Kirkko ja kaupunki 2023 07 Vantaa

7 kirkkojakaupunki.fi

Pauli Juuselasta tuli

Kirkko ja kaupungin uusi päätoimittaja s. 10

Mitä oikeuksia eläimille kuuluu, piispa Kaisamari Hintikka? s. 12

Itsensä ruoskija hellitti

Kiira Korpi elää uudenlaista

vaihetta, jota vaativa sisäinen

ääni ei enää hallitse s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

27.4.2023

Pääkirjoitus

Politiikassa tarvitaan empatiaa

KYKY ASETTUA toisen ihmisen asemaan on oleellista ihmislajin selviytymiselle. Siksi on vaikea kuvitella, että empatia olisi ominaisuus, jolle ei olisi käyttöä poliittisessa päätöksenteossa. Sen sijaan voidaan miettiä sitä, millaista empatiaa tarvitaan ja miten se vaikuttaa, kun meitä jokaista koskevista asioista päätetään. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra antoi hallitusneuvotteluiden alla Helsingin Sanomille (HS 16.4.) henkilöhaastattelun, jossa hän totesi olevansa hyvin empaattinen ihminen. Empatia ei hänestä kuitenkaan sovi politiikan ohjenuoraksi. ”Empatia on olennaista ihmisten välillä, mutta että yksittäisiä poliittisia päätöksiä tehtäisiin empatia edellä. On epärehellistä edes kuvitella niin”, hän sanoi haastattelussa.

POLITIIKAN EMPATIAA KOSKEVA kommentti herätti

kärjekkään keskustelun sosiaalisessa mediassa. Siihen ei nyt ole syytä palata. Sen totean, että jos Riikka Purra on empaattinen ihminen, niin ei hän pysty sulkemaan päätöksenteon ulkopuolelle tätä ominaisuuttaan. Eikä hän tuon sitaatin perusteella tarkkaan ottaen niin väitäkään. Hän tekee politiikkaa vetämällä eroa ”hyvispuolueisiin” ja korostamalla niiden vastapainoksi puolueensa ”realismia”.

Empatia ja sen lähikäsite myötätunto ovat asioita, joita tarvitaan, jotta tulemme toimeen toistemme kanssa. Vaikka empatiaan sisältyy tunne,

Älä koske! Ota syliin. Kuten uhmaikäisellä venkoilee joskus aikuisellakin mieli. Näe sinä, Jumala, minut sellaisena kuin olen ilman iän ja aseman tuomia vaatimuksia.

Ota syliin jo silloin, kun en vielä itse huomaa syliä tarvitsevani.

siihen kuuluu myös motivaatio, joka johtaa toimintaan toisten puolesta. Lisäksi tarvitaan tietoista asettautumista toisten elämäntilanteeseen ja asemaan, varsinkin politiikassa. Muuten on vaarana, että empatia vinoutuu. Se kun suuntautuu luontevimmin niihin, jotka ovat meitä lähellä. Empatiaa tarvitaan, jotta ajetaan muidenkin kuin oman viiteryhmän asiaa. Se on saanut meitä samastumaan myös ukrainalaisten tilanteeseen ja auttamaan heitä.

KRISTINUSKOSSA AJATELLAAN, että tarvitsemme enemmän kuin empatiaa. Lähimmäisen rakastamisen kehotus muistuttaa, että jokaisella on yhtäläinen ihmisarvo, jopa vihollisilla. Politiikassa se tarkoittaa minimissään sitä, että ketään ei saa jättää heitteille.

Monille on lahjakas ihminen vastenmielisempi kuin pahimmanlainen heittiö.

SAKSALAINEN TIEDEMIES

GEORG CHRISTOPH

LICHTENBERG (1742–1799)

Lahjakkuuskaan ei saa olla ihmisen arvon mitta. Sehän on – sananmukaisesti – lahja, ei oma ansio.

EMILIA MÄNNYNVÄLI

PAULI

JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

KANSAN UUTISISSA 15.4. Kuka antaa sinulle erikoisaseman? Onko sinulla mitään, mitä et ole saanut lahjaksi? Jos kerran olet saanut kaiken lahjaksi, miksi ylpeilet niin kuin se olisi omaa ansiotasi?

1. KIRJE KORINTTILAISILLE 4:7

”EMPATIAA TARVITAAN, JOTTA AJETAAN MUIDENKIN KUIN OMAN VIITERYHMÄN ASIAA.

Kirkko ja kaupunki

27.4.2023 7

Seuraava lehti ilmestyy 11.5.

KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

Näyttelijä Nora Raikamon

esittämä Tiktak-klovni on äiti ja usein hyvin väsynyt.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JANI LAUKKANEN

Red Nose Companyn Mieletönnäytelmässä väsynyt äiti, klovni Tiktak pohdiskelee elämän tarkoitusta ja valaistumista. Tiktak, mikä tekee äitiydestä niin raskasta?

– Minulla on neljä jälkeläistä, joiden ikähaitari on 1–18 vuotta. Äitiydestä tekee raskasta esimerkiksi jälkeläisten asioiden loputon manageeraaminen. Jälkeläisten opettajilta tulee Wilma-viestejä, joihin on yritettävä keksiä järkevältä vaikuttavia vastauksia. Perheessämme viisi kuudesta urheilee, ja se tarkoittaa 3–4 pyykkikoneellista päivässä. Jälkeläisten mukana on tullut valtava määrää tavaraa, ja ne ovat jatkuvasti väärissä paikoissa, ja taidan olla ainoa, joka siirtelee niitä oikeisiin paikkoihin. Romun roudaaminen on ihan kirjaimellisesti raskasta. – Äitiydessä kaikkein raskainta on kuitenkin äitiyden loputtomuus ja sen totaalisuus. Vaikka jälkeläiset eivät ole fyysisesti läsnä, he ovat koko ajan läsnä. Samaan aikaan se on äitiydessä myös kaikkein parasta.

2 Millainen on mielestäsi hyvä äiti?

– Tylsät äidit ovat ihan kamalia, joten jos minä olisin hyvä äiti, olisin hauska. Olisin sellainen äiti, joka ei sano, että pese kädet, tee läksyt ja älä mene sohvalle paljaalla perseellä. Jos hyvälle äidille sanoo, että radio-ohjattavaan autoon tarvitaan uudet renkaat, ja hän lupaa hankkia ne,

on tärkeää, että jälkeläinen voi luottaa, että näin tapahtuu. Hyvä äiti myös kuuntelee, kun jälkeläisellä on asiaa. Hyvät äidit laulavat hyvien biisien mukana automatkoilla. Se taitaakin olla ainoa näistä edellämainituista, johon minä olen kyennyt.

– Yritys olla hyvä äiti on jo lähtökohtaisesti tuhoon tuomittu, joten ehkä hyvä äiti onkin sellainen, joka tekee parhaansa.

3Miten rohkaisisit riittämättömyyden ja syyllisyyden kanssa tuskailevia äitejä, Tiktak? – Vetäkää äidit rima reilusti alas! Olemme kaikki riittämättömiä, ja sen faktan kanssa on elettävä. Mitä merkitystä sillä pitkässä juoksussa on, onko kotona siistiä ja lapsen letit viivottimella tehdyt? Entä onko sillä väliä, jos ruokana on välillä eineslaatikkoa? Panta kiristää päätä liian usein ihan turhaan, eli hymyä huuleen meille kaikille. Ja muistakaa nukkua! Nämä vinkit ovat hyviä myös itselleni.

4Millaista yhteiskunnallista tukea äidit mielestäsi tarvitsevat?

– Äidit tarvitsevat rahaa, paljon rahaa! Rahan lisäksi äidit tarvitsevat puhetta siitä, että lapset ovat ihania ja äidit ovat ihania ja isätkin ovat ehkä ihania. Ja puhetta siitä, että elämä on hyvää, kun on lapsia, eikä elämä lasten kanssa ole pelkästään ahdistavaa tai raskasta tai sitovaa, eikä lomamatkojakaan ole menetetty.

5Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle iso pyhä asia on vapaus tehdä erilaisia asioita ja olla sellainen kuin on. Pyhää on myös villi, koskematon luonto: käkkyrät ja käppyrät puut ja rikkaruohot. Olin nuorena Belgiassa au pairina, ja siellä kaikki metsät olivat istutettuja, eikä niissä ollut missään sattumanvaraisuutta. Se oli ahdistavaa, suorastaan kammottavaa.

– Iso pyhä asia on myös ihmisten välillä vallitseva rauha ja toisten kuunteleminen. Lisäksi kaikilla maailman lapsilla pitäisi olla asiat hyvin, sillä lapsuus on myös pyhä. Pienemmällä tavalla pyhää on tennis. Jos en olisi klovni, olisin tennisammattilainen. ■

Red Nose Company on Vuoden teatteri 2023. Mieletön-esitys Teatteri Avoimissa Ovissa 2.5., 4.5., 5.5. ja 6.5. Esitykset jatkuvat syksyllä.

”Hyvät äidit laulavat hyvien biisien mukana automatkoilla”

Millainen pyhiinvaellus sopisisinulle? Teetestikirkkojakaupunki.fi.

Kaipuu toisenlaiseen elämään

Pyhiinvaellus ei ole vain matkantekoa vaan elämänasenne, joka vaalii vapautta ja kiireettömyyttä.

Kuin maa olisi laulanut askelten alla – siltä HansErik Lindströmistä tuntui elämänsä ensimmäisellä pyhiinvaelluksella. Oli vuosi 1994, ja sen jälkeen Lindström, kirjailija ja Ruotsin kirkon pappi, on tehnyt satoja pyhiinvaelluksia.

Vuonna 2000 hän johti vaellusta, joka kiersi koko Ruotsin. Aikaa 2 300 kilometrin reittiin kului neljä kuukautta, ja mukana matkan eri vaiheissa oli noin tuhat kanssavaeltajaa. Vaelluksen aikana

Lindström työsti syvää kriisiä, jonka oli kokenut juuri ennen matkaan lähtöään.

– Se oli elämäni tärkein pyhiinvaellus, fantastinen kokemus, Lindström sanoo.

Pyhiinvaellusperinne katkesi Pohjoismaissa 1500-luvulla reformaatioon, mutta viime vuosikymmeninä täällä on eletty jonkinlaista pyhiinvaellusten uutta tulemista. Osaksi siitä voi kiittää Lindströmiä, joka vuonna 1997 oli perustamassa Ruotsin Vadstenaan pyhiinvaelluskeskusta.

Vadstena itsessään on ollut tärkeä pyhiinvaelluskohde jo keskiajalla, sillä sen luostarikirkossa ovat Pyhän Birgitan pyhäinjäännökset. Nykyisin kaupunkiin johtaa kolme Birgitan nimeä kantavaa pyhiinvaellusreittiä: yksi Turusta ja Tukholmasta, toinen Trondheimista ja kolmas Hampurista.

PYHIINVAELLUKSET OVAT ikivanha perinne. Aluksi kristityt matkustivat Jeesuksen syntymä- ja kuolinpaikoille Betlehemiin ja Jerusalemiin – niin teki aikoinaan myös Pyhä Birgitta. Pyhiinvaellusten alullepanijana pidetään Rooman keisarin Konstantinus Suuren äitiä Helenaa, joka perimätiedon mukaan löysi pyhiinvaellusmatkallaan 300-luvulla Jeesuksen ristin, haudan ja syntymäpaikan. Nykypyhiinvaeltajat eivät ehkä haaveile tuollaisista löydöistä, mutta jotakin hekin etsivät. Ehkä syvempää jumalasuhdetta, ehkä uusia oivalluksia elämäänsä. Ehkä irtiottoa tai lepoa. Hans-Erik Lindström uskoo, että pyhiinvaelluksista voi syntyä uusi kansanliike.

– Yksi syy siihen, että pyhiinvaellukset ovat tehneet läpimurron, on se, että ne puhuttelevat koko ihmistä – niin ruumista kuin sieluakin. Ulkoisen vaelluksen ohessa ihminen tekee myös sisäistä vaellusta, hän kuvailee.

Lindström huomauttaa, ettei mikä tahansa matka tai kävelyretki ole pyhiinvaellus. Pyhiinvaellukseen kuuluu rukousta, hiljaisuutta ja elämän perimmäisten kysymysten pohdintaa ja joskus myös messun viettäminen yhdessä.

SEN, MISTÄ pyhiinvaelluksessa on kysymys, voi Hans-Erik Lindströmin mukaan tiivistää seitsemään avainsanaan: vapaus, yksinkertaisuus, kiireettömyys, hiljaisuus, huolettomuus, jakaminen ja hengellisyys.

– Olen huomannut, että ne houkuttelevat monia. Ne ovat myös kaipuun sanoja, asioita, joista nykyisessä kulttuurissamme on puutetta.

Pyhiinvaellus voisikin olla muutakin kuin fyysisen matkan taittamista. Se voisi olla elämänasenne. Esimerkkinä Lindström mainitsee sisäisen yksinkertaisuuden. Hänen mukaansa se tarkoittaa kulisseista ja miellyttämisestä luopumista, sitä, että voi olla oma todellinen itsensä heikkouksineen ja vahvuuksineen, eikä yksinkertaisuutta vaaliakseen tarvitse aina lähteä mihinkään.

Pyhiinvaelluksella koettua vapautta ja kiireetöntä rytmiä voi yrittää ylläpitää myös kotona ja arjessa. Voi rauhoittaa ajatuksiaan, tehdä vähemmän ja hitaammin, istua hiljaa, elää tässä hetkessä. Joskus voi käydä niinkin, että pyhiinvaelluksen mahdollistama hengähdystauko saa näkemään oman elämän uusin silmin ja uskaltautumaan isoihinkin muutoksiin. ■

Hans-Erik Lindström luennoi pyhiinvaellusseminaarissa, joka järjestetään 17.5. klo 13–17 Tikkurilan kirkolla. Tilaisuudessa on myös mahdollisuus tutustua pääkaupunkiseudun pyhiinvaelluksiin. Seminaari on ilmainen ja kaikille avoin.

Lue lisää: Hans-Erik Lindström: Pilgrimens sju nyckelord. Libris Förlag 2015.

Kirkolliset trendit vuonna 1988:

IN:

Tulosvastuuajattelu kirkossa. Liike-elämästä lainattua tavaraa. Mutta onko kirkko sittenkään liikeyritys?

Katolisuus. Paavikin tulossa Suomeen.

Iloinen ja kevyt usko. Nyt juppikin saa olla uskovainen. Koska mikään ei ole syvällistä, miksi usko olisi sitä?

Teologikato. Nuoret, vastavalmistuneet teologit diggaavat enemmän muita kuin kirkon hommia.

Diakoniatyö. Oljenkorsi hyvien ihmisten kirkon ja syrjäytyvän B-kansan välillä.

OUT:

Seurakuntien yhdistäminen. Seurakuntalaiset ovat hyvin, hyvin vihaisia.

Feministiteologia. Mitä sitä enää jauhamaan, naisesta tulee pappi ja sillä sipuli.

Avioerot. Tänä kunnollisuuden ja aidsin aikana jaksetaan vielä yrittää parisuhteen eteen.

Uskoontulleet julkkikset. Niitä alkaa olla jo niin paljon, että uutisarvo kärsii.

Raskasmielinen usko. Ei soinnu yhteen muotivaatteiden kanssa. Körttikampaus ja Luther-nuttura kuuluvat maailmaan, jota ei enää ole.

Lyhennelmä Olli Seppälän artikkelista, joka julkaistiin 6.1.1988. Samana vuonna Suomen Pankki varoitti rahamarkkinoiden ylikuumenemisesta. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

KIRJAILIJA MIIKA NOUSIAINEN MITÄ HELVETTIÄ?

- PODCASTISSA, JOKA ON KUUNNELTAVISSA SPOTIFYSSA

TAI OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ISTOCK

”Jeesus ja hänen seuraajansa ovat tarinankertojina maailman kärkipäätä. Ehkä eivät ihan Kari Hotakaiselle pärjää.”

Voideltu hallitsija ja uskon puolustaja

Elisabet II:n kruunajaisia vietettiin vuonna 1953, öljyllä voitelu oli niin pyhä rituaali, ettei sitä näytetty muutoin televisioidussa tilaisuudessa.

Myös tasavaltalaisille on tarjolla ruudun täydeltä kuninkaallista säihkettä ja uskonnollista symboliikkaa, kun Lontoossa vietetään 6. toukokuuta Charles III:n kruunajaisia. Onhan Ison-Britannian hallitsija myös anglikaanikirkon pää (Supreme Governor of the Church of England).

Kuten Vanhan testamentin kuninkaat myös brittien hallitsijat on kautta aikojen voideltu siunatulla öljyllä. Kun Charlesin äidin, kuningatar

Vielä ei ole tiedossa, kuinka nyt menetellään. Itse öljy on joka tapauksessa vuosisataisen perinteen mukaan tehty ja siunattu. Se on valmistettu Jerusalemin Öljymäen oliiveista, joihin on lisätty erilaisia tuoksuvia ainesosia.

PIAN ÄITINSÄ kuoleman jälkeen pitämässään puheessa Charles puhui sitoutuneisuudestaan anglikaanikirkkoon. The Daily Mail -lehden mukaan hän on nyt kuitenkin nostanut esiin kysymyksen, pitäisikö myös muiden uskontojen näkyä kruunajaisissa.

Charlesin kysymys on relevantti: onhan IsoBritannia monikulttuurinen ja -uskontoinen maa, jonka pääministerikin on hindu.

VALLANVAIHDOS on palauttanut mieliin myös Charlesin lähes 30 vuoden takaisen kommentin eräässä tv-haastattelussa. Tuolloin Charles pohti, pitäisikö monarkin olla tulevaisuudessa Defender of Faith eikä Defender of the Faith – siis julistautua ylipäätään uskon puolustajaksi, ei vain tietyn uskon.

Esimerkiksi hindujohtaja Prapid Gajjar on kuitenkin sanonut, ettei ongelmaa ole. Onhan kyseessä kristillinen seremonia kristitylle kuninkaalle. ■

Kuningas Charles III:n kruunajaiset la 6.5. klo 11.45 alkaen Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa. Suomen anglikaaninen kirkko järjestää kruunajaisten johdosta Mikael Agricolan kirkossa juhlajumalanpalveluksen su 7.5. klo 10. Jumalanpalvelus ja sitä seuraava juhla ovat kaikille avoimia.

Päätoimittaja Pauli Juusela

Toimituspäälliköt

HYVÄN TÄHDEN.

82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi

tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN

0356-3421

Kuningas Charles III kruunataan 6. toukokuuta Westminster Abbeyssa.

Charles III:n kruunajaiset ovat läpeensä uskonnollinen seremonia.

TEKSTI HANNA ANTILA

KUVA BEN STANSALL / AFP / LEHTIKUVA

Joosefin kukkiva keppi

Tietokirjailija ja filosofian tohtori Liisa Väisänen vastaa puheluun kotonaan Espanjassa. Tarkoituksenamme on puhua Joosefista, Jeesus-lapsen kasvatusisästä.

– Pohjolassa Joosef on vähän näkymätön hahmo. Katolisissa maissa hän on enemmän esillä sen takia, että isänpäivää vietetään täällä Joosefin nimipäivänä 19. maaliskuuta. Joosef liitetään sillä tavalla suoraan isyyteen, Väisänen kertoo.

Katolisissa maissa näkee myös Joosef-patsaita ja hänelle omistettuja kappeleita ja kirkkoja.

– 1300–1400-luvulla Joosef on mukana Jeesuksen syntymää kuvaavissa teoksissa. Joosef on niissä passiivinen. Seinämaalauksissakin näyttää siltä kuin Joosef ei välttämättä ymmärtäisi, mitä tapahtuu.

Väisäsen mukaan 1500-luvulla taiteessa alkaa esiintyä toimeliaampi Joosef.

– Renessanssin taiteessa Joosef alkaa pikkuhiljaa olla aktiivisempi. Tämä näkyy esimerkiksi maalauksissa, joissa hän johtaa perheen pakomatkaa Egyptiin ja suojelee vaimoaan Mariaa

KUN JOOSEF on kahdestaan Jeesus-lapsen kanssa, ollaan Väisäsen mukaan yleensä Espanjassa ja edessä on 1600–1700-luvun taidetta. Tuo oli Joosefin kulta-aikaa taiteessa.

– Tämä johtuu siitä, että 1500-luvulla eläneen espanjalaisen karmeliittanunnan Ávilan Teresan näyissä, ajatuksissa ja kirjoituksissa Joosefilla oli tärkeä rooli. Tämän merkittävän mystikon vaikutusta on, että Espanjassa on selvästi enemmän Joosefille

omistettuja kappeleita ja kirkkoja kuin esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa.

1800-luvun taiteessa yhteiskunnan muutos näkyi Väisäsen mukaan niin, että ihmisiä alettiin kuvata työntekijöinä.

– Realismi tuli kirkkotaiteeseenkin. Joosefia kuvattiin opettamassa Jeesukselle puusepän työtä, ja siihen liittyy ajatus, että hän oli esimerkillinen isä, joka hoiti hyvin sekä lapsensa että työnsä.

TAITEESSA JEESUS-LAPSEN kanssa kaksin esiintyy Väisäsen mukaan vain kolme mieshenkilöä.

– 1100–1200-luvulla elänyt Antonius Padovalainen kuvataan fransiskaanimunkin asussaan, ja hänellä on kädessään evankeliumikirja, jonka päällä Jeesus-lapsi on. Keskiaikaisen legendan mukaisesti Pyhä Kristoforos puolestaan kantaa Jeesusta olkapäällään. Joosefilla on kädessään kukkiva tai versova keppi.

Joosefin tunnus perustuu legendaan, jossa kerrotaan Marian ja Joosefin naimisiinmenosta. Legendan mukaan Maria oli hyvin suosittu, ja moni kosija olisi halunnut hänet vaimokseen. Hän oli Jumalan valittu, ja se tarkoitti, että Jumala päättää, kuka kosijoista hänet saa.

