Kirkko ja kaupunki 2023 02 Espoo

Pikkulemmikkejä jätettiin heitteille ennätysmäärä koronakotoilun loputtua s. 8

Aseman lasten

Heikki Turkka: Nuorten väkivallan vähentämiseen on keinoja, mutta niistä ei puhuta s. 10

Näkymätön kipu

Päivi Voima ja Miira Hellsten

elävät kivun kanssa s. 12

HYVÄN TÄHDEN.

2.2.2023

kirkkojakaupunki.fi

Pääkirjoitus

Ratkaisu kiistaan uskonnonopetuksesta

TURUN ARKKIHIIPPAKUNNAN PIISPA Mari Leppänen päätti Helsingin Sanomien (HS 3.1.) kolumninsa uskonnonvapauden merkityksestä kappaleeseen, jossa hän raotti ovea yhteiselle katsomusaineelle. Leppäsen mukaan on aika arvioida, tukeeko nykyinen opetuksen malli uskonnollisten perinteiden tuntemisen rinnalla riittävästi uskontolukutaitoa ja mahdollistaako se dialogin eri katsomusten välillä.

Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä pohdittavaksi. Ikävä kyllä uskonnonopetusta koskevassa keskustelussa käy usein niin, että keskustelua käydään vanhojen asenteiden pohjalta. Etenkin niille, joille kaikki uskonnollisuus on kuin punainen vaate, nousee pintaan ajatus, että uskonto pitäisi pitää kaukana kouluista. Kiihkeimmille ei oikein yhteinen katsomusainekaan sovi, sillä siinähän puhuttaisiin myös uskonnoista.

MAAILMA EI TOIMI niin, että uskonnot katoavat, jos niistä ei puhuta. Vaikka uskonnottomiksi itsensä katsovien määrä on kasvanut Pohjoismaissa, samalla erilaisia uskontoja on täällä entistä enemmän. Maailmanlaajuisesti uskontokuntiin, myös kristinuskoon, kuuluvien määrä kasvaa, ei vähene. Maailmaa, erilaisia ihmisiä ja kulttuureja tai suomalaisen yhteiskunnan juuria on vaikea ymmärtää, jos ei tunne uskontoja.

Koulujen nykyinen oman uskonnon opetus ja uskonnot-

tomille vaihtoehdoksi kehitetty elämänkatsomustieto ovat tähän asti olleet toimiva malli. Yhteinen katsomusaine tai yhteisten oppisisältöjen kehittäminen eri katsomusaineita opiskeleville ovat mahdollisia vaihtoehtoja. Kuten Helsingin piispa Teemu Laajasalo mielipidekirjoituksessaan (HS 19.1.) kirjoitti, tässä pitäisi ottaa huomioon ikätaso: lapsella on oikeus oppia ymmärtämään perhettä ja perinnettä, johon on syntynyt. Vähemmistöuskontokuntiin kuuluville oman uskonnon opetus kouluissa on tärkeää yhdenvertaisuuden ja kotoutumisen kannalta.

RATKAISU KATSOMUSAINEIDEN ONGELMAAN voisi olla se, että aloitetaan alakoulussa oman uskonnon opetuksella ja siirrytään yläkoulussa ja lukiossa enemmän yhteiseen opetukseen. Näin otetaan huomioon, että maailman ymmärrys kasvaa iän myötä.

PAULI JUUSELA vt. päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Lapset ovat meidän arvokkain luonnonvaramme.

YHDYSVALTAIN PRESIDENTTI HERBERT HOOVER (1874-1964)

Hyvä Jumala, miksi täytyy antaa, ei seitsemän, vaan seitsemänkymmentäseitsemän kertaa toisen ilkeily anteeksi?

Kova homma. Vahvista minua, etten vajoa kynnysmatoksi.

Anna minulle viisautta.

Ei mikään ole yhteiskunnalle yhtä traaginen feili kuin se, että nuori syrjäytyy.

LIIKEMIES JARI SARASVUO FUTUCAST-PODCASTISSA 23.1.2023

Kenenkään ei pidä vähätellä sinua nuoruutesi vuoksi.

KIRJE TIMOTEUKSELLE 4:12 UUDESSA TESTAMENTISSA

MAAILMAA ON VAIKEA YMMÄRTÄÄ, JOS EI TUNNE USKONTOJA.

Kirkko ja kaupunki

2.2.2023 2

Seuraava lehti ilmestyy 16.2.

KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

”Tuo on meidän konnari”

Konduktööri Marjo Kujala on saanut Nuorisokonnari-hankkeen myötä uutta rohkeutta lähestyä junalla matkustavia nuoria.

1

VR:n nuorisokonduktööri Marjo Kujala, 47, mikä on nuorisokonnari?

– Kyseessä on hanke, jossa me nuorisokonduktöörit tapaamme junissa ja asemilla liikkuvia nuoria. Teemme yhteistyötä Aseman Lapset ry:n ja Nuorisotyö raiteilla -toiminnan nuorisotyöntekijöiden kanssa. Hanke on pilotoitu kahteen otteeseen: viime kesänä ja nyt talvella. Myöhemmin on tarkoitus muuttaa se pysyväksi toiminnaksi.

– Meitä nuorisokonnareita on kahdeksan. Teemme yleensä tavallista lähiliikennekonduktöörityötä, mutta torstai-, perjantai- ja lauantai-iltoina teemme nuorisokonnarivuoroja.

– Olen aiemmalta koulutukseltani kirkon nuorisotyöntekijä. Olen ollut konduktöörinä 20 vuotta, ja olin jo ajatellut, etten enää tee nuorisotyötä. Olin innoissani, kun minulle tarjoutui taas mahdollisuus tehdä töitä nuorten parissa.

2Miksi nuorisokonduktöörejä tarvitaan?

– Hankkeen tarkoitus on tehdä konduktööreistä helpommin lähestyttäviä nuorille. On tärkeää, että nuoret saavat kokemuksen, että konnareille voi jutella ja meiltä voi pyytää tarvittaessa apua. Olemme keskustelleet nuorten kanssa muun muassa turvallisuusteemoista. Esimerkiksi radanylittäjille olemme kertoneet, mikä on turvallinen tapa liikkua raiteelta toiselle.

– Nuoret muodostavat ison asiakasryhmän, ja he ovat tulevaisuuden junamatkustajia. Jos pystymme tarjoamaan heille hyvän kokemuksen junalla matkustamisesta, he

käyttävät myös tulevaisuudessa meidän palveluitamme. 3

Missä nuorisokonnarin voi tavata?

– Meille on tärkeää mennä sinne, missä nuoret liikkuvat. Meidät voi tavata VR:n lähijunissa R ja Z sekä etenkin asemilla. 4

Miten nuoret ovat ottaneet nuorisokonduktöörin vastaan?

– Nuorisokonnarit on otettu vastaan todella hyvin. Kun nuoret pääsevät yli siitä, ettemme ole pelottavia konnareita, he ovat uskomattoman avoimia. Meillä on ollut hyviä kohtaamisia ja juttutuokioita. Usein nuoret haluavat tietää enemmän konduktöörin työstä. Minulta on kysytty muun muassa tällaisia asioita: Teettekö muuta kuin heitätte liputtomia pois junasta? Kuinka paljon saatte palkkaa? Millainen nuoruus sinulla on ollut?

– On ollut kiva huomata, että ollessani tavallisessa konduktöörivuorossa nuoret ovat tunnistaneet, että ”tuo on meidän konnari” ja tulleet juttelemaan. Joskus nuoret saattavat kysyä tietyn konduktöörin perään: missä se konnari on ja milloin se tulee?

– Myös minä olen saanut lisää rohkeutta. Uskallan lähestyä nuoria helpommin ja kysellä heidän kuulumisiaan. Nykyään bongaan nuoret paremmin myös tavallisissa konduktöörivuoroissa. 5

Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhää ovat elämä ja ihmiset. Meidät kristityt on kutsuttu menemään sinne, missä ihmiset ovat, ja kohtaamaan heidät sellaisina kuin he ovat: jokainen on arvokas.

– Tunnen pyhyyttä, kun katson lapsiani silmiin. Pyhyyttä voi tuntea myös luonnossa ja kirkossa. Jumala on tietysti pyhä. ■

Toinen Nuoriskonnari-pilottijakso päättyi tammikuun puolivälissä. Nuorisokonnari-mallista on tarkoitus tulla jossain vaiheessa pysyvä.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

Kuolema ilmoittaa

Aiemmin kuolinilmoituksen tarkoitus oli tiedonvälitys.

Nyt kuolinilmoitukset auttavat käsittelemään kuolemaa yksin tai yhdessä.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO

KUVA KANSALLISGALLERIA / HANNU PAKARINEN JA DIGI.KANSALLISKIRJASTO.FI

Kuolinilmoitukset ovat olleet printtilehden luetuinta sisältöä urheilusivujen ja paikallisuutisten lisäksi. Mikä vieraiden ihmisten kuolemassa kiehtoo?

Pappi ja tunnelukko terapeutti

Miia Moision mukaan kuolinilmoituksia luke -

malla käsittelemme omaa ja läheistemme kuolevaisuutta. Peilauspintaa voi löytyä vaikka siitä, minkä ikäisenä vainaja on kuollut ja ketkä häntä ovat muistaneet.

– Lukiessa myötäeletään läheisensä menettäneen sanoja ja tunteita. Samalla voi käsitellä omia surujaan, Moisio sanoo.

Kuolinilmoitusten lukemiseen liittyy usein myös sosiaalinen ulottuvuus.

– Kuolinilmoitukset voivat olla myös puheenaihe. Yhdessä voidaan todeta: näitkö, että hänkin on kuollut.

Kuolinilmoituksella kunnioitetaan vainajaa. Se on yksi kuolemaan liittyvistä rituaaleistamme. Kuolinilmoitus voidaan julkaista ennen hautajaisia tai niiden jälkeen.

– Viimeistään siinä vaiheessa, kun kuolemasta on kerrottu kaikille, se muuttuu todeksi, Moisio sanoo.

Alunperin kuolinilmoituksen tehtävä oli tiedottaa sukulaisille, naapureille ja tuttaville henkilön kuolemasta ja kutsua hautajaisiin. 1900-lu-

lehdessä

vun alussa kuolinilmoitus julkaistiin muutama päivä menehtymisen jälkeen. Nykyään kuolemasta saatetaan tiedottaa tuttaville sosiaalisen median kanavien kautta tai sähköpostitse.

AIEMMIN KUOLINILMOITUKSESSA oli vain yksi allekirjoittaja. Tämä oli lähes poikkeuksetta vainajan leski. Nykyään kuolinilmoituksissa luetellaan kaikki kaipaamaan jääneet omaiset.

Vielä 1900-luvun alkuvuosikymmenillä kuolinilmoituksia julkaistiin huomattavasti enemmän miehistä kuin naisista.

– Tämä johtui todennäköisesti siitä, että naiset elivät miehiä pidempään, eikä naisten kuollessa jäljellä ollut puolisoa, joka kuolinilmoituksen olisi julkaissut, sanoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Anniina Korpela

Hän on väitöskirjaansa varten käynyt läpi yli 40 000 Helsingin Sanomissa vuosina 1904–2004 julkaistua kuolinilmoitusta.

SUOSITUIN SYMBOLI kuolinilmoituksissa on risti. Sen rinnalle on viime vuosikymmeninä noussut vaihtoehtoisia symboleita kuten lintuja ja auringonlaskuja.

Vuonna 1940 Helsingin Sanomissa julkaistiin ensimmäinen kuolinilmoitus, jossa oli islamin tunnus eli kuunsirppi ja tähti. Samana vuonna julkaistiin ensimmäistä kertaa myös juutalaisten tunnus, Daavidin tähti.

1950-luvulla kuolinilmoituksiin ilmaantuivat vapaa-ajattelijoiden liekkimalja ja uskontokuntiin kuulumattomien lehvä.

Mitä tunnetumpi vainaja, sen komeampi kuolinilmoitus. Näin voisi kuvitella, mutta Anniina Korpela kumoaa väitteen.

– Olen tutkimusta tehdessäni joutunut monta kertaa googlaamaan, että ai, tämä oli poliitikko. Se ei välttämättä tule kuolinilmoituksessa esiin.

Erityisesti Korpelan mieleen on jäänyt Helsingin Sanomissa vuonna 1905 julkaistu taidemaalari Albert Edelfeltin kuolinilmoitus. Se jäi mieleen juuri vaatimattomuutensa vuoksi.

– Siinä oli vain vainaja nimi ja surevien nimet.

DIGITAALISIIN KUOLINILMOITUSSIVUSTOIHIN

Anniina Korpela ei usko.

Vuonna 2016 Alma Media perusti Ikuisuus.fi-sivuston, jonne ihmiset saattoivat ostaa kuolleelle omaiselleen digitaalisen kuolinilmoituksen. Sivusto on jo lopettanut toimintansa.

– Netin kuolinilmoitussivustoihin ei kukaan törmää vahingossa, Korpela sanoo.

– Niiden sijaan uskon sosiaalisen median alustoihin. Kuolleesta henkilöstä voidaan tehdä esimerkiksi Facebookiin päivitys, jossa on myös muistolauseita tai vaikka vainajalle tärkeä laulu. ■

Kymmenen miljoonaa pulloa

Vuosi alkoi, ja kymmenen miljoonaa pulloa keskiolutta lähti liikkeelle. Kansalle tuli kova jano keskellä talvipakkasia. Koska alkoholi mietonakin juomana nautittuna on terveyttä ja moraalia hävittävä tekijä, varoitus on ajankohtainen. Kirkon ei ole syytä muuttaa nautintoaineiden käyttöä hillitsevää asennoitumistaan.

Raittiit elämäntavat riippuvat ratkaisevasti henkilökohtaisesta mielentilasta. Jos meillä on ilo elämässämme, emme kaipaa keinotekoisia kiihokkeita. Jos olemme päässeet sovintoon Jumalan ja ihmisten kanssa, emme tarvitse vaikeuksiemme unohduttamista luonnonvastaisella tavalla. On nautittava elämästä eikä kiihoitusaineista.

”Nautinnonhimo kasvaa”, ilmaisi muuan lenkiltä palaava innokas urheilija. ”Se on halu nauttia elämästä.” Kerrankin luvallinen nautinto! Voimme myös kokea sitä autuutta, jonka Katekismus sanoo olevan seurauksena syntien anteeksi saamisesta.

Ihminen tulee maailmaan ilo mukanaan. Valitettavasti vain monilta ilo kaikkoaa ikävuosien lisääntyessä. Alkaa viihteen aika. Uhrataan suuria rahasummia huvituksiin.

Nyt on entistä tietoisemmin kaivauduttava elämänilon lähteille. Tämä tie ei ole suljettu keneltäkään. Enemmän Iloa!

Lyhennelmä Toivo Seppälän artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungissa 8.1.1969. Keskiolutta sai ostaa elintarvikeliikkeistä vuoden 1969 alusta. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

LUE ELLA LUOMAN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA

OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/PUHEENVUOROT

Lapsen ruumissaatto on Albert Edelfeltin maalaus vuodelta 1879.

Taidemaalari Albert Edelfeltin kuolinilmoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 20.8.1905.

”Ihmiskuntaa tulee puolustaa, koska ihmiset kykenevät empatiaan ja ihmisiä motivoi keskinäinen rakkaus, emmekä ole verenhimoisia luonnostamme.”

Äänikoutsi ohjaa pappeja

Näyttelijä Marja Skaffari on katsellut työkseen pappeja videoilla. Ne ovat olleet kastetilaisuuksia kotona tai kirkossa.

Videoiden papit ovat osallistuneet Kirkon koulutuskeskuksen järjestämään kirkollisten toimitusten koulutukseen, jossa pappi Juhani Holma on vastannut kastetoimituksiin liittyvistä sisällöllisistä asioista ja Skaffari on toiminut äänivalmentajana.

– Antoisaa tässä koulutuksessa on ollut se, että toinen kouluttaja tulee kirkon sisältä ja toinen tuo ulkopuolisen näkökulman. Meillä on nyt menossa neljäs vuosi. Olen nähnyt aika monta kastetta videolta näiden vuosien aikana, Skaffari kertoo.

Hänen mielestään kastetilaisuuksissa toimii parhaiten sellainen lähestymistapa, että pappi asettuu ikään kuin samalle viivalle tilaisuudessa olevien kanssa.

PAPPIEN LISÄKSI Marja Skaffari kouluttaa näyttelijäopiskelijoita ja laulajia. Hän opettaa laulullista ilmaisua, ääni-improvisaatiota, dubbausta eli jälkiäänitystä ja kuunnelmien tekoa. Skaffari itse tekee soolona ääniesityksiä, joissa on runoja ja musiikkia.

Valmentajana Skaffarin fokus on siinä, miten viesti välittyy kuulijalle. Hän osaa neuvoa, miten kannattaa puhua saadakseen yleisön mielenkiinnon säilymään. Skaffari ei kuuntele pelkästään valmennettavan puhetta, vaan tarkkailee myös sitä, mitä ihminen ilmaisee kehollaan.

– Kun huokailee työtehtävässä, se viestii kuulijalle kyllästymistä tai väsymystä, vaikka siitä ei olisikaan kysymys. Huokailemisesta on vain tullut tapa.

LÄSNÄOLON TAVALLA ja äänenkäytöllä esiintyjä tai puhuja voi vaikuttaa kuulijoihin.

– Jos puhuja on jo auktoriteettiasemassa ja johtaa tilannetta, niin lempeä tapa olla läsnä ja puhua voi toimia paremmin kuin kovin tiukka äänen käyttö, Marja Skaffari sanoo.

– Jonkin verran papin olemisen tapaan vaikuttaa se, pidetäänkö kastetilaisuus kirkossa vai kotona. On erilaista olla isossa kirkossa kuin kotona olohuoneessa. Toisaalta kirkossakin voidaan olla lähekkäin.

HYVÄN TÄHDEN.

82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

– Papin tai kenen tahansa työkseen esillä olevan, vaikka opettajan, keho tai ääni voi ilmaista jotakin, mitä ei tarkoita. Meillä on maneereja, joita ei itse huomaa, mutta jotka äänikoutsi auttaa huomaamaan.

Esimerkkinä maneereista Skaffari mainitsee huokailemisen.

Vt. päätoimittaja Pauli Juusela

Toimituspäälliköt

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

– Esiintyjän tai puhujan koko ajan ympäriinsä liikkuva katse taas luo levottoman ilmapiirin. Sekin vaikuttaa, jos papilla katse on vain papereissa tai Raamatussa. Aika yksinkertaisilla asioilla voi vaikuttaa siihen, minkälaisen kokemuksen ihmiset tilaisuudesta saavat.

– Esimerkiksi siinä, että pappi ristiäisissä ottaa kastettavan lapsen syliinsä, on jotain tosi kaunista, Skaffari sanoo. ■

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi

tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Työtehtävässä voi huomaamattaan huokailla, vaikka ei olisikaan kyllästynyt.

TEKSTI NINA RIUTTA

KUVITUS MARTTA-KAISA VIRTA ” Siinä, että pappi ottaa kastettavan lapsen syliin, on jotain tosi kaunista.

Amorin apulaiset

Petri Laaksonen ja Rekolan seurakunnan kanttorit laulavat ystävänpäivätoivotuksia puhelimessa.

Kun laulaja ja lauluntekijä Petri Laaksonen kuuli Rekolan seurakunnan Soiva ystävänpäiväkortti -kampanjasta, hän ihastui ideaan ja lähti mukaan.

– Ajatus on hauskan mielikuvituksellinen. En ollut koskaan kuullut vastaavasta, Laaksonen sanoo.

Soiva ystävänpäiväkortti tarkoittaa sitä, että ystävälle tai rakastetulle voi tilata ystävänpäivälahjaksi puhelimessa lauletun laulun. Lahjakappaleen voi valita neljän toivelaulun listasta. Laulajina toimivat Laaksosen lisäksi Rekolan seurakunnan kanttorit Sirkku-Liisa Niemi ja Hanna-Maria Valve. Soiva ystävänpäiväkortti -kampanjan tuotot menevät Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Laululahja toimii niin, että ostaja valitsee kahden tunnin aikaikkunan, jolloin laulaja soittaa lahjan saajalle. Ystävälle kannattaakin vinkata, että hän pysyttelee puhelimen äärellä sovittuna kellonaikana.

Puhelimen välityksellä toimitettu laululahja ei ole paikkaan sidottu. Lahjan saaja voi asua vaikka Rovaniemellä tai toisessa maassa.

SOIVAN YSTÄVÄNPÄIVÄKORTIN voi tilata tänä vuonna jo kolmannen kerran. Aiempina vuosina jotkut laulukortin tilaajista ovat halunneet pysytellä nimettöminä. Sirkku-Liisa Niemi ar-

veleekin, että kanttorit ovat saattaneet toimia Amorin apulaisina.

Laulettu kortti on ainutlaatuinen ja intiimi kokemus.

– Soiva kortti on erilainen elämys kuin konsertti, sillä siinä laulu tulee suoraan kuulijan korvaan. Se on eri tavalla henkilökohtainen kokemus, Petri Laaksonen sanoo.

– Luulen, että siitä tulee puolin ja toisin merkityksellinen hetki.

PETRI LAAKSOSEN ALKUVUOSI kului lomaillessa Espanjan auringossa. Lomalla hän ehti esiintyä myös Las Palmasin Skandinaavisessa turistikirkossa. Loma tuli tarpeeseen, sillä viime syksy kului tiiviisti Timanttia-levyn tiimoilta konserttikiertueella.

Soiva ystävänpäiväkortti -kampanjan jälkeen Laaksonen jatkaa konsertoimista. Tällä kertaa konserttien teemana on Hyvä voittaa. Tuoreelta levyltä löytyy samanniminen laulu.

– Näinä epävarmoina ja turvattomina aikoina ihmiset kaipaavat toivoa, ja minä haluan tuoda sitä heille, Laaksonen sanoo. ■

Ystävänpäivää vietetään 14.2. Soivan ystävänpäiväkortin voi tilata Rekolan seurakunnan verkkosivuilta 13.2. mennessä. Kortin hinta on 10 euroa, mutta enemmänkin saa maksaa. Maksu tehdään tilauksen yhteydessä.

Oikaisu

KIRKKO JA KAUPUNGIN numerossa 1/2023 oli virhe eettistä kuormitusta käsittelevässä jutussa. Erikoistutkija Kirsikka Selander työskentelee Työterveyslaitoksella, ei Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

Itsenäistä asumista ilman yksinäisyyttä

Saga Käpylinnassa asut omassa kodissa nauttien kattavista palveluista muiden aktiivisten senioreiden kanssa. Tule viettämään ystävänpäivää kanssamme 14.2. klo 14 – luvassa talon esittelykierros, Katri ja Leo Silolahden konsertti sekä kahvilan herkkuja tarjoushintaan.

Hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelumme muuntuvat tarpeidesi mukaan. Päivittäinen harrastus- ja kulttuuritoimintamme piristää arkea.

Muusikko Petri Laaksonen on mukana Soiva ystävänpäiväkortti -kampanjassa.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JUUSO WESTERLUND JA ISTOCK

Pupu sai potkut

Pääkaupunkiseudulta otettiin viime vuonna talteen ennätysmäärä heitteillä olevia pikkulemmikkejä. – Jos lemmikkikani löytyy ulkoa, se on lykätty sinne ihan tarkoituksella.

Nappisilmäinen, samettiturkkinen ja utelias. Alle kaksikiloinen mustavalkea kaninaaras Dior ottaa kontaktia viikset väristen Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen Hesyn eläintalossa Pitäjänmäessä.

Dior löydettiin viime kesän alussa ulkoa Espoosta. Kani vietiin Hel­

sinkiin Viikin löytöeläintaloon, jossa huolehditaan pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen löytöeläimistä. Siellä se odotti omistajaansa lakisääteiset 15 vuorokautta ennen siirtymistä Hesyn taloon.

– Löytökania kaivataan takaisin kotiin ani harvoin. Jos lemmikkikani löytyy ulkoa, se on lykätty sinne ihan tarkoituksella, kertoo Hesyn mediavastaava Mari Aro.

Pikkulemmikkejä tuotiin viime vuonna Viikin löytöeläintaloon ennätykselliset 198. Joukossa oli 87 jyrsijää, joista suurin osa oli yhden kuolleen ihmisen marsuja. Lintuja oli 59, esimerkiksi undulaatteja, kanarialintuja ja neitokakaduja. Kaneja tuli 34 ja käärmeitä, kilpikonnia ja liskoja yhteensä 8.

Kissoja ja koiria päätyy Viikin löytöeläintaloon eniten, mutta

muiden eläinten määrä ja suhteellinen osuus ovat kasvaneet. Vuonna 2019 löytöeläinkeskuksen asukaista 7,9 prosenttia oli pikkulemmikkejä, viime vuonna jo 17,5 prosenttia.

KANIEN HYLKÄÄMINEN on yleistynyt Suomessa niin paljon, että Suomen eläinsuojelun Seyn viestintäpäällikkö Maria Lindqvist puhui Ylen uutisissa joulukuussa kanikriisistä.

Koronapandemia jopa tuplasi lemmikkien myynnin. Jos toive vaikkapa tietynlaisesta koiranpennusta ei toteutunut nopeasti, jotkut ottivat mitä saivat, esimerkiksi kanin. Nyt osa uusista lemmikinpitäjistä on tullut katumapäälle.

– Meille on tullut paljon nuoria kaneja, jotka ovat tosi söpöjä, luppakorvaisia ja pitkäkarvaisia. Ne näyttävät eläinkaupasta ostetuil­

Kollikaverit Paroni ja Hemmo, pitbull-sekoitus Coral sekä rex-kani Dior tarvitsevat uuden kodin. Kun lemmikkieläin otetaan kiinni, eikä omistaja hae sitä, se päätyy lopulta Hesyn taloon. Citykanit saavat alkunsa hylätyistä lemmikeistä.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

ta. Kotona on sitten huomattu, että kanista onkin vaivaa, sanoo Hesyn eläintenhoitaja Juppe

Juppe kuvaa Dioria rohkeaksi, selvästi ihmisiin tottuneeksi kaniksi.

