarvoisen elämän suojaaminen ja sen edellytysten turvaaminen. Jottei kompastuskiviä tarvitsisi muurata kaduillemme enempää.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki verkossa TOM JOHANSSON

KOMPASTUSKIVET OVAT saksalaisen taiteilijan Gunter Demnigin käynnistämä taideprojekti. Hän valaa muistokiviä holokaustin uhrien viimeisille kotipaikoille. Omalla koruttomalla tavallaan ne muistuttavat ihmisistä, jotka on haettu kodeistaan ja viety kuolemaan. Muistuttaminen on tarpeen, jotta historian kauheudet eivät unohtuisi. Eivätkä toistuisi.

Armo on ansaitsematonta rakkautta, sanotaan. Kovia sanoja meille, jotka niin kovasti yritämme ansaita asioita. Ihmisten välillä armo tyssää vääriin sanoihin ja tekoihin, eikä sitä riitä aina edes itselle. Anna meille kyky katsoa toisiamme armollisemmin ja edes ripaus siitä rakkaudesta, jota sinulla riittää meille.

Leffaillassa Malmin hautausmaalla Hautausmaa elää -tapahtumassa yleisö näki valkokankaalta F.W. Murnaun Sunrise – A Song of Two Humans -mykkäelokuvan, jota säestettiin paikan päällä pimenevässä elokuun illassa. Katso osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/tv, miltä hautausmaalla näytti ja mitä katsojat erikoisesta tilaisuudesta ajattelivat.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 29.8.2019

numero 15

Seuraava lehti ilmestyy 12.9. KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

29.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

”Oma pelto rauhoittaa” Merike Mandri muutti epävirallisen kaatopaikan satoisaksi kesäparatiisiksi.

Merike Mandri, miksi viljelet palstalla, vaikka kasviksia saa halvalla kaupastakin? – Kasvoin kädet mullassa Viron maaseudulla. Nyt olen asunut parikymmentä vuotta Suomessa kerrostalossa, enkä voi kasvattaa kotona mitään siemenestä, sillä kissat kaivavat kaiken ylös. – Oma pelto rauhoittaa, ja itse kasvatetuissa vihanneksissa on eri maku kuin kaupasta ostetuissa. Käyn palstalla noin viisi kertaa viikossa. Välillä vain ihailen kukkia, grillaan avomiehen kanssa ja katselen auringonlaskua. Tykkään palstalla olosta tosi paljon.

Miten viljelyn alku sujui? – Missään ei ollut vapaita palstoja, kun kyselin niitä viime keväänä. Sain palstan kotini läheltä Simonkalliosta löytökissan ansiosta. Kävin palstoilla kyselemässä, tietääkö kukaan majoittamani kissan omistajaa. Palstaisäntä tunsi hänet. Hän katsoi minua silmiin ja sanoi, että jos oikeasti haluat, niin on meillä yksi aari vapaana. Palsta oli ihan hirveä: heinää ja voikukanjuuria savimaassa sekä vanha vadelmapensas, jonka alusesta oli tullut

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

alueen epävirallinen kaatopaikka. Halusin palstan heti. – Veimme avomiehen kanssa palstalta Sortti-asemalle monta takakontillista vanhoja autonosia, viinipulloja, rikkinäistä lasia ja mätää puuta. Koko palstan pintakerros piti kuoria pois ja ostaa multaa tilalle. Itse en olisi pystynyt raskaisiin töihin selkäleikkausteni jälkeen, mutta onneksi miesystävä hoiti ne. – Olen pikkutarkka siitä, että palsta näyttää siistiltä, mutta en halua minkäänlaista stressiä. Siksi kylvin tänä vuonna paljon yksivuotisia kukkia. Vadelmapensaan alla kasvavat ruiskukat, kehäkukat ja metsästä hakemani saniaiset, ettei kukaan enää erehdy käyttämään sitä roskapaikkana. – Ensimmäisenä kesänä palstaan meni rahaa 300–400 euroa, mutta ensi vuonna sitä kuluu paljon vähemmän.

Tuliko hyvä ensimmäinen sato? – Saimme ison sadon! Tuli kesäkurpitsaa, avomaankurkkua, valkosipulia ja tavallista sipulia, perunaa, mansikkaa, artisokkaa, mausteyrttejä, musta- ja punaviinimarjoja, karviaisia, vadelmia ja paljon kukkia.

– Minulla pitää olla aina leikkokukkia. Teen paljon kukkakimppuja myös muille. Juuri eilen sidoin hienon kimpun omista kukista siskon lapsenlapsen kaksivuotissyntymäpäiville. Rakastan kasvattamaani laventelia ja vien sitä vessaan tuoksumaan. – Luomuruoka on itselleni tosi tärkeää. En käytä viljelyssä mitään myrkkyjä, ja lannoitteenakin vain laimennettua hevosenkakkaa. Keräsin sitä pussiin mökillä.

4 5

Teitkö aloittelijan mokia? – Puput söivät porkkanat ja herneet. Ei se haittaa, mutta ensi vuonna laitan rivit sipulia tai valkosipua myös niiden ympärille, koska puput eivät siedä sitä. Sillä keinolla sain pitää mansikat, kurkut ja muut itselläni. Millainen iltarukouksesi on? – Kiitos tästä päivästä. Ihanaa, kun rakkaat ovat lähellä. ■

Vantaan palstaviljelyalueiden yhteystiedot: vantaa.fi/vapaa-aika/luonto_ja_ulkoilu/ puistot_ja_viheralueet/palstaviljelyalueet

4 A Kirkko ja kaupunki | 29.8.2019 SUPAVIT NUMMELIN

Vantaan perheneuvonnan asiakkaat vuonna 2018

7,1 %

43,3 %

lapsettomia

miehiä

56,7 % naisia

767 asiakasta

81,4 % Tikkurilan kirkon vanha kirkonkello tulee osaksi uutta kellopelikokonaisuutta.

Uudessa kirkossa soi kellopeli Tikkurilan uuteen kirkkoon on tulossa kellopeli eli carillon. Se on eri sävelkorkeuksille viritetyistä kelloista koostuva soitin, jota soitetaan koskettimistolla. Tikkurilan kellopelikokonaisuuteen kuuluvat mekaaninen soittopöydän avulla soitettava kellopeli sekä elektronisesti käytettävät perinteiset kirkonkellot. Kellopelissä on 29 kelloa ja ne valetaan käsin Italiassa. Kokonaisuuden suunnittelee ja toteuttaa vantaalainen Supavit Nummelin.

Kirkonjohtajat kritisoivat pakkopalautuksia Iranilaisen kristityksi kääntyneen muslimin pakkopalautus Teheraniin, jossa hänet pidätettiin heti lentokentällä, on nostanut esille keskustelun turvapaikanhakijoiden uskonnonvapaudesta. Suomalaisten kristillisten kirkkojen johtajat ottivat viime viikolla yhdessä kantaa pakkopalautuksiin. Heidän mukaansa lakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin kirjattua ehdotonta palautuskieltoa on noudatettava. Sen mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen ja ihmisarvoa loukkaava kohtelu. He korostavat, että uskonnon tai vakaumuksen vapaus kuuluu kaikille. Lue lisää kirkkojakaupunki.fi.

Vihille Pyhän Laurin kirkossa Pyhän Laurin kirkon vihkiajat kesälle 2020 haetaan syyskuun ensimmäisellä viikolla. Sähköinen vihkiaikojen haku ajalle 1.5.–31.12.2020 avautuu 2.9. Linkki löytyy vantaanseurakunnat.fi-sivulta ja haku on avoinna 8.9. asti. Vihkiaikaa voi hakea, jos ainakin toinen vihkiparista on luterilaisen kirkon jäsen. Etusijalla ovat parit, joista ainakin toinen on Tikkurilan seurakunnan tai Vanda svenska församlingin jäsen.

Keksi emoji, joka kuvaa anteeksiantoa Maailmassa on tällä hetkellä 3019 Unicode-järjestelmään otettua virallista emojia. Suosituimmat niistä kuvaavat kasvojenilmeillä tunnetiloja tai rakkautta sydämillä. Valikoimasta ei vielä löydy emojia, jolla voisi sanoa: ”Annan sinulle anteeksi”. Forgivemoji-kampanja etsii sellaista nyt kolmen kuukauden ajan. Ehdotuksia voi lähettää kampanjan verkkosivuilla forgivemoji.com. Emoji-kampanja on käynnistynyt Suomen evankelis-luterilaisen kirkon aloitteesta.

avio- ja avopareja

11,5 % naimattomia

6% eronneita

0,8 % leskiä

0,3 % rekisteröityneessä parisuhteessa

44 %

40,2 %

kahden lapsen perheitä

asiakkaista on 30-39-vuotiaita, 40-49-vuotiaita 28,7 prosenttia, 18-29-vuotiaita 9,6 prosenttia, loput asiakkaista ovat vanhempia.

Pariskunnat hakevat apua etenkin riitojen ratkaisuun Vantaan seurakuntien perheneuvonnan asiakkaista valtaosalla on lapsia. Parit jonottavat perheneuvontaan noin kaksi kuukautta.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS MAIJA SAARI

erheneuvonta on kirkon toimintaa, joka kohtaa erityisesti työikäisiä. Sille riittää enemmän kysyntää kuin resursseja. Tällä hetkellä perheneuvontaan on Vantaalla kahden kuukauden jono. – Toki, jos tulee peruutuksia, pyrimme ottamaan akuutissa kriisissä olevia vastaan nopeasti. Kaksi kuukautta on pitkä ai-

ka, joten ohjaamme tarvittaessa avun tarvitsijoita yksityisille tai Suomen valkonauhaliiton neuvojille Helsinkiin, kertoo Juhani Koskelin, joka on Vantaan seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksen johtava perheneuvoja. Tämänhetkinen jono kertoo sekä suuresta kysynnästä että seurakuntien säästöistä. Yksi viidestä perheneuvojan virasta on täyttämättä. Toiveissa on, että se täytettäisiin ensi vuonna.

Vantaan perheasiain neuvottelukeskuksella oli viime vuonna 767 eri asiakasta. Heistä naisia oli hieman miehiä enemmän. Nykyään miehet ottavat aiempaa useammin yhteyttä perheneuvontaan. ASIAKKAISTA LÄHES kaksi kolmesta on avioliitossa, avoliitossa on viidennes. Lähes kaikki ovat heteropareja, vaikka samaa sukupuolta olevia pareja autetaan

29.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

VA R P U X L

Koot: 36-43 Värit: punahopea, valkokulta, musta 159€

Kestävää laatua! ROLSER Laadukkaat citykärryt Useita malleja

M I K KO

17,8 %

Grafiikan lähdetiedot: Vantaan seurakuntien perheneuvonnan lukuja vuodelta 2018

Koot: 40-47 Värit: ruskea, sininen, musta 145€

DUAL COMFORT POHJALLISET

• Lisää mukavuutta • Holvikaaren tuki • Poron® vaimennus päkiällä ja kantapäällä

perheitä, joissa kolme lasta tai enemmän

Sievi Shop Simonkatu 12, Helsinki - Jumbo, Vantaa

yhden lapsen perheitä

”

parisuhdeongelmissa siiUSKOTTOMUUS nä kuin muiHALU ANTAA ANTEEKSI ON ERI takin. ON syvä kriisi ja ASIA KUIN ANTEEKSIANTAMISEEN tulee usein kuin – Tyypillisalama kirkkaalsessä asiakasLIITTYVÄT TUNTEET. ta taivaalta. Väesperheessä on JUHANI KOSKELIN töliiton tutkimuslapsia, lapsetten mukaan suhtomia oli viime tautuminen uskottovuonna vain seitmuuteen on viime vuosina semän prosenttia. Asimuuttunut jyrkemmäksi. Usakkaiden enemmistö on parhaassa työiässä, 30–49 vuotiaita, Juha- kottomuuskaan ei välttämättä johda eroon, jos pari haluaa jatkaa ja toimii ni Koskelin sanoo. Kirkon perheneuvonta alkoi jatko- yhdessä jatkamisen puolesta. – Nämä eivät ole helppoja tilanteisodan jälkeen tarpeesta auttaa sodan aikana toisistaan etääntyneitä puo- ta, sillä asiaan liittyy monenlaisia tunlisoita. Vantaalla aloite perheasian teita ja usein pienet lapset. Yksi, mitä neuvottelukeskuksen perustamisesta ei kannata kiirehtiä, on anteeksiantatehtiin 1963. Toiminnan aloittamiseen minen. Halu antaa anteeksi on eri asia meni kuusi vuotta. Perheneuvonnan kuin anteeksiantamiseen liittyvät tunensimmäinen asiakas otettiin vastaan teet. Niiden kanssa tarvitaan aikaa, Juhani Koskelin sanoo. 11.9.1969. Koskelinin mukaan uhkaava ero Kun toiminta alkoi, korostettiin 1960-luvun hengessä yhteiskunnalli- liittyy usein parisuhteen kehitysvaisia ilmiöitä parisuhde- ja perheongel- heisiin: kun toinen vielä elää symmien taustalla. Niitä riittikin: perhei- bioosi-vaihetta, toinen kaipaa jo 2–3 siin vaikuttivat sodan traumat, maal- avioliittovuoden jälkeen enemmän tamuutto ja elinkeinon vaihtuminen omaa tilaa. Kolmas vaihe eli kumppamaataloudesta teollisuustöihin. Neu- nuusvaihe olisi vasta edessäpäin, jos vottelukeskuksen työntekijät kohtasi- sinne asti päätetään jatkaa. – Tämä on vain yksi esimerkki erovat asuntokurjuutta, pitkälle mennyttä alkoholismia, köyhyyttä ja perhe- tilanteista. väkivaltaa. Aluksi apua hakivat lähinKaikesta tästä ja monenlaisista muistakin perheen ja parisuhteen nä naiset. – Perheväkivaltaa, fyysistä tai hen- ongelmista voi ja kannattaa tulla keskistä on yhä. Sen vuoksi haetaan apua kustelemaan perheneuvojien kanssa. muutamassa prosentissa tapauksista. Ajan varaaminen perheneuvontaan Myöhemmin vastaanotolla tulee esil- tapahtuu soittamalla ajanvarausnule vielä lisää tapauksia. Yleisin yhtey- meroon 09 830 6330. ■ denoton syy, viime vuonna 35,9 prosenttia, ovat vuorovaikutusongelmat, Koskelin mainitsee. – Usein pariskunta on havahtunut Perheasian neuvottelukeskuksen 50-vuotisjuhlamessu on 29.9. kello siihen, että he riitelevät niin, että mi12 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa. tättömistä ja pienistä asioista tulee

Tässä voisi olla sinun mainoksesi! Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot. Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Kari Salko p. 0400 604 133, Anne Joukainen, p. 050-3103081, etunimi.sukunimi@otava.fi Kerro, haluatko ilmoituksesi Helsingin, Espoon ja Kauniaisten vai Vantaan sivuille. Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme.

Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 lukijaa pääkaupunkiseudulla.

www.kirkkojakaupunki.fi kirkkojakaupunki

Kir ilm kko jok est ja k y a pä a Ju y ve upu ivä m rk nk ala os . i n sa

31,1 %

suhteettoman suuria. Tai sitten toinen osapuoli haluaisi viettää enemmän aikaa yhdessä kuin toinen. Myös sellaista saattaa tapahtua, että tulkitaan toisen käytöstä väärin tai ajatellaan hänen olevan samaa mieltä kuin vuosia sitten. Kun asioita ja niiden takana olevia tunteita käsitellään yhdessä vastaanotolla, moni pari kertoo, etteivät he ole koskaan jutelleet yhdessä näin. Usein he löytävät yhdessä tien eteenpäin. Toiseksi eniten perheneuvontaan ollaan yhteydessä erotilanteessa. Näitä tapauksia on 15,5 prosenttia. 11,5 prosenttia avunhakijoista ottaa yhteyttä uskottomuuden vuoksi.

@kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

6 A Kirkko ja kaupunki | 29.8.2019

Katse valoon Vantaan vankilan pappi Marko Meijer kohtaa työssään pahan. Silti hän tukee eikä tuomitse. TEKSTI SUSANNA SOMPPI KUVAT ESKO JÄMSÄ

arko, katso tuonne valoon päin, ohjeistaa kuvaaja Vantaan tutkintavankilan kappelissa. Ja niin vankilapappi Marko Meijer tekee. Katsoo valoon myös tänään, kuten on yrittänyt tehdä joka päivä 11 vuoden vankilapapin uransa aikana. Se on hänen perimmäinen tehtävänsä: nähdä valoa sielläkin, missä sitä ei ensi silmäyksellä erota. Valo siivilöityy ristikolla peitetyn lasikaton läpi. Se saa lyijylasityötä muistuttavan kattokoristeen kirkkaat värit hehkumaan. Sen on tehnyt elinkautisvanki Tartossa, ja se päätyi Vantaalle tuliaisena. Ulkomailta on peräisin myös Pyhän Nikolauksen ikoni. – Toin ikonin Kyprokselta. Pyhä Nikolaus on muun muassa vankien ja haaksirikkoutuneiden suojelija, Meijer perustelee. Hänen asiakkaansa ovat omalla tavallaan haaksirikkoutuneita: he ovat ajautuneet pois kurssilta ja syyllistyneet joskus hyvin vakaviin rikoksiin. Näistä pahimpia ovat murhien ja tappojen ohella lapsiin kohdistuneet rikokset ja seksuaalirikokset. Meijerin asiakkaat ovat tutkintavankeja, eli he odottavat joko poliisin esitutkinnan valmistumista tai tuomiotaan käräjä- tai hovioikeudesta.

”

Terno Theslundin (vas.) sellissä on piipahtamassa vankilapappi Marko Meijer ja vankitoveri Ifaa Gada Gurmu. Molemmilla vangeilla on pitkät tuomiot, joista on valitettu hovioikeuteen.

JOSKUS VAKAVA RIKOS AIHEUTTAA SEN, ETTÄ TEKIJÄ EI PYSTY AINAKAAN HETI TUNTEMAAN SYYLLISYYTTÄ. VANKILAPAPPI MARKO MEIJER

TERNO THESLUND, 53, sai käräjäoikeudessa yhdeksän vuoden vankeustuomion muun muassa törkeästä huumausainerikoksesta. Nyt hän odottaa hovioikeuden päätöstä. Vankilassaolo ei ole yhteensä 18 vuotta istuneelle Theslundille mitään uutta. Aiemmin hänen elämäänsä kuuluivat petokset ja omaisuusrikokset, amfetamiini ja kokaiini. Sitten Theslund koki hengellisen heräämisen, ja pysytteli kuivilla vuodet 2005–2014. – Se oli hyvää aikaa. Kouluttauduin lähihoitajaksi ja erikoistuin mielenterveys- ja päihdepuolelle. Työskentelin Diakonissalaitoksella ja tein vankityötä romanien parissa. Sitten paineet kasvoivat liian suuriksi, sillä jotkut asiakkaat uhkailivat minua. Koin työssäni myös ristiriitoja: kun kumarsi yhteen suuntaan, pyllisti toiseen. Lopulta sanoin itseni irti. Stressaantuneena turvauduin taas päihteisiin, ja tuttu kuvio alkoi uudelleen. Theslundin selli on siisti. Televisiossa pyörii koripallo-ottelu. – Täällä vartijat ovat ihan omaa luokkaansa, aivan mahtavaa porukkaa. En ole kokenut täällä minkäänlaisia yhteentörmäyksiä etnisen taustani takia. Sellin seiniä koristavat valokuvat, mutta Theslundin uskonnollisuudesta ei ole nähtävissä suoranai-

Vankilapappi Marko Meijer pyrkii kohtaamaan jokaisen vangin ilman ennakkoolettamuksia.

sia viitteitä, vaikka hän on ollut aikoinaan harras helluntaiseurakuntalainen. – Olen ollut uskossa, mutta en ole enää. – Ei ole mahdollista kulkea uskon tietä ja maailman tietä. Koen, että olen kulkenut maailman tietä, koska olen nyt täällä huumekaupan takia. Theslund kamppailee uskonasioiden kanssa ja suunnittelee elämäänsä eteenpäin. Hän laittaa mielellään ruokaa, ja kokoaa parhaillaan kokkausryhmää avo-osastolle.

