HY VÄN TÄHDEN.
23 19.12.2019 kirkkojakaupunki.fi
A7 Nyt on joulukirkon aika
B1 Antti Nylén: Joulu on vasta alku
Olli Tiihonen on konkaripaimen B 11
HENRI J. M. NOUWEN KIRJASSAAN ERÄMAASTA PUUTARHAAN (KIRJAPAJA 1986)
On viisasta pysyä kaukana kaikesta äiti julkisuudesta. Äitiys on liian normitettu alue. Siinä ei voi voittaa. MUODINTUTKIMUKSEN PROFESSORI ANNAMARI VÄNSKÄ ANNA-LEHDESSÄ 4.12.
Iankaikkisesti
Totta kai on kovaa nähdä omien lastensa irrottautuvan, kun takana on niin monia rakastavia vuosia.
Tänään
Eilen
2 A Kirkko ja kaupunki | 19.12.2019 Joku tuli sanomaan Jeesukselle: ”Äitisi ja veljesi ovat tuolla ulkona ja haluavat puhua kanssasi.” Mutta Jeesus vastasi sanantuojalle: ”Kuka on äitini?” EVANKELIUMI MATTEUKSEN MUKAAN 12:47–48
Rukous
Pääkirjoitus
CRAIG WHITEHEAD/UNSPLASH
Jouluna taivas laskeutui maan päälle MAA ON NIIN KAUNIS. Niin hyvä, lämmin, hellä. Ei huolta, murhetta. Ikuisuutta kaipaa avoin mieli. Rauhaa, vain rauhaa. Jossain valo synkkyyden poistaa. Joululaulut piirtävät kuvan mielentilasta, jossa kaikki on hyvin. Sekä sisimmässä että ihmisten välillä. Maassa rauha ihmisten kesken, joita Jumala rakastaa. Nämä jouluevankeliumin sanat sävyttävät joulun tunnelmaa. Ne eivät silti ole pelkkää tunnelmointia. Evankeliumin sanat velvoittavat. Ne velvoittavat meitä pysähtymään, rauhoittumaan ja katsomaan lempeän kriittisesti sitä, miten me toinen toisiimme suhtaudumme.
” KAIKKI ON
JOULU ON kristittyjen suuri RATKAISEVALLA juhla, Jeesuksen syntymäpäivä. TAVALLA TOISIN. Joulun suuri sanoma on siinä, PAREMMIN. että taivas on laskeutunut maan päälle, ja siksi maailman ytimessä asti kaikki on ratkaisevalla tavalla toisin. Paremmin. Hyvyyden säteet valaisevat kuoleman varjon maan. Joulu on usein pakattu täyteen odotuksia. Oikeastaan niitä odotuksia on vain yksi: että kaikki olisi hyvin. Että elämä olisi hyvää. Että hyvyys tuntuisi, näkyisi, kuuluisi, tuoksuisi ja maistuisi.
JAAKKO HEINIMÄKI
Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi
Kirkko ja kaupunki verkossa Jeesukselle mieleinen pääministeri
MARI AARNIO
HYVYYDEN LAITA on kuin onnellisuuden: jos sitä tavoittelee hampaat irvessä, se pakenee tavoittelijaansa. Parempi kuin juosta hyvyyden tai onnen perässä on tehdä niille tilaa. Rauhoittua. Hidastaa. Lueskella. Kuunnella hyvää musiikkia. Laulaa. Syödä hyvässä seurassa jotain hyvää. Kaikilla ei ole hyvää seuraa. Toisilla ei ole seuraa ollenkaan. Voisitko sinä avata kotisi oven jollekulle, jolla syystä tai toisesta ei ole ketään, kenen kanssa jakaa joulun hyvyyttä? Joissakin kirkoissa on joulun pyhinä messujen ja konserttien lisäksi jouluaterioita, ja saunakin lämpiää jossain. Se on oikein. Olisi hyvä, jos joka kaupungissa olisi yksi kirkko, jossa olisi jouluaatosta tapaninpäivään asti mukavaa yhdessäoloa 24 tuntia vuorokaudessa.
Rakas Jumala, Haluan päästää irti, mutta se on vaikeaa. Tiedän, että asiat, joista pidän kiinni, eivät ole enää käsissäni. Silti en osaa hellittää. Auta minua jättämään tämä kuorma ja olemaan avoin sille, mikä on hyvin nyt tässä.
Sanna Marinin valinnassa pää ministeriksi on toteutunut jotakin siitä, mitä itse Jeesus tahtoi. Hän haluaa vapauttaa kaikki miesvallan taakse jäävät naiset, kirjoittaa kolumnisti Kari Kuula osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot.
Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 19.12.2019
numero 23
Seuraava lehti ilmestyy 16.1.2020 KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN
kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki
19.12.2019 | Kirkko ja kaupunki
A
3
”Työssä olo aattona ei harmita” Espoon tuomiokirkon suntio Teija Pikkarainen haluaa luoda ihmisille iloa ja joulun juhlaa.
1
Mikä joulun tilaisuuksista on suosituin Espoon tuomiokirkossa? – Kaikkein suosituimpia ovat Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet, mutta jouluaaton hartaudet ja jouluyön juhlamessu ovat tulleet vuosi vuodelta suosituimmiksi. Meillä on aattona kymmenen eri tilaisuutta, joista osa on ruotsinkielisiä. – Ensimmäinen jouluaaton hartaus pidetään kymmeneltä, joten suntion työt alkavat varhain aamulla. Aaton aikana on töissä viisi suntiota, ja osa heistä on tuntituuraajia.
2
Millainen tunnelma kirkossa on tuolloin? – Kirkossa on todella hieno tunnelma, ihmiset ovat rakastavia ja toisensa huomioon ottavia. Joukossa saattaa olla myös henkilöitä, joille joulu on surullista ja yksinäistä aikaa. Toivoisin, että joulukirkon yhteisöllinen tunnelma vaikuttaisi niin, etteivät he tuntisi olevansa kotonakaan yksin.
TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN
– Tunnelmaan vaikuttaa osaltaan kirkon jouluinen koristelu. Kirkossa on joulukuusi, alttarin edessä seimi ja kukka-asetelmia ja saarnastuolissa havuköynnös. Seimi kiinnostaa myös lapsia, ja on tärkeää, että he pääsevät katsomaan sitä läheltä.
3
Miksi joulukirkko on yhä tärkeä perinne suomalaisille? – Jouluevankeliumin kuuleminen on ikiaikaista perinnettä, jota perheet haluavat vaalia. Minusta tuntuu, että lahjat eivät enää ole hmisille läheskään niin tärkeitä kuin joulun ja rakkauden sanoma.
– Vanha keskiaikainen kivikirkko on jo itsessään vanhaa perinnettä. Tänne mahtuu 550 ihmistä, mutta monesti tulijoita olisi enemmän. Kerromme oven ulkopuolelle jääneille, että jos he malttavat odottaa, tunnin päästä on seuraava aattohartaus. Ja yllättävän hyvin ihmiset jaksavat odottaa.
4
Miten sujuu suntion oma jouluaatto? – Olen töissä aina jouluisin. Työvuoroni alkaa aattona kello 18, ja olen mukana aattoillan messussa ja jouluyön juhlamessussa. Työssä olo ei harmita, on niin mahtavaa olla mukana luomassa ihmisille iloa ja kristillistä juhlaa. – Perhe on sopeutunut siihen, että olen juhlapyhät töissä. Aattona ehdin kuitenkin jouluaterialle poikani perheen luokse. Yhdessäolo on tärkeää, sillä olen viettänyt lapsuudesta lähtien joulut perheen parissa.
5
Millainen on iltarukouksesi? – Olen rukoillut pienestä pitäen iltarukouksen. Useimmiten lausun nukkumaan mennessä Levolle lasken, Luojani -rukouksen. Tätä rukousta lausuin usein syksyllä saattohoidossa olleelle sisarelleni. Katso joulun ajan kirkkotilaisuudet sivulta A 7.
4 A Kirkko ja kaupunki | 19.12.2019 JUSSI KOSKI
Tapiolan kirkko remontoidaan 16,3 miljoonalla eurolla Kirkkoon rakennetaan sisäraitti, jonka varrelle tulee kahvila.
Pastori Jussi Koski tubettaa Pastorificnimellä. Hänellä on yli 12 000 seuraajaa.
Kirkkoneuvosto päätti tubettajasta: Jatkoon!
Espoon seurakunnat haluavat, että mediapastori Jussi Koski jatkaa tubettajapappina. Kosken pestiä jatketaan ensi vuoden loppuun. Espoon yhteinen kirkkoneuvosto on tyytyväinen Kosken taitavuuteen, ja niinpä se haluaakin, että jatkossa Koski alkaa kouluttaa muita kirkon työntekijöitä tubettamisessa. Koski aloitti tubettamisen syyskuussa 2016. Seuraajien määrä on kasvanut tasaisenvarmasti, ja nykyään heitä on Pastorific-kanavalla jo 12 200. – Youtube on media, jonka merkitys vain kasvaa erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten parissa. Kirkon läsnäolo siellä on jatkuvasti tärkeämpää, Koski sanoo.
Piispat heittävät pallon eduskunnalle Tänä syksynä on keskusteltu eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Pasi Pölösen ratkaisusta, jonka mukaan koulujen yhteisiä juhlia, kuten joulu- ja kevätjuhlia ei saisi järjestää kirkossa. Pölönen ei puuttunut perinteisiin koululaisille suunnattuihin jumalanpalveluksiin, vaan kaikille tarkoitettuihin yhteisiin tilaisuuksiin. Luterilaisen kirkon piispat toivovat yhteisessä kannanotossaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan ottavan kantaa siihen, voiko koulun yhteisiä juhlia järjestää kirkossa. Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi.
Lapsiperheiden uusivuosi Kirkkopuistossa Uudenvuoden aattoa vietetään Espoon keskuksessa 31.12. kello 16–20 satumaisen valopuiston tunnelmassa. Kirkkopuisto ja Espoonjoen ranta näyttäytyvät tapahtumaan tulijalle uusin silmin. Espoon tuomiokirkossa soi tapahtuman aikana musiikki, ja kirkko on valaistu kynttilöin. Tapahtuma on suunnattu erityisesti lapsiperheille. Sen järjestää Espoon kaupunki. Yksi yhteistyökumppaneista on Espoon tuomiokirkkoseurakunta.
Kaksi palkintoa espoolaisille
Kirkon työelämä 2020 -ohjelmassa palkittiin työelämän kehittäjiä KirTEKO-työelämäpalkinnoilla. Palkinnon sai kolme ihmistä, joista yksi on Tapiolan seurakunnan pappi Ossi Tervonen. Kirkkohallitus myönsi Pro ecclesia -mitalit neljälle kirkon työssä ansioituneelle henkilölle. Heistä yksi on toimittaja Matti Finskas, joka on Olarin seurakunnan pitkäaikainen luottamushenkilö.
T
TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ
apiolan kirkon aulassa on rivi lastenvaunuja. Naulakoissa roikkuu pikkuruisia toppatakkeja. Kirkkosalin sisältä kuuluu laulu Jouluyö, juhlayö. Meneillään on Ihmeellinen yö -lastenkonsertti. Kolmesataa tenavaa napittaa herkeämättä paimenia ja enkeleitä. Kirkkosalista avautuu käytävä rakennuksen toiseen päähän. Pian se kuitenkin muuttuu labyrinttimaiseksi toimistosokkeloksi. – Alun perin kirkkoherran työhuoneesta oli suora näkymä alttarille, kertoo kirkkoherra Päivi Linnoinen.
Tapiolan kirkko valmistui 1965. Sitä peruskorjattiin ja laajennettiin 1992. Vuosikymmenten kuluessa ajatus koko rakennuksen mittaisesta käytävästä on hämärtynyt. Nyt tuo käytävän idea aiotaan palauttaa. Vielä tänä vuonna kirkossa vietetään tutut jouluajan hartaudet ja messut, ja ensi vuonna hiljaisen viikon ja pääsiäisen messut, mutta huhtikuusta alkaen tulee yli vuodeksi taukoa. Toukokuussa 2020 alkaa mittava peruskorjaus, jossa uusitaan muun muassa LVI- ja muuta talotekniikkaa. – Kirkkorakennukseen tehdään sisäraitti, joka ulottuu Ta-
piolan keskustan puoleiseen päätyyn niin, että sieltä on avoin ja suora näkymä suoraan kastealttarille. Raitin varrelle tulee kahvila ja monitoimitiloja erilaisiin seurakuntalaisten kohtaamisiin, Linnoinen kertoo. KUN 1950-LUVULLA perustettu yksityinen Asuntosäätiö alkoi rakentaa Tapiolaa, ajatus oli, että nykyihmisen urbaanissa ja kiihkeätempoisessa elämänrytmissä sielun täytyy saada rauhoittua puistomaisessa asuinympäristössä. Tapiolasta tehtiin puutarhakaupunki. Muualla Euroopassa niitä oli rakennettu jo vuosisadan alussa,
19.12.2019 | Kirkko ja kaupunki
mutta koko maailma ei ollut nähnyt Itse kirkkosaliin astuessa tilanne mitään vastaavaa kuin Tapiola, jonka kuitenkin kääntyy päälaelleen. linjakkuutta arkkitehdit merten takaa – Salissa ei ole yhtäkään pylvästä, tulivat ihastelemaan. jonka taakse voisi piiloutua. KirkkosaVastavalmistuneeseen puutarha- lissa joka ikinen yksilö on paljaana Jukaupunkiin rakennettiin kirkko, joka malan edessä, Linnoinen sanoo. rikkoi monia siihen asti vallinneita näkemyksiä. Perinteisesti kirkkojen ka- HINTALAPPU ALKAVALLE remontille peat ja korkeat tornit ovat hallinneet on peräti 16,3 miljoonaa euroa. Tältaajamien silhuettia. laisia summia kannattaa käyttää vain, Tapiolassa tämä ajatus hylättiin. jos on selkeä käsitys siitä, miksi kirkko Arkkitehti Aarno Ruusuvuoren piir- ylipäänsä on olemassa. Iän karttuessa tämä kirkko rakennettiin Tapionrai- Päivi Linnoinen on ruvennut entistä tin varrelle harmaan betonimuurin vahvemmin ajattelemaan, että kirkko taakse niin, että tottuon ensisijaisesti olematon vierailija saattaa massa siksi, että me huomaamattaan kulkuolemme. kea sen ohi. Päivi Lin– Kuolema on niin noinen tietää, mikä sasuuri mahti, että tarlaisuus siinä on. vitaan kirkko, joka KIRKKO ON SIVUSSA NIIN – Tapiolan kirkkoa uskoo Jeesukseen ja ei rakennettu korkealle ylösnousemukseen, KUIN LUOSTARI. kirkonmäelle eikä se juLinnoinen sanoo. PÄIVI LINNOINEN lista muita ylempää. Se – Kuolema on niin on tietoisesti rakennetiso ja vaikea asia, ettu puiden suojaan. Ruusuvuori suun- tä sitä ei voi ratkaista millään yksinnitteli niin, että kirkko on sivussa niin kertaisella keinolla. Sellaistahan kirkkuin luostari. Se on paikka, jonne ve- ko ei edes yritä. Mutta kirkko osaa oltäydytään rauhoittumaan. Ihmisen on la mukana siinä kohtaa, kun kuolema löydettävä sinne sisälle nähdäkseen, on lähellä ja läsnä. Kun muuten kuolemiten kirkkosali julistaa armoa, Lin- ma on siivottu laitoksiin, me kirkkona noinen sanoo. emme vaikene siitä, vaan me osaamTällainen ajatus oli vuonna 1965 ra- me käsitellä kuoleman mysteeriä. dikaali, mutta se heijasteli tarkasti tuJuuri tästä näkökulmasta avautuu levien aikojen yksilökeskeisyyttä. myös taju siitä, miten suuri lahja on – Tämä arkkitehtuuri korostaa, että elämä. kirkkoon tuleminen on yksilön tietoi– Sitä paitsi kuoleman todellisuutta nen oma valinta. Se ilmentää voimakas- vasten näyttäytyy myös elämän mieta individualismia, Linnoinen sanoo. lekkyys. ■
”
Remontin ajaksi toisiin tiloihin Tapiolan kirkon remontti alkaa toukokuussa 2020. Seurakunnan toiminta siirtyy Otaniemen kappelille, Mankkaan seurakuntakotiin ja Laajalahden kerhotilaan. Tapiolan keskustan väistötilaasiaa seurakuntaneuvosto käsittelee 17.1. kokouksessaan.
5
Piispa Kaisa Hintikan joulutervehdys
Lapsessa Jumala on läsnä Seimen äärellä aika pysähtyy, taivas koskettaa maata, ikuisuus meille annettua rajallista aikaa.
M
iten lapsena aika matelikaan adventista jouluun. Odotus tuntui luissa ja ytimissä, ja mielen ja kielenkin päällä pyöri malttamaton kysymys: koska joulu tulee? Pienen ihmisen mielestä joulu ei tullut koskaan tarpeeksi nopeasti. Ja kuitenkin joulu tuli, ihan joka ikinen vuosi. Puoli vuosisataa myöhemmin tuntuu siltä, että aika lentää adventista jouluun turhankin nopeasti. Aikuinen ihminen yrittää saada kaikki työt valmiiksi, työpöydän siivottua ja kodin siinä samalla, koko maailman valmiiksi. Joulu on, koska Jumala syntyi ihmiseksi. Kaiken Luoja syntyy pieneksi lapseksi, kokonaan ihmisten hoivasta riippuvaiseksi. Jumala antautuu kaikkein haavoittuvimpaan asemaan, vastasyntyneeksi lapseksi. Näin hän tekee kertoakseen meille, kuinka meitä rakastaa, kuinka haluaa tulla elämäämme. Tästä Jeesus itse puhui sanoessaan ”Joka minun nimeeni ottaa luokseen tämän lapsen, se ottaa luokseen minut.” (Evankeliumi Luukkaan mukaan 9:48). Lapsessa Jumala on läsnä. Meidän vastuumme lapsista on suuri. Siitä meitä muistuttaa myös tänä vuonna 60 täyttänyt Lapsen oikeuksien julistus. Meidän aikuisten vastuulla on huolehtia siitä, että jokainen lapsi saa osakseen rakkautta ja huolenpitoa – siitä, että huominen on hyvä ja odottamisen arvoinen. Lapsi kaipaa tulla nähdyksi ja kuulluksi, ja kutsuu aikuista pysähtymään kohdalleen. Samaa pyytää lapseksi syntynyt Jumala: pysähtymistä Lapsen kohdalle, seimen äärelle. Jos hetkeksi maltamme pysähtyä, tavoitamme ehkä jotakin lapsuuden joulunodotuksesta. Se on iloista odotusta, iloa siitä, että Jumala syntyy meidän keskellemme. Seimen äärellä aika pysähtyy, taivas koskettaa maata, ikuisuus meille annettua rajallista aikaa. Toivotan Sinulle hyvää ja siunattua joulun aikaa. Kaisamari Hintikka Espoon hiippakunnan piispa
SIRPA PÄIVINEN
Tapiolan kirkon pohjoispuolella on uurnalehto, joka vihittiin käyttöön pyhäinpäivänä 2004. Tapiolan kirkko valmistui vuonna 1965 ja on nyt remontin tarpeessa.
A
Maksaläiskien vaalentamiseen ja couperosa-ihon tehohoitoon Detria Arbutin -tuotteet suojaavat ihoasi ikääntymiseltä sekä sään ja ympäristön kuormitukselta. Detria Arbutin –sarja sopii erityisesti herkän couperosa-ihon hoitoon. Tuotteet vahvistavat ihoa ja rauhoittavat punoitusta.
Detria Arbutin® on kotimainen ihonhoitosarja, jonka vaikuttavat aineet tulevat suoraan tutusta metsämaisemasta: mustikan polyfenolit ja sianpuolukan arbutiini vahvistavat ihoasi.
Käytä Seerumia tehohoitona ehkäisemään ja korjaamaan ikääntymisen merkkejä, tasoittamaan pigmenttieroja sekä vähentämään ihon punoitusta. Sipaise kasvojen lisäksi myös kämmenselälle! Päivävoiteella vahvistat ohutta ihoa sekä suojaat auringon ikääntymistä lisäävältä vaikutukselta. Yövoiteella rauhoitat ihon punoitusta. Rasvaton silmänympärysgeeli kosteuttaa, mutta ei turvota. Kokeile myös huulten ympärille ja dekolteelle. Tuotteet ovat hajusteettomia.
Myynti: Life-myymälät, Sokos-tavaratalot, Emotion-myymälät, hyvin varustetut apteekit, terveys- ja luontaistuotekaupat, valtuutetut kauneushoitolat sekä www.detriashop.fi
19.12.2019 | Kirkko ja kaupunki
A
7
SIRPA PÄIVINEN
– Seimiasetelma kiinnostaa lapsia, ja on tärkeää, että he pääsevät katsomaan sitä läheltä, sanoo Espoon tuomiokirkon suntio Teija Pikkarainen. Lue hänen haastattelunsa sivulta 3.