– Dior tykkää paijaamisesta, erityisesti otsan silittämisestä.

Lajitovereistaan Dior ei sen sijaan pidä. Naaraskania yritettiin totuttaa ensimmäisessä kotiehdokkaassa leikattuun poikapupuun, mutta se vain hyökkäili päin kaneja erottavaa aitaa.

– Diorille etsitään nyt kotia, jossa se saa olla ainoa kani ja kuningatar, Mari Aro sanoo.

KISSOJA MAJAILEE Hesyn talossa kaikkein eniten, ja niin on ollut aina. Näin siitä huolimatta, että noin 70 prosenttia Viikin löytöeläintaloon tuoduista kissoista haetaan alkuperäiseen kotiinsa.

Pääkaupunkiseudulla kissoista välitetään poikkeuksellisen paljon. Seyn vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan koko Suomen löytökissoista vain joka neljäs pääsee takaisin kotiin.

Hesyn taloon päätyneiden kissojen lasiseinäiset huoneet muistuttavat avokonttorien puhelu- ja neuvottelukoppeja. Tiloja siivotaan päivittäin, mutta niissä leijuu silti ammoniakin katku.

Talon pitkäaikaisin asukas, mustavalkea Paroni, on elänyt täällä lähes kolme vuotta. Kissa tuli taloon reilun vuoden vanhana sosiaalitapauksena, kun sen omistaja lähti armeijaan.

Sosiaalitapauksiksi lasketaan eläimet, joiden omistaja ei pysty enää huolehtimaan lemmikistään, koska joutuu vaikkapa vankilaan, asunnottomaksi, pitkäaikaiseen sairaalahoitoon tai kuolee. Varusmiesten lemmikkejä päätyy Hesyyn harvemmin, mutta Paronin omistanut nuori mies ei saanut haastavalle kollilleen hoitajaa.

– Aluksi Paroni hyppi kynnet esillä ihmisten jalkaan ja kiipesi heitä pitkin. Vain kokeneet eläinhoitajat pystyivät siivoamaan sen huonetta pitkät kalastussaappaat jalassa, Mari Aro kertoo.

Nykyään kuka vain työntekijä sopii Paronin siivoajaksi, kunhan muistaa tarkkailla sen elekieltä. Aron mukaan kissa ei ole aggressiivinen, ainoastaan hyvin aktiivinen, minkä lisäksi siltä puuttuvat käytöstavat.

Voi olla, että Paroni on erotettu emostaan jo tennispallon kokoisena, eikä se ole siksi oppinut käyttäytymään kissoiksi. Pennut ovat valmiita itsenäistymään vasta 14-viikkoisina.

Nelivuotiaalle Paronille ja sen kaksivuotiaalle Hemmo-ystäväl-

Pikkulemmikkien osuus kasvoi Viikin löytöeläintalossa

kissatkoiratmuut

le etsitään yhteistä kotia. Leikatut kämppikset vuoroin painivat, vuoroin painautuvat yhteen lepäämään ja nuolemaan toistensa naamoja. – Ystävykset sopisivat kärsivälliselle ja kokeneelle kissaihmiselle. Ne eivät välttämättä ole syliin otettavia lemmikkejä. Paroni on aktiivinen ja fiksu kissa, joka saattaisi opetella innokkaasti temppuja, Aro sanoo.

Toisessa lasikopissa nuori nainen leikittää innokasta sysimustaa kissaa. Hän on tullut etsimään lajitoveria kotona odottavalle lemmikilleen.

Muita lemmikkejä ovat kanit, jyrsijät, linnut, matelijat ja kalat. Viikin löytöeläintaloon tuodaan heitteillä olevat eläimet Espoosta, Helsingistä, Kauniaisista, Kirkkonummelta ja Vantaalta. Lähteet: Hesy ja valvontaeläinlääkäri.

Hesyn talosta löytyy monenluonteisia maukujia, pikkupentujakin on kasvamassa parikymmentä.

POLIISI TAI eläinsuojeluviranomainen oli huostaanottanut lähes 45 prosenttia eläimistä, jotka päätyivät viime vuonna Hesyn taloon. Noin 33 prosenttia oli löytöeläimiä ja loput sosiaalitapauksia.

Lähes kaikki koirat ja noin puolet kissoista tulevat Hesylle huostaanoton kautta. Koirien suuri osuus johtuu siitä, että niiden pahoinvoin-

Näistä syistä lemmikit päätyivät Viikin löytöeläintaloon

löytöeläimiä ongelmiakotonayhteensä

Löytöeläimet ovat yksin ulkoa löydettyjä lemmikkejä. Ongelmia kotona -ryhmässä ovat eläinsuojeluviranomaisen huostaan ottamat ja poliisin takavarikoimat lemmikit sekä sosiaalitapaukset, joiden alkuperäinen omistaja ei pysty huolehtimaan eläimestään esimerkiksi kuoleman tai vankilaan joutumisen vuoksi. Lähteet: Hesy ja valvontaeläinlääkäri.

ti näkyy ja kuuluu ympäristölle helpommin kuin hiljaisempien lemmikkien.

Huostaanotetut koirat ovat saattaneet kokea vakavia laiminlyöntejä, väkivaltaakin. Niille on vaikea etsiä uutta kotia, koska useimpia ei saa kuvata ja mainostaa.

Jotkut entiset omistajat yrittävät saada viranomaisten viemät eläimensä takaisin vaikka väkisin. Hesyn työntekijöitä on uhkailtu. Siksi eläintenhoitajat eivät anna haastattelua koko nimellään.

CORAL OLI HYLÄTTY koirapuistoon Helsingin Latokartanossa viime huhtikuussa. Narttukoira on parikymmentä kiloa painava 6–8-vuotias pitbull-sekoitus, jota eläintenhoitaja Leyla kuvaa energiseksi ja leikkisäksi tyypiksi, joka rakastaa palloja. – Coral kulkee lenkillä hyvin ja on tottunut olemaan hihnassa. Jänikset tosin kiinnostavat. Se on ihmisille ystävällinen, mutta en päästäisi sitä yhteen vieraiden koirien kanssa.

Hesyn talossa asuu parhaillaan yhdeksän koiraa. Joukossa on useita pitbull-sekoituksia ja muita isoja, vilkkaita yksilöitä.

Kaikkia kotia etsiviä eläimiä ei näy Hesyn verkkosivuilla, joten niistä kiinnostuneen kannattaa täyttää adoptiohakemus. Sen jälkeen edetään eläimen tarpeet edellä. ”Haluamme etsiä kullekin eläimelle juuri sille parhaiten sopivan, loppuelämän kodin”, hakemuksessa lukee. ■

Näin nuorten väkivalta

Nuorten katuväkivallan vähentämiseen on olemassa

toimivia keinoja, mutta niistä

ei puhuta, sanoo Aseman

lapset ry:n tiimipäällikkö

Heikki Turkka. Helmikuussa alkava Yhteisvastuukeräys tukee järjestön työtä.

Jokaiseen monimutkaiseen ongelmaan on olemassa ratkaisu, joka on nopea, yksinkertainen ja väärä.

Tällaisella lauseella Aseman Lapset ry:n tiimipäällikkö ja kouluttaja Heikki Turkka summaa viime kuukausina käytyä keskustelua, jossa poliittiset päättäjät ovat ottaneet kantaa nuorten katuväkivaltaan.

Yksinkertaisilla ja väärillä ratkaisuilla Turkka viittaa vaatimuksiin rangaistusten koventamisesta ja rikosvastuun ikärajan alentamisesta. Hänen mukaansa niissä on kyse populismista.

– Tutkimusten mukaan rangaistusten koventaminen ei ole tehokas keino oikaista rikoksentekijöiden toimintaa. Vaikka koventaisimme nuorten vakavien väkivaltarikosten rangaistuksia, tällaiset teot eivät vähentyisi. Siivoaisimme vain nämä nuoret pois yhteiskunnasta.

Turkka ei tarkoita, että nuorten rikoksentekijöiden tekoja pitäisi hyväksyä tai niihin pitäisi reagoida päänsilityksellä. Sen sijaan hän haastaa päättäjiä pohtimaan, millä keinoilla nämä teot saadaan loppumaan tai päästään siihen, että niitä ei tulisi ollenkaan.

Helmikuussa ilmestyy Turkan ja Julia Saarholmin toimittama tietokirja Lasten ja nuorten rikokset (PS-Kustannus), jossa eri alojen asiantuntijat vastaavat näihin kysymyksiin ja valottavat nuorten tekemien rikosten taustalla olevia syitä.

Keskustelun lähtökohtana pitäisi Turkan mukaan olla se, että alle 18­vuotiaat ovat lapsia. Lasten oikeudet velvoittavat viranomaisia suojelemaan heitä myös itseltään.

Se, millä tavalla puhumme rikoksia ja ”rumia asioita” tehneistä lapsista ja kohtelemme heitä, mittaa Turkan mukaan yhteiskunnan sivistyksen tason.

– Meidän pitää löytää keinot puuttua nuorten rikoksiin ilman aikuisille kehitettyä rangaistusjärjestelmää, Turkka sanoo.

NUORTEN TEKEMIEN rikosten ja nuorten rikoksentekijöiden määrä on viime vuosina vähentynyt. Myönteinen kehitys on kuitenkin osittain näköharhaa, sillä samaan aikaan rikokset ovat raaistuneet ja niiden tekeminen keskittyy aiempaa selvemmin samoille huono ­ osaisille nuorille.

Osa poliitikoista puhuu ”Ruotsin tiestä” ja väittää, että nuorten jengiväkivalta on karkaamassa yhteiskunnan hallinnasta. Tällaiseen kehitykseen Heikki Turkka ei usko.

– Jos minun kaltaiseni hiippari tuntee puolet vakaviin rikoksiin syyllistyneistä nuorista ja pystyy juttelemaan heidän kanssaan, sanoisin, että olemme aika vahvasti Suomen omalla polulla.

Turkka esittää arvion, jonka mukaan jengeiksi katsottuja nuorten porukoita on pääkaupunkiseudulla kymmenkunta. Väkivaltarikoksiin syyllistyneitä nuoria ”kahinoitsijoita” on näissä ryh­

missä noin kolmekymmentä. Tilannekuva pohjautuu yhteistyöhön, jota Aseman Lapset ry:n Pasila­työryhmä tekee muun muassa poliisin kanssa.

Turkka kiinnittää huomiota 10–14­vuotiaisiin nuoriin, jotka hengailevat vakavia rikoksia tehneiden nuorten kanssa. Tuleva kehitys riippuu hänen mukaansa siitä, tavoittaako yhteiskunta heidät ajoissa.

– Tällä hetkellä meillä ei ole sellaisia ammattilaisia, jotka pystyisivät jättämään nykyisen työnsä ja ottamaan kopin näistä nuorista.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

pysähtyy

PÄÄKAUPUNKISEUDULLA nuorten rikoskierteiden pysäyttämiseen ja ennalta ehkäisemiseen tarvittaisiin Heikki Turkan mukaan puoli miljoonaa euroa. Summa kuulostaa hämmästyttävän pieneltä aiheesta käytyyn yhteiskunnalliseen keskusteluun verrattuna.

Turkka muodostaisi rahoilla työpareja, joista jokainen keskittyisi yhteen nuorten porukkaan yhteistyössä poliisin kanssa.

– Nuorille ei kannata sanoa, että älkää tehkö tätä, vaan kysyä, mitä he haluaisivat tehdä. Jotta nuori saadaan pois hölmöstä käyttäytymisestä, työntekijöiden pitää tavoittaa myös nuoren kaverit ja saada heidät mukaan.

Pääkaupunkiseudulla vaikuttaa tällä hetkellä kymmenkunta nuorten porukkaa, joissa tehdään rikoksia. Kehityksen kääntämiseen tarvittaisiin Heikki Turkan mukaan puoli miljoonaa euroa.

Turkka havainnollistaa lähestymistapaa periaatteella, jota hän kutsuu ”pizzamittariksi”. Alussa työpari kutsuu vastuullaan olevan nuorten porukan syömään. Tällaista yhteydenpitoa jatketaan, kunnes nuoret alkavat luottaa työntekijöihin. Työpari luo yhteyden myös nuorten huoltajiin.

Kerran Turkka teki tällaista työtä neljän nuoren kanssa, jotka olivat ryöstäneet ja hakanneet kadulla nelikymppisen miehen. Sosiaalisessa mediassa moni reagoi rikokseen voimakkaasti ja vaati tekijöiden viemistä ”saunan taakse”.

– Kun olimme kuudennen kerran pizzalla, yksi nuorista kysyi ”mitä vittua te haluatte”. Silloin saimme luvan alkaa hoitaa näiden nuorten asioita.

Turkka ja hänen työtoverinsa tapasivat nuoria kaksikymmentä kertaa, ja heidän asioitaan selvitettiin yhdessä poliisin kanssa. Neljästä nuoresta kolmen rikoskierteet onnistuttiin katkaisemaan.

– Toimivat keinot ovat tiedossa, mutta niistä ei puhuta. Tieto ei ohjaa poliittista päätöksentekoa, vaan päättäjät kuuntelevat omia narratiivejaan ja oletuksiaan. Kyse on siitä, haluammeko saada rikoksia tehneet nuoret mukaan yhteiskuntaan vai haluammeko heidän syrjäytyvän. ■

Vuoden 2023 Yhteisvastuukeräyksessä kerätään varoja nuorten väkivallan ja konfliktien vähentämiseen. Keräyksen tuotosta 40 prosenttia käytetään Suomessa Aseman Lapset ry:n ja seurakuntien työhön nuorten hyväksi. Aseman Lapset ry. kouluttaa keräystuotoilla nuorten konfliktien sovittelijoita ja laajentaa K-0-toimintaa, jossa selvitetään pitkään jatkuneita ja vaativia koulukiusaamistilanteita.

uuteen Wilhelmiinaan

Nykyisen Wilhelmiinan rinnalle valmistuu uusi palvelu- ja hoivakoti keväällä 2023 Ruskeasuolle. Uusi Wilhelmiina tarjoaa kevyempää palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa arvokkaaseen ikääntymiseen. Järjestämme tutustumistilaisuuksia, joissa kerromme lisää talosta ja sen asunto- ja asumisvaihtoehdoista sekä palveluista.

Seuraava tutustumisilta: torstaina 9.2.2023 klo 17

Paikka: Wilhelmiina, Taavetti Laitisen katu 4 Tarjolla on pikkusuolaista ja makeaa.

Ilmoittauduthan iltaan etukäteen wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 050 577 1666.

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi

”

Tieto ei ohjaa poliittista päätöksentekoa, vaan päättäjät kuuntelevat omia narratiivejaan ja oletuksiaan.

KIVULIAS ELÄMÄNI

Kun koiran hihna hajotti käden, Miira Hellstenistä tuli kipukroonikko kolmekymppisenä.

Päivi Voima oli kova

suorittaja, kunnes kivut iskivät ja saivat hänet oivaltamaan, ettei ihmisen tarvitse olla täydellinen.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN JA MARJO KYTÖHARJU KUVAT JOONAS BRANDT

Pienikin naarmu kipeään käteen laukaisee herkästi täysimittaisen kipukohtauksen.

Se mikä ei tapa, vahvistaa. Kärsimys jalostaa.

Ajattele myönteisesti!

Miira Hellsten, 48, inhoaa näitä lauseita. Kun Hellstenin oikea käsi sykkii kivusta, pakkopositiivisuus on viimeinen asia, jota hän kaipaa.

Hellsten ei pysty vertaamaan monimuotoisen kipuoireyhtymä CRPS I:n tuottamaa tuskaa muihin kipuihin, koska mikään muu hänen kokemansa ei yllä lähellekään sitä. Ortonin kipuklinikalla hänen kipukohtauksiaan on verrattu syöpäja synnytyskipuihin.

– En ole itse synnyttänyt, mutta paha kipukohtaus sattuu kuulemma vielä enemmän. Sekin vaikuttaa, että synnytyksessä kivun tietää loppuvan aikanaan. Kroonisen kivun kanssa elävä ei voi tietää, meneekö se ohi.

Hellsten on ammattitutkinnon suorittanut eläintenkouluttaja sekä koira- ja kissakoulu Heiluvan Hännän perustaja. Kun hoikka nainen juoksee koiratreeneissä ympäri hallia, ei millään uskoisi, että siinä menee kipukroonikko.

– Ihmisten on vaikea ymmärtää sairauttani. Tilanne olisi toinen, jos olisin vaikka pyörätuolissa.

Parsonrussellinterrieri Pihta varoittaa Miira Hellsteniä kipukohtauksesta. Se tuli perheeseen pitovaikeuskoirana.

ONNETTOMUUS SATTUI Vetämättä hihnassa -kurssilla, jota Miira Hellsten ohjasi vuonna 2009 koulutustiloissaan Helsingin Pitäjänmäessä. Hänellä oli mukanaan valkoinenpaimenkoiransa Joki, jota sen alkuperäinen omistaja ei ollut halunnut pitää ja joka näytti nyt esimerkkiä kauniista hihnakäytöksestä.

Yhden asiakkaan koira pääsi vahingossa irti ja singahti moikkaamaan Jokia, joka säpsähti ja hyppäsi taaksepäin. Hellsten oli kietaissut koiran kangashihnan rystystensä ympäri, ja noin 40-kiloisen eläimen riuhtaisu rutisti hänen sorminivelensä kasaan ja hajotti keskisormen rystysen kokonaan.

Hellsten veti koulutustunnit loppuun, vei koiran kotiin ja hakeutui sitten lääkäriin. Tämä lastoitti käden kuukaudeksi. Pitkä liikkumattomuus edesauttoi kivun kroonistumista. Käsi olisi tarvinnut liikettä ja fysioterapiaa.

– Käteni oli retkahtanut taakse olkapäätä myöten, mutta sitä ei huomattu. Kärsin kivuista ensimmäiset puolitoista vuotta ilman diagnoosia. Minulle väitettiin, että vain päässäni on vikaa ja tarvitsen psykologia.

CRPS eli complex regional pain syndrome on monimuotoinen kipuoireyhtymä, joka alkaa usein käden tai jalan vauriosta. Oireyhtymä jaetaan kahteen tyyppiin, joista Hellstenillä on lievempi. Suurin osa toipuu siitä, jos hoito on alusta asti oikeanlaista.

– Välillä näytti jo, että nujersin CRPS:n. Minulla oli kuukausien hyviä jaksoja. Nyt olen menet-

tänyt toivoni paranemisesta, ja lääkärit ovat vahvistaneet, että kehoni ei pysty enää unohtamaan kipua kokonaan.

HAASTATTELUHETKELLÄ Hellstenin oikea käsi tärisee, keskisormi sojottaa vinossa ja rystyset punertavat. Särky on yltymässä.

Kipukohtauksen lähenemisen havaitsee usein ensimmäisenä parsonrussellinterrieri Pihta, joka pyrkii nuolemaan särkynyttä kättä.

– Muutun kipeänä usein kiukkuiseksi, jolloin muut eläimeni väistävät minua.

Jos Hellsten keskittyy hoitamaan särkyä, kun se on vielä pientä, hän saa usein katkaistua kipu-

kohtauksen alkuunsa. Olennaista on saada endorfiineja – ja äkkiä.

Töissä Hellsten hakee mielihyvää pyrähtämällä juoksuun tai napsimalla vegaanisia karkkeja.

– Kotona pieni lasillinen punaviiniä voi tehota, vaikka lääkärit eivät halua julkisesti suositella alkoholia. Myös seksistä on apua. Onneksi minulla on ihana puoliso! Se hullu meni rakastumaan, vaikka minulla on CRPS.

Myös tanssi tekee hyvää keholle ja mielelle. Yleensä Hellsten harrastaa sitä olohuoneessaan. Hän tanssi yhtä mittaa neljä tuntia, kun pääsi pitkästä aikaa teknoreiveihin.

”Minulle väitettiin, että vain päässäni on vikaa”

En halua tehdä elämästäni nyyhkytarinaa.

MIIRA HELLSTEN

TOIMINTAKYKY HAJOAA täysin, jos kipu pääsee yltymään täysimittaiseksi kohtaukseksi. Ennen Miira Hellsten aneli silloin päivystyksessä särkylääkkeitä.

– Minua syytettiin monesti narkomaaniksi.

Nykyään kotona on yksityislääkärin määräämiä vahvoja särkylääkkeitä, joita Hellsten ottaa, kun on pakko.

– En ole koskaan syönyt pitkään särkylääkkeitä putkeen, koska en halua addiktiksi. Vaara on varmaan pieni, koska en saa lääkkeistä mitään mielihyvää, mutta silti.

Kipeimpinä päivinä Hellsten sulkeutuu katsomaan yksin televisiota ja odottamaan lääkkeiden vaikutusta. Hänen perheeseensä kuuluvat aviomies, Etelä-Afrikasta adoptoitu lapsi, neljä uudelleen sijoitettua kissaa ja kolme koiraa, joista yhden hän pelasti lopettamiselta.

Lapsi huolestuu, jos näkee Hellstenin kovin kipeänä, joten tämä pyrkii toipumaan katseilta piilossa.

– Adoptiolapsi on lähtökohtaisesti herkempi äitinsä stressille kuin biologinen lapsi, koska adoptoidulla on taustalla trauma hylätyksi tulemisesta.

Hellsten muistelee, miten epäreilulta tuntui, kun häneltä vaadittiin adoptioprosessissa lääkärintodistuksia. Hänellä oli silloin nykyistä parempi vaihe CRPS:n kanssa.

– Enää en ihmettele vaatimuksia. Kipukohtaukseni kuormittavat puolisoakin. Hänen pitää huolehtia niiden aikana yksin lapsesta, eläimistä ja firmani peruutuksista.

Hellsten naurahtaa, ettei suosittelisi pienyrittäjän työtä muille kipukroonikoille. Säännöllisen kuukausitulon puute aiheuttaa stressiä, ja se puolestaan altistaa kipukohtauksille.

VALTAOSAN AIKAA CRPS-kipu pysyy siedettävänä varotoimilla. Miira Hellsten lakkasi esimerkiksi opettamasta agilityä, koska painavien esteiden kantaminen rasitti kehoa liikaa.

Hellsten reissaa viikonloppuisin ympäri Suomea noseworkin eli koirien hajukokeiden ylituomarina. Rasituksen vuoksi maanantait ovat usein kivuliaita, joten Hellsten hoitaa silloin kevyitä paperitöitä.

ymmärtäneet, että olen oikeasti tuskissani, kun kipukohtaus on päällä. Ne ystävät, jotka ovat jääneet, ovat todella tärkeitä.

KIVULIAS ELÄMÄ on herkistänyt Miira Hellstenin eläintenkin säryille. Hän huomaa yleensä ennen puolisoaan, että nyt joku laumasta liikkuu oudosti tai lepää kummassa asennossa. Välillä hän vie eläimiään fysioterapeutille, välillä käy hoidettavana itse.

– Kaikki muut perheessämme ovat kipukroonikoita paitsi puoliso, lapsi ja nuorin koira.

Useimmilla Hellstenin eläimistä on karu tausta. Pentuaikojen stressi ja huono ruokavalio ovat altistaneet ne selkä-, lonkka- ja polvivaivoille.

Hellsten on nähnyt työssään, että eläimen eitoivotun käytöksen taustalla on usein kipua. Pohjavillattoman koiran selkää voi särkeä jo siksi, että sitä on ulkoilutettu talviviimassa ilman takkia. Jomottava nivelrikko on yleinen vanhemmilla koirilla.

– Inhoan sanontaa, että koira on drama queen. Koira on aina aito.

Laji on Hellstenille tärkeä. Se kehitettiin alun perin rescue-koirille, joita hänellä on ollut useita. Sairaus on vienyt Hellsteniltä monta rakasta harrastusta ja läheisiä ihmisiäkin. Hän jätti esimerkiksi harrastajateatteriryhmän, jota oli aikanaan ollut perustamassa. Näytellessä oli hankala jatkuvasti varoa oikeaa kättä, ja sairauspoissaolot sotkivat esityksiä.

– Olin ennen tosi aktiivinen ja sosiaalinen. Nykyään minulla on murto-osa entisistä sosiaalisista suhteistani. Se on tyypillistä kipukroonikoille.

– Olen joutunut tekemään paljon ohareita, joista on aiheutunut riitoja. Ihmiset eivät ole aina

ON PÄIVIÄ, joina kivun kanssa taistelu väsyttää Miira Hellsteniä. Krooninen kipu altistaa masennukselle.

Myönteisen ajattelun tyrkyttäminen ärsyttää, mutta hän muistuttaa itseään siitä, että katkeruus ei johda mihinkään hyvään. Että kannattaisi miettiä asioita, joita voi tehdä, eikä niitä, joihin ei pysty. – Tykkään terrierikoirista, koska olen itsekin terrieriluonne. Lähden koirien kanssa lenkille, vaikka sattuisi. Metsällä on tunnetusti hyvä vaikutus ihmisiin ja eläimiin.

Hellsten yrittää ajatella myös, miten moni perusjuttu hänellä on kunnossa. On perhe, työtä, turvaa.

– En halua tehdä elämästäni nyyhkytarinaa.

Pieni lasillinen punaviiniä voi tehota, vaikka lääkärit eivät halua julkisesti suositella alkoholia.

Myös seksistä on apua.

MIIRA HELLSTEN

Miira Hellsten on noseworkin eli koirien hajukokeiden ylituomari. Hän treenaa kuvassa lajia koira- ja kissakoulunsa tiloissa Porvoossa.

”Olen matkalla kympistä seiskan ihmiseksi”

Päivi Voima tunsi 25-vuotiaana olevansa nimensä mukaisesti voimansa tunnossa. Hän oli työstänyt Hankenilla yötä päivää tohtorinväitöskirjaansa, jonka tuloksena hänestä tuli Suomen nuorin markkinoinnin alan tohtori. Saavutus herätti 2000-luvun alussa huomiota myös mediassa.

