Kirkko ja kaupunki 2024 15-16 Vantaa

26.9.2024

kirkkojakaupunki.fi

Pappi ja satanisti kävivät kahvilla s. 10

Turva, motivaatio ja flow auttavat opiskelijaa jaksamaan s. 14

Kävellen kuolemaa pakoon

Pate Mustajärvi elää täysillä ja on samaan aikaan hyvin tietoinen elämän rajallisuudesta s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

Pääkirjoitus

Kuolema kadulla pysäytti

KULJIN VIIME VIIKOLLA Tampereen keskustassa sijaitsevaa Hämeenkatua pitkin. Pysähdyin paikalle, jossa mies oli muutama päivä aiemmin ampunut raskaana olevan naisen.

Surmapaikalla oli kukkien ja kynttilöiden meri sekä viestejä, kuten ”naisen paikka on elossa”, ”antakaa naisten kulkea rauhassa” ja ”miehet, lopettakaa naisten tappaminen”. Viimemainitun oli jättänyt tamperelainen perheenäiti. Kadulla viesti pysäytti, sosiaalisessa mediassa sen nostaminen poliittiseksi meemiksi vei keskustelua sivuraiteelle.

MIEHET SYYLLISTYVÄT lähisuhdeväkivaltaan paljon naisia enemmän, mutta eivät kaikki miehet. Jos itse jotain lapsena miehenä olemisesta opin, niin sen, että oikea mies ei lyö naista. Naisen pahoinpitely on raukkamainen teko. Siinä ei ole mitään miehekästä.

Vihreiden Naisten somepäivityksen tarkoitus oli hyvä: nostaa esille sukupuolittunut väkivalta. Se on fakta, jota ei käy kiistäminen. Tilastokeskuksen mukaan joka kolmas nainen Suomessa on kokenut elämänsä aikana fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa nykyisen tai entisen kumppaninsa taholta. Joka kymmenes nainen on kohdannut sitä viimeisen viiden vuoden aikana. Tämä on noin puolet enemmän kuin miesten kohtaama lähisuhdeväkivalta. Naisiin kohdistuva väkivalta on myös useammin pitkäkestoista.

Vaikka suurin osa parisuhdeväkivallasta on supisuomalaista, väkivaltaan liittyy myös kult-

tuurisia syitä, niin sanottua kunniaväkivaltaa joissakin etnisissä ryhmissä. Tampereen tapauksessa syytteessä on romanimies, mikä on nostanut somessa esille kommentteja siitä, liittyykö tekijän tausta tapahtuneeseen. Tämä selvinnee oikeudessa. Romanit muuten tekevät itse tärkeää työtä lähisuhdeväkivallan kitkemiseksi Romano Mission kautta.

Tampereen ensi- ja turvakoti ry vei ampumispaikalle 153 kukkaa muistuttamaan asiakkaista, jotka eivät ole tänä vuonna mahtuneet turvakotiin Tampereelle. Pääkaupunkiseudulla turvakotipaikkoja on nyt 63, eikä tilaa lähimmässä turvakodissa aina ole. Apua tarvitseva ohjataan tällöin kauemmas.

LÄHISUHDEVÄKIVALTA on iso ongelma yhteiskunnassa, ja sosiaalisessa mediassa naisviha yltyy. Uutinen Helsingistä tuntuu siksi käsittämättömältä: Helsingin poliisi on ajamassa alas lähisuhdeväkivaltaan erikoistunutta yksikköään. Se on outo viesti tässä ajassa. PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

NAISEN PAHOINPITELY ON RAUKKAMAINEN TEKO.

Saako lypsetyn maidon takaisin utareisiin?

INTIALAINEN SANANLASKU

Kääntelen saniaisia sivummalle. Juuri tässä on aina aiemmin kasvanut kanttarelleja, mutta nyt ei näy yhtäkään. Säätiedotuksessa sanottiin, että ilmastonmuutos vaikuttaa jo luontoon. Voi itku!

Luoja, anna meille viisautta varjella ainutlaatuista luomakuntaasi.

Maailmassa on ollut ainakin viisi joukkosukupuuttoa. Nyt eletään ihmisen aiheuttamaa kuudetta sukupuuttoaaltoa. Sen nopeus on luonnolliseen nopeuteen verrattuna 1 000 – 10 000 kertainen.

MAAILMAN KUVALEHTI 3/2024

Etkö jo ole oppinut, etkö ole kuullut, että Herra on ikuinen Jumala, koko maanpiirin luoja? Ei hän väsy, ei uuvu, tutkimaton on hänen viisautensa.

JESAJAN KIRJA 40:28

Kirkko ja kaupunki

KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT

Lehti ilmestyy seuraavan kerran Espoossa ja Kauniaisissa 10.10. ja jälleen kaikissa kaupungeissa 24.10.

kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”On paljon asioita, joita voisimme oppia eläimiltä, jos vain antaisimme niille mahdollisuuden”

Maiju Kupiainen on töissä Korkeasaaren villieläinsairaalassa. Hänen työnkuvaansa kuluu eläinten ruokkiminen, ruokien valmistaminen ja potilaiden lääkitseminen. Hän myös avustaa eläinlääkäriä potilaiden tutkimuksissa ja hoitotoimenpiteissä.

TEKSTI EDITH KAURA KUVA ESKO JÄMSÄ

1

Maailman eläinten päivää vietetään 4. lokakuuta. Millä mallilla luonnonvaraisten eläinten oikeudet ja hyvinvointi Suomessa tällä hetkellä ovat, biologi ja eläintenhoitaja Maiju Kupiainen?

– Tänä vuonna astui voimaan uusi eläinsuojelulaki, jonka mukaan viranomaisilla ja kunnan eläinlääkäreillä on velvollisuus lopettaa loukkaantunut ja kärsivä luonnonvarainen eläin.

– Jos siis kohtaa vaikka siipirikkolinnun, niin sen voi toimittaa mihin tahansa kunnalliseen eläinlääkäriin ja heillä on velvollisuus lopettaa eläin, jos se kärsii. Eläinten suojelu kiinnostaa ja puhuttelee tiettyjä ihmisiä, mutta on myös paljon ihmisiä, joita eläinasiat eivät juurikaan kiinnosta. Meillä ei esimerkiksi ole tällä hetkellä hallituksessa eläinoikeuspuoluetta, ja yleisesti tuntuu siltä, että Suomessa olisi eläinoikeusasioissa parantamisen varaa.

2Onko sinulla jokin tietty hetki, joka on jäänyt villieläinsairaalassa työskentelystä mieleen?

– Parhaimpia ovat ne hetket, kun pääsemme palauttamaan potilaitamme

luontoon. On esimerkiksi lokkeja, jotka ovat tulleet meille poikasina, ja ne päästetään vapaiksi, kun ne ovat oppineet lentämään.

– Myös kuuttien vieminen takaisin mereen, kun ne olivat olleet pari kuukautta hoidossa, on jäänyt mieleen. Tuollaisina hetkinä tulee olo, että on saanut jotain hyvää aikaan ja pystynyt auttamaan. Haaveilin jo lapsena eläinten pelastamisesta, eikä se haave ole haihtunut mihinkään.

3Mikä on erikoisin eläin, joka sairaalaan on urallasi tuotu, ja mitä eläimiä sairaalassa nähdään usein?

– Käärmeitä tulee sairaalaan todella harvoin, mutta kerran meille tuotiin rantakäärme. Tällä hetkellä hoidossa ovat ilves ja kettu. Sellaisia petoeläimiä näkee meillä harvemmin.

– Sairaalaamme tulee paljon lintuja, kuten lokkeja, sorsia ja pääskysiä, jotka esimerkiksi ovat jääneet poikasina orvoiksi, tarttuneet aikuisina kiinni siimaan tai kärsivät siipeen sattuneesta traumasta.

– Myös oravia ja siilejä tuodaan tänne usein hoitoon. Viime vuonna hoidimme noin 1 500 eläintä, ja tänä vuonna olemme hoitaneet jo 1 100 eläintä.

4

Mitä ihmiset voisivat oppia eläimiltä?

– Eläinten kanssa huomaa, miten vilpittömiä ja aitoja ne ovat. Eläimet eivät pysty valehtelemaan tai teeskentelemään jotain, mitä ne eivät oikeasti ole. Niillä on myös uskomattomia taitoja: hämähäkeillä on ihmeellinen kyky kutoa seittejä ja linnut kykenevät navigoimaan tähtien avulla.

– On paljon asioita, joita voisimme oppia eläimiltä, jos vain antaisimme niille mahdollisuuden ja kuuntelisimme niitä. Tämä edellyttäisi sitä, että päästäisimme irti ajatuksesta, että ihminen on kaikkein viisain.

5Mikä sinulle on pyhää?

– Elämä yleisesti. Haluan tehdä työtä, joka edistää elämän moninaisuutta planeetallamme. Elämää pitäisi kunnioittaa sen kaikissa muodoissa, ei vain ihmiselämää. ■

Maailman eläinten päivää vietetään 4.10.

Maiju Kupiainen pitelee orvoksi jäänyttä siiliä, joka painoi villieläinsairaalaan saapuessaan vain 100 grammaa. Siilejä ruokitaan sairaalassa kissanmaidonkorvikkeella, kissan märkäruoalla ja jauhelihalla.

Antennit päässä, siivet täynnä silmiä

Ihmisen mielikuvitus on loihtinut enkeleille ulkonäön. Ortodoksisissa kirkoissa voi opetella tunnistamaan taivaallisia siivekkäitä kuin lintubongari ikään.

Miltä enkeli näyttää? No eipä välttämättä miltään, sillä enkelit ovat ruumiittomia voimia ja sellaisina ihmisille näkymättömiä. Näkyvän muodon enkeli tarvitsee silloin, kun sen pitää päästä puheisiin ihmisten kanssa. Raamatussa enkelit puuttuvat ihmisten elämään tämän tästä: ne puhuvat Jumalan suulla, varoittavat, ohjaavat ja joskus paljastavat, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Välillä enkeli voi tulla myös uniin. Monien mielikuvissa enkeli on siivekäs, androgyyni ihmishahmo. Raamatun kirjoittajille enkelien ulkonäkö tuntuu kuitenkin olleen sivuseikka – olennaisempaa on se, mikä Jumalan viesti niillä kulloinkin on kerrottavanaan. Aina ihminen ei edes heti tunnista olevansa enkelin kanssa tekemisissä.

Silloin kun enkelin ulkonäköä ylipäänsä kuvaillaan, puhutaan miehestä tai nuorukaisesta. Jeesuksen ylösnousemuksesta kertovissa evankeliumikohdissa mainitaan lisäksi kirkkaat tai valkoiset vaatteet. Vanhan testamentin Tuomarien kirjassa eräs silminnäkijä puolestaan kuvaa tapaamaansa enkeliä näin: ”Minun luokseni tuli Jumalan mies. Hän näytti Jumalan enkeliltä, hyvin pelottavalta.”

SIIVET ENKELEILLE kasvoivat ihmisten mielikuvituksessa, kun he halusivat jotenkin hahmottaa ja kuvata sitä, miten enkeli pystyi liikkumaan ilman ajan ja paikan rajoitteita. Siipien kehittymiseen vaikuttivat myös Vanhassa testamentissa kuvatut siivekkäät taivaalliset olennot kerubit ja serafit sekä vanhojen korkeakulttuurien siivekkäät jumalhahmot.

Kirkkoihin siivekkäät ylimaalliset olennot ilmestyivät 400-luvulta alkaen. Niitä tuli mosaiikkeihin, freskoihin ja ikoneihin.

Tänä päivänä enkelimaailman moninaisuus näkyy edelleen ortodoksisissa kirkoissa. Niissä vieraileva voi opetella tunnistamaan taivaallisia siivekkäitä kuin lintubongari ikään. Kuusisiipinen on serafi. Kerubilla voi olla kaksi, neljä tai kuusi siipeä, mutta parhaiten sen tunnistaa siitä, että sen siivet ovat täynnä silmiä.

ARKKI- ELI YLIENKELIT Mikaelin ja Gabrielin löytää ortodoksisessa kirkossa usein ikonostaasista eli alttarin edessä olevalta kuvaseinältä. Mikaelilla on yleensä punainen viitta ja vihertävä aluspuku, Gabrielilla värit menevät päinvastoin.

Toisessa kädessä niillä on sauva ja toisessa usein pyöreä esine, joka joissakin ikoneissa näyttää kiekolta, joissain taas läpikuultavalta lasipal-

lolta. Siitä on esitetty erilaisia tulkintoja: sen on ajateltu heijastavan taivaallista valoa tai kuvaavan jumalallista näkemistä.

Enkelin hiuksia koristaa nauha tai diadeemi, jonka päät leijuvat korvien korkeudella kuin jonkinlaiset tuntosarvet tai anturit. Joskus kuulee sanottavan, että niiden avulla enkeli kuulee Jumalan käskyt. Todellisuus runollisen tulkinnan taustalla on kuitenkin aika suoraviivainen: hiuksiin sidottu nauha on kreikkalaisessa ja roomalaisessa kulttuurissa ollut voiton merkki.

”

Minun luokseni tuli Jumalan mies. Hän näytti Jumalan enkeliltä, hyvin pelottavalta.

Joissakin ikoneissa Mikael ja Gabriel kuvataan työn touhuissa. Mikael, joka on taivaallisten sotajoukkojen johtaja, taistelee roomalainen sotilasasu yllään ja miekka kädessään pahaa vastaan. Joskus hänet nähdään vaaka kädessään, sillä hänen tehtävänään on viimeisellä tuomiolla punnita ihmisten sielut. Gabrielille on annettu miellyttävämpi tehtävä hyvien uutisten tuojana – hän on se enkeli, joka esimerkiksi ilmoitti Neitsyt Marialle tämän raskaudesta.

JONKINLAISEN KÄSITYKSEN siitä, miltä enkeli näyttää, saa Valamon luostarissa Heinävedellä Taivaallista Valoa -näyttelyssä. Perinteisten ikonien lisäksi näyttelyssä on Petri Ala-Maunuksen maalauksia. Pikkutarkoissa maisemakuvissa ei ole jälkeäkään ihmisistä, mutta enkelin niissä voi nähdä kaukaisena valona, vaivihkaisena aavistuksena tai aukkona tai poikkeamana maisemassa. ■

Mikkelinpäivää eli enkelien sunnuntaita vietetään 29.9. Taivaallista Valoa -näyttely on esillä vuoden 2025 loppuun asti Valamon luostarin kulttuurikeskuksessa. Lähteet: Marianna Flinckenberg-Gluschkoff: Kirkkauden sanansaattajat – enkelit ortodoksisessa ikonissa. Valamo Kustannus 2020. Serafim Seppälä: Taivaalliset voimat – enkelit varhaiskristillisyydessä ja juutalaisuudessa. Kirjapaja 2016. Icons and their Interpretation -blogi osoitteessa russianicons.wordpress.com

Ylienkeli Mikael on maalattu 1300-luvulla istanbulilaisen luostarikirkon freskoon. Päässään Mikaelilla on enkeleille tunnusomainen nauha ja ylienkelin merkkeinä toisessa kädessä sauva ja toisessa pyöreä esine.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ISTOCK

Jani Toivolan elämän huoneet

”Ajattelin, että voin olla joko homo tai isä, mutta en voi olla molempia”, sanoo Kirkko ja kaupungin kolumnistina aloittava Jani Toivola, jolle isyys oli pitkäaikainen haave.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA JOONAS BRANDT

Näyttelijä-kirjailija Jani

Toivola hahmottaa elämänsä ja arkensa erilaisina huoneina, joissa vietetyllä ajalla on ollut vaikutusta hänen kasvuunsa ja identiteettiinsä. 46-vuotias Toivola on ollut elämänsä aikana usein huoneiden ainoa musta suomalainen.

– Nykyisin ruskeita ja mustia on huoneissa enemmän, mikä on tärkeä ja toivoa antava asia. Toisaalta nyt meidän pitää opetella olemaan uudella tavalla yhdessä, Toivola sanoo.

– Meidän ei enää tarvitse vähemmistönä olla koko ajan yhtenä rivinä ja käyttäytyä aina hyvin. Saamme olla välillä myös eri mieltä, vihaisia tai pikkumaisia.

VUODET SUOMEN ENSIMMÄISENÄ

mustana kansanedustajana opettivat Jani Toivolalle, minkälaista on olla huoneessa, jossa on paljon valtaa. Toivola ymmärsi, että on tärkeä kysyä, ketkä tuosta huoneesta puuttuvat. Heille asiat voivat näyttäytyä hyvin erilaisina kuin vallassa oleville päätöksentekijöille.

Eduskuntatyön lomassa Toivola veti tukea tarvitseville nuorille työpajoja, joissa etsittiin omaa ääntä teatterin keinoin. Hänelle itselleenkin työ nuorten parissa teki hyvää. Nuoret näyttivät rohkeasti itsensä ja pelkonsa toisin kuin kansanedustajat, joille epävarmuuden näyttäminen merkitsi aseen antamista poliittisille vastustajille.

– Minulla oli nuorten työpajoissa paljon toiveikkaampi ja turvallisempi olo kuin eduskunnassa, Toivola sanoo.

Kansanedustajan työ johti Toivolan lopulta uupumukseen ja sairauslomalle. Hän kokee jääneensä vallan painavuuden alle.

– Kansanedustajan työ on hyvin rajatonta. Kukaan ei tule sanomaan, että nyt homma on tehty ja voit mennä lepäämään.

NYKYISIN JANI TOIVOLA kirjoittaa, kouluttaa ja tekee taidetta. Parhaillaan hän valmistelee loka–marraskuussa Kansallisteatterissa nähtävää poikkitaiteellista kaupunkifestivaalia nimeltä Toivola. Tänä syksynä hän myös aloittaa Kirkko ja kaupungin kolumnistina.

Arki rullaa uudessa kodissa Helsingin Punavuoressa, jonne Toivola muutti kesällä 10-vuotiaan tyttärensä kanssa.

Tyttärellä alkoi uusi kouluvuosi, ja isän ja tyttären suhteessa on havaittavissa uudenlaista väljyyttä.

– Minun ei tarvitse enää olla joka sekunti puhelimen päässä, eikä koko ajan viemässä tai hakemassa häntä. Tilanne on uusi, ja kokemus on varmasti meille molemmille hieman hämmentävä, Toivola kertoo.

VANHEMMUUDEN HUONE ON Jani Toivolalle erityisen tärkeä. Hän haaveili jo lapsena ja nuorena tulevansa jonain päivänä isäksi.

Silloin homomiesten isyydestä ei kuitenkaan puhuttu. Sellaiselle ei

”

Minulla oli nuorten työpajoissa paljon toiveikkaampi ja turvallisempi olo kuin eduskunnassa.

ollut sanoja. Haave isyydestä oli salaisuus, johon liittyi häpeää.

– Ajattelin, että voin olla joko homo tai isä, mutta en voi olla molempia, Toivola sanoo.

Lapsena hänellä oli vahva hoivavietti ja taito pitää huolta pikkusiskoista. Toivolalla on kaksi häntä yli kymmenen vuotta nuorempaa siskoa. Kun siskojen kummitäti tuli aikoinaan hoitamaan kolmikkoa, isoveli Jani neuvoi, miten siskoille laitetaan vaippa, ja muistutti, milloin näiden pitää syödä. Teini-iässä hän toimi lastenleireillä ohjaajana.

Parikymppisenä Toivola lähti opiskelemaan näyttelemistä New Yorkiin, jossa hän löysi hyvin erilaisia huoneita kuin Suomessa. New

HYVÄN TÄHDEN.

83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Päätoimittaja

Pauli Juusela

Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen

Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti

Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää

edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Jani Toivola hahmottaa elämänsä erilaisina huoneina, jotka ovat vaikuttaneet hänen kasvuunsa ja identiteettiinsä.

Yorkissa Toivola näki mustia ja ruskeita ihmisiä, jotka olivat äänekkäitä ja joita arvostettiin ja kuunneltiin. Hän näki myös miesparin, jolla oli pieni lapsi. Se oli käänteentekevä hetki.

– Olin nähnyt sen olevan mahdollista. Kukaan ei voinut enää viedä minulta sitä kuvaa. Ei, vaikka sanottiin, ettei homomiehen isyys ole hyväksyttävää tai ettei se ole lapsen edun mukaista, Toivola sanoo.

Tukahduttavan hiljaisuuden jälkeen hän oli vihdoin saanut luvan unelmoida isyydestä.

KIRKKO ON YKSI Jani Toivolan elämän huoneista. Se on kutsunut ja kiinnostanut häntä nuoresta saakka, mutta suhde siihen on ollut ja on ristiriitainen.

Toivola muistelee olleensa ehkä 12-vuotias, kun hän kesällä mökillä pyysi lähetystyöntekijänä työskennellyttä tätiään laulamaan kanssaan virsiä iltaisin ennen nukkumaan menoa. Hän nukkui tädin kanssa kaksin rantamökissä, ja virret lohduttivat, rauhoittivat ja toivat turvaa.

Vuonna 2010, Ylen Ajankohtaisen kakkosen homoillan jälkeen, Toivola päätti erota kirkosta.

– Se oli tosi vaikea päätös. Kun menin täyttämään erolomaketta, pyörin siellä varmaan tunnin, hän kertoo.

Kun tytär vuonna 2013 syntyi, Toivolasta tuntui tärkeältä, että lapsi kastetaan. Siksi hän liittyi takaisin kirkkoon. Nyt kirkon jäsenenä hän kokee seisovansa oviaukossa ja miettii yhä, onko kirkko hänen kaltaisilleen.

Jokin sen viestissä tuo kuitenkin lohtua ja turvaa. Kerran Toivola pysähtyi kuuntelemaan, kun radiosta tuli jumalanpalvelus ja pappi pyysi ajattelemaan hetken niitä, joiden elämässä on surua ja sairautta.

– Se kosketti. Tällaisesta ei puhuta politiikassa eikä trendilehdissä. Yhteiskunnassamme mikään muu taho kuin kirkko ei sano niin suoraan, että tälläkin hetkellä joku kuolee, on sairas ja peloissaan. ■

Lue Jani Toivolan ensimmäinen kolumni ”Kiinteistömoguli rikkoi ennakkoluuloni ja näytti samalla politiikan isoimman ongelman”: kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

Oletko kyllästynyt kärvistelemään hereillä melatoniinin vaikutusta odottaen? Valitse tablettien sijaan NORDAID Sleep Aid Strong -melatoniinisuihke, niin saat unen päästä kiinni huomattavasti nopeammin. otetaan tunti ennen nukkumaan menoa imeytyy vasta ohut suolesta vaikuttaa hitaasti

SUUSUIHKE 7 minuuttia

suihkaistaan suuhun vasta nukkumaan mentäessä imeytyy suoraan suun limakalvojen kautta vaikuttaa nopeasti

NORDAID Sleep Aid Strong melatoniinisuihke auttaa lyhentämään nukahtamisaikaa. Edullinen vaikutus saavutetaan nauttimalla 1 mg melatoniinia lähellä nukkumaanmenoaikaa.

Vahva ja kustannustehokas valinta: 1,95 mg melatoniinia / suihkaus

TESTAA JA TOTEA TEHO, OSTA OMASI TÄÄLTÄ:

SEKÄ APTEEKEISTA

TABLETTI 40 minuuttia

200 annosta!

Saatananpalvojien jäljillä

Katri Ylinen varoi pienenä metsää, jossa saatananpalvojien kerrottiin kokoontuvan. Pian julkaistavassa tietokirjassaan Ylinen selvittelee todellisuutta pelottelujen takana.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA LAURA RIIHELÄ

Ruumis löytyi Katri Ylisen kodin läheltä Nokialta pitkäperjantaina vuonna 1996. Ylinen oli tuolloin viiden vanha, ja löytäjä hänen isänsä. Tapettu mies oli pidetty nuorisotyöntekijä ja vihreä kunnanvaltuutettu Markku Mallat

Pikkukaupungissa kiersi huhu, jonka mukaan ruumis olisi maannut maassa kuin Jeesus ristillä: kädet levällään ja nilkat ristissä. Puhuttiin myös, että saatananpalvojat olisivat tappaneet Mallatin. Saatananpalvonta oli paljon esillä mediassa 1990-luvulla. Lehtiotsikot julistivat: ”Saatana saapui Suomeen”, ”Saatananpalvonta kiinnostaa alle 20-vuotiaita nuoria” ja ”Saatananpalvojien tekemät rikokset ovat lisääntyneet”.

Kristillistä nuorisotyötä tekevä Riku Rinne vieraili kouluissa varoittamassa saatananpalvonnasta. Viiltelystä puhuttiin veren uhraamisena saatanalle.

Ylistä jäi vaivaamaan, mistä 90-luvun saatananpalvontailmiössä oli kyse. Oliko saatananpalvojia oikeasti olemassa ja jos, niin missä he nykyään ovat?

