Kirkko ja kaupunki 2023 11 Espoo

17.8.2023

11 kirkkojakaupunki.fi

Riparilla treenattiin yhdessäoloa ja rauhoittumista s. 12

Antiikkikauppias

Wenzel Hagelstam

kävi lapsena

Pelastusarmeijan

pyhäkoulua s. 18

Eheytyksen jäljet

Milla Heinosesta yritettiin tehdä heteroa.

Nyt hän toimii, jotta muiden ei tarvitsi kokea samaa s. 14

HYVÄN TÄHDEN.

Pääkirjoitus

Kuka onkaan lähimmäinen?

TOISTA VASTAAVAA KESÄÄ ei ihan heti tule mieleen. Tänä kesänä on keskusteltu rasismista, natseista, ihmisarvosta, sananvapaudesta, yksityisyyden suojasta, demokratiasta ja hallituksen koossapysymisestä. Normaalisti kiinnostavat lähinnä terassikelit.

Kesä on näyttänyt, että kirkon perusopetuksille olisi nyt tarvetta. Sellaisille asioille kuin jokaisen ihmisen yhtäläinen ihmisarvo, lähimmäisenrakkaus, anteeksipyyntö ja anteeksianto sekä kultainen sääntö. Jeesuksen opettamana viime mainittu kuuluu näin: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” Voisi sanoa myös: miten et tahdo itseäsi kohdeltavan, älä kohtele siten toisia. Äläkä katsele vierestä, jos toisia kohdellaan huonosti.

KRISTINUSKON MUKAAN jokainen ihminen on Jumalan luomana mittaamattoman arvokas riippumatta hänen ominaisuuksistaan tai saavutuksistaan. Ainakin kirkon jäsenille pitäisi siis olla itsestään selvää, että rasismilla, joka asettaa toisen ihmisen muita huonompaan asemaan hänen ihonvärinsä, etnisyyteensä, kansallisuutensa, kulttuurisen taustansa tai uskontonsa vuoksi, ei pitäisi olla sijaa suomalaisessa yhteiskunnassa eikä politiikassa. Jotain on mennyt pieleen, kun itsestäänselvyydestä tarvitaan hallituksen tiedonanto.

Oli rakkaus, rajat ja ksylitolipastillit, mutta miten tässä näin kävi?

Lapseni, yhtä aikaa niin pieni ja iso, raivoaa eikä näe valoa missään.

Suojelusenkeli ja Jumalan kämmen, nyt teitä tarvitaan.

Auttakaa, kantakaa, antakaa voimia.

Meille kummallekin.

Lähimmäisenrakkaus ei tarkoita vain sitä, että rakastan niitä, jotka ovat minua lähimpänä tai joiden kanssa olen samaa mieltä. Lähimmäisenrakkaus koskee myös erivärisiä, erilaisia ja eri tavoin ajattelevia – Jeesuksen mukaan jopa vihollisia. Siksi se ei ole helppo vaan hyvin vaikea asia, jossa epäonnistumme usein. Siihen kuitenkin pitäisi pyrkiä.

ESPOON HIIPPAKUNNAN PIISPA Kaisamari Hintikka kytki Ylen haastattelussa 30.7. anteeksiannon anteeksipyytäjän katumukseen. Anteeksipyyntö on jotain muuta kuin pahoittelu tai varsinkaan pahoittelu siitä, että joku muu on sanomisistani loukkaantunut. Aitoon anteeksipyyntöön sisältyy peiliin katsominen: tein väärin, jatkossa haluan toimia toisin. Se ei tarkoita asioiden lakaisemista pöydän alle vaan askelta muutokseen.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Helpottavinta on, että tulevaisuus saapuu aina vähän kerrassaan.

KIRJAILIJA JA KOLUMNISTI

ALFRED POLGAR (1873–1955)

Tässä palavassa maailmassa tarvitaan enemmän utopiaa. Eihän maailma ole koskaan muuttunut ilman, että on kuviteltu parempaa tulevaisuutta.

POLIITTISEN HISTORIAN

TUTKIJA NOORA KOTILAINEN 7.8. YLE:LLÄ

Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.

JEREMIAN KIRJA 29:11

Kirkko ja kaupunki

Seuraava lehti ilmestyy 31.8.

KANNEN KUVA: ANTTI RINTALA

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki

”Tunnetaitoja voi harjoitella siinä missä kertolaskujakin”

Itäkeskuksen peruskoulun rehtori

Jutta-Riina Karhunen uskoo, että vuorovaikutustaitojen opettelu tekee koululaisten arjesta turvallisempaa.

TEKSTI AINO MUSTONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Rehtori Jutta-Riina Karhunen, mikä on parasta peruskoululaisissa ja mitä olet oppinut heiltä?

– Parasta heissä on avoimuus, huumorintaju, hyvä käytös ja välittömyys. Oppilaat kysyvät kuulumisiani päivittäin. Olen oppinut heiltä rohkeutta: jos on huoli, ei tarvitse pärjätä yksin. Olemme täällä toisiamme varten. Lisäksi olen oppinut paljon eri kulttuureista, perhemuodoista ja taustoista.

2Viime vuosina on puhuttu paljon nuorten väkivallasta. Onko kouluissa pääkaupunkiseudulla turvallista, ja millä keinoin turvallisuutta voidaan lisätä?

– Sanoisin, että suurimmaksi osin pääkaupunkiseudun kouluissa on turvallista. Samalla on tärkeää huomata, etteivät ongelmat synny tyhjästä. Vastakkainasetteluja syntyy herkemmin, jos ihmisillä ei ole ongelmien ratkaisemiseen tarvittavia tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Näitä taitoja voi kuitenkin harjoitella siinä missä kertolaskujakin, ja siksi harjoittelemme niitä viikoittain ekaluokasta lähtien. Kun oppii ristiriitatilanteissa arvioimaan omaa käytöstään ennemmin kuin syyttämään muita, koko yleinen ilmapiiri rauhoittuu.

– Puhumme koulun henkilökunnan kanssa paljon kunnioittavasta kohtaamisesta. Sen sijaan, että tulkitsisi oppilaan häiritsevän työrauhaa tahallaan, voi ajatella, että tämä ei osaa toimia tilanteessa toisella tavalla. Oppilasta ei tarvitse ”ripittää” kaikkien kuullen, vaan häntä voi lähestyä suoraan ja kysyä, harmittaako jokin ja mistä käytös saattaisi johtua. On tärkeää yrittää olla ottamatta provosointia henkilökohtaisesti.

– Meidän koulumme hyvä ilmapiiri johtuu myös siitä, että oppilaita on melko vähän: koko peruskoulussa alle 450. Näin ryhmäkoot pysyvät pieninä, ja oppilaat ja heidän perheensä ovat koulun henkilökunnalle tuttuja, mikä helpottaa yhteydenpitoa ja tarvittaessa tilanteisiin puuttumista.

3Mitä ajattelet julkisuudessa tänä kesänä käydystä rasismikeskustelusta? Millaisia vaikutuksia sillä voi olla kouluissa? – Ensinnäkin on tärkeää tunnustaa, että rasismia on. Siinä on kuunneltava rasismia kokeneita henkilöitä. Minä valkoisena ja keskiluokkaisena naisena en ole oikea henkilö arvioimaan sitä. Koulumme maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat kertoneet esimerkiksi huutelusta kaduilla ja vanhempiensa kokemasta rakenteellisesta rasismista. Antirasistinen työote koulussa on paljon muutakin kuin sitä, ettei oppilasta arvioida ihonvärin perusteella. Se vaatii perehtymistä ja koulutusta.

– Rasismikeskustelun yhteydessä puhutaan usein jengirikollisuudesta. Ei ole rasismia tunnistaa, että jengeihin ajautuu paljon maahanmuuttajataustaisia poikia. Mutta se, että syyttää ilmiöstä pelkästään nuoria ja heidän taustaansa, on rasismia. Taustalla saattaa olla esimerkiksi ulkopuolisuuden kokemusta sekä kotona että koulussa. Tällöin kuulumisen tunnetta saatetaan lähteä hakemaan jengistä. Antirasistinen teko tässä kohtaa voisi olla se, että saisimme jokaisen tuntemaan itsensä tärkeäksi.

5Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhiä asioita ovat perhe ja muiden auttaminen: oman osaamisen käyttäminen perheen ja ystävien mutta myös laajemman lähiyhteisön auttamiseen. Minulle se yhteisö on koulu, jossa pyrin näyttämään oppilaille, että heistä on mihin tahansa.

– On tärkeää, että rasismista keskustellaan ja että se tunnistetaan ja tuomitaan. Keskustelu voi kuitenkin olla kuormittavaa niille, joita se koskettaa. En osaa sanoa, miltä koulumme oppilaista tuntuu seurata joidenkin poliitikoiden kirjoituksia ja ajatella, että nämä ihmiset päättävät heidänkin asioistaan – varmaan todella pahalta. 4

Mikä on tärkeintä, mitä peruskoulusta ”pitäisi jäädä käteen”?

– Lempisanontani on ”ole ystävällinen aina, kun se on mahdollista – se on mahdollista aina”. Jos kaikki ajattelisivat niin, maailma olisi aika paljon parempi paikka. Sanoisin, että peruskoulusta lähtiessä on yhtä tärkeää tuntea omat vahvuutensa kuin osata oppisisällöt. Toki myös yleissivistys ja kriittinen suhtautuminen nykyajan tietotulvaan ovat äärimmäisen tärkeitä asioita. Mutta peruskoulun pitäisi myös nykyistä paremmin pystyä tarjoamaan jokaiselle näköaloja tulevaisuuteen ja kokemus johonkin kuulumisesta.

Sielunkantaja

Merja-Riitta Laurila kiipeää Helsingin katoille hoitamaan mehiläisiä kuten on tehnyt vuosikymmeniä. Mehiläiseen on monessa kulttuurissa liitetty sielu ja taivas.

Yli kolme neljäsosaa maailman ruokakasveista on riippuvaisia pölyttäjistä, joiden määrä on vähentynyt huomattavasti. Mehiläiset ovat pölyttäjistä tärkeimpiä.

Bzzzz! Mustia raitoja oranssinruskealla pohjalla ja tiuhaan viuhuvat kitiinisiivet. Noin sentin mittainen tarhamehiläinen surisee hattaranväriseen suojahaalariin pukeutuneen Merja-Riitta Laurilan ympärillä.

Laurila nostaa suojakannen mehiläispesän päältä. Pesä tarkoittaa viittä mintunvihreää ja keltaista styroksilaatikkoa, jotka on pinottu päällekkäin.

Vieressä tupruttaa savutin. Sen tarkoitus on ajaa mehiläiset syvemmälle pesään. Kennoissa näkyy hunajaa, paljon hunajaa.

Mehiläisyhdyskunnan kaikkein pyhin sijaitsee kahdessa alimmassa laatikossa. Kun Laurila kurkistaa sikiöosastoon, surina ja viuhuna ympärillä yltyvät. Säyseitä ovat, sanoo Laurila kotieläimistään.

Yhdessä pesässä asuu noin 10 000 mehiläistä, joista valtaosa on työmehiläisiä eli lisääntymiskyvyttömiä naaraita. Ne ovat italialaista sukua.

MEHILÄISPESÄ SIJAITSEE Etelä-Helsingin Kaartinkaupungissa, Saksalaisen kirkon sivurakennuksen katolla. Vieressä on toinenkin viisikerroksinen styroksitorni.

Merja-Riitta Laurila omistaa ja hoitaa urbaaneja mehiläispesiä myös Töölössä, Munkkiniemessä, Vuosaaressa, Malmilla, Tapiolassa ja Keilaniemessä. Hän kasvattaa lisäksi mehiläisiä lapsuuskodissaan Orimattilassa. Hunajan myynnistä kertyy eläkkeellä olevalle Laurilalle lisätuloja.

71-vuotias Laurila on citytarhauksen grand old woman. Hän on hoitanut pääkaupunkiseudulla mehiläisiä nelisenkymmentä vuotta, ollut perustamassa mehiläishoitajien yhdistystä Stadin tarhaajat ja hunajafrendit ja kouluttanut lukuisia alan harrastajia.

– Jos arvostaa mehiläisiä, arvostaa työtä niiden parissa, Laurila sanoo.

Helsingissä on lukuisia mehiläisharrastajia ja heillä 130 mehiläisten pitopaikkaa, joissa voi olla useampikin pesä. Pääkaupungissa elää varovaisestikin

arvioiden puolitoista miljoonaa tarhamehiläistä.

SIELUNKANTAJA. Elämän, kuoleman ja uudelleensyntymisen symboli. Eläin, jolla on pääsy tämänpuoleisesta tuonpuoleiseen ja takaisin. Parantava voima. Näin mehiläisestä on ajateltu monessa kulttuurissa.

Tietokirjailija, toimittaja Kaisa Pulakasta mehiläinen on ”mytologisesti superkiinnostava” ja ”hyönteisskenessä ainutlaatuinen” olento. Pulakka perehtyi eläimiin liittyviin uskomuksiin kirjaansa Kesyttömät (Atena 2023) varten.

– Moneen eläimeen liitetään manala, mutta mehiläiseen sielu ja taivas.

Kalevalassa Lemminkäisen äiti huutaa ”metsän kukkien kuningasta” avuksi kuolleelle pojalleen Tuonelanjoen rannalle. Hän pyytää mehiläistä hakemaan pojalleen virvoittavaa mettä paikasta, jossa ”ennen luoja loitsi, puheli puhas jumala”. Mehiläinen lentää ja Lemminkäinen pelastuu.

Tuoreempi suomalainen mehiläistarina on Johanna Sinisalon romaani Enkelten verta (Teos 2011). Se kertoo mehiläistenhoitajasta, joka ihmettelee mehiläisten katoamista pesistään. Navetan ylisiltä löytyy aukko toiseen todellisuuteen. Romaanissa pohditaan, että ehkä mehiläiset saivat ihmisistä tarpeekseen.

Mehiläisiä arvostetaan useissa uskonnoissa. Hindulaisuuden jumalista Vishnu esitetään usein sinisessä lootuksenkukassa istuvana mehiläisenä, ja Krishna kuvataan sininen mehiläinen otsallaan.

Koraanissa on mehiläisten suura, jossa medenkerääjät esitetään velvollisuuden ja hyödyllisyyden perikuvina. Kristillisissä saarnoissa mehiläiset symboloivat Pulakan mukaan usein ahkeruutta.

Raamatussa hyökkääjien joukkoa verrataan mehiläisparveen. Mehiläispesät merkitsevät hyvää: haaveiden maa ”tulvii maitoa ja hunajaa”.

HUNAJAN PÄÄSATO kerätään elokuussa. Helsingin mehiläistarhaajien hunaja maistuu hiukan mentolilta, joka muistuttaa kurkkupastilleista. Maku tulee lehmuksen medestä.

Entä puhtaus? Merja-Riitta Laurila kertoo, että kaupunkihunajan raskasmetallipitoisuus tutkittiin viitisen vuotta sitten, ja määrät alittivat selvästi elintarvikkeille sallitut rajat. Kaupunkihunajaa myydään esimerkiksi kauppahalleissa.

Saksalainen kirkko hankkiii Laurilalta katollaan tuotettua hunajaa ja myy sen omilla etiketeillään. Purnukoissa lukee Raamatun henkilöiden nimiä. Kaikki myydään loppuun Juudas-hunajaa myöten.

Laurila kuluttaa puolisonsa kanssa vuodessa yhden pesän tuoton, eli noin 40 kiloa hunajaa.

– Ehkä alan pikkuhiljaa muuttua itsekin mehiläiseksi. ■

Kirkko ja kaupunki 80 vuotta

Vuonna 1993:

Lama on puraissut Helsingin seurakuntia kipeästi. Hallintojohtaja, ekonomi Heikki Bergström antaa täyden tunnustuksen seurakuntien ponnisteluille.

– Merkittävää on, että säästöt on saavutettu ilman varsinaisia irtisanomisia.

Tänä vuonna seurakunnat joutunevat lomauttamaan koko henkilöstönsä kolmeksi viikoksi. Moni on tosin päättänyt tulla töihin lomautettunakin, ettei työtovereiden kuorma kasva liikaa. Bergström tuumii, että talouden kiristyminen ei ole ollut pelkästään negatiivinen asia.

– Markka on paras konsultti. Tässä menossa on seurakuntienkin rattailta pudonnut paljon turhaa. Vapaaehtoistyön löytyminen uudella tavalla on mainio asia.

Lyhennelmä Pälvi Ahoinpellon kirjoittamasta artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungissa 3.3.1993. Suomessa oli 1990-luvun alussa syvä lama. Siihen liittyi paljon työttömyyttä, ulosottoja ja perusturvallisuuden horjumista. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

LUE HEIKKI NENOSEN

JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME

KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA

KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/

PUHEENVUOROT

Merja-Riitta Laurila hoitaa mehiläisiä Saksalaisella kirkolla Kaivopuiston kupeessa.

”Kulutustasoa, joka oli sotien sukupolvelle normaali, saatetaan nyt kutsua vihreäksi idealismiksi.

Voisimmeko fanittaa sekä talvisodan sankareita että heidän hiilijalan jälkeään?”

”Markka on paras konsultti”

Elämän ja kuoleman kappeli

TEKSTI AINO MUSTONEN KUVA JUHO PARTANEN

Tiettävästi ensimmäinen aloite siunauskappelin rakentamiseksi Malmin hautausmaalle tehtiin jo yli sata vuotta sitten, vuonna 1908, kertoo pappi ja kirkkohistorian dosentti

Esko M. Laine.

Tuohon aikaan vainajien siunaukset toimitettiin yleensä haudoilla. Käytäntö alkoi kuitenkin herättää tyytymättömyyttä: talvella oli liian kylmä ja lähekkäiset siunaustilaisuudet häiritsivät toisiaan. Helsinki kasvoi ja kaupungistui nopeasti, ja toisaalta myös ihmisten mukavuuden ja yksityisen tilan tarve alkoi kasvaa.

Kappelin rakentamista puolsi myös 1900-luvun alussa noussut työväenliike ja sen vaatimus vainajien yhdenvertaisesta kohtelusta.

MALMIN HAUTAUSMAAN kappeli valmistui joulukuussa 1923. Selim A. Lindqvistin suunnittelemaa jugend-tyylistä rakennusta pidettiin erityisen hienona, mikä näkyi esimerkiksi siinä, että Suomen Kuvalehti esitteli sen uudenvuodenjutussaan.

Kappelista tuli heti suosittu. Malmilta oli lähimpään kirkkoon melko pitkä matka, joten ihmiset alkoivat käydä tuntemattomien vainajien siunaustilaisuuksissa veisaamassa ja kuuntelemassa Jumalan sanaa. Kappelissa järjestettiin myös esimerkiksi joulumyyjäisiä.

– Voi sanoa, että 1920-luvulla hautausmaan kappeli oli sekä kirkko, kappeli että seurakuntatalo. Lisäksi siellä oli tilat vainajien säilytykseen, Laine kertoo.

Hautausmaalle kulki tuolloin junarata. Malmin alue oli vielä maaseutua kaukana kaupungista, ja hautajaisväki – niin vainaja kuin saattajatkin – saapuivat siunauskappelille ruumisjunalla. Rata oli käytössä vuoteen 1954 asti.

1930-LUVULLA MALMILLA tapahtui koko Suomea kohahduttanut skandaali, joka jätti synkän varjonsa myös uuteen kappeliin, Esko M. Laine kertoo. Tattarisuon lähteestä oli löytynyt ihmisen ruumiinosia. Mediassa spekuloitiin, että ruumiit oli-

Päätoimittaja

Pauli Juusela

Toimituspäälliköt

vat peräisin Malmin uuden kappelin ruumiskellareista.

Lopulta selvisi, että tapahtumien takana oli kaksi nuorta miestä, jotka olivat kaivaneet ruumiita ylös Malmin köyhäinhautausmaalta ja käyttäneet niiden osia jonkinlaisessa lopunajallisessa kultissa. Laine näkee tapauksessa samankaltaista apokalyptisuutta kuin tuolloin vaikuttaneessa Maria Åkerblomin herätysliikkeessa.

– Samantyyppistä liikehdintää oli koko Euroopassa, kun ihmiset pyrkivät käsitelemään ensimmäisessä maailmansodassa lähelle tullutta kuolemaa toisinaan hyvin konkreettisesti. Suomessa tähän vaikutti myös vuoden 1918 sisällissodan muisto.

TATTARISUON TAPAUS ei Esko M. Laineen mukaan kuitenkaan vähentänyt Malmin hautausmaan ja uuden kappelin viehätysvoimaa vaan pikemminkin lisäsi kiinnostusta niihin.

Helsingissä oli tuolloin kaksi hautausmaata: Hietaniemi ja Malmi. Suuri osa 1920- ja 30-lukujen työväenliikkeen henkilöistä haudattiin Malmille. Pohjoisen Malmi olikin selvästi punaisempi ja etelän Hietaniemi valkoisempi. Kahtiajako alkoi kuitenkin löyhtyä viimeistään 1939–1945 käytyjen sotien myötä, jolloin Malmin kappelissa järjestettiin kaikille avoimia kaatuneiden muistohetkiä.

HYVÄN TÄHDEN.

82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

1950-luvulla ison siunauskappelin yhteyteen rakennettiin itäinen ja läntinen kappeli. 1960-luvulla kappeli sai uudet urut. 1970-luvulla kappelissa oli jopa ruuhkaa ja liian pitkään kestäneistä siunaustilaisuuksista syntyi kiistoja.

Nykyään Malmin hautausmaa on hautapaikkojen määrässä laskettuna koko Suomen suurin hautausmaa, joten kappeli on edelleen kovassa käytössä. ■

Malmin hautausmaan kappelin 100-vuotisjuhlamessu to 24.8. klo 13 kappelin edessä ulkona. Liturgina toimii Malmin seurakunnan kirkkoherra Elina Perttilä ja saarnaa piispa Teemu Laajasalo. Tilaisuudessa esiintyy Cantores Minores -kuoro. Messun jälkeen Esko M. Laine kertoo kappelin historiasta.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi

tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN

0356-3421

Malmin hautausmaan jugendtyylisen kappelin on suunnitellut Selim A. Lindqvist.

Malmin hautausmaan siunauskappeli täyttää tänä vuonna sata vuotta. Vielä 1950 ­luvulla sinne kuljettiin ruumisjunalla.

”

Koko Suomea kohahdutti 1930-luvulla skandaali, joka jätti synkän varjonsa myös uuteen kappeliin.

Oudoissa maisemissa

Vielä ehtii näyttelyihin, joissa näköalat ulottuvat maailmankaikkeuden alkuhämäristä pienten ihmisten onneloihin.

TEKSTI KAISA HALONEN

KUVAT SAARIJÄRVEN MUSEO/JANNE TIMPERI JA PATRIK RASTENBERGER

SAARA EKSTRÖMIN näyttelyssä Taidehallissa vieraileva voi valita seurakseen kiven. Käteen mahtuva, hitaasti lämpenevä kivi tekee konkreettisiksi ne kiehtovat teemat ja pökerryttävän aikaperspektiivin, joita Ekström teoksissaan käsittelee.

Läpi aikamyrskyn tyynen silmän -näyttelyssä matkataan niin kutsuttuun syvään aikaan, maapallon muotoutumiseen ja elämän hitaaseen syntyyn. Tällaisessa perspektiivissä ihmisyksilö tai koko ihmislajikin on pieni hippunen, yksi nopeasti ohimenevä silmänräpäys.

Lähinnä valokuva- ja videoteoksistaan tunnettu Ekström on tätä näyttelyä tehdessään käyttänyt myös savea ja pronssia. Esimerkiksi teos Ajan halki matkaava uni koostuu ilmassa roikkuvista pronssiveistoksista ja belemniittifossiileista. Veistokset ovat kuin varhaisia elämänmuotoja, joissa tulevaisuus odottaa muotoutumistaan. Belemniitit puolestaan ovat sukupuuttoon kuolleita kalmareita, jotka kehittyivät noin 237 miljoonaa vuotta sitten.

Videoteos Mythopoesis näyttää tulivuorenpurkauksen Islannissa pa-

ri vuotta sitten. Tulivuoren synty on kuin jonkun uuden voiman, jumalhahmon luominen. Tulivuorilla on voima sekä tuhota kaikki lähellään että tehdä maa hedelmälliseksi – ei siis ihme, että ihmiset ovat kautta aikojen liittäneet niihin erilaisia uskomuksia ja myyttejä.

HELSINKI BIENNAALIN teema Uusia suuntia voi syntyä kertoo toivosta ja vaihtoehtojen etsinnästä ilmaston lämpenemisen ja luontokadon aikana.

Esimerkiksi Tuula Närhisen The Plastic Horizon -installaation materiaalina ovat värikkäät muoviroskat, joita hän on kerännyt Helsingin rannoilta vuodesta 2006 alkaen. Teoksessaan hän on tehnyt kauheasta kaunista: järjestänyt mehupillit, panosnauhan pätkät, pullonkorkit ja muun ryönän väreittäin sateenkaareksi.

Itämeren tilaa käsittelee myös liettualaissyntyisen Emilija

Škarnulyten myyteillä leikittelevä videoinstallaatio Hypoksia, jonka nimi viittaa vähentyneeseen hapensaantiin. Teos kertoo paitsi meren elämää uhkaavasta happikadosta myös tarinaa meren pohjassa väitetysti makaavasta avaruusaluksesta ja Itämeren jumalattaren Juraten tuhoutuneesta meripihkapalatsista.

Brittiläisen Suzanne Treisterin Technoshamanic Systems – New Cosmological Models for Survival esittelee vaihtoehtoisia näkyjä ja positiivisia kuvitelmia elämän jatkumisesta tulevaisuudessa. Niissä eletään sovussa mahdollisten maapallon ulkopuolisten olioiden ja sivilisaatioiden kanssa.

KANSAINVÄLINEN OUTSIDER-TAITEEN näyttely Kesytön taide Kansallismuseossa esittelee teoksia 46 taiteilijalta, jotka ovat itseoppineita ja taidemaailman ulkopuolisia. Monet heistä ovat muutenkin marginaalissa eläneitä, kouluttamattomia ja pienituloisia. Esimerkiksi venäläissyntyinen Natalie Schmidtová (1895–1981) oli lukutaidoton, mutta sai aiheita maalauksiinsa tarinoista, joita hänen miehensä luki iltaisin ääneen.

Englantilainen Madge Gill (1882–1961) puolestaan varttui orpokodissa eristyksissä muusta maailmasta. Hän ryhtyi piirtämään aikuisena menetettyään ensin kaksi lastaan ja sitten näön toisesta silmästään.

Värikäs kansanusko ja tarve tulkita kirkossa kuultua omin kuvin näkyy monen taiteilijan teoksissa. Yksi heistä oli puolalainen Katarzyna Gawłowa (1896–1983), joka leskeksi jäätyään asui pienessä ulkorakennukseen tehdyssä kamarissa ja maalasi sen seinät täyteen pyhimyksiä ja raamatullisia aiheita.

Vaikka jotkut taiteilijoista ovet luoneet surrealistisia mielikuvitusmaailmoja ja toiset taas ovat kuvanneet ihmisenkokoisia onneloita, joissa eletään lempeää arkea ja aurinko paistaa, outsider-taide ei ole pelkkää eskapismia. Ulkopuolisuus voi auttaa myös näkemään tarkemmin sitä, mitä ympärillä tapahtuu, ja esittämään hyvinkin kriittisiä näkemyksiä.