– Temppelin papisto sääti, että kosijoiden piti tuoda kävelykeppinsä yöksi temppeliin. Ja se, jonka keppi alkaa kukkia tai versoa yön aikana, on Jumalan valitsema puoliso. Se oli Joosef. ■

Stadin digituki

Tämä Joosef-veistos on Pyhän Teresan 1500-luvulla perustamassa Pyhän Joosefin luostarissa Espanjan Ávilassa.

Vappuna 1.5. vietetään työläisten suojelijan, puuseppä Joosefin muistopäivää.

Joosef kasvaa Marian sulhasesta esimerkilliseksi isäksi.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ANNA KARHU-CORMIER

Särmikäs luonnonsuojelija ärsyttää yhä

”Pentti Linkola rakasti lintuja mutta vihasi ihmiskuntaa”, sanoo hänestä kertovan näytelmän toinen käsikirjoittaja ja häntä näyttelevä Eeva Putro.

KUVAT JOONAS BRANDT JA MARKUS PENTIKÄINEN / OTAVAMEDIA / LEHTIKUVA

Helsingin Kalliossa asuva Eeva Putro on juuri saanut Aatospoikansa nukahtamaan päiväunille. Putro on tuore äiti, sillä hän kävi hakemassa adoptiolapsensa Intiasta muutama kuukausi sitten.

Lapsen hoitamisen ohella näyttelijä harjoittelee Atro Kahiluodon ohjauksessa Kansallisteatterin näytelmää Pentti Linkola – kaltaisemme? Hän on myös käsikirjoittanut näytelmän Kahiluodon kanssa.

– On hienoa tehdä yhteistyötä Atron kanssa. Hänen ohjaustyönsä tekivät minuun vaikutuksen jo 14-vuotiaana, jolloin näin niitä ensimmäisen kerran Teatteri Jurkassa. Myöhemmin olen sitten näytellyt hänen ohjauksessaan.

Käsikirjoituksen tekeminen lintutieteilijä-luonnonsuojelija Pentti Linkolasta on tuntunut sikälikin luontevalta, että Putro on opiskellut ennen näyttelijäopintojaan biologiaa. Sittemmin hän on myös tehnyt elokuvakäsikirjoituksia, joista yksi on palkittu Tove-elokuva.

– Tiesin Pentti Linkolasta suurin piirtein sen, että hän oli kalastaja, jonka mielestä kaikkien pitäisi luopua elintasostaan ja muuttaa metsään.

– Ennen näytelmän kirjoittamista luin Riitta Kylänpään elämäkerran Linkolasta ja muuta häneen liittyvää kirjallisuutta. Keskustelin sitten Atron kanssa, mitä ajatuksia ne herättivät ja mi-

Eeva Putro on yksi uuden näytelmän monista Linkoloista. Ajatuksena on tuoda esiin ristiriitaisen päähenkilön eri puolia.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU

Ehkä Linkola halusi herätellä ihmisiä kärkkäillä mielipiteillään. Yksityishenkilönä hän oli leppoisa ja ihmisrakas.

ten niistä saisi koostettua yleisöä puhuttelevan esityksen.

PENTTI LINKOLAN AJATUKSISTA osa tuntuu Eeva Putrosta todella radikaaleilta ja osa suorastaan kamalilta. Esimerkiksi Linkolan inho ihmiskuntaa kohtaan ja siihen liittyvä väestön karsiminen puistattaa Putroa.

– Jos Linkolan opit olisi otettu vakavasti, eläisimme Pohjois-Korean kaltaisessa tiukasti säädellyssä valtiossa. Hänen visioimassaan ihanneyhteiskunnassa olisi yksipuoluejärjestelmä ja vain pieni määrä koulutettuja ihmisiä, Putro sanoo.

– Ehkä Linkola halusi herätellä ihmisiä kärkkäillä mielipiteillään. Yksityishenkilönä hän oli leppoisa ja ihmisrakas, ja olihan hänellä itselläänkin kaksi lasta. Hänen luontorakkauteensa voi myös hyvin samastua.

Näytelmän punaisena lankana kulkee se, että Linkola rakasti enemmän lintuja kuin ihmisiä.

– On kiinnostavaa, miten hän tunsi niin suurta myötätuntoa joitakin lajeja kohtaan, mutta samalla hän pystyi toimimaan kalastajana.

Näytelmässä kaikki näyttelijät ovat vuorotellen Linkoloita. Putron mukaan ajatuksena on leikitellä ja tuoda esiin Linkolan ristiriitaisen persoonan eri puolia. Toisella tasolla näyttelijät kertovat, mitä he itse ajattelevat Linkolasta ja luonnon tilasta nyt.

Esityksessä kuullaan Roni Martinin säveltämää musiikkia, joka on saanut vaikutteita muun muassa flamencosta ja synagogalauluista. Lisäksi mukana on tanssia, jonka koreografian on tehnyt Panu Varstala.

EEVA PUTRON POIKA asui adoptioon saakka Pohjois-Intiassa sijaitsevassa lastenkodissa. Putro ei kuitenkaan adoptoinut lasta ideologisista syistä.

– En vain tunne tarvetta lisääntyä biologisesti. Haluan silti pitää huolta lapsesta, jolla ei muuten olisi mahdollisuutta kasvaa vanhempien kanssa.

Intiassa Putro sai vavahduttavan kosketuksen maailman saastumiseen.

– Olen käynyt Intiassa aiemminkin ja rakastan sen kulttuuria, mutta maan saastuneisuus hirvittää. Köyhyys ja toisaalta myös välinpitämättömyys aiheuttavat sen, että roskat vain heitetään ympäristöön. Tajusin taas kerran, miten hieno maa Suomi on, koska täällä yleisesti arvostetaan luontoa.

Putron mukaan on selvää, että nykyisillä kulutustavoilla mikään ei muutu paremmaksi.

– Olen kuitenkin toiveikas, koska meillä on kehitteillä teknologiaa ja erilaisia aloitteita, joiden avulla voimme oikeasti tehdä jotakin luonnon suojelemiseksi. Kysymys kuuluu, ehdimmekö tehdä sen ajoissa. ■

Pentti Linkola – kaltaisemme? -näytelmän ensi-ilta to 4.5. klo 19 Vallilan Kansallisteatterissa.

Lomalla omassa kodissa.

Saga-palvelutalossa vietät eläkepäivät kuin ryhmämatkalla tasokkaassa hotellissa ja illat oman kodin rauhassa. Talomme pääkaupunkiseudulla sijaitsevat Helsingissä ja Vantaalla.

Hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelumme muuntuvat tarpeidesi mukaan. Aktiivinen harrastus- ja kulttuuritoiminta tuo iloa ja runsas buffét energiaa päivään.

Juhlistamme äitienpäivää juhlalounaalla

uuteen Wilhelmiinaan

Nykyisen Wilhelmiinan rinnalle valmistuu uusi palvelu- ja hoivakoti keväällä 2023 Ruskeasuolle. Uusi Wilhelmiina tarjoaa kevyempää palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa arvokkaaseen ikääntymiseen. Järjestämme tutustumistilaisuuksia, joissa kerromme lisää talosta ja sen asunto- ja asumisvaihtoehdoista sekä palveluista.

Seuraava tutustumisilta:

keskiviikkona 10.5.2023 klo 17

Paikka: Wilhelmiina Tenhola, Tenholantie 10. Tarjolla on pikkusuolaista ja makeaa.

Ilmoittauduthan iltaan etukäteen wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 050 577 1666.

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi

Pentti Linkola tunnettiin kalastajana ja radikaalina ympäristöfilosofina.

Eeva Putro adoptoi Aatoksen Intiasta.

Pauli Juusela aloitti Kirkko ja kaupungin uutena päätoimittajana

Viidellä vuosikymmenellä toimittajan töitä tehnyt Pauli Juusela arvioi, että kirkon kohtalonkysymys on, vastaako se tämän ajan ihmisten elämänkysymyksiin.

Juusela uskoo, että nykyisenlaisella Kirkko ja kaupungilla on tärkeä tehtävä juuri journalistisena mediana eikä esimerkiksi markkinointiviestintään perustuvana seurakuntien asiakaslehtenä.

– Seurakunnat, jotka meitä julkaisevat, ovat päättäneet, että yksi tapa olla tekemisissä seurakuntalaisten ja kaikkien levikkialueemme ihmisten kanssa on journalismi, Juusela sanoo.

– Journalisteina emme pyri määrittelemään lukijan puolesta, miten asioista kuuluisi ajatella, vaan pyrimme antamaan aineksia siihen, että hän itse voi muodostaa oman käsityksensä asioista.

Kirkko ja kaupunki on journalistin eettisiin ohjeisiin sitoutunut Julkisen sanan neuvoston jäsen, ja Juuselan mielestä onkin kirkon etu, ettei sen media edusta markkinointiviestintää vaan journalismia.

Työhaastattelussa Juuselalta kysyttiin, olisiko hän hakenut tehtävää, mikäli rahoittajat olisivat halunnut kehittää lehteä markkinointiviestinnän ihanteita kohti.

– Vastasin, että en. Ja jos tätä mediaa alettaisiin kehittää markkinointiviestinnäksi, jouduttaisiin etsimään uusi päätoimittaja.

TOIMITTAJANURANSA Pauli Juusela aloitti 25-vuotiaana Savon Sanomissa vuonna 1989. Muutaman vuoden kuluttua hän siirtyi Kuopion seurakuntien Kirkko ja koti -lehden päätoimittajaksi. Väliin mahtui myös lyhyitä pätkiä freelancerina ja tiedottajana. Ennen Kirkko ja kaupunkia Juusela ehti luotsata Vantaan seurakuntien julkaisemaa Vantaan Lauria lähes 17 vuotta.

– Tällä hetkellä kirkon kohtalonkysymys on, vastaako sen ydinsanoma niihin kysymyksiin, joita tämän ajan ihmiset elämässään kysyvät, hän arvioi.

– Ajattelen niin, että kaikkina aikoina ihminen etsii jotakin, mikä tyydyttää sielua. Kristinuskossa uskotaan, että ainoa, joka tuohon kaikkein syvimpään kaipuuseen voi vastata, on Jumala. Mutta jos ihmiset eivät enää usko Jumalaan, kirkon on etsittävä uusia tapoja asettua kuulolle ja keskustelemaan.

– Journalismin ytimessä on aina totuuden etsiminen, ja kirkko itse on totuusyhteisö. Hyvä journalismi on aina luotettavaa ja kiinnostavaa.

– Kaikki mediat toimivat jostakin arvopohjasta käsin, ja niinpä kaupallinen media toimii kaupallisuuden ehdoilla. Kirkko ja kaupungin lukemistutkimuksista käy toistuvasti ilmi, että lukijoiden mielestä lehti on luotettava, Juusela sanoo.

Kirkon jäsenkato kuitenkin merkitsee budjettileikkauksia, ja siksi myös Kirkko ja kaupungin horisontissa siintää säästöpaineiden tummentamia pilviä. Juuselan mielestä kirkon pahimmat uhkat nousevat sen sisältä.

” Journalisteina emme pyri määrittelemään lukijan puolesta, miten asioista kuuluisi ajatella.

– Välillä kirkon sisäiset ristiriidat ovat kasvaneet niin suuriksi, että kirkko saattaa myös jakautua. Toistaiseksi kirkko onneksi on pysynyt koossa moniäänisenä sateenvarjoyhteisönä.

KORONA-AIKANA Pauli Juusela alkoi vaimonsa Liisa Juuselan kanssa koluta pääkaupunkiseudun ja lähiympäristön vaellusreittejä ja muita luontokohteita. Ulkoilu auttaa irrottautumaan päivänpolttavan uutisvirran seuraamisesta.

– Vapaa-ajalla vaimo kyllä huomauttelee, että eikö jo olisi aika sulkea Twitter.

Kollegoiden kesken Juusela tunnetaan poikkeuksellisen laajasta lukeneisuudestaan, ja erityisesti häntä kiinnostaa historia.

– Jonkin verran myös katsomme televisiosta dekkarisarjoja. Siinäkin nollautuu hyvin, mutta samalla saa käyttää älynystyröitä, keksiikö itse syyllisen ennen kuin sarjan käsikirjoitus paljastaa hänet, Juusela sanoo.

Erityisesti Oxfordiin sijoittuva Nuori Morse ja Syyttäjä Imma Tataranni ovat Juuselan mielestä hyviä.

– Tässä jälkimmäisessä on vielä annos italialaista temperamenttia, mikä antaa oman säväyksensä. ■

Äideistä parhaimmalle! PERINTEINEN ÄITIENPÄIVÄKONSERTTI

Cantores Minores

CM Koulutusryhmien kuorot • CM Muskarilaiset

Joht. Heidi Luukka-Vanhanen • Virve Magdaleno • Terhi Orpana

Anna Hurme • Timo Pihkanen • Prof. Hannu Norjanen Olli Saari, urut

SU 14.5.2023

KLO 17

HELSINGIN TUOMIOKIRKKO

LIPUT TICKETMASTER.FI

JA TUNTIA ENNEN OVELTA LIPUT KULUINEEN 30/25, 20/15, 10 €

Pääsykokeet

TI 23.5.2023 KLO 18 • MA 28.8.2023 KLO 18

MERITULLIN SRK-TALO, MERITULLINTORI 3, 5. KRS. Kuoron koulutusryhmiin otetaan 7–11 -vuotiaita poikia pääsykokeessa, jossa musikaalisuustestin lisäksi saa esittää omavalintaisen laulun. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: WWW.CANTORESMINORES.FI/PAASYKOE

Lisätiedot CM-toimistosta p. (09) 687 7720 sekä paasykoe@cantoresminores.fi

seurakuntien tapahtumat

menohaku.kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki

-lehden kesänumero

ilmestyy 8.6.

Varaukset 26.5., aineistot 29.5. mennessä. Seuraava numero ilmestyy 17.8.

Vastaanottajan nimellä lähetetyn lehden huomioarvo on taattu! Kirkko ja kaupunki -lehti lähetetään postitse osoitteellisena Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakuntien jäsentalouksiin, talouden vanhimmalle.

Lehden painos 340 000 kpl

kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 7/2023 11

irkko ja kaupunki - median uudeksi päätoimittajaksi on valittu yhteiskuntatieteiden maisteri Pauli Juusela . Aiemmin vuodesta 2017 lähtien Juusela toimi lehden uutispäällikkönä ja tämän vuoden alusta vt. päätoimittajana.tää enemmän journalismin voimaan.

K

TEKSTI PIHLA TIIHONEN

KUVAT JOONAS BRANDT JA MATIAS KOIVUROVA MAALAUKSET LIMPPU WITICK

Eläimille oikeutta

Milloin eläin saa kärsiä ja kuolla ihmisen käytössä?

Piispa Kaisamari Hintikasta esimerkiksi turkistarhaus, häkkikanalat ja tehosikalat välineellistävät eläimet. ”Kaikella luodulla on itseisarvo.”

Keppi on lähes yhtä pitkä kuin Espoon hiippakunnan piispa

Kaisamari Hintikka. Keppi sijaitsee Luukas-koiran suussa. Puudelin jättimäiseltä maalaisserkulta näyttävä barbet etsii löydölleen sopivaa paikkaa Espoon piispalan pihamaalta, jossa lojuu myös koiran pehmokoira ja rikki pureksittu jalkapallo. Piispa odottelee rauhassa pitkän hihnan toisessa päässä.

Kun piispalaan mennään sisälle, sivueteisessä on vastassa valtava koiranruokasäkki ja aulassa koiranpeti. Salin lattialla pyörii vanhoja villasukkia, joilla Luukas saa leikkiä.

Tarkoituksena on keskustella eläinten paikasta kristinuskossa. Piispalassa koiran paikka ei ole ainakaan salin sohvalla, mutta muuten se kuuluu sinne, missä sen ihmisetkin ovat.

JEESUS PUHUU Raamatussa monimutkaisista asioista vertausten avulla. Ehkä sama temppu auttaisi selventämään kristittyjen suhdetta eläimiin. Mikä olisi paras vertauskuva ihmisen ja eläimen ihanteelliselle suhteelle?

Kumppanuus. Tai rinnakkaiselo. Kaisamari Hintikka ehdottaa tällaista suhdetta. Tilaa pitäisi olla sekä ihmisille että eläimille.

Heti perään Hintikka toteaa, että esimerkiksi ihmisten ja susien eläminen rinnakkain näyttää aiheuttavan jatkuvaa eripuraa.

Kesyjen eläinten tilanne on vielä mutkikkaampi. Ne elävät ihmisten suunnittelemassa ympäristössä ja siksi väkisinkin heidän ehdoillaan.

Luukasta kielletään, kun se pyrkii nylkyttämään valokuvaajaa tai tekemään muuta ihmisille epämukavaa. Sen päästäminen yksin luontoon seuraamaan viettejään olisi kuitenkin heitteillejättö.

– Luke on täysin riippuvainen siitä, milloin sen kanssa lähdetään pissalenkille ja milloin sille tarjoillaan ruoka. Tasavertainen kumppanuus ei toteudu.

Kysymys koiran ja ihmisen ihanteellisesta suhteesta jää avoimeksi.

ENTÄ MITÄ OIKEUKSIA eläimille kuuluu? Kaisamari Hintikka puhuu eläinten oikeudesta hyvään elämään, niiden kärsimyksen välttämisestä ja siitä, että niitä ei pitäisi välineellistää.

Mutta koko eläintuotantohan perustuu eläinten välineellistämiseen! Lihan, munien ja maidon tuottaminen, nahka- ja turkisteollisuus, koeeläinten käyttö, kaikki.

Jos ihminen välttää tosissaan eläinten välineellistämistä, hän on vegaani ja mahdollisesti myös eläinoikeusaktivisti. Hintikka ei tunnustaudu kummaksikaan. Silti hän ajattelee, että eläimillä on muutakin arvoa kuin se, minkä ihminen saa niistä irti.

– Kaikella luodulla on itseisarvo. Jos ajattelisimme aktiivisesti, että eläimet kuuluvat itselleen, meidän olisi huomattavasti vaikeampi käyttää niitä nykyiseen tapaan.

Piispa selittää, että luodut kuuluvat lopulta Luojalleen. Luterilaisen luomakuntateologian lähtökohtana on Jumalan läsnäolo kaikessa luodussa. Tämän vuoksi kaikki luotu on osallinen Jumalan pyhyydestä.

Miksi Raamatussa ei puhuta eläinten oikeanlaisesta kohtelusta?

– No, tuota, niin, Hintikka huokaa syvään. – Tätä en tiedä, mutta meidän suhteemme eläimiin on mennyt niin raiteiltaan, että sitä pitää nyt pohtia.

Raamatun luomiskertomuksessa Jumala antaa ihmisen tehtäväksi viljellä ja varjella maata, vesiä ja niissä eläviä eläimiä. Kristillisessä eläinkeskustelussa tuota kohtaa on lainattu paljon. Hintikka huomauttaa, että raamatunkohta voisi kuulua toisinkin. Heprean verbi, joka tarkoittaa varjelemista, voidaan kääntää myös vartioimiseksi.

– Ihmisen pitää vartioida luontoa uhalta. Voi miettiä, millainen uhka me itse olemme luonnolle.

”SYNTI EI siis saa hallita teidän kuolevaista ruumistanne, niin että noudatatte sen himoja.” Raamatussa sanotaan synnistä esimerkiksi näin.

Sopiiko ajatus liharuoan himoon? Milloin eläimen hyödyntäminen ihmisen halujen tyydyttämiseen on syntiä?

– Kun rikotaan selkeästi toista vastaan, voi puhua synnistä. Eläinten kaltoinkohtelu on ilman muuta syntiä, piispa Kaisamari Hintikka linjaa.

Miltä eläintuotanto sitten näyttää eläinteologisesta näkökulmasta? Hintikasta turkistarhaus on vähiten perusteltu eläintuotannon muoto. Siinä tuotetaan koristuksia, joita kukaan ei välttämättä tarvitse.

Turkistarhausta on selitetty sillä, että kyseessä on ihmisten elinkeino. Hintikas-

Kaisamari Hintikan Luukas-koira ilmoittaa yli lentävästä harakasta. Piispalan pihamaalla on nähty myös kauriita, jäniksiä ja kettu.

ta argumentti on käynyt ohueksi, koska tarhaukseen liittyvistä eettisistä ongelmista on puhuttu vuosikymmeniä. On ollut paljon aikaa miettiä muita tapoja hankkia elantoa. Entä häkkikanalat ja tehosikalat? Hintikasta myös ne välineellistävät eläimet.

– Tehotuotannossa eläimen ainoa arvo on tuottaa munia tai lihaa ihmiselle. Muu merkityksellisyys eläimen elämälle ja olemassaololle häviää.

Jos Luukasta seisotettaisiin kaiket päivät pikkuaitauksessa lihasian tapaan, sitä pidettäisiin eläinrääkkäyksenä.

– Sika on viisas eläin ja ymmärtää ehkä kärsimyksestään muita enemmän. Olen miettinyt, tekeekö älykkyys kärsimyksestä suurempaa. Vai onko kärsimys kuitenkin aina yhtä suurta?

Milloin on hyväksyttävää, että eläin kärsii ja kuolee ihmisen käytössä? Hintikka on hiljaa pidempään kuin minkään muun kysymyksen jälkeen.

– Ajattelen, että ainoa tilanne, missä se on jotenkin perusteltua, on lääketieteelliseen tarkoitukseen tehty eläinkoe. Silloin vaakakupeissa on yhden kärsimys vastaan toisen kärsimys.

PIISPALASSA LAITETAAN kasvisruokaa useana päivänä viikossa. Viimevuotisia sieniäkin riittää yhä.