Joulu kutsuu kirkkoon Jouluaaton hartaudet 24.12. Espoon tuomiokirkkoseurakunta
klo 10, 11, 14, 15 ja 16 Espoon tuomiokirkko klo 12 Kellonummen kappeli klo 13 ja 14.30 Kauklahden kappeli klo 13 Nupurin kappeli klo 13 ja 14.30 Viherlaakson kappeli klo 14 ja 15.30 Auroran kappeli klo 14 Rinnekappeli klo 14 ja 16 Laaksolahden kappeli klo 15 Suvelan kappeli klo 15.30 Kalajärven kappeli klo 20 jouluaaton messu, Espoon tuomiokirkko
Espoonlahden seurakunta
klo 11 ja 15 perhehartaus seimen äärellä, Espoonlahden kirkko klo 11.30 perhehartaus, Saunalahden koulun amfi klo 13 jouluhartaus, Tyrskyvuori klo 14 perhehartaus seimen äärellä, Soukan kappeli klo 14.30 jouluhartaus, Kaskikappeli klo 15.30 kynttilähartaus, myös lemmikeille, Pakkasvuoren kesäteatteri klo 17 aattohartaus, Espoonlahden kirkko
Kauniaisten suomalainen seurakunta klo 13.30 perhehartaus, Kauniaisten kirkko klo 15 aattohartaus, Kauniaisten kirkko
Leppävaaran seurakunta
klo 11 lasten joulukirkko, Leppävaaran kirkko klo 14 lasten aattohartaus, KilonRisti
klo 15 aattohartaus, Karakappeli klo 15 koko perheen aattohartaus, Leppävaaran kirkko klo 16 aattohartaus, Perkkaan kappeli klo 16.30 aattohartaus, Leppävaaran kirkko
Olarin seurakunta
klo 11 aattohartaus perheille, Olarin kirkko klo 13 ja 15 aattohartaus, Olarin kirkko klo 13 kaksikielinen aattohartaus/bilingual Colourful Christmas Service, Matinkappeli klo 15 aattohartaus, Olarin kappeli
Tapiolan seurakunta
klo 11 lasten aattohartaus, Tapiolan kirkko klo 13 ja 14 perheiden aattohartaus, Tapiolan kirkko klo 15 ja 16.30 aattohartaus, Tapiolan kirkko klo 16 aattohartaus, Otaniemen kappeli
Esbo svenska församling
kl. 11 julbön med små och stora, Köklax kapell kl. 12, 13 och 17 julbön med små och stora, Esbo domkyrka kl. 13.30 julbön med små och stora, Alberga kyrka kl. 13.30 julbön med små och stora, Esbovikens kyrka kl. 16 julbön med små och stora, Olars kyrka, svenska sidan kl. 17 julbön, Esbo domkyrka
Jouluyön messut 24.12. klo 23 Espoon tuomiokirkko Espoonlahden kirkko Leppävaaran kirkko Olarin kirkko Tapiolan kirkko
Joulupäivän kirkot ja messut 25.12. Espoon tuomiokirkkoseurakunta
klo 8 jouluaamun jumalanpalvelus, Espoon tuomiokirkko klo 12 kauneimmat joululaulut -messu, Espoon tuomiokirkko klo 15 perheiden joulukirkko, Espoon tuomiokirkko
Espoonlahden seurakunta
klo 9 joulukirkko, Soukan kappeli klo 11 joulupäivän messu, Espoonlahden kirkko
Kauniaisten suomalainen seurakunta klo 9 joulukirkko, Kauniaisten kirkko
Leppävaaran seurakunta
klo 8 jouluaamun sanajumalanpalvelus, Leppävaaran kirkko klo 12 joululaulutuokio, Sellon kirjasto. klo 15 kauneimmat joululaulut, Leppävaaran kirkko
Olarin seurakunta
klo 12 kauneimmat joululaulut -messu, Olarin kirkko klo 15 viittomakielinen joulupäivän messu
Tapiolan seurakunta
klo 10 joulupäivän messu, Tapiolan kirkko
Esbo svenska församling kl. 6 julotta, Esbo domkyrka kl. 8 julotta, Mataskärs kapell
8 A Kirkko ja kaupunki | 19.12.2019
Enkeli taivaan sanasta sanaan 1. Enkeli taivaan lausui näin: Miks hämmästyitte säikähtäin? Mä suuren ilon ilmoitan maan kansoille nyt tulevan. 2. Herramme Kristus teille nyt on tänään tänne syntynyt, ja tää on teille merkiksi: seimessä lapsi makaapi. 3. Jo riennä, katso, sieluni, ken seimessä nyt makaapi: hän on sun Herras, Kristukses, Jumalan Poika, Jeesukses. 4. Oi terve, tänne tultuas, syntist et hylkää, armias. Sä köyhäks tulit, rikkahin, sua kuinka kyllin kiittäisin.
19.12.2019 | Kirkko ja kaupunki
Martti Luther kirjoitti Enkeli taivaan -virren jouluksi 1534. Hän kirjoitti sen lasten joulukuvaelmaa varten. Sävelen hän otti puolieroottisesta piiritanssista, jossa nuorukaiset flirttailevat neitosten kanssa ja kilpailevat heidän suosiostaan. Lutherin virren ensimmäinen säkeistö on väännelmä tuon keskiaikaisen piirileikin ensimmäisestä säkeistöstä, ja alkuperäiset kuulijat varmasti tunnistivat koomisen pilkahduksen uuden jouluvirren virityksessä. Lutherin alkuperäisessä virressä oli viisitoista säkeistöä. Nykyisessä virsikirjassa säkeistöjä on kymmenen. Tekstin on suomentanut Elias Lönnrot vuonna 1867. Julius Krohn uudisti suomennoksen kolmetoista vuotta myöhemmin. Enkeli taivaan sisältää tiivistetyssä muodossa luterilaisen uskonkäsityksen perusajatukset.
5. Ah Herra, joka kaikki loit, kuin alentaa noin itses voit ja tulla halpaan seimehen heinille härkäin, juhtien! 6. Vain heinät on sun vuoteenas, oi Herra, taivaan kuningas, vaikkeivät kultavaattehet sun oisi valtas arvoiset. 7. Näin näytät esimerkilläs, ettei sun kelpaa edessäs ei kunnia, ei korkeus, ei valta, kulta, rikkaus. 8. Ah Herrani, mun Jeesuksein, tee asunnokses sydämein. Mua älä hylkää tuskassa, vaan vahvista ain uskossa. 9. Ah, iloni jos sinuss’ ois, en unhottaa sua koskaan vois. Suo siihen apus armosta, niin kiitän aina riemulla.
TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI
10. Nyt Jumalalle kunnia, kun antoi ainoon Poikansa. Siit enkelitkin riemuiten veisaavat hälle kiitoksen.
A
9
10 A Kirkko ja kaupunki | 19.12.2019
Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT su 22.12. klo 15 jouluseurat Hyvinkään Vanha kko, Uudenmaank.13. pe 27.12. klo 13 Jouluveisuut Pappilassa, Kuninkaant.28, Sipoo (huom. aika). klo 19 Siionin Kantelen & Siionin virsien lauluseurat Puistolan kko, Tenavat.4, Hki. TAMMIKUU 2020 ke 1.1. klo 18 Lähetysseurat Lauttasaaren kko, Myllykallionrinne 1, Hki. pe 3.1. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. su 5.1. Jakomäen seurat peruttu, kirkko käyttökiellossa, ei väistötilaa. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8, Vtaa. ti 7.1. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2. krs (Kamppi), Hki: kevään aloitus. ke 8.1. klo 19 Körttikodin seurat. su 12.1. klo 17 Harvoin veisatut virret - veisuut Seuratuvalla, (Autotalo), Helli Seppä opastaa. klo 17 seurat Puolimatkan kpli, Aholank.20, Hvnkää. klo 18 seurat Nurmijärven srk-kesk., Kirstaant.5. ma 13.1. klo 18.30 seurat Kilon Ristissä, Vanharaide 1, Espoo. su 19.1. klo 10 kirkkopyhä Reklan kko, Kustaant.22, Vtaa; saarna T.Rantala; kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Sipoon kko, Kuninkaant.19, saarna S.Korhonen; HNK-kvartetti avustaa. Soppa, kahvit ja seurat srk-talo, Iso Kylät.1, Sipoo. klo 16 seurat Tapiolan kko, Kirkkop.6, Espoo. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 c, Vihti. klo 18 kirkkopyhä Käpylän kko, Metsolant.14, Hki; saarna L.Väyrynen-Si, sello S.Malmivaara; kahvit ja veisuut. klo 18 seurat Kirkonkulman Nuorten tila, Kirkkot.6, J-pää. Salvia-hankkeen vertaisryhmä seksiriippuvuudesta kärsivien henkilöiden puolisoille alkaa syksyllä 2019 Helsingissä. Yhteys: www.tnnky.fi/salvia. p.0440 888252.
ELVIS IS BACK
ELVISTÄ JA RUKOUSTA
Su 12.1. klo 15.00 Suvelan kappeli, Espoo
60-luvun herkkää Elvistä tulkitsee Elvis-band: Seppo Juntunen, Juha Kuivanen, Kim Ekblom, Johannes Österlund, Taru Hallama ja Joska Josafat. Rukousta sairaiden puolesta. Vapaaehtoinen kolehti.
Siivouspalveluja
Hautauspalveluja
KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET
PALVELEMME SURUN KOHDATESSA,
Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.
p. 050 3462241 www.tasokoti.fi
JOTTA SINÄ VOIT JATKAA ELÄMÄÄSI. Espoon Hautaustoimisto puh. 09 7002 4828 Espoonaukio 7, 02770 Espoo www.espoonhautaus.fi
Itä-Helsingin Hautauspalvelu, Herttoniemi puh. 09 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.hautauspalvelu.com
H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Espoonaukio 7, p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com
Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15
Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi
Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225
Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.
Vesikourujen uusimiset, kattoturvatuotteet asennettuna Tilaa meiltä ilmainen arviointi kohteellesi! SADEVESI- JA SALAOJAREMONTIT www.0502205.fi JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Hyvää Joulua + Uutta Vuotta. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875
Vuokrata halutaan Rauhallinen, työssäk. opiskelijapariskunta etsii 2h+k Hki kantakaup. alk. 1.2. Luottotiedot ok. Yht.otot 0440333412
Hammashoitoa Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija.
hok-elannonlakipalvelu.fi
• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. • Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein
Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä. EHT Ossi Vallemaa
Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t
Kattojen maalaukset / pesut
Meiltä saat joustavan rahoituksen edullisella korolla!
Ostetaan Lakipalveluja
Rakennusala
Soita 0504677229
Hakaniemi | Etelä-Haaga | Riihimäki | Vihti | Karkkila
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuosikymmentä! Seuraava Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy 16.1.2020. Sillä välin voit lukea sitä verkossa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.
Jumalan lempeys Eläinten jalkoihin syntyvä heiveröinen lapsi tuntuu todistavan pelkästä ilosta ja rakkaudesta, kirjoittaa esseisti Antti Nylén. TEKSTI JA KUVAT ANTTI NYLÉN
K 2B
Kirkko ja kaupunki | 19.12.2019
un ajattelemme seimen lasta, näemme hänet, ja muutakin: näemme hänen nuoren äitinsä, aasin ja härän, tähden. Ne kaikki ovat pikemminkin kuvia kuin todellisuutta. Kuvien näkeminen on uskonnonharjoitusta. Mutta merkillistä on se, ettei kukaan tai mikään säätele sitä. Ei ole oikeita ja vääriä kuvia. Jeesus-lapsen ympärillä voidaan pastoraali-idyllin sijaan nähdä vaikka koko 2000-luvun alun todellisuus, joka on öljyllä ja internetillä kiihdytetty unenomaisen hienoksi ja loistavaksi mutta jossa kaikkea hallitsee yhä kaameampi taju vihreän planeettamme pienuudesta ja hauraudesta keskellä sysipimeää, ääretöntä autiutta. Entä jos valomme onkin harhaa tai valetta? Missä loistaa tosi valo? Seimen äärellä ajatukset loikkivat vaivattomasti pienistä ja kouraantuntuvista seikoista kosmisiin näkyihin ja takaisin. Jeesus-vauvassa tiivistyy kristinuskon radikaalein hengellisyys. Siksi seimihartauden syntymisessä kului vuosisatoja. Seimi ei kuitenkaan ole valmis. Jeesus ei väsy syntymään. KRISTITYT EIVÄT AINA ole ihan fiksuja. Monilla on hassu taipumus järkyttyä turhasta ja vartioida omaa vakaumustaan. Pelkäävätkö he sen menevän rikki? Mielessäni on pari tunnettua tv-sketsiä, joissa pilaillaan pyhien kuvien kustannuksella. Aavistelen silti, ettei kovin moni kristitty ole juuri näistä vitseistä loukkaantunut. Tarkoitan Monty Pythonin sketsiä, jossa Michelangelo joutuu paavin puhutteluun, koska hänen Viimeisessä ehtoollisessaan on ilmennyt puutteita. Tai oikeastaan siinä on ylimääräisiä elementtejä, kuten kenguru ja lähes kolmekymmentä opetuslasta. Jeesuksiakin on kolme, kaksi laihaa ja yksi lihava. Mielessäni on myös se Mr Beanin jakso, jossa ”nolojen tilanteiden mies” rupeaa leikkimään Lontoon Harrodsin somistukseen kuuluvalla seimiasetelmalla. Kun lampaat on lastattu teurasautoon, tallin takaa hyökkää tyrannosaurus, joka uhkaa syödä Jeesuksen. Onneksi apuun saapuu enkeliä kuljettava helikopteri. Pienokainen saadaan turvaan. Noiden sketsien komiikka on johdettu kristinuskosta itsestään, sen omista erikoispiirteistä. Siksi se ei loukkaa. Huumori on oppinutta. Mr Bean toimi teologisesti ja hengellisesti oikein luodessaan Jeesus-lapsen ympärille holtittoman toimintadraaman, jota kuitenkin hallitsee tietty pelastuksen laki. Eivätkä kolme Jeesustakaan ole rienausta vaan osoitus kristinuskon opillisen ja tyylillisen luonteen syvällisestä ymmärtämisestä. Onhan oikeaoppisten kristittyjen Jumala samanaikaisesti kolme ja yksi! Jos emme olisi ideaan niin tottuneita, naurahtaisimme epäuskoisesti. Ja ilmeisesti Uutta testamenttia koottaessa pidettiin evankeliumia niin hyvänä, niin jännittävänä tarinana, että se oli kerrottava samassa kirjassa neljästi. Vai tuliko kiistaa siitä, kenen versio oli paras? Ei raaskittu karsia, päätettiin ottaa koko kärkinelikko? Vastaavat tilanteet ovat tuttuja valintaraadeissa työskennelleille. Vai ajateltiinko ehkä, että kolme asiallista ja yksi runollinen evankeliumi tuottaisivat sopusuhtaisen yleisvaikutelman – aivan kuten sketsissä ”yksi lihava Jeesus tasapainottaa kahta laihaa”? Jos päätöstä ei esteettisin perustein tehtykään, sillä oli esteettisiä seurauksia. Kun neljä melkein samaa kertomusta pannaan päällekkäin, tulee ku-
vasta tärähtänyt. Se näyttää yhtenäiseltä mutta hajoaa läheltä katsottuna kuin päällekkäisvalotus, jossa yhteensopimattomat ainekset kuultavat toistensa läpi. Jää tilaa sekä tulkinnoille että riitelylle. Kristityiltä vaaditaan herkkyyttä ja älyä. Paradokseihin ja runollisiin ristiriitoihin perustuvaa uskontoa on vaikea loukata. On kuin se tekisi sen itse. Kuvan uskonto kestää loputtomasti uusia kuvia. KUVAN USKONTO? Eivätkö Jumalan sana ja pyhä kirja olleetkaan kaikki kaikessa? Eivät! Alussa, ensimmäisenä jouluna, oli kuva. Se esitti ihmistä mutta oli Jumala. Ensimmäisellä vuosisadalla apostolien ympärille kerääntyi harhaoppinen juutalainen lahko, jonka hengellisyys perustui saarnaamiseen ja vapaaehtoistyöhön. Messiaan ”häpeällisestä” kuolemasta vasta opeteltiin puhumaan. Ei olisi tullut mieleenkään tehdä kuvaa Jeesuksen kuolemasta. Vielä vähemmän kuviteltiin moisen kuvan herättävän hartautta. Ensimmäinen tunnettu ristiinnaulitunkuva, tiettävästi vuoden 200 paikkeilta, pilkkaa uuden lahkon jäseniä julmasti. Kiveen hakatussa pilakuvassa ”Jumalalla” on aasin pää. Tuon piirroksen tekijä – kuten Mr Beanin ja Monty Pythonin käsikirjoittajat – oli kuitenkin oikeilla jäljillä. Kesti vuosisatoja ennen kuin kristityt keksivät reclaimata pilkan ja ottaa kuvan ristille nostetusta ihmisen ja Jumalan irvikuvasta pyhäksi tunnuksekseen. Aasinpäästä tosin luovuttiin, mutta aasi itse sai ikonografisia tehtäviä. Vapahtajan synnyintallissa se on seissyt alusta asti. Nämä kollektiiviset pohdiskelut eivät sujuneet ongelmitta tai joutuisasti. Varsinaisesti meidän tuntemamme kristinusko syntyi vasta 700-luvulla, kun kuvien tekemistä ja kunnioittamista koskeva kiista Nikean toisessa kirkolliskokouksessa ratkaistiin. Sen jälkeen harhaoppisia ovat olleet ne, jotka vastustavat kuvia, eivät ne, jotka ovat niihin kiintyneitä. Kristinuskosta kehkeytyi vähitellen esittävä uskonto. Sellaisena se muistuttaa enemmän idän suuria perinteitä kuin samaa Jumalaa palvovia sisaruskontojaan juutalaisuutta ja islamia. PYHÄ ASSISIN FRANCISCUS, joka eli 1200-luvun alussa, ei pitänyt kirjoista. Hän saarnasi mieluummin omalla lihallaan kuin sanoillaan. Hän oli esiintyjä, ei kirjailija. Franciscuksen aikaan lännen kirkko pullisteli valtansa ja voimansa tunnossa. Se oli myös verisiä valloitussotia käyvä sotilasmahti. Kun pyhä Franciscus tässä tilanteessa saarnasi köyhyyttä ja nöyryyttä ja seurasi ”alastomana alastonta Kristusta”, hän esitti kirkolle häikäilemättömän vastalauseen, joka olisi ajanut hänet ahtaalle, jos hän ei olisi suhtautunut sanallisiin oppilauselmiin niin piittaamattomasti. Joulu oli Franciscuksen lempijuhla. Hänen hengellisyytensä tiivistyy eläinten jalkoihin syntyvässä heiveröisessä lapsessa, joka tuntuu todistavan pelkästä ilosta ja rakkaudesta eikä sisällä muuta uhrausta tai kompromissia kuin itse inkarnaation salaisuuden, joka niin ikään kertoo ”itsensä alentavan” Jumalan lempeydestä. Katedraalit ja kullatut krusifiksit eivät kuulu tähän näkyyn. Se vihjailee, että kristinuskosta olisi voinut tulla toisenlainen. Elämänsä lopulla vuonna 1223 Franciscus vietti joulua Grecciossa kotiseudullaan Keski-Italiassa. Siellä hän toi jouluyön messuun härän, aasin ja lampaita ja saarnasi Kristuksen köyhyydestä ja alastomuudesta nostamalla heinien päälle puukalikan, joka messuväen silmissä heräsi ihmeellisesti eloon kuin oikea Jeesus-lapsi. Tätä hengellistä performanssia pidetään ensimmäisenä joulukuvaelmana, seimenä. Jumala alentaa itsensä ja saapuu meidän keskellemme pienenä vauvana, leivänpalana ja viinitilkkana, miksei
siis puunukkenakin! Tämä oli Franciscuksen jouluseimen sanoma. Mutta koska hän oli uskonnollinen nero, hän ei tiennyt, mitä teki. Hän aloitti perinteen, joka on ajat sitten riistäytynyt käsistä etenkin kansanhurskaudessa. Kaikilla, jotka ovat joululomalla käyneet Kanariansaarilla, on ollut ainakin tilaisuus huomata sikäläisille toreille rakennetut pienoismallikylät. Espanjassa seimihartaus kukoistaa julkisessa tilassa, muualla Euroopassa kai lähinnä kodeissa. Seimellä on taipumus sopeutua aikaan ja paikkaan. Kristinusko on kuvan uskonto, mutta sen kuvat ovat harvoin historiallisesti luotettavia. Teologit puhuvat ”kontekstuaalisuudesta”: kun uskovat sovittavat kristilliset kuvat omaan elämänpiiriinsä, ne käyvät polttaviksi. Jeesus voi syntyä missä tahansa. Suomessa seimihartautta ovat edustaneet koulujen perinteiset joulukuvaelmat. Marian ja Joosefin rooleissa on lapsia, jotka eivät tiedä miten päin
19.12.2019 | Kirkko ja kaupunki
olisivat, mikä on teologisesti salaviisasta – kovin taitavaa tuskin oli vanhemmuus Jeesuksen lapsuu denkodissa: Maria oli säikähtänyt teiniäiti, Joosef hämillinen vanha duunari. Kun omat lapsemme esittävät näitä vanhem pien arkkityyppejä, asettuu komiikka kauniisti to tuuden palvelukseen. JOULUSEIMI VOI RAKENTUA pyhän perheen ym pärille estottomasti, levottomana ja rönsyilevänä. Idylli ja kaaos sekoittuvat. Mutta kuten neljä evankeliumia tai Jumalan kolme persoonaa rauha ja häly pysyvät erillisinä. Joulun salaisuus ei ole imeytynyt näkymättömänä kaikkialle. Se on kät ketty niin, että sen voi löytää. Kuvassa ovat mukana taivas ja tähdet, maa ja vesi, kaikki eläimet ja kasvit, mutta myös kaik ki ammatit ja toimet, yhteiskunnan koko kirjo. Ja puhuttelevaa on, että ihmiset ovat uppoutuneita omiin askareihinsa. He eivät huomaa mitään eri
koista. He ovat nähneet tähtiä ennenkin eivätkä ole niitä koskaan tulkinneet. Tähän sisältyy sekä saarna että lohtu. Myös Va pahtajan syntyessä ihmisten täytyy hoitaa asian sa, arkensa, työnsä, toisensa; meidän on kannet tava ristimme myös silloin. Mutta täytyy hyväksyä sekin, että siihen menevät meidän kaikki voimam me. Joka arkiaamu saatamme ohittaa Kristuksen kuin irtonaisen katukiven tai raajarikon pulun. Niin maailmassa käy. On järkyttävää, miten pieni yksityiskohta Jeesuslapsi seimiasetelmassa on! Mutta se kuuluu kristilliseen yllätyksen este tiikkaan. Pääasiaa ei näytetä jättiscreeniltä par haaseen katseluaikaan. Se tapahtuu pimennos sa, yöllä. Getsemanessa Jeesus torui opetuslapsiaan, kun nämä eivät jaksaneet ”hetken vertaa” valvoa hä nen kanssaan. Pitäisi valvoa! Edes ”hetken verran”. Mutta mi
B
3
ten me siihen kykenisimme, jos pyhät apostolit kaan eivät siinä onnistuneet? Maailma on tällainen, näin lattea. Se ei ole juh lajumalanpalvelus. MUTTA JOULU ON vasta alku. Se on pääsiäisen tien viitta. Oikeastaan joulu on käänteinen pääsiäinen. Joulu kertoo, miten asiat maailmassa menevät: Vapahtaja syntyy maan päälle. Mutta yhdessä yös sä Jumalan rakkaus kääntyy ihmisten väkivallaksi. Tapaninpäivänä murhataan diakoni Stefanos, en simmäinen marttyyri. Lisää tragedioita ja kauhun hetkiä sisältyy joulun seuraaviin päiviin. Pääsiäinen taas kertoo, miten asiat eivät mene. Tai paremminkin: tämän ainoan kerran ne me nevätkin toisin! Väkivallan keskeltä siirrytään uuteen elämään. Mutta se jää viimeiseksi kuvaksi. Ja kevätaamun sokaisevan valon huomaavat myös ne, jotka eivät jaksaneet joulun heikon tähden valossa valvoa. ■
Tilisiirto Saajan IBAN tilinumero Nordea: Saaja
Maksaja
BIC
FI85 2065 1800 1084 62
Diakonissalaitos Alppikatu 2 00530 Helsinki
NDEAFIHH Lahjoitan nuorelle syyn elää □ 150 Eur □ 100 Eur □ 50 Eur □ 25 Eur □ muu summa
MAINOS
Allekirjoitus
Viitenro
Tililtä nro
Eräpäivä
Eur
32706
Eur MAINOS
19.12.2019 | Kirkko ja kaupunki
Anthony Hopkins ja Jonathan Pryce ovat pääosissa Kaksi paavia -elokuvassa.