Pyhän Nikolauksen ikoni on peräisin Kyprokselta. Vankilan kappelissa pidetään jumalanpalvelus joka sunnuntai.

– Aion hakea avovankilaan ja suorittaa cateringopinnot. En aio luovuttaa, vaan palata takaisin normaaliin elämään ja tehdä töitä. VANKILAN KAPPELIN seinälle on ripustettu Kristus Kaikkivaltiaan ikoni. Siinä Kristus pitää kädessään evankeliumikirjaa, joka on avattu rakkauden kaksoiskäskyn kohdalta: rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Mikä on siis mennyt vikaan, kun joku päätyy

29.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

koulutustaso sekä lapsuuden käytöshäiriöt ja nuoruuden päihdeongelmat. Rikoksille altistavat myös jotkin persoonallisuuden piirteet, kuten empatiakyvyn puute ja impulsiivisuus. Noin puolet Vantaan tutkintavankilan vangeista on ulkomaalaistaustaisia: he tulevat Baltian maista, Itä-Euroopasta, Afrikasta ja Lähi-Idästä. Mutta Meijer tietää asiakkaistaan paljon muutakin; sellaista, mitä tilastotiedot eivät pysty selittämään. Loppujen lopuksi jäljelle jää vain yksilön elämäntarina, hänen tekonsa ja se, miten rikoksen kanssa voi elää.

”

SE OLI ELÄMÄÄ ELOKUVATYYLIIN: KOKO AJAN TAPAHTUI PALJON, EIKÄ OLLUT AIKAA PYSÄHTYÄ MIETTIMÄÄN. VANKI IFAA GADA GURMU

Kattokoriste on virolaisen elinkautisvangin askartelema tuliainen Tartosta.

yhdeksi Vantaan tutkintavankilan liki 200 vangista? Vankilapappi Marko Meijer tietää rikollisuuden syistä ensinnäkin sen, mitä tilastot voivat kertoa. Peräti yhdeksällä vangilla kymmenestä on päihderiippuvuus. Lähes joka toisella on persoonallisuushäiriö, ahdistuneisuushäiriö, masennus tai muu mielenterveyden ongelma. Rikokseen syyllistymisen riskiä kohottavat muun muassa rikkinäinen perhe, vanhempien alhainen

ETIOPIALAISTAUSTAINEN Ifaa Gada Gurmu, 23, joutui vaikeuksiin käytettyään amfetamiinia ja kokaiinia ja syyllistyttyään vakaviin väkivaltarikoksiin. Käräjäoikeuden langettamalle tuomiolle on kertynyt pituutta seitsemän vuotta ja kaksi kuukautta. – Jätin palaamatta vankilomilta, joten koko ajan piti katsella olkansa ylitse, kun oli haku päällä. Elin paineessa, käytin päihteitä enkä miettinyt, mitä mistäkin teosta voi seurata. Se oli elämää elokuvatyyliin: koko ajan tapahtui paljon, eikä ollut aikaa pysähtyä miettimään. Gada sanoo katuvansa nyt tuota elämänvaihetta ja tekojaan. Kysymys uhrien vammoista on yhä vaikea. – No, ei heille kovin hyvin käynyt. Mutta ei onneksi kuitenkaan mitään täysin peruuttamatonta, Gada sanoo. – Minulla on nykyään huono olo sen takia, mitä olen tehnyt. Gada on valittanut tuomiostaan hovioikeuteen, ja päätöstä pitää odottaa vielä kuukausia. Hän käy kuntosalilla, lukee kirjoja ja pelailee toisten vankien kanssa. Gadalla ja muilla muslimeilla on mahdollisuus osallistua rukoushetkeen imaamin kanssa joka toinen perjantai. Rukoushetki järjestetään pelkistetyssä luokkahuoneessa, jonka lattiaa koristaa raidallinen matto. – Imaami on hengellinen opastajani. Keskustelen ja rukoilen hänen kanssaan. Meillä ei ole varsinaista rippiä, vaan vaikeita asioita voi käsitellä imaamin kanssa keskustellen, ja sen jälkeen voimme rukoilla yhdessä. Koraanin mukaan Jumala antaa anteeksi itseään kohtaan tehdyt vääryydet, mutta jos on rikkonut toista ihmistä vastaan, anteeksiannon pitäisi tulla häneltä. Jos olisin esimerkiksi varastanut joltakulta, minun pitäisi pyytää sitä anteeksi häneltä ja lisäksi yrittää hyvittää tekoni jollakin tavalla. Vaikka tuomio on pitkä, Gada ei ole toivottomalla mielellä. Hän aikoo käyttää vankeusaikansa mahdollisimman hyvin hyödykseen. – Aion opiskella itselleni tutkinnon. Minua kiinnostavat liiketalous ja kirjanpito sekä nuoriso-ohjaajan työ, mutta lopullista päätöstä pitää vielä miettiä. Olen jopa ajatellut, että kirjoittaisin kirjan omasta elämästäni, Gada suunnittelee. KIERTOTEITÄ EI OLE, vankilapappi Marjo Meijer toteaa. Rikokseen syyllistyneen täytyy ottaa vastuu teoistaan. Muussa tapauksessa hän joutuu elämään lopun elämänsä kuin eristysvanki. Meijerin mukaan synti eristää ihmisen samalla tavalla. Häpeä omasta teosta estää aidon yhteyden toisiin ihmisiin. – Joskus vakava rikos aiheuttaa sen, että tekijä ei pysty ainakaan heti tuntemaan syyllisyyttä. Ihminen torjuu teon mielestään, koska ei kestä sitä.

Syyllisyyden tunteen tarkoitus on havahduttaa ihminen kohtaamaan tekonsa. Vain sillä tavalla voi päästä eteenpäin, Meijer sanoo. Meijer käsittelee työssään paljon anteeksiantamisen ja katumuksen teemoja. Anteeksiantaminen on monimutkainen kysymys. – Henkirikoksesta tuomittu ei voi pyytää anteeksi vainajalta eikä hän voi hyvittää tekoaan. Jotkut haluaisivat pyytää anteeksi uhrin omaisilta, mutta heillä ei ole kanttia lähestyä näitä tai he kokevat, ettei heillä ole siihen oikeutta. Et voi noin vain mennä soittamaan omaisen ovikelloa ja sanoa, että anteeksi, tapoin tyttäresi, Meijer sanoo. Vaikeinta on heillä, joiden rikoksella on peruuttamattomat seuraukset. – Kun rikosta ei ole mahdollista hyvittää, se ei unohdu. Vaikeaksi eteenpäin pääsemisen tekee myös se, jos vanki ei itsekään hyväksy tekoaan. Kristinusko tarjoaa anteeksiannon ja armon, mutta vangista voi tuntua, ettei hänellä ole oikeutta aloittaa alusta, koska esimerkiksi henkirikoksen uhrilla ja tämän omaisilla ei ole samaa mahdollisuutta. Silti vankilapapilta ei pyydetä kovin usein rippiä. – Ortodoksi- ja katoliset vangit saattavat pyytää katumuksen sakramenttia. Tällöin minun tehtäväni on järjestää heille oman kirkkonsa rippi-isä. Samoin, jos muslimivanki pyytää, kutsun paikalle imaamin. Meijer kohtaa vangin kahden kesken useimmiten tämän itsensä aloitteesta. Kun vanki saapuu Vantaan tutkintavankilaan, hänelle pidetään tulohaastattelu, jossa vanki voi toivoa tapaamista vankilapapin kanssa. Toisinaan pyyntö tulee vartijoiden kautta. Psykoterapeutin koulutuksen saanut Meijer toimii tehtävässään kirkon mandaatilla, vaikka työnantajana on Rikosseuraamuslaitos. – Vaikka pääsen katsomaan vangin tietoja vankitietojärjestelmästä, en yleensä tarkista, mistä rikoksesta häntä epäillään. Tällä tavalla yritän pitää mieleni avoimena ja kohdata vangin ilman minkäänlaisia ennakko-oletuksia, Meijer sanoo. ALUN PERIN Marko Meijeristä ei pitänyt tulla vankilapappia. – Ihan ensimmäinen tunne vankilapapin työtä ajatellessa oli, että huh huh, onneksi minun ei tarvitse tehdä tuota hommaa. Mieli muuttui, kun psykoterapiakoulutusryhmäämme osallistui vankilapappi, joka kertoi työstään. Minusta tässä työssä on erityisen hyvää se, että vaikka käsiteltävät asiat ovat yleensä synkempiä ja vaikeampia kuin seurakuntapapilla, vankilapapilla on mahdollisuus keskittyä niihin kunnolla. Se antaa työlle mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä. Meijer kokee kuormittavaksi tietyn ristiriidan papin roolinsa ja vankilamaailman sääntöjen välillä. – Pappina minun tehtäväni on avata ovia, mutta vankila on suljettu laitos – ja se asettaa omat rajoituksensa. Vangit eivät yleensä pyydä tapaamista vankilapapin kanssa käsitelläkseen rikostaan sinänsä. – Pikemminkin tarve kumpuaa siitä ahdistuksesta, jonka vankilassa olo tai tuomion odottelu aiheuttaa. Moni kantaa myös huolta perhesuhteistaan, Meijer kertoo. – Jumalanpalveluksille on kysyntää enemmän kuin on tarjontaa. Vantaan vankilassa kukaan ei voi käydä kirkossa joka sunnuntai tietynlaisen osastojaon vuoksi. Meillä on myös vankeja, jotka on määrätty pidettäviksi erillään toisista vangeista. He pääsevät kirkkoon vain sitä itse pyytäessään ja silloinkin yksityisesti. Imaamin perjantainen rukoushetki järjestetään joka toinen viikko, ja sama pätee siihenkin. Kappelin oven viereen pöydälle on aseteltu pieniä kirjasia. Niihin on poimittu joka päivälle oma tunnuslauseensa Raamatusta. Avaan kirjasen haastattelupäivän kohdalta. ”Ei väellä eikä voimalla, vaan minun hengelläni, sanoo Herra Sebaot.” Niin siinä lukee. ■

8 A Kirkko ja kaupunki | 29.8.2019

Tolkien-tietäjä laulaa haltia Petri Tikka innostui fantasiakirjailija J.R.R. Tolkienista teiniiässä ja on perehtynyt tämän maailmaan perusteellisesti. Hän on opetellut jopa Tolkienin luomaa haltiakieltä, quenyaa. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

– Hopeapaju oli Tolkienin lempipuu, kertoo Tolkienin maailmankatsomusta tutkinut pappi Petri Tikka.

etri Tikka kuuluu harvoihin quenyan kieleen perehtyneisiin suomalaisiin. Viime aikoina hän on lukenut muun muassa haltiakielelle käännettyä Uutta testamenttia. Vuonna 2013 Tikka järjesti J.R.R. Tolkienin kieliä käsitelleen konferenssin Helsinkiin. Tänä vuonna kyseinen tapahtuma oli Islannissa. – Voin kiittää Tolkienia paljosta, myös siitä, että löysin harrastuksen avulla amerikkalaisen Katievaimoni. Tutustuimme toisiimme Tolkienin kielistä kiinnostuneiden nettiryhmässä. PETRI TIKAN Tolkien-harrastus alkoi teini-iässä. Hän luki ensin Taru Sormusten herrasta -teoksen. Nuori mies ei kuitenkaan innostunut siitä, koska ei pitänyt kirjaan liittyvästä kuvituksesta. Sitten hän löysi fantasiaromaanin englanninkielisen painoksen, jonka kuvitus oli Tolkienin itsensä käsialaa. Tolkien vei mennessään.

– Sormusten herrassa vetosi yksinkertaisesti se, että vaikka sankari epäonnistuu, käy hänelle silti lopulta hyvin ja hyvä voittaa. Tällainen armo oikeudesta -teema tuntui hienolta, Tikka selittää. Tolkienin fanitus johdatti Tikan tutkimaan kirjailijan elämää. Hänelle selvisi, että Tolkien oli ollut harras katolilainen, ja hän oli vaikuttanut myös hyvän ystävänsä C.S. Lewisin uskonnolliseen ajatteluun. Opiskellessaan teologisessa tiedekunnassa Tikka päätti tehdä pro gradunsa Tolkienin maailman jumalakuvasta ja hänen kristillisestä, armoon perustuvasta arvomaailmastaan. – Tolkien kirjoittaa uskostaan kirjeissään. Katolinen usko tuli vahvasti hänen elämäänsä hänen menetettyään jo varhain vanhempansa. Hänen kasvatti-isänsä oli katolinen pappi, ja tämän perustamassa hoitokodissa Tolkien myös tapasi tulevan vaimonsa, Edithin. Tikan mukaan Tolkienin fantasiakirjoissa on syvä pohjavire, kaikella on tarkoituksensa. Niissä

29.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

kielellä ovat näkyvissä kristilliset hyveet armo, rakkaus ja toivo. – Suorimmin Tolkienin maailman uskonnollisuus näkyy Silmarillion-teoksessa. Sormuksen herrassa taas tietyissä hahmoissa, kuten Aragonissa, Frodossa ja Gandalfissa, on Kristukseen liitettäviä piirteitä. TOLKIEN-TIETÄJÄ TEKEE parhaillaan väitöskirjaa kaikkien ihmisten pelastumisen toivosta. Petri Tikka kertoo tämän tematiikan kiinnostaneen häntä lapsesta lähtien. – Vanhempani Eeva ja Kari Tikka selittivät minulle, että usko on lahja. Jumala rakastaa kaikkia, ja se antaa ihmisille toivoa. Tikka on tutkinut väitöskirjaansa varten uskonnonfilosofisia ajattelijoita varhaisesta kirkkoisästä Gregorius Nyssalaisesta lähtien. Raamatussa erityisesti Paavalin pohdinnat ovat tuntuneet Tikasta antoisilta. Samoin Vanhan testamentin apokryfikirjoihin kuuluva Viisauden kirja on avannut hänelle uusia näkökulmia. Tikka pyrkii saamaan väitöskirjansa valmiiksi ensi vuoden huhtikuuhun mennessä. Tuolloin Aleksanterin teatterissa ja Temppeliaukion kirkossa pidetään yleisölle avoin konferenssi, jonka aiheena on universaali pelastus kristillisessä teologiassa. Seminaariin osallistuu alan merkittävimpiä tutkijoita maailmalta. Lisäksi Aleksanterin teatterissa esitetään hänen Kari-isänsä samasta aihepiiristä säveltämä ooppera Rakkaus on väkevä kuin kuolema.

”

Voin kiittää Tolkienia paljosta, myös siitä, että löysin harrastuksen avulla amerikkalaisen Katie‑vaimoni. TÄMÄN KESÄN Petri Tikka on työskennellyt pappina Hämeenkylän seurakunnassa. Syyskuussa toteutuu yksi hänen unelmansa, kun Hämeenkylän kirkossa vietetään Tolkien-iltaa. Se järjestetään kirjailijan kuolinpäivänä 2.9. Tilaisuudessa nähdään Riitta Jalosen ohjaama dokumenttielokuva Eru Ilúvatar – Tolkienin tarujen symboliikka. Tikka analysoi dokumentissa Tolkienin tarinoiden symbolismia ja eetosta. Dokumentin katsomisen jälkeen Tikka pitää Tolkienin muistopäivän rukoushetken, jossa hän käyttää yhtä kirjailijan kehittämää haltiakieltä, quenyaa. – Laulan rukoushetkessä jonkin psalmin quenyan kielellä. Tuo Tolkienin kieli perustuu suomen ja latinan kieleen. Tolkienhan on kehittänyt kymmenkunta kieltä. Englannin kielen professorina Oxfordin yliopistossa työskennellyt Tolkien osasi useita erikoisiakin kieliä, kuten muinaisenglantia ja -norjaa. Jossain vaiheessa hän törmäsi suomen kielioppiin. — Tolkien on todennut, että se tuntui samalta kuin olisi löytänyt kellarin täynnä parhainta vanhaa viiniä. Hän opetteli suomen kieltä, minkä ansiosta hän pystyi lukemaan häntä suuresti innoittanutta Kalevalaa alkukielellä, Tikka kertoo. ■ Tolkien-ilta ma 2.9. klo 18 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3.

Naisten Pankin uusimpiin hankkeisiin kuuluu lukutaitoon opettaminen Keski-Afrikan tasavallassa.

Naisten Pankki on hyvässä kierteessä Valtakunnallisen Kävele naiselle ammatti -tapahtuman tavoitteena on kerätä 100 000 euroa kehitysmaiden naisten koulutukseen ja työllistymiseen. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA NAISTEN PANKKI

aisten Pankki on tehnyt 12 vuoden aikana huiman tuloksen keräämällä 15 miljoonaa kehitysmaiden naisille. Keräysvaroja on hankittu muun muassa kävely- ja golftapahtumilla. Syyskuun puolivälissä kävellään naisten auttamiseksi kymmenennen kerran. Tavoitteena on kerätä 100 000 euroa kehitysmaiden naisten koulutukseen ja työllistymiseen. – Kävelemällä pidämme huolta omasta ja toistemme hyvinvoinnista, sanoo Naisten Pankin ohjausryhmän puheenjohtaja Anni Vepsäläinen. Kävelytapahtumista moni järjestetään pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi Vantaalla niitä on peräti kolme: yksi Länsi-Vantaalla, yksi Hakunilassa ja yksi Tikkurilan ja Korson alueella. – Naisten Pankin toiminta on hajaantunut Vantaalla näille alueille. Minusta on vain hyvä, että hyvän asian puolesta toimitaan monessa paikassa, sanoo Tikkurilan aluetta edustavan Naisten Pankki Vantaa ry:n puheenjohtaja Sirpa Luostarinen. – Yhdistyksemme on osallistunut myös erilaisiin Tikkurilassa pidettäviin tapahtumiin. Vastaanotto on ollut hyvä, koska Naisten Pankin imago koetaan niin positiiviseksi.

NAISTEN PANKIN komea keräystulos ei tullut Anni Vepsäläiselle yllätyksenä. – Verkoston varainhankinta on ollut viime vuosina selvässä kasvussa. Siihen ovat vaikuttaneet kuukausilahjoittajat ja yli 3000 vapaaehtoista toimijaa kotimaassa ja ulkomailla. Naisten ja tyttöjen tukeminen on myös Suomen valtion kehitysyhteistyössä yhtenä painopistealueena. – Valtion kehitysyhteistyöhankkeita voidaan täydentää yksityisillä hankkeilla. Naisten Pankille on syntynyt positiivisuuden kierre, joka on koko ajan vahvistunut. Ihmiset ovat kokeneet, että kehitysmaiden tilanteeseen voi vaikuttaa. Naisten Pankilla on ollut vuosien aikana useita kymmeniä hankkeita eri maanosissa. Niiden piirissä on ollut 60 000 naista ja tyttöä. Verkoston pyrkimyksenä on nyt keskittyä harvempiin hankkeisiin pitkäjänteisemmin. Uusimpia hankkeita ovat naisten lukutaidon tukeminen Keski-Afrikan tasavallassa, paikallisen varainhankinnan tukeminen Nepalissa sekä jordanialaisten naisten ja syyrialaisten pakolaisten tukeminen Jordaniassa. ANNI VEPSÄLÄINEN itse on ollut Naisten Pankin toiminnassa mukana alusta lähtien. Kaikki lähti siitä, kun hän osallistui vuonna 2007 Kirkon Ulkomaanavun järjestämälle Liberian-matkalle, jonne oli kutsuttu eri alojen vaikuttajanaisia pohtimaan, miten voisi edistää naisten asemaa kehitysmaissa. – Matkan aikana meille mukana olleille tuli voimakas motivaatio auttaa. Perustimme Naisten Pankin, koska halusimme tukea kehitysmaiden naisia pitkäkestoisesti antamalla heille eväitä oman elinkeinon ja omaehtoisen toimeentulon rakentamiseen. Teemme tässä työssä edelleen yhteistyötä Kirkon Ulkomaanavun kanssa. ■ Lisätietoja: naistenpankki.fi.

