Kirkko ja kaupunki 2019 16 Espoo by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

12.9.2019 kirkkojakaupunki.fi

A6 Mahtisonneja hirvisafarilla

Raamatulla päähän? Wille Riekkinen ottaa Raamatun tosiss aan vaikka ei kirjaimellisesti .B1

A9 Ongi ahven SyysMatin Markkinoilla

SERBIALAINEN SANANLASKU

Pitkähköjä aaltoja. Vaahtopäitä, jotka kohahtelevat. Pienet oksat heiluvat. Nostaa maasta pölyä ja irtonaisia paperin palasia. ILMATIETEEN LAITOKSEN KUVAUS KOHTALAISESTA TUULESTA

Iankaikkisesti

Jos tuulta ei olisi, peittäisivät lukinverkot taivaan.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019 Nyt ei valoa näy, pilvet sen peittävät. Sitten tulee tuuli ja lakaisee puhtaaksi taivaan. JOBIN KIRJA 37:21

Rukous

Pääkirjoitus

MIKE ERSKINE / UNSPLASH

Kirkon puolisalaiset vaalit ENSI VUODEN HELMIKUUSSA käydään kirkolliskokousvaalit. Ne ovat kirkon tärkeimmät vaalit. Silti niissä ei saa äänestää juuri kukaan. Neljäksi vuodeksi kerrallaan valittava kirkolliskokous määrit telee kirkon suuret opilliset ja käytännölliset linjat. Se myös päättää kirkon hallinnosta ja taloudesta.

”

KIRKOLLISKOKOUSVAALEJA on oikeastaan kahdet: seurakuntalaisten vaali ja pappien vaali. Kirkolliskokousvaali ei ole suora KIRKOLLISKOKOUSVAALI kansanvaali. Seurakuntalaisten VAIKUTTAA HELVETIN edustajista saavat äänestää seurakun TUOTEKEHITYS taneuvostojen ja kirkkovaltuustojen OSASTOLLA KEKSITYLTÄ jäsenet. Kansa on saanut vaikuttaa KEINOLTA KARKOTTAA vaalin tulokseen valitsemalla seura IHMISET KIRKKOÄIDIN kuntien luottamushenkilöt. HELLÄSTÄ HUOMASTA. Ehdokkaita voi asettaa valitsijayh distys. Sellaisen voi perustaa kym menen äänioikeutettua luottamushenkilöä. Ehdokkaan itsensä ei tarvitse toimia kirkon luottamustoimessa, riittää että hän on 18 vuotta täyttänyt konfirmoitu kirkon jäsen. Papit taas valitsevat edustajansa suoralla vaalilla. Vaalikelpoisia ja äänioikeutettuja ovat kaikki papit. Valitsijayhdistyksen perustamiseen riittää kolmen papin allekirjoitus.

KIRKON VAALEISSA on perinteisesti ollut vähän vaikea päästä perille siitä, mitä asioita eri valitsija yhdistykset ajavat. Me teemme Kirkko ja kaupungissa parhaamme selvittääksemme seurakuntalaisille, millaisia asioita ehdokkaat haluavat kirkossa edistää ja millaisia vastustaa. Ja vaikka et saakaan äänestää, voit vaikuttaa edustajaasi seurakuntaneuvostossa ja kirkkovaltuus tossa kertomalla hänelle, mitä vaaleilta toivot ja odotat.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki verkossa ”Hyvä voittaa pahan 6–0” ja muita tärkeitä viestejä Huoneentauluista ja muista lauseista, jotka meitä ympäröivät, tulee osa meitä. Lapsena joku valitsee nuo lauseet puolestamme, mutta aikuisena ne voi onneksi valita itse, kirjoittaa perheneuvoja Katianna Ruuskanen. Lue kolumni osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 12.9.2019

numero 16

Seuraava lehti ilmestyy 26.9. KANNEN KUVA: ANTTI RINTALA

MARI AARNIO

MONIMUTKAISUUDESSAAN kirkolliskokous vaali vaikuttaa helvetin tuotekehitysosastolla keksityltä keinolta karkottaa ihmiset kirkko äidin hellästä huomasta. Jotta kirkolliskokousvaali ei olisi liian yksinkertainen, valitaan samalla myös hiippa kuntavaltuuston jäsenet – ja nekin erikseen seurakuntalaisten ja pappien vaalissa. Käytännössä helmikuussa 2020 järjestetään siis neljät vaalit kahteen eri toimielimeen, joista kirkolliskokous käyttää merkittävää valtaa ja hiippakuntavaltuusto ei käytä.

30 biljoonaa solua asuu minussa. Heimoni on keksinyt sähkön ja sanat, raudan ja runot. Kaikkivaltias, voivatko näin hienot ja hauraat tyypit olla täällä vain sattumalta käymässä? En yhtään tiedä, mutta ainakin olemme muiden ihmisten kohtaajia, toisten solutemppelien tervehtijöitä. Siitä me saamme voimaa, nyt ja aina.

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

”Ole hetki rauhassa ja puhutaan vasta sitten” Televisiosta tuttu ”Suomen Supernanny” Pia Penttala tietää, miten riitoja ratkotaan perheessä.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA JOONAS BRANDT

Ruuturiippuvuus on uusi asia, jota ei edes ollut 80-luvulla syntyneiden vanhempien lapsuudessa. Miten neuvot vanhempia perheen ruutuetiketissä? – Ruutuajan käytössä on nykyisin ongelmia sekä lapsilla että vanhemmilla. Ongelmia tulee erityisesti silloin, kun vanhempi käskee lapsen lopettaa ruudun käytön. Lapset esimerkiksi pelaavat sellaisia pelejä, joita on voitu rakentaa vaikka kolme päivää. Jos äiti tai isä käskee autoritaarisesti lopettamaan pelin heti, kaikki häviää. 80-luvullakaan vanhemmat eivät

lyöneet rikki sitä vaivalla rakennettua merirosvolaivaa. – Nukkumaanmenoaikaan vanhemmat saattavat huudella lapsille oman pädinsä takaa käskyjä, ja lapset tietävät, että tuo ei nouse sohvalta ainakaan tuntiin. Parempi on laittaa pädi pois, keskittyä lapseen 45 minuuttia ja palata sitten ruudun ääreen. – Tärkeintä on, että lapsen arjen toiminnot sujuvat. Kun kouluunlähtö, kotitehtävät, harrastukset ja nukkumaanmeno sujuvat ikätasoisesti oikein, miksi ei voisi käyttää ruutua? Ruutuajalla ei vain voi paikata näitä muita tekemisiä.

Uhkailu, kiristys vai lahjonta – mikä keino tepsii, kun lapsi ei tottele? – Nykylapset on opetettu hyvään itsearviointiin jo päiväkodissa ja alaluokilla. Perheessä kannattaa ottaa tunteet esiin silloin, kun ne eivät ole eniten pinnalla. Tuodaan asia esiin asiana ilman syyttelyä ja suurempia tunteita. Jokainen saa sanoa mielipiteensä, asiasta tehdään kompromissi ja sovitaan, mitä tapahtuu, jos näin ei tehdä. – Vanhemman on sitten pidettävä jämäkästi kiinni sopimuksesta. Esimerkiksi: jos aamulla sataa, laitetaan kumisaappaat jalkaan. Jos ei tehdä näin, illalla ei katsota Pikku Kakkosta. Vaikka siitä syntyisi kova huuto, aikuisen on kestettävä se. Lapsen on opittava syy-seuraussuhteet pienestä pitäen. – Tunteiden sanoittaminen on tärkeää. Esimerkiksi: Näen, että olet tosi vihainen. Ole hetki rauhassa ja puhutaan vasta sitten. – Vanhempi ei kiellä tunteita mutta näyttää, miten tunteiden kanssa selviydytään. Tunteista ja niiden tunnistamisesta löytyy paljon kirjoja lapsille, aikuisille ja murrosikäisille.

Miksi on vaikea ottaa vastaan lapsen kiukkua ja itkua? – Hyvin väsynyt vanhempi ei siedä lapsen kiukkua ja tappelua. Toisaalta on myös perheitä, joissa roolit ovat hämärtyneet. Aikuiset ovat enemmän lastensa kavereita, eikä kaverisuhteeseen liity spontaani vastaan paneminen. – Osa vanhemmista on saanut hyvin vapaan kasvatuksen. Silloin vahvoja negatiivisia tunteita ei ole tullut kotona esiin, koska konfliktitilanteita ei synny. Niiden kohtaaminen vanhemman roolissa tuntuu vieraalta.

4 5

Miten vanhempi voisi vahvistaa lapsen itsetuntoa? – Vanhemman tulee olla ylpeä ja onnellinen omasta lapsestaan. Kun lapsi saa tuntea itsessään, että hänestä ollaan ylpeitä ja hän kelpaa tällaisena, sen parempaa itsetunnon kasvualustaa ei voi olla. – Kehumisen ja kannustamisen lisäksi tarvitaan lupa epäonnistua ja harjoitella uudelleen, aikuisen tuella. Millainen on iltarukouksesi? – Illalla mietin aina päiväni kulkua ja päivän kohtaamisia. Poimin siitä positiiviset ajatukset, jolloin minun on hyvä käydä nukkumaan. ■

Erityistason psykoterapeutti ja lastensuojelualan ammattilainen Pia Penttala on haastateltavana perheiden Ovi on auki -tapahtumassa Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, lauantaina 14.9. klo 14. Katso koko päivän ohjelma: kallionseurakunta.fi/ovi-on-auki.

4 A Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

4 498

konserttivierasta kävi tänä kesänä Urkuyö- ja aaria -festivaalin konserteissa. Tilaisuuksia oli yhteensä 13.

Kristityksi kääntyneitä on palautettu vaaraan Islaminuskon hylänneitä on perillä pidätetty. Osa piileskelee tai on kadonnut.

M Forgivemoji-kampanja on tuottanut muutamia emoji-ideoita.

Keksi emoji anteeksiannolle Maailmassa on tällä hetkellä 3 019 Unicode-järjestelmään otettua virallista emojia. Suosituimmat niistä kuvaavat kasvojenilmeillä tunnetiloja tai sydämillä rakkautta. Valikoimasta ei vielä löydy emojia, jolla voisi sanoa: ”Annan sinulle anteeksi”. Forgivemoji-kampanja etsii sellaista nyt. Ehdotuksia voi lähettää kampanjan verkkosivuilla forgivemoji.com. Emoji-kampanja on käynnistynyt kirkon aloitteesta ja mukana on myös hyväntekeväisyysjärjestöjä.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MAIJA SAARI

aahanmuuttovirasto ja Helsingin hallintooikeus arvioivat muslimista kristityksi kääntyneen iranilaisen miehen voivan elää Iranissa ”maltillista kristityn elämää”. Hänet palautettiin elokuussa Iraniin ja pidätettiin siellä välittömästi. Iranin islamilaisessa tasavallassa protestanttiset kirkot, maanalaiset kodeissa kokoontuvat seurakunnat ja erityisesti islaminuskon hylänneet käännynnäiset ovat maan hallinnon silmätikku. Islamista luopumisesta voi seurata jopa kuolemantuo-

mio. Näitä tuomioita ei ole viime vuosina langetettu, pitkiä vankeusrangaistuksia sen sijaan on. Vangittuja uhkaillaan ja pahoinpidellään. Suurimmassa vaarassa ovat seurakuntien johtohahmot ja muut näkyvät kristityt. Sellaista uskonnonvapautta, jossa voisi vapaasti ja pelkäämättä harjoittaa omaa uskontoaan, ei Iranissa ole. Maltillinen kristitty tarkoittaa näkymätöntä kristittyä. MAINITTU IRANILAINEN mies oli kiinnostunut kristinuskosta jo Iranissa ja haki siitä seuranneen vainon vuoksi turvaa Suomesta. Täällä hän liittyi kirkkoon ja oli aktiivinen seurakuntalainen. Niin aktiivinen, etteivät Suomen viranomaisetkaan kyseenalaista-

neet hänen uskoaan. Toisin on ollut monessa muussa tapauksessa, joissa kastetulta kristityltä on evätty turva, koska kääntymyksen aitous on asetettu kyseenalaiseksi. Maahanmuuttovirasto kertoo verkkosivuillaan niistä periaatteista, joilla se tutkii uskonnollista kääntymystä ja turvapaikan tarvetta. Sen mukaan Suomessa on jätetty yli tuhat hakemusta, joissa hakija pelkää vainoa kotimaassaan, koska on kääntynyt Suomessa kristityksi. Osa on saanut turvaa, osa ei. YK:n pakolaisjärjestön ja Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kääntymisestä tarvitaan luotettava selvitys. Maahanmuuttovirasto myöntää, että kääntymystä ei ole helppo selvittää. Sa-

Pääkaupunkiseutu kasvoi ennätystahtia Helsingin väkiluku ylitti kesällä 650 000 asukkaan rajan. Heinäkuun lopussa asukkaita oli 651 495. Väkiluvun kasvu oli hitaampaa kuin viime vuonna. Espoo ja Vantaa kasvoivat suhteessa Helsinkiä nopeammin, Espoo myös absoluuttisesti Helsinkiä rajummin. Koko pääkaupunkiseudun väkimäärä kasvoi tämän vuosituhannen ennätystahtia, yhteensä 10 543 asukkaalla. Syntyneiden määrä väheni lähes 300:lla. Kasvu perustuu muuttovoittoon, josta puolet tulee kotimaasta ja puolet ulkomailta.

Espoo tukee Kirkon mediasäätiötä Espoon seurakunnat tukee Kirkon mediasäätiötä 0,17 eurolla seurakuntalaista kohti vuosina 2020–2022. Mediasäätiö tukee ja edistää uskontoa ja elämänkatsomusta käsittelevien ohjelmien tekemistä, levittämistä ja esittämistä valtakunnallisissa medioissa. Vuosina 2006–2018 säätiö on tukenut 377:ää eri ohjelmahanketta yhteensä 3,8 miljoonalla eurolla. Televisiossa niistä on esitetty 140 ja teatterilevityksessä on ollut 29 elokuvaa tai dokumenttia.

” KAIKKI

TURVAPAIKANHAKIJAT EIVÄT OLE SAANEET OIKEUDENMUKAISTA KOHTELUA.

MARIA OHISALO

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

130-vuotisjuhlaviikonloppu 20.–22.9.2019 Helsingissä

SUOMALAISET kirkonjohtajat, mo net seurakuntien turvapaikanhaki joiden kanssa työtä tekevät ihmi set ja turvapaikanhakijoita autta vat aktiivit arvioivat tämänhetkistä tilannetta toisin. Aidosti kristityik si kääntyneitä on palautettu aina kin kymmeniä, ja useita muita uh kaa palautus. Kirkkokuntien johtajat julkai sivat elokuussa poikkeuksellisen yhteisen vetoomuksen. He ilmai sivat huolensa pakkopalautuksis ta. He muistuttivat, että Suomen laki ja kansainväliset sopimukset kieltävät palautuksen vaaraan ja kyseenalaistivat sen, miten uskoa nyt arvioidaan. Heidän mukaansa osa kirkkojen aktiivisista jäsenistä on saanut virallisen päätöksen sii tä, ettei heidän uskonsa ole aitoa.

Kirkko ja kaupunki selvitti ti lannetta laajassa verkkoartikkelis saan. Sitä varten haastatellut ker toivat konkreettisia esimerkkejä palautetuista ja siitä, mitä heille on tapahtunut. Ihmisiä on kateissa tai piilossa maan alla. Osa on paennut maasta uudelleen, osa on pidätet tynä ja jotkut ovat ehkä kuolleet. MALMIN SEURAKUNNAN kansain välisen työn sihteeri, diakonissa Minna-Sisko Mäkinen, sai kevääl lä yhteydenoton palautusta odot taneelta mieheltä. Tapaus syöpyi hänen mieleensä. – Hän sanoi olevansa käänty misensä tähden kuollut mies. Hän pelkäsi sekä sukuaan että maan vi ranomaisia. Kun häntä lähdettiin palauttamaan, hän lähetti pyynnön: siunaatko minua? Se oli viimeinen viesti, jonka Mäkinen mieheltä sai. Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) jätti hallituk selle kirjallisen kysymyksen kris tityksi kääntyneiden tilanteesta. Hän tuntee useita afganistanilai sia aktiivisia kristittyjä, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen. Af ganistan on maa, joka on kiistat ta erityisen vaarallinen islaminus kon hylänneille. Kirkko ja kaupunki kysyi sisämi nisteri Maria Ohisalolta aiheesta ja laajemminkin turvapaikanhaki joiden tilanteesta. Ohisalon mu kaan hänellä ei ole toimivaltaa puuttua yksittäiseen tapaukseen, mutta yksittäistapausten kautta voi välittyä tietoa ongelmis ta, joita turvapaikka menettelyssä on. – Kaikki turva paikanhakijat eivät ole saaneet oikeu denmukaista kohte lua, Ohisalo sanoo. Hänen mukaansa olisi vakava paikka suomalaiselle oi keusvaltiolle, jos voitaisiin osoit taa, että palau tuskieltoa on ri kottu. Näin olisi jo usei ta kertoja tapahtu nut ilman YK:n ki dutuksen vastai sen komitean (CAT) ja Euroopan ihmis oikeustuomioistui men väliintuloa. Ne voivat ylikansallisi na eliminä puuttua asiaan. – Kidutuksen vas tainen komitea an toi Suomelle täytän töönpanokiellon vii meksi tämän vuoden heinäkuussa, kertoo Pakolaisneuvonnan johtava lakimies Marjaana Laine. ■

La 21.9. Ruoholahden ostoskeskus klo 11.00 Ulkoilmatapahtuma Pelastusarmeijan Temppeli, Uudenmaankatu 40 klo 14.30 Naisten kokous klo 18.00 Upseerivihkimysjuhla Su 22.9. Pelastusarmeijan Temppeli klo 10.00 Pyhityskokous Juhlavieraina kansainväliset johtajat, kenraali Brian Peddle ja komentaja Rosalie Peddle. Kaikki ovat tervetulleita!

Tässä voisi olla sinun mainoksesi! Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot. Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Kari Salko p. 0400 604 133, Anne Joukainen, p. 050-3103081, etunimi.sukunimi@otava.fi Kerro, haluatko ilmoituksesi Helsingin, Espoon ja Kauniaisten vai Vantaan sivuille. Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme.

Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 lukijaa pääkaupunkiseudulla.

www.kirkkojakaupunki.fi kirkkojakaupunki

Kir ilm kko jok est ja k y a pä a Ju y ve upu ivä m rk nk ala os . i n sa

malla se kiistää, että Suomi rikkoisi laissa olevaa palautuskieltoa, jon ka mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuole manrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisar voa loukkaava kohtelu.

Pe 20.9. Temppeliaukion kirkko klo 18.30 Musiikkijuhla – näyttelijä Seela Sella ja musiikkiryhmät

@kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

6 A Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

Sumuisten peltojen sonnit Joni Valkila vie matkailijat Suomen suurimpien villieläinten luo pääkaupunkiseudun liepeille. Hän on löytänyt sarvipäitä jokaisella hirvisafarilla. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT JONI VALKILA JA KALLE KALLIO

irvisonneja on kolme. Jyhkeät sarvipäät nousevat aamu-udun keskellä häkellyttävän korkealle kaurahalmeesta. Niiden ympärillä käyskentelee antilooppimaisen siroja kauriita. Taustalta kuuluu hanhien mekastus, jonka välillä leikkaa kurjen huuto. Läheisellä laitumella yöpyy hevosia ja poneja, joiden aitauksen vieressä ruokailee lisää kauriita, joten ympärillä on isoja eläimiä kuin Afrikan savannilla. Nyt ollaan kuitenkin safarilla 40 minuutin automatkan päässä Helsingin Käpylästä, josta hirvisafariopas Joni Valkila lähti aamuyöllä ajamaan. Näköala eläinrunsauteen avautuu auton ikkunasta, josta rehevältä tuoksuva aamuilma tunkee sisään. Valkila neuvoo pysymään penkillä, sillä hirvet pelkäävät ihmisiä enemmän kuin autoja. Nyt ovat vuoden viimeiset hetket käydä pääkaupunkiseudun kupeessa hirvisafarilla, joka on kiinnostanut varsinkin ulkomaalaisia turisteja. Valkila

järjestää niitä touko–syyskuussa, ja lupaa hirvitakuun kesä–elokuussa. – Vielä kertaakaan ei ole tarvinnut maksaa rahoja takaisin. Tavallisesti Valkilan safareilla nähdään noin kahdeksan hirveä: nuoria ja vanhoja, sonneja ja lehmiä. – Hirvillä on aika säännölliset elämäntavat. Samat sonnit löytää samalta pellolta todennäköisesti seuraavanakin aamuna. Kello on vasta 5.20 sunnuntaiaamuna, mutta Valkila ei ole apajilla yksin. Länsiuusimaalaisella pellonreunalla on valmiiksi yksi hirvibongari, ja pian taakse pysähtyy toinenkin auto. Ikkunoista työntyvät pitkät objektiivit. – Harrastan itsekin luontokuvausta. Idea Moose Safarista syntyi, kun löysin niin hienoja paikkoja, että halusin viedä niihin muitakin, Valkila kertoo. SAFARIN PÄÄKOHDE on hirvi, mutta lisäksi nähdään usein kauriita, merikotkia, kurkia ja huuhkajia. Joskus vastaan on tullut myös kettu ja mäyrä. Afrikan safareita kiertänyt saksalaispari vaikuttui hirvisafarilla erityisesti rusakosta. Moskovalaiset ihailivat silokallioita. Jäkälät ovat joillekin vahva elämys. Valkila vie vierailijat myös kävelemään luontoon. Hirvisafareilla on käynyt eniten saksalaisia, mutta myös useita brittejä, sveitsiläisiä, australialaisia ja amerikkalaisia sekä muutama suomalainen. – Moni vierailija käy Suomessa vain Helsingissä, ja haluaa nähdä myös suomalaista luontoa.

