Miksi kirkkoherra Kari Kanala on aina telkkarissa? s. 10 Hiljaisuus rauhoittaa mielen kohinan – näin lukijamme hiljentyvät s. 14
Anna Perho tahtoo elää arvojensa mukaan ja pohdiskella hengellisiä asioita rennosti s. 12
MAAILMAN KONFLIKTIEN JOUKOSSA on yksi, jonka ratkaiseminen tuntuu lähes mahdottomalta. Silti ei pidä luovuttaa, sillä vaihtoehtona sille on jatkuva sotatila ja loputon kärsimys. Ongelmana on, että pitäisi löytää malli, joka on oikeudenmukainen ja jossa molemmat osapuolet kokisivat voivansa elää turvassa.
Hamasin hyökkäys viisi kuukautta sitten oli julmuudessaan Lähi-idänkin mittapuulla asteikon ääripäässä. Satoja nuoria murhattiin musiikkifestivaaleilla, kokonaisia perheitä tapettiin kibbutseilla, ja seksuaalinen väkivalta oli kammottavaa. Israeliin ammuttiin tuhansittain raketteja. Lisäksi Hamas otti mukaansa yli 200 panttivankia. Ei ihme, että hyökkäys toi israelilaisille mieleen holokaustin tapahtumat.
Hamas on terroristijärjestö, joka käyttää terrorin keinoja. Siinä oleellista on julkisuus. Tarkoitus oli provosoida Israelin vastaisku, joka rapauttaisi maan kansainvälisen maineen. Se, että vastaiskusta tuli niin massiivinen, yllätti Hamasin. Se on nyt hätää kärsimässä.
IKÄVÄ KYLLÄ HÄTÄÄ kärsimässä ovat myös ja erityisesti Gazan alueen siviilit. Pienellä ja tiheästi asutulla alueella asuu yli kaksi miljoonaa palestiinalaista. Hamasin alaisen terveysministeriön mukaan konfliktissa oli viime viikon loppuun mennessä kuollut yli 30 000 palestiinalaista, joista enemmistö on naisia ja lapsia. Vaikka lukua on mahdoton varmistaa puolueet-
tomasta lähteestä, uutiskuvien perusteella se ei ole ainakaan kaukana todellisuudesta.
Israelin halu tuhota Hamasin sotilaallinen voima on ymmärrettävä. Se ei halua tilannetta, jossa hyökkäys uusiutuu aina muutaman vuoden välein. Toinen asia on, onnistuuko se tässä. Entä mitä tapahtuu, kun aseet viimein toivottavasti lopullisesti vaikenevat? Kuka hallitsee Gazaa? Miten raunioista rakennetaan ihmisarvoista elämää?
JOKAINEN PÄIVÄ tätä sotaa on liikaa. Gazan asukkaille pitää välittömästi saada toimitettua riittävästi hätäapua, kuten ruokaa ja puhdasta vettä. Sairaalat pitää saada toimimaan täydellä teholla ja niin, ettei niitä käytetä sotatoimiin eikä niihin kohdisteta sotatoimia. Näiden inhimillisten perusasioiden pitää sodassakin toteutua. Nyt puolta miljoonaa ihmistä uhkaa nälänhätä ja, kuten viime viikon järkyttävät uutiset kertovat, ruoan hakeminen on hengenvaarallista.
PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi
MITEN RAUNIOISTA RAKENNETAAN IHMISARVOISTA ELÄMÄÄ?
Pelolla on ominaistuoksunsa, kuten rakkaudellakin.
KIRJAILIJA MARGARET ATWOOD ( s . 18.11.1939)
Miehet pantiin haistelemaan kyyneleitä, jotka oli kerätty naisilta tunnereaktion jäljiltä. Samalla he pelasivat aggressiivisuuden mittaamiseen tarkoitettua tietokonepeliä. Aggressiivisuus väheni noin 44 prosenttia.
TIEDE-LEHTI 2/2024
Iankaikkisesti
Joka pahaan pyrkii, kulkee harhaan, joka pyrkii hyvään, saa rakkautta.
VANHAN TESTAMENTIN SANANLASKUT 14:22
”Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää.”
Näin kirjoitti Minna Canth 1800-luvulla, ja ajatus on yhä hyvä.
Jumala, anna rohkeutta! Jos olet suunnitellut minulle reitin, näytä sen alku.
Kirkko ja kaupunki
KANNEN KUVA:
JOONAS BRANDT
Seuraava lehti ilmestyy 21.3.
kirkkojakaupunki.fi
kirkkojakaupunki
kirkkojakaupunki
kirkkojakaupunki
@kirkko_kaupunki
KUVITUS: ANSSI RAUHALAViisi vastausta
Espoon sairaalan kätilö Kirsi Elsinen toivoo, että jokainen synnyttäjä saa synnyttää siellä, missä tuntee olonsa turvalliseksi.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA LAURA RIIHELÄ
1Kirsi Elsinen, 26, miten sinusta tuli kätilö? – Ilmoitin jo kolmevuotiaana vanhemmilleni, että minusta tulee isona lääkäri-hoitaja, jollaiseksi ajattelin kätilön työn. Isoäitini työskenteli Kotkan äitiyspoliklinikan sihteerinä, ja hänellä oli paljon kätilöystäviä. He olivat hauskoja ja helposti lähestyttäviä. Ajattelin, että heissä on jotakin taikaa ja haluan isona olla kuin he.
– Valmistuin kätilöksi vuonna 2022. Teen töitä Espoon sairaalan synnytyssalissa ja lapsivuodeosastolla. Synnytysosastolla ei ole tyypillistä työpäivää, vaan töihin tullessa on joka päivä tunne, että mitäköhän tänään tapahtuu. Lapsivuodeosastolla ohjaan tuoreita vanhempia imetyksessä ja lapsen hoidossa.
2
Mikä on parasta kätilön työssä?
– Parasta kätilön työssä on se, että saan olla perheiden kanssa yhdessä heidän elämänsä mullistavassa hetkessä. Tuntuu myös hienolta, kun synnyttäjä sanoo, ”minä luotan sinuun” tai kiittää minua synnytyksen jälkeen. Ne hetket koskettavat syvältä. – Jotkut perheet lähettävät myöhemmin kiitoskortin, jossa saattavat kertoa kuulumisiaan. On ihanaa kuulla, mitä heidän elämässään on tapahtunut. Olen säästänyt kaikki kortit, jotka olen perheiltä saanut. Joskus kun minulle tulee uskon puute, palaan lukemaan kortteja ja muistan, miksi teen tätä työtä.
3 Kotisynnytykset herättävät kiinnostusta, miten suhtaudut niihin kätilönä?
– Toivon, että jokainen saa synnyttää siellä, missä kokee olonsa turvalliseksi ja missä synnyttäminen on turvallista. Joillekin koti on paras paikka synnyttää. Tärkeää on, että synnyttäjä perustaa valintansa oikeaan tietoon. Kotisynnyttäjät ovat yleensä ottaneet hyvin selvää asioista ja ovat tietoisia siitä, että joskus pitää muuttaa suunnitelmaa ja lähteä sairaalaan. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos synnytys ei etene toivotulla tavalla. Joskus kotisynnytys ei ole mahdollinen taloudellisista syistä.
– Jotkut valitsevat koti- ja sairaalasynnytyksen välimuodon. Sairaalaan voi tuoda synnytystoivelistan ja doulan sekä synnytystukihenkilöitä. Synnytyshuoneessa voi himmentää valoja, asetella tuoksuvia höyryttimiä ja perheet voivat kuunnella mielimusiikkiaan.
4
Millaisia parannuksia toivoisit synnyttäjien ja kätilöiden asemaan?
– Synnytysvalmennusten määrää on vähennetty, ja se näkyy niin, että monet synnyttäjät eivät ole valmistautuneet synnytykseen. Toivoisin, että valmennuksiin suunnattaisiin taloudellisia resursseja. Nyt niitä toteutetaan eri kunnissa eri tavoin, kuten digihoitopoluilla ja etävalmennuksilla. Myös sairaalat järjestävät valmennuksia, mutta sitä, ketkä niihin voivat osallistua, on rajattu. Haluaisin, että kaikilla olisi mahdollisuus tutustua kätilöön ja synnytysosastoon ennen synnytystä. Synnytysvalmennus auttaa myös synnytyspelkoihin. Valmistautuminen palvelisi sekä synnyttäjiä että kätilöitä.
– Haluaisin myös, että kätilöiden ammattitaitoa tuettaisiin enemmän. Kollegoilla on paljon erilaista erityisosaamista, ja toivoisin, että sitä pystyttäisiin hyödyntämään paremmin. Myös kätilöiden jaksamiseen ja työoloihin tulisi panostaa, jotta kätilöt eivät hakeutuisi alalta pois. Näin meillä olisi aina kokeneita työkavereita jokaisessa vuorossa. Synnytyssairaaloiden määrää ei tulisi vähentää.
5 Mikä sinulle on pyhää?
– Minulle pyhää ovat perhe, yhdessä vietetyt juhlapyhät ja niihin liittyvät perinteet. Vuorotyön vuoksi olen välillä juhlapyhinä töissä, mutta silloin kun voimme viettää juhlaa yhdessä perheen kesken, yhteinen aika tuntuu erityisen ainutlaatuiselta. Sitten kun minulla ja puolisollani on lapsia, toivon, että voimme siirtää perinteitä eteenpäin.
– Työssä pyhää on vauvan ensimmäinen rääkäisy. Joka kerta on uskomatonta nähdä, mihin synnyttäjän keho pystyy. ■
Sosiaaliturvajärjestelmä ei tunnista lemmikkeihin liittyviä kuluja. Kirkon diakoniatyö sen sijaan huomioi karvaisetkin perheenjäsenet.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ
Kaksivuotias Siiri-koira on tullut Helsingin Kalliossa sijaitsevalle Karhupuiston pieneläinklinikalle hammaskiven poistoon. Siiri on rodultaan shiba inu.
– Hammaskiven poisto tehdään yleensä noin vuoden välein riippuen siitä, onko suun bakteerikanta sellainen, että hammaskiveä tulee runsaasti, kertoo eläinlääkäri Ilona Harju Hammaskiven poistoa varten Siiri nukutetaan. Varmuuden vuoksi Siiri myös intuboidaan eli sen henkitorveen asetetaan hengitysputki, joka turvaa vapaan hengitystien. Mukana toimenpiteessä on kaksi eläinlääkäriä.
Yleisiä lemmikeille tehtäviä toimenpiteitä ovat myös rokotukset, sirutukset ja erilaiset leikkaukset, kuten kastraatiot ja sterilisaatiot.
Eläimille tehdään myös kauneuskirurgisia toimenpiteitä, kuten roikkuvien luomien korjauksia, nenän korjauksia ja ihon kiristyksiä. Plastiikkakirurgisia toimenpiteitä ei kuitenkaan tehdä pelkästään omistajan toiveesta vaan siksi, että lemmikin elämänlaatu paranee.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 joka kolmannessa kotitaloudessa oli jokin lemmikki. Viime vuonna Suomen Kennelliitto teetti tutkimuksen, jonka mukaan joka viidennessä perheessä oli koira. Koronavuosina koirien määrä kasvoi.
– Koronaviruksen takia ihmiset alkoivat olla enemmän mukana lemmikkiensä arjessa. Sitä kautta he huomasivat, millaisia vaivoja eläimillä voi olla. Samaan aikaan eläimistä on tullut entistä enemmän perheenjäseniä, Harju sanoo.
SUOMALAISET KÄYTTIVÄT vuonna 2016 yli 925 miljoonaa euroa lemmikkieläimiin ja niihin liittyviin kuluihin.
Dosentti Henna Syrjälä Vaasan yliopiston markkinoinnin ja viestinnän yksiköstä on tutki-
nut lemmikkieläimiin kohdistuvia kulutustottumuksia jo yli 20 vuoden ajan.
– Lemmikkimarkkinat kehittyvät vuorovaikutuksessa kuluttajien ja markkinoiden kanssa. Toisaalta ihmiset osaavat vaatia lemmikilleen mitä moninaisempia tuotteita ja palveluita. Samaan aikaan niitä syntyy myös markkinoijien ja tuottajien toimesta.
Tiedämme nykyään myös eläinten hyvinvoinnista ja esimerkiksi kognitiivisista kyvyistä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
” Sosiaaliturva ei tunnista eläimiin liittyviä kuluja.
– Ymmärrämme esimerkiksi koiran kieltä sen verran, että tajuamme, että eläin voi olla todella jumissa ja hyötyisi vaikka hieronnasta.
Kaikki lemmikinomistajat eivät pysty taloudellisista syistä tarjoamaan eläimilleen samantasoista hoivaa kuin toiset.
KANNELMÄEN SEURAKUNNAN diakoni Heidi Metsälä kertoo, että lemmikit ovat diakoniatyössä näkymättömiä perheenjäseniä. Hänen mukaansa osa ihmisistä arastelee lemmikistään puhumista vähättelyn tai tuomitsemisen pelossa.
Diakoniatyö auttaa taloudellisesti tiukassa elämäntilanteessa olevia muun muassa myöntämällä maksusitoumuksia ruokaostoksia varten.
– Voi olla, että joku on joskus sanonut asiakkaalle, että ”jos ei ole varaa hoitaa omia asioi-
taan, ei voi pitää lemmikkiä”, ja se on sitten jäänyt mieleen niin, ettei eläimestä uskalla puhua.
Tutkija Henna Syrjälä tunnistaa samankaltaisen ajattelutavan sosiaalisesta mediasta. Somessa käyty keskustelu siitä, kenellä on oikeus omistaa lemmikki, on hänen mukaansa koventunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Toinen syy sille, miksi diakoniatyön asiakkaat eivät välttämättä kerro lemmikeistään, voi olla yhteiskunnan toisinaan vähättelevä asenne lemmikkieläimiä kohtaan.
– Esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmä ei tunnista lemmikkeihin liittyviä kuluja. Siksi ihmisillä voi olla oletus, että myöskään kirkko ei auta tässä kohtaa, Syrjälä sanoo.
Tämä ei pidä paikkaansa, sillä seurakunnissa tiedetään, että moni nipistää tiukan paikan tullen mieluummin omasta syömisestään kuin antaa lemmikkieläimensä kokea nälkää. Niinpä diakoniatyössä lemmikin ruoka voidaan sisällyttää asiakkaan saamaan maksusitoumukseen.
Lisäksi seurakunnille saapuu välillä hävikkiruoan yhteydessä myös eläintenruokaa, jota jaetaan perheille, joissa on eläimiä. Hämeentiellä sijaitsevassa ajanvarauksella avoinna olevassa diakoniakauppa Hermannin Valinnassa oli jutuntekohetkellä hieman kissanruokaa.
KYMMENIEN VUOSIEN TUTKIMUS on osoittanut, että lemmikit – etenkin silloin kun ne voivat hyvin – lisäävät omistajiensa fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Hyvinvointi kulkee siis molempiin suuntiin.
Heidi Metsälä myöntää ymmärtäneensä lemmikkieläinten merkityksen itsekin vasta, kun hänen perheeseensä tuli Max-koira 12 vuotta sitten.
Nykyään Metsälä muistaa työssään huomioida myös ”karvakuonot”.
– Kun ihminen huomioi lemmikkiäni, se tuntuu siltä kuin hän huomioisi myös minua. Tätä kokemusta haluan jakaa eteenpäin muille lemmikkiensä kanssa eläville, Metsälä kertoo. ■
Lähteet: Tilastokeskus, Hermannin Valinnan projektikoordinaattori Kati Paulinin haastattelu.
Shiba inu Siiri käy eläinlääkärissä hammaskiven poistossa. Moni nipistää tiukan paikan tullen mieluummin omista kuin lemmikkieläimensä menoista.
Ville Mehtolta sujuu niin huuliharpun soitto kuin putkien korjaus.
TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ
Avioeron jälkeen vuosia sitten Ville Mehto, 47, meni vaatehuoneeseen, sulki oven ja nauhoitti levyllisen biisejä. Se oli bluesia.
Blueskappaleissa lauletaan usein melankolisista aiheista. Blues on lähtöisin yhdysvaltalaisten pelto-orjien työlauluista ja mustan väestön hengellisistä lauluista.
Mehton levy päätyi Ranskaan, ja hän sai kutsun sinne soittamaan bluesfestivaaleille. Siellä Mehto tutustui paikallisen Yokatta Brothers -yhtyeen jäseniin. Seuraavana vuonna hänet kutsuttiin vierailevaksi artistiksi yhtyeen live-levylle.
– Teimme levyn basistin vanhempien isossa puutalossa. Siellä oli porukkaa pitkän pöydän ääressä ruokailemassa ja iltaa istumassa. Soitimme heille ja äänitimme levyn. Siitä lähtien olen käynyt Ranskassa joka vuosi soittamassa heidän kanssaan, ja taas on levy tulossa.
Mehton soitin on huuliharppu, johon yhdistyvät kitara ja laulu.
LAPSENA VILLE MEHTO oli kova urheilemaan. Teini-iässä hän olisi halunnut päästä siinä entistä pidemmälle, mutta huomasi, ettei niin käynyt. Niinpä hän lopetti urheiluharrastuksen.
Jääkiekon pelaaminen oli antanut kasvavalle nuorelle itseluottamusta, ja lopettamisen jälkeen hän mietti, että mitä nyt.
– Jäi vähän sellainen olo, että haluan olla jossain hyvä – olisikohan mitään sellaista?
OIKAISU: Toisin kuin Amanda Hiekkataipaleesta kertovassa jutussa Kirkko ja kaupunki -lehdessä 22.2. luki, Viikin kirkolla on stand up -esitys sunnuntaina 10.3. klo 18,
Huhtikuun alussa Ville Mehto lähtee European Blues Challenge 2024 -kilpailuun Portugaliin.
Kesälomat Mehto vietti vanhempiensa ja siskon kanssa Rautalammella, missä hänen setänsä asui. Setä oli blues- ja rockmies, joka soitti bändeissä ja kuunteli bluesia. Mehto kuunteli mielellään setänsä levyjä, mutta vähitellen häntä alkoivat kiinnostaa myös muut artistit.
– Mietin, keitä muita on kuin ne, joita setäni kuunteli, ja löysin oikeita mustia bluesmiehiä.
ei perjantaina 15.3. Kaksi teologia ja diakoni – yläpäähuumoria kirkkosaliin -esitykset ovat siis vielä nähtävissä su 10.3. klo 18 Viikin kirkossa, pe 22.3. klo 18 Asolan seurakuntatalossa ja su 28.4. klo 15 Vartiokylän kirkossa. Esityksiin on vapaa pääsy.
Päätoimittaja
Pauli Juusela Toimituspäälliköt
Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti
83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi
Julkaisija
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat
Maija Kiviranta, 09 2340 2244
Postiosoite
Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi
Mediamyynti
Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi
Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.
Yksi oli huuliharpisti Aleck ”Sonny Boy Williamson II” Miller. Halusin kuunnella jotakin sellaista, mitä kaverit eivät kuunnelleet, ja tutustuin enemmän bluesiin.
Mehto alkoi treenata huuliharpun soittoa ja pani kaiken energiansa siihen. Kitaran ja rumpujen soittajia oli kyllä, mutta kukaan muu hänen ikäisensä ei soittanut huuliharppua. Mehto kävi
TARKENNUS: Kirkko ja kaupunki -lehden 22.2. ”Häävuoteesta kodin seinälle” -jutun pääkuva Hyvä paimen -ryijystä on Suomen Käsityön Ystäviltä. Kuvat Elämänpuu-, Pyhäpuu-, Viinipuu-, Elämänlanka-, Maamies-, Madonna- ja Tietäjät-
Painos 330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Painopaikka
Sanomapaino, Vantaa
ryijyistä ovat Ryijypalvelu-RP:ltä. Perinteisiä ryijymalleja on edelleen saatavilla sekä Ryijypalvelu-RP:stä että Suomen Käsityön Ystävistä.
Osoiteasiat
Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
Jakelu
Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.
ISSN
0356-3421
Pepe Ahlqvistilla muutaman kerran huuliharpputunneilla. Mehton soittotaito kehittyi, ja alkoi tulla bändihommia.
20 VUOTTA Ville Mehto työskenteli ravintolaalalla, mutta kyllästyi siihen ja lähti opiskelemaan putkiasentajaksi ja laatoittajaksi. Mies perusti oman firman, ja sen jälkeen hän on tehnyt
sekä soittokeikkoja että töitä putkimiehenä ja laatoittajana.
– Kaksi ammattia toimii ihan hyvin, mutta raksahommat ovat fyysisesti raskaita. Nykyisin kaikesta vie pidemmän aikaa palautua.
– Kun tuli ammatinvaihto, perheenlisäystä, ero ja uusperhe, soittaminen jäi vähän taka-alalle. Silti soittaminen on kulkenut mukana koko ajan jollain tavalla – enkä tiedä vieläkään, mikä tämä blues-juttu elämässäni on, Mehto sanoo.
Hän jää miettimään asiaa.
– Huuliharppu on kaikista vahvin… semmoinen niin kuin… Haen harpun, niin voin soittaa, sanoo Mehto ja on jo menossa hakemaan soitinta.
Tultuaan takaisin hän istuu pöydän ääreen ja soittaa.
– Tuo on se juttu. Huuliharpun soitossani kuuluu kaikista eniten se, että se tulee jostakin syvältä sisältä. Fiilis on kaikkein tärkeintä. Jos on huono olla, pitää olla joku pakopaikka.
”
Fiilis on kaikkein tärkeintä. Jos on huono olla, pitää olla joku pakopaikka.
HUHTIKUUN ALUSSA vantaalainen Ville Mehto lähtee Portugaliin European Blues Challenge 2024 -kilpailuun. Hän voitti kilpailun Suomen karsinnat viime vuonna. Bragan kaupungissa järjestettävään kilpailuun osallistuu 22 maata. Mehtolla on useita huuliharppuja eri sävellajeista, mutta hänellä on myös monta kitaraa. Putkimies Mehto on saanut asiakkaaltaan vanhan Lignatone-kitaran, joka on kunnostettu. – Otan tämän kitaran kisaan mukaan, sanoo Mehto.