Satu kahdesta paavista Olipa kerran paavi, joka ei enää halunnut olla paavi, ja niinpä sitten valittiin toinen paavi. Ja sitten Fernando Meirelles teki aiheesta lämminhenkisen elokuvan. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA NETFLIX
F
ernando Meirellesin elokuva Kaksi paavia alkaa enteellisesti. On vuosi 2005. Buenos Airesin arkkipiispa Jorge Mario Bergoglio (Jonathan Pryce) saarnaa avoimen taivaan alla Franciscus Assisilaisesta, joka sai ilmestyk-
sessä Jumalalta käskyn korjata kirkkoa. Samaan aikaan tulee tieto pitkäaikaisen paavin Johannes Paavali II:n kuolemasta. Elokuvan lopussa eletään vuotta 2013. Bergogliosta tulee paavi Franciscus, ja hän saa johdettavakseen kirkon, jossa on paljon korjattavaa, esi-
merkiksi lasten hyväksikäyttöä ja sen peittelyä sekä taloudellisia väärinkäytöksiä. Moni toivoo hänen myös korjaavan kirkkoa niin, että se olisi lähempänä tämän ajan ihmisiä ja heidän todellisia kysymyksiään. Elokuvan keskeiset tapahtumat sijoittuvat muutamaan päivään Franciscuksen edeltäjän, paavi Benedictus XVI:n (Anthony Hopkins) kaudella, kun miehet tapaavat Castel Gandolfossa ja Vatikaanissa. Teologisesti eri linjoilla olevat kirkonmiehet kinaavat ja sanailevat. He ovat myös ihmisinä hyvin erilaisia:
5
toinen vaikuttaa varautuneelta ja autoritääriseltä, toinen helposti lähestyttävältä ja sydämelliseltä. Lähtökohdat yhteisymmärryksen löytämiseen eivät ole lupaavat, mutta niin vain nämä kaksi haparoiden rakentavat keskusteluyhteyttä ja yllätyksenä itselleenkin ystävystyvät. Paavi paljastaa omat eläkesuunnitelmansa ja sen, että muutaman päivän aikana hän on alkanut toivoa tästä köyhiä puolustavasta ja tangoa tanssivasta argentiinalaisesta arkkipiispasta seuraajaa itselleen. Jos on yhtään seurannut uutisointia katolisen kirkon skandaaleista, Kaksi paavia tuntuu hyväntahtoiselta sadulta. Siinä seikkailee kaksi karismaattista vanhempaa kirkonmiestä, toinen korkeasti oppinut, toinen elämän viisastama. On Vatikaanin mykistävää loistoa. Kaiken taustalla soi The National -yhtyeestä tutun Bryce Dessnerin lempeä ja melankolinen musiikki. Elokuvaa katsoessaan saattaa unohtaa seuraavansa taiten kirjoitettua fiktiota, sillä kyseessä ei todellakaan ole dokumentti siitä, mitä vallan takahuoneissa – Sikstuksen kappelin sakastissa tai paavin kesäasunnolla – on tapahtunut. Suurin syy siihen, että tarinan taika toimii, ovat loistavat näyttelijät. Jonathan Pryce on näköispainos Franciscuksesta. Anthony Hopkins ei ole yhtä hauras kuin Benedictus XVI jo eläkkeelle jäädessäänkin oli, mutta hän tuo hienosti esiin norsunluutorniinsa eristäytyneen paavin yksinäisyyden ja turhautumisen. ■
Tiesitkö, että jokaisella täysi-ikäisellä henkilöllä olisi hyvä olla testamentti? Listasimme kymmenen syytä laatia omasi. Lue lisää: unicef.fi/testamentti
B
Kaksi paavia 13.12. alkaen elokuva teattereissa ja 20.12. alkaen suoratoistopalvelu Netflixissä.
6B
Kirkko ja kaupunki | 19.12.2019
Vampyyrin kotikirkko The 69 Eyesin laulajan mielestä koti, uskonto ja isänmaa ovat kauniita asioita. Toinen hyvä trio on usko, toivo ja rakkaus. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA VILLE JUURIKKALA
M
usiikkivideolla sarvipäinen piru nuolee verta huuliltaan. Nainen tiukassa nahkavaatteessa hyväilee demonisia sarviaan. Luurankonahkarotsiin pukeutunut mies laulaa, miten Lucifer tanssii sairaalasängyn ympärillä. Bändi on The 69 Eyes, kappale Two Horns Up ja vieraileva solisti (se verta nuoleskeleva kaveri) Cradle of Filth -yhtyeestä tuttu Dani Filth. Luurankotakkiin pukeutunut laulaja on yhtyeen keulakuva ja sanoittaja Jyrki 69, siviilissä Jyrki Linnankivi. Jos Linnankivi ei ole Saksassa tai Yhdysvalloissa laulamassa syvällä bassoäänellään vampyyreistä, paholaisista ja kauniista naisista, hän herää sunnuntaiaamuisin yleensä kotonaan Helsingissä. Kello kymmenen hän laittaa radiosta päälle Ylen ykkösen, jossa lauletaan toisenlaisista henkiolennoista. ”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.” Jumalanpalveluksen kuuntelemisesta tulee Linnankivelle turvallinen olo. Hän oppi tavan lapsuudenkodistaan. – Ja arkisin kello 7.15 tulee aamuhartaus. Tykkään kuunnella niitä. Sieltä tulee hyviä ajatuksia, Linnankivi kertoo. 2019 ON TUPLAJUHLAVUOSI. The 69 Eyes täytti tänä vuonna 30 vuotta ja Jyrki Linnankivi 50. Kun Linnankivi rupesi parikymppisenä kirjoittamaan sanoituksia, ideat tulivat sarjiksista, kauhuelokuvista ja ”muutamasta gimmasta, joita olin pyytänyt deitille”. Samat teemat pyörivät viisikymppisen miehen lyriikoissa yhä. – Niissä on nuoruudenriemua, ennakkoluulottomuutta ja hulluutta. Haluan pitää niistä kiinni. Bändin juuret ovat kuitenkin kauempana kuin 1980-luvun kauhuleffoissa. The 69 Eyesiä ei olisi, elleivät Vernon ja Gladys Presley olisi vuonna 1935 saaneet poikaa, jolle annettiin nimi Elvis. 1960-luvulla seitsemän- tai kahdeksanvuotias Jyrki Linnankivi kuunteli radiosta, kun Elvis lauloi. Sattumalta rockin kuningas lauloi gospelia. Jyrki painoi mankastaan record-nappia. – Ensimmäinen Elvis-matskuni oli kasetillinen gospelbiisejä, jotka rokkasivat, hän kertoo. Kun The 69 Eyes keikkailee Yhdysvalloissa, Linnankivi tykkää pysähdellä maanteiden varsille rekkakuskien taukopaikoille. Ollaan amerikkalaisen duunarikulttuurin ytimessä. – Mitä siellä myydään? Ilmanraikastimia ja paitoja löytyy aina kolmella logolla: kotkalla, pääkallolla ja paholaisella. Ne ovat Linnankiven mukaan rock ’n’ rollin ydinkuvastoa. Kotka edustaa vapautta ja Amerikkaa, mahdollisuuksien maata. Pääkallo muistuttaa, että jonain päivänä me kaikki olemme mullan alla. Paholainen taas riivaa ihmistä. Mutta myös risti on osa rockin ikonografiaa. Niin oli jo Elviksellä ja Johnny Cashilla, Linnanki-
ven toisella suurella idolilla. Kristinusko ja gospel punoutuivat varhaisen rockin kanssa yhteen. Ja kas, myös Linnankiven kaulassa roikkuu hopeinen risti. – Kun menin ekan kerran 20 vuotta sitten Saksaan keikoille, minulla oli risti kaulassa. Joku kysyi, onko tuo niinku väärin päin. Olin ihan tuohtunut. Että joku oikeasti kysyi tuollaista asiaa, Linnankivi kertoo. – No, jokaisella on omat ajatuksensa. MIKSI JYRKI LINNANKIVI sitten pitää ristiä kaulassaan? Syitä on ainakin kolme. Ensinnäkin se on magee. Se edustaa rock ’n’ rollia. Siinä mielessä se on symboli siinä missä mikä tahansa muukin popkulttuurin logo. Toiseksi se kertoo, että Linnankivi tulee Suomesta. Kotimaa on hänelle rakas. Kolmanneksi se herättää keskusteluja.
”
Minulla oli risti kaulassa. Joku kysyi, onko tuo niinku väärin päin. – Jos joku kysyy, kerron, että olen saanut evankelisluterilaisen kasvatuksen. Olen ollut lapsena kirkon poikakerhoissa ja leireillä. Ne ovat olleet rakentamassa arvomaailmaani. Linnankivi vertaa itseään kauhurokkari Marilyn Mansoniin. Mansonille uskonto oli ahdistava asia, petosten ja pelkojen vyyhti, jota vastaan hän hyökkäsi musiikillaan. Kun Linnankivi kävi 1990-luvulla Tukholmassa katsomassa Mansonin show’ta, tämä yritti shokeerata repimällä Raamattua. Manson ei tainnut tuntea yleisöään. – Eihän sellainen voisi ruotsalaisia vähempää kiinnostaa, Linnankivi sanoo. – Mutta toisin kuin Mansonille, minulle uskonto on tuki ja turva. Linnankivi kuuluu luterilaiseen kirkkoon ja mieltää itsensä kristityksi. Maailmalla keikkaillessaan hän on tavannut fanejaan, joilla on jos jonkinlaisia maailmankatsomuksia. Toisen pyhän kunnioittaminen on Linnankivelle tärkeää. – Jos joku sanoo, että on ateisti, minä kunnioitan sitä. Ehkä häneltä jää jotain asioita kokematta, mutta jokainen valitsee oman tiensä. RUUDULLA NÄKYY RISTI, Daavidin tähti, hindulaisuuden om-symboli ja islamin puolikuu. On ristin painon alle luhistunut Kristus, moskeijan kupoli ja minareetti, Israelin lippu ja Itkumuuri.
19.12.2019 | Kirkko ja kaupunki
Kuka? Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on The 69 Eyes -yhtyeen laulaja ja sanoittaja.
Mitä? The 69 Eyes täytti tänä vuonna 30 vuotta ja Jyrki Linnankivi 50 vuotta.
Motto ”Got a Lot o’ Livin’ to Do” – Elvis Presleyn kappale vuodelta 1957
B
7
”Going down to the beginning”, Jyrki 69 laulaa. ”Going down to erase my sins / And for a new beginning / Going down where faith lives / And where the walls are wailing.” Jyrki Linnankivi kuvasi Jerusalem-biisin videon itse käydessään kaupungissa ensimmäistä kertaa. – Jerusalem on kaupunkien kaupunki. On käsittämätöntä, että se on edelleen maailman tärkein kaupunki, hän sanoo. – Siellä ovat suuret uskonnot yksien tuhansia vuosia vanhojen muurien sisällä. Ja mitä siellä muurien sisällä tapahtuu, heijastuu suoraan maailmaan. Helsingissä on kylmää ja märkää. Linnankivi osoittaa kahvilan ikkunasta ulos Tuomiokirkkoa. – Tuotakaan ei olisi tuossa, jos Jerusalemia ei olisi. Tuomiokirkko on Linnankivelle tärkeä. Se on hänen lapsuutensa kotikirkko. Kun Linnankivi oli ehkä neljävuotias, hänen äitinsä sanoi, että nyt mennään kirkkoon katsomaan enkeleitä. – Menimme sinne, mutta en nähnyt yhtään enkeliä. Äiti tarkoittikin patsaita. Olin vähän pettynyt. Viitisenkymmentä vuotta myöhemmin Linnankivi tykkää edelleen käydä kirkoissa ympäri maailmaa bongailemassa enkeleitä. Häntä mietityttävät turistit, jotka heti kirkkoon astuttuaan alkavat kuvata kännykällä kaikkea. – Siis sen sijaan, että he hiljentyisivät kokemaan kirkon rauhan. Se on sama asia kuin että joku katsoo eturivissä rokkikeikkaa kännykkänsä ruudun läpi, Linnankivi selittää. – Ei se keikan tunnelma kuitenkaan välity videolta muille, vaikka kuinka toivoisi. Linnankiveä huvittaisi opiskella teologiaa tai taidehistoriaa. Hän on aiemmin opiskellut muun muassa kemiaa Helsingin yliopistossa, ja pari vuotta sitten hän kirjoitti ylioppilaskirjoituksissa ranskan. – Ulkomailla aina ihmetellään, kun rokkarilla on akateemista oppineisuutta. VAIKKA THE 69 EYESIN vampyyrigoottirokki on päällepäin synkkää, Jyrki Linnankiven mukaan biiseissä on mukana toivo. Niin on myös uusimman West End -levyn Two Horns Up -sinkussa – siis siinä, jonka videolla saatana lipoo verta. Lyriikat jatkuvat: ”Two horns up / Never let it go / You got a gift of life / Never live it slow.” Linnankivi huomauttaa, että jotkut The 69 Eyesin biisit ovat lähestulkoon gospelia. ”I commit sins everyday but I never give my soul away / 'Cause I still got some respect for you in the end”, Jyrki 69 laulaa kappaleessa Only You Can Save Me. ”Only you can save me, Lord.” Linnankivi näkee, että yksi tämän ajan suurimpia vitsauksia on juurettomuus. Se voi johtaa epätoivoon. Nuoret tulevat hakemaan lohtua musiikista ja rokkitähdeltä, Jyrki 69:ltä. – Että kun sä olet rokkitähti, niin ehkä sulla on joku turva tai tuki annettavana. Linnankivi itse sai hyvän paketin lapsuudessaan. Hänen mielestään koti, uskonto ja isänmaa ovat kauniita asioita. Suomalaiset elävät hyvää elämää sen takia, että edelliset sukupolvet ovat ponnistelleet. Hyvät käytöstavat ovat tärkeitä, vanhempia ihmisiä pitää kunnioittaa ja omia juuria kannattaa vaalia. Myös kristilliset juhlapyhät ovat Linnankivelle tärkeitä. Hän ajattelee, että jokaisen on hyvä pysähtyä ja hengähtää, vaikka ei uskoisi juhlien perimmäiseen sanomaan. The 69 Eyes ei koskaan keikkaile jouluisin. Kodin, uskonnon ja isänmaan rinnalla toinen hyvä trio on usko, toivo ja rakkaus. Linnankivi on suunnitellut kirjoittavansa niistä kirjan. Usko on Linnankiven mukaan yhteinen asia koko ihmiskunnalle. Se on kulkenut muodossa tai toisessa läpi ihmisen historian. – Se on asia, jolla rauhoitan itseäni, Linnankivi selittää. – Olen lentopelkoinen, ja kun kone nousee, istun kädet ristissä. Usko on myös kokoava voima maailman mayhemin, sekasorron ja kaaoksen keskellä. Toivo on uskon kaveri. Linnankivelle toivo on liekki, jota usko pitää yllä ja joka ei saa sammua. Se on voima, joka sanoo, että sinä selviät, oli tilanne mikä tahansa. Rakkaus taas on bensaa toivon liekkeihin. Sitten Linnankivi naurahtaa. Hän pelkää kuulostavansa saarnamieheltä. Sitä hän ei halua. – Sinne juttuun pitää sitten heittää tarpeeksi niitä pääkalloja ja paholaisia. ■
8B
Kirkko ja kaupunki | 19.12.2019
Kun hätä on suuri, on lähi Arkinen hyvä teko voi pelastaa avun saajan päivän. Jeesus ja Paavali antavat mallia auttamiseen. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS PAULI SALMI
T
iedättehän ne joulukertomukset ja -elokuvat, joissa edes lyhyen aikaa maassa on rauha ja ihmisillä hyvä tahto? Tympeä kitupiikki tekee henkien opastamana parannuksen. Itsemurhaa suunnitteleva mies näkee enkelin avustuksella, kuinka paljon hän on tullut auttaneeksi muita. Sotilaat solmivat aselevon jouluksi. Lapsetkin – ja ehkä varsinkin he – tietävät, että joulun alla kannattaa olla kiltti. Jotkut jaksavat olla kilttejä muutenkin kuin lahjojen toivossa. Lokakuussa tehdyssä verkkokyselyssä Kirkko ja kaupungin lukijat kertoivat arkisista hyvistä teoista, joita he ovat todistaneet. Näissä lukijoiden kertomuksissa paikalle saapuu joku, joka ojentaa setelin, auttaa kaatuneen pystyyn, kantaa ostokset tai lohduttaa surevaa.
Sairaalassa käynti oli ollut nuorelle naiselle raskas. Kun hän bussimatkalla puhui asiasta puhelimessa, häntä alkoi itkettää. Yhtäkkiä hänen takaansa tungoksesta joku ojensi nenäliinan. UUSI TESTAMENTTI kertoo lähimmäisenrakkaudesta, johon Jeesus kehotti ja näytti itse mallia. Raamatuntutkija Katja Kujanpää vinkkaa, että jos haluaa tietää, mitä historian Jeesus todella tai ainakin todennäköisesti asiasta sanoi, kannattaa lukea niin kutsuttuja synoptisia evankeliumeja eli Markusta, Matteusta ja Luukasta. Niissä Jeesuksen opetuksen ydin on rakkauden kaksoiskäsky, jossa kehotetaan rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseään. – Erityisen kiinnostavaa ja uutta Jeesuksen opetuksessa on se, että hän laajentaa lähimmäisenrakkauden koskemaan myös vihollisen rakastamista. Esimerkiksi Vanhassa testamentissa lähimmäisellä tarkoitettiin oman kansan jäsentä, Kujanpää kertoo. Lisäksi Jeesus esittää monissa muissakin uskontoperinteissä tutun kultaisen säännön: kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Kujanpää huomauttaa, että Jeesuksesta kertovassa traditiossa Jeesus ei vain puhu vaan myös toimii. Hän ei vain opeta vaan myös näyttää itse esimerkkiä. Hän ylittää sosiaalisia rajoja ja seurustelee hyljeksittyjen kanssa. Hän jopa aterioi heidän kanssaan, mikä oli Raamatun ajan kulttuurissa vahva yhteyden merkki. Jeesus toimii vastoin totuttua myös parantaessaan sairaita. Hänen luokseen tullut verenvuototautinen nainen oli sairautensa vuoksi pysyvästi epäpuhdas. Spitaalisten kanssa yhdessäoloon liittyi myös tartuntavaara. Näissä kohtaamisissa näkyy Kujanpään mielestä paitsi Jeesuksen voima ja valta myös hänen toimintansa rakkaudellisuus. JEESUKSEN OPETUS lähimmäisenrakkaudesta liittyy hänen opetukseensa taivasten valtakunnasta.
Siksi se on Katja Kujanpään mukaan niin radikaalia. Aikojen loppu on käsillä ja Jumalan voima on murtautumassa maailmaan. – Taivasten valtakunnan erityislaatuisuus vaatii ihan muuta kuin arjen kohtuullista kunnollisuutta. Jeesuksen vaatimukset menevät reippaasti sen yli. Kujanpää näkee tässä kiinnostavan jännitteen: Jeesuksen opetus on ehdotonta ja radikaalia. Samaan aikaan hän liikkuu ja aterioi sellaisten ihmisten seurassa, jotka eivät ole lähelläkään täydellistä, vaan tuskin yltävät normaalin korrektin käytöksen tasolle. – Tulkitsijoita tämä on mietityttänyt paljon. Yleisin selitys on, että Jeesuksen hyväksyvä rakkaus saa syntiset muuttamaan toimintaansa. Luukkaan evankeliumissa kuvattu Sakkeus on tästä hyvä esimerkki: Jeesus kutsuu itsensä kylään Sakkeuksen kotiin, ja se on niin mullistava kokemus, että huo-
Kahden pienen lapsensa kanssa liikkeellä ollut nainen liukastui jäisellä kadulla. Tuntematon nuori nainen tuli tarjoamaan apua ja vei koko porukan autollaan kotiin. mattavan rikas Sakkeus parantaa korruptoituneet tapansa. Varsinkin Luukkaan evankeliumi kertoo rajoja ylittävästä rakkaudesta. Luukkaan sankareita ovat syrjäytetyt ja heikossa asemassa olevat. Tämä näkyy Kujanpään mukaan esimerkiksi Jeesuksen kertomuksessa laupiaasta samarialaisesta. Samarialainen kuului halveksittuun etniseen ryhmään. Toisin
19.12.2019 | Kirkko ja kaupunki
B
9
mmäinen lähellä Omaa epätäydellisyyttään murehtiville Kujan pää muistuttaa, että Jeesus kutsui seuraansa nimen omaan syntisiä ja onnettomia. – On mahdollista ajatella, että vuorisaarnan etiik ka osoittaa suuntaa. Pyritään sen asettamaa ihan netta kohti, mutta hyväksytään se, että lähellekään ei päästä. Ja ollaan sitten taas muiden syntisten kanssa yhteisellä aterialla hyvässä seurassa. YKSI SITEERATUIMPIA Uuden testamentin opetuk sia rakkaudesta on apostoli Paavalin Ensimmäisessä kirjeessä korinttilaisille. ”Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyt täydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei kat keroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa”, Paa vali kirjoittaa. Tätä tekstiä luetaan paljon häissä, mutta alku peräisessä asiayhteydessään kyseinen kohta pu huu ihan muusta kuin miehen ja vaimon välises tä tunteesta. – Se käsittelee yhteisöä ja yhdessä elämistä. Paa vali on juuri edellä puhunut armolahjoista ja sii tä, mitkä lahjat palvelevat yhteisöä parhaiten. Ko rintin seurakunnassa monet arvostivat näyttävää ja vakuuttavaa esiintymistä. Paavali kuitenkin esittää rakkauden voimana, joka rakentaa yhteisöä, Katja Kujanpää kertoo.
Yksinhuoltajaäiti käveli lastensa kanssa kadulla, kun vanhempi mies tuli hänen luokseen ja antoi 50 euron setelin. Miehelle oli yhtäkkiä tullut sellainen olo, että hänen täytyy antaa raha naiselle. Naisella olivatkin sillä hetkellä rahat vähissä, sillä hän lyhensi kuukausittain opintolainaansa.
kuin juutalaiseen uskonnolliseen eliittiin kuuluneet pappi ja leeviläinen, hän pysähtyi huolehtimaan kohtaamastaan ryöstetystä, pahoinpidellystä mie hestä. ”Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi oli ryöstetyn miehen lähimmäinen?” kysyy Jeesus kuu lijoiltaan. MATTEUKSEN EVANKELIUMISSA on Jeesuksen pitkä opetuspuhe, jota kutsutaan vuorisaarnaksi. Tuos sa puheessa Jeesus asettaa lähimmäisenrakkauden riman suorastaan masentavan korkealle. Joulutäh den vieminen palvelutalossa asuvalle sukulaiselle tai setelin sujauttaminen joulupataan ei taida olla vielä mitään, kun Jeesus käskee olemaan täydelli nen. – Varhaisessa kirkossa Jeesuksen opetukset tuot tivat paljon päänvaivaa, kun mietittiin, miten niitä voisi soveltaa käytäntöön. Jeesuksen etiikka on niin
Iäkäs mies oli tulossa ostostensa kanssa kaupasta kotiin. Paikalle sattunut naapuri tarjoutui auttamaan ja kantoi kassit kotiovelle saakka. epäkäytännöllistä. ”Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen” on aika mahdoton käsky noudattaa, Katja Kujanpää sanoo. – Jeesushan liioittelee välillä paljon, ja se on hy vää retoriikkaa. Mutta olisi aika ongelmallista sa noa, että esimerkiksi hänen opetuksensa ”jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasen kin” olisi puhdasta retoriikkaa, eikä sitä muka oli si tarkoitettu koskaan mitenkään noudatettavaksi.