Safarikävijät ovat palkinneet Valkilan TripAdvisorissa ja Google-arvosteluissa 5/5 tähdellä ja haltioituneilla hehkutuksilla: ”Alkukantaisen vaikuttava näky myös suomalaiselle! Uskomaton elämys istua samalla pellolla lähes 20 hirven ja lukemattomien kauriiden kanssa ja kuulla niiden syödä rouskuttavan.” Suomi valittiin vuoden 2019 parhaaksi luontomatkakohteeksi. Hirvet ruokailevat pelloilla erityisesti auringonnousun ja -laskun aikaan. Harva turisti haluaa herätä ennen auringonnousua, joten Valkila noutaa korkeintaan henkilöautollisen matkailijoita yleensä illansuussa. – Vedin viime kesänä hirvisafarin suunnilleen kerran viikossa. En yritä saada mahdollisimman paljon kävijöitä, sillä haluan pitää homman mukavana myös itselleni. Tämä on hiukan harrastusluontoista toimintaa. Valkila tekee päivätyökseen ihan muuta: hän auttaa ihmisiä Uskontojen uhrien tuki ry:n toiminnanjohtajana. – Työ hengellisen väkivallan parissa tuntuu välillä raskaalta, eikä sitä ole helppo jättää työpaikalle. Luontoretkeily auttaa saamaan muuta ajateltavaa. KELLO 5.28 pellolle astelee hirvilehmä. Kolme sonnia haistelee sitä ja seuraa perässä, kun lehmä palaa metsän suojaan. – Huomaa, että kiima-aika on alkamassa. Syyskuussa hirvet tulevat kiimaan ja sonnien sarvet ovat komeimmillaan. Sonni kasvattaa

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

7 KALLE KALLIO

JONI VALKILA

Jehovan todistajien lapsi halusi leikkiä dinosaurusten kanssa Joni Valkila oli lapsena Jehovan todistaja. Hän oli in noissaan uskonyhteisön opetuksesta, jonka mukaan maapallosta on tulossa hetkenä minä hyvänsä paratii simaa. Siellä elettäisiin sovussa eläinten kanssa. – Jehovan todistajien mukaan ihmiset elävät para tiisimaassa ikuisesti onnellisina leijonia ja pandakarhu ja silitellen ja hedelmiä syöden. Pidin tulevaisuuden näkymää tosi kiehtovana. Valkila järkeili lapsena, että Jumala palauttaa luo mansa dinosauruksetkin paratiisimaahan. – Ajattelin, että olisi mahtavaa päästä leikkimään di nosaurusten kanssa. Lapsuus Helsingin Malmilla oli hyvin luonnonlähei nen. Valkila näki kotitalonsa puutarhassa jopa hirven jäljet. – Leikin viisi–kuusivuotiaana tuntikausia metsässä vanhempien lasten kanssa ilman kelloa ja kännykkää. Vanhempani eivät tienneet, missä liikuin. Kotona oleva äitini oletti, että tulen jossain vaiheessa syömään. Joni Valkilan lapsuudessa Malmilla liikkui paljon fa saaneita. Hän yritti metsästää niitä alle kouluikäisenä. – Teimme kaverien kanssa jousipyssyjä, joilla am muimme fasaaneja. Onneksi välineemme olivat niin al keelliset, ettemme saaneet tapettua yhtäkään.

Hirveä on joskus yritetty kesyttää pohjoisiin oloihin sopivaksi työjuhdaksi. Sitä ei ole kiinnostanut.

uudet joka vuosi. Lokakuussa alkaa metsästyskausi, mikä saa villit märehtijät katoamaan avoimilta paikoilta. Kello 5.33 valkohäntäkauris ylittää tien aivan auton edestä. Myös hirvi on kulkenut monesti Valkilan tien poikki. Siitä voisi tulla pahaa jälkeä, koska Suomen suurimmalla villieläimellä on massaa jopa 600 kiloa. – Kolari ei ole ollut kertaakaan lähellä. Ajan hiljaa auringonnousun ja -laskun aikoihin. Onneksi joihinkin autoihin on jo kehitetty turvateknologiaa, joka pysäyttää automaattisesti, jos joku elävä olento tulee yhtäkkiä eteen. Valkila ajelee kapeita sorateitä metsikköjen, peltojen ja uinuvien maalaistalojen ohi. Kello 5.38 näkyy kolme kaurista, kello 5.42 kaksi lisää, kello 5.48 neljä kaurista, kello 5.51 viisi ja kello 5.52 taas yksi siro sarvipää. Autoa tuijottavat mantelinmuotoiset silmät kuuluvat 50–130-kiloisille valkohäntäkauriille sekä niiden pienille sukulaisille, 15–35-kiloisille metsäkauriille. Nouseva aurinko lisää siniharmaaseen aamusumuun vaaleanpunaista. Kello 5.53 näyttää kuin sumun keskeltä nousisi kaksi isoa lehteä, mutta hirvilehmä höristääkin korviaan aivan tien vieressä. Se hätkähtää hölkkäämään auton vierellä niin, että kypsäntuoksuinen viljapelto kahahtelee. Vasa seuraa perässä. Pian molemmat rauhoittuvat jatkamaan ruokailuaan aamukasteen keskellä. Isot ja pienet hirvieläimet laiduntavat aukeilla, kunnes aurinko on noussut kokonaan. Yhden aamun aikana näkyy kymmenen hirveä ja paljon enemmän kauriita. Majesteettinen hirvisonni tuijottaa hirvibongareita pitkään mäeltä ennen kuin astelee kiirehtimättä metsän varjoihin.

Kun Valkila varttui 16vuotiaaksi, paratiisimaa alkoi tuntua pahalta. Sinne pääsevät nimittäin opetuksen mukaan vain oikeaoppiset Jehovan todistajat. Jumala tappaa suuren osan ihmiskunnasta. Valkila sai peruskoulun päästötodistuksen keskiar voksi 9,5, mutta ei hakenut huippulukioon vaan ryh tyi tienraivaajaksi. Se tarkoittaa, että hän kulki ovel ta ovelle ja yritti saada mahdollisimman monet Jeho van todistajiksi. Samaan aikaan kiinnostus luonnontieteeseen ve ti Valkilaa irti uskonyhteisöstä, jossa ei uskota evoluu tioteoriaan. – Minulle oli opetettu, että noin 4,5 tuhatta vuotta sitten kaikki hukutettiin maailmanlaajuisessa veden

JOS JONI VALKILA saisi päättää, sumuisilla pelloilla käyskentelisi myös hirviä jykevämpiä sarvipäitä. Valkila haluaisi Suomen luontoon Euroopan suurimman maanisäkkään, jopa 1 300-kiloiseksi kasvavan euroopanbiisonin eli visentin. Biisoneita näkyy jo yli 20 000 vuotta vanhoissa eurooppalaisissa luolamaalauksissa. Niitä liikkui aikoinaan laumoina, mutta viimeinen luonnonvarainen eläin ammuttiin vuonna 1921. Lajin säilyminen johtuu eläintarhoista, joissa syntyneitä euroopanbiisoneita palautetaan luontoon. Korkeasaaressakin elää lauma.

”

Vähän vaarallisetkin asiat kuuluvat luontoon. Euroopanbiisonit ovat edelleen vaarantuneita. Metsästys oli vähällä käydä myös hirvien kohtaloksi 1900-luvun alun Suomessa. Euroopassa eli vielä viime jääkaudella villasarvikuonoja, mammutteja ja luolaleijonia. Ihminen on tärkeä syy monien isojen eläinten häviämiseen. – Suomalainen luonto pusikoituu, koska meillä ei ole riittävästi villejä ruohonsyöjiä eikä enää nautojakaan metsälaitumilla. Jotkut ajattelevat, ettei perinnemaisemien katoaminen haittaa, koska ne olivat ihmisen luomaa luontoa. Naudat ylläpitivät kui-

Uskonnon uhrien tuki ry:n toiminnanjohtaja Joni Valkila irrottautuu päivätyöstään luonnossa.

paisumuksessa, ja vain joitakin eläimiä säilyi Nooan ar kissa. Huomasin luonnontieteellisiä kirjoja lukemalla, että opetus ei voi pitää paikkaansa. Silloin aloin epäillä kaikkea muutakin. Valkila erotettiin Jehovan todistajista 22vuotiaana. Syynä oli seksin harrastaminen tyttöystävän kanssa. Jehovan todistajien johtajat vaativat, että yhteisös tä eronnutta tai erotettua ei saa edes tervehtiä. Mää räys karttamisesta koskee myös omaisia. Sen vuoksi Valkila on tavannut vanhempansa ja sisaruksensa vain pari kertaa viimeisten 23 vuoden aikana. Hän käyttää omaa kokemustaan apuna työssään Uskojen uhrien tuki ry:n toiminnanjohtajana. Valkila opiskeli aikuisena valtiotieteen tohtoriksi, meni naimisiin ja sai kolme lasta. – Jehovan todistajista irtautuminen oli raskasta, mutta onnistuin rakentamaan uuden maailmankuvan ja sosiaaliset verkostot. Elämä on hyvää.

tenkin ympäristöä sellaisena kuin se olisi ollut suurten villieläinten ansiosta. Valkila haluaisi Suomeen myös villihevosia. Ne ovat erittäin uhanalaisia. – Villihevoset ja visentit kannattaisi sijoittaa aluksi aidatulle alueelle, jotta ihmiset ehtisivät tottua ajatukseen niistä luonnossa. Sipoonkorven kansallispuistossa pidetään perinnemaisemaa avoinna nautojen avulla. Jos siellä olisi visenttejä ja villihevosia, paikka olisi kiinnostavampi vierailijoillekin. – Hollanti on tiheämmin asuttu maa kuin Suomi, mutta silti sinne on luotu puistoalueita, joilla elää visenttejä ja villihevosia. Miksi sama ei toimisi Suomessa? Visenttiä eli euroopanbiisonia ei tarvitse Valkilan mukaan pelätä sen enempää kuin hirveä. – Yleensä villieläimet väistävät ihmistä. Silti on olemassa äärimmäisen pieni todennäköisyys, että iso eläin hyökkää kimppuun. Vähän vaarallisetkin asiat kuuluvat luontoon. Ihmisiä kuolee ampiaisen pistoihin, mutta ei kukaan vaadi vakavissaan, että ne pitäisi poistaa luonnosta. Valkila pohdiskelee, voisiko Suomi tarjota turvapaikan myös erittäin uhanalaiselle aasianleijonalle. Hän vaikuttui Helsingin Luonnontieteelliseen museoon rakennetusta rekonstruktiosta, jossa sukupuuttoon kuollut luolaleijona metsästää lumessa. – Leijonia eli Euroopassa satojen tuhansien vuosien ajan. Jos ihmisiä ei olisi, leijonat saalistaisivat Suomessa metsäpeuroja tänäänkin. ■ Katso videolta, mitä eläimiä hirvi safarilla nähtiin kirkkojakaupunki.fi.

VIDEO VERKOSSA

8 A Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

Tilaisuuksia

Hautauspalveluja

HERÄNNÄISSEURAT

PALVELEMME SURUN KOHDATESSA, JOTTA SINÄ VOIT JATKAA ELÄMÄÄSI. Espoon Hautaustoimisto puh. 09 7002 4828 Espoonaukio 7, 02770 Espoo www.espoonhautaus.fi

Itä-Helsingin Hautauspalvelu, Herttoniemi puh. 09 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.hautauspalvelu.com

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Espoonaukio 7, p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Lakipalveluja

to 12.9. klo 18 seurat L.-Pasilan srkkoti, Maistraatink.5, Hki. su 15.9. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat.3, Vtaa; kahvit ja seurat. klo 10 A.Oravala 150 v. -juhlapyhä Vihdin kko, saarna S.Korkalainen, mukana Veisuuveljet. Tarjoilu ja juhlaseurat. klo 15 kotiseurat Malmivaaralla, Kuningattarenk.13A3, Loviisa. klo 18 seurat Kirkonkulman Nuorten tila, Kirkkot.6, Jpää. ti 17.9. klo 12.30 ”Etiopiasta ja Inkeristä”, Leena Luukkonen (Lähetysseura) Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo, Kamppi). su 22.9. klo 10 kirkkopyhä Paavalin kko, Sammatint.5, Hki; saarna S.Korkalainen; mukana Seuratuvan virsikuoro. Kahvit ja seurat Alasalissa. klo 10 kirkkopyhä Tikkurilan koskikeskus, Vernissak.4; messu ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Rajamäen kko, Patruunant.7, N-järvi; saarna J.Simojoki; keitto ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Tuusulan kko, Kirkkot.45, kahvit ja seurat; saarna S.Korhonen. klo 11 kirkkopyhä Meilahden kko, Pihlajat.16, Hki; kahvit ja seurat. klo 12 kirkkopyhä ja seurat Sammatin kko& srk-sali, Sammatint.19. klo 15 seurat Paavolan srk-koti, Aittat.1, Hyvinkää. klo 16 seurat Tapiolan kko, Kirkkop.6, Espoo. klo 17 ”Veisaamme virttä uutta”; veisuut Seuratuvalla, Autotalo. ke 25.9. klo 19 Körttikodin seurat, Ratakatu 1aA3.

Siivouspalveluja ESIRUKOUSILTA

Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3

ti 17.9 klo 19

Stig-Olof Fernström, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai puhelimitse ma klo 14.30-16.30 ja esirukousiltana 18–19, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeitse Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousiltoja pidetään syksyllä joka toinen viikko. Petrus församling

SOS-LAPSIKYLÄN TESTAMENTTI-ILTA to 26.9. klo 17–19 Espoon Niittykummussa (Niittytaival 13). Puhujana varatuomari Mikko Tanskanen. Vapaa pääsy, ilm. 24.9. mennessä aura.ylisela@sos-lapsikyla.fi p. 044 761 4139.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B 22.9. klo 13.30 Raamattupiiri 2. Korinttilaiskirjeen luvut 1–2

Ostetaan

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Siivouspalveluja tarjotaan, perussiivoukset, ikkunanpesut edullisesti kokemuksella. puh. 046-6203556

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Vuokrata halutaan Suomalaisirlantilainen työssäkäyvä opiskeleva pariskunta sekä kaksi lasta etsivät asuntoa 4 h + keittiö alueelta Espoonlahti, Kaitaa tai Matinkylä. Yst. vast. pian 046 583 88 03

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne. hok-elannonlakipalvelu.fi

Hammashoitoa Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. • Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä. EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. KEVÄÄSEEN kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kattojen maalaukset /pesut

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalausespoo.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Ostetaan halpoja autoja, katsastomattomatkin käy. Ota yhteyttä. Puh. 046 6221917

Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Onko Jumala todella sanonut niin? Kuka Raamatussa puhuu ja miten? Miksi kirkon riitojen taustalla on Raamattu? Kolme raamatunlukemisen ammattilaista kertoo. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS ANSSI RAUHALA KUVAT ANTTI RINTALA

hminen oli hädin tuskin luotu ja ehtinyt asettua taloksi paratiisiin, kun hän jo pilasi kaiken. Halutessaan tulla Jumalan kaltaiseksi hän maistoi kiellettyä hedelmää, suututti Jumalan ja karkotettiin paratiisista. Tämä kerrotaan Raamatun ensimmäisen kirjan kolmannessa luvussa, ja sen jälkeen loppu Raamattu kuluukin siihen, että Jumala panee täytäntöön monivaiheisen suunnitelmansa välien korjaamiseksi. – Raamattu on äärimmäisen yksinkertainen kirja. Siinä kerrotaan, miten Jumala loi ihmisen, miksi ihminen joutui eroon Jumalasta ja mitä Jumala päätti tehdä, jotta ihmisen ja Jumalan välinen suhde tulisi jälleen kuntoon, sanoo pappi ja lähetysteologi Jukka Norvanto. Norvanto puhuu äänellä, jonka aika moni suomalainen on kuullut, sillä hän on tehnyt Raamattu kannesta kanteen -radio-ohjelmaa vuodesta 1997. Nyt Raamattua

Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

käydään läpi jo neljättä kertaa. Radio Deissä ohjelmalla on noin 130 000 kuuntelijaa viikossa. Ohjelma on suosittu myös Järviradiossa, joka tavoittaa yli 300 000 viikkokuuntelijaa. Syntiinlankeemuskertomus on yksi niistä raamatunkohdista, jotka puhuttelevat Norvantoa yhä uudelleen. Se tuntuu jatkuvasti ajankohtaiselta, sillä ihminen ei ole hänen mielestään muuttunut. – Ihmiskunnassa on koko ajan sama halu tulla Jumalan kaltaiseksi. En oikeastaan puhuisi syntiinlankeemuksesta vaan syntiinnousemisesta, sillä synnissä on aina kysymys siitä, että me nostamme itsemme joko lähimmäisten tai jopa Jumalan yläpuolelle. KUN IHMINEN OLI karkotettu paratiisista, Jumala asetti sitä vartioimaan kaksi kerubia ja salamoivan, leimuavan miekan. Tavallinen lukija saattaa ohittaa maininnan enempiä miettimättä tai ehkä kuvitella mielessään monisiipisiä enkelihahmoja ja jonkinlaisen Tähtien sota -elokuvista tutun valosapelin. Norvannolle tuo lause on avain koko Raamatun ymmärtämiseen. – Kerubit liittyvät Raamatussa aina Jumalan läsnäoloon. Jumalan läsnäoloon pääsee miekan kautta. Miekka on Jumalan sana ja viime kädessä Jeesus Kristus. Eli jo ensimmäisille ihmisille annettiin avaimet siihen, millä keinolla Jumalan yhteyteen kaikesta huolimatta voi päästä, Norvanto selvittää. Tällaista tapaa lukea Raamattua Norvanto kutsuu hengelliseksi tai uskoa vahvistavaksi. Kaikilla teksteillä on paikkansa ja tehtävänsä Jumalan suunnitelman kertomisessa. Vanha testamentti ennustaa ja lupaa sitä, mitä Jeesus Uudessa testamentissa tulee tekemään. Raamatun tekstejä selitetään toisilla Raamatun teksteillä. Norvanto tuli uskoon armeija-aikoinaan, ja siitä alkoi tarve perehtyä Raamattuun paremmin. Innokkaimmillaan hän kävi viikoittain kolmessa eri raamattupiirissä. Kiihkein ahmiminen on tyyntynyt joka-aamuiseksi Päivän Tunnussanan lukemiseksi ja raamattuopetuksien valmistamiseksi, mutta hänen näkemyksensä Raamatusta ei ole muuttunut. – Jumala ja hänen tahtonsa eivät ole pelkkää mielikuvitusta. Aikoinaan opiskellessani teologiaa joku luennoitsija sanoi, että Raamattu on ihmisten puhetta Jumalasta. Mietin silloin, että jos tuo on totta, miksi Raamattu kuitenkin vaikuttaa niin kuin se olisi Jumalan sanaa. Itselläni on ollut voimakas taju siitä, että Jumala puhuu Raamatun kautta, Norvanto sanoo.

RAAMATUN ALKUKERTOMUKSET, joihin syntiinlankeemuskin kuuluu, ovat tärkeitä myös Wille Riekkiselle, joka on eläkkeellä oleva piispa ja Uuden testamentin tutkija. Kertomukset luomisesta, syntiinlankeemuksesta, Kainista ja Abelista, vedenpaisumuksesta ja Babylonin tornin hajottamisesta ovat hänelle myyttejä, jotka kertovat Jumalasta ja ihmisestä Jumalan edessä. – Niitä ei pitäisi lukea historiana tai luonnonhistoriana. Sen sijaan ne herättävät ihmisen tärkeimmät kysymykset: missä olet suhteessa Jumalaan ja Jumalan tahtoon, missä on veljesi, missä on sydämesi ja missä on oikeus? Riekkinen sanoo.

