Kirkko ja kaupunki 2020 02 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

30.1.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Filosofi Maija‑Riitta Ollila tekee yllättäviä kysymyksiä s. 18 Yhteisvastuu‑ keräys auttaa nyt vanhempia s. 20

Siivoa sotkuinen sydän s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Kirkossa tehdään liikaa työtä

Ei riitä, että ihminen voi katsoa peilistä, onko tukka hyvin. Pitäisi olla myös sellainen peili, josta voisi katsoa, onko sielu hyvin.

SEURAKUNNAN NUORISOTOIMINTAAN osallistuminen ei ole nuorille seurakuntalaisille työtä. Silti sitä kutsutaan nuorisotyöksi. Sama pätee muutettavat muuttaen diakoniatyöhön, seurakuntatyöhön, musiikkityöhön, perhetyöhön, rippikoulutyöhön, kirkon ulkosuomalaistyöhön ja lapsityöhön. Erityisesti minua huvittaa (ja vähän hirvittää) tuo ”lapsityö”. Globaalissa vaateteollisuudessa lapsityötä pidetään vakavana ongelmana, mutta seurakunnissa on vaikka kuinka paljon lapsityöntekijöitä. Ongelma on onneksi lähinnä kielessä. Lapsilla ei kirkossa sentään teetetä pilkkahinnalla aikuisten töitä. Kirkon kieli on kovin työ- ja työntekijäkeskeistä. Seurakuntalaisen kannalta se on etäännyttävää ja poissulkevaa. Meidän kirkkomme näyttää työntekijöiden kirkolta. Seurakuntalaisia ei useinkaan mielletä kirkon väeksi vaan seurakuntatyön kohteiksi, maksaviksi asiakkaiksi. VOI OLLA, että tämä on aika tärkeää, kun mietitään suomalaisten sitoutumista seurakunnan jäsenyyteen: mielletäänkö kirkko uskonnollisten spesialistien organisaatioksi, jolta hankitaan tietyt palvelut, jos tarjous miellyttää, vai onko seurakunta sittenkin jotakin muuta, jotakin syvempää ja merkittävämpää? SEURAKUNTA ON Jumalaa kaipaavien joukko. Se on hyvää elämää etsivä, palveleva, loh-

duttava ja rukoileva yhteisö. Se ei ensisijaisesti ole rautaisten ammattilaisten työyhteisö, vaikka kirkossa paljon palkattua henkilökuntaa palveleekin. Seurakunnassa tärkeintä ei ole työ eikä toimintaan osallistuminen vaan Jumalaa kaipaavien joukkoon kuuluminen.

ROOMALAINEN KOMEDIA KIRJAILIJA PLAUTUS (N. 254–184 EKR.)

Tänään

KIRKOSSA TEHDÄÄN liikaa työtä. Tai ainakin sitä, mitä kirkossa tehdään, nimitetään liikaa työksi. Herran pyhä ehtoollinen kun on jumalanpalvelus- ja musiikkityötä vain hyvin kapeassa merkityksessä. Kirkossa työskentelee hyvin koulutettuja ja osaavia ammattilaisia. Kovin työkeskeinen ja organisaation ympärillä pyörivä kielenkäyttö jyrää kuitenkin alleen kirkon syvimmän olemuksen.

Elämän ei pitäisi olla vain virheittensä kyttäämistä, vaan siihen kuuluu ilo. Silloin jaksaa paremmin myös elämään väistämättä kuuluvan surun. KIRJAILIJA VIRPI HÄMEEN ANTTILA KOTILIEDESSÄ 16.1.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Iankaikkisesti

”

Herra, sinä tutkit minua ja tunnet minut. Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät; sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa.

SEURAKUNNASSA

PSALMIEN KIRJA 139: 1–3.

TÄRKEINTÄ EI OLE TYÖ EIKÄ TOIMINTAAN OSALLISTUMINEN.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Sain lahjaksi kellon, joka mittaa aikaa, askelia, sydämen sykettä, unta ja valvetta. Kuule Taivaan taatto, sinä tutkit minua ja tunnet minut syvemmin kuin yksikään älylaite. Käyn kaikessa rauhassa levolle ja jään suojaasi.

Kirkko ja kaupunki

30.1.2020 Seuraava lehti ilmestyy 13.2. KANNEN KUVA: HANS EISKONEN

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Viisi vastausta

’’Kristillisessä meditaatiossa haetaan suhdetta Jumalaan’’ Meditaatio ei pelasta ihmistä, mutta auttaa selviämään elämästä, uskoo Pekka Yrjänä Hiltunen. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

Pekka Yrjänä Hiltunen, olet retriitinohjaaja ja hengellinen ohjaaja, vedät Minä olen -messuilla meditaatioharjoituksen sekä puhut kristillisestä meditaatiosta ja hengellisestä ohjauksesta. Voiko kristitty meditoida ilman pelkoa siitä, että valaistuu? – Meditoida-verbiä käytettiin Raamatun latinankielisessä käännöksessä jo 300–400-lukujen taitteessa. Suomeksi se on käännetty sanalla tutkiskella. Meditaatio on siis vanha, peruskristillinen asia. – Kristillistä meditaatiota on monenlaista. Kristilliseksi meditaation tekee sen kehys ja tavoite. Kristillisessä meditaatiossa haetaan suhdetta Jumalaan. Tavoitteena ei ole valaistuminen vaan se, että Joku valaisisi minut. Ei tarvitse löytää omaa täydellisyyttä, vaan voi tulla osalliseksi Kristuksen täydellisyydestä. Meditaatio ei pelasta ihmistä, mutta se auttaa selviytymään. Se voi auttaa minua ja lähimmäisiäni.

– Kun mieli pörisee, siinä tutustuu itseensä. Tunteita tulee, ja ne ehdottavat tekoja. Pitää tunnistaa, ovatko ne tarpeettomia vai tarpeellisia. Vaikka olisi mietiskellyt vuosikymmeniä, ei voi välttyä siltä, että kaikenlaisia ajatuksia tulee. Ihminen voi kuitenkin oppia selättämään jonkin tunnetilan tai pinttymän.

Mihin ihminen tarvitsee hengellistä ohjausta? – Luterilaisessa kirkossamme ei ole sellaista gurua, joka sanoisi sinulle, mitä pitää tehdä. Hengellinen ohjaaja kysyy, miten sinulla menee, kuuntelee ja esittää oikeita kysymyksiä. Hän ehdottaa, muttei varsinaisesti ohjaa. Hengellinen ohjaaja on ikään kuin hengellisen vaelluksen peili, joka auttaa näkemään asioita ulkopuolelta. Ennen kaikkea hengellisen ohjaajan pitää kuunnella.

Pitäisikö kaikilla olla hengellinen ohjaaja? – Olisi kiva, jos olisi, mutta ei ole helppo löytää sellaista ohjaajaa, johon luottaa. Hengellinen ohjaaja voi vain kävellä eteesi. Mitään gurua ei pidä etsiä. Olisi hyvä, että hengellisellä ohjaajalla olisi pitkä kokemus elämästä ja hän olisi käsitellyt vähän itseään ja omaa elämäänsä. – Hengellinen ohjaus ei ole opillista opettamista, eikä ohjaajan tarvitse ajatella samalla tavalla kuin sinä. Ohjaaja voi kuitenkin olla avoin siinä, millaista polkua hän on kulkenut. Hengellistä ohjausta voi tapahtua, kun juttelet jonkun kanssa tai kun jokin – vaikka hyvä kirja – puhuttelee sinua.

Mikä on sinulle pyhää? – Jumala, erityisesti silloin, kun koen, että Hän tulee lähelle. Silloin tunnen olevani ehjä ihminen ja tiedän paikkani maailmassa. Tai saatan tuntea olevani ihan rikki, mutta läsnä, sillä minut on huomattu. Minä olen tässä ja Sinä siinä. ■ Minä olen -messut Finlandia-talossa 8.–9.2. La 8.2. klo 13.30–14.30 Pekka Y. Hiltunen ja Pirjo Kantala: Tässä olen – Jumalan kanssa. Keskustelua henkisestä ohjauksesta sekä ohjausta hiljaisuuteen ja mietiskelyyn.

Pitääkö mietiskellessä ajatella koko ajan Jumalaa, ja mitä sitten, jos alankin miettiä tekemättömiä töitä? – Jos aloittaa mietiskelyn, meditaation tai vaikka rukouksen, kannattaa aluksi yrittää kerätä tarpeettomat ajatukset sivuun. Kaikenlaisia impulsseja tulee, esimerkiksi että roskat pitäisi viedä, mutta pitää ajatella, että ei nyt näitä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Puhdas ja ihm 2020-luvun tyttöjen leikeissä yksisarvinen on maaginen olento ja asuu taivaassa. Keskiajalla sitä pidettiin Kristuksen symbolina. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALA

ksisarviset ovat todella, todella, todella ihania eläimiä. Vielä iha nampaa olisi, jos niitä olisi ole massa, huokaa kahdeksanvuotias Salla Takalo. – Kyllä niitä ehkä onkin. Kukaan ei ole todistanut, sanoo kahdeksan vuotias Aava Rokkanen. – Olisi kiva nähdä niitä jossakin metsässä, haaveilee yhdeksänvuotias Frida Hurtig. Tytöt istuvat sohvalla Kallion seurakunnan iltapäiväkerhon tiloissa. Sohvalla ovat myös yksisarviset Lila ja Harmonie ja sarvivalas Nori. Mikä tekee yksisarvisista niin ihania? – Ne ovat maagisia ja taianomaisia. Ne voi vat olla ihan minkä tahansa värisiä, vaikka sa teenkaarisia, kunhan ne ovat hevosia ja niillä on sarvi, Takalo selittää. – Sarven avulla taiotaan, Rokkanen tarken taa. Sen, mitä sarvella tehdään, näkee Taka lon mukaan sen väristä. Esimerkiksi poroilla on ruskeat sarvet, joten niillä täytyy olla jokin muu tarkoitus kuin taikuus. Hurtig lisää, että kun yksisarviset ovat ky seessä, glitterin kanssa ei tarvitse säästellä. Ja se on hyvä. Yksisarviset ovat kotoisin taivaasta, tytöt tietävät. Niiden kodit on tehty pilvistä, ja sa teenkaaret ovat niiden polkuja. Hurtig onkin usein kesällä poutapilviä katsellessaan nähnyt taivaalla yksisarvisia. – Yleensä kun yksisarvinen lähtee jostakin maasta, kun se on tehnyt sen työn, se lähtee taivaaseen. Sitten se katoaa sinne, Takalo ker too. GLITTERIÄ JA PASTELLIVÄREJÄ rakastavat ty töt eivät ole ainoita yksisarvisista lumoutunei ta. Kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä kertoo, että yksisarvinen tunnetaan mel kein kaikissa kulttuureissa. Varhaisimmat yk sisarvishavainnot ovat Kiinasta ja Intiasta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Euroopassa yksisarviset olivat erityisen suosit tuja keskiajalla. Myös Heikkilän työhuoneen sohvalla on yk sisarvinen. Tyyny on kopio keskiaikaisesta ku vakudoksesta, johon on kuvattuna neito ja yk sisarvinen. Yksisarvinen on selvästi vuosisato jen aikana käynyt läpi jonkinlaisen evoluution, sillä keskiaikainen yksisarvinen ei loista väreis sä eikä kimaltele. Se on valkoinen hevonen,

jolla on pitkä, kierteinen sarvi, pukinparta ja kavioiden sijasta sorkat. Usein sillä oli myös leijonan häntä. – Yksisarvista on pidetty aivan aitona, ole massa olevana eläimenä. Niiden sarvia kaupat tiin Euroopassa 1500luvulle asti. Uskottiin, et tä sarvi poistaa myrkyn. Ranskan kuninkaalla esimerkiksi oli sarvesta tehty astia ja lusikka, Heikkilä kertoo.

”

Puhtaana ja hyvänä pidetty yksisarvinen on ollut luontevaa ottaa osaksi kristillistä kuvastoa. KIRKKOHISTORIAN PROFESSORI TUOMAS HEIKKILÄ

Sarvien hankkimiseksi yksisarvisia metsäs tettiin. Se onnistui niin, että metsään vietiin neitsyt, jonka houkuttelemana yksisarvinen il mestyi paikalle.

Katso video ja kuvakaruselli: kirkkojakaupunki.fi.

Kuka on sinun gurusi? Lukijoiden rakastaman Gurun opissa -juttusarjan pohjalta on tehty verkkotesti. Käy testaamassa itsesi ja ota sinulle sopiva kristillinen mystikko mukaan arkeesi. Löydät gurutestin osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

”Arvottomia emme ole, täydellisiksi emme tule. Hyvä itsetunto syntyy havainnoimisesta ja hyväksymisestä.” KATIANNA RUUSKANEN VERKKOKOLUMNISSAAN

KAISA KARIRANTA

YKSISARVISTEN VETOVOIMAN havaitsi keski ajalla myös kirkko. – Kristinusko on aina ollut mestari sulatta maan kaikenlaista aineistoa osaksi omaa sym boliikkaansa ja ajatteluaan. Puhtaana ja hyvä nä pidetty yksisarvinen on ollut luontevaa ot taa osaksi kristillistä kuvastoa. Se on nähty Kristuksen symbolina – olihan hänkin kristin uskon mukaan keskuuteemme tullut ihmeelli nen olento, Heikkilä kertoo. Eräs keskiaikainen legenda sijoittaa yksi sarviset Raamatun luomiskertomuksen maail maan. Sen mukaan yksisarvinen oli ensimmäi nen eläin, jolle Aatami antoi nimen, ja se myös seurasi Aatamia ja Eevaa, kun heidät karkotet tiin paratiisista. Itse asiassa yksisarviset ovat ihan raamatul lisia olentoja. Vuoden 1776 raamatunkäännök sessä yksisarvinen mainitaan muun muassa Jo bin kirjassa ja psalmeissa. Nykyraamatussa sen tilalla on proosallisemmin villihärkä. ■

MAIJA SAARI – KUVALÄHTEET: MATTI PIKKUJÄMSÄ

eellinen

Kirkko ja kaupunki verkossa

Siirtolaispappina Amerikassa Mitä tapahtuu suomalaissiirtolaisten luterilaisessa seurakunnassa Portlandin kupeessa Lake Oswegossa? Kaisa Kariranta aloitti siellä papin työt ja tekee Kirkko ja kaupungille videoita rapakon takaa. Lue juttu ja katso videoita: kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

ANTTI RINTALA

Oona Jokinen perusti kaupan, jossa ei käytetä kertakäyttömuovia.

Hipsterin ostoskeidas

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

VIDEOKAMERA KÄY. Pietarinkirkon aukiolle Vatikaaniin on kokoontu nut ihmisiä. Paavi Franciscus kä velee aidan takana ja tervehtii pai kalle tulleita. Kun paavi lähestyy, väkijou kossa odottava nainen tekee ris tinmerkin. Mutta voi! Juuri, kun Franciscus on tulossa naisen koh dalle, paavi kääntyykin ja alkaa kävellä pois. Nainen kurottaa ja ottaa paavin kädestä kiinni. Paavi nytkähtää, ja hänen kasvoillaan näkyy ärtymys. Paavi yrittää kiskaista käten sä vapaaksi, mutta nainen ei pääs tä irti. Niinpä paavi tekee video kameran edessä jotain, mikä saa someaktivistit ja toimittajat ym päri maailmaa naputtamaan näp päimistöjään: hän läpsäisee naista kädelle kaksi kertaa. Apostoli Pietarin seuraaja, tai vasten valtakunnan avainten halti ja löi häntä ihailevaa naista. – Paavillakin on rajansa ja psy kodynamiikkansa. Se on luonnol lista, periinhimillistä, sanoo käy

tännöllisen teologian emerituspro fessori Paavo Kettunen. – Takertujia varmasti riittää. Jeesuksellahan oli samanlaista tungoksessa.

”

Kaipaamme ihmistä, joka olisi täydellinen, koska emme itse ole täydellisiä. Paavi Franciscuksen reaktiossa ei ole mitään outoa. Sen sijaan jo tain outoa on siinä, miten ihmiset kautta maailman reagoivat Fran ciscuksen ärsyyntymiseen. Vuonna 2013 paaviksi valittu Franciscus on nostettu jalustalle. Hän on ottanut aktiivisesti kantaa MARI AARNIO – KUVALÄHTEET: GREGORIO BORGIA / LEHTIKUVA JA ISTOCK

Kun asiakas painaa napista, maapähkinävoikone pursottaa lasikuppiin tahnaa, joka näyttää toffeepehmikseltä. Se maistuu paahtuneelta ja tuoreelta ja maksaa 19,90 e/kg. Maapähkinävoi on yksi Unit Marktin suosituimmista tuotteista. Vertailun vuoksi lähikauppa myy Pirkka Peanut Butteria 8,54 e/kg. Unit Marktin perustaja ja toimitusjohtaja Oona Jokinen, 25, suosittelee tahnan kaveriksi raikasta ranskalaista omenaa. Se on luomua kuten noin 95 prosenttia tuotteista. Joulukuussa Helsingin Vallilaan avattu liike on Jokisen mukaan Suomen ensimmäinen zero waste -kauppa, jonka tuotteissa ei ole kertakäyttömuovia. Irtotuotteille voi tuoda pakkauksen kotoa. Liikkeessä on tarjolla kierrätettyjä lasipurkkeja, joihin voi tehdä vaikka oman teesekoituksen. Kiertotalous, myrkyttömyys ja erityisruokavaliot kuten gluteenittomuus kuuluvat liikeideaan. Samoin erikoiskahvit, pinkki punajuurilatte ja luomukosmetiiikka. Viime vuodet Saksassa asunut Jokinen on näin tuonut mukanaan Helsinkiin pienen palan Berliiniä. PIHLA TIIHONEN

Hyvispaavi hermostui ilmastonmuutoksen ehkäisemi seksi, julistanut sosiaalista oikeu denmukaisuutta ja suhtautunut totuttua suopeammin seksuaa livähemmistöihin. Ja sitten hän menee ja lyö tois ta ihmistä. KAIKEN TAKANA ON kaipuu, tuu mii Paavo Kettunen. – Me kaipaamme ihmistä, joka olisi täydellinen, koska emme it se ole täydellisiä. Toivomme, et tä idoli täyttää ne puutteet, joita meissä itsessämme on. Ja jos olen itse osa sitä yhteisöä, johon idoli soitu ihminen kuuluu, minullekin tulee osa hänen hyvyydestään. Kettunen on tutkinut etenkin häpeää. Hän on perehtynyt myös ihmisten idealisaatioon ja sen mu renemiseen, ja juuri siitä tässä on kyse. Yksikään ihminen ei ole täydel linen. Siksi jokaisen idoliksi noste tun tulisi varautua siihen, että hän tuottaa jossakin vaiheessa petty myksen. KUN IDOLIN MAINE murtuu, ihaili ja voi reagoida siihen kahdella ta valla. Yksi vaihtoehto on, että hä neltä menee usko koko asiaan. Il miö on tuttu niin politiikassa kuin uskonnossakin. Toinen vaihtoehto on Kettusen mukaan kypsempi. – Idolissaan voikin tunnistaa ih misen, jonka seurassa voi itsekin olla epätäydellinen. Vajavaisen lä hellä on tilaa toiselle vajavaisel le. Täydellisen seurassa taas tulee kylmä olo. Paavi Franciscus otti läpsimis tapauksen itse julkisesti esille he ti sitä seuraavana päivänä. ”Me netämme usein malttimme, myös minä, ja pyydän anteeksi eilistä huonoa esimerkkiäni”, Francis cus sanoi.

TOPIAS HAIKALA

Paavi Franciscuksesta on tehty idoli, esikuva 2000-luvun hyville ihmisille.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Lue pidempi juttu verkossa: kirkkojakaupunki.fi.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

JARKKO PELTOLUHTA – KUVALÄHTEET: KAIKU RECORDINGS; PETRI AHO; TERO AHONEN; SIRPA PÄIVINEN; NANA SIMELIUS; VILLE JUURIKKALA

Äiti kuoli, isä katosi suruun Huovisen veljekset Eero ja Sakari kirjoittivat yhtä aikaa kirjat vanhemmistaan. Kun äiti kuoli, Eero Huovinen oli yhdeksänvuotias. Silloin hän menetti äitinsä hammaslääkäri Aili Huovisen ensimmäisen kerran. Toisen kerran hän menetti äitinsä, kun hänen isänsä ei omalta surultaan pystynyt puhumaan äidistä. ”Pienen pojan mieleen on jäänyt äidistä vain hetkellisiä sattumuksia ja välähdyksiä, mutta ääntä ja tuoksua äidillä ei ole. Aika ei täytä mielen tyhjyyttä, pikemminkin aukko kasvaa ”, Huovinen kirjoittaa tuoreessa kirjassaan Äitiä ikävä. Kuva äidistä alkoi vähitellen piirtyä Huovisen saatua isänsä kuoleman jälkeen haltuunsa vanhempiensa kirjeenvaihdon. Sitä oli sodan ajalta sekä ajalta, kun teologi-isä Lauri Huovinen oli Roomassa tekemässä väitöskirjaansa. – Äiti kirjoitti joka päivä isälle Roomaan. Hän kertoi meidän poikien arjesta sattumuksia ja tappeluja kaunistelematta, mutta lämpimästi, Huovinen kertoo. Äidin menettämisestä Huovinen sanoo puhuneensa tätä ennen lähinnä vain terapeutilleen ja vaimolleen. Edes kahden veljensä kanssa hän ei ole juurikaan puhunut äidin ikävästä. PIRJO WESANIEMI Lue pidempi juttu verkossa: kirkkojakaupunki.fi.

EERO HUOVISEN KOTIALBUMI

Eero Huovisen kirjan kannessa äiti on väritetty. Sakarin kirjassa kaikki on mustavalkoista, mutta kuva on sama.

Tuntemattomaksi jäänyt isä Sakari Huovisen kirja Isän kädestä on vilpitön ja lämpimän ankara kuvaus tutustumisesta tuntemattomaksi jääneeseen mieheen, omaan isään, Lauri Huoviseen. Enemmän kuin perinteinen elämäkerta kirja on kuvaus raskasmielisyyteen taipuvaisen ihmisen sisäisestä maailmasta. Se on myös rakkaustarina. Sakari Huovinen ei tiennyt paljoakaan isänsä elämästä ennen kuin hän muutama vuosi sitten alkoi tutustua isänsä ja äitinsä kirjeenvaihtoon sekä heidän almanakkamerkintöihinsä ja päiväkirjoihinsa. Äiti oli kuollut Sakarin ollessa kolmivuotias ja isä jäänyt etäiseksi. Kirja alkaa kuvauksella ruumishuoneelta, jossa 43-vuotias Sakari katsoo isänsä ruumista ja koskettaa hänen kasvojaan ensimmäisen kerran elämässään. JAAKKO HEINIMÄKI

Puolet kappaleista on mukana Veisukirjassa ensimmäistä kertaa. Mukana on useita pop- ja rockhittejä.

Riparihittien haastajat EVANKELIUMI, Tilkkutäkki, Tuu mun vaimoksein, Kuljeta ja johdata. Ikäluokka toisensa jälkeen on laulanut lauluja Nuoren seurakunnan veisukirjasta eli Punaisesta laulukirjasta. Joistakin lauluista on tullut varsinaisia kestohittejä, osa sukupolvikokemusta ja riparimuistojen soundtrackia. 50-vuotisjuhliaan viettävästä veisukirjasta ilmestyi tammikuussa uusi painos. Monet vanhat hitit ovat yhä tallella, mutta jopa yli puolet lauluista on uusia. Mukana on ensi kertaa räppiä, nuorten tekemiä kappaleita ja monia pop- ja rock-hittejä varsinaisen gospel-skenen ulkopuolelta. Ehkä jo ensi kesänä konfirmaatiolauluina kuullaan kappaleita, joita moni on laulanut antaumuksella autossa, kesäfestareilla tai rockklubeilla? Poimimme kirjasta muutaman ehdotuksen uusiksi ripariklassikoiksi.

Happoradio: Pelastaja. Soundit jykevää stadionrockia ja Aki Tykin sanat, jotka saivat innoituksensa ahdistustaan Jumalalle vuodattavasta Jeesuksesta Getsemanen puutarhassa. Kylmiä väreitä -takuu!

Anna Puu/Egotrippi: Mestaripiirros. ”Sinä päivänä, kun Luoja teki sinut…” Jos Mariskan kaunis teksti ja Egotripin Knipin laatima herkkä melodia eivät herkistä, niin ei sitten mikään. Sopii hyvin myös ristiäisiin.

Samuli Putro: Mitäpä jos. Kappale kaikille jossitteilijoille ja kauhukuvien maalaajille. Sanat luovat uskoa siihen, että kaikki saattaa kuitenkin mennä hyvin ja elämä kantaa.

