Kirkko ja kaupunki 2024 03 Vantaa

3

22.2.2024 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Sitkeästi toiveikas Yli 50 vuotta maailman konflikteja seuranneen toimittaja Rauli Virtasen usko ihmisen hyvyyteen on säilynyt s. 13 Opi ymmärtämään nuorta – kuusi ohjetta teinin vanhemmalle s. 7

”On onnenkantamoinen, jos tässä rikkinäisessä maailmassa pysyy jotenkin ehjänä”, sanoo laulaja Marjo Leinonen s. 18

Pääkirjoitus

Eilen

Yhdistävää tekijää tarvitaan

Minä olen laihtunut, rumentunut, vanhentunut – – aika kuluu ja koko ajan on sellainen tunne että kulkee poispäin todellisesta, ihanasta elämästä, kulkee yhä kauemmaksi ja kauemmaksi, jotakin kuilua kohti.

MAAILMA YMPÄRILLÄMME on levoton, kuumeinen.

Ukrainassa ja Lähi-idässä käytävien sotien aiheuttamalla kärsimyksellä ei tunnu olevan määrää. Ennen niin rauhallinen Suomi joutuu varautumaan jatkuvaan Venäjän uhkaan. Yhdysvalloissa poliittinen valtataistelu on repivää. Onneksi Suomi ei ole yksin, sillä yksin olisimme pulassa.

Suomessa pidettiin presidentinvaalit, jotka voisivat toimia esimerkkinä niin muille maille kuin sille, mihin suuntaan kotimaankin politiikan soisi kehittyvän. Vaaleja leimasi asiallinen keskustelu ja ehdokkaiden arvostus toisiaan kohtaan. Varsinainen huipennus tästä oli presidentiksi valitun Aleksander Stubbin vierailu vastaehdokkaansa Pekka Haaviston vaalivalvojaisissa.

Jos Haavisto olisi valittu, hän olisi vieraillut Stubbin kannattajien luona. Upea ele, joka jää mieleen.

OMAN VOITTOPUHEENSA lopussa Stubb lupasi tehdä kaikkensa maan eteen ja olla yhdistävä tekijä. Perimmäinen ja suurin tavoite presidentille on, että rauha säilyy. Sen tärkeämpää tavoitetta ei voi olla. Sen eteen hänen edeltäjänsä ovat tehneet työtä usein hyvin vaikeissa oloissa, suurvaltojen varjossa ja välissä.

Presidentti Sauli Niinistö on johtanut erinomaisesti ulkopolitiikkaa, ja sen lisäksi käyttänyt viisaasti roolinsa arvojohtajana, kansakunnan unilukkarina.

Monessa tilanteessa toivoisi, että hänen sanojaan olisi kuunneltu tarkemmin. Usein hän

on patistanut etsimään ratkaisuja yhdessä, astumaan pois juoksuhaudoista, kuten nyt valtiopäivien avajaispuheessaan.

STUBB ON KOROSTANUT niin vaalien aikana kuin sen jälkeen haluavansa olla kansaa yhdistävä tekijä. Presidentillä ei ole sisäpoliittista valtaa, mutta arvovaltaa hänellä on. Samoin kuin esimerkin valtaa, sellaista kuin tuo vaali-illan toiminta. Siitä voisivat muut päättäjät ottaa mallia nyt, kun hallituksen ja ay-liikkeen mittelö vie Suomelta sitä kaikkein olennaisinta pääomaa, mitä maailman kriisien, vaikeiden talousnäkymien ja soteongelmien keskellä tarvittaisiin: luottamusta toisiimme. Vain yhdessä selviämme.

Virressä 579 pyydetään maan päämiehelle eli presidentille siunausta, johdatusta, viisautta, vastuun mieltä ja – ehkä hieman yllättäen – rakkautta. Rakkaus on voima, joka saa ylittämään rajoja.

IRINA KIRJAILIJA ANTON TŠEHOVIN NÄYTELMÄSSÄ KOLME SISARTA VUODELTA 1901

Tänään Eihän vanheneminen tunnu kovin kivalta ajatukselta. On ikävää, että kurtistuu ja että aika käy vähiin.

NÄYTTELIJÄ SANNA STELLAN TAMMIKUUN 2024 EEVA-LEHDESSÄ

PAULI JUUSELA

päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

”

PRESIDENTILLÄ EI OLE

Iankaikkisesti Sen tähden me emme lannistu.

Vaikka ulkonainen ihmisemme murtuukin, niin sisäinen ihmisemme uudistuu päivä päivältä.

TOINEN KIRJE KORINTTILAISILLE 4:16

SISÄPOLIITTISTA VALTAA, MUTTA ARVOVALTAA HÄNELLÄ ON.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Tätä tämä on taas ollut: liukastelua pimeässä.

Satuitko siellä kirkkaudessasi näkemään, kuinka kompuroin, kuinka halusin vain jäädä maahan makaamaan ja huutaa kuin pelokas lapsi?

En nukkunut kovin hyvin.

Voisitko edes laittaa auringon päälle, ettei koko päivä olisi harmaata puuroa?

Kirkko ja kaupunki

3

22.2.2024 KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN Seuraava lehti ilmestyy 7.3.

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki.fi

@kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Suhteessa luontoon eniten menetettävää ja voitettavaa on lapsilla” Luontodokumenttien lisäksi Petteri Saario on tehnyt elokuvia nuorista, jotka toimivat itselleen tärkeiden asioiden puolesta.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

1

Petteri Saario, Yle Areenasta löytyy monia tekemiäsi luontodokumentteja. Miksi ihmisen ja luonnon suhde kiinnostaa sinua?

– Ihminen on osa luontoa, vaikka me helposti unohdamme sen. Viime kädessä se, mitä teemme luonnolle, koituu joko omaksi iloksemme tai suruksemme. Yksikään kulttuurinen, poliittinen tai taloudellinen järjestelmä ei pysy pystyssä, ellei sen perustana ole elinvoimainen luonto.

– Ei ole niin, että luonto on jotakin, mitä suojellaan tai ei suojella, vaan luonnonsuojelu on oman olemassaolomme kannalta välttämätöntä.

2

Mitä Suomen neljä vuodenaikaa merkitsevät sinulle?

– Vuodenajat ovat suuri rikkaus. Olen parjatun marraskuun lapsi, mutta tykkään syksystä. Syksy on vuodenajoista syvällisin ja filosofisin. Syksy on tärkeä vuodenaika, koska sen myötä ihmisen paikka luonnon kiertokulussa konkretisoituu.

Luonnossa kuolema on elämän polttoainetta.

Syksyllä elämä ei häviä, vaan se piiloutuu oksiin ja juuristoihin odottamaan kevättä.

– Kevät merkitsee minulle kiirettä. Luonnossa kaikki tapahtuu silloin nopeasti, ja pitäisi saada monia asioita kuvattua. Kesä on levotonta aikaa, jolloin vältellään rutiineja, ja hyvä niin. Talvi lyhenee meillä molemmista päistään. On totuttava siihen, ettei Suomen etelärannikolla jääpeitettä enää tule tai se tulee vain vähäksi aikaa.

3

Miten sinusta tuli luontodokumentaristi?

– Työskentelin pitkään toimittajana ympäristöasioiden parissa muun muassa Ylessä. Sitä ennen työskentelin luonnonsuojelujärjestöissä.

1990-luvun alussa sain kokeilla dokumentin tekoa. Tein kollegani kanssa ensimmäisen dokumenttielokuvan hevosmetsurien paluusta.

Siitä tuli kivaa palautetta, ja siitä rohkaistuneena tuli tehtyä toinen ja kolmaskin elokuva. Kohta huomasin, että teen vain dokumentteja, ja pian olinkin perustamassa tuotantoyhtiöitä.

– Koen, että olen toteuttanut elämässäni lapsuuden lähtökohtaa. Ulkona viihtyvä ihminen hakeutuu ulos, ja sisällä ollessaan hän menee ikkunan ääreen katselemaan, mitä kiinnostavaa ulkona tapahtuu.

4

Miksi olet viime aikoina tehnyt nuorten dokumenttielokuvia?

– En ole tehnyt suurta tietoista valintaa, että haluaisin tehdä dokumenttielokuvia nuoremmalle yleisölle, mutta olen huomannut, että kolmessa viime vuosien pitkässä dokumenttielokuvassani päähenkilö onkin nuori. Viimeisin niistä on Revontulten Räppäri, joka kertoo 18-vuotiaan saamelaispojan kasvutarinan.

Nuoret, jotka toimivat itselleen tärkeiden asioiden puolesta, puhuttelevat lapsia ja nuoria ja ovat heille esikuvia.

– Haluan taistella sitä vastaan, että lapset ja nuoret haluaisivat katsoa vain Tiktokia. Lasten ja nuorten ahdistusta voisi helpottaa tarjoamalla heille aitoja elämyksiä, että he uskaltaisivat rohkeasti olla, leikkiä ja mennä ulos ja myös vaikuttaa omiin asioihinsa. Lapsilla ja nuorilla on kuitenkin eniten menetettävää ja eniten voitettavaa, kun puhutaan luonnosta ja kulttuurista.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Vahvimmat pyhyyden hetket olen kokenut ja koen luonnossa. Siihen liittyy vahvasti yhteys luontoon.

Se on pyhistä pyhintä.

– Olen luonnon tunnustelija. Tykkään kosketella puiden runkoja, jäkäliä ja sammaleita. Toisinaan riisuudun metsässä tai niityllä ilkosilleni ja menen makoilemaan milloin minnekin. Aika usein olen nukahtanut sinne. Kehooni on jäänyt tuntomuisti siitä, kun lapsena kiipeilin puihin ja kävelin paljain jaloin ulkona. ■ Petteri Saariolle myönnettiin Kirkon mediasäätiön Katso minuun… -palkinto Revontulten räppäri -dokumenttielokuvasta marraskuussa 2023.

Revontulten räppäri on katsottavissa Yle Areenassa.

Hyvä paimen -ryijyn on suunnitellut Toini Nyström 1930-luvulla.

Ester Ax: Elämänpuu

Margareta Ahlstedt-Willandt: Pyhäpuu

Aino Baeckman: Viinipuu

Häävuoteesta kodin seinälle

gat ovat ruskeaa, vihreää ja keltaista, kuten pelto kesän eri vaiheissa on. Ryijyssä on nähtävissä myös raamatullinen kylväjäteema. Sen etualalla on kyntäjähahmo, joka kyntää auralla ja hevosella peltoa. Keskellä on kylväjä vakkoineen ja taustalla niittäjä sirpin kanssa.

Alunperin ryijyjä käytettiin peittoina ja niiden päällä mentiin myös naimisiin. Vanhimpia ryijyjen aiheita ovat elämänpuut.

TEKSTI MIINA LEPPÄNEN KUVAT SUOMEN KÄSITYÖN YSTÄVÄT JA RYIJYPALVELU-RP OY

J

älleen muotiin tullut villainen, kudottu tai ommeltu ryijy on ikivanha käsityö.

Vanhin säilynyt suomalainen ryijy on 1600-luvulta.

Ensin ryijyjä oli pappiloissa ja aateliskodeissa, joista ryijyinnostus levisi 1700luvun loppupuolella kaikkiin kansankerroksiin.

Vanhimpia ryijyjen aiheita olivat elämänpuut, joiden latvuksissa oli onnenlintuja, sydämiä ja tulppaaneja ja tietysti vihkipareja.

Ryijyjä käytettiin kodeissa peittoina ja kirkoissa morsiusryijyinä. Vihittäessä pariskunta seisoi vihkiryijynsä päällä, ja sen jälkeen se sijattiin häävuoteeseen. Olihan siihen kudottu suojaa antavia ja onnea tuottavia merkkejä.

Aikanaan ryijyjä käytettiin myös rekipeittoina.

Lisäksi ne olivat arvostettuja maksuvälinetä niin veronkannossa kuin kaupanteossakin.

Ajan oloon ryijyn käyttö muuttui. Suomen Käsityön Ystävät perustettiin vuonna 1879, ja sen jälkeen ryijy löysi paikkansa osana kodin sisustusta seinältä, penkin päältä tai lattialta.

YHTÄ RYIJYJEN KULTA-AIKAA elettiin 1930–40luvulla. Silloin myös uskonnolliset aiheet olivat niissä vahvasti esillä.

Esimerkiksi suositusta elämänpuusta tehtiin uusia versioita kuten Dora Jungin ryijy, jossa on kuvattu kokonainen linnunlaulumetsä. Toisen Elämänpuu-ryijyn vanhasta aiheesta suunnitteli Ester Ax. Margareta Ahlstedt-Willandtin suunnittelemassa Pyhäpuu-ryijyssä on puun lisäksi muun muassa kyyhkysiä, jotka symboloivat rauhaa ja sovintoa. Raamatullisia luontoaiheita löytyy

Aino Baeckmanin Viinipuu-ryijystä ja A. W. Raition Elämänlanka-ryijystä 1930-luvulta.

Raitio on suunnitellut myös suositun Maamiesryijyn, johon on kudottu maatalousyhteiskunnassa hyvin konkreettinen viljelyaihe. Käsityön lan-

”

Vihkiryijyyn oli kudottu suojaa antavia ja onnea tuottavia merkkejä.

A. W. Raitio: Maamies

A. W. Raitio: Elämänlanka

SUOMEN TUNNETUIN uskonnollinen ryijy on Toini Nyströmin Hyvä paimen. Ryijy on ajalleen tyypillinen funkkisryijy. Sen värit ovat luonnonläheiset, ja pohjan muodot ovat suorakaiteita.

Aihe tulee suoraan Raamatusta, jossa Jeesus sanoo olevansa hyvä paimen, joka laittaa henkensä alttiiksi lampaidensa puolesta. Hyvä, todellinen paimen ei myöskään emmi pelastaa lammastaan suden suusta.

Ryijyn keskialueen väri tuo mieleen lämpimän auringonlaskun, ja kaikkinensa ryijyn puna-siniruskea värimaailma on lempeä.

Myös Neitsyt Maria on ikuistettu ryijyyn.

Katri Warénin Madonna-ryijyssä kiertää kaksi okaista köynnöstä, jotka viittaavat Jeesuksen ristinkuolemaan, ja keskellä on Maria sylissään Jeesus-vauva.

Jeesuksen syntymän tapahtumiin liittyy myös Margareta Ahlstedt-Willandtin 1930-luvun puolivälissä suunnittelema Tietäjät-ryijy. Se esittää tarinaa kolmesta viisaasta miehestä, jotka ovat palaamassa seimen luota suorinta reittiä omalle maalleen. Tässäkin ryijyssä kukkii puu ikuisen elämän vertauskuvana. ■

Katri Warén: Madonna

Suomalaisen kulttuurin päivää vietetään 28.2.

M. Ahlstedt-Willandt: Tietäjät KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 5

Naurua kirkkoon Lähiökoomikko ja diakonia­ työntekijä Amanda Hiekkataipale auttaa ja naurattaa.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA JANI LAUKKANEN

A

manda Hiekkataipale, 35, on ammattiauttaja ja lähiökoomikko, jonka työ diakonina vaatii herkkyyttä ja eettistä otetta, kun ollaan ihmisten kanssa vaikeiden asioiden äärellä. Silloin kun Amanda ei ole diakonin pantapaita päällä kirkon töissä, hän kuuntelee vihaista 1990-luvun hiphopia ja esiintyy stand up -illoissa.

Parhaillaan Amanda valmistelee yhdessä Ville Kormilaisen kanssa seurakuntamaailmasta ammentavaa stand up -esitystä. Viime syksystä saakka kehitelty esitys alkaa olla valmis, ja maalis–huhtikuussa sitä testataan liveyleisön edessä maksuttomissa tilaisuuksissa Helsingissä ja Vantaalla.

Amanda on pitänyt huumorista aina ja on saanut toisinaan kuulla, että hänen pitäisi tehdä stand up:ia. Pari vuotta sitten ystävä tuli kylään riesling-pullon kanssa ja totesi, että heidän pitäisi lähteä yhdessä stand up -kurssille. Niin tehtiin, ja siitä alkoi Amandan stand up -ura.

PUISTOLASSA SYNTYNYT ja suurimman osan elämästään koillisen Helsingin lähiöissä asunut Amanda Hiekkataipale katselee maailmaa lähiösilmin. Se tarkoittaa sitä, että Amanda on tottunut näkemään kaikenlaisia ihmisiä ja asioita.

– Mikään ei ihan hirveästi hämmästytä eikä pelästytä, hän sanoo.

Amanda asuu Pihlajamäessä, Malmin kainalossa. Malmin seurakuntanuorissa aikoinaan mukana olleelle Amandalle Malmi on ”The Paikka”.

Puolitoista vuotta sitten hän sai viran Malmin seurakunnasta.

Amanda on huomannut antavansa diakoniatyöntekijänä asiakkaille neuvoja, jotka olisivat hyviä ohjeita myös itselle, mutta joita ei aina tule noudattaneeksi.

HY VÄN TÄHDEN. 83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6 KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024

Päätoimittaja Pauli Juusela Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Amanda Hiekkataipaleelle Malmi on ”The Paikka”. Puolitoista vuotta sitten hän sai viran Malmin seurakunnasta.

– Saatan vaikka sanoa, että ’muistat olla tosi armollinen itelles’ ja ’muista, että olet Jumalan silmissä arvokas’.

Sellainen naurattaa.

MUTTA SAAKO KIRKOSSA nauraa? Entä saako Jumalasta ja uskosta vitsailla?

– Saa, todellakin saa. Se tekee hyvää meidän luterilaiselle mielenlaadulle, sanoo Amanda

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Hiekkataipale, jolta löytyy myös teologian maisterin tutkinto.

Hänen mielestään kaikesta voi tehdä vitsin.

Oleellista on, mistä näkökulmasta vitsi kerrotaan.

Kaikelle voi nauraa, mutta niin ettei lyö lyötyä. ■ Kaksi teologia ja diakoni – yläpäähuumoria kirkkosaliin -esitykset su 3.3. klo 15 Paavalinkirkossa, pe 15.3. klo 18 Viikin kirkossa, pe 22.3. klo 18 Asolan seurakuntatalolla Vantaalla ja su 28.4. klo 15 Vartiokylän kirkossa.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Kohtaa teinidraama kuin asiantuntija – kuusi askelta kohti yhteisymmärrystä Psykoterapeutit ja murrosikäisten äidit Janna Manninen ja Leea Mattila jakavat neuvonsa aikuisille kirjassa Teinin mieli.

Nuorta voi tukea riidan keskelläkin.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS MARI AARNIO

1. Rauhoita itsesi Jos puret hampaita yhteen hartiat jännittyneinä ja luulet tietäväsi kysymättä, miksi teini toimii kuten toimii, älä aloita keskustelua. Silloin on parempi sanoa: ”Haluan puhua tästä, mutta olen vielä liian kiihtynyt kuuntelemaan sinua. Menen rauhoittumaan, ja sitten voimme jutella.”

Ota ainakin vartin aikalisä. Voit purkaa paperille asiat, jotka tekisi mieli paukauttaa teinille. Revi sitten lappu silpuksi. Voit avautua anonyymisti verkkokeskustelussa, soittaa ystävälle tai pyytää kumppanilta halausta, mikä sinua sitten rauhoittaakaan. Älä kaada tunteitasi teinin päälle.

asentoaan ja äännähdellä empaattisesti, vaikka et tajuaisikaan, mitä hänellä on meneillään.

Nuorelle on tärkeää tulla kohdatuksi siinä tilassa, missä hän on.

Kaikkia tunteita saa tuntea.

Sano jotain myötäelävää: ”onpa vaikean kuuloinen tilanne” tai ”tuo on varmaan raskasta”. Tee selväksi, ettet luule tietäväsi, mitä toinen parhaillaan kokee. Teillä on erilliset, läpitunkemattomat mielet.

Jos pääsette kakkosvaiheeseen asti, onnittele itseäsi. Tähän voi myös lopettaa. Älä vaadi teiniä puimaan asioitaan loppuun asti kanssasi äläkä yritä puhua hänelle järkeä.

2. Viivy nuoren tunteiden äärellä

3. Yritä ymmärtää nuorta

Käänny teinin puoleen koko kehollasi: voit peilata hänen

Vasta kun tilanne on rauhoittunut kunnolla, voit koettaa

käsittää, mistä teinin tunne tai käytös johtuivat. Sopiva aika tähän on ehkä vasta toisena päivänä. Tee selväksi, että yrität ymmärtää nuorta etkä tyrkytä hänelle omia näkemyksiäsi.

Nämä ovat hyviä keskustelunaloituksia: ”Minusta näytti, että olit tosi vihainen. Se on ok. Voitko vielä kertoa, mitä kaikkea siinä oli mukana?” ”Taidetaan ajatella tästä asiasta aika eri tavalla, mutta se on ok. Aloitetaan niin, että minä kuuntelen, mitä sinä sanot, ja lupaan, etten keskeytä.” ”Huomaan, etten ihan ymmärrä, miksi tämä asia on sinulle niin tärkeä, mutta haluan ymmärtää.

Jaksaisitko selittää vielä kerran?”

Jos teini puhuu kanssasi, kiitä häntä siitä, että hän auttoi sinua ymmärtämään itseään ja hermostumistaan. ”Se oli varmasti sinulle kurja kokemus.”

4. Auta nuorta käsittämään pyrkimyksiäsi Kehittyvän nuoren mielessä on meneillään niin paljon, että on kohtuutonta vaatia häntä miettimään asioita jatkuvasti myös aikuisen näkökulmasta. Voit silti yrittää. Aloita varmistamalla nuoren huomio: ”Voidaanko jutella?”

On hyvä tuoda esiin se, että olet ajatellut teinin näkemystä ja ymmärrät sitä. Sitten voit kertoa, miten itse näet asian. Perustele näkemyksesi, palastele se osiin ja pidä taukoja. Odota rauhassa teinin vastausta, mutta älä vaadi sitä.

Jos keskustelu koskee sääntöjen noudattamista, perustele ehdotuksesi nuorelle ymmärrettävällä tavalla. Korosta nuoren toimijuutta ja itsemääräämisoikeutta: se auttaa pääsemään parhaaseen kompromissiin hänen kanssaan. Voi olla hyödyllistä mainita, että tulevaisuudessa hänellä on vieläkin enemmän vapautta päättää asioistaan.

5. Palauta ja korjaa yhteys Jos ajauduit riitaan nuoren kanssa, tarvitaan taas aikaa rauhoittumiseen. Sen jälkeen aikuisen kannattaa tehdä aloite sovun palauttamiseksi. Sellainen käytös vahvistaa nuoren turvallista kiintymyssuhdetta ja luottamusta.

Voit sanoa vaikka: ”Olin äsken aika kiihtynyt, ja olen pahoillani, että sanoin niin loukkaavasti. Nyt pystyn kuuntelemaan sinua. Toivon, että voit luottaa minuun.”

6. Huomaa hyvä hetki Nuori saattaa vaikuttaa itsekkäältä, empatiakyvyttömältä ja loputtomasti omissa tunteissaan vellovalta. Se johtuu hänen aivojensa kehitysvaiheesta, ja hän voi vaikuttaa asiaan vain rajallisesti.

Nauti, kun suhde toimii!

Lähde: Leea Mattila ja Janna Manninen: Teinin mieli. Opi ymmärtämään nuorta. Gummerus 2024.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 7

Vaikea paikka tai suuri helpotus Eläkkeelle jääminen on elämän taitekohta, johon ei ole rakenteita.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

U

utisia, dokumentteja, suoria lähetyksiä ja kirjoitettuja analyyseja.

