Kirkko ja kaupunki 2020 02 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

30.1.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Pekka Kivekäs teki virren nujerretuista lapsista s. 9 Yhteisvastuu keräys auttaa nyt vanhempia s. 20

Siivoa sotkuinen sydän s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Kirkossa tehdään liikaa työtä

Ei riitä, että ihminen voi katsoa peilistä, onko tukka hyvin. Pitäisi olla myös sellainen peili, josta voisi katsoa, onko sielu hyvin.

SEURAKUNNAN NUORISOTOIMINTAAN osallistuminen ei ole nuorille seurakuntalaisille työtä. Silti sitä kutsutaan nuorisotyöksi. Sama pätee muutettavat muuttaen diakoniatyöhön, seurakuntatyöhön, musiikkityöhön, perhetyöhön, rippikoulutyöhön, kirkon ulkosuomalaistyöhön ja lapsityöhön. Erityisesti minua huvittaa (ja vähän hirvittää) tuo ”lapsityö”. Globaalissa vaateteollisuudessa lapsityötä pidetään vakavana ongelmana, mutta seurakunnissa on vaikka kuinka paljon lapsityöntekijöitä. Ongelma on onneksi lähinnä kielessä. Lapsilla ei kirkossa sentään teetetä pilkkahinnalla aikuisten töitä. Kirkon kieli on kovin työ- ja työntekijäkeskeistä. Seurakuntalaisen kannalta se on etäännyttävää ja poissulkevaa. Meidän kirkkomme näyttää työntekijöiden kirkolta. Seurakuntalaisia ei useinkaan mielletä kirkon väeksi vaan seurakuntatyön kohteiksi, maksaviksi asiakkaiksi. VOI OLLA, että tämä on aika tärkeää, kun mietitään suomalaisten sitoutumista seurakunnan jäsenyyteen: mielletäänkö kirkko uskonnollisten spesialistien organisaatioksi, jolta hankitaan tietyt palvelut, jos tarjous miellyttää, vai onko seurakunta sittenkin jotakin muuta, jotakin syvempää ja merkittävämpää? SEURAKUNTA ON Jumalaa kaipaavien joukko. Se on hyvää elämää etsivä, palveleva, loh-

duttava ja rukoileva yhteisö. Se ei ensisijaisesti ole rautaisten ammattilaisten työyhteisö, vaikka kirkossa paljon palkattua henkilökuntaa palveleekin. Seurakunnassa tärkeintä ei ole työ eikä toimintaan osallistuminen vaan Jumalaa kaipaavien joukkoon kuuluminen.

ROOMALAINEN KOMEDIA KIRJAILIJA PLAUTUS (N. 254–184 EKR.)

Tänään

KIRKOSSA TEHDÄÄN liikaa työtä. Tai ainakin sitä, mitä kirkossa tehdään, nimitetään liikaa työksi. Herran pyhä ehtoollinen kun on jumalanpalvelus- ja musiikkityötä vain hyvin kapeassa merkityksessä. Kirkossa työskentelee hyvin koulutettuja ja osaavia ammattilaisia. Kovin työkeskeinen ja organisaation ympärillä pyörivä kielenkäyttö jyrää kuitenkin alleen kirkon syvimmän olemuksen.

Elämän ei pitäisi olla vain virheittensä kyttäämistä, vaan siihen kuuluu ilo. Silloin jaksaa paremmin myös elämään väistämättä kuuluvan surun. KIRJAILIJA VIRPI HÄMEEN ANTTILA KOTILIEDESSÄ 16.1.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Iankaikkisesti

”

Herra, sinä tutkit minua ja tunnet minut. Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät; sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa.

SEURAKUNNASSA

PSALMIEN KIRJA 139: 1–3.

TÄRKEINTÄ EI OLE TYÖ EIKÄ TOIMINTAAN OSALLISTUMINEN.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Sain lahjaksi kellon, joka mittaa aikaa, askelia, sydämen sykettä, unta ja valvetta. Kuule Taivaan taatto, sinä tutkit minua ja tunnet minut syvemmin kuin yksikään älylaite. Käyn kaikessa rauhassa levolle ja jään suojaasi.

Kirkko ja kaupunki

30.1.2020 Seuraava lehti ilmestyy 13.2. KANNEN KUVA: HANS EISKONEN

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Viisi vastausta

’’Kristillisessä meditaatiossa haetaan suhdetta Jumalaan’’ Meditaatio ei pelasta ihmistä, mutta auttaa selviämään elämästä, uskoo Pekka Yrjänä Hiltunen. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

Pekka Yrjänä Hiltunen, olet retriitinohjaaja ja hengellinen ohjaaja, vedät Minä olen -messuilla meditaatioharjoituksen sekä puhut kristillisestä meditaatiosta ja hengellisestä ohjauksesta. Voiko kristitty meditoida ilman pelkoa siitä, että valaistuu? – Meditoida-verbiä käytettiin Raamatun latinankielisessä käännöksessä jo 300–400-lukujen taitteessa. Suomeksi se on käännetty sanalla tutkiskella. Meditaatio on siis vanha, peruskristillinen asia. – Kristillistä meditaatiota on monenlaista. Kristilliseksi meditaation tekee sen kehys ja tavoite. Kristillisessä meditaatiossa haetaan suhdetta Jumalaan. Tavoitteena ei ole valaistuminen vaan se, että Joku valaisisi minut. Ei tarvitse löytää omaa täydellisyyttä, vaan voi tulla osalliseksi Kristuksen täydellisyydestä. Meditaatio ei pelasta ihmistä, mutta se auttaa selviytymään. Se voi auttaa minua ja lähimmäisiäni.

– Kun mieli pörisee, siinä tutustuu itseensä. Tunteita tulee, ja ne ehdottavat tekoja. Pitää tunnistaa, ovatko ne tarpeettomia vai tarpeellisia. Vaikka olisi mietiskellyt vuosikymmeniä, ei voi välttyä siltä, että kaikenlaisia ajatuksia tulee. Ihminen voi kuitenkin oppia selättämään jonkin tunnetilan tai pinttymän.

Mihin ihminen tarvitsee hengellistä ohjausta? – Luterilaisessa kirkossamme ei ole sellaista gurua, joka sanoisi sinulle, mitä pitää tehdä. Hengellinen ohjaaja kysyy, miten sinulla menee, kuuntelee ja esittää oikeita kysymyksiä. Hän ehdottaa, muttei varsinaisesti ohjaa. Hengellinen ohjaaja on ikään kuin hengellisen vaelluksen peili, joka auttaa näkemään asioita ulkopuolelta. Ennen kaikkea hengellisen ohjaajan pitää kuunnella.

Pitäisikö kaikilla olla hengellinen ohjaaja? – Olisi kiva, jos olisi, mutta ei ole helppo löytää sellaista ohjaajaa, johon luottaa. Hengellinen ohjaaja voi vain kävellä eteesi. Mitään gurua ei pidä etsiä. Olisi hyvä, että hengellisellä ohjaajalla olisi pitkä kokemus elämästä ja hän olisi käsitellyt vähän itseään ja omaa elämäänsä. – Hengellinen ohjaus ei ole opillista opettamista, eikä ohjaajan tarvitse ajatella samalla tavalla kuin sinä. Ohjaaja voi kuitenkin olla avoin siinä, millaista polkua hän on kulkenut. Hengellistä ohjausta voi tapahtua, kun juttelet jonkun kanssa tai kun jokin – vaikka hyvä kirja – puhuttelee sinua.

Mikä on sinulle pyhää? – Jumala, erityisesti silloin, kun koen, että Hän tulee lähelle. Silloin tunnen olevani ehjä ihminen ja tiedän paikkani maailmassa. Tai saatan tuntea olevani ihan rikki, mutta läsnä, sillä minut on huomattu. Minä olen tässä ja Sinä siinä. ■ Minä olen -messut Finlandia-talossa 8.–9.2. La 8.2. klo 13.30–14.30 Pekka Y. Hiltunen ja Pirjo Kantala: Tässä olen – Jumalan kanssa. Keskustelua henkisestä ohjauksesta sekä ohjausta hiljaisuuteen ja mietiskelyyn.

Pitääkö mietiskellessä ajatella koko ajan Jumalaa, ja mitä sitten, jos alankin miettiä tekemättömiä töitä? – Jos aloittaa mietiskelyn, meditaation tai vaikka rukouksen, kannattaa aluksi yrittää kerätä tarpeettomat ajatukset sivuun. Kaikenlaisia impulsseja tulee, esimerkiksi että roskat pitäisi viedä, mutta pitää ajatella, että ei nyt näitä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Puhdas ja ihm 2020-luvun tyttöjen leikeissä yksisarvinen on maaginen olento ja asuu taivaassa. Keskiajalla sitä pidettiin Kristuksen symbolina. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALA

ksisarviset ovat todella, todella, todella ihania eläimiä. Vielä iha nampaa olisi, jos niitä olisi ole massa, huokaa kahdeksanvuotias Salla Takalo. – Kyllä niitä ehkä onkin. Kukaan ei ole todistanut, sanoo kahdeksan vuotias Aava Rokkanen. – Olisi kiva nähdä niitä jossakin metsässä, haaveilee yhdeksänvuotias Frida Hurtig. Tytöt istuvat sohvalla Kallion seurakunnan iltapäiväkerhon tiloissa. Sohvalla ovat myös yksisarviset Lila ja Harmonie ja sarvivalas Nori. Mikä tekee yksisarvisista niin ihania? – Ne ovat maagisia ja taianomaisia. Ne voi vat olla ihan minkä tahansa värisiä, vaikka sa teenkaarisia, kunhan ne ovat hevosia ja niillä on sarvi, Takalo selittää. – Sarven avulla taiotaan, Rokkanen tarken taa. Sen, mitä sarvella tehdään, näkee Taka lon mukaan sen väristä. Esimerkiksi poroilla on ruskeat sarvet, joten niillä täytyy olla jokin muu tarkoitus kuin taikuus. Hurtig lisää, että kun yksisarviset ovat ky seessä, glitterin kanssa ei tarvitse säästellä. Ja se on hyvä. Yksisarviset ovat kotoisin taivaasta, tytöt tietävät. Niiden kodit on tehty pilvistä, ja sa teenkaaret ovat niiden polkuja. Hurtig onkin usein kesällä poutapilviä katsellessaan nähnyt taivaalla yksisarvisia. – Yleensä kun yksisarvinen lähtee jostakin maasta, kun se on tehnyt sen työn, se lähtee taivaaseen. Sitten se katoaa sinne, Takalo ker too. GLITTERIÄ JA PASTELLIVÄREJÄ rakastavat ty töt eivät ole ainoita yksisarvisista lumoutunei ta. Kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä kertoo, että yksisarvinen tunnetaan mel kein kaikissa kulttuureissa. Varhaisimmat yk sisarvishavainnot ovat Kiinasta ja Intiasta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Euroopassa yksisarviset olivat erityisen suosit tuja keskiajalla. Myös Heikkilän työhuoneen sohvalla on yk sisarvinen. Tyyny on kopio keskiaikaisesta ku vakudoksesta, johon on kuvattuna neito ja yk sisarvinen. Yksisarvinen on selvästi vuosisato jen aikana käynyt läpi jonkinlaisen evoluution, sillä keskiaikainen yksisarvinen ei loista väreis sä eikä kimaltele. Se on valkoinen hevonen,

jolla on pitkä, kierteinen sarvi, pukinparta ja kavioiden sijasta sorkat. Usein sillä oli myös leijonan häntä. – Yksisarvista on pidetty aivan aitona, ole massa olevana eläimenä. Niiden sarvia kaupat tiin Euroopassa 1500luvulle asti. Uskottiin, et tä sarvi poistaa myrkyn. Ranskan kuninkaalla esimerkiksi oli sarvesta tehty astia ja lusikka, Heikkilä kertoo.

”

Puhtaana ja hyvänä pidetty yksisarvinen on ollut luontevaa ottaa osaksi kristillistä kuvastoa. KIRKKOHISTORIAN PROFESSORI TUOMAS HEIKKILÄ

Sarvien hankkimiseksi yksisarvisia metsäs tettiin. Se onnistui niin, että metsään vietiin neitsyt, jonka houkuttelemana yksisarvinen il mestyi paikalle.

Katso video ja kuvakaruselli: kirkkojakaupunki.fi.

Kuka on sinun gurusi? Lukijoiden rakastaman Gurun opissa -juttusarjan pohjalta on tehty verkkotesti. Käy testaamassa itsesi ja ota sinulle sopiva kristillinen mystikko mukaan arkeesi. Löydät gurutestin osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

”Arvottomia emme ole, täydellisiksi emme tule. Hyvä itsetunto syntyy havainnoimisesta ja hyväksymisestä.” KATIANNA RUUSKANEN VERKKOKOLUMNISSAAN

KAISA KARIRANTA

YKSISARVISTEN VETOVOIMAN havaitsi keski ajalla myös kirkko. – Kristinusko on aina ollut mestari sulatta maan kaikenlaista aineistoa osaksi omaa sym boliikkaansa ja ajatteluaan. Puhtaana ja hyvä nä pidetty yksisarvinen on ollut luontevaa ot taa osaksi kristillistä kuvastoa. Se on nähty Kristuksen symbolina – olihan hänkin kristin uskon mukaan keskuuteemme tullut ihmeelli nen olento, Heikkilä kertoo. Eräs keskiaikainen legenda sijoittaa yksi sarviset Raamatun luomiskertomuksen maail maan. Sen mukaan yksisarvinen oli ensimmäi nen eläin, jolle Aatami antoi nimen, ja se myös seurasi Aatamia ja Eevaa, kun heidät karkotet tiin paratiisista. Itse asiassa yksisarviset ovat ihan raamatul lisia olentoja. Vuoden 1776 raamatunkäännök sessä yksisarvinen mainitaan muun muassa Jo bin kirjassa ja psalmeissa. Nykyraamatussa sen tilalla on proosallisemmin villihärkä. ■

MAIJA SAARI – KUVALÄHTEET: MATTI PIKKUJÄMSÄ

eellinen

Kirkko ja kaupunki verkossa

Siirtolaispappina Amerikassa Mitä tapahtuu suomalaissiirtolaisten luterilaisessa seurakunnassa Portlandin kupeessa Lake Oswegossa? Kaisa Kariranta aloitti siellä papin työt ja tekee Kirkko ja kaupungille videoita rapakon takaa. Lue juttu ja katso videoita: kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

ANTTI RINTALA

Oona Jokinen perusti kaupan, jossa ei käytetä kertakäyttömuovia.

Hipsterin ostoskeidas

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

VIDEOKAMERA KÄY. Pietarinkirkon aukiolle Vatikaaniin on kokoontu nut ihmisiä. Paavi Franciscus kä velee aidan takana ja tervehtii pai kalle tulleita. Kun paavi lähestyy, väkijou kossa odottava nainen tekee ris tinmerkin. Mutta voi! Juuri, kun Franciscus on tulossa naisen koh dalle, paavi kääntyykin ja alkaa kävellä pois. Nainen kurottaa ja ottaa paavin kädestä kiinni. Paavi nytkähtää, ja hänen kasvoillaan näkyy ärtymys. Paavi yrittää kiskaista käten sä vapaaksi, mutta nainen ei pääs tä irti. Niinpä paavi tekee video kameran edessä jotain, mikä saa someaktivistit ja toimittajat ym päri maailmaa naputtamaan näp päimistöjään: hän läpsäisee naista kädelle kaksi kertaa. Apostoli Pietarin seuraaja, tai vasten valtakunnan avainten halti ja löi häntä ihailevaa naista. – Paavillakin on rajansa ja psy kodynamiikkansa. Se on luonnol lista, periinhimillistä, sanoo käy

tännöllisen teologian emerituspro fessori Paavo Kettunen. – Takertujia varmasti riittää. Jeesuksellahan oli samanlaista tungoksessa.

”

Kaipaamme ihmistä, joka olisi täydellinen, koska emme itse ole täydellisiä. Paavi Franciscuksen reaktiossa ei ole mitään outoa. Sen sijaan jo tain outoa on siinä, miten ihmiset kautta maailman reagoivat Fran ciscuksen ärsyyntymiseen. Vuonna 2013 paaviksi valittu Franciscus on nostettu jalustalle. Hän on ottanut aktiivisesti kantaa MARI AARNIO – KUVALÄHTEET: GREGORIO BORGIA / LEHTIKUVA JA ISTOCK

Kun asiakas painaa napista, maapähkinävoikone pursottaa lasikuppiin tahnaa, joka näyttää toffeepehmikseltä. Se maistuu paahtuneelta ja tuoreelta ja maksaa 19,90 e/kg. Maapähkinävoi on yksi Unit Marktin suosituimmista tuotteista. Vertailun vuoksi lähikauppa myy Pirkka Peanut Butteria 8,54 e/kg. Unit Marktin perustaja ja toimitusjohtaja Oona Jokinen, 25, suosittelee tahnan kaveriksi raikasta ranskalaista omenaa. Se on luomua kuten noin 95 prosenttia tuotteista. Joulukuussa Helsingin Vallilaan avattu liike on Jokisen mukaan Suomen ensimmäinen zero waste -kauppa, jonka tuotteissa ei ole kertakäyttömuovia. Irtotuotteille voi tuoda pakkauksen kotoa. Liikkeessä on tarjolla kierrätettyjä lasipurkkeja, joihin voi tehdä vaikka oman teesekoituksen. Kiertotalous, myrkyttömyys ja erityisruokavaliot kuten gluteenittomuus kuuluvat liikeideaan. Samoin erikoiskahvit, pinkki punajuurilatte ja luomukosmetiiikka. Viime vuodet Saksassa asunut Jokinen on näin tuonut mukanaan Helsinkiin pienen palan Berliiniä. PIHLA TIIHONEN

Hyvispaavi hermostui ilmastonmuutoksen ehkäisemi seksi, julistanut sosiaalista oikeu denmukaisuutta ja suhtautunut totuttua suopeammin seksuaa livähemmistöihin. Ja sitten hän menee ja lyö tois ta ihmistä. KAIKEN TAKANA ON kaipuu, tuu mii Paavo Kettunen. – Me kaipaamme ihmistä, joka olisi täydellinen, koska emme it se ole täydellisiä. Toivomme, et tä idoli täyttää ne puutteet, joita meissä itsessämme on. Ja jos olen itse osa sitä yhteisöä, johon idoli soitu ihminen kuuluu, minullekin tulee osa hänen hyvyydestään. Kettunen on tutkinut etenkin häpeää. Hän on perehtynyt myös ihmisten idealisaatioon ja sen mu renemiseen, ja juuri siitä tässä on kyse. Yksikään ihminen ei ole täydel linen. Siksi jokaisen idoliksi noste tun tulisi varautua siihen, että hän tuottaa jossakin vaiheessa petty myksen. KUN IDOLIN MAINE murtuu, ihaili ja voi reagoida siihen kahdella ta valla. Yksi vaihtoehto on, että hä neltä menee usko koko asiaan. Il miö on tuttu niin politiikassa kuin uskonnossakin. Toinen vaihtoehto on Kettusen mukaan kypsempi. – Idolissaan voikin tunnistaa ih misen, jonka seurassa voi itsekin olla epätäydellinen. Vajavaisen lä hellä on tilaa toiselle vajavaisel le. Täydellisen seurassa taas tulee kylmä olo. Paavi Franciscus otti läpsimis tapauksen itse julkisesti esille he ti sitä seuraavana päivänä. ”Me netämme usein malttimme, myös minä, ja pyydän anteeksi eilistä huonoa esimerkkiäni”, Francis cus sanoi.

TOPIAS HAIKALA

Paavi Franciscuksesta on tehty idoli, esikuva 2000-luvun hyville ihmisille.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Lue pidempi juttu verkossa: kirkkojakaupunki.fi.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

JARKKO PELTOLUHTA – KUVALÄHTEET: KAIKU RECORDINGS; PETRI AHO; TERO AHONEN; SIRPA PÄIVINEN; NANA SIMELIUS; VILLE JUURIKKALA

Äiti kuoli, isä katosi suruun Huovisen veljekset Eero ja Sakari kirjoittivat yhtä aikaa kirjat vanhemmistaan. Kun äiti kuoli, Eero Huovinen oli yhdeksänvuotias. Silloin hän menetti äitinsä hammaslääkäri Aili Huovisen ensimmäisen kerran. Toisen kerran hän menetti äitinsä, kun hänen isänsä ei omalta surultaan pystynyt puhumaan äidistä. ”Pienen pojan mieleen on jäänyt äidistä vain hetkellisiä sattumuksia ja välähdyksiä, mutta ääntä ja tuoksua äidillä ei ole. Aika ei täytä mielen tyhjyyttä, pikemminkin aukko kasvaa ”, Huovinen kirjoittaa tuoreessa kirjassaan Äitiä ikävä. Kuva äidistä alkoi vähitellen piirtyä Huovisen saatua isänsä kuoleman jälkeen haltuunsa vanhempiensa kirjeenvaihdon. Sitä oli sodan ajalta sekä ajalta, kun teologi-isä Lauri Huovinen oli Roomassa tekemässä väitöskirjaansa. – Äiti kirjoitti joka päivä isälle Roomaan. Hän kertoi meidän poikien arjesta sattumuksia ja tappeluja kaunistelematta, mutta lämpimästi, Huovinen kertoo. Äidin menettämisestä Huovinen sanoo puhuneensa tätä ennen lähinnä vain terapeutilleen ja vaimolleen. Edes kahden veljensä kanssa hän ei ole juurikaan puhunut äidin ikävästä. PIRJO WESANIEMI Lue pidempi juttu verkossa: kirkkojakaupunki.fi.

EERO HUOVISEN KOTIALBUMI

Eero Huovisen kirjan kannessa äiti on väritetty. Sakarin kirjassa kaikki on mustavalkoista, mutta kuva on sama.

Tuntemattomaksi jäänyt isä Sakari Huovisen kirja Isän kädestä on vilpitön ja lämpimän ankara kuvaus tutustumisesta tuntemattomaksi jääneeseen mieheen, omaan isään, Lauri Huoviseen. Enemmän kuin perinteinen elämäkerta kirja on kuvaus raskasmielisyyteen taipuvaisen ihmisen sisäisestä maailmasta. Se on myös rakkaustarina. Sakari Huovinen ei tiennyt paljoakaan isänsä elämästä ennen kuin hän muutama vuosi sitten alkoi tutustua isänsä ja äitinsä kirjeenvaihtoon sekä heidän almanakkamerkintöihinsä ja päiväkirjoihinsa. Äiti oli kuollut Sakarin ollessa kolmivuotias ja isä jäänyt etäiseksi. Kirja alkaa kuvauksella ruumishuoneelta, jossa 43-vuotias Sakari katsoo isänsä ruumista ja koskettaa hänen kasvojaan ensimmäisen kerran elämässään. JAAKKO HEINIMÄKI

Puolet kappaleista on mukana Veisukirjassa ensimmäistä kertaa. Mukana on useita pop- ja rockhittejä.

