Kirkko ja kaupunki 2020 02 Espoo by Kirkko ja kaupunki

30.1.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Filosofi Maija‑Riitta Ollila tekee yllättäviä kysymyksiä s. 18 Yhteisvastuu keräys auttaa nyt vanhempia s. 20

Siivoa sotkuinen sydän s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Kirkossa tehdään liikaa työtä

Ei riitä, että ihminen voi katsoa peilistä, onko tukka hyvin. Pitäisi olla myös sellainen peili, josta voisi katsoa, onko sielu hyvin.

SEURAKUNNAN NUORISOTOIMINTAAN osallistuminen ei ole nuorille seurakuntalaisille työtä. Silti sitä kutsutaan nuorisotyöksi. Sama pätee muutettavat muuttaen diakoniatyöhön, seurakuntatyöhön, musiikkityöhön, perhetyöhön, rippikoulutyöhön, kirkon ulkosuomalaistyöhön ja lapsityöhön. Erityisesti minua huvittaa (ja vähän hirvittää) tuo ”lapsityö”. Globaalissa vaateteollisuudessa lapsityötä pidetään vakavana ongelmana, mutta seurakunnissa on vaikka kuinka paljon lapsityöntekijöitä. Ongelma on onneksi lähinnä kielessä. Lapsilla ei kirkossa sentään teetetä pilkkahinnalla aikuisten töitä. Kirkon kieli on kovin työ- ja työntekijäkeskeistä. Seurakuntalaisen kannalta se on etäännyttävää ja poissulkevaa. Meidän kirkkomme näyttää työntekijöiden kirkolta. Seurakuntalaisia ei useinkaan mielletä kirkon väeksi vaan seurakuntatyön kohteiksi, maksaviksi asiakkaiksi. VOI OLLA, että tämä on aika tärkeää, kun mietitään suomalaisten sitoutumista seurakunnan jäsenyyteen: mielletäänkö kirkko uskonnollisten spesialistien organisaatioksi, jolta hankitaan tietyt palvelut, jos tarjous miellyttää, vai onko seurakunta sittenkin jotakin muuta, jotakin syvempää ja merkittävämpää? SEURAKUNTA ON Jumalaa kaipaavien joukko. Se on hyvää elämää etsivä, palveleva, loh-

duttava ja rukoileva yhteisö. Se ei ensisijaisesti ole rautaisten ammattilaisten työyhteisö, vaikka kirkossa paljon palkattua henkilökuntaa palveleekin. Seurakunnassa tärkeintä ei ole työ eikä toimintaan osallistuminen vaan Jumalaa kaipaavien joukkoon kuuluminen.

ROOMALAINEN KOMEDIA KIRJAILIJA PLAUTUS (N. 254–184 EKR.)

Tänään

KIRKOSSA TEHDÄÄN liikaa työtä. Tai ainakin sitä, mitä kirkossa tehdään, nimitetään liikaa työksi. Herran pyhä ehtoollinen kun on jumalanpalvelus- ja musiikkityötä vain hyvin kapeassa merkityksessä. Kirkossa työskentelee hyvin koulutettuja ja osaavia ammattilaisia. Kovin työkeskeinen ja organisaation ympärillä pyörivä kielenkäyttö jyrää kuitenkin alleen kirkon syvimmän olemuksen.

Elämän ei pitäisi olla vain virheittensä kyttäämistä, vaan siihen kuuluu ilo. Silloin jaksaa paremmin myös elämään väistämättä kuuluvan surun. KIRJAILIJA VIRPI HÄMEEN ANTTILA KOTILIEDESSÄ 16.1.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Iankaikkisesti

”

Herra, sinä tutkit minua ja tunnet minut. Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät; sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa.

SEURAKUNNASSA

PSALMIEN KIRJA 139: 1–3.

TÄRKEINTÄ EI OLE TYÖ EIKÄ TOIMINTAAN OSALLISTUMINEN.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Sain lahjaksi kellon, joka mittaa aikaa, askelia, sydämen sykettä, unta ja valvetta. Kuule Taivaan taatto, sinä tutkit minua ja tunnet minut syvemmin kuin yksikään älylaite. Käyn kaikessa rauhassa levolle ja jään suojaasi.

Kirkko ja kaupunki

30.1.2020 Seuraava lehti ilmestyy 13.2. KANNEN KUVA: HANS EISKONEN

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Viisi vastausta

’’Kristillisessä meditaatiossa haetaan suhdetta Jumalaan’’ Meditaatio ei pelasta ihmistä, mutta auttaa selviämään elämästä, uskoo Pekka Yrjänä Hiltunen. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

Pekka Yrjänä Hiltunen, olet retriitinohjaaja ja hengellinen ohjaaja, vedät Minä olen -messuilla meditaatioharjoituksen sekä puhut kristillisestä meditaatiosta ja hengellisestä ohjauksesta. Voiko kristitty meditoida ilman pelkoa siitä, että valaistuu? – Meditoida-verbiä käytettiin Raamatun latinankielisessä käännöksessä jo 300–400-lukujen taitteessa. Suomeksi se on käännetty sanalla tutkiskella. Meditaatio on siis vanha, peruskristillinen asia. – Kristillistä meditaatiota on monenlaista. Kristilliseksi meditaation tekee sen kehys ja tavoite. Kristillisessä meditaatiossa haetaan suhdetta Jumalaan. Tavoitteena ei ole valaistuminen vaan se, että Joku valaisisi minut. Ei tarvitse löytää omaa täydellisyyttä, vaan voi tulla osalliseksi Kristuksen täydellisyydestä. Meditaatio ei pelasta ihmistä, mutta se auttaa selviytymään. Se voi auttaa minua ja lähimmäisiäni.

– Kun mieli pörisee, siinä tutustuu itseensä. Tunteita tulee, ja ne ehdottavat tekoja. Pitää tunnistaa, ovatko ne tarpeettomia vai tarpeellisia. Vaikka olisi mietiskellyt vuosikymmeniä, ei voi välttyä siltä, että kaikenlaisia ajatuksia tulee. Ihminen voi kuitenkin oppia selättämään jonkin tunnetilan tai pinttymän.

Mihin ihminen tarvitsee hengellistä ohjausta? – Luterilaisessa kirkossamme ei ole sellaista gurua, joka sanoisi sinulle, mitä pitää tehdä. Hengellinen ohjaaja kysyy, miten sinulla menee, kuuntelee ja esittää oikeita kysymyksiä. Hän ehdottaa, muttei varsinaisesti ohjaa. Hengellinen ohjaaja on ikään kuin hengellisen vaelluksen peili, joka auttaa näkemään asioita ulkopuolelta. Ennen kaikkea hengellisen ohjaajan pitää kuunnella.

Pitäisikö kaikilla olla hengellinen ohjaaja? – Olisi kiva, jos olisi, mutta ei ole helppo löytää sellaista ohjaajaa, johon luottaa. Hengellinen ohjaaja voi vain kävellä eteesi. Mitään gurua ei pidä etsiä. Olisi hyvä, että hengellisellä ohjaajalla olisi pitkä kokemus elämästä ja hän olisi käsitellyt vähän itseään ja omaa elämäänsä. – Hengellinen ohjaus ei ole opillista opettamista, eikä ohjaajan tarvitse ajatella samalla tavalla kuin sinä. Ohjaaja voi kuitenkin olla avoin siinä, millaista polkua hän on kulkenut. Hengellistä ohjausta voi tapahtua, kun juttelet jonkun kanssa tai kun jokin – vaikka hyvä kirja – puhuttelee sinua.

Mikä on sinulle pyhää? – Jumala, erityisesti silloin, kun koen, että Hän tulee lähelle. Silloin tunnen olevani ehjä ihminen ja tiedän paikkani maailmassa. Tai saatan tuntea olevani ihan rikki, mutta läsnä, sillä minut on huomattu. Minä olen tässä ja Sinä siinä. ■ Minä olen -messut Finlandia-talossa 8.–9.2. La 8.2. klo 13.30–14.30 Pekka Y. Hiltunen ja Pirjo Kantala: Tässä olen – Jumalan kanssa. Keskustelua henkisestä ohjauksesta sekä ohjausta hiljaisuuteen ja mietiskelyyn.

Pitääkö mietiskellessä ajatella koko ajan Jumalaa, ja mitä sitten, jos alankin miettiä tekemättömiä töitä? – Jos aloittaa mietiskelyn, meditaation tai vaikka rukouksen, kannattaa aluksi yrittää kerätä tarpeettomat ajatukset sivuun. Kaikenlaisia impulsseja tulee, esimerkiksi että roskat pitäisi viedä, mutta pitää ajatella, että ei nyt näitä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Puhdas ja ihm 2020-luvun tyttöjen leikeissä yksisarvinen on maaginen olento ja asuu taivaassa. Keskiajalla sitä pidettiin Kristuksen symbolina. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALA

ksisarviset ovat todella, todella, todella ihania eläimiä. Vielä iha nampaa olisi, jos niitä olisi ole massa, huokaa kahdeksanvuotias Salla Takalo. – Kyllä niitä ehkä onkin. Kukaan ei ole todistanut, sanoo kahdeksan vuotias Aava Rokkanen. – Olisi kiva nähdä niitä jossakin metsässä, haaveilee yhdeksänvuotias Frida Hurtig. Tytöt istuvat sohvalla Kallion seurakunnan iltapäiväkerhon tiloissa. Sohvalla ovat myös yksisarviset Lila ja Harmonie ja sarvivalas Nori. Mikä tekee yksisarvisista niin ihania? – Ne ovat maagisia ja taianomaisia. Ne voi vat olla ihan minkä tahansa värisiä, vaikka sa teenkaarisia, kunhan ne ovat hevosia ja niillä on sarvi, Takalo selittää. – Sarven avulla taiotaan, Rokkanen tarken taa. Sen, mitä sarvella tehdään, näkee Taka lon mukaan sen väristä. Esimerkiksi poroilla on ruskeat sarvet, joten niillä täytyy olla jokin muu tarkoitus kuin taikuus. Hurtig lisää, että kun yksisarviset ovat ky seessä, glitterin kanssa ei tarvitse säästellä. Ja se on hyvä. Yksisarviset ovat kotoisin taivaasta, tytöt tietävät. Niiden kodit on tehty pilvistä, ja sa teenkaaret ovat niiden polkuja. Hurtig onkin usein kesällä poutapilviä katsellessaan nähnyt taivaalla yksisarvisia. – Yleensä kun yksisarvinen lähtee jostakin maasta, kun se on tehnyt sen työn, se lähtee taivaaseen. Sitten se katoaa sinne, Takalo ker too. GLITTERIÄ JA PASTELLIVÄREJÄ rakastavat ty töt eivät ole ainoita yksisarvisista lumoutunei ta. Kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä kertoo, että yksisarvinen tunnetaan mel kein kaikissa kulttuureissa. Varhaisimmat yk sisarvishavainnot ovat Kiinasta ja Intiasta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Euroopassa yksisarviset olivat erityisen suosit tuja keskiajalla. Myös Heikkilän työhuoneen sohvalla on yk sisarvinen. Tyyny on kopio keskiaikaisesta ku vakudoksesta, johon on kuvattuna neito ja yk sisarvinen. Yksisarvinen on selvästi vuosisato jen aikana käynyt läpi jonkinlaisen evoluution, sillä keskiaikainen yksisarvinen ei loista väreis sä eikä kimaltele. Se on valkoinen hevonen,

jolla on pitkä, kierteinen sarvi, pukinparta ja kavioiden sijasta sorkat. Usein sillä oli myös leijonan häntä. – Yksisarvista on pidetty aivan aitona, ole massa olevana eläimenä. Niiden sarvia kaupat tiin Euroopassa 1500luvulle asti. Uskottiin, et tä sarvi poistaa myrkyn. Ranskan kuninkaalla esimerkiksi oli sarvesta tehty astia ja lusikka, Heikkilä kertoo.

”

Puhtaana ja hyvänä pidetty yksisarvinen on ollut luontevaa ottaa osaksi kristillistä kuvastoa. KIRKKOHISTORIAN PROFESSORI TUOMAS HEIKKILÄ

Sarvien hankkimiseksi yksisarvisia metsäs tettiin. Se onnistui niin, että metsään vietiin neitsyt, jonka houkuttelemana yksisarvinen il mestyi paikalle.

Katso video ja kuvakaruselli: kirkkojakaupunki.fi.

Kuka on sinun gurusi? Lukijoiden rakastaman Gurun opissa -juttusarjan pohjalta on tehty verkkotesti. Käy testaamassa itsesi ja ota sinulle sopiva kristillinen mystikko mukaan arkeesi. Löydät gurutestin osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

”Arvottomia emme ole, täydellisiksi emme tule. Hyvä itsetunto syntyy havainnoimisesta ja hyväksymisestä.” KATIANNA RUUSKANEN VERKKOKOLUMNISSAAN

KAISA KARIRANTA

YKSISARVISTEN VETOVOIMAN havaitsi keski ajalla myös kirkko. – Kristinusko on aina ollut mestari sulatta maan kaikenlaista aineistoa osaksi omaa sym boliikkaansa ja ajatteluaan. Puhtaana ja hyvä nä pidetty yksisarvinen on ollut luontevaa ot taa osaksi kristillistä kuvastoa. Se on nähty Kristuksen symbolina – olihan hänkin kristin uskon mukaan keskuuteemme tullut ihmeelli nen olento, Heikkilä kertoo. Eräs keskiaikainen legenda sijoittaa yksi sarviset Raamatun luomiskertomuksen maail maan. Sen mukaan yksisarvinen oli ensimmäi nen eläin, jolle Aatami antoi nimen, ja se myös seurasi Aatamia ja Eevaa, kun heidät karkotet tiin paratiisista. Itse asiassa yksisarviset ovat ihan raamatul lisia olentoja. Vuoden 1776 raamatunkäännök sessä yksisarvinen mainitaan muun muassa Jo bin kirjassa ja psalmeissa. Nykyraamatussa sen tilalla on proosallisemmin villihärkä. ■

MAIJA SAARI – KUVALÄHTEET: MATTI PIKKUJÄMSÄ

eellinen

Kirkko ja kaupunki verkossa

Siirtolaispappina Amerikassa Mitä tapahtuu suomalaissiirtolaisten luterilaisessa seurakunnassa Portlandin kupeessa Lake Oswegossa? Kaisa Kariranta aloitti siellä papin työt ja tekee Kirkko ja kaupungille videoita rapakon takaa. Lue juttu ja katso videoita: kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

ANTTI RINTALA

Oona Jokinen perusti kaupan, jossa ei käytetä kertakäyttömuovia.

Hipsterin ostoskeidas

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

VIDEOKAMERA KÄY. Pietarinkirkon aukiolle Vatikaaniin on kokoontu nut ihmisiä. Paavi Franciscus kä velee aidan takana ja tervehtii pai kalle tulleita. Kun paavi lähestyy, väkijou kossa odottava nainen tekee ris tinmerkin. Mutta voi! Juuri, kun Franciscus on tulossa naisen koh dalle, paavi kääntyykin ja alkaa kävellä pois. Nainen kurottaa ja ottaa paavin kädestä kiinni. Paavi nytkähtää, ja hänen kasvoillaan näkyy ärtymys. Paavi yrittää kiskaista käten sä vapaaksi, mutta nainen ei pääs tä irti. Niinpä paavi tekee video kameran edessä jotain, mikä saa someaktivistit ja toimittajat ym päri maailmaa naputtamaan näp päimistöjään: hän läpsäisee naista kädelle kaksi kertaa. Apostoli Pietarin seuraaja, tai vasten valtakunnan avainten halti ja löi häntä ihailevaa naista. – Paavillakin on rajansa ja psy kodynamiikkansa. Se on luonnol lista, periinhimillistä, sanoo käy

tännöllisen teologian emerituspro fessori Paavo Kettunen. – Takertujia varmasti riittää. Jeesuksellahan oli samanlaista tungoksessa.

”

Kaipaamme ihmistä, joka olisi täydellinen, koska emme itse ole täydellisiä. Paavi Franciscuksen reaktiossa ei ole mitään outoa. Sen sijaan jo tain outoa on siinä, miten ihmiset kautta maailman reagoivat Fran ciscuksen ärsyyntymiseen. Vuonna 2013 paaviksi valittu Franciscus on nostettu jalustalle. Hän on ottanut aktiivisesti kantaa MARI AARNIO – KUVALÄHTEET: GREGORIO BORGIA / LEHTIKUVA JA ISTOCK

Kun asiakas painaa napista, maapähkinävoikone pursottaa lasikuppiin tahnaa, joka näyttää toffeepehmikseltä. Se maistuu paahtuneelta ja tuoreelta ja maksaa 19,90 e/kg. Maapähkinävoi on yksi Unit Marktin suosituimmista tuotteista. Vertailun vuoksi lähikauppa myy Pirkka Peanut Butteria 8,54 e/kg. Unit Marktin perustaja ja toimitusjohtaja Oona Jokinen, 25, suosittelee tahnan kaveriksi raikasta ranskalaista omenaa. Se on luomua kuten noin 95 prosenttia tuotteista. Joulukuussa Helsingin Vallilaan avattu liike on Jokisen mukaan Suomen ensimmäinen zero waste -kauppa, jonka tuotteissa ei ole kertakäyttömuovia. Irtotuotteille voi tuoda pakkauksen kotoa. Liikkeessä on tarjolla kierrätettyjä lasipurkkeja, joihin voi tehdä vaikka oman teesekoituksen. Kiertotalous, myrkyttömyys ja erityisruokavaliot kuten gluteenittomuus kuuluvat liikeideaan. Samoin erikoiskahvit, pinkki punajuurilatte ja luomukosmetiiikka. Viime vuodet Saksassa asunut Jokinen on näin tuonut mukanaan Helsinkiin pienen palan Berliiniä. PIHLA TIIHONEN

Hyvispaavi hermostui ilmastonmuutoksen ehkäisemi seksi, julistanut sosiaalista oikeu denmukaisuutta ja suhtautunut totuttua suopeammin seksuaa livähemmistöihin. Ja sitten hän menee ja lyö tois ta ihmistä. KAIKEN TAKANA ON kaipuu, tuu mii Paavo Kettunen. – Me kaipaamme ihmistä, joka olisi täydellinen, koska emme it se ole täydellisiä. Toivomme, et tä idoli täyttää ne puutteet, joita meissä itsessämme on. Ja jos olen itse osa sitä yhteisöä, johon idoli soitu ihminen kuuluu, minullekin tulee osa hänen hyvyydestään. Kettunen on tutkinut etenkin häpeää. Hän on perehtynyt myös ihmisten idealisaatioon ja sen mu renemiseen, ja juuri siitä tässä on kyse. Yksikään ihminen ei ole täydel linen. Siksi jokaisen idoliksi noste tun tulisi varautua siihen, että hän tuottaa jossakin vaiheessa petty myksen. KUN IDOLIN MAINE murtuu, ihaili ja voi reagoida siihen kahdella ta valla. Yksi vaihtoehto on, että hä neltä menee usko koko asiaan. Il miö on tuttu niin politiikassa kuin uskonnossakin. Toinen vaihtoehto on Kettusen mukaan kypsempi. – Idolissaan voikin tunnistaa ih misen, jonka seurassa voi itsekin olla epätäydellinen. Vajavaisen lä hellä on tilaa toiselle vajavaisel le. Täydellisen seurassa taas tulee kylmä olo. Paavi Franciscus otti läpsimis tapauksen itse julkisesti esille he ti sitä seuraavana päivänä. ”Me netämme usein malttimme, myös minä, ja pyydän anteeksi eilistä huonoa esimerkkiäni”, Francis cus sanoi.

TOPIAS HAIKALA

Paavi Franciscuksesta on tehty idoli, esikuva 2000-luvun hyville ihmisille.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Lue pidempi juttu verkossa: kirkkojakaupunki.fi.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

JARKKO PELTOLUHTA – KUVALÄHTEET: KAIKU RECORDINGS; PETRI AHO; TERO AHONEN; SIRPA PÄIVINEN; NANA SIMELIUS; VILLE JUURIKKALA

Äiti kuoli, isä katosi suruun Huovisen veljekset Eero ja Sakari kirjoittivat yhtä aikaa kirjat vanhemmistaan. Kun äiti kuoli, Eero Huovinen oli yhdeksänvuotias. Silloin hän menetti äitinsä hammaslääkäri Aili Huovisen ensimmäisen kerran. Toisen kerran hän menetti äitinsä, kun hänen isänsä ei omalta surultaan pystynyt puhumaan äidistä. ”Pienen pojan mieleen on jäänyt äidistä vain hetkellisiä sattumuksia ja välähdyksiä, mutta ääntä ja tuoksua äidillä ei ole. Aika ei täytä mielen tyhjyyttä, pikemminkin aukko kasvaa ”, Huovinen kirjoittaa tuoreessa kirjassaan Äitiä ikävä. Kuva äidistä alkoi vähitellen piirtyä Huovisen saatua isänsä kuoleman jälkeen haltuunsa vanhempiensa kirjeenvaihdon. Sitä oli sodan ajalta sekä ajalta, kun teologi-isä Lauri Huovinen oli Roomassa tekemässä väitöskirjaansa. – Äiti kirjoitti joka päivä isälle Roomaan. Hän kertoi meidän poikien arjesta sattumuksia ja tappeluja kaunistelematta, mutta lämpimästi, Huovinen kertoo. Äidin menettämisestä Huovinen sanoo puhuneensa tätä ennen lähinnä vain terapeutilleen ja vaimolleen. Edes kahden veljensä kanssa hän ei ole juurikaan puhunut äidin ikävästä. PIRJO WESANIEMI Lue pidempi juttu verkossa: kirkkojakaupunki.fi.

EERO HUOVISEN KOTIALBUMI

Eero Huovisen kirjan kannessa äiti on väritetty. Sakarin kirjassa kaikki on mustavalkoista, mutta kuva on sama.

Tuntemattomaksi jäänyt isä Sakari Huovisen kirja Isän kädestä on vilpitön ja lämpimän ankara kuvaus tutustumisesta tuntemattomaksi jääneeseen mieheen, omaan isään, Lauri Huoviseen. Enemmän kuin perinteinen elämäkerta kirja on kuvaus raskasmielisyyteen taipuvaisen ihmisen sisäisestä maailmasta. Se on myös rakkaustarina. Sakari Huovinen ei tiennyt paljoakaan isänsä elämästä ennen kuin hän muutama vuosi sitten alkoi tutustua isänsä ja äitinsä kirjeenvaihtoon sekä heidän almanakkamerkintöihinsä ja päiväkirjoihinsa. Äiti oli kuollut Sakarin ollessa kolmivuotias ja isä jäänyt etäiseksi. Kirja alkaa kuvauksella ruumishuoneelta, jossa 43-vuotias Sakari katsoo isänsä ruumista ja koskettaa hänen kasvojaan ensimmäisen kerran elämässään. JAAKKO HEINIMÄKI

Puolet kappaleista on mukana Veisukirjassa ensimmäistä kertaa. Mukana on useita pop- ja rockhittejä.

Riparihittien haastajat EVANKELIUMI, Tilkkutäkki, Tuu mun vaimoksein, Kuljeta ja johdata. Ikäluokka toisensa jälkeen on laulanut lauluja Nuoren seurakunnan veisukirjasta eli Punaisesta laulukirjasta. Joistakin lauluista on tullut varsinaisia kestohittejä, osa sukupolvikokemusta ja riparimuistojen soundtrackia. 50-vuotisjuhliaan viettävästä veisukirjasta ilmestyi tammikuussa uusi painos. Monet vanhat hitit ovat yhä tallella, mutta jopa yli puolet lauluista on uusia. Mukana on ensi kertaa räppiä, nuorten tekemiä kappaleita ja monia pop- ja rock-hittejä varsinaisen gospel-skenen ulkopuolelta. Ehkä jo ensi kesänä konfirmaatiolauluina kuullaan kappaleita, joita moni on laulanut antaumuksella autossa, kesäfestareilla tai rockklubeilla? Poimimme kirjasta muutaman ehdotuksen uusiksi ripariklassikoiksi.