MENOT 29.8. – 1 2.9.

10 A Kirkko ja kaupunki | 29.8.2019

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16. p. 09 830 6500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09 830 6507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkolla ti klo 10–12, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Matala – mukava maanantai kirkolla! 2.9. ehtoollishartaus ja 9.9. hartaus klo 11 ja sen jälkeen ilmainen ruokailu klo 12.30 asti. Vuoronumeroiden jako klo 10.45. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12. Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä. Vauvakahvila maanantaisin klo 12.30–14. Hengailua vauvaperheille, rennosti, vauvojen ehdoilla. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/hoitajille. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 19.30–22. Neulemessu su 1.9. klo 12. Sari Kokkonen, Eveliina Ojala. Ota omat puikot ja langat mukaan. Messun jälkeen käsityöneuvontaa ja kirkkokahvit. Lähetyspiiri ma 2.9. klo 18.00–19.30. Seniorikerho ti 3.9. klo 13–14.30. Kesäkuulumiset. Raamattupiiri ti 3.9. klo 18–20. Iloa, riemua, laulua, rukousta ja Sanaa. Hakunilan Kotikirkon järjestämä maksuton keittolounas to 5.9. Hartaus klo 10.30 ja lounas klo 11. Nuorisotyön syksyn aloitusjuhla pe 6.9. klo 18–20. Ilmoittaudu täällä mukaan isostoimintaan. Syyskauden avajaismessu ja vapaaehtoisten siunaaminen su 8.9. klo 12. Harri Nurminen, Eveliina Ojala, Juha Paukkeri, Riikka Jäntti. Kirkkokahvit. Kohtaamispaikka su 8.9. klo 17–20. Mukana Alexandr Vaaralan kappelilta, Harri Nurminen sekä lauluyhtye Via Mooria. Laulua, kahvia, teetä ja sympatiaa. Päivähetki Raamatun äärellä ti 10.9. klo 11.45–13.30. Jari Araneva. Raamattupiiri ti 10.9. klo 18–20. Iloa, riemua, lauluja ja Sanaa. Kansainvälisen yhdistyksen kahvila to 12.9. klo 10–13. Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset to 12.9. klo 18.45–20.45.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää tiistaisin klo 10–12. Päivähartaus tiistaisin klo 12.30– 12.45. Päiväkahvit tiistaisin klo 12.30– 14.00. Sanaa ja saunaa äijäporukassa torstaisin alkaen 3.9. klo 18.30–20.30. Naisten raamattupiiri torstaisin alkaen 3.9. klo 19–21. Perhekerho perjantaisin alkaen 30.8. klo 9–13. Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/hoitajille. Aamupäivän rukoushetki perjantai-

sin alkaen 30.8. klo 10.45. Puuroperjantai alkaen 30.8. klo 11–12. Maksuton puuro, voileivät ja kahvit. Messu su 1.9. klo 10. Sari Kokkonen, Juha Paukkeri. Lähetyspiiri to 12.9. klo 18–20.

MUUALLA Kolohongassa perhekerho torstaisin klo 9–11. Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/hoitajille. Pohjolantie 2. Vapaita paikkoja muskariryhmiin voi kysellä: riikka.jantti@evl.fi. Perjantaisin 6.9.–29.11. Länsimäen kirkolla klo 9.30–10 taaperot 1–2 v, klo 10.30–11 isot vauvat 7–12 kk ja klo 11–11.30 pienet vauvat 3–7 kk. Avoin muskari klo 10–10.30 ei vaadi ilmoittautumista. Kuunloiste-lapsikuoro keskiviikkoisin klo 15–15.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kuoro on tarkoitettu laulamisesta ja yhdessä musisoinnista kiinnostuneille 6–12-vuotiaille. Aurinkotanssi-kuoro keskiviikkoisin klo 15.45–16.15 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Aurinkotanssi on 11–15-vuotiaiden oma kuoro, jossa on letkeä tekemisen meininki. Kuorot ovat maksuttomia. Uudet laulajat ovat tervetulleita mukaan. Lisätietoja: riikka.jantti@evl.fi Ensivauvat-ryhmä ensimmäisen lapsen saaneille vanhemmille. Tiistaisin 27.8.–29.10. klo 13–14.30. Tiedustelut Birgitta Tasavuori p. 050 523 4051 tai birgitta.tasavuori@evl.fi. Kävele Naiselle Ammatti -tapahtuma su 15.9. klo 14.30. Lähde kulttuurikävelylle ja tue lahjoituksellasi kehitysmaan naisia yrittäjyyteen! Voit ilmoittautua ja lahjoittaa netissä naistenpankki.fi tai paikan päällä. Kävelemme Hakunilan kirkolta Nissbackan veistospuistoon, jossa Laila Pullisen teosten esittely. Paluu kirkolle n. 16.30, kasviskeitto ja yhteinen päätöshartaus. Viime vuonna keräsimme lahjoituksina 10 ammattia. Tuplataanko se nyt?

KASTETTU Peetu Samuel Anttila, Leo Elias Finne, Victoria Amaya Kim, Sylvi Sigrid Empuntytär Kiviluoma, Ilona Senja Sanelma Laitinen, Mikael Juhani Marjusaari, Vilma Mea Matilda Trumf.

HAUTAAN SIUNATTU Aila Anneli Sukkela 81 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Kesäaikaan (1.6.–31.8.) tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia – apua ja tukea Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

valmistettu lounas on maksuton. Ehtoollishetki kirkkosalissa klo 12. Messu su 1.9. klo 10. Saarna Tikka, liturgi Kara, kanttori Lehtikangas. Herätysliikkeet, luentosarja, osa 1, su 1.9. klo 11.30 seurakuntasalissa. Sauvakävelypiiri (miehet) parittomien viikkojen sunnuntaina alk. su 1.9. klo 18. Omat sauvat mukaan. Tolkien-ilta ma 2.9. klo 18. Tolkiendokumentti, jota seuraa J. R. R. Tolkienin muistopäivän vesper. Pastori, väitöskirjatutkija Petri Tikka. Iltarukouspiiri ti 3.9. klo 18–19. Minna Rosendahl ja Jarna Wikström. Voit lähettää rukousaiheita etukäteen jarna.wikstrom@evl.fi. Messu su 8.9. klo 10 Vapaaehtoisten työhönsiunaaminen. Liturgi Wikström, saarna Koistinen, kanttori Lehtikangas. Päiväkahvin aikaan -keskustelutilaisuus ma 9.9. klo 14, kuvanveistäjä Jorma Lehtonen. ”Minäksi tuleminen”. Sielun vuodenaika -maalausillat: Värit syvenevät ma 16.9. ja Sisäinen valo ma 18.11. klo 17.30–21. Ilmoittautumiset 11.9. mennessä hameenkylanseurakunta@evl.fi tai p. 09 830 6450. Ks. sivu 15.

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA Aikuisten raamattupiiri aloittaa to 29.8. klo 10. Keskustelemme tulevan sunnuntain evankeliumitekstistä.

LAMMASKUJA 2A Cafe Pähkinä on avoinna syksyllä ma–ti ja to–pe klo 12–16. Tule kahville, rupattelemaan ja tutustumaan alueen asukkaisiin. Iltaperhekerho, vertaisryhmä koko perheelle torstaisin Pähkinä-kahvilassa: to 29.8. klo 17.30–19 Lammaskuja 2 A. Kerhon tilalla teemailta: Naisten ilta to 12.9. Vivianne Helmi ja Merja Leppänen. Naistenilta to 12.9. klo 17.30–20. Ruuhkavuosien keskellä elävät naiset. Ilmoittautuminen 5.9. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6450. Lastenhoitoon enint. 10 lasta, 5 e/lapsi. Jarna Wikström.

LAMMASKUJA 2B Luetaan yhdessä -ryhmä tiistaisin: seur. ti 3.9. klo 10. Pähkinärinteen lähetyspiiri parittomilla viikoilla keskiviikkoisin: seur. ke 11.9. klo 18. Kirjallisuuspiirin kesäkirjana on Jung Chang´n Villijoutsenet. Piiri aloittaa syyskautensa jälleen ma 2.9. klo 12. Pirkko Reko.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Kenian lähetyspiiri torstaisin parittomilla viikoilla, seur. to 12.9. klo 11. Kohtaamispaikka to 5.9. kello 11. Pastori Jaakko Kara & vierailijat. Joka toinen viikko torstaisin. Rukoillaan, lauletaan virsiä ja hengellisiä lauluja, luetaan esirukouksia toinen toisemme puolesta, kerrotaan elämästä ja tavataan vierailijoita. Kamalat äidit -vertaisryhmä aloittaa ti 10.9. klo 18.15. Maksuton. Osallistujilta toivotaan sitoutumista syksyn ryhmään. Ryhmää vetää NNKY:n kouluttama Heidi Viitanen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Heidille, p. 044 976 2229 tai heidi.saaristo@hotmail.com 6.9. mennessä.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO

MUUALLA

Auratie 3 Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin klo 11–12.30. Hävikkiruuasta

Pähkinärinteen palvelutalon kahvikammari ke 4.9. klo 13.30. Kahvikammari parillisten viikkojen keski-

viikkoina, osoite Kastanjakuja 1 A. Tervetuloa palvelutalon ja lähialueen vanhukset! Kulttuuriretki Tampereelle, Kuorevedelle ja Mänttään pe 20.9. Lounas Näsinneulassa, kirkkohetki Kuoreveden puukirkossa ja tutustuminen Mäntän Serlachius-taidemuseon näyttelyihin. Hinta 70 e. Lähtö Hämeenkylän kirkolta: mukana Jukka Nevala ja Jarkko Vähäsarja. Ilm. kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6450.

KASTETTU Sandra Esteri Elisabeth Palm, Rafaél Ronaldo Ramirez, Lyydia Esteri Salin.

HAUTAAN SIUNATTU Olga Marja Palmu, 98 v, Olavi Kauko Johannes Ruoho-Keturi, 83 v, Pirjo Marjukka Karjagin, 71 v, Kirsti Leena Terhikki Klami, 71 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–15, p. 09 830 6333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys ti klo 10–12 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Iltarukouspiiri to 29.8., 5.9. ja 12.9. klo 18 kirkon kappelissa. Korso-messu Max to 29.8. klo 19 kirkossa. Minttu Haapalainen, Elina Jokipaltio, kanttorit. Ilta alkaa klo 18 etkoilla, joilla on tarjolla ruokaa. Messun jälkeen yhdessäoloa jatketaan teekupin äärellä Kirkonkulmassa. Perhekerho pe 30.8. ja 6.9. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Ankkabarock: Tukevasti jalat maassa pe 30.8. klo 20 kirkossa. Sävellyksiä perustuen basso-ostinatolle. Ilpo Laspas, urut ja cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 20/10 e. Ankkabarock: Prinsessa ja sikopaimen -musiikkisatu la 31.8. klo 15 kirkossa. Anni Elonen, viulu, Louna Hosia, barokkisello ja jouhikko, Julia Tamminen, urut ja cembalo. Vapaa pääsy. Suunnattu 1–10-vuotiaille lapsille, kesto n. 35 minuuttia. Ankkabarock: Bach must go on! su 1.9. klo 18 kirkossa. J. S. Bachin sävellyksiä uruille ja tenorille. Jussi Salonen, tenori ja Matti Vaakanainen, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 20/10 e. Messu su 1.9. klo 10. Elina Jokipaltio, Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. Kirkon aamupuuro ma 2.9. ja 9.9. klo 10 seurakuntasalissa, 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta. Perhekerho ma 2.9. ja 9.9. klo 12–15 lasten tiloissa. Virtapiiri alkaa ma 2.9. klo 13–15 seurakuntasalissa. Naisten raamattupiiri ma 2.9. ja 9.9. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 2.9. ja 9.9. klo 18 kirkon kappelissa. Aamurukouspiiri ke 4.9. klo 8–9 ja ma 9.9. alkaen joka arkipäivä klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen yhteisölounas ke

4.9. ja 11.9. klo 11 alkaen kirkkosalissa. Syödään yhdessä hävikistä valmistettu, kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ennen lounasta mahdollisuus hiljentyä kirkossa yhteiseen hartaushetkeen. Gospel Korson harjoitukset ke 4.9. klo 18 seurakuntasalissa. Ohjelmistossa uutta ja vanhaa amerikkalaista ja suomalaista gospelia. Kuoro on suunnattu noin 15–35-vuotiaille laulajille. Harjoitukset keskiviikkoisin klo 18–19 syyskuussa ja marraskuussa. Lisätiedot Jussi Saloselta, p. 050 573 6368. Musiikkia maailmalta – Tasauspäivän messun kuoroharjoitus ke 4.9., 11.9. ja 18.9. klo 19.30–21 kirkkosali 2:ssa. Tule mukaan laulamaan ja soittamaan ryhmään, joka esiintyy sunnuntaimessussa Tasauspäivänä 22.9. klo 10 kirkossa Airi Saloniemen johdolla. Tasaus-keräys auttaa ilmastonmuutoksesta kärsiviä kansoja vaikeiden elinolosuhteiden keskellä. Seurakunnan seniorit (ent. vanhemman väen piiri) to 5.9. klo 13 seurakuntasalissa. Hyvän mielen laulajien tapaaminen to 5.9. klo 14.30 seurakuntasalissa. Lisätiedot Jussi Saloselta, p. 050 573 6368. Naisten saunailta to 5.9. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Korso-messu Light to 5.9. ja 12.9. klo 19 kirkossa. Ennen messua kokoonnutaan klo 18 etkoille kahvin ja teen äärellä. Sansan Medialähetyspäivien vapaaehtoisia kutsutaan Korsomessuun to 5.9. klo 19 ja messun jälkeen iltateelle. Ulkoilmamessu su 8.9. klo 10 kirkon edustalla. Syyskauden avajaismessu, jossa seurakunnan uudet työntekijät ja vapaaehtoiset siunataan tehtäväänsä. Sateen sattuessa messua vietetään sisällä kirkossa. Kirkkokahvien yhteydessä avataan Johannes Vähäsarjan taidenäyttely. Johannes Vähäsarjan taidenäyttely 8.9.–6.10. Korson seurakuntakeskuksessa, avoinna arkisin klo 9–15, torstaisin Korso-messun yhteydessä klo 20 saakka ja muiden tilaisuuksien yhteydessä. Näyttelyn avajaiset kirkkokahvien yhteydessä su 8.9. klo 11.30. Runopiiri ma 9.9. klo 12 kirkkosali 2:ssa. Vox Mea – Minun ääneni ke 11.9. klo 18.30–19.30 kirkkosali 2:ssa. Tässä kuorossa ei tarvitse osata laulaa. Voit tulla mukaan huoltamaan ääntäsi ja opettelemaan uusia ulottuvuuksia omasta äänestäsi. Harjoitukset vetää kanttori Airi Saloniemi, jolta saat lisätietoa, p. 050 310 7493. Miesten saunailta to 12.9. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa, sisäänkäynti Korsonpolun puolelta. Kirkonkulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30. Hartaus ti ja to klo 11. Kastesukkatalkoot ma 2.9. klo 12.15–13.30 rippikoulusalissa. Tule kutomaan kastesukkia yhdessä! Kudotut sukat lahjoitetaan korsolaisille kasteperheille. Omat puikot mukaan, lankoja löytyy paikan päältä. Isosstartti to 12.9. klo 17. Lue lisää ig: nuortenkulma.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 29.8., 5.9. ja 12.9. klo 9–11.30. Nuorten perjantai NuPe 6.–9.-luok-

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

Oma tie Jokaisella on oma hengellinen polkunsa. Toisilla se on kivikkoisempi, toisilla tasaisempi. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS ERKKI TOUKOLEHTO

Kirkko ja kaupunki | 29.8.2019

issä olin ennen syntymääni? Mitä kuoleman jälkeen tapahtuu? Miksi me ihmiset olemme tällaisia? Miksi me olemme täällä? Onko Jumalaa olemassa? Mikä on elämän tarkoitus? Teini-ikäiseltä Henry Morganilta eivät kysymykset loppuneet. Rippikoulutuntien jälkeen hän jäi vielä jatkamaan keskustelua nuoren papin kanssa. Pappi jaksoi kuunnella ja otti pojan pohdinnat vakavasti. Eräänä päivänä hän kysyi, oliko Henry ajatellut ryhtyvänsä papiksi, ja kehotti harkitsemaan sitä. Nyt Henry Morgan on ollut pappina lähes viisikymmentä vuotta. 1990-luvulla hän perusti The Annunciation Trust -järjestön ja ryhtyi päätoimiseksi hengelliseksi ohjaajaksi

ja kouluttajaksi. Hän vierailee syyskuussa Helsingissä ja Espoossa. Hengellisenä ohjaajana Morgan kokee jakavansa sitä samaa, mitä aikoinaan teini-ikäisenä rippikoulupapiltaan sai: hän pyrkii luomaan turvallisen tilanteen, jossa hengellisistä kysymyksistä voi puhua avoimesti ja rehellisesti, ja rohkaisemaan niihin syventymisessä. – Joskus Jumala mainitaan, toisinaan ei, mutta aina hän on läsnä, Morgan lisää. Yksi Morganin vakiokysymyksiä on: ”Missä Jumala on kaikessa tässä?” Sitä hän miettii, kun ohjattava kertoo mistä tahansa itselleen tärkeästä asiasta, ja sen tunnistamisessa hän haluaa auttaa. JOKAISELLA ON Henry Morganin mukaan oma polkunsa Jumalan luo. Toisilla se on kivikkoisempi, toisilla tasaisempi. Jokaista Jumala kuitenkin kutsuu, lakkaamatta. – En sanoisi niin, että Jumala ohjailee elämäämme. Pikemminkin hän toivoo meidän alkavan luottaa häneen. Morgan vertaa Jumala-suhdetta läheiseen, rakastavaan ihmissuh-

teeseen. Ei siinäkään ole kyse toisen tottelemisesta vaan toisen kanssa kasvamisesta. Itse hän aloittaa jokaisen aamunsa Jumalan seurassa. Hänen rukoushetkeensä sisältyy musiikkia, kuvia, runoja ja eri uskontojen piirissä syntyneitä tekstejä. – Tuon myös eri ihmisiä ja tilanteita Jumalan eteen. Lopuksi olen vielä jonkin aikaa hiljaisuudessa. Morgan muistuttaa, että mahdollisia tapoja rukoilla on lukemattomia. Mikä tahansa, mikä ruokkii ja vaalii suhdetta Jumalaan, voi olla rukousta. Oma tapa rukoilla voi löytyä luonnossa kulkemisesta, taiteen tekemisestä tai vaikka ristikoiden ratkomisesta. – Jumala on se, joka rukouksessa tekee suurimman työn. Meidän osaksemme jää tehdä sitä, mikä tuottaa meille iloa – eikä siihen useinkaan tarvita sanoja. Jos käskisin sinua rukoilemaan, mutta et saisi mennä kirkkoon tai käyttää sanoja, mitä tekisit ja minne menisit? THE ANNUNCIATION TRUST -järjestö toimii kirkoista riippumattomana ja tukee myös niitä, jotka hengel-

linen etsintä on vienyt pois kirkosta. Morganin mukaan kirkko ei ainakaan Englannissa oikein osaa vastata ihmisille, jotka kaipaavat syvempää merkitystä elämälleen. – Niin kuin monet muutkin vaikeuksissa olevat perinteiset instituutiot, Englannin kirkko koettaa ratkaista tilannetta uudistamalla organisaatiotaan. Se on vähän kuin Titanicin upotessa olisi siirrellyt kansituoleja uuteen järjestykseen. Minusta on traagista, että samaan aikaan, kun Jumala selvästikin rohkaisee ihmisiä hengelliseen etsintään, monet kirkot näyttävät olevan kiinnostuneempia omista sisäisistä asioistaan, Morgan pohtii. – Eikö olisi upeaa, jos kirkot olisivat paikkoja, jonne ihmiset voisivat tulla jakamaan kysymyksiään ja joissa heitä kuunneltaisiin ja rohkaistaisiin ja heidät otettaisiin vakavasti? Saarnoja ihmiset eivät Morganin mukaan kirkolta tarvitse. Eivätkä he kaipaa ensisijaisesti lisää tietoakaan. – Olen vakuuttunut siitä, että useimmat ihmiset tietävät jo Jumalasta sen, mitä heidän tarvitsee tie-