– Siitä lähti omien voimavarojen väärinarvioiminen. Minulle puhkesi allergioita ja suolistotulehduksia, ja kesti kaksi vuotta ennen kuin ne saatiin lopulta kuriin ruokavalion muutoksilla. Ajattelin kuitenkin, että sen ikäisenä keho palautuu.

Nuorelle tohtorille sateli houkuttelevia työtehtäviä: hän työskenteli seuraavien vuosien aikana vt. professorina Hankenilla ja yliopettajana Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa, auskultoi opettajaksi ja konsultoi väitöskirjansa pohjalta paperiteollisuutta. Samaan aikaan hän rakennutti puolisonsa kanssa taloa Kotkan asuntomessualueelle, ja he suunnittelivat itse sen sisustuksen.

– Minulla oli kova kiire pisteestä a pisteeseen b, vaikka tulehdustilat suolistossa jatkuivat. Usko oli jo silloin tärkeä asia elämässäni, mutta siinä tilanteessa en antanut Jumalan johdattaa vaan kuljin itse edellä ja Jumala perässä.

Kokemuksesta

KAIKEN TEKEMISEN keskellä Päivi Voima toivoi miehensä kanssa lasta. Toive ei toteutunut, koska hänen kehonsa oli niin kuormittunut. Niinpä pariskunta turvautui hedelmällisyyshoitoihin. Ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 2004, ja myös tämän parin vuoden välein syntyneet sisarukset syntyivät hedelmällisyyshoitojen avulla.

– Hoidot tietysti rasittivat kehoa. Lisäksi keskimmäisen lapsen syntymän jälkeen Venäjän maastopaloista kantautunut savu laukaisi minulla valtavat päänsäryt. Syytä tutkittaessa minulle tehtiin selkäydinpunktio, mutta se epäonnistui ja johti selkäytimen tihkumiseen, Voima kertoo.

– Sen jälkeen kehostani on löytynyt kaikenlaista vikaa. On todettu, että leukani on väärässä asennossa, minkä seurauksena minulla on purentavika. Minulla on diagnosoitu myös pehmytkudosreuma, palleatyrä ja välilevyn pullistuma.

Voima kärsii päivittäin vaikeista päänsäryistä, migreeneistä ja kasvokivuista. Hän sanoo koko kehonsa herkistyneen tämän keskushermostopohjaiseksi muuttuneen kivun takia. Voima kuvailee sen tuntuvan siltä kuin hänen hermostonsa olisi kutistunut märkäpuku hänen päällään.

– Kun eräs lääkäri sanoi minulle, että kipu on korvien välissä, ensin se loukkasi minua. Tosiasia

kuitenkin on, että kipu on muokannut aivojeni kipumatriisia ja sen myötä tapaani aistia kipua.

– Kokemuksesta olen tajunnut, miten tärkeää on saada akuuttiin kipuun heti oikeaa hoitoa.

Voima on hakenut apua sairauksiinsa sekä kunnalliselta että yksityiseltä puolelta. Se, että hänellä on niin monenlaisia sairauksia, on johtanut siihen, että eri kipukohtia hoitavat eri alojen lääkärit.

Erityisen tärkeäksi hoitomuodoksi Voima on kokenut psykoterapian, koska siinä hänet on otettu huomioon kokonaisuutena. Terapian alku

Kiireisten ja kehoa kuormittaneiden vuosien jälkeen Päivi Voima on oppinut nauttimaan elämän pienistä asioista.

oli pysäyttävä, sillä psykoterapeutti esitteli itsensä seiskan terapeuttina. Hän antoi ymmärtää, että ihminen kelpaa myös vähemmän täydellisenä. – Olen nyt matkalla kympistä seiskan ihmiseksi. Opettelen sallimaan itselleni pienuuden, haavoittuvuuden ja keskeneräisyyden.

SAIRAUSLOMALLE Päivi Voima jäi vuonna 2016 sen vuoksi, että keho kestäisi nielurisaleikkauksen tuoman kipukuorman. Leikkausta ei pystytty tekemään, mutta sietämättömien kipujen vuoksi sairauslomaa

olen tajunnut, miten tärkeää on saada akuuttiin kipuun heti oikeaa hoitoa.

PÄIVI VOIMA

jatkettiin. Lopulta Voiman oli jäätävä pois työelämästä, mikä on ollut täydellisyyteen pyrkivälle suorittajalle erittäin vaikeaa.

– On yhteiskunnallekin suuri menetys, kun ihminen ei pysty olemaan mukana työelämässä. Kivun vaikutuksista ja hoitamisesta pitäisikin käydä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. Kipujensa uuvuttama Voima on joutunut taistelemaan taloudellisista eduistaan, ensin sairauspäivärahasta ja sen jälkeen kuntoutustuesta ja sairauseläkkeestä. Vuosien taistelun jälkeen hän on nyt määräaikaisella sairauseläkkeellä, jonka jatkumista tarkastellaan vuosi kerrallaan.

– Olen miettinyt, miten harva meistä jaksaa sairaana tapella juristien kanssa. Yksinhuoltajaäitinä se olisi ollut ainakin minulle mahdotonta. Minua on auttanut se, että tukenani ovat olleet perhe, muut läheiset ja luottamus Jumalaan.

Viime aikoina Voimaa on auttanut myös omien kokemusten työstäminen kirjoittamalla. Sen tuloksena hän julkaisi viime syksynä kirjan Ihmeiden voima – oivalluksia kivusta (Aikamedia).

– Olen pohtinut paljon identiteettiäni: kuka oikeasti olen? Se, että entinen identiteetti särkyy ja on koottava sen sirpaleita, aiheut-

– Ongelmana on myös se, etten näytä sairaalta, joten monen on vaikea ymmärtää tilannettani.

TÄRKEIN VOIMAVARA koko sairausjakson ajan ovat olleet aviomies ja kolme lasta. Päivi Voima kokee saaneensa keinohedelmöityksen avulla lottovoiton. Sairaus värittää väistämättä perheen elämää, mutta se on tuonut mukanaan myös omanlaista tilannekomiikkaa ja mustaa huumoria.

– Osaan nykyään nauttia pienistä asioista, ihan tavallisesta arjesta sekä perheen yhteisestä ajasta kotona, mökillä ja matkoilla.

– Kesti pitkään ennen kuin kykenin lähtemään kodin ulkopuolelle. Nyt käyn viikoittain paikallisessa kauppakeskuksessa. Olen kokenut siellä monia siunattuja kohtaamisia, joiden ansiosta kipu hiljenee hetkeksi.

taa henkistä kipua. Myös sosiaalinen elämä pakostakin näivettyy. Elinpiirin kapeneminen neljän seinän sisälle on ollut psyykkisesti raskasta, ja olen kärsinyt häpeän ja kelpaamattomuuden tunteista.

Positiivisena ihmisenä Voima uskoo yhä ihmeisiin, esimerkiksi siihen, että olisi vielä jonain päivänä työkykyinen.

– Ehkä seiskan mielenmaisemassa löydän vielä riittävän toimintakyvyn ja tavan elää hyvää elämää. ■

Päivi Voima käy mielellään ostoskeskuksissa, koska siellä pääsee kohtaamaan ihmisiä ja silloin myös kivut usein hiljenevät hetkeksi.

”

Olen miettinyt, miten harva meistä jaksaa sairaana tapella juristien kanssa.

PÄIVI VOIMA

Kolme kipua

– Kipu voi johtua paikallisesta kudosvauriosta tai tulehduksesta. Näin on esimerkiksi reumassa tai nivelrikossa.

– Kipu voi johtua hermoratojen vauriosta, jossa kehon viestinsiirtojärjestelmä vioittuu ja kehon ärsykkeet tulkitaan väärin. Tällöin esimerkiksi kevyt kosketuskin voi tuntua epämiellyttävältä.

– Kipu voi johtua siitä, että kudostai hermovauriosta on jäänyt aivoihin muutoksia, jotka ylläpitävät kipukokemusta, vaikkei vauriosta näy enää merkkejä. Tällöin esimerkiksi tekonivelleikkauksesta huolimatta nivelkipu voi jatkua.

Kivun pelko voi olla kuntoutumisen este

Krooniseen kipuun liittyy usein masennusta, ahdistusta ja unettomuutta, sanoo professori Eija Kalso.

Helsingin yliopiston kipulääketieteen professori Eija Kalso määrittelee kroonisen kivun kahdella tavalla. Se on kipua, joka on kestänyt yli kolme kuukautta tai joka jatkuu hoidetun sairauden odotetun paranemisajan jälkeen.

– Kipu on signaali siitä, että kehossa jokin osa on vaurioitumassa tai se ei ole parantunut.

Kalson mukaan kroonista kipua on kolmentyyppistä. Kipu voi johtua paikallisesta kudosvauriosta tai tulehduksesta. Näin on esimerkiksi reumassa tai nivelrikossa. Toisena on hermoratojen vaurioon liittyvä kipu, jossa kehon viestinsiirtojärjestelmä on vioittunut ja kehon ärsykkeet tulkitaan väärin. Tällöin esimerkiksi kevyt kosketuskin voi tuntua epämiellyttävältä.

Kolmantena on kipu, jossa ei näy kudos- tai hermovaurion merkkejä, mutta aivot viestittävät silti kivusta.

– Tuolloin kudos- tai hermovauriosta on jäänyt aivoihin muutoksia, jotka ylläpitävät kipukokemusta. Esimerkiksi nivelrikon pahentuessa voidaan tehdä tekonivelleikkaus, joka vie useimmilta kivun pois, mutta pienellä osalla potilaista kipu jatkuu siitä huolimatta, Kalso selvittää.

Kun ihminen saa kudos- tai hermovaurion, siitä menee selkäytimen kautta viesti aivoihin. Kipukokemukseksi viesti muuttuu vasta, kun aivot ovat kytkeneet sen aiempiin kipukokemuksiin. Sen jälkeen aktivoituvat selkäytimeen laskeutuvat kipua säätelevät radastot – joko kipua vaimentavat ”jarruradat” tai kipua vahvistavat ”kaasutusradat” .

– Siihen, mitkä radastot aktivoituvat, vaikuttavat henkilön aiemmat kokemukset kivusta.

– Kipu ja pelko kulkevat käsi kädessä. Evoluutio on aikanaan liittänyt kipukokemukseen pelon, jotta oppisimme välttämään elimistölle haitallisia tapahtumia. Evoluutio kehitti tämän kuitenkin akuuttiin kipuun. Kroonisessa kivussa pelko on merkittävä kuntoutumisen este.

Pitkäkestoisesta kivusta kärsii Eija Kalson mukaan noin joka viides suomalainen. Yli 70-vuotiaista jatkuvaa kipua on lähes joka kolmannella.

– Kivun kokemisessa on yksilöllistä ja perinnöllistä vaihtelua. Jotkut ovat herkempiä kehittämään pitkäkestoista kipua, mutta syitä siihen on monia.

Esimerkiksi unihäiriö on Kalson mukaan yksi riskitekijä.

– Pelko, huoli ja ahdistus liittyvät sekä uniongelmaan että kipuun.

– Masennus puolestaan voi kehittyä niin uniongelman kuin pitkäkestoisen kivun seurauksena.

Pitkäkestoisesta kivusta kärsivän potilaan hyvä hoito alkaa aina kipuun vaikuttavien osatekijöiden kartoittamisesta ja hoitamisesta.

Kroonisen kivun hoito perustuu biopsykososiaaliseen malliin.

– Parasta kivunhoitoa on se, että pystytään hoitamaan kivun taustalla olevaa sairautta ja ennaltaehkäisemään kivun pitkittyminen lääkkeettömillä keinoilla. Erityisesti hoidon alkuvaiheessa ja kiputilan pahentuessa käytetään kipulääkkeitä, jotta potilas saisi voimavaroja osallistua esimerkiksi fysioterapeutin ja psykoterapeutin laatimiin kuntoutusohjelmiin.

– Kudosvaurio- ja tulehduksellisissa kivuissa käytetään parasetamolia ja tulehduskipulääkkeitä. Hermovauriosta aiheutuvassa kivussa nämä eivät tehoa, ja siinä ensisijaisia lääkkeitä ovat tietyt masennuksen tai epilepsian hoidossa käytettävät lääkkeet.

Moni kivuista kärsivä pelkää liikuttaa kivuliasta kehoaan. Pelkoa voidaan purkaa psykologisella kuntoutuksella ja erilaisilla rentoutumiskeinoilla. Yhtenä keinona voi olla kivun hyväksymisterapia, jossa käytetään apuna mindfulnessia. Psykologisilla menetelmillä pyritään auttamaan myös uniongelmaisia kipupotilaita.

Krooninen kipu vaikuttaa yleensä myös siitä kärsivän perhe- ja työelämään, ja siitä syntyvä stressi saattaa taas pahentaa ja ylläpitää kipua.

Helsingissä toimii Husin moniammatillinen kipuklinikka, jossa Eija Kalso on työskennellyt ylilääkärinä. Klinikalla potilaita hoitavat anestesiologit, fysiatrit, neurologit ja psykiatrit sekä psykologit, fysioterapeutit ja sairaanhoitajat. Erityisen tärkeitä ovat siellä koulutuksessa olevat yleislääkärit. Klinikalle tarvitaan lähete, mutta hoitoon pääsemistä joutuu jonottamaan jopa yli puoli vuotta.

– Tärkeä osa klinikan toimintaa on tutkimustyö. Olemme olleet kehittämässä uusia menetelmiä, kuten aivokuoren magneettistimulaatiota, jota käytetään erityisesti hermovauriokivuissa. Tutkimme myös hoitojemme vaikuttavuutta ja tähtäämme entistä yksilöidympään hoitoon, Kalso kertoo.

– Haluamme kehittää myös erilaisia digitaalisia hoitopolkuja. Se on tärkeää, koska siitä hyötyvät useammat potilaat ja se vähentää alueellista eriarvoisuutta. Kivunhoitoa ei nimittäin ole tarjolla kovin monessa paikassa Suomessa.

Kalson mukaan kivunhoito kärsii arvostuksen ja resurssien puutteesta. Sosiaali- ja terveysministeriö teki viisi vuotta sitten selvityksen kroonisen kivun hoitamisesta, mutta se ei johtanut resurssien lisäämiseen eikä muihinkaan toimenpiteisiin.

– Perusterveydenhuollossa tarvittaisiin välttämättä kipuun perehtyneitä psykologeja. Suomen Kivuntutkimusyhdistys on kouluttanut yli 50 kipuun perehtynyttä psykologia, joista vain pienelle murto-osalle on löytynyt koulutusta vastaava tehtävä.

Netissä voi tutustua Terveyskylä.fi-sivustolta löytyvään Kivunhallintataloon, joka sisältää tietoa kivusta ja sen hoidosta. Suurelle yleisölle avoimen osan lisäksi sivuilla on ammattilaisten osio ja lääkärin lähetteen vaativia nettiterapioita, joita Kalson mukaan olisi mielekästä kehittää huomattavasti enemmän, mutta se vaatisi lisää resursseja.

Professori Eija Kalson mukaan kivunhoito on äärimmäisen kiinnostava lääketieteen ala, koska se kattaa kaiken molekyylitasolta ihmisen sielunelämään ja yhteiskuntaan.

Pitkä matka sisimpään

Terapeutti ja kirjailija Harri Virtanen aloitti tutustumisen omaan mieleensä, kun hänen ensimmäinen avioliittonsa päättyi. Sisäinen matka on ollut myös matka luontoon.

Uskonnonopettaja piirtää taululle kolmion ja jakaa sen vaakasuoralla viivalla. Viivan yläpuolelle hän kirjoittaa sanat ”tietoinen mieli” ja alapuolelle ”tiedostamaton mieli”. Opettaja kertoo, että Carl Gustav Jung ajatteli tällä tavalla.

Tällainen on terapeutti ja kirjailija Harri Virtasen ensimmäinen muistikuva siitä, miten hän tutustui kuuluisaan psykiatriin ja analyyttisen psykologian kehittäjään.

– Ajatus oli järisyttävä: minussa on paljon itselleni tuntematonta. Luin Jungin kirjan Unia, ajatuksia, muistikuvia ja olin todella vaikutettu, mutta sitten asia unohtui moneksi vuodeksi.

Lukiovuosien muistoon liittyy myös toinen Jungin ajatus, joka tuli Virtaselle tärkeäksi vasta paljon myöhemmin: kolmion alaosa – tiedostamaton mieli – ei ole suljettu yksilöllinen mieli vaan kollektiivisen tiedostamattoman osa, joka liittää meidät ihmiskunnan historiaan, kehityshistoriaan ja luontoon.

Virtanen on kouluttautunut jungilaiseksi psykoanalyytikoksi Kööpenhaminan Jung-instituutissa, josta hän valmistui vuonna 2011. Nuoruudessa terapeutin ammatti ei vielä ollut Virtasen toivelistalla, vaan hän pyrki Teatterikorkeakouluun kolme kertaa, kunnes opinahjon ovet avautuivat.

– Nuorena ajattelin, että minusta pitää tulla Euroopan tunnetuin näytelmäkirjailija. Päämäärä ei täyttynyt, mutta siihen pyrkiessäni meni ensimmäinen avioliittoni, Virtanen sanoo.

ENSIMMÄISEN KERRAN TERAPIAAN Harri Virtanen hakeutui, kun hänen avioliittonsa oli päättymässä 1990-luvun puolivälissä. Samaan elämänvaiheeseen osui myös ammatillinen vastoinkäyminen, kun Kansallisteatterin uusi johtaja ei halunnut Virtaselta tilattua näytelmää.

Virtanen romahti ja jäi puoli vuotta kestäneelle sairauslomalle Teatterikorkeakoulun lehtorin työstä.

– Mieleni on ollut aina alakuloinen, mutta ero vei minut masennukseen. Masennus on kokemus, joka muuttaa maailmankuvan ja kokemuksen itsestä. Ihminen ei enää pysty suorituksiin, joita on vaatinut itseltään.

Psykiatri suositteli Virtaselle terapeuttia, joka osoittautui jungilaiseksi. Nyt hän ajattelee, että kolme vuotta kestänyt terapia pelasti hänet.

Terapeutin kanssa Virtanen tutki uniaan ja piirsi masennustaan. Alussa kuvat olivat mustia möykkyjä, mutta vähitellen ne eriytyivät hänen elämänhistoriaansa liittyviksi hahmoiksi ja tunteiksi.

– Silloin kiinnitin ensimmäisen kerran huomiota sisäiseen maailmaani ja sain kiinni itsestäni, teoistani ja mielestäni. Aloin ymmärtää, miksi olin kokenut romahduksen ja millä tavalla silloiset ongelmani ja menneisyyden kokemukset liittyivät toisiinsa.

ISÄN ALKOHOLISMI ja kodin ahdistava ilmapiiri värittivät Harri Virtasen lapsuutta. Koululaisena hän alkoi ymmärtää, että kaikkien kavereiden elämä ei ollut samanlaista. Vaikea kotitausta sai hänet eristäytymään ja vetäytymään.

– En halunnut jakaa itsestäni mitään muille. En ollut vanhempieni terapeutti enkä kannatellut heitä, mutta yritin päästä kotoa pakoon.

Pako toteutui kuusitoistavuotiaana, kun lukio oli juuri alkamassa ja Virtasen vanhemmat muuttivat kerrostalosta rivitaloon. Uudessa kodissa ei ollut Virtaselle huonetta, joten hän muutti asumaan isovanhempiensa talon yläkertaan.

– Kun kysyin, mihin menen, vanhempani vain levittelivät käsiään. He eivät olleet ajatelleet, että tarvitsisin oman huoneen. Sen jälkeen katkoin siteitä vanhempiini niin paljon kuin pystyin.

Irrottautumisessa auttoi Inkeroisten seurakunnan nuortentoiminta, jonka Virtanen oli löytänyt kolmetoistavuotiaana. Mukana oli vanhempia nuoria, jotka ottivat hänet hyvin vastaan.

Virtasen nuoruusvuodet täyttyivät nuortenilloista, poikakerhosta, gospelbändistä ja lukuisista rippileireistä, joilla hän toimi isosena, sekä Kansan raamattuseuran leireistä. Leirit antoivat hänelle mahdollisuuden olla kesäisin poissa kotoa.

– Seurakunnassa pääsin tekemisiin turvallisten ihmisten kanssa. Nuorten yhteisössä kerroin ensimmäisen kerran isäni alkoholismista, Virtanen sanoo.

Taaksepäin katsovan aikuisen silmin kyseessä oli kirkossa toimiva karismaattinen yhteisö, jonka uskonnollisuuteen kuuluivat esimerkiksi kielillä puhuminen ja profetoiminen. Virtanen pitää näitäkin kokemuksia arvokkaina.

– Tulin jo nuorena immuuniksi kaikenlaiselle manipuloimiselle. Siitä oli paljon hyötyä myöhemmin, kun opiskelin Jouko Turkan johtamassa Teatterikorkeakoulussa.

Kuka?

Harri Virtanen, 59, on jungilainen terapeutti, pariterapeutti ja kirjailija. Läheisiin kuuluvat puoliso, 13-vuotias poika ja neljä aikuista lasta sekä perheen hevoset, koirat ja mehiläiset.

Mitä?

Viimeisimmässä kirjassaan Trauma ja luonto (SKS Kirjat 2022) Virtanen käsittelee ekologista ahdistusta ja henkilökohtaisen muutoksen mahdollisuutta.

Motto

Täyskäännös.

SEURAKUNTANUORTEN PORUKKA ja sen hengellisyys jäivät taakse, kun Harri Virtanen muutti Helsinkiin ja aloitti opinnot. Seuraava yhteisö löytyi teatterin ja taiteen maailmasta. Viime vuosina hän kokee irtautuneensa myös siitä, vaikka jatkaakin näytelmien ja tv-sarjojen kirjoittamista.

– Ajattelen, että olen teatterilainen, mutta teatterilaiset eivät tunnu enää ajattelevan niin, Virtanen sanoo.

Uusi viiteryhmä on löytynyt jungilaisista terapeuteista. Virtanen luonnehtii kuusi vuotta kes-

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

täneitä terapiaopintojaan moderneiksi ja monipuolisiksi. Erityisen tärkeänä hän pitää koulutukseen kuuluvaa pitkää psykoanalyysia.

– Aikaisempi terapiani mukaan luettuna olen ollut analyysissa yhteensä yhdeksän vuotta. Olen pitkien koulutusten kannattaja.

Jungilaisen terapian perusasioihin kuuluvat vahva usko psyyken parantavaan voimaan, tietoisen ja tiedostamattoman mielen välinen dialogi sekä unien, taiteen ja luovan ilmaisun käyttäminen. Virtanen nostaa esiin myös terapeutin ja asiakkaan tasavertaisen suhteen.

– Jung sanoi, ettei terapiasuhde toimi, ellei suhteen kumpikin osapuoli muutu terapian aikana. Jokainen jungilainen terapeutti luo oman tapansa olla ihmisten kanssa.

TERAPEUTTINA TOIMIESSAAN Harri Virtanen on kirjoittanut kaksi tietokirjaa, joiden aiheet ovat nousseet esiin hänen vastaanotollaan. Vuonna 2019 ilmestyneen Trauma ja rakkaus -kirjan kirjoittaminen alkoi, kun asiakkaiden psykiatristen diagnoosien taustalta löytyi käsittelemättömiä traumakokemuksia. Viime vuonna ilmestynyt

teos Trauma ja luonto pohtii, miten ekologisesta ahdistuksesta voi selviytyä.

Virtasen asiakkaat nuorista kahdeksankymppisiin kamppailivat sen kanssa, mikä olisi oikea tapa syödä. Sisäisen ristiriidan taustalla oli tietoisuus eläinten kärsimyksestä ja muista ruoantuotannon ongelmista.

– Moni vanhakantainen terapeutti ajatteli, että syömiseen liittyvä ahdistus johtuisi äitisuhteen problematiikasta, mutta minua tämä selitys ei tyydyttänyt. Ekologisen ahdistuksen tulkitseminen perhedynamiikan kautta ei tunnu riittävältä, Virtanen sanoo.

Trauma ja luonto -kirjan kirjoittaminen kesti kaksi vuotta. Tuona aikana Virtanen yritti tehdä jotakin, mitä voisi luonnehtia henkiseksi vallankumoukseksi tai täyskäännökseksi moottoritiellä.

– Havahduin siihen, että olin elänyt itsepetoksessa. Pidin itseäni luonnonsuojelijana ja puhuin ja kirjoitin luontosuhteen korjaamisesta, mutta luonnon suojeleminen ei toteutunut elämässäni mitenkään.

KIRJAA TEHDESSÄÄN Harri Virtanen syventyi radikaaliin ekopsykologiaan ja ekofeminismiin, taittoi luontokadon aiheuttamaa toivottomuutta osallistumalla vegaanihaasteeseen ja etsi aitoa luontoyhteyttä shamaanin vastaanotolla.

Matkan aikana hän pohti paljon miehenä olemista. Virtasen mukaan perinteinen maskuliinisuus on usein yhteydessä luonnon tuhoamiseen ja feminiinisyys suojelemiseen.

– Elämme hyvin pitkälle miesten järjestämässä maailmassa. Miesten työelämä, rahat, psykiatria, väkivalta, Virtanen luettelee.

– On kova juttu huomata, että oma identiteetti ja elämän nautinnot rakentuvat asioille, jotka aiheuttavat kärsimystä: autot ja moottoripyörät, lihansyönti ja miehen määrittelemä seksi.

Tilanteen korjaaminen vaatii Virtasen mukaan sitä, että yksin pärjäämiseen ja päättämiseen kasvanut mies suostuu olemaan suhteessa luonnon ja naisen kanssa.

– Monelle oman sukupolveni miehelle tällainen muutos voi näyttäytyä tappiona ja pettymyksenä, mutta asia ei ole niin, Virtanen sanoo.

