Kirkko ja kaupunki 2022 10 Espoo

10 16.6.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Melina Heimsch, 27, viljelee maata Espoossa monimuotoisuutta vaalien s. 12 Pyhiinvaellus vie lähemmäs pyhää myös automarkettien keskellä s. 17 Mikko Harjun lauluissa vanhat sanonnat menevät uusiksi s. 22

Kesän ääni

Heinäsirkalle siritys on kuin deitti-ilmoitus.

Suomen noin 30 heinäsirkkaja hepokattilajia kutsuvat kumppania kukin tyylillään s. 4

Pääkirjoitus

Eilen

Meikäläiset ja heikäläiset

Sauna on köyhän apteekki.

VIERAILIN HILJATTAIN IRLANNISSA suomalaisten päätoimittajien opintomatkalla. Tapasimme toimittajia, poliitikkoja ja tutkijoita Dublinissa ja Belfastissa. Ero näiden kahden pääkaupungin ilmapiirissä oli hyytävä. Siinä, missä Irlannin tasavallan Dublin on leppoisa kulttuurikaupunki, on Isolle-Britannialle kuuluva Belfast tunnelmaltaan ankea.

Vielä kolmekymmentä vuotta Berliinin muurin kaatamisen jälkeen Euroopassa on viisimetrisen muurin jakama pääkaupunki. ”Rauhan muuri” jakaa Belfastin kahtia brittimielisten protestanttien ja irlantilaismielisten katolilaisten asuinalueisiin. Muurissa olevat portit suljetaan illalla ja avataan aamulla.

MUURIN AUKOILLA EI silti ole suurtakaan merkitystä: yli 90 prosenttia belfastilaisista koululaisista ja opiskelijoista käy kirkkokunnan perusteella eroteltua koulua tai oppilaitosta. Keskinäistä kanssakäymistä protestanttien ja katolilaisten välillä ei juurikaan ole.

Tässä identiteettipoliittisessa vastakkainasettelussa leimat lyö uskonto, vaikka mitään uskonopillista sisältöä ei PohjoisIrlannin katolilaisten ja protestanttien välienselvittelyssä ole koskaan ollutkaan.

Kyse on siitä, että katolilaiset ovat halunneet Pohjois-Irlannin kuuden kreivikunnan irtoavan Britanniasta ja liittyvän Irlannin tasavaltaan, kun taas protestantit toivovat PohjoisIrlannin pysyvän osana kuningaskuntaa.

IHMISTEN EROTTELU MEIKÄLÄISIIN ja heikäläisiin ja sen synnyttämä julma väkivalta ovat Pohjois-Irlannissa nauttineet kirkkojen hyväksyntää. Muussa tapauksessa Rooman paavi ja Englannin kuningattaren hovisaarnaaja olisivat jo vuosikymmeniä sitten jyrähtäneet yhtenä miehenä, että lopettakaa nyt Herran tähden tuo perseily tai me yhdistämme nämä kirkot ihan vain teidän kiusaksenne.

Heikäläisiä kun ei olekaan. Olemme kaikki meikäläisiä. Sama pätee sotaan Ukrainassa: meikäläiset hyökkäsivät meikäläisten kimppuun. Eikä Pride ole kenenkään ”niitten” juhla vaan meidän. Lähi-idässä vastavuoroisesti heikäläistetyt meikäläiset pitävät yllä loppumattomalta näyttävää vihaa.

Tiedän kyllä, että monimutkaisiin ongelmiin on aina löydettävissä ratkaisu, joka on yksinkertainen ja helppo – ja väärä. Silti, tai oikeammin siksi, minua kiusasi olla kristitty Belfastin muurilla.

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

SUOMALAINEN SANANLASKU URHEILUHALLIN ILMOITUS­ TAULULLA

Tänään Tulivuorista purkautuvat yhdisteet ja ravinteet ovat kaiken elämän ehto.

TIEDE­LEHTI 6/22

Iankaikkisesti Teille on nouseva pelastuksen aurinko, ja te parannutte sen siipien alla. Te astutte ulos, hypitte riemusta kuin vasikat laitumella.

VANHAN TESTAMENTIN MALAKIAN KIRJA 3:20

HEIKÄLÄISIÄ EI OLEKAAN. OLEMME KAIKKI MEIKÄLÄISIÄ.

Kirkko ja kaupunki

10

Verhon läpi sisään tihkuvaa valoa ei voi mikään valtio kieltää eikä yksikään änkyrä estää.

Onneksi valoa ei voi paeta, valo voittaa!

Seuraava lehti ilmestyy 11.8.

KANNEN KUVA: SAMI KARJALAINEN KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Jumala, kuule rukoukseni: Anna valon seisahtua kesäpäivän lisäksi myös sisälleni.

16.6.2022

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Pride merkitsee iloa” Pappi ja homo Aki Kekkonen vaihtoi stuertin hommat kirkon töihin: ”Vähemmistörooli on opettanut asettumaan toisten asemaan.”

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA JANI LAUKKANEN

1

Miten viisikymppinen stuertti päätyi papiksi Vantaalle?

– Olen tehnyt pitkään taivaallisia hommia. Työskentelin stuerttina ja opiskelin sivussa teologiaa. Minut lomautettiin koronapandemian vuoksi lentotyöstä, joten pystyin ottamaan vuoden viransijaisuuden Vantaankosken seurakunnan pappina ja pitämään silti vakityöpaikkani.

Muuten papiksi heittäytyminen olisi ollut todella rohkeaa. Ehkä johdatus kuljettaa minua eteenpäin, kun papin sijaisuus syksyllä päättyy.

– Stuertin ja papin ammateissa on tär­ keää tulla toimeen monenlaisten ihmis­ ten kanssa. Stuertin työkokemus näkyy myös sopeutumiskyvyssäni sekä turva­ ja ensiaputaidoissani, joista on hyötyä esimerkiksi rippileireillä.

2

Vaikuttaako homous papin työhön?

– Olen elänyt avoimesti homona yli 30 vuotta ja kuullut itsestäni kaikki mahdolliset solvaukset.

Vähemmistörooli on opettanut asettumaan toisten asemaan. Se on lisännyt kykyäni kohdata monenlaisia ihmisiä, ei vain muita homoseksuaaleja.

– Pappeudellani ja seksuaalisuudellani ei ole mitään tekemistä keskenään. Jos yhdis­ telmään liittyy haasteita, ne johtuvat ennak­ koluuloista homoja kohtaan. Siksi papin työ

jännitti etukäteen, mutta minut on otettu Van­ taankoskella superhienosti vastaan. Onneksi kirkossa on päästy eteenpäin suhtautumisessa seksuaalivähemmistöihin.

3 4

Mitä Pride merkitsee sinulle?

– Pride on vähemmistökansalle suuri juhla ja ihmisoikeustapahtu­ ma, joka tuo vähemmistöä näky­ väksi ja normalisoi sitä. Pride merkitsee iloa ja yhteyttä muihin.

– Osallistun nyt eka kertaa Helsinki Prideen viran puolesta. Marssin kulkueessa, päivys­ tän pääkaupunkiseudun seurakuntien teltas­ sa puistojuhlassa ja osallistun seurakunnan ta­ pahtumaan myös Myyrmäessä.

Helsinki Priden teemana ovat kohtaamiset. Keitä haluaisit tavata siellä?

– Tapaan Pridessa aina ystäviä ja tuttuja elämän varrelta. Toivotta­ vasti saan seurakuntien teltassa uusiakin tuttavuuksia. Keskusteluissa nouse­ vat varmasti esiin kirkon suhde seksuaalivä­ hemmistöihin, avioliittoon vihkiminen, ihmisoikeudet, armo ja rakkaus.

– Kuulin eräältä kirkon piirissä toimivalta ihmiseltä äskettäin, että hän suhtautui ennen homoseksuaalisuuteen jyrkän kielteisesti, mutta on avautunut kohtaamisten myötä. On eri asia tutustua henkilökohtaisesti seksuaali­ vähemmistöön kuuluvaan ihmiseen kuin pel­ kästään kuulla historiallisia käsityksiä, joiden mukaan homous on synti.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Koko luomakunta on minulle pyhä. Jumala ja Kristus ovat kanssamme luomakunnassa joka puolella. ■ Helsinki Pridea juhlitaan ympäri pääkaupunkiseutua koko kesäkuun ajan. Suomen suurin ihmisoikeustapahtuma huipentuu Pride-kulkueeseen ja puistopiknikkiin lauantaina 2.7. Lisätietoja pride.fi ja pääkaupunkiseudun seurakuntien ohjelma osoitteessa helsinginseurakunnat.fi.

Sirittävä selviy Hepokatit ja heinäsirkat olivat täällä jo miljoonia vuosia sitten, ja ne mainitaan Raamatussakin.

Tarkkakorvainen oppii tunnistamaan eri lajit äänestä.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SAMI KARJALAINEN

N

e kuuluvat kesään, mutta niitä ei näy.

Viimeistään kesäkuun loppupuolella siritys paljastaa, että heinäsirkkoja lymyilee siellä sun täällä. Varsinkaan ikääntyneet eivät välttämättä enää kuule korkeimpia siritystaajuuksia, mutta ei hätää, sillä siritys ei ole meille tarkoitettukaan, vaan kyseessä on ääni, jolla koirassirkat houkuttelevat naaraita.

Heinäsirkan siritys syntyy, kun sirkka hieroo nystyröitään siipisuoniin. Hepokatin siritysääni taas lähtee siitä, kun hepokatti hankaa siipiään yhteen.

”

Suomessa ovat nyt uusia sellaiset lajit, jotka kykenevät lentämään Suomenlahden yli.

Heinäsirkan ja hepokatin erottaa toisistaan tuntosarvista. Heinäsirkan tuntosarvet ovat ruumista lyhyemmät ja hepokatin tuntosarvet ruumista pidemmät. Hepokattinaaraalla on myös takapäästä lähtevä pitkä munanasetin.

Heinäsirkkojen ja hepokattien historia on pitkä.

Nykyisten hepokattien edeltäjät elivät jo ennen dinosauruksia, noin 300 miljoonaa vuotta sitten. Heinäsirkkojen esi-isät puolestaan ovat 150 miljoonan vuoden takaa. Molemmat ovat levinneet ympäri maailman, ja eri lajeja on tunnistettu jo yli 25 000.

SUOMESSA HEINÄSIRKKA- ja hepokattilajeja on reilut 30. Hyönteisiin erikoistunut tietokirjailija ja valokuvaaja Sami Karjalainen, joka on kirjoittanut muun muassa kirjan Suomen heinäsirkat ja hepokatit (Tammi 2009), kertoo, että aiheeseen perehtyneet tunnistavat eri lajit äänen perusteella.

– Ei se vuosien työtä vaadi, mutta kyllä tarkkaavaisuutta ja suhteellisen nuoria korvia.

Tunnistamisen helpottamiseksi on parhaillaan valmisteilla puhelimeen ladattava sovellus, jossa on

kaikkien suomalaisten sirkkalajien äänet. Sovellus valmistunee kesäkuun aikana.

Heinäsirkkojen suosimat perinnemaisemat, kedot, niityt ja karjan laidunmaat, ovat vähentyneet. Toisaalta viime vuosina Suomessa on bongattu sellaisia heinäsirkka- ja hepokattilajeja, joita ei ole ennen nähty. Esimerkiksi Helsingin Hietalahdenrannassa nähtiin heinäkuussa 2021 koonihepokatti, jota yleensä tavataan Keski- ja Etelä-Euroopassa.

– Kyllä se on merkki siitä, että ilmasto lämpenee.

Hepokateista ja heinäsirkoista nopeimmin leviävät ne, jotka lentävät hyvin ja kykenevät ylittämään Suomenlahden, Karjalainen sanoo.

SUOMENKIELISEN NIMENSÄ sirkat saivat Mikael Agricolalta. Sana heinäsircat mainitaan ensimmäisessä suomenkielisessä Raamatussa vuodelta 1642.

Vanhassa testamentissa heinäsirkat ovat yksi kymmenestä vitsauksesta. Toisessa Mooseksen kirjassa kerrotaan, kuinka Jumala lähetti heinäsirkkaparvet Egyptiin, jotta faarao vapauttaisi israelilaiset orjuudesta. Itätuuli toi Egyptiin valtaisan määrän heinäsirkkoja, jotka söivät kaiken, mitä edelliseltä vitsaukselta, rakeilta, oli säästynyt. Vitsaus oli sen verran raju, että faaraokin taipui: hän kutsui Mooseksen ja Aaronin luokseen ja pyysi heitä rukoilemaan, jotta heinäsirkoista päästäisiin. Tuuli kääntyi ja vei heinäsirkat Kaislamereen.

Aasiassa, Afrikassa ja Australiassa tällaiset jättimäiset heinäsirkkaparvet ovat yhä mahdollisia. Jotkin heinäsirkkalajit, kuten aavikkokulkusirkka ja idänkulkusirkka, lentävät parvina ja tekevät joukkovaelluksia.

Sami Karjalaisen mukaan heinäsirkkaparvista ei ole pelkoa Suomessa.

– Meille voi tulla yksittäisiä idänkulkusirkkoja, mutta ei niin, että ne tulisivat syömään kenenkään viljelyksiä. Se on varma.

Uuden testamentin puolella heinäsirkat mainitaan ravintona. Markuksen evankeliumissa kerrotaan, kuinka Johannes Kastaja eli autiomaassa, pukeutui kamelinkarvavaatteeseen ja söi heinäsirkkoja ja villimehiläisten hunajaa.

Muutama vuosi sitten Suomessakin oli kova sirkkabuumi, ja heinäsirkkoja lisättiin niin suklaaseen kuin leipäänkin. Pysyvää sijaa suomalaisten ruokavaliossa sirkat eivät silti ainakaan vielä saaneet. ■

Sanan selitys

ytyjä

Palstalla kielentutkija Janne Saarikivi kurkistaa sanojen taakse.

HANS EISKONEN

Sananen sanasta RAAMATUSSA SANOTAAN, että Jumala on sana. Mutta mikähän maailman monista sanoista Jumala mahtaa olla?

Kenties munakenno vaiko tötterö, kiekua vai hilirimpsis?

Alkuperäiskielellä Raamatussa todetaan, että Jumala on logos. Mutta jos voisimme kysyä antiikin Välimeren rantojen ihmisiltä, mitä sana on kreikaksi, he eivät vastaisi tuolla sanalla. Kreikan kielessä oli monia muitakin ilmauksia kuvaamaan sanoja, sellaisia kuin rheema tai glossa.

Logos on samaa kantaa kuin logiikka. Ehkä olisikin kuulunut kääntää, että alussa oli järki tai järjellinen ajatus. Sen kautta on maailma luotu.

Kun Raamattu on Jumalan sanaa, mitä se on? Perinteisesti kirkko on ollut ovela. Se on opettanut, että Jumalan sana on kuin Jumalan poika, ihmiseksi tullut Jumala, jonka vain usko voi tunnistaa. Samoin on Jumalan sana ihmiskieleen tullut Jumalan sana.

Emme siis edelleenkään tiedä, mitä kieltä Jumala puhuu, tai mihin sanaan pukeutuu. Puhumme näitä, tavallisia sanoja, ja samalla Jumalan järjellinen sana puhuu meissä.

JANNE SAARIKIVI

Nurmiheinäsirkka on Suomessa yleinen. Sen voi tunnistaa lyhyistä, 1–3 sekuntia kestävistä, sirityssarjoista.

”Lomille kannattaa jäädä ilman, että on antanut kaikkeaan.

Koska jos olisi antanut, ei pystyisi lomailemaan vaan olisi sairas tai kuollut.”

LUE REBEKKA NAATUKSEN JA MUIDEN KOLUMNIS­ TIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT

Irlantilaisseurue Aoibheann O’Gorman, Jennifer Hill, Becky Zeevy, Ciaran Whelband, Oisin McAuley ja Fiachra O’Mahony olivat kesäterassin ensimmäiset asiakkaat.

Uniikki terassi Senaatintorin kupeessa Helsingin tuomiokirkon kryptassa aloitti ravintola ja kellotapulin luona aukesi kesäterassi.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ESKO JÄMSÄ

H

elsingin tuomiokirkon kellotapulissa ja sen vieressä aloitti kesäkuussa toimintansa kesäkahvila.

Tuomiokirkon kryptassa puolestaan toimii ravintola, jonka pizzojen raaka-aineet tulevat Italiasta.

Kellotapulin kesäterassille mahtuu 160 henkeä ja sisälle 20. Kryptasta ravintolalle on varat-

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

tu yksi siipi, jossa on paikkoja 60 hengelle. Kokonaisuudesta huolehtivat ravintola-alan ammattilaiset.

Tuomiokirkkoseurakunta on vuokrannut tilat Bar Tempo -nimiselle ravintoloitsijoiden yhteisyritykselle. Ravintoloitsijat puolestaan saavat kokeilla kesän ajan yritystoimintaa uniikeilla paikoilla. Tuomiokirkkoseurakunnan pappi Maija Kuoppala sai asiasta kiinnostuneelta yrittäjältä soiton jo kolme vuotta sitten. Tämä ilmaisi kiinnostuksensa vuokrata tilat ”hulppeista puitteista”. Tuolloin asiasta ei vielä innostuttu, mutta aika teki tehtävänsä. − Helsingin seurakunnilla on nyt Rohkeasti yhdessä -ohjelma, jossa kehotetaan seurakuntia tekemään rohkeita ja ennakkoluulottomia avauk-

sia. Tavoitteena on myös turvata seurakuntien toimintaedellytyksiä, kun taloustilanne heikkenee. Päätös ravintolahankkeesta tehtiin seurakuntaneuvostossa, Kuoppala kertoo.

Kahvilasta ja ravintolasta saa myös mietoja alkoholijuomia. Tämä voi Kuoppalan mukaan närkästyttää joitakuita, vaikka eurooppalaisittain tässä ei ole mitään merkillistä. − Kahvila ja ravintola tukevat myös Tuomiokirkon turistityötä. Moni varmaan käy samalla katsomassa kirkkoa. Kirkossa on turisteille vapaaehtoinen pääsymaksu, ja yllättävän moni haluaa sen myös maksaa, Kuoppala sanoo.

Toimintaa pyörittävät kokeneet ravintoloitsijat Petri Laitinen ravintola Sea Horsesta ja Kaj Kuhlefelt pizzeria Levannosta. ■

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Oikaisu

TOISIN KUIN 13.5.2022 julkaisemassamme Päätoimittaja ajattelee ääneen -videossa kerrottiin, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestöjen sopimukset ovat määräaikaisia. Nykyinen sopimuskausi päättyy 13.6.2023.

Ira Uusoksa on mukana viestijoukkueessa, joka aikoo uida edestakaisen matkan Helsingistä Tallinnaan.

Uimalla Tallinnaan ja takaisin Avovedessä uidessaan ultrauimari Ira Uusoksa tuntee olevansa täysin vapaa.

TEKSTI KATRI TARKKALA KUVA JUSSI HELTTUNEN

ULTRAUIMARI IRA UUSOKSA ui yhdestä kuuteen kertaa viikossa, kuusivuotiaan tyttärensä ja töiden aikataulujen mukaan. Kerralla vedessä saattaa vierähtää useita tunteja, sillä tyypilliset harjoitusmatkat ovat kolmesta kymmeneen kilometriä.

– Veteen pulahtaessa unohtuu kaikki muu, Uusoksa sanoo.

Aina näin ei ole ollut. Nuorempana Uusoksan koko elämä pyöri uinnin ympärillä. Hän harjoitteli 12 kertaa viikossa ja voitti 17-vuotiaana nuorten Suomen mestaruuden 800 metrin vapaauinnissa.

– Useimmiten alisuoriuduin kisoissa. Jälkikäteen olen tajunnut, että suorituksista jäi puuttumaan psyykkinen tahdonvoima.

Uinti jäi Uusoksan elämästä yli kymmeneksi vuodeksi kokonaan.

Vasta neljä vuotta sitten hän löysi takaisin rakkaan harrastuksensa pariin. Samalla uimahallin kaakelit vaihtuivat luonnonvesiin, vaikkakin hän talvisin harjoittelee yhä sisätiloissa.

LUONNONVESISSÄ sääolosuhteet tuovat omat haasteensa.

– Varsinkin meren aalloissa uidessa olo tuntuu hyvin pieneltä, Ira Uusoksa toteaa.

Viime kesänä hän suoritti kauan haaveilemansa 35 kilometrin uinnin Keski-Suomessa lapsuutensa vesistössä. Tänä kesänä tavoitteena on uida 48 kilometrin matka Lohjalla.

Uusoksa ui matkat kansainvälisiä maratonuintisääntöjä noudattaen. Päällä saa olla vain uimapuku, uimalasit ja -lakki, korvatulpat ja nenäklipsi. Vierellä kulkevaan turvaveneeseen ei saa koskea, minkä vuoksi myös ruokailu hoidetaan vedessä kelluen.

– Matkan aikana ehtii hyräillä mielessään biisin jos toisenkin.

Vedestä noustessa iho on kuin rusina, keho väsynyt ja mieli haikea, mutta onnellinen, Uusoksa kuvailee.

TÄNÄ KESÄNÄ Ira Uusoksa osallistuu myös viestiuintiin. Hän on mukana Uimalla yli -yhdistyksen kuuden hengen joukkueessa, joka pyrkii uimaan ensimmäisenä maailmassa 180 kilometrin matkan Helsingistä Tallinnaan ja takaisin.

– Tavoitteenamme on edistää paitsi avovesiuintia myös Itämeren suojelua tuomalla näkyvyyttä John Nurmisen Säätiön työlle Itämeren pelastamiseksi, Uusoksa kertoo. ■

Lahjaksi Sinulle!

Voit tutustua Askel-lehteen ilmaisella 0 € näytenumerolla Tilaa näytenumero verkosta: https://www.kotimaa.fi/ naytelehti/ Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi!

Nautinnollisia lukuhetkiä!

Ilmaisen näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta eikä sen jälkeen astu automaattisesti voimaan jatkuva tai muu tilausmuoto.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

7

tä isolla joukolla yksinäisen naaraan kimppuun. Joukkoraiskaus voi päättyä jopa naaraan hukkumiseen.

Linnut voivat harrastaa seksiä myös samaa sukupuolta olevan lajikumppanin kanssa. Sellaista on havaittu yli 130 lajilla. Kahden naaraan tai kahden koiraan lintuparit hoivaavat toisinaan poikasiakin.

Kyhmyjoutsenilla on tiivis parisuhde, joka kestää usein toisen puolison kuolemaan asti. Leski etsii itselleen uuden kumppanin.

Katsokaa taivaan lintuja Syrjähyppyjä, sitoutumista, yksinhuoltajuutta ja monenlaista maskuliinisuutta – kevään kirjat saavat näkemään kotoiset siivekkäät uusin silmin.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT ISTOCK

S

irkutusta, tsäksätystä, liverrystä, kujerrusta, käheitä kiekaisuja. Alkukesä on täynnä laulua, jolla lintukoiraat houkuttelevat naaraita reviirilleen ja kehottavat muita koiraita pysymään poissa. Osa naaraistakin laulaa.

Tietokirjailija Jennifer Ackerman kertoo kirjassa Lintujen ihmeellinen elämä – miten linnut viestivät, pesivät, leikkivät ja ajattelevat (Atena 2022), että noin 16 prosenttia lintulajeista harrastaa lisäksi duettoja, joilla ne kertovat muille, kuinka mahtava tiimi ovat. Ihmispari harrastaa suunnilleen samaa yhteisillä somepäivityksillään.

Ihmisen voidaan sanoa olevan uskollinen kuin joutsen, viisas kuin pöllö tai turhamainen kuin riikinkukko.

Ihmistä saatetaan verrata rumaan ankanpoikaseen, josta kasvaa vielä jotain kaunista. Kun luonto vetää tikanpojan puuhun, seurauksena voi olla haikaran vierailu. Ja niin edelleen.

8

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

vat. Lisäksi monen lajin koiraat kosiskelevat ylenpalttisesti. Ne voivat tanssia tai tarjota kekseliäitä lahjoja taikka komean lemmenpesän, joka on rakennettu pelkästään viettelyä varten.

Riikinkukkokoiras kasvattaa koristeekseen näyttävän mutta kömpelön pyrstön, koska naaraat pitävät sellaisesta. Seksuaalivalinta menee tässä luonnonvalinnan edelle.

Viettelyn vastakohta on seksiin pakottaminen. Suomessa tavallisten sinisorsien koiraat saattavat hyökä-

Jeesuskin käytti lintuvertausta: ”Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne.” Mutta onko linnuilla ja ihmisillä oikeasti jotain yhteistä?

TOIMITTAJA, BIOLOGI ja eräopas Minttu Heimovirta kertoo kirjassaan Sutinaa ja suhmurointia – Suomen luonnon ihmeellisiä asukkaita (Kirjapaja 2022), että eläimeksi harvinaisen yksiavioiset joutsenet viihtyvät teininä porukoissa ja etsivät vakituista kumppania deittailemalla.

Noin 95 prosenttia laulujoutsenpareista pysyy yhdessä, kunnes kuolema erottaa. Parit hoitavat suhdettaan tanssimalla keväisin yhdessä ennen pesimiskautta.

Jennifer Ackerman kertoo, että jotkut linnut virittäytyvät paritteluun hieromalla nokkiaan hellästi yhteen. Ne ikään kuin suutele-

Soidinaikana suokukkokoiras kasvattaa näyttävän höyhenkauluksen.

HELSINGIN YLIOPISTON ekologian ja evoluutiobiologian tohtori Ulla Tuomainen kertoo kirjassaan Eläimellistä parinvalintaa – seksi ja perhe-elämä eläinten maailmassa (Gaudeamus 2022), että suurin osa lintulajeista jakaa pesimiskumppaninsa kanssa huoltajuuden, mutta ruokittavilla poikasilla voi olla useampi isä.

Esimerkiksi täkäläisten kerrostalojen räystäiden alla pesii haarapääskypariskuntia, joiden iäkkäät naarat etsivät nuoria ja pitkäpyrstöisiä koiraita parittelukumppaneiksi – etenkin, jos niiden oma pesimiskumppani on vanha ja lyhytpyrstöinen. Komea ulkomuoto vihjaa laatugeeneistä.

Kuinka sitten käy niille uroksille, jotka eivät ole kaikkein näyttävimpiä ja vahvimpia? Ne turvautuvat muihin strategioihin.