29.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

tää. Heidän vain pitäisi kaivaa esiin tuo sisälleen kätketty aarre ja oppia luottamaan siihen. Ja siinä monet tarvitsisivat apua. KYSELYTUTKIMUSTEN MUKAAN noin 70 prosentilla briteistä on ollut ko kemuksia jostakin itsestään suurem masta. Niin Henry Morganillakin. Kolmisenkymmentä vuotta sitten

”

Olen vakuuttunut siitä, että useimmat ihmiset tietävät jo Jumalasta sen, mitä heidän tarvitsee tietää. HENRY MORGAN

hän oli epätoivoinen eikä tiennyt, mitä tekisi. Eräänä yönä hän heräsi siihen, että Jumala puhui hänelle. Ei ääneen, vaan hänen sisällään. – Se oli syvä tunne kohtaamises ta jonkun itseni ulkopuolisen kans sa, kokemus, jota en voinut epäillä. Se muutti minut. Se oli vähän samaa kuin että olisi lukenut kirjoja ja näh nyt elokuvia tiikeriestä ja sitten yllät täen joutuisi kasvokkain elävän tiike rin kanssa. Tuon yön jälkeen Morganilla on ollut samantapaisia kokemuksia mel ko usein. Kaikille Jumala ei kuitenkaan pu hu, vaikka sitä kuinka kaipaisi ja toi voisi. Morgan arvelee, että joskus hengelliset kokemukset jäävät myös tunnistamatta. – En usko, että Jumala hylkää ke tään, mutta tiedän, että joskus voi tuntua siltä. Siinäkin hengellisestä oh jauksesta voisi olla apua, hän sanoo. – Ajattelen usein Äiti Teresaa, jo ka lähti työhön Kalkutan slummei hin koettuaan Jumalan kutsuvan häntä siihen. Kun hän aloitti työnsä, Jumala tuntui katoavan vuosikym meniksi. Se tuntui hänestä tuskalli selta, mutta silti hän jatkoi työtään ja

näytti aina iloiselta. En tiedä, miten hän pystyi siihen. Morganilla itsellään on takana ras kas elämänvaihe. Muutama vuosi sit ten hän sairastui syöpään ja kävi läpi rankat syöpähoidot. Hän myös me netti tyttärensä. Näiden kokemusten ja iän myötä hänen käsityksensä Ju malasta on muuttunut. Jumalasta on tullut suurempi, yksinkertaisempi ja salaperäisempi. – Se, mitä meidän on mahdollis ta hänestä tietää, on kuin pieni saa ri suurella salaisuuden merellä. Sik si järjen sijasta on opeteltava luot tamaan omaan sydämeensä ja sie luunsa.

muutkaan tärkeät suhteet, suhde Ju malaan ei hoidu ihan itsekseen, vaan sille on syytä varata erityistä aikaa. Hengellinen elämä on Jumalan kans sa olemista, jotakin muuta kuin suo rittamista ja tavoitteiden asetta mista. – Hiljentymisessä on kyse myös siitä, että ihminen tulee sinuiksi it sensä kanssa ja tietää, kuka on, kuin ka voi, mitä kaipaa ja mistä iloitsee. Silloin hänelle avautuu myös se, mi hin Jumala haluaa hänen käyttävän elämäänsä. Kun asettuu olemaan Ju malan kanssa ja rehellisesti pohti maan itseään ja Jumalaa, vastaukset kin löytyvät.

ENTINEN CANTERBURYN arkkipiispa Rowan Williams on todennut, että ihmisen täytyy ensin kysyä itseltään, kuka minä olen, jotta hän voisi kysyä Jumalalta, kuka sinä olet. Se on ollut tärkeä oivallus Kati Pirttimaalle, joka on pappi ja Es poon hiippakunnan jumalanpalve luselämän ja hengellisyyden asian tuntija. – Kristinuskossa ajatellaan, et tä meillä on persoonallinen Juma la, jonka voimme kohdata. Niin kuin

PIRTTIMAA ON KUULLUT monen ker tovan, kuinka he kaipaavat hiljai suutta ja tilaa. Hänen mielestään ei tarvitse osata erotella, onko se hen gellistä kaipuuta vai levon tarvet ta. Jumala toimii hiljaisuudessa niin kuin parhaaksi katsoo. Pirttimaa us koo myös, että Jumala toimii silloin kin, kun hän tuntuu mykältä ja kau kaiselta. – Jostain syystä elämään näyttää kuuluvan jaksoja, jolloin mikään ei tunnu miltään. Jo vanhat mystikot

Kirkko ja kaupunki | 29.8.2019

kokivat niitä. Minua helpottaa, kun tiedostan, että tämä on vain tällai nen vaihe. Tämä ei ole minun vika ni, en ole tehnyt mitään väärin ja tä mä menee ohi. Monet ovat myös ta junneet jälkeenpäin, että tuossahan se Jumala kyllä johdatti ja vastasi, vaikka silloin sitä ei huomannut.

”

Omin tapa rukoilla löytyy vain kokeilemalla. KATI PIRTTIMAA

– Jos itsellä on joku hiljentymisen rutiini, kannattaa varjella sitä, vaik ka ei tuntuisikaan miltään. Kannat taa myös tehdä sitä, mistä nauttii. Koko elämä on Jumalan lahjaa, jo ten kyllä Jumala on mukana ihan kai kessa. VAIKKA TIETÄISI, että rauhoittumi nen olisi hyväksi, omia tapoja on vai kea muuttaa. Pirttimaa itsekin on jou tunut hakemaan keinoja, joilla hiljen

tymisestä saisi osan normaalia päivä rytmiä, mutta ilman suorituspaineita. Monelle paineita saattaa tosin tul la jo vaihtoehtojen paljoudesta. Tar jolla on retriittejä, meditaatiota, luontopyhiinvaelluksia, kristillistä joogaa, pyhää tanssia, ikonimaalaus ta, raamattupäiväkirjailua. – Omin tapa rukoilla löytyy vain kokeilemalla. Myös eri elämänvai heissa saattaa kaivata erilaisia asioita. Nuorena ehkä tarvitaan tiivistä yhtei söä ja opillisesti selkeää uskoa. Kun tulee elämänkokemusta, mustaval koisuus karisee ja alkaa kaivata tilaa pohtia asioita itse, Pirttimaa sanoo. Omaa kasvutarinaansa Pirttimaa pitää melko tavallisena. Nuorempa na hän kuului hyvin tiiviiseen hen gelliseen yhteisöön. – Sittemmin olen luovinut tieni ava rampaan olemiseen. Kirkko on minul le rakas, mutta tarkoitan kirkolla Kris tuksen kirkkoa kaikkialla maailmassa, en vain tätä omaa kirkkoamme. – Yksi keskeinen löytö on ollut ar mollisuus itselleni. Kristittynä elämi nen ei ole kiinni siitä, miten nouda tan tai olen noudattamatta joitakin normeja. Enemmänkin on kyse siitä, että vastaanotan Jumalan rakkautta ja voin jakaa sitä ympärilleni. Konkreettinen löytö Pirttimaal le on ollut skotlantilaisella Ionan saa

rella toimiva yhteisö ja sen hengelli syys, joka ammentaa paljon kelttiläi sestä perinteestä. – Kelttiläiseen kristillisyyteen kuu luu ajatus, että Jumala on läsnä luo massaan ja kaikki luotu on pyhää. Se istuu hyvin meidän suomalaisten pe rusvireeseen ja on myös ajankohtais ta ilmastokysymyksen vuoksi. KRISTILLINEN USKO ei ole vain yksi tyistä hartaudenharjoittamista koto na kynttilän valossa tai pyhän koke mista metsän sylissä. Pirttimaa muis tuttaa, että kristinusko on yhteisölli nen uskonto.

– Elämässä voi olla vaiheita, jolloin kääntyy sisäänpäin ja oma rukous ja sen rakentaminen on tär keää. Mutta pitemmän päälle se, että on vain yksin, ei kanna. Siksi kannattaisi myös mennä messuun, vaikka se tuntuisi aluksi vieraalta. – On ihan ok istua messussa omis sa ajatuksissaan. Joku kohta saattaa kolahtaa, tai sitten ei. Voi hyväksyä sen, että ei tajua. Meillä on usein val tava tarve ymmärtää ja selittää kaik ki, mutta ei Jumalaa tai elämää voi koskaan kokonaan selittää tai lopulli sesti ymmärtää. ■

Kaipaatko hengellistä ohjausta? Henry Morgan vierailee la 7.9. klo 9–11 Suvelan kappelissa, Espoossa, sekä su 8.9. klo 18 Tuomasmessussa Mikael Agricolan kirkossa ja ma 9.9., ti 10.9. ja to 12.9. klo 18 Vanhassakirkossa, Helsingissä. Kaikki tilaisuudet tulkataan suomeksi. Hengellistä ohjausta ja sielunhoitoa voit kysyä kotiseurakunnastasi: espoonseurakunnat.fi, helsinginseurakunnat.fi tai vantaanseurakunnat.fi. Myös monet retriitinohjaajat ovat kokeneita hengellisiä ohjaajia. Ryhmä muotoista hengellistä ohjausta saa esimerkiksi arkiretriittiryhmissä. Henkilökohtaista hengellistä ohjausta voi saada esimerkiksi osana retriit tiä. Katso myös hiljainentila.fi/hengellinenohjaus.

29.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

Masennustutkimus Etsimme potilaita kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa tutkitaan uudenlaisen lääkkeen tehoa vertaamalla sitä lumelääkkeeseen masennuksen hoidossa.

Riparille Riparille Riparille 2019? 2019? 2019?

Voitte osallistua tutkimukseen, jos: • • • •

olette 18-65 -vuotias kärsitte masennuksesta teillä on ollut myös aikaisempi masennusjakso ette sairasta muuta mielenterveyden häiriötä kuin masennusta • ette käytä säännöllisesti psyykenlääkkeitä tai liikaa alkoholia

Masennuksen oireita ovat:

Lisätiedot ja hakeminen: suomenlahetysseura.fi/ rippikoulut

-TAPAHTUMA Pitäjänmäen kirkossa Helsingissä 6.-8.9.2019 48 luentoa 35 opettajaa 24 tuntia Järjestäjinä Raamatunopetusakatemia ja Pitäjänmäen seurakunta

Ainutlaatuinen raamattuviikonloppu.Osallistu osaksi aikaa tai koko ajaksi. Tapahtuman ohjelma osoitteessa raamatunopetusakatemia.fi/tapahtuma

Kuva: Mikko Mäntyniemi

• mielialan lasku, mielihyvän ja kiinnostuksen väheneminen • unihäiriöt, väsymys • keskittymiskyvyn ja muistin huononeminen • aloitekyvyn ja toimintatarmon väheneminen • toivottomuus, päätöksentekovaikeus • arvottomuuden tai syyllisyyden tunne • fyysiset oireet, lihasjännitys, ajoittain sydämentykytys • ruokahalun muutokset Tutkimus kestää enintään 11 viikkoa ja sisältää 6 tutkimuskäyntiä. Tutkimuksessa tehdään myös 5 yli yön unirekisteröintiä unen laadun selvittämiseksi. Tutkimus ja siihen kuuluvat vastaanottokäynnit ja lääkkeet ovat maksuttomia. Suomessa tutkimuksesta vastaavana tutkijana toimii dosentti Antti Ahokas, Lääkärikeskus Mehiläinen Helsinki. Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 29.8. klo 15-18 soittamalla numeroon 050-4308910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.

Kirkko ja kaupunki | 29.8.2019

Kuka?

Tuomas Rajala, 39, työskentelee tuottajana OP‑ryhmän viestinnässä ja kirjoittaa freelancer‑ toimittajana auto‑ ja moottoripyörälehtiin. Aikaisemmin Rajala on työskennellyt muun muassa YleX‑radiokanavalla, Yle Oulun vastaavana tuottajana, Radio Novassa ja Radio Deissä.

Mitä?

Elokuussa ilmestyi Rajalan kirja Isävuoro – miehekäs selviytymisopas eroon (Atena).

Motto

Se, mikä ei tapa, sattuu pirusti.

29.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

Syyllisyyden kantaja Mies, joka puhuu tunteistaan, selviytyy avioerosta hengissä, vakuuttaa eronneen isän syyllisyydestä vuosien ajan kärsinyt toimittaja Tuomas Rajala. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

os työterveyspsykologi kuuntelisi toimittaja Tuomas Rajalan kertomusta avioeron jälkeisistä vuosista, arviointilomakkeeseen kertyisi rasteja, jotka osoittavat, että Rajala on selviytynyt vaikeasta elämänvaiheesta hyvin. Arki asettui nopeasti uusiin uomiin. Rajala hankki asunnon ja alkoi tavata lapsiaan viikonloppuisin. Entinen puoliso suhtautui kannustavasti, eikä kertaakaan yrittänyt vaikeuttaa isän ja lasten tapaamisia. – Olen lapsirakas, joten tiivis yhdessäolo lasten kanssa oli luontevaa ja helppoa, Rajala sanoo. Rajala juonsi YleX-radiokanavan aamu- ja iltapäivälähetyksiä, parhaimmillaan viisi suoraa lähetystä viikossa, ja omistautui harrastuksilleen. Alkoholinkäyttö ei lisääntynyt eikä tuonut ongelmia uuteen elämäntilanteeseen. Yksi rasti menisi kuitenkin arviointilomakkeen toiseen laitaan. – Muistan eroa seuranneista kahdesta vuodesta vain muutaman yksittäisen tapahtuman, Rajala sanoo. NOIN KYMMENEN VUOTTA sitten Tuomas Rajala teki lähtöä perheensä yhteisestä kodista. Elettiin huhtikuuta ja raskaana olevan vaimon laskettu aika oli kesäkuun alkupuolella. Kaksivuotias lapsi nukkui pinnasängyssä autuaan tietämättömänä tilanteesta. Tuoreessa kirjassaan Isävuoro – miehekäs selviytymisopas eroon Rajala palaa tilanteeseen, jota hän seurasi kuin ulkopuolisena. Rajala lähti kodistaan ilman ennakkovaroitusta. Hän ei ollut osannut kertoa puolisolleen, miksi voi suhteessa huonosti. Tilanne ei nostanut kyyneliä silmiin, sillä Rajala oli kovettanut itsensä. Hän uskoi, että miehen pitää olla vahva ja selviytyä yksin. Nyt Rajala ajattelee toisin. Hän pitää omillaan pärjäämisen kulttuuria keskeisenä syynä siihen, että suomalaisten miesten kuolleisuus nousee kaksinkertaiseksi avioeroa seuraavien kymmenen vuoden aikana. Rajala pysähtyi käsittelemään avioliittonsa päättymistä vasta viime vuonna. Ensimmäisessä vaiheessa hän kirjoitti auki oman elämäntarinansa. – Kun avioero tapahtui, minun oli pakko painaa tunteet taka-alalle ja suojella itseäni kaikelta. Nyt minulla oli vihdoinkin kapasiteettia käsitellä asiat ja surra eroa, joka jäi aikoinaan surematta, hän sanoo. Kirjoittaessaan Rajala ajatteli myös lapsiaan. Kun he varttuvat, hän haluaa kertoa heille tarinan 16-vuotiaasta pojasta ja kauniista tytöstä, jotka aloittivat seurustelun tavattuaan toisensa helluntaiseurakunnan leirillä. Naimisiin he menivät 21-vuotiaina, koska yhteisön tiukan moraalikoodin mukaan niin kuului tehdä. – Olimme kumpikin vielä lapsia, kun menimme naimisiin. Olin liikenteessä teini-ikäisen henkisellä paletilla enkä tiennyt, millaista elämää haluan elää, Rajala sanoo.

LIIAN VARHAIN TEHDYT isot päätökset kostautuivat. Auktoriteettikammoinen nuorukainen alkoi kapinoida ahtaalta tuntuvia helluntaiyhteisön sääntöjä vastaan ja kyseenalaistaa elinikäisen sitoutumisen mielekkyyttä. – Vaikka kaikki oli tietyllä tavalla hyvin, kotona oleminen tuli vaikeaksi. Välillä ahdistuksen tunne asettui rinnan päälle niin, että hengitys tuntui salpautuvan. Aloin ymmärtää, että on asioita, joista voin tehdä kompromisseja, ja sellaisia, joista en voi, Rajala sanoo. Lyhyen eroprosessin aikana moni vanha tuttu lakkasi tervehtimästä Rajalaa, joka oli heidän silmissään perheenrikkoja ja synnintekijä. Toiset kehottivat häntä selvittämään asiat ja palaamaan avioliittoon. – Vanha kaveripiiri joutui uudelleentarkasteluun, jossa oikeasti tärkeät ihmiset jäivät ystävikseni. Kaikki ihmiset, jotka käänsivät minulle selkänsä, olivat seurakunnasta.

”

Jos saisin antaa yhden neuvon kymmenen vuotta nuoremmalle itselleni, se olisi yksinkertainen: puhu. Rajala käsittelee kirjassa myös lapsuudenkotiaan, joka ei tarjonnut parisuhteen ja yhdessä viihtymisen mallia. Isän ryyppyputket varjostivat perheen elämää vanhempien eroon saakka. Eron jälkeen äiti teki kolmea työtä elättääkseen kaksi kasvavaa poikaa. Isän ja lasten yhteydenpito jäi vähiin. – Jossakin vaiheessa olin vihainen, katkera ja pettynyt, mutta pääsin niiden tunteiden yli kirjoittamisen jälkeen. Mielestäni isäsuhteeni ei ole vaikuttanut minun ja omien lasteni väliseen suhteeseen. PIINAAVA SYYLLISYYDENTUNNE oli suurin syy miehille suunnatun erokirjan tekemiseen. Rajala kuvaa syyllisyyttä helvetilliseksi tunteeksi, joka esti häntä pääsemästä elämässä eteenpäin. Sen fyysisiin oireisiin kuuluvat puristava tunne pallean seudulla tai rintakehässä, kiristävä vanne pään ympärillä, kehon pistely, kuumotus ja hikoilu sekä kuvotus ja pahoinvointi. – Syyllisyydentunteet liittyvät ennen muuta siihen, että olen vienyt lapsiltani mahdollisuuden ydinperheeseen. Lisäksi asetin ex-vaimoni henkisesti erittäin raskaaseen tilanteeseen, Rajala sanoo.