Portugalin blueskilpailussa hän edustaa Suomea nimellä Little Willie Mehto ■
25.3. • KLO 18 • SELLON KIRJASTO
HoivaPelimannit & psykologi Pirkko Lahti
1.4. • KLO 19
ESPOON TUOMIOKIRKKO Maria Kalaniemi ystävineen juhlakonsertissa.
Timo Alakotila, Anna-Kaisa Liedes ja Mauno Järvelä
2.4. • KLO 19
LAGSTAD HEMBYGDSGÅRD
Flamencoduo Murtola & Widenius. Maria Kalaniemi ja Pekka Pentikäinen tanssittaa
Katso koko ohjelma ja lisätiedot: www.juurijuhla.fi
4.4. • KLO 19 • SELLOSALI MeNaiset, Panu Savolainen & JPP
5.4. • KLO 19 • SELLOSALI Maija Kauhanen, Pelkkä Poutanen
6.4. • KLO 19 • SELLOSALI Virolainen ilta: Mari Kalkun, Trad.Attack!
Pääsiäisnäytelmien klassikko kertoo pääsiäisen sanoman musiikin ja draaman keinoin Lämpimästi tervetuloa!
Näytösajat ja puhujat:
Ke 20.3. klo 18
Suomen Raamattuopisto
Marja-Kaarina Marttila
Pe 22.3. klo 19
Kirkkonummen kirkko
Raimo Mäkelä
TLa 23.3. klo 19
Viikin kirkko
Jussi Miettinen
Ti 26.3. klo 19
Luther kirkko
Eero Huovinen
Järj. Suomen Raamattuopisto, Malmin srk ja OPKOn ystävät raamattuopisto.fi
menohaku.kirkkojakaupunki.fi
Ruandan sisällissodasta tulee nyt 30 vuotta. Siellä surmattiin sadassa päivässä 800 000 ihmistä. Rauno Juhola oli pysäyttämässä kansanmurhaa nuorena muukalaislegioonalaisena.
TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT ESKO JÄMSÄ JA RAUNO JUHOLAN KOTIALBUMI
Entinen ammattisotilas ja nykyinen yritysjohtaja Rauno Juhola on hiljaa. Silmäkulmat kostuvat.
Toimittajan kysymys tuo mieleen talon, jossa makasi raskaana ollut nainen vatsa auki viillettynä. Tuossa tilanteessa hän sanoi taisteluparilleen antavansa mieluummin oman henkensä kuin näkemiensä kaltaisten raakuuksien jatkua.
– Yksikään eläin ei ole niin raaka kuin ihminen. Eläin tappaa syödäkseen ja selviytyäkseen. En voi millään selittää sitä tajutonta raakuutta, mitä Ruandassa kohtasin, Juhola sanoo ja kertoo ristineensä kyseisen kylän Helvetiksi.
Juhola oli vuonna 1994 Ruandassa Ranskan muukalaislegioonan 13. puoliprikaatin legioonalaisena. Hänen yksikkönsä, ja muut ranskalaiset joukot, yhteensä 2 500 miestä, yrittivät pysäyttää joukkomurhia, kerätä pois aseita ja perustaa pakeneville siviileille suojavyöhykettä.
Ranskan valtiolla oli alueella toki myös muita motiiveja. Se oli pitkään tukenut hutujen hallintoa ennen kuin äärihutut käynnistivät järkyttävän tutsien tappamisen. Kun kansanmurhan laajuus selvisi, operaatiosta tuli selkeämmin humanitaarinen. Sillä oli YK:n turvallisuusneuvoston mandaatti.
Kansanmurhaa edelsi Ruandan mediassa ja etenkin radiossa vihakampanja, jossa tutsien ihmisarvo kiistettiin ja heidät leimattiin pahoiksi. Sen seurauksena Juhola yksiköineen kohtasi edetessään kyliä ja kaupunkeja, joissa tutsiasumukset oli merkitty rastilla ja niiden asukkaat surmattu mitä hirveimmillä tavoilla. Omaisuus oli varastettu.
Tapahtumien tausta ulottuu Belgian siirtomaavaltaan. Belgialaiset jakoivat kansanryhmät etuoikeutettuihin tutseihin ja huono-osaisiin hutuihin, joiden rodullisia eroja perusteltiin 1930-luvulla nenien pituutta mittaamalla. Kansanryhmä merkittiin henkilökorttiin.
Kun hutut nousivat valtaan, osat vaihtuivat. Kansanmurha käynnistyi, kun äärihutut ampuivat itse alas rauhanneuvotteluista palaamassa olleen presidentti Juvénal Habyarimanan lentokoneen ja syyttivät siitä tutsikapinallisia.
KAINUULAISESSA TYÖLÄISPERHEESSÄ kasvanut Rauno Juhola oli vuonna 1990 muuttanut Helsinkiin ja ryhtynyt autokauppiaaksi. Hän joutui huijatuksi ja sai niskoilleen jättivelan. Lama-Suomessa hän ei keksinyt muutakaan tapaa maksaa velkansa kuin värväytyä Ranskan muukalaisle-
gioonaan, josta oli ollut juttua mediassa. Legioonalaisilla oli hyvä palkka, ja fyysisesti kovakuntoiselle miehelle ammattisotilaan ura vaikutti hyvältä vaihtoehdolta.
Ruandaan sijoitetut YK-joukot eivät olleet pystyneet lopettamaan tappamista, sillä niillä ei ollut oikeutta käyttää aseita kuin itsepuolustukseksi, eikä aina edes silloin. Kymmenen belgialaista rauhanturvaajaa tapettiin ja suuri osa YK-sotilaista vedettiin pois.
Ruandaan lähetetyllä legioonalla ei ollut tällaisia rajoitteita, ja niiden tukena oli helikoptereita ja hävittäjiä. Aseita jouduttiin myös käyttämään, kerrotaan Kari Kallosen kirjoittamassa Rauno
Juholan elämäkerrassa Operaatio Turkoosin taistelija (Readme 2023).
Juhola ei tiennyt Ruandan tilanteen taustoista tai Ranskan politiikasta. Hän oli rivisotilas. Sitä mieltä hän oli, että nyt oltiin oikealla asialla ja että oli kiire. Ensimmäiset linja-autoihin surmatut ihmiset – miehiä, naisia ja lapsia – tulivat vastaan 15 ajokilometrin jälkeen. Sen jälkeen ei koskaan voinut tietää, mitä odotti mutkan tai seuraavan kukkulan takana.
– Olen nähnyt röykkiöittäin ruumiita ja kohdannut ihmisiä, joiden elämästä olivat jäljellä viimeiset sekunnit. Pahuutta tuli vastaan niin paljon, että siihen alkoi turtua.
Juhola käytti määräysten vastaisesti omat hätäensiaputarvikkeensa vaikeasti haavoitetun naisen auttamiseen. Yksin kävelleellä lapselle hän antoi sadekankaisen ponchonsa.
– Ihminen, jolla on yhtään empatiakykyä, ei voi olla auttamatta toista ihmistä hädässä. Tärkein arvo, jonka omassa lapsuudenkodissani Kainuussa opin, on lähimmäisenrakkaus. Koulussa menin väliin, kun jotakuta yritettiin kiusata.
LEGIOONALAISET KÄYTTIVÄT ASEITAAN tai niiden uhkaa lopettaakseen väkivallan ja riisuakseen vastaantulevia joukkoja ja puolisotilaallisia ryhmiä aseista. He raivasivat tietä perässään tuleville auttajille, kuten Lääkärit ilman rajoja -järjestön työntekijöille. Heitä Rauno Juhola arvostaa yli kaiken samoin kuin kirkkojen ja niiden lähetysja kehitysyhteistyöjärjestöjen väkeä.
Rauno Juhola toimi Ruandassa ammattisotilaana. He liikkuivat siellä Ranskan muukalaislegioonan VLR-maastoautolla.
– Elämän ottaminen on helppoa, paljon vaikeampaa on pelastaa se, Juhola sanoo.
Hän kertoo kirkon työntekijöistä, jotka liftasivat legioonan kyytiin päästäkseen auttamaan ihmisiä. Se henkinen ja hengellinen työ, jota kirkot ja niiden järjestöt maailmalla tekevät, on Juholan mukaan ensiarvoista. Kun haavat on paikattu, kirkkojen apu auttaa ihmisiä selviämään ja jatkamaan elämäänsä. Erityisen tärkeää on koulutus. Nuorissa on tulevaisuus niin Afrikassa kuin Suomessa. Sen Juhola on elämässään oppinut.
– Raamatussa opetetaan anteeksiantoa. Se on ollut tärkeä opetus myös Ruandassa, jossa pääsin viime kesänä kirjailija Kari Kallosen kanssa käymään. Sain sielunrauhan, kun näin, että hutut ja tutsit elävät siellä nyt sovussa.
SUOMESSA KIRKKO TEKEE Rauno Juholan mukaan tärkeää työtä lasten, nuorten ja yhteiskunnan heikompiosaisten hyväksi. Hän maksaa mielellään kirkollisveroa. Samoin hän huolehtii muistakin veroista, joita tarvitaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Kun Juholalle ehdotettiin yrityskaupasta saatujen tulojen siirtämistä veroparatiisiin, hän kieltäytyi.
Kahdeksan vuotta muukalaislegioonassa palvellut Juhola on sitä mieltä, että yhtään sotaa ei pitäisi käydä. Heikomman puolustamiseksi aseita on kuitenkin joskus pakko käyttää. Jos hän olisi nuorempi ja perheetön, hän olisi Ukrainassa puolustamassa maata.
– Kaikki sodat alkavat huonosta diplomatiasta ja vallanpitäjien sokaistumisesta omaan valtaansa. Arvostan presidentti Martti Ahtisaarta, joka teki rohkeasti ja sitkeästi työtä rauhan puolesta. Aion viedä kukkia hänen haudalleen. Hänen kaltaisiaan sovittelijoita tarvittaisiin lisää. ■
la 23.3. klo 19 | Temppeliaukion kirkko Bach, Händel, Pergolesi
Federico Fiorio, kontratenori | Terry Wey, kontratenori
Helsingin Barokkiorkesteri | joht. Aapo Häkkinen
Giovanni Battista Pergolesin vuonna 1736 säveltämä Stabat Mater on yksi barokin tunnetuimpia teoksia. Stabat Mater on nuorena kuolleen säveltäjän tulkinta Jeesuksen äidin kärsimyksestä poikansa ristin äärellä. Pergolesin Stabat Materin lisäksi konsertissa kuullaan muun muassa Händelin Salve Regina sekä Bachin kantaatti Widerstehe doch der Sünde.
Vantaalainen
Rauno Juhola on tehnyt työuransa vesi- ja maanrakennusalan yrittäjänä.
www.hebo.fi
Liput palvelumaksuineen 30–49 €
Paavalin kirkkoherrasta on tullut kymmenessä vuodessa kirkon näkyvin hahmo. Kaikessa tekemisessä on kyse kynnysten madaltamisesta, Kari Kanala ajattelee.
TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ANTTI RINTALA JA MTV
Jos kirkolla olisi kasvot, ne näyttäisivät Kari Kanalalta. Sen verran paljon Paavalin seurakunnan kirkkoherra on paistatellut televisiossa, radiossa ja lehtien palstoilla. Eniten näkyvyyttä on tuonut asiantuntijan rooli Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa, mutta Kanala on myös muun muassa laulanut Masked Singer -ohjelmassa, esitellyt jääkaappinsa Olet mitä syöt -ohjelmassa, väläyttänyt tanssitaitojaan Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa, visaillut Tietäjät tietää -ohjelmassa ja poseerannut alasti Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen Sielu ja ruumis -palstalla.
Haastatteluissa hän on puhunut paljon paitsi ihmissuhteista ja itsestään myös suuresta intohimostaan, jalkapallosta. Suomalaiset ovat oppinut tuntemaan nasevia sitaatteja aiheesta kuin aiheesta heittelevän supliikin papin ja joutuneet miettimään, onko tämä kaikki ihan sopivaa.
– Olen minä sitä itsekin miettinyt. Toisaalta olen sitä mieltä, että viihde tekee ihmiselle hyvää. Esimerkiksi Masked Singer – kuinka paljon iloa se on tuonut lapsille, ja ohjelman yhtenä ideanahan on lopulta se, että uskaltautuu laulamaan, Kanala sanoo.
– Kirkossa painotetaan syvällisyyttä aivan liikaa. Ei voi mennä syvälle, ellei ole pintaa. Ensin pitää käydä se small talk. Viihde tekee hyvää ja huumori tekee hyvää. Huumori voi olla psyykkinen puolustusmekanismi, mutta sen kautta voi käsitellä myös rankkoja juttuja, Kanala sanoo.
ENNEN VALTAKUNNANJULKISUUTTA kioskikauppiaan poika Halsualta ehti muun muassa opiskella papiksi Helsingin yliopistossa, toimia Merimieskirkon pappina Hampurissa ja Lontoossa ja seurakuntapappina Turussa. Turussa hän oli mukana monenlaisissa näyttävissä jutuissa ku-
ten vihkimässä pareja nosturissa ja festarilavalla, jakamassa ehtoollista festarikansalle ja järjestämässä Dance-messua. Tämä toi näkyvyyttä paikallismediassa.
Nimi tuli tutuksi myös silloin, kun Kanala työskenteli Kirkkohallituksessa projektisihteerinä seurakuntavaalien parissa ja vannoi haastatteluissa, että jos äänestysprosentti nousee yli 20:n, hän tatuoi Kirkkohallituksen logon itseensä. Kanala pyrki myös eduskuntaan Vihreiden ehdokkaana vuonna 2011.
Vuonna 2015 alkanut Ensitreffit alttarilla nosti tunnettuuden uudelle tasolle. Tanskalaiseen ohjelmaformaattiin kuului pappi, ja tuotantoyhtiö keksi lähestyä Kanalaa, koska hänellä oli kokemusta julkisuudesta.
– Ajattelin, että ohjelma on mahdollisuus puhua äärimmäisen tärkeistä asioista samalla, kun pyritään löytämään toisilleen sopivat parit. Kun puhutaan avioliittoon liittyvistä asioista, papeilla on niihin ymmärrystä sekä juhlan että arjen kulmasta.
Ohjelma oli alusta alkaen suosittu. Alkuun Kanalan mukana olo ohjelmassa herätti myös kritiikkiä, koska osa luuli, että hän vihkii parit avioliittoon. Media alkoi kiinnostua myös Kanalan persoonasta ja elämäntarinasta, olihan rakkausasiantuntija kolmatta kertaa naimisissa.
– Tätä asiaa koskeviin kysymyksiin on ollut helppo vastata. Olennaista on ollut se, että minulla ei ole ollut pahaa sanaa entisistä. Peiliin pitää katsoa, Kanala sanoo.
JOKAINEN AIKA tarvitsee julkkispappinsa, mutta miksi se on jo kohta kymmenen vuotta ollut Kari Kanala? Persoonaansa ja kiinnostavuuttaan Kanala on miettinyt myös itse – erityisesti maaliskuun alussa ilmestyneen Heli Pruukin kirjoittaman elämäkerran Kari Kanala – pastori ja pelimies (Tammi) tekemisen myötä.
– Kun minusta tehtiin kirjaa, mietin, että mikä elämässäni on kiinnostavaa tai poikkeavaa. Luulen, että rosoisuus kiinnostaa, enkä ole sitä hirveästi peitellyt, Kanala sanoo.
– Aina sanotaan, että kirkko sitä ja tätä, mutta tiedän yhden mukavan papin. Mukavia pappeja on läjäpäin. Kirkko on paljon avoimempi ja suvaitsevaisempi kuin äkkiarvaamalla luulisi. Minua pidetään liberaalina ja suvaitsevaisena, mutta koen olevani osa isoa joukkoa. En näe itseäni kovin kummallisena. Teen vain asioita näkyvästi.
Näkyvyys onkin ollut keskeistä Kanalan toiminnassa, mutta vielä keskeisempää on uuden kokeilu. Kanala esittelee johtamisfilosofiansa piirtämällä paperille nelikentän: Do it first, Do it together, Do it right ja Do it fast eli tee ensimmäisenä, tee yhdessä, tee oikein, tee nopeasti.
Kirkolle on ominaista oikein tekeminen, Kanalalle ensiksi tekeminen. Siksi Paavalinkirkossa on katsottu jalkapalloa ja kuultu keskustelumuotoisia saarnoja julkkisvieraineen, ja siksi Paavalin seurakunta hyväksyi ensimmäisenä seurakuntana sateenkaariparien vihkimiset tiloissaan.
Se, että tekee paljon ja näkyvästi, tarkoittaa myös paljon palautetta, kiittävää ja moittivaa. Onpa Kanalasta kanneltu pari kertaa tuomiokapituliinkin. Kritiikkiin Kanala suhtautuu tyynesti. Ilman sitä ei tapahdu kehitystä.
– Joskus palaute menee ihon alle, mutta jos jotakin pappina osaan, niin nollata. Jos nimimerkin takaa heitellään, en anna sen vaikuttaa, jos
Kari Kanala on tuttu television viihdeohjelmista. Hänestä viihde tekee ihmisille hyvää. ”Kirkossa painotetaan syvällisyyttä aivan liikaa.”
nimellä annetaan palautetta, niin arvostan. Sitä paitsi naisjohtajat kirkossa ovat saaneet osakseen paljon pahempaa kuin minä.
JULKISUUS VANHENEE nopeasti. Se on kuin eilisen lehti, johon jo seuraavana päivänä kääritään kala, Kari Kanala ajattelee. Silti pitää puhua vähän hyödystä. Onko kirkkoherran saama julkisuus hyödyttänyt seurakuntaa?
– Kyllä ja ei. Ovi on käynyt varmasti molempiin suuntiin. On ihmisiä, jotka ovat paheksuneet sitä, mitä olen sanonut tai tehnyt, sekä ihmisiä, joita se on kutsunut mukaan.
Entä hyödyttääkö yhden henkilön saama julkisuus kirkkoa, tai leviääkö evankeliumi, kun pappi on telkkarissa? Nyt päästään Kanalalle rakkaisiin aiheisiin, kynnysten madaltamiseen ja siihen, pitääkö kaikesta olla hyötyä.
– Uskon, että hyödyttömyys alkaa nousta arvoonsa. Eikös ole hyödytöntä kuulua kirkkoon? Ei täällä hyödyn takia olla.
– Julkisuudessa olosta on varmaan tullut persnettoa, mutta toivottavasti hyviäkin juttuja. Toivottavasti se mataloittaa kynnystä kohdata pappeja, työntekijöitä, kirkon ihmisiä. Koetan toimia
” Olen suhtautunut julkisuuteen vähän huvittuneesti.
lähimmäisen parhaaksi ja Jumalan kunniaksi ja puhua enemmän Jeesuksesta kuin itsestäni.
Kuinka se on onnistunut?
– Vaihtelevasti, Kanala sanoo.
Kirkkoherran monet projektit ovat kiistatta vaikuttaneet myös työyhteisöön. Tätä puolta käsitellään myös elämäkerrassa, jossa puhuvat Kanalan lisäksi esimerkiksi kollegat, ex-vaimo, ystävät ja piispa Teemu Laajasalo.
– Varmasti työkaverit ovat kärsineet julkisuudestani. Olen kuitenkin yrittänyt ottaa asioita omalle kontolleni. Jos tulee palautetta, minä vastaan niihin.
JOKAINEN JULKISUUTEEN lähtenyt tai päätynyt saa sen huomata: julkisuutta ei voi hallita. Jonain päivänä saattaa löytää itsensä keskustelupalstoilta tai otsikoista, joista ei tunnista itseään. Mediasta Kari Kanalalla ei ole pahaa sanottavaa.
– Suomessa media on tosi kilttiä. Ei minulla ole valittamista. Ainoa tapa toimia median kanssa on olla avoin ja antaa haastatteluja, kun kysytään. Jos asia niin sanotusti kuuluu mulle, voin kommentoida.
Kanala sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että hänelle monet asiat ovat tapahtuneet vasta vanhemmalla iällä: isäksi tulo, kirkkoherraksi tulo ja julkisuus. Se on auttanut suhtautumaan huomioon, jolla on taipumus imarrella.
– Varmasti on kusi noussut päähän jossakin vaiheessa, mutta sekin on inhimillistä. Onneksi olin riittävän vanha tullessani julkisuuteen. Olen suhtautunut siihen vähän huvittuneesti. Myös vaimoni Milla saa pidettyä jalkani maassa.
– Toisaalta julkisuus on mahdollistanut minulle myös monia huippujuttuja kuten vakiovihjeiden antamisen Urheilulehdessä ja oman jalkapalloaiheisen podcastin tekemisen Ylelle.
Julkisuutta voi tietysti hyödyntää myös uran edistämiseen. Kiinnostaisiko vaikka arkkipiispan tehtävä? Kanala vastaa kysymykseen nauramalla.
– Minua on pyydetty hakemaan monia paikkoja, mutta en ole hakenut yhtäkään. Paavalissa on ollut hyvä olla. Aina mietin, että onko minulla annettavaa vai olenko vaivaksi. Täytän keväällä 57, ja jotakin olisi tietysti vielä mahdollista tehdä.
Nopealiikkeisen Kanalan tavoitteet ovat oikeastaan sellaiset, ettei niistä kohuotsikoita revitä.
– Nelikymppisenä opin, että tunteet ovat tietoa minusta itsestäni. Viisikymppisenä opin löytämään fyysiset rajani. Kuusikymppisenä tavoite on löytää viisautta. Hiljaisuus, hitaus, hyödyttömyys, huumori, hyväksyntä – hitaammin, matalammalle ja heikommin. En ole ajatellut pyrkiä mihinkään, mutta jos johonkin pyydetään, pitää katsoa. ■
Onko Kari Kanalalla kirkon tunnetuimmat kasvot? Testasimme katugallupissa, kuinka satunnaiset ohikulkijat tunnistavat Kari Kanalan, arkkipiispan, Helsingin piispan ja Espoon piispan kasvokuvista. Katso video osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.