Minttu Heimovirta kertoo suokukkojen pariutumistavoista. Soitimella näkyy kolmenlaisia uroksia: keskenään mitteleviä tummakaulurisia koiraita, niiden reviireillä vapaasti kulkevia, rauhallisia valkokauluksisia koiraita sekä hämäävästi naaraalta näyttäviä koiraita. Ne kaikki löytävät parittelukumppaneita.

JOS LINTUPARI HOITAA poikasia yhdessä, ne usein myös vahtivat pesimiskumppaniaan. Ulla Tuomainen kertoo, kuinka kirjosiepponaaras pyrkii keskeyttämään kumppaninsa luritukset muille naaraille. Jos koiras parittelee toisenkin naaraan kanssa, tämä joutuu tavallisesti hoitamaan poikaset yksin, kun koiras keskittyy kesän ensimmäiseen poikueeseen.

Jos pikkuinen varpusnaaras huomaa parittelukumppaninsa pesivän myös toisen naaraan kanssa, se voi tuhota tämän munat.

Kottaraisnaaraat ajavat kilpailevat naaraat pois reviiriltään ja ehdottavat kumppanilleen parittelua, jos tämä on kiinnostunut muista naaraista.

Linnunpoikaset hyötyvät sitoutuneista vanhemmista. Kun kottaraispari huolehtii munista yhdessä, niistä kuoriutuu jopa 97 prosenttia.

Mutta ei yksinhuoltajallakaan huonosti suju: sankariemot saavat hoivattua 75 prosenttia munista poikasiksi saakka. ■

ISTOCK

Eläkeliiton sopeutumista tukevat kurssit Maksuttomilta kursseilta saa tukea ja eväitä elämän jatkamiseen Isovanhemmuus erossa -kurssi on tarkoitettu yli 50-vuotiaille isovanhemmille. Kurssilla käsitellään omien lasten erosta tms. syystä johtuvaa lapsenlapsista vieraantumista. Tavoitteena on auttaa haastavassa elämäntilanteessa ja tarjota mahdollisuus tilanteen jäsentelyyn, siihen liittyvien tunteiden käsittelyyn ja uusien näkökulmien löytämiseen.

• 28.9.–2.10.2022 Kylpylähotelli Peurunka, haku 3.8.2022 mennessä Erosta eheäksi® -kurssit on tarkoitettu yli 50-vuotiaille avio- tai avoeron kokeneille.

Tavoitteena on uusien näkökulmien saaminen muuttuneeseen elämäntilanteeseen.

• 7.–11.10.2022 Hotelli Kajaani, Kajaani, haku 27.8.2022 mennessä Kurssit tarjoavat mahdollisuuden muiden samassa elämäntilanteessa olevien kohtaamiseen ja vastavuoroiseen kokemusten vaihtoon kokeneen ammattilaisen ohjauksessa.

Näille avoimille kursseille voi hakea, jos erosta on kulunut vähintään puoli vuotta tai pääsääntöisesti enintään kolme vuotta.

Isovanhemmuus erossa -kurssin osalta 1–6 vuotta tilanteen alkamisesta.

Kun lapset saivat esittää kysymyksiä piispa Kaisamari Hintikalle, kolmivuotiasta päiväkerholaista kiinnostivat lohikäärmeet.

Onko kirkossa lohikäärmeitä?

Mitä lapset haluavat kysyä piispalta, pappien ylimmältä kaitsijalta? Nelivuotiasta kiinnostaa, miksi piispalla on sauva ja milloin sitä outoa lakkia käytetään. Toinen tiedustelee, onko piispa siis ihan oikeasti ihminen. 10-vuotias kysyy, onko piispan työ vaikeaa. Entä mikä mahtaa olla piispan ensimmäinen aamuaskare?

Myös keijujen olemassaolo ja suhteet piispakavereihin askarruttavat.

Kirkko ja kaupunki sai seurakuntien kerholaisilta piispalle osoitet-

tuja kysymyksiä, joista osaan Espoon piispa Kaisamari Hintikka vastaa uudessa Piispan pakeilla -videosarjassa.

Mitä lohikäärmekysymykseen tulee, niin tottahan toki niitä kirkoissa on. Vanhoista kivikirkoista löytyy usein kuva pyhästä Yrjöstä, joka taistelee lohikäärmettä vastaan. Keskiaikaisissa pyhimyskertomuksissa lohikäärmeen kohtaaminen oli tavallista, ja Yrjön tarina on yksi tunnetuimmista.

Kuvassa pyhä Yrjö ratsastaa yleensä valkoisella hevosella, jonka kavioiden alla lötköttää paholaiseen rinnastuva lohikäärme antautuneena. Kirkoissa on siis paljon lohikäärmeitä, nimenomaan voitettuja lohikäärmeitä.

TUURE HURME Katso Piispan pakeilla -videoita Youtube-kanavallamme youtube. com/kirkkojakaupunki tai osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Lisätietoja ja sähköinen haku: www.elakeliitto.fi/sopeutuminen tai hakulomakkeiden tilaus p. 040 7257 561, anu.korhonen@elakeliitto.fi Hae rohkeasti mukaan!

Tervetuloa Lauttasaaren senioritaloon!

Säätiön omistama yhteisöllinen palvelutalo aivan meren rannalla tarjoaa laadukasta ja kohtuuhintaista asumista helsinkiläisille ikäihmisille.

Ikäihminen, koetko lähisuhteessasi väkivaltaa?

Haluatko keskustella?

Asiantuntijat auttavat Sinua. Ota rohkeasti yhteyttä.

050 469 0050 040 457 1449 Janne Pulkkinen, janne.pulkkinen@suvantory.fi

Anne Maijala, anne.maijala@paakaupunginturvakoti.fi

10

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

Monipuolinen palvelupakettimme helpottaa asukkaidemme arkea kotona. Pakettimme sisältää muun muassa päivän ateriat, viikkosiivouksen, virkistystoimintaa ja paljon muuta.

Olemme hyväksytty Helsingin kaupungin kotihoidon palvelusetelintuottaja.

Lue lisää: www.lauttasaarensenioritalo.fi Ota yhteyttä ja sovi esittelykäynti

040 545 2629 Eva Keskilammi Olethan asunut Helsingissä viimeiset 10 vuotta?

Hyvää kesää!

Seuraava lehti ilmestyy 11.8.

”Tämän hetken toiveeni on nähdä, kun poikani aloittaa koulun.”

AIVOSYÖVÄN SAIRASTANUT LAURA ANNALA

Yksikin päivä lisää Testamenttilahjoituksilla syöpätutkimus pelastaa henkiä.

Lue lisää osoitteessa syopasaatio.fi.

Espoolaisella maatilalla tehdään moni asia vähän toisin.

Vastuuviljelijä Melina Heimschin mukaan monipuolisuus luo turvaa, kun ilmasto muuttuu.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILLE PALONEN

E

i uskoisi, että ollaan Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa. Ympärillä on peltoa ja metsää, lampaita ja hevosia. Linnut sirkuttavat, kukko kiekuu, kanat ja ankat kaakattavat. Paikka poikkeaa valtavirrasta muutenkin.

Pohjois-Espoossa Nuuksion kupeessa sijaitseva PieniKylä on osakeyhtiömuotoinen maatila, jolla viljellään sekä luomusti että biodynaamisesti.

Tilan vastuuviljelijä on 27-vuotias Melina Heimsch, jonka lisäksi osakeyhtiössä ovat mukana hänen isänsä, äitipuolensa, isoäitinsä ja sisaruksensa sekä muutama muu. Mutta onko tällainen maatalous toivotonta pyristelyä ruoantuotannon valtavirrassa ja idealistista puuhastelua, vai voisiko täältä löytyä ratkaisuja globaalia ruoantuotantoa ravisteleviin pulmiin?

ALUSSA OLI PERINTÖMAA, Melina Heimschin äitipuolen, nyt tilan peltotyöntekijänä toimivan Mari Salmelan,lapsuudenkodin ympärillä olevat metsät ja viljelysmaat. Perhe päätti ryhtyä viljelmään – vailla kokemusta ja koulutusta.

– Kun aloitimme kahdeksan vuotta sitten, tässä oli mukana muitakin viljelijöitä, mutta vähitellen tästä tuli meidän työmme. Tykkään tästä ihan hirveästi, Heimsch kertoo.

Monenlaista on kokeiltu, eikä kaikki ole aina mennyt ihan nappiin.

– Olemme tehneet varmasti kaikki virheet, joita start up -viljelijät voivat tehdä, mutta myös oppineet hirveästi, Salmela summaa.

Nyt tilan mailla kasvatetaan noin 250:tä eri kasvia: avomaavihanneksia, yrttejä, jonkin verran vehnää ja kauraa eläimille mutta myös muinaisviljoja kuten spelttiä, juhannusruista ja mustakauraa. Eläimistä ensin tulivat mehiläiset, sitten lampaat ja kanat ja lopuksi ankat ja hevoset.

Tilalla on myös pari kissaa ja koiraa.

– Alusta saakka on ollut unelmana, että saisimme myös muutaman lypsylehmän. Lehmän lanta on kompostoituna ihan kultaa maalle. Sen avulla kaikki kasvaa, Heimsch sanoo.

Biodynaamisuus tilalla tarkoittaa esimerkiksi maan hoitoa ja monimuotoisuutta, jolloin syntyy itseään tasapainoittava ekosysteemi. Kasvit ja eläimet ikään kuin tukevat ja toisaalta myös hillitsevät toistensa olemassaoloa. Tasapainon löytyminen vie aikaa.

– Esimerkiksi linnut, perhoset ja pölyttäjät ovat lisääntyneet täällä valtavasti. Tuholaisia on ollut, mutta nyt on jo niitä syöviä leppäkerttujakin. Luonto pitää itsestään huolta, kun sille antaa aikaa. Jos jotakin otetaan pois, syntyy yleensä dominoefekti, koska jokin laji on aina jonkin toisen ruokaa, Heimsch sanoo.

Maata pyritään muokkaamaan mahdollisimman vähän. Heimschilta tulee myös kaikille har-

deo i v so a t a K a t i l a lt ma kkoja­ kir unki.fi p ka u

12

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

Viljelyä ja paljon varjelua rastelijaviljelijöille mullistava tieto: täällä ei kitketä koko kesää rikkaruohoja.

– Rikkaruohot kitketään aluksi, jotta vaikka porkkana saa tarvitsemansa tilan. Sen jälkeen rikkaruohoja ainoastaan trimmataan, koska kasvupeitettä pitääkin olla. Se sitoo kosteutta.

ENGLANTILAIS-SAKSALAINEN UKKI perehdytti aikoinaan Melina Heimschin puutarhanhoitoon ja biodynaamiseen viljelyyn, mutta nuorena Heimsch ei osannut kuvitellakaan, että hänestä tulisi viljelijä. Sen sijaan hän haki taidekouluun ja opiskeli tradenomiksi. Sitten maanviljelys vei mukanaan.

– Olen käytännöllinen ihminen ja tykkään tehdä käsillä. Tämä on myös siitä ihana työ, että syntymä ja kuolema ovat jatkuvasti läsnä, mutta eivät negatiivisella tavalla, Heimsch sanoo.

Toistaiseksi tila ei ole vielä antanut koko porukalle elantoa, vaan kaikki ovat tehneet myös muita töitä.

Melinda Heimschia tila työllistää jo melko hyvin vuoden ympäri. Suunnittelu ja taimien kasvatus vie aikaa. Tuotteita jatkojalostetaan ja myydään.

Tilaa kannattelevat satokumppanit, tavalliset ihmiset, jotka sitoutuvat ostamaan osan sadosta ja saavat aina kassillisen kauden vihanneksia joko kotiin toimitettuna tai paikalta noudettuna.

Tilaan kuuluu myös Vihdintien varressa, entisessä Takkulan baarissa, sijaitseva tilapuoti, joka aukeaa taas, kun remontti valmistuu.

Panttilainaamo ja second hand -myymälä

”

Teemme monta asiaa kuten joskus ennen on tehty, mutta ajattelen, ettemme voi koskaan mennä taaksepäin.

PieniKylämaatilalla on myös eläimiä: mehiläisiä, ahvenanmaanlampaita, ankkoja, kanoja ja hevosia, kissoja ja koiria. Melina Heimschin sylissä paimenkoira, bordercollie Tiko.

RUOANTUOTANTOA LEIMAAVAT nyt massiiviset ongelmat. Tuottajat eivät elä työllään, maatilojen määrä vähenee, ruoan, energian ja lannoitteitten hinta nousee ja äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät.

Sota Ukrainassa on jättämässä ihmiset eri puolilla maailmaa ilman odotettuja viljalasteja. Nykyinen erikoistumiseen perustuva maatalous on osoittanut haavoittuvuutensa, ja omavaraisuus on alkanut kiinnostaa.

Globaalit kysymykset mietityttävät myös espoolaisella pellolla. PieniKylä on niin sanottu hiilitila eli se on mukana Ilkka Herlinin, Saara Kankaanrinnan ja Anna Kotsalo-Mustosen perustaman säätiön Baltic Sea Action Groupin hankkeessa, jossa tutkitaan, kuinka pelloista saataisiin hiilinieluja.

Espoossakin on jo koettu kovia tuulia ja aikaisin käynnistyneitä kasvukausia mutta myös kuivuutta ja hellettä. Vaihtelevissa olosuhteissa monimuotoisuus tuo turvaa, sillä aina jokin kasvi pärjää.

– Esimerkiksi papua ei kuivuus haittaa. Myös kesäkurpitsaa ja tomaattia tuli hyvin viime kesänäkin, Melina Heimsch kertoo.

Hän ajattelee, että ruoantuotannossa pitäisi mennä taas kohti paikallisuutta globaaliuden sijaan ja kohti monimuotoisuutta erikoistumisen sijaan. Kuulostaa vähän siltä, mitä maatalous joskus olikin. Onko tämän tilan tapa toimia siis askel taaksepäin vai tulevaisuutta? Melina Heimsch uskoo, että jälkimmäistä.

– Teemme monta asiaa kuten joskus ennen on tehty, mutta ajattelen, ettemme voi koskaan mennä taaksepäin. Voimme ottaa hyväksi todettuja tapoja vanhasta ja yhdistää niihin nykyistä tietoa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

13

Suljettu uskonyhteisö sitoutti ensin rakkaudella Anniina Enbuska lähti nuorena opetuslapseuskouluun.

Hän piti siellä kihlasormusta merkkinä sitoutumisestaan Jeesukseen.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS MARI AARNIO JA ISTOCK KUVA JANI LAUKKANEN

A

nniina Enbuska kasvoi pääkaupunkiseudulla helluntailaisessa perheessä. Kotona hänelle kerrottiin Jumalasta, joka on kuin lempeä isä ja suojelee lapsiaan.

– Opin oikeudenmukaisuutta ja tasavertaisuutta. Ne liitettiin kristinuskoon, ja vaikka itse olen erkaantunut siitä, kodin arvot ovat seuranneet mukana, Enbuska kertoo.

Hänellä ei ole pahaa sanottavaa myöskään lapsuutensa seurakunnasta, jonka lasten ja nuorten toiminnasta ja leireistä jäi hyviä muistoja.

Kiinnostus seurakuntaan laski teini-iässä. Ystäväpiiri oli lähinnä koulusta, ja nuorena piti ottaa etäisyyttä vanhempiin ja heidän arvomaailmaansa.

– Sitten koin jotain sellaista, mistä puhutaan hengellisenä heräämisenä. Löysin oman suhteeni Jumalaan, Enbuska kertoo.

JUURI TÄSSÄ HERKÄSSÄ elämänsuunnan etsinnän vaiheessa tuli Anniina Enbuskan seurakuntaan vieraita Rovaniemeltä. Siellä oli perustettu opetuslapseuskoulu Arctic Circle Master’s Commission, jossa oppilaiden kerrottiin oppivan seuraamaan Jeesusta kuten opetuslapset aikoinaan. Koulun opetus ja säännöt heijastelivat amerikkalaista evankelikaalista kristillisyyttä, josta se olikin lähtöisin.

– Innostuin, kun näin asialleen omistautuneita nuoria, jotka kertoivat, miten heidän elämänsä oli mullistunut. Ajattelin, että olisi hienoa kasvaa hengellisesti ja oppia tuntemaan paremmin Raamattua ja Jumalaa, Enbuska kertoo.

Enbuska kysyi koulun johtajalta, miten kouluun pääsisi. Hän oli valmistautunut siihen, että kouluun olisi normaali hakuprosessi. Johtaja yllätti hänet.

14

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

– Johtaja sanoi, ettei yleensä ota oppilaita kesken lukukauden, mutta oli valmis tekemään kohdallani poikkeuksen, koska Jumala oli käskenyt häntä tekemään niin.

Myöhemmin Enbuska kuuli, että muitakin oppilaita oli kohdeltu samalla tavalla: vedottu Jumalan johdatukseen ja kerrottu, että juuri he olivat ainutlaatuisia.

Opetuslapseuskoulu oli pieni, enimmillään parinkymmenen oppilaan, yhteisö. Koulu oli osa paikallisen helluntaiseurakunnan toimintaa, ja sen johtaja oli seurakunnan nuorisopastori.

EHTI KULUA yli kolme vuotta ennen kuin Anniina Enbuska oivalsi, että se, mitä hän koulussa koki, oli hengellistä väkivaltaa. Alkuun todellisuus peittyi ensihuuman alle.

Sitten hän painotti mielessään pitkään koulun hyviä puolia.

– Rakkauspommitus on suljettujen uskonyhteisöjen tyypillinen kikka.

Uusi tulokas kokee, että juuri hänen sanomansa ja tekemisensä ovat kiinnostavia. 17-vuotiaana tuntui jännittävältä päästä sisään rakkaudelliseen ilmapiiriin, Enbuska kertoo.

Enbuska on kirjoittamassa kirjaa omista ja muiden oppilaiden kokemuksista. Muut ovat kertoneet samaa: ensimmäinen vuosi koulussa oli kuin eläisi pumpulissa.

– Koulussa sai tuntea, että on mukana jossakin merkityksellisessä. Onnen huumassa uskoin väitteet, että siellä käydään lyhyessä ajassa läpi sellaisia henkisiä kasvuprosesseja, joihin muuten kuluu ihmiselämässä kymmeniä vuosia.

Ikävämmät puolet tulivat esiin vasta ajan kanssa.

– Hiljalleen asiat eskaloituivat, ja jouduin todistamaan ja kokemaan vallan väärinkäyttöä. Kaikki koulussa kulminoitui johtajaan. Muutkin opettivat, mutta valta oli hänellä.

Koulua johtava nuorisopastori vastasi periaatteessa toiminnasta seurakunnan johdolle, mutta käytännössä hän toimi autoritaarisesti ja piti johdon pimennossa menetelmistään.

RYHMÄPAINE OLI opetuslapseuskoulussa kova, ja johtaja vaati ehdotonta kunnioitusta.

Jos joku kyseenalaisti koulun toimintatapoja, sanottiin, että hänellä oli auktoriteettiongelma.

– Annettiin ymmärtää, että kaikki vika on henkilöissä itsessään, ei johtajassa ja hänen toiminnassaan, Anniina Enbuska kertoo.

Moni oppilas ei uskaltanut puhua asioista ääneen.

– Jos puhuit väärälle henkilölle, asia saattoi mennä johtajan korviin. Aika paljon me kyttäsimme toisiamme.

Koulussa oli paljon erilaisia sääntöjä. Niissä säädeltiin oppilaiden pukeutumista, käyttäytymistä ja ihmissuhteita.

– Ensimmäisenä vuonna oli seurustelukielto.

Lisäksi oli niin sanottu viiden minuutin sääntö, jonka mukaan vastakkaiseen sukupuoleen kuulu­ van kanssa ei saanut olla kahdestaan sitä pitem­ pää aikaa.

Enbuska kertoo pojasta, joka tuli kouluun kes­ ken vuoden. Tytöille kerrottiin, että uusi poi­ ka on seksuaalisuuden alueella rikkinäinen, eikä tyttöjen pidä herättää hänessä vääriä ajatuksia.

Niinpä heidän piti pukeutua erityisen peittävästi.

– Monia tyttöjä ja poikia syytettiin yliseksuaa­ lisuudesta. Minä sain tämän palautteen siksi, et­ tä olin leikkinyt yhden pojan kanssa peukkupai­ nia automatkalla. Minua syytettiin sen jälkeen sii­ tä, että huoraan.

”

Koulun arjessa hengellinen väkivalta näkyi kontrolloimisena, syyllistämisenä, eristämisenä, nujertamisena ja pakottamisena.

SEURUSTELUKIELTOON LIITTYI kihlasormuksen pitäminen ensimmäisen opiskeluvuoden ajan.

Tämä, kuten koulun monet muutkin kummallisil­ ta tuntuvat säännöt, tuli Amerikasta.

– Kihlasormus oli merkki siitä, että olimme kimpassa Jeesuksen kanssa, Anniina Enbuska kertoo.

Kihlasormus viestitti ulkomaailmalle, ettei koulun oppilasta kiinnostanut maallinen rak­ kaus, saati seksi. Sormuksen pitäminen tuntui kiusalliselta.

Opetuslapseuskoulussa oli lähes neljän vuo­ den aikana useampikin homoseksuaali, joista jot­ kut puhuivat asiasta avoimesti.

– Se ei tietenkään ollut hyväksyttyä. Toimin­ nassa näkyi ajattelu, joka tulee Jenkeistä ja on jossain määrin vallalla helluntailaisuudessa ja ka­ rismaattisessa liikkeessä. Sen mukaan ihmisel­ lä voi olla homoseksuaalinen identiteetti, mut­ ta hän ei saa elää homona identiteettinsä mukai­ sesti.

Enbuskan mukaan tämä johti koulussa siihen, että homoseksuaalit pyrkivät eheytymään he­ teroiksi, yrittivät seurustella vastakkaisen suku­ puolen kanssa ja menivät jopa naimisiin. Tästä seurasi monen ihmisen elämään tuskallisia koke­ muksia.

KURI OLI KOULUSSA tiukka ja sääntörikkomuk­ sista rangaistiin.

– Siivosin seurakunnan vessoja rangaistukseksi jonkin tehtävän unohtamisesta. Joskus juoksim­ me pakkasessa vähissä vaatteissa.

Rankin rangaistusmuoto oli sosiaalinen eristä­ minen. Jotkut eristettiin päiväkausiksi kotiinsa tai maaseudulla sijainneeseen tyhjään asuntoon.

– Kun jätin koulun, elämäni romahti. Toipuminen vei aikaa, Anniina Enbuska kertoo.

Oppilaat asuivat ja viettivät kaiken vapaa­ aikansa yhdessä. Jopa hyvin intiimejä asioita käsiteltiin muiden edessä. Mikään ei ollut yksi­ tyistä.

– Yhteisössä ajateltiin, että kun hyväksymme johtajan auktoriteetin, kykenemme alistumaan myös Jumalalle.

LOPULTA ANNIINA ENBUSKA oivalsi, että se, mitä opetuslapseuskoulussa tapahtui, ei ollut normaa­ lia eikä hyväksyttävää. Vaikka hän ei osannut ni­ metä tapahtumia hengelliseksi väkivallaksi, hän ymmärsi, että ihmisiä manipuloidaan.

– Hengellinen väkivalta voi olla fyysistä, hen­ kistä, seksuaalista, taloudellista – hyvin monen­ laista. Koulun arjessa se näkyi kontrolloimisena, syyllistämisenä, eristämisenä, nujertamisena ja pakottamisena. Ainakin yhdessä tapauksessa joh­ taja kävi myös käsiksi oppilaaseen ja nosti hänet seinälle.

Niitä, jotka halusivat lähteä koulusta kesken pois, peloteltiin, että he toimivat vastoin Jumalan tahtoa. Kukaan ei tietenkään halunnut tehdä niin.

– Ei välttämättä uhkailtu helvetillä vaan annet­ tiin ymmärtää, että jos poikkeat Jumalan tahdos­ ta, sillä on ikäviä seurauksia elämässäsi.

Neljäntenä vuonna Enbuska puhui seurakun­ nan johdolle koulun tapahtumista.

– Koulun johtaja totesi minulle, että voin jo­ ko hyväksyä hänen ajatuksensa ja tulkintansa mi­ nusta tai poistua. Valitsin jälkimmäisen. Avautu­ miseni vaikutti koulun loppumiseen.

Pois lähteminen oli kuin tyhjän päälle olisi hy­ pännyt, sillä koulu oli Enbuskalle koko senhetki­ nen elämä. Myös opiskelijatoverien epäsuosioon joutuminen pelotti.

– Kun jätin koulun, elämäni romahti. Toipumi­ nen vei aikaa.

Enbuskalla oli tukiverkkona perhe ja ystäviä.

Lisäksi hän löysi vertaistukea Uskontojen uhrien tuki ­yhdistyksen kautta.

– Lähdin opiskelemaan teologiaa. Vapauduin vanhoista ajatuksistani, joiden mukaan piti seu­ rata Jumalaa tai Jumala veisi pois kaiken hyvän.

Yliopistossa sain asiallista, tieteeseen perustuvaa opetusta, Enbuska kiittelee.

ANNIINA ENBUSKA AIKOI ensin papiksi. Sitten hän oivalsi, että pappeus on ristiriidassa sen kanssa, mihin hän uskoo.

– Nykyisin kuvailen itseäni negatiiviseksi tai agnostiseksi ateistiksi. En sano, ettei Jumalaa ole olemassa. Minulta vain puuttuu usko Jumalaan tai jumaliin. En halua olla tyrkyttämässä mitään vakaumusta, en myöskään uskonnottomuutta.

Lähipiirissäni on edelleen uskovaisia.

Terve uskonnollisuus on Enbuskan mukaan yksilöä kannattelevaa ja antaa voimavaroja ja merkitystä elämään.

– Epäterve uskonnollisuus litistää ja rajoittaa.

Se näkyy mielen alueen ongelmina, pelkoina, ah­ distuksena, masennuksena ja neuroottisena suo­ rittamisena. Jos jossain yhteisössä käytetään hen­ gellistä väkivaltaa, toiminta ei ole terveellä poh­ jalla. ■ Uskonnollisessa yhteisössä vaikeuksiin joutuneelle on tarjolla tukea osoitteessa uskontojenuhrientuki.fi.

Knutbyssä lahkokulttuuri johti murhaan Ruotsia ravisutti tammikuussa 2004 murha pienessä Knutbyn kylässä. Uhri oli paikallisen Filadelfia-seurakunnan pastorin Helge Fossmonin vaimo. Murhaaja oli perheen lastenhoitaja ja kotiapulainen Sara Svensson.