Ajan hermolla elämistä ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asioiden seuraamista. Erikoistoimittaja Tiina Merikantoa on voinut nähdä televisiossa ja kuulla radiossa.

– Olin Yleisradiossa 32 vuotta toimittajana uutis- ja ajankohtaistoiminnassa. Pitkään olin Ajankohtaisessa kakkosessa ja sitten A-studiossa ja

Tiina Merikanto toimii ohjaajana äskettäin eläköityneiden valmennusryhmässä Tapiolan seurakunnassa.

uutispuolella. Olen seissyt Puoli yhdeksän uutisissa monta kertaa, Merikanto kertoo.

Hänen mielestään Yleisradio on hieno talo.

Merikanto on kiitollinen toimittajan työstään, koska hän on saanut tavata paljon erilaisia ihmisiä, perehtyä asioihin ja nostaa tärkeitä asioita ohjelmiksi.

– Tein paljon ohjelmia sairaudesta ja köyhyydestä. Kun teimme juttua Pietarin katulapsista, kuvaaja hyppäsi pietarilaiseen viemäriin ja minä

perässä. Toisaalta sain kulkea vallan käytävillä.

Seurasin sote-uudistusta monta vuotta. Opin virkamiehiltä ja tapasin hienoja asiantuntijoita. Sain tehdä hyvin monenlaista.

Mutta sitten tuli päivä, jolloin Merikannon sanoi heipat mieluisalle työpaikalleen. Hän jäi eläkkeelle vajaa kaksi vuotta sitten.

– Ei kukaan sanonut, että joko lähtisit. Ei ollut työntöä eläkkeelle. Mutta koin, että on aika tulla ja aika lähteä. Olin saanut tehdä paljon ja oppia paljon.

TIINA MERIKANTO muistuttaa, että eläkkeelle jääminen on elämän taitekohta, johon ei ole rakenteita. Eläköitymiseen asti ihmistä ohjataan yhteiskunnassamme eri tavoin elämänvaiheesta toiseen.

– Kun lapsi menee kouluun tai aikuinen töihin, niissä on aina jonkinlainen rakenne, ja muutokseen saa tukea ja opastusta. Kun jää eläkkeelle, joutuu miettimään, mihin nyt ryhdyn ja mihin kuulun.

– Kun tajuaa yhä syvemmin, kuinka hauras elämä on, yhä tärkeämmäksi nousee kysymys, mihin kulutan loppuelämäni.

”

Ei kukaan sanonut, että joko lähtisit.

TIINA MERIKANTO

Mitä vielä? -ryhmä äskettäin eläköityneille tiistaisin 5.3., 19.3., 2.4., 9.4., 16.4., 7.5. ja 21.5. klo 13–15.30 Tapiolan kirkolla.

Ohjaajina pappi Marianne Tiihonen ja työnohjaaja Tiina Merikanto.

Ilmoittautumiset 26.2. mennessä: tiinamerikanto@gmail.com.

Mitä vielä? -valmennusryhmän ohjaajan opas on ladattavissa Kirkkohallituksen sivuilta julkaisut.evl.fi.

– Minun kaltaiselleni, työstä pitäneelle ja työorientoituneelle ihmiselle loivempi lasku on ollut tärkeää ja hyvä asia. Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia. Toisille eläkkeelle jääminen on vaikeampaa, jollekin suuri helpotus, Merikanto sanoo.

Hän ei ole kokenut eläkkeelle jäätyään identiteettikriisiä. Silti Merikanto on tarkka, että hän on eläkkeellä, mutta hän ei ole eläkeläinen. Toimittajan identiteetti on tallella.

– Voi tietysti kysyä, miksi minulla on tällainen mielikuva, että eläkeläinen on jotakin sellaista, mitä en ainakaan vielä halua olla.

– Mutta toimittajan ammatista ei tarvitse jäädä tietyn vuosiluvun kohdalla pois. Monet kollegat kirjoittavat aktiivisesti ja jatkavat freelancereina.

Minulle kaikkein luontevinta on juontaminen, koska siinä saan käyttää osaamistani. Olen ollut puhetyöläinen suurimman osan urastani.

Eläkkeellä oloon liitetään usein se, että silloin saa harrastaa ja ajan kanssa. Sellaista ajatusta Merikanto ei allekirjoita.

– Olen tänä aamuna käynyt kuntosalilla ja eilen illalla teatterissa, mutta en osaa ajatella, että elämä pyörisi vain harrastusteni ympärillä. Onnen tavoitteluun en usko. Mieluummin tahdon tehdä tärkeitä asioita, joihin liittyvät toiset ihmiset.

Merikanto pitää filosofi Frank Martelan lauseesta, joka kiteyttää hänen omia ajatuksiaan: ”Elämän merkitys on tehdä itselleen merkityksellisiä asioita siten, että tekee itsestään merkityksellisen muille ihmisille.”

ELÄKKEELLE JÄÄTYÄÄN Tiina Merikanto kävi Tapiolan seurakunnan järjestämän Mitä vielä? -valmennuksen. Vastikään eläkkeelle jääneille suunnattua ryhmää ohjannut pappi kysyi Merikannolta, tahtoisiko hän alkaa ohjata seuraavaa ryhmää.

– Kun minua pyydettiin, ajattelin, että ryhmän ohjaaminen olisi merkityksellistä tekemistä, ja minulla on koulutusta ryhmän ohjaamiseen.

– Olen rukoillut, että jäädessäni eläkkeelle löytäisin tekemistä, joka olisi minulle sopivaa ja sitä, mitä Jumala haluaa minun tekevän. Pyyntö ryhmän ohjaajaksi oli sellainen, että: no, otatko vastaan? Koin, että se on tehtävä, joka sopii minulle.

Tähän mennessä Merikanto on ohjannut yhdessä pappi Marianne Tiihosen kanssa Tapiolan seurakunnassa jo useampaa Mitä vielä? -ryhmää. Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa.

– Kahden tunnin työskentelyn aikana pohditaan omaa työtä, omaa elämää, arvoja ja elämän rajallisuutta. Omasta työstä voidaan miettiä esimerkiksi sitä, mistä haluaa luopua ja mitä haluaa ottaa sieltä mukaan. Puolen tunnin kahvitauolla on oma merkityksensä, sillä silloin voi vaihtaa kuulumisia, Merikanto sanoo.

Hänen ohjaamistaan Mitä vielä? -ryhmistä osa on jatkanut vertaisryhminä varsinaisten kahdeksan kerran jälkeen. Asioiden jakaminen luottamuksellisessa ilmapiirissä on sujunut ilman ohjaajia.

– Ryhmiin osallistuneet ovat myös ystävystyneet, jotkut taisivat tehdä yhteisen matkankin.

Se on merkittävää, koska ystävien löytäminen ei ole nykyään helppoa.

Mitä vielä? -ryhmän ohjaajille Merikanto on tehnyt yhdessä Mailis Aaltosen kanssa oppaan.

– Vähitellen syntyi ajatus, että oppaasta voisi olla apua muillekin seurakunnille. Oppaan voi kuka tahansa ladata Kirkkohallituksen sivuilta, Merikanto kertoo. ■

PEXELS

Merikanto osasi kuitenkin varautua eläkkeelle jäämiseen. Hänen mielestään niin kannattaa tehdä. Merikantoa on auttanut aikoinaan käyty työnohjaajakoulutus.

– Minulle siirtymä töistä eläkkeelle ei ole mennyt sadasta prosentista nollaan. Mietin ratkaisua pitkään, ja prosessini on ollut tosi loiva, sillä edelleen jatkan työntekoa jossain määrin.

Parikymmentä vuotta sosiaali- ja terveydenhuollon asioihin perehtynyt ei niin vain lopeta.

Merikanto seuraa alaa edelleen ja toimii juontajana sosiaali- ja terveydenhuoltoa käsittelevissä tilaisuuksissa.

Yhteiset arvot auttavat elämään pitkässä parisuhteessa USKONNOLLISET IHMISET ovat parisuhteissaan keskimäärin hieman onnellisempia kuin muut.

– Ero syntynee siitä, että yhteiseen aikaan on panostettu enemmän. Yhdessä vietetty aika lisää onnellisuutta, sanoo Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula.

Tieto parisuhdeonnesta on peräisin monesta FINSEX-tutkimuksesta, joilla on selvitetty suomalaisten seksielämää vuosien 1971–2015 aikana.

TAMMIKUUSSA 2024 JULKAISTUSSA kirjassaan Rakkaus mullistaa elämän (Into) Osmo Kontula kertoo, että samanlaiset arvot auttavat elämään pitkäaikaisessa parisuhteessa. Arvot voivat yhdistää paria, jolla on vaikkapa suuri ikäero tai jotka eroavat monilta muilta ominaisuuksiltaan toisistaan.

Uusi kirja perustuu yli 2 500 naisen kertomukseen rakkauselämästään. Yksi heistä pohtii: ”Rakastumista varmasti edesauttoi se, että arvomaailma ja toiveet olivat samanlaiset.

Tunsin, että hänen kanssaan haluamme samanlaisia asioita ja näin yhteisen tulevaisuuden.”

JOTKUT NAISET OLIVAT löytäneet rakkaansa kirkon järjestämästä tilaisuudesta, kuten seurakunnan leiriltä tai lapsen ristiäisistä. Osa koki johdatuksen ohjanneen hänet yhteen puolisonsa kanssa. ”Tapasimme kirkon tilaisuudessa. Uskon johdatukseen ja olin rukoillut, että kohtaan sen oikean. Kun tapasimme, hän jäi oudolla tavalla ensin mieleeni. Myöhemmin kun juttelimme syvällisesti, tajusin, että tarinamme oli alkanut jo kauan aiemmin tähtien tuolla puolen. Sydämeni vakuuttui, että hän ei ollut siinä sattumalta vaan Jumalan rakkaudesta.”

PIHLA TIIHONEN

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 9

Suurin osa Antti Tuurin romaaneista ja muista kirjallisista töistä on syntynyt hänen työhuoneellaan Helsingin Kalliossa.

Mystinen lintujen ystävä Antti Tuurin uusin romaani kertoo salaperäisestä lintujen kesyttäjästä, joka muistuttaa eläinten pyhimyksenä tunnettua Franciscus Assisilaista.

Taustalla on kirjailijan oma nuoruuden kokemus.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SAKU SOUKKA

A

ntti Tuuri muistelee työhuoneellaan Helsingin Kalliossa hetkeä, jolloin hän sai Lintujen kesyttäjä -romaanin (Otava) ensiajatuksen. Se ajoittuu 1970-luvun lopulle kirjailijan ollessa palaamassa vaimonsa kanssa Lapista. He pysähtyivät Ranualla hillafestivaaleille, mutta ne olivatkin jo ohi, joten pariskunta kysyi, voisiko hilloja eli lakkoja vielä ostaa jostakin.

– Meidät ohjattiin erääseen maataloon. Se oli vanha pohjoispohjalainen talo, jonka räystäiden alustat olivat täynnä pääskysten pesiä. Katselin,

10 KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024

kun linnut lentelivät ympäriinsä, ja mieleeni tuli ajatus, että olisipa hienoa saada lintuihin jonkinlainen yhteys.

Ajatus jäi päähän muhimaan. Tuuri tutustui jossakin vaiheessa suomalaiseen mytologiaan, jossa kerrottiin, että jokaisella eläimellä on oma haltijahenki nimeltä emuu. Tutuksi tuli myös tarina lintujen ja eläinten suojeluspyhimyksestä Franciscus Assisilaisesta. Assisilaisella ja emuu-hengellä oli käyttöä, kun Tuuri lopulta ryhtyi kirjoittamaan aiheesta romaania.

Lintujen kesyttäjä -romaanin päähenkilöksi tuli kulkuri, joka pyytää majapaikkaa eteläpohja-

laisesta talosta. Hän viettää päivät pitkät talon puutarhassa hakemassa yhteyttä pääskysiin. Talonväessä ja kyläläisissä mystinen mies herättää naureskelua ja hämmennystä, jopa ärtymystä.

LINTUJEN KESYTTÄJÄN tarinaa kerrotaan talon teini-ikäisen pojan silmin. Häntä tuntematon mies kiehtoo tavattomasti. Pojan isä päättää antaa miehelle majoituksen viikoksi, koska häntäkin kiinnostaa, osaako tämä oikeasti kesyttää lintuja.

Miehen touhujen suurimmaksi epäilijäksi osoittautuu talon isännän pappisveli, joka on menettänyt virkansa epäsoveliaan käytöksen vuoksi. Hän on myös ensimmäisenä valmis tuomitsemaan miehen, kun nimismies hakee tämän kuulusteltavaksi.

– Olen nähnyt pitkän elämäni varrella monenlaisia pappeja, myös niin sanottuja virkatiepappeja, jotka puhuvat Jumalasta ja lähimmäisenrakkaudesta vain virkansa puolesta, Antti Tuuri sanoo.

Itse hän ei halua pitää suurempaa meteliä uskonasioista. Hän kuitenkin uskoo, että jonkinlainen henkinen maailma on olemassa. Se antaa avaimia elämään.

– Jokainen voi uskoa omalla tavallaan. Insinöörin koulutuksen saaneena ajattelen, että täytyy olla olemassa jotain meitä suurempaa, sillä ei näin monimutkainen koneisto ole voinut lähteä käyntiin itsestään.

Romaani sijoittuu 1950-luvulle, joten Tuuri sai ujutettua siihen nuoruuden muistikuviaan kotiseudultaan Etelä-Pohjanmaalta. Teoksen teinipoika esimerkiksi lähtee ensimmäisen kerran tanssipaikalle Vimpelissä. Se on jännittävä tapaus nuoren miehen elämässä.

– Näin aikoinaan juuri tuolla tanssipaikalla laulaja Lasse Liemolan. Siellä laulaja heitteli yleisön kanssa ilmapalloa, kunnes joku poksautti sen rikki, kuten romaanissakin kuvataan.

”

Mekaaninen kirjoituskoneeni on kevytlyöntinen.

Nautin siitä, kun teksti tulee paperille ajatuksen nopeudella.

Siinä on sellaista tekemisen tuntua.

ETELÄ-POHJANMAA on vahvasti mukana monissa 79-vuotiaan Antti Tuurin teoksissa. Yli 80 julkaistuun teokseen sisältyy niin romaaneja, novelleja, näytelmiä, elokuva- ja tv-käsikirjoituksia, oopperalibrettoja kuin kuunnelmiakin.

– Etelä-Pohjanmaa on ollut maakuntana kirjallisten aiheiden aarrearkku. Olen myös voinut hyödyntää oman sukuni siirtolaiskokemuksia, sillä isoisäni Vihtori ja pikkuserkkuni Jonni lähtivät aikoinaan töiden perään Kanadaan, Tuuri kertoo.

Kun Tuuri matkusti 1980-luvun alussa Kanadan Sudburyyn tapaamaan pikkuserkkuaan, hän pyysi hän tätä laittamaan paikalliseen lehteen ilmoituksen, että ihmiset kertoisivat muistojaan hänen isosisästään.

– Yllättäen yhteyttä otti nainen, joka oli ollut naimisissa isoisäni kanssa. Menin tapaamaan tätä Toinia, ja hän kertoi paljon juttuja Vihtorista ja antoi tästä myös valokuvia. Järkyttävää oli,

että Toini kuoli matkani aikana, ikään kuin hän olisi vain odottanut käyntiäni.

Tuurin sukua asuu edelleen Etelä-Pohjanmaalla. Hänestä on mukava vaihtaa serkkujensa kanssa kuulumisia ja puhua heidän kanssaan hänelle rakasta murretta.

Kesät Tuuri viettää vuonna 1897 rakennetussa talossa Pohjanmaan ruotsinkielisellä rannikolla Korsnäsin Molpessa. Rannikolla asuminen on tärkeää erityisesti siksi, että hän harrastaa veneilyä. Seuraava kirjakin, Yksinpurjehdus Hankoniemen ympäri ja muita merihenkisiä kertomuksia, liittyy siihen. Kirjan kirjoittamisessa hän on käyttänyt apuna purjehduksessa pitämiään lokikirjoja.

KALLION TYÖHUONEELLA on syntynyt suurin osa Antti Tuurin teoksista. Hänen työtapansa on nykyisin harvinainen, sillä hän naputtaa edelleen kirjojensa ensimmäisen version mekaanisella kirjoituskoneella.

– Kirjoituskoneeni on yhtä kevytlyöntinen kuin tietokoneeni. Nautin siitä, kun teksti tulee paperille ajatuksen nopeudella. Siinä on sellaista oikeaa tekemisen tuntua.

Tuurilla oli pitkään käytössä vanha Bijoumerkkinen kirjoituskone. Sitä tapasi huoltaa Alppilassa liikettä pitänyt Veikko Tiainen. Koneen korjaus oli kesken, kun hän sattui kuolemaan.

– Ihmettelin, mitä teen, kun kone oli paloina muovikassissa. Onneksi kuitenkin sain eräältä lukijalta täysin samanlaisen, lähes tuliterän koneen tilalle.

Erillisen työhuoneen Tuuri hankki vuonna 1983, kun perheen koti Pohjois-Helsingissä alkoi käydä ahtaaksi. Viihtyisän yksiön omisti nuori säveltäjä Esa-Pekka Salonen, joka tuli parin vuoden kuluttua tunnetuksi myös maailmalla.

Tuuri osti samassa kaupassa Salosen suunnittelemat pöydän ja tuolit.

Vaikka Tuuri viihtyy vesillä ja luonnossa, on hän tykästynyt myös Kallion kiviseen ja eläväiseen kaupunginosaan.

– Teen usein ympäristössä kävelylenkin ja käyn jossain lounaalla. Onhan Kallio muuttunut paljon 40 vuodessa, mutta on täällä vielä joitakin tuttuja kaupanpitäjiä. ■

2.-3.3.2024 LUOM I S E N I LOA - KÄS I N T E H T Y

Wanha Satama

Pikku Satamakatu 3-5 La 10-17 / Su 10-16

LISÄTIEDOT

K A D E N TA I T O M E S S U T. F I

OTA HALTUUN ÄLYPUHELIMELLA ASIOIMINEN! Löydä sinulle sopiva palvelu: vantaa.fi/digituki tai kysy lisää 09 839 11.

Ratkotaan arjen digipulmia yhdessä.

Palvelu on maksutonta. vantaa.fi/digituki

Katso video Antti Tuurin kirjoittamisprosessista osoitteessa kirkkojakaupunki.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 11

Esimerkkihuoneisto yksiö alkovilla 31m2.

S E N IORITA LO

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTON SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN JA TURVALLISEEN KERROSTALOKOTIIN. Hyödynnä nopean päättäjän kevätbonus! Etusi jopa yli 3.000€ Kun allekirjoitat vuokrasopimuksen 31.3.2024 mennessä, saat ensimmäisen vuoden vuokrista 20 % alennuksen.

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja).

Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle.

Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Kiitollisina Toimittaja Rauli Virtanen ja oppilaitospappi Marjut Mulari kirjasivat tammikuussa asioita, joista he ovat kiitollisia. He ilahtuivat ihmisistä, jotka toimivat toisten hyväksi tai saavat osaamisellaan arjen luistamaan. Virtanen oli kiitollinen hyvistä autokuskeista ja Mulari taloyhtiön pyykkituvasta.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT JANI LAUKKANEN

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 13

Rauli Virtasen päiväkirja – Tapaamisia Thaimaassa Perjantai Palaan vajaan vuoden tauon jälkeen Bangkokin vanhimpaan ja suurimpaan slummiin Khlong Toeihin. Tänne amerikkalainen pappi isä Joe tuli yli viisikymmentä vuotta sitten auttamaan köyhiä lapsia. Kiitos ja kunnioitus hänelle.

Lauantai Toinen vierailupäivä Khlong Toein slummissa, jossa monet ihmiset pelkäävät häätöä, jos grynderit saavat tahtonsa lävitse. Tapaan kokki Chef Gaan, joka työskenteli vuosia ulkomailla eri ravintoloissa. Sitten hän palasi kotislummiinsa pitämään pientä halparuuan katukeittiötä. Kun kysyn, mikä on hänen uudenvuoden toiveensa, hän sanoo, ettei toivo mitään itselleen vaan ainoastaan terveyttä ja hyvinvointia slummin asukkaille. Ihailtava asenne lämmittää minua.

Sunnuntai Näen taksin ikkunasta, kuinka maasturi törmää mopoon ja mopon kyydissä olleet nainen ja lapsi kaatuvat katuun.

Kukaan ei kuole, mutta onnettomuus on esimerkki siitä, kuinka me kaikki olemme liikenteen armoilla. Vuodenvaihteen liikenteessä Thaimaassa kuoli 411 ihmistä ja yli 18 000 loukkaantui. Olen matkoillani nähnyt paljon erilaisia liikennekulttuureja, ja olen kiitollinen hyvistä autonkuljettajista.

Maanantai Jatkan intensiivistä Gazan tilanteen seurantaa mediassa ja somessa. Hamasin hirvittävän terroriteon jälkeen

T

ammikuun alussa toimittaja Rauli Virtanen oli Thaimaassa. Hän oli tekemässä kuvareportaasia Bangkokin suurimmasta slummista Khlong Toeista ja tapasi siellä ihmisiä, jotka tekevät pyyteettömästi työtä alueen asukkaiden hyväksi: useita kouluja perustaneen papin ja katukeittiössään ahertavan huippukokin.

Kolmisen viikkoa myöhemmin Virtanen seisoi Helsingissä Kansallisoopperan Alminsalin näyttämöllä televisiokameroiden ja parhaisiinsa pynttäytyneen mediaväen edessä. Hänellä oli käsissään Kultainen Venla -patsas, joka myönnettiin hänelle elämäntyöstä.

– Kenestäpä sellainen huomio ei tuntuisi hyvältä. Mutta ihan yhtä lämmittävää on ollut se, miten paljon sain yleisöltä palautetta sen jälkeen.

Minulla on somessa yli 50 000 seuraajaa eri kanavilla, joten yksi päivä meni siihen, kun naputtelin onnitteluihin tykkää, tykkää, tykkää, Virtanen kertoo.

Haastattelupäivänä espoolaisessa kauppakeskuksessa moni tunnistaa hänet, moikkaa tai kääntyy katsomaan perään. Jotkut pysähtyvät juttusillekin.

75-vuotiaalla Virtasella on takanaan yli viidenkymmenen vuoden ura ulkomaantoimittajana.

14 KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024

Israelin täysin kohtuuton kosto jatkuu. Tuhannet lapset kuolevat ja Gaza tuhoutuu. Murehdin läntisen maailman soveltamia kaksoisstandardeja Ukrainan ja Gazan suhteen ja sitä, miksi me journalistit osoitamme niin vähän tukea kollegoillemme Gazassa, jossa useita kymmeniä journalisteja on jo kuollut.

Keskiviikko Kirjoituspäivä. Aiheena on amerikanruotsalainen Vietnamin sodan veteraani Bob Anderson, joka sairastui sodan jälkeen Agent Orange -kasvimyrkyn aiheuttamaan syöpään ja on nyt sädehoidossa. Tapasin hänet joulukuussa Mekong-joella Laosissa, jonne hän palasi hyvittämään huonoa omaatuntoaan ja osoittamaan kiitollisuuttaan hyväntekeväisyydellä. Anderson johtaa projektia, joka toimittaa veneillä lastenkirjoja kaukaisiin jokivarren kyliin.

