Kirkko ja kaupunki 2020 01 Espoo

1

16.1.2020 kirkkojakaupunki.fi

PÄ ÄK AUPUNKISEUDUN KIRKOLLINEN PAIK ALLISLEHTI

Nuku ja opi Unemme ovat meitä viisaampia. Ne voivat auttaa, lohduttaa ja rohkaista. s. 18

Seksuaalinen ahdistelu jättää syvät jäljet s. 10

Pelastaako markkinointi kirkon? s. 27

Ota talteen menotarjonta lehden sisältä

Pääkirjoitus

Eilen

Nyt on kunnollisempaa kuin ennen

Niin pitkälle kuin itsestäsi luopumatta on mahdollista, pysy hyvissä väleissä kaikkien ihmisten kanssa.

KUN EDELLISEN KERRAN elettiin 20-lukua, kirkossa vastustettiin naisasialiikettä, työväenliikettä ja eri kristillisten kirkkojen yhteyttä edistävää ekumeenista liikettä. Sata vuotta myöhemmin samantapaista huolta kirkossa herättävät seksuaalisen tasavertaisuuden tavoitteleminen, muutokset kirkon yhteiskunnallisessa asemassa sekä vuoropuhelu eri uskontokuntien kesken.

Koko 1920-luvun Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispana palvellut Gustaf Johansson vastusti yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, jonka myötä naiset, työläiset ja torpparit pääsivät äänestämään.

ARKKIPIISPA AJATTELI, että heidän tahtoaan ei ole syytä kuunnella, sillä naiset, työläiset ja torpparit eivät ymmärrä omaa parastaan. Suomessa oli vielä 1900-luvun alussa voimissaan kirkon tukema kastilaitos. Sitä tosin kutsuttiin sääty-yhteiskunnaksi. Sen katsottiin perustuvan jumalalliseen järjestykseen.

Johansson vastusti demokratiaa, sillä hänen mielestään kansan tahdolla ei ollut niin väliä.

Kansan tahtoa tärkeämpää oli Jumalan tahto, josta sääty-yhteiskunnan pieni äänioikeutettujen joukko oli tavallista rahvasta paremmin perillä.

paudesta – siitä huolimatta, että yksi käytetyimmistä Jeesuksen arvonimistä on Vapauttaja.

Kirkollisessa kielessä käytämme tosin mieluummin ”Vapahtajaa”. Ehkä juuri siksi, ettei se kuulostaisi niin vapauttajalta.

Yhä edelleen Vapahtajan palveluksessa on kovin monta vavahtajaa, jotka säikkyinä vastustavat milloin mitäkin sen sijaan, että rohkeasti raivaisivat tietä lähimmäisenrakkaudelle, armeliaisuudelle ja oikeudenmukaisuudelle. Jumalan valtakunnalle.

UUDEN VUOSIKYMMENEN KUNNIAKSI puimme Kirkko ja kaupungin vähän uudenlaiseen asuun. Espoon ja Kauniaisten, Helsingin ja Vantaan omat sivut löytyvät nyt omana osanaan lehden keskeltä. Hyvää uutta vuosikymmentä ja antoisia lukuhetkiä Kirkko ja kaupungin parissa!

JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

AJAT OVAT MUUTTUNEET. Kirkkokin on kovin toisenlainen nyt kuin 1920-luvulla, onneksi. Yhä edelleen ilmassa silti väreilee synkkää kirkollista huolta milloin mistäkin uudesta va-

”

VAPAHTAJAN

LAKIMIES-KIRJAILIJA MAX EHRMANN (1872–1945) RUNOSSAAN DESIDERATA

Tänään Kannan kasvavaa huolta siitä, miten kohtelemme Suomessa toisiamme. Kyse on toistemme kunnioittamisesta, viime kädessä yhteiskuntarauhan ylläpitämisestä.

TASAVALLAN PRESIDENTTI SAULI NIINISTÖ UUDENVUODENPUHEESSAAN 1.1.2020 JA PRESIDENTTI.FISIVUILLAAN

Iankaikkisesti Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.

EVANKELIUMI MATTEUKSEN MUKAAN 7:12

PALVELUKSESSA ON KOVIN MONTA VAVAHTAJAA.

Kiitos Jeesus uusista aluista.

Kukaan ei kai tiedä etukäteen, minkälaisia ne voivat olla.

Joskus joutuu itkemään ensin.

Pyydän rauhaa tähän vuoteen.

Entä jos koko vuosi onkin täynnä rakkautta?

Eikä se koskaan katoa.

Kirkko ja kaupunki

1

16.1.2020 Seuraava lehti ilmestyy 30.1.

KANNEN KUVA: PAULI SALMI

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”On ihanaa viettää rakkauden juhlaa” Venla Kiilakoski on sukurakas morsian, joka tahtoo mennä naimisiin isosti.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILLE PALONEN

1

Venla Kiilakoski, 24, pidät Future Mrs. W -hääblogia ja olet menossa naimisiin 1.8.2020 kihlattusi Samun kanssa. Missä vaiheessa hääjärjestelyt ovat?

– Ulkopuolisen silmin ne ovat hyvässä vaiheessa, koska tärkeimmät asiat on hoidettu, mutta paljon on vielä pienempiä tekemättä. Meillä on varattuna kirkko ja juhlapaikka sekä valokuvaaja ja videokuvaaja. Hääpukuni on teossa ja tulossa, ja kukat ja kakku on tilattu. Yksi iso juttu, joka on tekemättä, ovat kutsut. Minulla on kaksi graafikkoa mielessä, mutta pitäisi päättää, kummalta ne tilaan. Se on seuraava asia.

2

Millaiset häät teille on tulossa?

– Meille tulee isot häät, 170 vierasta. Meidät vihitään Johanneksenkirkossa, ja juhlat pidetään Hirvihaaran kartanossa Mäntsälässä. Häistämme tulee vähän fiinimmät. Se näkyy esimerkiksi siinä, että ruoka tarjoillaan pöytiin. Häissämme on vintage-henkeä ja romanttisuutta.

3 4

Mitä odotat hääpäivältä eniten?

– Kaikkea! Sitä, että visio, joka on ollut päässäni pitkään, toteutuu ja että saadaan pyhittää yksi päivä meille ja juhlistaa suhdettamme.

On ihanaa viettää rakkauden juhlaa.

Monet elävät parisuhteessa menemättä koskaan naimisiin. Miksi avioituminen on sinulle tärkeää?

– Olemme kumpikin sen verran perinteisiä, että meille naimisiin meno oli itsestään selvää. Puhuin jo tosi aikaisessa vaiheessa parisuhdettamme siitä, että haluan mennä naimisiin. Olen odottanut häiden järjestämistä, mutta olen myös hoksannut, että tässä on nyt se ihminen, jonka kanssa haluan elää.

– On ihana ajatus, ettei meillä ole vain oma sanamme siitä, että ollaan ikuisesti yhdessä, vaan että liittomme on korkeammallakin tasolla solmittu. Se ei tarkoita sitä, että tarvitsisimme muiden hyväksyntää, vaan sitoutuminen tuntuu itsellekin todellisemmalta, kun avioidumme. Olen tosi päättäväinen enkä anna hirveän helpolla periksi. Jos meille tulisi jotakin ongelmia, yrittäisin kaikkeni.

Avioliitto vahvistaa sitä ajatusta.

5

Mikä on sinulle pyhää?

– Sanon ensimmäisenä, että avioliitto, sillä se sopii nyt aiheeseen. Minulle on tärkeää, että saamme mennä kirkossa naimisiin.

– Minulle on pyhää myös perhe. Siksi haluan kutsua kaikki sukulaiset häihin. En tykkää siitä ajatuksesta, että joutuisin jättämään sukulaiset ulkopuolelle ja kutsuisin vain kaverit. Minulle perhe ja suku ovat tosi tärkeitä. ■ Love me do -häämessut 18.–19.1. Kaapelitehtaalla.

Luento ”Huipputreffit alttarilla – miten kirkkohäistä syntyy juuri vihkiparin näköinen juhla” su 19.1. klo 11.

Wihkiyö Espoon Tuomiokirkossa su 2.2. klo 17–22.

Pitäjäntuvalla tarjolla kakkukahvit hääparille ja kahdelle vieraalle. Ilmoittautumiset Espoon seurakuntien palvelukeskukseen p. 09 8050 2601.

Hääyö Kallion kirkossa su 2.2. klo 18 alkaen.

Seurakunta tarjoaa kakkukahvit hääparille ja 20 vieraalle. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 3600 tai kallio.srk@evl.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

3

Taivaallista mannaa pienen nautinnon verran Leivosten historiassa nunnilla ja munkeilla on vahvasti sormensa pelissä.

TEKSTI JAANA RINNE KUVAT FAZER JA ISTOCK

I

lta houkuttelee pieneen nautintoon Kluuvikadun Fazer Caféssa. Leivos­ vitriinin edessä jonottaa kymmenkunta ihmistä. Helsinkiläinen päätyy seson­ gin leivokseen, venäläinen turisti kol­ meen klassikkoon.

– Näppituntumani on, että muutaman vuoden ajan kahviloissa on syöty yhä enem­ män leivoksia. Ihmiset kokeilevat makuja ja makuyhdistelmiä. Ehkä leivos alkaa löy­ tää paikkaansa arjen pienemmissä juhlissa, pohtii Fazer Cafén kondiittorimestari Eero Paulamäki.

Paulamäen oma klassikkosuosikki on Budapest, jossa ”yhdistyy täydellisesti paah­ tunut marenki, manteli, vadelman kirpeys ja banaanilla maustettu makea kermavaahto”.

Budapest­leivos saapui Suomeen 1920­lu­ vulla Ruotsista. Gluteeniton herkku on ny­ kyään erityisesti vehnän välttelijöiden suosiossa.

Helsinkiläisen leivoskulttuurin edellä­ kävijöitä ovat Fazerin ja Ekbergin kondito­ riat. Leivoksistamme saamme kiittää maahan­ muuttajia, pääkaupunkiin 1800­lvulla muut­ taneita saksalaisia ja sveitsiläisiä.

Esimerkiksi Karl Fazer oli toisen polven maahanmuuttaja Sveitsistä. Kondiittorin op­ pia hän haki Pietarista, Berliinistä ja Pariisis­ ta, ja avasi myymälän syksyllä 1891 Kluuvi­ kadulle.

Budapest

4

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

LEIVOKSEEN KANNATTAA keskittyä, sillä lei­ vos on jokapäiväisen leivän hienostunein muoto. Se on pieni käsityön mestarinäyte, jonka nautinto rakentuu makujen ja muodon yllätyksille.

Hienoin leipä on aina leivottu vehnästä.

Monet muutkin leivosten ainekset ovat esil­ lä jo Raamatussa. Nykyään leivoksissa muo­ dikkaat pistaasit, mantelit, granaattiomenat, ruusuvesi ja appelsiininkukkavesi ovat Lähi­ idän alueilta tuttuja muinaisia makuja. Eikä leivoksia olisi ilman mannaa eli sokeripitois­ ta nestettä.

Suurin osa leivoksista on kehitelty hoveis­ sa, mutta niitä on syntynyt myös luostareis­ sa. Italialaisia leivoksia ei olisi ilman munkke­ ja ja nunnia.

1600­luvun alussa Napolin palatsien vie­ ressä kohosi lukemattomia kirkkoja, jois­ ta karkasi makeita tuoksuja. Napolissa syn­ tyi muun muassa munkin hupun muotoinen Sfogliatelle.

Sisilian suosituin leivos Cannoli on puo­ lestaan saarella valtaa pitäneiden pohjoisaf­ rikkalaisten perua. Legendan mukaan leivos syntyi haaremissa, jossa banaanin muotoista ja kermalla täytettyä herkkua syötettiin sult­ taanin vaimoille. Toisen maailmansodan jäl­ keen paikalliset nunnat ottivat haltuunsa can­ nolien tuotannon ja jalostamisen.

RANSKALAISET TEKIVÄT leivoksista taidetta.

Macaron­leivoksen juuret löytyvät Italiasta ja Ranskasta. Valtavan suosion ympäri maail­ maa saavuttanutta leivosta tehtiin keskiajalla erityisesti ranskalaisissa nunnaluostareissa.

Sen jälkeen, kun Italian juutalaiset ihas­ tuivat pääsiäisajan kosher­tarjoiluun sopi­

Sfogliatelle

Macaron

Cannoli

Kirkko ja kaupunki verkossa MUSEOVIRASTO

vaan macaroniin, leivos levisi kaikkialle Eurooppaan.

Portugalilainen Pastel de Bélem eli Pastel de Nata on erityinen esimerkki leivosten ja luos­ tarien kiinteästä suhteesta. Vuonna 1820 val­ lankumous sulki Portugalin luostarit, mutta Lissabonissa sijaitseva Belemin luostari jatkoi toimintaansa rahoittamalla sitä näillä munk­ kien kehittämillä leivoksilla.

”

Leivos on jokapäiväisen leivän hienostunein muoto – nautinto, joka rakentuu makujen ja muodon yllätyksille.

Sata vuotta sitten alkoholia sai tarjoilla ainoastaan kirkoissa.

Suomessa oli arkkipiispa, joka inhosi kaikkea uutta. Samalla esiin astui uudenlainen naistyyppi, kun naiset alkoivat tehdä samoja asioita kuin miehet. Hyppää aikamatkalle 1920-lukuun: kirkkojakaupunki.fi.

”Myötätunto jättää jälkensä.

Usein ne, jotka ovat valmiita tarjoamaan apua, ovat itse olleet joskus heikoilla ja kohdanneet lämmintä välittämistä.”

ELINA VAITTINEN VERKKOKOLUMNISSAAN

MAIJA SAARI / ISTOCK

YKSI VANHIMPIA tunnettuja leivoksia on filo­ taikinaan tehty pähkinäinen ja hunajainen Baklava. Se on erityisesti juhlapyhien herkku.

Baklavan on oletettu syntyneen 700 e.Kr. Assyriassa.

Ottomaanien valtakunnassa baklavaa lei­ vottiin Topkapin palatsissa Istanbulissa, ja sen makuun pääsivät yläluokka ja eliit­ ti. Nykyään Balkanilla baklavaa syödään eri­ tyisesti ortodoksien jouluna ja muslimien paastonajan, ramadanin, jälkeen.

Kuinka iloinen oli 1920-luku?

Suosituimmat juttumme viime vuonna Pastel de Bélem

Baklava

Hiiriä tutkiva körtti, rakkauden parantava voima ja reissuvinkit maata pitkin. Jussi Halla-ahon kutsuminen puhujaksi Kirkkopäiville, suomalainen köyhyys ja raiskauksen uhrin oikeusturva. Siinä aiheita, jotka kiinnostivat eniten verkkomediassamme vuonna 2019.

Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

5

ESKO JÄMSÄ

Toinen toistaan parempia hääpäiviä

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

IHMISET JAKAUTUVAT erilaisiin kuppikuntiin, ja uutiset kertovat synkistä asioista. On kuitenkin yksi, joka yhdistää yhdysvaltalaisia: Dolly Parton. Hänen konserteissaan käyvät kaikki, perinteinen kantriväki stetsoneissaan, konservatiiviset evankelikaalit, homoparit, drag queenit, demokraatit ja republikaanit.

73-vuotias Parton on taas kovassa nousussa. Netflixillä pyörii Partonin tuottama ja hänen lauluihinsa perustuva sarja Heartstrings, ja muun muassa Spotifyssa on kuunneltavissa podcast-sarja Dolly Parton’s America, joka pureutuu Partonin yhteiskunnalliseen merkitykseen ja tarinoihin laulujen takana.

VIIME AIKOINA Dolly Parton on halunnut tuoda musiikissaan esiin myös kristillistä vakaumustaan.

Australialaislaiduo King & Countryn kanssa tehty God Only Knows on Grammy-ehdokkaana vuoden parhaaksi kristilliseksi lauluksi. Ruotsalaisen EDM-duo Galantiksen kanssa Parton teki kappaleen Faith, ja kristillistä rockia soittavan Zach Williamsin kanssa hän levytti kappaleen There Was Jesus.

Dolly Parton on kertonut kokeneensa Jumalan kutsuvan häntä ja että nämä kappaleet ovat tulleet hänelle kuin taivaan lahjoina.

– Olen myös siinä asemassa, että voin auttaa muita. Ihmiset katsovat minua kuin vanhaa tuttua, kuin äitiä tai siskoa. Jos sanon jotain hyvää, ihmiset saattavat kuunnella, Parton kommentoi People-lehdelle.

USKO ON OLLUT tärkeä osa Dolly Partonin elämää lapsesta asti. Hänen isoisänsä oli helluntailainen saarnaaja, ja Parton on kertonut kasvaneensa kirkossa. Vaikka kantrin kuningatar puhuu ja laulaa uskostaan, hän ei halua saarnata.

”

Jos näet minussa jotakin valoa, se ei ole minun valoani vaan Jumalan valoa.

– Kerron vain, kuka olen. Jos näet minussa jotakin valoa, se ei ole minun valoani vaan Jumalan valoa.

Loppua tuotteliaan laulajan, musiikintekijän ja näyttelijän uralle ei ole näköpiirissä. Parton on sanonut, että hänelle musiikin tekeminen on palvelutehtävä, eikä hän aio lopettaa, ennen kuin Jumala käskee häntä tekemään niin.

HANNA ANTILA

PA PHOTOS/LEHTIKUVA

Helposti muistettavat päivämäärät ovat tunnetusti suosittuja vihkipäiviä, varsinkin, jos ne osuvat kesään. Mieleen painuvia hääpäiviä on heti vuoden 2020 alkupuolella tarjolla useampi: 2.2.2020, 20.2.2020 ja 22.2.2020. Tosin ainoastaan 22.2. on lauantai.

Joissakin seurakunnissa romanttiselta kuulostavasta ”toinen toista”päivästä on päätetty ottaa ilo irti. Kallion ja Kulosaaren kirkoissa vietetään sunnuntaina 2.2. Hääyö-tapahtumaa, ja Espoon tuomiokirkossa järjestetään tuolloin samalla periaatteella toimiva Wihkiyö.

Hauskat päivämäärät ovat jo kiinnostaneet joitakuita, mutta vapaitakin aikoja on myös suosituissa hääkirkoissa. Esimerkiksi Helsingin tuomiokirkossa on täyttä 22.2., mutta Vanhassakirkossa, Suomenlinnan kirkossa, Johanneksenkirkossa ja Mikael Agricolan kirkossa voi vielä tuolloin päästä naimisiin. Tilaa on myös Temppeliaukion ja Töölön kirkoissa.

Vantaan Pyhän Laurin kirkossa on lauantain 22.2. kaikki vihkiajat varattu, mutta torstana 20.2. oli tätä lehteä tehtäessä avioitumassa vasta yksi pari. Espoon tuomiokirkossa on 22.2. avioitumassa kolme paria. Lisää mahtuu vielä.

HANNA ANTILA

God bless Dolly Parton

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Dolly Parton esiintyi ensimmäisen kerran kirkossa kuusivuotiaana.

73-vuotias tähti on sanonut, että hän lopettaa uransa vasta, kun Jumala kehottaa häntä tekemään niin.

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Kesätoimittajaksi Kirkko ja kaupunkiin Kirkko ja kaupunki -media etsii kesätoimittajaa 2,5 kuukauden pestiin kesä–elokuulle.

Meillä pääset tekemään monipuolista ja monikanavaista toimittajan työtä: uutisia, haastatteluja, reportaaseja ja tarinallisia feature-juttuja. Työkavereiksesi ja opastajiksesi saat maan parhaita kirkollisen journalismin ammattilaisia.

Toivomme sinulta reipasta ja uteliasta otetta ja kykyä ideoida kiinnostavia sisältöjä. Edellytämme kokemusta journalismin tai sisällöntuotannon parissa.

Pääkaupunkiseudun seurakuntien (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) julkaisema Kirkko ja kaupunki on palkittu ja kunnianhimoinen kirkollinen media.

Printtilehti jaetaan 335 000 kotitalouteen, verkkomedia kirkkojakaupunki.fi tavoittaa kaikkialla maailmassa. Toimituksemme sijaitsee Helsingin Kalliossa.

Vapaamuotoiset hakemukset juttunäytteineen 11.2.2020 mennessä ja tiedustelut päätoimittajalle: jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi.

Tiesitkö, että jokaisella täysi-ikäisellä henkilöllä olisi hyvä olla testamentti? Listasimme kymmenen syytä laatia omasi.

Lue lisää: unicef.fi/testamentti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

7

Papin poika huumorihomm Kirkko ja kaupungin uutta verkkokolumnistia Ville Kormilaista kiinnostavat ihmiset somessa ja se, mikä meitä naurattaa.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

K

onsultti Ville Kormilainen opettaa asiantuntijoille, että heidän tulisi keskittyä somessa yhteen asiaan.

Itse hän ei kuitenkaan ole noudattanut ohjettaan.

Kormilainen postailee someen ”kaikenlaisista hauskoista asioista”. Enimmäkseen äänessä on ihan Ville itse, Snapchatissa ja YouTubessa välillä myös hänen alter egonsa Esko Mörkö.

Kormilainen on työskennellyt paitsi konsulttina myös toimittajana eri medioissa – erityisesti ennen 1990-lukua syntyneitten näkökulmasta maininnan ansaitsee pesti Suosikin päätoimittajana – sekä yrittäjänä ja tietokirjailijana. Hän on tehnyt myös radio-ohjelmaa ja podcast-sarjaa.

Päätyönään hän vetää nykyään Kuhina-nimistä yksikköä viestintätoimisto Tekirissä.

– Olen sellainen, että kun innostun jostakin, sitten mennään ja tehdään, Kormilainen sanoo.

Kaksi vuotta sitten Kormilainen innostui stand upista. Stand up -koomikkona Kormilainen repii huumoria esimerkiksi juuristaan: siitä, että hän on papin poika Suomussalmelta.

ALUN PERIN Ville Kormilaisesta piti tulla näyttelijä. Yläasteella Kormilainen teki vanhempiensa kanssa diilin, että jos hän keskittyy ysiluokalla kunnolla koulunkäyntiin, hän saa hakea Kallion ilmaisutaidon lukioon ja muuttaa Helsinkiin.

Kallion lukiossa Kormilainen huomasi, että näytteleminen ei ole hänen juttunsa. Sen sijaan hän alkoi keskittyä kirjoittamiseen ja toimittajan töihin.

Lukion ja armeijan jälkeen Kormilainen haki kesätoimittajaksi eri paikkoihin ja pääsi 7 päivää -lehteen. Siitä tuli hänen toimittajakoulunsa.

– 7 päivää opetti uutisennälkää, sinnikkyyttä ja asioiden perusteellista selvittämistä ja antoi työkalupakin eteenpäin. Tein viihde- ja tv-juttuja, mutta myös talous- ja rikosjuttuja.

NYKYÄÄN KORMILAINEN työskentelee markkinointiviestinnän ja somen parissa. Somesta hän kirjoittaa myös Kirkko ja kaupungin kolumneissa.

– On kiinnostavaa, kuinka iso osa ihmisten elämää somesta on tullut ja millaisia puolia ihmisistä se tuo näkyviin. Ennen huudeltiin keskustelupalstoilla nimimerkin takaa, nyt somessa omalla nimellä.

Somessa ja stand up -komiikassa Kormilaisella on samat periaatteet. Alaspäin ei lyödä. Hän ei myöskään halua provosoida tai sotkeutua aiheisiin, joista nousevat kovimmat kierrokset.

8

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Ville Kormilainen innostui stand upista kaksi vuotta sitten ja alkoi tehdä keikkaa.

Yksi seteistä kantaa nimeä Papin poika.

issa

HAEMME LASTENHOITAJIA PILKE LASTENHOITOON PK-SEUDULLE! TARJOAMME PERHEILLE SAIRAAN LAPSEN KOTIHOITOA SEKÄ LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUA.

– Kun katson, millaisiin kuoppiin ihmiset itsensä ajavat vaikka Twitterissä, niin huomaan, että tämä on hyvä linjaus. En jaksa vääntämistä.

On tosi vähän asioita, joista minun pitäisi kertoa painava mielipiteeni.

VIIME VUOSINA Ville Kormilainen on sekä tehnyt stand up -keikkoja että jututtanut komiikan tekijöitä Huumorihommia-ohjelmaansa Yle Puheella.