PAAVALIN KIRJEISSÄ lähimmäisenrakkaus on en nen kaikkea yhteisön sisäinen asia ja ilmenee konk reettisina tekoina. Kujanpään mukaan seurakun nat, joille hän kirjoitti, koostuivat enimmäkseen alempiin sosiaaliluokkiin kuuluvista ihmisistä. Sik si Paavali ei juurikaan käske lahjoittamaan köyhil le. Sen sijaan lähimmäisenrakkaus on keskinäisen avun tarjoamista, pientä huolenpitoa arjessa, niuk kojen resurssien jakamista niin, että kaikki pärjää vät. Eräänlaista naapuriapua siis. – Uudessa testamentissa tulee hyvin esille se, että varhaisilla kristityillä oli valtavia vaikeuksia toteut taa edes tätä yhteisön sisäistä rakkautta. Oli paljon riitoja ja puolueellisuutta, Kujanpää huomauttaa. – Toisaalta kristityt myös onnistuivat Jeesuksen esimerkin seuraamisessa tavalla, joka erottui. Kris tittyjen keskinäinen huolenpito ja myös ulkopuolis ten auttaminen pantiin merkille. Solidaariset yhtei söt näyttivät vetovoimaisilta ja erityislaatuisilta, ja se oli varmasti yksi syy kristinuskon leviämiseen. Hyvien tekojen ja keskinäisen solidaarisuuden lähde oli Paavalin mielestä Jumalan rakkaus. – Jos saa Jumalalta valtavan lahjan, sen täytyy ilmetä jollakin tavalla käytännössä. Paavali ei ym märtäisi ollenkaan sitä, että jäätäisiin vain kellus kelemaan Jumalan rakkaudessa. Jumalan Kristuk sessa antama rakkauden lahja edellyttää ihmisel tä vastausta, ja hyvät teot ovat osa tätä vastausta. On itsestään selvää, että eettinen toiminta ja lähim mäisen kannatteleminen ovat osa Kristuksen yhtey dessä elämistä. ■ Kertomukset ovat Kirkko ja kaupungin lukijakyselystä.
Osa 46
MATTI HAGELBERG
77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi
Julkaisija
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat
Toimituksen yhteystiedot
Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244
Ilmoitusmyynti
Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.
Painos
340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Osoiteasiat
Jakelu
Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
Painopaikka Sanomapaino, Vantaa
ISSN 0356-3421
neniälittereK
Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
Katsomusneutraalin joulujuhlan musta lista JOS HALUAT järjestää kaikille sopivan neutraalin joulujuhlan, vältä ainakin näitä: Jeesus-lapsi – liian kristillinen Enkeli – uushenkisyyttä, kristin uskoa, juutalaisuutta ja islamia Tontut – skandinaavista luonnon uskontoa Tonttulakit – sama juttu Kulkuset – samanistisia suojelu välineitä Joulupukki – skandinaavista luonnonuskontoa, katolista pyhimyskulttia Poro – eläinten alistamista Piparit – antiikin roomalai sen Saturnaliajuhlan perinne
Lautapelit – antiikin roomalaisen Saturnaliajuhlan perinne Joulukinkku – ei käy vegaaneille, muslimeille eikä juutalaisille
Piirileikit – vanha uskonnollinen hedelmällisyysriitti Lahjapaketit – viittaavat Raamatun kertomukseen itämaan tietäjistä Joulupuuro – roomalainen hedelmällisyyden ja rikkauden symboli Manteli joulupuurossa – taikauskoa Kynttilät – roomalaisen Sol Invictus rituaalin tarpeistoa Joulukuusi – kristilli nen symboli, kabbalistinen elämänpuu Viini – kristitty jen ehtoollis juoma
19.12.2019 | Kirkko ja kaupunki
B
11
Harras hetki Olli Tiihonen, 9, asuu Espoon Tapiolassa. Hän käy alakoulun kolmatta luokkaa. Hän harrastaa kuorolaulua, partiota, kokkaamista, savitöitä ja sählyä. Tiihonen on mukana lasten aattohartauden joulukuvaelmassa tiistaina 24.12. kello 11 Tapiolan kirkossa.
Olli Tiihosesta on tärkeää, että hänen roolihahmonsa näyttää oikealta Raamatun ajan paimenelta.
Lelueläinten kanssa Betlehemiin Paimenta esittävän Olli Tiihosen mielestä joulukuvaelma on hieno tapa kunnioittaa Jeesuksen syntymäpäivää.
lopuksi alttarille rakennettuun Betlehemiin Jeesuslapsen luo. Kirkkoa kierrettäessä lauletaan joululauluja. Sitten Tiihonen lukee Raamatusta profeetta Jesajan ennustuksen Jeesus-lapsesta.
sissa vaatteissa siivillä ja sädekehällä varustettuna. Itämaan tietäjän rooli ei sen sijaan ole innostanut Tiihosta, koska tietäjien osuus joulukuvaelmassa on niin pieni. He tulevat esiin vasta kuvaelman lopussa.
TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN
OLLI TIIHOSESTA on tärkeää, että joulukuvaelman roolihahmo näyttää oikealta Raamatun ajan paimenelta. Hän on saanut valita itse vaatteensa ja päättää siitä, haluaako kainaloonsa lampaan vai koiran. Rooliin valmistautuminen ei vie paljon aikaa, sillä kuvaelmaa harjoitellaan kirkolla vain kerran aattoaamuna. Tiihosesta on hyvä, ettei esiintymistä tarvitse kauheasti valmistella eikä stressata. Tiihonen on jo kokenut esiintyjä, sillä hän oli ensimmäisen kerran mukana Tapiolan kirkon joulukuvaelmassa kaksivuotiaana. Tuolloin hän oli enkelilauman pienin enkeli ja alkoi kesken kuvaelman tepastella ympäriinsä. Kirkkoväki oli miettinyt, mahtaako eksynyt enkeli löytää koskaan Betlehemiin. Enkelinä Tiihonen on esiintynyt sen jälkeenkin. Hänestä on ollut hauskaa kulkea hienoissa valkoi-
ON ROOLI ollut mikä tahansa, Olli Tiihonen on aina tykännyt joulukuvaelmassa esiintymisestä. Hän kuvailee sitä teoksi, jolla voi ilahduttaa monia. Kirkossa on tuolloin myös hieno tunnelma: on joulukuusi, kaunis valaistus ja katossa tähtiä. Toisaalta esiintyminen kuvaelmassa jännittää aina vähän. Varsinkin se, osaako mennä lavalle oikealla hetkellä. Jännitystä aiheuttaa sekin, pysyykö Jeesus-lapsena esiintyvä oikea vauva rauhallisena. Kerran kuvaelmassa oli mukana oikea koira, ja se alkoi haukkua kesken esityksen. Hartaushetken jälkeen jouluaaton vietto jatkuu Tiihosen perheessä perinteisesti riisipuuron ja lahjojen merkeissä. Mukana joulunvietossa ovat isovanhemmat sekä serkut, jotka saapuvat Brysselistä Pulla-nimisen koiranpentunsa kanssa. ■
Y
hdeksänvuotias Olli Tiihonen odottaa innolla jouluaattoa, mutta ei pelkästään joulupukin ja lahjojen takia. Hän nimittäin esiintyy silloin paimenena lasten aattohartaudessa Tapiolan kirkossa. Tiihosen mielestä on mahtavaa päästä mukaan joulun tarinaan. Jouluna vietetään Jeesuksen syntymäpäivää, ja Tiihosesta joulukuvaelma on hieno tapa kunnioittaa sitä. Paimenen rooli on hänestä siitä kiva, että se sisältää monenlaista tekemistä. Paimenet kiertävät lelueläinten kanssa ympäri kirkkoa ja pysähtyvät
Jouluyö
ISTOCK
Taivaan tähden
24.12.
Rakkain oli aasi JOULUYÖNÄ KRISTIKUNTA hiljentyy messussa juhlimaan Jeesuksen syntymää. Messun merkityksestä joulussa kertoo esimerkiksi se, että englanninkielellä joulu on Christmas eli Kristusmessu. Yle välittää paavin johtaman Pietarinkirkon juhlavan Kristusmessun suorana televisiossa. Se on ollut vuosia perheemme tärkeimpiin kuulunut jouluyön traditio. Merkittävistä jouluyön messuista puhuttaessa yksi on ylitse muiden. Franciscus Assisilainen kutsui vuonna 1223 Italian Grecciossa, lähellä Assisia, kyläläiset likellä olleeseen luolaan. Sinne oli messua varten luotu seimikuvaelma, josta nykyiset jouluseimet ovat saaneet alkunsa.
Sen seimi oli täysikokoinen ja tallikuvaelman eläimet oikeita. Pyhän perheen esittäjiä ei ollut. Jeesus-nukkea ei tarvittu, sillä Franciscuksen mukaan köyhät näkevät Kristuksen missä tahansa. Seimiasetelmat levisivät nopeasti ympäri katolisen maailman. Suomessa uskonpuhdistus hidasti seimikulttuuria, mutta seimet tulivat tännekin joskus 1800-luvun lopulla. Franciscus sai idean käytyään Egyptissä epäonnistuneet rauhanneuvottelut ristiretkien verilöylyjen lopettamiseksi. Paluumatkalla hän vieraili Betlehemissä. Ajatus yksinkertaisesta tallista Jeesuksen syntymäpaikkana syvensi masen-
tuneen Franciscuksen halua sitoutua köyhyyteen, nöyryyteen ja yksinkertaisuuteen.
Tallin eläimistä rakkain oli hänelle aasi. Se on rauhan symboli.
OLLI VALTONEN
12 B
Kirkko ja kaupunki | 19.12.2019
Gurun opissa Ohjaajana Pyhittäjä Siluan Athoslainen Siluan Athoslainen eli lähes 50 vuotta Pyhän Panteleimonin luostarissa Athosvuorella Kreikassa. Syntyjään hän oli Simon Ivanovits Antonov. Hän oli syntynyt Venäjällä Šovskin kylässä vuonna 1866. Athokselle hän saapui vuonna 1892, ja siellä hän kuoli vuonna 1938. Athosvuori on ortodoksisen kirkon merkittävimpiä luostarielämän, bysanttilaisen kulttuurin ja ikonitaiteen keskuksia. Athos sijaitsee Makedoniassa, Pohjois-Kreikassa. Siellä on parikymmentä luostaria, useita pieniä sivuluostareita ja kymmeniä erakkomajoja eli keljoja. Siluanin oppilas arkkimandriitta Sofroni on tehnyt opettajastaan kirjan Pyhittäjä Siluan Athosvuorelainen. Se sisältää Siluanin hengellisen elämäkerran ja hänen kirjoituksiaan. Suomeksi kirjan on julkaissut Valamon luostari.
Katso toisessa ihmisessä olevaa hyvää Se, joka rakastaa lähimmäistään, ei ole kaukana Jumalasta, opetti Athosvuoren munkki Siluan.
J
”
os sielussa on armo, siellä on myös rauha ja se tuntee rakkautta kaikkia kohtaan”, kirjoitti Siluan Athoslainen. Hän oli venäläinen munkki ja hengellinen ohjaaja, joka eli lähes viisikymmentä vuotta ortodoksien pyhällä vuorella Athoksella Kreikassa. Siellä luostareissa ja erakkomajoissa asuvat munkit ovat rukoilleet Jumalaa yli tuhat vuotta. Siluanin isä oli talonpoika, joka oli opettanut poikaansa rukoilemaan. Nuoruuden huumassa, etsinnässä ja irtiotossa muut asiat valtasivat nuoren miehen mielen. Kaiken keskellä häntä kiusasi välillä ajatus siitä, missä oli se Jumala, jota hän oli oppinut lapsena rukoilemaan. Joinakin hetkinä hän toivoi, että oppisi kiinnittämään mielensä tuohon Jumalaan. PIETARISSA SUORITETUN asepalveluksen aikana Siluanin tulevaisuuden suunnitelmat alkoivat selvitä. Hän päätti vuonna 1892 lähteä Athosvuorella sijaitsevaan venäläiseen Pyhän Panteleimonin luostariin, joka silloin eli kukois-
TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ
tuskauttaan. Siellä hänet vihittiin munkiksi, ja hän sai nimen Siluan. Siluan ei ollut käynyt kouluja. Raamatun ja pyhien isien kirjoituksia hän oppi ennen kaikkea kuuntelemalla, kun niitä luettiin luostarin yhteisissä palveluksissa. Omassa munkin majassaan hän luki näitä tekstejä itsekseen ja rukoili ahkerasti. Tämä kaikki ei kuitenkaan varjellut häntä sisäisiltä koetuksilta eikä epätoivonkaan hetkiltä. Vei vuosia ennen kuin hän alkoi tuntea sisimmässään pysyvää rauhaa. PÄIVISIN SILUAN työskenteli luostarin myllyssä, jossa hän kantoi jauhosäkkejä. Myöhemmin hän oli töissä luostarin keittiössä, jossa hän kuunteli ihmisten elämän huolia, ja rukoili sitten munkin kammiossaan aamuyön tunteina heidän puolestaan. ”Minä haluan vain yhtä asiaa: rukoilla kaikkien puolesta niin kuin omasta puolestani”, Siluan kirjoitti. Jos hän huomasi jonkun olevan sitä mieltä, että jumalattomat palavat kerran helvetin tulessa, hän sanoi mur-
Rukous Athosvuorelta Herra, vuodata armosi maan päälle. Opeta kaikki maan kansat tuntemaan sinun rakkautesi, että sinä rakastat meitä niin kuin äiti ja vielä enemmän kuin äiti. Joskus äitikin voi unohtaa pienokaisensa, mutta sinä et koskaan unohda, sillä sinä rakastat luotuasi mittaamattomasti eikä rakkaus voi unohtaa. (Suom. Riikka Platonova)
heissaan: ”Rakkaus ei voi sitä sietää. Pitää rukoilla kaikkien puolesta.” Sitä Siluan teki elämänsä loppuun saakka. ”Vai onko sydämesi rautaa? Mutta paratiisissa ei rautaa tarvita. Siellä tarvitaan nöyryyttä ja Kristuksen rakkautta”, Siluan huokaisi toisia tuomitseville. SILUANIN SYVÄ KOKEMUS oli, että kun ihminen pysyy Jumalassa, hän näkee todellisen itsensä ja koko maailman kärsimyksen. Rukouksessa opimme tuntemaan, miten Jumala rakastaa meitä ja miten mittaamaton Jumalan armo on kaikkia kohtaan. Siksi meidän ei tule koskaan lähetellä tulikivenkatkuisia terveisiä niille, jotka ajattelevat uskosta toisin kuin me. Siluan puhui paljon Pyhästä Hengestä. Pyhä Henki saa meidät rukoilemaan. Mutta hän katoaa oitis, kun herjaamme tai tuomitsemme toisiamme. ”Ajattele veljestäsi hyvää. Ajattele, että Jumala rakastaa häntä ja että hänenkin sielussaan on Pyhä Henki. Silloin et ole kaukana Jumalasta”, Siluan opetti. ■
MENOT 19.12.2019 – 16.1.2020
19.12.2019 | Kirkko ja kaupunki
A
11
Jouluaattoiltana Tapiolan kirkon Olohuoneeseen voi tulla kuka tahansa, joka haluaa nauttia toisten seurasta, joululaulujen laulamisesta ja rennosta yhdessäolosta. Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Merita Hietanen (oik.), vahtimestari Tuomas Kaila ja seurakuntapastori Anu Ristimäki koristelevat jo yhden kirkolle tuoduista joulukuusista.
Aattoiltaa voi viettää Tapiolan kirkolla ilman paineita Tapiolan kirkon ovet ovat avoinna jouluaattoiltana jo kolmatta kertaa. Yhteiseen aattoillan viettoon voi tulla mukaan yksin, kaksin tai isommalla porukalla. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ
J
ouluun ja etenkin jouluaattoon on pakkau tunut paljon paineita ja odotuksia. Monel la on ihannekuva siitä, millainen joulun tu lisi olla. Jos odotukset eivät toteudu, seuraa herkästi pettymys. Tapiolan seurakunnan kirkkoherran Päivi Linnoisen ja vapaaehtoistoiminnan koordinaat torin, diakonissa Merita Hietasen mielestä ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa viettää joulua. Jollekin yk sin vietetty joulu voi olla paras, joku toinen taas ha luaa ihmisiä ympärilleen. Jonkun perheenjäsen voi olla työssä jouluna ja jonkun läheisiä lähtee mat kalle. – Joulun järjestämiseen voi liittyä vaikeuksia, sillä perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Toivon, et tä viettääpä joulun miten tahansa, jokaisen mielen valtaisi rauha, Merita Hietanen sanoo. – Rauhan lisäksi toivon jokaisen jouluun levolli suutta. Kirkkona meidän pitäisi pystyä lieventämään turhaa painetta. Mielestäni nuorilla ihmisillä on tar vetta irrottautua joulun paineista, ja he luovat uusia kuvioita, Päivi Linnoinen sanoo. PÄIVI LINNOINEN ja Merita Hietanen ovat suunni telleet Tapiolan kirkolle Jouluaatto yhdessä tilaisuu den, johon kaikki ovat tervetulleita ikään ja asuin
paikkaan katsomatta. Tilaisuus alkaa kirkossa pi dettävän aattohartauden jälkeen Olohuonetilassa ja kestää kaksi tuntia. Tapiolan kirkon ovet ovat avoinna aattoiltana kol
”
TÄÄLLÄ TAPIOLAN KIRKOLLA JOKAINEN ON TARPEELLINEN TOISILLE IHMISILLE. KIRKKOHERRA PÄIVI LINNOINEN
matta kertaa. Edellisten vuosien kokemukset rohkai sivat järjestämään tapahtuman tänäkin vuonna. – Ensimmäisellä kerralla meitä oli kolmisenkym mentä henkeä viettämässä aattoiltaa kirkolla. Tun nelma vapautui heti, kun rupesimme yhdessä koris telemaan joulukuusta, Päivi Linnoinen muistelee. Jouluaatto yhdessä tapahtuma on tälläkin kertaa suunniteltu vapaamuotoiseksi ja rennoksi. Ajatukse
na on koristella yhdessä joulukuusi, laulaa joululau luja ja koristella isoja pipareita piparipajassa. Osal listujat saavat piparit kotiin viemisiksi. Tarjolla on myös jouluista syötävää. – Luvassa on yllätysohjelmaa, Merita Hietanen lu paa. Linnoisen ja Hietasen lisäksi jouluaaton tilaisuu den järjestelyistä vastaavat vapaaehtoiset, joita on jo ilmoittautunut useita. Kaikki halukkaat voivat osal listua yhteiseen jouluaaton viettoon vaikkapa koris telemalla juhlatilaa, lukemalla jouluevankeliumia tai jollakin muulla tavalla. – Kirkossa on rooli jokaiselle vapaaehtoiselle, ja etenkin jouluna on mukava olla tarpeellinen. Tääl lä Tapiolan kirkolla jokainen on tarpeellinen toisille ihmisille, Päivi Linnoinen sanoo. TAPIOLAN KIRKON jouluaattoillan viettoon toivote taan tervetulleiksi kaikenikäiset. Aiempina vuosina ikähaitari on ollut hyvin laaja. Tilaisuuteen voi tulla yksin, kaksin tai isommalla joukolla. Päivi Linnoinen muistuttaa, että joulu on Jeesuk sen syntymäpäiväjuhla. Kirkko sopii hänen mukaan sa loistavasti paikaksi viettää joulua. – Jeesuksen syntymä johdatti yhteen kummallisen joukon ihmisiä. Maria ja Joosef etsivät majapaikkaa, vauva syntyi ja sitten paikalle tuli paimenia ja enke leitä. Aivan kuten betlehemiläisen tallin ovet olivat avoinna, myös Tapiolan kirkon ovet ovat auki yllä tysvieraille. Jouluaatto yhdessä ti 24.12. klo 17–19 Tapiolan kirkolla Olohuoneessa. Vapaaehtoiseksi haluavat voivat ilmoittautua viimeistään 23.12. Merita Hietaselle, 040 531 1009 merita.hietanen@evl.fi.
12 A Kirkko ja kaupunki | 19.12.2019
Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2
MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA 4. adventtisunnuntain Kauneimmat joululaulut -messu su 22.12. klo 10. Liturgia ja saarna Emriikka Salonen, avustaa Seppo Särkiniemi, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Olli-Jaakko Miettunen. Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 10. Anita Kyönsaari, Olli-Jaakko Miettunen. Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 11. Anita Kyönsaari, Olli-Jaakko Miettunen. Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 14. Oiva Hujanen, Anna-Liisa Haunio. Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 15. Oiva Hujanen, Anna-Liisa Haunio. Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 16. Oiva Hujanen, Anna-Liisa Haunio. Jouluaaton messu ti 24.12. klo 20. Liturgia ja saarna Hannu Mäenpää, avustaa Sami Marte, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Sheldon Ylioja.
MENOT 19.12.2019 – 16.1.2020
Jouluyön juhlamessu ti 24.12. klo 23 ”Juhlimaan tulkaa…!” Liturgia ja saarna Antti Kujanpää, avustaa Tuija Kuusinen, Seppo Särkiniemi, Seppo Sipilä, Eero Jokela ja Jari Jolkkonen, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Sheldon Ylioja. Jouluyön kvartetti, Katri Tikka, harppu; Mirva Karvinen, trumpetti. Jouluaamun jumalanpalvelus ke 25.12. klo 8. Liturgia ja saarna Oiva Hujanen, avustaa Pirkko Nurminen, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Leena Talvio. Elja Puukko, laulu; Laura Talvio, oboe; Loviisa Koivusalo, kannel. Kauneimmat joululaulut -messu ke 25.12. klo 12. Liturgia ja saarna Anita Kyönsaari, avustaa Pirkko Nurminen, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Leena Talvio. Perheiden joulukirkko ke 25.12. klo 15. Pappi Tuija Kuusinen, avustaa Aila Pihlajavesi, kanttori Olli-Jaakko Miettunen. Jouluisia lauluja ja rukousta, leikkiä. Tapaninpäivän messu to 26.12. klo 10. Liturgia ja saarna Ari Kunnamo, avustaa Hannu Mäenpää, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Olli-Jaakko Miettunen. Tapaninpäivän rukoushetki to 26.12. klo 15. Joulun ihmeen äärellä. Anita Kyönsaari. Messu su 29.12. klo 10. Liturgia ja saarna Kirsi-Marja Isotalo, avustaa Vilppu Huomo, urkuri Teemu Suominen, kanttori Anna-Liisa Haunio. Uudenvuodenpäivän messu ke 1.1. klo 15. Liturgia ja saarna Seppo Särkiniemi, avustaa Pirkko Nurminen, urkuri Anna-Liisa Haunio. Messu su 5.1. klo 10. Liturgia ja saarna Hannu Mäenpää, avustaa Ari Kunnamo, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Leena Talvio. Loppiaisen messu ma 6.1. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kujanpää, avustaa Emriikka Salonen, urkuri Leena Talvio, kanttori Petri Koivusalo. Uusien työntekijöiden siunaaminen. Juhlakahvit srk-talolla. Messu su 12.1. klo 10. Liturgia ja saarna Reetta Ikonen, avustaa Vilppu Huomo, urkuri Petri Koivusalo,
kanttori Marja-Liisa Talja. Pysäkkimessu su 12.1. klo 18 ”Arjessa, Kristuksen kanssa”. Asemapäällikkö Satu Hellsten, pappi Antti Pohjolan-Pirhonen, kanttori Marja-Liisa Talja. Vapaaehtoisia. Lasten pysäkki. Iltatee.
klo 19. Corander, Suominen. Kauneimmat joululaulut su 22.12. klo 21. Kujanpää. Jiri Kuronen.