Kaisamari Hintikka syö hyvillä mielin pakastimestaan kalaa, jos sitä on noussut verkosta tai katiskasta. Lihapäivinä hän suosii luomua ja kotimaista lihaa. Liha saisi mieluiten olla riistaa.

Kaupassakäynti merkitsee Hintikalle eettistä keskustelua itsensä kanssa. Hän valitsisi yleensä

mieluummin papupurkin kuin lihaa, mutta sitten tulee mutta: muutkin perheenjäsenet pitää ottaa huomioon.

– Jokainen tuntee elämäntilanteensa. Mitä enemmän itsellä on varaa valita, sitä suurempi vastuu omiin päätöksiin liittyy. Jos omat taloudelliset tai henkiset resurssit eivät kauppareissulla riitä aina parhaisiin mahdollisiin eettisiin valintoihin, se on ihan ymmärrettävää.

noita luotuja, jotka pystyvät eettiseen pohdintaan. Vastuu nousee myös kunnioituksesta ja kiitollisuudesta Jumalalta saatua lahjaa kohtaan.

VILLIT ERAKKOMEHILÄISET virkoavat keväällä Espoon piispalan vuorilautojen välistä. Pihan perällä toisenlaiset mehiläiset heräävät kahdessa pesässä, joissa kummassakin elää parinkymmenentuhannen yksilön yhdyskunta. Kaisamari Hintikan puoliso tuottaa hunajaa koti tarpeiksi.

Piispa Hintikka muistuttaa, että kristinuskon eläinteologia koskee myös kaikkein pienimpiä. Hänestä niin mehiläisyhdyskunnan keskinäinen viestintä kuin puiden lahottajalajitkin heijastelevat Jumalan rakkautta ja pohjatonta mielikuvitusta.

Vanhat puut ovat lahottajien koko universumi. Jos ne säilytetään, voi olla, että lopulta myös ihmiskunta hyötyy.

Hintikka pohtii, voisiko liha olla jälleen juhlaruokaa, kuten muutama sukupolvi sitten oli tapana. Hänkin syö joulukinkkua, vaikka ei muuten osta sianlihaa.

– Haastan ajatusta, jonka mukaan ihmisellä on oikeus syödä lihaa niin paljon kuin haluaa. Ajattelen, että minulla on pikemminkin velvollisuus pyrkiä kulutusratkaisuillani kohtuullisuuteen ja siihen, että en aiheuta muille tarpeetonta kärsimystä.

Hintikka sanoo, että luomakuntateologiassa kaikki elämä nähdään lahjana Jumalalta. Ihmisillä on lahjasta erityinen vastuu, koska he ovat ai-

– Emme ehkä vielä ymmärrä kaikkia säikeitä, joilla olemme riippuvaisia myös pienimmistä olennoista, koska luonnon keskinäinen verkko on niin moninainen. Jokainen osanen on kokonaisuuden kannalta välttämätön.

Kun joku mehiläinen tai muu ötökkä eksyy sisälle, Hintikka pyydystää sen juomalasin alle ja päästää ikkunasta ulos.

– Olen vähän hellämielinen.

Luukas tassuttelee muina koirina nuolemaan valokuvaajan korvaa. Sitten se pyrkii uudestaan tämän selkään.

– Luke, tule tänne! Hellämielisyys ei tarkoita, että en paimentaisi sinua.

Eläinten kaltoinkohtelu on ilman muuta syntiä.

PIISPA KAISAMARI HINTIKKA

Kaisamari Hintikka oli ennen Luukasta kissaihminen.

– On aika erilaista olla nyt koiranomistaja.

Taidetta kuolemaantuomittujen puolesta

Limppu Witickin kristilliset eläinoikeusmaalaukset ovat saaneet katsojat itkemään. Hän tahtoo kirkkoon kolme muutosta.

Albaan verhottu käsi puhdistaa lihanleikkauskaaviota possusta, jonka korvamerkissä lukee Joh. 13: 13–19. Kyseisessä raamatunkohdassa Jeesus pesee opetuslasten jalkoja ja opettaa, että muiden palveleminen on johtajan tehtävä.

– Vaikka ihminen olisi eläimiä ylempänä, hän voi kohdella kanssaluotujaan myötätuntoisesti. Valtaa ei pidä käyttää väärin, sanoo maalauksen tekijä Laura ”Limppu”

Witick.

Witick on tamperelainen taiteilija, teologi ja eläinoikeusaktivisti. Hän on pitänyt useita näyttelyitä ja kohdannut ihmisiä, joita teokset itkettävät.

– Minulle on sanottu, että on niin helpottavaa nähdä maalauksia tällaisesta aiheesta.

Witickin maalaukset kuvittavat rukouskirjaa Suojele luotujasi — Huokauksia eläinten puolesta (Kirjapaja 2023). Hän on kirjoittanut myös osan teksteistä.

Witick kutsuu eläinoikeusteoksiaan lohtumaalauksiksi. Hän maalasi sarjan ensimmäisen teoksen vuonna 2015 Itä­Suomen yliopiston teologian opiskelijoiden joulujuhlan jälkeen.

Juhlissa puhuttiin Kristuksen syntymästä ja hyvyydestä, syötiin kinkkua ja laulettiin Juice Leskisen Sika­kappaletta: ”Sika, se kuulan kalloon saa / Sika, sen setä teurastaa / Sika, ja setä verta juo / Sika, se joulumielen tuo”.

– Ristiriita oli iso.

– Lähes kaikki ihmiset tunnustavat eläintuotannon ongelmat, mutta en ole kuullut, että eläinten kärsimyksiin otettaisiin kantaa ääneen rukoillen, Limppu Witick sanoo. Perheeseen kuuluu lopetusuhan alta pelastettu Devon Rex -kissa Ruffe.

”MINKÄ TE OLETTE tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” Raamatunkohta muistuttaa Limppu Witickiä ihmisten armoilla elävistä eläimistä.

– Kristinusko sopii eläinoikeuksien ajamiseen, koska siinä mennään myötätunto ja rakkaus edellä. Jeesus pyrki parantamaan maailmaa, ja niin kristittyjenkin pitäisi tehdä.

Jos Witick saisi päättää, kirkko muuttaisi tapojaan kolmessa asiassa. Ensinnäkin kirkon tilaisuuksissa tarjottaisiin vain kasvisruokaa. Hän on vegaani, puoliso ja lapsi ovat joustavampia kasvissyöjiä.

– Kasvisruoan tarjoaminen olisi kirkolta vahva viesti, jolla olisi myös ilmastovaikutuksia.

Toiseksi eläimet sisällytettäisiin vahvemmin kristilliseen kieleen, joka on nyt kovin ihmiskeskeistä.

Kolmanneksi kirkko tunnustaisi, että ihmisen suhde eläimeen voi olla syvä ja merkityksellinen. Witick on työskennellyt useasti kesäteologina, ja silloin moni ikäihminen on kertonut hänelle surevansa kuollutta lemmikkiään kuin ketä tahansa perheenjäsentä. He ovat kokeneet, ettei tästä surusta sovi puhua kirkossa.

– Kirkon pitäisi reagoida lemmikin suremiseen muuten kuin vähättelemällä.

INTOHIMO ELÄINOIKEUKSIIN ja kristinuskoon on harvinainen yh­

distelmä. Limppu Witick on ollut kymmenen vuotta aktiivinen Animaliassa, jossa toimii paljon ”uskontoepäileväistä sakkia”. Myös lukion kuvataidelinjalla kiinnostus uskontoon erotti hänet luokkakavereista.

– Puolisoni, kukaan kaveripiiristäni tai lapsuuden perheeni ei ole uskonnollinen. Olen tottunut olemaan ainoa. Tutustuin kristinuskoon seurakunnan kerhossa.

Witick tunsi olevansa erilainen myös yliopistossa. Hän tapasi joitakin ilmastonmuutoksesta kiinnostuneita teologian opiskelijoita, mutta ei ketään, joka olisi puhunut eläinoikeuksien puolesta.

– Kiinnostukselleni eläinteologiaan vähän naureskeltiin, että aiotko kastaa tai vihkiä eläimiä. Kun opiskelijakaverit kuulivat, miten eläinten puolesta voisi rukoilla, he alkoivat suhtautua paremmin.

Witick teki gradunsa siitä, millaisia teologisia perusteita Oxfordin eläineettisen keskuksen professori Andrew Linzey näkee eläinten oikeuksien edistämiselle kristillisenä velvollisuutena. Witick kirjoitti samasta aiheesta tutkimusartikkelin kirkkohallituksen maaliskuussa julkaisemaan kirjaan Eläinteologia ja eläinoikeudet kirkon kysymyksenä

Eläinoikeudet eivät näytä olevan kirkossa nyt naurun asia.

– Kaupan lihatiskillä oli kuva possusta, jossa oli lihaleikkauskaavio. Possu kuvattiin pelkkänä ruokana. Halusin maalata taulun, jossa merkit pestään pois ja käyttötavarasta tulee taas elävä olento ja luotu, Limppu Witick sanoo.

Eläintuotanto kiinnostaa kirkkoa

Kirkossa pohditaan, koskeeko kristillinen lähimmäisenrakkaus ja heikompien

puolustaminen muitakin kuin ihmisiä.

Mitkä periaatteet ohjaavat ihmisten käyttäytymistä eläimiä kohtaan?

Mitä tulee ottaa huomioon, kun eläimiä tarkastellaan osana teollista lihantuotantoa?

Tällaisiin kysymyksiin pureutuu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon maaliskuinen tutkimusjulkaisu

Eläinteologia ja eläinoikeudet kirkon kysymyksenä. Sen toimittivat teologit Kari Latvus ja Heikki Pesonen. He kirjoittavat, että lähimmäisenrakkautta ja heikompien puolustamista on perinteisesti pidetty kristillisinä ohjeina toisten ihmisten kohtaamiseen. Eläinteologiassa pohditaan, tulisiko samat periaatteet ulottaa muidenkin lajien edustajiin.

Eläinten oikeudet voidaan nähdä ihmisoikeuksien tapaisena eettisenä ja yhteiskunnallisena kysymyksenä, johon odotetaan kirkolta näkemystä. Kirkkohallituksen julkaisema teos ei ole kuitenkaan kirkon virallinen kanta, vaan katsausten ja tutkimusartikkeleiden 17 kirjoittajaa edustavat siinä itseään.

ELÄINTEOLOGISEN KATSAUKSEN

mukaan kristinuskon suhde eläimiin nousi vahvasti julkiseen keskusteluun, kun Kirkko ja kaupungin verkkomediassa julkaistiin vuonna 2021 pappi Kari Kuulan kolumni Kuula: Eläinten teollinen käyttö muistuttaa Saatanan tuhotekoja – Jeesuksen seuraaja ei voi osallistua nykyiseen kaltoinkohteluun. Kuulan kolumni poistettiin myöhemmin, mistä Julkisen sanan neuvosto antoi huomautuksen.

Heikki Pesonen analysoi kolumnin herättämää julkista keskustelua, jonka pääpainotukset olivat hänestä muualla kuin kolumnin sisällössä eli

tuotantoeläinten kohtelussa ja kristityn vastuussa. ”Erityisesti teologinen argumentaatio jäi – myös kirkollisessa mediassa ja kirkon taholta tulleissa puheenvuoroissa – vähäiseksi”, Pesonen arvioi.

Kuula jatkaa kohukolumninsa teemojen käsittelyä kirkon eläinteologisessa julkaisussa argumenteilla, joilla kristitty voi puolustaa ja vastustaa eläinten tehotuotantoa.

Kuula toimii pappina Kauniaisten seurakunnassa, joka sijaitsee Espoon piispan Kaisamari Hintikan alueella. Myös Hintikka osallistuu eläinoikeuksien pohtimiseen kommentillaan On eläinteologian aika.

”Sen sijaan, että Kuulan puheenvuoro olisi toiminut tarpeellisena

avauksena uudelle tavalle tarkastella suhdettamme eläimiin ja eläintuotantoon, sen synnyttämässä kohussa päädyttiin kiistelemään maataloustuottajien oikeuksista”, Hintikka kirjoittaa.

Eläinteologian lähtökohdaksi sopii Hintikan mielestä rakkauden kaksoiskäsky. Lähimmäisen rakastaminen laajenee vastuuksi koko luomakunnasta ja tulevista sukupolvista. Eläinteologia on lähellä ekoteologiaa.

Hintikan mukaan ihminen on kohdellut ”elonkirjon muita jäseniä teollisen tuotannon massana” ja tuhonnut muiden lajien elinoloja.

”Suhteemme muuhun luotuun kaipaa sovintoa ja sovitusta.” ■

Seitsemän tapaa oikeuttaa lihansyönti kristinuskolla – pappi Kari Kuula kumoaa perinteiset

väitteet

Vastaus: Jumalankuvaisuus kutsuu ihmistä heijastamaan Jumalan hyvyyt tä. Ihmisen tulee hallita luomakuntaa huolehtimalla eikä riistämällä.

Jos ihminen on joskus tarvinnut li haruokaa, se ei ole nykyoloissa välttä mätöntä. Ihmisen jumalankuvaisuus kutsuu häntä nousemaan historiansa yläpuolelle siellä, missä se on mahdollista.

1. väite: Eläimet eivät kärsi kuten ihmiset. Ne on luotu toisenlaisiksi.

Vastaus: Nykyinen eläintutkimus osoittaa, että kanat, siat, naudat, lampaat ja viljellyt kalat ovat tuntoisia olentoja. Eläimet kokevat kipua, pelkoa, turhautumista ja surua. Tuotanto-olosuhteet antavat runsaasti aihetta näihin kokemuksiin.

2. väite: Eläimet syövät toisiaan luonnossakin. Jumala on luonut pedot metsästämään saaliseläimiä, jotka kärsivät joutuessaan ruoaksi. Siksi myös ihmisellä on oikeus eläinravintoon, vaikka se aiheuttaisi kärsimystä.

Vastaus: Tämä argumentti oikeuttaa vain riistan syömisen. Nykyinen tehdasmainen lihantuotanto ei vastaa mitään luonnossa esiintyvää ilmiötä. Tuotantoeläinten jalostus ja koko elinkaari on alistettu sille, että ne päästään teurastamaan mahdollisimman nuorina ihmisravinnoksi.

3. väite: Jumala antoi eläimet ihmiselle ruoaksi. Raamatussa sanotaan: ”Teidän ravintonanne olkoon kaikki olennot, jotka elävät ja liikkuvat. Ne kaikki minä annan nyt teille, niin kuin annoin teille vihreät kasvit.” (1. Moos. 9:3)

Vastaus: Raamatussa kasvissyönti oli ihanne. Luomiskertomuksissa ihminen elää sovussa eläinten kanssa ja saa ruoan puutarhastaan. Liha tuli pöytään vasta syntiinlankeemuksen ja paratiisista karkottamisen jälkeen.

Eläinten elämä on pyhää. Jumala kieltää Raamatussa eläinten veren syöminen, sillä ajateltiin, että veressä on elämänvoima. Eläinten elämä kuuluu niille itselleen ja Jumalalle.

4. väite: Ihminen on Jumalan kuvana erityisasemassa. Jumala hallitsee luotujaan ja ihminen eläinkuntaa kuten hyväksi näkee.

5. väite: Jeesuskin söi lihaa ja kalaa. Jos kristityn kuuluisi olla kiinnostunut eläinten oikeuksista, Jeesus olisi puhunut aiheesta.

Vastaus: Raamatun aikaan syötiin vain vähän lihaa. Jeesus käytti ravintonaan niityillä ja metsissä laiduntanutta lammasta. Hän ei puhunut eläinten oikeuksista, koska eläimiä ei kohdeltu kuten nykyisessä tehotuotannossa.

Jeesus puolusti niitä, jotka eivät kyenneet puolustamaan itseään. Hän kutsui kohtelemaan toisia kuten toivoisi itseään kohdeltavan. Hän haastoi seuraajiaan luopumaan omastaan. Hän kritisoi totuttuja perinteitä.

Eläinten puolustaminen on Jeesuksen sanoman soveltamista nykyaikaan.

6. väite: Lihansyöntiä ei ole pidetty kristinuskossa ennenkään ongelmana.

Vastaus: Ihmisten ravitsemustilanne ja lihantuotanto ovat muuttuneet. Siksi kristittyjä kutsutaan arvioimaan toimintaansa uudelleen.

Kristilliseen traditioon kuuluu pidättäytyminen lihansyönnistä paaston aikana. Paasto kestää monta viikkoa ennen pääsiäistä ja joulua, minkä lisäksi kirkkovuodessa on yksittäisiä paastopäiviä. Lihan ongelmallisuus on siis tunnistettu ennenkin.

7. väite: Ei tiedetä, mikä on oikein. Kukin päättäköön siksi itse, syökö sekaruokaa vai kasvisravintoa.

Vastaus: Jos on olemassa kohtuullinen epäily siitä, että tehotuotannossa on eettisiä ongelmia ja syötäväksi kasvatetut eläimet kärsivät, se riittää syyksi pidättäytyä eläintuotteista. Kristillisyyteen kuuluu omastaan luopuminen toisen hyväksi.

Lähde: Kari Kuulan artikkeli ”Kristillisiä yrityksiä oikeuttaa eläinten tehotuotanto” julkaisussa Eläinteologia ja eläinoikeudet kirkon kysymyksenä (Kirkon tutkimus ja koulutus 2023)

Testamentti on kaunis tapa aut taa

Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon.

Testamentin teko ei ole vaikeaa.

Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti

020 787 1201

(Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

Itselleen uskollinen

Lopettaessaan kilpauransa taitoluistelija Kiira Korpi

pysähtyi kysymään, kuka hän oikeasti on.

Kysymys heräsi uudelleen, kun rakkaussuhde päättyi.

Ensimmäiset lauseet tulivat viime kesänä sateisena päivänä, kun Kiira Korpi ulkoili Nuuksiossa. Hänen mielialansa oli yhtä kaukana aurinkoisesta kuin säätila.

Kirjoittaminen on ollut pitkään Korvelle luontainen tapa käsitellä asioita. Nuuksiossa kirjoitusvälineet eivät olleet mukana, joten hän tallensi lauseet kännykkäänsä. Lauseita alkoi tulla myös iltaisin juuri ennen nukkumaan menoa ja aamulla herätessä.

Tänä keväänä ilmestyneen runokirjan Hyppää vaan! (Otava) materiaali syntyi Korven mukaan noin kuukauden aikana.

– Monet lauseista tulivat runon muodossa, vaikka en tietoisesti pyrkinyt siihen.

Päiväkirjanomaisesti etenevät tuokiokuvat ja miete- ja voimalauseet näyttävät, miltä koko kehoa raastava sydänsuru tuntuu. Pelkojen ja hämmennyksen läpi kulkemalla löytyy vähitellen aavistus uudesta suunnasta. Päättyvän rakkaussuhteen merkityksellisyyttä ei tarvitse kieltää:

”Ei hävetä sitä, että / annoimme rakkaudelle / mahdollisuuden / ja menimme / rikki / sydämen kohdalta.”

Korpi on kertonut julkisuudessa, että hän erosi viime vuonna kumppanistaan Pekasta. Nyt hän ei halua palata tarkemmin runotekstien syntyviikkojen ajatuksiin vaan korostaa, että tekstit ovat autofiktiota.

– Minulle on tärkeää, että tekstit eivät henkilöidy kehenkään toiseen ihmiseen. Suhteen päättymisestä huolimatta olemme Pekan kanssa erittäin hyvissä väleissä. Kirja ei myöskään kerro vain viime kesästä vaan liittyy myös aikaisempiin kokemuksiini, hän perustelee.

KIIRA KORVEN RUNOT ja mietelauseet kiertävät monessa rakkaussuhteessa tuttua teemaa: onko mahdollista antautua suhteeseen ja päästää toinen lähelle ilman, että jollakin tavalla hukkaa itsensä?

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Korpi pysähtyy kysymään, onko hän ollut uskollinen itselleen. Sama kysymys nousi polttavan tärkeäksi myös vuonna 2018 ilmestyneessä elämäkerrassa Ehjäksi särkynyt (Otava), jonka hän kirjoitti yhdessä urheilutoimittaja Jere Nurmisen kanssa.

Korpi oli omistanut koko nuoruutensa taitoluistelu-uran ankarien vaatimusten täyttämiselle. Hintana oli ohentunut yhteys omaan sisimpään. Kun kilpaura päättyi elokuussa 2015 henkiseen ja fyysiseen loppuun palamiseen, hänen oli pakko pysähtyä kysymään, kuka Kiira Korpi oikeasti on.

– Seuraavat kuukaudet olivat intensiivistä aikaa. Vietin paljon aikaa istumalla yhdessä Milanon puistossa. Harjoitin läsnäolon taitoa meditoimalla ja rukoilemalla. Näin avauduin sille, mitä päässäni liikkui.

Korpi luki myös henkistä kasvua ja hengellisyyttä käsittelevää kirjallisuutta. Hän mainitsee erityisesti itseapukirjailija Eckhart Tollen, itsetutkistelun opettaja Katie Byronin sekä kirjailija ja terapeutti Tommy Hellstenin teokset.

Korpi sanoo, että itsetutkistelun lopputulema ei ollut mairitteleva.

– Kauhistuin siitä, miten kielteisiä, armottomia ja itseäni ruoskivia asioita mieleni kelasi. Koin epätoivoa ymmärtäessäni, että en ollut lähelläkään sitä, millä tavalla ihmisen olisi hyvä ajatella ja kohdella itseään.

ANKARAA SISÄISTÄ ÄÄNTÄ ei Korven mukaan ainakaan lieventänyt se, että hänen kilpauransa aikana valmennus pelon kautta oli hyväksyttyä ja arvostettua. Tavatessaan toisiaan luistelijat puhuivat siitä, miten vähän kesälomapäiviä heillä oli ja miten he olivat suorittaneet jonkin harjoituksen kivusta huolimatta.