Kumpikin homma on saanut hänet miettimään, mikä ihmisiä naurattaa ja miksi. Kormilaista huvittavat arkiset tilanteet ja ihmiset.

– Minua naurattaa myös todella lapsellinen huumori: mokat, kaatumiset, pierut, pissa ja kakka. Ihan samanlainen huumori kuin ala-asteella.

”

Arjessa tapahtuu paljon hauskoja juttuja.

Niitä pitää vaan vähän kääntää ja kärjistää.

TARJOAMME JOUSTAVIA TYÖAIKOJA SEKÄ TYÖTUNTEJA. TYÖ SOPII ESIM. ELÄKELÄISELLE TAI OPISKELIJALLE LISÄANSIOKSI TAI IHAN KOKOAIKATYÖKSI. HAE NYT! OLE YHTEYDESSÄ, KERROMME MIELELLÄMME LISÄÄ:

p. 020 768 9777 asiakaspalvelu@pilkelastenhoito.fi pilkelast en h oit o.fi

Oma koti palvelukodissa

Omat esikuvat löytyvät suomalaisen komiikan suurista nimistä: Spede Pasanen, Kummeli ja Vesa-Matti Loiri. Kormilaisen jalkaan on tatuoitu Uuno Turhapuron kuva.

Stand up -lavoille Kormilainen lähti melko roiseilla jutuilla, mutta on sittemmin siistinyt linjaansa.

– Arjessa tapahtuu paljon hauskoja juttuja. Niitä pitää vaan vähän kääntää ja kärjistää.

YKSI STAND UP -seteistä kantaa nimeä Papin poika. Se käsittelee sitä, miltä kirkko on näyttänyt papin pojan, kirkon jäsenen ja luottamushenkilön näkökulmasta. Kormilainen oli Vuosaaren seurakuntaneuvoston jäsen vuoden verran, mutta luopui tehtävästään muutettuaan toiseen kaupunginosaan.

Seurakuntaneuvoston jäsenyys ei kuulosta ratkiriemukkaalta, mutta siitäkin pystyi repimään huumoria. Mielenkiintoisia tilanteita seurakunnissa ja kirkossa syntyy usein esimerkiksi siitä, kun toiset haluavat uudistaa ja toiset säilyttää.

Omaa suhdettaan kirkkoon Kormilainen kuvailee tällä hetkellä perinteisen tapakristityn suhteeksi. Papin poika tahtoo pysyä kärryillä siitä, mitä kirkossa tapahtuu. Huumorinäkökulma auttaa.

– En mitenkään pääse irti kirkosta, enkä haluakaan. Vaimo on seurakunnassa töissä ja teen paljon töitä seurakuntien kanssa. Olen sellainen keskitien kristitty. ■

Antoisaa elämää hyvien palveluiden parissa Tervetuloa tutustumaan meihin!

Soita ja varaa aika, tj Carola Sandberg

 050 305 9051 Palvelukoti Kukkasrahasto

Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

ASUMISTA JA PALVELUA HELSINGIN SYDÄMESSÄ  palvelukotikukkasrahasto.fi

Lue Ville Kormilaisen kolumneja osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Huumorihommia-sarjan uudet jaksot Yle Puheella ja Areenassa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

9

10

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

”Tästä ei sitten puhuta” Uhrit kertovat seksuaalisesta väkivallasta uskonnollisissa yhteisöissä. ”Ehjää elämää ei välttämättä saa, mutta voi silti saada hyvän elämän”, kertoo entinen Jehovan todistaja.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS ANTTI VALTA

A ”

luksi luimme Raamattua yhdessä. Henkilö ohjasi usein keskustelut seksuaalisuuteen, jossa totesi minulla olevan ongelmia. Hän sanoi olevansa seksuaaliterapeutti ja tulleensa luokseni Pyhän Hengen johdattamana. Etenimme hänen ohjaamanaan yhdyntään asti. Ymmärsin liian myöhään valheen avuntarpeestani”, kirjoittaa 26-vuotias nainen.

Uhrit avautuvat nyt seksuaalisesta väkivallasta uskonnollisissa yhteisöissä. Kevättalvella valmistuu Katja Niemen Ylelle ohjaama dokumentti Harmageddon olohuoneessa. Se kertoo Josefinasta, jonka piti 11-vuotiaana pyytää anteeksi häntä hyväksikäyttäneeltä mieheltä. Jehovan todistajien oikeuskomitea totesi lapsen vietelleen aikuisen.

Tositarinoita on paljon lisää.

Uskonnon uhrien tuki UUT:n toiminnanjohtaja Joni Valkila sanoo, että Jehovan todistajat pitävät miesten kertomuksia uskottavampina kuin naisten. Ellei ahdistelija tunnusta tekoaan, sille on oltava kaksi todistajaa. Syntejä tutkivat sisäiset oikeuskomiteat koostuvat pelkästään miehistä.

– Jos oikeuskomitea katsoo, että tyttö tai nainen on viekoitellut ahdistelijansa eikä osoita katumusta, hänet voidaan erottaa. Sen jälkeen oman perheenkin pitää karttaa häntä, Valkila sanoo. ”Minut erotettiin seurakunnasta ja lähetettiin pois kotoa. Päädyin ulkomaille yksin, kielitaidottomana ja perheen sekä ystävien hylkäämänä”, kertoo 45-vuotias nainen vastauksessaan Kirkko ja kaupungin kyselyyn seksuaalisesta ahdistelusta uskonnollisessa yhteisössä. Hän kertoo karttamisen syyksi raiskatuksi joutumisen 17-vuotiaana Jehovan todistajana.

Valkilan mukaan ahdisteluun liittyy suljetussa hengellisessä yhteisössä erityispiirteitä, kuten yhteisön maineen suojeleminen. ”Mies käytti hyväkseen useaa tyttöä, mutta ei saanut tuomiota, koska Jehovan todistajat eivät halunneet jutun vuotavan poliisille tai lehdistöön. Yhteisön maine oli tärkeämpi kuin me tytöt”, kirjoittaa 45-vuotias liikkeen jättänyt nainen.

39-vuotias nainen kertoo raiskauksesta 18-vuotiaana Jehovan todistajana. ”Jouduin seurakunnan vanhimpien eteen. Minulta kysyttiin kaikkea mahdollista ja kiellettiin puhumasta asiasta poliisille.”

Jos uskonyhteisö kokee olevansa ainoa oikea Jumalan lasten lauma, yhteisössä voidaan ajatella, että pahoja asioita tapahtuu vain sen ulkopuolella. Omien syyttelijää voidaan pelotella Jumalan vihalla tai demonien hyökkäyksellä.

– Uskonnollisissa yhteisöissä on isoja eroja.

Kallion kirkossa on huomattavasti helpompi esittää kritiikkiä vaikka hengellisen johtajan käyttäytymisestä kuin liikkeessä, jossa voit valittaa vain johtajalle itselleen tai hänen kavereilleen. Kun seurakunnan johtohahmot muodostavat hyvä veli -verkoston, he eivät välttämättä usko uhria, joka kritisoi yhtä heistä, Valkila sanoo.

Iida Mursulta valmistui viime syksynä Lapin yliopistossa notaaritutkielma Rikos- ja lastensuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisuuksien toteutuminen Jehovan todistajien yhteisössä. Mursu osoittaa, että lakisääteistä ilmoitusvelvollisuutta ei juuri noudateta.

Valkila on kohdannut työssään seksuaalisen väkivallan uhreja erityisesti Jehovan todistajien, vanhoillislestadiolaisten sekä mormonien keskuudessa. Hän on itse entinen Jehovan todistaja.

– Tiedän, että ongelmia on myös esimerkiksi itämaisissa ja new age -uskonnoissa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

11

”MAALLIKKOSAARNAAJA KOSKETTELI sielunhoitotilanteessa sekä kaappasi syliinsä ja suuteli, kun olin alle rippikouluikäinen. Poistuin järkyttyneenä ja mies huusi perääni, että tästä ei sitten puhuta”, muistelee 69-vuotias nainen.

Yli viisikymmentä lukijaa vastasi Kirkko ja kaupungin internetkyselyyn ahdistelusta uskonnollisissa yhteisöissä. Valtaosa vastaajista on naisia ja puolet heistä pari–kolmikymppisiä. Lainaukset artikkelissa on otettu kyselyn vastauksista, joissa kerrotaan ahdistelusta Jehovan todistajien, vanhoillislestadiolaisten ja muiden herätysliikkeiden, evankelisluterilaisten seurakuntien ja karismaattisten seurakuntien piirissä.

”

Uskonnollisissa yhteisöissä on isoja eroja.

USKONNON UHRIEN TUEN TOIMINNANJOHTAJA JONI VALKILA

Kyselyyn vastanneet kertovat eniten ahdistelusta vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen sisällä. Lasten seksuaalinen riisto liikkeessä nousi julkisuuteen vuonna 2013, kun yhteiskuntatieteiden tohtori Johanna Hurtigin tutkimus Taivaan taimet ilmestyi.

– Vanhoillislestadiolainen yhteisö on kärsinyt hyväksikäyttökeskustelusta kovasti ja tiedostanut hyväksikäyttöön johtavia riskejä. Ongelma vaatii kuitenkin jatkuvaa valppautta ja yhteistyötä viranomaisten kanssa, nykyisin Kirkkohallituksen asiantuntijana työskentelevä Hurtig toteaa.

Hän ajattelee, että lasten mukautuvuuden arvostaminen ja vähäinen seksuaalikasvatus saattavat altistaa seksuaaliselle riistolle.

– Lapset viettävät lestadiolaisessa yhteisössä usein paljon aikaa keskenään. Tutkimuksessani tuli esiin, että hyväksikäyttö tapahtuu toisinaan monen pojan porukoissa.

Kyselyyn vastannut 36-vuotias mies muistelee, kuinka isoveli ja serkku painostivat hänet seksuaalisiin tekoihin, kuvasivat niitä ja näyttivät kuvia muillekin nuorille.

Pauliina, 34, toipuu yhä rippileiristä terapiassa Pauliina on insinööri, joka käy työnsä ohella toista vuot­ ta Kelan korvaamassa terapias­ sa. Hänellä on diagnoosi trau­ maperäisestä stressireaktios­ ta, paniikkihäiriöstä ja masen­ nuksesta.

Taustalla on seksuaalis­ ta väkivaltaa, jonka Pauliina painoi 17 vuodeksi tietoisuu­ destaan. Muistot työntyivät voimalla mieleen kaksi vuot­ ta sitten, kun häntä ahdistel­ tiin töissä.

12

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

– Aloin saada paniikki­ kohtauksia, ja järkyttävät muisti­ kuvat rippileiriltä tunkivat mie­ leen unen ja valveen rajalla.

Työterveyspsykologi oli en­ simmäinen ihminen, jolle Pau­ liina avautui hajanaisista muis­ toistaan.

– Muistan pimeän käytävän, jonka varrella oli pimeä huo­ ne. Kaksi poikaa raiskasi mi­ nut rippileirillä ja teki muuta­ kin seksuaalista väkivaltaa mon­ ta kertaa.

Ensimmäisen kerran jälkeen Pauliina soitti vanhemmilleen.

– Sanoin, että minuun sattuu.

En halua olla täällä, hakekaa pois! En pystynyt kertomaan, mi­ tä minulle oli tehty, koska ei sille ollut silloin edes sanoja.

Vanhemmat eivät noutaneet tytärtään rippileiriltä. Pauliina yritti selviytyä olemalla mahdol­ lisimman huomaamaton.

– Pappi veti peliä, jonka puit­ teissa väkivaltaa tehneet pojat kiusasivat minua rankasti ja huo­

rittelivat. Papin ja isosten täytyi huomata, että itkin. Kukaan ei puuttunut tilanteeseen.

– Vetäydyin yhteisestä toi­ minnasta, jolloin pappi piti pu­ huttelun huonosta asenteesta­ ni. Hän soitti myös isälleni ja sa­ noi, ettei halua konfirmoida mi­ nua asenneongelmani vuoksi. En pystynyt puolustautumaan.

Pauliina kuitenkin konfirmoi­ tiin muun ryhmän kanssa. Van­ hemmat kuvasivat valkopukuiset nuoret kirkon portailla. Paulii­

na ei hymyile siinä eikä missään muussakaan kuvassa moneen vuoteen. Leirin tapahtumat joh­ tivat masennukseen.

Nyt 34­vuotias Pauliina arvi­ oi olevansa puolivälissä toipu­ mista.

– Minun on vaikea kestää kos­ ketusta. Onneksi mieheni tukee minua täysin. Elämäni olisi ol­ lut paljon helpompaa, jos olisin puhunut aiemmin. Älkää muut vaietko!

Haastateltavan nimi on muutettu.

Toimintaohjeet seurakunnassa ahdistelluille •

Suomen evankelis-luterilainen kirkko edellyttää seurakunnilta nollatoleranssia seksuaaliselle häirinnälle. Seksuaaliseksi häirinnäksi ja hyväksikäytöksi määritellään seksuaalisesti vihjailevat eleet ja ilmeet, härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset ja kysymykset, seksuaalisesti värittyneet aineistot, kirjeet, sähköpostit tai puhelinsoitot, koskettelu, sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset ja äärimmillään raiskaus ja sen yritys. Häirintää on myös yksityisyyttä loukkaavien kuvien ottaminen, toisesta otettujen yksityisten kuvien jakaminen ilman lupaa ja seksin kuvaaminen salaa.

•

Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli ohjeistaa, että jos seurakunnan työntekijälle tulee epäilys lapsen seksuaalisesta ahdistelusta, hänellä on velvollisuus ilmoittaa asiasta viipymättä poliisille ja lastensuojelulle. Työntekijän ei pidä itse haastatella alaikäistä ja arvioida, onko tapahtunut rikos, vaan poliisille on kerrottava epävarmoistakin tapauksista. Ilmoitusvelvollisuus ylittää rippisalaisuuden.

•

Jos ahdistelluksi joutuu täysi-ikäinen, Helsingin hiippakunta neuvoo häntä ottamaan yhteyttä poliisiin, esimieheen tai työnantajan nimeämään yhteyshenkilöön. Poliisitutkinta voi käynnistyä, jos täysi-ikäinen ahdisteltu vaatii tekijälle rangaistusta. Seurakunnan työntekijä ei saa kertoa aikuisen kokemasta häirinnästä poliisille ilman uhrin lupaa.

•

Jos tilanne on akuutti, kannattaa soittaa poliisilaitokselle tai hätänumeroon 112. Helsingin poliisilaitoksen seksuaalirikosjaoksella on oma puhelinnumero 0295 471 612 ja sähköpostiosoite seksuaalirikokset.helsinki@poliisi.fi. Rikosilmoituksen voi tehdä myös internetlomakkeella.

•

Oikeutta voi hakea, vaikka tapahtumasta olisi vuosia. Syyteoikeus törkeästä raiskauksesta ja lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä vanhenee 20 vuodessa. Raiskaus, pakottaminen seksuaaliseen tekoon ja seksuaalinen hyväksikäyttö vanhenevat lain näkökulmasta 10 vuodessa.

•

Apua seksuaalisen väkivallan uhreille tarjoavat esimerkiksi Naisten Linja, Poikien Talo, Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Seri-tukikeskus seksuaaliväkivallan uhreille, lapsena hyväksikäytettyjä aikuisia tukeva Suomen Delfins ja Tyttöjen Talo.

Entinen Jehovan todistaja Hannele, 53, ei suostu enää seksiin Hannele etsii kumppania Setan aseksuaalien ryhmästä. Aseksuaalit eivät tunne seksuaalista vetoa muihin.

53-vuotiaalla Hannelella on kokemusta kahdesta avioliitosta ja varmuus siitä, että hän ei halua seksiä. Takana on myös kymmenen vuotta työkyvyttömyyseläkkeellä ja sitä ennen seitsemän vuotta terapiaa vanhustenhoitotyön ohessa. Diagnoosi on vakava masennus.

Kielteinen suhde seksiin ja moniin miehiin alkoi nuorena.

Jehovan todistajien kokouksissa kerrottiin, että maailmalliset

miehet pyrkivät häpäisemään tytöt ja naiset seksuaalisesti.

– Jos seurakunnan ulkopuolinen mies oli minulle ystävällinen, äitini piti sitä pahana asiana. Olin kauhuissani, kun sain koulussa miesopettajan.

Hannele pelkäsi myös isäänsä, joka löi nahkavyöllä, kun oli tyytymätön häneen, isosiskoon tai 16 vuotta nuorempaan vaimoonsa. Hannele muistelee, kuinka isä yritti toisinaan saada häntä myöntämään rikkeen, jota hän ei ollut tehnyt.

– Piiskaaminen meni isällä ihan yli, kun en pystynyt tun-

nustamaan asiaa, joka oli minusta valhe. Kyvyttömyyteni valehteluun johtuu Aspergerin oireyhtymästä.

Kerran Hannelen äiti yritti paeta miestään oman äitinsä luo.

– Äidinäiti sanoi vihaisena, että sinussa täytyy olla vikaa, jos miehesi joutuu pieksemään sinua. Hän kuuluu sentään seurakunnan vanhimpiin veljiin.

Isosisko tuli miehensä kanssa Hannelen luokse yökylään, kun hän oli 19-vuotias opiskelija. He toivat kotiviiniä, jota Hannele joi kuin mehua ja sammui.

– Kun heräsin aamulla, minut oli riisuttu ja tajusin, mitä oli tapahtunut. Olin shokissa.

Kun Hannele kertoi yöstä äidilleen, tämä vei asian seurakunnan sisäiselle oikeuskomitealle. Kolme viisikymppistä seurakunnan vanhinta haastatteli Hannelea ja häntä parikymmentä vuotta vanhempaa siskon miestä.

– Oikeuskomitea kysyi, miten olin pukeutunut ja kuinka paljon juonut viiniä. Mies tunnusti tekonsa ja sai rangaistukseksi muutaman kuukauden puhekiellon kokouksissa. Minun piti an-

taa hänelle anteeksi. Tunsin itseni häväistyksi. Kuulin myöhemmin, että siskon mies oli käynyt käsiksi muihinkin nuoriin naisiin.

Vertaistukiryhmät Uskontojen uhrien tuki ry:ssä sekä Facebookin suljettu tukiryhmä entisille Jehovan todistajille auttavat Hannelea jaksamaan. Hän suosittelee muille seksuaalisen väkivallan uhreille tuen hakemista sekä rikosilmoituksen tekemistä.

– Ehjää elämää ei välttämättä saa, mutta voi silti saada hyvän elämän.

Haastateltavan nimi on muutettu.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

13

”OLIMME SUURI PERHE ja lestadiolaisia.

Oma isäni käytti minua usein seksuaalisesti hyväksi noin viisivuotiaasta alkaen.

En ajatellut, että tässä tapahtuu jotain väärää, koska seksuaalisuus määräytyi alitajuntaani silloin ensimmäisen kerran”, kertoo 23-vuotias nainen. Kahdeksassa kyselymme vastauksessa kerrotaan insestistä vanhoillislestadiolaisissa perheissä.

Insesti mainitaan myös Johanna Hurtigin tutkimuksessa ja teologi Aila Ruohon neljässä tietokirjassa hengellisestä väkivallasta.

– Kaikki uupuneet suurperheen vanhemmat eivät pysty luomaan normaalia kiintymyssuhdetta jokaiseen lapseensa. Isovanhempien on vielä vaikeampi luoda oikeanlainen suhde lapsenlapsiinsa, jos heitä on sata, Ruoho sanoo.

”

Mitä enemmän seksuaalisuutta kontrolloidaan, sitä enemmän se voi vinoutua.

TIETOKIRJAILIJA AILA RUOHO

– Suunnaton väsymys turruttaa tunteet. Jatkuvasti raskaana oleva, pahoinvoiva äiti voi olla alitajuisesti jopa helpottunut, jos miehen seksuaalisuus kohdistuu välillä muuhun kuin häneen. Insesti voi tuntua pienemmältä pahalta kuin se on, koska masturbointikin katsotaan vanhoillislestadiolaisuudessa kuolemansynniksi.

Ruoho pitää itsetyydytyksen kieltämistä vaaratekijänä.

– Pojalle voi tulla houkutus hyväksikäyttää sisarta tai muuta nuorta sukulaistyttöä. Seksuaalisuus on vahva vietti. Mitä enemmän sitä kontrolloidaan, sitä enemmän se voi vinoutua.

Myös vahva anteeksipyytämisen ja -antamisen kulttuuri voi Ruohon mukaan madaltaa kynnystä seksuaaliseen riistoon.

USKONNOLLISISSA YHTEISÖISSÄ tapahtuva seksuaalinen hyväksikäyttö nousi julkisuuteen kunnolla 2000-luvulla, jolloin katolisten pappien väärinkäytökset alkoivat paljastua.

– Kun tekijät eivät jää kiinni, seksuaalisen kaltoinkohtelun uhreja voi tulla paljon ja pitkältä ajalta, Uskonnon uhrien tuki UUT:n toiminnanjohtaja Joni Valkila huomauttaa.

Viime vuosilta on hyviä esimerkkejä uskonyhteisöjen tutkimisesta. Valkilan mukaan Australiassa on annettu kymmenille uskonnollisille yhteisöille toimintasuosituksia lasten suojelemiseksi seksuaaliselta väkivallalta. Myös Yhdysvalloissa, Belgiassa ja Alankomaissa ollaan Valkilan mukaan Suomea edellä uskonyhteisöissä tapahtuvan lasten hyväksikäytön tutkimisessa. ■ Kaikille Kirkko ja kaupungin kyselyyn vastanneille ja yhteystietonsa jättäneille on lähetetty ohjeet rikosilmoituksen tekemiseen ja tuen hakemiseen.

14

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Anna, 33, jätti miehen, seitsemän lasta ja vanhoillislestadiolaisuuden Vain muutama kynttilä valaisee Annan kotia iltahämärässä. On avaraa, valkoista ja hyvin puhdasta. Taustalla soivat piano ja viulut.

Monivärinen purkkitorni on espoolaisen asunnon väripilkku.

Tornin pystyttänyt kaksivuotias asuu enimmäkseen äitinsä Annan kanssa, mutta viettää muutaman päivän viikossa isällään.

Vuosi sitten voimaan tullut ero toisesta liitosta sujui sopuisasti.

Eteisessä on rivi nimikoituja naulakkoja. Ne kuuluvat Annan seitsemälle vanhemmalle lapselle, jotka jäivät vanhoillislestadiolaiselle isälleen erossa viisi vuotta sitten. Anna tapasi yli 200 kilometrin päässä asuvan katraansa viimeksi yli puoli vuotta sitten.

Anna keräsi voimia ensimmäiseen eroonsa psykiatrisella osastolla. Ero on ollut vaikea, ja huoltajuuskiista jatkuu yhä.

Elämä suurperheen äitinä tuntui Annasta helvetiltä, jossa hänellä ei ollut oikeutta edes kehoonsa.

– Kumppanini mielestä tehtäväni oli antaa hänelle seksiä sekä hoitaa lapset ja koti. Ehkäisyä ei saanut käyttää, ja pelkäsin helvettiä ja Jumalaa niin paljon, etten uskaltanut uhmata kieltoa.

Synnytin ilman omaa valintaani. Lasten lyhin ikäero on vuosi ja kuukausi, pisin vuosi ja yhdeksän kuukautta. Olin todella väsynyt.

Anna puhuu hiljaa harmaan villahuovan sisältä. Hän näyttää pikemminkin parikymppiseltä opiskelijalta kuin 33-vuotiaalta kahdeksan lapsen äidiltä.

– Koin eksäni koskettelevan minua tolkuttoman paljon. Lapsuuden seksuaalinen hyväksikäyttö vaikutti koko ajan taustalla.

Pikku-Anna sai isältään vain seksuaalista tai kivuliasta kosketusta. Jos teki jotain kiellettyä, isä irrotti housuistaan nahkavyön ja löi. Toisinaan hän iski takapuolelle jääkiekkomailalla. Äiti silitteli Annaa lähinnä isän piiskattua.

– Äiti kysyi illalla sängyn vieressä, että annatko minulle kaikki synnit anteeksi. Tuhristin itkua, vedin peittoa pään yli ja olin vihainen. Oli kuitenkin pakko antaa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Äiti muistutti, että muuten en pääse taivaaseen, jos kuolen yöllä.