Masked Singer -ohjelmassa vuonna 2020 Geggosen maskin takaa paljastui Kari Kanala. Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa vuonna 2021 Kari Kanala sai opettajakseen ja tanssiparikseen Claudia Ketosen. Kokemus oli hyvä, vaikka pari putosikin kisasta ensimmäisenä.Anna Perho harjoittaa uskoaan palvelemalla ja kunnioittamalla luontoa.
TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOONAS BRANDT
Uskossa ja nykytaiteessa on toimittaja ja kirjailija Anna Perhon mukaan jotain samaa.
– Minun ei tarvitse ymmärtää sitä, vaan voin vain diggailla tai olla diggailematta. On rentouttavaa ajatella, että kaikki asiat eivät ole ihmisen analysoitavissa. Usko pitää minut järjissäni.
Perholle hengellisyys tarkoittaa ennen kaikkea pohdiskelua sekä pyhyyden ja mysteerin kokemusta. Hän kutsuu itseään hengelliseksi etsijäksi.
Uskonnot Perho kokee itselleen vieraiksi, vaikka hän kuuluukin kirkkoon ja aikoo kuulua vastakin, ”jos homma jatkuu samaan malliin”. Liberaalimpaa uskonnollista instituutiota kuin pohjoismainen luterilainen kirkko on hänen mielestään vaikea löytää.
Uskonnollisten lahkojen toiminta ja mekaniikka niiden taustalla ovat kiehtoneet Perhoa jo pitkään.
– Olen lukenut erilaisista lahkoista paljon ja katsonut niistä kertovia dokumenttisarjoja. Kulteissa kiinnostaa vallankäyttö ja se, miksi ihmiset suostuvat jäämään vankiloihin, joiden ovi on periaatteessa auki.
Lahkot kiinnostivat Perhoa niin paljon, että hän päätyi tekemään Lahko-podcastin yhdessä tv-tuottaja Eero Hietalan kanssa. Podcast-sarjaan on haastateltu ihmisiä, jotka ovat eläneet osan elämästään uskonnollisessa lahkossa.
– Sarjan tekemisen myötä olen ymmärtänyt, että niissä yhteisöissä on usein myös paljon hyvää, kuten esimerkiksi yhteisöllisyys. Ymmärrän myös paremmin sitoutumista ankariinkin oppirakennelmiin: luja usko ja yksinkertaiset totuudet tuovat turvaa sekavassa maailmassa.
VAU, MIKÄ TYYPPI, ajatteli kolmasluokkalainen Anna, kun uusi opettaja saapui koulun pihaan.
– Ensinnäkin hän saapui koululle bussilla, eikä omalla autolla. Se oli todella erikoista. Lisäksi hänellä oli päällään pitkä kaftaani ja kädessään kitara.
Musiikin tunneilla laulettiin uskonnollisia lauluja. Anna Perho muistaa vieläkin Vie vuorille tää viesti -laulun sanat. Perjantaisin oli kirjeenvaihtopäivä. Opettaja kävi yksityistä kirjeenvaihtoa jokaisen luokan oppilaan kanssa.
– Jouluun mennessä olimme kaikki ”Jeesuksen lapsia”.
Annasta ja hänen ystävästään Helenasta tuli ”pieniä lähetyssaarnaajia”. Into käännyttää oli kova.
– Mutta ei siellä meidän kylällämme oikein ollut ketään käännytettävää. Jossain vaiheessa sinne muutti alkoholisoitunut mies, jonka postilaatikkoon tungimme uskonnollisia lentolehtisiä.
Opettaja viipyi koulussa vain vuoden. Jonkin aikaa Anna piti yhteyttä entiseen opettajaansa kirjeitä kirjoittamalla.
– Sitten murrosikä iski vahvasti päälle, usko ja lentolehtiset jäivät, kun tuli kaikkea muuta. Hengellisyyttä en kuitenkaan koskaan menettänyt.
Anna Perho on työskennellyt radio- ja tv-toimittajana, ja hän on kirjoittanut useita kirjoja. Tällä hetkellä hän työstää tehtäväkirjaa. Perho toimii myös yritysja elämäntapavalmentajana.
Anna Perhon toimittama Lahko-podcast löytyy Podmestä ja Elämänkoulu-podcast Podimosta.
Motto
Huomenna voi aloittaa kaiken alusta.
LUKIOSSA ANNA PERHOSTA tuli ”Jung-diggari”.
– Luin lukiossa Jungin elämäkerran, ja se teki minuun aivan valtavan vaikutuksen. 30 vuotta myöhemmin päädyin jungilaisen analytiikan peruskurssille. Se tuntui kuin olisin tullut kotiin, Perho kertoo.
Viime vuosisadalla eläneen sveitsiläisen psykoanalyytikon Carl Gustav Jungin teorioissa Perhoa kiehtovat tiedostamaton, kollektiivinen alitajunta ja symbolit.
– Jungilaisuudessa tuonpuoleinen, aineeton maailma on itsestään selvä ja tärkeä ulottuvuus, jota ymmärtämällä voi ymmärtää ihmistä. Jung puhui pyhästä ja sanoi, että jos ihminen hukkaa uskonsa, hän hukkaa kaiken.
– On kiinnostavaa, kuinka samat arkkityyppiset asiat nousevat esiin ympäri maailmaa eri historian aikoina. Ihan kuin olisi jokin koodi, joka kertoo, että näin sinun kannattaisi ihmisenä elää: älä tapa, älä varasta, ole kunnolla.
Nuorena vastauksia elämän kriiseihin tuli etsittyä myös erilaisilta ennustajilta.
– Sitten menin niin sanotulle enkeliennustajalle, joka oli suoraan sanottuna niin ilmeinen huijari, että ajattelin: nyt loppuu tämä rahan tuhlaaminen, täytyy yrittää selvitä muilla keinoin, Perho kertoo.
HENGELLISYYS ON YHTEYDESSÄ luovuuteen, Anna Perho ajattelee. Hän yhtyy kirjailija Elizabeth Gilbertin ajatukseen luovuuden hengestä (genius), jota palvellaan ahkeruudella ja sitoutumalla luovaan työhön. Gilbert on kirjoittanut aiheesta kirjassaan Big Magic – Uskalla elää luovasti (Gummerrus 2017).
– Kirjan ajatukset ovat kuin minun ajatukseni exactly. Mikä lie se luovuuden henki onkaan, se on ollut minulle aina todella suopea.
Perholta kysytään silloin tällöin vinkkejä siihen, kuinka inspiraation saisi houkuteltua esiin.
– Minulle inspiraatio tulee siitä, kun kolumnin pitää olla kolmen tunnin päästä valmis. Inspiraatio seuraa aina tekemistä, erittäin harvoin toisin päin. Luovuutta palvellaan ahkeruudella. Se ei ole automaatti.
Omia elämänkokemuksia ja kirjoista ja koulutuksista hankittua tietoa, niitä Perho jakaa kuulijoilleen Elämänkoulu-podcastissa. Välillä studiossa on mukana myös kiinnostavia vieraita. Podcastin sisältöä Perho kutsuu ”tolkun selfhelpiksi”.
– Podin ydinidea on rohkaista ihmisiä kuuntelemaan tarpeitaan ja tekemään sellaisia valintoja, jotka tekevät elämästä vähän kivempaa.
– Valmentaminen on eräänlaista uskonharjoitusta sekin: koutsin tehtävä on uskoa valmennettavan kykyihin enemmän kuin tämä itse prosessin alussa vielä uskaltaa.
Perho kirjoittaa tällä hetkellä podcastin teemoista tehtäväkirjaa.
Omien arvojen mukaista elämää – niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin – Perho pitää oman hyvän elämänsä salaisuutena.
– Menestyminen on mielestäni sitä, että saa tehdä pääsääntöisesti niitä asioita, jotka ovat kytköksissä omaan arvomaailmaan. Mitä lähempänä arjen toiminta on oman, autenttisen minän intentioita, sen tyytyväisempi ihminen on.
KOLME VUOTTA SITTEN Anna Perho osti puolisonsa kanssa satavuotiaan hirsitalon lapsuutensa kotikylästä Kanta-Hämeestä. Siellä Perho harjoittaa käytännön hengellisyyttä palvelemalla ja kunnioittamalla luontoa.
– Siitä maailman pienimpänä ja vaatimattomimpana esimerkkinä se, kun viime kesänä aloimme maalata taloa ja yhdellä ikkunalaudalla oli linnunpesä. Sanoin, että jätämme vaikka koko homman kesken, mutta pesää ei siirretä mihinkään ennen kuin poikaset ovat lähteneet.
Maalla elämä on hiljaisempaa, joten siellä Perhon on helppo aistia näkymättömän läsnäolo. Pyhän kosketusta ei kuitenkaan tarvitse lähteä etsimään maalta, sillä sen voi tuntea myös keskellä arkista Helsinkiä. Näin Perholle kävi viimeksi haastattelua edeltävänä päivänä.
Perho oli tapaamassa nuorta ystäväänsä, jonka elämässä hän toimii tukihenkilönä. Tällä hetkellä nuoren elämä sujuu onneksi hyvin.
– Erosimme nopeasti kadulla, kun hän lähti juoksemaan ratikkaan. Siinä hetkessä tuli vahva fiilis, että tällä meidän ystävyydellämme on merkitystä. Hän nousee vielä siivilleen. ■
Anna Perhosta on rentouttava ajatus, että kaikki elämässä ei ole omissa käsissä.
Kirkko ja kaupungin lukijat kertoivat, kuinka he etsivät hiljaisuutta ja mitä he siinä kokevat.
Vesi edustaa myös aineellisen maailman rajapintaa, jonka äärellä tuonpuoleinen tuntuu läheiseltä. 33-vuotias nainen kertoo, miten hän viipyy meren rannalla muistelemassa kuolleita läheisiään. Tyyntä järven selkää melova 74-vuotias nainen herkistyy pohtimaan: ”Pilvet heijastuvat järveen ja tuntuu kuin meloisin pilvien päällä. Olenko siis taivaassa?”
MIKÄ TAHANSA PAIKKA, missä ei ole paljon ihmisiä, sopii lukijoiden vastausten perusteella hiljentymiseen. Luontokokemusten rinnalle nousevat erityisesti omassa kodissa koetut hetket. Koti on monelle vastaajalle turvasatama, jossa ulkoinen ja sisäinen melu rauhoittuvat.
”Vaikka asun kerrostalossa, kodissani on erittäin hiljaista. Iltaisin rauhoitun katsomalla olohuoneen ikkunasta tähtitaivasta tai lumisadetta”, kertoo 42-vuotias nainen.
”Kun istun hiljaisessa huoneessa ja suljen silmäni, ääni päässäni kovenee. Alussa ei todellakaan tunnu hiljaiselta, mutta kun annan mieleni huutaa jonkin aikaa, se loppujen lopuksi rauhoittuu”, 21-vuotias nainen kirjoittaa.
Lukijat kertovat myös hiljaisuuden kokemuksista erilaisissa julkisissa tiloissa, kuten taidegallerioissa, museoissa tai kahviloissa, joissa voi kuulla hiljaista puheensorinaa ja aistia kahvin tuoksun. Mainintoja saavat myös kirkot, kappelit ja tuuliset hetket Helsingin tuomiokirkon portailla.
”Saan saman rauhan jokaisessa maailman kirkossa, olipa se katolinen, ortodoksinen, luterilainen jne.”, kirjoittaa 68-vuotias mies.
”Viimeksi löysin hetken hiljaisuuden ja rauhoittumisen hälyisessä kauppakeskuksessa, kun pysähdyin kukkakaupan eteen ihailemaan kukkien kauneutta”, kertoo 35-vuotias nainen.
Eräs lukija on löytänyt kauneimman hiljaisuuden kulkiessaan Malmin hautausmaalla vauvan kanssa.
Muutamalle lukijalle autolla ajaminen tarjoaa mahdollisuuden hiljaisiin hetkiin. 40-vuotias nainen sanoo löytävänsä hiljaisuuden ajaessaan hiekkateillä, ja 52-vuotias nainen kertoo sammuttavansa työmatkalla radion rukoushetken ajaksi. 67-vuotias mies nauttii sähköauton hiljaisesta menosta, jossa kuuluu vain renkaiden ääni.
MONESTA VASTAUKSESTA käy ilmi, että hiljaisuus koetaan viime kädessä omassa sisimmässä, eikä se ole riippuvainen ulkoisesta paikasta. 60-vuotias nainen kirjoittaa, että hiljaisuutta on kaikkialla, jos sitä löytyy ihmisestä itsestään.
Lukijat kertovat myös henkilökohtaisista hiljentymisen ja hetkeen asettumisen keinoistaan. Tällaisia ovat esimerkiksi käveleminen, hengitysharjoitukset, takkatulen äärellä oleminen, jooga, meditointi, asioiden pohtiminen, Raamatun lukeminen, sanallinen ja sanaton rukous, ehtoollisella käyminen sekä pyhä tanssi.
Mieli voi hiljentyä myös lukemalla romaania, kirjoittamalla, mietiskelemällä filosofisia tekstejä, neulomalla, maalaamalla, soittamalla kannelta, puuhailemalla kasvien kanssa tai kuuntelemalla rauhoittumista tukevaa musiikkia.
”Ulkopuolinen kohina rauhoittuu kirjojen parissa. Siinä olen vain minä ja tarina”, 51-vuotias nainen kertoo.
”Harjoitan sydänrukousta kahdesti päivässä kotialttarin ääressä. Lisäksi harjoitan buddhalais-
”Luonnon ja luonnossa liikkumisen nouseminen voimakkaasti esiin hiljaisuuskyselyssä ei yllättänyt. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja voiman saaminen luonnosta edustaa ison joukon kokemusmaailmaa.
Esimerkiksi Gallup ecclesiastica -kyselytutkimuksessa 43 prosenttia suomalaisista oli melko tai täysin samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan luonnossa liikkuminen lähentää Jumalaan tai korkeampaan voimaan. Jumalan läsnäolon kokeminen luonnossa ei ole kristilliselle spiritualiteetille ja teologialle vierasta. Melko yleinen on esimerkiksi ajatus, että luonto ja kosmos on ikään kuin upotettu Jumalaan.
Vahva luontoyhteys kertoo siitäkin, että moni vanhemman polven vastaaja on elänyt 1950-luvun agraariyhteiskunnassa, jolloin kaupungistuminen oli vasta alkamassa. Ei-vastauksia oli paljon, kun lukijoilta kysyttiin, ovatko he osallistuneet viime aikoina ohjattuun meditaatioon tai retriittiin. Tämä heijastaa sitä, että suuntautuminen hiljaisuuteen ja henkisyyteen tapahtuu usein omaehtoisesti. Useimmat eivät etsi oh-
jausta tai hakeudu erityisiin hiljaisuuden tapahtumiin.
Luonnon lisäksi oma sisin kuvataan monissa vastauksissa voimavarojen lähteenä ja paikkana, josta henkinen kasvu kumpuaa. Yksilöllisen henkisyyden rakentaminen on ollut jo pitkään nouseva trendi. Esimerkiksi uushenkisyydessä ajatellaan, että ihmisen tulisi löytää autenttinen minuutensa omasta egosta vapautumalla.
Toinen nouseva trendi, joka näkyy myös tämän kyselyn vastauksissa, on uskonnollisuuden ja henkisyyden eriytyminen toisistaan. Tietoisuusharjoitusten ja hengitysharjoitusten tekeminen tai kiinnostus meditaatioon eivät enää välttämättä liity uskonnollisuuteen.
Vastauksista piirtyy esiin myös hevijuusereiden joukko, joka käy kristillisissä retriiteissä ja buddhalaisilla meditaatiokursseilla. Zen-meditaatio, sydänrukous, rukoushelmien käyttö tai raamatunluku ei ole valtavirtaa vaan koskettaa selvästi pienempää joukkoa.”
ta meditaatiota osallistumalla retriiteille”, kirjoittaa 37-vuotias muunsukupuolinen lukija.
Lukijat mainitsevat myös konkreettisia esineistä, jotka auttavat heitä tavoittamaan hiljaisuuden. Tällaisia ovat esimerkiksi kynttilät ja suitsukkeet, joogamatto, piikkimatto, rukoushelmet, rukouskirja ja oma päiväkirja.
Moni vastaaja korostaa, ettei ”laitteiden humina” kuulu hiljaisiin hetkiin, vaan silloin radion, tv:n ja tietokoneen on oltava suljettuina ja kännykän äänettömänä. Toisaalta laitteet voivat toimia myös hiljentymisen apuna: mieli voi rauhoittua radiohartauden äärellä, ja kännykästä voi löytyä ohjattu meditaatiohetki tai rukous. Meluisassa ympäristössä korvilla olevat kuulokkeet tarjoavat oman suojaisan tilan.
”Istuskelen sateen ropinassa, ja jos ei sada, kuuntelen Youtubesta sateen ääntä. Vaikka tämä ei ole kirjaimellisesti hiljainen hetki, se auttaa tuomaan itselleni rauhaa”, kertoo 40-vuotias nainen.
AIKAISET AAMUT tarjoavat monelle mahdollisuuden hiljaiseen hetkeen. Hiljaisuuskyselyn vastaajat kertoivat aamukahvin juomisesta tai aamupalan syömisestä omassa rauhassa, kun muu perhe vielä nukkuu tai toiset ovat menneet päivän rientoihin.
Jussi Sohlberg on Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön tutkimuskoordinaattori ja uskontotieteilijä.
”Joka aamu sytytän kynttilän (myös valoisan aikaan), keitän kahvin, istun alas lattialle, hengittelen ja asetun kuulemaan, mitä sisin nostaa pintaan”, kirjoittaa 58-vuotias nainen.
”Istun joka aamu – pakkasellakin – lasitetulla parvekkeella. Juon maitokahvia, luen Päivän sanaa, Raamattua ja rukouskirjoja. Lopuksi rukoilen läpi oman rukouspäiväkirjani rukoukset”, kertoo 53-vuotias nainen.
”Viikonloppuaamuina ehdin kuunnella itseäni, enkä aina vain muita”, 51-vuotias nainen huokaisee.
40-vuotias mies kertoo löytävänsä hiljaisen aamuhetken parhaiten kodin ulkopuolelta: ”Pyrin tekemään hitaan meditatiivisen kävelyn joka aamu metsään, kallioille tai muuhun lähiluontoon.”
Myös iltahämärällä on kannattajansa. Eräs vastaaja ajoittaa hiljaisen luontoretken mieluiten siniseen hetkeen, toinen kertoo rukoilevansa ja hiljentyvänsä juuri ennen nukahtamista.
”Hämärän hyssy. Istun pimenevässä illassa ilman sähkövaloja ihan hiljaa”, 59-vuotias nainen kertoo.
”Auringonlaskun katselu sen kaikissa upeissa, erilaisissa väreissä on päivässäni usein se hetki, jolloin rauhoitun ja hiljennyn”, kuvaa 56-vuotias nainen.
”Katselen yöllä nukkuvaa kaupunkia”, sanoo omaishoitajana työskentelevä 57-vuotias nainen.
Myös päivän töiden ja muun kiireen lomasta pyritään löytämään hiljaisia taukoja. Esimerkiksi työpaikan tyhjä kahvihuone voi tarjota mahdollisuuden pysähtymiseen. Jollekulle kuntoutuksessa käytettävän aistihuoneen lattialla pötköttely tarjoaa hetken omaa rauhaa.
Useissa vastauksissa kerrotaan, miten hiljaisuus voi avautua katsomalla maisemaa, ikkunasta avautuvaa näkymää, kuvaa tai tavallista arkista kohdetta.
”Annan katseen vain viipyä siinä, ja mieleni täyttää hiljaisuus, ehkä kiitos, huolenaihe tai rukous”, kirjoittaa 63-vuotias nainen.
”Hiljainen hetki saattaa iskeä kesken perunankuorimisen. On vaikea välillä ymmärtää sitä, miten Jumala puhuttelee”, kertoo 51-vuotias nainen.
SISÄINEN HILJAISUUS VOI löytyä myös ihmisten keskeltä, kun mieli on virittynyt siihen. 49-vuotias nainen kertoo, ettei kaiva junalla matkustaessaan kännykkää esiin, vaan nauttii rauhasta elämän keskellä. ”Hiljaisuus ei vaadi pakoa normielämästä, vaan sen huomaamista. Se on tarjolla tässä ja nyt, jos vain malttaa ottaa sen vastaan.” ”Töissä on usein ruuhkaa, kuten huolestuneita ja stressaantuneita asiakkaita. Mietin niissä hetkissä myönteisiä sanoja kuten tyyneys ja läsnäolo. Ajattelen myös usein Jeesusta, joka oli rauhallinen ihmisten keskellä”, kirjoittaa 35-vuotias nainen.
”Toisinaan meluun meneminen esimerkiksi Intiassa tuo oudosti tunteen sisäisestä rauhasta”, on huomannut puolestaan 28-vuotias nainen.
Vaikka tavat etsiä hiljaisuutta ovat monenlaisia, hiljaisuuskyselyn vastaajat kuvaavat hiljaisuuden myönteisiä vaikutuksia hyvin samankal-
taisesti. Moni kiinnittää huomiota hiljaisuuden terveysvaikutuksiin: unen laatu ja mielenterveys paranevat, verenpaine alenee, syke laskee, hermosto rauhoittuu ja stressi vähenee.
Vastaajien mukaan hiljaiset hetket myös tasapainottavat elämää ja muistuttavat siitä, mikä on oikeasti tärkeää. Ne saavat mielen rauhoittamaan, asettavat asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja tuovat elämään harmoniaa.
”Meditoiminen ja hiljentyminen päivittäin on auttanut todella paljon arjessa”, toteaa 25-vuotias mies.
”Hiljentyminen auttaa olemaan paremmin läsnä siinä mitä kulloinkin tapahtuu, mikä puolestaan tuo elämään tiettyä rauhaa ja vapauden tunnetta”, 34-vuotias mies kirjoittaa.
”Huomaan, että keskittymiskykyni on erittäin hyvä ja mieleni on lähes aina kirkas ja toiveikas aamuhetkeni jälkeen”, kertoo 53-vuotias nainen.
Hiljaiset hetket tuovat elämään levollisuutta, toiveikkuutta ja onnellisuutta sekä auttavat pääsemään irti huoliajatuksista. Hiljaisuus lievittää myös ahdistusta ja jännitystä, antaa tilaa omille ajatuksille sekä auttaa sietämään epäoikeudenmukaisuutta ja kaaosta.