Riparihittien haastajat EVANKELIUMI, Tilkkutäkki, Tuu mun vaimoksein, Kuljeta ja johdata. Ikäluokka toisensa jälkeen on laulanut lauluja Nuoren seurakunnan veisukirjasta eli Punaisesta laulukirjasta. Joistakin lauluista on tullut varsinaisia kestohittejä, osa sukupolvikokemusta ja riparimuistojen soundtrackia. 50-vuotisjuhliaan viettävästä veisukirjasta ilmestyi tammikuussa uusi painos. Monet vanhat hitit ovat yhä tallella, mutta jopa yli puolet lauluista on uusia. Mukana on ensi kertaa räppiä, nuorten tekemiä kappaleita ja monia pop- ja rock-hittejä varsinaisen gospel-skenen ulkopuolelta. Ehkä jo ensi kesänä konfirmaatiolauluina kuullaan kappaleita, joita moni on laulanut antaumuksella autossa, kesäfestareilla tai rockklubeilla? Poimimme kirjasta muutaman ehdotuksen uusiksi ripariklassikoiksi.

Happoradio: Pelastaja. Soundit jykevää stadionrockia ja Aki Tykin sanat, jotka saivat innoituksensa ahdistustaan Jumalalle vuodattavasta Jeesuksesta Getsemanen puutarhassa. Kylmiä väreitä -takuu!

Anna Puu/Egotrippi: Mestaripiirros. ”Sinä päivänä, kun Luoja teki sinut…” Jos Mariskan kaunis teksti ja Egotripin Knipin laatima herkkä melodia eivät herkistä, niin ei sitten mikään. Sopii hyvin myös ristiäisiin.

Samuli Putro: Mitäpä jos. Kappale kaikille jossitteilijoille ja kauhukuvien maalaajille. Sanat luovat uskoa siihen, että kaikki saattaa kuitenkin mennä hyvin ja elämä kantaa.

Kapteeni Ä-ni: Herra on mun moottori. Jukka Pojan varhaisempaa tuotantoa oleva laulu tulvii hyvää mieltä ja rakkautta. Ripaus letkeää reggae-tunnelmaa voisi sopia erinomaisesti konfirmaatiomessuun.

Juha Tapio: Sitkeä sydän. Reipastahtinen kappale, joka kannustaa sitkeyteen ja muistuttaa siitä, että olet ihme. Tästä ja muista veisukirjaan päätyneistä Juha Tapion lauluista innostuvat varmasti myös äidit ja kummitädit.

HANNA ANTILA

Lue pidempi juttu verkossa: kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Vastine Jehovan todistajilta ahdistelua käsittelevään juttuun

Onko näköpiirissä putkiremontti, kuntoutusjakso tai leikkaus? Saga Palvelutalo Tammilinna tarjoaa ikäihmisille palveluita myös tilapäiseen tarpeeseen. Tilapäisasumisen hinta: 85 €/ hlö/vrk (sis. kalustettu asunto sekä peruspalvelut, esim. lounas ja turvaranneke). Tilaa esitteet, varaa oma esittelyaika tai kysy tilapäisistä asunnoista: Ranja Kontturi | puh. 050 5215 139 ranja.kontturi@sagacare.fi www.sagacare.fi Saga Tammilinna Neilikkatie 11 A 01300 Vantaa

Kirkko ja kaupungin artikkelissa ”Tästä ei sitten puhuta” (K&k 16.1.) ja verkkoartikkelissa ”Ahdistelu tabu murtuu uskonnollisissa yhteisöissä – uhrit ker tovat seksuaalisesta kaltoinkohtelusta K&k:n kyselys sä” esitettiin näkemyksiä siitä, miten Jehovan todista jat suhtautuvat lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Haluamme siksi kertoa suhtautumisestamme asiaan ja siitä, millaisia järjestelyjä olemme tehneet lasten suojelemiseksi. Lasten kaltoinkohtelu ja erityisesti seksuaalinen hyväksikäyttö on Jehovan todistajista äärimmäisen inhottavaa. Se on myös rikos, ja rikosten tutkiminen on viranomaisten tehtävä. Jehovan todistajien seura kunnat eivät siksi suojele ketään lapsen kaltoinkohte luun syyllistynyttä viranomaisprosessilta ja rikoksen sa seurauksilta. Jehovan todistajat pyrkivät noudattamaan Raa matun ajattomia periaatteita, ja lasten hyväksikäyttö tapaukset ovat siksi erittäin harvinaisia. Jos tällainen tapaus kuitenkin tulee ilmi, uhria ja hänen vanhem piaan pyritään auttamaan kaikin tavoin. Heitä myös muistutetaan siitä, että he voivat ilmoittaa asiasta vi ranomaisille. Haluamme lisäksi varmistua siitä, että mahdollisis ta hyväksikäyttötapauksista ilmoitetaan viranomaisil le Suomen lainsäädännön mukaisesti. Jos esimerkik si paikallisen seurakunnan vastuuhenkilöiden tietoon tulee lapsen kaltoinkohtelua koskeva epäilys, he otta

vat heti yhteyttä haaratoimistoomme sen varmistami seksi, että lain vaatimaa ilmoitusvelvollisuutta nou datetaan. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on paitsi vaka va rikos, myös törkeä ja inhottava väärinteko hengel lisessä mielessä. Jos hyväksikäytöstä syytetty henkilö on Jehovan todistajien seurakunnan jäsen, seurakun nan vastuuhenkilöt selvittävät, voiko kyseinen henki lö yhä kuulua seurakuntaan. Tämä on pelkästään us konnollinen menettely, eikä sen tarkoitus ole korvata viranomaisten tutkintaa. Seurakunta ei suojele ketään tällaiseen vastenmieliseen rikokseen syyllistynyttä henkilöä toimintansa seurauksilta. Jehovan todistajat ovat jo vuosikymmenten ajan julkaisseet lasten suojelemista edistävää materiaa lia ja auttaneet muillakin tavoilla vanhempia suoje lemaan lapsiaan. Vanhempia on esimerkiksi autettu tunnistamaan mahdollisia vaaratilanteita ja valista maan omia lapsiaan. Jatkamme tällaisen lasten suo jeluun liittyvän materiaalin julkaisemista. Lasten hyväksikäyttö on hirvittävä rikos, jolla on pitkäaikaisia seurauksia uhrille ja hänen perheelleen. Kenenkään lapsen ei pitäisi koskaan joutua koke maan minkäänlaista hyväksikäyttöä tai kaltoinkohte lua. Haluamme jatkossakin tehdä parhaamme lasten suojelemiseksi. JUKKA PALONEN tiedotusosasto, Jehovan todistajat

U U DEN MY YM ÄL ÄN

AVA JAISV I I K KO 10.–15.2 . Avajaistarjouksia, kirjailijavieraita, kahvitarjoilu!

valikoimalla nyt aivan

Ke 12.2. klo 15.30–16.30 Anna-Mari Kaskinen Sitten kun olen vanha

Helsingin sydämessä!

Pe 14.2. klo 15! Petri Laaksonen esiintyy 70-vuotiaan Yhteisvastuukeräyksen merkeissä

3.2.2020 alkaen Fabianin-

La 15.2. klo 13–15 Emerituspiispa Eero Huovinen Äitiä ikävä Verkkokauppa: www.sacrum.fi

Sacrum palvelee laajalla

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Uusi osoitteemme on katu 8, 00130 Helsinki. Eteläesplanadilta Kappelin kohdalta myymäläämme on matkaa alle 100 m.

Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki

Avoinna: ma 9–19, ti-pe 9–17, la 10–15

puh. 020 754 2350

Virsi runouden uskalikko – Usein virsitekstit ovat olleet vallanpitäjien palveluksessa. Joukosta löytyy kuitenkin myös terävää kritiikkiä, sanoo Kirkon kulttuuripalkinnon saanut Pekka Kivekäs. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

irret ovat olleet aina yhteiskunnallisia. Virsirunoilijat ovat joko puoltaneet vallanpitäjiä tai pistäneet hanttiin. Näin sanoo Tikkurilassa asuva Pekka Kivekäs, 82, joka sai 28. tammikuuta Kirkon kulttuuripalkinnon laajasta työstään virsirunoilijana ja virsitekstien kääntäjänä. Parhaillaan työn alla on 300–1500-luvuilla tehtyjen keskiaikaisten hymnien käännöstyö, jota hän viimeistelee yhdessä Samppa Asunnan ja työryhmän kanssa. Kivekäs on suomentanut satoja virsitekstejä ja kirjoittanut uusia virsiä. Hänen työnsä jälki näkyy sekä nykyisessä vuoden 1986 virsikirjassa että sen vuonna 2015 hyväksytyssä lisävihkossa. Hän on myös sanoittanut messuja ja opettanut hymnologiaa Sibelius-Akatemiassa. Luetteloa voisi jatkaa, mutta Kivekäs puhuu mieluummin pitkäaikaisesta kiinnostuksen kohteestaan: siitä, miten virsi on aina oman aikansa kuva. KESKIAJALLA VALLANPITÄJIEN intressit näkyivät esimerkiksi virsissä, joissa pirujen runsas esiintyminen piti yllä herranpelkoa. Vanhoihin joululauluihin ilmaantui juutalaisvastaisia sanontoja samoihin aikoihin, kun juutalaisten vainot yleistyivät. Virsirunoilijoiden joukossa oli myös toisinajattelijoita. Vuonna 1686 tuntematon suomalainen uskalikko kirjoitti virren, joka teki Ruotsin hallitsijoiden julmasta sotapolitiikasta selvää jälkeä. – Yhdessä säkeistössä kuvattiin yksityiskohtaisesti 1600-luvun sotien seurauksia: maakunnat autioituvat, lesket huutavat surusta, orpojen kyyneleet vuotavat ja sotavangit huokaavat – ja tämän kaiken saa aikaan oman kansansa tyranni. Jos Ruotsin viranomaiset olisivat ymmärtäneet suomea, tuon kirjoittaja olisi menettänyt päänsä, Kivekäs sanoo. Sotavuosien alla hyväksytty vuoden 1938 virsikirja tunnetaan asiantuntijapiireissä ”talvisodan virsikirjana”. Sille olivat Kivekkään mukaan luonteenomaisia lisätyt viholliskuvat, jotka kertoivat sodan aavistuksesta ja valmistivat mieliä siihen, mitä tuleman piti.

Pekka Kivekäs on ympärivuotinen pyöräilijä, jonka matkamittariin kertyy vuoden aikana 5000 kilometriä.

– Vanhojen virsien sanontoja kärjistettiin. Esimerkiksi virren 173 sanontaa muutettiin asuun: ”Kun vihamiehemme raivo on suurin, lyödä ne kaikki sä voit perin juurin.” Monikkomuoto kertoo siitä, että vastustajaksi ei ajateltu paholaista.

”

Vuoden 1938 virsikirjassa virsiin lisättiin viholliskuvia, ja sanontoja kärjistettiin. NYKYISEN VIRSIKIRJAN virsissä kuuluvat Kivekkään mukaan eräänlainen kansankotieetos sekä ymmärrys koko ihmiskuntaa koskevista maailmanlaajuisista uhkista. – Virret ottavat hienosti kantaa sorrettujen ja köyhien puolesta. Kristuksen, minun ja lähimmäisen kärsimykset liitetään yhteen, kuten jo keskiajan mystikot tekivät. Kivekäs tekee nykyisestä virsikirjasta myös kriittisiä huomioita. Esimerkiksi Jaakko Haa vion alkuperäinen sanoitus virteen 440 sisälsi sisäänpäin kääntyneen ja itsekeskeisen hurskau-

den kritiikkiä, joka ei kelvannut vuoden 1963 kirkolliskokoukselle. VUONNA 2006 pidettiin virsikirjauudistuksen juhlaseminaari. Kivekkäältä pyydettiin seminaariin virsi aiheesta, jota nykyinen virsikirja ei käsittele. Kivekäs tiesi heti, mistä kirjoittaisi. Hän on tehnyt huhtikuusta 1984 lähtien vapaaehtoistyötä Kalliolan kuntoutusklinikalla. Kurssikeskuksen yläkerrassa on hiljainen huone, jossa on kolme nojatuolia, pöytä ja vanhuuttaan repeilevät tapetit. Siellä Kivekäs kuuntelee, kun päihdekuntoutuja ottaa AA:n 12 askeleen ohjelman viidennen askeleen. Siinä tunnustetaan väärien tekojen todellinen luonne itselle, Jumalalle ja toiselle ihmiselle. – Ilman tätä tehtävää en tietäisi hyvinvointiyhteiskunnan pinnan alaisesta kärsimyksestä mitään. Hyvin usein kuulen nujerretun lapsen tarinan, Kivekäs sanoo. Kivekäs kirjoitti vanhaan koraaliin uudet sanat: ”Tule, Luoja, kulje kadullamme. Lyödyn lapsen kauhu jäsenissään moni täällä käy…” – Virsi päättyy rukoukseen, että Jumala antaisi armonsa meille, jotka olemme kohdelleet lapsia huonosti. Kun se esitettiin juhlaseminaarissa, porukka näytti pelästyneeltä. Moni hämmentyi siitä, että olin tehnyt virren sellaisesta aiheesta. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Ahdistunut Jumala tarvit Mitä tapahtuu, kun Jumala saapuu yllättäen terapeutin vastaanotolle? Siitä kertoo Espoon Kaupunginteatterin uutuusnäytelmä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

lämän koulima terapeutti Ella saa yllättävän asiakkaan. Hänen vastaanotolleen ilmestyy väsynyt ja ahdistunut Jumala. Kohtaamiseen sisältyy koomisia piirteitä, sillä Ella ei halua millään uskoa, että kyseessä oikeasti on Jumala. Ohjaaja Taru Mäkelää naurattaa näyttelijöiden heittäytyminen kohtaukseen. Mäkelä näki pätkän israelilaisen Anat Govin Voi Luoja! -näytelmästä muutama vuosi sitten Tel Avivissa. Hän piti näkemästään ja totesi, että tämän hän haluaa joskus ohjata. Nyt näytelmä nähdään Espoon Kaupunginteatterissa. – Näytelmän teksti on monikerroksellista. Siinä tragedia ja komedia limittyvät toisiinsa niin kuin elämässäkin, Mäkelä kertoo. – Ja kukapa ei haluaisi tietää, onko Jumala olemassa ja mikä häntä ahdistaa. Kiinnostavaa on myös se, mitä ihminen sanoisi, jos kohtaisi yllättäen Jumalan arjessaan. Mäkelä pyysi Martti Suosaloa Jumalan rooliin, koska heillä oli pitkään ollut puhetta siitä, että he tekisivät yhdessä jotakin. – Suosalo sanoi, että toki hän voi näytellä Jumalaa, onhan hän näytellyt Jeesustakin. Terapeutti Ellaa näyttelee SannaKaisa Palo. – Hänen kanssaan olen tehnyt monenlaista, ja on aina ilo päästä touhuamaan samalle leikkilaatikolle. TERAPEUTTI ELLA MIELTÄÄ itsensä ateistiksi. Hän on yksinhuoltaja, ja hänen perheeseensä kuuluu autistinen poika, jota näytelmässä esittää Ari Kauppila. Ellan elämä on välillä rankkaakin. Hänen kokemansa vastoinkäymiset nousevat esiin, kun hän yllät-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Ohjaaja Taru Mäkelä tarkkailee Martti Suosalon ja Sanna-Kaisa Palon heittäytymistä Voi Luoja! -näytelmän harjoituksissa.

täen joutuu kasvotusten Jumalan kanssa. – Tuskin löytyy ihmistä, joka olisi säästynyt elämässä pettymyksiltä ja syvän epätoivon hetkiltä. On kiehtovaa nähdä, millainen kontakti Ellan ja apua hakevan Jumalan välille syntyy, Taru Mäkelä sanoo.

Näytelmässä yhdistyvät moderni maailma ja Raamatun Vanhan testamentin tapahtumat. Siinä käydään läpi länsimaisen ihmisen alitajuntaa, kristillistä kulttuuria ja eettisiä kysymyksiä. – Voi Luoja! käsittelee ihmisenä olemisen problematiikkaa ja siihen liittyvää moraalista pohdistaa. Ella

yrittää ymmärtää itseään, sitä, mikä on hänen oma sisäinen äänensä, Mäkelä selvittää. – Jumalaa ahdistavat samat asiat kuin ihmistä. Hän miettii tekojaan ja menneisyyttään. Hänellä taitaa olla huono omatunto esimerkiksi siitä, miten hän on kohdellut Vanhan testamentin Jobia.

see terapiaa Mäkelän mielestä Vanha testamentti on täynnä mielenkiintoisia tarinoita. – Se on dramaturgisesti rikas kirja, ja sen henkilöt tuntuvat todellisilta. He käyttäytyvät ristiriitaisesti kuten ihmiset yleensäkin. Välillä tehdään suorastaan jumalallisia tekoja ja välillä mokataan kunnolla. – Vanhasta testamentista kumpuaa isoja ihmisyyden peruskysymyksiä, esimerkiksi hylätyksi tulemisen pelko. Tavallaan siitä kertoo ensimmäinen käskykin, jossa sanotaan: ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia.”

”

Vanhasta testamentista kumpuaa isoja ihmisyyden peruskysymyksiä. OHJAAJA TARU MÄKELÄ

KOMEDIA ON Taru Mäkelälle luonteva tyylilaji: hän on ohjannut komedioita varsinkin elokuvan puolella. Hänestä niitä on hauska tehdä, mutta hän haluaa, että komedioissakin on sisältöä. Mäkelän viimeisin elokuva on uusperheiden yhteisestä joulusta kertova Täydellinen joulu. Se nousi viime vuoden katsotuimpien kotimaisten elokuvien joukkoon. Mustan huumorin värittämä elokuva kuvaa osaltaan myös meidän kristillistä perinnettämme, kun ihmiset yrittävät olla pari päivää vuodesta kristillisiä ja hyväntahtoisia. – Olen toki tehnyt paljon muutakin kuin komediaa. Koen itseni tarinankertojaksi, ja on hienoa, jos työni saavat ihmiset itkemään, nauramaan ja ajattelemaan. Vuodesta 2003 Mäkelä on ohjannut elokuvien lisäksi teatteriesityksiä. Viime syksynä hän ohjasi Minna Lindgrenin romaaniin perustuvan Vihaisen lesken Oulun Kaupunginteatteriin. – Tunnen itseni etuoikeutetuksi voidessani tehdä sekä elokuvia että teatteria. Se tuo hyvää vaihtelua, koska elokuva on katsojatavoitteensa takia melkoisen ankara laji. Mäkelä näkee näissä kahdessa taiteenlajissa tiettyjä eroja. Elokuva syntyy paljolti ohjaajan valintojen pohjalta. Teatteri taas on enemmän näyttelijän taidetta. – Jokainen teatteriesitys on elävä teos, johon näyttelijät puhaltavat hengen, Mäkelä kuvailee. ■

Sunnuntai 2.2. klo 18 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

artistivieraana pasi ruohonen töölön seurakunta

Naistenpäivät 7.–9.2. Vivamossa Löydä sisäiset voimasi, nainen! Voimaannu Vivamon viikonlopussa, aiheita mm. • Raamatun voimanaisia • Tunteista voimaa • Rukoustanssia • Vahvistavaa rukousta • Sinnikkäästi kiinni unelmissa • Pyhän läsnäoloa sanoin ja sävelin Mukana mm. Heli Pruuki, Tiina Sara-aho, Meri Kalanti, Riitta Keskimäki, Virpi Nyman, Raija Kumpula, Marika Viljamaa. Osallistumismaksu 35 € (la 25 €) Täysihoitohinta 141,50–179,50 € La 8.2. Joel Hallikaisen konsertti klo 18 Vivamon kirkossa Konserttilippu 25 € tapahtumaan osallistuville 20 € Lämpimästi tervetuloa! Ohjelma vivamo.fi/ohjelmat Ilmoittaudu 4.2. mennessä puh. 0207 681 760 Vivamontie 2, 08200 Lohja vivamo@sana.fi, vivamo.fi

yhteistyössä

kansanraamattuseura.fi

Voi Luoja! -näytelmän kantaesitys la 8.2. Espoon Kaupunginteatterin Revon tulihallissa. Teos on tehty yhteistyössä Tampereen Työväen Teatterin kanssa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Puhdistava hiljaisuus Hiljainen rukous voi parantaa tunneelämän haavoja tai auttaa olemaan enemmän läsnä arkisessa elämässä. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANS EISKONEN

uvittele joki, joka virtaa ja jonka pinnalla kulkee ja ajelehtii kaikenlaista. Älä välitä siitä, mitä näet pinnalla. Kiinnitä huomiosi itse virtaan. Pinnalla pyörivät asiat ovat ajatuksia, mielikuvia, muistoja ja tunteita – älä unohdu tarkastelemaan niitä. Virta on sinun hengellinen ulottuvuutesi, jossa Jumala puhuu. Hiljainen rukous on virran katsomista ja kuuntelemista. Esimerkki on amerikkalaisen sisterssiläismunkin ja hengellisen opettajan Thomas Keatingin (1923–2018). Hän kehitti kollegoineen hiljaisen rukouksen tavan, joka tunnetaan nimellä centering prayer. Suomeksi sillä ei ole yhtä vakiintunutta nimeä. Puhutaan esimerkiksi keskeistävästä tai keskittävästä rukouksesta, ydinrukouksesta, antaumuksen rukouksesta tai myöntymyksen rukouksesta. – Termi centering prayer kuvaa sitä, että ihmisessä on keskus tai ydin, jossa Jumala asuu, ja rukous on kääntymistä sitä keskusta päin. Itse puhun yleensä sydämen rukouksesta, sanoo perheterapeutti ja teologian maisteri Arja Seppänen. Hän käsitteli aihetta pro gradu -tutkielmassaan ja on myös kouluttanut siitä seurakunnissa.

homas Keatingin opettama rukouksen menetelmä on yksinkertainen: tarvitaan kaksikymmentä minuuttia kahdesti päivässä ja päätös suuntautua kohti Jumalaa. Apuna on itse valittu pyhä sana, joka voi olla esimerkiksi Jeesus, Rakkaus, Isä tai Luoja. – Ollessani Jumalan kanssa hiljaisessa sydämen rukouksessa päästän irti kaikista ajatuksistani ja tunteistani. Kun huomaan, että jokin ajatus alkaa pyöriä mielessäni, lausun hiljaa valitsemani pyhän sanan. Sana on ilmaisu sille, että käännän katseeni Jumalaan. Pyrin pitämään ikään kuin hengen silmät Jumalaan kohdennettuina, Arja Seppänen kuvailee. – Olen siinä ennen kaikkea sitä varten, että kuulisin, mitä Jumala haluaa puhua minulle. Hän ei puhu päälleni vaan syvemmälle hengelliselle ulottuvuudelleni, josta en ole suoraan tietoinen. En pyri tavoittamaan Jumalaa ajattelun vaan rakkauden avulla. Luotan ja uskon, että Jumala on oikeasti tällä tasolla minuun yhteydessä. Seppänen lisää, että erilaiset rukouksen muodot sekä ajatukset ja sanat Jumalasta ovat tärkeitä. Sydämen rukouksessa luotetaan hiljaisuuteen. Rukousta kehittänyt Keating on sitä mieltä, että hiljaisuus on Jumalan todellinen äidinkieli.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 2/2020

”Ollessani Jumalan kanssa hiljaisessa sydämen rukouksessa päästän irti kaikista ajatuksistani ja tunteistani.” perheterapeutti Arja Seppänen

ydämen rukouksen pohjana ovat satoja vuosia vanhat kristillisen mystiikan klassikot. Thomas Keating ja hänen työtoverinsa alkoivat 1970-luvulla soveltaa niitä opettaessaan katolisille papeille ja munkeille kontemplatiivista eli mietiskelevää ja katselevaa rukousta, jotta nämä voisivat syventää rukouselämäänsä. Samoihin aikoihin myös kristityt opiskelijat kyselivät Keatingilta, eikö kristillisessä perinteessä olisi mitään vastinetta idän uskontojen meditaatiolle. Keatingin mukaan sydämen rukouksen päämääränä on ihmisen hengellisen matkan ja jumalasuhteen syventäminen. Ohjatessaan retriittejä hän huomasi varsin pian, että hiljainen rukous vaikutti positiivisesti myös tunne-elämään. Se toimi terapian tavoin aktivoiden alitajuntaa ja parantaen ihmistä. Keating alkoi kutsua hiljaista rukousta Jumalan terapiaksi.