Äiti hoiti kotona lapsia ja taloutta. Myös isä oli jatkuvasti kotona, koska oli vaivojensa vuoksi sairauseläkkeellä. Hän kuoli Annan ollessa teini.

– Isä suhtautui naisiin ja tyttöihin avoimen alistavasti ja himoitsevasti. Minulla oli välillä näköyhteys äitiin isän ahdistellessa minua. Äidin on täytynyt tietää, mutta hän ei suostu puhumaan aiheesta. Hän sanoo, että anteeksiannon merestä ei saa kalastella.

Annan mukaan isä kajosi häneen seksuaalisesti noin kuusivuotiaasta kymmenenvuotiaaksi ja ahdisteli toistakin tytärtään, miniöitään ja vaimoaan. Annan mukaan myös pari veljeä syyllistyi insestiin, ja lapsuudenperheessä on useita hyväksikäytön uhreja.

– Ahdistelu oli vaiettu salaisuus perheessämme.

Tuomioita on annettu yksi.

– Olen kuullut insestistä viidessä muussakin vanhoillislestadiolaisessa perheessä. Uhrit on haluttu vaientaa, eikä yhdenkään hyväksikäyttö ole päätynyt oikeuteen.

Surun, turvattomuuden ja vanhempien kaipuun kanssa kamppailemisessa ei ole mitään mieltä. Se vie valtavasti energiaa.

Kun Annasta tuntuu, että voimat ovat loppu, hän soittaa Kriisipuhelimeen.

Anna käy myös monessa vertaistukiryhmässä. Takana on kolme vuotta Kelan tukemaa psykoterapiaa, jota hän kaipaisi lisää.

– Olen padonnut tunteita koko elämäni ajan, ja ne purkautuvat nyt. Olen siksi hyvin surullinen ja väsynyt, mutta elämässäni on myös paljon hyvää. Tunsin onnea viimeksi eilen, kun otin lapsen illalla kainalooni.

Anna haaveilee opiskelemisesta, kun kuopus on vähän isompi. Väkivallan vastainen työ kiinnostaa.

Uudenlainen hengellisyys antaa Annalle voimaa. Lapsena hän oppi, että Jumala on vanhempien pelottava kätyri.

– Olen löytänyt rakkauden, jota voin rukoilla luokseni ja jolle voin antautua. En tiedä, onko se Jumala.

– Elämäni ihanin asia on tunne siitä, että olen rakastettava huolimatta vihastani, surustani ja uupumuksestani. Minulla on toivoa.

Tule aktivoimaan aivojasi ja saamaan voimavaroja arkeesi!

Iloa toimeliaisuudesta – Kohtaamistaiteen ryhmä iäkkäille ihmisille

Kohtaamistaiteen® ryhmä on maksuton ja tarkoitettu +70-vuotiaille. Ryhmään otetaan 10 toimintaan sitoutunutta henkilöä.

Ryhmä kokoontuu seitsemänä peräkkäisenä perjantaina 14.2.–27.3.2020 ja torstaina 9.4.2020 Kohtaamistaide on moniaistista, luovaa, aivotoimintaa virkistävää ja iloa tuottavaa taiteen käyttöä. Taiteen etukäteisosaamista ei tarvita ja ryhmään saa osallistua omana itsenään.

Kokoontumiset klo 10–11.30 Vanhustyön keskusliiton tiloissa, Malmin kauppatie 26 (3.krs, hissi), 00700 Helsinki Ilmoittautumiset 6.2.2020 mennessä Vanhustyön keskusliiton Senioritoimintaan 050 5722826 tai 050 5722830 tai anu.lintila@vtkl.fi

Palvelutalo tutuksi Esittelykierros keskiviikkoisin klo 13 Lämpimästi tervetuloa tutustumaan Sagan korkeatasoisiin palveluihin ja kauniiseen Oulunkylässä sijaitsevaan Saga Palvelutalo Käpylinnaan. Esittelykierrokselle ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Tiesittehän, että voitte myös varata oman esittelyajan.

Tilaa esitteet ja varaa oma esittelyaika: Eeva-Leena Jokinen | puh. 040 671 9813 tai 0800-06116 (ark. klo 9-17) eeva-leena.jokinen@sagacare.fi www.sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

Haastateltavan nimi on muutettu.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

15

Kirkon ovien avaaja

Kuka?

Ulla Kosonen, 52, on helsinkiläisen Oulunkylän seurakunnan kirkkoherra.

Aiemmin hän on muun muassa työskennellyt merimiespappina Lontoossa ja opettanut seurakuntaopistolla.

Mitä?

Oulunkylä-seura valitsi joulukuussa Ulla Kososen Vuoden oulunkyläläiseksi 2019.

Motto

Asioilla on tapana järjestyä.

16

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Vuoden oulunkyläläiseksi valittu kirkkoherra Ulla Kosonen puhuu erilaisuuden kunnioittamisen puolesta. Kirkkoon mahtuu keskeneräisenäkin.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

I

hmiset ovat yhdenvertaisia riippumatta taustasta tai sukupuolesta. Se on Ulla Kososen äidinäidinäidin Hilda Marttisen perinnöksi jättämä opetus sukunsa naisille. Marttinen syntyi köyhiin oloihin ja aloitti uransa piikana. Pikkuhiljaa hän kouluttautui leipuriksi ja kondiittoriksi. Hän työskenteli Puolassa ja Pietarissa, kunnes palasi Suomeen ja perusti Kouvolaan leipomon.

Koska Hilda Marttinen ei olisi pystynyt hoitamaan lapsien ja leipomon lisäksi myös hevosia, hän hankki 1920-luvulla oman auton yhtenä ensimmäisistä naisista Suomessa. Sillä hän sitten haki jyviä ja kuskasi leipomotuotteita.

Ulla Kosonen ei koskaan tavannut äidinäidinäitiään, mutta tunnistaa tämän rohkeuden ja edistyksellisyyden silti vaikuttaneen elämäänsä paljon.

Toinen Kososelle tärkeä perintö tulee kotoa: ihmisiä on monenlaisia, eivätkä asiat, joita moni pitää itsestäänselvinä, ole sitä kaikille. Erityisopettajaisän ammatin vuoksi Ulla Kosonen kasvoi kehitysvammaisten lasten ja aikuisten parissa. Vasta koulussa hän oivalsi, että joillekin se oli outoa ja erikoista. Ja senkin, että jokaisella meistä on omat tärinämme – kaikilla ne eivät vain näy päällepäin.

terveyskuntoutujien tai ikääntyvien yksineläjien, Kosonen sanoo.

Toisaalta vaalin jälkeen uuden kirkkoherran sukupuoleen kiinnitettiin Kososen mukaan tarpeetontakin huomiota. Ihmisillä oli stereotyyppisiä mielikuvia, jotka ovat pikkuhiljaa törmänneet realiteetteihin.

– Joillakin oli ehkä toiveita, joihin en ole pystynyt vastaamaan. Tuli kommentteja, että nyt saadaan väriä tähän kirkkoon, punaisia korkokenkiä ja muuta. Minähän olen aina mustissa tai harmaissa, en meikkaa, ei ole korkokenkiä eikä liehuvia huiveja, Kosonen sanoo.

Hän on huomannut myös, että naispuolisen papin tai kirkkoherran odotetaan keskittyvän tietyn tyyppisiin asioihin, olevan esimerkiksi äidillinen sielunhoitaja. Kun nainen sitten sanookin mielipiteensä esimerkiksi budjetista tai kiinteistöasioista, häntä ei välttämättä kuunnella.

Feministi Kosonen sanoo olleensa 12-vuotiaasta asti.

”

Kirkkoherran työn rikkautta on se, että välillä voi laatia hartauskirjoituksia ja välillä ottaa selvää viemäröinneistä.

EI OLE IHME, että Ulla Kososesta tuli pappi. Hänellä on samantapainen seurakuntanuoritausta kuin monella muullakin papilla: kerholainen, isonen, pyhäkoulunopettaja, kerhonohjaaja. Plus että suvussa on molemmin puolin herätysliikeväkeä ja hänen vanhempansa tapasivat toisensa kirkossa.

Kun Kosonen kirjoitti ylioppilaaksi, naisilla ei vielä ollut pääsyä papin virkaan. Kosonenkin ehti opiskella yliopistossa venäjää ja muita humanistisia aineita ennen kuin haki lukemaan teologiaa.

– Minulle tuli yhtäkkiä semmoinen seesteinen olo, että minun paikkani on tehdä työtä kirkossa.

Jossakin vaiheessa kyllä koin, etten ehkä asetu sellaiseen muottiin tai oletusarvoon, millaisia kirkon työntekijöiden pitäisi olla, ja keskeytin opinnot useammaksi vuodeksi, Kosonen kertoo.

– Olin siihen aikaan oppaana Temppeliaukion kirkossa. Siellä huomasin, että kirkossa on töissä hyvin monenlaisia ja keskeneräisiä ihmisiä. Eivät muut ole sen valmiimpia uskonelämänsä kanssa tai teologisesti sen kypsempiä, joten kyllä minä siihen joukkoon hyvin mahdun.

– Eri aikoina feminismiäkin täytyy päivittää.

Se ei voi jäädä jonkin tietyn sukupuolikäsityksen vangiksi. Itse näen feminismin laaja-alaisena, ja siihen kuuluu ihmisyyden ja sukupuolisen moninaisuuden kunnioitus, Kosonen määrittelee.

– Haluaisin puhua esimerkiksi nuorten kasvurauhan tärkeydestä. Mehän elämme ajassa, jossa hyvin seksualisoitunut mainoskuvasto ja seksuaalinen identiteettipolitiikka voivat aiheuttaa nuorille ulkonäkö- ja suorituspaineita. Mutta se, joka puhuu tästä kirkossa, mielletään helposti konservatiiviksi.

VUONNA 2013 HELSINGISSÄ oli kahdeksantoista suomenkielistä seurakuntaa eikä yhtään naista kirkkoherrana. Sellainen saatiin, kun Oulunkylän seurakunnan silloisesta kappalaisesta Ulla Kososesta tuli seurakunnan kirkkoherra.

– Itse kyllä koin, että ei minua valittu sukupuoleni vuoksi. Monet äänestivät minua siksi, että olin työssäni puhunut sellaisten porukoiden kanssa ja puolesta, jotka uhkaavat jakautuvassa yhteiskunnassa syrjäytyä – esimerkiksi mielen-

TEORIASSA ULLA KOSONEN tiesi, että kirkkoherra joutuu tekemään vaikeita päätöksiä ja elämään niiden kanssa. Nyt hän on saanut kokea sen käytännössä. Oulunkylän seurakunnassa on viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana vähennetty sekä henkilöstöä että toimitiloja kahdellakymmenellä prosentilla.

Henkilöstövähennykset hoituivat eläkkeelle jäämisten kautta. Oli päätettävä, mitkä tehtävät jatkossa täytetään ja mistä luovutaan.

– Toinen raskas päätös oli luopuminen Maunulan seurakuntakodista. Rakennus olisi vaatinut mittavan remontin. Samaan aikaan tontin vuokra-aika meni umpeen ja kaupunki olisi nostanut vuokraa tuntuvasti. Yritimme kaupitella taloa eri tahoille, mutta lopulta se jouduttiin purkamaan.

Se teki niin pahaa, että en pystynyt silloin edes käymään siellä, Kosonen kertoo.

Enimmäkseen Kosonen kuitenkin nauttii työstään.

– Kirkkoherran työn rikkautta on se, että välillä voi laatia hartauskirjoituksia ja välillä ottaa selvää viemäröinneistä. Minun luonteenlaadulleni se sopii tosi hyvin.

ON MAHDOLLISTA, että vielä ennen eläkevuosia Kosonen palaa tekemään papin perustyötä.

Tai sitten hän omistautuu rakkaalle harrastukselleen. Moni sarjakuvakäsikirjoitus odottaa kuvittamista. Kirkkoherrana piirtämiselle on ollut vähemmän aikaa.

– Nyt olen kyllä huomannut, että sitä puolta elämässä pitäisi taas elävöittää. On tärkeää, että elämässä on osa-alueita, jotka ovat ihan irrallaan kirkollisista ympyröistä.

Irrallaan kirkollisista ympyröistä Kosonen on silloinkin, kun hän käy katsomassa stand up -komiikkaa.

– Siinä hyvinkin tummia perusvirtoja, ja vaikeita asioita käsitellään huumorin keinoin.

Stand upia Kosonen harrastaa vain yleisön joukossa. Lavalle häntä ei saisi.

– Ammattiroolissa pappina voin hyvin puhua viidensadan ihmisen edessä, mutta yksityishenkilönä olen enemmän introvertti.

OULUNKYLÄN SEURAKUNNASSA suuntaus on sama kuin muuallakin pääkaupunkiseudulla: jäsenmäärä laskee. Tällä hetkellä jäseniä on noin 18 000 ja kirkkoon kuuluu 53 prosenttia alueen asukkaista. Kirkkoherra arvelee, että monien jäsentensä elämässä kirkko ei juurikaan näy.

– Toivoisin, että kirkko kuitenkin lisää alueen ihmisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Kun esimerkiksi iäkäs ihminen käy kerran viikossa jossakin seurakunnan jutussa, vaikutus ulottuu helposti monen ihmisen elämään. Lapset ja lapsenlapset tietävät, että mummilla tai ukilla on joku paikka, missä käydä.

Joulukuussa Ulla Kosonen valittiin Vuoden oulunkyläläiseksi. Nimitys kuulemma yllätti hänet täysin.

– Ehkä se kertoo siitä, että olemme saaneet läpi viestin, että meillä on ovet auki erilaisille ihmisille.

Oulunkylän kirkolla, joka on seurakunnan pääkirkko, ovet ovat konkreettisestikin auki aamusta iltaan. Arki-iltoina siellä kokoontuu musiikki- ja kulttuuriryhmiä. Kirkon aula toimii taidegalleriana.

Vuonna 2015, kun Suomeen tuli ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, seurakunta avasi Maunulan kirkon hätämajoituspaikaksi. Tulijoiden kotoutumista helpottamaan perustettiin vuonna 2017 Oulunkylään yhteisöravintola Salaam, jossa käy torstaisin 100–200 ruokailijaa. Moni maahanmuuttaja on päässyt sen kautta opiskelemaan tai työelämään. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

17

Unemme ovat viisaampia kuin me itse, sanoo psykoterapeutti Outi Saleva. Unen merkityksen avautuminen voi tuntua koko kehossa.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI

oskus unella on näkijälleen viesti, sanoo psykoterapeutti ja psykiatri Outi Saleva. Unet osoittautuvat usein tärkeiksi elämän kriisivaiheissa, kun etsimme turvaa ja pohdimme, minkälaisia ratkaisuja meidän pitäisi tehdä. Kuuntelemalla uniamme voimme tavoittaa itsestämme, elämästämme ja ihmissuhteistamme pimentoon jääneitä puolia.

– Unet ovat ainutkertaisia, henkilökohtaisia ja tärkeitä. Ne ovat viisaampia kuin me itse. Joskus unet rohkaisevat, lohduttavat ja armahtavat meitä tai näyttävät, miten meidän on viisasta toimia, Saleva sanoo.

Saleva pitää yöpöydällään muistikirjaa, johon hän kirjoittaa näkemänsä unet heti herättyään.

Lukiessaan muistiinpanojaan myöhemmin hän ei välttämättä enää muista itse unta. Tuntuu siltä kuin joku muu olisi kirjoittanut sen.

Myöhemmin Saleva jakaa unen uniryhmässä, joka on kokoontunut jo kymmenen vuoden ajan. Uniryhmän istunnot seuraavat kahdeksanvaiheista prosessia, jonka amerikkalainen psykoanalyytikko ja psykiatri Montague Ullman kehitti 1970-luvun alkupuolella Ruotsissa.

– En tiedä, että maailmassa olisi toista uniryhmää, joka olisi toiminut yhtä pitkään kuin tämä, Saleva sanoo.

KUNKIN ISTUNNON aikana yksi uniryhmän jäsen kertoo unensa. Toiset ottavat unen omakseen ikään kuin olisivat itse nähneet sen.

Ryhmän jäsenet tekevät unennäkijälle tarkentavia kysymyksiä unen tapahtumista, tunteista ja symboleista. Kysymykset saattavat liittyä myös unimaailman valoisuuteen, säätilaan tai siihen, kuinka lähellä toisiaan unen henkilöt ovat.

– Tavoitteena on, että jokaisen ryhmäläisen mieleen syntyy unesta mahdollisimman tarkka ja elävä kuva, Saleva sanoo.

18

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Otettuaan unen omakseen ryhmä keskustelee sen herättämistä tunteista ja mielleyhtymistä.

Tämä on Salevan mukaan usein ryhmätyöskentelyn antoisin vaihe.

– Kun kuuntelen hiljaa, miten ryhmän toiset jäsenet käsittelevät untani omana kokemuksenaan, se näyttää minulle uusia puolia itsestäni ja elämästäni, Saleva sanoo.

Kuunneltuaan keskustelua unennäkijä kertoo, mitkä asiat siinä koskettivat häntä ja tulivat lähelle. Halutessaan hän voi valaista unen tapahtumien ja henkilöiden taustoja ja sitä, mitä unta edeltävän vuorokauden aikana on tapahtunut.

Nyt on muun ryhmän vuoro kuunnella keskeyttämättä.

– Vuosien varrella olemme oppineet tuntemaan toisemme ja kiintyneet toisiimme, kun olemme jakaneet asioita, joita emme ole kertoneet kenellekään. Perheenjäsenet, muut läheiset ja riidat sukulaisten kanssa ovat tulleet uniin ja niiden kautta tutuiksi, Saleva sanoo.

UNIRYHMÄN ISTUNNOT eivät seuraa mitään unien tulkintajärjestelmää. Valmiita oppeja tärkeämpää on unen elämyksellinen ymmärtäminen, jossa muut ryhmän jäsenet auttavat unennäkijää.

Uniryhmätyöskentelyn Suomeen tuonut psykiatrian erikoislääkäri Markku Siivola pitää menetelmää vallankumouksellisena.

Siivolan mukaan psykiatria ja psykoterapia ovat tehneet länsimaiselle ihmiselle karhunpalveluksen. Unista keskusteleminen on viety suljettuihin terapiahuoneisiin, joissa tulkinnan viimeisen sanan sanoo pitkälle koulutettu asiantuntija.

Siivolan mukaan uniryhmä palauttaa unet asiantuntijoiden hallusta unennäkijöille itselleen.

Outi Saleva veti viime syksynä kokemuksellista uniryhmää, joka kokoontui Kauklahden kappelissa Espoossa. Omien uniensa oppilaaksi voi hänen mukaansa

Tulkinnasta unen ymmärtämiseen Psykoanalyysin kehittäjä Sigmund Freud (1856–1939) piti unia ihmisen alitajuisten toiveiden toteutumina. Psykoanalyysin avulla voidaan päästä unen symboleiden taakse ja selvittää unen perimmäinen motiivi, joka on usein seksuaalinen.

Freudin työtoverin Carl Jungin (1875–1961) mukaan unissa ilmenee ihmisen henkinen kasvu omaksi itseksi.

Suurissa unissa esiintyy arkkityyppejä, jotka ovat koko ihmiskunnalle yhteisiä perusideoita.

Psykoanalyytikko Montague Ullmanin (1916–2008) mukaan unen ymmärtämiseen ei tarvita tulkinnan asiantuntijaa. Onnistunut unen käsittely johtaa omakohtaiseen elämykseen. Siinä unennäkijä saa yhteyden itsensä sellaiseen osaan, jota ei ole aiemmin tunnistanut.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

19

ryhtyä myös ilman ryhmää. Alkuun pääsee suhtautumalla uniin avoimesti ja luottavaisesti sekä varjelemalla hyvää ja riittävää yöunta.

– Syö kevyt, hiilihydraattipitoinen iltapala ja vältä alkoholinkäyttöä. Tee nukkumaan menosta rauhallinen ja kiireetön rituaali. Rauhoita makuuhuone elektronisilta laitteilta ja pidä se riittävän viileänä.

merkityksen välitöntä ja suoraa tavoittamista.

Toisinaan unen tunteet ovat koettavissa suoraan, mutta usein tunteet saavat unikuvissa symbolisen hahmon.

Unen avautumisesta kertova ahaa-elämys ei ole älyllinen päätelmä, vaan ”kolahdus”, kokonaisvaltainen tunne-elämys, joka tuntuu myös kehossa.

PIDÄ KYNÄÄ ja muistivihkoa käden ulottuvilla, Saleva neuvoo. Herättyäsi älä ponkaise nopeasti vuoteesta ylös, vaan kirjoita ensin mielessäsi oleva uni talteen. Uni voi hävitä muistista jo matkalla kylpyhuoneeseen.

– Lyhytkin välähdys unesta voi osoittautua timantiksi, joka vie sinut tärkeän elämäntotuuden äärelle.

Myöhemmin voit palata unta edeltävän päivän tapahtumiin. Merkitse muistiin erityisesti tapahtumat, joissa oli jokin tunne tai tunnejännite.

Jos uni muistuu mieleen päivän aikana, kiinnitä huomiota siihen, mitä näet ja tunnet juuri sillä hetkellä. Voit myös pohtia, onko elämässäsi tapahtunut jotakin, joka on jättänyt sinuun käsittelemättömiä tunteita.

Jos haluat, voit myös keskustella unista luotettavan ystävän kanssa. Yksinäinen unien tutkija päätyy helposti itselleen mieluisiin selityksiin, jotka tukevat minäkuvaa ja valveilla tehtyjä ratkaisuja.

”

Lyhytkin välähdys unesta voi osoittautua timantiksi, joka vie tärkeän elämän­ totuuden äärelle.

PSYKOTERAPEUTTI OUTI SALEVA

Keskustelussa kannattaa edetä kuten uniryhmässä: unen kertomisen ja tarkentavien kysymysten jälkeen ystävä pyrkii ottamaan unen omakseen eläytymällä. Välttäkää uniauktoriteetin roolia ja elämänohjeiden antamista.

– Älä hermostu, jos unet eivät jää mieleesi. Jokainen ihminen näkee kuitenkin unia ja ne huoltavat mieltämme, vaikka emme muistaisi niitä, Saleva sanoo.

UNIEN AVULLA ihmismieli käsittelee elämän peruskysymyksiä. Sellaisia ovat Outi Salevan mukaan esimerkiksi rakkaus, ystävyys, luopuminen, kuolema, kaipaus, suru sekä ymmärretyksi ja hyväksytyksi tuleminen.

Montague Ullmanin mukaan unien ymmärtäminen ei ole teoreettista tulkintaa, vaan unen

20

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

– Unet näyttävät elämästä myös raadollisen puolen, jota emme haluaisi katsoa. Joskus taas unet ovat niin hauskoja, että nauran herättyäni vedet silmissä. Välillä hämmästelen omaa luovuuttani ja tunnen ylpeyttä siitä, mitä mieleni on tuottanut, Saleva sanoo.

Salevaa kiehtoo se, että uniryhmäistunnon järjestäminen ei vaadi tietynlaista koulutuspohjaa, ammattikokemusta tai maailmankatsomusta. Jokainen työskentelyyn tutustunut voi perustaa ryhmän, jonka istunnot etenevät saman prosessin mukaan.

Uniryhmä voi olla myös kertaluontoinen tapahtuma, jossa ihmiset kokoontuvat yhden unen äärelle, sukeltavat siihen eivätkä ehkä koskaan enää tapaa.

– Kuka tahansa, joka haluaa leikkiä unilla, voi harrastaa tätä. Parasta menetelmässä on se, että kukaan muu ei yritä tulkita ja selittää unennäkijän unta yläpuolelta. Vain unennäkijä itse tietää, mikä on hänen kannaltaan olennaista. ■ Lähteenä on käytetty Markku Siivolan kirjaa Unien opissa – Unet itseymmärryksen palveluksessa (Kirjapaja 2008).

Kirjan uudistettu painos julkaistaan tammikuussa.

Unet opastivat jo Raamatun henkilöitä Unipäiväkirjan pitäminen ja unien ymmärtämiseen pyrkivä pohdiskelu eivät ole uusia muoti-ilmiöitä. Uutta ei ole myöskään se, että unista etsitään syvempää elämänviisautta. Esimerkiksi Vanhan testamentin Danielin kirjan päähenkilöstä kerrotaan, että hän näki vuoteellaan unia ja näkyjä ja kirjoitti ne muistiin.