Happoradio: Pelastaja. Soundit jykevää stadionrockia ja Aki Tykin sanat, jotka saivat innoituksensa ahdistustaan Jumalalle vuodattavasta Jeesuksesta Getsemanen puutarhassa. Kylmiä väreitä -takuu!

Anna Puu/Egotrippi: Mestaripiirros. ”Sinä päivänä, kun Luoja teki sinut…” Jos Mariskan kaunis teksti ja Egotripin Knipin laatima herkkä melodia eivät herkistä, niin ei sitten mikään. Sopii hyvin myös ristiäisiin.

Samuli Putro: Mitäpä jos. Kappale kaikille jossitteilijoille ja kauhukuvien maalaajille. Sanat luovat uskoa siihen, että kaikki saattaa kuitenkin mennä hyvin ja elämä kantaa.

Kapteeni Ä-ni: Herra on mun moottori. Jukka Pojan varhaisempaa tuotantoa oleva laulu tulvii hyvää mieltä ja rakkautta. Ripaus letkeää reggae-tunnelmaa voisi sopia erinomaisesti konfirmaatiomessuun.

Juha Tapio: Sitkeä sydän. Reipastahtinen kappale, joka kannustaa sitkeyteen ja muistuttaa siitä, että olet ihme. Tästä ja muista veisukirjaan päätyneistä Juha Tapion lauluista innostuvat varmasti myös äidit ja kummitädit.

HANNA ANTILA

Lue pidempi juttu verkossa: kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Vastine Jehovan todistajilta ahdistelua käsittelevään juttuun

Onko näköpiirissä putkiremontti, kuntoutusjakso tai leikkaus? Saga Palvelutalo Tammilinna tarjoaa ikäihmisille palveluita myös tilapäiseen tarpeeseen. Tilapäisasumisen hinta: 85 €/ hlö/vrk (sis. kalustettu asunto sekä peruspalvelut, esim. lounas ja turvaranneke). Tilaa esitteet, varaa oma esittelyaika tai kysy tilapäisistä asunnoista: Ranja Kontturi | puh. 050 5215 139 ranja.kontturi@sagacare.fi www.sagacare.fi Saga Tammilinna Neilikkatie 11 A 01300 Vantaa

Kirkko ja kaupungin artikkelissa ”Tästä ei sitten puhuta” (K&k 16.1.) ja verkkoartikkelissa ”Ahdistelu tabu murtuu uskonnollisissa yhteisöissä – uhrit ker tovat seksuaalisesta kaltoinkohtelusta K&k:n kyselys sä” esitettiin näkemyksiä siitä, miten Jehovan todista jat suhtautuvat lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Haluamme siksi kertoa suhtautumisestamme asiaan ja siitä, millaisia järjestelyjä olemme tehneet lasten suojelemiseksi. Lasten kaltoinkohtelu ja erityisesti seksuaalinen hyväksikäyttö on Jehovan todistajista äärimmäisen inhottavaa. Se on myös rikos, ja rikosten tutkiminen on viranomaisten tehtävä. Jehovan todistajien seura kunnat eivät siksi suojele ketään lapsen kaltoinkohte luun syyllistynyttä viranomaisprosessilta ja rikoksen sa seurauksilta. Jehovan todistajat pyrkivät noudattamaan Raa matun ajattomia periaatteita, ja lasten hyväksikäyttö tapaukset ovat siksi erittäin harvinaisia. Jos tällainen tapaus kuitenkin tulee ilmi, uhria ja hänen vanhem piaan pyritään auttamaan kaikin tavoin. Heitä myös muistutetaan siitä, että he voivat ilmoittaa asiasta vi ranomaisille. Haluamme lisäksi varmistua siitä, että mahdollisis ta hyväksikäyttötapauksista ilmoitetaan viranomaisil le Suomen lainsäädännön mukaisesti. Jos esimerkik si paikallisen seurakunnan vastuuhenkilöiden tietoon tulee lapsen kaltoinkohtelua koskeva epäilys, he otta

vat heti yhteyttä haaratoimistoomme sen varmistami seksi, että lain vaatimaa ilmoitusvelvollisuutta nou datetaan. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on paitsi vaka va rikos, myös törkeä ja inhottava väärinteko hengel lisessä mielessä. Jos hyväksikäytöstä syytetty henkilö on Jehovan todistajien seurakunnan jäsen, seurakun nan vastuuhenkilöt selvittävät, voiko kyseinen henki lö yhä kuulua seurakuntaan. Tämä on pelkästään us konnollinen menettely, eikä sen tarkoitus ole korvata viranomaisten tutkintaa. Seurakunta ei suojele ketään tällaiseen vastenmieliseen rikokseen syyllistynyttä henkilöä toimintansa seurauksilta. Jehovan todistajat ovat jo vuosikymmenten ajan julkaisseet lasten suojelemista edistävää materiaa lia ja auttaneet muillakin tavoilla vanhempia suoje lemaan lapsiaan. Vanhempia on esimerkiksi autettu tunnistamaan mahdollisia vaaratilanteita ja valista maan omia lapsiaan. Jatkamme tällaisen lasten suo jeluun liittyvän materiaalin julkaisemista. Lasten hyväksikäyttö on hirvittävä rikos, jolla on pitkäaikaisia seurauksia uhrille ja hänen perheelleen. Kenenkään lapsen ei pitäisi koskaan joutua koke maan minkäänlaista hyväksikäyttöä tai kaltoinkohte lua. Haluamme jatkossakin tehdä parhaamme lasten suojelemiseksi. JUKKA PALONEN tiedotusosasto, Jehovan todistajat

U U DEN MY YM ÄL ÄN

AVA JAISV I I K KO 10.–15.2 . Avajaistarjouksia, kirjailijavieraita, kahvitarjoilu!

valikoimalla nyt aivan

Ke 12.2. klo 15.30–16.30 Anna-Mari Kaskinen Sitten kun olen vanha

Helsingin sydämessä!

Pe 14.2. klo 15! Petri Laaksonen esiintyy 70-vuotiaan Yhteisvastuukeräyksen merkeissä

3.2.2020 alkaen Fabianin-

La 15.2. klo 13–15 Emerituspiispa Eero Huovinen Äitiä ikävä Verkkokauppa: www.sacrum.fi

Sacrum palvelee laajalla

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Uusi osoitteemme on katu 8, 00130 Helsinki. Eteläesplanadilta Kappelin kohdalta myymäläämme on matkaa alle 100 m.

Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki

Avoinna: ma 9–19, ti-pe 9–17, la 10–15

puh. 020 754 2350

Virsi runouden uskalikko – Usein virsitekstit ovat olleet vallanpitäjien palveluksessa. Joukosta löytyy kuitenkin myös terävää kritiikkiä, sanoo Kirkon kulttuuripalkinnon saanut Pekka Kivekäs. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

irret ovat olleet aina yhteiskunnallisia. Virsirunoilijat ovat joko puoltaneet vallanpitäjiä tai pistäneet hanttiin. Näin sanoo Tikkurilassa asuva Pekka Kivekäs, 82, joka sai 28. tammikuuta Kirkon kulttuuripalkinnon laajasta työstään virsirunoilijana ja virsitekstien kääntäjänä. Parhaillaan työn alla on 300–1500-luvuilla tehtyjen keskiaikaisten hymnien käännöstyö, jota hän viimeistelee yhdessä Samppa Asunnan ja työryhmän kanssa. Kivekäs on suomentanut satoja virsitekstejä ja kirjoittanut uusia virsiä. Hänen työnsä jälki näkyy sekä nykyisessä vuoden 1986 virsikirjassa että sen vuonna 2015 hyväksytyssä lisävihkossa. Hän on myös sanoittanut messuja ja opettanut hymnologiaa Sibelius-Akatemiassa. Luetteloa voisi jatkaa, mutta Kivekäs puhuu mieluummin pitkäaikaisesta kiinnostuksen kohteestaan: siitä, miten virsi on aina oman aikansa kuva. KESKIAJALLA VALLANPITÄJIEN intressit näkyivät esimerkiksi virsissä, joissa pirujen runsas esiintyminen piti yllä herranpelkoa. Vanhoihin joululauluihin ilmaantui juutalaisvastaisia sanontoja samoihin aikoihin, kun juutalaisten vainot yleistyivät. Virsirunoilijoiden joukossa oli myös toisinajattelijoita. Vuonna 1686 tuntematon suomalainen uskalikko kirjoitti virren, joka teki Ruotsin hallitsijoiden julmasta sotapolitiikasta selvää jälkeä. – Yhdessä säkeistössä kuvattiin yksityiskohtaisesti 1600-luvun sotien seurauksia: maakunnat autioituvat, lesket huutavat surusta, orpojen kyyneleet vuotavat ja sotavangit huokaavat – ja tämän kaiken saa aikaan oman kansansa tyranni. Jos Ruotsin viranomaiset olisivat ymmärtäneet suomea, tuon kirjoittaja olisi menettänyt päänsä, Kivekäs sanoo. Sotavuosien alla hyväksytty vuoden 1938 virsikirja tunnetaan asiantuntijapiireissä ”talvisodan virsikirjana”. Sille olivat Kivekkään mukaan luonteenomaisia lisätyt viholliskuvat, jotka kertoivat sodan aavistuksesta ja valmistivat mieliä siihen, mitä tuleman piti.

Pekka Kivekäs on ympärivuotinen pyöräilijä, jonka matkamittariin kertyy vuoden aikana 5000 kilometriä.

– Vanhojen virsien sanontoja kärjistettiin. Esimerkiksi virren 173 sanontaa muutettiin asuun: ”Kun vihamiehemme raivo on suurin, lyödä ne kaikki sä voit perin juurin.” Monikkomuoto kertoo siitä, että vastustajaksi ei ajateltu paholaista.

”

Vuoden 1938 virsikirjassa virsiin lisättiin viholliskuvia, ja sanontoja kärjistettiin. NYKYISEN VIRSIKIRJAN virsissä kuuluvat Kivekkään mukaan eräänlainen kansankotieetos sekä ymmärrys koko ihmiskuntaa koskevista maailmanlaajuisista uhkista. – Virret ottavat hienosti kantaa sorrettujen ja köyhien puolesta. Kristuksen, minun ja lähimmäisen kärsimykset liitetään yhteen, kuten jo keskiajan mystikot tekivät. Kivekäs tekee nykyisestä virsikirjasta myös kriittisiä huomioita. Esimerkiksi Jaakko Haa vion alkuperäinen sanoitus virteen 440 sisälsi sisäänpäin kääntyneen ja itsekeskeisen hurskau-

den kritiikkiä, joka ei kelvannut vuoden 1963 kirkolliskokoukselle. VUONNA 2006 pidettiin virsikirjauudistuksen juhlaseminaari. Kivekkäältä pyydettiin seminaariin virsi aiheesta, jota nykyinen virsikirja ei käsittele. Kivekäs tiesi heti, mistä kirjoittaisi. Hän on tehnyt huhtikuusta 1984 lähtien vapaaehtoistyötä Kalliolan kuntoutusklinikalla. Kurssikeskuksen yläkerrassa on hiljainen huone, jossa on kolme nojatuolia, pöytä ja vanhuuttaan repeilevät tapetit. Siellä Kivekäs kuuntelee, kun päihdekuntoutuja ottaa AA:n 12 askeleen ohjelman viidennen askeleen. Siinä tunnustetaan väärien tekojen todellinen luonne itselle, Jumalalle ja toiselle ihmiselle. – Ilman tätä tehtävää en tietäisi hyvinvointiyhteiskunnan pinnan alaisesta kärsimyksestä mitään. Hyvin usein kuulen nujerretun lapsen tarinan, Kivekäs sanoo. Kivekäs kirjoitti vanhaan koraaliin uudet sanat: ”Tule, Luoja, kulje kadullamme. Lyödyn lapsen kauhu jäsenissään moni täällä käy…” – Virsi päättyy rukoukseen, että Jumala antaisi armonsa meille, jotka olemme kohdelleet lapsia huonosti. Kun se esitettiin juhlaseminaarissa, porukka näytti pelästyneeltä. Moni hämmentyi siitä, että olin tehnyt virren sellaisesta aiheesta. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Ahdistunut Jumala tarvit Mitä tapahtuu, kun Jumala saapuu yllättäen terapeutin vastaanotolle? Siitä kertoo Espoon Kaupunginteatterin uutuusnäytelmä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

lämän koulima terapeutti Ella saa yllättävän asiakkaan. Hänen vastaanotolleen ilmestyy väsynyt ja ahdistunut Jumala. Kohtaamiseen sisältyy koomisia piirteitä, sillä Ella ei halua millään uskoa, että kyseessä oikeasti on Jumala. Ohjaaja Taru Mäkelää naurattaa näyttelijöiden heittäytyminen kohtaukseen. Mäkelä näki pätkän israelilaisen Anat Govin Voi Luoja! -näytelmästä muutama vuosi sitten Tel Avivissa. Hän piti näkemästään ja totesi, että tämän hän haluaa joskus ohjata. Nyt näytelmä nähdään Espoon Kaupunginteatterissa. – Näytelmän teksti on monikerroksellista. Siinä tragedia ja komedia limittyvät toisiinsa niin kuin elämässäkin, Mäkelä kertoo. – Ja kukapa ei haluaisi tietää, onko Jumala olemassa ja mikä häntä ahdistaa. Kiinnostavaa on myös se, mitä ihminen sanoisi, jos kohtaisi yllättäen Jumalan arjessaan. Mäkelä pyysi Martti Suosaloa Jumalan rooliin, koska heillä oli pitkään ollut puhetta siitä, että he tekisivät yhdessä jotakin. – Suosalo sanoi, että toki hän voi näytellä Jumalaa, onhan hän näytellyt Jeesustakin. Terapeutti Ellaa näyttelee SannaKaisa Palo. – Hänen kanssaan olen tehnyt monenlaista, ja on aina ilo päästä touhuamaan samalle leikkilaatikolle. TERAPEUTTI ELLA MIELTÄÄ itsensä ateistiksi. Hän on yksinhuoltaja, ja hänen perheeseensä kuuluu autistinen poika, jota näytelmässä esittää Ari Kauppila. Ellan elämä on välillä rankkaakin. Hänen kokemansa vastoinkäymiset nousevat esiin, kun hän yllät-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Ohjaaja Taru Mäkelä tarkkailee Martti Suosalon ja Sanna-Kaisa Palon heittäytymistä Voi Luoja! -näytelmän harjoituksissa.

täen joutuu kasvotusten Jumalan kanssa. – Tuskin löytyy ihmistä, joka olisi säästynyt elämässä pettymyksiltä ja syvän epätoivon hetkiltä. On kiehtovaa nähdä, millainen kontakti Ellan ja apua hakevan Jumalan välille syntyy, Taru Mäkelä sanoo.

Näytelmässä yhdistyvät moderni maailma ja Raamatun Vanhan testamentin tapahtumat. Siinä käydään läpi länsimaisen ihmisen alitajuntaa, kristillistä kulttuuria ja eettisiä kysymyksiä. – Voi Luoja! käsittelee ihmisenä olemisen problematiikkaa ja siihen liittyvää moraalista pohdistaa. Ella

yrittää ymmärtää itseään, sitä, mikä on hänen oma sisäinen äänensä, Mäkelä selvittää. – Jumalaa ahdistavat samat asiat kuin ihmistä. Hän miettii tekojaan ja menneisyyttään. Hänellä taitaa olla huono omatunto esimerkiksi siitä, miten hän on kohdellut Vanhan testamentin Jobia.

see terapiaa Mäkelän mielestä Vanha testamentti on täynnä mielenkiintoisia tarinoita. – Se on dramaturgisesti rikas kirja, ja sen henkilöt tuntuvat todellisilta. He käyttäytyvät ristiriitaisesti kuten ihmiset yleensäkin. Välillä tehdään suorastaan jumalallisia tekoja ja välillä mokataan kunnolla. – Vanhasta testamentista kumpuaa isoja ihmisyyden peruskysymyksiä, esimerkiksi hylätyksi tulemisen pelko. Tavallaan siitä kertoo ensimmäinen käskykin, jossa sanotaan: ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia.”

”

Vanhasta testamentista kumpuaa isoja ihmisyyden peruskysymyksiä. OHJAAJA TARU MÄKELÄ

KOMEDIA ON Taru Mäkelälle luonteva tyylilaji: hän on ohjannut komedioita varsinkin elokuvan puolella. Hänestä niitä on hauska tehdä, mutta hän haluaa, että komedioissakin on sisältöä. Mäkelän viimeisin elokuva on uusperheiden yhteisestä joulusta kertova Täydellinen joulu. Se nousi viime vuoden katsotuimpien kotimaisten elokuvien joukkoon. Mustan huumorin värittämä elokuva kuvaa osaltaan myös meidän kristillistä perinnettämme, kun ihmiset yrittävät olla pari päivää vuodesta kristillisiä ja hyväntahtoisia. – Olen toki tehnyt paljon muutakin kuin komediaa. Koen itseni tarinankertojaksi, ja on hienoa, jos työni saavat ihmiset itkemään, nauramaan ja ajattelemaan. Vuodesta 2003 Mäkelä on ohjannut elokuvien lisäksi teatteriesityksiä. Viime syksynä hän ohjasi Minna Lindgrenin romaaniin perustuvan Vihaisen lesken Oulun Kaupunginteatteriin. – Tunnen itseni etuoikeutetuksi voidessani tehdä sekä elokuvia että teatteria. Se tuo hyvää vaihtelua, koska elokuva on katsojatavoitteensa takia melkoisen ankara laji. Mäkelä näkee näissä kahdessa taiteenlajissa tiettyjä eroja. Elokuva syntyy paljolti ohjaajan valintojen pohjalta. Teatteri taas on enemmän näyttelijän taidetta. – Jokainen teatteriesitys on elävä teos, johon näyttelijät puhaltavat hengen, Mäkelä kuvailee. ■

Sunnuntai 2.2. klo 18 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

artistivieraana pasi ruohonen töölön seurakunta

Naistenpäivät 7.–9.2. Vivamossa Löydä sisäiset voimasi, nainen! Voimaannu Vivamon viikonlopussa, aiheita mm. • Raamatun voimanaisia • Tunteista voimaa • Rukoustanssia • Vahvistavaa rukousta • Sinnikkäästi kiinni unelmissa • Pyhän läsnäoloa sanoin ja sävelin Mukana mm. Heli Pruuki, Tiina Sara-aho, Meri Kalanti, Riitta Keskimäki, Virpi Nyman, Raija Kumpula, Marika Viljamaa. Osallistumismaksu 35 € (la 25 €) Täysihoitohinta 141,50–179,50 € La 8.2. Joel Hallikaisen konsertti klo 18 Vivamon kirkossa Konserttilippu 25 € tapahtumaan osallistuville 20 € Lämpimästi tervetuloa! Ohjelma vivamo.fi/ohjelmat Ilmoittaudu 4.2. mennessä puh. 0207 681 760 Vivamontie 2, 08200 Lohja vivamo@sana.fi, vivamo.fi

yhteistyössä

kansanraamattuseura.fi

Voi Luoja! -näytelmän kantaesitys la 8.2. Espoon Kaupunginteatterin Revon tulihallissa. Teos on tehty yhteistyössä Tampereen Työväen Teatterin kanssa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Puhdistava hiljaisuus Hiljainen rukous voi parantaa tunneelämän haavoja tai auttaa olemaan enemmän läsnä arkisessa elämässä. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANS EISKONEN

uvittele joki, joka virtaa ja jonka pinnalla kulkee ja ajelehtii kaikenlaista. Älä välitä siitä, mitä näet pinnalla. Kiinnitä huomiosi itse virtaan. Pinnalla pyörivät asiat ovat ajatuksia, mielikuvia, muistoja ja tunteita – älä unohdu tarkastelemaan niitä. Virta on sinun hengellinen ulottuvuutesi, jossa Jumala puhuu. Hiljainen rukous on virran katsomista ja kuuntelemista. Esimerkki on amerikkalaisen sisterssiläismunkin ja hengellisen opettajan Thomas Keatingin (1923–2018). Hän kehitti kollegoineen hiljaisen rukouksen tavan, joka tunnetaan nimellä centering prayer. Suomeksi sillä ei ole yhtä vakiintunutta nimeä. Puhutaan esimerkiksi keskeistävästä tai keskittävästä rukouksesta, ydinrukouksesta, antaumuksen rukouksesta tai myöntymyksen rukouksesta. – Termi centering prayer kuvaa sitä, että ihmisessä on keskus tai ydin, jossa Jumala asuu, ja rukous on kääntymistä sitä keskusta päin. Itse puhun yleensä sydämen rukouksesta, sanoo perheterapeutti ja teologian maisteri Arja Seppänen. Hän käsitteli aihetta pro gradu -tutkielmassaan ja on myös kouluttanut siitä seurakunnissa.

homas Keatingin opettama rukouksen menetelmä on yksinkertainen: tarvitaan kaksikymmentä minuuttia kahdesti päivässä ja päätös suuntautua kohti Jumalaa. Apuna on itse valittu pyhä sana, joka voi olla esimerkiksi Jeesus, Rakkaus, Isä tai Luoja. – Ollessani Jumalan kanssa hiljaisessa sydämen rukouksessa päästän irti kaikista ajatuksistani ja tunteistani. Kun huomaan, että jokin ajatus alkaa pyöriä mielessäni, lausun hiljaa valitsemani pyhän sanan. Sana on ilmaisu sille, että käännän katseeni Jumalaan. Pyrin pitämään ikään kuin hengen silmät Jumalaan kohdennettuina, Arja Seppänen kuvailee. – Olen siinä ennen kaikkea sitä varten, että kuulisin, mitä Jumala haluaa puhua minulle. Hän ei puhu päälleni vaan syvemmälle hengelliselle ulottuvuudelleni, josta en ole suoraan tietoinen. En pyri tavoittamaan Jumalaa ajattelun vaan rakkauden avulla. Luotan ja uskon, että Jumala on oikeasti tällä tasolla minuun yhteydessä. Seppänen lisää, että erilaiset rukouksen muodot sekä ajatukset ja sanat Jumalasta ovat tärkeitä. Sydämen rukouksessa luotetaan hiljaisuuteen. Rukousta kehittänyt Keating on sitä mieltä, että hiljaisuus on Jumalan todellinen äidinkieli.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 2/2020

”Ollessani Jumalan kanssa hiljaisessa sydämen rukouksessa päästän irti kaikista ajatuksistani ja tunteistani.” perheterapeutti Arja Seppänen

ydämen rukouksen pohjana ovat satoja vuosia vanhat kristillisen mystiikan klassikot. Thomas Keating ja hänen työtoverinsa alkoivat 1970-luvulla soveltaa niitä opettaessaan katolisille papeille ja munkeille kontemplatiivista eli mietiskelevää ja katselevaa rukousta, jotta nämä voisivat syventää rukouselämäänsä. Samoihin aikoihin myös kristityt opiskelijat kyselivät Keatingilta, eikö kristillisessä perinteessä olisi mitään vastinetta idän uskontojen meditaatiolle. Keatingin mukaan sydämen rukouksen päämääränä on ihmisen hengellisen matkan ja jumalasuhteen syventäminen. Ohjatessaan retriittejä hän huomasi varsin pian, että hiljainen rukous vaikutti positiivisesti myös tunne-elämään. Se toimi terapian tavoin aktivoiden alitajuntaa ja parantaen ihmistä. Keating alkoi kutsua hiljaista rukousta Jumalan terapiaksi.