Torstai Tapaan yli 50 maassa kehitysyhteistyötä tehneen Suomen Lähetysseuran Olli Pitkäsen. Sain häneltä vaihtarina hänen kirjansa Lumi ja savanni. Suosittelen.

Nyt Ollin murheellisena tehtävänä on sulkea toimisto Thaimaassa, kun suomalaiseen kehitysyhteistyöhön kohdistuvat valitettavat leikkaukset iskevät myös kansalaisjärjestöihin ja maailmalla köyhistä köyhimpiin. Olli on aikaisemmin kertonut siitä hyvästä työstä, mitä he ovat tehneet muun muassa sotilastyrannian Myanmarissa. Onneksi Ollilla riittää vielä töitä Ukrainassa ja Afrikassa.

Hän on tehnyt juttuja niin televisioon kuin lehtiinkin erityisesti maailman kriisialueilta ja kehittyvistä maista. Eläkepäiviä hän ei ole malttanut jäädä viettämään vieläkään.

– Jatkan niin kauan kuin joku on kiinnostunut siitä, mitä teen tai jaan – olivat ne sitten televisiodokumentteja, valokuvanäyttelyitä tai somepostauksia. Mutta on minun ollut pakko hiljentää työtahtia. Kaikkeen ei enää tarvitse lähteä.

– Siinä mielessä olen menneisyyden vanki, että en voi kuvitellakaan, että lakkaisin seuraamasta sitä, mitä tutuissa maissa ja tutuille ihmisille tapahtuu.

Viime aikoina Virtanen on siivonnut arkistojaan. Hän on kuskannut kirjoja kierrätykseen ja miettinyt, mitä tehdä valtavalle määrälle videokasetteja, jotka hänelle on juttumatkoilta jäänyt.

– Todennäköisesti vain luovun niistä. Olen realisti ja tiedän, että eipä edesmenneiden kollegojenkaan arkistoja kukaan kaipaa eikä heidän töitään enää näytetä.

ENSIMMÄINEN KONFLIKTI, josta Rauli Virtanen kirjeenvaihtajana raportoi, oli Vietnamin sota.

Vuosi oli 1972. Viisikymmentä vuotta myöhemmin, keväällä 2022 Virtanen matkusti Ukrainaan.

Väliin on mahtunut lukuisia sotia, sisällissotia,

kansannousuja ja vallankaappauksia, joista monet ovat suurelta yleisöltä unohtuneet. Virtaselta eivät. Hän on vieraillut entisillä sotatantereilla ja seurannut jälleenrakennusta ja sovinnontekoa. Hiljattain hän esimerkiksi kävi Vietnamissa ja Kambodžhassa.

– Vietnamissa on tapahtunut paljon kehitystä, ja siellä on päästy yli sodasta. Ihmiset sanovat, että he voivat antaa anteeksi amerikkalaisille, mutta eivät unohtaa. Kambodžhassa sen sijaan on edelleen synkkänä Pol Potin varjo. Kansanmurha oli niin hirvittävä, ja lähes kaikilla kambodžhalaisilla on sukulaisia ja tuttuja, jotka surmattiin. Asiaa ei ole käyty kunnolla läpi, eikä siitä puhuta riittävästi esimerkiksi kouluissa.

Viime kuukausina Virtanen on seurannut järkyttyneenä uutisia Gazasta ja ihmetellyt, miksi siviilien tilanteesta ollaan Suomessa niin hiljaa.

VIIME VUONNA ilmestyneessä kirjassaan Täällä Rauli Virtanen (WSOY) Virtanen kertoo kuvin ja sanoin paitsi konflikteista ja niiden jäljistä myös luonnonkatastrofeista, köyhyydestä, nälästä ja ympäristötuhoista. Maailma näyttää aika synkältä paikalta.

– No joo. Usko ihmiseen ja ihmisten hyvyyteen kyllä horjuu ja järkkyy aina välillä. Mutta toisaal-

Toimittaja Rauli Virtanen on käynyt kaikissa maailman maissa, useimmissa työnsä puolesta. – Me rikkaissa maissa olemme onnekkaita.

Meillä on passi ja meidän on helppo liikkua. Monen maan kansalaiset eivät pääse passillaan yhtään mihinkään, hän muistuttaa.

ta ihmisillä on uskomaton resilienssi vaikeissakin olosuhteissa, ja se synnyttää toivoa. Jos näkisin kaikkialla, että ihmiset luovuttavat, vaipuvat apa­ tiaan tai ryhtyvät noudattamaan viidakon lakia, se olisi huolestuttavaa. Mutta sen sijaan yleensä käy niin, että mitä pahempi tilanne, sitä enem­ män ihmiset jakavat keskenään ja pitävät huolta toisistaan, Virtanen sanoo.

– Kun näitä elinvuosia ei enää hirveän paljon ole jäljellä, viime vuosien tapahtumat ovat saa­ neet miettimään, että pitääkö minun tämäkin nähdä. Maailman tilaa ja jännitteitä katsoessani ajattelen joskus, että toivottavasti niiden ratkaise­ miseen ei tarvita kolmatta maailmansotaa. Yritän lohduttautua sillä, että maailmanmeno ja histo­ ria ovat aina aaltoliikettä.

Virtanen lisää, että samaan aikaan kun Suo­ messakin varaudutaan sodan uhkaan, olisi tär­ keää pitää yllä toivoa. Hän uskoo myös kansalais­ aktivismin voimaan ja ihmettelee, miksi meillä niin usein unohdetaan globaali näkökulma.

– Ehkä se toivo tulee nuorista. Toisaalta olen vähän huolissani nuorten medialukutaidosta: riit­ tääkö Tiktok? Toisaalta uskon, että nuoret ovat fik­ suja, aktiivisia, innovatiivisia ja edellisiä sukupol­ via kansainvälisempiä. Suomessa on tapahtunut paljon kehitystä ja suvaitsevaisuus on lisääntynyt.

REISSUILTA PALATTUAAN Rauli Virtanen on huo­ mannut kiinnittävänsä huomiota siihen, kuin­ ka hyvin monet perusasiat on meillä järjestetty.

Siitä on hänen mielestään syytä olla kiitollinen.

Maailmalla liikkuessaankin hän muistaa oman etuoikeutetun ja onnekkaan asemansa.

– Kun näen, miten ihmiset kehittyvissä maissa kamppailevat jokapäiväisen leipänsä, työn, asun­ non ja kaikkien elämän edellytysten eteen, yri­ tän ymmärtää heidän asemaansa ja olla ylenkat­ somatta ketään. Usein mietin, miltä itsestäni tun­ tuisi olla tuossa tilanteessa. Äskettäin Virtanen sai viestin afganistanilaisel­ ta muusikolta, jonka kanssa hän on ollut kirjeen­ vaihdossa. Kun Taliban nousi valtaan, mies me­ netti ammattinsa ja toimeentulonsa ja joutui pii­ lottamaan instrumenttinsa, jottei niitä tuhottaisi.

Hän suunnitteli pitkään pakoa maasta. Nyt hän kertoi vihdoin päässeensä Iraniin.

– Moni on menettänyt kaiken, ja pystyy sil­ ti aloittamaan elämänsä alusta. Pystyisinkö itse?

Saan olla kiitollinen siitä, että olen sattunut syn­ tymään Suomessa. Olen päässyt kouluun ja mi­ nulla on ollut loistavat opettajat, jotka ovat luot­ sanneet journalistin työhön. Minulla on ollut myös esimiehiä, jotka ovat rohkaisseet työssä ja allekirjoittaneet matkalaskut, Virtanen sanoo.

– Ja siitäkin olen kiitollinen, ettei minulla ole vielä havaittu mitään vakavampia sairauksia.

Olen selvinnyt kahdesta malariasta, yhdestä lie­ västä kolerasta ja verenmyrkytyksestä. Ne ovat pientä verrattuna siihen, mitä monella tähän ikään ehtineellä on ollut.

Entä sitten uhkaavat tilanteet työssä? Kai nii­ täkin on ollut, ja niistäkin Virtanen on selvinnyt ehjänä? Virtasen mukaan häneltä kysytään jatku­ vasti, mikä on vaarallisin tilanne, johon hän on työssään joutunut. Vastaus on kuulemma aina kysyjälle pettymys.

– Liikenne. Saan olla kiitollinen niille kaikil­ le kuskeilleni maailmalla, jotka eivät ole aiheut­ taneet pahaa kolaria. Tämän tästä kohdalle osuu taksikuskeja, jotka kuultuaan minun ole­ van Suomesta haluavat näyttää, että osataan si­ tä täälläkin ajaa rallia ja formulaa. Joskus olen joutunut maksamaan lisää, jotta he ajaisivat hil­ jempaa.

– Enkä voi puhua oman työni vaarallisuudes­ ta samaan aikaan kun Gazassa kuolee toimitta­ jia, joilla ei edes ole pääsyä pois tulen alta. On myös maita, joissa toimittajat uhmaavat diktaattoreita, huumekauppiaita, korrup­ toituneita johtajia tai mafiaa. He tekevät oikeasti vaarallista työtä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 15

Oppilaitospappi Marjut Mulari on myös vastavalittu kirkolliskokousedustaja. Hänet tunnetaan sosiaalisessa mediassa Pastori Maikkina.

– Haluan lietsoa toivoa, hän sanoo.

A

ika lailla perusviikko, arvioi oppi­ laitospappi Marjut Mulari muistel­ lessaan tammikuista viikkoa, jon­ ka ajan hän kirjasi kiitollisuuden­ aiheitaan.

– Arki pyöri niin kuin se nyt pyö­ rii. Ja toisaalta kaikenlaista sattui ja tapahtui: mikro hajosi ja makaronilaatikko muumioitui sen sisällä.

Mulari huomasi, että päiväkirjan pitäminen tuntui välillä hankalalta.

– Se ei johtunut siitä, että minun olisi vaikea kek­ siä asioita, joista olen kiitollinen. Enemmänkin tun­ tui siltä, että nämä ovat niin tavallisia asioita, joten ovatko ne ihan tylsiä. Mutta toisaalta koska elä­ mässäni on välillä ollut kovia paikkoja, nykyinen tylsä, tavallinen arki on suuri kiitollisuuden aihe. ­ Saati sitten, millaista maanpäällistä helvettiä monet ihmiset käyvät Suomessa ja maailmalla lä­ pi. Minä saan peitellä lapseni turvalliseen paik­ kaan nukkumaan.

Mulari lisää, että hän yrittää olla kiitollinen myös siitä aineellisesta hyvästä, jota hänellä jo on, ja olla tavoittelematta sitä lisää.

16 KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024

– Silloin kiitollisuudesta seuraa se, että pyrin kohtuullisuuteen. Syön kasvispainotteisesti, lii­ kun kävellen ja pyörällä, ja meidän perheemme asuu tiiviisti.

– Paaston aikana minulla on ollut tapana lisä­ tä elämääni jotakin hengellisesti hyvää tekevää, kuten Raamatun lukemista ja messussa käymistä.

Mitä enemmän elämään tuo hengellistä sisältöä, sitä kohtuullisemmin kaipaa maallista.

HENKISEN HYVINVOINNIN taikasana – sellainen kiitollisuus tuntuu nykyään olevan. Netti ja sosi­ aalinen media ovat tulvillaan vähän naiivejakin mietelauseita kiitollisuuden mullistavasta voimas­ ta. Elämäntaitovalmentajien lisäksi kiitollisuutta hehkuttavat myös mielenterveyden asiantuntijat.

Marjut Mulari sanoo, että hän on vähän aller­ ginen kaikenlaiselle kiitollisuushöttöpuheelle.

– On paljon sellaista tuputusta, että kun teet kiitollisuusharjoituksia, sinusta tulee parempi ih­ minen. Oikeasti sillä tarkoitetaan sitä, että olet parempi ja tuottavampi työntekijä ja pysyt siellä lokerossasi. Silloin kiitollisuutta käytetään väärin ihmisten hiljentämiseen ja alistamiseen.

– Julkisessa keskustelussa esimerkiksi opiske­ lijoita käsketään olemaan kiitollisia, koska heillä on ilmainen koulutus ja opintotuki. Totta kai olin itsekin opiskelijana kiitollinen saamastani mah­ dollisuudesta, varsinkin kun tulen suvusta, jos­ sa olen ensimmäisiä maisteriksi opiskelleita. Sil­ ti minusta on väärin, että kun opiskelijat ilmaise­ vat huolta omasta toimeentulostaan, heidät yri­ tetään hiljentää vaatimalla kiitollisuutta.

Monet sellaiset asiat, joista Mulari on elämäs­ sään kiitollinen, eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Esimerkiksi yleinen ja yhtäläinen äänioikeus tai pappisviran avaaminen naisille eivät ole tulleet itsestään, vaan ovat vaatineet aikoinaan kovaa työtä.

– Olen molemmista superkiitollinen. Pappis­ virka on elämäni suurimpia asioita. Mutta jos tä­ mäntyyppisiin kiitollisuudenaiheisiin jää vain lil­ lumaan, ne voidaan ottaa pois. Samaan aikaan, kun on kiitollinen erilaisista oikeuksista, pitää jatkuvasti tehdä töitä sen eteen, että ne myös säi­ lyvät. Ihmisoikeusasioissa jonkinlainen tyytymät­ tömyys vallitseviin oloihin ja epäkohtiin on hy­ väksi.

Marjut Mularin päiväkirja – Hyvää arkea Maanantai Olen kiitollinen taloyhtiömme pyykkituvasta. Pesen aina maanantaiaamuisin ennen töihin lähtöä kaksi isoa koneellista pyykkiä ja ripustan ne onnellisena suureen kuivaushuoneeseen pienen kotimme olohuoneen sijaan.

Meillä ei ole lainkaan omaa pyykinpesukonetta, enkä ole sellaista kaivannutkaan. Pyykkitupa on minulle kuin ihanneyhteiskunta pienoiskoossa: yhteisesti ylläpidetty elämän perusasioiden tarjoaja ja itsensä toteuttamisen mahdollistaja.

Tiistai Tänään olen kliseisen kiitollinen siitä, mistä jouduin – onneksi väliaikaisesti – luopumaan. Integroidun mikromme ovi hajosi, ja lukkojen taakse jäi iso lautaselli­ nen makaronilaatikkoa. Huoltotyöntekijä pääsee vasta perjantaina. Luojan kiitos makaronilaatikko on vegaanis­ ta, niin se ei välttämättä kävele itse vastaan, kun mikron ovi saadaan vihdoin auki.

Keskiviikko Kiitän työystävistä. Papin työ on usein aika yksinäistä puurtamista, ja jossain määrin se sopii minulle. Silti työssä parasta ovat kollegat. Oppilaitospappina saan vieläpä nauttia eri alojen ammattilaisten, kuten psykolo­ gien kanssa työskentelystä. Edustan sitä koulukuntaa, joka mielellään tutustuu ja jopa ystävystyy työkavereiden kanssa. Heidän kanssaan viettää kuitenkin suuren osan hereilläoloajastaan, joten miksi ei tekisi siitä hauskaa.

Torstai Kiitän pienistä hyvistä teoista. Vietän torstaipäivät usein Haagan kampuksella, jossa tapanani on istua lounas­

KIITOLLISUUTTA ON Marjut Mularin mielestä kahta lajia. On kiitollisuutta rakkaimmista ihmisistä, terveydestä, työstä, aineellisesta hyvästä ja kaikenlaisista oikeuksista. Ne saattaa kuitenkin menettää milloin tahansa. On myös sellaista kiitollisuutta, jonka kohde pysyy.

– Hengellinen kiitollisuus on koko elämän perusta. Se on kiitollisuutta Jumalalle siitä, että hän on luonut minut ja pelastanut minut ja antaa minun elämälleni joka päivä merkityksen. Ne ovat asioita, jotka olen saanut ilmaiseksi, voimatta itse tehdä mitään niiden eteen, Mulari sanoo.

Hän on huomannut, että vastoinkäymiset ja menetykset eivät horjuta kiitollisuutta Jumalaa kohtaan. Päinvastoin.

– Kun olen menettänyt jotakin suurta tai se on ollut uhattuna, en tiedä, miten olisin selvinnyt ilman kiitollisuutta Jumalalle. Jumala on luvannut olla juuri siellä, missä olemme kaikkein heikoimmillamme, henkisten tai ihan konkreettisten raunioiden alla. Sieltä olen itsekin hänet löytänyt.

MARJUT MULARIN TYÖHUONEESSA Haaga-Helian Pasilan kampuksella on nojatuoleja, nenäliinoja

aikaan ruokalassa. Olen kiinnittänyt huomiota kampuk­ sen henkilökunnan pieneen tapaan, joka toistuu ruokalas­ sa joka kerta riippumatta siitä, millä kokoonpanolla istutaan: se, joka on syönyt ensimmäisenä, hakee kaikille halukkaille kahvia. Pienen pieni hyvä teko, joka päivästä toiseen toistuessaan kasvaa paljon kokoaan suuremmaksi.

Perjantai Tänään kiitän toisten ihmisten ammattitaidosta. Mikron korjaajan, joka sai arkeani helpottavan laitteen taas toimimaan. Kustannustoimittajan, jolta sain keväällä julkaistavan kirjani raakaversion taidokkaasti editoituna ja viisaasti kommentoituna. Lumiauraajan. Bussikuskin.

Päiväkodin ja koulun aikuisten. Miten paljon ihmiset osaavatkin sellaista, jonka kanssa itse olisin aivan sormi suussa.

Lauantai Tällaisena päivänä ei voi olla olematta kiitollinen talvesta.

En ole erityisen talvi­ihminen, ja useimmiten Helsingin tal­ vi saa minut lähinnä vakavasti harkitsemaan asuinpaik­ kavalintaani. Mutta tänään oli niin kaunista, raikasta ja aurinkoista, lumi kuin tomusokeria, lapset onnellisia.

Huomaan järkytyksekseni haaveilevani hiihtämisestä.

Sunnuntai Arkena lempihetkiäni on, kun käyn herättämässä lapset käpertymällä viereen hipsuttamaan. Viikonloppuisin parasta on, kun lapset puolestaan tulevat herättämään meidät. He leikkivät, että peiton alla on kahvila, ja tarjoavat meille ”aamukahvit” sänkyyn. Mielikuvitus­ aamukahveja lämpimässä sängyssä unenpörröisten lasten kanssa juodessani tunnen pakahduttavaa kiitollisuutta.

”

Ihmisoikeusasioissa jonkinlainen tyytymättömyys vallitseviin oloihin ja epäkohtiin on hyväksi.

MARJUT MULARI

ja ovi, jonka saa kiinni. Oppilaitospapin juttusille voi tulla jokainen, joka kaipaa kuulijaa.

Mularin mukaan monet opiskelijat kokevat tulevaisuutensa arvaamattomaksi. Maailmantilanne on epävakaa, ilmastokriisi näyttää py-

säyttämättömältä. Työpaikasta tai toimeentulosta ei voi olla varma. Korona-ajan ja eristyksen jäljet näkyvät yksinäisyytenä ja siinä, että yhteisöön kiinnittyminen voi olla vaikeaa.

– Tulevaisuuden haasteet ovat niin isoja, että niitä on vaikea ymmärtää, ja samaan aikaan leikkauksilla heikennetään opiskelijoiden arjen perusedellytyksiä. Paljon on puhuttu siitä, että nuorten lisääntyneet mielenterveysongelmat johtuvat elämän merkityksellisyyden katoamisesta. Minun mielestäni on tehtyjen poliittisten valintojen seurausta, että osa nuorista kokee, että heidän elämällään ei ole väliä. Mutta niitä valintoja voidaan vielä yhdessä korjata, Mulari sanoo.

– Haluan lietsoa toivoa. Jos menettää toivon, menettää kaiken. Oikeastaan toivo on tavallaan sama asia kuin hengellinen kiitollisuus: jos sitä ei ole, ja ripustautuu vain maallisiin kiitollisuudenaiheisiin, ne eivät välttämättä kanna kovin pitkälle. Pitää olla jonkinlainen ajatus siitä, että huominen voi olla parempi ja tässä arvaamattomaksi muuttuneessa maailmassa voi löytää oman paikkansa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 17

”Emme kerta kaikkiaan pärjää yksin” ”Tieto siitä, että sinusta välitetään ja että sinä voit välittää muista, on aika hengellinen kokemus”, sanoo rock- ja blueslaulaja Marjo Leinonen.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JOONAS BRANDT

I

kkunan takana on suttuisen harmaa talvipäivä. Ikkunan edessä nojatuolissa istuu laulaja Marjo Leinonen värikäs teekuppi kädessään ja puhuu armosta ja rakkaudesta – tosin varoitettuaan, että ne ovat isoja sanoja, jotka sopisivat paremmin papille saarnastuoliin.

– On onnenkantamoinen, jos tässä rikkinäisessä maailmassa pysyy jotenkin ehjänä. Sen takia haluan uskoa, että olemme liikenteessä pelkästä armosta, Leinonen sanoo.

On myös maallisempi armon laji, jota jokainen meistä voi opetella. Leinosen mukaan se on elämän hyväksymistä sellaisena kuin se on – ja sitä, että sen jälkeen yrittää toimia niin, ettei vahingoita itseään tai muita.

Jonkinlaista hyväksymisen harjoittelua Leinoselle oli viime vuonna ilmestyneen omaelämäkerran kirjoittaminen. Aluksi hän oli vähän vastahankaan: aurinkopaikka oli jäänyt lunastamatta eikä menneisyys taipuisi menestystarinaksi.

Kun hän sitten ryhtyi kirjoitustyöhön, toimittaja Tommi E. Virtanen antoi neuvon pysähtyä aina siihen, miltä asiat tuntuivat. Silloin mutkat eivät menisi liian suoriksi.

Kun menneisyyden tapahtumien kohdalle pysähtyi, moni asia alkoikin näyttää toisenlaiselta kuin niissä tarinoissa, joita Leinonen oli tottunut itselleen ja muille kertomaan. Välillä hän yllättyi itsekin.

– Kirjoittaminen oli oikeastaan vertaistuellinen kokemus. Huomasin, että meillä ihmisillä on aika lailla samankaltaiset pelot ja pettymykset ja jopa reaktiiviset toimintamallit, joilla alamme öljytä huonoa itsetuntoa ja hiljentää epäilyksiä. Jos ei oikeasti pysähdy asioiden äärelle ja hyväksy niitä, tekee helposti vääriä ratkaisuja.

Sekin Leinoselle on kirkastunut, ettei kukaan välttämättä pysty omin voimin elämän suunnanmuutoksiin tai isoihin valintoihin.

– Me kaikki olemme samaa rakennusainetta emmekä kerta kaikkiaan pärjää yksin. Tieto siitä, että sinusta välitetään ja että sinä voit välittää muista, on minun mielestäni aika hengellinen kokemus. Se alkaa korjata meitä. Se myös paljastaa, että olemme täällä jostakin syystä – että tässä hommassa on selkeä johtolanka.

18 KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024

17-VUOTIAANA Marjo Leinonen jätti lukion kesken ja muutti kotikaupungistaan Kajaanista au pairiksi New Yorkiin. Seikkailu jäi lyhyeksi, mutta sen jälkeen ajatus Kajaaniin asettumisesta ei houkutellut.

– Lähdin etsimään sitä suurta taiteilijapersoonaani, Leinonen sanoo hitunen ironiaa äänessään.