Traagista tarinassa oli se, että rikoksen takana oli pastori itse. Hänellä oli ollut ”hengelliseksi taisteluksi” puettu seksisuhde Svenssonin kanssa. Suhteen paljastuttua Svensson eli yhteisössä nöyryytettynä ja eristettynä ja toimi käytännössä kotiorjana. Pastori manipuloi hänet murhaajaksi ”Jumalalta

tulleilla” tekstiviesteillä. Lisäksi Svensson yritti tappaa miehen, jonka vaimon kanssa pastorilla oli ollut suhde.

Vakavat rikokset eivät suinkaan lopettaneet lahkoksi kehittyneen yhteisön toimintaa, vaan yhteisö sairastui entistäkin pahemmin. Kun yhteisössä alusta asti mukana ollut toinen pastori Peter Gembäck lopulta oivalsi tilanteen, hän soitti vuonna 2017 murhan tutkinnanjohtajalle ja kertoi, mitä kaikkea yhteisössä oli tapahtunut. Seurauksena oli useita rikosilmoituksia pahoinpitelyis-

tä ja alaikäisen tytön seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Tästä kaikesta kertoo Peter Gembäckin ja Annika Sohlanderin kirja Knutbyn murha – Seurakunnasta kultiksi (Docendo 2022). Karmaisevinta tarinassa on seurakunnan ylimmän johtajan Åsa Waldaun rooli. Hänen kerrottiin olevan Kristuksen morsian, jota valmisteltiin sulhasen paluuta varten. Yhteisössä johtajan hyvinvointi oli kaikki kaikessa, ja ihmisiä hallittiin pelolla. Seksi ja raha kuuluivat kuvioon, jossa kaikelle löytyi hengellinen perustelu.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

15

UUSIA, KOTOISIA JA TURVALLISIA VUOKRA-ASUNTOJA SENIOREILLE PIHLAJISTOSSA. alk. 884 €/kk

VA P A S U A AT N 2 8 , 5 N OT -42m 2

Vuokra sisältää palveluita, esim. kotisiivous.

As Oy Pihlajiston Sointu on sinua varten, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin. Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin.

Taloon jo muuttaneet asukkaat kertovat ilmapiirin olevan yhteisöllinen, kodikas ja lämminhenkinen.

Ehkäpä juuri sellainen, jota sinäkin toivot tulevalta kodiltasi?

Näytämme vapaita asuntoja ja taloa mielellämme henkilökohtaisesti silloin kun sinulle parhaiten sopii. Oman tutustumiskäyntisi voit sopia soittamalla meille numeroon 010 315 4140.

PIHLAJISTON

SOINTU

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Muissa maisemissa Muutaman tunnin pyhiinvaellus Turussa vie kadonneisiin paikkoihin ja keskiaikaisiin kirkkoihin.

A

TEKSTI JA KUVAT KAISA HALONEN

lkukesän arkiaamuna tunnelma hämäräs­ sä Turun tuomiokirkossa on unelias. Tä­ nään olen yksi saapujista ja lähtijöistä, joita tämä yli seitsemänsataa vuotta van­ ha kirkko on nähnyt lukemattomia.

Tuomiokirkko on kerännyt pyhiinva­ eltajia jo katolisella keskiajalla – ja var­ sinkin silloin. Parhaimmillaan kirkos­ sa on ollut nelisenkymmentä sivualttaria

ja jokaisessa niissä pyhimysten reliikkejä. Tärkeimpiä pyhäin­ jäännöksiä olivat entisten piispojen pyhän Henrikin ja autu­ aan Hemmingin luut. Heidän sekä Neitsyt Marian juhlapäivät ovat vetäneet kirkolle pyhiinvaeltajia kauempaakin.

Reformaation myötä sivualttarit reliikkeineen poistettiin kirkoista ja pyhiinvaelluksetkin loppuivat muutamaksi sadaksi vuodeksi. Eivät kuitenkaan pysyvästi, sillä tässä olen: sytyttämässä kynttilää Jumalanäidin ikonin eteen ja pyhiinvaellukselle lähdössä. Tosin suhtaudun pyhiin­

vaellus-sanaan epäröiden. En odota ihmeitä vaan lähinnä muutaman tunnin ulkoilua alkukesän vehreydessä, maisemissa, joista suurin osa on minulle uusia.

Ei ole yhtä oikeata tapaa vaeltaa. Niin sanoi edellisenä päivänä tapaamani Annastiina Papinaho. Hän on pyhiinvaellustoiminnan projektipäällikkö Turun kaupungin ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hankkeessa, joka vahvistaa ja tukee olemassa olevia suomalaisia pyhiinvaellusverkostoja ja luo uusia.

Helenan polku, joka kiertää Turun keskiaikaiset kirkot, on yksi hankkeen myötä syntyneistä pyhiinvaellusreiteistä. Sille olen tänään aikeissa lähteä.

Helenan polku on reilut kahdeksan kilometriä, eli se taittuisi normaalilla kävelyvauhdilla parissa tunnissa. Papinahon mukaan kyse ei kuitenkaan ole ihan tavallisesta kävelylenkistä. Arki on usein kiirehtimistä paikasta toiseen, mutta pyhiinvaellukseen kuuluu tietty kiireettömyys, pysähtyminen ja läsnäolo. Voi rauhoittua ja ihmetellä.

ALKUMATKA KULKEE läpi akateemisen Turun, Åbo Akademin ja Turun yliopiston rakennusten lomassa. Arkkipiispan talon pihassa tuomi kukkii.

Kun unohdan katsoa reittikarttaa, kävelen heti vähän harhaan ja päädyn pyörimään parkkipaikalla. Onneksi, sillä muuten olisi jäänyt näkemättä graffitin välittämä elämänohje: ”Ei saa ottaa liian tosissaan”.

Siitä universumille kiitos – olen jo nyt tuskastunut siihen, että seuraan puhelimen näytöltä reittikarttaa ja välillä taas katselen maisemaa kameran etsimen läpi. Näenkö oikeasti mitään? Ehdinkö rauhoittua ollenkaan? Meneekö tämä muutaman tunnin irtiotto ihan hukkaan?

Hetken päästä huomaan kävelleeni reitin ensimmäisen etapin ohi. Olen ollut selin siihen katsellessani Alvar Gullichsenin jättimäisen Posankkaveistoksen muhkeaa takamusta saparoineen. Osapuilleen Posankkaa vastapäätä Pispalantien toisella puolella on keskiaikainen, piispan majapaikkana palvellut Kairisten kylä. Tai siis on joskus ollut, sillä se on kadonnut maan tasalle. Nyt se on vain sotkuinen metsikkö, mutta ei toki asumaton: satakieli laulaa, fasaani tepsuttaa puuhakkaana.

KADONNEITA PAIKKOJA ja vanhojen paikkojen päälle kerrostuneita uudempia paikkoja tämän reitin varrella riittää. Kävelemäni Kirkkotien asfaltti peittää keskiaikaista tienpohjaa. Pyhän Katariinan kirkko, jonne tie johtaa, on rakennettu 1400-luvulla, mutta sitä ennen paikalla on ollut puinen kirkko jo ainakin 1200-luvulla. Sitäkin ennen paikka on ollut pyhä: arkeologisissa kaivauksissa nykyisen hautausmaan ja pappilan väliseltä alueelta on löydetty ristiretkien aikainen ruumiskalmisto ja viikinkiaikainen polttokalmisto.

Niin kuin nimikin kertoo, kirkko on omistettu pyhälle Katariina Aleksandrialaiselle, mahdollisesti 200–300-lukujen taitteessa eläneelle marttyyrille. Saattaa olla, että tätä keskiajalla varsin suosittua pyhimystä ei ole koskaan ollutkaan, mutta se ei ole estänyt legendojen syntyä.

Tarinat kertovat neidosta, joka oli sekä kaunis että älykäs ja päälle päätteeksi hurskaskin. Tavalliset miehet eivät kelvanneet hänelle sulhaseksi, mutta näyssä ilmestynyt Kristus-lapsi kihlasi hänet. Katariina sai joukon aikansa oppineimpia

18

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

miehiä kääntymään kristinuskoon ja joutui itse kidutetuksi ja lopulta surmatuksi.

Kun lähden kirkolta, kellot soittavat saattoväkeä koolle viereiseen siunauskappeliin. Reitti vie minut Nummen kylän läpi Aurajoen rantaan ja kulkee Halistenkoskelle.

Kohisevaa koskea voisi katsella ja kuunnella vaikka kuinka kauan. Sen ääni on tyynnyttävä ja jotenkin ikuinen. Reittiopasta selailemalla selviää, ettei koskea ole ollut tässä aina. Se syntyi maan kohoamisen myötä joskus yli tuhat vuotta sitten.

kymmenen jälkeen piispanistuin muutti taas, tällä kertaa parin kilometrin päähän nykyiselle paikalleen Tuomiokirkkoon.

MONILLA PYHIINVAELLUKSILLA on tietty kohde, jokin pyhä paikka. Se voi olla jonkun pyhimyksen hauta tai muu hänen henkilöhistoriaansa liittyvä paikka. Annastiina Papinahon mukaan määränpää voi olla myös matka itse: se, mitä matkasta avautuu, ja yhteys, jota voi kokea itseensä, mahdollisiin matkakumppaneihin, pyhään ja luomakuntaan.

Maarian kirkossa universumi lähettää seuraaKOSKI ON KÄÄNTÖPAIKKA, josta Helenan polku van viestin – oikeastaan monta. Viestit ovat kuvijatkaa takaisin päin joen toista rantaa pitkin. Fana kirkon seinissä ja katossa, ja niiden merkitystä saanikukko kävelee hetken samaan tahtiin pellon voi vain arvailla. Rykelmä sydämenkuvia on kuin reunaa kuin matkakumppanina, kunnes keksii rakastuneen teinin kynästä lähtöisin. Solmut, kiinnostavampaa tekemistä. Tienvarren penkkiin punokset, spiraalit, labyrintit, ruudukot ja ristit on kirjoitettu seuraava viesti universutuntuvat kertovan, että tässä kirkossa olmilta: ”Antaudu”. Eksymisen vaalaan arvoitusten ja mysteerin äärellä. raa ei näissä maisemissa ole, joten Jotkut kuvioista ovat sellaisia, ettei ­ s voin pitää puhelimen taskussa niille edes ole nimeä. llu e ja vain seurailla ympäristöä.

Tämän tyyppisiä maalauka nv u k s i a i i Tuuli pyyhkii ihoa. Välilsia kutsutaan usein primitiivih P y ollisu ­ i lä kuuluu kellojen ääni Pyhän siksi. Niitä eivät ole maalank n hd Katariinan kirkon suunnasta. ma kaupu koja­ neet aikansa ammattimaalarit Linnut laulavat taukoamatta. vaan kirkon rakentajat, joiden pää la kirk .

Olen varannut reppuun setaidoissa ja tietämyksessä on ul i.fi k d kä sadeviitan että hellehatun, saattanut olla toivomisen varaa. u n se pu u rakkolaastareitakin. Millekään Erikoisia kuva-aiheita on myöa k niistä ei ole tarvetta, vaan ne hemmin tulkittu maagisiksi symovat turhaa painoa. Jospa tämä taas boleiksi, joiden tarkoitus on mahdolkerran muistuttaisi minulle, että jatkulisesti ollut karkottaa pahoja henkiä. va jossittelu ja ennakointi tekee matkasta ja Yhtä hyvin niitä voisi ajatella kuvallielämästä yleensäkin raskaampaa. Kun kaikkeen sina rukouksina. varautuu, tulee myös vieneeksi itseltään mahdollisuuden yllättyä.

HELENAN POLKU kulkee vielä ensin Vähäjoen ja Vaelluksella ei välttämättä tapahdu mitään, sitten Aurajoen vartta takaisin Tuomiokirkolle.

Annastiina Papinaho huomautti jutellessamme.

Pidempi reitti, myös Aurajokea seuraileva PiePyhiinvaelluksen mielentilaan ei ehkä pääse heti, tarin polku, olisi käynyt Liedossa asti. Vastaavia mutta muutamankin tunnin matka aistit avoinna, päiväretkelle sopivia pyhiinvaellusreittejä on viiluontoa ihmetellen ja omalle keskeneräisyydelme vuosina perustettu eri puolille Suomea. Osa le ja elämälle antautuen voi riittää. Joskus pelkkä kulkee historiallisissa maisemissa, toisissa taas liike tekee hyvää. pääosassa on luonto.

Annastiina Papinaho arvioi, että vuosittain PELLON TOISELLA puolella kohoaa iso supermar- Suomessa järjestetään satoja eri pituisia vaellukket ja, kyllä, tuon tuolla täytyy olla Maarian kirksia. Lisäksi monet suomalaisetkin lähtevät Eurooko. Ennen kirkot ovat hallinneet ympäristöään pan pitkille vaellusreiteille. Pyhiinvaellusinnosihan toisella tavoin. Mitään muuta niin komeaa tukselle on Papinahon mukaan monia syitä. ja korkeaa ei ole näissä maisemissa ollut.

Pitkät, useamman viikon, pyhiinvaellukset Jos odottaa, että pyhiinvaellus Suomessa olisi voivat olla tietoinen irtiotto arjesta ja tilan ja ajan jonkinlainen keskiajan tai edes läheisemmän his- ottamista oman elämän kysymyksille. Korona ja torian teemapuisto, pettyy varmasti. Kivikirkot Ukrainan sota ovat horjuttaneet monen turvalliovat kokeneet vuosisatojen varrella monia isomsuudentunnetta ja saaneet etsimään merkitykselpia ja pienempiä muodonmuutoksia. Niitä on lisyyttä elämään. korjattu, laajennettu ja sisustettu. Jotkut ovat paPyhiinvaellus jalkaisin, pyöräillen tai vaikka laneet ja rakennettu uudelleen. Vielä enemmän meloen on myös kestävä ja kohtuullinen matkuson tietysti muuttunut kirkkojen ympäristö. tamisen tapa, joka voi tuoda toivoa ympäristöMutta pyhiinvaeltajan ei kuulukaan etsiä näkriisin ahdistamille. Se ei ole matkaa vain histoennäisen autenttisia, viehättäviksi kuviksi taipuriaan vaan myös kohti tulevia sukupolvia. ■ via paikkoja ja maisemia. Tarkoitus on lähestyä Turun tuomiokirkko on avoinna joka päivä klo 9–18. pyhää, eivätkä sen kohtaamista estä automarkePyhiinvaelluskeskus Turun tuomiokirkossa päivystää tit, pellonreunaan nousseet lähiöt eivätkä muovikesällä ma–ti klo 10–16, ke klo 12–18 ja to–pe klo 9–16. set työmaa-aidat.

Pyhän Katariinan kirkko on avoinna 5.8.

Koroistenniemi Aurajoen ja Vähäjoen risteykasti ma–pe klo 12–17 (ei 24.6.). sessä on taas yksi kadonnut paikka. Tai eihän nieMaarian kirkko on avoinna 29.7. asti mi ole mihinkään kadonnut, mutta sen menneesma–pe klo 12–18 (ei 24.6.). tä loistosta muistuttaa vain raunioille pystytetty Lue lisää aiheesta pyhiinvaellussuomi.fi sekä valkea risti. Tälle paikalle rakennettiin 1230-luvulIlari Aalto, Annastiina Papinaho, Larissa Riihila piispankirkko ja siirrettiin alun perin Nousiaihuhta ja Usva Torkki: Valo askeleillani – Pyhiin­ vaelluksella Suomessa (Kirjapaja 2022). sissa sijainnut piispanistuin. Muutaman vuosi-

■

Pyhiin­ vaelluksen avainsanat Kiireettömyys Vapaus Huolettomuus Hengellisyys Jakaminen Yksinkertaisuus Hiljaisuus Hans-Erik Lindström Vadstenan pyhiinvaellus­ keskuksen perustaja

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

19

P

yhiinvaellukselle lähtevä lähtee mielenmuutoksen tielle, eikä se välttämättä vaadi pitkää tai vaivalloista matkaa, sanoo ortodoksipappi ja kirjailija Johannes Lahtela. Lahtelalle jo viikonloppu Valamon luostarissa Heinävedellä riittää siihen, että jokin elämässä liikahtaa parempaan suuntaan. Sisäiset asetukset palautuvat oikeille taajuuksille ja elämän mittasuhteet näyttäytyvät oikeassa koossa.

Luostariympäristö tukee hiljentymistä ja Jumalan kohtaamista, sillä tarjolla ei ole ylimääräisiä viihdykkeitä – huoneissa ei esimerkiksi ole televisiota. Silti jossain vaiheessa mieli saattaa muuttua niin levottomaksi, ettei rukoukseen keskittyminen onnistu. Silloin voi mennä kirkkoon, sytyttää tuohuksen, istua hiljaa ja antaa ympäristön tehdä tehtävänsä.

– Hyvä pyhiinvaellus johtaa takaisin omaan arkeen. Usein luostarissa kirkastuu se, mikä omassa elämässä on totta. Irtiotolla saattaa olla ihan konkreettisia seurauksia – vaikka jotain niinkin yksinkertaista kuin se, että osallistuu sen jälkeen enemmän kotitöihin, Lahtela sanoo.

– Yksi pyhiinvaelluksen keskeisiä ulottuvuuksia on, että tulee aidommaksi ja todemmaksi omassa elämässään ja pyrkii elämään itsensä näköistä elämää. Tämä on niin lyhyt valssi, joka täällä maan päällä joraillaan, että kannattaa miettiä, mihin aikansa käyttää ja kenen kanssa sen viettää. Se on se klassinen kysymys, että missä minun aarteeni on.

Lahtela on huomannut, että hengellisyyttä tulee helposti pidettyä muusta elämästä erillisenä asiana ja pyhiinvaellusta jonkinlaisena hengellisyyden lisukkeena tai mausteena. Parhaimmillaan ne kuitenkin vievät kohti elämän ydintä.

– Helposti unohtaa olla kiitollinen siitä, että kaikki pyhyys ja kauneus on jo tässä hetkessä, tässä päivässä. Minua pyhiinvaellukset ovat auttaneet näkemään sen, että aarteeni onkin arjessa. Ihmisessä vain taitaa olla sisäänrakennettuna sellainen levottomuus, että aina voisi jokin olla paremmin ja jossakin toisaalla enemmän.

Myös hengellisissä asioissa voi tulla liian kärsimättömäksi ja ahneeksi, ja vaihtaa kurssiaan vähän väliä.

LEVOTTOMUUDESTA Johannes Lahtelalla on yllin kyllin kokemusta. Hän on raitistunut alkoholisti.

Juomiselta jäänyttä tyhjää tilaa hän on koettanut täyttää niin kuluttamisella, viihteellä, syömisellä kuin seksilläkin. Turhaan.

– Olen ollut raittiina 21 vuotta, mutta tässä mennään edelleen päivä kerrallaan. Jos en hoida hengellistä kuntoani ja ylläpidä sisäistä kipinää, päädyn juomaan tai brakaan johonkin muuhun.

Siksi pyhiinvaellus on minulle elinehto.

Kun vastapäätä istuu pappi, joka puhuu alkoholismistaan, voisi hätäisesti ajatella, että tässä on taas yksi versio tutusta ”putosin pohjalle, tulin uskoon ja raitistuin” -tarinasta. Pohjalla Lahtelakin on kyllä käynyt, mutta Jumalan hän löysi vasta oltuaan vuosia raittiina. Raitistumisensa aikoihin hän kertoo olleensa fanaattinen ateisti, jolle Jumala ja varsinkin kirkko olivat melkein kirosanoja.

– Alkoholismista toipuessani kuljin niin pitkälle kuin terapialla, itseä analysoimalla ja puhumalla pääsee. Kaikki valveillaoloaikani oli lakkaamatonta oman navan kaivelua.

20

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

– Kyky nähdä kauneutta kaikkialla on vahvempi pyhiinvaellusten jälkeen. Athokselta palattua ekstreme-elämyksestä käy jo se, että kävelee Keravalla ruokakauppaan ja nauttii siitä, Johannes Lahtela sanoo.

Pyhiinvaellusta koko elämä Ortodoksipappi Johannes Lahtela on raitistunut alkoholisti, jolle pyhiinvaellukset ovat henkisen ja hengellisen kunnon hoitamista.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI RINTALA

– Olin ollut kahdeksan vuotta raittiina, ja minulle tuli tyhjyydentiloja ja kielteisyydenpuuskia.

Jouduin toteamaan, ettei pelkkä analysointi auttanut. Se ei riittänyt poistamaan sisäistä tyhjyyttä, lohdutonta yksinäisyydentunnetta ja riittämättömyyttä. Silloin tuli Kalle kuvioihin mukaan.

Kalle on edesmennyt ohjaaja Kalle Holmberg, hänkin raitistunut alkoholisti, jonka tuolloin näyttelijänä työskennellyt Lahtela tiesi työkuvioista. Holmbergin avulla Lahtela löysi ortodoksisen kirkon, ja tämän kanssa hän teki ensimmäiset pyhiinvaelluksensa Valamoon, Lintulaan ja Athokselle. Kun Lahtela liittyi kirkkoon, Holmbergista tuli hänen kumminsa.

– Jos Kalle ei olisi minua näihin paikkoihin johdattanut, en tiedä, olisinko tänään tässä, näissä lavasteissa, Lahtela sanoo.

Lavasteilla hän viittaa Helsingin ortodoksisen seurakunnan Kotikirkkoon Liisankadulla. Hän työskentelee seurakunnassa monikulttuurisen työn pappina.

– Pyhän kaipuu ja jano olivat kyllä minulla sitä luokkaa, että jollakin tavalla se olisi varmasti muotonsa löytänyt. Vertaistukiryhmien 12 askeleen toipumisohjelmassa puhutaan paljon Jumalasta tai korkeammasta voimasta. Jossain vaiheessa minulle tuli ahaa-elämys, etten ollut omakohtaisesti ratkaissut, mitä se minulle merkitsi.

– Minulta myös puuttui siinä vaiheessa kieli, jolla olisi voinut käsitellä sellaisia sisäisiä asioita, joihin järjellä ei yllä. Eikä minulla ollut mi-

tään oppia siitä, miten rukoilla. Kun tutustuin ortodoksiseen traditioon kaikkine sääntöineen ja tapoineen, se tuntui helpotukselta. Selkeät rajat tuovat sisäistä vapautta, ja niiden sisällä yksilö pystyy kehittymään ja kasvamaan hengellisesti.

Edelleen jokaisessa jumalanpalveluksessa Lahtela miettii, kuinka ihanaa on, että palvelukset toimitetaan aina samalla tavalla ja että niin on tehty jo vuosisatojen ajan. Niin tehdään myös hänen kuolemansa jälkeen – eikä häneltä kysytä, onko se hyvä vai huono juttu.

”

Minua pyhiinvaellukset ovat auttaneet näkemään sen, että aarteeni onkin arjessa.

OIKEASTAAN KOKO ELÄMÄÄ voisi Johannes Lahtelan mielestä ajatella pitkänä pyhiinvaelluksena. Välillä eksyy polulta, joskus valitsee väärän reitin. Joskus joutuu tarpomaan erämaassa, jossa mikään ei kasva.

– Oma vaellukseni on kuin meren pinta, jatkuvassa liikkeessä. Välillä tulee tasaisempaa, mutta

Hietaniemen krematoriokappelille haetaan

sitten ihan yhtä väistämättä myrskyisempiä vaiheita, Lahtela kuvailee.

Ortodoksit käyttävät usein ankaran kuuloista sanaa kilvoittelu. Sillä kuvataan elämää, johon kuuluvat muun muassa rukous ja paasto.

– Onneksi jo taipaleen alkuvaiheessa Kalle teki minulle selväksi, ettei kannata tavoitella mitään pikavoittoja tai uskomattomia taivaallisia elämyksiä.

Mikään ei tule helposti ja nopeasti, vaan tarvitaan kärsivällisyyttä, harjoittelua ja päivittäistä toistoa – ja oman asenteen tarkastelua ja reagoimista silloin, kun huomaa menevänsä väärään suuntaan.

Mutta mihin Lahtela sitten on pyhiinvaelluksellaan matkalla? Mikä on se pyhä, jota kohti hän vaeltaa? Lahtelan mukaan matkanteko täällä on sisäisen elämän valmistamista siihen seuraavaan matkaan, joka alkaa kuoleman jälkeen.

– Mutta oikeastaan vaellus on havahtumista siihen, ettei tarvitsisi matkata yhtään mihinkään, koska on jo perillä. Kristus Jumala on sisäisesti kätkettynä joka ikiseen elävään ihmiseen.

– Olen monta kertaa halunnut hirveästi lähteä etsimään vastausta, mutta se vastaushan on jo olemassa juuri siellä, missä sillä hetkellä olen, siinä toisessa ihmisessä, joka silmieni edessä on.

Jos hengellisyys ja pyhiinvaellus eivät johda toiseen ihmiseen ja hänen rakastamiseensa, en tiedä, tekeekö sellaisella hengellisyydellä yhtään mitään. ■ Annina Holmberg ja Johannes Lahtela: Pää pilvissä, kiviä kengissä – Pyhiinvaelluksia saunoista luostareihin (Otava 2022)

urkuria

Hietaniemen krematoriokappeli sijaitsee Helsingin keskustassa, Hietaniemen hautaus­ maan läheisyydessä. Krematoriosäätiö s.r. ylläpitää Hietaniemen krematoriokappelia, jonka toiminta on yleishyödyllistä, ei voittoa tavoittelevaa.

Krematoriokappelissa on kaksi kappelitilaa, näissä toimitetaan sekä siunaustilaisuuksia, että tunnustuksettomia seremonioita.

Tilaisuuksia vuodessa on noin 600, urkuri­ tehtäviä hoitavat Krematoriosäätiön omat urkurit (2 urkuria).

Tehtävät Tehtäviin kuluvat urkurin perustehtävät, valtaosa tilaisuuksista on eri kirkkokuntien siunaustilaisuuksia, mutta kappelissa toimitetaan myös tunnustuksettomia sekä eri uskontojen hautajaistilaisuuksia. Urkurilla on siis oltava valmius soittaa eri tyylilajien musiikkia.

Arvostamme laaja­alaista muusikon ammatti­ taitoa, hyviä yhteistyö­ ja tiimityötaitoja, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä rohkeutta tarttua haasteisiin, halua opetella uusia asioita

sekä valmiuksia erilaisten ICT­ohjelmien käyttöön ja sosiaalisen median perustaitoja.

Työ tehdään pääsääntöisesti lauantaisin. Työn­ tekijä hoitaa lauantaiurkurin tehtävät, tehtä­ viin kuuluvat myös arkiurkurin sijaisuudet.

Tarjoamme työtä pienessä organisaatiossa lähellä Helsingin keskustaa.