MESSUT KAPPELEILLA
ESPOON TUOMIOKIRKON SRK-TALO
Auroran kappeli Messu su 5.1. klo 12. Salonen, Talvio. Kalajärven kappeli Messu su 12.1. klo 16. Kunnamo. Kauklahden kappeli Urdunkielinen messu ke 25.12. klo 16. Masih. Kyläkirkko su 5.1. klo 12. Nurminen, Koivusalo. Pyhäkoulu. Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishetki to 16.1. klo 19. Nupurin kappeli Messu su 12.1. klo 12. Koivusalo. Rinnekappeli Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 14. Kunnamo, Talvio. Selkomessu su 12.1. klo 14. Kunnamo. Suvelan kappeli HalleLuja -messu to 17.1. klo 18. Ylitolonen, messubändi.
ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Su 22.12. klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. www.church. fi.
KAUNEIMMAT JOULULAULUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Lasten kauneimmat joululaulut la 21.12. klo 15. Kyönsaari, Haunio. English Christmas Carols la 21.12. klo 19. Hautala, Ylioja. Kauneimmat joululaulut la 21.12. klo 21. Särkiniemi, Suominen, Miettunen. Lasten kauneimmat joululaulut su 22.12. klo 15. Malvaranta, Pihlajavesi. Jiri Kuronen. Kauneimmat joululaulut su 22.12. klo 17. Kuusinen, Suominen, Miettunen ET 233 xjoululaulut 120 mmsu 22.12. Kauneimmat
PITÄJÄNTUPA Aarteenetsijöiden miestenilta ma 13.1. klo 19.
Perhekerho ti 14.1. klo 10. Kappelilounas ti 14.1. klo 11–12.30. Alkuhartaus. Aik. 4 e, lapset 3–7v. 2 e. Radioraamattupiiri ti 14.1. klo 18.30. www.kauklahdenkappeli.fi
LAAKSOLAHDEN KAPPELI
Eläkeläiskerho to 9.1. klo 12.30. Perhekerho to 16.1. klo 10.
Jouluaaton hartaudet ti 24.12. klo 14 ja klo 16. Marte, Pöyhönen. Gospel lattarit ma 13.1. klo 18 ja klo 19. www.laaksolahdenkappeli.fi
AURORAN KAPPELI
NUPURIN KAPPELI
Jouluaaton hartaudet ti 24.12. klo 14 ja 15.30. Mäenpää, Koivusalo. Kristillisen meditaation ja hiljaisuuden iltahetki ti 7.1. klo 18. Aamustartti-rukoushetki ma 13.1. klo 7.30–8. Kappelilounas alk. 13.1. ma ja to klo 11–13. Aik. 5 e, lapset 2–0,5 e. Alkuhartaus klo 11. Perhekerhot ma 13.1. klo 10 ja klo 13. Iltaperhekerho ma klo 17.30–19. Eläkeläiskerho ti 14.1. klo 13. Kiperiä riitoja uskosta ti 14.1. klo 19. Luento- ja keskustelusarja kristinuskon suurista konflikteista alkaa! TT Kari Kuula. Kahvit klo 18.30. Kappeli klubi ke 15.1. klo 18. Café Aurora ma–pe klo 10–14, 13.1. alk. Aurora Karamzinin vaurauden lähteillä -valokuvanäyttely 6.1., 13.1. sekä ma–pe 15.1.–15.3. klo 10–14. www.aurorankappeli.fi
Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 13. Nurminen, Miettunen. Perhekerho ma 13.1. klo 10. Vuorisaarna-raamis naisille ti 14.1. klo 18. Ikäihmisten kerho to 16.1. klo 10.30. Perhekahvila pe 17.1. klo 9–11.30. www.nupurinkappeli.fi
KALAJÄRVEN KAPPELI Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 15.30. Kunnamo, Talvio. Rukouksen ilta ke 8. ja 14.1. klo 18.30. Perhekerho ke 15.1. klo 9.45. Perhekahvila pe 17.1. klo 9–12. Gospel Dance ma 13.1. klo 17–18 ja Gospel Lattarit ma klo 18–19, Hiirisuon asukaspuisto, os. Pohjoisentie 1. www.kalajärvenkappeli.fi
KAUKLAHDEN KAPPELI Jouluaaton hartaudet ti 24.12. klo 13 ja klo 14.30. Särkiniemi, Ylioja. Rukouspiiri ke 8.1. klo 18. Perhekahvila to 9.1. ja 16.1. klo 9–12. Eläkeläiskerho ma 13.1. klo 13.
SUVELAN KAPPELI Jouluaskartelua to 19.12. kahvilassa klo 12–14. Kauneimmat joululaulut su 22.12. klo 13 ravintola Satulinna, os. Kirstintie 5. Jouluaaton hartaus ti 24.12. klo 15. Kyönsaari, Malmgren. Eläkeläiskerhot to klo 12.30. Pyhäkoulu su 12.1. klo 15. Käsityö- ja askartelupiiri 14.1. klo 10–12. Kappelilounas ti 14.1. klo 12–13. Alkuhartaus. Aik. 3 e, lapset 1,5 e. Luodaan yhdessä -käsityöryhmä 14.1. klo 13–15. Iltaperhekerho ke 15.1. klo 17.30–19. Perhekerho Pörriäinen pe 17.1. klo 10. www.suvelankappeli.fi
VIHERLAAKSON KAPPELI Kauneimmat joululaulut to 19.12. klo 18. Ikonen, Miettunen. Jouluaaton hartaudet ti 24.12. klo 13 ja klo 14.30. Kuusinen, Suominen. Avoin raamattupiiri ti klo 18, alk. 7.1. Lähetyspiiri ma 13.1. klo 14. Ikäihmisten kerho ke 15.1. klo 13. Perhekerho to 16.1. klo 10. Café Viheri alk. 8.1. ma ja ke klo 10–12.
Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi
MENOT 19.12.2019 – 16.1.2020
www.viherlaaksonkappeli.fi
UNELMAN KAMMARI Kirpputori−kahvilassa joulujuhla to 19.12. Jouluista tarjoilua. Keväällä 9.1. alkaen ma klo 10−13 ja to klo 10−17. Os. Kaivomestarinkatu 8. Tied. 050 438 0189.
JOULUAATON HARTAUS KELLONUMMELLA Ti 24.12. klo 12 aattohartaus Kellonummen kappelissa.
UUDENVUODENAATTO VALAISTUSSA ESPOONJOEN LAAKSOSSA Ti 31.12. klo 16−20 Espoonjokilaaksossa, tuomiokirkon kohdalla, järjestetään erityisesti lapsiperheille
Leppävaaran seurakunta
tarkoitettu tapahtuma. Joen kumpaakin puolta kiertää erityisvalaistu reitti, jonka varrella on valoteoksia, musisointia, tekemistä ja tarjoilua. Sisätiloihintulijat pääsevät Lagstadin koululle, Tuomiokirkon srk-talolle ja Tuomiokirkkoon. Lapsille karuselli. Askartelua Lagstadissa ja srk-talolla. Tuomiokirkossa soi non-stop musiikki. Kirkossa voi kierrellä, katsella, hiljentyä ja sytyttää rukouskynttilän. Alueella voi kierrellä reittiä omassa tahdissa. Tapahtuman taustalla on Espoon kaupunki, mukana myös monia toimijoita, mm. Tuomiokirkkoseurakunta. Järjestäjät vetoavat: Paikoitustilaa on niukalti, julkisilla tai omin voimin pääsee hyvin tunnelmaan.
PERHE- JA PARISUHDEASIAA Suomalainen eroseminaari, vertaisryhmä kokoontuu tammi−huhtikuussa to klo 17−20 Kalajärven kappelissa 9.1. alkaen. Hinta 70 e. Parista perheeksi -ilta ensimmäistä lastaan odottaville to 9.1. klo 17−18.30 Kirkonkymppi. Parisuhteen pysäkit − Hyvinvoiva parisuhde ti 14.1. klo 18−19.30 Espoon tuomiokirkon srk-talo. Lastenhoitomahdollisuus, siihen ilm. outi.wenell@evl.fi. Keskusteluapua parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä. Äitilomanen − Kosketuskohtia 17.−19.1. Hvittorpissa. Hinta 45−55 e. Tiedustelut: 040 547 4146, outi.
To 19.12. klo 18 KilonRisti. Kanttori Mari Luoto. Pe 20.12. Yön kauneimmat klo 21 Leppävaaran kirkko. Lauluyhtye Kuiske, Laura Airola, viulu, Tiro Rohkimainen, basso ja Outi Noponen, piano. Su 22.12. klo 17 Perkkaan kappeli. Naiskuoro Melodie, joht Krista Pellikka. Ke 25.12. klo 15 Leppävaaran kirkko. Kanttorit Outi Noponen ja Mari Luoto. Tilaisuuksissa kerätään kolehti maailman lapsille Suomen Lähetysseuran Kauneimmat joululaulut -keräyksen kautta.
Lähetysseuran keräyskohteeseen. Granlund, Pöyri, Noponen, Luoto. Kirkkokahvit ja -mehut.
MESSUT JA HARTAUDET
JOULUAATTO TI 24.12.
4. adventin messu ja kirkkokahvit su 22.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. Viimeisenä adventtisunnuntaina odotus tiivistyy. Mitähän mietti silloin nuori Maria, mitä hämmentävään tilanteeseen joutunut Joosef? Raiskio, T. Salo, Hyry. 4. adventin messu ja kirkkokahvit su 22.12. klo 13 Karakappeli. Vallivirta, Hyry. Messu ja kirkkokahvit su 29.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. Tänä sunnuntaina muistamme erityisesti Pyhää perhettä. Koskela, Laaksonen, Luoto. Uudenvuoden sanajumalanpalvelus ke 1.1. klo 11 Leppävaaran kirkko. Raunu, Luoto. Hiljainen rukousaamu ja ehtoollinen pe 3.1. klo 8.30 KilonRisti. Rissanen. Hengähdä hetki -hartaus joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko, alk. 7.1. Messu ja kirkkokahvit su 5.1. klo 11 Leppävaaran kirkko. Kuka Jeesus on? Ketkä kuulevat hänen äänensä? T. Salo, Raunu, Hyry. Messu ja kirkkokahvit su 5.1. klo 13 Karakappeli. T. Salo, Raunu, Hyry. Ehtoollishartaus ti 7.1. klo 14 Leppävaaran Elä ja asu -seniorikeskus. Raunu, Hyry. Uutta! Messu 2.0. ke 8.1. klo 18 Perkkaan kappeli. Messu nuorilta ihan kaikille. Leppävaaran seurakunnan nuoret tekevät kerran kuukaudessa iltamessun Perkkaan kappelissa notkealla otteella. Messua toteuttavat nuoret, mutta mukaan ovat tervetulleita kaikki. Messu ja kirkkokahvit su 12.1. klo 11 Leppävaaran kirkko. Laaksonen, Koskela, Noponen.
”Teille on syntynyt vapahtaja!” Lasten joulukirkko klo 11 Leppävaaran kirkko. Joulukuvaelmassa mukana Korkiakosken perhe. Yletyinen, Rajala, Noponen. Lasten aattohartaus klo 14 KilonRisti. Hartaudessa toteutetaan joulukuvaelma. Yletyinen, Rajala, Luoto. Aattohartaus klo 15 Karakappeli. Pöyri, Latvanen. Koko perheen aattohartaus klo 15 Leppävaaran kirkko. Mukana soittajia ja laulajia. Raunu, Majola, Noponen. Aattohartaus klo 16 Perkkaan kappeli. Pöyri, Luoto ja Tuula ja Janne Saaren perheen jousiyhtye. Aattohartaus klo 16.30 Leppävaaran kirkko. Raunu, Majola, Noponen. Laura Airola, viulu. Jouluyön messu klo 23 Leppävaaran kirkko. Koskela, Granlund, Latvanen. Tiia Maria Saari, sopraano ja Miika Penttala, trumpetti.
www.espoonseurakunnat.fi/joulu
Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531. Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1
KAUNEIMMAT JOULULAULUT To 19.12. klo 13 Raitin Pysäkki. Kirkkokuoro Kullervo Latvasen johdolla.
JOULUPÄIVÄ KE 25.12. ”Mä kanssa paimenten käyn seimen äärehen.” Jouluaamun sanajumalanpalvelus klo 8 Leppävaaran kirkko. K. Salo, Luoto. Krista Pellikka, laulu ja huilu. Kirkkokahvit ja -mehut. Kuljetus Karakappelilta klo 7.30, paluukyyti noin klo 9.30. Kauneimmat joululaulut klo 15 Leppävaaran kirkko. Joululaulutuokio klo 12–12.30 Sellon kirjasto. Kirjasto on auki joulunaikaan. Poikkea laulamaan! Mukana kanttorit Outi Noponen ja Mari Luoto.
TAPANINPÄIVÄ TO 26.12. ”Joulu on taas, riemuitkaa nyt!” Joululaulumessu klo 11 Leppävaaran kirkko. Laulamme Kauneimmat joululaulut -vihkosta, vietämme ehtoollisen ja keräämme kolehdin
LOPPIAINEN MA 6.1. ”Tietäjien matkassa seimelle.” Loppiaisen messu ja kirkkokahvit klo 11 Leppävaaran kirkko. Vallivirta, Rissanen, Hyry. Loppiaiskertomus klo 15 Leppävaaran kirkko. Yhteisen laulun, musiikin ja näytelmällisten osuuksien myötä kuljemme tietäjien matkassa seimelle. Loppiaisnäytelmä sopii ihan kaikenikäisille. Vapaa pääsy.
KAIKKI JOULUNAJAN TILAISUUDET SIIONINVIRSISEURAT Anna Siionin virsien, sanan ja toisten seuran hoitaa sisimpääsi ma 13.1. klo 19 KilonRistissä. Puhujina Leena Väyrynen-Si, Antti Rusama, Aarne Laasonen ja Laura Vähäsarja. Kahvi/ tee klo 18.30.
LASTEN KEVÄT 2020
wenell@evl.fi.
MUSKARIT JA LASTENKUOROT Muskarit alk. vkolla 2, paitsi torstain ryhmät alk. 16.1. Vapaita paikkoja uusille! ILM. www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/ lapset-ja-lapsiperheet/muskarit. Välke ja Tuike -lastenkuorot to 9.1. alkaen. Uusia kuorolaisia otetaan mukaan. ILM. espoonseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta/musiikki/ kuorot.
VIHKIYÖ 02022020 ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Haaveiden ja lupausten hääyö Espoon tuomiokirkossa 2.2.2020. Ainutlaatuinen ajankohta – ”toinen
Alk. 13.1. Iltapäiväperhekahvila to klo 13–15 KilonRisti. Voit ottaa myös pikkukoululaisen mukaan. Alk. 16.1. Kaakaopyhäkoulu yli 4-vuotiaille lapsille ti klo 16.45 partiokolo, Miekka 2 F. Alk. 14.1. Muskarit 0–7-vuotiaille alk. 13.1. Lisätiedot Essi Nyyssönen, 040 559 1489.
KOULULAISTEN KEVÄT 2020 Parkit: 2.–6.-luokkalaisten iltapäiväparkissa saat uusia kavereita, leikit, pelaat, teet läksyt ja askartelet! Lisäksi pidämme hartaushetken ja syömme välipalan. Ti klo 13–16 nuortentila Siipi, ke klo 13–16 KilonRisti, to klo 13–16 Uuttu. Alk. 14.1. Harrastekerhot Ilmoittaudu mukaan koululaisten kerhoihin www.nuortensiipi.fi. Lapsikuoro Havina (2.–6.-luokkalaiset) to klo 15.45 Uuttu ja Muskarikuoro Huiske (5–7-vuotiaat) klo 16.45 Uuttu. Alk. 16.1.
LUPA TUNTEA -KRITORYHMÄ
Vauvakerhot: Tilaisuus tutustua 9 kertaa kokoontuva sielunhoidolmuihin vanhempiin ja jakaa kokelinen vertaisryhmä to klo 18 Kilonmuksia vauva-arjesta. Hartaus ja Ristissä, alk. 16.1. Ryhmän työvälineilaulutuokio. Suolainen välipala. Ma nä ovat omasta elämästä kertomiklo 13–15 Lasten kappeli Arkki, ti klo nen, toisten kuunteleminen, kirjoitta13–15 Perkkaan kappeli ja ti klo 13–15 minen ja rukous. Ohjaajana toimii Uuttu. Alk. 13.1. Marjo Kandelin. Ryhmä perustuu Perhekahvilat: Tapaa muita aikuisia luottamuksellisuuteen ja jokaisella ja lapsia vapaan yhdessäolon, askaron mahdollisuus käyttää yhtä paljon telun ja leikin merkeissä! ja mm aikaa oman tarinansa kertomiseen. LEHartaus 91 x 73 laululeikkejä. Kahvia ja pikkupurtaRyhmässä ei neuvota toisia eikä vaa. Ma klo 9–11.30 Lasten kappeli mestaroida toisten elämää. Ilm. viim. Arkki, ti klo 9–11.30 KilonRisti (käden- 9.1. marjo.kandelin@gmail.com, 044 taitopainotteinen), ke klo 9–11.30 241 5855. Karakappeli ja to klo 9–11.30 Uuttu.
19.12.2019 | Kirkko ja kaupunki
A
13
toista…” Matalan kynnyksen avioituminen. Vihkiajat varattavissa klo 18–22. Hääkakkukahvit Pitäjäntuvalla. Ks. lisää: espoonseurakunnat.fi/ wihkiyo.
SEURAKUNTAMATKA TURKKIIN llmestyskirjan 7 seurakunnan kierros 6.–13.10.2020. Tied. ja ilm. hannu.maenpaa@evl.fi, 040 5130 861 tai ayda.meskanen@evl.fi, 040 5130 862.
LISÄÄ TAPAHTUMIA www.espoonseurakunnat.fi. facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/
AIKUISTEN RYHMÄT Lähetyspiiri ti klo 13–14.30 Lasten kappeli Arkki. Alk. 7.1. Runoryhmä joka toinen ti klo 18 Karakappeli. Alk. 7.1. NäppärätNäpit-käsityöpiiri ke klo 10–12.30 Perkkaan kappeli. Alk. 8.1. Raamattu-, rukous- ja ylistyspiiri ke klo 18.30 Karakappeli. Alk. 8.1. Raamattu- ja rukousryhmä ke klo 18.30 Perkkaan kappeli. Alk. 8.1. Sleyn raamattu- ja lähetyspiiri to 9.1. klo 12.30–14 Lasten kappeli Arkki. Äiti Teresa -piiri to klo 11–13 Karakappeli, alk. 9.1. Heprealaiset tanssit to klo 18–19.30 Perkkaan kappeli. Osallistumismaksu 3-4 e/kerta. Sisäkengät ja vesipullo mukaan. Alk. 9.1. Kilon Kristityt: Herran huoneessa –viihdynkö siellä? to 9.1. klo 18 KilonRisti. Mattanja-kuoro joka toinen ma klo 17.30 Lasten kappeli Arkki. Alk. 13.1. Raamattupiiri ma klo 18.15 Lasten kappeli Arkki. Alk. 13.1. Raamattupiiri ma klo 18.15 Uuttu. Alk. 13.1. Varttuneen väen kerhot: Kahvitarjoilu, hartaus ja kauden aikana pientä vaihtuvaa ohjelmaa. Ti klo 13–14.30 Karakappeli ja to klo 13–14.30 Perkkaan kappeli. Alk. 14.1. Suomen sairaanhoitajien kristillinen seura ti 14.1. klo 18 Karakappeli. Lectio Divina -raamattumietiskely joka toinen to klo 12.30 Karakappeli. Alk. 16.1. PäiväRaamattupiiri to klo 14–15.30 Karakappeli. Alk. 16.1. Kaikki aikuisten pienryhmät verkossa: espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/aikuiset
HENGELLISYYS JA IHMISYYS 2.0 Uusi luentosarja ”Hengellisyys 2020” alkaa filosofi, VTT Maija-Riitta Ollilan syväluotaavalla katsauksella aikamme suureen ilmiöön: teknistymiseen ja tekoälyyn. Miten ihmisen kokemusmaailma muuttuu, kun hänen sisällään ja ympärillään on yhä enemmän teknologiaa? Kun käytämme tekoälyä välineenä, muutumme samalla itsekin. Kun geeniteknologiaa sovelletaan yhä uusin tavoin, muokataan samalla ihmisyyttäkin. Tuleeko meistä kaikin puolin suurenmoisempia vai menetämmekö jotakin inhimillisyydestämme? Mitä tapahtuu hengellisille kokemuksillemme? Ke 22.1. klo 18 Leppävaaran kirkko.
MENOT 19.12.2019 – 16.1.2020
14 A Kirkko ja kaupunki | 19.12.2019
Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Toivon Tori, Soukankaari 8 B Kerhotila: Iivisniemen aukio 1
MESSUT Nuorten messu pe 20.12. klo 20 Sode. H. Lehti. Messu su 22.12. klo 11 kirkko. Santaharju, Kohijoki, Yli-Jaskari. Kirkkokahvit. Pop-messu joululaulujen siivittämänä su 22.12. klo 17 Soukan kappeli. H. Lehti, J. Lehti, Ojala. Kirkkokaakaot. Lastenhoito järjestetty.
JOULUAATTO TI 24.12. Perhehartaus seimen äärellä klo 11 kirkko. Kohijoki, Yli-Jaskari. Perhehartaus klo 11.30 Saunalahden koulun amfi. H. Lehti. Jouluhartaus klo 13 Tyrskyvuori. H. Lehti. Perhehartaus seimen äärellä klo 14 Soukan kappeli. Santaharju, Ojala. Jouluhartaus klo 14.30 Kaskikappeli. Ylisuutari, Lonka. Perhehartaus seimen äärellä klo 15 kirkko. Kohijoki, Yli-Jaskari. Kynttilähartaus myös lemmikeille klo 15.30 Pakkasvuoren kesäteatteri. Olli. Aattohartaus klo 17 kirkko. Olli, Yli-Jaskari. Jouluyön messu klo 23 kirkko. Reinikainen, Sinervo, Ojala.
JOULUPÄIVÄ KE 25.12. Joulukirkko klo 9 Soukan kappeli. Erkko, Lonka. Joulupäivän messu klo 11 kirkko. Ylisuutari, Santaharju, Lonka.
TAPANINPÄIVÄSTÄ LOPPIAISEEN Tapaninpäivän messu to 26.12. klo 11 kirkko. Pesonen, Sinervo, Ojala. Kirkkokahvit. Leipämessu pe 27.12. klo 10 kirkko. Erkko, Yli-Jaskari, Leinonen. Keittolounas. Joululaulunuortenmessu pe 27.12. klo 20 Sode. Ylisuutari. Messu su 29.12. klo 11 kirkko. Erkko, Olli, Puukko. Kirkkokahvit. Messu su 29.12. klo 17 Soukan kappeli. Olli, Lonka. Kirkkokahvit. Uuden vuoden messu ke 1.1. klo 11 kirkko. Sinervo, Kohijoki, Puukko. Nuorten messu pe 3.1. klo 20 Sode. Reinikainen. Messu su 5.1. klo 11 kirkko. Reinikainen, Erkko, Lonka. Kirkkokahvit. Messu su 5.1. klo 17 Soukan kappeli. Erkko, Lonka. Kirkkokahvit. Loppiaisen messu ma 6.1. klo 11 kirkko. Olli, Sinervo, Puukko. Kirkkokahvit.
