Kirkko ja kaupunki 2023 06 Espoo

Kaikki ei pääty tuskaan, kuolemaan ja

suruun s. 12

Sini Makkonen

vietti luostarissa

Ranskan maa­

seudulla

kahdeksan

tärkeää

kuukautta s. 20

Välitilinpäätös

Laulaja-lauluntekijä Juha Tapio

teki uransa henkilökohtaisimman levyn.

”Tiedän, mitä on salainen yksinäisyys.” s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

30.3.2023

kirkkojakaupunki.fi

Pääkirjoitus

Yhdennentoista hetken vaeltajat

TÄMÄ MAAILMA ON ansioiden maailma. Siinä kysytään mitä osaat, mitä tiedät, miltä näytät, miten vaikutat, keitä tunnet ja miten paljon jaksat. Jos haluaa menestyä, on erotuttava joukosta, oltava erityinen. Siten pääsee piireihin ja saa elämälleen merkityksen. Jos sanot väärin tai näytät väärältä, sinut voidaan hylätä. Sosiaalinen media lisää armottomuuteen laumaefektin, kansanjoukon. Jos lausut väärän mielipiteen, kivien heittäjiä riittää.

Kristinuskon sanoma on jotain aivan muuta. Se on ansioiden maailman ulkopuolella, suunnattu keskeneräisille ja monin tavoin vajavaisille. Niille, jotka eivät täytä muiden tai itsensä asettamia mittoja. Eikä meistä kukaan pysty niitä loppuun asti täyttämään.

KIRKKOISÄ JOHANNES KRYSOSTOMOKSEN 300-luvulla pitämä pääsiäissaarna kiteyttää tämän hyvin. Saarna luetaan aina ortodoksisen kirkon pääsiäisen jumalanpalveluksissa ja se voidaan lukea myös luterilaisen kirkon pääsiäisyön messuissa. Pääsiäisen ilosta ovat saarnan mukaan osallisia yhtä lailla hurskaat ja oikeamieliset kuin ne, jotka saapuvat juhlaan vasta yhdennellätoista hetkellä. ”Viimeisenkin hän armahtaa ja ensimmäisestä pitää huolen”, Krysostomos saarnaa. ”Älköön kukaan itkekö rikkomuksiaan, sillä anteeksiantamus on noussut haudasta”, hän jatkaa.

Kristinuskon sanoma tuo lohtua ja toivoa yhdennentoista hetken vaeltajille. Ristillä riippuessaan Jeesus lupasi paratiisin rikolliselle, jolla ei ollut esittää omia ansioita. Ainoa, mitä hän pystyi sanomaan, oli ”Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi”. Hän pyysi taivaspaikkaa mieheltä, jota kansanjoukko vielä muutama päivä aiemmin oli juhlinut sankarina. Mieheltä, joka sittemmin petettiin ja hylättiin ja joka joutui pilkan kohteeksi ja tuomittiin kuolemaan.

Ristillä riippunut pahantekijä tunnisti vierellään hyvyyden voiman. Hän oli varmasti kuullut Jeesuksesta ja hänen tavastaan kohdata rakkaudella ne, joita muut halveksivat. Hän laittoi toivonsa siihen, että kuolema ei saa lopullista sanaa. Eikä saanut: pääsäisaamuna Jeesuksen hauta oli tyhjä. Alkoi uuden toivon aika.

PAULI JUUSELA vt. päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Toisen tuomitseminen on vastenmielistä, koska se edellyttää, että ”tunnemme” sen, minkä vain Jumala tuntee, heidän sisimmän sydämensä – ja myös, että tuntisimme oman sisimmän sydämemme, jota missään nimessä emme tunne.

ORTODOKSINUNNA MARIA

NORMANBYLAINEN (1912–1977)

Ajattelen, että meillä ei ole oikeutta asettaa toiselle sitä viimeistä rajaa. Kun ihminen pyrkii aidosti kohti parempaa, hänelle pitää antaa toinen mahdollisuus. Niin kauan kuin on elämää, on toivoa.

VANKILANJOHTAJA KAISA TAMMI

YHTEISHYVÄSSÄ 1/2023

Älkää tuomitko, niin ei teitäkään tuomita. Älkää julistako ketään syylliseksi, niin ei teitäkään julisteta syyllisiksi. Päästäkää vapaiksi, niin teidätkin vapautetaan.

JEESUS LUUKKAAN

EVANKELIUMISSA 6:37

Kirkko ja kaupunki

Kiitos tästä valosta.

Talven aikana on kertynyt paljon sotkua ja turhaa murhetta. Paljon on risaista, kulunutta ja pois heitettävää.

Anna minulle voimia

tuulettaa elämääni ja nähdä, mistä on jo aika luopua.

30.3.2023

Seuraava lehti ilmestyy 27.4.

KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

KRISTINUSKON SANOMA ON JOTAIN AIVAN MUUTA.

”Lentoasemalla koetaan suuria tunteita”

Helsinki-Vantaan lentoasemalla voi törmätä pappi Hanna Similään, joka ei ole tulossa eikä menossa mihinkään.

Hanna Similä, ensimmäinen työpäiväsi lentoasemapappina on takana. Iskikö kaukokaipuu?

– Ei iskenyt, koska rakastan lentoaseman tunnelmaa. Olen aina ollut se, joka on monta tuntia ennen lähtöä lentoasemalla. Nyt saan tehdä töitä täällä.

– Olen toiminut asiantuntijana Kirkon lentokenttätyö -hankkeessa syyskuusta 2021 lähtien. Sen tuloksena lentoasemalle on nyt saatu hiljainen huone ja pappipalvelu.

– Kuulun lentokenttäpappien kansainväliseen verkostoon. Kollegat ovat maailmalla Whatsapp-viestien päässä. Yhdessä tätä rakennetaan. Muun muassa Lontoon Heathrow’n lentoasemalla työskentelee 19 kristittyä pappia ja kymmenen muiden uskontojen edustajaa. Ulkomaiden lentokentillä tehdään paljon myös vapaaehtoistyötä.

2Mistä kirkon lentokenttätyö

Helsinki-Vantaalla sai alkunsa?

– Maailman lentoasemilla papit ovat näkyneet jo pitkään. Tai emme puhu papeista vaan Airport chaplaineista, koska lentoasemilla ei ole vain pappeja vaan myös rabbeja, imaameja ja muiden uskontojen työntekijöitä.

– Vantaan kirkkoherrat kävivät muutama vuosi sitten tutustumassa Manchesterin lentoasemapappitoimintaan. Minä olen käynyt Amsterdamissa Schipholin lentoasemalla. Viime syksynä osallistuin Lontoossa Heathrow’n lentoasemapappien maailmankonferenssiin.

– Suomessa kirkon lentokenttätyöstä on puhuttu 1970-luvulta lähtien. Frankfurtin lentoasemalla kirkon työ täytti juuri 50 vuotta. HelsinkiVantaalla on 20 000 työntekijää, ja lentoaseman kautta kulkee vuoden aikana 21 miljoonaa ihmistä. Kirkon kuuluu olla siellä ihmisten rinnalla kulkijana.

3Mitä pappi tekee työaikana lentoasemalla?

– Minun puoleeni voi kääntyä minkä asian kanssa tahansa. Joku haluaa ehkä jakaa jonkin iloisen asian. On myös olemassa elämän nurja puoli. Kaikki eivät lennä lomamatkoille, vaan on muita syitä, miksi joutuu matkustamaan. Suruissa voin olla tukemassa.

– Voin myös konsultoida moniuskontoisen verkoston jäsenten kanssa ja tarvittaessa kutsua jonkun heistä paikalle, jos matkustaja haluaa tuekseen oman hengellisen viitekehyksensä edustajan.

– Lentoasemalla koetaan suuria tunteita, mutta toisille se on arkinen työpaikka. Työnohjaajana minulle kuuluu myös työyhteisön tukeminen. 4

Mitä ajattelet ilmastonmuutoksesta ja lentämisestä?

– Lentoasemapappien maailmankonferenssissa pohdittiin tulevaisuuden lentämistä ja erityisesti ilmastoystävällisempiä menetelmiä. Näen, että on yhteistä ponnistelua sen eteen, että toiminnasta saataisiin kestävämpää. En usko, että lentoasemapapin läsnäolo lisää lentämistä.

– Pappina tehtäväni on olla ihmisten rinnalla kaikenlaisissa todellisuuksissa. Jos joku kokee ilmastoahdistusta ja hänen täytyy lentää, senkin voi jakaa papin kanssa.

5Mikä sinulle on pyhää?

– Pyhä ei ole erillinen saareke, vaan se on koko ajan läsnä. Pyhää on luottamus siihen, että saan aina yhteyden ”korkeimpaan lennonjohtotorniin” ja että siellä joku valvoo ja kuulee.

– Myös pyhän kokemisen mahdollistaminen on pyhää. Arkikirkon alttari syntyy kohtaamisista, siitä että kirkko ei piiloudu vaan on läsnä siellä, missä ihmiset ovat. ■

Hanna Similä aloitti 13.3. lentoasemapappina Helsinki ­ Vantaalla.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

Jalkojen pesun aika

Jalkojen peseminen on ollut osa kristillistä jumalanpalvelusta varhaiskeskiajalta lähtien.

Kun Jumalan lähettiläät saapuvat Vanhan testamentin kertomuksessa Abrahamin luokse, tämä tarjoutuu noutamaan vieraille vettä jalkojen pesua varten.

Näin Abraham osoittaa vieraanvaraisuutta muukalaisia kohtaan.

Jalkojen peseminen liittyy myös puhtauteen. Raamatun tapahtumien aikoina ihmiset kulkivat yleensä jalkaisin ja käyttivät sandaaleita. Lämpötilat olivat korkeita ja tiet tomuisia.

– Jokainen, joka on ollut vastaavissa oloissa lomamatkalla, tietää, miten ihanaa on pestä jalkansa, kun tulee hotelliin, sanoo Helsingin yliopiston Uuden testamentin ja varhaiskristillisyyden tutkija Outi Lehtipuu

Jalkojen peseminen on myös jokapäiväinen tapa.

– Kuten me laitamme tohvelit jalkaan, kun tulemme kotiin päivän päätteeksi, Raamatun ajan ihmiset pesivät jalat.

Uuden testamentin Johanneksen evankeliumissa jalkojen peseminen saa symbolisen merkityksen.

Evankeliumin mukaan Jeesus ja opetuslapset syövät yhdessä viimeisen ateriansa. Kesken ruokailun Jeesus haluaa pestä oppilaidensa jalat ja sanoo: ”Jos nyt minä, teidän herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkan-

ne, tulee myös teidän pestä toistenne jalat.”

– Tällä Jeesus tarkoittaa sitä, että muiden palveleminen on johtajan oikea asenne.

JALKOJEN PESEMINEN on ollut osa kristillistä jumalanpalvelusta ainakin varhaiskeskiajalta lähtien.

– Todennäköisesti tapa oli käytössä myös varhaisissa kirkoissa, mutta meillä on todella vähän tietoa kristinuskon ensimmäisiltä vuosisadoilta, joten emme tiedä sitä varmuudella, Outi Lehtipuu sanoo.

Suurimmassa osassa kristillisiä kirkkoja jalkojen peseminen on jäänyt pois tavallisesta jumalanpalveluksesta. Yksi poikkeus on Suomessakin toimiva adventtikirkko, jossa jalat pestään jokaisen jumalanpalveluksen aikana, mikäli tilat sen sallivat. Jalkojen pesu tapahtuu ennen ehtoollista, ja se tehdään kirkkosalista erillään olevissa tiloissa. Yleensä miehet pesevät toistensa jalat ja naiset naisten jalat. Aviopuolisot voivat pestä toistensa jalat.

Esimerkiksi katolisessa kirkossa jalkojen peseminen kuuluu nykyään vain kiirastorstain liturgiaan. Perinteisesti paavi on pessyt tuon päivän jumalanpalveluksessa kahdentoista kardinaalin jalat.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ISTOCK

Nykyinen paavi Franciscus on uudistanut toimitusta radikaalisti. Esimerkiksi vuonna 2013 hän piti kiirastorstain messun roomalaisessa nuorisovankilassa, jossa pesi kahdentoista vangin jalat. Heidän joukossaan oli kaksi tyttöä, joista toinen oli kristitty ja toinen muslimi.

Vuonna 2016 paavi Franciscus päätti virallisesti, että naiset saavat osallistua jalkojenpesurituaaliin. Aiemmin se on ollut sallittua vain miehille.

ORTODOKSIT PUOLESTAAN toimittavat kiirastorstaina ”Kristuksen apostoleilleen suorittaman jalkojenpesun muistopalveluksen”. Heidän perinteessään päivää kutsutaan Suureksi torstaiksi.

Palveluksen toimittaa piispa, joka pesee kahdentoista papin tai seurakunnan miespuolisen jäsenen jalat. Suomen ortodoksisessa kirkossa jalkojenpesupalvelus toimitetaan vain pääpyhäkössä eli Uspenskin katedraalissa Helsingissä.

Evankelis­luterilaisen kirkon virallisesta pääsiäisperinteestä jalkojen peseminen on jäänyt pois. Pääkaupunkiseudulla on kuitenkin järjestetty joinakin

Kirkko ja kaupunki 80 vuotta

vuosina kiirastorstain messuja, joissa papit pesevät kahdentoista seurakuntalaisen jalat. Tänä vuonna jalkojenpesumessu järjestetään Matteuksenkirkolla Itäkeskuksessa.

Jalkojen peseminen ei ole vain juutalainen ja kristillinen tapa. Muslimien rukousta edeltää rituaalinen puhdistuminen, johon kuuluu muun muassa jalkojen peseminen. Jalat tulee pestä nilkkaa myöten kolme kertaa ennen rukoukseen ryhtymistä.

Millainen toiminta vastaisi nykypäivänä sitä, että Jeesus pesi aikanaan oppilaidensa jalat?

– Ensimmäisenä tulee mieleen, että kyseessä olisi hemmotteluhetki. Hartioiden hierominen voisi olla vastaava teko, Outi Lehtipuu sanoo. ■

Jalkojenpesumessu toimitetaan kiirastorstaina 6.4. klo 16 Matteuksenkirkolla.

Lähteet: Helsingin ortodoksisen seurakunnan tiedottaja Vlada Wahlsténin sähköpostihaastattelu, Helsingin adventtiseurakunnan pastori Sakari Vehkavuoren haastattelu sekä Yudit Kornberg Greenberg: The Body in Religion – Cross-Cultural Perspectives.

Professori

Mikä oli naisen asema alkuseurakunnassa? Naispappeuden puolustajat: Nainen osallistui tehtävien hoitoon, paitsi seurakunnan johtamiseen, koska ajan käsityksen mukaan naisen tuli olla miehelle alamainen. Torjujat: Alkukirkossa naista ei valittu apostoliksi, seurakunnan kaitsijaksi eikä johtajaksi. Näin ilmaistiin kirkkoa sitova säädös.

Entä naisen puhumis- ja opettamiskielto seurakunnassa? Naispappeuden puolustajat: Kielto johtui juutalaisesta käytännöstä ja ajan tavoista. Torjujat: Naisen puhumis- ja opettamiskielto on Jeesuksen antama ohje viranhaltijan sukupuolesta.

Mitä tarkoittaa naisen ”alamaisuus”? Naispappeuden puolustajat: Se kertoo synnin vääristämistä valtasuhteista, patriarkaalisesta yhteiskuntajärjestyksestä ja pyrkimyksestä säilyttää miehen valtaasema. Torjujat: Naisen ”alamaisuus” on pysyvä luomisjärjestys, joka ilmenee miehen johtamistehtävänä ja vastuuna avioliitossa ja kirkossa. Se ei tarkoita naisen alistamista.

Naisen osallistuminen pappisviran hoitamiseen? Naispappeuden puolustajat: Naiselle voidaan antaa seurakunnassa mahdollisuus samaan arvostukseen ja vallankäyttöön kuin miehellä vain avaamalla pappisvirka naiselle. Torjujat: Jumalallinen säätämys vahvistaa naisen ”alamaisuuden” ja torjuu naispappeuden. Lyhennelmä Jyrki Aroalhon artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungissa 23.1.1980. Ensimmäiset naiset vihittiin Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa papeiksi kahdeksan vuotta myöhemmin. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

RIKOSTOIMITTAJA VERA MIETTINEN MITÄ HELVETTIÄ?

-PODCASTISSA, JOKA ON KUUNNELTAVISSA SPOTIFYSSA TAI OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI.

”Kulutamme true crime -viihdettä, koska haluamme jännitystä elämäämme. Järjestäytynyt rikollisuus kiinnostaa enemmän miehiä, naisia taas tavalliseen ihmiseen kohdistuneet henkirikokset.”

Eero Huovisen tutkimus Nainen ja pappisvirka esittelee naispappeuskeskustelua.

Naispappeus – puolesta ja vastaan

Pyhien kuvien maalaaja

Reetta Ristimäki ohjaa Rottien pyhimys -musikaalin, joka kertoo keskiaikaisen naisen kasvutarinan.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Kun Reetta Ristimäki luki Anneli Kannon menestysromaanin Rottien pyhimys, tuli hänelle pakonomainen tarve lähteä katsomaan Hattulan Pyhän ristin kirkon maalauksia. Kirja nimittäin kuvaa sitä, miten tuon Hämeessä sijaitsevan kirkon upeat maalaukset syntyivät 1490­luvulla.

– Ajoimme mieheni kanssa Hattulaan, ja koin kirkon värimaailman sykähdyttävän kauniina ja meditatiivisena.

– Pian sen jälkeen soitin Annelille ja pyysin häntä tekemään libreton ideoimaani musikaaliin. Olen nyt käynyt hänen kanssaan useamman

Vt. päätoimittaja Pauli Juusela

Toimituspäälliköt

kerran katsomassa maalauksia ja kuuntelemassa kirkon oppaan Vilppu Vuoren inspiroivaa tarinointia.

ROMAANISSA KUVATTUJEN maalareiden tarina on täysin fiktiivinen, koska heistä ei ole jäänyt mitään tietoja jälkipolville. Keskeiseksi hahmoksi nousee koristemaalausta osaava nuori nainen, jonka miehet joutuvat palkkaamaan avukseen. Pelliinan roolissa nähdään Aurora Manninen

Reetta Ristimäki kuvaa Pelliinaa naiseksi, joka raastavissa olosuhteissa löytää sisäisen voimansa ja lahjakkuutensa ja kasvaa vähitellen taiteilijaksi.

– Koin Hattulan keskiaikaisen kirkon värimaailman sykähdyttävän kauniina ja meditatiivisena, Reetta Ristimäki kertoo.

– Hänelle avautuu kirkossa työskennellessään kokonaan uusi maailma, kun hän näkee ensimmäistä kertaa elämässään piirretyn kuvan ja alkaa kohta itsekin tehdä tällaisia kuvia.

Ristimäki vertaa keskiaikaisen naisen asemaa afganistanilaisen naisen nykyiseen asemaan. Hän toivoo, että Afganistanissakin syntyisi vaikeista oloista huolimatta yhä enemmän Pelliinan kaltaisia voimatarinoita.

REETTA RISTIMÄEN mielessä alkoivat jo hänen kirjaa lukiessaan soida keskiaikaiset soittimet kuten jouhikko, gamba, nokkahuilu ja säkkipilli. Häntä hieman jännitti pyytää pitkäaikaista yhteistyökumppaniaan Jukka Nykästä säveltämään musikaalin, jossa kuuluisi kaikuja keskiajalta.

– Jukka on kuitenkin kiinnostunut historiasta, joten hänelle syntyi nopeasti vahva näkemys teoksen musiikista. Hän käsitteli teoksen teemaa yhdistämällä vanhat periodisoittimet ja nykyajan teknologian.

Myös Hattulan kirkon keskiaikaiset maalaukset tulevat näyttämöllä jännittävällä tavalla esille modernin interaktiivisen videotekniikan avulla. ■

HYVÄN TÄHDEN.

82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi

tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Rottien pyhimys -musikaalin ensi-ilta to 13.4. klo 19 Musiikkiteatteri Kapsäkissä.

Pohjoisesplanadi palaa tulevana kesänä 1910-luvun mannermaiseen ilmeeseen (havainnekuva).

On palmujen aika

”Tiellä ken vaeltaa, ken aasilla ratsastaa? Maahan on laskettu vaatteita, lehtiä, oksia.”

KANSANMUSIIKKIA ESPOOSSA

JuuriJuhla

RotFest 10.–15.4.2023

10.4. • klo 19

Espoon tuomiokirkko

Teija Niku soolo ja Timo

Alakotila & Petri Hakala: Mandolin concerto

11.4. • klo 19 • Thorstorp

Ihana saaristolaisilta: Maria Kalaniemi, Pekka Pentikäinen, Marianne Maans, Bosse Mellberg ja Får Seasons

20 v

13.4. • klo 19 • Sellosali Frigg, Maija Kauhanen

14.4. • klo 19 • Sellosali Sväng, Celenka

15.4. • klo 19 • Sellosali Muzsikás (HU)

ESPLANADIN PUISTOSSA pääsee ensi kesänä palmujen katveeseen! Etelä- ja Pohjoisesplanadit muutetaan kokeeksi yksikaistaisiksi, ja ruukkukasvit valtaavat käytöstä vapautuvat ajokaistat.

Espalle tulee sata kääpiöpalmua, jollaiset koristivat puistoa ensimmäisen kerran 1910-luvulla mannermaiseen tyyliin. Lisäksi puistoon tuodaan viisikymmentä taatelipuuta, jotka menevät palmuista, ellei satu olemaan kasvitieteilijä. Joukossa on isojakin puita.

JUURI TAATELIPUU on se kasvi, jonka mukaan 2. huhtikuuta vietettävä palmusunnuntai on nimetty. Taatelipuun lehvistä lauletaan virressä:

Stadin digituki

Ensimmäisenä palmusunnuntaina Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin, ja häntä kunnioitettiin heittämällä eteen palmunlehviä. Ylvästä hetkeä seurasivat Jeesuksen vangitseminen, kuulustelut, nöyryyttäminen ja lopulta ristiinnaulitseminen.

Siellä missä palmut kasvavat, palmusunnuntaita vietetään edelleen alkuperäisin oksin. Suomessa on ollut tapana heilutella varhain kevääseen herääviä pajunoksia eli virpomavitsoja.

RAAMATUN KASVIT -kirjan mukaan taatelipalmu on ihmisten ensimmäisiä viljelykasveja. Se saattaa tuottaa hedelmää vielä 200-vuotiaanakin ja on siksi saanut elämänpuun ja pyhän puun maineen. Raamatun psalmi 92 menee vielä pidemmälle: ”Hurskaat kukoistavat kuin palmupuu.” ■ Espan palmuista kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Palmut ja taatelipuut tulevat Espalle ensi kesänä.

Katso koko ohjelma ja lisätiedot: www.juurijuhla.fi

J. S. Bach: Johannes-passio

CANTORES MINORES • Suomalainen barokkiorkesteri

Solisteina Tom Nyman • Jyrki Korhonen

Tuuli Lindeberg • Teppo Lampela

LIPUT TICKETMASTER.FI & TUNTIA ENNEN KIRKON PÄÄOVELTA

Liput: 65, 50/40, 30/25, 15 € (numeroidut rivit)

konsertin suoratoisto: youtube.com/cantoresminoresfinland

uuteen Wilhelmiinaan

Nykyisen Wilhelmiinan rinnalle valmistuu uusi palvelu- ja hoivakoti keväällä 2023 Ruskeasuolle. Uusi Wilhelmiina tarjoaa kevyempää palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa arvokkaaseen ikääntymiseen. Järjestämme tutustumistilaisuuksia, joissa kerromme lisää talosta ja sen asunto- ja asumisvaihtoehdoista sekä palveluista.

Seuraava tutustumisilta: tiistaina 18.4.2023 klo 17

Paikka: Wilhelmiina, Taavetti Laitisen katu 4 Tarjolla on pikkusuolaista ja makeaa.

Ilmoittauduthan iltaan etukäteen wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 050 577 1666.

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi

Itse tehtyyn uurnaan

Timo Fils onnistui saamaan paikan Paavalin seurakunnan suositulta uurnakurssilta.

Mitä ihminen eläessään tarvitsee? Riippuu varmaan siitä, keneltä kysyy, mutta jonain päivänä – ei tosin enää eläessään – ihminen tarvitsee arkun ja mahdollisesti myös uurnan. Timo Filsin uurna on mäntyä ja toistaiseksi vielä puun värinen. Kohta se saa ylleen maalia.

Poikkeuksellisen tilanteesta tekee se, että Fils on vielä täysissä ruumiin ja sielun voimissa ja tekee uurnansa itse.

– Tai ehkä tästä voisi tulla sellainen koko suvun uurna, jossa voisi kuljettaa useammat tuhkat. Vähän samaan tapaan kuin on suvussa kiertäviä kastemekkoja. Meidän suvussakin on kastemekko, jossa on kastettu 30 lasta, Fils pohtii.

Fils oli onnekas, kun sai paikan Paavalin seurakunnan tuhkauurnakurssilta. Halukkaita olisi ollut peräti 17. Syyn rajattuun osallistujamäärään ymmärtää, kun katsoo ympärilleen: Hermannin diakoniatalon kellarissa sijaitseva verstas on pieni. Viisi kurssilaista ja kurssin vetäjä, diakoniatyöntekijä Pekka Tähtinen täyttävät

IHMINEN VOI asua kartanossa tai kadulla, mutta jokainen meistä lähtee täältä arkussa tai uurnassa.

– Uurnassa on jotakin hyvin demokraattista, Timo Fils sanoo.

Hän valitsee uurnaansa pyökin sävyisen maalin. Sitä tulee vain yksi kerros, puun syyt saavat näkyä.

Fils päätyi kurssille, kun hänen vaimonsa luki siitä Facebookissa ja mainitsi asiasta miehelleen.

– Olen ollut kiinnostunut myös arkkukursseista, mutta sellaiselle en ole vielä mennyt, Fils sanoo.

Hän ei asu Paavalin seurakunnan alueella vaan Itäkeskuksessa. Tavallaan hän on kuitenkin juurillaan.

– Isä asui täällä päin, kävi koulua tässä vieressä ja pääsi Paavalinkirkossa ripille.

Nikkarointi ja käsillä tekeminen ovat Filsille mieluista tekemistä.

– Käymme landella Pohjois-Espoossa. Siellä on vaimoni ukin rakentama talo ja hyvät perusvälineet kaikenlaiseen käsillä tekemiseen.

Uteliaisuuttaan Fils kävi ennen kurssia netissä katsomassa, mitä uurnat hautaustoimistoissa yleensä maksavat.

– Helposti uurna saattaa maksaa sellaiset 200 euroa, hän kertoo.

Kurssilla tehdyn uurnan hinnaksi tulee muutama kymppi.

tilan.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA MAIJA SAARI

Timo Fils kiinnitti itse tekemäänsä uurnaan narua Hermannin diakoniatalon verstaalla pidetyllä uurnakurssilla.

KE 5.4. JA PE 7.4.2023 KLO 18 HELSINGIN TUOMIOKIRKKO

HUOM! 7.4.

Johan Krogius • Aarne Pelkonen

Joht. Prof. Hannu Norjanen

KE 5.4. JA PE 7.4.2023 KLO 18 HELSINGIN TUOMIOKIRKKO

Kuinka

ENNEN MAALIKERROSTA kurssilaisten tuhkauurnat näyttivät vähän linnunpöntöiltä. Nyt kun niihin on porattu reiät naruja varten ja niitä maalataan, käyttötarkoitus alkaa hahmottua.

Kooltaan uurnat ovat sellaisia, että niihin mahtuu se, mitä keskivertoaikuisesta jää jäljelle: 4–5 litraa tuhkaa.

Tämän uurnakurssin osallistujat, kaksi naista ja kolme miestä, ovat eläkeikäisiä, mutta kursseilla on ollut jopa kolmikymppisiä.

– Osa tekee uurnan itselleen, osa jollekulle toiselle, osa vähän niin kuin harrastuksen vuoksi, kursseja vetävä Pekka Tähtinen kertoo.

Tunnelma uurnakurssilla on lähinnä keskittynyt. Puhutaanko täällä kuolemasta vai ihan jostakin muusta?

– Ei täällä ole mitään rajoituksia. Saa puhua mistä vain, Tähtinen sanoo.

TIMO FILS on nyt 68-vuotias. Hiljattain hän luki Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä työeläkeyhtiön laskelmasta, joka koski suomalaisten odotettavissa olevien elinvuosien määrää. Suunta oli ylöspäin, joten Filsilläkin voi olla vielä pitkä elämä edessään. Varma ei tietenkään voi kukaan olla.

– Nuorin lapsenlapseni on nelivuotias. Hänen vanhojentanssinsa haluaisin kyllä vielä nähdä.

Tähän ikään mennessä kuolemaa ja vanhenemista on toki tullut mietittyä. Filsin omat vanhemmat ja appivanhemmat ovat kuolleet. Vaimon kanssa hän on laatinut kahdenkeskiset testamentit ja hoitotahdon.

– Kuolema on luonnollinen asia, joka ei pelota minua, mutta en sitä odotakaan. Suhteeni kuolemaan on lukemisen ja funtsinnan tulos.

– Vanhempani ja isovanhempani ovat lähteneet nopeasti ja kivutta. Sellaista kuolemaa toivon itsellenikin.

Kaikkiin asioihin ei voi tietenkään vaikutta, mutta muistisairautta, sitä Fils yrittää torjua.

– Teen ahkerasti ristikoita, luen vieraskielistä kirjalisuutta ja katson tv-ohjelmia eri kielillä, esimerkiksi ruotsiksi ja viroksi. Se on sellaista aivojumppaa.