Esimerkiksi Tyyne Eskon (1920–2011) kokemukset köyhyydestä ja epäoikeudenmukaisuudesta saivat hänet maalaamaan protestitauluja, joissa hän arvosteli vallanpitäjien ahneutta myös sanallisesti: ”Herjaajia ja neuvojia on riittänyt. Auttajat kaukana Kokkolasta ja KeskiPohjanmaalta!” ■

Saara Ekströmin näyttely Helsingin Taidehallissa 27.8. asti. Helsinki Biennaali Vallisaaressa 17.9. asti ja HAMissa 22.10. asti. Kesytön taide Kansallismuseossa 24.9. asti.

Tyyne Esko on Suomen tunnetuimpia outsider-taiteilijoita. Hänen maalauksensa Mitalien jako on tehty vuosina 1990–1991.

Saara Ekströmin teos Ajan halki matkaava uni koostuu pronssiveistoksista ja belemniittifossiileista.

Turistien suosikkikirkko ja sen

Jos Temppeliaukion kirkon arkkitehtuuri on tehnyt vaikutuksen, Espoossa piileksii iloinen yllätys. Espoonlahden kirkko on samojen arkkitehtiveljesten käsialaa ja vähintään helsinkiläiskirkon serkku.

Kun Jukka Lehti ensimmäisen kerran laski kätensä Espoonlahden kirkon ovenkahvalle talvella 2005, hän tunsi tulleensa kotiin.

Oikeasti ensimmäistä papinpaikkaansa hakeva teologian maisteri oli tullut työhaastatteluun. Mutta se kodin tuntu – se tuli siitä, että kupariovi oli täsmälleen samanlainen kuin Lehden lapsuudenkodin vieressä sijainneessa Temppeliaukion kirkossa. Siellä hän oli hengaillut ja ohjannut kerhoja koko nuoruutensa ja löytänyt lopulta kutsumuksensakin.

Tuttuus jatkui sisällä luonnonkiviseinissä, eikä ihme. Vuonna 1980 avautuneen Espoonlahden kirkon ovat suunnitelleet Timo ja Tuomo Suo -

malainen, samat arkkitehtiveljekset, jotka ovat piirtäneet myös vuonna 1969 vihityn Temppeliaukion kirkon.

– Molempien kirkkojen arkkitehtuurissa on läsnä pääsiäisen matka: matalassa ja pimeähkössä eteisessä on pitkäperjantain tunnelma, josta edetään korkeaan kirkkotilaan, pääsiäisen valoon, Lehti maalailee.

Hän sai hakemansa paikan Espoonlahdesta, ja työympäristö on pysynyt 18 vuotta samana. Syyskuussa Lehdestä tulee Espoonlahden kirkkoherra.

SIINÄ MISSÄ Temppeliaukion kirkko kuuluu Helsingin suosituimpiin turistikohteisiin, Espoonlah­

dessa käy Jukka Lehden mukaan ”noin kuusi turistia vuodessa”. Lisää mahtuisi.

Museoviraston yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen näkee molemmissa kirkoissa teltan. Temppeliaukion kirkon pyöreä kattokupoli luo jurttamaisen vaikutelman, Espoonlahden kirkon katto taas muistuttaa sivuiltaan aaltomaisesti laskeutuvaa harjakattotelttaa.

– Molemmissa kirkoissa kiinnittää huomiota valo: se kiertää tiloja ja vaihtuu vuorokaudenajan mukaan, Jetsonen sanoo.

Sekä Temppeliaukiossa että Espoonlahdessa ikkunat on asemoitu niin, että alttarille siivilöityy valo juuri jumalanpalveluksen aikaan.

Temppeliaukiossa kaikki valo tulee ylhäältä, Espoonlahden kirkossa pääikkuna mukailee Espoon kartan muotoa. Taivaallinen valo on sielläkin läsnä: alttarin yläpuolella kohoaa korkea, kuparipinnoiltaan heijastava kattoikkunarakenne.

– Se on minusta vaikuttavin kohta Espoonlahden kirkossa, Jetsonen sanoo.

Temppeliaukion kirkkosalin muotoa on vaikea määritellä.

Espoonlahden tulevalla kirkkoherralla Jukka Lehdellä on erityinen suhde myös Temppeliaukion kirkkoon.

TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVAT ESKO JÄMSÄ

Museoviraston yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen vaikuttuu Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelussa valosta.

Temppeliaukion kirkon sisäänkäynti on eleetön. Näyttävä kattokupoli mukautuu ympäristöönsä.

Seppä Kauko Moision Temppeliaukioon takoma alttariristi

Yhdellä reissulla kummallekin kirkolle

Temppeliaukion kirkko on auki maanantaista lauantaihin kello 10–19 ja sunnuntaisin kello 12–18. Toimitukset rajaavat aukioloaikoja, joten tarkat ajat on syytä tarkistaa verkkosivuilta ­temppeliaukionkirkko.fi.

Temppeliaukion kirkko sai tänä kesänä kansainvälistä huomiota, kun Architectural Digest -julkaisu nosti sen maailman kymmenen kauneimman kirkon joukkoon.

Espoonlahden kirkko on auki arkisin kello 8–15, lauantaisin toiminnan mukaan ja sunnuntaisin kello 10–15.

Temppeliaukion kirkkoon on viiden euron vierailumaksu muille paitsi alle 18-vuotiaille, Museokortin ja tiettyjen turistipassien käyttäjille sekä Töölön seurakuntalaisille. Espoonlahden kirkkoon kaikki pääsevät ilmaiseksi.

Metron ansiosta kirkoissa voi käydä vaikka yhdellä reissulla. Temppeliaukiolta on reilun puolen kilometrin kävelymatka Kamppiin, josta metro vie kivenheiton päähän Espoonlahden kirkosta. Matkaan tarvitaan ABC-lippu.

vähemmän tunnettu serkku

Huomionarvoisimpia yhtäläisyyksiä serkkukirkoissa ovat hänestä kuitenkin materiaalivalinnat. Kummankin kirkon sisätiloissa on käytetty runsaasti luonnonkiveä. Jetsonen kehottaa huomioimaan, että kiven käyttötapa on kirkoissa erilainen.

– Espoonlahdessa on tehty säännönmukaista muuria pienemmistä kivilohkareista, mikä pienentää mittakaavaa. Temppeliaukio on vapaamuotoisempi, ja siellä peruskallion läsnäolo on vahva, hän pohtii.

KESKITTYMISEEN JOHDATTAVA tunnelma syntyy Temppeliaukion kirkossa Sirkkaliisa Jetsosen mielestä siitä, että siellä on käytetty vain harvoja materiaaleja: luonnonkiven lisäksi betonia ja kuparia.

– Temppeliaukiossa on universaali pyhän tuntu, joka uskoakseni koskettaa myös muiden uskontojen edustajia. Moni turistikin istuu penkissä aika hiljaa.

Ehkä pyhyys tulee ihmisen ja luonnon vuoropuhelusta: peruskalliosta ja siitä tihkuvasta ve-

destä, taivaasta lankeavasta valosta ja toisaalta matemaattiseen muotoon rakennetusta, säännöllisestä katosta. Katon kuparispiraalikin tuntuu ohjaavan katseen äärettömään.

– Kirkkotilasta tekee kirkkotilan juuri se, että sen arkkitehtuuri kutsuu pysähtymään, Jetsonen arvioi.

Espoonlahden kirkossakin on kuparia ja betonia ja jopa istuimissa samoja sinisen ja violetin sävyjä kuin Temppeliaukion penkeissä. Silti siellä on näyttävässä osassa myös puuta, josta on tehty kirkon kattoa kannattelevat palkit. Alttarin vieressä kohoavat, suurikokoiset urut vetävät katsetta eri tavalla kuin Temppeliaukiossa. Suomalaiset ovatkin kutsuneet Espoonlahden kirkkoa ”muodoiltaan ja väreiltään yltäkylläiseksi”.

– Olisi kiinnostavaa tietää, mihin puun valinta liittyy, koska kirkon yläpalkit olisi voinut tehdä myös betonista, Jetsonen miettii.

Yksi vastaus on merellisyyden tuntu, jota kirkkoon tuo myös kirkon kymmenvuotisjuhlan kunni-

aksi alttarialueen ylle ripustettu kirkkolaiva Alma. Espoonlahden seurakunnalla on pitkä vesiraja.

JUKKA LEHDELLE RAKAS kohta Espoonlahden kirkossa on alttaripöydällä seisova, seppä Kauko Moision takoma risti.

– Sen pinnasta joku erottaa krusifiksin, joku vain murjotun ristin. Jokainen näkee siinä mitä haluaa, Lehti sanoo.

Tulkinnanvapaus tuntuukin olevan yksi Timo ja Tuomo Suomalaisen piirtämiä kirkkoja yhdistävä tekijä. Niiden arkkitehtuuria on vaikea lokeroida, ja kirkkosalien muotokin pakenee määrittelyä.

Espoonlahden taottu risti muistuttaa paljonkin Temppeliaukion kirkon vastaavaa. Sama seppä on suunnitellut molempien kirkkojen rautaiset taide-esineet.

Kirkkojen seinissä käytetty kivi puolestaan paljastaa eri valoissa eri värejä. Arvoituksellisuus koskettaa Lehteä joka päivä.

– Nämä kirkot heijastavat arkkitehtuurillaankin Jumalan valtakunnan salaisuutta, hän summaa. ■

Espoonlahden kirkkosaliin valoa antaa Espoon kartan muotoinen ikkuna.

Espoonlahden kirkon julkisivussa on betonia ja kuparipeltipaneelia.

Kirkkolaiva Alma on Kalevi Saaren rakentama.

Seppä Kauko Moision Espoonlahteen takoma alttariristi.

Trumpetti soi jäähyväisiä

Verneri Pohjola on viettänyt kesää harjoittelemalla maailman merkittävimpien säveltäjien joukkoon nousseen

Kaija Saariahon viimeiseksi jäänyttä teosta. Trumpettikonsertto Hushin kantaesitys kuullaan Helsingin juhlaviikoilla.

Meille syntyi hieno yhteys, sanoo trumpetisti Verneri Pohjola muistellessaan kesäkuussa

70-vuotiaana aivosyöpään menehtynyttä säveltäjä Kaija

Saariahoa

Pohjola haaveili yhteistyöstä Saariahon kanssa jo vuonna 2017. Pohjola esiintyi tuolloin Pariisissa ja kutsui siellä asuneen Saariahon konserttiinsa. Pohjola ilahtui, kun Saariaho saapui paikalle ja vaihtoi sen jälkeen hänen kanssaan pari sanaakin. – Ajatus yhteistyöstä vahvistui pari vuotta sitten, kun kuuntelin yhtä Kaijan oopperaa. Sain oopperalaulaja Anu Komsilta Kaijan puhelinnumeron, ja lopulta rohkaistuin soittamaan hänel-

le. Silloin Kaija kuitenkin kieltäytyi, koska oli juuri saanut tiedon sairaudestaan ja tarvitsi lepoa.

Tammikuussa 2022 Saariaho otti yhteyttä Pohjolaan ja kertoi haluavansa sittenkin säveltää tälle konserton. Ajatuksena oli, että Pohjola esittäisi teoksen kapellimestari Susanna Mälkin ja Radion sinfoniaorkesterin johdolla.

– Kaikki sujui hyvin luontevasti. Teoksella oli selvästi suuri merkitys myös Kaijalle. On käsittämätön etuoikeus päästä soittamaan hänen viimeiseksi jäänyt teoksensa.

Saariahon trumpettikonsertto Hush syntyi nopeasti. Jo saman vuoden kesällä oli yli puolet teoksesta valmiina. Konserton loppuosat valmistuivat syksyllä ja tämän vuoden keväällä.

– Yleensä tällaisen tilaustyön valmistuminen voi viedä 5-10 vuotta, mutta Kaijan sairaus tuntui vain vauhdittavan työtä. Hän vei sen loppuun valtavalla tahdonvoimalla, Pohjola kertoo.

HUSH-KONSERTON ensimmäisen osan Verneri Pohjola sai harjoiteltavaksi viime syksynä. Kun teos valmistui kokonaan, hän kävi sen läpi Kaija Saariahon kanssa huhtikuussa Pariisissa.

Toukokuussa Pohjola harjoitteli teosta ensimmäisen kerran Susanna Mälkin ja Radion sinfoniaorkesterin kanssa. Harjoitus lähetettiin etäyhteyden kautta Saariaholle Pariisiin.

Pohjola kuvailee teosta todella vahvatunnelmaiseksi ja riipaisevaksi. Se koostuu neljästä osasta. Välillä on kuultavissa Saariaholle syöpähoidoissa tutuksi tulleen magneettikuvauslaitteen äänimaailmaa.

– Tulkitsen teoksen kertovan Saariahon elämän viimeisistä vaiheista, siitä, miten haurasta ja rajallista elämä on.

Pohjola kokee, että pääsee Hushissa ilmaisemaan tyylillisesti ominta itseään toimien samalla säveltäjän äänenä.

Verneri Pohjola tunnetaan soittimensa rajoja rikkovana trumpetistina.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT SIRPA PÄIVINEN JA JUSSI NUKARI/LEHTIKUVA

jäähyväisiä

Kutsu

Malmin hautausmaan kappelin

100-vuotisjuhlamessuun

24.8.2023 klo 13.00

Messussa liturgina on Malmin seurakunnan kirkkoherra Elina Perttilä ja saarnaa piispa Teemu Laajasalo. Cantores Minores johtajana professori Hannu Norjanen.

Messu on ulkoilmatilaisuus. Messun jälkeen juhlakahvit.

Lämpimästi tervetuloa!

– Mukana on myös haastavia erikoistekniikoita, joita olen aiemmin käyttänyt, kun olen improvisoidessani venyttänyt trumpetinsoiton rajoja. Ne kiinnostivat Kaijaa kovasti. Hän kysyi, miten trumpetilla voisi soittaa esimerkiksi sen, kun joku tippuu syvään kaivoon osuen matkalla sen reunoihin.

VERNERI POHJOLA kokee oppineensa Kaija Saariaholta paljon.

– On ollut vaikuttavaa tutustua ihmiseen, joka on koko elämänsä tehnyt musiikkia intensiivisesti ja käyttänyt voimavarana omaa herkkyyttään. Hän on osoittanut, miten oma persoona voi ja saa kuulua musiikissa.

Kun kaksikon yhteistyö alkoi, Saariaho toivoi, että Pohjola kuuntelisi mahdollisimman paljon hänen teoksiaan. Niin Pohjola tekikin. Suurimman vaikutuksen häneen ovat tehneet maailmallakin suitsutusta saaneet oratorio La passion de Simone ja ooppera Innocence.

– Kaijan musiikissa on henkisyyttä. Hänen musiikkinsa pystyy ylittämään kuoleman rajat, eli hänen sielunsa on täällä, vaikka hän on fyysisesti poissa. Ainahan suuri taide on henkistä ja selittämätöntä, Pohjola sanoo. ■

Trumpettikonsertto Hush to 24.8. ja pe 25.8. klo 19 Musiikkitalossa. Lisätiedot: helsinkifestival.fi.

Hietaniemen krematoriokappelille haetaan

Krematorionhoitajaa

Krematoriosäätiö s.r. ylläpitää Hietaniemen krematoriokappelia, jonka toiminta on yleishyödyllistä, ei voittoa tavoittelevaa.

Haemme vastuullista ja asiakaspalveluhenkistä krematoriohoitajan työsuhteeseen Hietaniemen Krematoriokappelille. Työ edellyttää tietotekniikan perustaitoja sekä hyviä asiakaspalvelutaitoja. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi, mutta se ei ole pakollista. Työaika 40 tuntia viikossa.

Tarjoamme työtä mukavassa työympäristössä lähellä Helsingin keskustaa.

Hakuaika tehtävään päättyy 6.9.2023. Liitä työhakemukseesi ansioluettelo ja palkkatoive.

Lähetä hakemuksesi osoitteeseen: Krematoriosäätiö, Lönnrotinkatu 32 D 49, 00180 Helsinki tai sähköpostilla mikael.wilen@krematorio.com 6.9.2023 mennessä

Lisätietoa tehtävästä antaa Mikael Wilén, puh. 050 569 5555

Tulkitsen teoksen kertovan Saariahon elämän viimeisistä vaiheista, siitä, miten haurasta elämä on.

Kaija Saariaho menehtyi aivosyöpään 2. kesäkuuta.

Messu järjestetään Malmin hautausmaan Ison kappelin edessä osoitteessa Kalmistonkaari 6, Helsinki

Erik Ekroth 1977

Elämän suuria kysymyksiä ja hauskanpitoa

Espoolaisen Leppävaaran seurakunnan rippileirillä keskusteltiin ystävyydestä ja lähimmäisenrakkaudesta ja koettiin uusien kavereiden kanssa hienoja yhteisiä hetkiä.

Eteisessä on vastassa kenkäsekasorto. Seinillä on eri värisille kartonkipohjille taiteiltuja piirroksia ja ohjeita. ”Pidetään hauskaa esim. leikkimällä ponileikkiä” on säännöistä ensimmäinen.

Olemme Espoossa sijaitsevassa Velskolan kurssikeskuksessa, jossa Leppävaaran seurakunnan riparilaiset viettävät parhaillaan viidettä leiripäiväänsä. Rippileiri on ripareiden klassisimmasta päästä: sillä ei ole erityistä teemaa, se kestää suunnilleen viikon ja siellä ollaan vuorokauden ympäri.

Lounashetken alkaessa Velskolan vanhan navettarakennuksen suuressa ja valoisassa ruokalassa minua alkaa jännittää. Leirikuplaan astuminen ulkopuolisena tuntuu omituiselta. Ihmiset täällä ovat ehkä jo muodostaneet tiiviin yhteisön, ja yhtäkkiä tuntuu siltä, että minä ja valokuvaaja olemme häiritsemässä. Toisaalta olo voi johtua siitäkin, että tilanne muistuttaa etäisesti omasta riparikokemuksestani vuosien takaa: keho muistaa tuntemattomien ihmisten kanssa jaettujen ryhmätilanteiden aiheuttaman jännityksen.

Kuunnellessani euroviisutunnarin melodiaan laulettavaa ruokarukousta mietin, jännittääköhän leiriläisiä yhtä paljon kuin minua omalla leirilläni.

– Minua jännitti aluksi vähän, mutta se auttoi, että tulin tänne kahden ennestään tutun ihmisen kanssa, kertoo riparilainen Sani Siltala. Haastattelemani leiriläiset, isoset ja ohjaajat kehuvat leiriä leppoisaksi ja turvalliseksi ympäristöksi.

– Porukka on ryhmäytynyt hyvin, ihmiset eivät ujostele paljon. Se tekee leiristä rennomman ja hauskemman, kuvailee leirin apuohjaaja Joonas Väisänen.

ITSESTÄÄNSELVYYS. Sitä riparille osallistuminen monelle nuorelle on.

– Olin kuullut, että täällä on tosi hauskaa. Minulle oli selkeää, että tulen riparille, sanoo leiriläinen Selja Kaukoniemi.

Ripareilla on hyvä maine – parempi kuin kirkolla muuten. Viime vuonna rippikoulun kävi 48 500 nuorta, mikä tarkoittaa 74 prosenttia kaikista 15-vuotiaista. Evankelisluterilaiseen kirkkoon sen sijaan kuuluu noin 65 prosenttia väestöstä.

– Jokaisella on tietysti omat syynsä tulla riparille, mutta luulen, että suuri osa tulee uusien kavereiden ja hauskan yhdessäolon takia. Ja ehkä moni haluaa myös isot rippijuhlat ja lahjaksi paljon rahaa, Sani Siltala pohtii.

– Minä toivoin uuden oppimista, vastauksia mietityttäviin asioihin ja hauskaa ohjelmaa. Odo -

tukseni ovat todellakin täyttyneet, Kaukoniemi kertoo.

Kaukoniemi ja Siltala ovat kokeneet oppituntien ja keskustelujen aiheet kiinnostaviksi ja omaan elämäänsä liittyviksi. Tänään on puhuttu lähimmäisenrakkaudesta ja auttamisesta, mikä on tuntunut erityisen läheiseltä.

– Aamulla keskusteltiin siitä, miten voi auttaa ihmistä, jolla menee huonosti. Se aihe kosketti. Olisin ehkä toivonut, että olisi puhuttu vielä lisää siitä, miltä tuntuu, kun joku avautuu vaikeista asioista itselle, Siltala sanoo.

– Auttaminen on minulle tärkeää: pyrin auttamaan, jos jollain on paha olla. Ja rakkautta tarvitaan aina, Kaukoniemi jatkaa.

Leiriympäristössä ystävyyteen, rakkauteen ja elämän suuriin kysymyksiin liittyvät teemat ovat

TEKSTI AINO MUSTONEN KUVAT ANTTI RINTALA

Päivän skabassa isoset saavat jääkylmää vettä päälleen.

läsnä paitsi opetuksessa myös käytännön tasolla. Ympäristö on monelle epätavallinen: leiriläinen tulee viikon ajaksi keskelle luontoa osaksi täysin uutta yhteisöä, jonka kanssa hän joutuu tai pääsee jakamaan käytännössä kaiken. Tilanne voi olla antoisa. Toisaalta ristiriidoiltakaan ei voi välttyä. – Tulin tänne parin vanhan kaverin kanssa, mutta olen saanut täältä myös uusia ystäviä. Se on aiheuttanut muutamia vaikeita tilanteita. Pitkäaikaisempia ystäviäni on harmittanut se, että olen viettänyt aikaa uusien ihmisten kanssa, Siltala kertoo.

RUOKALEVON JÄLKEEN vuorossa on päivän skaba. Leiriläiset kerääntyvät päärakennuksen takana sijaitsevalle auringonpaahteiselle niitylle ja muodostavat tottuneesti ryhmät omien isos-

tensa ympärille. Kisan ideana on tehdä saumatonta tiimityötä ja päätavoitteena kastella oma isonen läpimäräksi jääkylmällä vedellä.

Nauru ja innostuneet huudot täyttävät ilman. Alan haaveilla leikissä mukana olosta – en pelkästään viilentymismahdollisuuden takia, vaan myös siksi, että mukana olijat vaikuttavat keskittyvän tilanteeseen joka solullaan.

Juuri isosilla on – leiriläisten itsensä lisäksi –valtava rooli hyvän ja turvallisen leiriympäristön rakentamisessa.

– Isosten kanssa ei ole koskaan tylsää. Heidän iltaisin esittämänsä näytelmät ovat jääneet erityisesti mieleen, Sani Siltala kertoo.

Jenni Konttinen ja Vendla Költtä hakeutuivat isosiksi, koska heillä oli todella positiivisia kokemuksia omalta ripariltaan.

– Oma riparini oli niin kiva, että halusin ikään kuin elää sen uudestaan, Konttinen kertoo. Isoskaksikko on yhtä mieltä isosen tärkeimmistä tehtävistä leirillä.

– Hyvän hengen luominen, tukena oleminen riparilaisille ja ujompienkin tyyppien mukaan ottaminen, Költtä sanoo.

Költtä ei osaa verrata, onko leirille osallistuminen ollut jännittävämpää isosena kuin leiriläisenä.

– Tämä on tosi erilainen kokemus. Ehkä isosena on kivampaa. On enemmän vastuuta, mutta myös vapauksia.

JATKUVA YHDESSÄOLO muiden kanssa herättää ihmisissä usein vahvoja tunteita ja ajatuksia. Riparin apuohjaaja Sini Siimes koki oman riparinsa yhteisöllisyyden niin voimakkaana ja positiivisena, että hän on ohjannut leirejä viimeiset kuusi vuotta.

– Tulin itse riparille kavereiden kanssa sen kummempia odottamatta, mutta leirin yhteisöllisyys yllätti minut, Siimes kertoo.

Leiriohjaajana Siimes pyrkii tekemään kirkosta ja uskonnosta nuorille lähestyttävämpiä.

– Haluan viestiä, että kirkko on avoin monenlaisille ihmisille. Esimerkiksi tänä iltana pidämme hartauden seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista, mikä on itselleni tärkeä aihe. Moni ei välttämättä odota, että näistä asioista puhuttaisiin kirkossa tai riparilla, mutta haluan osoittaa, että täällä on tilaa kaikille, Siimes sanoo.

Leiriläinen Sani Siltala on kokenut, että uusiin ihmisiin tutustuminen on ollut riparilla helpompaa kuin muualla.

– Täällä ollaan niin tiiviisti tekemisissä, että ihmisiin tutustuu automaattisesti. Olen pitänyt itseäni vähän ujona ja yllättynyt, kuinka helposti täältä on saanut kavereita, hän kertoo.

Selja Kaukoniemi sen sijaan on kokenut uusiin ihmisiin tutustumisen riparilla haastavammaksi kuin muualla.

– Esimerkiksi koulussa yhdistävä tekijä on se, ettei kukaan oikein tykkää olla siellä. Täällä on vaikeampaa keksiä puheenaiheita, hän sanoo.

VANHAN NAVETTARAKENNUKSEN yläkertaan laskeutuu rauhoittava hämärä, kun verhot suljetaan ja valot sammutetaan. On alkamassa medis eli iltapäivän rauhoittumishetki. Apuohjaaja Sini Siimes kuvailee tilaisuutta ”hartaus lightiksi” – kevyemmäksi versioksi hartaudesta. Tilaisuuden aikana saa värittää värityskuvia, jos se auttaa rauhoittumisessa.

Siimeksellä on kädessään rukoushelmikoru, jota hän käyttää apunaan mediksissä puhuessaan. Värikkäässä korussa on oma helmi jokaiselle leirillä käsiteltävälle teemalle. Tänään ovat vuorossa yön ja ylösnousemuksen helmet.

– Yön helmi kertoo kuolemasta. Siihen voi tallettaa vaikeat tunteet, kuten kärsimyksen, ahdistuksen ja yksinäisyyden. Ylösnousemuksen helmi kertoo, että pimeydessä on lupaus valosta, Siimes sanoo.

Kynien suhina ja rauhallinen musiikki täyttävät tilan. Jostain kuuluu kuiskintaa ja naurua. Hämärässä huoneessa on läsnä helteisen iltapäivän raukeus.

– Toivoisin, että näissä mediksissä nuoret pystyisivät pysähtymään ja rauhoittumaan. Sellaisia hetkiä ei välttämättä ole monenkaan arjessa kovin usein, Siimes sanoo. ■

Iltapäivän mediksessä rauhoitutaan.

Rukouksella rikottu

Milla Heinosta yritettiin eheyttää, ja hän rukoili itsekin muuttuvansa heteroksi. Konservatiivisesta uskonnollisesta yhteisöstä irtaantumisen jälkeen hänen kuvansa Jumalasta muuttui. Usko säilyi.

Eheytys on uskonnollista väkivaltaa ja jättänyt muhun ikuiset jäljet”, kirjoitti helsinkiläinen teologian maisteri

Milla Heinonen, 25, osana pidempää postaustaan Instagramissa. Heinonen oli hiljattain kertonut Helsingin Sanomille 16.7. antamassaan haastattelussa kokemuksistaan eheyttämisestä ja siitä, millaista

on olla seksuaalivähemmistöön kuuluva konservatiivisessa uskonnollisessa yhteisössä, Suomen luterilaisessa evankeliumiyhdistyksessä (Sley). Sley on herätysliike ja yksi kirkon virallisista lähetysjärjestöistä.