”Ajatukset saavat tulla, ja niistä saa päästää irti, hengittää vapaasti ja olla vain”, kuvailee 57-vuotias nainen.
”Laiva keikahtaa epätodennäköisemmin merihädässä, jos mukana on ’hiljaisia’, rauhallisia matkustajia, jotka eivät panikoi. Hiljaisuus opettaa, ettei ole mitään hätää eikä tässä näennäisessä ongelmassa ole suurta ongelmaa”, sanoo 28-vuotias nainen.
YHTEYS OMAAN SISIMPÄÄN ja henkinen kasvu nousevat esiin monessa hiljaisuuskyselyn vastauksessa. Sekä nuoret että varttuneemmat vas-
”Ihmiseen juurtunut hiljaisuus näkyy sisäisenä varmuutena”
”Niissä hiljaisuuskyselyn vastauksissa, joissa pysähdytään havainnoimaan tarkemmin omaa henkilökohtaista kokemusta, ilmaisu on usein tuoretta. Hiljaisuuden kieli tulee lähelle runollista ja mystiikkaan liittyvää kieltä. Teksteistä välittyy kauneuden arvostus, joka on tärkeää myös retriittien valmistamisessa. Kiinnostavaa on se, mitä ihminen tekee saavuttaakseen hiljaisuuden. Jotkut kuvaavat sitä, miten yhteyden johonkin itseä suurempaan voi saada ikään kuin vahingossa, esimerkiksi antaessaan katseen harhailla vaikkapa ikkunasta avautuvaan maisemaan.
Koulutuksissakin ihmiset valitsevat hiljaisuuden kuvaksi usein juuri ikkunanäkymän tai tärkeän maiseman. Kristillinen ikoni on itsessään ikkuna.
Kaukaisuuteen katsominen voi kertoa mielen kohottautumisesta, mutta hiljaisuuteen liittyy myös maadoittumisen tarve. Tämä näkyy kertomuksissa,
joissa istutaan lattialla, makoillaan maassa tai ihan vain hengitellään.
Hiljaisuus on jo sanana kaunis ja tasapainoinen. Hiljaisuus kiehtoo, koska se on risteys, jossa vanhat traditiot, nykyaika ja yleisinhimillinen kokemus kohtaavat toisensa.
Moni kyselyn vastaaja kirjoittaa viisauden kuulemisesta. Ihmisessä on ikään kuin maailman myrskyjen ehdoilla elävä minä ja viisaampi minä, johon voi saada yhteyden. Ihmiseen juurtunut hiljaisuus näkyy hiljaisena varmuutena, joka on vaikuttavampaa kuin itsensä korostaminen.
taajat kertovat siitä, miten hiljaisuus on mahdollistanut sydämen viisauden kasvattamisen ja vaalimisen.
Hiljaisissa hetkissä voi myös tulla tietoiseksi elämän katoavaisuudesta ja hellittää hallinnan tarpeesta.
”Vaarallisin asia, minkä ihminen voi tehdä, on valehdella itselleen. Jos haluaa kuulla totuuden, pitää ensin olla hiljaa”, muistuttaa 21-vuotias nainen.
”Koen tärkeäksi pysähtyä arjessa edes lyhyeksi hetkeksi silloin tällöin. Silloin voi kuulla jotakin sisimmästään”, kirjoittaa 28-vuotias mies. ”Nämä tutkimusmatkat ovat muuttaneet elämäntapojani ja antaneet elämälleni uusia suuntia”, kertoo saman ikäinen nainen.
”Hiljaisuus palkitsee oivalluksilla, jotka muuttavat ymmärrystä ja kokemusta elämästä valtavasti, enemmän kuin mikään itsen ulkopuolelta tuleva asia”, kirjoittaa 50-vuotias nainen.
”Tapa on antanut valtavasti voimaa oman kasvupolun kehittymisessä. Vain pysähtymällä voit kuulla, mitä viisas sinä tietää”, 58-vuotias nainen kiteyttää.
HILJAISUUSKYSELYN VASTAAJILTA kysyttiin myös, liittyykö heidän hiljaisuuteensa henkinen tai hengellinen ulottuvuus. Yhteys itseä suurempaan voimaan tai Jumalaan nousi esiin monissa vastauksissa riippumatta siitä, kertoivatko vastaajat kirkossa käymisestä tai olivatko he osallis-
Hiljaisuus voi olla myös uusi nimi Jumalalle, ja monet kristinuskon ydinsanat voivat avautua hiljaisuudessa uudella tavalla.”
Susanna Erätuli on Hiljaisuuden ystävät ry:n viestintä- ja koulutussuunnittelija sekä teologian opiskelija, joka tekee uskontotieteen alaan kuuluvaa maisterintutkielmaa hiljaisuudesta elettynä uskontona.
tuneet ohjattuun retriittiin tai meditaatioon viimeisten kolmen vuoden aikana.
Useissa vastauksissa kerrotaan myös buddhalaisen meditaation harjoittamisesta ja siitä, miten se on muuttanut elämää. Yksittäisiä mainintoja saavat intialaisen gurun seuraaminen, uuspakanallisuus ja satanismi.
Toisaalta moni vastaaja kertoo, että heidän hiljaisuuteensa ei liity hengellisyyttä tai henkisyyttä, vaan kyse on rauhoittumisesta ja akkujen lataamisesta. ”Minulla ei ole ulottuvuuksia”, päättelee 72-vuotias vastaaja, joka kertoo sukupuolensa unohtuneen.
Useassa henkisyyttä ja hengellisyyttä koskevassa vastauksessa sävy on pohdiskeleva. Hiljaisuuden merkitystä kuvataan mieluiten sanoilla, jotka jättävät paljon avoimeksi.
”Vierastan noita sanoja, koska suhteeni eräänlaiseen pyhyyteen ja kauneuteen on niin henkilökohtainen, että ulkopuolelta tuleva määritelmä kuulostaa kokemukseni typistämiseltä”, kirjoittaa 35-vuotias nainen.
”Luojan vaikutus ja läsnäolo on sanatonta. Kun avaa silmänsä ja herkistyy, voi altistua todellisuudelle, jota rationaalisuus ei tavoita”, pohtii 26-vuotias mies.
”Koen hiljaiset hetket enemmän henkisen ulottuvuuden harjoitukseksi”, kertoo 44-vuotias nainen.
”Ehkäpä Jumala on läsnä, vaikkei siltä tunnu”, 63-vuotias nainen kiteyttää. ■
Siirtymä fossiilikapitalismista kestävämpään järjestelmään on Anna Kontulan mukaan mahdoton ilman, että maailmankuvamme muuttuu. Tässä hän näkee myös kristinuskolla olennaisen roolin.
TEKSTI EMILIA MÄNNYNVÄLI KUVA JANI LAUKKANEN
Jos halutaan saada aikaan iso yhteiskunnallinen muutos, se edellyttää, että käytetään niitä aineksia, mitä meillä on. Karl Marxkin puhuu siitä, miten uuden yhteiskunnan siemenet ovat aina vanhassa”, sanoo kommunistiksi itsensä määrittelevä vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula
Näin ollen myös kristinuskon rooli on Kontulan mukaan ”aivan keskeinen”. Globaalin läntisen vallan kautta kristinuskon vaikutus ulottuu koko maailmaan.
– Kristinusko on keskeisellä tavalla monien nykyisten poliittisten aatesuuntausten takana, jotka harvoin muistavat juurensa. Ilman kristinuskoa meillä ei olisi koko tätä poliittis-filosofista keskustelua, jota viimeisen 300 vuoden aikana teollistuneissa maissa on käyty.
KRISTINUSKON MERKITYSTÄ Anna Kontulan on saanut ajattelemaan historioitsijan koulutus. Hän näkee historian – ja sen myötä kristinuskon – resurssina, jota ei ole varaa jättää käyttämättä. Hän ei kuitenkaan ole ajatuksesta yksinomaan ilahtunut.
– Kristinusko on eri aikoina ollut vallanpitäjien tukijalka tavalla, jota on syytäkin vastustaa. Kirkko on tukenut vallanpitäjiä silloinkin, kun nämä ovat syyllistyneet aivan kohtuuttomaan vallankäyttöön, julmuuteen, sortamisen ja alistamiseen. Suomen historiasta yhdeksi esimerkiksi kelpaa Kontulan mukaan se, miten seurakunnat kielsivät punavankien hautaamisen siunattuun maahan. Hän arvelee sen olleen tuon aikaisessa maailmankuvassa julminta, mitä ihmiselle saattoi tehdä.
– Samaan aikaan on ymmärrettävä, että kirkko on myös paljon muuta. Olen tavannut Chilessä sellaisen järjestön edustajia, jotka pystyivät sotilasjuntan aikana auttamaan seksityöntekijöitä kirkon suojissa. Kristillissosialistisille suuntauksille löytyy hyvät perusteet jo alkuseurakunnasta.
Kristilliseen historiaan mahtuu lukuisia radikaaleja suuntauksia, kuten vapautuksen teologia. Ympäristöteologiaa Kontula ei silti asettaisi samalle jatkumolle.
– Ympäristökatastrofi on eksistentiaalinen kysymys, syrjintääkin suurempi, hän sanoo.
YKSILÖN HENKISEEN tai hengelliseen kasvuun liittyvät asiat on tapana sivuuttaa yhteiskunnallisessa keskustelussa epäpoliittisina. Anna Kontula, joka on kirjoittanut lukuisia teoksia niin uskonnosta kuin yhteiskunnastakin, näkee sisäisellä kasvulla suurtakin merkitystä.
– Tässä maailmassa ja tällä maailmankuvalla emme voi luoda sellaisia yhteiskunnallisia voimia, joilla saisimme aikaan riittäviä rakenteellisia muutoksia. Voimme tehdä jotain välttääksemme ekokatastrofin, mutta emme pääse lähellekään sita, että pakka pysyisi kasassa.
Suuret muutokset vaativat Kontulan mukaan sitä, että riittävän monet yksilöt allekirjoittavat tietynlaisen uuden ajattelun. Tällä hetkellä hän seuraa tällaista kehitystä esimerkiksi eläinten oikeuksiin liittyen.
Koko nykyinen poliittinen rakenne on Kontulan mukaan luotu teolliselle yhteiskunnalle. Se on osa maailmaa, joka on nyt väistymässä.
Fossiilikapitalismin hän näkee joka tapauksessa olevan tiensä päässä.
– Ja kun tuotantoon tulee muutoksia, niitä tulee myös maailmankuvaan. Nyt käydään kamppailua siitä, löydetäänkö sellainen ihmisen ja luonnon välinen suhde, joka mahdollistaa meille tärkeät arvot, kuten demokratian ja yksilönvapauden, joita totalitarismi uhkaa.
Tähän asti ekokriisin politisoiminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi, sillä se ei herätä ihmisissä samanlaisia intohimoja kuin elämäntapavalinnat tai tulonjako.
Poliittisen järjestelmämme kyvyttömyys käsitellä näin suurta murrosta näkyy Kontulan mukaan siinä, miten keskusteluissa palataan aina kysymyksiin työllisyydestä ja valtionvelasta. Parlamentarismin kohtalon hän uskoo olevan samankaltainen kuin entisten maaherrojen kohtalo oli: touhu voi jatkua vuosisadan tai pari, mutta yhteiskunnallinen valta ja kamppailut lipuvat sen ohi.
Anna Kontula on löytänyt Franciscus Assisilaiselta reseptin ekokriisistä selviytymiseen: on päästävä eroon pääoman kasautumisesta, opittava arvostamaan köyhyyttä ja hylättävä ihmiskeskeisyys.
UUDEN AJATTELUN SIEMENET voisivat Anna Kontulan mukaan löytyä 1200-luvulla eläneeltä pyhimykseltä Franciscus Assisilaiselta, joka saarnasi luopumisesta – tai pikemminkin eli sitä todeksi. Mutta miten ihmeessä markkinoida luopumisen autuutta kenellekään?
– Assisilainen voitti ihmisiä puolelleen lupaamalla keskinäistä huolenpitoa ja sitä, että rakennetaan yhteisön ja antamisen varaan yksilöllisyyden ja itselle kahmimisen sijaan. Toinen tärkeä lupaus oli keskinäinen tasavertaisuus.
Kolmannen lupauksen osalta Kontula sanoo olevansa hieman kyyninen sen suhteen, miten hyvin se tekisi kauppansa tänä päivänä.
– Kolmantena oli tietty rehellisyys, aitous tai tinkimättömyys. Jos ajatellaan, mikä kapitalismin ja rahatalouden käyttövoima on yksilön tasolla, se on turvattomuus ja hänen aseman-
sa yhteisössä. Jos näihin tarpeisiin voidaan vastata jollain muulla tavalla, on se kilpailukykyinen.
Franciscus Assisilaisessa on Kontulan mielestä huomionarvoista tämän suhde rahaan, jota hän kieltäytyi kategorisesti käsittelemästä. Kontulan mukaan tämä perustui yhtäältä ajatukselle, että ihminen tarvitsee melko vähän ollessaan luonnollisella tavalla osa Jumalan luomakuntaa, ja toisaalta sille, että kaikki maailman vauraus on lähtöisin Jumalalta.
– Luomakunta Jumalan lahjana sitoo meidät keskinäisriippuvuuteen. Koska keskiajalla rikkaus miellettiin enemmän yhteisön kuin rahan kautta, eivät Assisilainen ja hänen seuraajansa katsoneet välttämättä edustavansa köyhyyttä vaan Jumalan rikkautta.
Noihin aikoihin rahatalous ja kapitalismi ottivat ensi askeliaan juuri Italiassa.
– Ne askelet lähtevät aivan päinvastaisesta ajatuksesta. Siitä, että yksilöt erotetaan ja heidän välilleen tulee kilpailutilanteita, joissa toisen voitto on toisen tappio.
FRANCISCUS ASSISILAISEN aseman pyhimyksenä Anna Kontula näkee kahtalaisena asiana.
– Esikuvilla on iso merkitys, mutta Assisilaisen nostaminen oman demokraattisen yhteisönsä yläpuolelle oli tavallaan pahinta, mitä hänelle pystyi tekemään. Tässä ajassa ja yhteiskunnassa emme pysty olemaan mitään franciscusassisilaisia. Jeesuksellakaan ei ollut lapsia, mikä jo asettaa asiat ihan erilaiseen asentoon. Ei voi vain hihhuloida menemään ympäriinsä, jos on vastuussa pienistä avuttomista.
Kontulan mukaan olennaista on ideologinen rakenne, jolle Assisilaisen toiminta perustui.
”
Ympäristökatastrofi on eksistentiaalinen kysymys, syrjintääkin suurempi.
– Siinä yhdistyvät ne kolme asiaa, joita tarvitsemme ekokriisissä: on päästävä eroon pääoman kasautumistendenssistä, opittava arvostamaan köyhyyttä ja hylättävä ihmiskeskeisyys. Assisilainen asetti muut lajit tasavertaiseen asemaan ihmisen kanssa, mikä poikkeaa kristinuskon valtavirrasta.
Kontula painottaa myös Franciscus Assisilaisen ja tämän seuraajien suhtautumista työhön. Heidän mielestään ihmisen kuuluu tehdä työtä, mutta he kieltäytyivät työstä, joka kasasi vaurautta. He irrottivat myös työn käsitteen ansiotyöstä ja katsoivat, että työ piti sisällään myös hoivan.
– Maailmassa, johon olemme astumassa, on todennäköisesti hyvin paljon työtä. Olennaista on, että rikkauteen meillä ei enää ole varaa, koska luonnonvaroja on rajallisesti, ja meidän pitäisi pyrkiä tyydyttämään kaikkien perustarpeet.
Franciscus Assisilainen tuli samankaltaiseen johtopäätökseen eri syystä.
– Hänelle rikkaus oli ongelmallista siksi, että se erottaa ihmisen yhteisöstään ja katkaisee yhteyden myös Jumalaan.
ANNA KONTULA VALITTIIN ensimmäisen kerran eduskuntaan vuonna 2011, ja hän on kansanedustajana jo neljännellä kaudellaan. Hän on ilmoittanut, ettei aio enää asettua ehdolle. Päätöstään hän perustelee muun muassa sillä, ettei kenenkään kuulu olla vallan kahvassa liian kauan.
– Kansanedustajien sosiaalista ympäristöä ovat koulutetut, hyväpalkkaiset, ylempään keskiluokkaan kuuluvat ihmiset. Koska ihminen on laumaeläin, totta kai se vaikuttaa siihen, että alkaa ymmärtää rikkaiden etuja paremmin. Jos ajattelee edustavansa köyhää kansaa, kuten minä ajattelen, on pakko lopulta poistua siitä ympäristöstä. ■
LEHDESSÄ HAASTATELTIIN ympäristöteologi Panu Pihkalaa otsikolla Lautasellinen valintoja (K&k 8.2.). Luin jutun tarkkaan, ja silmiini pisti lause: ”Toisin kuin esimerkiksi juutalaisuudessa tai islamissa, kristinuskossa ei mitään ruoka-ainetta ole lähtökohtaisesti kielletty”.
Miten niin ei? Vanhan testamentin viides Mooseksen kirja, luku 14, luettelee hyvinkin tarkkaan, mitä saa syödä ja mitä ei. Esimerkiksi ”…sikaa, jolla kyllä on sorkat, mutta joka ei märehdi: se olkoon teille saastainen. Näiden lihaa älkää syökö, ja niiden raatoihin älkää koskeko”.
KIRKKO JA KAUPUNKI -lehden artikkelissa Kiitollisina mainitaan virheellisesti, että Suomen Lähetysseura olisi sulkemassa Thaimaan-toimistonsa Suomen kehitysyhteistyöleikkausten vuoksi (K&k 22.2.).
En ole koskaan kuullut kenenkään muun huomanneen tätä. Tätä taustaa vasten tuntuu oudolta, että Jeesuksen syntymäjuhlana lähes joka kodissa on juuri sikaa ruokapöydässä.
Itse en ole teologi, joten en tiedä, mitä eroa Uudella ja Vanhalla testamentilla on. Eikö Vanhaa testamenttia tarvitse noudattaa vai mistä johtuu, ettei kristityillä ole ruokailuohjeita kuten juutalaisilla ja muslimeilla? Tästä olisi kiva kuulla mielipiteitä.
Reija Pajarinen Vantaajässä maassa. Myanmarin työtä tehdään maan vaikeista olosuhteista johtuen Thaimaasta käsin. Yhteistyötä tehdään yhteensä 26 paikallisen kirkon tai kristillisen järjestön kanssa.
Suomen kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun kohdistamat leikkaukset ovat valitettavia, mutta ulkoministeriön tukema Lähetysseuran kehitysyhteistyöohjelma jatkuu kuitenkin normaalisti lukuisissa maissa, eikä siihen kohdistu leikkauksia. Lähetysseuralla ei kuitenkaan ole ulkoministeriön rahoittamaa työtä Thaimaassa, vaan Thaimaan työn rahoittavat seurakunnat ja yksityiset lahjoittajat.
Tero Massa Aasian aluejohtaja, Suomen Lähetysseura
Raamatuntekstit ovat kadonneet lehdestä
PAINETTU Kirkko ja kaupunki -lehti tarjoaa tietoa seurakuntien toiminnasta sekä paljon mielenkiintoista tietoa ja haastatteluja kaikenlaisista aiheista. Kaipaan kuitenkin saada kirkkopyhien nimet ja tekstit näkyviin.
Olisi mukava lukea lehdestä, mikä pyhä nyt on ja mitkä ovat kyseisen pyhän raamatuntekstit. Kirkossa toki tekstit kuulee ja netistäkin etsivä löytää, mutta painettu sana on niin tärkeä.
Laura Ilpola Helsinki
KIITOS PALAUTTEESTA. Ymmärrämme toiveen. Kirkko ja kaupunki -lehti ei enää ilmesty viikoittain, joten emme pysty kertomaan kirkkovuoden jokaisen pyhän kaikkia tekstejä. Otamme kuitenkin kirkkovuoden huomioon lehden suunnittelussa, ja se näkyy juttujen aihepiireissä. Lisäksi lehdessämme on Hyvää pyhää -palsta, jolla kerrotaan tulevan sunnuntain evankeliumiteksti ja pohditaan, mitä siitä voisi oppia ja miten sen parissa voisi hiljentyä.
Pauli Juusela päätoimittaja, Kirkko ja kaupunki
Näin ei ole, vaan Lähetysseuran 45 vuotta kestänyt työ Thaimaassa jatkuu. Maassa työskentelee tällä hetkellä seitsemän Lähetysseuran työntekijää. Lähetysseura tukee paikallisen pienen kirkon kehittämistä, jotta kirkon työntekijät ja vapaaehtoiset voivat toimia entistä paremmin evankeliumin välittämiseksi ja
heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tukemiseksi. Lisäksi työtä tehdään ihmiskaupan vastaisen järjestön kanssa.
Vuodesta 2024 alkaen koko Lähetysseuran Aasian työtä on johdettu Thaimaan Bangkokista käsin. Koko Aasian alueella työskentelee 20 Lähetysseuran työntekijää nel-
OTA KANTAA ja kirjoita omalla nimelläsi! Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Liitä mukaan yhteystietosi. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot. Keskusteluun voi osallistua myös Facebookissa: Facebook.com/Kirkkojakaupunki
Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki
Esimerkkihuoneisto yksiö alkovilla 31m2.
SENIORITALO
TURVALLISEEN KERROSTALOKOTIIN.
Hyödynnä nopean päättäjän kevätbonus! Etusi jopa yli 3.000€
Kun allekirjoitat vuokrasopimuksen 31.3.2024 mennessä, saat ensimmäisen vuoden vuokrista 20 % alennuksen.
As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja).
Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle. Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.
p. 09 726 2266 p. 040 700 0000
Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä
Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.
KAUNIS HYMY VALLOITTAA
· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus
Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.
· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €
· Hammastarkastus muuten 45 €
· Hammasvalkaisu 99 €
· Purentakisko 270 €
· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €
Muut palvelut:
Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru
T A K U U T Y Ö
Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.
