Kirkko ja kaupunki 2019 19 Espoo by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

24.10.2019 kirkkojakaupunki.fi

A 11 Pekka Simojoki on tehnyt yli 750 laulua B1 Yllättävän monella on kokemuksia kuolleen läheisen läsnäolosta

KAARLO MARJASEN (1899–1984) AFORISMIKOKOELMASTA NUOLIA SUMUSTA

Kun vain välillä muistaisi, etten ole kuolematon, eivätkä läheiseni ole kuolemattomia. Kannattaa kysyä itseltään, voinko jo tänään tehdä sen asian, tai voinko tänään viettää aikaa minulle tärkeiden ihmisten kanssa. KUOLEMAKOULUTTAJA MAIJA TAHKOLA YLEN VERKKOUUTISISSA 29.9.2019

Iankaikkisesti

Jos ikuisia olisimme, sanoisimme loppumattomiin: Vieläpä ehdin. Kuolema panee hiukan vauhtia meihin.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 24.10.2019 Opeta meille, miten lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen. PSALMIEN KIRJA 90:12

Rukous

Pääkirjoitus

KATRI SAARELA

Hautausmaan kynttilät yhdistävät meidät koko ihmiskuntaan JOKAINEN MEISTÄ kuolee. Melkein jokainen tietää sen. On silti eri asia tietää kuolevansa kuin ymmärtää ja tuntea se. Pyhäinpäivä on yksi suosituimmista kirkkopyhistä, eikä ihme. Vainajien muistaminen, oman katoavaisuuden tajuaminen ja tulevan maailman elämän kaipaaminen ovat juuri sitä, miksi kirkko on olemassa. Kynttilämeri hautausmaalla kertoo kaipauksesta, surusta ja ikävästä. Ja samalla se kertoo uskosta, toivosta ja rakkaudesta

” KIRKKO ON

KIRKKO JA KAUPUNGIN kaikkein luetuimmat ja rakastetuimmat jutut käsittelevät lähes säännönmukaisesti kuolemaa, katoavaisuutta, menetyksiä, surun keskellä elämistä tai elämän haurautta. Se on kirkon lehden ydinasiaa. Kirkko kun on olemassa juuri siksi, että täällä kuollaan. Näin kiteytti kirkon mission aikanaan muuan teologi, ja joku toinen täydensi: kirkko on olemassa siksi, että täällä uskaltaisi elää. Ettei tarvitsisi pelätä. Elämää eikä kuolemaa. Pelon vastakohta on uskaltaminen. Luottamus. Siis usko. Ja on sillä muitakin vastakohtia. Pelon vastakohta on myös toivo. Että tästä selvitään kyllä. Ja pelon vastakohta on rakkaus. Raamatunkin mukaan rakkaus hätistelee pelon tiehensä.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki verkossa MARI AARNIO

HAUTAUSMAAN KYNTTILÄT yhdistävät ETTÄ TÄÄLLÄ meidät armon vuonna 2019 elävät ihmiKUOLLAAN. set paitsi edeltämme menneisiin rakkaisiin, myös kaikkiin, joita toisen ihmisen kuolema on koskettanut. Heitä on paljon. Siihen porukkaan kuuluu selvä enemmistö koskaan eläneistä ihmisistä. Jo 50 000 vuotta sitten neandertalinihmiset hautasivat kuolleensa. He koristelivat vainajat ja asettivat hautaan työkaluja ja koruja siltä varalta, että niille olisi käyttöä siellä jossakin. Samasta syystä joissakin seurakunnissa neulotaan taivassukkia, jotka voidaan pukea vainajalle, kun hänet asetetaan arkkuun. Samasta syystä lapsen haudalle viedään toisinaan leluja. Ne muistuttavat kesken jääneistä leikeistä. Samalla ne ilmentävät toivoa, että yhteiset leikit jatkuisivat taivaan kodissa. OLEMASSA SIKSI,

Pienenä kynttilää viedessäni luettelin haudan reunalla toiveitani mummille: punainen käsilaukku, poikaystävä ja polkupyörä. Varmuuden vuoksi, Taivaan Isä, kerroin haaveeni sinun lisäksesi mummille, koska ajattelin hänen olevan lähempänä sinua siellä taivaassa ja ajavan asiaani. Se kannatti siitä huolimatta, että polkupyörä, jonka sain, oli siskon vanha. Kiitos mummista.

Kuuntele ikivihreimpiä juttuja Jotkut ne eivät vain vanhene! Kirkko ja kaupungin suosituimpia ja rakastetuimpia juttuja luetaan nyt ääneen. Voit kuunnella artikkeleita esimerkiksi iTunesissa, Spotifyssa tai osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/kuuntele.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 24.10.2019

numero 19

Seuraava lehti ilmestyy 7.11. KANNEN KUVA: VILJA HARALA

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

24.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

1 2

Pia Marttila, työskentelet erityisasiantuntijana Rikosuhri päivystyksessä. Mitä työhösi kuuluu? – Kohtaan ja autan ihmiskaupan uhreja. Kun aloitin tehtävässäni viitisen vuotta sitten, asiakkaita oli kahdeksan. Nyt heitä on

yli 240. – Tuomme myös viranomaisten ja päättäjien tietoon asiakkaiden tarpeita ja oikeuksia ja koulutamme heitä ihmiskaupan tunnistamiseen ja sen uhrien kanssa toimimiseen.

Keitä nykyajan ihmiskaupan uhrit ovat? – Apua hakevat esimerkiksi ne, joita käytetään työvoimana tai seksuaalisesti hyväksi ja avioliittoon, rikolliseen toimintaan tai kerjäämiseen pakotetut. – Asiakkaamme ovat yleisimmin irakilaisia, nepalilaisia, bangladeshilaisia, suomalaisia ja afganistanilaisia. Yhteensä kansallisuuksia on nelisenkymmentä. Uhrit ovat kaikenikäisiä, naisia ja miehiä. Tyypillisessä tapauksessa yksittäinen ihminen tai pieni porukka on keksinyt ruveta käyttämään toista hyväkseen.

Miten ihmiskaupan uhreja autetaan? – Jotkut tarvitsevat välitöntä apua, esimerkiksi yösijan. Usein tilanne ei ole niin akuutti. Luottamuksellisessa keskustelussa mietitään ulospääsyä umpikujasta: Pitäisikö tehdä rikosilmoitus? Voiko työpaikan menettäminen vaikuttaa oleskelulupaan? – Poliisille ilmoittaminenkaan ei yksin auta, koska rikosprosessit kestävät kolme tai viisikin vuotta ja pitävät ihmisiä vaikeassa pakkoraossa. Ihmiskaupan uhrit elävät varjoyhteiskunnissa, joiden ongelmat eivät suoraan kosketa keskivertosuomalaista. Moni ei siksi uskoisi, millaisiin tilanteisiin Suomessakin voi joutua.

”Pahinta on, kun järjestelmä ei toimi auttaakseen uhria” Ihmiskauppa on niin vähäeleistä, että sitä voi olla vaikea tunnistaa, sanoo Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä. TEKSTI KAISA RAITTILA KUVA VILLE PALONEN

Olet Ekumeenisen vastuuviikon kampanjassa ihmisoikeuspuolustaja. Millaisia onnistumisia olet työssäsi nähnyt? – Tunnen onnistuneeni, kun ahdistunut ihminen alkaa voida hyvin ja hänen asiansa alkavat järjestyä. Elokuvissa esitellään ääritilanteita, mutta oikea ihmiskauppa on vähäeleisempää. Siksi sitä on vaikea tunnistaa. Tilanne saattaa näyttää ulkopuolisen silmään ihan normaalilta, vaikka pizzerian työntekijä tekisi 16-tuntista päivää ja pomo pitäisi hänen pankkikorttiaan hallussaan ja tyhjentäisi hänen tilinsä palkanmaksun jälkeen.

Millainen on iltarukouksesi? – Saatan toivoa, että sen ja sen asia järjestyisi tai voi kun en olisi unohtanut mitään

tärkeää. Asiakkaiden asiat eivät varsinaisesti kuormita minua. Jos murenisin niistä, olisin väärällä alalla. Mutta se murentaa, kun järjestelmä ei toimi niin, että nämä ihmiset saisivat avun. ■ Ekumeenisen vastuuviikon teemana 20.–27.10. on Ihmisoikeuspuolustajat. Vastuuviikolla on myös YK:n päivä 24.10. ja rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä.

4 A Kirkko ja kaupunki | 24.10.2019 RAUL ARBOLEDA / AFP – LEHTIKUVA

Yli kaksi miljoonaa ihmistä on paennut sosialistisesta Venezuelasta. Tämä kuva on tammikuulta Kolumbian Bogotasta sijainneesta pakolaisleiristä.

Espoosta apua Venezuelan pakolaisille Espoon seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto on myöntänyt 20 000 euroa katastrofiapua venezuelalaisten pakolaisten auttamiseen Kolumbiassa. Apu toimitetaan perille Suomen Lähetysseuran kautta. Poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen kriisi Venezuelassa on ajanut jopa yli kaksi miljoonaa ihmistä pakolaisiksi. Suurin osa heistä on hakeutunut Kolumbian Araucaan. Kolumbiassa pakolaisten pääsy terveydenhuollon ja muiden sosiaalipalveluiden piiriin on heikkoa.

Seurakuntien käyttömenot lähes ennallaan Espoon seurakuntien käyttötalousmenot ovat ensi vuonna 44,4 miljoonaa euroa eli noin 300 000 euroa tämänvuotista budjettia suuremmat. Investointeihin käytetään 11 miljoonaa euroa. Niiden rahoittamiseen käytetään arviolta seitsemän miljoonan edestä seurakuntien säästöjä. Suurin investointi on Tapiolan kirkon peruskorjaus. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli talousarviota ja toimintasuunnitelmaa maanantaina. Lopulliset päätökset asioista tekee yhteinen kirkkovaltuusto.

Leppävaaran kirkon remontti on loppusuoralla

Ulkomaanapu kerää apua kurdialueille Yli satatuhatta ihmistä on paennut kodeistaan Turkin armeijan ja sen liittolaisjoukkojen hyökättyä Koillis-Syyrian kurdialueille. Joidenkin arvioiden mukaan paenneita on jopa yli 200 000. YK:n arvion mukaan jopa 1,65 miljoonaa ihmistä on kiireellisen humanitaarisen avun tarpeessa. Yli 400 000 ihmisellä on pulaa jopa vedestä. Kirkon Ulkomaanapu on päättänyt antaa katastrofirahastostaan 100 000 euroa Syyriaan ja on käynnistänyt hätäapukeräyksen. Lisätietoja: kirkkojakaupunki.fi

CandoMini-kuoro vuoden nuorisokuoroksi Espoolainen CandoMini on valittu Yleisradion vuoden nuorisokuoroksi kaudelle 2019–2020. CandoMini on 35-henkinen lapsikuoro, joka on perustettu vuonna 2013. Kuoro lukeutuu Espoon nuorisokuoro Candomino ry:n kuoroperheeseen. Espoon seurakuntayhtymällä on ollut yhteistyösopimus Candominon kanssa vuodesta 1995. Seurakuntayhtymä tukee Candominon ja CandoMinin toimintaa 25 000 eurolla vuodessa.

Tulevaa toimintaa suunnitellaan kysymällä seurakuntalaisilta.

unatiilisen Leppävaaran kirkon sisäpiha on täynnä rakennusmiehiä. Kirkkoherra Kalervo Salo etsii alakerrasta työmaan toimiston ja vaihtaa muutaman sanan työmaapäällikkö Pekka Eskelisen kanssa. Hän saa toimistosta päähänsä kypärän ja ylleen keltaisen liivin. Ne ovat tarpeen, sillä käytännössä kaikki kirkon tilat ovat rakennustyömaata, ja Leppävaaran seurakunta on evakossa remontin tieltä. Salo suuntaa kulkunsa kirkkosaliin, jossa hyörii kymmenkunta rakentajaa. Osa heistä työskentelee nostolavalla katonrajassa. Vuonna 1979 rakennettu ja vuosina 2008–2009 peruskorjattu kirkko on ollut suljettuna

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ESKO JÄMSÄ

toukokuun lopusta lähtien. Syynä ovat sisäilmaongelmat, joiden yksi syy on sisäkatossa. – Oireista ovat kertoneet niin työntekijät kuin seurakuntalaiset. Vaikka itse en ole herkkä homeelle tai pölylle, huomasin kyllä, että kirkkosalissa laulaminen ärsytti kurkkua. Tämä johtuu siitä, että kattorakenteista pääsi ilmaan lasivillapölyä. Nyt lasivillat peitetään levytyksellä. Lisäksi ilmastointikanaviin tulee pellitys tiilihormien sisään, Salo kertoo. Kirkossa on ollut rakenteellisia ongelmia myös muualla kuin kirkkosalissa. Siksi korjaustöitä tehdään joka puolella rakennusta. Seinä- ja lattiarakenteiden liitoskohdat tiivistetään, jotta ulkoa ei pääse epäpuhtauksia sisäilmaan. Alakerran lattiapinnat on uusittu. Lisäksi ilmanvaihtoa säädetään.

REMONTTIIN ON VARATTU rahaa noin 1,7 miljoonaa euroa. – Kirkkosalin penkit saadaan tehopuhdistuksella käyttöön. Muuten uusimme kalusteet ja esimerkiksi virsikirjat, jotta niistä ei kulkeudu epäpuhtauksia ilmaan, Kalervo Salo sanoo. Vaikka työmaalla on täysi tohina ja esimerkiksi kirkkosaliin vievässä käytävässä muurataan vielä seiniä, yläkerran pitäisi olla käyttökunnossa ensimmäisenä adventtina. Silloin kirkko otetaan juhlavasti käyttöön messussa, jossa saarnaa Espoon piispa Kaisamari Hintikka. Leppävaaran kirkko rakennettiin paljon nykyistä pienemmälle seurakunnalle. Kun kirkko valmistui neljäkymmentä vuotta sitten, seurakuntalaisia oli runsaat 10 000. Nyt heitä on 24 400.

24.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kerro

seksuaalisesta ahdistelusta uskonnollisessa yhteisössä

Vastaa nimettömänä kyselyyn osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Ahdistelumuistoja julkaistaan lehtiartikkelissa. SELMA

Koot: 35-43 Värit: luumu, ruskea, musta 169€

Nuorisotyön ohjaaja Elina Törrönen ja kirkko herra Kalervo Salo keskustelevat Lep pävaaran kirkon tulevasta toimin nasta. Kirkkosalin kattoon asennet tiin parhaillaan levytystä, joka estää lasivillapölyn pääsyn hengitys ilmaan.

– Kirkkosaliin ja seurakuntasaliin mahtuu yhteensä 420 henkeä, eli juhlapäivinä tilaa on niukasti. Sen sijaan meillä on paljon pieniä tiloja ja niissä monenlaista toimintaa. Alakerta saataneen käyttöön tammi–helmikuussa, Kalervo Salo arvioi.

kirkossa satunnaisesti käyneiltä, Törrönen kertoo. – Kun olemme saaneet selville ongelmakohdat ja onnistumiset, alamme kehittää toimintaa tarkemmin. Kirkolla on monenlaista toimintaa messuista toimituksiin ja diakoniaruokailuista erilaisiin KUN KIRKKO valpienryhmiin. mistuu, sen toiSkaala on laaja mintaa mietitään ja kirkko voi olla osin uusiksi. Siipaikka, joka yhhen, mitä kirkossa distää hyvin motehdään, minkänenlaisia leppäHALUAMME, ETTÄ laisia ryhmiä siellä vaaralaisia. LEPPÄVAARAN KIRKKO ON kokoontuu ja miKirkon alakerYHTEISÖLLINEN PAIKKA. ten tiloja kalustetaan jää jonkin taan, on toivottu verran toimistoELINA TÖRRÖNEN ideoita seurakuntilaa, muun mutalaisilta. assa diakoniatoiNuorisotyönohjaaja Elina misto. Varsinainen seurakunnan Törrönen tekee palvelumuotoi- toimisto sijaitsee nyt Business lun ja tuotekehitystyön erikois- Park Stellan Terra-rakennuksesammattitutkintoon liittyvää pro- sa. jektia kirkon käyttöönotosta. – Tiloista on viisivuotinen sopiHänen tukenaan on työnteki- mus, ja olemme olleet niihin tyyjöistä koottu työryhmä. Nyt pro- tyväisiä. Toivomme lisäksi saajektissa halutaan kuulla kirkon vamme kauppakeskus Sellosta käyttäjiä. tai sen läheisyydestä tilan. Tästä – Haluamme, että Leppävaa- on käyty hyvin alustavia keskusran kirkko on yhteisöllinen paik- teluja, Kalervo Salo mainitsee. ■ ka. Jotta se olisi sitä entistä enemPalautetta ja ideoita Leppävaaran män, toivomme seurakuntalaisilkirkon toiminnasta voi kertoa Elina ta kertomuksia siitä, milloin he Törröselle: elina.torronen@evl.fi ja ovat kokeneet olevansa tervetulpuh. 040 835 1615 tai kenelle tahansa leita kirkkoon. Kysymme, millai- Leppävaaran seurakunnan työntekijälle. set asiat tukevat yhteisöllisyyttä Palautetta kerätään myös ensimmäisen ja milloin taas syntyy tunne, etadventtisunnuntain messussa 1.12. tä on ulkopuolinen. Toivomme kello 11 Leppävaaran kirkossa, jolloin palautetta niin aktiiveilta kuin vietetään kirkon käyttöönottojuhlaa.

”

VERNA

Koot: 35-43 Värit: tiili/viinpun, sininen/lila, ruskea/musta 169€

Sievi Shop Simonkatu 12, Helsinki - Jumbo, Vantaa

nahkalaukut

www.utua.fi

ESIKOISLESTADIOLAISTEN SYKSYSEURAT KAIKILLE AVOIN TILAISUUS lauantaina 26.10. klo 12 ja 17 sunnuntaina 27.10. klo 12 ja 18 maanantaina 28.10. klo 12 ja 18 RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 553 ja 553K

Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa! ”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.” Room. 10:17.

Hoivakoti tutuksi Uusi Esperi Hoivakoti Kiltakallio tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista, kevyempää palveluasumista ja tilapäistä asumista ikäihmisille. Tervetuloa tutustumaan hoiva-asumisen arkeen keskiviikkoisin klo 14, osoitteeseen Kiltakallionrinne 1, Espoo.

puh. 045 195 5511 | esperi.fi/kiltakallio

6 A Kirkko ja kaupunki | 24.10.2019

Neulominen vähentää puhelimen räpläämistä Markus Haakana löysi puikot ja langat sattumalta.

ka neuvoi silmukoiden luomisen. Alku oli tuskailua varsinkin nurjaa neuloessa, mutta Haakana oppi kuitenkin sen verran nopeasti, ettei luovuttanut. Pian, kun muutamat pipot ja lapaset oli neulottu, tavoite oli selvä. – Halusin neuloa brittiläistyyppisen neuleen. Se osoittautui aikamoiseksi haasteeksi, koska perinteisesti se pitää myös suunnitella itse. Tein sen. Sen jälkeen ei minkään neulominen ole tuntunut liian haastavalta.

TEKSTI NINA RIUTTA JA ULLA LÖTJÖNEN KUVAT MARIANNA SIITONEN

ies oppii halutessaan mitä tahansa. Tätä mieltä on Markus Haakana, joka oppi neulomaan kahdeksan vuotta sitten 35-vuotiaana. Haakana istui luennolla. Luento oli hänen mielestään tylsä, eikä kännykkääkään voinut räplätä. Akku oli loppu. – Aloin vääntelehtiä penkissä. Näin salissa nuoren naisen, joka neuloi. Minulle tuli siinä herätys. Tuon kun osaisi, ei olisi hetkeäkään tylsää. Neulomisesta Haakanalla ei ollut muuta käsitystä kuin että tarvitaan lankaa ja puikot. Netistä löytyi neulomisohjeita. Aikansa Haakana katseli niitä Youtubesta. Ei selvinnyt, miten pitäisi aloittaa. Hän meni äitinsä luo, jo-

Markus Haakana neuloo bussissa, junassa ja television ääressä. Neuletyö odottaa ja sitä voi tehdä kerralla sen verran kuin ehtii.

NEULOA VOI niin helposti tai vaikeasti kuin haluaa. Neuloja voi tehdä isoa työtä tai pientä. Joku voi olla hyvä tekemään pipoja, vaikka ei koskaan tekisi mitään muuta. – Neulominen rauhoittaa, ja on tyydyttävää katsoa, kuinka työ edistyy. Siihen liittyy hyvin vähän suorittamista tai poseeraamista, jota somessa harrastetaan, Markus Haakana sanoo.