Korpi lisää, että jokaisessa urheilulajissa on ideaalimuotti siitä, millainen naisen kuuluu olla. Monen taitoluistelutuomarin mieleen on ollut erityisesti valkoihoinen, hoikka, kaunis ja prinsessamainen luistelija, jolla ei ole naisellisia muotoja vaan mahdollisimman pikkutyttömäinen vartalo.

Henkisyyden opettajien lukeminen ja omat kokemukset romuttivat Korpea piinanneen ajatuksen, että kultamitalin voittaminen on avain sisäiseen onneen ja autuuteen. Voittojen jälkeen tyhjyyden tunne saattoi vallata mielen piankin.

– Kysyin itseltäni, tätäkö olen tehnyt koko elämäni. Tuntui kuin olisin herännyt jostakin näytelmästä. Samalla ihmettelin, miksi muut ovat yhä lavalla ja luulevat näytelmää todellisuudeksi.

Matka omaan sisimpään jatkui New Yorkissa, minne Kiira Korpi muutti silloisen puolisonsa Arthur Borgesin kanssa vuonna 2017. Siellä hän

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA JANI LAUKKANEN

” Tuntui kuin olisin herännyt näytelmästä. Samalla ihmettelin, miksi muut ovat yhä lavalla ja luulevat näytelmää todellisuudeksi.

osallistui puoli vuotta kestävälle positiivisen psykologian kurssille. Psykologian opinnot jatkuivat The New Schoolin yliopistossa.

Korven mukaan positiivinen psykologia antoi hänelle välineitä, joiden avulla omaa mieltä voi ohjata myönteiseen ja itselle myötätuntoiseen suuntaan.

Vaikeiden tunnetilojen vuoksi hän alkoi myös käydä terapiassa psykologian opettajansa suositteleman Theresa O’Connorin vastaanotolla. O’Connor on holistinen psykoterapeutti ja henkinen valmentaja.

TERAPIAISTUNNOT SISÄLSIVÄT keskusteluja ja harjoituksia, joissa Kiira Korpi opetteli hoivaamaan sisäistä lastaan sekä harjoitteli anteeksi antamista ja pyytämistä omassa mielessään.

Kuka?

Kiira Korpi, 34, on taitoluistelija, valmentaja, puhuja ja sisäisen maailman tutkimusmatkailija. Hän asuu Kauniaisissa yhdessä sekarotuisen koiranpentunsa Pikan kanssa.

Mitä?

Runokirja Hyppää vaan! (Otava) kertoo sydänsuruista sekä omien arvojen, ilon ja naiseuden voiman uudesta löytämisestä.

Motto

Arvosta asioita ja niiden luonnollista elinkaarta.

johonkin korkeampaan ulottuvuuteen. Olen kokenut samaa yhteyttä lapsuudestani lähtien, eikä se ole missään vaiheessa hävinnyt kokonaan.

Jumalan sijasta Korpi kokee itselleen sopiviksi sellaiset ilmaisut kuin Korkein voima, yhteys luontoon ja intuitio. Hyppää vaan! -kirjan teksteissä hän kirjoittaa myös näkymättömästä tiimistä, jolta voi pyytää tukea ja neuvoja. Ajatus näkymättömistä opastajista oli mukana myös hänen terapiaprosessissaan.

– Koen vahvasti, että en tee päätöksiä yksin vaan pyydän, että minulle näytetään paras tapa edetä ja se, miten voin palvella maailmaa parhaiten.

Korpi sanoo seuraavansa intuitiotaan puhumalla julkisesti näkymättömästä tiimistä, vaikka ilmaus ei välttämättä avaudu kaikille.

– Joskus on tärkeämpää kysyä, mikä on hyödyllistä ja mikä auttaa ihmisiä kuin voidaanko jokin osoittaa todeksi.

UUDENLAINEN SUHDE itseen on välittynyt Kiira Korvella myös taitoluisteluun, jonka ilmaisu on pelkistynyt ja lähtee aikaisempaa enemmän sisältä. Ennen palkitsevinta oli teknisesti vaikean suorituksen onnistuminen. Nyt suurempi merkitys on tunneilmaisulla ja musiikin kanssa yhtä olemisella.

Tällä hetkellä Korpi valmentaa Kauniaisissa kaiken ikäisiä ja tasoisia taitoluistelijoita sekä vetää eri paikkakunnilla päivän mittaisia koulutuksia, joiden teemana on ”Vapaudu jäällä”. Valmennus koostuu jääharjoitteluista, keskusteluista ja yhdessä tehtävästä koreografiasta, joka esitetään päivän lopussa tukijoukoille.

Korpi yhdistää valmennuksessaan hyviltä valmentajilta saamiaan oppeja ja positiivisen psykologian menetelmiä. Hän luonnehtii työtään henkiseksi valmennukseksi taitoluistelun keinoin.

– Tein mielikuvaharjoituksia, joissa palasin johonkin pelottavaan kokemukseen ja annoin siinä turvaa sisäiselle lapselleni. Kirjoitin myös vuoropuhelua sisäisen lapseni kanssa. Myöhemmin olen työstänyt syömishäiriötäni kirjoittamalla.

Psykoterapian intensiivisin vaihe oli kesällä 2018, mutta Korpi on jatkanut yhteydenpitoa O’Connorin kanssa myös viime vuosina. Muuttaessaan takaisin Suomeen vuonna 2021 hän toi mukanaan kasan muistivihkoja, jotka olivat täyttyneet päiväkirjamerkinnöistä, pohdinnoista ja rukousta muistuttavista teksteistä.

Korven mukaan terapia auttoi häntä ymmärtämään, että aineellinen ja henkinen maailma kuuluvat samaan todellisuuteen.

– En käytä sanaa Jumala, mutta oman sisimmän kuunteleminen on vahvistanut yhteyttäni

– Valmennukseni keskittyy henkiseen nostattamiseen ja siihen, että jokaisen luistelijan sisäinen lapsi pääsee loistamaan. Yksi valmennettavistani kommentoi kerran, että tämähän on kuin terapiassa kävisi.

Korpi haaveilee, että voisi tulevaisuudessa toteuttaa pitempiä valmennusleirejä. Niissä aika riittäisi luonnossa liikkumisen yhdessä sekä valmennuksen henkisen ja hengellisen puolen syventämiseen.

Tulevaisuuden haaveisiin kuuluu myös taitoluisteluvalmentajien valmennus, jota Kiira Korpi pääsee kokeilemaan Sveitsissä tänä keväänä. Valmentajien kanssa hän haluaa käsitellä erityisesti sitä, miten he löytävät itsestään nuorta luistelijaa inspiroivan ja voimaannuttavan aikuisen.

– Laitan saamani hyvän kiertoon, hän sanoo. ■

– Kun on vahva yhteys itseen ja korkeimpaan voimaan, uskaltaa kävellä eteenpäin ja luottaa, että tässä käy hyvin, vaikka onkin sumuista, Kiira Korpi sanoo.

Kotimuseon Madonnat

Liikemies Amos Anderson kiinnostui kristinuskosta jo lapsena. Aikuisena hän perusti kotiinsa kappelin ja keräsi mittavan kokoelman vanhaa uskonnollista taidetta.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT AMOS ANDERSONS HEM JA ANTTI RINTALA

Vuonna 1926 varakas liikemies, kansanedustaja ja taiteen tukija Amos Anderson (1878–1961) rakennutti Helsingin Yrjönkadulla sijaitsevaan kaupunkikotiinsa yksityisen kappelin ja sen yhteyteen urkuhuoneen.

Kappeli oli Andersonille yksityisen hiljentymisen tila, mutta samalla siitä tuli sijoituspaikka hänen keräämälleen vanhalle uskonnolliselle taiteelle.

Nyt kappeli on osa hiljattain avattua Amos Andersons Hem -kotimuseota, johon kuuluvat myös alkuperäiseen henkeen entisöidyt pylvässali,

ruokasali, salonki ja työhuone. Niiden pramea sisustus tuo mieleen ennemminkin eurooppalaiset palatsit kuin suomalaiset porvariskodit.

Kotimuseon intendentin Kaj Martinin mukaan Amos Andersonin kiinnostus kristinuskoon oli peräisin lapsuus- ja nuoruusvuosilta. Hän oli kotoisin Kemiöstä uskonnollisesta perheestä. Isä oli vanhatestamentillisen ankara, Amokselle läheinen äiti puolestaan hiljainen ja sairaalloinen. Perheessä oli neljä poikaa, jotka saivat raamatulliset nimet.

Andersonin poikavuosina Kemiön kirkkoherrana toimi evankelisen herätysliikkeen isä Fredrik Gabriel Hedberg. Hän oli Andersonin rippipappi, jolla oli suuri vaikutus tämän myöhempään hengellisyyteen. Rippikoulu oli Andersonille niin merkittävä kokemus, että hän kehystytti rippikoulutodistuksensa ja ripusti sen seinälle.

AIKUISENA AMOS ANDERSON oli hyvin kiinnostunut erityisesti keskiajasta, katolisuudesta ja mystiikasta, mikä näkyi hänen taidehankinnoissaan. Kaj Martinin mukaan erityisesti Neitsyt Maria oli

Amos Andersons Hem -museon kappelin alttariseinän alaosan maalaukset ovat peräisin pohjoissaksalaisesta kirkosta.

Angelo Solimenan maalaus Madonna, lapsi ja pyhimys on sijoitettu kotimuseon salonkiin.

Amos Anderson oli menestynyt liikemies ja arvostettu taiteen tukija.

Kappelin urkuhuoneeseen on ripustettu kahden tuntemattoman taiteilijan Madonna ja lapsi -aiheiset maalaukset.

Andersonille rakas. Andersonin keräämään mittavaan taidekokoelmaan kuuluu useita Madonna ja lapsi -aiheisia maalauksia. Aihe on kuvattu myös kappelin lasimaalaukseen, joka on peräisin 1400-luvulta.

– Andersonin kiinnostusta aiheeseen on pyritty selittämään sillä, että hänellä oli läheinen suhde äitiinsä – ja Neitsyt Mariakin on lempeä äiti, joka hoivaa pientä poikaansa. Tiedä tuota nyt sitten, Martin sanoo.

Anderson oli perehtynyt myös Suomen keskiaikaisiin kivikirkkoihin. Hän julkaisi keskiaikaisesta kirkkotaiteesta kirjankin, jonka kirjoittajina oli alan nimekkäitä asiantuntijoita. Yksi Andersonin elämän kohokohtia oli se, että vuonna 1924 hän sai audienssin paavi Pius XI:n vastaan-

otolle Vatikaaniin ja pääsi lahjoittamaan tälle kyseisen kirjan.

Anderson myös tuki avokätisesti muutamien keskiaikaisten kirkkojen restaurointia. Yksi näistä oli hänen oma kotikirkkonsa Kemiössä, jonne hän lahjoitti lasimaalauksen ja saarnatuolin. Kansanedustajakautensa tärkeimpänä saavutuksena hän piti valtion rahoituksen saamista Turun tuomiokirkon restauroinnille.

Innostus keskiaikaan ja katolisuuteen näkyi myös Andersonin kirjoittamassa legendanäytelmässä Vallis Gratiae, joka kertoi keskiajan luostarielämästä Naantalissa.

Nykyisin kukaan ei hätkähdä sitä, että luterilaiset hakevat hengellisyyteensä vaikutteita vanhojen kirkkojen perinteestä. Päinvastoin: kirkko

itse tarjoaa retriittejä, meditatiivisia hartauksia, gregoriaanista kirkkolaulua ja ikonimaalausta. 1920-luvulla katolisuuteen suhtauduttiin luterilaisessa kirkossa epäluuloisesti ja jopa vihamielisesti. Kirkon johdossa ja kirkollisessa lehdistössä herätti pahennusta esimerkiksi se, että Anderson vuonna 1923 kutsui omin päin katolisen kardinaalin Willem Marinus van Rossumin vieraakseen ja isännöi ekumeenisista pyrkimyksistään tunnetun Ruotsin arkkipiispan Nathan Söderblomin Suomen-vierailua vuonna 1927.

RENESSANSSIN JA BAROKIN ajan taiteen hankkimiseen ulkomailta tarvittiin rahan lisäksi myös suhteita. Kaj Martin kertoo, että Amos Andersonilla oli hyvät suhteet taidepiireihin, muun muassa Taidehallin intendenttiin Bertel Hintzeen, jolla puolestaan oli suhteita eurooppalaisiin taidekauppiaisiin. Juuri Hintze oli korvaamaton apu Andersonin kokoelman kartuttamisessa.

Andersonin kiinnostusta

Osa Andersonin hankinnoista oli hieman erikoisia. Martin osoittaa kappelin alttariseinän alaosaa kiertävää seitsemän maalauksen sarjaa, joka kuvaa Kristuksen kärsimyshistoriaa ja ylösnousemusta sekä syntiinlankeemusta ja enkelin ilmestymistä Marialle. Maalaukset on tehty 1800-luvulla, ja ilmeisesti ne ovat alun perin koristaneet jonkin pohjoissaksalaisen kirkon lehteriä.

Edelleen suurin osa kappelin taideteoksista on Andersonin sinne aikoinaan hankkimia. Niiden lomaan on sijoitettu kaksi nykytaideteosta, jotka istuvat ympäristöönsä hienosti. Pauliina Turakka Purhosen tekstiiliveistos Tuskien mies II tuntuu käyvän keskustelua 1500-luvulta peräisin olevan Marcellus Coffermansin Ecce Homo -maalauksen kanssa, ja Anna Estarriolan videoteos Matka-alttari jumaluudella on kuin pieni, kaikille kotiaskareita toimittaville naisille omistettu sivualttari.

Uskonnollista taidetta löytyy myös museon muista huoneista. Suurikokoiset barokkimaalaukset, kuten Angelo Solimenan Madonna, lapsi ja pyhimys ja Antonio de Pereda y Salgadon piirin Kristuslapsi, neitsyt ja Padovan Pyhä Antonius, ovatkin enemmän kotonaan edustustilojen mahtipontisen sisustuksen osana kuin tyyliltään askeettisemmassa kappelissa. Työhuoneessa kannattaa pysähtyä ihailemaan Helene Schjerfbeckin pelkistettyä Kristushahmo-maalausta. ■

Amos Andersons Hem, Yrjönkatu 27, on avoinna yleisölle ke klo 16–20 ja la klo 11–17. Sisäänpääsy on ilmainen, mutta vierailuaika täytyy varata etukäteen osoitteesta amoshem.fi.

Jutun lähteinä on käytetty museon Gallery Guidea sekä Olav S. Melinin, Synnöve Malmströmin ja Bengt Kristensson Ugglan kirjaa Den Ensamme Mecenaten (Vidi-Press 2020).

Pauliina Turakka Purhosen tekstiiliveistos Tuskien mies II on toinen kappelin nykytaideteoksista .

Neitsyt Mariaan on pyritty selittämään sillä, että hänellä oli läheinen suhde äitiinsä.

SENIORITALO

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTO N SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN KERROSTALOKOTIIN.

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin.

Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin.

Vapaana enää yksi 41m2 parvekkeellinen kaksio, jossa pohjaratkaisu on tehty arjen sujuvuutta silmälläpitäen. Tervetuloa tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle.

Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

Voit koska tahansa soittaa ja ilmoittaa kiinnostuksestasi taloon, niin pidämme sinut ajantasalla, mikäli muita asuntoja vapautuu vuokrattavaksi.

Tupakointikielto kerrostaloihin

KEVÄTAURINKO ILOSTUTTAA

ihmisiä, siitepöly ja katupöly eivät niinkään. Hengitysvaikeuksia aiheuttavat myös naapurin tupakansavut.

Kolmas kansalaisaloite Tupakointikielto kerrostaloihin aukesi 23.4.2023 (www.kansalaisaloite.fi). Näitä aloitteita tulemme tekemään, kunnes eduskunta säätää lain tupakoinnin kieltämiseksi kerrostaloissa kokonaan.

Taloyhtiön enemmistöpäätöksiä on lähes mahdotonta saada, koska ne, jotka polttavat, eivät kieltoa kannata, eivätkä nekään, joita asia ei koske. Passiivisesta tupakoinnista kärsivät jäävät yksin.

Moni meistä odottaa kauhulla hellekesää, kun oman parvekkeen ovea ei voi pitää edes yöllä auki, koska alakerran ketjupolttaja valvoo ja savustaa yöt omalla parvekkeellaan. Viihtyisät kesäkeitaat, lounaat ja iltakahvit omalla parvekkeella voi unohtaa.

Lapsen nukuttaminen parvekkeella ei onnistu, ellei tahdo lapsen hengittävän tupakan, kannabiksen tai sähkötupakan katkuja. Eikö juuri kodin pitäisi olla se turvapaikka, jossa ei tarvitse vetää keuhkoihinsa naapurin tupakansavun syöpää aiheuttavia myrkkyjä?

Tiina Arlin kansalaisaloitteen tekijä, Vantaa

Mistä kirkko herttoniemeläisille?

HERTTONIEMEN KIRKKO on ollut suljettuna pian neljä vuotta, eikä mitään näkymää tilanteen korjaantumisesta tunnu olevan, ei korjauksen eikä uuden kirkon kautta. Ylivoimaisesti lähin kirkko itselleni tämän ajan on ollut Roihuvuoren kirkko, joka onkin tullut minulle rakkaaksi.

Kun kokeilin piirtää karttaan 1,5 kilometrin säteen ympyrät Roihuvuoren kirkon ja Herttoniemen seurakunnan auki olevien kirkkojen (Kulosaari ja Myllypuro) kohdalle, havaitsin, että tilanne on aivan sama suuressa osassa Herttoniemeä.

Yksinkertainen ja toimiva ratkaisu olisi, että Herttoniemen ja Roihuvuoren seurakunnat palaisivat

Maatalousyrittäjät uupuvat, ja nyt tarvitaan kirkoltakin apuja

VIIME VUODET ovat olleet maatalousyrittäjille haastavia. Nousseiden kustannusten vuoksi useampi tila on joutunut luopumaan tuotannostaan. Huonon kannattavuuden seurauksena alan vetovoima on kadonnut, eikä nykyinen omistajavaihdosten määrä riitä takaamaan kotimaista elintarvikehuoltoa.

Meille maatalousyrittäjille tiloilla tehtävä työ on kutsumustyötä, joka perustuu yhteistyöhön luonnon kanssa sekä luonnon kunnioittamiseen. Maatalousyrittäjien jaksaminen on ollut jo pidempään keskustelujen aiheena eikä syyttä. Kun yrittäjä voi huonosti, se näkyy tilan toiminnassa. Maatalousyrittäjien jaksamisesta tulisi pitää parempaa huolta, ja tässä kohtaa myös kirkolla on tehtävänsä.

Luomiskertomuksessa Jumala luo maan, meren, kasvi- ja eläinkunnan sekä ihmisen, jonka tehtäväksi annetaan viljellä ja varjella maata, vesiä ja niiden mahdollistamaa elämää. Suomalainen ruoantuotanto on puhdasta sekä lähellä tuotettua, ja juuri siksi se on maailman parasta.

Jaakko

Maalis–huhtikuun vaihteessa seurakuntayhtymän rahavarojen sijoitussalkun markkina-arvosta 10,07 prosenttia oli säilytyksessä CS:ssä. Kyse on ns. struktuurisijoitusten säilytyksestä, vanhojen sijoitusten hännistä. Vuonna 2021 voimaan tulleen uuden sijoitusstrategiamme mukaisesti valtaosa struktuurisijoituksista on aktiivisesti purettu.

CS:n säilytyksessä olevista vanhoista struktuurisijoituksista suuri osa on pääomaturvattuja: saamme vähintään sijoitetun pääomaosuuden takaisin. Lisäksi on tärkeää huomata, että CS ei ole omistamiemme struktuurien liikkeellelaskija, joten CS:n mahdollinen konkurssi ei vaikuttaisi struktuuriemme arvoon. Seurakuntayhtymällä ei ole enää käteisvarallisuutta CS:ssä.

Yhtymän rahavarojen sijoituksia ja kiinteistösijoituksia ohjaa ja valvoo sijoitusneuvottelukunta. Sijoituksista raportoidaan säännöllisesti yhteiselle kirkkoneuvostolle. Kaikilla valtuutetuilla on pääsy sijoitustietoihin tilinpäätösten ja osavuosiraporttien avulla.

Lyhyesti vastaten: USB-pankin äskettäin ostaman CS:n nykyinen tilanne ei vaikuta yhtymän sijoitusvarallisuuteen, joten huolissaan ei tarvitse olla.

Juha Silander hallintojohtaja, Helsingin seurakuntayhtymä

Lauletaan taas

KIITOS PALAUTTEESTA liittyen Karakappelin yhteislaulutilaisuuteen (K&k 30.3.). Olen pahoillani, että kirjoittaja joutui pettymään.

Hieman taustaa lauluhetkistä: ennen korona-aikaa toteutin Karan laulelot -yhteislauluhetkien sarjan. Ajatuksena oli jonkinlainen Kuoro kaikille -versio. Koronarajoitusten jälkeen pääsimme viimein laulamaan syksyllä 2022. Helmikuussa laulettiin ystävän lauluja, maaliskuussa oli teemana kiitosvirret ja -laulut. Silloin salissa olikin yllättäen paljon uusia kasvoja. Aloitimme yhteislaululla, mutta penkistä tuli pyyntö äänenavausharjoituksesta.

yhteen, kuten ne vuoteen 1965 asti olivat. Näin ne herttoniemeläiset, joiden lähikirkko on nyt Roihuvuoren kirkko, voisivat täysimääräisesti osallistua kotiseurakuntansa ja lähikirkkonsa elämään.

Sam Hardwick Helsinki

Credit Suisse ei ole riski kirkon varoille

TUOMAS ANTTILA KYSYI Helsingin seurakuntayhtymän sijoituksista Credit Suisse -pankissa (CS) ja niiden riskienhallinnasta (K&k 30.3.).

