Kirkko ja kaupunki 2024 06 Vantaa

Voileipäkakku on juhlien klassikko – sen voi kääräistä myös rullalle s. 4

Tässäkö tämä oli?

Kuolindoula ja pappi vastaavat elämän viimeisiin kysymyksiin s. 14

Kiusauksia ja kuiskutuksia

Yrittäjä Jari Sarasvuon mielestä yksi seitsemästä kuolemansynnistä pyörittää maailmaa s. 20

HYVÄN TÄHDEN.

Pääkirjoitus

Aika ryhtyä sanoista tekoihin

JÄRKYTYS, AHDISTUS, SURU. Siinä on kolme sanaa, jotka kuvaavat tunteita, joita vantaalaisen Viertolan koulun kouluampuminen mielessäni herätti. Sitä en pysty edes kuvittelemaan, millaisia ajatuksia on pyörinyt luokassa olleiden lasten, uhrien ja tekijän läheisten ja koulun henkilökunnan mielessä.

Miten ihmeessä maassa, joka on seitsemättä vuotta peräkkäin arvioitu maailman onnellisimmaksi, voi tapahtua tällaista? Eikä vain kerran, vaan toistuvasti. Vain pari viikkoa ennen Viertolan tapahtumia poliisi esti kouluampumisen Vaasassa.

AINA KUN PUHUTAAN lasten ja nuorten pahoinvoinnista, nostetaan esille tutkimuksia, joiden mukaan on paljon nuoria, joiden asiat ovat hyvin. Tämä pitää paikkansa, mutta selvästikin on paljon lapsia ja nuoria, jotka eivät voi hyvin. Nuorten ahdistuneisuus ja masentuneisuus ovat lisääntyneet. Yhä useampi heistä tarvitsee myös psykiatrista laitoshoitoa. Keskusrikospoliisin vuonna 2022 tekemän selvityksen mukaan väkivaltatilanteet kouluissa ovat lisääntyneet. Usein väkivaltaan liittyy sosiaalinen media, jonne uhrien nöyryyttämistä kuvataan. Joka kuudes nuori kokee yksinäisyyttä: aivan liian monelle verkkomaailma on ainoa ystävä.

Silloin, kun jotain kauheaa tapahtuu, päättäjät toteavat jämäkästi julkisuudessa, että pitää tehdä jotakin. Kiusaamiseenkin, joka on väärä sana kuvaamaan henkistä ja fyysistä väkivaltaa, on kerta toisensa jäl­

keen luvattu puuttua. Toisin on käynyt. Asiat ovat jääneet usein kesken. Budjettileikkauksia tehtäessä unohtuu herkästi velvoite ottaa huomioon niiden päällekkäiset vaikutukset lapsiin.

EI IHME, että lapsiasianvaltuutettu Elina Pekkarinen sanoo haastattelussa (HS 4.4.) näin: ”Väkivalta otetaan vain puheen tasolla hyvin vakavasti. Kyllä sen jälkeen pitäisi alkaa tapahtua muutakin kuin vain selvitystä ja kyyneleitä toisensa perään. Ymmärrän surun, mutta on ihmisiä, joilla on valta päättää.”

Kirkko reagoi tapahtuneeseen heti. Tikkurilan kirkko ja Helsingin tuomiokirkko olivat auki ja henkistä tukea tarjottiin. Piispa Teemu Laajasalo piti viisaan ja koskettavan radiohartauden. Seurakunnilla on iso rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. Hieno uusi esimerkki tästä on Espoon seurakuntien jo ennen Viertolan tapahtumia tekemä päätös yli miljoonan euron hankkeesta, jolla tuetaan alakoululaisten sosiaalisia taitoja.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Kyllä tässä maailmassa pelkääville aina vaaroja riittää.

GEORGE BERNARD SHAW (1856–1950)

Siitepölystä huolimatta pysähdyn hetkeksi hengittämään: tunnustamaan rakkauteni kaupunkiin ja meihin kaikkiin Luojan luomiin, jotka pesää tänne rakennamme. Anna meidän olla turvassa, nauttia, hymyillä ja vähän tanssahdella.

Kun pelko ja yksinäisyys väistyvät, ihminen voi olla oma itsensä. Hän odottaa seuraavaa kesää.

LOTTA EHRNROOTH, ANNA-LEHTI 13/24

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Sinä tulet luokseni, kun huudan sinua, ja sanot: Älä pelkää.

VANHAN TESTAMENTIN

VALITUSVIRRET 3:57

Kirkko ja kaupunki

KANNEN KUVA:

JOONAS BRANDT

Seuraava lehti ilmestyy 2.5.

kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”Rakennusala on muuttunut paljon niistä ajoista, kun aloitin”

Myyrmäen kirkon peruskorjaus vaatii paljon pähkäilemista, sanoo rakentaja Mauri Järvinen.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

1Mauri Järvinen, 60, olet mukana tekemässä Myyrmäen kirkon peruskorjausta. Miten sinusta tuli rakentaja?

– Minusta tuli rakennusmies monen sattuman kautta. Aloitin putkimiehenä. Sitten tuli 1990-luvun lama, ja jouduin pois

silloiselta työpaikaltani, koska olin työntekijöistä nuorin. Eräs isännöitsijä pyysi minua tekemään saunaremontin, ja siitä se sitten lähti. Tein töitä 20 vuotta yrittäjänä, kunnes jäin eläkkeelle. Neljä vuotta ”ulkoilutin koiraa”, mutta sitten kyllästyin joutenoloon. Vuonna 2017 aloin työskennellä rakennusalan yritys

NCC:llä, joka toteuttaa Myyrmäen kirkon peruskorjauksen.

– Rakennusala on muuttunut paljon niistä ajoista, kun aloitin. Aiemmin putkimiehet, ilmastointimiehet ja rakennusmiehet kokoontuivat ja suunnittelivat remonttia yhdessä. Nykyään rakentaminen on pilkottu pieniin osiin, ja jokainen hoitaa oman hommansa välittämättä siitä, kuinka remontti siitä jatkuu. Sosiaalisuus häviää koko ajan enemmän ja enemmän.

– Vaikka kaikki muutokset rakennusalalla eivät ole olleet mieleeni, pidän työstäni todella paljon.

2

Mitä erityistä on siinä, että remonttikohteena on kirkko?

– Meille rakennusmiehille kirkko on ihan samanlainen työmaa kuin muutkin. Toki silloin, kun kyseessä on suojelukohde, kuten Myyrmäen kirkko on, työ vaatii enemmän pähkäilemistä.

– Myyrmäen kirkossa on esimerkiksi toistasataa kiloa painavia panelointeja, jotka ovat katossa 10 metrin korkeudessa. Panelointi on saatava ehjänä alas, koska siinä on käytetty sellaista maalia, jonka päälle ei voi maalata. Kun valotekniset asiat on hoidettu paneloinnin alta kuntoon, panelointi on saatava taas takaisin kattoon kokonaisena.

3

Missä vaiheessa kirkon remontti on tällä hetkellä?

– Olen käsittänyt, että kirkon sisäosien on tarkoitus olla kunnossa juhannukseen mennessä. Sen jälkeen kirkon ulko-osassa on todennäköisesti vielä tekemistä. Osa remonttisuunnitelmista puuttuu vielä, joten en tiedä vielä tarkkaan, mitä kaikkea tulemme tekemään.

– Olin perustamassa tätä rakennustyömaata viime vuoden helmikuussa. Sen jälkeen, kun työmaa luovutetaan virallisesti, joku jää aina tekemään rääppiäisiä. Olen usein viimeinen rakennusmies, joka lähtee työmaalta.

4

Millaisia vappusuunnitelmia sinulla on?

– Vappuna aion lähteä mökille saunomaan. Jos Päivi-avovaimolla ei ole silloin töitä, hän lähtee mukaani. Jos hän on töissä, menen Oskukoiran kanssa mökille kahdestaan.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhää on perhe. Minulla on 32-vuotias poika ja 27-vuotias tytär. – Pyhää minulle on myös yhteinen elämä emännän kanssa. ■

Vappua vietetään 1.5.

Tule hyvä voileipäkakku!

Voileipäkakku on juhlapöydän klassikko 1950-luvulta, ja usein se saa edelleen kinkku- tai kalatäytteen.

Voileipäkakun voi myös kääräistä rullalle kääretortun tapaan.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO

KUVA TARU VIHAVAINEN / PULLAHIIREN LEIVONTANURKKA

Voileipäkakku on juhlapöytien kestosuosikki. Tätä suolaista klassikkoa syödään niin kaste- ja rippijuhlissa kuin valmistujaisissa, syntymäpäivillä ja hautajaisissa.

Pullahiiren leivontanurkka -blogin ylläpitäjä, reseptisuunnittelija Taru Vihavainen on vuosien varrella laatinut useita voileipäkakun ohjeita.

Voileipäkakun valmistaminen on kohtalaisen helppoa. Ihan hetkessä kakku ei kuitenkaan valmistu.

Voileipäkakun pohjaksi sopii mikä tahansa leipä, jossa ei mielellään ole suuria siemeniä. Vihavaisen lempileipä tähän tarkoitukseen on tumma paahtoleipä, koska se on valmiiksi pehmeää.

– Leikkaan paahtoleivästä reunat ohuesti pois. Reunoista voi tehdä krutonkeja tai ne voi jauhaa korppujauhoksi, Vihavainen kertoo.

Kakun kostukkeena Vihavainen käyttää lihalientä, kasvislientä tai kivennäisvettä, joka on helppo vaihtoehto, koska sitä ei tarvitse keittää. Sitruunavesi sopii hyvin kalakakkuihin. Jotkut kostuttavat voileipäkakkunsa maidolla.

VOILEIPÄKAKKU SAAPUI suomalaisiin kahvi- ja juhlapöytiin Ruotsista. Ensimmäinen voileipäkakun ohje ilmestyi Kotiliesi-lehdessä vuonna 1956. Viisi vuotta myöhemmin voileipäkakkua tarjottiin presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Aiemmin juhlavieraille oli tarjottu voileipiä.

Ensimmäisissä voileipäkakuissa käytettiin täytteinä erilaisia voipohjaisia tahnoja, kuten juusto-, sinappi- ja persiljavoita. Myös maksamakkara ja kinkusta, makkarasta tai savukalasta tehdyt tahnat olivat suosittuja.

Nykyään täytteeseen käytetään usein kermaa tai tuorejuustoa.

– Niillä täytteestä tulee pehmeämmän makuinen ja maukas, Taru Vihavainen sanoo.

Kermaan tai tuorejuustoon sekoitetaan esimerkiksi kinkkua tai lohta, jotka ovat vuodesta toiseen suosittuja täytteitä. Niiden rinnalle ovat nousseet erilaiset kasvisvaihtoehdot.

Vihavaisen mukaan ihmiset ovat rohkaistuneet yhdistelemään erilaisia makuja. Niinpä täytteeseen saatetaan sekoittaa lisäksi yrttejä, kasviksia tai valkosipulia.

– Yksi omista lempitäytteistäni on tsatsikityyppinen täyte, johon tulee kurkkua, fetajuustoa, aurinkokuivattuja tomaatteja ja valkosipulia.

Kreikkalaistyylinen täyte sopii valmistettavaksi myös vegaanisena. Tällöin valitaan fetajuustonkaltainen vegaaninen juusto. Myös muut maitotuotteet korvataan vegaanisilla valmisteilla.

Yleensä voileipäkakku täytetään kahdella eri täytteellä. Täytteet laitetaan vuorotellen eri kerroksiin.

Maukkaan kakun saa aikaiseksi yhdelläkin täytteellä.

– Olen itse ihastunut rullattuihin voileipäkakkuihin. Siihen riittää yksi hyvä täyte, joka on pilkkomalla ja sekoittamalla valmis.

ENSIMMÄISTEN RESEPTIEN mukaan voileipäkakku tuli kuorruttaa täytetahnalla, majoneesilla tai kermavaahdolla. Kakku koristeltiin persiljalla, retiisillä, tomaatilla, kurkulla, kananmunalla, omenalla, keitetyillä luumuilla tai suolakurkulla.

Koristeet aseteltiin voileipäkakulle niin, että jokaisessa leikatussa kakkupalassa oli täsmälleen samanlainen koristelu.

– Nykyään on lähdetty tekemään kauniimpia, raikkaampia ja yksinkertaisempia koristeluja.

– Itse tykkään käyttää koristeena pieniä salaatteja, salaatinversoja ja yrttejä. Pyrin myös siihen, että koristelusta voi päätellä, millainen täyte kakussa on.

Jos täytteessä on kalaa, Vihavainen saattaa koristella kakun kalalla, katkaravuilla tai mädillä. Myös viikunat, tuoreet marjat, kasvikset ja hedelmät tekevät voileipäkakusta kauniin.

VOILEIPÄKAKUN KOKO KANNATTAA suhteuttaa siihen, kuinka paljon juhlapöydässä on tarjolla muita suolaisia leivonnaisia.

Yhdestä rullatusta voileipäkakusta tulee noin kahdeksan annosta. Siihen käytetään noin 14 ruispaahtoleipäsiivua. Myös täytteen määrä vaikuttaa annosten määrään.

Taru Vihavainen kannustaa leikittelemään voileipäkakun muodolla.

– Voileipäkakun voi tehdä esimerkiksi pyöreään tai sydämen muotoiseen kakkuvuokaan. Lastenjuhliin kakusta voi tehdä vaikka junan muotoisen. ■

Lähde: Hotelli- ja ravintolamuseon Suomi syö ja juo -sivusto

Koristelulla voi viestiä juhlavieraille, millainen täyte voileipäkakussa on.

Kasvisvoileipä kakku rulla

Noin 14 ruispaahtoleipäsiivua

Täyte

200 g kurkkua

1 pieni valkosipulinkynsi

1 pieni paprika

200 g fetajuustoa

200 g ruohosipulituorejuustoa

175 g maustamatonta tuorejuustoa

2 dl vispikermaa

noin ½ tl rouhittua mustapippuria noin ¾ tl suolaa

Kostutus

noin 1 ½ dl kivennäisvettä

Kuorrute

1 ½ dl vispikermaa

100 g tuorejuustoa (jauhettua valkopippuria) (ripaus suolaa)

Koristeluun

salaattia, versoja, fetajuustoa, kurkkua, syötäviä kukkia

1. Leikkaa leivistä ohuesti reunat pois ja nosta ne sivuun täytteen valmistamisen ajaksi.

2. Valmista täyte raastamalla pesty kurkku hienoksi raasteeksi. Laita kurkkuraaste siivilään ja ripottele joukkoon noin ½ tl suolaa. Sekoita ja painele kurkkuraastetta, jotta saat siitä ylimääräisen nesteen pois. Pilko paprika pieniksi kuutioksi, painele fetajuusto haarukalla muruksi ja raasta vielä valkosipuli hienoksi raasteeksi.

3. Mittaa tuorejuustot ja kerma kulhoon. Vatkaa ne yhdessä paksuksi vaahdoksi. Lisää vaahdon joukkoon kurkkuraaste sekä paprika, fetajuustomuru ja valkosipuli. Mausta vielä rouhitulla mustapippurilla, ja tarvittaessa lisää suolaa.

4. Levitä leivät leivinpaperin päälle 3 ½ leipäsiivua neljän riviin. Katso, että leipäsiivut ovat mahdollisimman tiiviissä riveissä leivinpaperin päällä. Laita leipäsiivut jokaisella rivillä myös hieman lomittain, jotta riveille ei tule selviä saumoja. Kostuta leivät pullasutia apuna käyttäen.

5. Levitä täyte leipien päälle, ja rullaa voileipäkakku leivinpaperin avulla tiiviiksi rullaksi niin, että pitkittäiset saumat leipärivien välissä asettuvat voileipäkakkurullaan poikittain. Pyöräytä leivinpaperin päälle esimerkiksi folio ja kääri se voileipäkakkurullan päälle napakasti. Nosta voileipäkakku jääkaappiin odottelemaan mielellään seuraavaan päivään.

6. Ota folio ja leivinpaperi pois voileipäkakkurullan ympäriltä ja siirrä se tarjoiluastialle. Leikkaa päädyt siisteiksi.

7. Mittaa kulhoon kuorrutteen vispikerma ja tuorejuusto paksuksi vaahdoksi sekä lisää valkopippuria ja suolaa maun mukaan. Levitä kuorrute voileipäkakkurullan päälle, ja koristele kakku haluamallasi tavalla esimerkiksi erilaisilla salaateilla, versoilla, kurkulla, fetajuustolla ja syötävillä kukilla.

Resepti: Taru Vihavainen Pullahiiren leivontanurkka

Tiktok-ajan Katekismus

Jokaisen sukupolven pitää saada kuulla kristinuskon perusasioista omalla tavallaan. Marjut Mularin Usko tai älä -kirjan pohjalta syntyi myös videosarja.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ARTTU ALLÉN

Mitä on synti? Miten uskoon tullaan? Mitä kuoleman jälkeen tapahtuu? Kannattaako kirkkoon kuulua? Instagramissa Pastori Maikkina tunnettu helsinkiläinen oppilaitospappi Marjut Mulari pohti vastauksia tällaisiin kysymyksiin kirjoittaessaan maaliskuussa ilmestynyttä kirjaansa Usko tai älä – Mitä kristinuskosta kannattaa tietää ja miksi (Kirjapaja). Nyt Mulari pureutuu kristinuskon perusasioihin myös Kirkko ja kaupungin 10. huhtikuuta alkaneessa kymmenosaisessa Tiktok-sarjassa Usko tai älä, josta julkaistaan uusi jakso joka viikko.

Miksi halusit kirjoittaa kirjan kristinuskon perusasioista? – Olen tehnyt somessa töitä pappina muutaman vuoden ja kävi ilmi, että nyt tarvitaan helppotajuinen teos, joka käsittelee kristinuskon perusasioita. Meillä on kyllä Katekismus ja muuta, mutta ne eivät ole sellaisia, joihin ihminen ensimmäisenä tarttuu, kun haluaa tietää jotakin luterilaisuuden perusjutuista.

– Siinä ei siis ole mitään uutta, että kirjoittaa näistä asioista, mutta ajattelen, että se täytyy tehdä aina uudestaan, jotta jokainen sukupolvi saa kuulla kristinuskosta omalla kielellään.

Olet pappina tottunut puhumaan kristinuskosta. Kuinka vaikeaa

tai helppoa oli puristaa kaikki kirjan muotoon?

– Tavallaan tosi helppoa, tavallaan tosi vaikeaa. Kristinusko on maailman suurin uskonto. Sen tiivistäminen kirjaksi ei ollut helppoa. Jotkut asiat ovat monimutkaisia, mutta samaan aikaan piti pitää mielessä, että jos kirjoitan monimutkaisesti, kukaan ei lue kirjaa. Toivon, että kirja kutsuisi lukemaan lisää kristinuskosta – tämä voisi olla se varpaiden kastaminen veteen ennen kuin lähtee uimaan. Kun piti mielessä sen, että ihan kaikkea ei tarvitse kirjoittaa, kirjoittaminen oli helppoa. Ilmeisesti minulla on jokin tiivistämisen armolahja.

Nyt alkavassa Tiktok-sarjassa tiivistät kristinuskoa lyhyisiin videoihin. Miltä se on tuntunut? – Se tuntui vielä haastavammalta ja toisaalta hyvältä. Videolla pystyy ottamaan mukaan eleet ja äänenpainot ja voi viestiä muullakin kuin tekstillä. Videomuodosta on tullut minulle luonteva tapa kertoa kristinuskosta, joten olen tosi iloinen sarjasta.

Millaisia aiheita

Tiktok-sarjassa käsitellään? – Esimerkiksi kastetta, rakkautta ja rakastamista, uskoa, rukousta ja pyhää kolminaisuutta. Näitä käsitellään ensimmäisessä viidessä jaksossa.

Kenelle sarja on suunnattu?

– Ajattelin Tiktok-ikäistä eli z-sukupolven edustajaa. Oppilaitospappina teen töitä parikymppisten kanssa, joten oli helppo ajatella, että puhuessani istun jonkun opiskelijan kanssa kahvilla. Itse olen tukevasti millenniaali. Toivottavasti videot toimivat myös millenniaaleille ja muillekin.

Moni on ollut koulun uskonnonopetuksessa ja käynyt rippikoulun ja ajattelee tuntevansa kristinuskon perusasiat. Onko se niin, vai luulevatko ihmiset tietävänsä enemmän kuin oikeasti tietävät?

– Varmaan sekä että. Kirjasta on tullut sellaista palautetta, että se on ollut myös vahvistava lukukokemus: ”Huomasin, että tiesin asioita ja tämä oli kiva kertaus.” Jotkut kristinuskoon liittyvät asiat taas ovat

niin syvällä kulttuurissa ja arvopohjassa, etteivät ihmiset edes hoksaa, että ne liittyvät kristinuskoon. Paljon on myös ennakkoluuloja, jotka voin ehkä oikaista, kuten sen, että kristityn elämä on synkkää ja ikävää.