– Raamatussa kerrotaan kahdenlaisista unista. Joillakin unilla on selkeä viesti, joka ei kaipaa tulkintoja. Niihin kuuluvat unet, joissa Jumala puhuu ja antaa selkeitä toimintaohjeita. Enteelliset unet taas ovat sellaisia, että niitä on pakko tulkita, sanoo Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen.

Tunnetussa Raamatun tekstissä Jumala kehottaa kuningas Salomoa pyytämään mitä haluaa. Salomo ei pyydä pitkää ikää, rikkautta eikä vihollistensa kuolemaa, vaan ymmärtäväistä sydäntä ja sitä, että osaisi erottaa hyvän pahasta. Sen jälkeen lukijalle kerrotaan, että tämä oli tapahtunut unessa.

Vahvimpiin Vanhan testamentin unijaksoihin kuuluu patriarkka Jaakobin Betelissä näkemä uni, jossa Jumala toistaa Jaakobin isoisälle Abrahamille antamansa lupauksen jälkeläisistä.

Jaakobin poika Joosef taas joutuu vaikeuksiin, kun hänen unennäkijän kykynsä herättävät veljien kateuden. Lopulta Joosef pääsee Egyptissä korkeaan virkaan unentulkintataitojensa avulla.

Vanhassa testamentissa unet ja profetiat olivat Nissisen mukaan sukulaisilmiöitä. Kummastakin saatiin tulevaisuutta koskevaa yli-inhimillistä tietoa, jota tarvittiin oikeiden päätösten tekemiseen.

Juutalaisuus kielsi monet muut ennustamisen keinot kuten yhteyden ottamisen vainajiin ja tähtien tutkimisen.

– Vanhan maailman ihmisille oli itsestään selvää, että unet paljastivat jotakin sellaista, mitä valvetila ei käsittänyt. Tarvittiin kuitenkin valvetilainen järki, jotta unien merkitys saatiin selville, Nissinen sanoo.

Nissinen pitää tärkeänä uniin perehtyneen psykoterapeutin Outi Salevan ajatusta siitä, että unet näyttävät myös ihmisen raadollisen puolen. Nissinen vertaa unien ymmärtämiseen tähtäävää työskentelyä raamattumeditaatioon ja bibliodraamaan.

– Sitä en kuitenkaan usko, että uniryhmätyöskentely avaisi välittömän ja suoran pääsyn unen merkitykseen. Sekä unien että Raamatun tekstien ymmärtämisessä on aina kyse tulkintaprosessista, jossa ihminen tekee valintoja ja rakentaa kertomuksen uudelleen. Uni saa merkityksen vasta sitten, kun se laitetaan tulkintakehykseen, Nissinen sanoo.

Maksaläiskien vaalentamiseen ja couperosa-ihon tehohoitoon Detria Arbutin -tuotteet suojaavat ihoasi ikääntymiseltä sekä sään ja ympäristön kuormitukselta. Detria Arbutin –sarja sopii erityisesti herkän couperosa-ihon hoitoon. Tuotteet vahvistavat ihoa ja rauhoittavat punoitusta.

Detria Arbutin® on kotimainen ihonhoitosarja, jonka vaikuttavat aineet tulevat suoraan tutusta metsämaisemasta: mustikan polyfenolit ja sianpuolukan arbutiini vahvistavat ihoasi.

Käytä Seerumia tehohoitona ehkäisemään ja korjaamaan ikääntymisen merkkejä, tasoittamaan pigmenttieroja sekä vähentämään ihon punoitusta. Sipaise kasvojen lisäksi myös kämmenselälle!

Päivävoiteella vahvistat ohutta ihoa sekä suojaat auringon ikääntymistä lisäävältä vaikutukselta. Yövoiteella rauhoitat ihon punoitusta. Rasvaton silmänympärysgeeli kosteuttaa, mutta ei turvota. Kokeile myös huulten ympärille ja dekolteelle.

Tuotteet ovat hajusteettomia.

Myynti: Life-myymälät, Sokos-tavaratalot, Emotion-myymälät, hyvin varustetut apteekit, terveys- ja luontaistuotekaupat, valtuutetut kauneushoitolat sekä www.detriashop.fi

Hyvää pyhää

19.1.

Nosta malja vedelle

Tämän sunnuntain aihe kirkossa on Jeesus ilmaisee jumalal­ lisen voimansa. Evankeliumitekstissä (Joh. 4:5–26) veden­ hakumatkalla oleva nainen kohtaa uupuneen Jeesuksen.

Suomen hanavesi on laadultaan maailman parasta. Sitä voi huoletta juoda.

Nostetaan siis sen kunniaksi malja vedellä, joka ei maistu eikä haise miltään!

Tätä maailman parasta vettä suomalainen kuluttaa keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa – niiistä peräti 40 litraa vessan huuhtomiseen.

Puhdas juomavesi on ylellisyys, jota suurimmalla osalla maailman ihmisistä ei ole. Sekään ei ole itsestään selvää, että vesi tulee kotiin hanaa kääntämällä. Kehitysmaissa monet naiset ja tytöt käyttävät useita tunteja päivässä vedenhakuun.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Etukäteen ei tiedä, mitä toisella on annettavana

Y

hden Raamatun syvimmistä keskusteluista käyvät Jeesus ja samarialainen nainen kaivon äärellä. Jeesus on uupunut ja janoissaan matkallaan Samarian halki Galileaan.

On keskipäivä. Jeesuksen oppilaat ovat lähteneet hakemaan läheisestä kaupungista ruokaa. Jeesus on jäänyt yksin kaivolle. Siihen tulee nainen noutamaan vettä.

Kun Jeesus pyytää naiselta juotavaa, heidän välilleen syntyy keskustelu. Kumpikaan ei vielä tästä pyynnöstä arvaa, mitä heillä on toisilleen annettavana. Nainen ihmettelee, miten juutalainen mies voi pyytää vettä häneltä, samarialaiselta naiselta.

Juutalaisten ja samarialaisten ei pitänyt olla toistensa kanssa tekemisissä eikä miehen sopinut olla puheissa naisen kanssa julkisella paikalla. Jeesus rikkoi sääntöjä.

22

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Jeesus ja nainen pohtivat uskon ja elämän perimmäisiä asioita. Nainen ei ole vain kuuntelija vaan aktiivinen keskustelija. Tavallisesta vedestä alkanut keskustelu vie siihen, mistä elämän syvin lähde löytyy.

Jeesus näkee naisessa ainutkertaisen ihmisen, joten tämä voi puhua pelotta itsestään. Nainen kysyy, missä ja miten Jumalaa voi rukoilla. Jumala ei asu vain miesten määrittelemissä pyhäköissä ja pyhillä vuorilla, vaan hän on siellä, missä häntä rukoillaan sielun syvyyksistä, ”hengessä ja totuudessa”. Jokainen ihminen on Jeesukselle tärkeä. Sukupuoli, etninen tausta ja valta-asema ovat toissijaisia. Niihin hän ei katso, kun hän kutsuu seuraamaan itseään.

Kukaan ei tiedä, mitä salaisuutta tai lahjaa toinen sisällään kantaa. Se selviää vain, kun antaudut kuulemaan häntä.

LAURI MAARALA

Mietiskele Varaa itsellesi puolen tunnin rauhallinen hetki.

Lue Raamatun kertomus Jeesuksesta ja samarialaisesta naisesta.

Istu hetki rauhassa ja eläydy kertomukseen niin kuin olisit itse paikalla.

Mitä samarialainen nainen tuntee ja ajattelee? Mitä sinä tunnet, kun luet kertomusta?

Mitä sinä tahtoisit kysyä Jeesukselta?

Mitä pyydät häneltä?

Mitä hän vastaa sinulle?

Kuule, kun hän hiljaa sanoo: ”Tässä minä olen, kanssasi.”

Harras hetki Taiteilija ja ympäristö­ aktivisti Salli Karisalmi, 28, on valmistunut kuva­ artesaaniksi Hyvinkään taidekoulusta.

Viime vuonna Karisalmi perusti Lajikirjo­nimisen työryhmän yhdessä kolmen muun taiteilijan kanssa.

Syksyn aikana Lajikirjo toteutti Helsingissä yleisölle avoimia Sukupuu(tto)­ taidetyöpajoja, joissa ihmiset piirsivät ja maalasivat uhanalaisia kotimaisia eliölajeja. Työpajat jatkuvat keväällä, ja syntyneistä teoksista kootaan näyttely.

Erittäin uhanalaisen viherpeipon (Chloris chloris) kanta romahti vuosina 2008–2009 alkueläimen aiheuttaman epidemian vuoksi. Epidemian jälkeen kanta on jäänyt aiempaa pienemmäksi.

Salli Karisalmi maalasi uhanalaisen viherpeipon Sukupuu(tto)-taidetyöpajassa, joka järjestettiin kauppakeskus Redin Vapaakaupunki-tilassa joulukuussa.

Sivellin tavoittaa viherpeipon Taiteilija Salli Karisalmi meditoi maalaamalla uhanalaisia eliölajeja.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

V

iherpeippo on valikoitunut taiteilija Salli Karisalmen aiheeksi linnun uhanalaisuuden ja luonteikkaan ulkonäön vuoksi. Piirtäessään Karisalmi tuntee, että hänen ja linnun välille syntyy henkilökohtai-

nen suhde.

Mallina on tällä kertaa valokuva eikä elävä olento, mutta Karisalmi hiljenee ja keskittyy, kunnes tuntee tavoittavansa sen persoonan.

Eläimet alkoivat kiinnostaa Karisalmea, kun hän aloitti piirtämisen varhaisessa lapsuudessa.

Erityisesti vanhojen eläinkirjojen trooppiset linnut kiehtoivat lapsen mieltä. Myöhemmin kuvaaiheita löytyi National Geographic -lehden värikkäistä valokuvista.

Karisalmi uskoo, että jokainen luonnossa elä-

vä olento haluaa tulla nähdyksi ja arvostetuksi. Elämme kuitenkin maailmassa, jossa ihminen riistää luontoa ja käyttää eläimiä hyväksi.

SALLI KARISALMI NAUTTII piirtämisestä ja maalaamisesta, mutta kohtaa työskennellessään myös epävarmuuksia ja häpeän tunteita. Hankalia tunteita synnyttävät ajatukset siitä, että lopputuloksen pitäisi näyttää tietynlaiselta.

Vuoden 2013 lopulla Karisalmi koki henkisen kriisin, jossa hän kyseli, mitä merkitystä hänen elämällään on. Hän oli aloittanut opinnot Hyvinkään taidekoulussa, mutta unelman toteutumisesta huolimatta jotakin tuntui puuttuvan.

Mindfulness ja myöhemmin löytynyt buddhalainen meditaatio auttoivat häntä oivaltamaan, että onnellisuus ei löydy ulkonaisista asioista vaan omasta sisimmästä.

Meditoiminen on myös syventänyt luontoyhteyttä, jonka Karisalmi tavoittaa erityisesti maalatessaan ulkona.

Keskittyessään tarkkailemaan jotakin luontokappaletta Karisalmi saa yhteyden itsessään olevaan lempeyteen ja iloon. Karisalmi uskoo, että jokaisella luonnossa elävällä oliolla on sielu.

PIIRRETTYÄÄN VIHERPEIPON ääriviivat lyijykynällä Salli Karisalmi tarttuu siveltimeen. Siveltimen herkkä viiva tavoittaa kynää paremmin linnun olemuksen ja sulkien liikkeen.

Karisalmi kokee, että linnuissa on keveyttä, vapautta ja virtaavuutta. Se tuntuu erilaiselta kuin karvapeitteisten eläinten tapa olla.

”

PIENI LINTU ILMENTÄÄ JUURI SITÄ, MITÄ SEN KUULUUKIN.

Työskennellessään Karisalmi kokee hetkiä, joissa oma minä tuntuu häipyvän. Silloin riittämättömyyden tunne hellittää.

Luonnossa asiat eivät ole kontrollissa, mutta siitä huolimatta lintu tai pieni sammal ilmentää juuri sitä, mitä sen kuuluukin. Itsensä näkeminen luonnon osana auttaa Karisalmea ymmärtämään, että hän riittää sellaisena kuin on. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

23

Palveluja tarjotaan

Siivouspalveluja

Kodin seniorihoivaa.

Diana Care tarkoittaa yksilöllistä kotihoitoa omalla äidinkielelläsi.

Ota yhteyttä ja sovi maksuttomasta tutustumiskäynnistä.

Helsingissä myös palvelusetelit!

Soita 040 581 2124

Hautauspalveluja

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, kotitalväh. 0505003090 Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla.

Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin.

Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

TERVETULOA! www.terapiahuonemarita.fi TERAPIAHUONE MARITAssa Espoon Matinkylässä pidän kiinnostuksen mukaan Pienryhmä-INFOJA: • AKTIVOI AINEENVAIHDUNTASI • KOKONAISVALTAINEN KAUNEUDENHOITO. Halutessasi voit kerätä ikioman pienryhmän, max 5 henkilöä.

Seuraava kerta torstai- iltana 23.1.2020 KIINNOSTUITKO? Tiedustelut puh. 050-55 25 193.

Ratkaisukeskeistä terapiaa Malmilla Tutustu oman mielesi mahdollisuuksiin turvallisesti terapeutin kanssa.

Yksilö- ja pariterapia.

Ota yhteyttä: 040 2527427.

Vastaanotto: Malmin terapia

Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 2386356, Hämeentie 38

Parturi-kampaaja KAIJA

Kotikäynnit, palvelutalot.

Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu.

Onko tunteista vaikea puhua?

SDG*tunnekartta auttaa sinua tunneilmaisussa. tunteeni.fi

puh. 046 660 4393

Kirjanpitoa pienyrityksille ammattitaidolla edullisesti.

Puh. 0442555244

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Eläkkeellä oleva luotettava avustaja/ kodinhoitaja, jos tarvitset apua, soita 0449706766

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 0504315536

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

Kotisiivoukset luotettavasti.

Myös seniorisiivoukset.

MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

Kotisiivous ja ikkunapesut kokemuksella 046 619 99 67 Ikkunanpesut ja kotisiivoukset vuosien kokemuksella.

P.0466203556 Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit edullisesti.

20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj.Laasonen p.0400 674739 Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Vuokralle tarjotaan Siistejä pienvarastoja Alppilassa.

044-980 4046.

Ostetaan Kiinteistövälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Hammashoitoa Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

HAMMASPROTEESITYÖT Malmi | Hakaniemi | Haaga

010 2715 100

WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b

Markku Rautanen YKV, LKV www.mrautanen.com

24

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

hautakivityöt

09 628 398

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

[A] LKV M. Rautanen Oy

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Lakipalveluja

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM Minna Korhonen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat.

Laatutestamentit kohtuuhinnoin.

P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

ke 15.1. klo 18:30 A.Rikalan diakoniksi vihkimisseurat Matinkappeli, Liisankj.3, Espoo. Kahvit klo 18. su 19.1. klo 10 kirkkopyhä Rekolan kko, Kustaant.22, Vantaa; saarna T.Rantala; kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Sipoon kko, Kuninkaant.19, Herännäisnuorten kuoron kvartetti. Soppa, kahvit ja seurat srktalo, Iso Kylät.1. klo 16 seurat Tapiolan kko, Kirkkop.6, Espoo. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 c, Vihti. klo 18 kirkkopyhä Käpylän kko, Metsolant.14, Hki; saarna L.Väyrynen-Si, sello Saima Malmivaara; kahvit ja veisuut. klo 18 seurat Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot.6, J-pää. ti 21.1. klo 12.30 ”Raamatunkäännöstyötä Kaakkois-Aasiassa ja Oseaniassa”, Riikka-Maria ja Tomas Kolkka (Lähetysseura); Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo), Hki. ke 22.1. klo 19 seurat Körttikodilla. su 26.1. klo 11 kirkkopyhä Lauttasaaren kko, Myllykallionrinne 1, Hki; saarna K.Hiltunen, mukana Veisuuveljet; keiton jälkeen seurat; HUOM klo ja paikka! klo 12 veisuut messun jälkeen Kauniaisten kirkolla, Kavallintie 3. klo 15 kotiseurat Turjalla, Fredrikintie 9, Loviisa. klo 17 ”Raamattu ja Siionin virret”, alustus Kalle Hiltunen, ja veisuut Seuratuvalla (Autotalo). pe 31.1. klo 19 kotiseurat Untamala, Tilanhoitajankaari 10 D (Viikki), Hki.

Juha Kurvinen, 040 541 5787 Ari Suominen, 040 3552340 etunimi.sukunimi@otava.fi

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B 23.2. klo 13.30 Raamattupiiri 2. Korinttilaiskirjeen luvut 9-10

www.ukkonen.com

Ekumeeninen rukousviikko Espoossa 18–25.1.2020 Böneveckan för kristen enhet i Esbo Teema: He kohtelivat meitä tavattoman ystävällisesti Tema: De visade oss särskild omsorg Theme: They Showed Us Unusual Kindness Sunnuntaina 19.1. klo 16–20 Ekumeeninen kirkkovaellus Olarista Tapiolaan. Klo 16 rukous luterilaisessa Olars kyrkassa, Olarinluoma 4; klo 16.30 rukous Espoon helluntaisrk:n kirkolla, Luomanportti 8, klo 17.30 rukouspalvelus Tapiolan ortodoksisella Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkolla, Kaupinkalliontie 2; klo 18 rukous ja keskustelutilaisuus Tapiolan luterilaisella kirkolla, Kirkkopolku 6, iltatee. Mukana mm. isä Petri Korhonen (ort.), pastori Terttu Laaksonen (lut.), pastori Ossi Tervonen (lut.).

Tiistaina 21.1. klo 14 Tutustuminen laulaen eri kristittyjen musiikkiperinteeseen Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksessa, Säterinkatu 3. Mukana isä Petri Hakonen (ort.), kanttori Kullervo Latvanen (lut.), sairaalapastori Terhi Muilu-Teinonen (lut.). Tilaisuus on kaikille avoin.

Keskiviikkona 22.1. klo 18.30 Pyhän Kirjan suuret tekstit Espoonlahden luterilaisella kirkolla (Kipparinkatu 8). Eri kirkkojen ja yhteisöjen jäsenet lukevat ääneen omaa Raamattuaan.

Mukana mm. Vappu Nieminen (lut.) ja kanttori Timo Lonka (lut.), Ritva Halme (kat.), pastori Lassi Mäkinen (hell.).

Torstaina 23.1. klo 18 Pyhä Henki ja elämä Kristuksessa.

Ekumeeninen ilta Espoon helluntaiseurakunnassa, Luomanportti 8. Esa-Pekka Mattila (hell.) ja Heidi Zitting (lut.).

Rukousviikon materiaalit: Suomeksi: ekumenia.fi På svenska: skr.org/vart-arbete/boneveckan/ In English: oikoumene.org/en/resources/week-of-prayer

KUVA ESKO JÄMSÄ

Kristillistä mystiikkaa ja meditaatiota Tule Minä olen -messuille 8.–9.2. Finlandia-taloon Kuka on sinun gurusi?

Käy tekemässä Gurutesti kirkon osastolla Terassisalissa.

Lisätietoja ja linkki alennuslippuun Kirkko ja kaupungin lukijoille: kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

25

Vastamainos paljastaa tyhjä Mainokset ovat kuin runoja, mutta niiden tavoite on päinvastainen, sanoo toimittaja ja kulttuurihäirikkö Jari Tamminen.

Tuotebrändien mainokset ja uskonnot kalastelevat samoilla vesillä.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ JA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA

M

ainosten kieli leikittelee asioiden hienovaraisilla merkityksillä. Ilmaisu on äärimmilleen hiottua.

Toimittaja ja kulttuurihäirikkö Jari Tammisen mukaan markkinoinnin kieli muistuttaa runoutta, mutta tavoitteet ovat päinvastaisia.

Siinä missä runous avaa lukemattomia tulkintamahdollisuuksia, markkinointi on kuin suppilo, josta tulee ulos vain yksi tiukasti rajattu ajatus. Mainos on yksisuuntainen viesti, jonka vastaanottajan halutaan toimivan tietyllä tavalla.

Taiteen ja aktivismin rajapinnassa elävät vastamainokset ovat kulttuurihäirintää, jonka nimi on johdettu sodankäyntiin liittyvästä termistä.

Kuten radiohäirintä myös vastamainos aiheuttaa häiriön viestin lähettäjän ja vastaanottajan välille.

– Vastamainos näyttää katsojalle sen, mikä on normaalisti piilossa. Se tutkii parodian keinoin asioita, joita mainos edustaa, mutta joita se ei kerro kuluttajalle, Tamminen sanoo.

Kulttuurihäirintään lukeutuvat myös julkisen tilan ilmettä muuttava katutaide, odottamattomat performanssit sekä kauppakeskusten Black Friday -kampanjan kyseenalaistaneet kirkon meemit, joissa Black Friday rinnastettiin pitkäperjantaihin.

Tammisen kirja Nauti tyhjyydestä ja muita vastamainoksia ilmestyi marraskuussa. Koneen Säätiön tuella syntyneeseen kirjaan kootut vastamainokset on julkaistu aikaisemmin Voima-lehdessä. Vastamai-

26

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

noksiin voi tutustua myös Facebookissa Häiriköt-päämaja-nimisellä sivulla sekä peruskoulun ja lukion koulukirjoissa, joissa niitä käytetään media- ja monilukutaidon opettamiseen.

”

Eettisen täydellisyyden tavoittelu on kohtuutonta, mutta täydellisyyden ja välinpitämättö­ myyden väliin jää paljon tilaa.

VÄITÖSKIRJATUTKIJA HELI YLI-RÄISÄNEN

JARI TAMMINEN HAVAHTUI pohtimaan mainonnan valtaa nuorena markkinoinnin opiskelijana 1990-luvulla. Markkinointi on miljardibisnes, joka ohjaa sitä, miten vietämme elämämme, miltä näytämme ja millaiseksi yhteiskunta kehittyy.

Alalta puuttui realistinen ja itsekriittinen eettinen keskustelu.

– Se, joka väittää, että mainokset eivät vaikuta häneen, puhuu pötyä.

Laumaan kuulumisen tarve on syvällä meissä. Pyrimme leimaamaan itsemme heimon jäseniksi tiettyjen brändien avulla. Halutun tuotteen

jonottaminen osoittaa, että jonottajat kuuluvat samaan ryhmään.

Tamminen luonnehtii vastamainoksia järjen ääneksi.

Sitä tarvitaan, koska markkinointi vetoaa samoihin syviin tarpeisiin kuin uskonnot.

– Tuotebrändit eivät pyri tyydyttämään ihmisen tarpeita vaan luomaan yhä uusia. Siksi markkinoiden jumala ei koskaan anna ihmiselle täyttymystä vaan tyhjyyden, jonka täyttäminen vaatii loputonta toisintoa.

Nauti tyhjyydestä -kirjan toisen esipuheen on kirjoittanut teologian väitöskirjatutkija Heli Yli-Räisänen.

Yli-Räisäsen mukaan mainonta ja uskonto käyvät samanlaisella polttoaineella.

Kumpikin nojaa uskomuksiin, mielikuviin ja kokemuksiin, joiden perimmäistä kohdetta ei voi todistaa todeksi.

KUTEN USKONNOSSA myös mainonnassa mielikuva pitää luoda yhä uudestaan.

Sekä tuotebrändi että uskonto pysyvät elossa vain niin kauan kuin niillä on kuluttajia, jotka pitävät mielikuvaa uskottavana. Uskonnolliset instituutiot brändäävät ja mainostavat tahollaan uskontoaan ja uskon kohdettaan.

Toimittaja Jari Tamminen ja teologi Heli Yli-Räisänen pohtivat mainosten valtaa ja kuluttajan syyllisyyttä tuoreessa kirjassa.

n lupauksen

Onko näin?

Tällä palstalla kolme asiantuntijaa ottaa kantaa ajankohtaiseen väitteeseen.

”Kirkon jäsenkato pysäytetään markkinoinnilla”

”Yksi ongelma on sateenkaariväestön kokemus siitä, ettei heillä ole kirkkoon asiaa.