Pitkän urani vuoksi tunnen seurakuntaani melko hyvin. Pyydän usein tilaisuuksista suoraa palautetta. Koen, että musiikkityötä tehdään yhdessä.

Laulaminen on hyvin henkilökohtaista, onhan ääni sisällämme. On ihanaa, että saamme laulaa yhdessä! Tervetuloa laulamaan kevätlauluja Karakappeliin pe 5.5. klo 14.

Pauliina Hyry A­kanttori, Leppävaaran seurakunta

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Renko nuori maanviljelijä, Lehmäjoki

Hammashoitoa

Hammaslääkärikeskus

HAMMASTEKNIKKO

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000 Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.

· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €

· Hammastarkastus muuten 45 €

· Hammasvalkaisu 129 €

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 €

Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 €

○ Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

Tilaisuuksia

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla

EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213

EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560

Mannerheimintie 65, Helsinki Matinraitti 14, Espoo

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7 Huom! Käynti Kielotien puolelta • katutasossa • esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko

Osaavaa hammashoitoa asiakkaan luona

Tutustumistarjous alennuskoodilla Luokse23

Tarkastus ja hammaskivenpoisto 199 € (norm. 269,50 €) ei sis. röntgenkuvia.

Soita ja varaa 045 783 222 08

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

SOITA JA VARAA

su 30.4. klo 16 H-Y:n nuorisotyö 50 v! Entisten nuorten vappuaaton köpärit eli nuortenilta Seuratuvalla nyyttärihengessä, K-18; Salomonk. 17 D. Mukana mm. M.Nivala, J.Rauhala, L.Väyrynen-Si, mahd. muitakin. ti 2.5. klo 18 seurat Paavalinkirkon Alasalissa, Sammatint. 5. ke 3.5. seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne 1. pe 5.5. klo 18.30 seurat Espoonlahdessa, Kipparink. 8. su 7.5. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkolla, Rajatorpant. 8. ma 8.5. klo 18.30 seurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk. 2. ti 9.5. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo, Kamppi; ”Opettajana Bangkokissa” S. RannankariNorjanen; HUOM. viim. kerta. ke 10.5. klo 19 Körttikodin seurat, kevään vikat! RETKI herättäjäjuhlille Kiasmalta Seinäjoelle 14.-16.7. Kyyti + maj. 160-200 €/hlö, kyyti 60 €/hlö. Tied. aluesiht. 0400 882 251, ilm. 31.5. menn. H-Y p. 0400 805 904.

Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Palveluja tarjotaan

Mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 Juha Kurvinen 040 665 5983

050 5533 050

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen).

Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

ESIRUKOUSILTA ti 9.5 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling

Hammaslääkäriasema

09 23 174

MAKSUTON ARVIOINTIKÄYNTI

Fabianinkatu 31 C, 4 krs. 00100 Helsinki www.betterbite.fi

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

1 2 0 0 €

Hammasklinikka

Bengt Lassus, Pekka Reinikainen. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo.14.30-16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa mukaan iltaan!

Helsingin Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22

pe 5.5. klo 19 alueseurat, Hyvän Paimenen kirkko

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa!

Seurat kuunneltavissa myös hry.fi.

Kaipaatko ulkoiluapua, asiointiapua tai juttuseuraa?

Voimassa 1.5.-1.8.2023 Hyvinvointia Arjesta

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Seniorilo Oy

Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki

P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

PALVELUKOTIMME Haagassa, Maunulassa ja Vuosaaressa tarjoavat kotoisan ja turvallisen yhteisön vanhuuteen. Palveluasunnot soveltuvat lyhyt­ ja pitkäaikaiseen asumiseen. Olemme voittoa tavoittelematon säätiö. P. 0400 341 306, helander­kodit.fi

Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä.

P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Eläkeläisille, leikkaus 18-25 €, permanentti tai väripaketti 75 €

P. 045 238 6356, Hämeentie 38.

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti

P. 050 926 6203

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

KESÄKUUSSA SOITTAMAAN!

KESÄKURSSI 5.–9.6.2023

Kirkkojärven koululla

Piano, viulu, yksinlaulu, kitara ja bändisoitto. Hinta 139 euroa – 245 euroa.

Ilmoittautuminen 31.5. mennessä

amadomusiikkikoulu@gmail.com tai 040 7402 753

Lisäinfoa: www.amadomusiikkikoulu.fi

Ostetaan

OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA

-KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI 040 0218 225 SEPPO JA SARI

Siivouspalveluja

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi

040 762 56 15

Kotisiivousta ja ikkunanpesua

Lähihoitaja Merja Rouvali

045 8520 244 ○ 045 2514 125

Hautauspalveluja

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

perunkirjoitukset hautakivityöt

09 628 398

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Lakipalveluja

HAUTAKIVET

Edullisemmin suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset. Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680

www.norros.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi

p. 050 464 2930

Kuolleet

Rakkaamme

Aimo Uolevi

LAUKKANEN

s. 15.10.1933

k. 23.02.2023

Sisko ja Harri

Eva sisko perh. Jouko veli perh. Seppo veli perh. Jouko ja Helli

Soitteli tuuli meille suruviestiä hiljalleen. Katseli aikaa elämän. Herra pois kutsui matkamiehen väsyneen.

Rakennusala

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset

Kirkko ja kaupunki -lehdessä

Pirjo Teva, 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen, 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

Kiinteistönvälitystä

Perintöoikeus, testamentit verosuunnittelu ym.

Lakiasiaintoimisto

Jari Vaitoja

OTT, VT p. 050 405 5719

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky

Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732 Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Vuokralle tarjotaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Myydään asuntoja

Myydään kiva läpitalon 2h+k,s,p 57,5 m2, 5. krs, hissi, hp. 370 000 €. Kirstink. 10 Hki, p. 050 572 5734.

Pohj.-Espoo siisti huone tytölle. P. 044 929 4256.

30.4.

Päivän raamatuntekstissä (2. Kor. 4:16–18) sanotaan, että vaikka ulkonainen ihmisemme murtuu, sisäinen ihmisemme uudistuu päivä päivältä.

Vappu ja sen aatto

VARSINKIN POHJOISMAISSA on tapana aloittaa juhlapäivien vietto kunnolla jo aattona. Näin tehdään jouluna, uutenavuotena, juhannuksena ja myös vappuna. 1930-luvulta lähtien vapun juhlinta siirtyi yhä enemmän vapunpäivää edeltävään päivään. Tähän vaikutti se, että julkisia huvitilaisuuksia kuten tansseja alettiin järjestää vapunaattona. Niinpä tänäkin vuonna työväen, ylioppilaiden ja kevään juhlaa vietetään koko huhti–toukokuun vaihde vapunaatosta 30.4. vappupäivään 1.5.

NINA RIUTTA

Valo voittaa

Apostoli Paavalin sanat korinttilaisille ystävilleen parin tuhannen vuoden takaa luovat tänäänkin uskoa huolten solmuisten sykkyröiden keskelle. Toivoa on. Sotkussa olevat asiat ovat vain asioita. Tulee aika, jolloin ne ovat menneet ohitse. Ahdistusten keskelle Paavali kertoo sanomaa kirkkaudesta. Pimeys ei ole lopullista. Valo voittaa.

Paavalilla on kerrottavaa sillekin, joka juuri nyt on onnensa kukkuloilla. Elämän antamaa hyvyyttä ei tarvitse varoa, mutta ei siihen kannata takertuakaan. Tähtäyspiste on kauempana, eikä missään onnea antavassa olosuhteessa. Hyvä elämä on sisäistä uudistumista joka päivä, ei menestystä tai suosiota. Sen tutkiminen,

mikä pitää sielun elossa ja liikkeessä, on elämänmittainen tehtävä.

Uudistumisesta Paavali tietää, jos kuka. Hän oli ihminen, joka teki elämässään täyskäännöksen kohdattuaan Kristuksen. Yhteyden kokemus kuului hänen puheistaan ja teki niistä niin vakuuttavia, että uusia seurakuntia syntyi sinne tänne Välimeren itäpuolelle.

Paavali piti yhteyttä eri porukoihin kirjeillä. Hänet kyseenalaistettiin, mutta hän ei lannistunut. Paavali ohjasi hengellisyyden purskahduksia terveeseen suuntaan ja ratkoi ristiriitoja. Hän välitti, mutta ei vain sanoin. Hän palasi ystäviensä luo Korinttiin. Sanoma toivosta ja kirkkaudesta välittyy parhaiten livenä, kasvokkain.

KAISA KARIRANTA

Tutki tuntemuksiasi

Tunnistatko sisäisen uudistumisen sielussasi? Jos siinä on vielä oppimista, voit tutkia tuntemuksiasi

Tarkkaile tyyneyttä. Huomaa ilo. Pidä kiinni oikeudenmukaisuudesta ja koe sen jättämä rauha. Ehkä niissä on ripaus Jumalan valtakuntaa keskellämme – jo nyt.

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Hyvää pyhää

Äidit tarvitsevat puhetta siitä, että lapset ovat ihania ja äidit ovat ihania ja isätkin ovat ehkä ihania. Ja puhetta siitä, että elämä on hyvää, kun on lapsia.

Tehdään yhdessä toisille se, mitä haluaisimme itsellemme tehtävän.

Nuorten kohtaaman väkivallan on loputtava. Tarvitsemme siihen apuasi.

Kouluterveyskysely 2021 paljastaa väkivallan lisääntymisen yhä nuorempien joukossa: Kouluväkivaltaa kokee Suomessa viikoittain jopa 40 000 nuorta. Väkivallan kasvu näkyy erityisesti alle 18-vuotiaiden väkivaltarikollisuuden huomattavana lisääntymisenä. Hälyttävintä kasvu on 12–14-vuotiaiden ikäluokassa. Väkivalta on aina oire jostakin. Väkivaltaan pitää puuttua ja sitä voidaan ehkäistä. Katkaistaan väkivallan kierre yhdessä.

Älä odota. Lahjoita!

Tekstiviestilahjoitus numeroon 16588

Tekstaa APU30 (lahjoitat 30 €) tai APU20 (lahjoitat 20 €)

MobilePay 85050

Nettilahjoitus: yhteisvastuu.fi

Kirkkopalvelut ry / Yhteisvastuukeräys

................................... €

KK2023

Tililtä nro

Maksu välitetään saajalle maksuvälityksen ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella.

Yhteisvastuukeräyksellä 2023 sovitellaan nuorten väkivaltaa ja konflikteja.

Lue lisää ja tutustu kaikkiin avustuskohteisiin: yhteisvastuu.fi

Keräyslupa RA/2020/639 Kirkkopalvelut.

KLOVNI TIKTAK, NELJÄN LAPSEN ÄITI NORA RAIKAMO S. 3.

Lataudu luonnossa

27.4.2023

– Olen aika tyypillinen nuori ja millenniaali siinä mielessä, että en käy usein kirkossa. Jouluna ja pääsiäisenä kyllä, sanoo kansainvälistä politiikkaa opiskellut Petra Autio.

Hetkeksi rauhoittumaan ulos luontoon

Vantaalla avataan useita pyhiinvaellusreittejä, joilla kuljetaan kaupunkimaisemassa, puistoissa ja metsissä.

Korson kirkko, Ankkapuisto, Harjalinnuntie. Käännös 90 asteen kulmassa, Harjalinnuntie jatkuu. Kolme kulkijaa tuijottaa kännykän ruutua kirkkaassa auringonpaisteessa ja yrittää pysyä kartalla Korsossa.

Elämänpolku-niminen upouusi pyhiinvaellusreitti löytyy Citynomadi-sovelluksesta. Rastit eli pysähdyspaikat on merkitty sen kartalle kristittyjen ikivanhalla kalasymbolilla.

Tussinkosken pyhiinvaellusreittiä testaa 26-vuotias Petra Autio, joka lähtee matkaan avoimin mielin. Pyhiinvaellus on hänelle yhtä etäinen ajatus kuin useimmille millenniaaleille eli 1980- ja 1990-luvuilla syntyneille. Reitit on kuitenkin suunniteltu nimenomaan millenniaaleja ajatellen.

Ensimmäinen pysähdyspaikka sillalla Ankkapuiston eteläpäässä löytyy helposti.

”Kun synnyin maailmaan, olin avuton. Minut pestiin ja ruokittiin. Minut puettiin ja minua hoidettiin. Syntymäni on ihme, josta olen kuullut vain toisten todistuksen. Muistini on toisten varassa…”, Petra alkaa lukea. Hän yllättyy, kun kännykän näytölle avautuu ikoni. Siinä on Jeesuslapsi äitinsä sylissä. Ikonin nimi on Maria, Jumalan synnyttäjä.

Matka jatkuu pitkin Ankkalampien länsireunaa. Saavutaan risteykseen.

”On päiviä, jolloin en haluaisi nousta vuoteesta lainkaan. On päiviä, jolloin pienimmätkin asiat saavat mielen iloiseksi ja kevyeksi”, meditaatioteksti alkaa. Hyvä paimen kantaa ikonissa lammasta harteillaan.

Onko noissa ikoneissa mitään tuttua sinulle? Ne eivät taida kuulua monenkaan nuoren aikuisen maailmaan?

– Minulle niistä tulee kotoisa ja turvallinen tunne, koska meillä on niitä kotona. Isäni on nimittäin ortodoksi, Petra Autio kertoo.

PUISTOSTA MATKA jatkuu pientaloalueen läpi. Kukaan meistä pyhiinvaellusreitin testaajista ei ole aikaisemmin kulkenut täällä. Petra Autio ihastelee taloja.

– Toivon mukaan voisin jonakin päivänä omistaa hienon talon. Mutta se vaikuttaa vielä kaukaiselta ajatukselta, kun määräaikaiset työsopimukset, palkattomat työharjoittelut ja keikkatyöt ovat osa nuorten arkea.

Seuraavalla sillalla pohdiskellaan elämän vaaroja Suojelusenkeli-taulua muistellen. Ojan ruskea vesi virtaa sillan alta, ja huhtikuun tuuli pyörittää hiuksia. Lumen valkeus on kadonnut maisemasta, puut ovat vielä paljaita.

Kun metsänreunasta saavutaan Lehmustontielle, kulkija kohtaa perustavanlaatuisen kysymyksen: Olenko minä onnellinen, valitsinko oikein?

Tussinkosken luonnonsuojelualueelle asti ei tällä reissulla päästä, mutta jääpähän jotain seuraavallekin retkelle. Tämä kävely päättyy Kirkonkulman kahvilaan, jossa Petra Autio miettii pysähdyspaikkojen tekstejä:

– Ne olivat hengellisiä mutta kuitenkin arkisia. Ne koskettivat arkisia tunteita ja toivat niihin hengellisen aspektin.

Hänen mielestään meditaatiotekstit ja ikonikuvat toivat kävelyyn ”tarkoituksen”, uudenlaista syvällisyyttä arkiseen ulkoiluun.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT ESKO JÄMSÄ

lehtometsässä.

Isä meidän, joka olet metsässä – ja muuallakin Vantaalla

Löydät Vantaalta kahdeksan luontopyhiinvaellusreittiä. Reitit löytyvät

Citynomadi-sovelluksesta ja Vantaan seurakuntien verkkosivuilta osoitteesta sielunlataus.fi.

Storträskin luontopyhiinvaellus Sipoonkorvessa

Hakunilan seurakunnan luoma pyhiinvaellusreitti vie kulkijan Sipoonkorven metsäpolulle. Reitti kulkee metsäpolulla ja osin pitkospuilla eikä ole näin ollen esteetön. Reitti on noin kahden kilometrin mittainen. Matkan varrella on nuotiopaikkoja sekä WC.

Muraalipyhiinvaellus Myyrmäessä

Vantaankosken seurakunnan pyhiinvaellusreitti esittelee urbaania katutaidetta Myyrmäessä. Reitti seuraa Myyrmäen alueen muraalitaideteoksia. Reitin pituus on noin kaksi kilometriä. Reitti on esteetön.

Ankkalammen pyhiinvaellus

Korson seurakunnan reitti kulkee edesmenneen Ankkarock-festarin pitopaikkana tunnetun Ankkalammen reunustaa. Reitti on tehty yhteistyössä Piplia-seuran kanssa, jonka Agricola-pyhiinvaelluskortit toimivat Ankkalammen vaelluksen pohjana. Reitin pituus on noin 1,8 km. Reitti on esteetön.

Tussinkosken pyhiinvaellus

Elämänpolku-pyhiinvaellus kutsuu käsittämättömän äärelle: luontopyhiinvaellus Korsossa? Tai sitten ihan tavallinen elämänpolku. Seuraa reittiä ja kulje ikonien matkassa elämän kysymysten läpi. Polku on helppokulkuinen, mutta ei esteetön. Pyhiinvaellusreitin pituus on 2,5 kilometriä suuntaansa.

Luontopyhiinvaelluksen reitti näkyy Citynomadi-sovelluksessa. Pysähdyspaikka on merkitty kalasymbolilla. – Tussinkosken pyhiinvaelluksen ikonit ovat Korson seurakunnan ikonikurssilaisten maalaamia.

– Ettei vain tehdä arkisia asioita sattumanvaraisesti, vaan niiden tekemiseen on jokin syy. Jokin syy kaiken takana, Petra Autio päättää.

– Luontopyhiinvaelluksessa yhdistyy monta millenniaaleille läheistä asiaa kuten luontoharrastus, ympäristöpohdinnat, liikunnallisuus ja retkeily sekä henkisyys ja arkitodellisuuden ulkopuolelle kurkottaminen; jonkinlainen pyhän etsintä. Reittiin tutustuminen ei ole sidottu annettuihin aikatauluihin, millenniaalit kun usein ovat kalentereidensa raskauttamia. Toisaalta monille kynnys kirkon toimintaan on korkea.

Tutkimusten mukaan monelle suomalaiselle luontoretket ovat voimauttavia hetkiä. Luonnossa voi kokea arkitodellisuuden ylittäviä tunteita ja kokemuksia.

– Juuri se on pyhän kokemus, hetki, jolloin tämän­ ja tuonpuoleisuuden välillä on hyvin ohut rajapinta, jos ollenkaan, Antola sanoo.

Kirkolta kirkolle

Tikkurilan seurakunnan pyhiinvaellusreitti kuljettaa toiviotielle astuneen Tikkurilan kirkolta pääkaupunkiseudun vanhimmalle rakennukselle, 1400-luvulla rakennetulle Vantaan Pyhän Laurin kirkolle. Reitti seuraa Keravanjoen rantaa ja koostuu hyväkuntoisesta hiekkatiestä. Reitin pituus on noin viisi kilometriä.

Lammaslammen vaellus Café Pähkinään

Lammaslammen luontopyhiinvaellus on Hämeenkylän seurakunnan ylläpitämä reitti, jonka päätteeksi kulkija voi pysähtyä seurakunnan kahvilan, Café Pähkinän tiloihin.

Hämeenkylän luontovaellus

Hämeenkylän luontovaellus on noin 3,8 kilometrin mittainen luontoreitti, joka alkaa Hämeenkylän kirkolta ja kulkee Soltorpin luonnonsuojelualueen metsän sekä peltomaisemien lävitse. Reitti on kuljettavissa vuoden ympäri. Reitti ei ole esteetön.

ELÄMÄNPOLKU-REITTIÄ TESTANNUT PETRA AUTIO

KORSON KIRKKOHERRA Tuomas Antola on ollut mukana suunnittelemassa pyhiinvaellusreittejä johtamassaan Sielun latauspiste ­hankkeessa. Hän on itsekin syntynyt 1980­luvulla. Mitä erityistä reiteissä on millenniaaleja ajatellen?

– Idea on, että tämä luontoretki voi olla erityinen, samalla matka omaan psyykeen ja sielun syvyyteen. Se heijastelee myös vanhaa ajatusta: metsä kirkkoni olla saa.

Eikä tarvitse matkustaa kauas päästäkseen pienelle pyhiinvaellukselle. ■

Lisätietoa uusista reiteistä: sielunlataus.fi

Rekolan reitti

Rekolan pyhiinvaellusreitti on tehty yhteistyössä Facebookin Arkiretriitti-ryhmän kanssa. Arkiretriitin ideana on päivittäinen hiljentyminen rukouksessa raamatuntekstin, kuvan tai musiikin äärellä. Reitti alkaa Rekolan Vanhalta myllyltä ja kulkee Keravanjoen vartta kahden kilometrin matkan. Reitti on helppokulkuinen, mutta ei esteetön.

” Pysähdyspaikkojen tekstit koskettivat arkisia tunteita ja toivat niihin hengellisen aspektin.

Reitti seurailee Ankkalampia ja kulkee välillä asuntokatuja ennen kuin se päätyy Tussinkosken luonnonsuojelualueelle, jossa kävellään jyrkkiäkin metsäpolkuja kangas- ja

Myyrmäen kirkon jättiremontti pääsi vihdoin käyntiin

Kirkosta saadaan huippuhieno, lupaa projektipäällikkö

Juha Paukkeri, viittä vaille valmis rakennusarkkitehti, jonka moni vantaalainen tuntee myös kanttorina.

Kaksi pyrkii

Hakunilan

kirkkoherraksi

Hakunilan kirkkoherraksi on hakenut kaksi hakijaa: Hakunilan seurakunnan pappi, kappalainen Harri Nurminen ja Salla Poropudas, joka työskentelee tällä hetkellä Helsingin hiippakunnan hiippakuntasihteerinä. Poropudas on myös Hakunilan seurakuntaneuvoston jäsen. Hakuaika Hakunilan kirkkoherran virkaan päättyi 3. huhtikuuta. Kirkkoherra valitaan välillisellä vaalilla, eli valinnan tekevät

seurakuntaneuvostoon kuuluvat luottamushenkilöt. Toukokuussa seurakuntaneuvosto haastattelee hakijoita, ja seurakuntalaiset voivat ehdottaa kysymyksiä ehdokkaille seurakunnan sosiaalisen median kanavissa. Uusi kirkkoherra valitaan seurakuntaneuvoston kokouksessa 24. elokuuta.

