Kirkko ja kaupunki 2023 08 Vantaa

Emerituspiispa Wille Riekkinen on löytänyt hötkyilemättömän jumalasuhteen s. 12

Näin hevonen, kissa ja kana auttavat lapsia ja nuoria Breytingin terapiatilalla s. 18

Ruotsalaista sisua

Eurodance-tähti Pandoran eli Anneli Magnussonin elämään on mahtunut menestyksen ja menetyksen hetkiä s. 16

HYVÄN TÄHDEN.

11.5.2023

Pääkirjoitus

Tämän julmuuden täytyy loppua

UKRAINAN PRESIDENTIN Volodymyr Zelenskyin yllätysvierailu Suomessa oli viime viikon suuri uutinen. Vierailulla kävi ilmi Suomen vankka tuki Ukrainalle julmassa sodassa, jonka Venäjä aloitti jo vuonna 2014. Pitkään tuo sota ylitti uutiskynnyksen vain satunnaisesti, kunnes Venäjän täysimittainen hyökkäys viime vuoden helmikuussa vihdoin avasi silmät. Kyseessä on imperialistinen sota, jonka päämääränä on toisen kansan alistaminen ja kulttuurin tuhoaminen. Venäjä ei piittaa mistään sodan säännöistä vaan ottaa kohteekseen siviilit ja lääkintähenkilökunnan, kiduttaa vankeja, kidnappaa lapsia ja tuhoaa kulttuurikohteita. Joka päivä tekee mieli huutaa: julman murhaamisen täytyy jo loppua!

SUOMEN VALTIOVALTA ja suomalaiset eivät ole tyytyneet seuraamaan tilannetta vierestä. Toimimme aktiivisesti Ukrainan tukemiseksi ja sodan loppumiseksi. Monella on mielessä talvisodan muisto oikeudettomasta hyökkäyksestä ja uhreista, joita itsenäisyys vaati. Talvisota on lähellä myös ukrainalaisten sydäntä, sillä meitä yhdistää sama uhka.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä Ekumeeninen neuvosto, muut kirkkokunnat ja eri uskontokuntia yhdistävä USKOT-foorumi ovat selkeästi ilmaisseet, mitä mieltä ne ovat sodasta. On rukoiltu, marssittu rauhan puolesta, tuomittu Ve-

Tuntuu, että ihmissuhteet ovat vaikeinta maailmassa. Huono omatunto hiertää jälleen. Jumala, anna meille meidän rakkauden velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi

niille, jotka ovat meille rakkaudessa velkaa.

näjän hyökkäys, kerätty rahaa ukrainalaisten auttamiseksi ja tuettu tänne saapuneita pakolaisia. Pääkaupunkiseudun luterilaiset seurakunnat ovat olleet tässä hyvin aktiivisia. Suomalaiset kirkot ovat myös jyrkin sanoin kritisoineet Venäjän ortodoksisista kirkkoa sen tuesta sodalle. Helsingin seurakuntayhtymä on ollut mukana järjestämässä jo kahta isoa tapahtumaa Ukrainan tueksi.

SUOMALAISET YMMÄRTÄVÄT, mistä on kyse, ja ovat auttaneet ukrainalaisia monien eri kanavien kautta. Yksi hyvin konkreettinen tapa auttaa on parhaillaan menossa oleva Ukrainalaisten Yhdistys Suomessa ry:n ambulanssikeräys. Sodan uhrit tarvitsevat apua, ja tällä keräykselle pelastetaan henkiä.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Aivot ovat taivasta laajemmat. RUNOILIJA EMILY DICKINSON (1830–1886)

Toisinaan tuntuu siltä, että me autistit olemme ainoita, jotka näkevät hälinän läpi.

GRETA THUNBERG

DOKUMENTISSA I AM GRETA

Minun sanani tulevat rehellisestä sydämestä, minun huuleni puhuvat kirkasta tietoa.

JOBIN KIRJA 33:3

Kirkko ja kaupunki

11.5.2023

Seuraava lehti ilmestyy 25.5.

KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

JOS KIRKOT VAIKENISIVAT, TUOMIOKIRKON PORTAAT HUUTAISIVAT.

”Kaipaan tavattomasti entistä elämääni ja kotiani Hersonissa”

Sotaa Suomeen paennut ukrainalainen kolmen

lapsen äiti Natalia

Yakymchuk viettää tulevaa

äitienpäivää menemällä perheensä kanssa kalaan.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

1

Natalia Yakymchuk, milloin ja mistä päin Ukrainaa tulit perheesi kanssa Suomeen?

– Saavuimme Suomeen viime syyskuun lopussa

Itä-Ukrainasta Hersonin alueelta, läheltä Krimiä. Siellä on sodittu Venäjän hyökkäyssodan ensimmäisestä päivästä lähtien. Kun elämä alkoi muuttua yhä turvattomammaksi, sieltä lähti pakolaismatkalle kymmenen perhettä, joista meidän perheemme ja kaksi muuta tulivat Suomeen. Hersonin alue on tällä hetkellä venäläisten hallinnassa, joten jouduimme poistumaan sieltä Venäjän kautta.

– Kotimme on nyt Helsingin Kalliossa. Minun päiväni kuluvat lastenhoidossa, ja mieheni on töissä rakennustyömaalla. Kotiseudulle Hersoniin jäivät äitini, mieheni vanhemmat ja paljon muita sukulaisia. Meillä on kova huoli sinne jääneistä. Yhteydenpito onnistuu harvakseltaan esimerkiksi Telegram-viestintäsovelluksen kautta.

2

Mitä äitiys merkitsee sinulle?

– Minulla on kolme lasta, 11-vuotias Mykyta, viisivuotias Danylo ja nelikuukautinen Oleksandr. Elämäni muuttui täysin sodan alettua, ja se on vaikuttanut myös paljon äitiyteeni. Lapsista on tullut minulle entistä tärkeämpiä, ja halaamme ja juttelemme paljon enemmän kuin ennen.

– Ennen sotaa vietimme normaalia lapsiperheen elämää ja suunnittelimme tulevaisuutta. Mieheni työskenteli automekaanikkona ja minä opettajana. Kaipaan tavattomasti entistä elämääni ja kotiani Hersonissa.

3Millainen kokemus oli synnyttää lapsi Suomessa?

– Synnyttäminen pelotti, koska en osaa englantia. Sari-niminen sairaanhoitaja kuitenkin opasti minua etukäteen, miten sairaalassa ja synnytyksessä on täällä tapana toimia. Menimme sairaalaan kello seitsemältä aamulla, ja synnytin lapsen puoli tuntia sen jälkeen. Se tapahtui siis todella nopeasti.

– Synnytyksen jälkeen kommunikoin hoitajien kanssa google translate -ohjelman avulla. Henkilökunta oli avuliasta ja selitti asioita. Myös mieheni oli tukena koko ajan. Synnytykseen hän ei silti osallistunut, koska se ei ole vielä kovin yleistä Ukrainassa. 4

Miten aiot viettää tulevaa äitienpäivää?

– Olen kuullut, että Suomessa äitienpäivä on tärkeä päivä. Me aiomme viettää sitä yhdessä mieheni sisaren perheen kanssa. Hyvällä säällä menemme luultavasti jonnekin kalastamaan. Ukrainassa äitienpäivä on melko uusi asia, koska päivää on vietetty siellä vasta kahtena viime vuonna. Sen vuoksi meillä ei liity siihen juurikaan mitään perinteitä.

5Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhiä asioita ovat oma perhe ja äitiys sekä suhteet vanhempiini, sisaruksiini ja muihin sukulaisiini. Ajattelen myös, että muita ihmisiä on kohdeltava hyvin joka tilanteessa. Tämä koskee myös luontoa ja eläimiä.

– Lapseni sanoi kysymyksen kuultuaan, että Ukraina on pyhä asia. Emme todellakaan olisi koskaan uskoneet, että jokin toinen valtio pyrkii päättämään siitä, miten meidän maassamme eletään. Olemme erittäin kiitollisia suomalaisille avusta, mutta toivomme hartaasti pääsevämme vielä jonakin päivänä takaisin Ukrainaan, rakkaaseen kotimaahamme. ■

Äitienpäivää vietetään su 14.5.

Äidin hermot

Pyhiinvaellusmatka sai odottamattoman käänteen, kun 12-vuotias Jeesus hävisi Jerusalemissa. Tapahtumasta kerrotaan Raamatussa Luukkaan evankeliumissa. Vanhemmat olivat kauhuissaan ja lähtivät etsimään lastaan. Kun tämä vihdoin löytyi, hänen äitinsä, Maria, hermostui: ”Lapseni, miksi teit meille näin?”

– Hän oli pelästynyt tilannetta ja reagoi helpotukseen suuttumalla. Sillä tavalla me usein toimimme, ja se on hyvin inhimillistä, sanoo Maria Akatemian ehkäisevän väkivaltatyön johtava asiantuntija ja psykologi Maria Lindroos.

Lapset ja nuoret kokeilevat ja opettelevat kaiken aikaa sitä, missä heidän omat ja vanhempiensa rajat kulkevat, ja kuinka pitkälle ne venyvät. Lindroosin mukaan suuttumisessa on kyse rajojen asettamisesta.

– Sen sijaan raivoaminen tarkoittaa kontrollin menetystä, ja se on lapsille hyvin pelottavaa.

Kontrollin menettäminen saattaa pahimmillaan johtaa fyysiseen väkivaltaan. Lindroos muistuttaa, että huutaminen tai uhkaava tunnelma ovat henkistä väkivaltaa. Väkivallan tekemisen mahdollisuus asuu meissä jokaisessa. Hänen mukaansa omaan aggressioon tutustuminen on tärkeää.

– Väkivallan raja ei kulje ihmisten välillä, vaan se kulkee jokaisen ihmisen sisällä. Meidän jokaisen olisi hyvä pyrkiä tunnistamaan tuo raja itsessämme.

MARIA AKATEMIA TARJOAA erilaisia maksuttomia palveluita naisille, jotka ovat käyttäneet väkivaltaa tai pelkäävät käyttävänsä sitä. Suurin osa yhteydenottajista on äitejä. Aina väkivaltainen käytös ei kohdistu suoraan lapseen, mutta jos perheessä on väkivaltaa, lapset altistuvat sille joka tapauksessa.

”Suuttuminen asettaa rajat, mutta raivoaminen satuttaa”, muistuttaa psykologi Maria Lindroos.

Väkivalta on yksi sisäisen pahoinvoinnin oire. Jos siihen hakee ja saa apua, on mahdollisuus muuttua.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ISTOCK

– Koska väkivalta aiheuttaa pahaa oloa myös tekijälle itselleen, se kohdistuu tavallaan myös häneen itseensä, Maria Lindroos sanoo.

Pinnan katkeamisen ja väkivaltaisen käytöksen takana voi olla monia syitä. Tavallinen arki saattaa kuormittaa yli omien voimien. Lisäksi olemme viime vuosina eläneet yhteiskunnallisesti poikkeuksellisen raskaita aikoja.

Meissä kaikissa vaikuttaa sekä oma että kansakuntamme historia. Kansakuntana meillä on edelleen käsittelemättömiä sotien aiheuttamia traumoja.

Eikä ole kovin kauaa siitäkään, kun lastenkasvatusohjeena toimi Raamatun sananlasku ”Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan”. Ruumiillinen kuritus kiellettiinkin Suomessa vasta vuonna 1984, joten monilla äideillä saattaa olla henkilökohtaisia kokemuksia ruumiillisesta rankaisemisesta.

Lapsuuden perheessä ei myöskään ole ollut välttämättä tilaa omille tunteille – pettymystä tai vihaa ei kenties ole saanut ilmaista ja onnistumisia on vähätelty. Monilla on taustalla myös kokemuksia koulukiusaamisesta tai muista henkisesti tai fyysisesti satuttaneista tapahtumista. – Väkivalta on yksi sisäisen pahoinvoinnin oire. Jos siihen hakee ja saa apua, on mahdollisuus muuttua.

NAISET HAKEVAT APUA Maria Akatemiasta itse. Yhteydenottajien taustat ovat moninaiset. Joukossa on heteroäitejä, seksuaalivähemmistöihin kuuluvia äitejä, adoptioäitejä, itsellisiä äitejä ja maahanmuuttajataustaisia äitejä.

Naiset saattavat miettiä yhteydenottoa Maria Akatemiaan jopa vuosien ajan. Häpeä ja syyllisyys ovat yleisimmät syyt sille, miksi apua on niin vaikea hakea.

Vaikka äitiyden monista puolista ja ilmentymistä puhutaan nykyään enemmän, myytti hermonsa hallitsevasta ja alati rakastavasta äidistä elää edelleen vahvana.

– Siinä on meille jotain hankalaa, että äiti synnyttää elämää, mutta samalla hän synnyttää myös kuolemaa. Äitiyden nurjaa puolta on vaikea katsoa, Maria Lindroos sanoo. Hän kehottaa hakemaan apua säikäyttäviin tai kontrolloimattomiin tunteisiin. Yhteyttä voi ottaa myös silloin, jos tapahtumista on kulunut jo aikaa.

– Ihmisessä on aina paljon arvokasta potentiaalia. Kunpa jokainen voisi löytää ja nähdä hyvän itsessään ja suoda itselleen hyvää. ■

Jos olet käyttänyt tai pelkäät käyttäväsi väkivaltaa, apua saat osoitteesta naisenvakivalta.fi/tuki.

Toukokuussa 1988:

AIDS:in pelko on pahempi kuin tauti

AIDS ei ole Markku Sallménille tauti muiden joukossa. Sanfranciscolaisessa sairaalassa AIDS-potilaita hoitaneelle Sallménille taudilla on kasvot.

– Niiltä kasvoilta kuvastui pelko ja ahdistus, sillä monet potilaat kokivat joutuneensa hylätyiksi ja vieroksutuiksi sairautensa vuoksi.

Sallmén työskentelee nyt kouluttajana AIDS-tukikeskuksessa Helsingissä. AIDS ei ole levinnyt Suomessa niin pahasti kuin aluksi pelättiin. 17 on kuollut ”aikamme mustaksi surmaksi” sanottuun tautiin. Sen sijaan Yhdysvalloissa AIDS:iin on kuollut jo yli 31 000 ihmistä.

AIDS liittyy julkisuudessa homoseksuaaleihin, narkomaaneihin, prostituutioon ja irrallisiin seksuaalisuhteisiin. Puhuttaessa AIDS:ista puhutaan aina myös virallisen yhteiskunnan tabuista, kielletyistä asioista.

Sallménin mielestä AIDS:ia ei voi pitää ”Jumalan rangaistuksena”, kuten eräät kristilliset piirit sanovat.

– Kirkon olisi havahduttava siihen, että Kristus itse eli ja toimi ei-hyväksyttyjen ihmisten parissa. Kristityiltä toivoisin myötäelävää suhtautumista AIDS-valistukseen.

Lyhennelmä Olli Seppälän artikkelista, joka julkaistiin 25.5.1988. Maailman terveysjärjestö WHO alkoi tuona vuonna viettää Maailman AIDS-päivää, joka oli järjestön ensimmäinen terveyden teemapäivä. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

VUORIKIIPEILIJÄ LOTTA HINTSA MITÄ HELVETTIÄ? -PODCASTISSA, JOKA ON

”Vuorella aistii pyhyyttä. Kun kiipeät ylöspäin, katsot maisemia ja tunnet olevasi hyvin pieni, Jumala on läsnä ihan eri tavalla.”

Kuono kohti kirkkoa

Tule, Seljaa…hei…hei… Siihenkö sä nyt jäät?”

kysyy Henri Alén koiraltaan Instagram-päivityksessään.

Kultainennoutaja Selja laittaa lenkillä lähes poikkeuksetta jarrut päälle Pakilassa sijaitsevan Hyvän Paimenen kirkon kohdalla.

MINKÄ TAKIA koira haluaa kirkkoon? Siihen televisiosta tuttu kokki ja ravintoloitsija Henri Alén ei osaa vastata.

– Jokin siellä vetää puoleensa, ja sinne pitäisi päästä, Alén sanoo ja

HYVÄN TÄHDEN.

82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

pohtii, olisiko kirkolla kokoustarjoiluja, joiden tuoksut houkuttelevat.

Ruoka nimittäin maistuu huippukokin koiralle.

– Hänellä ei ole minkäänlaista jarrua ruuan suhteen, Alén kertoo.

Seitsenvuotias Selja syö seniorikoirille suunnattua kevytruokaa. Jos tilaisuus tarjoutuu, se myös varastaa ruokaa, vaikkapa pöydälle unohtuneet aamiaissämpylät. Selja on myös ehtinyt yhden viikon aikana pihistää kolme puista paistinlastaa ja rouskaista ne säleiksi.

Entä jos koiran hinku kirkkoon onkin jonkinlainen jumalallinen vä-

liintulo ja yritys saada isäntänsä kirkonpenkkiin? Alén ei sulje pois sitäkään mahdollisuutta. Hän on nimittäin huomannut toisinaan koiran silmien takana suuren viisauden.

Selja ei hötkyile, vaikka elämä on usein hektistä ja ympärillä on puhelinta, ruutua, viestiä ja sähköpostia.

– Tuntuu kuin Selja haluaisi toisinaan sanoa, että ukko, ota hetki rauhassa, äläkä häslää joka suuntaan.

Selja saattaa maata pihatuolilla rullalle käpertyneenä ja vain haistella ilmaa.

– Seljalla on kyky olla tekemättä mitään. Siltä olisi paljon oppimista, Alén toteaa.

PAKILAN SEURAKUNNAN kirkkoherra Tiia Valve-Tuovinen tuntee Seljan somesta ja kertoo, että koirasta on puhuttu kirkolla. Kirkkoherrakaan ei osaa sanoa, mikä houkuttelee Seljaa kirkkoon.

– Olen ymmärtänyt, että Selja tykkää kivistä ja roudailee niitä

suussaan. Kiviä meidän pihallamme riittää, Valve-Tuovinen pohtii.

Hän on kutsunut Henri Alénin ja koiran käymään kirkossa. Kirkkosaliin ei lemmikkejä voi tuoda, mutta rakennuksesta löytyy tiloja, joihin Seljaa odotetaan tutustumaan.

Alén itse on menossa kirkolle jo 21.5., kun siellä vietetään luomakunnan sunnuntaita ja ympäristöpäivää. Hän keskustelee tapahtumassa muun muassa pölyttäjien merkityksestä ruuantuotannolle ja ympäristölle.

Kirkolta muuten saattaisi löytyä Seljalle leikkikaverikin. Valve-Tuovisen walesinspringerspanieli Atte on nimittäin toisinaan nukkumassa kirkkoherran työhuoneessa. ■

Luomakunnan sunnuntai ja ympäristöpäivä su 21.5. Hyvän Paimenen kirkolla Pakilassa. Ohjelmassa mm. messu klo 11 ja keittolounas klo 12, vieraana Henri Alén. Lounaan jälkeen siivoustalkoot lähimetsässä ja kirkon ympäristössä sekä konsertti klo 16.

Päätoimittaja Pauli Juusela

Toimituspäälliköt

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi

tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Henri Alénin Selja-koira on Instagram-julkkis.

Huippukokin koira tuntee selittämätöntä vetoa Pakilan Hyvän Paimenen kirkkoon.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA JANI LAUKKANEN

Hyvää elämää ylläpitävä harjoitus

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOHANNA HARJUNPÄÄ

Pappi ja joogaohjaaja Heli Harjunpää on kehittänyt ja opettanut Hiljaisuuden joogaa vuodesta 2017 lähtien. Hiljaisuuden jooga® on tällä hetkellä ainoa suomalainen kristillinen joogalaji.

Hiljaisuuden joogassa keskeistä on kolmen harjoituksen liittyminen yhteen. Harjoitukseen kuuluu lempeä kehoa hoitava harjoitus, mieltä rauhoittava harjoitus ja kannatteleva hengellinen harjoitus. Näiden avulla keho, mieli ja henki voivat saavuttaa tasapainon ja yhteyden.

Jokainen Hiljaisuuden joogan tunti aloitetaan mielen hiljentämiseen tähtäävällä harjoituksella. – Pysähdymme kuulostelemaan itseämme ja pyrimme tulemaan läsnäolevaksi tässä hetkessä. Harjoituksiin liitetään rukousta ja Raamatun kohtien lukemista.

JOOGAN ARVELLAAN olevan alun perin lähtöisin Intian niemimaalta, joten jotkut saattavat miettiä, voiko se olla kristillistä. Harjunpään mielestä on tärkeä ymmärtää, että jooga on yleisnimi-

tys erilaisille harjoitusmenetelmille, jotka sisältävät fyysisiä, henkisiä ja hengellisiä elementtejä.

– Jooga on samanlainen yleiskäsite kuin musiikki. Kuten musiikki myös jooga on ihmiselle luontainen tapa olla ja ilmaista itseään tässä maailmassa sekä hoitaa hyvinvointiaan ja löytää uusia asioita itsestä ja elämästä.

Jooga on tuhansia vuosia vanha kansanperinne, jota on harjoitettu osana monia kulttuureita, uskontoja ja maailmankatsomuksia. Alunperin jooga on ilmeisesti ollut lähinnä meditaatiota. Tuolloin joogaharjoitus tehtiin istuvassa asennossa hengitykseen keskittyen. Myöhemmin harjoitukseen on tullut mukaan myös erilaisia asanoita eli asentoja.

Yksi joogan suomalaisista pioneereista oli teologi Elvi Saari. Hän toi joogan kansalaisopistoihin 1960-luvulla. Saari halusi kehittää joogaharjoitusta nimenomaan suomalaisille sopivaan suuntaan.

– Suomi oli vielä 1960-luvulla hyvin kristillinen maa, joten suomalaisen joogan juuret ovat vahvasti kristillisyydessä.

Harjunpää on kehittänyt joogaharjoitusta nimeämällä uudelleen perinteisiä asentoja. Esimerkiksi soturi-asentoja kutsutaan Hiljaisuuden joogassa rauhan sotureiksi.

– Rauhan soturi vahvistaa ja tuo rauhaa. Asennolla pyydetään rauhaa omaan sisimpään, elämään ja koko maailmaan.

HELI HARJUNPÄÄ KIINNOSTUI joogasta kolmekymmentä vuotta sitten Kirkkonummen kansalaisopiston joogakurssilla.

– Joogassa minua veti puoleensa paitsi kehon hoito myös rauhoittuminen. Joogatessa aloin tunnistaa sisäistä hiljaisuutta, johon on mahdollista löytää fyysisen harjoituksen yhteydessä.

Myöhemmin Harjunpää kouluttautui joogaopettajaksi. Hän on kouluttanut tähän mennessä noin sata Hiljaisuuden jooga -ohjaajaa ja kirjoittanut aiheesta kirjoja.

Hiljaisuuden joogan harjoitus on tärkeä osa Harjunpään päivärutiineja. Hän herää useimpina aamuina kuudelta, rullaa joogamaton auki ja hiljentyy kokonaisvaltaiseen harjoitukseen.