UURNAKURSSILLE TULLESSA ei tarvitse olla mikään nikkaroija, sillä uurnan tekeminen onnistuu keneltä vain ja apua saa, kurssin vetäjä Pekka Tähtinen vakuuttaa.

Timo Fils on samaa mieltä.

– Ei tässä ole ollut erityisen vaikeita vaiheita. Ehkä haastavinta oli rungon liimaus niin, että uurna pysyy tiiviinä neliönä.

Sitä, mihin tuhkat tästä uurnasta sitten aikanaan lasketaan, Fils ei ole vielä ajatellut. Suvulla on kyllä hautapaikka Hietaniemessä.

– Lapsena kävimme Hietaniemessä aina jouluaattona iltapäivällä. Muistan, että siinä oli jotakin juhlavaa, kun hautausmaalla oli silloin kenraalivartio.

Nyt odotellaan, että uurnan maali kuivuisi. Sitten siihen kiinnitetään vielä naru ja ristikoriste. Missä ajattelit tuota säilyttää?

– Meillä on Lundia-hylly, ehkä laitan sen sinne jonnekin Raamatun ja Koraanin väliin. ■

140

NAISILTA MIEHILLE

Musiikkitalossa 8.4.2023

Cecilia Damström Justė Janulytė Maija Kauhanen Yui Katada

Anna-Mari Kähärä Jennah Vainio Ida Moberg

YLIOPPILASKUNNAN LAULAJAT 140 VUOTTA

LIPUT - TICKETMASTER.FI

Helsinkiläinen Mimi, 57, kokeili palkittua curaMIN-niveltuotetta ja yllättyi positiivisesti!

- Olen käyttänyt curaMINiä muutaman kuukauden ja ilahtunut sen tuomista vaikutuksista niveliin.

- curaMINin ansiosta olan nivelten liikkuvuus on parantunut sekä "rutina" vähentynyt. Myös polvissa on tapahtunut samoja parannuksia kuin olkanivelissä. Ilolla suosittelen muillekin!

- Mimi, 57 v, Helsinki

Mimin nivelet voivat hyvin, koska curaMINin sisältämä, maailman dokumentoiduin BCM95-kurkumiiniuute auttaa suojaamaan niveliä ja tukemaan normaalia nivelterveyttä ja koska Bospure-boswelliauute tukee nivelten liikkuvuutta ja mukavuutta. curaMINin teho perustuu näiden kahden tutkitun uutteen ainutlaatuiseen

Kuuluako vai ei?

Kirjailja Antti Hurskainen on eronnut kirkosta kaksi kertaa ja liittynyt kaksi kertaa takaisin.

Jokin aika sitten kirjailija ja esseisti Antti Hurskainen kokeili Punavuoressa sijaitsevan Mikael Agricolan kirkon ovea. Se oli ihme kyllä auki.

Hurskainen istui tyhjän kirkon penkkiin. Samaan aikaan kanttori alkoi soittaa parvella urkuja.

– Hän soitti pari virttä, joita en tuntenut. Hetkestä puuttui kaikki ylimääräinen. Se oli parempi kokemus kuin jumalanpalvelus.

Kirjailija Juha Seppälä on sanonut, että evankelis-luterilaisesta kirkosta on tullut hiphop-henkinen. Hurskainen on samaa mieltä. Erilaiset elämysjumalanpalvelukset, kuten joulukuussa järjestetty sambajumalanpalve -

lus, aiheuttavat Hurskaisessa lähinnä myötähäpeää.

– Haluaisin pelkistetyn, tunnin mittaisen messun. Silloin kun saarna on onnistunut, on jumalanpalveluskokemus tietenkin parempi kuin tyhjä kirkko, hän sanoo.

ANTTI HURSKAISEN romaani Suntio (Siltala 2023) ilmestyi helmikuussa. Kirjan kantavia teemoja ovat syyllisyys, armo, itsekkyys, pelko ja kuolema.

– Tarkoitukseni oli osoittaa, että nuo käsitteet ovat edelleen käyttökelpoisia ja liittyvät elämän tärkeimpiin kysymyksiin. Niiden ratkaiseminen tai ainakin vatvominen on yhä ajankohtaista.

– Nukun yöni paremmin, kun en pohdi tai tee joutavia. Jos saa vallan kirjoittaa ja julkaista kirjan, se pitää käyttää täysimittaisesti.

Hurskainen on aiemmin kirjoittanut esseeteoksia ja kaksi monologiromaania.

Suntion ensimmäinen osa koostuu keskusteluista pienen maalaisseurakunnan sunti -

on ja kirkkoherran välillä, toinen osa on kirjemuotoinen. Suntio Turtolan hahmo on ollut Hurskaisen mielessä jo pitkään, ja se on tuntunut oikealta tulokulmalta kristinuskon teemoihin.

– Suntio näkee materiassa jotain mitä hengen mies ei näe. Turtolalle puu ja hautakivet ovat pyhiä asioita samalla tavalla kuin kristinuskon opetukset ovat pyhiä.

– Turtola ei kuitenkaan ole mikään tolkun ääni ja kirkkoherra syvällinen ääni, vaan molemmat ovat sivistyneitä ihmisiä.

Turtolan hahmossa Hurskainen vapautui katsomaan asioita uudesta näkökulmasta.

– Kadehdin niitä, jotka ymmärtävät materian päälle. En ole itse ollenkaan käsityöihminen.

1980-LUVUN PUOLIVÄLISSÄ Pohjois-Savossa syntynyt Antti Hurskainen kuvailee lapsuuden perhettään tapakristityksi.

– Meillä kotona ei vastustettu eikä kannatettu uskontoa. Lapset oli kastettu, kuten oli tapana 1980-luvun taajamissa.

Antti Hurskaisen tuore Suntio-romaani käsittelee kristinuskon ydinkysymyksiä. Ne ovat kirjailijan mielestä edelleen ajankohtaisia.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

Teini-ikäisenä Hurskainen pyöri mukana seurakunnan toiminnassa. Rippikoulu oli hänelle hieno kokemus. Myöhemmin rippikoulumuistot purkautuivat kuitenkin katkeraksi Jumalaton saari -esseeksi, joka julkaistiin osana Välinpitämättömyys -esseekokoelmaa (Savukeidas 2016).

– Rippikoululla ei ollut mitään tekemistä uskon kanssa. Se oli seksuaalista valtapeliä. Pärjäsin siellä hyvin, ja olin itse enemmän sortaja kuin sorrettu. Kun silmäni aukesivat, minua hävetti. Olen edelleen, enkä niin vähänkään, katkera joillekin ihmisille.

Hurskainen otti etäisyyttä seurakuntaan lukioiässä ja erosi lopulta kirkosta parikymppisenä yliopisto-opiskelijana.

– 2000-luvun alkupuoli oli yliopistolla uusateismin kulta-aikaa. Kirkko tuli nähdä kaiken pahan alkulähteenä ja uskonto sotien ja kärsimyksen aiheuttajana. Nuorena sen nieli kritiikittä. Kaikki ympärilläni erosivat kirkosta. Ajattelin, että niin kuuluu tehdä.

Myöhemmin Hurskainen liittyi uudestaan kirkkoon. Tällä kertaa hän teki sen erottuakseen pääkaupunkiseudun kirjailija- ja älykköpiireissä.

– Koin, että oli kapinallista kuulua kirkkoon. Kaltaiseni ihmiset eivät kuulu kirkkoon tai pidä uskon kysymyksiä tärkeinä. He suhtautuvat kirkkoon jopa halveksuen.

– Siitä kaikesta seurasi aika poseeraavia uskontotekstejä. Oli jännittävää näyttäytyä uskovana ja näitä aiheita ajattelevana ihmisenä. Se liittyi pitkälti itseni asemoimiseen tiettyyn yhteisöön nähden.

Kotimaa kutsuu sinua mukaan lukemaan ja keskustelemaan kirkon kiinnostavista ja välillä kuohuttavistakin asioista. Se tarjoaa myös näkökulmaa suomalaiseen yhteiskuntaan kirkon arvoista katsottuna.

Yksi huoli vähemmän.

MUTTA SITTEN Antti Hurskainen erosi jälleen kirkosta – liittyäkseen taas pari vuotta myöhemmin siihen takaisin.

– Nyt kun identiteettikysymys on poistunut, voin vain olla uskoni kanssa. Enää ei tarvitse välittää siitä, mitä muut ajattelevat. Vaikka eivät he varmaan koskaan ole mitään erityistä uskostani ajatelleetkaan.

– Tällä hetkellä haluan kuulua kirkkoon ja kannatella jollakin tavalla sen romahtavaa rakennetta.

Jos Hurskainen onkin kipuillut uskonkysymysten kanssa lähes koko ikänsä, hänen luomukselleen, suntio Turtolalle, usko on itsestään selvä asia. Turtolan hahmo olikin Hurskaiselle eräänlainen ajatuskoe: mitä siitä seuraisi, jos uskoa ei epäilisi?

– Turtolalla uskonkysymykset on ratkaistu täysin. Sellainen tila on jossain määrin ihanteellinen, mutta samaan aikaan ajatus siitä, että mysteeri on poissa, on aika pelottavaa.

– Mielestäni uskoon kuuluu epävarmuus siitä, onko juuri tämä oikea valinta. Uskon pitää olla hapuilua pimeässä. ■

Turvalliset Kela-kyydit terveydenhuoltoon saat meiltä ympäri vuorokauden.

Anna meidän viedä arjestasi yksi huoli pois. Soita maksutta Kela-taksitilaukseen 0800 414 600.

Mielestäni uskoon kuuluu epävarmuus siitä, onko juuri tämä oikea valinta.

Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Tarjous koskee vain uusia

Me kovasydämiset

Opettaisiko

Illallinen, jossa on luopumisen ja jäähyväisten tuntua –ja aavistus siitä, että yksi lähipiiristä on petturi ja toinen pelkuri.

Yö, jona kuolemantuska painaa. Parhaista ystävistä ei ole lohduttajiksi, sillä he nukkuvat.

Väkijoukon kiihtyvä raivo, väärät syytökset, sotilaiden julma pilkka ja sadistinen väkivalta. Lopulta pitkä ja piinallinen kuolema. Jumalakin on hylännyt.

Jos Jeesuksen viimeisistä päivistä kertovia evankeliumitekstejä lukee eläytyen, huomaa pian olevansa tummissa syövereissä. Jeesus tuli petetyksi, väärinymmärretyksi ja hylätyksi äärimmäisellä tavalla, mutta samoja tunteita pienemmässä mittakaavassa on luultavasti jokainen meistä kokenut – ja myös aiheuttanut muille.

– Jeesuksen kärsimyksestä kertovia raamatuntekstejä voisi tarkastella kolmesta näkökulmasta. Ensinnäkin voi miettiä, miten Jeesuksen kärsimys heijastaa omaa kärsimystäni ja yksinäisyyttäni. Seuraavaksi voisi miettiä, miten itse olen omalla toiminnallani mahdollisesti aiheuttanut samaa muille. Kolmanneksi kiinnitetään huomio Jeesukseen ja katsotaan, mitä hän tekee, ehdottaa Pekka Y. Hiltunen.

Hiltunen on eläkkeellä oleva uskontodialogin asiantuntija. Hän on myös hengellinen ohjaaja, joka tosin mieluummin kutsuu itseään maallikoksi ja kanssakulkijaksi.

– Jeesus tuo minut toisen ihmisen rinnalle. Hän tekee meistä lähimmäisiä itselleen ja toisillemme. Kun Jumala kerran suostuu minun lähimmäisekseni, kenet minä voisin sulkea ulkopuolelle?

Hiltusen kysymys on retorinen, mutta hiljaisen viikon evankeliumiteksteistä tulee heti mieleen ainakin yksi ulossuljettu tai ehkä itsensä ulossulkenut: Juudas, joka kavalsi Jeesuksen. Itsensä tuominneena ja syyllisyytensä ahdistamana hän päätyi lopulta itsemurhaan.

– Niin. Olisiko hän voinut vielä katua ja tulla muiden joukkoon? Jeesus sanoi ristillä: ”Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät.” Olisiko hän voinut sanoa saman Juudaksestakin? Hiltunen miettii.

Ylösnousemuskertomuksesta

”PEKKA Y. HILTUNEN

Lopulta hän vastaa omaan kysymykseensä:

– Kaikkein pilaantuneintakaan ihmistä ei heitettäisi pois. Hylätyksi tuleminen ja osattomaksi jääminen ovat Hiltusen mukaan monen kokemuksia. Hän miettii, että ehkä meissä edelleen on samaa kovasydämisyyttä, itsekkyyttä ja pinnallisuutta kuin teini-ikäisinä, jolloin ystävän tai seurustelukumppanin saattoi jättää hetken mielijohteesta, toisen tuskaa tajuamatta.

– Emme me oikein jaksa lähimmäistämme rakastaa.

JOS KÄRSIMYSKERTOMUKSEN henkilöistä pitäisi nimetä yksi, johon samastuu, Pekka Y. Hiltuselle se olisi hänen kaimansa Pietari, joka tiukan paikan tullen kielsi tuntevansa Jeesusta. Toisaalta Hiltunen ei löydä itsestään Pietarin esillä olemisen halua. Ehkä hän sittenkin olisi Tuomas, opetuslapsi, joka ei uskonut Jeesuksen ylösnousemukseen ennen kuin sai koskea tämän haavoja.

Enemmän Hiltunen kuitenkin on kertomukseen uppoutuessaankin oma itsensä. Joissakin kohdissa hän kokee osattomuutta, joissakin taas on helpottunut nähdessään, että Jeesus jaksaa käydä läpi koko matkan.

– Sen tähden minullakin on mahdollisuus päästä hänen seuraansa. Jokainen meistä lukee evankeliumista

Jeesuksen kärsimyksiin eläytyminen meitä suhtautumaan toisiimme myötätuntoisesti ja tuomitsematta?

avautuu ovi toiseen ulottuvuuteen, tavallisesta taivaalliseen.

omaa tarinaansa. Tutkimme sitä siinä syvyydessä, missä kulloinkin kuljemme. Ei meistä kukaan ole perillä, eikä kukaan ihan alussakaan. Ajattelen, että evankeliumi on kertomus minusta. Mutta tällä ajatuksella on alkanut olla merkitystä minulle vasta nyt yli seitsemänkymppisenä, Hiltunen sanoo.

– Elämä on rankkaa, ja sitä on riittävästi ennen kuin täältä pääsee pois. Vanhemmiten, kun on tullut kaikkia vaivoja, tajuaa, ettei tämä tästä enää helpommaksi tule. Mutta tajuaa myös, ettei Jumalan rakkaus tähän lopu. Se on syvempää kuin kaikki tämä paska, mitä joudun kokemaan tai mitä aiheutan muille.

Hiltunen huokaa, että ihminen oppii äärettömän hitaasti. Jos Jeesuksen kärsimykseen eläytyminen voisi jotakin opettaa, niin myötätuntoa.

– Tunnen myötätuntoa Jeesusta kohtaan. Sitten näen, että sen, mitä hän teki, hän teki myötätunnosta meitä kohtaan. Jospa sen kokeminen opettaisi tuomitsemattomuutta, myötäkärsimistä ja kykyä ottaa toinen vastaan.

ELÄYTYVÄ RAAMATUN LUKEMINEN on keskeistä ignatiaanisessa meditaatiossa, jossa Jeesuksen elämän tapahtumiin mennään sisälle eräänlaisen mielikuvaharjoittelun avulla, kaikkia aisteja käyttäen.

Pekka Y. Hiltunen on ohjannut ignatiaanista meditaatiota ja useita ignatiaanisia retriittejä. Hän tietää, että luettu raamatunteksti ei aina kosketa tai liikuta.

– Jos jotakin raamatunkohtaa lukiessaan kysyy itseltään, miltä kertomus vaikuttaa, ja vastaa ”ei miltään”, on sekin hyvä vastaus.

– Itseään ei pidä tuomita tunteista, joita teksti herättää – tai ei herätä. Kannattaa vain levollisesti tunnistaa ja tunnustaa, jos jokin teksti, esimerkiksi tämä pääsiäiskertomus, tuntuu etäiseltä tai vieraalta. Jos jaksaa olla siinä, saattaa saada jonkun vihjeen siitä, miksi teksti tuntuu vieraalta. Omasta itsestä paljastuu jotakin.

Joskus taas teksti voi tuntua liian rankalta. Voi olla, että omassa elämässä on tilanne, jonka takia esimerkiksi kärsimykseen tai vaikeisiin tunteisiin

eläytyminen tuntuu tukalalta. Hiltusen mielestä silloin täytyy vain hyväksyä, että tätä en jaksa nyt käsitellä.

– Taitava retriitinohjaaja sanoisi, että älä tee mitään. Lähde vaikka ulos.

Hiltunen lisää, että vaikka Jeesuksen kärsimyksen tarkastelu saattaa tuntua raskaalta, se antaa myös toivoa: Jeesus taisteli loppuun asti ja hänen kanssaan minäkin.

EVANKELIUMIEN KERTOMUKSET eivät pääty tuskaan, kuolemaan ja suruun. Se, mikä ihmisenä olemisessa on väistämätöntä, ei olekaan loppu. Jeesuksen ylösnousemuksesta kerrotaan evankeliumeissa erilaisia versioita. Pekka Y. Hiltunen huomauttaa, ettei niistä oikein saa harmonisoitua kuvaa siitä, mitä on tapahtunut: naisia tulee ja menee, Jeesus ilmestyy milloin missäkin ja kenellekin. Tapahtumat eivät taivu rautalankamalliksi.

– Minusta on aika onnellista, että uskoessani ylösnousemukseen en usko seikkaperäiseen tarinaan, jossa kerrottaisiin, kuinka kaikki tapahtuu – kuinka monta siipeä on enkeleillä tai kuinka monta porrasta pitää nousta taivaan portille päästäkseen.

– Ylösnousemuskertomuksesta avautuu ovi toiseen ulottuvuuteen, tavallisesta taivaalliseen. Ovi on avattu, mutta me emme kulje siitä vielä sisälle.

Haudalle tulevien naisten ja myöhemmin opetuslasten tunteet ailahtelevat laidasta laitaan: on säikähdystä, pelkoa, järkytystä, epäuskoa, ihmetystä, riemua ja uskoa. Hiltusen mielestä samanlaisia tunteita käy myös lukija läpi.

– Pelon ja ilon tunteet heijastavat sitä, mitä minulle tapahtuu avoimesta ovesta tulevassa valossa. Sanat hajoavat, ne eivät oikein riitä sen kuvaamiseen.

Pohdittavaa Jeesuksen kärsimystä katsellessa

Pekka Y. Hiltunen ehdottaa muutamaa kysymystä, joita evankeliumien kärsimyskertomuksia lukiessa voisi miettiä. Hän huomauttaa, että kaikkia kysymyksiä ei kukaan jaksa käsitellä samalla kertaa, joten kannattaa valita vain yksi tai kaksi.

• Onko sinun helppo tuntea surua ja myötätuntoa Jeesuksen kärsimyksistä? Tunnistatko niissä omaa kärsimystäsi? Vai tunnetko etäisyyttä kertomuksen tapahtumiin?

• Oletko joskus kokenut olevasi ihmisten ja Jumalan hylkäämä, aivan yksin pimeässä? Huomaatko Jeesuksen vierelläsi? Väheksyykö hän sinun tuskaasi vai jakaako hän sen kanssasi?

• Havaitsetko Jeesuksen kärsimystä ajatellessasi oman taipumuksesi välttää kärsimystä tai vastakkainasettelua? Onko sinulla taipumusta sellaiseen?

• Tekeekö Jeesuksen viimeisten päivien mietiskely sinut tietoiseksi maailman epäoikeudenmukaisuudesta? Miten sitä käsittelet?

Pekka Y. Hiltunen on perehtynyt ignatiaaniseen meditaatioon, jossa keskeistä on eläytyvä Raamatun lukeminen.

Velvollisuus surra

Kolmivuotiaan poikansa kuoltua Lari Launonen tunsi helpotusta, tarpeettomuutta ja haikeutta. Suruaan hän piti pinnallisena, ja siksi hän haluaa tietoisesti viljellä sitä.

Kuollut ei tunne kipua. Tuota lausetta Lari Launosen piti toistaa itselleen poikansa Huugon hautajaispäivänä. Tuntui jotenkin vastuuttomalta ja väkivaltaiseltakin jättää oma lapsi unipupu kainalossaan jäiseen, pimeään maakuoppaan ja siirtyä itse kahvittelemaan saattoväen kanssa.

Kipua Huugo oli kyllä lyhyen elämänsä aikana ehtinyt kokea. Isän Instagram-postaukset näyttävät pienen pörröpäisen pojan sairaalassa letkujen keskellä, mutta myös onnellisempia hetkiä: leveitä hymyjä, hellyyttä, musisointia.

Huugolla oli todettu pian syntymän jälkeen mukolipidoosi II, harvinainen aineenvaihduntasairaus, jossa elimistön soluihin kertyy kuonaaineita. Tiedettiin, ettei Huugo eläisi kauan – arvioitiin, että 3–7-vuotiaaksi. Hän kuoli viime vuoden helmikuussa, pari kuukautta ennen nelivuotispäiväänsä.

Lari Launonen on parhaillaan vanhempainvapaalla: Huugon pikkuveli Elo syntyi viime toukokuussa.

poikansa kuoleman vuoksi jäänyt sähköposteja lähettämättä tai salitreenejä tekemättä.

Mitä Launonen sitten on tuntenut? Kun häntä pyytää nimeämään tunteitaan Huugon kuoltua, luettelo näyttää tältä: Helpotus. Tarpeettomuus. Epämukavuus. Paino. Vastuuttomuus. Ristiriitaisuus. Myötätunto. Haikeus.

Lari Launosen ja hänen perheensä kotona on esillä useita valokuvia viime vuoden helmikuussa kuolleesta Huugosta. Kuvien katseleminen on Launoselle surun siemenen viljelemistä sielussa.

HUUGON VIELÄ eläessä Lari Launosen useimmin toistuvat ja voimakkaimmat kielteiset tunteet olivat turhautuminen ja suuttumus. Tunteet kumpusivat kokemuksesta, ettei hän kyennyt kontrolloimaan tilannetta. Huugo esimerkiksi sai uuden infektion ennen kuin oli ehtinyt toipua edellisestäkään. Kaupassa

Tämän haastattelun Launonen halusi tehdä sähköpostilla. ”Kuule, pahoittelut, mutta vedän nyt vähän takaisinpäin ja peruisin sen perjantaisen haastatteluajan. Mutta en peru haastattelua. Sen sijaan ehdotan, että tehdään tämä sähköpostitse. Minua alkoi eilen turhauttaa se, miten kaikki päivät valuvat, enkä kerkeä tekemään niitä juttuja, jotka tässä isyyslomalla oli tarkoitus. Kuten säästää aikaa kirjani kirjoittamiselle”, hän kirjoitti muutamaa päivää ennen sovittua tapaamista. Launosen mainitseman kirjan työnimenä on Kuolevan pojan isä. Siinä Launonen, joka on teologian tohtori ja helluntailaisen IK-opiston Helsingin kampuksen opettaja, kirjoittaa Huugosta ja surustaan. Tai ehkä tarkemmin sanottuna siitä, ettei hän ole kokenut surevansa tarpeeksi syvästi. Muiden lapsensa menettäneiden kuvaukset lamaannuksesta tai putoamisesta pimeään kuiluun ovat tuntuneet vierailta miehestä, jolta ei

”

Surulla on tärkeä tehtävä. Se integroi menetyksen osaksi omaa identiteettiämme ja elämäntarinaamme.

LARI LAUNONEN

asioidessaan isä käytti maskia ja hansikkaita ja piti etäisyyttä muihin, mutta siitä ei ollut apua. Huugo myös oksenteli usein, vaikka vanhemmat olisivat kuinka tarkasti laskeneet ruuan ja nesteiden määrän sopivaksi.

– Hyvä aviomies ja isä varoo purkamasta vihantunteitaan läheisiinsä. Hän lyö betoniseinään niin, että rystysiin kyllä sattuu, mutta ääntä tuskin kuuluu. Hän kyykkää ja kiroilee kuin Seppo Räty lumisessa liikuntapuistossa keskellä yötä, kun kukaan ei kuule, Launonen kuvaa tapaansa käsitellä turhautumistaan.

Hän kertoo, ettei osannut surra Huugon kuolemaa etukäteen. Sen sijaan hänen mielessään pyöri helpotus siitä, että ainakaan pojan ei tarvitsisi kokea koulukiusaamista tai kärsiä erilaisuudestaan. Launonen oli nähnyt videon teini-ikäiseksi varttuneesta mukolipidoosi-pojasta, jonka puheessa korostui vammaisuuden aiheuttama sosiaalinen kipu. Huugo sai elää kuplassa, jossa jokainen hänen kohtaamansa ihminen rakasti häntä.

Helpottunut Launonen oli myös siitä, ettei Huugon tarvinnut kestää kauan niitä lisääntyviä vaivoja, joita hänen sairauteensa liittyi. Helpotuksentunne herätti Launosessa orastavaa syyllisyyttä – olkoonkin, että helpotus tuntui oikeutetulta tilanteessa, jossa suuri osa Huugon keuhkoista oli tuhoutunut ja elämän jatkuminen olisi tarkoittanut makaamista hengitystukeen kytkettynä.

SURUAAN HUUGON KUOLTUA Lari Launonen kuvailee häiritsevän pinnalliseksi. Hän haluaisi surra enemmän, paremmin. Hänestä sureminen on moraalinen velvollisuus häntä itseään mutta ennen kaikkea Huugoa kohtaan. Siksi hän on pyrkinyt vahvistamaan kaipauksen ja surun tunteita muistelemalla Huugon elämää. Kotona on esillä useita Huugon kuvia. Myös kirjan kirjoittaminen on osa samaa projektia, jota Launonen kutsuu surun siemenen viljelemiseksi sielussa.

Kun Launonen kirjoitti Areiopagi-verkkolehteen surusta velvollisuutena, hän huomasi monien reagoivan torjuvasti väitteeseen, että tunteilla olisi moraalista merkitystä. Moni ajattelee, että vain teoilla on väliä. Taustalla on oletus, ettei ihminen voi kontrolloida tunteitaan. Launonen on sitä mieltä, että kyllä voi: tunne-elämää voi viljellä ja harjaannuttaa eri tavoin. Niin tehdään vaikkapa terapiassa silloin, kun pyritään kitkemään turhia pelkoja.

Asiaa ehkä selventää se, että erotetaan toisistaan affektit ja emootiot. Affektit ovat välittömiä reaktioita, joilla on vahva neurobiologinen perusta ja joita on vaikea kontrolloida. Emootiot sen sijaan ovat pitkäkestoisempia olotiloja, joihin sisältyy tulkintaa ja arviointia ja joihin pitkällä aikavälillä on mahdollista vaikuttaa.

Launonen ottaa esiin filosofi Robert C. Robertsin käyttämän käsitteen tunnehyve. Kyse on juurtuneesta taipumuksesta tuntea asianmukaista tunnetta tietyssä tilanteessa. Suru läheisen kuoltua on hyveellinen tunne, samoin myötätunto kärsimyksen äärellä tai ilo toisen onnesta.

Ei ehkä yllätä, että Launonen nostaa esimerkiksi hyveellisestä tunne-elämästä Jeesuksen Evankeliumit kertovat, kuinka Jeesus itki ystävänsä haudalla, sääli sairaita ja eksyneitä ihmisiä, suuttui epäoikeudenmukaisuutta nähdessään ja pelkäsi kuoleman edessä.

Robertsia seuraten Launonen katsoo, että tunnehyveiden viljeleminen kuuluu kristityn kas-

vuun ja että esimerkiksi jumalanpalveluksen pitäisi vahvistaa meissä hyveellisiä tunteita kuten kiitollisuutta, ihmetystä, synnintuntoa ja nöyryyttä. Raamattu ohjaa tunnehyveisiin, kun se kehottaa tuntemaan muun muassa kiitollisuutta ja katumusta eri tilanteissa. Kun apostoli Paavali Kirjeessä roomalaisille kehottaa iloitsemaan iloitsevien kanssa ja itkemään itkevien kanssa, hän kehottaa empaattiseen myötäelämiseen toisen tunnekokemuksessa.

Tätä voisi jo pitää suuren luokan ihmiskokeena: ripotellaan valtava määrä ihmisiä autiomaahan ankariin olosuhteisiin ja yksinäisyyteen. Katsotaan, mitä tapahtuu, kun he vuosien ajan – monet heistä koko loppuelämänsä – karsivat ärsykkeet, mukavuudet ja ihmiskontaktit minimiin ja keskittyvät yksinkertaisiin askareisiin ja ennen kaikkea rukoukseen.

200-luvun lopulta alkaen Egyptin, Palestiinan ja Syyrian erämaissa eli miehiä ja naisia, jotka tekivät juuri niin. He olivat halunneet vetäytyä pois maailmasta ja sen houkutuksista ja omistautua taivaan tavoittelulle. Näiden erämaaisien ja -äitien kilvoitteluun kuului myös omien tunteiden, mielenliikkeiden ja halujen tarkkailu ja niiden hallitseminen.

HUUGON KUOLINPÄIVÄNÄ Lari Launonen itki. Sitten kyyneleet tyrehtyivät. Seuraavan kerran itkiessään hän oli jälleen sairaalassa, ensimmäistä kertaa kahdestaan vastasyntyneen Elo-pojan kanssa. ”En itkenyt onnesta tai helpotuksesta. Itkin, koska en keksinyt yhtäkään laulua, jota olisin halunnut lapselle laulaa. Kaikki laulut olivat Huugon lauluja”, hän kirjoitti tuolloin Facebookpäivityksessään.