Huivi voi tuoda lohtua Idea lohtuhuiveista levisi Tampereelta viime keväänä. Nyt niitä neulotaan joka puolella Suomea, myös Espoossa.

illa lämmittää. Erityisen suloisesti se lämmittää surevaa ihmistä. Näin ajatteli tamperelainen pappi Minnamaria Tammisalo, joka keksi kietoa villahuivin leskeksi jääneen naisen hartioille hautajaisten muistotilaisuudessa.

Tästä hetkestä sai alkunsa idea lohtuhuivien tekemiseen. Viime keväänä Facebook-sivustolle syntyi ryhmä nimeltä Lohtuhuivien lähettiläät, jossa on mukana noin parituhatta kutojaa eri puolilta Suomea. Lohtuhuivien neulominen ja lahjoittaminen on levinnyt jo yli neljäänkymmeneen seurakuntaan.

Neuletyö odottaa, ja sitä voi tehdä juuri sen verran kuin ehtii. Haakana neuloo bussissa, junassa ja television ääressä. Neuletyö on hänellä aina mukana. – Neulominen on vähän kuin lenkkeily, jota voi harrastaa itsekseen milloin tahansa. Vetää vain kengät jalkaan ja menee ovesta ulos. Neulomisessa viehättää juuri sama, että sen tekeminen ei ole ajasta tai paikasta kiinni. Haakanan mielestä neulominen on vastapainoa ennen kaikkea kännyköille, vaikka kännyköistä on myös hyötyä neulomisessa. – Kritisoin tyhjyyden tunnetta, joka kännykän näpertelystä tulee. Sitä vain selaa, selaa, selaa ja selaa. Pää täyttyy kuvista ja videoista, mutta mitään ei jää jäljelle. MARKUS HAAKANA haluaa edistää neulomista miesten keskuudessa. Hän on kirjoitta-

SOUKASSA ASUVA Liisa Myllys kutoo parhaillaan viidettä lohtuhuiviaan. Ensimmäinen huivi valmistui viime keväänä Espoonlahden seurakunnan Teresa-piirissä, jossa neulotaan hyväntekeväisyyteen myös muun muassa sukkia, vauvannuttuja ja -myssyjä sekä lapasia. Pienet vauvanvaatteet lähetetään Etiopiaan synnytyssairaalaan. – Siksi on hienoa neuloa myös jotain sellaista, mikä päätyy tähän ihan lähelle lämmittämään leskeksi jäänyttä. Koristeellinen hartiahuivi sopii erityisesti naisille. Myllyksen mielestä seurakuntien käsityöpiireissä voisi neuloa myös sukkia tai kaulaliinoja, erityisesti leskimiehille. – Mikä ettei. Kyllä meidän puikot taipuvat tekemään sitä, mitä tarvitaan.

24.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

nut Jätkä neuloo! -kirjan, josta voi aloittaa. Neulominen ei tunnu Haakanasta naiselliselta eikä miehekkäältä. Se on hänelle vain tekemistä ja jossain määrin itsetuntokysymys. – Suomessa äijämäisyys on sitä, että ei välitetä, mitä muut sanovat. Uhotaan, että minä teen, mitä haluan – paitsi, jos haluaa neuloa. On siinä vähän haastetta miehiselle itsetunnolle.

”

MISSÄÄN EI NEULOTA SUKKIA NIIN PALJON KUIN SUOMESSA. MARKUS HAAKANA

– Neulovia miehiä, joita haastattelin kirjaani, yhdisti rauhallisuus. He olivat sinut itsensä kanssa. Heillä ei ollut suurta oman arvon todistelun tarvetta. Haakana toteaa, etteivät neulovat miehet ole mikään uutuus. – Jos katselee vanhoja valokuvia esimerkiksi Etelä-Amerikan Andeilta, niissä aika jäyhät äijät neulovat siinä missä muutkin.

TYÖSSÄÄN NOVITALLA Markus Haakana on nähnyt, että Suomi on sukkien neulomisen erikoistapaus. Siitä kertovat myös useat tänä syksynä ilmestyneet villasukkien neulomisohjekirjat. – Missään ei neulota sukkia niin paljon kuin Suomessa. Muissakin maissa niitä tehdään, mutta Suomessa pitkälti yli puolet kaikista neulottavista tuotteista on sukkia. Kaikenlaisten sukkien neulominen kertoo Haakanan mielestä siitä, että monille varsinkin vanhoille ihmisille sukkien neulominen on enemmän kuin harrastus. – Kun tulee ikää, ei jaksa enää kyläillä eikä sukulaisia näe usein, niin mummot neulovat läheisilleen. Jouluksi on laatikollinen sukkia valmiina. Sukkien neulomisessa on yllättävän paljon rakkautta ja ajatusta taustalla.

Kaikille kuolevaisille

2795 Lupa surra

MIIA MOISIO

Surulla on monet kasvot. Se on tunne, joka liittyy menetyksiin. Se tulee, asettuu ihmiseen ja lähtee sitten, kun se on tehnyt työnsä. Se hidastaa, hiljentää, masentaa ja vie voimia. Teos antaa luvan surra kaikkea, mistä on päättänyt luopua tai joutunut luopumaan.

14 95

Liisa Myllys on rakastanut käsitöiden tekemistä aivan pienestä pitäen. Hän kutoo usein teeveen ääressä.

ESPOONLAHDEN seurakunnassa lohtuhuiveja voi kutoa käsityöpiireissä tai toimittaa kirkon vahtimestarille. Idea on se, että pappi voi viedä huivin surukotiin tai muistotilaisuuteen. Myös Leppävaaran seurakunnassa on huiveja kudottu ja toimitettu perille leskeksi jääneille. Olarin seurakunnassa ja Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa on aloitettu lohtuhuivien kutominen tänä syksynä. Seurakunnissa otetaan myös vastaan lankalahjoituksia. Minnamaria Tammisalo on iloinen ja hämmentynyt lohtuhuivien saamasta suosiosta. Erityisesti häntä koskettavat surevien kokemukset. – Kyllä lohtuhuivi lämmittää ihan eri tavalla kuin tavallinen huivi, he sanovat. ■

Kun minua ei enää ole EIJA MANSIKKAMÄKI

Millaiset hautajaiset haluat tai missä säilytät tärkeimpiä papereitasi tai salasanojasi? Entä kenen hoitoon haluat luovuttaa rakkaimmat esineesi tai kissasi? Tallenna tähän kirjaan toiveesi ja tärkeät asiat kuoleman tai vakavan sairastumisen varalta. Ajoissa täytettynä se on viimeinen palvelus läheisille ja aina hyödyllinen lahjaidea hänelle, jolla on jo kaikki.

8 A Kirkko ja kaupunki | 24.10.2019

Hautauspalveluja

Tilaisuuksia HALUATKO KESKUSTELLA ELÄMÄSI SOLMUKOHDISTA?

24 h

SENIORIPYSÄKKI tarjoaa

ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille. Palvelumme ovat maksuttomia.

PÄIVYSTYS

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

050 347 1555

Ota yhteyttä, p. 045 341 0506.

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B

HERÄNNÄISSEURAT pe 25.10. klo 15 seurat Columbuksen Katukappeli, Vuot.45 (Vuosaari), Hki. klo 19 kotiseurat Lipastilla, Vanha Puistolant.10A (Puistola), Hki. la 26.10. klo 17 sateenkaarimessu körttivirsin Alppilan kko, Kotkank.2, Hki; saarna Katariina Airas, messukuoro Ääniset; kahvit ja sv-seurat. su 27.10. klo 10 kirkkopyhä Lohjan P.Laurin kko, Kirkkok.1; ja seurat srkkeskus, Sibeliuksenk.2. klo 18 seurat Nurmijärven srk-keskus, Kirstaant.5. ti 29.10. klo 12.30 ”Lähetysseuran rauhantyö”, Tanja Viikki; Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs (Kamppi), Hki. pe 1.11. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. la 2.11. klo 10 kirkkopyhä Tapiolan kko, Kirkkop.6, Espoo. Seurat kahvien jälkeen; mukana Herännäisnuorten kuoro. su 3.11. klo 10 kirkkopyhä ja seurat Roihuvuoren kko, Tulisuont.2, Hki. Saarna Laura Malmivaara. Mukana Veisuuveljet. klo 10 kirkkopyhä Hyvinkään kko, Hämeenk.16, saarna Suvi Korhonen. Kahvit ja seurat srk-keskus. klo 11 kirkkopyhä H.Paimenen kirkko, Palosuont.1 (Pakila), Hki; saarna L.VäyrynenSi, mukana Herännäisnuorten kuoro, kahvit ja seurat. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8, Vantaa. klo 17 ”Pidot tai häät: Luukas ja Matteus Jeesuksen vertauksen tulkitsijoina”; raamattuopetus Anni Pesonen, ja veisuut Seuratuvalla, Autotalo (Kamppi), Hki. ma 4.11. klo 18.30 seurat KilonRistissä, Vanharaide 1, Espoo. ke 6.11. klo 19 seurat St. Jacobs kyrkan, Myllykallionrinne 1 (Lauttasaari), Hki; tarjoilu klo 18.30. pe 8.11. kotiseurat Marja-Leena Hassisella SIIRRETÄÄN myöhempään ajankohtaan.

Joka janoaa, tulkoon ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi . (Ilm. 22:17) Seurat 26.-27.10 klo 12 ja 16 Järvenpään srk-talo 10.11 klo 15 Sipoo srk-talo Messu 17.11 klo 12 Hakunilan kko Seurat 24.11 klo 15 Rekolan kko 1.12 klo 14 Raamattuopisto Itsenäisyysjuhla 6.12 klo 14.30 Puistolan kko

Kaikki lämpimästi tervetuloa! www.esikoiset.fi

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

Ostetaan asunto Haluan ostaa tyttärelleni 2h+k Tapiola-Niittykumpu-Matinkylä alueelta. P. 040 5773653

KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

hok-elannonhautauspalvelu.fi

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

hok-elannonlakipalvelu.fi

Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

JOTTA SINÄ VOIT JATKAA ELÄMÄÄSI. Itä-Helsingin Hautauspalvelu, Herttoniemi puh. 09 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.hautauspalvelu.com

UUSI VASTAANOTTO AVATAAN 1.10. HAKANIEMEEN! Meillä sinua palvelevat tutut erikoishammasteknikot; EHT Ossi Vallemaa, EHT Tero Roine & EHT Antti Koskelo Malmi: Malmin raitti 12

Rakennusala Kattojen maalaukset / pesut

Hammashoitoa

Etelä-Haaga: Kauppalantie 4

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET

Siivouspalveluja tarjotaan, perussiivoukset, ikkunanpesut edullisesti kokemuksella. puh. 046-6203556

PALVELEMME SURUN KOHDATESSA,

Espoon Hautaustoimisto puh. 09 7002 4828 Espoonaukio 7, 02770 Espoo www.espoonhautaus.fi

Siivouspalveluja

Leikkaa talteen

Lestadiolainen UUSHERÄYS

3.11. klo 13.30 Lähetystilaisuus Eeva Pouke kertoo Israelista

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Espoonaukio 7, p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Hakaniemi: Näkinkuja 4

010 2715 100 / ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

Vesikourujen uusimiset, kattoturvatuotteet asennettuna Tilaa meiltä ilmainen arviointi kohteellesi! SADEVESI- JA SALAOJAREMONTIT Meiltä saat joustavan rahoituksen edullisella korolla!

www.0502205.fi JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. KEVÄÄSEEN kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Tule katsomaan elokuva punkkaripapista Kirkko ja kaupunki, Yle Dokumentit ja Keskustakirjasto Oodi järjestävät uunituoreen dokumenttielokuvan ennakkoesityksen Oodissa perjantaina 25.10. klo 13. Elokuvan jälkeen keskustellaan siitä, jäikö Jeesuksen vallankumous kesken. Keskustelemassa elokuvan päähenkilö Nuusa Niskala, elokuvan ohjaaja Olli Laine sekä oppilaitospappi Leena Huovinen. Keskustelua vetää Kirkko ja kaupungin päätoimittaja Jaakko Heinimäki. Vapaa pääsy, tervetuloa.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Palveluja tarjotaan Turvallista Arkea ammattitaidolla

Kotisairaanhoito-Kuntoutus Kotipalvelu ja virkistys p.0407791731, www.turvallistaarkea.fi Tarja.Ahlman@gmail.com

Yllättävän monella suomalaisella on kokemuksia kuolleen läheisen läsnäolosta. Markku Siltala sai väitöskirjaansa varten yli 600 kertomusta vainajan kohtaamisesta. Yleensä kokemukset olivat lohduttavia. TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS MARIA VILJA

Kuin olisi saanut ilmasta kiinni

Kirkko ja kaupunki | 24.10.2019

nsimmäisenä tulee usein säikähdys. Sen jälkeen, kun ihminen tunnistaa, että kyse on kuolleesta läheisestä, kokemus kääntyy positiiviseksi tai lohdulliseksi, joskus jopa vuorovaikutteiseksi. Noin kolmasosalla ihmisistä, uskonnosta tai kulttuurista riippumatta, on kokemuksia kuolleen läheisen läsnäolosta. Eräässä amerikkalaistutkimuksessa kerrotaan, että näitä kokemuksia olisi jopa puolella surevista. Myös moni suomalainen on kokenut kuolleen läheisen läsnäolon, todistaa maaliskuussa ilmestynyt uskontotieteen väitöskirja ja sen pohjalta tehty kirja Hän oli siinä – Kokemukset yhteydestä kuoleman jälkeen (S&S 2019). Psykoterapeutti, pappi ja teologian tohtori Markku Siltala sai väitöskirjaansa varten satoja kertomuksia kuolleen kohtaamisesta. Kyse on henkilökohtaisista ja spontaaneista koh-

taamisista, ei sellaisista, joissa ihmiset ovat kääntyneet meedion tai selvännäkijän puoleen. Kokemukset kuolleen läsnäolosta ovat usein aistikokemuksia, sellaisia, joissa ihminen kertoo nähneensä, kuulleensa, tunteneensa tai haistaneensa

kuolleen läheisen läsnäolon. Toiset taas ovat nähneet unen, jossa kuollut läheinen on läsnä, tai muuten vain tunteneet läheisen läsnäolon. – Eräs kuvaili kokemusta niin, että on kuin olisi tarttunut ilmasta kiinni. Tämä kuvaa hyvin sitä, et-

”Useita kuukausia siitä, kun äiti oli kuollut, näin ihanan unen. Äiti oli taas nuori. Hän pyöräili ohi vanhanmallisella polkupyörällä ja hänellä oli 1950-luvun mekko päällään ja kauniit korkokengät. Hän oli niin kaunis ja iloinen, kun hän vilkutti ja nauroi ajaessaan ohi. Tunsin, että se oli äidin tapa kertoa minulle, että hän on nyt onnellinen ja että hän on nuori, terve, iloinen ja hyvinvoiva. Uni oli hyvin todellinen.”

24.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

”Olin töissä ja respassa yksin. Oli keskikesän valoisa yö ja rauhallinen tunnelma. Liukuovet avautuivat ja odotin, että sieltä saapuu asiakas. Ei saapunut, mutta isotätini tuttuakin tutumpi tuoksu leijali ilmassa. Sanoin vallan ääneen, että mitäs te vielä tällä puolella olette. Hän vastasi minulle, että häntä pelottaa mennä rajan yli ja hän halusi tulla pyytämään minulta anteeksi. (Ollessani pieni hän oli kohdellut minua toisinaan kaltoin, jopa julmasti.) Annoin hänelle anteeksi.” 600 vastausta. Nuorin vastaaja oli 19-vuotias, vanhin 97. Vastaajissa oli monenlaisia ihmisiä. – Oli myös sellaisia, jotka kertoivat, etteivät ole uskoneet kuolemanjälkeiseen elämään eivätkä kuulu mihinkään uskontokuntaan. Kokemus oli kuitenkin niin vahva, että se nousi uskonnollisen maailman yläpuolelle ja nivoutui heidän maailmankuvaansa, Siltala kertoo. Monien kertomuksissa eri aistit – tunto, näkö, kuulo ja haju – olivat vahvasti läsnä. Monissa kertomuksissa kuvailtiin vuorovaikutusta: ihmiset olivat kokeneet juttelevansa kuolleen kanssa. – Hyvin yleinen oli viesti, että kuollut ei ole poissa, vaan hänen olemassaolonsa jatkuu jollakin tavalla. Keskustelut sisälsivät myös lohdutusta tai jotakin, mikä liittyi heidän keskinäisiin väleihinsä. Oli anteeksipyyntöjä, sovintoja. Joskus myös avunpyyntöjä. – Unikokemuksissa yksi keskustelunaihe oli, että kuollut läheinen sanoi: Olisitko valmis lähtemään, tulin hakemaan sinua? Kokijat olivat vastanneet, että en ole lähdössä vielä, Siltala kertoo. Rakkaus tuntui kantavan kuoleman rajan yli. – Kokemuksista voi päätellä, että ihmiset ovat samaa perhettä myös siellä toisella puolella. Ajallisesti kokemukset kuolleen läheisen läsnäolosta sijoittuvat useimmiten lähelle tämän kuolemaa. Ne ovat tapahtuneet noin kuukausi kuoleman jälkeen, kuolinhetkellä tai silloin, kun ihminen ei edes vielä tiedä läheisensä kuolleen. Yksi tutkimukseen osallistuneista esimerkiksi kuvasi nähneensä mummonsa hahmon ja tunteneensa hänen tuoksunsa, vaikka hänen vanhempansa eivät vielä olleet kertoneet, että mummo on kuollut.

tä näissä kirjoituksissa ihmiset ovat saaneet kerrottua kokemuksesta, joka on hyvin yllättävä, erilainen ja merkillinen, Siltala sanoo. LOKAKUUSSA 2013 Kirkko ja kaupungin mielipidepalstalla julkaistiin lyhyt teksti, jossa Markku Siltala pyysi ihmisiä kirjoittamaan kokemuksiaan kuolleen läsnäolosta. Lehti jaettiin keskiviikkona, ja jo perjantaina Siltalan postiluukusta tuli 39 kirjettä. – Moni oli kirjoittanut käsin tai kirjoituskoneella. Siellä oli tekstejä, joissa luki, että tämä tapahtui minulle vuosikymmeniä sitten, enkä ole kertonut tästä kenellekään, mutta muistan tapahtuman yhä kuin eilisen, Siltala kertoo. Hän luki kirjoituksia liikuttuneena. – Tuntui, että ihmiset olivat odottaneet saadakseen kertoa kokemuksensa. Kirjoituspyyntö julkaistiin myös muualla, ja kaiken kaikkiaan Siltala sai väitöskirjaansa varten yli

”Katsoin ulos ikkunasta, kun tunsin, että huoneessa on joku. Säikähdin, sillä ovi oli edelleen kiinni. Kun käännyin, näin setäni. Hän oli aineeton hahmo ja kuitenkin heti tunnistettavissa. Yhtä nopeasti kuin hahmo oli ilmestynyt, se katosi. Tapahtuma jätti minuun syvän rauhan tunteen.”