Olen myös havainnut helsinkiläisen 16-vuotiaan silmin, että kirkosta erotaan, koska ateismia pidetään muodikkaana. Jotkut eivät enää löydä kirkosta mitään itselleen tärkeää kasteen ja rippikoulun jälkeen. Mainoksilla ja markkinointiviestinnällä voi vaikuttaa. On

tärkeää muistuttaa kirkon olevan kaikkia varten, korostaa, että kirkossa on monenlaisia ihmisiä, ja painottaa lapsia ja nuoria. NuoE ria pitää kannustaa äänestämään seurakuntavaaleissa. Kannattaa kertoa, miten ja miksi on syytä vaikuttaa kirkossa. Kun ihmiset, varsinkin nuoret, saadaan uusilla tavoilla ymmärtämään kirkon roolia ja innostumaan kirkon tarjoamista mahdollisuuksista, syntyy hienoja ideoita.

Näin kuva kirkosta muuttuu.”

NINA OSEI

UP

IHLAJA

filosofi, esseisti ja suomentaja

O

JÄ

MS

Ä

Katso shoppailijan kymmenen käskyä jutun verkkoversiosta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

ei enää kuulosta markkinoinnilta, mutta silti se toimii samoin kuin markkinointi. Kirkko voisi esimerkiksi möyhiä etäisensekavaa organisaatiomalliaan ja vähentää miesvaltaa. Diakoniatyötä ja kulttuurihistoriallista merkitystään kirkko voisi tuoda enemmän esiin.”

TUOMAS NEVANLINNA

valtiotieteiden tohtori ja työyhteisöjen kehittäjä

SK

– Pysyäkseen elossa sekä tuote­ brändin että uskonnon pitää tois­ taa viestiään tai tuottaa jotain uut­ ta. Kumpaankin liittyy lupaus, jota ei voida taata: tunne, johon voimme päästä tuotteen avulla tai mahdol­ lisuus esimerkiksi tuonpuoleiseen elämään, Yli­Räisänen sanoo.

Heli Yli­Räisänen vertaa vasta­ mainosten merkitystä siihen, miten tutkimustieto on horjuttanut uskon­ nollisten instituutioiden asemaa.

Ne eivät ole enää suojassa kriittisel­ tä keskustelulta. Uskonnollinen ih­ minen joutuu pohtimaan uudestaan paikkaansa maailmassa, jossa tutkit­ tu tieto haastaa uskomuksia.

– Moni on herännyt siihen, et­ tä asiat eivät aina olekaan niin kuin uskonnot ovat antaneet ymmär­ tää. Toivon, että kehitys kulkee tuo­

”Tuotteita markkinoidaan, ja siinä voidaan onnistua tai epäonnistua. Tätä pidetään täysin ymmärrettävänä ilmiönä. Kirkon ja markkinoinnin suhde on monimutkaisempi. Mikä on sananjulistuksen ja markkinoinnin ero? Eikö jokainen mainos ainakin yritä olla ’ilosanoma’? Samalla on selvää, että kirkon markkinoinnilla on rajansa. Harhaanjohtavaa se ei saa olla, ja kömpelöä sen ei pidä olla. Kirkon ainoa mahdollisuus on tulla sellaiseksi, että sen toiminnasta voi ja kannattaa puhua. Tällöin kirkosta puhuminen

KK

TOIMITTAJA JARI TAMMINEN

VASTAMAINOKSET NOSTAVAT esiin epämukavia totuuksia, jotka herät­ tävät syyllisyydentunteita. Jari Tam­ minen on haastatellut kirjaa varten tutkijoita ja aktivisteja, jotka taus­ toittavat muun muassa kännykkämi­ neraaleihin, kahvintuotantoon, ur­ heilujalkineisiin ja biopolttoainei­ siin liittyviä epäkohtia.

Heli Yli­Räisänen heräsi mainos­ ten ja todellisuuden väliseen ristirii­ taan teini­ikäisenä. Tiedot tuotanto­ eläinten karusta kohtelusta ja pika­ muodin tuotantoon käytetystä lap­ si­ ja halpatyövoimasta sysäsivät ajatukset liikkeelle.

Yli­Räisäsen mukaan länsimai­ sessa yhteiskunnassa on mahdoton­ ta elää niin, ettei olisi omalla kulut­ tamisellaan osana ihmisen ja luon­ non riistoa.

– Yksilön eettisen täydellisyy­ den tavoittelu on kohtuutonta, mut­ ta täydellisyyden ja välinpitämättö­ myyden väliin jää paljon tilaa. Vas­ tamainos pyrkii näyttämään tuot­ teen todellisen hinnan ja kysyy, haluammeko oikeasti sitä.

Tamminen korostaa, että vasta­ mainosten kritiikki kohdistuu yksi­ lön sijasta yhteiskunnan ja talouden rakenteisiin. Ne havainnollistavat monimutkaisia tapahtumaketjuja, joissa olemme väistämättä mukana.

– Kaikki me huijaamme itseämme.

Jalassani on nytkin Adidaksen ten­ narit, koska 1980­luvun Run­D.M.C.­ yhtyeen jäsenillä oli sellaiset. ■

noin kääntämään. Tämä ei tarkoita, ettei kirkon markkinointiviestintää pitäisi vahvasti kehittää. Nykyään on entistä helpompaa kohdenM taa viestintää ihmisten kiinnostusten ja elämänvaiheen mukaan. Kirkko on onnistunut markkinoinnissa, kun ihmiset löytävät itselleen merkitykselliset hengelliset tapahtumat, keskustelut ja henkilöt helposti niistä viestimistä, joita he muutenkin arjessaan käyttävät.”

KAROLIINA NIVARI AR

”

Markkinoiden jumala ei koskaan anna täyttymystä vaan tyhjyyden, jonka täyttäminen vaatii loputonta toistoa.

tebrändien kohdalla samaan suun­ taan, Yli­Räisänen sanoo.

”Kirkon olisi hyvin vaikeaa säilyttää yhteyttä ihmisiin ilman maksettua viestintää. Markkinointi ja mainonta eivät ole kirkolle mitään uutta.

Kristityt ovat aina käyttäneet luovasti erilaisia keinoja tavoittaa uusia ihmisiä ja ylläpitää yhteisöjä. Arvojen ja kulttuurin muutos, joka näkyy kirkosta eroamisina, on laaja yhteiskunnallinen ilmiö. Sitä ei pysty yksin viestinnän kei-

Haagan seurakunnan nuorisoparlamentin jäsen KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

27

Mielipide MARTTA-KAISA VIRTA

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 200 merkkiä pitkiä mielipide­ kirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä myös yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki / mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Turhauduin joulumessussa MENIN JOULUPÄIVÄNÄ messuun Espoonlahden kirkkoon. Siellä on alttarin yläpuolella vaikuttava, korkea betoniseinä, joka antaa ajatuksille ja katseelle kohteen. Luonnonkiven ja kalliopintojen sanoma sisätiloissa on ominaista Timo ja Tuomo Suomalaisen arkkitehtuurille.

Kirkossa kävijä saa näin kohteen kiinnittää katseensa, kun kuuntelee musiikkia tai saarnaa. Arkkitehdit ovat tästä tietoisia ja ovat antaneet tyhjän alttariseinän salissa istuvan ajatuksille ja tunteille. Se antaa tilaa kohdata oma sielunsa, oman elämänsä tilanne, oma uskonsa ja historiansa, Kristuksen salaisuus ja kirkon perinne.

Mutta ällistyksekseni Espoonlahden papit ovat siirtäneet alttarin pyhyyden historiaan ja nostaneet siihen valkokankaan ja valtavan mainosplakaatin, jossa jumalanpalve-

luksessa mainostavat omia nimiään: ”Me hoidamme tämän homman”. Ja vuorotervehdysten paperisen monisteen sijasta alttariseinälle heijastetaan PowerPointilla kehnosti näkyvä ja totaalisen epäpyhä tekele.

Tämä kertoo omahyväisyydestä, ymmärryksen puutteesta ja siitä huolesta, että sunnuntaisin salissa on yhä vähemmän kuulijoita. Työpaikat vaarassa? Ja niin tarrataan television ja mainostoimistojen temppuihin.

Katsoin tätä show’ta kymmenen minuuttia ja lähdin pois, Olarin

kirkkoon, jossa oli joulumessu tuntia myöhemmin.

Esko Rahikainen Espoonlahden seurakuntalainen vuodesta 1982

ESKO RAHIKAISELLE kiitos palautteesta!

Kirkon peruskorjauksen suunnittelussa keskustelimme valkokankaan sijoittelusta arkkitehti Timo Suomalaisen

kanssa. Hän totesi, että neljäkymmentä vuotta sitten, kun hän suunnitteli kirkkoa veljensä Tuomon kanssa, audiovisuaalinen tekniikka ei vielä tuntenut digitalisaation mahdollisuuksia. Siksi asiaa ei voitu ottaa vielä silloin huomioon.

Nyt hän toimisi toisin ja sijoittaisi valkokankaan tai digiseinän nykyiselle paikalleen, koska sellaista avtekniikkaa tarvitaan myös kirkossa.

Pahoittelemme etäännyttävää kokemusta joulupäivän messussa.

Elämme jatkuvassa aistiärsykkeiden tulvassa. Ymmärrämme tarpeen tilasta, jossa aistiärsykkeitä ei ole liikaa.

Joulupäivän teksteissä kuvailematon Jumala tulee jouluna nähtäväksi ja katseltavaksi. Myös joulun sanoma voidaan tavoittaa kaikin aistein. Tätä tavoitetta ajoimme myös joulupäivän messussa valkokankaan avulla. — Nimiä ei kenelläkään ole tarkoitus mainostaa, mutta monille seurakuntalaisille on tärkeää tietää messun toimittajat.

Espoonlahden seurakunnassa on tilaa monenlaiselle jumalanpalveluselämälle: niin katseltavaa silmille, kuultavaa korville kuin ennen kaikkea mahdollisuus maistaa Herran hyvyyttä ehtoollispöydässä.

kus s e ssa ka k Jat verko jaa o telu .kirkk fi . w ww punki kau

Jouni Turtiainen kirkkoherra Olli-Pekka Ylisuutari pastori Leena Santaharju rovasti Espoonlahden seurakunta

1

16.1.2020 kirkkojakaupunki.fi

Espoon hiippakunnan kirkolliskokous­ ehdokkaat ovat yhtä mieltä rahasta s. 4 Vastasyntynyt synnyttää itselleen tuoreet vanhemmat s. 6

Oopperan riiviö Arttu Kataja oli vilkas lapsi, peräti riiviömäinen.

Teini-ikäisenä hän puhkesi laulamaan sydämensä kyllyydestä. Nyt hän esiintyy oopperalavoilla, konserttisaleissa ja kirkoissa. s. 2

Lauluja rakkaudessa pettyneille Liedmusiikki sytytti nuoressa Arttu Katajassa innon laulamiseen ja johti oopperalaulajan uraan. Winterreise-laulusarja on hänelle jatkuvaa uuden löytämistä.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA SIRPA PÄIVINEN

B

erliinin valtionoopperan solistikuntaan jo 13 vuotta kuulunut Arttu Kataja antaa laulajan uraa aloitteleville yhden vinkin: pitää ymmärtää, mitä laulaa.

– Ei riitä, että ymmärtää laulun teeman. On mentävä tekstiin pintaa syvemmälle. Vain sitä kautta musiikkia voi välittää yleisölle, Kataja sanoo.

Hänen mukaansa nuorena on intoa ja suuri sydän, mutta ei vielä kokemusta eikä näkemystä. Vasta kokemuksen karttuessa laulaja uskaltaa tulkita musiikkia omalla tavallaan ja tehdä konsertteja omilla painotuksillaan.

– Kehittymisen myötä sanan ja sävelen liitto teoksessa aukeaa. Olen ymmärtänyt tämän vasta vanhenemisen kautta.

SCHUBERTIN VUONNA 1827 säveltämä Winterreise-laulusarja on Arttu Katajalle yksi jatkuvan kehittymisen kohde. Teoksen laulut ovat ensimmäisiä liedejä, joita hän 16-vuotiaana mikkeliläispoikana lauloi. Se on pysynyt hänen ohjelmistossaan koko hänen uransa ajan. Seuraavaksi hän esittää Winterreisen Olarin kirkossa tammikuun lopulla.

– Winterreise on niin suuri ja olennainen mestariteos, että siinä riittää pureskeltavaa. Olen esittänyt teoksen noin kymmenen kertaa, ja joka kerta kasvan itse sen mukana ja löydän siitä uutta, Arttu Kataja sanoo.

Winterreise on saksalaisen liedin kulmakivi. Se sisältää 24 laulua, jot-

2

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2020

ka kuvaavat päähenkilön päämäärätöntä matkaa pois hänet hylänneen rakastetun talosta. Reilun tunnin mittainen laulusarja on tiivistunnelmainen, monologimainen teos, joka päättyy mykistäviin tunnelmiin.

– Se on taide-elämys, joka liikuttaa ja puhuttaa jokaista kuulijaa.

Kukapa meistä ei joskus olisi ollut murheellinen tai pettynyt rakkaudessa, Kataja sanoo.

”

Vain menemällä pintaa syvemmälle voi välittää musiikkia yleisölle.

Hänen elämänsä jakautuu tällä hetkellä Berliiniin ja Helsinkiin. Vakinainen työ on Berliinin valtionoopperassa, ja se vie noin puolet taiteilijan vuodesta. Muulloin hän laulaa konserteissa ja vierailee muissa oopperaproduktioissa.

Taiteilijan tämän vuoden kalenterissa on merkintä kahdestatoista J.S. Bachin Matteus-passiosta KeskiEuroopassa.

Kiertue alkaa Hollannista. Matteus-passio ja Johannes-passio ovat Katajalle tuttuja teoksia, sillä ne olivat hänelle nuorena laulajana ensimmäisiä esiintymisiä orkesterin kanssa.

ARTTU KATAJA SANOO olleensa riiviömäinen lapsi, jonka touhuja piti hillitä. Hänen tiensä musiikin maailmaan alkoi yhdeksänvuotiaana musiikkiopiston soittotunneilla. Hänen instrumenttinsa oli oboe. Esiintymisestä pitävä vilkas poika lauloi solistina monenlaisissa juhlissa jo alakouluikäisenä. Pappina työskentelevän isän ansiosta hän esiintyi myös kirkossa: soitti oboeta, lauloi ja luki Raamatun tekstejä jumalanpalveluksessa.

Teini-ikäisenä hän sai kipinän laulamiseen löydettyään vanhempiensa kirjahyllystä suomalaisten suurlaulajien, kuten Martti Talvelan, levyjä. Hän rupesi laulamaan itsekseen ja otti laulun sivuaineeksi musiikkiopistossa. Sieltä tie vei Sibelius-Akatemiaan ja oopperalaulajaksi Saksaan.

Laulajana Arttu Katajalle tärkeintä ovat monipuolisuus ja uskollisuus musiikille. Esiintymisessä on aina tavoiteltava parhainta mahdollista tasoa ja pyrittävä jatkuvasti eteenpäin.

Laulumielellä?

Liity kuoroon!

Espoon tuomiokirkko­ Leppävaaran seurakunta seurakunta Chorus Domus -sekakuoro Kauklahden kappelissa to klo 18–20.

Exodus-kuoro nuorille ja nuorille aikuisille Espoon tuomiokirkon seurakuntatalolla to 18.30–20.30(–21).

Chorus Gaudete Stressitön, ikärajaton kuoro ilman pääsyvaatimuksia, into laulaa riittää. Parittomien viikkojen to klo 18–19 Espoon tuomiokirkossa.

Lapsikuorot Tuike ja Välke torstaisin Auroran kappelilla, Tuike-kuoro (5/6–8-v.).klo 17.30–18.15, Välke-kuoro (9–15 v.) 17.30–18.30.

Espoonlahden seurakunta Vox Edeni -kuoro rippikoulun käyneille nuorille. Lisätiedot: heli.k.ojala@evl.fi tai p. 050 438 0174.

Nuorten aikuisten kuoro Okra ke klo 18.30–20.30 Soukan kappelissa.

Kirkkokuoro to klo 18.30–21 Espoonlahden kirkon musiikkisalissa.

Laulumieli – Kuoro kaikille to klo 18.30–20.15 Soukan kappelissa.

Kamarikuoro Navichorus ti klo 18.15–21 Soukan kappelissa.

Gospelryhmä Nardus, rytmikkäästi laulava kuoro ke klo 18–20 Espoonlahden kirkon musiikkisalissa.

5–7-vuotiaiden muskarikuoro ti klo 17.00–17.40 Espoonlahden kirkon musiikkisalissa.

Kuoro kaikille: Ei laulutaitovaatimusta tai sitoutumispakkoa. Harjoitukset viitenä ke-iltana klo 18–19.15 Leppävaaran kirkolla (29.1., 12.2., 4.3.,11.3. ja 25.3.).

Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro to klo 18–21 Leppävaaran kirkko.

Kirkkokuoro to klo 10–12 Leppävaaran kirkko.

Mattanja-lauluryhmä joka toinen ma klo 17.30–19 Lasten kappeli Arkki. Gospelia, messulauluja, etnisiä lauluja ja ylistystä.

Muskarikuoro Huiske (5–7-vuotiaat) to klo 16.45–17.30 Uutussa.

Havina-kuoro (2.–6.-luokkalaiset) to klo 15.45-16.30 Uutussa.

Olarin seurakunta Lasten Mini-kuoro (4–6 v.) to klo 17.15 ja Satakielet (7–12v.) to klo 18 Matinkappelilla.

Lauluryhmä Ova et pulli – munat ja kanat, perhekuoro lapsille ja aikuisille.

Joka toinen ke klo 18 Olarin kappelilla, alkaa 8.1.

Laulukoulu Sulo- ja soraäänet virsiä, hengellisiä lauluja ja viihdemusiikkia ja opettelemme kuorolaulun alkeita yhdessä Matinkappelilla 15.1.–26.2. ke klo 18.

Olarin seniorilaulajat Olars kyrkanin kirkkosalissa to klo 11.

Olarin seurakunnan kamarikuoro Olarin kirkossa to klo 18.

Tapiolan seurakunta Tapiolan seurakunnan kamarikuoro to klo 18–20.30 Tapiolan kirkolla. Kuukaudeksi kuoroon -projektikuoro harjoittelee to 16.1./23.1./30.1./6.2. klo 18–19.15 yhdessä kamarikuoron kanssa ja esittää su 9.2. klo 10 messussa osan tai kaksi Faurén Requiemista urkusäestyksellä. Ilmoittaudu: liisa.malkamaki@evl.fi.

Kuoro Kaikille ti klo 13.30–14.45 Tapiolan kirkossa. Lauletaan yhdessä ja harjoitellaan äänenmuodostusta ja perustekniikkaa 1- ja 2-äänisten laulujen parissa.

Lapsikuoro Tiltaltit ja Pajulinnut ma klo 17.15 alkaen Tapiolan kirkolla.

Yhteinen harjoitus klo 17.15–18.00, 3.–6.-luokkalaiset klo 18.15 asti.

Nuorten lauluryhmä Dulcis 13–25-vuotias, tule nuorten stemmalaulukuoroon. Harjoitukset projektikohtaisesti, Tapiolan kirkko. Ilmoittaudu: elina.jokivuori@evl.fi.

Esbo svenska församling EsVoces övar regelbundet onsdagar kl. 18–20.30 i Esbo domkyrka och i Olars kyrka.

Kråksången – kör för alla övar i regel på onsdagar kl. 17.30–19.45 i Esbo domkyrkas församlingsgård.

Barnkören övar torsdagar kl. 16.00–16.45 i Esbo domkyrkas församlingsgård.

Kammarkören Novena övar torsdagar kl. 18.15–21.15 i Olars kyrka, svenska sidan.

Kaikki seurakuntien kuorot ja musiikkiryhmät sekä kuoronjohtajien yhteystiedot löydät täältä: www.espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/musiikki/kuorot-ja-soitinryhmat HARRI JÄNTTI

Baritoni Arttu Kataja palaa mielellään oopperamusiikista takaisin passioiden pariin ja laulaa liedkonsertteja.

– Kun nuorena opin vähän laulamaan, esiinnyin passioissa. Ooppera tuli kuvioon viimeisenä. On hirveän kiva palata oopperamusiikista takaisin passioiden pariin ja laulaa välillä liedkonsertteja. Erilaisten musiikkityylien laulaminen on myös hyväksi äänelle, Arttu Kataja sanoo. ■ Schubert: Winterreise. Arttu Kataja, baritoni, Marita Viitasalo, piano, su 26.1. klo 16 Olarin kirkossa. Liput 10 e tuntia ennen ovelta (vain käteinen).

Espoon tuomiokirkkoseurakunnan lapsikuoro Välkkeeseen kuuluu 9–15-vuotiaita laulajia. Kuoroa johtaa Heli Vapaakallio.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2020

3

Enemmistö ehdokkaista etsii sopua avioliittokysymyksessä Kirkko ja kaupunki kysyi kirkolliskokousehdokkailta muun muassa sitä, miten jäsenkato pitäisi pysäyttää ja mitä asioita kirkon täytyisi vahvistaa.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN TILASTOGRAFIIKKA MAIJA SAARI

H

elmikuussa käydään kirkolliskokousvaalit, joissa Espoon hiippakunnan alueella on yhteensä 56 ehdokasta. Heistä kymmenen valitaan. Kolme tulevista Espoon hiippakunnan edustajista on pappeja, loput seitsemän maallikoita. Papit ja maallikot valitaan eri listoilta.

Kirkko ja kaupunki lähetti kyselyn kaikille niille Espoon hiippakunnan alueen ehdokkaille, jotka olivat luovuttaneet sähköpostinsa median yhteydenottoja varten. Vastauksia saatiin 30. Heistä 21 kuuluu Toivoa on – uudistuminen mahdollisuutena -listalle, jolla on sekä kompromissihakuisia että liberaaleina pidettyjä

ehdokkaita. Loput yhdeksän kuuluu konservatiiviseksi mielletylle Yhteinen kansankirkko -listalle.

Liberaalilistalla yksi vastaajista kertoo olevansa vanhoillislestadiolainen, ja kolme ilmoitti herätysliikkeekseen konservatiivisen viidesläisyyden. Yhteinen kansankirkko -listan vastaajista kaksi kertoo läheisimmäksi hengelliseksi liikkeekseen helluntailaisuuden, joka on evankelisluterilaisesta kirkosta irrallinen protestanttinen suuntaus.

Kirkko ja kaupungin kyselyn luotettavuutta heikentää se, että monet Yhteinen kansankirkko -listan ehdokkaat jättivät vastaamatta.

Vastauksista saa kuitenkin käsityksen, että joissain asioissa liberaalit ja konservatiivit ovat samanmielisiä,

SIRPA PÄIVINEN

Espoon tuomiokirkon jouluaaton hartauksiin ja jouluyön messuihin osallistui yhteensä 4 500 kävijää.

4

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2020

joissain kysymyksissä erot jyrkkenevät.

EHDOKKAAT OVAT yllättävän samaa mieltä siinä, miten kirkon olisi varauduttava talouden supistumiseen.

Enemmistö kummassakin leirissä uskoo, että paras ratkaisu on yhdistää seurakuntia, vähentää byrokratiaa ja karsia keskushallinto niin pieneksi kuin mahdollista. Tätä mieltä oli 77 prosenttia kaikista vastaajista, mukana yhtä vaille kaikki konservatiiviehdokkaat.

Kiinteistöistä luopumista kannatti kuusi ehdokasta. Kaikista ehdokkaista yksi liberaali oli sitä mieltä, että kirkon on vähennettävä työntekijöiden määrää. Kukaan ei halunnut

Joulunajan tilaisuuksissa 101 000 käyntiä Espoolaiset löysivät hyvin tien­ sä Espoon seurakuntien joulun­ ajan tapahtumiin. Suosituimpiin hartauksiin ja jumalanpalveluk­ siin sekä adventtiajan musiikki­ tilaisuuksiin osallistui Espoossa yhteensä 101 000 ihmistä.

Määrä on kasvanut tasaisesti vuosittain, viidessä vuodessa ti­ laisuuksiin on tullut noin 20 000 kävijää lisää. Etenkin musiikkiti­ laisuudet kasvattivat suosiotaan.