Launonen kuvailee tunnelmiaan Elon synnyttyä ristiriitaisiksi.

– Terveen lapsen syntymä tuntui Huugon korvaamiselta. Olin tyytyväinen, mutta en osannut iloita isosti. En halunnut ajatella, että jes, nyt viimeinkin saatiin se terve lapsi, jota alun perinkin yritettiin.

Ei Launonen osaa täysin tavoittaa myöskään sitä iloa tai toivoa jälleennäkemisestä kuoleman jälkeen, jota hän epäilee tunnekypsältä kristityltä odotettavan. Toisaalta hän arvioi, ettei kuolemansurun tukahduttaminen jälleennäkemisen toivon alle olisi kovin tunnekypsää sekään.

– Surulla on tärkeä tehtävä. Se integroi menetyksen osaksi omaa identiteettiämme ja elämäntarinaamme, Launonen tiivistää.

Launonen on tehnyt myös toimittajan töitä. Vuosia sitten hän haastatteli helluntaipastoria, joka oli kuolemassa syöpään. Kun Launonen kysyi, mikä kuolemisessa oli vaikeinta, pastori vastasi, että lopullisuus. Kuolema merkitsi läheisten ihmissuhteiden ja kaiken tärkeän loppua, vaikka hän uskoikin rakkaidensa kohtaamiseen tuonpuoleisessa.

– Mielestäni hän antoi kuolemalle sen painoarvon, mikä sille kuuluu. Kuolema ei ole pieni hidastustöyssy ennen taivaspysäkkiä. Se on kosmoksen toiselle reunalle johtava musta aukko, jonka äärettömyys puistattaa sinne tähyilevää. Juuri kuoleman kammottavuus tekee ylösnousemuksen toivosta niin syvän, Launonen kuvailee.

Launoselle itselleen kuolemanjälkeisen elämän toivossa on tärkeää merkityksellisyyden tunne. Kun hän uskoo, että Huugon tarina jatkuu haudan tuolle puolen, hänen on helpompi tuntea, että Huugon lyhyellä elämällä kipuineen ja vaivoineen oli ja on merkitystä.

”Kilvoitelkaamme, ettei viha tyrannin tavoin hallitsisi meitä eivätkä intohimot pitäisi meitä vallassaan”, neuvoi yksi heistä, Antonios Suuri veljiään noin 1700 vuotta sitten. – Maalliset siteet katkaisemalla pyrittiin ihannetilaan, jossa tunteilla ei olisi valtaa. Tällaisten käsitysten taustalla vaikuttivat antiikin filosofikoulut, erityisesti stoalaisuus, kertoo Joona Salminen. Hän on systemaattisen teologian yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopistossa ja on tutkinut erityisesti varhaista kristillisyyttä.

– Iso kysymys on, voiko tunteista päästä kokonaan eroon niin kuin stoalaiset ajattelivat vai pitäisikö tyytyä vain hallitsemaan ja moderoimaan niitä. Tätä jälkimmäistä kantaa edustivat platonistit, jotka ajattelivat, että sielun järjellisten osien kuuluu kontrolloida sielun alemmista osista nousevia impulsseja.

ANTIIKIN AIKANA tunteiden ajateltiin olevan sielussa tapahtuvia liikutuksia. Niihin liittyi usein jonkinlainen fyysinen tuntemus tai muutos ja sen perusteella syntynyt arvio tai toimintasuositus. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä, haluttavia tai vältettäviä.

– Monet ajattelivat myös, että tunteilla oli jonkinlainen esiaste, joka tavallaan valmisti itse tunnetta. Edistyneimmät osasivat hallita tunteitaan niin, että he eivät lähteneet mukaan siihen varsinaiseen tunteeseen. Koska tunteet voivat olla hyvin intensiivisiä, ihminen helposti tekee niiden vallassa hätiköityjä tai vääriä johtopäätöksiä, Joona Salminen sanoo.

Luostarielämässä tunteiden katsottiin vievän kilvoittelijaa syrjään

Juuri kuoleman kammottavuus tekee ylösnousemuksen toivosta niin syvän.

Demonien kiusattavana

hengellisistä päämääristä. Siksi suosittiin vakautta, tunteiden hallintaa ja toiminnan perustamista harkintaan eikä mielijohteisiin.

Käsitys tunteista oli siis varsin toisenlainen kuin nykyisin. Salminen arvioi, että nykyisin tunteita pidetään tärkeinä ja usein lähtökohtaisesti oikeina. Ajatellaan myös, että ihminen voi tunteensa tunnistamalla oppia tuntemaan itseään.

ERÄMAAHAN VETÄYTYNYT kilvoittelija sai yleensä pian huomata, etteivät maalliseen elämään liittyneet halut ja huolet olleetkaan jääneet taakse. Päinvastoin: kun kaikenlaiset virikkeet ja hälinä kaikkosivat ympäriltä, mieli alkoi tuottaa niitä itse. Menneisyyden tapahtumat ja niiden herättämät tunteet nousivat pintaan.

– Erämaaisät ovat kirjoittaneet paljon varsinkin surusta ja vihasta. Heidän mieltään saattoivat kalvaa myös entisen elämän nautinnot. On todella vaikea pysyä sellaisessa mielentilassa, että olisi onnellinen siitä, mitä juuri nyt on, ja keskittyisi vain siihen, Joona Salminen sanoo.

Erämaassa oli omat huolensa, jotka liittyivät yhteisössä elämisen jännitteisiin. Itseään ei päässyt pakoon, mutta ei myöskään ihmissuhteiden ongelmia ja hankauksia. Kun samojen ihmisten kanssa oli läheisissä tekemisissä vuodesta toiseen, pienetkin asiat toisten käytöksessä saattoivat ärsyttää ja suututtaa.

– Ja kilvoitteluhan ei hirveästi edisty, jos pikkumaisesti keskittyy vahtimaan muiden tekemisiä.

Salmisen mukaan monista erämaaisien teksteistä on luettavissa myös pelkoa sairastumisesta, vanhenemisesta ja siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu.

– Kun puhutaan tunteiden hallinnasta, taustalta voikin löytyä hyvin käytännöllisiä asioita: nälkää, väsymystä, sairautta, kuolemanpelkoa ja yksinäisyyttä. Ohjaajat sitten rauhoittelivat, että käy kuinka käy. Että jos elää maallisten huolien vallassa, niin se nyt ei ainakaan auta kilvoittelussa.

– Suurinta vapautta erämaaisille oli se, kun erilaiset tunteet, muistot ja muut eivät enää häirinneet vaan saattoi nauttia Jumalan läsnäolosta.

JOONA SALMISEN mukaan monesti ajatellaan, että luostarielämässä vaikeimpia ovat erilaiset ruumiin nautintoihin – syömiseen, juomiseen ja seksiin – liittyvät kiusaukset. Paastoaminen ja seksuaalinen pidättäytyminen ovat kuitenkin askeesin tiellä vasta ensimmäisiä askelia. Pidempään ja kovemmin joutuu tekemään töitä surun ja vihan kaltaisten tunteiden kanssa.

Erilaisia häiritseviä mielensisältöjä pidettiin demonien aiheuttamina. Erämaaisistä esimerkiksi Evagrios Pontoslainen katsoi, että yksi demoni oli erikoistunut ylpeyteen, yksi murehtimiseen, yksi syömisen houkutuksiin, yksi vihaan ja niin edelleen.

Demonien aikaansaannosta oli, että kilvoittelija harhautui pois nykyhetkestä. Vastalääke oli keskittyä siihen, mitä juuri sillä hetkellä on tekemässä eikä ajatella mitään muuta. Jo tuohon aikaan siis tajuttiin, etteivät multitaskaaminen ja liian monet ärsykkeet ole meille hyväksi. Ihminen pystyy kunnolla keskittymään vain yhteen asiaan kerrallaan.

– Jos siis haluat keskittyä rukoukseen, älä yritä tehdä sitä metromatkan aikana vaan etsi itsellesi jokin rauhallinen paikka, voisi olla erämaaisien neuvo meille, Salminen sanoo.

JOS ERÄMAAISILTÄ haluaisi nykypäivänä ottaa opiksi jotakin, se voisi Joona Salmisen mielestä olla asenne, jossa ei kiinnytä turhaan materiaan.

– Sekä yksilöinä että yhteisöinä varmasti hyötyisimme, jos emme haluaisi niin paljon kaikkea. Ja se olisi ympäristönkin kannalta parempi.

– Erämaaisien opetukset voivat toimia kuin peilinä, jonka avulla omaa elämää, arvoja ja valintoja voi tarkastella. Kyllähän niissä kuuluu jonkinlainen toisen maailman ääni. Heidän omistautumistaan voi ihailla ja ihmetellä – he ovat kuin hengellisiä huippu-urheilijoita. Ei niin ankara elämä silloinkaan ollut kaikkia varten.

Erämaaisien kilvoittelun lähtökohtana oli se, että ihminen tekee pelastuksensa eteen voitavansa ja Jumala hoitaa loput. Se on Salmisen mukaan inhimillinen ja järkeenkäyvä ajatus. Luterilaisesta näkökulmasta se on kuitenkin hankala.

– Luterilaisuudessa ajatellaan, että vaikka kuinka harjoittelisit, olet aina syntinen. Jumala antaa uskon kenelle antaa ja joskus kasvattaa ihmistä kauheidenkin elämäntapahtumien kautta. Siksi luterilaista teologiaa on usein pidetty ongelmallisena alustana varsinkin ruumiilliselle kilvoittelulle ja askeesille, jossa vetäydytään yhteiskunnasta.

Toisaalta erämaaisien hengellisyydessä on sellaista vakavuutta, joka Salmisen mielestä sopisi esimerkiksi luterilaisten virsien ja hartauskirjallisuuden tunnemaastoon.

– Erämaaisät puhuivat kyynelten lahjasta. Kyse oli siitä, että ymmärtää maailman tuskan ja ahdistuksen ja oman paikkansa siinä. ■

Vaikka ihminen vetäytyisi erakoksi erämaahan, hän ei pääse pakoon tunteitaan ja muistojaan.

Joona Salminen on tutkinut erityisesti varhaista kristillisyyttä.

Jaguaari ärjyy sisällä

Laulaja-lauluntekijä Juha Tapio oppi jo lapsena käyttäytymään hillitysti ja tarkkailemaan muita. ”Minulla on herkkyys lukea ihmisten

Poika joka varoo sanojaan / joka joululahjaksi saa sukset / poika joka huomaa kulmakarvanliikkeet äänenpainot / poika joka lukee ajatukset.”

Laulaja Juha Tapio kirjoitti kappaleen Poika joka istuu pöydän alla omista lapsuudenkokemuksistaan.

– Melkein jokainen lause on totta. Ne ovat kuin valokuvia. Laulu kertoo siitä, millainen tyyppi olin, luontaisesta herkkyydestäni ja varmaan myös jotain ympäristöstä, jossa kasvoin. Tässä mennään hyvin henkilökohtaiselle alueelle.

Tapio kääntää katseensa pois, ulos samasta ikkunasta, josta Eino Leino aikoinaan tuijotteli. Runoilija asui 1920-luvulla Tuusulanjärven rannalla vaalean puutalon yläkerran kamarissa, joka toimii nykyään Tapion työhuoneena.

Täällä Krapin Onnelassa sai alkunsa valtaosa lauluista, jotka julkaistiin Elävien maassa -albumilla helmikuussa. Tässä huoneessa Tapio on miettinyt menneisyyttään.

– Muistan, kuinka muutimme uudelle paikkakunnalle viikkoa ennen kuin aloitin koulun. Ekana koulupäivänä katsoin ympärilläni ilakoivia lapsia ja tajusin, että olen ulkopuolinen tarkkailija. Kerran omaksuttu rooli jäi päälle, vaikkei sitä varmaan huomannut ulkoapäin enää muutaman vuoden jälkeen.

Tapio kuuluu Suomessa radion soitetuimpiin muusikoihin. Hän on tuomaroinut The Voice of Finlandissa ja viihdyttänyt Vain elämää -sarjassa. Vuoden 2022 verotietojen mukaan hän tienasi 226 000 euroa, ja ennen pandemiaa vielä enemmän. Tapiolla on parhaillaan menossa albuminjulkaisukiertue, joka on myynyt erinomaisesti.

Menestyksestä huolimatta Tapio kokee, että ensimmäisen koulupäivän ujosta tarkkailijapojasta on yhä jäljellä ”hirmuisen paljon”. Hän sanoo, että se on siunaus ja kirous.

– Olen opetellut eroon miellyttämisenhalusta, tai oikeastaan tarpeesta, mutta kyllä sitä edelleen on. Esiintyminen on yksi tapa taistella estojaan vastaan. On paradoksi, että usein juuri ne, joilla on heikoin itsetunto, haluavat mikrofonin eteensä.

Monia Tapion suosittuja kappaleita on nimitetty lohtulauluiksi ja voimalauluiksi. Hänen faninsa kirjoittaa keikasta Instagram-tilillä juhatapioofficial: ”Oli taas niin kovan luokan terapiasessio, että kiitos!!!”

– Tiedän, mitä on salainen yksinäisyys, kipu ja lohdutetuksi tulemisen tarve. Siksi tiedän myös,

miten siihen osutaan. Minulla on herkkyys lukea ihmisten otsasta heidän ajatuksiaan ja aistia taajuuksia, Tapio sanoo.

”MARADONA-PAIDAN all’ on / musta jaguaari Sumatralla / katulampun täysikuu vaan / Tyynenmereen heijastuu / ja poikaan joka istuu pöydän alla.”

Juha Tapio katsoo kiinteästi sinisillä silmillään ja sanoo, että hänessä on aina ollut kaksi puolta. Hän oli ensin kiltti lapsi, joka osasi odottaa vuoroaan, ja myöhemmin teini, joka ei kapinoinut. Pinnan alla myllersi kuitenkin koko ajan villi elämänhalu.

– Halusin haastaa itseäni lapsuuden ammattihaaveissakin. Ulospäin hillitysti käyttäytyvän pojan sisäinen maailma oli sellainen, että hänestä tulee maailman paras jalkapalloilija, jonka rinnassa ärjyy musta jaguaari. Muita urahaaveitani olivat lentomäen maailmanmestari, urheiluselostaja ja näyttelijä.

Tapio kertoo olevansa kiitollinen, että voi toteuttaa nykyään molempia puoliaan. Kotipäivinä hän on ”villasukissa hiihtelevä introvertti”, joka lukee kirjoja, soittaa kitaraa ja pelaa miesporukassa padelia, tennistä ja futista.

– Kiertueella voin sitten hyppiä tasajalkaa lavalla pommien paukkeessa ja sanoa yleisölle, että nyt huudetaan. Saan ärjyä mikrofoniin. Meininki on reteä.

Tapio rypistää otsaansa ja selittää, että jos ihmisellä on voimakas tunne-elämä, moni kuvittelee sen tarkoittavan liikuttumista ja voimakkaita väristyksiä taiteen edessä. On kuitenkin olemassa muitakin tunteita.

– Olen lapsellisen herkästi innostuva, mutta myös helposti pahastuva ja joskus pikkusieluinenkin. Tämän ikäisenä sen voi jo myöntää. Asiat suututtavat ja masentavat.

Viimeksi Tapion sisällä kiehui, kun konserttipaikalla virkaintoiset järjestysmiehet estivät kuulijaa nousemasta kuvaamaan.

”SÄ KÄÄNNYIT HYMYILLEN mua kohti / silloin pimeääni hohti / valo, josta palasen mä saan / tänään kun mä katson meitä / kerran yhteen eksyneitä / näen aina vaan / tytön joka pyöräili mua vastaan.”

Tämä tarina on tosi: kun Juha Tapio oli 16, häntä vastaan ajoi tyttö, jonka kanssa Tapio meni naimisiin 22-vuotiaana ja jonka vierestä hän heräsi haastatteluaamuna. Tapio hymyilee niin, että silmäkulmat rypistyvät.

– Kemiat ovat osuneet yhteen ja vetovoima on säilynyt. Aina puhutaan, että avioliitto on tahtoa ja taistelua, mutta en tiedä siitä. Meillä on sujunut toistaiseksi hyvin.

Tapio pitää avioliittonsa vahvuutena kummankin puolison omaa elämää ja kunnianhimoa. Hänen vaimonsa Raija Tapio on lääkärikeskus Aavan ja Pikkujätin toimitusjohtaja.

– Elämme samassa maailmassa, mutta emme tee koko ajan samoja asioita. Pitkän suhteen sudenkuoppa on kai se, että on tuntevinaan toisen täysin. On mahtavaa havahtua, että tuota en sinusta tiennytkään. Näin toinen pysyy kiehtovana.

Juha Tapio kirjoitti vuonna 2008 julkaistuun Kaksi puuta ­hittiinsä: ”Ja sä viet mut ikkunan luo / ja sä sanot: ’me kai ollaan niin kuin nuo’ / kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää / katsoo kevääseen, seisoo erillään / ja kestää joka tuulen ja sään” ja ”jossain alla maan / ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan.”

Miltä on tuntunut elää 33 vuotta suhteessa yhden naisen kanssa, kun niin moni muu osoittaa ihailuaan?

– Olen niin keskittynyt musiikkiin, etten ole koskaan ajatellut sitä noin.

Sydän, sydän, liekki, sydän. Fanit ylistävät Tapiota Instagramissa esimerkiksi näin: ”Voi komis-

otsasta heidän ajatuksiaan.”

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA JOONAS BRANDT

tusten komistus olet.” ”Tuotat mielettömälle joukolle ihmisiä iloa ja suurta nautintoa pehmeällä, harvinaisen upealla äänelläsi. Myös minulle. Jatka samaan malliin pikku Tarzan. Haluan olla pikku Jane.”

– Työni on aiheuttanut mitättömän vähän turbulenssia avioliitossa vuosikymmenten varrella. Soitin kuitenkin kitaraa ja tein keikkoja jo, kun vaimon kanssa tavattiin. Hän sanoi joskus coolisti, että ethän sinä voi olla laulaja, ellei sinulla ole faneja.

Tapio pohtii, että hänellä on pitkän parisuhteen lisäksi monta vanhaa ystävää ja yhteistyökumppaneita, jotka ovat olleet mukana koko musiikkiuran ajan.

– Taidan olla jämähtävää tyyppiä.

– Aviomiehenä ja perheenisänä olemiseen liittyy vastuuntuntoa, joka on minusta miehekästä. Että on rehti ja luotettava, sanojensa mittainen mies.

”PUUN LUONA ASTUIT niitylle / ja käännyit valoon päin / ja ääni jonka kuulin / sanoi mulle näin / tästä eteenpäin sä et voi enää tulla / tämän pidemmälle seurata et saa / Valo väreili ja hehkui autiolla hiekkatiellä / sinä yönä jona lähdit.”

– Estottomimmat esiintyjät ovat monesti kaikkein yksinäisimpiä ja arimpia ihmisiä, Juha Tapio sanoo.

Kuka?

Juha Tapio on pitkän uran tehnyt laulajalauluntekijä. Hänen vaimonsa on Aavan ja Pikkujätin toimitusjohtaja Raija Tapio Heillä on pojat Mikael, 21, ja Akseli, 17.

Mitä?

Juha Tapio julkaisi helmikuussa 13. levynsä Elävien maassa

Motto

Vältän mottoja, koska ne vanhenevat.

ta hän ei tietoisesti suunnitellut ujuttavansa tekstiin.

– Kun luo uutta, on jollain ihmeellisellä lähteellä. Ei tarvitse heittäytyä erikseen uskonnolliseksi, jotta voi olla kanavana jollekin.

”MINÄ TAHDON OLLA ihminen / verta, hiiltä, solisluita / repaleinen sielu ja henki / joka kurkottelee kuita / ja päästää valo läpi / murtumista pohjaan saakka.”

Elävien maassa -levyllä kurkotetaan ulos arjesta: Juha Tapio laulaa 21 grammaa painavasta sielusta, enkeleistä ja sen sellaisesta. Levyn nimikin muistuttaa Psalmista 27, jossa sanotaan, että ”vielä saan kokea Herran hyvyyttä elävien maassa”.

Raamattu on Juha Tapiolle hyvin tuttu jo lapsuudenkodista, jossa hän luki sitä selittäviä Ikuisia kertomuksia jo alle kouluikäisenä. Hän perehtyi samalla innolla myös kummituksiin ja poltergeisteihin.

Juha Tapio on 49-vuotiaana kiistatta keski-ikäinen. Muusikko ajaa haastatteluun mustalla E-Hybrid Porchella kolmen kilometrin päästä kotitalostaan ja pukeutuu laadukkaasti.

Tässä elämänvaiheessa moni tekee välitilinpäätöksen: tuolta tulin, tuonne haluan mennä. Tapio kirjoitti elämänkaarilevyn, joka kuljettaa varhaislapsuudesta teini-iän kautta aikuisuuteen ja kuolemaan asti.

– Keikkatauon aikana vanhempi poikani muutti pois kotoa ja äitini menehtyi. Olen tiennyt, että tällaisia asioita tapahtuu joskus tulevaisuudessa, mutta nyt horisontti olikin tässä. Elämänkäänteet sysäsivät ajattelemaan omia vaiheita.

Sinä yönä jona lähdit -kappale kertoo unesta, jonka Tapio näki äitinsä kuolinaamuna.

– Muistan unessa hiekkatien ja vehmaan puun, jonka luona tyttö tanssahteli ja meni sen puun taakse vähän lällätellen, että etpäs saa minua kiinni. Näky oli vahva ja kirkas.

Kun biisi oli jo valmis, Tapio luki puiden merkityksestä eri kulttuureissa. Hän hämmästyi tajutessaan, että monessa mytologiassa tammi seisoo elämän ja kuoleman rajalla kuten hänen laulussaan.

Lauluntekijä on ollut monta kertaa vaikuttunut, kun omasta lyriikasta on löytynyt tasoja, joi-

Iltaisin Tapio lasketteli Levolle lasken luojani -rukouksen kuin lorun, mutta kun häntä pienenä pelotti, hän puhui Jeesukselle ja Jumalalle. Niin kävi esimerkiksi hänen karatessaan päiväkodin hiihtoreissulla omin luvin kympin lenkille.

– Kaaduin isossa mäessä ja sukset lensivät. Kun käännyin takaisin, minusta tuntui, ettei latu lopu koskaan enkä pääse metsästä pois. Silloin itkin, että Jumala sinun on pakko auttaa.

Toinen muisto liittyy koulun jälkeisiin iltapäiviin tokaluokkalaisena.

– Minun piti olla iso poika. Oli hankalaa, kun en aina tuntenut olevani tarpeeksi iso. Hain turvaa Jeesuksesta, kun pelotti olla yksin kotona.

Tapio kertoilee rennosti hengellisyyteen liittyviä lapsuusmuistojaan. Ilme muuttuu vakavammaksi, kun siirrytään kohti nykyaikaa.

Tapion ensimmäiset levytykset olivat gospelia. Kun hän menestyi populaarimusiikilla, jotkut uskovaiset tuomitsivat sen. Välikohtaus jätti jäljen.

Nykyisestä hengellisyydestään Juha Tapio kertoo näin: Herkkiä ja intiimejä asioita. Identiteetin syvimpiä alueita, jotka eivät kuulu muiden ronkittaviksi. Jotain, mikä ei selittämällä aukene.

– Hengellisyys kuuluu jokapäiväiseen elämääni kuten perhe ja kitaransoitto. Ne ovat kaikki asioita, joista elän ja hengitän. Ei siinä sen kummempaa. ■

Kursivoidut lainaukset ovat Juha Tapion kappaleista Elävien maassa -levyltä.

Parantavien kyynelten tiellä

Sini Makkonen teki matkan sisimpäänsä kristillistä meditaatiota harjoittavassa luostariyhteisössä Ranskan maaseudulla.

Kun Sini Makkonen saapui Ranskan kaakkoisosassa sijaitsevaan Bonnevauxin luostariin, hän tunsi tulleensa kotiin.

1100-luvulla rakennettu luostari toimii tätä nykyä Kristillisen meditaation maailmanyhteisön (The World Community for Christian Meditation) kotipaikkana. Luostari on remontoitu nykyaikaiseksi meditaatio- ja retriittikeskukseksi, jonka retriitteihin osallistuu paljon nuoria aikuisia. Benediktiinimunkki John Mainin (1926–1982) perustaman yhteisön rukoustapa perustuu varhaisten kristillisten luostareiden opetuksiin.

Opiskeluaikana Makkonen oli löytänyt retriittiliikkeen hiljaisen rukousperinteen ja vieraillut Taizé-luostariyhteisössä Ranskassa. Nämä kokemukset saivat hänet pohtimaan, miten rukoushiljaisuuden voisi tuoda osaksi omaa arkea. Silloin hän huomasi kristillistä meditaatiota harjoittavan kansainvälisen yhteisön, joka toimii myös Suomessa.

Porvoossa asuva Makkonen kävi Helsingissä järjestetyn meditaatiorukouksen johdantokurssin ja osallistui meditaatioihin, jotka järjestettiin koronarajoitusten vuoksi Zoom-etäyhteyden välityksellä.

– Kun kuulin Bonnevauxin luostarista, ajattelin, että minun on päästävä tuonne. Aloin säästää rahaa matkaa varten, ja se toteutui lopulta syyskuussa 2021.

MATKAA EDELTÄNEEN vuoden aikana Sini Makkonen meditoi ja luki kristillistä mystiikkaa käsitteleviä kirjoja. Yhdysvaltalaisen sisterssiläismunkki Thomas Keatingin (1923–2018) kirja Sisäinen eheytyminen tuntui erityisen tärkeältä. Makkonen luki myös 1300-luvulla eläneen englantilaisen erakon Juliana Norwichlaisen ja 1500-luvulla vaikuttaneen espanjalaisen karmeliittanunnan Teresa Avilalaisen tekstejä.

– Tunsin, että he ilmaisivat sen, mitä olin aina ajatellut hengellisyydestä. Heidän mukaansa Jumala kutsuu ihmistä tulemaan siksi, mitä hänen kuuluu olla. Tämä on aivan eri asia kuin paranneltu versio itsestä.

Koronarajoitusten vuoksi Bonnevauxin luostari oli tavallista hiljaisempi, mutta Makkoselle tämä sopi hyvin. Jokainen aamu alkoi rukousmeditaatiolla luostarin kappelissa, joka on rakennettu vanhaan latoon. Sitä seurasi hetkipalvelus, jossa luettiin Raamatun psalmeja ja muita rukoustekstejä.

– Hiljainen rukous ei ollut enää vain oma henkilökohtainen juttuni, vaan sain liittyä pitkään rukouksen linjaan, joka on ollut olemassa jo monen vuosisadan ajan.

Makkonen mainitsee, että luostarissa luettiin myös toisten uskontotraditioiden tekstejä kuten suufiperinteeseen kuuluvaa islamilaista mystiikkaa ja hindulaista Bhagavad Gitaa. Retriittikeskuksessa toimi myös joogaopettaja.

Luostariyhteisön päivärytmi oli varsin tiivis. Meditaatioiden ja hetkipalvelusten lomassa jokainen yhteisön jäsen työskenteli viisi tuntia päivässä ora et labora eli rukoile ja tee työtä -perinteen mukaisesti.

Makkonen osallistui muun muassa siivoamiseen ja ruoanlaittoon sekä luostarin kanojen hoitamiseen. Aamun hetkipalveluksen jälkeen hän suuntasi puutarhaan, missä hän päästi kanat ulos ja ruokki ne.

Makkonen teki myös rukouskävelyitä ja nautti juoksulenkeistä luostaria ympäröivillä maalaisteillä, niityillä ja pienen joen varrella.

– Ranskan maaseudulla vaaleanpunaiset ja valkoiset kukat kukkivat marraskuulle saakka. Talvikuukaudet ovat leutoja ja sumuisia, mutta kevät on pitkä ja lämmin, hän kertoo.

AUVOISAN LUOSTARIELÄMÄN vaihetta kesti noin kuukauden ajan. Sen jälkeen Sini Makkosen sisimmässä nousi myrsky.

Kolmen päivittäisen meditaation rytmi vei hänet prosessiin, jonka vauhti tuntui välillä melkein liian hurjalta. Hän ymmärsi käyvänsä läpi jota-

kin, mitä hengelliset ohjaajat kutsuvat puhdistumiseksi. Makkonen kuunteli itseään kirjoittamalla päivittäin.

”Varjotyö on alkanut / kaikki nousee pintaan”, hän kirjoitti prosessin alkaessa.

Makkonen kohtasi aikaisemman elämänsä taakkoja ja vaikeita kokemuksia, kuten nuoruuden kamppailun masennuksen ja syömishäiriöiden kanssa. Hän kävi läpi elämänsä tapahtumia, ja mieleen nousi unohduksissa olleita tärkeitä muistoja.

– Vaikka minulla oli vaikea olla, samalla tunsin, että jotakin hyvää oli tekeillä, hän sanoo.

Vanhojen kuormien paino tuntuu esimerkiksi näissä Makkosen merkinnöissä:

”Minä kannan / muistoa vanhasta surusta / tajuamatta / se on muisto vain / voimaton määrittelemään / olemiseni tilaa enää.”

” Hiljainen rukous ei ollut enää vain oma henkilökohtainen juttuni, vaan liityin pitkään rukouksen linjaan, joka on ollut olemassa jo vuosisatojen ajan.

Yksi Sini Makkosen hoitamista kanoista tuli hänelle erityisen läheiseksi Bonnevauxin luostariyhteisössä elettyjen kuukausien aikana.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT WORLD COMMUNITY FOR CHRISTIAN MEDITATION

”Pitäisi joo luopua illuusioista / mutta kun ne on pitäneet mut hengissä / kun todellisuus on yrittänyt tappaa.”