MISSÄ KUOLLEET sitten ovat? Kertomusten mukaan he ovat lähellä elävien arkea. Toisaalta jotkut kertoivat, että he kävivät taivaassa ja kohtasivat läheisensä siellä. Jotkut eivät nimitä paikkaa taivaaksi, mutta kuvailevat sitä. – He saattavat sanoa vaikka, että poikani esitteli paikkoja toisella puolella. Paikassa oli sanoinkuvaamaton rauha tai rakkaus, jota ei voi kuvailla. Sanat eivät riitä, Siltala kertoo. Läheiset ovat esiintyneet näyissä tai unissa tunnistettavina, mutta olleet ikään kuin ”parempia versioita itsestään”. Unissa ja näköaistimuksissa kuollut läheinen saattoi olla kirkas ja valoa hohtava. Joskus häntä ympäröi valokehä. – Merkittävässä osassa kertomuksia kuolleet esiintyvät nuorempina kuin olivat kuollessaan olleet. He olivat toipuneet elämän, vanhuuden tai sairauden jäljistä. He esiintyivät myötätuntoisempina, ymmärtävämpinä, anteeksiantavina. Enimmäkseen kokemukset olivat positiivisia. Negatiivisia oli noin 15 prosenttia. Kokemukset jätti-

Kirkko ja kaupunki | 24.10.2019

vät jälkensä. Joillakin ne muuttivat käsitystä kuolleesta läheisestä. Useimpien ajatukset elämästä ja kuolemasta muuttuivat. Hyvin moni kertoi, että kuolemanpelko väheni tai hävisi kokonaan. ”Kokemukseni kautta rupesin ajattelemaan, että kuolema ei ole vain musta aukko, johon hävitään, vaan elämä jatkuu jotenkin energiana jossakin. En tiedä miten, ja onko siinä joku yliluonnollinen voima/jumala. Vai onko se vain muodonmuutos”, eräs vastaaja kuvaili. VAIKKA KOKEMUKSET kuolleen läsnäolosta ovat yleisiä, niistä puhutaan harvoin. Markku Siltala on pohtinut, miksi näin on. – Jos kokemus on negatiivinen, ihminen ehkä haluaakin kertoa siitä ja kuulla jonkun sanovan, että tuo ei ole totta. Jos kokemus on myönteinen ja antaa vastauksia, ihminen ei halua kertoa siitä siksi, ettei kukaan kyseenalaista kokemusta. Kyllähän se, voiko kuolleiden kanssa olla vuorovaikutuksessa, jakaa mielipiteitä. Ne, jotka ovat uskaltaneet kertoa kokemuksestaan, ovat saattaneet yllättyä iloisesti. Ihmiset ovatkin kiinnostuneita tai myöntävät, että he ovat kokeneet saman. Siltala on sitä mieltä, että vaikka kokemuksista ei kertoisi kenellekään, ne on hyvä kirjoittaa talteen. – Kokemukset kannattaa kirjoittaa ylös pohtimatta, ovatko ne totta. Kannattaa kirjoittaa siitä, mitä kokemus merkitsee itselle. Niitä voi lukea jälkeenpäin ja oivaltaa, mitä kuollut viestitti tai mitä kohtaaminen unessa tarkoitti. Markku Siltala toimii nykyään psykoterapeuttina, mutta hän on työskennellyt pitkään myös pappina sekä hoitoalalla. Kuolema ja suru ovat tulleet hänelle tutuiksi työn kautta. Kokemuksia kuolleen

läsnäolosta hän kuuli myös pappina surevia omaisia kohdatessaan. Kirjassaan Siltala kuvaa erään lesken luona käymäänsä keskustelua näin: ”Äkkiä hän nousi ja meni

”Minut oli vihitty juuri avioliittoon, ja lähdimme mieheni kanssa häätilaisuuden jälkeen paikalliseen tanssiravintolaan. Minulle tuli huono olo. Lähdimme kävelemään kotiin, ja saavuimme matkan varrella olevan hautausmaan luo, jonne isäni oli haudattu. Minulle tuli pakottava tarve käydä isän haudalla. Menimme haudalle ja astuin hautakiven eteen. Silloin lävitseni meni lämmin tuuli kuin paineaalto. Samassa paha oloni oli poissa. Ajattelin heti, että se oli isä, joka halasi minua onnitellakseen.”

makuuhuoneisiin menevälle pienelle käytävälle ja pyysi minut mukaansa. Katso, tässä tämä taulu on vielä lattialla… ja kuten näet, kiinnikkeet ovat kyllä kunnossa. Tämän hän pudotti viime yönä. Tiedän kyllä miksi. Hän olisi halunnut sen olohuoneeseen, mutta minä en suostunut. Siellä on tuo, tuo vaaleampi maalaus. Nyt hän osoitti, että taulun voi vieläkin siirtää. Hänellä oli kyllä aina hiukan erikoinen huumori, että siihen tämä sopii täysin.” Tutkijan roolissa on helppo puhua ihmisten kokemuksista ottamatta kantaa niiden todenperäisyyteen, mutta mitä Siltala ajattelee vainajakokemuksista pappina? Siltala asettelee sanojansa varovaisesti. Se, että kuolema ei ole kaiken loppu, on kristinuskon mukainen ajatus, mutta se, että joku kommunikoisi kuolleen kanssa, on monimutkaisempi juttu. – Kirkon perinteessä ja sielunhoidossa on vain rajallisesti valmiuksia kohdata ihmisiä, joilla on tällaisia kokemuksia, Siltala sanoo. Se on kuitenkin selvää, että ihmisten kokemukset tuonpuoleisesta antavat siitä hyvin kauniin ja lohdullisen kuvan. Jotain samaa, kokijoiden hämmästystä ja kokemusten kauneutta, voi löytää myös Raamatusta. – Näissä ihmisten kuvauksissa kuolleiden läheistensä kohtaamisista on joitakin samoja piirteitä kuin siinä, miten Magdalan Maria kohtasi Jeesuksen haudalla tai mitä Jeesus ja kolme opetuslasta kokivat kirkastusvuorella, kun jo kuolleet Mooses ja Elia olivat siellä läsnä kirkkaina hahmoina. ■ Kursivoidut tekstit ovat otteita Markku Siltalan väitöskirjasta ”Jälleenkohtaamisia − Vainajakokemukset sekä niiden koetut vaikutukset käsityksiin elämästä ja kuolemasta” (Helsingin yliopisto 2019).

Kirkko ja kaupunki | 24.10.2019

Lopun aikojen eksyttäjä Nuusa Niskala on pappi, punkkari, anarkisti ja uuden dokumentin tähti. Miten hän kehtaa? TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA VILJA HARALA

unatukkainen nainen karjuu mikrofoniin virrestä 61 muokattua punkbiisiä: ”Vuoroin polttaa helle, vuoroin routa. Myrskytuulet pyyhkivät ja pieni siemen kuolee!” 165-senttistä vartaloa peittävät kymmenet tatuoinnit: esimerkiksi Frankensteinin hirviö ja Lootin vaimo, joka muuttui suolapatsaaksi kääntyessään katsomaan Jumalan tuhoamia Sodomaa ja Gomorraa. Seuraavaksi sama nainen veisaa heleästi valkeassa albassa virttä 517: ”Herra kädelläsi asua mä saan, turvallisin käsi päällä maan.” Sitten hän kastaa lapsen. Ylen Docstop-sarjassa julkaistaan 4.11. dokumentti Pappi. Punkkari. Anarkisti., joka esittelee oululaisen Nuusa Niskalan. Tosin kuvausaikana hän oli nimeltään Parkkinen ja toimi pappina Kainuussa. Olli Laineen dokumentti näyttää, että punkia laulava pappi on joillekin piikki lihassa. – Sain sellaista palautetta, että sinä olet lopun aikojen eksyttäjä. Se on vakava syytös, Niskala sanoo dokumentissa. Hän lojuu puhuessaan antiikkisohvalla vahvat rajaukset silmissä. Kamera zoomaa ikonin eteen asetettuun pääkallokynttilään. – Palautteissa korostuu, että kuinka sinä naisena ja tuollaisena naisena voit toimia pappina. MUUTOS OTTAA AIKANSA. Pitää olla kärsivällinen. Iso kirkkolaiva kääntyy hitaasti. Tällaisia lauseita kirkossa on toisteltu naisten pappeuden ja sateenkaariparien avioliittojen yhteydessä. Nuusa Niskala hörppii vegaanismoothieta helsinkiläisessä kahvilassa ja on vihainen. – Jumalan kuva on laajempi kuin valkoinen heteromies. Miksi sitä on niin vaikea ymmärtää? Niskala kutsuu itseään kristilliseksi anarkistiksi. Hänelle anarkismin tärkein tehtävä on ”herruusrakenteiden purkaminen”. Unelmana on tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen maailma. Niskala ajattelee, että unelma ei ehkä koskaan toteudu, mutta antaa silti toivoa paremmasta. – Yhteiskunnassa ja kirkossa tarvitaan kaaosta, jotta muutos voi tapahtua. Kaaos on ihana sana. Se on uhkaava lähinnä niille, joiden pitäisi luopua etuoikeuksistaan. Niskala puhuu marginaaliryhmistä, ruohonjuuritoiminnasta ja yhteisöistä. – Ajattelen, että Jeesuksen seuraaminen on radikaali vaihtoehto pahuudelle ja pimeydelle ympärillämme. Jumala on mukana taistelussa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Yksi Niskalalle tärkeä taistelu käydään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hän puhui Kainuussa pappina avohakkuita vastaan. Siitä seurasi uhkailua väkivallalla. Jotkut ovat sitä mieltä, että pappien pitäisi pitää pienempää ääntä luomakunnasta ja luonnonsuoje-

lusta. Sen sijaan tulisi keskittyä Jumalaan ja Saatanaan, taivaaseen ja helvettiin. Tätä kutsutaan usein klassiseksi tai perinteiseksi kristinuskoksi. – Kieltäydyn käsittämästä ajatusta, jonka mukaan Raamatun kysymykset ovat erikseen ja eletty elämä erikseen. Miten voi riittää, että ihminen saa kokemuksen omasta pelastumisestaan? Niskala kurtistaa kulmiaan. Joutuukohan tällaisista puheista tuomiokapitulin puhutteluun? – Ärsytän monia, koska vaadin lisää tilaa erilaisille ihmisille. Minulta on myös kysytty kirkollisissa piireissä suoraan, että miksi olen punkkareiden kanssa. MITEN NUUSA NISKALASTA tuli pappi, jonka etuliitteeksi voi laittaa anarkisti ja punk? Hän varttui Sannana kaupungin kerrostalossa Oulussa. Niskala kuvaa lapsuuttaan ”tosi tavalliseksi”. Vanhemmat ja suurin osa suvusta on ”perustyöläisiä”. Pikkuveljestä tuli LVI-asentaja. – Lapsena parhaita juttuja oli, kun katsoin mummun ja papan kanssa televisiosta Tammerkosken sillalla, ja mummu opetti tanssimaan tuvan muutaman neliön lattialla.

”

Kaaos on ihana sana. Mummu kuunteli The Beatlesia, jota Niskalakin alkoi kuunnella. Äiti luki Nancya, joka kuvaa nuoria punkbändi The Sex Pistolsin ympärillä. Niskala piilotti kirjan salaa reppuunsa ja ahmi sitä välitunneilla koulussa. Niskala opetteli kitaran ja basson soiton alkeet. Sitten Spice Girls näytti, että tyttö saa tehdä musiikkia ja olla juuri sellainen kuin haluaa. Ei tarvitse olla kiltti ja suorittaa. – Punkissa tekemistä ei arvoteta taitavuuden kautta. Tärkeää on, että musiikkia vain tekee. Niskala on herkkä ja nopealiikkeinen, oli jo lapsena. Hän tuntee muiden kärsimykset syvästi, joten mieleen kasautuu paljon asioita, joista tekee mieli huutaa. Yksi niistä on hänen lapsuutensa ehkä järkyttävin hetki. – Yksi takapihan pahispojista tappoi siilin. En voinut käsittää, miksi hän teki niin. Silloin kohtasin ensimmäisen kerran pahuuden, jolle ei ollut selitystä. USKOVAINEN TARKOITTI LESTADIOLAISTA Oulussa, jossa Nuusa Niskala kasvoi. Herätysliikkeellä on siellä vahva sija. Hänen lapsuudenperheensä on aina kuulunut evankelis-luterilaiseen kirkkoon, mutta ei osallistunut sen toimintaan tai puhunut uskonasioista. – Uskonto ei kiinnostanut minua, koska tunsin, etten voisi edes ajatella sitä rajoittamatta itseäni radikaalisti. Lestadiolaiset eivät saaneet edes tanssia, nykyään twerkkausta harrastava Niskala muistelee.

Tyttö suostui rippikouluun, kun vanhemmat lupasivat rippilahjaksi skootterin. Hän tosin neuvotteli tilalle järjestelmäkameran. – Pyöräilin, koska halusin säästää luontoa. Olin jo teininä tietoinen maailman epäoikeudenmukaisuuksista ja vastuustani ihmisenä. Niskala puhui papin kanssa ensimmäisen kerran rippikoulussa. Hän nautti päästessään keskustelemaan uskonnosta ja etiikasta. – Kotona huusin vanhemmilleni, että miksi teitä ei kiinnosta. Peruskoulun jälkeen vanhemmat kannustivat, että ”lue itsesi sellaiseen paikkaan, jossa pärjäät”. Lukiosta löytyi opin lisäksi kavereita, joiden kanssa Niskala keplotteli alaikäisenä kiinnostaville keikoille. Hänestä tuli osa paikallista punk-yhteisöä. Niskala innostui myös lukemaan punkin ja anarkismin historiaa. Lukion jälkeen hän oli todella kiinnostunut aatehistoriasta ja mietti historian ja teologian opintoja tai toimittajaksi ryhtymistä. Paikka avautui Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Niskala ei viihtynyt Helsingissä, jossa ihmisiä arvotettiin hänestä liikaa statuksen ja saavutusten mukaan. Hän halusi käytännön työhön aitojen ihmisten pariin. 23-vuotiaana koitti päivä, jolloin Niskala käveli pappisvihkimykseen lainapuvussa ja mietti, mitä ihmettä on tekemässä. – Perinteinen käsitys papista on keski-iän ylittänyt rauhallinen mies, enkä minä sovi siihen kuvaan. Ajattelen itse, että pappeudessani on kyse johdatuksesta. MAANANTAINA KELLO 14.30 Nuusa Niskala tilaa baarissa Punk Ipan ja sitten vielä pari olutta lisää. Papilla on vapaapäivä ja paljon mietittävää. Paljonko vihapostia hänestä kertovan dokumentin julkaisusta seuraa? Miten siihen suhtaudutaan omassa seurakunnassa Oulussa? Niskala on saanut syntymäkaupungistaan vakituisen diakoniapapin viran. Hän osti sieltä juuri talonkin tuoreen aviomiehensä kanssa. Puoliso löytyi punkpiireistä. Entä miten dokumentti otetaan vastaan punk-yhteisössä? Joillakin punkkareilla on vaikeuksia suhtautua pappiin keskuudessaan. – Seilaan koko ajan kahden maailman välissä. Illalla voi olla keikka, jossa annan mennä ihan täysillä. Se on kokemus, jota voisin kutsua pyhäksi. Aamulla lähden papin töihin. Niskala kaivaa laukustaan ruutupaperilehtiön, jossa hänen bändinsä Seurat esittää julkilausuman: ”Emme ole uskonnollinen bändi, emmekä mitään seurakunnan toimintaa.” Bändissä soittaa myös yksi ateisti. Kaikkia sanoituksia ei ole lainattu virsistä. Lokakuussa julkaistavan esikoislevyn nimi on suora ote huolestuneen seurakuntalaisen lähettämästä palautteesta Niskalalle. Levy on Lopun aikojen eksyttäjä. ■ Dokumentti Pappi. Punkkari. Anarkisti. pe 25.10. klo 13 Oodin Kino Reginassa. Vapaa pääsy. Sen jälkeen Kirkko ja kaupungin päätoimittaja Jaakko Heinimäki vetää keskustelun Jäikö Jeesuksen vallankumous kesken? Mukana dokumentin päähenkilö Nuusa Niskala, ohjaaja Olli Laine ja kisapappi Leena Huovinen. Dokumentti esitetään pe klo 19 myös Bar Cactuksessa maksutta. Klo 21.30 alkavalla jatkoklubilla soittaa mm. Niskalan punkbändi Seurat, 8 e.

24.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kuka?

Nuusa Niskala, 31, on päähenkilö 4.11. julkaistavassa dokumentissa Pappi. Punkkari. Anarkisti. Hän työskentelee diakonia pappina Oulussa.

Mitä?

Nuusa Niskala laulaa punkbändissä Seurat, jolta ilmestyy lokakuussa esikoislevy vinyylinä ja Ckasettina.

Motto

Lempeys on törkeän radikaalia.

Kirkko ja kaupunki | 24.10.2019

Kun äiti kuihtui pois Voiko myös vahingoittunut ihminen opettaa meille jotakin ihmisyydestä? kysyy taiteilija Meiju Niskala. Hän eli äitinsä rinnalla tämän pitkän sairauden ja tuskaisen kuoleman, ja sairastui itse. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

äärynäleivokset kahvilan vitriinissä muistuttavat hämmentävän paljon oikeita päärynöitä. Taiteilija Meiju Niskala ei ole ennen nähnyt moisia. Täytyyhän sellaista maistaa. Päärynäleivoksen tilaaminen on elämän juhlistamista, ja sitä Niskala haluaa tehdä joka päivä. Elämä ei ole itsestäänselvyys ihmiselle, joka on elänyt äitinsä rinnalla tämän pitkän sairauden ja hankalan kuoleman ja jolla itsellään on krooninen sairaus. Meiju Niskalan äiti sairasti kymmenen vuotta aivojen rappeutumista aiheuttavaa sairautta. Hänellä se oireili ensimmäiset vuodet etupäässä afasiana, hahmotushäiriöinä ja mielialojen

Meiju Niskala kirjoitti kirjeitä kuolleelle äidilleen. Nyt kirjeet on koottu kirjaksi.

muutoksina. Sairaus kesti niin kauan ja muutti äitiä niin paljon, että Niskalan on tällä hetkellä vaikea kunnolla muistaa, millainen äiti oli ennen sairastumistaan. – Vaikka moni muu asia äidistä katosi, äidin silmät katsoivat loppuun asti kohti, lämmöllä ja hyväksyvästi. Äitinsä sairastaessa Niskala näki läheltä, miten tämän päivän Suomessa sairaisiin suhtaudutaan ja miten heitä kohdellaan. Näky ei ole kaunis. – Sairauksien ja kuoleman koetaan uhkaavan merkityksellisyyttä ja inhimillisyyttä. Ja koska ne ovat uhka, ne piilotetaan ja niiltä suojaudutaan esimerkiksi välttelemällä sairastuneen kohtaamista. Olen nähnyt monen tekevän kuolemaa yksin, ja hautajaisiin

osallistuu vähemmän ihmisiä kuin ennen, Niskala sanoo. KUN MEIJU NISKALAN äiti sairastui, äidin miesystävä, valtaosa ystävistä ja sukulaiset kaikkosivat yksi toisensa jälkeen. Ei auttanut, vaikka Niskala puhelimessa pyysi näitä vierailemaan äitinsä luona tai viemään tätä ulos. – Monet sanoivat, etteivät he halua pilata hyviä muistojaan tästä ihmisestä. Siinä on jotain hämärää, ettei hahmoteta, kumpi on kumpaa varten. Kyllä minä ajattelen, että me jäljelle jäävät olemme siinä hetkessä sitä kuolevaa ihmistä varten, Niskala sanoo. – Totta kai toisen vakava sairaus, kuolemanpelko ja ahdistus sattuvat ja herättävät vaikeita tunteita. Miten pystyisi sietämään sitä, että sekin kuuluu ihmisyyteen? Empatiakykyhän on sitä, että annetaan toisen resonoida itsessämme, avataan itsemme ja rajamme toisen tunteelle. Jos ihmiset eivät siedä epämukavuusalueella olemista, heiltä jää osa ihmisyyden skaalaa tutkimatta.

Juuri tutkiva asenne auttoi Niskalaa jaksamaan äidin sairausajan. Hän on aina ollut kiinnostunut ihmismielestä, ja niinpä hän pystyi suhtautumaan äidin sairauteen myös tutkimusmatkana: Mitä tapahtuu, kun aivot vaurioituvat? Miten se muuttaa suhtautumistamme maailmaan? Ja kenen maailma on lopulta se oikea maailma? Niskala huomauttaa, että kun olemme lasten kanssa, meillä on myötäsyntyinen halu ymmärtää ja löytää yhteys, vaikka toinen ei osaisi kunnolla puhua. Mutta kun se toinen on aikuinen, jonka kyky kommunikoida on heikentynyt, suhtaudumme eri tavalla. – Voiko sairas, haavoittunut tai vahingoittunut ihminen opettaa meille jotakin ihmisyydestä? Vai haluammeko ympärillemme vain terveitä ja porskuttavia ihmisiä? Niskala kysyy. Ei vain ihmiskuvamme vaan myös käsityksemme kuolemasta on Niskalan mielestä kapea. Kaikki eivät kuole äkillisesti sairauskohtaukseen tai rauhallisesti nukkuessaan. Yhtä lailla totta on sellainen kuolema, jota Niskalan äiti teki kuukau-

24.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

den: kuihtui ilman nesteytystä, ravin toa ja riittävää lääkitystä. Hänen keuh kokuumettaan ja kipujaan ei hoidettu. Yhä edelleen äidin koppurainen suu palaa Niskalan mieleen silloin, kun hänellä itsellään on kova jano. – Minä oletin, että kaikkialla Suo messa hallitaan palliatiivinen hoito tai saattohoito, mutta äitini hoitopaikas sa niin ei ollut. Se kuolemisen proses si ei ollut kaunis eikä hyvin hoidettu. Kuukausi on pitkä aika kuolla muu mioitumalla tässä yhteiskunnassa, jossa meillä on kuitenkin vaihtoehto ja ja mahdollisuuksia. SAIRAUTENSA ENSIMMÄISET vuodet Meiju Niskalan äiti asui kotona. Silloin Niskala vietti hänen kanssaan kolmes ta neljään kuukautta vuodesta. Kun äi ti vähän yli kuusikymppisenä rahojen sa loputtua joutui hoitokotiin, Niska la oli hänen luonaan viikon joka kuu kausi ja otti hänet luokseen hoitoon jouluksi ja kesäisin. Järjestelyistä te ki työläitä se, että äiti asui muutaman sadan kilometrin päässä, eikä Niskala yrityksistään huolimatta saanut hän tä siirretyksi Helsinkiin. – Näin, kuinka yksinäinen ja ilman mitään virikkeitä äiti oli. En olisi voi nut elää omaa elämääni, jos en olisi auttanut häntä. Niskala on miettinyt paljon sitä, miten äidin viimeiset vuodet olisivat voineet olla paremmat. Tässä tapauk sessa kyse ei ollut hoitajaresursseista – hoitokodissa oli kyllä henkilökuntaa riittävästi. – Kyse on siitä, miten hoitajia kan nustettaisiin toimimaan niin, että kaikki ei ole vain syömistä, kakkaa mista ja nukkumista – että ihmisiä ei alistettaisi vain passiivisiksi hoidon kohteiksi. Puhun paljon virittäytymi sestä: miten virittäydytään toisen ih misen tarpeille, miten olen hänelle hoitajana, ihmisenä, ystävänä. Yhteiset viikot olivat molemmille hyvää aikaa. Niskalaa helpotti se, että hänestä oli äidille niin paljon iloa. Hän myös oppi mukautumaan siihen, millai set asiat sairauden edetessä olivat äidil le vielä mahdollisia. Viimeisenä kesänä ennen äidin kuolemaa hän esimerkik si suihkutti äidin hajuvettä sängyn ym pärille, jotta äiti näkisi parempia unia. Samaan aikaan hän kuitenkin tunsi riittämättömyyttä siitä, että hänen äi tinsä ei saanut pyynnöistä huolimatta kunnollista hoitoa kipusairauteensa. – Meillä oli hauskaa, mutta myös su rullista, koska äiti itki ja hänen ahdis tuneisuutensa lisääntyi kipujen myötä. ÄIDIN KOHTALO on osoittanut Meiju Niskalalle ihmisen empatiakyvyn ra jallisuuden. Emme me ainakaan siinä ole muita nisäkäslajeja parempia. Hän luettelee esimerkkejä: Kääpiömangus tit pitävät erityistä huolta kuolevista lauman jäsenistä. Delfiinit muodos tavat laumansa heikoimman jäsenen ympärille pelastuslautan ja pyrkivät näin säästämään sen voimia. Norsuil la on hautarituaali kuolleille lauman jäsenille. Niskalan äidin ympäriltä lauma, jota hän terveenä oli tukenut ja hoi vannut, katosi. Samoin kävi Niskalal le itselleen: silloiset ystävät eivät kes täneet sitä, että Niskala olikin uupu nut, surullinen ja avuton.