Syyllisyys aktivoituu tavallisissa tilanteissa, kuten silloin, kun hän ei pysty olemaan läsnä vanhempien lastensa koulun joulujuhlassa. Rajala kokee myös voimakasta häpeää siitä, millä tavalla toimi ensimmäisen avioliittonsa päättymisvaiheessa. Rajala kokee, että entinen puoliso on jättänyt vuosien takaiset tapahtumat taakseen. Myös lapset ovat antaneet isälleen anteeksi, mutta Rajala itse ei ole pystynyt armahtamaan itseään. Oman tarinan kirjoittaminen, avioeroihin liittyvän tiedon hankkiminen ja kirjaan liittyvät eronneiden miesten haastattelut johtivat prosessiin, jossa anteeksi antaminen itselle on tullut vähitellen todeksi. Syyllisyys on muuttunut katumukseksi, jossa on mukana myötätuntoa itseä kohtaan. – Tein ratkaisuja sillä ymmärryksellä, joka oli tuolloin käytettävissäni. En kadu avioeroa, mutta sitä kadun, että en hakenut itselleni apua jo ennen eroa. TÄNÄÄN MONI ASIA Tuomas Rajalan ja hänen läheistensä elämässä on hyvin. Rajala on nyt toisessa avioliitossaan ja hänellä on kahdesta avioliitosta yhteensä neljä lasta. Vanhemmat ja nuoremmat lapset ovat toisilleen tärkeitä. Ensimmäisestä avioliitosta syntyneet lapset eivät osaa ikävöidä ydinperhettä, jota heidän elämässään ei ole ollut. Lapsilla on kaksi kotia, joissa on heitä rakastavia aikuisia. – Se tuntuu yhä raskaalta, että vanhemmat lapset joutuvat kaipaamaan toista vanhempaansa. Olemme puhuneet tästä paljon lasten kanssa ja käyneet läpi sitä, että kaipaus on myös hyvä asia, Rajala sanoo. Miesten erotarinoiden lisäksi Isävuoro sisältää tiiviin tietopaketin maailmasta, joka odottaa miestä avioeron jälkeen. Rajala käsittelee muun muassa talouden järjestämistä eron jälkeen ja suhteen rakentamista lapsiin sekä vaikeita tilanteita, joissa lähivanhempi – useimmiten äiti – pyrkii vaikeuttamaan lapsen suhdetta toiseen vanhempaan. Rajalan mukaan mies joutuu näissä tilanteissa usein altavastaajan asemaan. Rajala haastaa myös pohtimaan, milloin avioero on oikea päätös ja milloin kannattaa vielä ponnistella suhteen pelastamiseksi. Jos Rajala saisi antaa yhden neuvon kymmenen vuotta nuoremmalle itselleen, se olisi yksinkertainen: puhu tunteistasi. Puhu ystäville, puhu sukulaisille, puhu ammattiauttajalle. Puhu toisten miesten kanssa, jotka ovat kokeneet saman. – Moni eronnut mies kuvittelee kokevansa ainutkertaisia tunteita, jollaisia kukaan muu ei tunne. Ajattelemme, että kenestäkään muusta ei voi tuntua näin pahalta, eikä kukaan muu koe näin syviä häpeän ja arvottomuuden tunteita. Rajalan mielestä päättynyttä ihmissuhdetta kannattaa käsitellä myös entisen puolison kanssa, jos se on mahdollista. Mitkä asiat hän koki suhteessanne myönteisiksi ja mitkä vaikeiksi? Rajala uskoo, että hänen elämänsä olisi ollut helpompaa, jos hän olisi surrut eroaan ja käsitellyt syyllisyydentunteitaan heti eron jälkeen. – Ilman tunteiden käsittelyä kannamme edellisen suhteen taakat suoraan seuraavaan. Kun käsittelemme avioeroon liittyvät tunteet, meidän ei tarvitse toistaa seuraavassa parisuhteessa samoja virheitä, vaan voimme tehdä uusia. ■

Kirkko ja kaupunki | 29.8.2019

Kuinka kestäisimme toisiamme? Temperamenttierot näkyvät jännitteinä ja kahnauksina läheisissä ihmissuhteissa. Työelämässä niillä ei pitäisi olla merkitystä. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS PAULI SALMI

oinen saa stressioireita melusta, keskeytyksistä ja jatkuvasta ärsyketulvasta, toinen taas jo ajatuksestakin, että joutuisi olemaan ilman seuraa jossakin, missä tapahtumat ovat pelkkää linnunlaulua ja laineiden liplatusta. Toinen tarvitsee rauhaa, toinen hakee jännitystä. Toinen on introvertti, toinen ekstrovertti – mutta tuskin kukaan meistä on puhtaasti kumpaakaan. – Introversion ja ekstroversion taustalla on aivojen ja keskushermoston erilainen viritystila. Kärjistäen voisi sanoa, että introvertin pää on niin täynnä ärsykkeitä, että hänen pitää rauhoittaa ympäristö, ja ekstrovertin pää on niin tyhjä, että hänen täytyy jatkuvasti hakea ärsykkeitä ympäristöstä. Kumpikin tavoittelee toiminnallaan tasapainoa, sanoo psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen, joka tunnetaan erityisesti temperamenttia käsittelevistä tutkimuksistaan. Introversio ja ekstroversio kuuluvat temperamenttipiirteisiin. Temperamenttipiirteet ovat synnynnäisiä ja varsin pysyviä, ja niitä on useita muitakin. Ne näkyvät esimerkiksi tunteiden ilmaisussa, keskittymiskyvyssä ja aktiivisuudessa. Juuri temperamentti selittää, miksi jotkin asiat ovat ihmiselle luontevampia ja helpompia kuin jotkut toiset. Temperamenttiaan ei voi muuttaa, mutta Keltikangas-Järvisen mukaan sen mukaisesti ei tarvitse – eikä aina saa tai voikaan – toimia. – Se, kuinka ihminen käyttäytyy ja toimii, on kasvatuksen ja oppimisen tulosta. Kasvatushan tarkoittaa sitä, että lapsen käyttäytymistä muutetaan: temperamentin aikaansaamaa käytöstä ohjataan kohti keskiarvoa ja sovittujen normien mukaisiksi. Muuten tämä olisi melkoinen villi länsi, KeltikangasJärvinen sanoo. Siksi hänen mielestään on virheellistä ajatella, että ihminen ei voi itselleen mitään, koska on syntynyt tietynlaiseksi. – Silloin haetaan lupaa sille, että saanhan olla kenkku ihminen, koska minulla on tällainen temperamentti. Otetaan esimerkiksi ihminen, jolla on hyvin matala ärtymiskynnys, eli hän provosoituu helposti, ja korkea intensiteetti, eli hän osoittaa tunteensa voimakkaasti. Jos tällainen ihminen riehuu pienimmästäkin asiasta, siitä ei pidä syyttää temperamenttia vaan kotikasvatuksen puutetta. TEMPERAMENTTI EI SIIS ole kohtalo, ja Keltikangas-Järvinen muistuttaa, että se ei myöskään ole koko ihmisen

persoonallisuus. Siksi hänestä tuntuu kummalliselta, että viime aikoina on oltu hyvin kiinnostuneita siitä, kuinka introvertit ja ekstrovertit toimivat työelämässä, vaikka työn kannalta paljon olennaisempia ovat älykkyys, asiantuntemus, kokemus ja koulutus. – Mitä vaativammasta tehtävästä on kysymys, sitä vähemmän temperamentilla on merkitystä. Työntekoon vaikuttavat paljon enemmän kognitiiviset kyvyt, esimerkiksi ongelmanratkaisu, informaation prosessointi ja tilanteiden analysointi. Työpaikalla pitäisi olla selvät tavoitteet ja toimintamallit: näin tehdään ja näin käyttäydytään. Jos temperamentti saa vaikuttaa liikaa, kyse on huonosta johtamisesta, Keltikangas-Järvinen sanoo.

”

INTROVERTIN PÄÄ ON NIIN TÄYNNÄ ÄRSYKKEITÄ, ETTÄ HÄNEN PITÄÄ RAUHOITTAA YMPÄRISTÖ.

– Paljon enemmän temperamentti vaikuttaa yllättävissä tilanteissa, vapaa-ajalla, kotona ja läheisissä ihmissuhteissa. Silti koskaan ei kysytä, kuinka introvertti kestää ekstroverttiä aviopuolisoa. Pian kysytään. Sitä ennen kuitenkin kurkistetaan sinne työpaikalle. Kun juuri on puhuttu introvertin pään kohinasta ja hiljaisuuden tarpeesta ja toisaalta siitä, että jokainen pystyy toimimaan myös temperamenttiaan vastaan, mitä introvertille tapahtuu, jos hänet laitetaan työskentelemään avokonttorissa? – No, avokonttorit eivät ole kenellekään hyviä. Ne laskevat kaikkien työkykyä. Introvertti voi työskennellä hälyssä, mutta jos sitä jatkuu kauan ja jos melutaso on korkea, siihen liittyy kuormittavuuden takia sairastumisriski. Toisaalta introvertilla on kyky hautautua sisäiseen maailmaansa, ja jos hän saa kuulokkeet korvilleen, hän pystyy keskittymään. Muut ihmiset ympärillä eivät ole hänelle samanlainen ärsyke kuin ekstrovertille. – Itse asiassa tutkimusten mukaan avokonttori laskee enemmän sosiaalisten ihmisten työkykyä sen takia, että he koko ajan seuraavat, mitä muualla tapahtuu ja haluavat olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. He kyllä viihtyvät, mutta työnteon kustannuksella, Keltikangas-Järvinen kertoo.

PALATAAN KYSYMYKSEEN, kuinka introvertti kestää ekstroverttiä puolisoa. – Joskus aika huonosti, KeltikangasJärvinen vastaa. – Olen monesti sanonut, että kukaan ei mene temperamentin takia naimisiin, mutta hyvin moni eroaa sen takia. Se, että arki ei suju, johtuu usein temperamenttien törmäyksistä, joita ei tunnisteta eikä osata käsitellä oikein. Erilainen rauhan tai seuran tarve ei ole ainoa kitkaa aiheuttava asia. Voi olla, että toinen harkitsee ja punnitsee ja innostuu hitaasti. Toinen taas on nopea käänteissään. Toinen voi olla mielestään tarkka ja suunnitelmallinen ja pitää impulsiivisemman kumppanin tapaa tehdä asiat ennalta-arvaamattomana ja järjestäytymättömänä. Se impulsiivisempi osapuoli taas ajattelee hoitavansa monta asiaa samalla kertaa ja pitää kumppaniaan jäykkänä ja joustamattomana. Joku myöhästyy aina tai unohtaa, mitä on sovittu. Joku varmistaa ja tarkistaa ja huolehtii loputtomasti. – Arjen harmaus on täynnä juuri tällaisia asioita, mutta ne täytyy osata pistää oikeaan mittakaavaan. Kannattaa muistaa, ettei kenenkään temperamentti muutu moittimalla – vaikka sitä on kyllä yritetty. Ja toiseksi: jos jollekulle on luontevaa toimia jollakin tavalla, hän ei tee niin kiusatakseen, vaan koska hänelle on vaivan takana toimia toisin. Niille, jotka eivät halua jatkuvasti riidellä arkisista asioista, Keltikangas-Järvisellä on neuvo. Neuvo ei ole tasapuolinen eikä reilu, sillä kun temperamentteja on jaettu, lahjat eivät ole menneet reilusti tai tasan. Toinen on saattanut saada temperamentin, jonka kanssa eläminen on tasaisempaa, helpompaa ja kevyempää. Toisenlaisen temperamentin kanssa syntyneelle taas pienetkin asiat saattavat olla elämän ja kuoleman kysymyksiä. Ja nyt se neuvo. – Ensinnäkin joustetaan siihen suuntaan, mikä on yleinen odotusarvo yhteiskunnassa. Toiseksi, jos toinen on hirveän sensitiivinen, toinen yrittää ottaa sen huomioon. Jos esimerkiksi toinen kärsii epäjärjestyksestä, se, jolle järjestyksenpito on vaikeaa, ryhtyy pitämään järjestystä. Tämä siksi, että siisti kärsii hirveästi sotkusta, mutta epäsiisti taas ei kärsi siitä, että on siistiä. LIISA KELTIKANGAS-JÄRVISEN uusin, tänä keväänä ilmestynyt kirja käsittelee ujoja ja introvertteja. Arkipuheessa ujous ja introverttius käsitetään usein samaksi asiaksi, sillä niissä on joitakin yhteisiä piirteitä. Ujo ja introvertti molemmat voivat vaikuttaa varautuneilta ja syrjäänvetäytyviltä.

29.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

– Mekanismi on kuitenkin hyvin erilainen. Uudessa ja yllättävässä tilanteessa ujo salpautuu hetkeksi. Hänelle tulee epämiellyttävä tunne. Hän ei heti tiedä, mitä sanoa, eikä nauti siitä tilanteesta. Tutussa ympäristössä ujo ei ole ujo ollenkaan – eikä ujo myöskään istu yksin sohvalla ja ujostele. Ujo voi olla hyvinkin sosiaalinen ja haluta ihmisten seuraan. Introvertti ei salpaudu, mutta hänellä on koko ajan tarve hakea rauhaa. Hän viihtyy yksin eikä ole kovin seurallinen. Toki sama ihminen voi olla sekä ujo että introvertti, mutta ei välttämättä. Keltikangas-Järvistä on usein kutsuttu ujojen puolustajaksi, mutta hän toteaa olevansa titteliin äärimmäisen kyllästynyt. – Koska eiväthän ujot tarvitse puolustusta. Minä olen vain kertonut tutkimusten tuloksia, mutta se koetaan puolustamiseksi. Siinä näkyy, kuinka negatiivinen stigma ujouteen nykyisin liittyy. Keltikangas-Järvinen kertoo esimerkin. Eräässä amerikkalaisessa kyselytutkimuksessa tiedusteltiin, millaisia ujot ihmiset ovat. Tulos oli tyly: lihavia, tyhmiä ja laiskoja. Aina ei ole ollut näin. KeltikangasJärvisen mukaan ujoudesta on alettu puhua ongelmana vasta muutaman kymmenen viime vuoden aikana. – Esimerkiksi suomalaisessa maatalousyhteiskunnassa ujoutta ei oikeastaan ollut olemassa, sillä ujoushan ei ole tila, joka vallitsee koko ajan, vaan se on reaktio tietyssä tilanteessa. Kun ihmiset elivät ympäristössä, jossa he tunsivat jokaisen, ei tullut ennakoimattomia sosiaalisia tilanteita, joissa ujous olisi tullut näkyviin. Ujoutta ei tunnistettu, koska sillä ei ollut merkitystä. JOS UJOUS on ongelma, se on Keltikangas-Järvisen mukaan sitä vain ujolle itselleen. – Ujo ihminen ei aiheuta ongelmia muille. Ujot eivät ole röyhkeitä tai aggressiivisia, eivätkä he eivät kiusaa tai riitele vaan ovat vastuuntuntoisia. Nämähän ovat positiivisia asioita, ja siksi ihmettelen, miksi ujoja suorastaan syrjitään. Keltikangas-Järvinen lisää, että myös ujouden seurauksia voi ohjata kasvatuksella. – Ujous on asia, jonka lapsi saa syntymälahjaksi, mutta se, mitä ujoudesta seuraa, on kokonaan kasvattajien käsissä. On tärkeää, ettei lähdetä vahvistamaan ujoutta vaan annetaan keinoja sosiaalisia tilanteita varten. Niitä voi harjoitella vielä aikuisenakin, jos oma ujous vaivaa. – Mutta ensiksi voi kyllä miettiä, mitä haittaa ujoudesta on. Mistä loppujen lopuksi on jäänyt paitsi ujouden vuoksi vai kuvitteleeko vain, mitä kaikkea ihanaa olisi tapahtunut, jos ei olisi ujo? Ujoudesta voi tulla myös veruke: en voinut, koska olen näin ujo. Vaikka todellisuudessa olisi aivan hyvin voinut, kun olisi vain päättänyt ja ottanut vastuun itsestään. ■ Liisa Keltikangas-Järvinen: Ujot ja introvertit (WSOY 2019).

Osa 38

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

29.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Teatterineuvos Ritva Oksanen täytti 16. kesäkuuta 80 vuotta. Rakasta minut vahvaksi on Oksasen 80-vuotisjuhlaesitys, joka nähdään 5.–29.9. Aleksanterin teatterissa. Juhlanäytöksessä Oksanen esittää Aino Suholan kirjoittamia tekstejä ja laulaa lauluja elämänsä varrelta. Säestäjänä Pedro Hietanen.

Aamuisen hartauden jälkeen Ritva Oksanen ottaa asiat vastaan sellaisina kuin ne tulevat.

Antaa aamun valjeta Ritva Oksanen on aloittanut päivänsä 35 vuotta panemalla kätensä ristiin.

Kun kahvi on valmista, hän istuu pöydän ääreen ja syö aamiaisen.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JUSSI HELTTUNEN

amuisin Ritva Oksanen venyttelee sängyssä ja miettii, miten päivä lähtee käyntiin. Hän ei ole huonotuulinen tai äreä, mutta hän on huomannut vanhemmiten heräämisen kestävän kauemmin kuin aiemmin. Nuorena hän pomppasi aamuisin ylös sängystä heti herättyään, ja sitten hän oli jo menossa. Ennen Oksanen oli pikamoottori, nykyisin purjevene. Hän antaa aamun valjeta rauhassa. Oksanen nousee, liikuskelee, ottaa lehden eteisen lattialta ja menee yöpaidassaan keittiöön. Hän laittaa kahvin tulemaan ja vilkaisee lehdestä, mitä on tapahtunut.

Itsensä tutkiminen

ISTOCK

Taivaan tähden

1.9.

HERÄTTELYN JÄLKEEN Ritva Oksanen ottaa esiin Jumala puhuu -mietelmäkirjan ja avaa sen alkavan päivän kohdalta. Kirjassa on ajatus vuoden jokaiselle päivälle. Oksanen on lukenut sitä aamuisin 35 vuoden ajan. Nyt hänellä on menossa kirjasta jo viides kappale. Kun käytössä oleva kirja on aivan rispaantunut ja niin täynnä hänen omia merkintöjään, ettei sinne mahdu enää kirjoittamaan mitään eikä alleviivauskaan enää onnistu, hän hankkii uuden. Kirjasta Oksanen saa johdatusta päivään. Hänelle tulee sellainen olo, että Jumala on hänen kanssaan ja varjelee häntä. Aamuhetkensä lopuksi Oksanen laittaa kädet ristiin. Hän rukoilee lastensa, lapsenlastensa, ystäviensä ja kaikkien niiden puolesta, jotka ovat häneltä esirukousta pyytäneet. Sitten hän laittautuu ja lähtee kotoaan Töölöstä kävellen teatteriharjoituksiin.

HILJENTYMINEN AAMUISIN antaa Ritva Oksaselle rauhan. Jos joskus käy niin, että hänen pitää olla vaikka aamuseitsemältä jossakin eikä hän ehdi lukea ja rukoilla, hänestä tuntuu, ettei päivä lähde kunnolla käyntiin eikä rauhaannu. Kiireisinä aamuina hän voi kyllä rukoilla autolla ajaessaan, mutta se ei ole sama kuin aamuinen hetki kotona. Ja jos aamu ei ala rauhassa, Oksanen menee päivän mittaan koko ajan asioiden edelle. Aamuisen hartauden jälkeen hänen on helpompi ottaa asiat vastaan sellaisina kuin ne tulevat, kiirehtimättä. Päivä saa tulla ja mennä. Mietelmäkirja on aina Oksasen mukana. Kesämökilläkin Petäjävedellä päivä alkaa sen kanssa. Paitsi kerran kesällä Oksanen heräsi ihmetykseen. Vesi oli lämpimämpää kuin ilma. Sumu nousi järven pinnasta ja ulottui pilviin asti. Hän käveli kohti rantaa, missä joutsenet poikasineen nousivat lentoon ja kuikat sukeltelivat. Jänis hyppi pihan poikki. Ihminen kiitti ihanasta paikasta, jossa hän sai olla. ■

Kova vai hyvä? JUMALAA EI kristillisen käsityksen mukaan auta lepytellä tekemällä hyvää eikä häntä voi miellyttää elämällä ihmisiksi. Kristillisellä kielellä sellainen on omaa vanhurskautta. Omiin ansioihin haluaa vedota se, joka ei tunnista ihmisen ja Jumalan eroa. Me poloiset kun olemme kuivettunutta joutomaata. Jos jollakin syrjällä savi työntäisikin vihreää, puolinaisuutemme polte paahtaa sen jo kohta. Ihan yhtä huono juttu on keskittyä kelvottomuuteensa niin, että jättää lähimmäisen tarpeet Jumalan tai muiden huoleksi ja käyttää parhaat voimansa oman vaatimattomuutensa tai vakaumuksensa hi-

omiseen. Naapurin yksinäisyyttä tai syrjityn tuskaa ei paranna hartainkaan rukous. Hyvää pitää tehdä ja ihmisiksi elää yhteisen paremman elämämme takia. Tarvitsemme toisiamme. Toisissa katselen, kuuntelen ja rakastan elämää ja Jumalaa. Toisten kanssa katson itseäni peiliin ja näen, millainen olen. Kova sydän ei jousta. Toisen hätä ei muovaa sitä uuteen asentoon. Myötätunto ei suurenna sitä eikä kiihkeä onni mahdu virtaamaan siinä. Hyvä sydän ei ole syntymälahja. Sitä on kasvattanut yhdessä elämisen vaiva, suostuminen lähemmäs kuin itsekäs mieli sallii, sit-

keä asettuminen vuoroin auttajan, vuoroin autettavan osaan. Itseäni suurempi hyväksyvä katse on pehmittänyt sen pinnan.