Jutun julkaisun jälkeen Heinonen on jatkanut aiheen käsittelyä Instagramissa myös yhteistyössä toimittaja Maria Veitolan kanssa. Heinonen

vaatii evankelis-luterilaista kirkkoa puuttumaan tiukemmin joidenkin sen sisällä toimivien lähetysjärjestöjen ja herätysliikkeiden toimintaan ja pyytämään anteeksi sateenkaarinuorten kohtelua.

Vaikka varsinainen eheytys, kuten yritykset muuttaa toisen seksuaalisuutta rukouksella, olisivatkin harvinaisia, niin esimerkiksi Sley:n opetus siitä, että homoseksuaalisuus on Jumalan luomistyön vastaista ja syntiä, voi johtaa muun muassa ”itse itsensä eheyttämiseen” ja mielenterveysongelmiin, kuten Heinosen kohdalla kävi.

– Toivoisin, että eheyttäminen tuomittaisiin kirkossa ja ymmärrettäisiin, kuinka laajasta ilmiöstä on oikeasti kyse. Kyse ei ole vain eheytysleireistä, vaan siitä, että kirkon sisällä on itsenäisiä organisaatioita, joiden mukaan homoseksuaa-

Milla Heinonen valmistui tänä vuonna teologian maisteriksi. Seuraavaksi suunnitelmissa ovat tohtoriopinnot, sillä hän tahtoisi tutkia anti-genderliikehdinnän ja uskonnollisen populismin yhteyttä.

16. heinäkuuta 2023, samana päivänä kun Helsingin Sanomat julkaisi Milla Heinosen haastattelun, Sley julkaisi sivuillaan kannanoton ”Emme syrji tai työnnä sivuun”.

Siinä Sley:n kotimaantyön johtaja Juhana Tarvainen sanoo, ettei järjestö eheytä tai hyväksy hengellistä väkivaltaa tai häirintää ja että tapauksiin puututaan. Hän myös korosti, että toimintaan ovat tervetulleita kaikki seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

Tarvaisen mukaan kannanottoa oli valmisteltu jo jonkin aikaa. Se liittyi Pride-viikkoon ja sen synnyttämään keskusteluun seksuaalivähemmistöistä ja siitä, mitä kirkko ja kristilliset järjestöt asiasta opettavat.

– Minä kirjoitin sen, ja siinä on myös tekstiä muualta nettisivuiltamme. Sikäli julkaisu osui hyvään saumaan, kun Milla Heinonenkin nosti näitä asioita esiin.

Tarvaisen tietoon ei ole tullut Sley:n toiminnasta muita tapauksia, joissa ihmisen seksuaalista suuntautumista olisi yritetty muuttaa rukouksen avulla.

– Vapaat suunnat ovat ehkä tunnetumpia tällaisesta. Luterilaiseen teologiaan ja meidän liikkeemme piiriin tällainen ihmisen muuttaminen ei oikein sovi. Jos ihmiset lähtevät muuttamaan toisiaan eikä anneta Jumalan toimia oman tapansa ja aikataulunsa mukaan, siinä on jotakin pielessä.

– Toimintamme tavoittaa 5 000 ihmistä viikossa. Niin kirkossa kuin evankelisissakin on tietysti monenlaista ihmistä, ajatusta ja tapaa harjoittaa uskonelämää.

Juha Heinonen on ollut pitkään Sley:n keskeisiä hahmoja ja työskentelee nuorisotyön johtajana. Myös äiti työskentelee järjestössä.

Milla Heinosella oli nuorena kuitenkin salaisuus: ala­ ja yläasteen taitteessa hän oli huomannut tykkäävänsä tytöistä. Se oli ristiriidassa sen kanssa, mitä hän oli oppinut, joten hän rukoili, että kiinnostus tyttöihin katoaisi.

– Jotkut väittävät, ettei vähemmistöistä ole edes puhuttu Sley:ssä tai ettei se ole mikään iso teema, mutta kun itse kuuluu vähemmistöön tai pelkää kuuluvansa, poimii ne jutut eri tavalla.

– Varsinkin tapahtumissa puhuttiin seurustelusta ja seksuaalisuudesta. Opetettiin, että pitää säästää itseään avioliittoon ja että homoseksuaalisuus ei ole Jumalan tahdon mukaista.

Sley:n opetuksen mukaan avioliitto on vain miehen ja naisen välinen asia ja homoseksuaalisuus on syntiinlankeemuksen seurausta. Voiko tällainen opetus mielestäsi altistaa eheyttämiselle?

– Sitä on mahdoton sanoa. Avioliittoasiaa opettaessamme olemme hienovaraisia. Tiedämme, että on myös vaikeita liittoja, eivätkä kaikki löydä sopivaa puolisoa. Osa elää yksin. Voi olla monenlaisia tunteita myös samaa sukupuolta kohtaan, ja niiden kanssa on elettävä koko elämä, eivätkä ne lähde vaikka kuinka yrittäisi.

– Opetuksemme siitä, mitä avioliitto on ja kenelle se kuuluu, nousee kristillisestä ja luterilaisesta perinteestä, Tarvainen sanoo.

Jääkö seksuaalivähemmistöön kuuluvalle tämän opetuksen mukaan muuta vaihtoehtoa kuin elää yksin ja selibaatissa?

– En voi suositella muuta vaihtoehtoa. Jos kirjaimellisen raamatuntulkinnan mukaan mennään, niin siellähän puhutaan miesten kanssa makaavista miehistä. Siinä ei puhuta tunteista vaan jonkinlaisesta fyysisestä kanssakäymisestä. Sillä tavalla minä ymmärrän tämän raamatunkohdan.

Tarvainen toivoo, että mahdolliset kokemukset häirinnästä, hengellisestä väkivallasta, eheytyksestä tai ahdistavasta käytöksestä tulisivat järjestön tietoon mahdollisimman pian, joko järjestön sivuilla olevan anonyymin nettilomakkeen kautta tai ottamalla asian esiin jonkun työntekijän kanssa.

Heinonen oli ystävystynyt Karkussa itseään hieman vanhempaan nuoreen, joka koki vahvasti, että hänen pitää toimia Heinoselle sielunhoitajana.

– Sley:ssä ei yleensä ole tällaista kulttuuria, mutta hän koki saaneensa Jumalalta sielunhoitajan tehtävän. Kun lähdin au pairiksi Italiaan, hän koki, että hänen roolinsa elämässäni tulisi korostumaan.

lisuus on syntiinlankeemuksen seurausta. Siitä seuraa eheyttämistä, Heinonen sanoo.

Hän kokee, että Sley:ssä vuosia mukana olleena hänen täytyy nostaa aihe esiin ja tehdä se julkisesti. Muuten mikään ei muutu.

– Olen odottanut vuosia, että joku puhuisi tästä. Olen nyt se ihminen, jota olisin itse kaivannut.

– Järjestöjä pitää käskeä. Ne eivät tule lopettamaan tällaista opetusta tai välittämään sateenkaarinuorista, ennen kuin niiden on pakko.

NYKYISIN AKAAN KAUPUNKIIN kuuluvassa Viia­

lassa kasvanut Milla Heinonen kävi lapsena kotiseurakuntansa toiminnassa. Riparille hän meni kuitenkin Sley:n omistamalle Karkun evanke­

liselle opistolle ja jatkoi toiminnassa vuosia sen jälkeenkin. Se oli luontevaa, sillä hänen isänsä

Toisaalta Heinonen oli murrosiässä alkanut ihmetellä joitakin asioita. Vaikka naisia on vihitty papeiksi vuodesta 1988, Sley:ssä naisten pappeuteen suhtauduttiin torjuvasti. Oudolta tuntui myös Sley:n ja muutaman muun järjestön vuonna 2011 lanseeraama Älä alistu! ­kampanja, jossa nuori nainen kertoi muuttuneensa biseksuaalista heteroksi lähdettyään seuraamaan Jeesusta.

LUKIOIÄSSÄ MILLA HEINONEN oli aktiivisesti mukana Sley:n toiminnassa ja tapahtumissa esimerkiksi juontajana. Päästyään ilmaisutaitopainotteiseen lukioon Tampereelle Heinonen oli kuitenkin tutustunut myös aivan erilaisiin ympyröihin ja ihmisiin.

– Elämä mullistui. Elin kahden maailman välissä – oli se maailma Karkussa ja uusi maailma Tampereella.

Italiassa Heinonen kävi uuskarismaattisen Hillsong­seurakunnan tilaisuuksissa. Siellä muutama seurakunnan johtotehtävissä toiminut ystävä rukoili, että hän pystyisi ”vastustamaan homoutta”. Kun Heinonen palasi Suomeen, hän meni toistamiseen Karkkuun kesätöihin ja kohtasi sielunhoitajan roolin ottaneen ystävänsä.

Sley:n kotimaantyön johtaja: ”Meidän liikkeemme piiriin ei ihmisen muuttaminen sovi”

Opetettiin, että pitää säästää itseään avioliittoon ja että homoseksuaalisuus ei ole Jumalan tahdon mukaista.

Milla Heinonen toivoo ihmisten ymmärtävän, että Raamattua voi tulkita monella tavalla. Näkemyserot juontavat juurensa siihen.

– Minun oli pakko kertoa, että minulla oli ollut lyhyt juttu naisen kanssa. Hän sanoi, että pystyn vastustamaan asiaa ja että Jumalassa olen vahvempi.

Ystävä rukoili, että homous lähtisi pois.

– Sitä hetkeä en tule ikinä unohtamaan. Muistan, kun kävelin ulos siitä rakennuksesta. Tuntui, että tässä tapahtui jotakin väärää, mutta samaan aikaan ajattelin, että ehkä tämä asia on nyt sitten hoidossa.

– Suurin toiveeni oli, että rukous toimisi, mutta samalla se rikkoi jotakin minun ja ystäväni välillä.

VUOSI 2018 OLI merkityksellinen. Milla Heinonen kertoi läheisilleen kuuluvansa seksuaalivähemmistöön, muutti Helsinkiin ja aloitti yliopistossa teologian opinnot.

– Vanhempani ottivat kaapista tuloni tavallaan kivasti, eivätkä ainakaan suuttuneet yhtään. Toisaalta tuntuu, että he ottivat sen vähän kuin synnintunnustuksena, kuin olisin tehnyt jonkin ikävän asian.

Heinonen irtaantui Sley:stä. Hengellisen yhteisön taakse jättäminen ei tarkoittanut suurta uskonkriisiä.

– Ehkä Hillsongissa käymisen ansiosta olin lukenut Raamattua ja oma jumalasuhteeni oli alkanut korostua. Olin tajunnut, että suhde Jumalaan ja käsitys hänestä voi muuttua.

Opintojen ja kirjallisuuden avulla Heinoselle vahvistui ymmärrys siitä, että on monia tapoja tulkita Raamattua. Myös ajatus siitä, että usko ja uskonto ovat kaksi eri asiaa, antoi rauhaa.

– Vaikka en hyväksyisi kaikkea, mitä uskonnon nimissä on tehty, voin silti uskoa.

ASUESSAAN HELSINGIN KRUUNUNHAASSA Milla Heinonen kävi toisinaan messussa Helsingin tuomiokirkossa.

– En hakenut yhteisöä, mutta siellä tuli turvallinen ja hyvä fiilis.

Helsingissä hän alkoi huomata, että myös kirkossa tehdään pioneerityötä yhdenvertaisuuden eteen.

– Seuraan monia pappeja somessa ja ajattelen välillä, että ihan hullua, että nuo sanovat tuollaisia asioita ja ovat pappeja!

– Yliopistopappi Late Mäntylän kasvot ovat minulle kuin iso halaus. Myös Marjut Mulari eli Pastori Maikki on sellainen. On tosi tärkeää, että pappeja kannustetaan tekemään sometyötä.

Harva nuori menee Tuomiokirkon messuun sunnuntaina.

Heinosen käsitys siitä, mitä kirkko voi olla, on muuttunut, mutta niin on käsitys Jumalastakin. Sley­vuosina Jumala tuntui olevan jyrkkä ja tuomitseva.

– Nykyään ajattelen, että Jumala on ennen kaikkea rakastava ja että häneen voi aina luottaa. Voin sen perustellakin, mutta ennen kaikkea se on kokemukseni.

Eheyttämiskokemuksiaan Heinonen käsitteli pitkään terapiassa. Hänen kokemuksensa puhuvat sen puolesta, kuinka haitallista eheyttäminen voi olla ja kuinka mahdotonta on yrittää muuttaa jotakin niin perustavaa laatua olevaa asiaa kuin seksuaalista suuntautumista.

– Lesboushan oli pahin pelkoni, mutta seksuaalisuus on kaikkea ideologiaa vahvempaa. Tein kaikkeni, mutten pystynyt sitä muuttamaan.

”KUTEN ARVATA SAATTAA, vaikein rasti mulle tulee kotoa. Isä ja äiti – rakastan teitä, mutta tämä nyt vaan täytyy tehdä. Ymmärsitte sen tai ette.” Helsingin Sanomien jutun ja Instagram­postaustensa jälkeen Milla Heinonen on saanut paljon viestejä samaa kokeneilta. Kokemukset liittyvät erilaisiin uskonnollisiin yhteisöihin ja taustoihin, mutta niissä on paljon samaa.

Jotkut ovat väittäneet, että hän kerjää huomioita, liioittelee tai leimaa ikävällä tavalla lähetysjärjestöt ja herätysliikkeet sekä vanhempansa.

– Tätä on yritetty kehystää niin, että vihainen nuori nainen yrittää kostaa isälleen. Ei kyse ole siitä. Olen antanut anteeksi vanhemmilleni ja ymmärrän, että he ovat tehneet parhaansa, eivätkä ole halunneet mitään pahaa. He ovat toisintaneet sitä opetusta, mitä ovat saaneet.

Samantapainen ajatus Milla Heinosella on laajemminkin.

– En ajattele, että konservatiivikristityt ovat pahoja ihmisiä. Toivon, että he ymmärtäisivät, että kyse on vain tavasta tulkita Raamattua Sitä en sen sijaan voi ymmärtää, jos se tulkinta menee lähimmäisen, oman perheenjäsenen tai ystävyyden yli.

Heinonen uskoo, että asiat voivat muuttua – ja että niiden pitää muuttua. Hän tahtoo pysyä kirkon jäsenenä ja muuttaa sitä sisältä päin.

– Jos ikinä menen naimisiin, haluan, että se tapahtuu kirkossa ja Helsingissä. Koen, että se symboloi niitä asioita, joita pidän tärkeänä ja joiden vuoksi en ole lähtenyt kirkosta.

– En halua luovuttaa kirkkoa sellaisille voimille, jotka käyttävät uskontoa lyömäaseena. Suomella ei ole varaa menettää kirkkoa. Pidän sitä taistelun arvoisena. ■

” Nykyään ajattelen, että Jumala on ennen kaikkea rakastava ja että häneen voi aina luottaa.

“Talon omistajat ovat hirveän ystävällisiä, jos huoneeseen tarvitsee esimerkiksi lisää varusteita. Puhelimella aina ilmoitetaan, milloin siivooja on tulossa. Mistä tahansa asioista saa soitella. Se, miten tällaiset yhteiset tilatkin on rakennettu meitä varten, kertoo jo paljon omistajista.”

”Pidän erityisesti yhteisistä päivistä ja tuolijumpasta, jonka talon palveluavustaja vetää. On hyvä, että on päivä, jolloin voi tulla kysymään tai kertomaan, mielen päällä olevia asioita.”

“Asunto on hyvin suunniteltu: löytyy paljon säilytystilaa, iso parveke ja valoisat huoneet. Hanat kiiltelevät niin, että vettä ei melkein kehtaa pirskottaa.”

”Pesutupa ja kuivaushuone ovat huikeat. Näiden lisäksi viereiseen K-marketiin on helppo mennä kävellen ja sieltä saa valmista tuoretta ruokaa ja leivonnaisia. Joka päivä on tuoretta tarjolla.”

Vuokra sisältää asumisen lisäksi:

Palveluavustajan viikoittaiset käynnit, asunnon siivouksen kerran kuussa, asunnon ikkunoiden pesun kerran vuodessa, yhteisen olohuoneen, saunan ja pyykkituvan käytön ilman eri maksua.

Talosta löytyy yksiöitä, yksiöitä alkovilla ja kaksioita. Kuukausivuokrat 924 €/kk – 1330 €/kk.

Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle: 010 315 4140.

Kuka?

Wenzel Hagelstam, 82, on Helsingissä asuva antiikki- ja taidekauppias. Hän tuli koko kansan tietoisuuteen Antiikkia antiikkia -tv-ohjelman asiantuntijana.

Mitä?

Keväällä ilmestyi Dan Kronqvistin kirjoittama elämäkerta Wenzel Hagelstam – antiikkikauppiaan muistelmat (WSOY).

Motto

Jokainen on vastuussa itsestään.

Wenzel Hagelstam on käymässä taidekaupassaan Lucakoiransa kanssa.

Koko kansan antiikkikauppias

Antiikki- ja taidekauppias Wenzel Hagelstam kutsuu itseään ikuiseksi etsijäksi. Lapsena hän kävi innokkaasti Pelastusarmeijan pyhäkoulua.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Wenzel Hagelstam pitää vielä yli kahdeksankymppisenä taidekauppaa Helsingin Kapteeninkadulla. Kauppa suorastaan pursuaa eri aikakausien taidetta. Hagelstam ei kuitenkaan ole itse kaupassa aamusta iltaan. – Työ taiteen parissa on minulle elämäntapa. Käyn myös usein katsomassa taidetta museoissa. Hagelstamille Helsingin eteläosat ovat rakkaita kotikulmia, mikä selviää keväällä julkaistusta elämäkerrasta Wenzel Hagelstam – antiikkikauppiaan muistelmat. Hänen lapsuudenkotinsa oli Bulevardilla, ja samassa talossa asui myös Cecilia-äidin sukua.

Äiti sairasti polion, minkä seurauksena hänen toinen kätensä halvaantui ja hän tarvitsi apua lastenhoidossa. Tehtävään palkattiin Vaasasta Helsinkiin muuttanut Karin Wilander.

Lastenhoitajasta tuli Hagelstamin perheen viidelle lapselle tärkeä ihminen.

– Lapsi toimii kuin koira eli hän kiintyy, kun joku hoitaa ja antaa ruokaa. Meille muodostui tavallaan äiti–lapsi-suhde, sillä Karin edusti jotakin maanläheistä ja oli aina läsnä. Suuren osan ajasta vietimme keittiössä hänen kanssaan.

Hagelstamin vanhemmat Cecilia ja Walther edustivat aikansa porvaristoa, ja heille tärkeitä olivat hyvät käytöstavat. Niinpä esimerkiksi ruokasalissa lasten piti aterialla teititellä vanhempiaan ja pyytää lupaa, jos halusi puheenvuoron. Karinin seurassa oli huomattavasti vapaampaa.

– Uskovainen Karin oli Pelastusarmeijan siviilisotilas, ja me lapset kävimme Pelastusarmeijassa pyhäkoulua ja partiota. Järjestön hengellisyys sopi ajatusmaailmaani, koska siellä keskityttiin käytännön toimintaan. Siitä kertovat tunnussanat ”soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa”.

– Pelastusarmeijalaiset kävivät tuohon aikaan Hakaniemen torilla laulamassa. Toimintaa kuvataan hyvin Aki Kaurismäen elokuvassa Mies vailla menneisyyttä.

SUOMI OLI SODASSA Venäjää vastaan, kun Wenzel Hagelstam oli pikkupoika. Pommitusten alettua Helsingissä lastenhoitaja Karin Wilander vei perheen neljä vanhinta lasta turvaan Vaasaan.

Kun tilanne paheni, Hagelstam ja hänen isosiskonsa lähetettiin sotalapsiksi Ruotsiin. Poika oli saanut Vaasassa tuberkuloosidiagnoosin, joten Ruotsissa hän joutui suomalaislapsille perustettuun lastenkotiin Huddingeen. Hoitajat ja lapset olivat suomenkielisiä, ja kotiin palattuaan Hagelstam oli unohtanut ruotsin, oman äidinkielensä.

Hänen oli aluksi hankala sopeutua ruotsinkielisiin kotioloihin.

– On vaikea sanoa, mitä lapsen psyykessä tuollaisessa tilanteessa tapahtuu. Ruotsin kieli kuitenkin palautui nopeasti, sillä eihän Etelä-Helsingissä kuullut tuolloin juurikaan suomea.

Lapsuuteen liittyy toinenkin erikoinen asia. Boheemia elämää Pariisissa viettänyt äidinisän veli, lapseton Goddert Wrede, adoptoi Hagelstamin, kun tämä oli 14-vuotias. Poika sai silti jäädä asumaan perheensä luokse Helsinkiin.

Adoptioisäänsä ja muita sukulaisiaan Hagelstam tapasi kesäisin Arrajoen kartanossa Nastolassa. Hänen vanhemmillaan oli lähistöllä oma kesäpaikka, jossa oli 30 hehtaaria peltomaata.

– Kasvatimme siellä ruokaa talvea varten. Me lapsetkin osallistuimme erilaisiin maatöihin. Iltaisin vietimme aikaa sukulaistemme seurassa. Kiinnostavaa on, etten muista heidän riidelleen koskaan. En itsekään ole riidanhaluinen. Ehkä se on perua sieltä.

– Äitini puoleisen Wreden suvun humaani arvomaailma tuntui omalta. Suvussa arvostettiin taiteita ja ihailtiin köyhien ja vankien hyväntekijää Mathilda Wredeä, joka oli isoisäni serkku. Mutta meillä ei esimerkiksi kuunneltu musiikkia, koska isäni mielestä se oli turhuutta.

mutta vapaa-aikana hän kolusi antiikkikauppoja ja osto- ja myyntiliikkeitä.

Kun tietoa karttui ja Hagelstam tutustui alan ihmisiin, harrastus alkoi muuttua ammatiksi. Ensimmäisen liikkeensä hän perusti vuonna 1973 Helsingin Pietarinkadulle.

Hagelstamilla on ollut elämänsä aikana monta antiikki- ja taideliikettä sekä yhteyksiä eri puolille maailmaa.

– Työ on ollut kiehtovaa. Olen saanut tavata kiinnostavia persoonia. Työhöni on sisältynyt paljon myös kotien kuolinpesien arvioimista. Siinä hommassa on tullut juotua kahvia, hän sanoo. Suuren yleisön tietoisuuteen Hagelstam tuli, kun hän aloitti 1990-luvun lopulla asiantuntijana Antiikkia antiikkia -tv-ohjelmassa.

– Ohjelma teetti paljon työtä, mutta olen aina ajatellut, että sitä enemmän ehtii, mitä enemmän on tekemistä. Niistä ajoista on jäänyt hyvät muistot. Tämä iso harvaanasuttu maa ja sen historia ja ihmiset tulivat tutuiksi, kun kävimme tekemässä ohjelmaa melkein jokaisessa kirkonkylässä.

Antiikki- ja taidealan toiminta on muuttunut melkoisesti siitä, kun Hagelstam aloitti työt.

– Kun huutokaupoista tuli julkisia, kaikki saivat tietää esineiden myyntitiedot. Näin toimintaan tuli läpinäkyvyyttä. Vanhojen hyvien aikojen sijaan voikin puhua vanhoista huonoista ajoista. Erityisen hieno asia nykyään on netti. Sieltä saa kaikki tarvittavat tiedot, mikä säästää valtavasti aikaa.

RAHAA VOI LIIKKUA antiikki- ja taidekauppiaan työssä isojakin määriä. Wenzel Hagelstam sanoo kuitenkin, ettei raha ole hänelle tärkeä asia, ei myöskään tavara, vaikka kyse olisi niin sanotuista arvoesineistä.

– On selvää, että rahaa tarvitaan elämiseen. Silti tärkeämpää on mielenrauha, se, että viihtyy itsensä ja muiden kanssa. Se, mitä ihminen kokee ja näkee, ei ole mitattavissa rahassa.

Hagelstam viettää usein vapaa-aikaansa nykyisen vaimonsa Lenan kanssa mökeillään Lapissa ja Porvoon saaristossa. Varsinkin Lapissa Hagelstam rentoutuu. Siellä hän ei tarvitse kelloa.

– Luontoarvot ovat minulle tärkeitä: jos luonto menetetään, meillä ei ole mitään. Ihmisellä ei ole oikeutta tärvellä luontoa eikä kohdella eläimiä huonosti. Minusta esimerkiksi kirkon pitäisi ottaa enemmän kantaa näihin asioihin.

Hagelstam liittyi uudestaan kirkkoon mentyään naimisiin Lenan kanssa. Hänen kotikirkkonsa on Töölössä sijaitseva Olaus Petrin kirkko, josta hänelle on jo varattu uurnahautapaikka.

– Olen aina ollut kiinnostunut uskonnoista. Kutsun itseäni etsijäksi, sillä etsin koko ajan vastauksia olemassaolon kysymyksiin. Olen huomannut, että kun eri uskontoja edustavia ihmisiä tapaa henkilökohtaisesti, oppii ymmärtämään paremmin heidän taustojaan ja mielipiteitään.

TYÖ ANTIIKIN ja taiteen parissa sai alkunsa keräilyharrastuksesta. Lapsena Wenzel Hagelstam keräsi monen pikkupojan tapaan muun muassa tulitikkuaskien etikettejä. Aikuistuttuaan hän alkoi etsiä hauskannäköisiä vanhoja esineitä ostoja myyntiliikkeistä, joita oli 1950- ja 1960-luvuilla Helsingissä runsaasti.

1970-luvun alussa Hagelstam asui ensimmäisen vaimonsa Katyn ja kolmen lapsensa kanssa Göteborgissa, missä keräilyharrastus sai lisäpontta. Hagelstam työskenteli konepajalla hitsaajana,

Kuolemaan Hagelstam suhtautuu luonnollisena asiana. Hän arvelee sen johtuvan osittain työstään kuolinpesien arvioijana.

– Aiemmin kuolema näkyi yhteiskunnassa toisella tavalla, koska ihmiset kuolivat paljolti kotona. Kuolema oli läsnä eikä sitä siivottu näkyvistä.

Hagelstam sanoo, ettei kanna huolta kuolemastaan mutta kylläkin nuorista ihmisistä ympärillään. Lapsia on neljä ja lapsenlapsia kymmenen, joten heidän tekemisissään riittää seurattavaa. ■

” Rahaa ja tavaroita tärkeämpää on mielenrauha, se, että viihtyy itsensä ja muiden kanssa.

Uskonnollisuus parantaa

Yhteisöllisyys ei yksin riitä selittämään uskonnollisuuden myönteisiä vaikutuksia.

Myös rukoileminen ja uskonnon kokeminen tärkeäksi lisäävät hyvinvointia.

Uskonnollisuus lisää henkistä hyvinvointia, ja uskonnolliset ihmiset ovat keskimääräistä onnellisempia.