Oli myös paljastunut, että äidin lä hipiirissä oli ihmisiä, jotka yrittivät hyötyä tämän sairaudesta. Se johti uh kaaviin viesteihin ja tekoihin ja oikeu denkäyntiin, jossa Niskala joutui puo lustamaan paitsi äitinsä myös demen toituneen vaarinsa oikeuksia. Pahimmillaan Niskalan voimat oli vat niin vähissä, että hän harkitsi it semurhaa. Hän luopui suunnitelmis ta, koska tajusi, että jos häntä ei olisi, äiti jäisi täysin yksin. RUUMIINAVAUS PALJASTI äidin sai rastaneen Lewyn kappale tautia. Sai raus on perinnöllinen, joten on mah dollista, että Niskalakin jossain vai heessa sairastuu siihen. Hän on aja tellut teettävänsä jossakin vaiheessa geeniseulonnan, mutta toistaiseksi hän ei halua miettiä asiaa sen enem pää. Pahimman varalta hänellä on tili, jossa on rahat Sveitsinmatkaa varten. – En halua äidin kohtaloa. Hyvän hoidon aneleminen ja kuolemisen ko kemus oli niin hirveä, että en halua si tä läheisilleni enkä itselleni.

”

MITEN HOITAJIA KANNUSTETTAISIIN TOIMIMAAN NIIN, ETTÄ KAIKKI EI OLE VAIN SYÖMISTÄ, KAKKAAMISTA JA NUKKUMISTA?

Avustettu itsemurha on vain yksi skenaario. Äidistä huolehtiminen yk sin ja se, että äidin kuoleman aikaan Niskalan oma pitkäaikainen avopuo liso lähti suhteesta, romahduttivat Niskalankin terveyden. Sekä mieli et tä ruumis pettivät. Traumaperäinen stressihäiriö saattaa vieläkin laueta äkillisissä, uhkaavissa tilanteissa. Autoimmuunisairauden vuoksi ta valliset virusinfektiotkin vievät hänet ambulanssilla sairaalaan. – Kannan kuoleman mahdollisuut ta mukanani toisella tavalla kuin moni muu, ja se on raskasta. Tunnen suurta surua siitä, että olen sairastunut osak si muiden ihmisten tekemien valinto jen vuoksi, Niskala sanoo. Surua ja pelkoa lääkitsevät välillä pienet asiat: kimaltavat legginsit tai kirpparilta löytyneet pimeässä hoh tavat kumisaappaat. Saappaat Niska la haluaa sitten joskus jalkaansa ark kuun, jotta hänen ei tarvitsisi olla siel lä pimeässä. Tällä hetkellä Niskala tosin näkee valoa ilman saappaitakin. Hän on hankkinut uuden kodin meren lähel tä. Osan vuotta hän viettää pohjoises sa, äitinsä entisessä talossa. Siellä hän kasvattaa pässejä ja rakentaa suurel lista puutarhaa. Hänellä on uusia luot toystäviä ja kaksi rakasta kummilasta. Äidin kuolemasta tuli syyskuussa kuluneeksi neljä vuotta. Samoihin ai koihin ilmestyi Niskalan esikoisteos Sata kirjettä kuolleelle äidille (WSOY). – Nyt on yksi asia saanut kannet ja laitettu pakettiin. Olen onnistunut antamaan jotakin äidistäni ja itsestä ni maailmalle. ■

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: 020 787 1201 asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti

Osa 42

MATTI HAGELBERG

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

neniälittereK

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Kirkon putiikkeja MALL OF TRIPLASSA eli Pasilan kauppalassa on avattu ikuisuus tuotteita tarjoava kirkon putiikki, joka tuntee nimen Fokus. Fordin mallinimissä olisi tosin ollut myös kirkolliseen tilaan hyvin sopiva Anglia ja pyhää hämmästys tä ilmentävä Ka.

Kirkolla on putiikki myös Matin kylän kauppalassa eli Isossa Ome nassa. Sen nimi Chapple on ome napohjainen väännös englannin kappelia merkitsevästä sanasta ”chapel”. Itse kauppalan nimi tulee suo raan Aatamilta, joka sanoi Eeval le: ”Tämä on pieni omena ihmi selle, mutta iso omena ihmiskun nalle.” Kalasataman kauppalas sa eli Redissä kirkon putiikki kantaa nimeä Silta. Sitä ei tun nista kirkon paikaksi sen pa remmin nimestä kuin sisustuk sestakaan, mutta sen suunnit telussa onkin käytetty palvelu muotoilua.

”

TÄMÄ ON PIENI OMENA IHMISELLE, MUTTA ISO OMENA IHMIS KUNNALLE.

Jos keskiajalla olisi ollut palvelu muotoilua, Pyhän Laurin kirkon ni mi tuskin olisi Pyhän Laurin kirkko. Eikä sen katolla olisi ristiä. Tikkurilaan rakennetaan uutta kirkkoa. Saa nähdä, tulee ko sen nimeksi tikkuriperäisesti Gokorrea. ■

24.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki

Mandala syntyy syksyn kukista, marjoista, lehdistä ja oksista. Terhi Varjoranta nauttii sen kauneudesta, mutta jättää tilaa myös epätäydellisyydelle.

Terhi Varjoranta, 66, on retriitin ohjaaja, taideterapeutti ja pappi. Hän on jäänyt eläkkeelle Kallion seurakunnasta. Varjoranta aloitti mandaloiden tekemisen noin kuusi vuotta sitten. Tavallisesti mandala syntyy viidessä toista minuutissa. Joskus Varjoranta julkaisee teke mänsä mandalan kuvan Instagra missa tai Facebookissa. Kuvien jul kaiseminen harveni, kun Varjoranta huomasi tarkkailevansa sitä, kuinka paljon seuraajia ja tykkääjiä niil lä oli. Mandala on ympyrän muotoinen symbolikuva. Mandaloita käytetään useiden uskontojen rituaaleissa ja meditoimisen apuvälineenä.

Pyhä ympyrä syntyy syksystä Tehdessään mandalaa Terhi Varjoranta ei ajattele elämänsä asioita. Silti hänen sisimmässään tapahtuu jotakin.

Kun luonto ympärillä kukkii kauniina, myös mandalasta tulee kaunis ja tasapainoinen. Varjoranta nauttii kauneudesta, mutta se ei ole mandalan päätarkoitus. Mandalan tekeminen on hänelle henkinen harjoitus ja tapa rukoilla ilman sanoja.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

adulta löytyneet ruskeat puunlehdet, Torkkelinpuiston puista kerätyt punaiset marjat ja mustat ruusunmarjat asettuvat ympyrän muotoon. Ympyrän keskellä on kukkia. Terhi Varjorannan kädet pysähtyvät, kun vihreä pensaan oksa ei taivu sellaiseen muotoon kuin hän haluaisi. Hetken pohdinnan jälkeen oksalle löytyy kehältä sopiva paikka. Syksy on Varjorannan mielestä paras vuodenaika mandalan tekemiseen. Luonnosta löytyy nyt paljon kiehtovia värejä ja muotoja. Talvella mandala syntyy esimerkiksi kävyistä, kuivuneista oksista ja sisäkukkien pudottamista lehdistä. Keväisin mandaloiden tekeminen jää, kun Varjoranta ei raaski poimia kevään ensimmäisiä kukkia.

Taivaan tähden

27.10. Usko ja epäusko

Useimmiten Varjoranta aloittaa mandalan tekemisen keskuksesta, jonka ympärille rakentuu pyöreä kehä. Ympyrä on Varjorannan mukaan täydellinen muoto, jossa on jotakin sisäisesti tyydyttävää. Sen kehä jäsentää maailmaa: sisäpuolella on jotakin, samoin ulkopuolella. MANDALA LIITETÄÄN usein buddhalaisuuteen, mutta Terhi Varjoranta tunnistaa pyhän ympyrän muodon myös keskiaikaisten kirkkojen ruusuikkunoissa, ikonitaiteessa ja ehtoollispöydän kaaressa. Usein Varjorannan tekemän mandalan keskelle syntyy ristin muoto. Jotkut suhtautuvat mandalan tekemiseen pieteetillä ja viimeistelevät asetelman millimetrintarkasti. Varjoranta luottaa mieluummin silmämäärään.

TEHDESSÄÄN MANDALAA Terhi Varjoranta ei ajattele tietoisesti elämänsä asioita. Silti jotakin tapahtuu, kun hän hiljenee ja kiinnittää huomion luonnon pieniin muotoihin. Levottomuus, kiire ja väsymys väistyvät, ja mieleen jää keskittynyt ja hyvä olo. Nyt kehkeytyvässä mandalassa on jotakin, mikä häiritsee Varjorantaa. Hän tasapainottaa kokonaisuutta lisäämällä muutaman punaisen marjan. Joskus tuntuu paremmalta olla muuttamatta tai vaihtamatta mitään. Lopputulos saa jäädä epätäydelliseksi. Kun Varjoranta tuntee, että mandala on valmis, hän pysähtyy katsomaan sitä. Hän ei yritä analysoida ja tulkita näkemäänsä. Vastaanottaminen ja ihmetteleminen riittävät. Jos tuuli ei ehdi hajottaa mandalaa, hän valokuvaa sen. Sitten hän kävelee pois ja jättää mandalan toisten luonnossa liikkujien ihmeteltäväksi. ■

Toivottoman epäuskoinen TOISET USKOVAT järjestelmään, joka nielaisee. Ensin tullaan tuntoihin ja sitten uskoon. Opitaan yhteisön kieli ja hartauden muodot. Astutaan uuteen maailmaan. Tässä uskomisessa hyvää on sen tuoma turva. Huonoa siinä on aita, joka nousee muiden ja uuden maailman väliin. Toiset uskovat tapaan, joka jää lihasmuistiin. Virteen ei tarvita kirjaa, ja selkäydin nostaa rukouksen sanat suuhun. Tässä uskomisessa hyvää on sen lempeä toisto. Huonoa siinä on mahdollisuus siihen, ettei mieli yllä enää merkitysten pohjaan. Toiset uskovat uskoon, joka ei

tarvitse järjestelmää. Vakaumus on niin oma, ettei se mahdu muottiin. Hyvää siinä on sen voima. Ja huonoa se, ettei sitä heikkouden hetkenä tue toisten usko. Toiset ovat lakanneet uskomasta, mutta pitävät kiinni toivosta. He kulkevat uskomisen tuntumassa niin kuin tutussa paikassa, koska ovat tulleet rakastetuiksi ja se on jättänyt heihin luottamuksen, jota mikään ei kaada. Toiset ovat kulkeneet monen uskomisen läpi. Heräämisen ehdottomuudesta on jäänyt tavan tuoma toisto, uskomisen jälkeen on jäänyt toivo. Kaikki vaiheet ovat ihon alla ja lisäävät ymmärrystä it-

seä ja muita kohtaan. Toivottoman epäuskoinen ei ole se, joka ei usko, vaan se, joka ei enää toivo. Toivottomuudessa ei ole mitään hyvää. Huonoa siinä on se, että se syö huomisen. Huomista rakentavat toivottomille ne, jotka luopuvat siitä, mikä estää toisia toivomasta.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 24.10.2019

Gurun opissa Ohjaajana Matteus Köyhä Matteus Köyhä eli Matta el Meskeen on 1900-luvun tunnetuin koptilaisen kirkon munkki. Hänen esikuviaan olivat 300-luvulla Egyptin erämaissa eläneet munkit, kuten Antonios Suuri, Athanasius ja Makarios Suuri. Matteus syntyi Niilin yläjuoksulla vuonna 1920 vähävaraiseen perheeseen. Hän valmistui farmaseutiksi ja menestyi apteekkarina Aleksandriassa. Hän kuitenkin myi kaiken omaisuutensa ja lähti nuorena miehenä erämaaisien tarinoiden innoittamana syrjäiseen luostariin. Vuonna 1970 hänestä tuli Pyhän Makarios Suuren luostarin apotti. Hän uudisti luostarin ja käynnisti uuden luostariherätyksen. Hänen kuollessaan vuonna 2006 luostarissa oli 120 munkkia. Matteus Köyhän tunnetuin teos on Orthodox Prayer Life. Hänen opetuspuheitaan on julkaistu myös kirjassa Words for Our Time – The Spiritual Words of Matthew the Poor.

Millainen oli sinun lapsuutesi rukous? Tuntuuko rukoileminen kuivalta, yksitoikkoiselta ja junnaavalta? Ota mallia lapsesta.

ymmenet munkit kuuntelevat keskittyneesti mestarinsa opetusta. Valkopartainen ohjaajamunkki puhuu heille siitä, missä ja miten hän on löytänyt yksinkertaisen mutta syvän rukouksen. Tällainen rukous ei nouse vain huulilta vaan ihmisen sydämestä ja sielusta. Rukous, josta tämä syväulottuvuus puuttuu, on kuivaa, yksitoikkoista ja paikallaan junnaavaa, munkki huokaa. Toisin on, kun ihminen antautuu rukoukseen koko sydämellään ja sielullaan. ”Sellainen rukous nousee esteettä, kunnes se saavuttaa päämääränsä: Jumalan sydämen”, munkki sanoo. Hänen sanoissaan kuuluu vuosikymmenten kokemus. Munkki on nimeltään Matta el Meskeen eli Matteus Köyhä. Eletään vuotta 1975. Matteus on toiminut viisi vuotta Pyhän Makarios Suuren luostarin johtajana eli apottina. Sinä aikana hän on nostanut tämän vanhan egyptiläisen luostarin uuteen elämään. AINA EI MATTEUKSELLA ollut mennyt yhtä hyvin. Päinvastoin, häntä oli kohdeltu kaltoin.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

Samoihin aikoihin, kun Matteus aloitti luostarin johtajana, Egyptin koptilaisen kirkon patriarkka Kyrillos polvistui Kairossa hänen eteensä ja pyysi anteeksi kaikkea sitä huonoa kohtelua, jota hän oli kirkossaan kokenut. Matteus oli ollut rankan kateuden kohteena, ja häntä vastaan oli käynnistetty vuosia kestänyt ajojahti. Matteus oli muuttanut syrjäiseen erämaahan ja asunut siellä muutamien ystäviensä kanssa vuoren rinteelle kaivetuissa kammioissa hengellisenä henkipattona.

Myöhemmin Matteus piti noita vuosia elämänsä parhaina. Olihan hän saanut elää esikuviensa, 300-luvulla Egyptin erämaissa eläneitä munkkien, tavoin rukoillen ja mietiskellen kaukana kaikesta hälystä ja kiistoista. Erämaa oli Matteukselle entuudestaan tuttu paikka. Ensimmäisen kerran hän oli lähtenyt sinne jo 29-vuotiaana. Hän oli ollut menestynyt apteekkari, joka oli kaivannut elämäänsä jotakin muuta kuin bisnestä. Niinpä hän oli myynyt talonsa, autonsa ja apteekkinsa ja lähtenyt etsimään toisenlaista tapaa elää.

Rukous huolten keskellä Varaa viisitoista minuuttia. Istuudu hetkeksi rauhalliseen paikkaan ja sano itsellesi: Mikään ei kaadu, vaikka istun tässä hetken. Istu sitten vain paikallasi rauhallisesti hengitellen ja sano jokaisen mieleesi tulevan huolen kohdalla: Istun tässä hetken, ja se on nyt tärkeämpää kuin mikään huoleni. Istun tässä hetken, ja maailma jatkaa kulkuaan. Istun tässä hetken, ja lasken kaiken sinun käsiisi, Jumala. Istun tässä, Jumala, ja sinussa kaikki rauhoittuu.

ERÄMAASSA JA LUOSTARISSA Matteus väitti löytäneensä yhä uudestaan vain sen, minkä oli jo lapsena oppinut. Hänen lapsuudenkotinsa oli ollut köyhä. Kun viljaa oli ollut, jyvät oli viety myllyyn jauhettaviksi. Myllystä jauhosäkit oli tuotu kotiin. Ennen niiden leipomoon viemistä perhe oli rukoillut. Pieni poika oli rukoillut vanhempiensa perässä. Hän ei tiennyt, mistä oli kyse, mutta hän oli tuntenut, että perheellä oli jokin huoli. Vanhemmat olivat panneet pojan kädet jauhosäkin päälle ja piirtäneet niillä ristinmerkin. Jauhosäkki oli tuntunut pienissä käsissä lämpimältä. Koko pienen pojan pieni sydän oli rukoillut, ja jotenkin hän oli ymmärtänyt, että kaikki oli Jumalan kädessä. AIKUISESTA TUNTUU usein vaikealta se, mikä lapselle on helppoa. Huomiomme on kiinni niin monessa asiassa ja tekemisessä, ettei Jumalalle jää edes pientä ajatusta. Siitä kaikesta on vaikea päästää irti ja rukoilla kuin lapsi. Rukouksessa opettelemme sitä, mihin sydämestämme luotamme. ”On mahdotonta rukoilla Jumalaa koko sydämestään ja mielestään ja voimastaan, ellei tule sydämeltään lapseksi”, Matteus muistuttaa. ■

MENOT 24.10. – 7.11.

24.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kirjoittaessaan kirjaansa rajoista Päivi Niemi joutui yllättäen miettimään omia rajojaan uusiksi. Puolison kuolema ja siitä seuranneet vaikeudet aiheuttivat ison muutoksen, josta selviäminen vei aikaa.

Terapeutti Päivi Niemi auttaa ihmisiä löytämään omat rajansa Omista rajoistaan on syytä pitää kiinni. Silloin osaa pitää puoliaan ja sanoa, mitä tahtoo ja mitä ei. Elämän mittaan rajoja kannattaa päivittää. TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA HANNU JUKOLA

erapeutti ja kirjailija Päivi Niemi tunnisti työnäkynsä neljännesvuosisata sitten. Vahva uskoontulon ja myönteisen elämänmuutoksen kokemus sai hänet ajattelemaan, että ihmisten auttaminen ja tukeminen oli hänen tehtävänsä. – Jossain vaiheessa olin tukihenkilönä nuorille, joilla oli tosi vaikeita ongelmia. Viimeistään silloin kävi selväksi, ettei hengellinen tsemppi tai musta tuntuu -ajattelu riitä auttamaan heitä. Niemi innostui hankkimaan monipuolista terapiaalan koulutusta. Hänen työstään yrittäjänä puolet on luentoja ja koulutuksia ja puolet asiakastyötä vastaanotolla. Työn ohella on tekeillä kirja psykologisesta painonhallinnasta. Häneltä on jo aikaisemmin ilmestynyt kirja Rajansa kaikella. Hyvä kasvuympäristö sekä vanhempien oikeanlaiset sanat ja teot ohjaavat lasta laittamaan rajoja ja löytämään oman sisäisen mittarinsa. Kun ikä karttuu ja elämäntilanteet muuttuvat, rajoja voi olla tarpeen hahmotella uusiksi. – Aikuisella rajat ovat oman tahdon asia. Vuorovaikutuksessa toisten kanssa oppii, mitä jaksaa, mitä tarvitsee, mistä pitää ja mistä ei. Pakettiin kuuluu, että ihminen osaa pitää puoliaan ja sanoa toisille,

mitä tahtoo tai mikä ei hänelle sovi, Niemi tiivistää. EDISTÄÄKSEEN HYVINVOINTIAAN ihmisen Niemen mukaan on hyvä tuntea rajansa monella elämän-

”

VUOROVAIKUTUKSESSA TOISTEN KANSSA OPPII, MITÄ JAKSAA, MITÄ TARVITSEE, MISTÄ PITÄÄ JA MISTÄ EI.