ristilliset kilvoittelijat ovat puhuneet paheista irti pääsemisestä ja hyveiden kasvattamisesta rukouksen avulla. Keating puhuu samasta asiasta terapeuttisin termein. Paheiden sijaan Keating puhuu valeminästä. Kyse on mielen suojautumiskeinoista, joita olemme kehittäneet varhaislapsuudestamme asti. Niiden tehtävä on ollut suojata meitä tuskallisilta tunteilta, kun emme ole saaneet sitä, mitä olisimme kaivanneet. – Valeminän vuoksi ihminen ei pysty tekemään sitä, mitä hän oikeasti haluaa ja toivoo, Arja Seppänen sanoo. Hyveet puolestaan liittyvät rakkauteen ja siihen vapautuneisuuteen, joka syntyy, kun valeminä hellittää otettaan. Ihminen on silloin vapaampi rakastamaan. – Tuskallisten tunteiden välttelyn sijaan hänessä pääsevät kasvamaan ja vahvistumaan Pyhän Hengen hyvät hedelmät. Jumalan terapiassa tapahtuva paraneminen on siis sitä, että valeminän valta ihmisessä vähenee, Seppänen selvittää. – Kun pysyn hiljaisessa rukouksessa – eli yhä uudelleen palaan siihen, että olen tässä Jumalan kanssa, enkä kiinnity omiin ajatuksiini ja tunteisiini, vaan aina uudelleen päästän niistä irti ja pidän fokuksen Jumalassa – pääsen syvään lepoon, jossa tunne-elämäni traumat alkavat parantua. Jumalan terapiassa paranemisesta voi puhua myös puhdistumisena. – Syvä hiljaisuus ja Pyhän Hengen työ siinä hiljaisuudessa alkavat kompostoida tunneroskaa eli vaikeita kokemuksiamme ilman, että käymme tietoisesti niitä läpi. Ennemminkin tunnistamme ailahduksia siitä, että meissä tapahtuu jotakin.

ydämen rukouksen voi löytää jo Uudesta testamentista. Matteuksen evankeliumissa Jeesus itse opettaa rukouksesta näin: ”Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut.” – Mene itsessäsi olevaan tilaan. Sulje ovi eli luo rauha ja läsnäolo. Sitten kuuntele ja rukoile Jumalaasi, joka on salassa, mutta koko ajan ja kaikkialla läsnä, tulkitsee tuota Jeesuksen opetusta Simo Kuurne. Hän on Thomas Keatingin ajatteluun perehtynyt espoolainen erikoislääkäri, terapeutti ja retriitinohjaaja.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Kuurneelle rukous merkitsee mahdollisuutta ja kutsua elämän perimmäisen salaisuuden eli Jumalan, Luojan – tai millä nimellä kukin sitä kutsuukin – tunnistamiseen. – Sitä mukaa, kun valeminä rukouksen avulla heikkenee, ihmisen syvin olemus, tosiminä eli Jumalan kuva ihmisessä pääsee esiin, hän sanoo. – Tosiminä heijastuu koko olemukseemme ja luo rakkautta, myötätuntoa ja ymmärrystä. Ja jos sen läsnäoloon havahtuu, myös suhde toisiin ihmisiin ja koko luomakuntaan muuttuu. Silloin tajuaa kaiken pyhyyden ja yhteyden, sen, että jokaisessa meissä on yhtä lailla jumalallinen ydin. Epämääräinen kaipuun tunne voi Kuurneen mukaan olla merkki siitä, että ihminen on etääntynyt syvimmästä minästään ja hengellisestä maailmasta. Jotkut saavat siihen kosketuksen satunnaisesti: on selittämättömiä onnenhetkiä ja pyhän kokemuksia, jotka tulevat kuin lahjana ja jolloin voimme aistia Jumalan. Näin voi tapahtua vaikka luonnossa, kirkossa, ihmiskosketuksessa tai taiteen tai tieteen parissa.

sein tuon syvimmän minän tunnistaa kuitenkin vasta vaikeuksien ja ristiriitojen jälkeen. Ennen eläkkeelle jäämistään Simo Kuurne työskenteli työterveyslääkärinä kolmenkymmenen vuoden ajan ja hoiti monia työssään uupuneita. Hän on sitä mieltä, että uupumus on aina myös mahdollisuus muutokseen. – Joskus uusi voi syntyä vain Golgatan, henkisen kuoleman, kautta. Myös tylsät erämaa-ajat, jolloin Jumala tuntuu pysyttelevän poissa, ovat tärkeitä. Vaikka edessä näyttää mustalta, mustuuden takana on jo aamunkoi.

”Tosiminä heijastuu koko olemukseemme ja luo rakkautta, myötätuntoa ja ymmärrystä. Jos sen läsnäoloon havahtuu, myös suhde toisiin ihmisiin ja koko luomakuntaan muuttuu.” erikoislääkäri Simo Kuurne

Jotkut puolestaan tarvitsevat Jumalan ja syvimmän minänsä löytämiseen pitkää vetäytymistä hiljaisuuteen esimerkiksi retriitissä tai luostarissa. Sitoutuminen säännölliseen rukoukseen on tavallaan luostarin tuomista arkeen.

imo Kuurne muistuttaa, että Jumala on kyllä läsnä koko ajan – ihmisen pitää vain huomata se. Siinä auttaa rukous. – Oma hengellisyys täytyy herättää ja sille täytyy antautua, hän sanoo. Kuurne on huomannut, että hiljaisuuden kautta maailman näkee rikkaammin ja syvemmin. – Kun alkaa harjoittaa hiljaista rukousta, huomaa, että havahtuminen Jumalan läsnäoloon on mahdollista missä tahansa, vaikka perunoita kuoriessa tai tiskikonetta täyttäessä. – Päivän mittaan voimme avautua läsnäolon ihmeelle satoja kertoja. Ja toisaalta taas nämä arjen kokemukset synnyttävät meissä kaipuuta syvempään itseyden, elämän ja Jumalan kokemiseen, Kuurne pohtii. KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

”Joskus rukoushetket voivat tuntua tosi levottomilta. Joskus niissä vallitsee syvä Rukous kyllä kantaa.” perheterapeutti Arja Seppänen

rja Seppänen on harjoittanut sydämen rukousta viitisen vuotta. Vaikka hän on ammatiltaan terapeutti, käynyt läpi henkilökohtaisen terapian, käsitellyt asioita puhumalla, psykodraamaryhmissä ja sanallisessa rukouksessa, Jumalan terapia on avannut hänelle uuden tason. – Hiljaisen rukouksen myötä minussa on lähtenyt liikkeelle sellaisia syvempiä asioita, joista tunnistan, että Jumala tekee minussa työtään, Seppänen kertoo. Jumalan terapia on myös opettanut hänelle, että kaikkia tuskallisia asioita ei tarvitse käydä uudelleen tietoisesti läpi eikä niitä varsinkaan kannata jäädä pyörittelemään – niistä voi vain päästää irti.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

– Parantuakseen ei aina tarvitse palata menneisyyden kivuliaisiin tapahtumiin. Jumalan terapiassa Jumala tekee työn ja paketoi asiat tavalla, joka ei mene minun aivojeni kautta.

ahteen päivittäiseen rukoushetkeen sitoutuminen ei aina tunnu helpolta tai edes mahdolliselta. Arja Seppäsen mielestä kyse on siitä, mitä pitää tärkeänä. – Luotan siihen, että jos pidän tästä tavastani kiinni, päivän muutkin asiat kyllä hoituvat. Jos minulle tulee rukoushetken aikana mieleen huolenaiheita, käännyn niistä pois. Ne ovat jo Jumalan hoidossa. Olen huomannut, että Juma-

rauha. Olennaista on, että pysyn siinä.

Rukoillessasi olet kahden pilven välissä ”Kohota sydämesi Jumalan puoleen nöyrää rakkautta tuntien. Keskity häneen itseensä äläkä hänen lahjoihinsa. Käännä ajatuksesi pois kaikesta muusta, niin että vain hän yksin vaikuttaa mielessäsi ja tahdossasi.” Näin opastaa 1300-luvun jälkipuoliskolla oppilastaan tuntemattomaksi jäänyt englantilainen pappismies. Hänen kirjoittamansa Tietämättömyyden pilvi on yksi kristillisen mystiikan klassikoista. Se vaikutti myös amerikkalaisiin sisterssiläismunkkeihin Thomas Keatingiin, William Meningeriin ja Basil Penningtoniin, kun he 1970-luvulla kehittivät hiljaisen rukouksen tavan, jota kutsutaan nimellä centering prayer. Tietämättömyyden pilvessä oppilasta ohjataan kontemplatiiviseen rukoukseen eli Jumalan sisäiseen katseluun, joka ei onnistu järjen, tiedon tai mielikuvituksen, vaan tahdon ja kaipuun avulla. Tässä elämässä Jumala voidaan saavuttaa vain rakkauden kautta. Kirjoittaja kuvaa tällaisen rukouksen vaikeutta: ”Ensi kertaa siihen ryhtyessäsi kohtaat vain pimeyttä, kuin astuisit tietämättömyyden pilveen.” Hänen neuvonsa on tyytyä odottamaan Jumalaa pimeydessä ja ikävöidä jatkuvasti. Rukoilijan ja Jumalan välissä on siis tietämättömyyden pilvi. Itsensä ja muun maailman – myös omien ajatustensa – väliin rukoilijan puolestaan täytyisi asettaa unohduksen pilvi, jotta tuo kaikki muu ei häiritsisi Jumalaan suuntautumista. Apuna Jumalaa kohti pyrkimisessä voi olla lyhyt sana, kuten Jumala tai Rakkaus: ”Tällä sanalla voit pakottaa kaikki ajatuksesi unohduksen pilven alle.”

lan johdatus on joskus hyvin konkreettista ja hän järjestelee asioitani. Myöskään keskittyminen rukoukseen ei aina ole helppoa. Ajatukset laukkaavat ja tunteet kuohuvat. Rukouksessa ei tunnu olevan mitään mieltä. – Joskus rukoushetket voivat tuntua tosi levottomilta. Joskus niissä vallitsee syvä rauha. Olennaista on, että pysyn siinä. Rukous kyllä kantaa. Yritän myös olla arvioimatta omaa rukoustani, Seppänen sanoo. – Thomas Keating vertaa rukoushetkiä antibioottikuuriin. Niiden teho perustuu siihen, että ne nautitaan säännöllisesti. Se pitää paranemisen prosessia yllä.■

Masennustutkimus

Haemme tutkittavia osallistumaan kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa arvioidaan erään tutkimuslääkkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitä lumelääkkeeseen, kun tutkimuslääkettä annetaan nykyisen masennushoitonne lisäksi. Voitte soveltua tutkimukseen, jos • olette iältänne 18-65 vuotias • Teillä on todettu masennus • ette ole saanut rittävää hoitovastetta nykyisellä masennuslääkkeellänne Tutkimus kestää enintään 13 viikkoa, siinä on 7 tutkimuskäyntiä ja yksi puhelu. Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat maksuttomia. Tutkimuksesta vastaava henkilö Suomessa on ylilääkäri Martti Heikkinen. Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 30.1. klo 15-18 soittamalla numeroon 050-4308910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.

Tässä voisi olla sinun mainoksesi Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot. Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Anne Joukainen p. 050 3103081, Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Ari Suominen p. 040 355 2340, etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme.

Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 lukijaa pääkaupunkiseudulla.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Maija-Riitta Ollilasta tuli filosofi, koska varmat totuudet jättivät teini-ikäisen tytön olon turvattomaksi.

Väärien kysymysten ystävä TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

os aikoo pärjätä elämässä, kannattaa esittää keski-ikäistä tätiä, filosofi MaijaRiitta Ollila sanoo. Jokainen tietää, että keski-ikäinen täti on lämmin ja sydämellinen ja kantaa mukanaan puhdasta nenäliinaa. Hän on se, jolta kysytään aikataulutietoja, kun bussi ei ilmaannu pysäkille. Ilkikuriseen elämänohjeeseen sisältyy koukku. Se, minkä toinen näkee Ollilasta, voi olla vain hyödyllinen rooli. Kerran uusi tuttava tiedusteli Ollilan silloiselta työtoverilta, millainen hän on. ”Aina erilainen”, kuului vastaus. – Jotkut ajattelevat, että ihmisellä on kiinteä minuus. Pitkään ajattelin, että minunkin pitäisi hankkia sellainen, mutta en enää ajattele niin. Mikään ei estä keski-ikäistä tätiä olemasta samaan aikaan myös vihainen nuori mies, Ollila sanoo. Ollila yrittää parhaansa mukaan vastata kysymykseen ”miten minusta tuli minä?”, mutta henkilöhaastattelun tavanomainen lähestymistapa ajaa tämän filosofin epämukavuusalueelle. Tärkeät asiat eivät avaudu hänelle kertomuksena, jossa tapahtumat seuraavat toisiaan. Mietittyään hetken Ollila ryhtyy puhumaan siitä, mitä tapahtuu, kun perustukset järkkyvät. MAIJA-RIITTA OLLILA PALAA vuoteen 2003. Silloin Yhdysvallat aloitti sodan Irakia vastaan. Maailmanpolitiikan käänne ajoi akateemisen filosofin henkilökohtaiseen kriisiin. Ollilaa järkytti tapa, jolla USA ja sen liittolaiset perustelivat sotaa. Irakin olisi pitänyt osoittaa vedenpitävästi, ettei sillä ei ollut joukkotuhoaseita. Perustelu rikkoi räikeästi keskeistä filosofian periaatetta: todistamisen taakka on aina sillä, joka väittää, että jotakin on. Ensimmäisen kerran elämässään Ollila päätti osallistua mielenosoitukseen. – Siihen saakka olin ajatellut, että ihmiskunta menee eteenpäin ja maailman meno on jossakin perustavassa mielessä järjellistä. Olin varma, että kukaan ei voi ryhtyä sotaan niin mielettömin perustein, hän sanoo. Sota kuitenkin alkoi ja filosofin maailma romahti, mutta seuraavana aamuna aurinko nousi kuten aina ennenkin. – Kaikki ne asiat, jotka järkyttivät minut suunniltani, olivat olleet olemassa aina. Se, mikä oli ollut minun mielestäni jotakin perustavanlaatuista, olikin vain erehdys. SEURAAVA MUISTIKUVA VIE vuoden 1970 kevääseen ja Poriin, jossa teini-ikäinen Ollila osallistui kirkon viidenteen herätysliikkeeseen lukeutuvan Kansanlähetyksen herätyspäiville. Tapahtuman puhujaksi oli kutsuttu karismaattinen amerikkalainen evankelista. Ollila poimi kirjatiskiltä kirjan, jonka nimi oli Tanssisalista suoraan helvettiin. – Kirjan nimi kolahti minuun. Olin juuri aikeissa liittyä sosiaaliseen elämään, ja maaseudulla juuri tanssit olivat nuorten tapa tutustua toisiinsa. Varsinaissuomalaisessa pienviljelijäperheessä kasvaneen tytön elämä sai uuden suunnan. 16-vuotiaana Ollila kiersi paikallisen papin mukana tämän saarnamatkojen toisena puhujana. Myös Ollilan vanhemmat liittyivät herätysliikkeeseen. Fundamentalismin vetovoima perustuu Ollilan mukaan turvallisuuden tarpeeseen. Turvallisuus edellyttää järjestystä ja järjestys sitä, että

asiat ovat kontrollissa. Kansanlähetyksessä turvallisuuden perustana oli Raamattu, jota ei kuulunut tulkita, vaan noudattaa kirjaimellisesti. Kaiken piti olla varmalla pohjalla, mutta jokin meni vikaan. Varmat totuudet eivät tuoneetkaan turvallisuuden tunnetta. Ollila huomasi esittävänsä toistuvasti asiaankuulumattomia kysymyksiä. Vaikein kysymys liittyi helvettioppiin. – Koin suunnatonta vastuuta toisten ihmisten kohtalosta. En voinut käsittää, miten voisin olla iloinen kenenkään taivaaseen pääsystä, kun suurin osa ihmisistä oli menossa helvettiin. Ollila hiljenee. Hän ei halua mennä syvemmälle siihen, miten opetus helvetistä vaikutti teiniikäisen tytön mieleen. Väärien kysymysten esittäminen johti henkiseen irrottautumiseen yhteisöstä, ja 22-vuotiaana hän jätti sen lopullisesti. TOISIN KUIN USEIMMAT ystävänsä, Maija-Riitta Ollila kokee olevansa uskonnollinen ihminen, jolle hengelliset asiat ovat pysyneet tärkeinä. Nuoruuden varmuuksiin verrattuna erilaista on se, että hän ei yritä määritellä hengellisyyttään. Ollila vertaa hengellisyyttä arkiseen tilanteeseen, jossa ihminen tulee kotiin ja tuntee, että ”täällä on joku”. Ollila kokee, että universumissa on jotakin, mikä on hänen tietonsa, ajatustensa ja tunteidensa tuolla puolen. – Hengellisyys on minulle tärkeää, mutta se, mitä se merkitsee milloinkin, vaihtelee. Uskon, että on olemassa jotakin muuta kuin se, minkä näen silmilläni. En kuitenkaan pidä tärkeänä luoda siitä tietynlaista kuvaa, hän sanoo.

”

Mikään ei estä keski‑ikäistä tätiä olemasta myös vihainen nuori mies. Ollila lisää, että hänen kokemuksessaan ilo ja hengellisyys kuuluvat yhteen. – On helppoa nähdä ympärillään pelkästään epätoivoisia asioita. Kokemukseni on kuitenkin se, että tunnen iloa, kun tavoitan syvän kohdan elämässä. Toisinaan joku kysyy Ollilalta, uskooko hän Jumalaan. Hän vastaa kysymykseen vaihtelevasti. – Ajattelen, että filosofina minulla pitäisi olla jotakin kättä pidempää, jos väitän jotakin olemassa olevaksi. Olen myös oppinut suojaamaan itseäni uskontoon liittyviltä opillisilta kamppailuilta. MAIJA-RIITTA OLLILA YLLÄTTÄÄ toistuvasti ihmiset sillä, että hän havaitsee asioita eri tavalla kuin he. Ollila puolestaan yllättyy herättämistään reaktioista. ”Milloin tiesit, että olet erilainen kuin muut”, häneltä kysyttiin hiljattain. ”Seitsemän sekuntia sitten”, Ollila vastasi. Yhteiskunnallista keskustelua seuratessaan Ollila huomaa auktoriteettiuskon voiman. Kaksi ihmistä voivat sanoa täsmälleen samat asiat, mutta toisen sanomana se on väärin ja toisen sanomana oikein.

Kuka?

MAIJA-RIITTA OLLILA, 63, on Espoossa asuva filosofi, tietokirjailija ja luennoitsija.

Mitä?

Ollila kirjoittaa parhaillaan tekoälyä käsittelevää teosta, joka on jatkoa vuonna 2019 ilmestyneelle kirjalle Tekoälyn etiikkaa.

Motto

Harjoittamassani omintakeisessa uskonnossa on vain yksi käsky: Have mercy (armahda). Armahtaminen on jokapäiväinen suhtautumistapa, joka johtaa sovintoon ihmisten, maailman ja menneisyyden kanssa.

Toisin on filosofiassa, jossa perustelut ja ajattelun johdonmukaisuus ratkaisevat. – Monet valinnat elämässäni olisivat voineet olla fiksumpia, mutta filosofian opintojen aloittamista en ole katunut päivääkään. Se oli ensimmäinen päätös, jonka tein omista lähtökohdistani enkä toisten ihmisten odotusten ohjaamana. Maaliskuussa 2014 Ollila teki toisen tärkeän päätöksen, josta hän kertoo kirjassaan Ajatusten vangit karkumatkalla. Ravitsemustietouden ja kuntosalin aktiivinen harrastaja yllätti itsensä ilmoittautumalla sekä personal trainer -kurssille että kundaliinijoogan ohjaajakoulutukseen. ISTUESSAAN JOOGAMATOLLA ja laulaessaan mantroja valkoisissa vaatteissa Maija-Riitta Ollila tajusi päätyneensä uususkonnon harjoittajaksi, vaikka uskonnosta ei mainittu mitään koulutuksen esittelyssä. Filosofin mieli analysoi cocktailia, joka sisälsi hindulaista joogaa, sikhiläistä teologiaa, tantrafilosofiaa ja new agea. Opillisesti tiukka joogasuunta perustui valaistuneen opettajan auktoriteettiin, jota oppilaan ei sopinut kyseenalaistaa. Ollila reagoi tilanteeseen voimakkaasti. Hän mainitsee erityisesti 5 000 vuotta vanhat terveysopit ja sen, että liikkeen oppien mukaan naiset saavuttavat valaistumisen eri tavalla kuin miehet. – Minun odotettiin omaksuvan ajatuksia, joita vastustin koko persoonallani. Päätin lopettaa kurssin kesken, mutta sitten tajusin, että olin tehnyt sen jo nuoruudessani. En voi lähteä pois aina, kun jokin ryhmä ajattelee eri tavalla kuin minä. Ollila turvautui huumorintajuunsa ja kävi joogakurssin loppuun. Tiedollisesta opetuksesta hän omaksui vain sellaiset ajatukset, jotka olivat hänen mielestään testattavissa. Ollilan mukaan jooga ja meditaatio toimivat, joskin ehkä eri syystä kuin niiden oppien kannattajat ajattelevat. Hänelle itselleen mielen ja kehon erottamattomuus on ollut joogakoulun tärkein löytö. – Kehollinen joogaharjoitus tuottaa automaattisesti onnellisen mielentilan, jos sellaista kaipaan. Onnellisuuskeskustelu ei kiehdo minua, koska hyvällä tuulella oleminen ei vielä ratkaise yhtään maailman ongelmaa. Mahdollisuus vaikuttaa omiin tunteisiin antaa kuitenkin hyvän lähtökohdan tarttua asioihin. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Sinä riität vanhempana Helmikuussa alkavalla Yhteisvastuukeräyksellä tiivistetään vanhempia auttavaa tukiverkkoa. Keräys myös avaa keskustelun hyvästä vanhemmuudesta. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ANTTI RINTALA

ähes puolet suomalaisista lapsista ja nuorista toivoo, että vanhemmilla olisi heille enemmän aikaa. Tieto käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyistä. Lähes yhtä moni isä ja äiti kokee tarvitsevansa tukea vanhemmuuteensa. Eniten tukea toivotaan omaan jaksamiseen ja lasten kanssa toimimiseen. Avun tarve voi liittyä esimerkiksi lapsen erityishaasteisiin kuten ylivilkkauteen, sairauksiin tai vammoihin. Lisäksi joka viides vanhempi kaipaisi ammatillista tukea parisuhteeseen. – Vanhempia tuetaan, mutta palvelujärjestelmämme on sokkeloinen ja monimutkainen. Usein vanhemmat uupuvat siihen, että heidän asioistaan puhuminen aloitetaan joka paikassa alusta, sanoo Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja Tapio Pajunen. ”Sinä riität”. Helmikuun alussa alkavan vuoden 2020 Yhteisvastuukeräyksen tunnus rohkaisee oman riittämättömyytensä kanssa painivia vanhempia. Keräyksen teemana on Vanhemmuuden tukeminen. – Keräyksen tavoitteena on tehostaa vanhemmuutta tukevien matalan kynnyksen palvelujen tarjontaa, Pajunen sanoo. YHTENÄ TAVOITTEENA on avoimen ja hyväksyvän keskustelun avaaminen vanhemmuudesta. Tapio Pajunen toteaa, että moni vanhempi häpeää turhaan avun hakemista. Vanhemmat pelkäävät leimautumista huonoksi vanhemmaksi ja lastensuojelutoimia. – Meillä pidetään aika hyvää huolta neuvolaja alakouluikäisistä lapsista, mutta yläkouluvaiheessa yhteiskunnan tuki heikkenee. Vanhemmat jäävät usein yksin murrosiän oireilusta johtuvan neuvottomuuden kanssa. Moni vanhempi ei tiedä, kenen puoleen voi kääntyä esimerkiksi silloin, kun perheen teini on kärähtänyt pilven polttamisesta. Sosiaalinen media lisää osaltaan vanhempien paineita. Toisten vanhempien päivityksissä vanhemmat voivat hyvin, lapset ovat kilttejä ja koti siisti. Pajunen kohtasi saman sosiaalisen ilmiön jo vuosia sitten ollessaan koti-isänä. – Leikkipuistossa pienen lapsen äiti kertoi minulle, että hän ei enää jaksa. Kun paikalle tuli muita äitejä, sama äiti alkoi kehua, miten täydellisiä lapset ovat. Kyse on vanhempien välisestä

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

kilpailusta. Keräyksen tuotoilla vanhemmat saavat aitoa vertaistukea kuten perheryhmiä, joissa omista asioista voi keskustella avoimesti ja rehellisesti, Pajunen sanoo.