Lokakuussa julkaistavassa tietokirjassa Saatanallinen paniikki (Kosmos 2024) Ylinen kaivelee arkistoja sekä haastattelee poliiseja, tutkijoita, pappeja ja saatanasta jollain tapaa kiinnostuneita ihmisiä.

KATRI YLINEN OPPI kirjaa tehdessään, että saatananpalvoja on median antama nimitys, josta moni satanisti sanoutuu irti. Lisäksi kävi ilmi, että heitä on helppo löytää.

Satanistit tekevät Instagramissa eheytyshoitojen vastaisia kannanottoja, julkaisevat Satan loves Seitan -nimisen vegaanisen reseptikirjan ja myyvät tarroja, joissa kilipukki hymyilee pentagrammi otsassaan tikkareiden ja mansikoiden keskellä. Värikkään Instagram-tilin takana on Yhdysvalloista Suomeen levinnyt ateistinen ja liberaali The Satanic Temple. Mukana on paljon naisia.

Ylinen kävi kirjaansa varten myös Helsingin Pakanallisilla syysmessuilla, joilta olisi saanut esimerkiksi läpinäkyvät, glitterillä koristellut pentagrammikorvakorut.

– Uusi feminiininen estetiikka voi olla alakulttuurin sisäistä kapinointia. Perinteisissä satanis-

Katri Ylinen on helsinkiläinen tietokirjailija, podcastaaja ja ateisti, joka toivoo kirkon pitävän ääntä äärioikeistolaiseen terrorismiin liittyvästä satanismista. – Kirkolle olisi nyt hyvä hetki puhua hyvästä ja pahasta.

tisissa tarinoissa naisen rooli tuntuu olleen lähinnä siinä, että mustaa messua vetävän miespapin alttarina on alaston nainen.

Ylisestä satanismin ytimessä on vastustaminen.

– Jos yhteiskunta on satanistin mielestä fasistinen, saatanan on oltava liberaali. Jos yhteiskunta on hänestä liian liberaali, saatana on fasisti.

SUOMESSA VAIKUTTAA sekä liberaaleja että äärioikeistolaisia satanisteja. Äärikoikeistolaisessa Order of Nine Anglesissa pyritään kunnianhimoisiin urheilusuorituksiin, itsensä etsimiseen ja ylittämiseen.

– Äärioikeistosatanismiin liittyy myyttinen arjalaisen miehen ihanne, vahvemman oikeus ja naisvihaa. On löydetty asioita, jotka puhuttelevat yhteiskuntaan pettyneitä valkoisia nuoria miehiä, Katri Ylinen sanoo.

Order of Nine Anglesin rituaalipolkuun liittyy myös väkivaltaa, ja sen teksteissä mainitaan rituaalimurhakin. Ylisen haastattelema suoje -

lupoliisi toteaa: ”Jos ihminen kannattaa äärioikeistolaista ideologiaa, jonka peruslähtökohta on jo itsessään ääriväkivaltainen toiminta, niin helpostihan ihminen silloin omaksuu muutakin synkkää ideologiaa vahvistaakseen näkemyksiään.”

Ylinen näki painajaisia, kun hän perehtyi saatananpalvontaan liitettyyn Hyvinkään paloittelusurmaan vuodelta 1998 sekä nykyisten äärioikeistosatanistien ajatteluun.

– Vaikka on tilastollisesti aika epätodennäköistä joutua satanistin rituaalimurhaamaksi, ajatus tuntuu silti epämiellyttävältä.

Ylinen katseli huonosti nukuttujen öiden jälkeen Mustaa raamattua pöydällään, kunnes palautti sen avaamattomana kirjastoon. Joidenkin legendojen mukaan teoksen lukeminen kutsuu pahoja henkiä, jotka voivat vahingoittaa lukijaa.

– Tuli sellainen olo, että nyt ei ole varaa tulla riivatuksi, kun on niin paljon meneillään. En ota sitä riskiä, että kotiini tulee jotain demoneita pyörimään.

SATANISTIEN ÖISEEN metsärituaaliin lähteminen hieman jännitti Katri Ylistä. Hän oli lapsena vältellyt tiettyjä metsiköitä, koska oli varoitettu, että niissä kokoontui saatananpalvojia. Puhuttiin puihin naulatuista kissoista ja oravista. Ja nyt hän aikoi osallistua rituaaliin itse.

Asenteiltaan humanistisen ja väkivallattoman Perkeleen Temppelin seurakuntalaisten oli määrä kokoontua espoolaiseen metsään pitkäperjantaina vuonna 2024. Paikalle saapui kymmenkunta satanistia. He askartelivat pieniä hahmoja ja esineitä, jotka kuvasivat asioita, joista he halusivat päästää irti. He polttivat keskiyöllä esineet luvattomassa nuotiossa.

– Olin lukenut salaseuroista, joissa pukeudutaan mustiin viittoihin ja manataan esiin pimeitä voimia, sekä orgioista, joissa ylipappi ja ­papitar nostattavat ihmisiä kliimaksiin.

– Todellisuudessa tyypit söivät sipsejä, kuuntelivat metallia ja juorusivat siitä, kuka oli seurustellut kenenkin kanssa pienissä okkultistisissa piireissä. Olin pikkuisen pettynyt, Ylinen vitsailee.

Monen sortin satanisteja

Satanistit ovat marginaalinen ihmisjoukko. Uskontotieteilijä Jussi Sohlberg Kirkon tutkimus ja koulutus -yksiköstä arvioi, että satanistisiin yhteisöihin osallistuu Suomessa muutama sata ihmistä. Sohlberg jakaa satanistit karkeasti kahteen suuntaukseen. Ne ovat ateistinen ja teistinen satanismi. Teistisessä suuntauksessa saatanaa pidetään yliluonnollisena voimana ja painotetaan salattua tietoa, joka ei ole kaikkien saatavilla.

• The Satanic Temple on ainoa virallinen suomalainen satanistinen seurakunta. Siinä on satakunta jäsentä. The Satanic Temple on osa yhdysvaltalaista liikettä, joka on arvoiltaan ateistinen, liberaali, humanistinen ja väkivallaton. Se pyrkii vahvistamaan ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. The Satanic Temple rekisteröityi Suomessa yhdistykseksi vuonna 2022.

• Perkeleen temppeli muistuttaa arvoiltaan The Satanic Templea. Sen erityispiirteenä ovat vaikutteet suomalaisesta kansanperinteestä sekä satanistiset performanssit, joissa esimerkiksi häpäistään rituaalinomaisesti kristinuskoon liittyviä esineitä. Perkeleen Temppeli perustettiin vuonna 2020.

• Anton LaVeyn 1960-luvulla kehittelemä ateistinen satanismi puhuttelee joitakin ihmisiä.

• Azazelin Tähden mukaan saatana on osa yliluonnollista todellisuutta. Vuonna 2006 perustetun Azazelin tähden maailmankatsomuksessa on aineksia muun muassa teosofiasta ja ruusuristiläisyydestä. Jeesuksen persoonaan suhtaudutaan kunnioittavasti, ja vuorisaarnaetiikkaa pidetään tärkeänä. Liike sanoutuu irti väkivallasta ja politiikasta.

• Order of Nine Angles eli ONA yhdistää satanismin äärioikeistolaisuuteen ja väkivaltaiseenkin radikaaliin toimintaan. Se katsoo edustavansa perinteistä, teististä satanismia ja pitää muita satanisteiksi itseään kutsuvia ryhmiä karnevalistisina pelleilijöinä. ONA kannustaa jäseniään karaisemaan itseään, julistaa ihmisten välistä epätasa-arvoa ja on avoimen juutalaisvihamielinen. Pyrkimyksenä on länsimaisen demokraattisen yhteiskunnan ja sen arvomaailman hävittäminen. ONA:n ideologia liittyy tuoreeseen Kankaanpään äärioikeistoterrorismiepäilyyn. ONA toimii väljänä verkostona, jossa arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti parituhatta henkeä. Ideologia levisi Suomeen 1990-luvun alussa.

• Black metal -skenessä on mukana myös pimeyden voimista kiinnostuneita bändejä. Satanismi puhuttelee osaa kuulijakunnasta, toiset kuuntelevat musiikkia ilman syvempää yhteyttä tähän ajatusmaailmaan.

KIRJAA TEHDESSÄÄN Katri Ylinen oli yhteydessä moniin satanisteihin kasvokkain tai viestien välityksellä. Millaisilta tyypeiltä he vaikuttivat?

– Tämä ei ehkä ole satanistien mielestä totta, hän aloittaa.

– Mutta minusta heitä näyttää yhdistävän ulkopuolisuuden kokemus. Tämä pätee yhtä lailla äärioikeistolaisiin nuoriin miehiin kuin humanistisatanisteihin, jotka olivat lukeneet koko Friedrich Nietzschen tuotannon jo 12­vuotiaana. Kokemukseni mukaan satanistit eivät ole laumaeläimiä.

Ylinen sanoo, että toinen hänen kohtaamiaan eri laitojen satanisteja yhdistävä piirre on tekopyhyyden inhoaminen. Monia vaivaa ristiriita sen välillä, mitä sanotaan ja mitä oikeasti tehdään.

Kolmantena yhteisenä tekijänä Ylinen pitää vastausten etsimistä hengelliseen kaipuuseen. Satanismi koetaan voimaannuttavana.

– Alun perin ajattelin, että esimerkiksi The Satanic Temple käyttää saatanaa vain provokaation keinona. Satanisteja tavattuani en enää ajattele niin. Saatanasta on muodostunut heille merkittävä symboli.

PALATAAN 1990-LUVULLE, jolloin saatananpalvojien rikollisjengejä ilmestyi lehtijuttujen mukaan ympäri Suomen, Helsingistä Nokialle ja sieltä Ouluun. Mistä hullunmylly saatananpalvonnan ympärillä johtui? Katri Ylinen näkee siihen monta syytä.

Saatananpalvonnasta varoittava koulukampanja levitti voimalla tietoa aiheesta. Jotkut ker­

toivat Yliselle kiinnostuneensa saatananpalvonnasta tai satanismista sen vuoksi. Myös kirkon vuonna 1994 tuottama valistusvideo Saatana kutsuu minua mainittiin innoittajana.

Suomalaiset alkoivat käyttää 1990­luvulla yhä enemmän internetiä, jossa satanismiin liittyvä materiaali levisi. Internetissä julkaistun tiedon totuudellisuutta ei osattu kyseenalaistaa kovin hyvin, kun kaikki oli uutta.

Suomessa oli syvä lama, josta seurasi perheisiin monenlaista kurjuutta. Samaan aikaan nuorisotyöstä ja mielenterveyspalveluista leikattiin. Ylinen sanoo, että monen nuoren viiltely kertoi varmaankin enemmän pahoinvoinnista kuin pimeän jumaluuden seuraamisesta.

Suojelupoliisi kertoo Saatanallinen paniikki ­kirjassa, ettei todisteita nuorten järjestäytyneestä rekrytoimisesta saatananpalvontaan 1990­luvulla ole löytynyt. Ei ole todisteita siitäkään, että saatananpalvontaa harrastaneet nuoret olisivat koskaan sitoutuneet yhden ideologian ja tavoitteen alle.

Entä mitä Markus Mallatille tapahtui, surmasivatko saatananpalvojat hänet vuonna 1996? Mallatin ruumiin löytänyt Ylisen isä torppaa kirjassa puheet, jonka mukaan tämä olisi aseteltu ristiinnaulitun T­asentoon. ”Se makas siinä sillai kädet rinnalla ja nilkat ristissä, ihan niinku se ois nukahtanut omaan sänkyynsä.”

Henkirikos on yhä selvittämättä. Sisä­Suomen poliisi vastasi Ylisen tiedusteluihin sähköpostilla: ”Tutkinnanjohtaja sanoi, ettei asiassa tullut esiin s­palvontaa”. ■

”Mitä hittoa?”

Pappi ja satanisti vastasivat yhdessä kymmeneen perustavaan kysymykseen elämästä, kuolemasta ja rakkaudesta.

PIHLA TIIHONEN KUVAT LAURA RIIHELÄ

Mitä tapahtuu, kun pappi ja satanisti kohtaavat? Espoolainen satanisti ja Perkeleen temppelin harhaanjohtaja Henri Hiljander, 38, ja helsinkiläinen oppilaitospappi Marjut

Mulari, 35, ovat luvanneet keskustella elämän tarkoituksesta, helvetistä, rakkauden olemuksesta ja muista suurista kysymyksistä.

Ensin otetaan kuitenkin kahvia. Pappi Mulari vaalentaa sen kaurajuomalla, satanisti Hiljander haluaa omansa ”mustana kuin sieluni”.

1. Millainen rooli Jumalalla ja saatanalla on elämässäsi?

Satanisti: Niiden rooli on minulle puhtaasti symbolinen. En usko henkiolentoihin. Satanistiset rituaalit merkitsevät minulle suomalaisen kansanperinteen seuraamista ja mielenrauhan hankkimista.

– En välitä fyysisestä väkivallasta, mutta harrastan vihamiesteni kiroamista. Minulla on ollut puusta veistettyjä ihmisen kuvia mukana öisellä hautausmaalla. On perinteisesti uskottu, että kalman väki liikkuu siellä, vaikka en itse usko sellaiseen.

Pappi: Uskon Jumalaan ja saatanaan. Ajattelen, että persoonallinen paha on olemassa, mutta hänellä ei ole minkäänlaista roolia tai valtaa elämässäni, koska Jeesus voitti saatanan.

– Koko olemassaolon käsitykseni perustuu siihen, että Jumala on luonut minut ja maailman. Toisten ihmisten palveleminen merkitsee minulle Jumalan palvelemista.

– Itselleni tärkeitä, toistuvia hengellisiä rituaaleja ovat ehtoollinen kirkossa ja iltarukous lasten kanssa. Myös aamukahvin nauttiminen on hetki pysähtymiselle ja kiitokselle.

Satanisti: Onko sinulla vuodenaikoihin liittyviä hengellisiä rituaaleja?

Pappi: Kirkkovuoden ja sen paastonaikojen seuraaminen tuo elämään merkitystä, ja lisäksi se on vastalause kapitalismille. Olen vienyt kirkkovuoden vieton vähän hassutuksen puolelle. Kotonani syödään laskiaispullaa vain laskiaisena ja lauletaan joululauluja vasta ensimmäisen adventin jälkeen, piste.

Satanisti: Juhlakalenteri on minustakin hyödyllinen. Vietämme varmasti molemmat pääsiäistä, eri tavoin vain. Tykkään varastaa kirkon pääsiäisehtoolliselta siunatun öylätin. Sen voi vaikkapa häpäistä teatraalisesti.

– Minulla on vahvoja öylättiin liittyviä tunnemuistoja, koska olen ex-kristitty.

Pappi: Onko sinulla kristillinen tausta? Missä liikkeessä?

Satanisti: Olin rippikoulun jälkeen aktiivisesti mukana evankelis-luterilaisessa kirkossa. Luin

paljon Raamattua, toimin monella rippileirillä isosena ja opetin pyhäkoulussa.

– Koin, ettei epäilyilleni ja kysymyksilleni ollut tilaa seurakunnassa. Parikymppisenä menetin uskoni ja tulin järkiini.

2. Kannatatko tasa-arvoa vai voimakkaimpien yksilöiden valtaa? Satanisti: Vahvimman laki, might is right, on satanismin historiassa isossa osassa. Aatetta ihaillaan yhä fasistisessa satanismissa. On tosiasia, että elämme maailmassa, jossa vahvimmat päättävät ja heikommat kärsivät. Minusta meidän pitäisi asettua sitä vastaan.

– Oman sosiaalisen piirin ulkopuolelle jääviä ihmisiä pidetään helposti hirvittävinä olentoina, suorastaan syntisinä saatanoina. Se näkyy esimerkiksi siinä, miten jotkut suhtautuvat LGBTQihmisiin ja feministeihin.

– Minä haluaisin elää tasa-arvoisessa maailmassa. Olisi noloa olla olematta feministi.

”

Ihminen voi käyttää vapauttaan myös pahan tekemiseen.

PAPPI MARJUT MULARI

Pappi: Olen täysin samaa mieltä! Näen epätasa-arvon syntiinlankeemuksen seurauksena. Jeesus puolusti naisten ja lasten oikeuksia ja julisti, että kaikki ihmiset ovat Jumalan edessä samalla viivalla.

Satanisti: On ihanaa lipitellä kahvia papin kanssa, syödä pullaa ja puhua siitä, että feminismin pitäisi voittaa. Evankelis-luterilaisessa kirkossa on kuitenkin myös setämiehiä, joiden mielestä vaimon tulisi alistua miehelleen, eikä nainen saisi puhua seurakunnassa. Jos Jumala olisi olemassa, hänelle olisi pieni vaiva ottaa asiaan kantaa.

Pappi: Jumala ei tee niin, koska hän on antanut ihmisille vapaan tahdon.

3. Miksi maailmassa on kärsimystä?

Pappi: Jumala ei ohjaa meitä kuin sätkynukkeja, joten ihminen voi käyttää vapauttaan myös pahan tekemiseen. Minulla tai kenelläkään muulla ei ole silti tyhjentävää vastausta siihen, miksi maailmassa tapahtuu pahoja asioita.

– Minua kiinnostaa enemmän se, että Jumala on luvannut olla ihmisten kanssa kärsimyksen

hetkellä. Olen kokenut Jumalan läsnäolon, kun on ollut vaikeaa.

Satanisti: Vastustan käsitystä, jonka mukaan Jumala on läsnä kärsimyksen keskellä. Jos näin olisi, tapaisimme Jumalan tällä hetkellä Palestiinassa, jossa Israel suorittaa kansanmurhaa.

Pappi: Uskon, että Jumala on siellä raunioiden alla.

Satanisti: No mitä hyötyä sellaisesta on?

Pappi: Hän on siellä silti.

4. Mikä helvetti on?

Satanisti: Meillä on tasan yksi elämä, josta voimme olla varmoja, ja siinä yksi helvetti. Se ovat toiset ihmiset.

Pappi: Yhdyn siihen, että meillä on yksi elämä. Uskon, että se jatkuu kuolemankin jälkeen.

TEKSTI

Pappi Marjut Mulari uskoo Jumalaan ja saatanaan, satanisti Henri Hiljander ei kumpaankaan. He löysivät myös yhdistäviä arvoja.

– Raamatussa on värikkäitä kuvailuja itkusta ja hammasten kiristyksestä, mutta minun on vaikea uskoa, että hyvä ja armahtava Jumala lähettäisi ihmisiä ikuiseen kärsimykseen.

– Kadotus on minusta kuvaavampi sana kuin helvetti. Kenenkään ei ole pakko mennä kuoleman jälkeen Jumalan luo. Varmaan voi myös kadota, lakata olemasta.

– Se helvetti, jolla pelotellaan, tapahtuu maan päällä. Jollekin helvetti voivat olla toiset ihmiset, toiselle yksinäisyys. Sota on todellakin maanpäällinen helvetti.

Satanisti: Helvetti on kyllä keskeinen osa kristillistä mytologiaa. Raamatussa puhutaan viimeisestä tuomiosta, jossa ihmisiä jaotellaan vuohiin ja lampaisiin. On ikuinen pimeys ja mato, joka ei koskaan kuole.

– Helvetti asettaa Jumalan kiusalliseen rooliin. Hän näyttäytyy sadistina, jonka luomassa maailmassa valtaosa ihmisistä joutuu kärsimään ikuisesti, koska he eivät usko Jeesukseen. Tällainen kiduttaja ei voi olla laupias.

Pappi: Loogisesti ajateltu! Tästä päästään Raamatun tulkintaeroihin. Jeesuksen sanomasta voi löytää myös täysin toisenlaisen Jumalan. – Ehkä ihmiset ovat tarvinneet ajatusta siitä, että paha saa palkkansa. Jumalallinen oikeudenmukaisuus on kuitenkin sitä, että pahakin armahdetaan.

Satanisti: Armahduksen seurauksena meillä on katolinen kirkko, joka mahdollistaa lasten raiskauskulttuurin.

Pappi: Valitettavasti ihmiset käyttävät uskontoja myös väärin. Kristinuskosta voidaan tehdä it-

sensä irvikuva. Alan itsekin uskoa enemmän saatanaan räikeiden hirveyksien kohdalla.

5. Mitä ajattelet anteeksiannosta?

Pappi: Uskon, että pahat asiat, joita väistämättä teen perisynnin vuoksi…

Satanisti: Ja kapitalismin vuoksi!

Pappi: …joita teen myös perisynnin aiheuttaman kapitalismin vuoksi, on jo annettu anteeksi. Tämä ei tarkoita, että voin tehdä miten paljon pahaa tahansa ja pääsen silti taivaaseen.

– On sanottu, että anteeksi antakaa, kuten olette anteeksi saaneet. Ihmisen saattaa olla mahdoton antaa joitakin asioita anteeksi, mutta kristitty voi luottaa siihen, että ainakin Jumala pystyy anteeksiantoon.

– Olen kiukkuinen ihminen. Jos joku kohtelee minua epäoikeudenmukaisesti, haluan hänelle aktiivisesti pahaa, sanoo satanisti Henri Hiljander. Hänet ja pappi Marjut Mulari kuvattiin Munkkiniemenrannassa.

Satanisti: Anteeksianto on pahimpia asioita, joita kristinusko tuuttaa. Pitäisi painottaa enemmän vastuuta omista teoistaan. Esimerkiksi raiskaajille ei pitäisi antaa anteeksi. Jos heidät teurastettaisiin, niin lopputuloksena olisi huomattavasti vähemmän raiskaajia ja parempi maailma.

Pappi: Minun on vaikea nähdä, miten raiskaajien teurastaminen lisäisi hyvyyttä maailmaan. Sen seurauksena olisi pikemminkin verinen koston kierre, vendetta, joka jatkuu sukupolvesta toiseen. Sellaisista riittää maailmassa esimerkkejä.

Satanisti: On totta, että näihin asioihin ei löydy niin yksinkertaista ratkaisua, että sen voisi painattaa t­paitaan. Mutta jos kuljettaisimme jättikorporaatioiden omistajat giljotiinille, se olisi minusta hyvä alku sille, että me muut voisimme miettiä, miten maailma pelastetaan ilmastokatastrofilta.

Pappi: Jos joidenkin ihmisten elämä ei olisi meille minkään arvoista, miksi pelastaisimme muitakaan ilmastokriisiltä? Ajattelen, että ihmisyytemme on kiinni siitä, miten kohtelemme myös riistofirmojen omistajia.

– Raiskaajat kuuluvat maan päällä vankilaan, jossa heidän täytyy saada tukea siihen, etteivät he enää raiskaisi. Veronkiertäjien on maksettava veronsa, ja jos ilmastokriisiä edesauttavat korporaatiopomot rikkovat lakeja, heidän on saatava rangaistuksensa. On olemassa maallinen ja jumalallinen oikeudenmukaisuus erikseen.

6. Mitä rakkaus sinulle merkitsee?

Satanisti: Olen romantikko! Uskon vain kahteen asiaan, rakkauteen ja matematiikkaan, koska en ymmärrä kumpaakaan.

– Rakastan lapsiani, läheisiä ystäviäni ja itseäni. Rakkaudenteko voi olla vaikka sellainen, että pakotan lapseni ottamaan silmätipat, kun hänellä on silmätulehdus.

Pappi: Se on tosiaan rakkautta! Tunnen tietysti eniten rakkautta läheisiäni kohtaan, ja rakastan myös itseäni, kuten Jeesus kehottaa.

– Pappina saan rakastaa työkseni tuntemattomia ihmisiä. Jeesus käski rakastaa myös vihollista. Se ei ole helppoa eikä luontevaa, mutta pyrin siihen kohdatessani ihmisiä livenä ja somessa.

– Ajattelen, että Jumala on rakkaus, mutta rakkaus ei silti ole Jumala.

7. Mitä kuoleman jälkeen tapahtuu?

Pappi: Uskon, että tämän näkyvän ja maallisen todellisuuden lisäksi on olemassa näkymätön Jumalan todellisuus. Toivon päätyväni kuoleman jälkeen Jumalan todellisuuteen, siis jonkinlaiseen taivaaseen.

– Ajattelen, että tuleva elämä ei ole pelkkää sielujen hengailua vaan myös ruumiillista olemassaoloa. Jeesuskin pystyi ylösnousemuksensa jälkeen syömään, juomaan, koskettamaan ja keskustelemaan. Satanisti: Kun kuolen, ruumiini toiminnot ja tietoisuuteni lakkaavat olemasta. Samalla persoonani, muistoni, tunteeni, ajatukseni ja haaveeni katoavat kuin tekstitiedosto, joka häviää tietokoneen hajotessa, ellei sitä ole tallennettu muualle.