Helsingistä löytyi isoäidin omistama asunto ja töitä siivoojana. Maailma tuntui avoimelta ja mahdollisuudet loputtomilta. Haaveissa oli tanssijan tai näyttelijän ura. Tai ehkä kuvataiteilijan?

Myös laulaminen alkoi kiinnostaa ja oma, tunnistettava laulusaundi löytyä.

Vuonna 1988 Leinosta pyydettiin vasta perustetun Balls-yhtyeen solistiksi. Ammatinvalintaongelmat loppuivat siihen. Ballsin jälkeen tulivat muun muassa Viranomaiset, Huff ’n’Puff ja Bublicans. Välillä Leinonen on poikennut tekemässä teatteria, elokuvaa ja katutaidetta.

– 1980-luku oli riehakasta aikaa. Olit sitten pappi, lukkari, talonpoika, rokkari tai rautakauppias, kaikilla tuntui juhlameininki kuuluvan enemmän tai vähemmän asukokonaisuuteen, Leinonen muistelee.

– Me tietysti menimme vielä astetta pidemmälle, koska olimme rock’n’roll. Mutta sitten tuli niitä surullisia aikoja, kun saimme huomata, ettemme olekaan kuolemattomia. Tyyppejä ja muusikkokavereita menehtyi lähietäisyydeltä. Juhlat olivat jatkuneet liian pitkään ja muuttuneet liian rankoiksi.

Leinonen arvelee, että hurjimpinakin vuosina häntä on varjellut jonkinlainen maalaisjärki. Hän on tajunnut, milloin on parempi vaihtaa kaistaa.

KERTAKAIKKINEN KAISTANVAIHDON hetki koitti alkuvuodesta 1996, kun Marjo Leinonen huomasi odottavansa lasta. Juhliminen loppui siihen. Leinosen kumppani Sande Vettenranta hankki itselleen kultakalan opetellakseen vastuun kantamista.

– Tiikeriemon vaistolla tein täyskäännöksen, ja se oli täysin luonnollinen ja ehdoton. Nyt vastasin toisen ihmisen terveydestä ja koko elämästä.

– Vasta monta vuotta myöhemmin, kun tytär oli jo muuttanut pois kotoa, vanhat boheemielämän kummitukset juhlaeväineen kattoivat taas pöydän koreaksi. Välillä tiukan keikkakimaran jäl-

keen huomasin, että suksivoidetta on otettava jo aamusta – ryyppy fernetiä ja kohta lisää. Omasta mielestäni jopa ansaitsin sen, vaikka sisimmässäni pelkäsin ja itkinkin, Leinonen kertoo.

Hän hiljenee hetkeksi ja huomauttaa sitten, että toivottavasti tästä ei nyt tule mikään päihdetarina. Hän ei halua myöskään romantisoida nuoruutensa villiä ja heittäytyvää elämäntyyliä, sillä hän on nähnyt, kuinka paljon tuhoa se monille aiheutti.

– Mutta toisaalta, kun me artistit, toimittajat, poliitikot ja kirjailijat olemme nykyään täysraittiita uraohjuksia, hahmot ja persoonat ovat alkaneet häipyä historiaan. Enää ei näe tyyppejä, kylähulluja eikä kansantaiteilijoita.

MARJO LEINOSEN äidinäiti Hilja-mummu oli pyhäkoulunopettaja. Hän opetti lapsenlapselleen iltarukouksen ja vastaili kärsivällisesti tämän loputtomiin kysymyksiin.

– Kotini oli aika työväenhenkinen. Äiti oli realisti ja feministikin. Kotikasvatukseeni ei kuulunut uskonto oikeastaan millään lailla. Mummu oli ainoa sanansaattaja.

Leinonen muistaa jo pienenä pohtineensa esimerkiksi iankaikkista elämää. Hänestä tuntui ihan käsittämättömältä, että elämä on lyhyt ja iankaikkisuus kestää ikuisesti.

– Jotenkin se lapsenusko jäi elämään. Luulen, että se on jonkinlainen sisältäpäin kumpuava intuitio, Leinonen miettii.

Teini-iässä pelkkä intuitio ei hänelle enää riittänyt. Hän halusi loogisia selityksiä ja vastauksia.

Yksi paikka, josta hän niitä etsi, oli helluntaiseurakunta.

– Sillä helluntailaisten taivastiellä armo olikin armotonta ja kuului vain joillekin. Jumala pienennettiin ja selitettiin aika ristiriitaiseksi kaistapääksi, ja se joukko, joka täältä pelastuisi, oli yllättävän pieni.

– Siellä oli hyviä ihmisiä, jotka ihan vilpittömästi halusivat pelastaa toisia helvetiltä, mutta sellaisen helvetinpelon lietsominen on minusta väkivaltaa. Minulle kadotus on sitä, että minulla ei ole yhteyttä itseeni, muihin ihmisiin eikä Jumalaan – se on katveessa oloa. Kun yhteys on saatu takaisin, olen pelastettu, ja usko on sitten se, mikä kantaa.

VUOSIEN VARRELLA Marjo Leinonen on miettinyt intuitiotaan paljon. Mikä saa hänet etsimään asioita uskon varassa? Kuka sen saattaa alulle ja miten sen mukaan osaisi toimia? Voiko sanoa, että ”tapahtukoon sinun tahtosi”?

– Hetkittäin tulee vastauksiakin. Välillä taas taivas on kuin kylmää sementtiä. Sieltä ei kuulu mitään, vaikka kuinka kyselisin, miksi jotkut saavat elää rauhassa mutta jotkut toiset silvotaan hengiltä ja miksi minä olen näin hyväosainen.

– Toisaalta herää myös kiitollisuus. En voi tietää kaikkea, mutta voin olla kiitollinen siitä turvasta, joka minulla tällä hetkellä on. Kaikki on niin pienestä kiinni ja voi romahtaa hetkessä.

Ei tämä kokonaisuus ole itsestäänselvyys.

Nuoruutensa karismaattisiin seurakuntiin Leinonen ei ole palannut, mutta luterilaisessa kirkossa hän käy. Hän nauttii urkujen pauhusta, puupenkin tunnusta, siitä, miltä kirkossa tuoksuu.

– Ehtoollisella käyminen tuntuu välttämättömältä. Ja välillä kuulee hyviä saarnojakin. ■

Kuka?

Marjo Leinonen, 57, on kajaanilaissyntyinen laulaja, joka nousi julkisuuteen 1990-luvun alussa Balls-yhtyeen solistina. Sittemmin hän on tehnyt musiikkia useiden eri kokoonpanojen kanssa. Leinonen on myös näytellyt, tanssinut ja tehnyt katutaidetta.

Mitä?

Omaelämäkerta Punaisia päin (Johnny Kniga) ilmestyi viime syksynä.

Motto

”Ja kun tuuli käy yli, ei häntä enää ole.”

(Psalmi 103:16)

RICHARD TAILBY. ALKEMIAN HISTORIA -KIRJAN KUVITUSTA.

Joseph Wrightin maalauksessa vuodelta 1771 Hennig Brandt löytää fosforin viisasten kiveä etsiessään.

Viisasten kiven metsästäjät Alkemian avulla on yritetty muuttaa lyijyä kullaksi mutta myös lisätä ihmisen elinvuosia ja puhdistaa tietoisuutta.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JANI LAUKKANEN

M

uistatko vielä koulun kemian luokan? Tiesitkö, että monet siellä käytetyt astiat ja välineet ovat alun perin olleet alkemistien kehittämiä?

Entä oletkohan viljellyt puheessasi sellaisia kielikuvia kuin viisasten kivi ja elämän eliksiiri? Silloin olet tullut käyttäneeksi alkemian keskeisiä käsitteitä: viisasten

20 KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024

kiven ajateltiin muuttavan lyijyn kullaksi ja elämän eliksiirin parantavan sairauksia ja pidentävän elämää.

Kielitieteilijä Sara Norja on tutkinut alkemiaa kohta kymmenen vuotta ja sanoo näkevänsä ja kuulevansa alkemiaa kaikkialla. Hänen mukaansa alkemia-sanastakin tuntuu nykyisin tulleen synonyymi monenlaiselle, erityisesti sisäiselle, muutokselle.

Väitöskirjassaan Norja tutki tieteellisen terminologian kehittymistä varhaisissa englanninkielisissä alkemiaa käsittelevissä teksteissä. Filosofian tohtoriksi väiteltyään hän kirjoitti yleistajuisen tietokirjan Alkemian historia (SKS Kirjat), joka ilmestyi viime syksynä.

Norja kertoo olleensa kaikesta jännästä innostunut nörttilapsi, jolle J.R.R. Tolkienin Taru Sormusten herrasta oli tärkeä kirja. Hänellä oli myös kausi, jolloin hän perehtyi eri kulttuurien mytologiaan.

LÄNSIMAISEN ALKEMIAN HISTORIA ulottuu 200-luvun Egyptistä 2000-luvun nettifoorumeille ja sosiaaliseen mediaan. Nykyisin alkemia yhdistetään helposti magiaan, mutta 1600-luvun loppupuolelle asti sitä pidettiin tieteenä. Alkemian vakiintunutta asemaa ei tuntunut horjuttavan edes se, että pyrkimykset aineiden muuttamiseen toiseksi – yleensä kullaksi – epäonnistuivat kerta toisensa jälkeen.

– Yksi syy on se, että ihmiset uskoivat niin vahvasti, että kaikki tapahtuu Jumalan tahdosta.

Jos kultaa ei syntynyt, Jumala ei ollut sitä tahtonut. Kyse oli myös jääräpäisestä optimismista, joka sai alkemistit toistamaan samaa prosessia yhä uudelleen ja uudelleen, Sara Norja sanoo.

Hänen mukaansa kokeilujen jatkamiseen saattoi rohkaista myös se, että käsitellyt metallit eivät olleet täysin puhtaita, joten esimerkiksi kuparikolikoista saattoi irrota pieniä kullanjäämiä. Se sai alkemistit päättelemään, että he ovat oikealla tiellä.

Huuhaan leiman alkemia sai vasta 1700-luvulla, kun sen lähtökohdat osoitettiin virheellisiksi.

1800-luvulla erilaiset okkultistiset liikkeet innostuivat spiritualismin, astrologian ja magian ohella myös alkemiasta, ja siitä alkaen alkemia onkin yhdistetty esoteriaan ja muuhun vaihtoehtoiseen hengellisyyteen.

KESKIAJALLA AJATELTIIN antiikin filosofi Aristotelesta seuraten, että kaikki koostuu neljästä alkuaineesta, jotka ovat maa, vesi, tuli ja ilma. Saman maailmankuvan jakoivat niin kirkonmiehet kuin alkemistitkin.

Käsitys, että kirkko olisi tuominnut alkemian taikuutena ja harhaoppina, ei Sara Norjan mukaan pidä paikkaansa. Päinvastoin: Jumala halusi, että maailmaa tutkitaan, ja alkemia oli siihen yksi tapa. Monet alkemistit myös olivat kirkonmiehiä jo siksikin, että munkit ja papit kuuluivat siihen väestönosaan, joka osasi lukea ja kirjoittaa.

– Ei ole myöskään mitään aineistoa siitä, että noitavainoissa olisi tuomittu alkemiaa ja sen harjoittajia, Norja kertoo.

– Alkemiaa ei siis demonisoitu, joskin 1300-luvulla eräs paavi kyllä yritti kieltää alkemian, mutta ei sen epäkristillisyyden vuoksi vaan siksi, ettei hän halunnut liikaa kultaa liikkeelle.

1500-luku tunnetaan reformaatiosta, mutta se oli myös alkemian kultakautta. Norjan mukaan alkemia oli tuolloin erittäin yleistä ja iso yhteiskunnallinen voima. Siksi ei ole yllättävää, että reformaattori Martti Luther kirjoitti alkemiasta ja piti sitä hyödyllisenä.

– Lutherin mielestä alkemia toimi hyvin myös kristinuskoon viittaavana allegoriana. Alkemiassa tapahtuva aineiden muuttuminen oli kuin kuolleiden ylösnousemus, ja alkemistinen uuni, jossa kuona eroteltiin puhtaista aineista, oli vertauskuva tuomiopäivästä, Norja kertoo.

Magian ja alkemian historiaa käsittelevät kirjat kertovat myös uskomusten sekoittumisesta

– Monet keskiajan alkemistit olivat kirkonmiehiä, ja Martti Lutherkin piti alkemiaa hyödyllisenä, tutkija Sara Norja kertoo.

”

Ei ole mitään aineistoa siitä, että noitavainoissa olisi tuomittu alkemiaa ja sen harjoittajia.

YKSI ALKEMIAN JUONNE on sen alkuajoista lähtien ollut niin kutsuttu henkinen tai mystinen alkemia, jonka päämääränä on ollut tietoisuuden muuttaminen ja puhdistaminen.

– Kristityt alkemistit pitivät Kristusta viisasten kivenä – hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensahan menevät aika nätisti yhteen alkemian prosessien kanssa. Ajateltiin myös, että samalla lailla kuin viisasten kivi puhdistaa metallit, Kristus puhdistaa ihmisen synnit ja muuttaa pahan hyväksi, Sara Norja kertoo.

Myös rukous ja hengellinen kilvoittelu ovat kuuluneet alkemian harjoittamiseen. Ajateltiin, että alkemia onnistuu vain Jumalan avulla, joten alkemistin oli oltava hurskas ja hyvä kristitty.

Keskiajan ja uuden ajan alun alkemistit selvästi tunsivat Raamattunsa. Alkemististen prosessien ohjeissa esimerkiksi toistuu aikamääre neljäkymmentä päivää. Samanpituisen ajan Jeesus vietti autiomaassa ennen julkista toimintaansa. Neljäkymmentä päivää kului myös Jeesuksen ylösnousemuksesta hänen taivaaseen astumiseensa.

Alkemian arvovaltaa pönkitettiin myös sillä, että joidenkin Raamatun henkilöiden, kuten Mooseksen ja evankelista Johanneksen, kerrottiin olleen alkemisteja. Miksi juuri heidän?

– Mooses oli kaukaisen menneisyyden maaginen hahmo, jolla oli Jumalalta tulevia supervoimia. Johanneksen yhdistäminen alkemiaan perustuu ehkä Ilmestyskirjan villeihin näkyihin, Norja arvioi. ■

Maijastina Kahlos: Taikakirja – Magia antiikin Kreikassa ja Roomassa.

Otava 2023.

Historioitsija ja latinisti Maijastina Kahlos toteaa Taikakirjansa esipuheessa, että antiikin Kreikasta ja Roomasta monen mieleen tulevat pylväskäytävillä käyskentelevät filosofit ja tooga-asuiset senaattorit. Vähemmän ylevää arkipäivää olivat kuitenkin loitsut, kiroukset, ennustukset ja parantajat. Taruista tuttujen olympolaisten jumalien ohella uskottiin monenlaisiin muihinkin henkiolentoihin.

Antiikin magia oli ihmisten yritystä kontrolloida ja selittää elämää. Loitsuista ja taioista etsittiin apua esimerkiksi sairauksiin ja ihmissuhteiden ongelmiin tai sääilmiöiden hallintaan. Tiede, uskonto ja magia eivät antiikissa olleet erillisiä asioita vaan limittyivät toisiinsa. Se, mikä jollekin ryhmälle oli uskonnonharjoittamista, saattoi ulkopuolisille näyttäytyä magiana.

Tämä näkyi myös varhaisen kristinuskon kohtaamisissa roomalaisen kulttuurin kanssa. Esimerkiksi kristittyjen yölliset kokoontumiset suljettujen ovien takana ja hiljaa rukoileminen herättivät epäilyjä noituudesta. Rukouksen ja loitsun ero oli häilyvä, sillä molemmissa saatettiin pyytää avuksi Kristusta, enkeleitä ja pyhimyksiä. Ristiä käytettiin maagisena symbolina suojelemaan pahalta. Puhumattakaan siitä, että parantamisihmeitä tehnyt, pahoja henkiä käskenyt ja veden päällä kävellyt Jeesus täytti hyvin myös mahtavan velhon tuntomerkit.

Karolina Kouvola: Pohjolan noituus – Magian historia Pohjoismaissa.

Atena 2023.

Uskontotieteilijä Karolina Kouvola määrittelee Pohjolan noituus -kirjassaan magian näkymättömien voimien kanssa kommunikoinniksi, jonka tavoitteena on vaikuttaa näkyvään todellisuuteen rituaalien, loitsujen tai ajatusten avulla. Joku toivoi lapsia, toinen parannusta sairauteen, koko kylä hyvää satoa ja metsästysonnea.

Maagisissa rituaaleissa näkyy kerrostumia eri aikakausien uskomuksista – myös kristinuskosta. Esimerkiksi keskiajan latinankielisistä kirkon-

menoista on saatu aineksia loitsuihin ja kristilliset pyhimykset ovat saattaneet kansanuskossa elää sulassa sovussa vanhojen jumalhahmojen kanssa. Ehtoollisleivällä nähtiin olevan ihmeellisiä ominaisuuksia, minkä vuoksi niitä varastettiin kirkosta taikojen tekoon.

Oma lukunsa kristinuskon ja magian jaetussa historiassa on luterilaisen puhdasoppisuuden aika 1600-luvulla ja silloin toimeenpannut noitavainot ja noituusoikeudenkäynnit. Monesti todellinen syy käräjille haastamiseen ei ollut yliluonnollinen vaan perin inhimillinen – taustalla oli arkisia ihmisten tai sukujen välisiä riitoja. Noituussyytöksiltä eivät välttyneet papit ja professoritkaan.

Sara Norja: Alkemian historia.

SKS Kirjat 2023.

Kielitieteilijä Sara Norjan Alkemian historia kertoo paitsi aineellisen hyvän tavoittelusta alkemian keinoin myös ihmisen toiveesta hallita elämää.

Alkemistit etsivät viisasten kiveä, jolla lyijy muutettaisiin kullaksi, mutta myös elämän eliksiiriä, joka antaisi ihmisille lisää elinvuosia. Sen sijaan kuolemattomuutta maan päällä ei tohdittu tavoitella, olihan kristityille luvassa ikuinen elämä taivaassa.

Esimerkiksi 1200-luvulla elänyt englantilainen fransiskaaniveli Roger Bacon otti tavoitteekseen pidentää ihmiselämää aluksi 150 vuoteen. Hän ajatteli, että alkemian avulla paranneltu ihminen olisi melkein yhtä täydellinen kuin kuolemansa jälkeen ylösnoussut ihminen.

Alkemian harjoittajissa oli myös monia naisia. Italialainen ruhtinatar Caterina Sforza (1463– 1509) keräsi yli 400 reseptiä, jotka ulottuvat syövän hoidosta hiusten vaalentamiseen. Joukossa oli myös elämää pidentävän eliksiirin resepti. Tuon eliksiirin uskottiin olevan niin tehokasta, että se herättäisi kuolleetkin henkiin. Ruotsia 1600-luvulla hallinnut kuningatar Kristiina uskoi ja toivoi, että hänen olisi mahdollista korjata sukupuolensa mieheksi alkemian avulla. Vanhetessaan hän alkoi sisällyttää tähän toiveeseen myös nuoruuden tavoittelun.

Erikoisin on ehkä ajatus siitä, että alkemian avulla olisi mahdollista luoda uutta elämää – ja jopa ihmisiä. Keinotekoisen ihmisen, homunculuksen, valmistamiseen tarvitaan spermaa, jota ensin lämmitetään hevosenlannalla noin 40 päivän ajan. Näin syntynyttä alkiota ruokitaan sitten ihmisen verellä toiset 40 päivää, ja kas, uusi ihminen, joskin normaalia pienikokoisempi, on valmis.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 21

MARTTA-KAISA VIRTA

Miksi moni jättää äänestämättä?

SUOMI SAI uuden presidentin, joka haluaa olla koko kansan presidentti. Tuttu fraasi, joka on pelkkää sanahelinää. Kuuluvatko siihen myös kaikki heikompiosaiset? Köyhät yksinhuoltajat, joiden lapset saavat vain yhden lämpimän aterian koulussa, kun kotona ei ole ruokaa? Alkoholistit ja huumeidenkäyttäjät? Vangit ja huostaanotetut lapset? Perheväkivallan uhrit? Vammaiset ja psyykkisesti sairaat?

Entä nuoret, jotka masentuneina makaavat kotona, kun ei ole mitään toiveita tulevaisuuden suhteen?

Nuoret, joiden paha olo näkyy väkivaltaisena käytöksenä?

Lista on loputon. Marginaalissa elävät huonompiosaiset, jotka arkipäivä uuvuttaa ja nujertaa, eivät jaksa käydä äänestämässä. He kokevat, että se on turhaa, koska se ei millään tavalla vaikuta heidän elämäänsä.

Politiikka on hyväosaisten äänestäjien politiikkaa, ja huonompiosaisuus vain lisääntyy. Siitä päättäjät pitävät huolen.

Vuokko Heinonen Vantaa

Työssäoppiminen on tavallaan naisten siviilipalvelusta

Mielipide Ihminen on valloittanut avaruuden, mutta matka toisen ihmisen luo on pitkä IHMINEN ON asuttanut maapalloa vain silmänräpäyksen ajan sen olemassaolon aikana. Maapallon ovat täyttäneet muut eliölajit ennen ihmistä. Verrattain älyllisen ihmisen ilmaantuessa planeetallemme alkoi tapahtua.

Ihmiselle tuli valtava tarve kehittyä ja liikuttaa itseään maapallomme joka kolkkaan. Mitään keinoja kaihtamatta olemme kehittäneet lento- ja autoliikenteen. Rautatiet kuljettavat meitä ristiin rastiin ympäri maailmaa. Laivat ja veneet ovat kuljettaneet meitä jo vuosisatoja kaikkialle, minne vesiteitse on voinut päästä. Puhumattakaan avaruuden valloittamisesta!

Mutta matka toisen ihmisen luo on vielä löytymättä. Se kaikista lyhin ja halvin matka: ihmisen matka toisen luo. Olemme mahdollistaneet fyysisen liikkumisemme, mutta toisen ihmisen kohtaamiseen meillä on vielä pitkä matka.

Matkatessamme ympäri maailmaa etsimme itsellemme elämyksiä ja uusia kokemuksia. On mielenkiintoista tutustua uusiin kulttuureihin ja nähdä erilaisia tapoja kokea maailmaa. Mutta milloin löytäisimme tien omaan itseemme ja toisen ihmisen luo?

Birgitta Wulf

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

22 KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024

NAISET OVAT päässeet suorittamaan vapaaehtoista asepalvelusta jo 1990-luvulta asti. Mutta pitäisikö naisilla olla velvollisuus suorittaa pakollinen asepalvelus tai siviilipalvelus yhteiskuntamme hyväksi?

Aloin verrata toisen asteen ammatilliseen tutkintoon kuuluvaa pakollista työssäoppimista tietynlaiseen siviilipalvelukseen. Niin armeijan tai siviilipalveluksen suorittaminen kuin myös työssäoppimisjakso sijoittuu ajallisesti nuoruuteen.

Toki koko elämän korostetaan nykyään olevan jatkuvaa oppimista varten.

Työttömien työkokeiluja ja vastaavia voidaan mielestäni pitää tietynlaisena siviilipalveluksena. Ammatilliseen tutkintoon kuuluu noin puoli vuotta pakollista työssäoppimista. Monet suorittavat kaiken lisäksi elämänsä aikana useamman ammatillisen tutkinnon.