HAMMASTEKNIKKO
Esteetön kulku
Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 €
Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 €
Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 €
Korjaukset alk. 105 €
○ Ilmainen proteesien tarkistus
PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA
Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€
SOITA JA VARAA
050 5533 050
Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella
Hammaslääkäriasema
Kiinteistönvälitystä
Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella.
Soita vaikka heti!
Jukka Norta Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi
Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)
Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?
Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732
Markku Rautanen YKV, LKV
[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com
Mobiili ja desktop -paketit
HAMMASPROTEESITYÖT
Haaga, Kauppalantie 4
Malmi, Malmin Raitti 12 Klaukkala, Viirintie 3
050 46 77 229
WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI
JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.
Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.
Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com ROMACK
Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.
Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875
Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi
Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739
Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy
Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930
Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi
Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930
Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.
Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com
Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com
ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN
Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com
ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi
KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy
045 638 5774 Mirja
KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15
Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244
Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090
Kesän ikkunanpesut vahvalla kokemuksella.
P. 040 256 6907/Salonen
Kirkko ja kaupunki -lehden pääsiäisnumero ilmestyy torstaina 21.3. (varaus 8.3. mennessä) Huhtikuussa lehti ilmestyy kerran torstaina 18.4. (varaus 5.4. mennessä)
Mediamyynti
Juha Kurvinen 040 665 5983
juha.kurvinen@kotimaa.fi
kirkkojakaupunki.fi-verkkosivuilla.
Kysy lisää mediamyynnistämme!
Pirjo Teva 040 680 4057
pirjo.teva@kotimaa.fi
O P T I K K O P A L V E L U T K O T I K Ä Y N T I N Ä
P K - S E U D U L L A J A L Ä H I K U N N I S S A
W W W . K O T I O P T I K O T . C O M
P . 0 4 4 9 8 3 5 1 1 8
5 9 € / K Ä Y N T I , S I S Ä L T Ä E N T U T K I M U K S E N
Kaipaatko juttuseuraa? Kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua?
Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.
Seniorilo Oy
Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi
Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.
Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti
P. 050 926 6203
Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.
P. 040 361 7594
Olen parturi-Kampaaja Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä
P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe
HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi
Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.
BREMERIN KIVI
HAUTAKIVET
Kaiverrukset ja kunnostustyöt
Edullisesti suoraan veistämöltä
KIVITUOTE OY
Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi
Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet
9.-10.3. Talviveisuut Tampere Pispalan kko. 10.3. klo 15 veisuut Lohjalla, srkkesk. takkatupa, Sibeliuksenk. 2. klo 16 seurat Seuratuvalla pkseudun vammaistyön kanssa, mm. H.Ojalehto, Siponkoski, Salomonk. 17 D. klo 18 seurat Oliivi-salissa, Järvenpään vanha kko, Kirkkot. 2. ma 11.3. klo 18 seurat Ruskeasuolla, Tenholant. 6. ke 13.3. klo 16.30 voimavararyhmä Seuratuvalla; tied. + ilm. Leena 0400 882 251; muut tapaam. 27.3., 10.4., 24.4. ja 8.5. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1 a A 3.
su 17.3. klo 10 kirkkopyhä Lohjalla, P. Laurin kko ja srk-kesk; Sibeliuksenk. 2; s. K.Raittila; messu, keitto & seurat. klo 10 kirkkopyhä Nurmijärvellä, A. Kiven t. 5; s. K.Hiltunen; messu, keitto & seurat. klo 12 kirkkopyhä Puistolassa, Tenavat. 10; s. E-M.Muurman; messu & seurat.
klo 12.30 verkkoseurat Portaanpäästä, www.youtube.com/herattajayhdistys.fi ja www.facebook.com/ herattaja
ti 19.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, ”Teologien opettajana lähetystyössä”, Rannankari-Norjanen. su 24.3. klo 16 kahvikonsertti Seuratuvalla.
Kirkko
YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Käsilumityöt omakotija rivitaloihin. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi
PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261
Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia
Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com
Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.
MENEC 040 635 1000 www.menec.fi
Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.
Kuolin ilmoitukset ja -kiitokset
Kirkko ja kaupunki -lehdessä
Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi
Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi
www.sanaris. / laadinta Erkki
KOHOAA RAJALLA
HELSINGIN YDINKESKUSTAA
NAAPURIN LENTOKENTTÄ
AISTIMUKSIA
AINAKIN RÖHKIVIÄ
-PISTE
KREIVIKUNTA ARMEIJA
NÄYTTELIJÄ HA RVEY
AVOKOM POSTEJA PÄÄTÄ
KUNINKAILLA -PUTKI IMPULSSI
ANTAA ÄÄNIMERKKI
EROON
SAKSASSA
OHJANNUT LAINE KOPPI
SODASSA ODOTETTU
KIRJAILIJA AUSTEN SUKUJUHLISSA
-NOUSU SIENELLÄ
YHDISTYKSESSÄ SIIPISEPPELEITÄ PAHA TEKO
AHTISAARI
PUOLISON MENETTÄNEEN OSANA
PALVELUS SEKIN
LEVYRAADIN SCHIFFER HAKU AURINGOSTA
OSAKEKOSKIPAI KKA
SUHTAUTUMISTAPA
KOSTEIKKOJA
KERHO TÄKKI PÄÄLLYS
ELI LIPUILLE
KALLAS
KIRJAILIJA KYTÖMÄKI
KEATING
SULA EDISTÄÄ RAUHAA SOIKEA
VIRON PRESIDENTTI KARIS
"YKKÖSET" LEVITTÄVÄ
SITÄ VASTOIN
BARACK MICHELLE
-KUMI SAARI SORTTI VÄYLÄ SUORA LÄHETYS
ANTILOOPPEJA VIULUTAITURI YOSHIKO
WATEISSA
METEOROLOGI RINTANIEMI
Leipäsunnuntain evankeliumissa (Joh. 6:48–58)
Jeesus puhuu itsestään elämän leipänä, joka ravitsee jokaisen hänen luokseen tulevan.
ENTISAIKAAN OPITTIIN kunnioittamaan leipää jo pienestä pitäen. Leipä kädessä ei saanut juosta, sitä ei saanut panna pöydälle nurinpäin eikä jättää veistä sen päälle. Leipä suussa ei myöskään saanut puhua. Kylään mennessä tuliaisiksi vietiin leipää, jotta sitä riittäisi kodissa aina. Uusille naapureille oli tapana viedä leivän lisäksi suolaa. Yhteinen leivän murtaminen ja suolan käyttäminen loivat yhteyden. Papinveroja maksettiin leipomalla rovastille mahdollisimman suuri leipä kaksi kertaa vuodessa.
NINA RIUTTA MATTI
Jeesus puhui leivästä suurelle joukolle ihmisiä, jotka olivat löytäneet hänet Kapernaumin synagogasta. Joitakin päiviä aikaisemmin Jeesus oli ruokkinut viisituhatta ihmistä autiolla seudulla vuoren rinteellä muutamalla leivällä ja kalalla. Ihmiset etsivät häntä ruoan ja uusien ihmeiden toivossa.
Jeesus yritti kuitenkin kääntää heidän huomionsa ihmeistä ja ohraleivistä ihmisyyteen kuuluvaan syvempään nälkään: ”Älkää ponnistelko katoavan vaan pysyvän leivän vuoksi.” Hän kehotti heitä etsimään ”todellista taivaan leipää”, jota yksin Jumala antaa.
Jeesus koettelee kielemme ja ymmärryksemme rajoja, kun hän puhuu itsestään ”elämän leipänä”, lihastaan ”todellisena ruokana” ja verestään ”todelli-
sena juomana”. Hänen ilmaisunsa ovat varsin provosoivia, jos ne ottaa kirjaimellisesti.
Jeesus tunnetaan rohkeana puhujana. Hän tahtoi saada viestinsä perille. Niinpä hän otti arkielämän sanat uuteen käyttöön kuvaamaan tehtäväänsä: Hän on elävä vesi, leipä, viini, valo, portti, tie, totuus ja elämä – taivaasta laskeutunut elämän ja valon tuoja. Hän avaa meille taivaan.
Hän lupasi: Sitä, joka hänen luokseen tulee, hän ei ikinä aja pois. Joka syö hänen antamaansa leipää, ei ikinä kuole. Joka uskoo häneen, elää ikuisesti.
Kaikki nuo ovat sanoja ja lauseita, jotka voi ilmaista toisinkin, mutta niiden kytkös Jeesuksen elämään, kuolemaan ristillä ja pääsiäisen salaisuuteen tekee niistä erityisiä.
LAURI MAARALAJohanneksen evankeliumissa
Jeesus puhuu itsestään monilla luonnosta ja arkielämästä otetuilla kielikuvilla. Hän sanoo olevansa vesi, leipä, valo, viinipuu, paimen ja tie.
Mikä niistä puhuttelee sinua tänään? Mitä se kertoo sinulle oman elämäsi kaipauksesta, tarpeesta, syvimmästä turvasta tai elämäsi suunnasta?
Mitä sanoisit Jeesukselle ja mitä hän sinulle?
yhteisvastuu.fi tai MobilePay 85050
”Haluaisin, että ennen synnytystä kaikilla olisi mahdollisuus tutustua kätilöön ja synnytysosastoon.
ESPOON SAIRAALAN KÄTILÖ KIRSI ELSINEN s. 3
Kirkkopalvelujen keräysluvat: RA/2020/639 ja ÅLR/2023/7525.
Yhteydenpito
Inkerin kirkkoon on hiipunut s. 4
Myyrmäessä liikutaan Yhteisvastuukeräyksen hyväksi s. 6
Näkövammainen Tommi Vänni pystyy liikkumaan kotikulmilla omin päin, mutta kauemmaksi lähtiessään hän tarvitsee avustajan.
Sokea stand up -koomikko Tommi Vänni pyrkii murtamaan stereotyyppistä kuvaa vammaisista. Hän esiintyy pian Tikkurilan kirkolla.
TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT MARJAANA MALKAMÄKI
Tamperelainen Tommi Vänni päätyi stand up -komiikan pariin kolmekymppisenä kuusi vuotta sitten. Sitä ennen hänen elämässään oli ehtinyt olla monta haastavaa vaihetta.
Vännin näkö alkoi heikentyä 10-vuotiaana, ja viisi vuotta myöhemmin hän ei nähnyt enää mitään.
– Aluksi minulla epäiltiin lukihäiriötä, kun lukeminen ei tahtonut sujua. Monien tutkimusten
jälkeen saatiin lopulta selville, että näköhermoni ovat surkastuneet ja aivoissa on jotain muutoksia.
Vänni oli siitä onnekas, että sokeutumisesta huolimatta hän pystyi käymään normaalia koulua, jolloin myös kaveripiiri pysyi samana.
– Pelasin aiemmin tietokonepelejä, mutta kun en pystynyt enää pelaamaan niitä, vaihdoin kortti- ja pöytäroolipeleihin. Piirtämistäkin harrastin niin pitkään kuin se oli mahdollista.
– En suostunut hyväksymään sitä, etten pystyisi näön menetyksen vuoksi enää tekemään tietynlaisia asioita. Moni vammainen juuttuu liian helposti kiinni ajatukseen, ettei kykene tekemään samanlaisia juttuja kuin ennen.
Hän sanoo, ettei kokenut tilannetta niin vaikeaksi, kun elämä muuten pysyi melko ennallaan.
– Uskon, että mitä vanhempana vammautuu, sitä raskaammalta se tuntuu. Silloin on yleensä jo ehtinyt rakentaa uraa ja muuta elämää.
LUKION JÄLKEEN äidinkielestä ja kirjojen lukemisesta innostunut Tommi Vänni opiskeli Oriveden opiston kirjoittajalinjalla. Hän alkoi tähdätä kirjailijaksi ja oli parhaillaan kirjoittamassa fantasiasaagaa, kun tuli uusi takaisku.
– Olin jo aiemmin kärsinyt pahoista selkäkivuista, mutta nyt kivut siirtyivät myös muualle kehoon. Käsiäni alkoi särkeä niin kovasti, etten pystynyt enää jatkamaan kirjoittamista. Silloin minulla myös todettiin aivokasvain.
Tieto oli tuolloin 30-vuotiaalle Vännille musertava, sillä se pyyhkäisi pois hänen unelmansa kirjailijanurasta.
– Masennuin ja hajosin totaalisesti, mutta kun sitten pääsin ylös sieltä syövereistä, tajusin, että nyt voi olla aika jollekin uudelle. Keksin, että pystyn kuitenkin pitämään kädessä mikrofonia ja tekemään stand up -komiikkaa.
”Stand up -komiikkaa tehdessäni olen tajunnut, ettei katsojista monikaan ole aiemmin tavannut näkövammaista ihmistä.TOMMI VÄNNI
Niinpä Vänni alkoi kertoa lavalla huumorilla höystettyjä tarinoita omasta elämästään, arjesta näkövammaisena avustajan tukemana ja välillä surkuhupaisiakin piirteitä saavista kohtaamisista näkevien kanssa.
– Haluan murtaa ennakkoluuloja kertomalla, että sokea elää samanlaista arkea kuin näkeväkin. Hän voi myös olla voimakas ja ehjä ihminen vammaisuudestaan huolimatta.
– Stand up -komiikkaa tehdessäni olen tajunnut, ettei katsojista monikaan ole aiemmin tavannut näkövammaista ihmistä. Monella on myös sellainen käsitys, että sokea on täysin avuton eikä voi tehdä omin päin juuri mitään.
VAIKKA ELÄMÄÄN on ehtinyt sisältyä monenlaisia pettymyksiä ja luopumisia, on Tommi Vänni iloinen siitä, että on onnistunut löytämään aina tilalle uusia hienoja asioita. Stand up tuntui Vännistä heti alusta lähtien omalta jutulta, ja hänen elämänsä muuttui sen myötä liikkuvammaksi ja sosiaalisemmaksi.
– Olen samalla muuttunut ihmisenä. Olen nykyään seesteisempi, tietyllä tavalla jopa parempi ihminen kuin ennen, hän sanoo.
Kovin särkyjensä vuoksi Vänni joutui kulkemaan kolme vuotta pyörätuolilla. Hän pystyi kuitenkin kuntouttamaan itsensä, eikä ole tarvinnut pyörätuolia pariin vuoteen. Nykyään hänellä on mukanaan taitettava tuoli, jossa voi levähtää tarpeen tullen.
– Olen osaliikuntarajoitteinen, sillä kehon kivut rajoittavat edelleen olemista paljon. Siksi tarvitsen avustajaa kotitöissä ja liikkuessani kotikulmia kauemmaksi. Toki monia asioita pystyn tekemään itsekin, esimerkiksi hoitamaan kissaani, Vänni kertoo.
– Täytyy sanoa, että esteetön ratikka on vammaiselle mahtava liikenneväline. Se on parasta, mitä Tampereella on tapahtunut.
Vänni uskoo, että hänen stand up -esityksensä sopii hyvin Tikkurilan kirkolla pidettävään Vantaan seurakuntien saavutettavuusfoorumiin. Hänestä foorumi on yksi tapa tuoda esiin vammaisten ääntä ja lisätä tietoa vammaisten tilanteesta yhteiskunnassa.
– Kun itse elää näkövammaisena ja on kokenut rankkojakin vaiheita, voi siitä hyvin tehdä myös huumoria.
STAND UP -KEIKKOJA Tommi Vänni tekee terveydentilansa vuoksi maltilliseen tahtiin. Kysyntä on hänen mukaansa huikeaa, vaikka hän markkinoi keikkojaan vain sosiaalisessa mediassa. Hänet voi nähdä pian myös televisiossa, sillä hän esiintyy MTV3:lla huhtikuussa alkavassa Komediaklubi-ohjelmassa.
– Olen siirtynyt ammattilaistasolle eli esiinnyn ammattilaislavoilla ja -festivaaleilla. Tällä hetkellä työstän pidempää sooloesitystä, joten Hervannassa järjestämäni Sokko irti -klubit ovat nyt tauolla.
Tänä päivänä Vänni nauttii erityisesti siitä, että voi elää rauhallista arkea tyttöystävänsä Sofian ja kissansa herra Purrinktonin kanssa. Hän kokee löytäneensä elämäänsä paitsi rakkauden myös hengellisen rauhan.
– Minulla on buddhalainen elämäntyyli, mutta kyllä Jeesuskin on hyvä tyyppi ja lähellä sydäntä. Hänen ansiostaan olen saanut elämääni pyhyyden ja lähimmäisenrakkauden kokemuksia.
– Teen kotona meditaatioharjoituksia, joissa käytän äänimaljoja. Minulla on niitä neljätoista, sillä ne ovat lumoavan kauniita soinniltaan.
Yksi tärkeä asia Vännin elämässä on parina viime vuonna ollut avantouinti, ja avantoon hän aikoo suunnata myös heti haastattelun jälkeen.
– Olen aivan hurahtanut avantouintiin. Innostuin siitä uinnin ja kylmäharjoittelun kautta, kun sain niiden avulla kehoni parempaan kuntoon.
Vantaan seurakuntien yhteinen seurakuntatyö järjestää torstaina 14.3. kello 13–16 Saavutettavuusfoorumin Tikkurilan kirkolla. Yhteisöllisen, kaikille avoimen tapahtuman tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta, lisätä ymmärrystä erilaisia ihmisiä kohtaan ja jakaa tietoa Vantaan seurakuntien vammaisille suunnatuista palveluista.
Tapahtumassa voi tutustua esittelypöytien ääressä muun muassa seurakuntien saavutettaviin rippikouluihin, näkövammaisten opastoimintaan, viittomakieliseen työhön, moniaistilliseen toimintaan, yhteisövalmennuksiin ja Töihin seurakuntaan! -hankkeeseen. Pöytien ääressä voi myös kertoa, millainen on unelmien seurakunta.
Saavutettavuusfoorumi liittyy YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien kirkon toimintaohjelmaan, jonka keskeisenä tavoitteena on saavutettavuuden ja vammaisten henkilöiden osallisuuden vahvistaminen.
Foorumissa esiintyvät Suomen sokein koomikko Tommi Vänni, muusikko Kaisa Nuolioja, viittomakielinen runotaiteilija Olga Green ja laulaja Rauni Laihonen Esitykset on tulkattu viittomakielelle. Lisäksi tarjolla on kahvia ja herkkuja.
Tapahtumaan ei tarvitse ilmoittautua ja sinne on vapaa pääsy. Mukana on yleisavustajia. Lisätietoa: kristiina.tuohimaa@ evl.fi tai 050 381 8758.
Osalla pääkaupunkiseudun seurakunnista on ollut ystävyysseurakunta Inkerin kirkossa. Nyt yhteistyö on jäänyt, tai sen kanssa ollaan odottavalla kannalla.
TEKSTI HANNA ANTILA
KUVITUS SIRU TIRRONEN
Ukrainan sota heijastuu suomalaisten seurakuntien ja niiden venäläisten, Inkerin kirkkoon kuuluvien ystävyysseurakuntien välisiin suhteisiin. Yhteydenpito on hiipunut. Esimerkiksi ystävyysseurakuntamatkoja ei tällä hetkellä pystytä tekemään.
Inkerin kirkko on Venäjällä toimiva, luterilainen vähemmistökirkko. Sen juuret ulottuvat 1600-luvulle, jolloin suomalaisia muutti Inkerinmaalle.
Sodan, talouspakotteiden ja itärajan sulkeutumisen lisäksi suomalaisten seurakuntien ja Inkerin kirkon seurakuntien välisiin suhteisiin ovat vaikuttaneet myös muut tekijät. Merkittävä tekijä on muun muassa se, että yhä harvempi Venäjän puolella asuva puhuu suomea, ja osa inkeriläisistä on vuosikymmenien aikana muuttanut Suomeen. Myös koronapandemia vaikutti toiminnan hiipumiseen.
Suhteita Inkerin kirkon seurakuntiin solmittiin erityisesti 1990-luvulla, mutta sen jälkeen monet aktiivit ovat jääneet pois toiminnasta, eläköityneet tai kuolleet.
VANTAALAISELLA HAKUNILAN seurakunnalla on ystävyysseurakuntanaan Velmea ja Vantaankoskella Skuoritsa. Vantaankosken seurakunnan tuella ja muutamien aktiivisten ihmisten ansiosta Skuoritsaan perustettiin 1990-luvulla vanhainkoti Mariakoti, jonka taustayhteisönä on Skuoritsan seurakunta. Vantaalainen Mariakodin ystävät ry on tukenut vanhainkodin toimintaa.
”VENÄLÄISTEN NÄKEMINEN
YHTENÄ MASSANA ISTUU
HUONOSTI KRISTILLISEEN LÄHTÖKOHTAAN.
KIRKKOHALLITUKSEN ULKOASIAIN OSASTON ASIANTUNTIJA ARI OJELL
– Tähän mennessä sinne on lähetetty noin 6 000 euroa vuodessa. Käytännössä rahat ovat menneet Mariakodin ylläpitoon ja hoitajien palkkoihin, kertoo yhdistyksessä mukana oleva Vantaankosken seurakunnasta eläkkeelle jäänyt pappi Ulla Pohjolan-Pirhonen. Varoja on saatu kolehdista ja myyjäisistä. Nyt yhdistys on kuitenkin saman ongelman edessä kuin suhteet ystävyysseurakuntiin ylipäätään: toiminta on hiipunut. Myös muutamilla helsinkiläisillä seurakunnilla on ollut ystävyys-
seurakuntia Inkerinmaalla. Espoon seurakunnilla on yhteinen ystävyyskohde, Pyhän Nikolauksen kirkko Hatsinassa ja Pyhän Marian kirkko Pietarissa. Yhteydet ystävyysseurakuntiin ovat Espoossakin hiljenneet eikä taloudellista tukeakaan enää makseta.
VENÄJÄN HYÖKÄTTYÄ Ukrainaan Kirkkohallituksessa laadittiin piispojen toimeksiannosta suositukset, kuinka Inkerin kirkon ystävyysseurakuntien kanssa toimitaan.
Linja on ollut se, että ystävyysseurakuntiin voi pitää yhteyttä ja taloudellista tukea voi antaa. Sitä on saatu esimerkiksi kolehdeista. Kolehtikohteista päätetään sekä Kirkkohallituksessa että seurakunnissa. Kirkkohallituksen laatimissa vuoden 2024 kolehtisuosituksissa Inkerin kirkon kriisityö on yksi kohteista, johon seurakunnat voivat niin halutessaan kerätä rahaa.