8. Mikä on elämän tarkoitus?

Satanisti: Kunhan ollaan ja pyllyillään, kuvitellaan tietävämme kauheasti asioita ja sitten kuollaan. Biologisesti elämän tarkoitus on sen jatkuminen.

– Pyrin elämään niin kauan kuin elän. Poltan mieluummin kynttilää molemmista päistä kuin taannun elävään kuolemaan, jossa kuljen päivästä toiseen kummemmin nauttimatta. Erilaiset aistinautinnot auttavat kestämään olemassaolon tuskaa.

”

Anteeksianto on pahimpia asioita, joita kirkko tuuttaa.

SATANISTI HENRI HILJANDER

Pappi: Ajattelen, että jokaisen elämällä on tarkoitus, koska Jumala on luonut meidät. Ihmisen arvo ja merkitys eivät riipu ulkoisista tekijöistä, kuten siitä, mitä hän on saavuttanut.

– Ihmisellä voi olla elämänsä aikana montakin tehtävää ja tarkoitusta, ja usko auttaa niiden löytämisessä. Yleisesti ottaen tarkoituksemme on tehdä hyvää toisillemme.

– Saan hirveästi merkitystä elämään työstäni Haaga­Helian ammattikorkeakoulun oppilaitospappina. Tuntuu merkitykselliseltä olla opiskelijoiden ja henkilökunnan tukena vaikeissa elämäntilanteissa. Myös lasten kasvattaminen on minulle tärkeä elämän tarkoitus.

Satanisti: Jos ajattelen idealistisesti, että minulla on jokin itseäni suurempi projekti, niin se on inhimillisen hyvinvoinnin lisääminen. Saan tehdä sitä työssäni erikoiskirjastovirkailijana Espoossa. Kohtaan paljon monikulttuurisia nuoria, edistän lukeneisuutta ja kannustan oppimaan lisää.

9. Miksi sinusta tuli pappi tai satanisti?

Pappi: Halusin ensin lääkäriksi, mutta tajusin lukiossa, etten ole matemaattisesti tarpeeksi fiksu. Ajattelin sitten, että voin auttaa ihmisiä myös pappina.

Satanisti: Kukaan Suomessa ei minusta edustanut rehellistä satanismia, joten ryhdyin hommaan ihan kiusallani. Vuonna 2020 otin tittelikseni Perkeleen temppelin harhaanjohtaja.

10. Haluatteko kysyä jotain toisiltanne?

Satanisti: Kristittyjen joukosta löytyy kristillisnationalisteja, jotka vihaavat naisia, homoja ja maahanmuuttajia, ja myös satanisteissa on sitä porukkaa. Sen sijaan sinä ja minä haluamme vähentää inhimillistä kärsimystä ja tuoda maailmaan lisää hyvää. Meillä on hyvin eri käsitys todellisuudesta, mutta samankaltaiset arvot. Mitä hittoa?

Pappi: Niinpä! On ollut hauska löytää yhteistä maaperää, vaikka maailmankuvat ovatkin erilaiset. Meidän pitäisi käydä joskus kaljalla.

Satanisti: Kiva, että pappi ehdottaa tällaista. En voi juoda tavallista kaljaa, koska olen alkoholisti, mutta alkoholiton maistuu kyllä! ■

MUUTA

SENIORITALO

”Se täällä on kiva, että pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja keskustelemaan. Tämmönen asumismuoto takaa sen, ettei koskaan tarvii olla yksin. Aina löytyy juttukaveri ja joku, jolle sanoa päivää. Normaalissa vuokra-asunnossa on lopulta tosi yksin”

”Viihtyvyydestä pidetään kyllä huolta. Kuntopyörä ja soutulaite on ollut kovalla käytöllä, ja parhaillaan odotellaan kerhotilaan biljardipöytää saapuvaksi.”

KERROSTALOKOTIIN.

Esimerkkihuoneisto yksiö alkovilla 31m2.

”Täällä on ihana tunnelma ja vastaanottavainen ilmapiiri. Talo on täynnä aurinkoisia ja välittäviä ihmisiä!”

”Isännöitsijä hoitaa asioita kyllä hienosti ja ottaa meidän toiveet huomioon. Jos jotain on pyydetty niin aina on saatu! Viimeisin aikaansaannos on terassi tossa ja katokset päällä. Se on vähän niinku Hilton-hotellin terassilla istuis.”

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja). Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Opiskelija, tunnista oman flow’si lähde

Opiskelija tarvitsee sisäistä turvaa, motivaatiota ja kokemuksen flow-tilasta, jossa hän pystyy välillä uppoutumaan opintoihinsa niin, että ajantaju katoaa. Opiskelijat Heidi Hämäläinen ja Julius Silvennoinen sekä professori Kari Uusikylä kertovat luovuudesta ja oppimisesta.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU JA SOILI POHJALAINEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

Heidi Hämäläinen, 28, valmistuu ensi keväänä Taideyliopiston

Sibelius-Akatemiasta musiikkikasvatuksen linjalta. Musiikinopettajaksi hän ei kuitenkaan aio ryhtyä. – Minulla ei ole harjoitteluista tai sijaisuuksista pahaa sanottavaa. Tavallaan rakastan musaopen työtä, Hämäläinen muotoilee.

– Olen kuitenkin tosi omistautunut musiikille, ja minun on vaikea tehdä kuusikymmentäprosenttisesti sellaista, mistä tykkään. Olenkin ollut koulussa työskentelyn jälkeen ihan tosi väsynyt. Muutama vuosi sitten Hämäläinen alkoi käydä musiikkikasvatuksen opintojen ohessa kapellimestarikursseilla, jotka hän maksaa itse.

– Teen kapellimestarin töitä jo nyt, mutta tulevaisuudessa olisi tarkoitus suuntautua yhä enemmän ammattikentälle, hän sanoo.

HEIDI HÄMÄLÄINEN kasvoi Jyväskylässä Puuppolan kylässä, ”josta tulee kaikki Suomen rallikuskit”. Viisivuotiaana hän katsoi kotona Popstarsohjelman finaalilähetystä ja ilmoitti äidilleen, että hänkin haluaa laulaa televisiossa.

Alakouluikäisenä Hämäläinen aloitti laulamisen seurakunnan kuorossa sekä opinnot konservatoriossa, jossa hän osallistui bändikouluun, opiskeli laulua ja musiikin teoriaa.

Lukion jälkeen hän aloitti musiikinopinnot kansanopistossa ja muutti pääkaupunkiseudulle, jossa oli kovin erilaista kuin Puuppolassa, missä hän juoksi pienenä paljain jaloin metsässä.

– Täällä ei uskalla kävellä paljain jaloin edes nurmikolla, eikä täällä ole koskaan hiljaista.

Hämäläinen kertoo kärsineensä huijarisyndroomasta ja epäilleensä, kelpaavatko hänen klassiset työnsä muille, oma tausta kun on enemmän kevyen musiikin puolella.

Hän ajattelee, että voisi tulevaisuudessa työskennellä yhtyeen, kuoron tai orkesterin johtajana. Niihin tehtäviin hän haluaa viedä musiikkikasvattajan osaamistaan: keskustelevaa kulttuuria, pedagogiaa ja demokratiaa.

OVET SIBELIUS-AKATEMIAAN aukesivat neljännellä kerralla. Heidi Hämäläinen on huomannut, että musiikkikasvatuksen opetus ei aina vastaa lainkaan sitä, mitä oikean elämän luokkahuoneissa tapahtuu. Flow-kokemuksia hän on tuntenut laulutuntien turvallisessa ilmapiirissä ja kapellimestarikurssilla, jolloin aika orkesterin edessä tuntui kiitävän.

”

Minun on vaikea tehdä kuusikymmentäprosenttisesti sellaista, mistä tykkään.

OPISKELIJA HEIDI HÄMÄLÄINEN

Hämäläinen on toiminut luottamustehtävissä muun muassa Taideyliopiston ylioppilaskunnan hallituksen koulutuspoliittisena vastaavana. Luottamustehtävissään hän on törmännyt epäasialliseen käytökseen ja vallankäyttöön. Hän toivoo, että alalla otettaisiin tiukempi linja demokraattisen musiikkielämän puolesta. – Epäkunnioittavan käytöksen salliminen kyynistää. Suojapanssarin kasvattanut on turvas-

sa iskuilta, mutta ei pysty luomaan taidetta, hän sanoo.

Hämäläinen iloitsee siitä, että musiikkikasvatuksen linjalla vallitsee keskusteleva ilmapiiri. Häntä kannattelee myös lukuisten ystävien joukko. Hämäläinen kokee olevansa siunattu, sillä hänen ympärillään on paljon rakastavia ihmisiä.

– Etunenässä pikkusisko, jonka kanssa voi puhua aina kaikesta, hän toteaa.

OPINTOJEN RINNALLA Heidi Hämäläinen on tehnyt töitä, mutta joutunut myös nostamaan opintolainaa. Häntä ärsyttää, kun opiskelijoita kehotetaan menemään töihin.

– Me teemme jo paljon töitä puutteellisella sosiaaliturvalla, freelancer-ehdoilla ja määräaikaisissa sijaisuuksissa koulun ohessa.

Hämäläisen mukaan taidealan opiskelijoiden on pakko tehdä koulun ohella töitä, jotta opiskeluaikana ehtii verkostoitua eikä valmistuessaan putoa tyhjän päälle. Taidealan opiskelijat myös lisäkouluttautuvat pärjätäkseen kovenevalla alalla ja koska opintolinjoja ja niiden sisältöjä supistetaan.

– Kaikki mielenkiinnon kohteet ruokkivat luovuutta. On käsittämätöntä, että pitäisi keskittyä vain yhteen asiaan, Hämäläinen sanoo.

Hänen johtamansa tamperelainen opiskelijoiden puhallinorkesteri Akateeminen Henkäys esiintyi taannoin Tampere-talon Pienessä salissa, jonka lähes 500 paikkaa oli loppuun varattu. Hämäläinen jännitti valtavasti. Konsertin jälkeen yleisö osoitti suosiotaan seisten.

– Maailma on menossa ihan hulluksi, mutta arkitasolla olen älyttömän onnekas. Saan toteuttaa itseäni ja laittaa kiinnostuksen kohteeni hyötykäyttöön, Hämäläinen sanoo.

LUOVUUDESSA ON pohjimmiltaan kyse siitä, että ihminen synnyttää jotakin sellaista, mitä ei ole ollut aikaisemmin olemassa. Näin kiteyttää luovuuden olemuksen kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä, joka on tehnyt elämäntyönsä luovuuden, lahjakkuuden, opetuksen ja oppimisen tutkijana.

Uusikylän mukaan tarve luovaan tekemiseen koskee ihmisen koko elämänkaarta.

– Luovan työn tulos voi olla lapsen tekemä piirros tai hiekkalinna, tai uusi tieteellinen teoria, joka on vaatinut pitkäjänteistä työskentelyä ja laajaa oman alan asiantuntemusta.

Luovuus ja opiskelun tehokkuus ovat Uusikylän mukaan parhaimmillaan silloin, kun elämä tuntuu hyvältä ja ihminen kokee olevansa turvassa. Siksi on tärkeää, että omaa alaansa kohti suunnistava opiskelija voi hyvin ja saa apua, jos elämässä on vaikeuksia.

SISÄINEN TURVALLISUUS tulee Kari Uusikylän mukaan siitä, että ihminen saa yrittää, erehtyä ja myös epäonnistua.

– Olosuhteiden on oltava sellaiset, että kokeileminen ja luominen on sallittua. Lisäksi tarvitaan sisäinen halu tehdä jotakin uutta omalla tavalla. Tämä halu on pohjana niin lapsen luovuudelle, kodin askareisiin liittyvälle arkiluovuudelle kuin luovalle tieteelliselle tutkimukselle.

Uusikylä painottaa, että oma luovuus ei löydy niin, että nuorelle luodaan paineita ulkopuolelta ja hänelle sanotaan,

Musiikkikasvatusta ja orkesterin johtamista opiskeleva Heidi Hämäläinen toivoo, että alalla otettaisiin tiukempi linja epäkunnioittavaan käytökseen.

KIRKKO

Oman flow’n löytämisessä on Kari Uusikylän mukaan kyse enemmästä kuin vain onnistumisesta opiskelussa tai työssä.

että tämä on juuri se arvokas ala, jota sinun pitää opiskella.

– Halun opiskella pitää tulla ihmisen sisältä: nuori kokee, että tämä on minun alani, jota haluan tehdä. Elämäntarinat, joissa nuori antautuu esimerkiksi lääkärin uralle vanhempiensa esimerkin velvoittamana, voivat olla traagisia. Sisäisen motivaation puuttuminen johtaa helposti opintojen viivästymiseen tai keskeytymiseen.

LUOVUUTTA JA OPPIMISTA selitetään nykyisin usein aivotoiminnalla. Silloin luovan työn nähdään palautuvan yksilön sisäisiin ja geneettisiin ominaisuuksiin. Kari Uusikylän mukaan luovuudessa on yksilöllisiä eroja kuten älykkyydessäkin, mutta tämä näkökulma ei hänen mukaansa riitä. – Yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi luovaan toimintaan liittyy aina luova prosessi ja yhteisö, joka joko sallii luovuuden tai vastustaa sitä. Se, millä tavalla opiskelijan kasvua ja luovuutta voidaan parhaiten tukea, muodostuu yksilön, hänen lähiympäristönsä ja yhteiskunnan kokonaisuudesta.

Viime vuosina Uusikylä on seurannut huolestuneena tutkimuksia, joiden mukaan kasvava joukko nuoria voi huonosti, kärsii mielenterveysongelmista ja tuntee epävarmuutta tulevaisuudesta. Nuoruusvuosien hyvän mielenterveyden pohja luodaan lapsuuskodissa ja koulussa.

”

Ihmisten elämänpolut kulkevat ihmeellisesti, kuka löytää oman tiensä ja luovuutensa milläkin tavalla.

PROFESSORI KARI UUSIKYLÄ

Uusikylän mukaan suomalaisista kouluista on kerätty jo 1990­luvulta alkaen tietoa, joka kertoo oppilaiden pahoinvoinnista kovenevan kilpailun ja vaatimusten paineessa.

Uusikylä mainitsee myös vuonna 2013 julkaistun eduskunnan raportin, jonka mukaan tulevaisuudessa jokaisen suomalaisen vauvasta vaariin pitää luovuttaa osaamisensa yhteiskunnan käyttöön. Raportin mukaan nuoren pitää erottua muista olemalla heitä parempi ja tehokkaampi. – Näemme tällaisten arvojen seurauksia siinä, että moni lahjakas ja tunnollinen oppilas romahtaa jo lukion paineisiin, Uusikylä sanoo.

PAKKOSUORITTAMINEN, tiukka arviointi ja tulosvastuu, jossa mitataan kaiken aikaa, kelpaako ihminen ja ovatko hänen saavutuksensa riittävän hyviä, ovat Kari Uusikylän mukaan asioita, jotka tappavat luovan oppimisen.

Hän kuvaa luovuuteen kasvamista tositarinalla kahdesta huippukirurgista, jotka tekivät potilaalle kasvojensiirtoleikkauksen. Toinen heistä oli pyrkinyt monta kertaa taidekorkeakouluun, mutta valitsi lääkärin uran, kun ei saanut haluamaansa opiskelupaikkaa. Toinen oli ollut aikaisemmin sellonsoittaja, joka kärsi ylivoimaisesta esiintymisjännityksestä.

– Ihmisten elämänpolut kulkevat ihmeellisesti, kuka löytää oman tiensä ja luovuutensa milläkin tavalla. Siinä prosessissa ihmisen sisäinen maailma on aina tärkeä, Uusikylä sanoo.

KUN JULIUS SILVENNOINEN, 23, tekee opiskelutehtäviä yhdessä kaveriporukan kanssa, hänestä on mukavalla tavalla haastavaa miettiä, miten tehtävän voisi tehdä vielä paremmin.

– Samalla mieli inspiroituu. Se on uskomaton tunne, Silvennoinen sanoo.

Silvennoinen aloitti tänä syksynä sosionomin opinnot Laurea­ammattikorkeakoulun Otaniemen kampuksella. Hänen matkansa tutkintoopiskelijaksi on ollut pitkä. Alkuvuodesta Silvennoinen aloitti Laureassa polkuopiskelijana ja haaveili opiskelupaikasta. Hän oli innokas ja toiveikas, mutta hankaluuksiakin oli.

– Minun piti opetella pitkien esseiden kirjoittamista. Minulla on puheentuottamisen sairaus nimeltä dysfasia, jonka vuoksi lauseiden tuottaminen on hankalaa ja sanavarastoni on välillä yksinkertaista.

HAAVE SOSIONOMIN opinnoista syntyi, kun Julius Silvennoinen oli 19­vuotias. Kotikaupungin nuorisotilassa työskenteli nuoriso ­ ohjaaja, joka toimi myös bändissä soittajana. Silvennoinen ajatteli, että hänkin voisi tehdä nuoriso ­ ohjaajan töitä bändihommien ohessa.

Lukion jälkeen edessä oli puolen vuoden mittainen varusmiespalvelus. Sitä seurasivat työt kiinteistönhuoltohommissa, Postissa ja hampurilaisravintolassa. Silvennoinen suoritti polkuopintoja kansanopistossa ja myöhemmin avoimen ammattikorkeakoulun verkkokursseja. Hän haki monta kertaa opiskelemaan, mutta ei saanut opiskelupaikkaa.

Kun Silvennoinen tämän vuoden alussa aloitti Laureassa sosionomin polkuopinnot, tarkoitus oli hakea vuoden mittaisten opintojen jälkeen tutkinto ­ opiskelijaksi. Sitten selvisi, että aiempien opintojen ansiosta hänellä oli mahdollisuus hakea opiskelupaikkaa jo aiemmin.

Kun Silvennoinen sai sähköpostiin tiedon hänelle myönnetystä opiskelupaikasta, hetki oli tunteellinen.

– Se oli jäätävän suuri helpotus. Oli hauska laittaa Instagramiin tieto opiskelupaikasta niin kuin nuoriso nykyään tekee, hän kertoo.

ARKI HELPOTTUI opiskelupaikan myötä. Nyt Julius Silvennoinen on oikeutettu saamaan opintotukea. Koska hänen ei enää tarvitse tavoitella opiskelupaikkaa, ei haittaa, jos joku kurssi sujuu vähän heikommin. Tarvittaessa Silvennoinen voi myös nostaa opintolainaa.

Toistaiseksi lainalle ei ole ollut tarvetta, sillä hän tekee opiskelun ohella vuoropäällikön töitä hampurilaisravintolassa.

Silvennoinen on puhunut opiskelukavereidensa kanssa jaksamisesta. Hänen mielestään on tärkeää, että opiskelijat puhuvat avoimesti niin hyvistä kuin huonoista asioita ja siitä, miten opiskeluiden kanssa menee.

Silvennoiselle tärkeitä voimavaroja ovat musiikki, positiivinen asenne sekä kaverit, joita hänellä on niin opiskelun, työn kuin musiikin parista. Jaksamisen kannalta tärkeää on myös säännöllinen ruokarytmi, liikunta ja opiskeluhommien järkevä jaksottaminen.

Perhe ja suku ovat tärkeitä tukijoita.

– Minulla on tosi rakastava perhe, joka on kasvattanut minut hyvin elämää varten, Silvennoinen sanoo.

JULIUS SILVENNOISEN tavoitteena on nyt valmistua sosionomiksi keväällä 2027. Toiveiden työpaikka olisi lasten ja nuorten parissa koulussa tai vaikka nuorisotilassa.

Toiveissa on myös, että kolmen vuoden päästä bändihommat olisivat astetta isommalla. Silvennoinen laulaa Terromania­nimisessä metalliyhtyeessä, jonka ensimmäinen albumi julkaistiin viime vuonna. Bändiltä on tulossa uutta musiikkia lähivuosina.

Jossain horisontissa on myös haave avioliitosta ja perheen perustamisesta.

– Sitten kun on oikea hetki. Ihan ehdottomasti sitten, kun elämään tulee joku ihminen, jonka kanssa haluaa miettiä perheen perustamista, Silvennoinen sanoo.

Hän kehuu oman opiskeluporukan ilmapiiriä. Joskus joku tekee ryhmätöissä enemmän kuin muut ja joku toinen vähemmän ja siitä on keskusteltu, mutta keskinäistä kilpailua hän ei ole kokenut.

Opiskelukavereita yhdistää halu työskennellä sosiaalialalla ja auttaa ihmisiä. Eri ikäisiltä ja eri elämänvaiheissa olevilta opiskelijoilta kuulee erilaisia näkemyksiä. Vertaistuki on vahvaa.

– Nyt näen tulevaisuuden hyvin positiivisena. En malta odottaa, mitä seuraavien vuosien aikana tapahtuu.

PARHAASEEN LUOVAAN prosessiin tarvitaan oman motivaation ja sisäisen turvallisuuden lisäksi vielä jotakin. Tuo jokin on Kari Uusikylän mukaan flow­tila eli virtaustila, jossa ihminen on täysin uppoutunut käsillä olevaan tehtävään ja pystyy käyttämään kaikkia taitojaan. Sellaisessa tilassa ei välttämättä huomaa ajan kulua.

Uusikylän mukaan flow­tilan tunnisti ja nimesi vuonna 1990 unkarilais­amerikkalainen psykologi Mihaly Csikszentmihalyi. Hänen mukaansa ihminen on luovassa flow­tilassa kaikkein onnellisimmillaan.

– Luovan prosessin ydin on sen aikana koettu onnellisuuden ja tyytyväisyyden tila, Uusikylä sanoo.

Flow­tilassa pysyminen edellyttää Uusikylän mukaan sitä, että ihmisen kyvyt ja taidot ja käsillä olevan tehtävän vaativuus ovat tasapainossa.

– Flow­tilan saavuttaminen ei onnistu, jos opiskelija kokee, että hänellä ei ole tehtävään riittäviä kykyjä tai taitoja. Tällainen kokemus johtaa päinvastaiseen suuntaan: pelkoon, ahdistukseen, työn lopettamiseen ja jopa alalta pakenemiseen.

Julius Silvennoisen opintopolku on ollut mutkikas. Nyt sosionomiopinnoissa häntä kantaa opiskeluporukan hyvä ilmapiiri.

”

Nyt näen tulevaisuuden hyvin positiivisena. En malta odottaa, mitä seuraavien vuosien aikana tapahtuu.

OPISKELIJA JULIUS SILVENNOINEN

Toinen tapa menettää flow on se, että tehtävä tuntuu liian helpolta. Silloin ihminen tylsistyy ja menettää mielenkiintonsa. Lahjakkaalle opiskelijalle voi käydä niin, jos opetus toistaa hänelle jo selviä asioita.

– Paras flow syntyy siitä, että opiskelija tuntee olevansa riittävän hyvä taidoiltaan ja luovan tehtävän vaativuustaso on sopiva, ei liian vaikea eikä liian helppo.

FLOW’N VOI KOKEA opiskelun tai työn lisäksi esimerkiksi kirjaa lukiessa, juoksulenkillä, käsityön äärellä tai keskustelussa samanhenkisen ihmisen kanssa. Kari Uusikylä kertoo esimerkin eläkkeelle jääneestä naisesta, joka oli löytänyt oman flow’nsa.

– Hän oli ollut työssä, jossa ei saanut tehdä virheitä. Nyt hän maalaa akvarelleja ja nauttii niin, että ajan taju häviää. Hän kertoi minulle kiipeävänsä tällä tavalla joka päivä hopeareunaiseen pilveen.

Myös joukkuepeleissä voi Uusikylän mukaan syntyä hetkiä, joissa koko joukkue on samanaikaisesti flow’n kaltaisessa tilassa. Silloin pelissä näkyvät pelaajien hyvät suhteet ja se, miten kukin heistä voi.

– Tosin epäilen, voiko sellaista tapahtua usein nykyaikaisessa jalkapallossa, jossa tietokoneen avulla määritetään se, missä kukin pelaaja voi juosta, sanoo jalkapalloa itsekin pelannut Uusikylä.

OMAN FLOW’N LÖYTÄMISESSÄ on Kari Uusikylän mukaan kyse enemmästä kuin vain onnistumisesta opiskelussa tai työssä. Ihminen voi saavuttaa omaisuutta, menestystä ja muita yhteiskunnassa arvostettuja asioita myös ilman flow­kokemusta, mutta silloin elämästä jää puuttumaan jotakin tärkeää.

– Yhdysvaltalaisten psykoterapeuttien odotushuoneet ovat täynnä rikkaita miehiä, jotka ovat saaneet elämässään kaiken, mutta eivät koe mitään todella arvokkaaksi. Vaikka ihmisellä olisi kaikki maallinen mammona mutta hän eläisi arkeaan ilman flow­kokemuksia, hän olisi onneton. ■

”Peräseinä näkyy jo”

Entinen rokkikukkoilija Pate Mustajärvi laulaa nyt 68-vuotiaan elämästä. Kun tiedostaa ajan rajallisuuden, saa elämästään enemmän irti, hän ajattelee.