Harjoitus vaihtelee jaksamisen ja ehtimisen sekä vuodenaikojen mukaan.

– Säännöllisestä joogaharjoituksesta muodostuu elämää ylläpitävä punainen lanka.

Harjunpään hiljentymiseen kuuluvat myös kävelylenkit.

– Tarkoitukseni on, että teen joka päivä joogaharjoituksesta ainakin jonkin osan. Lisäksi teen joka päivä noin tunnin pituisen meditatiivisen kävelyn. ■

Heli Harjunpään uusin kirja on Hiljaisuuden jooga® (Hiljaisuuden Ystävät 2022).

Joogaohjaaja ja pappi Heli Harjunpäälle Hiljaisuuden joogan harjoitus on tärkeä osa jokaista päivää.

Suomalaisen joogan juuret ovat vahvasti kristinuskossa.

”On ihme, että olen

Tina Soinin evakuointitiimi on kuljettanut haavoittuneita Ukrainan rintamalta paikoista, joihin isot avustusjärjestöt eivät mene.

Haastateltavaksi istuu nainen hupparin huppu tukevasti päässä ja jalassaan maastokengät, joita on käytetty avustustehtävissä Ukrainan sodan rintamilla. Tina Soini, 37, on entinen markkinointipäällikkö, nykyinen lääkintämies ja evakuointitiimin vetäjä.

Soini toimii Ukrainalaisten Yhdistys Suomessa ry:n ambulanssikeräyksen puolestapuhujana. Keräyksen tavoitteena on kerätä 100 000 euroa ambulansseihin ja niiden varusteisiin. Soini lähtee lähipäivinä viemään yhtä ambulanssia ja lääkintätarvikkeita Donbassin rintamalle Ukrainaan.

Soinin vetämä kansainvälinen tiimi on evakuoinut siviilejä ja kuljettanut haavoittuneita ja tarvikkeita pakettiautolla ja rähjäisellä maasturilla. – Kumpaakin autoa korjataan parhaillaan Suomessa. Tosin Land Rover on niin hirveässä kunnossa, että korjaaja aikoi jo luovuttaa. Auto on kuitenkin pelastanut henkemme niin monta kertaa, että päätimme korjauttaa sen, Soini kertoo.

TINA SOINI PALASI Ukrainasta muutama viikko sitten. Sitä ennen hän auttoi tiimeineen siviilejä ja sotilaita Donbassin rintamalla.

Tuleva ambulanssi saa Ukrainassa nimen Winter War eli talvisota. Soinin tiimin maasturi on saanut ukrainalaisilta sotilailta nimen Saatana, koska se on käynyt monta kertaa sota­alueen helvetillisimmässä paikassa Bahmutissa. Tuulilasin sisäpuolella pidetään kuitenkin aina Jeesuksen kuvaa.

Kun evakuointitiimi menee Bahmutiin ja muihin sotauutisista tuttuihin paikkoihin, se ajaa aina todella lujaa, vähintään sata kilometriä tunnissa. Tämä johtuu siitä, että autoon on tällöin vaikeampi osua. Toisin kuin kansainvälisten humanitaaristen sääntöjen mukaan pitäisi, venäläiset sotilaat pyrkivät osumaan erityisesti lääkintätiimeihin kaikella mahdollisella, mitä heiltä löytyy.

– Ajamme kirjaimellisesti henkemme edestä. Minulle on sattunut monia läheltä piti ­tilanteita. On ihme, että olen elossa. Olen uskovainen ja kuljen koko ajan mummolta saatu risti kaulassani. Nekin, jotka eivät ole ennen uskoneet, alkavat rintamaoloissa uskoa johonkin. Joku isompi taho on katsonut meidän peräämme, Soini sanoo.

TIETEEN JA TODENNÄKÖISYYDEN mukaan jossain vaiheessa ammus osuu kohdalle, Tina Soini arvioi. Niin kävi helmikuussa tiimin kollegalle,

lääkintämies Pete Reedille, kun tämä yritti pelastaa siviilejä lähellä aluetta, josta Soinin tiimi oli hetkeä aiemmin poistunut. Panssarintorjuntaohjus ammuttiin autoon, jonka vierellä lääkintäryhmä oli auttamassa 75­vuotiasta haavoittunutta naista.

Soini on päättänyt, että seuraava matka Ukrainaan on hänen viimeisensä. Sen tehtyään hänen ei enää tarvitse nauhoittaa omaisilleen videota siltä varalta, että kuolee työssään. Hän haluaa jatkaa elämäänsä Suomessa.

Millaista Ukrainan sodassa nyt on, ja millaista apua siellä tarvitaan?

– Minua hämmentää, kun tulen Suomeen. Uutiset Ukrainasta ovat liian positiivisia. Bahmutissa Venäjä on hyökännyt koko ajan ja vallannut pala palalta uusia alueita. Siellä tulee tosi paljon haavoittuneita. Kenttäsairaalaan, johon mekin veimme potilaita, tulee puolen tunnin välein pieni bussi, jossa on noin kahdeksan haavoittunutta. Joukossa on aina ainakin yksi vakavasti loukkaantunut, Soini sanoo.

VAMMAT, joita evakuointitiimi kohtaa kentällä, ovat kauheita. Pommien sirpaleet eivät vain revi vaan myös polttavat, sillä ne ovat tulikuumia.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA TINA SOININ KOTIALBUMI

elossa”

Tina Soinin ryhmä on saanut koulutusta ja ohjausta eri alojen lääkäreiltä ja sotalääkintäkursseilta. Tiimistä löytyy myös entisiä sotilaita, joista yksi on sekä lääkäri että Yhdysvaltain erikoisjoukoissa toiminut sotilas.

Soini aloitti avustustyön Puolan rajalla auttamalla sinne saapuneita ukrainalaisia pakolaisia. Sittemmin hän on saanut koulutusta ja oppinut lääkintämieheksi.

Lääkintäavun lisäksi tiimi vie ruokaa ja muita tarvikkeita rintaman läheisyydessä oleviin kyliin ja pelastaa myös eläimiä. He menevät paikkoihin, joihin YK ja Punainen Risti eivät mene.

– Ukrainassa ei tarvita ruokaa eikä kirpputorivaatteita banaanilaatikoissa, sillä siellä on ruokaa ja vaatteita. Enemmän kuin villasukkia tarvitaan kiristyssiteitä. Sellaisen saa kahdella kympillä, ja sillä pelastetaan ihmishenkiä. Ambulansseja on aivan liian vähän, ja ne ovat vanhoja, huonokuntoisia ja sodan kuluttamia.

Nykyisen Wilhelmiinan rinnalle on valmistunut uusi palvelu- ja hoivakotimme Ruskeasuolle. Uusi Wilhelmiina Tenhola tarjoaa yhteisöllistä palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa arvokkaaseen ikääntymiseen.

Järjestämme tutustumistilaisuuksia, joissa kerromme lisää talosta ja sen asunto- ja asumisvaihtoehdoista sekä palveluista.

Seuraavat tutustumisillat: 24.5., 1.6. ja 13.6. klo 17

Paikka: Wilhelmiina Tenhola, Tenholantie 10. Tarjolla on pikkusuolaista ja makeaa.

Ilmoittauduthan iltoihin etukäteen wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 044 7060 139.

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi

Yksityisesittelyitä lauantaina 27.5.

APUA SAANEET ovat ihmetelleet, miksi Tina Soini ja hänen johtamansa tiimi riskeeraavat elämänsä auttamalla sotaan joutuneita ukrainalaisia. Soini itse on jättänyt aiemman työnsä ja käyttänyt auttamiseen myös säästönsä. Hän uskoo, että se on kannattanut.

– Sain työpaikalta viikon aikaa miettiä, tulenko takaisin. Valitsin Ukrainan – ja löysin elämääni merkityksen ja tarkoituksen muiden ihmisten auttamisesta.

Toki hintakin on ollut kova. Kun Soini palasi Suomeen ensimmäiseltä keikaltaan, hän säpsähti lentokoneita ja pelkäsi auringonlaskua, joka merkitsi Ukrainassa vaaraa ja yön pimeydessä mahdollisesti liikkuvaa vihollista.

Soini kertoo, että hän on saanut Suomessa apua muun muassa rauhanturvaveteraaneilta ja päässyt terapiaan.

Kun viimeinen keikka Ukrainaan on tehty, Soini aikoo auttaa ihmisiä kertomalla siitä, miten vaikeista tilanteista elämässä voi selviytyä. Häntä on pyydetty opettamaan sotalääkintää ja puhumaan sodasta esimerkiksi ensihoitajille. Soini uskoo, että hänen kokemuksistaan ja tiedoistaan on apua ihmisille myös mielenterveyspuolella. ■ Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry kerää 31.5. asti rahaa, jotta Ukrainaan voidaan toimittaa ambulansseja. Lisätietoja keräyksestä osoitteessa ukrainians.fi/fi/ambulanssikerays.

Lomalla omassa kodissa.

Saga-palvelutalossa vietät eläkepäivät kuin ryhmämatkalla tasokkaassa hotellissa ja illat oman kodin rauhassa. Pääkaupunkiseudun talomme sijaitsevat Helsingissä ja Vantaalla. Hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoitopalvelumme muuntuvat tarpeidesi mukaan. Aktiivinen harrastus- ja kulttuuritoiminta tuo iloa ja runsas buffét energiaa päivään.

Järjestämme yksityisesittelyitä lauantaina 27.5. Saga Munkkiniemessä, Saga Villa Karissa Meilahdessa sekä Saga Käpylinnassa Veräjämäessä Helsingissä – varaa esittelyaikasi maksuttomasta numerosta 0800-06116. Katso lisätiedot sagacare.fi/uusikoti

Tina Soini on toiminut kansainvälisen evakuointi- ja lääkintätiimin vetäjänä Ukrainassa.

”

Ambulansseja on aivan liian vähän, ja ne ovat vanhoja, huonokuntoisia ja sodan kuluttamia.

Uskonnollisesta yhteisöstä irtautuva jää terveydenhuollossa usein ilman tukea

Maria Björkmark selvitti väitöstutkimuksessaan, millaista kärsimystä vaativista uskonnollisista yhteisöistä irtautuvat kokevat ja miten terveydenhuolto tukee heitä.

Kun ihminen jättää uskonnollisen yhteisön, muutos voi vaikuttaa hänen hyvinvointiinsa ja terveyteensä monella tavalla. Tällaisessa tilanteessa olevan ihmisen auttamista vaikeuttaa terveydenhuollon ammattilaisten puutteellinen tietämys uskonnollisuuden eri puolista.

Tällaisiin johtopäätöksiin tulee terveystieteiden tohtori Maria Björkmark tuoreessa väitöstutkimuksessaan Rikkinäisestä ihmisestä kokonaiseksi – kärsimys, terveys ja hoitaminen uskonnollisesta yhteisöstä irtautumisen jälkeen. Tutkimus tarkastettiin Åbo Akademin kasvatustieteiden ja hyvinvointialojen tiedekunnassa maaliskuussa.

Väitöstutkimuksen yhtenä lähtökohtana on Björkmarkin oma kokemus. Hän jätti uskonnollisen yhteisön 12 vuotta sitten. Sen jälkeen Björkmark alkoi kiinnittää huomiota siihen, että uskonnollisista yhteisöistä lähtevien elämäntilanteita ei tunnisteta eikä ymmärretä terveydenhuollossa riittävän hyvin.

– Olen toiminut sairaanhoitajana psykiatrisessa hoitotyössä. Siellä olen nähnyt, että hengellisyyden ja uskonnollisuuden ymmärtäminen saattaa tuottaa hoitohenkilökunnalle vaikeuksia.

Väitöstutkimustaan varten Björkmark haastatteli sekä ihmisiä, jotka olivat irtautuneet uskonnollisesta yhteisöstä, että psykiatrisessa hoitotyössä toimivia terveydenhuollon ammattilaisia. Irtautumista uskonnollisista yhteisöistä ei ole aiemmin tutkittu hoitotieteen näkökulmasta.

RIKKINÄISESTÄ IHMISESTÄ KOKONAISEKSI -tutkimuksen kokemushaastateltavat olivat kuuluneet johonkin vaativaan ja ehtoja asettavaan uskonnolliseen ryhmään (high cost religious group).

– Tällaiset ryhmät vaativat jäseniltään paljon ja asettavat heille ehtoja. Jäsenet puolestaan antavat näille yhteisöille runsaasti aikaansa ja resurssejaan, joskus koko elämänsä. Kun ihminen jättää vaativan ja ehtoja asettavan ryhmän, hinta on usein kova, Maria Björkmark sanoo.

Björkmarkin haastateltavat olivat kuuluneet Jehovan todistajiin, van-

hoillislestadiolaisiin, helluntailaisiin, uuskarismaattisiin yhteisöihin ja Vapaakirkkoon. Näistä vanhoillislestadiolaisuus on evankelis-luterilaisen kirkon herätysliike.

Björkmark painottaa, että kaikki uskonnollisista yhteisöistä lähtevät eivät kohtaa kärsimystä ja mielenterveysongelmia. Toisaalta ongelmia löytyy hänen mukaansa kaikista uskonnollisista yhteisöistä. Björkmark muistuttaa myös, että uskonnollinen yhteisö on monen elämässä myönteinen voimavara ja sosiaalisen tuen lähde.

– Monissa elämäntilanteissa terveydenhuollon ammattilaiset osaavat tukea ihmisiä. Jotta tukeminen onnistuu myös uskonnollisista yhteisöistä irtautuvien kohdalla, ammattilaisten pitää ymmärtää heidän tilannettaan. Uskonnollisesta yhteisöstä irtautuminen ei vertaudu siihen, että ihminen jättää jalkapalloseuran.

Björkmarkin väitöstutkimuksesta käy ilmi, että moni uskonnollisen yhteisön jättänyt kärsii peloista, pitkäkestoisista syyllisyyden ja häpeän tunteista sekä hylätyksi tulemiseen ja menetykseen liittyvästä kivusta ja surusta.

LÄÄKÄRIN TAI SAIRAANHOITAJAN

vastaanotolla uskonnollisesta yhteisöstä irtautuminen voi näkyä esimerkiksi ahdistuksena ja masennuksena sekä psykosomaattisina oireina kuten unettomuutena ja burnoutina.

– Osalla näistä ihmisistä pelot ovat niin voimakkaita, että niihin liittyy itsemurha-ajatuksia. Jotkut kärsivät posttraumaattisista oireista, Maria Björkmark sanoo.

Uskonnollisesta yhteisöstä irtautunut saattaa pelätä Jumalaa tai helvettiä. Pelko tai häpeä voi liittyä myös siihen, miten yhteisön johtajat ja muut jäsenet suhtautuvat lähtijään.

Syyllisyyden ja häpeän taustalla voi olla itsesyytöksiä. Björkmarkin mukaan moni ottaa raskaasti sen, miten yhteisöstä lähteminen vaikuttaa läheisiin. Vielä raskaampaa on se, että lähtijä voi menettää perheensä ja ystävänsä.

– Myös elämä itsessään voi tuntua pelottavalta. Jos olet elänyt vaativassa uskonnollisessa yhteisössä, puolestasi on päätetty, miten sinun kuuluu toimia. Sellaisen kokemuksen jälkeen omien päätösten tekeminen on vaikeaa.

Uskonnollisesta yhteisöstä irtautunut saattaa Björkmarkin mukaan elää pitkään kahden maailman välissä ja kokea hämmennystä siitä, kuka on. Hän kuvaa tällaista tilannetta vaikeuksien ja hyvinvoinnin väliseksi liikkeeksi, jossa omaa tietä tukevien valintojen tekeminen vaatii voimaa ja rohkeutta.

– Ihminen rakentaa itselleen uutta elämää samalla, kun yrittää sisäistää uusia näkemyksiä maailmasta.

Vaikeuksien ja kuormittavien tunteiden lisäksi Björkmarkin haastateltavat kertoivat myös myönteisistä kokemuksista.

– Moni oli helpottunut uuden elämän avautumisesta. Elämään oli tullut vapautta, iloa, onnea ja hyvinvointia.

USKONNOLLISESTA YHTEISÖSTÄ

IRROTTAUTUVA ei todennäköisesti kerro tilanteestaan oma-aloitteisesti ensimmäisellä lääkärikäynnillä tai sairaanhoitajan tapaamisessa. Siksi Maria Björmark painottaa, että terveydenhuollon ammattilaisen tulisi kysyä asiakkaalta myös tämän uskonnollisesta yhteisöstä ja hengellisyydestä.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Terveystieteiden tohtori Maria Björkmarkin mukaan terveydenhuollossa ymmärretään puutteellisesti, miten voimakkaasti uskonnollisesta yhteisöstä irtautuminen voi vaikuttaa ihmiseen.

Björkmarkin tutkimuksesta käy kuitenkin ilmi, ettei terveydenhuollossa ole riittävästi tietoa eikä osaamista näistä asioista.

– Monet uskonnollisista yhteisöistä irtautuvat tunsivat, etteivät terveydenhuollon ammattilaiset ottaneet heitä vakavasti eivätkä ymmärtäneet, miten vahvasti uskonnollinen yhteisö vaikuttaa ihmisen elämään.

Osa Björkmarkin haastateltavista ei ollut edes yrittänyt puhua tilanteestaan terveydenhuollon vastaanotolla, mutta joukossa oli niitäkin, jotka olivat saaneet tarvitsemaansa

tukea. Näissä tapauksissa lääkärillä tai sairaanhoitajalla on Björkmarkin mukaan ollut erityistä osaamista tai omaa kokemusta uskonnollisista yhteisöistä.

Björkmarkin haastattelemat terveydenhuollon ammattilaiset kokivat tarvitsevansa lisää tietoa ja koulutusta uskonnollisista yhteisöistä ja siitä, miten niihin liittyvät asiat voi ottaa puheeksi asiakkaan kanssa. Näiden asioiden tulisi heidän mukaansa kuulua alan peruskoulutukseen.

Esiin nousi myös tarve uskonnollisiin kysymyksiin erikoistuneista

ammattilaisista, joita lääkäri tai sairaanhoitaja voisi tarvittaessa konsultoida.

Björkmark yllättyi siitä, että monia lääkäreiksi ja sairaanhoitajiksi opiskelevia oli suoranaisesti kielletty ottamasta uskonnollisia asioita puheeksi vastaanotolla.

– Tämän jälkeen ei ole mikään ihme, että näitä asioita on vaikeaa lähestyä hoitokeskustelussa. Jos uskonnollinen yhteisö on ihmisen perusongelma, josta hänen oireensa lähtevät, myös siitä pitää uskaltaa kysyä, Björkmark sanoo.

– Yksi helppo tapa avata keskustelu on kysyä, tunnetko että uskonnollinen yhteisö tai hengellisyys on sinulle voimavara vai taakka.

MARIA BJÖRKMARK KEHITTI myös teoreettisen mallin, joka havainnollistaa uskonnollisesta yhteisöstä irtautuvan ihmisen kärsimystä ja terveyttä sekä hänen hoitamistaan.

Terveys tarkoittaa hänen tutkimuksessaan sitä, että ihminen kokee itsensä kokonaiseksi ruumiissaan, sielussaan ja hengessään. Yhteisöstä irtautumisen jälkeen tämä kokonaisuus voi Björkmarkin mukaan rikkoutua. Tällöin ihminen kärsii rikkinäisyydestä ja kaipuusta yhteisöllisyyteen, mikä voi johtaa terveysongelmiin sekä avun ja tuen tarpeeseen.

Björkmarkin tutkimuksesta käy ilmi, ettei terveydenhuollon nykyinen ihmiskuva ja tapa toimia ole riittävän kokonaisvaltainen. Fyysisen ja psyykkisen terveyden hoitamiseen on keinoja, mutta ihmisen hengellisistä tarpeista puhutaan käytännössä vain silloin, kun kyse on kuolevasta ihmisestä.

– Ammattilaisella ei tarvitse olla vastauksia asiakkaan hengellisiin kysymyksiin. Riittää, että hän on kiinnostunut tämän asioista ja suhtautuu niihin avoimesti ja neutraalisti.

Tutkimus valottaa myös sitä, miten elämään löytyy uusi suunta ja kasvu omaksi itseksi alkaa, kun uskonnollisesta yhteisöstä irtautuva saa tarvitsemaansa tukea ja opastusta. Tutkimuksen haastateltavat olivat löytäneet tukea omasta lähipiiristään, Uskontojen uhrien tuki ry:n vertaisryhmästä ja terveydenhuollon ammattilaisilta.

– Tuki tarkoittaa turvallista ja luottamuksellista suhdetta, jossa tällaisessa tilanteessa olevaa ihmistä kuunnellaan ja hänet otetaan vakavasti. Näin alkaa tie kohti paranemista, terveyttä ja uutta elämää, Maria Björkmark sanoo. ■

” Uskonnollisesta yhteisöstä irtautumista ei voi verrata siihen, että ihminen jättää jalkapalloseuran.

Osallisia valosta jo nyt

TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS ERKKI TOUKOLEHTO KUVAT ANTTI RINTALA

Ensi viikolla vietettävä helatorstai on useassa Euroopan maassa tervetullut vapaapäivä. Moni tietää, että päivällä on joku kirkollinen syy, vaikka ei välttämättä muistakaan, mikä. Siksi aloitetaan tämä juttu lukemalla Raamattua

Uuden testamentin Apostolien teot kertoo Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeisistä tapahtumista ja alkuseurakunnan vaiheista. Sen alussa ylösnoussut Jeesus, joka edelleen kuolemansa jälkeen liikkuu läheistensä parissa, istuu aterioimassa oppilaidensa kanssa. Ykskaks oppilaat näkevät, kuinka Jeesus otetaan ylös ja pilvi vie hänet heidän näkyvistään.

Yhtäkkiä paikalla on myös valkopukuisia miehiä – siis enkeleitä – jotka kertovat opetuslapsille seuraavaa: ”Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän.”

Helposti syntyy mielikuva supersankari-Jeesuksesta sujahtelemassa taivaalle ja takaisin. Alkaa myös miettiä, onkohan se taivas, johon Jeesus pilven viemänä matkusti, sama paikka, johon meidänkin luvataan joskus kuoleman jälkeen ehkä pääsevän.

– Jos Raamattua lukee kirjaimellisesti, se saattaa meidät sellaisten kysymysten äärelle, jotka eivät sovi yhteen tämän päivän ihmisen maailmankuvan kanssa. Monia Raamatun kertomuksia lukiessaan miettii, että mitä ihmettä meidän tästäkin pitäisi ajatella, sanoo Wille Riekkinen, emerituspiispa ja Uuden testamentin tutkija.

”Mitä ihmettä?” onkin aika hyvä kysymys Uuden testamentin lukijalle, joka jo ennen tätä taivaaseenastumisepisodia on matkansa varrella kohdannut monenlaisia ihmeitä, enkeleiden ilmestymisiä, neitseellisen syntymän ja ylösnousemuksen.