JOULUN JÄLKEEN Nuorten messu pe 10.1. klo 20 Sode. H. Lehti. Messu su 12.1. klo 11 kirkko. Turtiainen, Pesonen, Puukko. Messu su 12.1. klo 17 Soukan kappeli. Pesonen, Yli-Jaskari. Nuorten messu pe 17.1. klo 20 Sode. H. Lehti. Messu su 19.1. klo 11 kirkko. Ylisuuta-
ri, Reinikainen, Yli-Jaskari. Tuomasmessu su 19.1. klo 17 Soukan kappeli. Reinikainen, Ojala, gospelryhmä Nardus. Iltatee.
ASIAA PAPILLE? Pappi päivystää arkipäivisin ma–pe klo 9–21 numerossa 050 432 8496. OstariPastori to klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaiva. Tule moikkaamaan!
TUKEA JA APUA Palveluajat ma klo 13–14 kirkko, p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan kappeli, p. 09 8050 6738. Huom. ma 23.12. klo 9–10, to 26.12. ja ma 6.1. suljettu. Ruokailut jatkuvat 13.1. ma ja to klo 12 kirkko, lipunmyynti 11.30–12.30 ja ti klo 11 Soukan kappeli, lipunmyynti 10.30–11.30, hinta 3 e/aik., 1 e/lapsi. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9 kirkko, vuoronumeroiden jako klo 8.40. Huom! jakelu myös ti 24.12. ja ti 7.1. Ei jakelua ke 25.12., ke 1.1., ma 6.1. Aamupala ti klo 9–10 kirkko, myös ti 24.12. ja 31.12., maksuton. Meren ja taivaan välillä to klo 14 Meriemy, Merenkäynti 3, paritt. vkot. Avoin keskusteluryhmä mielenterveyden tueksi, ilman joulutaukoa. Leskenlehdet – elämässä eteenpäin pe 10.1. klo 12.30–14 Soukan kappeli, parill. vkot. Mahd. ruokailuun klo 12 (5 e). Tied. Marja-Liisa Kiiski, 050 375 2585. Omaishoitajien ja muistisairaiden ryhmä pe 10.1. klo 10–12.30 Soukan kappeli, parill. vkot. Lounas ja kahvit 5 e/hlö. Erillinen ohjelma muistisairaille ja omaisille. Tied. Eija Siivonen 041 534 1706. Kultavilja ti klo 12–14 Soukan kappeli, 14.1. alkaen. Kotona asuville, liikuntarajoitteisille vanhuksille. Lounas ja kahvit 5 e. Kuljetus järjestetään tarvittaessa. Tied. Eija Siivonen 041 534 1706.
MEILLÄ RUKOILLAAN Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa klo 11 messun jälkeen kirkko. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13. Arkiaamun rukoushetki ma-pe klo 8.50 kirkko.
Aamuvirkkujen rukoushetki ke 8.1. klo 6.30–7.30 kirkko. Israel-rukouspiiri ti 14.1. klo 18.30 kirkko, kk:n 2. ti. Toivoa naisille ke 15.1. klo 13 Soukan kappeli. Liitytään maailmanlaajaan rukousrenkaaseen ja jaetaan elämän iloja ja suruja luottamuksellisessa hengessä. Vapaaehtoinen kahvikolehti Sansan Toivoa Naisille -työlle
LUETAAN RAAMATTUA Raamattu- ja lähetyspiiri ke 8.1. klo 12 Iivisniemen srk-koti, parill. vkot. Oletko vailla omaa raamattupiiriä? Tule mukaan! Piiri tukee myös lasten raamattu- ja lukutaitotyötä Pipliaseuran kautta. Miesten raamattupiiri to 9.1. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e. Raamattu- ja keskustelupiiri ma 13.1. klo 18.30 kirkko ja klo 18.30 Kaskikappeli. Raamattuluentosarja: Vaikeita uskonkysymyksiä, hyviä vastauksia to 16.1. klo 18 kirkko. Mistä tietää, että Jumala on olemassa? Paavalin vastaus, TT Kari Kuula. Raamattu ja rukous -ilta pe 17.1. klo 18.30 Iivisniemen kerhotila, paritt. vkot.
TUOMAANPÄIVÄN KONSERTTI J.S. Bachin jouluoratorio, kantaatit 4–6 la 21.12. klo 21 kirkko. Barokkiorkesteri ja kamarikuoro Navichorus, solistit Inka Kinnunen, sopraano; Katariina Heikkilä, altto; Tommi Niskala, tenori ja Elja Puukko, basso, musiikin johto Ville Mankkinen. Liput 10 e ovelta.
KAHVITELLAAN YHDESSÄ Perhekahvilat 9.1. alkaen ma klo 9.30–11.30 Soukan kappeli ja to klo 9.45–11.45 Kaskikappeli. Seurakuntakahvila ke 8.1. ja 15.1. klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisniemen srk-koti. Yhteistyössä K-kauppias Nina Muhonen. Joulutauko pe 27.12.
MUKAVAA TEKEMISTÄ Yhteisen tulen äärellä to 2.1. klo 17–20 Soukan kappeli. Tule viettä-
EL 138 x 107 mm
mään aikaa, kohtaamaan, juttelemaan, hetkeksi hengähtämään tai vaikka iltapalalle. Ota omat makkarat mukaan, tarjoamme tulet ja mehut. Seuraava nuotioilta 6.2. Diakonia- ja lähetyspiiri ti 7.1. klo 13 kirkko, parill. vkot. Tuemme seurakuntamme nimikkolähettejä käsitöin ja rukouksin. Teresa-piiri ti 7.1. klo 18 kirkko, parill. vkot. Tehdään käsitöitä ja tuetaan Naisten Pankkia osallistumalla myyjäisiin ja järjestämällä kirkkokahveja. Tied. teija.moilanen@evl.fi tai 040 728 7478. Kipparin lähetyspiiri to 9.1. klo 14 kirkko. Mitä kuuluu seurakuntamme nimikkoläheteille? Miten evankeliumi etenee maailmalla? Näiden kysymysten äärellä ollaan ja juodaan päiväkahvit samalla yhdessä. Vanhempi–lapsi sähly jatkuu to 9.1. klo 18.30 Storängenin koulu. Tied. Tanja Routama, 050 441 9154. Posliininmaalausryhmä ma 13.1. klo 12–15 Soukan kappeli. Kahviraha 1,5 e/kerta. Polttomaksu 20 e/kausi. Tied. Päivi Sievinen, 050 594 1115. Käsityökerho ma 13.1. klo 12.30 Soukan kappeli. Kaikille käsitöistä kiinnostuneille! Lukupiiri ti 21.1. klo 18 kirkko. Kirjana Haruki Murakami: Värittömän miehen vaellusvuodet. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388. Aikuisten sinkkujen ilta la 25.1. klo 18 kirkko.
ELOA JA ILOA ELÄMÄÄN Ikäihmisten kerhot kokoontuvat viikoittain 9.1. alkaen. Tule mukaan keskustelemaan ja kahvittelemaan! Ma klo 10–11.30 kirkko ja klo 12.30–14 Kaskikappeli Ti klo 14–16 Mäntykappeli Ke klo 14–15 Puistokartanon palvelutalo To klo 13–14.30 Soukan kappeli Pe klo 14–15 Merikartanon palvelutalo
PIKKUVÄELLE Uusi perhekerho aloittaa Kaskikappelilla ti 14.1. klo 9.30. Vapaata leikkiä, yhdessäoloa, hiljentymistä sekä vaihtuvaa toimintaa. Ei ennakkoilmoittautumista. Vauvakirkko su 19.1. klo 15 Soukan
kappeli. Mira Kohijoki, Sonja MunterMäkeläinen, Leena Järvinen, Heli Ojala. Lue lisää verkkosivulta espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti – Lapset ja lapsiperheet
LAULETAAN YHDESSÄ Siioninvirsiseurat pe 3.1. klo 18.30 kirkko. ”Vanha on mennyt. Saan jo alkaa uutta” SV 197:4 Laulukerhossa veisataan virsiä kanttorin johdolla ti 14.1. klo 13 kirkko, paritt. vkot. Pullakahvit 1,5 e.
COLOURFUL ESPOO Luetaan Yhdessä - suomen kieltä maahanmuuttajille viikoittain: ti 7.1. klo 9.30–11 Soukan kappeli (naisille) ja ke 15.1. klo 17.30–19 kirkko (kaikille). Lapsen voi ottaa mukaan. Espoonlahti Fellowship & Praise Party, kansainvälinen yhteysilta ja ylistysjuhla la 18.1. klo 17 Soukan kappeli. Welcome to our intercultural evening of fellowship. Iloitaan hyvän musiikin parissa, rukoillaan, tanssitaan ja ylistetään Jumalaa. Tarjolla syötävää, kahvia, teetä, virvokkeita. Dj soittaa parasta gospel-, praise-, christian dance -musiikkia. Let´s celebrate with good music, praying, dancing and praising God! Snacks, coffee, tea and soft drinks available. Next evenings 29.2. and 18.4. Tied. Jukka Pelkonen, 040 580 4416. facebook.com/espoonlahtifellowship.
TEE HYVÄÄ OSTAMALLA Kirpputori Toivon Tori on avoinna 9.1. alkaen to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B.
NUORET Tsekkaa www.sodesode.fi, @sodesta Changemaker to 19.12. klo 17.30. Puurojuhla pe 20.12. klo 17–22 Sode. Nuorten ilta ti klo 19–21 (alk. 7.1.) ja pe klo 17–22, messu klo 20 Sode. Isoskoulutus jatkuu ti 7.1. klo 17–19 ja la 11.1. klo 12–16. Tammimunaus – kevätkauden aloitus pe 10.1. klo 17–22. Raivo ja Angsti, vaikeita tunteita ja välipalaa alk. ke 22.1. klo 17 Sode. Vertaistukiryhmä 14–18-vuotiaille. Tied. Hanne Malkki 040 517 0629. Haku isoseksi ja leiriavustajaksi kesän ripareille on avoinna 3.1.–2.2. Lue lisää sodesode.fi
KIRKKOHÄÄT? KUMMIKSI? Rippikoulu käymättä? Aikuisrippikoulu alkaa ke 29.1. klo 18 kirkko. Lisätietoja www.espoonseurakunnat. fi/tule-mukaan/aikuiset/aikuisrippikoulu tai olli-pekka.ylisuutari@evl.fi.
KEVÄTTÄRPPEJÄ Kun on tunteet! Entä jos ei tunnukaan miltään? Krito-ryhmä ti 21.1. klo 18.30–20.15. Kokoontuu 11 kertaa. Kirjan Lupa tuntea voi ostaa tai lainata seurakunnalta. Ilm. Yki Leinonen, 0500 406 924 tai Ritva Suomalainen, 040 733 6552. Runebergin lounas ja myyjäiset la 1.2. klo 11-14 Soukan kappeli. Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset pe 7.2. klo 19 ja la 8.2. klo 15 kirkko. Liput 35,50/33 e lippu.fi, varaukset 044 760 1035. Eljan tuoli ke 4.3. ja 29.4. klo 18.30 kirkko. Kiinnostavia vieraita tulossa! OlenNainen-naistenpäivä la 7.3. klo 12–16 kirkko. Luentoja, musiikkia, ruokailu ja kahvi. Vaatevaihtajaiset ja kahvila la 18.4. klo 11–14 kirkko.
Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi
MENOT 19.12.2019 – 16.1.2020
Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena
MESSU Olarin kirkko: Messu su 22.12. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Juha Virta, kanttori Mikko Niinikoski. Jouluyön Risteysmessu ti 24.12. klo 23–ke 25.12 klo 1. Liturgia ja saarna Henri Röytiö, avustava pappi Jussi Koski ja Tapio Suontakanen. Koko perheen Kauneimmat joululaulut -messu ke 25.12. klo 12. Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Antti Malinen ja Kimmo Ansamaa, kanttori Sari Rautio, Espoon Laulu, johtaa Säde Bartling. Glögi- ja piparitarjoilu kirkonmäellä. Viittomakielinen joulupäivän messu ke 25.12. klo 15. Liturgia ja saarna Janne Rissanen, diakoniatyöntekijä Annika Topio. Glögi- ja piparitarjoilu kirkonmäellä. Tapaninpäivän messu to 26.12. klo 10. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, avustava pappi Antti Malinen, kanttori Anna Pöyhönen. Messu su 29.12. klo 10. Liturgia ja saarna Juha Virta, avustava pappi Henri Röytiö, kanttori Anna Pöyhönen. Uudenvuodenpäivän messu ke 1.1. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Malinen, avustava pappi Maritta Hartikainen, kanttori Mikko Niinikoski. Messu su 5.1. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Tapio Suontakanen, kanttori Päivi Hakomäki. Loppiaisen juhlamessu ma 6.1. klo 10. Liturgia ja saarna Juha Virta, avustava pappi Henri Röytiö, kanttori Mikko Niinikoski. Messu su 12.1. klo 10. Liturgia ja saarna Anna Poutiainen, avustava pappi Antti Kruus, kanttori Sari Rautio. Matinkappeli: Kauneimmat joululaulut -messu su 22.12. klo 12. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, kanttori Sanna Franssila, Venla Saavalainen, viulu. Colourful Christian Worship Matinmessu su 5.1. klo 17. Liturgi Mia
Wrang, saarna Hans Krause, kanttori Sanna Franssila, Colourful Espoo band. Bilingual Colourful Worship Service Matinmessu. Kaksikielinen messu, johon kaikenikäiset ovat lämpimästi tervetulleita. Messun jälkeen tarjolla iltapalaa. Bilingual (Finnish–English) colourful worship, everyone is warmly welcome. Fellowship and snack after the service. Messu su 12.1. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttori Mikko Niinikoski. Tankkauspaikka, diakoniamessu ti 14.1. klo 12. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila. Messun jälkeen diakoniaruokailu. Olarin kappeli: Messu su 12.1. klo 12. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, kanttori Sari Rautio. Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Liturgia ja saarna: 19.12. Henri Röytiö. Musiikki: Risteysbändi. Seuraavan kerran 9.1. Etkot klo 18. Rento messu klo 19. Messun jälkeen jatkot klo 21 asti (tarjolla iltapalaa pieneen hintaan). 4 vuotta täyttäneille kirkkoparkki messun ajan.
Olarin kirkko: Ma 23.12. klo 18 ja klo 20, artistivieraana Pepe Willberg, Juha Virta.
IKONIMAALAUS Ryhmä vasta-alkajille 7.1. alkaen klo 16–19 pääsääntöisesti viikoittain tiistaisin ja lisäksi erikseen sovittuina lauantaipäivinä. Olarin kirkon kerhosiivessä. Hinta 40 e/kausi. Lisäksi materiaalimaksu 30 e suoraan opettajalle. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 27.12. mennessä tarjarae@gmail.com tai p. 040 531 1050.
KRISTILLISEN JOOGAN RYHMÄ Torstaisin 9.1.–27.2. klo 10.30–11.45, Olarin kappeli. Hinta: 40 e. Ohjaaja: Ulla-Maija Kyrölä Ilmoittautumiset netissä: espoonseurakunnat.fi/ Olarin-seurakunta/Aikuiset. Lisätietoja ohjaajalta: ullamaijakyrola@ hotmail.com tai 050 346 5348.
TARINATAKKA
väksi tarinateatterin ja kenties bibliodraamankin keinoin. Matinkappelilla: ke 22.1. klo 18–20, la 1.2. klo 10–16, la 29.2. klo 10–16, la 28.3. klo 10–16, ke 15.4. klo 18–20 ja la 9.5. klo 10–16. Tiedustelut ja ilmoittautumiset perhetyönohjaaja Raili Ruotsalainen p.050 576 6305, raili.ruotsalainen@evl.fi.
LOHDUTUSTA JA TOIVOA -ILLAT Lohdutusta ja toivoa väsyneille ja särkyneille -illat Olarin kirkolla kerran kuukaudessa ke klo 18 alkaen, 22.1.,19.2.,18.3.,22.4. ja 6.5. Ryhmään mahtuu 7 henkilöä. Tiedustelut ja ilmoittautuminen pastori Maritta Hartikaiselle 10.1. mennessä p. 050 563 8446 (ke–pe päivisin). Ilmoittautumisen yhteydessä lyhyt haastattelu.
RYHMIÄ AIKUISILLE
OL 91 x 135Olarin mm kirkko: Kirkonmäkikahvila
Tehdään elämän tarinoita näky-
19.12.2019 | Kirkko ja kaupunki
ma klo 11–14, alkaa 13.1. Lauluryhmä aikuisille ti klo 18–19, alkaa 7.1. Nais-
AATTOHARTAUDET 24.12. Perheille klo 11 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, avustava pappi Henri Röytiö, kanttori Päivi Hakomäki. Klo 13 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Antti Kruus, Mila Knuth, kanttori Päivi Hakomäki, Candomino-kvartetti, lapsikuorolaisia. Colourful Christmas Service Aattohartaus klo 13 Matinkappeli. Anna Poutiainen, Hans Krause & Christmas Band. Kaksikielinen (Fin–Eng) aattohartaus, seimikuvaelma ja joululauluja. Bilingual Christmas Service, Nativity play and Christmas Carols. Klo 15 Olarin kappeli. Liturgia ja saarna Anna Poutiainen, kanttori Sari Rautio, Nanako Lammi, saksofoni. Klo 15 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Antti Kruus, Mila Knuth, kanttori Päivi Hakomäki, Hannele Savunen, laulu.
A
15
ten raamattupiiri to klo 12–12.45, alkaa 14.1. Seniorikerho to klo 13–14.30, alkaa 9.1. Miestenpiiri kerran kuussa klo 12.30–14.30, alkaa 17.1. Matinkappeli: Seniorikerho ma klo 13–14.30, alkaa 13.1. Rukouspiiri ma klo 14.30–16.30, alkaa 13.1. Raamattupiiri ma klo 18–20, alkaa 23.1. Aamurukoushetki ti klo 8.30–9.30, alkaa 10.1. Raamattupiiri ti klo 12.30– 14, alkaa 7.1. Sanan ympärillä ryhmä ti 12.30–14, alkaa 7.1. Hiljaisen rukouslaulun ryhmä joka toinen ti klo 18–19.30, alkaa 14.1. Hiljaisen rukouksen ja jakamisen hetki ke klo 10.45–13, alkaa 15.1. Raamattupiiri joka toinen vko ke klo 18.30–20, alkaa 8.1. Virsistä voimaa to klo 14–16, alkaa 16.1. Lähetyspiiri to klo 15–16.30, alkaa 16.1. Lukupiiri kerran kuussa to klo 18–20, alkaa 16.1. Kirjana Raija Oranen: Metsästäjän sydän. Olarin kappeli: Akvarelliryhmä ti klo 18–20, alkaa 14.1. Seniorikerho ke klo 13–14.30, alkaa 8.1. Kristillinen jooga to klo 10.30–11.45, alkaa 9.1. Chapple, Iso Omena: Miestenvuoro ma 13.1. klo 13. Neulekahvila ma 13.1. klo 13. Haukitalo, Haukilahdenkatu 16: Seniorikerho pe klo 14.30–16, alkaa 10.1. Myllytontuntie 13, Seija-Sisko Rautiolla, Naisten raamattupiiri, alkaa 7.2. Hvittorpin kurssikeskus: Naisten saunailta to 9.1.klo 18–20. Iltapala 3,5 e. Matkat omin kyydein. Lähtö Matinkappelilta klo 17.30. Kotimatkalle lähdetään klo 21. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Anneli Virolainen 0400 205 445, viimeistään kolme arkipäivää aikaisemmin.
KOULULAINEN–AIKUINEN -LEIRI Koetko olevasi liian iso perheleirille? Haluaisitko leireillä aikuisen kanssa? Leiri 27. –29.3. Hilassa on juuri sinulle koululainen, joka haluat leireillä vähän isompien kanssa ilman, että joudut luopumaan yhteisestä ajasta aikuisen kanssa. Pyydä mummi, vaari, kummi, äiti, isi, setä, täti, täysi-ikäinen veli ja sisko tai ihan vaan perhetuttu/läheinen aikuinen mukaan ja tule leirille! Ilmoittautuminen ja lisätiedot nuori.chapple.fi/ koululaiset tai Timo Kekkonen 050 364 8983. Hinta 50 e koululainen + aikuinen, lisälapset 10 e.
HARTAUS KIRKONMENOJEN AIKAAN Vapaaehtoisten pitämä hartaushetki su 5.1. klo 12 Matinkappelilla.
KAUNEIMMAT JOULULAULUT Ravintolamaailma M.E.E.T, Iso Omena: La 21.12. klo 13 ja klo 16 sekä su 22.12. klo 13 ja klo 16, artistivieraana Antti Lipponen, Tapio Suontakanen.
Menokasvo
Tule Leppävaaraan juhlimaan loppiaista Seurakuntapastori Aija Pöyri, miksi loppiaista vietetään? – Loppiaisena muistellaan, miten itäisiltä mailta tuli viisaita tietäjiä katsomaan Jeesus-lasta. He toivat kalliita lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Tietäjät tapasivat matkallaan myös Herodeksen, joka yritti tietäjien avulla päästä selville, onko Betlehemissä syntynyt kuningas hänelle uhka.
ESKO JÄMSÄ
Onko se kirkollisesti tärkeä päivä? – Loppiainen on kristittyjen vanhimpia juhlia, jopa joulua vanhempi. Keskeisenä aiheena on se, että Jeesus syntyi koko maailman Vapauttajaksi. Seimen äärelle ei tultu vain läheltä, vaan myös kauempaa. Seimen äärelle eivät tulleet vain köyhät paimenet, vaan myös rikkaat tietäjät. Loppiainen jää helposti muun joulun juhlinnan jalkoihin, mikä on sääli, kun ajattelee päivään liittyviä merkityksiä.
Mikä on Loppiaiskertomus? – Loppiaisena palautamme vielä mieleen sen, mitä seimellä tapahtui. Loppiaiskertomus on ennen kaikkea yhteinen matka tietäjien kanssa seimen äärelle. Se on kaikenikäisille suunnattu tilaisuus, jossa on yhteislaulua, musiikkiesityksiä ja pieniä näytelmällisiä katkelmia. Loppiaiskertomusta on toteuttamassa eri-ikäisiä seurakuntalaisia. Haluatteko luoda siitä vuosittain toistuvan tapahtuman? – Olemme jo pitkään miettineet, miten voisimme korostaa loppiaisen sanomaa, ja päättää joulunajan juhlallisesti. Kun tällainen tapahtuma on nyt kehitelty, tämä ei tule jäämään yhteen kertaan. Kokemuksen myötä Loppiaiskertomus varmasti hioutuu vuosien varrella ja muuttuu aina vain paremmaksi ja kiinnostavammaksi. Tavoitteemme onkin, että loppiaisena 2023 Leppävaaran kirkko on aivan täynnä. PAULA HUHTALA Loppiaiskertomus ma 6.1. klo 15 Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2.