Kun kirkossa kiistellään melkein mistä tahansa – esimerkiksi siitä, voiko nainen toimia pappina tai voisiko kirkko vihkiä avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja – taustalla ovat erilaiset näkemykset Raamatusta ja sen tulkinnasta. Tästä jopa kiistojen osapuolet ovat keskenään samaa mieltä. Näin sen näkevät myös Riekkinen ja Norvanto. Kolmisen vuotta sitten Riekkinen kirjoitti esipuheen amerikkalaisen raamatuntutkijan Marcus J. Borgin suomennettuun kirjaan Kristinuskon sydän. Siinä Borg hahmottelee kaksi tapaa ymmärtää kristinusko ja Raamattu. Riekkinen on Borgin kanssa samoilla linjoilla.

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

Jukka Norvanto on pappi, kielenkääntäjä ja teologian lisensiaatti, joka työskentelee lähetysteologina Lähetysyhdistys Kylväjässä. Hän on tehnyt Raamattu kannesta kanteen -radio-ohjelmaa yhteensä 1434 jaksoa ja kirjoittanut 79 kirjaa. – Sen jälkeen, kun ryhdyin käymään Raamattua läpi ohjelmaani varten, aloin ajatella, että jokainen sen kirjoista on omalla paikallaan ainutlaatuinen. Ennen sitä lempikirjani oli Vanhan testamentin Hoosean kirja. Profeetta Hoosea sai kokea, miltä tuntuu tulla rakastamansa hylkäämäksi. Jumala käski häntä ostamaan kalliilla hinnalla takaisin vaimonsa, joka oli lähtenyt toisen miehen mukaan. Israelin kansa oli toiminut kuin Hoosean vaimo: hylännyt Jumalan ja alkanut palvella epäjumalia. Siinä on myös liittymäkohta Uuden testamentin sanomaan. Jumala antoi jopa Poikansa hengen, kun Hoosea maksoi vain rahaa ja viljaa.

– On paljon ihmisiä, joille Raamatun kirjaimellinen tulkinta on ainoa oikea ja riittävä tulkinta. Ja sitten on entistä suurempi joukko meitä, jotka otamme Raamatun tosissamme, mutta emme kirjaimellisesti. Pyrimme etsimään sieltä kristinuskon sydäntä, joka on usko Jumalaan. Sen uskon ilmenemismuotoja Raamattu dokumentoi ja sitä uskoa meidän pitäisi suunnata tämän päivän ihmiselle siten, ettei uskosta tule pakkopullaa vaan vapauttava voima. Silloin usko Jumalaan antaa voimaa elää ja uskallusta kerran jopa kuolla, Riekkinen sanoo.

– Ne, joille kirjaimellinen tulkinta riittää, eläkööt siinä. Ei heitä pidä tuomita, mutta heidänkään ei pitäisi tuomita väljempää ja liberaalimpaa uskontulkintaa. Riekkinen mainitsee uutisotsikoihin ja poliisitutkintaan päätyneen esimerkin tiukemmasta tavasta tulkita Raamattua. Tänä kesänä kansanedustaja Päivi Räsänen kritisoi sitä, että kirkko lähti Pride-tapahtuman yhteistyökumppaniksi, ja liitti twiittiinsä kuvan muutamasta Uuden testamentin Roomalaiskirjeen jakeesta. – Kun näin tehdään, Raamattua käytetään lyömäaseena, ja se on minusta epäkristillistä, Riekkinen sanoo. Raamatusta löysi sopivan iskulauseen sekin nimetön kirjoittaja, joka 2000-luvun alussa siteerasi Riekkiselle Viidettä Mooseksen kirjaa: ”Hävitä paha keskuudestasi.” Kirjoittaja oli varma, että niin Jumala tekee – ainakin jos häntä vähän autetaan. Uhkauksen syynä oli se, että Riekkinen oli tuolloin asettunut julkisesti puolustamaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia kirkossa. ERIMIELISYYDET RAAMATUNTULKINNASTA kietoutuvat myös erimielisyyksiin historiallis-kriittisestä raamatuntutkimuksesta ja siitä, mikä painoarvo tutkimuksen tuloksille pitäisi antaa kirkon opetuksessa ja kannanotoissa. – Raamattua kirjaimellisesti tulkitseva voi kokea tieteellisen tutkimuksen uhkaavana. Useimmille tutkimus on kuitenkin vapauttava voima. Ei raamatuntutkimuksessa kielletä Jumalaa tai Kristusta, vaan se voi auttaa näkemään, että Raamatussa puhutaan vertauskuvin ja monella tasolla ihmisen perimmäisistä kysymyksistä, Wille Riekkinen sanoo. – Kirjaimelliseen raamatuntulkintaan takertuminen veisi kirkkoa taaksepäin. Fundamentalismi ei tuota hyvää hedelmää, jos sen pohjalta lähdetään ratkomaan tämän päivän eettisiä ongelmia. Jukka Norvannon mielestä tutkimusta on monenlaista. Hän sanoo, että totta kai on hyvä opiskella Raamatun alkukieliä hepreaa ja kreikkaa, jotta voi itse nähdä, mitä tekstissä alun perin on sanottu ja miten se mahdollisesti on muuttunut, kun käsikirjoituksia on kopioitu. – Ongelmia tuleekin tulkinnasta. Tutkijat ovat usein erimielisiä siitä, mitä jokin kohta tarkoittaa – ja mitä se tarkoittaa meille. Tieteellisen tutkimuksen rajat tulevat vastaan siinä, ettemme aina tiedä, mikä oli se alkuperäinen tilanne, johon jokin teksti liittyy. Tutkimus myös elää, ja esimerkiksi arkeologisissa kaivauksissa saadaan jatkuvasti uutta tietoa. Tämän päivän totuus on huomenna jo vanhentunut, Norvanto sanoo.

– Toisaalta viime kädessä tiede etsii totuutta ja Jeesus Kristus on totuus, joten eivät tiede ja usko voi siinä mielessä olla ristiriidassa, hän lisää. Wille Riekkinen kaipaa kirkkoon raamattuherätystä. Se kuulostaa hänen sanomakseen oudolta, sillä yleensä tämän tyyppisiä lausahduksia kuulee herätysliikkeiden suunnalta. – Minä tarkoitan raamattuherätyksellä sitä, että ruvettaisiin ottamaan raamatuntutkimus tosissaan. Aina kirkossakaan ei olla tietoisia Raamatun syntyprosessista ja sen luonteesta, vaan ajatellaan, että se on sanasta sanaan Jumalan sanaa. Tällaista käsitystä Riekkisen mielestä ruokitaan myös jumalanpalveluksissa. – Kun messussa luetaan vaikka epistolateksti jostakin Paavalin kirjeestä, sen lopuksi sanotaan, että tämä on Jumalan sana. Jos Paavali itse olisi kirkonpenkissä, hän sanoisi, että eipäs kun minä kirjoitin sen. Paavalin kirjeet ovat tiettyihin tilanteisiin kirjoitettuja tilapäiskirjeitä, mutta nyt niistä mielellään tehtäisiin yleispäteviä.

”

Raamatussa puhutaan vertauskuvin ja monella tasolla ihmisen perimmäisistä kysymyksistä. WILLE RIEKKINEN

SIINÄ MISSÄ RIEKKINEN kaipaa kirkkoon raamattuherätystä, Jukka Norvanto kaipaa lähetysherätystä. Elokuussa hän kävi Mongoliassa opettamassa paimentolaisten raamattukoulussa. Mongolia on yksi maista, joissa hänen työnantajansa Lähetysyhdistys Kylväjä toimii ja Norvannolle myös yksi todiste siitä, että Raamatussa on kyse muustakin kuin ihmisten sanoista. – Lähetyskentillä näkyy, kuinka Jumalan sana vaikuttaa. Kyse ei ole vain jonkun ihmisen subjektiivisesta kokemuksesta. Vuonna 1990 Mongoliassa tiedettiin olevan neljä kristittyä. Nyt kristittyjä on kymmeniä tuhansia. Ihmiset tulevat moottoripyörillä satojen kilometrien päästä raamattuopetukseen, Norvanto kertoo.

Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

Nyt Norvanto on huolissaan lähetystyön tulevaisuudesta. Vanhat tukijat ovat uskollisia, mutta uusia on vaikea löytää. Toisinaan hänestä tuntuu siltä, että lähetystyölle on vaikea löytää ymmärrystäkin. – Jos kirkko lopettaa evankeliumin välittämisen, se lakkaa olemasta kirkko. Jos nyt sanotaan, ettei lähetystyötä tarvita, se on kaiken sen turhentamista, mitä Jeesus on ihmiskunnan puolesta tehnyt. En ole huomannut Raamatussa semmoista kohtaa, että Jeesus olisi peruuttanut lähetyskäskyn. ”JUMALA ON RAKASTANUT maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.” Tämän pienoisevankeliumiksi kutsutun Johanneksen evankeliumin jakeen on moni opetellut rippikoulussa ulkoläksynä. Se on yksi niistä raamatunteksteistä, jotka koristavat lasiseinää pappi Marja Malvarannan työpaikalla Suvelan kappelissa Espoossa. Marja Malvaranta itse muistaa sanasta sanaan monta muutakin raamatunkohtaa. Hänen nuoruudessaan 1970-luvulla opeteltiin Raamattua paljon ulkoa, ja opittu on pysynyt mielessä. Vaikka hän ei lukisi Raamattua joka päivä, sen sanat kulkevat mukana. Papille Raamattu on työväline. Sen pohjalta kirjoitetaan saarnat ja siitä etsitään sopivia sanoja puheisiin ja hartaushetkiin. Sielunhoidossakin sitä käytetään. Malvaranta on huomannut, että psalmit ovat antaneet lohtua monelle raskaassa elämäntilanteessa kamppailevalle. Saarnatessaan pappi on sidottu kirkkovuoden kulkuun. Kullekin pyhäpäivälle on omat raamatunkohtansa, joista joku valitaan saarnatekstiksi. Yleensä se on katkelma jostakin evankeliumista. – Saarnaa valmistellessani saatan viettää tekstin parissa pitkänkin ajan ja palata siihen monesta näkökulmasta. Käytän apuna myös selitysteoksia. Yritän katsoa vähän syvemmälle ja lukea Raamatun tekstiä myös historiallisena tekstinä. Mietin, mikä tämä teksti oikein on ja miksi se on tässä kirjassa, mitä se on silloin aikoinaan mahdollisesti merkinnyt ja mitä se tänä päivänä voisi merkitä, Malvaranta kertoo.

Wille Riekkinen on Kuopion hiippakunnan emerituspiispa ja teologian tohtori, jonka alaa on Uuden testamentin tutkimus. Tieteellisten julkaisujen lisäksi hän on kirjoittanut yksin ja yhdessä muiden kanssa kolmisenkymmentä kirjaa ja tehnyt kolme Raamattua käsittelevää televisiosarjaa. – Minulle koko Raamatun punainen lanka on Jumalan kaipuu ja kuuliaisuus Jumalalle. Ihminen kulkee pitkän matkan yrityksen ja erehdyksen tietä kysellen, mitä Jumala häneltä haluaa ja vaatii. Pitkästä aikaa minua ovat ruvenneet puhuttelemaan jotkut psalmit. Tällä hetkellä lempipsalmini on psalmi 90, joka tunnetaan Mooseksen lauluna. Siinä pyydetään näin: ”Opeta meille, miten lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen.” Ja: ”Herra, meidän Jumalamme, ole lempeä meille, anna töillemme menestys, siunaa kättemme työt.”

”

Itselläni on ollut voimakas taju siitä, että Jumala puhuu Raamatun kautta. JUKKA NORVANTO

– Hartauksia ja rukoushetkiä suunnitellessani lähestyn Raamattua toisin. Yritän miettiä, mitä Raamattu minun valitsemastani teemasta sanoisi ja mitä lohdutuksen tai rohkaisun sanoja sieltä löytyisi. Työssään Malvaranta myös ohjaa bibliodraamaa, jossa eläydytään Raamatun kertomuksiin teatterin, tanssin tai kuvataiteen keinoin, sekä ignatiaanisia retriittejä, joissa Raamattua käytetään mietiskelevän rukouksen lähtökohtana. – Olennaista niissä on se, mikä juuri tällä hetkellä koskettaa minun elämääni. Ignatiaanisessa

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

me maailman loppu. On uuden taivaan ja uuden maan aika. Wille Riekkiselle Ilmestyskirja ei kerro maailmanlopusta vaan se on lohdutuskirja. Hän muistuttaa, että se on kirjoitettu keisari Domitianuksen toimeenpanemien kristittyjen vainojen aikaan. – Sen viesti on, että tulipa mitä tahansa, pitäkää kiinni Kristuksesta, niin teillä ei ole mitään hätää.

Marja Malvaranta on Espoon tuomiokirkkoseurakunnan pap pi, joka on kouluttautunut myös retriitinohjaajaksi, bibliodraama ohjaajaksi ja ignatiaanisten ret riittien ohjaajaksi. – Minulla ei ole Raamatussa yhtä tiettyä lempikirjaa, pikem minkin on muutamia oman elä mäni kantavia kertomuksia. Niis tä tärkein on Johanneksen evankeliumin lopussa oleva kertomus, jossa Pietari kohtaa ylösnous seen Jeesuksen. Pietari on yksi niistä Raamatun henkilöistä, joi den kohdalle pysähtyy herkästi. Minulle hän on ihminen, joka on saanut selkeän kutsun ja haluaa seurata sitä sitoutuneesti. Aina ei vain mene ihan putkeen. Kaiken inhimillisen yrittämisen takana näen hänen vilpittömyytensä ja rakkautensa Jeesusta kohtaan.

mietiskelyssä viivytään raamatuntekstissä ja tunnustellaan, mikä siinä kutsuu, puhuttelee tai lämmittää jotakin kohtaa minussa. Sitten seurataan tuota kokemusta ja katsotaan, minne se vie, Malvaranta kuvailee. – Raamattua voi lähestyä eri tavoin, ja myös tieteellisellä tutkimuksella on paikkansa. Ajattelen, että Raamattu on Jumalan puhetta tässä päivässä ja myös historiallinen kirja, jossa kuuluu sen ajan ihmisten ääni. Kun Malvarannalta kysyy, mikä hänen mielestään on Raamatun olennaisin sisältö, hän vastaa

”

Raamattu välittää meille Jumalan rakkauden ja Jumalan rakastavan tahdon. MARJA MALVARANTA

yhdellä sanalla: Kristus. Sitten hän sanoo saman useammalla sanalla. – Luen Raamattua niin, että Jeesus on sen keskus ja läsnä kaikessa. Hän on odotuksena Vanhassa testamentissa ja ylösnousseena Kristuksena alkuseurakunnan elämästä kertovissa teksteissä. Raamattu välittää meille Jumalan rakkauden ja Jumalan rakastavan tahdon ja näyttää, että Jumala on kaikessa läsnä aikojen alusta aikojen loppuun. RAAMATUN VIIMEISESSÄ KIRJASSA Johanneksen ilmestyksessä ennustetaan tämän tuntemam-

Monissa kristittyjen porukoissa maailmanloppua on odotettu kiihkeästi – ja saatu odottaa kauan. Jeesuksen seuraajat ja ensimmäiset kristityt odottivat Jeesuksen palaavan maan päälle ja hänen lupaamansa Jumalan valtakunnan toteutuvan vielä heidän elinaikanaan. – Jeesuksen toista tulemista ei ole kuulunut ja päivämäärää siirretään jatkuvasti. Se jo osoittaa sen, että kirjaimeen tuijottaminen ei johda mihinkään. Meidän pitäisi keskittyä uskossa olennaiseen, ja olennaista on sana Jumalan valtakunnasta. Raamatussa ihan selvästi sanotaan, mitä se on: se ei ole vain jotain tuonpuoleista vaan oikeamielisyyttä, iloa ja rauhaa, jotka Pyhä Henki antaa, Riekkinen sanoo. Kun Jeesus puhuu viimeisestä tuomiosta, jossa ihmiset laitetaan vastuuseen teoistaan, kyse ei Riekkisen mielestä ole ennustuksesta tai uhkauksesta vaan kielikuvasta. – Sen tarkoituksena oli hätkähdyttää kuulijat miettimään omaa elämäänsä Jumalan edessä ja kysymään, ovatko he taivasten valtakunnan asialla. Niin se tekee meillekin tässä Jumalan antamassa elämässä, tässä maailmassa. – Enkä sano, etteikö mitään kuolemanjälkeistä elämää olisi – me vain emme sitä tiedä. Itselläni on aavistus, että on jotakin enemmän. Se jää nähtäväksi, joten keskitytään nyt vain tähän elämään. ■

Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

Musiikkiin uponnut Eero Hämeenniemellä on kaksi intohimoa: improvisaatio ja Intia. Soittaessaan hän pääsee tilaan, jossa mieleen ei mahdu mitään muuta kuin musiikki. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

os aikoo mennä kuuntelemaan säveltäjä ja pianisti Eero Hämeenniemen soittoa, on ihan luvallista ottaa mukaan viltti ja tyyny ja tehdä olonsa mahdollisimman rennoksi. Rentoa hänen konserteissaan on muutenkin: taiteilija ei kävele juhlallisesti flyygelin ääreen vaan juttelee ihmisten kanssa ennen kuin alkaa soittaa, eikä hän kumartele konsertin lopuksi. Väliaikaa ei ole, eivätkä konsertit kestä juuri tuntia kauempaa. Taputtaa ei tarvitse. Hämeenniemen konsertit ovat improvisaatiokonsertteja. Hän soittaa paljon kirkoissa, ja silloin teemat, joista hän improvisoi, ovat yleensä peräisin hengellisestä musiikista. On tuttuja virsiä, mutta myös vanhempaa kirkkomusiikkia ja intialaisia melodioita.

– Yleensä lähden soittamaan tyhjästä ja löydän teeman jossakin vaiheessa, sitten taas etäännyn siitä. Teema on kuin hyppyrimäki: siitä saa alkuvauhdin, jonka avulla pääsee lentoon. Improvisoidessa musiikki itse kertoo, mitä seuraavaksi tapahtuu, Hämeenniemi kertoo. SOITTAESSAAN HÄMEENNIEMI pyrkii keskittymään täydellisesti siihen, mitä on tekemässä. Silloin mieleen ei mahdu mitään muuta. Hän ei ajattele sormiaan, ei pianoa. Hän ei ole enää tietoinen edes siitä, että soittaa. – Silloin musiikkia ei enää tarkastele ulkoapäin, vaan musiikista tulee ajattelun kieli. Ikään kuin ajattelen musiikiksi. Se on hieno tunne, ja se löytyy improvisoidessa melkein joka kerta, Hämeenniemi kertoo.

Keskittyneesti musiikkia kuuntelevallekin voi käydä niin, että musiikki täyttää mielen. Tai sitten hänen mielikuvituksensa lähtee liikkeelle. Hämeenniemi rinnastaa nämä kaksi kuuntelemiskokemusta kahteen eri tapaan meditoida. Idän uskontojen piirissä meditaatio suuntautuu sisäänpäin. Se on keskittymistä vailla pohtimista, ja siinä pyritään jonkin asian olemuksen näkemiseen. Varsinkin katolisessa kristillisessä perinteessä meditaatio on puolestaan tarkoittanut jonkun asian keskittynyttä mietiskelyä – se suuntautuu ikään kuin ulospäin. Esimerkiksi Ignatius Loyolan kehittämissä hengellisissä harjoituksissa lähtökohtana on Raamatun teksti, johon eläydytään mielikuvituksen avulla. Ruusukkorukouksessa taas mietiskellään Jeesukseen liittyviä salaisuuksia. SUUNNILLEEN SEITSENVUOTIAANA Eero Hämeenniemi huomasi, että hänen päänsä tuottaa musiikkia, jota hän ei ole kuullut missään muualla. Hän oli soittanut pianoa nelivuotiaasta ja rupesi nyt soittamaan sitä, mitä päässään kuuli. Hieman myöhemmin hän alkoi kirjoittaa sävellyksiään paperille.

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

– Yhdeksänvuotiaana lopetin pianotunneilla käymisen. Sitten vain soitin. Kouluaikana olin mukana bändeissä ja aloin myös säveltää teatterimusiikkia. Koska hänellä ei ollut musiikkiopistotaustaa, hän epäili, voisiko hänestä tulla säveltäjää. Siksi hän harkitsi kriitikon ammattia. – Pääsin kuitenkin Sibelius-Akatemiaan. Olen siis Suomen musiikinhistorian ainoa epäonnistunut kriitikko, josta tuli säveltäjä. Kun Hämeenniemi oli lukiossa, kuuluisa saksalainen säveltäjä Karlheinz Stockhausen julkaisi kirjeen maailman nuorisolle. Hämeenniemi vastasi kirjeeseen ja sai Stockhausenilta henkilökohtaisen, käsinkirjoitetun vastauksen. Siinä Stockhausen muun muassa kehotti lukemaan intialaista filosofia Sri Aurobindoa, jonka ajattelusta hän oli innostunut. Hämeenniemikin innostui, ja sillä oli kauaskantoiset seuraukset.

”

Voiko omaa kohtaloaan paeta?

Intia on sekä hienostunut että karsea. On vaikea kuvitella, että olisin yhtä innostunut vaikka Sveitsistä.