Kirjoittamisen lisäksi Makkonen työsti sisäistä prosessiaan keskustelemalla retriittikeskusta johtavan munkki Laurence Freemanin ja muiden yhteisön opettajien kanssa. Hän rohkaistui myös näyttäytymään muille ihmisille erilaisissa olotiloissa, vaikka se tarkoitti välillä itkemistä toisten nähden.

– Kun minulla oli paha mieli, annoin sen näkyä. Huomasin, että ihmiset kohtasivat minua syvemmällä rakkaudella, kun uskalsin olla oma itseni.

SINI MAKKONEN OLI suunnitellut viettävänsä

Bonnevauxin luostarissa pari kuukautta, mutta viipyi lopulta yhteisössä kaikkiaan kahdeksan kuukauden ajan. Tuona aikana syntyneistä ru-

nomuotoisista teksteistä välittyy meditaatiohiljaisuuden aikana kuljettu sisäinen matka. Kun Makkonen rohkaistui näyttämään tekstejä munkki Laurence Freemanille, tapahtui jotakin yllättävää.

– Jonkin ajan kuluttua muutama ihminen tuli sanomaan minulle, että Laurence oli lukenut heille runojani ja että ne olivat heidän mielestään tosi hyviä. En osannut odottaa, että tekstit, joita olin kirjoittanut vain itselleni, antaisivat jotain myös muille.

Freeman rohkaisi Makkosta valitsemaan osan runoista ja kääntämään ne englanniksi. Kristillisen meditaation maailmanyhteisö julkaisee teksteistä kootun kirjan, jonka nimi on Tears come on the way home. Makkonen painattaa kirjasta lähiaikoina myös suomenkielisen omakustanteen nimellä Kotimatkalla aina itkettää.

Kun Makkonen palasi Suomeen toukokuussa 2022, ystävät sanoivat, että hän oli muuttunut. Makkonen itse ajattelee, että hän ei enää takerru asioihin niin paljon kuin ennen Bonnevauxin kuukausia. Hänen mukaansa puhdistautumisen vaihetta seurasi ”vapautuminen tyhjyyden kokemuksen kautta”.

– Koen, että olen nyt enemmän oma itseni ja vapaampi kuin ennen matkaa. Rakastan itseäni aikaisempaa enemmän ja sen seurauksena pystyn paremmin rakastamaan myös toista ihmistä. ■

Kristillisen meditaation tutustumisillat ke 12.4. klo 18 Helsingin Tuomiokirkon kappelissa Senaatintorilta nousevien portaiden oikealla puolella ja ti 25.4. klo 18 Agricolan kirkon kappelissa, Tehtaankatu 23 (käynti sisäpihalta D-portaan kautta). Lisätietoja kristillinenmeditaatio@gmail.com.

Musiikki inspiroi

VIIME NUMEROSSA Sanna Ruskomäki ehdotti kirkkoihin entistä monipuolisempaa musiikkitoimintaa: yhteistä soittoa ja laulua, soittotuntejakin pienestä maksusta. Mielipidekirjoitus sai Facebookissa miltei 600 tykkäystä ja paljon kommentteja. Tässä muutamia ajatuksia:

Eeva L.: Musiikki vaikuttaa ihmisiin syvästi ja kokonaisvaltaisesti. Ihana ajatus!

Rauli H.: Monella paikkakunnalla kirkko on ainoa paikka missä musiikkitilaisuuksia on.

Kaarina S.: Huh sentään. Meidän seurakunnassa laulajia kokoontuu viikoittaisiin ryhmiin vauvasta vaariin. Nuoret opettelevat bändisoiton saloja, ja toiset oppivat rytmisoittimia kuoron ohella. On matalan kynnyksen ryhmiä ja tavoitteellisempia ryhmiä. Kanttorien työ on jo nyt kiitettävän vilkasta toimituksineen, kuoroineen ja konsertteineen, että en kyllä keksi mihin kohtaan asettelisin pienet urkuoppilaat tai muut yksittäiset oppilaat.

Johanna M.: Varmaan myös kirkkoon kuuluvien määrä vaikuttaa resursseihin, millä toteuttaa musiikkiopetusta.

Kaija-Mari J.: Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Erityisesti matalan kynnyksen yhteissoittomahdollisuuksia on aikuisille tarjolla varsin vähän.

Sari A.: Ainakin Tampereella evl. srk. järjestää kaikille avointa musiikinopetusta. Toimintaa on ollut vuosikymmeniä.

Mikko M.: Tätä on meillä koetettu useaan otteeseen ja ihan maksuttomasti, mutta ryhmät ovat kaatuneet osallistujien vähäisyyteen.

Yhteislaulutilaisuus ei ole kuoroharjoitus

IHMISEN HYVINVOINTIIN ja terveyteen on tutkitusti musiikilla ja varsinkin yhteislaululla positiivinen vaikutus. Leppävaaran seurakunta on tarjonnut monia mahdollisuuksia laulamiseen.

Kuoro ja yhteislaulu ovat mielestäni eri asioita. Koska kuorolaiset myös esittävät laulujaan eri tilaisuuksissa, on esitettävät laulut hallittava, ja siksi joudutaan paneutumaan äänenkäyttöön erilaisilla

Yksi ääni tarjolla

MONENLAISTA SUKUPUUTTOON kuolemista surraan. Minä suren suomalaisten sukupuuttoa. Lapsiperheen perustaminen taitaa näinä aikoina olla taloudellisesti niin kuormittavaa, että monet jäävät empimään. Sääli. Lapset ovat kadun kaunein koristus. Olen miettinyt asian näin. Jos löydän jostain eduskuntavaaliehdokkaan, jolla on sekä radikaali että realistinen ehdotus lapsiperheiden taloudelliseksi tukemiseksi, harkitsen vakavasti hänen äänestämistään. Kovin pienet rahathan eivät tässä riitä. Esko Miettinen Helsinki

äänenavausharjoituksilla ja toistamaan lauluja yhä uudelleen.

Yhteislaulutilaisuuksissa lauletaan osallistujille tuttuja lauluja. Jokin uusikin laulu mahtuu mukaan, mutta tärkeintä on laulaminen ja sen tuottama riemu.

Karakappelissa on laulettu yhteislauluja päiväsaikaan. Helmikuun yhteislaulelo oli riemukasta laulua, ja se näkyi laulajien olemuksessa.

Ilman uskoa vai uskomalla?

KIITOS LAURI MAARALALLE Hyvää pyhää ­kirjoituksen suorasta ja rohkeasta toteamuksesta, että ilman uskoa pelastuu yhtä lailla kuin uskomalla (K&k 20.11.2022). Se oli jopa hieman pelottavan suora toteamus. Luulen kuitenkin, että lähes kaikki meidän pappimme ovat asiasta eri mieltä.

Ehkä tuo kannanotto oli vain Maaralan mielipide, eikä totuus aivan. Kristinusko on mysteeri ja Jumala on salattu, joten me ihmiset emme järjen emmekä uskonkaan avulla voi tietää tuota asiaa.

Maarala varmaankin perustaa tuon varmalta vaikuttaneen mielipiteensä 1. Korinttolaiskirjeeseen, jonka mukaan rakkaus on suurempaa kuin usko. Raamattu on kai tässä asiassa ristiriitainen. Siinä on kahdensuuntaisia ohjeita meille kristityille. Samalla lailla Raamatussa on toisilleen vastakkaisia neuvoja samansukupuolisten vihkimisessä, mistä minäkään en valitettavasti ole kyennyt luomaan selvää kantaa.

Rikard Vonlaufen Masala, Kirkkonummi

Seurakuntien sijoitukset ja Credit Suisse -pankki

SVEITSILÄINEN CREDIT Suisse ­pankki on kärsinyt skandaaleista jo vuosien ajan ja nyt viimeksi vakavista ongelmista kannattavuuden ja likviditeetin kanssa. Kyseinen pankki hoitaa myös Helsingin seurakuntayhtymän sijoituksia kaikkien seurakuntien puolesta.

Maaliskuussa oli erilaista. Poissa oli rentous. Oli erilaisia äänenavausyrityksiä, mutta ei tuttuja lauluja, vaan jopa latinaksi laulettiin. Mielestäni se olikin kuoroharjoitus. Osallistujien reaktiot olivat sen mukaisia. Pari laulajaa lähti kesken pois.

Toivoisin takaisin helmikuun kaltaisia yhteislauleluja.

Onko seurakuntayhtymä suojannut sijoituksiaan jollakin tavalla pankin mahdollista konkurssia tai selvitystilaa varten? Onko seurakuntayhtymä harkinnut muita vakavaraisia vaihtoehtoja sijoitustensa hoitamiseksi? Onko yhteinen kirkkovaltuusto tietoinen sijoitusten nykytilasta? Pitäisikö tilanteesta olla huolissaan?

Tuomas Anttila seurakuntaneuvoston jäsen, Petrus församling, Helsinki

Eeva-Liisa Parkkonen Leppävaaran

seurakuntalainen

Mielipiteitä voi lukea myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Hammashoitoa

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.

· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €

· Hammastarkastus muuten 45 €

· Hammasvalkaisu 129 €

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €

Muut palvelut:

Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

09 23 174

MAKSUTON ARVIOINTIKÄYNTI Fabianinkatu 31 C, 4 krs. 00100 Helsinki www.betterbite.fi

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Hautauspalveluja

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

HAMMASTEKNIKKO

24 h

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 €

○ Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Seuraava lehti ilmestyy 27.4. Verkossa joka päivä.

Mediamyynti

Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983

HAUTAKIVET

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen). Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Hammaslääkäriasema

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla

EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213

EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560

Mannerheimintie 65, Helsinki Matinraitti 14, Espoo

Kiinteistönvälitystä

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

HOK-ELANNON HAUTAUSPALVELUN

KIVIPÄIVÄT

27.3.-6.4.2023

KIVIPÄIVIEN AJAN S-ETUKORTILLA ASIAKASOMISTAJALLE -10 %

HAUTAKIVEN HINNASTA + BONUS.

KTS. TARKEMMAT TIEDOT JA KIVIESITTELYJEN AIKATAULUT HOK-ELANNONHAUTAUSPALVELU.FI

hok-elannonhautauspalvelu.fi

perunkirjoitukset hautakivityöt 09 628 398

kaiverrukset ym. alan työt

p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET

Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY

Salpakuja 7, 01200 Vantaa

p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Espoonaukio 7, 02770 Espoo

p. 09 465 650

Rakennusala

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com MP-Remonttiapu

Myydään asuntoja

2 h + kk, 50 m2, Hakaniemessä. Tyydyttävä kunto. H. 315 000 €. P. 040 756 0011

Vuokrata halutaan

Vak. työs. n. etsii siist. hilj. 37–48 m2, L.-Helsinki, 30.4.–5.8./ toistais., 050 577 0902.

Vuokralle tarjotaan

Keski-Haagassa Keskuspuiston läh. puistopih. keskellä, hissit. rem. YKSIÖ, 29 m2, 1 h+alk+ikk. kk+kph+las.parv. Hyvät liikenneyhteydet. Tied. ilt. p. 09-588 3528.

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

OTTO A. MALMIN LAHJOITUSRAHASTO

Apurahoja kansansivistystä edistäviin sekä yleishyödyllisiin tarkoituksiin

Apurahat voidaan myöntää työryhmille, organisaatioille tai yksityishenkilöille. Hakemukset lähetetään liitteineen säätiön verkkopalvelun kautta (http://www.ottomalm.fi), missä annetaan tarkempia ohjeita hausta. Tieteellistä tutkimusta ei rahoiteta tänä vuonna. Hakuaika alkaa 1.4. ja päättyy 30.4.2023. Luettelo myönnetyistä apurahoista julkaistaan säätiön verkkosivulla 1.7.2023 ja niistä ilmoitetaan saajille myös kirjeitse.

Paikkoja avoinna

Kauniaisten suomalaisessa seurakunnassa on avoinna KANTTORIN VIRKA

Kanttoriksi Kauniaisiin?

Kauniaisten suomalaisessa seurakunnassa on avoinna kanttorin virka. Hakuilmoitus löytyy Kirkkorekry-palvelusta. Hakemukset jätetään 11.4.2023 klo 16 mennessä Kirkkorekryn kautta.

Lisätietoja osoitteesta www.kirkkorekry.fi.

Lakipalveluja

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy

puh. 09 477 0680

www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1

puh. (09) 622 5930

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi

p. 050 464 2930

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen

p. 040 552 0818

kirsi@ukkonen.com

www.ukkonen.com

Palveluja tarjotaan

PALVELUKOTIMME Haagassa, Maunulassa ja Vuosaaressa tarjoavat kotoisan ja turvallisen yhteisön vanhuuteen. Palveluasunnot soveltuvat lyhyt­ ja pitkäaikaiseen asumiseen. Olemme voittoa tavoittelematon säätiö. P. 0400 341 306, helander­kodit.fi

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu.

050 547 0101 Jukka Vasarainen

0400 805 323 Jari Lehto

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti

P. 050 926 6203

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Ostetaan

Hyvinvointia Arjesta

○ Kauppa- ja saattoapua

○ Omaishoidon vapaat ○ Kotiapua

○ Seuraksi kulttuuritapahtumiin

Kotitalousvähennys 60 % www.hyvinvointiaarjesta.fi

Paula Sallinen 040 142 6574

GRAFOLOGIN LUONNEANALYYSIT

Vuosikymmenten kokemuksella

Puh. 050 572 7766

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

ICT-Ins. opisk. opastaa ja as. tietokoneet ja puh. kotonasi luotettavasti. p. 0400 711 629

Kuolinpesän autojen myynti ja arviointi luotettavasti 35 v. kokemuksella. puh. 050 060 1617

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

su 2.4. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkolla, Rajatorpant. 8, Vantaa. klo 16 kahvikonsertti Seuratuvalla, Salomonk. 17 D; Veisuuveljet, Virsikuoro ja Sakari Topi, laulu. Kolehti H-Y:n kv-työlle. ma 3.4. klo 18 hiljaisen vkon seurat Loviisan siunauskpli, L. Harjut. 21. klo 18.30 seurat Leppävaarassa, takkah, Veräjäkallionk. 2, Espoo. ke 5.4. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrne 1. pe 7.4. klo 16 seurat Espoonlahdessa, Kipparink. 8. ti 11.4. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D; ”Inkerin kirkko nyt”, R.Porkola. ke 12.4. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1 a A 3. su 16.4. klo 12 kirkkopyhä Myllypurossa, Myllynsiipi 10; messu ja kevätveisuut, s. M.Peiponen. klo 16 rippikoululaisten läheisten seurat ja tapaaminen Seuratuvalla, myös työntekijöitä. klo 17 Vihdin Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C. klo 18 seurat Järvenpään vanha kko, Oliivi-sali, Kirkkot. 2. ma 17.4. klo 16 seurat Rasti-srkkesk, Tenholant. 6 (Ruskeasuo), Hki. ti 18.4. klo 18 verkkoseurat Seuratuvalta, www.facebook.com/ herattaja, www.youtube.com/ herattajayhdistysfi

pe 21.4. klo 18 sateenkaariseurat Mäntsälän Ankkurissa, Keskusk. 11. klo 18 kotiseurat Konttisella, Kotinumment. 44 (Hgin Tapanila). su 23.4. klo 15 seurat Klaukkalan kko takkah, Ylitilant.6, N-järvi. klo 18 seurat Mikaelinkirkolla, Emännänp. 1, Kontula. ti 25.4. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, ”Kiinalainen juttu”, U.Leppänen.

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky

Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki

www.silvennoinen.fi

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com OSTAN ylim. tavarat ja kuolinpesä tyhj. Käteismaksu p. 045 197 5299

ke 26.4. klo 19 Körttikodin seurat. su 30.4. klo 16 Nuorisotyö 50! Ent. nuorten ilta Seuratuvalla; mm. M.Nivala, J.Rauhala, L.Väyrynen-Si. LISÄÄ: www.h-y.fi/tapahtumakalenteri Seurat Frebellä Uusheräyksen rukoushuoneella (Fredrikinkatu 61 B, Helsinki) Sunnuntai-iltapäivinä klo 15.00 2.4. Valtakunta tulee!

Markku Sivonen, Laura Lahtinen, Tuomo Lahtinen 30.4. Valtakunnan väkeä Raimo Vanninen, Tinja Halunen 21.5. Valtakunnan avaimet Niko Rantanen, Jouko Talonen Tervetuloa!

ESIRUKOUSILTA 11.4 ja 25.4 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

11.4 Bengt Lassus, 25.4 Daniel Björk, Bengt Lassus. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa mukaan iltaan!

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Pääsiäisaamun evankeliumissa (Joh. 20:1–10)

Magdalan Maria menee Jeesuksen haudalle.

Kuoret rikkoutuvat

KANANMUNAAN ON sisällytetty pääsiäisen koko ydinsanoma. Munasta kuoriutuva tipu symboloi haudasta nousevaa Kristusta, ja jäljelle jäävät kuoret muistuttavat tyhjästä haudasta. Pääsiäismunat ovat varsinkin ortodoksisessa kirkossa monin tavoin vaikuttava perinne. Juhlapöydässä ortodoksit voivat kolauttaa vierustoverin kanssa keitettyjä munia vastakkain ja esittää samalla pääsiäistervehdyksen: Kristus nousi kuolleista! Se, jonka munan kuori menee rikki, saa aloittaa ruokailun.

NINA RIUTTA

Kaikkialla läsnä

Etsimme usein Jeesusta sieltä, missä hän ei ole. Toisaalta voimme kohdata hänet siellä, missä emme olisi ikinä uskoneet hänen olevan. Emmekä aina tunnista häntä heti.

Tämän voi havaita evankeliumien kertomuksista, joissa ylösnoussut Jeesus kohtaa oppilaansa. Yksi heistä on Magdalan Maria.

Takana ovat kärsimyksen ja kuoleman täyttämät päivät, kun Maria pääsiäisaamuna menee Jeesuksen haudalle. Hän itkee haudan suulla.

Kun Maria kurkistaa hautaan, se onkin tyhjä. Ruumiin sijaan hän näkee kaksi enkeliä. Hän ei ymmärrä, kuka on vienyt Jeesuksen haudasta ja mihin hänet on pantu. Jokin saa Marian kääntymään. Hän näkee Jeesuksen, muttei tunne häntä. Maria luulee häntä puutarhuriksi.

Vasta kun Jeesus lausuu Marian nimen, Maria ymmärtää, kenen kanssa hän keskustelee. Jeesus ei anna Marian koskea itseään vaan sanoo merkillisesti:

”Älä takerru minuun, sillä en ole vielä noussut Isän luokse.”

Sen sijaan Jeesus kehottaa Mariaa kertomaan toisille, että hän on palaamassa ”teidän Isänne ja Jumalanne luokse”.

Ylösnousseen Jeesuksen olemus on muuttunut. Hän ei ole enää sidottu ajan ja paikan rajoihin. Hän voi nyt olla läsnä kaikkialla. Hän on mennyt Jumalan luokse, ja kuitenkin hän on läsnä täällä, missä olemme. Hän voi lähestyä meitä ja jopa tulla sisimpäämme ja valaista meidät niin, että kaikki alkaa näyttää toiselta. Se, mikä on lukossa, voi avautua – aivan kuin Jeesuksen haudan ovi.

Tätä kaikkea voi olla vaikea ymmärtää. Silti siitä voi kokea jotain jo nyt. Usein meitä pelottaa tulevaisuus ja houkuttaa menneisyyteen takertuminen, mutta pääsiäisaamun valossa saamme katsoa luottaen tulevaan.

Pääsiäisen valo on toivon ja kevään valoa. Se on elämän näköalattomuuteen kajastavaa uuden luomisen valoa.

LAURI MAARALA

Havahdu kevään aurinkoon

Lähde huhtikuisena aamuna ulos ja havahdu kevään aurinkoon.

Aamun valo on pääsiäisen valoa Se muistuttaa Kristuksesta, joka ei ikinä kuole ja joka voi herätä elämään meissä.

Aamun valossa katsot häntä, joka valaisee sydämesi ja pyyhkii pois pimeyden ja murheen pilvet.

Seuraava lehti ilmestyy 27.4.

TEEMAMATKOJA

SIGULDAN TAIMIMARKKINAT 5.-7.5. • alk. 310,-

Taikahuilu-ooppera Tallinnassa

6.-7.5. • alk. 210,-

Mamma Mia -musikaali Tallinnassa

6.-7.5. • alk. 215,-

TARTTO ja Alatskiven linna

18.-21.5. • alk. 390,-

LAHEMAAN KANSALLISPUISTO – luontoelämyksiä ja kartanoita

18.-21.5. • alk. 395,-

GEORG OTSIN lauluja ja POHJOIS-VIRON kesätunnelmaa

30.6.-2.7. • alk. 330,-

Etelä-Viron kartanoita ja puutarhoja

13.-15.7. • alk. 360,-

KENTIN linnoja, puutarhoja ja viinitarhoja

13.-16.7. • alk. 1.495,-

ISLANTI, satujen saari

19.-23.7. / 6.-10.9. / 18.-22.10. • alk. 1.240,-

SAARENMAAN oopperapäivät sis. La Boheme -ooppera ja Joutsenlampi-baletti

25.-28.7. • alk. 730,-

Kuninkaallinen Lontoo

– Windsor, Kensingtonin palatsi, Buckinghamin palatsi…

2.-5.9. • alk. 1.295,-

Agatha Christien Englanti

Carmen

VIEHÄTTÄVÄ ITÄVALTA

JA CARMEN-ooppera

St. Margarethenin oopperafestivaaleilla

Ainutlaatuisella matkalla koetaan Wienin nähtävyyksiä: kiertoajelu, Hofburgin palatsi, Sissi-museo. Myös Wienerwaldin retki, Baden ja Rosarium-ruusupuisto. Oopperaan eläydytään unohtumissa

puitteissa: roomalaisten aikaisessa kivilouhimossa.

2 lounasta, 1 illallinen, majoitus Wienissä.

27.-30.7. • alk. 1.295,-

www.matka-agentit.fi – myynti@matka-agentit.fi

puh. 09 2510 2080

7.-11.9. / 5.-9.10. • alk. 1.435,-

Samppanjaa ja etanoita a’la FRANCE

29.9.-2.10. • alk. 1.595,-

Espoon kirkkovaltuusto leikkasi tuen naisten pappeutta vastustavilta järjestöiltä s. 4

Pääsiäismusiikki täyttää pääkaupunkiseudun kirkot huhtikuun alussa s. 6

Pieni pyhiinvaellus

Kaisa Yletyinen ja Ossi Tervonen kutsuvat

iltavaellukselle ja pääsiäisyön messuun s. 2

30.3.2023

kirkkojakaupunki.fi

Pääsiäisvaellus valoa kohti

Kahden seurakunnan yhdessä järjestämä kokemuksellinen pääsiäisyö sisältää rukousta, vaellusta, iltapalaa ja ehtoollista.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA JUSSI HELTTUNEN

Leppävaaran ja Tapiolan seurakuntien yhteisessä pääsiäislauantain tapahtumassa kuljetaan konkreettisesti tulen ja ristin kanssa hämärästä valoon. Kolmiosainen tapahtuma alkaa niukasti valaistusta kirkosta ja päättyy toiseen kirkkoon, jossa tunnelma muuttuu aivan erilaiseksi. Tapahtumat alkavat iltakahdeksalta ja päättyvät puolenyön jälkeen.

– Uudenlaisen pääsiäisenvieton ydinajatuksina ovat kokemuksellisuus ja yhdessä tekeminen. Siihen sisältyy myös pieni pyhiinvaellus, jossa saa luontokokemuksen, sanoo Leppävaaran seurakunnan pappi Kaisa Yletyinen.

Pääsiäistapahtuma käynnistyy Uuden tulen rukoushetkellä Leppävaaran kirkkosalissa. Hämäryyden keskellä vietettävässä luostariperinteeseen pohjautuvassa rukoushetkessä lauletaan ja kuul­

Pääsiäislauantaina ihmisjoukko vaeltaa ristin ja valon johdattamana Leppävaaran kirkolta Tapiolan kirkolle. Kaisa Yletyinen ja Ossi Tervonen näyttävät mallia.

laan Jumalan sanaa. Sen päätyttyä siirrytään pihalla palavan avotulen ääreen siunaamaan tuli. Elävä tuli siirretään siitä kynttilälyhtyyn, jota lähdetään viemään kulkueessa kohti Tapiolan kirkkoa. – Lännen liturgisessa perinteessä pääsiäiskynttilä sytytetään uudesta tulesta. Se kuvaa pääsiäisyössä läsnä olevaa Jumalan luovaa tahtoa, joka läpäisee pimeän, Yletyinen sanoo.

Kirkkovaellus Leppävaarasta Tapiolaan kulkee kevyen liikenteen väyliä sekä paikoin metsä­ ja puistoreittejä pitkin. Matkaa kertyy noin kuusi ja puoli kilometriä. Vaeltajajoukon kärjessä kävelevät ristiä ja lyhtyä kantavat henkilöt.

Kahden kirkon väliseen pieneen pyhiinvaellukseen voivat osallistua myös ne, jotka ei ­

vät aktiivisesti harrasta liikuntaa, sillä kävelyvauhti on rauhallinen. Kaisa Yletyinen suosittelee pukeutumaan sään mukaisesti ja valitsemaan hyvät kävelykengät. Matkan voi kulkea myös polkupyörällä, autolla tai julkisilla kulkuneuvoilla.

TAPIOLAN KIRKOLLA tarjotaan iltakymmeneltä kevyttä iltapalaa. Leppävaarasta kuljetettu tuli siirretään lyhdystä pääsiäiskynttilään. Pääsiäisyön messu alkaa hämärässä Tapiolan kirkossa pääsiäiskynttilän kantamisella alttarille. – Pääsiäiskynttilä on ylösnousemuksen symboli. Alttarilla se symboloi valon syttymistä pimeään hautaan. Lopulta koko kirkko valaistaan messussa pääsiäisylistyksen aikana, sanoo Tapiolan seurakunnan pappi Ossi Tervonen.

Toivo auttaa meitä uskomaan elämään.

PAPPI

– Pääsiäisyön messu muistuttaa meitä konkreettisesti identiteetistämme. Kasteen muistaminen on silloin tärkeää, sillä siinä yhdistyvät Kristuksen kuolema ja ylösnousemus. Kastettuina saamme kuoleman jälkeen nousta uuteen elämään, ja meistä tulee Kristuksen seuraajia ja perheväkeä.

Tapiolan seurakunnassa on tapana, että pääsiäisyön messussa seurakuntalaiset tulevat ehtoolliselle kirkkosalin laidalla sijaitsevan kastemaljan kautta. He kastavat sormensa kasteveteen ja tekevät sillä ristinmerkin otsaansa tai kämmeneensä.

PÄÄSIÄISYÖN MESSU on pääsiäisjuhlan keskeinen jumalanpalvelus pääsiäisaamun messun rinnalla. Tapiolan kirkossa järjestettävä pääsiäisyön messu on musiikkipitoinen, ja siitä vastaavat Tapiolan ja Leppävaaran kanttorit. Luvassa on vokaali­ ja vaskiyhtyeen esittämää musiikkia. Seurakuntien työntekijöiden lisäksi tapahtumaa on toteuttamassa myös joukko vapaaehtoisia.

– Pääsiäisyön messu muistuttaa myös meille annetusta ylösnousemuksen toivosta. Se rohkaisee elämään monien varjojen ympäröimänä, joita tämän hetken maailmassa on. Toivo auttaa meitä uskomaan elämään ja sen voittoon sekä siihen, että olemme yhdessä. Meidän ei tarvitse olla yksin, Ossi Tervonen sanoo.

Leppävaaran kirkon hämärästä alkanut tapahtumakokonaisuus päättyy vuorokauden jo vaihduttua, kun pääsiäisyön messu loppuu Tapiolan kirkossa. Vielä silloinkaan ei tarvitse lähteä kotiin, sillä paikan päälle voi vielä jäädä nauttimaan teetä ja pashaa. ■

Uuden tulen rukoushetki pääsiäislauantaina 8.4. klo 20 Leppävaaran kirkolla, Veräjäkallionkatu 2, ja vaellus Tapiolan kirkolle, Kirkkopolku 6. Iltapala klo 22 ja pääsiäisyön messu klo 23 Tapiolan kirkolla. Iltapala on maksuton.

Pääsiäisyön messu pääsiäislauantaina 8.4. klo 23 Espoonlahden kirkossa, Espoon tuomiokirkossa, Olarin kirkossa ja Tapiolan kirkossa.

Merkki toivosta

Tyhjä hauta on merkki toivosta ja tulevaisuudesta.

Tänä vuonna matka kohti pääsiäistä on ollut pitkä. Tuntuu kuin se olisi kestänyt kokonaisen vuoden. Sodan kuvia katsoessani ja uutisia sekä kertomuksia lukiessani pimeys ulottuu omalle kynnykselleni. Vaikka sodan raakuus ja ihmisen käsittämätön julmuus ovat olleet koko ajan totta jossakin päin maailmaa, niiden maantieteellinen läheisyys tunkeutuu ihon alle, sieluun asti. Pimeys valtaa alaa, ja yritän ylläpitää valoa, edes mielikuvaa valosta.

PÄÄSIÄISTÄ EDELTÄVÄN hiljaisen viikon mittaan matka hidastuu. Jeesuksen kärsimystien seuraaminen muistuttaa monesta sellaisesta asiasta omassakin elämässäni, jolloin olen valinnut pimeyden valon sijaan. Askel painaa. Aika hidastuu, äänet hiljenevät.

MATKA PYSÄHTYY pitkäperjantain ristin juurelle. Kaikki maailman raakuus ja julmuus näkyy kärsivässä Jeesuksessa. Koko maailman epätoivo, kärsimys ja kuolema ovat ristillä runnellussa Kristuksessa. Tässä hetkessä omat voimani eivät riitä ylläpitämään valoa. Aika ja aivan kaikki pysähtyy syvimmän surun ja synkimmän pimeyden keskellä.