MENOT 19.12.2019 – 16.1.2020
16 A Kirkko ja kaupunki | 19.12.2019
Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.
MESSU TAPIOLAN KIRKOSSA Kauneimmat joululaulut -messu su 22.12. klo 10. IV adventti. Linnoinen, Ristimäki, Jokivuori. Gospelmamatkuoro ja Marika Heiskanen, piano. Kirkkokahveilla kirkkoherra kertoo väistötilasuunnitelmista peruskorjauksen aikana. Lasten aattohartaus ja joulukuvaelma ti 24.12. klo 11. Tiihonen, Jokivuori. Muskarikuoro Laulusimpukat joht. Liisa Soinio. Perheiden aattohartaus ti 24.12. klo 13. Kallio, Ristimäki, Jokivuori. Pilvi Sarjala, huilu ja laulu. Perheiden aattohartaus ja joulukuvaelma ti 24.12. klo 14. Kallio, Ristimäki, Jokivuori. Lapsikuoro Tiltaltit & Pajulinnut sekä Pilvi Sarjala, huilu ja laulu. Aattohartaus ti 24.12. klo 15. Linnoinen, Zitting, Malkamäki, Tapiolan seurakunnan kamarikuoro ja muita seurakuntalaisia. Aattohartaus ti 24.12. klo 16, Otaniemen kappeli. Koivisto, Pia Innala, urut ja piano, Krista Nwagu, viulu. Aattohartaus ti 24.12. klo 16.30. Zitting, Linnoinen, Laura Nurkka, urut. Hartaus aloittaa jouluaaton illanvieton kirkolla. Jouluyön messu ti 24.12. klo 23. Tervonen, Karjalainen, Malkamäki. Polyteknikkojen Salonkiorkesteri, Elisaveta Rimkevitch, sopraano. Käytämme suitsuketta. Joulupäivän messu ke 25.12. klo 10. Tiihonen, Koivisto, Iina Katila, urut ja laulu. Tapaninpäivän messu to 26.12. klo 10. Ristimäki, Kallio, Jurmu. Messu su 29.12. klo 10. Hero, Kallio, Jurmu. Kirkkokahvit. Anglikaaninen messu englannin kielellä su 29.12. klo 12.30. Uudenvuodenaaton iltapalvelus ti 31.12. klo 18. Hero, Jokivuori. Uudenvuodenpäivän messu ke 1.1. klo 10. Kallio, Zitting, Jurmu. Messu su 5.1. klo 10. Koivisto, Kallio, Jokivuori. Loppiaisen messu ma 6.1. klo 10. Linnoinen, Tervonen, Jurmu.
Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi
FJÄRDE SÖ. I ADVENT Sö. 22.12. Esbo domkyrka kl. 12.15 högmässa. Majuri, Brunell, Kronlund. Pensionärerna och veteranerna inbjuds. Kyrkkaffe i församlingsgården. Musikprogram, Nina Kronlund och Markus Malmgren.
JULAFTON 24.12. Julbön med små och stora:
Viikkomessu ke 8.1. klo 8. Messu su 12.1. klo 10. Kirkkokahvit. Viikkomessu ke 15.1. klo 8. Aamukahvi ja puuro. Messu su 19.1. klo 10. Kirkkokahvit. Siioninvirsiseurat su 19.1. klo 16. Ekumeeninen rukoushetki su 19.1. klo 18. Pyhäkoulu messun aikana alk. 12.1. Ei perhemessupyhinä. Keskipäivän rukous arkisin klo 12 pe 20.12. saakka ja alk. ti 7.1.
MUKAAN JOULUKUVAELMAAN Haluatko olla enkeli tai paimen jouluaattona joulukuvaelmassa? Ilm. Marianne Tiihonen 040 735 6575.
VAUVOJEN JOULU Jouluinen musiikkihetki sylivauvoille ja heidän perheelleen to 19.12. klo 16 Tapiolan kirkko. Kesto n. 30 min. Joulupuuro ja glögi. Vapaa pääsy.
JOULUAATTO YHDESSÄ Vietetään jouluaattoa yhdessä Tapiolan kirkolla ti 24.12. klo 16.30 alk. aattohartauden jälkeen. Illalla koristeellaan kuusta, lauletaan joululauluja ja nautitaan jouluista syötävää. Mukana Päivi Linnoinen ja Merita Hietanen, jolle voi ilmoittautua mukaan vapaaehtoiseksi, 040 531 1009 tai merita.hietanen@evl.fi.
Lähetyspiiri, joka toinen ti alk. 14.1. Mieli maasta ke klo 18. Tied. 050 441 2112. Lähetyksen naiset – kirjallisuus- ja keskusteluryhmä to 23.1. Kohtaamispaikka alk. to 9.1. klo 12.30. Israel-rukouspiiri alk. to 9.1. klo 13. Ikämieskerho alk. to 16.1. klo 14. Kerholaisten esityksiä ja keskustelua.
KIRKON LOUNAS
KESKIVIIKKOKERHO
EVANKELINEN TALVIPÄIVÄ
Ukraina uskon ja politiikan polttopisteessä. Osa 2 ke 8.1. klo 13 Kuvin ja sanoin, rovasti Aarne Laasonen. Zachris Topelius – satusetä ja monipuolinen kulttuurivaikuttaja ke 15.1. klo 13. FM Maija-Liisa Kaistila. Klo 12 Keskipäivänrukous ja kahvit.
Perinteisesti Tapiolan kirkolla la 18.1. Raamattuopetus klo 15. Siunaus elämän voimana, Antti Rusama. Kahvitauko. Lähetystilaisuus klo 16.30. Kuulumisia Keniasta, Sleyn kansainvälisen työn pastori Richard Ondicho, Soili Haverinen ja Hannele Lehtinen, Helsingin Evankelinen kuoro, joht. Sari Pyykönen. Kirjapöytä ja lähetysarpajaiset.
ARKIYSTÄVÄ-NÄYTTELY Tapiolan kirkolla tammikuun ajan. Avajaiset ke 8.1 klo 16, tarjoilua.
KUOROT Lapsikuoro Tiltaltit & Pajulinnut ma klo 17.15. Harjoitukset alk. 13.1. Kuoro kaikille ti klo 13.30–14.45, alk. 14.1. Tied. elina.jokivuori@evl.fi, 040 5130845. Lisää www.tapiolanseurakunta.fi.
Tapiolan kirkolla lounastetaan taas ti 14.1. alk. klo 12.15, Kirkkopolku 6. Ruokalippuja myydään klo 11.30–12 ja 12.15–12.30. Hinta 5 e, 3–14-v. 2 e, alle 3-v. ilmaiseksi. Maksuvapautus mahdollinen etukäteen diakoniatyöntekijän kanssa sovittuna. Diakonian ajanvaraus diakonia.tapiola@ evl.fi.
HILJAISUUDEN JOOGA Hiljentyminen raamatuntekstin tai virren kautta yhdistyy lempeisiin, kehoa venyttäviin liikkeisiin ja keholliseen rukoukseen. Ma klo 16.30– 17.50 alk. 13.1. (8 krt), ti klo 10.30– 11.50 alk. 14.1. (8 krt). Hinta 40 e (Kaikukortilla ilmainen). Tied. ohj. ullamaijakyrola@hotmail.com tai 050 3465 Ilm.xviim. 20.12. p. TA348. 138 120pemm
09 8050 4000.
ARKIYSTÄVÄ-JUHLA ArkiYstävä-toiminta täyttää 50 v. Espoossa. Juhla to 16.1. klo 13 Tapiolan kirkko. Juhlapuhujina Reijo Räisänen, Ilona Rasila ja Elli Korpela.
EKUMEENINEN RUKOUSVAELLUS Olarista Tapiolaan su 19.1. klo 16–20. Lisää Yhteiset-palstalla.
TUNTEET SANOIN JA RUNOIN Psykologian tohtori Anja Laurila luennoi tunteista ja niiden työstämisestä to 23.1. klo 18 Tapiolan kirkolla. Tilaisuudessa esitellään myös aihetta käsittelevää Krito-toimintaa.
KRITO Kristillinen vertaisryhmä kokoontuu to 30.1.–2.4. klo 18–20 Tapiolan kirkolla. Teemana tunteiden tunnistaminen ja tunnelukkojen työstäminen. Kirjan Lupa tuntea (Sinkkonen/ Tähtinen) voi lainata tai ostaa seurakunnalta. Kriton ydin on vertaisryhmä, jossa työstetään omaa elämää. Ilm. Aini Torkkeli 040 529 4784 tai Anneli Johansson 040 742 4232.
HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN Mahdollisuus ehtoolliseen kotona joulun aikaan. Tied. Marianne Tiihonen 040 735 6575. Voit kutsua myös mukaan naapurisi ja ystäväsi.
VALO – JOULUKONSERTTI Tapiolan kuoro pe 20.12. klo 17–18.30 ja klo 19.30–21. Solistina Aarne Pelkonen. Joht. Pasi Hyökki. Liput konserttiin 30/25/10 e www. tapiolankuoro.fi/liput.
DIAKONIAN AVOVASTAANOTTO Voit tulla kirkolle ilman ajanvarausta pe 20.12. klo 9–11. Asiakkaat otetaan vastaan saapumisjärjestyksessä. Varaudu esittämään tulo- ja menotositteet.
RYHMÄT JA PIIRIT KIRKOLLA Kristillinen meditaatio alk. ma 13.1. klo 18. Nuorten aikuisten raamatturyhmä alk. ma 13.1. klo 18. Hanna-rukouspiiri, joka toinen viikko alk. ma 13.1. klo 18.30 AA-kerho ma, ke, pe 19–20.45. Äiti Teresa -piiri alk. ti 7.1. klo 13.
Köklax kapell kl. 11. Majuri, Malmgren. Johan Krogius, sång. Esbo domkyrka kl. 12 och 13. Ertman, Kronlund. Alberga kyrka kl. 13.30. Jäntti, Brunell. Lotta Ahlbeck, violin. Esbovikens kyrka kl. 13.30. Ahlbeck. Malmgren.Johan Krogius, sång. Olars kyrka kl. 16. Ahlbeck, Brunell. Lotta Ahlbeck, violin. Julbön i Esbo domkyrka kl. 17. Majuri, Kronlund, Markus Malmgren.
JULDAGEN 25.12. Esbo domkyrka kl. 6 Julotta. von Martens, Kronlund. Mataskärs kapell kl. 8. Julotta. von
Martens, Malmgren. Fanny Hellström, sång.
DE VACKRASTE JULSÅNGERNA Lö. 21.12. Esbo domkyrka kl. 17. EsVoces, Brunell, Jäntti. To. 26.12. Hagalunds kyrka kl. 17. EsVoces, Brunell, Jäntti. Lotta Ahlbeck, violin.
HÖGMÄSSOR To. 26.12. Esbo domkyrka kl. 12.15. Majuri, Brunell. Sö. 29.12. Esbo domkyrka kl. 12.15 julpsalmsmässa. von Martens, Malmgren. Johan Krogius, sång. On. 1.1. Esbo domkyrka kl. 12.15.
Jäntti, Malmgren. Sö 5.1. Esbo domkyrka kl. 12.15. Ahlbeck, Malmgren. Kyrkkaffe i Sockenstugan. Må. 6.1. Trettondagen. Esbo domkyrka kl. 12.15. von Martens, Kronlund, Markus Malmgren. Kyrkkaffe i förs.gården. Sö 12.1. Esbo domkyrka kl. 12.15. Ahlbeck, Brunell. Kyrkkaffe i Sockenstugan.
KONSERTER Esbo Barocks julkonsert sö. 29.12. i Esbo domkyrka kl. 19. Katariina Heikkilä, alt. Esbo barocks ensemble: Kirsti Apajalahti och Anna Pohjola, violin, Vappu Helasvuo, altviolin,
Pieta Mattila, cello, Laura Vihreäpuu, orgel. Fritt intr. Progr. 20 e. Spira Ensembles trettondagsaftonskonsert sö 5.1. i Esbo domkyrka kl. 18. Sandström, Sibelius, Pärt, Gjeilo och Seppar, Tavener, Parsons, Rachmaninov, Sviridov. Dir. George Parris. Bilj. 15 e/vuxna, 10 e/stud.
LJUSETS TRÄDGÅRD Ti 31.12. Kyrkparken i Esbo centrum kl. 16–20. Esbo stads nyårsevenemang. Ljus- och ljudkonst, musik, karusell, torgförsäljn. Fritt intr. Området är stängt för biltrafik, antalet parkeringsplatser är begränsat.
Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi
2× menovinkki Ota angsti haltuun
Raivo + angsti -vertaistukiryhmässä käsitellään vaikeita tunteita ja mietitään, kuinka lisätä hyvää oloa. Sodessa tammi-helmikuussa kokoontuva ryhmä on suunnattu 14– 18 -vuotiaille. Lisätiedot www. espoonseurakunnat.fi/sodesode/tukea, ilmoittautumiset: Hanne Malkki, 040 517 0629. Raivo + angsti -ryhmä Sodessa ke 22.1. alk., Soukantie 13.
MENOT 19.12.2019 – 16.1.2020
Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11
Häggblom. Loppiaisen messu ma 6.1. klo 10 Mimosa Mäkinen ja kantt. William Häggblom.
JOULUAATON PERHEHARTAUS Ti 24.12. klo 13.30 kirkossa, Mimosa Mäkinen ja kantt. Anna Marte, Neuvosten perheorkesteri ja Tiro Rohkimainen.
AATTOHARTAUS
MESSUT JA KIRKKOKAHVIT KAUNIAISTEN KIRKOSSA KLO 10
Ti 24.12. klo 15 kirkossa, Anna-Kaisa Tuomi ja Anna Marte, lauluryhmä L’Armonia.
Su 22.12. saarna Kari Kuula, liturgia Mimosa Mäkinen ja kanttorina Anna Marte. Su 29.12. Anna-Kaisa Tuomi ja kantt. Teija Palolahti. Su 5.1. Kari Kuula ja kantt. William
JOULUKIRKKO
JULDAGEN
SKÖNLITTERATUR OCH SKÖNA SAMTAL
Joulupäivänä ke 25.12. klo 9 kirkossa, Kari Kuula ja Anna Marte.
19.12.2019 | Kirkko ja kaupunki
A
17
KAUNEIMMAT JOULULAULUT -MESSU
MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS
Tapaninpäivänä to 26.12. klo 10 kirkossa, Mimosa Mäkinen ja kantt. Lasse Mäki, kirkkokahvit.
Kausi alkaa ma 20.1. hartaus klo 12.45 ja kahvila klo 13–14 Sebastoksen toimitilassa.
KASTEEN SUNNUNTAIN MESSU
RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA
Su 12.1. klo 10 kirkossa, saarna Kari Kuula, liturgia Anna-Kaisa Tuomi, kantt. William Häggblom. Messuun kutsutaan erityisesti v. 2019 aikana kastetut perheineen ja kummeineen, kirkkokahvit.
Ma 20.1. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa.
PERHEKERHO
VAPAAEHTOISTEN KIITOSJUHLA
Kausi alkaa ma 13.1. klo 9.30 Sebastoksen toimitilassa, Kauniaistentie 11. Kerho kokoontuu maanantaisin.
ILON RYHMÄ Mielenterveysryhmä Sebastoksen toimitilassa alk. tiistaisin 14.1. klo 15.
KAU 185 x 67 mm
HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 21.1. klo 13 kirkon yläsalissa.
Seurakunnan vapaaehtoisten vastuunkantajien kiitosjuhla to 23.1. klo 18 Kauniaisten kirkolla. Ohjelmassa mm. musiikkia ja tarjoilua. Ilmoittautumiset 17.1. menn. kauniaisten. suom.srk@evl.fi tai p. 050 500 9000.
Uusivuosi Espoon Kirkkopuistossa Uuttavuotta vietetään ti 31.12. Espoon tuomiokirkon ympäristössä satumaisen valopuiston tunnelmassa. Erityisesti lapsiperheille suunnatun tapahtuman järjestää Espoon kaupunki yhteistyökumppaneineen. Suosi julkista liikennettä paikalle saapuessasi. Uusivuosi Espoon Kirkkopuistossa ti 31.12. klo 16–20, Kirkkopuisto 5.
Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11
ON 25.12 Julotta i Grankulla kyrka kl. 7.
ANNANDAG JUL TO 26.12 Julmässa i Sebastos kl.12.
HÖGMÄSSOR I GRANKULLA KYRKA
LÖ 21.12 i Grankulla kyrka kl. 18. Mammakören Änglaklang samt Andreas Forsberg med Band.
SÖ 22.12 Högmässa kl. 12. SÖ 29.12 Högmässa kl. 12. ON 1.1 Nyårsdagens högmässa kl.12 SÖ 5.1 Högmässa kl. 12. MÅ 6.1 Trettondagens högmässa kl. 12. SÖ 12.1 Högmässa kl.12.
JULAFTON
KYRKOSYFÖRENINGEN
TI 24.12 Familjejulbön i Grankulla kyrka kl. 12. Julbön i Grankulla kyrka kl. 16.30.
ON 8.1 och 15.1 i övre brasrummet kl. 13.30.
DE VACKRASTE JULSÅNGERNA
ON 8.1 i övre brasrummet kl. 18.
LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 9.1 och 16.1 i övre brasrummet kl. 10-11.
TISDAG 14.1 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30-11. Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i nedre salen kl. 18.
Seurakuntien yhteiset Unelmapantterit – lievästi kehitysvammaisten nuorten kerho to 19.12. klo 17.30–19.30 nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1. Vaihdamme kuulumisia, pelaamme, ulkoilemme, kuuntelemme musiikkia, pidämme hartauden ja syömme välipalan. Maksuton. Tied. Meri Saloila, 040 724 1120. Ristin killan senioripyhän messu su 19.1.2020 klo 11 Otaniemen kappelissa. Tarja Mikkola, saarna, Juha Lassila, liturgia, musiikista vastaavat Katja Kangas ja Otaniemen Kappelikuoro in Memoriam Choir. Ekumeeninen rukousvaellus Ola-
rista Tapiolaan su 19.1. klo 16–20. Rukous klo 16 luterilainen Olars kyrka, Olarinluoma 4. Rukous klo 16.30 Espoon helluntaiseurakunnan kirkko, Luomanportti 8. Rukouspalvelus klo 17.30 Tapiolan ortodoksinen P. Herman Alaskalaisen kirkko, Kaupinkalliontie 2. Rukous ja keskustelutilaisuus klo 18 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Iltatee. Mukana mm. isä Petri Korhonen, pastori Terttu Laaksonen ja pastori Ossi Tervonen.
s. 17 43 x 72 mm
International Arabiankielinen raamattupiiri to 19.12. ja 9.1. klo 10 KilonRisti. Arabiankielisten naisten ryhmä pe 20.12. ja 10.1. klo 18 Perkkaan kappeli. Kysy lisää Espoon seurakuntien arabiankielisen työn ohjaajalta: Mirna Nadra, 050 472 9780, mirna.nadra@evl.fi. Young Arabic Christian Fellowship Fri 20th Dec and 10th Jan at 3 pm at Perkkaa Chapel. Bible study and meeting. Pastor Ramez Ansara, 050 304 1689. Arabic Worship and Eucharist Sun 12th Jan at 1 pm at Perkkaa Chapel. Morning Prayer in English Fri 10th Jan at 7 am at Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1.
Chinese Family Club Fri 10th Jan at 5 pm at Uuttu. Evening tea and Bible study with Chinese families. Kenny Ding, 050 387 5192. Venäjänkielinen sanajumalanpalvelus su 5.1. klo 16 Perkkaan kappeli. Worship Service in English on Sunday December 22th at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi. Colorful Christmas Concert on Friday December 20th at 7 pm at Espoo Cathedral, Kirkkopuisto 5.
Exodus Youth Choir, conducted by Anna-Liisa Haunio. ThePakFinChristianSocietyChoir, Duo Fin and Fil, The Congolese Choir. Heikki Pohto, saxophone; Markku Perttilä, guitar; Teemu Keränen, bass; Petri Kangas, piano and Pekka Nyman, percussion. Voice of Finland finalists Ilona Gill and Francis Asis. Free admission, program 10 e. English Christmas Carols on Saturday 21st December at 7 pm at Espoo Cathedral. Song Director Sheldon Ylioja. Urdunkielinen messu ke 25.12. klo 16–19 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. espoonseurakunnat.fi/osallistu/colourfulespoo/kerhot-clubs.
MENOT 19.12.2019 – 16.1.2020
Apua & tukea
PEXELS/MATTHIAS ZOMER
18 A Kirkko ja kaupunki | 19.12.2019
Tukea perheelle ja parisuhteeseen ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Vuorovaikutustaidot parisuhteessa -kurssi 12.3 ja 21.3. klo 9-16.30 Suvelan kappelissa. Hyvä ja toimiva parisuhde on yksi terveyttä ja hyvinvointia edistävistä tekijöistä. Opettelemme puhumiseen, kuuntelemiseen ja ristiriitojen ratkaisemiseen liittyviä taitoja. Hinta tuomiokirkkoseurakuntalaisille 100 e/pari, muut 120 e/pari sis. ruokailut ja kurssimateriaalin. Lastenhoitomahdollisuus. Ohj. Parisuhdekeskus Kataja ry:n vertaisohjaajat Sirpa ja Reijo Tuori. Tied. ja ilm. 24.2. mennessä: kirsi. kanerva@evl.fi tai 050 511 0165. Suomalainen eroseminaari: vertaisryhmä, joka kokoontuu torstaisin klo 17–20 Kalajärven kappelilla (Ruskaniitty 3) tammi–huhtikuussa. Kokoontumispäivät: 9., 16., 23. ja 30.1., 6., 13., 20. ja 27.2., 5. ja 12.3. sekä 2.4. Hinta 70 e. Tarjolla kahvia, teetä ja vettä sekä pientä iltapalaa. Tiedustelut perhetyönohjaaja Outi Wenell, 040 5474 146 tai outi. wenell@evl.fi. Parisuhteen pysäkit: ti 14.1. ”Hyvinvoiva parisuhde”, 11.2. ”Parisuhteen vuorovaikutustaidot klo 18−19.30 Espoon tuomiokirkon srk-talo, Kirkkoranta 2. Kahvit. Lastenhoitomahdollisuus, siihen ilm. 040 547 4146, outi.wenelle@evl.fi. Pari asiaa parisuhteesta: ti 28.1. ”Kun puoliso sairastaa” ja ti 28.4. ”Kun lapsi sairastaa” klo 18–19.30 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Keskusteluapua parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä. Perhetyönohjaajat: 040 547 4146, outi.wenelle@evl.fi ja 050 511 0165, kirsi.kanerva@evl.fi. Parista perheeksi -ilta ensimmäistä lastaan odottaville to 9.1., 13.2., 12.3., 16.4., 7.5., 11.6. klo 17–19 Kirkonkympissä, Kirkkokatu 10. Mahdollisuus kasteinfoon. Tied. 050 511 0165, 040 547 4146 tai oman alueen neuvolasta. LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Multicultural families: If you want to discuss with diaconal worker in English, contact Heli Taina-Rantakaulio, heli.taina-rantakaulio@evl.fi, 040 513 0867. Diaconal workers offer
Pidetään huolta toisistamme! Kaipaatko tukea elämäntilanteessasi? Älä jää yksin. Voit ottaa yhteyttä seurakunnan työntekijöihin, kun tunnet tarvitsevasi kahdenkeskistä, luottamuksellista keskustelua ja muuta tukea. Espoon seurakunnat toivottavat joulurauhaa ja siunattua uutta vuotta.
discussion, financial advice and material assistance, help in dealing with authorities and form filling, family and relationship counselling, emotional support and addiction counselling. KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Keskusteluapua parisuhteen, perheen tai yksinelävän ongelmiin: perheneuvoja Maritta Kirilä, ajanvaraus ma–to p. 050 301 7018. ESPOON PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUS Ammatillista keskusteluapua parisuhteen, perheen ja henkilökohtaisen elämän kipukohdissa. Yhteydenotot ma, ti, to ja pe klo 9–11 p. 09 8050 2420.