Riekkinen sanoo, että kirjaimellisen lukemisen sijasta Raamattua pitäisi oppia lukemaan metaforisesti eli vertauskuvallisesti. Se ei ole mikään uusi, radikaali keksintö. Osa teksteistä on alun perinkin kirjoitettu ymmärrettäviksi metaforina.

– Joku saattaa nyt kysyä väheksyen, että vainko metaforisesti. Mutta metaforinen tulkinta on paljon syvempää kuin kirjaimellinen tulkinta.

ENNEN TAIVAASEEN ASTUMISTA oli ylösnousemus. Evankeliumit kertovat tyhjästä haudasta ja Jeesuksen ilmestymisestä oppilailleen. Apostolien teoissa tarkennetaan, että Jeesus ilmestyi oppilailleen kuolemansa jälkeen neljänkymmenen päivän ajan. Wille Riekkinen sanoo, että nämä ilmestykset synnyttivät kristinuskon.

– Ilmestymisiä oli niin paljon, että ne synnyttivät vakaumuksen, että Jeesus ei jäänyt kuoleman vangiksi vaan elää. Ryhdyttiin päättelemään, että koska hän elää, hänen on täytynyt nousta ylös. Mutta sitten nämä ilmestykset loppuivat.

– Helatorstain kertomus on metaforinen kertomus, jonka sanoma on, että ilmestykset loppuivat aikanaan ja Jeesus siirtyi toiseen todellisuuteen, joka on meidän aistiemme ulottumattomissa. Häntä ei voi nähdä, mutta merkillistä kyllä hänet voidaan tunnistaa ja tuntea rukouksessa ja myös silloin, kun kokoonnutaan hänen nimessään.

Taivaaseenastumisen jälkeisiä päiviä Riekkinen kuvailee täydelliseksi radiohiljaisuudeksi. Mutta jo kymmenen päivän kuluttua tapahtuu

taas jotain ihmeellistä. On juutalaisen sadonkorjuujuhlan aika, ja Jerusalemissa on koolla paljon väkeä. Apostolien teoissa kerrotaan, kuinka taivaalta kuuluu kohahdus ja näkyy tulenlieskoja. Jeesuksen oppilaat tulevat täyteen Pyhää Henkeä ja alkavat puhua eri kielillä niin, että eri maista tulleet ihmiset kuulevat kukin omaa kieltään.

– Koettiin kielilläpuhumisihme, mutta sitä voisi sanoa myös ymmärtämisihmeeksi. Siinä kerrotaan, kuinka ihmiset rupesivat ymmärtämään sitä, mistä apostolit puhuivat: että tässä Jeesuksessa meillä on kaikki elämän eväät tarjolla, Riekkinen sanoo.

ENNEN KUOLEMAANSA Jeesus kulki maan päällä ja julisti taivasten valtakuntaa eli Jumalan valtakuntaa, jonka toteutuminen oli lähellä. Wille Riekkinen kertoo, että Jeesuksen aikaan taivasten valtakunnasta oli kolmenlaisia käsityksiä: jotkut ymmärsivät sen poliittisesti ja odottivat vapautusta tuolloin maailmaa hallinneen Rooman vallan alta. Toisilla taas oli apokalyptisia odotuksia siitä, että tämä maailma loppuu pian ja Jumala tuhoaa yliluonnollisella tavalla kaiken pahan.

– Mutta Jeesus ei ollut poliittinen hahmo eikä myöskään haihattelija. Se Jumalan valtakunta, jota hän julisti, tulisi ymmärtää eettisesti: se on oikeamielisyyttä, iloa ja rauhaa, Riekkinen sanoo.

Enkelit Apostolien teoissa lupaavat Jeesuksen tulevan kerran takaisin. Jeesuksen oppilaat ja ensimmäiset kristityt odottivat sen tapahtuvan vielä heidän elinaikanaan. Jeesuksen paluun eli niin sanotun paruusian odotus näkyy selvästi esimerkiksi Paavalin kirjeissä, jotka ovat Uuden testamentin vanhimpia tekstejä.

Paavali ja yhä uudet sukupolvet hänen jälkeensä ovat joutuneet huomaamaan, että eipä Jeesus vielä ole palannut eikä maailma loppunut. Deadlinea on siirretty aina uudelleen, ja opetusta paruusiasta on jouduttu tarkistamaan.

– Sinä päivänä alkuseurakunnan yhteyteen siirtyi paljon juutalaisia. Avautui laajakaista kristinuskon sanomalle, sillä kun he palasivat juhlien jälkeen kotiseuduilleen ja kertoivat, mitä olivat kuulleet, sana Jeesuksesta lähti hurjaa vauhtia eteenpäin.

– Alettiin ajatella, että Jumalan valtakunta leviää vähitellen, ja loppu tulee sitten, kun se ulottuu kaikkialle. Tai että Jumala on meille armollinen ja on antanut lisäaikaa, Riekkinen kertoo.

SELITYKSIÄ EI TARVITTAISI, jos paruusia ymmärrettäisiin paluun sijasta läsnä-

Wille Riekkinen, 76, on teologian tohtori, jonka erityisalaa on Uuden testamentin tutkimus. Tutkimustyön lisäksi hän on kirjoittanut useita Raamattua käsitteleviä yleistajuisia kirjoja. Uusin niistä, Kirjain vai henki (Teos), ilmestyi tänä keväänä.

Vuosina 1996–2012 Riekkinen toimi Kuopion hiippakunnan piispana. Sitä ennen hän on työskennellyt muun muassa seurakuntapappina, kouluttajana Kirkon koulutuskeskuksessa ja raamattuteologina Kirkkojen maailmanneuvostossa.

” Uudestisyntyminen tarkoittaa itsekkyyden jatkuvaa kuolettamista ja kilvoittelua.

oloksi – sillä sitäkin kreikan sana parousia merkitsee. Wille Riekkinen muistuttaa, että tällaisellekin ajattelulle löytyy perusteet Raamatusta, Johanneksen evankeliumista

– Kristus ja taivas ovat läsnä jo nyt uskossa. Usko tarkoittaa uudestisyntymistä: siirtymistä kuolemasta elämään, pimeydestä valoon. Uskossa olemme jo osallisia Jeesuksen ylösnousemuksesta ja siitä kirkkaudesta, joka Jeesuksessa oli täydellistä.

– Johanneksen evankeliumi korostaa sitä, että tämä hetki on tärkeä. Emme tiedä, kuinka kauan täällä olemme, mutta jo nyt voimme tätä uskoamme jakaa ja siitä elää.

Riekkinen lisää, että uudestisyntyminen ei ole mikään kertakaikkinen tapahtuma vaan pikemminkin jatkuvaa uudistumista. Jeesus sanoo Luukkaan evankeliumissa, että se, joka tahtoo kulkea hänen jäljessään, kieltäköön itsensä, ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon häntä.

– Joka päivä! Uudestisyntyminen tarkoittaa itsekkyyden jatkuvaa kuolettamista ja kilvoittelua. Se ei johda kirjaimelliseen orjuuteen tai jäykkään uskonnollisuuteen vaan Hengen suomaan vapauteen – sellaiseen, jossa olemme valmiit reagoimaan lähimmäisen ja maailman hätään.

Sana uudestisyntyminen saattaa herättää mielikuvia äkkikäännöksestä ja hurahtamisesta.

Riekkinen sanoo, että ei ole yhtä sapluunaa, jonka mukaan asiat tapahtuisivat, eikä yhtä tietä, jota kaikkien pitäisi kulkea.

– Se on Jumalan käsissä. On Jumalan armoa, jos me edes kaipaamme uudestisyntymistä. Jumala toimii siinäkin yksilöllisesti. Jonkun hän pysäyttää niin kuin parrulla iskisi päähän. Jollekulle taas on pitkän ja joskus hankalankin kehitysprosessin tulos, että hän viimein toteaa ”Herra, tässä minä olen”.

Aikoinaan Riekkiseltä kysyttiin usein piispantarkastuksissa, milloin piispa on tullut uskoon. Riekkiselle tuli tavaksi vastata vanhalla kaskulla miehestä, joka meni lääkäriin ja valitti tuntevansa itsensä hevoseksi. Kun lääkäri sitten tiedusteli, kuinka kauan oire oli vaivannut, mies vastasi, että tietysti varsasta lähtien.

– Tämä on ollut minunkin kehitykseni. Minut on aikanaan kastettu, olen saanut virikkeitä kristillisyyteen ja opiskellut. Vähitellen tieni on kirkastunut. Olen saanut levollisuuden, että ei ole mitään hätää. Tämän uskon ja Jumalan armon varassa mennään sitten aikanaan sille viimeiselle portille.

TÄTÄ JUTTUA TEHDESSÄ taivas tuli puheeksi aika monta kertaa. Sekin tuli selväksi, että Wille Riekkinen pysyttelee teologiassaan mieluummin

maan pinnalla ja tässä elämässä, jota nyt eletään.

Otetaan vaikka pelastus. Riekkiselle se tarkoittaa sitä, että löytää elämälleen tarkoituksen.

– Ehkä se on sitä, että ihminen saa sisimpäänsä rauhan, löytää hötkyilemättömän jumalasuhteen. Silloin tietää, että tuleepa eteen mitä tahansa, turva on Jumalassa.

– Usein ajatellaan, että pelastus koskee kuolemanjälkeistä aikaa. Mutta siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, me emme voi sanoa varmuudella mitään. Ne asiat ovat yksin Jumalan käsissä. Kaikki on toivon varassa. Itselläni on sellainen tunne, että kuoleman rajan tuolla puolen on jotakin enemmän kuin me osaamme ajatella – on toinen todellisuus.

Riekkistä on puhutellut Helene Schjerfbeckin maalaus Ovi. Siinä on hämärän kappelin tumma, suljettu ovi. Oven ja oviaukon välissä on rakoja. Niistä säteilee kirkas valo, jota Riekkinen luonnehtii tuonpuoleiseksi.

– Osallisuus tuosta valosta voi tapahtua uskossa jo nyt, ja sen pitäisi riittää. Pitäisi kiinnittää huomio tämänpuoleiseen elämään ja siihen, miten me kristittyinä olemme valona ja suolana maailmassa. Silloin ei tarvitse huolehtia omasta tai toisten tulevaisuudesta, koska emme me siitä tulevaisuudesta tiedä. ■

Uskon dokumentit

Evankeliumit eivät ole silminnäkijäkertomuksia eivätkä neutraalia historiankirjoitusta, muistuttaa teologian tohtori Ville Mäkipelto.

Aika niukoille faktoille me kristityt olemme kirkkomme rakentaneet: Jeesus oli historiallinen henkilö. Hän keräsi ympärilleen seuraajia, teki ihmeiksi tulkittuja

tekoja ja julisti Jumalan valtakuntaa, joka tulisi pian. Jeesus vangittiin Jerusalemissa juutalaisten pääsiäisjuhlan aikaan, ja roomalaiset teloittivat hänet. Jeesuksen kuoleman jälkeen hänen seuraajiensa parissa syntyi usko ylösnousemukseen.

Siinä onkin aika lailla kaikki, mitä Jeesuksesta voidaan varmuudella sanoa, summaa teologian tohtori Ville Mäkipelto.

Mäkipellon tiivistys saattaa ensi alkuun kuulostaa oudolta, sillä Uudessa testamentissa on neljä evankeliumia, joissa Jeesuksen toiminnasta, opetuksista ja lopulta kuolemasta ja ylösnousemuksesta kerrotaan. Eivätkö ne pidäkään paikkaansa?

Mäkipelto muistuttaa, että evankeliumit eivät ole silminnäkijäkertomuksia. Jeesuksen kuoleman ja evankeliumeista vanhimman, eli Markuksen evankeliumin, kirjoittamisen välillä ehti kulua noin neljäkymmentä vuotta. Siihen asti kertomukset Jeesuksesta elivät ja muokkautuivat suullisena perimätietona.

Kuilu ei ole vain ajallinen. Jeesus ja hänen oppilaansa olivat Galilean maaseudulla eläneitä alempiluokkaisia, vähemmän koulutettuja ihmisiä, joiden äidinkieli oli aramea. Evankeliumit taas ovat selvästi koulutetumpien ihmisten kirjoittamia, ja kielikin on vaihtunut kreikaksi. Ei tiedetä, missä ne tarkalleen on kirjoitettu, mutta luultavasti muualla kuin Jeesuksen elämän tapahtumapaikoilla –mahdollisesti esimerkiksi Roomassa tai Syyriassa.

– Ensimmäisinä vuosikymmeninä kristityillä ei ollut tarvetta omille pyhille teksteille tai opille, sillä he odottivat Jeesuksen palaavan vielä heidän elinaikanaan. Kun suurta käännettä ei tullutkaan, alettiin muistella tarkemmin, mitä Jeesus oikein opettikaan ja tekikään, Ville Mäkipelto kertoo.

Kannattaa myös pitää mielessä, että evankeliumeja ei kirjoitettu siksi, että jälkipolville tallennettaisiin mahdollisimman tarkka ja puolueeton kuvaus Jeesus Nasaretilaisen elämästä.

– Se käy ehkä selvimmin ilmi Johanneksen evankeliumin 20. luvun lopussa, jossa sanotaan, että ”Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun

uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden”, Mäkipelto sanoo.

– Evankeliumit ovat ensisijaisesti uskon dokumentteja, jotka todistavat tietystä kristillisestä uskosta. Lukija tai kuulija sitten arvioi, onko tämä sellainen uskontulkinta, johon hän haluaa liittyä.

Uuden testamentin evankeliumeissa korostuvat Jeesuksen elämän viimeiset vaiheet. Niiden ympärille on sitten syntynyt kertomuksia siitä, mitä Jeesuksen muisteltiin tai ajateltiin opettaneen. Monet evankeliumien pitkät puhejaksot, kuten Matteuksen evankeliumin vuorisaarna ja Johanneksen evankeliumin

jäähyväispuhe, ovatkin kasvaneet matkan varrella.

Toinen selkeästi myöhempi kerros ovat Luukkaan ja Matteuksen evankeliumien kertomukset Jeesuksen syntymästä. Ville Mäkipelto huomauttaa, että niitä varhaisemmissa apostoli Paavalin kirjeissä tai Markuksen evankeliumissa ei vielä olla millään lailla kiinnostuneita asiasta. Ajatus siitä, että Jeesuksen syntymässä olisi ollut jotakin erikoista, on selvästi myöhäisempi, ja siihen ovat Mäkipellon mukaan todennäköisesti vaikuttaneet kreikkalaisroomalaisen kulttuurin kertomukset joidenkin suurmiesten ihmeellisestä syntymästä.

Kertomukset Jeesuksen elämästä ovat eläneet ja muuttuneet vielä senkin jälkeen, kun ne lopulta olivat saaneet kirjallisen muodon. Täydellisimmät evankeliumien käsikirjoitukset ovat peräi-

sin vasta 300-luvulta. 100- ja 200-luvuilta on kuitenkin säilynyt papyrusfragmentteja, jotka osoittavat, että tekstit ovat ainakin jossakin muodossa olleet jo silloin olemassa.

– Eri käsikirjoitusten väliset erot osoittavat, että evankeliumeja on muokattu ja toimitettu. Merkittävin esimerkki tästä on Markuksen evankeliumin loppu, josta on olemassa kolme erilaista versiota. Niistä lyhin on varhaisin, Mäkipelto kertoo.

Ville Mäkipellon ja Paavo Huotarin maaliskuussa ilmestynyt kirja Sensuroitu –Raamatun muutosten vaiettu historia (Otava) on ollut myyntimenestys ja herättänyt myös paljon keskustelua.

Kirjan keskeinen teesi on, että Raamattu ei ole muuttumaton kirjakokoelma. Mäkipelto kertoo yllättyneensä siitä, kuinka monelle kyseinen ajatus tuntuu olevan ongelma.

– Raamattu haluttaisiin nähdä muuttumattomana ja kirjaimellisesti totta olevana. Kristillinen teologia kuitenkin antaa tilaa sille, että Raamatun tekstit voidaan nähdä myös läpeensä inhimillisinä kertomuksina, jotka kuvaavat ihmisten uskoa sekä pohdintaa ja kokemusta Jumalasta, Mäkipelto sanoo.

– Minä en ajattele, että Raamatulla olisi arvovaltaa itsessään – että se olisi joku lakikokoelma. Raamatun kanssa saa olla eri mieltä. Ihan avoimesti voi sanoa, että me tulemme erilaisesta ajasta ja kysymme siksi erilaisia kysymyksiä kuin mihin tekstien kirjoittajat ovat halunneet vastata.

Mihin Raamatussa voi luottaa? Keskustelemassa teologian tohtorit Ville Mäkipelto ja Eero Junkkaala ma 15.5. klo 18 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Vantaalla. Tilaisuus striimataan Rekolan seurakunnan Youtube-kanavalle.

Ville Mäkipelto on teologian tohtori ja psykologi. Hän on myös suosittu tubettaja, jonka videot käsittelevät muun muassa psykologiaa, uskontoja, historiaa ja salaliittoteorioita.

” Ensimmäisinä vuosikymmeninä kristityillä ei ollut tarvetta omille pyhille teksteille, sillä he odottivat Jeesuksen palaavan heidän elinaikanaan.

Kuka?

Eurodance-laulaja Anneli Magnusson, 53, tunnetaan taiteilijanimellä Pandora.

Mitä?

Pandora on myynyt uransa aikana yli 6 miljoonaa levyä, julkaissut 12 studioalbumia ja saanut 22 musiikkialan palkintoa. Pandora juhlii 30-vuotista uraansa Trust me 3.0. -kiertueella. Helsingissä hän esiintyy Mummotunnelissa to 29.6.

Motto

Et voi muuttaa menneisyyttä, mutta tulevaisuuteen voit vaikuttaa.

Oman elämän ohjaksissa

Ruotsalaiselle laulajalle Pandoralle eli Anneli Magnussonille itsenäisyys parisuhteessa on tärkeää.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOONAS BRANDT

Eräänä iltana 10-vuotias Anneli

Magnusson makasi kotona vuoteessaan, risti kätensä ja sanoi ääneen: Gud, gör vad du vill med mig. Tee minulla mitä haluat.

Ravintola Kappelin pöydässä

Magnusson levittää kätensä sivuilleen ja nauraa.

– Sitten avasin käteni näin ja odotin, että jotain tapahtuisi.

Mitään erityistä ei sinä iltana tapahtunut.

– En tiedä, mikä sai minut rukoilemaan, mutta ajattelen, että se oli minulta kapinallinen teko. Tiesin, että rukoilemalla rikon kodin sääntöjä.

Magnussonin perhe ei ollut uskonnollinen. Isosisko ja äiti olivat kiinnostuneita new age -henkisyydestä.

– Äitini oli ihminen, joka uskoi ihan mihin vain, myös vähän Jumalaan. Hän oli kiinnostunut myös ennustamisesta, unien tulkinnasta ja kummituksista.

Magnussonin äiti on nykyään 84-vuotias ja sairastaa muistisairautta.

Magnussonin isä oli ateisti.

– Joogaan hän kuitenkin uskoi. Hän kouluttautui jopa joogaohjaajaksi.

Isä kuoli 58-vuotiaana. Magnusson oli silloin 22-vuotias.

Lapsuudenperheessä vallitsi ahdistava ilmapiiri. Isä valvoi lastensa ja puolisonsa elämää monin tavoin. Magnussonin äiti ei saanut käydä töissä. Kun Magnusson halusi oppia soittamaan kitaraa, isä ei antanut lupaa, vaikka harrasti itse kitaransoittoa. Äiti vei tyttärensä salaa kitaratunneille ja maksoi tunnit mummin antamilla rahoilla.

– Isäni ei ollut hyvä ihminen. En ole koskaan päässyt selvyyteen, miksi hän oli sellainen kuin oli.

VUONNA 1993 LAMA oli Suomessa syvimmillään. Euroopassa sodittiin. Ruotsissa julkaistiin musiikkivideo, jolla Anneli Magnusson, taiteilijanimeltään Pandora, lauloi siniseen kimallemekkoon pukeutuneena.

Debyyttilevyltä One of a kind lohkaistu Trust me -single teki Pandorasta hetkessä tunnetun ympäri maailmaa. Hän oli tuolloin 23-vuotias.

Toimittajat kutsuivat Pandoraa one hit wonderiksi, vaikka levy myi kultaa sekä Ruotsissa että Suomessa ja Pandorasta tuli 1990-luvulla Ruotsin menestynein kansainvälinen artisti. Erityisesti häntä rakastettiin Suomessa ja Japanissa.

Pandoran kakkosalbumi Tell the World julkaistiin vuonna 1995. Sitä myytiin Pohjoismaissa yli 100 000 kappaletta.

Samalla yksityiselämässään laulaja menetti yhteyden itseensä.

– Pandoralla oli upea ura, mutta en enää tiennyt, kuka on Anneli.

VUONNA 2003 Anneli Magnusson tapasi lapsensa, Leonin, isän. Hyvin pian Magnusson huomasi olevansa raskaana. Hän oli juuri eronnut edellisestä puolisostaan, joka oli toiminut hänen managerinaan. Mies oli tehnyt useita kirjanpitorikoksia, joista Magnusson joutui tilille. Oikeustaistelu kesti lopulta 10 vuotta.

– Aluksi olin raskaudesta kauhuissani, mutta nyt ajattelen, että se oli Jumalan tapa rakastaa minua. Sain syyn pitää huolta itsestäni.

Magnussonin puoliso istui iltaisin television edessä ja joi coca cola -tölkkeihin kätkemäänsä alkoholia.

– Yritin puhua hänelle juomisesta, mutta hän kielsi kaiken. Ex-puolisoni muuttui hyökkääväksi ja käänsi asiat niin, että kaikki oli minun vikaani.

Vuonna 2013 Magnusson konsertoi Porissa. Konsertin järjestäjä oli pyytänyt ystäväänsä, entistä jääkiekkoilijaa Mikko Peltosta auttamaan keikan järjestämisessä.

– Mikko oli oikea herrasmies. Hän piti todella hyvää huolta minusta ja bändistä koko illan ajan. Konsertin jälkeen keikkajärjestäjä kutsui Magnussonin pikkujouluihin, joissa Peltonen toimi DJ:nä. Myöhemmin Peltonen saattoi Magnussonin taksilla hotelliin.

– Kuulin Jumalan sanovan minulle, että älä anna tämän miehen kadota elämästäsi.

– Olin ihmeissäni, koska minä en rakastunut hänen kaltaisiinsa miehiin. Hän oli aivan liian hyvä.

Seuraavana päivänä Magnusson lähetti Peltoselle viestin kiittääkseen edellisestä illasta. Viestistä alkoi jokapäiväinen yhteydenpito.

Kuukautta myöhemmin Magnusson kertoi Leonin isälle, että halusi erota. Aluksi mies nauroi ja ivasi, sitten hän muuttui uhkaavaksi. Magnussonin oli lähdettävä poikansa kanssa kotoa.