MUTTA SURUN ja pimeydenkin keskellä elää rakkaus. Rakkauden vuoksi Jeesus kärsi ja kuoli ristillä. Rakastaen Jeesuksen ystävät ottavat hänet alas ristiltä, hyvästelevät hänet ja kantavat hänet hautaan.

RAKKAUDESTA HE lähtevät myös käymään hänen haudallaan. Se kannattelee eteenpäin, vaikka suru ja epätoivo painavat askelissa. Mutta kun he pääsevät perille, kaikki, aivan kaikki muuttuu. Jeesus ei ole enää haudassa. Hän ei ole kuollut, vaan elää!

TYHJÄN HAUDAN äärellä herää toivo ja avautuu tulevaisuus. Sieltä lähtee liikkeelle ilo, jota Jeesuksen oppilaat haluavat jakaa edelleen, yhä uusille ihmisille.

TÄMÄN MAAILMAN pimeyden keskellä tyhjä hauta on merkki toivosta ja tulevaisuudesta. Se, mikä on ollut kuollutta, herää elämään, mikä on revitty rikki, parannetaan, ja mikä on eksynyt pimeään, tulee valoon jälleen. Elämä murtautuu lopullisesti esiin kuoleman vallan alta. Kristus on voittanut kuoleman – ei vain herätäkseen itse elämään, vaan lahjoittaakseen koko maailmalle uuden elämän.

Kristus on ylösnoussut! Riemullista pääsiäistä!

Kaisamari Hintikka Espoon hiippakunnan piispa

OSSI TERVONEN

Kirkkovaltuusto myönsi tukea viidelle järjestölle

Tukea saavat järjestöt, jotka osoittivat selkeästi sitoutuvansa tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Vastaesityksessä tukea esitettiin kaikille järjestöille.

Keskiviikkona 22. maaliskuuta kokoontunut Espoon yhteinen kirkkovaltuusto päätyi pitkän keskustelun jälkeen jakamaan määrärahaa viiden järjestön hankkeille: Suomen Lähetysseuralle, Suomen Pipliaseuralle, Medialähetys Sanansaattajille, Kirkon Ulkomaanavulle ja Evankeliselle lähetysyhdistykselle (ELY ry). Kirkon Ulkomaanapu tekee kehitysyhteistyötä ja toimii avustusjärjestönä, muut ovat lähetysjärjestöjä.

Tukea vaille jäivät kirkon lähetysjärjestöistä Lähetysyhdistys Kylväjä, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL), Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY) ja sen ruotsinkielinen sisarjärjestö SLEF.

Asian käsittelyssä esiin nousivat monet periaatteelliset kysymykset ja Suomen kirkkopoliittiset kiistanaiheet kuten suhtautuminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin ja naisten pappeuteen ja siihen, miten nämä vaikuttavat järjestöjen työhön ulkomailla. Yhteensä 1,68 miljoonan euron suuruisen määrärahan jaosta päätettäessä järjestöjä arvioitiin

Palaneen Perkkaan

kappelin tilalle

tahdotaan uusi

Leppävaaran seurakunnan seurakuntaneuvosto tahtoo, että palaneen Perkkaan kappelin tilalle rakennetaan uusi kappeli. Tiistaina 14.3. kokoontunut seurakuntaneuvosto oli yksimielisesti uuden kappelin rakentamisen kannalla.

Perkkaan kappeli tuhoutui tulipalossa kiirastorstaina 2022. Kappelin rauniot on purettu ja tontti on tyhjillään.

Leppävaaran seurakunta tar-

osin juuri näihin teemoihin liittyen. Espoon seurakunnat tekevät lähetystyötä ja kansainvälistä auttamistyötä kumppanijärjestöjensä kautta. Lähetystyöhön ja kansainväliseen apuun on Espoossa varattu 4,1 prosenttia arvioidusta verotulosta. Osuus on suurimpia Suomessa.

Järjestöiltä pyydettiin myös kirjallinen ilmoitus suostumuksesta siihen, että toiminnassa, johon määräraha käytetään, noudatetaan sekä yhdenvertaisuus- että tasa-arvolakia ja että myös naispuolisilla ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla papeilla ja muilla työntekijöillä on mahdollisuus tulla valituiksi ja lähetetyiksi järjestöjen hankkeissa. Hakijoilta saatujen vastausten jälkeen järjestöjä pyydettiin vielä tarkentamaan, voivatko ne antaa tähän kirjallisen suostumuksen.

SIITÄ, MITEN LÄHETYSJÄRJESTÖJEN VASTAUKSIA PITÄISI TULKITA, OLI ERILAISIA NÄKEMYKSIÄ.

MÄÄRÄRAHAN JAKAMINEN viidelle järjestölle perustui yhteisen kirkkoneuvoston tekemään esitykseen. Espoon seurakunnat pyysi viime vuonna määrärahaa saaneilta järjestöiltä ja Evankelinen lähetysyhdistys ELY:ltä kirjalliset hakemukset tammikuun 2023 loppuun mennessä. ELY:stä tuli kirkon virallinen lähetysjärjestö syksyllä 2022.

vitsisi uutta kappelia kirkollisiin toimituksiin eli kasteisiin, häihin ja hautajaisiin. Tilaa tarvitsevat myös esimerkiksi erilaiset ryhmät, perhetoiminta ja vieraskieliset yhteisöt kokoontumisia ja messujen viettoa varten.

Leppävaaran seurakuntaneuvosto on päättänyt luopua Perkkaan seurakuntatalosta, Lasten kappeli Arkista ja toimistotila Stellasta. KilonRistin toimitilasta kehitetään yhteiskäyttötila yhdessä perheneuvonnan kanssa.

Leppävaaran seurakuntaneuvosto ei päätä rakennusprojektin aloittamisesta eikä rahoitukses-

”Espoon yhteinen kirkkoneuvosto katsoi, että vain Suomen Lähetysseura, Suomen Pipliaseura, Medialähetys Sanansaattajat, Kirkon Ulkomaanapu ja Evankelinen lähetysyhdistys antoivat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskeviin kysymyksiin yksiselitteiset vastaukset.

OUTI KRAUSE teki yhteisen kirkkoneuvoston esitykseen vastaesityksen. Siinä tukea olisivat saaneet kaikki kirkon lähetysjärjestöt ja Kirkon Ulkomaanapu.

Toisen vastaesityksen teki Jarmo Nieminen. Hän esitti, että neljän järjestön tukea vähennettäisiin asteittain siten, että SLEY:n, Kansanlä-

ta, vaan seuraavaksi asiaa käsitellään seurakuntayhtymässä ja yhteisissä luottamuselimissä.

Olarin kirkolla alkaa pysäköinnin valvonta

Olarin seurakunta on päätynyt ratkaisemaan Olarin kirkon pysäköintiongelmat yksityisellä pysäköinninvalvonnalla.

Olarin kirkon pysäköintialueella on ollut ongelmia, sillä kirkon parkkipaikalle ovat pysäköineet ajoneuvojaan henkilöt, jotka eivät ole asioineet kirkossa.

ÅKE JAUHIAINEN

Pysäköintiä Olarin kirkolla on yritetty ohjata erilaisin opastein.

Espoon yhteinen kirkkovaltuusto kävi pitkän keseri lähetysjärjestöjä. Puheenvuoroaan pitämässä

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Näin ollen pysäköintialueen paikat eivät ole riittäneet kirkon tilaisuuksiin tulijoille.

Alueella on 3.4. alkaen käytettävä pysäköintikiekkoa, joka oikeuttaa kahden tunnin pysäköintiin. Lisää ilmaista parkkiaikaa kirkossa asioiva saa kirkon aulaan sijoittuvasta automaatista tarvittaessa enimmillään viisi tuntia. Seurakunnan henkilökunta pysäköi ajoneuvokohtaisilla pysäköintiluvilla.

Kirkkohäät yhä useammalle

Kirkkohallituksen täysistunto esittää kirkolliskokoukselle, että jatkossa kirkolliseen avioliittoon vihkiminen olisi mahdollista, jos toinen vihittävistä on rippikoulun käynyt kirkon jäsen. Tällä hetkellä molempien puolisoiden tulee olla rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä.

Kirkollinen vihkiminen onnistuu myös, kun vihittävistä toinen kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja toinen johonkin muuhun kristilliseen kirkkoon

Atte-Veikko Kemppainen kannatti pohjaesitystä eli sitä, että vain viisi järjestöä saa rahoitusta.

hetyksen, Kylväjän ja SLEF:n osuudet puolitettaisiin edellisvuodesta.

Sini Hulmin ehdotuksesta Nieminen lisäsi vastaesitykseen ehdon, että tukea ei myönnettäisi SLEY:n työlle Saksassa, jossa lähettien kumppanina toimii Itsenäinen Evankelis-Luterilainen Kirkko (SELK). Sen suomalainen kumppanikirkko ei ole Suomen evankelis-luterilainen kirkko vaan kirkosta irrallinen Lähetyshiippakunta.

Outi Krause teki vastaesityksen ja ehdotti määrärahan jakoa kaikille lähetysjärjestöille.

Kirkkovaltuusto äänesti, kumpi vastaesityksistä asettuu pohjaesityksen rinnalle. Krausen tekemä esitys voitti Niemisen esityksen äänin 20–8. Valtuutetuista 33 äänesti tyhjää.

AIHEESTA KÄYTETTIIN kokouksessa runsaasti puheenvuoroja. Niissä pohdittiin esimerkiksi sitä, keneen ilman määrärahaa jättäminen lopulta kohdistuu ja edistääkö tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta se, että jonkin järjestön työ kehittyvissä maissa jää tekemättä. Myös siitä, miten lähetysjärjestöjen antamia vastauksia pitäisi tulkita, oli erilaisia näkemyksiä.

Jarmo Nieminen ehdotti, että joidenkin järjestöjen tuki loppuisi porrastetusti.

Pohjaesityksen puolesta puheenvuoron käyttivät valtuutetuista esimerkiksi Atte-Veikko Kemppainen, Mia Stenius, Pirjo Kemppi-Virtanen ja Johanna Korpela. Näissä puheenvuoroissa korostettiin, että vastuu on nyt järjestöillä.

Pitkän keskustelun jälkeen kirkkovaltuusto äänesti asiasta. Pohjaesitys voitti Krausen esityksen äänin 39–20. Tyhjää äänesti kaksi valtuutettua.

Määrärahaa saaneiden järjestöjen hankkeet keskittyvät heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elinolojen parantamiseen, koulutukseen, lukutaidon kehittämiseen, raamatunkäännöstyöhön, radiotyöhön ja rauhantyöhön. Järjestöt raportoivat Espoon seurakunnille myöhemmin, miten saatu tuki on käytetty. ■

tai kristilliseen uskontokuntaan Suomessa tai ulkomailla.

Kirkkohallituksen esityksen tavoitteena on antaa jokaiselle kirkon jäsenelle mahdollisuus kirkolliseen vihkimiseen myös silloin, kun puoliso ei ole kirkon tai muun kristillisen yhteisön jäsen. Esityksen taustalla on Paavalin seurakunnassa vuonna 2020 syntynyt aloite.

Köyhyysartikkeli palkittiin

EAPN-FIN – Suomen köyhyyden vastainen verkosto on myöntä-

nyt vuoden 2023 Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen toimittaja Kata-Riina HeinonenTricaricolle Kirkko ja kaupunki -lehdessä ja Kirkkojakaupunki. fi-verkkomediassa joulukuussa 2022 julkaistusta artikkelista.

Palkitun artikkelin valokuvat ottanut Jani Laukkanen sai EAPN-FIN:n raadilta kunniamaininnan.

Palkintoraadin mukaan Ei varaa valita -niminen artikkeli on ihmisläheinen, konkreettinen ja syvältä koskettava, ja siinä kuuluu vahvasti haastatellun Eija Salon oma ääni.

Raati kiinnitti erityistä huomiota siihen, miten Heinonen-Tricarico onnistui köyhyydestä kärsivän henkilön kautta kertomaan rakenteellisesta epäoikeudenmukaisuudesta.

Oikaisu

Kirkko ja kaupunki (nro 5, ilm. 16.3.)uutisoi virheellisesti, että Kirsi Muurimäki on aluekappalainen.

Hän on seurakuntapastori, joka toimii Pohjois-Espoon alueen vastaavana pappina Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa.

kustelun siitä, miten Espoon seurakunnat tukevat Sini Hulmi.

Musiikkia pääsiäisen aikaan

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kirkoissa soi pääsiäisen aikaan upea valikoima pääsiäisen musiikkia.

LAUANTAINA 1.4.

■ Paimenia ja roistoja klo 15 Kannelmäen kirkossa. Länsi-Helsingin musiikkiopiston vanhan musiikin yhtyeet. Sanz, Purcell, Ortiz, Pulici, Vivaldi.

■ Kevätkonsertti klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Polyteknikkojen Orkesteri, solistina Saara Särkimäki. Sibelius, Schumann, Dvořák. Liput 15/12/8 e polyteknikkojenorkesteri.fi.

PALMUSUNNUNTAINA 2.4.

■ Klassinen messu klo 11 Espoonlahden kirkossa. J. S. Bachin kantaatti BWV 182 Himmelskönig, sei willkommen. Espoon Barokki, Navichorus-kuoro ja solistit. Pastori Jukka Lehti ja kanttori Elja Puukko.

■ Virren voimaa klo 13.30 Myllypuron kirkon seurakuntasalissa. Kirsi Lemponen laulattaa yhteislauluja.

■ Faure: Requiem klo 17 Vuosaaren kirkossa. Kamarikuoro Ora ja Gaudium, Heli Kantola, urut, solisteina ”Kristiina” Joung suk Kim ja Pauli Kainulainen. Ohjelma 10 e.

■ Bach: Matteus-passio klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Solisteina Anna Ginström, Marja-Stiina Pesonen, Elli Vallinoja, Kati Mäkelä-Niemi, Otso Sipilä, Veikko Vallinoja, Niilo Erkkilä ja Juhana Kotilainen. Kammarkören Novena, Chorus Domus, Exodus, Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin opiskelijoita, MGRENsemble, Esbo svenskan ja Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kanttorit. Markus Malmgren, urut. Liput 20 e ovelta.

■ Psalmit-sävellyskonsertti klo 18 Hakunilan kirkossa. Sonja Tissarin säveltämiä kirkkovuoden eri aikoihin liittyviä psalmeja.

Tuomas Heikkilä ja Johanna Suomala, laulu, Hanna Tissari ja Johanna Salminen, huilu, Sonja Tissari, piano.

■ Tervetuloa takaisin, flyygelimme! klo 18

Kallion kirkossa. Risto Lauriala, piano. BachBusoni, Chopin. Ohjelma 10 e.

■ Kankainen: Luukas-passio klo 18 Kannelmäen kirkossa. Vantaan Kamarikuoro, Anne Myllylä, urut. Ohjelma 10 e.

■ Salva nos klo 18 Olarin kirkossa. Lauluyhtye Versio, Pilvi Listo-Tervaportti, urut. Eng-

lantilaisen renessanssimusiikin helmiä. Sheppard, Parsons, Gibbons, Mundy, White, Purcell. Liput 15/10 e ovelta.

■ Tenebrae klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, Vantaa. Lumen Valo -lauluyhtyeen 30-vuotisjuhlavuoden avajaiskonsertti.

Ohjelma 10 e.

■ Kankainen: Luukas-passio klo 18 Tapiolan kirkossa. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro, solisteina Hannu Jurmu ja Esa Ruuttunen, Hannele Mehtälä, urut. Ohjelma 10 e.

MAANANTAINA 3.4.

■ Kärsimysmusiikkia ristintiellä klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Arttu Selonen, urut.

■ Musiikkia hiljaiseen viikkoon klo 12 Lauttasaaren kirkossa. Ville Elomaa, urut. Mendelssohn, Pachelbel, Bach.

■ Musiikkia hiljaiseen viikkoon klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Lauttasaaren musiikkiopiston pianisteja.

■ Pergolesi: Stabat Mater klo 18 Puistolan kirkossa. Helsingin Työväen Naiskuoro Elegia, solisteina Mia Heikkinen ja Annaliisa Pillak, Jousiyhtye Storia. Ohjelma 10 e.

■ Hiljaisen viikon lauluilta klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Kärsimysajan virsiä, lauluja ja tekstejä. Jorma Niinikoski, juonto ja iltahartaus, Sheldon Ylioja, kanttori.

■ Hiljaisen viikon konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Virva Krans, evankeliumi. Otto Alanen, laulu, Henri Hersta, urut.

■ Musiikkipitoinen Vesper klo 19.30 Roihuvuoren kirkossa. Kamarikuoro Cantiamo.

TIISTAINA 4.4.

■ Kärsimysmusiikkia ristintiellä klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Inka Kinnunen ja Risto Pulkamo, laulu, Arttu Selonen, urut.

■ Musiikkia hiljaiseen viikkoon klo 12 Lauttasaaren kirkossa. Hanna-Mari Zinovjev, piano. Muun muassa Thomas Adésin Darknesse Visible.

■ Ristisaaton musiikkihartaus klo 15.30 Myllypuron kirkossa. Minnamari Helaseppä, Herttoniemen kirkkokuorot, Marika Leino, urut.

■ Kuule minua klo 19 Kallion kirkossa. Kallion Kantaattikuoro, Olli Pyylampi, urut, Kallion Kapellin vasket. Kreek, Purcell. Liput 20/15 e kallionkantaattikuoro.fi ja ovelta.

■ Hiljaisen viikon dialogeja klo 19 Kauniaisten kirkossa. Markus Kuikka, viola da gamba, Peter Peitsalo, urut. Bach, Telemann. KESKIVIIKKONA 5.4.

■ Pianokonsertti klo 10.15 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille. Meditatiivista musiikkia. Vierailumaksu 5 e.

■ Kärsimysmusiikkia ristintiellä klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Inka Kinnunen, Harri Kerko ja Collegium Musicum Lohja.

■ Lacrimosa klo 12 Lauttasaaren kirkossa. Hiski Wallenius ja Anna-Elina Norjanen, laulu, piano ja urut. Muun muassa Bach, Mozart.

■ Urkumusiikkia klo 14 Temppeliaukion kirkossa. Henri Hersta. Vierailumaksu 5 e.

■ Ambient Kallio klo 16.30–20.30 Kallion kirkossa. Dj Mikko Saari. Meditatiivista musiikkia vinyylilevyiltä. Muun muassa Schultze, Froese, Gabriel, Laswell, Gerrard/ Perry.

■ Bach: Johannes-passio klo 18 Helsingin tuomiokirkossa. Cantores Minores, solisteina Tom Nyman, Jyrki Korhonen, Tuuli Lindeberg, Teppo Lampela, Johan Krogius ja Aarne Pelkonen, kuorosolisteja, Suomalainen barokkiorkesteri. Liput 65, 50/40, 30/25, 15 e Ticketmasterista ja pääovelta.

■ Pääsiäisen iltamusiikki klo 18 Kivistön kirkossa. Kanttorit Ritva Holma ja Mari-Annika Heikkilä. Muun muassa Händelin Messiasoratorion ja Bachin Matteus-passion aarioita, Bachin pääsiäiskoraaleja jousiyhtyeen säestyksellä ja hengellisiä lauluja. Ohjelma 10 e.

■ Virsiä-konsertti klo 19 Tikkurilan kirkossa. Lauluyhtye Club for Five. Ohjelma 10 e.

KIIRASTORSTAINA 6.4.

■ Kärsimysmusiikkia ristintiellä klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Lisäksi viikkomessu. Musiikki Harri Kerko ja Jukka Leppilampi.

■ Hiljaisen viikon musiikkia klo 12 Tikkurilan kirkossa. Iina Katila, urut.

■ Pieni iltamusiikki ja ehtoollinen klo 18 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1, Helsinki. A capella -yhtye Fake Five. Muun muassa spirituaaleja, J.S. Bach, Dvorak. Ilta jatkuu ehtoollisen vietolla.

■ Bach: Matteus-passio klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12, Helsinki. Solisteina Topi Lehtipuu, Matthew Rose, Núria Rial, Oleksandra Diachenko, Fernando Guimarães ja Ludwig Mittelhammer, Suomalainen barokkiorkesteri (Fibo), Suomen Laulu, Ripienokuoro: Kannelkellot, Candomini ja Helsingin Konservatorion nuoret laulajat. Liput 62/52/45/30/25 e lippu.fistä.

PITKÄPERJANTAINA 7.4.

■ Kärsimysmusiikkia ristintiellä klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Hannu Jurmu, Harri Kerko ja Collegium Musicum Lohja.

■ Haydnin jousikvartetto Jeesuksen 7 sanaa ristillä klo 14 Huopalahden kirkossa. Ackord-kvartetti. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

Lauttasaaren kirkon Musiikkia hiljaiseen viikkoon -konserttisarjassa tiistaina 4.4. klo 12 soittaa pianisti Hanna-Mari Zinovjev. Ohjelmistossa muun muassa Thomas Adésin Darknesse Visible.

Helsingin Työväen Naiskuoro Elegia esittää Pergolesin teoksen Stabat Mater ma 3.4. klo 18 Puistolan kirkossa Helsingissä. Solisteina laulavat Mia Heikkinen ja Annaliisa Pillak.

■ Syvyyden säveliä klo 14 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1, Helsinki. Senni Valtonen, kantele, avainviulu, huilut ja laulu, Katja Mäkiö, laulu ja cembalo, Sergei Sokolov, piano. Improvisaatioita ja instrumentaalimusiikkia, pitkäperjantain lauluja ja tekstejä. Kolehti.

■ Pergolesi: Stabat mater klo 15 Espoon tuomiokirkossa. Kristuksen kuolinhetken musiikkihartaus. Solisteina Inka Kinnunen ja Ruut Mattila, Auroran laulajat, Lauluyhtye Frida, Espoon barokki. Pastori Marja Malvaranta.

■ Haydn: Seitsemän sanaa ristillä klo 15 Kauniaisten kirkossa. Pauline Fleming-Unelius ja Pia Sundroos, viulu, Iisa Kostiainen, alttoviulu, Sami Mäkelä, sello. Tekstinluku Anna-Kaisa Tuomi ja Daniel Nyberg.

■ Buxtehude: Membra Jesu nostri klo 15 Leppävaaran kirkossa. Kärsimysmusiikkia. Leppävaaran seurakunnan lauluyhtye Moodi

A cappella -lauluyhtye Club for Five esittää virsiä konsertissaan keskiviikkona 5.4. kello 19 Tikkurilan kirkossa.

HENNA KOPONEN

MAREK SABOGAL

Markus Malmgren, urut, Juho Punkeri, laulu ja viulu, Tuomas Heikkilä, laulu ja alttoviulu, Timo Kiiskinen, laulu ja cembalo, Nina Kronlund, laulu, Elina Vidrike, dulcian. Kolehti.

LAUANTAINA 8.4.

■ Urkukonsertti klo 18 Kallion kirkossa. Tommi Niskala.

■ Ukrainalaisen lauluyhtyeen konsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, Vantaa. Kirkkolauluyhtye Kaanon. Ohjelma 10 e Ukrainan sodan uhrien auttamiseksi.

PÄÄSIÄISSUNNUNTAINA 9.4.

■ Osa Triduum Paschale -oratoriosta klo 10 Kannelmäen kirkossa messun yhteydessä. Pekka Kostiaisen oratoriosta Missa Paschalis -osan Loppuylistys. Vokaaliyhtye CantoNovo, Pekka Suikkanen, urut, lyömäsoittimia.

■ Händel: La Resurrezione – Ylösnousemusoratorio klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Historiallisin esityskäytännöin, periodipuvuin ja -soittimin sekä barokkitanssijoiden kanssa. Opera Tellus, solisteina Jenni Liikaoja, Tia Svanberg, Paula Patosalmi, Daniela Silén, Sampo Rantalainen ja Antti Pakkanen. Tanssijat Terhi Ketolainen ja Ulla Paakkunainen. Ohjelma 15 e.

■ Pääsiäisen jazzvirsiä klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, Vantaa. Eva Vikman, laulu, Janne Saarinen, saksofoni ja oboe, Lassi Kouvo, piano. Ohjelma 10 e.

■ Riemukas pääsiäiskonsertti klo 19 Pitäjänmäen kirkossa. Matti Fredriksson, viulu, Timo Fredriksson, piano. Muun muassa Bach, Debussy, Mendelssohn. Kolehti. Maanantaina 10.4.

■ Urkumatinea klo 15 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12, Helsinki. Sixten Enlund. Muun muassa Bachin, Widorin, Stanfordin, Müller-Zürichin pääsiäiseen liittyviä teoksia.

Ukrainalainen kirkkolauluyhtye Kaanon konsertoi la 8.4. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa Vantaalla ja ma 10.4. klo 19 Kulosaaren kirkossa Helsingissä. Ohjelmistossa on ortodoksista kirkkolaulua, ukrainalaisia kuoroteoksia ja erityisesti pääsiäisen ajan lauluja.

ja Kullervo Latvanen, Pauliina Hyry, urut, Hanna Renvall ja Sirke Mäki, viulu, Samuli Hyvärinen, sello.

■ Lacrimosa klo 15 Oulunkylän kirkossa. Anna-Elina Norjanen ja Hiski Wallenius. Muun muassa Bach, Mozart. Ohjelma 10 e.

■ Mozart: Suuri c-mollimessu klo 15 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5, Helsinki. Mikkelin kaupunginorkesteri ja Suomalainen

Oratoriokuoro, solisteina Johanna Nylund, Silja Aalto, Mika Nisula ja Heikki Kilpeläinen. Myös osia kantaatista ja motetti. Ohjelma 10 e.

■ Gregoriaaninen Johannes-passio ja Kristuksen kuolinhetken muistohartaus klo 15 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, Vantaa.

■ Passiokonsertti klo 15 Tapiolan kirkossa. Jeesuksen kuolinhetken hartaus. Pitkäper-

jantain musiikkia ja tekstimeditaatiota. Hannu Jurmu, tenori, Collegium Musicum.

■ Musiikkia Yhdeksännellä hetkellä klo 15 Viikin kirkossa. Vokaaliyhtye Uoma. Pitkäperjantain ja lankalauantain motetteja. Muun muassa de Victoria, Gabrieli, Gesualdo, Purcell, Tallis, Byrd.

■ Siioninvirsiseurat klo 16 Espoonlahden kirkossa. Lauletaan Siionin virsiä. Kolehti.

■ Scarlatti: Johannes-passio klo 16 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6, Helsinki. Solisteina Tuula Paavola ja Tuomas Tuloisela, Vanhankirkon kuoro ja barokkiyhtye. Ohjelma 10 e.

■ Bach: Johannes-passio klo 18 Helsingin tuomiokirkossa. Cantores Minores, solisteina Tom Nyman, Jyrki Korhonen, Tuuli Lindeberg, Teppo Lampela, Johan Krogius ja Aarne Pelkonen, kuorosolisteja, Suomalai-

nen barokkiorkesteri. Liput 65, 50/40, 30/25, 15 e Ticketmasterista ja pääovelta.

■ Ristin tie klo 18 Kallion kirkossa. Anima Mea, Pauliina Lindfors, Riikka-Eliina Juhantalo.

■ Lacrimosa klo 18 Maunulan kirkossa. Anna-Elina Norjanen ja Hiski Wallenius. Muun muassa Bach, Mozart.

■ Silent Music klo 18 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23, Helsinki. UMO Helsinki Jazz Orchestra, Kathrine Windfeld, piano. Windfeldin sävellyksiä ja sovituksia sekä tilaussävellys UMO:lle. Liput 25/20/15 e ticketmaster.fistä.

■ Stabat mater – rakkaus korkein klo 18 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1, Helsinki. Kaari-ensemble, Henri Hersta, urut. Pergolesi, von Bingen, Kuula, Poulenc. Ohjelma 10 e.

■ von Burck: Johannes-passio klo 21 Espoon tuomiokirkossa. MGRENsemble,

■ Händel: La Resurrezione – Ylösnousemusoratorio klo 15 Kannelmäen kirkossa. Historiallisin esityskäytännöin, periodipuvuin ja -soittimin sekä barokkitanssijoiden kanssa. Opera Tellus, solisteina Jenni Liikaoja, Tia Svanberg, Paula Patosalmi, Daniela Silèn, Sampo Rantalainen ja Antti Pakkanen. Tanssijat Terhi Ketolainen ja Ulla Paakkunainen. Kamariyhtye Camerata Amoroso. Ohjelma 10 e.

■ JuuriJuhla-RotFest-konsertti klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Mandolin Concerto. Petri Hakala, mandoliini, Timo Alakotila, piano, Siiri Virkkala, Esko ja Mauno Järvelä, viulu, Marion Göbel, sello, Roger Tallroth, kitara, Teija Niku, haitari. Kamari- ja kansanmusiikkia sekä improvisaatiota.

■ Pääsiäisen lauluja klo 19 Kulosaaren kirkossa. Ukrainalainen kirkkolauluyhtye Kaanon. Ortodoksista kirkkolaulua, ukrainalaisia teoksia ja pääsiäisen ajan lauluja. Maksullinen ohjelma. KOONNUT

Vapaa pääsy, ellei lipun hintaa ole mainittu. Ohjelma ostaminen on vapaaehtoista. Katso lisää konsertteja menohaku.kirkkojakaupunki.fi.

Espoon tuomiokirkko seura kunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi

Osoitteet:

Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5

Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2

Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala

Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1

Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3

Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1

Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10

Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16

Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3

Suvelan kappeli, Kirstintie 24

Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8

Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA

Palmusunnuntain messu: ”Tie on avoinna” su 2.4. klo 10. Liturgia ja saarna Miia Pekkarinen, avustaa

Iida Rotko, urkuri Teemu Suominen, kanttori William Häggblom.