Hakuaika tehtävään päättyy 5.8.2022. Liitä työhakemukseesi ansioluettelo ja palkkatoive.

Huomaa että haastattelut ja musiikkinäytteet suoritetaan Hietaniemen krematoriokappe­ lilla.

Lähetä hakemuksesi osoitteeseen: Krematoriosäätiö, Lönnrotinkatu 32 D, 00180 Helsinki tai sähköpostilla mikael.wilen@krematorio.com Lisätietoa tehtävästä antaa toimitusjohtaja Mikael Wilén, puh. 050 569 5555

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

21

”Joka kuuseen kurkottaa, Mikko Harju tuli keväällä laulaen vaivihkaa olohuoneisiimme.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JANI LAUKKANEN

T

atuointi reidessä, tatuointi kyljes­ sä, tatuointi molemmissa käsivar­ sissa. Mikko Harju näyttää puhe­ limesta Instagramiinsa kuunteli­ joilta tulleita kuvia. Niissä iholle on pistelty hänen tekemiensä lau­ lujen sanoja. Monella on kehossaan muistutus: Sinä riität.

– Haluan sanoa tähän maailmaan jotakin ja auttaa ihmisiä voimaan paremmin, Harju sanoo.

Taaperona Harju istui kaksosveljensä kans­ sa Siikaisissa auton takapenkillä ja lauloi. Po­ jat keksivät sanoja ja säveliä omasta päästään, ja hauskaa oli.

Lukiossa äidinkielen tunnilla Harju tajusi, että kirjoittamalla voi kertoa omia ajatuksiaan.

– Edelleen päähäni tulee sävelmiä missä vain, vaikka kadulla kulkiessa tai rappukäytä­ vässä. Artisteja suvussamme ei kai ole ollut, mutta tädit ovat kertoneet sukututkimuksista, että kanttoreita on.

Ensimmäinen single Laulu raikaa oli Har­ jun omakustanne. Se ilmestyi vuonna 2015. Sa­ mana vuonna tehty Mä olen tässä ­biisi nousi Spotifyn 50 kuunnelluimman kappaleen jouk­ koon.

Sen jälkeen neljä levy­yhtiötä tarjosi Harjulle sopimusta. Hän valitsi Warner Music Finlandin.

Kuka?

Laulaja-lauluntekijä Mikko Harju, 30, asuu Helsingissä. Mä olen tässä (2016) ja Taivas ei oo rajana (2017) ovat saavuttaneet tuplaplatinalevyn sekä Sinä riität (2017) ja Anna mennä lennä (2019) platinalevyn rajan Spotifyn kuuntelukerroilla.

Mitä?

Pitkän tauon jälkeen Harju keikkailee koko kesän. Osa keikoista on mies ja kitara ja osa bändikeikkoja. Lisätietoja: mikkoharju.com.

Harju on tehnyt myös kirkkokiertueita.

Ensimmäinen oli ”ihan super” vuonna 2019.

Jatkoa seuraa loppuvuodesta 2022.

Motto

Mielenrauha on arvokkainta, mitä täällä voidaan saavuttaa.

22

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

ALA-ASTEIKÄISENÄ Mikko Harju aloitti musiik­ kiopistossa klarinetin soiton.

Yläasteella hän kiinnostui bändikoulusta, mutta myöhästyi ensimmäiseltä tunnilta. Bän­ din jäsenten paikat oli ehditty melkein jakaa.

Vain yksi puuttui.

– Sanoin, että no, mä voin laulaa.

Harju muistaa hyvin, miten bändikoulu­ treenit alkoivat, ja sen, että toinen opettajista oli Dingon kitaristi Jonttu Virta.

Ensimmäiseksi laulettiin Pekka Ruuskan Rafaelin enkeli. Seuraavina harjoiteltiin Apu­ lannan Routa ja Juha Tapion Ukkosta ja ullakolla. Ensikeikka bändillä oli Siikaisten koulun kevätkahvilassa.

Laulettuaan vuoden bändissä solisti kiin­ nostui soittamisesta. Kotoa löytyi vähälle käy­ tölle jäänyt akustinen kitara.

– Kaivoin isosiskon kitaran esiin ja aloin har­ joitella sointuja. Isoveljiltä saimme rippilahjak­ si sähkökitaran ja vahvistimen, mutta akustinen kitara kiehtoi minua enemmän, Harju kertoo.

Ennen laulajan uraa Mikko Harju ehti val­ mistua sähköasentajaksi, toimia hyvinvoin­ tialan yrittäjänä ja työskennellä smoothie­ baarissa.

Harjun mielestä usko tulevaan on suurin lahja, minkä hän on elämässä saanut. Asiat menevät hyvin, ja jos eivät mene, niistä voi op­ pia. Vieläkin hän ”vetää iltarukouksen”, jonka oppi jo pienenä.

– Välillä meitä koetellaan, mutta tämä ei to­ dellakaan ole vain elämää, vaan on olemassa jotain paljon suurempaa, mitä emme voi edes ymmärtää.

– Haluan oppia itsestäni ja myös virheistäni.

Niihin on turha jäädä kiinni, sillä virheitä teke­ mällä meillä on mahdollisuus kasvaa.

Oppiläksyn Harju sai osallistuttuaan Tähdet tähdet ­tv­ohjelmaan. Hän joutui epämu­ kavuusalueelleen eikä pärjännyt kisassa. For­ maatti ei ollut hänelle paras mahdollinen.

– Tappion kokemuksesta opin, etten ole voittamaton. Siitä syntyi uusi laulu.

Suurelle yleisölle Harju on kuitenkin tele­ visiosta ehkä vähän salaa tuttu. Tänä keväänä

voi kaiken saavuttaa” hänen kappaleensa Anna mennä lennä soi Pekingin talviolympialaisissa suomalaisten menestystarinoiden taustalla.

MIKKO HARJUN SANOITUKSISTA löytää usein vanhojen sanontojen uusia versioita. Yksi niistä on ”joka kuuseen kurkottaa, voi kaiken saavuttaa”. Vanha menee ”joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa”.

– Alkuperäisen sanonnan ongelma on, että viestin voi helposti tulkita niin, että jos yrittää

kovasti, epäonnistuu varmasti. Tätä lähtökohtaisesti negatiivista ajattelua haluan kulttuurissamme muuttaa, Harju selittää.

Korona-aika sai hänet miettimään sanontaa ”toivotaan parasta ja pelätään pahinta”.

– Pelko on joskus ihan ok, koska se myös suojelee meitä, mutta miksi pitäisi aina pelätä pahinta. Tuo sanonta on kyllä uponnut hyvin suomalaisiin. Minun versioni on ”toivotaan parasta eikä pelätä turhaan”.

Kannustamisen ja lohduttamisen rinnalla Harjun lauluista löytyy myös tuskaa ja altavastaajana olemista. Hänen mielestään ihmisten kokemuksia ei voi eikä pidä verrata.

– Joillekuille se, ettei ole saanut lapsena tikkaria, voi olla iso menetys, kun taas toiselle se ei merkitse mitään. Emme voi välttyä traumoilta.

Minullakin on omani, joita on tullut käsiteltyä.

– Traumojen käsittelystä voi ammentaa voimaa, toivoa ja myös syvyyttä elämään. Jos on halua kohdata omia kipukohtiaan, voi löytää uusia polkuja.

Joskus joku on heittänyt läpällä, että Harju tekee life coach -musiikkia antaen elämänohjeita.

– Se ei ole ollut tarkoitukseni. Ha-

luan herättää musiikillani kysymyksiä ja ajatuksia, koska loppujen lopuksi kukaan ei voi koskaan kertoa vastauksia toiselle. Ne pitää itse löytää.

VOIDAKSEEN HYVIN Mikko Harju lenkkeilee, hiihtää, pelaa tennistä ja padelia sekä käy kuntosalilla.

– Minulla on hiihtotausta. Lapsuuden harrastus on löytynyt uudelleen. Pitkien lenkkien, monen kymmenen kilometrin, hiihtäminen on meditatiivista ja tekee hyvää.

Hyvinvointiin kuuluu myös se, että Harju syö puhdasta ruokaa eikä juurikaan käytä alkoholia tai muita päihteitä.

– En ole absolutisti. Voin juoda vaikka lasin viiniä joskus, mutta viimeiseen vuosikymmeneen ei alkoholin käyttö ole mennyt överiksi.

– Kyllä me nuorena painettiin menemään ja lähdettiin alkoholin kanssa ralliin. Nyt voin olla ihan rauhassa sen kanssa, että liika alkoholin käyttö olisi minulle jokin vaihtoehto.

Toisinaan laulajalta kysytään, onko rankkaa, kun alkoholi ei maistu. Harjusta kysymys on ”kreisi”.

– Juon smoothien ja syön puhdasta, aitoa ruokaa, koska ne maistuvat minusta parhaalta ja niistä tulee hyvä olo.

Harjun rauhan tyyssija löytyy keskeltä peltoja ja metsää lapsuudenkodista Siikasissa.

Kun hän menee ulkosaunasta pihalle vilvoittelemaan, ei kuulu muuta kuin lintujen laulu.

– Mielenrauha vaatii välillä tietoista pysähtymistä ja sen hyväksymistä, ettemme ole koskaan valmiita. ■

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

23

Iloa, myötätuntoa ja läsnä Yrittäjä, seksologi ja kirkkoherra haaveilevat, millaista on tulevaisuuden elämä.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVITUS MAIJA SAARI

”VUONNA 2050 käsitämme hyvinvoinnin huomattavasti nykyistä kokonaisvaltaisemmin.

Ihmisen lisäksi se käsittää myös meitä ympäröivän luonnon. Henkinen hyvinvointi nousee entistä keskeisempään asemaan ja vallalla ovat pehmeämmät arvot kuten empatia, toisten kunnioittaminen, oppiminen ja uteliaisuus.

Valtaosa ihmisistä tekee kolmenkymmenen vuoden päästä ajatustyötä. Etä- ja lähityön yhdistelmästä on tullut arkipäivää. Käsitys työpäivästä ja -ajasta on muuttunut yhä joustavammaksi. Monilla aloilla ihmiset tekevät useampaa työtä, monessa eri paikassa.

Kohtaamiset kasvokkain tuntuvat hyvin merkityksellisiltä, koska niitä on vähemmän. Yksilön vapaus ja vastuu itsestä sekä kyky lopettaa työpäivä ja palautua nousevat entistä merkittävämpään asemaan. Tämä malli sopii toisille paremmin kuin toisille, ja meidän pitääkin miettiä, miten kannamme huolta kaikista.

24

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

ANTON SUCKSDORFF

”Vallalla ovat pehmeämmät arvot kuten empatia ja uteliaisuus” Saku Tuominen, yrittäjä ja tietokirjailija

Maailma on vuoteen 2050 mennessä kokenut isoja muutoksia. On tulvia ja kuivuutta ja miljoonat ihmiset ovat joutuneet muuttamaan pois kotoaan. Joudumme kaikki sopeutumaan uudenlaiseen elämään myös täällä Suomessa.

En usko yksiselitteisesti siihen, että tulevaisuuden ydin on vähemmän. Taloudessa uskon suoraselkäiseen kasvuun, jossa pidetään huolta siitä, ettei kukaan kärsi. On tärkeää, että kehitämme uusia tuotantotapoja, joissa luonto ei häviä.

Ihmiset ovat tulevaisuudessa valmiita maksamaan kestävästi tuotetusta ruoasta. Syömme myös kiinnostavammin ja rikkaammin. Ruokahävikistä on päästy lähes kokonaan eroon. Suomessa syödään täällä kasvatettuja kasviksia, metsiemme sieniä ja riistaa.

Näen, että regenerative eli uudistava toiminta on huomisen toimintatapa paitsi maataloudessa myös monella muulla alalla. Niillä, jotka uskal-

tavat ottaa loikan nyt, menee kolmenkymmenen vuoden päästä hyvin. Pyrkimyksen tulee olla, että jokainen sukupolvi jättää maailman seuraaville sukupolville aina parempaan kuntoon.”

”Ihmissuhteiden moninaisuus on luonteva osa yhteiskuntaa” Tiina Vilponen, Ihmissuhdeterapiakeskus Sexpon johtaja ja kliininen seksologi ”VUONNA 2050 sukupuolten, seksuaalisuuksien ja ihmissuhteiden moninaisuus on luonteva osa yhteiskuntaa, eikä kenenkään tarvitse enää pelätä muiden reaktioita tai kokea syrjintää.

Monogaaminen parisuhde ja avioliitto säilyvät, ja niiden rinnalle nousevat yhteiskunnassa yhtä arvostetuiksi muut suhdemuodot kuten erilaiset polyamoriset suhteet.

Moninaiset suhdemuodot näkyvät paitsi mediassa myös yhteiskunnan rakenteissa ja käytännön asioissa kuten viranomaisten lomakkeissa ja terveydenhuollon kohtaamisissa.

Hierarkiat erilaisten ihmissuhteiden välillä ovat kolmenkymmenen vuoden päästä madaltuneet. Monelle esimerkiksi ystävyyssuhteet ovat elämän pitkäkestoisimpia ja merkityksellisimpiä suhteita. Tulevaisuudessa ihmissuhdeterapia ymmärretään asiana, jossa niin parisuhde kuin ystävyys- ja sisarussuhteet elämän kaikissa vaiheissa ovat hyvän huolenpidon arvoisia.

oloa – Hyvä elämä 2050 Toivon, että silloin ymmärrämme nykyistä paremmin, mitä on omannäköinen, itselle riittävän hyvä elämä.”

”Henkilökohtaisesta uskosta puhutaan nykyistä avoimemmin” Päivi Vähäkangas, Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherra ”HENGELLISYYDEN KAIPUU on ikiaikainen, eikä se siitä muutu. Siksi tuhansia vuosia vanhat Raamatun tekstit tuntuvat samaistuttavilta ja tutuilta myös vuonna 2050.

Hengellisyyden harjoittaminen on nykyistäkin henkilökohtaisempaa ja yksityisempää. Rukoilu, meditointi ja keholliset hengelliset harjoitukset tapahtuvat kirkkojen sijaan kodeissa.

Yhä harvempi ihminen perii kristinuskon vanhemmiltaan, ja kirkkoon kuuluminen on tietoinen päätös. Niinpä kristitty erottuu massasta, koska hän menee naimisiin kirkossa ja kastattaa lapsensa. Henkilökohtaisesta uskosta puhutaan nykyistä avoimemmin.

Vaikka uskonnon harjoittaminen muuttuu yksityisemmäksi, kristinuskoa ei ole mahdollista harjoittaa täysin irrallaan yhteisöstä. Kirkko on 30 vuoden päästä globaalimpi. Kehittyneempi teknologia tuo lähiseurakunnan vaihtoehdoksi koko maailman. Nykyiset katkeilevat etäyhteydet ja pikseleiksi hajoava kuva ovat historiaa.

Tulevaisuudessa virtuaaliosallistuminen on moniaistisempaa, ja automaattikääntäjä poistaa kielimuurin kommunikaatiolta. Mikäli tulevaisuudessa kykenemme myös koskettamaan toisiamme virtuaalisesti, viriää keskustelu etäehtoollisesta uudelta pohjalta.

Tällä hetkellä kristityt ovat vielä jumissa liberaali–konservatiivi-ajattelussa, joka rajoittuu pitkälti kysymykseen avioliitosta. Tämä kysymys on jo ratkaistu vuoteen 2050 mennessä, mutta uudet kiistakysymykset jakavat kristittyjä tulevaisuudessakin.

Ihmisiä vetää seurakuntiin hengellisyyden lisäksi tarve tehdä hyvää. Koska kirkosta on tullut instituutiona pienempi ja sillä on vähemmän resursseja käytössään, tarvitaan enemmän ihmisiä, jotka ovat valmiita laittamaan itsensä likoon.

Kristinuskon sanoma on yksinkertaisen elämän sanoma. Usko vastuuttaa ihmisen pitämään huolta koko luomakunnasta. Kristinuskon avulla ihminen voi edelleen nähdä, että elämä on täyttymyksellistä ilman turhaa kuluttamista.” ■

ANTTI RINTALA

TIINA VILPONEN

Ihmissuhteiden tasavertaisuus näkyy myös erilaisissa asumisratkaisuissa ja lähisuhteiden määrittelyssä. Perheiden monimuotoisuutta ja elämäntapojen kirjoa ei kyseenalaisteta. Perheet voivat myös asua eri osoitteissa ilman, että se herättää ihmetystä muissa.

Digitaaliset kohtaamisalustat mahdollistavat nykyistä paremmin yksilöllisiin tarpeisiin sopivat kohtaamiset. Virtuaaliset ympäristöt ovat joustavia, luottamuksellisia ja turvallisia paikkoja. Koska mielekkäät virtuaaliset ihmissuhteet tulevat yleistymään, ihmiset hallitsevat verkossa nykyistä paremmin hyvän käytöksen etiketin ja reilun pelin.

Ilmastonmuutos ja ilmastoahdistus vaikuttavat ihmissuhteisiin. Muutoksen herättämistä tunteista puhutaan avoimesti ja omista arvoista ollaan tietoisempia. Parhaimmillaan ihmissuhteissa kannustetaan vaikuttamaan ja tehdään yhdessä ratkaisuja paremman tulevaisuuden puolesta.

Ihmissuhteet tarjoavat turvaa ja lohtua muutosten keskellä. On tärkeää, ettei kukaan joudu jäämään ahdistuksen kanssa yksin.

Vuonna 2050 ihmiset vaativat itseltään ja muilta vähemmän suorittamista ja keskittyvät enemmän iloon, myötätuntoon ja läsnäoloon.

Entä mitä ihmisoikeusaktivisti Adina Nivukoski ja epidemiologi Jussi Sane ajattelevat hyvästä elämästä tulevaisuudessa? Lue laajempi juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

25

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Soikoon gospel edelleen!

HELATORSTAINA KOETTIIN Kallion kirkon gospelkonsertissa huikeaa riemua, liikutusta ja ylistystä, eikä sen hehku ole meissä allekirjoittaneissa vieläkään jäähtynyt.

Gospelia kaikille -kuorotoiminnan jatkumisesta tehdään pian päätöksiä. Olisi suuri virhe, jos toiminta lakkautettaisiin taloudellisista syistä. Mielestämme kirkon tulevaisuus on tässä, eikä kirkolla ole varaa hukata kuoron hyväksi tehtyä arvokasta työtä, joka kantaa useiden tilikausien päähän.

Kirkko tarvitsee iloista ja avosylin tervetulleeksi toivottavaa toimintaa, johon maallistuneempikin väki voi tulla matalalla kynnyksellä. Kaipuu merkityksellisyyteen, rauhaan ja yhteyteen jonkin suuremman kanssa on tarve, johon kirkon olisi pyrittävä monipuolisemmin vastaamaan. On tärkeää, että ihmisille tarjotaan mahdollisuuksia kokea pyhän läsnäolo omalla tavallaan ja tulla kosketetuksi, liikutetuksi ja rakastetuksi. Sitä Gospelia kaikille on meille antanut: ei ulkopuolelta saneltua, vaan itse oivallettua, iloa tuottavaa hengellisyyttä ja yhteisöllisyyttä.

Musiikin ja yhdessä laulamisen terapeuttisesta vaikutuksesta on jo paljon tutkimustietoa. Gospelia kaikille -toiminnalla kirkko myötävaikuttaa paitsi hengellisen myös henkisen hyvinvoinnin lisääntymiseen.

Maailma paranee aina hiukan, kun kokoonnumme laulamaan.

Pauliina Salonen Nanette Karttunen

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

SVEITSIN ALPPIMAISEMAT

ja Helsingin kaupunginorkesterin konsertti Zürich ja Luzern, lumoavia maisemia, nähtävyyksiä, museoita: kellomuseo sekä Rosengart-museo, jossa mm. Paul Kleen, Picasson, Chagallin ja Monet’n teoksia.

Helsingin kaupunginorkesterin konsertti kapellimestarinaan Susanna Mälkki huipentaa matkan mm. Kaija Saariahon Vistan ja Jean Sibeliuksen Tapiolan sävelin.

Tule kokemaan, kuinka pohjolan soinnut soivat Alppien keskellä!

Majoitus Luzernissa, retkiohjelmaa – mm. Zürichin kiertoajelu, Luzernin kävelykierros, museovierailut, ”kultainen kierros” -vuoristoretki Vierwaldstätter-järvelle ja Pilatus-vuorelle.

4 lounasta, 1 iltapala viininmaistajaisineen, fondue-illallinen, lippu konserttiin.

29.8.-1.9. • alk. 1.765,matka-agentit.fi – myynti@matka-agentit.fi – puh. 09 2510 2080 HELSINKI – JOENSUU – PORVOO

26

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

Saarenmaan ja Hiidenmaan kauniit puutarhat 4.-7.8. • alk. 390,Leigon järvimusiikkifestivaalit 12.-14.8. • alk. 340,Virolaisen kartanokulttuurin historiaa 20.-22.8. • alk. 250,Liivinmaan linnat ja kartanot 1.-4.9. • alk. 405,Kuninkaallinen Lontoo 3.-6.9. • alk. 1.240,Lahemaan kansallispuisto Virossa – luontoelämyksiä ja kartanoita 8.-10.9. • alk. 350,Samppanjaa ja etanoita a´la France 30.9.-3.10. • alk. 1.495,Torremolinos, Espanjan aurinkorannikko 7.-21.11. • alk. 795,-

SYKSYN PITKÄT LOMAT Espanjan aurinkorannikolla: Torremolinos • alk. 1.095,Fuengirola • alk. 1.295,-

Matka agentit

Tulkaa kaikki -liike ei käytännössä vastusta homojen syrjintää JOHANNA KORHONEN KIRJOITTI, että Vantaan seurakuntayhtymä rahoittaa naisia ja homoja syrjiviä lähetysjärjestöjä (K&k 24.2.). Tämä on valitettavasti totta. Lähetysjärjestöistä Sley, Kansanlähetys ja Kylväjä vastustavat naispappeutta ja suosittelevat homoseksuaalisille nuorille sielunhoitoterapiaa, jonka kerrotaan voivan muuttaa homoseksuaaliset tunteet heteroseksuaalisiksi.

Kansainväliset psykiatrijärjestöt määrittelevät tällaiset eheytyshoidot erittäin vahingollisiksi ja EU:n parlamentti on kehottanut jäsenmaitaan kieltämään ne. On järkyttävää, että Vantaan seurakuntayhtymässä suhtaudutaan vakavaan asiaan välinpitämättömästi.

Korhonen ihmettelee, miksi edes Vantaan Tulkaa kaikki -liike ei enää vaadi homojen syrjinnän lopettamista. Valtuustoryhmämme on päättänyt aktiivisesti vastustaa vain naisten syrjintää. Se hyväksyy myös homoja syrjivän Sanansaattajien ra-

hoituksen, koska järjestö hyväksyy naispappeuden.

Olin eri linjoilla kuin muu ryhmämme. Esitin valtuustossa ryhmän esityksestä poiketen, että rahoitus evätään naisia ja homoja syrjiviltä järjestöiltä. Kukaan ei kannattanut esitystäni.

Minulle on kerrottu, että saamme tukea muista ryhmistä paremmin, jos puhumme vain naispapeista. Kokouksessa tämäkään ei pitänyt paikkaansa. Se, että Tulkaa kaikki vastustaa homojen syrjintää periaatteessa mutta ei käytännössä, ei riitä.

Sari Roman-Lagerspetz VTT, dosentti kirkon luottamushenkilö (TK)

Mielenterveyden palveluja on lisättävä VUONNA 2021 kirkon työntekijöiden pääsyy jäädä työkyvyttömyyseli sairauseläkkeelle olivat mielenterveyden häiriöt. Niiden osuus työkyvyttömyyseläkkeistä on 38,1 prosenttia.

Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien osuus oli 31,0 prosenttia. Muiden osuus on 31,0 prosenttia.

Tällä hetkellä mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa suurin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Kela maksaa joka vuosi myös sairauslomakorvauksia yli 900 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä summa koskee juuri mielenterveyden sairauslomia. Työkyvyttömyyseläkkeiden maksamiseen menee useita miljardeja euroja vuodessa.

Samoin työpanoksen menetys on useita miljardeja euroja joka vuosi.

Kaiken kaikkiaan mielenterveydestä aiheutuu joka vuosi kustannuksia Suomessa jopa 11 miljardin euron edestä.

Mielenterveyden palveluihin tulee lisätä huomattavasti enemmän resursseja. Apuja mielenterveyden ongelmiin pitää saada heti. Myös työhyvinvointiin ja muihin asioihin tulee kiinnittää huomiota.

Mika Lille Helsinki

Milloinkaan ei ole liian myöhäistä aloittaa musiikkiharrastusta SUURKIITOKSET SEURAKUNNALLE senioreiden barokkimusiikkikonser-

tista Kannelmäen kauniissa kirkossa maanantaina 16.5. Konsertti oli jälleen sykähdyttävä niin kuuntelijoille kuin soittajille ja laulajillekin. Esittämismahdollisuus ei ollut vain ilo, vaan keskeinen osa eri senioribarokkikokoonpanojen kevään ohjelmaa ja tavoitteita.

Kesän jälkeen jatketaan. Mukaan voi tulla myös uusia kiinnostuneita.

Meistä monet ovat nuoruudessaan soittaneet tai laulaneet, mutta välissä on vuosikymmenten paussi.

Toiset ovat aina halunneet, mutta eivät ole vielä ehtineet aloittaa.

Nyt kannattaa liittyä joukkoon ja huomata, että musiikista oppii vieläkin koko ajan uutta ja jännää!

Antti Ruuskanen seniorisoittaja Herttoniemi

Kirkko ja kaupunki ilmestyy seuraavan kerran 11.8.

Lue mielipidekirjoituksia ja ota kantaa verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Hei sinä seniori tai seniorin läheinen!

Etsitkö arkea ilostuttavaa ja helpottavaa palvelua seniorin kotiin?

Ulkoilua yhdessä Kauppa-apu Kodin askareet Saattaminen ja autolla kujettaminen ja paljon muuta!

Hinta ennen Kotitalousvähennyksen kotitalousvähennystä jälkeinen hinta

46€/h

18,40€/h

Varaa ilmainen testikäynti! www.ilostu.fi/varaakaynti 050 511 8170 (ark. klo 10-14)

info@ilostu.fi

Mikä on Ilostu Oy? Ilostu Oy on iloinen ja innovatiivinen yritys, joka mahdollistaa seniorille omannäköisen arjen ja unelmien toteuttamisen. Palvelumme lisäävät elämäniloa, tuovat arkeen säännöllisyyttä ja turvaa sekä tukevat kotona itsenäisesti asumista!