Hakunilan seurakunnan kirkkoherran virka tuli avoimeksi, kun edellinen kirkkoherra Hans Tuominen valittiin Vantaankosken kirkkoherraksi. Vt. kirkkoherrana Hakunilassa toimii tällä hetkellä Tiina Palmu

Seurakunta kerää Linnanmäen rannekkeita

Korson seurakunta kerää toukokuussa rannekkeita Linnanmäelle. Diakoniatyöntekijät jakavat rannekkeita asiakkaille, joilla ei välttämättä muutoin olisi varaa päivään huvipuistossa. Diakoniatyössä autetaan Korson alueen asukkaita riippumatta siitä, mistä taustasta he tulevat tai ovatko he seurakunnan jäseniä. Rannekkeen

voi ostaa Linnanmäen verkkokaupasta tai esimerkiksi Jumbon Prismasta

VANTAAN SEURAKUNNAT

Hakunilan uudeksi kirkkoherraksi valitaan joko Harri Nurminen tai Salla Poropudas. Valinnan tekee Hakunilan seurakuntaneuvosto.

Vuosia sitten Juha Paukkeri soitti urkuja Myyrmäen kirkon kirkkosalissa. Nyt hän toimii peruskorjauksen projektipäällikkönä.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT JUSSI HELTTUNEN

Pitkä odotus päättyi huhtikuun alussa, kun Myyrmäen kirkon peruskorjausurakka pääsi alkamaan. Vuodesta 2019 asti pois käytöstä ollut kirkko korjataan perusteellisesti ja siihen tehdään myös toiminnallisia muutoksia. Ennen kesää tehdään esimerkiksi valesokkelirakenteiden muutostyöt, korjataan salaojat ja aloitetaan maarakennustyöt.

Kirkon esteettömyyttä parannetaan moni tavoin, esimerkiksi uuden hissin rakentamisella. Entiseen talonmiehen asuntoon tehdään tilat perheneuvonnalle, ja alakertaan tulee arkistotilaa. Vuonna 1984 valmistunut akateemikko Juha Leiviskän suunnittelema kirkko säilyy kuitenkin pääosin entisen näköisenä.

likkönä Vantaan seurakuntayhtymässä työskentelevä

Juha Paukkeri on luottavainen.

– Tästä tulee huippuhieno rakennus, joka palvelee seurakuntalaisia ja on koko kylän tapahtumapaikka.

Kirkossa on paljon 1980-luvulle tyypillisiä rakennusvirheitä. Tonttikin on erikoinen: pitkulaisen muotoinen, ja se sijaitsee aivan junaradassa kiinni.

– Kaikki tässä on korjattavissa, näin uskaltaisin sanoa, mutta tämä on kaikkein monimutkaisimpia rakennuksia, mitä on.

JUHA PAUKKERIN tehtäviin projektipäällikkönä kuuluvat muun muassa suunnittelun ja rakentamisen ohjaaminen, viestintä ja peruskorjauksen dokumentointi. Viestinnällä ja dokumentaatiolla on tarkoitus pitää seurakuntalaiset ajan tasalla, mutta myös vähentää väärän tiedon leviämistä. Sellaistakin on ollut liikkeellä.

AIEMMIN JUHA PAUKKERI on katsellut Myyrmäen kirkkoa eri näkökulmasta. Hän on työskennellyt pitkään kanttorina Hakunilassa, mutta oli sitä ennen töissä myös Vantaankosken seurakunnassa. Myyrmäen kirkon urkuja hän luonnehtii Vantaan parhaiksi.

KAIKKI TÄSSÄ ON KORJATTAVISSA, NÄIN USKALTAISIN SANOA.

JUHA PAUKKERI

Jo nyt peruskorjauksessa on tullut eteen muutamia yllätyksiä. Alttariulokkeen rakenteet paljastuivat niin huonokuntoisiksi, että suuri osa ulokkeesta joudutaan purkamaan ja rakentamaan uudestaan. Korjausurakka on haastava, mutta peruskorjauksen projektipääl-

– Tästä kirkosta kulkee kyläkertomus, jonka mukaan kirkon alla on ollut järvi. Se ei pidä paikkaansa. Kun sataa rankasti, vedet kyllä valuvat kirkon ympärille, mutta juuri siksi salaojituksia ja huleveden hallintaan liittyviä toimia nyt tehdään.

Dokumentoinnista on tarkoitus syntyä kirja, ehkä jopa kaksi.

– Jos kirjoja tulee kaksi, toinen sisältää paljon rakenteellista dataa ja toisessa keskityttäisiin arkkitehtuuriin.

– Erityisesti joulukonsertit ja Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet palautuvat mieleen, ja se, kuinka musiikki täytti kirkkosalin. Leiviskä on myös loistava muusikko, joten akustiikka on täällä merkittävässä roolissa.

Projektipäälliköksi kirkon peruskorjaushankkeeseen Paukkeri päätyi opintojen kautta. Paukkeri on opiskellut työn ohessa rakennusarkkitehdiksi, ja hänen opintonsa ovat loppusilausta vaille valmiit.

Kiinnostus arkkitehtuu-

riin ja rakentamiseen on kulkenut mukana läpi elämän. Heti lukion jälkeen Paukkeri teki töitä rakennusliikkeessä ja jatkoi työntekoa siellä kirkkomusiikin opintojen ohessa. Rakentaminen on ollut Paukkerille myös tietynlainen harrastus: hän on rakentanut viisi omakotitaloa, joista osan hän on suunnitellut itse.

– Aina on pitänyt saada kokeilla jotakin uutta, hän perustelee talojen määrää.

VAIKKA MYYRMÄEN kirkossa on omat ongelmansa, Juha Paukkeri pitää kirkon arkkitehtuurista.

– En ole mikään minimalisti, mutta suorien linjojen ja valon synnyttämä kombinaatio miellyttää.

Yli 14 miljoonaa euroa maksavan korjausurakan pitäisi olla valmis kesällä 2024.

– Sitä en osaa vielä sanoa, onko se alku- vai loppukesästä.

Tulevaisuudessa Juha Paukkeri toivoo voivansa yhdistää molemmat ammattinsa. Musiikki on osa identiteettiä, ja siitä luopuminen tuntuisi vaikealta.

– Olen pohjattoman utelias ja innostuva. Ihanne olisi, että saisin tulevaisuudessa muodostaa työkuvani itse. Siitä puolet olisi musiikkia ja puolet arkkitehtuuria.

Paukkeri on pohtinut, voisiko hän vaikka suunnitella pientaloja oman toimistonsa kautta.

– Toisaalta kirkollisella puolellakin minulla on annettavaa. Tämän tyyppiset projektit ovat hieno mahdollisuus, Länsimäen kirkosta opinnäytetyönsä tehnyt Paukkeri pohtii. ■

ja tuoda Korson kirkkoherranvirastoon. Kirkkoherranvirasto on on auki arkisin kello 9–14 tai kirkon muutoin ollessa auki, jolloin sen voi luovuttaa vahtimestarille. Rannekkeen toimituksesta voi sopia myös diakoniatyöntekijöiden kanssa.

Pappien pukeutumisohje muuttui

Sukupuoli ei enää määrittele sitä, miten pappi saa pukeutua, vaan jokainen saa valita itselleen luontevimmalta tuntuvat papin

vaatteet. Näin linjasi 17. huhtikuuta kokoontunut piispainkokous hyväksyessään ohjeen papin virkapukeutumisesta. Lähtökohtana pappien pukeutumisessa on kuitenkin yhä se, että pappi on aina virkaa toimittaessaan tunnistettavissa papiksi ja että hänellä on musta, pantakauluksellinen paita.

Tähän asti sukupuoli on vaikuttanut siihen, millaiseen asuun pappi pukeutuu erityisesti juhlatilaisuuksissa. Miehiä on ohjeistettu pukeutumaan polvitaipeeseen ulottuvuun mustaan kaftaaniin, valkoiseen papinpai-

taan, papinkaulukseen ja lipereihin. Naiset eivät ole lipereitä yleensä Suomessa käyttäneet. Naispuoliset papit taas ovat pukeutuneet juhlatilanteissa joko vuonna 2011 käyttöön otettuun Kirsimari Kärkkäisen suunnittelemaan Valonsädeasuun tai niin sanottuun vuokkoon eli Vuokko Nurmesniemen suunnittelemaan asuun.

Osa suomalaisista papeista käyttää Osuuskunta Pyhävaatteen valmistamaa pitkää papintakkia eli sutaania, jota ei ole suunniteltu vain tietylle sukupuolelle.

Ratikkahanke nytkähti eteenpäin

Kaupunkitilalautakunta päätti 19.4. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle Vantaan ratikan hankesuunnitelman hyväksymistä ja ratikan toteuttamista. Lopullisen päätöksen ratikan toteuttamisesta tekee kaupunginvaltuusto.

Vantaalle suunnitellun ratikkalinjan pituus on 19 kilometriä, ja se kulkisi Helsingistä Mellunmäen metroasemalta Länsimäen ja Hakunilan kautta Tikkuri-

laan ja sieltä Aviapoliksen kautta lentoasemalle.

Oikaisu

Viime numerossa 6 (30.3.) ilmestyi juttu, jossa kerrottiin Keikka-avusta.

Jutussa mainittiin samalla Vantaankosken seurakunnan Nikkaristi-välitys, jonka puhelinnumerossa oli virhe. Oikea puhelinnumero on (09) 830 6426.

Lue lisää uutisia ja artikkeleita: kirkkojakaupunki.fi

– Tästä kirkosta kulkee kyläkertomus, jonka mukaan kirkon alla on ollut järvi. Se ei pidä paikkaansa, Paukkeri sanoo.

Hakunilan seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 10–15, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi,

Facebook: Hakunilan seurakunta

Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset

YouTube: Hakunilan seurakunta

SoundCloud: Hakunilan seurakunta

Päivystävä pappi tavattavissa

ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507

Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA

Musiikkihetki Facebookissa keskiviikkoisin klo 12.

Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.

Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa.

Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO

Hakunilantie 48, suntio p. 050 409

0500

Hakunilan kirkko on avoinna ti–to klo 9–14.

Ensivauvat torstaisin klo 13–14.30. Ryhmä ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille. Uusi ryhmä alkaa 20.4. Lisätiedot ja ilmoittautumiset birgitta.karjalainen@evl.fi Iltakirkko torstaisin klo 18. Nuorten valmistamassa iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja.

Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45.

Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Ehtoollista vietetään 8.5.

Maanantain yhteisölounas maanantaisin; ensimmäiseen kattaukseen sisään klo 11.30–11.45 ja toiseen klo 12.15–12.30.

Vauvakahvila maanantaisin klo

12–14.

Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12.30. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki.

Kultaisen Iän Laulajat tiistaisin klo

10–12.

Päivähetki Raamatun äärellä parittomien viikkojen tiistaina klo

12. Jari Araneva.

Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo

18–20.30.

Perhekerho keskiviikkoisin klo

9–12.

Toivo Café keskiviikkoisin klo

13–15.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30.

Messu su 30.4. klo 12. Sari Kokkonen, Sari Hartikka, Sini Nikku. Seniorikerho ti 2.5. klo 13. Kerhon

vetäjänä Minna Tervo. Rovasti

Pirkko Yrjölä vierailee.

Muskarimessu ke 3.5. klo 10. Sari

Kokkonen, Birgitta Karjalainen, Sini Nikku.

Raamattuilta, Esikoiset ry pe 5.5. klo 18.30. Tarja Nieminen.

Messu su 7.5. klo 12. Sari Kokkonen, Sari Hartikka, Tuomas Heikkilä.

Iloa ja toivoa -kahvi Hakunilan

seurakunnan oma kahvi myynnissä

Yhteisvastuun hyväksi. Nouda omasi kirkkoherranvirastosta.

Paketin hinta 10 e, maksu käteisellä, pankkikortilla tai MobilePaylla numeroon 10197.

Diakoniatyöntekijät tavoitat p. 050 573 6277 sekä hakunilan. diakonia@evl.fi.

Kirkkoherranvirasto Hakunilan

kirkolla avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi.

Adressit myynnissä diakoniatyön hyväksi.

Päivystävä pappi on tavattavissa

Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507.

Muina aikoina voit ottaa yhteyttä pastori Harri Nurmiseen, p. 050 354 7648.

LÄNSIMÄEN KIRKKO

Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391

Perhekerho perjantaisin klo 9–12. Avoin muskari perjantaisin klo 10. Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10.

Säppi avoin keskusteluryhmä tiistaisin klo 10.

Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21.

Naiset Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21.

Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.

Русскоязычная библейская

группа по средам с 18 до 20 Messu su 30.4. klo 10. Sari Hartikka, Sini Nikku. Esikoiset ry. Seurat su 30.4. klo 18.30. Tarja Nieminen.

Näkövammaisten miesten saunailta to 4.5. klo 17.30.

Messu su 7.5. klo 10. Sari Kokkonen, Tuomas Heikkilä.

Kevään kaikuja – Cecilia-kuoron kevätkonsertti su 7.5. klo 18.

Vapaa pääsy.

MUUALLA

Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.

Lapsikuoro Kuunloiste on alakouluikäisten, musiikista kiinnostuneiden lasten oma kuoro. Kuoro

harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 16–16.45. Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoroseikkailuun!

Nuorisokuoro Aurinkotanssi on yläkoulun kynnyksellä sekä yläkoulussa olevien nuorten oma kuoro. Se harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoi-

Menokasvo

Lähde nauttimaan naurun voimasta Tikkurilan kirkolle

Jari ”Taikuri Jari” Reponen, olet mukana Tikkurilan kirkolla vappuna järjestettävässä koko perheen vappujuhlassa. Ohjelmassa on kasvomaalausta, ongintaa ja ennen kaikkea taikatemppuja. Mitä yleisö tulee näkemään?

– Juhlaan ovat tervetulleita kaikenikäiset, joten taikatempuissa otan huomioon kaikki perheen jäsenet. Esitysten jälkeen taiteilen lapsille ilmapalloeläimiä.

Miksi vappujuhlaan kannattaa tulla?

– Tunnelma tällaisissa tapahtumissa on kivan rento ja vastaanottavainen. Lapset ovat vilpittömiä ja aitoja. Omilla pienillä kommenteillaan he hymyilyttävät ja naurattavat aikuisiakin.

– Lasten suusta kuule vaikkapa kysymyksiä: ”Oot sä oikea taikuri?”, ”Onko tuo oikeaa taikaa?” tai kommentin: ”Höh, mä en tajua”.

– Toivoisin kyllä, että teinitkin lähtisivät taikuria katsomaan, sillä olen joskus huomannut, että he ovat välillä semmoinen väliinputoajaporukka. Kun heidät saa paikalle, on heilläkin kivaa.

Mitä hyötyä taikuriesityksen seuraamisesta voi katsojalle koitua?

– Olen huomannut, että ihmiset voivat paremmin, kun saavat joka päivä kokea vähän jotain hauskaa. Sanonkin leikkisästi, että aivot, sepelvaltimot ja verenkierto voivat silloin paremmin!

OUTI ISOTALUS

Kaikenikäisten vapputapahtuma ma 1.5. klo 10 –14 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Perheen pienimmille kasvomaalausta, ongintaa ja poppareita. Taikuri Jari esiintyy klo 10.30 ja 12.30 sekä taiteilee lapsille ilmapalloeläimiä.

Taikuri Jari huomioi esityksessään kaikki osallistujat vauvasta vaariin.

sin klo 17–17.45. Aurinkotanssissa on letkeä tekemisen meininki, johon jokainen nuori saa tulla omana itsenään.

Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa kanttori Sini Nikku. Lisätietoja sähköpostitse sini.nikku@evl.fi.

Hämeenkylän seurakunta

Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450.

sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi.

www.hameenkylanseurakunta.fi

Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–17, puhelimitse, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti klo 9–11 ja Café Pähkinässä to klo 10–12, p. 09 830 6472.

Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus:

hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea

Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459

HÄMEENKYLÄN KIRKKO

Auratie 3

Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Jumalanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta.

Esikoiset ry:n seurat la 29.4. klo 13 ja 16. Nuorten ilta klo 18.30.

Messu 30.4. klo 10. Miika Koistinen, Hannu-Pekka Heikkilä. Pyhäkoulun kausi päättyy. Kirkkokahvit.

Esikoiset ry:n seurat su 30.4. klo

13 ja 16.

Toivon ilta to 4.5. klo 18. Miten rauhaa rakennetaan? Vieraana

Vantaan seurakuntien kansainvälisen työn sihteeri Minna Saarnivaara. Illan isäntänä Matti Hyry.

Hiljaisuuden ilta pe 5.5. klo 18.

Katja-Maaria Kaskinen. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 2.5. mennessä.

Messu su 7.5. klo 10. Miika Koistinen, Hannu Lehtikangas. Lauluyhtye Consort avustaa. Kirkkokahvit. Nuorten aikuisten lautapeli-iltapäivä su 7.5. klo 16–18 Bezzerwizzer -pelin äärellä kirkon nuortentilassa. Lisätiedot Tuulalta, p. 041 535 0264.

Iiro Komulaisen pianonsertti su 7.5. klo 17. Ohjelma 15 e.

Taikuri Luttinen Taikashow to 11.5. klo 9 ja klo 10.15. Paikkatiedustelut: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356.

Hämeenkylän kirkon kuoro

tiistaisin parillisilla viikoilla klo 17.30–19. Kuoroa johtaa Hanna Perkola.

Yhteisen pöydän ruokailu keskiviikkoisin klo 11.

Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12 ruokailun yhteydessä. Kyläperhekerho torstaisin klo

9.30. 11.5 osallistutaan taikuriesitykseen kirkolla. Kerhoa ei ole 18.5. Kevään viimeinen kerta 25.5.

CAFÉ PÄHKINÄ

Lammaskuja 2 A

Kahvila auki ma-pe klo 10–14. Kahvila suljettu ma 1.5.

Erovanhempien olkkari ke 3.5. klo

17.30.

Hartaushetki to 4.5. klo 13. Jarkko Vähäsarja.

Eurooppa -päivän kreikkalaiset kevätkarkelot ti 9.5. klo 18. Pastori

Jaakko Kara opettaa helpoimpia kreikkalaisia tansseja. Tilaisuus on maksuton. Pohdimme toiminnan säännöllistämistä ja piirin perustamista. Ei ikärajaa. Ei vaadita aikaisempaa tanssitaitoa. Ei ilmoittautumista, voit tulla ja poistua haluamaasi aikaan. Ota sisäliikuntaan sopivat jalkineet mukaasi.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke

10.5. klo 18.

Musiikkihetki to 11.5. klo 13. Hannu Lehtikangas.

Haik-käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 10. Piirissä valmistetaan käsitöitä myyjäisiin. Tuotto käytetään avustuskohteisiin koti- ja ulkomailla. Kevään viimeinen 10.5.

Miesten keskusteluryhmä torstaisin klo 10. Kevään viimeinen kerta

11.5.

Mervi Lakkalan ja Casper Väliahdetin taidenäyttely ”Yhteys”

nähtävillä 26.5.asti, taiteilijatapaaminen 16.5. klo 18.

LAMMASPOLKU 1

Aikuisten raamattupiiri to 27.4. ja

11.5. klo 9.30.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO

Ilpolankuja 2

Kenian lähetyspiiri to 27.4. klo 11

Jari Rankinen ja 11.5. klo 11 Jukka Nevala.

Kyläperhekerho tiistaisin klo 9.30.

Kevään viimeinen kerta 23.5.

Korson seurakunta

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4

avoinna ma–pe klo 9–14. Suljettu 1.5. korsonseurakunta.fi

Facebook: Korson seurakunta

Instagram: korsonsrk, nuortenkulma

Hautajaisten varaukset ma–pe klo

9–15, p. 09 830 6220

Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09

830 6550

Keskustelun papin kanssa voi varata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09

830 6554

Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p.09 830 6554

Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–

12 diakoniatoimistolla

Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

Vappuna lintubongaukseen

Vapunpäivänä voi lähteä mukaan lintubongariporukkaan, joka tekee retken Harakan saarelle Helsingin edustalla. Mukana retkellä lintuharrastajat Jaakko Hyttinen ja Markku AaltoSetälä. Lähtö Tikkurilan kirkolta klo 15 ja Ullanlinnanlaiturista kohti Harakkaa klo 16. Tapahtuma on maksuton.

KORSON KIRKKO

Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Seurakunnan seniorit to 27.4. klo 13 seurakuntasalissa. Kalenterien hallintaa ja tuunausta. Minttu Haapalainen alustaa.

Naisten saunailta to 27.4. ja 11.5. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa ennen messua.

Korso-messu to 27.4. klo 18. Minttu Haapalainen, Sinikka Stöckell. Messussa mukana päivärippikoululaiset. Iltarukouspiiri klo 18 kokoustilassa.

Perhekerho pe 28.4. ja 5.5. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Keittolounas 2 e/perhe.

Messu su 30.4. klo 10, Jani Vanhala, Minna Ruuttunen, Sinikka Stöckell. Kirkkokahvit.

Naisten raamattupiiri ti 2.5. ja 9.5.klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Aamurukouspiiri ke 3.5. ja 10.5. klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen hartaus ja yhteisölounas ke 3.5. ja ke 10.5 klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä -hävikkiruokaverkoston hävikkiruokaa.

Lähetyspiiri ke 3.5. ja 10.5. klo 13 kokoustilassa. Kesätauko alkaa. Kaikille avoin kuoro ke 3.5. ja 10.5. klo 18 kirkkosali 2. Ei pääsyvaatimuksia, tule sellaisena äänenkäyttäjänä kuin olet.

Vantaan musiikkiopiston kevätbarokki ke 3.5. klo 19. Vantaan musiikkiopiston opiskelijat esittävät barokkimusiikkiteoksia. Säestäjänä toimii Pilvi Listo-Tervaportti. Konserttiin on vapaa pääsy. Ohjel-

KIRKONKULMA

Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta.