Kiirastorstain aamuehtoollinen to 6.4. klo 8. Ari Kunnamo, Sheldon Ylioja.

Kiirastorstain messu: ”Pöytä on katettu” to 6.4. klo 20. Liturgia ja saarna Mari Mathlin, avustaa Ari Kunnamo, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Marja-Liisa Talja ja Chorus Domus -kuoro.

Pitkäperjantain jumalanpalvelus:

”Ethän hylkää minua” pe 7.4. klo 10. Liturgia ja saarna Hannu Mäenpää, avustaa Kirsi-Marja Koski, kanttori William Häggblom. Lauluyhtye Munx Gregoriana.

Kristuksen kuolinhetken musiik-

kihartaus: G.B. Pergolesi: ”Stabat mater” pe 7.4. klo 15. Inka Kinnunen, sopraano, Ruut Mattila, altto, Auroran laulajat ja Lauluyhtye Frida, joht. Minna Wesslund, Espoon barokki. Pappi Marja Malvaranta.

Pääsiäisyön juhlamessu: ”Älä pelkää pimeää” la 8.4. klo 23. Liturgia ja saarna Ari Paavilainen, avustaa Iida Rotko ja Mari Mathlin sekä vapaaehtoisia seurakuntalaisia, urkuri Teemu Suominen, kanttori Sheldon Ylioja, Pauliina Kallio, harppu ja laulu. Pääsiäisyöpala messun jälkeen seurakuntatalolla, vapaaehtoinen maksu KUA:n kautta Ukrainan hyväksi. Pääsiäispäivän messu: ”Aurinko nousee tänäänkin” su 9.4. klo 10. Liturgia ja saarna Reetta Ikonen, avustaa Hannu Mäenpää, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Anna-Liisa Haunio. Exodus-kuoro.

2. Pääsiäispäivän messu: ”Kuka sinä olet?” ma 10.4. klo 10. Liturgia ja saarna Anita Kyönsaari, avustaa Kirsi Muurimäki, urkuri William Häggblom, kanttori Petri Koivusalo.

Menokasvo

Koe Händelin

Ylösnousemusoratorio 1700-luvun tyylillä

Tia Svanberg, ohjaat ja laulat yhtä pääroolia pääsiäisenä Espoon tuomiokirkossa esitettävässä Georg Friedrich Händelin säveltämässä Ylösnousemus-oratoriossa. Mistä oratorio kertoo?

– Jeesuksen ristinkuoleman jälkeisistä hetkistä. Teos alkaa kohtauksella, jossa enkeli tulee sanomaan Luciferille, että sinä et ole voittanut vaan että Jeesus nousee taivaaseen. Teos kertoo myös Jeesuksen ystävien tuskasta ja surusta. Millaista musiikki on?

– Melodisesti todella rikasta, ja samalla laulajalle paikoin haasteellista. Musiikki hivelee jopa ensikertalaisen kuulijan korvia ja tunteita. Tunnelmat vaihtelevat surusta ilon ja ylösnousemuksen voittoon.

Mitä erityistä esityksessä on?

– Kyse on yhdestä barokin upeimmista oratorioista. Händel muutti teoksen alkua radikaalisti juuri ennen ensi-iltaa. Se on sävelletty vuonna 1708, mutta sitä on esitetty Suomessa aiemmin vain

Perheiden pääsiäiskirkko ma 10.4. klo 15. Marja Malvaranta ja Kristiina Hannula, musiikki William Häggblom.

Messu: ”Mistä tunnistat minut?” su 16.4. klo 10. Liturgia ja saarna Oiva Hujanen, avustaa Kirsi-Marja Koski, urkuri William Häggblom, kanttori Teemu Suominen.

Pysäkkimessu: ”Koko luomakunta kiittää” su 16.4. klo 18. Asemapäällikkö Leena Oikarinen, pappi Anita Kyönsaari. Musiikki: Teemu Suominen. Lastenpysäkki. Iltatee. Vaeltava jumalanpalvelus la 22.4. klo 14–16. Aloitus hautausmaan alaportilta. Voit vaeltaa yksin tai porukassa. Joustavat lähtöajat, viimeinen lähtö klo 15.20. Reitillä opastus, ehtoollinen kirkossa. Marja Malvaranta, Kristiina Hannula, Aila Pihlajavesi, Venla Silanterä, William Häggblom. Sään mukainen vaatetus.

Messu: ”Ota minut syliin” su 23.4. klo 10. Liturgia ja saarna Tuija Kuusinen, avustaa Raigo Liiman, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Marja-Liisa Talja.

Kastepuukirkko su 23.4. klo 16.

muutaman kerran. Olen käyttänyt ohjauksessa alkuperäisiä käsin kirjoitettuja nuotteja, joissa on poikkeuksellisen runsaasti esitysohjeita.

– Käytämme 1700-luvun pukuja, barokkisoittimia ja -tanssijoita. Todennäköisesti ensimmäistä kertaa maailmassa käytämme teoksessa tuon ajan eleitä tehostamaan tekstin sisältöä. Niitä käytettiin 1600–1800-luvuilla, kun esiinnyttiin kirkossa ja teatterin lavalla.

Kutsutaan mukaan puolen vuoden sisällä kastettuja vauvoja perheineen. Marja Malvaranta, Aila Pihlajavesi, Katri Kunnamo, Marja-Liisa Talja.

MESSUT KAPPELEILLA

Auroran kappeli

Palmusunnuntain messu su 2.4. klo 12. Pekkarinen, Talja. Kiirastorstain ehtoollinen to 6.4. klo 18. Mäenpää, Suominen. Messu su 16.4. klo 12. Koski, Häggblom.

Kalajärven kappeli Muskarimessu to 30.3. klo 10. Rotko, Talja, Luukka.

Kiirastorstain ehtoollinen to 6.4. klo 19. Muurimäki, Koivusalo.

Pääsiäispäivän messu su 9.4. klo 14. Rotko, Koivusalo. Nojatuolimessu su 23.4. klo 14. Muurimäki. Haastattelusaarnassa Sinikka Salmi. Lasten alttari. Kauklahden kappeli

Palmusunnuntain kyläkirkko su 2.4. klo 12. Kokki, Mathlin, Ylioja. Kiirastorstain ehtoollinen to 6.4. klo 18. Liiman, Ylioja. Kyläkirkko su 16.4. klo 12. Kunna-

Olen ohjannut eleet jokaiselle laulajalle hyödyntäen alan historiallisia tekstejä ja tutkimuksia. Eleiden ja sanojen äänellä värittämisen kautta katsoja voi kokea voimakkaammin tekstiin sisältyvät tunteet.

PAULA HUHTALA

Händel: La Resurrezione – Ylösnousemus -oratorio su 9.4. klo 18 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

mo, Ylioja. Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishartaus to 20.4. klo 19. Mönkkönen.

Nupurin kappeli

Pääsiäispäivän messu su 9.4. klo

12. Nurminen, Häggblom. Suvelan kappeli

Palmusunnuntain messu su 2.4. klo 15. Lohi, Malvaranta, Haunio. ”Virvotaan kappelilla” – virpomisvitsojen tekoa klo 14, virpominen messun lopussa. Messuvieraat voivat antaa pienen ”palkan” virpojalle.

Vauvaperheiden pääsiäishartaus ma 3.4. klo 14. Kyönsaari, Häggblom.

Kiirastorstain ehtoollinen 6.4. klo

15. Häggblom. Pääsiäispäivän kaksikielinen jumalanpalvelus su 9.4. klo 15. Paavilainen, Mathlin, Ylioja. Suomenkielinen pyhäkoulu. Hallelujamessu pe 14.4. klo 18. Kaikenikäisille, toteutus nuorisotiimi. Lastenhoito. Messupizza. Messu su 16.4. klo 15. Hujanen, Haunio.

Viherlaakson kappeli

Palmusunnuntain iltamessu su 2.4. klo 17. Mönkkönen. Kiirastorstain ehtoollinen to 6.4. klo 18. Ikonen, Häggblom. Iltamessu su 16.4. klo 17. Ikonen. Messu su 23.4. klo 12. Mönkkönen, Häggblom.

ESPOON TUOMIOKIRKKO

Avoinna ti–pe klo 10–17 ja la–su klo 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Pääsiäiskaapit: ”Ihmisen Pojan tie”. Pääsiäisen tapahtumat nukkehahmoin kerrottuina.

PITÄJÄNTUPA

Aarteenetsijöiden miestenilta ma 24.4. klo 18.30. Hannu Äimänen: ”Pelkojesi voittajaksi?”

AURORAN KAPPELI

Kappelilounas ma ja to klo 11–13 (pääsiäistauko 6.–10.4.). Hinta 2–5 e. Alkuhartaus klo 11. ”Kuva kristillisen sanoman välittäjänä” la 15.4. klo 12. Ikoniluento, Tarja Rae.

Iloinen Yhteisvastuutapahtuma su 23.4. klo 10–14. Brunssi, myyjäi-

Händelin Ylösnousemus-oratorion ohjaaja Tia Svanberg näyttää esimerkin produktiossa käytettävistä eleistä, joilla esiintyjät tehostavat tekstin sisältöä.

set, pomppulinna, paloautoja & moottoripyöriä, lettejä, ongintaa, partiolaisten paistamana makkaraa ja muurinpohjalettuja. Tuotto

YV-keräykselle.

Teologinen opintopiiri To 30.3. klo 19 ”Milloin toisen saa ampua?

Näkemyksiä sodasta, tappamisesta ja pasifismista kristinuskossa”. To

27.4. klo 19 ”Miksi maailmassa on niin paljon uskontoja?” TT Kari Kuula. Kahvit klo 18.30.

KALAJÄRVEN KAPPELI

Toivevirsien ilta ti 25.4. klo 18. Urheilu ja usko -ilta pe 28.4., Ks. Oma ilmoitus.

Tule Yhteisvastuu-lipaskerääjäksi! Tied. virpi.sutelainen@evl.fi.

KAUKLAHDEN KAPPELI

Pääsiäishartaus ja -lounas ti 4.4. klo 11–12.30. Kunnamo, Ylioja.

Kappelilounas ti klo 11–12.30. Hinta

2–4 e.

Hengellisen kirjallisuuden piiri ke

19.4. klo 18. C.O. Rosenius: ”Tie Rauhaan”. Ohj. dos. Janne Nikkinen.

Vapputapahtuma su 30.4. klo

12–15. Myynnissä mm. simaa & munkkeja Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Arpajaiset. Onnenpyörä ja kasvomaalausta lapsille.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

Laulu & laulun tarina: Mikko

Alatalo to 30.3. klo 18.30. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.

Äänimaljarentoutus to 20.4. klo 18. ILM. pia.harkonen@evl.fi.

SUVELAN KAPPELI

Kappelilounas ti klo 12–13. Hinta

1,5–3,5 e.

UUSI! Kevätillat perheille ke klo

17–19. Nautitaan seurasta ja iltapalasta. Lapsille leikkiä, seuraa ja omaa ohjelmaa, aikuisille mm. keskusteluryhmiä: 5.4. Kevätstartti: Tule ideoimaan ja toteuttamaan!

Pääsiäisaskartelua lapsille. 12.4.

Kansainvälinen ilta: ”Kaksikulttuurinen perhe”. 19.4. ”Safkaa ja seuraa”. Ilta-ateria. 26.4. Ravintoa sielulle ja ruumiille.

Seurat su 23.4. klo 15. Puhujina mm. Jooseppi Lohi ja Pentti Laukkanen. Kahvit.

Terveisiä Kreikasta! ma 24.4. klo

18. Diakonia- ja lähetyspiirissä Christopher ja Humaira John.

VIHERLAAKSON KAPPELI

Kappelilounas ti klo 12–13. Hinta

2–4 e.

Tule laulamaan! ke 19.4. klo 14. Yhteislaulua. Kahvit klo 13.30. Suuria uskon kysymyksiä ke 19.4. klo 18. ”Miten tulisin onnelliseksi?”

Ke 26.4. klo 18. ”Tiede kumoaa uskon?” TT Kari Kuula esittelee

tieteen ja uskon välistä problematiikkaa.

KIRPPUTORI-KAHVILA

Unelman kammari ma klo 11–15 ja

to klo 11–16. Os. Kaivomestarinkatu

8. Hartaus to 13.4. Tied. eeva. einola@evl.fi. Pääsiäistauko

6.–10.4.

PÄÄSIÄISPOLKU

TUOMIOKIRKONMÄELLÄ

Omatoimisesti kierrettävä pääsiäispolku 16.4. asti Espoon tuomiokirkonmäellä. Aloitus- ja päätepiste Tuomiokirkon sakastin luona, polun alussa kartta ja ohjeet. Erityisesti lapsille ja lapsiperheille, mutta kaikki ovat tervetulleita kiertämään!

IKONIN HILJAINEN PUHE

Auroran ikonimaalareiden näyttely 22.4. asti Jorvin sairaalan aulassa.

URHEILU JA USKO

Samppa Lajunen kertoo elämänsä tarinan pe 28.4. klo 18 Kalajärven kappelin Yhteisvastuutapahtumassa. Alussa klo 18–18.30 kuullaan Sami Aspin koskettavien laulujen konsertti. Juonto Kirsi Muurimäki. Osa Kalajärven kappeli 25-vuotisjuhlaa.

KASTEPÄIVÄ TUOMIOKIRKOSSA

Helatorstaina 18.5. Espoon tuomiokirkossa. Kaikki on valmiina kastemekosta Pitäjäntuvan kakkukahveihin! Mukava ja helppo tapa järjestää ristiäiset. Ilmainen kaikille espoolaisille. Varaa aika: Espoon seurakuntien palvelukeskus, 09 8050 2601 (ma ja ti klo 9–15, ke ja to klo 9–12).

TULISITKO KIRKKOVÄÄRTIKSI?

Tehtäviä Espoon tuomiokirkon messussa virsikirjojen jakamisesta päivän tekstin lukemiseen, kolehdin keruusta ehtoollisella avustamiseen. Koulutus 2.5. klo 18. ILM. 040 567 4420, pirkko.nurminen@ evl.fi.

LEMPEÄÄ KEHONHOITOA

Mielen hiljentymistä ja avaraa hengellisyyttä voit kokea Hiljaisuuden joogassa ma 17.4. ja 24.4. klo 18.15–19.15 Suvelan kappeli. Maksuton. Tied. ja ILM. heli.vesanen@evl.fi, 040 5528 924.

HALUATKO LAULAA YHDESSÄ?

Olet tervetullut laulamaan ilman laulutaito- tai esiintymisvaatimuksia. Kuoro Kaikille to 30.3. ja 13.4. klo 18–19.15 Espoon tuomiokirkko.

IKÄIHMISTEN KERHOT

Kappeleilla klo 13: Parilliset viikot: Ma Laaksolahti, ti Suvela, to Kalajärvi ja Nupuri. Parittomat viikot: Ma Kauklahti, ti Aurora, ke Viherlaakso, to Suvela.

Seurakuntatalo: Parillisen viikon to klo 12.30.

SYKSYN MUSKARIRYHMÄT

Haku muskariin 20.4.–20.5. Ryhmiä 3 kk vauvoista 6-vuotiaisiin, myös sisarusryhmiä. ILM. espoonseurakunnat.fi.

LAPSET JA PERHEET

Perhekerhot & -kahvilat, Ks. espoonseurakunnat.fi/tulemukaan/lapsille-ja-lapsiperheille. Pyhäkoulu su klo 15 Suvelan kappeli.

Muksulle päiväkerhopaikka syksyksi ILM.: espoonseurakunnat.fi/paivakerhot. Tied. aila. pihlajavesi@evl.fi.

PARISUHDE JA

VANHEMMUUS

Keskusteluapua, tiedustelut: Perhetyönohjaajat kirsi.kanerva@ evl.fi, 050 511 0165 ja kristiina. hannula@evl.fi, 040 547 4146. Parista perheeksi illat Espoon keskuksen Perhekeskuksessa, os. Kamreerintie 6. Kaikille avoimia katsomuksesta riippumatta. To 13.4., 25.5. ja 22.6. klo 17–18.30. Tied. omasta neuvolasta tai Kirsil tä. espoonseurakunnat.fi/tulemukaan/aikuiset/parisuhde

ISRAEL-WEBINAARI

Ti 25.4. klo 17–18.30 ILM. helene. taal@evl.fi.

HILJAISUUDEN RETRIITTI

19.–21.5. Velskola. Ohj. Marja Malvaranta ja Laina Pekonen. ILM. viim. 2.5.: marja.malvaranta@evl.fi, 040 531 1040. Hinta 90–140 e.

MIELENTERVEYSLEIRI

2.–5.5. Velskola. Pyydä hakukaavake: 050 514 9455 tai reetta.ikonen@evl.fi.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN!

Yhteys diakoniatyöntekijään: espoonseurakunnat.fi/apua-jatukea.

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501.

SOMESSA JA VERKOSSA

Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Seuraa meitä! Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/

Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta

Espoonlahden seurakunta

Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Instagram: diakoniaespoonlahti, en

kelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa

Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

Aukioloajat: Espoonlahden kirkko ma–to klo 8.30–18, pe 8.30–15, la toiminnan mukaan ja su 10–18. Soukan kappeli ma–pe 9–15, la–su toiminnan mukaan.

Tervetuloa Espoonlahden seurakunnan tapahtumiin! Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/ espoonlahden-seurakunta. Huom!

Kipparinkatu suljetaan liikenteeltä välillä Merikarhunkuja – Ruorimiehenkatu 3.4. ja avataan 5.5. Opastettu kiertoreitti Espoonlahdenkadun kautta.

MESSUT

Leipämessu 31.3. klo 10 kirkko. Siivonen, Ylisuutari, Rautio. Messun jälkeen keittolounas ja klo 12–13.30 maksuton kirpputori. Vuoronumerot kirpputorille jaetaan klo 12. Klassinen messu su 2.4. klo 11 kirkko. Lehti, Puukko. Bachin kantaatti BWV 182 ”Himmelskönig, sei willkommen”. Espoon Barokki ja Navichorus-kuoro, joht. ja bassosolisti Elja Puukko. Tenorisoolot Tommi Niskala.

Yhteisömessu su 2.4. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.

Iltamessu su 2.4. klo 17 Soukan kappeli. Olli, Rautio.

Kiirastorstain messu to 6.4. klo 13 Soukan kappeli. Siivonen, Huttunen, Rautio, ikäihmisten kerhojen avustajat. Kirkkokahvit.

Kiirastorstain messu to 6.4. klo 19 kirkko. Ylisuutari, Huttunen, Ojala, Gospelryhmä Nardus.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 7.4. klo 11 kirkko. Haarlaa, Puukko.

Jeesuksen kuolinhetken hartaus pe 7.4. klo 15 kirkko. Haarlaa, Rautio.

Pitkäperjantain siioninvirsiseurat pe 7.4. klo 16 kirkko.

Pääsiäisyön messu la 8.4. klo 23 kirkko. Turtiainen, Lindberg, Puukko.

Messu su 9.4. klo 11 kirkko. Sinervo, Ojala.

Yhteisömessu su 9.4. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.

Hiljaisuuden messu su 9.4. klo 17 Soukan kappeli. Santaharju, musiikko Gregory Pass.

Toisen pääsiäispäivän gospelmessu ma 10.4. klo 17 Soukan kappeli. Haarlaa, Ojala. Aikuisrippikoulun konfirmaatio.

Messu su 16.4. klo 11 kirkko. Aalto, Rautio.

Yhteisömessu su 16.4. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.

Iltamessu su 16.4. klo 17 Soukan

kappeli. Ylisuutari, Ojala.

Messu su 23.4. klo 11 kirkko. Lindberg, Ojala. Yhteisömessu su 23.4. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.

Iltamessu su 23.4. klo 17 Soukan kappeli. Lehti, Puukko.

Leipämessu 28.4. klo 10 kirkko. Maijanen, Turtiainen, Puukko. Messun jälkeen keittolounas ja klo 12–13.30 maksuton kirpputori. Vuoronumerot kirpputorille jaetaan klo 12.

Messu su 30.4. klo 11 kirkko. Haarlaa, Rautio. Yhteisömessu su 30.4. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Messun jälkeen Praise Party, Kansainvälinen yhteysilta ja ylistysjuhla: musiikki, rukous, tanssi ja ylistys.

Hiljaisuuden messu su 30.4. klo 17

Soukan kappeli. Olli, musiikki Gregory Pass.

APUA JA TUKEA

Diakonian ajanvaraus arkisin klo

9–15 p. 050 583 6885.

Pappi päivystää ma–pe klo 12–19 p. 050 432 8496.

Ostaripastori/-diakoni to klo 13–15 kauppakeskus Lippulaiva. Papit ja diakonit vuoroviikoin.

Digitukea 17.4. ja 24.4. ma klo

12.30–14 kirkko. Vapaaehtoiset opastavat ja neuvovat älypuhelinten, tietokoneiden ja sähköisten palveluiden käytössä.

Maksuton kirpputori 31.3. ja 28.4. klo 12–13.30 kirkko. Vuoronumerot kirpputorille jaetaan klo 12. Haluatko lahjoittaa hyvä kuntoisia käyttövaatteita ja kenkiä? Lahjoituksia otetaan vastaan Espoonlahden kirkolle kirpputoriviikolla ma–to klo 9–18.

Omaishoitajien ja muistisairaiden läheisten vertaisryhmä parillisten viikkojen pe (ei 7.4.) klo 10–12.30 Soukan kappelilla yhteistyössä SPR:n kanssa. Omaa ohjelmaa omaishoitajille ja läheisille.

Lopuksi syödään yhdessä. Lounas ja kahvit 5 e. Lisätiedot 041 534 1706.

Leskenlehdet – Elämässä eteenpäin parillisten viikkojen pe (ei 7.4.) klo 12.30–14 Soukan kappeli, pullakahvit 1,50 e. Mahdollisuus ruokailuun klo 12 (5 e/hlö). Lisätiedot 050 375 2585.

Vertaistukiryhmä raittiuteen ke klo 18.30–20 Soukan kappeli. Ryhmässä vertaisohjaaja.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Diakonialounas ma ja to (ei 6.4. ja 10.4.) klo 12–13 kirkko, lipunmyynti klo 11.30–12.30. Aikuiset 3 e. Brunssi tiistaisin klo 10–11.30 kirkko. Ruoka valmistetaan pääosin hävikkielintarvikkeista, tarjolla niin kauan kuin ruokaa riittää. Maksuton.

TAVATAAN TAAS!

Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten pankille.

Yksineläjien lauantai-ilta la 15.4. klo 18 kirkko. Lauluilta, kanttori Heli Ojala. Voit tuoda pientä purtavaa yhteiseen pöytään.

Espoonlahti Fellowship & Praise

Party la 1.4. klo 17 Soukan kappeli ja su 30.4. klo 17.30 Espoonlahden kirkko. Kv. yhteysilta ja ylistysjuhla. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa.

Kohtaamisia ja eläytymistä ikiaikaisiin kirjoituksiin to 13.4. klo 18 kirkko. Selloimprovisaatiota ja Raamatun tekstejä. Tapani Heikinheimo, Eveliina Roznovski ja Jouni Turtiainen.

Filmi-illat K12 ke 5.4.–19.4. klo 18–19.30 kirkko. The Chosen -sarja jatkuu (suomi/englanti), jakso/ilta. Vapaa pääsy.

Ilta improvisoiden 14.4. klo 18 kirkko. Osallistujat pääsevät improvisoimaan ja heittäytymään.

Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Miesten saunailta ke 19.4. klo 18–21 Hvittorp. Tied. kari.k.aalto@ gmail.com, 040 861 9344. Maan päivä -kierrätystapahtuma ja kirpputori 22.4. klo 9–13 kirkko. Tule tekemään löytöjä suureen luonto- ja kierrätysteemaiseen tapahtumaan. Myyntipöytien varaus ja lisätiedot Kati Vilkman p. 050 466 9128. Tuotto Itämeren suojeluun.

MUSIIKKI

Laulukerho ti 11.4. ja 25.4. klo 13 kirkko, paritt. vkot. Virsiä kanttorin johdolla. Pullakahvit 1,50 e. Laulajat lempimusiikkinsa parissa la 15.4. klo 15 Soukan kappeli. Kallion musiikkikoulun oppilaat, opettaja Helena Tenhunen, säestäjänä Jenna Ristilä. Säveltäjänimiä mm. Purcell - Händel - Bach - Schubert - Kuula - Hannikainen. Vapaa pääsy, ohjelma 10e. Yhteisvastuun hyväksi.

Rauhaa ja rakkautta -kuorokonsertti Sing and Shine la 22.4. klo 19 kirkko. Vapaa pääsy.

RUKOUS JA RAAMATTU

Israel-rukouspiiri ti 11.4. klo 18.30 kirkko.

Toivoa Naisille ke 12.4. ja 26.4. klo

13 Soukan kappeli, paritt. vkot. Miesten raamattupiiri to 20.4. klo

18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 5e. Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18 Kaskikappeli.

Kaikenikäisten raamattupiiri ti klo 14 Kaskikappeli.

RYHMIÄ JA PIIREJÄ

Teresa-piiri ti klo 18 kirkko, parill. vkot. Tehdään käsitöitä myyjäisiin. Tuotto Naisten Pankille. Lukupiiri ti 18.4. klo 18 kirkko. Kirjana Hanna-Riikka Kuisma, Kerrostalo.

Rukoustanssi to 20.4. klo 18–19.30

Soukan kappeli. Gospel-lattarit naisille to 30.3.,

13.4. ja 27.4. klo 18–19 ja klo 19–20

Soukan kappeli, paritt.vkot. Tanssitunteja latinogospelin tahtiin, 5 e/ kerta, sekä Arkipyhis 5–10-vuotiaille klo 18–19 päiväkerhotilassa.

Posliininmaalausryhmä ma klo 12 Soukan kappeli, pullakahvit 1,50 e. Käsityökerho ma (ei 10.4.) klo

12.30 Soukan kappeli. Kahvi 1 e. Heprealaisia tansseja la klo 12.15–

15.30 kirkko (ei 15.4.).

LÄHETYSTYÖ

Pääsiäismyyjäiset la 1.4. klo 11–14 kirkko. Käsitöitä, arpoja ja leivonnaisia. Voit tuoda myyntiin leipomuksia joko myyjäispäivänä tai edellisenä iltana kirkolle, tuoteseloste mukaan. Kahvila. Maukas keittolounas 10 e. Tuotto lähetystyölle. Diakonia- ja lähetyspiiri ti 4.4., 18.4. ja 2.5. klo 13 kirkko Valmistellaan myytävää lähetystyön hyväksi.

VIRKISTYS, LEPO, RYTMINVAIHDOS

Arjen irtiotto -retriitti 24.–28.4. Hvittorp. Valitse 1–4 vrk: lepää, syö hyvin, ulkoile, harjoita hartautta tai tee etätöitä. Hinta 43 e/vrk, (huom! ma klo 14.30 – ti klo 10 hinta 35 e.) Sitova ilmoittautuminen verkossa 13.3.–11.4. Linkki ilmoittautumiseen: https://tinyurl.com/mr7srfcd

LAPSET JA LAPSIPERHEET

Pienen aasin pääsiäinen -esitys ke 5.4. klo 18 ja to 6.4. klo 10 Soukan kappeli. Aasin muisteluiden kautta tutustutaan pääsiäisen tapahtumiinSopii kaikenikäisille lapsille. Kesto n. 30 min. Maksuton. Syksyllä muskariin? Ilmoittautuminen ensi kauden muskariryhmiin alkaa 20.4. verkossa.

NUORET

Kaikki nuorten toiminta osoitteessa sodesode.fi.

Leppävaaran seurakunta

Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta

youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

Lapset ja perheet minisiipi.fi

FB & IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA

JUMALANPALVELUKSET

Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa on kirkkopussukoita omalle paikalle mukaan otettavaksi pienimmille messuvieraille. Kirkolta löytyy myös lastenpaikka. Mes-

sun jälkeen tarjolla kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot: espoonseurakunnat.fi/le/jumalanpalvelukset ja Leppävaaran srk:n Facebook.

Only kind of Love – Päivä kirkonmäellä -messu su 2.4. klo 11 Leppävaaran kirkko. Messu striimataan myös suorana Leppävaaran seurakunnan YouTubeen. Musiikissa messubändi Markus Venehsalo, kitara, Jaakko Pöyhönen, perkussiot ja kanttori Outi Noponen. T. Salo, Koskela. Lue lisää Päivä kirkonmäellä -tapahtumasta alla. Arabiankielinen perhemessu ja pyhäkoulu su 2.4. klo 11 Uuttu. Jerusalem odottaa – palmusunnuntain messu su 2.4. klo 13 Karakappeli. Sari Anetjärvi, laulu. Ahtee, Latvanen.

Arabic Worship Service with Holy Communion su 2.4. klo 15 Uuttu. Arabiankielinen jumalanpalvelus nuorille aikuisille. Venäjänkielinen iltakirkko ti klo 19.30 Uuttu.

Astun ääreen armopöydän – kiirastorstain messu to 6.4. klo 19 Leppävaaran kirkko. Jumalanpalvelus päättyy alttarin riisumiseen ja laskeutumiseen pitkäperjantain hiljaisuuteen. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, Koskela, Yletyinen, Latvanen.

Sinun puolestasi – kiirastorstain messu to 6.4. klo 19 Karakappeli. Kaksikielinen messu (suomi, ruotsi). Alanne, Jäntti, Hyry, Leppänen. Se on täytetty! – pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 7.4. klo 11 Leppävaaran kirkko. Kirkkokuoro, Raunu, Latvanen. Uuden tulen rukoushetki la 8.4. klo 20 Leppävaaran kirkko. Sen jälkeen kirkkovaellus pääsiäisyön messuun Tapiolan kirkolle. Lue lisää alta.