ristilliset kilvoittelijat ovat puhuneet paheista irti pääsemisestä ja hyveiden kasvattamisesta rukouksen avulla. Keating puhuu samasta asiasta terapeuttisin termein. Paheiden sijaan Keating puhuu valeminästä. Kyse on mielen suojautumiskeinoista, joita olemme kehittäneet varhaislapsuudestamme asti. Niiden tehtävä on ollut suojata meitä tuskallisilta tunteilta, kun emme ole saaneet sitä, mitä olisimme kaivanneet. – Valeminän vuoksi ihminen ei pysty tekemään sitä, mitä hän oikeasti haluaa ja toivoo, Arja Seppänen sanoo. Hyveet puolestaan liittyvät rakkauteen ja siihen vapautuneisuuteen, joka syntyy, kun valeminä hellittää otettaan. Ihminen on silloin vapaampi rakastamaan. – Tuskallisten tunteiden välttelyn sijaan hänessä pääsevät kasvamaan ja vahvistumaan Pyhän Hengen hyvät hedelmät. Jumalan terapiassa tapahtuva paraneminen on siis sitä, että valeminän valta ihmisessä vähenee, Seppänen selvittää. – Kun pysyn hiljaisessa rukouksessa – eli yhä uudelleen palaan siihen, että olen tässä Jumalan kanssa, enkä kiinnity omiin ajatuksiini ja tunteisiini, vaan aina uudelleen päästän niistä irti ja pidän fokuksen Jumalassa – pääsen syvään lepoon, jossa tunne-elämäni traumat alkavat parantua. Jumalan terapiassa paranemisesta voi puhua myös puhdistumisena. – Syvä hiljaisuus ja Pyhän Hengen työ siinä hiljaisuudessa alkavat kompostoida tunneroskaa eli vaikeita kokemuksiamme ilman, että käymme tietoisesti niitä läpi. Ennemminkin tunnistamme ailahduksia siitä, että meissä tapahtuu jotakin.

ydämen rukouksen voi löytää jo Uudesta testamentista. Matteuksen evankeliumissa Jeesus itse opettaa rukouksesta näin: ”Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut.” – Mene itsessäsi olevaan tilaan. Sulje ovi eli luo rauha ja läsnäolo. Sitten kuuntele ja rukoile Jumalaasi, joka on salassa, mutta koko ajan ja kaikkialla läsnä, tulkitsee tuota Jeesuksen opetusta Simo Kuurne. Hän on Thomas Keatingin ajatteluun perehtynyt espoolainen erikoislääkäri, terapeutti ja retriitinohjaaja.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Kuurneelle rukous merkitsee mahdollisuutta ja kutsua elämän perimmäisen salaisuuden eli Jumalan, Luojan – tai millä nimellä kukin sitä kutsuukin – tunnistamiseen. – Sitä mukaa, kun valeminä rukouksen avulla heikkenee, ihmisen syvin olemus, tosiminä eli Jumalan kuva ihmisessä pääsee esiin, hän sanoo. – Tosiminä heijastuu koko olemukseemme ja luo rakkautta, myötätuntoa ja ymmärrystä. Ja jos sen läsnäoloon havahtuu, myös suhde toisiin ihmisiin ja koko luomakuntaan muuttuu. Silloin tajuaa kaiken pyhyyden ja yhteyden, sen, että jokaisessa meissä on yhtä lailla jumalallinen ydin. Epämääräinen kaipuun tunne voi Kuurneen mukaan olla merkki siitä, että ihminen on etääntynyt syvimmästä minästään ja hengellisestä maailmasta. Jotkut saavat siihen kosketuksen satunnaisesti: on selittämättömiä onnenhetkiä ja pyhän kokemuksia, jotka tulevat kuin lahjana ja jolloin voimme aistia Jumalan. Näin voi tapahtua vaikka luonnossa, kirkossa, ihmiskosketuksessa tai taiteen tai tieteen parissa.

sein tuon syvimmän minän tunnistaa kuitenkin vasta vaikeuksien ja ristiriitojen jälkeen. Ennen eläkkeelle jäämistään Simo Kuurne työskenteli työterveyslääkärinä kolmenkymmenen vuoden ajan ja hoiti monia työssään uupuneita. Hän on sitä mieltä, että uupumus on aina myös mahdollisuus muutokseen. – Joskus uusi voi syntyä vain Golgatan, henkisen kuoleman, kautta. Myös tylsät erämaa-ajat, jolloin Jumala tuntuu pysyttelevän poissa, ovat tärkeitä. Vaikka edessä näyttää mustalta, mustuuden takana on jo aamunkoi.

”Tosiminä heijastuu koko olemukseemme ja luo rakkautta, myötätuntoa ja ymmärrystä. Jos sen läsnäoloon havahtuu, myös suhde toisiin ihmisiin ja koko luomakuntaan muuttuu.” erikoislääkäri Simo Kuurne

Jotkut puolestaan tarvitsevat Jumalan ja syvimmän minänsä löytämiseen pitkää vetäytymistä hiljaisuuteen esimerkiksi retriitissä tai luostarissa. Sitoutuminen säännölliseen rukoukseen on tavallaan luostarin tuomista arkeen.

imo Kuurne muistuttaa, että Jumala on kyllä läsnä koko ajan – ihmisen pitää vain huomata se. Siinä auttaa rukous. – Oma hengellisyys täytyy herättää ja sille täytyy antautua, hän sanoo. Kuurne on huomannut, että hiljaisuuden kautta maailman näkee rikkaammin ja syvemmin. – Kun alkaa harjoittaa hiljaista rukousta, huomaa, että havahtuminen Jumalan läsnäoloon on mahdollista missä tahansa, vaikka perunoita kuoriessa tai tiskikonetta täyttäessä. – Päivän mittaan voimme avautua läsnäolon ihmeelle satoja kertoja. Ja toisaalta taas nämä arjen kokemukset synnyttävät meissä kaipuuta syvempään itseyden, elämän ja Jumalan kokemiseen, Kuurne pohtii. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

”Joskus rukoushetket voivat tuntua tosi levottomilta. Joskus niissä vallitsee syvä Rukous kyllä kantaa.” perheterapeutti Arja Seppänen

rja Seppänen on harjoittanut sydämen rukousta viitisen vuotta. Vaikka hän on ammatiltaan terapeutti, käynyt läpi henkilökohtaisen terapian, käsitellyt asioita puhumalla, psykodraamaryhmissä ja sanallisessa rukouksessa, Jumalan terapia on avannut hänelle uuden tason. – Hiljaisen rukouksen myötä minussa on lähtenyt liikkeelle sellaisia syvempiä asioita, joista tunnistan, että Jumala tekee minussa työtään, Seppänen kertoo. Jumalan terapia on myös opettanut hänelle, että kaikkia tuskallisia asioita ei tarvitse käydä uudelleen tietoisesti läpi eikä niitä varsinkaan kannata jäädä pyörittelemään – niistä voi vain päästää irti.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

– Parantuakseen ei aina tarvitse palata menneisyyden kivuliaisiin tapahtumiin. Jumalan terapiassa Jumala tekee työn ja paketoi asiat tavalla, joka ei mene minun aivojeni kautta.

ahteen päivittäiseen rukoushetkeen sitoutuminen ei aina tunnu helpolta tai edes mahdolliselta. Arja Seppäsen mielestä kyse on siitä, mitä pitää tärkeänä. – Luotan siihen, että jos pidän tästä tavastani kiinni, päivän muutkin asiat kyllä hoituvat. Jos minulle tulee rukoushetken aikana mieleen huolenaiheita, käännyn niistä pois. Ne ovat jo Jumalan hoidossa. Olen huomannut, että Juma-

rauha. Olennaista on, että pysyn siinä.

Rukoillessasi olet kahden pilven välissä ”Kohota sydämesi Jumalan puoleen nöyrää rakkautta tuntien. Keskity häneen itseensä äläkä hänen lahjoihinsa. Käännä ajatuksesi pois kaikesta muusta, niin että vain hän yksin vaikuttaa mielessäsi ja tahdossasi.” Näin opastaa 1300-luvun jälkipuoliskolla oppilastaan tuntemattomaksi jäänyt englantilainen pappismies. Hänen kirjoittamansa Tietämättömyyden pilvi on yksi kristillisen mystiikan klassikoista. Se vaikutti myös amerikkalaisiin sisterssiläismunkkeihin Thomas Keatingiin, William Meningeriin ja Basil Penningtoniin, kun he 1970-luvulla kehittivät hiljaisen rukouksen tavan, jota kutsutaan nimellä centering prayer. Tietämättömyyden pilvessä oppilasta ohjataan kontemplatiiviseen rukoukseen eli Jumalan sisäiseen katseluun, joka ei onnistu järjen, tiedon tai mielikuvituksen, vaan tahdon ja kaipuun avulla. Tässä elämässä Jumala voidaan saavuttaa vain rakkauden kautta. Kirjoittaja kuvaa tällaisen rukouksen vaikeutta: ”Ensi kertaa siihen ryhtyessäsi kohtaat vain pimeyttä, kuin astuisit tietämättömyyden pilveen.” Hänen neuvonsa on tyytyä odottamaan Jumalaa pimeydessä ja ikävöidä jatkuvasti. Rukoilijan ja Jumalan välissä on siis tietämättömyyden pilvi. Itsensä ja muun maailman – myös omien ajatustensa – väliin rukoilijan puolestaan täytyisi asettaa unohduksen pilvi, jotta tuo kaikki muu ei häiritsisi Jumalaan suuntautumista. Apuna Jumalaa kohti pyrkimisessä voi olla lyhyt sana, kuten Jumala tai Rakkaus: ”Tällä sanalla voit pakottaa kaikki ajatuksesi unohduksen pilven alle.”

lan johdatus on joskus hyvin konkreettista ja hän järjestelee asioitani. Myöskään keskittyminen rukoukseen ei aina ole helppoa. Ajatukset laukkaavat ja tunteet kuohuvat. Rukouksessa ei tunnu olevan mitään mieltä. – Joskus rukoushetket voivat tuntua tosi levottomilta. Joskus niissä vallitsee syvä rauha. Olennaista on, että pysyn siinä. Rukous kyllä kantaa. Yritän myös olla arvioimatta omaa rukoustani, Seppänen sanoo. – Thomas Keating vertaa rukoushetkiä antibioottikuuriin. Niiden teho perustuu siihen, että ne nautitaan säännöllisesti. Se pitää paranemisen prosessia yllä.■

Masennustutkimus

Haemme tutkittavia osallistumaan kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa arvioidaan erään tutkimuslääkkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitä lumelääkkeeseen, kun tutkimuslääkettä annetaan nykyisen masennushoitonne lisäksi. Voitte soveltua tutkimukseen, jos • olette iältänne 18-65 vuotias • Teillä on todettu masennus • ette ole saanut rittävää hoitovastetta nykyisellä masennuslääkkeellänne Tutkimus kestää enintään 13 viikkoa, siinä on 7 tutkimuskäyntiä ja yksi puhelu. Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat maksuttomia. Tutkimuksesta vastaava henkilö Suomessa on ylilääkäri Martti Heikkinen. Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 30.1. klo 15-18 soittamalla numeroon 050-4308910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.

Tässä voisi olla sinun mainoksesi Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot. Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Anne Joukainen p. 050 3103081, Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Ari Suominen p. 040 355 2340, etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme.

Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 lukijaa pääkaupunkiseudulla.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Maija-Riitta Ollilasta tuli filosofi, koska varmat totuudet jättivät teini-ikäisen tytön olon turvattomaksi.

Väärien kysymysten ystävä TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

os aikoo pärjätä elämässä, kannattaa esittää keski-ikäistä tätiä, filosofi MaijaRiitta Ollila sanoo. Jokainen tietää, että keski-ikäinen täti on lämmin ja sydämellinen ja kantaa mukanaan puhdasta nenäliinaa. Hän on se, jolta kysytään aikataulutietoja, kun bussi ei ilmaannu pysäkille. Ilkikuriseen elämänohjeeseen sisältyy koukku. Se, minkä toinen näkee Ollilasta, voi olla vain hyödyllinen rooli. Kerran uusi tuttava tiedusteli Ollilan silloiselta työtoverilta, millainen hän on. ”Aina erilainen”, kuului vastaus. – Jotkut ajattelevat, että ihmisellä on kiinteä minuus. Pitkään ajattelin, että minunkin pitäisi hankkia sellainen, mutta en enää ajattele niin. Mikään ei estä keski-ikäistä tätiä olemasta samaan aikaan myös vihainen nuori mies, Ollila sanoo. Ollila yrittää parhaansa mukaan vastata kysymykseen ”miten minusta tuli minä?”, mutta henkilöhaastattelun tavanomainen lähestymistapa ajaa tämän filosofin epämukavuusalueelle. Tärkeät asiat eivät avaudu hänelle kertomuksena, jossa tapahtumat seuraavat toisiaan. Mietittyään hetken Ollila ryhtyy puhumaan siitä, mitä tapahtuu, kun perustukset järkkyvät. MAIJA-RIITTA OLLILA PALAA vuoteen 2003. Silloin Yhdysvallat aloitti sodan Irakia vastaan. Maailmanpolitiikan käänne ajoi akateemisen filosofin henkilökohtaiseen kriisiin. Ollilaa järkytti tapa, jolla USA ja sen liittolaiset perustelivat sotaa. Irakin olisi pitänyt osoittaa vedenpitävästi, ettei sillä ei ollut joukkotuhoaseita. Perustelu rikkoi räikeästi keskeistä filosofian periaatetta: todistamisen taakka on aina sillä, joka väittää, että jotakin on. Ensimmäisen kerran elämässään Ollila päätti osallistua mielenosoitukseen. – Siihen saakka olin ajatellut, että ihmiskunta menee eteenpäin ja maailman meno on jossakin perustavassa mielessä järjellistä. Olin varma, että kukaan ei voi ryhtyä sotaan niin mielettömin perustein, hän sanoo. Sota kuitenkin alkoi ja filosofin maailma romahti, mutta seuraavana aamuna aurinko nousi kuten aina ennenkin. – Kaikki ne asiat, jotka järkyttivät minut suunniltani, olivat olleet olemassa aina. Se, mikä oli ollut minun mielestäni jotakin perustavanlaatuista, olikin vain erehdys. SEURAAVA MUISTIKUVA VIE vuoden 1970 kevääseen ja Poriin, jossa teini-ikäinen Ollila osallistui kirkon viidenteen herätysliikkeeseen lukeutuvan Kansanlähetyksen herätyspäiville. Tapahtuman puhujaksi oli kutsuttu karismaattinen amerikkalainen evankelista. Ollila poimi kirjatiskiltä kirjan, jonka nimi oli Tanssisalista suoraan helvettiin. – Kirjan nimi kolahti minuun. Olin juuri aikeissa liittyä sosiaaliseen elämään, ja maaseudulla juuri tanssit olivat nuorten tapa tutustua toisiinsa. Varsinaissuomalaisessa pienviljelijäperheessä kasvaneen tytön elämä sai uuden suunnan. 16-vuotiaana Ollila kiersi paikallisen papin mukana tämän saarnamatkojen toisena puhujana. Myös Ollilan vanhemmat liittyivät herätysliikkeeseen. Fundamentalismin vetovoima perustuu Ollilan mukaan turvallisuuden tarpeeseen. Turvallisuus edellyttää järjestystä ja järjestys sitä, että

asiat ovat kontrollissa. Kansanlähetyksessä turvallisuuden perustana oli Raamattu, jota ei kuulunut tulkita, vaan noudattaa kirjaimellisesti. Kaiken piti olla varmalla pohjalla, mutta jokin meni vikaan. Varmat totuudet eivät tuoneetkaan turvallisuuden tunnetta. Ollila huomasi esittävänsä toistuvasti asiaankuulumattomia kysymyksiä. Vaikein kysymys liittyi helvettioppiin. – Koin suunnatonta vastuuta toisten ihmisten kohtalosta. En voinut käsittää, miten voisin olla iloinen kenenkään taivaaseen pääsystä, kun suurin osa ihmisistä oli menossa helvettiin. Ollila hiljenee. Hän ei halua mennä syvemmälle siihen, miten opetus helvetistä vaikutti teiniikäisen tytön mieleen. Väärien kysymysten esittäminen johti henkiseen irrottautumiseen yhteisöstä, ja 22-vuotiaana hän jätti sen lopullisesti. TOISIN KUIN USEIMMAT ystävänsä, Maija-Riitta Ollila kokee olevansa uskonnollinen ihminen, jolle hengelliset asiat ovat pysyneet tärkeinä. Nuoruuden varmuuksiin verrattuna erilaista on se, että hän ei yritä määritellä hengellisyyttään. Ollila vertaa hengellisyyttä arkiseen tilanteeseen, jossa ihminen tulee kotiin ja tuntee, että ”täällä on joku”. Ollila kokee, että universumissa on jotakin, mikä on hänen tietonsa, ajatustensa ja tunteidensa tuolla puolen. – Hengellisyys on minulle tärkeää, mutta se, mitä se merkitsee milloinkin, vaihtelee. Uskon, että on olemassa jotakin muuta kuin se, minkä näen silmilläni. En kuitenkaan pidä tärkeänä luoda siitä tietynlaista kuvaa, hän sanoo.

”

Mikään ei estä keski‑ikäistä tätiä olemasta myös vihainen nuori mies. Ollila lisää, että hänen kokemuksessaan ilo ja hengellisyys kuuluvat yhteen. – On helppoa nähdä ympärillään pelkästään epätoivoisia asioita. Kokemukseni on kuitenkin se, että tunnen iloa, kun tavoitan syvän kohdan elämässä. Toisinaan joku kysyy Ollilalta, uskooko hän Jumalaan. Hän vastaa kysymykseen vaihtelevasti. – Ajattelen, että filosofina minulla pitäisi olla jotakin kättä pidempää, jos väitän jotakin olemassa olevaksi. Olen myös oppinut suojaamaan itseäni uskontoon liittyviltä opillisilta kamppailuilta. MAIJA-RIITTA OLLILA YLLÄTTÄÄ toistuvasti ihmiset sillä, että hän havaitsee asioita eri tavalla kuin he. Ollila puolestaan yllättyy herättämistään reaktioista. ”Milloin tiesit, että olet erilainen kuin muut”, häneltä kysyttiin hiljattain. ”Seitsemän sekuntia sitten”, Ollila vastasi. Yhteiskunnallista keskustelua seuratessaan Ollila huomaa auktoriteettiuskon voiman. Kaksi ihmistä voivat sanoa täsmälleen samat asiat, mutta toisen sanomana se on väärin ja toisen sanomana oikein.

Kuka?

MAIJA-RIITTA OLLILA, 63, on Espoossa asuva filosofi, tietokirjailija ja luennoitsija.

Mitä?

Ollila kirjoittaa parhaillaan tekoälyä käsittelevää teosta, joka on jatkoa vuonna 2019 ilmestyneelle kirjalle Tekoälyn etiikkaa.

Motto

Harjoittamassani omintakeisessa uskonnossa on vain yksi käsky: Have mercy (armahda). Armahtaminen on jokapäiväinen suhtautumistapa, joka johtaa sovintoon ihmisten, maailman ja menneisyyden kanssa.

Toisin on filosofiassa, jossa perustelut ja ajattelun johdonmukaisuus ratkaisevat. – Monet valinnat elämässäni olisivat voineet olla fiksumpia, mutta filosofian opintojen aloittamista en ole katunut päivääkään. Se oli ensimmäinen päätös, jonka tein omista lähtökohdistani enkä toisten ihmisten odotusten ohjaamana. Maaliskuussa 2014 Ollila teki toisen tärkeän päätöksen, josta hän kertoo kirjassaan Ajatusten vangit karkumatkalla. Ravitsemustietouden ja kuntosalin aktiivinen harrastaja yllätti itsensä ilmoittautumalla sekä personal trainer -kurssille että kundaliinijoogan ohjaajakoulutukseen. ISTUESSAAN JOOGAMATOLLA ja laulaessaan mantroja valkoisissa vaatteissa Maija-Riitta Ollila tajusi päätyneensä uususkonnon harjoittajaksi, vaikka uskonnosta ei mainittu mitään koulutuksen esittelyssä. Filosofin mieli analysoi cocktailia, joka sisälsi hindulaista joogaa, sikhiläistä teologiaa, tantrafilosofiaa ja new agea. Opillisesti tiukka joogasuunta perustui valaistuneen opettajan auktoriteettiin, jota oppilaan ei sopinut kyseenalaistaa. Ollila reagoi tilanteeseen voimakkaasti. Hän mainitsee erityisesti 5 000 vuotta vanhat terveysopit ja sen, että liikkeen oppien mukaan naiset saavuttavat valaistumisen eri tavalla kuin miehet. – Minun odotettiin omaksuvan ajatuksia, joita vastustin koko persoonallani. Päätin lopettaa kurssin kesken, mutta sitten tajusin, että olin tehnyt sen jo nuoruudessani. En voi lähteä pois aina, kun jokin ryhmä ajattelee eri tavalla kuin minä. Ollila turvautui huumorintajuunsa ja kävi joogakurssin loppuun. Tiedollisesta opetuksesta hän omaksui vain sellaiset ajatukset, jotka olivat hänen mielestään testattavissa. Ollilan mukaan jooga ja meditaatio toimivat, joskin ehkä eri syystä kuin niiden oppien kannattajat ajattelevat. Hänelle itselleen mielen ja kehon erottamattomuus on ollut joogakoulun tärkein löytö. – Kehollinen joogaharjoitus tuottaa automaattisesti onnellisen mielentilan, jos sellaista kaipaan. Onnellisuuskeskustelu ei kiehdo minua, koska hyvällä tuulella oleminen ei vielä ratkaise yhtään maailman ongelmaa. Mahdollisuus vaikuttaa omiin tunteisiin antaa kuitenkin hyvän lähtökohdan tarttua asioihin. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Sinä riität vanhempana Helmikuussa alkavalla Yhteisvastuukeräyksellä tiivistetään vanhempia auttavaa tukiverkkoa. Keräys myös avaa keskustelun hyvästä vanhemmuudesta. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ANTTI RINTALA

ähes puolet suomalaisista lapsista ja nuorista toivoo, että vanhemmilla olisi heille enemmän aikaa. Tieto käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyistä. Lähes yhtä moni isä ja äiti kokee tarvitsevansa tukea vanhemmuuteensa. Eniten tukea toivotaan omaan jaksamiseen ja lasten kanssa toimimiseen. Avun tarve voi liittyä esimerkiksi lapsen erityishaasteisiin kuten ylivilkkauteen, sairauksiin tai vammoihin. Lisäksi joka viides vanhempi kaipaisi ammatillista tukea parisuhteeseen. – Vanhempia tuetaan, mutta palvelujärjestelmämme on sokkeloinen ja monimutkainen. Usein vanhemmat uupuvat siihen, että heidän asioistaan puhuminen aloitetaan joka paikassa alusta, sanoo Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja Tapio Pajunen. ”Sinä riität”. Helmikuun alussa alkavan vuoden 2020 Yhteisvastuukeräyksen tunnus rohkaisee oman riittämättömyytensä kanssa painivia vanhempia. Keräyksen teemana on Vanhemmuuden tukeminen. – Keräyksen tavoitteena on tehostaa vanhemmuutta tukevien matalan kynnyksen palvelujen tarjontaa, Pajunen sanoo. YHTENÄ TAVOITTEENA on avoimen ja hyväksyvän keskustelun avaaminen vanhemmuudesta. Tapio Pajunen toteaa, että moni vanhempi häpeää turhaan avun hakemista. Vanhemmat pelkäävät leimautumista huonoksi vanhemmaksi ja lastensuojelutoimia. – Meillä pidetään aika hyvää huolta neuvolaja alakouluikäisistä lapsista, mutta yläkouluvaiheessa yhteiskunnan tuki heikkenee. Vanhemmat jäävät usein yksin murrosiän oireilusta johtuvan neuvottomuuden kanssa. Moni vanhempi ei tiedä, kenen puoleen voi kääntyä esimerkiksi silloin, kun perheen teini on kärähtänyt pilven polttamisesta. Sosiaalinen media lisää osaltaan vanhempien paineita. Toisten vanhempien päivityksissä vanhemmat voivat hyvin, lapset ovat kilttejä ja koti siisti. Pajunen kohtasi saman sosiaalisen ilmiön jo vuosia sitten ollessaan koti-isänä. – Leikkipuistossa pienen lapsen äiti kertoi minulle, että hän ei enää jaksa. Kun paikalle tuli muita äitejä, sama äiti alkoi kehua, miten täydellisiä lapset ovat. Kyse on vanhempien välisestä

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

kilpailusta. Keräyksen tuotoilla vanhemmat saavat aitoa vertaistukea kuten perheryhmiä, joissa omista asioista voi keskustella avoimesti ja rehellisesti, Pajunen sanoo.