Hyvä sydän ei ole Jumalan edessä kovaa parempi. Ihmisten kesken se on.

KAISA RAITTILA

NISKAT JUMISSA? LIHASKIPUJA? JALKAVAIVOJA?

Relaxant -voiteista saat tehokkaan helpotuksen lihasvaivoihin ja särkyihin!

Detria Relaxant® Magnesium Black Ice Testiryhmän kokemuksen mukaan tehokkain kylmävaikutus! Lisäksi tuotteen sisältämä magnesium antaa pitkäkestoista hoitoa ja suojaa lihaskramppeja vastaan. Turveuute parantaa verenkiertoa paikallisesti auttaen lihaksistoa palautumaan. • Eukalyptus- ja mentoliöljyt viilentävät välittömästi sekä lievittävät kipua. • Geelin sisältämä ainutlaatuinen turvemagnesiumseos on rikas mineraalien lähde.

Magnesium Black Ice tehosi testiryhmään

TESTAA JA TOTEA ITSE!

Detria Relaxant® Lihastenrentouttaja nopeuttaa lihasten palautumista

• tehokas apu niin aktiivi-urheilijoiden ja –liikkujien kuin päätetyöskentelijöidenkin lihashuollossa • auttaa mm. lihaskramppeihin, niska- ja hartiavaivoihin, kolotuksiin ja rasitusvammoihin • sopii myös lasten kasvukipuihin

Detria Relaxant® Jalkavoide on laskimoverenkiertoa tukeva voide, joka

• hoitaa ja rauhoittaa väsyneitä, turvonneita ja pakottavia jalkoja • helpottaa suonenvetoja, jalkojen laskimovaivoja ja pakotusta sekä suonikohjukipuja • lämmittää palelevat jalat

91%

Sai merkittävän avun lihaskipuihin. ”Hyvä tuote kokonaisuudessaan. Helppo käyttää, levittyy hyvin, ei jätä tahmaiseksi, kuivuu nopeasti! Suosittelen jatkossa muillekin. Tehoaa lihaskipuihin – mikä on kuitenkin se pääasia!” Relaxant Black Ice testiryhmä (27 vastaajaa) tammikuu 2018

Jalkoja on krampannut, koska töissä joutuu kävelemään pitkiä matkoja ja olemaan muutenkin paljon jalkojen päällä. Kipuja oli pohkeissa ja jalkapohjissa, jotka olivat ihan kuin tulessa. Kokeilin Relaxanttia ensimmäisen kerran jo kymmenen vuotta sitten ja huomasin hyvin pian sen auttavan. Ennen jouduin aina töistä lähdettyäni ottamaan särkylääkettä, mutta nykyisin tarvitsen vain Relaxanttia! Laitan sitä

Detria Relaxant® Magnesium - lihasten rentoutukseen

Nopeuttaa särkevien lihasten rentoutumista, vilkastuttaa lihasten aineenvaihduntaa, ehkäisee lihaskramppeja sekä lihasten jäykkyyttä. Relaxant Magnesium on fysioterapeuttinen valmiste, joka tukee kehon omien korjaus- ja huoltojärjestelmien toimintaa.

Kotimaiset Relaxant-voiteet löydät apteekeista, terveys- ja luontaistuotekaupoista sekä www.relaxant.fi

päivittäin aina siihen paikkaan, joka kulloinkin on kipeä. Aikaisemmin minua kiusasivat myös levottomat jalat, mutta nyt sekin vaiva on kokonaan kadonnut. -Hannele 52 v.

www.detria.fi

MENOT 29.8. – 1 2.9.

kalaisille pe 30.8. ja 6.9. klo 17.30– 20.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 3.9. ja 10.9. klo 9–11.30. Seurakunnan seniorit (ent. vanhemman väen piiri) ke 11.9. klo 10–12.

KASTETTU Sara Maria Parhiala, Iiris Aurora Suomi, Nuuti Oliver Heinonen, Anttoni Oscar Keltanen, Nella Aurora Anneli Vihavainen, Alyssa Jade Adele Ahjokannas, Tuomas Niko Ilari Tumanoff, Ilona Sofia Weckström, Minttu Olivia Hokkanen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Ville Oskari Johannes Jääskeläinen ja Katriina Koskinen.

HAUTAAN SIUNATTU Lembi Kovru 89 v, Maija-Liisa Kortesaari 76 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi Rekolan kirkolla 29.8. ja 5.9. sekä Asolan seurakuntatalossa 12.9. to klo 11–13 p. 09 830 6707 Diakoniapäivystys: 1.8.- 5.9. päivystys vain Rekolan kirkolla to klo 10–11.30 Soittopyynnöt p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Ukulelen alkeiskurssi to 29.8., 12.9. klo 18–19.30 (ei 10.10.) Tied. noora. hultin@evl.fi. Lapsiperheiden olohuone ma 26.8. klo 9–14 ja ti 27.8. klo 9–11. Ma-puuroaamiainen klo 9–10.30, hinta 1 e/ annos, ti 3.9. alk. Kirkkomuskari klo 10.30. Taidekerho 5–9 v. ti klo 13 (ajalla 27.8.–22.10., 7 kertaa) Ilm. petri. piirainen@evl.fi tai 050 573 6328. Messu ja kerhonohjaajien siunaaminen su 1.9. klo 10, Ben Ahlroos, Noora Hultin ja Kirsi Jokinen. Silmukka Siskot -ryhmä ke klo

9.30. Lautapelikerho 5–8 v. ke klo 14 (ajalla 4.–18.9., 3 kertaa). Ilm. petri. piirainen@evl.fi tai 050 573 6328. Open Doors, nuorten avoimet ovet ke klo 18. Avoin raamattupiiri ke klo 18.30. Rekolan Pyhän Andreaan kirkon kuoro ke klo 18.30–20. Kuoro laulaa kirkkomusiikkia monessa eri genressä. Nuotinlukutaitoa ei tarvita. Tied. noora.hultin@evl.fi. Diakoniapäivystys to klo 10–11.30. Diakoniakahvila toistaiseksi tauolla. Raamattu- ja keskustelupiiri to 5.9. klo 13. Messu ja vapaaehtoisten siunaaminen su 8.9. klo 10 Laura Maria Latikka ja Noora Hultin. Messun jälkeen myyjäiset ja soppalounas diakoniaja lähetystyön hyväksi. Pyhäkoulu su 8.9. alk. klo 10. Yläovet auki ma 9.9. alk. klo 17. Maksuton iltapala ja sauna. Omat saunatarvikkeet. Lyhyt hartaus kirkossa. Yhteistyössä Yhteisen Pöydän kanssa. Tied. 050 329 0361/ Sannamari. Ukulelen jatkokurssi to 12.9. ja 26.9. ja pe 4.10. klo 18–20, sekä messu su 6.10. Ohj. Sirkku-Liisa Niemi. Lisätietoa nettisivuilla. Ilm. kouluikäisten harrastekerhoihin vkolla 35. Ilmoittautumisohjeet nettisivuilta vantaanseurakunnat.fi/ rekolan-seurakunta Tytöt ja pojat -kohdasta vkon 34 aikana. Kerhot alkavat viikolla 37. Kymppisynttäreille ilm. 6.9. mennessä kirsi.jokinen@evl.fi: lapsen nimi, erityisruokavaliot, huoltajan nimi ja puh.nro. Kymppisynttärit ti 24.9. klo 17–18.30 Rekolan seurakunnan v. 2009 syntyneille jäsenille. Ohj. Taika-Petterin esitys, lasten omaa taiturointia, herkuttelua ja rukous.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 050 573 6329 Ystävämessu / Friendship Mass su 1.9. klo 16. Jaakko Hyttinen, järj. Rekolan, Korson ja Tikkurilan srk:t/ Arabiankielinen työ/Hagar Mathias p. 046 529 2428 mathias.hagar@gmail. com. Lasten oma päiväkerho 3–5 v., 3xvk. Tied. 050 573 6328/Petri. Kerho on ilmainen! Maalaus- ja taideryhmä ma klo 10–12. Ohj. Anu. Materiaalimaksu 10 e/syyskausi. Tied. 050 553 8459/ Irma. Ötökkäkerho 5-6v, ma klo 14–16, ajalla 26.8.–7.10, 7 kertaa. Ilm. petri. piirainen@evl.fi tai 050 573 6328. Työikäisten raamattupiiri ma 2.9. klo 18–19.30. Lapset ovat tervetulleita.

Bible study group – englanninkielinen raamattupiiri tiistaisin klo 18–19.30 (vuoden loppuun). On Tuesdays at 6pm–7.30pm. The topic will be the Gospel of St. John from the beginning onwards. Coordinator: Juha Kaunismaa, tel. 045 120 9212. Asolan avoin perhekerho ja muskari ti 27.8. klo 9–12. Muskari 3.9. alk. klo 9.30. Vauvoille ja huoltajille, kahvi- ja teetarjoilu. Kipuryhmä ti 3.9. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville. Ohj. Jorma Kuusijärvi. Tied. 050 573 6329/Irene. Saviryhmä ke 4.9. klo 12. Pienimuotoisia savitöitä, ohj. Marika Säppi. Materiaalimaksu 12 e/lukukausi. Tied. 050 573 6329/Irene. Asolan Silmukkaryhmä to klo 16. Seniorikahvila ma 9.9. klo 13. Asolan Ankkuri -aamupala to 12.9. alk. klo 9–11. Maksuton, yhteistyössä Yhteisen pöydän kanssa. Yksinhuoltajaperheiden ilta to 12.9. klo 17.30 Lastenhoito järjestetty. Pieni iltapala. Tied. 050 342 6155/ Siru. Asolan arabiankielinen työ la–su, tied pastori Ramez Ansara p. 050 304 1689.

MUUALLA Rekolanmäen koulun kuoro to klo 12. Ohj. Rekolan kanttori. Kaikki tervetulleita uskontokunnasta riippumatta. Laulamme uskontoon liittymättömiä lauluja. Kun lauletaan kirkkolauluja, vanhemmilta on kysytty tähän lupa. Nuorten sähly Rekolanmäen koululla to 5.9. alk. klo 16–17. Oma maila ja liikuntaan sopivat vaatteet. Yhteiskristillinen rukouspiiri pe 6.9. alk. klo 19 Rautkalliontie 4, kerhotila. Toivoa naisille/Hanna-rukouspiiri ma 9.9. klo 18–19.30 Lampiranta, Tertunkuja 4 B. Puutarhapiirin omakustanteinen retki Maunulan puistoihin ti 10.9. Tapaaminen klo 12 Maunulan uurnalehdon P-alueella. Opas Tuovi Lehtinen. Vanhemman väen iltapäivä Havunneulassa ti 10.9. klo 12. Paimenentie 2. Luontoretki Myllynrannan maisemiin ke 11.9. klo 12. Lähtö Havukosken koulun parkkipaikalta. Eväät retken jälkeen Rekolan kirkolla. Yhteistyössä Tikkurilan ja Rekolan seurakunnat, Vantaan Maahanmuuttajapalvelut ja Silkinportin toimintakeskus. Koivukylän Vallaton Yö pe 6.9. klo 17–22 Koivutorilla. Srk:n teltassa mm. kasvomaalausta, polaroid-valo-

29.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

kuvausta. Mukana srk:n vapaaehtoisia ja työntekijöitä.

KASTETTU Elli Anna Lydia Kiiski, Leevi Olavi Tervo, Kasperi Max Korpelainen, Ella Katariina Lempinen, Inari Olivia Huuhilo.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Pekka Andreas Ruokonen ja Evamaria Pauliina Mäenpää, Jorma Tapio Väisänen ja Taija Marjut Felt.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–15. p. 09 830 6333. Kastevaraus myös sähköisesti: asiointi.vantaanseurakunnat.fi/baptism Kirkkoherranvirasto: Vernissakatu 4, avoinna ark. klo 9–15. p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Päivystävä pappi kesällä ma–ke ja pe klo 9–13 (Vernissakatu 4) to klo 11–14 (Pyhän Laurin kirkko) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Vernissakatu 4) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi Ajanvaraus myös nettisivuilta.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko auki 31.8. asti ma klo 12–18, ti–pe klo 10–18 sekä la–su tilaisuuksien mukaan. Kesäopas on paikalla ma– pe kirkon aukioloaikoina. Messu su 1.9. klo 12. Terhi Viljanen, Tuula Lapveteläinen, Terje Kukk, Jaakko Hyttinen. Syyskauden avajaismessu su 8.9. klo 12. Janne Silvast, Marja Eloranta, Terje Kukk. Pyhän Laurin kuoro. Vapaaehtoiset siunataan uuteen toimintakauteen. Messun jälkeen on kirkkokahvit pappilassa. Lauluyhtye Club For Five: Hiljainen Hetki to 12.9. klo 19. Akustinen kirkkomusiikkikonsertti, joka antaa mahdollisuuden rauhoittua ja hiljentyä. Club for Fivella on täysin uusi ohjelmisto, joka käsittää virsiä, hengellisiä lauluja ja muuta kirkkotilaan sopivaa laulumusiikkia. Keskeisenä ajatuksena rauhan ja toivon näkökulma. Liput 25 e.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223. Seurakuntien talon toiminta on siirtynyt tänne. Vauvatanssit to 29.8. klo 14.30– 15.30. Pienten paikka auki pe 30.8. klo 9–15. Perheiden olohuone. Kahvia ja keskustelukumppaneita pe 30.8. ja 6.9. klo 9.30–12. Yhteisöllinen aamupala seurustelun merkeissä. Aamuhartaus klo 9.30, aamupala tarjolla liukuvasti klo 12 saakka. Naisten rukouspiiri pe 30.8. ja 6.9. klo 18. Avoin rukouspiiri kaikille naisille. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 31.8. ja 7.9. klo 15. Kaikille avoin ylistys- ja laulupiiri. Messu su 1.9. klo 10. Marja Eloranta, Jyrki Kaukanen, Samppa Laakso. Perhekerho ma 2.9. ja 9.9. klo 9.30– 11.30. Israel-piiri ma 2.9. klo 18.30. Ajankohtaisia asioita Israelista, sanaa, rukousta ja yhteislaulua. Sukkelat sukankutojat ti 3.9. klo 10. Neulotaan yhdessä sukkia diakoniatyön ja Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Voit neuloa myös kotona, ja tuoda neulomuksesi tapaamiseen. Seurakunta tarjoaa langat. Lähetyksen päiväpiiri ti 3.9. ja 10.9. klo 13. Vieraana Mongolian nimikkolähettimme Mika Laiho. Vapaehtoinen kahviraha lähetystyölle. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 4.9. klo 13. Pienten paikka avoinna ke 4.9. ja 11.9. klo 16–19. Hanna-piiri to 5.9. klo 9.30–13. Kuntokävelyä, keskustelua ja rukousta. Pienten paikka auki pe 6.9. klo 9–15. Perheiden olohuone. Messu su 8.9. klo 10. Jyrki Kaukanen, Veikko Karhumaa, Iina Katila. Aamurukouspiiri ke 11.9. klo 8. Rukoillaan yhteisten ja omien rukousaiheiden puolesta sekä lauletaan. Gospel-lattarit ke 11.9. klo 19.30. Armollinen tanssitunti naisille. Sopii kaikille tanssijoille taustasta riippumatta. Tunnin hinta 5 e, tuotto lähetystyölle. Mukaan tanssikengät tai -tossut ja juomapullo.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Perhepäivä pe 30.8. ja 6.9. klo 9–14. Kerho isille ja lapsille ti 3.9. ja 10.9. klo 17.30–19. Mukavaa yhdessäoloa, leikkiä, askartelua, ja musisointia sekä iltapala 3e/perhe. Lapsikuoron harjoitukset ke 4.9. ja 11.9. klo 17–18.

Menokasvo

Voimaa yksinhuoltajaperheen arkeen

SIRPA PÄIVINEN

Yksinhuoltajaperheiden iltojen konkari Anna Iyen, miten aikoinaan osasit mennä mukaan yksinhuoltajien iltaan? – Varmaan silloin, kun seurakuntalehtemme oli vielä nimeltään Vantaan Lauri, siellä oli ilmoitus yksinhuoltajien ryhmästä. Näin sen ilmoituksen ja menin mukaan. En tuntenut ketään illoissa kävijää ennestään. Minkälaista yksinhuoltajuus on? – Minulla on neljä lasta ja teen vuorotyötä. Kaikki pyörii minun varassani ja vastuullani. Se on välillä aika raskasta. Siinä, että saan ja joudun tekemään kaikki päätökset yksin, on sekä hyvät että huonot puolensa. Kun on ollut vuosia yksinhuoltaja, oppii aika itsekkääksi, koska on tottunut järjestämään arjen yksin. Toisaalta tykkään siitä, että teen kaikki päätökset itse. Yhden vanhemman perheessä voi tulla ja mennä lasten kanssa niin kuin itse haluaa.

– Toivoisin toki, että lapsillani olisi toinen vanhempi mukana arjessa, mutta kun niin ei ole, on turha haikailla sen perään. Mikä sinua on vetänyt lähes 15 vuoden ajan mukaan Asolan seurakuntatalon yksinhuoltajaperheiden iltoihin? – Iltoihin osallistujat ovat kaikki aika lailla samanlaisessa elämäntilanteessa. On mukava keskustella toisten kanssa arjen haasteista ja kuulla, jos jollakin on ratkaisu itselle hankalaan tilanteeseen. Ryhmästä saa vertaistukea, ja vetäjämme, diakoniatyöntekijä Siru Rantanen on ryhmän sydän. Illan jälkeen on aina niin hyvä fiilis. NINA RIUTTA Yksinhuoltajaperheiden ilta to 12.9. ja to 21.11. klo 17.30–21 Asolan seurakuntatalolla, Asolantie 6. Lastenhoito järjestetty.

MENOT 29.8. – 1 2.9.

12 A Kirkko ja kaupunki | 29.8.2019

Rukouspiiri ke 4.9. ja 11.9. klo 18. Rukousta, Raamatun tutkimista, keskustelua ja laulua. Naisten lenkkisauna to 12.9. klo 18–20.30.

Oskari Lempinen; Elle Alessia Äijö, Luukas Sebastian Lundström, Julius Aaron Henrik Miettinen, Luka Veeti Jalmari Laukkarinen, Saaga Emilia Motrescu.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO

AVIOLIITTOON KUULUTETTU

Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 29.8., 5.9. ja 12.9. klo 9.30–11. Raamattu- ja lähetyspiiri to 12.9. klo 18. Raamattua ja lähetysasiaa teekupin ääressä. Lapset tervetulleita mukaan.