Kuka?

Eero Hämeenniemi, 68, on säveltäjä, kirjailija ja pianisti. Hänen uusin kirjansa on tänä vuonna ilmestynyt Kun musiikki täyttää mielen (Basam Books), joka käsittelee musiikin ja meditaation suhdetta.

Mitä?

Hämeenniemi improvisoi pianolla eurooppalaisen ja intialaisen hengellisen musiikin teemojen pohjalta keskiviikkona 18.9. klo 20 Paavalinkirkossa. Sacred Music -festivaalin konserttiin on vapaa pääsy.

Motto

”Olkoot ilo ja tuska samanarvoisia voitossa ja tappiossa, tappiossa ja voitossa.” (Bhagavadgita)

MUSIIKKIOPINTOJENSA OHESSA Hämeenniemi opiskeli yliopistossa filosofiaa ja Intian kieliä, ja vuodesta 1984 lähtien hän on oleskellut Intiassa vuosittain. Nytkin hänellä on jo lentoliput ostettuna seuraavaa matkaa varten. Ensin hän lentää Mumbaihin ja jatkaa sieltä Etelä-Intiaan Chennaihin, joka on hänelle tutuinta Intiaa. – Huomasin heti, että Intia on niin iso, ettei sitä voi käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Siksi valitsin Etelä-Intian, ja olen nähnyt aika paljon vaivaa siellä puhuttavan tamilin kielen kanssa. Tamilit sanovat, ettei kukaan ulkomaalainen opi heidän kieltään. Siinä on omat kirjainmerkit, paljon sijamuotoja ja sitä on vaikea ääntää. Kirjakielen ja puhekielen välinen ero on tosi iso ja murteita on paljon, Hämenniemi kuvailee. Hän sanoo, ettei vieläkään aina ymmärrä kaikkea puhuttua, mutta tulee kyllä itse ymmärretyksi, koska puhuu kirjakieltä. ”Valkoinen sir puhuu niin kuin televisio”, kommentoi eräs intialainen Hämeenniemen puhetta. Pelkästään nykytamilin opiskelu ei ole riittänyt Hämeenniemelle, sillä harrastuksekseen hän on suomentanut valikoiman vanhaa tamilinkielistä runoutta. – Tienasin 1500 euroa kahdenkymmenen vuoden työstä, hän hymähtää. INTIASSA KIEHTOVAT Eero Hämeenniemeä monet vastakohdat. Hänen mielestään missään ei ole niin kaunista kuin Intiassa – eikä missään ole myöskään niin rumaa. – Intia on sekä hienostunut että karsea. On vaikea kuvitella, että olisin yhtä innostunut vaikka Sveitsistä. Intia on Hämeenniemelle kuin peili. Jos haluaa ymmärtää itseään ja omaa ajatteluaan, tarvitsee avuksi ulkopuolisen näkökulman. Sellaisen löytää perehtymällä tarpeeksi syvällisesti johonkin vieraaseen kulttuuriin. – Aina, kun palaan Suomeen, koen pienen kulttuurisokin: Miksi ihmiset ovat näin epäkohteliaita? Emmekö voisi olla vähän kivempia? Intialaiset vieraani puolestaan kysyvät Suomessa ensimmäiseksi, että missä kaikki ovat. He sanovat sen huolestuneeseen sävyyn, niin kuin pelkäisivät jonkin katastrofin tapahtuneen. ■

Paperijoutsen

Anna-Kaisa Linna-Aho

Herkkä ikä ja kaipaus sytyttävät tunteet roihuun, joka kärventää. Esikoisromaani pienen kylän ihmissuhteista jatkosodan aikaan. Kokematon helsinkiläistyttö Lydia tulee pulaa pakoon sukulaisiin maalle kesällä -43.

2795

Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

Suru otti pysyvän paikan Kaija-Leena Ikola sai työpaikalleen puhelun, joka pudotti hänet pimeyteen. Kolme vuotta myöhemmin hän on valmis puhumaan lapsensa itsemurhasta. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

oko ajan suru valtaa sydämessäni yhä enemmän tilaa. Se laajentaa reviiriään, kunnes tajuan, että en saa sitä enää millään pois. Marraskuussa 2016 varhaiskasva tuksen opettaja Kaija-Leena Ikola sai puhelun työpaikalleen itähelsinki läiseen päiväkotiin. Soittaja oli hänen Jyväskylässä asuva tyttärensä AnuMaarit, joka pyysi äitiään etsimään rauhallisen paikan. – Naurahdin, että nyt täytyy olla vakavaa asiaa, kun sanot noin. Tyttä reni ei vastannut siihen mitään, Iko la kertoo. Kyyneleet tulevat, kun Ikola ko koaa itsensä toistaakseen tyttären sa nat: ”Äiti, Jussi on kuollut.” Hänen 29vuotias poikansa Jussi oli lähtenyt elämästä oman käden kautta.

– Siitä lähtien tyttäreni lause on ol lut polttomerkitty aivoihini. En kos kaan ajatellut, että minulle voisi tulla sellainen puhelu, Ikola sanoo hiljaa. Poliisi oli käynyt aamulla KaijaLee na Ikolan ovella, mutta hän oli ehti nyt lähteä töihin. Sen jälkeen poliisi tavoitti hänen tyttärensä. Tämä kertoi suruuutisen samana aamuna myös Lontoossa asuvalle sisarelleen KatiMarialle. KaijaLeena Ikola jätti työpäivän kesken ja palasi kotiin. Tyttäret mat kustivat äitinsä luokse. Ikola jäi saira uslomalle. – Siinä kohtaa astuin elämän junas ta pois ja jäin asemalle. Tunsin putoa vani isoon pimeyteen, jossa maailma ympäriltäni hävisi. Lähetin läheisel le ystävälleni viestin, jossa ihmette lin, miten tällaisesta voi ikinä selvitä, hän sanoo.

JÄHMETÄN ITSENI. Kun en reagoi millään lailla, kun en tunne mitään, niin saan olla rauhassa, kuvittelen. Se ei kuitenkaan mene niin. Poikansa kuoleman jälkeen Kaija Leena Ikola ei enää osannut ajatella tulevaisuutta. Elämä oli jakautunut kahtia: oli elämä, jota hän oli elänyt aikaisemmin ja tämä, jossa hän selviy tyi jollakin tavalla päivästä toiseen. Ensimmäisen järkytyksen mentyä Ikolan selviytymiskeinoksi tuli vetäy tyminen elämän tarkkailijaksi. Pime ys tuntui suojaavalta. – Jähmetin ja turrutin itseni niin, et ten tuntenut mitään. En antanut min kään asian tulla lähelle, vaan suljin kai ken itseni ulkopuolelle. Mikään ei kos kenut minua, en kuulunut tähän elä mään. Surevalle sanotaan usein, että lä heisen kuolemaa seuraava ensimmäi nen vuosi on vaikein. Sen jälkeen ah distus helpottaisi. Ikolan suruproses si oli toisenlainen. Jussin kuolemaa seurannut vuosi meni järkytyksen aiheuttamassa sho kissa ja sumussa. Vaikka Ikola oli lait tanut poikansa arkkuun ja hyvästel lyt tämän yhdessä tyttäriensä kans

sa, mieli kielsi tapahtuneen ja uskot teli, että Jussi oli yhdellä reissuistaan, jolta palaisi aikanaan. – Sillä tavalla mieleni siirsi ja siir si asian kohtaamista. Toisena vuonna päästin ajatuksiini sen, että Jussi ei tu le ikinä takaisin. Oli pakko hyväksyä se, ettei häntä enää ole. Toinen vuosi Jussin kuoleman jäl keen oli niin vaikea, että se on suu reksi osaksi kadonnut hänen muistis taan. Ikola tiesi, että voi soittaa tyttä rilleen milloin tahansa. Hän ymmärsi kuitenkin, että he tarvitsivat tilaa ja ai kaa omalle surulleen. Äidin piti löytää itse tiensä takaisin elämään. TUNNEN KOKO AJAN surun läsnäolon. Se tarkkailee minua hyvin tiiviisti. Kun olen heikoimmillani, se iskee. Avuttomuuden kokemus saartoi KaijaLeena Ikolan yhä uudestaan. Sy dämestä tuntui puuttuvan Jussin ko koinen pala. Elämän ei pitänyt men nä niin, että äiti joutuu hautaamaan oman lapsensa. Syyllisyydentunne vei ajatukset Jussin kuolemaa edeltäneisiin kuu kausiin ja vuosiin. Mieli etsi niistä merkkiä tai vihjettä masennuksesta.

– Vähitellen aloin ymmärtää, etten pääse eteenpäin, ellen kohtaa suruani. Jos hyväksyn sen, että suru ja kaipaus ovat matkakumppaneitani loppuelämäni ajan, voin jatkaa elämääni, Kaija-Leena Ikola sanoo.

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kysymykset eivät antaneet rauhaa: Miksi äiti ei voinut auttaa poikaansa? Miksei Jussille annettu vielä yhtä uutta aamua ja sen tuomaa mahdollisuutta? – Kävin loputtomasti läpi samoja asioita ja kyselin, miten tilanne olisi voinut mennä toisin. Samalla tajusin, että nämä ovat niitä asioita, joille en voi mitään. Raskaat ajatukset väsyttivät Ikolan niin, että hän makasi iltaisin sohvalla hädin tuskin seuraten television ohjelmavirtaa. Uupumuksen läpi mieleen jäi ajatus, jonka lausui Isä Matteon tutkimuksia -sarjan rikoksia selvittävä pappi. – Jos ihminen menettää vanhempansa, hänestä tulee orpo. Jos menettää puolisonsa, on leski. Mutta jos ihminen menettää lapsensa, hän ei ole mitään. Mikään sana ei kuvaa häntä. Tuolta minusta tuntui. KAIJA-LEENA IKOLA KUVAA surun vuosiaan välttelemisen ja kohtaamisen tanssiksi. Välillä hän on vältellyt surua, välillä antanut sille luvan. Ikola palasi töihin helmikuussa 2017 vajaan kolmen kuukauden sairasloman jälkeen. Saman vuoden syksyllä hän meni Suomen Mielenterveysseuran järjestämään läheisensä menettäneiden vertaistukiryhmään. Ryhmässä hän ymmärsi, että ei ole kokemustensa kanssa yksin. Ikola on käsitellyt sisäistä tuskaansa myös lukemalla suruun liittyviä artikkeleita ja mietiskelytekstejä. Lisäksi hän on kirjoittanut, saanut keskusteluapua sekä maalannut taideterapiassa ja kotonaan. Vaikka Ikola on pystynyt puhumaan surustaan, akvarellimaalaus on avannut sanoja suoremman yhteyden tunteisiin. Ensimmäiset maalaukset olivat synkkiä, mustan värin hallitsemia. Viime kuukausina paperille on ilmaantunut värien kirjoa, joka kertoo elämän palaamisesta. Ikola korostaa, että suru on hidas. Sisäinen tuska lievittyy vähitellen ja muuttuu kaipaukseksi. Elämä jatkuu kyllä, mutta siihen tarvitaan aikaa. – Vähitellen aloin ymmärtää, etten pääse eteenpäin, ellen kohtaa suruani. Jos hyväksyn sen, että suru ja kai-

paus ovat matkakumppaneitani loppuelämäni, voin jatkaa elämääni, Ikola sanoo. ELÄMÄN JATKUMINEN näkyi konkreettisesti tämän vuoden keväällä, kun Kaija-Leena Ikola osallistui Jyväskylässä nuoremman tyttärensä valmistujaisiin. Kesällä hän matkusti Lontooseen vanhemman tyttärensä luokse. Kävellessään aikaisemmilta matkoilta tuttuja Lontoon katuja Ikola huomasi, että sisäisen tyhjyyden tilalle oli tullut haikeus.

”

Mikään ei koskenut minua, en kuulunut tähän elämään.

Pappilan pojan muistelmat

– Viime keväänä huomasin, että olen palaamassa elämään kiinni. Katselen taas ympärilleni ja kiinnitän asioihin huomiota. Huomasin ajattelevani, että haluan vielä kokea ja elää. Ikola on alkanut ajatella myös tulevaisuutta ja siellä odottavaa eläkkeelle jäämistään. Hän ei suunnittele eläkevuosiaan, mutta uskaltaa toivoa, että olisi silloin vielä elämässä kiinni. – Tuntuu kuin herättelisin itseäni tosi syvästä horroksesta. Hengitän vapaammin, haistan tuoksuja ja tunnen auringon lämmön ihollani. Välillä tunteiden palaaminen tekee fyysisesti kipeää. Silloin joudun sanomaan itselleni, että pysy hereillä, älä vajoa takaisin pimeyteen. Minä valitsen, mikä on se tie, jota nyt lähden kulkemaan. Tällä kertaa annan itselleni luvan siihen, että voin vaihtaa tietä niin monta kertaa kuin on tarpeen. ■ Kursivoidut sitaatit perustuvat KaijaLeena Ikolan päiväkirjamerkintöihin.

Unelma toteutuu kuoleman jälkeen Kaija-Leena Ikolan poika Jussi Ikola opiskeli valokuvausta Visuaaliviestinnän instituutissa (VVI) Tampereella. Hänellä oli unelma omasta valokuvanäyttelystä New Yorkissa. Jussi Ikolan kuoleman jälkeen hänen läheisensä päättivät tehdä jotakin unelman hyväksi. Jussi Ikolan valokuvista ja teksteistä koottu näyttely avataan Sanomatalon käytävägalleriassa syyskuun lopulla. Ikolan opintojen tutorina toiminut valokuvaaja Vesa Tyni auttoi perhettä valokuvista ja teksteistä koostuvan näyttelyn kokoamisessa. – Näyttelyssä valokuvien katsoja pääsee kurkistamaan herkän mielen sisälle. Valokuvat toimivat tunneportteina, ja niiden yhteyteen valitut Jussin tekstit ovat koskettavia ja aitoja, Tyni sanoo. Itsemurhan tehneiden läheisiä tukeva vertaistukijärjestö Surunauha ry tukee näyttelyn järjestämistä. Kaija-Leena Ikolan mukaan näyttelyn yksi tavoite on se, että itsemurhista ja itsemurhayrityksistä puhuttaisiin avoimemmin. – Päätimme tulla esiin tämän asian kanssa, koska Suomessa on liikaa tarinoita, joissa itsemurhaan päätynyt ihminen on yrittänyt turhaan etsiä apua. Ennen kaikkea toivomme, että yhä useampi uskaltaa hakea apua ja myös saa sitä, Ikola sanoo. Jussi Ikolan valokuvanäyttely Minuuteni palasia 23.9.–6.10. Sanomatalon käytävägalleriassa, Töölönlahdenkatu 2, Helsinki. Oletko menettänyt läheisesi itsemurhan kautta? Haluaisitko jutella asiasta? Lähetä tekstiviesti ”Tukipuhelu” Surunauha ry:n vertaistukipuhelimeen p. 045 130 8603, niin saman kokenut vertaistukija soittaa sinulle lähipäivinä. Mielenterveysseuran kriisipuhelin p. 09 2525 0111 päivystää arkisin klo 9–7, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15–7.

Pappilan poika Paavo Castrén

Muistelmateoksessaan Castrén palaa lapsuutensa päiviin pappisperheessä. Hän kertoo myös kokemuksistaan Helsingin yliopistossa, uraauurtavasta työstään Rooman ja Ateenan tiedeinstituuttien hyväksi sekä merkittävistä Pompejin tutkimuksistaan.

Osa 39

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Basso Tuukka Haapaniemi, 41, on musiikkikasvatuksen kandidaatti. Hän asuu Helsingissä, ja hänellä on yksi tytär. Haapaniemi laulaa vuonna 2000 perustetussa Club for Five -lauluyhtyeessä. Yhtyeen Hiljainen hetki -konsertit sisältävät suomalaisille tuttuja virsiä, hengellisiä lauluja ja muuta kirkkoon sopivaa laulumusiikkia. Club for Five -yhtyeen syksyn Hiljainen hetki -konsertit: to 12.9. klo 19 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, ti 8.10. klo 19 Espoon tuomiokirkossa ja su 17.11. klo 18 Kannelmäen kirkossa. Liput 25 e, lippu.fi.

Tuukka Haapaniemi kuuntelee musiikkia yleensä muualla kuin kotona.

Puistossa kuulokkeet korvilla Luonnosta ja musiikista tulee Tuukka Haapaniemelle hyvä olo. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

HILJENTYMINEN ON Tuukka Haapaniemelle mielen ja kehon yhteinen hetki. Kun mieli ja keho ovat samalla aaltopituudella ja haluavat samaa asiaa, avautuu väylä rauhoittumiselle. Laulajana hän on oppinut sen hengityksen kautta. Haapaniemellä ei ole tapana ajaa itseään niin piippuun, että hänen olisi pakko rauhoittua. Vaikka hän tekee paljon kaikkea, hän osaa tulla sieltä kaiken keskeltä latautumaan, ja sitten taas jatketaan. Hän pystyy tyhjentämään mielensä nopeasti. Tätä hän kutsuu mikrohiljentymiseksi. TÄYDELLINEN KOKEMUS hiljentymisestä menisi Tuukka Haapaniemen mielikuvissa näin. Hän istuisi jossain päin Saksaa vanhassa katedraalissa. Alt-

tarin edessä sellisti soittaisi J. S. Bachin soolosellosarjaa. Haapaniemi kuuntelisi. Ei kuuluisi muuta kuin sellon ääni. Todellisuudessa Haapaniemi menee puistoon halutessaan rauhoittua. Hän laittaa kuulokkeet päähän ja istahtaa puiston penkille tai kävelee puiden lomassa. Kuulokkeissa soi Arvo Pärtin Fratres, mieluiten jousiorkesteriversiona. Se kestää kymmenisen minuuttia. Musiikki lähtee hiljaisesti ja etenee pikkuhiljaa. Jossain vaiheessa musiikki alkaa soida lujempaa, kunnes se taas pitkän ajan kuluessa häipyy pois. Vaikka hän olisi ollut mukana minkälaisessa touhotuksessa tahansa, tämän teoksen alku pakottaa hänet rauhoittumaan.

Haapaniemi on melkein varma siitä, että hän on itse soittanut Fratresin nuorena. Hän soitti alttoviulua musiikkiopiston kamariorkesterissa. Siitä ajasta hänelle on jäänyt hyvän olon tunne: hyvällä porukalla soitettiin hyvää musiikkia. VANHASSA VALOKUVASSA Tuukka Haapaniemi istuu puolitoistavuotiaana lattialla ja kuuntelee isoilla valkoisilla kuulokkeilla musiikkia, todennäköisesti isänsä bändiä. Lapsuuden perheessä musiikki oli läsnä. Kaikki perheenjäsenet musisoivat. Nykyään Haapaniemi ei juurikaan kuuntele musiikkia kotona. Hän ei laita edes radiota päälle. Tai jos hän kuuntelee musiikkia, se liittyy työhön: hän hakee inspiraatiota. Kotona Haapaniemi nauttii hiljaisuudesta, jossa kuuluu luonnon ääniä ja jääkaapin tasaista hurinaa. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

Ihaninta ihmisessä

ENSI SUNNUNTAINA saarnataan kirkoissa laupiaasta samarialaisesta. Mietipä hetkinen tuntemiasi ihmisiä. Kuka heistä on laupias? Oletko itse? Mitä laupeus ylipäätänsä tarkoittaa? Nykysuomen sanakirjassa todetaan, että se on ominaisuus, joka tulee lähelle hyvänsuopaisuutta. Mutta se ei tarkoita vain hyvää tahtoa. Laupeus on enemmän. Hyvää tahtovasta ihmisestä tulee laupias vasta, kun hän alkaa toteuttaa hyväntahtoisuuttaan Aiheena: käytännössä. Lähimmäinen Laupeus on vahvasti uskonnol-

15.9.

linen sana, sillä juuri sillä sanalla kuvataan Jumalaa. Laupias ja

armahtavainen on Herra, pitkämielinen ja suuri armossa. Juma-

la ei ole passiivisesti hyvää toivova olento, vaan hän on aktiivisesti hyvyyttä luova ja hyvää suova olento. Elämänantaja ja elämää ylläpitävä Luoja. Laupeus-sanan ongelma on sen vanhahtavuudessa. Sanan sisältöä ei enää tunnisteta. Se on kääntynyt vähän kuin pilkkaavaksi sanaksi. Puhutaan laupiaasta ilmeestä, jolla tarkoitetaan tekopyhyyttä tai keinotekoista vastenmielistä pehmoilua. Mutta miksi olen juuttunut pohdiskelemaan tätä laupeutta? Jos Raamatun mukaan ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa, laupeus kannattaa nostaa uuteen kukoistukseen. Voisiko laupeudesta tulla suorastaan kansanliike? OLLI VALTONEN

Jätä perinnöksi parempi maailma 3 faktaa testamenttilahjoittamisesta 1. Jokaisella on hyvä olla testamentti, sillä koskaan ei voi tietää, mitä elämässä tapahtuu. Testamentin laatiminen on järkevää nähdä osana elämänsuunnittelua. Testamentin teko on aina ajankohtaista, eikä sen tekemistä kannata siirtää tulevaisuuteen. 2. Omien rakkaiden jälkeen voit tukea sinulle tärkeitä asioita. Laatimalla testamentin huolehdit, että tärkeiksi kokemasi asiat saavat tukesi myös jatkossa. Läheistesi ohella voit muistaa testamentissasi esimerkiksi maailman lapsia haluamallasi osuudella omaisuudestasi. 3. Asianajaja auttaa testamentin laatimisessa veloituksetta. Saat halutessasi Suomen UNICEFin kautta yhteystiedot asianajajalle, jolta saat luottamuksellisesti ja maksutta apua testamenttisi laatimiseen, kun siihen sisältyy lahjoitus Suomen UNICEFille.