TEKSTI JANNE FLINKKILÄ KUVA JOONAS BRANDT

Freedom!

Pate Mustajärvi, 68, nostaa kädet eteensä ja on kääntävinään kaasukahvaa. Tänä kesänä entisellä Popeda-solistilla ei ollut yhtään keikkaa. Siksi oli kerrankin aikaa ajella 1800-kuutioisella Triumph Thunderbirdillä, jota hän kutsuu ”valtamerihöyryksi”.

– Moni ihmettelee, miksi ajan tämän ikäisenä isolla, raskaalla pyörällä. Minua kiehtoo siinä kaksi asiaa: Ensinnäkin freedom, eli se on äärimmäisen vapauttavaa. Toisaalta siinä pitää olla joka hetki äärimmäisen skarppina. Se tekee hyvää kaalille ja sielulle.

Moottoripyörän selässä Mustajärvi tuntee vahvasti elävänsä ja on samaan aikaan hyvin tietoinen kuolevaisuudestaan. Hän innostuu laajentamaan ajatuksen kokonaiseksi elämänfilosofiaksi.

– Jos ihminen ajattelisi yleisemminkin noin, sillä tavalla voisi elää pidempään ja paremmin. Ole skarppina, mutta pidä silti hauskaa!

”PERÄSEINÄ NÄKYY JO.” Tätä kirjailija Tuomas Kyröltä lainattua ilmaisua Pate Mustajärvi on viljellyt viime vuosina mielellään. Hän täsmentää, että se peräseinä on jo kosketusetäisyydellä, ja nauraa päälle. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että kun tiedostaa ajan rajallisuuden, sitä on turha tuhlata joutavanpäiväisyyksiin. Tämän syksynkin hän kiertää esittämässä uuden Pelkkää Patea -levynsä musiikkia pitkin Suomea.

– Kannattaa tehdä jotain muuta kuin makailla sohvalla, lutkuttaa kepua ja kattella Netflixiä. Mustajärveä alkaa naurattaa. Hän muistaa esimerkin muutaman vuoden takaa. Hän huhki kävelysauvojen kanssa ylämäkeen, kun takaa alkoi kuulua ison jenkkiauton lotkotus.

– Käännyin katsomaan, ja sieltä tuli Dodge Challenger, jonka ratissa oli puolituttu kaveri. Hän painoi napista sähköikkunan auki ja kysyi, kuolemaako pakoon sauvot. Mun täytyi sanoa, että itse asiassa kyllä!

Naurunkäkätyksen jälkeen Mustajärvi vakavoituu. Kaveri huristeli menemään, ja Mustajärvi jatkoi sauvomista. Samalla hän huomasi pohtivansa, miksi omasta kunnosta huolehtiminen oli vanhemmiten alkanut kiinnostaa.

– Jos kroppa tai kaali menee jumiin, niin mitä vanhemmaksi tulee, sitä vaikeampi jumia on aukaista. Sitten löytääkin itsensä sohvanpohjalta eikä enää pääse ylös. Siihen en enää halua itseäni päästää.

Peräseinän lähestyminen auttaa myöntämään tosiasiat. Muutama vuosi sitten Mustajärvi päätti, että kukkoilu Popedan keulakuvana saa loppua. Hän ei halua hautaan asti huutaa ”pullat pystyyn” ja kammeta jalkaa monitorille. Ikuisen murrosiän elättely saa jäädä nuoremmille. Jäähyväisensä Popedalle hän jätti vuosi sitten. – Lavalta pitää ymmärtää kävellä pois ennen kuin joku taluttaa.

”Käännyin katsomaan, ja sieltä tuli Dodge Challenger, jonka ratissa oli puolituttu kaveri. Hän painoi napista sähköikkunan auki ja kysyi, kuolemaako pakoon sauvot. Mun täytyi sanoa, että itse asiassa kyllä!

POPEDASTA LÄHTEMINEN vapautti Pate Mustajärven jatkamaan matkaa sooloartistina. Nyt hän saa laulaa aiheista, jotka ovat lähempänä 68-vuotiaan elämää. Uudella sooloalbumilla on kappale nimeltä Tervas. Siinä yksi sanoittaja Jarkko Honkasen rivi kosketti Mustajärveä heti ensilukemalta: ”Viereltä toisten kaatuvan näin.”

– Tekstin tunnelma ylipäätään kolahti. Huomasin jälleen kerran miettiväni ihmisiä, joiden kanssa on laitettu alulle aika isoja asioita, mutta jotka eivät enää hillu täällä.

Yksi näistä viereltä kaatuneista on Popedan alkuperäinen kitaristi Tapani ”Arwo” Mikkonen. Hän menehtyi vuonna 1986 keikkapaikalla synnynnäisen sydänvian aiheuttamaan sairauskohtaukseen. 31-vuotiaan sielunkumppanin kuolema sai Mustajärven kyseenalaistamaan koko bändiuran mielekkyyden. Mikkosen lesken toiveesta Popeda jatkoi eteenpäin, sillä sitä Arwokin olisi halunnut. Mustajärven viimeisellä Popeda-keikalla Ratinan stadionilla lauloi myös hänen tyttärensä, jo -

ka oli syntynyt samana vuonna kuin Arwo oli kuollut.

– Mietin, näetköhän sää Arwo tämän. Ehkä hän jossain suki tyytyväisenä viiksiään ja poltti valkoista Marlboroa. En tiedä.

VIERELTÄ ON KAATUNUT Arwo Mikkosen jälkeen muitakin. Pate Mustajärvi on joutunut hyvästelemään lukuisia läheisiä kollegoita kuten Juice Leskisen ja Olli Lindholmin Toinen edesmennyt Popedan alkuperäisjäsen Ilari ”Ilpo” Ainiala tuli vuosi sitten mieleen ullakkoa siivotessa. Nykyisin Mustajärvi asuu vaimonsa kanssa Tampereen Ikurissa omassa lapsuudenkodissaan. Saman rintamamiestalon autotallissa perustettiin vuonna 1977 Popeda-yhtye. – Kun me konmaritettiin vaimoni kanssa taloa, löysin kissanvintin pohjilta pahvilaatikon, jossa oli vihko. Tunnistin heti Ilarin käsialan. Me oltiin ihan tosissamme tehty rock-oopperaa, joka oli tietysti todella kömpelö. Käsikirjoitus alkoi siitä, että kaveri herää mielisairaalasta. Sitä lukiessa tuli semmoinen olo, että tiedettiinkö me jo silloin, kuinka meille tulee täällä käymään.

Mustajärvi naurahtaa, että 70-luvun lopulta asti he tekivät älyttömästi töitä todistaakseen, että Popeda on Suomen ilkein, vaarallisin ja juopoin bändi. Viime vuodet hän on tehnyt vähintään yhtä paljon töitä päästäkseen siitä imagosta eroon.

Mustajärven uusimmalla soololevyllä on Janne Rintalan ja Aki Tykin sanoittama kappale Hei äijä. Sen päätössanat summaavat nykytilanteen: ”Ei oo kovempaa kuin iso äijä, joka herkistyy. Kunhan pehmeytensä peilin eessä itsellensä hyväksyy”.

NUORUUSVUOSINA Pate Mustajärvellä oli moottoripyörän selässäkin vauhtia enemmän kuin malttia. Muistot siitä näkyvät yhä röntgenkuvissa. Elämä on opettanut, että silmittömän kaahaamisen sijaan välillä on parempi pysähtyä pohtimaan, minne on menossa ja mitä oikeasti haluaa. Ellei menoa ymmärrä jarruttaa itse, äkkipysäys voi olla raju.

– Kyllä minullakin on ollut omat pysähtymisen paikkani. Silti en ole koskaan ajatellut, että lopettaisin nämä hommat. Olen vain pohtinut, millä tavalla tästä mennään eteenpäin. – Ja sitten kun on taas lähtee taas eteenpäin, toivottavasti jossain kohtaa tajuaa myös olla itselleen armollinen. ■

Kuka?

Pauli Antero ”Pate” Mustajärvi, 68, tunnetaan Popeda-yhtyeen alkuperäisenä laulusolistina. Hän jätti Popedan vuosi sitten ja keskittyy nyt soolouraansa.

Mitä?

Pelkkää Patee -albumi julkaistiin elokuussa. Mustajärvi esiintyy samannimisellä kiertueella 4.10. Vantaan Kulttuuritalo Martinuksessa ja 30.10. Helsingin Savoy-teatterissa.

Motto

Älä myrkytä ittees.

Jumala löytyy hiljaisuudesta

Nobel-palkitun kirjailijan Jon Fossen mielestä Jumalaa ei voi kuvata sanoin, mutta hänen läsnäolonsa voi kokea. Lokakuun alussa ilmestyy hänen ensimmäinen suomennettu romaaninsa Aamu ja ilta.

TEKSTI HANNU HARJU KUVA AGNETE BRUN

Kun norjalaiselle Jon Fosselle myönnettiin vuosi sitten Nobelin kirjallisuuspalkinto, Ruotsin akatemia painotti hänen kykyään antaa ääni sille mille ei ole sanoja. Tämä kuulostaa hiukan nurinkuriselta: miten sanomatonta voi sanoittaa.

Tämä on kuitenkin Fossen kirjailijakuvan ytimessä: hän – ja hänen yli viidenkymmenen teoksensa henkilöhahmot – pyrkivät usein kohti sellaista tunne- ja olotilaa, jota ei voi sanoin nimetä, mutta joka on hyvin kokonaisvaltainen kokemus.

Fosselle tämä sanojen ulottumattomissa oleva tila on uskonnollinen kokemus. Kun sanat loppuvat ja on vain hiljaisuus, ollaan jonkin perustavanlaatuisen äärellä. Ihminen aistii Jumalan läsnäolon. ”Ehkä”, totesi Fosse Nobelin vastaanottaessaan.

PERHETAUSTALTAAN Jon Fosse, 65, on evankelisluterilainen. Hän syntyi ja kasvoi pienessä länsinorjalaisessa kaupungissa, jossa kalastus oli keskeinen elinkeino. Monet hänen näytelmänsä ja

romaaninsa sijoittuvat pieniin, nimeämättömiin merenrantakyliin.

Hänen tarinoillaan ei aina ole konkreettista yhteyttä nykyaikaan, ja monet niistä olisivat voineet tapahtua vaikka sata vuotta sitten. Tämä tuo niihin ajattomien kansantarinoiden vertauskuvallista luonnetta.

Fosse kävi luterilaisissa jumalanpalveluksissa, mutta ajan kuluessa pappien saarnat alkoivat vaivata häntä. Sanat eivät tuntuneet tavoittavan sitä, minkä hän itse koki omassa Jumala-suhteessaan olennaiseksi.

Paljo puhe ei tuntunut vievän häntä lähemmäksi Jumalaa, vaan hiljaisuus, tunnelma, sanomaton. Jumalan olemus ja läsnäolo ei ollut hänestä sanoiksi puettavissa.

Fosse kiinnostui varhaisen kristinuskon mystisemmistä piirteistä ja gnostilaisuudesta, jotka jättivät hänen mielestään nykyisiä saarnoja enemmän tilaa henkilökohtaiselle kokemukselle. Fosse liittyi katoliseen kirkkoon vähän yli kymmenen vuotta sitten. Luterilaisissa palveluksissa sana tuntui selättävän hiljaisuuden, intiimin kokemuksellisen tilan.

NÄYTELMÄKIRJAILIJA Jon Fossesta tuli 1990-luvun puolivälissä vähän sattumalta: häntä pyydettiin sovittamaan Henrik Ibsenin Brand, jossa on pitkiä monologeja ja sivujuonia.

Sattumaa vaiko johdatusta, että tilaus koski juuri Brandia, Ibsenin uskonnollisinta näytelmää. Sen päähenkilö lähtee syrjäisellä vuoristoseudulla sijaitsevan seurakunnan papiksi, ja hänen uskonsa ehdottomuus koituu lopulta tragediaksi koko perheelle.

Fosse jatkoi näytelmien kirjoittamista huomattuaan, että niistä sai paremman korvauksen kuin hänen arvostetuista ja kokeellisista romaaneistaan, mutta myös siksi että näytelmien tiukka muoto ja repliikkien väliin jäävä sanomaton tila luontui hänelle.

Fosse on eritellyt omaa suhdettaan Norjan nimekkäimpään dramaatikkoon. Ibsenin monet näytelmät rakentuvat rajuille konflikteille ja päättyvät tuhoisasti, sen sijaan Fossen teoksissa on usein toivon ja sovituksen mahdollisuus, ne ovat armollisempia henkilöidensä suhteen.

”

Luterilaisissa palveluksissa sana tuntui selättävän hiljaisuuden, intiimin kokemuksellisen tilan.

NYT JON FOSSEA on käännetty yli 50 kielelle, ja hän on Euroopan esitetyimpiä näytelmäkirjailijoita. Suomessa hänet löydettiin 1990-luvun lopulla, neljännesvuosisata ennen Nobel-palkintoa.

Näytelmien nimet Poika, Lapsi, Nimi ja Tyttö sohvalla kuvaavat hyvin niiden minimalismia.

Fosse jättää paljon sanomatta, suosii niukkaa ja aukkoista ilmaisua. Hänen teostensa ihmiset vaikuttavat usein tietävän paljon enemmän kuin kertovat. He myös sanovat vähän ja enemmänkin miettivät asioita, puhuvat lyhyin ja arkisin lausein ja toistavat niitä.

Tällainen johtaa kiinnostavaan tilanteeseen: mitä vähemmän sanotaan, sen enemmän sanomaton saa merkitystä ja painoarvoa. Useissa tarinoissa yksinolo tuo ihmiselle suurimman lohdun.

”Olen ylpeä siitä, ettei teoksissani ole teoreettisia rakennelmia ja että ne rakentuvat yksinkertaisille sanoille kuten pöytä, tuoli ja mies”, Fosse on sanonut.

RUNOUTTA Jon Fosse pitää kiinnostavimpana kirjallisuuden lajina, koska siinä kieli voi olla outoa ja hyvin henkilökohtaista. Näytelmien ja romaanien kieli on konkreettisempaa ja vähemmän monimerkityksistä.

liian pieni synnytettäväksi ja tulehdus uhkaa naisen henkeä. Pari käy rukoilemassa kirkossa. Suuri ilo muuttuu mykistäväksi tragediaksi.

Draamassa Nimi nuori tyttö on raskaana. Tunnelma hänen vanhempiensa luona on hämmentynyt, lopussa tuleva isä lähtee paikalta, varmaan lopullisesti.

Näytelmässä Tyttö sohvalla kaksi sisarta keskustelee kotona. Toinen toimii taiteilijan mallina. Hän haluaa kokeilla siskonsa näyttäviä vaatteita. Isä on merillä, äidillä on suhde tämän veljen kanssa. Siskot ja äiti kyselevät jatkuvasti toistensa menoista. Näytelmä päättyy odotukseen: mikään ei juuri ole muuttunut. Ja silti on.

Fosse rakentaa tarkoituksella katsojaa hämmentäviä pistoja tarinaan: onko yhtäkkiä ovesta sisään astuva merimies-isä todellinen vai kuvitelma?

PISTEIDEN KÄYTÖN Jon Fosse on lopettanut romaaneissaan kokonaan, mikä voi joitain hämmentää. Ratkaisu on voimakas, kun se yhdistyy kirjailijan tapaan rinnastaa ja sekoittaa aikatasoja. Keino imaisee lukijan tehokkaasti päähenkilön pään sisään, näkemään tämän elämän tärkeimmät kokemukset peräkkäin ja sisäkkäin. Seitsemän pienoisromaania sisältävässä 800-sivuisessa kokonaisuudessa Septologien (2019–22) Fosse kuvaa juomisen lopettanutta kuvataiteilija Aslea, jolla on kaima toisessa kaupungissa. Kaksoisolentotarinassa Fosse kuvaa ihmisen kamppailua heikkouksiensa harjanteella sekä luo ääripäiden dialogin: toinen Asle uskoo Jumalaan, toinen ei. Toinen Asle pelastaa toisen jäätymästä lumeen, tämä tuntuu antavan toiselle luomisvoimaa. Aslet ovat riippuvaisia toisistaan. Fossen teoksissa painottuvat elämänjanan päät, syntymä ja kuolema. Ensin mainitun jälkeen on valmistauduttava jälkimmäiseen.

LOKAKUUN ALUSSA ilmestyvässä ensimmäisessä romaanisuomennoksessa Aamu ja ilta (suom. Katriina Huttunen, WSOY) todella tapahtuvat ja kuvitellut tapahtumat lomittuvat, eri aikatasot laskostuvat sulavasti sisäkkäin. Pienoisromaanin alussa aviopari saa lapsen, joka saa Olai-isän toiveen mukaisesti nimen Johannes. Johanneksesta tulee kalastaja, kuten on hänen isänsäkin.

Romaanin toinen osa kuvaa Johannesta vanhana miehenä, yhtä päivää hänen elämässään. Puoliso Erna on edesmennyt. Hän juo aamulla kahvia ja tupakoi, lähtee veneelleen ja miettii puolisoaan ja lapsiaan, joita on siunaantunut seitsemän. Hän törmää ystäväänsä Peteriin, jonka pitkän tukan hän lupaa leikata, kuten hän on tehnyt 50 vuotta.

Jon Fossen teoksissa painottuvat elämänjanan päät, syntymä ja kuolema.

Monet hänen näytelmänsä rakentuvat käytännössä yhden tilanteen, solmukohdan varaan. Ne laajenevat aikaan ennen ja jälkeen tätä tilannetta. Lapsi-näytelmässä kaksi nuorta ihmistä tapaavat ja perustavat perheen. Nainen tulee raskaaksi ja lapsivesi tulee liian aikaisin. Lapsi on aivan

Mutta jotain outoa tapahtuu. Miksi Peter ei yhtäkkiä näekään häntä? Ja miksi tytär kävelee hänen lävitseen? Lopussa Johannes tapaa taas Peterin, joka vie hänet veneretkelle kohti paikkaa, jossa ei tarvita enää sanoja. Siellä odottaa myös Erna. Johanneksen mielen valtaa rauha. Jon Fosse kuvaa ihmisiä oman elämänsä adventtina, hämmentävissä tunnoissa ja menneitä kokemuksia ja tekemiään ratkaisuja punniten. Mutta juuri se, että hänen tarinoidensa loput jäävät avoimiksi, tekee niistä toiveikkaita.

Monesti ihmisen usko nimeämättömään, todeksi koettuun mutta vaikeasti todennettavaan, tuo lohtua ja rauhaa. Raskaiden vaiheiden jälkeen odottaa lupaus jostakin, tyyni veneretki, valkoinen, kirkas valo. ■

Huoli-ilmoitus ei aina johda mihinkään

ASSI UUSIKALLION INFORMAATIO huoli-ilmoituksesta on todellisuutta optimistisempi (K&k 29.8.).

Tein huonossa elämäntilanteessa olleesta ja neljän seinän sisälle jumiutuneesta henkilöstä kirjallisesti kolme huoli-ilmoitusta ja kaksi muuta henkilöä soittamalla LänsiUudenmaan hyvinvointialueen sosiaalipalveluihin. Mikään näistä viidestä yhteydenotosta ei johtanut sellaisiin konkreettisiin toimenpiteisiin, että sosiaalityöntekijä olisi tavannut kasvotusten tuon apua tarvitsevan henkilön.

Uusikallion mainitsema sosiaalihuollon palveluprosessin vireille tuleminen jäi käynnistymättä eikä välittävää sosiaalityöntekijää ollutkaan. Näin huoli-ilmoitus jäi vain kosmeettiseksi toimenpiteeksi. Apua tarvitsevan ihmisen palvelutarpeen arviointi onnistuu vain, kun hänet kohdataan kasvotusten ja avun tarve arvioidaan konkreettisesti.

Esimerkiksi sairaudentunnoton ihminen ei tiedosta olevansa avun tarpeessa, mutta talvikylmän kodin sähköttömyys saattaa kertoa, että elämänhallinta on pettänyt. Tai kotiinsa haja-asutusalueelle jumiutunut ei käy postilaatikolla, jolloin sosiaalityöntekijän kirjeet eivät päädy perille ja avun tarve jää huomiotta. On todella sääli, jos huoli-ilmoitus näyttäytyy vain palana paperia, jolla ei ole merkitystä.

Kellonummen kappeli kiinnostaa monia

IRMA TALONEN toivoi entistä monipuolisempaa käyttöä Kellonummen kappelille Espoossa. Kiitos tärkeän asian esillä pitämisestä (K&k 29.8.)!

ongelmia. Esimerkiksi Alankomaissa eutanasiaoikeus laajennettiin viime vuonna koskemaan 1–12-vuotiaita lapsia. Useissa maissa eutanasia myönnetään myös mielenterveyspotilaille.

Lääkäriliitto vahvisti negatiivisen kantansa keväällä kattavan selvitystyön pohjalta. Olen samalla linjalla Lääkäriliiton kanssa. Suomen tulee hallitusohjelmaan kirjatun mukaisesti varmistaa elämän loppuvaiheen arvokkuus ilman kärsimystä ja korjata alueelliset ja laadulliset erot saattohoidossa ja palliatiivisessa hoidossa.

Kaisa Garedew kansanedustaja (PS)

Kotieläimetkin päästetään kivuistaan

TÄSSÄ LEHDESSÄ oli artikkeli eutanasiasta (K&k 13.6.). Kuka on pätevä päättämään ihmisen elämästä, ellei henkilö itse? Pitäisikö päätösvalta olla henkilön vanhemmilla, jos ovat elossa? Hehän ovat kyseisen henkilön maailmaan saattaneet. Jos ei ole itse kokenut sietämättömiä kipuja, on niitä mahdoton käsittää.

Mikki Nieminen Espoo

Eutanasiaa ei pidä laillistaa

EDUSKUNTA KESKUSTELI 5.9. eutanasian laillistamista vaativasta kansalaisaloitteesta. Vastustan eutanasiaa jyrkästi enkä pidä sitä ratkaisuna kärsivien auttamiseen. On äärimmäinen ihmisarvon loukkaus tarjota kuolemaa vaihtoehdoksi saattohoidon kehittämiselle.

Eutanasian tai lääkäriavusteisen itsemurhan sallimista perustellaan usein itsemääräämisoikeudella, sietämättömällä kärsimyksellä ja lainsäädännön tarkkarajaisuuden korostamisella. Käytännön tasolla mikään näistä ei päde.

Kellonummen kappeli ja hautausmaa säilyvät seurakuntien omistuksessa. Ne ovat olennainen osa kirkon ydintehtävää. Luomakunta ja sen varjeleminen on sekin aina ollut kirkon toiminnan keskiössä. Tästä osoituksena on Kellonummen kappelin ja hautausmaan jo kolmesti saama Green Flag Award- palkinto. Siunauskappelissa pidetään hautajaisia ja siunaustilaisuuksia. Musiikkitilaisuudet ja muut tapahtumat ovat myös mahdollisia. Kappelissa tapahtuu varsinkin joulunaikaan ja juhlapyhinä jo paljon. Näille tapahtumille on kysyntää, ja ne tulevat varmasti lisääntymään tarpeen kasvaessa. Kellonummen kappeli ja hautausmaa ovat myös itsessään kiinnostavia paikkoja. Alueen arkkitehtuuri ja luonto ovat ainutlaatuisessa yhteydessä toisiinsa. Kappeli ja hautausmaa ovat paitsi lähellä hyvien liikenneyhteyksien päässä, myös laajan ja koskemattoman luontokohteen vieressä. Suomessa hengellisyys on aina yhdistynyt luontokokemukseen erityislaatuisella tavalla. Nämä näkökulmat kiinnostavat varmasti myös sellaisia ihmisiä, joilla ei vielä ole ketään läheistä Kellonummen hautausmaalla. Ari Paavilainen Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti

Lopullisen arvioinnin ja vastuunkannon joutuu aina tekemään potilaan sijaan lääkäri. Kipu ei tutkimusten mukaan ole pääsyy toivoa eutanasiaa, vaan muun muassa masennus ja toivottomuus. Kipuja pystytään lähes jokaisessa tapauksessa lievittämään.

Aukotonta lainsäädäntöä ei pystytä luomaan subjektiivisten kokemusten perustalle, ja eutanasian hyväksyneissä maissa on väistämättä nähty eutanasiaoikeuden laajenemista, virhearvioita ja raportoinnin

Kotieläimetkin päästetään pois kivuista ja säryistä, mutta ihmistä ei. Onko ihmisarvoista elämää kitua vuosikaudet sängyssä maaten? Tässä asiassa ihminen ei ole tasa-arvoinen. Tietysti mahdollista eutanasiaa varten täytyy keskustella eri asiantuntijoiden kanssa.