Kirkonkulma avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11.

NIKINMÄEN

SEURAKUNTAKOTI

Surviaisenkuja 1

Perhekerho to 27.4., 4.5. ja 11.5. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL

Venuksentie 4

Muskariperhekerho ti 2.5. ja 9.5. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30. Senioripiiri ke 10.5. klo 10–11.30. Kahvitarjoilu.

MUUALLA

Retkeilijät Korson seurakunnassa

ma 10 euroa ovelta käteisellä tai kortilla.

Hartaus to 4.5. klo 12, Tuomas Antola.

Seurakunnan seniorit to 4.5. klo 13 seurakuntasalissa. Senioripiiri seurustelee. Yhdessäoloa ja keskustelua vapaaehtoisen piirinvetäjän johdolla.

Miesten saunailta to 4.5. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa ennen messua.

Korso-messu to 4.5. klo 18.30.

Joona Raudaskoski, Airi Saloniemi. Messussa mukana Kisakeskus 3 rippikoululaiset. Iltarukouspiiri klo 18 kokoustilassa.

Messu su 7.5. klo 10. Ilkka Luukka, Minna Ruuttunen, Sinikka Stöckell. Kirkkokahvit.

Kylväjäpiiri su 7.5. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa.

Kirkon aamupuuro ma 8.5. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta.

Perhekerho ma 8.5. klo 12–15 lasten tiloissa.

Virtapiiri ma 8.5. klo 13 seurakuntasalissa. Juttuseuraa, kahvittelua ja ohjelmaa. Maksuton, ei ilmoittautumista.

Punainen lanka -raamattupiiri ma 8.5. klo 18 kirkon asiakastilassa.

Sisäänkäynti alapihan parkkipaikan kautta.

English Through Bible -raamattupiiri ma 8.5. klo 18.30 kokoustilassa. Kesätauko alkaa.

Korso-messu to 11.5. klo 18.30.

Elina Aro, Tuomas Antola, Airi Saloniemi, Sanna Ahjosaari, Satu Mukala. Messussa mukana Kisakeskus 1 ja Kiipula 4 rippikoululaiset. lltarukouspiiri klo 18 kokoustilassa.

Retkeilijät retkeilee ma 8.5. Tehdään yhdessä noin tunnin mittainen lenkki. Lähdetään kirkon parkkipaikalta klo 11.00. Tarkemmat tiedustelut: Kristiina Tuomainen p.050 573 6387. Hoivakodin asukkaiden kanssa ulkoilu Tule mukaan ulkoilemaan yhdessä hoivakodin asukkaiden kanssa. Tarkemmat tiedustelut ja ilmoittautuminen: Kristiina Tuomainen p. 050 573 6387.

Rekolan seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi

Rekolan srk somessa @rekolansrk

Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220 Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi

Puhelinpäivystys ti klo 10–12, p.09 8306706

Kaisa Aalto, p. 044 4220391 Sannamari Niemi, p. 050 3290361 tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.

Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi)

keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan.

vt. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706

Ben Ahlroos, p. 050 535 2450

Hanna Paananen, p. 050 436 7712

Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO

Kustaantie 22, p. 09 830 6708

Huolituoli ti klo 11 ja klo 11.30. Varaa oma aika keskustelulle. Sinä valitset aiheen ja kuuntelijana on seurakunnan koulutettu vapaaehtoinen. Lisätiedot Kaisa Aalto, p.

044 4220391.

Yläovet auki ti klo 12. Syödään yhdessä. Alussa hartaus. Sauna, oma pyyhe mukaan.

Silmukkasiskot ke klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi. Lapsikuoron harjoitukset ke klo

16–16.45. Ilmainen kuoro alakouluikäisille. Johtaa Hanna-Maria Valve, p. 050 433 3329.

Kirkkomuskari to klo 9.30–10. Avoin kirkkomuskari perheille. Pyhäkoulu su klo 10. Lasten oma kirkkohetki ja askartelua.

Taidekerho to 27.4. ja 11.5. klo

14.30. Taidekerho 5–9 -vuotiaille. Teemme kaksi omakustanteista retkeä museoon. Ilmoittautumiset: petri.piirainen@evl.fi  p. 050 573 6328.

Messu su 30.4. klo 10. Jukka Yrjölä, Seppo Paulasaari ja Hanna-Maria Valve. Messun jälkeen kakkukahvit. Messu Foibekartanossa su 30.4. klo 14. Seppo Paulasaari ja HannaMaria Valve.

Messu su 7.5. klo 10. Hanna Paana nen, Sirkku-Liisa Niemi.

Villivirret –naiskanttoreita 60 vuotta Suomessa su 7.5. klo 16. Sirkku Rintamäki ja Elsa Sihvo laulu, piano ja sello sekä laulavat vantaalaiskanttorit. Upeita esityk siä ja laulua yhdessä. Ohjelma 10 e Naisten Pankin hyväksi Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Perheolkkari ma 8.5. klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimin taa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä.

ASOLAN SEURAKUNTATALO

Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedus telut Asolan toiminnasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329.

Päiväkerho ma, to ja pe klo 9–12. Huom! Ei kerhoa 1.5. Kerhossa askarrellaan, lauletaan ja leikitään. Kerhossa hiljennytään myös het keksi ja tutustutaan Raamatun kertomuksiin. Kyselyt vapaista paikoista Petri Piirainen, p. 050 573 6328.

Perheolkkari ti klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä. Savityöpaja ke klo 12–14. Pieni muotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu on 1 e/ kerta.

Raamattu- ja rukouspiiri to klo 10. Käydään läpi Uutta Testamenttia keskustellen ja rukoillen. Ohjaajina vapaaehtoiset Tuovi ja Päivi.

Asolan Silmukkaryhmä to klo 16. Ryhmässä kudomme, virkkaamme ja askartelemme. Olet tervetullut ryhmään myös ilman käsityötä, tärkeintä on yhdessäolo.

Miesten keskusteluryhmä to 27.4. ja 11.5. klo 13-14.30. Keskustelem me elämän eri ihmeistä ja ilmiöistä. Ei ennakkoilmoittautumista.

Ohjaajina Heikki ja Irene.

Kreikkalaiset kevätkarkelot kutsuvat tanssiin

Pähkinärinteen Café Pähkinässä pääsee jälleen tanssimaan

Rekolan alueella. Heiltä voi pyytää apua esim. palovaroittimen asennukseen, lampun vaihtoon, taulujen ripustamiseen tai pihan haravointiin. Ammattimiesten töitä ei kuitenkaan tehdä. Apu on asiakkaalle maksutonta. Lisätietoja: kirkkoherranvirasto p. 09 830 6700 ma–to klo 9–14.

Tikkurilan seurakunta

Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 830 6804 ma–pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717,

TIKKURILAN KIRKKO

Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma–pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila. fi

Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina kello 18.

Junnuolkkari (7–14-vuotiaille) on auki kouluviikoilla joka viikko ti ja to klo 13–16 Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10). Junnuolkkarissa on tarjolla välipalaa sekä osittain ohjattua tekemistä. Toiminta on maksutonta.

Varhaisnuorille (7–12-vuotiaille) on tarjolla kerhoja Tikkurilan kirkolla, Ilolassa, Ristipurossa, Ylästössä, Kartanonkoskella ja Tammistossa. Ilmoittautuminen maksuttomiin kerhoihin www. tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Kouluikäiset”. Lisätietoja marja. eloranta@evl.fi tai p. 050 464 1414 sekä marjukka.valtanen@evl.fi tai p. 050 526 9401.

Walk in -terapiaa on tarjolla maksuttomana 16–29-vuotiaille torstaisin klo 16–19 sekä lauantaisin klo 13–16 Tikkurilan kirkolla. Voit tulla ratkaisukeskeiseen terapiaan ilman ajanvarausta, mutta muutamia aikoja on varattavissa osoitteessa www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Nuoret”.

Keskiviikkokellot soivat keskiviikkoisin klo 13.45–13.55.

Taaperokahvila to 27.4., to 4.5. ja to 11.5. klo 9.30–12 1–2-vuotiaille lapsille ja heidän aikuisilleen. Tarjoilu 1 e/aikuinen.

Päivämusiikki to 27.4. (Anders Ekberg, urut), to 4.5. ja to 11.5. (Terhi Viljanen, laulu ja Terje Kukk,to 27.4., to 4.5. ja to 11.5.

Sielun latauspiste on mielen huoltoasema verkossa.

Sieltä löydät lähiluontoreitit, joilla voit vaeltaa, mietiskellä, ja ammentaa mielenrauhaa.

dollisuudessa yhteiseen hiljentymi-

pe 28.4. ja pe.

ISÄ MEIDÄN, JOKA OLET METSÄSSÄ.

Naisten rukouspiiri pe 28.4. ja pe

5.5. klo 18, kokoushuone Martta. Riemuisa kevät – Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosaston

opiskelijoiden konsertti pe 28.4. klo 19. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Konsertin tuotto käytetään Kimu ry:n toiminnan hyväksi.

Keski-Vantaan musiikkiopiston

konsertti la 29.4. klo 15. Keski-Vantaan musiikkiopiston viulistien, sellistien ja orkesterin yhteiskonsertti. Vapaa pääsy.

Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 29.4. ja la 6.5. klo 15, kerhohuone Toivo, 2. krs.

Rekolan sekakuoron kevätkonsertti la 29.4. klo 18. Johtaa Ilona

Kondra. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Messu su 30.4. ja su 7.5. klo 10 Päivi

Helén, Päivi Mäkinen, Iina Katila.

Tikkurilan kirkon vapputapahtuma ma 1.5. klo 10–14. Koko perheen

tapahtumassa on mukavaa ohjelmaa sekä lapsille että aikuisille.

Taikuri Jarin esitykset klo 10.30 ja klo 12.30. Ongintakoju lapsille. Yhteislaulutilaisuus ”kevätlauluja” klo 10–10.30. Kahviosta ostettavissa: munkkeja, simaa, popcornia ja kahvia. Maukasta keittoa myynnissä klo 11–12.30. Tapahtuman tuotto käytetään seurakunnan nimikkolähetystyön ja avustuskohteiden hyväksi maailmalla.

Vapun kevätlinturetki Harakkaan ma 1.5. Lähtö Tikkurilan kirkolta klo 15, Ullanlinnanlaiturista klo 16. Mukana retkellä lintuharrastajat Jaakko Hyttinen ja Markku AaltoSetälä. Tervetuloa mukaan kaikki luonnosta ja linnuista kiinnostuneet.

Viikkomessu ti 2.5., ti 9.5. klo 11.30–12. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 2.5. klo 13, kerhohuone Toivo.

Tiistain yhteisölounas ti 2.5. ja ti 9.5. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavattavissa ajanvarausta ja keskustelua varten.

Avoin kohtaamispaikka ke 3.5. ja 10.5. klo 12–15. Kohtaamispaikassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä. Tarjolla kuppi kuumaa tai kylmää juotavaa ja pientä makeaa, mutta ennen kaikkea mukavaa yhdessäoloa ja keskusteluseuraa. Käytössä myös asiakastietokone sekä tarvittaessa digiapua. Olet tervetullut yksin tai yhdessä ystäväsi kanssa.

Hannu Lepola ystävineen: Rajan pinta -konsertti pe 5.5. klo 18. Liput 10 e ennakkoon Holvi-verkkokaupasta tai kirkon ovelta ennen konserttia.

Tuulta purjeisiin – HowManyMothers -yhtyeen kevätkonsertti la 6.5. klo 18. Johtaa Minna Miettinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Messu su 7.5. klo 10, Mirka Härkönen, Jarkko Korhonen ja Terje

Kukk.

Friendship Mass su 7.5. klo 16. Mukana diasporatyössä Kreikassa toimivat nimikkolähetit Faisal ja Bella Masih.

Vauvakahvila ma 8.5. klo 12.30–14.30, kerhohuone Toivo, 2. krs.

Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikuinen.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 8.5. klo 13. Kerhoa ohjaa Pirkko Yrjölä.

Raamatunlukupiiri: Raamatun

laulut ja tarinat ma 8.5. klo 17.30, Jaakko Hyttinen.

Israel-piiri ma 8.5. klo 18, kerhohuone Rakkaus. Ajankohtaisia kuulumisia Israelista, Sanaa, rukousta ja laulua. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 10.5.klo 13, kerhohuone Rakkaus.

Sinkkujen suunnitteluilta kaikenikäisille aikuisille sinkuille Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10) ke 10.5. klo 18. Tule mukaan suunnittelemaan sinkkutoimintaa ja seuraavaa sinkkuiltaa yhdessä toisten sinkkujen kanssa. Suunnittelupalaverissa voit ilmoittautua sinkkuiltoihin juontajaksi, ohjelman pitäjäksi, nimilappujen jakajaksi, kahvinkeittäjäksi tai mitä vain haluat itse tulla tekemään ja toteuttamaa sinkkutoiminnan puitteissa. Sinkkujen kevätjuhla kaikenikäisille aikuisille sinkuille pe 12.5. klo 18–20 Tikkurilan kirkon Voimasalissa, 1. krs. Esteetön tila, vapaa pääsy, päihteetön tilaisuus. Ilmoittautuminen viestillä 5.5. mennessä tarjoilujen vuoksi: suvi-maria. roine@evl.fi, p. 040 509 3266. Ilmoita nimesi, mahdollinen erityisruokavaliosi ja ohjelmanumerosi, mikäli haluat esittää juhlissa jotakin.

PIENTEN PAIKKA

Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO

Soittajankuja 1

Kerho isille ja lapsille ti 2.5. ja ti 9.5. klo 17.30–19. Yhdessäoloa, askartelua ja pieni iltapala 3 e/ perhe. Lisätietoja Outi Myllylä, p. 050 327 1634 tai outi.myllyla@evl.fi

Naisten lenkkisauna to 4.5. klo 17.

Uudenmaan Suzuki-instituutin kevätkonsertti la 6.5. klo 10.

Perhepäivä ma 8.5. klo 9–14.

Touhua ja toimintaa klo 9 alkaen.

Tarjolla välipala 2 e/perhe. Leikkiä, yhdessäoloa ja yhteistä puuhaa lapsille ja aikuisille klo 14 saakka.

Tule silloin kun sinulle sopii, ei ilmoittautumista.

KARTANONKOSKEN

KERHOHUONEISTO

Hagelstamintie 20 A

Villejä virsiä Rekolassa

Villivirsiä-konsertissa soivat uudet virret. ”Mikä on virsi?” -kysymykseen vastataan tuoreella ja innovatiivisella tavalla, kuuntelija pääsee myös mukaan laulamaan. Villivirsien maailmaan johdattaa musiikin tohtori Sirkku Rintamäki.

Konsertissa voi kokea, minkälainen virsitila syntyy ja miten virret virtaavat, kun niiden toteuttajat heittäytyvät musisoimiseen herkästi ja rohkeasti. Mukana konsertissa on Vantaan seurakuntien kanttoreita ja kuorolaisia, selloa soittaa Elsa Sihvola. Tapahtuma on osa Naiskanttorit Suomessa 60 vuotta -juhlavuotta.

Villivirsiä-konsertti 7.5. klo 16 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Konserttiin on vapaa pääsy. Voit tukea Naistenpankin työtä Kirkon Ulkomaanavun kautta. Konsertti kuullaan myös Tikkurilan kirkossa 7.10. klo 18.

Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 27.4. ja to 11.5. klo 18–20. Raamattua, rukousta, yhdessäoloa ja asiaa Kansanlähetyksen ulkomaantyöstä teekupin äärellä.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO

Simonkyläntie 11, A-talo

Perhekerho ti 2.5. ja ti 9.5. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe.

Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

Ristipuron keskiviikkokerho ke 3.5. klo 13.30–15.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO

Tammistonkatu 29 B

Perhekerho ma 8.5. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

YLÄSTÖN

SEURAKUNTATALO

Lehtikummuntie 2

Perhekerho ti 2.5. ja ti 9.5. klo

9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe.

Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

MUUALLA

Seurakunnan vapaaehtoiset

ensimmäinen keskiviikko JumboFlamingo ja Tikkurilan seurakunta järjestävät yhdessä maksuttomia tuokioita Jupu Pupun leikkipaikassa, kauppakeskuksen 1. kerroksessa, Ravintolamaailman Hesburgerin vieressä. Virikkeellinen yhteishetki mahdollistaa muiden perheiden tapaamisen sekä seurakunnan lastenohjaajien kanssa keskustelemisen. Jokaisella leikkituokiolla on oma teema. Aikuisille on tarjolla ennen toimintatuokion alkua aamupäiväkahvit ja ensimmäiset 15 osallistujaa saavat mukaansa myös pienen lahjakassin. Toimintatuokiot ovat tarkoitettuja pienille lapsille. Lapset osallistuvat maksuttomaan toimintaan vanhempansa tai tutun aikuisen kanssa. Kylväjän Raamattupiiri ma 8.5. klo 14–16 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs. Raamattua ja rukousta keskustelun ja kahvikupposen kera.

VERKOSSA

www.facebook.com/tikkurilanseurakunta

Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta.

Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi

Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu varmasti! Soita Lailalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä porakone pelota, ota rohkeasti yhteyttä. Tiedustelut: diakonissa hanna. raunu@evl.fi p. 050 384 8481. Senioripysäkki-ryhmä käynnistyy jälleen ensi syksynä. Ryhmä voi olla hyvä apu ikääntymisen elämään tuomien muutosten läpikäymisessä. Senioripysäkkiryhmiä ohjaavat valtakunnallisesti sosiaalialan ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka ovat suorittaneet Helsinki Mission Senioripysäkkiryhmänohjaajakoulutuksen. Kerran viikossa kokoontuva ryhmä starttaa syyskuussa ja kokoontuu 15 kertaa. Ryhmän kokoaminen alkaa kuitenkin jo nyt keväällä. Jos kiinnostuit, ota yhteys diakonissa Hanna Raunuun p. 050 384 8481 hanna.raunu@evl.fi. Hertta kirkonrotan toimintatuokio Jumbo-Flamingossa ke 3.5. klo 10.30–11. Joka kuukauden

Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/

Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

Vantaankosken seurakunta

Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi

Rajatorpantie 8

Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi

Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys:

Myyrmäen Virtakirkko: ti klo 9–11

Kivistön kirkko: ti klo 13–15.

Soita tai jätä soittopyyntö:

arkisin klo 9–16

p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176.

Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi.

Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi

HAKUNILAN SEURAKUNTA

Kastettu

Onni Toivo Tapani Maunula, Elle

Aura Eleonora Orvokki Väistö.

Avioliittoon kuulutettu

Harri Juhani Parkkari ja Pia

Katariina Leikas, Eerika Vilhelmiina Kaasinen ja Aukusti Juho

Iisakki Tervo.

Hautaan siunattu

Lauri Antero Siikala, 85 v, Ann-

Maj Lehtisalo, 81 v, Leif Hjalmar

Söderström, 80 v, Jorma Aarre

Tirronen, 77 v, Harri Juhani

Salmelainen, 76 v, Pirkko Mar-

ketta Rantala, 72 v, Arto Yrjö

Ilmari Hietala, 60 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA

Kastettu

Heljä Elina Rosendahl, Viola

Elisabet Puroila, Sebastian

Joshua Michael Savela, Netta

Maria Annonen, Armi Ebba

Katrina Nilosaari, Jooa Oliver

Aalto, Valma Anita Väisänen, Feelia Maria Aureelia Lähde, Eedla Martta Edviina Lähde.

Hautaan siunattu

Jarmo Johannes Ängeslevä 60 v, Arja Kyllikki Pulli 81 v, Nestor

Veikko Teperi 87 v, Seppo Atte

Tapio Karimäki 77 v, Hilkka

Kaarina Penttala 87 v.

KORSON SEURAKUNTA

Kastettu

Niklas Theodor Kristofer Gerkman, Petrus Veikko Olavi Mellanen.

Hautaan siunattu

Ritva Anja Tuulikki Kurikka 83 v, Heikki Veikko Tapio Luoto 79 v, Jukka Vesa-Petteri Huittinen 60 v, Raisa Annika Suorto 52 v, Kati

Mia Marika Tuovinen 50 v, Henna

Aalto 74 v, Pekka Antero Häyrinen 74 v, Terttu Tuula Salo 73 v, Maire Marjatta Lonka 95 v, Aniita Mirjam Dahlberg 90 v, Laila Annikki Mahlavuo-Lehto 90 v, Jaana Hannele Pietiläinen 59 v, Jari Pekka Koivula 48 v, Pirkko Nisonen 85 v, Marja Leena Lampinen 72 v, Juho Tapio Ylänne 24 v, Anja Kaarina Skinnari 83 v, Sylvi Esteri Salmenvaara 98 v, Raili Maria Vihervaara 95 v, Matti Johannes Nivus 92 v, Eeva Emilia Hoffrén 90 v, Keijo Kalevi Kykkänen 86 v, Tuovi Annikki Korpinen 79 v, Sirkka Marjatta Ahjonen 76 v, Markku Olavi Hienonen 64 v.

VANTAANKOSKEN

Karoliina Hämäläinen 44 v.

REKOLAN SEURAKUNTA

Kastettu

Oliver Eemil Malinen. Hautaan siunattu

Hilda Laukonen 98 v, Kaisu

Inkeri Nikula 78 v, Riitta Anneli

Talja 76 v, Taisto Vilho Juhani

Kärkkäinen 72 v, Ari Antero Laine

71 v, Arto Olavi Mäkinen 71 v, Tuula Christina Selovuori 63 v, Mikko Petteri Pietarila 48 v, Niko

Samuli Siitonen 44 v, Markus

Aslak Keva 42 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA

Kastettu

Minea Unelma Aurora Parkkinen, Luka Verner Aukusti Tanner, Eliel

Aleksander Salmela, Oliver Emel

Ahola, Dominic Antonio Ståhl, Linnea Elsa Aurora Mehtälä, Oonalotta Jokinen, Enni Adele

Kangasniemi, Lumia Mila Maria

Kivistö, Reino August Olavi

Burman, Lotta Kaarina Hörkkö, Kasperi Aapo Olavi Ukkonen, Viivi Kristiina Tuulikki Juvonen, Isla Alissa Eleonora Korkiakoski, Luukas Kuura Kaspian Laaksonen, Leonel Lauri Aleksis Kajas.