”

Meillä pidetään aika hyvää huolta neuvolaja alakouluikäisistä lapsista, mutta yläkouluvaiheessa yhteiskunnan tuki heikkenee.

Yhteisvastuu keräys 2020 •

Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 20 prosenttia ohjataan vuonna 2021 käynnistyvään hankkeeseen, jonka toteuttavat lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen erikoistuneet järjestöt Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry.

•

Viidesosa keräyksen tuotosta käytetään paikallisseurakuntien monipuoliseen avustustoimintaan, jonka painotuksena on vanhemmuuden sekä lapsen ja vanhemman suhteen tukeminen.

•

Keräystuotosta 60 prosenttia käytetään vanhemmuutta tukeviin toimintoihin kehitysmaissa Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta.

•

Tänä vuonna Yhteisvastuu juhlii 70 vuotta jatkunutta, vuonna 1950 alkanutta taivaltaan.

YHTEISVASTUUKERÄYKSEN KERÄYSJOHTAJA TAPIO PAJUNEN

PERHEPSYKOTERAPEUTTI, kirkkohallituksen johtava asiantuntija Sari-Annika Pettinen on ollut suunnittelemassa tämänvuotista Yhteisvastuukeräystä. Hän kiinnittää huomiota vanhemman tehtävään erityisesti niissä tilanteissa, joissa parisuhde voi huonosti tai päättyy eroon. Riidat saattavat alkaa puolisoiden väsymisestä. Pienen lapsen kanssa kotona oleva vanhempi kokee vastaavansa kaikesta yksin. Samaan aikaan työssä käyvä vanhempi tuntee jäävänsä ilman arvostusta, vaikka tekee kaikkensa perheen eteen. Parisuhteen kriisiytymiseen tai eroon liittyvien surun, vihan, pettymyksen ja kaipauksen tunteiden keskellä vanhempien voi olla vaikea nähdä, miten keskinäinen riitely vaikuttaa lapseen. Parhaassa tapauksessa päättyvä parisuhde jatkuu toimivana vanhemmuussuhteena. Silloin vanhemmat pystyvät sopimaan asioista niin, että eroprosessi ei vahingoita vanhemmuutta. – Mitä paremmin vanhemmat hoitavat vanhemmuussuhdettaan eron jälkeen, sitä paremmin lapsi selviytyy erosta ja sopeutuu uuteen tilanteeseen, Pettinen sanoo. Aikaisemmassa kirkon perheneuvojan työssään Pettinen näki läheltä sen, miten moni eroava äiti ja isä kokee voimakasta syyllisyyttä. Lapsi

saattaa oireilla vanhempien eroa esimerkiksi vetäytymällä tai häiriökäyttäytymisellä. – Lapsi kokee herkästi, että vanhempien ero tai riitely on hänen vikansa. Sen myytin purkaminen lapsen elämästä on eroavien vanhempien tärkeä tehtävä, Pettinen sanoo. MYYTIN PURKAMISESSA auttavat Sari-Annika Pettisen mukaan tavalliset asiat kuten sellainen yhdessä eläminen, jossa vanhempi kehuu ja kannustaa lasta ja on kiinnostunut lapsen asioista. Tärkeää on myös eroon liittyvistä vaikeista asioista puhuminen ja se, että vanhempi vastaa lapsen kysymyksiin rehellisesti. Pettinen toteaa, että vanhemman itsesyytökset eivät auta lasta erotilanteessa. Hyödyllisempää olisi pohtia, millaisiin asioihin vanhempi kaipaa apua. – Kun vanhempi etsii itselleen tukea ja apua ja selviytyy erosta, lapselle jää tilaa olla lapsi ja keskittyä elämään lapsen elämää. Hetken mietittyään Pettinen antaa vielä yhden neuvon. – Etsi ilon hetkiä lapsen kanssa. Heittäytykää leikkiin tai hupsutelkaa yhdessä. Sellaiset tilanteet ovat erityisen tärkeitä silloin, kun perheessä on surua tai kriisiä.

”

Lapsi kokee herkästi, että vanhempien ero on hänen vikansa. Sen myytin purkaminen on eroavien vanhempien tärkeä tehtävä. PSYKOTERAPEUTTI SARI-ANNIKA PETTINEN

VANHEMPIEN VÄLISTEN riitojen ei tarvitse välttämättä johtaa eroon. Ristiriitoihin voi hakea apua ja tukea esimerkiksi kirkon perheneuvonnasta. Sari-Annika Pettinen vetoaa yhdysvaltalaisen parisuhdetutkijan John Gottmanin tutkimukseen, jonka mukaan 70 prosenttia pariskuntien välisistä ristiriidoista on luonteeltaan perustavanlaatuisia, pysyviä ja ratkaisemattomia. Kuitenkin 30 prosenttia riidoista on mahdollista ratkaista, ja parien kannattaakin keskittyä näiden riitojen sopimiseen. Pettisen kokemuksen mukaan pariskuntien ratkaistavissa oleviin ja ratkaisemattomiin ristiriitoihin liittyvät tunteet ja kysymykset ovat hyvin samanlaisia: riitänkö minä, olenko rakastettu, kunnioittaako toinen minua? – Onnelliset pariskunnat keskittyvät ratkaistavissa oleviin ristiriitoihin, onnettomat taas ajautuvat pyörimään ratkaisemattoman riidan kehässä. Jälkimmäisessä tapauksessa paras vaihtoehto voi olla se, että pari hyväksyy ratkaisemattoman ristiriidan ja oppii elämään sen kanssa, Pettinen sanoo. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Hyvää pyhää

2.2.

Kirkoissa vietetään kynttilänpäivää. Evankeliumitekstissä (Luuk. 2:22–33) Jeesus-vauva viedään temppeliin ja Simon-vanhus tunnistaa hänet luvatuksi pelastajaksi.

Iloitse valosta TÄMÄN SUNNUNTAIN NIMI vie meidät keskiajalle. Silloin kynttilänpäivänä kirkoissa vihittiin vuoden aikana käytettävät kynttilät. Kynttilänpäivänä kannattaa sytyttää kynttilä ja katsella sen kirkasta liekkiä. Voi myös iloita siitä, että valo lisääntyy. Pääkaupunkiseudulla aurinko nousee sunnuntaina 2.2. kello 8.33 ja laskee kello 16.33. Päivä on kaksi tuntia pidempi kuin 2.1.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Joskus sydän puhuu selvästi RAAMATUSSA KAIKKI NÄYTTÄÄ niin selkeältä. Vanhus tulla tupsahtaa sakraalitilaan tismalleen aikataulussa kuin jonkun kosmisen kellon ohjaamana juuri silloin, kun Vapahtajan vanhemmat ovat tuoneet pienokaisensa sinne. Vuosien odotus palkitaan. Happy end. Kunpa sydämen kuuntelu olisikin yhtä helppoa. Ei olisi niitä ainaisia epäilyksen ääniä, jotka kuiskivat kysymyksiään: oletko aivan varma viestistä? Ei niitä historian haamuja, joiden ivallinen epäily kaikuu sisimmässä: sinäkö kuulisit Jumalan ääntä, sinä? Ei niitä sumun keskellä tarpomisen hetkiä, jolloin kerran nähty määränpää katoaa silmistä ja valinnat näyttävät perusteettomilta ja vääriltä. Sydämen kuuntelu, intuitio, johdatus, Pyhä Henki, tähden valo. Nimityksiä on monia, kun kompas-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

sissa ei ole rationaalisuuden neulaa vaan oikealta tuntuvien elämänvalintojen etsiminen. Joskus varmuus kuitenkin tulee. Kuin tyhjästä ilmestyy selittämätön tieto siitä, mikä suunta elämässä on valittava. Kun tietoa seuraa, päätyy elämänpolullaan tilanteisiin, joissa epäilysten ja sumussa tarpomisen jälkeen tietää olevansa oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Jos tunne tulisi onnistumisista tai huippuhetkistä, sen voisi kokonaan kyseenalaistaa ja sanoa: valinnat on tarkoitettu etuoikeutetuille hyväosaisille. Mutta niin se ei ole. Oikean valinnan tunnistaa merkityksen kokemuksesta. Merkkien seuraaminen ohjaa kohtaan, jossa omalla olemisella ja taidoilla on väliä muille ihmisille.

KAISA KARIRANTA

Sydämen kuulostelu Sytytä kynttilä ja sano itsellesi: Jumala on lähellä juuri nyt. Anna sanojen vaikuttaa. Kuulostele sydäntäsi. Tunnustele, mikä sinua kutsuu. Joskus tunne tulee salamannopeasti, joskus mitään tunnetta ei tule. Valitse silloin sellainen asia, joka ilahduttaa sinua. Älä järkeile! Ota vastaan kaikki, mitä mieleesi tulee, ihmiset, tapahtumat ja kauneus. Kiitä Jumalaa merkistä, joka ohjasi sinua kokemaan nämä asiat.

Harras hetki Inna Vintturi, 53, asuu Espoon Olarissa. Hän toimii Tuomasmessun ja HelsinkiMission musiikkivastaavana. Vintturi on mukana Minä olen -messuilla Finlandia-talossa lauantaina 8.2. Hän esittää kello 12–13 Terassisalissa Elsa Sihvolan ja Markus Bäckmanin kanssa meditatiivista musiikkia ja kelttiläisiä rukouksia. Kello 16.30– 17.30 vietetään samassa paikassa kelttihenkistä Ehtookellot-messua kuoron ja soitinyhtyeen säestämänä.

Inna Vintturia kiehtoo kelttiläisissä lauluissa kuuluva ihmisen ikivanha sielunyhteys luontoon ja Jumalaan.

Pulssia tasaavaa musisointia Melodisen ja meditatiivisen kelttimusiikin soittaminen tyynnyttää Inna Vintturia kiireen keskellä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

nna Vintturiin on aina vedonnut kelttiläisen musiikin rytmikkyys, raikkaus ja ilmavuus. Hän on myös huomannut, että maalaileva, melodinen ja meditatiivinen kelttimusiikki sopii kirkkomusiikiksi. Niinpä Tuomasmessun musiikkia johtava Vintturi on alkanut ottaa irkkuhenkisiä lauluja sekä Mikael Agricolan kirkon Tuomasmessuihin että retriitteihin toimiessaan niissä muusikkona. Erityisen paljon kelttiläistä musiikkia kuulee Vintturin ja hänen Juha-miehensä vetämissä Ehtookellot-tilaisuuksissa Kallion kirkossa. Niissä käytetään myös kelttiläisiä rukouksia.

INNA VINTTURI on kokenut, että kelttimusiikin laulaminen ja soittaminen tyynnyttää kiireen keskellä. Se ikään kuin vie toiseen maailmaan. Pulssi tasaantuu, hengitys kulkee vapaasti ja mieli rauhoittuu. Hän uskookin, että hengellisyys voi liittyä jokapäiväiseen arkeen yhtä yksinkertaisena kuin hengitys. Kelttiläisessä musiikissa on vaikutteita muun muassa Irlannin, Skotlannin ja Walesin kansanmusiikkiperinteistä. Vintturin ja Kallion kirkon Ehtookellot-tilaisuuksien innoittajana on toiminut karun kauniilla Ionan saarella Länsi-Skotlannissa toimiva ekumeeninen yhteisö. Vintturia kiehtoo se, miten Iona-yhteisön lauluissa ja rukouksissa kuuluu ihmisen ikivanha sielunyhteys luontoon ja Jumalaan. Pyhä ja maallinen kietoutuvat toisiinsa. Yhteisö myös tuottaa koko ajan uusia lauluja. KELTTIMUSIIKKIA VOI soittaa monenlaisilla soittimilla. Ehtookellot-tilaisuuksissa lauluja lauletaan yleensä kuoron, huilun, sellon ja pianon säestyksellä.

Iona-yhteisön kelttihenkisistä lauluista on tehty vihkonen, jossa on suomennettuna parikymmentä kappaletta. Esimerkiksi Anna-Mari Kaskisen suomentamasta irlantilaisesta säveltämäs-

”

Innoittajana on toiminut karun kauniilla Ionan saarella Länsi-Skotlannissa toimiva yhteisö. tä May the road rise to meet you on tullut hyvin suosittu. Tämä Tulkoon tie -laulu löytyy nykyään myös virsikirjasta. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Palveluja tarjotaan

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT

ST.MATTHEW´S ENGLISH CONGREGATION Pastor: Kristian Willis Telephone: 0503080803, kristian.willis@evl.fi Address: Matteuksen kirkko, Turunlinnantie 3 WORSHIP SERVICES: Communion service every Sunday at 14:00 BIBLE FELLOWSHIP: Wednesdays 18:00-20:00 (start 8.1.2020) TABLE TENNIS CLUB: Tuesdays 14:30-16:00, Grace Hsiao (start 21.1.2020)

ESIKOISLESTADIOLAISTEN TALVISEURAT KAIKILLE AVOIN TILAISUUS lauantaina 1.2. klo 12 ja 17 sunnuntaina 2.2. klo 12 ja 18 maanantaina 3.2. klo 12 ja 18 RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 553 ja 553K

pe 31.1. klo 19 kotiseurat Untamala, Tilanhoitajankaari 10 D (Viikki), Hki. la 1.2. klo 15 nuorten järjestämät seurat Betaniassa, Helenenk.15, Hyvinkää. ma 3.2. klo 18.30 seurat Kilon Ristissä, Vanharaide 1, Espoo. ti 4.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri: ”Lähetysseuran työn Lähiidässä”, Maria ja Seppo Paulasaari; Autotalo (Kamppi), Hki. klo 18 Pentin seurat Alppilan kko, Kotkank.2, Hki; illan päätteeksi kahvit srk-salissa. HUOM: päivä muuttunut, EI to! pe 7.2. klo 17 seurat Lohjan srk-keskus takkah., Sibeliuksenk.2. su 9.2. klo 10 kirkkopyhä Viikin kko, Agronomink.5, Hki; saarna S.Lehtelä, musiikkia Kim J.S., laulu, ja soitinyhtye; kirkkokahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Tikkurilan Koskikeskus, Vernissak.4, Vtaa; kirkkokahvit ja seurat. klo 11 kirkkopyhä Vuosaaren kko, saarna L.Väyrynen-Si; kirkkokahvit ja seurat. klo 11 kirkkopyhä Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo; saarna K.P.Kinnunen; soppalounas ja seurat. klo 16 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8, Vtaa; HUOM aika! klo 17 ”Foibe, Prisca, Junia ja Maria sekä muut Paavalin työtoverit” (Room. 16) - Raamattuopetus Raija Sollamo, sekä veisuut Seuratuvalla, Salomonk.17D. klo 18 Vaivatun vaellus -konsertti Myllypuron kko, Neulapadont.12/Myllynsiipi 10; Esa Ruuttunen, baritoni, ja Risto Lauriala, piano. klo 18 seurat Rajamäen kko srk-sali, Patruunant.7, Nurmijärvi. ke 12.2. klo 19 seurat Körttikodilla. to 13.2. klo 18 seurat L.-Pasilan srkkoti, Maistraatink.5, Hki.

Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa!

”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.” Room. 10:17.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

HALUATKO KESKUSTELLA ELÄMÄSI SOLMUKOHDISTA? SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille. Apua myös pariskunnille. Palvelumme ovat maksuttomia. Ota yhteyttä, p. 045 341 0506. helsinkimissio.fi/senioripysakki

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Ari Suominen, 040 3552340

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B 9.2. klo 13.30 Lähetystilaisuus Kati Lücke kertoo Medialähetys Sanansaattajien työstä Intiassa

AKH-Hoiva Oy tarjoaa kotiin tuotavia hoivapalveluja, asiointi-ja saattoapua sekä jalkojenhoitoa. “auttavat kädet hoitavat” sinua pitkäaikaisella kokemuksella. Pia: 050 3227890 Anne: 0405520898

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Seuroja 2.2 klo 15 Hakunilan kirkko 9.2 klo 15 Puistolan kirkko 23.2 klo 14 Raamattuopisto 1.3 klo 15 Länsimäen kirkko 8.3 klo 15 Sipoon srk-talo 22.3 klo 15 Malmin kirkko 29.3 klo 15 Hämeenkylän kirkko 5.4 klo 15 Länsimäen kirkko

Kaikki lämpimästi tervetuloa! www.esikoiset.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

Ratkaisukeskeistä terapiaa Malmilla Tutustu oman mielesi mahdollisuuksiin turvallisesti terapeutin kanssa. Yksilö- ja pariterapia. Ota yhteyttä: 040 2527427. Vastaanotto: Malmin terapia

Siivouspalveluja Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Ikkunapesut kotisiivoukset vuosien kokemuksella. P.0466160810 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, kotitalväh. 0505003090

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

Hammashoitoa

Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Joka janoaa, tulkoon ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi . (Ilm. 22:17)

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset vuosien kokemuksella. P.0466203556

HAMMASPROTEESITYÖT Malmi | Hakaniemi | Haaga

010 2715 100

WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

Kiinteistövälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Hautauspalveluja

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

HAUTAKIVET

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM Minna Korhonen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

https://perhejaperinto.fi

BREMERIN KIVI

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

Ostetaan

Myydään palveluasunto Omistusasunto Palvelukoti Sofiassa Laajasalossa, 2h, avokeittiö, kph, lasit. parveke, yht. 46 m2, hyväk. ja toimiva. Talossa ruokailu ja joustavat palvelut. Hp. 217 000 €. Kuvernöörintie 14. Puh: 045 670 1581. Etuovi n 34679.

MYY HUONOKUNTOINEN ASUNTOSI Haussa asunto - ei välityskuluja 0443533303 Laura Stolt Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Vuokralle tarjotaan Luotettava eläkeläinen etsii yksiötä-pientä kaksiota Kantakaupungista p. 040 2142139 Helsingin seurakuntayhtymän perheneuvoja hakee rauhallista asumista työn takia joka toinen viikko. Esim. alivuokralaisena, kollektiivissa tai mahd. pieni asunto. annsofie.oist@icloud.com 0400575761 Etsin vuokralle kaunista pitkäaikaista kaksiota alueelta Helsingin kantakaupunki-Lauttasaari. Olen luotettava, akateeminen, vakituisessa työssä oleva 15-vuotiaan tyttären äiti. Yst.vast. 044-3541671.

Nuori, kristitty musiikinopiskelija Pohjanmaalta etsii kohtuuhintaista yksiötä Helsingistä. Oona 0451124092

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

KUVA ESKO JÄMSÄ

Myydään

hautakivityöt

09 628 398

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Vuokralle tarjotaan

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

VUOKRALLE TARJOTAAN Kulttuurikeskus Sofiassa kaksi kaksiota merenrannalla. H.800-1.100€. Tiedustelut puh. 010 277900 www.sofia.fi

Remontit, maalaukset, laatoitukset ja muutostyöt. 0504285228

Kristillistä mystiikkaa ja meditaatiota

Tule Minä olen -messuille 8.–9.2. Finlandia-taloon Kuka on sinun gurusi? Käy tekemässä Gurutesti kirkon osastolla Terassisalissa. Lisätietoja ja linkki alennuslippuun Kirkko ja kaupungin lukijoille: kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Tataareja johtaa pankki uran tehnyt nainen Ensimmäiset islaminuskoiset tataarit asettuivat Suomeen 1800-luvulla. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ANTTI RINTALA

änne muuttaneet tataarit perustivat 95 vuotta sitten Suomen Islamseurakunnan. Nyt seurakuntaa johtaa ensimmäistä kertaa nainen. Sinänsä se ei ole suuri ihme, sillä yhteisön hallituksessa naisia on ollut jo pitkään. – Yhteisömme naiset ovat vahvoja ja tasa-arvoisia, sanoo seurakunnan hallituksen puheenjohtajana toimiva Gölten Bedretdin. Bedretdin on 66-vuotias ekonomi, jolla on takanaan huomattava ura pankkimaailmassa. Hän aloitti Postipankin valuuttadiilerinä ja työskenteli Kansallis-Osake-Pankissa yksikön johtajana ja valuuttasalkusta vastaavana. Hän oli myös mukana perustamassa Suomeen Danske Bankia. – Minulla on perheyrityksessä uransa tehnyt mies ja kolme aikuista tytärtä. Olen välillä vaihtanut vaippoja ja välillä istunut syömässä pääjohtajien kanssa. Elämäni on ollut hyvä ja mielenkiintoinen, Bedretdin sanoo. SUOMEN ISLAM-SEURAKUNNAN rukoushetkiä johtaa imaami Ramil Belayev. Hän on tataarien historiasta väitöskirjansa tehnyt tohtori, joka on muuttanut Suomeen Venäjältä 15 vuotta sitten. Useimmista seurakunnan käytännön asioista vastaa Gölten Bedretdinin johtama hallitus, jonka jäsenet ovat vapaaehtoisia. – Seurakunta huolehtii jäsenistään syntymästä kuolemaan. Vastaamme myös seurakunnan omaisuudesta, johon kuuluu kaksi kerrostaloa ja kymmenkunta asuntoa. Pohdimme kulttuuriasioita ja las-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

ten äidinkielen ja uskonnon opetusta sekä autamme vaikeassa asemassa olevia yhteisömme jäseniä. – Lisäksi meillä on Mustat joutsenet. Mustat joutsenet? – Tulevaisuusjaosto. Maailma muuttuu. Kaikkialla, missä on korkea elintaso, uskontojen asema heikkenee. Muutoksiin pitää varautua. KARJALAN TERIJOELTA evakoksi joutuneen äitinsä puolelta Gölten Bedretdin on kolmannen polven suomalainen. Hänen isänsä muutti Suomeen vuonna 1920 Venäjän vallankumouksen jälkeen. – Ensimmäiset tataarit tulivat Venäjältä Suomeen 1800-luvulla tsaarin sotilaina. Heidät sijoitettiin Suomenlinnaan. Suurin osa sen jälkeen tulleista oli maanviljelijöitä, jotka tekivät talvisin rätti- ja turkiskauppaa Suomessa, ja lopulta muuttivat tänne. Iso joukko pakeni kommunistista vallankumousta. Suomen tataarit ovat kotoisin Nizni-Novgorodin lähellä olevista kylistä. He ovat misääritataareita, jotka toimivat 1500-luvulla sotilaina Iivana Julman armeijassa. – Ehkä soturitaustammekin vuoksi meille oli selvää, että puolustamme Suomea. Talvi- jatkosodassa meiltä palveli 155 miestä ja lisäksi 22 naista lottina, Bedretdin kertoo ja esittelee yhteisön kymmenestä sankarivainajasta kertovaa taulua. Tataarit ovat isänmaallista väkeä ja ylpeitä suomalaisuudestaan. Mannerheimin kuva on seurakunnan toimistossa kunniapaikalla, ja tataariveteraaneista on tehty kirja.