Kiinnostaako kristinusko Tiktok-yleisöä?

– Uusimpien tutkimusten mukaan kiinnostaa, ja etenkin nuoria miehiä. Toisaalta ajattelen niin, että kristinusko kiinnostaa kaiken ikäisiä, jos siitä kerrotaan kiinnostavasti. – Mielenkiinto kristinuskoa ja hengellisyyttä kohtaan on nousussa. Enää ei ole pakkouskontoa, ja toisaalta yhteiskunnan arvot ovat koventuneet. Sille, että pitää tavoitella rahaa, valtaa ja suosiota, alkaa tulla vastareaktiota. Elämme paitsi kovia myös turvattomia aikoja. Kristinuskon sanoma voi tuoda turvaa. ■

83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Päätoimittaja

Pauli Juusela Toimituspäälliköt

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Mediamyynti

Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Jakelu

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka

Sanomapaino, Vantaa

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421 HYVÄN TÄHDEN.

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Marjut Mulari kertoo perusasioita kristinuskosta Usko tai älä -sarjassa Kirkko ja kaupungin Tiktok-tilillä.

Testamentti on kaunis tapa aut taa

Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon.

Testamentin teko ei ole vaikeaa.

Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti

020 787 1201

(Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

LAADUKASTA KOTISIIVOUSTA JA LUOTTOSIIVOOJA

PIDÄMME HYVÄÄ HUOLTA KODISTASI, luotettavat kotisiivoojamme auttavat kodinhoidossa. Teemme pääkaupunkiseudulla perus-, ylläpito- ja muuttosiivouksia, ikkunanpesuja ja muita kodinhoitotehtäviä jatkuvalla sopimuksella tai kertaluontoisesti.

Jatkuvalla sopimuksella olevia asiakkaitamme palvelee sama tuttu luottosiivooja. Voit ostaa siivouspalvelujamme arvonlisäverottomana, jos toimintakykysi on alentunut esimerkiksi iän, vamman tai sairauden takia.

OTA YHTEYTTÄ JA VARAA ILMAINEN KARTOITUSKÄYNTI:

Palvelukoordinaattori

050 472 1348

Ma–Pe Klo 8–16 kotisiivous@paivakumpuhoiva.fi

SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO. Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT • PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA

Avoin raamattukoulu avaa sinulle Raamatun sisällön, niin että osaat soveltaa sitä omaan elämääsi

Voit tulla viikoksi tai pidemmäksi aikaa.

Polku korkeakouluopintoihin

-linjalla saat tietoa eri ammateista ja niihin vaadittavista korkeakoulututkinnoista.

Tutustut korkeakoulujen koulutustarjontaan ja kartoitat omaa opintopolkuasi.

raamattuopisto.fi

Ikä tuo uutta lempeyttä

Riitta Havukainen näyttelee tieteiselokuvassa, jossa ihmiset nuorentuvat kokeilevan geeniterapian avulla. Itse hän ei haluaisi kokea vastaavaa.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ANTTI RINTALA

IUSKON PUOLESTA keskiviikkona klo18 lauantaina klo17

97 MHz Radio Patmos

TOIMITTAJIEN TUNTI torstaina klo 9 torstaina klo17

AJANKOHTAFOORUMI tiistaina klo 20 sunnuntaina klo18 p a t m o s . f i

T Ä L L A I S T A A I K A A V A R T E N

ntensiivinen, virkistävän epätavallinen, maltillinen scifi-elokuva. Näillä sanoilla näyttelijä Riitta Havukainen luonnehtii Hanna Västinsalon ohjaamaa elokuvaa Palimpsesti – ohita intro Havukainen nähdään elokuvassa 80-vuotiaan Tellun roolissa. Tämä hakeutuu kokeilevaan geeniterapiaan, jonka pitäisi tehdä ihminen nuoremmaksi. Hoitolaitoksessa Tellu saa huonekaverikseen saman ikäisen Juhanin, ja heille muodostuu mutkikas ystävyyssuhde.

Kun geeniterapia alkaa toimia, tarttuvat ulkonäöltään nuorentuneet Tellu ja Juhani innolla uuteen elämäänsä. Juhani kuitenkin päättää jäädä nelikymppiseksi, kun taas Tellu haluaa vain nuortua lisää.

– Onhan nuortuminen fantasian tasolla jännä ajatus. Silloin voisi korjata aiemmin

tekemiään virheitä ja tehdä erilaisia ratkaisuja. En kuitenkaan usko, että ihminen tulisi sen myötä onnellisemmaksi. Sen sijaan hänestä saattaisi tuntua yksinäiseltä, koska esimerkiksi lähipiirin silmissä uusi nuorempi olemus vaikuttaisi oudolta, Havukainen pohtii.

RIITTA HAVUKAISESTA elokuvan tekeminen oli mahtavaa, kun vastanäyttelijänä oli Antti Virmavirta, vanha kurssikaveri teatterikorkeakoulusta, ja mukana liuta muita hyviä näyttelijöitä. Ensimmäisen pitkän draamaelokuvansa ohjannut Hanna Västinsalo taas tuntui varmalta tekemisissään. Hän myös tuntee elokuvan käsittelemää tieteenalaa, koska on väitellyt molekyyligenetiikasta Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Kolumnistien ja lukijoiden mielipiteitä verkossa

Kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuoroja

Autuaita ovat he, jotka saavat viikoittain sähköpostiinsa

Kirkko ja kaupungin ilmaisen uutiskirjeen.

Tilaa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/uutiskirje

”

Ihmiset etsivät ikuista nuoruutta esteettisen kirurgian, raivokkaan treenaamisen ja tietynlaisen ravinnon avulla. Ne kuitenkin korjaavat vain pintaa.

– Kun on ollut 40 vuotta kiire työelämässä, niin nyt on aika kuunnella itseään ja jaksamistaan, sanoo 69-vuotias Riitta Havukainen.

– Elokuvalla ei minusta ole mitään erityistä agendaa, mutta se heittää ilmoille kysymyksen siitä, mitä ihminen tekisi, jos voisi lähteä elämässä toiselle kierrokselle, Havukainen toteaa.

Elokuvan erikoinen nimi Palimpsesti on lähtöisin kreikan kielestä ja tarkoittaa käsikirjoitusta tai taideteosta, joka on tehty aiemman tekstin tai teoksen päälle.

Havukaisen mukaan elokuvan aihe on ajaton, sillä jo antiikin ajoista lähtien on haaveiltu ikuisen nuoruuden lähteestä.

– Tänä päivänä ihmiset etsivät ikuista nuoruutta esteettisen kirurgian, raivokkaan treenaamisen ja tietynlaisen ravinnon avulla. Ne kuitenkin korjaavat vain pintaa.

Nuoruuden palvontaa ja ikärasismia on esiintynyt myös elokuva- ja teatterimaailmassa, mutta Havukainen ei ole itse siihen törmännyt. – Olen ollut onnekas, sillä olen saanut tehdä koko urani ajan haasteellisia ja monimuotoisia naisrooleja. Lisäksi ala on muuttumassa siihen suuntaan, että myös vanhempien naisten tarinat kiinnostavat. Naiset saavat myös olla sen näköisiä kuin ovat. Esimerkiksi rikospoliisi näyttää uskottavammalta, kun ei ole niin laitettu.

RIKOSPOLIISIN ROOLI on tullut Riitta Havukaiselle viime vuosina erityisen tutuksi rikosdraamasarjassa Paratiisi. Sarjan pääosan näytteleminen on tuntunut Havukaisesta ihanalta, kuin lahjalta. Suositun sarjan kolmas kausi nähdään Yle TV1:ssä syksyllä.

– Hilkka Mäntymäki on arkinen hahmo, mutta hän on silti kiinnostava persoona ja elää täyttä elämää, Havukainen kuvailee.

Hän vierastaa ajatusta siitä, että nainen muuttuisi tietyssä iässä näkymättömäksi.

– Minusta se on ikävästi sanottu. Kun itse katson peiliin, en ole näkymätön. Toisaalta en ole koskaan kaivannutkaan sellaista, että minut huomattaisiin nimenomaan ulkonäköni ansiosta.

Havukainen kiistää kuitenkin sen, että ikä olisi vain numero. 69-vuotias näyttelijä toivoo kehittyneensä ja viisastuneensa iän myötä. – Ajattelen, että tässä iässä ihmisellä on jo elämänkokemuksen tuomaa lempeyttä itseä ja toisia kohtaan. Kun on ollut 40 vuotta kiire työelämässä, niin nyt on aika kuunnella itseään ja jaksamistaan. Enää ei tarvitse lähteä mukaan joka juttuun. Voi hengitellä rauhassa, katsella elämää ja välillä olla vain.

– Vanhemmiten sitä myös katsoo tarkemmin, kenen kanssa haluaa viettää aikaansa, ja ympärille tiivistyy tietty ydinporukka.

Havukainen on tyytyväinen siitä, että hän on perusterve ja jaksaa lenkkeillä, ratsastaa ja harjoittaa pilatesta. Hän yrittää nauttia tästä hetkestä ja on kiitollinen monista asioista.

– Koska en pysty ennustamaan, en osaa pelätä vanhuutta, jota maalaillaan nykyään niin kamalaksi. Siinäkin voi kuitenkin olla yksilöllisiä eroja.

Tulevan kesän Havukainen viettää näillä näkymin vapaana työkuvioista. Välillä tosin voi tulla Eija Vilppaan kanssa keikkaa Fakta homma -tv-sarjasta tutuiksi tulleina Hansuna ja Pirrenä. ■

Palimpsesti – ohita intro -elokuva elokuvateattereissa.

Mainiokoti Tenh o

tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista ja hoivaa ikäihmisille ja muistisairaille Ortonin sairaalan historiallisessa ympäristössä.

Elämme yhteisöllistä, toiminnallista arkea kodikkaasti ja turvallisesti. Mainiokoti Tenho sijaitsee Helsingin Ruskeasuolla osoitteessa Tenholantie 10.

Kysy lisää: Yksikönjohtaja Olli Haapala 044 765 0416 olli.haapala@mainiokodit.f i

Lue lisää: mainiokodit.fi

”Vaikka minua potkittiin, pyysin, että saisin jäädä

Oma raju nuoruuden kokemus on auttanut piispa Kaisamari Hintikkaa ymmärtämään, miltä tuntuu joutua väkivallan kohteeksi ja jäädä yksin. ”Jokainen nuori tarvitsee kokemuksen siitä, että hänestä välitetään ja että hän on tärkeä”, Hintikka sanoo.

jengiin”

Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka koki nuorena kiusaamista ja ahdistavan yksinäisyyden täyttämän kesän. Hän oli 13-vuotiaana parin kuukauden ajan mukana Kumpulassa kokoontuneessa jengissä, jossa oli nuoria Maunulasta ja Käpylästä. Jengiin kuului joitakin luokkakavereita, ja hän kulkeutui mukaan heidän perässään. – Se oli tietysti jännää, kun se oli kiellettyä. Nuorison parissa oli tuolloin vahva rockabilly-

Kaisamari Hintikan taustalla on kuva hänestä teininä.

– Vietin nuorena kesän, jota olen kuvannut totaalisen yksinäisyyden kesäksi. Kun koulu syksyllä alkoi, pelkäsin ja kieltäydyin menemästä sinne, Hintikka kertoo.

kulttuuri, ja Kumpulassa kokoontunut jengi edusti sitä laitaa. Vastapuolena pidettiin punkkareita, joita piti vihata, Hintikka kertoo.

Lähtiessään mukaan hän ei ajatellut, minkälaisiin arvoihin jengissä esillä pidetyt Yhdysvaltain etelävaltioiden liput ja väkivallan ihannointi liittyivät. Tuntui vain hienolta kuulua joukkoon, johon kaveritkin kuuluivat. Hän kertoo itsekin olleensa mukana tilanteessa, jossa jonkun naama ei miellyttänyt ja tämä hakattiin.

SITTEN KÄVI NIIN, että Kaisamari Hintikan koululla järjestettiin bileet. Mukaan tuli kuokkavieraina hänen jengiläisiään. Hintikka kertoi opettajalle, mitä porukkaa nämä olivat.

– Tyhmyyksissäni menin puhumaan asiasta kavereiden kesken.

Se riitti päätökseen, että vasikoijalle täytyy antaa opetus.

– Kevätjuhlaviikolla yksi kaveri soitti ja kehotti minua tulemaan illalla Kumpulaan. Luvassa olisi

tosi makea ilta: ”annetaan yhdelle idiootille turpaan”. Lähdin sinne kauhealla tohinalla tajuamatta, että se idiootti olinkin minä.

Perillä Hintikalle sanottiin, että hänet hakataan nyt, mutta ensin hänen pitää käydä ostamassa muille tupakkaa.

– Menin kiltisti kiskalle, ostin tupakat ja tulin takaisin. Siinä olisi ollut erinomainen mahdollisuus sanoa ainoalle aikuiselle, jonka tapasin koko illan aikana, että minua uhataan väkivallalla. Mutta se ei tullut pieneen mieleenikään, Hintikka kuvaa.

– Siinä vaiheessa, kun minua jo potkittiin ja lyötiin, kysyin vielä, että olemmehan me tämän jälkeen kavereita, saanhan jäädä jengiin. Pelkäsin hylkäämistä. Tämä antaa minulle ymmärrystä siihen, millaista dynamiikkaa väkivallan uhrin päässä voi liikkua.

Pahoinpitely oli raju, osin kidutuksen omainen. Hänen luokkakaverinsa seurasivat vierestä, kun muutama poika ja tyttö, pääsääntöisesti kaksi tyttöä, hakkasivat Hintikan.

– Luojan kiitos se tapahtui keväällä ja tekijöillä oli tennarit jalassa. Muutamaa viikkoa aikaisemmin oli ollut vielä bootsit. Minua potkittiin päähän, lyötiin ja tupakkaa tumpattiin niskaan ja suuhun. Mitään ei murtunut, mutta naama oli tosi pahan näköinen.

Kun tilanne oli ohi, Hintikka lähetettiin kotiin. Häntä kiellettiin uuden pahoinpitelyn uhalla kertomasta totuutta tapahtuneesta. Sen sijaan sepitettiin tarina, jonka mukaan pahoinpitely ei tapahtunut Kumpulassa vaan Taivaskalliolla ja tekijöinä olivat tuntemattomat punkkarit.

VANHEMMILLEEN Kaisamari Hintikka kertoi tarinan, joka hänen oli käsketty kertoa. Isä soitti poliisille, ja Kaisamari kierteli poliisiautossa näyttämässä paikkaa, jossa pahoinpitely oli muka tapahtunut. Samaa tarinaa hän kertoi koko kesän ja valehteli myös vanhempien hankkimalle psykologille.

– Vanhemmat olivat tosi huolissaan. Ei siinä minunkaan oloni helpottunut, kun en pystynyt kertomaan siitä, mikä oli totta. Vietin kesän, jota olen kuvannut totaalisen yksinäisyyden kesäksi. Muistaakseni pari noista kavereista tuli kyllä mökillemme, mutta sielläkin jouduin kiusatuksi. Kun koulu syksyllä alkoi, pelkäsin ja kieltäydyin menemästä sinne. Itkin ja huusin ja valvoin öitä, Hintikka muistelee.

Lopulta tilanne purkautui, kun rehtori alkoi selvittää asiaa. Pari koulukaveria oli vahingossa paljastanut, että Hintikka oli hakattu Kumpulassa eikä Taivaskalliolla. Rehtori soitti kotiin ja käski tytön kouluun.

– Rehtori palautti luottamukseni siihen, että aikuiset huolehtivat tilanteesta. Toisaalta muuta tukea ei koulu tuolloin tarjonnut.

Uuden kaveriporukan Hintikka löysi rippikoulusta ja seurakuntanuorista. Myös partiosta oli apua.

Raamattua hän oli alkanut ahdistuksissaan lukea heti pahoinpitelyn jälkeen.

– Aloitin alusta, eivätkä ne Mooseksen kirjat ihan hirveästi auttaneet, mutta ajattelin, että Jumala tietää, mitä on tapahtunut. Kun en voinut kertoa asiasta ihmisille, hain turvaa Jumalasta.

KAISAMARI HINTIKKA vietti yksin yhden kesän, joka tuntui paljon pidemmältä ajalta. Siitä, mil­

laista on olla yksin vuodesta toiseen, hänellä ei ole kokemusta, vain kalpea aavistus.

– Olisi tärkeää, että ihmiset puhuisivat asiasta. Ajattelen siis sellaista yksinäisyyttä, joka ei ole itse valittua yksin olemista, vaan syvää yksinäisyyden kokemusta.

Hintikan mielestä olisi hyvä kuulla kokemusasiantuntijoita, jotka ovat olleet tuollaisessa tilanteessa pitkään ja päässeet siitä irti tai joku on murtanut sen yksinäisyyden.

– Jokainen vuosi, kuukausi, viikko ja päivä, jolloin joku joutuu olemaan yksinäinen ilman, että haluaa sitä, on yksi vuosi, kuukausi, viikko tai päivä liikaa. Siksi kaiken tämän velka­ ja talouskeskustelun keskellä on tärkeää, että pyrimme vaikuttamaan siihen, että yhteiskunta kohdentaa resursseja nuorten auttamiseen – elämään turvallisempaa nuoruutta ja luomaan kivijalkaa elämälle, Hintikka sanoo.

” Rehtori palautti luottamukseni siihen, että aikuiset huolehtivat tilanteesta.

VÄKIVALLAN KOHTEEKSI joutuneen täytyy saada kokea, ettei hän ole yksin, Kaisamari Hintikka korostaa.

– Yksi asia, joka tekee väkivallan mahdolliseksi, on kykenemättömyys empatiaan. Empatia kuuluu ihmisyyteen ja yhteisössä elämiseen. Sitä pitäisi pitää enemmän esillä.

Hän muistuttaa, että vastuu nuorista on paljon laajempi kuin lastensuojelun toimenpiteet tai nuorisotyöntekijöiden lisääminen.

– Kyse on siitä, miten me yhdessä rakennamme tätä yhteiskuntaa ja minkälaisia toimintamalleja nuoret saavat. Syntyykö kokemus siitä, että minusta välitetään ja olen tärkeä? Jos ei ole kokemusta omasta arvosta ja ainutlaatuisuudesta, ei sitä pysty toisellekaan suomaan, Hintikka sanoo.

Hän haluaa nostaa tässä yhteydessä esille myös lähisuhdeväkivallan, jota ei hänen mielestään oteta riittävän vakavasti.

– Vasta ihan viime aikoina olen tajunnut, että se yhteyteen kuulumisen toivo, johon takerruin, vaikka minua hakattiin, on pieni vilaus siitä, mitä ihminen saattaa kokea lähisuhdeväkivallassa. Parisuhteeseen liittyy niin monenlaisia sitoumuksia, odotuksia ja yhteisiä kokemuksia, ettei siitä ole helppo noin vain kävellä pois, Hintikka sanoo. – Meidän täytyy voida murtaa se sitkeä hiljaisuus, joka lähisuhdeväkivallan ympärillä edelleen tässä yhteiskunnassa vallitsee. Ihan niin kuin jonkun piti murtaa se hiljaisuus, jota minut oli peloteltu pitämään yllä.

Hänen mielestään tämän hiljaisuuden murtamiseksi tulisi tehdä muutoksia myös lainsäädäntöön. ■

Kaisamari Hintikka on tänä vuonna Yhteisvastuukeräyksestä vastaava piispa. Keräyksellä autetaan nuoria, jotka kokevat syvää yksinäisyyttä tai ovat vaarassa syrjäytyä. Lisätietoa osoitteessa yhteisvastuu.fi.

Kahden kulttuurin välissä

Toimittaja ja kirjailija Heikki Valkama vietti lapsuutensa japanilaisessa kirkossa ja palaa Japaniin yhä uudestaan. Siellä häneen on tehnyt vaikutuksen ihmisten vieraanvaraisuus.

Aivan ensimmäistä kertaa Heikki

Valkama matkasi Japaniin jo puolivuotiaana lähetystyöntekijävanhempiensa mukana. Nyt 48­vuotias Valkama matkustaa ”nousevan auringon maahan” aina kun mahdollista. Useasti matkan aiheena on työ ­ tai harrastusprojekti.

Viime syksynä Valkama suuntasi Tokioon, ja tuloksena oli tv­dokumentti Pois Japanin mallista Siinä hän käsitteli Suomellekin tuttuja ongelmia: lapsia ei synny eikä työntekijöitä riitä. Silti maahanmuuttoon suhtaudutaan varsin takakireästi.

Varsinainen päivätyö Valkamalla on YLE:n taloustoimituksessa. Toimittajan työn ohella hän kirjoittaa niin Japania käsitteleviä tietokirjoja kuin romaanejakin, esimerkiksi Japanin ruokamaailmaan sijoittuvaa Riku Mäki ­gastrodekkarisarjaa, sekä kääntää ja käsikirjoittaa japanilaisia sarjakuvia.

Jos joku miettii, onko Valkama omaksunut japanilaisittain ankaran työkulttuurin 80­tuntisine viikkoineen, huoli on onneksi turha.