TERAPEUTTI PÄIVI NIEMI

alueella. Hän luettelee valta- ja talouskysymykset, fyysisyyden, hengellisyyden ja tunteet. – Jos jo lapsuudessa tai myöhemminkin joku on ylittänyt rajasi tai manipuloinut sinua, voit tarvita erityistä rohkaisua ja kenties ammattiapua, että opit panemaan rajoja ja pysymään niissä, Niemi pohtii. Kirjoittaessaan kirjaansa rajoista hän joutui yllättäen miettimään omia rajojaan uusiksi.

– Mieheni kuoli neljä vuotta sitten. Iso omakotitalomme oli hänen yritysvelkojensa panttina. Tilanne oli mahdoton jo ilman niitä kahta vesivahinkoa, jotka vaikeuttivat talon myyntiä. Keväällä 2018 Niemi sairastui. Lepopulssi ei laskenut, eikä hän pystynyt nukkumaan. Sairausloma kesti puoli vuotta. – Vaikka kriisin alkuvaiheessa ymmärsin, mistä on kysymys, se ei lievittänyt kärsimystä, ehkä päinvastoin. Kipu ja kärsimys ovat henkilökohtaisia kokemuksia. Joku selviää, joku ei, muttei ehkä ehjänä kukaan. Myös ajatukseni siitä, kehen voin luottaa ja mistä saan apua, menivät uusiksi. Arkeen ja työhön palaaminen sujui pikkuhiljaa. – Vähitellen elämä ja sen tarkoitus kirkastuivat uudelleen. Teen valintoja, jotka auttavat minua jaksamaan. Elän kiihkeästi omaa elämääni, mutta tiedän, etten enää kestä yhtä paljon kuin ennen. LEPPÄVAARAN SEURAKUNNAN diakoni Harriet Lohikari on kutsunut Päivi Niemen puhumaan Karakappelin naisten päivään 26. lokakuuta. Naisten päiviä on seurakunnassa lähes vuosittain. – Kun naiset kokoontuvat keskenään, he ovat valmiita puhumaan rakkaudesta, äitiydestä – ja häpeämättä myös menetyksistä, epäonnistumisista ja vääristä valinnoista, Lohikari sanoo. – Tunnen Päivi Niemen ajattelua ja odotan, että hän kertoo keinoista saada aikaan muutoksia. Naisten päivä Rajansa kaikella la 26.10. klo 9.45–14.30 Karakappelissa, Karakalliontie 12. Ohjelma ilmainen, lounas 10 euroa käteisellä. Lisäksi vaihtokirppis, Yhteisvastuupöytä, kirjojen ja saaristolaisleivän myyntiä.

MENOT 24.10. – 7.11.

10 A Kirkko ja kaupunki | 24.10.2019

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Vastuuviikon messu su 27.10. klo 10. Liturgia ja saarna Vilppu Huomo, avustaa Tuija Kuusinen ja Kirsi Salonen, urkuri Päivikki Leinonen, kanttori Marja-Liisa Talja. Chorus Domus, joht. Talja. Kirkkokahveilla teemana vastuuviikko ja ihmisoikeudet. Pysäkkimessu su 27.10. klo 18 ”Onko meillä vielä toivoa?” Asemapäällikkö Satu Hellsten, pappi Anita Kyönsaari sekä ryhmä seurakuntalaisia. Musiikki: Marja-Liisa Talja, Laura Airola, viulu. Lasten pysäkki. Iltatee. Meidän kirkko -viikkomessu ke 30.10. klo 9. Toimittajina piispa Kaisamari Hintikka, Kati Pirttimaa, Sirpa Tirri ja kanttori Päivikki Leinonen. Hiippakunnan uusien työntekijöiden valmennuksen aloitusmessu. Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 10 ”Jumala pyyhkii heidän silmistään kyyneleet”. Liturgia ja saarna Pirkko Nurminen, avustaa Sami Marte, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Sheldon Ylioja. Tapiolan lapsikuoro. Pyhäinpäivän kahvila la 2.11. klo 11–20 Pitäjäntuvassa. Mahdollisuus papin tapaamiseen klo 18 asti. Pyhäinpäivän muistojumalanpalvelus la 2.11. klo 18. Kynttilät syttyvät

viime pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden seurakuntalaisten muistoksi. Papit Ari Kunnamo ja Kirsi-Marja Isotalo, kanttori Sheldon Ylioja. Pyhäinpäivän iltamusiikki la 2.11. klo 20. Sergei Rahmaninov: Vigilia. Dominante-kuoro, joht. Seppo Murto. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Messu su 3.11. klo 10. Liturgia ja saarna Anita Kyönsaari, avustaa Ari Kunnamo, urkuri Leena Talvio, kanttori Petri Koivusalo. Kirkkokahvit. Espoon yhteisen isostapahtuman iltamessu ti 5.11. klo 19. Toimittajina Sami Marte ja Johanna Hirsto. Nuorten messubändi.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 3.11. klo 12. Evankelisen lähetysyhdistyksen kirkkopyhä, saarna Pekka Kiviranta, Mäenpää, Talvio. Senja Mäki, huilu. Lastenpaikka käytössä. Kirkkokahvit. Kalajärven kappeli Messu su 27.10. klo 16. Muurimäki, Leinonen, seurakuntalaiset avustavat. Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivän tutkistelua. Lasten alttari ja kirkkopussukat. Kirkkokahvit. Messu su 3.11. klo 16 ”Jeesuksen lähettiläät”. Kunnamo. Pekka Vuorio, piano. Muskarimessu pe 8.11. klo 10. Muurimäki, Talvio, Tarvainen, Blomstedt, Westerlund. Lauletaan, lorutellaan, tanssitaan ja leikitään Jumalan kunniaksi. Ehtoollinen ja lasten alttarit. Kirkkopuuro ja -kiisselit. Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 3.11. klo 12. Mathlin, Ylioja. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Muskarimessu to 7.11. klo 10. Mathlin, Karppinen. Keittolounas ja pullakahvit; aik. ja lapset yli 3- v. / 2 e. Rinnekappeli Selkomessu su 27.10. klo 14. Granlund, Hyry. Kirkkokahvit. Suvelan kappeli HalleLuja -messu pe 25.10. klo 18. Marte, Ylitolonen, nuorten messubändi. Messupizza. Messu su 3.11. klo 15. Kyönsaari, Koivusalo. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Muskarimessu ma 4.11. klo 10. Malvaranta, Karppinen, Kanerva, Talvio. Kirkkokahvit ja -mehut. Viherlaakson kappeli Messu su 27.10. klo 12. Kuusinen, Koivusalo. Kirkkokahveilla Laaksolahden Marttojen kakkua. Pyhäillan messu su 3.11. klo 17.

Marte, Sillanpää. Ilta jatkuu Vaeltajan majatalolla, ks. kappelin tiedot. Muskarimessu ma 4.11. klo 10 ”Suuremman suojassa”. Marte, Vapaakallio. Kirkkomehut.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. Pyhäkoulu ja kirkkokahvit. Järj. Espoon seurakunnat ja International Evangelical Church in Finland (IEC). Lisätiedot: www.church.fi.

Särkiniemi. Radioraamattupiiri ti 5.11. klo 18.30. Radio Dein raamattuohjelma. www.kauklahdenkappeli.fi

tarinkatu 8, ma klo 10−13 ja to klo 10−17. Peitto- ja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja käsityöpiiri to klo 17−19. Tied. Anni Vanhanen p. 050 438 0189.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

ILTAPERHEKERHOT

Lasse Liemola: ”Aikamatka 50-luvulle” to 7.11. klo 18.30. Laulu & laulun tarina -keskusteleva konserttisarja. Kahvit klo 18. www.laaksolahdenkappeli.fi

Mukavaa yhdessäoloa aikuisille ja lapsille, leikkikavereita ja vertaistukea! Kalajärven kappeli: ti 29.10. klo 17.30–19. Iltapala 2 e / perhe. Auroran kappeli: ma 4.11. klo 17.30– 19. Iltapala 2 e / perhe. Kauklahden kappeli: ke 6.11. klo 17.30–19.15. Iltapala aik. 2 e, lapset 1 e. Suvelan kappeli: ke 6.11. klo 17.30– 19. Iltapala 1,50 e / perhe. Katso kaikki perhekerhot: www. espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/ lapsille-ja-lapsiperheille/perhekerhot.

NUPURIN KAPPELI

Aarteenetsijät- miestenilta ma 4.11. klo 19. Hannu Kiili: ”Pelastusvarmuus”.

Hengellisen musiikin toivelauluilta ke 30.10. klo 19. Ks. tarkemmin: Kirkoissa soi -palsta. Naisten vuorisaarna -raamis ti 5.11. klo 18. www.nupurinkappeli.fi

AURORAN KAPPELI

SUVELAN KAPPELI

Perheiden päivä ma: Perhekerho klo 10–12, kappelilounas klo 11–13, Perhekerho klo 13–15. Iltaperhekerho 4.11. klo 17.30–19 (parittomilla viikoilla). Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Aik. 5 e, lapset 2–0,50 e. Hartaus klo 11. Hiljaisuuden rukoushetki ti 29.10. ja 5.11. klo 18. Salonen. Iltatee. Toivoa naisille to 31.10. klo 17. Voimavaroja arkeen naisten yhteydestä! Nojatuolimatka Turkkiin to 31.10. klo 18.30. Kolmen maan kansalainen diakoni Ayda Meskanen kertoo elämästään kahden kulttuurin keskellä, turkkilaisia herkkuja. Turkin kiertomatkan 6.–13.10. ”Ilmestyskirjan 7 seurakunnan kierros” -esittelyä. Tied. ja ilm. hannu.maenpaa@evl.fi, 040 5130 861. Café Aurora ma–pe klo 10–14. www.aurorankappeli.fi

Monikulttuurinen juhla ”Ilosanoma kaikille” su 27.10. klo 15–17. Kuivalainen, Hujanen. Musiikkia, puheenvuoroja eri kansallisuuksilta, tekemistä lapsille sekä yhteinen nyyttäripöytä, johon voi tuoda syötävää. Voit myös pukeutua oman maan kansallisasuun. Kappelilounas ti klo 12–13. Alkuhartaus. Aik. 3 e, lapset 1,5 e. Kansainvälinen keittiö to 24.10. ja 7.11. klo 11. Valmistamme ja syömme eri kulttuurien ruokia. Käsityö- ja askartelupiiri ti 5.11. klo 10–12. Lähetystyön hyväksi. Israelilaisia tansseja Raamatun tekstein ja rukouksin ti 5.11. klo 16–18. Israel-raamattupiiri ke 6.11. klo 17.30. Sapattiateria ja Hanna ja Juha-Pekka Rissasen tulojuhla pe 29.11. klo 17. Mukana Marja Malvaranta ja Anna-Liisa Haunio. Ilm. 15.11. mennessä: helene.taal@evl.fi tai 09 8050 3516. Café Suvela ma–to klo 12–14. www.suvelankappeli.fi

PITÄJÄNTUPA

KALAJÄRVEN KAPPELI Rukousilta ke klo 18.30. Vapaita paikkoja päiväkerhoissa: 4–5 -vuotiaat ma, ti ja to klo 13–16 sekä 3–5 -vuotiaat ti ja to klo 9–12. Tied. ja ILM. 050 5110 336. www.kalajarvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Hengellisen kirjallisuuden piiri ma 28.10. klo 18. Barry Adams: ”Valtakunta kuuluu lapsille”. Ohj. TT Janne Nikkinen. Kappelilounas ti klo 11–12.30. Aik. 4 e, lapset 2 e. Alkuhartaus. Rukouspiiri ke 30.10. klo 18. Apostolien teot to 31.10. klo 18. Alkuseurakunnan ET 233 x 93synty, mmSeppo

VIHERLAAKSON KAPPELI Vaeltajan majatalo su 3.11. klo 18–19.30. Messu klo 17, iltapala. Esirukousta. Klo 18 nuoret kertovat seurakunnan Israelin matkasta. Esirukousta. Lähetyspiiri ma 4.11. klo 14. Kappelilounas ti klo 12. Aik. 4 e, lapset 0,50–2 e. Café Viheri ma ja ke klo 10−12. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Kirpputori ja kahvila, os. Kaivomes-

KIPINÖITÄ PARISUHTEEN KOSKETUKSEEN Ti 5.11. klo 18–19.30 Suvelan kappelissa. Pariasiaa-illoissa etsitään onnellisen parisuhteen rakennusaineita. Ohj. Parisuhdekeskus Katajan vertaisohjaajat Mari ja Jaakko Laurikainen. 3.12. ”Työkaluja ristiriitoihin”. Kahvi- ja teetarjoilu.

PIRISTYSTÄ KAAMOKSEEN Naisten viikonloppuleiri pe−su 15.−17.11. Hvittorpissa. Yhdessäoloa, tekemistä, tanssia, hiljentymistä. Ohj. Tiina Hietaniemi ja Virpi Sutelainen. Hinta 45 e, sis. täysihoidon. Tied. ja ILM. 31.10. mennessä: tiina.hietaniemi@evl.fi, 040 7636 599.

ISOVANHEMMATLAPSENLAPSET -LEIRI 30.11.–1.12. Hvittorpissa. Leikkiä, askartelua, ulkoilua, hiljentymistä, saunat. Hinta 20–45 e. ILM. 8.11. asti: www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumahaku/isovanhemmat-lapsenlapset leiri. Tied. 050 5110 165, kirsi. kanerva@evl.fi.

ELÄKELÄISKERHOT Ja lisää tapahtumia löydät: www. espoonseurakunnat.fi.

HILJAISUUDEN RETRIITTI ”Olet Jumalani, turvakallioni” 10.−12.1. Villa Hvittorp. Hinta espoolaiset 90 e, muut 140 e. Tied. ja ILM. 15.12. mennessä: pirkko.nurminen@ evl.fi, 040 5674 420.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 24.10. – 7.11.

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Toivon Tori, Soukankaari 8 B Kerhotila: Iivisniemen aukio 1

MESSUT Leipämessu pe 25.10. klo 10 kirkko. Kohijoki, Yli-Jaskari, Siivonen. Keittolounas. Nuorten messu pe 25.10. klo 20 Sode. H. Lehti. Messu su 27.10. klo 11 kirkko. H. Lehti, Reinikainen, Ojala. Nuorisotyö mukana messussa. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Tuomasmessu su 27.10. klo 17 Soukan kappeli. Reinikainen, Ojala, gospelryhmä Nardus. Iltatee. Nuorten messu pe 1.11. klo 20 Sode. J. Lehti. Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 11 kirkko. Olli, J. Lehti, Puukko. Pyhäinpäivän iltakirkko la 2.11. klo 18 kirkko. Luetaan vuoden aikana edesmenneiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilöitä. J. Lehti, Aarnio, Söderqvist, Yli-Jaskari, Okra-kuoro, Markku Kilpiö. Iltakahvit. Messu su 3.11. klo 11 kirkko. Turtiainen, Pesonen, Yli-Jaskari, Esmila, joht. Helge Kõrvits. Pyhäkoulu. Kohtaamispaikka-messu su 3.11. klo 17 Soukan kappeli. Pesonen, Ojala & bändi. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Nuorten messu pe 8.11. klo 20 Sode. Olli.

Sankamo. 24.10. Kirkko ja Israelin profetiat. 7.11. Henki ja virka. Mistä ne papit ja piispat tulivat? juhosankamo.fi/web/wordpress/. Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18.30 kirkko ja klo 18.30 Kaskikappeli. Raamattu ja rukous -ilta pe 25.10. ja 8.11. klo 18.30 Iivisniemen kerhotila, paritt. vkot. Miesten raamattupiiri to 31.10. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e.

ASIAA PAPILLE? Pappi päivystää ma–pe klo 9–21 numerossa 050 432 8496. OstariPastori to klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaiva. Tule moikkaamaan!

TUKEA JA APUA Palveluajat ma klo 13–14 Espoonlahden kirkko, p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan kappeli, p. 09 8050 6738. Ruokailu ma ja to klo 12 kirkko, lipunmyynti 11.30–12.30 ja ti klo 11 Soukan kappeli, lipunmyynti 10.30– 11.30, hinta 3 e/aik., 1 e/lapsi. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9 kirkko, vuoronumeroiden jako klo 8.40. Aamupala ti klo 9–10 kirkko, maksuton. EL 91ja x Vertaistukiryhmä muistisairaille

KIRKOSSA RUKOILLAAN Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa klo 11 messun jälkeen. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13. Arkiaamun rukoushetki ma-pe klo 8.50. Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30. Israel-rukouspiiri ti 12.11. klo 18.30, kk:n 2. ti.

LUETAAN RAAMATTUA Raamattuluentosarja: Kysymyksiä ja vastauksia Kristuksen kirkosta to klo 18 kirkko paritt. vkot, TT Juho

24.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

heidän omaisilleen pe 1.11. klo 10–12.30 Soukan kappeli. Lounas ja kahvit 5 e. Seuraavat kerrat 15.11., 29.11. ja 13.12. Meren ja taivaan välillä -keskusteluryhmä to 7.11. klo 14–15.30 Meriemy, Merenkäynti 3.

via. Voit tulla vaikka vain tunniksi. Kirpputori la 26.10. klo 10–14 kirkko. Tule tekemään löytöjä! Buffetista kahvia ja pullaa. Tuotto nimikkoläheteillemme.

KAHVITELLAAN YHDESSÄ

Sanotut ja sanomattomat sanat ma 28.10. klo 18.30 Soukan kappeli, teologi, kirjailija Anna-Liisa Valtavaara ja diakoni Marja-Liisa Kiiski.

Perhekahvilat ma klo 9.15–11.15 Soukan kappeli ja to klo 9.45–11.45 Kaskikappeli. Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisniemen srk-koti. Yhteistyössä K-kauppias Nina Muhonen.

MITÄ ON NLP? Teemailta psyykkisesti sairastuneiden läheisille to 24.10. klo 17.30 Meriemy, Merenkäynti 3. Vieraana Jaana Ovaska, NLP trainer ja coach.

LAHJOITA – AUTA – OSTA! Syyssiivouksen aika? Lahjoita hyväkuntoiset lelut, kengät, vaatteet, urheiluvaatteet, kodintavarat, pelit yms. lähetystyön hyväksi. Lahjoituksia voi tuoda kirkon vahtimestareille viimeistään pe 26.10. Talkoot! Tule järjestelemään kirpputoria pe 25.10. klo 14–20 kirkolle. 104 mmsaat pientä särvintä ja kahPalkaksi

TOIVON JA VALON ILTAKAHVIT

KESKIVIIKKONA KIRKOLLE ”Tuo nimi, josta laulan” – Suurimmasta rakkaudesta kertovat Pekka Simojoki ja Gospelryhmä Nardus sanoin ja sävelin ke 30.10. klo 18.30 kirkko.

VALOA SYKSYN PIMEYTEEN Soiva Marraskuu -konserttisarja Espoonlahden kirkossa: Nuorten pianistien konsertti to 31.10. klo 18. Yhteistyössä Piano Espoo -festivaalin kanssa. Vapaa pääsy. But their name liveth Evermore pe 1.11. klo 18. EMO Ensemble ja Espoon Barokki, joht. Ruut Kiiski. Händel ja Pizzetti. Liput 20/10 e. Franz Schubert: Winterreise pe 8.11. klo 18. Elja Puukon ja Risto Laurialan lied-ilta, levynjulkaisu. Ohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi. Barokki-ilta la 16.11. klo 18. Muusikoita Pietarista ja Sveitsistä. Sabine Kaipainen, sopraano ja Elja Puukko, baritoni. Ohjelma 10 e. Klassinen messu su 17.11.klo 11. Bachin kantaatti BWV 70. Navichorus ja barokkiyhtye, joht. Elja Puukko. Kohti Adventin Valoa pe 22.11. klo 18. Annikka Konttori-Gustafsson piano ja Jan Lehtola, urut. Ohjelma 10 e. Franz Schubert: Schwanengesang su 24.11. klo 18. Heikki Rainio, tenori ja Pasi Helin, piano. Ohjelma 10 e.