”

Meillä pidetään aika hyvää huolta neuvolaja alakouluikäisistä lapsista, mutta yläkouluvaiheessa yhteiskunnan tuki heikkenee.

Yhteisvastuu keräys 2020 •

Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 20 prosenttia ohjataan vuonna 2021 käynnistyvään hankkeeseen, jonka toteuttavat lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen erikoistuneet järjestöt Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry.

•

Viidesosa keräyksen tuotosta käytetään paikallisseurakuntien monipuoliseen avustustoimintaan, jonka painotuksena on vanhemmuuden sekä lapsen ja vanhemman suhteen tukeminen.

•

Keräystuotosta 60 prosenttia käytetään vanhemmuutta tukeviin toimintoihin kehitysmaissa Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta.

•

Tänä vuonna Yhteisvastuu juhlii 70 vuotta jatkunutta, vuonna 1950 alkanutta taivaltaan.

YHTEISVASTUUKERÄYKSEN KERÄYSJOHTAJA TAPIO PAJUNEN

PERHEPSYKOTERAPEUTTI, kirkkohallituksen johtava asiantuntija Sari-Annika Pettinen on ollut suunnittelemassa tämänvuotista Yhteisvastuukeräystä. Hän kiinnittää huomiota vanhemman tehtävään erityisesti niissä tilanteissa, joissa parisuhde voi huonosti tai päättyy eroon. Riidat saattavat alkaa puolisoiden väsymisestä. Pienen lapsen kanssa kotona oleva vanhempi kokee vastaavansa kaikesta yksin. Samaan aikaan työssä käyvä vanhempi tuntee jäävänsä ilman arvostusta, vaikka tekee kaikkensa perheen eteen. Parisuhteen kriisiytymiseen tai eroon liittyvien surun, vihan, pettymyksen ja kaipauksen tunteiden keskellä vanhempien voi olla vaikea nähdä, miten keskinäinen riitely vaikuttaa lapseen. Parhaassa tapauksessa päättyvä parisuhde jatkuu toimivana vanhemmuussuhteena. Silloin vanhemmat pystyvät sopimaan asioista niin, että eroprosessi ei vahingoita vanhemmuutta. – Mitä paremmin vanhemmat hoitavat vanhemmuussuhdettaan eron jälkeen, sitä paremmin lapsi selviytyy erosta ja sopeutuu uuteen tilanteeseen, Pettinen sanoo. Aikaisemmassa kirkon perheneuvojan työssään Pettinen näki läheltä sen, miten moni eroava äiti ja isä kokee voimakasta syyllisyyttä. Lapsi

saattaa oireilla vanhempien eroa esimerkiksi vetäytymällä tai häiriökäyttäytymisellä. – Lapsi kokee herkästi, että vanhempien ero tai riitely on hänen vikansa. Sen myytin purkaminen lapsen elämästä on eroavien vanhempien tärkeä tehtävä, Pettinen sanoo. MYYTIN PURKAMISESSA auttavat Sari-Annika Pettisen mukaan tavalliset asiat kuten sellainen yhdessä eläminen, jossa vanhempi kehuu ja kannustaa lasta ja on kiinnostunut lapsen asioista. Tärkeää on myös eroon liittyvistä vaikeista asioista puhuminen ja se, että vanhempi vastaa lapsen kysymyksiin rehellisesti. Pettinen toteaa, että vanhemman itsesyytökset eivät auta lasta erotilanteessa. Hyödyllisempää olisi pohtia, millaisiin asioihin vanhempi kaipaa apua. – Kun vanhempi etsii itselleen tukea ja apua ja selviytyy erosta, lapselle jää tilaa olla lapsi ja keskittyä elämään lapsen elämää. Hetken mietittyään Pettinen antaa vielä yhden neuvon. – Etsi ilon hetkiä lapsen kanssa. Heittäytykää leikkiin tai hupsutelkaa yhdessä. Sellaiset tilanteet ovat erityisen tärkeitä silloin, kun perheessä on surua tai kriisiä.

”

Lapsi kokee herkästi, että vanhempien ero on hänen vikansa. Sen myytin purkaminen on eroavien vanhempien tärkeä tehtävä. PSYKOTERAPEUTTI SARI-ANNIKA PETTINEN

VANHEMPIEN VÄLISTEN riitojen ei tarvitse välttämättä johtaa eroon. Ristiriitoihin voi hakea apua ja tukea esimerkiksi kirkon perheneuvonnasta. Sari-Annika Pettinen vetoaa yhdysvaltalaisen parisuhdetutkijan John Gottmanin tutkimukseen, jonka mukaan 70 prosenttia pariskuntien välisistä ristiriidoista on luonteeltaan perustavanlaatuisia, pysyviä ja ratkaisemattomia. Kuitenkin 30 prosenttia riidoista on mahdollista ratkaista, ja parien kannattaakin keskittyä näiden riitojen sopimiseen. Pettisen kokemuksen mukaan pariskuntien ratkaistavissa oleviin ja ratkaisemattomiin ristiriitoihin liittyvät tunteet ja kysymykset ovat hyvin samanlaisia: riitänkö minä, olenko rakastettu, kunnioittaako toinen minua? – Onnelliset pariskunnat keskittyvät ratkaistavissa oleviin ristiriitoihin, onnettomat taas ajautuvat pyörimään ratkaisemattoman riidan kehässä. Jälkimmäisessä tapauksessa paras vaihtoehto voi olla se, että pari hyväksyy ratkaisemattoman ristiriidan ja oppii elämään sen kanssa, Pettinen sanoo. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Hyvää pyhää

2.2.

Kirkoissa vietetään kynttilänpäivää. Evankeliumitekstissä (Luuk. 2:22–33) Jeesus-vauva viedään temppeliin ja Simon-vanhus tunnistaa hänet luvatuksi pelastajaksi.

Iloitse valosta TÄMÄN SUNNUNTAIN NIMI vie meidät keskiajalle. Silloin kynttilänpäivänä kirkoissa vihittiin vuoden aikana käytettävät kynttilät. Kynttilänpäivänä kannattaa sytyttää kynttilä ja katsella sen kirkasta liekkiä. Voi myös iloita siitä, että valo lisääntyy. Pääkaupunkiseudulla aurinko nousee sunnuntaina 2.2. kello 8.33 ja laskee kello 16.33. Päivä on kaksi tuntia pidempi kuin 2.1.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Joskus sydän puhuu selvästi RAAMATUSSA KAIKKI NÄYTTÄÄ niin selkeältä. Vanhus tulla tupsahtaa sakraalitilaan tismalleen aikataulussa kuin jonkun kosmisen kellon ohjaamana juuri silloin, kun Vapahtajan vanhemmat ovat tuoneet pienokaisensa sinne. Vuosien odotus palkitaan. Happy end. Kunpa sydämen kuuntelu olisikin yhtä helppoa. Ei olisi niitä ainaisia epäilyksen ääniä, jotka kuiskivat kysymyksiään: oletko aivan varma viestistä? Ei niitä historian haamuja, joiden ivallinen epäily kaikuu sisimmässä: sinäkö kuulisit Jumalan ääntä, sinä? Ei niitä sumun keskellä tarpomisen hetkiä, jolloin kerran nähty määränpää katoaa silmistä ja valinnat näyttävät perusteettomilta ja vääriltä. Sydämen kuuntelu, intuitio, johdatus, Pyhä Henki, tähden valo. Nimityksiä on monia, kun kompas-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

sissa ei ole rationaalisuuden neulaa vaan oikealta tuntuvien elämänvalintojen etsiminen. Joskus varmuus kuitenkin tulee. Kuin tyhjästä ilmestyy selittämätön tieto siitä, mikä suunta elämässä on valittava. Kun tietoa seuraa, päätyy elämänpolullaan tilanteisiin, joissa epäilysten ja sumussa tarpomisen jälkeen tietää olevansa oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Jos tunne tulisi onnistumisista tai huippuhetkistä, sen voisi kokonaan kyseenalaistaa ja sanoa: valinnat on tarkoitettu etuoikeutetuille hyväosaisille. Mutta niin se ei ole. Oikean valinnan tunnistaa merkityksen kokemuksesta. Merkkien seuraaminen ohjaa kohtaan, jossa omalla olemisella ja taidoilla on väliä muille ihmisille.

KAISA KARIRANTA

Sydämen kuulostelu Sytytä kynttilä ja sano itsellesi: Jumala on lähellä juuri nyt. Anna sanojen vaikuttaa. Kuulostele sydäntäsi. Tunnustele, mikä sinua kutsuu. Joskus tunne tulee salamannopeasti, joskus mitään tunnetta ei tule. Valitse silloin sellainen asia, joka ilahduttaa sinua. Älä järkeile! Ota vastaan kaikki, mitä mieleesi tulee, ihmiset, tapahtumat ja kauneus. Kiitä Jumalaa merkistä, joka ohjasi sinua kokemaan nämä asiat.

Harras hetki Inna Vintturi, 53, asuu Espoon Olarissa. Hän toimii Tuomasmessun ja HelsinkiMission musiikkivastaavana. Vintturi on mukana Minä olen -messuilla Finlandia-talossa lauantaina 8.2. Hän esittää kello 12–13 Terassisalissa Elsa Sihvolan ja Markus Bäckmanin kanssa meditatiivista musiikkia ja kelttiläisiä rukouksia. Kello 16.30– 17.30 vietetään samassa paikassa kelttihenkistä Ehtookellot-messua kuoron ja soitinyhtyeen säestämänä.

Inna Vintturia kiehtoo kelttiläisissä lauluissa kuuluva ihmisen ikivanha sielunyhteys luontoon ja Jumalaan.

Pulssia tasaavaa musisointia Melodisen ja meditatiivisen kelttimusiikin soittaminen tyynnyttää Inna Vintturia kiireen keskellä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

nna Vintturiin on aina vedonnut kelttiläisen musiikin rytmikkyys, raikkaus ja ilmavuus. Hän on myös huomannut, että maalaileva, melodinen ja meditatiivinen kelttimusiikki sopii kirkkomusiikiksi. Niinpä Tuomasmessun musiikkia johtava Vintturi on alkanut ottaa irkkuhenkisiä lauluja sekä Mikael Agricolan kirkon Tuomasmessuihin että retriitteihin toimiessaan niissä muusikkona. Erityisen paljon kelttiläistä musiikkia kuulee Vintturin ja hänen Juha-miehensä vetämissä Ehtookellot-tilaisuuksissa Kallion kirkossa. Niissä käytetään myös kelttiläisiä rukouksia.

INNA VINTTURI on kokenut, että kelttimusiikin laulaminen ja soittaminen tyynnyttää kiireen keskellä. Se ikään kuin vie toiseen maailmaan. Pulssi tasaantuu, hengitys kulkee vapaasti ja mieli rauhoittuu. Hän uskookin, että hengellisyys voi liittyä jokapäiväiseen arkeen yhtä yksinkertaisena kuin hengitys. Kelttiläisessä musiikissa on vaikutteita muun muassa Irlannin, Skotlannin ja Walesin kansanmusiikkiperinteistä. Vintturin ja Kallion kirkon Ehtookellot-tilaisuuksien innoittajana on toiminut karun kauniilla Ionan saarella Länsi-Skotlannissa toimiva ekumeeninen yhteisö. Vintturia kiehtoo se, miten Iona-yhteisön lauluissa ja rukouksissa kuuluu ihmisen ikivanha sielunyhteys luontoon ja Jumalaan. Pyhä ja maallinen kietoutuvat toisiinsa. Yhteisö myös tuottaa koko ajan uusia lauluja. KELTTIMUSIIKKIA VOI soittaa monenlaisilla soittimilla. Ehtookellot-tilaisuuksissa lauluja lauletaan yleensä kuoron, huilun, sellon ja pianon säestyksellä.

Iona-yhteisön kelttihenkisistä lauluista on tehty vihkonen, jossa on suomennettuna parikymmentä kappaletta. Esimerkiksi Anna-Mari Kaskisen suomentamasta irlantilaisesta säveltämäs-

”

Innoittajana on toiminut karun kauniilla Ionan saarella Länsi-Skotlannissa toimiva yhteisö. tä May the road rise to meet you on tullut hyvin suosittu. Tämä Tulkoon tie -laulu löytyy nykyään myös virsikirjasta. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Palveluja tarjotaan

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT

ST.MATTHEW´S ENGLISH CONGREGATION Pastor: Kristian Willis Telephone: 0503080803, kristian.willis@evl.fi Address: Matteuksen kirkko, Turunlinnantie 3 WORSHIP SERVICES: Communion service every Sunday at 14:00 BIBLE FELLOWSHIP: Wednesdays 18:00-20:00 (start 8.1.2020) TABLE TENNIS CLUB: Tuesdays 14:30-16:00, Grace Hsiao (start 21.1.2020)

ESIKOISLESTADIOLAISTEN TALVISEURAT KAIKILLE AVOIN TILAISUUS lauantaina 1.2. klo 12 ja 17 sunnuntaina 2.2. klo 12 ja 18 maanantaina 3.2. klo 12 ja 18 RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 553 ja 553K

pe 31.1. klo 19 kotiseurat Untamala, Tilanhoitajankaari 10 D (Viikki), Hki. la 1.2. klo 15 nuorten järjestämät seurat Betaniassa, Helenenk.15, Hyvinkää. ma 3.2. klo 18.30 seurat Kilon Ristissä, Vanharaide 1, Espoo. ti 4.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri: ”Lähetysseuran työn Lähiidässä”, Maria ja Seppo Paulasaari; Autotalo (Kamppi), Hki. klo 18 Pentin seurat Alppilan kko, Kotkank.2, Hki; illan päätteeksi kahvit srk-salissa. HUOM: päivä muuttunut, EI to! pe 7.2. klo 17 seurat Lohjan srk-keskus takkah., Sibeliuksenk.2. su 9.2. klo 10 kirkkopyhä Viikin kko, Agronomink.5, Hki; saarna S.Lehtelä, musiikkia Kim J.S., laulu, ja soitinyhtye; kirkkokahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Tikkurilan Koskikeskus, Vernissak.4, Vtaa; kirkkokahvit ja seurat. klo 11 kirkkopyhä Vuosaaren kko, saarna L.Väyrynen-Si; kirkkokahvit ja seurat. klo 11 kirkkopyhä Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo; saarna K.P.Kinnunen; soppalounas ja seurat. klo 16 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8, Vtaa; HUOM aika! klo 17 ”Foibe, Prisca, Junia ja Maria sekä muut Paavalin työtoverit” (Room. 16) - Raamattuopetus Raija Sollamo, sekä veisuut Seuratuvalla, Salomonk.17D. klo 18 Vaivatun vaellus -konsertti Myllypuron kko, Neulapadont.12/Myllynsiipi 10; Esa Ruuttunen, baritoni, ja Risto Lauriala, piano. klo 18 seurat Rajamäen kko srk-sali, Patruunant.7, Nurmijärvi. ke 12.2. klo 19 seurat Körttikodilla. to 13.2. klo 18 seurat L.-Pasilan srkkoti, Maistraatink.5, Hki.

Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa!

”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.” Room. 10:17.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

HALUATKO KESKUSTELLA ELÄMÄSI SOLMUKOHDISTA? SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille. Apua myös pariskunnille. Palvelumme ovat maksuttomia. Ota yhteyttä, p. 045 341 0506. helsinkimissio.fi/senioripysakki

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Ari Suominen, 040 3552340

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B 9.2. klo 13.30 Lähetystilaisuus Kati Lücke kertoo Medialähetys Sanansaattajien työstä Intiassa

AKH-Hoiva Oy tarjoaa kotiin tuotavia hoivapalveluja, asiointi-ja saattoapua sekä jalkojenhoitoa. “auttavat kädet hoitavat” sinua pitkäaikaisella kokemuksella. Pia: 050 3227890 Anne: 0405520898

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Seuroja 2.2 klo 15 Hakunilan kirkko 9.2 klo 15 Puistolan kirkko 23.2 klo 14 Raamattuopisto 1.3 klo 15 Länsimäen kirkko 8.3 klo 15 Sipoon srk-talo 22.3 klo 15 Malmin kirkko 29.3 klo 15 Hämeenkylän kirkko 5.4 klo 15 Länsimäen kirkko

Kaikki lämpimästi tervetuloa! www.esikoiset.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

Ratkaisukeskeistä terapiaa Malmilla Tutustu oman mielesi mahdollisuuksiin turvallisesti terapeutin kanssa. Yksilö- ja pariterapia. Ota yhteyttä: 040 2527427. Vastaanotto: Malmin terapia

Siivouspalveluja Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Ikkunapesut kotisiivoukset vuosien kokemuksella. P.0466160810 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, kotitalväh. 0505003090

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

Hammashoitoa

Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Joka janoaa, tulkoon ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi . (Ilm. 22:17)

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset vuosien kokemuksella. P.0466203556

HAMMASPROTEESITYÖT Malmi | Hakaniemi | Haaga

010 2715 100

WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

Kiinteistövälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Hautauspalveluja

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

HAUTAKIVET

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM Minna Korhonen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

https://perhejaperinto.fi

BREMERIN KIVI

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

Ostetaan

Myydään palveluasunto Omistusasunto Palvelukoti Sofiassa Laajasalossa, 2h, avokeittiö, kph, lasit. parveke, yht. 46 m2, hyväk. ja toimiva. Talossa ruokailu ja joustavat palvelut. Hp. 217 000 €. Kuvernöörintie 14. Puh: 045 670 1581. Etuovi n 34679.

MYY HUONOKUNTOINEN ASUNTOSI Haussa asunto - ei välityskuluja 0443533303 Laura Stolt Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Vuokralle tarjotaan Luotettava eläkeläinen etsii yksiötä-pientä kaksiota Kantakaupungista p. 040 2142139 Helsingin seurakuntayhtymän perheneuvoja hakee rauhallista asumista työn takia joka toinen viikko. Esim. alivuokralaisena, kollektiivissa tai mahd. pieni asunto. annsofie.oist@icloud.com 0400575761 Etsin vuokralle kaunista pitkäaikaista kaksiota alueelta Helsingin kantakaupunki-Lauttasaari. Olen luotettava, akateeminen, vakituisessa työssä oleva 15-vuotiaan tyttären äiti. Yst.vast. 044-3541671.

Nuori, kristitty musiikinopiskelija Pohjanmaalta etsii kohtuuhintaista yksiötä Helsingistä. Oona 0451124092

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

KUVA ESKO JÄMSÄ

Myydään

hautakivityöt

09 628 398

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Vuokralle tarjotaan

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

VUOKRALLE TARJOTAAN Kulttuurikeskus Sofiassa kaksi kaksiota merenrannalla. H.800-1.100€. Tiedustelut puh. 010 277900 www.sofia.fi

Remontit, maalaukset, laatoitukset ja muutostyöt. 0504285228

Kristillistä mystiikkaa ja meditaatiota

Tule Minä olen -messuille 8.–9.2. Finlandia-taloon Kuka on sinun gurusi? Käy tekemässä Gurutesti kirkon osastolla Terassisalissa. Lisätietoja ja linkki alennuslippuun Kirkko ja kaupungin lukijoille: kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Tataareja johtaa pankki uran tehnyt nainen Ensimmäiset islaminuskoiset tataarit asettuivat Suomeen 1800-luvulla. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ANTTI RINTALA

änne muuttaneet tataarit perustivat 95 vuotta sitten Suomen Islamseurakunnan. Nyt seurakuntaa johtaa ensimmäistä kertaa nainen. Sinänsä se ei ole suuri ihme, sillä yhteisön hallituksessa naisia on ollut jo pitkään. – Yhteisömme naiset ovat vahvoja ja tasa-arvoisia, sanoo seurakunnan hallituksen puheenjohtajana toimiva Gölten Bedretdin. Bedretdin on 66-vuotias ekonomi, jolla on takanaan huomattava ura pankkimaailmassa. Hän aloitti Postipankin valuuttadiilerinä ja työskenteli Kansallis-Osake-Pankissa yksikön johtajana ja valuuttasalkusta vastaavana. Hän oli myös mukana perustamassa Suomeen Danske Bankia. – Minulla on perheyrityksessä uransa tehnyt mies ja kolme aikuista tytärtä. Olen välillä vaihtanut vaippoja ja välillä istunut syömässä pääjohtajien kanssa. Elämäni on ollut hyvä ja mielenkiintoinen, Bedretdin sanoo. SUOMEN ISLAM-SEURAKUNNAN rukoushetkiä johtaa imaami Ramil Belayev. Hän on tataarien historiasta väitöskirjansa tehnyt tohtori, joka on muuttanut Suomeen Venäjältä 15 vuotta sitten. Useimmista seurakunnan käytännön asioista vastaa Gölten Bedretdinin johtama hallitus, jonka jäsenet ovat vapaaehtoisia. – Seurakunta huolehtii jäsenistään syntymästä kuolemaan. Vastaamme myös seurakunnan omaisuudesta, johon kuuluu kaksi kerrostaloa ja kymmenkunta asuntoa. Pohdimme kulttuuriasioita ja las-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

ten äidinkielen ja uskonnon opetusta sekä autamme vaikeassa asemassa olevia yhteisömme jäseniä. – Lisäksi meillä on Mustat joutsenet. Mustat joutsenet? – Tulevaisuusjaosto. Maailma muuttuu. Kaikkialla, missä on korkea elintaso, uskontojen asema heikkenee. Muutoksiin pitää varautua. KARJALAN TERIJOELTA evakoksi joutuneen äitinsä puolelta Gölten Bedretdin on kolmannen polven suomalainen. Hänen isänsä muutti Suomeen vuonna 1920 Venäjän vallankumouksen jälkeen. – Ensimmäiset tataarit tulivat Venäjältä Suomeen 1800-luvulla tsaarin sotilaina. Heidät sijoitettiin Suomenlinnaan. Suurin osa sen jälkeen tulleista oli maanviljelijöitä, jotka tekivät talvisin rätti- ja turkiskauppaa Suomessa, ja lopulta muuttivat tänne. Iso joukko pakeni kommunistista vallankumousta. Suomen tataarit ovat kotoisin Nizni-Novgorodin lähellä olevista kylistä. He ovat misääritataareita, jotka toimivat 1500-luvulla sotilaina Iivana Julman armeijassa. – Ehkä soturitaustammekin vuoksi meille oli selvää, että puolustamme Suomea. Talvi- jatkosodassa meiltä palveli 155 miestä ja lisäksi 22 naista lottina, Bedretdin kertoo ja esittelee yhteisön kymmenestä sankarivainajasta kertovaa taulua. Tataarit ovat isänmaallista väkeä ja ylpeitä suomalaisuudestaan. Mannerheimin kuva on seurakunnan toimistossa kunniapaikalla, ja tataariveteraaneista on tehty kirja.