Kapteeni Ä-ni: Herra on mun moottori. Jukka Pojan varhaisempaa tuotantoa oleva laulu tulvii hyvää mieltä ja rakkautta. Ripaus letkeää reggae-tunnelmaa voisi sopia erinomaisesti konfirmaatiomessuun.

Juha Tapio: Sitkeä sydän. Reipastahtinen kappale, joka kannustaa sitkeyteen ja muistuttaa siitä, että olet ihme. Tästä ja muista veisukirjaan päätyneistä Juha Tapion lauluista innostuvat varmasti myös äidit ja kummitädit.

HANNA ANTILA

Lue pidempi juttu verkossa: kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Vastine Jehovan todistajilta ahdistelua käsittelevään juttuun

Onko näköpiirissä putkiremontti, kuntoutusjakso tai leikkaus? Saga Palvelutalo Tammilinna tarjoaa ikäihmisille palveluita myös tilapäiseen tarpeeseen. Tilapäisasumisen hinta: 85 €/ hlö/vrk (sis. kalustettu asunto sekä peruspalvelut, esim. lounas ja turvaranneke). Tilaa esitteet, varaa oma esittelyaika tai kysy tilapäisistä asunnoista: Ranja Kontturi | puh. 050 5215 139 ranja.kontturi@sagacare.fi www.sagacare.fi Saga Tammilinna Neilikkatie 11 A 01300 Vantaa

Kirkko ja kaupungin artikkelissa ”Tästä ei sitten puhuta” (K&k 16.1.) ja verkkoartikkelissa ”Ahdistelu tabu murtuu uskonnollisissa yhteisöissä – uhrit ker tovat seksuaalisesta kaltoinkohtelusta K&k:n kyselys sä” esitettiin näkemyksiä siitä, miten Jehovan todista jat suhtautuvat lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Haluamme siksi kertoa suhtautumisestamme asiaan ja siitä, millaisia järjestelyjä olemme tehneet lasten suojelemiseksi. Lasten kaltoinkohtelu ja erityisesti seksuaalinen hyväksikäyttö on Jehovan todistajista äärimmäisen inhottavaa. Se on myös rikos, ja rikosten tutkiminen on viranomaisten tehtävä. Jehovan todistajien seura kunnat eivät siksi suojele ketään lapsen kaltoinkohte luun syyllistynyttä viranomaisprosessilta ja rikoksen sa seurauksilta. Jehovan todistajat pyrkivät noudattamaan Raa matun ajattomia periaatteita, ja lasten hyväksikäyttö tapaukset ovat siksi erittäin harvinaisia. Jos tällainen tapaus kuitenkin tulee ilmi, uhria ja hänen vanhem piaan pyritään auttamaan kaikin tavoin. Heitä myös muistutetaan siitä, että he voivat ilmoittaa asiasta vi ranomaisille. Haluamme lisäksi varmistua siitä, että mahdollisis ta hyväksikäyttötapauksista ilmoitetaan viranomaisil le Suomen lainsäädännön mukaisesti. Jos esimerkik si paikallisen seurakunnan vastuuhenkilöiden tietoon tulee lapsen kaltoinkohtelua koskeva epäilys, he otta

vat heti yhteyttä haaratoimistoomme sen varmistami seksi, että lain vaatimaa ilmoitusvelvollisuutta nou datetaan. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on paitsi vaka va rikos, myös törkeä ja inhottava väärinteko hengel lisessä mielessä. Jos hyväksikäytöstä syytetty henkilö on Jehovan todistajien seurakunnan jäsen, seurakun nan vastuuhenkilöt selvittävät, voiko kyseinen henki lö yhä kuulua seurakuntaan. Tämä on pelkästään us konnollinen menettely, eikä sen tarkoitus ole korvata viranomaisten tutkintaa. Seurakunta ei suojele ketään tällaiseen vastenmieliseen rikokseen syyllistynyttä henkilöä toimintansa seurauksilta. Jehovan todistajat ovat jo vuosikymmenten ajan julkaisseet lasten suojelemista edistävää materiaa lia ja auttaneet muillakin tavoilla vanhempia suoje lemaan lapsiaan. Vanhempia on esimerkiksi autettu tunnistamaan mahdollisia vaaratilanteita ja valista maan omia lapsiaan. Jatkamme tällaisen lasten suo jeluun liittyvän materiaalin julkaisemista. Lasten hyväksikäyttö on hirvittävä rikos, jolla on pitkäaikaisia seurauksia uhrille ja hänen perheelleen. Kenenkään lapsen ei pitäisi koskaan joutua koke maan minkäänlaista hyväksikäyttöä tai kaltoinkohte lua. Haluamme jatkossakin tehdä parhaamme lasten suojelemiseksi. JUKKA PALONEN tiedotusosasto, Jehovan todistajat

U U DEN MY YM ÄL ÄN

AVA JAISV I I K KO 10.–15.2 . Avajaistarjouksia, kirjailijavieraita, kahvitarjoilu!

valikoimalla nyt aivan

Ke 12.2. klo 15.30–16.30 Anna-Mari Kaskinen Sitten kun olen vanha

Helsingin sydämessä!

Pe 14.2. klo 15! Petri Laaksonen esiintyy 70-vuotiaan Yhteisvastuukeräyksen merkeissä

3.2.2020 alkaen Fabianin-

La 15.2. klo 13–15 Emerituspiispa Eero Huovinen Äitiä ikävä Verkkokauppa: www.sacrum.fi

Sacrum palvelee laajalla

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Uusi osoitteemme on katu 8, 00130 Helsinki. Eteläesplanadilta Kappelin kohdalta myymäläämme on matkaa alle 100 m.

Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki

Avoinna: ma 9–19, ti-pe 9–17, la 10–15

puh. 020 754 2350

Virsi runouden uskalikko – Usein virsitekstit ovat olleet vallanpitäjien palveluksessa. Joukosta löytyy kuitenkin myös terävää kritiikkiä, sanoo Kirkon kulttuuripalkinnon saanut Pekka Kivekäs. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

irret ovat olleet aina yhteiskunnallisia. Virsirunoilijat ovat joko puoltaneet vallanpitäjiä tai pistäneet hanttiin. Näin sanoo Tikkurilassa asuva Pekka Kivekäs, 82, joka sai 28. tammikuuta Kirkon kulttuuripalkinnon laajasta työstään virsirunoilijana ja virsitekstien kääntäjänä. Parhaillaan työn alla on 300–1500-luvuilla tehtyjen keskiaikaisten hymnien käännöstyö, jota hän viimeistelee yhdessä Samppa Asunnan ja työryhmän kanssa. Kivekäs on suomentanut satoja virsitekstejä ja kirjoittanut uusia virsiä. Hänen työnsä jälki näkyy sekä nykyisessä vuoden 1986 virsikirjassa että sen vuonna 2015 hyväksytyssä lisävihkossa. Hän on myös sanoittanut messuja ja opettanut hymnologiaa Sibelius-Akatemiassa. Luetteloa voisi jatkaa, mutta Kivekäs puhuu mieluummin pitkäaikaisesta kiinnostuksen kohteestaan: siitä, miten virsi on aina oman aikansa kuva. KESKIAJALLA VALLANPITÄJIEN intressit näkyivät esimerkiksi virsissä, joissa pirujen runsas esiintyminen piti yllä herranpelkoa. Vanhoihin joululauluihin ilmaantui juutalaisvastaisia sanontoja samoihin aikoihin, kun juutalaisten vainot yleistyivät. Virsirunoilijoiden joukossa oli myös toisinajattelijoita. Vuonna 1686 tuntematon suomalainen uskalikko kirjoitti virren, joka teki Ruotsin hallitsijoiden julmasta sotapolitiikasta selvää jälkeä. – Yhdessä säkeistössä kuvattiin yksityiskohtaisesti 1600-luvun sotien seurauksia: maakunnat autioituvat, lesket huutavat surusta, orpojen kyyneleet vuotavat ja sotavangit huokaavat – ja tämän kaiken saa aikaan oman kansansa tyranni. Jos Ruotsin viranomaiset olisivat ymmärtäneet suomea, tuon kirjoittaja olisi menettänyt päänsä, Kivekäs sanoo. Sotavuosien alla hyväksytty vuoden 1938 virsikirja tunnetaan asiantuntijapiireissä ”talvisodan virsikirjana”. Sille olivat Kivekkään mukaan luonteenomaisia lisätyt viholliskuvat, jotka kertoivat sodan aavistuksesta ja valmistivat mieliä siihen, mitä tuleman piti.

Pekka Kivekäs on ympärivuotinen pyöräilijä, jonka matkamittariin kertyy vuoden aikana 5000 kilometriä.

– Vanhojen virsien sanontoja kärjistettiin. Esimerkiksi virren 173 sanontaa muutettiin asuun: ”Kun vihamiehemme raivo on suurin, lyödä ne kaikki sä voit perin juurin.” Monikkomuoto kertoo siitä, että vastustajaksi ei ajateltu paholaista.

”

Vuoden 1938 virsikirjassa virsiin lisättiin viholliskuvia, ja sanontoja kärjistettiin. NYKYISEN VIRSIKIRJAN virsissä kuuluvat Kivekkään mukaan eräänlainen kansankotieetos sekä ymmärrys koko ihmiskuntaa koskevista maailmanlaajuisista uhkista. – Virret ottavat hienosti kantaa sorrettujen ja köyhien puolesta. Kristuksen, minun ja lähimmäisen kärsimykset liitetään yhteen, kuten jo keskiajan mystikot tekivät. Kivekäs tekee nykyisestä virsikirjasta myös kriittisiä huomioita. Esimerkiksi Jaakko Haa vion alkuperäinen sanoitus virteen 440 sisälsi sisäänpäin kääntyneen ja itsekeskeisen hurskau-

den kritiikkiä, joka ei kelvannut vuoden 1963 kirkolliskokoukselle. VUONNA 2006 pidettiin virsikirjauudistuksen juhlaseminaari. Kivekkäältä pyydettiin seminaariin virsi aiheesta, jota nykyinen virsikirja ei käsittele. Kivekäs tiesi heti, mistä kirjoittaisi. Hän on tehnyt huhtikuusta 1984 lähtien vapaaehtoistyötä Kalliolan kuntoutusklinikalla. Kurssikeskuksen yläkerrassa on hiljainen huone, jossa on kolme nojatuolia, pöytä ja vanhuuttaan repeilevät tapetit. Siellä Kivekäs kuuntelee, kun päihdekuntoutuja ottaa AA:n 12 askeleen ohjelman viidennen askeleen. Siinä tunnustetaan väärien tekojen todellinen luonne itselle, Jumalalle ja toiselle ihmiselle. – Ilman tätä tehtävää en tietäisi hyvinvointiyhteiskunnan pinnan alaisesta kärsimyksestä mitään. Hyvin usein kuulen nujerretun lapsen tarinan, Kivekäs sanoo. Kivekäs kirjoitti vanhaan koraaliin uudet sanat: ”Tule, Luoja, kulje kadullamme. Lyödyn lapsen kauhu jäsenissään moni täällä käy…” – Virsi päättyy rukoukseen, että Jumala antaisi armonsa meille, jotka olemme kohdelleet lapsia huonosti. Kun se esitettiin juhlaseminaarissa, porukka näytti pelästyneeltä. Moni hämmentyi siitä, että olin tehnyt virren sellaisesta aiheesta. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Ahdistunut Jumala tarvit Mitä tapahtuu, kun Jumala saapuu yllättäen terapeutin vastaanotolle? Siitä kertoo Espoon Kaupunginteatterin uutuusnäytelmä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

lämän koulima terapeutti Ella saa yllättävän asiakkaan. Hänen vastaanotolleen ilmestyy väsynyt ja ahdistunut Jumala. Kohtaamiseen sisältyy koomisia piirteitä, sillä Ella ei halua millään uskoa, että kyseessä oikeasti on Jumala. Ohjaaja Taru Mäkelää naurattaa näyttelijöiden heittäytyminen kohtaukseen. Mäkelä näki pätkän israelilaisen Anat Govin Voi Luoja! -näytelmästä muutama vuosi sitten Tel Avivissa. Hän piti näkemästään ja totesi, että tämän hän haluaa joskus ohjata. Nyt näytelmä nähdään Espoon Kaupunginteatterissa. – Näytelmän teksti on monikerroksellista. Siinä tragedia ja komedia limittyvät toisiinsa niin kuin elämässäkin, Mäkelä kertoo. – Ja kukapa ei haluaisi tietää, onko Jumala olemassa ja mikä häntä ahdistaa. Kiinnostavaa on myös se, mitä ihminen sanoisi, jos kohtaisi yllättäen Jumalan arjessaan. Mäkelä pyysi Martti Suosaloa Jumalan rooliin, koska heillä oli pitkään ollut puhetta siitä, että he tekisivät yhdessä jotakin. – Suosalo sanoi, että toki hän voi näytellä Jumalaa, onhan hän näytellyt Jeesustakin. Terapeutti Ellaa näyttelee SannaKaisa Palo. – Hänen kanssaan olen tehnyt monenlaista, ja on aina ilo päästä touhuamaan samalle leikkilaatikolle. TERAPEUTTI ELLA MIELTÄÄ itsensä ateistiksi. Hän on yksinhuoltaja, ja hänen perheeseensä kuuluu autistinen poika, jota näytelmässä esittää Ari Kauppila. Ellan elämä on välillä rankkaakin. Hänen kokemansa vastoinkäymiset nousevat esiin, kun hän yllät-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Ohjaaja Taru Mäkelä tarkkailee Martti Suosalon ja Sanna-Kaisa Palon heittäytymistä Voi Luoja! -näytelmän harjoituksissa.

täen joutuu kasvotusten Jumalan kanssa. – Tuskin löytyy ihmistä, joka olisi säästynyt elämässä pettymyksiltä ja syvän epätoivon hetkiltä. On kiehtovaa nähdä, millainen kontakti Ellan ja apua hakevan Jumalan välille syntyy, Taru Mäkelä sanoo.

Näytelmässä yhdistyvät moderni maailma ja Raamatun Vanhan testamentin tapahtumat. Siinä käydään läpi länsimaisen ihmisen alitajuntaa, kristillistä kulttuuria ja eettisiä kysymyksiä. – Voi Luoja! käsittelee ihmisenä olemisen problematiikkaa ja siihen liittyvää moraalista pohdistaa. Ella

yrittää ymmärtää itseään, sitä, mikä on hänen oma sisäinen äänensä, Mäkelä selvittää. – Jumalaa ahdistavat samat asiat kuin ihmistä. Hän miettii tekojaan ja menneisyyttään. Hänellä taitaa olla huono omatunto esimerkiksi siitä, miten hän on kohdellut Vanhan testamentin Jobia.

see terapiaa Mäkelän mielestä Vanha testamentti on täynnä mielenkiintoisia tarinoita. – Se on dramaturgisesti rikas kirja, ja sen henkilöt tuntuvat todellisilta. He käyttäytyvät ristiriitaisesti kuten ihmiset yleensäkin. Välillä tehdään suorastaan jumalallisia tekoja ja välillä mokataan kunnolla. – Vanhasta testamentista kumpuaa isoja ihmisyyden peruskysymyksiä, esimerkiksi hylätyksi tulemisen pelko. Tavallaan siitä kertoo ensimmäinen käskykin, jossa sanotaan: ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia.”

”

Vanhasta testamentista kumpuaa isoja ihmisyyden peruskysymyksiä. OHJAAJA TARU MÄKELÄ

KOMEDIA ON Taru Mäkelälle luonteva tyylilaji: hän on ohjannut komedioita varsinkin elokuvan puolella. Hänestä niitä on hauska tehdä, mutta hän haluaa, että komedioissakin on sisältöä. Mäkelän viimeisin elokuva on uusperheiden yhteisestä joulusta kertova Täydellinen joulu. Se nousi viime vuoden katsotuimpien kotimaisten elokuvien joukkoon. Mustan huumorin värittämä elokuva kuvaa osaltaan myös meidän kristillistä perinnettämme, kun ihmiset yrittävät olla pari päivää vuodesta kristillisiä ja hyväntahtoisia. – Olen toki tehnyt paljon muutakin kuin komediaa. Koen itseni tarinankertojaksi, ja on hienoa, jos työni saavat ihmiset itkemään, nauramaan ja ajattelemaan. Vuodesta 2003 Mäkelä on ohjannut elokuvien lisäksi teatteriesityksiä. Viime syksynä hän ohjasi Minna Lindgrenin romaaniin perustuvan Vihaisen lesken Oulun Kaupunginteatteriin. – Tunnen itseni etuoikeutetuksi voidessani tehdä sekä elokuvia että teatteria. Se tuo hyvää vaihtelua, koska elokuva on katsojatavoitteensa takia melkoisen ankara laji. Mäkelä näkee näissä kahdessa taiteenlajissa tiettyjä eroja. Elokuva syntyy paljolti ohjaajan valintojen pohjalta. Teatteri taas on enemmän näyttelijän taidetta. – Jokainen teatteriesitys on elävä teos, johon näyttelijät puhaltavat hengen, Mäkelä kuvailee. ■

Sunnuntai 2.2. klo 18 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

artistivieraana pasi ruohonen töölön seurakunta

Naistenpäivät 7.–9.2. Vivamossa Löydä sisäiset voimasi, nainen! Voimaannu Vivamon viikonlopussa, aiheita mm. • Raamatun voimanaisia • Tunteista voimaa • Rukoustanssia • Vahvistavaa rukousta • Sinnikkäästi kiinni unelmissa • Pyhän läsnäoloa sanoin ja sävelin Mukana mm. Heli Pruuki, Tiina Sara-aho, Meri Kalanti, Riitta Keskimäki, Virpi Nyman, Raija Kumpula, Marika Viljamaa. Osallistumismaksu 35 € (la 25 €) Täysihoitohinta 141,50–179,50 € La 8.2. Joel Hallikaisen konsertti klo 18 Vivamon kirkossa Konserttilippu 25 € tapahtumaan osallistuville 20 € Lämpimästi tervetuloa! Ohjelma vivamo.fi/ohjelmat Ilmoittaudu 4.2. mennessä puh. 0207 681 760 Vivamontie 2, 08200 Lohja vivamo@sana.fi, vivamo.fi

yhteistyössä

kansanraamattuseura.fi

Voi Luoja! -näytelmän kantaesitys la 8.2. Espoon Kaupunginteatterin Revon tulihallissa. Teos on tehty yhteistyössä Tampereen Työväen Teatterin kanssa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Puhdistava hiljaisuus Hiljainen rukous voi parantaa tunneelämän haavoja tai auttaa olemaan enemmän läsnä arkisessa elämässä. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANS EISKONEN

uvittele joki, joka virtaa ja jonka pinnalla kulkee ja ajelehtii kaikenlaista. Älä välitä siitä, mitä näet pinnalla. Kiinnitä huomiosi itse virtaan. Pinnalla pyörivät asiat ovat ajatuksia, mielikuvia, muistoja ja tunteita – älä unohdu tarkastelemaan niitä. Virta on sinun hengellinen ulottuvuutesi, jossa Jumala puhuu. Hiljainen rukous on virran katsomista ja kuuntelemista. Esimerkki on amerikkalaisen sisterssiläismunkin ja hengellisen opettajan Thomas Keatingin (1923–2018). Hän kehitti kollegoineen hiljaisen rukouksen tavan, joka tunnetaan nimellä centering prayer. Suomeksi sillä ei ole yhtä vakiintunutta nimeä. Puhutaan esimerkiksi keskeistävästä tai keskittävästä rukouksesta, ydinrukouksesta, antaumuksen rukouksesta tai myöntymyksen rukouksesta. – Termi centering prayer kuvaa sitä, että ihmisessä on keskus tai ydin, jossa Jumala asuu, ja rukous on kääntymistä sitä keskusta päin. Itse puhun yleensä sydämen rukouksesta, sanoo perheterapeutti ja teologian maisteri Arja Seppänen. Hän käsitteli aihetta pro gradu -tutkielmassaan ja on myös kouluttanut siitä seurakunnissa.

homas Keatingin opettama rukouksen menetelmä on yksinkertainen: tarvitaan kaksikymmentä minuuttia kahdesti päivässä ja päätös suuntautua kohti Jumalaa. Apuna on itse valittu pyhä sana, joka voi olla esimerkiksi Jeesus, Rakkaus, Isä tai Luoja. – Ollessani Jumalan kanssa hiljaisessa sydämen rukouksessa päästän irti kaikista ajatuksistani ja tunteistani. Kun huomaan, että jokin ajatus alkaa pyöriä mielessäni, lausun hiljaa valitsemani pyhän sanan. Sana on ilmaisu sille, että käännän katseeni Jumalaan. Pyrin pitämään ikään kuin hengen silmät Jumalaan kohdennettuina, Arja Seppänen kuvailee. – Olen siinä ennen kaikkea sitä varten, että kuulisin, mitä Jumala haluaa puhua minulle. Hän ei puhu päälleni vaan syvemmälle hengelliselle ulottuvuudelleni, josta en ole suoraan tietoinen. En pyri tavoittamaan Jumalaa ajattelun vaan rakkauden avulla. Luotan ja uskon, että Jumala on oikeasti tällä tasolla minuun yhteydessä. Seppänen lisää, että erilaiset rukouksen muodot sekä ajatukset ja sanat Jumalasta ovat tärkeitä. Sydämen rukouksessa luotetaan hiljaisuuteen. Rukousta kehittänyt Keating on sitä mieltä, että hiljaisuus on Jumalan todellinen äidinkieli.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 2/2020

”Ollessani Jumalan kanssa hiljaisessa sydämen rukouksessa päästän irti kaikista ajatuksistani ja tunteistani.” perheterapeutti Arja Seppänen

ydämen rukouksen pohjana ovat satoja vuosia vanhat kristillisen mystiikan klassikot. Thomas Keating ja hänen työtoverinsa alkoivat 1970-luvulla soveltaa niitä opettaessaan katolisille papeille ja munkeille kontemplatiivista eli mietiskelevää ja katselevaa rukousta, jotta nämä voisivat syventää rukouselämäänsä. Samoihin aikoihin myös kristityt opiskelijat kyselivät Keatingilta, eikö kristillisessä perinteessä olisi mitään vastinetta idän uskontojen meditaatiolle. Keatingin mukaan sydämen rukouksen päämääränä on ihmisen hengellisen matkan ja jumalasuhteen syventäminen. Ohjatessaan retriittejä hän huomasi varsin pian, että hiljainen rukous vaikutti positiivisesti myös tunne-elämään. Se toimi terapian tavoin aktivoiden alitajuntaa ja parantaen ihmistä. Keating alkoi kutsua hiljaista rukousta Jumalan terapiaksi.

ristilliset kilvoittelijat ovat puhuneet paheista irti pääsemisestä ja hyveiden kasvattamisesta rukouksen avulla. Keating puhuu samasta asiasta terapeuttisin termein. Paheiden sijaan Keating puhuu valeminästä. Kyse on mielen suojautumiskeinoista, joita olemme kehittäneet varhaislapsuudestamme asti. Niiden tehtävä on ollut suojata meitä tuskallisilta tunteilta, kun emme ole saaneet sitä, mitä olisimme kaivanneet. – Valeminän vuoksi ihminen ei pysty tekemään sitä, mitä hän oikeasti haluaa ja toivoo, Arja Seppänen sanoo. Hyveet puolestaan liittyvät rakkauteen ja siihen vapautuneisuuteen, joka syntyy, kun valeminä hellittää otettaan. Ihminen on silloin vapaampi rakastamaan. – Tuskallisten tunteiden välttelyn sijaan hänessä pääsevät kasvamaan ja vahvistumaan Pyhän Hengen hyvät hedelmät. Jumalan terapiassa tapahtuva paraneminen on siis sitä, että valeminän valta ihmisessä vähenee, Seppänen selvittää. – Kun pysyn hiljaisessa rukouksessa – eli yhä uudelleen palaan siihen, että olen tässä Jumalan kanssa, enkä kiinnity omiin ajatuksiini ja tunteisiini, vaan aina uudelleen päästän niistä irti ja pidän fokuksen Jumalassa – pääsen syvään lepoon, jossa tunne-elämäni traumat alkavat parantua. Jumalan terapiassa paranemisesta voi puhua myös puhdistumisena. – Syvä hiljaisuus ja Pyhän Hengen työ siinä hiljaisuudessa alkavat kompostoida tunneroskaa eli vaikeita kokemuksiamme ilman, että käymme tietoisesti niitä läpi. Ennemminkin tunnistamme ailahduksia siitä, että meissä tapahtuu jotakin.

ydämen rukouksen voi löytää jo Uudesta testamentista. Matteuksen evankeliumissa Jeesus itse opettaa rukouksesta näin: ”Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut.” – Mene itsessäsi olevaan tilaan. Sulje ovi eli luo rauha ja läsnäolo. Sitten kuuntele ja rukoile Jumalaasi, joka on salassa, mutta koko ajan ja kaikkialla läsnä, tulkitsee tuota Jeesuksen opetusta Simo Kuurne. Hän on Thomas Keatingin ajatteluun perehtynyt espoolainen erikoislääkäri, terapeutti ja retriitinohjaaja.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Kuurneelle rukous merkitsee mahdollisuutta ja kutsua elämän perimmäisen salaisuuden eli Jumalan, Luojan – tai millä nimellä kukin sitä kutsuukin – tunnistamiseen. – Sitä mukaa, kun valeminä rukouksen avulla heikkenee, ihmisen syvin olemus, tosiminä eli Jumalan kuva ihmisessä pääsee esiin, hän sanoo. – Tosiminä heijastuu koko olemukseemme ja luo rakkautta, myötätuntoa ja ymmärrystä. Ja jos sen läsnäoloon havahtuu, myös suhde toisiin ihmisiin ja koko luomakuntaan muuttuu. Silloin tajuaa kaiken pyhyyden ja yhteyden, sen, että jokaisessa meissä on yhtä lailla jumalallinen ydin. Epämääräinen kaipuun tunne voi Kuurneen mukaan olla merkki siitä, että ihminen on etääntynyt syvimmästä minästään ja hengellisestä maailmasta. Jotkut saavat siihen kosketuksen satunnaisesti: on selittämättömiä onnenhetkiä ja pyhän kokemuksia, jotka tulevat kuin lahjana ja jolloin voimme aistia Jumalan. Näin voi tapahtua vaikka luonnossa, kirkossa, ihmiskosketuksessa tai taiteen tai tieteen parissa.

sein tuon syvimmän minän tunnistaa kuitenkin vasta vaikeuksien ja ristiriitojen jälkeen. Ennen eläkkeelle jäämistään Simo Kuurne työskenteli työterveyslääkärinä kolmenkymmenen vuoden ajan ja hoiti monia työssään uupuneita. Hän on sitä mieltä, että uupumus on aina myös mahdollisuus muutokseen. – Joskus uusi voi syntyä vain Golgatan, henkisen kuoleman, kautta. Myös tylsät erämaa-ajat, jolloin Jumala tuntuu pysyttelevän poissa, ovat tärkeitä. Vaikka edessä näyttää mustalta, mustuuden takana on jo aamunkoi.