– Summat, joita ystävyysseura-
kunnille on annettu, ovat verrattain pieniä, mutta niillä on ollut iso merkitys pienten seurakuntien toiminnalle, sanoo asiantuntija Ari Ojell Kirkkohallituksen ulkoasiain osastolta.
– On pidetty tärkeänä, että ruohonjuuritason yhteydet Inkerin kirkkoon säilyvät. Taloudellinen tuki ei ole ollut talouspakotteiden alaista ja sen maksaminen on ollut mahdollista tähän päivään asti.
ARI OJELL huomauttaa, että kaikenlainen yhteistyö venäläisten kanssa herättää tällä hetkellä paljon kysymyksiä ja tunteita. Asia ei kuitenkaan ole aivan yksioikoinen.
– Tässä on myös inhimillinen, kristillinen näkökulma. Sota, jonka Venäjä aloitti, on luonut paljon hätää kaikkialla, myös Venäjällä, ja venäläisten näkeminen yhtenä massana istuu huonosti kristilliseen lähtökohtaan. Se on myös yksi syy sille, miksi näitä ystävyyssuh-
teita on pidetty arvokkaina.
– Kirkoillamme on erilaisia käsityksiä teologisesti, mutta meidän läsnäolomme ja länsimaisen identiteetin tuntemus olisi tärkeä säilyttää. Pieni vähemmistökirkko Venäjällä kapseloituu helposti. Näemme asiat usein ongelmien ja kriisien kautta, mutta kun siellä vierailee, näkee, kuinka pienillä resursseilla siellä toimitaan.
NOIN KAHDELLA kolmesta suomalaisesta seurakunnasta on ystävyysseurakunta. Tämä tarkoittaa kahden kirkon seurakuntien välistä yh-
teistyötä, johon molemmat ovat sitoutuneet. Ystävyysseurakuntatyö voi olla esimerkiksi yhteistyötä diakonia-, lähetys-, musiikki- ja nuorisotyössä sekä vierailuja, taloudellista tai aineellista tukea.
Suomalaisilla seurakunnilla on ystävyysseurakuntia eri puolilla maailmaa, mutta erityisesti Virossa, Venäjällä ja Unkarissa. Seurakunnat ovat yleensä luterilaisia, mutta mukana on myös anglikaanisia ja ortodoksisia seurakuntia.
Lue laajempi artikkeli aiheesta: kirkkojakaupunki.fi/ajankohtaista
Rekolan seurakunta luopuu koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan tarjoamisesta kesäkuussa 2024. Rekolan kirkolla on toiminut iltapäiväkerho, joka on järjestetty kaupungin ostopalveluna ja jossa on ollut 24 lasta. Iltapäiväkerho on tunnustukseton, monikulttuurinen ja -uskontoinen.
Toiminta iltapäiväkerhon palveluntuottajana on ollut haastavaa. Kaupungin korvaus ei ole
kattanut toiminnasta syntyviä kuluja edes puoliksi. Seurakunnan iltapäiväkerhon vastuuohjaaja on jäämässä eläkkeelle, ja jatkossa lastenohjaajien työtä on tarkoitus suunnata nykyistä laajempaa lapsimäärää tavoittavaan työhön.
Iltapäiväkerhotoiminnan lakkauttamisesta päätti Rekolan seurakuntaneuvosto 28. helmikuuta.
Länsi-Vantaan keikka-apu tarjoaa nyt apua myös senioreille, jotka eivät osaa suomea. Englanninkielinen toiminta käynnistyi vuoden alussa. Vapaaehtoisten joukossa on myös muutamia, jotka voivat auttaa ruotsiksi tai saksaksi.
Keikka-apu on suunnattu yli 65-vuotiaille. Vapaaehtoisen voi tilata avuksi kauppareissulle, tu-
eksi lääkärikäynnille tai saattajaksi tapahtumiin. Hän voi toimia myös vaikka keskustelukaverina tai ulkoiluseurana. Keikka-apua toteuttavat yhteistyössä Vantaankosken ja Hämeenkylän seurakunnat. Seurakunnat toimivat yhteistyössä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ja Punaisen Ristin LänsiVantaan osaston kanssa.
Vantaan yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt jatkaa Lehtisaaren maanvuokrasopimusta koskevan riita-asian käsittelyä Helsingin hovioikeudessa tuomioistuinsovittelun sijaan.
Helsingin käräjäoikeus antoi kesäkuussa 2023 tuomion maanvuokrasopimusta koskevassa riidassa ja hylkäsi Asunto Oy Hiidenkiukaan Salvan kanteen. Kanne koski maanvuokrasopimuksen ehtojen kohtuullistamista.
Erimielisyyden taustalla on uusi maanvuokrasopimus ja
vuokran taso. Vantaan seurakuntayhtymä omistaa maata Helsingin Lehtisaaressa ja määräaikainen maanvuokrasopimus taloyhtiön kanssa päättyi 2019. Uusi sopimus tuli voimaan 2020, jolloin tonttivuokra ja asukkaiden asumiskustannukset nousivat. Taloyhtiö toivoo vuokran kohtuullistamista. Vantaan seurakuntayhtymän mukaan sen tulee kohdella vuokralaisiaan yhdenvertaisesti. Tonteille asetettu maanvuokra perustuu asiantuntija-arvioon.
ESKO JÄMSÄ Juttu luistaa Pirkko Kilpasella ja Länsi-Vantaan keikka-avun vapaaehtoisella Marita Kirjavaisella. Heidät kuvattiin maaliskuussa 2023.Kirkkoherranvirasto:
Hakunilantie 48
avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi,
Facebook: Hakunilan seurakunta
Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset
YouTube: Hakunilan seurakunta
SoundCloud: Hakunilan seurakunta
Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi
Musiikkihetki Facebookissa joka toinen keskiviikko klo 12.
Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.
Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.
Hakunilantie 48, suntio p. 050 409 0500. Avoinna ma, ti, to klo 10–14, ke klo 10–15, su klo 11–14.
Nuorten bändi torstaisin klo 16.30–17.15.
Iltakirkko torstaisin klo 18.
Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45.
Raamattu-ilta perjantaisin klo 18.30.
Maanantaikirkko klo 11, ehtoollinen parittomilla viikoilla.
Maanantaisin yhteisölounas kattaukset klo 11.30 ja klo 12.15.
Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14.
Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12.30. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki.
Päivähetki Raamatun äärellä parittomien viikkojen tiistaina klo 12. Jari Araneva.
Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15.
Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30.
Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12.
Toivo Café keskiviikkoisin klo 13–15.
Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14.
Seniorikerho to 7.3. klo 13. Pia Heikkinen Kylväjästä vierailee.
Kerhon ohjaaja Minna Tervo.
Lähetyspiiri – maailman ympäri lähetyksen merkeissä to 7.3. klo 18. Vieraana pastori Katri Härkönen, työ Botswanassa ja Tansaniassa.
Kirkkokuoron myyjäiset kirkon aulassa to 7.3. klo 18. Myynnissä arpoja ja käsitöitä.
Musiikkiviikon konsertti: My Finnish Soul: Eeppi Ursin to 7.3. klo 19. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.
Musiikkiviikon konsertti: Pekka
Laukkarinen Duon Lempparikonsertti pe 8.3. klo 17. Iloinen ja vauhdikas lastenkonsertti kaikenikäisille lapsille.
10-vuotiaiden synttärijuhlat pe 8.3. klo 17.30 alkaen tänä vuonna 10 vuotta täyttäneille ja täyttäville. Tilaisuus alkaa heti lastenkonsertin jälkeen.
Musiikkiviikon konsertti: Serenata Española la 9.3. klo 16. Osmo Palmu, kitara. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Musiikkiviikon päätösmessu su 10.3. klo 12. Sari Kokkonen, Harri Nurminen, Marcus Kalliokoski, Tuula Stöckell, Vivace Leidit –kuoro Mia Makaroffin johdolla.
Raamattuluento: Rukiista leipää
Raamatusta ke 13.3. klo 18.30. Uskova ihminen ja mielenterveysongelmat. Psykoterapeutti Saara Kinnunen.
Messu, Herättäjän kirkkopyhä su 17.3. klo 12. Salla Poropudas, Piia Ahtee, Tuula Stöckell, Niina Parkkonen, alttoviulu.
Huilaa hiljaa – hiljaisuuden ilta ma 18.3. klo 17.30. Mari Sydänvuori, Heli Leskinen. Seuraavat 15.4. ja 13.5.
Raamattuluento: Rukiista leipää
Raamatusta ke 20.3. klo 18.30.
Miten säilyttää usko vahvana?
Raamattukouluttaja Riitta Keskimäki.
Seniorikerho to 21.3. klo 13. AnnaLiisa Viita, Israel ja pääsiäinen. Kerhon ohjaaja Minna Tervo.
TULOSSA
Senioripysäkki-toiminta alkaa Hakunilassa huhtikuussa. Senioripysäkki-ryhmät ovat HelsinkiMission kehittämiä, yli 60-v:lle tarkoitettuja ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa 15 viikon ajan. Ensimmäistä ryhmää kootaan nyt! Ilmoita kiinnostuksesi kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6500. Ohjaaja haastattelee ryhmään tulijat. Lisätietoja www. hakunilanseurakunta.fi -> Seniorit Sururyhmä läheisensä menettäneille keskiviikkoisin 3.4.–15.5. klo 16–17.30. Ryhmä on luottamuksellinen, ohjattu pienryhmä, jossa voit jakaa tunteitasi ja ajatuksiasi uudessa elämäntilanteessa. Ilm. kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6500. Kaikille ilmoittautuneille soitetaan lähempänä aloitusta.
LÄNSIMÄEN
Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391 Perhekerho perjantaisin klo 9–12. Avoin muskari perjantaisin klo 10. Ei muskaria 8.3.
Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10. Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12.
Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21.
Naiset Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21.
Vantaankosken seurakunta kutsuu väkeä Yhteisvastuulenkeille, jotka tehdään kävellen tai hölkkäämällä. Mikä niissä on ideana, diakoni Auli Kekoni?
– Seurakunta järjesti Yhteisvastuulenkkejä jo viime keväänä. Kirkkoherra Hans Tuominen oli juuri aloittanut virassa, ja hän keksi tällaisen tavan tutustua seurakuntalaisiin hyvän tekemisen merkeissä.
– Tänä vuonna on myös kävelyvaihtoehto, ja minä vedän kävelylenkkejä. Tuominen maksaa kahden ystävänsä kanssa jokaisesta uudesta osallistujasta kymmenen euroa Yhteisvastuukeräykseen.
Mistä lenkille lähdetään?
– Noin tunnin kestävälle lenkille lähdetään Myyrmäen urheilupuistosta. Hölkkääjät tekevät Tuomisen johdolla vähän pidemmän lenkin, mutta kävelylenkin pituudesta voi-
daan sopia osallistujien kunnon ja voimien mukaan. Tärkeintä on viettää aikaa yhdessä ja tehdä hyvää itselle ja muille.
Minkä hyväksi Yhteisvastuukeräys toimii tänä vuonna?
– Kotimaan keräysteemana on nuorten yksinäisyys: joka kuudes lukio- tai ammattikouluikäinen kokee itsensä yksinäiseksi. Keräystuotosta 20 prosenttia menee HelsinkiMission toimintaan, ja seurakuntamme nuorten vaikuttajaryhmä päättää, miten seurakunta käyttää 20 prosenttia tuotosta nuorten yksinäisyyden ehkäisemiseksi. Keräystuotosta 60 prosenttia menee Kirkon Ulkomaanavun kautta kansainväliseen apuun.
MARJO KYTÖHARJU Yhteisvastuulenkit pe 15. ja 22.3. klo 17. Lähtö Myyrmäen urheilupuiston portilta, Raappavuorentie 12.
Auli Kekoni vetää Yhteisvastuulenkeillä kävelijöiden ryhmää.Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.
Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20.
Näkövammaisten miesten saunailta to 7.3. klo 18.
Messu su 17.3. klo 10. Salla Poropudas, Tuula Stöckell.
Lähetyspiiri – maailman ympäri lähetyksen merkeissä to 21.3. klo 18. Vieraana Eeva Vähäsarja Sansasta, Toivoa naisille -työ.
MUUALLA
Lapsiperheiden iltakerho Kolohongan kerhotilassa (Pohjolantie 2, alakerta) tiistaisin klo 17–19. Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.
Lapsikuoro Kuunloiste on alakouluikäisten lasten kuoro, joka harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 16–16.45. Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoroseikkailuun!
Nuorisokuoro Aurinkotanssi on yläkoulun kynnyksellä sekä yläkoulussa olevien nuorten oma kuoro.
Se harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 17–17.45. Aurinkotanssissa on letkeä tekemisen meininki, johon jokainen nuori saa tulla omana itsenään.
Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa Kaisa Keskitalo. Lisätietoja sähköpostitse kaisa.keskitalo@evl. fi.
Vauva tulossa -ryhmä alkaa
torstaisin klo 17.30–19 Tikkurilan kirkolla, yhteistyössä Tikkurilan srk:n kanssa. Lisätiedot birgitta. karjalainen@evl.fi.
Kotipyhis Hevoshaantiellä su 10.3. klo 11–12. Tiedustelut birgitta. karjalainen@evl.fi.
Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi
Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä.
Päivystävä pappi ma-pe klo 9–14, ma–ti myös paikan päällä, p. 09 830 6455.
Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472.
Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja Solmuja parisuhteessa-neuvoja ajanvaraus alkukartoitukseen p. 050 573 6356.
Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459.
Auratie 3
Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Jumalanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta. Usko ja oppi -ilta to 7.3. klo 18. Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja. Verkossa.
Esikoiset ry:n seurat la 9.3. klo 13 ja 16. Nuortenilta klo 18.30.
Messu su 10.3. klo 10. Matti Hyry, Hannu Lehtikangas. Kirkon kuoro. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Esikoiset ry:n seurat su 10.3. klo 13 ja 16.
Open mic to 14.3. klo 19. Tule esittämään haluamasi musiikkinumero tai lausumaan rakas runosi. Tässä on tilaisuus tulla kokemaan ja haastamaan itseäsi esiintyjänä.
Hale Heikkilä.
Messu su 17.3. klo 10. Jarna Wikström, Hale Heikkilä. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.
Lauluyhtye Consortin konsertti su 17.3. klo 18. Johtaa Hanna Perkola. Marianpäivän lauluja. Ohjelma 10 e. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.
Pääsiäisen muskarikirkot ke 20.3. klo 9.15 ja 10.15. Tutustumme pääsiäiseen värien ja laulujen kautta. Mukaan voi ottaa oman huiskutteluhuivin. Kirkkonalle on mukana kirkossa. Musiikissa muskariope Jaana Muthoni-Vahermaa ja kanttori Hale Heikkilä. Pappina Jaakko Kara. Ryhmiä pyydetään ilmoittautumaan 13.3. menn. terhi. kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356. Kirkon kuoro tiistaisin klo 17.30. Kuoroa johtaa Hanna Perkola. Kirkkomuskariryhmät keskiviikkoisin klo 10,10.45 ja 12. Tarkemmat ryhmäjaot ja ilmoittautuminen verkossa. Tiedustelut: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356. Yhteisen pöydän ruokailu keskiviikkoisin klo 11.
Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12.
Kyläperhekerho torstaisin päiväkerhotilassa klo 9–11 vanhemmille ja hoitajille lapsineen. Kerhoa ei ole 14.3.
Lammaskuja 2 A
Kahvila auki ma–to klo 10–14. Hartaushetki to 7.3. klo 13. Jarna Wikström.
Musiikkihetki to 14.3. klo 13.
Hannu Lehtikangas.
Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 13.3. klo 18.
Muistitreeniryhmä to 21.3. klo 13.
Ilmoittautumiset: Asta Koskinen, p.040 542 5253.
Kamalat äidit -vertaisryhmä teinien äideille torstaisin 29.2. alkaen klo 18–19.30. Perheohjaajat Mirka Renvall ja Sari Häkki. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: sari. hakki@evl.fi, p. 044 422 0491. HAIK-piiri keskiviikkoisin klo 10.
Miesten keskusteluryhmä torstaisin klo 10.
Elsa Sysserin KaiPUU -näyttely nähtävillä 8.4. asti. Taiteilijatapaaminen ti 19.3. klo 14.
LAMMASPOLKU 1
Aikuisten raamattupiiri to 14.3. klo 9.30.
VAPAALAN
SEURAKUNTATALO
Ilpolankuja 2
Kenian lähetyspiiri to 7.3. klo 11. Ville Auvinen. To 21.3. klo 11. Richard Otiso.
Kyläperhekerho tiistaisin klo 9–11 vanhemmille ja hoitajille lapsineen.
Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p. 09 830 6554
Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12 diakoniatoimistolla
Diakonissan vastaanotto 7.3., 4.4 ja 2.5. klo 10–11
Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496
KORSON KIRKKO
Merikotkantie 4
Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Seurakunnan seniorit to 7.3., 14.3. ja klo 13 seurakuntasalissa. Iltarukouspiiri to 7.3. ja 14.3. klo 18 kokoustilassa.
käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa. Ruokailun alussa on mahdollisuus hiljentyä yhteiseen hartauteen kirkkosalissa. Lähetyspiiri ke 13.3. klo 13 kirkkosali 2:ssa.
Naisten saunailta to 14.3. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa. Korso-messu to 14.3. klo 18.30. Minna Ruuttunen. Ennen messua kokoonnutaan etkoille klo 18 kahvin ja teen äärelle. Mukana Kisakeskus 2 -ripariryhmä. Messu su 17.3. klo 10. Jani Vanhala, Minttu Haapalainen, Jussi Salonen. Kirkkokahvit.
MUUALLA
Naisten Café ti 12.3 klo 18 Pähkinäsaunalla, Lammastie 13. Sauna, uinti ja iltapala 5 e. Kysele vapaita paikkoja: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356.
Kyläperhekerho ke 13.3. klo 9.30–11 vanhemmille ja hoitajille lapsineen Kohtaamispaikka Niittyvillassa, Lammaslammentie 3.
Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, avoinna ma–pe klo 9–14. Suljettu to 14.3.
korsonseurakunta.fi
Facebook: Korson seurakunta
Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220
Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550
Keskustelun papin kanssa voi varata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554
Korso-messu to 7.3. klo 18.30. Minttu Haapalainen. Ennen Korsomessua on ruokailu klo 17.30 alkaen. Mukana Kiipula 4 -ripariryhmä.
Perhekerho pe 8.3. ja 15.3. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Lounas 2 e/ perhe.
Messu su 10.3. klo 10. Korson Leijonien ja Komeettojen kirkkopyhä. Elina Aro, Minttu Haapalainen, Riina Haapaniemi. Kirkkokahvit. Kirkon aamupuuro ma 11.3. ja 18.3. klo 10 seurakuntasalissa 1 e. Älä syö yksin, toisten seurassa puurokin maistuu paremmalta! Perhekerho ma 11.3. ja 18.3. klo 12–15 lasten tiloissa. Virtapiiri ma 11.3.ja 18.3. klo 13 seurakuntasalissa. Juttuseuraa, kahvittelua ja ohjelmaa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 11.3. ja 18.3. klo 19 Korson kirkon kirjastohuoneessa. English Through Bible -raamattupiiri ma 11.3. ja 18.3. klo 18.30 kokoustilassa. Aamurukouspiiri ke 13.3. ja 20.3. klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen hartaus ja yhteisölounas ke 13.3. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on
Katulähetyksen messu ja yhteisölounas ke 20.3. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa. Ruokailun alussa vietämme yhteistä messua kirkkosalissa. Ilkka Luukka ja Jaana Jurvanen. Vaeltava pääsiäisnäytelmä to 21.3. klo 17.30–19.30. Kulje kohti pääsiäistä piinaviikon tapahtumien mukana. Lähdöt 15 min välein.
MUUALLA
Retkeilijät Korson seurakunnassa. Seuraa retkeilijöitä Facebookissa.
Lapin lumo ja lepo. Korson seurakunnan retki Saariselälle 23.–29.9. Hinta täysihoidolla kahden hengen huoneessa 695 e, yhden hengen huoneessa 740 e. Ilmoittaudu virastoon, p. 09 830 6550 tai lue lisää korsonseurakunta.fi/lappiin. Matkanjohtaja Sirkka Väätäinen, p. 040 687 4006.
Päiväretki 11.5. Slaavilaisuuden monet kasvot Stadissa. Lähtö Korsonpolulta klo 9.30. Keittolounas Kiasma Caféssa. Helsinki Happy Guide -opas Emil Anton johdattaa meidät teeman äärelle. Opastus tapahtuu bussissa, josta poistumme muutaman kerran jaloittelemaan. Iltapäivällä kahvit. Retken hinta 50 e. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon, p. 09 8306 550.
Kotikäynti Ikäihmisten on mahdollista varata kotikäyntiaika diakoniatyöntekijältä. Diakoniatyöntekijän käynnin tarkoitus on keskustelun avulla tukea selviytymistä arjessa. Kotikäynnin voi varata diakoni Kristiina Keski-Possolta, p. 040 194 8497.
Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta.
Kirkonkulma avoinna ma ja pe klo 10–13.30. Hartaus pe klo 11. Maarukanmummot kutovat lapasia diakoniatyölle helmi-huhtikuun ajan maanantaisin klo 12–13.30 rippikoulusalissa. Kevään aikana neulotaan lapasia diakoniatyön tarpeisiin. Voit ottaa omat puikot mukaan, langat saa ryhmäs-
Seurakuntien perhekerhoissa, -kahviloissa ja -olkkareissa on mahdollisuus kohdata muita lapsiperheitä sekä jakaa ajatuksia ja kuulumisia. Toiminta on kaikilla avointa ja maksutonta.
Seurakuntien perhekerhoissa, -kahviloissa ja -olkkareissa on mahdollisuus kohdata muita lapsiperheitä ja jakaa ajatuksia ja kuulumisia. Perhekerhojen toiminta on kaikille avointa ja maksutonta. Ruoasta tai kahvista saattaa olla pieni maksu.