”

Sopeutuminen ja oman yhteisön säilyttäminen ei ole aina ollut helppoa. GÖLTEN BEDRETDIN SUOMEN ISLAM-SEURAKUNNASTA

– Suomi on kotimaamme, ja sitä on puolustettava. Piste, Bedretdin painottaa. TATAARIT EIVÄT Gölten Bedretdinin mukaan koe itseään maahanmuuttajiksi. Kun tataarit saapuivat Suomeen, he tekivät kovasti töitä, noudattivat Suomen lakeja, auttoivat toisiaan ja

asettuivat elämään tänne. He päättivät sopeutua suomalaiseen kulttuuriin. Samalla he pitivät kiinni omasta uskonnostaan ja turkinsukuisesta äidinkielestään. – Ei sopeutuminen ja oman yhteisön säilyttäminen ole aina ollut helppoa. Minun nuoruudessani kasvatus oli tiukkaa ja naimisiinmeno yli uskontorajan ei tullut kysymykseenkään. Maailma muuttuu ja tataariyhteisö on pieni. Jäseniä on 600–700. – Seka-avioliittoja on nykyisin paljon. Tosin tataarimiehet etsivät usein puolison Venäjältä omiemme parista, Bedretdin selvittää. Tataarit elivät jo kotiseudullaan Venäjällä yhdessä kristittyjen ja juutalaisten kanssa, joten tästä ei Suomessakaan tullut minkäänlaista ongelmaa. Heillä on maailmanmitassakin erityisen hyvät välit Helsingin juutalaisen seurakunnan kanssa. – Oman urheiluseuramme Yolduzin ja juutalaisten urheiluseuran

Onko näin? Tällä palstalla kolme asiantuntijaa ottaa kantaa ajankohtaiseen väitteeseen.

”Kaikki uskonnot vievät samaan päämäärään"

Minun Jumalani on kuitenkin niin suu ri, että en uskalla mennä rajaamaan Hä nen pelastussuunnitelmaansa. Jo nyt olen kokenut, että Jumalan tiet ovat monimutkaiset. Olen kuullut jon kun puhuvan esimerkiksi Va H losta samoin kuin minä pu hun Jeesuksesta. Raama tun lisäksi Jumala kertoo itsestään luomakunnas sa. Aavistuksen Juma lasta voi siis saada missä vain. Jumala on aina suu rempi kuin ne lokerot, joi hin me Häntä asettelemme.” HEIDI ZITTING

Ö Y S KÖ

teologian tohtori, uskonnontutkija ja piispainkokouksen pääsihteeri

NIE

MINEN

YK:n uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikkoa vietetään 1.–7.2.

”Meillä ihmisillä on usein kiusaus tie tää toisten puolesta ja ottaa pelastus omiin käsiimme. Minun vastaukseni on, että en tiedä. Tiedän sen, mikä minulle on luvattu, siis sen, että Jee suksen kaut ta – kastet tuna – mi nulle on luvattu pe lastus. Tie dän, tai en nemminkin uskon ja koen elämässäni, että tä mä minun juttuni toimii.

teologian maisteri ja Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (Sley) Luther-kirkon teologi

HELSINGIN MOSKEIJA on avoin kaikille ja siellä käy rukoilemassa muslimeja monesta maasta. Seurakunnan jäseneksi pääsevät vain tataarit ja heidän puolisonsa kolmen vuoden koeajan jälkeen. Jäseneksi haluavan pitää osata tataaria. – Vähemmistönä eläminen on tarkoittanut sitä, että islaminuskoa ei juuri ole näytetty muille, vaikka ei sitä ole piiloteltukaan. Toisaalta Järvenpäähän rakennettiin jo vuonna 1943 pohjoismaiden ensimmäinen moskeija, jossa on minareetit, Ramil Belyaev kertoo. Gölten Bedretdinin mielestä nykymaahanmuuttajille pitäisi tehdä

heti selväksi, millainen maa Suomi on, mitä täällä saa tehdä ja mitä ei. Kaikkien pitää oppia suomen kieli. – Suomessa on uskonnonvapaus eikä mikään estä harjoittamasta omaa uskontoa. Samalla tänne tulijoiden pitää hyväksyä, että tämä ei ole islamilainen maa. Suvivirsi ja joululaulut kuuluvat kulttuuriin. Lapsena olin enkelinä koulun joulujuhlassa. Isäni antoi paimenille turkikset ja Jeesukselle lampaantaljan. Bedretdinille uskonto ja yhteisö tuovat turvaa. – Uskonnon pitää olla hyvän puolella. Sen harjoittajien pitää seurata aikaansa ja ymmärtää, mitkä asiat kuuluvat uskonnon ydinasioihin ja mitkä ovat kulttuurisia tapoja. Jos nämä sekoittuvat, syntyy ongelmia, pahimmillaan ääriliikkeitä. Eivätkä ääriliikkeet edusta uskontoa, vaan pilaavat sen maineen, Betretdin sanoo. ■

buddhalaisia. Us kontojen opil linen erilai suus on to siasia, jota ei pidä har monisoida latteilla lau seilla. Tär keämpää on pohtia sitä, mi ten eri tavalla us kovat elävät rauhassa keskenään ja rakentavat yh dessä parempaa maailmaa.” JYRI KOMULAINEN

Makkabin jäsenet ovat viettäneet kymmenien vuosien ajan Pajulahdessa hiihtolomia yhdessä. Pelaamme silloin tällöin myös jalkapalloa keskenämme, Bedretdin kertoo. – Juutalaisilla ja tataareilla oli 1800-luvulla Suomenlinnassa jopa yhteinen rukoushuone, imaami Ramil Belyaev muistuttaa.

Imaami Ramil Belyaev esittelee Fredrikinkadun moskeijaa.

”Uskontojen välistä harmoniaa halutaan joskus edistää aja tuksella niiden yhteisestä päämäärästä. Kauniiseen ajatuk seen sisältyy kuitenkin ongelmia. Tutkittaessa uskontojen päämääriä havaitaan niiden olevan erilaisia: esimerkiksi kristil linen taivas ja buddhalainen nirvana poikkeavat toisistaan aivan kuten kristillinen elämän ihanne eroaa buddhalaisesta. Budd halaisuuden tutkija Edward Conze lu ki kerran kirjan katolisista pyhimyksis tä ja totesi, että kirjassa kuvatut esiku valliset kristityt olisivat olleet huonoja

Suomen Islamseurakunnan johtaja Gölten Bedretdin on otettu yhteisössä hyvin vastaan.

itseään. Muissa uskonnoissa on enem män tai vähemmän kyse ihmi sen omasta yrityksestä teh S dä sovinto Jumalan, ju malien tai jumaluuden kanssa. Kristinuskos sa taas uskotaan ar moon eli siihen, että Jumala on tehnyt so vinnon kanssamme, kun Jeesus kuoli ris tillä puolestamme. Se kä usko että pelastus an netaan lahjaksi ilman omia ansioita.” SOILI HAVERINEN AK

Tataariyhteisön kokoustilat ja moskeija sijaitsevat kerrostalossa Helsingin Fredrikinkadulla.

”Eivät vie, mikäli kristinusko las ketaan uskonnoksi. Jee suksen omat sanat Jo hanneksen evanke liumissa kiteyt tävät kristillisen käsityksen: ’Mi nä olen tie, to tuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kaut tani.’ (Joh. 14:6) Tä mä ehdottomuus joh tuu siitä, että kaikki ihmi sen omat yritykset olla hyvä ihminen ja lähestyä pyhää Jumalaa ovat riit tämättömiä. Parhainkin ihminen on syntinen eikä pysty itse pelastamaan

ekumeniikan jatko-opiskelija ja Tapiolan seurakunnan pappi KIRKKO JA KAUPUNKI – 2/2020

Mielipide

Posti pahoittelee

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi

ON ERITTÄIN valitettavaa, että olemme jakaneet joulukalenterin myöhässä. Purimme lakon aikana kertynyttä postisumaa koko joulukuun. Valitettavasti tästä sumasta osa jäi vielä tammikuussa jaettavaksi. Jokainen yksittäinenkin viive on ymmärrettävästi harmittava asia, eikä sellaista saisi tapahtua. Teemme kaikkemme hyvän laadun ylläpitämiseksi.

Tomi Huhtala aluepäällikkö, Posti Oy

Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki / mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi MARTTA-KAISA VIRTA

Pyhyys ja luovuus punoutuvat yhteen PYHÄN KOKEMUS on jokaisella ihmisellä omanlaisensa. Pyhä eli sakraali mielletään uskontoon kuuluvaksi. Uskonnot sekä eri kulttuurit kontrolloivat pyhiä asioita. Pyhä ilmaisee arvon. Se on suhde kohteen ja merkityksenantajan välillä. Luonnon ja ihmisen välinen suhde ilmenee nimettyinä pyhinä paikkoina. Suhdettani luovuuteen ja taiteeseen pidän pyhänä. Se on vahvasti sidoksissa olevaisuuttani koskeviin tärkeisiin kysymyksiin kuten läheisyyteen ja yksinäisyyteen sekä syntymiseen ja kuolemaan. Rohkenen olettaa, että kaipaukseni niin kutsuttuun pyhään on yhteydessä synnyttäjäni kanssa varhain koettuun symbioosiin. Olen ollut perustavan laatuisessa yhteydessä, kosketuksessa toiseen ihmiseen. Uskoakseni jokainen on kokenut tuon pyhäksi mieltämäni ykseyden synnyttäjänsä kanssa ja sen menetyksen napanuoran katkaisemisen jälkeen. Pyhäykseys on vaihtunut erillisyyteni myötä arkiseksi painolastiksi, jota koetan keventää luovuuteni keinoin. Koen luovuuteni olevan lapsenuskon kaltaista, leikillistäkin heittäytymistä piilotajunnan kellareihin. Se on myös yhteyden etsimistä toisiin ihmisiin. Ehkä uskontojen myyttisyys sisältää tuollaista tiedostamatonta heittäytymistä yhteisöllisyyden suomaan ”äitiyhteyteen”, lapsen osaan. Lapsen uskoon. Ihminen kokenee samankaltaista vaikuttavuutta uskossaan pyhiin paikkoihin. Lopulta kyse on toistemme kunnioittamisesta ja empatiataidoista. Tapani Kurttila Espoo

Postilakko sekoitti kalentereiden jakelun GUNILLA NEVALAINEN kiitteli joulukalenterista ja harmitteli sen myö-

Hiilineutraalius 2035 vaatii toimia SUOMI ON ASETTANUT tavoitteekseen saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Pariisin sopimuksen mukainen tavoite on haastava, mutta hallitus on ottanut sisukkaan asenteen kunnianhimoisen päämäärän saavuttamiseksi. Kuitenkin 55 prosenttia tarvittavista päästövähennyksistä on vielä ilman suunnitelmaa tai toimenpidettä (Suomen ilmastopaneelin raportti 10/2019). Esimerkiksi turpeesta luopuminen on aikatauluttamatta ja suuri osa täysin kohdentamatta. Mitä vähemmän aikaa on jäljellä, sitä mahdottomammaksi tulee päästöjen vähentäminen oikeudenmukaisesti. Päästöjä on kuitenkin vähennettävä runsaasti, sillä Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ilmastosopimuksiin. Aikaa hiilineutraaliuden saavuttamiseen on 15 vuotta. Kuilun kuromiseksi umpeen hallitus pitää helmikuun alussa Oikeudenmukaisen siirtymän yhteiskokouksen, jonka johtavana asiantuntijatahona on ilmastopaneeli. Tavoitteena on luoda ymmärrys puuttuvista päästövähennystoimista siten, että päästöjä saadaan vähennettyä mahdollisimman oikeudenmukaisesti, yhteiskunnan epätasa-arvoa lisäämättä. Toivomme kaikilta hallituspuolueilta kunnollista paneutumista näihin toimiin.

Myös konsertissa on istuttava hiljaa LEILA ORVOKKI Sepponen pahoitti mielensä Heikki Lukinmaan hautajaisharmistumisesta (kirkkojakaupunki.fi 16.12.). Ystävän siunaustilaisuus oli häiriintynyt lapsen vollotuksesta. Herää kysymys: Onko niin, että kirkonmenojen etiketti eli juhlameno-ohjeistus on erilainen kuin esimerkiksi konserttien tai teatteriesitysten? Saako kirkkoon mennä mekkaloimaan pappien puheista piittaamatta? Vastuu lienee ymmärtääksemme vanhemmilla. Kuten Sananlaskut 22:6 sanoo: ”Ohjaa lapsi heti oikealle tielle, niin hän vanhanakaan ei siltä poikkea.”

Elvi Hyvönen ja Raija Paramo

Haastattelupyyntö

ETSIN HAASTATELTAVIA maisterintutkielmaani, joka käsittelee seksuaalivähemmistöihin kuuluvien yli 65-vuotiaiden suhdetta Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Mikäli haluat osallistua haastatteluun, voit ottaa minuun yhteyttä sähköpostitse toomas.takala@helsinki.fi tai puhelimella 050 5124 312. Olen kiinnostunut kirkMinna-Kerttu Kekki, Iida Aarnio, Taija Huhtala kosuhteesi muutoksisClimate Move -kansalaisliike ta elämänkaaren aikana ja siitä, millaites nen kirkon rooli u sk sa e elämässäsi on tälk s e ka lä hetkellä. HaasJat soitte ojao häistä saapumista (K&k 16.1.). PääPalautteen tattelu on avoin, k lua .kirk fi kaupunkiseudun seurakuntien jouperusteella jaja olen kiinnostu. w ww punki lukalenterin jakelu ajoittui valitetkelussa on ollut nut ennen kaikkea kau tavasti postilakon aikaan. Lakon suuria eroja eri Sinun kokemuksisalkaessa osaan Helsingin kalenterei- kaupunginosistasi. ta oli jo ehditty painaa osoitteet. sa. Osa sai kalenteYhteydenottoja toiPäätimme siksi postittaa Helsinrinsa jo ennen itsenäivon helmikuun 15. päigin kalenterit alkuperäisen suunnisyyspäivää, mutta ainakin vään mennessä. Kaikki haastelman mukaisesti, jotta saisimme Kalliossa ja Ruskeasuolla kalenterei- tattelut ovat luottamuksellisia, ja kalenterin perille mahdollisimman ta on jaettu vielä tammikuun puoliniistä hävitetään tiedot, joiden pemonelle jäsenellemme. välissä. rusteella haastateltavat voidaan tunTiedostimme postituksen viiväsHanna Ylä-Jussila nistaa. tymisriskin. Siksi lisäsimme kalenprojektisihteeri Tutkielmaani ohjaa kirkkososiolotereiden jakelua toimipisteistämme Helsingin seurakuntien gian professori Anne Birgitta Pessi. adventin alla. yhteinen viestintä Toomas Takala

30.1.2020 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Ei j kai

Musiikin Pääotsikko

Hakunilan yhteisö ruokailussa kolme neljästä on vakio kävijöitä s. 3 Kristityt ja muslimit suitsivat vihapuhetta paneeli keskustelussa s. 9

Mikä lapselle nimeksi? Katso 3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 uusi Elämänkaari merkkiä /kpl palsta s. 10 ja loppuun sivunumerotieto samaan putkeen s. 4

lumoissa KANTTORI HANNU-PEKKA HEIKKILÄ JÄRJESTÄÄ HÄMEENKYLÄN KIRKOSSA TILAISUUDEN, JOSSA MUSIIKKIA VOI KUUNNELLA VAIKKA LATTIALLA PÖTKÖTTÄEN s. 2

Impro flow -musiikki luo tilaa tu Kirkkosalissa saa kävellä, maata tai maalata, kun muusikot improvisoivat Hämeenkylän kirkossa. TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT ESKO JÄMSÄ

annu-Pekka Heikkilä on kanttori, joka rakastaa improvisointia. Hän tykkää tehdä asioita nuoteilla mutta myös nuottien ulkopuolella. – Yleensä soitan kirkollisissa toimituksissa intuitiolla kaiken sen, mitä ei ole etukäteen sovittu. Annan musiikin syntyä hetkessä sellaisena kuin se tulee ihmisten, sanojen ja tilan vaikutuksesta, Heikkilä tunnustaa. Sama intuition idea on Heikkilän järjestämässä Impro flow -musiikkitilaisuudessa Hämeenkylän kirkossa. Tilaisuudessa soi yksi teos.

Hannu-Pekka Heikkilä ei ole soittaessaan menneessä eikä tulevassa, vaan tässä hetkessä.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2020

– Soitan pianoa, urkuja ja selloa niin, että kappaleessa on alku ja loppu. Välissä ei ole tyhjiä tiloja, mutta hiljaisuutta voi olla. Kaikki soitto on yhtä kappaletta, Heikkilä kertoo. Hänen kanssaan improvisoi multi-instrumentalisti Iiro Ollila. – Luomme kirkkosaliin musiikillisen tilan, jossa jokainen saa olla sitä, mitä on. Emme ole menneessä emmekä tulevassa vaan tässä hetkessä, Heikkilä toteaa. MEDITATIIVISEN MUSIIKIN soidessa – varsinkin kirkossa – voi mieleen nousta paljon asioita. Niitä voi käsitellä itselleen sopivalla tavalla. Impro flow -musiikkitilaisuuteen

voi ottaa mukaan torkkupeiton, joogamaton, lempipehmolelun, piirustuslehtiön, maalausvälineet tai päiväkirjan. – Ihmiset saavat leijua omassa kuplassaan kirjoittaen päiväkirjaa, piirtäen karikatyyria tai miettien läheisen kuolemaa, Hannu-Pekka Heikkilä sanoo. Musiikki soi, ja salissa saa liikkua tai olla liikkumatta. Siellä voi istua tai maata. – Yhteinen tila, jossa olemme, on puhe-, puhelin- ja kuvausvapaa. Sanoja ei ole eikä muita sääntöjä kuin että kunnioitamme sakraalitilan alttarialuetta ja toisen omaa tilaa. Kaikilla on oikeus olla rauhassa, Heikkilä selittää. Kirkkosalista saa halutessaan myös poistua. Soittajat eivät loukkaannu, jos joku menee välillä pois ja tulee takaisin. Heikkilä haluaa hyvällä tavalla rikkoa rajoja niin, et-

tei kirkossa aina tarvitse olla samalla tavalla. – Kirkkosalin lattialla pötköttäessä voi saada musiikin kuuntelemisesta yhtä pyhän kokemuksen kuin istuen, eikä se ole epäkunnioittavaa kirkkotilaa tai muusikkoa kohtaan.

”

Ihmiset saavat leijua omassa kuplassaan kirjoittaen, piirtäen tai miettien. – Joku ehkä tahtoo kävellä hitaasti kirkon takaseinustan edessä, kuunnella ja mietiskellä omia juttu-

ISTOCK

nteille jaan. Ihminen kyllä tietää sydämessään, miten kirkkosalissa voi olla, Heikkilä toteaa. IHMISYYTEEN LIITTYY paljon erilaisia tunteita. Hannu-Pekka Heikkilän mielestä tunteet ohjaavat meitä, jos uskallamme kuunnella niitä. – Tunteita kokemalla päästään lähemmäs tämän elämän totuutta. Kirkkosalissa voi tuntea turvallisesti. Jos Heikkilälle annetaan mahdollisuus, hänen soittamisensa lähtee aina meneillään olevasta hetkestä. – Kun pianosta painaa yhtä kosketinta, kuuluu ääni. Se haluaa toisen äänen. Ja kun painat toista kosketinta, näistä kahdesta äänestä syntyy jo jännite. Siitä se lähtee – syntyy musiikkia, joka on tarpeen juuri silloin. ■ Impro flow -musiikkitilaisuus to 6.2. kello 19–20.30 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Teetarjoilu. Oviraha 5 e.

Kivistön kirkon talviriehassa on luvassa kaikkea kivaa, muun muassa poniratsastusta ja keppihevostelua.

Kivoja tapahtumia Yhteisvastuun hyväksi Yhteisvastuukeräys tukee vanhemmuutta Suomessa ja maailman katastrofialueilla. Vantaalla tempaistaan keräys käyntiin muun muassa tanssiteoksen, musiikin, talviriehan ja piispan saarnan voimin. Piispa Laajasalo saarnaa Rekolassa

Rento konsertti Myyrmäessä

Kreikkalaista tanssia Hämeenkylässä 7.2.

Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo pitää keräyksen avaussaarnan Rekolan Pyhän Andreaan kirkon (Kustaantie 22) messussa sunnuntaina 2.2. Musiikillisesti messua vahvistaa Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye. Messun jälkeen kirkolla on Yhteisvastuun kirkkokahvit ja myyjäiset.

Luojan kaunein ajatus -konsertissa kuullaan rentoa laulumusiikkia sekä pianon- ja saksofoninsoittoa sunnuntaina 2.2. klo 12. Yhteisvastuukeräyksen teeman mukaisesti valituissa lauluissa liikutaan lasten ja perheiden maailmassa. Esiintymässä Myyrmäen Virtakirkossa (Rajatorpantie 8) ovat Katariina Kopsa, laulu ja piano sekä Iisakki Seppä, saksofoni. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ennen konserttia Virtakirkossa voi osallistua klo 10 alkavaan Yhteisvastuun avausmessuun ja yhteisvastuulounaalle. Lounas maksaa aikuisilta 15 e, lapsilta 5 e.

Hämeenkylän kirkon nuortentilassa (Auratie 3) tanssitaan kreikkalaisia tansseja perjantaina 7.2. klo 18–20. Kreikkalaisten tanssien tuntija pastori Jaakko Kara opastaa helpoimpien kreikkalaisten tanssien askeleet. Aikaisempaa tanssitaitoa ei vaadita. Mukaan on hyvä ottaa tanssimiseen sopiva asuste, tanssikengät ja vesipullo. Paikan päällä on Yhteisvastuukeräyksen lipas, johon voi halutessaan tehdä lahjoituksen.