LAULATTAAKO? Lauletaan Siionin virsiä pe 1.11. klo 18.30 kirkko. Laulukerhossa veisataan virsiä kanttori Heli Ojalan johdolla ti 5.11. klo 13 kirkon musiikkisali. Pullakahvit 1,5 e. Seuraavat laulut ti 19.11.

MUKAVAA TEKEMISTÄ Kankaanpainantaa lähetystyön hyväksi to 24.10. klo 12–16.30 kirkko. Valmistellaan käsitöitä myyjäisiin. Aikuisten sinkkujen illassa aiheena Kohtaamisia la 26.10. klo 18 kirkko. Syksyn muut illat 23.11. ja 7.12. Lukupiirissä keskustellaan Olli

Jalosen kirjasta Taivaanpallo ti 19.11. klo 18 kirkko. Ti 17.12. Suvi Ratinen, Matkaystävä. Tied. Maisa Tervo, 050 592 8388.

YHTEISEN TULEN ÄÄRELLÄ Tule viettämään aikaa, kohtaamaan, juttelemaan, hetkeksi hengähtämään tai vaikka iltapalalle to 7.11. klo 17 Soukan kappelille. Tuo omat makkarat mukanasi, seurakunta tarjoaa tulet ja mehut. Tulet syttyvät joka kuun 1. torstaina klo 17 ja sammuvat klo 20.

TÄSSÄKÖ TÄMÄ ELÄMÄ ON? Alfa-kurssi kristinuskon perusasioista alkaa to 7.11. klo 18.30 Sopukassa, paritt. vkot. Kokoontumisia 11. Tied. ja ilm. inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

ISÄT JA VAARIT SYÖMÄÄN Isänpäivälounas Yhteisvastuun hyväksi su 10.11. klo 12.30–15 kirkko. Hinta 15 e/aik., 5 e/lapsi, perhelippu 35 e (2 aik. ja 2–3 lasta). Lounaslippuja myydään klo 14.30 saakka.

EI MITÄÄN TEKEMISTÄ? Sode-klubi, avoin iltapäiväkerho alakouluikäisille ti klo 14–16.30 Sode, Soukantie 13. Piipahda tai tule koko ajaksi, ei ilmoittautumista. Hyvää ruokaa ja kivaa tekemistä! Leiri esi–2.-lk. 22.–24.11. Velskola. Tied. maija.aapakari@evl.fi, 050 523 4121. Ilm. sodesode.fi viim. 31.10.

VARAA JO KALENTERIIN… Lapset valtaavat kirkon! Lapsenpäivää vietetään ke 20.11. klo 9–20. Aamupäivä varattu vähän pienemmille, nuoriso saapuu illemmalla.

NUORET Tsekkaa www.sodesode.fi, @sodesta Nuorten ilta ti klo 19–21 ja pe klo 17–22, messu klo 20. Changemaker to 24.10. klo 17.30. Haluatko toimia oikeudenmukaisemman maailman puolesta? Tule mukaan! Syksyn illat 7.11., 21.11., 5.12. ja 19.12.

RAKKAUDEN ILTA Tukea parisuhteeseen la 16.11. klo 16.30–19 Soukan kappeli. Alustus pohjautuen Harville Hendrixin kirjaan Kaikki se rakkaus, joka sinulle kuuluu sekä paritehtäviä. Illallinen kynttilänvalossa. Lastenhoito järjestetty. Hinta 5 e/hlö. Tied. ja ilm. viim. 10.11. tanja.routama@evl.fi.

Menokasvo

Yli 750 hengellisen laulun tekijän pajatso ei ole vieläkään tyhjentynyt Pekka Simojoki, sävellät, sovitat, sanoitat ja esität hengellistä musiikkia täyspäiväisesti. Mistä kaikki alkoi? – Sain ensimmäisen kitaran 15-vuotiaana. Vakavampi musiikin tekeminen alkoi teologiaa opiskellessani vuonna 1979, kun tutustuin Anna-Mari Kaskiseen ja perustimme ensimmäisen yhtyeen. Afrikkalainen gospelmessu syntyi kolme vuotta myöhemmin, ja silloin puhelin rupesi soimaan. Iso vaihe jatkui Liekit-musikaalilla. Tänä vuonna tuli täyteen 40 vuotta hengellisen musiikin saralla.

Onko musiikkisi muuttunut vuosikymmenten varrella? – Kuulun itseoppineiden muusikoiden sukupolveen. Toivon, että innon lisäksi osaamiseni on kasvanut. Laulujen sanoma on niin hyvä, että sitä ei tarvitse muuttaa, mutta tapa, jolla kerron siitä, on muuttunut. Nuorena taisin jakaa sanomaa turhan mustavalkoisesti ja innokkaasti. Vuosien mittaan tyylini on ehkä hieman pehmentynyt, kun olen huomannut, että lempeällä lähestymistavalla saa enemmän aikaan. PAULA HUHTALA Lauluilta. Pekka Simojoki ja Heli Ojala & gospelryhmä Nardus ke 30.10. klo 18.30 Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8.

PHILIPPE GUEISSA Z

Olet tehnyt yli 750 laulua. Onko pajatsosi jo tyhjentynyt? – Meillä hengellisen musiikin tekijöillä on kaikkein suurin pajatso! Laulujen aiheita riittää maan päällä, ja niiden lisäksi on taivas. Uskon, että jos vakaumus on aitoa, se näkyy riveillä ja rivien välissä, onpa laulun aihe mikä tahansa. Olen tehnyt esimerkiksi rock-henkistä musiikkia, rak-

kaus-, joulu-, partio- ja lastenlauluja sekä virsiä. Minulle on ehdotettu iskelmienkin tekoa, mutta se ei ole minun juttuni. Teen edelleen lauluja, vaikka luulin, että kuudenkympin jälkeen tahti alkaisi hidastua.

MENOT 24.10. – 7.11.

12 A Kirkko ja kaupunki | 24.10.2019

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531. Osoitteet: Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1

MESSUT JA HARTAUDET Rukoushetki Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivänä to 24.10. klo 12 Karakappeli. Messu ja kirkkokahvit su 27.10. klo 11 Perkkaan kappeli. Raunu, Hyry. Neulemessu ja kirkkokahvit su 27.10. klo 13 Karakappeli. Tässä messussa saa tehdä käsitöitä, ota omasi mukaan! Messussa saarnaa Riikka Myllys, joka tekee väitöskirjaa käsitöiden tekemisen hengellisistä ulottuvuuksista. Kolehtiin voi tuoda ylimääräisiä lankoja hyväntekeväisyyskäsitöitä varten. Sanni Hyppönen, huilu. Pöyri, Yletyinen, Noponen. Hengähdä hetki -hartaus joka ti klo 12.30 Karakappeli. Ehtoollishartaus ti 29.10. klo 14 Leppävaaran Elä ja asu -seniorikeskus. Raunu. Hiljainen rukousaamu ja ehtoollinen pe 1.11. klo 8.30 KilonRisti. Yletyinen. Perhemessu ja kirkkokahvit su 3.11. klo 13 Karakappeli. Lauletaan niin,

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Messu su 27.10. klo 10. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, avustava pappi Antti Malinen, kanttori Anna Pöyhönen, urkuri Mikko Niinikoski, Olarin seniorilaulajat. Pyhäinpäivän juhlamessu la 2.11. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Henri Röytiö, kanttori Anna Pöyhönen. Pyhäinpäivän iltamessu la 2.11. klo 18. Liturgia Salla-Maria Viitapohja, saarna Antti Malinen, avustava pappi Juha Virta, kanttori Mikko Niinikoski, Olarin seurakunnan kamarikuoro. Iltamessussa luetaan viime pyhäinpäivän jälkeen hautaan siunattujen Olarin seurakunnan jäsenten nimet ja sytytetään jokaiselle rukouskynttilä. Messu su 3.11. klo 10. Liturgia ja saarna Juha Virta, avustava pappi Antti Kruus, kanttori Sari Rautio. Matinkappeli: Messu su 27.10. klo 12. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttori Sari Rautio. Colourful Christian Worship Matinmessu su 3.11. klo 17. Liturgia Anna Poutiainen, saarna Hilkka Arminen, avustava pappi Henri Röytiö, kanttori

että kuuluu! Mukana 5.–8.-luokkalaisten bändikerho sekä Havina-kuoro. Vallivirta, Koskela, Noponen.

PYHÄINPÄIVÄ LA 2.11. Karakappeli on avoinna koko päivän. Voit viivähtää ja rauhoittua muistojen äärelle kirkkosalissa klo 14–16. Pappi ja diakoni ovat paikalla keskustelua varten klo 13–17. Tarjolla kahvia ja teetä. Karakallion torille voi sytyttää muistokynttilöitä klo 15–21, kynttilän saa seurakunnasta. Pyhäinpäivän ohjelma Karakappelissa: Messu ja kirkkokahvit klo 11. Askeleita surusta iloon. Saarnan osana tanssii Hanna Rajapolvi. Yletyinen, Pöyri, Latvanen. Kynttiläkirkko ja iltatee klo 17. Hartaudessa luetaan kaikkien vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilät heidän muistolleen. Lauluyhtye Kuiske ja Laura Airola, viulu. T. Salo, Raiskio, Noponen. Lohdun säveliä -konsertti klo 19. Musiikkia suruun ja kaipaukseen. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, joht. Kullervo Latvanen. Sole Mustonen, oboe, Outi Noponen, sopraano, Pauliina Hyry, urut. Vapaa pääsy.

NAISTEN PÄIVÄ ”RAJANSA KAIKELLA” Nainen, missä mennään, kuka käskee, mitä kuulen, mitä luulen? Tervetuloa avoimeen Naistenpäivään la 26.10. klo 9.45–14.30 Karakappelille. Mitkä ovat sisäiset rajamme ja voimavaramme? Miten niitä voi vahvistaa? Näistä teemoista alustaa terapeutti ja kirjailija Päivi Niemi. Päivän ohjelma: 9.45 Kahvi ja lounaan maksu (10 eur, käteinen), 10.15 Aloitus, 10.30 Ryhmäkeskustelua,

Sanna Franssila. Bilingual Colourful Worship Service Matinmessu. Messun jälkeen tarjolla iltapalaa. Bilingual (Finnish–English) colourful worship. Fellowship and snack after the service. Olarin kappeli: Messu su 27.10. klo 12. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, kanttori Mikko Niinikoski. Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Liturgia ja saarna: 24.10., 31.10. Jussi Koski. Musiikki: Risteysbändi. Etkot klo 18. Rento messu klo 19. Messun jälkeen jatkot klo 21 asti (tarjolla iltapalaa pieneen hintaan). 4 vuotta täyttäneille kirkkoparkki messun ajan.

HARTAUS KIRKONMENOJEN AIKAAN Vapaaehtoisten seurakuntalaisten pitämä hartaushetki su 3.11. klo 12 Matinkappeli.

PYHÄINPÄIVÄ LA 2.11. GRÄSAN UURNALEHDOSSA JA OLARIN KIRKONMÄELLÄ Olarin kirkonmäelle ja Gräsan uurnalehdon enkelinsiipipatsaalle voi sytyttää muistokynttilän myös muualle haudattujen läheisten muistoksi. Klo 12–18 pappi tai diakoni on tavattavissa Gräsan uurnalehdon portilla. Klo 18 on kirkossa iltamessu, jossa muistamme viime pyhäinpäivän jälkeen hautaan siunattuja seurakuntamme jäseniä.

IKÄÄNTYVIEN MAAHANMUUTTAJIEN RYHMÄ Kotoutumista tukeva ryhmä yli 50-v. maahanmuuttajille to klo 13–15, Chapple, Iso Omena. Lisätietoja

11.00 Päivi Niemi ”Rajansa kaikella” -luento, 12.00 Keittolounas ja kahvi, 12.45 Ryhmäkeskustelua, 13.15 Yhteislaulua, 13.30 Päivän koonti ja 14.00 Hiljaisuuden messu. Väliajoilla voi tehdä ostoksia: saaristolaisleipää, vaihtokirppis, Yhteisvastuu-tuotteita, Aloe Vera -tuotteita sekä kirjoja.

LECTIO DIVINARAAMATTUMIETISKELY Hiljaista olemista ja eläytymistä evankeliumin tapahtumiin to 24.10. ja 7.11. klo 12.30–14 Karakappelissa.

KILON KRISTITTYJEN ILLAT

ESKARI–KOLMASLUOKKALAISTEN LEIRI 1.–3.11. Hilassa. Hinta 35 e. Ilm. nuortensiipi.fi.

PARISTA PERHEEKSI Mitä tulee parisuhteessa huomioida, kun perheeseen syntyy vauva? Ke 30.10. klo 16.30 KilonRisti. Ilta on osa perhevalmennusta ja tarkoitettu ensimmäistä lastaan odottaville pareille.

LAPSIPERHEILLE

1.11. klo 10 Lasten kappeli Arkki. Miltä suru näyttää? Mikä suruun auttaa? Kirkkokahvit/mehut. Arkin Paja: ”Isänpäivä” la 9.11. klo 10–13 Lasten kappeli Arkki. Kirjanmerkki, taikataikinaa ja isänpäiväkortti. Kirkkohetki klo 11.30. Kahvia, mehua ja pullaa.

VIIKKOTOIMINTA VERKOSSA Aikuisten pienryhmät: espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/ aikuiset

Taaperokirkko ”Surun lintu” pe

joka toinen to klo 18 KilonRistissä. To 24.10. illassa viikkomessu ja teemana rakkauden kaksoiskäsky, to 7.11. teemana Pyhien yhteys. Emäntänä Kaija Rainio. Kahvitarjoilu.

KARAN LAULELOT -YHTEISLAULUTILAISUUS Harjoitellaan äänenkäyttöä ja laulamisen perusasioita kanttori Pauliina Hyryn johdolla. Pe 1.11. klo 13–14 Karakappeli.

YHTEISVASTUUN LIPASKERÄYS Sellon kauppakeskuksessa pe 1.11. ja 8.11. klo 15–18. Lasten kappeli Arkista voit hakea lippaan ja liivin sekä taukokahvit. Tied. 040 513 0867, heli.taina-rantakaulio@evl.fi.

SIIONINVIRSISEURAT ma 4.11. klo 19 KilonRistissä. Puhujina Simo Repo ja Hans-Christian Daniel. Isäntänä Anssi Siukosaari. Kahvi klo 18.30.

Mirna Nadra p. 050 472 9780 mirna. nadra@evl.fi ja Virpi Guttorm p. 050 310 7981 virpi.guttorm@emy.fi.

ÄITIEN VIRKISTYSILTA to 14.11. klo 17–21 Hvittorpissa. Lähtö kimppakyydein Olarin kirkolta klo 17. Hinta 5 e. Ilmoittautuminen 28.10. mennessä: mia.silvola@evl.fi, 050 576 4891.

YÖ KIRKOSSA 6–7-LUOKKALAISILLE Näe ja koe Olarin kirkko yöllä la 16.11. klo 14–su 17.11. klo 12. Ilmoittautuminen: nuori.chapple.fi. Hinta 5 e.

KIRKONMÄKIKAHVILA KAIKENIKÄISILLE Voit istahtaa kahville, tapaamaan muita, lukemaan lehtiä, leikkimään lasten kanssa tai osallistua toimintahetkiin ma klo 11–14 Olarin kirkolla. Kahvilaa pitävät vapaaehtoiset. Jos sinuakin kiinnostaa tulla vapaaehtoiseksi, niin ota yhteyttä: marja. jauhiainen@evl.fi, 040 531 1029.

pian keskeisistä ajatuksista, näkemyksistä ja käsitteistä apuna henkiseen hyvinvointiin ja ihmisenä olemiseen Olarin kirkon seurakuntasalissa pe 15.11. klo 18. Tarjoilua ja alkuhartaus. Mukana logoterapiaohjaaja, pastori Maritta Hartikainen.

HALUAISITKO NEULOA LOHTUHUIVEJA? Lohtuhuiveja, joita esimerkiksi pappi voi viedä tuliaisina surukotiin, voi tehdä Neulekahvilassa ma klo 13–15, Chapple, Iso Omena, tai ti klo 9–12 Työpajassa Olarin kirkon kerhosiivessä.

SENIORITREFFIT Kaiken ikäisille eläkeläisille suunnattu tilaisuus, jossa kuullaan eri alojen asiantuntijoita ti 5.11. klo 13–15, Olarin kirkko. ”Kuinka pidän huolta muististani?”, asiantuntijavieraana Sanna Suvisalmi Uudenmaan Muistiluotsista. Keskustelua ja kahvit. Lisätiedot Minna Martiskainen p. 050 OL 91 x 56 330 7129.

OMAISHOITAJIEN PÄIVÄ

Ma 25.11. klo 10.30–14.30 Tapiolan kirkolla ja Kulttuurikeskuksen Louhisalissa omaishoitajille ja omaishoidosta kiinnostuneille. Tapahtumiin ei tarvitse ilmoittautua, ilmoittautuminen on vain Tapiolan kirkon lounaalle. Ohjelma Tapiolan kirkolla klo 10.30–12.30: Tervetulosanat. Klo 10.40–11.25 musiikki- ja liikuntatuokio. Lounas ja kahvit 5 e. Ilmoittautuminen lounaalle (+ tieto allergioista) 8.11. mennessä Katja Karviselle, p. 040 593 7386, katja. karvinen@evl.fi tai Minna Martiskaiselle p. 050 330 7129, minna.martiskainen@evl.fi. Louhisalissa klo 13–14.30: Omaishoidon arkea tutkineen VTT Ulla Tikkasen luento ja Tiina Lindforsin tanssielokuva Omasi, rakkaani. Paneelikeskustelu, mukana perusturvajohtaja Juha Metso, Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen, omaishoitaja Eeva Lindroos ja tanssija, koreografi Tiina Lindfors.

TUHKAUURNAKURSSI Tuhkauurnakurssilla osallistujat valmistavat oman puisen uurnan. Kurssi alkaa 5.11. ja tapaamiset ovat viikoittain ti klo 18–20, yhteensä viisi kertaa 3.12. saakka Uusikummun koululla, Riihitontuntie 7 B. Kurssille mahtuu 10 henkilöä ja ohjaajana toimii Rainer Orpana. ILMOITTAUTUMISET 31.10. mennessä: Minna Martiskainen p. 050 330 7129 tai minna.martiskainen@evl.fi.

SEURAKUNTAILTA ”Tiellä toivoon, valoon ja tarkoitukseen”. Seurakuntailta logotera-

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Surun säveliä ja värejä Perkkaalla Live Art -illassa ti 5.11. musisoivat Seeli Toivio, sello ja laulu, Pauliina Hyry, urut ja piano ja kuvataiteilija Ulla Remes maalaa teemalla seitsemän surua. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Musiikkia kynttilän valossa -sarjan avajaiskonsertti ti 5.11. klo 19 Perkkaan kappelissa, Upseerinkatu 5.

Omaishoitajien oma päivä Omaishoitajien päivää vietetään ma 25.11. Tapiolan kirkolla ja Kulttuurikeskuksen Louhisalissa. Ohjelmassa muun muassa musiikkia, paneelikeskustelu, VTT Ulla Tikkasen luento omaishoidon arjesta ja Tiina Lindforsin tanssielokuva Omasi, rakkaani. Omaishoitajien päivä Tapiolassa ma 25.11. klo 10.30–14.30. Lue lisää Olarin seurakunnan riveiltä s. 12A.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT JA KIRKKOKAHVIT KAUNIAISTEN KIRKOSSA KLO 10 Su 27.10. perhemessu, past. Kari Kuula ja kantt. Anna Marte. Kuorokerholaiset ja päiväkerholaiset mukana. Messun jälk. lounas (vapaaehtoinen maksu). La 2.11. pyhäinpäivän messu saarna Kari Kuula, lit. Mimosa Mäkinen ja kantt. Anna Marte. Messussa luetaan viime pyhäinpäivän jälk. kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilät heidän muistolleen. Su 3.11. Kauniaisten musiikkijuhlien jumalanpalvelus (kaksikielinen) Anna Kaisa Tuomi ja Daniel Nyberg, kantt. Heli Peitsalo. Jubilate-kuoro, Kauniaisten orkesterin septetti, Esko Kallio, kapellimestari. Tarik O’Reagan: Triptych.