Tuotamme palveluja Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla.

100% ilostumistakuu

Senioreiden ilostuttajana vuodesta 2016!

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

27

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

050 5533 050 Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen).

Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Ikkunapesut tosi edullisesti kotimaisin voimin. 15 v kokemuksella myös hankalat. Timo 044 069 1994.

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut huolellisesti ja kokemuksella.

Kotitalousvähennyskelpoinen.

P. 046 959 5187 Jari ja Seija Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Pia Matalalampi 050 431 5536 Kotisiivoukset, ikkunanpesut 20 v kokemuksella. Kotital.väh. kelp. p.040 811 3336.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Kiinteistönvälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

28

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Siivouspalveluja

Tehdään ikkunapesut ja siivoukset.

Kokemusta siivouksesta yli kymmenen vuoden takaa. Kotitalousvähennys. Ota yhteyttä jos tarvitset siivousta Merja 041 480 5614.

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

SOITA JA VARAA

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

24 h

Proteesit kuin omat hampaat.

Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk.

• Ilmainen proteesien tarkistus

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

Hammaslääkäriasema

HAMMASTEKNIKKO

Jo sata vuotta arvoistanne henkilökohtaista ja ihmisläheistä palvelua HELSINKI Keskusta Itäkeskus Liisankatu 25 Vanhanlinnantie 3 (09) 6862 6200 (09) 6862 6370

Med över hundra års tradition betjänar vi er med personlig och människonära service ESPOO

VANTAA

Tapiola Tapiontori 3 C (09) 6862 6360

Tikkurila Ratatie 16 (09) 6862 6380

Puh./Tel. (09) 686 261

www.hautaus-mononen.fi

Onko läheisesi hautakivi vailla puhdistusta?

Rakennusala Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot.

Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammatti­ taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739 Pientalojen ulko- ja sisämaalaukset.

Hyödynnä verovähennys.

P. 050 431 0175.

Vai haluaisitko tahrattomuutta kiiltelevän kodin kesäksi?

Tue nuorta ja reipasta energiaa tihkuvaa siivouspalvelua!

0456639049 tahratonlm@gmail.com

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

TAHRATON LM

ensimmäinen kotisiivous

-15%

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Lakipalveluja

Tilaisuuksia

Tapahtumia

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Paavo Kettunen, Mirja Sinkkonen, Merja Lehtinen, Ulla Saunaluoma, Minna Sairo, Jussi Pyysalo ym.

Tapahtumaa edeltää Kritoryhmän ohjaajakoulutus 11.–12.8.

Se tarjoaa perusvalmiudet Krito-ryhmien ohjaamiseen ja työn käynnistämiseen.

LAKITOIMISTO JPH Edunvalvontavaltuutukset ja testamentit heinäkuun loppuun á 120 €. Perunkirjoitukset sekä ositus- ja perinnönjakokirjat alk. 420 €.

Palveluja tarjotaan

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Seuraava lehti ilmestyy torstai 11.8.

Viimeinen varauspäivä perjantai 29.7. klo 14 Viimeinen aineistopäivä maanantai 1.8. klo 15

Adressit

Seurakunta­ vaaliehdokas Ilmoitus Kirkko ja kaupunki­lehdessä huomataan.

Lehti jaetaan osoitteelisena Helsinki 190 000 Espoo-Kauniainen 80 000 Vantaa 70 000 talouteen.

Mediamyynti

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

Laajasuontie 4 | 040 557 3578 | www.perheasiat.fi | toimisto@perheasiat.fi

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

en in ht Le

en un tt Ke

www.norros.com

ma 27.6. klo 19 sateenkaariseurat Pride-viikon aluksi Seuratuvalla.

1.-3.7. herättäjäjuhlat Joensuussa, Körttiradio 105,8 MHz (pk-seutu), www.herattajajuhlat.fi. ke 6.7. klo 19 seurat Lauttasaaren kirkolla. ke 13.7. klo 12 seurat eli Hyvinkään ”miniherättäjäjuhlat” Rautatienrakentajien hautausmaa. la 6.8. klo 18 Kuninkaantien seurat Loviisan kirkossa.

6.-7.8. Hangon Meriveisuut Lappohjassa ja Hangossa: seurat klo 17 ja 19, kirkkopyhä klo 10. su 7.8. klo 17 Histan veisaajien konsertti, Nummen kirkko 200 v., Lohja. su 14.8. klo 16 Vantaan yht. seurat, Kivistön kirkko.

LATAA Körtti-äppi, Herättäjä-Yhdistyksen sovellus GooglePlay:stä tai AppleStore:sta.

TILAA Henki-lehti, www.henkilehti.fi.

ja er M

Katso tarkemmat tiedot ja ohjelma sekä ilmoittaudu krito.fi

o av Pa

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680

Viikonlopun aikana pysähdytään oman todellisen minuuden äärelle. Oman itsen hyväksyminen ja riittävyys itselle ja muille ovat erityisen ajankohtaisia nyt. n ne ko nk Si

ASIANAJOTOIMISTO

Kaikille avoin tapahtuma toipumisen teemoista 12.–14.8. Vivamossa, Lohjalla

a irj M

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Kaipaatko juttuseuraa? Kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua?

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi Terveydelliset jalkahoidot Rekolassa Vantaalla www.jalkahoitorekolassa.com Esim. eläkeläisen perusjalkahoito 46 € (n 1h) 0400 724 822 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Olen parturi-Kampaaja.

Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä.

Senioreille opastusta puhelimen/ tietokoneen käytössä.

Onko tarve saada jutella? Soita ja varaa aika klo 17 jälkeen: SIRPAKE puh. 040 151 5519.

Kärsivällistä, kannustavaa, edullista oppia ja kuuntelua.

Tarjoan kokeneen sairaanhoitajan keskusteluapua terveytesi ja hyvinvointisi haasteisiin.

Vast.otto Töölössä ja etänä.

Niina Joronen p. 044 322 0770 niina.joronen@outlook.com.

Hyvinvointia Arjesta

○ kotiapua ○ ulkoilua ○ hoivaa

Ikäihmisille ja vammaisille.

Ilolla ○ ammattitaidolla. www.hyvinvointiaarjesta.fi Paula Sallinen 040 142 6574

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Eläkeläisille, leikkaus 18-25 €, permanentti tai väripaketti 75 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38.

JALKAHOITOA kotikäynteinä.

Soita: 050 549 8361 / Tmi Jonna Kontkanen jalkojenhoidon at.

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Asennan, opetan ja korjaan tietokoneet, puhelimet, TV:t ja muut elektroniset laitteet. Alk. 35 € 044 979 3435 -Petteri

Vuokrata halutaan Työssäkäyvä aviopari etsii 3h, Hki/ Espoo, nopea yhteys Hki:n keskustaan. Max 1200€/kk. 044 514 1203.

Vuokralle tarjotaan Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 tis-tors. 10-12.

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18.

Tervetuloa.

Seurat kuunneltavissa myös hry.fi.

Ostetaan OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI

040 0218 225 SEPPO JA SARI

ESINEISTÖT 1920-80-LUKU. DESIGN; ARTEK, NUUTAJÄRVI, ORNO. TAIDELASIT, KERAMIIKKA, VALAISIMET, HUONEKALUT. ARVOKORUT, KERÄILYESINEET. KÄTEINEN/TILI. LUOTTAMUKSELLA. 045 209 8800 PEKKA

KUOLINPESÄT, VINTIT, VARASTOT, MUUTOT, ASTIOISTA TYÖKALUIHIN YM. IRTAINTA. KÄTEISMAKSU. P. 040 751 4464.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Hyväkuntoinen matkailuvaunu.

Hp. 3000 € - 15000 €. Soita tai laita viestiä rohkeasti p. 044 095 8297 KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

29

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

pulma

termistö

MITTAVIA

REHEVIÄ

V

A

I

K

E

S

S

U

IMPROBATUR

H

U

O

N

MIES MEILLÄ I PERÄSSÄÄN

M

A

T

T

KEKSELIÄS KOKKI HENRI

A

samoin kuin

TUKALA A

H

D

A

S

LEHTI KUIN AIKA

T

I

V

A

I

K

U

T

U

S

O

K

S

A

T

DIPLOMAATTI ANNAN

K

O

F

I

EDUSKUNNAN KÄSITELTÄVÄNÄ

L

A

K

I

E

S

I

T

Y

S

I

IHMETTELYÄ

O

APOSTOLEILTA

L

ASUI MEKSIKOSSA

M

A

Y

A

HAUTAKIVEEN

E

P

I

T

A

F

I

TURHAN TARKKA

S

Ä

L

E

TENNISTÄHTI RUUSUVUORI "ETELÄSSÄ"

M

E L

S

TASOITIN

E

M

I

L

H

E

S

A

E

R

E

T

T

I

N

A

U

S

MIILUSSA

H

I

I

L

T

O

L

A

V

A

T

POHJANMAALLA VOI TUTTUA

L

A

T

O

O

I

N

N

A

M

I

KARTANON MAISTA EROTETTU

U

RYÖSTÄJÄTTÄRET

N

A

I

S

R

O

S

V

O

T

P

A

S

K

A

I

T

REIPPAITA

S

O

I

K

I

O

T

T

LEHTINEN VAINE JEESUKSEN ESIÄITI

A

KANSSA

K

E

R

A

L

A

I

H

O

O

R

T

A

A

L

I

T

PELLOLLA POTKIVIAKIN

O

N

N

E

T

T

Y

V

I

KASPIANMEREN RANNALLA

N

A

A

L

I

A

L

B

A

T

L

TARKASTI

A

I

M

SIIPICHEVA- KARJALLE KOVA

M

E

N

O

N

Y

SISÄÄNKÄYNTEJÄ

P

HAETTAVA HETI

V

I

R

K

A

P

I

N

K

HYVÄ HUULI KÄRSIÄ IHMEPAIKKA

H

A

U

S

K

A

K

I

T

U

A

PIRKANMAATA

A

K

A

A

YOSHIKO

A

R

O

R

U

H

I

H

A

V

A

S

E

N

I

TIETOLIIKENNEALALLA

HALOO HELSINGIN TIILIKAINEN

L

PSYKOLOGI DUNDERT FELT

Floyd

OHJAA O 52%

A

E

TAUSTAHIFIJOUMERKKI KOISSA KOO- TÄRKEITÄ MIKKO HELI

"PARHAAT"

K

ALAOSA

U

KONFIRMOITAVILLA MAUSTE

A

R

E

E

N

A

T

PIIRAKKAAN

O

M

E

N

A

-KIVI MYRKYLLISIÄ

K

N

O

K

I

A

NEUVOVALTA

O

H

J

E

KURKUSSA TIRSAT

I

T

K

U

AFRIKASSA JÄTTEITÄ

M

A

L

I

A

L

U

S

VILKUNA

Y

K

U

T

E

N

A

I

N

KIRKONOIKUTTELEE

K

Y

L

Ä

HALKIMILÄINEN KOO PARVI- PARIISIA AINEN

N

-NALLE

M

U

M

PLUSPUOLIA TAHROJA

E

D

U

T

ANTOI ROVON NIITTY

L

E

S

K

I

A

L

T

I

S

KORKEIN

K

I

M

E

I

N

I

T

S

E

LYHYT HAME

M

I

N

I

U

A

MERKIN MYÖTÄ KIROTTU MIES

H

O

P

T

I

K

O

N

I

I

N KELA A

N

S

S

I

A

S

T

E

I

T

PAIMENELLA

S

A

U

V

A

T

O

I

N

E

N

PERÄSSÄ T

A

I

N

N

A

V

A

T

NUORI HERRA NIINISTÖ

B

A

A

R

O

VASTUSTAVA

T

E

N

Ä

KASIN PERÄÄN

K

V

-AIKA

R

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

tulisija

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

30

KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

Hyvää pyhää

19.6.

Päivän evankeliumi (Luuk. 16:19–31) kertoo rikkaasta miehestä ja köyhästä Lasaruksesta.

Kaksi kesää LUONNON HERÄÄVÄÄ VIHREYTTÄ on kuvattu sanonnalla: ”Kaksi on kaunista kesällä: lehti puussa, ruoho maassa, tuomenkukka kolmantena.” Ennen vanhaan Suomessa vietettiin maaseudulla kaksi kesää.

Kesää ennen juhannusta kutsuttiin pikkukesäksi. Silloin toukotyöt oli tehty, mutta pelloilla huhkittiin vielä ensikyntöhommissa. Oikea, varsinainen kesä alkoi juhannuksen tuntumaan sijoittuvasta kesäpäivänseisauksesta. Silloin maamiehet panivat kouransa kiinni ja antoivat viljan kasvaa. Siitä alkoi isokesä.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Yhteisessä ruokapöydässä taivas on läsnä

R

ikas mies kulki joka päivä kotiinsa hienoissa vaatteissa näkemättä porttinsa vierellä viruvaa köyhää ja sairasta miestä. Rikkaan elämä oli yhtä juhlaa. Köyhälle olisivat kelvanneet leivänmurut, joita rikkaan pöydältä putoili.

Muun muassa tällaisia tarinoita Jeesus kertoi oppilailleen.

Myöhemmin tarinan miesten osat vaihtuivat. Manalan tuskien keskellä rikas mies näki tuon porttinsa pielessä lojuneen hahmon nojautuneena itsensä Isä Abrahamin rintaa vasten. Tällä oli kunniapaikka taivaallisessa pitopöydässä.

Maan päällä rikas mies ei ollut nähnyt köyhää miestä eikä avannut tälle oveaan. Nyt hän tiesi jopa tämän nimen.

Mies oli Lasarus. Aikaisemmin tämä oli ollut hänelle ei-kukaan. Silti manalassakaan rikas mies ei nähnyt Lasaruksessa veljeään. Hän ei vieläkään oivaltanut, ettei voi kohdella Lasarusta kuin palvelijaansa.

Arkisen ja taivaallisen leivän välillä on yhteys. Siitä kertoo tämä tarina rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta.

Meille tekee hyvää syödä yhdessä läheistemme kanssa.

Vielä parempi on, jos avaamme kotimme oven myös vieraille.

Jeesus vertaa usein Jumalan valtakuntaa aterioihin. Taivaallinen pitopöytä ei kuitenkaan avaudu meille, jos täällä suljemme toiset pois yhteisestä pöydästä. Emme syö hyvin, jos Lasarukset jäävät portin pieleen odottamaan, mitä muruja muilta jää.

Jotain taivaasta on aina läsnä siellä, missä keksimme tapoja valmistaa ja jakaa ruoka yhdessä, eikä ketään jätetä katsomaan vierestä. Jeesuksen opettamassa Isä meidän -rukouksessa, rukoilemme ”anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme”. Näin pyytäessämme rukoilemme yhteisen leivän puolesta, emme pelkästään omamme.

Siunaa ateria Yhteisen aterian voi aloittaa pienellä rukouksella ja ruoan siunaamisella.

Siitä muistaa, että ruoka on aina lahjaa, josta voi jakaa.

Ollaan hetki hiljaa, ristitään kädet ja joku lausuu: ”Siunaa ruoka, jonka saamme.

Auta, että siitä jaamme.”

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 10/2022

31

Uutisia ja Menokone osoitteessa kirkkojakaupunki.fi

MARTTA-KAISA VIRTA

10 16.6.2022 kirkkojakaupunki.fi

Espoon rippikouluissa työskentelee kokenut joukko kausityön­ tekijöitä s. 4 Hvittorpin juhannusaatto tarjoaa saunaa ja suven suloa s. 6

Lomahaaveita Yksi tahtoo kalastusreissulle, toinen rantalomalle, kolmas festareille…

Mikä neuvoksi? s. 3

Marko Aution kolme vinkkiä lomanviettoon

1. Harjoittele olemaan avoin ja kunnioittamaan kaikkien perheenjäsenten erilaisia tarpeita.

2. Lomalla ei tarvitse suorittaa mitään. Loma on teidän näköisenne.

3. Elämykset löytyvät usein läheltä.

Lomalle yhdessä suunnitellen Perhe voi kokoontua perhepalaveriin, jossa kehitetään ratkaisuvaihtoehtoja yhteiselle kesälomalle.

K

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVITUS PAULI SALMI KUVA ESKO JÄMSÄ

uopus haluaa kesälomalla huvipuistoon, esikoinen kavereiden kanssa festareille, äiti aurinkolomalle Kreikkaan ja isä kalastamaan Lappiin. Perheenjäsenten lomatoiveiden yhteen sovittaminen ei aina ole helppoa.

Espoon perheasiain neuvottelukeskuksen perheneuvoja, psykoterapeutti Marko Autio tietää, että yhtä ainoaa reseptiä onnistuneeseen perhelomaan ei ole olemassa, sillä perheet ja niiden tilanteet ovat erilaisia. Vinkeistä voi kuitenkin olla apua.

– Lomaan voi kulminoitua paljon odotuksia ja toiveita, joita perheenjäsenet miettivät itsekseen, Marko Autio sanoo.

Hänen mielestään sujuva vuorovaikutus perheenjäsenten kesken helpottaa kesäsuunnitelmista sopimista, mutta riitoja se ei aina estä.

Hektisen arjen rauhoittuessa väsy-

mys ja hiljalleen kasautuneet jännitteet saattavat purkautua lomalla.

– Kun perheenjäsenet kertovat pitkin vuotta toisilleen muun muassa kesään liittyvistä toiveistaan, niistä voidaan keskustella ja sovittaa niitä yhteen.

Marko Autio sanoo, että avoimen vuorovaikutuksen oppiminen on Perheneuvoja Marko Autio tietää, että perheen yhteisen kesäloman suunnitteleminen ei aina ole helppoa.

Yhdessä miettien voi löytyä toimivia ratkaisuja.

elinikäinen haaste. Toisten kuunteleminen avoimesti ja kunnioittaen sekä se, että joustaa omissa toiveissaan, edistävät keskinäisen yhteyden syntymistä.

Aution mukaan paineita voi helpottaa myös se, että kivaa tekemistä jaetaan pidemmälle ajanjaksolle, jopa muutamalle vuodelle.

MARKO AUTION oma perhe on pitänyt useita perhepalavereita, jotka liittyvät yhteiseen vapaa-ajan viettoon. Hänen kokemuksensa mukaan yhteinen sopiminen helpottaa lomanviettoa.

Perhepalaverissa jokainen saa kertoa omista tarpeistaan, ja sen jälkeen kehitellään yhdessä ratkaisuvaihtoehtoja. Vanhemmat joutuvat usein tasapainoilemaan toiveiden ja todellisuuden välillä asetta-

malla esimerkiksi taloudellisia reunaehtoja.

Jos lapsi haluaa vaikkapa Muumimaailmaan, vanhemmat voivat selvittää, mikä tarve hänellä on toiveen taustalla.

– Ihan pieni lapsi ei ehkä osaa tarpeitaan eritellä, mutta aikuinen voi jututtaa häntä kesäajatuksista ja kuunnella herkällä korvalla. Vähän isompaa lasta voi jo selkeämmin auttaa pohtimaan tarpeitaan esimerkiksi kysymällä, mitä tämä odottaa lomalta ja mikä siinä on tärkeää.

– Tarpeiden tunnistaminen ei välttämättä ole helppoa aikuisellekaan. Sitä voi harjoitella esimerkiksi pysähtymällä tietoisesti aistimaan omaa oloaan, Autio sanoo.

VANHEMPIEN ON tärkeää keskustella lapsen kanssa ja kuunnella häntä aidosti. Samaa kunnioittavaa asennetta tarvitaan myös murrosikäisen kanssa, kun vanhemmat voivat esimerkiksi joutua asettamaan rajoja siihen, mitä nuori voi itsenäisesti tehdä tai mihin hän saa mennä.

– Vanhemmuuteen kuuluu rajojen asettaminen. Nuoren kanssa voi pohtia yhdessä, millaisia tarpeita hänen toiveisiinsa sisältyy.

Vanhempien ei ole aina helppoa asettaa rajoja lapselle tai nuorelle.

Tarvittaessa omaan ahdistukseen ja kykyyn sietää lapsen pettymyksiä voi hakea apua asiantuntijoilta. Tuki voi olla tarpeellista myös silloin, jos vanhemmat eivät keskusteluista huolimatta löydä yhteistä punaista lankaa kasvatusasioissa.

– Olen varovainen antamaan ohjeita. Jokainen vanhempi tietää, että välillä onnistuu paremmin ja välillä huonommin, Marko Autio sanoo. ■ Espoon perheasiain neuvottelukeskus kiinni 1.–15.7. muulloin päivystys ma, ti, to ja pe klo 9–11 p. 09 8050 2420.

Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja kriisipäivystys päivystää joka päivä ympäri vuorokauden p. 09 8164 2439 www.hyväkysymys.fi. Verkkopalvelun tuottaa Väestöliitto ry yhteistyössä kumppanijärjestöjensä kanssa.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 10/2022

3

Kolmella rippileirillä työskentelevä Janne Levänen päätyi aikanaan isoseksi isosiskonsa suosituksesta.

Oula Hyle on menossa avustajaksi saaristoriparille ja vaellusriparille Hetta-Pallaksella.

Rippikoulussa tekee kesätyötä myös kaksoisagentti

K

Koska rippikoulu on nuorille ainutkertainen, kausityöntekijät valitaan huolella.

un Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa on yli 800 rippikoululaista ja 34 rippikoulua, on selvää, että omilla työntekijäresursseilla ei hommaa hoideta. Varsinkaan, kun suurin osa rippikouluista on leirejä ja niistä jokaiselle tarvitaan vähintään kolme työntekijää.

Tarvitaan siis paljon kesätyöntekijöitä, tai oikeastaan kausityöntekijöitä, sillä osa leireistä on talvel-

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT JUSSI HELTTUNEN

Tiloja aukeaa sateenkaaripareille Espoon ruotsinkielinen seurakunta eli Esbo svenska församling avaa tilansa sateenkaariväen vihkimiselle avioliittoon. Asiasta päätettiin seurakuntaneuvostossa äänin 12–3. Kaksi henkilöä jätti eriävän mielipiteen.

Seurakuntaneuvoston päätös astuu voimaan 1.7. Tähän mennessä Espoon suomenkielisistä seurakunnista Tuomiokirkkoseurakunta ja Tapiolan seurakunta ovat avanneet ovensa sateenkaariparien vihkimiselle.

4

la ja kesän leirejäkin edeltää seurakuntaan tutustumisjakso tapaamisineen. Tuomiokirkkoseurakunnassa rekrytointi alkaa jo syksyllä. − Tänä vuonna kausityöntekijöitä valittiin 19. He ovat monipuolista joukkoa. Hieman alle puolet on niitä, jotka ovat olleet meillä jo aiemmin ja näyttäneet kykynsä, seurakunnan rippikouluvastaava Pentti Airaksinen kertoo.

Suoran valinnan lisäksi työntekijöitä rekrytoidaan normaalin työn-

tekijähaun kautta. Ensin katsotaan hakemukset ja sen jälkeen pidetään ryhmähaastattelu.

Lopputulos on monipuolinen paletti, jossa on sekä kokemusta että koulutusta. Valittujen joukossa on kirkon alojen opiskelijoiden lisäksi muitakin opiskelijoita sekä kaksi opettajaa ja yksi väitöskirjatutkija, jotka ovat myös pappeja. Kausityöntekijöistä viisi on ollut Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa aikoinaan jo isosena.

ANSSI JAUHIAINEN/ESPOON SEURAKUNNAT

Sateenkaariparien vihkimisestä äänestettiin myös Espoonlahden seurakunnan seurakuntaneuvostossa. Äänestys koski yhdeksän luottamushenkilön tekemää aloitetta samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä. Aloite raukesi äänin 7–7.

Tasatuloksessa neuvoston puheenjohtajan, kirkkoherra Jouni Turtiaisen, ääni ratkaisi.

Velskola kunnostetaan Espoon seurakunnat teettää peruskorjauksen omistamas-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 10/2022

saan Velskolan kartanorakennuksessa. Kulttuurihistoriallisesti arvokas vuonna 1930-luvulla rakennettu kartanorakennus on osa Pohjois-Espoossa Nuuksion kupeessa sijaitsevaa Velskolan kurssikeskusta.

Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi hankesuunnitelman 25. toukokuuta. Peruskorjaus alkaa loka−marraskuussa 2022 ja sen arvioidaan olevan valmis 2024.

Peruskorjauksessa uusitaan talotekniikka ja tehdään korjauksia niin ulkosivuun kuin sisätiloihinkin. Myös ikkunat ja saniteettiti-

Velskolan kartanorakennus on rakennettu 1930-luvulla. Monille espoolaisille miljöö on tuttu rippikoululeiriltä.

Nyt Hyle opiskelee Helsingin yliopistossa yleistä ja aikuiskasvatustiedettä ja on lisäksi töissä konsulttialan yrityksessä. Opinnoista on apua rippikoulussa. − Viime kesänä olin kahdella leirillä ja nyt lähden kesälomallani kahdelle leirille. Kummassakin niistä on uusia haasteita, sillä toinen on saaristorippileiri ja toinen vaellusleiri. Pidän mielelläni oppitunteja.

Nyt ne pitää suunnitella toimimaan luonnon ehdoilla ilman fläppitauluja ja tekniikkaa. Rippikoulussa on hienoa nähdä, miten nuoret kasvavat lyhyessä ajassa henkisesti paljon, Hyle sanoo.

Elina Seppänen on tänä kesänä pappina yhdellä rippileirillä. Päätyökseen hän toimii uskonnon ja psykologian opettajana.

− Rippileirillä ollaan töissä 24/7, ja työhön sisältyy paljon muutakin kuin leiri. Seitsemän päivän leirillä tätä ei opi, vaan pitää olla jo valmiiksi osaamista ja ennen kaikkea intoa toimia nuorten kanssa, Airaksinen kiteyttää.

YKSI TUOMIOKIRKKOSEURAKUNNAN omista kasvateista on kirkon nuorisotyönohjaajaksi opiskeleva Janne Levänen. Hän päätyi riparin jälkeen isoseksi siskonsa suosituksesta. Siitä alkoi uraputki rippikoulussa: ensin isosena, sitten apuohjaajana, palkkiotoimisena leiriavustajana, yövalvojana, ohjaajana ja viimein palkattuna kausityöntekijänä. − Sain muista isosista itselleni kaveriporukan, josta yllättävän moni on päätynyt samalle alalle. Olen ol-

lat uusitaan. Korjaukset tehdään siten, ettei rakennuksen ulkonä­ kö muutu.