Virtasen mukaan uudenlainen luontosuhde voi rakentua myötätunnon ja sisäisen luontokokemuksen varaan. Jotakin merkittävää saattaa tapahtua, kun kohtaa metsässä villieläimen tai löytää merkitykselliseltä tuntuvan kolmen kiven ryhmittymän.

– Yhtäkkiä tunnen, että puut, tuuli ja luonto siirtyvät sisälleni, eivätkä enää ole vain ulkoista todellisuutta. Olen kokenut saman myös kävellessäni Helsingin keskustassa. Asiat ovat huonosti, jos emme opi uudelleen kuuntelemaan luontoa ja kivien laulua. ■

On kova juttu huomata, että oma identiteetti rakentuu asioille, jotka aiheuttavat kärsimystä.

Kirkon kampanjoissa hengellisyys

Kampanjoilla rakennetaan enemmän kirkkosuhdetta kuin Jumalasuhdetta, sanoo kirkon viestintää tutkinut Laura Kokkonen.

Vuoden 2022 aikana Helsingin seurakunnissa jaettiin 240 000 ruokakassia ja -ateriaa, pidettiin 10 000 tapaamista apua tarvitsevien parien kanssa ja 8 000 ihmistä sai tukea sairaaloissa. Kuulumalla kirkkoon mahdollistit tämän ja olit mukana auttamassa.”

Näin alkoi tekstiviesti, jonka noin 70 000 helsinkiläistä sai kotiseurakunnaltaan juuri ennen joulua. Viestin sisältö saa tutkija Laura Kokkosen nyökyttelemään: se on hyvin linjassa sen kanssa, millaista kuvaa luterilainen kirkko on jo pidempään rakentanut itsestään kampanjoissaan. Kokkonen on tutkinut, miten luterilainen ja ortodoksinen kirkko käyttävät brändäämistä ja markkinointia viestinnässään. Hän väitteli aiheesta joulukuussa.

– Tuossa tekstiviestissähän kerrotaan, mitä hyvää kirkko on tehnyt. Yhdessä väitöskirjani artikkelissa olen analysoinut seurakuntavaalien kampanjoita vuosina 1990–2018. Noissa kampanjois-

sa luterilainen kirkko pyrkii viestimään itsestään tärkeänä yhteiskunnallisena toimijana, ja silloin korostuu juuri hyväntekeväisyystyö. Samalla korostetaan seurakuntalaisten tärkeyttä osana kirkkoa ja sitä, että kirkon jäsenenä voi tehdä hyvää.

Vuodesta 2002 alkaen seurakuntavaalikampanjoilla on ollut jokin tietty teema. Ensimmäisessä kampanjassa muistutettiin, että ”Olet tärkeä – äänestä seurakuntavaaleissa”. Vuonna 2006 kampanjan viesti oli ”Käytä sydäntä. Se tekee hyvää.” Vuonna 2010 kehotettiin pistämään tikku ristiin. Vuonna 2014 kampanjan teemana oli ”Usko hyvän tekemiseen” ja vuonna 2018 ”Minun kirkkoni”. Viime syksyn ”Uskottu, toivottu, rakastettu” -kampanjan aikaan Kokkosen väitöskirja oli jo viimeistelyvaiheessa, joten se jäi tutkimuksen ulkopuolelle.

Vaikka nuo kampanjat liittyvät seurakuntavaaleihin, niiden tavoitteena ei Kokkosen mukaan ole pelkästään saada seurakuntalaisia äänestämään. Niinpä pelkkä äänestysprosentti, joka vuoden 2010 huipun jälkeen on muutamissa

viime vaaleissa ollut laskussa, ei vielä kerro kampanjan onnistumisesta.

– Aika pian kirkossa huomattiin, että kampanjoilla voi myös tehdä kirkkoa tunnetuksi ja näkyväksi. Että nythän meillä on ulkomainokset, joilla voidaan viestiä enemmänkin, Kokkonen sanoo.

Joka neljäs vuosi toteutettavat seurakuntavaalikampanjat ovat Kokkosen mukaan oikeastaan ainoa kanava, jossa luterilainen kirkko lähettää samaa viestiä koko maassa ja kaikille. Seurakunnat tekevät lisäksi myös omia, paikallisia kampanjoitaan. Esimerkiksi vuosina 2019–20 pääkaupunkiseudun seurakunnilla oli kaikilla omat kampanjansa: Espoossa kampanjoitiin teemalla ”Täällä rakastan minä”, Helsingissä ”Ilman sinua” ja Vantaalla ”Uskalla elää. Ja kuolla.”

”SE LÖYTYI” julisti yhteiskristillinen kampanja viime syksynä. Mainoksissa joukko julkkiksia ja taviksia kertoi löytäneensä kuka sisäisen rauhan, kuka anteeksiannon, armon, lohdun tai totuuden. Kampanjan taustalla oli lähinnä vapaiden suuntien seurakuntia ja luterilaiselta puolelta herätysliikkeiden järjestöjä.

Kirkon viestinnässä Laura Kokkonen ei ole havainnut vastaavanlaista julistusta. Hänen mukaansa luterilainen kirkko korostaa enemmän

Vuoden 2002 seurakuntavaalit.

Vuoden 2018 seurakuntavaalit.

Vuoden 2006 seurakuntavaalit.

Vuoden 2010 seurakuntavaalit.

Vuoden 2014 seurakuntavaalit.

hengellisyys jää piiloon

omaa merkitystään kuin mitään hengellistä näkökulmaa. Teologista ydintä ei näy myöskään kirkon viestintästrategioissa vuosilta 1992–2020, joita Kokkonen yhdessä tutkimukseensa kuuluvassa artikkelissa tutki. Strategiat keskittyvät siihen, miten viestitään – eivät siihen, mitä viestitään.

– Minulle ei aineistoja lukiessani selvinnyt, mikä on luterilaisen kirkon hengellinen ydin. Onko se vaikka armo tai ehkä lähimmäisenrakkaus? Hengellisen ydinviestin muotoileminen olisi varmasti erittäin vaikeaa. Tämä on nyt ihan vain minun mielipiteeni, mutta epäilen, että sitä vähän pelätäänkin, Kokkonen sanoo.

Kirkkoon kuuluvien osuus on varsinkin suurissa kaupungeissa laskenut nopeasti – ei vain kirkosta eroamisten vuoksi vaan myös maahanmuuton seurauksena ja siksi, ettei kirkkoon kuuluvienkaan lapsia enää kasteta. Monet nuoret aikuiset kokevat kirkon edustaman institutionaalisen uskonnon vieraaksi. Tällaisessa tilanteessa vahva hengellinen viesti ei välttämättä menisi perille ja saattaisi myös karkottaa ihmisiä.

– Joskus kyllä seurakuntavaalikampanjoiden viesti on ollut sellainen, että sen voi tulkita myös hengellisesti. Mutta kun katsoo kampanjoiden tausta-aineistoja, siellä ei ole evankelioivaa näkökulmaa vaan todetaan, että viestitään esimerkiksi

kirkon toiminnasta, korostetaan kirkon vahvuuksia tai että kirkkoon kuulumisella on väliä. Ylipäätään pidetään kirkkoa esillä, Kokkonen sanoo.

Kokkonen miettii, muuttuisiko kampanjointi, jos kirkkoon kuuluisi vaikka reilusti alle puolet suomalaisista. Alettaisiinko silloin suunnata kampanjoita niille, jotka eivät enää tai vielä ole kirkon jäseniä, ja mikä sellaisten kampanjoiden viesti voisi olla?

MONEN MIELIKUVISSA ortodoksinen kirkko on jotenkin hengellisempi ja ”kirkompi” kuin luterilainen kirkko. Onko se seurausta onnistuneesta brändäämisestä eli tietoisesta ja suunnitelmallisesta julkisen kuvan rakentamisesta?

Laura Kokkonen sanoo, että hänen tutkimansa aineiston pohjalta kirkkoja ei voi suoraan verrata toisiinsa. Ortodoksinen kirkko ei ole kampanjoinut samalla tavalla kuin luterilainen kirkko, mutta sen pää- ja viestintästrategioissa puhutaan näkyvyydestä ja tunnistettavuudesta ja kirkon kuvan vahvistamisesta.

Strategioiden analysoinnin lisäksi Kokkonen haastatteli ortodoksisen kirkon viestintätehtävissä toimivia.

– Haastatteluissa korostui ortodoksisen kirkon hengellinen viesti. Sanottiin esimerkiksi, että kirkon ydin on Kristus. Voiko tästä sitten tehdä sen johtopäätöksen, että ortodoksinen kirkko on hengellisempi kuin luterilainen?

– Onhan se ihan yleinen tulkinta, että luterilainen kirkko korostaa yhteiskunnallista rooliaan ja ortodoksinen kirkko keskittyy enemmän traditioonsa. Luterilaisella kirkolla on paine olla koko kansan kirkko, koska suurin osa suomalaisista edelleenkin kuuluu siihen. Ortodoksinen kirkko on sen sijaan ollut tiivis vähemmistö, jolla on ollut ihan eri lailla mahdollisuus korostaa hengellistä ydintään.

Kokkosen mukaan kumpikaan kirkko ei viestintästrategioissaan ja kampanjasuunnitelmissaan käytä termiä brändääminen. Silti niiden viestinnässä on selvästi havaittavissa brändäyksen ja markkinoinnin piirteitä. Kirkolliseen viestintään on omaksuttu markkinoinnin maailmasta esimerkiksi ajatus siitä, että kirkon kuva ja näkyvyys ovat olennaisia ja kirkon pitää olla jollakin tavoin tunnistettava.

– Iso ero yritysmaailmaan on siinä, että mitään yhtä, ilmiselvää brändiä kirkoilla ei ole. Kokonaiskirkon tasolla on omat strategiansa, paikallisilla seurakunnilla omansa. Yrityksissä brändiä luodaan systemaattisesti, siitä vastaavat tietyt henkilöt ja kaikki toimivat sen mukaisesti. Seurakunnissa sen sijaan esimerkiksi se, mitä sosiaalisessa mediassa tehdään, on pitkälti asiasta innostuneiden yksilöiden varassa, Kokkonen sanoo.

Yhdessä väitöskirjaansa sisältyvässä artikkelissa Kokkonen tarkasteli luterilaisen ja ortodoksisen kirkon Facebook-sivuja. Niiden viesti on hänen mukaansa erilainen kuin isoissa kampanjoissa.

– Kirkko kertookin kampanjoillaan enemmän kirkosta kuin uskosta ja rakentaa enemmän kirkkosuhdetta kuin Jumala-suhdetta. Kampanjat on myös selvästi suunnattu kirkkoon kuuluville, ja niillä pyritään vahvistamaan heidän identiteettiään kirkon jäseninä.

– Kirkko Suomessa - ja Ortodoksit Suomessa -sivut ovat molemmat kiinni kirkkovuodessa ja sen juhlissa. Niissä on myös hengellistä ja hartaudellista sisältöä kuten rukouksia. Tulkitsen sitä niin, että Facebook-sivujensa avulla kirkot haluavat muistuttaa jäseniään kristillisestä perinteestä. Se on eräänlaista kulttuurikristillisyyden ylläpitämistä. ■

”

Onhan se ihan yleinen tulkinta, että luterilainen kirkko korostaa yhteiskunnallista rooliaan ja ortodoksinen kirkko keskittyy enemmän traditioon.

Laura Kokkosen mukaan iso ero yritysmaailmaan on siinä, ettei kirkoilla ole mitään yhtä, ilmiselvää brändiä. Kokonaiskirkon tasolla on omat strategiansa, paikallisilla seurakunnilla omansa.

Laura Kokkonen: Negotiating with Branding. The Adoption of Marketing in Established Lutheran and Orthodox Churches in Finland.

Nettiäänestyskö kirkon pelastus?

KIRKKO JA KAUPUNGISSA valiteltiin taas kerran seurakuntavaalien alhaista äänestysprosenttia ja tarjottiin ratkaisuksi nettiäänestystä (K&k 19.1.2023).

Onkohan se noin? Seurakuntaneuvoston vaalissa kai on tarkoituksena valita seurakunnalle pätevä ja asiansa osaava neuvosto. Vaalissa on tärkeää ehdokasasettelu. Nykyisessä systeemissä ehdokkaiksi etsitään yleensä seurakunnan eri toimintamuotoja tuntevia ja niistä kiinnostuneita ihmisiä. Sen jälkeen meidän seurakunnassamme noin tuhat ihmistä ratkaisee neuvoston kokoonpanon äänestämällä vaaleissa.

Mitä nettiäänestyksellä saavutettaisiin nykyiseen verrattuna?

Mielestäni ei välttämättä parempaa neuvostoa. Jos meillä olisi nettiäänestys, saataisiin luultavasti äänestysprosentti korkeammaksi, mutta äänestäjissä olisi todennäköisesti enemmän sellaista väkeä, joka ei tunne seurakunnan toimintaa. Luultavasti he äänestäisivät ilman tietoa siitä, keitä neuvostoon tulisi valita.

Jos siis äänestysprosentti nousisi, mutta neuvoston kokoonpano tulisi enemmän sattumanvaraiseksi, mitä sillä voitettaisiin?

Olli Aulio

Pakilan seurakunta, Helsinki

Ehdokkaat ovat tuntemattomia

TAAS OLI kirkon vaaleissa olematon äänestysvilkkaus. Mistä tämä johtuu? Eduskunta- sekä muissa vaaleissa ehdokkaat ovat suurimmaksi osaksi julkkiksia: kansanedustajia, laulajia, näyttelijöitä sekä muita linssiluteita ja turhia julkkiksia. Harva äänestäjä tuntee ehdokkaita henkilökohtaisesti, joten sitten äänestetään jotakin naaman vääntelijää tai kohtuullisen lauluäänen omaavaa henkilöä.

Ilmeisesti kirkon luottamustehtävistä ei makseta palkkiota tai se on niin pieni, että monissa yhtiöiden hallituksissa ja muissa luottamustehtävissä olevia eivät kirkon asiat kiinnosta. Ehkä onkin parempi jättää kirkon tehtävät muille, jos on jo toistakymmentä luottamustehtä-

Aika tuntuu kadonneen tässä kiireisessä maailmassa

ARTIKKELI ESPOON KAUPUNGIN kotihoidosta oli aiheellinen (K&k 19.1.). Ehkä se peilailee muutenkin ympärillä olevaa yhteiskuntaa – hoitaja syö eväänsä autossa jossain välissä kun ehtii.

Ymmärrän, että maailma pyörii yhdeltä osaltaan rahan ympärillä, mutta tällä hetkellä ovat suuremmat asiat liikkeessä. Ei ole enää tervettä, jos elämän suurin tarkoitus on rikastua ja ostaa kaikenlaista materiaa ja esitellä sitä somessa. Suomalainen kuluttaa tälläkin hetkellä paljon enemmän, kuin mitä maapallo voi kantaa. Samalla olemme omasta mielestämme luonnonystäviä ja luonnonläheisiä ihmisiä.

Oman elämän mielekkyys kärsii, jos ympärillä on järkyttävä kiire. Ennen sanottiin, että ihminen itse luo kiireen, ja omassa vallassa on ollut sen taltuttaminen. Lisää vanhoja viisauksia tarjoi-

vää muutenkin. Kirkon tehtävät tulevat nyt hoidettua parhaalla mahdollisella tavalla, koska useimmilla ei ole painolastina muita luottamustehtäviä.

Koska en tuntenut ketään ehdokasta etukäteen, äänestin edustavimman näköistä ehdokasta, kuten moni muukin. Hänestä tuli äänikuningatar.

Kari Palomäki Martinlaakso, Vantaa

lee sanonta: mihin tässä on kiire, valmiissa maailmassa.

Olen vahvasti sitä mieltä, että kiire on yksi aikamme suurista vitsauksista. Sitä ihmiset eivät enää aina saa häädettyä pois omin voimin.

On hyvin kuvaavaa, että mieluiten vanhat ihmiset istuisivat juttelemaan hoitajan kanssa. Aika olisi niin oleellista, että olen ihmetellyt, mikä on tämä maailma, jossa ei enää ole aikaa. Onkohan se hävinnyt jonnekin; elämmekö jo ajattomuudessa?

Oudointa, mitä olen huomannut, on se, että eläkkeellä vasta kiire lyökin päälle. Viikko, kuukausi, vuosi menee, eikä ole ehtinyt tehdä mitään, mitä suunnitteli tekevänsä. Liikkeet hidastuvat, ja kaupassa meinaa jäädä muiden jalkoihin.

Päivi Kangas Espoo

Kohtaa työttömäksi jäänyt arvokkaasti

USKOTKO SIIHEN, että kaikille riittää työtä? Entä jos joku lähipiiristäsi jää työttömäksi: työtehtävät päättyvät, työmatka käy mahdottomaksi tai terveys estää työssäkäynnin. Ehkä osaamisen päivittäminen on jäänyt, tai työelämän vaatimukset työnhaun suhteen ovat vieraita, vaikka työssä pärjäisikin.

Harva valitsee työttömyyden. Vaikka työttömyys on tilastollisesti laskussa, on pitkäaikaistyöttömien määrä nousussa. Vuosittain työttömänä tai kokoaikaisesti lomautettuna on yli 400 000 suomalaista, ilmenee Työ- ja elinkeinoministeriön tilastosta. Se perustuu alkaneiden työttömyysjaksojen määrään.

Uuden vuoden lupauksena voi tarkastella omaa asennettaan ja osaamistaan työttömän kohtaami-

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

seen. On tärkeää muistuttaa ilmoittautumisesta työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon, mutta tämän lisäksi työttömäksi jäävä kaipaa muutakin tukea. Talous voi huolettaa, kriisi kuormittaa mieltä, ja kuormitus voi tuntua fyysisinä vaivoina. Ehkä heti ei työllisty, ja haluaisi vain jäädä kotiin neljän seinän sisälle. Kohtaamiset muiden ihmisten kanssa, nähdyksi ja kuulluksi tuleminen tukevat mielen hyvinvointia. Toisen vahvuuksien esiin nostaminen auttaa tunnistamaan osaamista, vahvistaa uskoa itseen ja näin edistää työllistymistä.

Peppi Tervo-Hiltula toiminnanjohtaja, Tatsi ry, Pakilan srk-neuvoston varapuheenjohtaja ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsen

Sari Nuikki päällikkö, MIELI Suomen Mielenterveys ry Maria Rumpunen kehittämiskoordinaattori, Takuusäätiö ry Katriina Lehtovaara hankepäällikkö Terveydeksi 2.0 -hanke, Työttömien keskusjärjestö ry

Muru kehitysavusta

Suomen nuorille

KAIKKI SUOMALAISET nuoret eivät voi henkisesti hyvin. Heitä tulee auttaa. Kuitenkin julkisuudessa kipuillaan määrärahojen puutteesta. Saan itsekin soittoja, jossa pyydetään tukirahaa nuorisotyöhön.

Samaan aikaan Suomi käyttää vuosittain kehitysyhteistyöhön yli miljardi euroa. Ajatellaan nyt tässä tasan miljardia euroa. Siitä yksi prosentti on 10 miljoonaa euroa ja 0,1 prosenttia on 1 miljoona euroa.

Jos otettaisiin vuosittain tämä yksi miljoona suomalaisten nuorten hyväksi, saataisiin paljon hyvää aikaan. Afrikkalaisille ja muihin kehittyviin maihin jäisi 999 miljoonaa.

Tämä yhden miljoonan vähennys ei muuta heidän tilannettaan mihinkään suuntaan, mutta sillä olisi valtava merkitys omien nuortemme ongelmien poistamisessa ja helpottamisessa.

Maalaisjärki ei ymmärrä, miksi näin ei toimita.

Ari Linna

Vuosaaren

seurakunta,

Helsinki

Elämän ja kuoleman kysymyksiä

TRANSLAIN UUDISTUKSESTA on keskusteltu kiivaasti eri areenoilla. Uudistuksen myötä on tarkoitus korjata lain epäkohtia, kuten poistaa vaatimus sukupuoltaan vaihtavan lisääntymiskyvyttömyydestä. Siis mitä?

tukselle. Kuitenkin ajatus lisääntymiskyvyttömyydestä kalskahtaa korvaani karusti ja tuntuu kohtuuttomalta. Kenellä on oikeus määrätä, kuka kelpaa jatkamaan sukua ja kuka ei?

Suomessa tehtiin pakkosterilointeja 1970-luvulle asti. Lain perusteella muun muassa kuurot, kehitysvammaiset ja mielisairaat eivät saaneet lisääntyä. Myös sosiaaliset syyt saattoivat johtaa sterilointiin. Kyse oli eugeniikasta eli rodunjalostusopista.

Entä nykyajan eugeniikka? Laki ei enää estä kuulo- tai kehitysvammaisia eikä mielenterveysongelmaisia lisääntymästä, ja transihmisten tilanne korjaantuu lakimuutoksen myötä.

Mieleeni palautuu viime syksynä aborttilain yhteydessä käyty keskustelu syntymättömän sikiön oikeudesta elämään. Sikiöseulonnat ovat neuvoloiden arkea ja sosiaaliset syyt suurin peruste aborteille.

Kuka päättää, kenellä on oikeus lisääntyä tai syntyä? Millainen on riittävän kelvollinen? Onko ihminen asettanut itsensä Jumalan asemaan? Hänen, joka näkee jokaisen jo idullaan ja kutsuu elämään. Syntyykö kukaan kutsumatta?

Piia Metsähonkala Tampere

Uskosta on apua vaikeina aikoina

KUN AJAT ovat vaikeita, on tärkeää pitää kiinni niistä asioista, joista voi. Ukrainan sota, energiakriisi, korona ja monet muut asiat ovat haasteina meille kaikille – kaikkien omista haasteista puhumattakaan.

Vastaavina aikoina olen havainnut uskon voimavaraksi. Vaikka ei osaisi sanoa, minne on menossa tai mitä on tapahtumassa seuraavaksi, voi luottaa asioihin, jotka ovat itseä suurempia.

On välillä hyvä hengähtää ja varata aikaa itselle ja omille ajatuksille. Asioilla on tapana järjestyä, mutta se vaatii myös sinnikkyyttä ja lujuutta, jossa usko voi auttaa.

”Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa”. (Fil. 4:6–7)

Martti Paldanius oikeustieteen ylioppilas Espoo

Vakaumuksellisena kristittynä en ole nähnyt tarvetta lakiuudis-

Mielipiteitä voi lukea myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

Lapsella ei pitäisi olla kasin aamuja

Aikaiset kouluaamut ovat yksi syy siihen, että suomalaislapset voivat koko ajan huonommin.

KYTTÄSIN TÄNÄÄN AURINGON nousua sinua varten. Halusin tähän kolumniini tarkan tiedon siitä, milloin näin ensimmäisen pilkahduksen aamuvalosta. Se tuli ennen yhdeksää. Silloin lapset olivat olleet useimmissa kouluissa tukevasti tunnin. Lapset ja toki myös aikuiset nousevat mustaan pimeyteen ja palaavat kotiin mustassa pimeydessä.

Tutkitun tiedon mukaan tarvitsemme luonnonvaloa aamulla, jotta sisäinen kellomme pysyy rytmissä. Aamuvalo auttaa sisäistä kelloa kertomaan, milloin nukutaan, milloin ja miten paljon syödään ja milloin kehoon vapautuu sen tarvitsemia hormoneja. Kun ihminen saa aamulla valoa, hänen immuunisysteeminsä toimii paremmin, stressi vähenee ja mieliala paranee.

Lapsemme voivat koko ajan huonommin ja huonommin. Kasin aamut eivät toki ole siihen ainoa syy, mutta yksi vaikuttava tekijä. Lapsemme toimivat erittäin paljon jatkuvassa univelassa ja ali- tai ylikierroksilla. Oxfordin yliopiston tutkimuksen mukaan päivän aloittaminen ennen aamuyhdeksää on ihmisten kiduttamista. Ihmisen fysiikka ei mukaudu aikaisiin aamuihin vaan stressaantuu ja voi huonosti. Kun lapset ovat kautta linjan väsyneitä, oppiminen hidastuu. Jos taas lapset saisivat nukkua pidempään, he olisivat kykeneväisempiä oppimaan ja myös käytösongelmat vähenisivät. Oxfordin unitutkijan mukaan lasten koulun pitäisi alkaa yhdeltätoista eikä aikuisten työpäiväkään pitäisi alkaa ennen kymmentä. Tiedän, että joku hetikohta mainitsee Suomen pohjoiset osat, mites siellä sitten. Siellä tammikuisia ja marraskuisia viikkoja viettäneenä väitän, että luminen kaamos on helpompi kuin etelän mustuus aamukahdeksalta.

Suomessa on jo kouluja, joissa tunnit alkavat aikaisintaan kello 8.30. Tällainen on esimerkiksi Muuramen lukio. Lukion rehtorin mukaan koulun aloituksen myöhäistäminen on tuonut pelkkää positiivista nuorten elämään. Maailmalla julkaistaan jatkuvasti tutkimustuloksia, jotka tukevat myöhäisempää koulun alkua. Niistä pitää vain uskaltaa ottaa opiksi ja tehdä muutos.

SARI HELIN

Kirjoittaja on äiti ja Huono Äiti -yrityksien vetäjä.

LUE SARI HELININ

JA

MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEES -

SA

KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT.

”Jos taas lapset saisivat nukkua pidempään, he olisivat kykeneväisempiä oppimaan ja myös käytösongelmat vähenisivät.

Hammashoitoa

PALVELEMME POTILAITA NORMAALISTI

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20min.

· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €

· Hammastarkastus muuten 45 €

· Hammasvalkaisu 150 €

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3000 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

p. 09-7262266

p. 09-1461460

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 920 €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 159 € Korjaukset alk. 105 €

• Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 650 €

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480

Olli Hytönen p. 040 8344 206

KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ

• Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso

• Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso

• www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen).

Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Hammaslääkäriasema

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla

EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213

EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560

Mannerheimintie 65, Helsinki Matinraitti 14, Espoo

Eduskuntavaaliehdokas, tavoita aktiiviset äänestäjät.