Mies alkoi uhkailla sillä, että veisi pojan huoltajuuden. Hän halusi pitää Magnussonin ostaman kartanon itsellään ja uhkaili myös Peltosta. Häiriköintiä kesti pari vuotta. Mies murtautui jopa Magnussonin kotiin ja varasti sieltä tavaroita. – Kaiken tämän keskellä Mikko oli aina tukenani. Vastoinkäymiset eivät loppuneet tähän. Vuonna 2017 kartano paloi niin pahasti, että Magnusson ja hänen poikansa joutuivat muuttamaan sieltä pois.

Samaan aikaan Magnusson oli talousvaikeuksissa oikeudenkäynnin vuoksi. Lisäksi levyjä myytiin vuosi vuodelta vähemmän cd-levyjen piraattiteollisuuuden takia ja keikkat vähenivät.

Magnussonilla oli tapana pitää kerran vuodessa Västeråsin kirkossa hyväntekeväisyyskonsertti, jonka tuotto meni asunnottomien hyväksi. Konserttien yhteydessä Magnusson tutustui paikallisen helluntaiseurakunnan työntekijöihin. He kutsuivat Magnussonin puhumaan omasta elämästään seurakunnan naisten ryhmään.

– Tunsin itseni siinä kohtaa elämää täydellisen epäonnistuneeksi, ja minua hävetti mennä puhumaan naisten eteen.

– Kokoontumisessa kuulin muiden naisten tarinoita ja tunsin yhteenkuuluvuutta heidän kanssaan. Ymmärsin myös, että on olemassa vielä vaikeampia kokemuksia kuin minulla on ollut.

Magnusson koki tulleensa nähdyksi ja hyväksytyksi omana itsenään.

Vuonna 2007 hänet kastettiin Västeråsin helluntaiseurakunnassa.

– En silloin nähnyt itselläni tulevaisuutta ilman kastetta. Enää en kuulu helluntaiseurakuntaan, mutta siellä opin kaiken sen, mitä tiedän Jumalasta ja kristinuskosta.

PERHE ON PIDETTÄVÄ kasassa, Anneli Magnusson ajatteli, ja sinnitteli vielä kuusi vuotta lapsensa isän kanssa.

NYT ANNELI MAGNUSSON kokee elävänsä elämänsä parasta aikaa.

Parhaillaan hän kiertää Pohjoismaita Trust me 3.0. -kiertueella, joka alkoi maaliskuussa Himos Areenalta. Seuraavaksi kiertue siirtyy Tanskaan. – Juhlistan kiertueellani ensimmäisen singleni 30-vuotispäivää. Kiertue on visuaalisesti ja musiikillisesti päivitetty versio 90-luvun show’sta. Nykyään Magnusson ja Mikko Peltonen ovat myös työkavereita. Peltonen kiertää DJ:nä Pandoran mukana keikoilla silloin, kun päivätyö Dressmannin aluepäällikkönä sen sallii.

Magnusson iloitsee läheisistä väleistään 18-vuotiaaseen Leoniin. Tästä on kymmenessä vuodessa tullut merkityksellinen osa myös Peltosen elämää.

Pari on kihloissa, mutta kiirettä naimisiin ei ole. Magnussonilla on Leonin kanssa koti Kungsörissä Keski-Ruotsissa. Suomessa hän asuu Peltosen kanssa vantaalaisessa kaksiossa.

Koska yhteinen aika ei ole itsestäänselvyys, pari viihtyy yhdessä aina, kun se on mahdollista. Peltonen on saattanut Magnussonin haastatteluun ja tekee töitä viereisessä pöydässä.

Varovainen eteneminen ja oma tila ovat Magnussonille suhteessa tärkeitä. Hän etsii pitkään oikeita sanoja summatakseen menneisyyden kokemuksiaan ja nykyistä itsenäisyyden tarvettaan.

– Sanotaan vaikka niin, että molemmat edelliset mieheni olivat kontrolloivia, aivan kuten isäni.

– Nyt olen ymmärtänyt, ettei kukaan mies voi tehdä minusta ehjää, vain Jumala voi. ■

”

Olen ymmärtänyt, ettei kukaan mies voi tehdä minusta ehjää, vain Jumala voi.

Eir on valkoinen islanninhevonen, joka ei sopinut kilparatsastukseen jalkavamman vuoksi. Se ottaa tilalle tulevat lapset ja nuoret vastaan kiinnostuneesti ja ystävällisesti. Eir on herkkä hevonen, jolta hylkäämisiä ja kaltoin kohtelua kokenut lapsi saa lempeyttä ja hyväksyntää. Kun Eir huomaa ihmisen kokeilevan asiaa, jota hän ei vielä osaa tai johon hän ei ole valmis, se jännittyy, muttei tee ihmiselle pahaa.

Parantava kosketus

Psykoterapeutti ja psykologi Anna-Kaisa Pitkäsen työtovereihin kuuluu kolme hevosta ja joukko muita maatilan eläimiä.

Auton valoissa seisoo hentorakenteinen tyttö, joka katsoo tallien suuntaan aamun hämärässä. Tyttö ei haluaisi olla täällä. Tytön äiti kertoo, että hän ei ole pitkään aikaan halunnut lähteä kodistaan mihinkään.

Kun lapsi tai nuori tulee ensimmäisen kerran Breytingin terapiapalvelun asiakkaaksi, hänellä on usein ollut jo paljon kielteisiä kohtaamisia aikuisten kanssa. Minäkuva saattaa sisältää vahvoja lannistavia uskomuksia: mikään ei suju, minä olen paska ja ihmiset ovat minua vastaan.

– Jo pieni lapsi voi kokea vahvasti, että hänessä on jotakin vikaa. Silloin jopa hyvin kokeneilla ammattilaisilla on vaikeuksia saada häntä avautumaan, sanoo psykologi ja psykoterapeutti AnnaKaisa Pitkänen

Tällä kertaa tilanteen käsikirjoitus on kuitenkin erilainen. Kun tulijat kävelevät tallille, Lahjaniminen vanha kollikissa ilmaantuu paikalle ja toivottaa heidät tervetulleiksi.

Kun lapsi ja hänen äitinsä siirtyvät Pitkäsen työhuoneeseen juttelemaan, Lahja hyppää tottuneesti pöydälle ja kellahtaa tärkeiden papereiden päälle keräämään huomiota ja silityksiä. Kuunneltuaan keskustelua aikansa se lähtee lipaistuaan maistiaiset yhdestä kahvikupista.

LAHJA-KISSA TYÖSKENTELEE Hyvinkään lähellä sijaitsevalla Breytingin terapiatilalla yhdessä kahden kissakollegansa, kolmen islanninhevosen, kolmen lampaan, kahden kanin, kuuden kanan, kukon ja dalmatiankoiran kanssa. Eläimet ovat Anna-Kaisa Pitkäsen työtovereita, sillä Breytingin tila on tarjonnut eläinavusteista perhe- ja psykoterapiaa yli kymmenen vuoden ajan.

Pitkänen on työskennellyt maatilalla kolme vuotta. Hänen asiakkaansa ovat pääosin 8–17-vuotiaita lapsia ja nuoria, mutta joukossa on myös aikuisia. Lapset ja nuoret tulevat tilalle useimmiten hyvinvointialueiden kautta. Monella heistä on erikoissairaanhoidon, perheneuvolan tai lastensuojelun asiakkuus.

Toukokuussa ilmestyvässä tietokirjassaan Eläinten hoivassa (Kirjapaja) Pitkänen kertoo, miten eläin voi tukea psykoterapiassa muun muassa motivaatiota ja sitoutumista, vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteen syntymistä sekä tunteiden tunnistamista ja tunnesäätelyä. Eläin voi ol-

la suureksi avuksi myös tarkkaavuuden ylläpidossa ja sosiaalisten taitojen harjoittelussa.

Eläimiä on käytetty 1980-luvulta lähtien yhä enemmän psykoterapian avustavissa tehtävissä, mutta eläinavusteisen psykoterapian historia on yhtä pitkä kuin nykyaikaisen psykologian ja psykoterapian historia. Maatilan eläimet kuuluivat psykiatrisiin sairaalaympäristöihin jo modernin ajan alussa. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeen hevosia ja koiria on käytetty sotatraumoista kärsivien veteraanien kuntouttamisessa.

– Eläinavusteisessa psykoterapiassa toimitaan vuorovaikutuksessa terapeutin ja eläimen kanssa sekä tehdään eläinten kanssa ohjattuja tehtäviä. Usein niissä hoidetaan eläintä tai toimitaan sen kanssa leikinomaisesti. Samalla omaa toimintaa arvioidaan eläimen antaman palautteen avulla, Pitkänen sanoo.

ANNA-KAISA PITKÄSTÄ OVAT ohjanneet psykoterapeutin ja psykologin uralle osittain myös omat kokemukset siitä, miten eläimet voivat muuttaa ihmisen elämää. Hän kiinnostui uudella tavalla eläimen ja ihmisen yhteistyön psykologiasta 2000-luvun alkupuolella omistaessaan herkän täysverihevosen, jonka nimi oli Fantoom. Jo ensimmäisen ratsastusretken jälkeen Pitkänen ymmärsi, että hevonen opettaisi hänelle enemmän kuin monet ihmiset.

Pitkänen osti hevosen ja muutti sen kanssa Hakunilaan pienelle ratsastusterapiaan omistautuneelle tallille. Viereisellä Poni-Haan ratsastuskoululla hän oli harrastanut ratsastusta jo varhaisteininä. Pitkä-

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ

Ihmisellä ja eläimellä on samoja perustunteita ja reagoimme toisiimme tunteella.

Lahja-kissa on Breytingin tilan jäänsärkijä, joka ottaa uudet ihmiset vastaan ja toivottaa heidät tervetulleiksi. Lahja tuo ihmisten kohtaamisiin lämpöä ja huumoria. Se on aina valmis silitettäväksi ja kuuntelemaan tarinoita, ja keventää tunnelmaa touhuamalla kaikenlaista pöljää. Ennen nykyistä tallikissan tehtävää Lahja oli hylätty ja kaltoin kohdeltu, ja se löydettiin pentuna kaatopaikalta.

sen mukaan ratsastuskoulun silloinen pitäjä Chrisse Fagerström teki jo 1970- ja 80-luvuilla pioneerityötä, jossa ratsastukseen ja eläintenhoitoon liittyi nuorisotyön painotus.

Kyyneleet nousevat silmiin, kun Pitkänen hakee oikeita sanoja. Hän on kertonut yhteisistä vuosista hevosensa kanssa kirjassaan Omalaatuinen ystäväni – Kuinka hevoseni opetti minulle toisin katsomisen taidon (Kirjapaja 2012).

– Fanttu oli ylittämätön hevonen, hän sanoo.

Elämässään kovia kokeneeseen ja poikkeuksellisen herkästi reagoivaan hevoseen tutustumisesta ja sen hoitamisesta tuli prosessi, jossa kumpikin kävi läpi isoja asioita. Pitkäsen mukaan yhteistyö hevosen kanssa sai hänet käsittelemään muun muassa elämään sisältyvää epävarmuutta, turvallisuuden ja luottamuksen tunteita sekä kysymystä omasta paikasta maailmassa.

– Työskennellessäni hevoseni kanssa kohtasin itsessäni sellaisia kysymyksiä kuin millainen todella olen, mihin pystyn ja mitä haluan elämältä.

Tärkeäksi käännekohdaksi suhteessa muodostui se, kun Pitkänen uskalsi luopua liiallisesta kontrollista. Hevonen on suuri ja voimakas eläin, jonka kanssa hallinnan menettäminen voi olla kohtalokasta. Siksi perinteisen ratsastajien koulutuksen lähtökohtana on, että ihminen on hevosen johtaja ja kontrolloi sitä kaikissa tilanteissa ehdottomasti ja usein keinoja kaihtamatta.

Pitkänen valitsi Fantun kanssa toisenlaisen tien ja antoi hevoselle enemmän vapautta ja luotta-

Jouluna syntynyt Anu on yksi maatilan kanoista. Se reagoi ihmisiin herkästi, ja sitä pitää lähestyä rauhallisesti ja kunnioittavasti. Nopeasti oppivan kanan kanssa levoton lapsi voi harjoitella oman kehon ja mielen hallintaa. Lopulta Anu voi palkita oppimisen tulemalla syliin.

musta kuin hän oli tottunut hevosille antamaan. Vähitellen hevonen sai esimerkiksi kävellä hänen rinnallaan ilman talutusnuoraa ja tehdä omia valintoja tilanteissa, joissa se oli mahdollista.

Ansa on herkkä ja arka lammas, joka reagoi uusiin ihmisiin pelokkaasti ja joskus hölmösti. Sen kanssa ahdistunut lapsi tai nuori saa harjoitella esimerkiksi jännittävissä tilanteissa toimimista: ”Kerrankin paikalla on joku, joka reagoi vielä pelokkaammin ja hermostuneemmin kuin minä.” Ansan hoitaminen tarjoaa turvallisia yhdessäolon hetkiä.

– Opin sietämään omassa elämässäni vapautta ja sitä, etten tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Kyse oli suhteesta, jossa hevosesta ja ihmisestä tuli yhdessä jotakin.

Aloittaessaan yhteisen matkan Fantun kanssa Pitkänen työskenteli toimittajana. Lehdistölle 2000-luvun alkuvuodet olivat vaikeita, ja myös hänen työpaikassaan yt-neuvottelut seurasivat toisiaan.

Samalla, kun Fanttu opetteli luottamaan ihmiseen, Pitkänen alkoi pohtia, voisiko olla toisille hyödyksi myös muulla tavalla kuin kirjoittamalla.

Ensin Pitkänen hakeutui opintovapaalle ja aloitti psykologian opinnot. Myöhemmin hän aloitti tänä keväänä valmistuneet kognitiivisen käyttäytymisterapian psykoterapeutin opinnot. Niiden aikana hänessä kasvoi ajatus eläimien hyödyntämisestä kuntoutuksen tukena.

– Näin syntyi vähitellen yhteinen polku, jossa hevonen sai mahdollisuuden olla oma itsensä ja niin vapaa kuin ihmisten kanssa elävälle hevoselle on mahdollista.

MUUTOS NÄKYI hevosen uudenlaisena tasapainoisuutena ja rauhallisuutena, kun sen luottamus ihmisiin palasi. Samalla vuosia kestänyt tiivis yhdessäolo oli muuttanut myös sen hoitajaa. Kun hevonen oli opetellut vapautta, myös Anna-Kaisa Pitkäsen sisimmässä oli tapahtunut jotakin.

Ennen nykyistä työtehtäväänsä Pitkänen työskenteli lasten ja nuorten mielenterveystyön etulinjassa muun muassa HUS:n nuorisopsykiatrialla ja Kanta-Hämeen keskussairaalan nuoriso- ja aikuispsykiatrialla. Lasten ja nuorten ongelmat ovat tulleet hänelle tutuiksi myös koulupsykologin ja perheneuvolan psykologin tehtävissä.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana nuorten masentuneisuus, ahdistus, tarkkaavuuden häiriöt ja haastava käytös ovat yleistyneet. Pitkäsen mukaan lasten ja nuorten arjessa on liian vähän varhaisen puuttumisen keinoja.

– Työssäni poliklinikalla ja nuorisopsykiatrian osastolla näin, miten moni nuori sai elämänhalun

”

Kun lapsi tai nuori kokee tulleensa ihmisten torjumaksi, hän saa eläimeltä toisenlaisen viestin.

ja ­hallinnan takaisin, mutta liian moni nuori painii yksin ongelmiensa kanssa aivan liian pitkään. Emme voi puhua kestävyysvajeen purkamisesta tai minkään asian kestävästä hoitamisesta, ellemme onnistu ratkaisemaan lasten ja nuorten ja heidän perheidensä ongelmia.

KUN ELÄIN OSALLISTUU psykoterapiaprosessiin, terapeuttinen suhde lähtee Anna­Kaisa Pitkäsen mukaan syntymään nopeammin kuin jos terapia tapahtuisi vain ihmisten välisenä keskusteluna. On tutkittu, että eläimen läsnäolo tekee ihmisen mielialan myönteisemmäksi vaikeanakin hetkenä. Ihmisestä tulee myös avoimempi vuorovaikutukselle ja hänen on helpompi pysyä tarkkaavaisena.

Eläinten terapeuttisuuteen liitetään toisinaan jopa mystisiä ulottuvuuksia, sillä niillä tuntuu välillä olevan selittämättömiä kykyjä. Pitkäsen mukaan eläinavusteisen terapian vaikutus perustuu kuitenkin tutkittuun tietoon.

Ihminen jakaa kaikkien muiden nisäkkäiden kanssa samanlaiset hermostolliset stressinsäätelyn prosessit sekä samat perustunteet ja niihin liittyvät tunnesysteemit. Tämä näkyy siinä, että jokainen nisäkäs hoivaa, leikkii ja pystyy kokemaan halua, pelkoa, paniikkia ja vihaa.

Näihin yhtäläisyyksiin perustuu se, että ihmiskehon stressireaktiot voivat rauhoittua tutun ja luotettavan eläimen läheisyydessä. Sydämen syke hidastuu, verenpaine madaltuu, hengityksen tahti väljenee ja lihakset rentoutuvat. Eläimen läsnäolo voi vähentää myös kivun tuntemuksia.

Luomiskertomuksessa eläimet ovat ihmisen päivätovereita

Raamatun luomiskertomuksen mukaan eläimillä on ihmisen tarpeista ja hyötynäkökohdista riippumaton olemassaolon oikeus, jonka ne ovat saaneet suoraan Jumalalta. Kertomuksessa Jumala siunaa eläimet, ja ne saavat ihmisen tavoin käskyn olla hedelmällisiä ja lisääntyä.

Vanha testamentti kuvaa Jumalan suhdetta eläimiin persoonalliseksi ja rakastavaksi. Tätä läheistä suhdetta kuvaa muun muassa Jobin kirja, jonka mukaan Jumala tyydyttää leijonanpentujen nälän ja hankkii ruoan korpin poikasille (Job 38:39–41).

Maaeläimet ovat luomiskertomuksen mukaan ihmisen läheisiä päivätovereita. Sekä ihmisten että eläinten elämän perustarkoitus on elämä itse ja sen ylläpitäminen. Tämän lisäksi ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, mihin sisältyy kyky dialogiseen vuorovaikutukseen Luojan kanssa.

Ihminen saa myös kehotuksen viljellä ja varjella luomakuntaa, mihin sisältyy ajatus muita luontokappaleita suuremmasta vallasta ja vastuusta. Ihmisen tulee huolehtia luonnon tasapainosta niin, että miltään sen osalta ei riistetä elämisen mahdollisuutta. Vanha testamentti ei puhu suoranaisesta vuoropuhelusta ihmisen ja eläinten välillä, mutta psalmien mukaan ihminen voi kuulla luonnossa puhuttelun, joka viittaa aineellisen maailman taakse. Jobin kirjassa luontokappaleiden puhuttelulle avautuminen johtaa kohtaamiseen Jumalan kanssa. Hevosen voiman ja kauneuden sekä strutsiemon merkillisen käytöksen ihmettely avaa mielen elämän syvemmälle ymmärtämiselle.

Lähde: Raamattu spiritualiteetin lähteenä. Kokoelma Vanhan testamentin tutkija Timo Veijolan artikkeleita (Suomen eksegeettinen seura 2009).

– Ihmisellä ja eläimellä on samoja perustunteita ja reagoimme toisiimme tunteella. Stressaantunut ihminen ja eläin voivat esimerkiksi rauhoittua yhdessä, Pitkänen sanoo.

Psykoterapiassa on Pitkäsen mukaan yhtä tärkeää se, että eläimet ovat myös olennaisella tavalla erilaisia kuin ihmiset eivätkä jaa kaikkia tunteitamme.

Eläin ei tunne esimerkiksi häpeää, kunnianhimoa ja katumusta. Silti se voi Pitkäsen mukaan tavoittaa näihinkin ihmisen tunteisiin liittyvää virittyneisyyttä ja vastata siihen omalla tavallaan.

Eläimeltä puuttuu myös kieli, jonka avulla ihmismieli liikkuu menneeseen ja tulevaan sekä pystyy kuvittelemaan asioita. Pitkänen toteaa, että useimpien ihmisten mieli käyttää paljon aikaa murehtimiseen.

– Mieli voi myös kritisoida meitä kohtuuttomasti tai piinata paikkaansa pitämättömillä tarinoilla. Esimerkiksi ahdistuneen tai masentuneen ihmisen mieli kertoo usein tarinaa, jossa hän on epäonnistunut ja huono.

Vaikka eläimet eivät ymmärrä tarinoitamme, ne lukevat Pitkäsen mukaan herkkävireisesti kehomme viestejä. Siksi ne huomaavat sanojen vallan meissä ja tulkitsevat taitavasti sitä, miten ajatukset ja tarinat vaikuttavat meihin.

– Usein eläin vastaa tilanteeseemme läsnäololla tässä hetkessä, aitoudella ja tekemisellä. Tällä tavalla ne saavat kiinni kohdan, jossa olemme huijanneet itseämme.

TUTKIMUSTEN MUKAAN eläinavusteinen psykoterapia hyödyttää erityisesti sellaisia lapsia ja nuoria, jotka ovat traumatisoituneet kiintymyssuhteissaan. Toinen tärkeä ryhmä ovat lapset, joilla on jokin neuropsykiatrinen erityisyys, kuten autismikirjon häiriö tai adhd eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Autismikirjon kuntoutuksessa eläinavusteinen terapia on kirjattu käypä hoito ­suosituksiin.

Anna­Kaisa Pitkänen tähdentää kuitenkin, että eläinavusteinen terapia ei ole helppo oikotie, jossa ”kaikki paranee, kunhan hoidat hevosta ja silität kissaa”.

– Kuntoutuminen vaatii aina paljon pitkäjänteistä työtä, johon myös koti ja koulu osallistuvat aktiivisesti. Eläimen kanssa koettu onnistuminen voi auttaa ja rohkaista lasta tai nuorta, kun hän harjoittelee esimerkiksi toiminnanohjaukseen liittyviä taitoja omassa arjessaan.

Pitkäsen kanssa työskentelevät maatilan eläimet eivät ole koskaan huolissaan terapian tavoitteiden täyttymisestä. Ne eivät myöskään odota lapsen tai nuoren saavuttavan jotakin. Kukaan ei ole niille terve tai sairas, epäonnistunut tai menestyjä.

– Kun lapsi tai nuori kokee tulleensa ihmisten torjumaksi, rankaisemaksi ja hylkäämäksi, hän saa eläimeltä toisenlaisen viestin: ”sinähän osaat olla minun kanssani”. Tällaisen kokemuksen jälkeen kynnys toisen ihmisen kohtaamiseen on matalampi sekä psykoterapeutin kanssa että oman arjen keskellä. ■

– Työskennellessäni hevosen kanssa kohtasin itsessäni sellaisia kysymyksiä kuin millainen todella olen, mihin pystyn ja mitä haluan elämältä, psykoterapeutti Anna-Kaisa Pitkänen sanoo.