Ammatillinen tutkinto ei kuitenkaan anna takeita opiskelijan työllistymisestä. Toisaalta nykyään ilman ammatillista tutkintoa on käytännössä aika mahdotonta työllistyä.

Hyvän pohjan tulevaisuudelle se tietysti antaa.

Työssäoppimista kuuluu myös mahdollisiin jatko-opintoihin korkea-asteella. siitä ei usein makseta opiskelijalle mitään palkkaa. Pakollinen työssäoppiminen koskee opinnoissa tietysti myös miehiä, jotka suorittavat sen lisäksi armeijan tai siviilipalveluksen.

Olen työskennellyt paikoissa, joissa on ollut töissä myös siviilipalvelusmiehiä. Eivät he eroa työnteossa muista työntekijöistä.

Omalla tavallani koen suorittaneeni siviilipalveluksen eri työssäoppimisjaksoillani. Ei minulla olisi ollut mitään jonkinlaisen siviilipalveluksen tai kansalaispalveluksen suorittamistakaan vastaan. Armeijaan tai aseelliseen palvelukseen en ehkä kuitenkaan olisi mennyt.

Miehet saavat valita armeijan ja siviilipalveluksen väliltä, ja näin pitäisi olla myös naisilla, jos pakollisen kansalaispalveluksen suorittaminen koskisi tulevaisuudessa myös naisia.

Päivi Turkki Helsinki

Rohkeaa puhetta uskosta valtalehdessä OLIPA JO AIKAKIN saada lukea Helsingin Sanomista uutistuottaja Johanna Malisen kirjoitus omasta uskostaan. Viime aikoina on myös uutisoitu, että varsinkin nuoret pojat ovat tulleet uskonnollisemmiksi ja liittyneet kirkkoon päästäkseen rippileirille.

On hienoa, että uskonasioista aletaan avoimesti puhua, siis kehdataan puhua välittämättä sitä, että leimataan tyhmäksi.

Sen rinnalla voisi kyseenalaistaa monien keski-ikäisten koulutettujen, hyvin toimeentulevien, itseään sivistyneinä pitävien henkilöiden mielipiteet siitä, että on ihan ok pilkata uskoa, polttaa Koraaneja tai ehkä myös Raamattuja. Se ei todellakaan mielestäni ole ok, jos haluaa sanoa itseään sivistyneeksi.

Kolumni

Sovintosunnuntai tarjosi suomalaisille läpikotaisin paavalilaisen presidentin Presidenttiehdokkaat ottelivat toistensa keskinäisessä kunnioittamisessa aivan kuten apostoli Paavali kristittyjä opasti.

SINÄ PÄIVÄNÄ, jona Donald Trump valittiin aikanaan presidentiksi, pikkukauppiaat lakkasivat palvelemasta mielestään väärin äänestäneitä asiakkaita, työpaikoille perustettiin kahdet kahvihuoneet, juutalaisen päiväkodin aita töhrittiin ja perheet riitaantuivat lopullisesti.

Maailman uskovaisimman demokratian pinnan vernissa paljastui ohueksi, kun sitä vähän raivolla raaputettiin. Pitkään kytenyt kauna paljastui, ja sillä tiellä ollaan yhä.

MAAILMAN PIILOUSKOVAISIMMASSA maassa eli meillä presidentti valittiin paljon herttaisemmin.

Vauhdilla kahtia jakautuva kansakuntamme yhdistyi hetkeksi kylpemään sovinnon hunajassa. Jo itse vaalipäivän hoksattiin olevan ortodoksien sovintosunnuntai, ja seuraavalla viikolla pääsimme juhlimaan pyhän Valentinuksen päivää.

Vaalitulosta ei meillä seurannut mielenosoitusten räminä vaan maltillisen yrmeä lakkojen hiljaisuus: ei kuulu junien kolke eikä lasten mekastus päiväkodeissa. ”Kun koville ottaa, niin koiraskin poikii,” sanoi vanha kansa.

Koko vuoden tapelleet päivänpoliitikot muuttuivat vaaleissa pyhäkoululaisiksi. Valtapelaajista pusertui rauhantekijöitä, ja lopullinen ääniero kahden ehdokkaan välillä oli suorien kansanvaalien pienin.

Ehdokkaat eivät tienneet, rakastaisivatko eniten toisiaan, itseään, lähimmäisiään, itäsuomalaisia vai isänmaataan. Tylsyy-

teen asti kunnioittavan kampanjan huipensivat halailut ja kyläilyt vastustajan leirissä.

MAALLISTUNEEKSI VÄITETYN lintukotomme arvokisassa huomasimme yllättävänkin kirkollisesti esimerkiksi, että synnintunnustus kannattaa esittää heti alkuun kuten messussa, uudenvuodenpuheen päättäminen Jumalaan on tärkeää ja puolison sukupuolella on merkitystä.

Matkan varrella kuultiin yhtä ketterää tilannekohtaista takinkääntöä kuin Paavalilta, tuolta pragmaattisen teologian mestarilta, tuntemattoman jumalan alttarilla: sinun periaatteesi on oikeastaan sama kuin minun, kunhan se auttaa minua voittamaan ja voimme uskotella, että se palvelee isänmaan turvallisuutta ja yhteisyyttä.

Kun ehdokkaat vielä itse valitsivat moniottelunsa yhdeksi lajiksi ”Toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne”, ei kirkkokansalla ole syytä huoleen. Saimme loppujen lopuksi läpikotaisin paavalilaisen presidentin.

HILKKA OLKINUORA Neljännen polven helsinkiläinen, rovasti, kirjoittaja ja maalle muuttanut elämäntarkkailija

LUE HILKKA OLKINUORAN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJA KAUPUNKI.FI/ PUHEEN VUOROT

Sirkka-Liisa Tuomi Helsinki

Kiitos juhlasta, joka piristi päiväni KIITOS KALLION seurakunnalle 9.2.2024 järjestetystä ikäihmisten syntymäpäiväjuhlasta. Pakkanen paukkui ulkona, mutta sisällä oli lämmintä ja mukavaa. Hiljaisten suomalaisten kielenkannatkin irtosivat heti ohjelman jälkeen, ennen kuin edes kahvi oli kuppeihin kaadettu.

Toivottavasti perinne jatkuu, seuraavaa juhlaa odotellaan!

Eija Saha Helsinki

Paastonaika

OMA IL-

Hyvä syy mennä messuun

MO

162 x 63mm

menohaku.kirkkojakaupunki.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 23

Hammashoitoa

Hammaslääkärikeskus OLETKO PELKOPOTILAS SOITA JA VARAA

050 5533 050 Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Hammaslääkäriasema

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka

ja · Hammaskiven 69 värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus hoidon yhteydessä 25 ·· Hammastarkastus Hammastarkastus muuten 45 Hammasvalkaisu 99 ·· Purentakisko 270 · Näkymätön oikomishoito alk. 3800 alk.

T A K U U T Y Ö

€

aika 20 min.

€ € € € €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. ○ Ilmainen proteesien tarkistus

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Kiinteistönvälitystä

Hautauspalveluja

480 € 890 € 149 € 105 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS 550 0€ oteesi norm. 59 opr kok an leu ala Ylä- tai

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206

24 h

Proteesit kuin omat hampaat.

Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

HAMMASTEKNIKKO

Esteetön kulku

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Vuokralle tarjotaan

Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella.

Soita vaikka heti!

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Jukka Norta

Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi

Rakennusala

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Siivouspalveluja KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI 24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024

HAUTAKIV ET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650

www.kivituote.fi

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet

MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammatti­ taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot.

Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys.

Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com ROMACK

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Ikkunanpesut, kotisiivoukset ym., monen vuoden kokemuksella.

Kotital.väh. Ance 045 104 5003

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Palveluja tarjotaan

Lakipalveluja ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY

Kaipaatko juttuseuraa? Kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua?

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680

Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

www.norros.com

Kodin pienet huoltotyöt, fiksaukset ja päivitykset 044 248 0554

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

— kotitalousvähennys —

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Tarjoan koulutus-psykoterapiana ratkaisukeskeistä kuvataideterapiaa Helsingissä ja Vantaalla.

Lisätietoja: www.psykoterapiapalvelu-uusi-alku.com

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Käsilumityöt omakotija rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Lakitoimisto Arto Ylipartanen Erikoistunut ikääntyvien auttamiseen. Pyydä tarjous: edunvalvontavaltuutus, testamentti, perunkirjoitus, ositus ja perinnönjako - kaikki perheen lakiasiakirjat

www.lakiylipartanen.fi | Puh. 045 126 7731

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Seniorin arkeen apua ja iloa!

Meiltä luotettavasti mm. seuraavat palvelut:

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Ostetaan

Aktivoiva ja kuntouttava työote: aivojumppa, tuolijumppa, kuntosali, Ilostu Footbic -tasapainojumppa Ulkoilu yhdessä, lenkkiseura Suureen ky syntään vastaten Kauppa-apu ja ruoanlaitto : Meiltä ny t myös ko ti siivouspal Autolla kuljettaminen velut seni orille!

Saattaminen esim. lääkäriin, kampaajalle...

Seurustelu ja kahvittelu Ravintola-, elokuva-, ja konserttiseura Mökkiretket, kaupunkiretket sekä muut matkat Ja paljon muuta!

Soita ja ka tsotaan, miten voim me olla Ilostu Oy sinulle ilo ksi ja avuksi!

050 511 8170 (ark. klo 10-14)

Saat meiltä aina suomea puhuvan ilostuttajan.

info@ilostu.fi www.ilostu.fi

KOTIOPTIKOT

OSTAMME

OPTIKKOPALVELUT KOTIKÄYNTINÄ PK-SEUDULLA JA LÄHIKUNNISSA WWW.KOTIOPTIKOT.COM P. 044 9835 118

MA-PE 10-16, LA-SU JA ILT SOP. MUKAAN

59€/ KÄYNTI, SISÄLTÄEN TUTKIMUKSEN

KULTAA & HOPEAA

NettiKulta ostopiste

Lapinlahdenkatu 19,Helsinki Helsinki Lapinlahdenkatu 19, Kysy kotikäyntejä ma-pe myös 10-16, la-su ja iltaisin sop. 9877 mukaan p. 044 049.

WWW.NETTIKULTA.FI

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta.

Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Kirkko ja kaupunki -lehden pääsiäisnumero ilmestyy torstaina 21.3. (varaus 8.3. mennessä) Huhtikuussa lehti ilmestyy kerran torstaina 18.4. (varaus 5.4. mennessä) Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594 Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203 Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€ +tehty työ.

Tilaisuuksia HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS la 24.2. klo 17 sateenkaarikirkkopyhä Kalliossa, It.papink. 2; s. S.Airola, lit. A.Rask; tarjoilu & seurat. su 25.2. klo 16 seurat Tapiolassa, Kirkkop. 6. klo 16 Siionin virsien läpiveisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D; M.Kilpiö opettaa. klo 17 kirkkopyhä Tapanilassa, Veljestent. 6; A.Punkka. ke 28.2. klo 16.30 voimavararyhmä Seuratuvalla, ilm. & tied. Leena 0400 882 251. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.

1 a A 3. pe 1.3. klo 19 seurat Espoonlahdessa, Kipparink. 8; kahvit 18.30. su 3.3. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant. 8. ma 4.3. klo 19 seurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk. 2; kahvit 18.30. ti 5.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, lähettikirjeitä. ke 6.3. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne 1.

TALVIVEISUUT Pispalan kirkolla Tampereella 9.-10.3. www.h-y.fi/ talviveisuut.

24.-26.5. Pitkä vkl Viron Saarenmaalla, ilm. 21.4. menn. H-Y p. 0400 805 904.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen ÖLJYNTUOTTAJA MAILLA UPOTTAA PALLO KORIIN

TEHNYT PARATIISIA VUODESTA 1969

latteus

VESSELIT

I

L

I

E

Ä KONEN R

S

U

N

T

L

E

E

V

I

T

OVIA HITKIINNI T E TINSÄ M KYL- U RAM JESSÄ MINTUN PAM MIES PAM

K

S

E

T

S KUORTA T

PAISKITTAVIA

I

H

O

T

Y

T

T

Ö

E

K

U

U

T

T

HYÖK- S KÄYS

LÄKAAPELI H HETE

T

A

T

O

I

T

O

KAPINE A

A

HULK-

I

O

B

E

I

T

IKUII SESTI I

Ä

T

I

L

M

I

KULUTUS K

I

T

S

R

Y

H

R

HÖLMÖ VASA- T RALLA

Y

P

E

R

Ä

K

I

T

A

K

I

V

E

T

I

S

Ä

N

Ä

I

T

I

EGYPTIN TEMPPELIPAIKKA

T

SHERWOODIN SANKARI

K

RUNEBERGIN SOTAMIES

L

KÖMPELÖITÄ KITUPIIKKI

T

Ö

K

H

U

S

K

Y

I

T

O

SATANUTTA KULJETTAVIA

V

I

T

I

O

P

E

C

SAANILA ETEINEN

S

T

D

O

N

K

A

T

A

LEIPÄPIKARUO- L LÄPIÄ S KAA -NAAMA

U

U

A

K

U

H

I

L

A

S

E

T

A

N

A TEHO

U

S

M

TYS Y 1 I HÄVI-

Ä

magia

E

R

Ö

T

A

R

A

-1.

A

R

R

I

S

T

I

Ä

HUSN SEININ V PISTELIÄITÄ K

Ä

A

N

A

S

K

O

T KAA-

VIL99 Y S I T TÄVIÄ JEL- K

PULA

O

T

I

N

E

U

R

O

V

L

U

MENOJA HUNNI JA ASE- M TAKKI

A

U

HIILI-

U

V

A

R

K

E

V

Ä

T

AJANPUUTE PASTILLI

K

I

I

R

E

-1.

I

"2."

-1. T

O

K

A

I

I

S

U

I

H

I

N

A

K

S

U

T

SODASSA SOLMITTU

R SADUN NEITO T

T VISTAA YHDIS- T

A

A

T

A

S

T

U

A

LESKI

N PILK-

A

VA JUUSELA

VAH-

B

I

A VETYJÄ E

T

A

A

N

I

B

A

N

A

L

I

T

E

E

T

T

I

NÖYR- A TYÄ

TORPAN H POJAT

PEITETYIN SILMIN VAATE

S

O

K

O

T

T

A

P

I

T

U

-PAL- S S VELUS

I

V

I

O

T

U

S

HUVITTELU- T PAIKKA

I

O

L

P

O

I

T

S

PAS- R T TASTA

O

N

N

SIL- S I MÄILLÄ

E

L

TÄVÄ

L

I

KUI- H VIA

BRITTIKOULU

L

SALT E CITY I L

A

K

E

I LINTUS KOIRIA

E

T

T

E

R

I

T

A

V

O

L

I

JOHTAJA

P

O

M

O

T

A TURTA T

U

N

N

O

T

O

N

ELÄT KÖÖN! M

A

S

S

A

V

I

A

R

KUITTI

A B

KURRIT

A

U

A

T

SELKÄRANGAN MYÖTÄ

T

A

K

C

A

M

M

E

V

A

I

V

-RAUTA

T

J

A

B TYHJÄTASKU P

T

L

SUO-

ISOVANHEMPI

OHJAAJA SALMENPERÄ

E

TE- R DATIN U HOJA TAPPIOT E F E

JÄRJET

PYÖRREPATSAITA

TYTTÖ JA PEN- S SAS

KÄRPPÄKAPTEENI OHTAMAA

PYHÄN SIVUJÄLKEEN LAUSEESSA

viljelmää joka-

LIIKKUU PARVENA

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

läheisiä

I

I

I

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26 KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024

Hyvää pyhää

25.2.

2. paastonajan sunnuntain evankeliumissa (Luuk. 7:36–50) syntinen nainen pesee Jeesuksen jalat ja Jeesus antaa synnit anteeksi.

Ole päivä hiljaa ATLANTIN TOISELLA puolella Yhdysvalloissa on keksitty, että 25. helmikuuta on Älä lausu sanakaan -päivä. Jos omaa suutaan ei voi pitää kiinni, kannustetaan viettämään hiljaista päivää ainakin sulkemalla ääntä tuottavat laitteet, kuten puhelimet ja televisiot. Auton ajamistakin voi kokeilla radio kiinni.

Krooninen melu lisää aggressiota ja vähentää yhteistyöhalukkuutta. Joskus vain puhelimen soiminen voi nostaa verenpainetta. Hiljainen ympäristö rauhoittaa mielen ja auttaa keskittämään ajatuksia, mikä taas lisää luovuutta.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Taivaallisessa voimapiirissä

P

yhät kyyneleet on tapa sanoittaa tunnekokemusta, joka joskus yllättää. Arkisen elämän keskelle hyökyy lähes käsinkosketeltava pyhän tuntu, häivähdys taivaallista todellisuutta. Silloin aivan äkkiarvaamatta silmät täyttyvät kyynelistä, ei surun, vaan suuruuden kokemisen takia.

Ei kerrota, olivatko alabasteripulloa kantavan naisen kyyneleet pyhiä vai aivan tavallisia, mutta kohdatessaan Jeesuksen hän toimi erityisellä tavalla.

Nainen pesi Jeesuksen jalat kyyneleillään, kuivasi ne hiuksillaan ja voiteli tuoksuvalla öljyllä. Tuo tervetulorituaali oli suorastaan ylitsevuotavainen, vaikka jalkojenpesu ja öljyäminen kuuluivatkin hyviin tapoihin aikana, jolloin kuljettiin pitkiä matkoja avosandaaleissa tomuisia teitä pitkin.

Aterialle Jeesuksen oli kutsunut mies, joka keskittyi muihin asioihin kuin kokemaan pyhää. Ehkä hä-

nen tarkka katseensa seurasi, että ateriavieraille oli syötävää, mutta ainakin hän keskittyi paheksumaan Jeesuksen jalkojen juuressa istuvaa naista niiden asioiden perusteella, mitä tiesi tämän elämästä.

Tekisi mieli tehdä nopea tulkinta kolmikon kohtaamisesta. Toisten huonouteen keskittyvä ansaitsee pienen ripityksen, suitsutusta saa hänelle erityishuomiota antava, mutta ei se ihan niin mene. Jeesuksen sanat ovat maalliset ”joka saa suuret velat anteeksi, rakastaa enemmän”, mutta perspektiivi on taivaallinen.

Taivaallisesta näkökulmasta on tärkeää uskaltaa lähestyä pyhää, vaikka olisikin mokannut pahemman kerran. Iäisyysnäkökulma kannustaa tulemaan Jumalan hyvyyden ja rakkauden voimapiiriin parantumaan, vastaanottamaan ja välittämään rakkautta.

Hehku kiitollisuutta Messussa ylistysvirsi lauletaan seisten.

Jotkut nostavat suuren kiitollisuuden eleenä kätensäkin ylös.

Päästä ylistys valloilleen!

Mikä on sinun tapasi hehkua kiitollisuutta?

Ehkä haluat tanssia villisti?

Voit kokeilla myös lankeamista polvillesi ja otsan painamista maahan.

Itsellesi sopivaa tapaa voit tunnustella Jumalan edessä.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 27

”

Insinöörin koulutuksen saaneena ajattelen, että täytyy olla olemassa jotain meitä suurempaa, sillä ei näin monimutkainen koneisto ole voinut lähteä käyntiin itsestään.

KIRJAILIJA ANTTI TUURI s. 10

Keräysluvat RA/2020/639 ja ÅLR/2023/7525

Tee kaverista totta.

Auta nuoria kohti valoisampaa tulevaisuutta Suomessa ja maailmalla.

Lahjoita. yhteisvastuu.fi tai MobilePay 85050

3

22.2.2024 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o Kirkollist s s s o o r N kokoukseen e m u valittiin kolme n a k vantaalaiso Ei j s. 4 edustajaa kai Aamukaste tuo arjen keskelle juhlan s. 6

Pääotsikko Löylyä kiukaalle

Tero Koivisto käy syömässä ja saunomassa tiistaisin 3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 merkkiä /kpl ja loppuun kirkolla s. 2 Rekolan sivunumerotieto samaan putkeen s. 4

Jari Pajuvirta (vas.) ja Tero Koivisto menevät usein seurakunnan tarjoaman lounaan jälkeen saunomaan.

Kirkolla voi nauttia makoisista löy Ruokailu ja saunominen tutussa seurassa vetävät tiistaisin väkeä Rekolan Pyhän Andreaan kirkolle.

P

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT ANTTI RINTALA

yhän Andreaan kirkon salissa kuuluu valtava puheensorina. Käynnissä on lounasruokailu. Pöydissä vaihdetaan kuulumisia ja maistellaan päivän antimia. Muutama on ilmoittanut halukkuutensa mennä lounaan jälkeen saunaan. Kyseessä on Rekolan seurakunnan joka tiistainen tapahtuma Yläovet auki – syödään yhdessä.

Yksi saunaan menijöistä on Tero Koivisto, joka käy usein kirkolla lounastamassa ja moikkaamassa tuttuja. Lautasella on tällä kertaa nakkikastiketta, perunaa ja paprikaa.

– Täällä saa hyvää ruokaa, joka

2 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2024

vielä on ilmaista. Monella lounaalla käyvällä ei ole aina edes yhtä euroa lämpimään ruokaan. Se riippuu paljon siitä, milloin eläke ja Kelan tuet sattuvat tulemaan tilille, Koivisto kertoo.

– Samalla tämä on sosiaalinen tapahtuma, jossa tutustuu uusiin ihmisiin. On aina kiva päästä myös saunomaan.

Samoin Jari Pajuvirta sanoo, että kirkolle vetävät ruoka ja seura.

Erityisenä houkuttimena kuitenkin on sauna. Hän asuu vuokralla kerrostalossa, jossa on tarjolla asukkaille sauna, mutta saunavuorosta joutuisi maksamaan liikaa.

– Tämä on kyllä hienoa palvelua

seurakunnalta. En tiedä, että tällaista ilmaista saunomismahdollisuutta olisi tarjolla muualla.

Pajuvirran mielestä Rekolan kirkon saunassa saa ihan hyvät löylyt, välillä vähän liiankin kovat, kun jotkut innostuvat heittämään hurjasti vettä kiukaalle. Saunomassa käy yleensä melko lailla sama miesporukka, jonka kanssa voi jutella niitä näitä.

VIEREKKÄIN ISTUVILLA Mirjami Löllöllä ja Kerttu Ruokosella riittää yhteisiä puheenaiheita. He käyvät kirkolla lounastamassa melkein joka tiistai.

– Ruoka maistuu täällä aina hy-

vältä. Eläkeläisenä olen kiitollinen siitä, että järjestetään tällaista maksutonta yhteisruokailua, sanoo Ruokonen.

– Tuleehan tästä vähän säästöä, ja on kiva, ettei aina tarvitse tehdä itse ruokaa, Löllö toteaa.

Yhtä tärkeää kuin ateriointi on ihmisten tapaaminen.

– Kun on tällainen yksin asuva, on ollut mukavaa tutustua alueella asuviin ihmisiin ja viettää yhdessä aikaa, Löllö sanoo.

– Tämä on tällainen virkistävä päivähetki, Ruokonen jatkaa.

Kumpikaan heistä ei ole tarttunut saunomismahdollisuuteen: se ei vain ole tuntunut tarpeelliselta.

lut enemmän miesten juttu, mutta toki se on tarkoitettu myös naisille.