Ei kuitenkaan anneta päätöksentekoa kansanedustajille, jotka eivät välitä tavallisen ihmisen ongelmista. On muitakin, jotka eivät ole sairaita, mutta haluaisivat jo pois, esimerkiksi asunnottomat, yksinäiset, työttömät, kolmea työtä tekevät yksinhuoltajat tai päihteiden käyttäjät.

Jos tulee ajatuksia elämän päättämisestä, kannattaa ottaa yhteyttä diakoniin. Diakonilla on aikaa keskustella ja neuvoa asiassa kuin asiassa. Olen saanut monesti ongelmiini apua.

Kari Palomäki Martinlaakso, Vantaa

Lukuvaikeuksia on minullakin

JARI KOVALAINEN kirjoitti tärkeästä aiheesta (K&k 12.9.). Vaikka en olekaan puna-vihersokea, minullekin väripohjalle painetut tekstit ovat vaikeaa luettavaa.

Johanna Korhonen työtön Vantaan Hakunilasta

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Pentti Linkola puolustaisi raakkuja ja antaisi

lukijalle kotiläksyjä

Suomussalmen raakkujen kohtalo ja Elokapinan mielenosoitukset tekevät ekofilosofi Pentti

Linkolan teksteistä jälleen ajankohtaisia.

1. Vakava ja hauska ovat usein samassa suunnassa ”Hullu”, ystäväni kommentoi, kun nauroin lukiessani ja hän huomasi, että käsissäni oli Pentti Linkolan (1932–2020) kirja Voisiko elämä voittaa (Tammi 2004). Hänen oli kuitenkin pakko nauraa mukana, kun luin ääneen, mitä tunnettu ekofilosofi ja kalastaja ajatteli elintarvikehygieniasta. Taitavasti kirjoitettu ja itse eletty kontrasti nykyiseen elämänmenoon vetoaa huumorintajuun, vaikka tekstien pohjavire olisi vakava ja surullinen.

2. Linkola puolustaisi raakkuja ja niitä suojelevia naisia Monet Pentti Linkolan vuosikymmeniä sitten kirjoittamat tekstit ovat

polttavan ajankohtaisia. Linkolan tekstejä lukenut ei yllättynyt laajaa huomiota herättäneestä ympäristörikoksesta, jossa Suomussalmen uhanalaiset raakut jäivät metsäkoneen renkaiden alle.

Linkola kirjoitti paljon metsäteollisuuden lainalaisuuksista, joiden edessä luontoarvot saivat väistyä. Hän tunnisti myös raakku-uutisista tutun perustarinan, jossa konetta käyttävän miehen vastinparina on luontoa suojeleva nainen.

Tänään Linkola puolustaisi epäilemättä raakkuja ja niiden puolesta puhuvia naisia. Hänen tekstinsä taustoittavat myös Elokapinaliikkeen mielenosoituksia paremmin kuin moni kuluneen kesän uutinen.

3. Voima tulee kirjallisuudesta ja luonnossa kävelystä Pentti Linkola tunnustautui kaunokirjallisuuden ystäväksi, ja tämä harrastuneisuus näkyy hänen tekstiensä kielellisessä ilmaisuvoimassa. Mutta vähintään yhtä tärkeää on ollut linturetkillä, metsissä ja järvenselällä vietetty aika. Omakohtainen ja verrattoman tarkka luonnon tuntemus tekee Linkolan teksteistä uskottavampia kuin jos samat ajatukset olisi ajateltu vain kirjoituspöydän ääressä. Unelmat paremmasta maailmasta (WSOY 1971) eivät syntyneet kotisohvalla vaan maastossa.

4. Tänään luen eri tavalla totalitarismia ihannoivia ajatuksia Ekologisen romahduksen välttäminen ei voi Pentti Linkolan mielestä onnistua demokraattisessa järjestelmässä, koska kansa ei koskaan lakkaa haluamasta lisää elintasoa ja uutta tavaraa. Tässä kohdassa hän tekee ajatusvirheen: kun vapaat yhteiskunnat eivät pysty pysäyttämään luonnon tuhoutumista, ratkaisu on totalitaarinen hallinto. Mutta miksi niin olisi?

En tunne yhtään esimerkkiä luontosuhteensa korjanneesta tota-

litaarisesta valtiosta. Epäilen, olisinko kuullut myöskään Linkolan kaltaisesta toisinajattelijasta, jos eläisin sellaisessa maassa.

Tänään luen totalitarismia ihannoivia ajatuksia toisenlaisesta näkökulmasta: tiedän, että ääriajattelu ei jäänyt historian lehdille eikä demokratian säilyminen ole enää itsestään selvää.

5. Lukija saa kotiläksyn, joka on entistä ajankohtaisempi Elonkehä oli Pentti Linkolalle pyhä. Luonnon monimuotoisuus oli hänelle perimmäinen arvo, jonka johdannaisia kaikki muut arvot olivat. Talouden ja maapallon väkiluvun rajaton kasvu ei ollut mahdollista rajallisessa maailmassa. Tällaiselta pohjalta Linkola hylkäsi ajatuksen luovuttamattomasta ihmisarvosta.

Kun olen Linkolan kanssa eri mieltä, minulle jää kaksi vaihtoehtoa: yritän lakaista häiritsevän ajatuksen maton alle tai annan itselleni kotiläksyjä pitkäksi aikaa. Jälkimmäinen vaihtoehto tarkoittaa sitä, että otan ihmisen aiheuttaman luontokadon todesta ja kysyn itseltäni, miten tiedon kanssa tulisi elää.

TANELI KYLÄTASKU

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

Hammaslääkäri Ada Tikka

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

· Ilmainen hammastarkastus hoidon yhteydessä, muuten vain 15 €

· Hammasvalkaisu 99 €

· Purentakisko 270 €

alk. 69 € aika 20 min. T A K U U T Y Ö

· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 € ○ Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

OLETKO PELKOPOTILAS

050 5533 050

Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella

Hammaslääkäriasema

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla 020 730 7260

• Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki

• Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa (09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila

Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet

Kiinteistönvälitystä

Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella. Soita vaikka heti!

Jukka Norta Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Heidi Juuti Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 040 500 83 69 heidi.juuti@remax.fi

050 594 3287 KotonaAsuen.fi

Luotettavaa apua kotiin jo vuodesta 2008

• Kumppanuutta ja seuranpitoa

• Alzheimer ja muistihoivaa

• Henkilökohtaista hoivaa

• Viriketoimintaa

• Ruoanvalmistusta

• Kodinhoidollista avustusta

• Asiointi- ja kuljetusavustusta

Syksyn huoneistoremontit varataan nyt meiltä saat kaikki palvelut! Jabell Oy p. 0400 689742, jari@jabell.fi, pyydä arvio!

Kaipaatko kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua? Juttuseuraa?

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Seniorilo Oy Helsinki

P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Pihatyöt omakoti- ja rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.

Kristillistä ratkaisukeskeistä terapiaa ja sielunhoitoterapiaa. Turvallisesti ja luottamuksella.  Sinua kuunnellen ja kunnioittaen. NodosMentis Tmi Brita Lammila  www.nodosmentis.fi,  info@nodosmentis.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 446 2186

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 040 446 2185

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 39€+tehty työ.

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kirkko ja kaupunki -lehdessä

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Taide-esineet. Arvoirtaimisto. Antiikki. 1900-1980. Artek. Kokoelmat. Kuolinpesät. Käteismaksu/tili. 045 209 8800 Pekka funktiodesign.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Kuolinpesien osto- ja tyhjennyspalvelu ym. tavaraerät. P. 040 751 4464/Mika.

Ostetaan

Palveluja tarjotaan

HAMMASTEKNIKKO

Esteetön kulku

SK Välitys Oy, Martinlaaksonkuja 1, 01620 Vantaa Heidi

Lakipalveluja

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset. Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen

Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki puh 09 622 5930

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset https://perhejaperinto fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Rakennusala

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Siivouspalveluja

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Hautauspalveluja

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800

www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Kotimaisin voimin ikkunanpesut vahvalla kokemuksella. P. 040 256 6907/Salonen

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

TMI SIIVOUS JA KOTIAPU

JARI HEIKKILÄ    PUH. 045 1635903

Siivousta, ikkunanpesua ja kaikkea kotiapua ammattitaidolla. 20e/h (sis. alv). Kotit.väh.jälk. 8e/h.

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

ke 25.9. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.1aA3. la 28.9. klo 17 sateenkaarikirkkopyhä Kallion kko, It. papink.2; P.Löija, A.Rask, Ääniset; messu, kahvit & svseurat turvallisemmassa tilassa. su 29.9. klo 16 seurat Tapiolassa, Kirkkop. 6; kahvit klo 15.30. ma 30.9. klo 18 veisuuta Rasti-srkkeskus, Tenholant.6 (Ruskeasuo). ti 1.10. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs., mm. lähettikirjeitä. ke 2.10. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne 1; tarj. klo 18.30.

pe 4.10. klo 19 seurat Espoonlahdessa Kipparink.8; kahvit klo 18.30. su 6.10. klo 10 kirkkopyhä Myyrmäen kko, Uomat.1 (Louhela); messu, tarjoilu & seurat. klo 16 seurat Seuratuvalla, Samuli ja Matteus kutsuvat; Veisuuveljet, T.Juntunen, O.Korkalainen, L.Pentti. ma 7.10. klo 19 seurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk.2; kahvit klo 18.30.

ke 9.10. klo 19 Körttikodin seurat. TULOSSA: la 26.10. klo 12-18 ”On hauska nähdä nyt” Seuratuvalla: veisuut, vastuuviikon keskustelutilaisuus, saksofonia ja runoja, kaikkien yhteiset seurat, nuorten köpärit: varaa kalenteriin!

Vuokralle tarjotaan

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225

Mobiili ja desktop -paketit kirkkojakaupunki.fi-verkkosivuilla. Kysy lisää mediamyynnistämme!

Seuraavat Kirkko ja kaupunki -lehdet ilmestyvät

10.10 Espoossa ja Kauniaisissa (varaus 27.9. mennessä) 24.10. jälleen kaikissa kaupungeissa (varaus 11.10. mennessä)

Mediamyynti

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

KIISTELTY NIEMIMAA

KIPPARIKVARTETIN TEIJO

LÄHELLÄ

HOITAJAN MITTAAMA TUNTURI

VIRKAMIES ESIKUVA

PUUVENEELLE

IHON PINTAAN

INNOTONTA KOROLLEKIN

LENTÄÄ

APARAATTI

PIKKUPOMO

RIKOLLISISTA

TYYTYMÄTÖN HOLLIN SUUNNITTELEMA TAIDEMUSEO

KAMALA HARRISIA KANNATTAVA ENTINEN PRESIDENTTI

HOTELLIPOIKA VAIN ELÄMÄÄ -TÄHTENÄ TUOREELLA KAUDELLA

VIULISTI YOSHIKO PUHALLIN

AINAKIN

TOTISESTI LOISTOT

VAHINGONTEKO KAITOJA KIRKKAITA ÄÄNIÄ

ROUH ETTA

TUNTEETTOMIA

SIIPAN SUKUA

KUUSTONEN VERBI

TOMMI UPPORIKAS

SARVETON

RAAM. PETTURI TIRSAT

MUSKETTISOTURI

KAATIMIA JUOTIKAS

VANHEMPI TUOKIO

ISKU HOTELLIKETJU

OSTO KSESTA JIHADISTINEN

ÄÄRIJÄRJESTÖ

SIELLÄ LIMA VAUVALLE

KOULU BRITTIELIITILLE

LUITA PEHMEÄMPIÄ

JUOKSIJA MONONEN

POHJALLA

KIITTI!

SUURENTELUJA RAINER

SUNNUNTAISIN KUULTAVA

EI HUVITA ....

OPRIN KERA ZELLWEGER O'CONNOR

MYÖS

SEKAVAT TARINAT

RAAMATUSSA KARVAINEN

NOBELPIISPA NEUVOVA

LAINEHTI MUINOIN HANKKIMISIA EI SAMMU RU OTSALAINEN

NYLJIN

NÄYTTELIJÄ SEAN

SPRIITÄ -P ETOS

29.9.

Mikkelinpäivän evankeliumissa (Matt. 18:1–9) Jeesus antaa lapsille erityisen arvon.

Enkelien juhlapäivä

MIKKELINPÄIVÄ ON saanut nimensä ylienkeli Mikaelilta. Kristillisen tradition mukaan Mikaelin tehtävä on johtaa taivaallista sotajoukkoa ja taistella pahuutta vastaan. Nimi tulee heprean kielestä ja sen merkitys on ”kuka on Jumalan kaltainen”. Kuvataiteessa ylienkeli Mikael kuvataan toisinaan saman lauseen latinankielisen version ”Quis ut Deus” kanssa. Nykyisin mikkelinpäivä on omistettu kaikille enkeleille.

NINA RIUTTA

Antaudu kannateltavaksi joka solulla

Enkelien sunnuntaina Jeesus puhuu siitä, milloin ihminen on tarvitsevimmillaan: lapsena ja lapsen kaltaisena. Lapsi on riippuvainen muiden avusta. Hän vasta opettelee elämisen taitoja ja tarvitsee aikuisia tavallisiin tarpeisiinsa. Lapsen kaltaiseksi tullaan monissa elämän muutoskohdissa. Uudenlaista elämisen tapaa harjoitellessa tarvitaan apua, aikaa oppimiselle ja tukea joka suunnasta. Taivasten valtakunnassa tällainen on arvossaan, sanoo Jeesus. Miksiköhän?

Osaava ja pystyvä saattaa rakentaa taidoistaan kuoren itsensä, muiden ihmisten ja Jumalan välille. Vasta silloin, kun omat voimat eivät riitä, tulee Jumala mieleen. Silloin tottumattomankin rukoilijan suusta voi kuulua ”apua”-kuiskaus, joka nousee kohti taivaita.

Tällaisessa hätärukouksessa ei ole mitään vikaa, vaan jokainen kokemus Jumalan voimiin nojaamisesta on hyvä. Se on alku. Lapsen kaltaiseksi tuleminen on sitä, että antaa elämässään yhä enemmän tilaa taivaalliselle vanhemmalle. Taivasten valtakunta on Jumalan kannateltavaksi antautumista joka solulla ja koko sielulla.

Lapsen kaltaiseksi kasvaminen tarkoittaa väistämättömiä kolhuja. Tukea tarvitseva voi törmätä tilanteisiin, joissa hänen suojattomuuttaan käytetään hyväksi. Sellaisesta Jeesus varoittaa ankarasti. Riskeistä huolimatta päämääränä ei ole suojaavan kuoren rakentaminen vaan luottamaan opettelu. Siihen Jeesus lupaa Jumalan tukijoukot ympärille koko elämän ajaksi. Ne nostavat kompastelijan ylös, ohjaavat oikeaan suuntaan ja suojelevat yötä päivää.

KAISA KARIRANTA

Tanssi enkelien kanssa

Laita mielimusiikkisi soimaan. Sulje silmäsi, pysähdy hetkeksi ja sano itsellesi: Olen suuremman suojissa.

Anna sitten musiikin virrata lävitsesi ja liikuttaa sinua juuri sillä tavalla kuin sopivalta tuntuu. Päästä sormiisi, nenääsi, jalkoihisi ja koko kehoosi tieto siitä, että taivaalliset tukijoukot ovat siinä – ja ehkä tanssivat kanssasi.

MATTI

”Eläimet ovat vilpittömiä ja aitoja. Niillä on myös uskomattomia taitoja: hämähäkeillä on ihmeellinen kyky kutoa seittejä ja linnut kykenevät navigoimaan tähtien avulla.

KORKEASAAREN VILLIELÄINSAIRAALAN HOITAJA MAIJU KUPIAINEN S. 3

ILTARUKOUS YHDISTÄÄ

Iltarukousviikkoa vietetään aina ennen mikkelinpäivää. Ympyröi oma rukouksesi.

26.9.2024 kirkkojakaupunki.fi

niin kuin kuplassa

Nuorisotyönohjaaja Tomi Uimonen tietää, että riparilla ollaan sopivasti irti arjesta s. 4

Pappi Jaakko Hyttiselle Raamattu on loputon aarreaitta s. 2

Uni, ravinto ja liikunta edistävät aivoterveyttä s. 6

Kolmen

Jaakko Hyttinen vetää tutkimukseen perustuvalla otteella Tikkurilan kirkon ryhmää, joka lukee Raamatun sanasta sanaan.

TEKSTI MERI TOIVANEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

Projekti kuulostaa lyhytjännitteisessä maailmassa kunnianhimoiselta. Tikkurilan seurakunnassa alkaa lukupiiri, jossa urakoidaan läpi koko Raamattu, jae jakeelta lukien. Aikaa on varattu kolme vuotta. Lukurupeamaa luotsaa seurakuntapappi Jaakko Hyttinen, joka kertoo, että Raamattua ei kahlata eteenpäin aivan järjestyksessä alusta loppuun. Sen sijaan Hyttinen lupaa jaotella tekstejä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Luku-urakka toki alkaa Raamatun alkulehdiltä ja luomisesta, mutta samassa yhteydessä tutustutaan muihinkin luomista käsitteleviin Vanhan testamentin kohtiin.

– Ryhmittelen tekstejä, mutta en karsi mitään, en edes sukuluetteloista. Kolmen vuoden aikana luetuksi tulee sata prosenttia Raamatusta, Hyttinen lupaa.

Luettavaa tosiaankin riittää, sil-

lä suomenkielisessä Raamatussa on 66 kirjaa. Lukupiiri tapaa Tikkurilan kirkolla kerran viikossa, ja jokaisen kerran jälkeen ryhmäläisten on määrä tutustua seuraavaan kokonaisuuteen omalla ajallaan. Viikon varrelle tulee kotiläksyksi 10–20 lukua. Se tarkoittaa helposti vähintään kahtakymmentä sivua.

– Ihan kunnon pätkiä, Hyttinen luonnehtii.

Vanha ja Uusi testamentti pidetään kuitenkin lukurupeamassa erillään. Ensin luetaan kaksi vuotta Vanhaa testamenttia, sitten vuosi Uutta testamenttia.

Matkan varrella eteen levittäytyy kirjallisuuden lajien koko kirjo: On historiankirjoitusta, peruskertomuksia ihmisyydestä, lakikokoelmia. Novelleja, lauluja ja rukouksia. Sananlaskuja, teologista viisautta ja profetiaa. Evankeliumeja, kirjeitä ja näkyjä. – Raamattu on loputon aarreaitta. Se on sekä uskon että kirjallisuu-

den näkökulmasta valtavan monitahoinen, rikas ja syvä.

JAAKKO HYTTINEN ei ole asialla ensimmäistä kertaa. Hän on työskennellyt Tikkurilan seurakunnassa 18 vuotta ja ehtinyt sinä aikana pitää monenlaisia raamattupiirejä.

Kerran aiemmin Raamattu on luettu porukalla läpi kokonaisuudessaan. Silloin Hyttinen ei ollut vielä tuotekehittänyt raamattupiiriään yhtä pitkälle kuin nyt, vaan kirjakokoelman lukemisessa edettiin kannesta kanteen.

Hyttinen on pitänyt myös temaattisia lukupiirejä Raamatun lauluista, tarinoista ja henkilöistä sekä apokryfikirjoista ja muusta kaanonin ulkopuolisesta Raamatun ajan kirjallisuudesta.

Joskus ryhmässä on ollut kymmenen osallistujaa, toisinaan kolmekymmentäkin.

Teologian opinnoissaan Hyttinen

keskittyi eksegetiikkaan eli raamatuntutkimukseen. Kesken jäänyt väitöskirja käsitteli Vanhan testamentin luomakunta-aiheisia psalmeja.

Hyttistä itseään innostavat tällä hetkellä Raamatussa eniten laulut, profetiat ja hyvät, opettavaiset tarinat, kuten kertomus Jumalan hylkäämästä Jobista.

Hyttinen kertoo, että hän vetää piiriä historiallis-kriittisellä otteella, jossa tutkimusnäkökulmat ovat vahvasti edustettuina. Hän tietää, että se voi olla joillekuille liikaa. Toisaalta Hyttinen vakuuttaa, että monenlaiset mielipiteet saavat kukkia ryhmässä. – Meillä on erilaisia lähestymistapoja Raamattuun, eikä suhtautumisen pidä olla yksisilmäistä.

vuoden projekti

” Kirkkokahveilla joku sanoi, että tulepas raamattupiiriin. Niin minä tempauduin mukaan.

PIRJO TERHO

Hän suosittelee ryhmää aikuisille, jotka haluavat ottaa selvää, mitä kaikkea Iso kirja pitää sisällään. Jos ajatus kolmeksi vuodeksi sitoutumisesta huimaa, voi jäädä kesken pois tai liittyä mukaan matkan varrella. Parhaan kokonaiskuvan saa tietenkin sinnikkäällä osallistumisella. Lukupiirin tapaamisissa Hytti-

nen nostaa esiin huomioitaan luetuista kohdista ja toivoo muiden tekevän samoin. Hyttinen evästää lukijoita pohtimaan esimerkiksi sitä, mikä teksteissä tuntui oudolta tai erikoiselta.

YKSI URAKAN aloittavista on Tikkurilan seurakunnan jäsen Pirjo Ter-

Tikkurilan pappi Jaakko Hyttinen kutsuu mukaan lukupiiriin, jossa tutkitaan Raamattua.

ho. Hän lähti ensimmäisen kerran Jaakko Hyttisen vetämään raamatunlukupiiriin vuonna 2022.

– Kirkkokahveilla joku sanoi, että tulepas raamattupiiriin. Niin minä tempauduin mukaan. Silloin ryhmässä käsiteltiin psalmeja.

Terho on taloushallinnon alalla työuransa tehnyt eläkeläinen, aktiivinen kirkossakävijä ja omien sanojensa mukaan ”henkeen ja vereen luterilainen”. Raamattupiirissä hän ei ollut koskaan aiemmin käynyt.

Uutta testamenttia Terho oli lukenut itsekseen, ja Vanha testamenttikin oli kiinnostanut etenkin juutalaisten ystävien ansiosta.

Terho viehtyi siihen, että Hyttinen avaa ryhmän vetäjänä monipuolisesti raamatuntekstien kulttuurista ja yhteiskunnallista taustaa ja vaikutuksia.

– Kartasta katsotaan sen ajan solat ja kauppareitit, tutkitaan myöhempiä taideteoksia ja otteita kirjal-

lisuudesta, lauluista ja virsistä. Jaakko kertoo niin Raamatun luonnosta, ruuista kuin linnuistakin.

Hyttinen tosiaan tunnetaan myös aktiivisena lintubongarina.

Terhon mukaan tunnelma lukupiirissä on yleisesti ottaen varsin rauhallinen. Itsensä hän luokittelee ryhmän aktiivisimpiin lukeutuvaksi keskustelijaksi, joka saattaa väittää vetäjälle vastaan tai innostua kommentoimaan jotain itseään kiinnostavaa asiaa.

No, miksi jonkun uuden ihmisen kannattaisi lähteä mukaan piiriin, jossa Raamattu luetaan läpi?

– Raamattu avaa sitä, millaisessa johdatuksessa elämme. Maailmassa ja yhteiskunnissa on aina tapahtunut suuria asioita. Ennenkin on selvitty, miksei siis nytkin. Ihminen on pieni, mutta yhdessä olemme vahvoja. Raamatunlukupiiri Tikkurilan kirkolla maanantaisin 30.9. alkaen kello 17.30–19.30.

Hyvällä riparilla on sopivasti hauskuutta ja hartautta

Tietyt asiat toistuvat joka riparilla, mutta aina tapahtuu myös jotakin yllättävää, tietävät nuorisotyönohjaaja ja isonen.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN

Kesällä 2024 nähtiin uutisia erilaisista konflikteista ja epäasiallisesta käytöksestä rippileirillä, mutta suurin osa ripareista vaikuttaa sujuneen hyvin. Tällaisen kuvan antaa 17. syyskuuta julkistettu valtakunnallinen rippikoulukysely, jonka mukaan nuoret antoivat omalle riparilleen arvosanan 9-. Vantaalaisnuoret antoivat riparille arvosanaksi 9, helsinkiläiset 8,9 ja espoolaiset 8,9. Kesä-elokuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 16 123 rippikoululaista. Korson seurakunnan nuorisotyönohjaaja Tomi Uimosella ja 17-vuotiaalla isosella Noora-Emilia Hackilla on takanaan hyvä riparikesä.

– Tänä vuonna olen ollut yhdellä hiihtolomariparilla ja kesällä oli kaksi riparia. Kaikista jäi tosi hyvä maku ja sellainen olo, että onnistuttiin. Nuoret ilmaisivat, että heillä on ollut hyvä olla ja he ovat oppineetkin jotakin, Uimonen kertoo.