Leonel Lauri Aleksis Hakala, Elea

Matilde Myllykangas, Lilianna

Helmi Viola Pilvenlaakso, Aamos

Oiva Antero Pirinen, Eeli Alarik

Turpeinen.

Avioliittoon kuulutettu

Lauri Markus Antero Kupiainen

ja Heidi Eveliina Kola.

Hautaan siunattu

Maire Katri Jääskeläinen 92 v, Martti Oiva Kalevi Kortelainen 89 v, Greta Sisko Salo 87 v, Jorma

Kalevi Jääski 83 v, Onerva Roosa

Eliina Anttila 75 v, Nanni Pakkanen 92 v, Jouko Mauri Vilhelm

Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko

Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO

Rajatorpantie 8

Seniorikerho torstaisin klo 13.30. Kantaattikuoron harjoitukset torstaisin klo18.30. Kantaattikuoroa johtaa kaudella 2022-2023 Kari Jerkku. Kantaattikuoron nettisivut www.veiantto.net/vakoskk.html

Kirkkoravintola Voimala pe 28.4. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30

kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi). Pöytiintarjoilu. Messu su 7.5.klo 10. Papit Iiro

SEURAKUNTA

Kastettu

Elo James-Viktor Bastman, Alisa Viktoria Pasanen, Elma Johanna de Vries, Isla Elsa Maria Löfman, Kimi Eetu Melvin Keränen, Daniel Johan Wilhelm Silfver, Eerik Lauri Olavi Lipasti, Hertta Eerika Helin, Olivia Sofia Victoria Pitkämäki.

Hautaan siunattu

Sirkka Tuulikki Välimäki 81 v, Teuvo Allan Uolevi Manni 74 v, Terttu Maija Hyvönen 90 v, Kalevi Allan Huikari 85 v, Toivo Ilmari Tikkanen 79 v, Jorma Kullervo Mäkinen 78 v, Eero Eerikki Raitanen 71 v, Anna Liisa Koskinen 71 v, Eino Mikael Ruuhijoki 76 v, Seppo Olavi Rönkä 67 v, Kirsti Kaarina Mattila 96 v, Maija-Liisa Kyllikki Perälä 84 v, Matti Nuora 83 v, Tuovi Tuulikki Liukkonen 81 v, Lassi Ilmari Hiltunen 79 v, Esko Salomon Kupiainen 77 v.

VANDA SVENSKA

FÖRSAMLING

Döpta

Alexander Matteus Ittner, Alvin Cosmo Olof Gädda.

Avlidna

Erik Anders Oskar Grönberg, Peter Odert Johan Pehrson Gripenberg, Karin Brita Yolanda Borg, Carl-Johan Nyberg, Bengt Johan Lundqvist, Anni-Maria Nyström.

Salminen ja Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Mari-Annika Heikkilä. Kalliopirtti 1 rippikoululaiset mukana messun musiikissa. Kirkkokahvien tuotto Yhteisvastuulle. Siioninvirsiseurat su 7.5. klo 14. Friends’ Cafe su 7.5. klo 15–18.

Työnantajan ja työntekijän vastuu / Responsibilities of employers and employees in Finland. Tehdään yhdessä ja keskustellaan suomeksi ja englanniksi elämän eri aiheista. Mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin eri maista. Lastenhoito järjestetty.

Ystävämessu – Friendship Mass su 30.4. klo 10. Lämminhenkinen jumalanpalvelus, jota voit tulla mukaan toteuttamaan. Rukous keskeisessä osassa, erikielisiä lauluja eri puolilta maailmaa. Suomen- ja englanninkielinen. Lapsille pyhäkoulu. Messun jälkeen teetarjoilu.

Kansainvälinen raamattupiiri Ystävämessun jälkeen su 30.4. klo

12.30.

Raamattupiiri ma 1.5. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 1.5. klo 17.30.

Avoin rukouspiiri ma 8.5. klo 18. Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma

8.5. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä.

Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, puolen tunnin meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto noin tunnin.

Suomen kielen kerho maahanmuuttajille ti 9.5. klo 14. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. Miesten raamattupiiri ti 9.5. klo 18.30.

Kirjoituspiiri Kirjavat ke 10.5. klo 10. Olotila-kahvila ke 3.5. klo 11–13. Kevään viimeinen Olotila. Klo 11.30 laulattamassa Kari Jerkku. Ilmainen tarjoilu. Kässäpaja ke 3.5. ja 10.5. klo 12–14. Neulotaan, ommellaan, korjataan tai tehdään uutta. Neuvoja saa. Laulupaja ke 10.5. klo 18. lauluja aiheesta kesä ja luonto. Vetäjänä Urpo Pakarinen. Sisäänkäynti

Kilterinkaaren kautta.

KIVISTÖN KIRKKO

Laavatie 2

Messu su 30.4. klo 11. Pappi Maari Santala ja kanttori Ritva Holma. Messun jälkeen kirkkokahvit. Vaatevarasto to 4.5. klo 9.30–12. Voit tuoda ja hakea ehjiä ja puhtaita aikuisten ja lasten vaatteita. Maksuton. Aluksi aamukahvit ja hartaus.

Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.

Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä.

Kivistön rukouspiiri ti 2.5. klo 17.30.

Kivistön raamattupiiri ti 2.5. klo 18.30.

Seniorikerho ke 3.5. klo 12.30. Kastehelmi-kuoro keskiviikkoisin klo 16.30–17.15 miniryhmä/iltamusiikkileikkikoulu, klo 17.30–18.30 kouluikäisten ryhmä. Lauletaan ja kehitetään laulutaitoja, opitaan lisää musiikista ja soitetaan mm. kanteleella ja ukulelella. Tiedustelut, kanttori Mari-Annika Heikkilä p. 044 422 0407.

Miesten takkailta ke 3.5. klo 18–20.

Iltaperhekahvila ke 10.5. klo 18–19.30.

SEUTULAN KAPPELI

Solbackantie 6

Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta. Kylämessu su 7.5. klo 12. Seutulan kyläyhdistys tarjoaa kirkkokahvit.

MARTINRISTI

Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta

Aamurukouspiiri torstaisin klo 8.15.

Seniorikerho torstaisin klo 13. Miestenpiiri ke 3.5. klo 18.30. Kuisma Joentakanen: Iskelmäkuninkaiden nousu ja tuho.

Olotila-kahvila ma 8.5. klo 11–13. Kevään viimeinen Olotila. Klo 12 laulattamassa Urpo Pakarinen. Ilmainen tarjoilu.

Raamattupiiri ti 9.5. klo 13. Martinlaakson seniorien korttelikerho keskiviikkoisin klo 13.

KAIVOSRISTI

Kaivosvoudintie 3

Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Seniorikerho ke 3.5. klo 10.

PATOTIE 2 KERHOTILA

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11.

MUUALLA

Olotila-kahvila Kannisto ti 25.4. klo 11–13 Kenraalintie 6. Kevään viimeinen Olotila. Klo 11.30 laulattamassa Urpo Pakarinen. Ilmainen tarjoilu. Myös kuntosalimahdollisuus.

Kotiraamattupiiri ke 3.5. klo 15–16

Halmeilla, Louhelantie 1 G 93.

Kansainvälinen raamattupiiri to 27.4. ja 11.5. klo 17.30. Paikka, kysy: Sisi Wu, xinghui.wu@evl.fi, p. 050 356 6760. Raamattupiiri erikielisille. Ota omankielinen Raamattu mukaan. Keskustellaan ja rukoillaan suomeksi ja englanniksi. Nikkaristipäivystys maanantaisin ja keskiviikkoisin 9.1. alk. klo 11–13, p. 09 830 6426. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua pienissä kodin sisätai ulkotöissä iän tai liikkumishaasteiden vuoksi? Hyllyjen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, joiden apu on asiakkaalle maksutonta. Ammatti-ihmisten töitä (esim. sähkö- tai putkityöt) emme voi tehdä. Nikkaristit toimivat Vantaankosken seurakunnan alueella (Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaanlaakso ja Kivistön suuralue).

Keikka-apu-päivystys tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Keikka-apu on kertaluonteista ja maksutonta vapaaehtoisapua yli 65-vuotiaiden Länsi-Vantaalla asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Esim. auttamista asioilla kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, apua lomakkeiden täyttämisessä tai ulkoilukaverina. Yhteistyössä Vantaan kaupungin

Myyrmäen ja Martinlaakson kotihoidon sekä Punaisen Ristin LänsiVantaan osaston kanssa.

Vanda svenska församling

Kanslifunktioner: Stationsvägen

12a, tfn 09 830 6262

Öppet må–fre kl. 9–12

vandasvenska@evl.fi

Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA

S:T LARS

Kyrkov. 45.

Högmässa sö 30.4 kl.10 i Helsinge

kyrka S:t Lars. Sini Aschan och Anders Ekberg.

Högmässa sö 7.5 kl.12 med Piispala-gruppens konfirmation i Helsinge kyrka S:t Lars. Sini Aschan, Kristian Willis och Heidi Åberg.

DICKURSBY KYRKA

Stationsv. 12 a

Musiklek fre 28.4 kl.10–11 för ca 1–4

åringar med vuxen.

Babyrytmik fre 28.4 kl.14–15.30 för

ca 3–11mån med vuxen.

Mässa sö 30.4 kl.12. Sini Aschan och Anders Ekberg.

Sångstund ons 3.5 kl. 18–19.

Ungdomskväll ons 3.5 kl.18.

Musiklek fre 5.5 kl.10–11 för ca 1–4

åringar med vuxen.

Babyrytmik fre 5.5 kl.14–15.30 för

ca 3–11mån med vuxen.

Sångstund ons 10.5 kl.18.

Ungdomskväll ons 10.5 kl.18.

HÅKANSBÖLE KYRKA

Håkansbölev.48. Sottungsby-Håkansböle pensionärskretsen to 27.4 kl.13 i Håkansböle kyrka.

FOLKHÄLSANHUSET

Vallmov.28

Fre 5.5 kl.14 Veckomässa i Folkhälsanhuset. Nattvard och samvaro.

Anu Paavola och Anders Ekberg.

ÖVRIGT

Kör för alla to 27.4 kl. 16.30–18, Bygård, Ainolagränden 9. Vårfest! må 1.5 kl. 11–14 Vi firar första maj tillsammans i Prostgårdsparken. Medtag egen picknickfilt. Vi säljer hotdogs, mjöd och munkar till förmån för Gemensamt Ansvar-insamlingen 2023. Cirkusworkshop, ansiktsmålning, tävlingar, lekar för barn med församlingens hjälpledare!

ViAnda-kören övar onsdagar 3.5 och 10.5 kl.12 i Helsinggård. Pizzakväll fre 5.5 kl. 18 för unga vuxna tillsammans med Johannes Församling Plats: Högbergssalen, Högbergsatan 10. Träff för väntande föräldrar lö 6.5 kl. 13–16 i Helsinggård. Tema: Föda Utan Rädsla.

International

The Message Club thu 27th of april and the 10th of may 2–4 PM in

Tikkurila church. Asematie 12 a. Refreshments are served.

International Bible Study Group

Thu 27th Apr and 11th May.5.30 PM. For more information about place: Sisi Wu, xinghui.wu@evl.fi, p. 050 356 6760. A Bible group for people speaking different languages. Bring your own language Bible. We’ll talk and pray in Finnish and English.

Friendship Mass – Ystävämessu

Sun 30th Apr 10 AM Virta-Church

Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Warm and welcoming church service where You can participate/assist. Prayer has a central role. Hymns and songs from all over the world in different languages. The Mass in Finnish and English. Sunday School for children. Tea served after the Mass.

International Bible Study Group after the Friendship Mass su 30th Apr klo 12.30. Friends’ Cafe Sun 7th May 3–6 PM

Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Työnantajan ja työntekijän vastuu / Responsibilities of employers and employees in Finland. A gathering to discuss about different life topics and a chance to get to know new people from different countries. Childcare available.

Suomen kielen kerho maahanmuuttajille ti 9.5. klo 14 Myyrmäen

Virtakirkko, Rajatorpantie 8. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. International Friendship-choir

practises at Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heikkilä, p. 044 422 0407.

Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18 Länsimäen kirkko, Kerokuja 9. Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20.

Apua tukeaja

Perheneuvonta: Puhelinajanvaraus to klo 8–12 puh. 09 830 6799

Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254

Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE

Viittomakielinen perhekerho pe 28.4. klo 9.30–12 Malmin varustamo os. Pekanraitti 16, Helsinki. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 2.5. klo 12–14 Martinristi, Martinlaaksonpolku 2, Vantaa. Viittomakielinen messu su 7.5. klo 13 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a.

NÄKÖVAMMAISILLE

Näkövammaisten miesten saunailta to 4.5. klo 17.30. Länsimäen kirkko, Kerokuja 9.

Muusikko Jaakko Lahtinen ennättää moneen

JAAKKO LAHTISEN arkikalenteria

täyttää Musiikkikeskus Resonaarissa muusikon työ, johon liittyy opetustyön lisäksi paljon keikkoja. Vantaan Ruusuhaan ryhmäkodissa asuva erityismuusikko on kuitenkin päivätyönsä ja keikkojen ohella ehtinyt myös levyttää.

– Muutama vuosi sitten julkaistiin ensimmäinen sooloalbumini, Lahtinen kertoo.

Levyllä on useampi kappale Lahtisen ihaileman Topi Sorsakosken tuotannosta.

– Tykkään iskelmämusiikista, ja Topi osaa laulaa komeasti, Lahtinen luonnehtii.

Lahtisen tie on vienyt aivan pienestä pitäen musiikin pariin. Kuten jo lapsena, musiikki on edelleen se elementti, joka häntä rentouttaa ja luo hyvää oloa.

– Kaikkihan kuuntelevat hyvää musiikkia! Lahtinen toteaa.

Kun Jaakko Lahtinen ottaa uutta ohjelmistoa haltuun, hän opettelee ensin melodian ja yhdistää siihen

sitten sanat.

– Sanat ja melodia ovat molemmat minulle tärkeitä.

BÄNDIN KANSSA Jaakko Lahtinen on käynyt esiintymässä Suomen ulkopuolellakin, vuonna 2010 Japanissa saakka. Sittemmin keikkakuntoa on kasvatettu kotimaan lisäksi muun muassa Venäjällä ja Skotlannissa.

Lahtisen unelmakeikka suuntautuisi kuitenkin Brysseliin, Naton neuvostolle soittamaan, sillä vaikka hänen ja bändinsä Resonaarigroupin esittämien kappaleiden sanat ehkä olisivatkin outoja, on musiikin kieltä eli rytmiä ja melodiaa silti mahdollista ymmärtää.

Mutta ennen mahdollista matkaa Euroopan keskipisteeseen Lahtinen kutsuu kuuntelijat keikoille kotimaassa – vaikkapa Vantaan seurakuntien tilaisuuksiin, joissa hän esiintyy silloin tällöin. Viimeksi hänet nähtiin Tikkurilan kirkon Kaikkien aistien messussa viime sun-

nuntaina 23.4.

Kevään edetessä Lahtinen bändeineen valitsee uutta ohjelmistoa harjoiteltavaksi tuleviin esityksiin.

– Pyrimme siihen, että se, mitä settiin otetaan, on yhteinen päätös.

Ja kukapa tietää, ehkä toiveet toteutuvat ja Naton päämajasta saapuu jonain kauniina päivänä bändille kutsu tulla musisoimaan.

Jaakko Lahtisen tie on vienyt aivan pienestä pitäen musiikin pariin. Tällä hetkellä se merkitsee työtä Musiikkikeskus Resonaarissa ja ahkeraa keikkailua.

Kirkoissa soi

TORSTAI 27.4.

Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a.

Anders Ekberg, urut. Vapaa pääsy.

PERJANTAI 28.4.

Riemuisa kevät – Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosaston opiskelijoiden konsertti klo 19

Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Konsertin tuotto käytetään Kimu ry:n toiminnan hyväksi.

LAUANTAI 29.4.

Keski-Vantaan musiikkiopiston konsertti la 29.4. klo 15 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Keski-Vantaan musiikkiopiston viulistien, sellistien ja orkesterin yhteiskonsertti. Vapaa pääsy.

Rekolan sekakuoron kevätkonsertti klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Kuoroa johtaa Ilona Kondra.

TORSTAI 4.5.

Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Vapaa

pääsy.

PERJANTAI 5.5.

Hannu Lepola ystävineen klo 18

Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Liput 10 e ennakkoon Holvi-verkkokaupasta tai kirkon ovelta ennen konserttia.

Musiikkia Helsingissä ja Espoossa

Lauantaina 29.4.

Emmauksen tie – liturginen draama klo 18 Espoossa Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Tarina erämaavaelluksesta ja pakolaisuudesta, sekä kertomus kotiinpaluusta. Sävellys Jyrki Linjama, libretto Johanna Venho. Maria ja liturgi: Emriikka Salonen, sopraano; Kleopas ja kanttori: Hannu Jurmu, tenori; Jeesus ja ehtoollisavustaja: Nicholas Söderlund; Urkuri: Aleksanteri Wallius; Meditaatiopuhe: Pekka Y. Hiltunen.

Sunnuntaina 30.4.

Oh, when the saints go marchin in – messu svengaavin sävelin klo 10 Espoossa Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Negrospirituaaleja swing-yhtyeen tahdittamana. Gospelmamas-kuoro, joht. Elina Jokivuori; Minna Miettinen, piano; Miri Miettinen, rummut; Jari Heino, basso; Risto Oinaala, trumpetti; Jarmo Rouvinen, tenorisaksofoni.

Vapunaaton konsertti klo 15 Helsingissä Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Lauttasaaren orkesteri, pianosolistina Jukka Nykänen. Vapaa pääsy, ohjelma 15/10 e. Kanttorit karnevaalitunnelmissa klo 16 Helsingissä Kallion kirkossa, Itäinen papinka-

tu 2. Kanttorit Vivika, Olli ja Tommi soittavat vähemmän vakavaa vappuista musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Sima- ja munkkibuffet. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Maanantaina 1.5. Perinteinen vappumati-

LAUANTAI 6.5.

Uudenmaan Suzuki-instituutin kevätkonsertti klo 10 Ilolan seurakuntatalolla, Soittajankuja 1.

Tuulta purjeisiin – HowManyMothers -yhtyeen kevätkonsertti klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Johtaa Minna Miettinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SUNNUNTAI 7.5.

Villivirret –naiskanttoreita 60 vuotta Suomessa klo 16 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Sirkku Rintamäki ja Elsa Sihvo laulu, piano ja sello sekä laulavat vantaalaiskanttorit. Upeita esityksiä ja laulua yhdessä. Ohjelma 10 e Naisten Pankin hyväksi Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Iiro Komulaisen pianonsertti klo 17. Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Ohjelma 15 e. Kevään kaikuja, Cecilia-kuoron kevätkonsertti klo 18 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9, joht. Heli Mikkelä. Vapaa pääsy.

TORSTAI 11.5.

Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Vapaa pääsy. Terhi Viljanen, laulu ja Terje Kukk, piano.

nea klo 15 Helsingissä Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Eija Ahvo ja Harri Saksala esittävät lauluja työstä, rauhasta ja rakkaudesta. Mukana Yrjänä Sauros ja Mikko Heleniuksen yhtye. Vapaa pääsy, lipaskeräys Yhteisvastuukeräykselle.

Lauantaina 6.5.

Faurén ja Mozartin Requiemit klo 18 Espoossa Olarin kirkossa, Rälssitilankuja 1. Graduale-kuoro, joht. Hiski Wallenius, urut Irina Vavilova. Solisteina Johanna Isokoski, sopraano, Essi Lind, mezzosopraano, Niilo Erkkilä, tenori, Toni Hintsala, basso. Liput 25/20 e ticketmaster.fi tai ovelta. Käsiohjelma 10 e.

Sunnuntaina 7.5.

Matkalla kirkkovuoden maisemissa klo 11.30 Helsingissä Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Kaarina Ruusuvirta Trio, Markus Bäckman, laulu. Vapaa pääsy.

Cantate Domino klo 14 Helsingissä Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Nuorisokuoro Vaula, lauluyhtye Projekti, Maija Rautasuo, sopraano, Mikko Peltokorpi ja Paulus Hartikainen, baritoni, Kaisa Pulkkanen, piano ja urut. Kuorofestivaali 2023. Vapaa pääsy.

Toivon tuulet klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Puhallinorkesterit Apollo ja Louhi. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Osa tuotosta Kirkon Ulkomaanavun kautta Ukrainan lasten hyväksi.

Tiistaina 9.5.

Reppumatkalla Italiassa vol. 2 klo 19 Helsingissä Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. FiBO Players: Hannu Vasara, viulu, Louna Hosia, viola da gamba, Kirill Kozlovski, cembalo ja urut. Vanhan musiikin konsertti. Liput 20 e fibo.fi/kauppa ja ovelta.

Rajaton-lauluyhtyeestä tuttu Hannu Lepola kokosi yhteen nuoruutensa soittokavereita, ja siitä syntyi yhtye Hannu Lepola ystävineen. Kokoonpanoa kuullaan Tikkurilan kirkossa perjantaina 5.5. kello 18. Liput 10 e.

Suomalaisen barokkiorkesterin soittajat Hannu Vasara, Kirill Kozlovski ja Louna Hosia esittävät vanhaa musiikkia ti 9.5. klo 19 Helsingissä Saksalaisessa kirkossa.