Kartanorakennus on ollut poissa käytöstä sisäilmaongel­ mien vuoksi vuodesta 2017. Käy­ tössä on ollut muita tiloja leiri­ toimintaa varten.

Olarin kappelista luovutaan Seurakunnan toiminta loppuu Kuitinmäen aukiolla sijaitsevas­ sa Olarin kappelissa Espoossa.

Kappeli sijaitsee liikekiinteistön katutasossa.

”

Voi sanoa, että isosaikana puhkesin kukkaan.

Sain kokea itseni hyväksytyksi.

OULA HYLE

lut rippileirillä joka kesä, joskus kolmellakin. Leirit ovat olleet kesän kohokohtia. Kun olen kitaraa soittava,

Olarin seurakuntaneuvos­ to hyväksyi äänestyksen jälkeen päätösehdotuksen kappelista luopumisesta. Sammalkallion kerhotilasta luopumisen seura­ kuntaneuvosto hyväksyi yksi­ mielisesti.

Olarin seurakunnan kirkko­ herran Salla-Maria Viitapohjan mukaan luopumispää­ töksestä saattaa kestää vie­ lä useampi vuosi päätöksen toi­ meenpanoon. Se antaa aikaa siirtää toiminnat muihin tiloi­ hin. Olarin kirkon ja lakkautetta­ van Olarin kappelin välimatka on 2,6 kilometriä.

asiasta innostunut nuori, niin tänäkin kesänä on tiedossa kolme leiriä, Levänen kertoo.

Hänen mukaansa tuomiokirkkoseurakunnan rippikouluilla on hyvä maine, mihin vaikuttaa se, että leirien onnistumisen eteen tehdään paljon työtä.

Oula Hyleelle Olarin seurakunnan isoskoulutukseen lähtö oli käänteentekevä vaihe elämässä.

Hän kertoo, että seurakunnan nuorisotoiminnassa häntä arvostettiin ja kiitettiin samoista ominaisuuksista, joista koulussa kiusattiin. − Voi sanoa, että isosaikana puhkesin kukkaan. Sain kokea itseni hyväksytyksi, ja omista itseilmaisuun ja teatterillisuuteen liittyvistä harrastuksistani oli paljon hyötyä rippileirien iltaohjelmissa, Hyle kertoo.

Messu Perkkaan raunioilla Kiirastorstaina 14. huhtikuuta palaneen Perkkaan kappelin vii­ meinen messu pidetään juhan­ nussunnuntaina kello 14. Messu pidetään pihamaalla, raunioiden äärellä. Kappelin paloalueen rai­ vaustyöt käynnistyvät jäähyväis­ messun jälkeen kesän aikana.

Kirkon vihkimysmessussa ti­ la vihitään käyttöön eli nimetään pyhäksi, sakraalitilaksi. Kirkko­ tilasta luovuttaessa toimitaan päinvastoin. Tällöin tilan käyt­ tö jumalanpalvelustilana lope­

USKONNON JA PSYKOLOGIAN lehtori Elina Seppänen on teologian maisteri ja olisi voinut valita myös pappisuran. Hän kuitenkin päätyi opettajaksi 23 vuotta sitten. Tällä hetkellä hän opettaa Espoon aikuislukiossa, jonka oppilaat ovat keskimäärin 16−26-vuotiaita. − Vuosi sitten aloin pohtia, olisiko pappisvihkimys mahdollinen ja mielekäs.

Seppänen otti yhteyttä tuomiokapituliin, josta selvitettiin pappisvihkimyksen edellytyksiä. Siihen tarvittiin seurakuntakokemusta, joka hoituu tuoreelta papilta tämän ja ensi kesän rippikouluilla. Tänä kesänä Seppäsellä on leiri Partaharjussa Pieksämäellä. − Lapsena halusin vakoojaksi, joten nyt voin olla kaksoisagentti, joka toimii sekä koulumaailmassa että kirkossa, Seppänen naurahtaa.

Nuorten kanssa Seppänen on ollut tekemisissä koko ajan. Rippikoulussa häntä kiinnostaa, miten tämä kirkon kruununjalokivi oikein onnistuu siinä, että maailmanmitassa ennätyssuuri osuus nuorista haluaa käydä sen. Hänen omat kokemuksensa rippikoulusta ovat isostoiminnasta ja teologiharjoitteluista. ■

tetaan yhteisessä messussa, jos­ sa viimeisen kerran nautitaan ehtoollista, minkä jälkeen altta­ ri riisutaan. Tätä toimitusta kut­ sutaan desakralisaatioksi. Sen jälkeen pyhyys on riisuttu, ei­ kä tilaa enää pidetä pyhänä kirk­ kotilana.

– Nyt joudumme toimimaan hieman toisin, kun kappelisalia ei enää ole. Jäähyväismessu on kuitenkin ihmisille merkittävä ti­ laisuus surra ja jättää hyväste­ jä tärkeälle paikalle, johon liittyy paljon muistoja, sanoo Leppä­ vaaran seurakunnan kirkkoherra Kalervo Salo.

Toimintaa ukrainalaisille Espoon seurakunnat ovat pal­ kanneet ukrainalaisen työnteki­ jän kesäkaudelle toimimaan las­ ten ja perheiden parissa. Seu­ rakunnat vastaavat näin Ukrai­ nasta saapuvien lapsiperheiden tarpeeseen löytää vertaistukea ja tekemistä. Perhekerhon tapais­ ta toimintaa ukrainalaisille jär­ jestetään Chapplen tilassa kaup­ pakeskus Isossa Omenassa. Nih­ tisillan vastaanottokeskuksessa aloitetaan kerhoja alle kouluikäi­ sille lapsille.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 10/2022

5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.6.–12.8.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Tule Hvittorpiin viettämään juhannusaattoa Hvittorpin kurssikeskuksessa järjestetään koko perheen juhannustapahtuma. Mitä on luvassa, pastori Kimmo Ansamaa?

– Monenlaista ohjelmaa lapsille ja aikuisille iltaan asti. Kello 14 alkaen kaasugrillit ovat kuumina osallistujien omia piknik-ruokia varten. Lapset voivat mennä keppariradalle, osallistua neljään muskarihetkeen tai ottaa siirtotatuoinnin. Noutopöydässä on tarjolla päivällinen kello 16.30 ja 17.15. Sen hinta on aikuisilta kahdeksan euroa ja lapsilta neljä euroa.

– Iltakuudelta päärakennuksen pihalla pidetään lipunnosto ja ohjelmatuokio. Sen jälkeen voi esimerkiksi osallistua kesälaulujen laulamiseen tai mennä pelaamaan nurmikentälle. Aikuisille on tarjolla myös hiljaisuuden joogaa. Myöhemmin rannassa myydään makkaraa ja mehua.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA HUOM! Tuomiokirkon klo 10 pää-

messut siirretään konfirmaatiomessujen vuoksi Kauklahden ja Suvelan kappeleille seuraavasti: 19.6. Kauklahti, 3.7. Suvela, 24.7.

Suvela. Konfirmaatiomessujen ajankohdat: espoonseurakunnat.fi/ lujakallio/rippikoulut/rippikoulut-2022.

Messu 19.6. siirretään Kauklahden kappeliin klo 12, ks. kappelin tiedot.

Juhannuspäivän messu la 25.6. klo 10. Liturgia ja saarna Kirsi Muurimäki, avustaa Päivi Linervo, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Leena Talvio.

Messu su 26.6. klo 10. Liturgia ja saarna Tuija Kuusinen, avustaa Vilppu Huomo, urkuri Leena Talvio, kanttori Anna-Liisa Haunio.

Messu 3.7. siirretään Suvelan kappeliin klo 12, ks. kappelin tiedot.

Messu su 10.7. klo 10. Liturgia ja saarna Hannu Mäenpää, avustaa Miia Pekkarinen, urkuri Leena Talvio, kanttori Marja-Liisa Talja.

Messu su 17.7. klo 10. Liturgia ja saarna Alarik Corander, avustaa Vilppu Huomo, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Leena Talvio.

Messu su 24.7. siirretään Suvelan kappeliin klo 12, ks. kappelin tiedot.

Messu su 31.7. klo 10. Liturgia ja saarna Anita Kyönsaari, avustaa Hannu Mäenpää, urkuri Marja-liisa Talja, kanttori Sheldon Ylioja.

Messu su 7.8. klo 10. Liturgia ja saarna Oiva Hujanen, avustaa Ari Kunnamo, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Inka Kinnunen.

Koulutiensä aloittavien siunaaminen ke 10.8. klo 18. Pihlajavesi, Kinnunen.

ESPOON TUOMIOKIRKKO Avoinna joka päivä klo 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuunot-

6

ESKO JÄMSÄ

Espoon tuomio­ kirkkoseurakunta

Pääseekö siellä juhannussaunaan ja pulahtamaan järveen?

– Totta kai. Uikkarisauna on kaikille

tamatta.

TIEKIRKKO Espoon tuomiokirkko on kesän Tiekirkko 5.8. asti. Avoinna arkisin klo 11–16.30, jolloin oppaat ovat paikalla esittelemässä kirkkoa.

Tapulikahvila avoinna arkisin klo 11.30–16, huom! juhannusaattona suljettu. Myynnissä kahvia ja pientä purtavaa. Diakoniatyöntekijä tavattavissa to klo 12–14.

AURORAN KAPPELI Café Auroran kesäkahvila ti ja ke klo 12–14, 2.8. alkaen. Kahvia, leivonnaisia, lehtiä & netti, juttuseuraa!

Koulutiensä aloittavien siunaaminen ke 10.8. klo 18. Linervo, Decker. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Koulutiensä aloittavien siunaaminen ke 10.8. klo 18. Tarvainen. www.kalajarvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Messu su 19.6. klo 12. Liturgia ja

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 10/2022

Kimmo Ansamaa kuvattiin Hvittorpin laiturille johtavilla portailla Kirkkonummen Masalassa.

avoinna on kello 14–18. Sitten on naisten saunavuoro tunnin verran kello 18.30 alkaen ja lopuksi miesten sauna.

Pitääkö tapahtumaan ilmoittautua ennakkoon?

– Ei tarvitse. Hvittorpin juhannukseen voi tulla suoraan paikan päälle. Tässä ilmaistapahtumassa maksullisia ovat ainoastaan ruokailu sekä makkara ja mehu.

PAULA HUHTALA

saarna Pirkko Nurminen, avustaa Tuija Kuusinen, kanttori Leena Talvio. Seurakunnan päämessu pidetään poikkeuksellisesti Kauklahdessa.

Koulutiensä aloittavien siunaaminen ke 10.8. klo 18. Kunnamo, Ylioja. www.kauklahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Kesäilta kappelilla ti 9.8. klo 18–20. Kesäistä yhdessäoloa. www.nupurinkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Lähetysjuhla su 19.6. klo 15. Tutustutaan Lähetysyhdistys Kylväjän pakolaistyöhön Kreikassa ja uusiin lähetteihin, musiikkia. Kahvit.

Suvelan kesäillat ke 22.6. ja ke 3.8. klo 18–20. Rentoa ohjelmaa ja yhdessäoloa sanan ja musiikin merkeissä. Sään salliessa olemme kappelin sisäpihalla. Kolehti KUA:n Ukraina-keräykselle. Kahvit 1,5 e, makkara 1 e.

Seuraavat seurakunnan päämessut pidetään poikkeuksellisesti Suvelassa:

Hvittorpin juhannus pe 24.6. klo 14–21, Hvittorpintie 245, Masala Juhannusjuhla pe 24.6. klo 16 Leppävaaran kirkolla, Veräjäkallionkatu 2 Juhannusjuhla pe 24.6. klo 16 Soukan kappelilla, Soukankuja 3

Messu su 3.7. klo 12. Liturgia ja saarna Vilppu Huomo, avustaa Anita Kyönsaari, kanttori Leena Talvio.

Messu su 24.7. klo 12. Liturgia ja saarna Sami Marte, avustaa Hannu Mäenpää, kanttori Marja-Liisa Talja.

Kesäkahvila ke 29.6.–27.7. sekä ke 10.8 klo 13.30–15, hartaus klo 14.

Luvassa seuraa ja pientä ohjelmaa.

Vapaaehtoinen kahvimaksu Ukrainan hyväksi (KUA). Lapset otetaan huomioon erityisesti 29.6. ja 27.7., muulloinkin lapsilla omatoimipuuhaa. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Tahdon laulaa - sana kantaa to 16.6., 4.8., 11.8., 18.8. ja 25.8. klo 18.

Laulamme tuttuja hengellisiä lauluja rohkaisevien sanojen lomassa. Kokoonnumme kappelin lähellä ostoskeskuksen torilla, sateella kappelissa.

Avoin rukouspiiri pe klo 18 koko kesän. Tied. Salme Haarlaa, 040 553 3995. www.viherlaaksonkappeli.fi

Juhannusjuhla pe 24.6. klo 18 Espoon tuomiokirkonmäellä, Kirkkopuisto 5 Tarkemmat tiedot s. 6–11 ja espoonseurakunnat.fi/juhannus

SUVISUNNUNTAIN ILTAMUSIIKKI Konsertit kesäsunnuntaisin klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Vapaa pääsy.

19.6. Jazzvirsi. Eva Vikman, laulu; Lassi Kouvo, piano. Jazzvirsiä.

26.6. Suvivirsi. Anna-Liisa Haunio, laulu & piano; Petri Koivusalo, urut.

Kesäisiä lauluja ja virsiä, ehkäpä jokunen yhteislaulukin.

3.7. Nordisk. Anders Johnsson (Ruotsi), urut. Pohjoismaista urkumusiikkia.

10.7. Flute francaise. Sami Junnonen, huilu; Tuomas Turriago, piano.

Widor, Franck.

17.7. Kantele. Senni Valtonen, kantele. Virsi-improvisaatioita ja kanteleklassikkoja.

24.7. Romantique. Santeri Siimes, urut. Franck, Büsser, Barié, Bourdon, Siimes.

31.7. Cantabile. Inka Kinnunen, laulu; Heli Peitsalo, urut. Mozart, Bach, Krebs.

7.8. Jubilate. Sole Mustonen, oboe; Pauliina Hyry, urut. Musiikkia kolmelta vuosisadalta.

14.8. Sancta Birgitta. Tuuli-Maaria

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.6.–12.8.

Louhensalo-Lindström, tanssi.

Musiikin sävyttämä soolotanssiteos Pyhän Birgitan elämästä. espoonseurakunnat.fi/suvisunnuntain-iltamusiikki.

URKUYÖ & AARIA Konsertit torstaisin klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Ks. urkuyofestival.fi.

RETKIPERHEKERHO Ma 20.6. klo 10–13 retki Nuuksion Kattilaan, os. Kattilantie 425.

Mahdollisuus omien makkaroiden paistoon.

Ke 22.6. klo 10–13 tavataan Pirttimäessä, os. Kunnarlantie 110.

Pirttimäessä on kahvila. Retkiperhekerhossa ulkoillaan, leikitään ja lauletaan. Sään mukainen vaatetus ja omat eväät mukaan. Seurakunta tarjoaa mehut ja keksit. Omat kyydit, ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Tied. 050 511 0336.

JUHANNUS KIRKONMÄELLÄ Urkuyö & Aarian juhannusiltamat to 23.6. Espoon tuomiokirkossa.

Kesäiseen yhteislaulutilaisuuteen klo 20 on vapaa pääsy. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

Juhannusaaton juhla pe 24.6. klo 18–21 Espoon kirkonmäellä. Juhlaan on tervetullut koko perhe!

Ohjelmassa lipunnosto klo 18, kesäisiä yhteislauluja kirkossa, seurakuntatalolla ohjelmaa lapsille ja aikuisille. Myynnissä makkaraa, pullaa sekä kahvia, teetä ja mehua.

Juhannuspäivän messu la 25.6. klo 10 Espoon tuomiokirkossa.

PYHIINVAELLUKSET Pieni luontopyhiinvaellus ma 20.6. klo 18–20 Nuuksiossa, lähtö Haltian edestä. ILM. 19.6. mennessä: marja.malvaranta@evl.fi, 040 5311 040.

Hiljaisuuden polku ti 9.8. klo 18–20 Villa Elfvikissä. ILM. 8.8. mennessä marja.malvaranta@evl. fi, 040 5311 040.

VAUVOJEN LUONTOKYLPY Espoon tuomiokirkon maisemissa to 23.6., ti 19.7., to 21.7. ja pe 5.8. klo 13.30. Sopii 4–18 kk ikäisille lapsille. Tutustumme luontoon, leikimme vuorovaikutuksellisia leikkejä ja saamme luonnon hyvinvointivaikutuksia niin vauvoille kuin vanhemmillekin. Retken kesto noin 45 min. Lähtö Espoon tuomiokirkon srk-talon edestä. Sateella olemme sisätiloissa. Ohj. luonto- ja ympäristöneuvoja Raakel Silvennoinen, mukana seurakunnan vauvakerhon ohjaaja. ILM. ennen retkipäivää heli.vesanen@evl.fi (23.6. tapahtuma) ja marika.laakkonen@evl.fi (muut tapahtumapäivät).

RENTOUTTAVA ÄÄNIHOITO Urkujen parantavat taajuudet ma

4.7. klo 19 Espoon tuomiokirkko, urut Saara Berg. Rentoutuminen rauhallisen musiikin ja urkujen matalataajuusvärähtelyn avulla.

Tule kokeilemaan, kuinka äänen värähtely hoitaa kehoa ja mieltä.

Koko kirkkotila on käytössä, joten voit nauttia rentoutushetkestä vaikkapa jumppamatolla maaten.

MUSKARIIN! Ilmoittautuminen auki koko kesän, ryhmiä 0-8-vuotiaille: espoonseurakunnat.fi/muskarit.

Tiedustelut opettajilta: heli.vapaakallio@evl.fi tai taija.karppinen@ evl.fi.

LASTEN KUOROT Tuike (5–7-v.), Hohde (8–10-v.) ja Välke (10–16-v.) ottavat uusia laulajia. Harjoitukset torstaisin 18.8. alkaen Auroran kappeli. Tied. heli.vapaakallio@evl.fi.

TALKOOLAISEKSI SYYSMATIN MARKKINOILLE? Vapaaehtoisten ilmoittautuminen on käynnissä: espoonseurakunnat.fi/syysmatinmarkkinat.

SEURAKUNTAVAALIT 2022 Haluatko Sinä vaikuttaa luottamushenkilönä kirkon asioihin?

Asetu ehdolle seurakuntavaaleissa 15.9. mennessä! Lisätietoa: espoonseurakunnat.fi > seurakuntavaalit 2022.

MATKA ISRAELIIN Mm. Jerusalem, Tiberias oppaan johdolla 20.–28.10.2023. Tied. ja ILM. hannu.maenpaa@evl.fi, 040 513 0861 tai marja.malvaranta@evl. fi, 040 531 1040.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Keskusteluapua, sielunhoitoa, ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa mm. parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä. Ma–pe klo 9–15 perhetyönohjaajat: kirsi. kanerva@evl.fi, 050 511 0165 (20.6.– 26.6. ja 18.7.–9.8.) outi.wenell@evl. fi, 040 547 4146 (20.6.–).

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501.

TUKEA VAIKEASSA ELÄMÄNTILANTEESSA Voit tiedustella päivystävää diakoniatyöntekijää arkisin klo 10–14, p. 040 502 4838. espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/apua-ja-tukea.

SOMESSA JA VERKOSSA Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Seuraa meitä!

Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

Tervetuloa Espoonlahden seurakunnan tapahtumiin! Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/ espoonlahden-seurakunta/seurakunnan-tapahtumat1. Kesällä 1.6.–31.8. kirkko auki arkisin klo 8–15, sunnuntaina klo 10–15. Soukan kappeli toiminnan mukaan.

MESSUT Kesän konfirmaatioiden tiedot verkkosivuilla.

Messu su 19.6. klo 11 kirkko. Turtiainen, Puukko.

Iltamessu su 19.6. klo 17. Soukan kappeli. Haarlaa, Yli-Jaskari.

Juhannuspäivän messu la 25.6. klo 11 kirkko. Olli, Yli-Jaskari.

Messu su 26.6. klo 11 kirkko. T. Aalto, Rautio.

Messu su 3.7. klo 11 kirkko. Haarlaa, Yli-Jaskari.

Messu su 10.7. klo 11 kirkko. Sinervo, Yli-Jaskari.

Messu su 17.7. klo 11 kirkko Olli, Puukko.

Messu su 24.7. klo 11 kirkko. H. Lehti, Rautio.

Messu kirkko. Ylisuutari, Rautio.

Messu su 7.8. klo 11 kirkko. Kohijoki, Ojala.

Messu su 14.8. klo 11 kirkko. Haarlaa, Puukko.

Yhteisömessu su 14.8. klo 16 kirkko. Syyskauden avaus! Etkot klo 15.30 alkaen. Messun aikana lapsille pyhäkoulu ikäryhmittäin.

Messun jälkeen keittoruokailu.

Iltamessu su 14.8. klo 17 Soukan kappeli. Ylisuutari, Ojala.

Nuorten messu perjantaisin Sodessa klo 20.

MUSIIKKI Yhteislaulua ja pullakahvit la 6.8. klo 17 Soukan kappeli. Säestäjänä srk:n kanttori. Pullakahvit. Oma kahvimuki mukaan.

TUKEA JA APUA Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885.

Elintarvikejakelu ma, ke ja pe kirkko, vuoronumerot klo 9–9.30.

Seurakuntamme alueella asuville.

Pappi päivystää ma–pe klo 12–19 p. 050 432 8496.

Haluatko jutella? Soita numeroon 046 899 2860. Mikäli vapaaehtoisemme ei voi vastata juuri silloin, hän soittaa sinulle takaisin.

Vertaistukiryhmä raittiuteen ke klo 18.30 Soukan kappeli. Keskusteleva vertaistukiryhmä. Tied. Esa p. 0500 319 789.

RUKOUSTA JA RAAMATUNLUKUA Toivon rukoushetki arkiaamuisin klo 8.50 kirkko, myös www.facebook.com/espoonlahdenseurakunta.

Aamurukous koko maailman puolesta ke klo 6.30–7.30. Linkki tapahtumakalenterissa. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi.

Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä sähköposti/tekstiviesti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ Brunssi tiistaisin klo 10–11 kirkko.

Aamupalatoiminta muuntuu brunssiksi kesä–elokuun ajaksi.

Vap.eht. maksu. Tervetuloa syömään yhdessä! Aamupalat jatkuvat 6.9.

Diakonialounaat ovat kesän tauolla. Lounaat jatkuvat ma 5.9.

TAVATAAN TAAS! Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la. klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Vauvakahvila ma 20.6. klo 13.30– 15 kirkko.

Kesäkahvila 20.–22.6. klo 9.30– 12.30 kirkko.

Juhannusjuhla pe 24.6. klo 16–20 Soukan kappeli. Mukavaa yhdessäoloa, makkaran- ja letunpaistoa, yhteislaulua, lipunnosto ja lapsille mm. pomppulinna.

SYKSYKSI TEKEMISTÄ PIKKUVÄELLE Koululaisten iltapäiväklubit Kaskikappelissa ja Sodessa. Kaskiklubi 1.–3. lk (ti ja to), avoin Junnuklubi 1.–6. lk (ma–pe). Ilm. verkossa viim. 19.6.

Syksyksi kerhoon tai muskariin?

Paikkoja vielä jäljellä muskariin ja päiväkerhoon. Ilm. auki verkossa koko kesän.

Seikkailevat perheet -lauantairetkipäivät perheille Espoonlahden alueen lähimetsässä la 13.8, 10.9, 8.10, 29.10, 26.11 ja 17.12. Yhteistyössä Espoon ladun kanssa. Tied. ja ilm. Katriina Vilkman.

Lasten ja isovanhempien leiri: Iloista ohjattua yhdessäoloa 3.–4.9.

Hvittorpissa. Hinta aikuiset 30 e, lapset yli 3 v 15 e. Ilmoittautuminen verkossa 15.7.–15.8.

KIRKOISSA SOI Kesäillan musiikkia ke 22.6. klo 18

kirkko. Varpu Heikinheimo, viulu ja Daniel Beskow, piano, soittavat Griegin, Mozartin ja Sibeliuksen musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kesäkahvila auki klo 17.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @Minisiipi IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET Messu joka sunnuntai klo 11 Leppävaaran kirkossa läpi kesän, satoi tai paistoi! Messun jälkeen kirkkokahvit ja -mehut. Kirkkosalissa on lastenpaikka ja myös kirkkopussukoita omalle paikalle mukaan otettavaksi pienimmille messuvieraille. Tarkemmat sunnuntaikohtaiset messutiedot löytyvät verkosta osoitteesta espoonseurakunnat. fi/le/jumalanpalvelukset ja Leppävaaran seurakunnan somekanavilta Facebookista ja Instagramista.

Juhannuspäivän pihakirkko la 25.6. klo 11 Leppävaaran kirkon sisäpihalla. Sateen sattuessa sisällä. Rissanen, Hyry.

Perkkaan kappelin jäähyväismessu su 26.6. klo 14 Perkkaan kappelin pihamaalla. Kalervo Salo.

Kesäillan ehtoollinen ke 22.6. klo 18 Karakappeli. Alanne.

Musiikillinen hartaushetki ke 6.7. klo 18 Karakappeli. Hyry.

Kesäillan hartaus ke 20.7. klo 18 Karakappeli. Türkmen.

Kesäillan ehtoollinen ke 3.8. klo 18 Karakappeli. Alanne Ennen Kesäillan ehtoollista ja hartaushetkeä voit tulla myös kahville KesäKaveri-kahvilaan Karakappelin aulaan.

Arabic Worship Service with Holy Communion su 7.8. klo 15 Uuttu.

Come to Arabic Christian community for adults. Ramez Ansara.

Arabiankielinen perhemessu ja pyhäkoulu.

SEURAT LEPPÄVAARAN KIRKOLLA Su 17.7. klo 16. Järjestäjänä Esikoiset ry, ev.lut. kirkon lestadiolainen herätysliike.

LAPSILLE JA PERHEILLE Perheiden kesäkahvila 22.6. saakka ma–pe klo 9–13 Leppävaaran kirkolla. Laulua, leikkiä, liikuntaa, loruilua, luovaa taiteilua ja mukavaa yhdessäoloa. Kahvia ja mehua tarjolla.

Ekaluokkalaisten siunaaminen ke 10.8.klo 18 Leppävaaran kirkko. Hei

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 10/2022

7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.6.–12.8.

sinä tuleva ekaluokkalainen! Siunaamme sinut ja muut tulevat ekaluokkalaiset koulutielle. Tilaisuudesta saat mukaasi muistoksi Lapsen Raamatun ja pienen yllätyksen. Jätskitarjoilukin on!