Nämä tiedot käyvät ilmi teologian tohtori ja psykologian väitöskirjatutkija Harri Koskelan ja psykologian emeritusprofessori Markku Ojasen tutkimusartikkelista Uskonnollisuuden yhteys hyvinvointiin, onnellisuuteen ja pahoinvointiin. Artikkeli julkaistiin keväällä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan hyvinvointiraportissa.

– Media keskittyy usein uskonnollisuuden kielteisiin vaikutuksiin, mutta perehtyminen faktatietoon poistaa vääriä käsityksiä. Tutkimusten mukaan hengellisyys ja usko ovat hyvinvointia tuottavia asioita, eivät pahoinvoinnin aiheuttajia, Koskela sanoo.

Uskonnollisuuden ja koetun hyvinvoinnin välistä yhteyttä on selvitetty sekä kansainvälisessä että suomalaisessa tutkimuksessa. Yhdysvalloissa tietoa hyvinvoinnin ja uskonnollisuuden välisestä yhteydestä koottiin vuonna 2001 ja uudelleen vuonna 2012. Neljässä viidestä asiaa selvittäneestä tutkimuksesta löydettiin uskonnollisuuden ja hyvinvoinnin välillä myönteinen yhteys.

Hyvinvoinnilla tutkimuksissa tarkoitetaan mielenterveyttä parantavia asioita. Hyvinvoivan ihmisen elämää kuvataan ehyeksi ja täyteläiseksi.

Hyvinvointiin liitetään myös onnellisuuden, ilon, tyytyväisyyden ja mielihyvän kaltaisia asioita. Koettu hyvinvointi tarkoittaa ihmisen myönteistä arviota ja kokemusta omasta elämästään.

Koskela toteaa, että uskonnollisuuden vaikutus jakautuu. Pääsääntöisesti uskonnollisuus parantaa henkistä hyvinvointia ja terveyttä, mutta epäterveissä ja autoritaarisissa uskonnollisissa yhteisöissä oleminen lisää pahoinvointia.

– Hyvinvointia tukee sellainen uskonnollisuus, jossa ollaan vapaaehtoisesti ja jossa ihminen voi omana itsenään olla täysivaltainen yhteisön jäsen.

HARRI KOSKELA tekee parhaillaan terveyspsykologian alaan kuuluvaa väitöstutkimusta, jossa hän on laajan aineiston avulla selvittänyt uskonnollisuuden ja henkisen hyvinvoinnin yhteyttä Suomessa.

Koskela kartoitti uskonnollisuuden vaikutusta kuuteen hyvinvoinnin osa-alueeseen. Nämä ovat koettu hyvinvointi, innostuneisuus ja elinvoima, toiminnallinen hyvinvointi, tunne-elämän hyvin-

vointi, tukea antavat ihmissuhteet ja yhteisöllinen hyvinvointi.

– Yllätyin siitä, että koetun hyvinvoinnin ja uskonnollisuuden yhteys on maallistuneessa Suomessa varsin vahva, hän sanoo.

Sekä uskonnollisella osallistumisella että henkilökohtaisella uskonnollisuudella on niin vahva myönteinen yhteys koettuun hyvinvointiin, että se vastaa Koskelan mukaan suuruusluokaltaan psykiatrisen sairauden, alkoholiriippuvuuden tai liikunnan vähäisyyden kielteistä vaikutusta.

Uskonnollisella osallistumisella kuten jumalanpalveluksissa tai muissa hengellisissä tilaisuuksissa käymisellä on tilastollisesti merkittävä tai erittäin merkittävä yhteys henkiseen hyvinvointiin. Poikkeuksen muodostivat innostuneisuus ja elinvoima, joita uskonnollisissa tilaisuuksissa käyminen ei lisännyt.

Yksityinen henkilökohtainen uskonnollisuus kuten rukoileminen liittyy myös merkittävästi henkiseen hyvinvointiin. Omakohtaisella uskonnollisuudella on myönteinen yhteys myös innostuneisuuteen ja elinvoimaan. Toiminnalliseen ja

tunne-elämän hyvinvointiin tilastollista yhteyttä ei sen sijaan löytynyt.

Koskelan mukaan hyvinvoinnin ja henkilökohtaisen uskonnollisuuden vahva yhteys kumoaa tutkijapiireissä elävän käsityksen, jonka mukaan yhteisöllisyys riittää selittämään uskonnon hyvinvointivaikutukset.

Kun Koskelan tutkimustuloksiin yhdistetään Suomen ja muiden Pohjoismaiden asema erilaisten onnellisuuskyselyiden kärjessä, voidaan hänen mukaansa piirtää kuva maailman onnellisimmasta ihmisestä.

– Tutkimusten valossa maailman onnellisin ihminen on kirkkokuorossa laulava suomalainen naimisissa oleva mies tai naimaton nainen, joka asuu ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, Koskela sanoo.

Kolmas uskonnollisuuden ulottuvuus, jonka yhteyttä hyvinvointiin Koskela mittasi, on yksityinen toiminnallinen uskonnollisuus, kuten Raamatun ja uskonnollisten kirjojen lukeminen, uskonnollisten ohjelmien seuraaminen ja netin käyttö hengellisiin tarpeisiin. Tällaisen uskonnol-

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI

parantaa henkistä hyvinvointia

kenikäisten, mutta erityisesti iäkkäiden ihmisten hyvinvointia.

OMAKOHTAINEN HENGELLISYYS vahvistaa tutkimusten mukaan toivon, elämän tarkoituksen, merkityksellisyyden ja pystyvyyden kokemuksia. Se edistää myönteistä ajattelua, optimismia ja elämän hallintaan liittyvää sisäisen kontrollin kokemusta. Uskontoon turvautuminen lisää siis resilienssiä eli psyykkistä kestävyyttä.

Voimakas uskonnollinen sitoutuminen on tutkimusten mukaan vahvin tunnettu nuorten masennusta ehkäisevä tekijä. Myös aikuisilla uskonnollisuus on yhteydessä vähempään masentuneisuuteen. Elämää uhkaavan fyysisen sairauden kohdatessa henkilökohtainen uskonnollisuus voi nousta jopa perhettä ja ystäviä tärkeämmäksi selviytymiskeinoksi.

Uskonnollinen kasvatus edistää tutkimusten mukaan onnellisuutta, vaikka uskonnosta olisi vieraannuttu lapsuuden jälkeen. Uskonnollisen kasvatuksen saaneet mutta siitä vieraantuneet ovat keskimäärin onnellisempia kuin kääntymyksen kokeneet ihmiset, jotka eivät ole saaneet uskonnollista kasvatusta.

Artikkelissaan Markku Ojanen ja Harri Koskela arvioivat, että yleensä uskonnollisen kodin lapsi saa elämästä myönteisen kuvan, ellei perheen uskonnollisuus ole kahlitsevaa ja tuomitsevaa.

MAALLISTUNEIMMAT eli vähiten uskonnolliset maat sijoittuvat säännöllisesti kansainvälisten hyvinvointivertailujen kärkeen. Tämä pätee myös Suomeen, joka lukeutuu muiden Pohjoismaiden tavoin maailman 10–20 sekulaareimman maan joukkoon.

tuaan parantaakseen ryhtyä vähän uskonnollisemmiksi.

– En voi suositella sitä, että uskonnollisuutta ja hengellisyyttä käytettäisiin hyvinvoinnin tavoittelun välineenä. Tällainen pelurin ajattelutapa ei edes toimi, koska ulkokohtainen uskonnollisuus ei edistä hyvinvointia, hän sanoo.

– Kokonaan toinen tilanne on silloin, jos ihminen löytää hengellisyyden tai kristillisen arvomaailman esimerkiksi henkilökohtaisen kriisin yhteydessä.

Kansainvälinen tutkimus selittää uskonnon ja hyvinvoinnin myönteistä yhteyttä useilla syillä, jotka liittyvät elämäntapaan ja uskonnollisten yhteisöjen tarjoamaan sosiaaliseen tukeen.

Niinpä moni ajattelee, että uskontojen merkityksen väheneminen on tavoiteltava asia. Markku Ojanen ja Harri Koskela kiinnittävät huomiota siihen, että lähes kaikki hyvinvointimittauksien kärkimaat ovat olleet vuosisatojen ajan kristinuskon vaikutuspiirissä.

– Kristinusko on vaikuttanut syvällisesti näiden maiden suotuisaan kehitykseen. Yliopistot, koululaitos, sairaanhoito, sosiaalihuolto ja yksilön arvo, Koskela listaa kristinuskon parhaita hedelmiä länsimaisissa yhteiskunnissa.

Ojanen ja Koskela pitävät maallistumista edistävää yhteiskuntapolitiikkaa kuten koulujen ja seurakuntien yhteistyöstä luopumista vahingollisena. Tutkijat varoittavat, että vieraantuminen kristinuskon arvomaailmasta voi vähentää erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia.

lisuuden yhteys hyvinvointiin on huomattavasti vähäisempi.

HYVINVOINTITUTKIMUSTEN tulosten yhteydessä esitetään usein toimintasuosituksia: jos haluat voida paremmin, toimi tällä tavalla. Harri Koskela varoo tekemästä sellaista johtopäätöstä, että maallistuneiden ihmisten kannattaisi elämänlaa-

Uskonnolliset ihmiset tupakoivat sekä käyttävät alkoholia ja huumeita yleensä vähemmän kuin muut, ja heillä on keskimääräistä parempi fyysinen terveys. He eroavat myös puolisoistaan muita epätodennäköisemmin.

Uskonnollisten yhteisöjen tarjoama tuki auttaa niiden jäseniä selviytymään elämän vaikeuksissa. Osallistuminen jumalanpalveluksiin, erilaisiin ryhmiin ja vapaaehtoistoimintaan lisää kai-

– Toivon, että koulumaailmassa ei pyrittäisi uskontoneutraaliuteen, vaan pidettäisiin esillä positiivisen uskonnonvapauden merkitystä. Samalla ymmärrämme, että katsomusten moninaisuus on todellisuutta. Piilovaikuttamista ei saa harjoittaa, vaan katsomuskasvatuksen pitää olla sensitiivistä ja vanhempien kasvatusoikeutta kunnioittavaa.

– Oma tulkintani on, että jos yhteiskunnassa katkotaan kristinuskoon liittyviä juuria, elämää suojelevien arvojen tilalle voi tulla kilpailullisia ja minäkeskeisiä arvoja, Koskela sanoo. ■

Maailman onnellisin ihminen laulaa kirkkokuorossa ja asuu ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.

Sananvapaus edellyttää sananvastuuta

2000 VUOTTA sitten kirjoitettu Raamatun sana on yhä ajankohtainen: ”Mutta kieltä ei yksikään ihminen pysty kesyttämään. Se on hillitön ja paha, täynnä tappavaa myrkkyä.” (Jaakobin kirje 3:8)

Sosiaalinen media on myrkyllisten kielten kanava. Kuka hyvänsä voi väärän henkilöllisyyden suojaamana levittää verkkokuplassa myrkyllisiä sanoja kenestä tahansa.

Valtiovarainministeri Riikka Purran Twitter-kirjoitukset ovat tästä esimerkki. Se, ettei hän ministerinä ole vetänyt johtopäätöksiä rasistisista kirjoituksistaan vuodelta 2019, ei ole omiaan vahvistamaan luottamusta häneen eikä myöskään maan hallitukseen.

Sanat eivät ole vain sanoja, joihin voidaan vastata sanoilla. Sanat ovat myös tekoja, joskus hyvin brutaaleja tekoja, jotka voivat murtaa ihmisiä ja loukata loppuelämäksi. Se, mitä me julkisesti sanomme, on voitava ymmärtää, ja siihen on myös voitava julkisesti vastata. Kun päästämme suustamme julkisesti rasistisia ilmaisuja, loukkaamme ja vahingoitamme toisia.

Sananvapaus lähtee siitä, että se, mitä me julkisesti sanomme tai kirjoitamme, on omiaan herättämään keskustelua ja saamaan aikaan muutoksia. Ei uhkaamaan eikä yllyttämään väkivaltaan. Laki luo rajat sananvapaudelle. Mutta me luomme myös itse rajat sille, mitä on soveliasta sanoa tai kirjoittaa ja mitä ei.

Sananvapaus ei toimi ilman sananvastuuta.

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Vastaanottajan nimellä lähetetyn lehden huomioarvo on taattu!

Viihdy myös tilapäisesti

Saga Käpylinna ja Saga Villa Kari tarjoavat laadukasta vuokra-asumista senioreille palveluiden keskellä. Tiesitkö, että meillä voit asua myös tilapäisesti valmiiksi kalustetussa asunnossa.

Saga Käpylinna 116 €/vrk/hlö ja

Saga Villa Kari 110 €/vrk/hlö

Hinta sisältää muun muassa päivittäisen lounaan, säännöllisen siivouksen, turvapuhelimen, palvelupäivystyksen, harrastustoiminnan sekä yhteisten tilojen käytön. Katso lisätiedot sagacare.fi/helsinki tai soita numeroon 050 432 9138.

Saga Käpylinna | Veräjämäki | Helsinki

Saga Villa Kari | Meilahti | Helsinki

Kirkko ja kaupunki -lehti lähetetään postitse osoitteellisena Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakuntien jäsentalouksiin, talouden vanhimmalle.

Painos

340 000 kpl

Mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva @kotimaa.fi

Juha Kurvinen 040 665 5983

juha.kurvinen @kotimaa.fi

Hietaniemen krematoriokappelille haetaan

Vahtimestaria

Krematoriosäätiö s.r. ylläpitää Hietaniemen krematoriokappelia, jonka toiminta on yleishyödyllistä, ei voittoa tavoittelevaa.

Haemme vastuullista ja asiakaspalveluhenkistä vahtimestaria työsuhteeseen Hietaniemen Krematoriokappelille. Tehtäviin kuuluu mm, uurnien luovuttaminen, arkkujen vastaanotto sekä kappelin tilaisuuksiin liittyviä vahtimestarintehtäviä.

Työ edellyttää tietotekniikan perustaitoja sekä hyviä asiakaspalvelutaitoja. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi, mutta se ei ole pakollista. Työaika 40 tuntia viikossa.

Tarjoamme työtä mukavassa työympäristössä lähellä Helsingin keskustaa.

Hakuaika tehtävään päättyy 6.9.2023. Liitä työhakemukseesi ansioluettelo ja palkkatoive.

Lähetä hakemuksesi osoitteeseen Krematoriosäätiö, Lönnrotinkatu 32 D 49, 00180 Helsinki tai sähköpostilla mikael.wilen@krematorio.com 6.9.2023 mennessä

Lisätietoa tehtävästä antaa Mikael Wilén, puh. 050 569 5555

Olav S. Melin teologian maisteri, tietokirjailija, Helsinki Kirjoitus on julkaistu verkossa 20.7.

Kaikkeus on jumaluutta

OLEN KESKUSTELLUT ateistien kanssa ja pyytänyt heitä perustelemaan käsitystään, että kaikki alkoi alkupamauksella eli on ”nyhjäisty tyhjästä”, minkä vanha sananlaskumme väittää mahdottomaksi. Itse olenkin sitä mieltä, että kaikki, mikä nyt on, on ollut aina.

Tähän kaikkeuteen sisältyy aineen ja energian lisäksi kaikki muukin eli elämä, tunteet, koko henkisyytemme ja muuntumiskyky näiden olomuotojen välillä. Siis mekin olemme osa tätä kokonaisuutta.

Tätä kaikkeutta hallitsevalle alkuvoimalle voisivat ateistitkin antaa nimen ”Jumala”, vaikka kuvittelevat sen alkaneen olemattomuudesta eikä ikuisuudesta, kuten me panteistit ajattelemme.

Eero Oulasvirta 92 vuotta, Helsinki

Uskon armoon ja olen kiinnostunut tieteestä

SIRKKA-LIISA TUOMI pohdiskeli uskon ja tieteen suhdetta (K&k 25.5.). En itse näe suurta ristiriitaa tieteen ja uskonnon välillä. Myös armousko

menee mielestäni hyvin yhteen psykologian oppien kanssa.

Luen mielelläni tiedelehtiä ja löydän sieltä asioita, jotka vahvistavat uskoani Jumalaan ja Hänen poikaansa. Kun katselen tai luen maailmankaikkeudesta, huomaan ajattelevani, että on pakko olla jotakin suurempaa, joka on suunnitellut kaiken tämän suurenmoisuuden.

Parasta, mitä minä olen uskosta saanut, on armo. Armon turvin on hyvä elää. Ja Jumalahan on viime kädessä vastuussa minun uskostani. Pyhä Henki saa minut uskomaan.

Anja Toivonen Salo

Kärsimyksellä ei ole tarkoitusta helvetissä

POHDIN EDELLEEN vallalla olevaa käsitystä, jossa pahaa tekevä tai Jumalaan uskomaton ihminen joutuu helvettiin. Aihe kiinnostaa rikoksen ja rangaistuksen näkökulmasta. Ihmisten täytyy tietää rangaistuksista, jotta ne ehkäisisivät rikoksia.

Oikeustieteessä niin sanottu peloteteoria painottaa rangaistuksen pelkoa rikosten ehkäisyssä. Pelon luominen oli isossa roolissa menneiden aikojen mielikuvituksellisissa ja

julkisissa teloitusmenetelmissä, kuten ristiinnaulitsemisessa ja roviolla polttamisessa.

Mutta helvetistä kukaan ei pääse pois. Mihin siellä palavien ihmisten kärsimys johtaa? Mikä on sen tavoite?

Kipuhan on elämän kannalta siunaus – se ohjaa kaikkia tuntevia olentoja käyttäytymään niin, että elämä jatkuu. Tulehtunut hammas ohjaa hammaslääkäriin.

Helvetin ikuinen tuli ei kuitenkaan ohjaa siinä palavaa mihinkään. Parannus ei enää auta, eikä eläviä voi palata varoittamaan. Kärsimyksen tarkoitukseksi jää vain itse kärsimys, vailla merkitystä tai mieltä.

Vaikuttaa, että perinteisen tulkinnan mukainen taivaallinen oikeuslaitos on rikki. Helvetissä on järkeä, mutta ainoastaan ennen kuin sinne joutuu.

Janne Ojanperä

englannin ja arabian kielen tulkki ja kääntäjä, Vantaa

Maa on liian kallista

Lehtisaaressa

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS päätti 29.6.2023, että Vantaan seurakuntayhtymän perimä maanvuokra Lehtisaaressa ei ole kohtuuton.

Vantaan seurakuntayhtymä haluaa maaomaisuudestaan saman viiden prosentin tuoton sekä Helsingin keskeisiltä paikoilta että Vantaan entisistä peltomaisemista. Lehtisaaressa maa on arvostettu Helsingin kalleimmaksi, koska alue on meren ympäröimä. Tämä on johtanut siihen, että saaren vanhojen taloyhtiöiden maanvuokraosuus vastikkeessa on jopa 8–10 euroa neliömetriltä kuukaudessa. Lehtisaarelainen taloyhtiö vaati oikeudessa maanvuokran kohtuullistamista samalle tasolle kuin naapuritalollakin on Helsingin seurakuntayhtymän tontilla.

Uudisrakennusten alla oleva maa Helsingin kaupungin alueella hinnoitellaan ilman alennuksia, ja niissä tuotto ­ odotus on 3,5 prosenttia. Näin esimerkiksi merenrannalla Jätkäsaaressa ”markkinaehtoinen” maanvuokra on 3–5 euroa neliömetriltä. Juuri tätä tasoa taloyhtiö haki käräjäoikeudesta.

Helsingissä Vantaan seurakuntayhtymä on puhtaasti maksimaalista tuottoa hakeva kiinteistösijoittaja, jolla ei edes osana kirkkoa ole Helsingissä ”sosiaalista tarkoitusta”.

Mekkeri Anner Lehtisaari, Helsinki

Laajan valikoiman kristillinen kauppa Helsingissä

Ole kanssani tänään – 52 rukouskorttia

52 kaunista ja puhuttelevaa rukouskorttia. Lempeät rukoustekstit sopivat sekä henkilökohtaisen rukouselämän virikkeeksi että käytettäväksi erilaisissa ryhmätilanteissa. Jokaisessa kortissa on elämänläheinen rukous niin arkeen kuin pyhään. Tekstit käsittelevät iloa ja surua, toivoa ja kiitollisuutta.

19,90 (24,90)

Verkkokauppa: www.sacrum.fi

Kirja, jonka parissa voit etsiä ja löytää itsellesi sopivan tavan pohtia uskoa ja puhua henkilökohtaisesta uskosta. Millainen matkakumppani usko sinulle on? Kirja on osin itse täytettävä ja kauttaaltaan upeasti kuvitettu.

23,20 (28,00)

Helmiristiriipus

Kotimainen hopeinen riipus. Ristiä koristava kukka, jonka keskellä on valkoinen helmi, on kaunis ja puhutteleva yksityiskohta muuten klassisessa ristiriipuksessa. Ristin symboliikka luo merkityksellisen korun, joka on samalla tyylikäs ja ajaton. Mukana hopeinen ketju. Korkeus 2 cm.

65,00

Yhteisvastuu Korvakorut

Yhteisvastuukorvakorut on valmistettu käsityönä Suomessa. Yhteisvastuumerkki on PEFC- ja FSC-sertifioitua koivuvaneria, koukkuosa nikkelivapaata kirurginterästä. Koruosan koko n. 35 x 35 mm.

20,00

Pirjo von Essen, Marika Tynnilä Oman uskon ystäväkirja

hopeaa

Hammashoitoa

09 23 174

MAKSUTON ARVIOINTIKÄYNTI

Fabianinkatu 31 C, 4 krs. 00100 Helsinki www.betterbite.fi

1 2 0 0 €

Hammasklinikka

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila

Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta • katutasossa • esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesit edullisesti ennen juhannusta! Erikoistumisopintonsa suorittanut hammasteknikko Marko Puro valmistaa näyttötyönä kokoleuan hammasproteesit.

Tiedustelut ja varaukset 020 730 7260

Oiva hammas • Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki • Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki •Matinraitti 14, 02230 Espoo.

Hautauspalveluja

Hammaslääkärikeskus

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000

HAMMASTEKNIKKO

24 h

HELSINKI

FORUM p. 010 76 66620

ITÄKESKUS p. 010 76 66590

KALLIO p. 010 76 66500

MALMI p. 010 76 66630

TÖÖLÖ p. 010 76 66530

ESPOO

ESPOONLAHTI p. 010 76 66640

LEPPÄVAARA p. 010 76 66610

TAPIOLA p. 010 76 66570

VANTAA

MYYRMÄKI p. 010 76 66600

TIKKURILA p. 010 76 66560

KERAVA p. 010 76 66550

HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

hautakivityöt 09 628 398

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä 540€

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen). Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Hammaslääkäriasema

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Ostetaan

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET

Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY

Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Myydään

HYVÄÄ MULTAA!

Leikkihiekat, sepelit. Toimitettuna pienellä autolla. P. 0500 450 420. www.jvlammi.fi

OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA

-KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT

YM YM. SOITA ROHKEASTI 040 0218 225

SEPPO JA SARI

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Vuokrata halutaan

Mies opettaja teologi 50-v. haluaa vuokrata yksiön: Helsinki viim. 1.10. - P. 041 524 4082

Vuokralle tarjotaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Ostamme uusia ja vanhoja autoja Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohtoniemi Oy p. 050 321 4623.

Ostetaan

kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Palveluja tarjotaan

KOTIOPTIKOT

Pientä kotiapua tarjotaan!

Helsingin alueella!

- asioiden hoitamista

- pientä siivousta ja järjestelyä

- seurustelua

0400-504 063, Eino 0400-440 179, Seppo

Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä.

P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Hyvinvointia Arjesta

○ Kauppa- ja saattoapua

○ Omaishoidon vapaat ○ Kotiapua

○ Seuraksi ulkoilemaan

Kotitalousvähennys 60 %

www.hyvinvointiaarjesta.fi

Paula Sallinen 040 142 6574

Lakipalveluja

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY

Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu.

050 547 0101 Jukka Vasarainen

0400 805 323 Jari Lehto

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1

puh. (09) 622 5930

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy

puh. 09 477 0680

www.norros.com

Edunvalvontavaltuutukset 180 €

Testamentit 180 €

Perunkirjoitukset 560 €

Ositukset ja perinnönja ot 560 €

Lakitoimisto JPH | 040 557 3578 | toimisto@perheasiat.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi

p. 050 464 2930

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti

P. 050 926 6203

Ok-talojen ja pienkiinteistöjen sähkövikakorjaukset 37 €/h + alv. Työstä kotitalousvähennys. P. 040 145 8822.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

Eläkeläisille, leikkaus 18-25 €, permanentti tai väripaketti 75 €

P. 045 238 6356, Hämeentie 38.

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Siivouspalveluja

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

ke 16.8. klo 18 Hiidenkiviseurat Klaukkalan kko, Ylitilant.6; laulu E. Ruuttunen. la 19.8. klo 15 seurat Hyvinkään srk-kesk., Hämeenk. 16. su 20.8. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6C, Vihti. ke 30.8. klo 18 Seitsemän srk körtti-ilta, Velskolan leirikesk., Vääräjärvent. 2, Espoo. klo 18.30 Helsingin, Vantaan ja Sipoon yht. kesäveisuut Östersundomin kko, Kappelit. 65; laulu L. Myllymaa. to 31.8. klo 18 Vantaan yht. svseurat Tikkurilan kko, Asemat. 12 a.

Helsingin Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa!

Seurat kuunneltavissa myös hry.fi.

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Rakennusala

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua

Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Kiinteistönvälitystä

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset edullisesti, usean vuoden kokemuksella. Yst. Anni 046 888 8440

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy

www.mrautanen.com

Avoin työpaikka: Viestinnän pastori

Papin työtä ja viestintää yhdistävä monipuolinen virka auki idyllisessä Porvoossa. Huomioimme myös teologian maisterit, jotka ovat suorittaneet pappisvihkimykseen riittävät opintokokonaisuudet. Palkkaus: vaativuusryhmä 602. Lisätietoa ja haku KirkkoRekryssä, hakuavain 959.

Paikkoja avoinna

LISÄÄNTYÄ

JEESAAVIA

PIRKANMAALLA

JEESUSKIN

VICTORIA

KÄTEISVAROISTA PYYNTIIN

KOLMIO NELIÖ

luuskat

KALARUOASTA KURKKUUN

putsattavia

NURIN MENNYT FARMI

raataa

AKAA TEET

DAAVIDIN ISÄ ILMAN TUOKSUA VETELIN VIERESSÄ

JUOMIA

PEILIIN E

NICON LÄHEINEN

kiitos tuokio

UHRI KEKE RUOTSITAR I P TÄTI TRAP S AROMITON

LÄ HTÖPASSIT ESIKUVA

KUVA KOKKI HAIT HOME

PILAA RUOAN

ASUNNOT ISLAM KAAVIN

MONEN USKONTO SOTATOIMI

LU M EEN " "

SEOS PURRA LATU NISÄ

-T

RAUHANEN PÄÄTÄ

MANAILU ILMISELVÄ

SADATUS KIISTATON E

KOKEISIIN PÄNTTÄÄVIÄ

VAAHTERAMÄEN RENKI

TULIVUORISSA VÄRIAINE

A E K K NUTI HENNA

PELTONEN SEURAPELI

SIELLÄ TIKRIT

MUSTANMEREN HELMI

TANAKAHKO TAUSKI U B

A ITA U KSIA B

JEESUS SEURAAJILLEEN

SIIVOOJALLA 5 0 d l

A K TARHAT T MOPPI

VIRSISSÄ JIMMY

ITKUT NAALI MELODIAT

VÄÄNÄNEN ÄÄNNÄHTÄJIÄ

LAUKKAA

RUOTO KARI NELI E I

TUR KKILAI STA VIINAA

KOSKIPAIKKA VESIHÖYRYJÄ

KURJISTA PÖNTTÖ

A R IMATRA ASUT SAKU

-VUOSI

LÄHEISISTÄ

KRUUNU TISKIT R SUKU

LÄTKÄLEGEN DA KOIVU KONEESEEN

SATUSETÄ TYHJIÖ VÄRI BEHM

ANDERSEN ALASAKARAT

IKKUNA RAOT RITA A T

LIAT H I KOVIN TUTTU

M N TATAR Ä ÄITI U

ANTURAT VAASA KONALA

TEAT JANA JÄNNÄ NILA

ORJATAR RUOTU VIISUT NOAH TILA SÄTKÄ TATE

27.8.