Vetoomus Helsingin seurakuntayhtymän

luottamushenkilöille

PALVELEVAN PUHELIMEN koulutettuina, vapaaehtoisina päivystäjinä olemme hämmentyneinä seuranneet Helsingin seurakuntayhtymän suunnitelmaa lakkauttaa Palvelevan puhelimen toiminta alueellaan. Vetoamme Helsingin seurakuntien luottamushenkilöihin, että näin ei tapahtuisi.

Kirkon keskusteluapuun tuli viime vuonna 107 949 yhteydenottoa, joista 58 prosenttia jäi vastaamatta. Puhumisen tarvetta kuvaa, että päivystäjät keskustelivat yhteensä 17 616 tuntia. Palvelulle on valtava tilaus. Lopettamispäätös tarkoittaisi, että vastaamatta jääneiden puheluiden määrä kasvaisi ja odotusajat pitenisivät. Apu vähenisi niiltä, joilla sitä on jo muutenkin vähän.

Olemme yhteiskunnallisesti merkittävä kirkollinen toimija. Vastaamme eri puolilta Suomea tuleviin puheluihin ilman ajanvarausta joka ilta klo 18–24. Suomessa toimii kymmeniä eri palvelulinjoja, mutta heillä on rajattu päivystysaika. Ohellamme vain Mieli ry:n kriisipuhelin sekä kriisi- ja sosiaalipäivystys vastaavat yöllä.

Yhteydenottajille on merkityksellistä, että he voivat puhua anonyymisti. Usein pelkkä puhuminen riittää selviämään seuraavaan aamuun, jolloin ammattiapua on saatavilla paremmin. Kuuntelemme ja keskustelemme, vastaamme ahdistukseen, yksinäisyyteen, pelkoihin ja arjen huoliin. Moni soittaa laitoksesta tai liikkuu huonosti. Olemme monelle ainoa ihminen, jonka kanssa voi hetkellisesti tulla kohdatuksi.

Palvelevassa puhelimessa voi keskustella myös hengellisistä kysymyksistä, rukoilla päivystäjän kanssa tai välittää esirukouspyynnön. Ei ole niin suurta hätää, kriisiä, kuolemanpelkoa tai sairautta, ettemme me päivystäjät voisi turvautua Jumalan apuun yhteydenottajan sitä toivoessa.

Olemme Kirkkohallituksen koordinoimina valtakunnallinen toiminto. On tärkeää, että me va-

Herttoniemeen ei tule uutta kirkkoa

SAM HARDWICK viittasi mielipidekirjoituksessaan (K&k 27.4.) käyttökelvottomassa kunnossa olevaan Herttoniemen kirkkoon, jonka vuokrauksesta seurakunta on vuoden 2024 alusta lähtien päättänyt luopua. Tarkemmat laskelmat ovat osoittaneet, ettei seurakunnalla valitettavasti ole nykyjäsenmäärän valossa mitään mahdollisuutta kirkon korjaamiseen eli käytännössä uuden kirkon rakentamiseen. Seurakunta etsii edelleen kolmatta, pienempää tilaa keskialueeltaan.

On hienoa, jos osa Herttoniemen seurakuntalaisista on löytänyt tiensä Roihuvuoren kirkkoon, joka on monia varsin lähellä.

paaehtoiset päivystäjät olemme edelleen eri puolilta Suomea ja että useat seurakunnat osallistuvat toiminnan kuluihin. Moni helsinkiläinen vapaaehtoinen tekee arvokasta työtä Palvelevassa puhelimessa.

Toiminnan ylläpitämiseen tarvitaan kuitenkin seurakuntien palkattuja työntekijöitä kouluttamaan uusia päivystäjiä, huolehtimaan päivystäjien täydennyskoulutuksesta ja työnohjauksesta sekä koordinoimaan toimintaa.

Ehdotus seurakuntien yhdistymisestä on mielenkiintoinen. Ilman seurakuntien yhdistymistäkin kaikki ovat jo nyt sydämellisesti tervetulleita osallistumaan myös Roihuvuoren seurakuntaelämään.

Minnamari Helaseppä Herttoniemen kirkkoherra

Timo Pekka Kaskinen Roihuvuoren kirkkoherra

Kristittyjenkin on huomioitava eläinten oikeudet

KIITOS Kirkko ja kaupunki-lehdelle jutuista, jotka käsittelivät suhtautumista eläimiin (K&k 27.4.). Olen iloinen, että kirkon piiristäkin löytyy rohkeita eläinten oikeuksien puolustajia, kuten piispa Kaisamari

Palvelevan puhelimen toiminta jatkuu. Jos Helsinki jää pois yhteistyöstä, me muut maksamme myös Helsingin kulut – me vastaamme helsinkiläisten puheluihin. Avun tarve ei siirry eikä muutu.

Palvelevan puhelimen 86 anonyymiä päivystäjää Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä, koska Palveleva puhelin toimii nimettömyysperiaatteella.

Hintikka, pappi Kari Kuula ja taiteilija Limppu Witick.

Tuotantoeläinten karu kohtalo tehotuotannon koneistossa on asia, jota jokaisen lihaa syövän ihmisen kannattaa miettiä. Nämä syötäväksi kasvatetut, tuntevat, älykkäät eläimet ansaitsevat jokaiselta syöjältään edes sen, että he ovat selvillä, millaisessa oloissa heidän ruokansa kasvatetaan.

Kari Kuula on kumonnut perinteisiä väitteitä lihansyönnin oikeuttamisesta kristinuskolla. Asioita on kyseenalaistettava, jotta niitä voidaan muuttaa. Kysymykset eläinten oikeuksista ja lihansyönnistä eivät ole helppoja, mutta on hienoa, että niitä käsitellään myös kristillisissä piireissä.

Eija Jokinen Helsinki

Tabloid-lehti takaisin!

MUUTAMIA VUOSIA sitten Kirkko ja kaupunki -lehti oli tabloid-kokoinen, kuten Helsingin Sanomat ja vastaavat sanomalehdet. Sitten K&k muuttui vähän oudon kokoiseksi. Se ei ole aikakauslehden kokoinen eikä tabloidi. Siksi se on ainakin minun mielestä ollut vähän vaikea luettava.

Jos ja kun lehti saa uuden päätoimittajan, onko mahdollista muuttaa lehti jälleen tabloid-kokoiseksi? Olisi helpommin luettava. Lehdessä on paljon hyviä kirjoituksia.

Kalervo Pulkkinen Helsinki

PÄÄTOIMITTAJA VASTAA: Kiitos palautteesta. Hyvä, että lehti kiinnostaa. Nykyiseen lehtikokoon, joka on

leikattu tabloid, päädyttiin pitkän harkinnan jälkeen.

Nykyinen koko on sekä painamisen että jakelun osalta aiempaa tabloidia edullisempi vaihtoehto. Painamiseen kuluu nyt vähemmän materiaaleja, kuten paperia ja painovärejä, jolloin myös ympäristövaikutukset ovat tabloidia vähäisemmät.

Pauli Juusela päätoimittaja, Kirkko ja kaupunki

Säilyttäkää eläkkeensaajien asumistuki

VALTIOVARAINMINISTERIÖN virkamiehet esittivät, että eläkkeensaajien asumistuki yhdistettäisiin yleiseen asumistukeen säästöjen saamiseksi. Sipilän hallitus yritti jo tehdä saman tempun mutta taipui perumaan uudistuksen, kiitos muun muassa hanketta vastustavan adressin. Sen sijaan hallitus siirsi opiskelijat yleisen asumistuen piiriin. Tästä on tullut pysyvästi noin 200 miljoonan euron vuosittaiset lisäkulut valtiolle. Eläkkeensaajien asumistukea saavat pääosin kansan- ja takuueläkettä tai hyvin pientä työeläkettä saavat henkilöt. Joukko koostuu pitkälti yksin vuokralla asuvista ikäihmisistä sekä nuoremmista usein monisairaista työkyvyttömyyseläkettä saavista ihmisistä.

Näillä ihmisillä ei ole vahvoja lobbarijoukkoja asioitaan ajamassa, ei mediassa eikä juuri muuallakaan. Eläkkeensaajien asumistuessa on omaisuusrajat, toisin kuin yleisessä asumistuessa.

Eläkkeensaajien asumistuen lopettaminen ajaisi käytännössä monet sairaat toimintarajoitteiset ihmiset toimeentulotuen varaan, mikä olisi paitsi nöyryyttävää, myöskin monelle teknisesti erittäin vaikeaa edes hakea. Myös vaihto halvempaan vuokra-asuntoon on isoissa kasvukeskuksissa hyvin vaikeaa.

Juha Kastemaa Helsinki

Nykytaide ei sovi kotimuseoon

KIRKKO JA KAUPUNKI esitteli artikkelissaan Amos Andersons Hem -kotimuseon (K&k 27.4.). Museo onkin todella hyvin entisöity. Alkuperäinen henki elää saleissa, työhuoneessa ja ennen muuta mittavassa taidekokoelmassa, esineistössä ja valokuvissa.

Kuitenkin kappeli, hiljentymisen tila täynnä uskonnollista taidetta, herätti ihmetystä. Onko eettisesti oikein tuoda kotimuseoon sinne alun perin kuulumatonta taidetta?

Tarkoitan Pauliina Turakka Purhosen tekstiiliveistosta Tuskien mies. Mielestäni tuo teos on täysin väärässä museossa!

Mitähän mieltä Amos itse olisi tuosta teoksesta ja sen sopivuudesta hänen luomaansa kappeliin?

Päivi Linna Helsinki

MIELIPITEITÄ VOI LUKEA myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Stadin digituki

- apua arjen digipulmiin!

Saat maksutonta digitukea

• kirjastoista, palvelukeskuksista, asukastaloilta, työväenopistoista

• etänä

• omassa kodissasi

Lue lisää tai varaa aika verkossa digituki.hel.fi tai Helsinki-infosta puh. 09 310 111 11

Hautauspalveluja

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620

ITÄKESKUS p. 010 76 66590

KALLIO p. 010 76 66500

MALMI p. 010 76 66630

TÖÖLÖ p. 010 76 66530

ESPOO

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640

LEPPÄVAARA p. 010 76 66610

TAPIOLA p. 010 76 66570

VANTAA

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

perunkirjoitukset hautakivityöt 09 628 398

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800

www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET

Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kirkko ja kaupunki -lehdessä

Pirjo Teva, 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen, 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.

· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €

· Hammastarkastus muuten 45 €

· Hammasvalkaisu 129 €

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:

ja alaleuan kokoproteesi

tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa

○ Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen).

Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Osaavaa hammashoitoa asiakkaan luona

Tutustumistarjous alennuskoodilla Luokse23

Tarkastus ja hammaskivenpoisto 199 € (norm. 269,50 €) ei sis. röntgenkuvia.

Soita ja varaa 045 783 222 08

Voimassa 1.5.-1.8.2023

HAMMASIMPLANTTI +KERAAMINEN KRUUNU

09 23 174

MAKSUTON ARVIOINTIKÄYNTI

Fabianinkatu 31 C, 4 krs. 00100 Helsinki www.betterbite.fi

1 2 0 0 €

Hammasklinikka

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480

Olli Hytönen p. 040 8344 206

KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ

• Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso

• Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Ystävällisen palvelun

erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla

EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213

EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560

Mannerheimintie 65, Helsinki

Matinraitti 14, Espoo

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta

Valmistamme proteesityöt yksilöllisenä ja paikallisena käsityönä!

Kauppalantie 4, Etelä-Haaga, Helsinki

Vuokrata halutaan Vuokralle tarjotaan Rakennusala

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Terveet elämäntavat omaava urheilija etsii edullista vuokraasuntoa pitkäaikaiseen vuokrasuhteeseen Helsingin keskustasta, 1.7. alkaen. Puhelin: 044 025 0313.

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Lehti ilmestyy vielä kaksi kertaa ennen kesätaukoa

25.5. varaukset 12.5. klo 14, aineistot 15.5. klo 15

8.6. varaukset 26.5. klo 14, aineistot 29.5. klo 15

Kesätauon jälkeen seuraava lehti ilmestyy 17.8.

Mediamyynti

Pirjo Teva, 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen, 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi

• katutasossa

• esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

EHT Tero Roine

Hammaslääkäriasema

Lakipalveluja

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy

puh. 09 477 0680

www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1

puh. (09) 622 5930

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Edunvalvontavaltuutukset 180 €

Testamentit 180 €

Perunkirjoitukset 560 €

Ositukset ja perinnönja ot 560 €

Lakitoimisto JPH | 040 557 3578 | toimisto@perheasiat.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi

p. 050 464 2930

Palveluja tarjotaan

KOTIOPTIKOT

PALVELUKOTIMME Haagassa, Maunulassa ja Vuosaaressa tarjoavat kotoisan ja turvallisen yhteisön vanhuuteen. Palveluasunnot soveltuvat lyhyt­ ja pitkäaikaiseen asumiseen. Olemme voittoa tavoittelematon säätiö. P. 0400 341 306, helander­kodit.fi

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Ok-talojen ja pienkiinteistöjen sähkövikakorjaukset 37 €/h + alv. Työstä kotitalousvähennys. P. 040 145 8822.

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti

P. 050 926 6203

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen

p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

Ostetaan

Perintöoikeus, testamentit verosuunnittelu ym. Lakiasiaintoimisto

Jari Vaitoja

OTT, VT p. 050 405 5719

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Eläkeläisille, leikkaus 18-25 €, permanentti tai väripaketti 75 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38.

Ostamme uusia ja vanhoja autoja Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohtoniemi Oy p. 050 542 2388.

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Siivouspalveluja

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Tilaisuuksia Kiinteistönvälitystä

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

ke 10.5. klo 19 Körttikodin seurat (kevään vikat), Ratak. 1a A 3. su 14.5. klo 16 äitienpäivän kevätveisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2. krs. klo 18 seurat Järvenpään vanhan kirkon Oliivi-Sali, Kirkkot. 2. ke 17.5. klo 18 seurat Matinkappelilla, Liisankj. 3, Espoo. su 21.5. klo 12 kirkkopyhä Meilahdessa, Pihlajat. 16; Veisuuveljet; s. T. Kauhanen. klo 12 messu ja seurat Laajasalossa, Reposalment. 13, s. J.Takala. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C, Vihti. ke 24.5. klo 18 seurat Paavolan srk-koti, Aittat. 1, Hyvinkää. TULOSSA: 27.-28.5. Maailma kylässä -festivaali Suvilahdessa, H-Y Mahdollisuuksien torilla! su 4.6. klo 14 seurat Vartiosaaren luontokirkossa. 14.-16.7. herättäjäjuhlat Seinäjoella, www.herattajajuhlat.fi.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

www.sanaris. / laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

HANKINTA

KIVIM IEH ET SEN OVENPIELISSÄ UPOTTAVIA JUOKSI MONTA KULTAA

ROLOGEILLA

TARUSTOISSA 100

PUUTTOMIA PERUSLUONNE

JEESUKSEN RATSU

MIELISSÄÄN

LÄHIITÄÄ

GRILLISTÄ PAISTETTAESSA SOIKIO RYHMIIN

MESIKÄMM EN SELKKAUS KORVA

EIVÄT TUOTA UHKAA

JELPPAAVIA

PÖYDÄLLE RUUTUIHIN VOI

ETEENPÄIN

PYSYVÄ JÄLKI PIRTTI USEIN KUULTAVIA PUUHA

SAARALLE

PELKÄÄ PIKKASEN SANASSA

JAKAUTUU

TONAVAN HALKOMA

OSAPUILLEEN

ARTISTI BEHM

1/4

PIHI KÄRKISIJOILLA

KAPINE PINTAVIKA

REVANSSEJA

SPITAALI

TOISTUVA 1 . 2. 3 .

JOKAINEN EHTO O MATKAILLA

CHARLES MEGHANILLE

HERRAN PELKO VIISAUDELLE?

SUURSOUDUISTA TUTTU

KLAVIKULA VAARIT

LINDSTRÖM

SEPÄN PAIKKA

TÄIN MUNA

JEESAA VIA

ELG TARKKUUS

PERÄTÖ NTÄ ERITTEITÄ TALOILLE

-1. -1.

POMON PITÄMÄ -1.

LAITA

TULIASEITA

YHDISTELMIÄ

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

Kirkoissa vietetään rukoussunnuntaita.

Päivän evankeliumissa (Matt. 6:5-13) Jeesus rohkaisee rukoilemaan ja sanoo Jumalan tietävän, mitä tarvitsemme.

Äitien kevätjuhla

ÄITIENPÄIVÄ ON saanut alkunsa vuonna 1914 Yhdysvalloista. Siellä vieraillut kouluneuvos Vilho Reima suositteli äitienpäivän viettoa myös suomalaisille. Juhlasta innostuttiin paikoitellen maaseudulla, ja äitienpäivää vietettiin aluksi kesällä ja sittemmin syksyllä. Kevään juhla siitä tuli ensin toukokuun kolmanteen sunnuntaihin, mutta todistuksia kirjoittaville opettajille tuo päivä osui kiireen keskelle. Heidän toiveestaan vuonna 1927 äitienpäivä siirrettiin toukokuun toiseen sunnuntaihin. Siinä se on yhä.

On lukemattomia tapoja rukoilla

Jumalaa voi rukoilla missä tahansa. Paikalla ei ole väliä. Kaikki äänensävyt ja tavat käyvät. Saat rukoilla niin kuin osaat ja mitä sisimmässäsi tunnet – oman sydämesi kielellä. Eikä ole kieltä, jota Jumala ei ymmärtäisi.

On lukemattomia tapoja rukoilla. Voit lähteä kävelylle, istua puiston penkille ja huokaista mielessäsi. Voit sulkea silmäsi ja hengittää syvään. Voit polvistua ja painaa otsasi maahan. Saat seistä suorana ja kohottaa kätesi. Tutun virren, laulun, psalmin, kaihoisan tangon tai tuutulaulun sanat voivat olla rukousta. Tai istu hiljaa ja anna ajatustesi mennä. Voit itkeä, nauraa tai huutaa tuskasta – tai vaikka tanssia ja heiluttaa ruumistasi rukouksen tahdissa. Jumala tietää, mitä sinä kaipaat.

Jumala tuntee sydämemme ja sisimmät ajatuksemme, sanamme ja aikeemme, ennen kuin edes puemme ne sanoiksi. ”Teidän Isänne kyllä tietää, mitä te tarvitsette, jo ennen kuin olette häneltä pyytäneetkään”, Jeesus rohkaisee meitä.

Jokainen saa puhutella Jumalaa juuri niillä sanoilla, joita sisimmässään tuntee. Jos juuri nyt et voi kutsua Jumalaa isäksi, kutsu häntä toisella nimellä. Jumalan rakkaudella ja ymmärryksellä ei ole rajoja. Hän tuntee kaikki sydämestä nousevat kutsumanimet.

Eikä Jumala ole kaukana. Hän odottaa sydämesi hiljaisuudessa, että kerrot hänelle huolesi. Rukoillessasi voit myös oivaltaa, mitä syvimmin kaipaat ja mitä läheisesi sinulta toivovat.

LAURI MAARALA

Piipahda sisimpäsi huoneessa

Kun rukoilet, menet sisimpäsi huoneeseen. Kuuntele siellä, mitä kaipaat, mitä toivot, mistä kiität ja mitä tarvitset.

Saat laskea kaiken sen hänen sydämelleen, jota Jeesuskin rukoili.

NINA RIUTTA

Hyvää pyhää

MARIA AKATEMIAN PSYKOLOGI MARIA LINDROOS s . 4.

Nuorten vaikuttaja­

ryhmä toimii

jokaisessa Vantaan

seura­kunnassa s. 4

Oopperalaulaja

Hannu Forsberg

laulaa äideille

Hakunilassa s. 6

Huokaise tässä

Terttu

11.5.2023

kirkkojakaupunki.fi

Huolituolissa sydän

Ihmisillä on huolia laidasta laitaan. Kun toisella on paha mieli, Terttu Nikkilä haluaa auttaa.

Rekolan kirkolta löytyy aivan tavallisena tiistaipäivänä Huolituoli. Siihen voi istahtaa kuka tahansa, jonka mieltä painaa iso tai pieni murhe.

– Ihmisillä on huolia laidasta laitaan. Voi olla paha mieli ihmissuhteiden takia tai oman elämän asiat ovat solmussa. Huolituolissa tarjotaan ihmiselle mahdollisuus kohtaamiseen, jossa hän voi keventää sydäntään, kertoo Terttu Nikkilä

Rekolan seurakunta on tuttu paikka Nikkilälle, joka on toiminut siellä vapaaehtoistyöntekijänä jo 1980-luvulla, kun kirkkoherrana oli Jukka Yrjölä

– Luin jumalanpalveluksissa raamatuntekstejä ja esirukouksia. Esirukoukset kirjoitin itse. Myös

mieheni toimi esirukousten lukijana, ja yleensä minä olin kirjoittanut nekin. Pappi Vappu Olsbo aikoinaan opetti tekemään esirukouksia, Nikkilä muistelee.

Melkein kymmenen vuotta sitten hänelle ehdotettiin, että hän voisi mennä seurakunnan vapaaehtoistoiminnan peruskurssille.

– Sanoin, että voin mennä, vaikka olen kyllä tehnyt 40 vuotta vapaaehtoistyötä. Olin toiminut vapaaehtoisena Suomen Punaisessa Ristissä, Nikkilä kertoo.

VAPAAEHTOISTOIMINNAN KURSSI ei ollut turha, sillä Terttu Nikkilä löysi sieltä uuden vapaaehtoistyön. Peruskurssin jatkona Suomen mielenterveysseura eli nykyinen Mieli-yhdistys järjes-

ti halukkaille tukihenkilökoulutuksen. Huolituolikouluttajana toimi suunnittelija Veli Kaukkila.

– Kävin koulutuksen ja minusta tuli Vantaan Mieli-yhdistyksen tukihenkilö, Nikkilä sanoo.

Hän alkoi pitää Mieli-yhdistyksen lanseeraamaa Huolituolia Rekolan kirkolla ja Asolan seurakuntatalolla.

– Ensin menin Asolan Silmukkaryhmään ja ilmoitin, että nyt on halukkaille tarjolla Huolituoli ja että jokaisella on puoli tuntia keskusteluaikaa. Minulla oli heti neljä keskustelua kahden tunnin aikana.

HUOLITUOLIIN VARATAAN aika diakoniatyöntekijä Kaisa Aallolta tai Sannamari Niemeltä. Ajan voi varata kerran tai niin usein kuin kokee tarvitsevansa kuuntelijaa.

Jos varauksia ei ole, Nikkilä saattaa tulla tiistaisin Rekolan kirkolle ennen yhteisöruokailua ja kysyä joltakulta, että haluatko lähteä Huolituoliin. Yleensä joku on lähtenyt.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Maksuttomia lounaita kirkoilla

Eri puolilla Vantaata kokoonnutaan syömään vapaaehtoisten valmistaman aterian äärelle. Moniin ruokailuihin ainekset saadaan kaupungin ja seurakuntien Yhteinen pöytä ­hävikkiruokajärjestelmän kautta.