– Aika monet asiat, varsinkin kirjojen kirjoittaminen, ovat minulle vapaa­ajan projekteja. Sikäli ne ovat kuin harrastuksia, Valkama sanoo.

HEIKKI VALKAMAN lapsuudenkoti oli kirkossa. Siellä kävi paljon ihmisiä ja riitti tapahtumia. Kaikki toiminta oli japaninkielistä. Jumalanpalvelusten lisäksi kirkolla pidettiin kokkauskerhoa, raamattupiiriä ja pyhäkoulua sekä järjestettiin englannin opetusta. Kotona oltiin uskonnollisia, joten ruoka­ ja iltarukoukset kuuluivat asiaan.

Kouluun Valkama lähti seitsenvuotiaana. Hän kävi sisarustensa kanssa koulua sisäoppilaitoksessa, Japanin suomalaisessa koulussa, viiden tunnin laiva­ ja junamatkan päässä kotoa. Ensimmäisestä luokasta lähtien lapset olivat pari viikkoa koulussa, kolmisen päivää kotona ja taas pari viikkoa koulussa.

– Olin aika pieni lähtiessäni pois kotoa. Totta kai välillä oli kauhea ikävä kotiin, Valkama sanoo. Hänestä tuntuu oudolta ajatella samaa tilannetta nyt omien lapsiensa kohdalle: että he olisivat aina kaksi viikkoa poissa ja kolme päivää kotona. – Kyllä se monella tavalla muutti koko lapsuuden. Jos olisin kasvanut jossain suomalaisessa

pikkukaupungissa, niin arki olisi varmaan ollut aika erilaista, Valkama miettii.

Kaikesta huolimatta hänelle on jäänyt kouluvuosista enimmäkseen hyvät muistot.

– Koulun lapsista tuli vähän kuin veljiä ja sisaria. Aina oli kavereita ympärillä.

Hyviä muistoja on jäänyt myös koulun asuntolan henkilökunnasta ja osasta opettajiakin.

”

Ikävä lievittyi, kun tein japanilaisia ruokia.

PERHEEN KOTIKAUPUNKI oli japanilaisittain pieni, muutaman sadantuhannen asukkaan maalaiskaupunki nimeltään Tokushima. Se sijaitsee yhdellä Japanin pääsaarista, Shikokulla. Kristittyjä oli tuolloin koko maassa noin yksi prosentti väestöstä, mutta maaseudulla kristittyjen osuus oli vieläkin pienempi.

– Tokushimassa oli meidän kirkkomme lisäksi muun muassa katolinen kirkko sekä šintolaisia ja buddhalaisia temppeleitä. Joissain temppeleissä kävimmekin, Heikki Valkama muistelee.

Hän kävi perheensä kanssa myös šintotemppelin juhlissa, joissa oli värikkäitä ruoka­ ja arpakojuja, mutta varsinaisesti mihinkään seremonioihin he eivät osallistuneet.

Nyt aikuisena Valkama määrittelee suhtautumisensa uskontoihin neutraaliksi.

– Olen kasvanut kristinuskon vaikutuspiirissä, joten se on ehkä uskonnoista lähin ja siitä tiedän eniten. Mutta samalla, kun olen tutustunut japanilaiseen kulttuuriin, on ollut kiinnostavaa selvittää, mistä on kyse vaikkapa šintolaisuudessa ja buddhalaisuudessa.

RIISIN JA MISOKEITON MAUT tuovat Heikki Valkaman mieleen muistoja lapsuus­ ja teinivuosilta.

– Perusmisokeitto on asia, jota kaipaan aika ajoin. Lempiruokani vaihtelee, mutta elämää

helpottaa, jos mukana ovat japanilainen riisi ja misokeitto. Niiden parissa olen kasvanut.

Suomeen Valkama muutti 1990­luvulla yksin. Hän oli 18­vuotias ja tuli lukion kolmannelle. Vielä silloin täällä ei saanut japanilaista ruokaa, joten sitä oli pakko alkaa tehdä itse.

– Ruokaikävä Japaniin lievittyi, kun tein japanilaisia ruokia. Olen keskinkertainen kokki, mutta kirjojeni vuoksi olen perehtynyt japanilaisiin ruokiin melko syvällisesti – lukenut kirjallisuutta, haastatellut japanilaisia kokkeja ja käynyt seminaareissa, Valkama kertoo.

Kun Valkama valtaa keittiön, hän valmistaa yleensä donburia, jossa kulhoon kootaan riisin päälle kerros vihanneksia, lihaa tai muita lisukkeita.

– Tai sitten teen okonomiyakia eli japanilaista kaalipaistosta. Se ja donburi ovat arkiruokia.

Japanilainen ruokakulttuuri on laaja, ja siihen liittyy paljon niin historiallista kuin kulttuurillistakin sisältöä.

– Japanissa ylipäätään suhtautuminen ruokaan on vakavampaa kuin Suomessa, Valkama sanoo.

RUUAN OHELLA hyvät tavat ovat japanilaisille vakava asia. Maan hierarkioissa ja käytöstavoissa on omanlaistaan jäykkyyttä, mikä saattaa länsimaalaisen silmiin näyttää kovin muodolliselta kumartelulta ja puhuttelulta. Tuo kaikki on kuitenkin osa laajempaa toisen ihmisen kunnioittamisen kulttuuria.

– Lähtökohtana on, että ensin otetaan huomioon toinen ja vasta sitten oma itse. Tämä piirre näkyy myös palvelukulttuurissa ja ihmisten välisessä kaupallisessakin kommunikaatiossa, Heikki Valkama sanoo.

Hän kiinnostui tästä japanilaisesta vieraanvaraisuudesta eli omotenashista ja halusi ymmärtää, mistä siinä on oikein kyse.

Nyt Valkama on tehnyt yhdessä Aalto­yliopiston kauppakorkeakoulun professorin Arto Lindblomin kanssa Omotenashi – mitä voimme oppia japanilaisesta vieraanvaraisuudesta? -kirjan Se avaa muun muassa sitä, millä tavoin meistä jokainen voisi omaksua omotenashia osaksi omaa arkeaan. PUOLISO ON HAVAINNUT, että Japanissa Heikki Valkaman eleet ja tapa olla muuttuvat ”japanilaisiksi”. Siellä Valkama näkee unensakin enimmäkseen japaninkielisinä.

Identiteettiä, jossa ihminen elää ikään kuin kahden kulttuurin välissä eikä ole kummassakaan täysin kotonaan, Valkama on pohdiskellut enemmänkin.

– Meitä, jotka elämme ikään kuin kahden kulttuurin välissä, on Suomessa entistä enemmän. Me katsomme maailmaa eri silmin, tavalla, joka muuttaa ajattelua. Olen miettinyt, miten tuota erilaista tapaa katsoa voitaisiin hyvällä tavalla hyödyntää.

Ja se japanilainen ruoka, siinäkin on syvempiä merkityksiä, joita Valkama on viime aikoina ajatellut yhä enemmän.

– Toisia ihmisiä varten me täällä olemme. Syömisessäkään ei ole olennaista niinkään se ruoka, vaan se, kenen kanssa sitä syödään. Yhteys muihin ihmisiin on tärkeintä ehkä kaikessa.

Tätä Valkama haluaa vaalia. Hän pitää yhteyttä lapsuutensa sisäoppilaitoksen koulukavereihin ja tapaa heitä tasaisin väliajoin.

– Aika iso osa heistä asuu Suomessa, ja moni on edelleen ystäväni. Juuri pari viikkoa sitten teimme meillä japanilaista pataa. ■

TEKSTI OUTI ISOTALUS KUVA JOONAS BRANDT

Kuka?

Heikki Valkama, 48, on toiminut monissa media-alan tehtävissä, mm. Imagen, Mondon ja Ylioppilaslehden päätoimittajana.

Nykyään hän työskentelee taloustoimittajana Ylessä ja kirjoittaa Japania käsitteleviä tietokirjoja ja romaaneja.

Mitä?

Julkaissut yhdessä

Arto Lindholmin kanssa kirjan Omotenashi – mitä voimme oppia japanilaisesta vieraanvaraisuudesta? (Vastapaino 2024).

Motto

Olemme täällä toisiamme varten.

Sattuuko kuoleminen?

Kuoleman asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, joita ihmiset elämän lopussa pohtivat.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT JANI LAUKKANEN JA ESKO JÄMSÄ

kuoleminen?

Mitä ihmiset miettivät kuolinvuoteellaan? Kaksi kuoleman asiantuntijaa vastaa yhdessä vaikeisiin kysymyksiin.

Sairaalapappi Maarit Nissinen on ollut mukana kymmenien ihmisten viimeisissä hetkissä. Anne Rauma valmistui viime vuoden lopussa kuolindoulaksi, joka tukee kuolevaa tai hänen läheistään. Hän on saatellut kahta kuolevaa.

Miksi kuolema tulee nyt?

Sairaalapappi: Omaiset esittävät tämän kysymyksen varsinkin silloin, kun nuori kuolee. Nuoren äiti saattaa sanoa, että hän olisi ollut valmiimpi kuolemaan kuin lapsensa.

– Myös silloin, jos ihminen joutuu lähtemään lasten ollessa pieniä tai keskellä kiinnostavaa työuraansa, voi herätä kysymys, että miksi nyt. Kuolema tuntuu kipeältä silloinkin, kun on juuri jäänyt eläkkeelle, asuntovelka on maksettu ja olisi vihdoinkin aikaa itselle. Suuret suunnitelmat jäävät silloin toteuttamatta.

Kuolindoula: Omalla kohdallani ajattelen, että aikani ei ole käsissäni.

– Olen ollut kymmeniä kertoja kuolinhetkessä läsnä. Se on hyvin erityinen ja pyhä hetki, sairaalapappi Maarit Nissinen (oik.) kertoo. Kuolindoula Anne Rauma (vas.) on saatellut kahta kuolevaa ihmistä.

Sattuuko kuoleminen?

Sairaalapappi: Tätä pohditaan paljon. Hyvin tehty hoitosuunnitelma auttaa ehkäisemään ahdistusta, joten rohkaisen puhumaan kivunhoidosta lääkärin kanssa.

Kuolindoula: Kivunhoito toimii nykyään usein hyvin.

Sairaalapappi: Monia pelottaa kuolemisessa myös tukehtumisen tunne ja se, mitä kuolinhetkellä tapahtuu.

Miten selviän kuolemanpelon kanssa?

Sairaalapappi: Voimme katsoa kaikkein pimeimpään ja pelottavimpaan paikkaan yhdessä.

Kuolindoula: Varmaan useimmat painivat kuolemanpelon kanssa. Läsnäolo ja kuuntelu ehkä hälventävät sitä.

Sairaalapappi: En ajattele, että kuolemanpelko pitää hoitaa pois. Se on oikea tunne tuntemattoman äärellä. Saatan kysyä, mikä kuolemisessa pelottaa eniten. Sen jälkeen mietitään, mikä lisäisi turvallisuudentunnetta.

– Hallinnantunteen menetykseen voi auttaa tieto, että ympärillä on ihmisiä, jotka pystyvät auttamaan. Kuoleva voi saada kipu- ja pahoinvointilääkkeiden lisäksi rauhoittavia lääkkeitä ahdistukseen. Ei tarvitse kuolla luomuna.

”

Jos ihmisellä on oikein paha kuolemanpelko, vapaaehtoiset voivat valvoa yötä päivää hänen vierellään.

SAIRAALAPAPPI MAARIT NISSINEN

– Jos ihmisellä on oikein paha kuolemanpelko, niin esimerkiksi Terhokodissa vapaaehtoiset voivat valvoa yötä päivää hänen vierellään. Monen ahdistus nousee illalla.

Mitä kuoleman jälkeen tapahtuu? Kuolindoula: Nyt pitää olla kieli keskellä suuta. Itse ajattelen, että menemme sinne, mistä tulimmekin, mikä se sitten onkaan.

Sairaalapappi: Saatan kysyä, että mitä toivoisit tapahtuvan. Papillakaan ei ole salattua tietoa.

Voin kertoa, mihin itse uskon, ja että kristityillä on toivo iankaikkisesta elämästä. Se tuo usein lohtua.

– Monella ikäihmisellä on toivo siitä, että heitä ollaan vastassa. Ihminen voi nähdä unta, jossa aiemmin menehtynyt puoliso tulee noutamaan häntä.

– Uskonnolliseenkin ihmiseen voi iskeä lopussa pakokauhu, että enhän minä tiedä, jatkuuko elämä oikeasti. Toisaalta uskonnoton ihminen saattaa ajatella, ettei elämän loppumisesta ole täyttä varmuutta.

Kuolindoula: Tapaatko pappina ihmisiä, jotka pelkäävät joutuvansa helvettiin ja joita se ahdistaa?

Sairaalapappi: Kyllä sellaisia ihmisiä on. Voinko joutua helvettiin?

Sairaalapappi: Tähän on vaikea vastata. Kuulun niihin pappeihin, jotka uskovat, että kaikki pääsevät taivaaseen. Jos pahat teot herättävät ihmisessä synnintuntoa, se on hyvä asia. Mutta uskon, että Jumalan armo on suurempi.

– Puolisolla voi olla huoli siitä, mitä kuolleelle läheiselle tapahtuu, jos tämä on eronnut kirkosta. Ajatus, jonka mukaan armo pitää ansaita, istuu tiukassa. Itse ajattelen, että kun kuoleva koh-

taa Jumalan kasvoista kasvoihin, Jumala ottaa hänet vastaan. Kirkkoon kuuluminen ei ratkaise pelastusta.

– Ei ole harvinaista, että ihminen pohtii vielä 2020-luvulla, onko hänen sairautensa Jumalan tahto ja rangaistus aiemmista teoista. Ei ole.

Kuolindoula: On kamalaa, jos kuoleva joutuu pelkäämään kiirastulta. En voi auttaa kuin kertomalla, että en usko helvettiin. Minun on vaikea käsitellä uskonnollisia kysymyksiä.

Sairaalapappi: Mutta kuolevat kysyvät niitä!

Kuolindoula: Jos kyseessä on kovin uskonnollinen ihminen, ohjaan hänet vaikka sairaalapapille tai uskovalle kuolindoulalle.

Voinko vielä pyytää anteeksi?

Sairaalapappi: Aina voi pyytää anteeksi, mutta aina ei saa anteeksi. Olen tavoitellut ihmistä, jonka kanssa potilas halusi puhua, mutta se toinen ei halunnut. Ulkopuolisena en voi tietää, mitä kaikkea taustalla on ollut.

Kuolindoula: Äiti pyysi minulta anteeksi kuolinvuoteellaan. Ei se ole koskaan liian myöhäistä. – Jo anteeksi pyytäminen saattaa helpottaa. Voin kuolindoulana tulla mukaan tilanteeseen. Jos toinen ei ole vastaanottavainen, olen kuolevan tukena.

Onko jotain, mitä minun pitäisi tehdä ennen kuin kuolen?

Sairaalapappi: Aikuinen lapsi ehdottaa joskus, että kun saattohoidossa olevalla äidillä tai isällä oli aikoinaan tosi vaikea elämäntilanne, niin olisikohan hänen hyvä puhua siitä vielä papin kanssa. Jos kuoleva ihminen on levollinen, en kuitenkaan suosittele kaivelemaan kipeitä asioita.

Kuolindoula: Jotkut ovat eläneet niin, että ovat valmiita jättämään hyvästit. Toiset havahtuvat lopussa siihen, miten paljon heiltä jäi kokematta, näkemättä ja tekemättä.

– Jos on käsittelemättömiä asioita läheisten kanssa, kannustaisin vielä puhumaan niistä. Voi ottaa yhteyttä vaikka lapsuudenystävään, jota on jäänyt miettimään.

Sairaalapappi: Saattohoidossa oli kerran isä, joka luki lapsilleen iltasatuja nauhalle. Hän oli aina lukenut heille ja halusi jättää muistoksi satuja. Toinen asiakas teki saattohoitokodissa ikoneja. Hänestä oli hienoa pystyä antamaan niitä muille.

– On ihmisiä, jotka haluavat käydä saattohoitokodista käsin elokuvissa, ravintolassa tai hyvästelemässä kesämökkinsä.

– Saattohoidossa on paljon iloa, naurua, saunailtoja ja syntymäpäiväjuhlia. Häitäkin on vietetty. Hääpari katsoi saattohoitokodissa kohti iltaruskoa ja sanoi toisilleen tahdon.

Kuolindoula: Kun kuolema on lähellä, voit revitellä ja tehdä jotain sellaista, mitä et ehkä ennen pitänyt arvollesi sopivana.

Sairaalapappi: Näin dokumentin, jossa ALSpotilas hyppäsi laskuvarjolla. Vau!

Kuka huolehtii asioistani, kun minua ei enää ole?

Sairaalapappi: Jos ihminen on hoitanut asiansa jämptisti, se piirre ei yleensä muutu. Mummoni oli kuolinvuoteellakin tarkkana siitä, onko laskut maksettu. Jotkut myyvät saattohoidosta käsin autonsa ja

Anne Rauma valmistui

kuolindoulaksi ensimmäisten joukossa

Kuolindoula Anne Raumalla on harvinainen ammatti.

Hän tukee ihmisiä kuoleman lähestyessä maallisin keinoin.

”En pystyisi rukoilemaan tai veisaamaan virsiä.”

Suomeen on muodostumassa uusi kuolindoulien ammattikunta. Ensimmäiset Suomessa koulutetut doulat valmistuivat Lohtu Akatemiasta marraskuussa 2023, ja helsinkiläinen Anne Rauma, 59, on yksi heistä.

Noin puolen vuoden ja 2000 euron koulutukseen sisältyi seitsemän lähipäivää ja tehtävien tekemistä etäopiskeluna. Opinnoissa perehdyttiin muun muassa kuolindoulan ja omaisten rooleihin, kuolemaan eri kulttuureissa, kuolemanpelon kohtaamiseen, hautajaisiin ja kuolevalle tarjolla oleviin palveluihin.

Rauma kokee saaneensa koulutuksesta hyvän pohjan kuolindoulan työhön, joka lähtee asiakkaiden vaihtelevista tarpeista. Doula voi tukea kuolevaa ja tämän läheisiä. Lisäksi hän auttaa kuolemaan liittyvien käytännön asioiden hoitamisessa.

Kuolindoulan työ ei korvaa lääketieteellistä hoitotyötä, eikä se ole uskonnollista. Doula voi pyytää tarvittaessa paikalle vaikkapa papin tai imaamin.

– En pystyisi rukoilemaan tai veisaamaan virsiä kuolevan ihmisen kanssa, Rauma sanoo.

Anne Rauma tuki kuolevaa ihmistä ensimmäisen kerran, kun hänen äitinsä menehtyi syöpään vuonna 2008. Hän vietti viimeisen viikon tiiviisti saattohoito-osastolla ja oli paikalla, kun äiti lakkasi hengittämästä.

– Se oli kaikessa kauheudessaan kaunis tilanne. Siitä jäi toive, ettei kenenkään tarvitsisi kuolla yksin.

Kuolindoula ei ole säännelty ammatti, eli sellaiseksi voi kutsua itseään monenlaisilla taustoilla. Lohtu Akatemia antaa koulutuksensa käyneille sertifikaatin.

Rauma on pohjakoulutukseltaan fysioterapeutti. Se on säännelty ammattinimike, johon vaaditaan lain perusteella tietty koulutus ja tutkinto. Hän on opiskellut myös monipuolisesti luonto- ja ympäristöalaa ja luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämistä.

– Jos kuoleva jaksaa lähteä luontoon, voin auttaa hänet sinne vaikka pyörätuolilla. Avaan mielelläni ainakin ikkunan, jotta ihminen kuulee linnut ja tuulen havinan. Olemme osa luontoa, ja se tuo meille lohtua.

Raumalla on myös tutkintoja, joiden sisältöä ei säännellä: hän on luontoyhteysohjaaja, Luonnos-

ta virtaa -ohjaaja ja NLP-ohjaaja. NLP:n eli neurolingvistisen prosessoinnin avulla pyritään muuttamaan haitallisia ajattelutapoja. Mielipiteitä jakava menetelmä ei kuulu mielenterveystyön valtavirtaan.

Doulatoiminta on vakiintunutta Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Tunnetumpia doulia ovat synnytyksen tukihenkilöt, joita toimii myös Suomessa. Synnytysdoulan saa Doula Helsingiltä 850 eurolla. Myös kuolindoulan tuki on maksullista, mutta Anne Rauman mukaan tuore ammattikunta vasta pohtii hinnoittelua.

– Hinta riippuu siitä, mitä työ sisältää. Kuolindoula voi olla myös koiranulkoiluttaja, lastenvahti tai auttaa kuolinsiivouksessa. Nämä ovat eri hintaluokan hommia, Rauma sanoo.