Väriä syksyyn -perheleiri 16.–18.9.

Hvittorpin leirikeskuksessa. Lähde ihastelemaan syksyn värejä, lepäämään ja nauttimaan yhdessäolosta muiden perheiden kanssa perheleirille! Mukavaa yhteistä puuhaa, leikkiä, laulua, askartelua, saunomista ja iloista yhdessäoloa. Aikuisille ja lapsille myös omaa ohjelmaa ja aikaa. Hinta 45 e/aikuinen, 20 e/3–14-v. lapsi, alle 3-v. ilmaiseksi. Ilmoittautuminen 31.8. saakka: bit.ly/3moATaG Lasten toiminta Facebookissa: Leppävaaran seurakunnan lapset ja perheet, Instagramissa: @ minisiipi.

Sodan jaloista paenneita ukrainalaisia voi auttaa esimerkiksi lahjoittamalla kuivaelintarvikkeita.

Apua & tukea

JUHLITAAN JUHANNUSTA/ MIDSUMMER FESTIVAL

Ukrainan sotapakolaisille kerätään rahaa ja tarvikkeita Lahjoituksensa voi antaa esimerkiksi hankkimalla kuivaelintarvikkeita ja tekemällä vapaaehtoistyötä.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ISTOCK

SOTAA PAENNEITA ukrainalaisia voi auttaa monin eri tavoin, esimerkiksi lahjoittamalla rahaa Espoon seurakuntien Kotimaanavun hätäapukeräykseen.

Keräysvaroilla hankitaan erilaisia elintarvikkeita, hygieniatarvikkeita, lääkkeitä, vaatteita, petivaatteita sekä muuta tarpeellista. Espoon seurakuntien työntekijät toimittavat tarvikkeet jaettavaksi ukrainalaisten avustuspisteissä Espoossa ja diakoniavastaanotoilla.

Myös käsityötarvikkeita kerätään ukrainalaisten hyväksi. Espoon kaupungin ukrainalaisten Help Center kerää käsityötarvikkeita käsityöryhmille.

Lahjoituksina toivotaan neulelankoja, neulepuikkoja, virkkuukoukkuja, parsinneuloja sekä muita käsityötarvikkeita, kuten kankaita, neuloja, helmiä ja korutarvikkeita. Tavarat voi viedä Leppävaaran kirkolle, josta ne toimitetaan eteenpäin. Paketin päälle kirjoitetaan ”käsityötarvikkeita”.

LEPPÄVAARAN KIRKOLLE voi tuoda muitakin tarvikkeita kesäkuun loppuun asti. Pääoven sisäpuolella on rullakoita lahjoitustarvikkeita varten. Sieltä tarvikkeet toimitetaan jaettavaksi ukrainalaisille sotapakolaisille Espoon avustuspisteissä Matinkylän Kaivolla ja Merituulessa Suomenojalla.

8

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 10/2022

Kirkolle voi tuoda lahjoituksena huoneenlämmössä säilyviä ruokatarvikkeita. Erityisesti tarvitaan kilon pakkauksina riisi- ja puurohiutaleita, makaroneja, linssejä, säilykkeitä pahvipakkauksissa, näkkileipää, lisää vain kuuma vesi -ruokia, pussikeittoja, suola- ja voileipäkeksejä, suolaa ja pieniä teepakkauksia.

Lisäksi ukrainalaisten käyttöön kaivataan terveyssiteitä, vauvanvaippoja, wc-paperia, käsipyyhepaperia ja hygieniatarvikkeita kuten shampoota, hammastahnaa, hammasharjoja, saippuaa, partahöyliä ja vanulappuja.

Tässä keräyksessä ei oteta vastaan vaatelahjoituksia eikä muita kodintarvikkeita.

MYÖS VAPAAEHTOISTYÖN tekijöitä kaivataan. Nihtisillan ja Pitäjänmäen vastaanottokeskusten kirppistoimintaan etsitään täysi-ikäisiä vapaaehtoisia.

Kirppistoiminnassa pääsee näkemään konkreettisesti, miten apu menee perille asukkaille.

Kotimaanapu: www.lahjoitaapua.fi/kohde/ auta_espooseen_saapuneita_ukrainalaisia Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2.

Avoinna ma–ke, pe klo 9–16 ja to 10–18.

Vapaaehtoiseksi vastaanottokeskukseen, s-posti: vapaaehtoistoiminta@luona. fi. Viestin otsikoksi ”Vapaaehtoiseksi”.

Pe 24.6. klo 16–18 Leppävaaran kirkko. Kirkkohetki klo 16, Pia Innala ja Krista Nwagu, laulu, Hyry, Alanne, Raunu. Kirkkohetken jälkeen tarjolla grillimakkaraa, mehua ja muutakin purtavaa sekä mukavaa yhdessäoloa. Duo Nurmilintu musisoi. Klo 17.30 yhteislaulua ja juhlan päätös. Vap.eht. maksu Ukrainan pakolaisille Kirkon Ulkomaanavun kautta. Kuljetus Karakappelilta 15.30 ja Perkkaalta Upseerink. 5 klo 15.45, paluu kirkolta klo 18.

Prayer service at Leppävaara church. Let’s enjoy being together outdoors and indoors, have grilled sausages and coffee with pastries, ice cream and juice for children.

Duo Nurmilintu will perform and we also have a sing-along. Voluntary fee for Ukraine refugees via Finn Church Aid. Transportation from Karakappeli at 15.30, and Upseerinkatu 5 at 15.45, return at 18 o’clock.

Juhannuspäivän pihakirkko la 25.6. klo 11 Leppävaaran kirkon sisäpihalla. Sateen sattuessa sisällä. Rissanen, Hyry.

JÄÄHYVÄISET PERKKAAN KAPPELILLE Jäähyväismessu su 26.6. klo 14 Perkkaan kappelin pihamaalla.

Jätämme yhdessä hyvästit Perkkaan kappelille. Kirkkoherra Kalervo Salo toimittaa messun.

HILJAISUUDEN JOOGA – LEVOLLISUUTTA KESÄAAMUIHIN Kuin miniretriitti keskellä päivää.

Ohjatussa Hiljaisuuden joogassa® tehdään kehoa ja mieltä hoitavia harjoitteita ja pyritään tekemään tilaa itsen ja Jumalan kohtaamiselle.

Pitkä harjoitus kestää noin 1 h 30 min ja kokoontumiset ovat Karakappelissa (Karakallionkuja, 02620

Espoo) keskiviikkoisin klo 10–11.30: 6.7., 13.7., 20.7., 27.7. ja 3.8. Tied. ja ilm. Hiljaisuuden joogan® ohjaaja ja diakoni Noora Lana, noora. lana@evl.fi, 050 568 5340 (lomalla 17.6.–3.7., jolloin paikkoja voi kysellä arkisin klo 9–11 p. 09 8050 5000).

SOIVA KESÄPÄIVÄ -KONSERTTISARJA Konsertit Leppävaaran kirkossa.

Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu.

Ke 22.6. klo 12 Juhannustunnelmia – suomalaisia yksinlauluja ja urkusooloja. Sirkka Parviainen, sopraano, Pauliina Hyry, urut ja piano.

Ke 6.7. klo 12 Eino Leinon -päivän konsertissa tunnelmoidaan kesäyössä. Mezzosopraano-sellisti Seeli Toivio ja urkuri Pauliina Hyry esittävät duo-ohjelmistoaan laulu-pianourut-sello -yhdistelmiä vaihdellen.

Ke 20.7. klo 12 Urkuenergiaa kesäpäivään leppävaaralaisurkuri Sini Huopaniemi esittelee nuottisalkkunsa aarteita.

Ke 3.8. klo 12 Vielä kesämoodissa.

Lauluyhtye Moodia johtaa Kullervo Latvanen. Klo 13 voit samalla tulla kuulemaan farsinkielisestä pakolaistyöstä Kreikassa.

KESÄKAHVILAT Leppävaaran kirkon pihalla ma–ke klo 12–15, 27.7. saakka.

Paikalla kirkonpalveluskuntaa. Ke 3.8. klo 13 voit samalla tulla kuulemaan farsinkielisestä pakolaistyöstä Kreikassa.

KesäKaveri-kahvila Karakappelilla ke 22.6., 6.7., 20.7., 3.8. klo 17.

AVOIMET OVET KARAKAPPELISSA Ti 2.8., ke 3.8., ti 9.8., ke 10.8. klo 14–. Tule katsomaan, tutustumaan, soittamaan, laulamaan, juttelemaan. Paikalla Karakallion aluepappi Merja Alanne.

APUA JA TUKEA Opitaan suomea – Luetaan yhdessä ke 22.6. klo 14–16 Sellon kirjasto. Learn Finnish for free! We learn Finnish by speaking, reading and writing. If you have your own study material, please bring it with you, plus a pencil and a notebook.

Lisätiedot, martta.nurmi@evl.fi, ti, ke ja to.

Diakonian palveluaika ma klo 10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana voit varata ajan suoraan diakoniatyöntekijöiltä tai sähköpostitse osoitteesta leppavaaran.diakonia@evl.fi.

Diakoniaruokailu on kesätauolla, jatkuu 6.9.

Walk In -terapiapäivystys perjantaisin klo 13–16 Viherlaakson kappelilla. Tarkoitettu noin 16–29-vuotiaille, jotka kaipaavat juttuseuraa elämän hankaluuksissa. Ilman ajanvarausta, ilmainen.

Leveys 87 mm

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.6.–12.8. korkeus 195 mm S. 9

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkon uusi osoite: Rälssitilankuja 1

MESSU Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: www.youtube.com/user/ Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta.

Olarin kirkko: Messu Hvittorpin 1 ja 2 rippikoulun konfirmaatiomessu la 18.6. klo 10 kirkossa ja verkossa. Liturgia ja saarna Juha Virta, avustavat papit Antti Kruus ja Kimmo Ansamaa, kanttori Sari Rautio.

Messu kirkossa ja verkossa su 19.6. klo 11. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustavat papit Kimmo Ansamaa ja Maritta Hartikainen, kanttori Päivi Hakomäki. Messun yhteydessä Jaakkiman musarippikoulun konfirmaatio.

Juhannuspäivän messu kirkossa ja verkossa la 25.6. klo 11. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, avustava pappi Juha Virta, kanttori Mikko Niinikoski.

Messu kirkossa ja verkossa su 26.6. klo 11. Liturgia ja saarna Juha Virta, avustava pappi Tapio Suontakanen, kanttori Päivi Hakomäki.

Messu kirkossa ja verkossa su 3.7. klo 11. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustava pappi Antti Kruus, kanttori Mikko Niinikoski.

Messu kirkossa ja verkossa su 10.7. klo 11. Liturgia ja saarna Antti Malinen, avustava pappi Jarmo Jussila, kanttori Päivi Hakomäki.

Messu kirkossa ja verkossa su 17.7. klo 11. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Antti Malinen, kanttori Päivi Hakomäki.

Messu kirkossa ja verkossa su 24.7. klo 11. Liturgia ja saarna Jussi Koski, avustava pappi Antti Kruus, kanttori Risto Valtasaari.

Messu kirkossa ja verkossa su 31.7. klo 11. Liturgia ja saarna Tuija Samila, avustava pappi Juha Virta, kanttori Risto Valtasaari.

Hvittorpin rippikoulun konfirmaatiomessu kirkossa ja verkossa la 6.8. klo 10. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustavat papit Tuija Samila ja Tapio Suontakanen, kanttori Sanna Franssila.

Velskolan rippikoulun konfirmaatiomessu kirkossa ja verkossa la 6.8. klo 14. Liturgia ja saarna Tuija Samila, avustavat papit Jarmo Jussila ja Tapio Suontakanen,

kanttori Sanna Franssila.

Messu kirkossa ja verkossa su 7.8. klo 11. Liturgia ja saarna Jussi Koski, avustava pappi Tuija Samila, kanttori Sari Rautio.

HVITTORPIN JUHANNUS Koko perheen juhannustapahtuma pe 24.6. klo 14–21 Hvittorpin leirikeskuksessa. Klo 14 alkaen piknik-mahdollisuus rannassa omilla eväillä (seurakunnan kaasugrillit, ei omia grillejä). Uikkarisauna 14–18, naisten sauna 18.30– 19.30, miesten sauna 19.30–20.30.

Ulkona leikki- ja pelivälineitä, lapsille kepparirata, muskarihetkiä ja siirtotatuointipiste. Ruokailu klo 16.30 ja 17.15 (aikuiset 8 e, 7–14-v. 4 e). Klo 18 lipunnosto ja ohjelmaa (kesälauluja ja hiljaisuuden joogaa). Klo 20 rannassa myytävänä mehua (1 e) ja makkaraa (1 e).

Kaikki maksut vain käteisellä.

Tapahtumaan ei tarvitse ilmoittautua. Tapahtumaan ei ole kuljetusta.

Juhannuskokkoa ei tapahtumassa ole. Katso tarkempi ohjelma ja aikataulu espoonseurakunnat.fi/ juhannus.

RANTAUTUMINEN MATINKYLÄÄN Tule viettämään hauskoja hetkiä 13.–17.6. klo 10–15 Matinkylän rannalla, Matinlahdenranta 1.

Leikkejä, pelejä ja puuhaa lapsille ja perheille. Välipalatarjoilu. Paikalla perhetyöntekijöitä.

SAAREEN SAUNOMAAN Kesäkeskiviikkoisin 1.6.–31.8.

Sekava ry:n (=seurakunnat, kaupunki, vapaat järjestöt) saunailta Stora Blindsundin saaressa Matinkylässä. Parittomalla viikolla vain naisten vuoro. Haku soutuveneellä Nuottaniemen venesataman itäreunan laiturista klo 18. Parillisilla viikoilla haku sekä klo 17 että klo 18. Miehet ensin klo 18:30 saakka ja sitten naiset klo 20:een. Ei liikuntarajoitteiselle. Omat eväät, grillausmahdollisuus. Muista laudeliina ym. saunomisvälineet. Saarimaksu 3 e. Säävaraus, myrskyllä ei saunota. Ei lemmikkieläimiä. Koronarajoitukset huomioidaan. Tied. ja ilm.

Sekavan puhelimeen 044 068 8068.

KESÄHARTAUS/-MESSU– SUMMER PRAYERS/MASS JA KESÄKAHVILAT Ti Matinkappeli klo 12–13.30.

Kesäinen hartaus tai messu kappelisalissa ja sen jälkeen kesäkahvila Matinkappelin kahviossa. Summer prayers/mass, coffee and fellowship afterwards.

Ke Olarin kirkko klo 12–13.30 Kesäkahvila, tule jutustelemaan ja kahvittelemaan! Coffee and chatting at Olari church. Come and join us!

CHAPPLE KESÄKAHVILA arkisin 12.8. saakka klo 9.30–16.

Tilasta löytyy leikkinurkkaus perheen pienimmille, biljardipöytä, pelejä sekä peli- ja juttuseuraa Chapple-tilan työntekijöistä.

KOULUNSA ALOITTAVIEN SIUNAUS ke 10.8. klo 18 Olarin kirkossa.

Juha Virta, Sanna Franssila. Jäätelötarjoilu.

DIAKONIATYÖ Diakoniapäivystys ti klo 10–11, p.

050 4329 368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille. Contact deacon on Tuesdays 10–11 by phone 050 4329368 or via email.

Tapiolan seurakunta Tapiolan kirkko: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan ja su klo 8–14.

Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

Ajankohtaiset tiedot: espoonseurakunnat.fi tai vahtimestari, p. 09 8050 4460 tai Papin puhelin, 09 8050 4900 joka päivä klo 9–21.

MESSUT JA HARTAUDET TAPIOLAN KIRKOSSA Messun jälkeen kirkkokahvit Valokahvilassa. Kesäkuun viikkomessujen jälkeen aamupuuro.

Messu su 19.6. klo 10. Ristimäki, Jurmu. City-rippikoulun konfirmaatio.

Viikkomessu ke 22.6. klo 8. Arkiaamun pysähtyminen ehtoollispöydän ja rukouksen äärellä.

Juhannuspäivän messu la 25.6. klo 10. Tiihonen, Mehtälä.

Messu su 26.6. klo 10. Lehtinen, Ristimäki.

Viikkomessu ke 29.6. klo 8. Lehtinen.

Messu su 3.7. klo 10. Tervonen, Hultin.

Viikkomessu ke 6.7. klo 8. Tervonen.

Messu su 10.7. klo 10. Lehtinen, Tervonen, Malkamäki.

Viikkomessu ke 13.7. klo 8. Koivisto.

Messu su 17.7. klo 10.

Tervonen,Lehtinen, Jurmu.

Viikkomessu ke 20.7. klo 8. Kallio.

Messu 24.7. klo 10. Kallio, Linnoinen, Hultin.

Viikkomessu 27.7. klo 8. Kallio.

Messu su 31.7. klo 10. Linnoinen, Kallio, Jokivuori.

Viikkomessu 3.8. klo 8. Kallio.

Messu 7.8. klo 10. Kallio, Linnoinen, Jokivuori.

Viikkomessu 10.8. klo 8. Kallio.

KAHVILA VALO Koko kesän ma–to klo 12–16 Tapiolan kirkko. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen ja Kirkon Ulkomaanavun kautta Ukrainaan.

URBAANI JUHANNUSJUHLA Kaupunkijuhannuksessa, pe 24.6. klo 12–14 Tapiolan kirkko, vietämme mukavaa aikaa yhdessä syöden, kahvitellen, laulaen, pelaillen ja kukkaseppeleitä tehden. Juhla päättyy lipunnostoon ja Suvivirteen. Mahdollisuus osallistua juhlatilan koristeluun alk. klo 11.

SATEENKAAREVA PERHEKAHVILA Tule kumppanin, isovanhemman

tai ystävän kanssa ti 28.6. klo 13 Tapiolan kirkko.

SATEENKAAREVA NEULEHETKI Hiljennymme rukouksen ja neulonnan äärelle ti 28.6. klo 16 Tapiolan kirkko. Kahvi- ja teetarjoilu.

RIKSAPYÖRÄN KYYTIIN joka ti klo 11–13 Tapiolan kirkolta.

Säävaraus. Ajelu esim. Silkkiniitylle tai meren rannalle. Tied. koulutuksista vap.eht.koordinaattori Merita Hietanen, 040 531 1009 tai pyöräkapteeni Sami Viitanen, 050 338 8466. Riksaluotseina toimivat vapaaehtoiset. Kyyti on ilmainen.

Lisää: pyorallakaikenikaa.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 10/2022

9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.6.–12.8.

MUSIIKKIA PUOLEN PÄIVÄN AIKAAN Puolituntisten kesäkonserttien sarja tiistaisin klo 12 Tapiolan kirkossa. Vapaa pääsy. Vap. eht. ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavun kautta Ukrainaan.

21.6. Crusell -trio Päivi Kantola, sopraano, Mikko Raasakka, klarinetti, Eero Manninen, piano.

28.6. Paddington -trio: Tuulia Hero, viulu, Patrick Moriarty, sello, Stephanie Tang, piano.

5.7. Clarinet4: Anni Tolvanen, Anni Björk, Sirke Tynskä, Juhana Karjalainen – neljä klarinetistia.

12.7. Santeri Rautiainen, kitara.

19.7. Seeli Toivio, sello ja laulu.

26.7. Aleksanteri Wallius, urut.

2.8. Joonas Pekonen, viulu ja Sasja Jantunen, piano.

9.8. Hannu Jurmu, laulu, Elina Jokivuori, urut ja piano.

16.8. Tapiolan kuoro joht. Pasi Hyökki.

ARKIYSTÄVÄKSI IKÄIHMISELLE Onko sinulla ylimääräistä aikaa tunti tai kaksi viikossa? Lähde ulkoiluystäväksi ikäihmiselle, joka toivoo kävelyseuraa. Tied. diakoni Katja Karvinen, katja.karvinen@ evl.fi tai 040 593 7386.

KOULUUN LÄHTEVIEN SIUNAAMINEN Lasten jumalanpalveluksessa, to 10.8. klo 17.30 Tapiolan kirkko, siunataan koulutiensä aloittavat ekaluokkalaiset ja 1. luokan luokanopettajat. Tarjolla mehujäätelöt ja koulunsa aloittaville lukujärjestys, heijastin ja Lasten Raamattu.

KESÄRETKI NAANTALIIN Presidenttien jalanjäljissä to 25.8.

Louhisaaren kartanolinnassa ja Kultarannan puutarhassa opastettuna. Lyhyt kirkkohetki Askaisten kirkossa. Lounas Kartanolinnan kahvilassa ja kahvit Naantalissa.

Liikuntarajoitteiset tutustuvat kartonolinnaan virtuaalikierroksella. Lähtö Hotelli Gardenin edestä klo 8.15. Paluu noin klo 19. Hinta 60 e (lasku jälkikäteen). Ilm. 27.6.–1.7. ja 8.–11.8. Malle Münter, 040 755 6797. Peruutus to 11.8. jälkeen vain lääkärintodistuksella.

GOSPELKIDS Alakouluikäisten gospelkuoro starttaa ma 15.8. klo 17.30 Tapiolan kirkolla. Tied. ja ilm. elina.jokivuori@evl.fi, p. 040 513 0845.

SURURYHMÄ Kuolema on kipeä kokemus. Jaa vertaisryhmässä kokemuksiasi ja käy läpi tunteitasi ke 14.9.–12.10., 26.10. ja 30.11. klo 17.30–19 Tapiolan kirkko. Ohj. Katja Karvinen ja Anu Ristimäki. Ilm. viim. pe 9.9. katja. karvinen@evl.fi, 040 593 7386.

EROSTA ETEENPÄIN Älä jää yksin. Vertaistukiryhmä kokoontuu syksyllä 5 krt. Lisää tapiolanseurakunta.fi. Tied. ja ilm. viim. to 1.9. kristiina.larjava@evl.fi, 050 358 1064.

MITÄ VIELÄ? -RYHMÄ Vertaisryhmät eläköityneille alkavat lokakuussa. Tilaisuus tarkastella omaa tilannettaan ja elettyä elämää sekä jakaa kokemuksia eläköitymisestä. Lisää elokuussa tapiolanseurakunta.fi ja Kirkko ja kaupunki -lehdessä.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

KAUNIAISTEN KIRKKO ON POIS KÄYTÖSTÄ REMONTIN VUOKSI Katso väistötilatiedot kunkin tilaisuustiedon kohdalta erikseen.

Verkossa www.kauniaistenseurakunta.fi löytyvät ajantasaiset tilaisuuksien kokoontumispaikkaja aikatiedot. Remontin arvioitu valmistumisajankohta on lokakuussa 2022. Srk-toimisto on kirkolla 17.6. asti, jonka jälkeen 18.6.–12.8. toimipiste on Sebstoksen toimitilassa, os. Kauniaistentie 11. Srk-toimiston kesäajan aukiolotiedot www.kauniaistenseurakunta.fi.

MESSUT JA KIRKKOKAHVIT KAUNIAISTEN METODISTIKIRKOSSA Su 19.6. Saarna Pertti Mäkeläinen, liturgia Mimosa Mäkinen, kantt.

Teija Palolahti.

Juhannuspäivä la 25.6. huom. messu on klo 13 Sebastoksen kappelissa.

Su 26.6. klo 13 Jussi Ikkala ja kantt.

Lasse Mäki.

Su 3.7. Saarna ja liturgia Riitta Laakio, kantt. Teija Palolahti. Su 10.7. Saarna ja liturgia Mimosa Mäkinen ja kantt. Teija Palolahti.

Su 17.7. Saarna ja liturgia Paavo Huotari, kantt. Anna Marte.

Su 24.7. Saarna ja liturgia Kari Kuula, kantt. Anna Marte, Aiheena luomakunnan sunnuntai. Ihmettelemme luonnon salaisuuksia. Osa kirkosta vietetään metodistikirkon pihalla.

Su 31.7. Saarna ja liturgia Anna-Kaisa Tuomi, kanttorina Anna Marte, Suvi Gräsbeck, kannel.

Su 7.8. Saarna ja liturgia Anna-Kaisa Tuomi, kanttorina Anna Marte.

JUHANNUSPÄIVÄN MESSU Sebastoksen kappelissa la 25.6. klo

10

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 10/2022

13 messu ja kirkkokahvit Sebastoksen toimitilan kappelissa, os.

Kauniaistentie 11. Mimosa Mäkinen ja kantt. Lasse Mäki.

KESÄTREFFIT KESKIVIIKKOISIN KLO 14 SEBAS­ TOKSEN TOIMITILASSA Ke 22.6. ”Kesävisailua” Sanni Hackman ja Teija Palolahti.

Ke 29.6. ”Yhteinen seurakuntamme – seurakuntavaalit 2022”, Mimosa Mäkinen ja Teija Palolahti.

Ke 6.7. ”Vaeltava viisaus”, Sanni Hackman ja Teija Palolahti.

Ke 13.7. ”Mehiläisvahasta on moneksi”, Pirjo Luoma ja Anna Marte.

Ke 20.7. ”Keho ja rukous”, AnnaKaisa Tuomi ja Anna Marte.

Ke 27.7. teema avoin.

Ke 3.8. ”Ikonit ja rukousnauhat”, Anna-Kaisa Tuomi ja Anna Marte.

Ke 10.8. ”Mitä se toisen posken kääntäminen tarkoittaa.” Kari Kuula ja Teija Palolahti.

Kesätreffit joka keskiviikko 24.8. asti.

PERHEIDEN ELOKUUN KESÄRETKI Villa Frosterukseen ti 9.8. klo 10–15.

Retken järj. MLL, Kauniaisten kaupunki ja suom. seurakunta.

Aikuiset 4 e/MLL:n jäsen, 8 e eijäsen. Lapset ilmaiseksi aikuisen kanssa. Ilmoittautuminen s-postise 1.8. menn. kauniaisten.yhdistys@ mll.fi. Tarkemmat tiedot www. kauniaistenseurakunta.fi/tulemukaan/lapsille-ja-lapsiperheille/ retket-ja-leirit.

EKALUOKKALAISTEN KOULUTIELLE SIUNAAMINEN To 11.8.klo 18 Sebastoksen toimitilan pihalla, kahviossa ja kappelissa. Mukana lapsikuoro Singing Suns, Anna Marte, Tiro Rohkimainen, Taru Lapinharju, Eeva Peltonen ja Anna-Kaisa Tuomi. Yhteisen hetken jälkeen askartelua, harrastusmahdollisuuksien esittelyä, jätskit ja kahvit.