Koko perhe voi osallistua kerhoon yhdessä, ja myös isovanhemmat tai perhepäivähoitajat ovat tervetulleita. Lapset ovat kerhoissa oman aikuisen kanssa ja vastuulla.
Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48
■ Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12
■ Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14
Länsimäen kirkko, Kerokuja 9
■ Perhekerho perjantaisin klo 9–12
Kolohongan kerhotila, Pohjolantie 2
■ Lapsiperheiden iltakerho tiistaisin klo 17–19
Vapaalan seurakuntakoti, Ilpolankuja 2
■ Kyläperhekerho tiistaisin klo 9–11
Hämeenkylän kirkko, Auratie 3
■ Kyläperhekerho torstaisin klo 9–11
Kohtaamispaikka Niittyvilla, Lammaslammentie 3
■ Kyläperhekerho ke 13.3., 27.3., 10.4. ,24.4. ja 8.5. klo 9.30–11
Korson kirkko, Merikotkantie 4
■ Perhekerho maanantaisin klo 12–15
■ Perhekerho perjantaisin klo 9–11.30
Mikkolan seurakuntakoti, Venuksentie 4
■ Muskariperhekerho tiistaisin klo 9–11.30
Nikinmäen seurakuntakoti, Surviaisenkuja 1
■ Perhekerho torstaisin klo 9–11.30
Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, Kustaantie 22
■ Perheolkkari maanantaisin klo 9–12
Asolan seurakuntatalo, Asolantie 6
■ Perheolkkari tiistaina klo 9–12
Tammiston kerhohuoneisto, Tammistonkatu 29 B, talon takapuolelta
■ Perhekerho maanantaisin klo 9.30–11
Ristipuron kerhohuoneisto, Simonkyläntie 11
■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30–11.
Ylästön seurakuntatalo, Lehtikummuntie 2
■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30–11.
Tikkurilan kirkko, Asematie 12a
■ Vauvakahvila maanantaisin klo 12.30–14.30
■ Iltaperhekerho maanantaisin klo 17.30–19
■ Taaperokahvila torstaisin klo 9.30–12
■ Perhepäivät perjantaisin klo 9–13, tvåspråkigt familjecafé, kl. 10 musiklek på svenska
■ Iltaperhekahvila keskiviikkoisin klo 18–19.30
Ilolan seurakuntatalo, Soittajankuja 1
■ Perhepäivä maanantaisin klo 9–13
Martinristi, Martinlaaksonpolku 2
■ Kaksikielinen perhekehvila / Tvåspråkigt familjecafé joka toinen tiistai klo 10–11 (parittomat viikot)
Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3
■ Perhekahvila torstaisin klo 9.30–11
Kivistön kirkko, Laavatie 2
■ Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11
■ Iltaperhekahvila keskiviikkoisin klo 18–19.30
Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3
■ Perhekahvila torstaisin klo 9.30–11
Myyrmäki, Patotie 2:n toimipiste
■ Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11
■ Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11
Lue lisää avoimesta perhetoiminnasta www.kirkkovantaalla.fi/perhekerhot
sä. Uudet ja vanhat neulojat tervetuloa!
NIKINMÄEN
SEURAKUNTAKOTI
Surviaisenkuja 1
Perhekerho to 7.3. ja 14.3. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.
SEURAKUNTAKOTI MIKAEL
Venuksentie 4
Muskariperhekerho ti 12.3.ja 19.3. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30. Senioripiiri ke 13.3. klo 10–11.30. Kahvitarjoilu.
Rekolan seurakunta
Kirkkoherranvirasto:
Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Rekolan srk somessa: @rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15. p. 09 830 6220. Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi Puhelinpäivystys ti klo 10–12, p.09 8306706.
Satu Kippo p. 044 422 0391
Sannamari Niemi, p. 050 329 0361 Tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. vt. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706. Ben Ahlroos, p. 050 535 2450. Pia Judd, p. 040 531 7078. Hanna Paananen, p. 050 436 7712. Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370.
ANDREAAN KIRKKO
Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Perheolkkari ma klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä. 1.–6. luokkalaisten kerho ma ja to klo 18–20. Puuhakokkikerho (sisäänkäynti E-ovesta). Kerhoon ilmoittaudutaan nettisivujen kautta https://www.vantaanseurakunnat. fi/rekolan-seurakunta/kouluikaisille.
Kirkkomuskari ti klo 9.30–10. Avoin kirkkomuskari perheille. Huolituoli-keskustelu ti klo 11–12. Asiakas valitsee aiheen ja Mieli ry:n Huolituoli-koulutettu vapaaehtoinen Terttu toimii kuuntelijana. Keskusteluhetken varaus Sannamari, p. 050 329 0361. Yläovet auki ti klo 12. Syödään yhdessä. Alussa hartaus. Sauna, oma pyyhe mukaan. Silmukkasiskot ke klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi.
Lapsikuoro laululaivan harjoitukset ke klo 16–16.45. Uusia laulajia otetaan mukaan, lisätiedot suvi. hame@evl.fi. p, 050 433 3329. Pyhäkoulu su klo 10. Lasten oma kirkkohetki ja askartelua. Messu su 10.3. klo 10. Jussi Koski, Kantelettaret ja Sirkku-Liisa Niemi. Gospeljamit to 14.3. klo 17. Avoimet gospeljamit, joilla kartoitetaan kiinnostuneita, potentiaalisia muusikoita millenniaalihankkeeseen. Lisätietoja: teemu.suominen@evl.fi, p. 040 643 3793. Messu su 17.3. klo 10. Hanna Paananen, Suvi Häme.
Miesten raamattupiiri ma 18.3. klo 18.30. Keskustelua Raamatusta miesten kesken.
ASOLAN
SEURAKUNTATALO
Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedustelut Asolan toiminnasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329.
Perheolkkari ti klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä. Saviryhmä ke klo 12. Pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 1 e/kerta. Ei ennakkoilmoittautumista. Raamattu ja rukouspiiri to klo 10. Käydään läpi Raamattua ja seuraavan sunnuntain jumalanpalveluksen tekstiä keskustellen ja rukoillen.
Silmukkaryhmä to klo 16–18. Ryhmässä neulotaan, virkataan ja kudotaan kahvikupin ääressä. Olet tervetullut ryhmään myös ilman käsityötä, tärkeintä on yhdessäolo. Naisten keskusteluryhmä to 7.3. ja 21.3. klo 13. Ohjaajana Irene, ei ennakkoilmoittautumista. Seniorikahvila ma 11.3. klo 13. Tarjolla mukavaa yhdessäoloa kahvikupin ääressä. Vieraaksi saamme Varian opiskelijoita. Omaishoitajien tukiryhmä ti 12.3. klo 13. Vertaistukiryhmä omaistaan hoitaville tai jos kokee olevansa omaishoitaja. Ei ennakkoilmoittautumista.
Mitä ihmettä Asolassa! ti 12.3. klo 18. Ilta, jossa ihmetellään Jumalan tekoja maailmassa ja ihmisten elämässä.
Miesten keskusteluryhmä to 14.3. klo 13. Aiheena elämän eri osa-alueiden ihmeet ja ilmiöt. Ryhmän tarkoituksena on saada lisää hyvinvointia arkeen. Ohjaajana Heikki. Kipuryhmä ti 19.3. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville. Ei ennakkoilmoittautumista. Aiheena elämän taitekohdat, alustajana Peter Anderssen. Lisätietoja Irene, p. 050 5736329. Kaksi teologia ja diakoni – yläpäähuumoria kirkkosaliin stand up -esitys pe 22.3. klo 18. Avoin harjoitusesitys! Mitä tapahtuu, kun laitetaan entinen seurakuntanuori ja nykyinen kirkon työntekijä sekä
melkein valmis teologian maisteri ja papin poika tekemään vitsejä kirkkotilaan? Amanda Hiekkataipale ja Ville Kormilainen.
MUUALLA
Foibemessu su 17.3. klo 14. Hanna Paananen, Suvi Häme. Foibekartano, Sairaalakatu 7.
Toivoa naisille -ryhmä ke 20.3. klo 18–19.30. Lampirannalla, Tertunkuja 4b.
Nikkaristiapua Tarvitsetko apua kodin pienissä askareissa tai haluaisitko tulla tekijäksi mukaan?
Seurakunnan vapaaehtoiset nikkaristit auttavat kodin pikku askareissa Rekolan alueella. Heiltä voi pyytää apua esim. palovaroittimen asennukseen, lampun vaihtoon, taulujen ripustamiseen tai pihan haravointiin. Ammattimiesten töitä ei kuitenkaan tehdä. Apu on asiakkaalle maksutonta. Lisätietoja: kirkkoherranvirasto, p. 09 830 6700 ma–to klo 9–14.
Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat p. 09 830 6804 ma–pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta p. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi
Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi
Facebook: Tikkurilan seurakunta
Instagram: @tiksinsrk
viestipalvelu X: @Tiksinsrk
Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkurilantaivaanalla.blogspot.com
Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 p. 09 830 6202
Diakonia palvelee
Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköposti: diakonia.tikkurila@evl. fi Ajantasaiset tiedot toiminnasta ja tapahtumista www.tikkurilanseurakunta.fi
Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Auki ti, to ja pe klo 12–15, viikonloppuna tilaisuuksien mukaan.
Messu su 10.3. klo 12, Jarkko Korhonen, Kristiina Kartano, Iina Katila.
Marian ilmestyspäivän messu su 17.3. klo 12, Sanna Heikurinen, Susanna Rinne, Terje Kukk.
TIKKURILAN KIRKKO
Asematie 12 a, p. 044 4220 480.
Avoinna arkisin ma–pe klo 7.30–21, la ja su klo 9–18.
Aulan palvelupiste auki kirkon aukioloaikoina. Suntiot: p. 09 830
6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila.fi
Lauantaisin iltakellot soivat klo 18, aina kuukauden ensimmäisenä lauantaina kanttorin carillonilla soittamina.
Keskiviikkokellot soivat kanttorin soittamina ke klo 14.
Avoin Junnuolkkari 7–14-vuotiaille kouluviikoilla ti klo 13–16 Vehkapolun kerhotilassa, Vehkapolku 10. Taaperokahvila to 7.3., to 14.3. ja to 21.3. klo 9.30–12 yli vuoden ikäisille lapsille aikuisen kanssa. Päivämusiikki to klo 12, to 7.3. Valtteri Saarikko (urut), to 14.3. oopperalaulaja, basso Hannu Forsberg, Terje Kukk (piano), to 21.3. Kari Jerkku (urut). Vapaa pääsy.
Kielikerho – puhumme suomea to 7.3., to 14.3. ja to 21.3. klo 14.30–16. Kahvia ja teetä. Lisät. mirja.jalo@ evl.fi, p. 040 509 7306. The language club meets on Thursdays from 2.30–4 PM. We learn Finnish in a casual atmosphere.
Iltateetä, iltapalaa ja iltamessun valmisteluja to 7.3., 14.3., ja 21.3. klo 18 alkaen.
Iltamessu to 7.3., to 14.3. ja to 21.3. klo 19. Yhteisöllisesti toteutettava iltamessuhetki. Rukoilua, Sanaa, ehtoollista, yhteislauluja ja hiljentymistä.
Perhepäivä pe 8.3. ja pe 15.3. klo 9–13. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Klo 10 Muskarikirkkohetki. Keittolounas 4 e/perhe, leipä ja kahvi 2 e/perhe. Vaivaton vihkiminen perjantaina pe 8.3. klo 14–15. Avoin vihkiaika paikalle tuleville pareille, joilla on mukanaan esteettömyystodistus, henkilöllisyyspaperit ja sormukset. Voit halutessasi myös tehdä varauksen ennakkoon soittamalla varauspalveluun ma–pe klo 9–14 puh. 09 830 6804.
Verneri Pohjola ja yhtye: Monkey Mind pe 8.3. klo 18. Verneri Pohjola (trumpetti), Tuomo Prättälä (piano), Jasper Høiby (kontrabasso), Olavi Louhivuori (rummut). Liput 15 e ennakkoon Tikkurilan kirkon ja Pyhän Laurin kirkon Holvi-verkkokaupasta holvi.com/shop/PLauri tai tuntia ennen konserttia ovelta. Trumpetisti–säveltäjä Pohjola julkaisi odotetun uuden albuminsa ”Monkey Mind” marraskuussa 2023. Levyn nimi viittaa mielen rauhattomuuteen ja levottomuuteen.
Naisten rukouspiiri pe 8.3. ja pe 15.3. klo 18, kokoushuone Martta, 2. krs.
K-18 sinkkuilta työikäisille sinkuille pe 8.3. klo 18–20 Vehkapolun kerhotilassa (käynti kirkon sisäpihalta). Päihteetön tilaisuus. Vapaa pääsy. Kahvia ja keskustelukumppaneita.
Sinkkuilta senioreille pe 8.3. klo 18–20, kerhohuone Toivo, 2. krs. Esteetön tila, vapaa pääsy. Kahvia ja keskustelukumppaneita. Terve-
tuloa uudet ja vanhat tutut. Naistenpäivän tapahtuma la 9.3. klo 15–18, Voima-Sali. Puhujavieraana TT, dosentti Ulla Tervahauta: ”Naiset toimijoina ja evankeliumin välittäjinä varhaisessa kristillisyydessä”. Osallistavaan draamatyöskentelyyn johdattaa pastori, teatteri-ilmaisun ohjaaja Minna Ruuttunen aiheella ”Saanko olla olemassa? Kaksi kertomusta Raamatun naisista”. Tilaisuudessa on tarjolla kahvit Naisten Pankin hyväksi. Ilmoittautuminen: mari.chaulagai@evl.fi, p. 050 414 7234.
Suosittua kerhoa ohjaa rovasti Pirkko Yrjölä. Israel-piiri ma 11.3. klo 18, kerhohuone Rakkaus, 2. krs. Raamatunlukupiiri ma 11.3. klo 17.30, kokoushuone Martta, Jaakko Hyttinen. Sukkelat sukankutojat ti 12.3. klo 10, Vehkapolun kerhotila, Vehkapolku 10 (käynti kirkon sisäpihalta). Viikkomessu ti 12.3. ja ti 19.3. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa.
Omaan elämään suostuminen - Marianpäivän retriitti 15.–17.3. Hirvijärven leirikeskus, Riihimäki
Pääsiäisen valossa herättelemme uinuvaa luovuuttamme Hiljaisuuden retriitissä 12.–14.4. Sääksin leirikeskus, Kiljava
Retriitin hinta 180 e (ohjelma, täysihoito, majoitus 1 hh ja kuljetukset Tikkurilan tai Myyrmäen kirkolta perille ja takaisin).
Retriitit ovat avoimia kaikille kiinnostuneille.
la 16.3. klo 12.30. Järj. Jaakontien ystävät ry ja Tikkurilan seurakunta. Tapahtuman yhteydessä on myös pyhiinvaelluspassipäivystys. Vapaa pääsy.
Marian ilmestyspäivän messu su 17.3. klo 10, Suvi-Maria Roine, Terhi Viljanen, Iina Katila. Arabiankielinen messu su 17.3. klo 16, Ramez Ansara.
Hyvän mielen pääsiäismessu ma 18.3. klo 13. Tule hiljentymään ja kuuntelemaan Sanaa. Messun jälkeen kahvitarjoilu. Annaelina Mäkilampi, Terje Kukk, Marjo Suorsa, Hanna Raunu. Iltaperhekerho ma 18.3. klo 17.30–19, kerhohuone Rakkaus, 2. krs. Sansan medialähetyspiiri ma 18.3. klo 17.30–19, kerhohuone Rakkaus, 2. krs. Lähetyksen päiväpiiri ti 19.3. klo 13, kerhohuone Toivo, 2. krs. Vieraana Marja Mäkelä, KRS. Aiheena ”Intiassa avoimuutta ilosanomalle – orvot ja lesket odottavat apua.” Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 20.3. klo 13, kerhohuone Rakkaus, 2. krs. Lähetettynä-ilta to 21.3. klo 17.30, seurakuntasali Valo. Vieraana lähetysjohtaja Jukka Kääriäinen, Lähetysyhdistys Kylväjä. Illan aiheena ”Evankeliumin ilo innostaa. Valmiuksia kohdata kärsimys lähetystyössä ja hengellisessä työssä.” Illan päätteeksi iltamessu.
PIENTEN PAIKKA
www.vantaanseurakunnat./sielunlatauspiste
Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 9.3. ja la 16.3. klo 15. Vantaan musiikkiopiston laulajien ja kuorojen 60-vuotisjuhlavuoden konsertti ”Laulun taikaa!” la 9.3. klo 19. Konsertissa esiintyvät Vantaan musiikkiopistolta Laurus Kamarikuoro, lapsikuorot Lauriinat, Marttiinat ja Minit sekä musiikkiteatterilaiset ja musiikkiopiston laulajat.
Messu su 10.3. klo 10, Susanna Rinne, Vilma Väisänen, Samppa Laakso. Mukana Corvus Laurencij -kuoro.
Lastenkirkko su 10.3. ja su 17.3. klo 10 messun yhteydessä Pienten paikassa. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään. Lasten oma tuokio alkaa päivän virren jälkeen ja päättyy ehtoollisen alkaessa. Lisät. maaret.hirvensalo@evl.fi tai 050 572 2811. Vauvakahvila ma 11.3. ja ma 18.3. klo 12.30–14.30. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikuinen. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 11.3. klo 13, seurakuntasali Voima.
Tiistain yhteisölounas ti 12.3. ja ti 19.3. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavattavissa ajanvarausta ja keskustelua varten. Avoin kohtaamispaikka ke 13.3. ja ke 20.3. klo 12–15 Valo-tilassa. Kohtaamispaikassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä. Perheiden pääsiäisaskarteluilta to 14.3. klo 17.30–19.30, kerhohuone Toivo, 2. krs.
Hengähdyshetki pe 15.3. Kertaterapeuttista keskusteluapua pienen lapsen vanhemmalle on tarjolla Tikkurilan kirkolla perjantain Perhepäivän aikana. Varaa saapuessasi itsellesi aika kirkon infopisteeltä. Walk in -terapia on matalan kynnyksen lyhytterapiaa, jossa sovelletaan ratkaisukeskeiseen psykologiaan perustuvia menetelmiä. Se on luottamuksellista keskusteluapua, jossa aiheen saa nimetä itse. Terapiaa toteuttavat walk in -terapeuttiopiskelijat. Tapaamiseen on varattu leluja pienelle lapselle. Monia teitä Santiago de Compostelaan – vähemmän tunnettuja pyhiinvaellusreittejä Espanjassa
Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.
ILOLAN SEURAKUNTATALO
Soittajankuja 1 Perhepäivä ma 11.3. ja ma 18.3. Leikkiä, yhdessäoloa ja yhteispuuhaa lapsille ja aikuisille klo 9 alkaen ja klo 13 asti. Tarjolla välipala 2 e/perhe. Ei ilmoittautumista. Perheiden pääsiäisaskarteluilta ma 11.3. klo 17.30–19.30. Kerho isille ja lapsille ti 12.3. ja ti 19.3. klo 17.30–19. Mukavaa yhdessäoloa ja puuhaa. Iltapala 4 e/ perhe.
Naisten saunailta to 14.3. klo 17.
KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO
Hagelstamintie 20 A Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 14.3. klo 17.30.
RISTIPURON KERHOHUONEISTO
Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho ti 12.3. ja ti 19.3. klo 9.30–11. Tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule silloin kun sinulle sopii.
TAMMISTON KERHOHUONEISTO
Tammistonkatu 29 B
Avoin Junnuolkkari 7–14-vuotiaille on auki kouluviikoilla to klo 13–16. Junnuolkkarissa on tarjolla välipalaa sekä osittain ohjattua tekemistä.
Perhekerho ma 11.3. ja ma 18.3. klo 9.30–11. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.
Lehtikummuntie 2
Elävän veden virta -rukouspiiri ma 11.3. klo 17.30.
Perhekerho ti 12.3. ja ti 19.3. klo 9.30–11. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii. Perheiden pääsiäisaskarteluilta to 14.3. klo 17.30–19.30.
MUUALLA
Seurakunnan vapaaehtoiset
Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu varmasti! Soita Kaarinalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä pora-
kone pelota, ota rohkeasti yhteyttä! Tied. diakonissa hanna.raunu@evl. fi p. 050 384 8481.
VERKOSSA
Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret.hirvensalo@ evl.fi
Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Lasten ja perheiden uutiskirjeen voi tilata osoitteesta https://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.vantaanseurakunnat.fi
Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä. Huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotona.
Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@ evl.fi. Rajatorpantie 8 Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi
Kastettu
Samu Kalle Ahola, Taika Lumi
Helmiina Laurila, Jose Kaspian
Lindholm, Toivo Tuomas Iivari Salaste, Sini Ilona Susanna Savolahti.
Hautaan siunattu
Mairi Matilda Multanen 98 v, Matti
Samuel Lehtinen 77 v, Pertti
Juhani Martikainen 75 v, Sirkka
Sinikka Rantala 74 v.
Kastettu
Elias Ilmari Nietula, Leo Arvid
Kovanen.
Hautaan siunattu
Eeva Riitta Maria Liestala 83 v, Maija Helena Valldén 80 v, Riitta Leena Olkkonen 77 v.
Kastettu
Jessi Linda Lindeqvist, Aada Lydia Aleksandra Romppanen, Dorotea
Adelyn Sall, Maija Maria Kanto-
Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi
Diakoniapäivystys:
Myyrmäen Virtakirkko: ti klo 9–11 Kivistön kirkko: ma klo 13–15 Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176 tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi
Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi
Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko
Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko
Rajatorpantie 8
Seniorikerho torstaisin klo 13.30. 7.3. Auli Kekoni: Yhteisvastuukeräys. 14.3. Jarmo Kiilunen ja Kari Jerkku: Lönnrot, Topelius ja virsikirja. 21.3. Ehtoollisen vietto, Iiro Salminen. Myyrmäen kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.30. Käynti Kilterinkaaren ovesta. Ei 14.3. Kirkkoravintola Voimala pe 8.3. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi). Pöytiintarjoilu. Naisten Pankin luento ja soppa-
lounas la 9.3. Klo 12 luento: past., kirkkohistorian dos. Esko M. Laine: Papit, lukkarit ja papinemännät ensimmäisessä joukkorokotuskampanjassa 1802–1814. Klo 13 vähintään seitsemän sortin soppalounas. Soppa, kahvi ja leivonnainen 15 e/aik., 5 e/lapsi. Pelkkä kahvi ja leivonnainen 6 e. Tuotto kehittyvien maiden naisten ammattikoulutuksen tukemiseen Naisten Pankin kautta. Ystävämessu – Friendship Mass su 10.3. klo 10. Papit Mark Saba, Jere Hämäläinen, kanttori MariAnnika Heikkilä, saarna Eija Kemppi. Suomen- ja englanninkielinen. Lapsille pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Kansainvälinen raamattupiiri Ystävämessun jälkeen su 10.3. klo 12.30. Suomen- ja englanninkielinen.