Hän on ylösnoussut! – pääsiäispäivän messu su 9.4. klo 11 Leppävaaran kirkko. Messussa viittomakielinen tulkkaus. Mm. G.F. Händelin säveliä, Elja Puukko, basso, Tomas Gricius, trumpetti. T. Salo, Raunu, Hyry.

Surprise – yllätys! Iloinen toisen pääsiäispäivän messu perheille ja kaikille muillekin ma 10.4. klo 11 Leppävaaran kirkko. Kallioniemi, Rissanen, Hyry.

Nyt nappaa! – perhemessu, kirkkokahvit ja ongintaa su 16.4. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana alakouluikäisten leiriläiset. Papit Arto ja Kirsti sekä kanttori Outi. Messun jälkeen seurakuntasalissa kirkkokahvit ja mehut ja kaikille innokkaille kalastajille myös ongintaa, jossa voi saada saaliiksi mukavaa pääsiäisherkkua.

Tulkaa syömään – kuka kutsuu? – messu su 16.4. klo 13 Karakappeli. T. Salo, Hyry.

Huolenkantajat – messu su 23.4. klo 11 Leppävaaran kirkko. Messussa monista tehtävistä huolehtimassa Hvittorp 2 ja Poikkeusharjun

ripariryhmät isosineen ja ohjaajineen.

PÄIVÄ KIRKONMÄELLÄ

Su 2.4. klo 11–14 Leppävaaran kirkolla. Messu, puuhapaja, tuunauspaja, lounasta, makkaraa, kahvit ja mehut, musiikkia, myyjäiset. Kevään toisessa Päivä kirkonmäellä -tapahtumassa ollaan palmusunnuntain ja lähetystyön sekä ympäristötyön teemoissa.

Klo 11 Messu, joka myös striimataan suorana Leppävaaran seurakunnan YouTube-kanavalle.

Klo 10–14 Puuhapaja kirkon B-siivessä (huom! alkamisaika!)

Uutta! Tuunauspaja kirkon takkahuoneella: mahdollisuus vaatteiden korjaukseen ja paikkaukseen. Ompelukoneet ja systeemit valmiina. Saatavilla myös opastusta!

Klo 13 Lempivirret!-musiikkiihetki kirkkosalissa (kesto noin 30 min).

Striimataan Leppävaaran srk:n FB-sivulle.

Tapahtuman keräyskohteina (vap.eht. maksu) Lukutaitoa naisille Afrikassa -ohjelma (Suomen Pipliaseura) ja Metsänistutus ja -hoito Kishapussa Tansaniassa (Suomen Lähetysseura).

HILJAISEN VIIKON

MUSIIKKIA LEPPÄVAARAN

KIRKOSSA

Musiikkia ristin tiellä ma 3.4. klo 19. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, Latvanen, Alanne.

Laulaen ristin tielle ti 4.4. klo 19. Naiskuoro Kupliva, Hyry, T. Salo. Kärsimysvirsiä ja koraaleita ke 5.4. klo 19. Kamarikuoro Murtosointu, Hyry, T. Salo.

Buxtehude: Membra Jesu nostri pe 7.4. klo 15. Leppävaaran kirkko. Leppävaaran srk:n lauluyhtye

Moodi/Kullervo Latvanen, Pauliina Hyry, urut, Hanna Renvall ja Sirke Mäki, viulu, Samuli Hyvärinen, sello. Alanne.

RAAMATTUOPISTON

MUSIIKKILINJAN

KONSERTTI

Pe 21.4. klo 18 Leppävaaran kirkko. SRO:n Musiikkilinjan yhtyeen raikas konsertti, jossa soi sekä uusia hengellisiä lauluja että klassikoita tuoreella otteella.

KIRKKOVAELLUS

Pääsiäisyö uudella tavalla la 8.4. Uuden tulen rukoushetki klo 20 Leppävaaran kirkolla, jossa sytytämme pääsiäistulen. Vaellamme sen kanssa Tapiolan kirkolle, missä iltapala klo 22 ja pääsiäisyön messu klo 23. Messun musiikissa vokaali- ja vaskiyhtyeet, kanttoreina Kullervo Latvanen ja Hannu Jurmu. Messun jälkeen tarjolla pieniä pääsiäisherkkuja. Kävelymatkan pituus n. 7 km. Matkan voi kulkea myös esim. julkisilla kulkuneuvoilla. Tied. pastori Merja Alanne, p. 050 347 2548.

SIIONINVIRSISEURAT

Ma 3.4. klo 18.30 Leppävaaran kirkko. Puhujina Kaisa Tuokko, Inkeri Juvela ja Timo Salo. Isäntänä Erkki Koivusalo. Kahvit klo 18.30, veisuu ja puheet alkavat klo 19.

ARKI-ILLAN MESSU

Häivähdys pyhää on lyhyt messu arjen keskellä to klo 17. Tule mukaan kotimatkalla, ennen harrastusta, työpäivän päätteeksi. Kesto n. 20 min.

SEDER-ATERIA

Messiaanis-juutalainen pääsiäisateria 2. pääsiäispäivänä 10.4. klo 17 Leppävaaran kirkon srk-salissa. Aterian isännöi past. Juha-Pekka Rissanen. Musaryhmä säestää lauluja. Hinta 15 e, lapset 4–12 v. 5 e. Tuotto Medialähetys Sanansaattajien Israelin-työlle. Ilm. viim. 31.3.: juha-pekka.rissanen@evl.fi.

LAPSILLE JA PERHEILLE

Lasten toiminta Facebookissa: minisiipi.fi, FB & IG & YouTube: @ minisiipi.

PARISTA PERHEEKSI

Mitä täytyy parisuhteessa huomioida, kun perheeseen tulee vauva?

Ke 19.4. ja ke 24.5. klo 17 Leppävaaran kirkko, B-siipi. Iltoihin voi osallistua myös vauvan syntymän jälkeen. Illat ovat osa neuvolan perhevalmennusta.

ISIEN SAUNA- JA

VIRKISTYSILTA

Lähde mukaan viettämään rentoa iltaa Velskolan saunaan ma 24.4. klo 17.30–21. Saunomista, suolaista purtavaa ja leppoista jutustelua. Mukana Jukka Silventoinen. Omat kyydit/kimppakyydit. Tarvittaessa kysy kyytiä tai ilmoita, jos voit tarjota kyydin: jukka.silventoinen@ evl.fi.

RYHMIÄ AIKUISILLE

Kaikki aikuisten ryhmät löydät netistä: espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/ryhmat.

PäiväRaamattupiiri joka to klo 14 Karakappeli. Tied. Karita Salminen, 040 536 7066.

Lähetyspiiri ti 4.4. ja 18.4. klo 13 Leppävaaran kirkko.

Etsivä löytää- keskusteluryhmä

Raitin Pysäkillä, Konstaapelinkatu

1, ti klo 13. 4. 4. Mikä ihmeen ”Karitsan häät”- juhla on tulossa? 18.4. Miten se Ilmestyskirja minun elämääni liittyy?

Äiti Teresa -piiri to klo 11 Karakappeli. Ohj. Eeva Saarinen. Huom. ei kiirastorstaina 6.4.

Naisten kesken ke 12.4. ja 3.5. klo

18.30 Uuttu. Tied. Eija Ala-Venna, 045 675 5321.

Toivoa naisille -ryhmä to 13.4. ja 27.4. klo 18.30 Uuttu. Medialähetys

Sanansaattajien ryhmä Leppävaarassa. Tied. Hanna Rissanen, p. 044 5166120.

Kilon kristityt to 13.4. klo 18 Karakappeli. Avoin Raamatun tutkisteluryhmä kerran kuukaudessa. Tied. reettasuntinen@gmail.com ja pirjo. survo@gmail.com.

Karjala-ilta su 16.4. klo 17–19 Karakappeli. Mukana Sodderin seurakunnan vanhempi pappi

Pekka Palosaari.

Raamattupiiri ma 17.4. klo 18 Leppävaaran kirkko. Ohj. Irma Kallamäki. Tied. heli.siltakorpi@ evl.fi, 040 537 6876.

Uutun Raamattupiiri ma 17.4. klo

18.15 Uuttu. Tied. Tuomas Valmari, 040 547 2016.

Runopiiri ti 18.4. klo 18 Karakappeli. Tied. Lahjamarjatta Korhonen, 044 523 6574.

Raamattu-, rukous- ja ylistyspiiri ke klo 18.30 Karakappeli. Tied. maria.savolainen77@gmail.com ja Heli Siltakorpi, 040 537 6876. Lectio Divina -raamattumietiskely to 20.4. klo 10 Karakappeli. Tied. Lahjamarjatta Korhonen, 044 523 6574.

SLEY:n raamattuopetus- ja lähetyspiiri to 20.4. klo 13 Leppävaaran kirkko. Mukana Martti Haverinen. Naisten Pankin Kirjallisuuspiiri ma 24.4. klo 18 Leppävaaran kirkko. Vap.eht. maksu 2–10 e Naisten Pankin osakkeeseen. 24.4 kirjana Sirkusleijonan sydän, Joel Elstelä. Varttuneen väen avoin kahvila Leppävaaran kirkon srk-salissa parill. viikkojen ma klo 13–14. Varttuneen väen kerhot: Karakappeli ti klo 13–14.30. Leppävaaran elä ja asu -keskus pe klo 13–14.30, Kerhoja ohjaa Kimmo Vuorialho, p. 045 172 6810.

HILJAISUUDEN JOOGA®

Aloita aamu lempeästi ti 18.4., 25.4., 2.5. ja 9.5. klo 8.30–9.30 Nuorten Siivessä, Alberganesplanadi 1. Teemme kehoa ja mieltä hoitavia harjoitteita ja pyrimme tekemään tilaa itsen ja Jumalan kohtaamiselle. Harjoituksiin mahtuu max 10 hlöä. Ohj. diakoni ja Hiljaisuuden joogan® ohjaaja Noora Lana. Vap.eht. maksu YVkeräykselle. Tied. ja ilm.: noora. lana@evl.fi, 050 568 5340.

KUORO KAIKILLE

Ei laulutaitovaatimuksia, ei esiintymispakkoa! Harjoitukset Leppävaaran kirkolla ke klo 18–19.15. Ei ennakkoilmoittautumista. Tänä keväänä vielä 12.4. Ohj. kanttori Outi Noponen.

TULOSSA: VAPPUTAPAHTUMA

Leveys

87 mm

soi

Bach: Matteus-passio

su 2.4. klo 18

Burck: Johannes-passio

pe 7.4. klo 21

Händel: La Resurrezione su 9.4. klo 18

Tapiolan kirkossa

Kankainen: Luukas-passio

Älä pelkää pimeää! Uutta!

Kevätillat perheille

Lue lisää konserttikoosteesta s. 6–7 Pääsiäisyö uudella tavalla la 8.4. Ks. Tapiolan seurakunnan ilmoitukset s. 12 SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 31.3.–28.4. KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 6/2023 11

APUA JA TUKEA

Diakonian palveluaika ma klo

10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432

9318. Muuna aikana varaa aika suoraan diakoniatyöntekijöiltä: leppavaaran.diakonia@evl.fi tai netissä: asiointi.espoonseurakunnat.fi.

Brunssi Raitin Pysäkillä, Konstaapelinkatu 1, la 22.4. klo 11–13. Hinta 3 e.

Diakonialounaat Leppävaaran kirkolla ti ja to klo 11.30–12.30. Hinta 3 e. Hiljaisella viikolla 4.4. ja 6.4. ei ole lounaita.

Olarin seurakunta

Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15)

olarinseurakunta@evl.fi

Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret

Youtube: Olarin seurakunta

Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSUT JA RUKOUSHETKET

Kirkon päivämessu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/user/ Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta.

Olarin kirkko: Palmusunnuntain perhemessu su 2.4. klo 10. Juha

Virta, Antti Kruus, Annamari Lehtinen, Päivi Hakomäki, muskarilaiset ja Mari Rantavuori. Messun jälkeen virpomisvitsojen tekoa.

Ristin tie -rukoushetket hiljaisella viikolla klo 15: ma 3.4. Antti Hirsto, ti 4.4. Antti Kruus ja ke 5.4. Antti Kruus.

Kiirastorstai to 6.4. klo 19. Antti

Malinen, Maritta Hartikainen, Mikko Niinikoski, Olarin seurakunnan kamarikuoro.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 7.4. klo 10. Antti Kruus, Kimmo Ansamaa, Sari Rautio, Virsiveljet.

Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki pe 7.4. klo 15. Kimmo Ansamaa, Sari Rautio.

Pääsiäisyö la 8.4. klo 23. Tapio

Suontakanen, Jarmo Jussila, Juha Virta, Mikko Niinikoski. Messun jälkeen yhteinen pääsiäisateria.

Pääsiäisaamu su 9.4. klo 10. Annamari Lehtinen, Antti Hirsto, Päivi Hakomäki, Inna ja Juha Vintturi.

Toinen pääsiäissunnuntai ma

10.4. klo 10. Antti Hirsto, Sanna Franssila.

Su 16.4. klo 10. Maritta Hartikainen, Sari Rautio.

Su 23.4. klo 10. Antti Kruus, Mikko Niinikoski.

Matinkappeli: Colourful Christian

Worship Matinmessu su 2.4. klo

17. Hans Krause, Jarmo Jussila, Sanna Franssila. Käytämme englantia ja suomea. The service is bilingual, Finnish-English.

Pääsiäispäivä su 9.4. klo 12. Maritta Hartikainen, Sanna Franssila

Su 16.4. 12. Annamari Lehtinen, Sari

Rautio

Su 23.4. klo 12. Juha Virta, Mikko Niinikoski.

Olarin kappeli: Pääsiäispäivä su 9.4. klo 12. Antti Hirsto, Päivi Hakomäki.

Su 23.4. klo 12. Antti Hirsto, Sanna Franssila.

Chapple, Iso Omena: Risteys joka to klo 19, tuulahdus nykyaikaista musiikkia ja ikiaikaista sanomaa. Etkot, jossa tarjolla pientä purtavaa klo 17.30–18.30. Voit myös tulla toteuttamaan messua. 30.3. Antti

Hirsto, 6.4. Annamari Lehtinen, 13.4. Juha Virta, 20.4. Annamari Lehtinen, 27.4. Antti Hirsto. Musiikki: Risteysbändi. Seuraa meitä Instagramissa @risteys.

HARTAUS KIRKONMENOJEN AIKAAN

Vapaaehtoisten pitämä hartaushetki su 2.4. klo 12 Matinkappeli.

PYSÄKÖINNIN VALVONTA

OLARIN KIRKOLLA

Parkkipate alkaa valvoa kirkon pysäköintiä 3.4. alkaen, mistä lähtien on käytettävä pysäköintikiekkoa, jolla pysäköintiaika on 2 tuntia. Lisää ilmaista parkkiaikaa kirkossa asioiva saa tarvittaessa enimmillään 5 tuntia kirkon aulaan sijoittuvasta automaatista. Lisätietoja: Ylivahtimestari Sanni Hukkanen, sanni.hukkanen@evl.fi, 040

513 0856

CHAPPLE-KIRPPIS

Su 2.4. klo 12–15, Chapple, Iso Omena. Teemana: kesän asut ja juhlat. Pöytävuokrat ja vapaaehtoiset kahvimaksut lahjoitetaan

KUA:lle.

APUA UKRAINAAN

-HYVÄN TEKEVÄISYYSBRUNSSI

La 15.4. klo 11–13, Chapple, Iso Omena. Brunssimaksu menee kokonaisuudessaan ukrainalaisten auttamiseen Kirkon Ulkomaanavun kautta. Aikuiset 20 e, koululaiset 7 e. Vain korttimaksu. Ilmoittaudu: chapple.fi.

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ

HVITTORPIIN

to 20.4. Hyvää seuraa, ulkoilua, grillausta ja yhteislaulua. Hionta 15 e. Ilmoittautumiset ja allergiat ensisijaisesti nettilinkin kautta 12.4. mennessä. Jos tarvitset apua ilmoittautumiseen, ota yhteyttä

Minna Martiskaiseen p. 050

3307129, Maria Virtaseen p. 050 438

0238 tai Johanna Harjunkoskeen p.

050 570 4904.

OPI DIGITAITOJA KIRKONMÄKIKAHVILASSA

Yhteisöllinen Digitaidot- peli Olarin kirkko, ma 17.4, 24.4, 8.5. ja 15.5. klo 11–12.30 Yhdessä pelaaminen on mukava tapa tutustua älypuhelimeen tai tablettiin ja digitaalisiin palveluihin. Lisätiedot diakoniatyöntekijä Minna Martiskainen 050 330 7129.

DIAKONIAN TYÖPAJAAN TOIVOTAAN UUSIA NEULOJIA

Työpaja Olarin kirkon kerhosiivessä ti klo 9. Neulotaan mm. Äiti Teresa -peittoja. Peitot toimitetaan SPR:n kautta apua tarvitseville. Lisätiedot Minna Martiskainen p. 050 3307129 tai minna.martiskainen@evl.fi.

TARINOIDEN KEVÄT

Tule kokeilemaan ja kokemaan tarinateatterin taikaa Matinkappelilla to 20.4. ja 27.4.sekä 4.5. ja 11.5. klo 18–20.30. Tarvitset vain asusteen, jossa on helppo liikkua sekä ripauksen leikkimieltä. ILMOITTAUTUMISET JA TIEDUSTELUT raili.ruotsalainen@evl.fi, 050 576 6305.

MITÄ KUULUU LASNAMÄELLE?

Nimikkolähettimme Kirsti Malmi kertoo Lasnamäellä tehtävästä työstä messun jälkeen su 23.4. n. klo 11.30 Olarin kirkolla. Lähetyslounas (10 e) ja kirkkokahvit. Maksu pankkikortilla, käteisellä tai mobilepayllä. Villasukkia myynnissä.

AIKUISTEN RYHMIÄ

Naisten saunailta ke 5.4. klo 18 Hvittorp. Lähtö omin kyydein Matinkappelilta klo 17.30. Paluulähtö klo 21. Iltapala 3,5 e. Tied. ja ilm.: Anneli Virolainen 0400 205 445, viim. kolme arkipäivää aikaisemmin.

Lukupiiri kerran kuukaudessa to klo 14–15.30 Matinkappelin takkahuoneessa. Päivät ja kirjat: 13.4. Paolo Giordano: Jopa taivas on meidän. 11.5. Venla Hiidensalo: Suruttomat. Tiedustelut: 050 353 8398 tai leena.lenkkeri@gmail. com.

DIAKONIATYÖ

Diakoniapäivystys ti klo 10–12, 050 432 9368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille. Contact deacon on Tuesdays 10–12 by phone 050 432 9368 or via email. Diakonialounas / Community lunch Matinkappeli ti klo 12–13 ja Olarin kappeli to klo 12–13. Lipunmyynti klo 11.45–12.30. Mukaan tasaraha. Tuesdays in Matinkappeli, 12–13. Thursdays at Olari Chapel, 12–13. Tickets at 11.45–12.30. Please, use the exact amount. Hinta/Fee 3 e.

Minikirppis ti klo 10–12 Matinkappeli. Tule tekemään löytöjä pikku rahalla lähetystyön hyväksi!

MUSIIKKIA OLARIN KIRKOSSA

Salva nos – englantilaisen renessanssin helmiä. Lauluyhtye Versio. Su 2.4. klo 18. Liput 15/10 e ovelta.

Tapiolan seurakunta

Tapiolan kirkko: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan ja su klo 8–14.

Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi

Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8

Ajankohtaiset tiedot: espoonseurakunnat.fi tai vahtimestari, p. 09 8050 4460 tai Papin puhelin, 09 8050 4900 joka päivä klo 9–21.

MESSUT JA HARTAUDET

TAPIOLAN KIRKOSSA

Palmusunnuntain messu su 2.4. klo 10. Jeesus ratsastaa Jerusalemiin, alkaa Kunnian Kuninkaan alennustie. Espoon Laulu, joht. Säde Bartling. Tervonen, Paananen, Malkamäki. Hiljaisen viikon iltapalvelukset:

Pysähtymisiä ristin tiellä ma 3.4. klo 19 Tuskan hiki ja kuoleman pelko. Karinen, Tervonen, Malkamäki. Ti 4.4. klo 19 Totuuksia ja totuuksia. Karinen, Tervonen, Jurmu. Ke 5.4. klo 19 Yhä kovempaa huutoa! Karinen, Tervonen, Jokivuori. Musiikissa mukana Jarkko Saura, viulu. Kiirastorstain messu to 6.4. klo

14.30. Ristimäki, Koivisto, Jurmu. Mukana Kuoro kaikille, joht. Elina Jokivuori. Kiirastorstain iltamessu to 6.4. klo

19. Hero, Linnoinen. Musiikki Tapiolan seurakunnan kamarikuoro ja Lauluyhtye Laetificus, joht. Liisa Malkamäki.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 7.4. klo 10. Lauluyhtye Populus Sion laulaa pitkäperjantain sävelmiä keskiajalta. Paananen, Jokivuori.

Passiokonsertti/Jeesuksen kuolinhetken hartaus pe 7.4. klo 15.

Pitkäperjantain musiikkia ja tekstimeditaatiota. Hannu Jurmu, tenori; Collegium Musicum, joht. Harri Kerko. Airaksinen. Uuden tulen rukoushetki la 8.4. klo 20 Leppävaaran kirkolla ja kirkkovaellus pääsiäisyön messuun Tapiolan kirkolle. Lue lisää alta. Pääsiäisyön messu la 8.4. klo 23. Pääsiäispäivän messu su 9.4. klo

10. Kristus on ylösnoussut ja voittanut kuoleman! Koivisto, Ristimäki, Tiihonen, Malkamäki.

2. pääsiäispäivän perhemessu ma

10.4. klo 10. Pääsiäisen riemujuhla!

Messun jälkeen pääsiäismunien etsintää kirkkosalissa. Mukana GospelKids-kuorolaisia, lastenohjaaja Kaisa, nuorisotyönohjaaja Jenna, Marianne- ja Anu-papit sekä Elina-kanttori

Messu su 16.4. klo 10. Paananen, Hero, Linnoinen, Malkamäki. Colourful Tapiola Worship su 16.4. klo 17. Monikielinen, kansainvälinen messu. Tervetuloa erilaisiin tehtäviin messussa. Iltatee Kahvila Valossa messun jälkeen. Lauluyhtye Laetificus joht. Liisa Malkamäki. Pieni iltamessu ke 19.4. klo 18. Lyhyt iltamessu, jonka jälkeen siirrymme yhdessä messuavustajien ja messusta kiinnostuneiden iltahetkeen, lue lisää alta. Ossi Tervonen, Sini Hulmi.

Messu su 26.4. klo 11. Emmauksen tie – liturginen draama ja viikkomessu la 29.4. klo 18. Tarina erämaavaelluksesta ja pakolaisuudesta, sekä kertomus kotiinpaluusta. Sävellys Jyrki

Linjama, libretto Johanna Venho. Messu su 30.4. klo 10. Oh, when the saints go marchin in – messu svengaavin sävelin. Gospelmamaskuoro, joht. Elina Jokivuori; Swingbändi, joht. Minna Miettinen. Viikkomessu ke klo 8. Messun jälkeen kirkkokahvit ja aamupuuro Kahvila Valossa.

PÄÄSIÄISYÖN KIRKKOVAELLUS

Pääsiäisyö uudella tavalla la 8.4. Uuden tulen rukoushetki klo 20 Leppävaaran kirkolla, Veräjäkallionkatu 2, jossa sytytämme pääsiäistulen. Vaellamme sen kanssa Tapiolan kirkolle, missä iltapala klo 22 ja pääsiäisyön messu klo 23. Messun musiikissa vokaali- ja vaskiyhtyeet, kanttoreina Kullervo Latvanen ja Hannu Jurmu. Messun jälkeen tarjolla pieniä pääsiäisherkkuja. Kävelymatkan pituus n. 7 km. Matkan voi kulkea myös esim. julkisilla kulkuneuvoilla. Tied. pastori Merja Alanne, p. 050 347 2548. Tapahtumaa toteuttamassa Leppävaaran ja Tapiolan seurakuntien työntekijöitä ja vapaaehtoisia.

SYVEMMÄLLE MESSUUN

-ILTA

Miksi messua vietetään? Onko messu sama kuin jumalanpalvelus? Mennään yhdessä syvemmälle messuun ke 19.4. klo 18 Tapiolan kirkossa. Ilta messuavustajille ja kaikille messusta kiinnostuneille. Aloitamme viikkomessulla kirkkosalissa.

KESKIPÄIVÄN RUKOUS

Klo 12 ma, ke ja pe verkossa Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla.

KAHVILA VALO

Kahvila Valo avoinna ma–to klo 12–16 Tapiolan kirkko. Kahvilan tuotto KUA:n kautta Syyriaan. Bonusperjantai pe 31.3. klo 12–15

pääsiäisteemalla. Klo 12 Paaston portaat, miten ortodoksisuudessa Lasaruksen lauantain ja palmusunnuntain kautta lähestytään pääsiäistä ja luterilainen pääsiäisen vietto. Mitä symboliikkaa on pääsiäisperinteiden takana. Marianne Tiihonen, kappalainen ja Merita Hietanen TM, diakonissa. Noin klo

13 Ruttopuiston rovastin pääsiäisnaurupakina. Suolaisia ja makeita pääsiäisherkkuja, joiden tuotto ohjataan Yhteisvastuukeräykseen. Lapsille puuhapiste. Tied. merita. hietanen@evl.fi ja malle.munter@ evl.fi.

Keittolounas torstaisin klo 11.30–

13.30. Huom! Kiirastorstaina 6.4. ei keittolounasta. Mobilepay, korttimaksu tai käteismaksu tasarahalla lippaaseen (YV­keräys tai KUA). Hinta 5 e aikuiset, lapset 2 e, alle 3­v. ilmainen. L, G. Leipä, leikkeleet, kahvi, tee, mehu, pulla ja keksi sisältyvät hintaan.

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA LÄHETYSTÄ

Kansainvälisen vastuun ilta to 13.4. klo 17 Tapiolan kirkko. Keskustelua kansainvälisen vastuun ja monikulttuurisuuden teemoista.

Kahvit klo 16.30 Kahvila Valossa, minkä jälkeen tilaisuus jatkuu Kaipuu­tilassa.

Kansainvälinen olohuone joka ke klo 17–19 Kahvila Valossa. Teetä ja pientä purtavaa tarjolla.

Kaikille kansoille – lähetyksen kahvit ti 18.4. klo 13 Tapiolan kirkko. Aiheena: Uskonnollinen

Japani. Vierailijana Lea Lukka, Lähetysyhdistys Kylväjä.

AIKUISTEN AVOIN KESKIVIIKKOKERHO

Ohjelma klo 13–14 Tapiolan kirkon seurakuntasalissa. Kahvitarjoilu klo12.30–13 Kahvila Valossa. Alussa pieni hartaus ja lopussa rukous. Mukana myös pastori Katja Hero.

Ke 5.4 Pääsiäisen kuvat ja symboliikka. Taidehistorioitsija Tiina Gröhn.

Ke 12.4. Linnut ja lintujen tunnistus. Lintumies, rengastaja Hannu Ekblom.

Ke 19.4. Miten tulla onnelliseksi? Raamatun vastauksia ikikysymykseen. Pastori, tietokirjailija, TT, dosentti Kari Kuula.

Ke 26.4. Oppilaan tie diakonissaksi. Viestinnän asiantuntija, intendentti Jaana af Hällström.

KRISTILLINEN

MEDITAATIO

The World Community for Christian Meditation ­perinteen mukaista meditaatiota joka to klo

19 Tapiolan kirkko. Ei edellytä aiempaa kokemusta. Ei ilmoittautumista tai sitoutumista. Tied. ohjaaja Leena Vanne, magdaleena. vanne@gmail.com.

Keskustelua kristillisestä meditaatiosta to 13.4. klo 17.45 Tapiolan

kirkko Rukoussanan eli mantran toistamisen merkitys. Kuinka mantran toistaminen onnistuu läpi meditaation?

AVOIN RAAMATTUPIIRI

Tapiolan kirkolla kevään ajan parittomilla viikoilla ke klo 18.30–20 (12.4., 26.4.). Tied. Merja Tarhio, 040 544 4257.

MIESTEN RAAMATTUPIIRI

Joka toinen ti: 04.04., 18.04., 02.05., ja 16.05. klo 18.30 Tapiolan kirkko, tila Kaipuu.

MINNE MENET KIRKKO?

Millainen on kirkon tulevaisuus?

Su 16.4. klo 12 Tapiolan kirkolla Espoon hiippakunnan kirkolliskokousedustajat Pentti Aspila, Markku Jalava, Päivi Linnoinen, Hannele Karppinen, Johanna Lumijärvi, Mimosa Mäkinen, Päivi Raunu, Heikki Sorvari, Tapio Tähtinen ja Heidi Zitting. Myös Teamsin kautta: espoonseurakunnat.fi/tapahtumat.

Mukana myös Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka.

LAPSILLE JA PERHEILLE

Pyhäkoulu sunnuntaisin messun aikana klo 10 Tapiolan kirkon Ilo­tilassa. Alle 4­v. aikuisen kanssa.

Pääsiäisena (9.4.) ja vappuna (30.4.) ei pyhäkoulua.

Laajalahden perhekerho pe klo

9.30 Kirvuntie 16, kerhotila.

Perhekerho ma klo 9–11.30 Tapiolan kirkko.

Perhekahvila ti klo 9–11.30 Tapiolan kirkko.