Tanssiteos Pyhästä Birgitasta

Tanssitaiteilija Tuuli-Maaria LouhensaloLindström esittää tanssiteoksensa Minä Birgitta – kohtauksia erään naisen pyhästä elämästä sunnuntaina 2.2. klo 17 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa (Kirkkotie 45). Uutta balettia sekä tanssiteatteria yhdistävän teoksen aiheena on Pyhä Birgitta (1303– 1373). Luostarisääntökunnan perustanut Birgitta oli yksi keskiajan Euroopan vaikutusvaltaisimpia naisista. Tanssiteoksen musiikkina kuullaan rekonstruoitua keskiaikaista musiikkia sekä osia Zbigniew Preisnerin sielunmessusta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Korsossa voi lähteä lipaskerääjäksi suoraan messusta Korson kirkossa (Merikotkantie 4) Yhteisvastuukeräys avataan sunnuntaimessulla 2.2. klo 10. Messun jälkeen juodaan kirkkokahvit ja innokkailla on mahdollisuus lähteä lipaskerääjäksi yhdessä diakoniapapin kanssa. Lähde vaikka hetkeksi kokeilemaan!

Talvirieha Kivistössä 8.2. Kivistön kirkolla (Laavatie 2) vietetään talviriehaa lauantaina 8.2. – oli lunta tai ei. Klo 11–14 tarjolla on brunssi, joka maksaa aikuisilta 7 e ja 3 vuotta täyttäneiltä lapsilta 3 e. Klo 12 alkaen on tarjolla mm. poniratsastusta, keppihevosrata, kasvomaalausta ja askartelua. Kaakaota, makkaraa ja tikkupullaa on myynnissä. Varaa mukaan käteistä. Klo 14 alkaa lasten lauluryhmä Kastehelmen konsertti, jossa on vapaaehtoinen ohjelmamaksu 5 e. Tapahtuman tuotto menee Yhteisvastuukeräykseen. Yhteisvastuukeräys käynnistyy 2.2. Katso lisää tapahtumia: kirkkovantaalla.fi KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2020

Joka viikko yhdessä syömään Tavallisimmin yhteisöruokailuun tullaan kavereiden kannustamana. Huomattava osa asiakkaista on yksineläjiä, jotkut myös kodittomia. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVAT MARIANNA SIITONEN

akunilan kirkon yhteisöruokailussa riittää jonoa kynnyksen yli kirkon aulaan. Kaikille on silti pöydässä paikka. Eero Hiltunen oli pitkään sitä mieltä, ettei yhteisöruokailu ole hänen juttunsa, koska hän koki, että ruokailu on vain niitä varten, jotka tarvitsevat välitöntä taloudellista apua. – Aika pitkään vierastin tätä. Ajattelin, että täytyisi olla köyhyysrajalla. Sitten parikin kaveria sanoi, että kyllä tänne kaikki ovat tervetulleita. Tämä on nyt ehkä viides kerta. Tämänpäiväinen lihakastike oli tähänastisis-

Hakunilan yhteisöruokailuun osallistuu viikoittain jopa 150 asiakasta.

ta ruoista paras, Hiltunen sanoo. Aiemmilla kerroilla on ollut keitto- ja laatikkoruokia. Nekin ovat olleet hyviä. – Muun ajan viikosta syön kotona. Kyllä minä ruoan osaan itse tehdä. Välillä vain on niin mukava tulla valmiiseen pöytään, Hiltunen sanoo. VIIME MARRASKUUSSA Hakunilan seurakunta teki yhteisöruokailusta kyselyn. Kävi ilmi, että 65 prosenttia miehistä ja peräti yli 71 prosenttia naisista oli yksinasuvia. Miesten keskuudessa oli myös asunnottomia. Jopa kahdeksan kymmenestä oli eläkeläisiä. Yksikään mies ei ollut työelämässä, mutta joukossa oli muutama opiskelija.

MARIANNA SIITONEN

Tommi Arekarin mukaan tuolissa istui tukevasti. Hänen mielestään oli seurakunnalta hyvä idea koekäyttää tuolia pubissa.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2020

Vapaaehtoistyöntekijä Tomas Satko tarjoilee kahvia.

Kirkon tuoleja testattiin pubissa Vantaalaisen Pub Hertaksen ravintolapäällikkö Jarkko Miettinen on nähnyt urallaan erikoisempiakin juttuja kuin Tikkurilan uuteen kirkkoon mahdollisesti tulevan tuolin testauttamisen pubissa. – Kun seurakunta asiaa kysyi, ensin vähän hämmästelin. Sitten ajattelin, että mikä ettei. Penkki se on siinä missä muutkin, Miettinen sanoo. Hän kävi itsekin testaamassa tuolin ja piti sitä erinomaisena.

Tuolia testasi viime viikon keskiviikkoillan aikana myös 20 asiakasta, joista 15 antoi hyvän arvosanan. Yksi heistä oli Tommi Arekari. – Tämä on toimiva ja käytännöllinen, voisi istua pidempäänkin. Milloin viimeksi olet istunut kirkonpenkissä? – Sanotaan niin, että viime aikoina turhankin usein, kun on ollut hautajaisia. Vaikka oli kesällä iloisetkin juhlat, pojan rippijuhlat Malmin kirkossa, sanoo Arekari. Hänen mukaansa oli seura-

Johtava diakoniantyönsiitä, miten Jeesus

kunnalta hieno idea tuoda tuoli testiin ennen valintaa. Pubin lisäksi tuolia on testattu Dixi-keskuksen Vantaa-infossa ja elokuvateatteri Bio Grandissa. Nyt koekäytössä oleva tuoli ei vielä varmuudella ole se, joka Tikkurilan kirkkoon lopulta tulee. Tuoli on materiaaliltaan vaaleaa ja oksatonta saarnia. Jos tämä tuoli kirkkoon valitaan, sinne otetaan myös verhoiltuja malleja ja käsinojallisia, korkeampia tuoleja.

Lähes kaikki kävijät saivat tiedon yhteisöruokailusta joko kaverilta tai lukemalla Kirkko ja kaupungin printtilehteä. Vain kourallinen asiakkaista oli poiminut tiedon netistä. Suurin osa kävijöistä oli noin 60–70-vuotiaita, vajaa kolmannes yli 70-vuotiaita ja kymmenesosa 50–60-vuotiaita. Vain kaksi sadasta oli syntynyt 1980-luvulla. Kävijät olivat hyvin sitoutuneita. Kolme neljästä osallistui yhteisöruokailuun viikoittain, ja viidennes osallistui joka toinen viikko. Yhteisöruokailun osallistujamääräkin näyttäisi olevan hienoisessa kasvussa. Keskimäärin osallistujia on 130–150.

”

Välillä on mukava tulla valmiiseen pöytään.

– Yhteisvastuukeräys on iso juttu meidän seurakunnassamme, sanoo keräyspäällikkö Auli Kekoni.

EERO HILTUNEN

tekijä Liisa Juusela puhuu hartaudessa osasi kohdata erilaisuutta.

Bongaa piispa lipaskerääjänä Helsingin piispa Teemu Laajasalo on perjantaina 31.1. noin kello 15–16 Koivukylän Citymarketissa kädessään keräyslipas ja yllään keräysliivi. Vaikka Yhteisvastuukeräys avataan virallisesti vasta sunnuntaina, piispa, joka on tekemässä Rekolan seurakunnassa piispantarkastusta, antaa panoksensa hyvälle asialle jo pari päivää aiemmin. – Piispan voi tosiaan bongata Citymarketissa. Sitä ennen hän

YHTEISÖRUOKAILUA EDELTÄÄ joka toinen viikko hartaus ja joka toinen viikko ehtoollinen. Seurakunnan johtavan diakoniatyöntekijän Liisa Juuselan mukaan jotkut seurakuntalaiset tulevat varta vasten ehtoolliselle. – Hartaudessa lähes kaikki tehdään vapaaehtoisvoimin. Aina, kun yhteisöruokailun hartaudessa on ehtoollinen, joukossa on ihmisiä, jotka tulevat kirkkoon juuri sen vuoksi. He piipahtavat kirkkoon ehtoolliselle ja jatkavat siitä sitten omaan arkeensa, Juusela sanoo. ■

on vieraillut monessa muussakin paikassa seurakunnan alueella. Olemme käyneet hänen kanssaan muun muassa Koivukylän moskeijassa, asukastila Kafnettin yhteisöruokailussa, nuorten turvatalossa ja Foibekartanossa, kertoo kirkkoherra Laura Maria Latikka. Pariviikkoinen piispantarkastus päättyy sunnuntaina, jolloin Laajasalo saarnaa Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa kello 10 alkavassa Yhteisvastuumessussa.

Yhteisvastuu-golf tuottaa ison potin Vantaankoskella Vantaankosken seurakunta teki jälleen vuonna 2019 Vantaan parhaan tuloksen Yhteisvastuukeräyksessä, 1,13 euroa jäsentä kohti. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

Diakoni ja keräyspäällikkö Auli Kekoni, paljonko Vantaankoskella saatiin kerätyksi rahaa? – Keräsimme viime vuonna 32 138 euroa. Siinä oli kolmisen tonnia pudotusta edellisvuoden keräystuloksesta, mutta se summa kertyi silloin kanttorimme eläkkeellelähtökonsertin tuotosta. Meille tämä oli silti huipputulos. Varsinkin, kun päätimme tietoisesti järjestää vuoden 2019 keräyksen matalalla profiililla muuton vuoksi. Myyrmäen kirkkohan meni viime keväänä käyttökieltoon, ja muutimme Virtakirkolle. Miten pääsitte tähän tulokseen? – Meillä pottia kasvattaa eniten perinteinen Yhteisvastuu-golf Keimolassa. Sen tuotto oli 14 000 euroa. Firmojen joukkueet maksavat 700 euron osallis-

tumismaksun, yksittäiset golfaajat vähemmän. – Keräys on iso juttu meidän seurakunnassamme. Kaikki työalat osallistuvat, ei yksin diakonia, ja kirkkoherramme tukee ja kannustaa. Pidämme esimerkiksi yhden työkokouksen teemalla Tee tunti hyvää. Silloin koko henkilökunta kerää lippaan kanssa ostoskeskuksissa, asemilla ja Lidlien edessä. – Meillä on myös tosi hyvä aktiivinen vapaaehtoisjoukko tekemässä keräystä. Yksi hoitaa golfin, toinen lipaskeräykset, kolmas kirkon lenkin. Monesti keräyspäällikkönä on ollut seurakuntalainen. – Jos diakoniatyöntekijän pitää yksinään järjestää keräys, tulos ei voi olla kummoinen. Miten käytätte paikallisen tuottoosuuden, 4 600 euroa? – Viime vuoden keräyskohde oli vähävaraisten lasten ja nuorten koulunkäynti. Nuorisotyönohjaajalla on yhteydet alueen lukioihin. Annamme lahjakortteja kirjakauppaan. Osa tuotosta menee Varia-ammattikoulun opiskelijoille opiskelutarvikkeiden hankintaan. Talvirieha Kivistön kirkolla la 8.2. yhdessä partiolaisten kanssa. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.1.–13.2.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkko ti klo 10–11, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkko to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Torstaitupa torstaisin klo 11–13. 6.2. Hakunilan kotikirkon valmistama keittolounas ja 13.2. Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen valmistama lounas. Vapaaehtoinen maksu. Viikkomessu torstaisin klo 18. Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.45–20.45. Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 19.30–22. Messu ja yhteisvastuukeräyksen startti su 2.2. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Hans Tuominen, Tuomas Heikkilä, Hakunilan kirkon kuoro. Kirkkokahvit. Esikoiset ry:n seurat su 2.2. klo 15. Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Hartaus viikon aluksi. 10.2. ehtoollishartaus. Kirkossa mahdollisuus hiljentymiseen alkaen klo 10.45. Yhteisöruokailu maanantaisin klo 11.15–12.30. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki. Vauvakahvila maanantaisin klo 12.30–14. Hengailua vauvojen ehdoilla. Luottamuksen rukoushetki maanantaisin klo 18. Hiljaisuutta ja Taizé-lauluja puolituntisessa iltakirkossa. Lähetyspiiri ma 3.2. klo 18. Päivi Peittola vierailee. Seniorikerho ti 4.2. klo 13–14.30. Ystävänpäiväaskartelua. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21. Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20. Iloa, riemua, laulua, rukousta ja Sanaa. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/hoitajille. Vertaistuella vahvaksi - avoin vertaistukiryhmä naisille päihteidenkäytön hallintaan ke 12.2. klo 13-14.30 Hakunilan kirkon kappelissa. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Rukiista leipää Raamatusta ke 5.2. klo 18.30. Kain – Vihan hedelmä. Pastori Samuel Yrjölä.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2020

JUSSI HELTTUNEN

Hakunilan seurakunta

Messu ja Jouko Saaren eläkkeellelähtöjuhla su 9.2. klo 12. Hans Tuominen, Tuomo Kahenvirta, Riikka Jäntti, Margit Hakamäki, Nina Häkkinen, bändi ja lauluryhmä. Kirkkokahvit. Kohtaamispaikka su 9.2. klo 17. Vieraana Päivi Peittola ja lauluyhtye Via Moria. Isäntänä Harri Nurminen. Päivähetki Raamatun äärellä ti 11.2. klo 12. Jari Araneva. Rukiista leipää Raamatusta ke 12.2. klo 18. Abraham – Uskon isä. TT Eero Junkkaala.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Lähetyspiiri to 30.1. klo 18. Perhekerho perjantaisin klo 9–13. Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/hoitajille. Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45. Avoin kirkkomuskari alle 6-vuotiaille aikuisen seurassa perjantaisin klo 10–10.30. Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12. Maksuton puuro, voileivät ja kahvit. Kynttilänpäivän perhemessu su 2.2. klo 15. Eveliina Ojala, Riikka Jäntti, Kuunloiste -kuoro. Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12. Päivähartaus tiistaisin klo 12.30– 12.45. Päiväkahvit tiistaisin klo 12.30–14. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–20.30. Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19–21. Messu su 9.2. klo 10. Hans Tuominen, Tuomas Heikkilä. Kirkkokahvit. You’ve Got a Friend – konsertti ystävyydestä ti 11.2. klo 18.30. Varhaisnuorten kuoro Aurinkotanssi joht. Riikka Jäntti. Vapaa pääsy. Maksullinen käsiohjelma ja buffet Viroon suuntautuvan kuoromatkan tukemiseksi. Myynnissä myös ystävänpäiväkortteja. Lähetyspiiri ma 13.2. klo 18.

MUUALLA Perhekerho Kolohongassa torstaisin klo 9–11. Pohjolantie 2, 01260 Vantaa. Astan kotipyhis kokoontuu su klo 11–12: 9.2., 23.2., 8.3., 22.3. ja 5.4. Tied. birgitta.tasavuori@evl.fi Kuunloiste-lapsikuoro 6–12-vuotiaille keskiviikkoisin klo 15–15.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Aurinkotanssi-kuoro 11–15-vuotiaille keskiviikkoisin klo 15.45–16.30 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa.

Haseeb Shehadeh osallistui kaksi vuotta sitten uskontojen rauhankävelyyn Koivutorilta Rekolan kirkolle ja takaisin.

Menokasvo

Ota pieni askel rauhaa kohti – lähde kävelemään Rekolasta Korsoon Arabikristitty ja eläkeläinen Haseeb Shehadeh, mitä uskontojen rauhankävely merkitsee sinulle? – Rauhankävely merkitsee minulle mahdollisuutta tavata ihmisiä, joilla on erilainen tausta kuin itselläni ja syventää ymmärrystä ihmisten välillä. – Olen osallistunut kaksi vuotta sitten uskontojen rauhankävelyyn. Kävely lähti Koivutorilta. Imaami ja Rekolan seurakunnan kirkkoherra pitivät siellä puheet. Kävelimme Rekolan kirkolle, ja siellä oli mahdollisuus keskustella kahvittelun merkeissä. Sen jälkeen palasimme Koivutorille. Mistä olet kotoisin ja kuinka kauan olet asunut Suomessa? – Olen kotoisin Galileasta Israelista. Muutimme perheen kanssa Jerusalemista ensin Lappeenrantaan ja sitten Vantaalle kohta 30 vuotta sitten.

Mitä hyötyä on uskontojen rauhankävelystä? – Ensinnäkin, rauhan merkitys on nykyajassa hyvin tärkeä. Toisaalta pitää olla realistinen. Eivät kaikkien uskontokuntien edustajat vielä huomenna istu saman pöydän ääressä ja ole ystäviä. Uskontojen rauhankävely on pieni askel rauhaa kohti. – On hyvä, että eri uskontokuntiin kuuluvat tapaavat toisiaan kävelyllä. Mutta miten yhteistyö jatkuu? Mitä seuraavaksi? Esimerkiksi kirkkoherra voisi koota pienen työryhmän, samoin imaami. Ryhmät voisivat tavata säännöllisesti ja miettiä lisää yhteistyön muotoja. NINA RIUTTA Uskontojen rauhankävely lähtee la 1.2. klo 16.30 Koivutorilta (Koivukylän puistotie 1) Yhteisymmärrysviikon avajaisiin Korson Lumoon (Urpiaisentie 14). Matka on noin neljä kilometriä. Avajaisiin ilmoittautuminen https://webropol.com/ep/puhu.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.1.–13.2.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia – apua ja tukea Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO

MUUALLA

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA

Korson seurakunta

Aikuisten raamattupiiri to 6.2. klo 10. HAIK:in piiri ke 12.2. klo 10–11.30.

LAMMASKUJA 2A Cafe Pähkinä normaalisti arkisin ma–ti ja to–pe klo 12–16. Tervetuloa kahville, nauttimaan paikan päällä valmistetuista leivonnaisista sekä tapaamaan alueen asukkaita. Tutustu Café Pähkinän uuteen Facebook-sivustoon ja pysyt jatkossa ajan tasalla tilanteista, tilaisuuksista ja näyttelyistä. Suomi-kerho ti klo 17.30 ja 18.30 (alkeet) sekä to klo 15. Suomenkieliset keskustelukurssit viikoittain venäjää äidinkielenään puhuville. Vetäjänä Ulla Ronkainen, p. 045 3461 850. Tekstiilityöpaja la 1.2. klo 10. Tehdään taidekirjontaa ja rakennetaan alttariteosta. Lisätiedot Annukka Mikkola, anmikkol@ gmail.com. Diakoniatyön yhteinen aamiainen ma 3.2. klo 10–11.30. Satu Enrold ja Anne Puumala. Pyhän kosketus – Paula Ruotsalaisen maalauksia. Avajaiset ma 3.2. klo 18. Näyttely avoinna 3.2.– 5.3. Café Pähkinän aukioloaikoina.

LAMMASKUJA 2B ”Luetaan yhdessä” ti 4.2. ja 11.2. klo 10–12. Kohderyhmänä maahanmuuttajatytöt ja -naiset. Nettikerho ikäihmisille ke 5.2. klo 14.30–16, ”Pidä huolta muististasi”. Kirjallisuuspiiri ma 3.2. klo 12–14. Pajkim Statovci: ”Bolla”. Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 5.2. klo 18. Jarkko Vähäsarja.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kimarakahvila su 2.2. klo 17. Matti Hyry ja vapaaehtoiset. Kenian lähetyksen piiri to 6.2. klo 11–12. Vieraana pastori Tapio Kiviranta. Kohtaamispaikka to 30.1. ja 13.2. klo 11–12. Pastori Jaakko Kara & vierailijat. Yhdessäoloa ja keskustelua Raamatun ja virsikirjan äärellä.

Pähkinärinteen palvelutalon kahvikammari ke 5.2. klo 13.30– 14.30. Os. Kastanjakuja 1 A. Tervetuloa palvelutalon ja lähialueen asukkaat kahville ja keskustelemaan toinen toistemme sekä diakoniatyöntekijän ja vapaaehtoisten kanssa. Seniorityön teatteriretki to 5.3. Hämeenlinnan kaupunginteatteri: ”Ovista ja ikkunoista”. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon, hameenkylan.seurakunta@evl.fi tai p. 09 830 6450.

Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, puhelin klo 9–14, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–14, p. 09 8306 333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554 Diakoniapäivystys ti klo 10–12 ja to klo 11–12 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

SINÄ RIITÄT hyvään vanhemmuuteen.

tue maailman tärkeimmän työn tekijöitä – isiä ja äitejä - suomessa ja maailman katastrofialueilla. osallistu yhteisvastuukeräykseen. Keräyslupa RA/2019/704, voimassa 1.9.2019-31.8.2020, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 23.8.2019. Keräyslupa ÅLR 2019/3450, voimassa 1.9.2019-31.8.2020, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 2.5.2019.

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Aamurukouspiiri arkisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Seurakunnan seniorit to 30.1. ja 13.2. klo 13 seurakuntasalissa. Iltarukouspiiri to 30.1., 6.2. ja 13.2. klo 18 kirkon kokoustilassa. Korso-messu Max to 30.1. klo 19. Ilta alkaa klo 18 etkoilla, joilla tarjolla ruokaa. Messun jälkeen jatkot. Perhekerho pe 31.1. ja 7.2. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Messu ja Yhteisvastuukeräyksen avaus su 2.2. klo 10. Elina Jokipaltio, Minna Ruuttunen, Jussi Salonen. Kirkkokahvit. Messun jälkeen mahdollisuus lähteä lipaskerääjäksi yhdessä diakoniapapin kanssa. Kirkon aamupuuro ma 3.2. ja 10.2. klo 10 seurakuntasalissa, 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta. Perhekerho ma 3.2. ja 10.2. klo 12–15 lasten tiloissa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 3.2. ja 10.2. klo 18 kirkon kappelissa. English Through Bible ma 3.2. ja 10.2. klo 18.30 kirkon kokoustilassa. Katulähetyksen yhteisölounas ke 5.2. ja 12.2. klo 11. Hävikistä valmistettu, kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas, jonka alussa mahdollisuus hiljentyä kirkossa yhteiseen hartaushetkeen. Lähetyksen päiväpiiri ke 5.2. klo 13 kirkkosali 2:ssa ja ke 12.2. klo 13 kokoustilassa.

Piispanmessu ja Yhteisvastuukeräyksen avajaiset Rekolassa

MARKO

Auratie 3 Kynttilänpäivän messu su 2.2. klo 10. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Liturgi Jaakko Kara, saarna Jarna Wikström, kanttori H-P Heikkilä. Maksulliset kirkkokahvit (5 e). Mahdollisuus saada yhteisvastuumateriaalia sekä keräyslippaita. Pyhäkoulu su 2.2. klo 10 kirkon kerhotilassa. Sauvakävelypiiri su 2.2. klo 18. Lähtö kirkolta. Iisi-messu ke 5.2. klo 19. Rento ja nuorekas messu toteutetaan bändisäestyksellä. Yhteisen pöydän lounas ke 5. ja 12.2. klo 11–12.30 tarjolla ilmaiseksi. Ehtoollishartaus viikkomessuna ke 5. ja 12.2. klo 12 kirkossa. Impro flow -musiikkitilaisuus to 6.2. klo 19. Musiikillinen tila, jossa saa olla juuri sellainen kuin on. Oviraha 5 e sisältää teetarjoilun. Muusikot Hannu-Pekka Heikkilä ja Iiro Ollila. Kreikkalaiset tanssit pe 7.2. klo 18 kirkon nuortentilassa Yv-keräyksen hyväksi. Pastori Jaakko Kara. Messu su 9.2. klo 10. Liturgi Matti Hyry, saarna Jaakko Kara, kanttori Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu su 9.2. klo kirkon kerhotilassa. Päiväkahvin aikaan ma 10.2. klo 14 DI Jouko Peltola kertoo lapsuudestaan Pöytyällä. Hämeenkylän kirkon kuoron harjoitukset ti 11.2. klo 17.30–19. Harjoitukset parittomilla viikoilla. Sielun vuodenaika -maalausilta ma 10.2. klo 17.30 ”Yllättävät jäljet”. Ilta maalaamisen ja sielunhoidollisen kohtaamisen äärellä. TT, taiteen kandidaatti Johanna ViljaMantere ja pastori-taidemaalari Katja-Maaria Vilén. Ilm. 5.2. mennessä, hameenkylan.seurakunta@ evl.fi tai p. 09 830 6450. Iltarukouspiiri ti 11.2. klo 18–19 kirkon kerhotilassa. Minna Rosendahl ja Jarna Wikström. Laulun ystävät ke 12.2. klo 14–15. Laulamme yhdessä parittomien viikkojen keskiviikkoina. Hannu Lehtikangas. Kirkon usko ja oppi -raamattuilta

to 13.2. klo 18.30. Raamattua tutkien isojen kysymysten äärellä. Mukana Matti Hyry ja Jarkko Vähäsarja. Messu su 16.2. klo 10. Liturgi KatjaMaaria Vilen, saarna Miika Koistinen, kanttori Hannu Lehtikangas. Pyhäkoulu klo 10 kerhotiloissa ja kirkkokahvit messun jälkeen. Miesten kirjallisuuspiiri to 27.2. klo 18. Antti Rönkä: ”Jalat ilmassa”. Matti Hyry. Äitien ja tyttärien päivä kirkolla la 7.3. klo 11. Ilm. viim. pe 28.2. kirkkoherranvirastoon, hameenkylan. seurakunta@evl.fi.