AINAKIN 15-VUOTIAIDEN vanhemmat ovat saattaneet huomata, etteivät teini-ikäiset ole mitään positiivisen palautteen vuodattajia. Mistä sen siis tietää, että he ovat olleet tyytyväisiä?

– Vuorovaikutuksesta leirin aikana ja nuorten kasvoista. Ripareilla on usein lopuksi kirjoitettu kirje Jumalalle tai kynttiläpiirissä kerrottu, mistä on ollut leirillä kiitollinen. Niissä heijastuu se, mitä leirillä on pohtinut ja että riparilla on ollut hyvä olla, sanoo Tomi Uimonen.

– Hyvän leirin jälkeen nuori voi antaa palautteen, että isoset hoitivat homman kotiin eivätkä aikuiset pilanneet sitä. No, ehkä työntekijöillä on merkittävämpikin rooli, mut-

ta palaute kuvaa sitä, kuinka tärkeitä isoset ovat.

Jotain ehkä kertoo sekin, että moni ilmoittautuu riparin jälkeen isoskoulutukseen. Korson seurakunnassa heidän osuutensa on jopa noin puolet.

”

JOTKUT LEIRILÄISET

VAIKUTTAVAT ENSIN SILTÄ, ETTÄ HEITÄ EI KIINNOSTA,

MUTTA LEIRIN LOPUSSA

HE OVAT IKÄÄN KUIN

PUHJENNEET KUKKAAN.

NOORA-EMILIA HACK

JOKAINEN RIPARI on omanlaisensa, sen nuorisotyönohjaaja ja konkari-isonen ovat huomanneet. Siihen vaikuttavat monet tekijät, sekä ihmiset että puitteet. Ryhmän koollakin on merkitystä.

– Meidän riparilla oli 17 riparilaista ja 11 isosta, apuohjaaja mukaan lukien. Vetäjiä oli kolme. Ilmapiiri oli tiivis, kaikki pystyivät tutustumaan toisiinsa, Noora-Emilia Hack kertoo.

Tietyt asiat toistuvat joka riparilla, mutta aina tapahtuu myös jotakin odottamatonta.

– Tänä kesänä tapahtui esimerkiksi sellainen juttu, että kun viimeinen iltahartaus oli pidetty, leiriläiset tulivat käytävällä vastaan ja halusivat laulaa meille vetäjille Juha Tapion Rakastettu-biisin, Tomi Uimonen kertoo.

Tyypillistä on se, että osa tulee riparille vähän varautuneena, mut-

ta sitten tapahtuu jotakin ihmeellistä. Syntyy niin sanottu riparikupla, yhteishenki ja tunnelma, jossa ollaan vähän irrallaan arjesta ja niistä rooleista, jotka itse kullakin yleensä on.

– Jotkut leiriläiset vaikuttavat ensin siltä, että heitä ei kiinnosta, mutta leirin lopussa he ovat ikään kuin puhjenneet kukkaan, Hack selittää.

Joskus riparin vaikutus ulottuu muuhun elämään asti. Sekä Uimonen että Hack ovat kuulleet opettajien sanovan, että riparin jälkeen nuoret ovat jotenkin rauhallisempia ja kypsempiä.

VUOSITTAIN TOTEUTETTAVASSA rippikoulukyselyssä esitetään väittämiä, joihin nuoret saavat vastata asteikolla 1–7. Esimerkiksi väittämään ”Minun oli turvallista olla rippikoulussa” vantaalaisnuorten vastausten keskiarvoluku oli 6,4. Väittämään ”Rippikoulussa sain olla oma itseni” vastausten keskiarvo oli 6,1.

Turvallisuus ja vapaus olla oma itsensä syntyvät Uimosen ja Hackin mielestä ensinnäkin siitä, että riparilla on paljon sekä vetäjiä että isosia, siis ihmisiä varmistamassa, että kaikilla on hyvä olla.

Turvallisen ilmapiirin luominen on tärkeää myös siksi, että riparilla käsitellään isoja aiheita, uskoa ja elämää. Niistä puhuttaessa pitää olla sellainen olo, että uskaltaa sanoa mitä ajattelee.

– Ei se silti ole helppoa, koska ei kovinkaan moni nuori ole uskonnollinen ja on vaikea sanoa ääneen, että uskoo Jumalaan, Hack pohtii.

– Toivomme, että nuori uskaltaisi kysyä niitä kysymyksiä, jotka ilmaisevat epäilyä ja toisaalta niitä asioita, joissa hän kokee varmuutta, Uimonen sanoo.

Onnistunut ripari vaatii NooraEmilia Hackin mukaan myös sitä, että vetäjät puhaltavat samaan hiileen, tekevät yhdessä ja kommunikoivat. Hyvien suunnitelmien lisäksi tarvitaan joustavuutta.

– Jos on vaikka liian tiukka aikataulu, sitä voidaan muuttaa.

Tomi Uimonen ajattelee, että hyvällä riparilla on sopivasti sekä hauskoja että koskettavia hetkiä. Saadun palautteen mukaan esimerkiksi isosten vetämät iltahartaudet ovat monille tärkeitä.

– Kun riparilainen kuulee hartauden, joka tuntuu samaistuttavalta, kyllä se koskettaa.

Ilmoittautuminen vuoden 2025 rippikouluihin on avoinna 30.9.–13.10.2024. Riparille ilmoittaudutaan osoitteessa www.vantaanriparit.fi. Yleensä ripari käydään kotiseurakunnassa, mutta sen voi käydä myös muualla. Tapoja on monia, joillekin voi sopia vaikka päivärippikoulu. Erilaiset oppimisen haasteet otetaan seurakunnissa nykyään huomioon.

Hämeenkylän kirkossa ei jatkossakaan vihitä

Hämeenkylässä ei vihitä sateenkaaripareja

Hämeenkylän kirkossa ei vihitä tai siunata avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja. Asiasta päätti Hämeenkylän seurakuntaneuvosto 12. syyskuuta. Seurakuntaneuvoston jäsenet Mirva Pajanne ja Tero Hakanen Tulkaa kaikki -ryhmästä olivat tehneet aloitteen kirkkotilojen käytöstä samaa sukupuolta olevien parien vihkimisiin ja avioliiton siunaamisiin. Kirkkoherra Matti Hyryn laatima päätösesitys kirkkoneuvostolle oli, että aloite ei johda toimenpiteisiin.

Aloitteen jättäneet laativat seurakuntaneuvostolle vastaesityksen, jossa kannatettiin tilojen avaamista myös samaa sukupuolta olevien parien vihkimiselle. Asiasta äänestettiin, ja pohjaesitys voitti äänin 12–2. Pajanne jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Vantaan seurakunnista Rekola, Korso, Vantaankoski ja Vanda svenska församling ovat avanneet tilansa samaa sukupuolta olevien vihkimisille. Tikkurilassa seurakuntaneuvosto ei hyväksynyt asiaa.

Reilun kaupan viikot näkyvät Vantaalla

Viime vuonna noin 70 prosenttia Vantaan seurakuntien ostamasta kahvista oli Reilun kaupan kahvia.

– Reilun kaupan seurakuntina olemme sitoutuneet siihen, että kaikki käyttämämme kahvi on Reilun kaupan kahvia, mutta tavoitteen toteutumiseen on vielä matkaa, kertoo hankintaassistentti Sini Rahkonen Vantaan seurakuntayhtymästä.

Sini Rahkosen mukaan tietoisuutta Reilun kaupan seurakuntana toimimisesta pyritään lisäämään. Esimerkiksi Reilun kaupan teemaviikot

(30.9.–13.10.) näkyvät Vantaan seurakunnissa sekä somekanavilla että infotauluilla.

Jotta seurakuntien kahvinkulutus saataisiin nykyistä kestävämmälle tasolle, myös kahvihävikkiin olisi kiinnitettävä huomiota.

– Kahvia pitäisi kohdella arvokkaana luksustuotteena, josta nautitaan maltillisesti. Niin kauan kuin ylijäänyttä kahvia joudutaan kaatamaan viemäriin, kahvia kulutetaan vielä kestämättömällä tavalla, Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen sanoo.

Rekolan kirkkoherra asetetaan virkaan

Rekolan seurakunnan kirkkoherra Jussi Koski asetetaan kirkkoherran virkaan sunnuntaina 27. lokakuuta järjestettävässä messussa. Virkamääräyksen hän sai Helsingin tuomiokapitulista 1. syyskuuta alkaen. Koski on työskennellyt Reko-

lassa virkaa tekevänä kirkkoherrana vuodesta 2022 alkaen. Kirkkoherranvaalin ehdokasasettelusta tehtiin valitus hallinto-oikeuteen, mutta hallinto-oikeus hylkäsi vaalia koskeneen valituksen keväällä 2024.

MARIANNA SIITONEN

samaa sukupuolta olevia pareja.

Hakunilan seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

Hakunilantie 48 avoinna ma–to klo 9–14 hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset

YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi sekä ajanvaraus kasteet, häät ja hautajaiset: ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Muut tilavaraukset: ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500 Yhteys diakoniatyöntekijään: p. 050 573 6277, hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA

Musiikkihetki Facebookissa joka toinen keskiviikko klo 12. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa. Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO

Hakunilantie 48, suntio p. 050 409 0500 avoinna ma, ti, to klo 10–14, ke 10–15, su 11–14. Iltakirkko torstaisin klo 18. Raamattu-ilta perjantaisin klo 18.30.

Maanantaikirkko klo 11, ehtoollinen parittomilla ja hartaushetki parillisilla viikoilla, alkaen 7.10. Yhteisölounas maanantaisin, kattaukset klo 11.30 ja klo 12.15. Alkaen 7.10. Vapaaehtoinen maksu. Tutkimme Raamattua yhdessä maanantaisin klo 12. Alkaen 7.10. Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14.

Päivähetki Raamatun äärellä tiistaisin klo 12–13.30 parittomina viikkoina. Jari Araneva.

Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12.

Toivo Café keskiviikkoisin klo 13–15. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykseen.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30.

Messu su 29.9. klo 12. Piia Ahtee, Salla Poropudas, Tuomas Heikkilä. Seniorikerho ti 1.10. klo 13. Enkeliaskartelua. Kerhon ohjaaja Minna Tervo.

Raamattuluento: Ihmisiä elämän taisteluissa ke 2.10. klo 18.30.

Pettymyksiä kokeneet naiset: Sara ja Hagar. Pastori Timo Keskitalo. Ilon kekkerit la 5.10. klo 15–17. Nyt juhlitaan, sankareina kaikki lapset. Klo 15 lastenkonsertti, sen jälkeen toimipisteet ja ruokailu. Ilmoittautumiset ruokailuun 30.9. mennessä: birgitta.karjalainen@evl.fi.

Messu su 6.10. klo 12. Harri Nurminen, Sari Kokkonen, Sini Nikku. Huilaa hiljaa -hiljaisuuden ilta ma 7.10. klo 17.30. Heli Leskinen, Mari Sydänvuori.

Raamattu lattiakuvissa – Jeesuksen jalanjäljissä ti 8.10. klo 18. Hiljenny elämäsi äärelle. Tule tekemään oman elämäsi näköinen kuva. Sari Kokkonen, Birgitta Karjalainen.

Raamattuluento: Ihmisiä elämän taisteluissa ke 9.10. klo 18.30. Elämän murjoma: Hanna. Psykoterapeutti Saara Kinnunen. Muskarimessu ke 9.10. klo 10. Sari Kokkonen, Birgitta Karjalainen, Sini Nikku.

Vanhusten viikon musiikkitapahtuma to 10.10. klo 11. Itä-Hakkilan eläkkeensaajat, Tarja Eklund, muusikot Matti Pasanen, Klaus Pennanen ja Esa Aapro. Lähetyspiiri to 10.10. klo 18. Tuula Sysimies vierailee.

Luottamuksen messu: Taize-lauluja ja tilaa hiljaiselle rukoukselle su 13.10. klo 12. Tiina Palmu, Piia Ahtee, Liisa Juusela, Sini Nikku. Seniorikerho ti 15.10. klo 13. Lea Lukka kertoo 40-vuotisesta lähetystyöstään Japanissa. Kerhon ohjaaja Minna Tervo.

Syyslauluja Toivo Cafén yhteydessä ke 16.10. klo 13. Veisaavaiset ja Vantaan Pelimannit.

Raamattuluento: Ihmisiä elämän taisteluissa ke 16.10. klo 18.30. Perheen ristiriidat: Isak ja Rebekka. Kirjailija-toimittaja Maija Nyman. Messu su 20.10. klo 12. Sari Kokkonen, Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä.

Päivähetki Raamatun äärellä tiistaina 22.10 klo 12.00

Raamattuluento: Ihmisiä elämän taisteluissa ke 23.10. klo 18.30. Epärehellinen mies Jumalan koulussa: Jaakob. Evp. piirijohtaja Jari Araneva.

LÄNSIMÄEN KIRKKO

Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391 Perhekerho perjantaisin klo 9. Avoin muskari perjantaisin klo 10. Esikoiset ry. sunnuntaisin klo 14. Tarja Nieminen.

Käsityöpiiri tiistaisin klo 10. Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21.

Naiset Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21.

Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18. Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20. Lähetyspiiri to 26.9. klo 18. Video työstä Myanmarissa. Uutiskirjeitä nimikkoläheteiltä.

Mikkelinpäivän perhemessu su 29.9. klo 15. Sari Kokkonen, Sini Nikku.

Näkövammaisten miesten saunailta to 3.10. klo 18.

Messu su 6.10. klo 10. Harri Nurminen, Sini Nikku.

Sari Mäen mukaan aivoterveyttä edistää muun muassa se, että rikkoo rutiinejaan ja kokeilee uusia asioita.

Aivoihin kannattaa panostaa jo varhaisessa vaiheessa

Aivoterveysosaaja Sari Mäki luennoi aivoterveyden edistämisestä Vantaankosken seurakunnan seniorikerhoissa. Mäki kiinnostui aivoterveydestä, kun hänen äitinsä sairastui Alzheimerin tautiin. Mäki on käynyt Aivoliiton koulutuksen aivoterveysosaajaksi ja kiertää nyt luennoimassa aiheesta eri tilaisuuksissa.

Mäen mukaan aivoterveys koostuu pyhästä kolminaisuudesta, johon kuuluvat uni, ravinto ja liikunta.

– Jos nämä asiat ovat kunnossa, voi se pienentää jopa 45 prosenttia riskiä sairastua aivosairauteen. Nykyään on puhuttu erityisesti unen merkityksestä. On tärkeää pysyä tietyssä päivärytmissä ja rauhoittua illalla ennen nukkumaanmenoa panemalla pois älylaitteet.

Mäki painottaa, että elintapoihin kannattaa tehdä muutoksia vielä van-

hempanakin, sillä höpertyminen ei automaattisesti kuulu ikääntymiseen. – Iän myötähän tulee erilaisia kremppoja, mutta sitä suuremmalla syyllä on hyvä panostaa aivojen terveyteen. Aivoja pitää käyttää koko ajan ja kokeilla uusia asioita, sillä oppimisella ei ole ikärajaa.

– Ajankäytön ei saisi myöskään olla liian lukittua, sillä tiukat rutiinit helposti turruttavat. Esimerkiksi kirjojen lukeminen on hyväksi aivoille, onhan se myös kaiken sivistyksen perusta, mutta sitäkin pitää tasapainottaa muulla tekemisellä.

MARJO KYTÖHARJU

Sari Mäen aivoterveysluennot seniorikerhoissa ke 2.10. klo 10 Kaivosristin seurakuntatilassa, Kaivosvoudintie 3, ke 9.10 klo 12.30 Kivistön kirkossa, Laavatie 2, ja to 24.10. klo 13 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Tilaisuus kestää noin tunnin. Vapaa pääsy.

Menokasvo

Messu su 13.10. klo 10. Piia Ahtee, Anniina Ilola.

Messu su 20.10. klo 10. Sari Kokkonen, Tuomas Heikkilä. Lähetyspiiri to 24.10. klo 18. Tuula Sysimies, Indonesia.

MUUALLA

Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.

Lapsikuoro Kuunloiste on alakouluikäisten lasten kuoro, harjoitukset Itä­Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 16–16.45.

Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa kanttori Sini Nikku. Lisätietoja sini.nikku@evl.fi.

TULOSSA

Uusi Senioripysäkki -ryhmä aloittaa Hakunilan kirkolla syksyllä 2024. Hae mukaan ryhmään nyt, sinä yli 60­vuotias! Ryhmät ovat HelsinkiMission kehittämiä, ammattilaisen ohjaamia keskusteluryhmiä. Ryhmät ovat maksuttomia ja luottamuksellisia. Ryhmä kokoontuu 15 kertaa 1,5 tunnin ajan kerran viikossa. Ota yhteyttä ryhmää ohjaavaan diakoni Heli Leskiseen, heli.leskinen@evl.fi tai 050 468 6410. Jokainen haastatellaan etukäteen ja ryhmäkoko on 5–8 henkilöä.

Hämeenkylän seurakunta

Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 830 6450, sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi ma–pe klo 9–14, ma–ti myös paikan päällä, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti ja to klo 9–11, puhelimitse p. 09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja Solmuja parisuhteessa -neuvoja ajanvaraus alkukartoitukseen p. 050 573 6356

Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO

Auratie 3

Katso ajantasaiset tiedot www.hameenkylanseurakunta.fi. Jumalanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta Usko ja oppi -ilta to 26.9. ja 24.10. klo 18. Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja. Verkossa.

Parisuhteen vuosihuoltopäivä

”Miten lisätä suhteemme hyvinvointia?” la 28.9. Omatoimisesti kierrettävät rakkausrastit

Citynomadi­sovelluksella, brunssi klo 10–12 (15 e/pari), luento klo 12–13, pari ­ ja perheneuvoja

Outi Wenell. Tiedustele viime hetken paikkoja: sari.hakki@evl.fi, p. 044 422 0491. Mikkelinpäivän perhemessu su 29.9. klo 16. Katja­Maaria Kaskinen, Hannu Lehtikangas. Enkeliaskartelupaja klo 14–15.30. Mukana Sari Häkki ja Terhi Kuoppala. Kirkkokahvit ja ­mehut. Huomaathan alkamisajan! Kirkossa ei aamulla jumalanpalvelusta. Miesten kirjallisuuspiiri ti 1.10. klo 18. Matti Hyry. Kirjana Pekka Töllin Minä näen sinut ­Arvostuksen psykologiaa. Club For Fiven kirkkokonsertti to 3.10. klo 19. Liput 29,50 e Ticketmasterin kautta tai ovelta. Usko elämän arjessa -sarja to 3.10. ja 17.10. klo 18. Alustus ja keskustelua ryhmissä. Yhteistyössä Suomen Raamattuopiston kanssa. 3.10.: ”Miten kaikki alkoi? ­ Jumala. Luoja ja Isä”. Alustamassa Veli­Matti Kujala. 17.10.: ”Missä hengessä?Pyhä Henki, Kristuksen kirkastaja”. Alustamassa Petri Kortelahti. Messu su 6.10. klo 10. Sotasukupolven ja maanpuolustusväen kirkkopyhä. Saarnaajana Teuvo V. Riikonen, liturgina Matti Hyry, kanttorina Hannu Lehtikangas. Kirkon kuoro mukana. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Luento kahvien yhteydessä: ”Mitä on Lähi­idän kriisin takana?”. Kukkuu-festarit: Urkusatu ”Peter Pan” ke 9.10. klo 10. Avoin satu­ ja musiikkihetki lapsille ja perheille. Mukana kanttorit Hale ja Hannu.

Senioreiden hyvinvointipäivä ”Mikä minulle on mahdollista?” to 10.10. klo 9 alkaen. Luentoja, musiikkia ja liikuntaa sekä ruokaa. Mukana Jaakko Kara. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 3.10. klo 13 mennessä.

Esikoiset ry:n seurat la 12.10. klo 13 ja 16. Nuortenilta klo 18.30. Messu su 13.10. klo 10. Jaakko Kara, Alex Anttila, Hale Heikkilä. Pyhäkoulu, kirkkokahvit. Esikoiset ry:n seurat su 13.10. klo 13 ja 16. Kirkon raamattupiiri ma 14.10. klo 18. Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja. Teemana rauha ja lepo Raamatussa.

Hiljaisuuden ilta pe 18.10. klo 18–21. Aikaa itsellesi, hiljaisuuden kuuntelulle ja Pyhän läsnäololle. Katja­Maaria Kaskinen. Mukaasi voit ottaa villasukat. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 14.10 mennessä.

Messu su 20.10. klo 10. Jarna Wikström, Hannu Lehtikangas. Pyhäkoulu ja kirkkokahvit. Kahvien jälkeen Jorma Lehtonen kertoo kirkon lintuveistoksista.

Vauvakirkko ”Turvassa” su 20.10. klo 15.30. Tuomas Luoma, Jaana Muthoni­Vahermaa, Terhi Kuoppala, Sari Häkki. Kasvissosepäivällinen kirkkohetken jälkeen. Kirkon kuoro tiistaisin klo 17.30. Kuoroa johtaa Hanna Perkola. Kirkkomuskarit keskiviikkoisin, yli 1­vuotiaat klo 9.20–9.50, sisarusryhmä klo 10–10.30 ja alle 1­vuotiaat klo 10.40–11.10. Kausimaksu 50 e kirkkoon kuuluville, 70 e muille. Kysy vapaita paikkoja: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356. Ei 16.10. Yhteisen pöydän ruokailut keskiviikkoisin klo 11. Ei 16.10. Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12. Ei 16.10.

Värikylpy­vanhemman ja lapsen yhteinen lempeä taideseikkailu torstaisin 31.10.–21.11. klo 9.45–10.45 1–2­v taaperoille ja klo 11.15–12.15 4 kk–12 kk vauvoille. Taideohjaaja Jenni Vilander. Kumpaankin ryhmään max. 8 lasta ja vanhempi. Yht. 4 x. 25 e kirkkoon kuuluville, 35 e muille. Ilmoittautumiset 24.10. mennessä: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 5736 356.

CAFÉ PÄHKINÄ

Lammaskuja 2 A Kahvila auki ma­to klo 10–14 ja pe klo 9–12, jolloin tilassa on perhekahvila. Karaváki – Pieni Vene – kreikkalaisen tanssin kerho ma 30.9. klo 18. Jaakko Kara. Hartaushetki to 3.10. klo 13. Tuomas Luoma.

Päiväkahvin Aikaan -keskustelusarja ma 7.10. klo 14. Muistatko sinä? Rovastit Kersti ja Jaakko Rantasalo johdattavat meidät muistelemaan menneitä aikoja.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 9.10. ja 23.10. klo 18. Musiikkihetki to 10.10. klo 13. Hannu Lehtikangas.

Naisten Café ke 16.10. klo 18. Kirjallisuusterapeuttinen ilta.

Ohjaajana kirjallisuusterapiaohjaaja ja pappi Katja Hero. Maksu 5 e. Ilmoittautumiset 8.10. mennessä: sari.hakki@evl.fi, p. 044 422 0491. HAIK -piiri keskiviikkoisin klo 10. Miesten juttutupa torstaisin klo 10–12.

Avoin perhekahvila pikkulapsiperheille ja hoitajille perjantaisin klo 9–12, myös 18.10. Tarja Laantin Muistoja – Memories -näyttely nähtävillä ti 30.9. asti.

Mia Baroninin Elämänlangat -näyttelyn avajaiset ti 1.10. klo 18. Taiteilijatapaaminen ti 15.10. klo 14. Taidenäyttely nähtävillä kahvilan ollessa auki 4.11. asti.

LAMMASPOLKU 1

Aikuisten raamattupiiri to 26.9., 10.10. ja 24.10. klo 9.30.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO

Ilpolankuja 2

Kenian lähetyspiiri to 3.10. klo 11

Jukka Niemelä ja 17.10. klo 11 Kaisa

Timperi.

Perhekerho tiistaisin klo 9–11. Mukana Sari Häkki ja Terhi Kuoppala. Ei 15.10. tai 22.10.

Korson seurakunta

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, avoinna ma–pe klo 9–14.Suljettu to 10.10. korsonseurakunta.fi

Facebook: Korson seurakunta

Instagram: korsonsrk, nuortenkulma

Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220

Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550

Keskustelun papin kanssa voi varata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554

Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p. 09 830 6554

Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12 diakoniatoimistolla

Diakonissan vastaanotto 3.10., 7.11., 5.12. klo 10–11 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO

Merikotkantie 4 Kirkko auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Seurakunnan seniorit to 26.9., 3.10., 10.10., 17.10. Ja 24.10. klo 13. Avoin perhemuskari to 26.9., 3.10., 10.10., 17.10. Ja 24.10. klo 15. Muskarihetken jälkeen leikkiä voi jatkaa perhetyön tiloissa 16.30 asti. Iltarukouspiiri to 26.9., 3.10., 10.10., 17.10. Ja 24.10. klo 18. Korso-messu to 26.9. klo 18.30. Jani Vanhala, Riina Haapaniemi. Perhekerho pe 27.9., 4.10., 11.10. ja 18.10. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Lounas 2 e / perhe.