Vastaanottajan nimellä lähetetyn lehden huomioarvo on taattu!

Kirkko ja kaupunki -lehti lähetetään postitse osoitteellisena Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakuntien jäsentalouksiin, talouden vanhimmalle.

Painos 340 000 kpl.

kirkkojakaupunki.fi Uniikkeja kävijöitä keskimäärin 52 000 viikossa.

TÄTÄ LEHTEÄ LUETAAN!

HYÖDYNNÄ VAALITARJOUKSEMME ILMOITUKSISTA

SEKÄ OIKEAN KOHDERYHMÄSI TAVOITTAVA MEDIA.

Muut koot -30 % 1/1 ja 1/2 -sivun ilmoitukset

-35 %

Ota yhteyttä mediamyyntiimme ja pyydä tarjous!

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Lakipalveluja

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1

puh. (09) 622 5930

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi

p. 050 464 2930

Palveluja tarjotaan

Turvallista Arkea

Tarja Ahlman Muistisairaanhoito - Kotikuntoutus Kotisairaanhoito - Kotipalvelu Saattohoito p. 040 779 1731 tarja.ahlman@gmail.com www.turvallistaarkea.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Siivouspalveluja

Terveydenhoidollista jalkojenhoitoa

JalkahoitolaSalla, Suurmetsä 00770 Helsinki. Myös kotikäynnit lähialueille. Salla Päivinen sh/jalkojenhoitaja (AT) P. 045 320 0220 www.jalkahoitolasalla.fi

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kyyti- ja asiointiapua arkeen esim. kauppa, lääkäri, apteekki, kulttuurimenot. Soita 050 494 2502

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Kotisiivousta ja ikkunanpesua

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

pe 3.2. klo 18.30 seurat Espoonlahden kirkolla, Kipparink. 8. su 5.2. klo 13 kirkkopyhä Loviisan kko, Brandensteinink. 2, ja seurat srk-koti, It. Tullik. 6. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant. 8. klo 16 veisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, opetellaan Siionin virsiä.

ma 6.2. klo 18 seurat Rastissa, Tenholant. 6 (Ruskeasuo), Hki. klo 18.30 seurat Leppävaaran kirkon takkah., Veräjäkallionk. 2, Espoo.

ke 8.2. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1a A 3.

pe 10.2. klo 19 kotiseurat Untamalalla, Tilanhoitajankaari 10 D 50, Hki.

la-su 12.2. Lähde liikkeelle -koulutus STEP-koulutus, Järvenpää, jälki-ilm. suvi.korhonen@suomenlahetysseura.fi.

Lähihoitaja Merja Rouvali

045 8520 244 ○ 045 2514 125

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

Kiinteistönvälitystä

Pääsiäislehti ilmestyy

30.3.2023

Varaukset 17.3. klo 14

Aineistot 20.3. klo 15

Mediamyynti

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

www.mrautanen.com

Hautauspalveluja

HAUTAKIVET

kaiverrukset

ym. alan työt

p. 09 387 3215

040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET

Edullisemmin suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Salpakuja 7, 01200 Vantaa

p. 09 756 8200

myynti@kivituote.com

Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

perunkirjoitukset hautakivityöt

09 628 398

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

Rakennusala

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com

JOKERI REMONTIT OY

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Eaparketti suorittaa parkettien ja puulattioiden hionta- ja lakkaustyöt, huoneistomaalaukset, lattiaasennukset. P. 040 051 4451, takuutyönä eaparketti@gmail.com

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Vuokralle tarjotaan

Vantaan Asolasta, UNELMAKOTI!

Valoisa, tilava, uudenveroinen yksiö 31,5m2 ylin kerros kulmahuoneisto. Vuokra 699 €/kk sis. autopaikan! P. 040 836 5636/Suvi

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Kiva remont. yksiö, 29 m2, 6/6 krs, hissi, P-Haagassa Keskuspuiston ja tul. Raide-Jokerin lähellä. Vast. ilt. 050 412 7195

Ostetaan

su 12.2. klo 10 kirkkopyhä Oulunkylän kko, Teinint. 10, s. T. Roiha; kahvit ja seurat. klo 11 kirkkopyhä Espoonlahden kko, Kipparink. 8, s. S. Korkalainen, Veisuuveljet; keitto ja seurat. klo 15 seurat Artturi-sali, Patruunatie 1 (Rajamäki), N-järvi. klo 18 seurat J-pään vanha kko Oliivi-Sali, Kirkkot. 2. ti 14.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, lähettikirjeitä. klo 18 verkkoseurat Seinäjoelta, www.facebook.com/herattaja, www. youtube.com/@Herattaja-Yhdistys pe 17.2. klo 18 seurat Ankkurissa, Keskusk. 11, Mäntsälä.

Seurat Frebellä

Uusheräyksen rukoushuoneella (Fredrikinkatu 61 B, Helsinki)

Sunnuntai-iltapäivinä klo 15.00, kahvit seurojen jälkeen

12.2. Vertauksia valtakunnasta

Ritva Viitala, Katri Helin

12.3. Merkkejä valtakunnasta

Taina Latvala, Heikki Junttila

2.4. Valtakunta tulee! Markku Sivonen, Tuomo Lahtinen

30.4. Valtakunnan väkeä

Raimo Vanninen, Tinja Halunen

21.5. Valtakunnan avaimet Niko Rantanen, Jouko Talonen Tervetuloa!

ESIRUKOUSILTA ti 14.2 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling

Bengt Lassus, Henrik Perret, Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa mukaan iltaan!

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

www.sanaris. / laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

AHDASMIELISTEN KATSANTOKANNAT LIMBOTEN

ANTILOOPPI ULPU

KARPALOI SUUNTA MOLLBERG

TAULUUN MONONEN PIENIÄ PUSSEJA

KÄRKISIJOILLA

HOKEMIA WELLES

VOI NAPIN -PÖYTÄ PIENIÄ RAVINTOLOITA

ALITUKSIA KUKISSA

RANNIKOLLA ORAVA -1.

VENÄJÄN HYÖKKÄYKSEN SEURAUSTA

-KIRI

KÄÄNTÄÄ

HAVAIJIN HEI

NÄKEVÄ

MUOTISUUNN ITTELIJA MERT

JUOMA

AVOAUTO

AKRAKADABRA

VÄLISSÄ

AJAA TASAARVOA

HANKINTA ASIKAINEN

RUUSUVUORI TAITAVASTI - PAA LU

NIEMIMAA HARMAISSA

ALANEN MÄENPÄÄ

KOULUISTA

REHN

HALONEN

ITSE KÄÄRITTY

HARAVASSA

YÖASU

GEISHALLA PUHUJALLE

VESIVÄYLIÄ

HÄNNÄNHUIPPU KUU

SÄRÖTTÖMYYS PÄÄOSIN PINNAN ALLA PELATTU

MIKA

TURKKA HILJENTYÄ

LASKUKAUSIA SEKÄ ....

NOKOSET VÄITTEET

SUUNNANNÄYTTÄJÄ LOCH -

ULKONÄKÖ

-PYSÄKKI JOOGASSA

KORKEIN KOHTA PUUPALA

PITSINEN ARTISTI MARJARANTA INTIAA

ENNUSTETTAVIA

LESKEN PAI KKA

SURM ATTU

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

5.2.

Päivän yhdessä raamatuntekstissä (2. Moos. 33:18–23) kerrotaan Mooseksesta, joka halusi nähdä Jumalan kasvot.

Valoa kansalle

KESKIAJALLA HELMIKUUN toisen päivän messussa vihittiin kirkon käyttöön tarkoitetut kynttilät. Vihittyjen kynttilöiden uskottiin karkottavan pahaa ja pimeyttä. Ne muistuttivat valosta, joka oli vain 40 päivää sitten syntynyt maailmaan. Päivä sai nimekseen kynttilänpäivä.

Suomalaisessa kansanperinteessä sitä on pidetty viimeisenä sydäntalven merkkipäivänä, jonka jälkeen alettiin odottaa kevättä. Tänä vuonna kynttilänpäivää vietetään 5. helmikuuta.

Ikuisessa turvassa

Rukoileminen on Jumalan puoleen kääntymistä. Rukoillessa pyydämme, että Jumala kääntäisi kasvonsa puoleemme ja näkisi hätämme. Kun Jumala katsoo muualle, olemme pulassa. Raamatussa on yksi rukoilija, josta kerrotaan, että Jumala puhui hänelle kasvoista kasvoihin niin kuin ihminen puhuu toiselle ihmiselle. Niinä hetkinä hänen kasvonsa säteilivät niin, että hänen piti verhota ne toisten katseilta.

Tuo rukoilija on Mooses, joka johti israelilaisia neljän vuosikymmenen ajan heidän autiomaavaelluksellaan Egyptin orjuudesta kohti luvattua maata. Itse hän ei sinne päässyt. Hän näki sen vain vuoren huipulta ennen kuolemaansa.

Matka autiomaan halki oli täynnä vaikeuksia ja valitusta. Jumala tuntui olevan kaukana ja jopa näyttävän vihaiset kasvonsa.

Mooses vetosi silloin vuorella Jumalan omiin lupauksiin: ”Juuri siitä, että sinä kuljet kanssamme, näkyy sinun armosi.” Sillä kertaa Mooses sai nähdä Jumalan vain takaapäin.

Jumalan kanssa emme kulje valosta valoon, vaan usein valosta tummaan pilveen ja pimeyteen, kunnes valo taas aukeaa. Jumalan syvin olemus jää meille täällä aina salaisuudeksi. Jumala on aina enemmän kuin pystymme näkemään. Mutta se, mitä voimme nähdä Jumalasta, riittää – ja aina se myös yllättää.

Voimme kokea Jumalan valon ja hyvyyden hiljentyessämme hänen edessään. Hänen armonsa on aina avarampi ja anteeksiantonsa syvempi kuin ikinä ymmärrämme.

Sille ei aina ole heti sanoja, eikä sitä voi selittää. Kokee vain olevansa sellaisessa turvassa, jollaista ei tiennyt olevan olemassakaan.

LAURI MAARALA

Sydämen kallio

Vanhan testamentin psalmeissa

Jumalaa verrataan usein kallioon.

Psalmissa 62 rukoilijan ja Jumalan suhdetta kuvataan näin:

”Jumalan edessä mieleni hiljenee, hän antaa minulle avun.

Hän on kallio, hän on minun pelastukseni, hän on linnani, minä en horju.”

Lue teksti muutaman kerran hiljaa mietiskellen ja tee siitä rukouksesi. Voit myös lähteä ulos ja rukoilla psalmia jollakin tutulla kalliolla.

NINA RIUTTA

Hyvää pyhää

Valokuvaus tienä hiljaisuuteen.

15,90 (29,90)

KRISTILLISTEN KIRJOJEN ALE! SACRUMISSA 14.2. ASTI

Uusi testamentti ja Psalmit

Oivaltavia kertomuksia ja tuokiokuvia.

9,90 (23,90)

Virsikirjan

lisävihkon säestyskirja

35,00 (65,00)

Auttava kohtaaminen 2

Sielunhoidon menetelmät ja käytäntö.

18,90 (41,00)

Tyylikäs kovakantinen, taskukokoinen. 92-käännös.

6,90 (18,90)

Kristityn ajastaika. Kirkkovuoden keskeiset pyhät. 12,00 (20,00)

Laulujeni syntytarinoita. 18,90 (27,00)

Kirjoituksia tieteestä, taiteesta ja teologiasta.

16,90 (33,90)

Näkökulmia jumalanpalveluksen teologiaan.

18,90 (38,50)

Mailis Janatuinen Salomo

Opetuskirja Raamatun merkittävästä kuninkasta.

10,00 (29,00)

Paavo Kettunen Auttava kohtaaminen 1

Sielunhoidon perusteet ja teologia.

18,90 (41,00)

Visioita, haasteita ja näkökulmia.

16,90 (32,90)

3

Monipuolinen tarinakirja. 10,90 (20,00)

Matka Lutherista suomalaiseen seurakuntaelämään.

15,90 (32,90)

Jaakko Heinimäki, Kaisa Kariranta

Tapakristityn

tyylikirja

Keskeisimmät kristittynä elämiseen liittyvät tavat tyylivinkkeineen.

11,90 (27,90)

Lauri Maarala, Matti Pikkujämsä Gurun opissa

Mystikkojen elämä, oppi ja harjoitukset tuoreella tavalla.

9,90 (25,90)

ihmisestä

Pohdintaa ihmisenä olemisen salaisuudesta.

9,90 (23,90)

Pohjolan lasten

Raamattu

Raamatun keskeisimmät kertomukset tämän ajan lapsille.

12,90 (28,00)

Johanna ja Juha Tanska Lempeä linssi

Anthony de Mello Kuuletko linnun laulun?

Kari-Pekka Kinnunen Pyhistä pyhimmät

Jaakko Löytty Tilkkutäkki

Raili Gothoni

Laura Arikka, Heikki Arikka (toim.) Hyvin johdettu kirkko

Heli Pruuki (toim.) Kerron sinulle tarinan

Kari Kopperi Ristin rakkaus

Juhani Rekola Kirkas mystiikka

Sini Hulmi Pyhän säikeitä

Martti Lindqvist Pieni kirja

”

Asiat ovat huonosti, jos emme opi uudelleen kuuntelemaan luontoa ja kivien laulua.

TERAPEUTTI JA KIRJAILIJA HARRI VIRTANEN s. 18

Kotikaduilla ilman pelkoa

Soukassa asuva Ella Ikonen liikkuu

iltaisin turvallisin mielin. Väkivallan

lisääntyminen nuorten keskuudessa

huolestuttaa häntä s. 2

2.2.2023

kirkkojakaupunki.fi

”Voin pukeutua niin kuin haluan”

Ella Ikonen on joskus kuullut ikävää huutelua pukeutumisestaan. Hän ei halua reagoida siihen mitenkään, vaikka juuri sitä huutelijat toivovat.

Huutelun ja ikävän kommentoinnin kohteeksi voi joutua jo siksi, että erottuu ihmismassasta.

Helsingin kuvataidelukiota käyvä 17-vuotias Ella Ikonen muistelee viimesyksyistä tilannetta, jolloin häntä nuoremmat tytöt ja pojat irvailivat kauppakeskuksessa Ikosen keltaiseksi värjättyjä hiuksia.

Huutelijat vertasivat Ikosen hiusten väriä virtsaan.

– Se lähinnä huvitti, koska olen tottunut erilaisiin kommentteihin. En välittänyt huuteluista millään tavalla, sillä reaktioita huutelijat juuri haluavat.

Ikosen mukaan sanojat joutuivat miettimään, miksi heidän ikävät sanansa eivät tehonneetkaan toivotusti.

– Olen itsevarma ja esimerkiksi pukeudun omien mieltymysteni mukaan. Kyse on vain minusta. Sen ymmärtäminen on ollut tärkeää. Lukiossani lähes kaikki opiskelijat ovat omia persooniaan ja ilmaisevat itseään pukeutumisella.

ELLA IKONEN on käynyt peruskoulun Helsingin saksalaisessa koulussa, jossa kiusaamista on hänen mukaansa ollut hyvin vähän ja siihen on puututtu. Vuosien varrella hän on kuitenkin törmännyt tilanteisiin, joita ei tapahtumahetkellä tunnistanut kiusaamiseksi, mutta jotka jälkeenpäin ovat avautuneet kiusaamisena.

– Ulkopuolinen saattaa nähdä tilanteen kaverusten leikkimisenä, vaikka todellisuudessa se voi olla kiusaamista, jossa toinen osapuoli vahingoittuu.

– En ole joutunut varsinaisen kiusaamisen tai väkivallan kohteeksi, mutta monet kaverini ovat kertoneet omia kokemuksiaan.

Koko ikänsä Soukassa asunut Ella Ikonen liikkuu kotikulmillaan turvallisin mielin eikä välttele pimeällä yksin kulkemista. Osa hänen kavereistaan ei kävele mielellään yksin etenkään illalla, vaan pyytää Ikosta kulkemaan seurana.

YHTEISVASTUUKERÄYKSEN TÄMÄN vuoden teema on Nuoret väkivaltaisessa maailmassa. Ella Ikonen pitää teemaa ehdottoman tarpeellisena.

Hänen mukaansa nuorten väkivalta toisia nuoria kohtaan on yleistynyt.

– Tämän päivän maailma asettaa nuorille paineita, mikä saa jotkut käyttäytymään tietyllä tavalla. Monet eivät tiedä, miten pitäisi toimia tilanteissa, joihin he ovat ehkä tahtomattaan joutuneet.

Tarpojavartiossa johtajana toimiva partiolainen Ella Ikonen on osallistunut usein Yhteisvastuukeräykseen lipaskerääjänä. Tänäkin vuonna hän suunnittelee lähtevänsä 14–15-vuotiaiden tarpojien kanssa keräämään varoja tärkeälle asialle. ■

En välittänyt huuteluista millään tavalla.

ELLA IKONEN

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

Moni nuori kokee väkivallan uhkaa

Vuonna 2020 tehdyn nuorisorikollisuuskyselyn mukaan nuoren kokeman väkivallan tekijä oli useimmiten oma veli tai sisar, ystävä tai muu nuori henkilö.

Neljä prosenttia nuorista oli viimeisen kahdentoista kuukauden aikana pahoinpidellyt toisen henkilön. Pahoinpitelyn kohteena oli vuoden aikana kymmenen prosenttia nuorista.

32 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista oli kokenut väkivallan uhkaa elämänsä aikana. Pojat olivat kokeneet väkivallalla uhkaamista tyttöjä enemmän. Tytöt sen sijaan olivat kokeneet seksuaalista häirintää useammin kuin pojat.

Nuorisorikollisuuskyselyyn vastasi 5 674 nuorta 74 koulusta. Tutkimus suunnattiin yhdeksännen luokkatason oppilaille.

Markus Kaakinen ja Matti Näsi: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2020. Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti 2021.

Kerhoja ja leirejä kesällä

Nyt on tarjolla helpotusta vanhempien kesälomajärjestelyihin ja mielekästä tekemistä lasten kesään. Espoon ja Kauniaisten seurakunnat järjestävät edullisia kesäkerhoja kaupungissa eka–tokaluokkalaisille. Kaikki alakouluikäiset pääsevät ilmoittautumaan leireille leirikeskuksiin. Kerho­ ja leirimaksuihin on mahdollista hakea vapautusta. Seurakuntien kesätoimintaan ilmoittaudutaan verkossa 1.–28.2.: espoonseurakunnat.fi/ kesatoiminta.

Espoonlahden seurakunta

Kesäkerho 1.–2.-luokkalaisille Kaskikappelilla 5.–16.6. ja 31.7.–4.8. arkisin klo 9–14. Hinta 60 e/vko, sis. lounaan. Etusijalla 1.­luokkalaiset kevään luokkajaon 2023 mukaan. Tied. leena.jarvinen@evl.fi, 041 535 6190. Esikoululaisten–3.-luokkalaisten kesäleiri Hvittorpissa 4.–6.6. 4.–7.-luokkalaisten kesäleiri Hvittorpissa 6.–8.6. Hinta 35 eur. Tied. max.kuvaja@ evl.fi, 040 558 7855. Ilmoittautuminen: sodesode.fi.

Espoon

tuomiokirkkoseurakunta

Kesäkerhot 1.–2. luokkalaisille

Lue lisää Yhteisvastuukeräyksestä: Heikki Turkan haastattelu A-osa s. 10. Yhteisvastuukeräys hankkii varoja nuorten väkivallan ja konfliktien ratkaisuun sekä ennaltaehkäisyyn. Lisätietoja verkossa yhteisvastuu.fi

5.–16.6. arkipäivisin klo 9–15. Kesäkerhon hinta on 60 eur/vko ja 120 eur/2 vkoa. Etusijalla 1.­luokkalaiset. Kerhopaikat: Auroran kappeli, Kalajärven kappeli, Kauklahden kappeli ja Suvelan kappeli.

Ilmoittautuminen: espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/lapset-ja-lapsiperheet/kesakerhot. Tied. aila.pihlajavesi@evl.fi, 040 525 1216. Ilmoittautumista ja laskutusta koskevat kysymykset: tiina.decker@evl.fi, 050 511 0317. Alakouluikäisten kesäleiri viikolla 23. Tarkempi ajankohta ja leiripaikka selviää myöhemmin kevään aikana. Tied. noora.matto@ evl.fi, 050 368 8510.

Leppävaaran seurakunta

Kesäkerho 7–9-vuotiaille Uutussa 5.–21.6. arkisin klo 9–14. Ei ruokailua, omat runsaat eväät mukaan. Etusijalla 1.­luokkalaiset. Hinta: 78 eur/koko aika, 30 eur/vko ja 18 eur/3 päivää. Tied. elisa.uurtio@ evl.fi, 040 473 509. Ilmoittautuminen: nuortensiipi.fi

Tapiolan ja Leppävaaran seurakunnat

Lastenleiri ”Ilon kipinä!” 1.–6.­luokkalaisille Velskolan Väentuvassa 5.–8.6. Ensisijaisesti Leppävaaran ja Tapiolan alueen lapsille. Myös muiden seurakuntien alueilta voi lähteä leirille, mikäli paikkoja jää vapaaksi. Hinta 50 e sisältää yhteiskuljetuksen, majoituksen ja ruokailut sekä ohjelman ja tapaturmavakuutuksen. Tied. daniela.saba-myers@evl.fi Leppävaarassa ja jenna.savukoski@evl.fi

Tapiolassa. Ilmoittautuminen 1.2.–30.4.: Leppävaaran seurakunnan alueella nuortensiipi.fi, Tapiolan seurakunnan alueella paheksu-

vakirahvi.fi. Muiden seurakuntien alueelta ilmoittautuville vahvistetaan mahdollinen leiripaikka 8.5. jälkeen.

Olarin seurakunta

1.–3.-luokkalaisten päiväleiri Olarin kappelilla 5.–9.6. arkisin klo 9–15. Ohjelmaa sisällä ja ulkona, päivät sisältävät lounaan ja välipalan. Hinta 35 eur. Tied. timo.kekkonen@evl.fi, 050 364 8983. Ilmoittautuminen: nuori.chapple.fi

Esbo svenska församling

Dagsläger för 1–3­klassister Mattby kapell, 5–9.6 och 12–16.6 kl. 9–16. Max. 20 barn. Pris 1 vecka 70 eur och 2 veckor 130 eur. Syskonrabatt 25 %. I priset ingår lunch, mellanmål, program och material.

Övernattningsläger för 7–11­åringar: Hvittorp, 19–22.6 Max. 20 barn. Pris 70 eur. Syskonrabatt 25 %. Mer info: helena.aitti-lindberg@evl.fi, 040 763 6250.

Elektronisk anmälning till alla läger på esboforsamlingar.fi. Anmälningen startar 1.2. kl. 10.

Platserna fylls i anmälningsordning. OBS! Lägret ordnas om 15 barn/vecka deltar.

Kauniaisten seurakunta

Alakouluikäisten kesäleiri Pajulahdessa 5.–8.6. Ilmoittautuminen alkaa maaliskuussa. Tarkempia tietoja tulossa seuraaviin lehtiin ja verkkoon kauniaistenseurakunta.fi

”Sanelupolitiikka ei ole kenellekään hyväksi”

Espoon

seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi nousi Juhana Malme Espoonlahden seurakunnasta.

Espoon seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto valitsi 25. tammikuuta pidetyssä kokouksessaan uudeksi puheenjohtajakseen Juhana

Malmen. 45-vuotias Malme on koulutukseltaan diakoni ja työskentelee Kirkon Ulkomaanavussa seurakuntasuhteiden asiantuntijana.

Malme on Espoonlahden seurakunnan jäsen, joka nousi luottamushenkilöksi Kirkko kaikille -listalta.

Uusi valtuusto on jonkin verran edeltäjäänsä liberaalimpi, sillä viime marraskuisissa seurakuntavaaleissa Kirkko kaikille- ja Tulkaa kaikki -listat saivat noin 40 prosenttia valtuustopaikoista eli 24 edustajaa, kun taas konservatiivien Yhdessä matkalla -listoilta valtuustoon ylsi aiemman 23 sijaan 17 luottamushenkilöä.

Malmen mukaan tämä voimasuhteiden muutos tullee näkymään painopisteen muuttumisena kysymyksissä, joissa luottamushenkilöstöä jakaa erilainen arvopohja.

– Tämä konkretisoituu teemoissa, jotka koskevat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. Seurakuntaneuvostojen kohdalla valtasuhteiden muutos luultavasti näkyy

jatkotyöskentelyssä sen suhteen, voidaanko kirkkotiloja käyttää samaa sukupuolta olevien parien vihkimisiin, Malme arvioi.

– Laajemmin kysymys on siitä, miten Espoossa ymmärretään kirkon jäsenyys. Suunnataanko toiminta kirkon heavy usereille vai painotetaanko väestöä, joka ei ole niin aktiivinen suhteessa kirkkoon? Malme pohtii.

rakkaus käytännössä ilmenee, Malme sanoo.

MAAILMA ON NYT hyvin toisenlainen kuin vuonna 2019, jolloin edellinen valtuusto aloitti kautensa. Silloin ei ollut koronapandemiaa, inflaatiota, ruokakriisiä, eikä Ukrainan sotakaan tullut näin lähelle. Äkillinen muutos maailmantilanteessa heijastuu myös Espoon seurakuntien toimintaan ja päätöksentekoon, mutta ei siten kuin voisi kuvitella.

– Espoon seurakuntien talous on tällä hetkellä vakaa. Sähkön hinnannousu on tuntunut meilläkin, mutta kiinteistömme kuuluvat kaukolämmön piiriin, ja on mahdollista, että energiakriisin vaikutukset jäävät pelättyä vähäisemmiksi, sanoo Espoon seurakuntayhtymän johtaja Risto Hämäläinen.

KOEN OMISTA KUPLISTANI MURTAUTUMISEN HYVIN TÄRKEÄKSI, MUTTA VÄLILLÄ NIILLE ON ITSEKIN SOKEA.