Testamentti on päätöksesi siitä, minkälaisen jäljen haluat jättää maailmaan. Pienikin testamenttilahjoitus UNICEFille voi pelastaa monen lapsen elämän. Ristikkoon on kätketty sanoja menneiltä vuosikymmeniltä ja UNICEFin historiasta. Täytä ristikko ja osallistu arvontaan osoitteessa unicef.fi/ristikko. Pääpalkintona on vuoden kahvit. Perjantaina 13.9. vietetään kansainvälistä testamenttipäivää. Tervetuloa vierailemaan UNICEF-bussilla Kansalaistorilla, keskustakirjasto Oodia vastapäätä, klo 11–16. Paikalla myös UNICEFin hyvän tahdon lähettiläs Eija Ahvo. Lämpimästi tervetuloa!

Lue lisää ja tilaa maksuton testamenttiopas: unicef.fi/testamentti

MENOT 12. – 26.9.

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

Espoon tuomiokirkon läheisyydessä virtaavasta Espoonjoesta nousee ahventa, särkeä ja haukea. Artturi Seppälä auttaa lapsia onkimaan SyysMatin Markkinoilla. Suositulla onkimispistellä käy runsaasti lapsiperheitä.

SyysMatin Markkinat ovat talkoolaiselle vuoden kohokohta Lapset pääsevät kokeilemaan onkimista ja linnunpöntön tekoa SyysMatin Markkinoilla. Perinteisiä taitoja opetetaan vapaehtoisvoimin Espoon tuomiokirkon ympäristössä. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

yysMatin Markkinat ovat vahvasti talkoovoimin toteutettava tapahtuma. Vapaaehtoiset hoitavat eri tapahtumapisteitä yhdessä Espoon tuomiokirkkoseurakunnan työntekijöiden kanssa, pystyttävät ja purkavat markkinapaikat, tarjoilevat kahvia, auttavat, opastavat sekä tekevät paljon muuta. Tapahtuma järjestetään 21.–22. syyskuuta. Ensimmäisen kerran SyysMattia juhlittiin vuonna 2008. Siitä lähtien tapahtuma on järjestetty joka syksy. Mikkelässä asuva Artturi Seppälä on ollut talkootöissä melkein joka kerta alusta alkaen. Syntyperäinen espoolainen muistelee, että vain yksi kerta on jäänyt väliin. Työntäyteinen markkinaviikonloppu on hänelle vuoden kohokohta. Seppälä on ollut töissä ensimmäisestä kerrasta alkaen onkimispisteellä Kannusillan vieressä, jossa voi kokeilla kalaonnea Espoonjoesta. Vapaaehtoiset työntekijät laittavat onget valmiiksi lapsia varten ja näyttävät, miten mato pujotetaan koukkuun. He myös kertovat, mistä tietää että kala on tarttunut koukkuun ja mitä silloin pitää tehdä. ONKIMISTA KÄYVÄT kokeilemassa monet etenkin ulkomaalaistaustaiset lapsiperheet. Kalastaminen koukulla, jossa syöttinä on elävä mato, on heille aivan uudenlainen kokemus.

– Tämä on perheitä yhdistävä elämys. Kun lapsi heittää ongen veteen, usein koko perhe ja isovanhemmat seuraavat vieressä, nappaako kala. Tunnelma on käsin kosketeltavan hieno. Ilmassa on jänni-

”

ILMASSA ON JÄNNITYKSEN LISÄKSI PALJON ILOA JA NAURUA. ARTTURI SEPPÄLÄ

tyksen lisäksi paljon iloa ja naurua, Seppälä sanoo. – Meillä on käytössä reilut kymmenen onkea, joita pitää irrotella silloin tällöin puiden oksilta ja joen pohjasta. Välillä onkimispisteelle syntyy jono, kun kaikille ei riitä kalastusvälineitä samaan aikaan. Espoonjoesta nousee pääasiassa pieniä ahvenia ja särkiä sekä joskus haukia. Kalansaaliin voi jättää onkimispisteellä olevaan saaviin toisten ihailtavaksi tai ottaa mukaansa.

Puuhateltalla onkimispisteen vieressä voi tehdä itse kaarnalaivan ja koota linnunpöntön valmiiksi sahatuista osista. Samalla pääsee hakkaamaan nauloja ja kiertämään ruuveja. Naulojen hakkaaminen on osoittautunut joka vuosi lasten suosikkipuuhaksi. SYYSMATIN MARKKINOILLA työskentelee vuodesta toiseen samoja talkoolaisia, mutta joka vuosi tarvitaan uusia vapaaehtoisia. Vapaaehtoiseksi erilaisiin tehtäviin voi ilmoittautua tapahtuman verkkosivulla. Yksi työvuoro kestää kaksi tuntia, ja halutessaan voi valita useampia vuoroja. – Tapahtumassa on hieno talkooporukka ja hyvä tunnelma. Vaikka viikonloppu on tosi kiireinen, ruokatauolla ehdin jutella hetkisen toisten vapaaehtoisten kanssa, Artturi Seppälä sanoo. Markkinaviikonlopun lisäksi hän osallistuu tapahtuman valmisteluun, myyntikojujen pystyttämiseen ja tapahtuman päätyttyä purkamistöihin. Kaksipäiväinen tapahtuma järjestetään Espoon tuomiokirkon ympäristössä. Alueella on myös käsityöläisten myyntikojuja sekä kahvi- ja ruokapaikkoja. Lapsille on tarjolla esimerkiksi puuhapajoja, keppihevosten askartelua ja niillä ratsastamista radalla, monenlaisten eläinten ihastelua, jousiammuntaa ja enkelikierros tuomiokirkossa. Aikuisille on muun muassa rippikoululauluja, rukoushelmipaja, kalligrafiapaja, hautuumaakierros, ikoninäyttely, perhemessu, pieni pyhiinvaellusreitti sekä kirkon, holvimaalausten sekä urkujen esittely. Maksuton koko perheen tapahtuma SyysMatin Markkinat 21.–22.9. klo 10–16 Espoon tuomiokirkon ympäristössä, os. Kirkkoranta 2 ja Kirkkopuisto 5. www.espoonseurakunnat.fi/syysmatinmarkkinat/

MENOT 12. – 26.9.

10 A Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu su 15.9. klo 10 ”Rakastakaamme toisiamme”. Liturgia ja saarna Tuija Kuusinen, avustaa Vilppu Huomo, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Leena Talvio, Suomen Laulu -kuoro. Kirkkokahvit. Rukoushetki la 21.9. klo 16. Voit rukoilla ja laulaa mukana tai vain olla ja kuunnella. Hetkeen johdattelee keskiaikainen laulu, pappina Anita Kyönsaari. Iloinen musiikkipainotteinen messu kaikenikäisille su 22.9. klo 10. Liturgia ja saarna Emriikka Salonen, avustaa Sami Marte, urkuri Päivikki Leinonen, kanttori Marja-Liisa Talja.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 15.9. klo 12. Isotalo, Talvio. Kirkkokahvit. Kalajärven kappeli Nojatuolimessu su 15.9. klo 16. Muurimäki. Haastattelusaarnassa Eeva ja Jari Vähäsarja lähetysjärjestö SANSAsta. Kirkkokahvit. Lasten alttari ja kirkkopussukat. Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 15.9. klo 12. Särkiniemi, Ylioja. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Urdunkielinen messu la 14.9. klo 16. Masih. Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishetki to 12.9. klo 19. Marte. Teejatkot. Rinnekappeli Selkomessu su 22.9. klo 14. Kohijoki, Puukko. Kirkkokahvit. Suvelan kappeli HalleLuja-messu pe 13.9. klo 18. Marte, Ylitolonen, nuorten messubändi. Messupizza. Messu su 15.9. klo 15. Huomo, Malvaranta, Niskanen, Haunio. Titi Gävert, viulu. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Englanninkielinen jumalanpalvelus su 22.9. klo 16.30. Lisätiedot: www.church.fi. Viherlaakson kappeli Pyhäillan messu su 15.9. klo 17. Ikonen. Ilta jatkuu Vaeltajan majatalolla, ks. kappelin tiedot. Kansanlaulumessu su 22.9. klo 18. Ikonen.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Su 15.9. klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa HUOM! Su 22.9. jumalanpalvelus Suvelan kappelissa. Pyhäkoulu ja kirkkokahvit. Järj. Espoon seurakunnat ja International Evangelical Church in Finland (IEC). Lisätiedot: www.church.fi.

SYYSMATIN MARKKINAT LA–SU 21.–22.9. Koko perheen SyysMatin Markkinat Espoon Tuomiokirkonmäellä. Markkinoiden avaus Tapulitorilla la klo 10. Markkinakojut avoinna la ja su klo 10–16. Paljon maksutonta puuhaa ja ihmeteltävää. Kotieläimiä, mm. poneja, kanoja, laamoja, veto- ja kaverikoiria, teemapolut, kirkon ja urkujen opastukset, ikoninäyttely ja -maalausta sekä rukoushelmien tekoa. Käsityöläisten luomuksia, työnäytöksiä, järjestöjen esittelyjä. Purtavaa & herkkuja kahvikärryistä, soppatykistä, kojuista tai lounaspaikoista. Lapsille mm. kalastusta, kaarnalaiva- ja linnunpönttöpajat, keppihevospaja ja -rata, jousiammuntaa, enkelikierrokset, kollipolku, lastenteltta, lisää puuhaa VPK:n pihalla. Ks. koko ohjelma: www. syysmatinmarkkinat.fi. Facebook & Instagram: SyysMatin Markkinat.

PITÄJÄNTUPA Aarteenetsijät miestenilta HUOM! ti 24.9. klo 19. Oiva Hujanen: ”Kristittyjen käyttämät sanavalinnat”.

ESPOON TUOMIOKIRKON SRK-TALO Eläkeläiskerho to 19.9. klo 12.30.

AURORAN KAPPELI Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Aik. 5 e, lapset 2–0,50 e. Alkuhartaus klo 11. Toivoa naisille – Hannapiiri to 19.9. klo 17. Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?

Teologinen opintopiiri alkaa to 19.9. klo 19. TT Kari Kuula: Mitä helvettiä! Katsaus infernologiaan eli tulkintoja kadotettujen kohtalosta. Kahvit klo 18.30. Eläkeläiskerho ti 24.9. klo 13. Café Aurora ma–pe klo 10–14. www.aurorankappeli.fi

Café Suvela ma–to klo 12–14. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI

Eläkeläiskerho ma 16.9. Rukousilta ke klo 18.30. www.kalajarvenkappeli.fi

Vaeltajan majatalo 15.9. klo 18–19.30. Messu klo 17, jonka jälkeen iltapala. Klo 18 pappi Reetta Ikonen kertoo työstään. Esirukousta. Lähetyspiiri ma 23.9. klo 14. Eläkeläiskerho ke 25.9. klo 13. Kappelilounas aloittaa lokakuussa. Café Viheri ma ja ke klo 10−12. www.viherlaaksonkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI

UNELMAN KAMMARI

Apostolien teot to 12.9. ja 26.9. klo 18. Alkuseurakunnan synty, Seppo Särkiniemi. Kappelilounas ti klo 11–12.30. Aik. 4 e, lapset 2 e. Alkuhartaus. Eläkeläiskerho ma 23.9. klo 13. www.kauklahdenkappeli.fi

Kirpputori ja kahvila, os. Kaivomestarinkatu 8, ma klo 10−13 ja to klo 10−17. Peitto- ja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja käsityöpiiri to klo 17−19. Tied. 040 763 6599.

KALAJÄRVEN KAPPELI

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Eläkeläiskerho ma 16.9. klo 13. Gospel lattarit ma: Ryhmä I klo 18 ja ryhmä II klo 19. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Kohtaamispaikka eläkeläisille ke 18.9. klo 13. Naisten vuorisaarnaraamis ti 24.9. klo 18. Ikäihmisten kerho to 26.9. klo 10.30. www.nupurinkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Kansainvälinen keittiö to 12.9. ja 26.9. klo 11. Kokkaamme ja maistelemme eri kulttuurien ruokia. Eläkeläiskerhot to klo 12: Teräskukat 19.9., Hopeapiiri 26.9. Käsityö- ja askartelupiiri ti 24.9. klo 10–12. Israelilaisia tansseja Raamatun teksteihin ja rukouksiin ti 24.9. klo 16–18. Israel-rukouspiiri ke 25.9. klo 17.30. Lyhyt rukoushetki ET 138 x 136 keskellä mm päivää ma–pe klo 12.

KÄVELE NAISELLE AMMATTI Tue Naisten Pankin kautta kehitysmaiden naisten koulutusta ja yrittäjyyttä. Lähtö su 15.9. klo 12 Suvelan kappelilta. ILM. www.naistenpankki.fi > Kävele naiselle ammatti 15.9.2019. Valitse tapahtumista Espoo (Suvela) tai tule ja maksa lippaaseen paikan päällä.

KUOROJEN AVOIMET OVET Kaikille kiinnostuneille! Tule tutustumaan kuoroihimme valtakunnallisena Kirkkomusiikkipäivänä to 19.9. Exodus-kuoro: Nuorille ja nuorille aikuisille afrikkalaisten rytmien ja laulujen työpaja klo 19−21 Espoon tuomiokirkon srk-talossa, ohjaajina Maria Laakso ja Pekka Nyman. Tuikekuoron (5−8 v.) ja Välke-kuoron (9−14 v) avoimet harjoitukset Auroran kappelilla klo 17.30−18.15. Chorus Domus -sekakuoron harjoituksiin tutustuminen Kauklahden kappelissa klo 18−20.

KIRKAS MYSTIIKKA -SEMINAARI Esseisti Juhani Rekolan elämäntyöstä ja perinnöstä 12.10. klo 10−17

Suvelan kappelissa. Puhujavieraita, keskustelua, musiikkia. Hinta 10 e, sis. lounas ja kahvi. Ks. suvelankappeli.fi ja espoonseurakunnat.fi > tapahtumakalenteri.

MUSKARIT Vauvojen ja sisarusryhmissä vapaita paikkoja. ILM. www.espoonseurakunnat.fi/muskarit. Tied: taija.karppinen@evl.fi, heli.vapaakallio@evl.fi.

TUKEA PARISUHTEESEEN Pariasiaa-ilta ”Oivalluksia suhteen tunnetaitoihin” ti 17.9. klo 18 Suvelan kappelissa. Parisuhteen pysäkki ”Näe minut, kuule minua” ti 24.9. klo 18 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. Solmuja parisuhteessa -kurssi tai -neuvonta kriisissä oleville tai eroa harkitseville. Kurssin aloitus ti 1.10. klo 17.30–20 Kirkonkympissä. Hinta 120 e/pari. ILM. 15.9. asti. Parineuvontaa (8–10 krt) 100 e/pari. Tied. outi.wenell@evl.fi, 040 5474 146. Maksuvapautus tuloperustein mahdollinen.

PERHEILLE Toimiva perhe -vuorovaikutuskurssi vanhemmille alk. to 3.10. klo 17.30 Kalajärven kappeli, 50 e/aikuinen. Tied. 050 583 6886, 050 4341 063. Parista perheeksi -ilta ensimmäistä lastaan odottaville to 12.9. klo 17–19 Kirkonkymppi. Tied. 050 511 0165, 040 547 4146.

HAUSSA: PIPOJA, LAPASIA & VILLASUKKIA Keräämme asunnottomille uusia pipoja, käsineitä/lapasia ja villasukkia sekä ehjiä villasukkia SyysMatin keppihevospajaan. Tuo lahjoituksesi Kirkonkymppiin, mukaan teksti: ”Asunnottomien yö” tai ”Keppihevospaja”.

SEURAKUNTAMATKA TURKKIIN llmestyskirjan seitsemän seurakunnan kierros 6.–13.10.2020. Tied. ja ilm. matkanjohtajat: hannu.maenpaa@evl.fi, 040 513 0861 tai ayda. meskanen@evl.fi, 040 513 0862.

DIAKONIAN AJANVARAUS

Kaipaatko tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Ota ajoissa yhteyttä oman asuinalueesi diakoniatyöntekijään: Auroran alue, 040 763 6599. Espoon keskus ja Suvelan alue, 040 531 1037 (Tuomarila, Suna, Ymmersta), 050 438 0189 (Suvelan kappelin ympäristö), 040 547 1861 (aseman seutu, poste restantet, Kirkkojärvi, Kulovalkea, Kiltakallio, Kaupunginkallio). Pohjois-Espoon alue (Kalajärvi) 040 736 9315. Länsi-Espoon alue 050 438 0176 (Kauklahden keskusta, Vanttila, Nissinmäki, Lasilaakso), 040 513 0862 (Muurala, Mikkelä, Hirvisuo, Karhusuo, Nupuri, Nuuksio, Vesirattaanmäki). Viherlaaksolahden alue, 040 572 5344 (Laaksolahti ja Viherlaakso).

LISÄÄ TAPAHTUMIA www.espoonseurakunnat.fi.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ IG: @meidankirkko Twitter: @EspooEtSrk

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 12. – 26.9.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Toivon Tori, Soukankaari 8 B Kerhotila: Iivisniemen aukio 1

MESSUT Nuorten messu pe 13.9. klo 20 Sode. Olli. Aholansaari-rippikoulun konfirmaatio la 14.9. klo 11 kirkko. Reinikainen, Lonka. Velskola Väentupa 1 -rippikoulun konfirmaatio la 14.9. klo 14 kirkko. Erkko, Yli-Jaskari. Messu su 15.9. klo 11 kirkko. Kohijoki, Reinikainen, Puukko, Navichorus. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu. Tuomasmessu su 15.9. klo 17 Soukan kappeli. Reinikainen, Ojala, gospelryhmä Nardus. Iltatee. Nuorten messu pe 20.9. klo 20 Sode. Ylisuutari. Kiipula 1 -rippikoulun konfirmaatio la 21.9. klo 11 kirkko. Santaharju, Puukko. Anjala 1 -rippikoulun konfirmaatio 21.9. klo 14 kirkko. Reinikainen, Ojala. Messu su 22.9. klo 11 kirkko. Sinervo, Olli, Lonka, Kirkkokuoro. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu. Kohtaamispaikka-messu su 22.9. klo 17 Soukan kappeli. Pesonen, Ojala & bändi. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

LEIKKIÄ + LAULUA + ASKARTELUA + HARTAUS = lasten oma pyhäkoulu. Pyhäkoulut ovat yli 4-v. lapsille, pienemmille vanhempi/aikuinen mukaan. Lue lisää verkosta: Espoon seurakunnat – Espoonlahti – Lapset ja lapsiperheet – Pyhäkoulut.

KIRKOSSA RUKOILLAAN Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa klo 11 messun jälkeen. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13. Arkiaamun rukoushetki ma–pe klo 8.50. Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30. Israel-rukouspiiri ti 8.10. klo 18.30,

kk:n 2. ti.

LUETAAN RAAMATTUA Raamattuluentosarja: Kysymyksiä ja vastauksia Kristuksen kirkosta to 12.9. klo 18: Yksin Jeesus - mihin sitä kirkkoa tarvitaan? (Joh. 15 ja 21), TT Juho Sankamo, www.juhosankamo.fi Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18.30 kirkko ja klo 18.30 Kaskikappeli. Raamattu ja rukous -ilta pe 13.9. klo 19 Iivisniemen seurakuntakoti, paritt. vkot. Miesten raamattupiiri to 18.9. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e.

ASIAA PAPILLE? Pappi päivystää ma–pe klo 9–21 numerossa 050 432 8496. OstariPastori to klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaiva. Tule moikkaamaan!

TUKEA JA APUA Palveluajat ma klo 13–14 Espoonlahden kirkko, p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan kappeli, p. 09 8050 6738. Ruokailu ma ja to klo 12 kirkko, lipunmyynti 11.30–12.30 ja ti klo 11 Soukan kappeli, lipunmyynti 10.30– 11.30, hinta 3 e/aik., 1 e/lapsi. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9 kirkko, vuoronumeroiden jako klo 8.40. Aamupala ti klo 9–10 kirkko, maksuton. Ryhmä läheisensä menettäneille alkaa 25.9., ilm. viim. 13.9. Ritva Aarnio, 040 537 6854. Torstaiturinat, ryhmä mielenterveyden tueksi. to 19.9. klo 13 kirkko, parill. vkot. Tied. Liisa Pohjonen 040 547 1848 Nettiturvallisuus, asiantuntijana Ilari Parisaari to 19.9. klo 13–14.30 Soukan kappeli. Hartaus ja kahvit 1,5 e. Leipämessu pe 27.9. klo 10 kirkko.