Vilkkain yksittäinen päivä oli

jouluaatto, jolloin aattohartauk­ siin ja jouluyön messuihin osal­ listui 14 600 ihmistä.

Joulumusiikki kiinnosti es­ poolaisia, sillä yhteislaulutilai­ suuksiin ja konsertteihin osal­ listui yli 36 000 henkeä. Seura­ kuntien joulukonsertit ovat pää­ sääntöisesti maksuttomia. Myös muut tahot järjestivät joulun alla runsaasti kirkkokonsertteja.

Kauneimmat joululaulut ovat kasvattaneet Espoossa suosio­ taan tasaisesti. Nyt joululaulut soivat 86 eri tilaisuudessa ja li­ säksi järjestettiin 11 Kauneimmat joululaulut ­messua.

Koulujen ja päiväkotien jou­ lu­ tai adventtikirkkojen suosio jatkuu ja niihin osallistui jälleen 37 000 lasta ja nuorta. Valtaosa tilaisuuksista järjestettiin kirkois­ sa tai kappeleissa.

Kävijätiedoissa on mukana it­ senäisyyspäivän, uuden vuoden sekä loppiaisen tilaisuudet. Ti­ lastoissa ei ole mukana seura­ kuntien normaali viikkotoiminta.

Seurakuntayhtymä käyttää säästöjään Espoon seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi joulu­

nostaa kirkollisveroa tai muuttaa kirkon toimintoja maksullisiksi.

Kirkon taloustilanne ei kyselyn perusteella ole Espoon hiippakunnan tuleville kirkolliskokouksen jäsenille kaikkein suurin huolenaihe.

Kun ehdokkaille toisessa kohtaa annettiin mahdollisuus valita kahdeksasta vaihtoehdosta kaksi tärkeintä asiaa, joita kirkon juuri nyt tulisi eniten vahvistaa, kukaan ehdokkaista ei valinnut taloudellisesta perustasta huolehtimista.

Sen sijaan ehdokkaista peräti puolet korosti diakoniaan panostamista. 17 vastaajaa ruksasi perheiden tukemisen ja kohtaamisen.

Lähde: Kirkko ja kaupungin kysely

”

Hajontaa ehdokkaiden välillä syntyy siinä, miten kirkon tulisi pysäyttää jäsenkato.

HAJONTAA EHDOKKAIDEN välillä syntyy siinä, miten kirkon olisi pysäytettävä jäsenkato. Kuusi yhdeksästä vastanneesta konservatiivisen Yhteinen kansankirkko -listan ehdokkaasta arvioi, että kirkon tulee lisätä herättävää julistusta, jotta yhä useampi ottaisi vastaan Jeesuksen. Yksikään liberaalin Toivoa on – uudistumisen mahdollisuus -listan ehdokas ei ollut tätä mieltä.

Sitä vastoin monien liberaali-

kuussa vuoden 2020 budjetin.

Kirkollisveroa arvioidaan tänä vuonna kertyvän 41,5 miljoonaa euroa. Valtionrahoituksen osuus on 5,3 miljoonaa euroa.

Toimintakulut ovat ensi vuonna 44,4 miljoonaa euroa eli hieman suuremmat kuin vuoden 2019 talousarviossa. Budjetti on noin kolme miljoonaa euroa alijäämäinen.

Espoon seurakunnilla on myös säästöjä, joita käytetään seitsemän miljoonaa euroa investointien kattamiseksi. Investointeja on yhteensä 11,3 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen ra-

kennushanke on Tapiolan kirkon peruskorjaus.

Seurakuntien toimintamenoihin on varattu yhteensä 20,6 miljoonaa euroa.

Rauhanpalkinto Kirkko ja kaupungille Suomen Kristillisen Rauhanliikkeen (SKR) vuoden 2020 rauhanpalkinto on myönnetty Kirkko ja kaupunki -lehdelle. Palkintoperusteiksi rauhanliike nostaa Kirkko ja kaupungin merkityksen suvaitsevuuden ja rasisminvastai-

sen ilmapiirin luomisessa.

– Lehden linja vastaa hyvin sitä, mitä pidämme tärkeänä rauhantyönä. Lehti on rohkeasti ja systemaattisesti tuonut esille kristillisestä uskosta kumpuavaa lähimmäisenrakkautta ja suvaitsevuutta. Tämä on hyvin tärkeä teema nimenomaan tässä ajassa, sanoo SKR:n puheenjohtaja Jussi Ojala.

Hän nostaa erikseen esille Kirkko ja kaupunki -median monikanavaisuuden, jolla tavoitetaan eri ikäryhmät.

Kristillinen Rauhanliitto on vuonna 1976 perustettu eku-

en mielestä kirkon tulisi järjestää seurakuntalaisten omien toiveiden mukaista toimintaa. Konservatiiviehdokkaista vain yksi ajatteli näin. Kolmannes vastaajista uskoi, että kirkon jäsenkato pysäytetään vahvistamalla viestintää, mutta tähän uskoi vain yksi konservatiivisen Yhteinen kansankirkko -listan ehdokas.

63 prosenttia kaikista ehdokkaista oli sitä mieltä, että tavallisille seurakuntalaisille pitäisi antaa yhä merkittävämpää vastuuta.

MERKITTÄVIN HAJONTA koski sitä, pitäisikö kirkon vihkiä samaa sukupuolta olevat parit avioliittoon. Yhtä vaille kaikki konservatiivisen Yhteinen kansankirkko -listan ehdokkaat olivat sitä mieltä, että kirkon ei pidä vihkiä homopareja avioliittoon.

Kaikista ehdokkaista vain yksi oli sitä mieltä, että homoparien vihkimisestä on tehtävä kaikkia pappeja sitova virkavelvollisuus.

Näiden ääripäiden väliin jäi 70 prosentin enemmistö, joka toivoi kompromissia, jossa samaa sukupuolta olevien vihkiminen avioliittoon olisi mahdollista, mutta samalla säilytettäisiin omantunnonvapaus niille, jotka eivät halua vihkiä. ■

Kirkolliskokouksessa on 109 edustajaa.

Espoon hiippakunnasta valitaan kymmenen edustajaa, joista seitsemän on maallikkoa ja kolme pappia.

Kirkolliskokousvaalit pidetään 11. helmikuuta. Siinä saavat äänestää papit ja seurakuntien luottamushenkilöt.

Kirkon viestintä on avannut ehdokasgalleria.evl.fi -verkkosivuston, jossa ehdokkaat esittäytyvät.

Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi/uutiset

meeninen ja poliittisesti sitoutumaton järjestö, joka puolustaa väkivallattomuutta. Palkinnon ovat saaneet aiemmin muun muassa Pekka Haavisto, Riku Rantala ja Tuomas Milonoff.

Kauniaisissa palvelee seurakuntatoimisto Kauniaisten seurakuntien kirkonkirjojen pitoon tuli vuodenvaihteessa muutoksia. Jatkossa kirkonkirjoja ja väestökirjanpitoon liittyviä viranomaistehtäviä

hoidetaan Espoon aluekeskusrekisterissä. Viraston nimi vaihtui samalla seurakuntatoimistoksi.

Nimenmuutoksesta huolimatta toimistossa palvellaan kuten tähänkin asti. Sieltä voi varata tilat ja henkilökunnan muun muassa kasteeseen, vihkimiseen ja hautaan siunaamiseen.

Toimistossa myös neuvotaan aluekeskusrekisterin kautta tehtävien todistustilausten ja rekisteripalveluiden käytössä.

Lue lisää uutisia: kirkkojakaupunki.fi/uutiset

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2020

5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.–30.1.

ESKO JÄMSÄ

Espoonlahden seurakunta

Menokasvo

Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Toivon Tori, Soukankaari 8 B Kerhotila: Iivisniemen aukio 1

Parista perheeksi -illoissa puhutaan vauva-arjesta Mitä Parista perheeksi -illat ovat, Leppävaaran seurakunnan perhetoiminnanohjaaja Eira Salakka?

– Ne ovat osa neuvolan perhevalmennusta. Esimerkiksi täällä Leppävaaran alueella seurakunta järjestää Parista perheeksi -iltoja neljä kertaa keväällä ja neljä syksyllä. Myös muut Espoon seurakunnat järjestävät niitä.

– Illan aikana keskitytään siihen, mitä ensimmäisen lapsen syntymä merkitsee pariskunnalle ja miten se vaikuttaa parisuhteeseen.

Miten parisuhde muuttuu vauvan myötä?

– Vauva vaikuttaa monella tavalla vanhempien elämään ja parisuhteeseen. Pienokainen sitoo ensimmäisinä vuosina vanhempia hoivaan ja läsnäoloon. Parisuhteeseen kannattaa kiinnittää silloin huomiota ja löytää arjesta yhteistä aikaa.

Millaisia vaikeuksia vanhemmat kohtaavat?

– Eniten työssäni törmään siihen, miten sitovaa vauvan hoitaminen on.

MESSUT Nuorten messu pe 17.1. klo 20 Sode. H. Lehti.

Messu su 19.1. klo 11 kirkko. Ylisuutari, Reinikainen, Yli-Jaskari. Kirkkokahvit.

Tuomasmessu su 19.1. klo 17.

Reinikainen, Ojala, gospelryhmä Nardus. Iltatee.

Nuorten messu pe 24.1. klo 20 Sode. Ylisuutari.

Messu su 26.1. klo 11 kirkko. Santaharju, Kohijoki, Puukko. Kirkkokahvit.

Messu su 26.1. klo 17 Soukan kappeli. J. Lehti, Ojala. Kirkkokahvit.

Leipämessu pe 31.1. klo 10 kirkko.

Ylisuutari, Puukko. Keittolounas.

Nuorten messu pe 31.1. klo 20 Sode. J. Lehti.

Messu su 2.2. klo 11 kirkko. Turtiainen, Santaharju, Lonka, Kirkkokuoro. Kirkkokahvit.

Kohtaamispaikka-messu su 2.2. klo 17 Soukan kappeli. Turtiainen, Ojala & bändi. Kirkkokahvit.

Perhetoiminnanohjaaja Eira Salakka vastaa Parista perheeksi -illoista Leppävaarassa yhdessä toisten perhetoiminnanohjaajien kanssa.

Se hämmentää tuoreita isiä ja äitejä.

Samoin unen puute nousee usein esille. Tärkeintä on, että pariskunnat puhuvat keskenään omista tunteistaan.

Mitä eväitä annat vanhemmille?

– Älkää jääkö yksin kotiin, vaan hakeutukaa vauvakerhoon tai muuhun ryhmään, jossa voi puhua toisten kanssa. Leppävaaran seurakunnan vauvakerhoissa keskustelemme vauva-arjesta, kuten lapsen hoidosta, omasta jak-

samisesta ja parisuhteesta.

– Vauvan syntyessä tuoreen äidin ja isän ei tarvitse olla valmiita vanhempia eikä huolissaan selviämisestä. He kasvavat vanhemmiksi hiljalleen lapsen myötä.

PAULA HUHTALA Parista perheeksi -illoista saa tietoa omasta neuvolasta sekä Espoon seurakuntien perhetyöntekijöiltä, espoonseurakunnat.fi.

ASIAA PAPILLE? Pappi päivystää arkipäivisin ma– pe klo 9–21 numerossa 050 432 8496.

OstariPastori to klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaiva. Tule moikkaamaan!

kaaseen. Vapaaehtoinen kahvikolehti Sansan Toivoa Naisille -työlle Israel-rukouspiiri ti 11.2. klo 18.30, kk:n 2. ti kirkko.

mista.

Vauvakirkko su 19.1. klo 15 Soukan kappeli. Kohijoki, Munter-Mäkeläinen, Järvinen, Ojala.

TUKEA JA APUA

LUETAAN RAAMATTUA

KAHVITELLAAN YHDESSÄ

Raamattu- ja lähetyspiiri ke 22.1. klo 12 Iivisniemen srk-koti, parill. vkot. Piiri tukee lasten Raamattu- ja lukutaitotyötä Pipliaseuran kautta.

Miesten raamattupiiri to 23.1. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e.

Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18.30 kirkko ja klo 18.30 Kaskikappeli.

Raamattuluentosarja: Vaikeita uskonkysymyksiä, hyviä vastauksia to klo 18 kirkko, TT Kari Kuula. 16.1.

Mistä tietää, että Jumala on olemassa? Paavalin vastaus. 23.1. Miksi valitsisin juuri kristinuskon?

Raamattu ja rukous -ilta pe 17.1. ja 31.1. klo 18.30 Iivisniemen kerhotila, paritt. vkot.

Perhekahvilat ma klo 9.30–11.30 Soukan kappeli ja to klo 9.45–11.45 Kaskikappeli.

Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille.

Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisniemen srk-koti. Yhteistyössä K-kauppias Nina Muhonen.

Palveluajat ma klo 13–14 kirkko, p.

09 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan kappeli, p. 09 8050 6738.

Ruokailut ma ja to klo 12 kirkko, lipunmyynti 11.30–12.30 ja ti klo 11 Soukan kappeli, lipunmyynti 10.30–11.30, hinta 3 e/aik., 1 e/lapsi.

Aamupala ti klo 9–10 kirkko. Maksuton.

RUKOILLAAN Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa su klo 11 messun jälkeen kirkko.

Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko.

Arkiaamun rukoushetki ma–pe klo 8.50 kirkko.

Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 kirkko.

Toivoa naisille ke 29.1. klo 13 Soukan kappeli, paritt. vkot. Liitytään maailmanlaajaan rukousren-

6

PIKKUVÄELLE Uusi perhekerho Kaskikappelilla ti klo 9.30. Vapaata leikkiä, yhdessäoloa, hiljentymistä sekä vaihtuvaa toimintaa. Ei ennakkoilmoittautu-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2020

MUKAVAA TEKEMISTÄ Posliininmaalausryhmä ma klo 12–15 Soukan kappeli. Kahviraha 1,5 e/kerta. Polttomaksu 20 e/ kausi. Yhteyshenkilö Päivi Sievinen 050 594 1115.

Lukupiiri ti 21.1. klo 18 kirkko.

Kirjana Haruki Murakami, Värittömän miehen vaellusvuodet. Tied.

Maisa Tervo 050 592 8388.

Tee hyvää ostamalla! Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Aikuisten sinkkujen illan aiheena

Kirja, joka jäi mieleeni la 25.1. klo 18 kirkko.

Laulukerhossa veisataan virsiä kanttorin johdolla ti 28.1. klo 13 kirkko, paritt. vkot. Pullakahvit 1,5 e.

IKÄIHMISTEN KERHOT Tule mukaan keskustelemaan ja kahvittelemaan! Kerhot kokoontuvat viikoittain: ma klo 10–11.30 kirkko ja klo 12.30– 14 Kaskikappeli ti klo 14–16 Mäntykappeli ke klo 14–15 Puistokartanon palvelutalo to klo 13–14.30 Soukan kappeli pe klo 14–15 Merikartanon palvelutalo.

ESPOONLAHTI FELLOWSHIP & Praise Party, kansainvälinen yhteysilta ja ylistysjuhla la 18.1. klo 17 Soukan kappeli. Welcome to our intercultural evening of fellowship.

Iloitaan hyvän musiikin parissa, rukoillaan, tanssitaan ja ylistetään Jumalaa. Tarjolla syötävää, kahvia, teetä, virvokkeita. Dj soittaa parasta gospel-, praise-, christian dance

-musiikkia. Let´s celebrate with good music, praying, dancing and praising God! Snacks, coffee, tea and soft drinks available. Next evenings 29.2. and 18.4. Tied.

Jukka Pelkonen 040 580 4416. facebook.com/espoonlahtifellowship.

LUPA TUNTEA Kun on tunteet! Entä jos ei tunnukaan miltään? Krito-ryhmä ti 21.1. klo 18.30–20.15. Kokoontuu 11 kertaa. Kirjan Lupa tuntea voi ostaa tai lainata seurakunnalta. Ilm. Yki Leinonen 0500 406 924 tai Ritva Suomalainen 040 733 6552.

KESKIVIIKKONA KIRKOLLE Pyhän Kirjan suuret tekstit ke 22.1. klo 18.30 kirkko. Eri kirkkojen ja yhteisöjen jäsenet lukevat ääneen omaa Raamattuaan. Mukana mm. Vappu Nieminen ja kanttori Timo Lonka (lut.), Ritva Halme (kat.), pastori Lassi Mäkinen (hell.).

YHTEISVASTUU 2020 Tänä vuonna tuetaan vanhemmuutta. Tule tutustumaan keräyskohteeseen ti 28.1. klo 18.30 kirkko.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.–30.1.

Kahvitarjoilu.

Kerääjät siunataan su 2.2. klo 11 messun yhteydessä.

Lipaskeräys I pe-la 6.–7.2.

Tule kerääjäksi – vaikka tunniksi tai kahdeksi! Ota yhteyttä britta. blomberg@gmail.com, 0400 936 621.

KIRKKOHÄÄT? KUMMIKSI? Rippikoulu käymättä? Aikuisrippikoulu alkaa ke 29.1. klo 18 kirkko.

Lisätietoja www.espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/aikuiset/aikuisrippikoulu tai olli-pekka.ylisuutari@evl.fi.

RUNEBERGIA JUHLITAAN la 1.2. klo 11–14 Soukan kappeli.

Myyjäisissä Marttojen karjalanpiirakoita, leivonnaisia ja käsitöitä.

Lounaalla mm. ruispuolukkapuuroa ja Runebergin torttuja, 10 e/ aik., 5 e/lapsi (3–14-v.).

Runoja ja virsiä klo 12–13. Kuka oikein oli Runeberg? Millaisia runoja hän rustaili? Tule kuulemaan ja laulamaan yhdessä.

SURURYHMÄ LÄHEISENSÄ MENETTÄNEILLE Vertaistukiryhmässä käsitellään suruun ja menetykseen liittyviä tunteita ja ajatuksia. Menetyksestä on hyvä olla kulunut n. puoli vuotta. Ryhmä aloittaa ti 25.2. klo 18–19.30 kirkko, 7 kokoontumista.

Ilm. viim. 7.2. Tuula Olli 040 838 1707 ja Eija Siivonen 041 534 1706.

NUORET Tsekkaa www.sodesode.fi, @ sodesta Nuorten ilta ti klo 19–21 ja pe klo 17–22, messu klo 20 Sode.

Raivo ja Angsti, vaikeita tunteita ja välipalaa alk. ke 22.1. klo 17 Sode.

Vertaistukiryhmä 14–18-v. Tied.

Hanne Malkki 040 517 0629.

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8

Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu su 19.1. klo 10 ”Piispa Henrik, uskon opettaja ja marttyyri”.

Liturgia ja saarna Tuija Kuusinen, avustaa Oiva Hujanen, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Leena Talvio. Kirkkokahvit.

Messu su 26.1. klo 10. Liturgia ja saarna Alarik Corander, avustaa Kirsi Muurimäki, urkuri Teemu Suominen, kanttori Anna-Liisa Haunio. Kirkkokahvit.

Pysäkkimessu su 26.1. klo 18 ”Pimeästä valoon”. Asemapäällikkö Leena Oikarinen, pappi Tuija Kuusinen, kanttori Petri Koivusalo.

Lasten pysäkki. Iltatee.

Rukoushetki ke 29.1. klo 18.

Rukousta, psalmi- ja virsilaulua, hiljaisuutta. Anita Kyönsaari.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 19.1. klo 12. Isotalo, Talvio. Kirkkokahvit.

Kalajärven kappeli Nojatuolimessu su 19.1. klo 16.

Muurimäki. Ekumeeninen Espoo rukoilee -tilaisuus. Haastattelusaarnassa kristityksi kääntynyt irakilainen maahanmuuttaja Joseph Sabri, tulkkaus Antero Polso, säestys Anu Seppänen. Esirukouspyynnöt. Lasten alttari ja kirkkopussukat. Kirkkokahvit.

Uusien messuavustajien koulutus su 26.1. klo 15. Muurimäki. Ks. kappelin tiedot.

Messu su 26.1. klo 16 ”Miten voin uskoa?” Muurimäki. Esirukouspyynnöt. Lasten alttari ja kirkkopussukat. Kirkkokahvit.

Kauklahden kappeli Urdunkielinen messu la 18.1. klo 16. Masih.

Kyläkirkko su 19.1. klo 12 ”Jeesuksen jumalallinen voima”. Mathlin, Ylioja. Pyhäkoulu. Messun jälkeen ruokailu ja kirkkokahvit 10 e/perhe ja 5 e/henkilö.

Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishetki to 16.1. klo 19. Kuusinen.

Rinnekappeli Selkomessu su 26.1. klo 14. Lehti, Puukko. Kirkkokahvit.

Suvelan kappeli HalleLuja-messu pe 17.1. klo 18.

Salonen, Ylitolonen, messubändi.

Messupizzaa.

Messu su 19.1. klo 15. Huomo, Haunio. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Viherlaakson kappeli Pyhäillan messu su 19.1. klo 17.

Ikonen. Iltapala ja Vaeltajan majatalon ohjelmaa, ks. kappelin tiedot.

Messu su 26.1. klo 12. Marte, Haunio. Kirkkokahvit.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. www.church.fi.

PITÄJÄNTUPA Aarteenetsijöiden miestenilta ma 27.1. klo 19. Taisto Mannonen: ”Uskovan vaellus”.

ESPOON TUOMIOKIRKON SRK-TALO Eläkeläiskerho to 9.1. klo 12.30.

Perhekerho to klo 10.

AURORAN KAPPELI Perheiden päivä ma: Perhekerho klo 10–12, kappelilounas klo 11–13, perhekerho klo 13–15. Iltaperhekerho 27.1. klo 17.30–19. Vauvaperhekerho to klo 13 ja Perhekerho pe klo 10.

Aamustartti-rukoushetki ma klo 7.30–8.

Kappelilounas ma ja to klo 11–13.

Aik. 5 e, lapset 2–0,5 e. Alkuhartaus klo 11.

Raamattu-rukouspiiri ti klo 18.30.

Toivoa naisille to 23.1. klo 17.

Ikoniluentosarja: Viljelemään ja varjelemaan – Flora ja fauna ikoneissa la 25.1. klo 12. Ks. oma ilmoitus.

Eläkeläiskerho ti 28.1. klo 13.

Auroran kappeli 20-vuotta! Juhlavuoden konserttisarjan aloitus la 1.2. klo 17. ”Tahdon sinulle laulaa”.

Henna Nieminen, laulu ja piano.

Vapaa pääsy.

Café Aurora ma–pe klo 10–14.

Aurora Karamzin -valokuvanäyttely 15.3. asti. www.aurorankappeli.fi

Espoon seurakuntayhtymästä on haettavissa

MUSIIKKIAVUSTUKSIA Tuemme musiikillisia hankkeita, jotka rikastuttavat ja kehittävät Espoossa tapahtuvaa hengellistä musiikkitoimintaa. Avustusperiaatteet ja anomukseen liitettävät asiakirjat ovat nähtävissä: espoonseurakunnat.fi.

Määrärahasta jaetaan pääsääntöisesti 1000–4000 € suuruisia avustuksia.

Hakuaika umpeutuu 31.1.2020 ja apuraha on käytettävä 30.6.2021 mennessä.

Avustuksia koskeviin tiedusteluihin vastaa yhteisen KORKEUSpäällikkö 177mmEero Jokela, p. 09 8050 2590, seurakuntatyön eero.jokela@evl.fi.

Leveys 87 mm

KALAJÄRVEN KAPPELI Espoo rukoilee -ilta su 19.1. klo 16, ks. messutiedot.

Eläkeläiskerho 20.1. klo 13.

Gospel Dance ma klo 17–18 ja Gospel Lattarit ma klo 18–19, Hiirisuon asukaspuisto, os. Pohjoisentie 1.

Perhekerhot: ke klo 9.45. Iltaperhekerho ti 21.1. klo 17.30–19. Perhekahvila pe klo 9–12.

Rukouksen ilta ke klo 18.30.

Uusien messuavustajien koulutus su 26.1. klo 15. Vapaaehtoistehtävinä mm. tekstin lukua, ehtoollisavustusta, kolehdin keräämistä yms. Tied. Muurimäki, 050 438 0164.