Mukaan tarvitaan vain oma pyyhe, Kippo toteaa.

Lounaan sisältö vaihtelee sen mukaan, millaista hävikkiruokaa seurakunta saa kaupungin ja seurakuntien Yhteinen pöytä -verkostolta. Ruokajakelun auto käy maanantaisin, ja suntiot ja diakonit katsovat, että ruokatarpeita saadaan riittävästi. Tiistaisin vapaaehtoistyöntekijät saapuvat paikalle jo aamulla, jolloin diakoni käy heidän kanssaan läpi ateriasuunnitelman.

Diakoni on tiimin tukena ja apuna ruoan jakamisessa.

Lounaan järjestämiseen tarvitaan siis monen ihmisen ketju, ja siihen kuuluvat tärkeänä osana vapaaehtoistyöntekijät.

– Vapaaehtoiset ovat toiminnan sielu ja sydän. Mukana on 5–7 aktiivista vapaaehtoistyöntekijää, jotka huolehtivat ruoanlaitosta, kattamisesta ja ruokien esillepanosta, Kippo sanoo.

Yläovien yhteydessä on tarjolla myös huolituoli. Kirkon aulassa voi tavata kello 11–11.45 Terttu Nikkilän, Mieli ry:n koulutuksen saaneen vapaaehtoistyöntekijän. Diakonilta voi varata ajan tai vain ilmestyä tuolloin paikalle.

RÄVÄKÄKSI SAVOLAISEKSI esittäytyvä Mari Leinonen on toiminut Rekolan seurakunnan vapaaehtoistyöntekijänä jo 15 vuotta. Seitsemän vuotta sitten hän houkutteli mukaan myös entisen työkaverinsa Maija Sibeliuksen.

– Tämä lähtee auttamishalusta ja lähimmäisenrakkaudesta. On hienoa tehdä jotain muiden hyväksi. Itselleni on myös tärkeää päästä välillä ihmisten pariin, kun olen nyt kahdestaan mieheni kanssa, Leinonen kertoo.

TIISTAIN LOUNASRUOKAILUA luotKaksikko tekee yleensä lounaan saava diakoni Satu Kippo kertoo, etpääruoan, mutta tällä kertaa he kestä Rekolan seurakunta on järjestänyt kittyivät enemmän jälkiruokaan, Yläovet auki – syödään yhdessä -tauuniomenarahkaan. Ruokailun jälpahtumaa vajaa kolme vuotta tässä keen siivotaan tilat porukalla. muodossa. Kävijöitä on ollut joka ker– On tärkeää, että saadaan ruoka ta 50–65, syksyllä välillä jopa 80. Ruo- riittämään, mutta toisaalta on katkailijoissa on työttömiä, eläkeläisiä ja sottava, ettei tule hävikkiä, Sibelius lapsiperheitä. sanoo.

– Erityisen tärkeää tapahtumasNaiset kutsuvat työmaataan leisa on muiden ihmisten kohtaaminen. killisesti kauhukeittiöksi, jossa välilMoni kävijöistä on kertonut, että keslä kapustat lentelevät. kustelu saattaa olla hyvinkin syvällis– Viljelemme keskenämme hurttä. tia huumoria, minkä vuoksi niin hyKirkon sauna on ollut seurakunvin viihdymmekin täällä, Leinonen nan toiminnassa mukana jo ennen uu- nauraa. dempaa versiota yhteisruokailusta.

Monilla ei ole mahdollisuutta saunoa Yläovet auki – syödään yhdessä tiistaisin kotonaan, ja saunomisessa on myös klo 12–13.30 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Alussa lyhyt samaa yhteisöllisyyttä kuin yhdessä hartaus, sen jälkeen lounas ja saunasyömisessä. mahdollisuus. Oma pyyhe mukaan.

– Saunominen on jostain syystä ol-

Mirjami Löllö (vas.) ja Kerttu Ruokonen kehuvat Rekolan kirkon lounasta ja tunnelmaa.

Saunomista tarjolla myös näissä seurakunnissa: Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21 Länsimäen kirkolla, Kerokuja 9.

Naisten saunailta joka toinen torstai (parittomat viikot) klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa Korson kirkolla, Merikotkantie 4.

Naisten saunailta noin kerran kuussa (to 14.3., 11.4., 16.5. ja 13.6.) klo 17–20 Ilolan seurakuntatalolla, Soittajankuja 1.

lyistä

Vapaaehtoistyöntekijät Maija Sibelius (vas.) ja Mari Leinonen kuuluvat Satu Kipon luotsaaman Yläovet auki -tapahtuman vakiotiimiin.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2024 3

Kaksi uutta edustajaa ja yksi konkari Kirkolliskokousvaaleissa pääsi läpi kaksi vantaalaista maallikkoa ja pappisedustajana Korson kirkkoherra.

TEKSTI HANNA ANTILA JA EIRA SERKKOLA GRAFIIKKA MAIJA SAARI, KUVAT EDUSTAJISTA KIRKOLLISKOKOUKSEN EHDOKASGALLERIA, OUTI JAAKKOLA, SIRPA PÄIVINEN

K

irkolliskokoukseen eli kirkon ylimpään päättävään elimeen valittiin 13. helmikuuta käydyissä kirkolliskokousvaaleissa Helsingin hiippakunnasta kolme vantaalaisten edustajaa. He ovat maallikoiden listalta valitut Jouko Jääskeläinen ja Eve Rämö ja pappislistalta valittu Korson kirkkoherra Tuomas Antola. Jääskeläinen on valtiotieteen tohtori, Vantaankosken seu-

rakunnan pitkäaikainen luottamushenkilö ja Kristillisdemokraattien kaupunginvaltuutettu. Sosiaaliohjaajana lastensuojelussa työskentelevä Rämö on Korson seurakuntaneuvoston jäsen, Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja Vihreiden kaupunginvaltuutettu. Aiemmin kirkolliskokouksessa mukana ollut vantaalainen Soili Haverinen ei tullut uudelleen valituksi.

Kirkolliskokouksen edustajista vaihtuu lähes kaksi kolmasosaa. Li-

beraalit saivat koko maassa kuusi paikkaa lisää, Helsingin hiippakunnassa yhden.

”

Kaikilla pareilla pitäisi olla mahdollisuus päästä vihille kaikissa Suomen seurakunnissa.

TUOMAS ANTOLA

ARVOKONSERVATIIVISELLA Sanasta Elämään -listalla ehdolla ollut Jouko Jääskeläinen valittiin kirkolliskokoukseen kolmannen kerran. Hän uskoo, että kirkolliskokousta työllistää tulevalla kaudella ainakin kirkon taloustilanne. Se ei ole vielä huono, mutta jäsenmäärän lasku ja yleinen taloustilanne vaikuttavat.

– Kirkkoon heijastuvat samat ilmiöt kuin Suomen ja maailman talouteen. Kirkon talous on sidoksissa Suomen talouteen, joka on taas sidoksissa maailman talouteen.

Hän toivoo voivansa pitää esillä erityisesti sielunhoitoa, lasten ja nuorten parissa tehtävää perustyötä ja jäsenyyden vahvistamista. Jos nämä asiat tehdään hyvin, kirkollekin käy hyvin, Jääskeläinen ajattelee.

Helsingin hiippakunnan edustajat kirkolliskokoukseen kaudeksi

Maallikkoedustajat:

4 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2024

Lauri Grünthal

Jouko Jääskeläinen

Samuel Kopperoinen

Hanna Mithiku

Juha Perilä

Eve Rämö

– Miksi meillä ei ole pyhäkouluja?

Päiväkerhoja on vähennetty. Miten lapset ja nuoret saadaan mukaan seurakunnan toimintaan? Siinä on työsarkaa, jossa tarvitaan koko kirkon ponnistusta.

– Kirkon rakenneuudista tärkeämpi kysymys on se, miten nuoret, jotka käyvät rippikoulun, näkevät seurakunnan jäsenyyden rippikoulun jälkeen.

Liberaalilta Tulkaa Kaikki -listalta valittu Eve Rämö haluaa edistää yhdenvertaisuutta ja esimerkiksi kunnioittavaa puhekulttuuria.

– Keskustelu on siistiytynyt, mutta välillä kokouksissa kuulee Raamatulla päähän lyömistä ja sen käyttämistä toista vastaan. Tätä kavahdan.

Lapsiin ja lapsiperheisiin liittyvät asiat ovat myös Rämölle tärkeitä.

– Kirkon haaste on, kuinka saada perheet sitoutumaan ja lapset kasvamaan kirkon yhteyteen. Nuorten naisten asenteet kirkkoa kohtaan

2024–2028

Liisa-Maria Vopio-Pulkki

Wiking Vuori

Pappisedustajat:

Tuomas Antola

Marjut Mulari

Arto Antturi

Päivi Vähäkangas

RINA MAYER / PEXELS

ovat avainasemassa. Onko kirkko sellainen, että se houkuttelee tekemään päätöksen lapsen kastamisesta? Kasteen merkityksen korostaminen on tärkeää.

Rämö on ollut aiemminkin ehdolla kirkolliskokoukseen, mutta tuli valituksi nyt ensimmäisen kerran.

– Jos kirkossa haluaa muutosta isoihin rakenteisiin, kirkolliskokous on se paikka, missä ne keskustelut ja äänestykset käydään ja asiat tuodaan esiin.

TULKAA KAIKKI -LISTALTA valittu pappisedustaja Tuomas Antola uskoo, että hänellä olisi annettavaa kirkon hallintorakenteiden uudistuksessa, sillä hänellä on kokemusta sekä pienen seurakunnan että suuren kaupunkiseurakunnan eli Korson johtamisesta.

– Olen nähnyt seurakuntien ahdinkoa eri puolilla maata ja haluaisin olla edistämässä sellaisia uudistuksia, jotka turvaisivat perustyön kaikkialla Suomessa kestävällä tavalla.

Antola pitää tärkeänä, että kirkko huomioisi paremmin millenniaalit ja voisi olla avoimuuden ja lähimmäisenrakkauden yhteisö. Hän uskoo, että kirkon avioliittokäsitystä käsitellään myös alkavalla kaudella.

– Kaikilla pareilla pitäisi olla mahdollisuus päästä vihille kaikissa Suomen seurakunnissa, Antola sanoo.

HELSINGIN HIIPPAKUNNASTA valittiin kirkolliskokoukseen 12 edustajaa, joista maallikoita on kahdeksan ja pappisedustajia neljä. Maallikkolistoilta valituiksi tulivat Eve Rämön ja Jouko Jääskeläisen lisäksi Tulkaa kaikki -listalta Lauri Grünthal, Hanna Mithiku, Liisa-Maria Voipio-Pulkki ja Wiking Vuori, Elävä kirkko -listalta Juha Perilä ja Sanasta Elämään -listalta Samuel Kopperoinen. Papeista valittiin Tuomas Antolan lisäksi Pornaisten vs. kirkkoherra Arto Antturi, Munkkiniemen kirkkoherra Päivi Vähäkangas ja oppilaitospastori Marjut Mulari.

Samoissa vaaleissa valittiin myös edustajat hiippakuntavaltuustoon, joka on tuomiokapitulin ohella toinen kirkon hiippakuntien toimielimistä.

Siihen valittujen nimet löytyvät Helsingin tuomiokapitulin nettisivuilta.

Kirkolliskokoukseen valitaan kaikkiaan 96 edustajaa, joista 32 on pappeja ja 64 maallikoita. Kirkolliskokoukseen kuuluvat lisäksi kaikki piispat ja kenttäpiispa sekä saamelaiskäräjien ja valtioneuvoston edustajat, yhteensä 13 henkilöä.

Kirkolliskokous käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta. Uusi kirkolliskokous kokoontuu Turkuun 13.–17. toukokuuta.

Vantaan seurakunnat haluavat tarjota helppoja tapoja avioitua.

Vaivattomat vihkimiset alkavat Tikkurilan kirkolla perjantaisin Tikkurilan kirkolla pääsee jatkossa joka toinen perjantai vaivattomasti naimisiin kello 14–15 pidettävän vihkitunnin aikana.

Ajanvarausta ei tarvita. Esimerkiksi suositun Hääyö-tapahtuman kautta on havaittu, että valmiiksi tehdylle tilaisuudelle on tilausta.

Vaivattomaan vihkimiseen tullessa parilla tulee olla mukana henkilöllisyystodistukset, sormukset ja avioliiton esteettömyystodistus. Todistajat löytyvät tarvittaessa kirkolta. Seurakunta tarjoaa onnittelumaljat vihkiparille. Vaivattomat vihkimiset järjestävät yhdessä Tikku-

rilan seurakunta ja Vanda svenska församling. Seuraavat vihkikerrat ovat pe 23.2., 8.3. ja 22.3. klo 14–15.

– Vihkiminen voidaan toimittaa kirkkosalissa, mutta jos tuntuu, että haluaa olla todistajien kanssa jossakin pienemmässä huoneessa, niin sekin on mahdollista, Tikkurilan seurakunnan pappi Jaakko Hyttinen kertoo.

Tikkurilan kirkolla aletaan tarjota myös mahdollisuuksia helppoon kasteeseen joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina järjestettävissä Aamukaste-tilaisuuksissa. Niistä voi lukea lisää tämän lehden sivulta 6.

Pikkuhelppi-toiminta etsii vapaaehtoisia Lapsiperheitä tukevaan Pikkuhelppi-toimintaan etsitään vapaaehtoisia. Pikkuhelppi-toimintaa järjestetään Vantaalla Rekolan, Korson ja Vantaankosken seurakuntien alueilla. Vapaaehtoiset saavat tehtävään koulutuksen ja heidän työparinaan perheiden luona kulkee Pikkuhelppi-työntekijä. Myöhemmin vapaaehtoinen voi jatkaa per-

heen kanssa itsenäisesti. Apu voi olla vaikkapa ulkoilua lasten kanssa tai apua kotiaskareissa, muutamia tunteja kerrallaan. Vapaaehtoiseksi voi hakea sivuilla vantaanseurakunnat.fi.

Pikkuhelpin vapaaehtoiset haastatellaan tehtävään. Jokaisen lasten kanssa toimivan on esitettävä rikosrekisteriote ennen toiminnan aloittamista.

Walk in -terapiaa myös pienten lasten vanhemmille Matalan kynnyksen walk in -terapiaa aletaan tarjota Tikkurilan kirkolla myös perjantain perhepäivien yhteydessä. Walk in -terapia on matalan kynnyksen lyhytterapiaa, jossa sovelletaan ratkaisukeskeiseen psykologiaan perustuvia menetelmiä.

Walk in -terapia on luottamuksellista, voimavarakeskeistä, vahvuuksiin keskittyvää terapi-

aa. Se on keskusteluapua, jossa aiheen saa nimetä itse. Terapiaa toteuttavat walk in -terapeuttiopiskelijat.

Perhepäivään saapuessa ajan walk in -terapiaan voi varata kirkon infopisteeltä 15.3., 5.4., 26.4. ja 24.5. klo 11 ja 12. Tapaamisiin on varattu leluja pienelle lapselle.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2024 5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.2.–7.3.

Hakunilan kirkko: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma, ti, to klo 10–14, ke klo 10–15, su klo 11–14 p. 050 409 0500.

Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Musiikkihetki Facebookissa joka toinen keskiviikko klo 12.

Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.

Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, suntio p. 050 409 0500 Nuorten bändi torstaisin klo 16.30–17.15.

Iltakirkko torstaisin klo 18.

Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45.

Raamattu-ilta perjantaisin klo 18.30.

Maanantaikirkko klo 11, ehtoollinen parillisilla viikoilla.

Maanantaisin yhteisölounas kattaukset klo 11.30 ja klo 12.15.

Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14.

Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12.30. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki.

Ruotsinkielinen kielikahvila maanantaisin klo 18. Anna-Leena Jarva.

Päivähetki Raamatun äärellä parittomien viikkojen tiistaina klo 12. Jari Araneva.

Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12.

Toivo Café keskiviikkoisin klo 13–15.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14.

Seniorikerho to 8.2. klo 13. Yhteisvastuu. Kerhon ohjaajana Minna Tervo.

Messu su 25.2. klo 12. Salla Poropudas, Harri Nurminen, Marcus Kalliokoski.

Raamattuluento: Rukista leipää Raamatusta ke 28.2. klo 18.30.

Mitä on Jumalan pelko? Pastori, tietokirjailija Juha Vähäsarja.

Musiikkiviikon avausmessu ja

6 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2024

SIRPA PÄIVINEN

Hakunilan seurakunta

isosten siunaaminen su 3.3. klo 12.

Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Kaisa Keskitalo, nuorisokuoro Aurinkotanssi ja Hakunilan seurakunnan bändi.

Musiikkiviikon urkukonsertti ke 6.3. klo 12.30. Juha Paukkeri. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Raamattuluento: Rukista leipää Raamatusta ke 6.3. klo 18.30.

Kuinka kertoa evankeliumi? Pastori, lähetystyöntekijä Samuel Yrjölä.

Seniorikerho to 7.3. klo 13. Pia Heikkinen Kylväjästä vierailee.

Kerhon ohjaajana Minna Tervo.

Lähetyspiiri - maailman ympäri lähetyksen merkeissä to 7.3. klo 18. Vieraana pastori Katri Härkönen, työ Botswanassa ja Tansaniassa.

Musiikkiviikon konsertti: My Finnish Soul: Eeppi Ursin to 7.3. klo 19. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391 Perhekerho perjantaisin klo 9–12.

Avoin muskari perjantaisin klo 10.

Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10.

Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21.

Naiset Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21.

Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18. Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20.

Lähetyspiiri – maailman ympäri lähetyksen merkeissä to 22.2. klo 18, vieraana lähetyssihteeri Sari Paananen.

Messu su 25.2. klo 10. Salla Poropudas, Marcus Kalliokoski.

Esikoiset ry:n seurat su 25.2. klo 14.30. Tarja Nieminen.

Messu su 3.3. klo 10. Sari Kokkonen, Marcus Kalliokoski, Hakunilan kirkon kuoro.

Musiikkiviikon konsertti: My Lord, What a Morning ti 5.3. klo 19.

Cecilia-kuoro ja Hannu Holman lauluoppilaat. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

TULOSSA Senioripysäkki-toiminta alkaa Hakunilassa huhtikuussa. Senioripysäkki-ryhmät ovat HelsinkiMission kehittämiä, yli 60-vuotiaille tarkoitettuja ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa 15 krt. Ensimmäistä ryhmää kootaan nyt! Ilmoita kiinnostuksesi kirkkoherranvirastoon, p.

09 830 6500. Ohjaaja haastattelee ryhmään tulijat. Lisätietoja www. hakunilanseurakunta.fi -> Seniorit

Johanna Jakonen kastaa lapsia perjantaiaamuisin kerran kuussa.

Menokasvo

Lapsi saa arkena kasteen Tikkurilan kirkossa Tikkurilan kirkossa alkavat Aamukastetilaisuudet, jolloin lapsi saa kasteen vaivattomasti arkena. Mistä idea tähän tuli, pappi Johanna Jakonen?

– Tikkurilan seurakunnassa on jo vuosia järjestetty erityisiä kastepäiviä. Sain idean, että kastemahdollisuutta voisi tarjota myös Tiksin perhepäivän yhteydessä perjantaiaamuisin kerran kuussa.

– Tarkoitus on, että lapsen kastaminen olisi helppoa ja vaivatonta. Ei tarvitse aina pitää isoja juhlia viikonloppuna, vaan myös keskellä arkea voi olla pyhiä ja juhlavia hetkiä.

Miten kastetilaisuus järjestetään?

– Kasteajan varaus tehdään seurakunnan tila- ja toimitusvarausjärjestelmän kautta viimeistään edellisviikon tiistaihin mennessä.

Suunnittelemme juhlan perheen toiveiden mukaisesti. Tilaisuudessa voidaan kastaa useampikin perheen lapsi.

– Kastettavan lapsen vanhemmista ainakin toisen on oltava kirkon jäsen, ja yli 12-vuotiaan kastamiseen tarvitaan molempien vanhempien suostumus. Jos kummi ei pääse paikalle, meiltä voi saada tarvittaessa todistajat. Lapsen etunimet ja kastepäivä laitetaan kirkon Rakkaus-kastepuuhun, mikäli vanhemmat näin tahtovat.

Pitääkö lapsella olla oma kastemekko?

– Tilaisuuteen voi ottaa mukaan oman kastemekon ja -maljan, mutta molemmat löytyvät myös kirkolta. Lisäksi tarjoamme kotona pidettävää kastejuhlaa varten ilmaisen kymmenen hengen kakun. Sen valmistaa kirkon aulassa toimiva Lauran Kaffila. Varaamisen yhteydessä on hyvä ilmoittaa erikoisruokavalioista.

MARJO KYTÖHARJU Aamukaste keväällä pe 1.3., 5.4. ja 3.5. joko klo 9 tai 11 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.2.–7.3.

MUUALLA

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä.

Päivystävä pappi ma–pe klo 9–14, ma–ti myös paikan päällä, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti ja to klo 9–11, puhelimitse p.

09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja Solmuja parisuhteessa-neuvoja ajanvaraus alkukartoitukseen p. 050 573 6356.

Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Jumalanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta.

Messu su 25.2. klo 10. Jarna Wikström, Hannu Lehtikangas. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Miesten kirjallisuuspiiri ti 27.2. klo 18. Matti Hyry. Kirjana Lea Ypin Vapaa – kuinka kasvoin aikuiseksi maailman luhistuessa.

Elämäni laulu to 29.2. klo 19. Mikä

on sinun elämäsi laulu? Minkä laulun haluaisit kuulla? Musiikista vastaa Hale Heikkilä ja houseband.

Liput 15/10 e. Lähetä toiveesi etukäteen: hannu-pekka-heikkila@ evl.fi Messu su 3.3. klo 10. Jaakko Kara, Hale Heikkilä. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Päiväkahvin Aikaan ma 4.3. klo 14.

Sydämen asia – Vantaan Sydän ry:n pj Eero Salo kertoo ja tekee kaiken sydämestä sydämen parhaaksi.

Kahvitarjoilu.

Kirkon raamattupiiri ti 5.3. klo 18.

Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja.

Katumus aiheena.

Yhteisvastuukonsertti ke 6.3. klo 19. Hannu Niemelä, Tanja Niemelä ja Hannu Lehtikangas. Ohjelma 15 e.

Usko ja oppi -ilta to 7.3. klo 18.

Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja.

Verkossa.

Kirkon kuoro tiistaisin klo 17.30.

Kuoroa johtaa Hanna Perkola.

Kirkkomuskariryhmät keskiviikkoisin klo 10,10.45 ja 12. Tarkemmat ryhmäjaot ja ilmoittautuminen verkossa. Tied. terhi.kuoppala@ evl.fi, p. 050 573 6356.

Yhteisen pöydän ruokailu keskiviikkoisin klo 11.

Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12.

Kyläperhekerho torstaisin päiväkerhotilassa klo 9–11 vanhemmille ja hoitajille lapsineen.

CAFÉ PÄHKINÄ Lammaskuja 2 A Kahvila auki ma–to klo 10–14.

Kahvila on suljettu 19.2. alkavan viikon.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 28.2. klo 18. Paikka ilmoitetaan piiriläisille myöhemmin.

Kamalat äidit -vertaisryhmä teinien äideille torstaisin 29.2. alkaen klo 18–19.30. Perheohjaajat Mirka Renvall ja Sari Häkki. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: sari.hakki@evl.fi, p. 044 422 0491. Lisätietoa https:// ywca.fi/kamalat-aidit.