Mielenterveyttä OLARIN SEURAKUNTA Lohdutusta ja toivoa väsyneille ja särkyneille -illat Olarin kirkolla kerran kuukaudessa ke klo 18 alkaen, 22.1., 19.2., 18.3., 22.4. ja 6.5. Ryhmään mahtuu 7 henkilöä. Tiedustelut ja ilmoittautuminen pastori Maritta Hartikaiselle 10.1. mennessä p. 050 563 8446 (ke–pe päivisin). Ilmoittautumisen yhteydessä lyhyt haastattelu. KAUNIAISTEN SEURAKUNNAT Mielenterveysryhmä (Ilon ryhmä) Kauniaisissa Sebastoksen toimitilassa, Kauniaistentie 11. Ryhmä kokoon-
tuu tiistaisin klo 15. Ti 14.1.2020 kauden aloitus. Järj. Kauniaisten kaupunki ja srk:t (kaksikielinen). MIELENTERVEYSTYÖSTÄ VASTAAVAT TYÖNTEKIJÄT SEURAKUNNITTAIN Espoonlahti: Liisa Pohjonen 040 547 1848 Tuomiokirkkoseurakunta: Virpi Sutelainen 040 736 9315 Leppävaara: Harriet Lohikari 040 531 1057 Olari: 050 438 0238 Tapiola: Sanna Pihlaja 050 452 2874 Jorvin sairaala: sairaalapastori Henrik Honkanen 050 438 0188 Yhteinen diakoniatyö: Minna Kovalainen 040 513 0854 PALVELEVA PUHELIN JA NETTI Palveleva puhelin tarjoaa soittajalle mahdollisuuden purkaa mieltä painavia asioita puhelimitse nimettömänä. Palvelua tarjotaan suomeksi p. 0400 22 11 80 su–to kello 18–01, pe ja la kello 18–03, ruotsiksi p. 0400 22 11 90 joka ilta kello 20–24. Palveleva netti osoitteessa www. verkkoauttaminen.fi antaa luottamuksellista keskusteluapua verkossa. Suojatussa palvelussa on mahdollisuus keskustella omasta elämäntilanteesta tai muutoin mieltä askarruttavista asioista tehtävään koulutettujen vapaaehtoisten ja kirkon työntekijöiden kanssa.
Kirpparit Minikirppis ti 7.1. klo 11–13, Matinkappeli. Minikirppikseltä voit ostaa pikkurahalla vaatteita ja kodintarvikkeita. Kuukauden ensimmäisenä tiistaina kassillinen vaatteita kahdella eurolla. Minikirppiksen tuotoilla tuetaan Tarton perhekeskuksen työtä Evankelisen Lähetysyhdistyksen kautta.
Jouluaatto yhdessä Vietetään jouluaattoa yhdessä Tapiolan kirkolla ti 24.12. klo 16.30 alk. aattohartauden jälkeen. Illalla koristeellaan kuusta, lauletaan joululauluja ja nautitaan jouluista syötävää.
Diakonian ajanvaraus ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Ma klo 13–14 Espoonlahden kirkko, p. 09 8050 6638, Kipparinkatu 8 ja to klo 9–10 Soukan kappeli, p. 09 8050 6738, Soukankuja 3. ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA: Diakoniatyöntekijät alueittain: Auroran alue 040 763 6599 Espoon keskus ja Suvelan alue 040 531 1037 (Tuomarila, Suna, Ymmersta) 050 438 0189 (Suvelan kappelin ympäristö) 040 547 1861 (aseman seutu, poste
MUUTTOALE 3.–18.1.2020
Hietalahdenranta 13, Helsinki
ma–pe 9–17, la 10–15
Uusi osoitteemme 3.2.2020 alkaen
Fabianinkatu 8! Uusi myymälä sijaitsee 100 m päässä Esplanadilta, aivan Helsingin sydämessä.
Varaston tyhjennys muuton alta. Kirjoja, levyjä, lahjatavaraa, löytöjä! Hinnat alkaen 0,50 €! www.sacrum.fi
restantet, Kirkkojärvi, Kulovalkea, Kiltakallio, Kaupunginkallio) Pohjois-Espoon alue (Kalajärvi) 040 736 9315 Länsi-Espoon alue 050 438 0176 (Kauklahden keskusta, Vanttila, Nissinmäki, Lasilaakso) 040 513 0862 (Muurala, Mikkelä, Hirvisuo, Karhusuo, Nupuri, Nuuksio, Vesirattaanmäki) Viherlaaksolahden alue 040 572 5344 (Laaksolahti ja Viherlaakso) KAUNIAISTEN SUOM. SEURAKUNTA Diakoniatoimisto avoinna ti klo 9–11, Kavallintie 3. Diakonissa Pirjo Luoma, 050 301 7028. Ks. lisätiedot ja poikkeusajat www.kauniaistenseurakunta.fi kohta Apua ja tukea elämään. LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Diakoniavastaanotto ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muina aikoina ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä. Mikäli sinun on vaikea iän tai sairauden vuoksi päästä vastaanotolle, voit sopia myös kotikäynnin. OLARIN SEURAKUNTA Puhelimitse ti klo 10–11, p. 050 4329 368. Henkilökohtaisesti käymällä voit ajan varata Matinkappelilla (Liisankuja 3) ti klo 10–11 sekä diakoniaruokailun yhteydessä klo 13 alkaen: Matinkappelilla tiistaisin ja Olarin kappelilla torstaisin. TAPIOLAN SEURAKUNTA Ajanvaraus sähköpostitse diakonia. tapiola@evl.fi tai jättämällä tietosi Diakoniatoimisto, Kirkkopolku 6. Voit tulla kirkolle ilman ajanvarausta pe 20.12. klo 9–11. Asiakkaat otetaan vastaan saapumisjärjestyksessä. Varaudu esittämään tulo- ja menotositteet. ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Öppen mottagning varje helgfri to. kl. 10-12, Esbo svenska församlings kansli, Kyrkog. 10. OBS! Ingen mottagning to. 30.5! Kom och träffa diakoniarbetaren för samtal. Du kan komma in i olika kortare ärenden, beställa längre tid till själavård, för utredning av ekonomiska bekymmer mm. GRANKULLA SVENSKA FÖRSAMLING Diakonimottagning och brödutdelning tisdagar kl. 9.30–11. Diakon Catherine Granlund, tfn.050 439 3208, diakoniassistent Karin Nordberg, tfn.050 343 6885.
puh. 020 754 2350
ELÄMÄNKAARI
19.12.2019 | Kirkko ja kaupunki
A
19
78 x 160 mm PaKe ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA
Kastetut Leo Kasper Adler, Onni Daniel Tapani Dahlberg, Carol Mary Gill, Oona Anna Ilona Hiltunen, Frida Hulda Fredrika Hultman Finnig, Jooa Veikko Huuki, Adessa Daniela Hämäläinen, Jooa Eelis Ilari Ojonen, Saimi Helmi Aurora Oksanen, Lumi Anneli Peltola, Robin Edvard Peltonen, Amalia Elena Pinoargote, Fiina Ronja Maria Puttonen, Rachel Maria Shahzad, Elmer Vilhelm Strandberg, Väinö Juhani Kristian Veijola. Avioliittoon aikovat Matti Veikko Kalevi Arffman ja SaanaTuulia Korkiakoski, Juho Antero Oksanen ja Riikka Anna Maria Hollman. Hautaan siunatut Kaino Annikki Salin 94 v, Vieno Mirjam Toivonen 91 v, Saara Halinen 87 v, Margit Marita Leimola 87 v, Seppo Juhani Kalervo Kekki 84 v, Hilkka Riitta Koski 71 v, Marja-Liisa Muukkonen 70 v, Anita Kaarina Ritola 69 v, Esko Tapio Rilla 68 v, Pirjo Riitta Anneli Jaatinen 61 v, Anne Katriina Rantala 59 v, Esa Juhani Nyberg 48 v.
ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Emilia Eila Amanda Aro, Oili Ina Sofia Kaarmila, Aava Meea Mimosa Koivistoinen, Elsa Hannele Nousiainen, Mikael Byar Ren Pa, Merelle Stella Pajala, Axel Nicholas Raudaskoski, Mea Minttu Helmiina Särkelä. Hautaan siunatut Aili Ester Flinkman 95 v, Maire Kaarina Hämeenaho 95 v, Marja Kaarina Sjöblom 92 v, Eliisa Kohijoki 88 v, Margaretha
Lönnberg 88 v, Tuulikki Nummelin 86 v, Leena Marjatta Engblom 85 v, Helli Hillevi Nurmi 83 v, Jeanette Margareta Ignatius 73 v, Aino Annikki Paananen 68 v, Pirjo Sirkka Helena Korhonen 64 v, Raimo Henrik Paakkari 64 v, Liisa Hannele Forsgren 63 v.
KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastetut Toivo Juhani Ylén.
LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Ines Aili Matilda Havia, Ava Anneli Itälä, Samuel Kristian Karppanen, Nana Milena Mansikka Keränen, Ella Marketta Leinonen, Aina Alina Murto, Selma Viola Aurora Paananen, Anni Emma Annukka Rainamo, Lenni Julius Rasinmäki, Hugo Elias Salmi. Hautaan siunatut Aune Ester Karosuo 93 v, Senja Kaarina Sarakorpi 92 v, Malta Kaari Grönvall 91 v, Ritva Marjatta Meriläinen 89 v, Anneli Aila Winter 87 v, Olli Antero Keppo 84 v, Raimo Juhani Koppinen 83 v, Reino Olavi Johannes Palo 83 v, Margit Helena Hakkarainen 81 v, Otto Aulis Antero Pietikäinen 81 v, Leevi Johannes Leppänen 79 v, Heli Eini Armi Hartikainen 72 v, Marketta Tellervo Turkulainen 70 v, Maria Laura Elina Alanko 32 v.
OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Topi Väinö Linnavuori, Amelia Sofia Mertaniemi, Aava Ira Amanda Nousiainen, Saaga Kristiina Poutanen, Niki Milou Puolamäki, Reino Johannes Pättiniemi,
Eetu Ilmari Alexander Wiander. Hautaan siunatut Rauno Olavi Riisalo 93 v, Helga Linnea Venesjärvi 93 v, Erkki Pitkänen 89 v, Eija-Liisa Rautonen 88 v, Ritva Lisbeth Tehiranta 87 v, Viivi Sylvia Ikonen 85 v, Lea Marja Liisa Vasko 79 v, Pekka Juhani Kanninen 77 v, Timo Olavi Lääniläinen 73 v, Kari Ilkka Tallgren 72 v, Leena Marjatta Mikkola 63 v, Mirka Helena Paakkonen 25 v.
TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Robin Eelis Hirvensalo, Elias Mikael Kalliola, Olivia Erika Maria Laine, Martin Eerik Petteri Lindsberg, Arne Henrik Löfberg, William Onni Johannes Rumbin, Kerttu Emilia Ursula Tams. Hautaan siunatut Eeva Annikki Mann 96 v, Olavi Alarik Nylund 95 v, Pirkko Tuulikki Poutanen 95 v, Raija Kaarina Brummer-Korvenkontio 89 v, Ruusu Sirkka-Liisa Lahtonen 84 v, Tuovi Anneli Lipponen 84 v, Paula Annikki Suhonen 72 v, Pertti Einar Johannes Ebeling 66 v.
ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/kastetut Nicolina Alexandra Sofia Jansson. Avlidna/hautaan siunatut Solveig Ingeborg Liljelund 96 v, Torvald Johannes Lindholm 94 v, Guy Erik Richard Edin 92 v, Heinrich Erik Grünbaum 87 v, Rolf Valdemar Berghäll 76 v, Åke Ernfrid Ordén 74 v, Nils-Göran Lindblom 73 v, Margita Elisabeth Grönholm 71 v, Ingeborg Maria Holm 70 v, Johan Henrik Rafael Johnson 69 v, Outi Verna Höglund 59 v.
SIRPA PÄIVINEN
Kirkoissa soi 19.30 Tapiolan kirkossa. Solistina Aarne Pelkonen. Joht. Pasi Hyökki. Liput 30/25/10 e www.tapiolankuoro. fi/liput. Jylla Ensemble ja Jyllan alumnit, joht. Erkki Sipilä klo 18 Soukan kappelissa. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. Juvenalian oppilaiden joulusoittajaiset klo 18 Karakappelissa. Andrej Hongellin sello-oppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy. Colourful Christmas joulukonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Nuorten ja nuorten aikuisten kuoro Exodus, joht. Anna-Liisa Haunio. ThePakFinChristianSocietyChoir, Duo Fin and Fil, The Congolese Choir. Heikki Pohto, saksofoni; Markku Perttilä, kitara; Teemu Keränen, basso; Petri Kangas, piano ja Pekka Nyman, perkussiot. Solisteina the Voice of Finland finalistit Ilona Gill ja Francis Asis. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
LA 21.12. Bachin Jouluoratorio, kantaatit 1−3 esitetään to 19.12. Leppävaaran kirkossa ja la 21.12. Vantaan Pyhän Laurin kirkossa samoin solistein ja kuoroin. Kuva harjoituksista. Saman Jouluoratorion kantaatit 4−6 esitetään la 21.12. Espoonlahden kirkossa eri kokoonpanolla.
TO 19.12. Jouluinen musiikkihetki sylivauvoille ja heidän perheelleen klo 16 Tapiolan kirkossa. Kesto n. 30 min. Vapaa pääsy. J.S.Bachin Jouluoratorio, kantaatit 1–3 klo 19 Leppävaaran kirkossa. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro,
Hämeenkylän kamarikuoro ja Espoon barokki. Outi Noponen, sopraano, Teppo Lampela, altto, Tuukka Säily, tenori, Elja Puukko, basso. Joht. Hannu-Pekka Heikkilä. Yhteistyössä Leppävaaran Lions Clubin kanssa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Illan tullen tuntuu ihan joululta klo 19.30 Suvelan kappelissa. Krista Pellikka, laulu ja Mikko Helenius, piano ja bandoneon. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Suomen Lähetysseuralle.
PE 20.12. Valo – Tapiolan kuoro klo 17 ja klo
Kauneimmat joululaulut klo 13 ja klo 16, Ravintolamaailma M.E.E.T, Iso Omena. Artistivieraana Antti Lipponen. Lasten kauneimmat joululaulut klo 15 Espoon tuomiokirkossa. English Christmas Carols klo 19 ja Kauneimmat joululaulut klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Tuomaanpäivän joulukonsertti la 21.12. klo 21 Espoonlahden kirkossa. J.S. Bachin Jouluoratorio, kantaatit 4–6. Barokkiorkesteri ja kamarikuoro
Navichorus, joht. Elja Puukko. Liput 10 e ovelta.
SU 22.12. Kauneimmat joululaulut klo 13 ja klo 16, Ravintolamaailma M.E.E.T, Iso Omena. Artistivieraana Antti Lipponen. Lasten kauneimmat joululaulut klo 15 ja Kauneimmat joululaulut klo 17, 19 ja 21 Espoon tuomiokirkossa.
MA 23.12. Aatonaaton Kauneimmat joululaulut klo 18 ja klo 20 Olarin kirkossa. Artistivieraana Pepe Willberg.
MA 6.1. Loppiaiskertomus ma 6.1. klo 15 Leppävaaran kirkossa. Yhteisen laulun, musiikin ja näytelmällisten osuuksien myötä kuljemme tietäjien matkassa seimelle. Sopii kaikenikäisille. Risto Lauriala, piano klo 16 Olarin kirkossa. Liszt: Harmonies poetiques et religieuses (Runollisia ja hartaita sointuja). Ohjelma 10 e.
SU 12.1. Elvis Is Back -konsertti su 12.1. klo 15 Suvelan kappeli. 60-luvun herkkää Elvistä 4-äänisesti laulettuna pianon ja kitaroiden säestyksellä. Elviksenä pastori Seppo Juntunen. Konsertin jälkeen mahdollisuus rukoukseen. Vapaa pääsy, kolehti Rukouspalvelu Ry:lle.
20 A Kirkko ja kaupunki | 19.12.2019
Pelastetaan Espoo umpeen muuraamiselta ESPOON ARVOKKAIN valttikortti asuinpaikkana on ollut, että täällä riittää tilaa olla, elää ja hengittää. Koti Espoossa on merkinnyt samalla asumisen väljyyttä. Sen enempää rivitalon kuin kerrostalonkaan ikkunoista ei täällä ole tarvinnut tuijotella naapuritalon seinää vaan vehreitä pihoja ja viheralueita. Nyt kaupunkia pitäisi kuitenkin tiivistää. Se tarkoittaa, että vanhojen omakotitalojen tilalle pyritään rakentamaan kerrostaloja perinteikkäillä pientaloalueilla ainakin Olarissa, Viherlaaksossa ja Suvelassa. Kerrostalojen tilalle taas havitellaan entistä korkeampia kerrostaloja. ”Puutarhakaupunginosa” Tapiolan vehreys on jo aikaa sitten jäänyt menneisyyteen. Edes kaupunkimme keuhkoina toimiva Keskuspuisto ei ole turvassa rakentamiselta, vaan sen reunamia on alettu nakertaa asutuskäyttöön. Urbaaniin ympäristöön kaipaavalle lienee luontevinta asua keskellä Helsinkiä, ei täyteen tiivistetyssä Espoossa. Espoon viehätysvoima nojaa tiiviin, taukoamattoman rakentamisen sijaan pikkupaikkakunnan kaltaisiin, omaleimaisiin kaupunginosiin ihmisja luonnonläheisine asuinalueineen. Miksi turhaan tuhota Espoon ainutlaatuinen luonne kaupunkina? Pelastetaan Espoo ja pannaan piste tuhoisalle tiivistämisvimmalle!
MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi
Mika Mäyrä
Miltä usko näyttää? EMMANUEL DUNAND / AFP − LEHTIKUVA
NIMIMERKKI ENTINEN punkkari arvosteli tässä lehdessä haastateltua punk-elämäntapaa noudattavaa pappia (K&k 5.12.). Kirjoittaja on sekoittanut käsitteet punkkari ja moniongelmanuori. Kirjoituksessa on sellainen sävy, että punkkarina oleminen on kaiken ”hyvän” vastaista ja kirjoittajan itsensä viiltely ja saatananpalvontaharrastuneisuus olisivat punk-aatteen aiheuttamia. Punk-liike syntyi Suomessa 1970-luvun lopulla. Sen ydinsisältö oli yksinkertaisesti: ei ole tärkeintä, mitä teet, tärkeintä on, että teet jotain. Syntyi musiikkia, lehtiä, kuvataidetta, teat-
Kiitos hyvyyden voima -artikkelista KIITÄN ARTIKKELISTANNE Olemme kaikki hyvyyden voiman ihmeellisessä suojassa, joka julkaistiin Gurun opissa -sarjassa (K&k 21.11.). Dietrich Bonhoeffer oli toki kokenut enemmän kuin me, mutta voisimme ottaa opiksemme hänen ajatustapansa. Hän ei luopunut uskostaan, vaan vastusti loppuun saakka pahuutta. Suosittelen tätä artikkelia kaikille, jos jäi väliin. Ilkka Tammikallio
Raamattu ei ole tiedekirja
Maiju Wuokko Espoo
Punk ymmärrettiin väärin
ään viiltelevä huumekokeilija ja saatananpalvoja ei automaattisesti ole punk, vaikka olisi harrastellut säröistä musiikkia. Entiselle punkkarille toivon rauhaa ja avaraa sydäntä sekä voimaa oman polkunsa tamppaamisessa.
Intialaiset pyhiinvaeltajat olivat sonnustautuneet varsin jouluisiin tamineisiin Betlehemissä 9. joulukuuta. Pyhiinvaeltajat olivat matkalla Jeesuksen syntymäpaikalle, jonka kohdalla on nyt kirkko. Kirkon rakennustyöt käynnisti Rooman keisari Konstantinus vuonna 326, ja sen pyhimpänä osana pidetään kellaria, jonka paikalla Kristuksen seimen kerrotaan sijainneen. Monet pyhiinvaeltajat lähestyvät Jeesuksen syntymäpaikkaa vähän eri tavalla kuin intialaiset joulupukit: he konttaavat seimelle kirkon ovelta asti. Betlehemin syntymäkirkko kuuluu Unescon maailmanperintökohteiden listalle.
teria, ja tiloja vallattiin. Punk oli kykyä nähdä ja tehdä asiat toisin. Punk on ulkopuolella olemista ja ulkopuolelta näkemistä. Kuluneina vuosikymmeninä punkajatus on jalostunut ja monimuotoistunut. Punkissa on lukemattomia alalajeja. Nykyään eläintensuojelu, päihteettömyys ja omaehtoinen taiteen teke-
minen ovat vahvimmat näköaloja luovat osa-alueet. Pappi voi olla punk, professori voi olla punk, työtön voi olla punk. Kannattaa katsoa, miten musiikin tekijä Mariska kertoo työstään Ylen Minun musiikkini -sarjan jaksossa. Ohjelmasta välittyy lämmin, hienovarainen hengellisyys, joka kantaa mukanaan punk-DNA:ta. Toisaalta moniongelmainen, itse-
PIISPAT PUOLUSTAVAT tiedettä, kirjoitti päätoimittaja Jaakko Heinimäki (K&k 5.12.). Mielestäni on hyvä, että piispat alkavat nyt puhua edes luomiskertomuksesta ajatuksella, ettei Raamattu ole tiedekirja, mutta teksti kertoo silti joka sukupolvelle Jumalan suuruudesta. Tavallinen seurakuntalainen ei nimittäin osaa erottaa, mikä kirkkokunta tai kristillinen herätysliike puhuu Raamatun kertomuksista kirjaimellisesti ja kokee tieteen niille uhkana. Vaikka rippikoulussa ei opetettaisi niin, harva nuori muistaa enää aikuisena tätä yleisempää luterilaista opetusta, koska nämä muut ryhmät ja media pitävät niin kovaa meteliä eri tavalla ajattelevien näkökannasta. Kun oppii tieteen nykyisestä käsityksestä maailmankaikkeuden synnystä, joka tietenkin voi tarkentua tai muuttuakin, niin siinähän Jumala vain tulee suuremmaksi. Hän on antanut meille älyn, ja kaikki on niin uskomatonta ja mahtavaa. On harmi, että piispat eivät yhtenäisenä joukkona vielä puhu avioliitosta ja ihmisen seksuaalisuudesta tieteen valossa. Mutta olen huomannut itsessäni ja muissa, etteivät muutokset meissä tapahdu niin äkkiä. Maritta Kirilä