Kuolevia ihmisiä tukevat Suomessa myös esimerkiksi sairaalapapit ja vapaaehtoiset, joiden saattotyö on kuoleville maksutonta. Helsingin seurakuntayhtymä on kouluttanut vakavasti sairaiden tukihenkilöitä jo yli kymmenen vuoden ajan yhteistyössä kaupungin kanssa.

– Voi olla, että mitään dramaattista ei tapahdu. On vain hiljaisuutta, sanoo Anne Rauma.

veneensä helpottaakseen puolisonsa tulevaa elämää.

Kuolindoula: Haluan tukea ihmisen toimijuutta loppuun asti. Kuolindoulan työ ei ole vain kädestä pitämistä. Voimme miettiä yhdessä, minne saisimme esimerkiksi koiran sijoitettua tai tekisimmekö kuolinsiivousta.

Sairaalapappi: Tässä minun ja kuolindoulan toimenkuvat eroavat. Minulla on oma roolini sairaalan moniammatillisessa tiimissä. En etsi koiralle kotia tai puutu muihin käytännön asioihin kuin hautajaisjärjestelyihin.

Miten voin valmistautua kuolemaan?

Kuolindoula: Jos kuolemaan on vielä aikaa, niin elä!

– Haluan auttaa ihmistä miettimään, mitkä asiat ovat hänelle elämässä tärkeitä ja mitä niistä hän pystyisi vielä toteuttamaan. Veisinkö hänet metsään istumaan? Tai kunnon salliessa vaikka diskoon?

Sairaalapappi: Joskus potilas sanoo, ettei tiedä, mihin valmistautuu. Vastaan silloin, että minäkään en tiedä, mutta voin kulkea matkaa kanssasi.

” Äitini kysyi kuolinvuoteellaan, että tässäkö tämä oli.

KUOLINDOULA ANNE RAUMA

– Tapaan potilaita, jotka ovat sairastaneet jo vuosia tai vuosikymmeniä. He ovat ehtineet prosessoida kuolemaansa. Toiset tuodaan saattohoitoon suoraan päivystyksestä, jossa heillä on juuri todettu laajalle levinnyt syöpä. Heidän tilanteensa on täysin erilainen.

Kuolindoula: Voin auttaa hoitamaan käytännön asioita ja kirjata, millaista hoivaa kuoleva ihminen toivoo. Haluaako hän olla arkussa omissa vaatteissaan? Haluaako hän, että tukkaa laitetaan? Millaisia hautajaisia hän toivoo?

Sairaalapappi: Olen ollut muistotilaisuudessa, jonka päähenkilö oli elossa mukana. Se oli hyvä idea. Myöhemmin järjestettiin hautaan lasku läheisimpien kesken.

– Eräs potilas kutsui minut ja viisi ystäväänsä suunnittelemaan hautajaisiaan. Sekin tuntui luontevalta.

– Kristillisestä hautaan siunaamisesta saa päähenkilön näköiset juhlat. Yksi asiakas sai hautajaiset, joissa soi metallimusiikki, ja vainajan siunasi hautaan pappi, joka pitää metallimessuja.

Kuolindoula: Omaiset ovat kuolindoulan tärkeä asiakasryhmä. Jos hautajaisista ei ole sovittu, kannustan leskeä toimimaan niin kuin hänestä tuntuu hyvältä: miten hän haluaa muistaa kuolleen?

Kuinka kauan minulla on aikaa?

Sairaalapappi: Saatan vastata kysymällä, että haluaisitko tietää lopullisen päivämäärän. Harva lopulta haluaa.

Hietaniemen uudemmassa kappelissa on järjestetty hautajaisia vuodesta 1933. Kappelin yhteydessä on saattohuone vainajan viimeistä näkemistä ja hyvästelyä varten.

– Elinajan ennustaminen vaikuttaa ihmiseen vahvasti. Toivon, että loppuelämä ei olisi ainoastaan aktiivista kuoleman odotusta, vaan ihmisen katse kääntyisi kohti jäljellä olevaa elämää.

Miten perheeni ja ystäväni selviävät kuolemastani?

Kuolindoula: Tämä on väistämätön murhe. Lähden käytännön asioista: sururyhmiä ja tukea on saatavilla.

Sairaalapappi: Kuolemansuru voi tuntua siltä kuin sydäntä revittäisiin rinnasta ja itsestä kuolisi osa pois. Suru on pahimmillaan lohdutonta. Se voi syöstä ihmisen totaalisesti raiteiltaan.

– Saattohoidon päätyttyä voin siunata ihmisen hautaan ja saatella sen jälkeen hänen lähipiiriään takaisin elämään. Onneksi ihmiset lähestulkoon aina selviävät.

Kuolindoula: Kuolema saattaa olla myös helpotus. Jos on ollut tosi huonot välit, voi tuntua vapauttavalta, että toinen on vihdoin poissa omasta elämästä. Surun puuttumisesta ei tarvitse tuntea huonoa omatuntoa.

Sairaalapappi: Omaisille herää kuoleman jälkeen lähes aina se kysymys, että olisinko voinut tehdä vielä jotain.

Kuolindoula: Leski voi miettiä jälkikäteen, että kunpa olisin pakottanut puolisoni aiemmin sairaalaan. On kuluttava ajatus, että jos olisin toiminut toisin, kuolema olisi jättänyt tulematta.

Sairaalapappi: Ei ole harvinaista, että omainen tuntee pitkän saattamisen jälkeen helpotusta, kun vaikea tilanne on ohi. Jos ihmisen elämä on loppuvaiheessa pelkkää kärsimystä, hän toivoo todennäköisesti itsekin kuolemaansa.

– Eräs iäkäs mies kävi kahden kuukauden ajan joka päivä vaimonsa luona saattohoitopaikassa. Kun vaimo kuoli, mies sanoi: Olen niin onnellinen, että saimme vielä nämä kaksi kuukautta.

Voinko olla yhteydessä läheisiin kuoleman jälkeen?

Sairaalapappi: Joillakin on vahva kokemus rajan takaa tulevista viesteistä. Koin itse tunteen äitini läsnäolosta, kun purin mökillä kukkapenkkiä, johon hän oli kerännyt meren hiomia kiviä. Mieleni saattoi rakentaa tunteen, mutta eihän sitä koskaan tiedä.

Kuolindoula: Jos jaat rakkauden toisen kanssa, se ei häviä, vaikka hän kuolee. Menehtyneelle jutteleminen hautausmaalla voi olla tärkeä osa suruprosessia. Niin kauan kuin muistan toisen, jokin osa hänestä on elossa.

– Koen, että olen yhteydessä lapsiini myös geeniperimän kautta, koska puolet heistä on tehty minusta.

Mitä merkitystä tällä kaikella oli?

Kuolindoula: Äitini kysyi kuolinvuoteellaan, että tässäkö tämä oli.

Sairaalapappi: Jos ihminen on elänyt rikkaan elämän, siitä on helppo löytää merkitystä, vaikka se ei olisi ollut pelkkää myötätuulta. On tärkeää, että hän saa muistella elämäänsä ja tulla nähdyksi myös sellaisena kuin oli vahvimpina päivinään.

– Eräs itseni ikäinen nainen sanoi, että hän on elänyt hyvän ja rikkaan elämän. Kukaan ei luvannut, että se kestäisi kahdeksankymmentä vuotta. ■

Sairaalapappi Maarit Nissinen kohtaa työkseen kuolevia

Pitkä koulutus auttaa sairaalapappi Maarit Nissistä poikkeuksellisessa ammatissa. Aiemmin hän työskenteli kampaajana ja urheiluvälinemyyjänä.

Harva haluaa kuolla yksin. Ihmisen rinnalla voi olla kuoleman lähestyessä läheisiä, saattohoidon henkilökuntaan kuuluva sairaalapappi, vapaaehtoistyöntekijä tai yksityisesti palkattu kuolindoula.

Sairaalapappi on saanut näistä tukijoista pisimmän koulutuksen kuolevien kohtaamiseen. Hän on sielunhoitoa, terapiaa ja kriisityötä opiskellut ja soveltuvuuskokein seulottu keskustelutuen ammattilainen.

Maarit Nissinen opiskeli ensin viisi ja puoli vuotta teologian maisteriksi, minkä jälkeen sairaalapapin työhön liittyvät koulutukset kestivät vielä viisi vuotta. Osa sairaalapapeista hankkii myös työssä auttavan psykoterapeutin pätevyyden.

– Kuolema ei ole aina lohduton ja synkkä asia. Kuolema voi olla myös kaunis, armollinen, vapauttava ja odotettu, jos ihminen on parantumattomasti sairas tai hyvin iäkäs ja väsynyt, Nissinen sanoo.

Sairaalapappi tulee luokse pyydettäessä ja ilmaiseksi. Hän tukee potilaita, heidän läheisiään ja henkilökuntaa heidän vakaumuksestaan riippumattaan. Pappi voi rukoilla ihmisten kanssa tai tarjota ehtoollista, jos sitä toivotaan.

” Jokaisen tarina on uniikki.

Maarit Nissinen on työskennellyt sairaalapappina 12 vuotta, siitä valtaosan saattohoitoa tarjoavassa Terhokodissa ja erityisesti ikäihmisiä hoitavassa Suursuon sairaalassa Helsingissä.

– Sairaalapapin työ on raskasta ja vaativaa. Läsnä on paljon surua ja kärsimystä, mutta vahvasti

ollaan myös toivon, kiitollisuuden, rakkauden ja huolenpidon tunnelmissa.

Nissiseltä kysytään usein, miksi hän valitsi juuri tämän työn. Kun hän työskenteli nuorempana kampaajana ja urheiluvälinemyyjänä, samaa kysymystä ei esitetty.

– Ei tätä työtä jaksaisi tehdä, ellei se myös antaisi. Auttajakin saa kohtaamisista jotain merkityksellistä.

– Olen kohdannut työssäni tuhansia ihmisiä. Jokaisen tarina on uniikki.

Evankelis-luterilaisen kirkon ja sairaanhoidon toiminta ovat kietoutuneet historiassa tiiviisti yhteen. Sairaalapapit ovat tukeneet kärsiviä ihmisiä Helsingissä pian sadan vuoden ajan. Merkkipäivä koittaa 1.10.2025.

Nykyään myös muiden uskontokuntien edustajat saattavat tarjota sairaalassa hengellistä tukea. Sairaalapapit auttavat potilaita saamaan yhteyden myös heihin.

Sairaalapappi Maarit Nissinen kannustaa jatkamaan elämää viimeiseen hengenvetoon asti. Hän on vihkinyt saattohoitokodissa avioliittoonkin. – Hääpari katsoi kohti iltaruskoa ja sanoi toisilleen tahdon.

Karmatase kuntoon

Yrittäjä Jari Sarasvuo harjoittelee vastustamaan viettiensä käskyjä. ”Tulen tehneeksi vääryyksiä.”

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA JOONAS BRANDT

Armo, synti, anteeksianto. Yrittäjä ja mediapersoona Jari Sarasvuo käyttää podcastissaan kristinuskosta tuttuja sanoja, minkä vuoksi ehdotan hänelle sähköpostitse henkilöjutun tekemistä. Ei kulu minuuttiakaan ennen kuin hän soittaa.

Sarasvuo lupautuu henkilöjuttuun sillä ehdolla, että saa tavallista laajemman vaikutusvallan artikkelin sisältöön. Se ei käy. Sovimme, että juttu keskittyy siihen, miten kristilliset käsitteet soveltuvat hänestä itsensä ja muiden johtamiseen.

Sarasvuo kutsuu kotiinsa Kauniaisissa. Hän johdattaa saunamökkiin, jonka toisella puolella remontoidaan hänen perheensä liki 700-neliöistä omakotitaloa, koska siellä oli tulipalo vuoden alussa. Mökin toisella puolella sijaitsee hänen toinen talonsa, jossa perhe nyt asuu.

Sarasvuo tarjoaa vihreää teetä ja alkaa puhua.

– Saarnastuolista ei kannata julistaa Jari Sarasvuon vastaisia haista paska -juttuja ja kutsua minua verovälttelijäksi.

Sarasvuo on eronnut kirkosta, mutta kertoo surevansa asiaa, koska näkee kirkon henkisen maanpuolustuksen linnakkeena ja arvostaa diakoniatyötä. Sitten tulee mutta.

– En käsitä nykykirkon suhtautumista säästämiseen. Eikö siellä lueta, mitä Raamatussa puhutaan yli varojen elämisestä?

Totean, että kirkko on joistakin liian vasemmistolainen, toisista liian konservatiivinen.

– Kaikki mielipiteet eivät ole samanarvoisia. Eivät ne vain ole. Jos todellisuudesta ei löydy vahvistusta väitteelle, se on huono mielipide ja pitää ohittaa, Sarasvuo sanoo.

JARI SARASVUO VILKUILEE kelloaan, joten mennään asiaan. Olet sanonut, että armo on kaikkien aikojen johtamisinnovaatio. Miten armo parantaa firman tulosta?

– Vaikka kuinka monella tavalla!

Sarasvuo selittää: Ilman armoa ihmiset eivät uskalla tehdä virheitä, eivätkä opi uusia asioita. Armon idea on siinä, että aina saa aloittaa alusta. Armoa kokenut ihminen tuntee tyypillisesti kiitollisuutta ja pyrkii nostamaan tasoaan. Tarve kiitollisuudenvelan maksamiseen on yhteistyön keskeisiä voimanlähteitä.

On myös toinen asia.

– Jos vähänkään katsoo ympärilleen, niin näkee, että me kaikki saamme enemmän kuin ansaitsemme, Sarasvuo sanoo.

Kysyn, koskeeko väite tosiaan jokaista. Sarasvuon ääni nousee.

– Esimerkiksi sinä saat enemmän kuin ansaitset. Katso itseäsi! Ajatteletko todella, että ansaitset kaiken tuon?

Täsmennän: En ajatellut itseäni, vaan ihmisiä, joilla… Sarasvuo keskeyttää toteamalla, että tietysti maailmassa on pahuutta. Gazalaiset tai Hamasin uhrit eivät ole ansainneet saamaansa kohtelua. Mutta yleisesti ottaen ihmiset elävät yltäkylläisyydessä, jota eivät ole ansainneet.

Armon käsite kumpuaa Sarasvuon mukaan siitä, että emme ole olemassa itseämme varten. Hän sanoo, että moni hyvinvoivakin ihminen kokee elämänsä surkeaksi, koska keskittyy vain itseensä.

– Ei kaikessa ole kyse sinusta. Sori nyt vaan! Itsekeskeinen ihminen uhriutuu. Minä ja minun tunteeni! Älä nyt viitsi.

”

Ajatteletko todella, että ansaitset kaiken tuon?

Totean, että joku voisi sanoa tuollaista asennetta armottomaksi. Sarasvuo kutsuu kommenttia humanistiseksi. Se kuulostaa haukkumasanalta.

– Nyt on niin, että tämän ajan ihmeajatuksista luopuminen on sivistyksen ehto. Armollisuus on itsensä kadottamista. Antaudu armolle ja heittäydy sen varaan.

MITÄ PITÄISI TEHDÄ, jotta eläisi hyvän elämän?

Jari Sarasvuo sanoo, että kristillinen etiikka antaa kelpo elämänohjeet, ja samantyyppistä ajattelua löytyy muistakin uskonnoista. Hän siemailee teetään ja puhuu seitsemästä kristillisestä hyveestä. Antiikin filosofiasta nousee neljä niin sanottua kardinaalihyvettä: viisaus, oikeudenmukaisuus, rohkeus ja kohtuullisuus. Niitä täydentävät kristinuskon kolme keskeistä hyvettä: usko, toivo ja rakkaus.

Mitä usko sinulle merkitsee?

– Ajattelen, että maailmaa hallitsee laki, jota voima toteuttaa. On olemassa fysiikan lakeja, todennäköisyyden lakeja ja ihmisten välisiin suhteisiin liittyviä lakeja, joilla on käsittämätön selitysvoima.

– Kun Raamatussa kehotetaan esimerkiksi säästäväisyyteen, ystävällisyyteen ja itsekuriin, otan ohjeet hyvin konkreettisesti. Niiden noudattaminen näkyy hyvän elämän kaikkina eri muotoina.

Sitten haastattelu alkaa muuttua raamatuntulkintoja käsitteleväksi luennoksi. Sarasvuo kertoo esimerkiksi, että hänestä Raamatussa on yhden Jumalan sijaan monta jumalapersoonaa. Hän ei anna keskeyttää itseään kysymyksillä.

– Ei kun nyt sinä joudut kuuntelemaan.

Lopulta Sarasvuo palaa uskoon. Se näkyy hänen elämässään oman vakaumuksen mukaan toimimisena, vaikka palaute ohjaisi muuhun.

– Pitää suostua riskin alle. Pitää mennä kohti kasvavaa epävarmuutta.

KUINKA VAPAASTI VAKAUMUKSENSA voi valita? Entä jos ihminen pyrkii esimerkiksi saamaan mahdollisimman paljon rahaa, vaikka se tapahtuisi osittain muiden kustannuksella?

– Mitä, muiden kustannuksella?

Jari Sarasvuo vaikuttaa tuohtuneelta.

– Tunnen monta ihmistä, jotka ovat taloudellisesti varsin vapaita. Todella harva on päässyt siihen asemaan ilman, että on tuottanut valtavasti hyötyä muille.

Sarasvuo siteeraa viime vuonna menehtynyttä amerikkalaista bisnesmiestä ja miljardööriä

Charlie Mungeria: ”Ei maailmaa pyöritä ahneus vaan kateus.”

– Joku on aina nuorempi, nätimpi tai rikkaampi. Sillä toisella on mystisesti parempi ahteri, ja siksi omaa ahteria pitää korjata kauneusleikkauksella Turkissa.

Sarasvuo muotoilee käsillään isot rinnat edessään olevaan ilmaan.

– Tämmöinen itsensä muokkaaminen on kateutta ja aisti-ilojen palvontaa. Siinä on minusta usein myös pakonomaisuuden piirteitä.

Sarasvuo nostaa esiin seitsemän kuolemansyntiä ”fantastisena tapana” hahmottaa ihmisen tilaa. Ne ovat ylpeys, ahneus, himo, kateus, vihanpito, ylensyönti ja laiskuus.

KILVOITTELETKO ITSE jonkin asian kanssa? Jari Sarasvuo rypistää otsaansa ja kertoo avautuneensa mediassa riittävästi jo neljällä vuosikymmenellä. Sitten hän alkaa puhua kohtuullisuudesta ja itsekurista. Se näkyy Sarasvuon elämässä pätkäpaastona eli tyypillisenä päivänä 16–18 tunnin taukona ruokailusta.

– Paastoni liittyy muuhunkin kuin ruokaan. Harjoittelen pidättäytymään itselleni luonteenomaisista jutuista, joita vietit käskevät tekemään. Meissä on kiusauksia ja kuiskutuksia.

– Kun minulla menee hyvin, paastoan. Kun menee huonommin, elän maailman impulssien orjana.

Sarasvuo pyrkii paastossa kohtuullisuuteen. Jos hän matkustaa perheineen, hän ruokailee muiden kanssa samaan aikaan.

– Kurinalaisuudessa ei ole kyse täydellisyyspelistä vaan siitä, mitkä asiat tyypillisesti toteutuvat. Itsekurista ja pidättäytymisestä on hyötyä, mutta jos viet ne liioittelun puolelle, niistä on helvetisti haittaa.

– Holtiton ankaruus on pahasta, liittyy se sitten syömiseen, seksiin tai tienaamiseen.

Sarasvuo on muotoillut kaksi kohtuullisuuteen ohjaavaa ohjetta: Ei niin paljon kuin on mahdollista, vaan niin vähän kuin on tarpeen. Vähän

Jari Sarasvuo on valmentanut ihmisiä parempaan työ- ja yksityiselämään noin 30 vuotta. Sarasvuon perustaman yritysvalmennusyhtiö Trainers’ Housen nettisivuilla häntä kuvataan näin: ”Jari ei ole konsultti, vaan insultti – hän loukkaa yleisönsä nykyistä maailmankuvaa, jotta ihmisten ajattelu nousisi uudelle tasolle.”

liian vähän on paljon enemmän kuin vähänkin liian paljon.

Hän on ehdoton vain yhdessä asiassa. Koska alkoholinkäyttö ei pysynyt kohtuudessa, hän jätti sen kokonaan runsaat neljä vuotta sitten.

”ANNA MEILLE MEIDÄN syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.” Isä meidän -rukous puhuttelee Jari Sarasvuota.

– Rukouksessa pyydetään vapautusta omista synneistä. Ei luvata, että en tee enää syntiä, vaan pyydetään armoa, ettei tulisi kiusatuksi. Heti armon jälkeen tulee velvoittava osuus. Pitää myös antaa anteeksi.

– Mitä enemmän yritän toimia vakaumukseni mukaan, sitä enemmän herkistyn sille, miten rikon sitä vastaan. Mikään, mitä yritän tehdä ollakseni uskollinen, ei poista sitä tosiasiaa, että tulen tehneeksi vääryyksiä.

– Kauheinta on, jos väärän teon taustalta paljastuu epätervettä järkeilyä. Jälkikäteen sitten ihmettelee, mitä ajatteli.