”Tosiminä heijastuu koko olemukseemme ja luo rakkautta, myötätuntoa ja ymmärrystä. Jos sen läsnäoloon havahtuu, myös suhde toisiin ihmisiin ja koko luomakuntaan muuttuu.” erikoislääkäri Simo Kuurne

Jotkut puolestaan tarvitsevat Jumalan ja syvimmän minänsä löytämiseen pitkää vetäytymistä hiljaisuuteen esimerkiksi retriitissä tai luostarissa. Sitoutuminen säännölliseen rukoukseen on tavallaan luostarin tuomista arkeen.

imo Kuurne muistuttaa, että Jumala on kyllä läsnä koko ajan – ihmisen pitää vain huomata se. Siinä auttaa rukous. – Oma hengellisyys täytyy herättää ja sille täytyy antautua, hän sanoo. Kuurne on huomannut, että hiljaisuuden kautta maailman näkee rikkaammin ja syvemmin. – Kun alkaa harjoittaa hiljaista rukousta, huomaa, että havahtuminen Jumalan läsnäoloon on mahdollista missä tahansa, vaikka perunoita kuoriessa tai tiskikonetta täyttäessä. – Päivän mittaan voimme avautua läsnäolon ihmeelle satoja kertoja. Ja toisaalta taas nämä arjen kokemukset synnyttävät meissä kaipuuta syvempään itseyden, elämän ja Jumalan kokemiseen, Kuurne pohtii. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

”Joskus rukoushetket voivat tuntua tosi levottomilta. Joskus niissä vallitsee syvä Rukous kyllä kantaa.” perheterapeutti Arja Seppänen

rja Seppänen on harjoittanut sydämen rukousta viitisen vuotta. Vaikka hän on ammatiltaan terapeutti, käynyt läpi henkilökohtaisen terapian, käsitellyt asioita puhumalla, psykodraamaryhmissä ja sanallisessa rukouksessa, Jumalan terapia on avannut hänelle uuden tason. – Hiljaisen rukouksen myötä minussa on lähtenyt liikkeelle sellaisia syvempiä asioita, joista tunnistan, että Jumala tekee minussa työtään, Seppänen kertoo. Jumalan terapia on myös opettanut hänelle, että kaikkia tuskallisia asioita ei tarvitse käydä uudelleen tietoisesti läpi eikä niitä varsinkaan kannata jäädä pyörittelemään – niistä voi vain päästää irti.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

– Parantuakseen ei aina tarvitse palata menneisyyden kivuliaisiin tapahtumiin. Jumalan terapiassa Jumala tekee työn ja paketoi asiat tavalla, joka ei mene minun aivojeni kautta.

ahteen päivittäiseen rukoushetkeen sitoutuminen ei aina tunnu helpolta tai edes mahdolliselta. Arja Seppäsen mielestä kyse on siitä, mitä pitää tärkeänä. – Luotan siihen, että jos pidän tästä tavastani kiinni, päivän muutkin asiat kyllä hoituvat. Jos minulle tulee rukoushetken aikana mieleen huolenaiheita, käännyn niistä pois. Ne ovat jo Jumalan hoidossa. Olen huomannut, että Juma-

rauha. Olennaista on, että pysyn siinä.

Rukoillessasi olet kahden pilven välissä ”Kohota sydämesi Jumalan puoleen nöyrää rakkautta tuntien. Keskity häneen itseensä äläkä hänen lahjoihinsa. Käännä ajatuksesi pois kaikesta muusta, niin että vain hän yksin vaikuttaa mielessäsi ja tahdossasi.” Näin opastaa 1300-luvun jälkipuoliskolla oppilastaan tuntemattomaksi jäänyt englantilainen pappismies. Hänen kirjoittamansa Tietämättömyyden pilvi on yksi kristillisen mystiikan klassikoista. Se vaikutti myös amerikkalaisiin sisterssiläismunkkeihin Thomas Keatingiin, William Meningeriin ja Basil Penningtoniin, kun he 1970-luvulla kehittivät hiljaisen rukouksen tavan, jota kutsutaan nimellä centering prayer. Tietämättömyyden pilvessä oppilasta ohjataan kontemplatiiviseen rukoukseen eli Jumalan sisäiseen katseluun, joka ei onnistu järjen, tiedon tai mielikuvituksen, vaan tahdon ja kaipuun avulla. Tässä elämässä Jumala voidaan saavuttaa vain rakkauden kautta. Kirjoittaja kuvaa tällaisen rukouksen vaikeutta: ”Ensi kertaa siihen ryhtyessäsi kohtaat vain pimeyttä, kuin astuisit tietämättömyyden pilveen.” Hänen neuvonsa on tyytyä odottamaan Jumalaa pimeydessä ja ikävöidä jatkuvasti. Rukoilijan ja Jumalan välissä on siis tietämättömyyden pilvi. Itsensä ja muun maailman – myös omien ajatustensa – väliin rukoilijan puolestaan täytyisi asettaa unohduksen pilvi, jotta tuo kaikki muu ei häiritsisi Jumalaan suuntautumista. Apuna Jumalaa kohti pyrkimisessä voi olla lyhyt sana, kuten Jumala tai Rakkaus: ”Tällä sanalla voit pakottaa kaikki ajatuksesi unohduksen pilven alle.”

lan johdatus on joskus hyvin konkreettista ja hän järjestelee asioitani. Myöskään keskittyminen rukoukseen ei aina ole helppoa. Ajatukset laukkaavat ja tunteet kuohuvat. Rukouksessa ei tunnu olevan mitään mieltä. – Joskus rukoushetket voivat tuntua tosi levottomilta. Joskus niissä vallitsee syvä rauha. Olennaista on, että pysyn siinä. Rukous kyllä kantaa. Yritän myös olla arvioimatta omaa rukoustani, Seppänen sanoo. – Thomas Keating vertaa rukoushetkiä antibioottikuuriin. Niiden teho perustuu siihen, että ne nautitaan säännöllisesti. Se pitää paranemisen prosessia yllä.■

Masennustutkimus

Haemme tutkittavia osallistumaan kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa arvioidaan erään tutkimuslääkkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitä lumelääkkeeseen, kun tutkimuslääkettä annetaan nykyisen masennushoitonne lisäksi. Voitte soveltua tutkimukseen, jos • olette iältänne 18-65 vuotias • Teillä on todettu masennus • ette ole saanut rittävää hoitovastetta nykyisellä masennuslääkkeellänne Tutkimus kestää enintään 13 viikkoa, siinä on 7 tutkimuskäyntiä ja yksi puhelu. Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat maksuttomia. Tutkimuksesta vastaava henkilö Suomessa on ylilääkäri Martti Heikkinen. Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 30.1. klo 15-18 soittamalla numeroon 050-4308910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.

Tässä voisi olla sinun mainoksesi Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot. Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Anne Joukainen p. 050 3103081, Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Ari Suominen p. 040 355 2340, etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme.

Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 lukijaa pääkaupunkiseudulla.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Maija-Riitta Ollilasta tuli filosofi, koska varmat totuudet jättivät teini-ikäisen tytön olon turvattomaksi.

Väärien kysymysten ystävä TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

os aikoo pärjätä elämässä, kannattaa esittää keski-ikäistä tätiä, filosofi MaijaRiitta Ollila sanoo. Jokainen tietää, että keski-ikäinen täti on lämmin ja sydämellinen ja kantaa mukanaan puhdasta nenäliinaa. Hän on se, jolta kysytään aikataulutietoja, kun bussi ei ilmaannu pysäkille. Ilkikuriseen elämänohjeeseen sisältyy koukku. Se, minkä toinen näkee Ollilasta, voi olla vain hyödyllinen rooli. Kerran uusi tuttava tiedusteli Ollilan silloiselta työtoverilta, millainen hän on. ”Aina erilainen”, kuului vastaus. – Jotkut ajattelevat, että ihmisellä on kiinteä minuus. Pitkään ajattelin, että minunkin pitäisi hankkia sellainen, mutta en enää ajattele niin. Mikään ei estä keski-ikäistä tätiä olemasta samaan aikaan myös vihainen nuori mies, Ollila sanoo. Ollila yrittää parhaansa mukaan vastata kysymykseen ”miten minusta tuli minä?”, mutta henkilöhaastattelun tavanomainen lähestymistapa ajaa tämän filosofin epämukavuusalueelle. Tärkeät asiat eivät avaudu hänelle kertomuksena, jossa tapahtumat seuraavat toisiaan. Mietittyään hetken Ollila ryhtyy puhumaan siitä, mitä tapahtuu, kun perustukset järkkyvät. MAIJA-RIITTA OLLILA PALAA vuoteen 2003. Silloin Yhdysvallat aloitti sodan Irakia vastaan. Maailmanpolitiikan käänne ajoi akateemisen filosofin henkilökohtaiseen kriisiin. Ollilaa järkytti tapa, jolla USA ja sen liittolaiset perustelivat sotaa. Irakin olisi pitänyt osoittaa vedenpitävästi, ettei sillä ei ollut joukkotuhoaseita. Perustelu rikkoi räikeästi keskeistä filosofian periaatetta: todistamisen taakka on aina sillä, joka väittää, että jotakin on. Ensimmäisen kerran elämässään Ollila päätti osallistua mielenosoitukseen. – Siihen saakka olin ajatellut, että ihmiskunta menee eteenpäin ja maailman meno on jossakin perustavassa mielessä järjellistä. Olin varma, että kukaan ei voi ryhtyä sotaan niin mielettömin perustein, hän sanoo. Sota kuitenkin alkoi ja filosofin maailma romahti, mutta seuraavana aamuna aurinko nousi kuten aina ennenkin. – Kaikki ne asiat, jotka järkyttivät minut suunniltani, olivat olleet olemassa aina. Se, mikä oli ollut minun mielestäni jotakin perustavanlaatuista, olikin vain erehdys. SEURAAVA MUISTIKUVA VIE vuoden 1970 kevääseen ja Poriin, jossa teini-ikäinen Ollila osallistui kirkon viidenteen herätysliikkeeseen lukeutuvan Kansanlähetyksen herätyspäiville. Tapahtuman puhujaksi oli kutsuttu karismaattinen amerikkalainen evankelista. Ollila poimi kirjatiskiltä kirjan, jonka nimi oli Tanssisalista suoraan helvettiin. – Kirjan nimi kolahti minuun. Olin juuri aikeissa liittyä sosiaaliseen elämään, ja maaseudulla juuri tanssit olivat nuorten tapa tutustua toisiinsa. Varsinaissuomalaisessa pienviljelijäperheessä kasvaneen tytön elämä sai uuden suunnan. 16-vuotiaana Ollila kiersi paikallisen papin mukana tämän saarnamatkojen toisena puhujana. Myös Ollilan vanhemmat liittyivät herätysliikkeeseen. Fundamentalismin vetovoima perustuu Ollilan mukaan turvallisuuden tarpeeseen. Turvallisuus edellyttää järjestystä ja järjestys sitä, että

asiat ovat kontrollissa. Kansanlähetyksessä turvallisuuden perustana oli Raamattu, jota ei kuulunut tulkita, vaan noudattaa kirjaimellisesti. Kaiken piti olla varmalla pohjalla, mutta jokin meni vikaan. Varmat totuudet eivät tuoneetkaan turvallisuuden tunnetta. Ollila huomasi esittävänsä toistuvasti asiaankuulumattomia kysymyksiä. Vaikein kysymys liittyi helvettioppiin. – Koin suunnatonta vastuuta toisten ihmisten kohtalosta. En voinut käsittää, miten voisin olla iloinen kenenkään taivaaseen pääsystä, kun suurin osa ihmisistä oli menossa helvettiin. Ollila hiljenee. Hän ei halua mennä syvemmälle siihen, miten opetus helvetistä vaikutti teiniikäisen tytön mieleen. Väärien kysymysten esittäminen johti henkiseen irrottautumiseen yhteisöstä, ja 22-vuotiaana hän jätti sen lopullisesti. TOISIN KUIN USEIMMAT ystävänsä, Maija-Riitta Ollila kokee olevansa uskonnollinen ihminen, jolle hengelliset asiat ovat pysyneet tärkeinä. Nuoruuden varmuuksiin verrattuna erilaista on se, että hän ei yritä määritellä hengellisyyttään. Ollila vertaa hengellisyyttä arkiseen tilanteeseen, jossa ihminen tulee kotiin ja tuntee, että ”täällä on joku”. Ollila kokee, että universumissa on jotakin, mikä on hänen tietonsa, ajatustensa ja tunteidensa tuolla puolen. – Hengellisyys on minulle tärkeää, mutta se, mitä se merkitsee milloinkin, vaihtelee. Uskon, että on olemassa jotakin muuta kuin se, minkä näen silmilläni. En kuitenkaan pidä tärkeänä luoda siitä tietynlaista kuvaa, hän sanoo.

”

Mikään ei estä keski‑ikäistä tätiä olemasta myös vihainen nuori mies. Ollila lisää, että hänen kokemuksessaan ilo ja hengellisyys kuuluvat yhteen. – On helppoa nähdä ympärillään pelkästään epätoivoisia asioita. Kokemukseni on kuitenkin se, että tunnen iloa, kun tavoitan syvän kohdan elämässä. Toisinaan joku kysyy Ollilalta, uskooko hän Jumalaan. Hän vastaa kysymykseen vaihtelevasti. – Ajattelen, että filosofina minulla pitäisi olla jotakin kättä pidempää, jos väitän jotakin olemassa olevaksi. Olen myös oppinut suojaamaan itseäni uskontoon liittyviltä opillisilta kamppailuilta. MAIJA-RIITTA OLLILA YLLÄTTÄÄ toistuvasti ihmiset sillä, että hän havaitsee asioita eri tavalla kuin he. Ollila puolestaan yllättyy herättämistään reaktioista. ”Milloin tiesit, että olet erilainen kuin muut”, häneltä kysyttiin hiljattain. ”Seitsemän sekuntia sitten”, Ollila vastasi. Yhteiskunnallista keskustelua seuratessaan Ollila huomaa auktoriteettiuskon voiman. Kaksi ihmistä voivat sanoa täsmälleen samat asiat, mutta toisen sanomana se on väärin ja toisen sanomana oikein.

Kuka?

MAIJA-RIITTA OLLILA, 63, on Espoossa asuva filosofi, tietokirjailija ja luennoitsija.

Mitä?

Ollila kirjoittaa parhaillaan tekoälyä käsittelevää teosta, joka on jatkoa vuonna 2019 ilmestyneelle kirjalle Tekoälyn etiikkaa.

Motto

Harjoittamassani omintakeisessa uskonnossa on vain yksi käsky: Have mercy (armahda). Armahtaminen on jokapäiväinen suhtautumistapa, joka johtaa sovintoon ihmisten, maailman ja menneisyyden kanssa.

Toisin on filosofiassa, jossa perustelut ja ajattelun johdonmukaisuus ratkaisevat. – Monet valinnat elämässäni olisivat voineet olla fiksumpia, mutta filosofian opintojen aloittamista en ole katunut päivääkään. Se oli ensimmäinen päätös, jonka tein omista lähtökohdistani enkä toisten ihmisten odotusten ohjaamana. Maaliskuussa 2014 Ollila teki toisen tärkeän päätöksen, josta hän kertoo kirjassaan Ajatusten vangit karkumatkalla. Ravitsemustietouden ja kuntosalin aktiivinen harrastaja yllätti itsensä ilmoittautumalla sekä personal trainer -kurssille että kundaliinijoogan ohjaajakoulutukseen. ISTUESSAAN JOOGAMATOLLA ja laulaessaan mantroja valkoisissa vaatteissa Maija-Riitta Ollila tajusi päätyneensä uususkonnon harjoittajaksi, vaikka uskonnosta ei mainittu mitään koulutuksen esittelyssä. Filosofin mieli analysoi cocktailia, joka sisälsi hindulaista joogaa, sikhiläistä teologiaa, tantrafilosofiaa ja new agea. Opillisesti tiukka joogasuunta perustui valaistuneen opettajan auktoriteettiin, jota oppilaan ei sopinut kyseenalaistaa. Ollila reagoi tilanteeseen voimakkaasti. Hän mainitsee erityisesti 5 000 vuotta vanhat terveysopit ja sen, että liikkeen oppien mukaan naiset saavuttavat valaistumisen eri tavalla kuin miehet. – Minun odotettiin omaksuvan ajatuksia, joita vastustin koko persoonallani. Päätin lopettaa kurssin kesken, mutta sitten tajusin, että olin tehnyt sen jo nuoruudessani. En voi lähteä pois aina, kun jokin ryhmä ajattelee eri tavalla kuin minä. Ollila turvautui huumorintajuunsa ja kävi joogakurssin loppuun. Tiedollisesta opetuksesta hän omaksui vain sellaiset ajatukset, jotka olivat hänen mielestään testattavissa. Ollilan mukaan jooga ja meditaatio toimivat, joskin ehkä eri syystä kuin niiden oppien kannattajat ajattelevat. Hänelle itselleen mielen ja kehon erottamattomuus on ollut joogakoulun tärkein löytö. – Kehollinen joogaharjoitus tuottaa automaattisesti onnellisen mielentilan, jos sellaista kaipaan. Onnellisuuskeskustelu ei kiehdo minua, koska hyvällä tuulella oleminen ei vielä ratkaise yhtään maailman ongelmaa. Mahdollisuus vaikuttaa omiin tunteisiin antaa kuitenkin hyvän lähtökohdan tarttua asioihin. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Sinä riität vanhempana Helmikuussa alkavalla Yhteisvastuukeräyksellä tiivistetään vanhempia auttavaa tukiverkkoa. Keräys myös avaa keskustelun hyvästä vanhemmuudesta. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ANTTI RINTALA

ähes puolet suomalaisista lapsista ja nuorista toivoo, että vanhemmilla olisi heille enemmän aikaa. Tieto käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyistä. Lähes yhtä moni isä ja äiti kokee tarvitsevansa tukea vanhemmuuteensa. Eniten tukea toivotaan omaan jaksamiseen ja lasten kanssa toimimiseen. Avun tarve voi liittyä esimerkiksi lapsen erityishaasteisiin kuten ylivilkkauteen, sairauksiin tai vammoihin. Lisäksi joka viides vanhempi kaipaisi ammatillista tukea parisuhteeseen. – Vanhempia tuetaan, mutta palvelujärjestelmämme on sokkeloinen ja monimutkainen. Usein vanhemmat uupuvat siihen, että heidän asioistaan puhuminen aloitetaan joka paikassa alusta, sanoo Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja Tapio Pajunen. ”Sinä riität”. Helmikuun alussa alkavan vuoden 2020 Yhteisvastuukeräyksen tunnus rohkaisee oman riittämättömyytensä kanssa painivia vanhempia. Keräyksen teemana on Vanhemmuuden tukeminen. – Keräyksen tavoitteena on tehostaa vanhemmuutta tukevien matalan kynnyksen palvelujen tarjontaa, Pajunen sanoo. YHTENÄ TAVOITTEENA on avoimen ja hyväksyvän keskustelun avaaminen vanhemmuudesta. Tapio Pajunen toteaa, että moni vanhempi häpeää turhaan avun hakemista. Vanhemmat pelkäävät leimautumista huonoksi vanhemmaksi ja lastensuojelutoimia. – Meillä pidetään aika hyvää huolta neuvolaja alakouluikäisistä lapsista, mutta yläkouluvaiheessa yhteiskunnan tuki heikkenee. Vanhemmat jäävät usein yksin murrosiän oireilusta johtuvan neuvottomuuden kanssa. Moni vanhempi ei tiedä, kenen puoleen voi kääntyä esimerkiksi silloin, kun perheen teini on kärähtänyt pilven polttamisesta. Sosiaalinen media lisää osaltaan vanhempien paineita. Toisten vanhempien päivityksissä vanhemmat voivat hyvin, lapset ovat kilttejä ja koti siisti. Pajunen kohtasi saman sosiaalisen ilmiön jo vuosia sitten ollessaan koti-isänä. – Leikkipuistossa pienen lapsen äiti kertoi minulle, että hän ei enää jaksa. Kun paikalle tuli muita äitejä, sama äiti alkoi kehua, miten täydellisiä lapset ovat. Kyse on vanhempien välisestä

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

kilpailusta. Keräyksen tuotoilla vanhemmat saavat aitoa vertaistukea kuten perheryhmiä, joissa omista asioista voi keskustella avoimesti ja rehellisesti, Pajunen sanoo.

”

Meillä pidetään aika hyvää huolta neuvolaja alakouluikäisistä lapsista, mutta yläkouluvaiheessa yhteiskunnan tuki heikkenee.

Yhteisvastuu keräys 2020 •

Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 20 prosenttia ohjataan vuonna 2021 käynnistyvään hankkeeseen, jonka toteuttavat lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen erikoistuneet järjestöt Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry.

•

Viidesosa keräyksen tuotosta käytetään paikallisseurakuntien monipuoliseen avustustoimintaan, jonka painotuksena on vanhemmuuden sekä lapsen ja vanhemman suhteen tukeminen.

•

Keräystuotosta 60 prosenttia käytetään vanhemmuutta tukeviin toimintoihin kehitysmaissa Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta.

•

Tänä vuonna Yhteisvastuu juhlii 70 vuotta jatkunutta, vuonna 1950 alkanutta taivaltaan.