Karaváki – Pieni vene – kreikkalaisen tanssin kerho. 4.3. klo 18.

Jaakko Kara.

Hartaushetki to 7.3. klo 13. Jarna Wikström.

Musiikkihetki to 14.3. klo 13.

Hannu Lehtikangas.

HAIK-piiri keskiviikkoisin klo 10.

Miesten keskusteluryhmä torstaisin klo 10.

Maarit Kareno-Lagerströmin ”Hellyys”-näyttely nähtävillä 4.3. asti.

Elsa Sysserin KaiPUU-näyttelyn avajaiset ti 5.3. klo 18. Näyttely nähtävillä 8.4. asti. Taiteilijatapaaminen ti 19.3. klo 14.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 29.2. klo 9.30.

25–40-vuotias, tule ideoimaan!

Rekolan seurakunnassa aletaan rakentaa uudenlaista millenniaalien ja nuorten aikuisten (25–40-vuotiaat) jumalanpalvelusyhteisöä. Pappi Pia Judd kertoo, että suunnittelua halutaan tehdä yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Kuvassa Pia Judd ja kirkkoherra Jussi Koski.

Aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita to 29.2. klo 18 Rekolan kirkolle, Kustaantie 22, kaverin kanssa tai yksin. Ohjelmassa on tutustumista, unelmien yhteisön visioimista, rukousta ja yhdessä syömistä.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 22.2. klo 11.

Virpi Otieno. To 7.3. klo 11. Ville Auvinen.

Kyläperhekerho tiistaisin klo 9–11 vanhemmille ja hoitajille lapsineen.

MUUALLA Kyläperhekerho ke 28.2. ja 13.3. klo 9.30–11 vanhemmille ja hoitajille lapsineen Kohtaamispaikka Niittyvillassa, Lammaslammentie 3.

Naisten Café ti 12.3 klo 18 Pähkinäsaunalla, Lammastie 13. Sauna, uinti ja iltapala 5 e. Tied. ja ilm. 5.3 menn. terhi.kuoppala@evl.fi, p.

050 573 6356.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, avoinna ma–pe klo 9–14. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550 Keskustelun papin kanssa voi varata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonissan vastaanotto 7.3., 4.4 ja 2.5. klo 10–11 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12.

JANI KARLSSON

Lapsiperheiden iltakerho Kolohongan kerhotilassa (Pohjolantie 2, alakerta) tiistaisin klo 17–19.

Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.

Lapsikuoro Kuunloiste on alakouluikäisten lasten kuoro, joka harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 16–16.45. Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoroseikkailuun!

Nuorisokuoro Aurinkotanssi on yläkoulun kynnyksellä sekä yläkoulussa olevien nuorten oma kuoro.

Se harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 17–17.45. Aurinkotanssissa on letkeä tekemisen meininki, johon jokainen nuori saa tulla omana itsenään.

Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa Kaisa Keskitalo. Lisätietoja sähköpostitse kaisa.keskitalo@evl. fi.

Vauva tulossa -ryhmä alkaa to 15.2. klo 17.30–19 Tikkurilan kirkolla, yhteistyössä Tikkurilan srk:n kanssa. Tied. birgitta.karjalainen@ evl.fi

Seurakunnan seniorit to 22.2., 29.2. ja 7.3. klo 13 seurakuntasalissa.

Iltarukouspiiri to 22.2., 29.2. ja 7.3. klo 18 kokoustilassa.

Korso-messu to 22.2. klo 18.30.

Minttu Haapalainen. Ennen messua kokoonnutaan etkoille klo 18 kahvin ja teen äärelle.

Perhekerho pe 23.2. ja 1.3. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Lounas 2 e/ perhe.

Messu su 25.2. klo 10. Minttu Haapalainen, Jani Vanhala, Kirkkokahvit.

Kylväjän lähetyspiiri su 25.2. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa.

Kirkon aamupuuro ma 26.2. ja 4.3. klo 10 seurakuntasalissa 1 e. Älä syö yksin. toisten seurassa puurokin maistuu paremmalta!

Perhekerho ma 26.2. ja 4.3. klo 12–15 lasten tiloissa.

Virtapiiri ma 26.2. ja 4.3. klo 13 seurakuntasalissa. Juttuseuraa, kahvittelua ja ohjelmaa.

Punainen lanka -raamattupiiri ma 26.2. ja 4.3. klo 19 Korson kirkon kirjastohuoneessa.

English Through Bible -raamattupiiri ma 26.2. ja 4.3. klo 18.30 kokoustilassa.

Aamurukouspiiri ke 28.2. ja 6.3. klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa.

Katulähetyksen hartaus ja yhteisölounas ke 28.2. ja 6.3. klo 11.

Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa. Ruokailun alussa on mahdollisuus hiljentyä yhteiseen hartauteen kirkkosalissa.

Lähetyspiiri ke 28.2. ja 6.3. klo 13 kokoustilassa.

Iltaperhekerho ke 28.2. klo 18 lasten tiloissa.

Naisten saunailta to 29.2. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa.

Korso-messu to 29.2. klo 18.30.

Minna Ruuttunen. Ennen messua

kokoonnutaan etkoille klo 18 kahvin ja teen äärelle. Mukana Kiipula 2 -ripariryhmä.

Messu su 3.3. klo 10. Tuomas Antola, Minna Ruuttunen. Kirkkokahvit.

Korso-messu to 7.3. klo 18.30.

Minttu Haapalainen. Ennen Korsomessua on ruokailu klo 17.30 alkaen. Mukana Kiipula 4 -ripariryhmä.

MUUALLA Retkeilijät Korson seurakunnassa. Seuraa retkeilijöitä Facebookissa.

Retki Kuusijärvelle 26.2. Tavataan kirkon edessä klo 11 ja lähdetään yhdessä julkisilla kulkuvälineillä Kuusijärven uudelle keittokatokselle. Huom. säävaraus. Lisätiedot ja ilm. Kristiina Keski-Posso, p. 040 194 8497.

Maaliskuussa lähdetään yhteiskuljetuksella elokuviin katsomaan Myrskyluodon Maija. Ilm. kirkkoherranvirasto, p. 09 8306 550 Lapin lumo ja lepo. Korson seurakunnan retki Saariselälle 23.–29.9.

Hinta täysihoidolla kahden hengen huoneessa 695 e, yhden hengen huoneessa 740 e. Ilmoittaudu virastoon p. 09 830 6550 tai lue lisää korsonseurakunta.fi/lappiin.

Matkanjohtaja Sirkka Väätäinen, p.

040 687 4006.

Päiväretki 11.5. Slaavilaisuuden monet kasvot Stadissa. Lähtö Korsonpolulta klo 9.30. Keittolounas Kiasma Caféssa. Helsinki Happy Guide-opas Emil Anton johdattaa meidät teeman äärelle.

Opastus tapahtuu bussissa, josta poistumme muutaman kerran jaloittelemaan. Iltapäivällä kahvit.

Retken hinta 50 e. Ilm. kirkkoherranvirastoon, p. 09 8306 550.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta.

Kirkonkulma avoinna ma ja pe klo 10–13.30. Hartaus pe klo 11.

Maarukanmummot kutovat lapasia diakoniatyölle helmi-huhtikuun ajan maanantaisin klo 12–13.30 rippikoulusalissa. Kevään aikana neulotaan lapasia diakoniatyön tarpeisiin. Voit ottaa omat puikot mukaan, langat saa ryhmässä. Uudet ja vanhat neulojat tervetuloa!

Kotikäynti Ikäihmisten on mahdollista varata kotikäyntiaika diakoniatyöntekijältä. Diakoniatyöntekijän käynnin tarkoitus on keskustelun avulla tukea selviytymistä arjessa.

Kotikäynnin voi varata diakoni Kristiina Keski-Possolta, p. 040 194 8497.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 22.2., 29.2. ja 7.3.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2024 7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.2.–7.3.

ESKO JÄMSÄ

klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 27.2. ja 5.3. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30.

Senioripiiri ke 28.2. klo 10–11.30.

Kahvitarjoilu.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Rekolan srk somessa: @rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220.

Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi Puhelinpäivystys ti klo 10–12, p.09 8306706.

Satu Kippo p. 044 422 0391 Sannamari Niemi, p. 050 329 0361 Tarkemmat tiedot seurakunnan net­ tisivuilta.

Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia ta­ paamisajan. vt. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706.

Ben Ahlroos, p. 050 535 2450.

Pia Judd, p. 040 531 7078.

Hanna Paananen, p. 050 436 7712.

Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370.

Nikkaristi Pertti Holopaisen apua tarvitaan muun muassa lampun vaihtoon.

Nikkaristi auttaa kodin askareissa Vantaan seurakuntien vapaaehtoiset nikkaristit ja kyläsepot auttavat ikäihmisiä ja liikuntaesteisiä pienissä kodin askareissa ja korjaustöissä, joista he eivät itse selviä.

ESKO JÄMSÄ

Nikkaristeilta voi pyytää kertaluonteista apua esimerkiksi palovaroittimen asennukseen, taulujen ripustamiseen tai pihan haravointiin.

Etenkin tikkaille nousu on hyvin tyypillinen ikäihmisille loukkaantumisia tuova toiminta, joka kannattaa antaa nikkaristin hoidettavaksi. Ammattimiesten töitä, kuten sähkötöitä, nikkaristit eivät tee.

Apu on asiakkaalle maksutonta.

Tarvitsetko itse apua kodin askareissa tai tunnetko jonkun, joka on vailla apua?

Ota yhteyttä seurakuntaasi.

Hakunilan seurakunta yhteyshenkilö Heli Leskinen p. 050 468 6410.

Hämeenkylän seurakunta (Kyläsepot) kirkkoherranvirasto ma–pe klo 9–14 p. 09 830 6450.

Korson seurakunta

p. 09 830 6700.

Tikkurilan seurakunta ma ja to klo 11–13 p. 044 422 0456.

Vantaankosken seurakunta ke klo 11–13 p. 09 830 6426.

ti klo 13–15 p. 044 422 0430.

Rekolan seurakunta kirkkoherranvirasto ma–to klo 9–14,

8 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2024

Lisätietoja www.vantaanseurakunnat.fi/ apua­ja­tukea/nikkaristi­apua

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708.

Perheolkkari ma klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä.

Kirkkomuskari ti klo 9.30–10.

Avoin kirkkomuskari perheille.

Tied. Suvi Häme, p. 050 433 3329.

Huolituoli –keskustelu ti klo 11–12, asiakas valitsee aiheen ja Mieli ry:n Huolituoli -koulutettu vapaaehtoinen Terttu toimii kuuntelijana.

Keskusteluhetken varaus Sannamari, p. 050 329 0361.

Yläovet auki ti klo 12. Syödään yhdessä. Alussa hartaus. Sauna, oma pyyhe mukaan.

Silmukkasiskot ke klo 9. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi.

Lapsikuoro laululaivan harjoitukset ke klo 16–16.45.

Pyhäkoulu su klo 10. Lasten oma kirkkohetki ja askartelua.

Messu su 25.2. klo 10. Seppo Paulasaari, Sirkku-Liisa Niemi.

Messu su 3.3. klo 10. Seppo Paulasaari, Sirkku-Liisa Niemi.

Miesten raamattupiiri ma 4.3. klo 18.30. Keskustelua Raamatusta miesten kesken.

Aamumessu ke 6.3. klo 9. Herran pyhä ehtoollinen aamulla. Ben Ahlroos ja Suvi Häme.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedustelut Asolan toiminnasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329.

Perheolkkari ti klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä.

Saviryhmä ke klo 12. Pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika.

Materiaalimaksu 1 e/kerta. Ei ennakkoilmoittautumista.

Raamattu ja rukouspiiri to klo 10.

Käydään läpi Raamattua ja seuraavan sunnuntain jumalanpalveluksen tekstiä keskustellen ja rukoillen. Ei kokoontumista to 22.2.

Silmukkaryhmä to klo 16–18.

Ryhmässä neulotaan, virkataan ja kudotaan kahvikupin ääressä. Olet tervetullut ryhmään myös ilman käsityötä, tärkeintä on yhdessäolo.

Ei kokoontumista to 22.2.

Seniorikahvila ma 26.2. klo 13.

Tarjolla mukavaa yhdessäoloa kahvikupin ääressä. Vierailijoina Varian opiskelijat.

Omaishoitajien tukiryhmä ti 27.2. klo 13. Vertaistukiryhmä omaistaan hoitaville tai jos kokee olevansa omaishoitaja. Ei ennakkoilmoittautumista. Vieraana Peter Anderssen.

Miesten keskusteluryhmä to 29.2. klo 13. Aiheena elämän eri osa-alueiden ihmeet ja ilmiöt. Ryhmän tarkoituksena on saada lisää hyvinvointia arkeen. Ohjaajana Heikki.

Kipuryhmä ti 5.3. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville. Ei ennakkoilmoittautumista.

Naisten keskusteluryhmä to 7.3. klo 13. Ohjaajana Irene, ei ennakkoilmoittautumista.

MUUALLA Foibemessu su 25.2. klo 14. Seppo Paulasaari, Sirkku-Liisa Niemi.

Foibekartano, Sairaalakatu 7.

Toivoa naisille -ryhmä ke 6.3. klo 18–19.30. Lampirannalla, Tertunkuja 4b.

Nikkaristiapua Tarvitsetko apua kodin pienissä askareissa tai haluaisitko tulla tekijäksi mukaan?

Seurakunnan vapaaehtoiset nikkaristit auttavat kodin pikku askareissa Rekolan alueella. Heiltä voi pyytää apua esim. palovaroittimen asennukseen, lampun vaihtoon, taulujen ripustamiseen tai pihan haravointiin. Ammattimiesten töitä ei kuitenkaan tehdä. Apu on asiakkaalle maksutonta. Lisätietoja: kirkkoherranvirasto, p. 09 830 6700 ma–to klo 9–14.

Tikkurilan seurakunta Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat p. 09 830 6804 ma–pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hau­ tausmaan toimiston kautta p. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaus­

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.2.–7.3.

toimi@evl.fi. Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkurilantaivaanalla.blogspot.com Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 p. 09 830 6202 Diakonia palvelee Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651.

Sähköposti: diakonia.tikkurila@evl. fi Ajantasaiset tiedot toiminnasta ja tapahtumista www.tikkurilanseurakunta.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Auki ti, to ja pe klo 12–15, viikonloppuna tilaisuuksien mukaan.

Messu su 25.2. klo 12, Niina Riihimäki, Sanna Heikurinen, Iina Katila.

Karkauspäivän konsertti: Tyyneyteen karkaavat – Juulia Salo, kantele, Anna-Sofia Anttonen, saksofoni ja Nemat Battah, oud ja laulu to 29.2. klo 18. Tule lepäämään ja virvoittautumaan rauhoittavan musiikin äärelle. Harvinainen soitinkokoonpano esittää musiikkia eri aikakausilta aina keskiajalta nykypäivään saakka improvisaatiolla höystettynä. Ohjelmistossa on mm. Hildegard Bingeniläisen, Arvo Pärtin sekä muusikoiden itse säveltämää tunnelmallista, meditatiivista musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Messu su 3.3. klo 12, Annaelina Mäkilampi, Johanna Jakonen, Hanna Raunu, Samppa Laakso.

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a, p. 044 4220 480.

Avoinna arkisin ma–pe klo 7.30–21, la ja su klo 9–18.

Aulan palvelupiste auki kirkon aukioloaikoina. Suntiot: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila.fi Lauantaiset iltakellot soivat klo 18. Joka kuukauden ensimmäinen la ne soittaa kanttori.

Keskiviikkokellot soivat kanttorin soittamina ke klo 14.

Avoin Junnuolkkari 7–14-vuotiaille kouluviikoilla ti klo 13–16.

Taaperokahvila to 29.2. ja to 7.3. klo 9.30–12 yli vuoden ikäisille lapsille aikuisen kanssa.

Päivämusiikki to klo 12 to 22.2.

(Anni Nousiainen, urut), to 29.2.

(Marjukka Andersson, urut) ja to 7.3. Vapaa pääsy.

Kielikerho – puhumme suomea to 22.2., to 29.2. ja to 7.3. klo 14.30–16.

Kahvia ja teetä. Tied. mirja.jalo@ evl.fi, p. 040 509 7306. The language club meets on Thursdays from

2.30–4 PM. We learn Finnish in a casual atmosphere.

Iltateetä, iltapalaa ja iltamessun valmisteluja to 22.2., to 29.2. ja 7.3.klo 18 alkaen.

Iltamessu to 22.2., 29.2. ja 7.3. klo 19. Yhteisöllisesti toteutettava iltamessuhetki. Rukoilua, Sanaa, ehtoollista, yhteislauluja ja hiljentymistä.

Vaivaton vihkiminen perjantaina pe 23.2. klo 14–15. Avoin vihkiaika paikalle tuleville pareille, joilla on mukanaan esteettömyystodistus, henkilöllisyyspaperit ja sormukset.

Voit halutessasi myös tehdä varauksen ennakkoon soittamalla varauspalveluun ma–pe klo 9–14 p.

09 830 6804.

Naisten rukouspiiri pe 23.2. ja pe 1.3. klo 18, kokoushuone Martta.

Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 24.2. ja la 2.3. klo 15.

Messu su 25.2. klo 10, suomen ja englannin kielellä. Mass in Finnish and in English, Sari Hartikka, Jaakko Hyttinen, Terje Kukk.

Lastenkirkko su 25.2. ja 3.3. klo 10 messun yhteydessä Pienten paikassa. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään.

Lasten oma tuokio alkaa päivän virren jälkeen ja päättyy ehtoollisen alkaessa. Lisät. maaret.hirvensalo@evl.fi, p. 050 572 2811.

Vauvakahvila ma 26.2. ja ma 4.3. klo 12.30–14.30. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikuinen.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 26.2. klo 13, seurakuntasali Voima.

Suosittua kerhoa ohjaa rovasti Pirkko Yrjölä.

Raamatunlukupiiri ma 26.2. ja ma 4.3. klo 17.30, Kokoushuone Martta, Jaakko Hyttinen.

Iltaperhekerho ma 26.2. ja ma 4.3. klo 17.30–19. Tekemistä aikuisille ja lapsille. Iltapala 3 e/perhe. Tule kerhoon, kun sinulle sopii.

Sukkelat sukankutojat ti 27.2. klo 10, Vehkapolun kerhotila, Vehkapolku 10 (käynti kirkon sisäpihalta).

Viikkomessu ti 27.2. ja ti 5.3. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa.

Tiistain yhteisölounas ti 27.2. ja ti 5.3. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavattavissa ajanvarausta ja keskustelua varten.

Avoin kohtaamispaikka ke 28.2. ja ke 6.3. klo 12–15 Valo-tilassa. Kohtaamispaikassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä.

Perhepäivä pe 1.3. klo 9–13. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Klo 10 Muskarikirkkohetki. Keittolounas 4 e/ perhe, leipä ja kahvi 2 e/perhe.

Aamukaste pe 1.3. klo 9 ja 11, ennen tai jälkeen Perhepäivän.

Vaivaton kastehetki suunnitellaan perheen toiveiden mukaiseksi.

Kasteperheelle tarjotaan 10 hengen

Lahjoita ja auta nuoria Tämänvuotinen Yhteisvastuukeräys kerää varoja nuorille, jotka kokevat yksinäisyyttä tai ovat vaarassa syrjäytyä.

Yksinäisiä nuoria autetaan tarjoamalla kriisi- ja keskusteluapua ympäri Suomen. Osa keräyksen tuloista käytetään maailman katastrofialueiden nuorten auttamiseen.

20 % keräystuotosta jää keräävälle seurakunnalle ahdingossa olevien nuorten tukemiseksi tehtävään työhön. Maksamalla verkkopankin tai Mobilepayn kautta lahjoituksesi kirjautuu oman seurakuntasi keräyspottiin, ja rahoista osa tulee oman alueesi nuorten hyväksi.

Verkkolahjoitus Verkkopankkilahjoituksen voi tehdä alla olevien linkkien kautta. Näin lahjoitukset kerryttävät suoraan seurakuntasi keräystulosta. www.yhteisvastuu.fi/hakunila www.yhteisvastuu.fi/hameenkyla www.yhteisvastuu.fi/korso www.yhteisvastuu.fi/rekola www.yhteisvastuu.fi/tikkurila www.yhteisvastuu.fi/vantaankoski www.gemensamtansvar.fi/vandasvenska Mobilepay Mobilepayn kautta voit lahjoittaa Vantaan seurakuntien numeroilla: Hakunila 10197 Hämeenkylä 40150 Korso 78191 Rekola 43061 Tikkurila 72174 Vantaankoski 63098 Vanda svenska församling 75379 Tilisiirto Perinteinen tilisiirto voidaan kohdentaa paikallisseurakunnan keräyspottiin käyttämällä seurakuntakohtaista viitenumeroa: Aktia FI82 4055 0010 4148 41 Nordea FI16 2089 1800 0067 75 Pohjola-pankki FI14 5000 0120 2362 28 Seurakuntien viitteet: Hakunila 308074 Hämeenkylä 308139 Korso 308249 Rekola 308524 Tikkurila 308582 Vantaankoski 308621 Vanda svenska församling 305776 Lisätietoa kirkkovantaalla.fi/yhteisvastuu Keräyslupa Manner-Suomessa RA/2020/639 voimassa toistaiseksi.

kakku mukaan juhlakahveja varten, ja kastemekon saa tarvittaessa lainaan tilaisuuteen. Kasteelle saa tuoda yhtä hyvin pienen kuin isommankin lapsen. Ilmoittaudu mukaan edeltävän viikon ti menn. ma–pe klo 9–14 p. 09 8306 804.

Hengähdyshetki pe 1.3. Kertaterapeuttista keskusteluapua pienen lapsen vanhemmalle on tarjolla Tikkurilan kirkolla perjantain

Perhepäivän aikana. Varaa saapuessasi itsellesi aika kirkon infopisteeltä. Walk in -terapia on matalan kynnyksen lyhytterapiaa, jossa sovelletaan ratkaisukeskeiseen psykologiaan perustuvia menetelmiä. Se on luottamuksellista keskusteluapua, jossa aiheen saa nimetä itse. Terapiaa toteuttavat walk in -terapeuttiopiskelijat.

Tapaamiseen on varattu leluja

pienelle lapselle.

Messu su 3.3. klo 10, Annaelina Mäkilampi, Jarkko Korhonen, Jaakko Hyttinen, Terje Kukk. Saarna: rovasti Pirkko Yrjölä.

Lähetyksen päiväpiiri ti 5.3. klo 13, kerhohuone Toivo, 2. krs.

Laulamme yhdessä -yhteislaulutilaisuus ti 5.3. klo 17. Laulattamassa Terje Kukk.

Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 6.3. klo 13.

PIENTEN PAIKKA Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12.

Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1 Perhepäivä ma 26.2. ja ma 4.3.

Leikkiä, yhdessäoloa ja yhteispuuhaa lapsille ja aikuisille klo 9 alkaen ja klo 13 asti. Tarjolla välipala 2 e/perhe. Ei ilmoittautumista.

Kerho isille ja lapsille ti 27.2. ja 5.3. klo 17.30–19. Mukavaa yhdessäoloa ja puuhaa. Iltapala 4 e/perhe.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 29.2. klo 17.30.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho ti 27.2. ja ti 5.3. klo 9.30–11. Tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule silloin kun sinulle sopii.