Päivän evankeliumissa ( Matt. 12:33–37)

Jeesus vertaa ihmisten tekoja puiden hedelmiin.

Äidin poika

ELOKUUN 27. päivänä muistetaan läntisen kirkon merkittävimmän kirkkoisän ja tärkeän teologin Augustinuksen äitiä, pyhää Monicaa. Omaelämäkerrallisessa teoksessaan Tunnustukset Augustinus kertoo nuoruuden etsinnöistään ja paluustaan äitinsä uskoon. Äidin ja pojan suhde oli läheinen. Augustinus kuvaa Monican rukoilevana, huolehtivana ja poikansa harharetkiä tuskailevana äitinä. Tunnustukset päättyy haikeisiin tunnelmiin, kun Augustinuksen perässä PohjoisAfrikasta Italiaan tullut Monica kuolee vuonna 387. Hän ehtii kuitenkin nähdä, miten hänen rukouksensa on kuultu, kun poika ottaa vastaan kasteen.

Hedelmästään puu tunnetaan Kiitoshaaste

Oikealla tiellä oleva tuottaa ympäristöönsä hyviä asioita. Jeesuksen mukaan hänen seuraajansa eli uskovaiset ihmiset voi tunnistaa siitä, että nämä harjoittelevat hyvyyden valitsemista.

Sana harjoitella on tässä yhteydessä tärkeä. Monella on kokemusta uskovista, joiden puhe rikkoo ja saa aikaan haavoja. Monella on kokemusta hengellisen tien kulkemisesta, jossa hyvä yritys menee pieleen. Puiden kielellä: jokin oksa saattaa olla aivan kuollut, vaikka toisesta saa hyvää satoa.

Jeesus puhuu hyvyyden varastosta, joka hyvillä ihmisillä on. Sellainen ei tipahda taivaasta vaan kasvaa tunnistamalla oman toimintansa seurauksia ja korjaamalla sitä, mikä vaikuttaa muihin huonolla tavalla. Niin kauan kuin elää, voi valita aina uudelleen hyvyyden.

Puut kasvavat ja tuottavat hedelmiä, kun ne saavat ravinteita, vettä ja valoa. Jumalan rakkaudessa kylpeminen antaa kaiken tarvittavan uskon tietä kulkevalle.

Jumalan hyvyyden hedelmiä voi opetella tunnistamaan omassa elämässään. Joskus hedelmä on odottamaton rauhan tunne, toisinaan sopivaan hetkeen osunut ilahduttava viesti. Joku voi kokea Jumalan ravitsevan kävelyllä metsässä.

Puu tunnetaan hedelmästään, sanoo Jeesus. Omenapuu tuottaa kukkien kauneutta ja pörriäisille eloa sekä maistuvia omenia, lajinsa mukaan. Oliivipuulla on pienet kukat ja hedelmät, jotka ovat tärkeä osa välimerellistä ruokavaliota. Puiden ja ihmisten maailmassa kukin tuottaa omanlaistaan satoa. Millaista hyvää sinä tuot ympärillesi?

KAISA KARIRANTA

Ihmisen on vaikea nähdä itseään ja omaa toimintaansa selvästi. Ole tällä viikolla peili hyvälle. Tunnista se hyvä, jota lähelläsi oleva ihminen tuo elämääsi. Kiitä häntä ja sano kiitoksesi myös tuntemattomalle hyvän tuojalle. Tunnustele, miltä hyvän huomaaminen tuntuu omassa sisimmässä.

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Hyvää pyhää

Tervetuloa Sacrumiin

Kirjailijavierailu

Sacrumin myymälässä maanantaina

28.8 klo 16.30

Olet tervetullut kuulemaan kirjailijoita ja osallistumaan keskusteluun! Kahvitarjoilu.

UT 2020

– Uusi testamentti 2020

Uusi, kiinnostava käännös välittää alkukielen merkitykset rikkaalla, ymmärrettävällä suomen kielellä. Käännös julkaistiin aluksi mobiilikäyttöön, nyt myös kirjana.

24,90 (27,90)

Vauvan oma Rapinaraamattu 2

– Kuule Isä taivaan

Mukavasti rapiseva kankainen vauvan ikioma Raamattu sisältää Jaakko Löytyn lastenvirren Kuule Isä taivaan pyyntö tää joka sanoittaa lapselle sopivasti rukouksenkoko maailman puolesta.

10,80 (12,00)

Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia

Ravisteleva kirja kertoo Raamatun käsikirjoitusten rikkaasta historiasta tieteellisellä otteella, viihdyttävästi ja uusiin näkökulmiin haastaen.

29,90

Rooma – opas pyhiinvaellukselle

Teos johdattaa syvällisesti mutta helppolukuisesti varhaiseen ja keskeiseen pyhiinvaelluskohteeseen. Samalla se tarjoaa kutsuvan kirjallisen matkan Rooman kiehtovimpien kohteiden äärelle.

23,90 (29,90)

Taskuvirsikirja

Kovakantinen, kestävä kirja sisältää myös lisävihkon uudet virret ja Katekismuksen. Erilaisia kansivaihtoehtoja!

15,10 (18,55)

Kristus Kaikkivaltias ikoni

Valmistettu Suomessa painokuvasta puutaustalle. Lakkapinta ja nahkainen ripustuslenkki. Koko n. 10x15 cm.

Myös muita malleja!

10,90

Yhteisvastuu

Heijastinvaljaat

Säädettävät, Yhteisvastuulogolla varustetut kestävät heijastinvaljaat.

15,00

Herran siunaus -riipus

Hopeinen koru, jossa Herran siunaus -rukous muinaishepreaksi. Sisältää myös hopeisen ketjun (45 cm).

Laatan koko 2,2 cm x 1,1 cm. Mukana tulee kortti, joka kertoo kääreiden historiasta.

59,00

Emil Anton, Antti Kruus

Ville Mäkipelto ja Paavo Huotari

Hyvinvointia tukee sellainen uskonnollisuus, jossa ollaan vapaaehtoisesti ja jossa ihminen voi omana itsenään olla täysivaltainen yhteisön jäsen.

Matkalla itsetuntemukseen

Toisten tuki antaa toivoa

Krito-ryhmissä luetaan kirja, kerrotaan omista tuntemuksista ja kuunnellaan toisia.

Pääkaupunkiseudun muutamissa seurakunnissa järjestetään niin sanottuja Krito-ryhmiä, joiden ohjaajina toimivat Kansan Raamattuseuran kouluttamat henkilöt.

Kansan Raamattuseura toi Kritotoimintamallin Yhdysvalloista Suomeen vuonna 1994. Mallin nimi tulee sanoista kristillinen toipuminen.

Espoossa Tapiolan seurakunnassa Krito-ryhmän ohjaajana toimii kasvatustieteen maisteri Aini Torkkeli.

– Puhun mieluummin kristillisestä vertaisryhmästä, sillä toipuminen jostakin saattaa herättää negatiivisia tuntemuksia, Torkkeli sanoo.

KRITO-RYHMÄ ON Aini Torkkelin mukaan tarkoitettu kaikille, jotka haluavat pysähtyä ja tutustua syvemmin itseensä.

– Ryhmä on tarkoitettu myös henkilöille, jotka ovat kohdanneet elämässään vaikeita asioita tai kaltoinkohtelua. Tai hänelle, joka ei uskalla ilmaista itseään tai jonka on vaikea pitää puoliaan tai jolta on lapsena vaadittu liikaa.

– Mutta niin kuin sanottu, ei tarvitse olla mitään erityistä syytä tullakseen Krito-ryhmään, sanoo Torkkeli.

Tapiolan seurakunnan Krito-ryhmissä on käsitelty muun muassa anteeksiantamista, vääränlaista kiltteyttä, syyllisyyttä ja häpeää.

Torkkeli huomauttaa, että on tärkeää muistaa, ettei Krito-ryhmä ole terapiaryhmä.

– Terapia on usein pitkäkestoista, ja psykoterapeuteilla on neljän vuoden koulutus. Krito-ohjaaja on saanut vain muutaman päivän koulutuksen. Kriton vahvuus onkin vertaisryhmän tuessa.

AINI TORKKELIN Krito-ryhmissä osallistujia on yleensä kuusi. Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa 8–12 kertaa. Aika jaetaan tasan ryhmäläisten kesken. Ryhmissä käytetään viiden minuutin tiimalasia, joka kiertää osallistujalta toiselle.

– Ryhmässä saattaa olla henkilöitä, jotka ovat muita hiljaisempia. Tai on joku rohkea ja muita puheliaampi, joka ottaa helposti puheenvuoron.

– Tiimalasin käytöllä halutaan varmistaa, että kaikki saavat yhtä paljon puheaikaa, Torkkeli sanoo.

Oman tarinan kertomisen lisäksi Krito-ryhmän osallistujat keskittyvät kuuntelemaan tois-

ten tarinoita. Toimintaohjeena on, ettei muita ryhmäläisiä keskeytetä, asioita ei kommentoida eikä toisia neuvota.

– Luotamme siihen, että jokainen on oman elämänsä tuntija ja pystyy itse käsittelemään asioita ja tekemään päätöksiä.

– Emme voi tietää, missä vaiheessa ihminen on omalla elämänmatkallaan, Torkkeli sanoo.

TYÖSKENTELY KRITO-RYHMISSÄ etenee kulloinkin valitun aiheen pohjalta. Ryhmäläiset lukevat omalla ajallaan tietyn luvun lähdekirjallisuudesta seuraavaa tapaamiskertaa varten.

Minut hyväksyttiin sellaisena kuin olin.

Ryhmässä kukaan ei neuvonut minua.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

– Kirjat ovat Krito-ryhmää varten kirjoitettuja. Niissä on jokaisen luvun jälkeen pohdintatehtäviä, Aini Torkkeli kertoo.

Hänen vetämissään ryhmissä tapaamisen teema ei tarkoita sitä, että pysytään orjallisesti juuri tietyssä aiheessa, esimerkiksi syyllisyydessä.

– Tarkoituksena on, että kirjaa lukiessa jokainen voi huomioida, minkälaisia muistoja ja asioita nousee itselle mieleen.

Krito-kirjoja ovat kirjoittaneet sosiaalipsykologi Saara Kinnunen, teologi Anna-Liisa Valtavaara, psykologi Mirja Sinkkonen ja teologi Ulla Saunaluoma.

– Luotamme siihen, että jokainen on oman elämänsä tuntija ja pystyy itse käsittelemään asioita ja tekemään päätöksiä. Emme voi tietää, missä vaiheessa ihminen on omalla elämänmatkallaan, Aini Torkkeli sanoo.

Tapiolassa Torkkelin ryhmässä on ollut käytössä myös kirjoja, joita ei ole kirjoitettu Kritoryhmää varten, esimerkiksi Ben Malisen

Häpeän monet kasvot – Muiden kirjojen käyttö edellyttää sitä, että perehdyn niihin itse etukäteen ja laadin muutaman pohdintatehtävän, Torkkeli kertoo.

ENSIMMÄINEN TAVOITE Krito-ryhmissä on Aini Torkkelin mukaan se, että osallistuja sitoutuu ryhmään. Sitoutuminen tarkoittaa sitä, että tullaan paikalle.

Krito-luento ja -ryhmä Tapiolassa ja Espoonlahdessa

Luento Krito-ryhmästä kiinnostuneille ke 30.8. klo 18 Tapiolan kirkolla, Kirkkotie 6. Puhujavieraana sosiaalipsykologi Saara Kinnunen

Krito-ryhmä aloittaa to 14.9. klo 18 Tapiolan kirkolla. Ryhmässä käsitellään Saara Kinnusen Sovintoon elämän kanssa ­kirjan aiheita.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Aini Torkkeli p. 040 529 4784.

Luento Krito-ryhmästä kiinnostuneille to 31.8. klo 18.30 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8. Puhujavieraana sosiaalipsykologi Saara Kinnunen.

Krito-ryhmä aloittaa ti 12.9. klo 18.30 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8. Ryhmässä käsitellään Saara Kinnusen Sovintoon elämän kanssa ­kirjan aiheita. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Ritva Suomalainen p. 040 733 6552 tai Kikka Vihavainen p. 040 765 5765.

– Kokoontumiskerroilla osallistujien keskinäinen vertaistuki vaikuttaa. Jos itsellä on vaikeuksia ja kuulee toisen selviytyneen, se antaa toivoa. Torkkeli kertoo, että hänen viimeksi ohjaamansa ryhmän palautteessa jokainen kiitti muita ryhmäläisiä.

– Joka kerta kuulee myös osallistuneiden joukosta jonkun sanovan, että ’en ole tästä asiasta koskaan elämässäni aikaisemmin pystynyt puhumaan’.

Torkkelin Krito-ryhmissä on ollut mukana niin kirkkoon kuuluvia kuin kirkkoon kuulumattomia. Kirjat, joita ryhmissä käsitellään, ovat psykologispainotteisia.

– Osassa kirjoja on kristillinen sanoma mukana ja luonnollisesti, kun työskentelemme seurakuntien kanssa, Krito-ryhmän kokoontuminen päättyy aina rukoukseen.

LÄHES KYMMENEN vuotta sitten Aini Torkkeli itse kipuili omassa elämässään surun ja luopumisen kanssa. Hän kuuli silloin ystävältään alkavasta Krito-ryhmästä ja meni mukaan.

– Ryhmässä kukaan ei neuvonut minua, että oletko kokeillut sitä tai että voisitko kokeilla tätä. Minut hyväksyttiin sellaisena kuin olin.

Krito-ryhmään osallistumisen myötä Torkkeli oppi hankalien asioiden käsittelyä ja sen, että vaikeat asiat kuuluvat kaikkien ihmisten elämään.

– Ryhmässä oma tilanne alkoi näyttäytyä niin, ettei se ollut ollenkaan toivoton – kyllä tästä selviää.

Kun Torkkeli sittemmin kuuli Krito-ryhmän ohjaajakoulutuksesta, hän hakeutui siihen.

– Tuntui siltä, että voisin lähteä vielä ohjaajakoulutukseen, koska olin itse saanut Krito-ryhmästä paljon hyviä asioita elämääni.

Tapiolalaisena Torkkelille oli luontevaa ottaa koulutuksen jälkeen yhteyttä Tapiolan seurakuntaan.

– Siellä ei vielä silloin ollut Krito-ryhmää ja pappi Katja Heron tukemana se aloitettiin kahdeksan vuotta sitten. Siitä lähtien Tapiolan seurakunnassa on keväisin ja syksyisin järjestetty Krito-ryhmä. ■

Kellonummen hautausmaalla sijaitsee pörriäisten paratiisi

Hautaustoimen uudet ympäristöperiaatteet ovat osa Espoon seurakuntien laajempaa ympäristöohjelmaa.

TEKSTI AINO MUSTONEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

Espoossa sijaitsevalla Kellonummen hautausmaalla on viime vuosina vähennetty ruohonleikkuuta. Useilla laajennusalueilla, joilla ei toistaiseksi ole hautoja, ruohoa ei leikata kasvukauden aikana kertaakaan.

Vapaana kasvava nurmikko on hyvä ruoka- ja lepopaikka pölyttäjille, jotka ovat elintärkeitä maapallon biodiversiteetille ja ravintoverkostolle. Pölyttäjien määrän on viime vuosina raportoitu huvenneen uhkaavasti, ja yhtenä syynä on elinympäristöjen katoaminen.

– Vapaasti kasvavassa nurmikossa on pörriäisten viihtyvyyden kannalta valtava ero leikattuun. Esimerkiksi ruohon seassa kasvava voikukka on erittäin tärkeä kasvi alkukesän pölyttäjille, vaikka moni pitää sitä tarpeettomana rikkaruohona, Espoon seurakuntayhtymän hautaustoimen ylipuutarhuri Miina Renqvist sanoo.

Renqvist ja Kellonummen hautaustoimen työnjohtaja Viia Löppönen arvioivat, että leikatun nurmikon normia on alettu viime aikoina kyseenalaistaa laajemminkin.

Löppösen mukaan myös monissa kunnissa ja eri hautausmailla on jätetty nurmialueita tarkoituksella leikkaamatta.

– On hieno juttu, että tähän aletaan pikkuhiljaa herätä – voi olla muutakin kuin leikattu nurmikko. Ihmiset ovat ehkä ymmärtäneet, että leikkaamaton nurmikko ei välttämättä tarkoita hoitamatonta, Löp -

pönen sanoo.

Vapaasti kasvavalla nurmikolla annetaan paitsi elintilaa ja ravintoa pörriäisille, säästetään myös ruohon leikkaamiseen kuluvaa aikaa, työtä ja polttoainetta.

Kellonummen hautausmaa on saanut tunnustusta ympäristönäkökulman huomioimisesta: viime vuonna sille myönnettiin kansainvälisesti arvostettu Green Flag Award -tunnus ensimmäisenä suomalaisena hautausmaana.

LUONNON MONIMUOTOISUUTTA eli biodiversiteettiä pyritään vaalimaan Kellonummen hautausmaalla myös

muilla tavoin. Ruohonleikkuun vähentämisen lisäksi alueelle on muutama vuosi sitten perustettu kukkaniittyjä.

– Niityille on tuotu hiekkaa ja kylvetty niittykasveja. Sen jälkeen niiden on annettu kylväytyä ja muodostua itsekseen, Miina Renqvist kertoo.

Niin kylvetyt kuin luonnostaan kylväytyneet kasvit saavat kukoistaa niityllä vapaasti.

– Jos joukkoon ilmestyisi vieraslajeja tai vaikkapa puiden taimia, jouduttaisiin niiden kasvuun niityllä puuttumaan. Mutta toistaiseksi niin ei ole käynyt, sanoo Viia Löppönen.

VIIA LÖPPÖNEN

Velskolan kartanon peruskorjaus käynnistyi

Velskolan kurssikeskuksen vanhan kartanorakennuksen peruskorjaus on alkanut. Espoon seurakuntien omistama kurssikeskus sijaitsee Pohjois-Espoossa. Samassa yhteydessä koko kurssikeskuksen lämmitysjärjestelmä vaihdetaan maalämpöön.

Kartanon korjausten arvioidaan valmistuvan vuoden 2024 loppuun mennessä. Hankkeen kustannusarvio on 3,4 miljoonaa euroa. Pääurakoitsijana toimii

AW-Rakennus Oy.

Kartanon peruskorjauksessa muun muassa uusitaan talotekniikka ja parannetaan ilmanvaihtoa. Rakennuksen kulttuurihistoriallisen merkityksen vuoksi julkisivu korjataan siten, ettei ulkoasu muutu.

Kartanon peruskorjauksen yhteydessä Velskolan alueen lämmitysjärjestelmä vaihdetaan pelletti- ja öljylämmityksestä maalämpöön. Uuteen järjestelmään liittyvät poraustyöt saadaan valmiiksi vuoden 2023 aikana.

Kasvisruokien määrää lisättiin rippileireillä

Espoon seurakuntien kurssikeskuksissa Hvittorpissa ja Velskolassa tänä kesänä järjestetyillä rippileireillä tarjottiin päivittäin kasvisruokaa. Sitä oli joko lounaaksi tai päivälliseksi. Toinen ateria sisälsi kalaa tai lihaa.

Kasvis- ja vegaaniruokavaliota noudattavat saivat kaikilla aterioilla ruokavalionsa mukaiset ruuat.

Leirien ikisuosikkeja ovat kasvissosekeitto raejuuston kera se-

ANSSI JAUHIAINEN

Nyt remontissa oleva Velskolan kartano on ollut poissa käytöstä vuodesta 2017 sisäilmaongelmien vuoksi.

Hautausmaan kukkaniityt ovat tärkeitä alueen pölyttäjille. Niittykasvit saavat kukoistaa vapaasti ja kylväytyä itsestään.

Leikkaamaton nurmikko ei välttämättä tarkoita hoitamatonta.

kä pinaattiletut. Niiden lisäksi listalla oli muun muassa tomaatti-pastakeittoa, kasvislasagnetteja ja kasvis-fetapaistosta.

Leiriläisten ruuasta antamien arvioiden keskiarvo tänä vuonna oli 3,9, kun vuotta aiemmin se oli 4,2. Arvosteluasteikko oli 1–5, joista 5 on korkein.

– Tulos näyttää paremmalta kuin oletimme, sanoo Espoon seurakuntien leirikeskustoiminnan päällikkö Marjo Törmänen Jatkosuunnitelmia tulevista ruokalistoista ei ole vielä tehty. Törmänen olettaa kasvispainotuksen näkyvän kurssikeskus-

ten ruokalistoilla aiempaa enemmän. Kasvisruokien määrän lisääminen on osa rippikoulusuunnitelmaa ja Espoon seurakuntien ympäristöohjelmaa vuosille 2021–2030.

Radallafestivaalissa soi kamarimusiikki

Kolmen nuoren Espoon musiikkiopiston kasvatin perustama uusi Radalla-festivaali tarjoaa elokuun viimeisenä viikonloppuna 25.–27.8. kamarimusiikkikon-

sertteja Kauklahden kappelissa ja Espoon tuomiokirkossa. Lastenkonsertti Espoo-päivänä 26.8. on maksuton, mutta muut tilaisuudet ovat maksullisia.

Pianisti Emilia Granroth toimii festivaalin tuottajana ja sellisti Artturi Aalto ja pianisti Iivari Aalto toimivat taiteellisina johtajina. Esiintyjinä on nuoria kansainvälisesti menestyneitä muusikoita Aaltojen ja Granrothin ystäväpiiristä.

Tapahtuman pääyhteistyökumppani on Espoon tuomiokirkkoseurakunta. Katso lisätietoa: radallafestivaali.fi

Kukkaniityt ovat – vapaana kasvavan nurmikon tavoin – tärkeitä erilaisille pölyttäjille. Kimalaisten, mehiläisten ja muiden pörriäisten lisäksi sieltä voi bongata esimerkiksi perhosia ja sudenkorentoja.

– Kukkaniityistä on tullut pelkästään positiivista palautetta, ovathan ne kauniita. Lisäksi on mukavaa seurata niiden muuttumista kasvukauden edetessä, kun eri kasvit kukkivat eri aikoihin, Renqvist kertoo.

KELLONUMMELLA ja muilla hautausmailla tehdyt toimet luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi ovat osa Espoon seurakuntayhtymän ympäristöohjelmaa.

Kesäkuussa valmistuneeseen, seurakuntayhtymän kaikkien aikojen ensimmäiseen ympäristötilinpäätökseen on kirjattu konkreettisia keinoja, joilla luonnon kuormitusta tullaan lähivuosina vähentämään. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytöstä on tarkoitus irtautua vuoteen 2030 mennessä.

SEURAKUNTAYHTYMÄN kurssikeskuksissa siirrytään tai on jo siirrytty maalämpöön. Myös kaikissa Espoon seurakuntien hankinnoissa huomioidaan ympäristönäkökulma. Esimerkiksi kasvisruuan määrää tarjoiluissa on lisätty.

Seurakuntayhtymän strategiassa vuosille 2023–2030 yhtenä painopisteenä on vastuu luomakunnasta. Vastuuta kannetaan tekojen kautta: tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä ja luonnonvarojen käyttöä.

Ympäristökasvatus näkyy seurakuntien kaikilla työaloilla ja monissa tapahtumissa. Lisäksi ilmastoahdistukseen ja luontohengellisyyden kaipuuseen on pyritty vastaamaan järjestämällä toimintaa näiden teemojen ympärille. ■

Helsingissä tuetaan Ukrainaa

Helsingissä järjestetään Ukrainan itsenäisyyspäivän tapahtuma torstaina 24.8.

Tapahtuma alkaa kello 18.30

Kansalaistorilta, Alvar Aallon kuja 1. Kokoontumispaikalta lähtee liikkeelle kulkue, joka saapuu Senaatintorille illan aikana. Senaatintorilla kuullaan musiikkia ja puheita.

Kulkueeseen kutsutaan henkilöitä, jotka tahtovat osoittaa tukea ja myötätuntoa Venäjän hyökkäyssodasta kärsivälle Uk-

rainalle ja ukrainalaisille.

United for Ukraine – United for Peace -tapahtuman järjestävät Kirkko Helsingissä, Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry ja Mothersforpeace ry. Tapahtuman yhteistyökumppaneita ovat Helsingin kaupunki ja Helsingin yliopisto.

Ukrainan kansalliskukka on auringonkukka. Siksi tapahtuman järjestäjät toivovat, että kulkueeseen osallistuvilla olisi mukanaan auringonkukka tai -kukkia.

Lue lisää uutisia ja artikkeleita osoitteessa kirkkojakaupunki.fi

Hautaustoimen työnjohtaja Viia Löppönen kertoo, että Kellonummen hautausmaalla on useita hyönteishotelleja. Ne ovat yksi keino edistää monimuotoista elämää alueella.

Espoon tuomiokirkko seura kunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta(ät) evl.fi

Osoitteet:

Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5

Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2

Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1

Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3

Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1

Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10

Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16

Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3

Suvelan kappeli, Kirstintie 24

Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8

Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Messut Espoon tuomiokirkossa

Messu su 20.8. klo 10 ”Mikä meitä vaivaa?”. Liturgia ja saarna Ari

Paavilainen, avustaa Tuija Kuusinen, urkuri Tiia Maria Saari, kanttori Anna-Liisa Haunio, lauluyhtye

Lilja.

Tuomiokapitulin istuntokauden avausmessu to 24.8. klo 9. Liturgina Timo-Matti Haapiainen.

Messu su 27.8. klo 10 ”Planeettamme ansaitsee parempaa”. Liturgia ja saarna Ari Kunnamo, avustaa

Anita Kyönsaari, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Elisa Murtoperä, St. Nicholas Chamber Choir, joht. Erik Johannes Riekko.

Konfirmaatiomessujen ajankohdat: ks. espoonseurakunnat.fi/ lujakallio/rippikoulut/rippikoulut-2023.

MESSUT KAPPELEILLA

Auroran kappeli

Messu su 3.9. klo 12. Miia Pekkarinen, Elisa Murtoperä.

Nupurin kappeli

Messu su 3.9. klo 12. Mari Mathlin, Anna-Liisa Haunio.

Suvelan kappeli

Messu su 20.8. klo 15. Anna-Liisa Haunio, Oiva Hujanen.