”

Sopeutuminen ja oman yhteisön säilyttäminen ei ole aina ollut helppoa. GÖLTEN BEDRETDIN SUOMEN ISLAM-SEURAKUNNASTA

– Suomi on kotimaamme, ja sitä on puolustettava. Piste, Bedretdin painottaa. TATAARIT EIVÄT Gölten Bedretdinin mukaan koe itseään maahanmuuttajiksi. Kun tataarit saapuivat Suomeen, he tekivät kovasti töitä, noudattivat Suomen lakeja, auttoivat toisiaan ja

asettuivat elämään tänne. He päättivät sopeutua suomalaiseen kulttuuriin. Samalla he pitivät kiinni omasta uskonnostaan ja turkinsukuisesta äidinkielestään. – Ei sopeutuminen ja oman yhteisön säilyttäminen ole aina ollut helppoa. Minun nuoruudessani kasvatus oli tiukkaa ja naimisiinmeno yli uskontorajan ei tullut kysymykseenkään. Maailma muuttuu ja tataariyhteisö on pieni. Jäseniä on 600–700. – Seka-avioliittoja on nykyisin paljon. Tosin tataarimiehet etsivät usein puolison Venäjältä omiemme parista, Bedretdin selvittää. Tataarit elivät jo kotiseudullaan Venäjällä yhdessä kristittyjen ja juutalaisten kanssa, joten tästä ei Suomessakaan tullut minkäänlaista ongelmaa. Heillä on maailmanmitassakin erityisen hyvät välit Helsingin juutalaisen seurakunnan kanssa. – Oman urheiluseuramme Yolduzin ja juutalaisten urheiluseuran

Onko näin? Tällä palstalla kolme asiantuntijaa ottaa kantaa ajankohtaiseen väitteeseen.

”Kaikki uskonnot vievät samaan päämäärään"

Minun Jumalani on kuitenkin niin suu ri, että en uskalla mennä rajaamaan Hä nen pelastussuunnitelmaansa. Jo nyt olen kokenut, että Jumalan tiet ovat monimutkaiset. Olen kuullut jon kun puhuvan esimerkiksi Va H losta samoin kuin minä pu hun Jeesuksesta. Raama tun lisäksi Jumala kertoo itsestään luomakunnas sa. Aavistuksen Juma lasta voi siis saada missä vain. Jumala on aina suu rempi kuin ne lokerot, joi hin me Häntä asettelemme.” HEIDI ZITTING

Ö Y S KÖ

teologian tohtori, uskonnontutkija ja piispainkokouksen pääsihteeri

NIE

MINEN

YK:n uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikkoa vietetään 1.–7.2.

”Meillä ihmisillä on usein kiusaus tie tää toisten puolesta ja ottaa pelastus omiin käsiimme. Minun vastaukseni on, että en tiedä. Tiedän sen, mikä minulle on luvattu, siis sen, että Jee suksen kaut ta – kastet tuna – mi nulle on luvattu pe lastus. Tie dän, tai en nemminkin uskon ja koen elämässäni, että tä mä minun juttuni toimii.

teologian maisteri ja Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (Sley) Luther-kirkon teologi

HELSINGIN MOSKEIJA on avoin kaikille ja siellä käy rukoilemassa muslimeja monesta maasta. Seurakunnan jäseneksi pääsevät vain tataarit ja heidän puolisonsa kolmen vuoden koeajan jälkeen. Jäseneksi haluavan pitää osata tataaria. – Vähemmistönä eläminen on tarkoittanut sitä, että islaminuskoa ei juuri ole näytetty muille, vaikka ei sitä ole piiloteltukaan. Toisaalta Järvenpäähän rakennettiin jo vuonna 1943 pohjoismaiden ensimmäinen moskeija, jossa on minareetit, Ramil Belyaev kertoo. Gölten Bedretdinin mielestä nykymaahanmuuttajille pitäisi tehdä

heti selväksi, millainen maa Suomi on, mitä täällä saa tehdä ja mitä ei. Kaikkien pitää oppia suomen kieli. – Suomessa on uskonnonvapaus eikä mikään estä harjoittamasta omaa uskontoa. Samalla tänne tulijoiden pitää hyväksyä, että tämä ei ole islamilainen maa. Suvivirsi ja joululaulut kuuluvat kulttuuriin. Lapsena olin enkelinä koulun joulujuhlassa. Isäni antoi paimenille turkikset ja Jeesukselle lampaantaljan. Bedretdinille uskonto ja yhteisö tuovat turvaa. – Uskonnon pitää olla hyvän puolella. Sen harjoittajien pitää seurata aikaansa ja ymmärtää, mitkä asiat kuuluvat uskonnon ydinasioihin ja mitkä ovat kulttuurisia tapoja. Jos nämä sekoittuvat, syntyy ongelmia, pahimmillaan ääriliikkeitä. Eivätkä ääriliikkeet edusta uskontoa, vaan pilaavat sen maineen, Betretdin sanoo. ■

buddhalaisia. Us kontojen opil linen erilai suus on to siasia, jota ei pidä har monisoida latteilla lau seilla. Tär keämpää on pohtia sitä, mi ten eri tavalla us kovat elävät rauhassa keskenään ja rakentavat yh dessä parempaa maailmaa.” JYRI KOMULAINEN

Makkabin jäsenet ovat viettäneet kymmenien vuosien ajan Pajulahdessa hiihtolomia yhdessä. Pelaamme silloin tällöin myös jalkapalloa keskenämme, Bedretdin kertoo. – Juutalaisilla ja tataareilla oli 1800-luvulla Suomenlinnassa jopa yhteinen rukoushuone, imaami Ramil Belyaev muistuttaa.

Imaami Ramil Belyaev esittelee Fredrikinkadun moskeijaa.

”Uskontojen välistä harmoniaa halutaan joskus edistää aja tuksella niiden yhteisestä päämäärästä. Kauniiseen ajatuk seen sisältyy kuitenkin ongelmia. Tutkittaessa uskontojen päämääriä havaitaan niiden olevan erilaisia: esimerkiksi kristil linen taivas ja buddhalainen nirvana poikkeavat toisistaan aivan kuten kristillinen elämän ihanne eroaa buddhalaisesta. Budd halaisuuden tutkija Edward Conze lu ki kerran kirjan katolisista pyhimyksis tä ja totesi, että kirjassa kuvatut esiku valliset kristityt olisivat olleet huonoja

Suomen Islamseurakunnan johtaja Gölten Bedretdin on otettu yhteisössä hyvin vastaan.

itseään. Muissa uskonnoissa on enem män tai vähemmän kyse ihmi sen omasta yrityksestä teh S dä sovinto Jumalan, ju malien tai jumaluuden kanssa. Kristinuskos sa taas uskotaan ar moon eli siihen, että Jumala on tehnyt so vinnon kanssamme, kun Jeesus kuoli ris tillä puolestamme. Se kä usko että pelastus an netaan lahjaksi ilman omia ansioita.” SOILI HAVERINEN AK

Tataariyhteisön kokoustilat ja moskeija sijaitsevat kerrostalossa Helsingin Fredrikinkadulla.

”Eivät vie, mikäli kristinusko las ketaan uskonnoksi. Jee suksen omat sanat Jo hanneksen evanke liumissa kiteyt tävät kristillisen käsityksen: ’Mi nä olen tie, to tuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kaut tani.’ (Joh. 14:6) Tä mä ehdottomuus joh tuu siitä, että kaikki ihmi sen omat yritykset olla hyvä ihminen ja lähestyä pyhää Jumalaa ovat riit tämättömiä. Parhainkin ihminen on syntinen eikä pysty itse pelastamaan

ekumeniikan jatko-opiskelija ja Tapiolan seurakunnan pappi KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Mielipide

seen vihkimiseen toteutuisi. Lisä tietoa meistä löydät sivuiltamme www.toivoaon.net.

Tapio Aaltonen, Kaiju Himanen, Meri-Anna Hintsala, Eero Jokela, Päivi Linnoinen, Mimosa Mäkinen, Markus Tirranen, Jouni Turtiainen, Heidi Zitting

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi

Maallikot, muistakaa äänestää

Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki / mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi MARTTA-KAISA VIRTA

Papit, muistakaa äänestää KIRKOLLISKOKOUS- ja hiippakun tavaltuustovaalit toimitetaan 11.2. Espoon hiippakunta saa kirkollis kokoukseen kolme pappispaikkaa ja seitsemän maallikko- eli seurakun talaispaikkaa. Äänioikeutettuja näissä vaaleissa ovat kaikki papit ja seurakuntavaa lissa valitut luottamushenkilöt. Ää nestää voi myös postitse. Pappien äänestysprosentti on ollut aiemmis sa vaaleissa huolestuttavan alhai nen. Luottamushenkilöt sen sijaan äänestävät lähes sataprosenttises ti. Tänä vuonna me papit voimme kunnostautua ja etsiä kaikki nukku vat papit vaikuttamaan kirkon tule vaisuuteen. Toivoa on – uudistuminen mah dollisuutena -valitsijayhdistys pitää tärkeänä kirkon ykseyttä ja kristit tyjen yhteyttä. Kannamme vastuu ta luomakunnasta ja edistämme kir kon ilmastostrategian toteutumista. Etsimme sovintoratkaisua avioliit tokysymykseen niin, että kaikkien seurakuntalaisten oikeus kirkolli

Hiilineutraalius 2035 vaatii toimia SUOMI ON asettanut tavoitteekseen saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Pariisin sopimuksen mukainen tavoite on haastava, mutta hallitus on ottanut sisukkaan asenteen kun nianhimoisen päämäärän saavuttamiseksi. Kuitenkin 55 prosenttia tarvittavista päästövähennyksistä on vielä ilman suunnitelmaa tai toimenpidettä (Suomen ilmastopa neelin raportti 10/2019). Esimerkiksi turpeesta luopuminen on aikatauluttamatta ja suuri osa toimista täysin kohdentamatta. Mitä vähemmän aikaa on jäljellä, sitä mahdottomammaksi tulee päästöjen vähentäminen oikeudenmukaisesti. Aikaa hiili neutraaliuden saavuttamiseen on 15 vuotta. Kuilun kuromiseksi umpeen hallitus pitää helmikuun alussa Oikeudenmukaisen siirtymän yhteiskokouksen, jonka johtavana asiantuntijatahona on ilmastopaneeli. Tavoitteena on luoda ym märrys puuttuvista päästövähennystoimista siten, että päästöjä saadaan vähennettyä mahdollisimman oikeudenmukaisesti, yh teiskunnan epätasa-arvoa lisäämättä. Toivomme kaikilta hallituspuolueilta kunnollista paneutumis ta näihin toimiin.

Minna-Kerttu Kekki, Iida Aarnio, Taija Huhtala Climate Move -kansalaisliike

SU 9.2. KLO 11 LEPPÄVAARAN KIRKKO

ME YHTEINEN kansankirkko -valitsi jayhdistyksen ehdokkaat haluamme sekä kirkolliskokouksessa että hiip pakuntavaltuustossa hoitaa hyvin kirkon taloutta, keventää hallintoa ja tuoreuttaa kirkkoamme, mutta pitäytyä Raamatun neuvoissa. Em me vastanneet K&k:n taannoiseen ehdokaskyselyyn, koska koimme vastausvaihtoehdot osin mahdotto miksi vastata. Kirkkomme kaipaa uudistumista. Kasteiden määrä laskee, ja kirkosta eroaminen lisääntyy. Nuoria aikui sia kiinnostaa luterilainen usko yhä vähemmän. Kannattaa katsoa, millainen toi minta vetää nuoria aikuisia ja lapsi perheitä. Tällaisia ovat esimerkik si erilaiset jumalanpalvelusyhteisöt ja herätysliikkeet, joissa Raamatun opettaminen on keskiössä, joissa on tilaa maallikoille kantaa vastuu ta ja joissa voidaan kohdata ja tulla kohdatuksi. Tällaiseen yhteisöön on helppo kutsua uusia ihmisiä. Lapsiin ja lapsiperheisiin tulee panostaa vahvasti ja rippikoulus sa keskittyä opettamaan nuoria tun temaan Jeesus ja kutsua hänen seu raajakseen. Diakonian merkitys ei tule vähenemään. Lisää meistä ja ajatuksistamme: www.yhteinenkansankirkko.net

Hannele Karppinen, Hyvinkää Johanna Lumijärvi, Kirkkonummi Heikki Sorvari, Espoo

30.1.2020 kirkkojakaupunki.fi

Lapselle kesä tekemistä. Katso vinkit s. 3 Espoon kaupunki aikoo kilpailuttaa perheneuvonnan palvelut s. 4 Kaj Chydenius on säveltänyt yli 7000 laulua – työ jatkuu edelleen s. 6 Yhteisvastuu kerääjä HansChristian Daniel nauttii jokaisesta kohtaamisesta s. 8

i t i ä n u u p e t Kas ävaaran p p e L ä t t e , o toivo Seija Hatakka uu viehättäisi erityisesti step kirkon uusi ka irkkovieraita s. 2 pieniä k

Leppävaaran kirkko sai kastepuun Perhetoiminnan ohjaaja Seija Hatakka suunnitteli kastepuun Leppävaaran kirkolle. Pian puu puhkeaa väriloistoon, kun siihen kiinnitetään lehti jokaisen seurakuntaan kastetun merkiksi. TEKSTI LAURA VÄHÄSARJA KUVA ESKO JÄMSÄ

– Kastepuu nostaa kauniisti esiin kastetta ja lasta, kertoo Seija Hatakka, joka on suunnitellut Leppävaaran kirkon uuden kastepuun.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2020

eppävaaran kirkon takaseinällä komeilee upouusi nelimetrinen kastepuu. Sen on suunnitellut perhetoiminnan ohjaaja Seija Hatakka. – Kastepuu on tämän ajan trendi. Näitä alkaa olla ympäri Suomea. Leppävaaran seurakunnassa oli haaveiltu kastepuusta useampien vuosien ajan. Lopulta suunnittelu päätyi tutulle työntekijälle. – Ei minua suoraan pyydetty kastepuuta tekemään, mutta ajatus rupesi kutkuttamaan. Tehtävä ikään kuin putosi syliini, Hatakka kuvaa.

TEOS SYNTYI vanerista ja MDFlevystä. Puun veisti mittaan, Hatakan pienoismallin mukaan, veneveistäjä Rudi Biaudet. Puun runko on hunajanvärinen ja lehvästö grafiitinmusta. Se, että Seija Hatakka päätyi suunnittelutyöryhmään, ei ollut sattumaa. Kasvattajan taidokas kädenjälki on seurakuntalaisille tuttua niin näytelmien lavastuksista kuin Lasten kappeli Arkin näyteikkunasta. Aiemmalta koulutukseltaan Hatakka on sisustusarkkitehti ja metallialan artesaani. Hän on suunni-

tellut muun muassa kirkkotaidetta Lohjan seurakuntaan. Myös Agricolan kirkon Tuomasmessun hitsatut, kalanmuotoiset tuohusastiat ja pöytäalttarit ovat hänen käsialaansa. – Oman seurakunnan kastepuu oli minulle haastava mutta ihana työ. Sisustusarkkitehtina kiertelin kirkkotilaa moneen kertaan ja katselin sen värejä ja muotoja. – Leikittelin aluksi useilla värivaihtoehdoilla, mutta päädyin vaaleaan runkoon ja tummaan lehvästöön. Värit sopivat hyvin kirkkotilaan. Vihreät ja punaiset lehdet

Ilmoittaudu mukaan kesäkerhoihin ja leireille! ESKO JÄMSÄ

ja niiden muoto nousevat hienosti tummasta taustasta esiin. Puun lehvästön liekkimäinen muoto on mielenkiintoinen. Se on lähes identtinen puun lehtien muodon kanssa. – Ajatus oli, että puu on yhtä kuin lehti. Näin jokainen kastettu on yhtä kuin puu. Niinhän Raamatussa sanotaan, että Kristus on puu ja me olemme oksat. KASTEPUUTA IDEOIDESSAAN Seija Hatakka tutustui muihin kastetaideteoksiin Ruotsin Täbyn kirkkoa myöten. Viimeisten viiden vuoden aikana kastepuita on rakennettu joka toiseen pääkaupunkiseudun seurakuntaan. Niitä on tehty niin metallista, puusta, vanerista, pitsiliinoista kuin poppanoistakin. Vuonna 2017 Kirkko ja kaupungin lukijat äänestivät pääkaupunkiseudun kauneinta kastepuuta. Kisan voitti Korson kirkon kastepuu, toiseksi tuli Olarin kirkon ja kolmanneksi Soukan kappelin kastetaideteos. Nyt myös Espoon tuomiokirkkoon suunnitellaan kastepuuta. Kun se valmistuu, löytyy kastepuu kaikista Espoon seurakunnista Tapiolaa lukuunottamatta.

”

Oman seurakunnan kastepuu oli minulle haastava mutta ihana työ. – Kastepuu kertoo seurakuntien lapsimyönteisyydestä, Hatakka sanoo. Hän toivoo, että puu palvelisi etenkin pieniä kirkkovieraita. – Toivon, että se tekee kirkkotilan omalta osaltaan mielenkiintoisemmaksi. Lapsillakin on lisää tutkittavaa. Kastetun isosisko tai -veli voi olla se, joka kiinnittää messussa sisaruksensa lehden puuhun. – Uskon, että kastepuun suosio johtuu siitä, että se on valtavan konkreettinen ja kaunis tapa nostaa esille kastetta ja lasta. Kastepuu luo kasteen ympärille uusia traditioita ja voi saada nuoret perheetkin innostumaan kasteesta. Puu on kasvun ja elinvoiman merkki. ■ Leppävaaran kirkon uusi kastepuu otetaan käyttöön sunnuntaina 9.2 kello 11 perhemessussa. Messun jälkeen kirkon aulassa on taidenäyttelyn avajaiset. Näyttely on kooste Seija Hatakan puu- ja valoaiheisia maalauksia. Niihin pääsee tutustumaan 27.2. asti.

Pisara-suurleiri pidettiin Pieksämäen Partaharjulla viime kesänä. Leirille osallistui lapsia ympäri Suomen.

Espoonlahden seurakunta Koululaisten kesäkerhot 1.–17.6. ma–pe klo 9–14 Kaski kappelilla ja Iivisniemessä. Hinta 100 e koko aika, 40 e vko. Hinnat sis. lounaan. Lisäksi Kaskikappelilla yksi lisäviikko ennen koulujen alkua 3.–7.8., hinta 25 e, omat eväät mukaan. Esikoululaisten–2.-luokkalaisten leiri Hilassa 1.–3.6. Hinta 35 e. 3.–7.-luokkalaisten leiri Hilassa 3.–5.6. Hinta 35 e. Tied. HannaLeena Posti, hannaleena.posti@evl.fi, 041 535 6190.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kesäkerhot 1.–2.-luokkalaisille (etusijalla 1.luokkalaiset) 1.–5.6. ja 8.–12.6.2020 ma–pe klo 9–15 Auroran kappelilla, Kala järven kappelilla, Kauklahden kappelilla ja Suvelan kappelilla. Hinta 60 e/vko ja 100 e/2 vkoa. 1.–3.-luokkalaisten leiri Hvittorpissa 1.–2.6. Hinta 25 e. 3.–6.-luokkalaisten leiri Hvittorpissa 2.–4.6. Hinta 25 e. Tied. Aila Pihlajavesi, aila.pihlajavesi@evl.fi, 040 525 1216.

Tapiolan seurakunta Kesäkerhot 1.–2.-luokkalaisille ma–pe 1.–12.6. Mankkaan seurakuntakodilla ja Laajalahden seurakuntakodilla. Hinta 50 e/vko, sisarusalennus 10 e/vko. Tied. Riina Nissinen, riina.nissinen@evl.fi, 040 749 4334.

1.–6.-luokkalaisten kesäleiri Velskolan Väentuvassa ma–to 1.–4.6. Tied. Milla MansukoskiVierros, milla.mansukoski@evl.fi, 040 548 9437.

Leppävaaran seurakunta Kesäkerho 7–9-vuotiaille 1.–17.6. ma–pe klo 9–14 KilonRistis sä. Hinta koko aika 50 e, vko 20 e. Tied. Eira Salakka, eira.salak ka@evl.fi, 050 340 1260. Kesäleiri 1.–6.-luokkalaisille 1.–3.6. Leiripaikka on vielä avoin. Hinta 35 e. Tied. Aura Karjalainen, aura.karjalainen@evl.fi, 050 432 7504.

Olarin seurakunta Kesäkerho 1.–4.-luokkalaisille 1.–4.6. ma–to klo 9–15 Olarin kappelilla. Hinta 40 e. Megisleiri 5.–7.-luokkaisille Hilassa 5.–8.6. Hinta 45 e. Tied. Timo Kekkonen, timo.kekkonen@evl.fi, 050 364 8983. Kauniaisten suomalainen seurakunta Kesäkerho alle kouluikäisille 1.–12.6. ma–pe klo 9.30–12.30 Kauniaisten kirkon leikkipuistossa. Ei ti Espoon seurakunnat järjestävät monenlaista kesätoimintaa koululaisille. Kesäkerhoihin ja -leireille ilmoittaudutaan 3.2.–1.3.2020 verkossa espoonseurakunnat.fi/kesatoiminta. KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2020

Perheneuvonta sai tukea vuodeksi Verovaroin toimivan julkisyhteisön osallistuminen kilpailutukseen ei ole yksinkertainen asia, vaikka kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä palvelun laatuun.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA MAIJA SAARI / ISTOCK

spoon kaupunki irtisanoi seurakunnan perheneuvonnan ostopalvelusopimuksen viime kesänä. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 23.1. esittää perheneuvonnalle 190 000 euron kohdeavustusta tämän vuoden siirtymäkauden ajaksi. Kaupunki valmistelee palvelujen kilpailuttamisen tuleville vuosille. Espoon malli on ollut koko Suomessa ainutlaatuinen: seurakunnat ja kaupunki ovat järjestäneet perheneuvonnan yhteistyössä vuodesta 1972 alkaen. Vuonna 2015 yhteistyömalli muutettiin ostopalvelusopimukseksi. – Meillä on ollut pitkä ja hyvä yhteistyö kaupungin kanssa. Myös Espoon kaupunki on ollut palveluun tyytyväinen eikä se osta perheneuvontaa muualta. Muutos johtuu hankintalaista, selvittää Espoon perheasiain neuvottelukeskuksen

johtaja Aku Kaura. Ostopalvelusopimuksen arvo oli 260 000 euroa vuodessa. Se on kolmannes perheasiain neuvottelukeskuksen henkilöstöbudjetista. Hankintalain mukaan sotepalvelut täytyy kilpailuttaa, jos niiden arvo ylittää 400 000 euroa neljän vuoden aikana. Seurakuntayhtymä tarjoaa perheneuvonnalle toimitilat Tapiolassa ja Leppävaarassa. Kun toimitilojen kustannukset lasketaan mukaan, Espoon perheasiain neuvottelukeskuksen budjetti on noin miljoona euroa vuodessa. PERHENEUVONNAN TARVE ei ole vähenemässä, päinvastoin. – Meillä on noin 800 asiakasta vuodessa. Keskuksessa työskentelee kymmenen perheneuvojaa, vastaanottosihteeri ja johtaja. Pystymme ottamaan sisään noin 60 prosenttia apua hakeneista kaupunki-

OLARIN SEURAKUNTA

Palkittu Chapple toimii Kauppakeskus Isossa Omenassa.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2020

laisista, Aku Kaura sanoo. 40 prosenttia yhteyttä ottaneista ohjataan joko kaupungin muihin palveluihin, erilaisten järjestöjen palveluihin tai yksityisille ammatinharjoittajille perhe- tai pariterapia-

Chapple sai palkinnon Piispa Kaisamari Hintikka antoi Espoon hiippakunnan Yhdessätunnustuspalkinnon Olarin seurakunnalle. Palkinto myönnettiin seurakunnan innovatiivisesta yhdessä tekemisen otteesta kauppakeskus Isossa Omenassa toimivassa Chapple-tilassa. Kun Chapplea suunniteltiin, tavoitteena oli saada aikaan moderni seurakuntatila sinne, missä ihmiset asioivat ja viettävät vapaa-aikaansa. Ihmisiltä kysyttiin etukäteen mielipiteitä tulevan ti-

yhdistyksen verkkosivujen kautta. Asiakkaita on niin paljon, että jonotuslistaa ei voida pitää. Jos rahoituksesta katoaa kolmannes, sisään voidaan Kauran arvion mukaan ottaa enää 30–40 prosenttia hakijoista.

lan toiminnasta ja ilmeestä. Lokakuun alussa 2016 avattu Chapple on nyt kirkkoja lukuun ottamatta Espoon seurakuntien käytetyin tila. Sen ovet ovat auki aamusta iltaan. Olarin kirkkoherran Salla-Maria Viitapohjan mukaan arkipäivisin tilassa käy noin 150 ihmistä. – Esimerkiksi nuorisotyön kontaktit ovat Chapplen ansiosta noin nelinkertaistuneet, Viitapohja mainitsee. Palkintoperusteluissa mainitaan nuorisotyön lisäksi Chapplen sisustuksellinen ilme, eri käyttäjäryhmien yhtäaikaisessa

käytössä oleva sali, matalan kynnyksen profiili sekä toiminnan kohdentaminen seurakunnasta etäällä oleville ihmisille.