YHTEISVASTUUKERÄYKSEN KERÄYSJOHTAJA TAPIO PAJUNEN

PERHEPSYKOTERAPEUTTI, kirkkohallituksen johtava asiantuntija Sari-Annika Pettinen on ollut suunnittelemassa tämänvuotista Yhteisvastuukeräystä. Hän kiinnittää huomiota vanhemman tehtävään erityisesti niissä tilanteissa, joissa parisuhde voi huonosti tai päättyy eroon. Riidat saattavat alkaa puolisoiden väsymisestä. Pienen lapsen kanssa kotona oleva vanhempi kokee vastaavansa kaikesta yksin. Samaan aikaan työssä käyvä vanhempi tuntee jäävänsä ilman arvostusta, vaikka tekee kaikkensa perheen eteen. Parisuhteen kriisiytymiseen tai eroon liittyvien surun, vihan, pettymyksen ja kaipauksen tunteiden keskellä vanhempien voi olla vaikea nähdä, miten keskinäinen riitely vaikuttaa lapseen. Parhaassa tapauksessa päättyvä parisuhde jatkuu toimivana vanhemmuussuhteena. Silloin vanhemmat pystyvät sopimaan asioista niin, että eroprosessi ei vahingoita vanhemmuutta. – Mitä paremmin vanhemmat hoitavat vanhemmuussuhdettaan eron jälkeen, sitä paremmin lapsi selviytyy erosta ja sopeutuu uuteen tilanteeseen, Pettinen sanoo. Aikaisemmassa kirkon perheneuvojan työssään Pettinen näki läheltä sen, miten moni eroava äiti ja isä kokee voimakasta syyllisyyttä. Lapsi

saattaa oireilla vanhempien eroa esimerkiksi vetäytymällä tai häiriökäyttäytymisellä. – Lapsi kokee herkästi, että vanhempien ero tai riitely on hänen vikansa. Sen myytin purkaminen lapsen elämästä on eroavien vanhempien tärkeä tehtävä, Pettinen sanoo. MYYTIN PURKAMISESSA auttavat Sari-Annika Pettisen mukaan tavalliset asiat kuten sellainen yhdessä eläminen, jossa vanhempi kehuu ja kannustaa lasta ja on kiinnostunut lapsen asioista. Tärkeää on myös eroon liittyvistä vaikeista asioista puhuminen ja se, että vanhempi vastaa lapsen kysymyksiin rehellisesti. Pettinen toteaa, että vanhemman itsesyytökset eivät auta lasta erotilanteessa. Hyödyllisempää olisi pohtia, millaisiin asioihin vanhempi kaipaa apua. – Kun vanhempi etsii itselleen tukea ja apua ja selviytyy erosta, lapselle jää tilaa olla lapsi ja keskittyä elämään lapsen elämää. Hetken mietittyään Pettinen antaa vielä yhden neuvon. – Etsi ilon hetkiä lapsen kanssa. Heittäytykää leikkiin tai hupsutelkaa yhdessä. Sellaiset tilanteet ovat erityisen tärkeitä silloin, kun perheessä on surua tai kriisiä.

”

Lapsi kokee herkästi, että vanhempien ero on hänen vikansa. Sen myytin purkaminen on eroavien vanhempien tärkeä tehtävä. PSYKOTERAPEUTTI SARI-ANNIKA PETTINEN

VANHEMPIEN VÄLISTEN riitojen ei tarvitse välttämättä johtaa eroon. Ristiriitoihin voi hakea apua ja tukea esimerkiksi kirkon perheneuvonnasta. Sari-Annika Pettinen vetoaa yhdysvaltalaisen parisuhdetutkijan John Gottmanin tutkimukseen, jonka mukaan 70 prosenttia pariskuntien välisistä ristiriidoista on luonteeltaan perustavanlaatuisia, pysyviä ja ratkaisemattomia. Kuitenkin 30 prosenttia riidoista on mahdollista ratkaista, ja parien kannattaakin keskittyä näiden riitojen sopimiseen. Pettisen kokemuksen mukaan pariskuntien ratkaistavissa oleviin ja ratkaisemattomiin ristiriitoihin liittyvät tunteet ja kysymykset ovat hyvin samanlaisia: riitänkö minä, olenko rakastettu, kunnioittaako toinen minua? – Onnelliset pariskunnat keskittyvät ratkaistavissa oleviin ristiriitoihin, onnettomat taas ajautuvat pyörimään ratkaisemattoman riidan kehässä. Jälkimmäisessä tapauksessa paras vaihtoehto voi olla se, että pari hyväksyy ratkaisemattoman ristiriidan ja oppii elämään sen kanssa, Pettinen sanoo. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Hyvää pyhää

2.2.

Kirkoissa vietetään kynttilänpäivää. Evankeliumitekstissä (Luuk. 2:22–33) Jeesus-vauva viedään temppeliin ja Simon-vanhus tunnistaa hänet luvatuksi pelastajaksi.

Iloitse valosta TÄMÄN SUNNUNTAIN NIMI vie meidät keskiajalle. Silloin kynttilänpäivänä kirkoissa vihittiin vuoden aikana käytettävät kynttilät. Kynttilänpäivänä kannattaa sytyttää kynttilä ja katsella sen kirkasta liekkiä. Voi myös iloita siitä, että valo lisääntyy. Pääkaupunkiseudulla aurinko nousee sunnuntaina 2.2. kello 8.33 ja laskee kello 16.33. Päivä on kaksi tuntia pidempi kuin 2.1.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Joskus sydän puhuu selvästi RAAMATUSSA KAIKKI NÄYTTÄÄ niin selkeältä. Vanhus tulla tupsahtaa sakraalitilaan tismalleen aikataulussa kuin jonkun kosmisen kellon ohjaamana juuri silloin, kun Vapahtajan vanhemmat ovat tuoneet pienokaisensa sinne. Vuosien odotus palkitaan. Happy end. Kunpa sydämen kuuntelu olisikin yhtä helppoa. Ei olisi niitä ainaisia epäilyksen ääniä, jotka kuiskivat kysymyksiään: oletko aivan varma viestistä? Ei niitä historian haamuja, joiden ivallinen epäily kaikuu sisimmässä: sinäkö kuulisit Jumalan ääntä, sinä? Ei niitä sumun keskellä tarpomisen hetkiä, jolloin kerran nähty määränpää katoaa silmistä ja valinnat näyttävät perusteettomilta ja vääriltä. Sydämen kuuntelu, intuitio, johdatus, Pyhä Henki, tähden valo. Nimityksiä on monia, kun kompas-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

sissa ei ole rationaalisuuden neulaa vaan oikealta tuntuvien elämänvalintojen etsiminen. Joskus varmuus kuitenkin tulee. Kuin tyhjästä ilmestyy selittämätön tieto siitä, mikä suunta elämässä on valittava. Kun tietoa seuraa, päätyy elämänpolullaan tilanteisiin, joissa epäilysten ja sumussa tarpomisen jälkeen tietää olevansa oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Jos tunne tulisi onnistumisista tai huippuhetkistä, sen voisi kokonaan kyseenalaistaa ja sanoa: valinnat on tarkoitettu etuoikeutetuille hyväosaisille. Mutta niin se ei ole. Oikean valinnan tunnistaa merkityksen kokemuksesta. Merkkien seuraaminen ohjaa kohtaan, jossa omalla olemisella ja taidoilla on väliä muille ihmisille.

KAISA KARIRANTA

Sydämen kuulostelu Sytytä kynttilä ja sano itsellesi: Jumala on lähellä juuri nyt. Anna sanojen vaikuttaa. Kuulostele sydäntäsi. Tunnustele, mikä sinua kutsuu. Joskus tunne tulee salamannopeasti, joskus mitään tunnetta ei tule. Valitse silloin sellainen asia, joka ilahduttaa sinua. Älä järkeile! Ota vastaan kaikki, mitä mieleesi tulee, ihmiset, tapahtumat ja kauneus. Kiitä Jumalaa merkistä, joka ohjasi sinua kokemaan nämä asiat.

Harras hetki Inna Vintturi, 53, asuu Espoon Olarissa. Hän toimii Tuomasmessun ja HelsinkiMission musiikkivastaavana. Vintturi on mukana Minä olen -messuilla Finlandia-talossa lauantaina 8.2. Hän esittää kello 12–13 Terassisalissa Elsa Sihvolan ja Markus Bäckmanin kanssa meditatiivista musiikkia ja kelttiläisiä rukouksia. Kello 16.30– 17.30 vietetään samassa paikassa kelttihenkistä Ehtookellot-messua kuoron ja soitinyhtyeen säestämänä.

Inna Vintturia kiehtoo kelttiläisissä lauluissa kuuluva ihmisen ikivanha sielunyhteys luontoon ja Jumalaan.

Pulssia tasaavaa musisointia Melodisen ja meditatiivisen kelttimusiikin soittaminen tyynnyttää Inna Vintturia kiireen keskellä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

nna Vintturiin on aina vedonnut kelttiläisen musiikin rytmikkyys, raikkaus ja ilmavuus. Hän on myös huomannut, että maalaileva, melodinen ja meditatiivinen kelttimusiikki sopii kirkkomusiikiksi. Niinpä Tuomasmessun musiikkia johtava Vintturi on alkanut ottaa irkkuhenkisiä lauluja sekä Mikael Agricolan kirkon Tuomasmessuihin että retriitteihin toimiessaan niissä muusikkona. Erityisen paljon kelttiläistä musiikkia kuulee Vintturin ja hänen Juha-miehensä vetämissä Ehtookellot-tilaisuuksissa Kallion kirkossa. Niissä käytetään myös kelttiläisiä rukouksia.

INNA VINTTURI on kokenut, että kelttimusiikin laulaminen ja soittaminen tyynnyttää kiireen keskellä. Se ikään kuin vie toiseen maailmaan. Pulssi tasaantuu, hengitys kulkee vapaasti ja mieli rauhoittuu. Hän uskookin, että hengellisyys voi liittyä jokapäiväiseen arkeen yhtä yksinkertaisena kuin hengitys. Kelttiläisessä musiikissa on vaikutteita muun muassa Irlannin, Skotlannin ja Walesin kansanmusiikkiperinteistä. Vintturin ja Kallion kirkon Ehtookellot-tilaisuuksien innoittajana on toiminut karun kauniilla Ionan saarella Länsi-Skotlannissa toimiva ekumeeninen yhteisö. Vintturia kiehtoo se, miten Iona-yhteisön lauluissa ja rukouksissa kuuluu ihmisen ikivanha sielunyhteys luontoon ja Jumalaan. Pyhä ja maallinen kietoutuvat toisiinsa. Yhteisö myös tuottaa koko ajan uusia lauluja. KELTTIMUSIIKKIA VOI soittaa monenlaisilla soittimilla. Ehtookellot-tilaisuuksissa lauluja lauletaan yleensä kuoron, huilun, sellon ja pianon säestyksellä.

Iona-yhteisön kelttihenkisistä lauluista on tehty vihkonen, jossa on suomennettuna parikymmentä kappaletta. Esimerkiksi Anna-Mari Kaskisen suomentamasta irlantilaisesta säveltämäs-

”

Innoittajana on toiminut karun kauniilla Ionan saarella Länsi-Skotlannissa toimiva yhteisö. tä May the road rise to meet you on tullut hyvin suosittu. Tämä Tulkoon tie -laulu löytyy nykyään myös virsikirjasta. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Palveluja tarjotaan

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT

ST.MATTHEW´S ENGLISH CONGREGATION Pastor: Kristian Willis Telephone: 0503080803, kristian.willis@evl.fi Address: Matteuksen kirkko, Turunlinnantie 3 WORSHIP SERVICES: Communion service every Sunday at 14:00 BIBLE FELLOWSHIP: Wednesdays 18:00-20:00 (start 8.1.2020) TABLE TENNIS CLUB: Tuesdays 14:30-16:00, Grace Hsiao (start 21.1.2020)

ESIKOISLESTADIOLAISTEN TALVISEURAT KAIKILLE AVOIN TILAISUUS lauantaina 1.2. klo 12 ja 17 sunnuntaina 2.2. klo 12 ja 18 maanantaina 3.2. klo 12 ja 18 RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 553 ja 553K

pe 31.1. klo 19 kotiseurat Untamala, Tilanhoitajankaari 10 D (Viikki), Hki. la 1.2. klo 15 nuorten järjestämät seurat Betaniassa, Helenenk.15, Hyvinkää. ma 3.2. klo 18.30 seurat Kilon Ristissä, Vanharaide 1, Espoo. ti 4.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri: ”Lähetysseuran työn Lähiidässä”, Maria ja Seppo Paulasaari; Autotalo (Kamppi), Hki. klo 18 Pentin seurat Alppilan kko, Kotkank.2, Hki; illan päätteeksi kahvit srk-salissa. HUOM: päivä muuttunut, EI to! pe 7.2. klo 17 seurat Lohjan srk-keskus takkah., Sibeliuksenk.2. su 9.2. klo 10 kirkkopyhä Viikin kko, Agronomink.5, Hki; saarna S.Lehtelä, musiikkia Kim J.S., laulu, ja soitinyhtye; kirkkokahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Tikkurilan Koskikeskus, Vernissak.4, Vtaa; kirkkokahvit ja seurat. klo 11 kirkkopyhä Vuosaaren kko, saarna L.Väyrynen-Si; kirkkokahvit ja seurat. klo 11 kirkkopyhä Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo; saarna K.P.Kinnunen; soppalounas ja seurat. klo 16 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8, Vtaa; HUOM aika! klo 17 ”Foibe, Prisca, Junia ja Maria sekä muut Paavalin työtoverit” (Room. 16) - Raamattuopetus Raija Sollamo, sekä veisuut Seuratuvalla, Salomonk.17D. klo 18 Vaivatun vaellus -konsertti Myllypuron kko, Neulapadont.12/Myllynsiipi 10; Esa Ruuttunen, baritoni, ja Risto Lauriala, piano. klo 18 seurat Rajamäen kko srk-sali, Patruunant.7, Nurmijärvi. ke 12.2. klo 19 seurat Körttikodilla. to 13.2. klo 18 seurat L.-Pasilan srkkoti, Maistraatink.5, Hki.

Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa!

”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.” Room. 10:17.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

HALUATKO KESKUSTELLA ELÄMÄSI SOLMUKOHDISTA? SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille. Apua myös pariskunnille. Palvelumme ovat maksuttomia. Ota yhteyttä, p. 045 341 0506. helsinkimissio.fi/senioripysakki

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Ari Suominen, 040 3552340

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B 9.2. klo 13.30 Lähetystilaisuus Kati Lücke kertoo Medialähetys Sanansaattajien työstä Intiassa

AKH-Hoiva Oy tarjoaa kotiin tuotavia hoivapalveluja, asiointi-ja saattoapua sekä jalkojenhoitoa. “auttavat kädet hoitavat” sinua pitkäaikaisella kokemuksella. Pia: 050 3227890 Anne: 0405520898

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Seuroja 2.2 klo 15 Hakunilan kirkko 9.2 klo 15 Puistolan kirkko 23.2 klo 14 Raamattuopisto 1.3 klo 15 Länsimäen kirkko 8.3 klo 15 Sipoon srk-talo 22.3 klo 15 Malmin kirkko 29.3 klo 15 Hämeenkylän kirkko 5.4 klo 15 Länsimäen kirkko

Kaikki lämpimästi tervetuloa! www.esikoiset.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

Ratkaisukeskeistä terapiaa Malmilla Tutustu oman mielesi mahdollisuuksiin turvallisesti terapeutin kanssa. Yksilö- ja pariterapia. Ota yhteyttä: 040 2527427. Vastaanotto: Malmin terapia

Siivouspalveluja Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Ikkunapesut kotisiivoukset vuosien kokemuksella. P.0466160810 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, kotitalväh. 0505003090

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

Hammashoitoa

Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Joka janoaa, tulkoon ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi . (Ilm. 22:17)

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset vuosien kokemuksella. P.0466203556

HAMMASPROTEESITYÖT Malmi | Hakaniemi | Haaga

010 2715 100

WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

Kiinteistövälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Hautauspalveluja

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

HAUTAKIVET

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM Minna Korhonen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

https://perhejaperinto.fi

BREMERIN KIVI

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

Ostetaan

Myydään palveluasunto Omistusasunto Palvelukoti Sofiassa Laajasalossa, 2h, avokeittiö, kph, lasit. parveke, yht. 46 m2, hyväk. ja toimiva. Talossa ruokailu ja joustavat palvelut. Hp. 217 000 €. Kuvernöörintie 14. Puh: 045 670 1581. Etuovi n 34679.

MYY HUONOKUNTOINEN ASUNTOSI Haussa asunto - ei välityskuluja 0443533303 Laura Stolt Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Vuokralle tarjotaan Luotettava eläkeläinen etsii yksiötä-pientä kaksiota Kantakaupungista p. 040 2142139 Helsingin seurakuntayhtymän perheneuvoja hakee rauhallista asumista työn takia joka toinen viikko. Esim. alivuokralaisena, kollektiivissa tai mahd. pieni asunto. annsofie.oist@icloud.com 0400575761 Etsin vuokralle kaunista pitkäaikaista kaksiota alueelta Helsingin kantakaupunki-Lauttasaari. Olen luotettava, akateeminen, vakituisessa työssä oleva 15-vuotiaan tyttären äiti. Yst.vast. 044-3541671.

Nuori, kristitty musiikinopiskelija Pohjanmaalta etsii kohtuuhintaista yksiötä Helsingistä. Oona 0451124092

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

KUVA ESKO JÄMSÄ

Myydään

hautakivityöt

09 628 398

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Vuokralle tarjotaan

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

VUOKRALLE TARJOTAAN Kulttuurikeskus Sofiassa kaksi kaksiota merenrannalla. H.800-1.100€. Tiedustelut puh. 010 277900 www.sofia.fi

Remontit, maalaukset, laatoitukset ja muutostyöt. 0504285228

Kristillistä mystiikkaa ja meditaatiota

Tule Minä olen -messuille 8.–9.2. Finlandia-taloon Kuka on sinun gurusi? Käy tekemässä Gurutesti kirkon osastolla Terassisalissa. Lisätietoja ja linkki alennuslippuun Kirkko ja kaupungin lukijoille: kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Tataareja johtaa pankki uran tehnyt nainen Ensimmäiset islaminuskoiset tataarit asettuivat Suomeen 1800-luvulla. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ANTTI RINTALA

änne muuttaneet tataarit perustivat 95 vuotta sitten Suomen Islamseurakunnan. Nyt seurakuntaa johtaa ensimmäistä kertaa nainen. Sinänsä se ei ole suuri ihme, sillä yhteisön hallituksessa naisia on ollut jo pitkään. – Yhteisömme naiset ovat vahvoja ja tasa-arvoisia, sanoo seurakunnan hallituksen puheenjohtajana toimiva Gölten Bedretdin. Bedretdin on 66-vuotias ekonomi, jolla on takanaan huomattava ura pankkimaailmassa. Hän aloitti Postipankin valuuttadiilerinä ja työskenteli Kansallis-Osake-Pankissa yksikön johtajana ja valuuttasalkusta vastaavana. Hän oli myös mukana perustamassa Suomeen Danske Bankia. – Minulla on perheyrityksessä uransa tehnyt mies ja kolme aikuista tytärtä. Olen välillä vaihtanut vaippoja ja välillä istunut syömässä pääjohtajien kanssa. Elämäni on ollut hyvä ja mielenkiintoinen, Bedretdin sanoo. SUOMEN ISLAM-SEURAKUNNAN rukoushetkiä johtaa imaami Ramil Belayev. Hän on tataarien historiasta väitöskirjansa tehnyt tohtori, joka on muuttanut Suomeen Venäjältä 15 vuotta sitten. Useimmista seurakunnan käytännön asioista vastaa Gölten Bedretdinin johtama hallitus, jonka jäsenet ovat vapaaehtoisia. – Seurakunta huolehtii jäsenistään syntymästä kuolemaan. Vastaamme myös seurakunnan omaisuudesta, johon kuuluu kaksi kerrostaloa ja kymmenkunta asuntoa. Pohdimme kulttuuriasioita ja las-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

ten äidinkielen ja uskonnon opetusta sekä autamme vaikeassa asemassa olevia yhteisömme jäseniä. – Lisäksi meillä on Mustat joutsenet. Mustat joutsenet? – Tulevaisuusjaosto. Maailma muuttuu. Kaikkialla, missä on korkea elintaso, uskontojen asema heikkenee. Muutoksiin pitää varautua. KARJALAN TERIJOELTA evakoksi joutuneen äitinsä puolelta Gölten Bedretdin on kolmannen polven suomalainen. Hänen isänsä muutti Suomeen vuonna 1920 Venäjän vallankumouksen jälkeen. – Ensimmäiset tataarit tulivat Venäjältä Suomeen 1800-luvulla tsaarin sotilaina. Heidät sijoitettiin Suomenlinnaan. Suurin osa sen jälkeen tulleista oli maanviljelijöitä, jotka tekivät talvisin rätti- ja turkiskauppaa Suomessa, ja lopulta muuttivat tänne. Iso joukko pakeni kommunistista vallankumousta. Suomen tataarit ovat kotoisin Nizni-Novgorodin lähellä olevista kylistä. He ovat misääritataareita, jotka toimivat 1500-luvulla sotilaina Iivana Julman armeijassa. – Ehkä soturitaustammekin vuoksi meille oli selvää, että puolustamme Suomea. Talvi- jatkosodassa meiltä palveli 155 miestä ja lisäksi 22 naista lottina, Bedretdin kertoo ja esittelee yhteisön kymmenestä sankarivainajasta kertovaa taulua. Tataarit ovat isänmaallista väkeä ja ylpeitä suomalaisuudestaan. Mannerheimin kuva on seurakunnan toimistossa kunniapaikalla, ja tataariveteraaneista on tehty kirja.

”

Sopeutuminen ja oman yhteisön säilyttäminen ei ole aina ollut helppoa. GÖLTEN BEDRETDIN SUOMEN ISLAM-SEURAKUNNASTA

– Suomi on kotimaamme, ja sitä on puolustettava. Piste, Bedretdin painottaa. TATAARIT EIVÄT Gölten Bedretdinin mukaan koe itseään maahanmuuttajiksi. Kun tataarit saapuivat Suomeen, he tekivät kovasti töitä, noudattivat Suomen lakeja, auttoivat toisiaan ja

asettuivat elämään tänne. He päättivät sopeutua suomalaiseen kulttuuriin. Samalla he pitivät kiinni omasta uskonnostaan ja turkinsukuisesta äidinkielestään. – Ei sopeutuminen ja oman yhteisön säilyttäminen ole aina ollut helppoa. Minun nuoruudessani kasvatus oli tiukkaa ja naimisiinmeno yli uskontorajan ei tullut kysymykseenkään. Maailma muuttuu ja tataariyhteisö on pieni. Jäseniä on 600–700. – Seka-avioliittoja on nykyisin paljon. Tosin tataarimiehet etsivät usein puolison Venäjältä omiemme parista, Bedretdin selvittää. Tataarit elivät jo kotiseudullaan Venäjällä yhdessä kristittyjen ja juutalaisten kanssa, joten tästä ei Suomessakaan tullut minkäänlaista ongelmaa. Heillä on maailmanmitassakin erityisen hyvät välit Helsingin juutalaisen seurakunnan kanssa. – Oman urheiluseuramme Yolduzin ja juutalaisten urheiluseuran

Onko näin? Tällä palstalla kolme asiantuntijaa ottaa kantaa ajankohtaiseen väitteeseen.

”Kaikki uskonnot vievät samaan päämäärään"

Minun Jumalani on kuitenkin niin suu ri, että en uskalla mennä rajaamaan Hä nen pelastussuunnitelmaansa. Jo nyt olen kokenut, että Jumalan tiet ovat monimutkaiset. Olen kuullut jon kun puhuvan esimerkiksi Va H losta samoin kuin minä pu hun Jeesuksesta. Raama tun lisäksi Jumala kertoo itsestään luomakunnas sa. Aavistuksen Juma lasta voi siis saada missä vain. Jumala on aina suu rempi kuin ne lokerot, joi hin me Häntä asettelemme.” HEIDI ZITTING

Ö Y S KÖ

teologian tohtori, uskonnontutkija ja piispainkokouksen pääsihteeri

NIE

MINEN

YK:n uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikkoa vietetään 1.–7.2.

”Meillä ihmisillä on usein kiusaus tie tää toisten puolesta ja ottaa pelastus omiin käsiimme. Minun vastaukseni on, että en tiedä. Tiedän sen, mikä minulle on luvattu, siis sen, että Jee suksen kaut ta – kastet tuna – mi nulle on luvattu pe lastus. Tie dän, tai en nemminkin uskon ja koen elämässäni, että tä mä minun juttuni toimii.

teologian maisteri ja Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (Sley) Luther-kirkon teologi

HELSINGIN MOSKEIJA on avoin kaikille ja siellä käy rukoilemassa muslimeja monesta maasta. Seurakunnan jäseneksi pääsevät vain tataarit ja heidän puolisonsa kolmen vuoden koeajan jälkeen. Jäseneksi haluavan pitää osata tataaria. – Vähemmistönä eläminen on tarkoittanut sitä, että islaminuskoa ei juuri ole näytetty muille, vaikka ei sitä ole piiloteltukaan. Toisaalta Järvenpäähän rakennettiin jo vuonna 1943 pohjoismaiden ensimmäinen moskeija, jossa on minareetit, Ramil Belyaev kertoo. Gölten Bedretdinin mielestä nykymaahanmuuttajille pitäisi tehdä

heti selväksi, millainen maa Suomi on, mitä täällä saa tehdä ja mitä ei. Kaikkien pitää oppia suomen kieli. – Suomessa on uskonnonvapaus eikä mikään estä harjoittamasta omaa uskontoa. Samalla tänne tulijoiden pitää hyväksyä, että tämä ei ole islamilainen maa. Suvivirsi ja joululaulut kuuluvat kulttuuriin. Lapsena olin enkelinä koulun joulujuhlassa. Isäni antoi paimenille turkikset ja Jeesukselle lampaantaljan. Bedretdinille uskonto ja yhteisö tuovat turvaa. – Uskonnon pitää olla hyvän puolella. Sen harjoittajien pitää seurata aikaansa ja ymmärtää, mitkä asiat kuuluvat uskonnon ydinasioihin ja mitkä ovat kulttuurisia tapoja. Jos nämä sekoittuvat, syntyy ongelmia, pahimmillaan ääriliikkeitä. Eivätkä ääriliikkeet edusta uskontoa, vaan pilaavat sen maineen, Betretdin sanoo. ■

buddhalaisia. Us kontojen opil linen erilai suus on to siasia, jota ei pidä har monisoida latteilla lau seilla. Tär keämpää on pohtia sitä, mi ten eri tavalla us kovat elävät rauhassa keskenään ja rakentavat yh dessä parempaa maailmaa.” JYRI KOMULAINEN

Makkabin jäsenet ovat viettäneet kymmenien vuosien ajan Pajulahdessa hiihtolomia yhdessä. Pelaamme silloin tällöin myös jalkapalloa keskenämme, Bedretdin kertoo. – Juutalaisilla ja tataareilla oli 1800-luvulla Suomenlinnassa jopa yhteinen rukoushuone, imaami Ramil Belyaev muistuttaa.