Naisten kappelipäivä ”Riitänkö minä?” la 8.2. klo 10–16. TM Riitta Lemmetyinen. 10 e, sis. lounaan ja kahvin. Arpajaiset, kirjoja, koruja ym. tuotteita myynnissä. Muurimäki, Sutelainen. Hiljaisuuden messu. www.kalajärvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Ystävyysseurakunta Kosen ilta ma 20.1. klo 18. Aiheena keväinen talkooretki. Nyyttärikahvipöytään voi tuoda syötävää. Nurminen, Oikarinen.

Rukouspiiri ke 22.1. klo 18.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2020

7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.–30.1.

Apostolien teot to 23.1. klo 18.

Särkiniemi.

Eläkeläiskerho ma 27.1. klo 13.

Perhekerho ti klo 10. Perhekahvila to klo 9–12.

Kappelilounas ti klo 11–12.30. Alkuhartaus. Aik. 4 e, lapset 3–7v. 2 e.

Radioraamattupiiri ti 28.1. klo 18.30. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

Diakoni Elli Korpela työskenteli Tapiolan seurakunnassa 17 vuoden ajan muun muassa Lähimmäispalvelussa.

Tiesitkö?

ArkiYstäviä on ollut Tapiolassa 50 vuoden ajan Lähimmäispalveluna aloittanut toiminta oli Tapiolassa alussa ainoa taho, joka tuki vanhuksia sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaisia.

TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA ESKO JÄMSÄ

LÄHIMMÄISPALVELUA OLI pyöritetty Tapiolassa parin vuoden ajan, ennen kuin diakoni Elli Korpela aloitti työssään. Invalidi-, päihde- ja vankilatyön oheen kuului Lähimmäispalvelu. − Lähimmäisten ryhmään oli aina kutsu auki. Kaikki saivat tulla. Lähimmäiset kävivät tapaamassa etenkin yksinäisiä vanhuksia, jotka eivät enää jaksaneet tulla kirkolle, hän kertoo.

Kaupungistumisen myötä Espooseen oli muuttanut ihmisiä, joiden ystäväverkko jäi maalle. Ikääntyessä elämänpiiri kapeni. Tuli liikkumisongelmia ja ikätovereita kuoli.

Ensimmäiselle tutustumiskerralle diakoni lähti yhdessä lähimmäisen kanssa. Myöhemmin tapaamiset olivat kahdenkeskisiä. − Lähimmäisiä oli keskimäärin kaksikymmentä. Kokoonnuimme yhteen kerran kuukaudessa. Kaikki olivat naisia. Lisäksi joitakin miehiä saattoi pyytää johonkin erityistehtävään, muistelee Korpela 17 työvuottaan.

VAIKKA AIKAA on kulunut, yhä edelleen elää tarinoita Ellistä ja hänen työstään Mankkaan suon asunnottomien parissa, kertoo diakoniatyöntekijä Merita Hietanen. Hän koordinoi ja on myös

8

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2020

tutkinut vapaaehtoistoimintaa. − Ellin aikoina Espoossa ei ollut yhdistyksiä, jotka olisivat tukeneet vanhuksia, mielenterveys- ja päihdeongelmaisia. Seurakunta tuotti palvelua monopolina, hän selittää.

Mutta nuoria, joille piti löytää tekemistä, riitti 1970-luvulla. − Diakoni Reijo Räisänen perusti nuorisodiakoniaryhmän. Sen jäsenet kävivät tapaamassa nimikkovanhusta tai -vammaista. Myös kansainvälinen diakonia kiinnosti. Ryhmä keräsi rahaa ambulanssiin, jatkaa Hietanen.

Muutama vuosi sitten diakonian lähimmäisiä alettiin Tapiolassa kutsua ArkiYstäviksi. Työn ydin säilyi. Ystävä ei saa työstään palkkaa. Hän tarjoaa lähinnä keskusteluseuraa, on puhelinystävä tai lapsiperheen tuki.

Seurakunta kouluttaa ja vakuuttaa, ottaa vastaan pyynnöt ja tekee sopimukset, kustantaa työnohjausryhmän ArkiYstäville. Toimintaa organisoi Katja Karvinen. − ArkiYstävästä voi jollekin vanhukselle tulla eliniän tärkein ystävyyssuhde, arvioi Hietanen.

ArkiYstävä-toiminnan 50 vuotta juhlitaan to 16.1. klo 13–15 seurakuntasalissa Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6.

Eläkeläiskerho ma 20.1. klo 13.

Gospel lattarit ma klo 18 ja klo 19.

Välke-lastenkuoro: ”Upeammin yhdessä” to 23.1. klo 18.30. Kahvit klo 18. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Keskiviikon kohtaamispaikka eläkeläisille ke 22.1. klo 13.

Vuorisaarna-raamis naisille ti 28.1. klo 18.

Ikäihmisten kerho to 30.1. klo 10.30.

Perhekerho ma klo 10. Perhekahvila pe klo 9–11.30. www.nupurinkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Eläkeläiskerhot to klo 13.

Pyhäkoulu su klo 15.

Kappelilounas ti klo 12–13. Alkuhartaus. Aik. 3 e, lapset 1,5 e.

Kanervapiiri ma 20.1. klo 13.

Iltapäivä kappelilla su 26.1. klo 15.

Bibliodraamakerrontaa, Kyönsaari.

Diakonia- ja lähetyspiiri ma 27.1. klo 16. Yhteisvastuu.

Israel-rukouspiiri ke 29.1. klo 16.30. Taal.

Perhekerhot: pe klo 10. Iltaperhekerho ke 29.1. klo 17.30–19. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Vaeltajan majatalo su 19.1. klo 18–19.30. Messu klo 17, jonka jälkeen iltapala. Seurat klo 18. Esirukousta.

Avoin raamattupiiri ti klo 18.

Lähetyspiiri ma 27.1. klo 14.

Ikäihmisten kerho ke 29.1. klo 13.

Perhekerho to klo 10.

Café Viheri ma ja ke klo 10–12.

Kappelilounas alk. ti 4.2. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Kirpputori-kahvila ma klo 11−15 (HUOM! uusi aika) ja to klo 10−17 os.

Kaivomestarinkatu 8.

Käsityöpiirit ma klo 15−17 (HUOM! uusi aika) ja to klo 17−19. Tule tekemään käsitöitä yhdessä! Tiedustelut: Anni Vanhanen, 050 438 0189.

IKONILUENTOSARJA Viljelemään ja varjelemaan – Flora ja fauna ikoneissa la klo 12 Auroran kappeli. 25.1. ”Aluksi kaikki oli hyvää – Alkukertomusten eläinryhmät”. 8.2. ”Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä – Eläimet ikoneissa”. 14.3. ”Kasvakoon maa

vihreyttä – Kasvikuntaa ikoneissa”.

4.4. ”Autiomaa muuttuu hedelmätarhaksi – Erilaisia maisematyyppejä”. 16.5. ”Kunnon ihminen muistaa karjansa tarpeet – Eläinten suojelijat”. Luennoitsijana Alarik Corander.

KIPERIÄ RIITOJA USKOSTA Luento- ja keskustelusarja kristinuskon suurista konflikteista ti klo 19 Auroran kappeli. 11.2. ”Kirkkoisien vääntö yhdestä kirjaimesta: Kuka ja mitä Kristus on?” 3.3. ”Lutherin ja Zwinglin kiista yhdestä sanasta sekä protestantismin hajaannus”. 31.3. ”Onko vai eikö?

Ateismin ja kristinuskon törmäykset”. 28.4. ”Sodasta sortoon: Ihmisen suhde eläinkuntan”. Alustaja TT Kari Kuula. Kahvit klo 18.30.

PERHE JA PARISUHDE Pariasiaa-ilta: ”Kun puoliso sairastaa” ti 28.1. klo 18 Suvelan kappeli.

Parisuhteen vuorovaikutustaidot ti 11.2. klo 18 Espoon tuomiokirkon srk-talo. Ilm. lastenhoitoon: outi. wenell@evl.fi.

Vuorovaikutustaidot parisuhteessa -kurssi 12.3. ja 21.3. klo 9−16.30 Suvelan kappeli. Hinta 100−120 e/ pari. Kataja ry:n vertaisohjaajat Sirpa ja Reijo Tuori. Tied. ja ILM. 24.2. mennessä: kirsi.kanerva@evl. fi, 050 511 0165.

Perheiden talvileiri 28.2.−1.3.

Hvittorpissa. Hinta aik. 45 e, lapsi 20 e. Tied. mia.blomstedt@evl.fi, 050 432 7501.

Silta – paikka pysähtyä hetkeksi huojentamaan huolia. Päivystys ti klo 9−11 Suvelan kappelissa tai ajanvaraus: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165.

Keskusteluapua parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä. Tied. 040 547 4146, outi.wenell@evl.fi ja 050 5110 165, kirsi.kanerva@evl.fi.

WIHKIYÖ 02022020 ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Ainutlaatuinen ajankohta – 2.2.2020! Matalan kynnyksen avioituminen. Vihkiajat varattavissa klo 17–22. Hääkakkukahvit Pitäjäntuvalla. Ks. lisää: espoonseurakunnat.fi/wihkiyo.

ELÄMÄNI VÄRIT Kristillinen kuvataideryhmä.

Aloitus to 19.3. alkaen, klo 18−20.30 Kalajärven kappelissa. Hinta 100 e.

Aikaisempaa kokemusta tai taitoja ei tarvita. Ohj. kuvataideterapeutti Satu-Orvokki Remes. Mukana Virpi Sutelainen. Tied. ja ILM. 5.3. mennessä: 040 736 9315.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! www.espoonseurakunnat.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomio-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.–30.1.

kirkko/ IG:@espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter:@EspooEtSrk

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1

MESSUT JA HARTAUDET Messu ja kirkkokahvit su 19.1. klo 11 Leppävaaran kirkko. Kamarikuoro Murtosointu, joht. Seppo Murto.

Rissanen, Pöyri, Latvanen.

Messu ja kirkkokahvit su 19.1. klo 13 Karakappeli. Raiskio, Latvanen.

Hengähdä hetki -hartaus joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko. Voit tulla penkkiin vailla suorituspaineita. Saat vain olla ja hengähtää hetken.

Kelttimessu ja kirkkokahvit su 26.1. klo 11 Leppävaaran kirkko.

Tässä messussa kuultavat kelttiläiset sävyt – niin rukouksissa, virsisovituksissa kuin musiikissa. Musiikkia toteuttamassa Kirsi Vinkki, viulu, Markus Asunta ja Arto Vallivirta, huilut ja kielisoittimet. Pöyri, Noponen.

Virsi ja messu su 26.1. klo 16 Perkkaan kappeli. Lauletaan yhdessä virsiä puolisen tuntia ja lopuksi lyhyt ehtoollishetki hiljaisuuden ja rukouksen elementein. Raunu, Noponen.

Perhemessu ”Kastepuu” su 9.2. klo 11 Leppävaaran kirkko. Tässä messussa paljastetaan seurakunnan ikioma kastepuu, jonka on suunnitellut perhetoiminnan ohjaaja Seija Hatakka. Mukana Lapsikuorot Huiske ja Havina.

Kirkkokahveilla voit tutustua myös kasteteemaiseen Hatakan kuvataidenäyttelyyn.

HENGELLISYYS JA IHMISYYS 2.0 Uusi luentosarja ”Hengellisyys 2020” alkaa filosofi, VTT Maija-Riitta Ollilan syväluotaavalla katsauksella aikamme suureen ilmiöön: teknistymiseen ja tekoälyyn. Miten hengellisyys koetaan maailmassa, jossa tekoäly ja tekniikka ottavat meistä otettaan? Miten ihmisen kokemusmaailma muuttuu, kun hänen sisällään ja ympärillään on yhä enemmän teknologiaa? Tuleeko meistä kaikin puolin suurenmoisempia vai menetämmekö jotakin

inhimillisyydestämme? Ke 22.1. klo 18 Leppävaaran kirkko. Ilta alkaa noin 50 min. mittaisella luennolla.

Lopuksi yleisökeskustelua ja kahvitarjoilu. Tutustu koko luentosarjaan: www.espoonseurakunnat.fi.

RAAMATTU ANIMAATIOPIIRI RANSKAKSI Raamattuanimaatio on metodi tutkia Raamatun tekstiä avoimesti yhdessä toisten kanssa. Samalla voit vahvistaa ranskan kielen taitoasi. La 25.1. ja la 8.2. klo 17 Karakappeli. Ota mukaan joko ranskankielinen tai suomenkielinen Raamattu. Ohjaajana Geneven yliopiston teologianopiskelija Laura Ausderau. Ilm. nienna.elendil@gmail.com.

ARKIRETRIITTI Tule mukaan viiden viikon hiljentymismatkalle Raamattuun!

Arkiretriitissä hiljennyt päivittäin annettujen raamatuntekstien kanssa itsellesi sopivana aikana.

Kerran viikossa ma klo 10 kokoonnumme KilonRistiin jakamaan yhdessä ajatuksia matkakumppanuuden hengessä, alk. 27.1. Retriitin ohjaa Airi Valkonen. Ilm. henri. jarvinen@evl.fi, 050 355 9294.

VASEMMAN KÄDEN MAALARIT Maalataan tunteille ja ajatuksille ilmaisu la 18.1. klo 12–17 KilonRistissä. Ekspressiivinen maalausryhmä kokoontuu KilonRistiin myös 8.2., 7.3. ja 4.4. Maksu 15 eur/kerta Naisten Pankin hyväksi. Ilm. heli. siltakorpi@evl.fi tai 040 537 6876.

KILON KRISTITYT: JUMALAN VOIMA – SAANKO SIITÄ APUA? Kilon kristittyjen avoimet illat parittomien viikkojen to klo 18–20.

To 23.1. teemana Jumalan voima.

Illoissa tutustutaan, keskustellaan alustusten pohjalta, rukoillaan ja lauletaan. Kahvitarjoilu.

LAPSET JA PERHEET Parista perheeksi -ilta: Mitä huomioida parisuhteessa, kun perheeseen syntyy vauva? Ilta on osa perhevalmennusta ja suunnattu ensimmäistä lastaan odottaville pareille. Ke 29.1. klo 16.30 KilonRisti.

KOULULAISTEN KERHOT Ilmaisia harrastekerhoja joka lähtöön! Ilmoittaudu mukaan nyt: www.nuortensiipi.fi. Luvassa mm. taide-, ohjelmointi-, kokki-, lautapeli-, näytelmä- ja bändikerhoja.

Kerhot pidetään Siivessä, Lasten kappeli Arkissa ja Karatalolla.

AIKUISTEN RYHMÄT Kuoro kaikille! Tässä kuorossa ei ole laulutaitovaatimusta eikä sitoutumispakkoa. Monipuolinen

KORKEUS 272 mm Leveys 87 mm

lauluvalikoima. Ke 29.1. klo 18 Leppävaaran kirkko.

Lectio Divina - raamattumietiskely joka toinen to klo 12.30 Karakappeli, alk. 16.1. Hiljaista olemista ja eläytymistä evankeliumin tapahtumiin.

Kirjallisuuspiiri Naisten Pankin hyväksi ma 20.1. klo 18 os. Puuportti 2 B 22 (kokoonnumme poikkeuksellisesti kotona). Nura Farah: Aavikon tyttäret.

Kaikki aikuisten pienryhmät verkossa: www.espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/ aikuiset

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Messu su 19.1. klo 10. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Antti Malinen, diakoniatyöntekijä Minna Martiskainen, kanttori Päivi Hakomäki. Espoon Laulu joht. Säde Bartling.

Messu su 26.1. klo 10. Antti Malinen, Anna Poutiainen, kanttori Sanna Franssila, urkuri Sari Rautio Messun yhteydessä partiolaisten lupauksenanto.

Matinkappeli: Messu su 19.1. klo 12. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, kanttori Sanna Franssila.

Messu su 26.1. klo 12. Liturgia ja saarna Anna Poutiainen, kanttori Sari Rautio.

Olarin kappeli: Messu su 26.1. klo 12. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttori Sanna Franssila.

Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Liturgia ja saarna: 16.1.

Antti Malinen, avustava pappi Raisa Jarkkola. 23.1. Henri Röytiö. 30.1.

Jussi Koski. Musiikki: Risteysbändi.

Etkot klo 18. Rento messu klo 19.

Messun jälkeen jatkot klo 21 asti, tarjolla iltapalaa pieneen hintaan.

4 v. täyttäneille kirkkoparkki messun ajan.

Perhemessu la 18.1. klo 10. Liturgia ja saarna Mia Wrang, kanttori Päivi Hakomäki.

TARINATAKKA Tehdään elämän tarinoita näkyväksi tarinateatterin ja kenties bibliodraamankin keinoin. Matinkappelilla ke 22.1. klo 18–20, la 1.2. klo 10–16, la 29.2. klo 10–16, la 28.3. klo 10–16, ke 15.4. klo 18–20 ja la 9.5. klo 10–16. Tiedustelut ja ilmoittautumiset perhetyöntekijä Raili KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2020

9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.–30.1.

Ruotsalainen p.050 576 6305, raili. ruotsalainen@evl.fi.

KOULUIKÄISTEN/ NUORTEN LEIREJÄ Koululainen + aikuinen -leiri.

Liian iso perheleirille? Haluaisitko leireillä aikuisen kanssa? Leiri 27.–29.3. Hilassa on juuri sinulle, joka haluat leireillä vähän isom­ pien kanssa ilman, että joudut luopumaan yhteisestä ajasta aikuisen kanssa. Pyydä vanhempi tai perhetuttu/läheinen aikuinen mukaan ja tule leirille! Ilmoittautu­ minen ja lisätiedot nuori.chapple. fi/koululaiset tai Timo Kekkonen 050 364 8983. Hinta 50 e koululai­ nen + aikuinen, lisälapset 10 e.

TalviHuba-leiri la 15.2.–ke 19.2.

Yläkouluikäinen tai sitä vanhempi nuori! Kiinnostaisiko hiihtoloman leiri Hilassa? Hinta 50 e. Lisätiedot ja ilmoittautuminen seurakuntien nettisivuilta nuori.chapple.fi tai sodesode.fi.

LAPSET JA PERHEET Perhemessu ja -tapahtuma la 18.1. klo 10–13, Chapple,Iso Omena.

Aloitamme perhemessulla klo 10.

Pikku Päkän kirkkomuskari klo 9.30–10: Matinkappelilla ma 27.1., Olarin kappelilla ke 29.1. ja Olarin kirkolla to 6.2. Lasten oma kirkko­ hetki, jossa lauletaan ja leikitään.

Lopuksi pieni mehuhetki. Lisätieto­ ja Mia Silvola, 050 576 4891, mia. silvola@evl.fi Perhekerho: Olarin kappelin Perhepuuhien kevätkausi alkaa ke 15.1. ja Matinkappelin Perhekerhon kevätkausi pe 17.1. Kerhot kokoon­ tuvat joka viikko klo 9.30–11. Laule­ taan, leikitään, keskustellaan ja tutustutaan toisiin perheisiin.

Kahvi­, mehu­ ja leipätarjoilu.

Pyhäkoulu su klo 12–13, Matinkap­ peli.

HYVÄ PÄIVÄ YHTEISVASTUULLE Yhteisvastuutapahtuma Olarin kirkolla 2.2. klo 16–18. Mm. arpajai­ set, niskahierontaa, pomppulinna, lettupiste, makkaranpaistoa, kas­ vomaalausta, ongintaa, jumppa­ hetki, keppihevosrata, soppapäi­ vällinen, askartelupaja, sirkustyö­ paja. Koko perheen kirkkovartti klo 16. Mukana vatsastapuhuja ja jonglööraaja Taika­Petteri sekä esiintyjänä että pajan vetäjänä.

YV­tuotteita kaupan.

DIAKONIATYÖ Diakonian ajanvaraus: puhelimit­ se ti klo 10–11, p. 050 432 9368.

Henkilökohtaisesti käymällä voit varata ajan Matinkappelilla ti klo 10–11 sekä diakonialounaan yhtey­ dessä: Matinkappelilla ti klo 13–14 ja Olarin kappelilla to klo 13–14.

Diakonialounaat, hinta 3 e: Ti Matinkappelilla klo 13 ja to Olarin kappelilla klo 13. Lipunmyynti klo 12.45–13.30. Kappelisali avoinna

10

Kiperiä riitoja uskosta Luento­ ja keskustelusarja kristinuskon suurista konflikteista tiistaisin klo 19 Auroran kappelissa, Heiniemenpolku 1.

Aiheena 11.2. ”Kirkkoisien vääntö yhdestä kirjaimesta: Ku­ ka ja mitä Kristus on?” Alustaja TT Kari Kuula.

hiljentymistä varten.

Leipäkahvila: kahvin ja teen kanssa tarjolla artesaanileipomo Gateaun lahjoitusleivonnaisia perjantaisin klo 13–14.30 Matinkappelilla.

Minikirppis ti klo 11–13, Matinkap­ peli. Pikkurahalla vaatteita ja kodintarvikkeita. Kuukauden ensimmäisenä tiistaina kassillinen vaatteita 2 e.

RYHMIÄ AIKUISILLE Olarin kirkko: Raamatturyhmä ti klo 13–14.30. (Huom! päivä muuttu­ nut.) Miestenpiiri kerran kuussa pe klo 12.30–14.30, alkaa 17.1.

Matinkappeli: Raamattupiiri ma klo 18–20, alkaa 23.1. Virsistä voi­ maa to klo 14–16, alkaa 16.1. Lähe­ tyspiiri to klo 15–16.30, alkaa 16.1.

Laulukoulu ke 22.1. klo 18. Haluatko opetella laulamaan hauskasti ryhmässä? Etsitkö omaa ääntäsi?

Lukupiiri kerran kuussa to klo 18–20. Alkaa 16.1. Kirjana Raija Oranen: Metsästäjän sydän.

Myllytontuntie 13, Seija­Sisko Rautiolla: Naisten raamattupiiri, alkaa 7.2.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSU TAPIOLAN KIRKOSSA Messu su 19.1. klo 10. Tiihonen, Kallio, Malkamäki. Kirkkokahvit.

Siioninvirsiseurat su 19.1. klo 16.

Puhujina Leena Isotalo, Olli­Pekka Lassila ja Päivi Linnoinen.

Ekumeeninen rukoushetki su 19.1. klo 18.

Viikkomessu ke 22.1. klo 8. Tiiho­ nen, Jurmu. Kirkkokahvit ja aamu­ puuro.

Messu su 26.1. klo 10. Koivisto, Zitting, Jokivuori. Elise­tyttökuoro Virosta, joht. Kai­Tõe Ellermaa.

Lähetyslounas ja medialähetystilai­ suus. Fulanit ja radio, vierailijana Timo Reuhkala Medialähetys Sanasaattajista.

Iltakirkko ti 28.1. klo 18. Arki­illan

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2020

levähdyspaikka. Iltatee.

Viikkomessu ke 29.1. klo 10. Zit­ ting, Malkamäki.

Pyhäkoulu messun aikana. Ei perhemessupyhinä.

Keskipäivän rukous arkisin klo 12.

EROSTA ETEENPÄIN Vertaistukiryhmä 5 krt alk. to 30.1. klo 17.30–19.15 Tapiolan kirkolla.

Maksuton. Lastenhoito leikki­ikäi­ sille tarvittaessa. Tied. ja ilm. viim. pe 17.1. kristiina.larjava@evl.fi, 050 358 1064.

RYHMÄT JA PIIRIT KIRKOLLA Tapiolan Olohuone ma, ke, pe klo 10–14.

Käsityöpiiri ma klo 10.

Kristillinen meditaatio ma klo 18.

Nuorten aikuisten raamatturyhmä ma 27.1. klo 18.

Hanna-rukouspiiri ma 27.1. klo 18.30 Äiti Teresa -piiri ti klo 13.

Lukupiiri ti klo 13.

Lähetyspiiri ti 28.1.

Mieli maasta ke klo 18. Tied. 050 441 2112.

Lähetyksen naiset – kirjallisuus­ ja keskusteluryhmä to 23.1. klo 18.

Vieraana Nepalin lähetti Kirsti Kirja­ vainen. Kirjana Kohti kaukaisia kyliä, Pia Perkiö.

Kohtaamispaikka klo 12.30.

Israel-rukouspiiri klo 13.

Ikämieskerho to klo 14. Esityksiä ja keskustelua.