Seurakunnat luopumassa tukiasunnoista Espoon seurakunnat aikoo vähitellen luopua diakonian tukiasuntotoiminnastaan. – Emme enää tee uusia sopimuksia huoneistoista. Nykyisin toiminnan piirissä olevien asukkaiden kanssa pidennämme tarvittaessa vuokrasopimuksia, sa-

– Perheneuvonta ei ole uskonnollista toimintaa vaan ammatillista terapeuttista työtä. Valtakunnallisesti kirkon perheneuvonta on erittäin hyvässä maineessa. Apu tuotetaan verovaroin ja on asiakkaalle maksutonta. Kirkon jäsenyyttä ei edellytetä. Koko Suomessa kirkon perheneuvonnalla oli runsaat 18 000 asiakasta vuonna 2018.

”

Apu on asiakkaalle maksutonta.

Espoon perheneuvonnalla on noin 800 asiakasta vuodessa. Asiakkaiden tärkeimmät tulosyyt vuonna 2019 olivat vuorovaikutusongelmat, erokysymykset, uskottomuus ja psykososiaaliset kriisit.

noo Espoon seurakuntien yhteisen seurakuntatyön päällikkö Eero Jokela. Tähän asti seurakuntien tukiasuntotoiminta on järjestetty niin, että Espoon Diakoniasäätiö eli Edistia on korvausta vastaan hoitanut seurakuntien omistamien tukiasuntojen tukitoimet. Sopimus Edistian kanssa purkautuu vuoden loppuun mennessä. – Vuodesta 2021 alkaen hoidamme itse tukitoimet asukkaille. Edistia ei halunnut jatkaa enää yhteistyötä, koska meillä on vain rajoitetusti tarjolla huoneistoja tukiasuntokäyttöön,

SEURAKUNTAYHTYMÄSSÄ ETSITÄÄN nyt ratkaisuja. Yhtenä vaihtoehtona tutkitaan, onko mahdollista lisätä seurakuntayhtymän omaa osuutta rahoituksesta. Kilpailutukseen lähteminen on ongelmallista, koska seurakuntayhtymä on julkisyhteisö, joka tuottaa palvelunsa verovaroilla. – Meidän ykköstuotteemme, pariterapia, on erittäin kustannustehokas. Tutkimusten mukaan noin 80 prosenttia asiakkaista hyötyy terapiasta. Vain 20 prosenttia ei hyödy juuri mitään. Kyse on suomalaisen yhteiskunnan, perheen ja parisuhteen hyvinvoinnista. Se on iso arvoasia, Aku Kaura tähdentää. Espoon perheneuvonnan asiakkaiden tärkeimmät tulosyyt vuonna 2019 olivat vuorovaikutusongelmat, erokysymykset, uskottomuus ja psykososiaaliset kriisit. ■

Jokela sanoo. Seurakuntien tukiasuntoja on kaksitoista. Edistialla itsellään on Espoossa ja Kirkkonummella noin 140 vuokra-asuntoa.

Jouluradiolla oli 779 000 kuulijaa Kansallisen Radiotutkimuksen mukaan Jouluradio oli joulukuussa Suomen neljänneksi kuunnelluin radiokanava. Se tavoitti 779 000 viikkokuuntelijaa. Jouluradion nettisivuille tehtiin parhaimmillaan viikossa yli 180 000 käyntiä.

Kauniaisten suomalaisessa seurakunnassa kaikki työntekijät lähtevät lippaiden kanssa ulos keräämään yhtenä päivänä. Diakonissa Pirjo Luoma organisoi keräystä.

Keräys saa näkyvyyttä pienellä paikkakunnalla Kauniaisten suomalaisessa seurakunnassa tehtiin vuonna 2019 Espoon tuomiorovastikunnan paras Yhteisvastuu-keräystulos, 1,22 euroa jäsentä kohti. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ANTTI RINTALA

Diakonissa ja keräyspäällikkö Pirjo Luoma, paljonko Kauniaisten seurakunnassa saatiin kerätyksi rahaa? – Viime vuonna tuloksemme oli 5 190 euroa. Seurakuntaamme kuuluu noin 4 200 jäsentä. Miten pääsitte tähän tulokseen? – Vapaaehtoiset seurakuntalaiset ja kansainvälisen työn ryhmän Martat ja Mariat ovat hyvin ahkeria kerääjiä. He ovat keränneet monena vuonna kauppakeskuksessa. Siellä on kiva kerätä, koska kauppakeskuksessa tapaa tuttuja, ja ihmiset osallistuvat mielellään. Viime vuonna oli myös erittäin hyvä kohde, nuorten koulutus. On kiva kertoa sitä asiaa. Myös tänä vuonna on hyvä kohde, vanhemmuuden tukeminen. – Kaikki työntekijät kantavat kortensa kekoon. Meillä on konsertteja ja pieniä tapahtumia, joiden tuotto

menee Yhteisvastuukeräykseen. Huhtikuussa jokainen työntekijä menee pariksi tunniksi keräämään. – Koen, että me kaikki olemme tekemässä tätä kirkon yhteistä keräystä eikä se ole vain minun, diakoniatyöntekijän, asia. Minä kyllä organisoin asiaa ja muistuttelen työyhteisössä keräyksestä. – Pienen paikkakunnan etu on, että näkyvyys tulee helpommin kuin isoissa seurakunnissa. Niillä taas on enemmän resursseja. Espoonlahden seurakunta on tehnyt hienon tuloksen, 1,13 euroa jäsentä kohti. – Meillä keräystuotto kertyy pienistä puroista. Maanantaikahvilan vapaaehtoinen kahviraha menee koko kevään ajan Yhteisvastuulle. Toukokuussa keräys päättyy Grani-päivään. Silloin paistamme porukalla munkkeja myyntiin. Miten käytitte paikallisen osuuden, runsaat 1 000 euroa? – Rahat kanavoidaan nuorten opiskeluun diakoniatyön kautta. Teemme yhteistyötä kunnan sosiaalitoimen kanssa. Jos paikallista kumppania ja kohdetta ei jonakin vuonna löydy, paikallinen osuus siirretään kirkon diakoniarahastolle. Yhteisvastuukeräyksen avaus su 2.2. Kauniaisten kirkossa. Suomenkielinen ja ruotsinkielinen messu, Kauniaisten Marttojen valmistama lounas. KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.1.–13.2.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Tutustu Kaj Chydeniuksen säveltämiin virsiin Mitä kuuluu, säveltäjä Kaj Chyde nius? – Olen 80-vuotias ja edelleen elossa, mikä on käsittämätöntä. Luulin nuorena, että kuolen varhain. Haluan elää vielä monta vuotta, sillä lukemattomia lauluja on vielä tekemättä. Sävellätkö edelleen musiikkia? – Viime vuosina olen säveltänyt noin 200 laulua vuodessa. Kaikkiaan lauluja on syntynyt yli 7 000. Niin kauan jatkan säveltämistä kuin edes joku töistäni on omasta mielestäni siedettävä. Sitten lopetan, kun ei enää synny ainuttakaan kunnollista laulua. – Löydettyäni hienon runon innostun ja haluan säveltää sen. Etsin kappaleelle laulajan, harjoittelemme yhdessä hänen kanssaan ja lopuksi esitämme sen yleisölle. Se, että voin olla mukana koko prosessin ajan, on minulle paras mahdollinen palkinto.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Kynttilänpäivän messu su 2.2. klo 10. Liturgia ja saarna Anita Kyönsaari, avustaa Ari Kunnamo ja diakoni Kirsi Salonen, urkuri AnnaLiisa Haunio, kanttori Sheldon Ylioja. Kamarikuoro Vox Gaudia, joht. Tiina Vuorenmaa. Yhteisvastuukeräyksen aloitus, tietoa keräyskohteista kirkkokahveilla. Messu su 9.2. klo 10 ”Armopositiivisuus”. Liturgia ja saarna Kirsi Muurimäki, avustaa Hannu Mäenpää, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Leena Talvio. Lapsikuoro Välke, joht. Heli Vapaakallio. Kirkkokahvit. Pysäkkimessu su 9.2. klo 18 ”Sinua siunata tahdon”. Asemapäällikkö Miia Pekkarinen, pappeina Marja Malvaranta ja Pilvi Keravuori, kanttorina Leena Talvio. Musiikkivieraana Ida Elina. Iltatee.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Kynttilänpäivän messu su 2.2. klo 12. Yhteisvastuukeräys alkaa. Mäenpää, Koivusalo. Kirkkokahvit. Kalajärven kappeli Kynttilänpäivän messu su 2.2. klo 16. Kunnamo. Kirkkokahvit. Hiljaisuuden messu la 8.2. klo 15. Muurimäki, Sutelainen, Talja. Taizelauluja, Sanaa, rukousta ja ehtoollinen, osa naisten kappelipäivää, ks. kappelin tiedot. Messu su 9.2. klo 16. Kunnamo, Talja. Kirkkokahvit. Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 2.2. klo 12. Mathlin, Meskanen, Ylioja. Yhteisvastuukeräys alkaa. Ruokailu ja kirkkokahvit 10 e/perhe, 5 e/hlö.

JUSSI HELTTUNEN

Espoon tuomiokirkko -seurakunta

Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä ehtoollishet ki to 13.2. klo 19. Marte. Nupurin kappeli Yhteisvastuumessu su 9.2. klo 12. Nurminen, Vapaakallio, Talja. Yhteisvastuukeräys alkaa. Kirkkokahvit. Rinnekappeli Selkomessu su 9.2. klo 14. Kunnamo. Kirkkokahvit. Suvelan kappeli Messu su 2.2. klo 15. Malvaranta, Salonen, Haunio. Titi Gävert, viulu. Pyhäkoulu. Yhteisvastuukeräys alkaa. Kirkkokahvit. Vauvakirkko ma 3.2. klo 13.30. Malvaranta, Haunio. HalleLujamessu pe 7.2. klo 18. Salonen, Ylitolonen, Marte, messubändi. Messupizzaa. Viherlaakson kappeli Pyhäillan messu su 2.2. klo 17. Kuusinen. Iltapala ja Vaeltajan majatalon ohjelmaa, ks. kappelin tiedot.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2020

Kaj Chydenius säveltää ja esiintyy ahkerasti.

Oletko tehnyt virsiä? – Olen säveltänyt paljon virsiä eli lauluja, joissa on uskonnollista sisältöä ja joita lauletaan kirkossa. Esimerkiksi Laaksolahden Laulu ja laulun tarina -tilaisuudessa esitämme useita virsiä. – Minua kiehtovat kovasti raamatunkertomusten pohjalta tehnyt runot, joita monet hyvät runoilijat ovat kirjoitta-

tuomiokirkon seurakuntatalossa. www.church.fi.

PITÄJÄNTUPA Aarteenetsijöiden miestenilta ma 10.2. klo 19. Jari Jolkkonen: ”Isä meidän”.

ESPOON TUOMIOKIRKON SRK-TALO Eläkeläiskerho to klo 12.30.

AURORAN KAPPELI Aamustartti rukoushetki ma klo 7.30–8. Keittoviikko Yhteisvastuun hyväksi ma–pe 3.–7.2. klo 11–13. Alkuhartaus klo 11. Kappelilounas ma 10.2. ja to 13.2. klo klo 11–13. Aik. 5 e, lapset 2–0,5 e. Kristillisen meditaation ja hiljai suuden iltahetki ti 4.2. klo 18. Salonen. Toivoa naisille to 6.2. klo 17. Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä – Eläimet ikoneissa la 8.2. klo 12. Ikoniluentosarja, Alarik Corander. Eläkeläiskerho ti 11.2. klo 13.

neet. Raamatussa on tosi hienoja juttuja ja ne kiinnostavat minua suuresti. PAULA HUHTALA Laulu ja laulun tarina Kaj Chydenius: Punasukkaballadi. Lauluja esittää Taru Nyman. To 6.2. klo 18.30 Laaksolahden kappelissa, Ylänkötie 16. Kahvitarjoilu klo 18 alkaen. Vapaa pääsy. Lue laajempi juttu ja katso video osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkkoisien vääntö yhdestä kirjaimesta: ”Kuka ja mitä Kris tus on?” ti 11.2. klo 19. Luento- ja keskustelusarja kristinuskon suurista konflikteista. TT Kari Kuula. Kahvit klo 18.30. Kappeli klubi kehitysvammaisille ke 12.2. klo 18. Café Aurora ma–pe klo 10–14. Aurora Karamzinin -valokuvanäyttely 15.3. asti. Kappelipuodissa myynnissä mm. kortteja, käsitöitä ja yhteisvastuutuotteita. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Eläkeläiskerho ma 3.2. klo 13. Rukouksen ilta ke klo 18.30. Naisten kappelipäivä ”Riitänkö minä?” la 8.2. klo 10–16. TM Riitta Lemmetyinen. 10 e, sis. lounaan ja kahvin. Myyntipöytä. Hiljaisuuden messu. Muurimäki, Sutelainen. www.kalajärvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Kappelilounas ti klo 11–12.30. Alkuhartaus. Aik. 4 e, lapset 3–7v. 2 e. Rukouspiiri ke 5.2. klo 18.

Apostolien teot to 6.2. klo 18. Särkiniemi. Eläkeläiskerho ma 10.2. klo 13. Radioraamattupiiri ti 11.2. klo 18.30. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Eläkeläiskerho ma 3.2. klo 13. Kaj Chydenius: ”Punasukkaballa di” to 6.2. klo 18.30. Laulu & laulun tarina -konsertti. Kahvit klo 18. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Eläkeläiskerhot: ke 5.2. klo 13 ja to 30.1. ja 13.2. klo 10.30. Vuorisaarnaraamis naisille ti 11.2. klo 18. www.nupurinkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Eläkeläiskerhot to klo 13. Jumalan valtakunnan salaisuu det to klo 18. ”Ylläty positiivisesti, mitä Jumala voi”. Pappi Oiva Hujanen ja OTT Kalevi Laaksonen. Pyhäkoulu su klo 15. Lauluryhmät ma: Suvelan lauluryhmä klo 18. Gloria ma 10.2. klo 16.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.1.–13.2.

Käsityö- ja askartelu ti 11.2. klo 10–12 ja klo 13–15. Kappelilounas ti klo 12–13. Alkuhartaus. Aik. 3 e, lapset 1,5 e. Näky kirkastuu su 9.2. klo 12.30. Ruut Ben Josef Israelista kertoo Sarigim King’s Kids Jeruslem -työstä. Tarjoilu klo 12. Israel-raamattupiiri ke 12.2. klo 17.30. Kansainvälinen keittiö to 13.2. klo 11–13. Päivärukous ma ja to klo 13. Kastepuku-näyttely 3.2. asti. Café Suvela ma–to klo 13–15. Teemme ystävänpäiväkortteja to 6.2. ja ke 12.2. klo 13–15. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Vaeltajan majatalo su 2.2. klo 18–19.30. Messu klo 17, jonka jälkeen iltapala. Klo 18 Marja-Leena Kuhmonen: ”Jeesuksen suuruus”. Esirukousta. Kappelilounas ti klo 12–13.15. Aik. 4 e, lapset 0,50–2 e. Lähetyspiiri ma 10.2. klo 14. Ikäihmisten kerho ke 12.2. klo 13. Café Viheri ma ja ke klo 10–12. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Kirpputori-kahvila ma klo 11−15 (HUOM! uusi aika) ja to klo 10−17 os. Kaivomestarinkatu 8. Käsityöpiirit ma klo 15−17 (HUOM! uusi aika) ja to klo 17−19. Tied. Anni Vanhanen, 050 438 0189.

YHTEISVASTUUKERÄYS ALKAA Ilmoittaudu lipaskerääjäksi! Voit kerätä joko valitsemallasi asuinalueella oman aikataulusi mukaan tai tiettyinä päivinä kauppakeskuksessa. Tied. diakoni Kirsi Salonen, 040 547 1861 tai oman alueesi diakoniatyöntekijä.

PERHE- JA PARISUHDE Perhekerhot, perhekahvilat ja iltaperhekerhot, Ks. espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/lapset-ja-lapsiperheet/perhekerhot. Parisuhteen vuorovaikutustaidot ti 11.2. klo 18 Espoon tuomiokirkon srk-talo. Ilm. lastenhoitoon: outi. wenell@evl.fi. Vuorovaikutustaidot parisuhteessa -kurssi 12.3. ja 21.3. klo 9−16.30 Suvelan kappeli. Hinta 100−120 e / pari. Kataja ry:n vertaisohjaajat Sirpa ja Reijo Tuori. Tied. ja ILM. 24.2. mennessä: kirsi.kanerva@evl. fi, 050 5110 165. Parista perheeksi -ilta to 13.2. klo 17−18.30 Kirkonkymppi. Ensimmäistä lastaan odottaville. Tied. 040 5474 146. Perheiden talvileiri 28.2.−1.3. Hvittorpissa. Hinta aik. 45 e, lapsi 20 e. Tied. mia.blomstedt@evl.fi, 050 4327 501. Positiivisen kasvatuksen ilta ti 3.3. klo 17.30−19.30 Suvelan kappe-

li. Kouluttaja ja kasvatusbloggaaja Tiia Trogen. Silta − paikka pysähtyä hetkeksi huojentamaan huolia. Päivystys ti klo 9−11 Suvelan kappeli tai ajanvaraus: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165. Keskusteluapua parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä. Tied. 040 5474 146, outi.wenell@evl.fi ja 050 5110 165, kirsi.kanerva@evl.fi.

TALVILOMAN PERHEPÄIVÄT Ma 17.2. klo 10−13 Kalajärven kappeli, tarjoilu 3 e/perhe. Ti 18.2. klo 10−13 Kauklahden kappeli, lounas; aik. 4 e, lapset 3-v. alkaen 2 e. Ke 19.2. klo 10−13 Suvelan kappeli, lounas (makaronilaatikko) aik. 3 e, lapset 3-v. alkaen 1,5 e. Ei ennakkoilmoittautumista, poikkeuksena Suvelan lounas, siihen ilm. 7.2. mennessä: 040 552 8924, heli. vesanen@evl.fi.

KOULULAISTEN KESÄKERHOT 1.−2. luokkalaisille ma−pe 1.−5.6. ja 8.−12.6. klo 9–15 Auroran, Kalajärven, Kauklahden ja Suvelan kappelissa. Leikkejä, pelejä, askartelua, hiljentymistä, lukutuokioita ja retkiä. Lounas ja välipala päivittäin. Hinta on 60 e/vko ja 100 e/2 vko. ILM. 3.2.-1.3.: espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/lapset-ja-lapsiperheet/kesakerhot.

ELÄMÄNI VÄRIT Kristillinen kuvataideryhmä. Aloitus to 19.3. klo 18−20.30 Kalajärven kappeli. Hinta 100 e. Aikaisempi kokemus ei tarpeen. Ohj. kuvataideterapeutti Satu-Orvokki Remes. Tied. ja ILM. 5.3. mennessä: 040 736 9315.

ILMESTYSKIRJAN 7 SEURAKUNNAN KIERROS Seurakuntamatka Turkkiin 6.–13.10. Tied. ja ILM. hannu. maenpaa@evl.fi, 040 5130 861 tai ayda.meskanen@evl.fi, 040 5130 862.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! www.espoonseurakunnat.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ IG:@espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter:@EspooEtSrk

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000,

KORKEUS 272 mm Leveys 87 mm

espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Toivon Tori, Soukankaari 8 B Kerhotila: Iivisniemen aukio 1

MESSUT Leipämessu pe 31.1. klo 10 kirkko. Siivonen, Ylisuutari, Puukko. Keittolounas. Nuorten messu pe 31.1. klo 20 Sode. J. Lehti. Messu su 2.2. klo 11 kirkko. Turtiainen, Santaharju, Lonka, Kirkkokuoro. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu. Yhteisvastuukeräys alkaa. Kohtaamispaikka-messu su 2.2. klo 17 Soukan kappeli. Turtiainen, Ojala & bändi. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu. Viikkomessu ke 5.2. klo 14 kirkko. J. Lehti, Yli-Jaskari. Nuorten messu pe 7.2. klo 20 Sode. H. Lehti. Messu ja Herättäjän kirkkopyhä su 9.2. klo 11 kirkko. Saarna Kari Kinnunen, Turtiainen, Yli-Jaskari, Laulumieli. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu. Lounas ja Siioninvirsiseurat n. klo 13. Messu su 9.2. klo 17 Soukan kappeli. Turtiainen, Puukko. Kirkkokahvit. Nuorten messu pe 14.2. klo 20 Sode. J. Lehti. Diakoniatyön hiljaisuuden messu la 15.2. klo 13 Soukan kappeli. Erkko, Turtiainen, Lonka. Kakkukahveilla saattelemme diakonissa Tiina Söderqvistin eläkkeelle. Tule jakamaan muistojasi! Kolehti Yhteisvastuulle. Messu su 16.2. klo 11 kirkko. Erkko, Pesonen, Lonka. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Kohtaamispaikka-messu su 16.2. klo 17 Soukan kappeli. Pesonen, Ojala. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

ASIAA PAPILLE? Pappi päivystää arkipäivisin ma-pe klo 9–21 numerossa 050 432 8496. OstariPastori to klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaiva.

TUKEA JA APUA Omaishoitajien ja muistisairaiden läheisten ryhmä pe 7.2. klo 10–12.30 Soukan kappeli, parill. vkot. Lounas ja kahvit 5 e/henkilö. Erillinen ohjelma muistisairaille ja heidän omaisilleen. Yhteistyössä SPR. Tied. Siivonen 041 534 1706. Parkki omaishoitajien läheisille ma 10.2. klo 10–13 Soukan kappeli. Tuo hoidettava läheisesi vapaaehtoisten pitämään parkkiin 1–3 h ajaksi. Tarjolla välipalaa. Ilm. viim. pe 7.2. klo 12 Siivonen, 041 534 1706 tai Kiiski, 050 375 2585. Seuraavat parkit ma 9.3. ja 20.4. KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.1.–13.2.