Sarasvuo käyttää anteeksipyynnöstä taloustermejä. Se kasvattaa sosiaalista pääomaa. Lisäksi hän puhuu karmasta. Itämaisissa uskonnoissa keskeisen käsitteen ajatuksena on, että hyvät teot parantavat omia tulevia elinolosuhteita ja itsekkäät teot heikentävät niitä.

– Uskon tietynlaiseen karmataseeseen. Jos ei koe koskaan olevansa väärässä ja anteeksipyynnön velkaa, karmataseeseen kertyy sellaista kuormaa, mihin kellään ei ole varaa.

Katolisessa kirkossa käytössä oleva ripittäytyminen sopisi Sarasvuon mielestä yleiseksi käytännöksi myös evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Hän huomauttaa ”lässyhumanistien” tosin väittävän, että rippituolissa tunnustetaan pahat teot, saadaan ne anteeksi ja palataan saman tien tekemään lisää pahaa.

– Välillä mietin, että miten lapsellinen aikuinen ihminen voi olla! Voi miten kolkuttaa, jos on tehnyt väärin itselle tärkeässä asiassa. Ja jos kohtaa loukatun ihmisen kärsimyksen, pyytää oikein katuvaisesti anteeksi ja pyrkii hyvittämään tekonsa, ei tee heti mieli toistaa samaa virhettä.

– Olen huomannut, että anteeksipyytäminen ja -antaminen toimivat kuin rokote. Rokote ei suojaa täydellisesti influenssoilta, mutta se vähentää taudin todennäköisyyttä ja vakavuutta.

ÄRSYTTÄÄKÖ MUIDEN IHMISTEN hölmöys ja sivistymättömyys välillä sinua?

– Kyllä. Työläännyn siihen, miten velttoihin ajatuksiin ihmiset suostuvat, ja silloin saatan käyttäytyä ärtyneesti.

Miksi puhuttelet podcastissa kuulijaasi rakkaaksi ystäväksi?

Jari Sarasvuo hymyilee vinosti.

– Koska jumalauta kärsin teidän edestänne! Koetan hoitaa omaa sieluanikin, kun yritän suhtautua rakastavasti ihmisiin, joiden eteen teen työtä.

Sarasvuo muistuttaa, että podcastista – tai tästä haastattelusta – ei ole hänelle mitään hyötyä. Hän antaa niihin aikaansa, koska pyrkii venymään muiden puolesta.

– Ihminen on enkelin ja elukan äpärälapsi, aika ristiriitainen olento. Meissä jyllää kaikenmoisia voimia. ■

Politiikka

ei kuulu kirkoille

SUOMEN EKUMEENINEN NEUVOSTO julkaisi 22.3.2024 vetoomuksen inhimillisen maahanmuuttopolitiikan puolesta. Vetoomukseen osallistui useita eri seurakuntajohtajia, ja siinä otetaan suoraan kriittisesti kantaa hallituksen maahanmuuttopolitiikkaan.

Suomessa on paljon tahoja, jotka vaikuttavat poliittisessa keskustelussa. Seurakunnat eivät kuitenkaan voi uskottavasti edustaa kaikkien jäsentensä poliittisia mielipiteitä, sillä jäsenten asenteita poliittisiin kysymyksiin ei mitata eikä pidäkään mitata. Kirkkojen roolin pitäisi olla ensisijaisesti hengellinen ja ajattoman evankeliumin jakaminen, ei hetkellisten poliittisten agendojen edistäminen.

Erityisesti kritisoin evankelis­luterilaisen kirkon johtajien osallistumista vetoomukseen. Kahden regimentin oppi antaa selvän tulkinnan maallisen ja hengellisen vallan erottamiseksi toisistaan. Aktiivinen päivänpoliittisiin kysymyksiin puuttuminen on valitettava merkki seurakuntiemme maallistumisesta.

Annetaan poliitikkojen tehdä työnsä politiikassa ja keskittykäämme me seurakunnissa työhön uskonasioissa.

Martti Paldanius Espoo

Kysymys on arvovallasta

PIISPAINKOKOUS ESITTI taannoin ajatuksen kahden avioliittokäsityksen mallista, josta vanhoilliset näyttävät saaneen joukkopaniikin lopunajan änkkäämisineen.

En usko, että asiassa olisi minkäänlaista ajatusta homoseksistä tai sen erityisestä syntisyydestä. Kyseessä onkin ainainen pelko siitä, että vanhoilliset ovat vääjäämättä menettämässä arvovaltaansa.

Esa J. Rintamäki eläkeläinen, koneteknikko Helsinki

Väljyyttä tulkintaan

YLETV1:N PERJANTAI-OHJELMASSA kysyttiin 22.3.2024 arkkipiispa Tapio Luomalta: olemmeko kaikki yhtä arvokkaita? Ihmistutkimuksessa

Haluaisin jutustella kirkkokahvilla

KIRKKOKAHVIT EIVÄT ole varsinaisesti kirkon ydintoimintaa, mutta niillä on merkitystä monelle kirkossa kävijälle.

Lähes kaikissa kirkoissa tarjotaan messun jälkeen pullakahvit seurakuntasalissa. Siitä tulee olo, että seurakunnassa arvostetaan sitä, että seurakuntalaiset haluavat keskustella keskenään ja työntekijöiden kanssa.

Meidän seurakunnassamme kirkkokahvit järjestetään harvoin seurakuntasalissa, kun se on varattu ”tärkeämpiin” tilaisuuksiin. Käytössä on käytävä tai pieni kerhohuone, jossa on vaikea keskustella ylisuurien pöytien vuoksi. Kahvileiväksi tarjotaan yleensä keksit, aina ei sitäkään.

Haluaisin tietää, miten muut seurakunnat hankkivat kahvileivät. Tekevätkö suntiot ne, kutsutaanko vapaaehtoisia leipomaan vai ostetaanko ne valmiina tai puolivalmiina? Kiitos kaikille seurakunnille, jotka järjestävät oikeat kirkkokahvit!

Sini Alén Vantaa

dottavat kahta parisuhderatkaisua. Perustelu: maailma on muuttunut. Moni kirkon jäsen vastustaa tätä. Jeesus ei kirjoittanut yhtään jaetta Raamattuun. Ne kirjoitti ihminen. Jos Raamatun sana on ihmisen tulkintaa Jumalan tarkoituksesta, eikö ongelma ole ratkaistu, sillä eikö tulkinnassa aina voi olla väljyyttä?

Vesa Kanniainen kansantaloustieteen emeritusprofessori Helsinki

Paavi on realisti

JAN-ERIK INGVALL päivittelee, että paavi Franciscus rohkenee ehdottaa Ukrainalle rauhanneuvottelujen aloittamista (K&k 21.3.). Mielestäni ehdotus osoittaa, että paavilla on enemmän todellisuudentajua kuin optimisteilla, jotka vielä uskovat Ukrainan voittoon Venäjän isompia resursseja vastaan.

Hyvää rauhanneuvottelujen lopputuloksesta tuskin tulee, korkeintaan torjuntavoitto niin kuin talvisodassa. Mutta parempi sekin kuin täydellinen tappio ja koko maan miehitys.

Kimmo Kontturi

Vantaa

Tekoäly opetti minulle ehtoollisen teologiaa

OLENKO AINUT seurakunnassa, jota ehtoollinen hämmentää? Miksi Jeesus käskee syödä lihaansa ja juoda vertansa? Kuulin, että ainakin monille islamista kristinuskoon kääntyneille tämä saattaa olla suurikin kynnyskysymys. Siksi tätä voisi hieman avata saarnoissa.

Kysyin tätä Copilot­tekoälyltä, joka vastasi muun muassa: ”...on tärkeää ymmärtää, että Jeesus käytti kuvaannollista kieltä. Kun Jeesus puhui Ihmisen Pojan lihasta ja verestä, hän ei tarkoittanut kirjaimellista lihan syömistä tai veren juomista. Sen sijaan hän viittasi ehtoolliseen, joka on kristillinen sakramentti.”

(psykologia, sosiologia) voidaan aineistojen avulla selvittää, miten ihmiset toisiaan arvottavat. Haasteellisempi ajattelutapa on normatiivinen: miten meidän tulisi suhtautua toisiin ihmisiin? Vahvimmat normatiiviset velvoitteet tulevat uskonnoilta: Jumalan sana velvoittaa.

Kuitenkin filosofi David Humen giljotiinin mukaan siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä, miten niiden kuuluisi olla. Tiedemiehelle tie on

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä

suljettu. Voiko sen avata kysymyksellä: miten tulee käyttäytyä, jos halutaan hyvä yhteiskunta? Tätä raamittaa normien teoria, ts. teoria siitä, minkälaisia kirjoittamattomia lakeja ihmiset noudattavat käyttäytymisessään. Joihinkin normeihin nekin perustuvat.

Raamatun mukaan Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Toinen ohjelman teema koski samaa sukupuolta olevien vihkimistä. Piispat eh­

”Ihmisten täytyy uskoa uhriin, jonka hän antaisi. Liha viittaa koko Jeesuksen ihmisluontoon ja veri viittaa Hänen kuolemaansa. Jeesus halusi, että ihmiset ymmärtäisivät, että uskominen hänen uhriinsa on avain ikuiseen elämään. Vaikka monet eivät ymmärtäneet tätä ja jopa opetuslapset olivat hämmentyneitä. Ehtoollinen muistuttaa meitä tästä tärkeästä opetuksesta.”

Kai Lehto Helsinki

mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä.

mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

MARTTA-KAISA VIRTA

SENIORITALO

VUOKRALLE PIHLAJISTO N SOINTUUN, TURVALLISEEN KERROSTALOKOTIIN.

Kysy lisää vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan paikan päälle, kun sinulle parhaiten sopii: 010 315 4140

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa.

Vuokra pitää sisällään asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja).

Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle.

Muuttamaan pääset jo tämän kevään aikana!

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

Hammaslääkäri

Ada Tikka

alk. 69 € aika 20 min.

· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €

· Hammastarkastus muuten 45 €

· Hammasvalkaisu 99 €

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

T A K U

U T Y Ö

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 €

Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 €

Korjaukset alk. 105 €

○ Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

OLETKO PELKOPOTILAS

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Proteesit suoraan kevytnukutuksella

20 vuoden kokemuksella

Hammaslääkäriasema

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila

Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

Varaa aika soittamalla 020 730 7260 Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

• Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki

• Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki

• Matinraitti 14, 02230 Espoo

Palveluja tarjotaan

Jätä jälkeesi pysyvä jälki

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet

Rakennusala

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com ROMACK

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Sisä- ja ulkomaalaukset, tapetoinnit ja lattiakorjaukset. Hyödynnä verovähennys. Renoex Oy, p. 050 431 0175

Seuraavat Kirkko ja kaupunki -lehdet ilmestyvät 2.5. (varaus 19.4. mennessä) ja 16.5. (varaus 3.5. mennessä)

Mediamyynti

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Kaipaatko kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua? Juttuseuraa? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

Olen parturi-Kampaaja Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä

P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Tee testamenttilahjoitus ja auta varmistamaan iäkkäiden ihmisten hyvinvointi myös huomenna. Lisätietoa: VTKL testamentit 050 66112 tai vtkl.fi/tue

Digitointipalvelu VH-Ässä digitoi edullisesti pääkaupunkiseudulla vh-assa.fi 041 571 7536 / info@vh-assa.fi

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Käsilumityöt omakotija rivitaloihin. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 040 446 2185

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 446 2186

Mobiili ja desktop -paketit kirkkojakaupunki.fi-verkkosivuilla. Kysy lisää mediamyynnistämme!

Kiinteistönvälitystä

Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella. Soita vaikka heti!

Jukka Norta Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

www.mrautanen.com

HAMMASTEKNIKKO

590€

Rahankeräyslupa RA/2021 /156

Adressit

Lakipalveluja

Lähetä osanottosi

punaisenristinkauppa.fi

adressien tekstaus

tai puh. 020 701 2211 arkisin 8.30-15.00

Hautauspalveluja

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja a Perintö J Pakarinen Oy

VT Jukka Pakarinen

OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen

Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki puh 09 622 5930

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset https://perhejaperinto fi

HAUTAKIVET

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

körttiveisuuta ja ajatuksia: ke 17.4. klo 18 verkkoseurat Jyväskylästä; www.facebook.com/ herattaja ja www.youtube.com/ herattajayhdistysfi

pe 19.4. klo 18 kotiseurat Konttisella, Kotinumment. 44, Hki. su 21.4. klo 10 kirkkopyhä

Tuusulassa, Kirkkot. 34; messu ja kirkkokahvit.

klo 10 kirkkopyhä Olarissa, Rälssitilankj. 1, Espoo. klo 15 seurat Klaukkalan kko takkah, Ylitilant. 6. klo 16 Siionin virsien läpiveisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D; S.Korkalainen opastaa.

ke 24.4. klo 16.30 voimavararyhmä Seuratuvalla; tied. Leena V-Si 0400 882 251. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1 a A 3, Hki.

ti 30.4. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo, Kamppi. ke 1.5. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne 1; tarj. klo 18.30.

pe 3.5. klo 19 seurat Espoonlahdessa, Kipparink. 8; kahvit klo 18.30.

su 5.5. klo 16 kesän 2024 rippikoululaisten (ja muidenkin) läheisten seurat Seuratuvalla.

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com ASIANAJOTOIMISTO

Lakitoimisto Arto Ylipartanen

Erikoistunut ikääntyvien auttamiseen. Pyydä tarjous: edunvalvontavaltuutus, testamentti, perunkirjoitus, ositus ja perinnönjako - kaikki perheen lakiasiakirjat www.lakiylipartanen.fi | Puh. 045 126 7731

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky

Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

Siivouspalveluja

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset

MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kesän ikkunanpesut vahvalla kokemuksella. P. 040 256 6907/Salonen

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Ostetaan

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi

Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Helsingin

Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22

pe 19.4. klo 19 alueseurat: Annankulman seurakuntasali

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa!

Vuokralle tarjotaan

Yksiö Munkkivuoressa, Ulvilantie 11 bB, 28,5 m2 ja lasitettu parveke vehreälle sisäpihalle. Vapautuu 1.5. Näyttö sop. mukaan. Tied. Inkeri Lohivesi 040 756 9665

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Kuolin ilmoitukset ja -kiitokset

Kirkko ja kaupunki -lehdessä

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

STAHTASANA

TAHTIPUIKKOA HEILUTTAVA ALMILA

TARKKUUSLAJI

HOLMEN

VÄLIALUE

OOPPERASSA

SOPIMATON

VOI SIREENILLÄ

TUPSULAKKISIA

SARJISLINTU

MIIKA TEEKKARIT TIPI

ALGARVE NIITATA OSUA

PORTUGALIA ♂♂

esimerkkejä

Nousiainen liperit

PÄÄHI N E ILMAN MI TTAPUU TA -NAUHA

ROOSA HABER KALOTTI

VOIMAKAS HALU

M ATA LAÄÄNINEN SAMU

JEESUKSEN RATSU YOKOKELAITA

TYPEKÄ STÄ

REILU JOKINEN

HATTARA KATIT TINTIT

BELGIAN ASUKAS

VÄITTEET VOINTI

KOHTALOKAS SUOSIKKI

I A B TEESIT FATAALI

PÄ HKINÄ ISTÄ

HERKKUA PURKISTA

NAINEN MYÖS R - S -

LESKEN PAIKKA GALILEASSA

MALLIT NUTELLA P M

SOULTÄHTI ANITA

SYVÄ JÄRVI

TALLGREN MAURANEN

OSOITIN TEEA BAKER K N LAOS ARLA A R E

RINNASTAVA PUNALIHAINEN ITÄMAA

MONASIBELIUS IKÄVÄN KYLMIÄ

SIVULAUSEEN ALUSSA USEIN

TELLERVOLLE

MEIJERIALALLA

ADOLF USEIN

LENTÄJÄ

KALSEAT I ILMAILIJA

POLIO-JONAS AINEKSISTA

UROS SALK TIIKKISET

MONET PUUTARHAKALUSTEET M ETALLIPAJA SUHT SUURI HOIDOSSA

I HITSAAMO Ö NASTA NAIN E TÄRINÄ ELAINE

PIENTÄ LIIKETTÄ INTIAA

" PÄ ÄKAUP UNKI" KAUPPAKESKUS

AISTITAAN

PPP:N LA ULUN NAINEN

Kuusamossa

NOUDATETTAVIA

TERRORISTIJÄRJESTÖ

HULLUNKURINEN

"Y KKÖS ET"

ETTÄ ISIS HASSU EKAT

TÄLLIT

ASSI EMIT OTILA ÄITI pian

SUIPETA ISKUT KASSIT

VISAILLUT JYRKI

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

PUNAINEN PLANEETTA STRAVINSKY TAITURI YOSHIKO

LUKIJAN ARVIOIMAA

LANGETETAAN JOSKUS SATAVIA SEKOITUS

28.4.

Päivän evankeliumissa (Joh.15:10–17) Jeesus antaa seuraajilleen testamentiksi käskyn ”Rakastakaa toisianne”.

Huhtikuussa lähdettiin kaatamaan puita

HUHTIKUUN NIMESTÄ on monta selitystä. Yhden mukaan vuoden neljännen kuukauden nimi liittyy keväisiin metsätöihin. Silloin lähdettiin kaatamaan metsää uusia kaskiviljelymaita varten. Puita kaadettiin kaukaisillakin alueilla, joilla kasvoi lähinnä suuria havupuita. Näiden havupuukaskien vanha nimi oli huhta, ja kuukausi on saanut nimensä siitä. Varsinaiset huhdan kaatopäivät esimerkiksi Karjalassa olivat 23.4.–6.5.

MARJO KYTÖHARJU

Iloitse ystävyydestä

Rakkaus ja ystävyys ovat kallisarvoisia lahjoja, joita kannattaa vaalia. Niitä ei voi pakottaa eikä ohjelmoida. Ne voi ottaa vastaan kiitollisin mielin ja niistä voi iloita, mutta niitä ei voi vaatia itselleen.

Tosi ystävät ovat harvassa. Ehkä ei voi ollakaan kovin montaa ihmistä, joihin tuntee sellaista luottamusta ja yhteyttä, että voi jakaa heidän kanssaan syvimmät tuntonsa ja salaisuutensa. Ystävykset voivat puhua keskenään iloistaan, peloistaan ja sielunsa kaipuusta, asioista, joista he eivät puhuisi kenellekään toiselle.

Kun Jeesus oli oppilaittensa kanssa yhdessä viimeistä kertaa ennen vangitsemistaan ja kuolemaansa, hän avasi heille sydämensä. Hän puhui avoimemmin kuin koskaan sekä suhteestaan Jumalaan, jonka luokse oli palaamassa, että kaikesta siitä, mitä tunsi seuraajiaan kohtaan.

”Rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä.” Tämä kehotus toistuu Jeesuksen jäähyväispuheessa

kuin sävellyksen toistuva perusmelodia. Aivan kuin hän olisi aavistanut, että hänen seuraajansa tulevat käymään katkerimmat riitansa omassa keskuudessaan.

”Joka rakastaa minua, se pitää minun käskyni”, Jeesus sanoi.

Käsky ”Rakastakaa toisianne” sisältää kaikki muut käskyt. Se riittää. Samalla meitä muistutetaan, että sen, mitä me teemme ja sanomme toisillemme, sen me teemme ja sanomme tuon käskyn antajalle. Kun muistamme tuon, sen pitäisi riisua meidät kaikista vihollisuuksista.

Ystävät voivat iloita toistensa erilaisuudesta ja olla rauhassa eri mieltä asioista.

Se, jota Jeesus kutsuu ystäväkseen, saa puhua pelotta Jumalalle. Se on harvinaislaatuista ystävyyttä. Sitä Jumala tarjoaa jokaiselle, joka luottaa häneen. Hän ei odota sokeaa tottelemista, vaan kuuliaisuutta rakkaudessa ja ystävyydessä.

LAURI MAARALA

Mitä  haluaisit sanoa ystävällesi?

Ajattele hetki ystäviäsi.

Mieti, mitä erityisesti arvostat heissä.

Mikä teitä yhdistää?

Mistä kiität heitä?

Missä olette erilaisia?

Mitä haluaisit sanoa heille?

Rukoile ja kiitä ystävyyden lahjasta.

”

Kaiken tämän velka- ja talouskeskustelun keskellä on tärkeää, että pyrimme vaikuttamaan siihen, että yhteiskunta kohdentaa resursseja nuorten auttamiseen – elämään turvallisempaa nuoruutta ja luomaan kivijalkaa elämälle.

Rinnekotien ikääntyneille tarkoitettujen palvelujen tavoitteena on tarjota asiakkaalle turvallinen koti ja vieraanvarainen yhteisö, jossa osallisuus ja toimijuus ovat osa arkea. Tuomme jokaiseen päivään ilon hetkiä.