Imaami Ramil Belyaev esittelee Fredrikinkadun moskeijaa.

”Uskontojen välistä harmoniaa halutaan joskus edistää aja tuksella niiden yhteisestä päämäärästä. Kauniiseen ajatuk seen sisältyy kuitenkin ongelmia. Tutkittaessa uskontojen päämääriä havaitaan niiden olevan erilaisia: esimerkiksi kristil linen taivas ja buddhalainen nirvana poikkeavat toisistaan aivan kuten kristillinen elämän ihanne eroaa buddhalaisesta. Budd halaisuuden tutkija Edward Conze lu ki kerran kirjan katolisista pyhimyksis tä ja totesi, että kirjassa kuvatut esiku valliset kristityt olisivat olleet huonoja

Suomen Islamseurakunnan johtaja Gölten Bedretdin on otettu yhteisössä hyvin vastaan.

itseään. Muissa uskonnoissa on enem män tai vähemmän kyse ihmi sen omasta yrityksestä teh S dä sovinto Jumalan, ju malien tai jumaluuden kanssa. Kristinuskos sa taas uskotaan ar moon eli siihen, että Jumala on tehnyt so vinnon kanssamme, kun Jeesus kuoli ris tillä puolestamme. Se kä usko että pelastus an netaan lahjaksi ilman omia ansioita.” SOILI HAVERINEN AK

Tataariyhteisön kokoustilat ja moskeija sijaitsevat kerrostalossa Helsingin Fredrikinkadulla.

”Eivät vie, mikäli kristinusko las ketaan uskonnoksi. Jee suksen omat sanat Jo hanneksen evanke liumissa kiteyt tävät kristillisen käsityksen: ’Mi nä olen tie, to tuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kaut tani.’ (Joh. 14:6) Tä mä ehdottomuus joh tuu siitä, että kaikki ihmi sen omat yritykset olla hyvä ihminen ja lähestyä pyhää Jumalaa ovat riit tämättömiä. Parhainkin ihminen on syntinen eikä pysty itse pelastamaan

ekumeniikan jatko-opiskelija ja Tapiolan seurakunnan pappi KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Mielipide

Posti pahoittelee

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi

ON ERITTÄIN valitettavaa, että olemme jakaneet joulukalenterin myöhässä. Purimme lakon aikana kertynyttä postisumaa koko joulukuun. Valitettavasti tästä sumasta osa jäi vielä tammikuussa jaettavaksi. Jokainen yksittäinenkin viive on ymmärrettävästi harmittava asia, eikä sellaista saisi tapahtua. Teemme kaikkemme hyvän laadun ylläpitämiseksi.

Tomi Huhtala aluepäällikkö, Posti Oy

Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki / mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi MARTTA-KAISA VIRTA

Pyhyys ja luovuus punoutuvat yhteen PYHÄN KOKEMUS on jokaisella ihmisellä omanlaisensa. Pyhä eli sakraali mielletään uskontoon kuuluvaksi. Uskonnot sekä eri kulttuurit kontrolloivat pyhiä asioita. Pyhä ilmaisee arvon. Se on suhde kohteen ja merkityksenantajan välillä. Luonnon ja ihmisen välinen suhde ilmenee nimettyinä pyhinä paikkoina. Suhdettani luovuuteen ja taiteeseen pidän pyhänä. Se on vahvasti sidoksissa olevaisuuttani koskeviin tärkeisiin kysymyksiin kuten läheisyyteen ja yksinäisyyteen sekä syntymiseen ja kuolemaan. Rohkenen olettaa, että kaipaukseni niin kutsuttuun pyhään on yhteydessä synnyttäjäni kanssa varhain koettuun symbioosiin. Olen ollut perustavan laatuisessa yhteydessä, kosketuksessa toiseen ihmiseen. Uskoakseni jokainen on kokenut tuon pyhäksi mieltämäni ykseyden synnyttäjänsä kanssa ja sen menetyksen napanuoran katkaisemisen jälkeen. Pyhäykseys on vaihtunut erillisyyteni myötä arkiseksi painolastiksi, jota koetan keventää luovuuteni keinoin. Koen luovuuteni olevan lapsenuskon kaltaista, leikillistäkin heittäytymistä piilotajunnan kellareihin. Se on myös yhteyden etsimistä toisiin ihmisiin. Ehkä uskontojen myyttisyys sisältää tuollaista tiedostamatonta heittäytymistä yhteisöllisyyden suomaan ”äitiyhteyteen”, lapsen osaan. Lapsen uskoon. Ihminen kokenee samankaltaista vaikuttavuutta uskossaan pyhiin paikkoihin. Lopulta kyse on toistemme kunnioittamisesta ja empatiataidoista. Tapani Kurttila Espoo

Postilakko sekoitti kalentereiden jakelun GUNILLA NEVALAINEN kiitteli joulukalenterista ja harmitteli sen myö-

Hiilineutraalius 2035 vaatii toimia SUOMI ON ASETTANUT tavoitteekseen saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Pariisin sopimuksen mukainen tavoite on haastava, mutta hallitus on ottanut sisukkaan asenteen kunnianhimoisen päämäärän saavuttamiseksi. Kuitenkin 55 prosenttia tarvittavista päästövähennyksistä on vielä ilman suunnitelmaa tai toimenpidettä (Suomen ilmastopaneelin raportti 10/2019). Esimerkiksi turpeesta luopuminen on aikatauluttamatta ja suuri osa täysin kohdentamatta. Mitä vähemmän aikaa on jäljellä, sitä mahdottomammaksi tulee päästöjen vähentäminen oikeudenmukaisesti. Päästöjä on kuitenkin vähennettävä runsaasti, sillä Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ilmastosopimuksiin. Aikaa hiilineutraaliuden saavuttamiseksi on 15 vuotta. Kuilun kuromiseksi umpeen hallitus pitää helmikuun alussa Oikeudenmukaisen siirtymän yhteiskokouksen, jonka johtavana asiantuntijatahona on ilmastopaneeli. Tavoitteena on luoda ymmärrys puuttuvista päästövähennystoimista siten, että päästöjä saadaan vähennettyä mahdollisimman oikeudenmukaisesti, yhteiskunnan epätasa-arvoa lisäämättä. Toivomme kaikilta hallituspuolueilta kunnollista paneutumista näihin toimiin.

Myös konsertissa on istuttava hiljaa LEILA ORVOKKI Sepponen ja Tuulikki Pasanen pahoittivat mielensä Heikki Lukinmaan hautajaisharmistumisesta (K&k 19.12.). Ystävän siunaustilaisuus oli häiriintynyt lapsen vollotuksesta. Herää kysymys: Onko niin, että kirkonmenojen etiketti eli juhlameno-ohjeistus on erilainen kuin esimerkiksi konserttien tai teatteriesitysten? Saako kirkkoon mennä mekkaloimaan pappien puheista piittaamatta? Vastuu lienee ymmärtääksemme vanhemmilla. Kuten Sananlaskut 22:6 sanoo: ”Ohjaa lapsi heti oikealle tielle, niin hän vanhanakaan ei siltä poikkea.”

Elvi Hyvönen ja Raija Paramo

Haastattelupyyntö

ETSIN HAASTATELTAVIA maisterintutkielmaani, joka käsittelee seksuaalivähemmistöihin kuuluvien yli 65-vuotiaiden suhdetta Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Mikäli haluat osallistua haastatteluun, voit ottaa minuun yhteyttä sähköpostitse toomas.takala@helsinki.fi tai puhelimella 050 5124 312. Olen kiinnostunut kirkMinna-Kerttu Kekki, Iida Aarnio, Taija Huhtala kosuhteesi muutoksisClimate Move -kansalaisliike ta elämänkaaren aikana ja siitä, millaites nen kirkon rooli u sk sa e elämässäsi on tälk s e ka lä hetkellä. HaasJat soitte ojao häistä saapumista (K&k 16.1.). PääPalautteen tattelu on avoin, k lua .kirk fi kaupunkiseudun seurakuntien jouperusteella jaja olen kiinnostu. w ww punki lukalenterin jakelu ajoittui valitetkelussa on ollut nut ennen kaikkea kau tavasti postilakon aikaan. Lakon suuria eroja eri Sinun kokemuksisalkaessa osaan Helsingin kalenterei- kaupunginosistasi. ta oli jo ehditty painaa osoitteet. sa. Osa sai kalenteYhteydenottoja toiPäätimme siksi postittaa Helsinrinsa jo ennen itsenäivon helmikuun 15. päigin kalenterit alkuperäisen suunnisyyspäivää, mutta ainakin vään mennessä. Kaikki haastelman mukaisesti, jotta saisimme Kalliossa ja Ruskeasuolla kalenterei- tattelut ovat luottamuksellisia, ja kalenterin perille mahdollisimman ta on jaettu vielä tammikuun puoliniistä hävitetään tiedot, joiden pemonelle jäsenellemme. välissä. rusteella haastateltavat voidaan tunTiedostimme postituksen viiväsHanna Ylä-Jussila nistaa. tymisriskin. Siksi lisäsimme kalenprojektisihteeri Tutkielmaani ohjaa kirkkososiolotereiden jakelua toimipisteistämme Helsingin seurakuntien gian professori Anne Birgitta Pessi. adventin alla. yhteinen viestintä Toomas Takala

30.1.2020 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Apua

Kirkko tarjoaa maksutonta perheneuvontaa. Juha Petterson ja Tuija Mustalahti palvelevat Triplassa s. 2 Malmille avautuu uudentyyppinen Varustamo ja hävikkiravintola s. 4

Roihuvuoren seurakunta tähtää huipputulokseen Yhteisvastuukeräyksessä s. 5

Miten arvot ohjaavat ihmisen valintoja? Kari Raivio pohtii kysymystä Triplassa s. 6

Ei haittaa, vaikka olisit eri mieltä kuin Perheneuvonnan tarve kertoo siitä, että ihmissuhteita arvostetaan. TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT ESKO JÄMSÄ

auppakeskus ei tule ensimmäisenä mieleen, kun miettii, missä voisi selvittää parisuhdeongelmia ammattilaisen kanssa. Mutta Mall of Triplassa se onnistuu. – Kirkon perheneuvonnan vastaanotto on kauppakeskuksen viidennessä kerroksessa, Fokuksessa, joka on Töölön seurakunnan tila, kertoo perheneuvoja Juha Petterson. Toinen Fokuksen perheneuvoja on Tuija Mustalahti. Mustalahti

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2020

ja Petterson ovat psykoterapeutteja ja pappeja. Perheneuvonta on terapeuttista ja sielunhoidollista keskusteluapua. Neuvontaan voi mennä yksin, pariskuntana tai perheenä. – Valtaosa asiakkaistamme elää pikkulapsiaikaa. Ruuhkavuodet ja niistä johtuva puolisoiden etääntyminen toisistaan luovat epävarmuutta. Uusperheissä taas tulee eteen kysymys, miten eri perheiden ja sääntöjen kanssa eletään, Mustalahti kertoo nykyajan perheiden vuorovaikutusongelmista. KIRKKO ON ANTANUT kaikille maksutonta perheneuvontaa 75 vuotta. Aika perheneuvontaan varataan puhelimitse ja varaajan tulee olla helsinkiläinen. Triplan Fokuksen perheneuvonnassa uutta on se, että sinne voi va-

rata netissä yhden tunnin mittaisen ajan. Ajan voi varata kuka tahansa, mistä päin Suomea tahansa. Juha Pettersonin mukaan tunnin tapaamisessa psykoterapeutti pystyy yhdessä asiakkaan kanssa arvioimaan, mikä voisi olla seuraava auttava askel. Tunnissa ehtii myös purkaa uskomuksia. – Esimerkiksi joku voi kokea, että suhde on huono, koska on eri mieltä puolison kanssa rahasta, lasten kasvatuksesta, seksistä sekä työn ja vapaa-ajan vuorottelusta. Totuus on se, että pääsääntöisesti ihmiset ovat eri mieltä asioista. Se on aika tavallista, Petterson selvittää. Yksi kerta ja tunti voi olla helpottavaa, ja jopa uuden alku, varsinkin, jos pariskunnan toinen osapuoli suhtautuu perheneuvontaan varauksellisesti.

– Tunnin kertakäynnillä voi saada kokemuksen siitä, että asioista voi keskustella. Joskus se on helpompaa, kun läsnä on kolmas henkilö, Tuija Mustalahti sanoo. Apua parisuhdeongelmiin voi löytää myös perheneuvojien tekemistä podcasteista. SUHDE KLINIKALLA -podcastissa Juha Petterson ja perheneuvoja Paula Ruotsalainen vastaavat aitoihin ja yleisimpiin kysymyksiin rakkaudesta ja ihmissuhteiden kiemuroista. Tunteellinen työmatka -podcastissa Petterson ja pastori Ulla Oinonen puhuvat tunteista. Juha Petterson ja Tuija Mustalahti ovat perheneuvojan työssään huomanneet, että ihmiset ottavat parisuhteet tosissaan.

Perheneuvontaa ja podcasteja Varaa tunnin aika Triplan Fokukseen parija perheneuvontaan Töölön seurakunnasta: seurakuntatoolo.fi > kirkot ja tilat > fokus > perheneuvonnan sähköinen ajanvaraus Ajanvaraus perheneuvontaan arkisin klo 9–12. p. 09 2340 2555. Podcasteja parisuhdekysymysten tueksi: • https://evl.fi/suhde klinikalla • piplia.fi/tunteellinen tyomatka

Tuija Mustalahti ja Juha Petterson työskentelevät kauppakeskus Triplan Fokuksessa perheneuvojina.

Apua & tukea

Saila Hurme toimii Yhteisvastuun hyväksi Herttoniemessä Saila Hurme arvostaa kirkon Yhteis vastuukeräyksen pitkiä perinteitä ja pitää lipaskeräämisessä ihmisten kohtaamisesta. TEKSTI ELLA LUOMA KUVA ESKO JÄMSÄ

KUN SAILA HURME on keräämässä rahaa Yhteisvastuun hyväksi, hän katselee ohikulkevia ihmisiä. – Ihmiset ovat kauniita. Näen lapsiperheitä liikenteessä, ja siitä tulee hyvälle mielelle. Tai kun vanha pariskunta pitää toisiaan kädestä, sitä alkaa väkisinkin hymyillä. Ihmiset varmaan kokevat, että minua on helppo lähestyä. Herttoniemessä asuva Hurme on osallistunut Yhteisvastuu-tempauksiin, kuten kirpputoripäivään. Kerran hän bongasi internetistä tiskirättejä, joihin kirjaili Yhteisvastuun logon. – Niitä oli helppo ja nopea tehdä, Hurme muistelee. Hän kertoo kutovansa muutenkin paljon, ja yleensä yli oman tarpeen. – Lahjoitan kutomiani asioita usein ystäville. Toisinaan he kysyvät, voivatko maksaa vaivanpalkkaa. Ohjaan heidän rahansa Yhteisvastuukeräykseen. Eniten Saila Hurme kuitenkin nauttii lipaskeräämisestä. – Ehkä olen sillä tavalla vanhanaikainen, hän naurahtaa.

– Kerran eräs vanhempi mies tuli juttelemaan. Hän sanoi, ettei ole koskaan lahjoittanut rahaa Yhteisvastuukeräykselle. Olin toteamassa, että ei ole mikään pakko, kun hän äkisti jatkoikin kertomalla, että hänen jo edesmennyt äitinsä oli aina lahjoittanut rahaa keräykseen. Mies kertoi jatkavansa äitinsä perinteitä ja lahjoitti nyt ensimmäistä kertaa. Silloin Hurme tajusi, kuinka pitkät perinteet tällä keräyksellä on, ja miten sitä edelleen arvostetaan. SAILA HURME pitää Yhteisvastuukeräyksen logosta ja siitä, että vuosittain keräyksellä on selkeä, vaihtuva teema. – Saattohoitoteema vuodelta 2014 on jäänyt erityisesti mieleeni. Se oli todella vaikuttava. Kerääjä saa mukaansa esitteen Yhteisvastuun vuoden teemasta ja keräyksen kohteista. Sen voi antaa, jos joku tulee kyselemään keräyksestä enemmän. Saila Hurme tuntee olevansa hyvin varustautunut päällään Yhteisvastuukeräyksen liivi ja kädessään esitteet. – Kun olin ensimmäistä kertaa lipaskerääjänä, nauroin, että olen löytänyt armolahjani. Tässä ei tarvitse myydä mitään eikä juosta kenenkään perässä. Riittää, kun on läsnä. ■ Yhteisvastuukeräys käynnistyy 2.2.2020. Tämän vuoden teemana on hyvä vanhemmuus. Voit lahjoittaa tai ryhtyä vapaaehtoiseksi: www.yhteisvastuu.fi. Lipas ja listakeräysten lisäksi voit osallistua erilaisiin Yhteisvastuu tempauksiin tai olla ideoimassa niitä seurakunnassasi.

parisi – Perheneuvonnassa käyminen kertoo arvostuksesta ihmissuhteita kohtaan. Se on myönteistä, että jak-

”

Vaatii kanttia, että lähtee selvittelemään jotakin itsessään. JUHA PETTERSON

saa nähdä vaivaa selvittääkseen parisuhdeasioita. Ei se ole helppoa. Vaatii kanttia lähteä selvittelemään jotakin itsessään, Petterson toteaa. ■

Saila Hurme on yksi Yhteisvastuukeräyksen tuhansista vapaaehtoisista työmyyristä. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2020

Ruoka-apua kehitetään vauhdilla Ruoka-avulle haetaan hävikkiterminaalia. Malmille tulee uusin Waste&Feast-ravintola. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JUSSI HELTTUNEN

almin pari vuotta tyhjillään olleessa seurakuntatalossa Pekanraitilla on taas elämää. Parikymmenpäinen joukko istuu suunnittelemassa helmikuussa aukeavan uuden Waste&Feast-ravintolan ja taloon sijoittuvan Varustamon toimintaa. Varustamo on uudenlainen diakonian, yhteisöllisyyden ja kansalaistoiminnan keskus. Isossa salissa ja eteisaulassa on kalusteita, osa paikallaan, osa järjestämättä. Helsingin seurakuntien kolmas hävikkiruokaa hyödyntävä Waste&Feast-ravintola käyttää kierrätyskalusteita. Ne ovat peräisin Sa-

tu Silvon Silvoplee-ravintolasta. Tuleva ravintola on paikka, jossa voi maksaa ruoasta oman varallisuutensa mukaan joko kolme euroa, omakustannushinnan kuusi euroa tai halutessaan myös enemmän. Jos ei ole varaa maksaa lainkaan, diakoniatyöntekijältä voi saada ruokakortin, joka käy maksuvälineenä. HINTA EI OLE kynnys. Itse asiassa paikalla ei ole kynnystä suuntaan eikä toiseen. Sitä ei ole suunnattu vain ruoka-apua tarvitseville, vaan se voi olla lounasaikaan paikka ihan kenelle vain, esimerkiksi lapsiperheille. Se on myös paikka, joka työllistää ja jossa voi auttaa. Malmin Varustamon koordinaat-

ESKO JÄMSÄ

Munkkivuoren kirkko korjataan aluksi väliaikaisratkaisuilla.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2020

torina toimii Heta Kiiski. Hän kertoo, että tilaan sijoittuva ravintola käynnistetään yhteistyössä Stadin ammattiopiston nuorten työpajatoiminnan kanssa. Varustamoon voidaan työllistää ihmisiä myös maaliskuussa alkavan Työraiteethankkeen kautta. Sitä rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Munkkivuoren kirkko remonttiin Munkkivuoren kirkko tarvitsee peruskorjauksen. Huonoa sisäilmaa pyritään vielä tämän vuoden aikana parantamaan väliaikaisella ratkaisulla. Kirkon ilmastointia parannetaan ja rakennus tiivistetään. Myös alttarikorokkeen lattiamateriaali vaihdetaan. Varsinainen kirkon peruskorjaus on edessä todennäköisesti ensi vuonna. – Huonon sisäilman vuoksi tehdyn kuntotutkimuksen perusteella kirkko on huonommassa

VARUSTAMOON ON tulossa myös monenlaista kansalaistoimintaa. – Nimensä mukaisesti Varustamosta voi saada tukea ja siellä voi myös itse toimia. Täällä voisi olla ilmiölähtöistä toimintaa tai taidepajaa sen mukaan, mitä malmilaiset haluavat. Kannustan asukkaita ja yhteisöjä mukaan, Kiiski sanoo.

kunnossa kuin olemme olettaneet. Kirkon perustuksissa ja seinissä on kosteusvauriota, kertoo kiinteistöjohtaja Kai Heinonen Helsingin seurakuntayhtymästä. Seurakunnan käyttöön jäävät korjauksen ajaksi seurakuntatalon tilat kirkon vieressä osoitteessa Raumantie 3 sekä 1,5 kilometrin päässä olevassa Munkkiniemen kirkossa. – On välttämätöntä, että sisäilmaongelmiin puututaan, vaikka se saattaa merkitä suurta peruskorjausta. Seurakunnan toimintaa voidaan jatkaa korjauksenkin aikana lähes normaa-

liin tapaan, arvioi Munkkivuoren kirkkoherra Leo Glad.

Jouluradiota kuunteli 779 000 Kansallisen Radiotutkimuksen (KRT 2019/12) mukaan Jouluradio oli viime joulukuussa Suomen neljänneksi kuunnelluin radiokanava. Se tavoitti 779 000 viikkokuuntelijaa. Monipuolisesta joulumusiikista nautittiin tänäkin vuonna tutkitun FM-taajuuden lisäksi myös kymmenellä erilaisella nettikanavalla. Jouluradion nettisivuille käy-

Hävikkiravintola on osa laajaa verkostoa, jota parhaillaan kokoaa kaupungin ja seurakuntayhtymän koordinoima ruoka-avun kehittämishanke. Hankkeessa ovat mukana niin seurakunnat, joilla on kuutisenkymmentä ruokailua viikossa, kuin jotkut kaupungin asukastilat ja monet yhdistyksetkin. Samoin siinä on ruokakasseja jakavia isoja toimijoita, esimerkiksi Myllypuron elintarvikejakelu ja Malmin Saalem-seurakunta.

”

Varustamosta voi saada tukea ja siellä voi myös itse toimia.

Jukka-Pekka Vaittinen, Katja Lehtola (oik. edessä), Heta Kiiski (vas. edessä ) ja Anni Heinälä järjestelevät Satu Silvon Silvopleestä saatuja kalusteita tulevan Waste&Feast-ravintolan tilaan Malmin Pekanraitilla.

tiin parhaimmillaan yli 180 000 kertaa viikossa. Kirkko ja kaupunki ja Jouluradio ovat samaa mediaperhettä.

Malmin seurakunta työllistää nuoria Malmin seurakunta on luvannut työllistää 20 nuorta ensi kesänä ja kannustaa yrittäjiä työllistämistalkoisiin. Seurakunta järjestää Malmin kirkolla 5.2. kello 17– 18.30 kesätyötorin. Tori on käytännön kohtaamispaikka työnantajille ja nuorille.

RUOKA-AVUN kehittämisprojektissa tavoitellaan saman tapaista mallia kuin Vantaalla hyvin toimivalla Yhteisellä pöydällä on. Siinä yhdistyvät toisiinsa hävikkiruokaa toimittavat teollisuuslaitokset, tukkuliikkeet ja kaupat sekä yhteisöruokailut ja ruoanjakelupaikat. Olennainen tekijä on yhteinen hävikkiterminaali. Ruoka-avun kehittämisprojektin päällikkö Anni Heinälä toivoo, että hävikkiterminaali saadaan vuokrattua ja varustettua tämän vuoden aikana. Helsingin kaupunki myönsi tähän tarkoitukseen 600 000 euron määrärahan. Sen lisäksi ehkä toinen mokoma tarvitaan toiminnan pyörittämiseen, henkilökuntaan ja kylmäautoihin. ■

Piispa Laajasalo ja paavi tapasivat Paavi Franciscus tapasi Vatikaanissa suomalaisen ekumeenisen valtuuskunnan. Paavi rohkaisi eri kirkkoihin kuuluvia kristittyjä keskinäisen ymmärryksen rakentamiseen. Piispa Teemu Laajasalo otti esille paavin jouluyön messussa antaman ohjeen: ”aloittakaamme itsestämme”. Laajasalon mukaan tämä sopii ohjeeksi riitaiseen aikaan. Paavin tapaaminen on osa ekumeenista rukousviikkoa, jota vietetään Suomessa 18.−25.1.