RUKOUS JA RAAMATTU Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa su klo 11 messun jälkeen kirkko. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko. Arkiaamun rukoushetki ma-pe klo 8.50 kirkko. Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 kirkko. Toivoa naisille -maailmanlaaja rukousrengas ke 5.2. klo 13 Soukan kappeli, paritt. vkot. Israel-rukouspiiri ti 11.2. klo 18.30, kk:n 2. ti kirkko. Raamattuluentosarja: Vaikeita uskonkysymyksiä, hyviä vastauksia to klo 18 kirkko, TT Kari Kuula. 13.2. Uskonuupumus. Synty, oireet ja hoito.

– Kun presidentti avaa keräyksen, moni varaa setelin ja tulee myhäillen avaamaan oven, kertoo Hans-Christian Daniel.

YHTEISVASTUU 2020

Apua & tukea

Pitkä pesti Yhteisvastuun vapaaehtoisena ”Sinä riität” on huikea tunnuslause. Se on lääkettä sielulle. Tätä mieltä on Hans-Christian Daniel. Hän tapaa ihmisiä kotiovilla ja kauppakeskuksissa. TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA JUSSI HELTTUNEN

HANS-CHRISTIAN DANIELISTA tuli va paaehtoinen yhteisvastuukerääjä 45 vuotta sitten. – Minut pyydettiin kerääjäksi kirkon penkistä. Olin silloin opiskelija ja asuin seurakunnan alueella. Tykkäsin käy dä kirkossa, ja tykkään edelleenkin, va kuuttaa nykyinen eläkeläinen, jonka työvuodet Espoonlahden seurakunnan pappina ovat taakse jäänyttä elämää. Vuosikymmeniä sitten kerääjät pää sivät listoineen vapaasti kerrostaloihin. Talojen alaovet eivät olleet lukossa eikä tunnuslukuja tarvittu. – Jos nykyään pääsee johonkin ker rostaloon, ihmiset ovat kovin epäileviä ovikellon soittajaa kohtaan, Daniel to teaa. Toisin on rivitaloalueella. Daniel on kulkenut Laurinlahdessa ovelta ovelle yli 20 vuotta. – Kun presidentti avaa keräyksen, moni varaa setelin ja tulee myhäillen avaamaan oven, Daniel luonnehtii ke räystilanteita. Ihmisten elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia. Yksinhuoltajaäiti huokailee selviämistään ja jaksamistaan. Joku toi nen on yhä edelleenkin työtön tai sai ras, eivätkä rahat riitä keräykseen. – Tuntuu kuin kerääjänä kävisin pre sidentin tai valtiovallan lähettämänä

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2020

tapaamassa ihmisiä. Vuosien mittaan nuo kohtaamiset ovat alkaneet tuntua aina vain arvokkaammilta. Kotiovilla ja muissa kohtaamisissa tapahtuu se, mi tä varten kirkko on olemassa, teologi tiivistää. RAHALLINEN PANOS tai nimi listassa on oikeastaan sivuseikka. Hans Christian Daniel haluaa toivottaa kaikille tapaa milleen ihmisille Jumalan siunausta, ja paranemista, kun sitä tarvitaan. Hän ihmettelee sitä, miten osuvia auttamiskohteita keräykselle löydetään vuosi toisensa jälkeen. Tänä vuonna tuetaan vanhemmuutta, perinteiseen tapaan kotimaassa ja Kirkon ulkomaan avun kautta katastrofialueilla. – Ajatus on, että kun vanhemmat voivat hyvin, voivat lapsetkin. Ymmär rän tuon kolmen lapsen isänä ja viiden vaarina oikein hyvin, Daniel toteaa. Hän pitää hyvänä, että vanhempia tuetaan myös asiantuntijakumppanei den Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Pelastakaa Lapset kautta. – Jo keräyksen tunnuslause ”Sinä rii tät” on huikea. Se on lääkettä sielulle. Se laittaa liikkeelle ja vahvistaa hyvän ketjua. Se sisältää kristillisen ilosano man. Kelpaat Jumalalle ja ihmisille sel laisena kuin olet, hän jatkaa.

Kerääjät siunataan su 2.2. klo 11 messun yhteydessä kirkko. Soppaa tarjolla kahviossa. Lipaskeräys I pe-la 6.–7.2. Olisiko sinulla aikaa tunti tai kaksi? Tule lipas- tai listakerääjäksi! Kysy lisää britta.blomberg@gmail.com, 0400 936 621.

IKÄIHMISTEN KERHOT

messun jälkeen, myös musiikkicdt, äänikirjat ja dvd-elokuvat. OlenNainen-naistenpäivä la 7.3. klo 12–16 kirkko. Sairaalateologi Tuula Portin ja päätoimittaja Sari Savela Suomen Raamattuopistosta. Luentoja, musiikkia, ruoka ja kahvi 10 e. Ilm. viim. 26.2. inkeri. oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

KAHVITELLAAN YHDESSÄ Perhekahvilat ma klo 9.30–11.30 Soukan kappeli ja to klo 9.45–11.45 Kaskikappeli. Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisniemen srk-koti. Yhteistyössä K-kauppias Nina Muhonen.

LÄHETYSMYYJÄISET la 1.2. klo 11–14 Soukan kappeli. Marttojen karjalanpiirakoita, leivonnaisia sekä käsitöitä. Lounaalla mm. ruispuolukkapuuroa ja Runebergin torttuja, 10 e/ aik., 5 e/lapsi (3–14-v.). Runoja ja virsiä klo 12–13 kappelisalissa. Kuka oikein oli Runeberg? Tule kuulemaan ja laulamaan yhdessä.

Ma klo 10–11.30 kirkko ja klo 12.30– 14 Kaskikappeli Ti klo 14–16 Mäntykappeli Ke klo 14–15 Puistokartanon palvelutalo To klo 13–14.30 Soukan kappeli Pe klo 14–15 Merikartanon palvelutalo

PIKKUVÄELLE

MUKAVAA TEKEMISTÄ

Kouluikäisten kesäkerhot 1.–2. lk. Kaskikappeli ja Iivisniemi 1.–17.6. klo 9–14. Hinta 100 e/koko aika, 40 e/viikko, sis. lounaan. Kerho Kaskikappelilla myös 3.–7.8. klo 9–14, hinta 25 e. Omat evät mukaan. Ilm. verkossa 3.2.–1.3.

Posliininmaalausryhmä ma klo 12-15 Soukan kappeli. Kahviraha 1,5 e/kerta. Polttomaksu 20 e/kausi. Yhteyshenkilö Päivi Sievinen 050 594 1115. Tee hyvää ostamalla! Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Diakonia- ja lähetyspiiri ti 4.2. klo 13 kirkko, parill. vkot. Nimikkolähettejä tuetaan käsitöin ja rukouksin. Teresa-piiri ti 4.2. klo 18 kirkko, parill. vkot. Tehdään käsitöitä ja tuetaan Naisten Pankkia. Kipparin lähetyspiirin kankaanpainantatalkoot to 6.2. klo 12–16.30 kirkko. Askarrellaan myyjäisiin. Yhteisen tulen äärellä to 6.2. klo 17–20 Soukan kappeli. Tule viettämään aikaa, juttelemaan tai vaikka iltapalalle, ota omat grillimakkarat mukaan. Seuraava tuli-ilta to 5.3. Laulukerhossa veisataan virsiä ti 11.2. ja 25.2. klo 13 kirkko, paritt. vkot. Pullakahvit 1,5 e. Aikuisten sinkkujen ilta ”Luonnon ystävänä” la 15.2. klo 18 kirkko, pastori Irene Erkko. Lukupiiri ti 18.2. klo 18 kirkko. Kirjana Lee Harper, Kuin surmaisi satakielen. Lukukokemuksia seurakuntakirjastosta kirkon srk-salissa su klo 11

Muskarimessu su 2.2. klo 15 kirkko. Kohijoki, Santaharju, MunterMäkeläinen, Yli-Jaskari. Kirkkokahvit ja -mehut. Talvilaulajaiset ti 11.2. klo 18 Soukan kappeli. Kirkkokaakaot.

KESÄ TULEE!

NUORET Tsekkaa www.sodesode.fi, @ sodesta Nuorten ilta ti klo 19–21 ja pe klo 17–22, messu klo 20 Sode.

VIIMEISET KIUSAUKSET Joonas Kokkosen ooppera pe 7.2. klo 19 ja la 8.2. klo 15 kirkko. Liput 35,50/33 e lippu.fi, varaukset 044 760 1035. Lippuja myös ovelta. Paavo, Juha Pikkarainen; Riitta, Sirkka Parviainen; Seppä, Raimo Laukka; Juhana, Jukka Saarman; 1. mies, Aki Alamikkotervo; 2. mies, Kristian Lindroos; 3. mies, Jaakko Hietikko; 1. nainen, Leena Kanninen; 2. nainen, Aurora Ikävalko; 3. nainen, Pilvi Äikäs. Urut Pauliina Hyry, piano Tero Valtonen, Lahden Bach-kuoro, kapellimestari Esa Heikkilä.

KOIVU, TÄHTI ja hengellisiä yhteislauluja. Sakari Topeliuksen perinnesatuun perustuva lukudraamaesitys to

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.1.–13.2.

13.2. klo 13 Soukan kappelilla.

ARKIYSTÄVÄ-TOIMINTA 50 V. Juhla ja valokuvanäyttelyn avajaiset ystävänpäivänä pe 14.2. klo 15–17 Soukan kappeli. Iloitaan arjen lähimmäisyydestä!

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531. Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1

MESSUT JA HARTAUDET Kynttilänpäivän messu ja kirkkokahvit su 2.2. klo 11 Leppävaaran kirkko. Musiikin juhlaa ja Yhteisvastuukeräyksen avaus! Salo, Vallivirta, Hyry. Mukana kuorot Candomino ja Candomini, joht. Esko Kallio ja Viena Kangas. Kirkkokahveilla Petri Lehtisalo kertoo vuoden 2020 Yhteisvastuukeräyksestä ja käsityöpiiri Näppärät Näpit järjestää arpajaiset ja käsitöiden myyntiä YV:n hyväksi. Messu ja kirkkokahvit su 2.2. klo 13 Karakappeli. YV-keräys alkaa. Laaksonen, Hyry, Türkmen. Lounas yhteisvastuun hyväksi 5 e, herkkukorin arpajaiset. Hengähdä hetki -hartaus joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko. Ehtoollishartaus ti 4.2. klo 14 Leppävaaran Elä ja asu -seniorikeskus. Hiljainen rukousaamu ja ehtoollinen pe 7.2. klo 8.30 KilonRisti. Kastepuumessu su 9.2. klo 11 Leppävaaran kirkko. Seurakunnan oma kastepuu otetaan käyttöön. Kastepuun suunnittelija Seija Hatakka ja toteuttaja Rudi Biaudet kertovat puusta. Mukana lapsikuorot Huiske ja Havina. Maria Laakso, huilu. Mukana lastenohjaaja Sani ja papit Kirsti ja Kaisa. Kirkkokahvit ja -mehut. Lastenpaikka pienimmille messuvieraille. Messun jälkeen kuvataidenäyttely Seija Hatakan puu- ja valoaiheisia maalauksia. Uutta! Messu 2.0. ke 12.2. klo 18 Perkkaan kappeli. Messu nuorilta ihan kaikille. Leppävaaran seurakunnan nuoret tekevät kerran kuukaudessa iltamessun Perkkaan kappelissa notkealla otteella.

LECTIO DIVINA Raamattumietiskely to 30.1. klo 12.30 Karakappeli. Joka toinen to,

huom! to 13.2. alkaen klo 10–12. Hiljaista olemista ja eläytymistä evankeliumin tapahtumiin.

YHTEISVASTUULIPASKERÄYS Keräystempaus kauppakeskus Sellossa pe 7.2. ja 14.2. klo 16–19. Tule kerääjäksi! Kokoontumispaikkana Lasten Kappeli Arkki, josta saat lippaan ja liivin ja jossa toimii tempauksen ajan taukokahvio kerääjille. Tied. diakoni Heli TainaRantakaulio, 040 513 0867, heli. taina-rantakaulio@evl.fi

SIIONINVIRSISEURAT Ma 3.2. klo 19 KilonRisti. Anna Siionin virsien, Sanan ja toisten seuran hoitaa sisimpääsi. Puhujina Ulla-Maija Mannisenmäki, Inkeri Juvela ja Kauko Puranen. Isäntänä Anssi Siukosaari. Seurat kuukauden 1. ma tammi–toukokuussa. Kahvi/tee klo 18.30.

KILON KRISTITYT Armo riittää – mitä siihen lisään? to 6.2. klo 18 KilonRisti Illasta vastaa Kaija Rainio. Kilon kristittyjen avoimet illat parittomien viikkojen to klo 18–20. Kahvitarjoilu.

VASEMMAN KÄDEN MAALARIT Maalausryhmä la 8.2. 12–17 KilonRistissä. Annetaan maalaamisen kautta tilaa tunteille ja ajatuksille. Seur. kerrat 7.3. ja 4.4. klo 12–17. Ohj. Nina Purtonen. Ilm. jokaiseen maalauskertaan erikseen n. vkoa ennen: heli.siltakorpi@evl.fi tai 040 537 6876. Maksu 15 e/kerta Naisten Pankin hyväksi.

BAROKKIKAHVILA Barokkikahvila-musiikkimaraton Yhteisvastuukeräyksen hyväksi su 9.2. klo 14–18 Leppävaaran kirkko. Vapaa pääsy, kahvilaherkuista voit maksaa sinulle sopivan summan. Konsertit tasatunnein, välissä on noin 10 min. tauko. Juontaa Seppo Murto. Musiikkia 1600–1700-luvuilta tarjoavat mm Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, joht. Kullervo Latvanen, Musisoinnin ilo -kamariorkesteri, joht. Sole Mustonen, Juvenalian nuoret sellistit, joht. Andrej Hongell, Ilona Vähäsöyrinki, piano, Outi Noponen, sopraano, Pauliina Hyry, urut, Tiia Maria Saari, sopraano ja Petri Koivusalo, urut, Marjukka Andersson, urut, Sini Huopaniemi, urut, Margit Westerlund, altto, Seidi Palonen, oboe sekä Anu Hälvä, sopraano.

KUORO KAIKILLE Ääniverryttelyä ja laulamista juuri sinulle wannabe-singer ke 12.2. klo 18. Ei laulutaitovaatimuksia eikä esiintymis- tai sitoutumispakkoa. Kevätkaudella 2020 harjoittelemme vielä 4.3., 11.3. ja 25.3. Kuoroa johtaa kanttori Outi Noponen.

KORKEUS 210 mm Leveys 87 mm

PUNKKUA!

Uusi punainen nuoren seurakunnan veisukirja eli NSV2020 on julkaistu! Pe 14.2. 18–22 nuortentila Siivessä lauletaan läpi niin paljon kun ehditään.

LEIREJÄ KOULULAISILLE 1.–7.-luokkalainen, tule hiihtolomaviikon päiväleireille! Pelejä, leikkejä, askartelua, yhdessä olemista ja sään mukaan ulkoilua ma–to klo 9–13 Leppävaaran seurakunnan nuorisotila Siiven tiloissa. Omat eväät mukaan. Päiväleiri on maksuton, mutta vaatii ilmoittautumisen viim. 9.2.: nuortensiipi.fi. Lasten viikonloppuleirille Velskolaan! 4.–7.-lk. 6.–8.3., eskari–3. lk. 27.–29.3. Kavereita, isosia, leikkejä, hartauksia, ulkoilua ja hyvää ruokaa. 2 vrk:n leirin hinta 35 e sis. kuljetuksen, täysihoidon, ohjelman ja tapaturmavakuutuksen. Ensisijaisesti Leppävaaran srk:n alueen lapsille. Ilm. 1. leirille 23.2 ja 2. leirille 15.3. mennessä: nuortensiipi.fi.

LAPSIPERHEILLE Taaperokirkko ”Yllätyslahja ystävälle” pe 7.2. klo 10 Lasten kappeli Arkki. Kirkkomehut ja -kahvit. Mukana perhetoiminnanohjaaja Seija, muskariope Essi ja Kirsti-pappi. Arkin paja ”Höllää, pöllö, höllää”. la 8.2. klo 10–13 Lasten kappeli Arkki, aiheena arkinen armo. Askarteluna pöllöjä, sydänhahmoja ja ystävänpäiväkortteja. Yhteisvastuutavaroita myynnissä. Lisäksi elämyksellinen kirkkohetki . Tarjolla mehua, kahvia ja pullaa.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Yhteisvastuun avausmessu su 2.2. klo 10. Liturgia ja saarna Juha Virta, avustava pappi Antti Kruus, kanttori Mikko Niinikoski, Olarin seurakunnan kamarikuoro. Messussa siunataan yhteisvastuukerääjät. Kirkkokahveilla Yhteisvastuukohteiden esittely. Messun jälkeen myyjäiset ja arpajaiset yhteisvastuun hyväksi. Perhekirkko su 2.2. klo 16. Liturgia ja saarna Raisa Jarkkola, kanttori Päivi Hakomäki. Kirkon jälkeen Hyvä päivä -perhetapahtuma Yhteisvastuulle (Katso lisää seuraavalta sivulta).

Messu, uusien työntekijöiden tehtävään siunaaminen su 9.2. klo 10. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Kimmo Ansamaa, kanttori Mikko Niinikoski. Messumusiikkina Alex Freemanin Missa Brevis. Candomino- ja Candomini-kuorot, kuorokelloyhtye, musiikin johto: Esko Kallio ja Viena Kangas. Matinkappeli: Colourful Christian Worship Matinmessu su 2.2. klo 17 Liturgia Anna Poutiainen, saarna Ramez Ansara, kanttori Sanna

Franssila ja Colourful Espoo band. Bilingual Colourful Worship Service Matinmessu. Kaksikielinen messu. Messun jälkeen tarjolla iltapalaa. Bilingual (Finnish-English) colourful worship. Fellowship and snack after the service. Tietoa Yhteisvastuukeräyksestä. Messu su 9.2. klo 12. Antti Kruus, Sanna Franssila. Tankkauspaikka, diakoniamessu ti 11.2. klo 12. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila. Messun jälkeen diakonialounas.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.1.–13.2.

Olarin kappeli: Messu su 9.2. klo 12. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, kanttori Mikko Niinikoski. Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Liturgia ja saarna: 30.1. Jussi Koski, 6.2. Henri Röytiö, 13.2. Antti Malinen. Musiikki: Risteysbändi. Etkot klo 18. Rento messu klo 19. Messun jälkeen jatkot klo 21 asti (tarjolla iltapalaa pieneen hintaan). 4 vuotta täyttäneille kirkkoparkki messun ajan. Tietoa Yhteisvastuukeräyksestä.

HARTAUS KIRKONMENOJEN AIKAAN Vapaaehtoisten seurakuntalaisten pitämä hartaushetki su 2.2. klo 12, Matinkappeli.

HYVÄ PÄIVÄ -PERHETAPAHTUMA Yhteisvastuutapahtuma Olarin kirkolla 2.2. klo 16–18. Perhekirkko klo 16. Kirkon jälkeen toimipisteet, jotka maksavat euron/piste, tuotto Yhteisvastuulle. Mukana tapahtumassa vatsastapuhuja ja jonglööraaja Taika-Petteri sekä esiintyjänä että sirkustyöpajan vetäjänä. Euron toimintapisteet: arpajaiset, pomppulinna, soppapäivällinen (alle 3-v. maksavan aikuisen kanssa ilmaiseksi), lettupiste, makkarapiste, lumimaalaus, kasvomaalaus, onginta, siirtotatuoinnit lapsille, jumppahetki, Taika-Petterin sirkustyöpaja, keppihevosrata, askartelu, koiravaljakkorata. Lisäksi myyjäiset, jossa myös Yhteisvastuutuotteita.

KOULUIKÄISTEN/ NUORTEN LEIREJÄ Koululainen+aikuinen-leiri Koetko olevasi liian iso perheleirille? Haluaisitko leireillä aikuisen kanssa? Leiri 27.–29.3. Hilassa on juuri sinulle. Pyydä vanhempi tai perhetuttu/läheinen aikuinen mukaan! Ilmoittautuminen ja lisätiedot: nuori.chapple.fi/koululaiset tai Timo Kekkonen 050 364 8983. Hinta 50 e koululainen + aikuinen, lisälapset 10 e. TalviHuba-leiri la 15.2.–ke 19.2. Yläkouluikäinen tai sitä vanhempi nuori! Kiinnostaisiko hiihtoloman leiri Hilassa? Hinta 50 e. Lisätiedot ja ilmoittautuminen seurakuntien nettisivuilta nuori.chapple.fi tai sodesode.fi.

PERHELEIRI Ulkoillaan, leikitään, askarrellaan, saunotaan, hiljennytään ja tutustutaan 6.–8.3. Hvittorpissa. Etusijalla Olarin seurakunnan alueella asuvilla perheillä. Hinta 35 e/aikuinen, 15 e/lapsi, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Haku kirjautumalla asiointipalveluun nettisivuillamme olevan linkin kautta 20.1. 6.–8.3. Lisätietoja: mia.silvola@evl.fi, 050 576 4891.

RYHMIÄ AIKUISILLE Lukupiiri to 13.2. klo 18, Matinkappeli. Kirjana Heinrich Böll: Erään klovnin mietteitä. Piiriin voi tulla, vaikka ei olisi lukenutkaan kirjaa. Ohjaaja Liisa Riikola 040 560 2247. Naisten saunailta Hvittorpissa ma 10.2., ke 18.3., ke 15.4. ja pe 5.5. klo 18–20. Iltapala 3,5 e. Matkat omin kyydein. Lähtö Matinkappelilta klo 17.30. Kotimatkalle klo 21. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Anneli Virolainen 0400 205 445, viimeistään kolme arkipäivää aikaisemmin.

SENIORITREFFIT OLARIN KIRKOLLA Kaiken ikäisille eläkeläisille tarkoitettu keskustelutilaisuus, jossa päivän teemaa alustavat eri alojen asiantuntijat. Lopuksi kahvitarjoilu. Ensimmäinen kerta 25.2., aiheena ”Raamatun vanhat ja viisaat”. Kansan Raamattuseuran kouluttaja, teologi Kristiina Nordman. Lisätiedot Minna Martiskainen, p. 050 3307129.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSU TAPIOLAN KIRKOSSA Perhemessu su 2.2. klo 10. Kallio, Ristimäki, Jokivuori. Kynttilänpäivänä mukana lapsikuoro Tiltaltit & pajulinnut. Kirkkomehut ja -kahvit. Viikkomessu ke 5.2. klo 8. Ristimäki, Jokivuori. Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä. Kirkkokahvit ja aamupuuro. Messu su 9.2. klo 10. Tervonen, Hero, Malkamäki. Mukana Tapiolan seurakunnan kamarikuoro sekä Kuukaudeksi kuoroon -laulajia. Kirkkokahvit. Viikkomessu ke 12.2. klo 10. Hero, Jurmu. Kirkkokahvit ja aamupuuro. Pyhäkoulu messun aikana. Ei perhemessupyhinä. Keskipäivän rukous arkisin klo 12.

LEGO-TAPAHTUMA Rakenna unelmiesi kirkko la 1.2. klo 10–14 Tapiolan kirkolla. Tapahtuma alkaa klo 10 lyhyellä Legokirkolla, jossa laulamme, leikimme ja hiljennymme yhdessä. Kirkkohetken jälkeen rakennamme legoilla ja duploilla. Tarjolla mehua, kahvia ja keksejä. Olohuone on avoinna omien eväiden lämmittämistä

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2020

ja syömistä varten.

YHTEISVASTUUKONSERTTI Espoon musiikkiopiston opettajat konsertoivat su 2.2. klo 16 Tapiolan kirkko. Giuliani – Andrzej Wilkus, kitara. Beethoven – Grazyna Gebert, viulu ja Seppo Varho, piano. Schubert – Eva Rapeli, piano. Berg – Sanna Vaarni, piano. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

RYHMÄT JA PIIRIT Miesten raamattupiiri ti 4.2 ja 18.2., 3.3. ja 17.3 klo 18.30–20 Tapiolan kirkko. Senioreiden raamattupiiri parilliset viikot 10.1.–15.5. klo 13.30 Tapiolan palvelukeskus, Länsituulentie 1.