Hakunilan kirkolla (Hakunilantie 48) maanantaikirkko klo 11 ja maksuton lounas maanantaisin 15.5., 22.5. ja 29.5. klo 11.30 ja klo 12.15.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla (Kustaantie 22) hartaus ja maksuton lounas aikuisille tiistaisin 16.5. ja 23.5. klo 12–13.30. Saunomismahdollisuus, oma pyyhe mukaan.

Tikkurilan kirkolla (Asematie 12 a) viikkomessu ja maksuton yhteisölounas tiistaisin 16.5. ja 23.5. klo 12–13.

Hämeenkylän kirkolla (Auratie 3) maksuton lounas keskiviikkoisin 17.5., 24.5. ja 31.5. klo 11–12.30 ja ehtoollishartaus klo 12.

Myyrmäen Virtakirkon kirkkoravintola Voimalassa (Rajatorpantie 8) kevyt lounas ja kahvi perjantaisin 12.5. ja 26.5. klo 11.30. Kirkkohetki klo 11. Vapaaehtoinen maksu.

Kaikki Vantaan seurakuntien yhteisöruokailut löytyvät osoitteesta kirkkovantaalla.fi/yhteisöruokailut. Kesän ajan ruokailut ovat tauolla.

kevenee

Nikkilä osallistuu Mieli-yhdistyksen järjestämään työnohjaukseen kerran kuukaudessa. Hän painottaa, että Huolituoli-keskustelut ovat luottamuksellisia. Tukihenkilöllä on vaitiolovelvollisuus.

KUUNTELIJAN ROOLI ei ollut Terttu Nikkilälle uusi asia, kun hän aloitti Huolituoli-toiminnan. Hän toimi aiemmin Mieli-yhdistyksen vapaaehtoistyöntekijänä Sekasin-chatissa.

Sekasin-chat on 12–29-vuotiaille tarkoitettu keskustelupalvelu, joka tukee mielen hyvinvointia ja mielenterveyden ongelmista selviämistä.

– Huolituolin kuuntelijana oleminen tuli minulle vähän kuin Sekasin-chatin kautta. Siinä näin, kuinka suuri tarve sille on, että joku kuuntelee. Sinne jonotettiin. ■

Varaa Huolituoli-aika: diakonia.rekola@ evl.fi tai Kaisa Aalto p. 044 422 0391 tai Sannamari Niemi p. 050 329 0361.

– En anna kenellekään valmiita ratkaisuja. Ihminen itse on oman elämänsä paras asiantuntija. Mutta keskustelemalla asiakas voi löytää sen, miten asioita voi korjata.

Huolituoli ti 16.5. ja ti 23.5. klo 11 ja klo 11.30 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Huolituoli keskiviikkoisin 7.6.–5.7. klo 11.30, klo 12.15 ja klo 13 Kesäkahvilassa Asolan seurakuntatalolla, Asolantie 6.

Terttu Nikkilä valmistautuu vastaanottamaan Huolituoliasiakkaita Rekolan kirkolla.

” Keskustelemalla asiakas voi löytää sen, miten asioita voi korjata.

TERTTU NIKKILÄ

halutaan lisää vaikuttamisen mahdollisuuksia

Heinäkuussa voimaan astuva uusi kirkkolaki tekee nuorten vaikuttajaryhmistä pakollisia. Nuoria kuullaan jo nyt eri tavoin.

Otetaan kaikki mukaan. Käytetään kunnioittavaa kieltä. Ei kuvata toista ilman lupaa.

Tässä muutama kahdeksasta turvallisemman tilan periaatteesta, jotka voi lukea Hämeenkylän kirkon nuorisotilan seinältä. Vantaalaiset nuorten vaikuttajaryhmien jäsenet eri seurakunnista laativat periaatteet yhdessä.

– Ne ovat tavallaan itsestään selvyyksiä, mutta kun ne ovat tuossa seinällä, itsekin kiinnittää vielä enemmän huomiota omaan käytökseensä ja tulee siitä tietoiseksi, Nina Voutilainen , 20, kuvailee.

– Kun turvallisemman tilan periaatteet ovat tuossa, kaikilla on täällä mukava ja turvallinen olo. Voi olla rauhassa ja hengailla vaan, Kati Toivola, 16, sanoo.

HÄMEENKYLÄSSÄ NUORTEN vaikuttajaryhmä on myös esimerkiksi suunnitellut ja tilannut nuorille omat hupparit ja järjestänyt nuorille Yö kirkossa -tapahtuman. Vaikuttajaryhmä kävi myös seurakuntaneuvoston kokouksessa esittäytymässä ja kertomassa nuorten meiningistä.

Vantaalla nuorten vaikuttajaryhmä on joka seurakunnassa. Pian näin pitäisi olla muuallakin, sillä uuden kirkkolainsäädännön tullessa voimaan 1. heinäkuuta 16–29-vuotiaille tarkoitetuista nuorten vaikuttajaryhmistä tulee pakollisia.

HELSINGISSÄ NUORTEN vaikuttajaryhmä toimii tai on perusteilla seitsemässä seurakunnassa. Herttoniemen seurakunnassa toimii kerran kuukaudessa kokoontuva nuorten hallitus. Nuoret ovat saaneet osallis-

Nina Voutilainen ja Kati Toivola ja muut vaikuttajaryhmien jäsenet Vantaalla laativat turvallisemman tilan periaatteet nuorisotyöhön.

Seurakunnat etsivät Vantaalla vihittyjä hääpareja

Vantaan seurakunnat juhlistavat vantaalaista rakkautta ja etsivät Vantaan kirkoissa menneinä vuosikymmeninä naimisiin menneitä hääpareja uudistamaan vihkikuvansa. Häistä voi olla kulunut puoli vuosisataa tai muutama vuosi.

Kuvan uusimisella herätellään ihmisiä huomaamaan oman liittonsa rakkaus ja yhdessä eletty historia. Tarkoituksena on toteuttaa uudelleen parin hääku-

va samassa ympäristössä, jossa kuva on alun perinkin otettu. Vihkikuvan ohella pari voi halutessaan uudistaa myös vihkivalansa.

Kuvaukset toteutetaan toukokuun ja heinäkuun välisenä aikana. Kuvattavaksi tulevien parien kuvat julkaistaan vantaalaista rakkautta juhlistaen seurakuntien viestintäkanavissa, ja parit saavat kuvat myös omaan käyttöönsä. Lisäksi toiveena on, että myös parin vanha kuva voidaan julkaista samassa yhteydessä. Lisätietoja saa osoitteesta: vantaanseurakunnat.fi

Toiminta ukrainalaisten hyväksi palkittiin

Suomen Ekumeeninen Neuvosto (SEN) huomioi Ekumeeninen teko 2022 -tunnustuksella toimia Ukrainan sodasta kärsivien auttamiseksi. Viime vuonna tehtiin seurakunnissa eri puolilla Suomea paljon töitä Ukrainan sotaa pakenevien auttamiseksi. Esimerkkejä tällaisesta toiminnasta ovat diakoniatyö Mikkelissä ja rukoustapahtuma Helsingissä.

”Rukoile rauhaa Ukrainaan”

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO, ASTRID NURMIVAARAN KOKOELMA

Hjördis Sundholmin ja Edvin Wickströmin häät pidettiin Pyhän Laurin kirkossa vuonna 1941.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT JOONAS VOHLAKARI

-tilaisuus järjestettiin toisena pääsiäispäivänä 18.4.2022 Helsingin Senaatintorilla. Tilaisuudessa kuultiin eri kirkkokuntien edustajien puheenvuoroja ja rauhanrukouksia. Rauhankelloja soitettiin Helsingin keskustan kirkoissa.

Tilaisuuden järjestivät Helsingin evankelis-luterilaiset seurakunnat, Helsingin ortodoksinen seurakunta, Helsingin katolinen seurakunta sekä Helsingin ekumeeninen toimikunta.

Ekumeeninen teko -tunnustuksen kautta nostetaan esiin ekumeeninen aloite tai toimin-

tamuoto. Tunnustus voidaan myöntää tapahtumalle, hankkeelle tai idealle.

Vantaalaisille tarjotaan ilmaisia harrastuksia

Vantaalla on päätetty edistää liikkumista ja ehkäistä eriarvoistumista. Lähiöt liikkeessä -hanke tarjoaa vantaalaisille maksuttomia liikuntaharrastuksia.

Luvassa on vertaisohjaajien eli lähiliikuttajien vetämiä liikuntaryhmiä sekä koulujen urheilujoukkuetoimintaa.

tua esimerkiksi tapahtumien suunnitteluun.

– Meiltä on myös kysytty, halutaanko tulla mukaan järjestämään tapahtumia, mikä on tosi kiva, nuorten hallituksen jäsen Peppi Lepola, 16, kertoo.

Jos asia vaatii, nuorten hallituksen puheenjohtaja voi viedä nuorten viestiä eteenpäin seurakunnan työntekijöille tai luottamushenkilöille.

Lukiota käyvä Lepola tuli mukaan nuorten hallitukseen joulukuussa.

– Haluan vaikuttaa siihen, että nuorten ääntä kuunnellaan, meidät huomioidaan ja asiat tehdään meidän näköisiksi. Itse haluan vaikuttaa kirkossa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemaan.

Lukiolaisilla päivät voivat olla pitkiä, mutta Lepola on kokenut, että nuorten hallituksessa toimimiselle löytyy aikaa. Ensi syksyksi on tosin tulossa tauko, sillä hän lähtee vaihto-oppilaaksi Kanadaan.

– Voi olla, että jatkan, kun tulen takaisin Suomeen. Katsotaan sitten, miltä tuntuu.

ESPOOSSA NUORTEN vaikuttajaryhmä on tällä hetkellä nimettynä vain Espoon ruotsinkielisessä seurakunnassa. Leppävaaran seurakunnan johtava nuorisotyönohjaaja Pasi Härkönen suhtautuu nuorten vaikuttajaryhmiin ja niiden pakollisuuteen skeptisesti. Hänen mukaansa kovinkaan moni nuori ei halua sitoutua vaikuttamiseen, siihen, että kokoonnutaan aina tiettyyn paikkaan tiettyyn aikaan.

Hänen mielestään ongelmana on myös se, että vaikuttajaryhmän kautta kuuluu vain pienen porukan ääni.

– Jos laki vaatii, kai tällaisia ryhmiä pitää sitten perustaa, mutta minusta se on kuolleena syntynyt

Yhteisöllistä liikuntatoimintaa järjestetään Hakunilan, Havukosken, Länsimäen, Mikkolan ja Myyrmäen alueilla. Mukaan ovat tervetulleita kaikki alueiden asukkaat.

Ensimmäiset lähiliikuttajien liikuntaryhmät käynnistyivät toukokuun alussa. Kesän aikana ohjelmaa järjestetään kolmena päivänä viikossa touko-, kesäja elokuussa. Tarkemman ohjelman voi katsoa osoitteessa vantaa.fi/kesaliikunta.

Lähiliikuttajien toiminta jatkuu syyskuussa syysohjelmalla. Muun muassa 3-luokkalais-

idea, Härkönen sanoo.

Tämä ei silti tarkoita, etteikö nuoria kuultaisi Leppävaarassakin. Härkösen mukaan nuorten ajatuksia kysytään kasvotusten ja somessa ja he pääsevät tekemään tapahtumista itsensä näköisiä.

– Meillä esimerkiksi toteutettiin Hoosianna-messu niin, että nuoret suunnittelivat sen ja siitä tuli heidän näköisensä. Nuorilta on kysytty myös somessa, millaisia kysymyksiä työhaastatteluun tuleville nuorisotyönohjaajaehdokkaille pitäisi esittää. Heiltä tuli oikein hyviä kysymyksiä.

SEURAKUNNAN TYÖNTEKIJÖIDEN pitää Härkösen mukaan olla nuorten parissa herkällä korvalla.

– Jos joku nuori sanoo puolikkaankin ajatuksen, että ”olisipa kiva, jos…”, siihen tartutaan ja kysytään, että mitä pitäisi tapahtua. Ei pidä tehdä vain sellaista, mikä olisi meidän työntekijöidemme mielestä hyvä.

Nina Voutilainen ja Kati Toivola tunnistavat sen, että monien nuorten on vaikea sitoutua pitkäjänteiseen toimintaan.

– Tunnistan ilmiön ja sitoutuminen voi tuntua vaikealta jos ajattelee, että vaikuttajaryhmissä vain istutaan kokouksissa ja ollaan vakavia. Sen pitäisi mennä niin, että vaikuttajaryhmään voi tulla katsomaan ja kokeilemaan, onko se oma juttu, Voutilainen sanoo.

Voutilaisen ja Toivolan mielestä uusi laki on hyvä juttu. Se voi herätellä erityisesti pienten paikkakuntien seurakuntia ottamaan nuoret paremmin huomioon. Kaikkialla on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että nuoret huomiodaan kaikessa seurakunnan toiminnassa.

– Jos vaikuttajaryhmiä ei olisi, olisi isompi kynnys tuoda mielipiteitä esiin, Voutilainen sanoo. ■

ten koulujoukkuetoiminta käynnistyy. Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on vahvistaa asukkaiden yhteisöllisyyttä liikunnan avulla.

Perheneuvojat vastaavat uudessa palvelussa

Kirkon perheneuvojat alkavat vastata ihmissuhteisiin liittyviin kysymyksiin Väestöliiton

Hyvä kysymys -palvelun uudella palstalla.

Hyväkysymys.fi on kaikille avoin ja maksuton verkkopalve-

lu, josta saa tukea ja tietoa erilaisiin elämäntilanteisiin. Sivuston tavoitteena on, että jokainen avun tarvitsija voi saada tietoa ja tukea mahdollisimman varhain ja helposti, kun jokin asia omassa tai läheisen elämässä askarruttaa.

Jatkossa kirkon asiantuntijoiden tavoitteena on tarjota verkkopalvelussa muun muassa artikkeleita ajankohtaisista teemoista, videoita ja podcasteja sekä luentoja ja verkkokursseja.

Lue lisää uutisia ja artikkeleita: kirkkojakaupunki.fi

Pasi Härkönen Leppävaaran seurakunnasta ajattelee, että nuoria voidaan kuulla myös muuten kuin vaikuttajaryhmiä perustamalla.

JOS VAIKUTTAJARYHMIÄ EI OLISI, OLISI ISOMPI KYNNYS TUODA MIELIPITEITÄ ESIIN. NINA VOUTILAINEN

Peppi Lepola kuuluu Herttoniemen seurakunnan nuorten hallitukseen.

Hakunilan seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 10–15 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi,

Facebook: Hakunilan seurakunta

Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset

YouTube: Hakunilan seurakunta

SoundCloud: Hakunilan seurakunta

Päivystävä pappi tavattavissa

ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507

Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA

Musiikkihetki Facebookissa keskiviikkoisin klo 12.

Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.

Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO

Hakunilantie 48, suntio p. 050 409 0500

Hakunilan kirkko on avoinna ti–to klo 9–14.

Hakunilan kirkon kuoro laitoskäynnit 11.5. Tapaaminen Länsimäen kirkolla klo 12.45.

Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Ehtoollista vietetään 22.5.

Maanantain yhteisölounas maanantaisin; ensimmäiseen kattaukseen sisään klo 11.30–11.45 ja

toiseen klo 12.15–12.30.

Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14.

Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12.30. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki.

Päivähetki Raamatun äärellä parittomien viikkojen tiistaina klo 12. Jari Araneva.

Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15.

Kevään viimeinen kerta 16.5. Syyskausi alkaa 5.9.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12.

Toivo Café keskiviikkoisin klo 13–15. Ei 24.5.

Raamattuilta. Esikoiset ry. pe 12.5. klo 18.30. Tarja Nieminen. Äitienpäivän messu su 14.5. klo 12. Tiina Palmu, Sasu Rauhala, Sini Nikku.

Äitienpäivän kahvikonsertti su 14.5. klo 14. Oopperalaulajia ja kanttori Juha Paukkeri. Kakkukahvit messun ja konsertin välissä n. klo 13.15 alkaen.

Seniorikerho ti 16.5. klo 13. Kerhon vetäjänä Minna Tervo. Diakoniatyöntekijä vierailee.

Helatorstain messu, Merimieskirkon kirkkopyhä to 18.5. klo 12. Saarna Vuosaaren satamakuraattori Taija Kivistö, Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä.

Messu, Kansanlähetyksen lähetys­

pyhä su 21.5. klo 12. Harri Nurminen, Sasu Rauhala, Sini Nikku. Arpajaiset lähetystyön hyväksi. Paluumuuttajien ryhmä ti 23.5. klo

13.

Ukuleleryhmä to 25.5. klo 16.30. Sini Nikku.

Iloa ja toivoa -kahvi Hakunilan seurakunnan oma kahvi myynnissä Yhteisvastuu­keräyksen hyväksi. Nouda omasi kirkkoherranvirastos­

ta. Paketin hinta 10 e, maksu käteisellä, pankkikortilla tai MobilePaylla numeroon 10197.

Diakoniatyöntekijät tavoitat p. 050 573 6277 sekä hakunilan. diakonia@evl.fi.

Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakun­

ta@evl.fi. Adressit myynnissä diakoniatyön hyväksi. Suljettu 24.5. Päivystävä pappi on tavattavissa

Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507.

LÄNSIMÄEN KIRKKO

Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391

Perhekerho perjantaisin klo 9–12.

Kevään viimeinen kerta on 12.5.

Avoin muskari perjantaisin klo 10.

Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10. Säppi avoin keskusteluryhmä tiistaisin klo 10.

Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21.

Naiset Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21.

Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.

Русскоязычная библейская

группа по средам с 18 до 20

Muskarimessu pe 12.5. klo 10. Sari

Kokkonen, Sini Nikku.

Äitienpäivän messu su 14.5. klo 10.

Tiina Palmu, Sini Nikku.

Esikoiset ry. Seurat su 14.5. klo

14.30. Tarja Nieminen.

Messu su 21.5. klo 10. Harri Nurminen, Sini Nikku.

Esikoiset ry. Seurat su 21.5. klo 15. Tarja Nieminen.

MUUALLA

Lohdutuksen puutarhassa, sururyhmä Laila Pullisen veistospuistossa ja kotimuseossa (Sotungintie

4) Keväästä syksyyn kerran kuu­

kaudessa klo 18–20: to 18.5., ke 28.6., to 27.7., to 31.8., to 28.9. Ilm. ja lisätiedot: Tiina Palmu, tiina. palmu@evl.fi, p. 050 356 5715.

Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo

17–21.30 Kolohongan nuorisotalol­

la. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.

Lapsikuoro Kuunloiste alakoulu­

ikäisille lapsille harjoittelee Itä­

Hakkilan koulun pikkurakennuk­

sessa keskiviikkoisin klo 16–16.45. Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoroseikkailuun!

Nuorisokuoro Aurinkotanssi on

Menokasvo

Hakunilan kirkossa soi tervehdys äideille

Hakunilan kirkolla järjestetään perinteinen Äitienpäivän kahvikonsertti, jossa alueen oopperalaulajat tuovat tervehdyksensä äideille. Ketä muita osallistuu lisäksesi, Hannu Forsberg?

– Laulamme kanttori Juha Paukkerin säestämänä Mervi Rautiaisen ja Jaakko Hietikon kanssa yksinlauluja, mahdollisesti myös duettoja, ehkä tertsettojakin eli tällöin laulamme kolmen hengen voimin.

Millainen merkitys äitienpäiväkonsertilla on sinulle?

– Tämä konsertti on aina sellainen kunnollinen kevään aloitus, joskin nyt ajankohta on melko pitkällä toukokuussa.

Millaista ohjelmistoa on tarjolla tänä vuonna?

– Laulamme perinteisiä lauluja kuten Äideistä parhain, Ilmari Hannikaisen Oi äi-

ti armas mä kiitän sua ja Oskar Merikannon Kevätlinnuille etelässä

– Yhtenä vuonna kokeilimme kevyempää ohjelmistoa, lähinnä rakkauslauluja, mutta palasimme vanhoihin tuttuihin kappaleisiin. Ja toki perinteisiä, pirteitä ja riemullisia kevätlauluja on mukava laulaa. Niissä on semmoinen leppoisa tunnelma.

Kenelle tämä konsertti sopii?

– Konsertti alkaa jumalanpalveluksen ja kahvien jälkeen, joten osa kirkkokansasta jää todennäköisesti kuuntelemaan. Heidän lisäkseen toivotamme tervetulleiksi väkeä laajalti koko Hakunilan seurakunnan alueelta nuorista vanhempiin kuulijoihin.

OUTI ISOTALUS

Äitienpäivän kahvikonsertti su 14.5. klo 14 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Ennen konserttia tarjoillaan äitienpäiväkahvit klo 13.15.

Oopperalaulaja Hannu Forsberg kutsuu kuulijoita Äitienpäivän kahvikonserttiin. – Riemullisia kevätlauluja on mukava laulaa. Niissä on leppoisa tunnelma, hän sanoo.

yläkoulun kynnyksellä sekä yläkoulussa olevien nuorten oma kuoro. Se harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 17–17.45. Aurinkotanssissa on letkeä tekemisen meininki, johon jokainen nuori saa tulla omana itsenään.

Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa kanttori Sini Nikku. Lisätietoja sähköpostitse sini.nikku@evl.fi.

Hämeenkylän seurakunta

Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830

6450.

sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi.

www.hameenkylanseurakunta.fi

Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–17, puhelimitse, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti klo 9–11 ja Café Pähkinässä to klo 10–12, p. 09 830 6472.

Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea

Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459

HÄMEENKYLÄN KIRKKO

Auratie 3

Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Jumalanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta.

Kirkkoherranvirasto on poikkeuksellisesti suljettu 19.5. ja 22–23.5.

Taikuri Luttisen Taikashow to 11.5. klo 9 ja klo 10.15. Viimehetken paikkatiedustelut: terhi.kuoppala@ evl.fi, p. 050 573 6356.

Messu su 14.5. klo 10. Matti Hyry, Hannu-Pekka Heikkilä. Luomakunnan sunnuntai. Äitienpäivä. Pistokkaiden ja taimien vaihtoa, opastamassa asiantuntija Pirjo Laulumaa. Tarkemmat tiedot verkossa. Kirkkokahvit.

Vaskivuoren lukion kuorojen konsertti su 14.5. klo 15. Ohjelma 15 e.

Päiväkahvin aikaan -keskustelusarja ma 15.5. klo 14. Maria Autio kertoo Sloveniasta ja mahdollisuuksistamme matkailla Sloveniaan. Kahvitarjoilu.

Messu to 18.5. klo 10. Katja-Maaria Kaskinen, Hannu Lehtikangas. Helatorstai.

Messu su 21.5. klo 10. Jaakko Kara, Hannu-Pekka Heikkilä. Kaatuneitten muistopäivä. Seppeleen lasku hautausmaalla jumalanpalveluksen jälkeen. Kirkkokahvit.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 24.5. klo 18.