— Roihuvuoren alueella tehdään myös lipaskeräystä, mutta suurin tuotto tulee Yhteisvastuu-tapahtumista, kertoo keräyspäällikkö Kari Laaksonen.

Euron päivä tuo tuhat ihmistä kirkolle Roihuvuoren seurakunta teki vuonna 2019 Helsingin parhaan tuloksen Yhteisvastuukeräyksessä, 1,41 euroa jäsentä kohti. Kannoilla kirivät Töölö ja Lauttasaari. TEKSTI EIRA SERKKOLA

KUVA ANTTI RINTALA

Aluepappi ja keräyspäällikkö Kari Laaksonen, paljonko Roihuvuoren seurakunnassa saatiin kerätyksi rahaa? – Keräsimme viime vuonna 24 756 euroa. Koko potin määrässä emme olleet ykkösiä, vaan jäsentä kohti laskettuna. Miten pääsitte tähän tulokseen? – Suurin osa kertyy tapahtumista, joista tärkein on Euron päivä. Tämä talvirieha on jo brändi Laajasalossa. Siellä kävi viimeksi yli tuhat ihmistä. Mikään muu ei vedä kirkolle yhtä paljon ihmisiä. Alussa tämä vaatii aika paljon vaivannäköä, mutta kun sapluuna on kehitelty, järjestelyt helpottuvat. Soittelin kuitenkin läpi esimerkiksi parikymmentä poniyrittäjää, ennen kuin sopiva löytyi. – Euron päivä tuotti viimeksi runsaat 6 000 euroa. Se perustuu kerjäämiseen – yritykset lahjoittavat esimerkiksi loimulohta, makkaraa ja arpajaispalkintoja – sekä toimintapisteiden runsauteen. Kaikki aktiviteetit maksavat euron: pallonheitto, kolikkoneppaus, onnenpyörä, palloflipperi, temppurata, puuhahuone.

Ruoka maksaa enemmän. – Meillä on sata ihmistä mukana pyörittämässä toimintoja, sekä seurakuntalaisia että työntekijöitä. Esimerkiksi kaikki 40 isoskurssilaista valitsivat tehtäväkseen Euron päivän mieluummin kuin lipaskeräyksen. – Yhteisvastuu-risteily Helsingin saaristossa ja Varaslähtö vappuun tuottivat kumpikin yli 3 000 euroa. Kevään viimeisenä kerhopäivänä kirkolla myydään satoja litroja suntioiden tekemää simaa sekä 1 500 munkkia. Lisäksi Petri Laaksosen perustaman mieskuoro Könsikkäiden kevätkonsertti tuotti yli 2 000 euroa. Miten käytätte paikallisen osuuden, lähes 5 000 euroa? – Emme ole vielä saaneet vuoden 2019 osuutta. Keräyskohde oli vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten koulutuksen tukeminen. Paikallinen osuutemme menee siihen diakonia-avustusten kautta, esimerkiksi tietokoneen hankintatukena. Euron päivä Laajasalon kirkolla la 8.2. klo 11–15. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.1.–13.2.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Lähetysraamattupiiri ma 10.2. klo 13. Lähde-kuoro ma klo 18.30. Lähetyspiiri ti klo 13. Käsityökerho ti 4.2. klo 18. Esirukouspiiri ke klo 10. Psalmilaulajat to klo 18. Raamattupiiri to klo 17.30 Aikuisten lautapelikerho la 8.2. klo 12–15.30. Hyvän mielen keidas to klo 16.30. Teematorstai: klo 12 päivähartaus, klo 12.30 lounas 6 e, klo 13 ohjel maa. 30.1. Berliinin muuri kaatui yli 30 v. sitten, TT Eija Köntti. 6.2. Naisvaikuttajuus Suomen herätys liikkeiden käynnistämisessä, Irma Sulkunen. Strangers in Paradise -musikaalikonsertti su 9.2. klo 15. Johanna Lesonen, Kalle Virtanen, Ronnie Karlsson, Stefanie Tuurna. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyk sen hyväksi. Yhteislaulua ti 11.2. klo 13 Riista vuoresssa. Esikoisvauvakerho äideille ja alle 8 kk ikäisille vauvoille ma 20.1.– 16.3. klo 13. Perhekerhot: ma klo 17.30 Tönöllä, to klo 9.30 kirkolla, pe klo 10 Mari ankodissa. Lasten muskarit, tied. hanna. autio@evl.fi. Diakonian ajanvarauspäivystys ma ja to klo 10–12, p. 050 476 7710.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2020

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkos sa. Kirkkokahvit. Kynttilänpäivän messu ja Yhteisvastuukeräyksen avaus su 2.2. klo 10. Messussa kuullaan W.A. Mozar tin kauneinta kuoro ja instrumen taalimusiikkia. Vokaaliyhtye Canto Novo, Anne Myllylä, urut, ja Virve Ruokokoski, klarinetti. Messun jälkeen kirkkokahvit ja soppalou nas Yhteisvastuun hyväksi. Messu ja iltatee Malminkartanon kappelissa su 2.2. klo 18. Luottamuksen messu ke 5.2. klo 19 kirkossa. Hiljaista mietiskelyä, rukousta, Taizélauluja. Aamuehtoollinen ke 12.2. klo 9.15. Ehtoollinen kirkossa. Aamiainen hintaan 1,50 e seurakuntasalissa. Iltaehtoollinen ke 12.2. klo 19 kirkossa. Noin kolmen vartin kirkko keskellä viikkoa.

TAPAHTUMIA Antoni Lliteres ja Eurooppa la 1.2. klo 18.30 kirkossa. Barokkimusiikkia Mallorcal ta. Lliteres, Conti, Telemann. Irene

Mas, sopraano, ja mallorcalaisen barokkifestivaalin yhtye. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen tukimaksu Suomalaiselle barokkiorkesterille. Perheraamattupiiri ma 3.2. klo 17.30–19 Klanussa. Tervetuloa koko perhe tutustumaan Raamatun kertomuksiin kaikenikäisille sovel tuvalla tavalla ja jakamaan omia kokemuksia ja löydöksiä Pyhästä kirjasta. Päätteeksi iltapala, vapaa ta seurustelua ja leikkiä. Avoimet ovet. Työtupa ti 4.2. klo 15–19. Avoin käsityö ja askarteluhuone Klanus sa. Jennyn Mummola la 8.2. klo 10–13 Toimintakeskus Jennyssä, Becke rintie 9. Lapsille ja aikuisille leikkiä, askartelua, lukemista yhdessä vapaaehtoisten mummojen kans sa. Ilmoittautumista ei tarvita. Tarjolla on välipalaa. Keskeneräisten käsitöiden piiri ma 10.2. klo 14–15.30 Paikassa, Kaaren 1. krs. Onko kaapissasi keskeneräisiä käsitöitä tai haluai sitko löytää tarmon aloittaa jotain uutta? Etsitkö käsityöpiiriä, jonne

saisit ottaa vauvasikin mukaan? Tule Keskeneräisten käsitöiden piiriin! Mukana on perhetyöntekijä Sanna Lång. Lauletaan yhdessä to 13.2. klo 10.15 kirkossa. Avoin yhteislauluti laisuus.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Avoinna to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messu su 2.2. klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Messun jälkeen Yhteisvas tuukeräyksen aloitus ja yhteisvas tuulounas. Invakuljetus, tiedustelut Heli Erkkilä p. 09 2340 5158. Lyhtykirkko ti 4.2. klo 18 Lehtisaa

ESKO JÄMSÄ

Päivärukous to klo 12. Sunnuntai kirkolla 2.2. klo 9–13. Aamupalaa klo 9. Kynttilänpäivän perhemessu klo 10. MuromaNiku nen, Paananen, Autio. Yhteisvas tuukeräyksen avaus. Klo 11–13 Talviriehassa suolaisia ja makeita herkkuja. Poniratsastusta. Klo 12 diakoni Elisabeth kertoo KUA:n matkastaan Ugandaan. Päivän tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Lahjoittaa voit käteisellä, kortilla ja MobilePaylla. Poniratsastus 5 e vain käteisellä. Aamurukous ke klo 7.30. Silin. Arkimessu ke 5.2. klo 15, Hopeatie 14. Kolari. Kristillistä meditaatiota ja rukousta ke 5.2. klo 19–19.45. Silin. Messu su 9.2. klo 10. Kumpukallio, Kolari, Mönttinen, Dolcettikuoro.

Leskien vertaisryhmä ti 25.2.–7.4. klo 10 Riistavuoressa. Ilm. Sanna Laiho p. 050 367 1225. Uutta Lämpiössä, PohjoisHaagan ostarilla, Näyttelijäntie 14: Lukupiiri to 13.2. klo 19. Imre Kertész: Kohtalottomuus. Kirkkoherran iltatee ke 5.2. klo 18–19. Tule moikkaamaan Heikkiä. Kamalat äidit® – vertaistukea murrosikäisten äideille to klo 17.30–19. Tied. minna.rosenborg@ evl.fi.

Menokasvo

Lähde Triplaan miettimään syntyjä syviä Helsingin yliopiston kansleri emeritus Kari Raivio selvitti viitisen vuotta sit ten valtioneuvostolle sitä, miten tutkit tua tietoa voitaisiin parhaiten hyödyn tää poliittisessa päätöksenteossa. Idea na oli kehittää neuvonantotoimintaa. Onko tutkittua eli tieteellistä tietoa alettu nyt hyödyntää paremmin päätöksenteossa? – Edistystä on tapahtunut. Meillä toimii esimerkiksi useita arviointineuvostoja, joista Ilmastopaneeli on yksi. – Olisi hyvä, että ainakaan tutkitun tie don puute ei johtaisi huonoihin pää töksiin. Muita päätöksenteon perustei ta ovat poliittiset intressit ja arvokysy mykset. Fokuksen keskustelu ulottaa kysymyksen pidemmälle: riittääkö tutkittu tieto elämän ohjenuoraksi? – Siinä mennään yksilötasolle. Ihmisen elämä koostuu sarjasta pieniä ja isoja päätöksiä, jotka tulevat luonnostaan il

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Kari Raivio luennoi Triplan Fokuksessa 6.2. Teemana on: riittääkö tutkittu tieto elämän ohjenuoraksi?

man ankaraa ajattelua. Vasta valintati lanteessa täytyy oikeasti funtsia. Arki nen esimerkki on television ostaminen, jolloin asiantuntijoiden tekemistä ver tailuista on hyötyä. – Yksilön ja yhteiskunnan päätöksen teossa arvot, etiikka ja moraali ovat tärkeämpiä kuin tiede. Esimerkiksi ras kaudenkeskeytys ei ole gynekologinen ongelma vaan yhteiskunnallinen arvo kysymys.

Pidät luennon Triplassa Töölön seurakunnan toimitilassa. Mitä mieltä olet siitä, että kirkko toimii kauppakeskuksessa? – Sehän on hyvä, nykyaikainen tapa. Kirkon pitää olla siellä, missä ihmiset kin ovat. EIRA SERKKOLA Ajatteleva ihminen ja kirkon traditio -luentosarja Mall of Triplan Fokuksessa, 5. krs., joka toinen torstai klo 18–20. Kari Raivio luennoi 6.2.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.1.–13.2.

ren vanhalla uimarannalla. Voit ottaa oman lyhdyn mukaan ja liittyä lyhtykulkueeseen, joka lähtee hiekkakentältä klo 17.30. Vauvakirkko su 9.2. klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Messun jälkeen sosekeittolounas ja sosetarjoilu. Verkoston messut su klo 17 Munkkiniemen kirkossa.

TAPAHTUMIA Kirjallisuuspiiri ma 3.2. klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntatalon alakerrassa. Kirjana Emma Hooper: Koti-ikävän laulut. Alustus Kaarina Osmoviita. Tuolijumppa maanantaisin klo 10 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Lukukausimaksu 20 e. Olohuone tiistaisin klo 13 Munkkiniemen kirkon aulassa. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13 Munkkiniemen kirkolla. Lasten kuoro torstaisin klo 16.30– 17.15 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Kirkkokuoro torstaisin klo 18–19.30 Munkkivuoren kirkossa. Lisätietoja kuoroista kanttori heli-sisko.kantola@evl.fi. Raamattupiiri to 6.2. klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntatalon Päätykamarissa. Kokoontuu parillisilla viikoilla. Ilta tulilla. Nuotioilta Munkkivuoren kirkon pihalla to 30.1. klo 18. Tule kokemaan nuotiotunnelmaa kotinurkille. Omat paistettavat mukaan.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ti, to, pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Kynttilänpäivän messu ja Yhteisvastuulounas su 2.2. klo 10. Petri Tikka, Siiri Luoma, Ahola. Menu lohikeitto, pannukakku. Viikkomessu ke 5.2. klo 18. Tikka. Messu su 9.2. klo 10. Erika Herala, Antturi, Ahola, Cantabile-kuoro.

TAPAHTUMIA Päivärukous ma, ti, to, pe klo 12 kirkossa. Tiistaisin rukoushetken jälkeen hävikkiruoan ja leivän jako. Maksutonta lakineuvontaa ke 5.2. klo 16–17.30 kirkolla. Lähetyspiiri ke 5.2. klo 14 Pajamäessä. Nimikkolähettien kuulumisia. Lounas ja Laula kanssamme -yhteislaulutilaisuus Pajamäessä joka toinen pe parilliset viikot 15.5. asti. Lounas klo 12, yhteislaulutilaisuus klo 12.45. Lounas 5 e.

Ystävänpäivärieha Yhteisvastuukeräyksen hyväksi la 8.2. klo 15–17.30 kirkolla. Kasvomaalausta, ystävänpäiväkorttipaja, ongintaa, herkkuja muutamalla eurolla. Klo 16 Riikka Jäntti & Vautsi Duo -lastenkonsertti, ohj. 10 e. Päiväpiiri ke 12.2. klo 14 Pajamäessä. Hartaus, kahvit, keskusteluja eläkeikäisten kesken. Yhteisöruokailu tiistaisin klo 11.30–13 kirkolla. Aikuiset 2 e, alle kouluikäiset maksutta. Kirkon Olkkari keskiviikkoisin klo 15–18.30. Lämminhenkinen olohuone kaikenikäisille. Käytettävissä käsityö- ja askarteluvälineistöä.

Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa, Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 aamumessu Vanhassa kirkossa, klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa.

Uskallanko rakastaa ja olla rakastettu? Paavalinkirkolla, Sammatintie 5, on sunnuntaina 9.2. kello 14–18 taideiltapäivä, jonka työpajoissa työstetään taiteen keinoin uskalluksen esteitä ja uskalluksen askelia. Voit valita Anna-Mari Kaskisen kirjoittamispajan tai Hanne Kiiverin maalauspajan. Yhteisessä päätöshetkessä kootaan päivän anti sekä saadaan uskallusta jatkaa eteenpäin Jumalan rakkauden varassa laulujen, Raamatun tekstien ja rukousten kautta. Iltapäivän hinta 20 euroa sisältää kahvit. Ilmoittautumiset: elina.koivisto@evl.fi 5.2. mennessä.

Kolmelta kahvit, viideltä ruokaillaan. Ruoka 2 e aikuisilta. Perhetemppu keskiviikkoisin klo 17.45 kirkolla. Omatoiminen liikunnallinen ilta. Lasten ikäsuositus 1–6 v. Raamattupiiri parittoman viikon maanantaisin 18.5. asti klo 18.30 kirkolla. Aihe Pietarin kirjeet.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli,

Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Yhteisvastuukeräys alkaa! Perhemessu su 2.2. klo 10 Tuomiokirkossa. Messun jälkeen Yhteisvastuukeittolounas Kryptassa, 5/1 e. Klo 12 messu Hyvän toivon kappelissa, dialogisaarnassa tekstiilitaiteilija Outi Martikainen. Yhteisvastuukeittolounas, vapaaeht. maksu, arpoja 1 e/kpl. Klo 14 perhemessu Suomenlinnan kirkossa. Jätkäsaaressa juhlitaan! Hyvän toivon kappelissa 2-vuotissynttäriviikolla tapahtuu: Ma 3.2. klo 10–21 Avoimet ovet, klo 10.30 Perhekaraoke, klo 17 Yhteisöruokailu ja klo 19 Heviä karaokea. Tiukkaa musiikkia ja hedelmä-vihannestarjoilua. Ti 4.2. klo 14 Kappelikahvila, opiskelijoiden musiikkia, klo 18.15 Kanavan Kaiku -kuoron avoimet harjoitukset. To 6.2. klo 17 avoin meditaatio, klo 18 Toivon torstai, keskustelua toivosta ja epätoivosta. Panelisteina dosentti Aku Visala, dominikaaniveli Marie-Augustin LaurentHuyghues-Beaufond, VTM ja kirjoittaja Lise Niska sekä dramaturgi ja näytelmäkirjailija Ilja Lehtinen. Musiikissa Elsa Sihvola, Tuuli Malve ja Lauri Hongisto. Tarjoilu. Seniorifoorumilla musiikkia ja terveysasiaa. Ke 5.2. Luuston kunto ja hyvä elämä, huippukirurgi Sakari Orava. Ke 12.2. Johann

Sebastian Bachin pahoinpitelyn historia, toimittaja Hannu Taanila. Luennot klo 13 Mikael Agricolan kirkolla. Urkuvartti Tuomiokirkossa peruttu ke 5.2. Valtiopäivien ekumeeninen avajaisjumalanpalvelus ke 5.2. klo 12 Tuomiokirkossa. Saarnaa Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala. Seurakuntalaisille, joilla ei ole kutsukorttia, on varattu paikkoja kirkon parvilta. Sisäänkäynti klo 11.10−11.30 etelä- ja pohjoisovista. Jumalanpalvelus kestää tunnin, eikä sen aikana voi poistua. Suuremmat kantamukset tulee jättää kotiin, sillä niitä ei voi viedä parville. Yleisön on varauduttava turvatarkastukseen. Kirjallisuusilta ke 5.2. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Markus Falk: Profeetan soturit. Alustaa Kaarina Salakka. Juhlamessu ja Engel-palkinnon jako. Tuomiokirkossa vietetään su 9.2. klo 10 kirkon 168-vuotisjuhlamessua, saarna kirkkoherra Marja Heltelä. Uusien työntekijöiden siunaaminen. Kirkkotaiteen Engelpalkinnon jako messun jälkeen Kryptassa. Tilaisuus on kaikille avoin. Tule Yhteisvastuukerääjäksi! Kerääjiä kaivataan 3.–5.2. ja 10.– 12.2. Kampin kauppakeskukseen. Ilm. Vaalgamaa p. 050 383 5513 (viesti). Iso korva -ryhmä Hyvän toivon kappelissa avaa elämän isoja, pieniä ja kipeitä kysymyksiä keskustelemalla. Ke 12.2. klo 18–20 aiheena Mikä ottaa päähän kirkossa? Alustaa Eeva-Liisa Salovaara. Lisät. helsinginseurakunnat.fi/ tuomiokirkko. Lähetyksen iltapäivässä puhutaan Nepalista. Yhteisvastuukohteesta puhumassa Kirsti Kirjavainen to 13.2. klo 13 Annankulmassa, Annank. 14 D. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12. Diakoniaruokailu tiistaisin klo 11–12 Mikael Agricolan kirkossa. Ateria 1 e. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17,

p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15 Diakonian ajanvaraus ma, ti klo 9–10 ja to klo 12–13 p. 09-2340 3618 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 18 ehtoollinen. Pe klo 16 raamatunluku. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17. Iltakirkko maanantaisin klo 18. 3.2. Vapautuksen messu, Kai Sadinmaa, 10.2. Jaana Partti. Lähdemessu tiistaisin klo 18. 4.2. Visa Viljamaa, 11.2. Eeva-Liisa Hurmerinta. Hiljainen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 5.2. Eeva-Liisa Hurmerinta, Johanna Korhonen, 12.2. Marja Kotakorpi, Hilkka-Liisa Vuori. Viikkomessu torstaisin klo 18. 6.2. Lisa Enckell, 13.2. Pauliina Lindfors. Iltamessu perjantaisin klo 18. 31.1. ja 7.2. Veli-Matti Hynninen. Kynttilänpäivän messu su 2.2. klo 10. Riikka Reina, Kallion Kantaattikuoro. Yhteisvastuukeräys alkaa. Messu sunnuntaisin klo 10. 9.2. Pauliina Lindfors, SonorEnsemble. Perhemessu – kummimessu su 9.2. klo 16. Kutsu kummisi tai kummilapsesi mukaan messuun. Alppilassa: Perhemessu – kynttiläkirkko ke 5.2. klo 17.45. Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 2.2. Riikka Reina. 9.2. klo 16. Visa Viljamaa.

TAPAHTUMIA Sakraalinen minimalismi la 1.2. klo 18 Alppilan kirkossa. Ainutlaatuisessa meditatiivisessa konsertissa esitetään maailmankuulun virolaisen säveltäjän Arvo Pärtin teoksia epätavallisella kokoonpanolla – urut, viulu ja arkaaiset gongit. Liput: https:// tickets.ticketbest.eu/widget/ events/66/event_seats. 20,50 e, 17,50 e tai konserttipäivänä 25 e. Georgialainen lauluyhtye Rivorera su 9.2. klo 19 Kallion kirkossa. Liput lippu. fi 22,50 euroa, tuntia ennen ovelta 25 euroa, maksu käteisellä. Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ti 11.2. klo 13.30– 14.30 Kallion kirkossa. Kaisa Keskitalo, urut. Vapaa pääsy. Alppilan kirkon iltaruoka ke 5.2. klo 17–18.30. Keittolautasen hinta 1 e. Alppilan kirkolla syödään yhdesKIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.1.–13.2.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2. Avoinna ma, ti, to, pe, klo 9-12, ke klo 14-18 p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoitteet: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Messu su 2.2. klo 11. Yhteisvastuukeräyksen aloitusmessu. Heusala, Valojärvi. Viikkomessu ke 5.2. klo 19. Markkunen, Valojärvi. Messu su 9.2. klo 11. Markkunen, Viljamaa. Pikku Kirkko ma 10.2. klo 10. Markkunen, Valojärvi. Viikkomessu ke 12.2. klo 19. Kuusniemi, Valojärvi.

TAPAHTUMIA Maksutonta lastenhoitoa kirkolla yli 2-vuotiaille lapsille keskiviikkoiltaisin klo 17.30–19.30 kirkon leikkihuoneessa B-rapun yläkerrassa. Ilmoittautumiset ti klo 9–16 numerosta 050 380 3514. Maksutonta lastenhoitoapua voit tilata kotiin ti-, ke-, tai to-aamuksi klo 9 ja 11 väliseksi ajaksi varaamalla lastenhoitajan ma klo 9–16 numerosta 050 3803514. Avoin perhekerho kirkolla ma, pe klo 9–11 Myllykallionrinne 1, D-rappu. Lauttiksessa ti, ke ja to klo 9–12. Perjantaisin maksuton lapsiparkki. Ei ilmoittautumista, ei ikärajaa. Uutta: myös torstaisin klo 14–18 Lauttiksessa. Metsäkerho joka arkipäivä ma–pe klo 9–11, aloitus Lauttiksessa. Saaren senioreiden kahvihetki perjantaisin Lauttiksessa klo 13–15. Saaren seniorit ja muu väki tervetuloa tapaamaan ja kahvittelemaan. Seniorilautta ke klo 10.30 seura-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2020

kuntasalissa. Käsityöpiiri ti 11.2. klo 13 Lauttiksessa. Torstaipiiri to 30.1. kirjastolla klo 13, Pajalahdentie 10 A. Larun olohuone ke klo 17.30–20 kirkkokahvilassa. Iltapalaa tarjolla klo 18 alkaen. Vesivärimaalausta Lauttiksessa ma 3.2. klo 16–18. LaruAreena torstaisin Lauttiksessa klo 18–19. 30.1. Mikko Kurenlahti, tutkija Helsingin yliopistosta: ”Kulutususko ympäristökriisin aikakaudella”. LaruIkkuna maanantaina 10.2. klo 16–18 Lauttiksessa. Lähetysseuran Palvelupäällikkö Lars Pajuniemi

18. Koivisto.

TAPAHTUMIA Talvi-illan Laulukonsertti ti 4.2. klo 19. Toivo Kuulan, Oskar Merikannon, Jean Sibeliuksen ja Camille Saint-Saensin lauluja. Vapaa pääsy. Kristillisen meditaation ryhmä ke klo 17.15–17.45 Paavalinkirkon urkuparvella jatkuen kevään. Avoin ryhmä. Kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä Paavalinkirkolla ti 4.2. klo 18–20.30 jatkuen 28.4. asti. Ilm. ja tied. p. 040 556 9079 tai ext-tuula. paasivirta@evl.fi. Haastattelu ennen ryhmää. Ilmainen.