Piispa Teemu Laajasalo saarnaa Rekolan Pyhän Andreaan kirkon messussa su 2.2. kello 10. Mukana on myös kirkkoherra Laura Maria Latikka. Musiikista vastaavat Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye sekä kanttorit Marja Kyllönen ja Sirkku-Liisa Niemi. Messun jälkeen noin klo 11.15–13 avataan Rekolan seurakunnan osalta vuoden 2020 Yhteisvastuukeräys. Rekolan Martat keittävät kirkkokahvit ja myyvät leivonnaisia. Myynnissä on myös Silmukkasiskojen käsitöitä, arpoja ja Yhteisvastuu-tuotteita. Tapahtuman tuotot menevät Yhteisvastuukeräykseen. Voit myös lähteä lipaskerääjäksi yksin tai yhdessä. Vuoroja voi varata messun jälkeen.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.1.–13.2.

Iltaperhekerho ke 5.2. ja 12.2. klo 18–20 lasten tiloissa. Iltapuuro syödään yhdessä klo 19.30. Naisten saunailta to 6.2. klo 18 Kotkansiiven saunatilassa. Miesten saunailtoja ei ole tänä keväänä. Korso-messu Light to 6.2. ja 13.2. klo 19. Ilta alkaa klo 18 etkoilla kahvin ja teen äärellä. Messu su 9.2. klo 10. Minttu Haapalainen, Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. Galantti Eurooppa: urkumusiikkia 1700-luvulta su 9.2. klo 15. Kari Jerkku, urut. Teoksia säveltäjiltä C. P. E. Bach, D. Cimarosa, M. Corrette, J. Haydn, L. Mozart ja J. Stanley. Ohjelmassa varsinaisen urkumusiikin lisäksi on myös vuosisadan uudelle keksinnölle, automaattisille uruille, sävellettyä musiikkia. Ohjelma 10/5 euroa ovelta, vapaa pääsy. Kohtaamistaiteen ryhmä ti 11.2.– 17.3. klo 10–11.30 rippikoulusalissa. Kohtaamistaide kutsuu ilon ja yllätysten kokemiseen yhdessä. Osallistuminen ei edellytä aiempaa kokemusta taiteen tekemisestä, uteliaisuus ja heittäytyminen riittävät. Kuuden hengen suljettuun ryhmään sitoudutaan koko ajaksi. Tarvikemaksu 5 e/kerta. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Anita Alaselle, p. 040 744 3081. Kirjallisuuskeskustelu ke 12.2. klo 18 Lumon kirjastolla. Käsittelyssä Markku Siltalan teos Hän oli siinä. Messuavustajien tapaaminen ke 12.2. klo 18–20 kirkkosali 2:ssa. Tervetuloa aiemmin messussa avustaneet sekä uudet, erilaisista tehtävistä messussa kiinnostuneet! Tehtäviin opastetaan ja koulutetaan. Lisätietoja antaa Minttu Haapalainen, p. 050 599 8971, minttu.haapalainen@evl.fi. Kastesukkatalkoot to 13.2. klo 12–13.30 rippikoulusalissa. Kudotut sukat lahjoitetaan korsolaisille kasteperheille. Omat puikot mukaan, lankoja löytyy paikan päältä. Bible Journaling -ryhmä to 13.2. klo 17 kirkkosali 2:ssa. Raamatuntekstien parissa taiteilua Minttu Haapalaisen ja Maaria Keskitalon johdolla. Mukaan voi halutessaan ottaa oman Raamatun.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa, käynti Korsonpolulta Kirkonkulma ma, ti, to ja pe klo 9–13.30. Hartaus ti klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 30.1., 6.2. ja 13.2. klo 9–11.30. NuPe 6.–9.-luokkalaisille pe 31.1. ja 7.2. klo 17.30–20.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 4.2. ja 11.2.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2020

klo 9–11.30. Seurakunnan seniorit ke 5.2. klo 10.

MUUALLA

Ilmoittautuminen vauvamuskareihin alkaa ma 10.2. klo 9. Muskareihin ilmoittaudutaan sähköisesti os. korsonseurakunta.fi/lapset-japerheet/muskaritoiminta. Vauvan hoivahetkiin sopivia lauluja liikkuen, leikkien ja lorutellen. 0–6 kk -ryhmä kokoontuu 20.2.–19.3. torstaisin klo 12.30–13 ja 6–12 kk -ryhmä klo 13.30–14 seurakuntakeskuksessa lasten tiloissa.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–pe klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Diakoniapäivystys: Asolan seurakuntatalossa torstaisin klo 9–11 Soittopyynnöt p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Asiaa papille: Papit tavoittaa kirkkoherranviraston kautta tai omista numeroistaan. Huomaathan, että pappien vapaapäivät ovat yleensä arkisin.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Perheolkkari to 30.1. klo 9–12. Ajalla 30.1.–7.5. 4 kertaa. Liikunnallista ohjattua toimintaa. Piispanmessu ja Yhteisvastuukeräyksen avaus su 2.2. klo 10. Saarnaa piispa Teemu Laajasalo. Laura Maria Latikka, Marja Kyllönen, Sirkku-Liisa Niemi ja Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye. Messun jälkeen Yhteisvastuun kirkkokahvit ja myyjäiset. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10. Perheolkkari maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Maanantaisin tarjolla aamupalaa (1 e / lautanen). Tiistaisin kirkkomuskari klo 10.30– 11. Yläovet auki maanantaisin klo 17. Hartaus. Maksuton iltapala ja sauna. Miesten raamattupiiri ma 3.2. klo 18.30, kerhohuone 2. Isoskoulutus ti 4.2. klo 18. Isko 1 ja 2. Aamumessu ke 5.2. klo 9. Laura Maria Latikka, Marja Kyllönen. SilmukkaSiskot-ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30. Pelikerho 6–10-vuotiaille keskiviikkoisin klo 15, ajalla 22.01–13.05. Vapaat kerhopaikat: petri.piirainen@evl.fi. Open Doors, nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18. Avoin raamattupiiri keskiviikkoi-

sin klo 18.30. Raamattu- ja rukouspiiri to 6.2. klo 13. Messu su 9.2. klo 10. Arto Nuutinen, Marja Kyllönen. Lähetystyön keskustelutilaisuus 1/2 su 9.2. klo 15–16.30 Tarkoituksena on selventää, miten tukemiemme sopimusjärjestöjen ja Rekolan seurakunnan välinen yhteistyö toteutuu ja antaa näin seurakuntaneuvostolle tukea päätöksentekoon koskien lähetysmäärärahojen jakamista tulevaisuudessa. Tilaisuudessa jokaisella on mahdollisuus keskustella paikalla olevien järjestöjen edustajien kanssa siitä, miten lähetystehtävää voisi tulevaisuudessa toteuttaa yhdessä. Tilaisuus on avoin kaikille seurakuntalaisille. Keskustelemassa: Lars Pajuniemi (SLS), Taneli Skyttä (Kylväjä) ja Hanna Lindberg (Kylväjä). Paikalla kirkkoherra Laura Maria Latikka sekä aikuis- ja lähetystyönsihteeri Päivi Peittola.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708. Lasten oma päiväkerho 3–5-vuotiaille 3x/vk. Tied. 050 573 6328 / Petri. Asolan Ankkuri -aamupala torstaisin klo 9–11. Maksuton. Asolan Silmukkaryhmä torstaisin klo 16. Pitsisukkia ja unelmia torstaisin klo 18–20. Alustus liittyen kevääseen ja elämään sekä keskustelua sukkien neulomisen ohella. Tee sukat itselle tai lahjoitettavaksi. Ota mukaan omat puikot tai virkkuukoukku. Tervetuloa myös ilman käsityötä! Aiheet; Rakkaus kirkkomusiikissa (30.1. Marja), Suoliston hyvinvointi (6.2. Päivi K), Elämän henkinen rikastuttaminen (13.2. Päivi L) Tied. p. 050 573 6329 / Irene. Ystävämessu / Friendship Mass su 2.2. klo 16. Järj. Rekolan, Korson ja Tikkurilan seurakunnat. Maalaus- ja taideryhmä maanantaisin klo 10. 10 e/kevätkausi. Työikäisten raamattupiiri ma 3.2. klo 18. Myös lapset ovat tervetulleita. Perheolkkari Asolassa tiistaisin klo 9–12. Maanantaisin tarjolla aamupalaa (1e/lautanen). Tiistaisin kirkkomuskari klo 10.30–11. Kipuryhmä ti 4.2. klo 15. Ohj. J. Kuusijärvi. Aihe: Kuka kuuntelisi minua. Bible study group - englanninkielinen raamattupiiri tiistaisin klo 18. On Tuesdays at 6 pm. The topic: Gospel of St. John. J. Kaunismaa, 045 120 9212. Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12. 14e/kevätkausi. Seniorikahvila ma 10.2. klo 13. Vieraana Marja Kyllönen Tied. p. 050 573 6329 / Irene Kokkikerho 7–12-vuotiaille ma 10.2. klo 14.15-16.15 (7 kertaa).

Vapaat kerhopaikat: petri.piirainen@evl.fi. PariAsiaa 5. luento: ”Perustyökaluja parisuhteen ristiriitoihin” ti 11.2. klo 18. Tilaisuus alkaa kahvilla klo 17.30. Asolan arabiankielinen työ lauantaisin ja sunnuntaisin. Tied. pastori R. Ansara 050 304 1689.

MUUALLA Nuorten sähly torstaisin klo 16. Rekolanmäen koululla, Valtimotie 4. Mukaan maila, sisäpelikengät ja hikoiluun sopiva vaatetus. Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19. Rautkalliontie 4, kerhotila. Yhteiskristillinen päiväpiiri maanantaisin klo 13. Rautkalliontie 4, kerhotila. Vanhemman väen iltapäivä Havunneulassa ti 4.2. klo 12. Paimenentie 2. Toivoa naisille/Hanna-rukouspiiri ma 10.2. klo 18, Lampiranta, Tertunkuja 4 B.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–14. p. 09 830 6333. Kastevaraus myös sähköisesti: asiointi.vantaanseurakunnat.fi/baptism Kirkkoherranvirasto: Vernissakatu 4, avoinna ark. klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Päivystävä pappi ma–pe klo 9–13 (Vernissakatu 4) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Vernissakatu 4) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi Ajanvaraus myös nettisivuilta.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko auki pääsääntöisesti ti–pe klo 12–16 ja tilaisuuksien mukaan. Kynttilänpäivän messu su 2.2. klo 12. Marja Eloranta, Päivi Helén, Samppa Laakso. Kristus-kynttilä siunataan. Mukana Tikkurilan kirkkokuoro. Tänä vuonna 70 vuotta täyttävän Yhteisvastuukeräyksen avaus. Minä Birgitta – kohtauksia erään naisen pyhästä elämästä -tanssiteos su 2.2. klo 17. Yhteisvastuukeräys täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Avauspäivän tanssiteos, jonka aiheena Pyhä Birgitta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi. Messu su 9.2. klo 12. Kristiina Kartano, Maria Koukkari, Samppa Laakso.

PYHÄN LAURIN KAPPELI Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Sydäntalven barokki su 9.2. klo 16. Vantaan musiikkiopiston konsertti.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223. Pienten paikka avoinna pe 31.1. ja 7.2. klo 9–15. Perheiden olohuone. Kahvia ja keskustelukumppaneita pe 31.1. ja 7.2. 9.30–12. Yhteisöllinen aamupala seurustelun merkeissä. Aamuhartaus klo 9.30, aamupalaa tarjolla liukuvasti klo 12 saakka. Laulupiiri pe 31.1. klo 15.30. Iina Katila. Naisten rukouspiiri pe 31.1. ja 7.2. klo 18. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 1.2. ja 8.2. klo 15. Kynttilänpäivän messu su 2.2. klo 10. Päivi Helén, Terhi Viljanen, Iina Katila, Kaisa Aalto. Mukana Tikkurilan kirkkokuoro. Kakkukahvit ja 70 vuotta täyttävän Yhteisvastuukeräyksen avaus. Kynttilänpäivän vauvakirkko su 2.2. klo 16–16.45. Vauvojen omassa kirkossa lauletaan ja körötellään yhdessä. Kirkkokahvit ja -soseet. Perhekerho ma 3.2. ja 10.2. klo 9.30–11.30. Muskari alussa. Raamatunlukupiiri ma 3.2. ja 10.2. klo 18. Kaikki Raamatun henkilöt. Oppaana Jaakko Hyttinen. Israel-piiri ma 3.2. klo 18.30. Ajankohtaista asiaa Israelista, sanaa, rukousta ja yhteislaulua. Lähetyksen päiväpiiri ti 4.2. ja 11.2. klo 13. Sanaa, keskustelua, rukousta ja kahvittelua. Vapaehtoinen kahviraha lähetystyölle. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 5.2. klo 13–15. Pienten paikka avoinna ke 5.2. ja 12.2. klo 16–19. Gospel-lattarit ke 5.2. ja 12.2. klo 19.30. Armollinen tanssitunti naisille, jossa tanssitaan latinalaistansseja gospelmusiikin tahdissa. Sopii kaikille tanssijoille taustasta riippumatta. Tunnin hinta 5 e, tuotto lähetystyölle. Ota tanssikengät tai -tossut sekä juomapullo mukaan. Laulupiiri pe 7.2. klo 15.30. Samppa Laakso. Messu su 9.2. klo 10. Päivi Helén, Jaakko Hyttinen, Iina Katila. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 10.2. klo 13–14.30. Laulaja, lauluntekijä Tomi Pulkkinen musisoi. Sukkelat sukankutojat ti 11.2. klo 10–12. Neulotaan yhdessä sukkia diakoniatyön ja Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Seurakunta tarjoaa langat. Aamurukouspiiri ke 12.2. klo 8–10. Musiikillinen sururyhmä kokoontuu ti 12.2. alkaen klo 16.30 kuusi kertaa. Ryhmä on tarkoitettu läheisensä menettäneille. Ryhmässä on tilaa itkeä, kysellä, vihata ja vaikka nauraa. Ryhmäläisiä sitoo vaitiolovelvollisuus.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.1.–13.2.

ADOBE STOCK

Ohjaajina pastori Tuula Lapveteläinen ja musiikki- ja psykoterapeutti Tuuli Uosukainen. Kokoontumisten alettua ei oteta uusia jäseniä. Ilmoittautuminen 31.1. mennessä: p. 050 523 6308, tuula. lapvetelainen@evl.fi.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Perhepäivä pe 31.1. ja 7.2. klo 9–14. Miesten saunailta ma 3.2. klo 17.30–21. Omat pyyhkeet mukaan. Iltapala 5 e. Isä-lapsikerho ti 4.2. ja 11.2. klo 17.30–19. Mukavaa yhdessäoloa isien ja lasten kesken. Leikkiä, askartelua, muskaria, temppurataa. Tarjolla iltapala, hinta 3 e / perhe. Lapsikuoron harjoitukset ke 5.2. ja 12.2. klo 17–18. Rukouspiiri ke 5.2. ja 12.2. klo 18. Raamatun tutkimista, keskustelua ja laulua. Lasten laulusuzukikonsertti su 9.2. klo 17. Laulajina Otava (5 v), Onerva (8 v) ja Olavi (11 v) Merikanto sekä Otso (5 v) ja Liina (8 v) Okkonen. Säestys diplomipianisti Marjaana Merikanto. Ohjaus musiikin tohtori Päivi Kukkamäki. Vapaa pääsy. Järjestää Laulusuzuki-Instituutti, Suzuki-Families r.y. ja Tikkurilan seurakunta. Naisten lenkkisauna to 13.2. klo 18–20.30.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 30.1. ja 13.2. klo 18. Raamattua, rukousta, yhdessäoloa ja asiaa Kansanlähetyksen ulkomaantyöstä. Kahvia ja teetä. Lapset tervetulleita mukaan.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 4.2. ja 11.2. klo 9.30–11.30. Kerho kaikenikäisille aikuisille ke 5.2. klo 14. Askarrellaan ystävänpäiväkortteja.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 3.2. ja 10.2. klo 9.30–11.30. Muskari lopussa.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 4.2. ja 11.2. klo 9.30–11.30. Muskari alussa.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Ei ammattilaisten töitä, mutta esim. lampun vaihto hoituu. Nikkaristi-välitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13.

Kristityt ja muslimit keskustelevat

KIVISTÖN KIRKKO

Puhutaan dialogia -paneelikeskustelu järjestetään ti 4.2. klo 17.30–19 Vantaan opistotalossa (Lummetie 5). Keskustellaan mm. kristittyjen ja muslimien näkemyksistä yhteiskunnallisista kysymyksistä, vihapuheesta ja uskontojen roolista konfliktien lietsonnassa sekä uskonnollisten toimijoiden roolista toivon ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Vuoropuhelua johtaa Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka. Panelisteina ovat shiialainen imaami Abbas Bahmanpour, luterilainen kirkkoherra Laura Maria Latikka, sunnilainen imaami Abdirahman Sugulle ja ortodoksinen rovasti Mikael Sundkvist. Tapahtuma on osa YK:n uskontojen ja katsomusten yhteisymmärryksen teemaviikkoa.

Tule Yhteisvastuulipaskerääjäksi. Kerääjät liikkeellä 3.2.–16.2. sekä 30.3.–5.4. Vuoron kesto 1–2 tuntia. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: diakoni Kaisa Aalto, p. 050 511 1674 tai kaisa.aalto@evl.fi. Malminiityn eläkeläiskerho ma 3.2. klo 13.30 osoitteessa Malminiityntie 16 B, kerhohuone. Diakoniatyöntekijä Meiju Riihelä kertoo työstään. Kylväjän raamattupiiri ma 3.2. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2.krs. Raamattua, rukousta ja keskustelua. Vapaaehtoinen kahviraha lähetystyölle. Avoin rukouspiiri ti 4.2. ja 11.2. klo 18.30 osoitteessa Annankalliontie 19 a / Ruoppa. Hiihtoloman leiri koululaisille 7–14-vuotiaille Kisakalliossa 17.– 20.2. Muun muassa ulkoilua, sisäpelejä ja curlingia tiedossa. Ilmoittaudu nettisivuilla vaikka heti! Leiri tehdään yhteistyössä Korson seurakunnan kanssa. Lisätietoja: Julia Sundvik, p. 050 526 9401. Lähde Lappiin! Saariselän Tievatupa 29.8.–5.9. Retkeillään tunturipoluilla, tehdään päiväretki Inariin, saunotaan, pulahdellaan tunturipuroon, hiljennytään ja virkistäydytään Lapin luonnossa. Hinnat: 410 e (2hh, wc käytävällä), 480 e (2 hh, oma wc), 530 e (2hh, hotellitaso). Hinnat sisältävät matkat bussilla, lounaat matkoilla, majoituksen sekä Lapin täysihoidon (aamiainen, retkieväät, päivällinen, sauna). Leiri on päihteetön. Ilmoittautuminen 8.5.mennessä: Koskikeskuksen palvelupiste (Vernissakatu 4), p. 09 8306 223, ark. klo 9–15. Lisätietoja: pastori Päivi Hélen, p. 050 572 2666 tai paivi.helen@evl.fi.

Vantaankosken seurakunta

Kirkkoherranvirasto: Rajatorpantie 8, avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 11–13, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Virtakirkossa, Rajatorpantie 8, ti, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkossa ma klo 9–11, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8, p. 09 830 6429 Seniorikerho torstaisin klo 13.30– 15. Nuortenilta torstaisin klo 18–20. Kirkkoravintola Voimala pe 31.1. klo 11. Kirkkoravintola alkaa klo 11 kirkkohetkellä. Yhteisvastuukeräyksen avausmessu su 2.2. klo 10. Papit Hannu Pöntinen, Kristiina Hyppölä, Tuula Paasivirta, kanttori Katariina Kopsa. Kantaattikuoro, joht. Ritva Holma. Klo 11.15 lounas: aikuiset 15 e, lapset 5 e, tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Yhteisvastuukeräyksen avauskonsertti Luojan kaunein ajatus su 2.2. klo 12. Katariina Kopsa, laulu ja piano, Iisakki Seppä, saksofoni. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Raamattupiiri Ilosanoma ma 3.2. klo 17.30–19. Friends’ café Sun 2nd Feb 3–6 PM. Friends’ Café is a gathering to do

sa. Tied. ja ilm. pastori Tiina László, tiina.laszlo@evl.fi, 050 326 2631. Arkiretriittiryhmä pääsiäisen tekstein to 27.2.–26.3. klo 10.30–12 Virtakirkolla. Viisi kokoontumista. Arkiretriitti on tapa toteuttaa hiljentymisen ja hengellisen ohjauksen jakso keskellä arkielämää itselle sopivana aikana ja sopivassa paikassa. Retriitti sisältää päivittäisen mietiskelyn Raamatun tekstien äärellä (saat valmiin tekstipaketin) ja viikoittaisen tapaamisen ryhmänohjaajan kanssa (max 6 hlöä). Tied. ja ilm. pastori Tuula Paasivirta, tuula.paasivirta@evl.fi, p. 050 522 8644.

and discuss different topics. Childcare organized. Toivon tuulet su 2.2. klo 15–18. Hannu Grönroos. Perheraamis maanantaisin klo 9.30–11 lasten leikkitilassa. Raamattupiiri ma 3.2. klo 13–14.30. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset r.y. Messu su 9.2. klo 10. Rippikoulusunnuntai. Papit Margit Helin, Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttorit Katariina Kopsa ja Iisakki Seppä. Siioninvirsiseurat su 9.2. klo 16. Huom. muuttunut kellonaika. Laulumusiikin konsertti su 9.2. klo 18. Pertti Lehto, laulu, Vladimir Klimenko, laulu ja kitara. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 e. Toivoa naisille -rukouspiiri ma 10.2. klo 13–14.30. Tuetaan Medialähetys Sanansaattajien työtä. Israelpiiri ti 11.2. klo 18–19.30. Tuetaan FELM-keskusta Jerusalemissa Suomen Lähetysseuran kautta. Miesten raamattupiiri ti 11.2. klo 18.30–20. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 Kuohu. Kirjoituspiiri Kirjavat ke 12.2. klo 10–12. Käsitellään luottamuksen ilmapiirissä osallistujien tekstejä yhdessä sovituista aiheista. Ilm. Sari Hongell, p. 040 723 6160. Isoskoulutus ke 5.2. klo 18–20. Laulupaja ke 5.2. klo 18.30–20. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Sururyhmä alkaa. Sururyhmässä voit jakaa ajatuksiasi ja tunteitasi läheisen kuolemasta luottamuksellisesti toisten surevien kanssa. Kokoontumiset 26.2., 3.3., 17.3., 31.3. ja 6.4. klo 17–18.30 Virtakirkos-

Laavatie 2, p. 050 341 8381 Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11. Kausi 60 e. Vaatevarasto avoinna to 6.2. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726. Vauvakerho perjantaisin klo 9–11. Talvirieha la 8.2. klo 11 alkaen. Brunssi klo 11–14: aikuiset 7 e, 3 v. täyttäneet lapset 3 e. Klo 12 alk. toimintapisteitä ulkona ja sisällä, mm. poniratsastusta, keppihevosrata, kasvomaalausta ja Hama-helmiaskartelua. Kaakaota, makkaraa ja tikkupullaa myynnissä. Varaa mukaan käteistä. Klo 14 lasten lauluryhmä Kastehelmen konsertti, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 5 e. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Kivistön maanantai-ilta ja messu maanantaisin klo 18–21. Yhdessäoloa, iltapalaa ja ehtoollisjumalanpalvelus. Tied. paavo.ranta@evl.fi, p. 050 310 7196. Rukouspiiri ti 4.2. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattupiiri ti 4.2. klo 18.30–20 srk-sali. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14. Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kausi 60 e.