Mikkelinpäivän perhemessu su 29.9. klo 10. Tanja Roiha, Jani Vanhala, Riina Haapaniemi. Lounas seurakuntasalissa.

Kylväjän lähetyspiiri su 29.9. klo 15.

Kirkon puuroaamiainen ma 30.9., 7.10., 14.10. ja 21.10. klo 10. Maksu 1 e.

Virtapiiri ma 30.9., 7.10., 14.10. ja 21.10. klo 13. Punainen lanka -raamattupiiri ma 30.9., 7.10., 14.10. ja 21.10. klo 18. English Through Bible -raamattupiiri ma 30.9, 7.10., 14.10. Ja 21.10. klo 18.30.

Aamurukouspiiri ke 2.10, 9.10., 16.10. Ja 23.10. klo 18. Katulähetyksen maksuton yhteisölounas ke 2.10., 9.10. ja 16.10. ja 23.10. klo 11. Ruokailun alussa on mahdollisuus hiljentyä hartaushetkeen kirkossa. 23.10 myös messu.

Lähetyspiiri ke 2.10., 9.10., 16.10. Ja 23.10. klo 13. Ikonimaalauskurssi joka toinen ke 18.9.–27.11. klo 16–19. Kurssilla on tilaa, kysy vapaita paikkoja. Lisätietoja Minttu Haapalainen, p. 050 599 8971, minttu.haapalainen@evl.fi Iltaperhekerho ke 2.10., 9.10., 16.10. Ja 23.10. klo 18 lasten tiloissa. Naisten saunailta to 3.10. ja 17.10. klo 16.

Messu su 6.10. klo 10. Tuomas Antola, Jani Vanhala, Riina Haapaniemi. Kirkkokahvit.

Korso-messu su 6.10. klo 16. Jani Vanhala.

Korso-messu to 10.10. klo 18.30. Elina Aro, Jussi Salonen. Messu su 13.10. Klo 10. Ilkka Luukka, Minttu Haapalainen, Kahvit. Korso-messu to 17.10. klo 18.30. Minttu Haapalainen, Riina Haapaniemi.

Messu su 20.10. Klo 10. Minttu Haapalainen, Tanja Roiha, Jussi Salonen. Kahvit.

Korso-messu to 24.10. klo 18.30. Ilkka Luukka, Jussi Salonen.

MUUALLA

Retkeilijät Korson seurakunnassa. Seuraa retkeilijöitä Facebookissa.

Kotikäynti Ikäihmisten on mahdollista varata kotikäyntiaika diakoniatyöntekijältä. Käynnin tarkoitus on keskustelun avulla tukea selviytymistä arjessa. Käynnin voi varata diakonissa Pia Olkkonen p. 050 322 6560. Bussimatka Arja Korisevan konserttiin, Helsinkiin ti 19.11. klo 12.45 Korson kirkolta. Matkan hinta 70 e, sis. matkat, lipun ja väliaikatarjoilun (kahvi ja leivos). Sitovat ilmoittautumiset 15.10. mennessä Korson kirkkoherranvirastoon p. 09 8306 550.

KIRKONKULMA

Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta. Kirkonkulma avoinna ma ja pe klo 10–13.30. Hartaus pe klo 11. Maarukanmummot neulovat diakoniatyön hyväksi ma 30.9., 7.10., 14.10. Ja 21.10. klo 12–13.30 rippikoulusalissa.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI

Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 26.9., 3.10., 10.10.,17.10. Ja 24.10. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45. Sydänrukous ke 2.10. ja 16.10. klo 18. Hiljennymme rukoukseen vanhan kristillisen perinteen keinoin. Saavu viimeistään 17.55, ovet suljetaan klo 18. Lisätietoja Jani Vanhala, p. 050 310 7032 jani.vanhala@evl.fi

Kahvittelua ja seuraa senioreille

Vantaan seurakuntien seniorikerhot tarjoavat ikäihmisille mukavan tapaamispaikan. Valtakunnallista vanhustenviikkoa vietetään jälleen 6.–13.10.

Vantaalla seurakunnissa kokoontuu aktiivisia eläkeläiskerhoja, joiden ohjelmaan kuuluu tavallisesti keskustelua ja seurustelua, lyhyt hartaus, luentoja ja jossain välissä yhteinen kahvihetki.

Seniorikerhot seurakunnissa Päiväkahvin Aikaan Hämeenkylässä kerran kuussa maanantaisin. Syksyn kokoontumiset: ma 7.10. klo 14, Cafe Pähkinä, ma 4.11. ja 2.12. klo 14, Hämeenkylän kirkko (Auratie 3). Virtapiiri Korson seurakuntakeskuksessa (Merikotkantie 4) maanantaisin klo 13–15. Tikkurilan eläkeläiskerho joka toinen ma alkaen 23.9. klo 13 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12 a). Kerhoa ohjaa rovasti Pirkko Yrjölä.

Seniorikahvila Asolan seurakuntatalolla parittomien viikkojen maanantaisin klo 13. Karaváki, Pieni Vene – kreikkalaisen tanssin kerho ma 30.9., 28.10. ja 9.12. klo 18 Café Pähkinän (Lammaskuja 2 A) tiloissa. Kreikkalaisia tansseja pastori Jaakko Karan johdolla. Hakunilan seniorikerho Hakunilan kirkolla (Hakunilantie 48) tiistaisin klo 13–14.30.

Syksyn tapaamiskerrat: 1.10.,15.10., 29.10., 12.11., 26.11. ja 10.12.

Mikkolan senioripiiri joka toinen viikko parillisilla viikoilla keskiviikkoisin klo 10 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4). Kaivosristin seniorikerho Kaivosristin seurakuntatilassa (Kaivosvoudintie 3) keskiviikkoisin klo 10–11.30.

Kivistön seniorikerho Kivistön kirkolla (Laavatie 2) keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Ristipuron keskiviikkokerho kerran kuussa ke klo 13.30 Ristipuron seurakuntatilassa (Simonkyläntie 11) 4.9., 2.10., 6.11. ja 4.12. Martinlaakson seniorien korttelikerho Myyrmäen kirkolla (Uomatie 1) yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa keskiviikkoisin klo 13–15. Syyskausi 11.9.–18.12.

Ukkokerho Myyrmäen kirkolla (Uomatie 1) parittomien viikkojen keskiviikkoina klo 9–11. Myyrmäen kirkon (Uomatie 1) seniorikerho torstaisin klo 13.–14.30.

Sinkkuilta senioreille Tikkurilan kirkolla (Asematie 12 a). Illat syksyllä: 4.10., 8.11. ja 13.12. klo 18–20.

Katso lisätietoa seurakuntien verkkosivuilta: vantaanseurakunnat.fi/ tule-mukaan/senioreille

Silmukkasiskot keskiviikkoisin klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL

Venuksentie 4

Muskariperhekerho ti 1.10., 8.10., 15.10. Ja 22.10. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30.

Senioripiiri ke 2.10. ja 16.10. klo 10–11.30.

Rekolan seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700

rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi

Rekolan srk somessa: @rekolansrk

Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220

Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi

Satu Kippo, p. 044 422 0391

Sannamari Niemi, p. 050 329 0361

Tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.

Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi)

keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706

Ben Ahlroos, p. 050 535 2450

Pia Judd, p. 040 531 7078

Hanna Paananen, p. 050 436 7712

Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370

REKOLAN PYHÄN

ANDREAAN KIRKKO

Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Perheolkkari maanantaisin klo 9–12. Avointa perhekerho-

toimintaa askarrellen ja leikkien. Pientä välipalaa. Miniodarit maanantaisin ja tiistaisin klo 14–16. 3–4-luokkalaisille avointa toimintaa nuorisotilassa. Odareissa pelaillaan ja voi saada apua läksyihin. Paikalla ovat seurakunnan lastenohjaajat. Ei viikolla 42.

Yläovet auki tiistaisin klo 12. Syödään yhdessä maksuton lounas. Alussa hartaus. Sauna, oma pyyhe mukaan. Ei ruokailua 15.10.

Lapsikuoro Laululaivan harjoitukset keskiviikkoisin klo 16. Kuoro on maksuton, ei pääsykoetta. Ei 16.10. ja 23.10. Kirkkomuskarin avoin ryhmä torstaisin klo 9.30–10. Avoin kirkkomuskari perheille, 0–5-vuotiaille lapsille. Tiedustelut suvi.hame@evl.fi, p. 050 433 3329. Ei 26.9. ja 17.10. Taaperomuskariryhmä 1–2-vuotiaille torstaisin klo 10–10.30. Tiedustelut ja ilmoittautuminen suvi.hame@evl.fi, p. 050 433 3329. Ei 26.9. ja 17.10. Vauvamuskariryhmä 3–12 kk vauvojen muskariryhmä torstaisin klo 10.30–11. Tiedustelut ja ilmoittautuminen suvi.hame@evl.fi, p. 050 433 3329. Ei 26.9. ja 17.10. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10. Lasten oma kirkkohetki ja askartelua. Alle 3-v. lapset oman lähiaikuisen kanssa. Miesten raamattupiiri ma 30.9. ja 14.10. klo 18.30. Perhemessu su 29.9. klo 10. Hanna Paananen, Suvi Häme ja lapsikuoro Laululaiva sekä Taika-Petteri. Mukana ovat myös varhaiskasvatuksen ohjaaja Kirstu sekä lastenohjaajat Kirsi ja Petri. Messun jälkeen Silmukkasiskojen syysmyyjäiset. Tuuli Lempan pianokonsertti su 29.9. klo 16. ”Öisiä kuvia ja elektronisia unelmia”. Vapaa pääsy. Aamumessu ke 2.10. klo 9. Herran pyhä ehtoollinen aamulla. Musiikkitorstai to 3.10. klo 11.30 Virret ja valta. Onko virsissä politiikkaa? Pekka Kivekäs on etsinyt herkullisimmat esimerkit virsikirjoista. Sirkku-Liisa Niemi laulattaa. 11.30 lounas ja kahvi (5 e) klo 12 ohjelma. Messu su 6.10. klo 10. Pia Judd ja Sirkku-Liisa Niemi. Kymppisynttärit ke 9.10. klo 18–20. Rekolan kirkolla vuonna 2024 10-vuotta täyttävät saavat lahjaksi toiminnallisen pakohuonepelitapahtuman. Lisäksi hassuttelemme yhdessä, laulamme virren, kuulemme hartauden ja lopuksi herkuttelemme. Ilmoittautuminen viestillä, Petri Väljä, p. 050 576 7993. Ilmoita nimi ja ruoka-allergiat. Messu su 13.10. klo 10. Ben Ahlroos ja Sirkku-Liisa Niemi. Messu su 20.10. klo 10. Seppo Paulasaari ja Suvi Häme. Luterilainen virsikirja 500 vuotta -juhlakonsertti su 20.10. klo 18. Pekka Kivekäs kertoo minkälainen oli Lutherin ensimmäinen virsikirja. Kullervo Latvanen, Sirkku-Liisa Niemi ja lauluyhtye laulavat ja laulattavat.

ASOLAN SEURAKUNTATALO

Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedustelut Asolan toiminnasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329.

Päiväkerho ma, to ja pe klo 9–12. Päiväkerho on 2,5–5-vuotiaiden oma kerho. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Anna-Maria Alava, p. 044 422 0314 tai Kirsi Pirinen, p. 050 349 9350.

1.–6.-luokkalaisten kerho maanantaisin klo 18–20. Kerho on maksuton.

Perheolkkari tiistaisin klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Pientä välipalaa tarjolla.

Seniorikahvila ma 7.10. ja 21.10. klo 13–15.

Omaishoitajien tukiryhmä ti 8.10. ja 22.10. klo 13–15. Vertaistukiryhmä omaishoitajille. Ei ilmoittautumista.

Mitä ihmettä! -ilta ti 22.10. klo 18–20. Vieraana Niki Manninen. Tosikertomuksia Jumalan ihmeistä. Tarjoilua klo 17.30–18, musiikkia, ylistystä, yhteislaulua, vierailijan puhe ja rukouspalvelua.

MUUALLA

Nikkaristiapua. Apua kodin askareissa tai haluaisitko tulla tekijäksi mukaan? Vapaaehtoiset nikkaristit auttavat pikku askareissa Rekolan alueella. Heiltä voi pyytää apua esim. palovaroittimen asennukseen, lampun vaihtoon, taulujen ripustamiseen tai pihan haravointiin. Ammattimiesten töitä ei tehdä. Maksutonta. Lisätietoja p. 09 830 6700 ma–to klo 9–14. Toivoa naisille -ryhmä ke 2.10. ja 16.10. klo 18–19.30. Lampirannalla, Tertunkuja 4b. Foibemessu su 20.10. klo 14. Seppo Paulasaari, Suvi Häme. Foibekartano, Sairaalakatu 7.

VERKOSSA

Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.rekolanseurakunta.fi sekä seurakunnan YouTubekanavalla suorana tai tallenteena. Rekolan seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voi tilata osoitteesta www.rekolanseurakunta.fi.

Tikkurilan seurakunta

Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat p. 09 830 6804 ma–pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta p. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa. hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi

Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk X: @Tiksinsrk

Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkurilantaivaanalla.blogspot.com

Päivystävä pappi keskustelua varten ma–pe klo 12–15 p. 09 830 6202 Diakonia palvelee

Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköposti: diakonia.tikkurila@evl.fi Ajantasaiset tiedot toiminnasta ja tapahtumista www.tikkurilanseurakunta.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO

Kirkko on auki ti, to ja pe klo 12–15 sekä muulloin tilaisuuksien mukaan.

Pyhän Mikaelin messu su 29.9. klo 12, Sari Hartikka, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso. Messu su 6.10. klo 12, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso, Kristiina Kartano.

Laurus Kamarikuoron 20-vuotisjuhlakonsertti ke 9.10. klo 19. Kuoroa johtaa Heidi Harinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Messu su 13.10. klo 12, Annaelina Mäkilampi, Susanna Rinne, Iina Katila.

Messu su 20.10. klo 12, Sanna Heikurinen, Kristiina Kartano, Iina Katila.

TIKKURILAN KIRKKO

Asematie 12 a, p. 044 422 0480. Avoinna arkisin ma–pe klo 7.30–21, la ja su klo 9–18. Aulan palvelupiste auki kirkon aukioloaikoina.

Suntiot: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila.fi

Lauantaiset iltakellot soivat klo 18. Joka kuukauden ensimmäinen la ne soivat kanttorin soittamina. Keskiviikkokellot soivat kanttorin soittamina ke klo 14.

Junnuolkkari 7–14-vuotiaille Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10, käynti kirkon sisäpihalta) on auki kouluviikoilla tiistaisin ja torstaisin klo 13–16. Välipalaa. Olkkari on maksuton.

Puuhakokkis kouluikäisille torstaisin klo 17.30–19. Ilmoittautuminen www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”kouluikäiset – kerhoja koululaisille”.

Taaperokahvila to 26.9., 3.10., 10.10. ja 24.10. klo 9.30–12 yli vuoden ikäisille lapsille aikuisen kanssa. Tarjolla kahvi/tee, voileipä sekä vauvasoseet 2 e/perhe.

Päivämusiikkikonsertti to klo 12 26.9. (Anni Nousiainen, urut), 3.10., 10.10. (Joonas Minkkinen, urut), 17.10. (Jaakko Hietikko, basso ja Terje Kukk, piano) ja to 24.10. (Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, urut). Vapaa pääsy.

Walk in -terapiaa tarjolla maksutta alle 30-vuotiaille torstaisin klo 16–19. Lisätietoja; Seuraa myös @walkinterapiavantaa-Instaa. Lähetettynä-ilta to 26.9. klo 17.30. Open Doorsin puhujalähettiläs pastori Parvez Gill kertoo elämästä

vainottuna kristittynä Pakistanissa. Tulkkaus Paula Vilkama. Iltamessu kirkossa klo 19. Iltamessu to 26.9., 3.10., 10.10., 17.10. ja 24.10. klo 19. Iltamessuhetki toteutuu Sanassa, rukouksessa, ehtoollisessa, voimaannuttavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudessa yhteiseen hiljentymiseen. Valmistelut ja iltateetä kello 18 alkaen. Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messuhetken kantava voima.

Perhepäivä pe 27.9. ja 4.10. klo 9–13. Ei ilmoittautumista. Klo 10 Muskarikirkkohetki. Keittolounas 5 e/perhe, leipä ja kahvi 3 e/perhe. Naisten rukouspiiri pe 27.9., 4.10., 11.10. ja 18.10. klo 18. Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 28.9., 5.10., 12.10. ja 19.10. klo 15.

Mikkelinpäivän perhemessu su 29.9. klo 10, Johanna Jakonen, Susanna Rinne, Mirjam Kyrönseppä.

Mikkelipäivän maksuton perhetapahtuma su 29.9. perhemessun jälkeen. Kirkkomehua, -kahvia ja -soseet, ongintaa, perhevalokuvaus, rakennuspalikoilla rakennuskilpailu, Värikylpymaistiainen vauvoille ja taaperoille (huom. vaatteet) sekä kirkonrotta Hertta mukana puuhailussa.

Raamatunlukupiiri ma 30.9., 7.10., 14.10. ja 21.10. klo 17.30.

Iltaperhekerho ma 30.9. ja 7.10. ja ma 21.10. klo 17.30–19. Iltapala 3 e/ perhe.

Viikkomessu ti 1.10., 8.10., 15.10. ja 22.10. klo 11.30.

Tiistain yhteisölounas ti 1.10., 8.10., 15.10. ja 22.10. klo 12–13. Lähetyksen päiväpiiri ti 1.10. ja 15.10. klo 13. 15.10 vieraana toiminnanjohtaja Antero Rasilainen Evankelinen lähetysyhdistys - ELY ry:stä ja LTCS-koulun rehtori Nicolas Bakajika Sambiasta.

Laulamme yhdessä -yhteislaulutilaisuus ti 1.10. ja 15.10. klo 17, Mirjam Kyrönseppä. Avoin kohtaamispaikka ke 2.10., 9.10., 16.10. ja 23.10. klo 12–15. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 2.10. ja 16.10. klo 13.

Kielikerho – puhumme suomea ke 2.10., 9.10., 16.10. ja 23.10. klo 14.30–16. Lisät. mirja.jalo@evl.fi, p. 040 509 7306. The language club meets on Wednesdays from 2.30–4 PM. We learn Finnish in a casual atmosphere.

Walk in -terapiaa pienten lasten vanhemmille, lastenhoito, to 3.10. klo 13 ja klo 14. Maksutonta, anonyymia ja luottamuksellista keskusteluapua. Lisätiedot sekä ilmoittautumiset: ilmo.perhewalkin@evl.fi. Monikielinen raamatturyhmä to 3.10. ja to 17.10. klo 17.30. Nuorten aikuisten olkkari to 3.10. klo 17.30–20, Vehkapolun kerhotilassa (käynti kirkon sisäpihalta).

K-18 sinkkuilta työikäisille sinkuille pe 4.10. klo 18–20 Vehkapolun kerhotilassa (käynti kirkon sisäpihalta). Päihteetön tilaisuus. Vapaa pääsy. Sinkkuilta senioreille pe 4.10. klo 18–20. Esteetön tila, vapaa pääsy. Päihteetön tilaisuus. Vaivaton vihkiminen perjantaina pe 4.10. ja pe 18.10. klo 14–15. Avoin vihkiaika paikalle tuleville pareille, joilla on mukanaan esteettömyystodistus, henkilöllisyyspaperit ja sormukset. Voit myös tehdä varauksen soittamalla varauspalveluun ma–pe klo 9–14 p. 09 830 6804. Messu su 6.10. klo 10, Annaelina Mäkilampi ja Iina Katila. Lastenkirkko su 6.10., 13.10. ja 20.10. klo 10. Perhe voi mennä yhdessä messuun. Lastenkirkko alkaa Pienten paikassa päivän rukouksen jälkeen ja päättyy ehtoollisen alkaessa.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 7.10. ja 21.10. klo 13. Suosittua kerhoa vetää rovasti Pirkko Yrjölä. Sukkelat Sukankutojat ti 8.10. ja ti 22.10. klo 10 Vehkapolun kerhotilassa, Vehkapolku 10 (käynti kirkon sisäpihalta).

Yhdelle vähimmistä -tukikonsertti la 12.10. klo 16. Elämä ja Valo ry -järjestön hyväntekeväisyyskonsertin esiintyjinä ovat Lauluyhtye Shalom, duo Kyösti ja Ritva Nikkanen sekä muita muusikkoja. Konsertissa kerätään kolehti Latviassa tapahtuvan avustustyön hyväksi. Vapaa pääsy. Messu ja Sansan lähetyspyhä su 13.10. klo 10, Suvi-Maria Roine, Mari Chaulagai, Mirjam Kyrönseppä ja Marja Soikkeli Medialähetys Sanansaattajista. Mukana Pyhän Laurin kuoro. Kirkkokahveilla Soikkeli kertoo terveisiä Lähi-idän SAT-7 satelliittitelevisiotyöstä. Pop-messu su 13.10. klo 18. Jenni Honkaluoma, laulu, Antti Suonio, kosketinsoittimet, Ville Nurmi, kitara, Mikael Seire, lyömäsoittimet, Pasi Ryökkynen, basso. Israel-piiri ma 14.10. klo 18. Asunnottomien yö to 17.10. klo 16–21 Tikkurilan kirkolla ja Tikkurilan uudella torilla. Illassa mm. paneelikeskustelua, ruokaa, vaatejakoa, hiustenleikkuuta, yhteinen messu ja livemusiikkia. Keudan opiskelijat tarjoavat maksutonta hiustenleikkuuta kirkon alakerrassa klo 16–20. Klo 19 kirkossa Asunnottomien yön messu.

Nuorten aikuisten raamis to 17.10. klo 17.30, Vehkapolun kerhotilassa (käynti kirkon sisäpihalta).

Villasukkamessu su 20.10. klo 10, Johanna Jakonen, Vilma Väisänen, Mari Chaulagai, Marja Eloranta, Meiju Riihelä, Mirjam Kyrönseppä. Mukana Pyhän Laurin kuoro. Arabiankielinen messu (ja kirkkokahvit) su 20.10. klo 16, Ramez Ansara.

Vauvakahvila ma 30.9, 7.10. ja 21.10. klo 12.30–14.30. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikuinen. Sansan Medialähetyspiiri ma 21.10. klo 17. Lähetettynä ilta to 24.10 klo 17.30. Yhteyden salainen resepti. Puhujavieraana Hengen uudistus kirkossamme ry:n toiminnanjohtaja TM Johanna Sandberg. Iltamessu klo 19.

PIENTEN PAIKKA

Auki kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO

Soittajankuja 1

Ilolan perhepäivä ma 30.9., 7.10. ja 21.10. klo 9–13. Välipala 3 e/perhe. Kerho isille ja lapsille ti 1.10., 8.10. ja 22.10. klo 17.30–19. Tekemistä aikuisille ja lapsille. Iltapala 4 e/ perhe.

Naisten saunailta to 10.10. klo 17–21.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO

Hagelstamintie 20 A Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 26.9., 10.10 ja 24.10. klo 17.30. Puuhakokkis keskiviikkoisin klo 17.30–19. Askartelua, kokkailua ja muuta puuhaa. Ilmoittautuminen www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”kouluikäiset – kerhoja koululaisille”.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO

Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho to 26.9., 3.10., 10.10. ja 24.10. klo 9.30–11. Välipala 3 e/ perhe.

Pikkuhelpin oma lastenhoito Ristipuron kerhotilassa tiistaisin klo 12–15.30. Onko sinulla tarve käydä asioilla, levähtää tai esimerkiksi opiskella hetki ilman lasta? Voit varata ajan aikaisintaan viikkoa ennen soittamalla Sanna Kukkoaholle p. 050 347 3814. Jos Sanna ei pysty vastaamaan, niin laita tekstiviesti, ja sinuun otetaan yhteyttä myöhemmin. Lastenhoitoon voivat tulla alle viisivuotiaat lapset. Hoitoaika on 1–3 tuntia. Omat eväät. Ei koulujen lomaviikolla.

Ristipuron keskiviikkokerho ke 2.10. klo 13.30. Mari Chaulagai kertoo kuulumisia Kreikasta.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO

Tammistonkatu 29 B

Perhekerho ma 30.9., 7.10. ja 21.10. klo 9.30–11. Välipala 3 e/perhe. Puuhakokkis tiistaisin klo 17.30–19. Askartelua, kokkailua ja muuta

Elämänkaari

HAKUNILAN SEURAKUNTA

Kastettu

Hugo Juhani Michael Lojamo, Oliver Petteri Matias Lojamo, Amelia Aava Mirella Malmivuori, Liina Lempi Aurora PentikäinenPuro.