Hämeenkylän kirkon kuoro

tiistaisin parillisilla viikoilla klo

17.30. Kuoroa johtaa Hanna Perkola. Kevään viimeinen kerta 16.5. Yhteisen pöydän ruokailu keskiviikkoisin klo 11.

Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12 ruokailun yhteydessä.

Kyläperhekerho torstaisin klo

9.30. 11.5. osallistutaan taikuriesitykseen kirkolla. Kerhoa ei ole 18.5. Kevään viimeinen kerta 25.5.

CAFÉ PÄHKINÄ

Lammaskuja 2 A

Kahvila auki ma-pe klo 10–14. Kahvila suljettu 17.–19.5.

Musiikkihetki to 11.5. klo 13. Hannu Lehtikangas.

Erovanhempien olkkari ke 17.5. klo 17.30.

Miesten keskusteluryhmä torstaisin klo 10. Kevään viimeinen kerta 11.5.

Mervi Lakkalan ja Casper Väliahdetin taidenäyttely ”Yhteys”

nähtävillä 26.5.asti, taiteilijatapaaminen 16.5. klo 18.

LAMMASPOLKU 1

Aikuisten raamattupiiri to 11.5. ja 25.5. klo 9.30.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO

Ilpolankuja 2

Kenian lähetyspiiri to 11.5. Jukka Nevala ja 25.5. klo 11. Martti Haverinen.

Kyläperhekerho tiistaisin klo 9.30.

Kevään viimeinen kerta 23.5.

MUUALLA

Pägyn päivä la 20.5. klo 10–14. Perinteeksi muodostunut kylätapahtuma Mantelikujalla Pähkinärinteessä. Tarjolla hyvää ruokaa ja herkkuja, musiikkia ja pelejä sekä mukavaa yhdessäoloa ja iloista mieltä!

Korson seurakunta

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie

4, avoinna ma–pe klo 9–14. Suljettu

18.5. ja 24.5. korsonseurakunta.fi

Facebook: Korson seurakunta

Instagram: korsonsrk, nuortenkulma

Hautajaisten varaukset ma–pe klo

9–15, p. 09 830 6220

Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09

830 6550

Keskustelun papin kanssa voi varata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09

830 6554

Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p. 09 830 6554

Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12 diakoniatoimistolla

Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO

Merikotkantie 4

Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12.

Keikkaapu

Apua arkeen!

Keikka-avun vapaaehtoiset auttavat arjen haasteissa Länsi-Vantaan alueella asuvia yli 65-vuotiaita senioreja. Keikka-apu on kertaluonteista ja maksutonta.

KUMMIPÄIVÄÄ VIETETÄÄN

4.6.2023

Tutustu Vantaan kohteisiin

Naisten saunailta to 11.5. ja 25.5.klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa ennen messua.

Korso-messu to 11.5. klo 18.30.

Elina Aro, Tuomas Antola, Airi Saloniemi, Sanna Ahjosaari Satu Mukala. Messussa mukana Kisakeskus 1 ja Kiipula 4 rippikoululaiset. lltarukouspiiri klo 18 kokoustilassa. Helena Tenhusen lauluoppilaiden kevätkonsertti pe 12.5. klo 19 seurakuntasalissa.

Messu su 14.5. klo 10, Joona Raudaskoski, Minttu Haapalainen, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit.

Kirkon aamupuuro ma 15.5. ja

lassa.

Amente-kuoron kevätkonsertti ”On hetki” ti 16.5. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Kattaus ikiihania säveliä - muistetaan Loiria, tunnelmoidaan suomalaista sielunmaisemaa Sibeliuksesta Myrskyluodon Maijaan eikä unohdeta Suvivirttä!

Aamurukouspiiri ke 17.5. ja 24.5. klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen messu ja yhteisölounas ke 17.5. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa. Jaana Jurvanen ja Ilkka Luukka.

Miesten saunailta to 18.5. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa. Helatorstain messu to 18.5. klo 15. Elina Aro, Jani Vanhala, Sinikka Stöckell.

Iltarukouspiiri to 18.5. klo 18 kokoustilassa.

Perhekerho pe 19.5. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Keittolounas 2 e / perhe.

Messu su 21.5. klo 10, Jani Vanhala, Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi. Aatu ja Anne Gröhn saarnaa. Kirkkokahvit. Kirkkokahveilla Kylväjän lähetit Aatu ja Anne Gröhn.

Suvilauluja ja Simaa -yhteisvastuukonsertti su 21.5. klo 16. Suurkonsertissa esiintyvät Lumon Puhaltajat -orkesteri, johtaa Jan Salminen, NaisSound-diskanttikuoro, johtaa Säde Bartling Aménte-kamarikuoro, johtaa Riikka Heinzmann, Korson Mieslaulajat, johtaa Pekka Itkonen Lauluryhmä Kaarna, johtaa Airi Saloniemi, Kaikille avoin kuoro, johtaa Sinikka Stöckell, Korson seurakunnan nuorten bändi MusaFisut, vetäjänä Petri Seppä. Paikan päällä kerätään kolehti Yhteisvastuulle. Korson Marttojen simatarjoilu. Korso-messu to 25.5. klo 18.30. Minna Ruuttunen, Tomi Uimonen Elina Aro, Sinikka Stöckell. Messussa mukana Kisakeskus 4 ja Kiipula 1 rippikoululaiset. Iltarukouspiiri klo 18 kokoustilassa.

22.5. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta.

Perhekerho ma 15.5. ja 22.5. klo 12–15 lasten tiloissa. Virtapiiri ma 15.5. ja 22.5. klo 13 seurakuntasalissa. Juttuseuraa, kahvittelua ja ohjelmaa. Maksutonta, ei ilmoittautumista. Punainen lanka -raamattupiiri ma 15.5. ja 22.5. klo 18 kirkon asiakastilassa. Sisäänkäynti alapihan parkkipaikan kautta. Naisten raamattupiiri ti 16.5. ja 23.5.klo 18 Kotkansiiven kokousti-

Luontopyhiinvaellus Korson kirkolta Tussinkoskelle ti16.5. klo 18. Lähde pyhiinvaellukselle luonnonkauniille Tussinkoskelle Tuomas-kirkkoherran ja Kari Nikkisen johdolla. Kokoonnumme kirkon takaparkkipaikalla seurakuntakeskuksen ovella (os. Kotkansiipi) klo 18, jolloin pyhiinvaeltajat siunataan matkaan. Mukaan tarvitset repun, istuinalustan ja juomapullon sekä säänkestävät jalkineet ja sadeasun varalle. Eväät jaetaan lähtiessä omiin vaeltajien reppuihin. Ilmoittautumiset ja allergiat Korson kirkkoherranvirastoon 12.5. mennessä, p. 09 830 6550. Matka on 2,5 km suuntaansa, reitti ei ole esteetön.

KIRKONKULMA

Kirkon naapurissa oleva olotila ja

www.vantaanseurakunnat.fi/apua-ja-tukea/keikka-apu

kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta.

Kirkonkulma avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI

Surviaisenkuja 1

Perhekerho to 11.5. ja 25.5. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL

Venuksentie 4

Muskariperhekerho ti 16.5. ja 23.5. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30.

Rekolan seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa

Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi

Rekolan srk somessa

@rekolansrk

Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220 Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi

Puhelinpäivystys ti klo 10–12, p.09

8306706

Kaisa Aalto, p. 044 4220391

Sannamari Niemi, p. 050 3290361 tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.

Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi)

Elämänkaari

Pyhiinvaellusseminaari

Pyhiinvaellus - inspiraatiota elämän matkalle

17.5.2023 Tikkurilan kirkko klo 13 - 17

Asiantuntijavieraana

pappi Hans-Erik Lindström, Vadstenan luostariyhteisöstä Luentoja, keskustelua ja mahdollisuus tutustua pyhiinvaellusreitteihin pääkaupunkiseudulla.

Järj. Pääkaupunkiseudun seurakunnat Tilaisuus on ilmainen.

keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan.

vt. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040

745 6706

Ben Ahlroos, p. 050 535 2450

Hanna Paananen, p. 050 436 7712

Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO

Kustaantie 22, p. 09 830 6708

Perheolkkari ma klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa

askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä. Huolituoli ti klo 11 ja klo 11.30. Varaa oma aika keskustelulle. Sinä valitset aiheen ja kuuntelijana on seurakunnan koulutettu vapaaehtoinen. Lisätiedot Kaisa Aalto, p. 044 4220391.

Yläovet auki ti klo 12. Syödään yhdessä. Alussa hartaus. Sauna, oma pyyhe mukaan. Silmukkasiskot ke klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi.

Lapsikuoron harjoitukset ke klo

16–16.45. Ilmainen kuoro alakouluikäisille. Johtaa Hanna-Maria Valve, p. 050 433 3329.

Taidekerho to 11.5. ja 25.5. klo

14.30. Taidekerho 5–9-vuotiaille. Teemme kaksi omakustanteista retkeä museoon. Ilmoittautumiset: petri.piirainen@evl.fi, p. 050 573 6328.

Pyhäkoulu su klo 10. Lasten oma kirkkohetki ja askartelua. Messu su 14.5. klo 10. Seppo Paulasaari ja Sirkku-Liisa Niemi.

Äitienpäivän kakkukahvit su 14.5. klo 11.30.

Miesten raamattupiiri ma 15.5. klo

18.30. Keskustelua Raamatun teksteistä ja rukousta ajankohtaisten aiheiden puolesta.

Aamumessu ke 17.5. klo 9. Seppo Paulasaari ja Sirkku-Liisa Niemi. Helatorstain messu to 18.5. klo 13. Jussi Koski ja Sirkku-Liisa Niemi. Nosta kädet ilmaan –konsertti ja kevätrieha la 20.5. klo 15. Perheen pienimmille suunnattu iloinen osallistava konsertti, jossa kuullaan uusia lasten virsiä bändin säestyksellä. Mukana lapsikuorot Rekolasta, Hakunilasta ja Mikkolan koulusta. Kanttorit Hanna-Maria Valve, Sini Nikku ja Mari-Annika Heikkilä. Konsertin jälkeen kirkolla jatkuu kevätrieha, joka päättää varhaiskasvatuksen kevään kauden. Kaikki mukaan!

Messu su 21.5. klo 10. Hanna Paananen, Hanna-Maria Valve. Messu Foibekartanossa su 21.5. klo 14. Hanna Paananen, Hanna-

Maria Valve.

ASOLAN SEURAKUNTATALO

Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedustelut Asolan toiminnasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329.

Päiväkerho ma, to ja pe klo 9–12. Huom! Ei kerhoa 1.5. Kerhossa askarrellaan, lauletaan ja leikitään. Kerhossa hiljennytään myös hetkeksi ja tutustutaan Raamatun kertomuksiin. Kyselyt vapaista paikoista Petri Piirainen, p. 050 573 6328.

Perheolkkari ti klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä.

Savityöpaja ke klo 12–14. Pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu on 1 e/ kerta.

Raamattu- ja rukouspiiri to klo 10. Käydään läpi Uutta Testamenttia keskustellen ja rukoillen. Ohjaajina vapaaehtoiset Tuovi ja Päivi. Asolan Silmukkaryhmä to klo16. Ryhmässä kudomme, virkkaamme tai askartelemme. Olet tervetullut myös ilman käsityötä, sillä tärkeintä on yhdessäolo. Helatorstaina 18.5. ei ole ryhmää.

Miesten keskusteluryhmä to 11.5. klo 13–14.30. Keskustelemme elämän eri ihmeistä ja ilmiöistä. Ei ennakkoilmoittautumista. Ohjaajina Heikki ja Irene.

Kipuryhmä ti 16.5. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta

Maire Ester Turunen 88 v, Kari Untamo Juvonen 76 v.

KORSON SEURAKUNTA

Kastettu

Samuel Matti Väntönen, Aada Ellen Saarinen, Väinö Toivo Aatos Kinnaslampi.

Hautaan siunattu

Olavi Verner Oksanen 91 v, Raimo Jalmari Luoto 89 v, Anna Liisa Ojapalo 81 v, Aila Inkeri Pakarinen 77 v, Timo Jaakko Matias Saahkari 61 v, Henri Sakari Salmenius 37 v.

HAKUNILAN SEURAKUNTA

Kastettu

Robert Sebastian Antonio Kanervo, Viljo Aarni Kauppinen, Nuutti

Fedja Tapani Pokkinen.

Hautaan siunattu

Mikko Johannes Peltola 88 v, Taisto Viljo Johannes Kataja 81 v,

Raimo Viljo Koskela 80 v, JuhaPekka Räsänen 65 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA

Kastettu

Mico Elian Tapio Wahlsten.

Hautaan siunattu

Marja Kaarina Lindholm 85 v,

REKOLAN SEURAKUNTA

Kastettu

Elias Leo Tapio Makkonen, Livia Jasmin Koivuluoma.

Hautaan siunattu

Soili Helena Kärkkäinen 90 v, Eine Annaliisa Peltonen 90 v, Ahti Alvar Ensio Nousiainen 88 v, Helena Ojala 87 v, Ruth Elisabeth

Ståhlberg 85 v, Sirkka Siviä Savolainen 84 v, Mirja Hillevi Häkkinen 68 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA

Kastettu

Kielo Matilda Pyykkönen, Viljami

Veeti Matti Kangasniemi, Asseri

Heinonen, Saaga Taimi Annikki

Raudasoja, Effi Maarit Leinonen, Kerttu Maisa Katriina Heikkinen.

Hautaan siunattu

Maila Anelma Lyytikäinen 90 v, Tuula Marjatta Tuomainen 83 v, Mari Johanna Kaasinen 49 v, Harriet Kristina Salmela 78 v, Aila

Tuulikki Hara 76 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

Kastettu

Kaisu Lyyti Annikki Kantanen, Lyydia Eleonora Uljas, Eveliina

Anniina Rundelin, Oderaa Aleksi

Ndubueze, Cindy Maria Vilhelmina Jaarila, Hilma Maria Räty,

Vieno Aurora Rantanen, Venni

Sakari Rantanen, Urho Arnold

Pohjantaival, Leena Aini Anelma

Koistinen, Eini Minttu Marjatta

Pitkänen, Viola Aleksandra Syväoja, Arvo Edvin Tapio Ala-Lipasti, Manuel Mauno Juhani Sjöblom.

Hautaan siunattu

Pentti Kalevi Tikkanen 90 v, Hilja

Tellervo Enström 82 v, Kaarina

Terttu Finne 81 v, Sirkka-Liisa

Peltomäki 80 v, Risto Ensio Hätönen 76 v, Nina Edit Stenman 45 v, Signe Linnea Nurmi 89 v, Touko

Johannes Nissilä 84 v, Mikko

Antero Kortelainen 84 v, Maire Marjatta Itäranta 78 v, Irma Kyllikki Putkinen 66 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING

Döpta

Alvin Cosmo Olof Gädda, Vanessa Helena Raitanen. Avlidna

Erik Anders Oskar Grönberg.

kärsiville. Ohjaajana Jorma Kuusijärvi. Aihe; En minä muuksi muutu. Muistitreenit ke 17.5. klo 10.30.

Uudenmaan Muistiluotsin järjestämä muistitreeniryhmä.

Seniorikahvila ma 22.5. klo 13. Mukavaa yhdessäoloa kahvikupin ääressä. Saamme vierailijaksi Muistiluotsi Astan.

Luontokerho ma 15.5. ja 22.5. klo

14–16. Luontokerho 5–6-vuotiaille. Kokoonnumme 3 kertaa ja järjestämme 2 retkeä, joista ensimmäinen kokoperheen omakustanteisen retken Harakan luontokeskukseen

Helsinkiin. Lisätietoja: Petri Piirainen, p. 050 573 6328.

Omaishoitajien tukiryhmä ti 23.5. klo 13. Vertaistukiryhmä omaistaan hoitaville tai jos kokee olevansa omaishoitaja Ei ennakkoilmoittautumista. Lea Lindqvist kertoo aiheesta Oma hyvinvointi ja jaksaminen.

MUUALLA

Toivoa naisille -ryhmä ke 17.5. klo

18–19.30. Lampirannalla, Tertunkuja 4b.

Kaatuneiden muistopäivän kaksikielinen jumalanpalvelus su 21.5. klo 10. Messun järjestävät Rekolan seurakunta ja Vanda svenska församling. Seppeltenlasku Helsingin pitäjän sankarihaudalla klo 11, Ruskeasannan sankarihaudalla klo 12 sekä Hiekkaharjun muistomerkillä klo 12.30.

Nikkaristiapua Tarvitsetko apua kodin pienissä askareissa? Seurakunnan vapaaehtoiset nikkaristit auttavat kodin pikku askareissa

Rekolan alueella. Heiltä voi pyytää apua esim. palovaroittimen asennukseen, lampun vaihtoon, taulujen ripustamiseen tai pihan haravointiin. Ammattimiesten töitä ei kuitenkaan tehdä. Apu on asiakkaalle maksutonta. Lisätietoja: kirkkoherranvirasto p. 09 830 6700 ma–to klo 9–14.

Tikkurilan seurakunta

Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat p. 09 830 6804 ma–pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta p. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi

Kirkkoherranvirasto:

ark. ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6717 tikkurilan.seurakunta@evl.fi

tikkurilanseurakunta.fi

Facebook: Tikkurilan seurakunta

Instagram: @tiksinsrk

Twitter: @Tiksinsrk

Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkurilantaivaanalla.blogspot.com

Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten

ark. ma–pe klo 12–15 p. 09 830 6202

Diakonia palvelee

Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle www.tikkuri-

lanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköpostia voit lähettää diakonia.tikkurila@evl.fi.

Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www.tikkurilanseurakunta.fi.

PYHÄN LAURIN KIRKKO

Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko on auki pääsääntöisesti tilaisuuksien mukaan.

Messu su 14.5. klo 12, Kristiina Kartano, Terhi Viljanen, Terje Kukk. Ora l’amore – rakkauden aika: Con Amore -kuoron kevätkonsertti ti 16.5. klo 19. Ohjelmassa kuoromusiikkia Suomesta, Ruotsista ja Italiasta, säveltäjinä Rauno Lehtinen, Evert Taube ja Bepi De Marzi. Kuoroa johtaa Heidi Korhonen-Björkman. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Naiskuoro Varia Vocen ja kamariyhtye Fantasmin kevätkonsertti to 18.5. klo 16. Porvoolaisen kuoron ja kamariyhtyeen konsertin johtaa Porvoon suomalaisen seurakunnan kanttori Jarkko Yli-Annala. Koko perheelle soveltuvan, vajaan tunnin kestävän helatorstaisen konsertin ohjelmassa on raikasta keväistä musiikkia, kevyttä klassista ja suomalaista gospelmusiikkia.

Vapaa pääsy. Kaatuneiden muistopäivän kaksikielinen jumalanpalvelus su 21.5. klo 10. Messun järjestävät Rekolan seurakunta ja Vanda svenska församling. Seppeltenlasku Helsingin pitäjän sankarihaudalla klo 11, Ruskeasannan sankarihaudalla klo 12 sekä Hiekkaharjun muistomerkillä klo 12.30.

Messu su 21.5. klo 12, Annaelina Mäkilampi, Suvi-Maria Roine, Iina Katila.

Vantaan Suzukisoittajien kevätkonsertti su 21.5. klo 17.30. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Perheiden yhteinen kevätjuhla ke 24.5 klo 18. Aloitus kirkossa. ja tarjoilut kirkkohetken jälkeen pappilassa sekä puuhailua Pappilan puistossa. Tervetuloa koko perheen voimin!

TIKKURILAN KIRKKO

Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma–pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila. fi.

Kellopeli eli carillon on kuultavissa

Tikkurilan keskustassa joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina klo 18.

Junnuolkkari (7–14-vuotiaille) on auki kouluviikoilla joka viikko ti ja to klo 13–16 Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10). Junnuolkkarissa on tarjolla välipalaa sekä osittain ohjattua tekemistä. Toiminta on maksutonta.

Kaatuneiden muistopäivä

Vantaalla vietetään kaatuneiden muistopäivän kaksikielistä jumalanpalvelusta yhdessä Rekolan seurakunnan ja Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kanssa.

Jumalanpalvelusta vietetään sunnuntaina 21.5. klo 10 Pyhän Laurin kirkossa. Jumalanpalveluksen jälkeen on seppeltenlasku Helsingin pitäjän hautausmaan sankarihaudalla klo 11, Ruskeasannan hautausmaan sankarihaudalla klo 12 sekä

Hiekkaharjun muistomerkillä klo 12.30.

rukouspiiri la 13.5.ja la 20.5. klo 15, kerhohuone Toivo, 2. krs. Helsingebygdens kör, Vantaan kamarikuoro ja Bulevardin kamariorkesteri la 13.5. klo 18. Kapellimestari Alf Nybon johdolla Gabriel Faurén teos Messe de Requiem op. 48. Solisteina sopraano Hedvig Paulig ja bassobaritoni Rolf Boman. Liput 20 e. Messu su 14.5. klo 10, Marja Eloranta, Sanna Heikurinen, Samppa Laakso.

Vauvakahvila ma 15.5. ja ma 22.5.klo 12.30–14.30, kerhohuone Toivo, 2. krs. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikuinen.

Sansan medialähetyspiiri ma 15.5. klo 18, kerhohuone Rakkaus. Viikkomessu ti 16.5. ja ti 23.5. klo 11.30–12. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 16.5. klo 13, kerhohuone Toivo, 2. krs. Vieraana Kreikassa pakolaistyössä toimivat nimikkolähetit Faisal ja Bella Masih.

Laulamme yhdessä -yhteislaulutilaisuus ti 16.5. klo 17, Terje Kukk. Tiistain yhteisölounas ti 16.5. ja kevään viimeinen lounas ti 23.5. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavattavissa ajanvarausta ja keskustelua varten.

Haemme vantaalaisia hääpareja eri vuosikymmeniltä!

Lue lisää kirkkovantaalla.fi

Varhaisnuorille (7–12-vuotiaille) on tarjolla kerhoja Tikkurilan kirkolla, Ilolassa, Ristipurossa, Ylästössä, Kartanonkoskella ja Tammistossa. Ilmoittautuminen maksuttomiin kerhoihin www. tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Kouluikäiset”. Lisätietoja marja. eloranta@evl.fi tai p. 050 464 1414 sekä marjukka.valtanen@evl.fi tai p. 050 526 9401.

Walk in -terapiaa on tarjolla maksuttomana 16–29-vuotiaille torstaisin klo 16–19 sekä lauantaisin klo 13–16 Tikkurilan kirkolla. Voit tulla ratkaisukeskeiseen terapiaan ilman ajanvarausta, mutta muutamia aikoja on varattavissa osoitteessa www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Nuoret”.

Keskiviikkokellot soivat keskiviikkoisin klo 13.45–13.55.

Taaperokahvila to 11.5. ja to 25.5. klo 9.30–12 tarkoitettu 1–2-vuotiaille lapsille ja heidän aikuisilleen. Tarjoilu 1 e/aikuinen.