Tarjoamme pääkaupunkiseudun hoivakodeissamme ympärivuorokautista palveluasumista, hoitoa ja huolenpitoa ikääntyneille asukkaillemme. Meille voit tulla asumaan hyvinvointialueen kautta, palvelusetelillä tai itse maksaen.

Rinnekodit, palveluneuvonta 09 7750 5980, arkisin kello 9–15.

Miika Mehmet auttaa nuoria purkamaan vihaa treenaamalla ja puhumalla s. 4 6

Väkivaltaa vastaan

Myös omaishoitaja tarvitsee omaa aikaa s. 2

Nuoret järjestävät ilmastoillan Virtakirkolla s. 6

Sopivasti rutiineja ja vaihtelua

Rutiinit, vertaistuki ja omat sekä yhteiset menot auttavat Maria Jukkaa jaksamaan omaishoitajana.

Aamusuihku on niin kylmä, että pitää henkeä haukkoa. Se on osa vantaalaisen Maria Jukan joka-aamuisia rutiineja sen jälkeen, kun hän on ensin auttanut puolisonsa Lauri Jukan vessaan.

– Kylmä suihku tuottaa endorfiinia. Sen jälkeen olen kuin eri ihminen ja parempi hoitaja, Maria Jukka sanoo.

Hän haluaa myös pukeutua ja suorittaa omat aamupuuhansa ennen kuin ryhtyy hoitamaan puolisoaan.

– Haluan tuntea itseni fressiksi.

En myöskään pärjäisi ilman jokapäiväistä meditaatiohetkeäni.

– Rutiinit ovat tulleet koko ajan vahvemmiksi. En ollut nuorena ollenkaan niin rutiineihin sitoutunut kuin tällä hetkellä. Nyt päivät eivät sujuisi ilman niitä.

Rutiinit ja se, että on jotakin yhteistä ohjelmaa joka päivä, auttavat Maria Jukkaa jaksamaan omaishoitajana. Sellainen hänestä tuli kohta kymmenisen vuotta sitten, kun puoliso sai massiivisen aivoinfarktin.

KYMMENEN VUOTTA sitten Lauri Jukka oli liikunnallinen ja aktiivinen eläkeläinen, joka pelasi vielä seitsemänkymppisenäkin jalkapalloa ikä-

miesten joukkueessa. Pääomasijoittamisen maailmassa työskennellyt, miestään kymmenen vuotta nuorempi Maria Jukka oli jäänyt hiljattain eläkkeelle. Sitten tuli päivä, joka muutti kaiken. Parisuhdekin muuttui hoivasuhteeksi.

– Se oli tietyllä tavalla kaoottinen tilanne. Ensin ihmiset tulivat apuun ja sitten piiri vähitellen pieneni ja olimme kahden, Maria Jukka kertoo. Kuten moni läheistään hoitava, hänkään ei heti anonut virallista omaishoitajan statusta ja omaishoidon tukea.

– Naapurustossa asuva entinen terveydenhoitaja sanoi, että Maria, sinä olet omaishoitaja, kannattaisi ottaa yhteyttä kuntaan, se saattaisi helpottaa. Niin sitten tein ja todella, siitä oli apua.

Ennen kotona kävi hoitajia auttamassa Laurin pesemisessä, mutta nykyään pariskunta selviää arjes-

ta pääosin kaksin, sillä näin on helpompi.

– Aivoinfarktin seurauksena vasen puoli kehostani halvaantui. Yleensä puhutaan, että jos halvaantuu, ei pitäisi tuntea mitään, mutta minulle kävi niin, että vasen puoli on erittäin kosketusarka. Pieni kosketuskin tuntuu kipeältä, Lauri Jukka kertoo.

Asia on ratkaistu nyt niin, että Maria pesee Laurin, mutta sen aikana ei puhuta.

– Muuten se menee liian raskaaksi, se että minä yritän sivellä varovaisesti, mutta toinen sanoo, että sattuu.

Jos Lauri asuisi laitoksessa, hän ei olisi ollenkaan niin hyvässä kunnossa kuin nyt, Maria Jukka uskoo.

– Meillä on hyviäkin lyhytaikaisia hoitopaikkoja, mutta ei siellä ole tarpeeksi henkilökuntaa eikä tämän vuoksi riittävästi aikaa asiakkaille.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Laitoshoidossa taantuminen tapahtuu todella nopeasti.

MONIEN MUIDEN omaishoitajien tavoin Maria Jukka on aina töissä, paitsi yhtenä päivänä viikossa, kun Lauri on kuusi tuntia päivätoiminnassa.

Koska Lauri pärjää yksin kotona muutaman tunnin ja myös tytär ja lastenlapset auttavat välillä, Maria pääsee toisinaan teatteriin, tapaamaan ystäviä ja harrastamaan liikuntaa. Hän käy myös espanjan kielen kurssilla ja omaishoitajien vertaistukiryhmässä Asolan seurakuntatalolla. Ryhmässä käyvien elämäntilanteet ovat erilaisia, mutta moni asia myös yhdistää.

– Sillä on tervehdyttävä vaikutus, kun saa vähän jutella jonkun kanssa. Ryhmässä saa päästellä vähän höyryjäkin. Aluksi oli vähän vaikea kuunnella muita, mutta nyt olemme oppineet senkin. On hyvä, että ryhmässä käy myös asiantuntijavieraita, muutoin puhuisimme vain hoidettavista.

Yhdessä Maria ja Lauri käyvät jo -

Maria Jukasta

puolisonsa Laurin omaishoitaja noin kymmenen vuotta sitten, kun Lauri sai massiivisen aivoinfarktin. Pariskunta on ollut naimisissa 55 vuotta.

ka viikko Hämeenkylän kirkolla jumalanpalveluksessa ja Yhteisen pöydän lounaalla.

– Minä olen roomalais-katolilainen ja Lauri luterilainen. Jos olisi mahdollista kuulua kahteen kirkkokuntaan, voisin vaikka maksaa kirkollisveroa Hämeenkylän seurakunnalle, se on niin hyvä yhteisö meille ja muille. Kirkko on ollut yksi kivijalkamme, kuten myös Pääkaupunkiseudun omaishoitajat -yhdistys, Maria Jukka kertoo.

”

Kun toinen rakastaa elämää, silloin häntä jaksaa hoitaa.

MARIA JUKKA

Omaishoitaja ja hoidettava ovat kuin yksi ihminen siinä mielessä, että heidän hyvinvointinsa ovat sidoksissa toisiinsa. Siksi omaishoitajan täytyy pitää huolta myös itsestään. – Tämä on niin klisee, että oikein inhottaa sanoa tätä, mutta niin se vaan on, että kuten lentokoneessa, niin myös omaishoitajana pitää laittaa se happinaamari ensin itselle, muuten saattaa happi loppua hoitajalta. Aluksi en osannut noudattaa tuota ohjetta.

KUNNAN, NYKYÄÄN Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen, ja Kelan toimintaan Maria Jukka on ollut tyytyväinen. Nyt omaishoitajien tilanne kuitenkin huolestuttaa. Yhteiskunta tuntuu luottavan yhä enemmän siihen, että ihmiset hoitavat läheisiään, jopa hyvin iäkkäät ihmiset puolisoitaan. Se ei tunnu reilulta.

– Omaishoitajille ja presidenteille pitäisi laittaa jokin yläikäraja! Minulla on vielä aikaa, mutta näen kyllä, miten kuluttavaa omaishoito on.

– Meillä on hyvä yhteiskunta, mutta Petteri Orpo ja Riikka Pur-

ra ovat viemässä sitä väärään suuntaan.

Yhteiskunnan tuki omaishoitajille on oma kuvionsa, mutta omaishoitajuuden pohjalla on kuitenkin rakkaus. Maria ja Lauri Jukka ovat olleet naimisissa 55 vuotta. Luonteeltaan he ovat erilaiset, Lauri rauhallinen ja Maria temperamenttinen. Hän sanoo, että sitovan omaishoitajuuden myötä hän on tullut entistä kärsimättömämmäksi.

– Lauri on varsinainen viilipytty. Vai mitä olet mieltä, miten meillä on mennyt?

– Hyvin ilmeisesti, kun yhdessä yhä ollaan, Lauri vastaa.

– Siitä haluan kiittää sinua, että olet ihan jumalattoman sitkeä jätkä. Minulle on suuri lahja, että Lauri rakastaa elämää. Kun toinen rakastaa elämää, silloin häntä jaksaa hoitaa, Maria Jukka sanoo.

Omaishoitajien vertaistukiryhmä Asolan seurakuntatalolla parittomien viikkojen tiistaisin klo 13. Ei ennakkoilmoittautumista.

Lisätietoja Irene JuvonenRokkanen p. 050 573 6329.

tuli

Maria Jukka on huomannut, että omaishoitajan on hyvä pitää rutiineista kiinni, mutta myös erilaiset menot, omat ja yhteiset, ovat tärkeitä jaksamisen kannalta.

Lähiösalilla saa päästellä höyryjä

Helmikuussa Myyrmäessä käynnistyneellä toiminnalla ennaltaehkäistään väkivaltaa ja jengiytymistä.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ANTTI RINTALA

Isomyyrin kauppakeskuksessa Vantaan Myyrmäessä avautui helmikuussa paikka, jossa tehdään töitä sen eteen, että näkisimme tulevaisuudessa vähemmän väkivallasta ja pahoinvoinnista kertovia otsikoita. 13–29-vuotiaille pojille ja nuorille miehille suunnatulla lähiösalilla treenataan kamppailulajeja ja keskustellaan. Näin ennaltaehkäistään väkivaltaa ja jengiytymistä. Toiminnasta vastaa HelsinkiMissio ja sitä toteutetaan yhteistyössä

Vantaan kaupungin nuorisopalveluiden kanssa. Työ pohjautuu HelsinkiMissiossa kehitettyyn väkivallasta irtautumisen Aggredi-menetelmään.

– Toiminta on lähtenyt käyntiin tosi hyvin. Heti ensimmäiset viikot osoittivat, että kundeilta on puuttunut tällainen paikka, kertoo Miika Mehmet, yksi lähiösalin kolmesta valmentajasta.

Treenaamisen lisäksi lähiösalilla pelataan ja laitetaan ruokaa. Keskustelut käydään yleensä tekemi-

sen lomassa. Nyrkkeily antaa työkaluja puhumiseen.

– Voin vaikka sanoa nuorelle: Huomasitko? Tuossa kohtaa sinulla tunteet kuumenivat. Mistä aggressio tulee? Minkä takia se tulee? Mitä aggressiolle voi tehdä, miten sitä voi hallita? Miksi provosoidut siitä, että sinuun osuttiin, kävikö se kunnian päälle vai synnyttikö se häpeää? Jo lyhyessä ajassa olemme päässeet ytimeen ja käyneet monia hyviä keskusteluita.

JOKAISESSA IHMISESSÄ on aggressiivisuutta ja jokaisen pinna palaa joskus. Se vaihtelee, miten kukin aggressionsa tunnistaa, purkaa ja käsittelee.

– Ihmisen on vaikea tunnistaa omaa aggressiivisuuttaan, ja usein se halutaan nähdä kaikissa muis-

sa paitsi itsessä. Aikuiset ovat tässä vielä huonompia kuin lapset ja nuoret, sillä he ottavat asiat niin henkilökohtaisesti. Nuoren mieli on vielä joustava, Miika Mehmet sanoo.

Joskus keskustelut voivat liittyä siihen, mitä treenatessa juuri äsken tapahtui, joskus taas siihen, mitä tapahtui jossakin tilanteessa kauan aikaa sitten.

Tunteita on opeteltava hallitsemaan, sillä viha ei vie ihmistä eteenpäin, vaan alkaa lopulta syödä ihmistä.

– Jos viha toimii ajurina, se tuhoaa lopulta kaiken. Se on pidemmän päälle tuhoavaa energiaa, Mehmet summaa.

MONET LÄHIÖSALIN kävijät ovat sellaisia poikia ja nuoria miehiä, joiden on ollut vaikea istua aloillaan kou-

Lähiösalilla voi treenata eri kamppailulajeja kolmen eri valmentajan kanssa. Päälaji on nyrkkeily.

lussa ja opinnoissa.

– Kaverit ovat vilkkaita, energiaa on. Tämä on paikka, jossa he pääsevät sekä hengähtämään että juoksemaan. Täällä saa tehdä niitä asioita, joita he haluavat tehdä. Poikien maailma on vähän tällaista nujuamista. Ei kaikkien, mutta joidenkin. En tiedä, onko se sitten dna:ssa vai geeneissä. Tämä ei ole

”

NYRKKEILY ANTAA

TYÖKALUJA KESKUSTELLA

NIISTÄ ASIOISTA, JOISTA

PITÄÄKIN PUHUA.

MIIKA MEHMET

mikään lennokkikerho, ja juuri se vetoaa tietynlaisiin nuoriin, Miika Mehmet sanoo.

Mehmet on itse paitsi entinen vapaaottelija myös entinen ammattirikollinen, joka vankilasta vapauduttuaan otti elämälleen uuden suunnan. Mehmet näkee monissa kävijöissä jotakin tuttua.

– Näen nuorta itseäni heidän tavassaan ilmaista itseään. Minäkään en viihtynyt koulunpenkillä, en saanut dopamiiniannosta siitä, että ratkaisen jonkin matemaattisen yhtälön. Jotakin piti tehdä, ja haastaa itseä kehollisesti.

Työssä kohtaamilleen nuorille hän yrittää painottaa sitä, että koulu kannattaa kuitenkin hoitaa ja it-

selleen kannattaa asettaa tavoitteita.

– Totta kai koulu pitää käydä, sillä näin se menee ja yhteiskunta toimii.

IHMISET OVAT viime vuosina saaneet tottua lukemaan uutisia väkivallasta, ryöstöistä ja jengiytymisestä. Alle 21-vuotiaiden nuorten väkivaltarikoksia eli pahoinpitelyjä, ryöstöjä ja henkirikoksia kirjattiin vuonna 2022 noin neljännes enemmän kuin vuotta aiemmin. Vantaalla alle 17-vuotiaiden tekemät väkivaltarikokset ovat kasvaneet huomattavasti.

Miika Mehmet ei mielellään lähde arvioimaan ilmiöiden laajuutta tai spekuloimaan syillä, sillä hän katsoo maailmaa vain omasta perspektiivistään.

– Se ei ole minun tehtäväni. Me täällä nähdään nuoret nuorina ja annetaan eväitä siihen, että he voisivat olla osa tätä yhteiskuntaa.

Joitakin muutoksia hän on kuitenkin pannut merkille.

– Huumeitten helppo saatavuus on muuttanut meininkiä. Myös rikollismaailman jengikulttuuri on tullut nuorten maailmaan. Heitä käytetään jonkinlaisena värväysalustana rikollisuudessa. Ryöstetään kavereita ja käydään vape-kauppaa, eli kauppaa sähkötupakasta. Ei sellaista ollut ennen.

Monet Mehmetin kohtaamat nuoret ovat käyneet läpi rankkoja juttuja elämässään. Siitä huolimatta Mehmet näkee työssään iloa.

– Minä en näe sitä pahoinvointia työssäni niinkään, päinvastoin. Täällä on paljon naurua ja hauskanpitoa.

Seurakuntien musiikkitilaisuudet kokosivat 85 000 ihmistä

Vantaan seurakuntien musiikkitilaisuudet kokosivat viime vuonna lähes 85 000 kävijää. Seurakunnat järjestävät runsaasti konsertteja ja yhteislaulutilaisuuksia, muun muassa suosittuja Kauneimmat joululaulut -tapahtumia.

Vantaan kirkoista suosituin konserttipaikka oli Pyhän Laurin kirkko, jossa järjestettiin 66 musiikkitapahtumaa. Toiseksi suosituimmaksi konserttipaikaksi on noussut uusi Tikkurilan kirk-

ko. Siellä pidettiin vuonna 2023 yhteensä 91 musiikkitilaisuutta. Kolmanneksi eniten musiikkitilaisuuksiin osallistuttiin Korson kirkossa.

Pyhän Laurin kirkossa pääpaino on klassisessa musiikissa, mutta kirkossa on kuultu myös kansanmusiikkia, jazzia ja kevyttä musiikkia. Tikkurilan kirkolla esiintyivät viime vuonna muun muassa Maustetytöt, Elastinen, Mariska, Samuli Putro ja Eino Grön

Vantaankoski luopuu Martinrististä

– Tämä ei ole mikään lennokkikerho, ja juuri se vetoaa tietynlaisiin nuoriin, valmentaja Miika Mehmet sanoo.

Vantaankosken seurakunta luopuu Martinristi-seurakuntatilastaan kesällä taloudellisista syistä. Asiasta päätti Vantaankosken seurakuntaneuvosto maaliskuussa.

Seurakunnan on karsittava kuluja, ja Martinrististä luopumisella arvioitiin saatavan eniten säästöjä ja siitä olevan vähiten haittaa toiminnalle, erityisesti lapsille. Martinristi sijaitsee Martinlaaksossa Martinpolun varrella asuinkerrostalon pohjakerroksessa.

Martinristin toiminnat siirtyvät Myyrmäen kirkkoon syyskuussa kauden alkaessa. Myyr-

mäen kirkkoa peruskorjataan parhaillaan.

– Minkään toiminnan ei tarvitse loppua tilojen puutteen vuoksi. Olemme varautuneet siihen, että jokaiselle Martinristissä kokoontuneelle ryhmälle voidaan varata tila Myyrmäen kirkolta, kirkkoherra Hans Tuominen kertoo.

Martinristi on ollut Vantaankosken seurakunnan käytössä vuodesta 2018. Siellä on kokoontunut useita aikuisten ryhmiä ja siellä on pidetty pieniä perhejuhlia, kuten ristiäisiä ja syntymäpäiviä.

Kirkkoneuvosto myönsi apua Ukrainaan

Vantaan yhteinen kirkkoneuvosto myönsi 20 000 euron avustuksen sodasta kärsivien lasten ja nuorten auttamiseen Ukrainassa Kirkon Ulkomaanavun kautta. Päätös tehtiin keskiviikkona 20. maaliskuuta.

Kirkkoneuvoston päätöksellä mahdollistetaan Ukrainan so-

dasta kärsivien lasten ja nuorten auttaminen.

Kirkon Ulkomaanapu on tukenut ukrainalaisten lasten ja nuorten koulunkäyntiä. Se on myös esimerkiksi vahvistanut lasten psykososiaalista tukea ja digitaalisia oppimismahdollisuuksia.

Mariska keikkaili viime vuonna Tikkurilan kirkossa ja vuonna 2019 Pyhän Laurin kirkossa.

Hakunilan seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

Hakunilantie 48 avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta

Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset

YouTube: Hakunilan seurakunta

SoundCloud: Hakunilan seurakunta

Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA

Musiikkihetki Facebookissa joka toinen keskiviikko klo 12.

Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.

Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO

Hakunilantie 48, suntio p. 050 409 0500 avoinna ma, ti, to klo 10–14, ke klo 10–15, su klo 11–14.

Nuorten bändi torstaisin klo 16.30–17.15.

Iltakirkko torstaisin klo 18.

Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45.

Raamattu-ilta perjantaisin klo 18.30.

Maanantaikirkko klo 11, ehtoollinen parittomilla viikoilla.

Maanantaisin yhteisölounas kattaukset klo 11.30 ja klo 12.15. Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14.

Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12.30. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki.

Päivähetki Raamatun äärellä parittomien viikkojen tiistaina klo 12. Jari Araneva.

Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12.

Toivo Café keskiviikkoisin klo 13–15. Ei kahvilaa 1.5. eikä 8.5. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14.

Seniorikerho to 18.4. klo 13. Vierailija Muistiluotsista. Kerhon ohjaaja Minna Tervo.

Afrikkalainen gospelmessu su 21.4. klo 12. Vesa Häkkinen, Harri Nurminen, Tuula Stöckell ja bändi. Messu su 28.4. klo 12. Tiina Palmu, vieraileva saarnaaja, Tuomas Heikkilä.

LÄNSIMÄEN KIRKKO

Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391

Perhekerho perjantaisin klo 9–12. Avoin muskari perjantaisin klo 10. Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10. Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21. Naiset Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21.

Venäjänkielinen raamattupiiri

keskiviikkoisin klo 18.

Русскоязычная библейская

группа по средам с 18 до 20. Lähetyspiiri – maailman ympäri

lähetyksen merkeissä to 18.4. klo 18. Samuel Yrjölä.

Kirkkokonsertti la 20.4. klo 18.

Geneven oopperan solisti Viktoria

Martynenko ja Gloria-kuoro.

Messu su 28.4. klo 10. Sari Kokkonen, Tuomas Heikkilä. Näkövammaisten miesten saunailta to 2.5. klo 18.

MUUALLA

Seniorikerhon kevätretki Tikkurilan kirkolle to 2.5. alk. klo 15. Jokainen tulee Tikkurilan kirkolle omin kyydein. Kirkkoa esittelee

Suvi-Maria Roine. Kerhon vetäjä

Minna Tervo.

Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.