MYYRMÄEN KIRKON PIHAKONTTI Uomatie 1 Kansainvälinen perhemuskari tiistaisin 9.30–11. Kausi 60 e.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30– 14. Seutulan kylämessu su 9.2. klo 12. Pappi Jere Hämäläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kivistön seurakuntakuoro.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.1.–13.2.

Elämänkaari HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Celia Rauha Emilia Erving, Eetu Oskari Lehikoinen, Matias Benjamin Niskanen, Nelly Alexandra Salo, Viivi Aino Alice Yli-Hakala. Avioliittoon kuulutettu Mauno Antero Kuismi ja Cecilia Henrietta Hietanen. Hautaan siunattu Rauno Lauri Kalervo Kahri 88 v, Eila Annikki Juntunen 86 v, Reijo Kalervo Melto 83 v, Vappu Mirjami Kuusela 79 v, Ritva Marjatta Virtanen 70 v, Heli Anneli Nykänen 61 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Kerttu Kaarina Jukantytär Mäkinen, Erik Kalevi Suhanto, Santeri Veikko Kalervo Leskinen, Leon Mikael Japoum Tchetko. Hautaan siunattu Aili Vilhelmiina Juutilainen 91 v, Veli Sakari Jaakkola 86 v, Pirkko Marjatta Bertula 85 v, Pertti Keijo Kunttunen 69 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Enna Adalmiina Toivola, Noel Samuel Häkkinen, Mikael Benjamin Kulmala, Leo Toivo Alvaro Nöjd, Sonja Annika Kulmala, Eevi Olivia Korhonen, Alina Amanda Elisabet Toiviainen, Oliver Eemil Tiitus Pelkola, Kauri Alvar Tala. Hautaan siunattu Martta Maria Rasimus 95 v, Reino Olavi Auvinen 89 v, Aila Katariina Ahonen 79 v, Henry August Hagfors 77 v, Matti Olavi Hirvi 76 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Aada Eveliina Rintama, VienaAlina Marika Hyytiäinen, Oliver Aleksander Maxmilian Huhtala, Minea Helena Emily Partanen. Hautaan siunattu Raija Helena Suhonen 73 v, Enni Tuulikki Päivinen 94 v, Sirkka Annikki Manninen 92 v, Taisto Olavi Koivula 78 v, Marja Liisa Raunio 73 v.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2020

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Veikka Matti Väinämö Pitkälä, Alma Isla Marja Gustafsson, Mila Sofia Kosonen, Vilma Elina Valo, Julius Elmeri Tikka, Minttu Riitta Turunen, Kaisla Aura Emilia Harju, Sivia Hilla Maria Willman, Väinö Juhani Saarinen, Mauri Erik Kaisko, Tiitus Elia Himanen, Elias Paavo Tapani Saine, Sulo Eero Armas Kärkkäinen, Elmeri Oliver Suni, Ruusa Sisko Mirjami Vepsäläinen, Alvin Bruno NilssonOllandt, Kaapo Ensio Keski-Posso. Avioliittoon kuulutettu Jari Pekka Toikkanen ja Sari Kaarina Komulainen. Hautaan siunattu Pentti Uusitalo 93 v, Elvi Eliina Lehtonen 92 v, Alina Meshcheryakova 86 v, Raija Tuulikki Nurmi 85 v, Teppo Aarne Aaltonen 84 v, Reijo Antero Brander 80 v, Jukka Tapio Hirvonen 69v, Matti Lauri Sakari Mutanen 68 v, Maija-Leena Kristiina Ruusunen 59 v, Lauri Matti Majuri 56 v.

Kastettu Milton Wilhelm August Sippola, Sienna Celine Hakala, Mila-Eliana Hakala, Bruno Valentin Pelkonen, Grace Nayeli Olanna Nduka, Niki Tapani Olavi Rönkä, Aini Vellamo Tarnanen, Tyyne Lydia Jussila, Lenni Mikael Kauppila, Hugo Leo Juhani Kettunen, Daisy Isabel Aurora Hurmerinta, Sofia Ellen Aurora Härkönen, Jaakko Tapio Kaijansinkko, Joel Aulis Samuel Havas, Alex Toivo Aleksanteri Turkki. Avioliittoon kuulutettu Mikko Ensio Rekola ja Silja-Maria Vi Thao Rytkönen. Hautaan siunattu Marta Matilda Elise Mäkelä 91 v, Sinikka Anneli Ormo-Lahti 90 v, Yrjö Petter Kilpiö 87 v, Sinikka Orvokki Latvasalo 81 v, Hannu Juhani Siekkinen 75 v, Raimo Kalevi Väisänen 74 v, Kari Juhani Muhonen 54 v, Pertti Kalervo Kujala 75 v, Terttu Kaarina Linnavuori 91 v, Sisko Kaarina Hellsten 89 v, Hilkka Marjatta Pouttu 88 v, Veikko Kalervo Lehtiaho 82 v, Matti Salomon Harja 70 v, TerhiLeena Kristiina Keskinen 66 v, Erkki Viljam Granstedt 91 v, Jorma Juhani Nieminen 84 v, Maunu Raikas Ihalainen 82 v, Seija Hilja Elisabet Eskola 81 v, Mathias Postpischl 81 v, Eeva Kaarina Huurinainen 79 v, Krister Juhani Träskman 61 v, Aulis Ensio Arpiainen 58 v, Marko Tapani Rytkönen 50 v, Erki Traks 38 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döpta Anton Johannes Ketola. Döda Leif Bruno Helenius 71 år, Göta Maria Djupsjöbacka 102 år.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30. Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Kausi 60 e. Kahvila Olotila maanantaisin klo 11–13.30. Miesten piiri ma 3.2. klo 18.30–20. Heikki Turtiainen: Sää, ilmasto ja ilmastonmuutos. Aamurukouspiiri tiistai- ja torstaiaamuisin klo 7.15–8. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30. Martinristin raamattupiiri ti 4.2. klo 14–16. Martinlaakson lähetyspiiri ti 4.2. klo 19. Tuetaan nimikkolähetystyötä Suomen Lähetysseuran kautta. Martinlaakson seniorien korttelikerho keskiviikkoisin klo 13–15. Lepotila-meditaatio ke 5.2. klo 18.30–19.30. Ohjattu meditaatio, jossa käytämme mm. visualisaatiota ja kuuntelevaa rukousta. Mukaan tervetulleita vasta-alkajat ja jo pidempään meditaatiota harrastaneet.

Vehkarinteessä. Leirillä tehdään omat tarinalliset videot ja puuhataan sään salliessa paljon ulkona. Myös askartelua, leikkiä, hiljentymistä ja saunomista. Hinta 140 e. Tiedustelut Outi Kivistö, p. 050 381 6303. Ilm. ks. vantaankoskenseurakunta.fi.

KAIVOSRISTI

Råtorpsv. 8 Mässa i Taizéanda sö 2.2 kl. 12. Musiklek & babyrytmik, musikpedagog Heidi Åberg, ti 4.2, 11.2 i Kuohu. Babyrytmik: 0-1 åringar kl. 14.15– 14.45. Musiklek: 2-4 åringar kl. 14.45– 15.15. Anmälningar: heidielisa. aberg@gmail.com.

Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Yksinhuoltajien olohuone pe 7.2. klo 17.30–20. Ensi Äidit -kerho ma 10.2. klo 17.30–19. Vertaisryhmä ensimmäistä lastaan hoitaville äideille, joilla on alle 6 kk:n ikäinen vauva. Avoin ryhmä, ei ilmoittautumista. Raamattupiiri ti 4.2. klo 17.30–19.

KANNU Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

MUUALLA Lastenkirkko Viherpuiston asukaspuistossa, Vihertie 56d ma 10.2. klo 10. Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 14–15.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Perhemuskari maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Kotiraamattupiiri Halmeilla ke 5.2. klo 15. Tied. Kaisa Halme, p. 050 326 2882. Sukupolvien yhteinen hartaus vanhusten kanssa pe 7.2. klo 13.30 Myyrmäen vanhustenkeskus, Ruukkukuja 7, 1. krs. monitoimitila. Koululaisten talvilomaleiri ”Tarinan taikaa” 17.–21.2. Haminan

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262 Öppet må-fre kl. 9–13 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA S:T LARS Högmässa sö 2.2, 9.2; kl. 10. Gemensamt Ansvar start 2.2.

VIRTA-KYRKAN

BAGARSTUGAN Kurirv. 1 Ungdomskväll on 5.2, 12.2; kl. 18. Brunch till förmån för Gemensamt Ansvar sö 16.2 kl. 11. Föreläsning om att hitta balans i vardagen med kost, motion och vila. Pris för brunchen: 10 e för de stora och 5 e för de små. Kontakt: heidi.salminen@evl.fi.

FOLKHÄLSANHUSET Vallmov.28 Veckomässa fre 31.1 kl. 14. Dickursbykretsen on 12.2 kl. 14.

ÖVRIGT Pastorskansliets nya öppettid fr.o.m. 3.2, må–fre kl. 9–12.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke-pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15, p. 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE Vaku ry:n seniorikerho ma 3.2. klo 12 Koskikeskus, Vernissakatu 4. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 4.2. klo 12–14 Myyringissä,

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.1.–13.2.

Liesitori 1. Lounas klo 12 Cafe Popolossa Myyringissä. Lounaan jälkeen voi jatkaa yhdessäoloa neuvottelutilassa klo 14 asti. Viva-vapaaehtoinen paikalla.Tervetuloa viittomaan lounaan äärelle! Kannelmäen raamattupiiri ti 11.2. klo 15 Klanussa, Klaneettitie 6 A, 4. krs. Alfa-kurssi jatkuu. Ohjaajana Terhi Mertala. Viittomakielinen perhekerho pe 14.2. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. kerros. Pyhäkoulu lapsille. Lastenhoito.

NÄKÖVAMMAISILLE Talvileiri Hvittorpissa ti–to 10.–12.3. Hvittorpissa, Hvittorpintie 245, Masala, Kirkkonummi. Espoon, Helsingin ja Vantaan näkövammaisille. Ilmoittautuneille lähetetään leirikirje ja -ohjelma. Ilmoittautumiset tiistaisin ja torstaisin klo 9–11 Terhi Suonsivulle p. 09 830 62 78 tai 050 381 87 58 tai sähköpostilla terhi.suonsivu@evl.fi tai Ritva Aarniolle p. 040 734 77 17, to 13.2. mennessä. Leirin hinta 50 e. Malminpiiri ma 3.2. klo 14–16 Malmin kirkossa Kunnantie 1. Kuoleman- ja surunpolku ke 4.3 klo 11–16.30. Päivä alkaa klo 11

tutustumalla (Vantaan kaupunginmuseolla, Hertaksentie 1, 01300 Vantaa) kuolemasta kertovaan Kohti tuntematonta -näyttelyyn. Näyttely käsittelee kuolemaan valmistautumista, itse kuoleman hetkeä, hautausta, surua ja muistamista sekä sitä mitä meistä jää jäljelle kuoleman jälkeen. Kävelemme lounaalle Vernissakatu 4:ään ja päivä jatkuu pastori Sami Suhosen kanssa keskustellen ja ajatuksia vaihtaen. Kahvien jälkeen kanttori Kaisa Nuolioja kertoo kuolemaan ja suruun liittyvistä virsistä, joita myös veisaamme yhdessä. Osallistumismaksu 5 e. Ilmoittautumiset Terhi Suonsivulle p. 050 381 8758 viimeistään 13.2 menn.

HILJAISUUDEN TAPAHTUMIA Retriitti: Paastonaika on matka, jokaisella omansa 7.–9.2. Kaunisniemen leirikeskuksessa. Retriitin ohjaavat pastori Tiina Palmu ja Margit Hakamäki Hinta Vantaan seurakuntien jäsenille 160 e. Muut 180 e. Sis. täysihoidon ja kuljetuksen. Ilm. www.vantaanseurakunnat.fi-sivuston tapahtumakalenterin kautta.

International Tapahtumia, joissa käytetään muita kieliä kuin suomea ja ruotsia.

Ystävämessu / Friendship Mass su 2.2. klo 16 Asolan seurakuntatalossa, Asolantie 6. Järj. Rekolan, Korson ja Tikkurilan seurakunnat. Friends’ café Sun 2nd Feb 3–6 PM Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8. Friends’ Café is a gathering to do and discuss different topics. Childcare organized. English Through Bible ma 3.2. ja 10.2. klo 18.30 Korson kirkon kokoustilassa, Merikotkantie 4. Suomi-kerho tiistaisin klo 17.30 ja 18.30 (alkeet) sekä torstaisin klo 15 Lammaskuja 2 A. Suomenkieliset keskustelukurssit viikoittain venäjää äidinkielenään puhuville. Vetäjänä Ulla Ronkainen, p. 045 3461 850. Bible study group - englanninkielinen raamattupiiri tiistaisin klo 18 Asolan seurakuntatalo, Asolantie 6. On Tuesdays at 6 pm. The topic: Gospel of St. John. J. Kaunismaa, 045 120 9212.

YSTÄVÄMESSU – FRIENDSHIP MASS su 2.2. klo 16 Asolan seurakuntatalolla on 2 February at 4:00 PM in Asola Parish Home Tule rukoilemaan, laulamaan ja kokemaan yhteyttä toisten kristittyjen kanssa! Join your fellow Christians in prayer and song!

Jouluradio tavoitti 780 000 viikkokuuntelijaa Jouluradio oli Suomen neljänneksi kuunnelluin kanava joulukuussa. JOULURADIO OLI joulukuussa Suomen neljänneksi kuunnelluin radiokanava tavoittaen 779 000 viikkokuuntelijaa. Tämä ilmenee 21.1. julkaistusta Kansallisesta Radiotutkimuksesta (KRT 2019/12). Kuluneella kaudella Jouluradio nosti teemakseen kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden. Kansainvälistä musiikkia etsittiin esimerkiksi Jouluradion kuuntelijoiden avulla. Suosittua joulumusiikkia kuultiin muun muassa Perusta, Etelä-Koreasta ja Islannista. – Me haluamme omalta osaltamme olla kehittämässä median monimuotoisuutta, kansainvälisyyttä ja tasa-arvoisuutta. Työ jatkuu valitsemallamme tiellä. Joulumusiikkia soittamalla voi parantaa maailmaa, summaa Jou-

Jouluradiota kuvaillaan sanoilla rakas, tunnelmallinen ja ainutlaatuinen. Se on osa Kirkko ja kaupungin mediaperhettä.

luradion toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne. Jouluradion tekemän kuuntelijatutkimuksen vastauksissa joulumusiikkimediaa kuvailtiin muun muassa rakkaaksi, tunnelmalliseksi ja ainutlaatuiseksi. Saadun palautteen perusteella Jouluradio kuuluu jouluun ja on osa ihmisten arkea erityisesti joulun aikaan, mutta myös siihen valmistauduttaessa. Se näkyy myös Jouluradion nettisivuilla, joille tehtiin parhaimmillaan viikossa yli 180 000 käyntiä. Viime vuonna Jouluradion verkkosivulla lanseerattu Kuuma linja -viestipalvelu lisäsi suosiotaan. Palveluun lähetettiin yli 2 600 viestiä. Se on lähes 10 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Jouluradio on seurakuntien yhteinen radiokanava ja verkkomedia. Kirkko ja kaupunki ja Jouluradio ovat samaa mediaperhettä.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 30.1. – 13.2.

Kirkoissa soi Yhteisvastuukeräyksen avauskonsertti klo 12 Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Katariina Kopsa, laulu ja piano, Iisakki Seppä, saksofoni. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu keräyksen hyväksi 10 e. Minä Birgitta – kohtauksia erään naisen pyhästä elämästä klo 17 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Yhteisvastuukeräyksen avauspäivän tanssiteos, jonka aiheena on Pyhä Birgitta (1303– 1373), yksi keskiajan Euroopan vaikutusvaltaisimpia naisista. Tanssitaiteilija Tuuli-Maaria Louhensalo-Lindström esittää sooloteoksen Birgitasta, joka omistautui leskeksi jäätyään hengelliselle elämälle ja perusti luostarisääntökunnan. Tanssiteoksen musiikkina kuullaan rekonstruoitua keskiaikaista musiikkia sekä osia Zbigniew Preisnerin sielunmessusta. Teos yhdistää uutta balettia sekä tanssiteatteria. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi.

LAUANTAINA 8.2. Lasten lauluryhmä Kastehelmen Suuri syli -yhteisvastuukonsertti

klo 14 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

JANET SPIEGAL

SUNNUNTAINA 2.2.

SUNNUNTAINA 9.2. Galantti Eurooppa: urkumusiikkia 1700-luvulta klo 15 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Kari Jerkku, urut. Teoksia säveltäjiltä C. P. E. Bach, D. Cimarosa, M. Corrette, J. Haydn, L. Mozart ja J. Stanley. Ohjelmassa varsinaisen urkumusiikin lisäksi on myös vuosisadan uudelle keksinnölle, automaattisille uruille, sävellettyä musiikkia. Ohjelma 10/5 e ovelta, vapaa pääsy. Sydäntalven barokki klo 16 Vantaan Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Vantaan musiikkiopiston laulajat, nokkahuilistit, barokkiyhtyeet ja Flauto Dolce -yhtye ahkeroivat barokkimusiikin parissa säestäjinään Markus Pirttimaa (sello) ja Pilvi Listo (cembalo). Säveltäjänimiinä Telemann, Boismortier, J. S. Bach, Dornel, Schein ja Buxtehude. Vapaa pääsy. Lasten laulusuzukikonsertti klo 17 Ilolan seurakuntatalossa, Soittajankuja 1. Laulajina Otava (5 v),

Onerva (8 v) ja Olavi (11 v) Merikanto sekä Otso (5 v) ja Liina (8 v) Okkonen. Säestys diplomipianisti Marjaana Merikanto. Ohjaus musiikin tohtori Päivi Kukkamäki. Vapaa pääsy. Järjestää Laulusuzuki-Instituutti, Suzuki-Families r.y. ja Tikkurilan seurakunta. Laulumusiikin konsertti klo 18 Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Pertti Lehto, laulu, Vladimir Klimenko, laulu ja kitara. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 e.

TIISTAINA 11.2. You’ve Got a Friend – konsertti ystävyydestä klo 18.30 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9. Varhaisnuorten kuoro Aurinkotanssi joht. Riikka Jäntti. Vapaa pääsy. Maksullinen käsiohjelma ja buffet Viroon suuntautuvan kuoromatkan tukemiseksi. Myynnissä myös ystävänpäiväkortteja.

Minä Birgitta − kohtauksia erään naisen pyhästä elämästä esitetään Vantaan Pyhän Laurin kirkossa su 2.2. klo 17. Se kertoo Pyhästä Birgitasta, joka oli yksi keskiajan Euroopan vaikutusvaltaisimmista naisista.

Musiikkia Helsingissä ja Espoossa TORSTAINA 6.2.

Arvo Pärt – Sakraalinen minimalismi klo 18 Helsingissä Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2. Leena Laas, viulu, Kenny Salazar, piano, Lilia Märtmaa ja Deniss Vinogranov, gongit ja akustiset tehosteet. Pärtin teoksia, muun muassa Fratres ja Für Alina. Liput 20,50 e verkosta, ks. linkki kirkkohelsingissa.fi/ kallio tapahtuman kohdalta, 25 e ovelta.

Laulu & laulun tarina ”Punasukkaballadi”: Kaj Chydenius klo 18.30 Espoossa Laaksolahden kappelissa, Ylänkötie 16. Musiikista ja laulusta keskusteleva konserttisarja Laulu & laulun tarina tarjoaa ikimuistoisia musiikkihetkiä. Kahvitarjoilu klo 18 alkaen. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 4.2. Talvi-illan laulukonsertti klo 19 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Seeli Toivio, mezzosopraano, Collin Hansen, piano. Muun muassa Kuulan, Merikannon, Sibeliuksen ja Saint-Saënsin lauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Wieniläinen ilta – Yhteisvastuukonsertti klo 19 Espoossa Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1. Benno Schollum, baritoni (Wien) ja Maija Weitz, piano. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuun hyväksi.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 2/2020

PERJANTAINA 7.2. Töölön kirkko 90 v. – Taidebileet klo 18–23 Helsingissä Töölön kirkon seurakuntasalissa, Topeliuksenkatu 4. Bilebändi Coverty, taidepaja, Heikki Huotarin tauluja ja lasitöitä. Runonlausuntaa Jukka Valkama ja Sirpa Huhtamäki. Mukana viulisti Hannu Vasara, kanttori Tuomas Karjalainen, pastori Tuomas Meurman ja nuorisotyönohjaaja, DJ Mikko Saari. Ruokaa ja juomaa. Maksuton, suunnattu täysi-ikäisille.

SUNNUNTAINA 9.2. Strangers in Paradise klo 15 Helsingissä Huopalahden kirkossa, Vespertie 12.

Johanna Lesonen, Kalle Virtanen ja Ronnie Karlsson, laulu, Stefanie Tuurna, piano. Musikaalikonsertti, helmiä muun muassa teoksista Chess ja Jesus Christ Superstar. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle. Valoilmiö-konsertti klo 18 Helsingissä Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6. Erityismusiikkikoulu Resonaari. Vapaa pääsy. Vaivatun vaellus klo 18 Helsingissä Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Juhani Haapasalon sovittama Vaivatun vaellus -laulusarja 15 Siionin virrestä liedin tapaan. Esa Ruuttunen, laulu, Risto Lauriala, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle. Georgialainen lauluyhtye Rivorera klo 19 Helsingissä Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Georgialaista ortodoksista kirkkomusiikkia a cappella ja kansanlauluja osin perinteisillä soittimilla. Liput 22,50 e Lippupisteestä ja 25 e ovelta.

RAMI SAARISTO

LAUANTAINA 1.2.

Lauluja rakkaudesta pe 14.2. klo 19 Helsingissä Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Anssi Kela esittää rakkauslaulujaan säestäjänään Rakkauden täyteinen orkesteri. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.