Minä olen -messuilla runsas kristillinen tarjonta

PIXABAY

sä kasviskeittoa, leikitään ja vietetään aikaa joka kuun ensimmäisenä keskiviikkona. Kutsu Pentin seuroihin ti 4.2. klo 18 Alppilan kirkossa. Seurojen jälkeen kahvit seurakuntasalissa. Mukana mm. pastori Kaisa Halme, teologian maisteri TM, gospelmuusikko Pekka Simojoki, pastori, liikennelentäjä (el.) Matti Viitanen, rovasti Heikki Ahonen, pastori Jouni Salko ja kirkkoherra Martti J. Toivanen. Kaikki ovat tervetulleita! Järjestäjänä Kallion seurakunta. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 6.2. Löytyykö hautausmailta elämän punainen lanka? Kai Sadinmaa ja Kuolleiden kirja. 13.2. Uusi ja iloinen Marjatta Leppänen, Päivi Istala haastattelee.

Hiljaisuuden ystävät, Tuomas-yhteisö, Helsingin seurakunnat ja Kirkko ja kaupunki -lehti järjestävät ohjelmaa Minä olen messuille 8.–9.2. Finlandia-taloon, Mannerheimintie 13e. Tapahtumapaikkana on Terassisali. Kristillisessä ohjelmassa on työpajoja, luentoja ja musiikkihetkiä kristillisen mystiikan, meditaation, musiikkihetkien, hiljaisen yhteyden ja mielenkiintoisten keskustelujen kautta. Mukana ovat muun muassa Pirjo Kantala, Pekka Y Hiltunen, Susanna Erätuli, Lauri Maarala, Inna Vintturi ja Heli Harjunpää. Lauantaina kello 16.45 Finlandia-salin pääohjelmassa Tommy Hellsten ja Laura Malmivaara keskustelevat Olli Valtosen johdolla ihmiselämän kipukohdista ja henkisyydestä. Katso lisää: www.helsinginseurakunnat.fi

uusista yhteistyöprojekteista Lauttasaaren seurakunnan ja Lähetysseuran välillä.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu su 2.2. klo 10. Toivonen, Kanala ja Välimäki. Messu su 2.2. Itä-Pasilassa klo 12. Samila ja Välimäki. Puolen tunnin messu ke 5.2. klo 18. Flinck ja Välimäki. Messu su 9.2. klo 10. Aitolehti, Flinck, Hakkarainen ja Kamarikuoro Addictio. Puolen tunnin messu ke 12.2. klo

Uskallanko-taideiltapäivä su 9.2. klo 14–18 Paavalinkirkolla. Kaskisen kirjoittamispaja ja Kiiverin maalauspaja. 20 e sis. kahvit. Ilm. viim. 5.2. elina.koivisto@evl.fi. Meditatiivisen tanssin kevään toinen jakso alkaa ma 10.2. klo 17, jatkuen 17.2., 24.2. ja 2.3. Jakson hinta 20 e. Voit tulla mukaan myös kertamaksulla 6 e. Ilm. p. 060 490 6014 tai saraaho@gmail.com. Elämäni värit – taideterapeuttinen viikonloppukurssi Paavalinkirkolla 15.–16.2. 50 e sis. tarvikkeet ja välipalan. Työttömille ja eläkeläisille alennettu hinta. Tied. ja ilm. p. 040 413 6575 tai tuijavarjoranta@gmail.com. Parisuhdepäivä lapsiperheille Paavalinkirkolla 29.2. klo 10–15. Hinta 50 e/perhe sis. lounaan ja lastenhoidon yli 3-v. Ilm. paavali.srk@evl.fi. Lisätietoja elina. koivisto@evl.fi tai p. 050 3221 738. Kauneutta keittiöstä, kasvohoitoja kotikonstein 3.3. klo 17–19.15. Ilm. ja tied. birgitta.huhtaluhta@ evl.fi, p. 050 3804 198.

Diakonian vastaanoton ajanvaraus p. 050 433 9846. Jätä viesti vastaajaan, niin otamme sinuun yhteyttä. Hävikkiruokajakelu ti klo 12. Ystävyydenkahvila ti klo 13–14.30. 11.2. ruokailu. Lempeää liikuntaa ti klo 13.45– 14.30. Maksuton, sopii kaiken kuntoisille. Päiväpiiri ke klo 13 Itä-Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2. Iltaruoka alasalissa alkaen ke 3.2. klo 17−18.30, jatkuen 29.4. saakka. Tarjolla vegaanista keittoa 1 e/ annos. Keulan Aamu pe klo 9–10.30, Flooranaukio 1. Aamupala 1 e.

Töölön seurakunta Virasto, Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ma ja pe klo 10–15, ke klo 13–17, p. 09 2340 6300 Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, toolo.srk@evl.fi Osoitteet Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerho- ja liikuntatilat, Jalavatie 6 b Ruskeasuon Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko su klo 10. Kirkkokahvit. Perhemessu 2.2. Lehtimäki, Huhtamäki, Antila, Ristola, Tiitu. Musiikkia Käpylän Musiikkiopistosta, joht. Salla Ahokanto. Brunssi. Työn messu 9.2. Puhe työministeri Tuula Haatainen. Niemistö, Tiitu, Hersta. Veikkolan Viihdelaulajat, joht. Jyrki Niskanen. Kirkkokahvilla professori emeritus Eino Murtorinne alustaa aiheesta Uskonnon ja arkisen työn suhteesta. Daily Prayer Mon, Tue, Thu, Fri at 12 noon. Töölön kirkko su klo 12. Kirkkokahvit. Pop-messu 2.2. klo 18. Lammila, Hietalahti, Saari. Artistivieraana Pasi Ruohonen. Huom. messun aloitusaika. Messu 9.2. Lammila, Alanen. Ehtoollishetki ke klo 18. Meilahden kirkko su klo 11. Kirkkokahvit. Messu 2.2. Alanen, Leinonen. Kvartetti Ylioppilaskunnan soittajista. Yhteisvastuukeräys alkaa. Kirkkokahvilla mm. yhteislaulua ja arpajaiset. Messu 9.2. Kaleva, Naukkarinen, Vuorio. Hämäläisen Osakunnan Laulajat. Gideonien kirkkopyhä.

TAPAHTUMIA Rukousetkot ke klo 17 Töölön

kirkolla. Rukoilemme yhteisten ja omien asioiden puolesta. Yhteinen ruokailu ja ehtoollinen ke klo 17 Fokuksessa. Ruokailu klo 17 ja ehtoollinen klo 18. Ehtoollishetken aikana lasten oma kirkkohetki. Downshiftaajat to klo 12–15 Töölön kirkolla. Hidasta elämääsi! Tee jotain mukavaa. Tule kahville ja rupattelemaan. Ota oma käsityö mukaan. Torstaikerho to klo 13 Meilahden kirkolla. Ohjelmaa, keskustelua, hartaushetki, kahvitarjoilua. Voimaannuttava iltapäivähetki. Hopeapiiri pe klo 13.30 Töölön kirkolla. Alustuksia eri aiheista, keskustelua ja hartaushetki vapaaehtoisen ohjaajan vetämänä. Raamattua kuunnellen pe klo 17 Temppeliaukion kirkon takkahuoneessa. Tutustutaan viikon raamatunteksteihin. Naisten Forum ti 4.2. klo 15–17 Meilahden kirkolla. Tuula Joensuu alustaa aiheesta Miten voisi vanheta viisaasti. Hanna-ryhmä ti 4.2. klo 18 Töölön kirkolla. Naisten kansainvälinen rukousryhmä. Rukousaiheet joka päivälle kootaan ympäri maailmaa vaikeissa elämäntilanteissa eläviltä naisilta. Urkumusiikkia vierailijoille ke 5.2. ja 12.2. klo 12. Henri Hersta esiintyy. Miehille: Miestenpiiri ke 5.2. klo 16 Töölön kirkolla ja Äijäkuppila ke 12.2. klo 13 Ruskeasuon Rastilla. Luentosarja Ajatteleva ihminen ja kirkon traditio Fokuksessa. To 6.2. klo 18 aiheena Riittääkö tutkittu tieto elämän ohjenuoraksi? Alustajana lääketieteen ja kirurgian tohtori Kari Raivio. Taidebileet pe 7.2. klo 18–23 Töölön kirkolla. Töölön kirkko täyttää 90 vuotta, tule viettämään iloista iltaa musiikin ja taiteen merkeissä! Mukana mm. Coverty, kuvataiteilija Heikki Huotari, Kädentaitopaja Miisu Viita, runoilemassa Sirpa Huhtamäki, viulisti Hannu Vasara, Tuomas Karjalainen ja DJ Mikko Saari. Tarjolla ruokaa ja juomaa. Tapahtuma on aikuisille. Yksinhuoltajien olohuone to 13.2. klo 17–18.30 Fokuksessa. Tule keskustelemaan, kohtaamaan ja voimaantumaan yhden vanhemman ja lasten olohuoneeseen. Tapaamisten ajaksi lapsille on järjestetty lastenhoito. Diakoniatyöntekijöiden johdolla keskustelua vaihtuvista teemoista. Siioninvirsiseurat to 13.2. klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla. Lyhyitä puheita ja virsien veisuuta. Mukana Virva Krans ja Tuomas Meurman. Yhteisvastuutapahtuma la 15.2. klo 12–15 Ruskeasuon Rastilla. Yhteisvastuu-lounas ja alustuksia aiheesta. Lähetyksen iltapäivä la 15.2. klo 15 Töölön kirkolla. Katsotaan elokuva

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.1.–13.2.

Kidutettu Kristuksen tähden. Yhteistyössä Marttyyrien ääri ry.

Kampin kappeli Simonkatu 7. Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

TAPAHTUMIA Aamusiunaus suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi arkisin klo 8.15. Iltahartaus perjantaisin klo 18. Yhteismeditaatio ke 5.2. klo 18. Eri uskontokunnat yhdessä. Tied. tommi.siivola@gmail.com. Meditatiivinen gong-konsertti to 13.2. klo 18.30. Gong, Antti Tolvi. Salmonin vuorilla lunta ti 25.2. klo 18.30. Konsertti meditatiivisessa hengessä. Lumiaiheisia lauluja Raamatun hepreaksi. Lasse Lindgren, laulu, koskettimet, sävellykset, Elsa Sihvola, sello, laulu.

Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Hitsaajankatu 4 A Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko poissa käytöstä. Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4 A

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10. 2.2. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Messu sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12. 2.2. Monikulttuurinen messu, Yhteisvastuukeräyksen avaus. Lounas keräyksen hyväksi messun jälkeen. 9.2. Sanajumalanpalvelus, rippikoulupyhä. Hiljainen iltamessu keskiviikkoisin Laiturissa klo 17.30. Messu Herttoniemen sairaalan aulassa su 2.2. klo 16. Sari Oikarinen, Johannes Österlund.

TAPAHTUMIA Perjantai-ilta kirkolla pe 31.1. klo 18 Myllypuron kirkolla. Puheenvuoroja, musiikkia. Mukana mm. Veijo Vatka, Rakel Hiltunen, Virpi Laakso, Juha-Matti Tikkanen. Johannes

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Kynttilänpäivän messu ja Yhteisvastuukeräyksen aloitus su 2.2. klo 11. Sirkka Kuula, saarna, Mari Lamminen, kanttori, Kaisa KuulaBullat, alttoviulu ja Ksenia Bullat, piano. Messun jälkeen kahvio Yhteisvastuun hyväksi ja kohteen esittelyä. Rovasti Sirkka Kuula

täyttää 80 vuotta. Mahd. muistamiset pyydetään osoittamaan Yhteisvastuukeräykseen (FI1620891800006775, viite 308346). Sirkka on tavattavissa kirkkokahveilla. Messun aikana lapsille Pyhis. Hiljainen iltarukous 6.2. klo 18. Villasukan lämpöä -perhemessu ja puuhapäivä su 9.2. klo 11. Lämminhenkinen messu, jossa saa olla rennosti kutimet mukana ja villasukat jalassa! Voit ottaa oman käsityön ja neuloa, kutoa tai virkata. Sini Ikävalko, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori, iLOPISARATkuoro. Messun jälkeen lounas (vapaaehtoinen maksu) ja lapsille puuhaa: villasukkarata, hiljainen huone rauhoittumiseen ja lukemiseen sekä pehmeitä askarteluja. Käsityökerholaiset opastavat keskeneräisissä käsitöissä tai sen kuuluisan kantapään tekemisessä. Myynnissä käsitöitä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Lankalahjoituksia vastaanotetaan. Hartaus ja ehtoollinen to 13.2. klo 13. Messuissa on lisäksi mukana joukko vapaaehtoisia ja työntekijöitä. Kaikki toimittajat luetellaan nettisivujemme tapahtumakalenterissa kunkin messun kohdalla.

ja to–pe klo 10–14, p. 09 2340 4802.

Roihuvuoren seurakunta

Saappaan vapaaehtoiseksi? Palveluoperaatio Saapas etsii uusia vapaaehtoisia. Seuraava koulutus alkaa ke 5.2. klo 17.30 Helsingin seurakuntien erityisnuorisotyössä Snellussa, Kotkankatu 2. Koulutus sisältää viikonlopun la-su 29.2.– 1.3. ja Nettisaapaspäivän la 9.5. Lisätietoja: Hensku Kettusaari, hkettusaari@ evl.fi, p. 09 2340 2355 tai Maria Anttila, maria.anttila@evl.fi, p. 09 2340 2564.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Kaarikerho inkerinsuomalaisille paluumuuttajille kerran kuussa maanantaisin 10.2. 9.3., 20.4. ja 4.5. klo 14.30. Ruokaa ja Raamattua tiistaisin 11.2., 10.3., 21.4. klo 18. Kevään uutuus! Tule mukaan tutkimaan ja keskustelemaan Raamatusta kirkkovuoden teeman mukaan. Tarjolla omaa ohjelmaa kaikenikäisille: aikuisille, perheille ja lapsille. Myös koululaisille ja nuorille! Aloitamme yhteisellä ruokailulla klo 17.30, jonka jälkeen jakaannumme omiin ryhmiin. Matka ystävyysseurakunta Tyröön Venäjälle 5.–7.6. Yöpyminen Kiviniemessä hotelli Losevo Parkissa, la käynti Konevitsan luostarisaarella, toinen yö Pietarissa Moskova-hotellissa, su vierailu Tyrössä. Hinta n. 340 e/2hh, sis. e-viisumin. Ilm. Malmin kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400 viim. 30.4. Tied. Esa Järvinen, p. 040 536 2733. Järj. Malmin ja Mikaelin seurakunnat. Mikaelin seurakunnasta mukana Sirkka Kuula. Torstaipiiri torstaisin klo 13. 6.2. Tuonentupa: Kokemuksia kuolleen läheisen läsnäolosta, Marja Lehtinen. 13.2. Ehtoollishetki ja kirkkokahvit. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea. Päivystävä pappi seurakuntatoimistossa keskusteluja varten ma–ti

TUOMO MANNINEN

ItäHelsinki

Österlund kitara ja laulu, Eva Kasvio laulu, Hannu Jylö harmonikka. Soitinryhmä. Iltatee. Lounas Yhteisvastuukeräyksen hyväksi Myllypuron kirkolla su 2.2. messun jälkeen n. klo 13. Aikuiset 10 e, lapset 5 e, alle 5-v. ilmaiseksi. Lounaan laittaa Sinikka Backman. Kirjallisuuspiiri Laiturissa ti 4.2. klo 14–15.30. Aiheena Hermann Hessen Narkissos ja kultasuu. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus Laiturissa ke 5.2. klo 14. Kahvit klo 13.30 alkaen. Nuorten leffailta Myllypuron kirkolla pe 7.2. klo 18. Kulosaaren kirkon lapsikuoron harjoitukset Kulosaaren kirkolla pe 7.2.–3.4. klo 17–17.45 (paitsi hiihtolomalla 21.2.). Esiintyminen palmusunnuntain messussa 5.4. klo 10. Kuoroa johtaa Henna Dolk Viksten, dolkmusic@gmail.com. Kuoro on tarkoitettu 6–12-vuotiaille. Vaivatun vaellus – 15 Siionin virttä liedin tapaan Myllypuron kirkossa su 9.2. klo 18. Esa Ruuttunen, baritoni, ja Risto Lauriala, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi. Erityismusiikkikoulu Resonaarin Valoilmiö Kulosaaren kirkossa su 9.2. klo 18. Konserttiin on vapaa pääsy. Meidän messu! -koulutusilta Myllypuron kirkolla ma 10.2. klo 17–20. Messuryhmän ja työntekijöiden yhteinen koulutus. Tule mukaan messuryhmään kehittämään ja toteuttamaan messuja! Sinun Sanasi -raamattuilta Kulosaaren kirkossa to 13.2. klo 17.30– 19. Keskustelemme seuraavan sunnuntain teksteistä. Jenni Kallio. Myllypuron elintarvikejakelu ma– pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Elintarvikejakoa ei ole arkipyhinä. Lisätietoja Sinikka Backman, p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry). Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Tuttuja kasvoja kylässä Kallion kirkossa Torstaina iltapäivällä -sarja Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, kello 13–14. Vieraana 30.1. kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho, Raisa Rauhamaa haastattelee. 6.2. Löytyykö hautausmailta elämän punainen lanka? Hautausmaapappi Kai Sadinmaa ja Kuolleiden kirja. 13.2. Uusi ja Iloinen Marjatta Leppänen.

Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 2.2. klo 10. Vaulas, Nurminen, Filppula, Cantiamo. Perhemessu 9.2. klo 10. Aalto, Kaskinen, Filppula, Lapsi- ja nuorisokuoro Sonórus. Vesper ma 20.1. klo 19.30. Filppula, Cantiamo. Iltamessu keskiviikkoisin klo 18. Laajasalon kirkossa: Perhemessu su 2.2. klo 12. Vaittinen, Laaksonen, Margit ja Marika Pulkkinen, Niva-Vilkko. Messun jälkeen yhteisvastuulounas. Gospelmessu su 9.2. klo 12. Vaulas, Lyytinen, Niva-Vilkko. Tammisalon kirkossa: Hiljaisuuden kirkko ti 11.2. klo 18. Aalto, Filppula.

TAPAHTUMIA Iltaruoka Laajasalon kirkolla torstaisin klo 16.30–18, Ruoan hinta 2 e/aik., kouluikäisiltä 1 e, pienimmille ilmainen. Iltaruoka Roihuvuoren kirkolla keskiviikkoisin klo 16.30–18. Hinta 2 e/aik. kouluikäisiltä 1 e, pienimmille ilmainen. Lasimaalaus-kuorokonsertti ti 4.2. klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa. Kaariensemble, joht. Saara Aittakumpu. Säveltäjinä mm Kalevi Aho, Juhani Komulainen, Mikko Sidoroff, Bengt, Johansson. Vapaa pääsy ja ohjelma, kolehti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Kuorokerho alakouluikäisille Laajasalon kirkon kerhotiloissa maanantaisin klo 14.30–15.45 Tuuli Malveen johdolla. Lisätietoja: tuuli. malve@evl.fi. Euron päivä – koko perheen yhteisvastuutapahtuma la 8.2. klo 11–15 Laajasalon kirkolla. Aasirekiajelua, arpajaisia, hernekeittoa, kilpailuja, loimulohta, makkaraa, musiikkiesityksiä, muurinpohjalettuja, poniratsastusta, puuhapisteitä. Huom! Vain käteinen raha käy maksuvälineenä! Rakkaudesta lauluun – Polyteknikkojen kuoron laulajien yksinlaulukonsertti su 9.2. klo 15. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Eeva Takala-Lähteenmaan akryylimaalauksia Roihuvuoren kirkolKIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.1.–13.2.

la. Aukioloajat: ma klo 9–11, ti klo 11–14, ke klo 11–18.30, to klo 11–14, su klo 9.30–12 (messu klo 10 ja kirkkokahvit).

Vartiokylän seurakunta Virasto: Hitsaajankatu 4, Avoinna ma, ti, to ja pe klo 10-14, ke suljettu, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3 www.helsinginseurakunnat.fi/vartiokylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa. 2.2. Perhemessu. Lapsikuoro Kristallit. Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa.  Ehtoollishartaus pe klo 12 Matteuksenkirkossa.  Messujen toimittajat seurakunnan nettisivuilla.

ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 23.1. klo 18, Katukappeli. Paananen. Iltakirkko to 30.1. klo 18, Katukappeli. Antola, Jurmu. Messu su 2.2. klo 11, kirkko. Huhdanmäki, Paananen, Jurmu. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Iltakirkko to 6.2. klo 18, Katukappeli. Paananen. Messu su 9.2. klo 11, kirkko. Antola, Leena Väyrynen-Si, Ilola. Herättäjäyhdistyksen kirkkopyhä. Iltapäiväkirkko su 9.2. klo 15, Katukappeli. Mäkinen. Iltakirkko to 13.2. klo 18, Katukappeli. Virtanen.

Merimieskirkolla tapahtuu: Päivämatka hiljaisuuteen la 1.2. klo 10–16. Hiljaisuuden päivä, lopuksi messu. Hinta: 25 e. Lisätiedot, ilm. Jaana Theman, p. 045 2739 770. Valon aamu maanantaisin klo 9–11 Valossa. Rento ja avoin kohtaamispaikka. Aamupala, vapaaehtoinen maksu. Iltapäiväpiiri ikäihmisille kirkolla maanantaisin klo 12. Vieraana 3.2. Laura Widen, lapsuuden muistoja, 10.2. diakoniatyöntekijä Fiia Diekmann. Lukupiiri naisille Katukappelissa su 2.2. klo 18. Yhdessä valitun kristillisen kirjan lukemista ja keskustelua sen herättämistä ajatuksista. Kirjana Kristityn vaellus, osa 2. Musiikillinen perhekerho Valossa tiistaisin klo 9.30–11.30. Leikkiä, yhdessäoloa, musiikkihetki ja välipala. Löytöretkiä Raamattuun, elämänkysymyksiin ja hiljaisuuteen. Hiljainen tila kirkossa torstaisin klo 18, raamattumietiskelyä ja rukoushiljaisuutta. Avoin keskuste-

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15. Neulekerho ma klo 11.30. Yhteinen iltaruoka ma klo 16.30– 18. Ruoka 1 e ja iltaperhekerho klo 17. Miesten raamattupiiri ma klo 18. Vauvaperhekerho ti 9.30–11.30. Laulut soikoon! yhteislaulua ke klo 13. Puotilan kappelissa:   Aamurukouspiiri ma klo 8. Puotilan olohuone ti klo 13–16, klo 14 ohjelmaa. 4.2. Vieraanvaraisuus kristityn elämäntapana. Marja-Leena Laihia. 11.2. Kulkurin Lauluja. Larin-Kyöstin runoja. Eeva Palje. Perjantailenkki lähtö Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3, klo 13 Vartiokylän kirkolle. Kahvitarjoilu. Pilke-ryhmä Itäkeskuksen palvelutalossa, Voikukantie 6, pe klo 9–11. Miesten toimintaryhmä parillisina (5.2.) keskiviikkoina klo 13 Omakotisäätiöllä. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus ma klo 13–15 p.09 2340 6451 (Korhonen) ja to klo 9–11 p.09 2340 6450 (Nygård). Ajan voi varata myös Matteuksenkirkolla to klo 9–11. Sisäänkäynti Turunlinnantien puolelta. Huom! Vartiokylän seurakuntatoimisto palvelee toistaiseksi Herttoniemen seurakuntatila Laiturissa. Toimisto hoitaa toimitusvaraukset. Seurakunnan postiosoite on edelleen Kiviportintie 5.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13,

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2020

Yhdessä syömään kirkoille Helsingin kirkoilla pääsee syömään yhdessä muiden kanssa joko aamiaisella tai lounaalla. Tai miltä kuulostaisi valmiiseen pöytään pääsy koulu- ja työpäivän jälkeen? Uusimpina iltaruokapaikkoina mukaan ovat liittyneet Käpylän ja Laajasalon kirkot. Iltaruoka katetaan myös Alppilan kirkolla, Jätkäsaaren Hyvän toivon kappelilla, Paavalinkirkolla sekä Pitäjänmäen, Viikin, Myllypuron, Roihuvuoren ja Vartiokylän kirkoilla. Ruokailut ovat kaikille avoimia. Kirkkoon kuulumista tai taloudellista tilannetta ei kysytä. Uusin hävikkiruokaa hyödyntävä Waste&Feast-ravintola avataan Malmilla helmikuun alussa, Pekanraitti 16. Ennestään Waste&Feast-paikkoja on viisi: Matteuksenkirkolla Itäkeskuksessa, Hermannin diakoniatalolla, Töölön ja Munkkivuoren kirkoilla sekä Paloheinän Risteyspaikassa. Katso lisää: www.helsinginseurakunnat.fi

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 7.2. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Majakka-ilta ke 12.2. Katukappelissa ja Columbuksessa. Leppoisasti kohtaamisia, rukous- ja hyvinvointipalveluita, kahvia ja musiikkia. Yhteisvastuukonsertti Vuosaaren kirkossa su 9.2. klo 17. Naiskuoro Discantus, johtaa Nina Melasalmi. Gaudium, johtaa Eeva Jurmu. Urut, Anniina Ilola. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e, tuotto Yhteisvastuulle. Lauletaan yhdessä Katukappelissa ke 5.2. klo 13. Ajankohtaisia virsiä, hengellisiä lauluja ja kansanlauluja, laulattajana Anja Hinkkanen.

lu- ja raamattupiiri kirkolla torstaisin klo 18. Miestenpiiri kirkolla tiistaisin klo 18, raamatunlukua ja miehistä puhetta. Rukouspiiri Katukappelissa tiistaisin klo 13 ja 17.30. Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 17.15–17.45. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti klo 9–11 ja to 13–15, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) to klo 13–15. Voit jättää soittopyynnön myös sähköpostilla vuosaari.diakonia@ evl.fi. Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messut su 2.2. klo 10 Yhteisvastuumessu Malmin kirkossa. Timo Laaninen. Helena Mäntylä, laulu. Messun yhteydessä esitellään tämän vuoden keräyskohteet ja nautitaan YV-lounas. Hinta 5 e/aikuinen ja 2 e/lapsi. klo 10 Yhteisvastuumessu Puistolan kirkossa. Aleksi Vainikka. Keräyskohteen esittely kirkkokahveilla. klo 10 Yhteisvastuumessu Viikin kirkossa. Niina Pihlajamaa. YV-lounas ja keräyskohteen esittely messun jälkeen. Lounaan hinta 5 e/ aik. ja 2 e/lapsi. klo 11 Verkoston messu Pihlajamäen kirkossa. Marko Huhtala. Keittolounas ja elintarvikejako. klo 12 Kynttilänpäivän messu Siltamäen seurakuntakodissa. Martta Paijola. Sillattaret, joht. Mikko Korhonen. Messun jälkeen kappalainen Martta Paijolan eläkkeellesiirtymisjuhla. klo 16 Yhteisvastuumessu Pihlajamäen kirkossa. Jukka Holopainen. YV-keitto. Messut su 9.2. klo 10 Malmin kirkossa. Anita Olli. Aikamiehet, joht. Jukka Okkonen. klo 10 Puistolan kirkossa. Markus Kopperoinen. klo 10 Viikin kirkossa. Herättäjän kirkkopyhä. Sari Lehtelä, saarna. Kim Joung Suk, laulu ja soitinyhtye. Messun jälkeen Siioninvirsiseurat. klo 11 Verkoston messu Pihlajamäen kirkossa. Riikka Hartikainen. Keittolounas ja elintarvikejako. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Sari Hakuri. Musiikkiehtoollinen Tapanilan kirkossa ke 5.2. klo 18. Viikkomessu Viikin kirkossa ke 5.2. ja 12.2. klo 18. Valon messu Tapanilan kirkossa su 9.2. klo 17. Esa Järvinen. Hartaus Madetojan palvelutalossa pe 31.1. klo 13.30.