JUHANA MALME

Suuntaa seurakuntatyöhön antaa viime syksynä läpi nuijittu uusi strategia, jonka tavoitteena ei ole vähempää kuin jäsenkadon pysäyttäminen.

– Kaikkia meitä yhdistää usko kolmiyhteiseen Jumalaan, mutta erot piilevät tulkinnassa, miten Jumalan

– Kun koronastakin vasta ollaan toipumassa, meillä on itse asiassa paineita lisätä resursseja ihmisten kohtaamiseen.

Suurin yksittäinen luottamushenkilöiden päätettäväksi jäävä asiakokonaisuus koskee kiinteistöistä luopumista. Vuoden 2026 alkuun mennessä seurakuntien on luovuttava yhteensä 7 000 neliöstä kiinteistöjä.

– Edessä voi olla hyvin vaikeita keskusteluja, koska seurakuntalaisilla saattaa olla niin pitkäaikaista kiintymystä juuri tiettyihin kappeleihin ja muihin kiinteistöihin.

ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN viestintäjohtaja Urpu Sarlin huo -

Lentokentälle avautui hiljainen huone

Helsinki-Vantaan lentoasemalle on avattu kaikkia uskontokuntia ja katsomuksia palveleva hiljainen huone. Hiljainen huone on syntynyt lentoasemayhtiö Finavian, Vantaan seurakuntien ja eri uskontokuntien edustajien yhteistyönä.

Tila on passintarkastuksen jälkeen alueella, josta lähtevät lennot Schengen-alueen ulkopuolelle. Väljä, rauhallisin värein sisustettu kolmiosainen tila kut-

suu viivähtämään kaikkia, jotka kaipaavat hetken hiljaisuutta, omaa rukoushetkeä tai muuta levähdystä.

Avajaisissa puhunut Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo muistutti, että lentoasemalla on aikoinaan ollut hiljainen tila, joka avattiin lähes 37 vuotta sitten ulkomaanterminaalissa. Tila kuitenkin katosi lentoaseman muutoksissa jo kauan sitten. Useimmilla Euroopan suurilla lentokentillä on hiljainen huone.

Ala-Reinikka puheenjohtajaksi Kauniaisissa

Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi Kauniaisten seurakuntayhtymässä kaudelle 2023–2024 valittiin Tapani AlaReinikka ja varapuheenjohtajaksi Ingrid Ojaluoma. Kauniaisten seurakuntien yhteisessä kirkkoneuvostossa puheenjohtajana toimii kirkkoherra Ulrik Sandell Kauniaisten ruotsinkielisestä seurakunnasta ja varapuheenjohtajana Jaakko Nevanlinna Kauniaisten suomenkielisen

ESKO JÄMSÄ

Hankeasiantuntija Hanna Similä on perehtynyt selvitystyössään pariin kymmeneen hiljaiseen tilaan. Niitä on oppilaitoksissa, sairaaloissa ja lentokentillä.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajaksi kaudelle 20232024 valittiin Maritta Kirilä. Seurakuntaneuvoston puheenjohtajana toimii kirkkoherra Mimosa

Mäkinen

Espoon uusi kirkkoneuvosto valittiin

Espoon yhteisen kirkkoneuvoston jäseniksi on valittu Espoon seurakuntien luottamushenkilöistä Tiina Kujala, Håkan Nyman, Laura Kalmi, Esa Pigg, Mia Stenius, Johan-

na Korpela, Kari Roine, Olli Nuosmaa,Teresia Volotinen, Pertti Järvenpää, Päivi Raunu, Jouni Mykkänen ja Sini Hulmi

Yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi valittiin Olarin seurakunnan Päivi Raunu, joka edustaa Kirkko kaikille -valitsijayhdistystä. Kirkkoneuvoston puheenjohtajana jatkaa Leppävaaran seurakunnan kirkkoherra Kalervo Salo

Yhteinen kirkkoneuvosto toimii seurakuntayhtymän yhteisen toiminnan, hallinnon ja talouden johdossa. Se valmistelee yhtei-

Juhana Malme (vas.) sai lämpimät onnittelut Jouni Mykkäseltä, joka avasi Espoon yhteisen kirkkovaltuuston kokouksen.

mauttaa, että kahdella edellisellä vaalikaudella konservatiiveilla oli enemmistö yhteisessä kirkkovaltuustossa. Liberaalien ja konservatiivien erilaiset arvomaailmat tulivat esiin päätettäessä lähetysmäärärahoista.

Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on seitsemän virallista lähetysjärjestöä. Liberaalien mielestä lähetysmäärärahoja ei kuitenkaan pitäisi myöntää järjestöille, joiden katsotaan syrjivän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä.

– Lähetysmäärärahoihin käytetään runsaat neljä prosenttia Espoon seurakuntien arvioidusta kirkollisverotulosta. Se on valtakunnallisesti erittäin korkea osuus, joka vuositasolla tarkoittaa 1,7 miljoonaa euroa. Kahdella edelliskaudella yhteinen kirkkovaltuusto päätti, että määrärahoja jaetaan kaikille, mutta nyt tähän voi tulla muutos, Sarlin sanoo.

JUHANA MALME huomauttaa, että viimeaikaisessa poliittisessa keskustelussa on useammankin kerran sivuttu uskonnollisia teemoja.

sen kirkkovaltuuston kokoukset ja panee toimeen sen päätökset. Kirkkoneuvoston kokouksissa esittelijöinä toimivat seurakuntayhtymän johtavat viranhaltijat. Kokouksissa ovat läsnä myös seurakuntien kirkkoherrat.

Jouluradio tavoitti nuoret kuuntelijat

Seurakuntien rahoittama Jouluradio ylsi jälleen suureen suosioon ja korkeisiin kuuntelijalukuihin kaudella 2022.

Jouluradio oli radiokanavien ykkönen 9–24-vuotiaiden viikko-

– Samaan aikaan, kun kirkko kärsii jäsenkadosta, uskonnollisuutta koskeva keskustelu erityisesti sosiaalisessa mediassa on lisääntynyt. Sitä keskustelua käydään paljon kirkkokuplan ulkopuolella. Haastetta on siinä, miten uskonnollisista teemoista kiinnostuneet ihmiset saataisiin keskustelemaan näistä aiheista kirkossa, Malme sanoo.

PITKÄN URAN diakonina tehnyt Malme tuntee hyvin suomalaista todellisuutta, mutta hän tuntee silti vaaran jäädä itse kirkkokuplan sisään.

– Koen omista kuplistani murtautumisen hyvin tärkeäksi, mutta välillä niille on itsekin sokea. Olisi kirkon itsensä kannalta tärkeä säilyttää moniäänisyys.

– Nyt aloittaneen yhteisen kirkkovaltuuston voimasuhteissa hyvää on juuri se, ettei työskentelystä tule minkään ryhmän sanelupolitiikkaa. Se, että yritetään ymmärtää toisen ihmisen ajatusmaailmaa, on aivan yhtä tärkeää kuin se, että esitetään oma ajatus ymmärrettävästi.

tavoittavuudessa valtakunnallisesti ja 25–54-vuotiaiden viikkotavoittavuudessa pääkaupunkiseudulla viikoilla 48–51, eli 1.–28.12.2022. Viikkotavoittavuudella tarkoitetaan kanavaa vähintään vartin viikon aikana kuunnelleita.

Kaikkiaan Jouluradion kanavat tavoittivat 223 000 pääkaupunkiseudulla asuvaa. Valtakunnallisesti viikkotavoittavuus oli jopa 958 000 suomalaista. Jouluradion kanavia kuunneltiin paljon netin kautta. Kauteen 2021 verrattuna nettikanavien kuuntelijamäärä kasvoi kahdeksalla prosentilla.

Jäseniä K&k:n johtokuntaan

Kirkko ja kaupunki -median toimintaa ohjaavaan, luottamushenkilöistä koostuvaan johtokuntaan on valittu Espoosta

Heikki Saraste (varalla Jaana Ailus), Sini Tyvi (Jarmo Heinonen), Juha Vähäsarja (Kirsi Rostamo).

Kauniaisten suomalaista seurakuntaa johtokunnassa edustaa Mikko Hormio. Johtokuntaan kuuluu edustajia Espoosta, Helsingistä, Kauniaisista ja Vantaalta.

Juhana Malme (vas.) valittiin johtamaan puhetta Espoon yhteisessä kirkkovaltuustossa. Espoon seurakuntayhtymän johtaja Risto Hämäläinen ja viestintäjohtaja Urpu Sarlin seurasivat kokouksen kulkua 25.1.

Espoon tuomiokirkko seura kunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta(ät) evl.fi

Osoitteet:

Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5

Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2

Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie

245, 02430 Masala

Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1

Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3

Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1

Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10

Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16

Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3

Suvelan kappeli, Kirstintie 24

Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8

Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA

Kynttilänpäivän messu su 5.2. klo

10. Liturgia ja saarna Iida Rotko, avustaa Sami Marte, urkuri Petri Koivusalo, kanttori William Häggblom. Yhteisvastuukeräyksen aloitus, mukana diakoni Sofia Ali. Kirkkokahvit.

Pysäkkimessu: ”Elämän valo” su 5.2. klo 18. Asemapäällikkö Merita

Hietanen, pappi Pirkko Nurminen. Musiikki: Teemu Suominen. Lastenpysäkki. Iltatee.

Messu su 12.2. klo 10. Liturgia ja saarna Raigo Liiman, avustaa

Kirsi-Marja Koski, urkuri Teemu Suominen, kanttori Sheldon Ylioja. Kirkkokahvit.

MESSUT KAPPELEILLA

Auroran kappeli

Messu su 5.2. klo 12. Pekkarinen, Häggblom. Yhteisvastuukeräyksen aloitus. Kirkkokahvit.

Kalajärven kappeli

Messu su 12.2. klo 16. Rotko. Koivusalo. Kirkkokahvit.

Kauklahden kappeli

Kyläkirkko su 5.2. klo 12. Nurminen, Talja ja Chorus Domus. Pyhäkoulu. Yhteisvastuukeräys alkaa. Kirkkokahvit.

Laaksolahden kappeli

Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishartaus to 16.2. klo 19. Marte.

Nupurin kappeli

Messu su 12.2. klo 12. Mathlin, Koivusalo. Kirkkokahvit.

Suvelan kappeli

Messu su 5.2. klo 15. Saarnaa teol. harjoittelija Olavi Nevalainen, Kyönsaari, Salonen, Haunio. Yhteisvastuukeräys alkaa. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Hallelujamessu pe 10.2. klo 18. Kaikenikäisille. Nuorisotiimi. Lastenhoito ja pizzajatkot.

Colourful Christian Worship su 12.2. klo 15. Mathlin, Ylioja. Välkekuoro, joht. Heli Vapaakallio.

Viherlaakson kappeli

Taikuri Luttinen vie lapset taikuuden maailmaan

Espoolaislapset äänestivät viime syksyn seurakuntavaalien lastenvaaleissa voittajaksi taikuriesityksen. Millä mielellä toteutat lasten toiveen

11.2. Tapiolan kirkolla, taikuri Jarmo Luttinen?

– Oikein hyvällä mielellä. Olen tehnyt ammatikseni taikuutta lapsille ja aikuisille 41 vuotta.

Olet Taikuri Luttinen. Onko sinulla taikavoimia?

– Tavallaan kyllä. Kun on luja usko ja haasteista huolimatta tekee ja yrittää, pääsee eteenpäin. Pääosin olen selvinnyt suurista kolhuista, ja onni on suosinut minua. Esiinnyin aikoinaan kaduilla, toreilla ja turuilla. Sieltä minut löydettiin Pikku Kakkoseen televisioon. Siinä on voinut olla taikaa.

Paljastatko milloinkaan yleisölle taikatempun salaisuutta?

– Pääsääntöisesti en tietenkään, sillä

Iltamessu su 5.2. klo 17. Iltapala.

PITÄJÄNTUPA

Aarteenetsijöiden miestenilta ma

13.2. klo 19.

ESPOON TUOMIOKIRKON

SEURAKUNTATALO

Eläkeläiskerho to 9.2. klo 12.30.

AURORAN KAPPELI

Keittolounasviikko Yhteisvastuukeräyksen hyväksi ma–pe 6.–10.2. klo 11–13. Aik. 5 e, lapset 0,5–2 e. Kappeliklubi ke 8.2. klo 18. Kehitysvammaisten kerho.

Ikonimaalari sisäisellä pyhällä matkalla la 11.2. klo 12. Tarja Rae, Ks. oma ilmoitus.

Ikoninmaalausryhmät, tied. tarja. rae@gmail.com.

Kappelilounas ma 13.2. ja to 16.2. klo 11–13. Hinta 2–5 e. Alkuhartaus klo 11.

Rukouspiiri ma 13.2. klo 18.30.

Eläkeläiskerho ti 14.2. klo 13. Café Aurora ma–to klo 10–14.

KALAJÄRVEN KAPPELI

Naisten Café to 2.2. klo 18.30. Outi

se pilaisi koko illuusion. Joskus opetan pieniä temppuja, joita voi esittää kotona. Tapiolan keikalla saatan kertoa yhden tempun.

Ovatko lapset vaativa yleisö?

– Ovat, sillä he eivät pyri miellyttämään esiintyjää. Aikuiset ovat kohteliaasti hiljaa, mutta lapset osoittavat heti, jos eivät viihdy. Se on ihanaa! Lapset pitävät esiintyjän hereillä.

Wenell: ”Häpeä”. Gospel Dance ma klo 17 ja Gospel lattarit klo 18 Ponnen maja, os. Isonkorventie 5. 5 e / tunti.

Tule kappelin vapaaehtoiseksi -tutustumisilta ma 6.2. klo 18. Tarvitsemme mm. soittajia, laulajia, ruoan ja kahvin laittajia, messuavustajia, käsitöiden tekijöitä, nikkaroitsijoita, pieniin auttamistehtäviin, arkiystäviä, esirukoilijoita. Tule kuulolle, tarjoamme iltapalan! Muurimäki.

Eläkeläiskerho to 9.2. klo 13.

KAUKLAHDEN KAPPELI

Kappelilounas ti klo 11–12.30. Hinta 2–4 e. Luovatkädet- käsityöryhmä ma 6.2. klo 13–15. Rukouspiiri ke 8.2. klo 18. Eläkeläiskerho ma 13.2. klo 13.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

Laulu & laulun tarina: Katriina

Honkanen to 2.2. klo 18.30. Kahvit klo 18.

Eläkeläiskerho ma 6.2. klo 13.

Gospel Lattarit ma klo 18 ja klo 19. 5 e / kerta.

NUPURIN KAPPELI

– Ei tarvita muuta kuin riittävän mielenkiintoinen tarina. Päiväkotikeikoilla jopa alle kaksivuotiaat jaksavat seurata esitystä yllättävän pitkään, vaikka eivät ymmärräkään kaikkea.

PAULA HUHTALA

Taikashow la 11.2. klo 13 ja 15 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. Ilmoittautuminen maksuttomaan tapahtumaan 9.2. mennessä verkossa espoonseurakunnat.fi/tapahtumat/2023-02-11/ taikashow-tapiolan-kirkolla

Kohtaamispaikka eläkeläisille to 9.2. klo 13.

SUVELAN KAPPELI

Päivärukous ma ja to klo 13.

Kappelilounas ti klo 12–13. Hinta

1,5–3,5 e.

Eläkeläisryhmät klo 13: Teräskukat to 2.2., 16.2. ”Ilonpilkahduksia” ti

7.2.

Tule, tehdään yhdessä! la 4.2. klo

10–13. Millaista seurakuntaa haluamme olla rakentamassa? Tarjolla salaattia, patonkia, kahvia. Malvaranta, Haunio.

Käsityöpiirit: ti 7.2. klo 10–12 ja ti

14.2. klo 13–15.

Terveisiä Israelista: Uusiin näkymiin! ti 7.2. klo 17.30. Vieraana Ruut Ben Josef. Tarjoilu klo 17 alkaen. Alanko, Rotko, Taal. Safkaa ja seuraa Suvelassa ke 8.2. klo 17–19.30. Ruokaa (2 e) ja yhdessäoloa.

Raamattupiirit: ke 8.2. klo 16. Näkövammaisille to 2.2. ja 16.2. klo

13. Naisille su 12.2. klo 16.30.

”Elämisen arvoinen elämä” pe 17.2. klo 18. Keskustelutilaisuus,

Risto Sipilä. Malvaranta, Haunio. Kahvit.

Suvelan naistenpäivä: ”Terveet rajat hyvinvoinnin tukena” la 4.3. klo 9.30–15. Perheniemen koulutuspäällikkö Aila Lankinen. Keskustelua, kasvislounas (10 e), päättyy yhteiseen messuun. ILM. 20.2. mennessä: kirsi.kanerva@evl.fi tai 050 5110 165.

VIHERLAAKSON KAPPELI

Kappelilounas ti klo 12–13. Hinta 2–4 e. Avoin raamattupiiri ke klo 18. Lähetyspiiri ma 13.2. klo 14. Ikäihmistenkerho ke 15.2. klo 13. Café Viheri ma ja ke klo 10–12.

KIRPPUTORI-KAHVILA

Unelman kammari ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Hartaus to 2.2. klo 13. Os. Kaivomestarinkatu 8. Edullisia löytöjä ystävänpäiväksi! Tied. eeva. einola@evl.fi.

PERHEKERHOT, -KAHVILAT & MUSKARIT

Vertaistukea ja leikkikavereita! Ks. www.espoonseurakunnat.fi/

– Omiin taitoihinsa kannattaa luottaa. Kuka tahansa voi kehittyä millaiseksi tahansa, kunhan vain tarpeeksi yrittää, Jarmo Luttinen sanoo.

tuomiokirkkoseurakunta/lapset-jalapsiperheet/perhekerhot.

Pyhäkoulu su klo 15 Suvelan kappeli.

Lasten vaalien voittajaesitys:

Taikuri Luttisen taikashow la 11.2. Tapiolan kirkko klo 13 ja 15. ILM. www.espoonseurakunnat.fi.

TALVILOMAN PERHEPÄIVÄT

Ma–ke 20.–22.2. klo 10–13, mukavaa ohjelmaa, kavereita ja syötävää pienellä rahalla:

Kalajärven kappeli ma 20.2.

Kauklahden kappeli ti 21.2. ILM.

ruokailuun 13.2. mennessä: 050 3783 280.

Laaksolahden kappeli ti 21.2.

Pressan Katti Miskan iloinen musiikkishow klo 10.30.

Suvelan kappeli ke 22.2. ILM.

ruokailuun 14.2. mennessä: marika. laakkonen@evl.fi.

KOULULAISTEN KESÄKERHOT

5.–16.6. Auroran, Kalajärven, Kauklahden ja Suvelan kappeleilla arkipäivisin 1–2 - luokkalaisille. ILM. www.espoonseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta/lapset-jalapsiperheet/kesakerhot.

SIJAISEKSI LASTEN KERHOIHIN?

Etsimme sijaisia 2–5 -v. lasten päivä- ja perhekerhoihin Kysy lisää: aila.pihlajavesi@evl.fi, 040 5251 216.

YHTEIS VASTUUKERÄYKSEN ALOITUS

Vuoden 2023 keräyksellä kerätään varoja nuorten väkivallan ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn. Tule kuulemaan lisää su 5.2. Yhteisvastuukeräyksen aloitusmessuihin, Ks. messutiedot.

HILJAISUUDEN JOOGAA®

Lempeä kehon ja mielen sekä hengellinen harjoitus. Ma 6.2. ja 13.2. klo 18.15–19.15 Suvelan kappeli. Sopii kaikille, maksuton. Tied. ja ILM. heli.vesanen@evl.fi, 040 5528 924.

LAULU & LAULUN TARINA

Musiikista keskusteleva konserttisarja to klo 18.30 Laaksolahden kappeli.

2.2. Katriina Honkanen: ”Silta”.

9.3. Mika Nuorva: ”Linnunradan alla”.

30.3. Mikko Alatalo: ”Toivon ja rakkauden laulut”. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.

KUORO KAIKILLE

To 2.2. ja 16.2. klo 18–19.15 Espoon tuomiokirkko. Kaikille avoin kuoro kokoontuu joka toinen viikko. Ei laulutaito- tai esiintymisvaatimuksia. Koe yhdessä laulamisen ilo!

IKONILUENNOT

Lauantaisin klo 12 Auroran kappelissa, Tarja Rae.

11.2. Ikonimaalari sisäisellä pyhällä matkalla.

18.3. Kelttien pyhät naiset ja miehet ikoneissa ja heidän opetuksensa.

15.4. Kuva kristillisen sanoman välittäjänä.

PARISUHDE JA

VANHEMMUUS

Keskusteluapua, tiedustelut, ilmoittautumiset ja maksuvapautukset: Perhetyönohjaajat outi. wenell@evl.fi 040 547 4146 tai kirsi. kanerva@evl.fi, 050 511 0165.

Parista perheeksi illat Espoon keskuksen Perhekeskuksessa, os.

Kamreerintie 6. Kaikille avoimia katsomuksesta riippumatta. To

16.2., 16.3., 13.4., 25.5. ja 22.6. klo

17–18.30. Tied. omasta neuvolasta

tai Kirsiltä.

Vanhemmuuden ensiaskeleet

”Voimavarat ja jaksaminen” 14.3. tai 23.5. ”Varhainen vuorovaikutus”

ti 28.3. klo 17.30–19 Espoon tuomiokirkon srk-talo. Tied. 050 4329 315, janina.oikarinen@evl.fi.

Perheiden talvileiri 3.–5.3 Hvittorp. Haku: www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Hinta 20–45 e.

Tied. mia.blomstedt@evl.fi, p. 050 432 7501.

Rikasta minua -parisuhdeviikonloppu 24.–26.3. Hvittorp. Pareille, joiden suhde kaipaa uutta nostetta.

Tämä on se kurssi, jolla puolisoon voi rakastua uudelleen! Ohj. Katajan vertaisohjaajat Minna ja Jarkko

Hauta-aho. ILM. 27.2. asti: www. espoonseurakunnat.fi/tapahtumat/2023-03-24/rikasta-minuaparisuhdeviikonloppu. Hinta 150 e / pari. Tied. Kirsi.

Solmuja parisuhteessa - ohjausta ja neuvontaa riitoihin, kriisissä oleville tai eroa harkitseville. Hinta 100 e / pari. Tied. Kirsi.

YHTEYS

DIAKONIATYÖNTEKIJÄÄN

Tukea vaikeassa elämäntilanteessa. Ota yhteyttä alueesi diakoniatyöntekijään:

Auroran alue: 040 7636599. Espoon keskus ja Suvela: 040

5311037, 050 438 0189 tai 040 547 1861.

Pohjois-Espoo: 040 736 9315.

Länsi-Espoo: 050 438 0176 tai 040 513 0862.

Viherlaaksolahden alue: 040 572

5344.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN!

Silta – paikka pysähtyä huojentamaan huolia Suvelan kappelissa. Ajanvaraukset: kirsi.kanerva@evl. fi, 050 5110 165.

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501.

SOMESSA JA VERKOSSA

Olemme toistemme arjessa

vahvasti läsnä. Seuraa meitä! Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta

TIESITKÖ?

Vuonna 2022 Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Yhteisvastuukeräyksen tuotto oli 41 277,85 e

Espoonlahden seurakunta

Toimisto:

puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti

Nuoret: www.sodesode.fi

Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa

Toimipisteet:

Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

Aukioloajat: Espoonlahden kirkko ma–to klo 8–21, pe 8–15, la toiminnan mukaan ja su 10–18. Soukan kappeli ma–pe 9–15, la–su toiminnan mukaan.

Tervetuloa Espoonlahden seurakunnan tapahtumiin! Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/ espoonlahden-seurakunta.

MESSUT

Siioninvirsiseurat pe 3.2. klo 18.30 ja su 12.2. klo 13 kirkko.

Messu su 5.2. klo 11 kirkko. Ylisuutari, Ojala, kirkkokuoro. Yhteisvastuukeräyksen vapaaehtoisten siunaus.

Messy Church su 5.2. klo 16 kirkko. Kaikenikäisille toimintapisteitä ja kertomushetki. Keittoruokailu. Messyn jälkeen Praise Party, Kansainvälinen yhteysilta ja ylistysjuhla: musiikki, rukous, tanssi ja ylistys.

Iltamessu su 5.2. klo 17 Soukan kappeli. Kohijoki, Ojala. Muskarimessu ke 8.2. klo 10 kirkko. Santaharju, Kohijoki, Ojala, Munter-Mäkeläinen.

Messu su 12.2. klo 11 kirkko. J. Lehti, Yli-Jaskari, Korkalainen, Veisuuveljet. Herättäjän kirkkopyhä.

Yhteisömessu su 12.2. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Hiljaisuuden messu 12.2. klo 17 Soukan kappeli. Olli, Ojala, Gospelryhmä Nardus.

Messu su 19.2. klo 11 kirkko. Olli, Puukko.

Yhteisömessu su 19.2. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu.

Keittoruokailu. Iltamessu su 19.2. klo 17 Soukan kappeli. Santaharju, Puukko.

APUA JA TUKEA

Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885.

Pappi päivystää ma–pe klo 12–19 p. 050 432 8496.

Ostaripastori/-diakoni to klo 13–15 kauppakeskus Lippulaiva. Papit ja diakonit vuoroviikoin. Omaishoidettavien virkistystorstai torstaisin klo 10–13 Soukan palvelukeskus. Omaishoitajille omaa aikaa ja läheisellesi ohjattua virkistäytymistä. Välipala. Maksuton. Ilmoittautuminen ma klo 13–15

Elina Kvist 043 826 8466. Yhteistyössä Espoon kaupunki. Vertaistukiryhmä raittiuteen ke klo 18.30 Soukan kappeli. Lisätiedot: vertaisohjaaja, Esa 0500 319 789.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Diakonialounas ma ja to klo 12–13 kirkko, lipunmyynti klo 11.30–12.30. Aikuiset 3 e. Brunssi tiistaisin klo 10–11.30 kirkko. Ruoka valmistetaan pääosin hävikkielintarvikkeista, tarjolla niin kauan kuin ruokaa riittää. Maksuton.