KIRKON LOUNAS Tapiolan kirkolla lounas ti klo 12.15, Kirkkopolku 6. Ruokalippuja myydään klo 11.30–12 ja 12.15– 12.30. Hinta 5 e, 3–14 v. 2 e, alle 3-v. ilmaiseksi.

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ -KONSERTTI Päiväkonserttien sarjassa esiintyvät Espoon musiikkiopiston nuoret taitajat. Ke 12.2. klo 12 Tapiolan kirkossa. Ahti Alavillamo, Salli Tuomi ja Emilia Lehtoranta, piano.

KESKIVIIKKOKERHO KIRKOLLA Kuulumisia Inkerin kirkosta ke 5.2. Inkerin kirkon työntekijät Liliann ja Hannu Keskinen. Kaunista kotisi huonekasveilla ja kukilla ke 12.2. Toimittaja, kukka- ja vihersisustussuunnittelija Kirsti Pentti. Aloitamme vuoroviikoin Keskipäivän rukouksella tai Häivähdys pyhää -konsertilla klo 12. Kahvit alk. klo 12.15–12.30 Ohjelma klo 13.

PERHEILTA MANKKAALLA Leikitään, askarrellaan, lauletaan ja hiljennytään yhdessä tietyn teemaan ääressä to 6.2. klo 17.30– 19 Mankkaan seurakuntakodissa, Mankkaantie 2 B (yläkerta) Lopuksi tarjolla pieni iltapala.

YHTEISVASTUUNÄYTTELY Tapiolan kirkolla helmikuun ajan.

SEURAKUNTARETKI JÄRVENPÄÄHÄN Tutustumme Alvar Aallon suunnittelemaan Villa Kokkoseen ma 24.2. Lähtö Tapiolasta hotelli Gardenin edestä klo 10 ja paluu Tapiolaan n. 15.30. Sis. museokäynti, musiikki esitys ja ruokailu. Vierailemme myös Järvenpään kirkossa ja vietämme hartautta kappelissa. Retken hinta 45 e. Mukana Katja Hero ja Malle Münter. Ilm. 3.–7.2. klo 10–13 p. 09 8050 4000. Muut tied. Malle Münter 040 755 6797 ma–pe klo 9–12.

OMAISHOITAJIEN VIRKISTYSPÄIVÄ

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA

Mukavaa yhdessäoloa Hvittorpissa to 26.3. Luvassa kohtaamistaideohjaaja Piritta Heiskasen ohjaama tuokio. Kristiina Mustakallio ja Suvi Mansukoski kertovat omaishoitajuuden ajankohtaisista asioista. Hinta 15 e (sis. yhteiskuljetuksen ja ruokailun), joka kerätään perillä käteisenä. Ensisijaisesti Tapiolan ja Olarin seurakunnan alueella asuville. Tied. ja ilm. viim. ke 11.3. katja. karvinen@evl.fi, 040 593 7386, tai minna.martiskainen@evl.fi, 050 330 7129. Ilmoita erityisruokavaliosi tai allergiasi.

Ma 3.2. klo 18.30 Sebastoksessa, ohj. Kari Mattila ja Ritva Kallio.

LÄHETYSTYÖ NETISSÄ

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO ”Puitten vuodenajat”, kuvia ja runoja, Kristiina Lehmuskallio ja Liisa Martikainen. Ti 4.2. klo 13 yläsalissa.

ILON RYHMÄ Mielenterveysryhmä Sebastoksessa tiistaisin klo 15. (kaksikielinen)

SYKSYN PÄIVÄKERHOON ILMOITTAUTUMINEN

Tiedätkö miten Tapiolan seurakunta vaikuttaa maailmalla? Tietoa löydät www.lahetysblogi.net.

Ilmoitt. lomake www.kauniaistenseurakunta.fi. Ilm. 15.3. menn.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Kristillistä joogaa to 27.2., 5.3., 12.3. ja 19.3. klo 18.30–20 kirkossa. Ohj. Anna-Kaisa Tuomi. Mukaan joogamatto sekä väljät, mukavat vaatteet. Hinta 20 e. 15 paikkaa (etusij. oma srk, muut varalle). Ilmoitt. p. 050 500 9000 tai kauniaisten.suom.srk@evl.fi

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10– 16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT JA KIRKKOKAHVIT KAUNIAISTEN KIRKOSSA KLO 10 Su 2.2. saarna Anna-Kaisa Tuomi ja Mika Savolainen, liturgi Anna-Kaisa Tuomi ja kantt. Anna Marte, messubändi avustaa. To 6.2. klo 19 kirkossa nuorten toteuttama Granut-messu (ei kahvia). Su 9.2. saarna Mimosa Mäkinen, liturgi Kari Kuula ja kantt. Anna Marte, Kirkkokuoro ja Sibelius Akatemian opisk. avustavat.

YHTEISVASTUULOUNAS MESSUN JÄLKEEN Su 2.2. Kauniaisten Marttojen valmistama lounas, sis. leivoskahvit kirkon yläsalissa, n. klo 11.15. Aik. 10 e, lapset 5 e, perheet sopuhintaan YV-keräyksen hyväksi.

KESKUSTELEVAT NAISET Seniori-ikäisen turvallinen ympäristö, Anna-Kaisa Tuomi. To 30.1. klo 14 Sebastoksessa.

PERHEKERHO Maanantaisin klo 9.30 Sebastoksessa (ei vko 8)

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 hartaus, kahvila klo 13–15 Sebastoksessa.

HILJAISUUDEN JOOGA

HILJAISUUDEN RETRIITTI UTÖSSÄ 24.–27.4. hiljaisuutta ja lepoa saaristoluonnon keskellä. Hartaushetket, ulkoilu ja maittavat ateriat hoitavat kokonaisvaltaisesti. Maj. vaatimattomissa yhden hlön huoneissa (myös hotellimaj. lisähintaan mahd.), matkat kimppakyydein. Lähtö pe klo 14, paluu ma klo 21. Ohj. Anna-Kaisa Tuomi ja Eija Nurmio. Hinta n. 200 e. Ilmoitt. 3.2. alkaen kauniaisten.suom.srk@ evl.fi. (etusij. oma srk, muut varalle).

MUSIIKKIPAINOTTEINEN LEIRI Koululaisille pe 28.2.–su 1.3. Riuttarannassa. Paluu su klo 10 messuun avustamaan musisoinnissa. Hinta 35 e (sis. kulj. ruuat, vakuutus). Ilm. pe 14.2. menn. kotisivujen kautta, kohta kouluikäiset.

UKULELEN ALKEET 2 RYHMÄÄ Maanantaisin 9.3.–30.3. nuortentiloissa, kouluikäiset klo 16–17.30, aikuiset klo 18–19.30. Ilm. 6.3. menn. kotisivujen kautta, kohta kouluikäiset tai kauniaisten.suom. srk@evl.fi.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.1.–13.2.

I KYRKAN Sö 2.2. Esbo domkyrka kl. 12.15. Gudstj. med små och stora. von Martens, Brunell, dagklubbarna och barnkören. Gemensamt Ansvar -start. Kyrklunch i församlingsgården. Friv. avgift för GA. Gratis ansiktsmålning och pyssel för barn. GA-info och försäljn. Sö 9.2. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 10.30 högm. Jäntti, Kronlund. Kyrkkaffe. Esbo domkyrka kl. 12.15 högm. Ertman, Malmgren. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

FÖR DIG SOM ÄR HEMMA MED BARN Familjeklubbar i Köklax kapell varje må. Sökö kapell varje ti. Esbo domkyrkas församlingsgård varje on. Mattby kapell varje to. kl. 9.30–11.30.

FRIVILLIG? VAD KAN JAG GÖRA? To. 13.2, 5.3, 26.3 och 16.4, Olars kyrka, svenska sidan, kl. 10.30– 12. Varje träff fokuserar på olika verksamhetsformer. Mer info & anm. 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi

TA HAND OM DIG SJÄLV! Samlingar för daglediga kl. 13–14.30. To 30.1 Karabacka kapell. Ti. 4.2 Köklax kapell. Ti 11.2 Träffdax i Köklax kapell, ti 11.2. Olars kyrka, On 12.2 Södrik kapell.

SAMTALSGRUPPEN ”KRISTEN TRO I VARDAGEN” To 6.2. Folkhälsan, Vindgr. 6, kl. 11, Jäntti.

SYMAMSELLERNA Varje ti. Vita huset, Prästgårdsgr. 1, kl. 16–19.

ÖPPEN MOTTAGNING Församlingens kansli, Kyrkog. 10. Varje to. kl. 10–12. Du kan komma in i olika ärenden, för att prata eller t.ex. utreda din ekonomi.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 2.2 Familjegudstjänst kl. 12. Kyrklunch till förmån för Gemensamt Ansvar. SÖ 9.2 Högmässa kl. 12. Konfirmander från Enä-Seppägruppen medverkar. Skriftskolans föräld-

rasamling i övre salen efter högmässan. Kaffe i nedre salen.

Elämänkaari

FAMILJEKVÄLL ON 12.2 i Grankulla kyrka med matservering, program och andakt kl. 17–19.30. Daniela Hildén, Ulrik Sandell, Heli Peitsalo.

International

Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi. Luetaan yhdessä – Let’s Read Together: suomen kielen kurssi ke 5.2. klo 14 Sellon kirjasto, 2. kerros, Akseli- tai Mauri-Sali. Tule mukaan oppimaan suomea ilmaiseksi! Join us to learn Finnish for free! Info: Martta Nurmi, secretary of international work at Leppävaara Parish, martta.nurmi@evl.fi , Tue/Wed/ Thu. See more: www.espoonseurakunnat.fi/osallistu/colourful-espoo/ kerhot-clubs

Yhteiset

Parisuhteen opintopiiri pikkulapsivaiheen pareille alkaa Leppävaarassa keskiviikkoisin klo 16–17.30. Opintopiiri on tarkoitettu pareille, jotka elävät ruuhkavuosia, jolloin aikaa ja voimavaroja ei aina riitä parisuhteelle. Ryhmään otetaan kuusi pariskuntaa, jotka haastatellaan ennen ryhmän alkua. Haastattelun ajanvaraus: anne.kinturi@ evl.fi. Opintopiirin luotsaajina toimivat pari- ja perheterapeutti, yksilöpsykoterapeutti Petra Klemettinen-Sakki ja psykoterapeutti, työnohjaaja Anne Kinturi. Kevään ryhmän päivämäärät ovat 26.2., 11.3., 25.3., 8.4. ja 6.5. SateenkaariSiipi 6.2. klo 17−20. Turvallinen tila 16−25-vuotiaille sateenkaareville nuorille. Kaikki ovat tervetulleita sellaisina kuin ovat. Tarjolla kahvia, teetä ja pientä syötävää. Kevään muut illat: 5.3., 1.4., 7.5. ja 4.6. Nuorten tila Siipi Leppävaarassa, os. Alberganesplanadi 1. Yksin- ja yhteishuoltajien perheleiri 17.–19.4. Velskolassa. Tule viettämään viikonloppua samassa elämäntilanteessa olevien vertaisten kanssa. Leirillä on paljon mukavaa tekemistä, askartelua, lepoa, saunomista ja leppoisaa yhdessäoloa muiden perheiden kanssa. Hinta 45 e aikuinen ja 20 e yli 3-v. lapset. Ilmoittautuminen 1.2.–8.3.: Lisätiedot: eira.salakka@evl.fi tai 050 340 1260.

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA Kastetut Kerttu Aino Elisabet Delshad, Isabel Ada Fiskari, Vieno Ainikki Järvinen, Lotta Lydia Kanninen, Minea Eedit Amanda Ketonen, Neea Maija Olivia Loukasmäki, Alexander Andrew Neal, Hertta Lilja Helena Ralli, Stella Christine Salmiovirta, Tilda Adeliina Uotinen. Avioliittoon aikovat Raimo Kalevi Arola ja Minna Maria Kapanen, Tuukka Juhani Taskinen ja Rosemary Carita Elisabeth Harju. Hautaan siunatut Heidi Irene Summa 89 v, Sirkka Annikki Hintikka 88 v, Kalevi Arvi Kolkka 74 v, Anna-Leena Hausmann-Eckstein 61 v, Eeva Unelma Sisko Haanperä alle 1 vrk.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Iris Amelie Fredriksson, Eveliina Lumi Henriksson, Katariina Olivia Kaksonen, Ilona Emma Isabella Keränen, Auri Isla Elanor Kääriäinen, Henri Elis Ilmari Laevuo, Anni Linnea Makkonen, Matias Jalmari Sihvola, Lotta Matilda Tuurala, Olivia Lea Lilia Viik. Avioliittoon aikovat Marko Tapani Vuorinen ja Carita Katri Kristiina Rosenqvist. Hautaan siunatut Anna-Liisa Marttinen 91 v, Eila Marjatta Järvi 86 v, Ensio Johannes Ahonen 84 v, Stig Göran Laaksonen 82 v, Raimo Kalevi Hurskainen 82 v, Jukka Henrik Degert 76 v, Matti Olavi Saaristola 76 v, Jaakko Juhani Hultman 72 v, Markku Juhani Laurikainen 69 v, Minna Maarit Ruotsalo 50 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastettu Benjamin Paul Armas Laurila. Hautaan siunatut Nikolai Eenokki Tamminen 99 v, Lilian Kyllikki Rusama 92 v, Pirkko Leena Heinström-Söderholm 82 v.

Terttu Ilona Velakoski 97 v, Holger Edvin Qvick 93 v, Pekka Olavi Rentto 92 v, Eila Marjatta Vahvelainen 89 v, Leila Marjatta Anjala 82 v, Reijo Kaarle Kalervo Jokinen 82 v, Kurt Anders Österberg 81 v, Kristina Puukko 74 v, Kirsti Kaarina Rommi 73 v, Helena Fredrika Räsänen 73 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Ella Mimosa Aalto, Benjamin Erik Johan Böhling, Noel Sebastian Heikkilä, Saku Aimo Antero Hiivala, Jasper Eino Johannes Hytti, Lovisa Karoliina Kaller, Aatos Eero Kapulainen, Elias Mauri Kapulainen, Kalle Mikael Korhonen, Elias Alvin Laitinen, Iida Karoliina Lempiäinen, Emma Linda Elisabeth Louhelainen, Sonja Aurora Makkonen, Ella Lilja Johanna Paakkonen. Hautaan siunatut Unto Issakainen 93 v, Väinö Heiskanen 87 v, Martti Juhani Kivenala 77 v, Helga Marja-Leena Kuisma 77 v, Erkki Juhani Ojala 73 v, Olli Matti Silvennoinen 61 v, Lauri Johannes Outinen 25 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Julius Olavi Oliver Iisakka, Frida Sofie Levang, Edvin Mikael Tiainen, Oliver Sulo Armas Viiru. Avioliittoon aikovat Timo Juhani Uotinen ja Terttu Tuulikki Raimi. Hautaan siunatut

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Elias Juhani Borenius, Alice Kristiina Sofia Borg, Frida Annika Emilia Eklund, Sylvia Aava Aster Palomäki, Ellen Marlene Pelkonen, Frans Paul Herman Rajala, Eevert Eero Kalevi Rauma, Edvin Alexander Rehn, Niilo Toivo Aukusti Stigell, Alva Aurora Emilia Tornberg, Aada Ella Emilia Vainio. Avioliittoon aikovat Matti Tapio Nurmi ja Salla Julia Köylijärvi, Pauli Juhani Sekki ja Aura Kaisa-Liisa Kässi. Hautaan siunatut Sisko Ilma Annikki Rekula 95 v, Anita Irene Sylvia Salo 92 v, Raili Marjatta Koskikivi 91 v, Asta Aino Rinne 91 v, Satu Irmeli Henriksson 88 v, Kai Ivar Johannes Lindberg 85 v, Jyrki Toimi Olavi Laakso 75 v, Hannamari Reetta Talvisalo 36 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Noel Alexander Johansson, Adrian Leonard Kristian Jussila, Ida Emilia Carita Kreander, Tobias Antero Valter Lindroos, Elvin Harald Ramm-Schmidt, Alexander Edward Uosukainen. Avlidna/Hautaan siunatut Dagny Marita Forsman 94 år, Maire Elina Lindström 87 år, Bengt Göran Arnold Hardén 84 år, Göran Johannes Wikholm 73 år, Ole Birger Lindström 66 år.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.1. – 13.2.

Kirkoissa soi VIENA KANGAS

LAUANTAINA 1.2. Runebergin runoja ja virsiä -yhteislaulutilaisuus klo 12 Soukan kappeli. Kuka oikein oli Runeberg? Millaisia runoja hän rustaili? Millaisia Runebergin sanoittamia virsiä virsikirjamme sisältää? Tule kuulemaan ja laulamaan yhdessä. Tilaisuuden jälkeen on tarjolla Runebergin lounasta, aik. 10 e, lapset 5 e. Tahdon sinulle laulaa – Auroran kappeli 20 vuotta! klo 17 Auroran kappeli. Konsertissa kuullaan gospelmuusikko Henna Niemisen omaa tuotantoa ja lauletaan yhdessä virsiä. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 2.2. Yhteisvastuukonsertti klo 16 Tapiolan kirkko. Espoon musiikkiopiston opettajat konsertoivat. Giuliani - Andrzej Wilkus, kitara. Beethoven - Grazyna Gebert, viulu. Schubert - Eva Rapeli, piano. Berg - Sanna Vaarni, piano. Vapaa pääsy. Ohjelmamaksu 10 e. Yhteisvastuukonsertti.

TIISTAINA 4.2. Wieniläinen ilta - Yhteisvastuukonsertti klo 19 Kauklahden kappeli. Benno Schollum, baritoni (Wien) ja Maija Weitz, piano. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuun hyväksi.

Säveltäjä Alex Freemanin messusävellys Missa Brevis saa kantaesityksensä Olarin kirkon jumalanpalveluksessa 9.2. klo 10. Missa Brevis on Candominon ja CandoMinin tilausteos. Osia messusta kuullaan myös Leppävaaran kirkon messussa 2.2. klo 11. 18.30 Laaksolahden kappeli. Musiikista ja laulusta keskusteleva konserttisarja Laulu & laulun tarina tarjoaa ikimuistoisia musiikkihetkiä. Kahvitarjoilu klo 18 alkaen. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 6.2.

PERJANTAINA 7.2. JA LAUANTAINA 8.2.

Laulu & laulun tarina ”Punasukkaballadi”: Kaj Chydenius klo

Viimeiset kiusaukset -ooppera pe 7.2. klo 19 ja la 8.2. klo 15 Espoon-

lahden kirkko. Joonas Kokkosen säveltämä 2-näytöksinen Viimeiset Kiusaukset on alkuvoimaisen henkinen kuvaus herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisesta. Liput 35,50/33 e lippu.fi, varaukset 044 760 1035. Lippuja myös ovelta. Paavona Juha Pikkarainen, Lahden Bach-kuoro. Kapellimestari Esa Heikkilä. Pauliina Hyry, urut, Tero Valtonen, piano.

SUNNUNTAINA 9.2. Alex Freemanin messusävellys Missa Brevis klo 10 Olarin kirkon messussa. Candomino- ja CandoMini-kuorot, kuorokelloyhtye, joht. Esko Kallio ja Viena Kangas. Barokkikahvila-musiikkimaraton klo 14–18 Leppävaaran kirkko. Nauti barokkimusiikista, kahvilatunnelmasta ja herkuista sekä osallistu Yhteisvastuukeräykseen.

Musiikki ja leivonnaiset tuotetaan vapaaehtoisvoimin. Leipojat voivat tarjota tuotteitaan Heli Siltakorven kautta: heli.siltakorpi@evl.fi tai viestillä puh 040 5376876. Vapaa pääsy, kahvilaherkuista voit maksaa haluamasi summan. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, joht. Kullervo Latvanen, Musisoinnin ilo -kamariorkesteri, joht. Sole Mustonen, Juvenalian nuoret sellistit, joht. Andrej Hongell, Ilona Vähäsöyrinki, piano, Outi Noponen, sopraano, Pauliina Hyry, urut, Tiia Maria Saari, sopraano ja Petri Koivusalo, urut, Marjukka Andersson, urut, Sini Huopaniemi, urut, Margit Westerlund, altto, Seidi Palonen, oboe, Anu Hälvä, sopraano. Juonto Seppo Murto. Sydäntalven laulut -konsertti klo 15 Suvelan kappeli. Laulun iloa keskellä kaamosaikaa! Krista Pellikka, laulu, Martin Malmgren, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuulle. Yhteisvastuukonsertti: Duo Girasole klo 16 Olarin kirkko. Venla Saavalainen, viulu. Katarina Katris piano. Ohjelma 10 e.

KESKIVIIKKONA 12.2. Pianomusiikkia nelikätisesti klo 19 Kauklahden kappeli. Emilia Granroth ja Iivari Aalto, piano. Vapaa pääsy.

LAUANTAINA 1.2. Arvo Pärt – Sakraalinen minimalismi klo 18 Helsingissä Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2. Leena Laas, viulu, Kenny Salazar, piano, Lilia Märtmaa ja Deniss Vinogranov, gongit ja akustiset tehosteet. Pärtin teoksia, muun muassa Fratres ja Für Alina. Liput 20,50 e verkosta, ks. linkki kirkkohelsingissa.fi/ kallio tapahtuman kohdalta, 25 e ovelta.

Tanssitaiteilija Tuuli-Maaria Louhensalo-Lindström esittää sooloteoksen Birgitasta, joka omistautui leskeksi jäätyään hengelliselle elämälle ja perusti luostarisääntökunnan. Tanssiteoksen musiikkina kuullaan rekonstruoitua keskiaikaista musiikkia sekä osia Zbigniew Preisnerin sielunmessusta. Teos yhdistää uutta balettia sekä tanssiteatteria. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi.

SUNNUNTAINA 2.2.

PERJANTAINA 7.2.

Minä Birgitta – kohtauksia erään naisen pyhästä elämästä klo 17 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Yhteisvastuukeräyksen avauspäivän tanssiteos, jonka aiheena on Pyhä Birgitta (1303–1373), yksi keskiajan Euroopan vaikutusvaltaisimpia naisista.

Töölön kirkko 90 v. – Taidebileet klo 18–23 Helsingissä Töölön kirkon seurakuntasalissa, Topeliuksenkatu 4. Bilebändi Coverty, taidepaja, Heikki Huotarin tauluja ja lasitöitä. Runonlausuntaa Jukka Valkama ja Sirpa Huhtamäki. Mukana viulisti Hannu Vasara,

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 2/2020

JANET SPIEGAL

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla kanttori Tuomas Karjalainen, pastori Tuomas Meurman ja nuorisotyönohjaaja, DJ Mikko Saari. Ruokaa ja juomaa. Maksuton, suunnattu täysi-ikäisille.

SUNNUNTAINA 9.2. Galantti Eurooppa: urkumusiikkia 1700-luvulta klo 15 Vantaalla Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Kari Jerkku, urut. Teoksia säveltäjiltä C. P. E. Bach, D. Cimarosa, M. Corrette, J. Haydn, L. Mozart ja J. Stanley. Ohjelmassa varsinaisen urkumusiikin lisäksi on myös vuosisadan uudelle keksinnölle, automaattisille uruille, sävellettyä musiikkia. Ohjelma 10/5 e ovelta, vapaa pääsy. Sydäntalven barokki klo 16 Vantaan Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Vantaan musiikkiopiston konsertti.

Minä Birgitta − kohtauksia erään naisen pyhästä elämästä esitetään Vantaan Pyhän Laurin kirkossa su 2.2.