Jere Jalmari Christian Luoto ja SallaMarja Peltonen, Sami Henrik Matias Havukainen ja Krista Karoliina Hackzell.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Pop up Lorulaukku ma 2.9. klo 9–11. Tee kanssamme pieni retki lorujen maailmaan. Pop up Lorulaukku on tarkoitettu kaiken ikäisille lapsille aikuisen kanssa. Perhekerho ti 3.9. ja 10.9. klo 9.30– 11.30. Kerho kaikenikäisille aikuisille ke 4.9. klo 14.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 2.9. ja ma 9.9. klo 9.30–11.30. Pop up Vauvatanssit to 12.9. klo 14.30–15.15. Tule tanssimaan vauvasi kanssa ja kokemaan liikkeen ilo, aistimaan musiikkia monipuolisessa ääniympäristössä. Tapahtuma on suunniteltu sylivauvoille.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 3.9. ja 10.9. klo 9.30– 11.30.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Ei ammattilaisten töitä, mutta esim. lampun vaihto hoituu. Nikkaristi-välitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Kouluikäisten kerhokausi starttaa syyskuussa. Ilmoittautumiset vantaanseurakunnat.fi/tikkurilan-seurakunta > Tytöt ja pojat. Lisätietoja koululaisten syystoiminnasta: Merja Rantala, p. 050 526 9401. Kylväjän raamattupiiri ma 2.9. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs. Raamattua, rukousta ja keskustelua kahvin kera Vapaaehtoinen kahviraha lähetystyölle. Miesten saunailta ti 3.9. klo 17–21 Holman kurssikeskuksessa Nurmijärvellä, osoite Holmantie 10. Omat pyyhkeet mukaan. Kulku omilla kyydeillä. Saunomista, iltapala ja keskustelua. Iltapala 5 e. Avoin rukouspiiri ti 3.9. ja 10.9. klo 18.30 osoitteessa Annankalliontie 19 a / Ruoppa. Hertta kirkonrotta Jumbossa ke 4.9. klo 9.30–10. Malminiityn eläkeläiskerho ma 9.9. klo 13.30 osoitteessa Malminiityntie 16 B. Kerho kokoontuu joka toinen viikko.

KASTETTU Kaspian Lauri Anton Kontuvuori, Samuel Toivo Jeremias Niemi, Viljami Eino Matias Tuliainen, Viena Eeva Teresia Einämö, Samuel Antero Aapeli Prami, Frans-Emil Samuli Sarjovaara, Olivia Aada Rinne, Matias Eemeli Kolehmainen, Matias Viljami Kärkkäinen, Urho Ilmari Pitkänen, Aava Ilona Johannala, Lenni Taavi

HAUTAAN SIUNATTU Tuulikki Tellervo Karvonen 85 v, Anna Sanna Serafia Martikainen 85 v, Anja Hellevi Aro 83 v, Anja Ireene Raja 82 v, Pirkko Marjatta Rönkkö 77 v, Ismo Kalevi Mahla 27 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Rajatorpantie 8, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 11–13, p. 09 830 6419 Diakoniapäivystys: Virtakirkossa, Rajatorpantie 8, ti, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkossa ma klo 9–11, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8, p. 09 830 6429 Syvänmerensukeltaja – Juicen ”virsikirjan” helmiä to 29.8. klo 18. Lasse Halme & Deep Sea Divers. Sukelletaan Juicen syvällisiin kappaleisiin, tuttuihin ja tuntemattomiin helmiin. Laulut on valittu virsikirjan teemojen mukaisesti, mutta tuskin sopisivat virsikirjaan. Osana Myyrmäen taiteiden yön ohjelmaa. Vapaa pääsy. Messu su 1.9. klo 10. Papit Antti Isopahkala, Laura Sydänmaanlakka, kanttori Iisakki Seppä. Siioninvirsiseurat su 1.9. klo 14. Friends’ café Sun 1 Sep at 3–6 PM. Friends’ Café is a gathering to discuss and hear about different topics. You will have the chance to get to know new friends from different countries. Childcare organized. Toivon tuulet su 1.9. klo 15–18. Raamattupiiri Ilosanoma ma 2.9. klo 17.30–19. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 Kuohu. Kylväjä-ilta ke 4.9. 17.30–19.30. Mitä pakolaistyössä tapahtuu meillä Suomessa ja Euroopassa, Kylväjän pakolais-ja maahanmuuttajatyön koordinaattori Mikko Puhalainen. Kirjoituspiiri Kirjavat ke 4.9. klo 10–12. Käsitellään luottamuksen ilmapiirissä osallistujien tuottamia tekstejä yhdessä sovituista aiheista. Ilm. Sari Hongell, p. 040 723 6160. Isoskoulutus alkaa ke 4.9. klo 18–20. Seniorikerho 5.9. alk. torstaisin klo 13.30–15. Nuortenilta 5.9. alk. torstaisin klo 18–20. Vantaankosken seurakunnan kantaattikuoron avoimet ovet to 5.9. klo 18.30–20.30 Virtakirkossa. Uusia laulajia otetaan vastaan. Erityisesti tarvitsemme lisää alttoja ja miesääniä. Kuoro esiintyy messuissa ja seurakunnan muissa tilaisuuksissa. Tied. kanttori Ritva Holma, p.

050 573 3583. Bible journaling -ryhmä la 7.9. klo 13–15. Koristellaan ja visualisoidaan Raamattuja kuvilla ja väreillä. Ryhmää ohjaavat Hanna Hietala ja Helena Fyhr. Tied.Helena Fyhr, p. 050 380 6500, helena.fyhr@evl.fi. Messu su 8.9. klo 10. Papit Hannu Pöntinen, Margit Helin, kanttori Ritva Holma. Vapaaehtoisten siunaaminen tehtäviinsä. Toivoa naisille -rukouspiiri ma 9.9. klo 13–14.30. Israelpiiri ti 10.9. klo 18.30–20. Tuetaan Shalhevetjah-keskusta Jerusalemissa Suomen Lähetysseuran kautta. Miesten raamattupiiri ti 10.9. klo 18.30–20. Gospelsalsa ke 11.9. klo 16.30–17.30. Laulupaja ke 11.9.klo 18.30–20. Lauluja lähimmäisestä ja ystävyydestä. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Alfa-kurssi maanantaisin 16.9.–18.11. klo 18.30–20.30 Myyrmäen Virtakirkossa ja la 26.10. Martinristissä. Kurssi kristinuskon perusasioista. Tied. ja ilm. Markku Laakso, p. 040 862 1721, markku.t.laakso@gmail. com.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Perhemuskari torstaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kausi 60 e. Lasten lauluryhmä Kastehelmi harjoittelee Kivistön kirkolla keskiviikkoisin. 5–9-vuotiaiden ryhmä klo 17.15–18 ja yli 9-vuotiaiden ryhmä klo 18–19. Ilmoittautuminen paikan päällä. Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217. Vaatevarasto avoinna to 5.9. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726. Kivistön seurakuntakuoron harjoitukset 5.9. alk. torstaisin klo 18–19.30. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756. Vauvakerho perjantaisin klo 9–11. Hyvää ravintoa -messu su 8.9. klo 16. Kaikenikäisten yhteinen iloinen ehtoolliskirkko, jossa on tilaa leikille, laululle ja liikkeelle. Jokainen halukas lapsi tai aikuinen voi osallistua messun toteutukseen ehtoollisavustajana, tekstinlukijana, esirukouksen lukijana tai vaikkapa laulajana tai tanssijana. Riittää, että tulet Kivistön kirkolle ennen messua klo 15.30. Messun jälkeen iltapalaa. Papit Paavo Ranta, Oili Karinen. Kanttori Katariina Kopsa. Seniorikerho ke 11.9. klo 12.30–14.

MYYRMÄEN KIRKON PIHAKONTTI Uomatie 1 Perhemuskari tiistaisin 9.30–11. Kausi 60 e.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho ti 10.9. klo 12.30–14.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Seniorikerho to 12.9. klo 13–14.30. Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Kausi 60 e.

Kahvila Olotila maanantaisin klo 11–13.30. Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30. Martinristin raamattupiiri ti 3.9. klo 14–16. Martinlaakson seniorien korttelikerho keskiviikkoisin klo 13–15. Lepotila-meditaatio ke 4.9. klo 18.30–19.30. Ohjattu meditaatio, jossa yhdistelemme eri meditaatiotraditioita sekä käytämme apuna mm. visualisaatiota ja kuuntelevaa rukousta. Lepotila-meditaatioon ovat tervetulleita mukaan yhtä hyvin vasta-alkajat kuin jo pidempään meditaatiota harrastaneet.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Seniorikerho ke 11.9. klo 10–11.30.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20.

KANNU Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset keskiviikkoisin klo 11–13 p. 09 830 6426. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon. Vapaaehtoisten keikkapankki välittää kertaluontoista keikka-apua niille, joilla ei ole mahdollisuutta muuhun apuun. Vapaaehtoiset voisivat saattaa lääkäriin, kauppaan tai auttaa muiden asioiden hoidossa kodin ulkopuolella. Apu on maksutonta. Puhelinpäivystys torstaisin klo 9–11, p. 050 347 5749, muina aikoina voit jättää vastaajaan viestin. Viestit kuunnellaan päivystysaikana. Keikan järjestämiseen menee aikaa, joten varathan keikkasi ainakin viikkoa etukäteen. Lastenkirkko Viherpuiston asukaspuistossa, Vihertie 56d ma 2.9. klo 10–10.30. Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 14–15.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Muskari 3–6-vuotiaille maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Kotiraamattupiiri Erkki ja Kaisa Halmeella ke 4.9. klo 15–16. Tied. Kaisa Halme, p. 050 326 2882. Kivistön kyläjuhla la 7.9. klo 11–14 Aurinkokiven koululla. Seurakunta mukana.

KASTETTU Axel Eemeli Lehonmaa, Inga Unelma Kokko, Lukas Emil Kalervo Nieminen, Elia Nikolai Nuorala, Maxim Aleksi Ohtonen, Eino Samuel Ensio Kärkkäinen, Onni Mio Elmeri Sainio, Eevi Laura Maria Tujula.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Jesse Herman Pirhonen ja Elina Karoliina Heinonen, Jarkko Tapani Nikkilä ja Elisa Katariina Haapio, Eena Marita Kero ja Milla Karoliina Koivunen, Anton Johan Bernhard Nygård ja Karoliina Eeva Maria Teerikorpi-Hirvonen, Matthew Finlayson ja Suvi Maaria Rantasuomela.

HAUTAAN SIUNATTU Kirsti Margareta Petterson 91 v, Juho Eemeli Tihinen 78 v, Martti Viljami Haarala 78 v, Tyyne Mirjam Esteri Laitinen 73 v, Kari Keijo Kullervo Riski 65 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262. Sommaröppet ti–fr kl. 9–13, måndagar stängt vandasvenska@evl.fi. Diakonimottagning to kl. 10–11.30 (juni–aug)

HELSINGE KYRKA S:T LARS Högmässa sö 1.9 kl. 10 A. Paavola, A. Ekberg. Högmässa sö 8.9 kl. 10 M. Fagerudd. Välsignelse av frivilliga, kyrkkaffe i Bagarstugan.

VIRTA-KYRKAN, KUOHUSALEN Råtorpsvägen 8 Musiklek & babyrytmik, musikpedagog Heidi Åberg. Babyrytmik: 0-1 åringar med vuxen kl.14–14.30. Musiklek: 2-4 åringar kl.14.30–15 med vuxen. Höstterminen startar må 2.9. Anmälningar till heidielisa. aberg@gmail.com.

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Strömfåravägen 13 Dagklubb för barn i 2,5–6 års åldern alla vardagar utom onsdagar (förhandsanm.). Pysselcafé för barn i åk 3–6, ti och on kl. 13–17 (förhandsanm.). Familjecafé – kontakta Folkhälsan.

BAGARSTUGAN Ungdomskväll on 4.9 kl. 18. Ingen ungdomskväll on 11.9.

HELSINGGÅRD ViAnda-kören övar on kl. 12.

FERNISSAGATAN 4 (DICKURSBY) Morgonmässa on 4.9 kl. 9.

FOLKHÄLSANHUSET Veckomässa fr 6.9 kl. 14. De vackraste andliga sångerna DVAS med Anders on 11.9 kl. 14.15.

ÖVRIGT Motionsgruppen Må bra! start 5.9 kl. 13. Kontakt: Heidi tfn 050 330 1828.

DÖPTA Linnea Ida Helena Savimaa, Emilia Vilma Sjöström.

DÖDA Meri Irene Haavikkoaho 82 år, CarlAnders Gustaf Gustafsson 85 år, Birgitta Ingegerd Lindholm 99 år.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 29.8. – 1 2.9.

Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

SIRPA PÄIVINEN

Apua ja tukea

29.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen kohtaamispaikka pe 30.8. klo 9.30–11.30 Koskikeskuksessa, Vernissakatu 4. Aamuhartaus, aamupala klo 9.30–10 ja yhdessäoloa omassa tilassa. Vivavapaaehtoinen paikalla. Viittomakielinen messu su 1.9. klo 13 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 3.9. klo 12–14 Myyringissä, Liesitori 1. Lounas klo 12 Cafe Popolossa Myyringissä, hinta 7 e. Lounaan jälkeen yhdessäoloa neuvottelutilassa klo 14 asti. Viva-vapaaehtoinen paikalla. VAKU ry:n seniorikerho ma 9.9. klo 12–15 Koskikeskuksessa, Vernissakatu 4, kokoushuone Sypressi. Viittomakielinen perhekerho pe 13.9. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. kerros, Espoo. Lastenhoito klo 10–11. Pyhäkoulu lapsille.

NÄKÖVAMMAISILLE Naisten saunailta ma 5.9. klo 16–19 Länsimäen kirkon kerhohuoneessa, Kerokuja 9. Tarjolla saunan lisäksi voileipiä, kahvia ja teetä yms. Oma pyyhe mukaan. Miesten saunailta ma 5.9. klo 18–21 Länsimäen kirkon takkahuoneessa, Kerokuja 9. Tarjolla saunan lisäksi voileipiä, kahvia ja teetä yms. Oma pyyhe mukaan. Illan isäntänä Pentti Ahonen p. 041 544 0764. Hengellisen musiikin levyraati ma 9.9. klo 17–18.30. Kolmas linja 22 B, 2. krs., Helsinki. Ohjaajana Tarvo Jouti. Kahvia tarjolla klo 16.30. Myyrmäen kerho ti 10.9. klo 13–15, Martinristi, Martinpolku 2 C. Ohjaajana Sini Siiriäinen. Kahvitarjoilu. Yhteislauluilta ti 17.9. klo 18–20, Helmikuja 1 C 35, 3. krs (ei hissiä). Illan ohjaajana ja säestäjänä RitvaLeena Tuuli.

HILJAISUUS JA RETRIITIT Syksyinen telttavaellus yhden yön yli 28.–29.9. Liesjärven kansallispuistossa Tammelassa. Eräopas Simo Ellilän johdolla. Hinta 50 e. Joutilaisuuden lahja keholle ja mielelle – hiljaisuuden retriitti 18.–20.10. Vihdin Riuttarannassa. Ohj. Natasa Stambej, Tarja Korpela. Opiskelijaretriitti 1.–3.11. Bergvikin kartanossa Salossa. Ohj. Jukka-Mikko Karjalainen. Hinta 40 e. Hiljainen tila muuttuu kuviksi – taidepainotteinen retriitti 22.– 24.11. Bergvikin kartanossa Salossa. Ohj. Anja Korte ja Tiina Palmu. Materiaalimaksu 20 e. Ruuhkaa mielessä, kiirettä kannoilla – kaamoksen sylissä 29.11.– 1.12., retriitti Vantaan kaupungin henkilöstölle Snoanin retriittikeskuksessa Lappohjassa. Ohj. Tarja Korpela, Tapio Koivu. Ilmoittautumiset vantaanseurakunnat.fi tapahtumakalenterin kautta. Lisätiedot: laura.ohtonen@evl.fi ja 050 321 3282.

– Kun näkee oman sisimpänsä kuvana edessään, pystyy tutkimaan sitä vähän etäämpää, Johanna Vilja-Mantere sanoo.

Unohda järkeily ja tartu siveltimeen Maalausilloissa etsitään yhteyttä siihen, mitä omassa sisimmässä on juuri nyt liikkeellä.

ämeenkylän kirkolla voi tänä syksynä hoitaa sieluaan maalaamalla, kun siellä järjestetään kaksi Sielun vuodenaika -nimistä maalausiltaa. Molemmissa illoissa on mukana pastori, taidemaalari Katja Vilén. Ensimmäisessä illassa hänen parinaan toimii teologian tohtori, taidekasvattaja Johanna Vilja-Mantere. Toista iltaa Vilénin kanssa vetää psykiatri, taidemaalari Kaija Ikäheimo. Perinteisesti sielunhoito käsitetään luottamukselliseksi keskusteluksi papin ja seurakuntalaisen välillä. Maalausilloissa sielunhoidon käsitettä halutaan avartaa. – On tärkeää, että on monenlaisia mahdollisuuksia sielunhoidolliseen kohtaamiseen, Vilja-Mantere sanoo. – Jollekulle sielunhoidollinen kohtaaminen voi olla helpompaa vaikkapa yhteisessä maalausillassa, jossa ryhmän ohjaaja ja muut ryhmäläiset katsovat tehtyä maalausta ja näkevät maalauksen tekijän hyväksyvästi sen kautta.

hutaan arvostavasti, eikä töitä arvostella hyvä–huono-asteikolla. Kaikki mitä ryhmässä puhutaan, jää sinne. – Maalaamisen ja sielunhoidon yhdistämisessä tärkein asia on turvallinen ilmapiiri, Johanna Vilja-Mantere sanoo. Maalausiltaan osallistuvat saavat itse päättää, mitä he maalaavat. Maalaus voi olla esittävää tai abstraktia. – Otamme lähtökohdaksi yhden raamatunkohdan, mut-

SIELUNHOIDOSSA OLENNAISIN kysymys on Johanna Vilja-Mantereen mielestä juuri se, kokeeko ihminen tulleensa siinä kohdatuksi vai ei. – Näen taiteen kosketuspintana tai kanavana ihmisten välillä, ihmisen ja maailman välillä sekä ihmisen ja Jumalan välillä. Miksi se ei näin ollen voisi olla myös osa sielunhoitoa? Taide voi Vilja-Mantereen mukaan luoda suoremman yhteyden ihmisen sisimpään kuin vaikkapa puhuminen, koska välissä ei ole sanoja eikä järkeilyä. – Maalaamisen avulla voi päästä puhumista nopeammin kiinni siihen, mitä omassa sisimmässä on liikkeellä. Ja kun näkee oman sisimpänsä kuvana edessään, pystyy tutkimaan sitä vähän etäämpää.

ta jos itsellä nousee joku muu asia pintaan, voi maalata siitä. Illan aluksi Vilja-Mantere kertoo väitöstutkimuksestaan Kuin kuvastimesta – Sielunhoidollisen kohtaamisen mahdollisuuksia taidelähtöisessä ryhmätoiminnassa. Sen jälkeen tehdään harjoitus, joka vähentää itsekritiikkiä. Sitten maalataan, siveltimellä tai ilman.

MAALAUSILLOISSA MAALATAAN ja katsellaan maalauksia. Kun katsellaan ja kommentoidaan toisten töitä, niistä pu-

”

NÄEN TAITEEN KANAVANA IHMISTEN VÄLILLÄ, IHMISEN JA MAAILMAN VÄLILLÄ SEKÄ IHMISEN JA JUMALAN VÄLILLÄ.