TAVATAAN TAAS!

Käsityökerho ma klo 12.30 Soukan kappeli. Kaikille käsitöistä kiinnostuneille. Kahvi 1e. Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten pankille.

Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Lukukokemuksia kirjastosta kirkon seurakuntasalissa su klo 11 messun jälkeen. Myös musiikkicd:t, äänikirjat ja dvd-elokuvat. Kankaanpainantatalkoot lähetystyön hyväksi to 2.2. ja 16.2. klo 12–16.30 kirkko.

Yhteisen tulen äärellä to 2.2. klo 17–20 Soukan kappeli. Seurakunta tarjoaa makkarat ja mehut, voit tuoda myös omat grillattavat tullessasi. Tulet syttyvät kuun 1. torstai.

Filmi-illat K12 ke 8.2.–19.4. (ei 22.2.) klo 18–19.30 kirkko. The Chosen -sarja jatkuu (suomi/englanti), jakso/ilta. Vapaa pääsy. Kohtaamisia ja eläytymistä ikiaikaisiin kirjoituksiin to 9.2., 16.3., 13.4. ja 4.5. klo 18 kirkko. Selloimprovisaatiota ja Raamatun tekstejä. Tapani Heikinheimo, Eveliina Roznovski ja Jouni Turtiainen.

Näkymiä Israeliin ti 14.2. klo 18.30 kirkko. Heidi Tohmola kertoo kuvin ja sanoin työstään Sarigim-järjestön parissa. Iltatee. Kolehti beduiinilasten koulutarvikkeisiin.

Yksineläjien lauantai-ilta ystävänpäivän merkeissä la 18.2. klo 18 kirkko. ”Tämän laulun haluaisin antaa ystävälleni.” Tuo mukanasi

musiikki-cd sekä halutessasi pientä purtavaa yhteiseen pöytään. Nykyheprean peruskurssi ti 21.2.–30.5. klo 18–20 kirkko, parill. vkot. Perusfraaseja, hepreankielisiä lauluja ja kirjaimet. Ilmoittaudu inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883 tai tule paikalle ti 21.2. ”Tässäkö tämä elämä on?” Alfakurssi kristinuskon perusasioita ma 27.2.–22.5. klo 18–20 kirkko. Opetusta, keskustelua ja yhdessäoloa kevyen ruokailun ääressä. Tied. ja ilm. viim. 20.2. inkeri.oinonen@evl. fi, 050 583 6883.

MUSIIKKI

Hillel Tokazierin konsertti ma 6.2. klo 17 kirkko. Vapaa pääsy. Laulukerho ti 14.2. klo 13 kirkko, paritt. vkot. Virsiä kanttorin johdolla. Pullakahvit 1,50 e.

RUKOUS JA RAAMATTU

Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa su klo 11 messun jälkeen kirkko. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä sähköposti/tekstiviesti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18 Kaskikappeli.

Kaikenikäisten raamattupiiri ti klo 14 Kaskikappeli.

Miesten raamattupiiri to 9.2. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 5e. Israel-rukouspiiri ti 14.2. klo 18.30 kirkko. Vieraana Israelin lähetti Heidi Tohmola.

Toivoa Naisille ke 15.2. klo 13 Soukan kappeli, paritt. vkot.

RYHMIÄ JA PIIREJÄ

Opi suomea - Luetaan yhdessä ti klo 9.30 Soukan kappeli (naisille) ja ke klo 17.30 kirkko (kaikille). Suomalaiset opettavat suomen kieltä. Lapsen saa ottaa mukaan. Ilmainen.

Rukoustanssi to 9.2. klo 18–19.30 Soukan kappeli.

Lukupiiri ti 21.2. klo 18 kirkko. Kirjana Meri Kuusisto, Vuosi tavaratalossa. 21.3. Suvi Vaarla, Westend.

IKÄIHMISTEN KERHOT

Espoonlahden kirkko ma klo 10–11.30.

Kaskikappeli ma klo 12.30–14 Kultavilja ti klo 12–14 kirkko. Kotona asuville liikuntarajoitteisille vanhuksille.

Kuljetus kerhoon järjestetään tarvittaessa. Lounas ja kahvit 5 e maksetaan käteisellä.

Ilmoittautuminen: Eija Siivonen 040 534 1706.

Puistokartanon palvelutalo ke klo 14–15

Soukan kappeli to klo 13–14.30

Hartaus- ja keskustelupiiri pe klo 14–15, Merikartanon palvelutalo.

LAPSET JA LAPSIPERHEET

Ulkona kuin lumiukko la 4.2. klo 10–11.30 Kaskikappeli. Rakenne-

Tiesitkö?

Katsomukset avautuvat

leikkien ja tutkien

Laura Hytti koosti opinnäytetyössään päiväkodeille opetusmateriaalin, joka vie tutkimusmatkalle uskontojen ja katsomusten maailmaan.

Miten käsitellä lapsiryhmän uskontoja ja katsomuksia päiväkodeissa? Siinä missä uskontokasvatus saatettiin aiemmin ulkoistaa seurakunnille, tuoreimpien varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan päiväkotien pitäisi olla uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitoutumattomia, mutta kuitenkin tarjota katsomuskasvatusta.

– Nykyään pyritään käsittelemään lapsiryhmän kaikkia katsomuksia yhdenvertaisesti, ja pedagoginen vastuu katsomuskasvatuksesta on päiväkodeilla, joten tarvitaan uusia toimintatapoja, toteaa Tapiolan seurakunnan johtava varhaiskasvatuksenohjaaja Laura Hytti

Hänen Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyönsä, jossa koostettiin katsomuskasvatusmateriaali päiväkodeille, palkittiin tammikuussa Uskonnon, katsomuksen ja kasvatuksen tutkimusseuran Majakka-palkinnolla.

Opinnäytetyön tuotos, Avointen oppimateriaalien kirjastossa julkaistu Tutkimusmatkoja katsomusten maailmaan on tuokiosuunnitelmista koostuva opetusmateriaali, jonka avulla lasten kanssa voidaan tutkia vaikkapa hanukkajuhlaa, lapsen oikeuksia tai kultaista

sääntöä ilman tunnustuksellisuutta. Se vastaa päiväkotien työntekijöiltä tulleeseen tarpeeseen saada käytännönläheistä tukea katsomuskasvatukseen.

– Tuokioissa katsomuksia käsitellään eri ilmiöiden ja teemojen, kuten veden, ystävyyden ja juhlien kautta. Menetelmät ovat varhaiskasvattajille tuttuja: musiikkia, leikkiä, kuvataidetta ja draamaa, Hytti kertoo.

Materiaali on osa Helsingin yliopiston Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa -hanketta (2018–2021). Sen toimitustyöhön ovat yliopiston puolelta osallistuneet Silja Lamminmäki-Vartia ja Saila Poulter Työskentelysuunnitelmat ovat Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden tekemiä.

– Suunnitelmat on testattu lapsiryhmillä. Myös yhteistyöpäiväkotien työntekijät ja eri uskontojen edustajat ovat arvioineet ne, Hytti valottaa.

Hän uskoo, että materiaali sopii päiväkotikäytön lisäksi esimerkiksi seurakuntien työntekijöille.

– Sen avulla voi lisätä omaa osaamistaan niin uskonnollisista kuin uskonnottomista katsomuksista. ■

Tutkimusmatkoja katsomusten maailmaan löytyy osoitteesta aoe.fi/#/materiaali/1794, Hytin opinnäytetyö puolestaan osoitteesta www.theseus.fi/handle/10024/782624.

taan yhdessä lumiukkoja. Oma lapio ja muki mukaan. Tarjolla makkaraa ja mehua. Säävaraus: jos ei lunta, sisätiloissa lumiukkojumppaa ja -askartelua. Parisuhdeperheleiri 17.–19.3. Hvittorp. Puhutaan positiivisella otteella erilaisuudesta parisuhteessa, rajoista, ristiriitojen ratkaisusta, tarpeista ja tarvitsevuudesta. Lastenhoito. Myös koko perheen yhteistä aikaa. Ilm. verkossa 15.2. mennessä. Tied. Tanja Routama. Toimiva perhe -kurssi keväällä Soukan kappelilla Käytännöllisiä ja konkreettisia ihmissuhdetaitoja perheen arjen pyöritykseen. Kurssilla työskennellään ryhmässä ja käsiteltäviä taitoja harjoitellaan pari- ja pienryhmätehtävin. Lastenhoito. Ilm. verkossa 26.2. mennessä. Tied. Tanja Routama.

NUORET

Kaikki nuorten toiminta osoitteessa sodesode.fi.

Leppävaaran seurakunta

Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseura-

kunta

youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi Lapset ja perheet minisiipi.fi FB & IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA

JUMALANPALVELUKSET

Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa on kirkkopussukoita omalle paikalle mukaan otettavaksi pienimmille messuvieraille. Kirkolta löytyy myös lastenpaikka. Messun jälkeen tarjolla kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot löytyvät verkosta osoitteesta espoonseurakunnat.fi/le/jumalanpalvelukset ja Leppävaaran seurakunnan Facebookista.

Laita ne valot päälle! – kynttilänpäivän messu su 5.2. klo 11 Leppävaaran kirkko. Kamarikuoron lauluyhtye avustaa. T. Salo, Vallivirta, Latvanen. Kirkkokahveilla infoa Yhteisvastuukeräyksestä. Diakoni Heli Taina-Rantakaulio kertoo avustuskohteista ja keräyksen toteuttamisesta Leppävaaran seurakunnassa. Voisitko sinä ryhtyä kerääjäksi? Jätä yhteystietosi Helille, ilmoittaudu lipaskeräystempauksiin tai ota lipas ja keräysliivi lainaksi kirkolta ja lähde keräämään iltalenkillä ovelta ovelle. Arabiankielinen perhemessu ja pyhäkoulu su 5.2. klo 11 Uuttu. Kynttilänpäivän messu su 5.2. klo 13 Karakappeli. Kamarikuoron lauluyhtye avustaa. Alanne, Latvanen.

Arabic Worship Service with Holy

Communion su 5.2. klo 15. Arabiankielinen jumalanpalvelus nuorille aikuisille. Mukana Ramez Ansara, 050 304 1689. Venäjänkielinen iltakirkko ti 7.2. ja 14.2. klo 19.30 Uuttu. Päivä kirkonmäellä – perhemessu Leppävaaran kirkossa ja Leppävaaran srk:n YouTube-kanavalla su 12.2. klo 11. Messun jälkeen Päivä kirkonmäellä -tapahtuma ystävyysteemalla. Mukana messun musiikissa muskarikuoro Huiske Essi Kaarelan johdolla ja kanttori Outi sekä pappeina lastenpappi Kirsti ja Piia. Lue lisää alla.

SIIONINVIRSISEURAT

Ma 6.2. klo 18.30 Leppävaaran kirkko, B-siipi. Puhujina Olli Nuosmaa, Simo Repo sekä Aarne Laasonen, joka myös soittaa sahaa. Illan isäntänä Erkki Koivusalo. Kahvit klo 18.30, veisuu ja puheet alkavat klo 19.

PÄIVÄ KIRKONMÄELLÄ: YSTÄVYYS

Su 12.2. Leppävaaran kirkolla klo 11–14.

Klo 11 Perhemessu.

Klo 10–14 Puuhapaja kirkon B-siivessä (huom! alkamisaika).

Messun jälkeen noin klo 12 alkaen tarjolla keittolounasta sekä kirkkokahvit ja mehut. Jos sääolosuhteet sallivat, pihalla lämpiää myös grilli ja tarjolla on lämmintä mehua. Vapaaehtoinen maksu ruokailuista Yhteisvastuukeräykselle.

Klo 13 Korkeimman suojassa -konsertti kirkkosalissa. Lue lisää alla.

Päivän aikana myös Yhteisvastuumyyjäiset ja -arpajaiset.

KORKEIMMAN SUOJASSA

Gospel-trubaduuri Juha Kuivanen esittää su 12.2. klo 13 Leppävaaran kirkossa pääasiassa Raamatun teksteihin säveltämiään hengellisiä lauluja. Konsertti striimataan suorana myös Leppävaaran seurakunnan Facebook-sivulle. Vapaa pääsy.

SELLOLLA JA SANALLA

Meditaatiokonsertti pe 10.2. klo 18 Leppävaaran kirkko. Konsertti-ilta on kaksikielinen: juonto suomeksi ja venäjäksi. Tapani Heikinheimo, sello; Heli Ojala, piano. Chopin, Sibelius. Konsertin jälkeen mahdollisuus rukoukseen ja iltateehen. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu.

KARJALA-ILTA

Su 12.2. klo 17 Karakappeli. Illassa kuullaan terveiset Sodderin alueelta. Mukana Sodderin seurakunnan vanhempi pappi Pekka Palosaari.

YHTEISVASTUULIPASKERÄYS

Tempaus Kauppakeskus Sellossa pe 10.2. klo 16–19. Voit hakea lip-

TEKSTI LAURA PÖRSTI

Laura Hytin opinnäytetyö palkittiin tammikuussa Majakka-palkinnolla.

paan ja liivin Leppäsiiven diakoniatoimistosta, Alberganesplanadi 1. Siellä voi myös pitää taukoa, käydä kahvilla ja jättää omat tavarat

tempauksen ajaksi. Tied. diakoni Heli Taina-Rantakaulio, p. 040 513 0867, heli.taina-rantakaulio@evl.fi.

LAPSILLE JA PERHEILLE

Lasten toiminta Facebookissa: minisiipi.fi, FB & IG & YouTube: @ minisiipi.

Kirkon perhekahvila ti klo 9–11.30

Leppävaaran kirkko.

Kirkon vauvakerho ti klo 13–15

Leppävaaran kirkko.

Karakappelin perhekahvila ke klo

9–11.30 Karakappeli.

Uutun perhekahvila to klo 9.00–11.30 Uuttu.

Karakappelin vauvakerho to klo

13–15 Karakappeli.

Taikashow: Taikuri Luttinen temppuilee la 11.2. klo 13 ja 15 Tapiolan kirkolla. Lue lisää Yhteiset-palstalta.

Puuhapaja su 12.2. klo 10–14

Leppävaaran kirkon B-siivessä.

Tule viettämään päivää kirkonmäelle!

TALVILOMAHUPIA

Talviloman päiväleiri 1.–6.-lk ma 20.–to 23.2. klo 9.30–14.30 Nuorisotila Siivessä. Ulkoilua, askartelua, pelejä, eväitä ja muuta kivaa. Maksuton. Tied. maria.tapionlinna@evl.fi, 050 432 7504.

SuperPark talvilomaretki 1.–6.-lk pe 24.2. Lounas Robinson’s ravintolassa. Lähtö Siivestä, kuljetaan

HSL:n busseilla. Hinta 20 e sis. 4 h pääsylipun SuperParkiin, buffetlounaan, matkaliput ja tapaturmavakuutuksen. Tied. daniela.sabamyers@evl.fi, 040 532 6770. Ilmoittautuminen molempiin viim. 5.2. www.nuortensiipi.fi.

TAAPEROKIRKKO

Nurin kurin pe 3.2. klo 10 Leppävaaran kirkko, B-siipi. Vietämme lapsilähtöisesti noin 30 min. kirkkohetken, jonka jälkeen yhteinen mehu-, kahvi- ja leikkihetki. Mukana perhetoiminnanohjaaja Seija ja muskariope Essi.

RYHMIÄ AIKUISILLE

Kaikki aikuisten ryhmät löydät netistä: espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/ryhmat. NäppärätNäpit Leppävaaran kirkon Maisemasalissa joka to klo 10.30. Yhteisenä käsityöprojektina isoäidin neliöt 15 x 15 cm, iloisissa väreissä, jossa reunat vihreällä kiinteällä silmukalla. Valmiista neliöistä teemme tulevana jouluna diakoniajoulupuun. Tied. Riitta Türkmen, 040 546 5198 Äiti Teresa -piiri to klo 11–13 Karakappeli. Ryhmässä valmistetaan erilaisista langoista käsitöitä tarvitseville. Klo 12 rukous- ja kahvihetki. Etsivä löytää – avoin keskusteluryhmä ti klo 13 Raitin Pysäkillä,

Konstaapelinkatu 1. Ti 7.2. ”Ylöstempaus – hyvä vai huono uutinen?”. Ti 7.3. ”Mitä Jeesus puhuu viimeisistä ajoista?” Ilmainen kahvi ja pulla.

Vasemman käden maalarit la 4.3. ja 1.4. klo 12–17 Uuttu. Tavoitteena on rentoutua ja antaa tilaa erilaisille tunteille. Ohj. Nina Purtonen. Ilm. joka maalauskertaan erikseen viim. viikkoa ennen: heli.siltakorpi@evl.fi, p. 040 537 6876. Maksu

15 e/kerta Naisten Pankin hyväksi. Musaryhmä ke 8.2. klo 18.30

Karakappeli. Soitamme ja laulamme enimmäkseen hengellistä musiikkia – moni-ilmeisesti ja improvisoiden. Parill. viikkojen ke klo 18.30–20. Tied. Taru SIllanpää, 050 560 4800.

Varttuneen väen kerhot: Karakappeli ti klo 13–14.30, Leppävaaran elä ja asu -keskus (Perkkaan kerho) pe klo 13–14.30. Kerhoja ohjaa

Kimmo Vuorialho, p. 045 172 6810.

Varttuneen väen avoin kahvila

Leppävaaran kirkon seurakuntasalissa parittomien viikkojen ma klo

13–14. Mukana Leena Keinänen.

VAPAAEHTOISEKSI?

Iloa vapaaehtoisuudesta! Haluaisitko olla mukana seurakunnan työntekijöiden rinnalla ja käyttää niitä taitoja ja lahjoja, joita sinulla on? Ota yhteyttä: vapaaehtoistyön ohjaaja heli.siltakorpi@evl.fi, p. 040 537 6876.

YSTÄVÄN LAULUJA

Karan yhteislaulelot pe 10.2. klo 14 Karakappeli. Kevätkauden avauksessa lauletaan ystävistä ja ystäville Kullervo Latvasen johdolla. Muut laulukerrat 3.3. ja 5.5. klo 14–15.

KUORO KAIKILLE

Ei laulutaitovaatimuksia, ei esiintymispakkoa. Harjoitukset Leppävaaran kirkolla keskiviikkoisin klo 18–19.15. Mukaan voi tulla milloin tahansa ilman ennakkoilmoittautumista. Kevään harjoituspäivät: ke 15.2., 1.3., 15.3., 29.3. ja 12.4. Ohj. kanttori Outi Noponen.

APUA JA TUKEA

Diakonian palveluaika ma klo

10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana voit varata ajan suoraan diakoniatyöntekijöiltä, sähköpostitse osoitteesta leppavaaran.diakonia@evl.fi tai netissä: asiointi.espoonseurakunnat.fi. Diakonialounaat Leppävaaran kirkolla ti ja to klo 11.30–12.30. Hinta 3 e.

Olarin seurakunta

Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo

9–15) olarinseurakunta@evl.fi

Facebook: Olarin seurakunta, Chapp-

le Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret

Youtube: Olarin seurakunta

Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSU

Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/user/Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta.

Olarin kirkko: Messu kirkossa ja verkossa su 5.2. klo 10. Antti Hirsto, Antti Kruus, Mikko Niinikoski. Perhemessu su 5.2. klo 16. Annamari Lehtinen, Antti Hirsto, Päivi Hakomäki. Messun jälkeen perhetapahtuma Yhteisvastuulle jatkuu sisällä ja ulkona.

Messu kirkossa ja verkossa su 12.2. klo 10. Juha Virta, Maritta Hartikainen, Sari Rautio.

Matinkappeli: Colourful Christian Worship Matinmessu su 5.2. klo 17. Messu on kaksikielinen, käytämme englantia ja suomea. The service is bilingual, Finnish-English. Tuija Samila, Sanna Franssila, Colourful Espoo Band. Lastenhoito järjestetty. Children’s activities are available during the worship service. Messu su 12.2. klo 12. Jarmo Jussila, Mikko Niinikoski. Olarin kappeli: Messu su 12.2. klo 12. Juha Virta, Sari Rautio. Chapple, Iso Omena: Risteysmessu joka torstai klo 19, tuulahdus nykyaikaista musiikkia ja ikiaikaista sanomaa. Ennen Risteystä etkot, jossa tarjolla pientä purtavaa klo 17.30–18.30. Halutessasi voit myös tulla mukaan toteuttamaan messua. nykyaikaista musiikkia ja ikiaikaista sanomaa. 2.2. Annamari Lehtinen, 9.2. Antti Hirsto, 16.2. Annamari Lehtinen. Musiikki: Risteysbändi. risteys.fi.

HARTAUS

KIRKONMENOJEN AIKAAN

Seurakuntalaisten pitämä hartaushetki su 5.2. klo 12 Matinkappeli.

HYVÄ PÄIVÄ

-PERHETAPAHTUMA

5.2. klo 16–18.30 Olarin kirkko. Perhemessu, ruokailu ja toimintapisteitä ulkona ja sisällä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Alpakoita ja kaneja, kuvien etsintää pihalla, leikkihuone, lautapelejä, askartelua, vauvojen leikkihuone, vaahtokarkkien paistoa nuotiolla, kirjastoauto...

Vapaaehtoisen tapahtumamaksun, lahjoituksen Yhteisvastuukeräykselle voi maksaa tapahtumassa Mobilepayllä, kortilla tai käteisellä. Lahjoituksen summan voi määritellä itse ja siihen sisältyy kaikki ohjelma ja ruokailu.

CHAPPLE-KIRPPIS

Su 5.2. klo 12–15, Chapple, Iso

Omena. Teemana: (~18–40 v) naistenvaatteet. Pöytävuokrat ja vapaaehtoiset kahvimaksut lahjoitetaan KUA:lle. Pöytävaraukset kevään kirppiksille osoitteessa chapple.fi

PERHELEIRI

Leikkiä, ulkoilua, askartelua,

toimintapisteitä, saunat, hartautta ja hiljentymistä sekä muskarihetkiä 3.–5.3. Velskolan kurssikeskuksessa. Hakulinkki nettisivuillamme 13.1.–6.2. Aikuiset 35 e, lapset 15 e, alle 3 v maksutta. Etusija Olarin seurakunnan alueella asuvilla sekä niillä, jotka eivät olleet syksyn leirillä. Lisätietoja:

mia.silvola@evl.fi, 050 576 4891.

TULE MUKAAN VOIMAVARARYHMÄÄN

Olarin kappelilla keväällä viitenä to 23.2. alkaen klo 14–15.30. Ryhmässä käsitellään elämän voimavaroja

tukevia aiheita: tunnetaidot, Logoterapian mahdollisuudet, oman elämän suojatekijät ja luottamus.

ILMOITTAUTUMISET 20.2. mennessä: paula.piirainen@evl.fi tai

046 920 9632 / Paula. Paikkoja

rajoitetusti. Teemme haastattelujen perusteella valinnat ryhmään.

Ohjaajina Maritta Hartikainen ja Paula Piirainen.

PUUHAPÄIVÄT KOULULAISILLE

Kivaa tekemistä talvilomalle!

Puuhapäivä askarrellen Matinkappeli, ma 20.2. klo 10–14.

Puuhapäivä kokkaillen, Olarin kappeli, ti 21.2. klo 10–14.

Puuhapäivä pelit, Chapple Iso Omena, ke 22.2. klo 10–14.

ILMOITTAUDU: nuori.chapple.fi/ puuhapaivat-koululaisille/ 17.2. mennessä.

PIENRYHMIÄ AIKUISILLE

Lukupiiri Matinkappelin takkahuoneessa kerran kk, to klo 14–15.30. 9.2. kirjana Rakel Liehu: Valaanluiset koskettimet. Ei ilmoittautumista, 050 353 8398 tai leena.lenkkeri@gmail.com.

DIAKONIATYÖ

Diakoniapäivystys ti klo 10–12, 050 4329 368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille. Contact deacon on Tuesdays 10–11 by phone 050 4329368 or via email.

Diakonialounas / Community

lunch Matinkappeli ti klo 12–13 ja Olarin kappeli to klo 12–13. Lipunmyynti klo 11.45–12.30. Ota mukaan tasaraha. Tuesdays in Matinkappeli, 12–13. Thursdays at Olari Chapel, 12–13. Tickets at 11.45–12.30. Please, use the exact amount. Hinta/Fee 3 e.

Minikirppis ti klo 10–12 Matinkappeli. Tule tekemään löytöjä pikku rahalla lähetystyön hyväksi!

Tapiolan seurakunta

Tapiolan kirkko:

ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan ja su klo 8–14.

Toimisto:

ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi

Osoitteet:

Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6

Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8

Ajankohtaiset tiedot: espoonseurakunnat.fi tai vahtimestari, p. 09

8050 4460 tai Papin puhelin, 09 8050 4900 joka päivä klo 9–21.

MESSUT JA HARTAUDET TAPIOLAN KIRKOSSA

Levollinen rukoushetki pe 3.2. klo 18. Meditatiivista rukouslaulua, Raamatun sanaa ja rukousta, hiljaisuutta. Taizé-lauluja suomeksi ja hiukan latinaksikin. Kynttilänpäivän perhemessu su

5.2. Yhteisvastuukeräyksen startti. Mukana GospelKids-kuorolaisia.

Kristiina Larjava, huilu. Tiihonen, Ristimäki, Linnoinen, Jokivuori, varhaiskasvatuksen väkeä. Messun jälkeen kirkkokahvit ja Yhteisvastuu-perhetapahtuma klo 13 asti. Viikkomessu ke 8.2. ja 15.2. klo 8. Messu su 12.2. klo 10. Airaksinen, Koivisto, Jurmu. Ystävänpäivän muskarikirkko ma

13.2. klo 17.30 erityisesti perheen pienimmille. Kirkkohetken jälkeen iltapalaa Kahvila Valossa. Mukana GospelKids-kuorot, muskari-Liisa, kanttori-Elina ja perhetyöntekijä Miia.