Iltaperhekerho ke 12.4. klo 16.30

Tapiolan kirkko. Päivällinen tarjolla Kahvila Valossa klo 16.30–17, vap. eht. maksu.

Pääsiäisaskartelu ja Pajukirkko perheille la 1.4. klo 16 Tapiolan kirkko. Askarrellaan virpomavitsoja, jotka siunataan Pajukirkossa.

Piilotamme myös pääsiäismunat, joita etsitään 2. pääsiäispäivän perhemessussa. Mukana Marianne, Elina, Miia ja pienet GospelKids ­kuorolaiset.

Pienten pääsiäiskirkko ma 3.4. klo 10 Tapiolan kirkko. Laulua, leikkiä ja pieni näytelmä.

Vauvojen pääsiäiskirkko ti 4.4. klo

13 Tapiolan kirkko. Loruttelua ja laulua.

Vappuetkot perheille pe 28.4. klo

9.30–11.30 Tapiolan kirkko. Perhetapahtuma toimintapisteineen, mm. vauvoille oma aistihuone, temppuhuone, leikkihuone, askartelua ja ilmapalloja. Naattiorkesterin lastenmusiikkikonsertti klo 10!

Kahvila Valossa pientä välipalaa.

BLESS. – JESUS BLESS THIS MESS

Nuorten aikuisten Bless.-ilta su 2.4. klo 17.30 Tapiolan kirkko, tila

Toivo. Musiikkia, ylistystä, rukousta, rentoa yhdessäoloa ja pientä iltapalaa. Puhujana pastori Ossi

Tervonen. 16.4. ilta Colourful Tapiola Worship’in yhteydessä, ks. yllä Messut ja hartaudet.

PYHÄ KUTOUTUU ARKEEN

Irja Askolan runoja ja selloimprovisaatioita pe 14.4. klo 18 Tapiolan kirkko. Runoja esittää lausuja

Aino­Kaarina Mäkisalo ja niihin liittyvää musiikkia soittaa diplomisellisti Matti Makkonen. Mukana emeritapiispa Irja Askola. Ohjelmamaksu 10 e tai sopiva summa.

Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

MUSIIKKIA

Jukka Kankainen: Luukas-passio su 2.4. klo 18 Tapiolan kirkko. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro. Hannu Jurmu, evankelista, Esa Ruuttunen, Jeesus. Hannele Mehtälä, urut, joht. Liisa Malkamäki. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykseen ja KUA:n katastrofiapuun Ukrainassa ja Syyriassa.

Häivähdys pyhää -konsertteja: Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Ke 12.4. klo 12 Tapiolan kirkko. Liisa Nissilä, piano. Bach, Beethoven, Chopin, Bortkiewicz. Ke 26.4. klo 12 Tapiolan kirkko. Sanja Lehtinen, viulu ja Salla Pynssi, piano. Bruch, Schubert, Händel, Potstock. Espoon musiikkiopiston nuoret taitajat esiintyvät.

ÄLÄ

JÄÄ YKSIN

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ti ja to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi.

Keskusteluapua perhetyöntekijä, Solmu­parineuvoja, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10–14, ke 12–14, to 10–16, lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi

Osoitteet:

Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT JA HARTAUDET

Palmusunnuntain messu su 2.4. klo 10 Kauniaisten kirkossa. Saarna Mimosa Mäkinen, lit. Kari Kuula, kantt. Teija Palolahti, mukana Hele­lauluyhtye, joht. Raisa Rangell, kirkkokahvit.

Hiljaisen viikon iltakirkko ma 3.4. klo 19 Sebastoksen kappelissa, Kari Kuula ja Teija Palolahti.

Hiljaisen viikon dialogeja ­konsertti ti 4.4. klo 19 Kauniaisten kirkossa. Markus Kuikka, viola da

Leveys 87 mm

korkeus 273 mm

KIRKON MÄELLÄ

Päivä su 2.4. klo 11–14 Leppävaaran kirkolla

Ks. Leppävaaran seurakunnan ilmoitukset s. 11

Maan päivä

Pienen aasin pääsiäinen

ke 5.4. klo 18 to 6.4. klo 10 Soukan kappeli

Vapaa pääsy

TYÖPAJAAN UUSIA NEULOJIA

PParkkipate valvoo Olarin kirkon pysäköintiä

ma 3.4. alkaen

2 h parkkikiekolla

Vappuetkot perheille

Wapputapahtuma

gamba ja Peter Peitsalo, urut. Bachin, Sainte-Colomben ja Telemannin musiikkia. Vapaa pääsy. Hiljaisen viikon iltakirkko ke 5.4. klo 19 Sebastoksen kappelissa, Anna-Kaisa Tuomi ja Teija Palolahti.

Kiirastorstain ehtoollishartaus to 6.4. klo 15 Sebastoksen kappelissa, Anna-Kaisa Tuomi, Pirjo Luoma ja Teija Palolahti.

Kiirastorstain ehtoolliskirkko to 6.4. klo 20 kirkossa, saarna Mimosa

Mäkinen, liturgia Kari Kuula, Sonja Holkerinoja, Sanni Hackman ja Taru Laaksonen avustavat, Messukuoro, joht. kanttori Teija Palolahti.

Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 7.4. klo 10 kirkossa, Anna-Kaisa

Tuomi ja kantt. Teija Palolahti; Jonna Paavilainen, sello.

Haydn: Seitsemän sanaa ristillä. Pe 7.4. klo 15 musiikkihartaus

kirkossa. Pauline Fleming-Unelius, viulu; Pia Sundroos, viulu; Iisa

Kostiainen, alttoviulu; Sami Mäkelä, sello. Tekstinlukijat Anna-Kaisa

Tuomi ja Daniel Nyberg. Vapaa pääsy.

Pääsiäispäivän messu su 9.4. klo 10 kirkossa, saarna Kari Kuula, lit. Mimosa Mäkinen ja kanttori Teija

Palolahti, klarinettiyhtye Granetti, kirkkokahvit.

2. pääsiäispäivän messu ma 10.4. klo 10 kirkossa, Helena Kesti-Helia ja kanttori Lasse Mäki, kirkkokahvit.

Messu su 16.4. klo 10 kirkossa, saarna Mimosa Mäkinen, lit. Anna-

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN PÄIVÄ

Su 2.4. klo 11–16 kirkon kerhorakennuksessa ja pihalla. Lounas- ja välipalatarjoilu (maksuton). Ilmoitt. kauniaisten.suom.srk@evl.fi/p. 050 500 9000. Kerro nimesi ja mukaan tulevien lasten nimet ja iät, ruokavaliot ja yhteystietosi.

AVOIN PERHEKERHO

Sebastoksen toimitilassa klo 9.30–11 Sebastoksen toimitilassa. Ma 3.4. Pääsiäisaskartelua, ma 17.4. Muskaripäivä ja ma 24.4. Iloa ja voimavaroja perhe-elämään.

MAANANTAIKAHVILA JA

VARTIN HARTAUS

Ma 3.4. ma 17.4. ja 24.4. klo 12.45 vartin hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

ILON RYHMÄ

Tiistaisin klo 15–16 kaksikielinen mielenterveysryhmä Sebastoksen toimitilassa.

LANKALAUANTAIN

NEULERETRIITTI

La 8.4. klo 12–16 Kauniaisten kirkolla hiljentymistä käsitöiden ja rukousalttareiden ääressä, kahvit, ohj. Taru Laaksonen ja Anna-Kaisa Tuomi. Ilm. (puh.nro. sähköposti, allergiat) 31.3. menn. kauniaisten. suom.srk@evl.fi

Skärtorsdagsmässor to 6.4:

Kl. 13.45, Södrik kapell. von Martens, Brunell, Sandberg, Wallenius. Torsdagsträff och kyrkkaffe kl.13.

Kl. 18, Esbo domkyrka. Kanckos, Brunell. Efteråt möjlighet till kvällspromenad till förmån för missionen.

Kl. 19, Karabacka kapell. Tvåspråkig mässa i samarbete med Leppävaaran seurakunta. Jäntti, Leppänen. Kl. 20, Olars kyrka. Sironen, Kronlund. Kvällste efteråt.

Långfredag 7.4

Kl. 12.15 Långfredagsgudstjänst, Esbo domkyrka. Sironen, Kanckos, Brunell och Fiona Chow.

Påsk

Lö 8.4 kl. 20 påsknattens mässa med konfirmander, Hvittorps

kapell, Masaby. Ertman, Brunell.

Sö 9.4 kl. 12.15 hela familjens påskmässa, Esbo domkyrka. von Martens, Kronlund, Brunell, Leppänen. Körerna EsVoces och Kråksången medverkar.

domkyrkas församlingsgård. Torsdagar kl. 9.30 ImseVimse i Mattby kapell. Obs! Klubbarna har paus under påsken 7-10.4.

MUSIK

Babysång i kyrkan fr 31.3 kl. 10.30 i Olars kyrka. Sjung, dansa och gläds med din baby! Vi sjunger psalmer & sånger, spelar och dansar i c.30 min. Hemmavarande syskon är välkomna. Kaffeservering.

Matteuspassionen av J.S. Bach sö 2.4 kl. 18 i Esbo domkyrka. Medverkande bl.a. kammarkören Novena, orgel och dir. Markus Malmgren. Biljetter vid dörren 20 €. Johannespassionen av Joachim von Burck fr 7.4 kl. 21. Markus Malmgren, Juho Punkeri, Tuomas Heikkilä, Timo Kiiskinen, Nina Kronlund, Elina Vidrike. Fritt inträde / stöd insamlingen Gemensamt Ansvar.

Kaisa Tuomi ja kanttori Lasse Mäki kirkkokahvit.

Messu su 23.4. klo 10 kirkossa, Kari Kuula ja Tiro Rohkimainen sekä nuorten bändi, rippikoulusunnuntai, kirkkokahvit.

PÄÄSIÄISIKKUNAT

Kauniaisten kirkon sisäpihan ikkunoissa on erilaisia pääsiäiseen liittyviä asetelmia koko perheen katseltavaksi su 16.4. asti. Ikkunoiden välityksellä voi tehdä pienen matkan hiljaisen viikon ja pääsiäisen tapahtumiin.

KESKUSTELEVAT NAISET

To 30.3. klo 14–15.30 Sebastoksen toimitilassa.30.3. Lempivirret Teija Palolahden johdolla.

RUKOUSTA JA RAAMATUN

LUKUA PÄIVÄLLÄ

To 30.3. klo 14–15.30 kirkolla ylätakkahuoneessa sekä 13.4. ja 27.4. klo 14–15.30 alatakkahuoneessa.

Ohj. Kari Mattila ja Ritva Kallio. MONIKULTTUURISET

PERHEET –RYHMÄ

La 1.4. ja la 15.4. klo 10–12 Sebastoksen toimitilassa, os. Kauniaistentie 11. Ryhmässä puhutaan suomea. Riittää, että osaa kieltä vähän. Ohj. Milena Raitmaa, laillistettu psykologi p. 0400 196 634. Ilmoitt. etukäteen sähköpostilla yilcedmilena@yahoo.es.

RUKOUSTA JA RAAMATUN

LUKUA

Ma 17.4. ja ma 1.5. klo 18.30–20.30 Sebastoksessa. Ohj. Kari Mattila ja Ritva Kallio.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO

Ti 18.4. klo 13 kirkon yläsalissa, Maukan pyöräreissu Espanjaan.

MARTAT JA MARIAT

To 20.4. klo 12 kansainvälisen työn ja lähetyksen ryhmä kirkolla.

KESKUSTELEVAT NAISET

To 27.4. klo 14 Sebastoksessa. Kauniaisten kirkko ja muut rakkaat kirkot, mukana Anna-Kaisa Tuomi. Yht. hlö Helena Sääksjärvi.

Esbo svenska församling

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost.

Öppet för besök må och to kl. 9-13. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

H ÖGMÄSSOR

Esbo domkyrka sö 2.4 kl. 12.15. Palmsöndagen. Jäntti, Brunell, Leppänen. Kyrkkaffe i Sockenstugan. Under högmässan Söndagsklubben för barn i Förrättningskapellet.

Må 10.4 kl. 12.15 högmässa på annandag påsk, Esbo domkyrka. Sironen, Kronlund, Brunell. Olars kyrka (finska sidan) lö 15.4 kl. 10. Högmässa med konfirmation av City-gruppen. von Martens, Dannholm, Kronlund, Brunell. Esbo domkyrka sö 16.4 kl. 12.15. Högmässa & konfirmandsöndag. von Martens, Kronlund, Brunell. Esbo domkyrka sö 23.4 kl. 12.15. Kanckos, Brunell.

UNGA OCH UNGA VUXNA

Ungdomskväll i Sode må 3.4, 17.4 och 24.4 kl. 17. Hjälpledare 1 utbildning 3.4. Övrigt program chilla, träffa kompisar och församlingens anställda. Sökövägen 13. Öppet hus i Vita huset ti 4.4 kl. 14-18. Prästgårdsgr. 1.

VUXENVERKSAMHET

Symamsellerna ti 4.4 och 18.4 kl. 16–19. Handarbetsgruppen som jobbar för mission och internationell diakoni samlas i Vita huset, Prästgårdsgr. 1. Torsdagsträffen to 6.4 och 20.4 kl. 13–14.30 i Södrik kapell. Kyrkkaffe och skärtorsdagsmässa 6.4. Vårens sista träff 20.4 hemligt program. Andakt i Folkhälsanhuset i Hagalund fr 14.4 kl. 13. Johan Kanckos håller andakt i biblioteket. Vindgränden 6. Utfärd till Borgå ti 16.5 med abonnerad buss. I heldagsutfärden (kl. 8.45-16.30) ingår bl.a. besök i Borgå domkyrka, J.L. Runebergs hem, lunch och andakt, Brunbergs affär. Pris 30 €. Anmälning senast 5.5 till diakoni.esbosvenska@evl.fi eller diakon Taina Sandberg 040 547 1856.

B ARN OCH FAMILJ

Familjeklubbar Fredagar kl. 9.30

familjeklubb i Köklax kapell. Tisdagar kl. 9.30 Sång och lek i Sökö kapell och onsdagar kl.9.30 i Esbo

La Resurrezione-oratoriet av Georg Friedrich Händel sö 9.4 kl. 18 i Esbo domkyrka. Opera Tellus framför oratoriet som beskriver händelserna från långfredagen till Jesu uppståndelse på påskdagen. Fritt inträde/programblad 15 e. RotFest – JuuriJuhla-konsert må 10.4 kl. 19 i Esbo domkyrka. Folkmusik och RotFests 20 års jubileum. Teija Niku; dragspel, Timo Alakotila och Petri Hakala: Mandolin Concerto. Fritt inträde.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER

Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Ani 050 597 3313 ani.iivanainen@ evl.fi, Taina 040 547 1856, taina. sandberg@evl.fi, samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi

Grankulla svenska församling

Församlingskansliet: Kavallvägen 3.

öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt, tfn. 050 500 7000, grankulla. sv.fors@evl.fi

Adresserna:

Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA

SÖ 2.4 Palmsöndagens högmässa kl. 12. Helekören medverkar.

TO 6.4 Skärtorsdagens kvällsmässa kl. 18.

FR 7.4 Långfredagens passionsgudstjänst kl. 12.

Kl. 15 J. Hayden: sju ord på korset. Stråkkvartett.

SÖ 9.4 Påskdagens festmässa kl. 12. Graziakören medverkar.

Må 10.4 Påskannandagens kvällsmässa med välsignelse av nya hjälpledare kl. 18.

TAPAHTUU 31.3.–28.4.

SÖ 16.4 Högmässa kl. 12.

SÖ 23.4 Högmässa kl. 12.

TISDAG 4.4

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.3010.30

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Graziakören i kyrksalen kl. 18. Stilla veckans dialoger. Konsert i Grankulla kyrka kl. 19.

KYRKOSYFÖRENINGEN

ON 5.4, 12.4 och 19.4 i övre brasrummet kl. 14.

3. su/3rd Sun: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, klo 17

4. su/4th Sun: Karakappeli, Karakalliontie 12, klo 17

More info: www.espoonseurakunnat.fi/osallistu/colourful-espoo

Yhteiset

Näkövammaisten Näkökulmaryhmä ma 3.4. klo 13 Soukan kappelilla, Soukankuja 3. Vierailijana psykologin Marika Kajander HUS silmäpoliklinikan kuntoutuksesta, joka puhuu aiheesta näköharhat. Tiedustelut Ritva Aarnio, 040 734 7715.

OLARIN SEURAKUNTA

Kastettu

Aava Saimi Isabel Lindberg, Isla Viola Vuorinen, Kare Gabriel Ossi Westerlund, Lucas Elian Öster. Avioliittoon aikovat

Jens Mikael Holm ja Anne Maarit Punkka, Markus Miika Kristian Toivio ja Pulmu Maria Henrika Waitinen.

Hautaan siunattu

LOVSÅNGS-

OCH FÖRBÖNSGRUPP

TO 30.3, 13.4 och 20.4 i övre brasrummet. kl. 10-11.

FYREN

TO 5.4 meditativ kvällsgudstjänst i Sebastos kl. 18-18.45.

TISDAG 11.4

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i Sebastos kl. 9.30-10.30.

Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Graziakören i kyrksalen kl. 18.

TISDAG 18.4

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.3010.30

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Graziakören i kyrksalen kl. 18.

TISDAG 25.4

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning i Sebastos kl. 9.30-10.30.

Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Graziakören i kyrksalen kl. 18.

FAMILJEKVÄLL

ON 26.4 i Grankulla kyrka med matservering, program och andakt kl. 17–19.30.

International

Colourful Christian Worship

Services: kaksikielinen (suomi–englanti) messu sunnuntaisin/ bilingual (Finnish–English) worship service on Sundays:

Kuukauden 1. su/1st Sun of the month: Matinkappeli, Liisankuja 3, klo 17 (Matinmessu)

2. su/2nd Sun: Suvelan kappeli, Kirstintie 24, klo 15.

Näkövammaisia kutsutaan kiirastorstain messuun to 6.4. klo 14.30 Tapiolan kirkkoon, Kirkkopolku 6. Mikäli tarvitset pisteillä tai isotekstisellä virret, ilmoita siitä Ritvalle viim. ma 3.4.: ritva.aarnio@evl.fi tai 040 734 7715.

Näkövammaistyön luontoretki ti 25.4.: Espoon keskuksen kaupunkipolut tutuksi. Kierrellään 4–5 km Espoon keskuksen ympäristössä tutustuen alueen historiaan ja rakennuksiin, lounastamme ravintola Henricuksessa, hinta 10 e. Ilmoita osallistumisestasi Ritvalle, ritva.aarnio@evl.fi, 040 734 7715

viim. 6.4.

Mielenterveysleiri: Espoon seurakuntien yhteinen mielenterveysleiri Velskolan leirikeskuksessa 2.–5.5.

Leirimaksu 45 e. Mukana diakoniatyöntekijöitä eri seurakunnista sekä diakoniapappi. Leiripaikan saaneille lähetetään tarkemmat tiedot kirjeitse ennen leirin alkua. Hakulomakkeen tulee olla palautettuna viim. 3.4. Pyydä hakulomake: Reetta Ikonen, p. 050 514 9455 tai reetta.ikonen@evl.fi.

Haave-leiri 21.–23.4. Kirkkonummella. Leiri on sukupuolivähemmistöihin kuuluville ja sukupuoltaan pohtiville 15–21-v. nuorille tarkoitettu vertaistukileiri. Pienryhmiä, ulkoilua ja mukavaa yhdessäoloa. Haku leirille viim. 4.4.: espoonseurakunnat.fi/tapahtumat

-> Haave-leiri. Hinta 60 e, maksuvapautus mahdollinen. Tied. Hanne

Malkki, p. 040 517 0629 tai hanne. malkki@evl.fi. Järj. Espoon seurakuntien erityisnuorisotyö, Snellu ja Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus.

Diakonian retkipäivä Hvittorpiin to 20.4. Hyvää seuraa, ulkoilua, grillausta ja yhteislaulua. Hinta 15 e. Ilmoittautumiset ja allergiat ensisijaisesti nettilinkin kautta viim.

12.4. Jos tarvitset apua ilmoittautumiseen, ota yhteyttä Minna Martiskaiseen p. 050 3307129, Maria

Virtaseen p. 050 438 0238 tai

Johanna Harjunkoskeen p. 050 570 4904.

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURA KUNTA

Kastettu

Amanda Olivia Fiskari, Elmo Aatos Elias Kaartinen, Emilie Olivia Kiviluoma, Elias Viljami Koskela, Inka Sofia Lahtiluoma, Mila Hanna Maria Laurila, Jesse Jalmari Notkola, Leevi Mikael Reunanen, Aurora Tuulikki

Kristiina Sakkara, Jannie Tuike

Onerva Salmela, Milo Jasper Elias Salomaa, Leevi Markus Pinjanpoika Seppä, Luka Oliver Kaspian Tanninen, Freya Olivia van der Walt, Mikael Leon Wilkus. Hautaan siunattu

Helena Aune Borenius 86 v, Rauha Tellervo Forsman 78 v, Heikki Juhani Grann 78 v, Sirkka Ilona Hämäläinen 91 v, Kirsti Inkeri Jokinen 70 v, Irja Anneli Kantola 77 v, Jari Olavi Keronen 56 v, Pekka Juhani Kinnunen 87 v, Eeva Helena Korhonen 91 v, Kalervo Kauko Herman Lahtinen 83 v, Kirsti Helena Lausas 87 v, Anne-Marie Birgit Mustonen 80 v, Ritva Tuulikki Nuorivaara 82 v, Irma Aune Helena Savolainen 81 v, Anneli Elisabet Somerto 69 v, Raimo Tapani Tahvanainen 73 v, Leif Leo Åhlström 67 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

Kastettu

Eeda Olivia Paukkeri. Hautaan siunattu

Rainer Juhani Henriksson 61 v, Maija Eliina Hollsten 83 v, Oili Sinikka Ikävalko 89 v, Gunnar

Erkki Jalo 78 v, Mika Tapani Kirjavainen 49 v, Juho Sakari Komu 79 v, Jukka Kalervo Koskinen 57 v, Jari Johan Merikukka 59 v, Liisa Annikki Salminoja 86 v, Mikko Kalevi Savolainen 46 v,

Elvi Sinikka Ukkonen 86 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

Kastettu

Josua Ilja Aivar Lehtinen.

Avioliittoon aikovat

Jani Mikael Kankkunen ja Krista

Annika Makkonen, Jukka Aulis

Antero Jokela ja Riikka Susanna

Rantala.

Hautaan siunattu

Raija Aina Sabelström-Leppänen

87 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

Kastettu

Amanda Elle Johanna Mämmi, Meri Ellen Nummela, Amelia Maarit Inkeri Turunen.

Hautaan siunattu

Nina Elisabeth Hassinen 34 v, Anna Marjatta Koljonen 89 v, Martti Veijo Lahikainen 66 v, Aarre Raimo Johannes Laine 83 v, Lea Raakel Tirkkonen 82 v, Timo Mikko Viitamäki 67 v.

Jari Reijo Holmborg 64 v, Jorma Ensio Laitakari 86 v, Jarmo Into Vihtori Lehtonen 71 v, Pirkko

Liisa Lipponen 90 v, Eija Anneli Niemi 68 v, Pekka Juhani Parhiala 60 v, Otto Tervo 85 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Kastettu

Jaakob Toivo Bernard Ebeling, Adelia Viviana Eronen, Olavi Elias Manninen.

Hautaan siunattu

Aarne Juhani Halme 79 v, Lea Matilda Kalliomäki 95 v, Olli

Ilmari Kärkkäinen 73 v, Pirkko Liisa Marjatta Niskanen 80 v, Solveig Ros-May Nurmi 92 v, Lasse Antero Taari 78 v, Pertti Antero Vuorela 66 v.

ESBO SVENSKA

FÖRSAMLING

Döpt/Kastettu

Casper Peter Oskar Meyer, Cecilia Else Ellen Nurmi, Sofia Sandra Linnea Oksala.

Avliden/Hautaan siunattu

Anna Vera Ahl 86 år, Siv Undine Ahlberg 84 år, Anita Maria Linnea Hartman 83 år, Ethel Birgitta Salo 81 år, Pirkko Liisa Åberg 83 år.

Kirkoissa soi

KESKIVIIKKONA 12.4.

Häivähdys pyhää -konsertti klo 12 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Liisa Nissilä, piano. Bach, Beethoven, Chopin, Bortkiewicz. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

LAUANTAINA 15.4.

Kallion musiikkikoulun oppilaita, op. Helena Tenhunen klo 15 Soukan kappeli, Soukankuja 3. Säestäjänä Jenna Ristilä. Purcell, Händel, Bach, Schubert, Kuula, Hannikainen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi.

PERJANTAINA 21.4.

Suomen Raamattuopiston musiikkilinjan yhtyeen konsertti klo 18 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Uusia hengellisiä lauluja ja klassikoita tuoreella otteella.

Unelmien lauluja klo 19 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Krista Pellikan lauluoppilaat, Martin Malmgren, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Club For Five – Kirkkokonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Suomalaisille rakkaita virsiä sekä muita tunnelmallisia lauluja yhtyeen uran varrelta. Liput alk. 28 e ticketmaster.fi.

LAUANTAINA 22.4.

Sing and Shine -kuorot: Rauhaa & rakkautta -konsertti klo 19 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8.

TIISTAINA 25.4.

Suvelan lauluryhmän lounaskonsertti klo 13 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Joht. Jenni Holma. Vapaa

pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

KESKIVIIKKONA 26.4.

Häivähdys pyhää -konsertti klo 12 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Sanja Lehtinen, viulu, Salla Pynssi, piano. Bruch, Schubert, Händel, Potstock. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

TORSTAINA 27.4.

Musiikkiopisto Avonian jousisoittajien hyväntekeväisyyskonsertti

klo 18 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

PERJANTAINA 28.4.

Naattiorkesterin lastenmusiikkikonsertti klo 9.30 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Vappuetkot perheille, toimintapisteitä.

Sami Aspin konsertti klo 18 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3. Konsertin jälkeen Samppa Lajunen puhuu aiheesta ”Urheilu ja usko”. Kolehti Yhteisvastuulle.

LAUANTAINA 29.4.

Emmauksen tie – liturginen draama klo 18 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Tarina erämaavaelluksesta ja pakolaisuudesta sekä kertomus kotiinpaluusta. Sävellys

Jyrki Linjama, libretto Johanna Venho. Maria ja liturgi: Emriikka Salonen, sopraano; Kleopas ja kanttori: Hannu Jurmu, tenori; Jeesus ja ehtoollisavustaja: Nicholas Söderlund; Urkuri: Aleksanteri Wallius; Meditaatiopuhe: Pekka Y. Hiltunen.

JÄRJEN ÄÄNI

Heli Hakala

Teologian maisteri, erityisopettaja, kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu, vanhusten palvelut -jaoston jäsen, kirkkovaltuutettu, seurakuntaneuvoston jäsen

SUNNUNTAINA 30.4.

Oh, when the saints go marchin´ in – messu svengaavin sävelin su 30.4. klo 10 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Negrospirituaaleja swingyhtyeen tahdittamana. Gospelmamas-kuoro, joht. Elina Jokivuori; Minna Miettinen, piano; Miri Miettinen, rummut; Jari Heino, basso; Risto Oinaala, trumpetti; Jarmo Rouvinen, tenorisaksofoni.

PERJANTAINA 5.5. Espoon musiikkiopiston (EMO) opettajien kevätkonsertti klo 18 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Tulkoon tie sinua vastaan – virsiä ja lauluja 1500-luvulta nykypäivään klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Mikko Perkola, viola da gamba; Annamaria Hannonen, laulu.

LAUANTAINA 6.5. Kirkkokuoron 50-vuotisjuhlakonsertti klo 17 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8.

KESKIVIIKKONA 10.5.

Kamarikuoro Navichorus, joht. Elja Puukko klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

TORSTAINA 11.5.

VirsiVirtaa klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Seurakunnan kuorojen ja seurakunnan yhteinen virsi-ilta. Mukana lapsikuorot, nuorten ja nuorten aikuisten Exodus-kuoro, Chorus Domus ja Kuoro kaikille. Vapaa pääsy.

Eduskuntavaalit 2.4.

VALITSE KD

– Arvostan avointa ja arvostavaa vuorovaikutusta, myös päätöksenteossa

– Työvoiman ja osaajien saatavuudesta on huolehdittava, työn vastaan ottamisen tulee aina olla kannattavaa – Uudenmaan asioita on ajettava rohkeasti, mm. aloituspaikkoja yliopistoihin on lisättävä nuorillemme ja peruskoulua palautettava oikeille raiteille

Ansaitset tulla kuulluksi. www.helihakala.fi

Lähimmäisen puolella

MIKA NIIKKO

kansanedustaja, pitkän linjan nuoriso- ja ruoka-aputyöntekijä

335

www.mikaniikko.fi

LOVIISA KAARTOKALLIO

Luokanopettaja, KM

Eduskuntavaaliehdokas

Uusimaa

PERHEET JA KOULUTUS

HYVINVOINTIPALVELUT

170

INHIMILLINEN VANHUUS

Inka Hopsu

Kansanedustaja

202

Uusimaa

159

178

Mönttinen Ari terveyskeskuslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri

181

Poutala Mika yrittäjä, olympiaurheilija

Valitse ehdokkaasi

Luonto Lapset, nuoret ja koulutus

Arvokas vanhuus Ihmisoikeudet Globaalivastuu

www.inkahopsu.fi

Seuraava lehti ilmestyy 27.4.

Varaukset pe 14.4., aineistot ma 17.4. mennessä. Verkossa joka päivä.

Mediamyynti

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Maksaja: Mika Niikon tukiyhdistys

Mainoksen maksaa ehdokas.