Lapsiperheiden iltakerho Kolohongan kerhotilassa (Pohjolantie 2, alakerta) tiistaisin klo 17–19. Kevään viimeinen 23.4.

Lapsikuoro Kuunloiste on alakouluikäisten lasten kuoro, joka harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 16–16.45. Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoroseikkailuun!

Nuorisokuoro Aurinkotanssi on yläkoulun kynnyksellä sekä yläkoulussa olevien nuorten oma kuoro. Se harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 17–17.45. Aurinkotanssissa on letkeä tekemisen meininki, johon jokainen nuori saa tulla omana itsenään.

Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa kanttori Kaisa Keskitalo. Lisätietoja kaisa.keskitalo@evl.fi

Hämeenkylän seurakunta

Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 830 6450.

sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi

Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä.

Päivystävä pappi ma–pe klo 9–14, ma–ti myös paikan päällä, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti ja to klo 9–11, puhelimitse p. 09 830 6472. Diakoniapäivystystä ei ole to 18.4. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti

Menokasvo

Nuoret muuttuvan ilmaston asialla

Juho Pennanen, 17, kuulut Myyrmäen seurakunnan nuorten vaikuttajaryhmään. Mikä ryhmä se on?

– Seurakunnan nuorten vaikuttajaryhmä toimii samalla periaatteella kuin esimerkiksi koulujen oppilaskunnat. Vaikuttajaryhmämme tuo esille, mitä mieltä nuoret ovat asioista.

– Ideoimme seurakuntaan sellaista toimintaa, josta nuoret ovat kiinnostuneita. Tämä on tärkeää siksi, että nuoret tykkäisivät olla seurakunnan toiminnassa mukana.

Nuorten vaikuttajaryhmä järjestää Myyrmäen Virtakirkossa ilmastoillan, jonka aiheena on muuttuva ilmasto kehitysyhteistyössä ja lähetystyössä. Mitä siellä tapahtuu?

– Olemme kutsuneet iltaan puhujiksi ilmastoasioiden kanssa työskenteleviä henkilöitä esimerkiksi Suomen Lähetysseurasta, Taks-

värkki nuortenyhdistyksestä ja Kirkon Ulkomaanavun Changemaker nuorisoverkostosta. Mukana on myös nuoria.

– Illan pyrkimyksenä on luoda yhteyttä nuorten ja aikuisten välille ja saada vastauksia siihen, mitä käytännön toimia Suomessa ja maailmalla tehdään muuttuvan ilmaston hyväksi.

Mitä nuoret tekevät torjuakseen ilmastonmuutosta?

– Nuoret suosivat kasvisruokaa ja kierrättävät. Nuoret voivat myös oppia Changemakerin kautta vaikuttamaan yhteiskunnallisiin ongelmiin sekä epäoikeudenmukaisiin rakenteisiin Suomessa ja maailmalla.

NINA RIUTTA

Mission Possible – Iloisestiyhdessä -ilmastoilta ke 24.4. klo 17.30–20 Myyrmäen Virtakirkolla, Rajatorpantie 8.

Juho Pennanen kiinnostui seurakunnan nuorten toiminnasta käytyään rippikoulun.

ja Solmuja parisuhteessa-neuvoja ajanvaraus alkukartoitukseen p. 050 573 6356. Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO

Auratie 3

Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Jumalanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta. Hiljaisuuden ilta pe 19.4. klo 18. Tarja Korpela. Ilm. kirkkoherranvirastoon.

Messu su 21.4. klo 10. Jouni Salko, Hannu Lehtikangas. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Raamattua nonstop su 21.4. n. klo 12–15 kirkkokahvien jälkeen; tule ja mene oman aikataulusi mukaan kuulemaan ja vaikka lukemaankin valikoituja Raamatun tekstejä. Pöydässä mehukannu ja yhteisvastuukeräyslipas.

Ystävyydelle ja lähimmäisenrakkaudelle -konsertti su 21.4. klo 16. Musiikista vastaa Ladies & Gents -yhtye. Liput 15 e (sis. lasillisen kuohujuomaa). Väliajalla tarjolla kahvia ja makeaa/suolaista 5 e hintaan. Lippuvaraukset: marja. saloranta@gmail.com, p. 040 035 7033. Maksu tilille FI38 1031 3000 7799 96, viite 5063. Lippuja myös ovelta. Konsertin tuotto länsivantaalaisille nuorille. Järjestäjä Lions Club Vantaa/Helsinge.

Keisari ja satakieli -urkusatu ke 24.4. klo 10 lapsiperheille ja varhaiskasvatuksen lapsiryhmille.

Uruissa Hale Heikkilä.

Messu su 28.4. klo 10. Jarna Wikström, Hale Heikkilä. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Rukoilen sun puolesta -konsertti su 28.4. klo 12.30. Konsertti Leena Kasevan muistolle. Ohjelma 10 e. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Miesten kirjallisuuspiiri ti 30.4. klo 18. Matti Hyry. Teoksena Bo

Carpelanin Vuodet, kuin lehdet. Kirkon kuoro tiistaisin klo 17.30. Kuoroa johtaa Hanna Perkola. Kirkkomuskariryhmät keskiviikkoisin klo 10, 10.45 ja 12. Tarkemmat ryhmäjaot ja ilmoittautuminen verkossa. Tiedustelut: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356. Yhteisen pöydän ruokailu keskiviikkoisin klo 11. Ruokailu on tauolla 1.5.

Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12. Hartautta ei ole 1.5.

Kyläperhekerho torstaisin päiväkerhotilassa klo 9–11 vanhemmille ja hoitajille lapsineen.

Tulossa! Kirkon kesäkerho 1.–2. -luokkalaisille ma-pe 10.–14.6. klo 9–14 omin eväin. Hinta 50 e/viikko. llmoittautuminen verkossa. Lisätiedot: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356.

Tulossa! Kirkon Iltapäiväkerhoon (2024–2025) ilmoittautuminen on

alkanut. Iltapäiväkerho 1.–2.-luokkalaisille ma–pe klo 12–16 Hämeenkylän kirkolla. Hinta 120 e/kk seurakunnan jäsenille, muille 150 e/kk. llmoittautuminen verkossa.

Lisätiedot: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356. Tutustumisilta kerhoon ma 22.4. klo 17.30–18.30.

CAFÉ PÄHKINÄ

Lammaskuja 2 A

Kahvila auki ma-to klo 10–14. Suljettu 29.4.–1.5.

Muistitreeniryhmä to 18.4. klo 13. Ilmoittautumiset: Asta Koskinen, p. 040 542 5253.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 24.4. klo 18.

Perjantai-illan avoimet pe 26.4. klo 18–20. Yhdessäoloa, mahdollisuus pelata lautapelejä ja nauttia iltapalaa.

Sunnuntaikahvit Pähkinärinteessä su 28.4. klo 13–15. Maksutonta kahvia seurakunnan kahvirepusta ja mahdollisuus vaihtaa kuulumisia työntekijöiden kanssa. Lapsille mehua. Löydät meidät Café Pähkinän ympäristöstä. Tule kahville ja juttelemaan!

HAIK-piiri keskiviikkoisin klo 10. Miesten keskusteluryhmä torstaisin klo 10.

Paula Nordforsin Mielen puutarha -näyttely nähtävillä 6.5. asti. Taiteilijatapaaminen 23.4. klo 14.

LAMMASPOLKU 1

Aikuisten raamattupiiri to 25.4. klo 9.30.

VAPAALAN

SEURAKUNTATALO

Ilpolankuja 2

Kenian lähetyspiiri to 18.4. klo 11 Jari Rankinen ja to 2.5. klo 11 Jukka Niemelä.

Kyläperhekerho tiistaisin klo 9–11 vanhemmille ja hoitajille lapsineen.

Tulossa! Vapaalan kesäkerho 1.–2.-luokkalaisille 3.–7.6. klo 9–14 omin eväin. Hinta 50 e/viikko. llmoittautuminen www-sivulla. Lisätiedot: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356.

MUUALLA

Aikuis- ja seniorityön retki ti14.5. Koe kanssamme Lemin LUMO ja SÄRÄ. Hinta 98 e. Sisältää kuljetukset ja lounaan. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 2.5. menn.

Korson seurakunta

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, avoinna ma–pe klo 9–14. korsonseurakunta.fi

Facebook: Korson seurakunta

Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220

Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09

Sotaveteraaneja muistetaan Korsossa

Kansallista veteraanipäivää viete tään Korson kirkolla lauantaina 27.4. Päivä alkaa partiolaisten lipunnostolla ja kenttähartaudella klo 10 ulkona lipputangon luona Korson kirkon edustalla. Hartauden pitää kirkkoherra Tuomas

Antola ja laulamassa on runonlaulaja Jussi Syrjänen. Har tauden jälkeen juodaan juhlakahvit seurakuntasalissa. Tilaisuus on Vantaan seurakuntayhtymän yhteinen ja se on kaikille kiinnostuneille avoin.

830 6550

Keskustelun papin kanssa voi varata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554

Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p. 09 830 6554

Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12 diakoniatoimistolla

Diakonissan vastaanotto 2.5. klo 10–11

Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO

Merikotkantie 4

Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Seurakunnan seniorit to 18.4., 25.4. ja 2.5. klo 13.30 Senioripiiri seurustelee.

Iltarukouspiiri to 18.4., 25.4. ja 2.5. klo 18 kokoustilassa.

Kaikille avoin kuoro to 18.4., 25.4. ja 2.5. klo 17.15–18 kirkkosalissa, äänenhuoltoa, Korso-messun lauluja, lopuksi osallistumme Korso-messuun.

Korso-messu to 18.4. klo 18.30. Minttu Haapalainen, Jussi Salonen. Ennen messua kokoonnutaan etkoille klo 18 kahvin ja teen äärelle.

Perhekerho pe 19.4. ja 26.4. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Lounas 2 e / perhe.

Messu su 21.4. klo 10. Tuomas Antola, Minna Ruuttunen, Riina Haapaniemi. Kirkkokahvit.

Kirkon aamupuuro ma 22.4. ja 29.4. klo 10 seurakuntasalissa 1 e. Älä syö yksin, toisten seurassa puurokin maistuu paremmalta!

Perhekerho ma 22.4. ja 29.4. klo 12–15 lasten tiloissa.

Virtapiiri ma 22.4. ja 29.4. klo 13 seurakuntasalissa. Juttuseuraa, kahvittelua ja ohjelmaa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 22.4. ja 29.4. klo 18 Korson kirkon kirjastohuoneessa.

English Through Bible -raamattupiiri ma 22.4. ja 29.4. klo 18.30 kokoustilassa.

Aamurukouspiiri ke 24.4. ja 1.5.

Korsonpolulta klo 9.30. Keittolounas Kiasma Caféssa. Helsinki Happy Guide -opas Emil Anton johdattaa meidät teeman äärelle. Opastus tapahtuu bussissa, josta poistumme muutaman kerran jaloittelemaan. Iltapäivällä kahvit. Retken hinta 50 e. Ilm. Kirkkoherranvirastoon, p. 09 8306 550. Kotikäynti Ikäihmisten on mahdollista varata kotikäyntiaika diakoniatyöntekijältä. Diakoniatyöntekijän käynnin tarkoitus on keskustelun avulla tukea selviytymistä arjessa. Kotikäynnin voi varata diakoni Kristiina Keski-Possolta, p. 040 194 8497.

KIRKONKULMA

Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta.

klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen yhteisölounas ja messu ke 24.4. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa. Ruokailun alussa vietämme yhteistä messua. Ilkka Luukka, Jaana Jurvanen. Lähetyspiiri ke 24.4. klo 13 kokoustilassa.

Naisten saunailta to 25.4. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa. Korso-messu to 25.4. klo 18.30. Joona Raudaskoski, Riina Haapaniemi. Ennen messua kokoonnutaan etkoille klo 18 kahvin ja teen äärelle.

Kansallisen veteraanipäivän ”kenttähartaus” la 27.4. klo 10 kirkon etupihalla. Lipunnosto ja kenttähartaus. Tuomas Antola, Jussi Syrjänen, laulu. Juhlakahvit seurakuntasalissa.

Messu su 28.4. klo 10. Ilkka Luukka, Minna Ruuttunen, Jussi Salonen. Kirkkokahvit. Varrella virran -kevätkonsertti su 28.4. klo 18. NaisSound-kuoron kevätkonsertissa keväisiä lauluja 50-vuotiaan Vantaan kaupungin kunniaksi. Mukana soitinyhtye. Johtaa Säde Bartling. Vapaa pääsy, käsiohjelma 15 e.

Kylväjän lähetyspiiri su 28.4. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa. Paikalla Lea Lukka ja aiheena Japani.

”Varrella Virran” Vantaa 50 vjuhlakonsertti su 28.4. klo 18.

Varrella Virran soitinyhtye. Ohjelma 15 e.

Korso-messu to 2.5. klo 18.30.

Ilkka Luukka, Jussi Salonen. Ennen Korso-messua ruokailu klo 17.30 alk. Mukana Kiipula 1 -ripariryhmä.

MUUALLA

Retkeilijät Korson seurakunnassa. Seuraa retkeilijöitä Facebookissa.

Päiväretki 11.5. Slaavilaisuuden monet kasvot Stadissa. Lähtö

Kirkonkulma avoinna ma ja pe klo 10–13.30. Hartaus pe klo 11. Maarukanmummot kutovat lapasia diakoniatyölle huhtikuun ajan maanantaisin klo 12–13.30 rippikoulusalissa. Kevään aikana neulotaan lapasia diakoniatyön tarpeisiin. Voit ottaa omat puikot mukaan, langat saa ryhmässä. Uudet ja vanhat neulojat tervetuloa!

NIKINMÄEN

SEURAKUNTAKOTI

Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 18.4., 25.4. ja 2.5. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL

Venuksentie 4

Muskariperhekerho ti 23.4. ja 30.4. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30.

Senioripiiri ke 24.4. klo 10–11.30. Kahvitarjoilu.

Rekolan seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700

rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi

Rekolan srk somessa: @rekolansrk

Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220.

Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi

Puhelinpäivystys ti klo 10–12, p.09 8306706.

Satu Kippo p. 044 422 0391

Sannamari Niemi, p. 050 329 0361 Tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.

Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan.

vt. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706.

Lähde lenkille ja lataa sieluasi

Vantaan maisemissa

Kevään koittaessa on aika lähteä liikkumaan

Vantaan luontoon ja urbaaniin ympäristöön.

Vantaan seurakunnat ovat luoneet kahdeksan pyhiinvaellusreittiä, jotka vievät kulkijan vehreään luontoon, kiinnostaviin kaupunkimaisemiin ja rauhoittavien vesistöjen äärelle. Reittikartat ja meditaatiotekstit löytyvät Citynomadi-kännykkäsovelluksesta. Reittien varrella on kohteita, joiden luona sovellus lähettää ilmoituksen ja voit lukea tai kuunnella kohteeseen liittyvän meditaation. Jokainen reitti on suunniteltu tarjoamaan kiinnostavaa nähtävää sekä antamaan tilaisuuden pysähtyä, hengittää ja ladata sielua.

Storträskin luontopyhiinvaellus

Sipoonkorvessa

Noin kahden kilometrin pituinen reitti kulkee Sipoonkorven metsäpolulla ja osin pitkospuilla. Matkan varrella kierretään Storträsk-niminen pieni järvi. Reitillä on nuotiopaikkoja sekä WC.

Muraalipyhiinvaellus Myyrmäessä

Tämä reitti seurailee Myyrmäen alueen muraalitaideteoksia. Reitti on esteetön ja sen pituus on noin kaksi kilometriä.

Ankkalammen pyhiinvaellus

Korsossa

Reitti kulkee edesmenneen Ankkarock-festarin pitopaikkana tunnetun Ankkalammen reunustaa. Agricola-pyhiinvaelluskortit toimivat Ankkalammen vaelluksen pohjana. Reitin pituus on noin 1,8 km, ja se on esteetön.

Ikonivaellus Korson kirkolta Tussinkoskelle

Vaellus vie kulkijan komean Tussinkosken partaalle. Matkan varrella on ikoniaiheisia meditaatiohetkiä. Polku on helppokulkuinen, muttei esteetön. Pyhiinvaellusreitin pituus edestakaisin on viisi kilometriä.

Kirkolta kirkolle

Tämä pyhiinvaellusreitti kuljettaa uudelta Tikkurilan kirkolta pääkaupunkiseudun vanhimmalle rakennukselle, 1400-luvulla rakennetulle Vantaan Pyhän Laurin kirkolle. Viiden kilometrin mittainen reitti seuraa Keravanjoen rantaa ja on hyväkuntoista hiekkatietä.

Luontovaellus Hämeenkylässä

Hämeenkylän luontovaellus on vajaan 3,8 kilometrin mittainen luontoreitti, joka alkaa Hämeenkylän kirkolta ja kulkee Soltorpin luonnonsuojelualueen metsän sekä peltomaisemien lävitse. Reitti on kuljettavissa vuoden ympäri, mutta ei ole esteetön.

Metsämeditaatio Sipoonkorvessa Levollinen kulkeminen metsässä rauhoittaa hengityksen, laskee sykettä ja avaa aistit. Reitin pysähdyspisteet tarjoavat ruokaa sielulle ja pohdittavaa mielelle. Merkityn reitin pituus on kolme kilometriä. Kävelymatka Kuusijärven parkkipaikalta Sudentassun sillan kautta reitin alkupisteeseen on noin 1,5 km.

Rekolan reitti

Tämän vaelluksen teemana ovat ympäristötunteet. Ihminen voi kokea monenlaisia tunteita suhteessaan luontoon. Iloa ja onnea lähiluonnon tuomasta hyvinvoinnista, huolta luonnon tulevaisuudesta sekä surua, epätoivoa tai jopa vihaa näkemäänsä hävitystä kohtaan. Reitti alkaa Rekolan Vanhalta myllyltä ja kulkee Keravanjoen vartta kahden kilometrin matkan. Reitti on helppokulkuinen, mutta ei esteetön.

Lue lisää

www.sielunlatauspiste.fi/luonnossa

Ben Ahlroos, p. 050 535 2450. Pia Judd, p. 040 531 7078. Hanna Paananen, p. 050 436 7712. Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO

Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Perheolkkari ma klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä. 1.–6.-luokkalaisten kerho ma ja to klo 18–20. Puuhakokkikerho (sisäänkäynti E-ovesta). Kerhoon ilmoittaudutaan nettisivujen kautta www.vantaanseurakunnat.fi/ rekolan-seurakunta/kouluikaisille. Kirkkomuskari ti klo 9.30–10. Avoin kirkkomuskari perheille. Lisätiedot Suvi Häme, p. 050 433 3329.

Huolituoli-keskustelu ti klo 11–12. Asiakas valitsee aiheen ja Mieli ry:n Huolituoli-koulutettu vapaaehtoinen Terttu toimii kuuntelijana. Keskusteluhetken varaus Sannamari, p. 050 329 0361. Yläovet auki ti klo 12. Syödään yhdessä. Alussa hartaus. Sauna, oma pyyhe mukaan.

Silmukkasiskot ke klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi. Lapsikuoro laululaivan harjoitukset ke klo 16–16.45.

Pyhäkoulu su klo 10. Lasten oma kirkkohetki ja askartelua. Messu su 21.4. klo 10. Hanna Paananen, Suvi Häme. Mitä ihmettä! – Timo Soini ma 22.4. klo 18. Vierailijana Timo Soini. Kristityn miehen mietteitä uskosta ja elämästä. Musiikissa St. Andreas Folk.

Messu su 28.4. klo 10. Ben Ahlroos, Sirkku-Liisa Niemi. Retki Supavit Nummelinin Suomen kirkonkellomuseoon la 4.5. Lähtö Rekolan kirkon parkkipaikalta (Kustaantie 22) la 4.5.2024 klo 9.00 ja paluu Rekolan kirkolle noin klo 15. Retki ei ole esteetön. Hinta 55 e sis. bussimatkat, museomaksun ja lounaan. Sitova ilmoittautuminen pe 26.4. menn. p. 09 830 6709.

ASOLAN

SEURAKUNTATALO

Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedustelut Asolan toiminnasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329.

Perheolkkari ti klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä.

Saviryhmä ke klo 12. Pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 1 e/kerta. Ei ennakkoilmoittautumista.

Raamattu ja rukouspiiri to klo 10. Käydään läpi Raamattua ja seuraavan sunnuntain jumalanpalveluksen tekstiä keskustellen ja rukoillen.

Silmukkaryhmä to klo 16–18.

Ryhmässä neulotaan, virkataan ja kudotaan kahvikupin ääressä. Olet tervetullut ryhmään myös ilman käsityötä, tärkeintä on yhdessäolo. Naisten keskusteluryhmä to 18.4. ja to 2.5. klo 13. Naisten hyvinvointia lisäävä keskusteluryhmä, ei ennakkoilmoittautumista.

Seniorikahvila ma 22.4.Tarjolla mukavaa yhdessäoloa kahvikupin ääressä. Vieraana sairaalapappi

Kristiina Valtonen.