YHTEISVASTUUPERHETAPAHTUMA

Su 5.2. perhemessun jälkeen mukavia pisteitä kirkolla klo 11–13. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Keittolounas ja kahvit (suositushinta 15 e/perhe), paloauto, kaverikoirat, partio esittäytyy, valokuvauspiste, poniratsastus (5 e), leikkihuone. Vuoden 2023 Yhteisvastuukeräys kerää varoja nuorten väkivallan ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn.

KESKIPÄIVÄN RUKOUS

Klo 12 ma, ke ja pe verkossa Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla.

KAHVILA VALO

Ma–to klo 12–16 Tapiolan kirkko. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen ja KUAn kautta Ukrainaan.

EROSTA ETEENPÄIN

-RYHMÄ

Älä jää yksin! Vertaistukiryhmä kokoontuu Tapiolan kirkolla to 2.3. alkaen klo 17.30–19.30. Muut kokoontumispäivät to 16.3., 30.3., 20.4., 4.5. ja 8.6. Ryhmään mahtuu 5–7 avo- tai avioeron läpikäynyttä. Käsittelemme mm. eron aiheuttamaa kriisiä, tunteita, voimavaroja ja muutosta. Maksuton. Ohjaajana perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava. Tied. ja ilm. viim. 10.2.: kristiina.larjava@evl.fi, 050 358 1064.

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA

LÄHETYSTÄ

Kansainvälinen olohuone keskiviikkoisin klo 17 Kahvila Valossa. Tule kohtaamaan eri puolilta maailmaa tulevia ihmisiä. Voit myös lukea lehtiä, pelata lautapelejä tai ehdottaa muuta yhteistä tekemistä. Teetä ja pientä purtavaa tarjolla. International living room at Tapiola Church Cafe Valo on

Wednesdays at 5 pm. Come and meet people from various parts of the world. Tea and snacks will be served.

Kaikille kansoille – lähetyksen kahvit ti 7.2. klo 13 Tapiolan kirkko. Aiheena Etiopian kummityö. Vierailijana Pauliina Hilden, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys.

Maailma uskonnollistuu -lähetystilaisuus su 12.2. klo 11.45 Tapiolan kirkko. Vierailijana Jaakko Rusama.

KUOROON!

Lapsikuoro GospelKids, ma klo 17.30.

Lauluyhtye Dulcis, ma klo 18.30. Kuoro kaikille, ti klo 13.30. Tied. elina.jokivuori@evl.fi, 040 513 0845.

EVANKELISET

TALVIPÄIVÄT

Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys perustettiin 150 v. sitten. La 4.2. klo 15 juhlavuotta vietetään Tapiolan kirkolla teemalla ”Armo kuuluu kaikille”.

Ohjelma:

klo 15 Lähetysjuhla: Uusia avauksia lähetyksessä, Pentti Marttila. Kuinka Jumala lohduttaa? Soili Haverinen. Yhteislaulua Siionin kanteleesta. Helsingin Evankelinen kuoro Sari Pyykösen johdolla. Kirjapöytä ja lähetysarpajaiset. Kahvitauko.

klo 17 Armo kuuluu kaikille, mutta mitä se on? Paneelikekustelu Pentti Marttila, Antero Polso, veli Irakista, moderaattori Soili Haverinen. Musiikkia: Iiris Nikanne & Dan Lindqvist.

Järj. Sley ja Tapiolan srk.

AIKUISTEN AVOIN KESKIVIIKKOKERHO

Ohjelma klo 13–14 Tapiolan kirkon seurakuntasalissa. Kahvitarjoilu klo 12.30–13 Kahvila Valossa. Mukana pastori Katja Hero.

Ke 8.2. Suomen kansan sananlaskuja ja arvoituksia. Kirjailija, VTM Sinikka Paavilainen.

Ke 15.2. Pyhät ja symbolit. FM Maijaliisa Kaistila.

MITÄ VIELÄ -RYHMÄ

Vertaisryhmä eläköityneille Tapiolan kirkolla ma klo 13–15. Työskentely tähtää mahdollisimman mielekkään ajankäytön suunnitteluun. Kokoontumiset 13.3.–15.5. Ohjaajina pappi Marianne Tiihonen Tapiolan seurakunnasta ja työnohjaaja Tiina Merikanto. Ilm. viim. ma 6.3.: tiinamerikanto@ gmail.com tai p. 040 522 6265.

SUURIA

USKONKYSYMYKSIÄ

Luento- ja keskustelusarja Tapiolan kirkolla. Luennoitsijana TT Kari Kuula.

Ke 8.2. klo 18 Kuinka sekaisin seurakunta voi olla? Paavalin kirje

korinttilaisille.

Ke 15.2. klo 18 Evoluutio ja tähtitiede. Teologian reaktioita modernin tieteen löytöihin.

RAAMATTUPIIRI

Avoin raamattupiiri Tapiolan kirkolla keskiviikkoisin parittomilla viikoilla klo 18.30. Seuraava kerta ke 15.2. Lisätiedot Merja Tarhio, 040 544 4257.

LAPSILLE JA PERHEILLE

Perhekerho maanantaisin klo

9–11.30 Tapiolan kirkko Yhdessäoloa, leikki- ja juttuseuraa lapsille ja aikuisille, yhteinen laulu-/loru-/ hartaushetki ja aamupuuro.

Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.30 Tapiolan kirkko.

Laajalahden perhekerho perjantaisin klo 9.30 Kirvuntien kerhotila. Vapaata leikkiä ja jutustelua, hartaus- ja lauluhetki, tarjoilu. Pyhäkoulu su 12.2. klo 10 Tapiolan kirkko. Perhemessusunnuntaina

5.2. ei ole pyhäkoulua.

Iltaperhekerho ke 15.2. klo 16.30–

18.30 Tapiolan kirkko. Päivällinen tarjolla Kahvila Valossa klo 16.30–

17, vap.eht. maksu.

TAIKASHOW

Taikuri Luttinen hurmaa taikatempuillaan la 11.2. klo 13 ja 15 Tapiolan kirkolla. Lapset äänestivät marraskuun lastenvaaleissa taikuriesityksen ykköstoiveekseen. Varaa paikkasi tapahtumaan viim. to 9.2.: bit. ly/taikashow.

KEVÄTLEIRI

Leiri 1.–6.-luokkalaisille Velskolan leirikeskuksessa 17.–19.3. Viikonloppu täynnä kivaa tekemistä! Osallistumismaksu 35 e/lapsi. Ilm. ja lisätiedot: paheksuvakirahvi.fi.

KOKKIKERHOON!

Alakouluikäisten kokkikerhoissa tilaa ti 1.–3.lk, to 4.–6.lk klo 17–19 Tapiolan kirkolla. Kerhot ovat maksuttomia. Tied. paheksuvakirahvi.fi ja jenna.savukoski@evl.fi.

BLESS.-ILLAT NUORILLE

Nuorten aikuisten yhteisön iltoihin sisältyy musiikkia, ylistystä, rukousta, Raamattua, rentoa yhdessäoloa sekä pientä iltapalaa. Tapiolan kirkolla Toivo-tilassa 5.2. klo 17.30–20, puhujana pastori

Jussi Koivisto.

URUT SOI TAPIOLASSA!

Konsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi su 5.2. klo 18 Tapiolan kirkko. Esiintyjinä urkurit Liisa Malkamäki, Pauliina Hyry ja Hannele Mehtälä. Urkuteoksia säveltäjiltä

Heikki Klemetti, Oskar Merikanto ja Julius Reubke. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi.

Keskusteluapua perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16, lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi

Osoitteet:

Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT JA

KIRKKOKAHVIT KLO 10

KAUNIAISTEN KIRKOSSA

Su 5.2. Yhteisvastuukeräyksen aloitusmessu. Saarna Kari Kuula, liturgia Anna-Kaisa Tuomi, kanttorina Teija Palolahti. Lauluryhmä Res Mira, joht. Raisa Rangell. Yhteisvastuulounas ja torttukahvit n. klo 11.15 kirkon yläsalissa, Kauniaisten Martat mukana valmisteluissa. Aik. 10 e, alle kouluikäiset lapset 4 e, perhe (2 + 2) 20 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Su 12.2. saarna Kari Kuula, liturgia Mimosa Mäkinen ja kantt. Lasse Mäki.

AVOIN PERHEKERHO

Maanantaisin klo 9.30–11 Sebastoksen toimitilassa. 6.2. Muskaripäivä, 13.2. Antilla on asiaa, teologian yo Antti Tuononen.

MAANANTAIKAHVILA JA

VARTIN HARTAUS

Maanantaisin klo 12.45 vartin hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

RUKOUSTA JA RAAMATUN

LUKUA PÄIVÄLLÄ

To 2.2. ja 16.2. klo 14–15.30 kirkolla alatakkahuoneessa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

RUKOUSTA JA RAAMATUN

LUKUA

Ma 6.2. ja ma 20.2. klo 18.30–20.30 Sebastoksessa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO

Ti 7.2. klo 13 kirkon yläsalissa. Nuoret väkivaltaisessa maailmassa, Yhteisvastuukeräyksen 2023 teema, nuorisodiakoni Sonja Holkerinoja.

MONIKULTTUURISET

PERHEET -RYHMÄ

La 4.2. ja la 18.2. klo 10–12 Sebastoksen toimitilassa Ryhmä on tarkoitettu monikulttuuri- tai maahanmuut-

tajaperheille. Ryhmässä puhutaan suomea. Riittää, että osaa kieltä vähän. Ohj. Milena Raitmaa, laillistettu psykologi p. 0400 196 634. Ilmoitt. etukäteen sähköpostilla yilcedmilena@yahoo.es.

LUENTO- JA KESKUSTELUSARJA ALKUKIRKON

NAISHISTORIASTA

Kauniaisten kirkolla ma 13.2. klo 18.00 TT Kari Kuula. Jeesuksen naissuhteet. Puolustiko Jeesus naisia vai edistikö hän patriarkalismin asiaa? Ma 20.2. klo 18 TT Kari

Kuula ja teol yo Antti Tuononen. Naisia Paavalin työtovereina. Kristinuskon ensimmäiset vaikuttajanaiset. Ma 27.2. klo 18 TT Kari

Kuula Miksi naiset vaiennettiin seurakunnissa? Eevan tytärten työntäminen taka-alalle.

HERNEKEITTOA

YHTEISVASTUUN HYVÄKSI

Tilaukset ti 14.2. menn. p. 050 301 7028/pirjo.luoma@evl.fi tai p. 050 464 7001 sonja.holkerinoja@evl.fi.

Tilausten nouto kirkolta ti 21.2. klo 10–12 tasarahalla: hernekeitto tai kasvishernekeitto 6 e/litra, valmiiksi pakattu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

MARTAT JA MARIAT

To 16.2. klo 12 kirkon yläsalissa lähetyksen ja kansainvälisen työn ryhmä.

KONSERTTI

Su 19.2. klo 18 Kauniaisten kirkossa. Erämaa iloitsee Suvi LehtonenGräsbeck, laulu ja Folke Gräsbeck, piano. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Esbo svenska församling

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost. Öppet för besök må och to kl. 9-13. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

H ÖGMÄSSOR

Esbo domkyrka sö 5.2 kl. 12.15 kyndelsmässodagens gudstjänst med små och stora. von Martens, Brunell. Dagklubbarna medverkar. Efter gudstjänsten lunch i Församlingsgården till förmån för Gemensamt Ansvar 2023-insamlingen som startar. Lunchpris 15 e vuxna, 10 e barn. Betalning kontant, MobilePay eller bankkort.

Olars kyrka sö 12.2 kl. 10.30 mässa. Erkko, Kronlund. Kyrkkaffe. Esbo domkyrka sö 12.2 kl. 12.15. Jäntti, Brunell.

UNGA OCH UNGA VUXNA

Ungdomskväll i Sode må 6.2 och må 13.2 kl. 17. Chilla, träffa kompisar och församlingens anställda.

Den 6.2 hjälpledare 1-utbildning. Sökövägen 13.

Ti 7.2 kl. 14 öppet hus i Vita huset, Prästgårdsgränden 1.

VUXENVERKSAMHET

Torsdagsträffen to 9.2 kl. 13–14.30 med program, samvaro och andakt i Södrik kapell. Symamsellerna ti 7.2 kl.16–19. Handarbetsgruppen som jobbar för mission och internationell diakoni samlas i Vita huset, Prästgårdsg. 1. Räck en hand - rekry till frivilligarbete fr 17.2 kl. 9.30–14 i Olars kyrka, för dig som letar efter något meningsfullt att göra på fritiden. Frivilligarbetet är flexibelt; finns sysslor att välja mellan och ickebindande. På rekry-dagen ger vi info och utbildning och du får träffa frivilligarbetare. Lunch ingår. Anmäl dig senast fr 10.2 till esbosvenskaforsamling@evl.fi

B ARN OCH FAMILJ

Familjeklubbar Fre. kl. 9.30 familjeklubb i Köklax kapell. Tis. kl. 9.30 Sång och lek i Sökö kapell och ons. kl.9.30 i Esbo domkyrkas församlingsgård. Tors. kl. 9.30 ImseVimse i Mattby kapell.

DIAKONIN STÖDER OCH

HJÄLPER

Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Ani 050 597 3313 ani.iivanainen@ evl.fi, Taina 040 547 1856, taina. sandberg@evl.fi, samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi

Grankulla svenska församling

Församlingskansliet: Kavallvägen 3 öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt, tfn. 050 500 7000, grankulla. sv.fors@evl.fi

Adresserna:

Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA

SÖ 5.2 Familjegudstjänst kl. 12. Kyrklunch till förmån för Gemensamt Ansvar.

SÖ 12.2 Högmässa kl. 12.

TISDAG 7.2

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30–10.30

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i kyrksalen kl. 18.

FYREN

ON 8.2 Fyren. Meditativ kvällsgudstjänst i Sebastos kapell kl. 18-18.45.

KYRKOSYFÖRENINGEN

ON 8.2 och 15.2 i övre brasrummet kl. 14.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP

TO 2.2 och 9.2 i övre brasrummet. kl. 10–11.

BIBELSTUDIUM

MÅ 6.2 i övre brasrummet kl. 18–20, Torsten Sandell.

STICKCAFÉ

LÖ 11.2 för handarbetsintresserade i Sebastos kl. 15-18. Förhandsanmälan till Daniela Hildén, 050 443 0045.

TISDAG 14.2

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i Sebastos kl. 9.30–10.30. Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i kyrksalen kl. 18.

International

Colourful Christian Worship: kaksikielinen (suomi–englanti) messu sunnuntaisin/bilingual (Finnish–English) worship service on Sundays:

5.2. Matinkappeli, Liisankuja 3, klo 17 (Matinmessu)

12.2. Suvelan kappeli, Kirstintie 24, klo 15

19.2. Tapiolan kirkko, Kirkkopolku

6, klo 17

26.2. Karakappeli, Karakalliontie

12, klo 17

Yhteiset

Tarjolla kertakäyntejä perheneuvontaan: nyt on mahdollista varata

1,5 tunnin mittainen tapaaminen perheneuvojan kanssa. Kertatapaamisessa voit jäsentää perheneuvojan kanssa omaa elämäntilannetta ja pohtia, miten omaa henkistä hyvinvointia voisi edistää. Ajan voi käyttää yksin, puolison tai perheen kanssa. Kertatapaaminen varataan verkossa espoonseurakunnat.fi/ perheneuvonta ja se toteutetaan etänä Teams-yhteydellä.

Mitä vielä -ryhmä: Vertaisryhmä äskettäin eläköityneille Tapiolan kirkolla ma klo 13–15. Työskentely tähtää mahdollisimman mielekkään ajankäytön suunnitteluun. Kokoontumiset 13.3.–15.5. Ohjaajina pappi Marianne Tiihonen ja työnohjaaja Tiina Merikanto. Ilm. viim. ma 6.3.: tiinamerikanto@ gmail.com tai p. 040 522 6265. Taikashow: Taikuri Luttinen hurmaa taikatempuillaan la 11.2. klo 13 ja 15 Tapiolan kirkolla. Lapset äänestivät marraskuun lastenvaaleissa taikuriesityksen ykköstoiveekseen. Varaa paikkasi tapahtumaan viim. to 9.2.: bit.ly/taikashow.

Elämänkaari

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURA KUNTA

Kastettu

Daniel Kaarlo Metsäranta, Emil

Alexander Orava, Olivia Veronica

Elina Parkko-Kaasinen, Sebastian Paul Sergei Tall.

Hautaan siunattu

Impi Eliina Eronen 85 v, Eine

Marjatta Jaakkola 93 v, Meeri

Maria Luukinen 84 v, Tyyne

Annikki Mononen 102 v, Jari

Tapio Rautavirta 57 v, Pekka

Kalervo Reinvuo 73 v, Aune Siviä

Summanen 92 v, Anna Kaisa

Vehviläinen 91 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

Kastettu

Julius Ilmari Allonen, Alma Anne

Orvokki Eklund, Venla Aino

Tuulikki Kakkonen, Oliver Toivo

Mattila, Edwin Eino Tapio Murto, Matilda Aleksandra Nousiainen.

Hautaan siunattu

Pertti Paavo Juhani Kaarsalo 86

v, Ulla-Maija Kaukiainen 80 v, Raili Sinikka Kettunen 84 v,

Matti Urmas Mäki 88 v, Marjatta

Orrainen 79 v, Heikki Antero

Pohjola 79 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

Kastettu

Patrik Vilnius Kraujalis.

LEPPÄVAARAN SERAKUNTA

Kastettu

Aatos Hannu Heikki Holmberg, Tessa Lotte Leonora Huunanmaa, Linnea Isla Ikonen, Aleksi

Toivo Tapio Järvinen, Eedel

Koskimäki, Eeli Olavi Johannes

Mäenpää, Elsa Maria Strandman, Lilja Sofia Vainio, Bea Mila Johanna Viitanen.

Hautaan siunattu

Auli Anneli Hermas 84 v, Kaija Helena Juslin 75 v, Reijo Johannes Kankaanoja 85 v, Matti Armas Lammi 77 v, Airi Marja Mäkelä 64 v, Riitta Kaarina Mård 64 v, Hellevi Johanna Rajala 84 v, Kari Atle Walentin Teramo 84 v, Marja Riitta Valajas 83 v.

OLARIN SEURAKUNTA

Kastettu

Valter Vilho Eliel Hakola, Oliver Sebastian Leskinen, Sofia Eleonora Paananen, Lumi Viola Sirainen.

Hautaan siunattu

Touko Ilmari Manasse Allonen 93 v, Aune Onerva Forsell 81 v, Pekka Juhani Grönroos 87 v, Maija-Liisa Inkeri Hanhivaara 84 v, Kauko Kalevi Juuti 70 v, Pauli Olavi Karvinen 77 v, Timo Einari Miettinen 73 v, Heli Marita Niemelä 66 v, Reijo Antero Ojutkangas 88 v, Jorma Kalevi Viren 81 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Kastettu

Eevi Alina Alaoutinen, Serafia Lilja Beata Metsälä.

Hautaan siunattu

Mikko Erkki Olavi Heikkonen 73 v, Marja Sisko Ruutu-Hämäläinen 77 v, Reijo Antero Vähämäki 77 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

Döpt/Kastettu

Edla Astrea Emilia Nordström. Avliden/Hautaan siunattu

Kaarina Viktoria Böstman 86 år, Carita Margaretha Engman 78 år, Leif Krister Forsman 76 år, Sylvia Elisabeth Sundström 90 år, Christina Vilkki 77 år, Marianne Åström 89 år

Kirkoissa soi

TORSTAINA 2.2.

Katriina Honkanen: ”Silta” klo

18.30 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16. Laulu & Laulun tarina

– musiikista keskusteleva konserttisarja jatkuu. Säestys Ilkka Tenhunen. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 5.2.

Urut soi Tapiolassa! -konsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi klo

18 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Esiintyjinä urkurit Liisa Malkamäki, Pauliina Hyry ja Hannele Mehtälä.

Urkuteoksia säveltäjiltä Heikki

Klemetti, Oskar Merikanto ja Julius Reubke. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

PERJANTAINA 10.2.

Sellolla ja Sanalla -meditaatiokonsertti klo 18 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Konsertti-ilta on kaksikielinen: juonto suomeksi ja venäjäksi. Tapani Heikinheimo, sello; Heli Ojala, piano. Chopin, Sibelius. Konsertin jälkeen mahdollisuus rukoukseen ja iltateehen. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla

Perjantaina 3.2.

Two Moons klo 15 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille, piano, Mikko Iivanainen, kitara. Kokeellista musiikkia. Vierailumaksu 5 e.

Kantelekonsertti Oasis klo 18 Helsingissä Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Juulia Salo, kantele. Musiikkia muun muassa säveltäjiltä Whittall, Debussy ja Pärt. Pukeudu mukavasti ja ota villasukat mukaan – voit istua, makoilla tai vaikkapa neuloa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

Sunnuntaina 5.2.

Jousitrion konsertti klo 18 Helsingissä Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Pekka Häkkinen, viulu, Jussi Aalto, alttoviulu, Kirsti Väyrynen, sello. Schubert ja Beethoven. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma Yhteisvastuukeräykselle.

Akvarelleja Jerusalemista klo 18 Helsingissä Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Mikko Raasakka, klarinetti, Antti Vahtola, piano. Ohjelmalla vahva kytkös jazziin.

Debussy: Première rhapsodie, Honegger: Sonatiini klarinetille ja pianolle, Mikko Hassinen: Jerusalem aquarelles (kantaesitys), Poulenc: Sonaatti klarinetille ja pianolle. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yh-

teisvastuukeräykselle.

Tiistaina 7.2.

Päiväkonsertti klo 12 Helsingin Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Vapaa pääsy. Vastaava konsertti myös ti 14.2.

Iltamusiikkihetki klo 18 Helsingissä Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Sibelius-Akatemiassa opiskeleva Pinja Ukkola, jonka voi löytää pianon äärestä solistina, kamarimuusikkona ja liedpianistina. Musiikkia säveltäjiltä Chabrier, Debussy, Albeniz, Pohjonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotolla tuetaan oman seurakunnan lähetystyötä.

Keskiviikkona 8.2.

Päiväkonsertti klo 12 Helsingin Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Kestää reilun vartin. Vapaa pääsy. Vastaava konsertti myös ke 15.2.

Perjantaina 10.2.

Enkelten lauluja klo 17 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Lauluyhtye Vox Silentii. Vapaa pääsy.

Tähtisumua klo 19 Helsingissä Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Näyttelijäntaiteen opiskelijat esittävät laulelmia ja musikaa-

lisävelmiä, ohjaajana Sirkka Lamminen. Vapaa pääsy.

Lauantaina 11.2.

Sammumaton-levynjulkistuskonsertti klo 18 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Espoolainen lapsikuoro CandoMini täyttää 10 vuotta. Ohjelmassa Sammumaton-albumi kokonaisuudessaan CandoMinin ja sen alumnien esittämänä, kuoronjohtajina Anna Sandström ja Viena Kangas. Teoksia muun muassa Hildegard Bingeniläiseltä, Susanna Lindmarkilta, Isabella Leonardalta ja Arvo Pärtiltä. Liput 20/10 e osoitteesta candomino. fi ja ovelta.

Kolme kanttoria ja Vantaan viihdeorkesteri Ensemble klo 18 Vantaalla Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Solisteina Tuomas Heikkilä, Juho Punkeri ja Nina Kronlund. Liput 39 e ennakkoon Ticketmaster.

Sunnuntaina 12.2.

Säkenöivä taivas ja viljava maa – kansanlaulukonsertti Ukrainan lasten hyväksi klo 14 Vantaalla Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Esiintyjinä kansanmuusikot Amanda Kauranne ja Gigi Ubaudi. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Konsertin koko tuot-

Двуязычный концертный вечер: Концерт с виолончелью и Словом 10.2. в 18:00 Церковь Leppävaara. Разговор ведется на финском и русском языках. Тапани Хейкинхеймо играет на виолончели, а Хели Ояала играет на фортепиано.

SUNNUNTAINA 12.2.

Korkeimman suojassa – gospeltrubaduuri Juha Kuivanen esittää klo 13 Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2, pääasiassa Raamatun teksteihin säveltämiään hengellisiä lauluja. Konsertti striimataan suorana myös Leppävaaran seurakunnan Facebook-sivulle. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 19.2.

Erämaa iloitsee -konsertti klo 18 Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3. Suvi Lehtonen-Gräsbeck, laulu ja Folke Gräsbeck, piano. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

to Ukrainan koululaisten hyväksi. Musiikkimatka halki Euroopan klo 15 Helsingissä Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Hanna Lipiäinen, viulu, Lili Ahopelto, piano. Kamarimusiikkia säveltäjiltä Brahms, Albéniz, Poulenc, Ovchinnikov. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Sydäntalven barokki klo 17 Vantaalla Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Vantaan musiikkiopiston vanhan musiikin konsertti. Vapaa pääsy.

Tiistaina 14.2.

Virsikinkerit klo 14 Helsingissä Oulunkylän vanhassa kirkossa, Siltavoudintie 12. Tutustutaan uusiin ja vanhoihin virsiin. Taustoihin johdattelevat Maija Pesonen-Kareinen ja Heikki K. Järvinen. Vapaa pääsy.

Ystävänpäivän konsertti klo 19 Helsingissä Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Lasse Halme & Deep Sea Divers. Juicen virsikirjan helmiä. Sukelletaan Juicen syvällisiin kappaleisiin, tuttuihin ja tuntemattomiin helmiin. Liput 20 e p. 045 126 9974 ja 040 531 8810 ja ovelta. Tuotto alueen nuorisotyön hyväksi. Järjestäjinä Lions Club Helsinki Pakinkylä ja Lions Club Helsinki Aurora.

Tapani Heikinheimo, sello ja Heli Ojala musisoivat Sellolla ja Sanalla -meditaatiokonsertissa 10.2. kello 18 Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Konserttiin on vapaa pääsy.