Ristipuron keskiviikkokerho ke 6.3. klo 13.30.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B Avoin Junnuolkkari 7–14-vuotiaille on auki kouluviikoilla to klo 13–16. Junnuolkkarissa on tarjolla välipalaa sekä osittain ohjattua tekemistä.

Perhekerho ma 26.2. ja 4.3. klo 9.30–11. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2 Elävän veden virta -rukouspiiri ma 26.2. klo 17.30.

Perhekerho ti 27.2. ja ti 5.3. klo 9.30–11. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

MUUALLA Seurakunnan vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen parisKIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2024 9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.2.–7.3.

ton vaihto hoituu varmasti! Soita Kaarinalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä porakone pelota, ota rohkeasti yhteyttä!

Tied. diakonissa hanna.raunu@evl. fi, p. 050 384 8481.

VERKOSSA Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret.hirvensalo@ evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet.

Lasten ja perheiden uutiskirjeen voi tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv. net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä. Huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotona.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi

Rajatorpantie 8 Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: ti klo 9–11 Kivistön kirkko: ma klo 13–15.

Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, 050 357 7736, 050 407 1176.

Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi.

Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Seniorikerho torstaisin (ei 22.2.) klo 13.30. 29.2. Uwe Preusker: Muuttolintuja. 7.3. Auli Kekoni: Yhteisvastuukeräys.

Myyrmäen kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.30. Ei 22.2.

Käynti Kilterinkaaren ovesta.

Kirkkoravintola Voimala pe 23.2. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi). Pöytiintarjoilu.

Messu su 25.2. klo 10. Papit Maari Santala, Iiro Salminen, kanttori Ritva Holma. Kirkkokahvit.

Elämänkaari

Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18.

Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 26.2. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä.

Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, ½ t. meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t.

Israel-piiri ti 27.2. klo 18. Tukee Felm-keskusta Jerusalemissa Suomen Lähetysseuran kautta.

Miesten raamattupiiri ti 27.2. klo 18.30.

Olotilakahvila keskiviikkoisin klo 11–13.

Raamatun ja lähetyksen äärellä ke 28.2. klo 17.30. Kansanlähetyksen lähetysilta. Past. Ilkka Rytilahti: Pelastava kosketus. Alustus, raamattuopetus, keskustelua ja rukousta. Tarjoilu alk. klo 17.

Sururyhmä ke 28.2., 6.3., 13.3., 20.3. ja 3.4. klo 17–18.30. Sinulle, joka kannat surua läheisen ihmisen kuoleman vuoksi. Mahdollisuus keskustella, jakaa kokemuksia toisten surevien kanssa, muistella edesmennyttä läheistä ja etsiä lohtua uuteen elämäntilanteeseen.

Läheisen kuolemasta on hyvä olla kulunut ainakin muutama kuukausi. Ohjaajina seurakunnan työntekijöitä. Maksuton, ei edellytä kirkkoon kuulumista. Tied. ja ilm. Tiina László, tiina.laszlo@evl.fi, p. 050 326 2631.

Messu su 3.3. klo 10. Lähetysyhdis-

tys Kylväjän kirkkopyhä. Papit Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Margit Helin, kanttori Mari-Annika Heikkilä, saarna Kylväjän lähetysjoht. Jukka Kääriäinen. Kirkkokahveilla kuullaan 50-vuotisjuhlaa viettävän Kylväjän työstä ja terveisiä seurakunnan työntekijöiltä maailmalla.

Siioninvirsiseurat su 3.3. klo 14.

Friends’ Cafe su 3.3. klo 15–18.

Lähetystyö ja kansainvälinen vastuu Vantaankosken seurakunnassa. Tehdään yhdessä ja keskustellaan suomeksi ja englanniksi.

Mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin eri maista. Lastenhoito järjestetty.

Toivoa naisille ma 4.3. klo 13.

Rukouspiiri tukee Sansan medialähetystyötä.

Raamattupiiri ma 4.3. klo 13. Järj.

Vantaan kristilliset eläkeläiset.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 4.3. klo 17.30.

Alexander Högström, Pyry Ilmari Leppänen, Olivia Ester Rusi.

Hautaan siunattu Eine Elisabet Hellsten 92 v, Anne Kyllikki Putkonen 66 v.

Parkkinen 81 v, Aulikki Kaarina Rikala 80 v, Taru Hannele Kauhanen 63 v, Jenni Johanna Hongisto 43 v.

KORSON SEURAKUNTA

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Vincent Tristan Allen, Lucas Leo Juhani Eloranta, Miko Urho Juhani Hämäläinen, Emil Gabriel Sepänmaa.

Hautaan siunattu Antti Iisakki Kuusela 88 v, Sylvi Kaarina Mahlberg 88 v, PirkkoLiisa Marjatta Salmi 87 v, Raimo Uolevi Lindberg 80 v, Pertti

10 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2024

Johannes Liimatainen 78 v, Anne-Marie Huuskonen 77 v, Veijo Aulis Koskinen 77 v, Aino Marjatta Jokinen 76 v, Auvo Jalmari Parkkila 75 v, Kristina Karin Margareta Berglund 69 v, Anne Maarit Kauppinen 48 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Edvin Leo Högström, Melvin

Kastettu Jesper Eetu Alvar Lindqvist, Jade Sini Susanna Vuojolahti, Sofie Ellen Hietaniemi-Mustonen.

Hautaan siunattu Aili Kirsti Vattulainen 93 v, Lilja Iiris Roivainen 90 v, Sisko Anja Pölönen 88 v, Teuvo Kalevi Veijalainen 82 v, Väinö Antero Leino 81 v, Liisa Kyllikki Toivonen 77 v, Alpo Ilmari Heikkinen 60 v, Anu Mirjami Nygren 50 v, Marika Elina Rannikko 45 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Emil Eino Armas Miikki.

Hautaan siunattu Toini Annikki Hyvärinen 95 v, Leo Ensio Kallinen 91 v, Aino Helena Hassinen 87 v, Reijo Kalervo

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Lasten Kastehelmi torstaisin klo 16.30 kuoro kirkkosalissa, klo 17.30 minikuoro kerhotilassa. Lauletaan ja kehitetään laulutaitoja, opitaan musiikista ja soitetaan mm. kanteleella ja ukulelella. Tied. kanttori Mari-Annika Heikkilä p. 044 422 0407.

Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.

Aikuisten Olkkari maanantaisin

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Elias Jonathan Ehtamo, Ellen Isabella Lahtinen, Lotta Mirja Lea Turunen, Valerian Ilmari Jussila, Emil Eino Armas Miikki, Neea Malva Toive Inkiläinen, Kasper Leo Koskinen, Leo Eemeli Rihard Mosel, Eevi Maria Vanhala.

Avioliittoon vihitty Susanna Roininen ja Petri Viinikka.

Hautaan siunattu Laina Muona 93 v, Doris Annikki Eronen 87 v, Riikka Maija Ritakoski 82 v, Ritva Sinikka Kivelä 78 v, Paula Kristiina Palmberg 78 v, Marja-Leena Vänttinen 74 v, Pirjo Kyllikki Kamppuri 70 v, Maija Riitta Hannele Girs 68 v, Tomi Erik Konttinen 40 v, Martti Kalervo Nousiainen 86 v, Sirpa Hannele Kaipainen 73 v, Sirpa Marita Kovelahti 57 v.

klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30. 28.2. Musiikkia: Ritva-Leena Tuuli, Heikki Vehmanen, Markus Karhuvaara. 6.3. Kati Pyykkö: Viisikymmenluvun muistelua.

Iltaperhekahvila keskiviikkoisin klo 18–19.30.

Messu su 3.3. klo 11. Pappi Antti Isopahkala, kanttori Ritva Holma.

Kaunista klassista – Yhteisvastuukonsertti ti 5.3. klo 18. Ritva Holma ja Anne Lappalainen sopraano, Maija Weitz piano. Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Kivistön rukouspiiri ti 5.3. klo 17.30.

Miesten takkailta ke 6.3. klo 18–20.

Vaatevaraston avoimet ovet to 7.3. klo 9.30–11.30. Voit tuoda ja hakea ehjiä ja puhtaita aikuisten ja lasten vaatteita. Maksuton. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan aina kirkon ollessa auki. Varmimmin vahtimestari paikalla ma–ke klo 9–15. Vaatteiden tuomisesta ei tarvitse sopia etukäteen.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C, sisäänkäynti

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Sade Helmi Karoliina Salonpää, Daniel Tyler Tugade, Penna Okko-Poika Lähteenmäki, Viljami Elian Hyvärilä, Olivia Aurora Tuulia Mäntylä, Lotta Sylvi Estelle Rautaoja, Lilja Pauliina Lorelia Linnainmaa, Max Mikael Pyysalo.

Hautaan siunattu Irmeli Annikki Helena Louhio 92 v, Maija-Liisa Partanen 91 v, Maire Marjatta Sipilä 86 v, Juhani Pellervo Mäntylä 76 v, Anders Johan Eriksson 60 v, Ritva Anneli Immonen 77 v, Seppo Antero Kettinen 73 v.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 22.2.–7.3.

Martinlaaksonpolun puolelta.

Aamurukouspiiri torstaisin klo 8.15.

Seniorikerho torstaisin (ei 22.2.) klo 13. 29.2. Musiikkia: Ritva-Leena Tuuli, Heikki Vehmanen, Markus Karhuvaara. 7.3. Uwe Preusker: Muuttolintuja.

Olotilakahvila maanantaisin klo 11–13.

Raamattupiiri ti 27.2. klo 13.

Martinlaakson korttelikerho keskiviikkoisin klo 13.

Martinlaakson lähetyspiiri ti 5.3. klo 19. Matleena ja Saku Pinola.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10. 28.2. Musiikkia: Ritva-Leena Tuuli, Heikki Vehmanen, Markus Karhuvaara. 6.3. Kati Pyykkö: Viisikymmenluvun muistelua.

Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11. Ei 22.2.

PATOTIE 2 KERHOTILA Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11.

Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

Ei 22.2.

MUUALLA Olotilakahvila Kivistö tiistaisin klo 11–13 Asukastila Rubiini, Rubiinikehä 2b.

Kotiraamattupiiri ke 6.3. klo 15–16 Halmeilla, Louhelantie 1 G 93.

Tekisitkö tunnin nuorten hyväksi? Tule lipaskerääjäksi Myyrmanniin tai Martinlaakson ostarille. Voit valita itsellesi sopivan hetken 4.–18.2. välillä. Yhteisvastuukeräys auttaa tänä vuonna yksinäisyyttä kokevia nuoria. Saat ohjeet ilmoittautuessasi. Myyrmanni: Mirja Taipale, mirjat.taipale@gmail.com, p. 050 338 1506. Martinlaakson

ostari: Marja-Leena Colerus, marjaleena.colerus@jippii.fi, p. 050 4990 447.

Keikka-apu-päivystys tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Keikka-apu on kertaluonteista ja maksutonta vapaaehtoisapua yli 65-v. Länsi-Vantaalla asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Esim. auttamista asioilla kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, apua lomakkeiden täyttämisessä tai ulkoilukaverina. Yhteistyössä Hämeenkylän srk:n, Keravan ja Vantaan hyvinvointialueen sekä Punaisen Ristin Länsi-Vantaan osaston kanssa.

Nikkaristipäivystys keskiviikkoisin klo 11–13, p. 09 830 6426. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua pienissä kodin sisä- tai ulkotöissä iän tai liikkumishaasteiden vuoksi? Hyllyjen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, joiden apu on asiakkaalle maksutonta. Ammattiihmisten töitä (esim. sähkö- tai putkityöt) emme voi tehdä. Nikkaristit toimivat Vantaankosken srk:n alueella (Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaanlaakso ja Kivistön suuralue).

VERKOSSA Messu su 25.2. klo 10. Papit Maari Santala, Iiro Salminen, kanttori Ritva Holma.

Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena.

Vanda svenska församling Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning via tidsbeställning

HELSINGE KYRKA S:T LARS Kyrkov. 45 Högmässa sö 25.2 kl. 10. Eva AhlWaris och Senni Valtonen.

Högmässa sö 3.3 kl. 10. Anu Paavola och Senni Valtonen.

DICKURSBY KYRKA Stationsv. 12a Musiklek fre 1.3 kl. 10–11.

Ungdomskväll ons 28.2 och 6.3 kl.

18–20.

Sångstund för alla ons 6.3 kl.

18–19.

VIRTAKYRKAN Råtorpsv. 8 Allsång med kaffestund to 15.2 kl.

14–15.

HÅKANSBÖLE KYRKA Håkansbölev. 48 Sottungsby–Håkansbölekretsen to 29.2. kl. 13–14.30.

MARTINRISTI Mårtensdalsst. 7 Familjecafé ti 27.2 kl. 10–11.

Träffpunkt ti 27.2 kl. 11–12.30.

ÖVRIGT Vivandi-kören övar to 22.2 och 29.2 kl. 16–18 i Bygård.

ViAnda-kören övar ons 28.2 och 6.3 kl. 12–14 i Helsingård.

Veckomässa fre 1.3 kl. 14 i Folkhäl-

sanhuset.

Apua ja tukea Perheneuvonta: Ajanvaraus p. 09 830 6799 Päivystys to klo 8–12 Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282 helena.karvinen@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen perhekerho pe 23.2. klo 9.30–12. Malmin Varustamo, Pekanraitti 16 Helsinki.

Vaku ry:n seniorikerho ma 26.2. klo 12–15 Tikkurilan kirkko, Asematie 12 a.

Kannelmäen raamattu- ja keskustelupiiri ti 27.2. klo 15–17 Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6, Helsinki. Vierailijana Helena Rakemaa.

Viittomakielinen messu su 3.3. klo 13 Olars kyrka (Olarin kirkon ruotsinkielinen siipi), Rälssitilankuja 1 Espoo.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 5.3. klo 12–14 Myyrmäkitalo, Paalutori 3. Viva vapaaehtoinen paikalla.

Viittomakielinen perhekerho pe 8.3. klo 9.30–12 Malmin varustamo, Pekanraitti 16 Helsinki.

International

ments are served.

Enrollments to Eva Ahl-Waris 040 558 3407. Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20 в церкви Länsimäki (Kerokuja 9) Приглашаем русскоязычных жителей Вантаа для беседы и изучения Библии в дружеском общении с чаепитием. Группа организована фин. лютеранскими приходами и открыта для всех интересующихся духовными темами вне зависимости от возраста, пола, национальности, конфессии или принадлежности к церкви. Никаких взносов не требуется, посещение свободное. С вопросами обращайтесь к руководителю группы, Анжелике Химич +358 45 165 8552.

Mass in Finnish and in English Sun 25 Feb 10 AM in Tikkurila Church, Sari Hartikka, Jaakko Hyttinen, Terje Kukk.

Friends’ Cafe Sun 3rd Mar 3–6 PM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Mission and international responsibility in Vantaankoski Parish. A gathering to discuss and a chance to get to know new people from different countries. Childcare available.

International Friendship-choir practises at Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heikkilä, p. 044 422 0407.

The Message Club Thu 22.2 at 2–4 PM i Tikkurila church. Guest: bishop Bo-Göran Åstrand.

Bible study group. Some refresh-

Päivämusiikki täyttää torstaisin Tikkurilan kirkon usein omien kanttoreiden ohella vierailevia muusikkoja. Esimerkiksi urkuja soittaa 22.2.

Anni Nousiainen ja 29.2. Marjukka Andersson.

Tietoa päivämusiikkikonserteista löytyy Vantaan seurakuntien tapahtumakalenterista ja verkko-osoitteesta menohaku. kirkkojakaupunki.fi.

Tikkurilan kirkon urut on rakentanut urkurakentamo Veikko Virtanen Oy. Soinnillisen ja teknisen suunnittelun lähtökohtana on J. A. Zachariassenin soitinrakennustyyli.

Urut eivät kuitenkaan ole historiallisen esikuvan mukainen kopio, vaan rakennettu juuri tätä kirkkosalia silmällä pitäen.

TUOMAS UUSHEIMO

TIKKURILAN KIRKON päivämusiikkikonserteissa kuullaan musiikkia joka torstai kello 12 noin puolen tunnin ajan.

– Ajankohta palvelee heitä, jotka eivät halua liikkua illalla ja tarjoaa mahdollisuuden myös pistäytymiseen kesken työpäivän lounastauolla. Samalla voi vaikka nauttia keiton nopeasti kirkon kahvilassa, Tikkurilan seurakunnan kanttori Samppa Laakso sanoo.

Laakso huomauttaa, että siinä, missä aina samaan aikaan toistuvat konsertit mahdollistavat kuulijalle taide-elämyksen, ne tarjoavat monelle muusikolle konsertointitilaisuuden.

Konsertissa kuullaankin

Tikkurilan kirkon urut soivat esimerkiksi 22.2. ja 29.2. ilmaisissa päivämusiikkikonserteissa.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 3/2024 11

KIRKOISSA SOI 22.2.–7.3.

Musiikkia Vantaalla RACHEL MONTELEONE

TORSTAI 22.2.

Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Anni Nousiainen, urut. Vapaa pääsy.

TORSTAI 29.2.

Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Marjukka Andersson, urut. Vapaa pääsy.

Karkauspäivän konsertti: Tyyneyteen karkaavat – Juulia Salo, kantele, Anna-Sofia Anttonen, saksofoni, ja Nemat Battah, oud ja laulu, klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Konsertti kutsuu kuulijoita arjen keskeltä lepäämään ja virvoittautumaan rauhoittavan musiikin äärelle. Harvinainen soitinkokoonpano esittää musiikkia eri aikakausilta aina keskiajalta nykypäivään saakka improvisaatiolla höystettynä. Ohjelmistossa on mm. Hildegard Bingeniläisen, Arvo Pärtin sekä muusikoiden itse säveltämää ja sovittamaa tunnelmallista ja meditatiivista musiikkia.

Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Elämäni laulu klo 19 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Mikä on sinun elämäsi laulu? Minkä laulun haluaisit kuulla? Musiikista vastaa Hale Heikkilä ja houseband. Liput 15/10 e. Lähetä toiveesi etukäteen: hannu-pekka-heikkila@evl.fi.

TIISTAI 5.3.

Kaunista klassista – Yhteisvastuukonsertti klo 18 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Ritva Holma ja Anne Lappalainen sopraano, Maija Weitz

Hakunilantie 48. Pekka Laukkarinen Duo. Tervetuloa konserttiin koko perheen voimin. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi.

Verneri Pohjola: Monkey Mind klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12a. Trumpetisti Verneri Pohjola on yksi sukupolvensa lahjakkaimmista jazzmuusikoista. Pohjolan yhtyeessä soittavat lisäksi Tuomo Prättälä, piano, Jasper Høiby, kontrabasso, ja Olavi Louhivuori, rummut. Liput 15 e ennakkoon Holvi-verkkokaupasta holvi.com/shop/PLauri tai kirkon ovelta tuntia ennen konserttia.

LAUANTAI 9.3.

Hakunilan musiikkiviikon torstain 7.3. konsertissa esiintyy Eeppi Ursin. Konsertti on Hakunilan kirkossa kello 19. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 euroa menee Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

piano. Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Hakunilan musiikkiviikko: My Lord, What a Morning klo 19 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9.

Cecilia-kuoro ja Hannu Holman lauluoppilaat. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

konsertti klo 12.30 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Juha Paukkeri. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Yhteisvastuukonsertti klo 19 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3.

Hannu Niemelä, Tanja Niemelä ja Hannu Lehtikangas. Ohjelma 15 e.

KESKIVIIKKO 6.3.

TORSTAI 7.3.

Hakunilan musiikkiviikon urku-

Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kir-

kossa, Asematie 12 a. Vapaa pääsy.

Hakunilan musiikkiviikko: My Finnish Soul: Eeppi Ursin klo 19 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

PERJANTAI 8.3.

Hakunilan musiikkiviikko: Serenata Española -konsertti Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48, klo 16. Osmo Palmun kitarakonsertissa soivat espanjalaissäveltäjien eteläisen auringon inspiroimat kitaraklassikot. Konsertissa kuullaan teoksia mm. säveltäjiltä Albeniz, Sor, Moreno Torroba, Malats.

Kontrastiksi pohjoista valoa ohjelmaan tuovat muunnelmat tutuista suomalaisteemoista sekä itäisessä Karjalassa tunnetun kromaattisen alttokanteleen inspiroima kitarasävellys ”Kareliana”. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi.

Hakunilan musiikkiviikko: Lempparikonsertti kaikenikäisille lapsille klo 17 Hakunilan kirkossa,

Musiikkia Helsingissä ja Espoossa A Tribute to Adele klo 18.30 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Neue Quartet -jousikvartetti kynttilänvalossa.

Liput 49/40/34/22 e feverup.com.

Vivaldi’s Four Seasons klo 20.45 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Bålderjousikvartetti kynttilänvalossa.

Liput 49/38/34/22 e feverup.com.

Torstaina 29.2.

Konserttiehtoollinen englantilaisen renessanssimusiikin sävelin klo 18 Helsingissä Puotilan kappelissa, Puotilantie 5. Konsertin muotoon puettu elämyksellinen messu. Cantus Novus

laulaa W. Byrdin kolmiäänisen messun. Markus Kuikka soittaa lyyragamballa Corkinen ja Ferraboscon musiikkia. Liturgina Anne Granström. Ehtoollinen. Vapaa pääsy.

Laulusilta – Nuorten kuorojen yhteisvastuukonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Candomini, Jämsän opiston naiskuoro, Vocaliisa (Viro) ja Raatusen koulun lapsikuoro (Viro). Candomini, joht. Anna Sandström, virolaiset ystävyyskuorot: Vocaliisa Kuressaaresta, joht. Helle Rand, ja Tarton Raatusen koulun lapsikuoro (Raatuse Kooli lastekoori), joht. Mai Rand.

Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ko-

lehti Yhteisvastuun hyväksi.

Sunnuntaina 3.3.

Jääkukkia klo 16 Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Duo Lux: Sandy Ahjo, huilut, ja Marja Nevankallio, konserttikantele, sekä Susanna Mäkinen, huilu, ja Laura Winter, konserttikantele. Klassista ja jazz-sävyistä musiikkia. Muun muassa Sarmanto, Haimelin, Sisask. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Torstaina 7.3.

Laulu & laulun tarina: Jaana Pöllänen - ”Valoksi elämäsi polulle” klo 18.30 Espoossa Laaksolahden kappelissa, Ylänkötie

16. Musiikista keskusteleva konserttisarja. Mukana Ville Uusitalo. Vapaa pääsy. Kahvit klo 17.30 alkaen. Facebook.com/lauluntarina.

VILLE UUSITALO

Tiistaina 27.2.

Sunnuntaina 10.3.

”Rauhan rukous” klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5.

Suomen kanttorikuoroa johtaa Markus Yli-Jokipii. Ohjelmassa on mm. Suomessa harvoin kuultuja teoksia uruille ja kuorolle, kuoroklassikoita sekä urkusooloja. Konsertti toteutetaan yhteistyössä Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ja Helsingin urkufestivaalin kanssa. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Lisää musiikki- ja muita tapahtumavinkkejä verkossa: menohaku.kirkkojakaupunki.fi

Jaana Pöllänen esiintyy ja kertoo musiikistaan Laulu & laulun tarina -illassa Espoossa Laaksolahden kappelissa torstaina 7.3.