KAUNIAISTEN MUSIIKKIJUHLAT 25.10.– 3.11. Koko ohjelma: www.kauniaistenmusiikkijuhlat.fi

MENOT 24.10. – 7.11.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT TAPIOLAN KIRKOSSA Perhemessu su 27.10. klo 10. Ristimäki, Hero, Jokivuori. Lapsikuoro Tiltaltit & Pajulinnut sekä Rumpuorkesteri. Ei pyhäkoulua. Messun jälkeen Etiopia-tapahtuma ja messulounas. Iltakirkko ti 29.10. klo 18. Arki-illan levähdyspaikka. Messu ja Iltatee. Viikkomessu ke 30.10. klo 8. Kallio, Jokivuori. Aamupuuro ja kirkkokahvit. Pyhäinpäivän messu la 2.11. klo 10. Zitting, Tervonen, Jurmu. Herännäisnuorten kuoro, joht. Nina Fogelberg. Kirkkokahvit. Siioninvirsiseurat la 2.11. n. klo 11.45 Veisuuta ja lyhyitä puheita. Puhujina mm. Anna-Maija Viljanen-Pihkala ja Ossi Tervonen. Seurat alkavat kirkkokahvien jälkeen. Iltapalvelus la klo 18. Tilaisuudessa luetaan vuoden aikana hautaan siunattujen nimet. Iltatee. Messu su 3.11. klo 10. Linnoinen, Tiihonen, Malkamäki. Tapiolan. Kantaattimessu, J. S. Bachin motetti. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro

ja Espoon barokki, joht. Liisa Malkamäki. Uusien työntekijöiden siunaaminen. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu. Anglikaaninen messu englannin kielellä su 3.11. klo 12.30. Viikkomessu ke 6.11. klo 8. Tiihonen, Malkamäki. Aamupuuro ja kirkkokahvit. Keskipäivän rukous arkisin klo 12.

HENGELLISTEN LAULUJEN HELMIÄ Kuoro kaikille 10-vuotisjuhlakonsertti la 26.10. klo 15 Tapiolan kirkko. Kuoro kaikille, joht. Elina Jokivuori, Hanna-Maria Valve, urut ja piano; Tuulia Hero, viulu ja Veikko Hero, sello. Vapaa pääsy. Kakkukahvit.

ETIOPIA-PÄIVÄ Lounas, etiopialaista musiikkia, seurakunnan Etiopia-kohteiden esittelyä, etiopialainen kahviseremonia su 27.10. messun jälkeen, n. klo 11.15 Tapiolan kirkko. Olohuoneessa Etiopia-näyttelyssä vaatteita ja esineitä.

PYHÄINPÄIVÄN KONSERTTI JA KANTAATTIMESSU

OMAISHOITAJIEN VERTAISRYHMÄ Ti 29.10. klo 15.30 Villa Bredassa.

GRANUT-MESSU

ILON RYHMÄ

Nuorten toteuttama messu to 24.10. klo 19 Kauniaisten kirkossa.

Ti 29.10. klo 15 mielenterveysryhmä Sebastoksen toimitilassa.

PERHEKERHO MAANANTAISIN

KESKUSTELEVAT NAISET

Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

NUORTEN AVOIMET OVET Tule tapaamaan kavereita kirkon nuorten tilaan ma 28.10. klo 15.30– 18. Voit mm. pelata, soittaa, tehdä välipalaa ja läksyjä.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 28.10. ja 5.11. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa.

VAIKEITA USKONKYSYMYKSIÄ Luento- ja keskustelusarja Kauniaisten kirkolla klo 18.30: Ti 29.10. Pääseekö koira taivaaseen? Entä alienit ja klingonit? Keskustelua pelastuksen rajoista, Kari Kuula.

MARTAT JA MARIAT

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO

To 24.10. klo 12 kirkon yläsalissa kansainvälisen työn ryhmä. Etiopiaan lähdössä oleva kauniaislainen

Suku kiinnostaa – näin hankimme tietoa, Pirkko Jääskeläinen ja Raili Pirttimäki. Ti 29.10. klo 13 kirkon

PERHEILTA Laajalahdessa ke 6.11. klo 17.30–19 Mankkaan seurakuntakoti, Kirvuntie 18 C. Perheilloissa leikitään, askarrellaan, lauletaan ja hiljennytään yhdessä. Lopuksi iltapala.

KESKIVIIKKOKERHO KIRKOLLA

To 31.10. klo 14 Sebastoksen toimitilassa. Suhtautuminen muihin uskontoihin ja erilaisiin tapoihin uskoa, Samuli Lehtola. Ilmoitt. 28.10. menn. virastoon.

HILJAISUUDEN MESSU To 31.10. klo 19 Kauniaisten kirkossa. Taizé-lauluja, pieni rukousvaellus kirkossa, ehtoollinen. Anna-Kaisa Tuomi, Anna Marte ja Tiro Rohkimainen.

TOUHULEIRI KAU 43PERHEILLE x 58 mm

Su 17.–ti 19.11. Hvittorpissa Kirkkonummella. Ks. srk:n verkkosivuilta

eht. ohjelmamaksu.

RYHMÄT JA PIIRIT AA-ryhmät joka ma, ke ja pe 19–20.45 Tapiolan kirkko. Leijonaemot erityislasten vanhemmille ma 28.10. klo 17.30 Tapiolan kirkko. Mieli maasta -ryhmä masentuneille ke klo 18 Tapiolan kirkko. Tied. Lulu Sandberg, 040 757 3228.

ARKELOGIAN AARTEITA Kuvanäyttely raamatullisista löydöistä lokakuun ajan Tapiolan kirkolla.

SURURYHMÄ

Psalmien äärellä ke 30.10. klo 13. Vieraana Marja-Liisa Biskop ja Merja Tarhio. Kahvit alk. klo 12.30. Säveltäjä ja virsi ke 6.11. klo 13. Vieraana säveltäjä Jyrki Linjama. Kahvit alk. klo 12.30.

Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi ke 6.11.–11.12. klo 17–19 Tapiolan kirkko. Ohj. Katja Hero ja Saara Sahla. Tied. Katja Hero, 050 583 6909. Ilm. p. 09 8050 4000.

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ

Kenkälaatikkokeräys Romanian ja Moldovan lapsille. Tapiolan kirkolta saa laatikkoaihioita ja pakkausohjeita; tuo valmis lahjasi viim. su 24.11. www.joulunlapsi.fi.

Päiväkonsertti ke 6.11. klo 12. Tapiolan kirkko. Espoon musiikkiopiston TA 43 x 50 mm nuoret taitajat. Vapaa pääsy. Vapaa-

JOULUN LAPSI -KERÄYS

OMAISHOITAJIEN PÄIVÄ Tapahtumat ovat avoimia kaikille asiasta kiinnostuneille ma 25.11. klo 10.30–14.30 Tapiolan kirkolla ja 13–14.30 Kulttuurikeskuksen Louhisalissa, Kulttuuriaukio 2. Ilm. vain Tapiolan kirkon lounaalle (5 e, käteinen) viim. pe 8.11. katja.karvinen@ evl.fi, 040 593 7386 tai minna.martiskainen@evl.fi, 050 3307129. Lue lisää päivän ohjelmasta Apua & tukea -palstalta.

Pyhäinpäivän muistokynttilöitä lähetystyön hyväksi la 2.11. klo 11.15– 12 ja 17–18.

NUORTENILTA

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS

Ota mukaan oma unikaverisi ja hipsuttele Tapiolan kirkolle ti 5.11. klo 18. Mukana Marjukka ”Nuu Nuu” Luoma ja Pieni Sininen Soittokunta. Kesto n. 40 min. Tarjolla pientä unista iltapalaa. Vapaa pääsy.

MUISTOKYNTTILÖITÄ

yläsalissa.

Kirkolla kerhotiloissa klo 9.30– 11.00, Kavallintie 3.

UNILAULUJA HÖYHENSAARILLE

Tapiolan seurakunnan kamarikuoro ja Espoon barokki, joht. Liisa Malkamäki. la 2.11. klo 19.30 Tapiolan kirkko ja Kantaattimessu su 3.11. klo 10 Tapiolan kirkko. J. S. Bachin Motetti BWV 227 Jesu, meine Freude ja sinfonia kantaatista BWV 4 Crist lag in Todesbanden. Kesto n. 30 min. Vapaa pääsy.

lähettipariskunta vierailee. To 24.10. klo 18 kirkon nuortentiloissa.

24.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

lisää. Ilmoitt. 31.10. menn. kauniaisten.suom.srk@evl.fi. Tied. susan. hackman@evl.fi.

SEURAKUNTARETKI Ti 26.11. Malmille. Ilmoitt. virastoon 14.11. menn. Lisätietoja Pirjo Luomalta 050 301 7028.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Sö. 27.10. Esbo domkyrka kl. 12.15 skördegudstjänst. Jäntti, Kronlund, Esbo lantbrukare. Servering och program i Sockenstugan. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 18 lovsångsmässa. Ahlbeck, Malmgren, lovsångsteamet. Kyrkkaffe. Lö. 2.11. Alla helgons dag Esbo domkyrka kl. 12.15. Ertman, Sandberg, Brunell, Kronlund. Namnen på de församlingsmedlemmar som avlidit och jordfästs sedan senaste alla helgons dag läses upp och ljus tänds. Allhelgonacafé i Sockenstugan kl. 9.30–21, präster och diakoner från Esbo sv. förs. är närvarande kl. 13.30– 18. Sö 3.11. Olars kapell, Månskivan 4 (OBS platsen!) kl. 10.30. Ahlbeck, Kronlund. Kyrklunch. Esbo domkyrka kl. 12.15. Majuri, Brunell. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

VAD SEDAN? To. 24.10. Olars kyrka kl. 10.30–12. Hur ser min vardag ut då jag inte

längre går till jobbet varje dag? Med vad fyller jag mitt liv? Vad vill jag och vad kan jag göra som känns meningsfullt? Välkommen att samtala om dessa frågor! Följande träff 14.11. Mer info: Heidi Jäntti, 040 531 1046, heidi. jantti@evl.fi

KRISTEN TRO I VARDAGEN To. 31.10. Folkhälsanhuset i Hagalund, Vindgr. 6, biblioteket, kl. 10.30– 12, Jäntti. Vi samtalar kring tro och andliga upplevelser.

INSAMLING AV JULKLAPPAR OCH SOCKOR Diakonin samlar in julklappar, värde 10 e samt yllesockor för vuxna. Julklapparna bör ha en lapp med vad de innehåller, endast nya saker. Exempel på innehåll: hygienartiklar, t.ex. duschtvål, schampo, balsam, fotkräm, handkräm, tandborste, tandkräm, torrvaror, t.ex. kaffe, te, choklad, socker. Paket och sockor hämtas till aulan på Kyrkogatan 10 vardagar kl. 9–15. Insamlingen pågår i oktober–november. Mer info: Nina Wallenius, 050 432 4323, nina. wallenius@evl.fi

SKRIFTSKOLAN 2020 Mer information och elektronisk anmälan 7–31.10, esboforsamlingar. fi/kom-med/skriftskola.

FAMILJEKLUBBAR FÖR FÖRÄLDRAR MED SMÅBARN Köklax kapell varje må. Sökö kapell varje ti. Esbo domkyrkas församlingsgård varje on. Mattby kapell varje to. kl. 9.30–11.30. Klubbarna är gratis, ingen anmälan behövs. Välkommen!

MENOT 24.10. – 7.11.

Apua & tukea

TIMO HORMIO

14 A Kirkko ja kaupunki | 24.10.2019

Espoon seurakuntayhtymän oppilaitostyön tiimi palvelee opiskelijoita ja oppilaitosten henkilökuntaa. Takarivissä vasemmalta oikealle oppilaitospastorit Anu Morikawa, Jenny Vainio, Panu Mäkelä ja Jyri Hakala, edessä johtava oppilaitospastori Juha Lassila ja keskellä ukulele kainalossaan yhteisömuusikko-kirkkomuusikko Katja Kangas.

Omaishoitajille Kaikkien omaishoitajien ja omaishoidosta kiinnostuneiden oma päivä Tapiolan kirkolla ja Espoon Kulttuurikeskuksen Louhisalissa ma 25.11. klo 10.30–14.30. Ohjelma Tapiolan kirkolla klo 10.30–12.30: Tervetulosanat. Klo 10.40–11.25 musiikki- ja liikuntatuokio. Lounas ja kahvit 5e/hlö. Ilmoittautuminen lounaalle (+tieto allergioista) viimeistään 8.11.: Katja Karvinen, p. 040 593 7386, katja.karvinen@evl.fi tai Minna Martiskainen, p. 050 330 7129, minna.martiskainen@evl.fi. Ohjelma Louhisalissa klo 13–14.30: Omaishoidon arki – tutkimustiedosta tanssielokuvaksi. Omaishoidon arkea tutkineen VTT Ulla Tikkasen luento ja väitöskirjaan perustuva Tiina Lindforsin tanssielokuva Omasi, rakkaani. Paneelikeskustelu, mukana perusturvajohtaja Juha Metso, Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen, omaishoitaja Eeva Lindroos ja tanssija, koreografi Tiina Lindfors. Tapahtumiin ei tarvitse ilmoittautua, ilmoittautuminen on vain Tapiolan kirkon lounaalle. Vertaistukiryhmä muistihäiriöisille ja heidän omaisilleen yhteistyössä SPR:n vapaaehtoisten kanssa pe klo 10–12.30 Soukan kappeli, parilliset viikot 13.12.2019 saakka. Yhteistyössä SPR:n vapaaehtoisten kanssa. Lounas ja kahvit 5 e. Tied. Eija Siivonen, 041 534 1706. Kauniaisten suomalainen seurakunta: Omaishoitaja kokoontuvat ti

Papin puhelin 29.10. klo 15.30 Villa Bredassa.

Mielenterveyttä TAPIOLAN SEURAKUNTA Kaikille avoin Kohtaamispaikka kirkon Olohuoneessa to klo 12.30–14. Keskustelua kahvikupposten äärellä. Masentaa, väsyttää, ahdistaa? Älä jää yksin, tule Mieli Maasta ry:n vertaisryhmään. Tapaamme joka keskiviikko Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6, klo 18–20:45. Info: Mikko, 044 756 0105. ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Meren ja taivaan välillä -ryhmässä keskustellaan kaikesta meren ja taivaan välillä Meriemy, Merenkäynti 3, to klo 14–15.30 parittomat viikot. Tied. Liisa Pohjonen 040 547 1848 tai liisa.pohjonen@evl.fi. Torstaiturinat to klo 13–14.30 Espoonlahden kirkko, paritt. vkot. Tied. Tied. Liisa Pohjonen 040 547

ANTTI KANGASSALO

Kirkoissa soi LA 26.10. Hengellisten laulujen helmiä – Kuoro kaikille 10-vuotisjuhlakonsertti klo 15 Tapiolan kirkossa. Joht. Elina Jokivuori; Hanna-Maria Valve, urut ja piano; Tuulia Hero, viulu ja Veikko Hero, sello. Vapaa pääsy. Kakkukahvit. Syyskonsertti klo 16 Kauklahden kappelissa. Musiikkiopisto Avonian oppilaiden konsertti. Opettajina Eva Desimpelaere, piano; Anja Koivunen viulu ja alttoviulu. Vapaa pääsy.

SU 27.10. Bachin Soolosellosarjat, I konsertti: Erkki Rautio, sello klo 18 Olarin kirkossa. Ohjelma 10 e. Toinen konsertti su 3.11. klo 18.

MA 28.10. PianoEspoo-festivaalin ennakkokonsertti klo 15 Kauniaisten kirkossa: Mikko Malmi, piano. Vapaa pääsy. Nuoret espoolaispianistit esiintyvät omin konsertein PianoEspoo-festivaalin alusviikolla. www.kauniaistenmusiikkijuhlat.fi

KE 30.10. Hengellisen musiikin toivelauluilta klo 19 Nupurin kappelissa. Yhteislauluna virsikirjan sekä nuorten ja lasten veisukirjojen suosikkeja. Laulutoiveet voi esittää klo 18.45 alkaen. Pianosäestys Johanna Salminen. Jos säestäminen omin instrumentein kiinnostaa, ota yhteyttä: nupurinraamis@gmail.com.

TO 31.10. Soiva Marraskuu: Nuorten pianis-

Seurakunta järjestää sururyhmän, mikäli kiinnostuneita on riittävästi. Mahdollinen ryhmä kokoontuu ke klo 14–16: 4.12., 8.1., 22.1. ja 5.2. sekä yhden kerran myöhemmin keväällä Sebastoksen toimitilassa, Kauniaistentie 11. Ryhmää ohjaavat diakoniatyöntekijä Pirjo Luoma ja pastori Anna-Kaisa Tuomi. Ryhmässä käsitellään läheisen menetyksen aiheuttamaa surua yhdessä keskustellen, kuunnellen ja jakaen. Ryhmästä kiinnostuneita pyydetään ilmoittautumaan sähköpostitse kauniaisten. suom.srk@evl.fi tai soittamalla kirkkoherranvirastoon, p. 050 500 9000.

Soiva Marraskuu -konserttisarja alkaa Espoonlahden kirkossa. EMO Ensemble (kuvassa) ja Espoon Barokki -orkesteri esiintyvät perjantaina 1.11. tien konsertti klo 18 Espoonlahden kirkossa. Yhteistyössä PianoEspoofestivaalin kanssa. Vapaa pääsy.

PE 1.11. Soiva Marraskuu: But their name liveth Evermore klo 18 Espoonlahden kirkossa. EMO Ensemble ja Espoon Barokki, joht. Ruut Kiiski. Händel, Pizzetti. Liput 20/10 e. Maata näkyvissä -konsertti klo 18 Kauniaisten kirkossa. Jorma Hynninen, baritoni ja Seele-kvartetti: Rebecca Roozeman, viulu, Amanda Ernesaks, viulu, Kristian Sallinen, alttoviulu, Tatu Kauppinen, sello. Liput 29 e, lippu.fi tai tuntia ennen ovelta. www.kauniaistenmusiikki-

1848 tai liisa.pohjonen@evl.fi. Omaisten ja läheisten teemailta 24.10. ja 28.11. klo 17.30 Meriemy, Merenkäynti 3. Mielenterveyskuntoutujien läheisille tarkoitetut teemaillat. Tied. Liisa Pohjonen 040 547 1848 tai liisa.pohjonen@evl.fi. ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 31.10. klo 15–16.30 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Kokoonnumme parillisten viikkojen torstaisin. Jakaminen, yhdessäolo, parempi mieli! Tiedustelut 050 438 0189. KAUNIAISTEN SEURAKUNNAT Kaksikielinen mielenterveysryhmä Ilon ryhmä – Glad idag Kauniaisissa Sebastoksen toimitilassa, Kauniaistentie 11. Ryhmä kokoontuu tiistaisin klo 15. Järj. Kauniaisten kaupunki ja srk:t.

juhlat.fi. John Rutterin Requiem klo 19 Olarin kirkossa. Olarin seurakunnan kamarikuoro, Kajsa Dahlbäck, sopraano, Lassi Viljanen, sello, Hanna Kenttämies, harppu, Åsa Gustavsson, huilu, Anna Mantere, oboe, Heikki Parviainen, patarummut, Ville Hukkinen, kellopeli, Niels Burgmann, urut. Johtaa Mikko Niinikoski. Liput 15/10 e. Grandominon paluu klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Brittiläistä ja virolaista kuoromusiikkia: Vaughan Williams, Wood, Park, Kõrvits. Candomino ja Candominon alumnilaulajat sekä jousiorkesteri, joht. Esko Kallio. Liput 18/13 e ovelta tai candomino.fi.

LA 2.11. Lohdun säveliä -konsertti klo 19 Karakappelissa. Musiikkia suruun ja kaipaukseen. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, joht. Kullervo Latvanen. Sole Mustonen, oboe, Outi Noponen, sopraano, Pauliina Hyry, urut. Mm. osia eri säveltäjien Requiem-teoksista. Vapaa pääsy. Pyhäinpäivän konsertti: Tapiolan seurakunnan kamarikuoro ja Espoon barokki, joht. Liisa Malkamäki klo 19.30 Tapiolan kirkossa. J. S. Bachin Motetti BWV 227 Jesu, meine Freude ja sinfonia kantaatista BWV 4 Christ lag in Todesbanden. Vapaa pääsy. Pyhäinpäivän iltamusiikki klo 20 Espoon tuomiokirkossa. Sergei Rahmaninov: Vigilia. Dominantekuoro, joht. Seppo Murto sekä alttoja tenorisolistit. Teos esitetään ilman

Sairaalassa Sairaalapappien yhteystiedot saat hoitavan yksikön henkilökunnan kautta tai espoonseurakunnat.fi/ tukea/sairaalassa.