NINA RIUTTA

Sielun vuodenaika -maalausilta: Värit syvenevät ma 16.9. klo 17.30–21 Hämeenkylän kirkolla, Auratie 3. TT, taidekasvattaja Johanna Vilja-Mantere ja pappi, taidemaalari Katja-Maaria Vilén. Sielun vuodenaika -maalausilta: Sisäinen valo ma 18.11. klo 17.30–21 Hämeenkylän kirkolla. Psykiatri ja taidemaalari Kaija Ikäheimo ja Katja-Maaria Vilén. Ilmoittautumiset 11.9. mennessä hameenkylanseurakunta@evl.fi tai p. 09 830 6450.

MENOT 29.8. – 1 2.9.

14 A Kirkko ja kaupunki | 29.8.2019

3× menovinkki

JARKKO PELTOLUHTA

Osmo Vartiainen aloitti aikoinaan koulunsa Vantaalla. Ulkomailla asumisen jälkeen hän palasi takaisin juurilleen.

Myyrmäen taiteiden yössä Juicen biisejä Syvänmerensukeltaja-konsertissa kuullaan Juicen tuttuja ja tuntemattomia kappaleita virsikirjan teemojen mukaan järjestettynä. Pappi ja teologian tohtori Lasse Halme, joka on tutkinut Juicen sanoituksia ja kirjoittanut niistä kirjan, esittää laulut Deep Sea Divers -bändinsä kanssa. Syvänmerensukeltaja – Juicen ”virsikirjan” helmiä to 29.8. klo 18 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8.

Olen osa monikasvoista Vantaata Kuinka vantaalainen?

JARNO LINDÉN

Jo nimi kertoo, että Uusimaa on aina ollut meidän maahan- ja maassamuuttajien koti, sanoo sotunkilainen Osmo Vartiainen. TEKSTI KAISA RAITTILA KUVA MARIANNA SIITONEN

Prinssi ja prinsessa -satu musiikin tahtiin

Prinsessa ja sikopaimen on musiikkisatu nirsosta ja koppavasta prinsessa Annelista ja rakastuneesta prinssi Urmaasta, jonka kosinta ei prinsessalle kelpaa. Miten käy sikopaimeneksi naamioituvalle Urmakselle? Musiikkisatu pohjautuu H. C. Andersenin Sikopaimen-tarinaan ja sitä värittää barokin ajan musiikki. Konsertti on suunnattu päiväkoti-ikäisille ja 1.–4.-luokkalaisille. Prinsessa ja sikopaimen la 31.8. klo 15 Korson kirkossa, Merikotkantie 4.

loitin Martinlaaksossa koulun vuonna 1974. Olimme juuri muuttaneet Helsingistä Vantaalle. Kukinkujalla olleen rivitalomme kohdalla on nyt kerrostaloja. Muistan vielä sen aikaisen puhelinnumeromme. Pihoilla leikittiin kirkkistä, kymmentä tikkua laudalla ja keinupeffistä. Nautittiin, kun kävelytiellä ei ollut talvikunnossapitoa ja sitä pääsi laskemaan pulkalla. Lähellä oli maatiloja

ja rakentamatonta metsää, jossa kävelin koiran kanssa. MUUTIN ISÄN luo Pariisiin. Englannissakin ehdin käydä koulua yhden vuoden. Aikuisena tein lentäjäopinnot Yhdysvalloissa. Helsingissä opiskelin musiikkitiedettä. Vaimon kanssa muutimme muutamaksi vuodeksi Italiaan. Minä opiskelin laulua ja tein väitöskirjaa, vaimo suoritti diplominsa konservatoriossa. Helsinkiin palattuamme kuulin serkultani, että Hakunilasta saa ostaa käsittelemätöntä maitoa suoraan tilalta. Maidonostoretkillä ihasteltiin maisemia, ja kerran huomasin, että siinä lähellä oli tontti ja huonokuntoinen talo kaupan. Ostimme talon, ja kohta seitsemän vuotta on ihmetelty maaseutuilluusiota. Vieläkin on talossa korjaustyö kesken. Katolisissa maissa asuminen herätti kiinnostukseni katoliseen kirkkoon. Identiteetti kypsyi vähitellen. Kun nuorin lapsistani oli kastettu, olin valmis vaihtamaan kirkkokuntaa. Lapset siirtyivät mukanani, mutta vaimo on kypsytellyt päätöstään tähän saakka. Nyt olen Suomen katolisen kirkon opetusjohtaja. Koordinoin uskonnon-

PE 30.8. Ankkabarock-konsertti: Tukevasti jalat maassa klo 20 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Ilpo Laspas, urut ja cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 20 / 10 e.

Puikot ja koukut mukaan kirkkoon

Hakunilan kirkon neulemessussa ei tarvitse istua kädet joutilaina. Kirkkoon voi ottaa mukaan oman käsityön ja laittaa neulepuikot ja virkkuukoukut liikkeelle. Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvilla on myös neulomis- ja virkkuuneuvontaa. Neulemessu su 1.9. klo 12 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. KATRIINA HARVIAINEN

SU 1.9. Ankkabarock-konsertti: Bach must go on! klo 18 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. J. S. Bachin sävellyksiä uruille ja tenorille. Jussi Salonen, tenori ja Matti Vaakanainen, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 20 / 10 e.

TO 12.9. Lauluyhtye Club for Five: Hiljainen Hetki klo 19 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput 25 e, lippu.fi.

ITSENÄISTYMISEN JA sotien jälkeen Suomi kääntyi sisäänpäin löytääkseen identiteettinsä ja yhtenäisyyden. Nyt alamme olla kypsiä aukeamaan maailmalle jälleen. Monikulttuurisuus on jo vantaalaista arkea. Päiväkodissa saattaa aloittaa ryhmä, jossa yli puolet lapsista ei osaa suomea eikä tunne paikallista kulttuuria, mutta puhuu uskonnosta luontevasti. Sellaisessa tilanteessa tarvitaan yhteistyötä. En osaa edes sanoa, kuinka monta kieliryhmää meidän katolisissa seurakunnissamme on. Puolet seurakuntien jäsenistä on maahanmuuttajia. Olemme tilkkutäkki, jossa meidät erilaiset on ommeltu yhteen toisiinsa. Vaikka on mahdoton ennustaa, millainen Suomesta tulee, työnämme on rakentaa yhteiselle elämälle mahdollisimman hyvä pohja.

MIIKKA KIMINKI

FREEIMAGES

Kirkoissa soi

opetusta ja työstän opetussuunnitelmia ja oppikirjoja. Yhteistyö Suomen ekumeenisen neuvoston, Focus ry:n ja Uskot-foorumin kanssa on arkipäivääni. Alkukesästä istuimme muslimien paastokuukauden ramadanin kunniaksi yhteisellä illallisella auringon laskettua.

Akustista laulumusiikkia esittävä Club for Five esiintyy 12.9. Pyhän Laurin kirkossa.

29.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

Tilaisuuksia

Siivouspalveluja HALUATKO KESKUSTELLA ELÄMÄSI SOLMUKOHDISTA? SENIORIPYSÄKKI tarjoaa

ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille. Palvelumme ovat maksuttomia. Ota yhteyttä, p. 045 341 0506.

HERÄNNÄISSEURAT su 1.9. klo 14 kirkkopyhä ja Saavumessu Suomenlinnan kko, Suomenlinna C43, Hki; saarna V.-M.Hynninen; kirkkokahvit ja seurat kryptassa. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8, Vantaa. ma 2.9. klo 18:30 seurat Kilonristi, Vanharaide 1, Espoo. ti 3.9. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo, Kamppi) Hki: kauden aloitus. ke 4.9. klo 19 seurat Lauttasaaren kko, Myllykallionrinne 1, Hki; tarjoilu klo 18.30. pe 6.9. klo 18:30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. su 8.9. klo 10 kirkkopyhä Kulosaaren kko Werner Wirénin t.6, Hki; saarna V.-M.Hynninen. Mukana Herttoniemen kirkkokuoro. Seurat. klo 17 ”Daavid ja Jeesus Öljymäellä”, raamattuop. T.Kauhanen, &veisuut Seuratuvalla, (Autotalo, Kamppi). ke 11.9. klo 19 seurat Matinkappeli, Liisankj.3, Espoo (kahvit klo 18.30). klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.1aA3 to 12.9. klo 18 seurat L.-Pasilan srkkoti, Maistraatink.5, Hki. su 15.9. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat.3, Vantaa; kirkkokahvit ja seurat. klo 10 Aukusti Oravala 150 v. -juhlakirkkopyhä Vihdin kko, saarna S.Korkalainen, mukana Veisuuveljet. Tarjoilu ja juhla(seurat). klo 15 kotiseurat Malmivaaralla, Kuningattarenk.13A3, Loviisa. klo 18 seurat Kirkonkulman Nuorten tila, Kirkkot.6, J-pää.

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Hautauspalveluja

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET

H O K - E L A N N O N H A U TA U S PA LV E L U N

K I V I PÄ I VÄT

Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

19.–30.8.2019

ETUSI 150 €

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

+ BONUS

Rakennusala KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

Janinan Kotihoito 046 922 2000

Kiviliikkeiden edustajat toimipaikoissa: Katso päivämäärät hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonhautauspalvelu.fi Puh. 010 76 66500 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)

Kattojen maalaukset /pesut

Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms. PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalausvantaa.fi JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. KEVÄÄSEEN kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

UUDEN HAUTAKIVEN OSTON YHTEYDESSÄ SAAT S-ETUKORTILLA VAPAAVALINTAISESTA KORISTEESTA 150 € ETUA (YKSI ETU/TILAUS) JA BONUSTA KIVEN HINNASTA.

MUKANA KIVILIIKKEET: Kivilähde, Kivituote Oy, Kiviveistämö Levander Oy, Loimaan Kivi Oy ja Suomen Kivivalmiste Oy

Palveluja tarjotaan

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Ostetaan

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Kiinteistövälitystä

Ostetaan halpoja autoja. Katsastamattomatkin käy P. 046 684 6665

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Hammashoitoa

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

www.mrautanen.com

Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Vastaanottoni Tikkurilassa sijaitsee Talvikkitien ja Kielotien risteyksessä. Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. • Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä. EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain

kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

16 A Kirkko ja kaupunki | 29.8.2019

Miten jäsentiedotus aiotaan hoitaa? OLEN HUOLISSANI ja pettynyt Vantaan seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston tekemästä päätöksestä irtisanoa yhteistyösopimuksensa Kirkko ja kaupunki -median kanssa. Oli syy mikä tahansa, tästä olisi voitu ennalta informoida jäseniä, jotka olisivat voineet vaikuttaa valitsemiinsa valtuuston jäseniin. Itsekin äänestin vaaleissa. Tarkoittaako tämä käytännössä sitä, että minä Vantaan seurakuntalaisena en enää vuoden 2020 jälkeen saa Kirkko ja kaupunki -lehteä? K&k on sisällöltään monipuolinen, lukijaa hyvin lähestyvä, asiapitoinen, kiinnostava, seurakunnan asioita hyvin esille tuova lehti. Odotan aina lehden ilmestymistä ja luen sen pääkirjoituksesta mielipidekirjoituksiin ja niiden väliltä tarkkaan. Jokaisessa lehdessä on ollut hyvin mielenkiintoisia asioita seurakunnasta, uskosta, elämästä, yhteiskunnasta ja kulttuurista eri muotoineen, tavallista ihmistä unohtamatta. Tämä on ollut minulle ja monelle muulle ”tavalliselle” seurakuntalaiselle tärkeä yhteys kirkkoon ja seurakuntaan. Lehti on antanut monta sysäystä käydä kirkossa, kirkkomaalla, konserteissa ja messuissa. Nyt kysynkin, miten Vantaan seurakunnat aikovat tulevaisuudessa hoitaa tiedottamisen jäsenilleen? Koskaan en ole ajatellut eroavani kirkosta, mutta nyt sekin on tullut mieleeni, tai jos olisi mahdollista liittyä vaikkapa Helsingin seurakuntiin, voisin tehdä sen. Kiitän Kirkko ja kaupunki -lehdestä, joka on tullut kotiin. Kiitän myös Vantaan seurakuntayhtymää ja Tikkurilan seurakuntaa monista kiinnostavista tapahtumista ja aktiviteeteista.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? ARMANDO VEGA / DPA − LEHTIKUVA

Esko Karinen Vantaa

Yksi lupausmuoto yhdistäisi varusmiehet

Kirkon katolisuus perustuu pysyvyyteen, kun taas kirkon katollisuus perustuu jatkuvaan uudistumiseen, ainakin jos kirkon katto on tehty oljista kuten Marcapantassa, Perussa. Kyläläiset uudistavat pyhälle Franciscukselle omistetun kirkkonsa olkikaton talkoilla neljän vuoden välein. Katon uudistamisrituaali, wasichakuyi, kestää yhtä kauan kuin maailman luominen eli kuusi päivää. Seitsemäntenä sitten juhlitaan.

Kirstimaria Sandholm Vantaa

Neuvottelut Kirkko ja kaupungista alkavat TÄLLÄ MIELIPIDEPALSTALLA on kesän mittaan julkaistu useita mielipiteitä liittyen Vantaan seurakuntien irtautumiseen Kirkko ja kaupunki -sopimuksesta. Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti irtisanoa sopimuksen vuoden 2020 loppuun. Tavoitteena on kuitenkin aloittaa neuvottelut uudesta sopimuksesta alkusyksyllä 2019. Neuvotteluissa selvitetään Kirkko ja kaupunki -median jatko kaikissa pääkaupunkiseudun seurakunnissa myös vuodesta 2021 alkaen. Vantaan seurakuntien viestintää tehdään jatkossakin avaran kansankirkollisella otteella. Seurakuntien jäsenet ovat erilaisia ja seurakuntamedian tulee tarjota luettavaa ja seurattavaa sekä ohjata ihmisiä sopivan toiminnan piiriin monipuolisesti. Tästä tulemme jatkossakin pitämään huolen. On tärkeää kuulla, että Kirkko ja kaupunki -media on tarjonnut lukijoille henkilökohtaisesti mielekästä ja merkityksellistä sisältöä. Koteihin osoitteellisena jaettavan seurakuntalehden lopettamista ei harkita Vantaalla.

ajateltu, että ihminen vaikuttaa ilmastoon; katovuodet olisivat aiheutuneet tehdyistä synneistä. Tunnettu ajattelija Jordan Peterson sanoo, että emme voi tietää päätöstemme vaikutuksia hiilitaseeseen. Hyvältä ja kannatettavalta vaikuttava toimi voikin kääntyä päälaelleen. Hiilineutraaliuden nimessä emme voisi kannattaa maakaasun käyttöä, vaikka se voi olla lyhyellä tähtäimellä järkevältä vaikuttava toimi. Entä miten kirkkoja voitaisiin enää rakentaa, kun betonin ja lasin valmistukseen kuluu huomattavasti fossiilista energiaa? Kompensaatiokauppa on nykyajan anekauppaa. Voi olla vaikeaa osoittaa todellisia hyötyjä ilmastolle vaikkapa puiden istuttamisesta. Suomessa ja monessa muussa paikassa puut ovat menestyneet istuttamattakin. Olisin iloinen, mikäli kirkko keskittyisi ydintehtäviinsä. Pidän esimerkiksi huolestuttavana aietta lopettaa yhteistyö Palvelevan puhelimen kanssa. Mahdollisuus puhua ongelmistaan voi säästää vuosien harmit, kunhan se tapahtuu oikealla hetkellä.

Viestinnässä halutaan jatkossakin monikanavaisesti huolehtia, että kukaan ei jää seurakuntien viestinnän ulkopuolelle. Meri-Anna HIntsala viestintäpäällikkö Anita Savioja vs. yhtymän johtaja Vantaan seurakunnat

Liityin kirkkoon lehden rohkaisemana TOIVON TODELLA, etteivät Vantaan seurakunnat eroa Kirkko & kaupunki -lehdestä. Minulle ja monelle muulle lehti on tärkeä ilmoituskanava seurakunnan toiminnasta. Mutta mikä vielä tärkeämpää, lehden mukana tulee olo, että myös minä olen osa seurakuntaa ja myös minulle on siellä tilaa. Luin lehteä tuttavillani ja sen rohkaisemana liityin takaisin kirkkoon. Aiemmin en halunnut liittyä, koska nuorena koin, ettei minulle ole tilaa seurakunnassa vaan sinne kuuluvat vain "tosiuskovat". Kuitenkin toivoin, että minullekin olisi kirkossa paikka. Kirkko & kaupunki -lehti on todella helppo tapa päästä kirkkoon ja sen toimintaan mukaan, koska siinä ker-

rotaan erilaisista ihmisistä ja heidän tavoistaan uskoa. Lehti on helposti lähestyttävä ja kaikille avoin. Toivon, että Vantaan seurakunnat säilyisi moniäänisenä ja aidosti kaikille avoimena yhteisönä. Senja Salmi Vantaa

Hiilineutraalius ei ole kirkon asia KIRKKO LÄHTEE vieraalle maaperälle pyrkiessään hiilineutraaliksi. Kaikki elollinen liittyy hiileen, ja siksi on huolestuttavaa, jos hiilestä tehdään peikko. Pieni vauvakin on pääasiassa hiiltä, ja vauvan ravintoon, lämpimänä pysymiseen ja koko elämänkaareen tulee sisältymään paljon hiiltä, tahdottiinpa sitä tai ei. En voi mitenkään hyväksyä nykysuuntausta, jossa elämän edellytykset tahdotaan demonisoida muotivirtausten vuoksi. Monissa uskonnoissa jätetään tämäntyyppiset järkeilyt korkeammille voimille. Lutherin aikaan ilmastoahdistus on ollut suurta toistuvien katovuosien tähden. Lutherilla on ahdistukseen ratkaisu, jota nykykirkonkin olisi hyvä noudattaa. Myös tuohon aikaan on

LUETTUANI PÄÄTOIMITTAJAN ansiokkaan pääkirjoituksen ”Vannomatta paras” (K&k 1.8.) aloin pohtia maallikkona, miksi Jumalan sanallista kytkemistä tarvitaan ihmisen antamaan valaan. Jumala yläpuolellamme tietää kaiken ja edellyttää, että ihminen toimii vastuullisesti. Kuten päätoimittaja toteaa: ”Sen minkä kristitty tekee, hän tekee joka tapauksessa kaikkitietävän ja kaikkivaltiaan Jumalan edessä”. Ajat muuttuvat, mikseivät sitten käytännötkin. Kun vala on loppujen lopuksi valantekijän kunnian ja omantunnon asia, sotilasvakuutuksen sanamuodon voisi katsoa riittävän. Valvoohan Jumala taustalla kaikkea. Yhtenäisen käytännön eduksi voisi nähdä sen, että yksi ja sama lupausmuoto yhdistäisi varusmiesten rivit. Joka tapauksessa sekä valan että lupauksen antaja ovat yhtä arvokkaita isänmaan kannalta. Samaisen numeron Teemu Keskisarjan kastetta ja konfirmaatiota koskeva kirjoitus ”Töyssyinen tie” ansaitsee erityiskiitokset rohkaisevasta otteestaan. Tuula Airio

Miksi erosin kirkosta TÄLLÄ PALSTALLA kyseltiin, miksi ihmiset eroavat kirkosta (K&k 9.5. ja 15.8.). Itse erosin kirkosta vuonna 1955. Paras ystäväni oli tehnyt itsemurhan. Hautajaisissa pappi ”lohdutti” äitiä: ”Vaikka tämä poikasi joutuu kadotukseen, onhan sinulla vielä toinen lapsi.” Olin nuori ja herkkä, ja erosin kirkosta. 50 vuotta vanhempana tajusin, ettei tuo tyhmä pappi edustanut kirkon armeliasta sanomaa. Niinpä liityin takaisin kirkkoon. Muita motiivejani olivat perinteiden kunnioittaminen ja muut eettiset syyt. Eero Oulasvirta