Avioliittoon kuulutettu

Jaakko Juhani Lojamo ja Jessica Satu Armiida Iskala. Hautaan siunattu

Anna Liisa Välimaa 84 v, Raili Brita Mattila 81 v, Seija Alinda Astrid Alanko 79 v, Väinö Kustaa Korhonen 77 v, Pirjo Helena Lappeteläinen 67 v, Petri Tapani Salmimaa 59 v, Markku Yrjö Juhani Laakso 58 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA

Kastettu

Eden Asta Johanna Kankkunen. Hautaan siunattu

Pekka Olavi Varpanen 76 v, Paula Birgit Marketta Viljakainen 74 v, Tarmo Antero Virta 74 v.

KORSON SEURAKUNTA

Kastettu

Adella Angelica SeraffÏna Niemisalo, Kielo Mia Maria Leppänen Siitonen.

kivaa puuhaa. Ilmoittautuminen www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”kouluikäiset – kerhoja koululaisille”.

YLÄSTÖN

SEURAKUNTATALO

Lehtikummuntie 2 Ylästön perhekerho ti 1.10., 8.10. ja 22.10. klo 9.30–11. Välipala 3 e/ perhe.

Elävän veden virta -rukouspiiri ma 7.10. ja ma 21.10. klo 17.30.

Jermu Emil Alexander Lähteenmäki, Bertta Elsa Kerttu Rydberg, Milo Juhani Gabriel Salmi, Aada Inkeri Annikki Seittamo, Livia Sofia Marjaana Thind, Malla Sanelma Tuomala.

Hautaan siunattu

Taimi Anna Komonen 89 v, Anita Tuulikki Juselius 59 v, Margit Marita Hjelm 97 v, Ritva Anneli Ylönen 81 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

Kastettu

Avioliittoon kuulutettu

Rolle Juha Tapani Huovila ja Arja

Annei Linnea Rantala. Hautaan siunattu

Sirkka Sisko Järvinen 89 v, Vilho Eelis Hartikainen 83 v, Sirkka Marjatta Hirvolahti 83 v, Heikki Kalevi Riihimäki 79 v, Tuija Maria Ahlstedt 75 v, Timo Rainer Krok 64 v, Niko Olavi Hurme 40 v.

REKOLAN SEURAKUNTA

Kastettu

Emma Lilja Olivia Pyykönen, Erin Ilmatar Reingoldt, Theo Torsten Kari, Isla Ansa Isabella Enqvist, Leevi Jeremias Hämäläinen.

Hautaan siunattu

Vappu Saarinen 100 v,

Eeva Maria Palokas 95 v, Kaisa Liisa Ruotsalainen 85 v, Erkki Esko Nokelainen 85 v, Reino Johannes Viitala 85 v, Hannu Juhani Eskelinen 53 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA

Kastettu

Ea Ingrid Ariela Garchi, Eevi Linnea Alexandra Nenonen, Sofia Alma Johanna Pohjantammi, Viljami Jalo Ilmari Sajavuori, Mila Emma Aurora Istolainen,

MUUALLA

Seurakunnan vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille seurakunnan alueella. Esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu varmasti! Soita Kaarinalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä pora-

jeen. Tilaukset ja peruutukset: maaret.hirvensalo@evl.fi

Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Lasten ja perheiden uutiskirjeen voi tilata osoitteesta http://tikkurilanseurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä.

Vantaankosken seurakunta

Kaido Antton Hakanen, Kasper Reino Michael Jessop, Timi Olavi Tuominen, Eetu Kristian Nyman, Oskar Olavi Leino, Aarni Tapani Kaspian Lindblad, Aura Ingrid Pohjantaival. Hautaan siunattu

Toini Raakeli Olin 89 v, Maire Kaarina Hammarén 86 v, Kullervo Gösta Tore Ahlroth 78 v, Riitta Helena Ahlroth 75 v, Sirpa Anna-Mari Simelius 72 v, Jarno Tapani Huttunen 51 v, Tellervo Kaarina Reunanen 88 v, Seija Marjatta Sikiö 84 v, Leena Tellervo Loponen 83 v, Seppo Ilmari Kukkonen 79 v, Seppo Sulevi Halén 78 v, Paula Mailis Marianne Vainio 74 v, Marja-Liisa Galvin 69 v, Hannu Juhani Nurkse 67 v.

Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi

Myyrmäen kirkko, Uomatie 1 Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi

Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi

Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkko: ti klo 9–11 Kivistön kirkko: ma klo 13–15. Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi

Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi

Fb: Myyrmäen kirkko, Kivistön kirkko, Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet Ig: Myyrmäen kirkko, Kivistön kirkko, Vantaankosken seurakunta

MYYRMÄEN KIRKKO

Uomatie 1

Kirkko avoinna vierailijoille ma–to klo 9–16. Muina aikoina toiminnan mukaan.

Aamurukouspiiri torstaisin klo 8.15. Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Ei 17.10.

Seniorikerho torstaisin klo 13. Ei 17.10.

Myyrmäen kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.30. Ei 17.10.

Enkelien ja lasten sunnuntain perhemessu su 29.9. klo 10. Papit Antti Isopahkala, Auli SaarsalmiPaalasmaa, kanttori Mari-Annika Heikkilä. Kastehelmi-kuoro. Messun jälkeen perhetapahtuma.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 30.9. ja 14.10. klo 17.30. Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18.

Alfa-kurssi ma 30.9. klo 18. Tutkimusmatka kristinuskoon. Maanantaisin 9.12. asti ja la 9.11. Mukaan voi tulla vielä toisella kerralla 30.9. Ilm. ja lisätietoa alfasuomi.fi. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. Ei 15.10. Martinlaakson lähetyspiiri ti 1.10. ja 15.10. klo 18. 1.10. Suntio Harri Vehkonen: Miten tulin seurakuntaan töihin ja mitä ajattelen lähetystyöstä. 15.10. yllätysvieras. Miesten keskusteluryhmä ti 1.10. ja 15.10. klo 18.30. Martinlaakson korttelikerho keskiviikkoisin klo 13. Viitasen Piian konsertti to 3.10. klo 19. Vapaa pääsy, ei ohjelmamaksua. Kirkkoravintola Voimala pe 4.10. ja 18.10. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton.

Messu su 6.10. klo 10. HerättäjäYhdistyksen kirkkopyhä. Papit Hans Tuominen, Jaakko Simojoki, kanttori Eveliina Pulkkinen, oopperalaulaja, pappi Esa Ruuttunen. Friends’ Cafe su 6.10. klo 15–18. Rippikoulu Suomessa. Keskustellaan suomeksi ja englanniksi. Lastenhoito.

Valon juhlaa -konsertti su 6.10. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Toivoa naisille ma 7.10. klo 13. Maria Järviniitty tuo terveisiä Intian radiokotiryhmistä. Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 7.10. ja 21.10. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä.

kone pelota, ota rohkeasti yhteyttä! Tiedustelut: diakonissa hanna.raunu@evl.fi p. 050 384 8481. Tikkurilan seurakunta mukana Maalaismarkkinoilla 5–6.10. klo 9–16. Meidät löydät Asematieltä kirkon edustalta. Myynnissä on villasukkia sekä grillimakkaraa ja virvokkeita lähetystyön hyväksi. VERKOSSA

Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin tilaamalla Lastenkirkkokir-

Enkelien ja lasten sunnuntain perhetapahtuma su 29.9. klo 11–14. Bofferimiekkailua, Amorin nuolien ammuntaa, kasvomaalausta, Enkeliateljee, Hodari -baari 2 e/kpl, Enkelikahvila (maksuton).

Elämänkaarella -konsertti su 29.9. klo 18. Myyrmäen kirkon pitkäaikaisen kanttori Kari Jerkun 70 v. -juhlakonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavun hyväksi.

Olotilakahvila maanantaisin klo 11–13. Raamattupiiri ma 30.9. ja 14.10. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset.

Martinristin raamattupiiri ti 8.10. ja 22.10. klo 13. Israel-piiri ti 8.10. klo 18. Tukee Felm-keskusta Jerusalemissa Suomen Lähetysseuran kautta. Hiljan päivän hiljaisuuden ilta ti 8.10. klo 18–20. Klo 18 sydänrukoushetki. Klo 19 hiljaisuuden jooga. Voi osallistua illan molempiin tai vain toiseen osioon. Vapaa pääsy, ei ilmoittautumista. Miesten raamattupiiri ti 8.10. ja 22.10. klo 18.30. Ukkokerho ke 9.10. ja 23.10. klo 9. Hyvyyden voimaa -konsertti to 10.10. klo 18. Oopperalaulajat Mari Palo ja Esa Ruuttunen, laulu, Hannu Kiiski, sello, Risto Lauriala, piano. Liput 25 e. Virsilauluilta pe 11.10. klo 18. Nuoret taiturit 1 -konsertti la 12.10. klo 18. Sellomusiikin helmiä eri aikakausilta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Messu su 13.10. klo 10. Medialähetys Sanansaattajien lähetyspyhä. Papit Margit Helin, Mikko Matikainen, kanttori Ritva Holma. Markus Karhuvaara, viulu. Toivon tuulet su 13.10. klo 17. Puheenvuoro, keskustelua ja ylistyslauluja.

Nuoret taiturit 2 -konsertti su 13.10. klo 18. Sellomusiikin helmiä eri aikakausilta. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kirjoituspiiri Kirjavat ke 16.10. klo 10.

Kylväjän lähetysilta ”Evankeliumin ilo innostaa” ke 16.10. klo 18. Tarjoilu klo 17.30.

Naisten Pankin luento ja soppalounas la 19.10. Klo 12 luento: Risto Nordell: Neitsyt Maria musiikissa. Klo 13 soppalounas.

Ystävämessu – Friendship Mass su 20.10. klo 10. Papit Mark Saba, Tiina László, kanttori Mari-Annika Heikkilä. Suomen- ja englanninkielinen. Pyhäkoulu. Kahvit.

Me Kynät -kirjoittajaryhmä ma 21.10. klo 15. Iltaehtoollinen ke 23.10. klo 19.30. Pappi Iiro Salminen.

KIVISTÖN KIRKKO

Laavatie 2

Lasten Kastehelmi-kuoro torstaisin klo 16.15, Kastehelmiminit klo 17.30. Tied. kanttori

Mari-Annika Heikkilä p. 044 422 0407.

Kivistön kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18. Ei 17.10. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11. Ei 14.10.

Kivistön rukouspiiri ti 1.10. ja 15.10. klo 17.30.

Kivistön raamattupiiri ti 1.10. ja 15.10. klo 18.30. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30. Ei 16.10.

Iltaperhekahvila keskiviikkoisin klo 18–19.30. Ei 16.10.

SEUTULAN KAPPELI

Solbackantie 6

Sanan piiri tiistaisin klo 13. Ei 15.10. Keskustelemme Raamatun pohjalta.

Messu su 20.10. klo 12. Pappi Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Eveliina Pulkkinen.

KAIVOSRISTI

Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10. Ei 16.10.

MUUALLA

Kotiraamattupiiri ke 2.10. klo 15–16 Halmeilla, Louhelantie 1 G 93.

Keikka-apu -päivystys tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Keikka-apu on kertaluonteista vapaaehtoisapua yli 65-vuotiaiden ikäihmisten kotona asumisen tueksi.

Olotilakahvila Kivistö tiistaisin klo 11–13 Asukastila Rubiini, Rubiinikehä 2b.

Nikkaristipäivystys keskiviikkoisin alk. 16.9. klo 11–13, p. 09 830 6426. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua pienissä kodin töissä? Hyllyjen

kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Ammatti-ihmisten töitä (esim. sähkö- tai putkityöt) ei tehdä. Nikkaristit toimivat Vantaankosken seurakunnan alueella.

VERKOSSA

Enkelien ja lasten sunnuntain perhemessu su 29.9. klo 10. Papit Antti Isopahkala, Auli SaarsalmiPaalasmaa, kanttori Mari-Annika Heikkilä. Kastehelmi-kuoro. Messu su 6.10. klo 10. HerättäjäYhdistyksen kirkkopyhä. Papit Hans Tuominen, Jaakko Simojoki, kanttori Eveliina Pulkkinen, oopperalaulaja, pappi Esa Ruuttunen. Messu su 13.10. klo 10. Medialähetys Sanansaattajien lähetyspyhä. Papit Margit Helin, Mikko Matikainen, kanttori Ritva Holma. Markus Karhuvaara, viulu.

Ystävämessu – Friendship Mass su 20.10. klo 10. Papit Mark Saba, Tiina László, kanttori Mari-Annika Heikkilä. Suomen- ja englanninkielinen. Jumalanpalveluksia voi seurata Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena.

Vanda svenska församling

Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fr kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi

Diakonimottagning via tidsbeställning

HELSINGE KYRKA

S:T LARS

Kyrkov.45

Högmässa sö 29.9 kl. 10. Kaj Andersson, Anders Ekberg. Kvällsmässa sö 29.9 kl. 18–19.

Gästtalare: Daniel Jakobsson, ungdomsarbetsledare.

Högmässa sö 6.10 kl. 10. Anu Paavola och Heidi Åberg. Högmässa sö 13.10 kl. 10. Anu Paavola och Anders Ekberg. Högmässa sö 20.10 kl. 10. Gästande präst och Anders Ekberg.

DICKURSBY KYRKA

Stationsv.12a Ungdomskväll on 2.10, 9.10, 23.10 kl. 18–20. Tvåspråkig babykyrka fr 27.9 kl. 10–11.30.

Familjeförberedelseträff lö 28.9 kl. 13–16. Föda Utan Rädsla. Sångstund för alla on 2.10, 9.10 kl. 18–19.

Familjeförberedelseträff ti 8.10 kl. 17–19.15. Amning, babyvård och föräldraskap.

Tisdagsgruppen ti 15.10 kl. 12.30–14.30.

MYRBACKA KYRKA

Srömfårav.1

Familjemässa på änglarnas och barnens söndag (tvåspråkig)

sö 29.9 kl. 10–11. I samarbete med Vantaankosken seurakunta. Träffpunkt ti 1.10 kl. 11.30–13. Lätt lunch serveras.

HÅKANSBÖLE KYRKA

Håkansbölev.48

Sottungsby-Håkansbölekretsen to 26.9 kl. 13–14.30.

ÖVRIGT

Skaparklubben tisdagar (inte under höstlovet) kl. 15–16.30 i Kyrkoby skola. Sportklubben tisdagar (inte under höstlovet) kl. 16.15–17 i Dickursby skola.

ViAnda-kören övar onsdagar kl. 12–14 på Helsinggård. Vivandi övar torsdagar kl. 17–19 på Bygård.

Pensionärernas Må bra-dag må 30.9 kl. 11.30–14 vid Hanaböle träsk. Anmälningar till Annakatri Aho 050 464 5068.

Veckomässa i Folkhälsanhuset fr 4.10 kl.14. Anu Paavola, Anders Ekberg.

Dickursbykretsen on 16.10 kl. 14–16 i Folkhälsahuset.

Apua ja tukea

Perheneuvonta: Ajanvaraus p. 09 830 6799

Päivystys to klo 8–12

Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254

Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 338 8501 tarja.korpela@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE

Viittomakielinen kohtaamispaikka pe 4.10. klo 11–13 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Hartaus (tulkkaus viittomakielelle), yhteisöllinen lounas ja yhdessäoloa.

Viittomakielinen messu su 6.10. klo 13.00 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki.

Vaku ry:n seniorikerho ma 7.10. klo 12–15 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a.

Perhekerho pe 11.10. klo 9.30–12 Malmin varustamolla, Pekanraitti 16, Helsinki.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 15.10. klo 11.30–14.30 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a. Viikkomessu (tulkkaus viittomakielelle), lounas ja yhdessäoloa. Kannelmäen raamattupiiri ti 22.10. klo 15–17 Klaneettitie 6–8 a, 4.krs., Helsinki. Viittomakielinen perhekerho pe 25.10. Klo 9.30–12 Malmin varustamolla, Pekanraitti 16, Helsinki.

NÄKÖVAMMAISILLE

Sanan ja sävelen kerho ma 30.9. klo 14–16 Myyrmäen kirkon kahvilatila Loiste, Uomatie 1. Ohjaajana Ritva-Leena Tuuli. Miesten saunailta to 3.10. klo 18–20.30 Länsimäen kirkon takkahuone, Kerokuja 9.

Pakarintuvan vertaistapaaminen ke 16.10. klo 12.30–15 Pakarintuvalla, Kuriiritie 1.

KEHITYSVAMMAISILLE

Seurakuntaklubi pe 27.9. ja pe 18.10. klo 17–19 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a. Yhdessäoloa, iltapalaa, hartaus ja musiikkia. Lisätietoa Moona Seppä p. 050 433 4232. Aamukahvit ti 8.10. klo 10–11

Tikkurilan kirkko, Asematie 12 a. Suunnitellaan yhdessä toimintaa. Tule tapaamaan uusi kehitysvammaistyön diakoni Moona Seppä. Mummon lukupiiri ke 2.10., ke 9.10. ja ke 16.10. klo 12.30–14

Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a. Keskustelua ja yhdessä lukemista. Ohjaajana Kaarina Leinonen.

VAMMAISILLE

Vapaaehtoisten tapaaminen ke 16.10. klo 13–15. Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a. Vapaaehtoisten yhdessäoloa ja kirkkokaveritoiminnan esittelyä. Lisätietoa Kristiina Tuohimaa p. 050 381 8758.

RETRIITIT

Retriitti opiskelijoille pe 25.–su 27.10. Sipoon Nilsasgårdenissa. Tauko keskelle arkea. Retriitissä voit sulkea läppärin, unohtaa hetkeksi rästityöt, projektit ja kokeet. Voit ottaa aikaa itselle ja hengähtää kesken syksyn kiireiden. Retriitissä pääset mukaan hiljaisuuden joogaan ja kuulet kanteleen ikiaikaisia säveliä. Voit halutessasi osallistua yhteisiin kappelihetkiin. Retriitti on kristillinen ja sen ohjaavat tutut ja kokeneet oppilaitospappimme Hanna Vuollo ja Tiina Kaaresvirta. Hinta 80 e sis majoituksen ja täysihoidon. Ilmoittautuminen pe 11.10. mennessä: https:// link.webropol.com/ep/vantaansrkyhtyma-ilmoittaudu-retriittiinopiskelijoillesipoonnilsasgardenissa.

INTERNATIONAL

The message club thu26.9. and 24.10. at 14–16 Bible study group in Tikkurila church.

The language club on Wednesday 2.10., 9.10., 16.10. and 23.10. from 2.30 PM to 4 PM in Vehkapolku 10 c (Door in the courtyard of Tikkurila Church). We learn Finnish in a casual atmosphere. Coffee and tea available.

Multilingual Bible study group on Thursday 3.10. and 17.10. from 5.30 PM, meeting room Josef in Tikkurila Church. We come together to read and discuss Scripture, learn from Christian faith and pray together. We speak Finnish and English. You can also join if you speak only little Finnish or English.

Friends’ Cafe Sun 6th Oct 3–6 PM Myyrmäki Church, Uomatie 1. Confirmation School in Finland. A gathering to discuss about different topics and a chance to get to know new people from different countries. Childcare available. Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18. Hakunilan kirkko. Русскоязычная

18 до 20. Mass in Arabic Sunday 20.10. 4 PM Service with holy communion every sun at 12–13 in Tikkurila church. Coffee fellowship after every service! in Tikkurila Church.

Friendship Mass – Ystävämessu Sun 20th Oct 10 AM Myyrmäki Church, Uomatie 1. Warm and welcoming church service where you can participate/assist. Prayer has a central role. Hymns and songs from all over the world in different languages. The Mass in Finnish and English. Sunday School for children. Coffee and tea served after the Mass. International Friendship-choir practises at Myyrmäki Church, Uomatie 1. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heikkilä, p. 044 422 0407.

Musiikkia Vantaalla

TORSTAI 26.9.

Päivämusiikkikonsertti klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Anni Nousiainen, urut. Konserttiin on vapaa pääsy.

SUNNUNTAI 29.9.

Tuuli Lampan pianokonsertti klo 16 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. ”Öisiä kuvia”. Tunnelmallista pianomusiikkia illan hämärtyessä – pianisti Tuuli Lempa soittaa muun muassa Selim Palmgrenin ja Frédéric Chopinin teoksia. Vapaa pääsy.

Elämänkaarella klo 18 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Myyrmäen kirkon pitkäaikaisen kanttorin Kari

Jerkun 70 v. -juhlakonsertti. Dietrich Buxtehuden, J. S. Bachin ja Harri Viitasen sävellyksiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Kirkon Ulkomaanavun hyväksi.

TORSTAI 3.10.

Päivämusiikkikonsertti klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Konserttiin on vapaa pääsy. Club For Fiven kirkkokonsertti klo 19 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Liput 29,50 e Ticketmasterin kautta tai ovelta.

Viitasen Piia klo 19 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Tummanpuhuvaa indie-folkia ja tarinankerrontaa ihmisenä olemisen ytimestä. Vapaa pääsy, ei ohjelmamaksua.

SUNNUNTAI 6.10.

Valon juhlaa klo 18 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Ohjelmassa valoisa J. S. Bachin A-duuri messu, Dietrich Buxtehuden Kommst du Licht der Heiden, Petri Tapio Mattsonin Nyländische Konzert. Vantaan kanttorikuoro, Vox Gaudiosa -kuoro, vanhanmusiikin yhtye Ensemble Nylandia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KESKIVIIKKO 9.10.

Laurus Kamarikuoron 20-vuotisjuhlakonsertti klo 19 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Ohjelmisto koostuu klassisista kuoroteoksista (mm. Rossini, Sibelius ja Kuula), hienoista kuorosovituksista eri kansanlauluista sekä Mia Makaroffin kuoroteoksista. Konsertin lopuksi lauletaan yhdessä entisten kuorolaisten kanssa Matti Hyökin sovitus kappaleesta On suuri sun rantas autius.

Viitasen Piia esiintyy ilmaiskonsertissa Myyrmäen kirkossa torstaina 3.10. Tule kuulemaan, kuinka remontoitu kirkkosali soi.

Kuoroa johtaa Heidi Harinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Muskarimessu klo 10 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Sari Kokkonen, Birgitta Karjalainen, Sini Nikku.

TORSTAI 10.10.

Vanhusten viikon musiikkitapahtuma klo 11 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Itä-Hakkilan eläkkeensaajat, Tarja Eklund, muusikot Matti Pasanen, Klaus Pennanen ja Esa Aapro. Päivämusiikkikonsertti klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Joonas Minkkinen, urut. Konserttiin on vapaa pääsy.

Hyvyyden voimaa -konsertti klo

18 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1.

Oopperalaulajat Mari Palo ja Esa

Ruuttunen, laulu, Hannu Kiiski, sello, Risto Lauriala, piano. Martsarin kummikouluyhdistys ry tansanialaisen koulun hyväksi. Liput 25 e.

LAUANTAI 12.10, Yhdelle vähimmistä -tukikonsertti klo 16 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Elämä ja Valo ry -järjestön tarkoituksena on edistää romaniväestön henkistä, hengellistä ja sosiaalista hyvinvointia Suomessa sekä ulkomailla. Järjestön hyväntekeväisyyskonsertin esiintyjinä ovat Lauluyhtye Shalom, duo Kyösti ja Ritva Nikkanen sekä muita muusikkoja. Konsertissa kerätään kolehti Latviassa tapahtuvan avustustyön hyväksi. Vapaa pääsy.

Nuoret taiturit 1 klo 18 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Sellomusiikin helmiä eri aikakausilta. Sellistit valmistautuvat kohti Porvoon sellokilpailuita. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SUNNUNTAI 13.10.

Nuoret taiturit 2 klo 18 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Sellomusiikin helmiä eri aikakausilta. Sellistit valmistautuvat kohti Porvoon sellokilpailuita. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KESKIVIIKKO 16.10. Syyslauluja Toivo Cafén yhteydessä klo 13 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Veisaavaiset ja Vantaan Pelimannit.

TORSTAI 17.10.

Päiväkonsertti klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Jaakko Hietikko, basso, ja Terje Kukk, piano. Konserttiin vapaa pääsy.

SUNNUNTAI 20.10.

Luterilainen virsikirja 500 vuotta -konsertti klo 18–19 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. 500 vuotta sitten julkaistiin ensimmäinen luterilainen virsikirja. Lauluyhtye Moodi, johtaa Kullervo Latvanen, urkuri Sirkku-Liisa Niemi. Virsistä kertoo Pekka Kivekäs. Vapaa pääsy.

TORSTAI 24.10.

Päivämusiikkikonsertti klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, urut. Konserttiin on vapaa pääsy.