ELOPUISTO LAPSIPERHEILLE Kokoonnumme elokuussa ma 15.8 ja 22.8 klo 9.30–11 yhteisten leikkien ja rupattelun parissa Avoimen perhetoiminnan pihassa osoitteessa Thurmanin puistotie 1.

LEIRIPÄIVÄ ISOVANHEMMILLE JA LASTENLAPSILLE La 1.10. Riuttarannan leirikeskuksessa Vihdissä. Ulkoilua, pelejä, askartelua, leikkiä, hyvää ruokaa ja kirkkohetki. Lähtö tilausbussilla Kauniaisten kirkon alapysäkiltä klo 9, takaisin Kauniaisissa klo 16.

Ilmoitt. srk-toimistoon p. 050 500 9000 tai kauniaisten.suom.srk@ evl.fi. Ilmoitt. yhteydessä osallistuvien nimet ja lasten ikä sekä ruoka-

valiot ja kotiosoite leirikirjettä varten. Leirimaksu 20 e aik. ja 10 e lapsi, alle 3 v. maksuton. Mukana perhetyöntekijä Sanni-famu ja Hugo 1 v10 kk ja diakonissa Pirjo.

KAUNIAISTEN KIRKON KOLUMBAARIO SULJETTU REMONTIN VUOKSI Ajalla 1.7.–5.8. Kauniaisten ev.lut. seurakuntien kolumbaariossa, Kavallintie 3 tehdään korjaustöitä ja se avataan taas 6.8. alkaen.

SEURAKUNTAVAALIT – ASETU EHDOLLE Infoa vaaleista ja ehdokasasettelusta www.kauniaistenseurakunta. fi/vaalit ja info.seurakuntavaalit.fi.

Ehdokasasettelu päättyy 15.9.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost. Öppet för besök må och to kl.

9-13. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR I ESBO DOMKYRKA Sö 19.6 kl. 12.15. von Martens, Malmgren.

Lö 25.6 kl. 12.15. Jäntti, Kronlund.

Sö 26.6 kl. 12.15. Högmässa på midsommardagen. von Martens, Malmgren.

Sö 3.7 kl. 12.15. Ertman, Kronlund, William Häggblom. Kyrkkaffe vid Klockstapeln.

Sö 10.7 kl.12.15. Jäntti, Kronlund, William Häggblom.

Sö 17.7. kl. 12.15 Ertman, Brunell.

Sö 24.7. kl. 12.15 Jäntti, Brunell, William Häggblom.

Sö 31.7. kl. 12.15 Erkko, Brunell, William Häggblom.

Sö 7.8. kl. 12.15 Kanckos, Malmgren.

Kyrkkaffe vid Klockstapeln.

MIDSOMMARSAMLING Fre 24.6 kl. 16. Midsommarfest med andakt, musik och sång.

Flagghissning kl. 18. Jäntti, Kronlund, Malmgren, Sandberg, Hartikainen. Servering med salt & sött.

Församlingsgården, Kyrkstranden 2. Kontakta diakon Taina, taina. sandberg@evl.fi, 040 547 1856 för möjlighet till taxiskjuts, senast 17.6.

Sö 26.6 Suvivirsi/Den blomstertid. Somriga sånger och psalmer med allsång. Anna-Liisa Haunio sång & piano, Petri Koivusalo, orgel.

Sö 3.7 Nordisk orgelmusik.

Anders Johnsson (Sverige), orgel.

Sö 10.7 Flûte Française. Widor, Franck. Sami Junnonen, flöjt, Tuomas Turriago, piano.

Sö 17.7. Kantele. Senni Valtonen, kantele. Psalmimprovisationer & kanteleklassiker.

Sö 24.7. Romantique. Santeri Siimes, orgel. Franck, Büsser, Barié, Bourdon, Siimes.

Sö 31.7. Cantabile. Inka Kinnunen, sång; Heli Peitsalo, orgel. Mozart, Bach, Krebs.

Sö 7.8. Jubilate. Sole Mustonen, oboe; Pauliina Hyry, orgel Musik från tre århundraden.

Fullständigt program: esboforsamlingar.fi/evenemang.

BARN OCH FAMILJ Familjeklubbar tors. kl. 9.30 ImseVimse i Mattby kapell. Fre. kl.

9.30 familjeklubb i Köklax kapell.

Tis. kl. 9.30 Sång och lek i Sökö kapell och ons. kl.9.30 i Esbo domkyrkas församlingsgård. Familjeklubbarna fortsätter till 23.6.

Escape Enä-Seppä-läger veckoslutet 23–25.9 för 12–14-åringar. Det tvåspråkiga lägret är inspirerat av Escape Rooms -spel. Busstransport till Enäseppä. Pris 35 e (mat, logi och busstransport). Elektronisk anmälan 1.6–2.9 på esboforsamlingar.fi. Frågor: camilla.dannholm@evl.fi

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER Ta kontakt med diakonerna: Henrik 050 597 3313, henrik.tuohino@evl.fi, Taina 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi, samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi.

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3, 02700 Grankulla. tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi

HÖGMÄSSA I SEBASTOS Varje söndag kl. 12 under sommaren. Kaffeservering.

MUSIK

SOMMARCAFÉ I SEBASTOS

Musik i sommarkvällen – en avgiftsfri musikupplevelse på söndagskvällar kl. 19 i Esbo domkyrka. Konsertserien i samproduktion med kantorer i Esbo svenska församling och Espoon tuomiokirkkoseurakunta. Fritt inträde. Frivillig kollekt för musikverksamheten i Esbo domkyrka.

Sö 19.6 Jazzvirsi/Jazzpsalm – psalmer med sväng. Eva Vikman, sång, Lassi Kouvo, piano.

Alla torsdagar 16.6–11.8 kl. 13.30–15.

SOMMARKLUBB I SEBASTOS TO 16.6 och fr 17.6 kl. 9–13.

FAMILJEKYRKA MED VÄLSIGNELSE AV FÖRSTAKLASSARNA ON 10.8 i Metodistkyrkan kl. 18.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.6.–12.8.

Elämänkaari

ESPOON TUOMIO­ KIRKKO SEURA KUNTA Kastettu Edvin Mikael Ahlgren, Arvi Ilmari Anttila, Hanna Irene Maria Asikainen, Netta Marissia Taika Ghulam, Eemi Alvin Ilmari Hartikainen, Anni Sofie Haukilahti, Matias Viljami Hildén, Vivia Evelin Hirvonen, Lumi Maria Johanna Iivonen, Lukas Aukusti Kaski, Oiva Ilmari Matias Kesälä, Veikko Kustaa Kosonen, Sonja Helena Kaarina Kössilä, Elsi Valentina Lehtola, Jesse Noel Oliver Lindholm, Jonatan Miki Benjamin Lindholm, Alissa Beata Malmikankare, Kristian Aleksi Markkanen, Leonor Ruth Lilian Mauno, Tommi Sisu Väinö Benjamin Mellander, Leon Veini Nurkkala, Päivi Kristiina Ovaska, Gabriel Kasimir Pasanen, Alisa Iida Amanda Patama, Jimi Henri Christian Tervakangas, Venla Eveliina Tervakangas, Keni Tissari, Valentina Saaga Orvokki Toivanen, Lauri Johannes Tuominen, Evelyn Alessia Uosukainen, Leila Veera Varis, Alina Alexandra da Silva Kuula, Melina Alexandra Sippola.

Avioliittoon kuulutettu Eetu Juho Aukusti Jäntti ja Norma Ira Helena Pöyry, Riku Hermanni Leppälä ja Elisa Hannele Huhtaa, Renaldo Loos ja Janita Sanna Maria Kinnunen, Kimmo Tapani Ojala ja Hanna Marja Helena Kemppainen, Antti Arvi Oskari Pyhältö ja Mona Lisa Pohjonen.

Hautaan siunattu Aini Marjatta Eerikäinen 86 v, Maria Orvokki Hikman 91 v, Jani Sakari Mikael Häggblom 48 v, Marketta Helena Irjala 76 v, Arvo Antero Kouhia 73 v, Pulmu Irmeli Lehti 77 v, Pirjo Marjatta Lindfors 80 v, Ritva Helena Lindroos 83 v,

Satu Susanna Ylikoski.

Hautaan siunattu Arja Tuulikki Aminoff 76 v, Karin Ingeborg Asikainen 96 v, Lilja Marjatta Ekström 72 v, Klaus Erik Gumse 55 v, Pirjo Tellervo Juote 74 v, Heikki Ville Kustaa Kurimo 85 v, Sargit Marita Lindfors 91 v, Mervi Kaarina Louhi 70 v, Kimmo Juha Pekka Paalanen 69 v, Dagny Majlis Pettersson 91 v, Aira Anneli Salo 95 v, Ellen Kyllikki Seppänen 96 v, Ann-Christine Linnéa Veurla 75 v, Jorma Arvo Olavi Virtanen 75 v, Eero Juhani Ylitalo 81 v.

Veikko Lauri Kalervo Lindström 83 v, Kirsti Lille-Mor Lindén 68 v, Hely Annikki Lintukankare 93 v, Anne Kaarina Luosujärvi 63 v, Pirjo Laina Aulikki Makkonen 76 v, Liisa Anneli Melto 71 v, Päivi Marjut Mäki 71 v, Aune Katri Anneli Niemi 88 v, Mirja Tuula Kaarina Paajanen 66 v, Anja Kaarina Piiroinen 71 v, Sirkku Aino Kaarina Rajamäki 86 v, Sylvi Helli Kaarina Sormunen 85 v, Katrina Sanelma Strömsholm 72 v, Timo Osmo Juhani Suvanto 74 v, Terttu Marjatta Turpeenoja 78 v. Väinö Antero Uusivirta 97 v, Ritva Kaarina Wickström 68 v, Leena Helka Wuorenrinne 80 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastettu Milena Cecilia Jasmin Bollström, Rio Gabriel Patrick Grealish Karikoski, August Kalle Anttoni Haapa-aho, Eerik Wilhelm Heikkinen, Liselle-Lisette Härm, Leona Adela Olivia Ikonen, Aatos Oliver Jäättelä, Elise Ilona Jäättelä, Daniel Valtteri Kervinen, Mio Viljo Oliver Kuuskoski, Rafael Tapio Levo, Leon Henrik Olavi Paakkari, Ilja Anssi Johannes Pellikka, Risto Lennart Vilhelm Pohls, Emma Unelma Sirén, Alvaro Matias Tiensuu, Leina Serafina Toivanen, Sofia Alexandra Töyrylä, Eetu Matias Tapio Utriainen, Pihla Elma Inkeri Vuoti.

Avioliittoon kuulutettu Sami Antero Kärkkäinen ja Jaana Kristiina Niemelä, Markku Tapio Nousiainen ja Iina Mirkka Kristiina Lumivaara, Timo Antero Rauhala ja Riitta Elina Koponen, Otto Aleksi Schmidt ja Sini Tuuli Katariina Pyörälä, Sami Juhani Somela ja Saara Marjukka Kiukas, Rasmus Clas-Johan Strömberg ja

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastettu Vilda Jasmin Maria Jokilehto, Sanaz Mustonen, Luminaz AnaSofia Mustonen, Armin Aerik Mustonen, Rene Markus Juhani Tarkiainen.

Avioliittoon kuulutettu Antero Mikael Viita ja Elli Karoliina Huovinen.

Hautaan siunattu Helmi Estella Ikonen, pienokainen, Rea Anita Maylett 86 v, Leena Esteri Suhonen 83 v, Pertti Kalevi Veijalainen 86 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastettu Jalmari Anton Elias Aho, Amélie Elizabeth Baumann, Ebba Amanda Hamnström, Henri Nikolai Hautala, Milla Senja Agatha Hofman, Joonatan Ilmari Honka, Varpu Sofia Honkanen, Matilda Marjatta Ihalainen, Oliver Esko Juhani Jokela, Minea Helmi Vivian Koljonen, Klaara Liliana Kontkanen, Urho Heimo Julius Korpela, Ada Ruusa Matilda Kuusikko, Paavo Olli Antero Kuusinen, Mette Aava Kääriäinen, Lumi Säde Lewing, Vili Henry Lewing, Eeli Paavo Johannes Nissilä, Hilla Adele Leena Oksanen, Ilona Aino Peltonen, Eetu Iisakki Pihlajamäki, Rasmus Olavi Johannes Ruusunen, Elea Aleksandra Sarja, Mila Olivia Sirait, Emil Toivo Suonikko, Sofia Eden Alina Sykkö, Toivo Rasmus Tiainen, Matilda Aino Maria Vallenius, Aada Vienna Selina Vatanen.

Avioliittoon kuulutettu Antti Mikael Haapaniemi ja Heidi Johanna Vasanoja, Jussi Julius Korkonen ja Tanja Tuulia Kantanen, Lauri Kauko Santeri Myllynen ja Sini Elina Piiparinen,

Samuli Kullervo Määttä ja Tiina Karoliina Kotajärvi, Markku Aatto Juhani Neffling ja Jenni Susanna Kemppinen, Daniel Christer August Rehnström ja Lena-Stina Rönnberg, Timo Olavi Talja ja Heidi Maarit Vuorinen, Henri Juhani Munter ja Roosa Jasmiina Kiiskilä.

Hautaan siunattu Ahti Kalevi Alanne 81 v, Nora Hannele Gambardella 47 v, Heikki Juhani Honkanen 78 v, Annikki Joutsinen 95 v, Matti Tapani Karrala 84 v, Vappu Tuulikki Kemppainen 82 v, Raili Johanna Korpinen 82 v, Vesa Kristian Kurikka 64 v, Brita Aurelia Lindfors 90 v, Raimo Edvard Lindqvist 81 v, Ritva Anneli Luodemäki 81 v, Arto Uolevi Mäkelä 66 v, Pirkko Liisa Puhalainen 75 v, Riitta Marjatta Rahikainen 80 v, Eeva Kristiina Soras-van der Laan 66 v, Heljä Marketta Sundman 73 v, Eeva Sofia Supinen 82 v, Jalo Ensio Uusitalo 79 v, Anja Kristiina Viinikainen 73 v, Tuula Marketta Viljasalo 71 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastettu Liam Kaarle Anders Hämäläinen, Eeli Olavi Höykinpuro, Lila Amalia Laitinen, Kaius Vilho Olavi Lehto, Vanessa Amanda Leppänen, Alvar Aarni Tapani Makkonen, Jasmine Leanna Miettunen, Ulpu Maria Neuvonen, Iisa Helmi Maria Niskanen, Aleksi Olavi Penttinen, Aarne Toivo Juhani Rauhamaa, Olli Iisak Tahvanainen, Lenni Sulo Herman Trontti, Oiva Julius Turunen, Ellen Anni Sabrina Vuolle.

Avioliittoon kuulutettu Anna Irina Hirvonen ja Jenni Katariina Sillanpää, Heikki Sakari Hirvonen ja Mikaela Anna Maria Solatie, Jere Joonas Juhani Maajärvi ja Krista Maria Lehikoinen, Ville Antero Orava ja Noona Eveliina Rautajärvi.

Hautaan siunattu Salli Rakel Aarni 85 v, Aili Johanna Aho 88 v, Heljä Benita Glasin 74 v, Riitta Kaarina Hytti 80 v, Leila Tuulikki Kerttula 83 v, Ari Juhani Konttinen 61 v, Aili Kukkonen 92 v, Ahti Akseli Kuloheimo 96 v, Pentti Yrjö Laitinen 90 v, Eero Juhani Lindgren 92 v, Teuvo Olavi Meriläinen 73 v, Meeri Mirjam Mäkelä 85 v, Jorma Väinämö Niva 83 v, Maija-Leena Ohvo 87 v, Alli Eliisabet Paasonen 92 v,

Timo Juhani Palmu 57 v, Sylvi Hellevi Rasi 84 v, Jussi-Veli Sankari 85 v, Mirja Ing’mari Suurnäkki 83 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastettu Eva Elisabet Inkeri Ahlbäck, Konsta Taavi Elmnäinen, Helvi Aino Maj Hiilamo, Noel Eerik Hyvärinen, Sini Ilona Hyvärinen, Väinö Olavi Hyvönen, Aatos Emil Ignatius, Saaga Matilda Joki, Aino Vilja Jurvakainen, Angela Kamel, Juho Henrik Antero Kirvelä, Elle Amelia Kivelä, Venla Sofia Leinonen, Toivo Eino Aapeli Mankinen, Ella Sofia Manninen, Alissa Edith Ulrika Moslemie, Urho Emil Nurmi, Eino Aappo Ilmari Perkkiö, Toivo Tapio Ilmari Pietilä, Väinö Antero Ruohonen, Venla Airi Sillanmäki, Wenni Anton Sundström, Iivari Väinö Johannes Tuominen, Ella Sofia Uitto.

Avioliittoon kuulutettu Santeri Juhani Sjöblom ja Maarit Hannele Jehkonen.

Hautaan siunattu Aila Annikki Gillberg 93 v, Jukka Erik Lindborg 69 v, Raimo Wilhelm Lund 97 v, Hannu Markus Makkonen 82 v, Aino Kaarin Martikainen 93 v, Aino Ester Nylund 101 v, Markku Olavi Sarin 77 v, Esa Ilkka Seppänen 89 v, Raija Mirjam Tiinus 83 v, Maire Elisabet Turunen 94 v, Sanni Saimi Siviä Väänänen 96 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpt/Kastettu Axel Filip Christian Ahrenberg, Gry Li Andersson, Carl Hugo Ferdinand From, Alfred Kurt Charlie Grönroos, Elis Hjalmar Kukkonen, Philip Johan Alexander Levander, Isla Alexandra Mäkirinta, Astrid Bea Regina Niemi, Enia Leona Susanne Syrjäjärvi, Livia Isabella Elen Thesslund-Liukkonen, Axel Otto Henrik Wiander.

Kungörelse om äktenskap/ Avioliittoon kuulutettu Janne Rafael Kastikainen ja Heidi Anna Magdalena Sonninen.

Avliden/Hautaan siunattu Guy Stefan Ahonen 70 år, MariLouis Birgit Margareth LindroosÅberg 68 år, Hans Gustav Lindstedt 89 år, Ensio Wilhelm Lundell 79 år, Inga-Lill Emilia Nordenswan 93 år, Greta Maria Nylund 104 år.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 10/2022

11

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.6.–12.8.

Kirkoissa soi KIMMO TÄHTINEN

SUNNUNTAINA 19.6.

Suvisunnuntain iltamusiikki: Jazzvirsi klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Eva Vikman, laulu ja Lassi Kouvo, piano. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu.

TIISTAINA 2.8.

TIIISTAINA 21.6.

Musiikkia puolen päivän aikaan klo 12 Tapiolan kirkko. Joonas Pekonen, viulu, Sasja Jantunen, piano. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu KUA:n Ukraina-keräykseen.

Musiikkia puolen päivän aikaan: Crusell-trio klo 12 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Päivi Kantola, sopraano, Mikko Raasakka, klarinetti, Eero Manninen, piano. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu KUA:n Ukraina-keräykseen.

KESKIVIIKKONA 3.8.

Soiva kesäpäivä: Kesämoodissa klo 12 Leppävaaran kirkko. Lauluyhtye Moodi, joht. Kullervo Latvanen. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu.

KESKIVIIKKONA 22.6.

Soiva kesäpäivä: Juhannustunnelmia klo 12 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Sirkka Parviainen, sopraano, Pauliina Hyry, urut ja piano. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu.

Kesäillan musiikkia klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8.

Varpu Heikinheimo, viulu, Daniel Beskow, piano. Grieg, Mozart, Sibelius. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TORSTAINA 23.6.

Urkuyö & Aaria: Juhannusiltamat Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Klo 20 yhteislaulutilaisuus, vapaa pääsy. Klo 21 Jaakko Kortekankaan 40-v. taiteilijajuhla, Jaakko Kortekangas, baritoni; Kirill Kozlovski, piano. Palmgren, Kuula, Turunen, Melartin, Linsén, Kilpinen, Tsaikovski, Tosti. Liput: lippu. fi, urkuyofestival.fi.

SUNNUNTAINA 26.6.

Suvisunnuntain iltamusiikki: Suvivirsi klo 19 Espoon tuomiokirkko. Anna-Liisa Haunio, laulu & piano; Petri Koivusalo, urut. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu.

TIISTAINA 28.6.

Musiikkia puolen päivän aikaan: Paddington-trio klo 12 Tapiolan kirkko. Tuulia Hero, viulu, Patrick Moriarty, sello, Stephanie Tang, piano. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu KUA:n Ukraina-keräykseen.

TORSTAINA 30.6.

Urkuyö & Aaria: Schubertin Winterreise klo 21 Espoon tuomiokirkko. Tuomas Katajala, tenori; Lohjan kaupunginorkesteri, johtaa Jukka Untamala. Liput: lippu.fi, urkuyofestival.fi.

12

Cantabile klo 19 Espoon tuomiokirkko. Inka Kinnunen, laulu; Heli Peitsalo, urut. Mozart, Bach, Krebs.

Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu.

TORSTAINA 4.8.

Suvisunnuntain iltamusiikki soi Espoon tuomiokirkossa kesän ajan joka sunnuntai klo 19.

Sunnuntaina 17.7. esiintyy Senni Valtonen, kantele.

SUNNUNTAINA 3.7.

Suvisunnuntain iltamusiikki: Nordisk klo 19 Espoon tuomiokirkko. Anders Johnsson (Ruotsi), urut.

Pohjoismaista urkumusiikkia. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu.

MAANANTAINA 4.7.

Rentouttava äänihoito – urkujen parantavat taajuudet klo 19 Espoon tuomiokirkko. Saara Berg, urut.

Vapaa pääsy.

TIISTAINA 5.7.

Musiikkia puolen päivän aikaan: Clarinet4 klo 12 Tapiolan kirkko.

Anni Tolvanen, Anni Björk, Sirke Tynskä ja Juhana Karjalainen, klarinetti. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu KUA:n Ukraina-keräykseen.

KESKIVIIKKONA 6.7.

Soiva kesäpäivä – Kesäyön on onni omanani klo 12 Leppävaaran kirkko. Seeli Toivio, laulu ja sello, Pauliina Hyry, urut ja piano. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu.

TORSTAINA 7.7.

Urkuyö & Aaria: Resitaali klo 21 Espoon tuomiokirkko. Andrei Kymach (Ukraina), baritoni; HansOtto Ehrström, piano. Liput: lippu. fi, urkuyofestival.fi.

SUNNUNTAINA 10.7.

Suvisunnuntain iltamusiikki: Flute Française klo 19 Espoon

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 10/2022

tuomiokirkko. Sami Junnonen, huilu; Tuomas Turriago, piano.

Widor, Franck. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu.

TIISTAINA 12.7.

Musiikkia puolen päivän aikaan: Santeri Rautiainen, kitara klo 12 Tapiolan kirkko. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu KUA:n Ukraina-keräykseen.

TORSTAINA 14.7.

Urkuyö & Aaria: Jorma Panula – Peltomiehen Rukous klo 21 Espoon tuomiokirkko. Elja Puukko, baritoni; Naiskuoro Timotei, valm.

Anneli Julen; Elias Nyman, 1. viulu; Elias Lassfolk, 2. viulu; Saara Kurki, alttoviulu; Antto Tunkkari, sello.

Johtaa Jorma Panula. Huom! siirtynyt kesältä 2021, viime kesän liput käyvät sellaisenaan. Liput: lippu.fi, urkuyofestival.fi.

SUNNUNTAINA 17.7.

Suvisunnuntain iltamusiikki: Kantele klo 19 Espoon tuomiokirkko. Senni Valtonen, kantele. Virsiimprovisaatioita ja kanteleklassikkoja. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu.

TIISTAINA 19.7.

Musiikkia puolen päivän aikaan: Seeli Toivio, sello ja laulu klo 12 Tapiolan kirkko. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu KUA:n Ukraina-keräykseen.

KESKIVIIKKONA 20.7.

Soiva kesäpäivä: Sini Huopaniemi, urut klo 12 Leppävaaran kirkko.

Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu.

TORSTAINA 21.7.

Urkuyö & Aaria: Saariahon Saarikoski-laulut klo 21 Espoon tuomiokirkko. Anu Komsi, sopraano; Pia Värri, piano. Saariaho, Chopin, Ravel. Liput: lippu.fi, urkuyofestival. fi.

SUNNUNTAINA 24.7.

Suvisunnuntain iltamusiikki: Romantique klo 19 Espoon tuomiokirkko. Santeri Siimes, urut.

Franck, Büsser, Barié, Bourdon, Siimes. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu.

Urkuyö & Aaria: Iiro Rantala & Duo Tiksola Co. klo 21 Espoon tuomiokirkko. Iiro Rantala, piano; Minna Pensola, viulu; Antti Tikkanen, viulu. Liput: lippu.fi, urkuyofestival.fi.

SUNNUNTAINA 7.8.

Suvisunnuntain iltamusiikki: Jubilate klo 19 Espoon tuomiokirkko. Sole Mustonen, oboe; Pauliina Hyry, urut. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu.

TIISTAINA 9.8.

Musiikkia puolen päivän aikaan klo 12 Tapiolan kirkko. Hannu Jurmu, laulu, Elina Jokivuori, urut ja piano. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu KUA:n Ukraina-keräykseen.

TORSTAINA 11.8.

Musiikkia puolen päivän aikaan: Aleksanteri Wallius, urut klo 12 Tapiolan kirkko. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu KUA:n Ukraina-keräykseen.

Urkuyö & Aaria: Suomen kansallisooppera – Oopperan Gospel klo 21 Espoon tuomiokirkko. Suomen Kansallisoopperan kuoro ja solistit, johtaa Marge Mehilane. Jukka Nykänen Band. Gospelin klassikoita, yhteistyössä Suomen Kansallisooppera ja -baletti. Liput: lippu.fi, urkuyofestival.fi.

TORSTAINA 28.7.

LAUANTAINA 13.8.

Urkuyö & Aaria: Urkuyö klo 21 Espoon tuomiokirkko. Vincent Dubois, urut; Pétur Sakari, urut.

Bach, Franck, Saint-Saëns, De Falla, Dupré. Liput: lippu.fi, urkuyofestival.fi.

Bible Händel: Händelin aarioita Raamatun kertomusten pohjalta klo 15 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Linnéa Casserly, sopraano ja nokkahuilu; Teppo Lampela, altto; Katri Tikka barokkiharppu. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu.

TIISTAINA 26.7.

SUNNUNTAINA 31.7.

Suvisunnuntain iltamusiikki:

KUA = Kirkon Ulkomaanapu