Sururyhmät LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Älä jää surun kanssa yksin. Sururyhmässä saat käsitellä läheisen menettämiseen liittyviä tunteita ja ajatuksia. Ryhmä perustuu vertaistukeen ja luottamuksellisuuteen. Ryhmä kokoontuu kuutena keskiviikkona klo 17–18.30 Lasten kappeli Arkissa (27.11.–15.1.). Menetyksestä on hyvä olla kulunut vähintään puoli vuotta. Ohj. diakoni Heli Taina-Rantakaulio ja pastori Timo Salo. lm. viim. 13.11.: Heli Taina-Rantakaulio 040 513 0867, heli.taina-rantakaulio@evl.fi. KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

instrumentteja, a cappella. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SU 3.11. Kauniaisten musiikkijuhlien kaksikielinen jumalanpalvelus klo 10 Kauniaisten kirkossa, Anna Kaisa Tuomi, Daniel Nyberg, kanttori Heli Peitsalo. Jubilate-kuoro, Kauniaisten orkesterin septetti, Esko Kallio, kapellimestari. Tarik O’Reagan: Triptych. Kirkkokahvit. Kantaattimessu: Tapiolan seurakunnan kamarikuoro ja Espoon barokki, joht. Liisa Malkamäki klo 10 Tapiolan kirkossa. J. S. Bachin Motetti BWV 227 Jesu, meine Freude ja sinfonia kantaatista BWV 4 Christ lag in Todesbanden. Bachin Soolosellosarjat, II konsertti: Erkki Rautio, sello klo 18 Olarin kirkossa. James MacMillan: Seven Last Words from the Cross klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Tapiolan kamarikuoro ja jousiorkesteri, joht. Hannu Norjanen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TI 5.11. Unilauluja höyhensaarille. Ota mukaan oma unikaverisi ja hipsuttele Tapiolan kirkolle klo 18. Mukana Marjukka ”Nuu Nuu” Luoma ja Pieni Sininen Soittokunta. Kesto n. 40 min. Tarjolla pientä unista iltapalaa. Vapaa pääsy. Musiikkia kynttilän valossa: Surun värejä klo 19 Perkkaan kappelissa. Kuvataiteilija Ulla Remes maalaa näkyviin surun värejä sellisti-laulaja Seeli Toivion ja urkuri-pianisti Pauliina Hyryn esittämän musiikin aikana.

Haluatko keskustella papin kanssa? Papin puhelin -palvelu toimii kaikissa Espoon suomenkielisissä seurakunnissa arkisin klo 12–21. Puhelinnumerot löydät täältä: espoonseurakunnat.fi/apua-jatukea/keskusteluapua. Voit tavoitella pappia myös Espoon seurakuntayhtymän puhelinvaihteen kautta: p. 09 80 501.

Oppilaitostyö palvelee Opiskelija tai oppilaitoksen työntekijä: Kaipaatko keskustelukumppania, toimintaa tai hiljentymistä? Pohditko hengellisiä kysymyksiä, ihmissuhteitasi, opiskeluasi tai töitäsi? Espoossa työskentelee viisi oppilaitospappia ja yhteisömuusikko-kirkkomuusikko. Ota rohkeasti yhteyttä. Yhteystiedot: espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/aikuiset/ opiskelijat.

Neljään teemaan jaoteltu ilta kuvaa surun moni-ilmeisyyttä kolmen taiteilijan omien kokemusten ja havaintojen pohjalta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KE 6.11. Häivähdys pyhää -päiväkonsertti klo 12 Tapiolan kirkossa. Espoon musiikkiopiston nuoret taitajat. Vapaa pääsy. Vapaaeht. ohjelmamaksu.

TO 7.11. Lasse Liemola: Aikamatka 50-luvulle klo 18.30 Laaksolahden kappelissa. Laulu & laulun tarina – keskusteleva konserttisarja. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy. PianoEspoo: Kohti adventtia – 20 katsetta Jeesus-lapseen klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Marie Vermeulin (Ranska), piano. Olivier Messiaenin v. 1944 pianolle säveltämä teos on moniulotteinen katolisen teologian ja instrumentaalisen hurmoksen innoittama sarja. Liput 15–25 e + toimitusmaksut, lippu.fi.

PE 8.11. Soiva Marraskuu – Franz Schubert: Winterreise klo 18 Espoonlahden kirkossa. Elja Puukon ja Risto Laurialan lied-ilta, levynjulkaisukonsertti. Ohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi.

SU 10.11. Toivon Säveliä klo 15 Suvelan kappelissa. Trubaduuri Samu Saarisen isänpäiväkonsertti. Vapaa pääsy. Kolehti Song for Life ry:n hyväksi.

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Olivia Iiris Aurora Blyth, Lempi Sisko Unelma Huhtaniska, Sulo Veli Uljas Huhtaniska, Aleksi Mikko Ilmari Hyvönen, Else Olivia Niemi, Elle Sofia Pajulo, Oiva Arvo Tuohioja, Touko Elian Tuohioja. Hautaan siunatut Salme Tellervo Jansson 93 v, Toivo Aukusti Syrjälä 91 v, Niilo Rönkkö 88 v, Unto Armas Sievinen 87 v, Kaarlo Juhani Stenqvist 85 v, Pertti Olavi Pernu 83 v, Ritva Irmeli Vuorinen 78 v, Saara Terttu Marjatta Mantila 75 v, Keijo Johannes Pulakka 71 v, Ari Tapio Merikoski 70 v, Eila Anneli Rautamo 69 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

Kastetut Vivian Grace Baffour, Ilona Orvokki Eskonniemi, Ebba Lily Vilhelmiina Haavisto, Joel Aleksi Juhani Hållfast, Aurora Isabella Kratz, Ellie Lisa Beata Laitinen, Moona Minea Nissinen, Eemil Ilmari Seppänen, Leonie Matthea Anna-Leria Tolvanen. Hautaan siunatut Matti Heikki Castrén 92 v, Irja Annikki Mikkola 87 v, Aarne Antero Sipilä 87 v, Erkki Juhani Pesonen 76 v, Hannele Hilda Marjaana Juvamo 70 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Fiona Emilia Fernelius, Juho Eemil Haapa-aho, Linnea Estelle Moberg, Oliver Henrique Tenho Dias de Almeida, Pihla Viola Tiihonen, Felicia Bettina Toiviainen, Toma Seppo Uehigashi,

PaKe 138 x 97 mm

Kastetut Elli Neringa Sofia Bagonas, Melvin Toivo Ilmari Elo, Oiva Gabriel Herbst, Nestori Eino Olavi Leinonen, Nuutti Eino Olavi Leinonen, Isla Amanda Lexmond, Kaapo Onni Alvar Luhtakanta, Evelia Aurora Nikolajew, Hugo Antero Kristian Nissinen, Chelsea Olivia Atieno Ojwang, Aaron Paul Johannes Smeds, Christian Mikael Vilhelm Soilas, Titus Olavi Fredrikki Takakarhu, Venla Aino Minea Tuunanen, Juha-Lauri Petteri Varpanen, Maija-Inkeri Alina Varpanen, Leevi Julius Mikael Vavuli, Eden Olivia Väätäinen. Hautaan siunatut Urpo Kalervo Torkkeli 94 v, Sauli Saikko 91 v, Sirkka Tuulikki Ahonen 88 v, Väinö Henrikki Kankkunen 84 v, Olavi Matti Kähkönen 82 v, Esko Juhani Ylönen 77 v, Hely Tellervo

Poittinen 75 v, Pirjo Ellen Hällback 74 v, Heidi Hannele Pirkola 68 v.

24.10.2019 | Kirkko ja kaupunki

Aada Sofia Virtanen, Eelis Aarre Elmeri Väätäinen. Hautaan siunatut Kaija Helena Surakka 84 v, Toivo Allan Hyttinen 83 v, Pentti Johannes Koskinen 81 v, Merja Sisko Kyllikki Vuorelainen 69 v, Liisa Annikki Kiviranta 64 v, Pekka Juhani Grönlund.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Eeti Ilmari Hooli, Venla Maria Kansikas, Vilho Juhani Kansikas, Sofia Ilona Aleksandra Korelin, Hilma Pauliina Paavola, Viljami Herman Johannes Perkkiö, Urho Tapio Ruuska, Frida Aino Irene Summanen, Aatos Väinö Antero Takala, Nella Elisabeth VaneTempest. Hautaan siunatut Telma Maria Kanniainen 100 v, Irja Esteri Venho 93 v, Hilkka Annikki Nieminen 92 v, Ulla Hilkka Virtanen 91

v, Matti Johannes Isoviita 89 v, Pirkko Sanni Shemeikka 84 v, Lea Marjatta Aho 81 v, Ulla Marjatta Haapala 76 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastetut Lucas Kristian Koivisto.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Astrid Alma Lydia Ekelund, Maxton Frans Wilhelm Hansson, Amos Arthur Kangas, Vivi Molly Elisabeth Tikkanen. Avlidna/Hautaan siunatut Astrid Linnea Holm 102 år, Anna Brita Höckert 98 år, Marianne Margareta Morelius 94 år, Matts Ingmar Bussman 78 år.

Seurakuntien yhteiset Hiljaisuuden retriitti ”Olet Jumalani, turvakallioni” 10.−12.1. Villa Hvittorpissa. Hinta espoolaiset 90 e, muut 140 e. Tied. ja Ilm. 15.12. mennessä: pirkko.nurminen@evl.fi, 040 567 4420.

SateenkaariSiipi to 7.11. klo 17–20 nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1. Nuortenilta erityisesti seksuaalija/tai sukupuolivähemmistöön kuuluville nuorille. Järj. Espoonlahden ja Leppävaaran srk:t.

KUULUTUS Espoon seurakuntayhtymän hautausmailla ei alla mainittuja sukuhautoja ole hoidettu yhteisen kirkkoneuvoston antamasta hoitokehotuksesta huoli matta. Tästä kunnostuskehotuksesta on tiedotettu kirjeellä tai niiden osalta, joita ei ole tavoitettu kirjeitse, kuulutuksella sanomalehdissä 11.10.2018 ja ao. haudoille asetetulla ilmoituksella. Kiinteistöjohtaja on yhteisen kirkko neuvoston tekemän delegointipäätöksen mukaisesti 10.9.2019 päättänyt julistaa hautapaikkaoikeuden alla mainittuihin hautoihin menetetyksi, joten haudat palautuvat seurakuntayhtymän hallintaan. KAPPELIN HAUTAUSMAALLA Osasto B: 31, 98 Osasto C: 2, 77, 123, 172 Osasto E: 25, 34 Osasto F: 11 Osasto I: 35, 64, 142 Osasto L: 143 Osasto A1: 8.1

International Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo, Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi. Multicultural Celebration “The Gospel to all People” on 27th October at 3 pm in Suvela Chapel, Kirstintie 24. Program: Music, speech, activities for kids, food. If you like you may bring some food to our potluck table. You can wear your traditional dress. More information: paivi.kuivalainen@evl.fi, 040 531 1037. Selkokielinen raamattupiiri tiistaisin klo 13–14.30 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Erityisesti suomen kieltä opetteleville maahanmuuttajille. Puhumme selkeää suomen kieltä!

KIRKON HAUTAUSMAALLA Kansainvälinen keittiö to klo 11 Suvelan kappelissa. Valmistamme ja syömme yhdessä eri kulttuurien ruokia. Viron kielen piiri ma 4.11. klo 18. Opiskellaan viron kieltä tutustumalla vironkieliseen Raamattuun ja hengellisiin teksteihin. Ohjaaja Leena Oikarinen. Morning Prayer in English every Fri at 7 am at Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1. TZ – International choir every Tue at 6 pm at Perkkaa Chapel and every Fri at 5 pm at the parish house of Espoo Cathedral. Vadim Rozhnovskiy, 050 563 5905. Let’s read together! Free Finnish language course every Wed at 2 pm at Sello library, room Akseli or Mauri-sali. Info: martta.nurmi@evl. fi; 040 559 1487. Al Massira Course every Wed at 6 pm at Karapellontie 11. A course of

Christianity with Leppävaara church workers. The place is near Kera station. Tea and coffee. You may speak English or Arabic. Contact: jukka.raunu@evl.fi, mirna.nadra@ evl.fi. Arabiankielinen raamattupiiri joka to klo 10 KilonRisti. Arabiankielisten naisten ryhmä joka pe klo 18 Perkkaan kappeli. Info: Mirna Nadra, 050 472 9780, mirna.nadra@ evl.fi. Young Arabic Christian Fellowship every Fri at 3 pm at Perkkaa Chapel. Bible study and meeting. Pastor Ramez Ansara, 050 304 1689. Arabic Worship and Eucharist Sun 3rd Nov at 1 pm at Perkkaa Chapel. Venäjänkielinen sanajumalanpalvelus su 3.11. klo 16 Perkkaan kappeli. See more: espoonseurakunnat.fi/ osallistu/colourful-espoo/kerhotclubs

Osasto E: 61, 88, 89 Osasto F: 132, 175, 200 Osasto G: 4, 78, 238, 247 Osasto N: 48 Osasto O: 36, 59, 105 Osasto P: 4 Osasto R: 19, 30, 72, 83 Osasto T: 11, 29 Osasto U: 43, 55, 97, 138, 206 Osasto V: 47, 52 Osasto W: 117 Osasto X: 128, 155 Osasto Y: 23, 115 Osasto Z: 41, 141 Osasto Å: 83, 144 Osasto Ä: 53, 55, 151 Osasto Ö: 3, 57, 104 KELLONUMMEN HAUTAUSMAALLA H.7.9 H.7.16 J4.3.1A Samalla kiinteistöjohtaja ilmoittaa, että haudalla olevat muistomerkit tai muut rakennelmat ja irtonaiset esineet siirtyvät hautaustoimilain 14§ nojalla seura kunnalle ilman vastiketta, jollei hautaoikeuden haltija ole kuuden kuukauden kuluttua hautaoikeuden päättymisestä vienyt niitä pois. Ennen muistomerkin poistamista on kuitenkin varmistettava Espoon seurakuntayhtymän hautatoi mistosta, ettei muistomerkkiä ole määrätty säilytettäväksi, jolloin sen poistami nen ei ole sallittua. Tähän kiinteistöjohtajan päätökseen saa se, jota asia koskee, tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa ja se on osoitettava Espoon yhteiselle kirkkoneuvostolle, PL 200, 02771 Espoo. Oikaisu vaatimusta varten tarvittavan täydellisen pöytäkirjanotteen saa Espoon seura kuntayhtymän virastosta, p. 09 80 501. Asiasta on tänä päivänä ilmoitettu myös ao. haudoille asetetulla kuulutuksella. Espoossa 24.10.2019

16 A Kirkko ja kaupunki | 24.10.2019

Uskonto voi olla päätöskin MEILLÄ ON tuhansien vuosien kirjas tot käytettävissämme omaksuessam me ja rakentaessamme uutta tietoa – ja usein myös luuloa. Perustellessamme omia ajatuk siamme on tullut tavaksi viitata eri fi losofien, tieteenharjoittajien ja uskon non edustajien aiempiin tutkimuk siin. Tämä onkin aivan oikein muis sa asioissa, mutta ei henkilökohtaisen uskon kohdalla. Eivät viittaukset henkilökohtaisen uskon perusteinakaan ole virheellisiä uskon alkutaipaleella, mutta matkan jatkuessa viittaukset oman uskon ar gumentteina on jätettävä pois. Mikäli usko perustuisi vain viittauksiin tois ten ajatuksiin tai eri uskontojen ker tomuksiin, ei henkilökohtaista uskoa olisikaan. Se olisi vain pelkkä listaus muitten ihmisten uskosta ja ajatuksis ta tai ulkoa opituista kertomuksista. Prosessoinnissa viittaukset ja ker tomusten opit ovat raakaainetta, jos ta on itse tehtävä päätelmät ja sovi tettava ne jumalkipinän avulla omien eettisten ja moraalisten käsitysten ja omien valintojen kanssa uskon raken nuspalikoiksi. Koko paketti on sovel lettava käytännön elämään. Henkilökohtaista uskoa vahvista vaa tai sitä hajottamaan pyrkivää kir jallisuutta on aivan turha lukea, mikä li tarkoitus on vain opetella siitä ulkoa erilaisia viittauksia. Syvälliseen etsin tään liittyy myös omien ajatuskulku jensa moninkertainen tarkistaminen. Ei ole syytä pyrkiä suorittamaan uskoa, vaan etsimään Jumalaa, jolloin usko on osa itseä. Silloin ihminen et sii itseään ja Jumalaa. Teja Suominen Espoo

Pakolaisnuoret haluavat tehdä työtä KIRJOITIMME 26.9. Kirkko ja kaupun gissa alaikäisten pakolaisnuorten tur vapaikkaprosessien ongelmista. Myös alaikäisinä yksin tulleita pakolaisia ja heidän tukemistaan kritisoidaan sillä perusteella, että he eivät työllisty ja ovat taloudellinen taakka Suomelle. Monet pakolaisnuoret, joiden kans sa toimimme, ovat oppineet suomen kieltä hyvin 3–4 vuoden aikana. Mo net ovat jo suorittaneet suomalaisen peruskoulun ja siirtyneet tänä syksy

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? AMIR COHEN / REUTERS − LEHTIKUVA

Uusi rytmi Suomelle VAALIEN VÄLINEN aika on yhteiskun nallisen ajattelun vauhtimittari. Mie lestäni Suomen ei tarvitse nykyisessä teknologiajohtajuusasemassaan kul kea ajatuksen juoksuttamisen suhteen niin lujaa. Olisi järkevämpää rauhoit taa johtamisen tahtia, jotta voitaisiin keskittyä parempaan toteuttamiseen ja toimeenpanoon. Nykyteknologian käyttöönotto vaa tii rauhallisuutta. Palkintona tulevat tuottavuuden nousu ja paremmat olot. Mielestäni olisi rehellistä osoit taa tulospalkkion mahdollisuus kaikil le suomalaisille. Mikään ei estä kuvit telemasta 5−6tuntisia työpäiviä ja/tai 4päiväistä työviikkoa, todennäköises ti yksi kerrallaan toteutettuna. Mihinkään ei kiteydy tuottavuuden nousu paremmin kuin siihen, että tek nologiaasteen noustessa töitä tarvit see yksinkertaisesti tehdä vähemmän. Jens J. Sørensen

Kirjoituspyyntö sisaruksen surusta

Ortodoksijuutalaiset miehet tutkailevat sukaattisitruunaa, jota käytetään lehtimajanjuhlan rukouksissa. Lokakuussa vietettävä lehtimajanjuhla eli sukkot on yksi juutalaisten suurista juhlista. Se kestää kokonaisen viikon. Sukkotina rakennetaan oksakattoinen maja. Jotkut juutalaiset asuvat lehtimajassa koko juhlan ajan. Sukkotin aikana juutalaiset kyläilevät toistensa majoissa ja syövät hyvin. Raamatun ohjeen mukaan sukkotina tehdään palmunlehvästä, pajunoksasta ja myrtinoksasta rukouskimppu eli lulav, jota heilutetaan iloisesti kaikkiin ilmasuuntiin sekä ylös ja alas. Samalla kimppua kosketellaan sukaattisitruunalla.

nä ammattikouluun tai saavat perus koulun pian valmiiksi. Tuttuja nuoria on lähtenyt opis kelemaan lähihoitajiksi, automekaa nikoiksi ja sähköasentajiksi. He hake vat kesätöitä ja haluavat tehdä työtä Suomessa. Tämän perusteella sanomme, et tä on myös taloudellisesti järjetöntä pakkopalauttaa tällaisia nuoria. Työ peräisen oleskeluluvan hakeminen

on Suomessa tehty monelle heistä mahdottomaksi vaatimalla hakemuk seen nuoren kotimaan henkilötodis tus, jota useimmilla pakolaisnuoril la ei ole. Opiskelevia ja työtä tekeviä nuoria pakkopalautetaan Suomesta koko ajan. Anna Sahinoja, Sanna Syri Espoo Anssi Rantanen Helsinki

TEEN MAISTERINTUTKIELMAA Helsin gin yliopistossa. Aiheenani on aikui sen sisaruksen kuolemasta aiheutu nut suru. Aihe on itselleni tärkeä, sil lä menetin isosiskoni kolme vuotta sit ten hänen ollessaan 44vuotias. Sisarussuhde on monesti elämän pisin ihmissuhde. Aikuisen ihmisen menehtyessä sisaruksen suru voi kui tenkin jäädä vähälle huomiolle. Sitä ei esimerkiksi ole tutkittu niin paljon kuin leskien ja vanhempien surua. Tutkimustani varten pyydän sinua kirjoittamaan vapaalla tyylillä siitä, miten olet kokenut sisaruksen me netyksen. Miten suru on näkynyt elä mässäsi? Minkälaiset asiat ovat tun tuneet vaikeilta ja haastavilta? Oletko kokenut saavasi lohtua? Mistä? Olen kiinnostunut myös kuule maan siitä, miten kannat sisaruksen muistoa elämässäsi. Muisteletko sisa rustasi erityisellä tavalla? Mitä silloin teet? Tutkimustani varten olisi hyvä tietää, minkä ikäisenä sisaruksesi me nehtyi, minkä ikäinen itse silloin olit sekä onko sinulla muita sisaruksia. Käsittelen tietojasi luottamukselli sesti ja käytän niitä vain tutkimustar koitukseen. Terhi Hölsä teologian opiskelija Terhi.Holsa@helsinki.fi