KESKIVIIKKOKERHO KIRKOLLA Elämäntarinaa rakentamassa, kokemuksia sukututkimuksesta ja muistelusta ke 22.1. klo 13. FM, Tietokirjailija Liisa Lauerma.

Rakentuva Espoo ja Tapiola uudisasukkaan silmin ke 29.1. klo 13. Kirjailija Sakari Sarkimaa. Klo 12 Keskipäivänrukous ja kahvit.

KIRKON LOUNAS Tapiolan kirkolla ti klo 12.15, Kirkkopolku 6. Lippuja myydään klo 11.30–12 ja 12.15–12.30. Hinta 5 e, 3–14­v. 2 e, alle 3­v. ilmaiseksi.

ARKIYSTÄVÄ-JUHLA ArkiYstävä-toiminta täyttää 50 v.

Espoossa. Juhla to 16.1. klo 13 Tapiolan kirkko. Juhlapuhujina Reijo Räisänen, Ilona Rasila ja Elli Korpela.

ARKIYSTÄVÄ-NÄYTTELY Tapiolan kirkolla tammikuun ajan.

EVANKELINEN TALVIPÄIVÄ Tapiolan kirkolla la 18.1. Raamat­ tuopetus klo 15, Antti Rusama.

Lähetystilaisuus klo 16.30. Kuulu­ misia Keniasta, pastori Richard Ondicho, Soili Haverinen ja Hanne­ le Lehtinen, Helsingin Evankelinen kuoro, joht. Sari Pyykönen. Kirja­ pöytä ja lähetysarpajaiset.

EKUMEENINEN RUKOUSVAELLUS

Anna Marte. Su 26.1. saarna Kari Kuula, liturgia Mimosa Mäkinen ja kanttorina Anna Marte.

PERHEKERHO Maanantaisin klo 9.30 Sebastok­ sen toimitilassa, Kauniaistentie 11.

ILON RYHMÄ Mielenterveysryhmä Sebastoksen toimitilassa tiistaisin klo 15.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS

Olarista Tapiolaan su 19.1. klo 16–20. Lisää Yhteiset­palstalla.

Kausi alkaa ma 20.1., hartaus klo 12.45 ja kahvila klo 13–15 Sebastok­ sen toimitilassa.

TUNTEET SANOIN JA RUNOIN

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA

Psykologian tohtori Anja Laurila luennoi tunteista ja niiden työstä­ misestä to 23.1. klo 18 Tapiolan kirkolla. Tilaisuudessa esitellään Krito­toimintaa.

Ma 20.1. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa.

KRITO Kristillinen vertaisryhmä kokoon­ tuu to 30.1.–2.4. klo 18–20 Tapiolan kirkolla. Teemana tunteiden tun­ nistaminen ja tunnelukkojen työs­ täminen. Kirjan Lupa tuntea (Sink­ konen/Tähtinen) voi lainata tai ostaa seurakunnalta. Kriton ydin on vertaisryhmä, jossa työstetään omaa elämää. Ilm. Aini Torkkeli 040 529 4784 tai Anneli Johansson 040 742 4232.

KIITOKSET LAHJOITUKSISTA Eliisabetin seurakunnan ikäihmi­ set kiittävät muistamisesta. Kiitos myös teille, jotka teitte Rakenna joulupuu ­lahjoituksen, sekä teille jotka annoitte aikaanne ja osaa­ mistanne.

DIAKONIAN RETKI Virkistystä kaipaaville Hvittorpin leirikeskuksessa to 6.2. Tied. ja ilm.

Sanna Pihlaja 050 453 2874 ke 22.1. klo 9–12 ja pe 24.1. klo 9–12.

KONSERTIT Löytyvät Kirkoissa soi ­palstalla.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10– 16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT JA KIRKKOKAHVIT KAUNIAISTEN KIRKOSSA KLO 10 Su 19.1. saarna Anna­Kaisa Tuomi, liturgia Kari Kuula ja kanttorina

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 21.1. klo 13 kirkon yläsalissa.

MARTAT JA MARIAT To 23.1. klo 12 kansainvälisen työn ryhmä yläsalissa. Mukana kans.välisen työn koordinaattori Ilse Paakkinen, Hongkong.

VAPAAEHTOISTEN KIITOSJUHLA Seurakunnan vapaaehtoisten vastuunkantajien kiitosjuhla to 23.1. klo 18 Kauniaisten kirkolla.

Ohjelmassa mm. musiikkia ja tarjoilua. Ilm. 17.1. menn. kauniais­ ten.suom.srk@evl.fi tai p. 050 500 9000.

SIIONIN VIRSIEN VEISUUT Su 26.1. klo 12 Kauniaisten kirkolla ylätakkahuoneessa.

KESKUSTELEVAT NAISET Aiheena ”Turvallinen ympäristö”, mukana Anna­Kaisa Tuomi. To 30.1. klo 14–15.30 Sebastoksessa.

HILJAISUUDEN JOOGA 4 krt torstaisin 27.2. alkaen klo 18.30–20 kirkossa. Kristillistä joogaa, jossa lempeät keholliset liikkeet, rentoutus­ ja hengityshar­ joitukset sekä yksinkertaiset ruko­ ukset johdattavat kokonaisvaltai­ seen läsnäoloon ja hiljentymiseen.

Ohj. Anna­Kaisa Tuomi. Oma joogamatto, väljät, mukavat vaat­ teet. Hinta 20 e. Ryhmään otetaan 15. Ilmoitt. 17.1. lähtien, p. 050 500 9000 tai kauniaisten.suom.srk@ evl.fi.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.–30.1.

HÖGMÄSSOR Sö 19.1. Karabacka kapell kl. 10.

Ertman, Brunell.

Hagalunds kyrka kl. 12. Jäntti, Kronlund.

Esbo domkyrka kl. 12.15. von Martens, Malmgren.

Sö 26.1. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Kören Ecoro, Kanckos, Kronlund.

TVÅSPRÅKIG EKUMENISK KYRKVANDRING Sö 19.1. Olars kyrka kl. 16 inledningsandakt, 16.30 andakt, Espoon helluntaisrk, Bäckporten 8, 17.30 bönestund i ortodoxa kyrkan i Hagalund, Krämarbergsv. 2, kl. 18 andakt, samtal och kvällste i Hagalunds kyrka.

BABYKYRKA Sö 26.1. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 16–ca 16.30. Vi bjuder speciellt in de familjer där ett barn har döpts år 2019. Mor- och farföräldrar och faddrar är välkomna med! Präst är Heidi Jäntti, kantor är Eeva-Liisa Malmgren. Familjerna får ta hem doplöven från kyrkans dopträd. Barnvänlig servering.

KURS PÅ DAGTID FÖR FRIVILLIGA To. 23.1, 13.2, 5.3, 26.3 och 16.4, Olars kyrka, svenska sidan, kl.

10.30–12. Varje träff har ett tema som fokuserar på olika verksamhetsformer. Man binder sig inte till något genom att delta. Mer info & anm. senast 10.1: Taina Sandberg, 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi

SAMLINGAR FÖR DAGLEDIGA I ALLA ÅLDRAR Ti 21.1 Köklax kapell, ti 28.1 Olars kyrka, ti 28.1 Träffdax i Köklax kapell, Södrik kapell on 29.1, Karabacka kapell to 30.1, alla träffar kl.

13–14.30. Temat är ”Ta hand om dig själv”.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt, tfn 050 500 7000, grankulla. sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 19.1 Högmässa kl. 12. Elämännokkagruppen medverkar. Skriftskolans föräldrasamling i övre salen efter högmässan. Kaffe i nedre salen.

SÖ 26.1 Högmässa kl. 12.

FAMILJEKVÄLL ON 22.1 i Grankulla kyrka med matservering, program och andakt kl. 17–20. Daniela Hildén, Ulrik Sandell, Heli Peitsalo.

International Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). www.church.fi.

Urdunkielinen messu la 18.1. klo 16 Kauklahden kappelissa.

Urdunkielinen piiri la klo 17.30 Kauklahden kappelissa.

Kongolaisten piiri la 18.1. ja 1.2. klo 16 Kauklahden kappelissa.

Arabiankielinen raamattupiiri joka to klo 10 KilonRistissä. mirna. nadra@evl.fi., 050 472 9780.

Morning Prayer in English every Fri at 7 am at Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1.

TZ – International Choir every Tue at 6 pm at Perkkaa Chapel. Let’s sing together in Finnish, Latin, Hebrew, Russian, English, Arabic.

Musician Grigory Pass. Please contact Vadim Rozhnovskiy, 050 563 5905.

Lire la Bible soi même et avec les autres. Samedi 25.1. à 5 houre, Karakappeli, Karakalliontie 12. L’animation biblique est une méthode pour aller à la rencontre des textes bibliques les uns avec les autres, tout en renforcant ses connaissances linguistiques en langue francaise. L’animation est assurée par une étudiante en théologie de l´Université de Genève, Laura Ausderau. Cette animation s´inscrit dans son programme de recherches universitaires. Inscriptions: nienna.elendil@gmail.com.

See more: espoonseurakunnat.fi/ osallistu/colourful-espoo/kerhot-clubs

Yhteiset

Unelmapantterit - lievästi kehitysvammaisten nuorten kerho to 16.1. klo 17.30–19.30 nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1.

Nippanappa – autismin kirjon lasten kerho su 19.1. klo 13–15 ja Smile - autismin kirjon nuorten kerho klo 15.30–17.30 nuortentila Siivessä, Alberganesplanadi 1.

Tiedustelut kerhoista: Meri Saloila, 040 724 1120.

Ekumeeninen rukousvaellus Olarista Tapiolaan su 19.1. klo 16–20. Lähtö klo 16 Olars kyrka, Olarinluoma 4. Ks. tarkempi ohjelma rukousviikon ilmoituksesta toisaalla tässä lehdessä.

Diakonian retki virkistystä kaipaaville Hvittorpin leirikeskukseen to 6.2. Tied. ja ilm. Sanna Pihlaja, 050 453 2874 ke 22.1. klo 9–12 ja pe 24.1. klo 9–12.

Elämänkaari ESPOON TUOMIOKIRKKO S EURA­ KUNTA Kastetut Alina Anja Ellinor Aarnisalo, Kaarlo Mihail August Bang, Nooa Atso Alexander Ceder, Arne Einar Fröjdman, Emma Aurora Hietanen, Aino Manna Merete Huttunen, Aino Olivia Wilhelmiina Huupponen, Viivi Aino Helena Ketola, Ellen Mary Evelyn Lapveteläinen, Venla-Amélie Ruska Lavarde, Uuno Emil Lindström, Emma Alina Matikainen, Eveliina Anna Maria Mykkänen, Anton Alexander August Nybergh, Elli Amelia Margareth Pajunen, Aamos Johannes Pylkkänen, Olivia Nea Aurora Ranta-Knuuttila, Eelis Jaakko Viljami Rautio, Viena Bettiina Runtti, Niilo Matias Viitala, Malin Hedy Alexandra Westerlund, Joona Antti Matias Wirén.

Hautaan siunatut Tauno Rafael Nurminen 85 v, Matti Olavi Forss 80 v, Raimo Hukkanen 78 v, Pekka Samuli Lehtonen 78 v, Eino Abiel Luosujärvi 77 v, Karin Helena Sibakow 75 v, Kari Seppo Kalevi Siikavirta 75 v, Sirkka-Liisa Antola 72 v, Katariina Johanna Vilkka 70 v, Harri Henrik Henttinen 64 v, Virve Hannele Jarva 59 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Evelin Alissa Alexandra Buckley, Sebastian Oscar Hannila, Lili Jasmine Heinonen, Evar Khoshnaw, Patrick Leo Christian Kirves, Oskar Hjalmar Kalervo Koskinen, Peppi Kaarina Kämäräinen, Seela Päivikki Linnea Moberg, Eemeli Luka Johan Norring, Alvar Mattias Paananen, Samu Onni Alexander Rautasalo, Inari Aino Aleksandra Siponen, Sofie Aida Alexandra Suominen, Emma Amanda Cecilia Valkeejärvi, Patrik Aarne Elias Valpola, Oliwer Vilho Kristian Vuorinen, Sienna Roberta Zonzi.

Avioliittoon kuulutetut Keijo Kalervo Oksanen ja Annaliisa Oksanen.

Hautaan siunatut Esteri Rautiainen 95 v, Antti Artturi Vuorela 92 v, Vilho Kalevi Kokkonen 89 v, Aino Pirkko Toivanen 84 v, Leena Sirkka

Hänninen 83 v, Tuula Sinikka Pietikäinen 80 v, Esko Ensio Saaristola 80 v, Olavi Johannes Saarinen 79 v, Ilkka Tapio Sutinen 78 v, Juhani Håkan Ruuhonen 75 v, Erkki Jaakko Kaario 74 v, Risto Niilo Antero Uotila 74 v, Rauni Terttu Kaarina Partanen 72 v, Tarja Riitta Turunen 66 v, Päivi Maria Sandin 53 v, Raimo Kalevi Hurskainen.

Kytönen 81 v, Marjatta Koskimaa 80 v, Leila Marja-Liisa Lindroos 79 v, Jouko Uolevi Kiviniitty 72 v, Marita Elisabet Salmiranta 71 v, Teijo Pellervo Joensuu 68 v, Maritta Kristiina Möller 65 v, Jussi Kimmo Kullervo Pönni 61 v, Riitta Marjatta Laakkonen 60 v, Veli Pekka Rönkkö 56 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

Kastetut Eliel Tapio Evert Hellas, Teea Annamari Henttonen, Sampo Topias Hämäläinen, Saaga Orvokki Härus, Nooa Eliel Jaatinen, Oiva Aukusti Eliel Lehti, Hugo Bernhard Lehtonen, Frans Olavi Liikkanen, Mauno Lauri Johannes Mäkelä, Aino Heidi Matilda Oksanen, Veeti Valo Verneri Penttinen, Mila Jana Hannele Retsä.

Hautaan siunatut Ellen Maria Engman 103 v, Lauri Ruben Oksanen 95 v, Sinikka Helena Jussilainen 92 v, EevaLiisa Annikki Kallio 91 v, Kerttu Kaarina Ruohonen 91 v, Ritva Sinikka Mustonen 88 v, Raimo Juhani Forstén 85 v, Eila Marjatta Hoppania 82 v, Leena Lea Laakso 82 v, Veikko Kalervo Lindroos 81 v, Raili Marjatta Silpiö 81 v, Yrjö Ilmari Martas 80 v, Kullervo Emil Edgar Wikström 77 v, Timo Valdemar Elvo 69 v, Riitta Marianne Sagath-Jussilainen 64 v, Ilkka Juha Eemil Henriksson 63 v, Petri Juhani Rutanen 59 v, Roosa Elina Luode 33 v.

Hautaan siunatut Hilkka Einikki Haapala 94 v, Alpi Johannes Harju 87 v, Jaakko Olavi Vaittinen 84 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Hilla Aili Kara, Iida Elli Sofia Keto, Jimi Matias Iisakki Keto, Seela Linnea Leskinen, Robert Eliel Lounasto, Venla Sofia Punkkinen, Kaisla Lumi Maria Seppänen, Veikko Aatos Iivari Uskonen, Pihla Anna Välilä.

Hautaan siunatut Tor Bertel Knuts 92 v, Erkki Olavi Nuotio 92 v, Eine Kyllikki Lehtonen 90 v, Pekka Harto Juhani Joki 89 v, Maija Anneli Toivonen 88 v, Hilkka Mainikki Purhonen 86 v, Salme Maria Kämäräinen 83 v, Armi Maria Talvikki Uotila 83 v, Pertti Juhani Pitkänen 74 v, Kerttu Tellervo Räty 71 v, Kristian Jari Joakim Iiskola 18 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Noel Sebastian Aalto, Iris Elsa Emilia Hahne, Elias Paavo Petteri Honkanen, Vivian Victoria Kesela, Hilda Mirjam Annastiina Lavapuro, Viivi Amanda Lehto, Veikka Elias Lyytinen, Oliver Matteo Oinonen, Eerik Juho Vihtori Partanen, Peppi Vilja Maria Roilas, Jasmin Saisong, Aatos Veli Juhani Saloranta, Serafina Sointu Vennola.

Hautaan siunatut Esko Ilmari Iissalo 97 v, Pauli Alvar Juutilainen 91 v, Lasse Juhani Puustjärvi 91 v, Liisa Marjatta Forsman 90 v, Eero Vihtori Lehtonen 90 v, Seija Irmeli Lukkarinen 88 v, Kalervo Antero Tuominen 88 v, Annikki Eeva Liisa Paalanen 87 v, Leena Anneli Likonen 86 v, Kyllikki Haapajärvi 84 v, Rauno Juhani

TAPIOLAN SEURAKUNTA

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Frida Emilia Ekholm, Filip Louis Maximilian Grahn, Oliver Alexander Lamminpää, Nia Snow Mackie, William Alexander Messia de Prado, Leo Juhani Sebastian Nikkanen, Felicia Linnea Hansdotter Rehnberg, Atte Michael Smedjebacka, Neo Oliver Westberg-Mäntylä.

Avlidna/Hautaan siunatut Charles Henri Auguste Guillou 97 v, Rita Birgitta Rosenlöf 94 v, Erik Mikael Weckström 86 v, Inger Viola Grönroos 84 v, Tommy Curt Harald Andersson 82 v, Irma Helinä Pihlflyckt 79 v, Ralf Edvin Bjarne Granlund 76 v, Isa Kristina Masalin 75 v.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2020

11

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.–30.1.

Kirkoissa soi TORSTAINA 23.1.

SUNNUNTAINA 26.1.

”Upeammin yhdessä” – Välkelastenkuoro klo 18.30 Laaksolahden kappelissa. Laulu & laulun tarina – Musiikista ja laulusta keskustelevan konserttisarjan kevään aloitus. Kuoroa johtaa Heli Vapaakallio, säestys Leena Talvio.

Yhteislaulua ja yllätysesiintyjä luvassa! Kahvibuffetissa klo 18 lasten leipomuksia sekä kolehti kuoron Kuressaaren esiintymismatkan hyväksi. Vapaa pääsy.

F. Schubert: Winterreise klo 16 Olarin kirkossa. Arttu Kataja, baritoni, Marita Viitasalo, piano. Liput 10/15 e.

”Tahdon sinulle laulaa” kello 17 Auroran kappelissa. Gospelmuusikko Henna Nieminen, laulu ja piano.

Konsertti aloittaa Auroran kappelin 20-vuotisjuhlavuoden sarjan.

Vapaa pääsy.

Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset pe 7.2. klo 19 ja la 8.2. klo 15 Espoonlahden kirkossa.

Liput 35,50/33 e lippu.fi, varaukset p. 044 760 1035. Paavon roolissa Juha Pikkarainen, kapellimestarina Esa Heikkilä, Pauliina Hyry, urut, Tero Valtonen, piano.

LAUANTAINA 25.1.

SUNNUNTAINA 2.2.

SUNNUNTAINA 9.2.

Ystävyyden konsertti klo 14 Tapiolan kirkossa. Pärnun ystävyysseurakunnan Elise-tyttökuoro konsertoi Tapiolan seurakunnan lapsikuoron Tiltaltit & Pajulinnut kanssa.

Kaiu, kaiu lauluni -levynjulkaisukonsertti klo 17 Leppävaaran kirkossa. Tuijotin tulehen kauan, laulutunnelmia talvi-iltaan. Timo Ahvenjärvi, baritoni ja Ilmari Räikkönen, piano, esittävät ohjelmistoa syksyllä 2019 julkaistulta levyltään.

Pääosassa Toivo Kuulan yksinlaulut ja eteläpohjalaiset kansanlaulusovitukset. Levymyyntiä konsertin jälkeen. Vapaa pääsy.

Yhteisvastuukonsertti klo 16 Tapiolan kirkossa. Espoon musiikkiopiston opettajat esiintyvät keräyksen avauspäivänä. Vapaa

Barokkikahvila-musiikkimaraton klo 14–18 Leppävaaran kirkossa. Osallistu Yhteisvastuukeräykseen nauttimalla barokkimusiikkia ja kahvilan herkkuja koko iltapäivän. Musiikista vastaavat Leppävaaran Kirkon kamarikuoro, joht.

Kullervo Latvanen, Musisoinnin ilo -kamariorkesteri, joht. Sole Mustonen, Juvenalian nuoret sellistit, joht. Andrej Hongell, Ilona Vähäsöyrinki, piano, Outi Noponen, sopraano, Pauliina Hyry, urut, Tiia Maria Saari, sopraano, Marjukka Andersson, urut, Sini Huopaniemi, urut.

LAUANTAINA 1.2.

Joonas Kokkosen ooppera Viimeiset kiusaukset kertoo herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisesta. Esitykset Espoonlahden kirkossa pe 7.2. klo 19 ja la 8.2. klo 15. Paavon roolissa nähdään Juha Pikkarainen.

pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuulle.

PERJANTAINA 7.2. JA LAUANTAINA 8.2.

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla PERJANTAINA 24.1.

Venäläisen modernismin värejä ja vaikutteita klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Martin Malmgren, piano.

Ohjelmassa Skriabin, Šostakovitš, Ustvolskaja, Obukhov, Feinberg, Medtner ja Raitio. Liput 15/10 e.

Line of Beauty klo 19 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5.

I Dodici -yhtye. Musiikkia Etonin kuorokirjasta. Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e, festivaalipassi 60/45 e, lippukaupasta holvi.com/shop/ aurore, Lippupisteestä ja ovelta.

TIISTAINA 21.1.

Pop-kanteletar Ida Elinan konsertti klo 19 Vantaalla Liesikappelissa, Liesikuja 7 A. Osana ekumeenisen rukousviikon ohjelmaa.

TORSTAINA 23.1.

Plots and Intrigues klo 19 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Ensemble Kaleidos. Hovi- ja kirkkomusiikkia Tudorien ajalta.

Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e, festivaalipassi 60/45 e, lippukaupasta holvi.com/shop/aurore, Lippupisteestä ja ovelta. Radiointi. Taiteilijatapaaminen klo 18.15.

12

LAUANTAINA 25.1.

Afrikkalaisten laulujen päivä klo 10–14 Helsingissä Roihuvuoren kirkolla, Tulisuontie 2. Tule laulamaan, liikkumaan tai vain kuuntelemaan. Kouluttajina Pekka Nyman ja Maria Laakso. Omat eväät mukaan. Tarjolla kahvia ja teetä.

Ilmoittaudu 17.1. mennessä netissä, linkki tapahtuman kohdalla osoitteessa www.kirkkohelsingissa.fi/ roihuvuori. Osallistumismaksu 5 e.

Cathedrals and Cottages klo 19 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Virolainen lauluyhtye Heinavanker. Musiikkia Englannin hovista ja Viron kansan suusta.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 1/2020

Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e, festivaalipassi 60/45 e, lippukaupasta holvi.com/shop/aurore, Lippupisteestä ja ovelta.

ANNIKA MIETTINEN

PERJANTAINA 17.1.

SUNNUNTAINA 26.1.

Kantaattimessu klo 10 Helsingissä Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10.

Musiikkina J.S. Bachin kantaatti BWV 156 Ich steh mit einem Fuß im Grabe. Solistit Sirkku Rintamäki, Katja Mäkiö, Mikko Helenius ja Tuomas Heikkilä, Hiski Wallenius, urut, kamarikuorot Chorus Sine Nomine ja Vox Canora sekä Suomalainen barokkiorkesteri. Vapaa pääsy.

Shakespeare’s Playlist klo 16 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Englantilaisen madrigaalin kukoistus. Vuo Ensemble ja Mikko Ikäheimo.

Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e, festivaalipassi 60/45 e, lippukaupasta holvi.com/shop/aurore, Lippupis-

Pop-kanteletar Ida Elinan konsertti on tiistaina 21.1. klo 19 Vantaalla Liesikappelissa. Konsertti on osa ekumeenisen rukousviikon ohjelmaa. teestä ja ovelta. Taiteilijatapaaminen klo 15.15.

KESKIVIIKKONA 29.1.

Juicen virsikirjan helmiä klo 18–19.30 Helsingissä Hermannin

diakoniatalossa, Hämeentie 73.

Lasse Halme & Deep Sea Divers: Lasse Halme, laulu ja kitara, Kimmo Kajos, kitara, Ilkka Hanski, basso, Veli Piiponniemi, rummut.

Vapaa pääsy.