UUSIA HARRASTUKSIA?

Posliininmaalausryhmä ma 16.9. klo 12–15 Soukan kappeli. Kahviraha 1,5 e/kerta. Polttomaksu 20 e/kausi. Tied. Päivi Sievinen 050 594 1115. Lukupiiri ti 17.9. klo 18 kirkko, Ayad Akhtar Appelsiininkuorten katu. Ti 15.10. R.K. Narayan, Kilpimaalarin rakkaus. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388. Laulukerhossa lauletaan virsiä kanttorin johdolla ti 24.9. klo 13 kirkko. Pullakahvit 1,5 e.

TOIVOA NAISILLE -TAPAHTUMA … sopii myös miehille! Su 22.9. kirkko: klo 11 messu, klo 12.15 lounas (10 e), klo 13 puheita ja musiikkia, mukana lähettimme Eeva ja Jari Vähäsarja.

AIKUISTEN SINKKUJEN ILTA Mieluisin muistoni la 28.9. klo 18 kirkko. Syksyn muut illat 26.10., 23.11. ja 7.12.

ELOA JA ILOA ELÄMÄÄN

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

SPR:n vapaaehtoisten kanssa pe klo 10–12.30 Soukan kappeli, parill. vkot. Lounas ja kahvit 5 e. Tied. Eija Siivonen 041 534 1706. Leskenlehdet – elämässä eteenpäin pe klo 12.30–14 Soukan kappeli, parill. vkot. Mahd. ruokailuun klo 12 (5 e/hlö). Tied. Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585. Nettiturvallisuudesta kertoo turvallisuuskouluttaja Ilari Parisaari to 19.9. klo 13 Soukan kappeli. Hartaus ja kahvit 1,5 e.

PIKKUVÄELLE Lapsiparkki ma klo 13–16 kirkko. Jos tarvitset aikaa itsellesi tai asioiden hoitoon, ilmoita 2–6-v. lapsesi viim. ed. pe tekstiviestillä 041 535 6190. Kerro lapsen nimi, ikä ja huoltajan nimi. Zooppera, musiikkikertomus aasista ja Nooasta ti 17.9. klo 18 kirkko. Tämä on parivaljakon viimeinen seikkailu! Vauvanpäivä pe 27.9. klo 11.30–15 Soukan kappeli. Keittolounas 11.30– 13, vapaaehtoinen ruokamaksu. Vauva-aktiviteetit klo 12: kantoliinaopastusta, vauvahierontaa, vauvamuskarihetkiä (myös odottaville äideille!), äideille itsehoitovinkkejä, parisuhdeasiaa, srk:n Toivon Torin myyntipiste (käytettyjä vauvatavaroita), opastusta kastetilaisuuden järjestämiseen, lastenhoito isommille lapsille.

Ikäihmisten kerhoissa jutellaan, lauletaan ja pidetään pieni hartaus: ma klo 10–11.30 kirkko ja klo 12.30–14 Kaskikappeli ti klo 14–16 Mäntykappeli ke klo 13.30–14.30 Puistokartanon palvelutalo, Merikansantie 2 to klo 13–14.30 Soukan kappeli Hartaus- ja keskustelupiiri pe klo 14–15 Merikartanon palvelutalo, EI MITÄÄN TEKEMISTÄ? Tyrskyvuori 6. EL 91 x 83 mm Vertaistukiryhmä muistihäiriöisille Sode-klubi, avoin iltapäiväkerho ja heidän omaisilleen yhteistyössä alakouluikäisille ti klo 14–16.30 Sode,

TEE HYVÄÄ OSTAMALLA

Soukantie 13. Piipahda tai tule koko ajaksi, ei ilmoittautumista. Syyslomaleiri 3.–7.-lk. 14.–17.10. Hila. Leirimaksu 50 e. Ilm. viim. 27.9. www. sodesode.fi. Muut kouluikäisten tapahtumat sivulla www.sodesode.fi

RIPARIKESÄ 2020 LÄHESTYY! Infoilta v. 2005 syntyneiden rippikoululaisten vanhemmille ti 7.10. klo 18.30–20 kirkko. Kysy mieltäsi askarruttavia kysymyksiä! Kahvitarjoilu. Iltaa isännöi pastori Olli-Pekka Ylisuutari.

NUORET Tsekkaa www.sodesode.fi, Sode, Soukantie 13. Nuorten ilta pe klo 17–22, messu klo 20. ArkiYstävä-kurssi nuorille la 21.9. klo 12–16 Sode. Tied. siiri.lehti@evl. fi, 040 728 6646. Seuraa instagram @sodesta

RIKASTA MINUA Lastenhoidollinen parisuhdeperheleiri 25.–27.10. Hvittorp. Keskitytään parisuhteen vahvuuksiin, voimavaroihin ja mahdollisuuksiin sekä hyvän huomaamiseen ja sanoittamiseen, toiveiden ja tarpeiden rakentavaan ilmaisuun. Maksu 120 e/pari, lapset 30 e/yli 3–v. Ilm. verkossa viim. 4.10. Tied. tanja.routama@evl. fi, 050 441 9154.

TEEMAILTA Takana elämätön elämä – vielä ehtii elää ke 25.9. klo 18.30 kirkko, teol., kirj. Anna-Liisa Valtavaara. ”Kaipaatko tasapainoisempaa ja vahvempaa elämää, uskallusta olla iloisesti oma itsesi? Toive muutoksesta ja paremmasta elämästä ei ole turhaa toivoa.” Illan lopussa Kritoinfo kiinnostuneille. Kristillinen vertaistukiryhmä ti 1.10.–17.12. klo 18.30–20.15 kirkko. Kaipaatko lisää ymmärrystä itsestäsi? Ryhmässä käytettävän Mirja Sinkkosen ja Paula Tähtisen kirjan Toiveena sisäinen paraneminen voi ostaa tai lainata seurakunnalta. Tied. ja ilm. Yki Leinonen 0500 406 924 tai Ritva Suomalainen 040 733 6552.

KAHVITELLAAN YHDESSÄ Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisniemen srk-koti. Yhteistyössä K-kauppias Nina Muhonen. Perhekahvilat ma klo 9.15–11.15 Soukan kappeli ja to klo 9.45–11.45 Kaskikappeli. Lapsiperheiden kahvittelupaikka, mukana lastenohjaajia.

TÄSSÄKÖ TÄMÄ ELÄMÄ ON? Alfa-kurssi kristinuskon perusasioista alkaa to 7.11. klo 18.30, paritt. vkot, 11 kokoontumista. Tied. ja ilm. inkeri. oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

Mikä on parasta työssäsi? – Vuorovaikutus ja jakaminen yleisön kanssa ovat minulle tärkeitä asioita. Löysin jo nuorena vaistonvaraisesti oman tapani esiintyä lapsille, mutta aikuisyleisölle sama tapahtui vasta myöhemmin. – Lavalla annan itsestäni esiintyjänä että saan takaisin yleisöltä. Kun avaan rehellisesti oman itseni ja haavoittuvuuteni, kuulijat lähtevät kulkemaan samaa matkaa kanssani omien kokemustensa kautta. Kun se onnistuu, se on hieno tunne. PAULA HUHTALA Zooppera ti 17.9. klo 18 Espoonlahden kirkossa, os. Kipparinkatu 8. Vapaa pääsy. Samalla vietetään 5-vuotiaiden syntymäpäiviä. Perhekonsertti la 21.9. klo 11 Chapplessa Iso Omenan kauppakeskuksessa, os. Suomenlahdentie 1. Ilmaisia lippuja saa etukäteen Chapplesta perhekahvila-aikoina. Ks. chapple.fi

SIRPA RYYPPÖ

Menokasvo

Jukka Salmisen matkamittarissa on jo 1,5 miljoonaa kilometriä

Millaista on keikkamuusikon elämä? – Ensimmäinen keikkani oli vuonna 1979. Ajokilometrejä on sen jälkeen kertynyt 1,5 miljoonaa. Kierrän maata pääasiassa yksin esittämässä ohjelmistoani, joka sisältää musiikkia ja tarinoita sekä lapsille että aikuisille. Nuorena esiintyjänä tunsin paineita siitä, olenko tarpeeksi hyvä ja hyväksyykö yleisö minut. Nykyään osaan olla enemmän läsnä katsojille ja vuorovaikutus heidän kanssaan sujuu vähemmällä suorittamisella kuin alkuvuosina.

KRITO

Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B.

Laulaja ja lauluntekijä Jukka Salminen, olet esittänyt Zooppera-musiikkitarinaa 20 vuoden ajan. Miksi se loppuu nyt? – Olen nyt 63-vuotias, ja jään eläkkeelle ensi vuoden alussa. Olen päättänyt, että samalla päättyy Zoopperan kaari, mutta jatkan muita esiintymisiä. Lapsiperheille suunnattu esitys kertoo Nooasta ja vedenpaisumuksesta. Nooan Nonni-aasi kuljettaa yleisön merimatkalle, ja lapset saavat hypätä kyytiin. Olen esittänyt sitä yli 600 kertaa eri puolilla maata. Esimerkiksi Espoonlahden kirkossa Zooppera on nähty vuodesta 2000 alkaen joka vuosi.

MENOT 12. – 26.9.

12 A Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531. Osoitteet: Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1

MESSUT JA HARTAUDET Messu ja kirkkokahvit su 15.9. klo 11 Perkkaan kappeli. Yletyinen, Hyry. Messu ja kirkkokahvit su 15.9. klo 13 Karakappeli. Vallivirta, Laaksonen, Hyry. Kirkkokahvien jälkeen mahdollisuus osallistua Kävele naiselle ammatti -tapahtumaan. Hengähdä hetki -hartaus joka ti klo 12.30 Karakappeli. Messu ja kirkkokahvit su 22.9. klo 13 Karakappeli. Granlund, Koskela, Hyry. Perhemessu ja kirkkokahvit su 29.9. klo 13 Karakappeli. Mukana lapsikuorot Huiske ja Havina sekä Maria Laakso, huilu. Koskela, Yletyinen, Noponen.

naisten koulutusta, toimeentuloa ja yrittäjyyttä. Kävelyllä mukana Terttu Laaksonen ja Pauliina Hyry.

KUTSU KIRKKO KYLÄÄN – TEMPAUS VANHUKSILLE Tulisipa joku käymään! Vanhustenviikolla sinulla on mahdollisuus kutsua kirkko kylään. Vierailemme pareittain ikääntyneiden kodeissa ke 9.10. ja to 10.10. klo 9–18. Tuomme mukanamme iloa, valoa sekä tietysti pullakahvit. Sinun ei tarvitse kuin varata kyläilyaika soittamalla ma 23.9. tai ti 24.9. klo 9–16 diakoni Noora Rajalalle, 050 568 5340. Kutsu kirkko kylään -tempaus on suunnattu Leppävaaran alueella asuville ikäihmisille, joiden on syystä tai toisesta vaikea osallistua kodin ulkopuoliseen toimintaan. Tulemme kylään niin yksittäisten vanhusten luo kuin hoivakoteihinkin.

TASAUSKERÄYS

LECTIO DIVINARAAMATTUMIETISKELY Hiljaista olemista ja eläytymistä evankeliumin tapahtumiin to 12.9. ja 26.9. klo 12.30–14 Karakappelissa. Luemme ja pohdiskelemme hiljaisuudessa seuraavan sunnuntain evankeliumia sekä lopuksi jaamme ajatuksiamme.

KILON KRISTITTYJEN ILLAT Kilon kristittyjen avoin ilta to 12.9., teemana lähimmäisyys ja to 26.9., teemana kiitollisuus klo 18 KilonRistissä. Kahvitarjoilu.

KARAN LAULELOT -YHTEISLAULUTILAISUUS Laulutuokiossa harjoitellaan äänenkäyttöä ja muita laulamisen perusasioita tuttujen virsien ja hengellisten laulujen kautta. Pe 20.9., 4.10., 18.10. ja 1.11. klo 13–14 Karakappelissa. Kanttori Pauliina Hyry.

KUORO KAIKILLE Ääniverryttelyä juuri sinulle wannabe-singer! Tämä kuoro on hyvä sekoitus leppoisuutta ja haasteita. Kaikenikäisten kuorossa ei ole laulutaitovaatimuksia, sitoutumis- eikä esiintymispakkoa. Opettelemme äänenkäyttöä ja laulamista ääntä verrytellen, tutuin lauluin ja myös uusia lauluja opetellen. Su 15.9., 29.9., 20.10. ja 17.11. klo 15.30–17 Perkkaan kappelissa. Kanttori Outi Noponen.

VASEMMAN KÄDEN MAALARIT Aina ei tarvitse puhua – maalataan erilaisille tunteille ja ajatuksille ilmaisu! La 28.9. klo 12–17 KilonRistissä. Hinta 15 e/kerta Naisten Pankin hyväksi. llm.: heli.siltakorpi@evl.fi, 040 537 6876.

LE 91 x 65 mm

Toivoa ilmassa. Tule lipaskerääjäksi kauppakeskus Selloon to 26.9. klo 15–17.30. Osallistumalla keräykseen voit auttaa ilmastonmuutoksesta eniten kärsiviä Tansaniassa, Nepalissa, Laosissa, Boliviassa sekä Zimbabwessa. Lisätiedot: felm.suomenlahetysseura.fi/tasaus. Ilm. tekstiviestillä Martta Nurmi, 040 559 1487.

TAIDETTA, PONEJA JA KOKKAILUA Ilmoittaudu koululaisten ilmaisiin harrastekerhoihin nyt! www. espoonseurakunnat.fi/nuortensiipi/ tytot-ja-pojat/harrastekerhot

9–14-VUOTIAIDEN MEDIAKURSSI Kurssilla opitaan yhdessä erilaisia mediataitoja, kuten videon kuvaamista ja editointia, valokuvaamista sekä sosiaalisen median taitoja. Opettelemme myös hyviä nettitapoja. Kirkolla on oma nuorten YouTubekanava ”Ttila”, jonka tekemiseen osallistumme syksyn kurssilla. Ti klo 16.30–17.30 Uutussa, alk. 10.9. Ilm. nuortensiipi.fi.

PARISTA PERHEEKSI -ILTA ensimmäistä lastaan odottaville pareille ke 18.9. klo 16.30–18 Uutussa. Miten vauva muuttaa perhedynamiikkaa? Mitä huomioida parisuhteessa, kun perheeseen tulee vauva? Ilta on osa perhevalmennusta.

ARKIN PAJA: SYKSYN SATOA Lapsiperheiden paja la 14.9. klo 10–13 Lasten kappeli Arkissa. Syksyisiä askarteluja: lehtiä, satoa ja metsän eläimiä. Elämyksellinen kirkkohetki klo 11.30. Mehua ja pullaa.

KÄVELE NAISELLE AMMATTI

ALFA-KURSSI

VIIKKOTOIMINTA VERKOSSA

Lähde mukaan Suomen suurimmalle hyväntekeväisyyskävelylle su 15.9. klo 14.30 Karakappelilta. Kävele naiselle ammatti täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Kävelyn yhteydessä voit lahjoittaa Naisten Pankille vapaavalintaisen summan. Lahjoituksilla tuetaan kehitysmaiden

Tutustu kristinuskon perusteisiin avoimessa, ystävällisessä ja rennossa ilmapiirissä. To klo 18 Lasten kappeli Arkki, 19.9.–28.11. Ilm. ja tied. viim. 15.9. Kirsi, 045 131 7927, tai Markku, 040 866 0108.

Aikuisten pienryhmät www.espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/aikuiset Lapsiperheet www.espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/ lapsille-ja-lapsiperheille Koululaiset www.nuortensiipi.fi

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Konfirmaatiomessu la 14.9. klo 10, Koivupuiston rippikoulu. Liturgia ja saarna Juha Virta, avustava pappi Tapio Suontakanen ja Antti Malinen, kanttori Anna Pöyhönen, soitin- ja lauluyhtye. Messu su 15.9. klo 10. Messun yhteydessä Särkisaaren rippikoulun konfirmaatio. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Tapio Suontakanen, avustava pappi Juha Virta, kanttori Mikko Niinikoski, kanttori Sanna Franssila. Konfirmaatiomessu la 21.9. klo 14, Koivikon rippikoulu. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, avustava pappi Henri Röytiö, kanttori Anna Pöyhönen, soitinyhtye. Messu su 22.9. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Malinen, avustava pappi Henri Röytiö, kanttori Anna Pöyhönen. Matinkappeli: Messu su 15.9. klo 12. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, kanttori Anna Pöyhönen. Messu su 22.9. klo 12. Liturgia ja saarna Henri Röytiö, kanttori Anna Pöyhönen. Olarin kappeli: Messu su 22.9. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Kruus, kantto-

ri Päivi Hakomäki. Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Liturgia ja saarna: 12.9. Inari Varimo, 19.9. Henri Röytiö. Musiikki: Risteysbändi. Etkot klo 18. Rento messu klo 19. Messun jälkeen jatkot klo 21 asti, tarjolla iltapalaa pieneen hintaan. 4 vuotta täyttäneille kirkkoparkki messun ajan.

PERHEKONSERTTI Laulaja ja lauluntekijä Jukka Salminen vie perheet musiikin siivin seikkailulle Tule ystäväksi -konsertissa la 21.9. klo 11, Chapple, Iso Omena. Tutustumme ihmisiin ja lauluihin ympäri maailman leikkimällä ja laulamalla. Kesto on n. 40 min. Lippuja saa Chapple-tilasta ma–pe klo 9.30–12 ja ti klo 17.30–19.30. Lippuja on rajoitettu määrä.

SAATTOHOIDON VAPAAEHTOISTEN STARTTIKOULUTUS Ilmainen saattohoidon Starttikoulutus ti 24. 9. klo 17.30–20.30, Olarin kirkko. Lohtua läsnäolosta -hanke kouluttaa vapaaehtoisia toimimaan hoivakodeissa asuvien vanhojen ihmisten elämän loppuvaiheen tukena. Etsimme vapaaehtoisia toimimaan erityisesti Attendo Olarinpuistossa ja Olarin Palvelutalo Hopeakuussa. ILMOITTAUTUMINEN 13.9. mennessä kristiina.niemela@ sro.fi.

TARINATAKKA Tehdään elämän tarinoita näkyväksi tarinateatterin ja kenties bibliodraamankin keinoin. Kokoontumiset Matinkappelilla: ke 25.9.klo 18.30–20, ke 9.10.klo 18.30–20, la 26.10 klo

9–15, la 16.11. klo 10–16, ke 4.12.klo 18.30–20. TIEDUSTELUT JA ILMOITTAUTUMISET perhetyöntekijä Raili Ruotsalainen, 050 576 6305 tai raili. ruotsalainen@evl.fi

PERHEMESSU JA -TAPAHTUMA Lasten ja enkeleiden sunnuntai Mikkelinpäivänä 29.9. Olarin kirkolla klo 16. Lapset voivat halutessaan pukeutua enkeleiksi kirkkoon. Kannattaa tulla pukeutumaan jo klo 15.45. Kirkon jälkeen on tarjolla päivällistä (aikuiset 3 e ja lapset ilmaiseksi). Perhetapahtuman toimintapisteissä liidellään enkelin siivillä!

PERHELEIRI

DIAKONIALOUNAS

Maukasta ruokaa 3 euron hintaan ja mukavaa seuraa on tervetullut nauttimaan jokainen, jolla on taloudellisia vaikeuksia tai joka kaipaa juttuseuraa. Tiistaisin Matinkappelilla, Liisankuja 3, klo 13 ja torstaisin Olarin kappelilla, Kuunkehrä 4, klo 13. Lipunmyynti klo 12.45–13.30. Kappelisali avoinna hiljentymistä varten.

asioita? Tule tapaamaan pappia. Keskusteluajasta voit sopia 040 547 1857 ma–pe klo 12–21. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja niissä voidaan käsitellä erilaisia esiin tulevia asioita. Keskustelun yhteydessä on mahdollista myös ripittäytyä.

AIKUISTEN RYHMIÄ

Lukupiiri keskustelee ennalta ilmoitetusta kirjasta kerran kuukaudessa to klo 18–20 Matinkappeli. 19.9. Amos LEIPÄKAHVILA Oz: Täydellinen rauha. Liisa Riikola Perjantaisin klo 13–14.30 Matinkap- 040 560 224. peli. Aikuisen väen sinkkupiiri – ilta yksin eläville pe klo 17.30–19.30, PAPIN PUHELIN OL 91 x 82kerran mm kuussa Matinkappeli. Iltapala. Kaipaatko ihmistä, jonka kanssa 13.9. Aiheena Yksinäisyys. Lisätietoja voisit käydä läpi elämäsi vaikeita Helena Nurmi, 040 214 5505.