ESPOON TUOMIOKIRKKO

Avoinna kesä–elokuussa joka

päivä klo 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

AURORAN KAPPELI

Teologinen opintopiiri alkaa. ”Minun uskoni” to 17.8. Tutkimusprofessori Antti Pentikäinen.

Puheenvuoro alkaa klo 19. Kahvitarjoilu klo 18.30 alkaen.

AA-vintti perjantaisin alkaen 18.8. klo 18.30.

Perhekerho klo 10 ma ja pe alkaen

21.8.

Cafe Auroran kesäkahvila ti 22.8, ke 23.8, ti 29.8 ja ke 30.8. klo 12–14.

KALAJÄRVEN KAPPELI

Perhejumppa + perhekahvila pe

18.8. klo 10–12.

Tanssi vauvan kanssa ma 21.8. klo

Ryhdy opettamaan suomen kieltä maahanmuuttajille

Opetat suomen kieltä maahanmuuttajille Soukan kappelilla. Millaista se on, Arja Yli-Hemmo?

– Toimin Soukan kappelilla kokoontuvassa ryhmässä, jossa on keskimäärin vajaa kymmenen ohjaajaa ja suunnilleen saman verran oppilaita. Mukaan voi tulla silloin, kun itselle sopii ja kokeilla vaikka yhden kerran. Meillä on sekä oppilaita että ohjaajia, jotka ovat viihtyneet täällä useamman vuoden.

– Oppilaamme ovat eri-ikäisiä ja useita kansallisuuksia edustavia henkilöitä, joista osa puhuu jonkin verran suomea, osa ei lainkaan. Suomen kielen opettaminen voi alkaa esimerkiksi latinalaisten aakkosten opettamisesta. Kaikki tapahtuu aina oppilaan ehdoilla.

Millaisia tavoitteita vapaaehtoispohjalta tapahtuvassa opetuksessa on?

– Haluamme auttaa oppilaita kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja työllistymään. Kielen oppiminen on avainasia. Käymme läpi myös käytän-

14. Ilm. viim. klo 11: mia.blomstedt@evl.fi, 050 432 7501. Perhekerho ke 23.8. klo 10–11.30.

Gospel lattarit Ponnen majalla ma

21.8. klo 18. Tied. mia.blomstedt@ evl.fi, 050 432 7501.

KAUKLAHDEN KAPPELI

Perhekerho tiistaisin alk. 22.8. klo 10.

Lastenkonsertti Helmipöllön

lentoretki la 26.8. klo 14 Kauklahden kappeli. Ikäsuositus 3–8-v.

Vapaa pääsy.

Raamattuilta ti 29.8. klo 18.30, Ari

Kunnamo.

Luovat kädet -ryhmä alk. ma 4.9. klo 13.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

Äänimaljarentoutus to 14.9. klo

18. ILM. pia.harkonen@evl.fi.

SUVELAN KAPPELI

Naisten raamattupiiri su 20.8. klo

16.30.

Vauvakerho Maanantain Mainiot

maanantaisin alk. 21.8. klo 13.30.

Perhekerho Pörriäinen perjantaisin alk. 25.8. klo 10.

nön asioita. Esimerkiksi pienten lasten äidit haluavat tietää, kuinka tilataan aika hammaslääkärille.

Mikä sai sinut lähtemään tähän tehtävään?

– Jäätyäni eläkkeelle halusin tehdä jotakin hyödyllistä. Olen ollut vapaaehtoisena ohjaajana Soukan kappelilla kokoontuvassa ryhmässä kahdeksan vuotta. Tämä on hyvin antoisaa ja ki-

Hiljaisuuden jooga ke 30.8. klo 18. Nuorten ilta tiistaisin klo 17–20 alk. 30.8.

Eläkeläiskerho Teräskukat to 31.8. klo 13.

Päivärukous to 31.8. klo 13. Pieni hiljentymisen hetki keskellä päivää.

Ikkunoita maailmalle la 2.9. klo 14. Kurkistamme Kambodzaan ja vietämme iloista iltapäivää khmerinkielisten seurassa. Musiikkia, tanssia, tarjoilua, tarinoita ja hartautta.

VIHERLAAKSON KAPPELI

Lähetyspiiri 28.8. klo 14. Cafe Viheri ke 30.8. klo 10–12.

UNELMAN KAMMARI

Kirpputori-kahvila Unelman kammari av. ma ja to klo 11–15. Tule kahvikupposelle ja edullisille ostoksille! Otetaan vastaan hyväkuntoisia vaatteita ja kodin pientavaraa. Tied. eeva.einola@evl.fi.

URKUYÖ & AARIA

Konsertit torstaisin klo 21 to 31.8. asti, lisäksi Kuovijoki-oopperan

vaa vapaaehtoistyötä. Jokainen ohjaaja toimii omista lähtökohdistaan, eikä tehtävään tarvita opettajan koulutusta.

PAULA HUHTALA

Infotilaisuus ke 23.8. klo 18 suomen kielen opettamisesta kiinnostuneille Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Suomen kielen opetusta maahanmuuttajille tiistaisin klo 9.30 –11 Soukan kappelissa ja keskiviikkoisin klo 17.30 –19 Espoonlahden kirkolla.

toinen esitys la 2.9. klo 21. Ohjelma urkuyofestival.fi ja liput lippu.fi.

LAULU JA LAULUN TARINA

Musiikista keskusteleva konserttisarjamme jatkuu Laaksolahden kappelissa torstaisin klo 18.30. Kahvitarjoilu klo 17.30. Vapaa pääsy. www.espoonseurakunnat.fi, facebook.com/lauluntarina.

7.9. Pasi Kaunisto: ”Sielunmaisema”.

28.9. Eino Grön: ”Lauluja sinulle”. Tilaisuus striimataan, linkki verkkosivuilla.

AIKUISRIPPIKOULUUN!

Rippikoulu käymättä? Ti 10.10. klo

18 aloittaa aikuisrippikouluryhmä

Espoon keskuksessa, Kirkkokatu10. Tied ja ILM. Raigo Liiman, raigo. liiman@evl.fi, 050 438 0116.

ESPOO-PÄIVÄN PICNIC

Perinteinen Samarianmäen picnic Espoon keskuksessa alueen asukkaille pe 25.8. klo 12–14. Mukavaa yhdessäoloa kahvittelun ja leppoisan ohjelman merkeissä. Tilaisuus on päihteetön ulkoilmata-

pahtuma. Os. Terveyskuja 2 b. ESPOO-PÄIVÄ

TUOMIOKIRKONMÄELLÄ

Espoo-päivänä la 26.8. klo 10 tuomiokirkon esittely ja klo 11 hautausmaan opastettu kierros. Vapaa pääsy.

MUSKARIIN!

Ryhmiä 0–5-vuotiaille, myös soitinryhmiä. Voit kysellä vapaita muskaripaikkoja: taija.karppinen@ evl.fi tai sanna-kaisa.ojala@evl.fi. Lukujärjestys ja ILM. www.espoonseurakunnat.fi/muskarit

KUOROT ALOITTELEVAT

Chorus Domus -sekakuoro alk. to 7.9. klo 18 Kauklahden kappeli. Tied. marja-liisa.talja@evl.fi, 040 546 5192.

Exodus-kuoro nuorille ja nuorille aikuisille Espoon srk-talossa alk. to 17.8. klo 18.30, uudet laulajat tervetuloa klo 18. Ei koelaulua. Tied. anna-liisa.haunio@evl.fi, 040 765 2160.

Kuoro kaikille alk. to 14.9.klo 18 Espoon tuomiokirkko. Tied. shel-

Arja Yli-Hemmo toimii vapaaehtoisena suomen kielen ohjaajana maahanmuuttajille. Ryhmä kokoontuu tiistaiaamuisin Soukan kappelissa.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 18.8.–1.9.

don.ylioja@evl.fi, 040 590 0730. Laaksolahden lauluryhmä parillisten viikkojen keskiviikkona alk.

6.9. klo 18. Tied. Kari Jutila, 041 439 0127.

Suvelan lauluryhmä alk. ma 18.9. klo 16.30 Suvelan kappeli. Ei koelaulua. Tied. Sara Kokko, kokonsara@gmail.com, 040 085 2112.

KOULUTIELLE SIUNAAMINEN

ti 22.8. klo 18 Laaksolahden kappeli. Tied. aila.pihlajavesi@evl.fi, 040 5251216.

ALAKOULUIKÄISTEN KERHOT

Kerhoihin ilmoittautuminen alkaa pe 1.9. klo 7. www.lujakallio. fi.

LASTEN SYYSLOMALEIRI

Velskolan leirikeskuksessa 16.–18.10. Hinta 35 e (sisaralennus 10 e). Maksu sis. kuljetukset, majoituksen, ohjelman, ruokailut sekä vakuutuksen. ILM. alk. 1.9. klo 7, www.lujakallio.fi. Tied. Simo Halme, 040 531 1039.

MINUN USKONI -LUENTOSARJA

Avoin Teologinen opintopiiri to klo 19 Auroran kappelissa. Erilaisista taustoista tulevat alustajat kertovat henkilökohtaisesta uskostaan ja vakaumuksestaan. Kahvit klo 18.30.

17.8. Tutkimusprofessori Antti Pentikäinen.

14.9. Kansanedustaja Päivi Räsänen.

19.10. Valtiotieteen maisteri Timo Soini.

16.11. Yliopistopappi Laura ”Late” Mäntylä.

14.12. Tuomiorovasti Ari Paavilainen.

PIENI

LUONTOPYHIINVAELLUS

Villa Elfvikin maisemissa to 24.8. klo 18–20. ILM. marja.malvaranta@ evl.fi, 040 5311 040.

NAISTEN SAUNARETKI to 31.8. klo 17.30–20.30 Hilan leirikeskukseen. Iltapalaa. Kimppakyydit. Hinta 5 e. ILM. viim. ke 30.8.: marja.malvaranta@evl.fi, 040 5311040. Kerro, tarvitsetko kyydin/ voitko tarjota kyydin jollekin.

TALKOOLAISEKSI!

Espoon suosituin ja suurin koko kansan tapahtuma SyysMatin Markkinat pidetään taas la­su 16.–17.9. Espoon tuomiokirkonmäellä. Tule vapaaehtoiseksi! ILM. espoonseurakunnat.fi/syysmatinmarkkinat.

KIRKKOVÄÄRTIKSI

Espoon tuomiokirkkoon! Väärtit jakavat virsikirjoja messun aluksi,

lukevat päivän tekstejä, auttavat kolehdin keruussa ja avustavat ehtoollisen jaossa. Koulutus tuomiokirkossa ti 3.10 klo 18. Tied. ja ILM. 040 567 4420, pirkko.nurminen@evl.fi.

PARISUHDE JA

VANHEMMUUS

Keskusteluapua, tiedustelut, ilmoittautumiset ja maksuvapautukset: perhetyönohjaajat kirsi. kanerva@evl.fi, 050 511 0165 ja outi.wenell@evl.fi, 040 547 4146. espoonseurakunnat.fi/tulemukaan/aikuiset/parisuhde.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN!

Silta – paikka pysähtyä huojentamaan huolia Suvelan kappelissa.

Ajanvaraukset: kirsi.kanerva@evl. fi, 050 511 0165.

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501.

YHTEYS DIAKONIATYÖNTEKIJÄÄN

Tukea vaikeassa elämäntilanteessa. Ota yhteyttä alueesi dia­

koniatyöntekijään:

Auroran alue: 040 763 6599.

Espoon keskus ja Suvela: 040 531 1037, 050 438 0189 tai 040 547 1861.

Pohjois-Espoo: 040 736 9315.

Länsi-Espoo: 050 438 0176 tai 040 513 0862.

Viherlaaksolahden alue: 040 572

5344. espoonseurakunnat.fi/apua­jatukea.

SOMESSA JA VERKOSSA

Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Seuraa meitä! Facebook.com/EspoonTuomiokirk­

koseurakunta

Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta

Espoonlahden seurakunta

Toimisto:

puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi

www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti

Nuoret: www.sodesode.fi

Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa

Toimipisteet:

Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3

Mäntykappeli, Mäntytie 27

Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

Aukioloajat: Espoonlahden kirkko ma–to klo 8.30–18, pe 8.30–15, la toiminnan mukaan, su 10–18 ja pyhinä 10–15. Soukan kappeli ma–pe 9–15, la–su toiminnan mukaan.

Tervetuloa Espoonlahden seura-

kunnan tapahtumiin! Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/ espoonlahden­seurakunta.

MESSUT

Messu su 20.8. klo 11 kirkko. Haarlaa, Ojala.

Yhteisömessu su 20.8. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.

Iltamessu su 20.8. klo 17 Soukan kappeli. Sinervo, Puukko. Messu ja Gideonien kirkkopyhä su 27.8. klo 11 kirkko. Turtiainen, Ojala.

Yhteisömessu su 27.8. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.

Luomakunnan sunnuntain messu su 27.8. klo 17 Soukan kappeli. Olli, Yli­Jaskari.

Seitsemän seurakunnan körttiilta, siioninvirsiseurat ke 30.8. klo 18 Velskola.

SIUNAUSTA KOULUTIELLE

Ekaluokkalaisten ja opettajien kouluun siunaaminen ti 22.8. ja ke 23.8. klo 18 kirkko.

APUA JA TUKEA

Diakonian ajanvaraus diakonia. espoonlahti@evl.fi tai arkisin klo

9–15 p. 050 583 6885. Omaishoitajien ja muistisairaiden läheisten vertaisryhmä pe 8.9. klo 10–12.30 Soukan kappeli, parill. vkot. Yhteistyössä SPR:n kanssa. Lounas ja kahvit 5 e/hlö. Tied. diakoni Eija 041 534 1706. Leskenlehdet – elämässä eteenpäin pe 8.9. klo 12.30–14 Soukan kappeli, parill. vkot. Mahdollisuus ruokailuun klo 12 (5 e/hlö). Vertaistukiryhmä raittiuteen ke klo 18.30 Soukan kappeli. Tied. vertaisohjaaja, Esa 0500 319 789. Meren ja taivaan välillä – keskusteluryhmä mielen hyvinvoinnin tueksi 24.8. alkaen parillisten viikkojen to klo 13 Meriemyssä, Merenkäynti 3.

TUKEA SURUSSA

Sururyhmä – Läheisensä menettäneiden luottamuksellinen vertaistukiryhmä to 12.10.–16.11. klo 18–19.30 kirkko. Ohj. pastori OlliPekka Ylisuutari ja diakoni Liisa Pohjonen. Ilm. ja tied. 4.–31.9.: p. 040 547 1848, liisa.pohjonen@evl.fi tai 050 358 0956, olli­pekka.ylisuutari@evl.fi. Menetyksestä on hyvä olla kulunut noin puoli vuotta ennen ryhmään osallistumista.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Diakonialounas 21.8. alkaen ma ja to klo 12–13 kirkko, lipunmyynti klo 11.30–12.30. Aikuiset 3 e. Brunssi ti klo 10–11.30 kirkko.

Ruoka valmistetaan pääosin hävikkielintarvikkeista, tarjolla niin kauan kuin ruokaa riittää. Maksuton/vapaaehtoinen maksu.

TAVATAAN TAAS!

Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15, os. Soukankaari 8 B. Heprealaisia tansseja la 19.8., 26.8. ja 2.9. klo 12.15–15.30 kirkko. Infotilaisuus suomen kielen opettamisesta ke 23.8. klo 18 kirkko.

Fellowship & Dance Party la 26.8. klo 17 Soukan kappeli. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa.

Sovintoon elämän kanssa to 31.8. klo 18.30 kirkko. Menneisyyttä ei saa olemattomaksi, mutta sen kanssa voi tehdä sovinnon. Psykoterapeutti, sosiaalipsykologi Saara Kinnunen.

Käsityökerho alk. ma 4.9. klo 12.30 Soukan kappeli. Kahvi 1 e. Teresa-piiri ti 5.9. klo 18–20 kirkko, parill. vkot. Tehdään käsitöitä ja tuetaan Naisten Pankkia osallistumalla myyjäisiin. Opi suomea – Luetaan yhdessä alk. ti 5.9. klo 9.30 Soukan kappeli (naisille) ja ke 6.9. klo 17.30 kirkko (kaikille). Suomalaiset opettavat suomen kieltä. Lapsen saa ottaa mukaan. Ilmainen.

KUOROT ETSIVÄT UUSIA

LAULAJIA

Kamarikuoro Navichorus ti 22.8. klo 18 kirkko, Elja/0400 505 562. Gospelryhmä Nardus ke 30.8. klo 18 kirkko, Heli/050 438 0174. Nuorten aikuisten kuoro Okra ke 6.9. klo 18.30 Soukan kappeli, Helena / 040 572 3676. Laulumieli kuoro kaikille to 7.9. klo 18.15 Soukan kappeli, Helena / 040 572 3676. Kirkkokuoro to 14.9. klo 18 kirkko, Heli/050 438 0174.

RUKOUS JA RAAMATTU

Toivon rukoushetki arkiaamuisin klo 8.50 kirkko, myös facebook. com/espoonlahdenseurakunta. Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30 kirkko.

Aamurukous verkossa ke klo

6.30–7.30 Teams. Linkki tapahtumakalenterissa. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi.

Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18 Kaskikappeli.

Toivoa Naisille ke 30.8. klo 13 Soukan kappeli, paritt. vkot. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä sähköposti/tekstiviesti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

KURSSIT JA RYHMÄT

Alfa-kurssi kristinuskon perusasioista ma 4.9.–13.11. klo 18–20 kirkko. Opetusta, keskustelua ja yhdessäoloa kevyen ruokailun ääressä. Ilm. inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883 tai tinyurl.com/ yc85k8ts

Hiljaisuuden jooga® ti 12.9, 19.9, 26.9, 3.10 ja 10.10. klo 18–19.30 Soukan kappeli. Lempeää liikettä,

hiljentymistä, rukousta, yhteyttä Jumalaan ja omaan itseen, lepoa, uutta voimaa. Mukaan mahtuu 8 hlöä, maksu 25 e. Ilm. verkossa 28.8.–8.9.

Kriton aloitusryhmä: Sovintoon elämän kanssa ti 12.9.–12.12. klo 18.30–20.15 kirkko. Ilm. Ritva, 040 733 6552 tai Kikka, 040 765 5765 tai tinyurl.com/j8znyb3z

Kriton jatkoryhmä: Syyllinen olo – syystä vai suotta? ma 2.10.–11.12. klo 18.30–20.15 kirkko. Ilm. Ritva, 040 733 6552 tai Kikka, 040 765 5765.

LAPSET JA LAPSIPERHEET

Perhekerhot pyörivät jälleen kesätauon jälkeen. Ks. tiedot verkosta.

Muumien retkeilykoulu – telttaleiri 2.–3.9. Hila. Tule opettelemaan retkeilyä. Tutustutaan telttoihin, varusteisiin, retkiruoan valmistukseen. Mahd. tulla myös päiväretkelle. Kysy vapaita paikkoja: katriina.vilkman@evl.fi

Parisuhde-perheleiri 6.–8.10. Velskola. Yhdessäoloa, vertaistukea, työkaluja arkeen. Lastenhoito. Ilm. verkossa 8.9. asti. Tiina Välimäki.

Voi hyvin herkkänä – päivä erityisherkille la 9.9. klo 10–16.30 Soukan kappeli. Ei lastenhoitoa. Ohjelma sis. taukoja, rentouttavia harjoituksia ja lounaan. Maksu 20 e. Ilm. verkossa tai suoraan Tanjalle, tanja.routama@evl.fi.

Toimiva perhe -kurssi 26.9. alkaen, perheen tunne­ ja vuorovaikutustaitojen tukemiseksi. Lastenhoito ja iltapala. Ilm. verkossa 31.8. asti. Tanja Routama. Taidemuskari 5–8­v. 23.8. alkaen ke klo 17–18. Ilm. verkossa. Sonja Munter­Mäkeläinen.

YHTEISVASTUU

Yhteisvastuu Open 2023 pe 25.8. Gumböle Golf, Gumbölentie 20, Espoo. Tee hyvää pelaamalla golfia. Osallistumalla Yhteisvastuugolfiin olet mukana auttamassa. Tied. diakoni Marja­Liisa ”Maiju” Kiiski, 050 375 2585.

Leppävaaran seurakunta

Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta

youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi Lapset ja perheet minisiipi.fi FB & IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA

JUMALANPALVELUKSET

Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa on kirkkopussukoita omal­

le paikalle mukaan otettavaksi pienimmille messuvieraille. Kirkolta löytyy myös lastenpaikka. Messun jälkeen tarjolla kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot löytyvät verkosta osoitteesta espoonseurakunnat.fi/le/jumalanpalvelukset ja Leppävaaran seurakunnan Facebookista.

Kesäillan ehtoollinen to 17.8. klo 18 Karakappeli. Alanne. Messu – Kuolemattomuusharha su 20.8. klo 11 Leppävaaran kirkko. Pia Litmo, laulu. Vallivirta, Rissanen, Latvanen.

Juhlitaan Espoo-päivää

Espoo-päivää vietetään lauantaina 26.8. Seurakunnat ovat menossa mukana monenlaisin tapahtumin.

Espoon tuomiokirkon esittely klo 10, Kirkkopuisto 5,. Maija-Liisa Kaistila kertoo Espoon tuomiokirkon pitkästä ja monipolvisesta historiasta. Vapaa pääsy.

Kirkon hautausmaan esittely la 26.8. klo 11. Tuomiokirkon esittelyn jatkona voit seurata hautausmaan esittelyn. Oppaana Maija-Liisa Kaistila.

Ekumeeninen ristisaatto Espoossa ja Kauniaisissa. Lähtö klo 10 Kauniaisten metodistikirkko (Yhtiöntie 33), rukoushetki ja kahvitarjoilu, pastori Marjan Roayaii. (4,5 km kävelyä)

klo 12 Ingaksen pappila (Ingaksentie 9), hetkipalvelus ja keittolounas, lounas 5 e, pastori Antti Kruus. (3,8 km kävelyä)

klo 14 Oittaa, ortodoksinen vedenpyhitys. (4,4 km kävelyä)

klo 16 Ekumeeninen keskus (Myllyjärventie 9). Katolinen messu kirkossa. Veli Marie-Augustin. Grillausta ulkona.

Sään mukainen varustus, vesipullo, vaellukseen sopivat jalkineet ja käteistä rahaa, että voi maksaa lounaan. Vaelluksen pituus on noin 13 km.

Kaupunkipyhiinvaellus Tapiolassa ja Otaniemessä klo 15 alkaen.

Lähtö Tapiolan kirkon, Kirkkopolku 6, vieressä olevasta uurnalehdosta. Matkan varrella pieniä pysähdyksiä ja rukoushetkiä. Vaelluksen pituus on noin seitsemän kilometriä ja kesto noin kolme tuntia. Kuljettava maasto on välillä epätasaista. Juomapullo ja pienet eväät mukaan. Vaelluksen päätteeksi kirkossa iltamessu.

Avoimet ovet perheille klo 10–13 Chapple, Iso Omena. Perheiden lauantaina leikitään, lauletaan ja askarrellaan. Tule tutustumaan tilaamme ja viettämään hyväntuulinen aamupäivä muiden perheiden kanssa. Välipalatarjoilu. Leikkihuone auki.

Lastenkonsertti Helmipöllön lentoretki klo 14 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Radallafestivaalin lastenkonsertti iloksi kaikille lapsille! Jousikvartetti kuljettaa tarinaa soittaen sekä klassista musiikkia että perinteisiä lastenlauluja Henna Helasvuon sovituksina. Konsertin kesto 30 min. Ikäsuositus 3–8 v. Vapaa pääsy.

Kiitos Espoosta! klo 15 Espoon kristillisen koulun Valotalolla Matinkylässä, Matinkartanontie 13

A. Lastentapahtuma ja gospelkonsertti: klo 15 Nukketeatteri Sananjalka, klo 16–18 Lasten pihaleikit; pop-up-tapahtumia; kahvio auki, klo 17–17.30 Kiitos Espoosta – hetki koko perheen musiikille ja kiitokselle, klo 18 Maksetut viulut -gospel-folk-pop-yhtyeen konsertti. Vapaa pääsy. Järj. seurakuntien ja vapaaehtoisten yhteistoimintaryhmä Missio Espoo.

Radalla-festivaali: Venetsialaiset

klo 18 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Ohjelmassa Maurice Ravelin ja Magnus Lindbergin musiikkia. Rebecca Roozeman, viulu; Otto Antikainen, viulu; Charlotta Westerback, alttoviulu; Artturi

Aalto, sello; Iivari Aalto, piano.

Liput: 25/20/10 e. Alle 10-v. Vapaa pääsy.

Ilmastomessu – Maan läheiseksi su 27.8. klo 11 Leppävaaran kirkko. Messun musiikkina Anna-Liisa Haunion Anna-Mari Kaskisen teksteihin säveltämiä Voimalauluja arkeen ja pyhään. Pekka Nyman, percussiot, Arto Vallivirta, kitara, kanttorit Anna-Liisa Haunio ja Outi Noponen ja lauluryhmä. Vilppu Huomo, saarna. Raunu, Vallivirta. Venäjänkielinen iltakirkko ti 22.8. ja 29.8. klo 18 Uuttu. Mukana Vadim Rozhnovskiy.

LAPSILLE JA PERHEILLE

Lasten toiminta Facebookissa: minisiipi.fi, FB & IG & YouTube: @ minisiipi.

Kirkon vauvakerho joka ti klo 13–15.Leppävaaran kirkko. Karakallion perhekahvila ke klo.9–11.30.

Uutun perhekahvila joka to klo 9–11.30.

Karakallion vauvakerho joka to klo 13–15 Karakappeli.

Kirkon perhekahvila joka pe klo 9–11.30 Leppävaaran kirkko

TAAPEROKIRKKO

Kuka hyppää kyytiin? pe 1.9. klo 10 Leppävaaran kirkko, B-siipi. Juna kukkuroillaan kesämuistoja matkaamme kohti syksyn seikkailuja. Vietämme lapsilähtöisesti n. 30 min. kirkkohetken, jonka jälkeen yhteinen mehu-, kahvi- ja leikkihetki.

KOULULAISILLE

Iltapäiväparkki 2.–6.-luokkalaisille. Leikkiä, läksyjen tekoa, pelejä, askartelua... Ei ilmoittautumista, ovet ovat auki noin klo 14.30 asti, minkä jälkeen on hartaus ja välipala. Parkit ovat maksuttomia. Syyskausi syyskuusta marraskuun loppuun. Ohj. nuorisotyönohjaajat Daniela ja Maria.

Uutun parkki ti klo 13–16, Lintukulma 2

Siiven parkki to klo 13–16, Alberganesplanadi 1. 4.–6.-luokkalaisten lasten leiri 29.9.–1.10. Velskolan leirikeskuksessa. Pelejä, leikkejä, ulkoilua, askartelua, lauluhetkiä, vanhojen kavereiden näkemistä tai uusiin ystäviin tutustumista ja paljon muuta hauskaa. Hinta 35 e sis. kuljetuksen, majoituksen, hyvän ruuan, ohjelman ja vakuutuksen.

Ilm. viim. 17.9.: nuortensiipi.fi.