Päivämusiikki to 11.5. (Terhi Viljanen, laulu ja Terje Kukk, piano), to 18.5. (Iina Katila, carillon) ja to 25.5. (Supavit Nummelin, carillon) klo

12–12.30. Vapaa pääsy. Teetä ja kasviskeittoa to 11.5., to 18.5. ja to 25.5. klo 18–19. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 euron hintaan klo 18 alkaen seurakuntasalissa ennen iltamessua klo 19. Iltamessu to 11.5., to 18.5. ja to 25.5. klo 19–20. Tule mukaan yhteisöllisesti toteutettavaan iltamessuhetkeen, joka toteutuu rukouksessa, Sanassa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudessa yhteiseen hiljentymiseen. Messua ennen tarjolla teetä ja kasviskeittoa.

Perhepäivä pe 12.5. klo 9–13. Muskarikirkkohetki klo 10. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Keittolounas 4 e/ perhe, leipä ja kahvi 2 e/perhe. Muskarikirkkohetki pe 12.5. klo 10–10.30. Lasten ja perheiden kirkkohetki jossa laitetaan kastenauhat kastepuuhun.

Laulupiiri pe 12.5. ja pe 19.5. klo 15.30, seurakuntasali Voima. Naisten rukouspiiri pe 12.5. ja pe 19.5. klo 18, kokoushuone Martta. Yhteiskristillinen laulu- ja

Avoin kohtaamispaikka ke 17.5. ja kevään viimeinen kohtaamispaikka ke 24.5. klo 12–15. Kohtaamispaikassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä. Tarjolla kuppi kuumaa tai kylmää juotavaa ja pientä makeaa, mutta ennen kaikkea mukavaa yhdessäoloa ja keskusteluseuraa. Käytössä myös asiakastietokone sekä tarvittaessa digiapua. Olet tervetullut yksin tai yhdessä ystäväsi kanssa. Taivaaseen astumisen messu to 18.5. klo 15 Sanna Heikurinen, Johanna Toivonen, Iina Katila. Keski-Vantaan musiikkiopiston opettajien konsertti la 20.5. klo 18. Vapaa pääsy.

Messu Bluegrass-musiikin tahdein su 21.5. klo 10 Jaakko Hyttinen, Marjo Suorsa, Samppa Laakso. Mukana bluegrass-yhtye No Real Gentlemen.

Raamatunlukupiiri: Raamatun laulut ja tarinat ma 22.5. klo 17.30, Jaakko Hyttinen.

PIENTEN PAIKKA

Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO

Soittajankuja 1

Perhepäivä ma 15.5. ja ma 22.5. klo 9–14. Touhua ja toimintaa klo 9 alkaen. Tarjolla välipala 2 e/perhe.

Leikkiä, yhdessäoloa ja yhteistä puuhaa lapsille ja aikuisille klo 14 saakka. Tule silloin kun sinulle sopii, ei ilmoittautumista.

KARTANONKOSKEN

KERHOHUONEISTO

Hagelstamintie 20 A

Raamattua ja lähetysasiaa teeku pin äärellä to 11.5. klo 18–20.

Raamattua, rukousta, yhdessäoloa ja asiaa Kansanlähetyksen ulko maantyöstä teekupin äärellä.

RISTIPURON

KERHOHUONEISTO

Simonkyläntie 11, A-talo

Perhekerho ti 16.5. ja ti 23.5. klo

9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisil le ja lapsille. Välipala 2 e/perhe.

Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

TAMMISTON

KERHOHUONEISTO

Tammistonkatu 29 B

Perhekerho ma 15.5. ja ma 22.5. klo 9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/ perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

YLÄSTÖN

SEURAKUNTATALO

Lehtikummuntie 2

Elävän veden virta -rukouspiiri ma 15.5. klo 17.30. Jumalan sanan tutkimista ja yhteistä rukousta. Perhekerho ti 16.5. ja ti 23.5. klo

9.30–11. Yhteistä tekemistä aikuisil le ja lapsille. Välipala 2 e /perhe.

Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

MUUALLA

Tule mukaan kaupunkiviljelyporukkaan! Kiinnostaako sinua hyötykasvien ja kukkien kasvattaminen rennossa porukassa? Viljellään yhdessä seurakunnan viljelylaatikoita Tikkurilan kirjastolla.

Istutuspäivä on ma 15.5. klo 17. Ilmoittaudu mukaan Mari Chaulagaille p. 050 4147234 tai mari. chaulagai@evl.fi.

Seurakunnan vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu varmasti! Soita Lailalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä porakone pelota, ota rohkeasti yhteyttä!

Tiedustelut: diakonissa hanna. raunu@evl.fi p. 050 384 8481.

VERKOSSA

www.facebook.com/tikkurilanseurakunta

Sunnuntain kello 10 jumalanpal-

ISÄ MEIDÄN, JOKA OLET METSÄSSÄ.

Sielun latauspiste on mielen huoltoasema verkossa. Sieltä löydät lähiluontoreitit, joilla voit vaeltaa, mietiskellä, ja ammentaa mielenrauhaa.

Lähtö klo 8 Vanhalta Viilatehtaalta

dessa. Omat eväät, sään mukainen vaatetus. Ei ennakkoilm. Toteutuu säästä riippumatta. Lisätiedot: Kari

Sininen On! - Lasten ja perheiden

huoltajat ovat tervetulleita löytä mään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

Vantaankosken seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi

Rajatorpantie 8

Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi

Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys:

Myyrmäen Virtakirkko: ti klo 9–11

Kivistön kirkko: ti klo 13–15

Soita tai jätä soittopyyntö:

arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176.

Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi.

Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi

Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko

Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO

Rajatorpantie 8

keskittävän rukouksen hengessä.

Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, puolen tunnin meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen.

Kesto noin tunti. Muskarimessu su 21.5. klo 10. Papit Antti Isopahkala, Tuula Paasivirta, kanttori Ritva Holma.

Suomen kielen kerho maahanmuuttajille ti 23.5. klo 14. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. Israel-piiri ti 23.5. klo 18. SLEY:n Suur-Helsingin piirivastaava Soili Haverinen.

Kässäpaja keskiviikkoisin klo 12–14. Neulotaan, ommellaan, korjataan tai tehdään uutta. Neuvoja saa.

KIVISTÖN KIRKKO

Laavatie 2

Rauhanyhdistyksen seurat pe 12.5. klo 19.

Perhekahvila maanantaisin klo

9.30–11.

Aikuisten Olkkari maanantaisin

klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä.

Kivistön rukouspiiri ti 16.5. klo 17.30.

Kivistön raamattupiiri ti 16.5. klo 18.30.

Kastehelmi-kuoro keskiviikkoisin klo 16.30–17.15 miniryhmä/iltamusiikkileikkikoulu, klo 17.30–18.30

Ilm. 28.5. mennessä: Sisi Wu, xinghui.wu@evl.fi, p. 050 356 6760 tai Maria Järviniitty, maria.jarviniitty@evl.fi, p. 050 512 1168. Tied. pyhiinvaelluksesta: Kari Koivula, p. 0400 605 955 suti.koivula@gmail. com.

MARTINRISTI

Martinpolku 2 C, sisäänkäynti

Martinlaaksonpolun puolelta

Aamurukouspiiri torstaisin 11.5. klo 8.15.

Virsilauluilta pe 12.5. klo 18.

Toivon Tuulet su 14.5. klo 17.

Hannu Äimänen

Martinlaakson seniorien korttelikerho keskiviikkoisin klo 13.

Raamattupiiri ti 16.5. klo 13.

KAIVOSRISTI

Kaivosvoudintie 3

Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

PATOTIE 2 KERHOTILA

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11.

MUUALLA

Kansainvälinen raamattupiiri to 11.5. ja 25.5. klo 17.30. Paikka, kysy: Sisi Wu, xinghui.wu@evl.fi, p. 050 356 6760. Raamattupiiri erikielisille. Ota omankielinen Raamattu mukaan. Keskustellaan ja rukoillaan suomeksi ja englanniksi.

mismaja ja paljon muuta. Aikuisille urheiluseuroista erilaisiin asiantuntijapalveluihin. Järj. Vantaankosken seurakunta, Vantaan kaupunki ja lukuisa joukko Länsi-Vantaan perhepalvelujen verkoston toimijoita.

Muraalipyhiinvaellus MyyrmäesPysähtymisen paikkoja urbaanissa ympäristössä. Kierrä reitti konkreettisesti Myyrmäessä, pituus 1,7 km, tai virtuaalisesti verkossa citynomadi.com tai älypuhelinsovelluksessa CityNomadi. Reitin hakusana ”muraali”. Reitti pohjautuu Myyrmäen muraaleihin. Tekstit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myös kuunneltavissa suomeksi. Lisätietoja vantaankoskenseurakunta.fi.

Nikkaristipäivystys maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 11–13, p. 09 830 6426. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua pienissä kodin sisätai ulkotöissä iän tai liikkumishaasteiden vuoksi? Hyllyjen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, joiden apu on asiakkaalle maksutonta. Ammatti-ihmisten töitä (esim. sähkö- tai putkityöt) emme voi tehdä. Nikkaristit toimivat Vantaankosken seurakunnan alueella (Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaanlaakso ja Kivistön suuralue).

Keikka-apu-päivystys tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Keikka-apu on kertaluonteista ja maksutonta vapaaehtoisapua yli 65-vuotiaiden Länsi-Vantaalla asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Esim. auttamista asioilla kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, apua lomakkeiden täyttämisessä tai ulkoilukaverina. Yhteistyössä Vantaan kaupungin Myyrmäen ja Martinlaakson kotihoidon sekä Punaisen Ristin LänsiVantaan osaston kanssa.

VERKOSSA

Muskarimessu su 21.5. klo 10. Papit Antti Isopahkala, Tuula Paasivirta, kanttori Ritva Holma. Messua voi seurata suorana ja 2 viikon ajan tallenteena verkkosivulla www. vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla.

Vanda svenska församling

Kanslifunktioner: Stationsvägen

12a, tfn 09 830 6262

Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi

Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA

S:T LARS

Kyrkov. 45

Högmässa sö 14.5 kl.10. Anu Paavola och Anders Ekberg.

Högmässa to 18.5 kl.10 Kristihimmelsfärdsdagen. Sini Aschan, Anders Ekberg.

Tvårspråkig högmässa på de stupades dag sö 21.5 kl.10. Sini

Aschan och Anders Ekberg tillsammans med Räckhals församling.

DICKURSBY KYRKA

Vallmov. 28

Musiklek fre 12.5 kl.10–11 för ca 1–4 åringar med vuxen.

Babyrytmik fre 12.5 kl.14–15.30 för ca 3-11mån med vuxen.

Mässa sö 14.5 kl. 12. Anu Paavola,

Anders Ekberg. Ungdomskväll ons 17.5 kl.18.

ViAnda-körens vårkonsert ons

17.5 kl.18 i Dickursby kyrka. Dir: Anders Ekberg. Piano: Ingmar Hokkanen.

Musiklek fre 19.5 kl.10–11 för ca 1–4

åringar med vuxen.

Babyrytmik fre 19.5 kl.14–15.30 för ca 3–11mån med vuxen.

Söndagsträff för unga vuxna

sö 21.5 kl. 11.30–13.Träff för dig som är ung vuxen i Vanda och huvudstadsregionen.

Seniorcafé ti 23.5 kl. 13–14.

Sångstund ons 24.5 kl. 18–19.

HÅKANSBÖLE KYRKA

Håkansbölev. 48

Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets to 27.4 kl.13 i Håkansböle kyrka.

ÖVRIGT

Kör för alla to 11.5 kl.16.30–18

Bygård, Tavastby, Ainogränden 9

Sånggrupp för dig som är erfaren sångare eller nybörjare.

Körövning ons 17.5 och 24.5 kl.12 med ViAnda i Helsinggård.

Pensionärernas utfärd till Borgå ti

6.6 Program: Runebergs museum, lunch i församlingshemmet. Efter lunchen besöker vi Borgå domkyrka, domkapitlet och kaffe i Biskopsgården med biskop Bo-Göran Åstrand. Anmälning senast 23.5 till Annakatri Aho tfn 050 464 5068. En dag om mission och vårt

globala ansvar lö 27.5 kl. 9.30

Utfärd till: Finska Missionssällskapets Missionsseminarium i Karis

församlingshem, Centralgatan 23, Karis.

Anmäl dig med senast 12.5 till anu. paavola@evl.fi eller med WhatsApp/sms: 050 544 2671.

International

International Bible Study Group

Thu 11th and 25th May 5.30 PM. For more information about place: Sisi Wu, xinghui.wu@evl.fi, p. 050 356 6760. A Bible group for people speaking different languages. Bring your own language Bible. We’ll talk and pray in Finnish and English. The Message Club thu 11.5 at 2-4pm. Bible study in English. Some refreshments will be served. For more information and enrollment, please contact deacon Heidi Salminen tel. 050 330 1828. Suomen kielen kerho maahanmuuttajille ti 23.5. klo 14 Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä.

International Friendship-choir practises at Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heikkilä, p. 044 422 0407. Friends’ Café & Friendship Mass Summer Celebration Sun 11th Jun.

At 2.30 PM A Little Pilgrimage from Kivistö Church to Seutula Chapel (distance 5 km). At 4 PM Friendship Mass at Seutula Chapel. Barbeque Party after the Holy Mass. Registration by 28.5.: Sisi Wu, xinghui.wu@ evl.fi, tel. 050 356 6760 or Maria

Järviniitty, maria.jarviniitty@evl.fi, tel. 050 512 1168. For more information about the Pilgrimage: Kari Koivula, tel. 0400 605 955, suti. koivula@gmail.com.

Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18, Länsimäen kirkko, Kerokuja 9.

Русскоязычная

библейская

группа по средам с 18 до 20.

Apua tukeaja

Perheneuvonta: Puhelinajanvaraus to klo 8–12 puh. 09 830 6799

Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254

Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE

Vaku ry:n seniorikerho ma 22.5. klo 12–15 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a Vantaa. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 23.5. klo 11.30–14.Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a Vantaa. Viikkomessu (tulkkaus viittomakielelle), yhteisöllinen lounas ja yhdessäoloa.

NÄKÖVAMMAISILLE

Lähetyspiiri pe 12.5. ja 26.5. klo 17–19.30, Pekanraitti 16, Malmi, 2. krs. huone 210. Ohjaajana Leena Siponkoski. Piirin toiminta tukee Lähetysseuran tekemää työtä Nepalissa, vammaisten lasten

hyväksi.

Sanoin ja sävelin kerho 22.5. klo 14–16, Martinristi, Martinpolku 2. Ryhmän ohjaajana Ritva-Leena Tuuli

Raamattupiiri 25.5. klo 13–15 Suvelan kappelilla, Kirstintie 24, Espoo. Raamattupiiriä ohjaa Sari Karjalainen. Tiedustelut Ritva Aarniolta p. 040 734 7715. Kevään luontoretki to 25.5. Vuosaaren Uutela klo 13–15.30. Tule mukaan kuuntelemaan lintujen laulua ja meren aaltojen loiskintaa. Lähdemme kahvila Kampelan edessä olevalta parkkipaikalta, Uutelantie 1, Helsinki, klo 13. Kierrämme Uutelan niemen kävelyteitä ja polkuja pitkin. Pysähdymme laavulle grillaamaan makkaraa ja syömään omia eväitä. Ota siis omat makkarat ja eväät mukaan. Retki päättyy lähtöpaikalle kahvila Kampelan viereen, jossa on mahdollista juoda kahvit omakustanteisesti. Retkelle ilmoittaudutaan Terhille 23.5. mennessä p. 050 381 8758, terhi.suonsivu@evl.fi.

PYHIINVAELLUSSEMINAARI

Pyhiinvaellusseminaari – inspiraatiota elämän matkalle ke 17.5.klo 13–17 Tikkurilan kirkko, Asematie 12a. Asiantuntijaseminaari; teemana pyhiinvaelluksen yhteisöllisyys, vieraana Hans-Erik Lindström, pastori ja kirjailija, Svenska Kyrkan. Ohjelma www.vantaanseurakunnat.fi/tapahtumat. Seminaari on ilmainen.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 11.–25.5.

Kirkoissa soi

TORSTAI 11.5.

Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Terhi Viljanen, laulu ja Terje Kukk, piano. Vapaa pääsy.

LAUANTAI 13.5.

Gabriel Faurén teos Messe de Requiem op. 48 klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Helsingebygdens kör, Vantaan kamarikuoro ja Bulevardin kamariorkesteri kapellimestari Alf Nybon johdolla. Solisteina sopraano Hedvig Paulig ja bassobaritoni Rolf Boman. Liput 20 e.

SUNNUNTAI 14.5.

Äitienpäivän kahvikonsertti klo

14 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Perinteinen Hakunilan alueen oopperalaulajien äitienpäivätervehdys yhdessä kanttori Juha Paukkerin kanssa. Kakkukahvit messun ja konsertin välissä n. klo 13.15 alkaen.

Vaskivuoren lukion kuorojen konsertti klo 15 Hämeenkylän kirkko, Auratie 3. Ohjelma 15 e.

TIISTAI 16.5.

Ora l’amore – rakkauden aika: Con

Amore -kuoron kevätkonsertti klo

19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie

45. Ohjelmassa kuoromusiikkia

Suomesta, Ruotsista ja Italiasta, säveltäjinä Rauno Lehtinen, Evert

Taube ja Bepi De Marzi. Kuoroa johtaa Heidi Korhonen-Björkman.

Tikkurilan kirkossa la 13.5. kello 18 Helsingebygdens kör (kuvassa), Vantaan kamarikuoro ja Bulevardin kamariorkesteri esittävät Gabriel Faurén teoksen Messe de Requiem op. 48. Solisteina laulavat sopraano Hedvig Paulig ja bassobaritoni Rolf Boman. Konsertin johtaa Alf Nybo. Liput maksavat 20 euroa.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Amente-kuoron kevätkonsertti

”On hetki” klo 19 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Kattaus iki-ihania

säveliä - muistetaan Loiria, tunnelmoidaan suomalaista sielunmaisemaa Sibeliuksesta Myrskyluodon

Maijaan eikä unohdeta Suvivirttä!

Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

TORSTAI 18.5.

Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikku-

rilan kirkossa, Asematie 12 a. Iina Katila, carillon. Vapaa pääsy. Naiskuoro Varia Vocen ja kamariyhtye Fantasmin kevätkonsertti klo 16 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Porvoolaisen kuoron ja kamariyhtyeen konsertin johtaa Porvoon suomalaisen seurakunnan kanttori Jarkko Yli-Annala. Koko perheelle soveltuvan, vajaan tunnin kestävän helatorstaisen konsertin ohjelmassa on raikasta keväistä

Musiikkia Helsingissä ja Espoossa

Sunnuntaina 14.5.

Perinteinen äitienpäiväkonsertti klo 17 Helsingin tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores, Cantores Minores Koulutusryhmien kuorot, säestys Marja Kyllönen, Cantores Minores Muskarilaisten kuoro, Olli Saari, urut. Liput 30/25, 20/15, 10 e (numeroidut rivit) ticketmaster. fi ja kirkon pääovelta.

Tiistaina 16.5.

Musiikkiopisto Avonian kevätkonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Vapaa pääsy.

Viherlaaksopäivän iltakonsertti: Mustarastas (Trio) klo 19.30

Espoossa Viherlaakson kappelissa, Viherkalliontie 2. Henkevä kansanmusiikkikonsertti Viherlaaksopäivän päätteeksi. Suositun Mustarastas-yhtyeen kolme keskeistä jäsentä Kari Haapala, Aki Hauru ja Susanna Eronen musisoivat koskettavasti, lämpimästi ja sielua hivelevästi. Vapaa pääsy.

Torstaina 18.5.

Siivet kuin silkkiä klo 15 Helsingissä Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Liedistin yksinlaulajat Lotta Englund ja Rauni Pääkkönen, sopraano, Pertti Falk, tenori, Timo Ahvenjärvi ja Hannu Niemistö, baritoni. Pianistina Joel Papinoja. Teoksia säveltäjil-

tä Brahms, Dvorak, Kaski, Mahler ja Rahmaninov. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle.

Lauantaina 20.5.

Kamarimusiikkia Argentiinasta klo 16 Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Latinalaisamerikkalaisen kitaramusiikkifestivaalin konsertti. Janne Lehtinen, kitara, Janina Lehto, huilu, Erkki Palola, 1. viulu, Inka Eerola, 2. viulu, Clara Petrozzi, alttoviulu, Tuure Paalanen, sello. Musiikkia säveltäjiltä Guastavino, Morel, Montero. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kevään kohinaa klo 19 Helsingissä Käpylän kirkossa, Metso-

Hakunilasta ja Mikkolan koulusta. Kanttorit Hanna-Maria Valve, Sini Nikku ja Mari-Annika Heikkilä. Konsertin jälkeen kirkolla jatkuu kevätrieha, joka päättää varhaiskasvatuksen kevään kauden. Keski-Vantaan musiikkiopiston opettajien konsertti klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Vapaa pääsy.

musiikkia, kevyttä klassista ja suomalaista gospelmusiikkia. Vapaa pääsy.

LAUANTAI 20.5.

Nosta kädet ilmaan –konsertti ja kevätrieha klo 15 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Perheen pienimmille suunnattu iloinen osallistava konsertti, jossa kuullaan uusia lasten virsiä bändin säestyksellä. Mukana lapsikuorot Rekolasta,

SUNNUNTAI 21.5. Suvilauluja ja Simaa -yhteisvastuukonsertti klo 16 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Suurkonsertissa esiintyvät Lumon Puhaltajat -orkesteri, johtaa Jan Salminen, NaisSound-diskanttikuoro, johtaa Säde Bartling, Aménte-kamarikuoro, johtaa Riikka Heinzmann, Korson Mieslaulajat, johtaa Pekka Itkonen, Lauluryhmä Kaarna, johtaa Airi Saloniemi, Kaikille avoin kuoro, johtaa Sinikka Stöckell, Korson seurakunnan nuorten bändi MusaFisut, vetäjänä Petri Seppä. Paikan päällä kerätään kolehti Yhteisvastuulle. Korson Marttojen simatarjoilu. Vantaan Suzukisoittajien kevätkonsertti klo 17.30. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TORSTAI 25.5. Päivämusiikki klo 12–12.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Supavit Nummelin, carillon. Vapaa pääsy.

Kamarikuoro Addictio esittää lauluja luonnon heräämisestä lauantaina 20.5. kello 19 Helsingissä Käpylän kirkossa.

lantie 14. Kamarikuoro Addictio. Teokset kuvaavat luontoa: puiden oksien kahinaa, veden virtaamista ja lintujen laulua. Henselin sarja Gartenlieder ja mu-

siikkia säveltäjiltä Alfvén, Kuula, Monteverdi, Rautavaara, Stanford, Uusberg ja Quartel. Alkoholiton malja kesälle. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.