Me Kynät -kirjoittajaryhmä ma 11.3. klo 15. Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18.
Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 11.3. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä. Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, ½ t. meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t. Miesten raamattupiiri ti 12.3. klo 18.30.
Kirjoituspiiri Kirjavat ke 13.3. klo 10.
Olotilakahvila keskiviikkoisin klo 11–13.
Myyrmäen kirkon info to 14.3. klo 17. Projektipäällikkö Juha Paukkeri ja kirkkoherra Hans Tuominen kertovat, missä mennään peruskorjauksessa.
Messu su 17.3. klo 10. Mariakodin kirkkopyhä. Papit Hans Tuominen, Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Vantaan naislaulajat, joht. Ari Pärnänen. Raamattupiiri ma 18.3. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 18.3. klo 17.30.
Pääsiäismyyjäiset la 23.3. klo 10–13.
KIVISTÖN KIRKKO
Laavatie 2
Vaatevaraston avoimet ovet to 7.3. klo 9.30–11.30. Voit tuoda ja hakea ehjiä ja puhtaita aikuisten ja lasten vaatteita. Maksuton. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan aina kirkon ollessa auki. Varmimmin vahtimestari paikalla ma–ke klo 9–15. Vaatteiden tuomisesta ei tarvitse sopia etukäteen. Lasten Kastehelmi torstaisin klo 16.30 kuoro kirkkosalissa, klo 17.30 minikuoro kerhotilassa. Lauletaan
nen, Melissa Nea Maria Clarén, Amanda Bollström, Leanne Aila
Murtola, Leevi Aatos Nurmi.
Hautaan siunattu
Irma Irene Jääskeläinen 98 v, Tuulikki Mirjam Sylvia Hamberg 95 v, Liisa Kaarina Talka 93 v, Heikki Tapani Rainio 83 v, Riitta
Anneli Haverinen 65 v, Olli-Pekka
Sakari Pihlajamaa 61 v.
REKOLAN SEURAKUNTA
Kastettu
Melissa Nea Maria Clarén, Airi Katriina Hyökki, Remi Daniel Hytönen.
Hautaan siunattu
Karin Helena Ristimäki 86 v, Anja
Annikki Jokinen 83 v, Seppo
Armas Pietiläinen 80 v, Raimo
Pasanen 74 v, Leila Orvokki Rantanen 67 v, Pentti Olavi Honko 58 v, Katja Marika Korhonen 46 v.
TIKKURILAN SEURAKUNTA
Kastettu
Sofia Ava Eveliina Kiseleff, Nelli Eveliina Kotkanen, Hugo Taneli
Kristian Väyrynen, Olivia Edla
Sofia Jääskeläinen, Leo Mikael Heinonen, Eemil Juhani Asser
Lakka, Jasmina Ada Alina Lankinen, Eetu Mikael Luoma, Rafael Aarne Ossian Savolainen, Jasper Mikael Tikkanen, Stiina Taika Amelia Vettenranta. Hautaan siunattu
Lahja Onerva Tuovinen 93 v, Raimo Johannes Parviainen 85 v, Raili Vuokko Unelma Rönnholm 83 v, Leo Kalevi Vihavainen 80 v, Anita Hilli-Liisi Uhlenius 77 v, Jorma Risto Olavi Nieminen 74 v, Pekka Kalevi Lipiäinen 92 v, Irja
Annikki Lipiäinen 91 v, Sauli
Nikolai Pennala 91 v, Kari Jorma
Kalervo Purhonen 81 v, Martti
Kalevi Miettinen 80 v, Eeva-Maija
Mustonen 80 v, Timo Sakari
Turpeinen 72 v, Reetta Marjatta
Valtonen-Ali 67 v.
Kastettu
Alex Teemu Henrik Lindfors, Nooa
Onni Eelis Leinonen, Alma Leona
Noir, Joel Pekka Ilmari Hirvonen, Noel Kasimir Smili, Siru Sofia Kristiina Kyöttinen, Malla Orvokki
Makaroff, Mette Felicia Määttä.
Hautaan siunattu
Risto Olavi Liukkonen 71 v, Alli
Siviä Ruostela 95 v, Kaisa Helena
Pykäläniemi 92 v, Maija Leena Tähkä 91 v, Maire Mirjam Wessman 88 v, Aune Maria Kiander 83 v, Aino Marjatta Saarela 74 v, Matti Jalmari Rytkönen 72 v, Juho Valter Hautala 94 v, Raija Anna Maria Ranta-Knuuttila 90 v, Ossi Henrik Ukkonen 90 v, Anja Annikki Koivumäki 88 v, Seija Maj-Britt Kujala 86 v, Raimo Ensio Jantunen 82 v, Raimo Felix Markkula 81 v, Jarmo Sakari Koskinen 68 v.
Döpta
Ellen Linnéa Josefin Lehtovirta. Avlidna
Leo Jan Ingmar Forsberg, Leif Jarl Erik Friström, Else-May Nyberg, Karl Gustav Albrecht.
ja kehitetään laulutaitoja, opitaan musiikista ja soitetaan mm. kanteleella ja ukulelella. Tied. kanttori Mari-Annika Heikkilä p. 044 422 0407.
Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.
Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä.
Kivistön kirkon diakoniapäivystys muuttunut maanantaiksi.
Kellonaika sama. Seuraava päivystys ma 11.3. klo 13–15.
Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30. 13.3. Kati Pyykkö: Viisikymmenluvun muistelua.
Iltaperhekahvila keskiviikkoisin klo 18–19.30.
Kivistön rukouspiiri ti 19.3. klo 17.30.
Kivistön raamattupiiri ti 19.3. klo 18.30.
Miesten takkailta ke 20.3. klo 18–20.
Solbackantie 6
Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta.
MARTINRISTI
Martinpolku 2 C, sisäänkäynti
Martinlaaksonpolun puolelta Aamurukouspiiri torstaisin klo 8.15.
Seniorikerho torstaisin klo 13. 7.3.
Uwe Preusker: Muuttolintuja. 14.3.
Martinlaakson päiväkodin lapset vierailevat. 21.3. Ehtoollisen vietto, Jere Hämäläinen.
Virsilauluilta pe 8.3. klo 18.
Toivon tuulet su 10.3. klo 17. Päivi Peittola.
Olotilakahvila maanantaisin klo 11–13.
Raamattupiiri ti 12.3. klo 13.
Martinlaakson korttelikerho keskiviikkoisin klo 13.
Martinlaakson lähetyspiiri ti 19.3. klo 19. Lastenohjaaja Mira NattariJokisalo: Miten tulin seurakuntaan töihin ja mitä ajattelen lähetystyöstä.
KAIVOSRISTI
Kaivosvoudintie 3
Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10. 13.3. Uwe Preusker: Muuttolintuja. 20.3. Ehtoollisen vietto, Antti Isopahkala.
Perhekahvila torstaisin klo 9.30–11.
Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.
MUUALLA
Olotilakahvila Kivistö tiistaisin klo 11–13 Asukastila Rubiini, Rubiinikehä 2b.
Yhteisvastuulenkit pe 15. ja 22.3. Lähtö klo 17 Myyrmäen urheilupuiston portilta. Hölkkääjille ja kävelijöille omat ryhmät. Hölkkäryhmän vetäjänä kirkkoherra Hans
Tuominen, joka maksaa jokaisesta hölkkääjästä ja kävelijästä 10 e Yhteisvastuukeräykselle. Nikkaristipäivystys keskiviikkoisin klo 11–13, p. 09 830 6426. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua pienissä kodin sisä- tai ulkotöissä iän tai liikkumishaasteiden vuoksi? Hyllyjen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, joiden apu on asiakkaalle maksutonta. Ammattiihmisten töitä (esim. sähkö- tai putkityöt) emme voi tehdä. Nikkaristit toimivat Vantaankosken seurakunnan alueella (Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaanlaakso ja Kivistön suuralue).
Keikka-apu-päivystys tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Keikka-apu on kertaluonteista ja maksutonta vapaaehtoisapua yli 65-v. Länsi-Vantaalla asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Esim. auttamista asioilla kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, apua lomakkeiden täyttämisessä tai ulkoilukaverina. Yhteistyössä Hämeenkylän srk:n kanssa. Seurakuntamatka Kilimanjaron rinteille 21.–30.9. Tutustumme Moshin kaupunkiin, alueen seurakuntaelämään, Kilimanjaron alueella sijaitsevaan luostariin, tapaamme masai-heimon jäseniä ja heidän seurakuntaansa. Mahdollisuus harjoittaa hiljaisuuden retriittiä ja tehdä retki Arushan kansallispuistoon. Matka vaatii toteutuakseen 15 matkustajaa. Mukana pastorit Mark Saba ja Marko Heusala. Hinta 1390 e + lennot hankittava itse omakustanteisesti + 190 e vapaaehtoinen kansallispuistoretki. Ilm. ja tied. 31.5. menn. matkanjärjestäjä Matkatoimisto Monsuuni/Marko Heusala, mheusala@hotmail.com, p. 040 569 2482. Tarkempi ohjelma ks. vantaankoskenseurakunta.fi.
VERKOSSA
Messu su 17.3. klo 10. Mariakodin kirkkopyhä. Papit Hans Tuominen, Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Vantaan naislaulajat, joht. Ari Pärnänen. Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena.
Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262
Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi
Diakonimottagning via tidsbeställning
Kyrkov. 45
Högmässa sö 10.3 kl. 10 Eva AhlWaris, Heidi Åberg. Högmässa sö 17.3 kl. 10 Kristian Willis, Anders Ekberg.
Stationsv. 12a
Träff för unga vuxna to 7.3 kl. 18–20.
Musiklek fre 8.3 och 15.3 kl. 10–11. Sångstund för alla ons 13.3 och 20.3 kl. 18– 19.
Ungdomskväll ons 13.3 och 20.3 kl. 18–20.
VIRTAKYRKAN
Råtorpsv. 8
Allsång med kaffestund to 14.3 kl. 14–15.
Håkansbölev. 48
Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets to 21.3 kl. 13–14.30.
MARTINRISTI
Mårtensdalsst. 7
Familjecafé ti 12.3 kl. 10–11. Träffpunkt 12.3 kl. 11–12.30. Pensionärskrets ti 19.3 kl. 11–12.30.
ÖVRIGT
Vivandi-kören övar to 7.3, 14.3 och 21.3 kl. 16–18 i Bygård. ViAnda-kören övar ons 13.3 och 20.3 kl. 12–14 i Helsinggård. Dickursbykretsen ons 20.3 kl. 14–14.30 i Folkhälsanhuset.
Perheneuvonta:
Ajanvaraus p. 09 830 6799
Päivystys to klo 8–12
Diakoniatoimisto:
Kuriiritie 1. Raamattupiiri to 14.3. klo 13–15 Suvelan kappeli, Kirstintie 24, Espoo.
KEHITYSVAMMAISILLE
Aamupäiväkahvit ti 12.3. klo 10–12, Tikkurilan kirkko, toinen kerros, Asematie 12a.
PERHENEUVONTA
Eroryhmä vanhemmille ja lapsille 9.4., 16.4., 23.4., 7.5, 14.5., 21.5. ja 28.5. klo 17–19 Tikkurilassa. Ryhmään voi tulla toinen vanhemmissa yhdessä 7–12-v. lapsen tai lasten kanssa. Eroryhmä soveltuu perheille, joissa eropäätös on jo tehty ja vanhemmat ovat sopineet asumisjärjestelyistä. Ilm. www.vantaanseurakunnat.fi/apua-ja-tukea/ perheneuvonta/eroryhma. Lisätietoja: perheneuvoja Terhi Lahdensalo, terhi.lahdensalo@evl.fi, p. 050 347 3812.
p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282 helena.karvinen@evl.fi
VAMMAISILLE
Saavutettavuusfoorumi kaikille to 14.3. klo 13–16 Tikkurilan kirkko, Asematie 12a. Esiintyjinä koomikko Tommi Vänni, muusikko Kaisa
Nuolioja, viittomakielinen runotaiteilija Olga Green sekä laulaja Rauni Laihonen. Kahvit ja esittelypöytiä saavutettavuudesta. Viittomakielen tulkkaus. Mukana yleisavustajia. Vapaa pääsy. Osallisuuspaja pe 15.3. klo klo 10–12 Tikkurilan kirkko, Asematie 12a. Aiheena kommunikaation ja viestinnän saavutettavuus.
VIITTOMAKIELISILLE
Viittomakielinen perhekerho pe 8.3. klo 9.30–12, Malmin varustamossa os. Pekanraitti 16 Helsinki. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 19.3. klo klo 11.30–14 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a Vantaa. Viikkomessu (tulkkaus viittomakielelle), yhteisöllinen lounas ja yhdessäoloa.
Kannelmäen raamattu- ja keskustelupiiri pe 19.3. klo 15–17. Kannelmäen kirkossa os. Vanhaistentie 6, Helsinki.
Viittomakielinen perhekerho pe 22.3. klo 9.30.–12, Malmin varustamo, os. Pekanraitti 16, Hki.
Miesten saunailta to 7.3. klo 18–20.30 Länsimäen kirkon takkahuoneessa, Kerokuja 9. Edellyttää omaa avustajaa. Tikkurilan kerho ti 12.3. klo 13–15 Tikkurilan kirkko, Asematie 12a. Näkökulman vertaistapaaminen ma 18.3. klo 13–15 Kirkonkulma, Kirkkokatu 1, Espoo. Pakarituvan vertaistapaaminen ke 20.3. klo 12.30–15 Pakarituvalla,
Friendship Mass – Ystävämessu Sun 10th Mar 10 AM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Warm and welcoming church service where you can participate/assist. Prayer has a central role. Hymns and songs from all over the world in different languages. The Mass in Finnish and English. Sunday School for children. Coffee and tea served after the Mass.
International Bible Study Group after the Friendship Mass Sun 10th Mar 12.30 PM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Bring your own language Bible. International Friendship-choir practises at Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heikkilä, tel. 044 422 0407.
The Message Club Thu March 21 at 2–4pm at Tikkurila church. Bible study in English with vicar Kristian Willis. Enrollments: Heidi Salminen 050 330 1828.
Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20 в церкви Länsimäki (Kerokuja 9) Приглашаем русскоязычных жителей Вантаа для беседы и изучения Библии в дружеском общении с чаепитием Группа организована фин лютеранскими приходами и открыта для всех интересующихся духовными темами вне зависимости от возраста, пола, национальности, конфессии или принадлежности к церкви Никаких взносов не требуется, посещение свободное. С вопросами обращайтесь к руководителю группы, Анжелике Химич +358 45 165 8552.
TORSTAI 7.3.
Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Valtteri Saarikko, urut. Vapaa pääsy.
Hakunilan musiikkiviikon konsertti: My Finnish Soul: Eeppi Ursin klo 19 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.
PERJANTAI 8.3.
Musiikkiviikon konsertti: Pekka Laukkarinen Duon Lempparikonsertti klo 17 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Iloinen ja vauhdikas lastenkonsertti kaikenikäisille lapsille. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.
Verneri Pohjola ja yhtye: Monkey Mind klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Verneri Pohjola, trumpetti, Tuomo Prättälä, piano, Jasper Høiby, kontrabasso, Olavi Louhivuori, rummut. Liput 15 e ennakkoon Tikkurilan kirkon ja Pyhän Laurin kirkon Holvi-verkkokaupasta holvi.com/shop/PLauri tai tuntia ennen konserttia ovelta. Trumpetisti–säveltäjä Pohjola julkaisi odotetun uuden Monkey Mind -albuminsa marraskuussa 2023. Levyn nimi viittaa mielen
Pekka Laukkarinen Duon Lempparikonsertti on perjantaina 8.3. kello 17 Hakunilan kirkossa. Lastenkonserttiin on vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu menee Yhteisvastuukeräykseen.
rauhattomuuteen ja levottomuuteen.
LAUANTAI 9.3.
Musiikkiviikon konsertti: Serena
te Española klo 16 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Osmo Palmu, kitara. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.
Perjantaina 8.3.
Helsingin urkufestivaalin konsertti klo 19 Helsingissä Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Ralph Gustafsson, Ruotsi, urut. Ruotsalaista urkumusiikkia, pääteoksena Olssonin Credo-sinfonia. Vapaa pääsy, ohjelmakirja 20 e.
Kevään kynnyksellä klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Kodály-viikon konsertti. Itä-Helsingin musiikkiopiston oppilaat ja opettajat. Muun muassa Sonetti-kuoro, Viikariorkesteri ja vaskiyhtyeitä. Vapaa pääsy.
Sunnuntaina 10.3.
Lavrenchukin musiikkiperheen konsertti klo 14 Helsingissä Puistolan kirkossa, Tenavatie 4. Igor Lavrenchuk, harmonikka, Svetlana Lavrenchuk, piano, Anastasia Lavrenchuk, juon-
to, laulu ja piano, Alena Lavrenchuk, viulu, laulu ja piano, Mariia Lavrenchuk, kantele, Elisa Lavrenchuk, viulu ja laulu. Suomalaisia ja heprealaisia hengellisiä lauluja sekä instrumentaalikappaleita. Vapaa pääsy. ”Rauhan rukous” klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Suomen kanttorikuoro, joht. Markus Yli-Jokipii. Elisa Murtoperä, Katja Mäkiö ja Teemu Suominen, urut. Harvoin kuultuja teoksia uruille ja kuorolle, kuoroklassikoita sekä urkusooloja. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.
Keskiviikkona 13.3.
Sininen hetki klo 13.03 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Talvisodan päättymisestä 80 vuotta. Duo Pannikka: Joose Ojala, haitari, ja Helena Taskila, panhuilu. Lina Leikola, viulu, Liisa Smolander, pia-
no, Annika Leino, sopraano, Esa Ruuttunen, baritoni, Tapio Tiitu, piano ja urut, muusikot Erkki Liikanen ja Seppo Soittila, Helsingin Suomalaisen Klubin kuoro. Liput 20 e ennakkoon, 25 e ovelta.
Perjantaina 15.3.
Kuorokonsertti klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Singing Girls of Texas -kuoro ja Sibelius-lukion tyttökuoro the Sibelius High School Girls Choir. Muun muassa Quartel: She Sang the Stars – Tales of the Kalevala. Vapaa pääsy. J.S. Bachin Johannespassio klo 19 Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Espoon barokki ry, Kamarikuoro Navichorus, Olarin seurakunnan kamarikuoro sekä solistit Rosa Rautio, Ruut Mattila, Tommi Niskala, Elja Puukko ja Joose Vähäsöyrin-
Vantaan musiikkiopistolta Laurus Kamarikuoro, lapsikuorot Lauriinat, Marttiinat ja Minit sekä musiikkiteatterilaiset ja musiikkiopiston laulajat.
SUNNUNTAI 10.3.
Musiikkiviikon päätösmessu klo 12 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Sari Kokkonen, Harri Nurminen, Marcus Kalliokoski, Tuula Stöckell, Vivace Leidit -kuoro Mia Makaroffin johdolla.
TORSTAI 14.3.
Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Oopperalaulaja, basso Jaakko Hietikko, Terje Kukk, piano. Vapaa pääsy.
SUNNUNTAI 17.3.
Lauluyhtye Consortin konsertti klo 18. Hämeenkylän kirkko, Auratie 3. Marianpäivän lauluja. Ohjelma 10 e. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.
TORSTAI 21.3.
Vantaan musiikkiopiston laulajien ja kuorojen 60vuotisjuhlavuoden konsertti ”Laulun taikaa!” klo 19 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Konsertissa esiintyvät
Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy.
ki, joht. Mikko Niinikoski. Liput ovelta tai HS.fi/menokone 20/25 e. Passio esitetään myös su 24.3. klo 18 Espoossa Olarin kirkossa, Rälssitilankuja 1. Lumo: RADALLAkamarimusiikkifestivaalin avajaiskonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Debussy, Ravel, Debussy. Iivari Aalto, piano, Hilda Kunnola, harppu, Janette Leván, huilu, Jussi Uuksulainen, klarinetti, Rebecca Roozeman, viulu, Otto Antikainen, viulu, Charlotta Westerback, alttoviulu, Artturi Aalto, sello. Liput 25 e/20 e/10 e, alle 10-v. ilmainen, festivaalipassi 60 e: biletti.fi ja ovelta tuntia ennen. Kaikukortilla ilmaiseksi, www.radallafestivaali.fi
Lauantaina 16.3.
Kauneimmat Coverit klo 18 Helsingissä Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Jerry Ala-
Leppilampi ja Aku Leppilampi, kitara ja laulu. Vierailijana Ilona Ala-Leppilampi, laulu ja viulu. Muun muassa Badding, J. Karjalainen, Kirka, Clapton, Lennon, Pink Floyd. Liput 22,40 e lippu.fi ja ovelta (kortti ja MobilePay). Kosketus: RADALLAkamarimusiikkifestivaalin konsertti klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Vangitsevia hetkiä ja luonnon läsnäoloa. Bacewicz, Pärt, Shaw, Crumb. Rebecca Roozeman, viulu, Otto Antikainen, viulu, Artturi Aalto, sello, Iivari Aalto, piano, Charlotta Westerback, alttoviulu, Janette Leván, huilu. Liput 25 e/20 e/10 e, alle 10-v. ilmainen, festivaalipassi 60 e: biletti.fi ja ovelta tuntia ennen. Kaikukortilla ilmaiseksi. radallafestivaali.fi