K-18 ILTA

Yhdessäoloa mukavassa porukassa la 26.8. klo 18 Nuortentila Siipi. Laitetaan ruokaa ja oleskellaan.

RYHMIÄ AIKUISILLE

Kaikki aikuisten ryhmät löydät netistä: espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/ryhmat. Lisää tietoa ryhmistä 31.8. ilmestyvässä Kirkko ja kaupungissa.

RENNOT LUONTORETKET

AIKUISILLE

Lähde yhdessä tutustumaan lähialueiden luontokohteisiin ja viettämään aikaa muiden kanssa. Aluksi pieni kehollinen rentoutushetki ja sen jälkeen kävellään yhdessä valittu reitti. Yhteinen eväshetki ja pieni hartaus. Voit tulla paikalle omalla kyydillä tai kysellä paikkaa seurakunnan pikkubussista (paikkoja rajoitetusti, lähtö klo 16.30 Leppävaarasta).

Kaikki retkikohteet ovat saavutettavia myös bussilla, kävelyreitit helpohkoja. Seurakunta tarjoaa eväsleivät ilmoittautuneille. Mukana vapaaehtoinen Karoliina Kirsi ja diakoni Noora Lana. Ke klo 17–20: 30.8 Kasavuori (Kauniainen) ja 13.9 Espoon rantaraitti. Tied. ja ilm: noora.lana@evl.fi, p. 050 568 5340.

LAULETAAN YHDESSÄ!

Iloa ja voimaa yhteislaulusta ke 23.8. klo 18 Karakappeli. Mukana kanttori Kullervo Latvanen ja Karakallion aluepappi Merja Alanne.

ALFA-KURSSI

”Tässäkö tämä elämä on?” Alfakurssilla pohditaan elämän ja kristinuskon peruskysymyksiä.

Kurssi alkaa Leppävaaran kirkolla ke 20.9. klo 18–20 ja kestää 11 vkoa, viimeinen kokoontuminen ke 29.11. Opetusta, keskustelua ja yhdessäoloa kevyen ruokailun ääressä. Tied. ja ilm. viim. 10.9. airi.valkonen@welho.com, 050 520 8722. Alfa course also in English: Is this the life? In Alfa-course we think about the fundamentals of life and Christianity. At Leppävaara Church on Wed 20.9. at 18–20 for 11 weeks. Last meeting will be on Wed 29.11. We have keynote speakers and group discussions. Group leaders are native English speakers. Enroll into Alfa in English: contact Tuija Samila, tuija.samila@evl.fi or 040 559 1487.

MUSA JA MISSIO -LEIRI

Step koulutuskeskuksessa Järvenpäässä 15.–17.9. Yhdessä musisointia, voit tuoda oman soittimesi mukanasi. Musiikkivieraana Make Perttilä. Opimme Raamatusta ja lähetystyöstä. Hinta 45 e/aikuinen, 20 e lapsi 3–14-v, alle 3-v maksutta. Tied. tuija.samila@evl.fi tai juha-

pekka.rissanen@evl.fi. Ilmoittaudu viim. 3.9.: HTTPS://BIT.LY/3IWMCHE

RAITTIKARNEVAALIT

Perinteiset Raittikarnevaalit ja syysmarkkinat pidetään Läkkitorilla ja Leppävaaran Raitilla la 2.9. klo 9–18. Leppävaaran seurakunta on mukana Raittiksella ”Rauha” teemalla. Seurakunnan teltalla on ohjelmaa ja kohtaamisia niin lapsille kuin aikuisille. Tule juttelemaan!

APUA JA TUKEA

Diakonian palveluaika ma klo 10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana voit varata ajan suoraan diakoniatyöntekijöiltä sähköpostitse osoitteesta leppavaaran.diakonia@evl.fi.

Olarin seurakunta

Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15)

olarinseurakunta@evl.fi

Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret

Youtube: Olarin seurakunta

Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSU

Kirkon päivämessu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta.

Olarin kirkko: La 19.8. 10. Tapio Suontakanen, Oili Karinen, Antti Kruus, Mikko Niinikoski. Konfirmaatiomessussa Pöyhölän rippikoulun nuoria.

La 19.8. klo 14. Antti Kruus, Oili Karinen, Jarkko Vikman, Mikko Niinikoski. Konfirmaatiomessussa Koivikko-rippikoulun nuoria. Su 20.8. klo 11. Jarkko Vikman, Juha Virta, Päivi Hakomäki. La 26.8. klo 10. Antti Hirsto, Tapio Suontakanen, Jarmo Jussila, Sanna Franssila. Konfirmaatiomessussa Kiipula-seikkailurippikoulun nuoria.

La 26.8. klo 14. Tapio Suontakanen, Maritta Hartikainen, Jarmo Jussila, Sanna Franssila. Konfirmaatiomessussa Velskola 2 -rippikoulun nuoria.

Su 27.8. klo 11. Juha Virta, Jarmo Jussila, Maritta Hartikainen, Sari Rautio. Messun yhteydessä Kaustisen musiikkirippikoulun konfirmaatio.

Matinkappeli:

Espoo International Lutheran Worship Matinmessu su 3.9. klo 17. Messu on kaksikielinen, käytämme englantia ja suomea. The service is bilingual, Finnish–English.

Espoo-päivän tapahtumiin 26.8. kuuluvat muun muassa ekumeeninen ristisaatto Espoossa ja Kauniaisissa.

KESÄHARTAUS JA -KAHVILA

Ti 22.8. ja 29.8. klo 12–13.30 Matinkappeli. Kesäiset hartaudet kahvitteluin tiistaisin elokuun loppuun.

ESPOO-PÄIVÄN AVOIMET OVET

La 26.8. 10–13 Chapple, Iso Omena. Leikitään, lauletaan ja askarrellaan. Tule tutustumaan tilaamme ja viettämään hyväntuulinen aamupäivä muiden perheiden kanssa. Välipalatarjoilu. Leikkihuone auki.

LAPSILLE JA PERHEILLE

Chapple-perhekahvila ma–pe klo

9.30 Chapple, Iso Omena. Tule nauttimaan kuppi kuumaa tai pitämään evästauko kesäkahvilassamme. Tilasta löytyy leikkinurkkaus, biljardipöytä, erilaisia lautapelejä sekä mukavaa seuraa. Iltaperhekahvila joka ti 22.8. klo

17.30 Chapple. Käytössä on leikkitila leluineen ja peleineen. Yhteinen ohjelmatuokio ja iltapala. Ei lastenhoitoa.

Matinkappelin perhekahvila pe

18.8. ja 25.8. klo 9.30 Matinkappeli. Perhekahvilassa lauletaan, leikitään ja tutustutaan toisiin perheisiin.

Perheiden iltamusat joka ke klo

17.30 Olarin kappeli. Aluksi musiikkihetki, jonka jälkeen lapset saavat tulla lastenohjaajan kanssa leikkihuoneeseen aikuisten jatkaessa lauluja. Tarjolla pientä iltapalaa. Pienten Mini-kuoro joka to 17.8. klo 17.15 Matinkappeli. Kuoroon ovat tervetulleita kaikki n. 3–5­v. lapset. Lauletaan ja musisoidaan yhdessä.

Laulu- ja musaryhmä Satakielet joka to klo 18 Matinkappeli. Satakielet on tarkoitettu n. 6–12­v. laulamisesta ja musisoimisesta pitäville lapsille.

Esikko-vauvaryhmä joka ma klo 13 Chapple. Esikko on kerho vanhemmille ja heidän alle 1­v. pienokaisilleen.

NUKU YÖ ULKONA

Suomen luonnon päivänä la 26.8 Hilan kauniissa merellisissä maisemissa. Hilaan voi saapua omalla kyydillä tai yhteisellä bussikuljetuksella Espoon eri kirkoilta, tarkemmat aikataulut ja ohjeet lähetetään osallistujille. Ilm. espoonseurakunnat.fi/tapahtumat ­> nuku yö ulkona. Lue lisää Yhteiset tapahtumat ­palstalta.

TOIMINNALLINEN HYVINVOINTIRYHMÄ

Haluaisitko pohtia omaan jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyviä asioita pienessä ryhmässä? Aiheita mm. liikunta, uni, ravinto, rentoutuminen, sosiaaliset suhteet ja tunteet sekä arvot ja unelmat.

Olarin kappelilla maanantaisin klo

10–12: 4.9., 11.9.,18.9., 25.9., 9.10.,

16.10. ja 23.10. Ilm. viim. 28.8. diakoni Tytti 050 365 3779, tytti. kohonen@evl.fi tai diakoni Paula 046 920 9632, paula.piirainen@evl. fi.

KAAPELIYHTEISÖVALMENNUS

Hyvä elämä on hyvää toimintaa siinä yhteisössä, jossa ihminen elää. Valmennuksen tavoitteena on kehittää yhdessä uutta toimintaa ja tutustua itseemme ja toisiimme.

Kaapeli pohjautuu Community Action Based Learning for Empowerment ­menetelmään (Cable).

Koulutusaamupäivät 14.9., 21.9., 28.9. ja 5.10. Olarin kirkolla, Rälssitilankuja 1, klo 9–12. Tied. ja ilm.: maria.e.virtanen@evl.fi, p. 050 4380 238 tai minna.martiskainen@ evl.fi, p. 040 734 7715.

AIKUISILLE

Neulekahvila joka ma klo 13

Chapple. Voit tehdä omia töitäsi tai neuloa lohtuhuiveja, joita lahjoitetaan diakonian kautta lohdutukseksi leskeksi jääneille.

Miestenvuoro joka ma 21.8. klo 13 Chapple. Matalan kynnyksen ryhmä, jossa keskustellaan ajankohtaisista asioista miesten kesken.

DIAKONIATYÖ

Diakoniapäivystys ti klo 10–12, 050 4329 368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille. Contact deacon on Tuesdays 10–12 by phone 050 432 9368 or via email.

Diakonialounas/Community lunch Matinkappeli ti klo 12–13 ja Olarin kappeli to klo 12–13. Lipunmyynti klo 11.45–12.30. Mukaan tasaraha. Tuesdays in Matinkappeli, 12–13. Thursdays at Olari Chapel, 12–13. Tickets at 11.45–12.30. Please, use the exact amount.

Hinta/Fee 3 e. Minikirppis ti klo 10–12 Matinkappeli. Tule tekemään löytöjä pikkurahalla lähetystyön hyväksi!

Tapiolan seurakunta

Tapiolan kirkko: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan ja su klo 8–14.

Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi

Osoitteet:

Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6

Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8

MESSUT JA HARTAUDET

TAPIOLAN KIRKOSSA

Konfirmaatiomessu la 19.8. klo 11. Valkealan seikkailuriparin konfirmaatio. Kallio, Jurmu. Konfirmaatiomessu la 19.8. klo 14. Hvittorpin taideriparin konfirmaatio. Ristimäki, Jokivuori.

Messu su 20.8. klo 10. Valkeakoski

2 ­rippikouluryhmän konfirmaatio. Ristimäki, Malkamäki. Musiikissa nuorten bändi.

Viikkomessu ke 23.8. klo 8. Ristimäki, Jokivuori. Konfirmaatiomessu la 26.8. klo 11 Tapiolan kirkko. Törmälän rippikouluryhmän konfirmaatio. Airaksinen, Malkamäki. Konfirmaatiomessu la 26.8. klo 14 Tapiolan kirkko. Velskolan rippikouluryhmän konfirmaatio. Paananen, Jokivuori. Iltamessu Espoo­päivänä la 26.8. klo 18. Messu liittyy Kaupunkipyhiinvaellukseen, lue lisää alta. Messu su 27.8. klo 10. Anjalan rippikouluryhmän konfirmaatio. Koivisto, Jurmu.

Viikkomessu ke 30.8. klo 8 Tapiolan kirkko. Koivisto, Jurmu.

PYHIINVAELLUKSIA

Kaupunkinkipyhiinvaellus: Espoo-päivänä la 26.8. klo 15 alkaen vaellamme Tapiolassa ja Otaniemessä tutustuen samalla alueen historiaan ja luontoon. Lähtö Tapiolan kirkon vieressä olevasta uurnalehdosta. Matkan varrella pieniä pysähdyksiä ja rukoushetkiä. Vaelluksen pituus on n. 7 km ja kesto n. 3 tuntia. Kuljettava maasto on välillä epätasaista. Juomapullo ja pienet eväät mukaan. Vaelluksen päätteeksi kirkossa iltamessu. Polkupyöräpyhiinvaellus 3.9.: Lähtö Tapiolan kirkolta klo 9.45, kohteina Pyhän Laurin ja Tikkurilan kirkot Vantaalla. Paluu n. klo 17 Tapiolan kirkolle. Omakustanteinen lounas. Pyöräilyä päivän aikana tulee yhteensä noin 57 km. Ilm. viim. 31.8.: mauri.vihko@gmail. com. Mukaan mahtuu 12 pyöräilijää.

KONSERTTI

Gospel folk pop -yhtye Maksetut viulut konsertoi Tapiolan kirkossa pe 25.8. klo 17.30 nuorisotyön Syyskauden startin yhteydessä. Vapaa pääsy. Konsertissa esiintyy myös taikuri Miika Korkatti.

KAHVILA VALO

Kahvila Valo Tapiolan kirkolla on avoinna ma–pe klo 12–16. Kahvilan tuotto Yhteisvastuukeräykseen ja Kirkon Ulkomaanavulle. Huom! Ke 30.8. kahvila on suljettu henkilöstöpäivän takia.

ESPOO-PÄIVÄN

KIRPPUTORI

Kahvila Valossa la 26.8. klo 10–15 voit edistää kiertotaloutta ja tukea kestävää kehitystä valinnoillasi. Samalla voit tutustua Tapiolan kirkon arkkitehtuuriin. Riksapyöräajelulle pääset Heikki von Hertzenin aukiolta klo 13–15.

Myymään tavaroita? Siivouspäivän hengessä tule myymään sinulle tarpeettomat vaatteet ja tavarat tai vaikka leivonnaisia Kahvila

Valoon la 26.8. klo 9–15. Varaa maksuton myyntipöytäsi sähköpostitse: menni.nousiainen@evl.fi. Myyntipaikkoja on rajoitettu määrä.

AAMUPÄIVÄ

TAPIONPUISTOSSA

Tule viettämään aamupäivää uuteen Tapionpuistoon pe 18.8. klo

9–12. Pelataan yhdessä pihapelejä, voit päästä riksapyörän kyytiin, tutustua ja keskustella toisten kanssa sekä nauttia munkkikahvit ulkoilmassa. Vapaa pääsy. Säävaraus: sadesään sattuessa tapahtuma

järjestetään Tapiolan kirkon Kahvila Valossa.

AIKUISTEN AVOIN

KESKIVIIKKOKERHO

Kerhon syyskausi alkaa ke 6.9. Kahvitarjoilu Tapiolan kirkon

Valo­kahvilassa klo 12.30, ohjelma

alkaa klo 13. Alussa pieni hartaus ja lopussa rukous.

Ke 6.9. rovasti, Tapiolan seurakunnan kirkkoherra emeritus Antti

Rusama kertoo Tapiolan seurakun­

nan vaiheista. Mukana pastori Katja Hero.

Ke 13.9. Toimittaja, dramaturgi ja ohjaaja Päivi Istalan aiheena ”Mika Waltari, runoilijako?” Mukana pastori Marianne Tiihonen.

SURURYHMÄ

Vertaistukiryhmä läheisensä menettäneille aloittaa ma 4.9. klo

17.30 Tapiolan kirkolla. Menetyksestä on hyvä olla kulunut noin puoli vuotta ennen ryhmään osallistumista. Muut kokoontumiset

11.9., 18.9., 25.9., 2.10., 23.10. ja 6.11. klo 17.30–19.30 Tapiolan kirkolla. Ohjaajina kappalainen Marianne Tiihonen ja diakoni Katja Karvinen. Tied. ja ilm. viim. ke 30.8.: p. 040 593 7386 tai katja.karvinen@evl.fi.

KANSAINVÄLISYYTTÄ

Kansainvälisen vastuun ilta ke 23.8. klo 16.30–19 Tapiolan kirkko. Keskusteluilta kansainvälisen vastuun ja monikulttuurisuuden teemoista Tapiolan seurakunnan alueella ja maailmanlaajasti. Kahvi klo 16.30 Kahvila Valossa, minkä jälkeen jatketaan Pylvässalissa klo 17–19.

AIKUISRIPPIKOULUUN?

Onko rippikoulu jäänyt väliin nuorena? Onko sinua pyydetty kummiksi kastettavalle? Tai haluaisitko kirkkohäät? Aikuisrippikouluryhmän 1. tapaaminen to 7.9. klo 18 Tapiolan kirkolla. Tied. ja ilm: erika. kallio@evl.fi.

EROSTA ETEENPÄIN

Vertaistukiryhmä kokoontuu kuusi kertaa Tapiolan kirkolla joka toinen ke 6.9. alkaen klo 17.30–19.30. Muut kokoontumispäivät ovat 20.9., 4.10., 18.10. ja 1.11. Ryhmään mahtuu 5–7 avo­ tai avioeron läpikäynyttä. Käsittelemme mm.

eron aiheuttamaa kriisiä, tunteita, voimavaroja ja muutosta. Maksuton. Ryhmän ohjaajana toimii perhetyöntekijä, Solmu­parineuvoja, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava. Tied. ja ilm. viim. pe 25.8.: kristiina.larjava@evl.fi, p. 050 358 1064.

LAPSILLE JA PERHEILLE

Laajalahden perhekerho (Kirvuntie 18 C) pe klo 9.30. Vapaata leikkiä, hartaus­ ja lauluhetki klo 10, pieni tarjoilu.

SOVINTOON ELÄMÄN KANSSA

Tapiolan kirkolla ke 30.8. klo 18 sosiaalipsykologi (VTK ja FK), psykoterapeutti ja perheneuvoja Saara Kinnunen luennoi aiheesta. Luento on myös aloituskerta Tapiolan seurakunnassa 14.9. klo 18–20 käynnistyvälle Krito­ryhmälle (ks. alla). Luennon päätyttyä on mahdollisuus ilmoittautua ryhmään.

KRITO-RYHMÄ

Krito on luottamuksellinen vertaisryhmä Sinulle, joka haluat tutustua syvemmin itseesi, tutkia elämääsi ja löytää uusia näkökulmia. Ryhmässä luetaan ja käsitellään Saara Kinnusen kirjaa Sovintoon elämän kanssa ja tehdään pohdintatehtäviä. Ryhmä kokoontuu viikon välein torstaisin, yhteensä 12 kertaa. Aloitus to 14.9. klo 18–20 Tapiolan kirkolla. Tied. ja ilm. Krito­ohjaaja, KM, työnohjaaja Aini Torkkeli, p. 040 529 4784, aini.torkkeli@gmail. com.

YKSINÄISYYDESTÄ

YHTEYTEEN -RYHMÄ

Koetko yksinäisyyttä? Lähde luovalle matkalle to 14.9.–19.10. (6 krt.) klo 13–16 Tapiolan kirkko. Tutki yksinäisyyttä, siihen johtaneita seikkoja, koe uusi yhteys sisäiseen tilaasi ja solmi yhteys toisiin. Menetelminä kuvien tekemistä, musiikkia kuunneltuna ja itse tuotettuna, liikettä ja leikkiä. Sinun ei tarvitse osata mitään. Luova työskentely on terapeuttista. Sanotaan, että se on sielun puhetta. Maksu 20 e. Tarvikkeet kuuluvat hintaan. Päälle mukava asu, jossa voit liikkua vapaasti. Ilm. elisabeth. manninen@icloud.com. Kerro nimesi, osoitteesi, ikäsi, sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Ohjaajana Elisabeth Manninen.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, p. 09 8050 4900 (31.8. saakka).

Päivystävä pappi 1.9. alkaen joka päivä klo 9–19, p. 09 8050 2602. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ti ja to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi.

Keskusteluapua perhetyöntekijä, Solmu­parineuvoja, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16. lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi

Osoitteet:

Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT KLO 10 KIRKOSSA

JA KIRKKOKAHVIT

Su 20.8. saarna Paavo Huotari,

Elämänkaari

liturgia A-K Tuomi ja kantt. T. Palolahti. Su 27.8. saarna Tuomi, lit. Mäkinen ja kantt. Palolahti.

KESÄTREFFIT

Ke 23.8. klo 14 kirkon sisäpihalla (sateella sisällä). Mitä anteeksiantaminen on? Kari Kuula ja Teija Palolahti. Kesän viimeiset treffit.

MONIKULTTUURISET

PERHEET

Vertaistyhmässä jutellaan omasta kulttuurista, perhe-elämästä, lasten kasvatuksesta ja elämästä

Suomessa. Lapsille kivaa tekemistä

ja leikkejä lastenhoitajan kanssa. Lopuksi pieni hartaus- ja lauluhetki kappelissa. Tapaamiset joka toinen la klo 10–12 Sebastoksen toimitilassa, os. Kauniaistentie 11 (kirjaston vieressä). Kokoontumispäivät:

19.8., 2.9., 16.9., 30.9., 14.10, 28.10., 11.11., su 26.11., 9.12. Joulujuhla

16.12. Ryhmää ohjaavat psykologi Milena Raitmaa sekä lastenhoitajat Siriporn ja Ponpimon. Ilmoittaudu etukäteen Milenalle s-postilla yilcedmilena@yahoo.es.

LAPSIPERHEIDEN

OLOHUONE PERHESOPPA

Uusi perheiden kohtaamispaikka

keskiviikkoisin 23.8. alkaen klo

15–18 Sebastoksen toimitilassa, os. Kauniaistentie 11. Vaihtelua ja arjen helpotusta mukavassa seurassa (ei ilmoittautumista, maksuton). Klo

15 välipala alakoululaisille ja kahvi/ tee/mehu vanhemmille + lapsille.

Keittopäivällinen lapsiperheille klo

16.45–17.30. Mukana perhetyöntekijä Sanni ja lastenohjaajat Eeva ja Taru.

GRANIAID-HYVÄNTEKEVÄISYYS FESTI VAALI

To 24.8. klo 17 Kauniaisten keskustassa. Kauniaisten ev.lut. seurakunnat ovat mukana festivaalin tapahtumatorilla ja Sebastoksessa. kauniainen.fi/tapahtumat/graniaid-hyvantekevaisyysfestivaali.

KONFIRMAATIOMESSUT

La 26.8. klo 10 (ryhmä 1) ja klo 13 (ryhmä 2) Kauniaisten kirkossa.

KUOROJEN SYYSKAUSI

Lapsikuoro Singing Suns (1.–6.-luokkalaisille) harjoittelee

Kerttuli, Tiirikainen Anu Johanna ja Vuorinen Jari Mikael, Kahra Petri Mikael ja Nieminen Sonja Maarit, Heinonen Juuso Tapio Mikael ja Rintala Annika Karoliina, Rönkkö Jussi Antero ja Väisänen Piia Annukka.

Hautaan siunattu

Samuli 36 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

Kastettu

Aalto Sisu Kalevi, Ala-Seppälä

83 v, Nertola Arto Juhani 82 v, Hyttinen Veikko Juhani 80 v, Lindfors Ritva Kaarina 80 v, Eskelinen Marja-Liisa 79 v, Korhonen

Matti Antero 79 v, Jokela Jouko

Juha Samuli 78 v, Fredriksson

ESPOON TUOMIO KIRKKOSEURA KUNTA

Kastettu

Adler Nella Vivian, Backman

Stephanie Lovisa, Frantsi Mauri

Maximillian, Frisk Hilma Wilhelmiina, Germain Oliver Voitto François, Granlund Aatos Vilhelmi, Haapalahti Hertta Vanamo, Hagman Nils

John Edvard, Hakkarainen Vilho

Veikko, Halmesvaara Kasper

Aatos, Halmesvaara Konsta Juhani, Hautamäki Amelia Ellen, Herlin

Peetu Walter, Himanka Iivo Aukusti, Hofland Rafael Sisu, Huhtaoja

Eelis Ilkka Juhani, Huovilainen

Alvar Altti Ilmari, Huovilainen

Ronja Elina Lea Amaranda, Hyry

Lumi Kyllikki, Hänninen Lilja Sofia

Katariina, Isotalo Niko Oliver, Jakobson Jessica Jenni, Kapanen

Eeli Topias Kristian, Kiviranta Milo

Juhani, Klasila Aatos Urho Henrik, Komssi Manu Eemeli, Kontkanen

Moona Isa Helena, Korhonen

Viena Olivia Aurora, Kostia Olavi

Tapio Wilhelm, Kulmala Venla Aino

Kaarina, Käräjämies Milja Marja

Kristiina, Laakso Otto Antero, Latvala Vilho Matti, Lehti Unto

Eliot, Liukkonen Jami Tapani,

Ludeman Lilli Annika, Miettinen

Minea Susanne, Mäenpää Eliel

Akseli, Mäkelä Ilmari Arvo Mikael, Oja Nala Maria, Ollaranta Jooa

Toivo Aukusti, Panula Venla Sofia, Pekkola Isla Aino Evelia, Piirinen

Jade Elina Eleonora, Poyastro

Peltola Daniel Leon, Rask Lenni

Juhani, Rautanen Elle Sofia, Rindell Nelma Violetta, Rosendahl

Lilli Aurora, Ryssy Milo Benjamin, Ryynälä Emil Onni, Sajakorpi Lumi

Lilja, Sajakorpi Nea Emilia, Sajakorpi Noel Henrik, Sarantola

Mancera Niklas Gabriel, Sihvonen

Ella Marjatta, Somervuori Otto

Emil, Suomalainen Nella Sofia

Kaarina, Säisä Mauri Artturi, Tammensalo Emilia Ida Wilhelmiina,

Tao Jianlin, Tolonen Adelia Lily

Elizabeth, Toro Mikael Luka Lionel, Tossavainen Eevi Iiris, Vihriälä

Bruno Väinö David, Vikstedt Elni

Ester, Vuokkosaari Luukas Matti

Artturi, Vuorinen Matias Ossian, Väinölä Pyry Elias Antero, Wijewardena Aruna Rukshan.