Yhdessäoloa ja mukavaa tekemistä Hvittorpissa 1.–3.11. Ulkoillaan, leikitään, askarrellaan, saunotaan, hiljennytään ja tutustutaan. Etusija Olarin seurakunnan alueella asuvilla. 30 e/aikuinen, 15 e/lapsi ja alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Hakulinkki nettisivuillamme 12.9.–8.10. Lisätietoja: mia.silvola@evl.fi, 050 576 4891.

PARISUHDEPÄIVÄ Ottakaa yhteistä aikaa ja tulkaa virkistäytymään parisuhteen äärelle Villa Hvittorpiin su 24.11. klo 8–16. Teemana on ”Tunteet ja tarpeet”. Työskentelyä luovasti ja keskustellen sekä pariskunnittain että ryhmänä. Vetäjät: pari- ja seksuaaliterapeutit Kirsi ja Juha Penttinen. 50 e/pariskunta (sis. ruokailun ja päiväkahvin). Ilmoittautumislinkki päivään on avoinna 2.9.–21.10. Lisätiedot: p. 040 503 7622 tai paula.bruce-haatainen@ evl.fi.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Kutsu kirkko kylään Valtakunnallisella vanhusten viikolla voit kutsua kirkon kylään 9.–10.10. Tuolloin Leppävaaran seurakunnan työntekijät vierailevat pareittain ikääntyneiden kodeissa. He tuovat mukanaan pullakahvit. Varaa kyläilyaika ja soita 23.– 24.9. diakoni Noora Rajalalle, 050 568 5340. Kutsu kirkko kylään -tempaus 9.–10.10.

Kävele naiselle ammatti Lähde mukaan Suomen suurimmalle hyväntekeväisyyskävelylle 15.9. Karakappelilta. Kävelyn yhteydessä voit lahjoittaa Naisten Pankille vapaavalintaisen summan. Lahjoituksilla tuetaan kehitysmaiden naisten koulutusta, toimeentuloa ja yrittäjyyttä. Kävele naiselle ammatti, su 15.9. klo 14.30. Lähtö Karakappelilta, Karakalliontie 12.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT JA KIRKKOKAHVIT KAUNIAISTEN KIRKOSSA KLO 10 Su 15.9. kaksikielinen messu yhteistyössä vapaaehtoisten ja Grani Lähiavun kanssa: Mimosa Mäkinen ja Daniel Nyberg, kantt. Anna Marte. Su 22.9. saarna Kari Kuula, lit. AnnaKaisa Tuomi ja kantt. Teija Palolahti.

KÄVELE NAISELLE AMMATTI Naisten Pankin tapahtumassa kävellään Gallträsk-järven ympäristössä. Lähtö su 15.9. klo 11.45 Kauniaisten kirkolta. Tapahtuman osallistujat voivat tukea haluamallaan summalla kehitysmaiden naisia joko ottamalla mukaan käteistä tai lahjoittamalla verkossa www.naistenpankki.fi. Yhden ammatin hinta on 30 e, mutta jokainen euro auttaa köyhien naisten asiaa.

PERHEKERHO MAANANTAISIN Ma 16.9. klo 9.30– 11 Kauniaisten kirkolla, kerhotiloissa (huom. paikka). Kerho siirtyy kirkolta Sebastoksen toimitilaan ma 23.9. alk.

MENOT 12. – 26.9.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

KESKIVIIKKOKERHO

Näytelmä keskiviikkokerhossa ke 18.9. klo 13 Tapiolan kirkko. Esirippu – Minna Canth nuorena ja kirjailijana. Kahvit alk. klo 12.30. Matkapäivityksiä pyhiinvaellukselta ke 25.9. klo 13 Tapiolan kirkko. Vieraana KT Päivi Sutinen. Kahvit alk. klo 12.30.

KIRKKOMUSIIKKIPÄIVÄ Kuoroharjoituksen avoimet ovet to 19.9. Lisää: Kirkoissa soi -palsta.

MESSUT

KRIISIT OSANA ELÄMÄÄ

Messu su 15.9. klo 10 Tapiolan kirkko. Ristimäki, Zitting, Malkamäki. Maria Wilkus, sello. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Viikkomessu ke 18.9. klo 8 Tapiolan kirkko. Ristimäki, Malkamäki. Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä. Aamupuuro ja kirkkokahvit. Messu su 22.9. klo 10 Tapiolan kirkko. Koivisto, Tervonen, Jurmu. Pyhäkoulu. Uutispuuroa. Anglikaaninen messu englannin kielellä su 22.9. klo 12.30 Tapiolan kirkko. Iltakirkko ti 24.9. klo 18–19 Tapiolan kirkko. Aura Karjalainen, Tuomas Merilahti. Nuorten bändi. Iltatee. Viikkomessu ke 25.9. klo 8 Tapiolan kirkko. Tervonen, Malkamäki. Aamupuuro ja kirkkokahvit. Keskipäivän rukous arkisin klo 12. Tapiolan kirkko.

Teologian maisteri psykoterapeutti Heikki Heinonen luennoi to 19.9. klo 18.30 Tapiolan kirkko. Esittelyssä Krito-ryhmä. Ryhmä alk. to 30.10. klo 18.30.

TAPIOLAN PERHEILTA Leikitään, askarrellaan, lauletaan ja hiljennytään yhdessä. Lopuksi pieni iltapala. To 17.9. klo 17.30–19 Tapiolan kirkko.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja kahvila klo 13–15 Sebastoksen toimitilassa.

NUORTEN AVOIMET OVET Ma 16.9. klo 15.30–18 kirkon nuortentiloissa.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 16.9. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Miksi valita juuri kristinusko, pastori Kari Kuula. Ti 17.9. klo 13 kirkon yläsalissa.

ENGLISH DISCUSSION GROUP On Wednesdays 18.30–20 Kauniainen Church. Meetings are run by Tiia Sahrakorpi and pastor Kari Kuula, tel. 050 590 8308. Wed 18.9. Digging into the Gospel of Luke. Wed 25.9. What is freedom?

GRANUT-MESSU Nuorten toteuttama messu to 19.9. klo 19 kirkossa.

UUTISPUURO Uuden sadon ruispuuroa lähetystyön hyväksi messun jälkeen su 22.9. klo 11.30 Tapiolan kirkko. Ulla Oinonen Suomen Pipliaseurasta kertoo tukemastamme Intian raamattutyöstä.

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ Lounaskonsertit parittomilla viikoilla alk. ke 25.9. klo 12 Tapiolan kirkko. Yhteistyössä Espoon musiikkiopiston nuorten taitajien kanssa. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

URUT SOI TAPIOLASSA Lasten ja enkeleiden päivän konsertti kaikille ja kaiken ikäisille su 29.9. klo 18 Tapiolan kirkko. Juonto Liisa Malkamäki.

MUSKARIMESSU Pienten oma messu ma 30.9. klo 18

NUORTEN ILTA To 26.9. klo 18 nuortentiloissa.

PERHENEUVONTA Keskusteluapua parisuhteen, perheen tai yksinelävän ongelmiin: perheneuvoja Maritta Kirilä, ajanvaraus ma–to 050 301 7018.

NAISTEN BRUNSSI – VIERAANA IRJA ASKOLA La 5.10. klo 12–15 Kauniaisten kirkolla. Toimittaja Raija Pellin haastateltavana piispa emerita Irja Askola teemalla ”Naisen sana ja sydän”. Hinta 10 e (sis. lounas), josta puolet menee Naisten Pankille Ilmoitt. 30.9. menn. p. 050 500 9000 (ma–pe klo 10–14) tai kauniaisten. suom.srk@evl.fi. Etusija kauniaislaisilla.

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

Tapiolan kirkko. Puolituntinen, jossa lauletaan ja leikitään.

RYHMÄT JA PIIRIT Miesten raamattupiiri parilliset viikot ti 3.9.–17.12. klo 18.30–20 Tapiolan kirkko. Lähetyspiiri ti 17.9. klo 13 Tapiolan kirkko. Hanna-rukouspiiri ma 23.9. klo 18.30 Tapiolan kirkko.

LÄHETYKSEN NAISET Keskustelu- ja kirjallisuusryhmä alk. to 26.9. klo 18. Tapiolan kirkko. Vierailijana kiinalaisten parissa elämäntyönsä tehneen Elma Aaltosen elämäkerran ”Taivaan Isän puutarhuri Elma Aaltonen 1913– 1998” kirjoittaja Annikki Mattila. Emäntänä Marja-Leena Sarjala. Kirja on lainattavissa seurakunnalta.

PAIKALLISEKUMEENINEN FOORUMI Avoin seminaari. Uudet suomalaiset, uudet kristityt – tervetuloa vai tervemenoa? Pe 27.9. klo 11–16, Tapiolan kirkko. Klo 12 Keskipäivän rukous, piispa Kaisamari Hintikka. Klo 12.15 syyrialaista kasvisruokaa, jonka jälkeen esitelmiä maahanmuuton kysymyksistä. Puhujana mm. asiantuntija TT Elina Hellqvist kirkkohallituksesta.

läheistäsi. Ilm. viim. pe 13.9. Espoon seurakuntien Palvelukeskus, p. 09 8050 2601. Tied. ossi.tervonen@evl. fi, 040 525 0251. Lisää: tapiolanseurakunta.fi.

ELÄMÄN SANOJA -RYHMÄ Aikuisten kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä ma 7.10.–25.11. (8 krt.) klo 17–19, Tapiolan kirkko. Ihmettelemme elämää tekstien avulla, kirjoittamalla ja keskustelemalla. Ohj. Katja Hero. Ilm. seurakuntatoimistoon p. 09 8050 4000 tai tapiolanseurakunta@evl.fi.

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ Virkistystä kaipaaville Hilassa. Lisää Seurakuntien yhteiset -palstalla.

VIE VANHUS ULOS -PÄIVÄ Lähde ulkoilemaan iäkkään naapurin, ystävän tai sukulaisen kanssa ke 10.10. Tapiolan kirkko. Riksapyöräkyytejä klo 11–13. Tarjolla kakkukahvit klo 14. Paikalla Aarne Laasonen.

SIUNAUKSEN SADETTA -KASTEPÄIVÄ Kastepäivä on mukava, mutkaton ja maksuton tapa järjestää kastetilaisuus. Tapiolan kirkolla järjestetään kasteita kaiken ikäisille 27.–29.9. Seurakunta tarjoaa kakkukahvit ja juhlaan koristellun tilan. Kutsu 20

klo 12 (tilausbussi lähtee). Aikuiset: Koko leiri 50 e ja osa-aika 40 e. Lapset: 25 e ja alle 3 v. maksutta. (sis. ruokailut, majoitus ja paluukulj.) Ilmoitt. kauniaisten.suom.srk@evl.fi. Tied. susan.hackman@evl.fi.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR

Sö. 15.9. Esbo domkyrka kl. 12.15. Ahlbeck, Malmgren. Kyrkkaffe i Sockenstugan. TOUHULEIRI PERHEILLE Hagalunds kyrka kl. 14. KonfirmatiSu 17.–ti 19.11. Hvittorpin leirikeson av Mataskär 3 -skriftskolan. Jäntti, kuksessa Kirkkonummella. TyössäDannholm, Liisa Malmgren, Sabina käyvä vanhempi voi olla mukana Kyllönen. sunnuntain, lähteä töihin leirikeskuk- Lö. 21.9. Grankulla kyrka kl. 15. sesta ma-aamuna ja palata taas Konfirmation av Mataskär 4 -skriftstöiden jälk. leirille perheen luo. Tulo kolan. von Martens, Brunell. KAU 91 x 40 mm leirikeskukseen su 17.11. omilla Sö 22.9. Köklax kapell kl. 16 autoilla klo 16. Leiri päättyy tiistaina Lovsångsmässa. Jäntti, Brunell,

lovsångsteamet. Söndagsskola. Kyrkkaffe. Esbo domkyrka kl. 18 (OBS tiden!). Kvällsmässa i medeltida stil. Ertman, Susanna Tollet, sång, vevlira och renässansflöjter, Nina Fogelberg & Eeva-Liisa Malmgren, sång.

VECKOMÄSSA On. 25.9. Södrik kapell kl. 12. Majuri, Kronlund. Kyrkkaffe.

HÖSTMATTSMARKNAD 21–22.9. Esbo domkyrka med omgivning. Symamsellernas försäljning båda dagarna. Arr. Espoon tuomiokirkkosrk.

BARNKÖRERNA BÖRJAR To. 19.9 kl. 16–16.45. i Karabacka kapell (ny grupp!) och Sökö kapell. Mer info: esboforsamlingar.fi/kommed/barn-och-familj/barn-i-skolaldern/barnkorer

KRISTEN TRO I VARDAGEN To. 19.9 Folkhälsanhuset i Hagalund, Vindgr. 6, biblioteket, kl. 10.30– 12. Vi samtalar kring tro och andliga upplevelser. Ledare Heidi Jäntti. Gruppen är öppen för alla intresserade.

KIRKKOKUORO

SYMAMSELLERNA

Syykauden aloitus ti 24.9. klo 18 kirkolla. Harjoitukset tiistaisin. Tied. kantt. Anna Marte.

Vita huset, Prästgårdsgr. 1, varje ti. kl. 16–19. Börja med en ny hobby inför hösten eller fortsätt med handarbetet som blev på hälft!

KESKUSTELEVAT NAISET To 26.9. klo 14 Sebastoksen toimitilassa. Eläinten ystävät ja viholliset, mukana Mimosa Mäkinen. Ilmoitt. 23.9. menn. 050 500 9000.

FAMILJEKLUBBAR Köklax kapell varje må., Sökö kapell varje ti., Esbo domkyrkas församlingsgård varje on., Mattby kapell varje to. kl. 9.30–11.30.

MENOT 12. – 26.9. SHUTTERSTOCK

14 A Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

Kirkoissa soi TO 12.9. Mustarastas-yhtyeen konsertti klo 19 Kauniaisten kirkossa. Vapaa pääsy. Espoon Tapiolassa 1994 perustettu folk-yhtye Mustarastas täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Yhtyeen musiikissa soi kansanmusiikille tunnusomaiset akustiset kielisoittimet, haitari, viulu, nyckelharpa, basso ja tinapilli sekä moniääninen laulu. Mustarastaalla on vahvasti suomalaiskansallinen sointi, mutta siitä on helppo erottaa myös irlantilaisen kansanmusiikin sävyjä. Pekka Toivonen Piano Week 2019 klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Pekka Toivonen, piano; Antti Mattila, urut, patarummut. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma/zine 5 e (taidejulkaisu). Yhteistyössä Espoon tuomiokirkkoseurakunta, Helsingin kaupunki ja kirjapaino Painomies. Konsertin yhteydessä Suomen Punaisen Ristin keräys.

SU 15.9. Romanttista trumpetilla klo 19 Kauniaisten kirkossa. Konsertissa esiintyvät Luigi Santo, trumpetti ja Daniela Gentile, piano. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavun hyväksi.

TO 19.9. KIRKKOMUSIIKIN PÄIVÄ

Toisinaan vanhemmuus uuvuttaa. Huoliaan ei kannata jäädä pohtimaan yksin. Espoon seurakunnissa on tarjolla monenlaista keskusteluapua sekä vanhemmuuden että parisuhteen kysymyksiin.

KE 25.9. Häivähdys pyhää -lounaskonsertit parittomilla viikoilla ke 25.9. klo 12 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Yhteistyössä Espoon musiikkiopiston nuorten taitajien kanssa. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

PE 27.9. Espoon barokkipäivät - Taivainen matka klo 19 Kauklahden kappelissa. Espoon barokki, solistina kauklahtelainen sopraano Anna Villberg. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

SU 29.9. Urut soi Tapiolassa – Lasten ja enkeleiden päivän konsertti kaikille ja kaiken ikäisille klo 18 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Juonto Liisa Malkamäki.

HELI VAPAAKALLIO

Kiinnostaako kuorolaulu? Tule Espoonlahden kirkkokuoron avoimiin harjoituksiin klo 18.30–21 Espoonlahden kirkon musiikkisaliin, Kipparinkatu 8. Kuoroa luotsaa kanttori Timo Lonka. Kuorojen avoimet ovet Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa: Exodus-kuoro: Nuorille ja nuorille aikuisille afrikkalaisten rytmien ja

laulujen työpaja klo 19−21 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. Ohjaajina Maria Laakso ja Pekka Nyman. Tuike-kuoron (5−8 v.) ja Välkekuoron (9−14 v) avoimet harjoitukset Auroran kappelilla klo 17.30−18.15. Tervetuloa kuuntelemaan, virkistymään ja laulamaan kanssamme! Tapiolan seurakunnan kamarikuoron avoin harjoitus to 19.9. klo 18–20.30 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. Viehkeä viulukattaus barokista nykypäivään -konsertti klo 19 Suvelan kappelissa. Maarit Ranta ja Arja Yurtseven viulu, Satu Ranta urut ja piano. Vivaldi, Loillet, Corelli, J.S.Bach, Shostakovitsh, Sinding. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e lähetystyön hyväksi Suomen Lähetysseuran kautta.

Valtakunnallista Kirkkomusiikin päivää vietetään toista kertaa torstaina 19.9. Tule tutustumaan Espoon seurakuntien kuoroihin – ovet ovat avoinna kaikille kiinnostuneille! Lisätiedot avoimista kuoroharjoituksista ohessa. Kuvassa Espoon tuomiokirkkoseurakunnan lapsikuoro Välke kuoroleirillä Hvittorpin kurssikeskuksessa.

Apua & tukea Mielenterveyttä ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 19.9. klo 15 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Kahvitarjoilu. Tiedustelut puh. 050 438 0189. TAPIOLAN SEURAKUNTA Kaikille avoin Kohtaamispaikka kirkon Olohuoneessa to klo 12.30-14. Keskustelua kahvikupposten äärellä. Masentaa, väsyttää, ahdistaa? Älä jää yksin, tule Mieli Maasta ry:n vertaisryhmään. Tapaamme joka keskiviikko Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6, klo 18–20:45. Info: Mikko, 044 756 0105. ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Meren ja taivaan välillä: keskustellaan kaikesta meren ja taivaan välillä Meriemy, Merenkäynti 3, to klo 14–15.30 parittomat viikot. Tied. Liisa Pohjonen 040 547 1848 tai liisa. pohjonen@evl.fi. (Piiri ei kokoonnu 26.9. ja 26.12.) Torstaiturinat, to klo 13–14.30 Espoonlahden kirkko, paritt. vkot. Tied. Liisa Pohjonen 040 547 1848 tai liisa.pohjonen@evl.fi. Omaisten ja läheisten teemaillat to 26.9., 24.10. ja 28.11. klo 17.30 Meriemy, Merenkäynti 3. Mielenterveyskuntoutujien läheisille tarkoitetut teemaillat, teemat tarkentuvat tuonnempana. Tied. Liisa Pohjonen 040 547 1848 tai liisa.pohjonen@evl.fi. ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 19.9. klo 15–16.30 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Kokoonnumme parillisten viikkojen torstaisin. Tiedustelut 050 438 0189. KAUNIAISTEN SEURAKUNNAT Mielenterveysryhmä (Ilon ryhmä) Kauniaisissa Sebastoksen toimitilassa, Kauniaistentie 11. Ryhmä kokoontuu tiistaisin klo 15. Järj. Kauniaisten kaupunki ja srk:t (kaksikielinen).