Hartaushetki Vuorensyrjän palvelutalolla, Vuorensyrjä 7, pe. 7.2. ja ma 10.2. klo 15.30. Ehtoollishetki Tapulin seurakuntakodilla ma 10.2. klo 12.

TAPAHTUMIA Koululaisten kerhot ovat alkaneet viikolla 4. Tarjolla mm. kokkikerhoja, korukursseja, liikuntakerhoja ja muuta puuhaa. Lisätietoa ja ilmoittautuminen helsinginseurakunnat. fi/malmi. Aikuisten viikkotoiminta on alkanut viikolla 4. Tarjolla mm. kirjoittamista, urheilua, kutomista ja kieliä. Lisätietoa netistä ja kevätesitteestä. Hääyö-tapahtuma Viikin kirkossa la 29.2. klo 16–22. Mahdollisuus kirkolliseen avioliittoon vihkimiseen tai avioliiton siunaukseen. Seurakunta tarjoaa puitteet ja järjestää tarvittaessa avioliiton todistajat. Parit vihitään yksi kerrallaan 30 min välein. Ystäväpariskunnat voidaan vihkiä samalla kertaa. Tarjolla kakkua ja lasi kuohuvaa hääparille ja max.10 hengen vierasjoukolle. Ilmoittautumiset 20.2. mennessä, p. 09 2340 4400 (ma–pe klo 9–15). Avioliiton esteiden tutkinta on tehtävä viim. 7 päivää ennen vihkimistä: https:// esteidentutkinta.fi. Tied. pastori Sari Hakurilta: sari.hakuri@evl.fi. Lisätietoa: evl.fi/haayo. Kesätyötori Malmin kirkolla ke 5.2. klo 17–18.30 yrittäjille ja työtä etsiville nuorille. Yrittäjien ilmoittautuminen Sami Kivelälle: sami. kivela@evl.fi, p. 09 2340 4462. Espanjalainen legenda Viikin kirkossa su 2.2. klo 18. Isaac Albenizin musiikkia. Janne Lehtinen, kitara. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Johanna Förstin konsertti Kunpa sinut tuntisin paremmin Malmin kirkossa su 9.2. klo 18. Vapaa pääsy, ohj. 10 e Yhteisvastuun hyväksi. Hengellisten laulujen ilta Siltamäen seurakuntakodissa ti 4.2. klo 18. Perheretki Vantaan Megazoneen la 1.2. perheille, joissa yli 7-vuotiaita lapsia. 10 e/lapsi, 15 e/aikuinen. Ilm. nettisivuilla. Tapahtuma löytyy hakusanalla megazone. Tied. asko. lintumaki@evl.fi, p. 040 720 0747. Makuretki monikulttuurisille perheille Pihlajamäen kirkossa la 8.2. klo 10–14. Valmistamme yhdessä ruuan. Ilm. 3.2. mennessä helena.pietinen@evl.fi, p. 050 380 3677. Potter-kirkkoyö 7–14-vuotiaille Tapanilan kirkolla 8.–9.2. Hinta 10 e. Ilmoittaudu nettisivuilla. Lisätietoja: sarlotta.siimeslahti@evl.fi. Kasvuryhmä aikuisille Voimavaroja ja iloa elämään Jakomäessä Lähiötuvalla, Huokotie 3, ti 4.2.– 14.4., ei 18.2. Tied. Elise Hartonen, p. 09 2340 4523. Hyvinvointipäivä Hetki itselle

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.1.–13.2.

PIXABAY

Puistolan kirkossa la 29.2. klo 10–14. Liikuntaa, rentoutumista, rauhoittumista ja ruokaa. Tapahtumalla tuetaan Yhteisvastuukeräystä. Luopumisen värit Pihlajamäen kirkolla to 13.2.–12.3. klo 18–20. Pienryhmä oman elämän menetysten käsittelyyn kuvataiteen keinoin. Ohjaajana Hilkka Paananen, ratkaisukeskeisen taideterapian opiskelija. Kysy vapaita paikkoja sari. hakuri@evl.fi, p. 050 544 0554. Herättäjän kotiseurat pe 31.1. klo 19 Helena & Pekka Untamalalla, Tilanhoitajankaari 10 D 50, p. 045 321 3195. Aikuisten saunailta la 1.2. kesäkoti Laajarannassa Laajasalossa, Humalniementie 15. Naisten sauna klo 16, miesten klo 18. Iltahartaus klo 21. Kahvi ja pientä tarjottavaa. Ei ilmoittautumista. Tied. Esa Järvinen, p. 040 536 2733. Matkailuilta Malmin kirkossa la 1.2. klo 18. Kati Häkli kertoo matkastaan Baskimaalle ja Bilbaoon. Ystävyysseurakuntamatka Tyröön Inkerinmaalle Malmin ja Mikaelin seurakuntien yhteinen seurakuntamatka Venäjälle 5.6.– 7.6. Ensimmäinen yö Kiviniemessä hotelli Losevo Parkissa. Käynti Konevitsan luostarisaarella. Toinen yö Pietarissa Moskova-hotellissa. Sunnuntaina vierailu Tyrössä. Matkan hinta 340 e/2hh. Hintaan sis. e-viisumi. Ilm. kirkkoherranvirastoon, p. 09 2340 4400 (ma–pe 9–15) viimeistään 30.4. Tied. Esa Järvinen, p. 040 536 2733. Seurakuntamatka Namibiaan 7.7.–17.7.2020 tai pidennettynä 23.7. saakka. Lisätietoja helsinginseurakunnat.fi/malmi hakusanalla namibia. Maksuton puuropäivä Pukinmäen Porttikahvilassa ma 3.2. klo 12 ja lauluhetki klo 13. Iltaruoka Siltamäen seurakuntakodissa ke 5.2. klo 17–18.30. Aterian hinta 1 e. Lasten leikkihuone klo 17–19. Iltaruoka Viikin kirkolla ke klo 17. Kasvisruokaa 1 e. Lasten leikkitila klo 17.30–18.30. Mestan olohuone Pihlajistossa, Salpausseläntie 12–14, ti klo 12–14. Keittolounas. Hinta 2 e. Ruoka-aika Pihlajamäen kirkolla to klo 12. Kotiruokaa 2 e. Ostarin onni Pihlajamäen kirkolla ti klo 9–11. Olotilakahvila Olohuone Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11–13. Pop up -tiistai Tapulin seurakuntakodilla ti klo 13.30–16. Välipala. Leivänjako Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11. Pihlajamäen kirkossa ti klo 9. Jakomäen kirkolla ke klo 11. Malmin kirkossa to 11.30. Soppakirkko Tapulin seurakuntakodilla ma 3.2. klo 11. Seniorit, laulu soi! Viikin kirkossa ti 4.2. klo 12.

avustavat. Maunulan kirkossa: Huom! su 2.2. ei messua. Messu su 9.2. klo 12. Pelkonen, Mäkiö. Kamarikuoro Chorus Sine Nomine, Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin opiskelijat. Käpylän kirkossa: Messu su 2.2. klo 18. Kaipainen, Helenius, messuryhmä. Arkiehtoollinen ke 5.2. klo 13. Handolin, Mäkiö. Messu su 9.2. klo 18. Elo, Wallenius, isoset.

TAPAHTUMIA

Hyvän toivon kappeli viettää juhlaviikkoa Hyvän toivon kappelissa, Länsisatamankatu 26, vietetään 2-vuotissynttäriviikkoa helmikuun alussa. Ohjelmaa on viikon aikana kappelilla lähes joka päivä. Tässä muutama poiminta: Maanantaina 3.2. kello 10.30–11.30 on perhekaraoke, kello 17– 18.30 yhteisöruokailu. Edullista ruokaa ja mukavaa yhdessäoloa. Kello 19-21 Heviä karaokea. Tiukkaa musiikkia ja hedelmä-vihannestarjoilua. Mukana hevifani, pappi Hannu Varkki. Torstaina 6.2. avoin meditaatio klo 17–17.45. Ohjattu harjoitus mielen hiljentämiseen ja keskittävään rukoukseen. Ohjaa Elsa Sihvola. Kello 18 Toivon torstai – keskustelua toivosta ja epätoivosta. Mitä, miksi ja miten toivomme? Onko epätoivo eri asia kuin toivottomuus? Millainen on toivon yhteisö? Panelisteina dosentti Aku Visala, dominikaaniveli Marie-Augustin Laurent-Huyghues-Beaufond, VTM, ja kirjoittaja Lise Niska sekä dramaturgi ja näytelmäkirjailija Ilja Lehtinen. Juontaa Joona Salminen. Musiikissa Elsa Sihvola, Tuuli Malve ja Lauri Hongisto. Tarjolla pientä purtavaa.

Naapurikahvit Viikin kirkolla ke 5.2. ja 12.2. klo 13. Ikäpolvet yhteen Viikin palvelutalossa ti 11.2. klo 14–16. Yhteistä puuhastelua lapsiperheiden ja Hoiva Viikin asukkaiden kanssa. Tied. Veera Värtelä, p. 050 475 5501. Torstaikahvila Puistolan kirkossa to klo 13–14.30. Eläkeläisten iltapäivät Malmin kirkossa ti klo 13. Siltamäen seurakuntakodilla ke klo 13. Tapanilan kirkossa ke klo 13. Pihlajamäen kirkossa ke klo 14. Diakoniatyön yhteystiedot Ajanvaraus taloudellisissa kysymyksissä ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Muina aikoina soittopyyntö vastaajaan.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma–ti, to klo 9–12,

ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14. Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla Diakonian neuvonta ja ajanvaraus Oulunkylän kirkolla ti ja to klo 10–12 p. 09 2340 5318

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu su 2.2. klo 10. Kosonen, Savik, Pesonen-Kareinen, Kamarikuoro Addictio. Yhteisvastuun avausmessu, uusien työntekijöiden ja vapaaehtoisten tehtävään siunaaminen. Keräyskohteiden esittely kirkkokahveilla. Messu su 9.2. klo 10. Pelkonen, Heininen, Mäkiö. Kamarikuoro Chorus Sine Nomine, Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin opiskelijat

Käpylän päiväpiiri Käpylän kirkolla, Käpykappelissa keskiviikkoisin klo 13–14.30. Kuukauden ensimmäisellä kerralla arkiehtoollinen Käpylän kirkossa klo 13. Ohjaajana Eila Järveläinen. Yhteisöruokailu alkaa Käpylän kirkolla ke 5.2. klo 16–17. Vegaaninen keittolounas, hinta 1 e, alle 3-v. ilmaiseksi. Lasten leikkihuone käytössä. Voit ilmoittautua vapaaehtoiseksi ja lisätietoja saat Anna Handroolta, p. 09 2340 5383. Ystävänpäivän musiikkimatinea to 13.2. klo 13 Maunulan kirkossa. Yhteislauluja ja Luoteis-Helsingin musiikkiopiston oppilaiden musiikkiesityksiä. Elisa Hapuli, juonto. Kahvitarjoilu Yhteisvastuun hyväksi. Vapaa pääsy. Lauluja ystävyydestä Oulunkylän kirkolla pe 14.2. klo 18–20. Yhteislaulua ja keskustelua ystävyydestä. Mukana Seurahuone Band. Kahvitarjoilu. Talvirieha to 20.2. klo 10–15 Yhteisvastuun hyväksi Leikkipuisto Maunulassa. Ohjelmassa: Muskarit koko perheen pikkuväelle perheineen klo 10 ja 11 leikkipuiston sisätiloissa. Hevosajelua klo 10.30– 15 2 e/krt. Hernekeittoa, laskiaispullia, kahvia ja mehua 10.30–13. Järj. Oulunkylän srk ja Leikkipuisto Maunula. Konsertti You raise me up su 16.2. klo 16 Oulunkylän kirkossa. Konserttiin saa etukäteen toivoa suosikkilaulua hengellisen musiikin laajasta kirjosta. Lähetä toiveesi perusteluineen 31.1. mennessä oulunkyla.srk@evl.fi (otsikko: Toivekonsertti) tai tuo se laatikkoon Oulunkylän kirkon aulaan. Mikko Helenius, Jussi Hirvonen, Katja Mäkiö musisoivat. Käsiohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi. Talviloman päiväleiri 6–12-vuotiaille koululaisille 17.–21.2. klo 9–15 Oulunkylän kirkolla. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 2.2. mennessä linnea.korhola@evl.fi.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12 p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi

Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Kynttilänpäivän messu su 2.2. klo 11. Katri Uutela, Jouni Pirttijärvi ja Ari Häyrinen. Yhteisvastuustartti! Vuoden 2020 teemana vanhemmuuden tukeminen. Messun jälkeen brunssi klo 12–14. Aikuiset 10 e, lapset 5 e, alle 2-v. 0 e. Jennin muskari, temppurata, vohvelibaari. Messu su 26.1. klo 11. Mikael Tammilehto, Katri Uutela ja Jussi Hirvonen. Kirkkokahvien jälkeen n. klo 12.30 pastori Virpi Nyman Kansan Raamattuseurasta pitää luennon aiheesta Johdanto Apostolien tekoihin – millaisesta kirjasta on kyse ja miksi sitä olisi hyvä lukea.

TAPAHTUMIA Valoa ja varjoja Jerusalemissa -valokuvanäyttely 26.1.–3.3. Yhdysvaltalainen Ben Gray toimii Luterilaisen Maailmanliiton tiedottajana Jerusalemissa kuvaten paikallisten ihmisten arkea ja juhlaa. Rajaton jazz-festivaali la 1.2. klo 19. Inna Vysotska, laulu & The Untouchables. Liput käsittelykuluineen 17,50 e www.ticketmaster.fi tai ovelta tuntia ennen konsertin alkamista. Viihdelaulukurssin konsertti su 9.2. klo 19. Susanna Erosen oppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy. Ystävänpäivän konsertti to 13.2. klo 19. Diiva Svengaa teemalla Mari Palo & Tapiola Big Band. Liput 25 e: p. 040 531 8810 tai 045 126 9974 ja ovelta. Perheiden tiistai-kahvit klo 9–11.30 VälKeen-kerhotilassa, Välitalontie 71. Piipahda muskarin tai päiväkerhon yhteydessä tai tule pidemmäksi aikaa viettämään aikaa yhdessä ja leikkimään. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13 Kryptassa. Laulun jälkeen kahvitarjoilu. Kippo ja Kulho keskiviikkoisin klo 11–13 Hyvän Paimenen kirkolla. Hinta on 3 e/annos. Iltaperhekerho keskiviikkoisin klo 17–19 Kirkonkellarissa 22.1. lähtien. Ohjelmassa leikkiä, vaihtuvaa tekemistä, hävikkiruokaa ja kahvia. Voit tulla yhteiseen pöytään myös omien eväiden kanssa. Perhekerho VälKeessä torstaisin klo 9–11.30. Aamupala 2 e/ aikuinen ja 0,50 e/lapsi. Rentoa yhdessä olemista ja vaihtuvaa tekemistä. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 2/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.1. – 13.2.

Musiikkia kirkoissa RAMI SAARISTO

PERJANTAINA 31.1. Dedications 5 klo 18 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16. Saksofoni Suomessa 100 v. Olli-Pekka Tuomisalo, saksofoni, Risto-Matti Marin, piano. Länsiön, Hämeenniemen ja Heinisen saksofonisonaatit. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LAUANTAINA 1.2. Arvo Pärt – Sakraalinen minimalismi klo 18 Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2. Leena Laas, viulu, Kenny Salazar, piano, Lilia Märtmaa ja Deniss Vinogranov, gongit ja akustiset tehosteet. Pärtin teoksia, muun muassa Fratres ja Für Alina. Liput 20,50 e verkosta, ks. linkki kirkkohelsingissa.fi/kallio tapahtuman kohdalta, 25 e ovelta. Antoni Lliteres ja Eurooppa klo 18.30 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Barokkimusiikkia Mallorcalta. Irene Mas, sopraano, ja mallorcalaisen barokkifestivaalin yhtye. Ohjelmassa Lliteres, Conti ja Telemann. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen tukimaksu Suomalaiselle barokkiorkesterille. Rajaton jazz-festivaali klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Inna Vysotska, laulu, ja The Untouchables. Liput 17,50 e Ticketmasterista ja ovelta.

Mozartin musiikkia klo 10 Kynttilänpäivän messussa Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Mozartin kauneinta kuoro- ja instrumentaalimusiikkia. Vokaaliyhtye CantoNovo, Anne Myllylä, urut, Virve Ruokokoski, klarinetti. Vapaa pääsy, kolehti.

Saint-Saënsin lauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Maksuton, suunnattu täysi-ikäisille.

MAANANTAINA 3.2.

KESKIVIIKKONA 5.2.

Yhteislaulut klo 13 Fokuksessa, kauppakeskus Mall of Tripla, 5. krs. Yhteinen lauluhetki kanttorin johdolla maanantaisin 11.5. asti. Vapaa pääsy.

Pianokonsertti klo 10.15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille soittaa meditatiivista improvisaatiomusiikkia. Vierailumaksu 3 e. Vastaava konsertti myös ke 12.2.

Strangers in Paradise klo 15 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Johanna Lesonen, Kalle Virtanen ja Ronnie Karlsson, laulu, Stefanie Tuurna, piano. Musikaalikonsertti, helmiä muun muassa teoksista Chess ja Jesus Christ Superstar. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle. Valoilmiö-konsertti klo 18 Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6. Erityismusiikkikoulu Resonaari. Vapaa pääsy. Vaivatun vaellus klo 18 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Juhani Haapasalon sovittama Vaivatun vaellus -laulusarja 15 Siionin virrestä liedin tapaan. Esa Ruuttunen, laulu, Risto Lauriala, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuu-

Lasimaalaus-konsertti klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Kaari-ensamble. Ohjelmassa muun muassa Aho, Johansson, Kuula, Havrøy ja Tormis. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuukeräykselle. Talvi-illan laulukonsertti klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Seeli Toivio, mezzosopraano, Collin Hansen, piano. Muun muassa Kuulan, Merikannon, Sibeliuksen ja

TIISTAINA 11.2. Musiikillinen perhekerho klo 9.30–11.30 Valossa, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3. Musiikillinen tuokio, yhdessäoloa ja aamupala, josta vapaaehtoinen maksu. Tiistaisin 26.5. saakka, ei 18.2., 31.3. ja 12.5. Vapaa pääsy. Musiikkiperhekerho klo 17.30–19 Herttoniemenrannan kerhohuoneessa, Laivalahdenkaari 12. Musiikkia, leikkiä ja askartelua. Välipalaa, josta vapaaehtoinen maksu. Tiistaisin 19.5. saakka, ei viikoilla 8 ja 15, sekä arkipyhinä. Vapaa pääsy. Lämpöä talvi-iltaan klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Laulaja Arja Koriseva. Lions Club Helsinki Pikku Huopalahden hyväntekeväisyyskonsertti. Liput 33,50 e Lippupisteestä ja ovelta.

TORSTAINA 13.2.

SUNNUNTAINA 2.2.

TIISTAINA 4.2.

teestä ja 25 e ovelta.

Lauluja rakkaudesta pe 14.2. klo 19 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Anssi Kela esittää rakkauslaulujaan säestäjänään Rakkauden täyteinen orkesteri. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

PERJANTAINA 7.2. Töölön kirkko 90 v. – Taidebileet klo 18–23 Töölön kirkon seurakuntasalissa, Topeliuksenkatu 4. Bilebändi Coverty, taidepaja, Heikki Huotarin tauluja ja lasitöitä. Runonlausuntaa Jukka Valkama ja Sirpa Huhtamäki. Mukana viulisti Hannu Vasara, kanttori Tuomas Karjalainen, pastori Tuomas Meurman ja nuorisotyönohjaaja, DJ Mikko Saari. Ruokaa ja juomaa.

SUNNUNTAINA 9.2.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

keräykselle. Georgialainen lauluyhtye Rivorera klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Georgialaista ortodoksista kirkkomusiikkia a cappella ja kansanlauluja osin perinteisillä soittimilla. Liput 22,50 e Lippupis-

Ystävänpäivän musiikkimatinea klo 13 Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15. Yhteislauluja ystävyydestä ja musiikkiesityksiä, joita esittävät Luoteis-Helsingin musiikkiopiston oppilaat. Juontaa Elisa Hapuli. Kahvit Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Vapaa pääsy. Meditatiivinen gongkonsertti klo 18.30 Kampin kappelissa, Narinkkatori. Antti Tolvi soittaa hienoviritetyillä gongeilla ja elektroniikalla. Vapaa pääsy. Tule ajoissa, ovet suljetaan konsertin alettua! Diiva Svengaa klo 19–21 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Ystävänpäivän konsertti ja LC Pakinkylän 40-vuotisjuhlakonsertti. Laulusolisti Mari Palo ja Tapiola Big Band. Muun muassa oopperaa, svingiä ja jazzvärejä. Liput 25 e numeroista 040 531 8810 ja 045 126 9974 sekä ovelta. Kesto 2 h, väliaika.

Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset -ooppera Espoossa Viimeiset kiusaukset -ooppera pe 7.2. klo 19 ja la 8.2. klo 15 Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Joonas Kokkosen säveltämä kaksinäytöksinen Viimeiset kiusaukset on alkuvoimaisen henkinen kuvaus herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisesta. Paavona Juha Pikkarainen, Lahden Bachkuoro. Kapellimestari Esa Heikkilä. Pauliina Hyry, urut, Tero Valtonen, piano. Liput 35,50/33 e lippu.fi, varaukset 044 760 1035. Lippuja myös ovelta.