Avioliittoon aikovat

Piirainen Anna-Kaisa Elisa ja Pyrhönen Tomi Petteri, Holma

Eevert Benjami ja Rontti Alma

Kankare Reino Olavi 101 v, Talja Lauri Johannes 99 v, Kullberg Maire Eila Elisabet 97 v, Koskinen Kerttu Julia 96 v, Mursunen Kaino Eskil 96 v, Puikkonen Lisi Elisabet 95 v, Hälvä Helmi Kaarina 94 v, Lehtonen Annikki Kaarina 94 v, Merikallio Ritva Terhikki 94 v, Hesse Martin Günter 93 v, Salonen Airi Anneli 93 v, Aromaa Raimo Seppo 92 v, Suojoki Rosa Maria 92 v, Eriksson Laila Kyllikki 90 v, Larres Ulla-Maija 90 v, Summanen Laina Elina 90 v, Utter Helena

Tuulikki 90 v, Virtanen Risto Kalevi 87 v, Wallenius Raija Marjatta 86 v, Mäkinen Seppo Sakari 85 v, Wehter Lauri Ensio 85 v, Humpas Erkki Olavi 84 v, Leppänen Lauri Johannes 83 v, Vuorinen Laila Kyllikki 83 v, Kauppinen Ritva Kaarina 82 v, Salonen Pentti Tobias 81 v, Hakulinen Seppo Juhani 80 v, Korpijaakko Jaakko Martti Juhani 80 v, Pirinen Pentti Olavi 79 v, Suurto Pirjo Kirsti 79 v, Kallinen Arja Tuula Sinikka 78 v, Janhunen Kirsti Anneli 77 v, Lehtovaara Pentti Juhani 77 v, Lindfors Bengt Aurune 77 v, Pysäys Marja-Leena 75 v, Karlsson Olavi Vilhelm 74 v, Nikki Matti Juhani Arttur 74 v, Aitola Erkki Tapio 70 v, Klaus Monica Yvonne 70 v, Turpeinen Heikki Olavi 68 v, Laukkanen Liisa Hellevi 67 v, Backman Sari Jaana Hannele 62 v, Hienola Kirsi Annika 61 v, Taimen-Koivisto Kirsi Milja-Kaarina 58 v, Hirvonen Ari Petteri 56 v, Airas Eija Liisa Hannele 55 v, Falck Esko Juhani 55 v, Kultamies Jarkko Juhana 51 v, Särkiniemi Joonas

Aaron Elias, Aronen Ulpu Anneli, Dubb Rasmus Olavi Johannes, Eurén Arvo Aarre Ilmari, Fredriksson Oliver Matias, Hillebrant Oliver

Toivo Tapio, Honkala Lilja Irene

Karoliina, Joensuu Senni Terttu

Augustiina, Jousimies Eeli Anton

Oliver, Kakko Väinö Lenni Juhani, Kavekari Lili Eveliina, Kinnunen

Hulda Loviisa, Kiuru Kiira Alisa, Komi Malla Elisabeth, Leino Viola

Aurora, Lindén Arne Johan Sebastian, Malinen Anton Elias, Maunula

Aarre Johannes, Oksanen Eelis

Juhani, Puttonen Lilli Leena Marjatta, Skogström Max Jan Sebastian, Toivonen Urho Tapani, Toronen Pihla Adessa, Tuominen Aliisa

Viola Matilda, Viitanen Elias Oskar, Wikholm Veeti Juhani.

Avioliittoon aikovat

Hagelberg Minea Juhantytär ja

Heikkinen Jani Matti Tapani, Rotola-Pukkila Elsa Sofia ja Suominen Mika Ilari, Tanskanen Joonas Petteri ja Vesanen Laura Maija

Elina.

Hautaan siunattu

Dahlberg Helga Kyllikki 98 v, Kari

Eila 96 v, Käkönen Pentti Kalevi 95 v, Degerlund Åke Valdemar 94 v, Heikkonen Inga Elisabeth 92 v, Koski Eila Johanna 92 v, Rinkinen

Hilkka Liisa 92 v, Valle Eero Taneli 92 v, Kokko Risto Artturi 91 v, Kannisto Erkki Julius 88 v, Tammi

Seppo Urmas 88 v, Tolonen Leena

Inkeri 87 v, Andersson Aino Anneli 86 v, Särkiö Hannu Johannes 86 v, Kaukolahti Raija Liisa 85 v, Rantanen Pirkko Anna-Liisa 85 v, Vilkkijärvi Atso Urho 85 v, Määttä Eero

Juhani 84 v, Tuominen Teuvo

Juhani 84 v, Lahtinen Jukka Armas

Riitta Marjatta 77 v, Pesonen Kari

Ilmari 77 v, Saarelma Ulla-Maija

Kaarina 77 v, Räsänen Seija Margit 75 v, Backman Reima Juhani 73 v, Nilsson Eija Marjatta 72 v, Holopainen Arja Marida 70 v, Huovinen

Anne-Mari 69 v, Roto Antti Tapani 67 v, Ikonen Aimo Matias 58 v, Hirviniemi Anu Liisa 55 v, Lahtinen Marjo Susanna 55 v, Jousimies Eeli Anton Oliver 0 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

Kastettu

Eetu Augusti Kristian Riekkinen. Hautaan siunattu

Helvi Mirjam Voutilainen 94 v, Veli Antero Halonen 89 v, Juho Uolevi Wiinikainen 73 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

Kastettu

Ahlstedt Nelli Maria, Alamäki Abel Benjamin, Ding Yuxian Petteri, Eskonheimo Eemi Oliver, Heikkilä Ronja Elisa, Huittinen Ellen Olivia Anelma, Iyamu Owen Jeremia, Jalo Fiia Liisa, Jokinen Ville-Valtteri Olavi, Juujärvi Jalmari Juhani Joakim, Juuti Oscar Eeli Mikael, Kailio Lumiella Helmi Olivia, Koivula Kuutti Pekka Petteri, Konttinen Ella Aurora, Korhonen Kaapo Kaspian, Korhonen Samuel Sulo Olavi, Lindström Evert Mikael, Luoma Aaron Toivo Filippus, Mantsinen Piitu Anni Helena Gabriela, Mets Daniel Rein Christoffer, Metsälä Topias Oliver, Ojala Jasmin Iida Mirjami, Penttinen Aida Esme Ester, Pietari Heikki

tiistaisin 5.9. alkaen klo 14.30–15.15 kirkon alasalissa ja Messukuoro harjoittelee tiistaisin 5.9. alkaen klo 17–19 kirkon yläsalissa. Tervetuloa

uudet laulajat! AccaBella-kuoro harjoittelee keskiviikkoisin 13.9. alkaen klo 17.30–19.30 kirkon ja Sebastoksen tiloissa. Tied.teija. palolahti@evl.fi.

MITÄ VIELÄ -RYHMÄ

Ryhmä on tarkoitettu viimeisen vuoden aikana eläkkeelle siirtyneille tai pian siirtyville. Mahdollisuus tarkastella eläköitymisen aiheuttamaa elämänmuutosta yhdessä

muiden kanssa. Samalla voidaan katsella myös elettyä elämää ja miettiä tulevaa: mihin haluaa

ryhtyä yksin tai yhdessä. Kokoontumiset keskiviikkoisin 13.9–25.10. klo 18.30–20.45 Sebastoksessa.

Mukaan otetaan 10 osallistujaa. Ohj. Anna-Kaisa Tuomi ja Mailis Aaltonen. Ilm. anna-kaisa.tuomi@ evl.fi

SINUSTAKO KAHVITTAJA?

Maanantai-iltapäivisin klo 13–15 seurakunnan tila Sebastos toimii kahvilana ja ainutlaatuisena tapaamispaikkana Kauniaisten keskus-

tassa. Maanantaikahvilassa vapaaehtoiset seurakuntalaiset toimivat ”kahvittajina”, eli he keittävät kahvit ja asettavat tarjottavat esille. Kysy lisää: diakonissa Pirjo Luoma, p. 050 301 7028.

Esbo svenska församling

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, må-to kl. 9–12 per telefon och e-post. Öppet för besök enligt överenskommelse, tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

H ÖGMÄSSOR

Esbo domkyrka lö 19.8 kl. 10. Konfirmation av Solvalla 1-gruppen. Ertman, Malmgren. Esbo domkyrka sö 20.8 kl. 12.15. von Martens, Kronlund, Malmgren. Alberga kyrka lö 26.8 kl. 10. Konfirmation av Kiipula 1-gruppen. Ilmoni, Brunell, Dannholm. Esbo domkyrka sö 27.8 kl. 12.15. Vi firar skapelsens söndag. Ilmoni, Brunell.

Olars kyrka on 30.8 kl. 19. Ungdomsmässa. Ilmoni, Brunell, Dannholm.

B ARN OCH FAMILJ

Familjeklubbar för dig som är hemma med småbarn: Fr kl. 9.30, Köklax kapell. Ti kl. 9.30, Sökö kapell. On kl.9.30, Esbo domkyrkas församlingsgård. To kl. 9.30, Mattby kapell.

UNGA OCH UNGA VUXNA

Grill & chill on 30.8 kl. 17 i Olars kyrka. Anmälning till hjälpledarskolning. Ungdomsmässa kl. 19. VUXENVERKSAMHET

Symamsellerna ti 22.8 kl.16–19. Säsongen startar med grillfest och

Mikael, Pohjola Rianna Kira Maria, Prinsloo Quinn Sebastian Unto, Pulkkinen-Syrjälä Adelene Lila

Elisabet Amanda, Raunio Lempi

Martta Matilda, Sandroos Amos

Iisakki Sakari Aurelius, Touhonen

Elias William Oskari, Vanhala

Olivia Leea Maria, Vannik Leonel

Finn, Vertamo Paulus Matti Kaleva, Vertamo Viola Aila Linnea, Viiri

Melissa Aada Maria, Välimäki

Emilia Ilona, Wu Xuejing.

Avioliittoon aikovat

Vainikka Minna Emilia ja Väyrynen

Janne Jouko Juhani, Luoma

Tuomas Tapani ja Tupala Maria

Emilia.

Hautaan siunattu

Sankila Antti Kustaa Johannes 96 v, Partanen Vieno Tuulikki 95 v, Luoto-Palmas Helvi-Maria 94 v, Toivonen Aune Elina 93 v, Karttunen Pentti Kalevi 91 v, Nevalainen

Anja Hellikki 91 v, Pylkkänen Liisa

Lovisa 91 v, Pääkkönen Simo

Jalmari 91 v, Tuomainen Terttu

Kaarina 91 v, Juvonen Esko Pellervo 89 v, Norio Reijo Kustaa Juhani

89 v, Lindfors Marjatta Maija-Liisa

86 v, Lipponen Eila 85 v, Otasalmi

Lauri Johannes 85 v, Huggare

Valma Kanerva 84 v, Lahtela Juha

83 v, Cornèr Aino Inkeri 79 v, Nieminen Helena Aulikki 79 v, Niini

Hilkka Marja 78 v, Mutikainen Eija

Marjatta Kaarina 76 v, RantalainenFranco Sirkka Marjatta 76 v, Sinivirta Margit Helena 70 v, Hakonen

Päivi Marjatta 66 v, Partanen

Juhani Kalevi 66 v, Spanow Sauli

Aleksanteri 63 v, Koivumäki Raija

Marjatta 62 v, Tirronen Antero 59 v, Hakkarainen Jouni Jooseppi 56 v, Tarvainen Mika-Petri Juhani 56 v,

Konttinen Max Stephan Christofer 29 v.

OLARIN SEURAKUNTA

Kastettu

Airinen Livia Aino Emilia, Anttonen

Viljam Alfred Olavi, Eerikäinen

Aava Aino Larissa, Filppu Daniel

Matti Johannes, Friman Thomas

Christian Daniel, Hakala Oskar

Leon, Hasanen Elsa Mirjam, Kari

Kerttu Inkeri, Kekki Iida Emilia, Keski-Levijoki Oskari Toivo Topias, Keski-Levijoki Viljami Onni Oliver, Kopperoinen Olivia Aino Elisabeth, Lehti Elsi Matilda, Lehtisaari Oliver

Eemil, Lemmetyinen Selma Kerttu, Li Dongpeng, Li Junze, Lindbom

Lilia Celine, Lirkki Milja Tuulia, Loman Eevi Julia, Murtoniemi Iisa

Emili, Mäkinen Isla Liisa Kaarina, Pitkänen Lempi Anneli, Pättiniemi

Emma Ilona, Rinne Markey Henry

Frans, Rita Ilona Isla Hellin, Saari

Elle Milena, Sneck Elmo Markus, Syväjärvi Ellen Alicia, Säynätjoki

Hilma Enni Orvokki, Vaininen Edel

Sofia, Vainio Frida Josefiina, Vastamäki Ossi Ilmari, Wallikivi

Ada Aino Carita.

Avioliittoon aikovat

Ant-Wuorinen Jyrki Veikko ja

Ant-Wuorinen Lea Sinikka, Eloranta Outi Alisa ja Ruokola Janne

Juha, Sassi Tytti Peppiina ja Vuorio Jere Juho-Pietari.

Hautaan siunattu

Vanhanen Impi Johanna 93 v, Puikkonen Leila Mirjam 91 v, Riistama Veijo Olavi 91 v, Sulkakoski Pauli Ilmari 91 v, Korhonen Matti

Juhani 89 v, Vehviläinen Pirkko

Helena 89 v, Kataja Raija Anneli 88 v, Mattila Veikko Sakarias 88 v, Ruohonen Leo Martti Johannes 88

v, Riikonen Helka Kaarina 87 v, Heikkilä Keijo Rainer 86 v, Vuolio

Raimo Juhani 86 v, Lammi Mirja

Maija Kyllikki 85 v, Lönnqvist Hans

Erik Styrbjörn 84 v, Rauramaa

Veikko Juhani 84 v, Paakkari Aila

Arla Helena 83 v, Ahola Sirkka Liisa

82 v, Anttila Pirkko Sinikka 82 v, Peltosalo Seija Marjatta 81 v, Siljama Irja Annikki 81 v, Salmela Sinikka Anneli 80 v, Laurla Raili Orvokki 79 v, Ervasti-Järvinen Raili Sisko 78 v, Kotkas Pertti Kalevi 78 v, Kaivola Esko Uolevi 77 v, Rahja

Gunnar Oskari 77 v, Valmet Pirjo

Hellevi 77 v, Kelokas Anita Orvokki

76 v, Palviainen Erkki Arvi Kalevi 76 v, Wasenius Pekka Tapio 76 v, Levo Erkki Olavi 75 v, Hugg Eero Antero

74 v, Kiiskinen Sirkka Liisa 74 v, Kupiainen Unto Kullervo 73 v, Rosbäck Liisa Irmeli 73 v, Salekari

Pertti Jaakko 73 v, Vainionkulma

Rainer Kari Jukka 73 v, Laaksomaa

Jari Ensio 71 v, Smeds Liisa Margareta 68 v, Laatikainen Esa Ari

Antero 67 v, Dahl Timo Pentti

Juhani 64 v, Paukkonen Jari Marko

Tapio 50 v, Soratie Artturi Kristian 42 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Kastettu

Aatola Urho Johannes, Airas Touko Benjamin, Aroharju Ella Lilja Vilhelmiina, Hakala Venla Sointu Karoliina, Junno Kuisma Olavi, Kaljunen Aili Ulpu Elina, Kelontekemä Viljo Emil, Kolehmainen Oliver Mikael, Kronqvist Lenni Ensio, Laaksonen Aimi Aava, Lamminmäki Aamos Jooseppi, Laurila Henry Francis, Laurila Leon Jesper, Lundberg Esme Annie Eleanora, Luotonen Frida Aino Aurelia, Lähdesniemi Lilja Elisabet, Majapuro Emil Ilmari, Pohls Aurora Kerttu Anneli, Puotila Ellen Aleksandra, Purola Otso Tapani, Riekkola-Rautiola Rafael Leon Alexandre, Simola Lilia Alli Amélie, Sorvari Oona Inna Aurora, Volotinen Valo Suno Olavi, Voutilainen Vilho Aatos, Åman Maximilian Filip.

Avioliittoon aikovat

Hänninen Jussi Sakari ja Luostari-

nen Vera Amanda, Haikala Miika

Jalmari ja Suosaari Sanni Sigrid

Maria.

Hautaan siunattu

Viljanen Sirkka-Liisa 99 v, Jalkanen Pirkko Päiviö 98 v, Viiala

Pirkko Helena 96 v, Rouvali Anna

Helvi 95 v, Hakala Leena Marjatta

93 v, Aaltonen Vilma Talvikki 92 v, Aho Hilkka Helmiina 92 v, Heikkilä

Leila Maj-Lis Mirjami 92 v, Höylä

Tyyne Marjatta 91 v, Haapanen

Virve Anneli 90 v, Levomäki Kyösti

Erkki 90 v, Rautio Antero Erkki 90 v, Roivas Juhani Kalevi 90 v, Kippilä Aapo Paavo Kalervo 89 v, Uuttu

Keijo Uolevi 89 v, Hankanen Ritva

Liisa 88 v, Säntti Seija Tuulikki 88 v, Kaartinen Eira Tuulikki 87 v, Nisunen Mikko Petteri 86 v, Palosaari Kalevi Johannes 85 v, Pekonen Mirja Kaarina 84 v, Pättiniemi

Hilkka Linnea 84 v, Vilen Pentti

Juhani 80 v, Mölsä Martti Kalervo

77 v, Kallio Eino Olavi 75 v, Salmenpohja Hannu Antero 75 v, Viianto Arto Jaakko 75 v, Rignell

Tuula Anne Tellervo 70 v, Leppäluoto Jouni Matti 69 v, Vesterinen

Heidi Maarit Linnea 69 v, Hiekkala

Sari Päivikki 66 v, Timgren Erik

Olof 65 v, Lindberg Heikki Olavi 64 v, Myllymäki Jussi Petri 55 v.

ESBO SVENSKA

FÖRSAMLING

Döpt/Kastettu

Brunnsberg Stina Elisabeth, Ebeling Elsi Amelie, Ekelund Iris Edith

Matilda, Eklundh Melvin Axel, Elivuo Fredric Alpo Juhani, Estlander Silvia Alva Alexandra, Groop

Elin Eva, Juuti Emil Anton Lin

Kalevi, Juuti Maya Cecilia Helmi, Kankaanpää Benjamin Elliot, Koskeva Elis Wilhelm Juhani, Matthews Lucy Emilia, Määttä Livia

Vilma Adelia, Nordman Max Oliver, Rapo Mateo August Eligius, Rask

Vanessa Olivia, Saja Tilde Christi-

na, Teir Alice Ronja Linnea, Westergård Ella Linnéa, von Sybel Leonardo Gabriel Christian.

Kungörelse om äktenskap/ Avioliittoon kuulutettu

Koskela Kalle Joonas ja Manninen

Pamela Elisa Paulina, Lundin

Fanny Magdalena ja Pihlaniemi

Mika Emil Anton.

Avliden/Hautaan siunattu

Blomberg Karl Christian 96 år, Böök Ulla Elisabet 95 år, Holmström Karl Henrik 95 år, Berggren

Brita Elisabet 92 år, Jäderholm

Rosi Helen 92 år, Nylund Marianne Ester Elisabet 92 år, Andersson Berit Anita Maria 90 år, Bäckström

Solveig Elisabet 89 år, Engblom

Ulla Marita 89 år, Juselius Bengt

Gustaf 89 år, Lönnholm Ove Gunnar 89 år, Ahokainen Per Olof Viktor 88 år, Sundqvist Carita

Marlene 88 år, Westerlund Anita

Ingeborg 88 år, Erlund Else Ingegärd 86 år, Nyberg Paul Erik 85 år, Tronti John Bertel 84 år, Donner Christina Margaretha 83 år, Waselius Britt-Marie Ericsdotter 80 år, Gustafsson Helge Allan 78 år, Otterström Maria Kirsti 77 år, Pihlström Kai Gustaf 77 år, Myrberg

Rolf Christer 73 år, Blomqvist Edvin Valdemar 5 år.

samvaro, sedan handarbete för mission och internationell diakoni i Vita huset, Prästgårdsgr. 1. Torsdagsträffen to 24.8 kl. 13–14.30 i Södrik kapell. Tema: Skördefest – fritt fram att ta med sig av årets skörd. Samvaro och andakt.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER

Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Ani 050 597 3313 ani.iivanainen@ evl.fi, Taina 040 547 1856, taina. sandberg@evl.fi, samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi

Grankulla svenska församling

Församlingskansliet: Kavallvägen 3. Öppet tisdagar och torsdagar kl. 10–14, onsdagar telefonbetjäning kl. 9-11.30.tfn. 050500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi

Adresserna:

Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA

SÖ 20.8 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre salen.

SÖ 27.8 Kvällsmässa kl. 18. Kaffe i nedre salen.

FAMILJELYKTAN

TI 22.8 och 29.8 i Sebastos.

International

Espoo International Lutheran

Worship Services: kaksikielinen (suomi–englanti) messu sunnuntaisin/bilingual (Finnish–English)

worship service on Sundays. Alkaa

3.9./Starting September 3rd: Kuukauden 1. sunnuntai/1st Sunday of the month: Matinkappeli klo 17/5 pm.

2. sunnuntai/2nd Sunday: Suvelan kappeli klo 15/3 pm.

3. sunnuntai/3rd Sunday: Tapiolan kirkko klo 17/5 pm.

4. sunnuntai/4th Sunday Karakappeli klo 17/5 pm.

Yhteiset

Seitsemän seurakunnan körtti-

Kirkoissa soi

TORSTAI 17.8.

Urkuyö ja Aaria: Suomalainen Barokkiorkesteri – Bach & Olli

Kortekangas klo 21 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Maailman kantaesitys Olli Kortekankaan säveltämästä konsertosta sekä Bachin Branderburgilainen konsertti nro 5. Ohjelma ja liput urkuyofestival.fi.

LAUANTAI 19.8.

Lauluyhtye Lilja: Music for a while – musiikkia Englannista klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Oululaisnuorten lauluyhtye Lilja, Matias Lahti, viulu, Hannu Alasaarela, piano. Britten, Byrd, Elgar, Harris, Purcell, Vaughan Williams. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e.

TORSTAI 24.8.

Urkuyö ja Aaria: Ylioppilaskunnan laulajat klo 21 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Johtaa Pasi Hyökki. YL esittää 140-vuotisjuhlavuotensa ohjelmistoa. Liput 45/35/15 e, lippu.fi.

PERJANTAI 25.8.

Tähtikirkas yö – Radalla-festivaalin avajaiskonsertti klo 21 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5.

ilta ke 30.8. klo 18 Velskolan kurssikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo. Ohjelmassa on yhdessäoloa ja siioninvirsiseurat. Klo 18 pullakahvit, n. klo 19 seurat. Puhujina mm. Topi Haarlaa, Sanna VoipioHuovinen ja Kalle Hiltunen. Järj. Herättäjä-Yhdistyksen Espoon paikallisosasto.

Ekumeeninen Ristisaatto Espoossa ja Kauniaisissa lauantaina 26.8. klo 10 Kauniaisten metodistikirkko (Yhtiöntie 33), rukoushetki ja kahvitarjoilu, pastori Marjan Roayaii. (4,5 km kävelyä) klo 12 Ingaksen pappila (Ingaksentie 9), hetkipalvelus ja keittolounas, lounas 5 e, pastori Antti Kruus. (3,8 km kävelyä) klo 14 Oittaa, ortodoksinen vedenpyhitys. (4,4 km kävelyä) klo 16 Ekumeeninen keskus (Myllyjärventie 9). Katolinen messu kirkossa. Veli Marie-Augustin. Grillausta ulkona. Varaa mukaasi sään mukainen vaatetus, vesipullo, vaellukseen sopivat jalkineet ja käteistä lounasta varten. Vaelluksen pituus on n. 13 km.

Talkoolaiseksi? Espoon suosituin ja suurin koko kansan tapahtuma SyysMatin Markkinat pidetään taas la–su 16.–17.9. Espoon tuomiokirkonmäellä. Tule vapaaehtoiseksi! espoonseurakunnat.fi/syysmatinmarkkinat.

Vanhustenviikko 1.10.–8.10.: Vie vanhus ulos -päivänä to 5.10. useita tapahtumia seurakunnissa. Lue lisää seuraavista Kirkko ja kaupunki -lehdistä.

Diakonian retkipäivä to 7.9. klo 10 Step-opistolla Järvenpäässä. Osallistumismaksu 15 e sis. kuljetus, lounas, välipala, ohjelma. Tilausbussi lähtee Espoon keskuksesta kello 8.30 ja kiertää Espoonlahden, Iso Omenan, Tapiolan ja Leppävaaran kautta. Mukana diakoniatyöntekijät Taina Leinonen ja Minna Maijanen. Ilm: taina. leinonen.@evl.fi

Suomen luonnon päivä – nuku yö ulkona la 26.8. klo 9 Hila. Nyt on mahtava mahdollisuus päästä yöpymään Hilan kauniisiin merellisiin maisemiin. Yöpymistä varten tarvitset minimissään itsesi ja vähän syötävää. Teltan, makuupus-

sin ja -alustan sekä trangioita ruuan valmistukseen voi lainata. Tarjoamme myös illalla letun paistoa ja aamulla aamupalan. Tapahtumassa on myös yhteistä ohjelmaa, johon osallistuminen on vapaaehtoista: liikkumista luonnossa, yhteisiä pelejä ja leikkejä, melontaopetusta, mahdollisuus melontaretkeen, saunomista, iltanuotio sekä aamulla perhemessu luonnon keskellä. Ohjelmaa toteutetaan sääolosuhteet huomioiden. Hilaan voi saapua omalla kyydillä tai yhteisellä bussikuljetuksella Espoon eri kirkoilta, tarkemmat aikataulut ja ohjeet lähetetään osallistujille. Ilm. espoonseurakunnat.fi/tapahtumat -> nuku yö ulkona.

Diakonian viran päivää D-dayta vietetään pe 1.9. Espoon seurakuntien diakoniatyöntekijät jalkautuvat seurakuntien alueille kohtaamaan alueen asukkaita. Lisää tietoa seuraavassa Kirkko ja kaupunki -lehdessä.

Musiikkia Helsingissä

Lauantaina 19.8. PopPaavali klo 16–22 Paavalinkirkon sisäpihalla, Sammatintie 5. Klo 16 DJ, klo 16.20

Laineen Kasperi & Liian Iso Trio, klo 17.10 Good Boys, klo 18 Elias Gould soolo, klo 18.50 Vuoret, klo 19.40 Fox Confession, klo 20.30 Tumppi Varonen & Problems Unplugged, klo 21.15 Ville Ahonen. Levyjä soittavat Marco Kosonen, Pastori Kanalan Pyhäkoulu, Dj Nancy Imatra ja DJ Njetche. Saa tuoda piknik-eväät. Ei anniskelua. Vapaa pääsy.

LAUANTAI 26.8.

Helmipöllön lentoretki – Radallafestivaalin lastenkonsertti klo 14 Kauklahden kappeli, Kauppamäki

1. Satu-kvartetissa soittavat MiiaKaroliina Vettenranta, viulu; Susanne Helasvuo, viulu; Olga Reskalenko, alttoviulu; Janne Aalto, sello. Konsertin kesto on 30 min. Ikäsuositus 3–8 v. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAI 27.8.

Mikä vapaus! – Radalla-festivaalin päätöskonsertti klo 16 Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1, astuvat esiin ne vähän harvinaisemmat kamarimusiikkikokoonpanot.

TIISTAI 5.9.

Lauluja nuorelle mielelle on tunnelmallinen Yhteisvastuukonsertti klo 18 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6, Valo-kahvilassa.

TORSTAI 7.9.

Laulu ja laulun tarina: Pasi Kaunisto klo 18.30 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16. Konsertin teemana on ”Sielunmaisema”.

Konserttikahvit tarjolla klo 17.30 alkaen.

Afton vid Esboån – Lagstad 150 år kl. 19.30 konsert med Maria och Tomas Höglund med band. Fritt inträde.

Perjantaina 25.8.

Ukrainan itsenäisyyspäivän juhlakonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Jonathan Roozeman, sello, Justas Stasevskij, piano, Iryna Gorkun-Silén, huilu. Silvestrov, Lysenko, Sibelius, Vilag, Skoryk, Havrylets. Liput 25/15 e eventbrite.fi ja ovelta.

Helmipöllön lentoretkeä päästään seuraamaan Radalla-festivaalin lastenkonsertissa la 26.8. klo 14 Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1. Vapaa pääsy.