Tukea perheelle ja parisuhteeseen ESPOON PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUS Ammatillista keskusteluapua parisuhteen, perheen ja henkilö-

kohtaisen elämän kipukohdissa. Yhteydenotot ma, ti, to ja pe klo 9–11 p. 09 8050 2420. KAUNIAISTEN SEURAKUNTIEN PERHENEUVONTA Perheneuvoja Maritta Kirilä ma–to klo 8–16 p. 050 301 7018. Keskusteluapua parisuhteen, perheen tai yksinelävän ongelmiin. ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Pariasiaa-illat ti klo 18–19.30 Suvelan kappelilla. 17.9. ja 5.11. Ohj. Mari ja Jaakko Laurikainen. Tied. 050 5110 165. Solmuja parisuhteessa -kurssi tai -neuvonta kriisissä oleville tai eroa harkitseville. Kurssi: 1.10., 12.11. klo 17.30–20 sekä 12.10., 19.10. ja 26.10. klo 9–16.30 Kirkonkympissä. Hinta 120 e /pari. Ilm. 15.9. asti. Parineuvonta (8–10 krt) 100 e /pari. Tied. outi.wenell@evl.fi, 040 5474 146. Maksuvapautus tuloperustein mahdollinen. Keskusteluapua parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä puhelimessa, sähköpostitse tai tapaamisissa ajanvarauksella. Perhetyönohjaajat p. 0405474146 outi. wenell@evl.fi tai p. 0505110165 kirsi. kaneva@evl.fi. Parisuhteen pysäkit, mahdollisuus kysyä asiantuntijoilta ja keskustella parisuhdeasioista. Tiistaisin klo 18-19.30 Espoon tuomiokirkon srktalolla: 24.9. Parisuhteen vuorovaikutus ja rakentava riitely. 22.10. Tunnetaitojen merkitys parisuhteessa. 12.11. Seksuaalisuus ja läheisyys 3.12. Erillistymisen haasteet ja mahdollisuudet. Tied. 040 5474 146 tai outi. wenell@evl.fi. Toimiva perhe - vuorovaikutuskurssi vanhemmille 3.10.–5.12. Kokoontumiset on torstaisin klo 17.30-19.30 (3.10., 24.10.,31.10., 7.11., 21.11. 28.11., 5.12.) sekä lauantaisin 12.10. ja 16.11. (klo 10–14) Kalajärven kappelissa. Lastenhoito yli 3-v. lapsille (10 e /lapsi koko kurssin ajalta). Hinta on 50 e/ aikuinen. Tied. miia.korttila@evl.fi, 050 5836 886 tai anna.lahtinen@evl.fi, 050 4341 063. TAPIOLAN SEURAKUNTA Keskusteluapua ja rohkaisua parisuhteen tai vanhemmuuden kysymyksissä. Perhetyöntekijä, psykoterapeutti Maire Hellas, 040 565 8300 tai perhetyöntekijä, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, 050 358 1064. ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

Isovanhempien ja lastenlasten leiri 28.–29.9. Velskola. Iloista ohjattua yhdessäoloa isovanhemmille ja lastenlapsille. Hinta 30 e/aik., 15 e/yli 3-v. lapsi. Ilm. ja tied. viim. 31.8. Leena Järvinen 041 535 6190, leena. jarvinen@evl.fi. Rikasta minua -parisuhdeperheleiri 25.–27.10. Hvittorp. Leirillä keskitytään parisuhteen vahvuuksiin, voimavaroihin ja mahdollisuuksiin sekä hyvän huomaamiseen ja sanoittamiseen, toiveiden ja tarpeiden rakentavaan ilmaisuun. Lastenhoito järjestetty. Maksu 120 e/pari, lasten leirimaksu 30 e/yli 3-v. Ilm. verkkosivuillamme sähköisen linkin kautta 9.9.–4.10. Vetäjinä Jarkko ja Tanja Routama. Tied. Tanja Routama, 050 441 9154, tanja.routama@evl.fi. OLARIN SEURAKUNTA Diakoninen perhetyö Tanja Puhakka tanja.puhakka@evl.fi p. 050 361 3357.

Sururyhmät Älä jää surun kanssa yksin. ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Leskenlehdet – elämässä eteenpäin pe klo 12.30–14 Soukan kappeli, Soukankuja 3, parill. viikot. Kahvit 2 e. Tied. marja-liisa.kiiski@evl.fi, 050 375 2585. Ryhmä läheisensä menettäneille alkaa ke 25.9. Ohjaajina pastori Jukka Lehti ja diakoniatyöntekijä Ritva Aarnio, joille ilmoittautumiset viim. 13.9., jukka.lehti@evl.fi, 050 434 1090, ritva.aarnio@evl.fi, 040 537 6854. ESBO SVENSKA Sorgegrupp ti 24.9. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 18–19.15 En ny grupp för dig som nyligen genom dödsfall har förlorat en anhörig eller nära vän och har behov av samtal och stöd börjar. Välkommen med för att samtala. Ingen förhandsanmälan behövs. Följande träffar 1.10, 8.10, 22.10 och 29.10.Efter de två första gångerna, 24.9 och 1.10, är gruppen sluten. Endast de som varit med den första och/eller andra gången deltar. Ledare är diakon Taina Sandberg.

Diakonialounaat Edulliset lounaat Espoon kirkoilla ja kappeleilla löydät täältä: www. espoonseurakunnat.fi/apua-jatukea/talous/diakonialounaat

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

Kastetut Rudolf Edwin Andberg, Alex Zhong Grönqvist, Jaro Aarne Elia Heiska nen, Fanny Maria Alexandra Her mansson, Aamos Einari Hovilainen, Evelin Aada Anneli Mikkonen, Lilo Orvokki Oja, Silja Kerttu Emilia Somerjoki, Aune Oona Maria Storm bom. Avioliittoon aikovat Antti Juhani Mustakangas ja Eeva Johanna Mattila, Teemu Petteri Saukko ja Emilia Amanda Maria Virtanen, Juha Pentti Tolonen ja Seija Anneli Hänninen. Hautaan siunatut Vappu MaijaLiisa Syversen 94 v, Marja Helena Bergman 91 v, Eeva Susanna Vehmas 90 v, Eeva Kaarina Harju 74 v, VeliMarkus Lahtinen 49 v.

Kastetut Otso Iivari Aakko, Santtu Viljami Härkönen, Iisa Vanessa Ikonen, Ninni Susanna Emilia Kuusela, Viena Ester Leppäniemi, Nikolas Henrik Aleksan teri Peltonen, Oliver Hugo Pitkänen, Siiri Sofia Suikkanen, Erik Antti Mikael Säilä, Aura Ellen Vaihinen. Avioliittoon aikovat Timo Tuukka Olavi Saarnio ja Leena Noromaa. Hautaan siunatut Salme Anja Inkeri Alanko 97 v, Riitta Karin StrömMikkonen 73 v, Seppo Antti Mikael Laakso 60 v, Aletta Henriikka Ammondt 25 v, Emilia Aino Raninen 10 päivää.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Sofia Anna Huhtala, Iisa Enni Aman da Malm, Sebastian Elias Markelin, Kasperi Nuutti Valtteri Vuorelainen. Avioliittoon aikovat Timo Kalevi Kontio ja Tiina Marjuk ka Airaksinen. Hautaan siunatut Aaro Olavi Peuraniemi 91 v, Väinö Kalevi Ollikainen 85 v, Eija Marjut Irene Lauhio 69 v, Hannu Juhani Rekanen 62 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Tilda Josefina Lillemor Frostell, Venla Laura Aurora Hassinen, Benja min Daniel Kangas, Olivia Elisabeth Korhonen, Anna Emilia Rousi, Väinö Johannes Suonpää, Viivi Liia Varjus. Hautaan siunatut Aini Kirsti Matilda Rautela 101 v, Seppo Aarre Nieminen 80 v, Erkki Kalle Aarne Kulomäki 72 v.

12.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

Jokinen, Alvar Elmo Järvinen, Eero Aleksanteri Kinnunen, Lilja Elisa beth Lehtonen, Hugo Henrik Slotte. Avioliittoon aikovat Niko Juhani Lempinen ja AnnaLiisa Karoliina Hänninen. Hautaan siunatut Erkki Aukusti Taavila 97 v, Sirkka Marjatta Mäkelä 91 v, Eila Irmeli Kaivola 86 v, Irja Siviä Toikkanen 85 v, Antti Pekka Puputti 17 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Kastetut/Döpta Lili Matilda Autio, Marius Jacob Johannes Bäck, AronFaith Taiwo Veikko Folarin, AxelFaith Kehinde Veikka Folarin, Åsa Ellen Matilda af Hällström. Hautaan siunatut/Avlidna Rolf Holger Lindström 89 år, Anna Liisa Birgitta Nordberg 89 år, Björn Cygnel 76 år.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Thomas Christian Allen, Leevi Sakari

Seurakuntien yhteiset Kerhoja erityislapsille ja nuorille Leppävaaran seurakunnan nuortentila Siivessä, Alberganesplanadi 1: Nippanappa – autismin kirjon lasten kerho su 15.9. klo 13–15. Alakouluikäi sille asperger ja autismin kirjon lapsil le suunnattu kerho kokoontuu kerran kuukaudessa. Teemme yhdessä erilai sia asioita; askartelemme, leikimme, laulamme, syömme välipalan ja vie tämme loppuhartauden. Kerho toteu tetaan yhteistyössä Espoon Autismi ja Aspergeryhdistyksen kanssa. Hinta 30 e/kausi. Smile – autismin kirjon nuorten kerho su 15.9. klo 15.30–17.30. Yläkou luikäisille asperger ja autismin kirjon nuorille suunnattu kerho kokoontuu kerran kuukaudessa. Kerhossa teh dään yhdessä nuorten toivomia asioi ta: pelaillaan, leivotaan ja käydään retkillä. Kerhossa on pieni välipala ja loppuhartaus. Yhteistyössä Espoon Autismi ja Aspergeryhdistyksen kanssa. Hinta 30 e/kausi. Unelmapantterit - lievästi kehitysvammaisten nuorten kerho to 19.9. klo 17.30–19.30. Kerhossa teemme nuorten toimiva asioita: vaihdamme kuulumisia, pelaamme, ulkoilemme, kuuntelemme musiikkia, pidämme hartauden ja syömme välipalan. Kerho on maksuton. Tiedustelut kerhoista: Meri Saloila, p. 040 724 1120.

Diakonian retkipäivä virkistystä kaipaaville Hilan leirikeskuksessa to 3.10. Hinta 15 e sis. ruoan, ohjelman ja kuljetuksen. Varaathan tasarahan. Saunomismahdollisuus. Sitovat ilm. viim. 17.–18.9. klo 9–12 ja pe 27.9. klo 9–12 seurakuntasihteeri p. 050 441 6259. Retki on Espoon seurakuntien yhteinen. Järj. Tapiolan seurakunta. Vie vanhus ulos -päivä. Lähde ulkoilemaan iäkkään naapurin, ystävän tai sukulaisen kanssa ke 10.10. Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6, järjestetään riksakyytejä klo 11–13 ja kakkukahvit ulkoilijoille klo 14. Mukana runoilija, sahansoittaja Aarne Laasonen. Tietoa päivästä: vievanhusulos.fi. Kävele naiselle ammatti! Tänä vuon na kävellään naisille ammatteja jo kymmenettä kertaa. Kävele Naiselle Ammatti tapahtumia järjestetään 6.–15.9. Juhlavuosi huipentuu su 15.9. Lisää: naistenpankki.fi. Uudet suomalaiset, uudet kristityt – tervetuloa vai tervemenoa? Paikal lisekumeeninen foorumi, avoin semi naari pe 27.9. klo 11–16 Tapiolan kirkol la, Kirkkopolku 6. Klo 12 Keskipäivän rukous, piispa Kaisamari Hintikka. Klo 12.15 syyrialaista kasvisruokaa, jonka jälkeen esitelmiä maahanmuuton kysymyksistä. Puhujana mm. asian tuntija TT Elina Hellqvist kirkkohalli tuksesta.

International Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuo miokirkkoseurakunnan seurakunta talo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi Urdunkielinen messu la 14.9. klo 16 Kauklahden kappelissa, Kauppa mäki 1. Urdunkielinen piiri perjantaisin klo 18–21 Kauklahden kappelissa, Kaup pamäki 1, Espoo.

Khmerinkielisten sunnuntaipiiri ja lasten pyhäkoulu sunnuntaisin klo 14–16 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Kysy lisää Yukholta, p. 045 650 9604. Selkokielinen raamattupiiri tiistai sin klo 13–14.30 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24, Espoo. Tule kuulemaan ja keskustelemaa Raamatusta selko kielellä, erityisesti suomen kieltä opetteleville maahanmuuttajille! Kongolaisten piiri la 14.9. klo 16–18 Kauklahden kappelissa, Kauppamä ki 1, Espoo. Ryhmän vetäjinä Jackie Machozi Bilombele ja Chantal

Mawazo. Kielinä lingala, swahili ja ranska. Venäjänkielinen ilta perheille pe 13.9. ja 20.9. klo 17 KilonRisti. Muka na Vadim Rozhnovskiy, 050 563 5905. Young Arabic Christian Fellowship every Fri at 3 pm at Perkkaa Chapel. Bible study and meeting. Pastor Ramez Ansara, 050 304 1689. Chinese Family Club Fri 13th Sep at 5 pm at Uuttu. Evening tea and Bible study with Chinese families. Wel come! Kenny Ding, 050 387 5192. New! Al Massira Course Wed 18th

and 26th Sep at 6 pm at Karapellon tie 11. You are welcome to join “Al Massira” course of Christianity with Leppävaara church workers. The place is near Kera station. Tea and coffee available. You may speak English or Arabic. Contact: jukka. raunu@evl.fi, mirna.nadra@evl.fi. TZ – International choir every Tue at 6 pm at Perkkaa Chapel. Let’s sing together in Finnish, Latin, Hebrew, Russian, English, Arabic. Musician Grigory Pass. Please contact: Vadim Rozhnovskiy, 050 563 5905. Arabiankielisten naisten ryhmä

joka pe klo 18 Perkkaan kappeli. Kysy lisää lisää Espoon seurakuntien arabiankielisen työn ohjaajalta: Mirna Nadra, 050 472 9780, mirna. nadra@evl.fi. Arabiankielinen raamattupiiri joka to klo 10 KilonRisti. Mirna Nadra, 050 472 9780, mirna.nadra@evl.fi. Venäjänkielinen aikuisrippikoulu Espoonlahden kirkossa, Kipparinka tu 8 torstaisin klo 17.30 alkaen 19.9.

n itoo erikoi ho

in e

t unu st

Sydä n

Jo nyt voit valita, kuka sydäntäsi hoitaa

n s air a

Kun haluat asiantuntevaa ja turvallista sydänhoitoa, valitse Sydänsairaala yhdessä oman lääkärisi kanssa. Helsingissä pääset kiireettömään hoitoon lähetteellä 10 arkipäivässä. Terveydenhuoltolaki on mahdollistanut erikoissairaanhoidon valinnanvapauden jo vuodesta 2014. Helsingin Sydänsairaala 050 339 2437 www.sydansairaala.fi TAMPERE | HELSINKI | HÄMEENLINNA | RIIHIMÄKI | VALKEAKOSKI

MIELIPIDE

16 A Kirkko ja kaupunki | 12.9.2019

Turvapaikka vainon vaarassa oleville JAAKKO HEINIMÄKI kirjoittaa pääkirjoituksessaan, että historian kauheudet toistuvat Suomessa vuonna 2019 (K&k 22.8.). Heinimäen mukaan palautamme turvaa hakeneita ihmisiä turvattomille alueille, joissa heitä uhkaavat vaino, kidutus ja jopa kuolema. Suomi noudattaa palautuskieltoa: Ketään ei pidä palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Maahanmuuttoviraston tiedossa ei ole palautuskiellon rikkomuksia. Olemme samaa mieltä siitä, että viranomaisten vastuulla on ihmisarvoisen elämän suojaaminen ja sen edellytysten turvaaminen. Turvapaikkaprosessi on olemassa, jotta vainon vaarassa olevat saisivat suojelua. Kristinuskoon kääntyneiden turvapaikanhakijoiden päätöksistä käydään paljon keskustelua. Jos hakija vetoaa kääntymykseen, sen arviointi on viranomaisten ja tuomioistuimen velvollisuus, kuten muidenkin turvapaikkaperusteiden arviointi. Turvapaikka voidaan myöntää, kun ihminen on vainon vaarassa kotimaassaan alkuperänsä, uskontonsa, kansallisuutensa, yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen takia. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kastetodistus ja seurakunnan lausunto eivät voi ratkaista turvapaikka-asiaa. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ohjeistaa, että kotimaasta lähdön jälkeinen kääntyminen on erityistilanne, jossa hakijalta odotetaan luotettavaa selvitystä siitä, että kääntyminen on aito eikä turvapaikan saamiseksi toteutettu. Turvapaikkapuhuttelu ei ole uskonopillinen kuulustelu, mutta ihmisen pitäisi pystyä kertomaan esimerkiksi siitä, millainen merkitys uskolla hänelle on tai miten usko näkyy hänen arjessaan. Päätöksiä tekevät pakolaisoikeuden asiantuntijat. Uskonnon vaihtaminen ei automaattisesti ole peruste turvapaikalle. Maahanmuuttovirasto käyttää ajantasaista maatietoa, jonka perusteella arvioidaan, kuinka todennäköisen riskin oikeudenloukkauksille uskonnon vaihtaminen aiheuttaa ihmiselle kotimaassa. Suomessa viranomaiset tekevät päätöksiä lain ja kansainvälisten so-

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? KIRSTY O’CONNOR / AP − LEHTIKUVA

Konservointihuollon johtaja Christopher Powell puhdisti Westminster Abbeyn kelloja 2. syyskuuta Lontoossa. Kellot ja kellokammio puhdistettiin viimeksi kymmenen vuotta sitten, ja niiden siivous vie konservaattorilta kokonaisen työviikon. Kelloja tornissa on kymmenen. Ne on kiinnitetty perinteiseen englantilaiseen tapaan, joka mahdollistaa sen, että kellot voivat heilua täyden kierroksen. Se antaa kellojen soittajille mahdollisuuden muunnella jaksoja, jolloin kellot soivat. Westminster Abbey on toiminut perinteisenä Englannin kuninkaallisten kruunajaisten ja hautajaisten näyttämönä monia vuosisatoja.

pimusten mukaisesti. UNHCR:n mukaan Suomen nykyinen turvapaikkaprosessi takaa yksilöllisen ja oikeudenmukaisen käsittelyn. Kielteiset päätökset käsitellään lähes aina myös riippumattomissa oikeusasteissa. Vertaukset holokaustiin ovat täysin kohtuuttomia. Antti Lehtinen turvapaikkayksikön johtaja Maahanmuuttovirasto

Palautuskieltoa rikotaan jatkuvasti TURVAPAIKKAYKSIKÖN JOHTAJA Antti Lehtinen väittää Suomen noudattavan palautuskieltoa ja Migrin olevan tietämätön palautuskiellon rikkomuksista (kirkkojakaupunki.fi 30.8.). Maahanmuuttovirasto ei kuitenkaan ylijohtansa mukaan edes voi seurata sitä, mitä palautetuille tapahtuu koti-

maassa. Me käännytysuhan alla olevien kanssa työskentelevät aktivistit näemme liian usein tilanteita, joissa ihmiskaupan uhria tai turvapaikanhakijan haavoittuvuutta ei ole tunnistettu. Perkaamme turvapaikkaprosesseja, jotka vilisevät myös tutkijoiden monessa yhteydessä osoittamia virheitä. Pidämme yhteyttä palautettuihin aina kun se on mahdollista. Kokemuksemme osoittaa, että palautuskieltoa rikotaan jatkuvasti. Palautettujen joukossa on mielenterveysongelmaisia hazaranuoria, toisen polven pakolaisia, jotka eivät ole koskaan käyneet Afganistanissa. Palautetut ovat paenneet salakuljettajien avulla uudelleen Iraniin ja päätyneet tekemään töitä majapaikkaa ja ruokaa vastaan hyväksikäytettyinä ja syrjittyinä. Eräs seuraamamme henkilö joutui pian palautuksensa jälkeen vangituksi Turkissa. Yksin maahantulleiden kohdalla turvapaikkapuhutteluja on viivytetty täysi-ikäistymisen hetkeen, jonka jälkeen puhuttelut on tehty ilman avustajia. Pahimmillaan 40-minuuttisesta puhuttelusta näkee, ettei nuori ole ymmärtänyt, mitä häneltä on kysytty. Puhuttelun perusteella on kuitenkin varmistuttu, ettei suojeluntarvetta ole. Ihmiskaupan uhrien tilanne on kammottava, sillä ihmiskaupasta puhuminen on turvallisuusriski, eikä heille tarjottava apu ole riittävää. On todisteita palautettujen ajautumisesta uudelleen ihmiskaupan uhreiksi ja epäinhimillisesti kohdelluiksi. Vaara on jatkuva, eikä järjestelmämme takaa edes tunnistetuille uhreille suojelua. Kristityt käännytetyt, joiden usko on Migrin mukaan ollut aitoa, joutuvat käännytettyinä piilottamaan uskonsa ja elämään tapamuslimeina. Tämä on Migrin päätöksiinsäkin kirjaama näkemys uskonnonvapaudesta. Olemme Lehtisen kanssa yhtä mieltä siitä, että turvapaikkamenettely on olemassa, jotta vainon vaarassa oleva saisi suojelua. Tällä hetkellä menettely ei ole luotettava eikä perustuslaistakaan näytä olevan vainotuille suojaa. Sanna Valtonen Turvapaikanhakijoiden tuki ry, puheenjohtaja, aktivisti Lena Pettersson StopDeportations -verkosto, aktivisti

SyysMatin Markkinat la–su 21.–22.9. klo 10–16 Joko olet käynyt SyysMatin Markkinoilla? Koko perheen tapahtumaan on vapaa pääsy. Avajaiset Tapulitorilla la klo 10:00. Yli sata markkinakojua tuotteineen Espoon tuomiokirkon ympäristössä, myynnissä uniikkituotteita lahjaksi tai itselle. Eläimiä, toimintaa, maksutonta tekemistä ja ihmettelemistä. Mukana myös Pappilantien VPK ja ravintola Henricus. Markkina-alue on kävelyalue.

Katso: syysmatinmarkkinat.fi

Tervetuloa! Vapaa pääsy!

Facebook & Instagram: SyysMatin Markkinat

QR-koodilla verkkosivuille