Omaishoitajien tukiryhmä ti 23.4. klo 13. Vertaistukiryhmä omaistaan hoitaville tai jos kokee olevansa omaishoitaja. Ei ennakkoilmoittautumista. Vieraana sairaalapappi

Kristiina Valtonen.

Miesten keskusteluryhmä to 25.4. klo 13. Aiheena elämän eri osa-alueiden ihmeet ja ilmiöt. Ryhmän tarkoituksena on saada lisää hyvinvointia arkeen. Ohjaajana Heikki.

Miesten raamattupiiri ma 29.4. klo 18.30. Keskustelua raamatunteksteistä miesten kesken.

Kipuryhmä ti 30.4. klo 15. Kipuryhmä on vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville. Ei ennakkoilmoittautumista.

MUUALLA

Nikkaristiapua Tarvitsetko apua kodin pienissä askareissa tai haluaisitko tulla tekijäksi mukaan?

Seurakunnan vapaaehtoiset nikkaristit auttavat kodin pikku askareissa Rekolan alueella. Heiltä voi pyytää apua esim. palovaroittimen asennukseen, lampun vaihtoon, taulujen ripustamiseen tai pihan haravointiin. Ammattimiesten töitä ei kuitenkaan tehdä. Apu on asiakkaalle maksutonta. Lisätietoja: kirkkoherranvirasto, p. 09 830 6700 ma–to klo 9–14.

VERKOSSA

Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.rekolanseurakunta.fi sekä seurakunnan YouTube-kanavalla suorana tai tallenteena.

Rekolan seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voi tilata osoitteesta www.rekolanseurakunta.fi

Tikkurilan seurakunta

Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat p. 09 830 6804 ma–pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta p. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi

Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi

Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi

tikkurilanseurakunta.fi

Facebook: Tikkurilan seurakunta

Instagram: @tiksinsrk

X: @Tiksinsrk

Vantaan seurakuntien kahdeksalla pyhiinvaellusreitillä voi kulkea vaihtelevissa maisemissa.

Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkurilantaivaanalla.blogspot.com

Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 p. 09 830 6202 Diakonia palvelee

Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköposti: diakonia.tikkurila@evl. fi Ajantasaiset tiedot toiminnasta ja tapahtumista www.tikkurilanseurakunta.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO

Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Auki ti, to ja pe klo 12–15, viikonloppuna tilaisuuksien mukaan.

Messu su 21.4. klo 12, Vilma Väisänen, Annaelina Mäkilampi, Iina Katila.

Messu su 28.4. poikkeuksellisesti jo klo 10, Annaelina Mäkilampi, SuviMaria Roine, Iina Katila. Kuorojen kevätkonsertti su 28.4 klo 18. Mukana Hakunilan, Vantaankosken ja Tikkurilan seurakunnan kuorot ja kanttorit.

TIKKURILAN KIRKKO

Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Avoinna arkisin ma–pe klo 7.30–21, la ja su klo 9–18.

Aulan palvelupiste auki kirkon aukioloaikoina. Suntiot: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila.fi

Lauantaiset iltakellot soivat klo 18. Joka kuukauden ensimmäinen la niitä on soittamassa käsin kanttori.

Keskiviikkokellot soivat kanttorin soittamina ke klo 14. Avoin Junnuolkkari 7–14-vuotiaille kouluviikoilla ti klo 13–16.

Taaperokahvila to 18.4., to 25.4. ja to 2.5. klo 9.30–12 yli vuoden ikäisille lapsille aikuisen kanssa. Päivämusiikki to klo 12 to 18.4. (Heidi Åberg, laulu), to 25.4. (Pilvi Listo-Tervaportin urkuoppilaat) ja to 2.5. (urkuri–cembalisti Pilvi Listo-Tervaportti).

Kielikerho – puhumme suomea to 18.4. ja 25.4. klo 14.30–16. Kahvia ja teetä. Lisät. mirja.jalo@evl.fi, p. 040 509 7306. The language club meets on Thursdays from 2.30–4 pm. We learn Finnish in a casual atmosphere.

Iltateetä, iltapalaa ja iltamessun valmisteluja to 18.4., to 25.4. ja 2.5. klo 18 alkaen.

Iltamessu to 18.4., 25.4. ja 2.5. klo 19. Yhteisöllisesti toteutettava iltamessuhetki. Rukoilua, Sanaa, ehtoollista, yhteislauluja ja hiljentymistä.

Perhepäivä pe 19.4. ja pe 26.4. klo 9–13. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Klo 10 Muskarikirkkohetki. Keittolounas 4 e/perhe, leipä ja kahvi 2 e/perhe. Vaivaton vihkiminen perjantaina pe 19.4. klo 14–15. Avoin vihkiaika paikalle tuleville pareille, joilla on mukanaan esteettömyystodistus,

henkilöllisyyspaperit ja sormukset. Voit halutessasi myös tehdä varauksen ennakkoon soittamalla varauspalveluun ma–pe klo 9–14 puh. 09 830 6804.

Naisten rukouspiiri pe 19.4. ja 26.4. klo 18, kokoushuone Martta. Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 20.4. ja la 27.4. klo 15. Keski-Vantaan musiikkiopiston kevätkonsertti la 20.4. klo 16.

Partiomessu su 21.4. klo 10, Susanna Rinne, Sanna Heikurinen, Samppa Laakso.

Lastenkirkko su 21.4. ja su 28.4. klo 10 messun yhteydessä Pienten paikassa. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään. Lasten oma tuokio alkaa päivän virren jälkeen ja päättyy ehtoollisen alkaessa. Lisät. maaret.hirvensalo@evl.fi tai 050 572 2811.

Arabiankielinen messu ja kirkkokahvit su 21.4. klo 16, Ramez Ansara.

Vauvakahvila ma 22.4. ja ma 29.4. klo 12.30–14.30. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikuinen.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 22.4. klo 13, seurakuntasali Voima. Suosittua kerhoa ohjaa rovasti Pirkko Yrjölä.

Raamatunlukupiiri ma 22.4. ja ma 29.4. klo 17.30, Kokoushuone Martta, Jaakko Hyttinen.

Iltaperhekerho ma 22.4. ja ma 29.4. klo 17.30–19. Tekemistä aikuisille ja lapsille. Iltapala 3 e/perhe. Tule kerhoon, kun sinulle sopii. Sukkelat sukankutojat ti 23.4. klo 10, Vehkapolun kerhotila, Vehkapolku 10 (käynti kirkon sisäpihalta).

Viikkomessu ti 23.4. ja ti 30.4. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa.

Tiistain yhteisölounas ti 23.4. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavattavissa ajanvarausta ja keskustelua varten. Huom., ei lounasta 30.4. Avoin kohtaamispaikka ke 24.4. klo 12–15 Valo-tilassa. Kohtaamispaikassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä.

Hengähdyshetki pe 26.4. klo

11–13.30. Kertaterapeuttista keskusteluapua pienen lapsen vanhemmalle on tarjolla kirkolla perjantain Perhepäivän aikana. Varaa saapuessasi itsellesi aika kirkon infopisteeltä. Walk in -terapia on matalan kynnyksen lyhytterapiaa, jossa sovelletaan ratkaisukeskeiseen psykologiaan perustuvia menetelmiä. Se on luottamuksellista keskusteluapua, jossa aiheen saa nimetä itse. Terapiaa toteuttavat walk in -terapeuttiopiskelijat. Tapaamiseen on varattu leluja pienelle lapselle.

Kimu ry:n konsertti pe 26.4. klo

19. Kirkkomusiikin opiskelijoiden konsertissa kuullaan laulua ja instrumentaalimusiikkia, mm.

Koko perheen vappu Tikkurilan kirkolla

Tikkurilan kirkon vapputapahtumassa löytyy tekemistä koko perheelle vapunpäivänä 1.5. klo 10–14.

Tilaisuus starttaa kello 10 vapun avauksella ja yhteislaulutilaisuudella. Taikuri Jari esiintyy kello 11 ja 13. Lippu esitykseen maksaa kolme euroa. Lapsilla on mahdollisuus myös opetella itse taikatemppuja taikurikoulussa (10 e), joka pidetään kello 12. Onnenpyörän, glittertatuointien ja poppareiden lisäksi myynnissä on munkkeja, simaa, grillimakkaraa, hodareita sekä käsitöitä. Tapahtuman tuot to käytetään lähetystyön hyväksi.

Retki kirkonkellomuseoon

Rekolan seurakunta järjestää lauantaina 4.5. retken kirkonkellomuseoon Lapinjärvelle. Museota esittelee ja pienen konsertin pitää kirkonkellojen asiantuntija Supavit Nummelin Museo on avoinna vain tilausryhmille, joten nyt kannattaa lähteä mukaan kiinnostavalle retkelle kirkonkellojen maailmaan.

Matkaan lähdetään la 4.5. klo 9.00 Rekolan kirkon parkkipaikalta, Kustaantie 22, ja paluu Rekolan kirkolle on noin klo 15. Retki ei ole esteetön. Hinta 55 euroa sisältää bussimatkat, museomaksun ja lounaan. Sitova ilmoittautuminen pe 26.4. mennessä p. 09 830 6709. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

uruilla ja jousisoittimilla soitettuna. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Aarne Alligaattori & Viidakkorumpu -lastenkonsertit la 27.4. klo 14 ja 15.30. Liput konserttiin ovat ilmaiset, ja ne voi hakea omalle perheelleen Tikkurilan seurakunnan perhekerhoista niin kauan kuin lippuja riittää. Kumpaankin konserttiin on jaossa n. 300 lippua. Lippuja saa max. 4 kpl/ perhe. Kerhojen kokoontumispaikat ja -ajat löytyvät osoitteessa www.tikkurilanseurakunta.fi

Messu su 28.4. klo 10, suomen ja englannin kielellä, Kristiina Kartano, Sari Hartikka, Samppa Laakso. Mass in Finnish and in English.

Vapputapahtuma ke 1.5. klo 10–14. Tekemistä koko perheelle, onnenpyörä, glittertatuointeja ja poppareita. Vapun avaus ja yhteislaulutilaisuus klo 10, Taikuri Jari esiintyy klo 11 ja 13 (3 e) sekä taikurikoulu lapsille klo 12 (10 e). Taikurikouluun voi ilmoittautua ennakkoon: http:// dy.fi/an. Myynnissä munkkeja, simaa, kahvia, grillimakkaraa, hodareita ja käsitöitä. Tuotto lähetystyön hyväksi. Talkooväkeen tai arpajaispalkintojen tuojaksi voi ilmoittautua p. 050 4147234. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 1.5. klo 13.

PIENTEN PAIKKA

Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

PYHÄN LAURIN KAPPELI

Pappilankuja 3

Ensemble Gamut! – matkalla ke 24.4. klo 19. Tervetuloa uuden projektin syntymisprosessin pariin. Keskiaikaisia kukka-aiheisia sävellyksiä sekä omia sävellyksiä ja improvisaatiota. Aino Peltomaa, laulu, harppu, lyömäsoittimet, Ilkka Heinonen, jouhikko, elektroniikka, Juho Myllylä, nokkahuilut, elektroniikka, Tuomas Norvio, live-elektroniikka ja äänisuunnittelu. Vapaa pääsy.

ILOLAN SEURAKUNTATALO

Soittajankuja 1

Perhepäivä ma 22.4. ja ma 29.4. Leikkiä, yhdessäoloa ja yhteispuuhaa lapsille ja aikuisille klo 9 alkaen ja klo 13 asti. Tarjolla välipala 2 e/perhe. Ei ilmoittautumista. Kerho isille ja lapsille ti 23.4.klo 17.30–19. Mukavaa yhdessäoloa ja puuhaa. Iltapala 4 e/perhe.

KARTANONKOSKEN

KERHOHUONEISTO

Hagelstamintie 20 A Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 25.4. klo 17.30.

RISTIPURON

KERHOHUONEISTO

Munkki- ja simamyynti. Ota varaslähtö vappuun – tilaa herkulliset munkit ja sima etukäteen! Sima 1 litra 5 e ja munkkipussi (4 kpl) 5 e. Ennakkotilaukset 22.4. mennessä: http://dy.fi/rv tai p. 050 4147234. Nouto Tikkurilan kirkolta ti 30.4. klo 13–18. Itsetehdyt tuoreet munkit ja sima valmistetaan kirkon keittiössä. Tuotteita on rajoitettu määrä. Maksuna käy käteinen/MobilePay/pankkikortti. Tuotto lähetystyön hyväksi. Laulamme yhdessä -yhteislaulutilaisuus ti 30.4. klo 17. Laulattamassa Iina Katila. Lähetyksen päiväpiiri ti 30.4. klo 13, kerhohuone Toivo, 2. krs.

Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho ti 23.4. ja ti 30.4. klo 9.30–11. Tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule silloin kun sinulle sopii.

TAMMISTON

KERHOHUONEISTO

Tammistonkatu 29 B

Avoin Junnuolkkari 7–14-vuotiaille on auki kouluviikoilla to klo 13–16. Junnuolkkarissa on tarjolla välipalaa sekä osittain ohjattua tekemistä.

Perhekerho ma 22.4. ja 29.4. klo 9.30–11. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

YLÄSTÖN

SEURAKUNTATALO

Lehtikummuntie 2

Elävän veden virta -rukouspiiri ma 22.4. klo 17.30.

Perhekerho ti 23.4. ja ti 30.4. klo 9.30–11. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

MUUALLA

Retki kirkon juhlille Tampereelle la 18.5. Musiikkia, ajankohtaiskeskusteluja, kulttuuria sekä ajatusten, uskon ja elämänkatsomusten vuoropuhelua. Valtaosaan ohjelmista on vapaa pääsy. Lähtö klo 8 Tikkurilan kirkolta, ja paluu Tikkurilaan noin klo 20.20. Retken hinta 30 e sis. edestakaisen bussimatkan. Maksu etukäteen käteisellä tai

MobilePaylla. Ruokailu omatoimisesti. Halutessaan voi hankkia itsenäisesti päivälipun (58 e), joka oikeuttaa pääsyn maksullisiin keskusteluohjelmiin. Ilm. 8.5. mennessä: mari.chaulagai@evl.fi p. 050 4147234. Paikkoja rajoitetusti, täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Järjestäjänä Tikkurilan ja Vantaankosken seurakuntien lähetystyö. Lisät. ohjelmasta kirkonjuhlat.fi.

Seurakunnan vapaaehtoiset

Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille Tikkurilan seurakunnan

Elämänkaari

HAKUNILAN

SEURAKUNTA

Kastettu

Freija Amalia Homan, Isabel Alexandra Suoperä.

Hautaan siunattu

Timo Juhani Kullervo Tukia 79 v, Arvi Eero Kullervo Hurskainen 78

v, Henri Allan Lindström 76 v, Asta

Mirjami Multas 76 v, Liisa Hillevi

Ranta 73 v, Markku Ilari Welin 71 v, Juha Petri Sikanen 67 v, Anne Maritta Kostamo 60 v.

HÄMEENKYLÄN

SEURAKUNTA

Kastettu

Elias Onni Eemeli Sjöroos, Iines

Jenny Aurora Huhtala, Kara Lina

Dorotea Deniz Pihlaja, Lenni

Viljami Koski, Pinja Amanda

Rytkönen, Sinja Lumi Haikala, Venla Vanessa Sjöroos.

Hautaan siunattu

Mirja Unelma Heiskanen 87 v, Lauri Salomon Niinistö 82 v, Tarja

Annikki Ahola 80 v, Juhani Väinö

Antero Jakonen 72 v, Pentti

Veikko Nokelainen 80 v, Irmeli

alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu varmasti! Soita Kaarinalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä porakone pelota, ota rohkeasti yhteyttä!

Tiedustelut: diakonissa hanna. raunu@evl.fi p. 050 384 8481.

VERKOSSA

Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret.hirvensalo@ evl.fi

Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Lasten ja perheiden uutiskirjeen voi tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv. net/

Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä. Huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotona.

Vantaankosken seurakunta

Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@ evl.fi, Rajatorpantie 8

Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi

Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi

Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: ti klo 9–11

Kivistön kirkko: ma klo 13–15

Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176

Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi

Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi

Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko

Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO

Rajatorpantie 8

Seniorikerho torstaisin klo 13.30. 18.4. Anna-Kaarina ja Matti Palmu: Perhetyötä maailmalla. 25.4. Anja Tolonen, Marja Pitkämäki, RitvaLeena Tuuli: Ikääntymisen ilosta runoin ja sävelin. 2.5. Kevätjuhla/

Mari-Annika Heikkilä. Raikkaita tuulia -Yhteisvastuukonsertti to 18.4. klo 18. Keväisiä ja iloisia säveliä, cover-kappaleita ja nuorten veisuja. Martinlaakson alakoulun musiikkiluokka, Lauluyhtye Eloisa, Kastehelmi-lapsikuorot sekä seurakunnan Houseband. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle. Myyrmäen kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.30. Käynti Kilterinkaaren ovesta. Kirkkoravintola Voimala pe 19.4. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi). Pöytiintarjoilu. Messu su 21.4. klo 10. Kansanlähetyksen lähetyspyhä. Papit Antti Isopahkala, Jere Hämäläinen, kanttori Mari-Annika Heikkilä, saarna Jouko Jääskeläinen, Käsikelloyhtye Sonus avustaa, joht. Sanna Helasterä. Kirkkokahveilla lähettäjäyhteyksien koordinaattori Hanna-Mari Vuorinen/Kansanlähetys: Terveisiä lähettirintamalta. Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 22.4. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä. Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, ½ t. meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t. Avoin rukouspiiri maanantaisin

klo 18.

Israel-piiri ti 23.4. klo 18. Suomen Lähetysseuran Jerusalemin FELMkeskuksen toiminnanjohtaja Tarmo Heikkilä.

Miesten raamattupiiri ti 23.4. klo 18.30.

Olotilakahvila keskiviikkoisin klo 11–13. Ei 1.5.

Mission Possible - Iloisesti Yhdessä Ilmastoilta ke 24.4. klo 18–20. Tarjoilu klo 17.30. Nuorten vaikuttajaryhmän suunnitteleman illan aiheena muuttuva ilmasto lähetysja kehitysyhteistyössä. Miten muuttuvan ilmaston haasteita ratkaistaan Suomessa ja maailmalla ja mitä nuoret tekevät teeman parissa. Ilmastoteeman äärellä työskenteleviä vierailijoita ja esimerkkejä Tansaniasta, Nepalista, Zimbabwesta, Etiopiasta ja Suomesta. Messu su 28.4. klo 10. Papit Iiro Salminen, Mark Saba, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kirkkokahvit. Raamattupiiri ma 29.4. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 29.4. klo 17.30.

Sururyhmä to 2.5., ti 7.5., to 16.5., 23.5. ja 30.5. klo 17–18.30. Sinulle, joka kannat surua läheisen ihmisen kuoleman vuoksi. Mahdollisuus keskustella, jakaa kokemuksia toisten surevien kanssa, muistella edesmennyttä läheistä ja etsiä

Marjut Onerva Nurmi 79 v, Ari

Tapio Paatsema 44 v.

KORSON

SEURAKUNTA

Kastettu

Klarissa Eleonora Eho, Nooa Joonatan Rainio, Elvi Anneli

Kaarina Kuusniemi, Venla Lilja

Alisa Venninen, Eedit Aliisa Stigell, Pihla Aurora Laine.

Avioliittoon kuulutettu

Jarmo Juhani Oresmaa ja Niina

Fiia Kristiina Väkeväinen.

Hautaan siunattu

Mauri Kalevi Pekkinen 93 v, Pentti

Kalevi Terävä 89 v, Vaula Anneli

Kujala 88 v, Irma Sisko Irene

Kauranne 87 v, Aini Marjatta

Kainulainen 83 v, Iida Marjatta

Junkkari 82 v, Esko Juhani Tähti 81 v, Seija Eeva Helena Matikkala 77 v, Heimo Juhani Hyvärinen 74 v, Ritva Kaarina Planting 73 v, Terttu Helena Kouhia 72 v, Reijo

Olavi Meskanen 71 v.

REKOLAN

SEURAKUNTA

Kastettu

Eeva Irene Marjaana Kalliomäki, Jooa Petteri Kitinoja, Oliver

Kalevi Laine, Samu Petteri Rodas, Elmo Armas Aleksanteri Ruuska, Alva Anneli Vänskä.

Hautaan siunattu

Erkki Armas Nieminen 87 v, Oiva Savolainen 86 v, Elvi Helena

Laatikainen 82 v, Keijo Olavi

Ylikorpi 79 v, Marita Anneli Huupponen 66 v.

TIKKURILAN

SEURAKUNTA

Kastettu

Noel Mio Mikael Patteri, Penélope Alessandra Taskinen, Meeri Aino

Matilda Koistinen, Alina Aurora

Lehtimäki, Emil Niilo Alexander Mäkinen, Alva Matilda Tervo, Hedda Lilja Aleksandra Henttinen, Tuuli Kerttu Inari Koivuluoma, Eleya Olivia Martinson, Matilda Adukai Mensah, Väinö

Eelis Mikael Tarvainen, Gaia

Alfaré, Gabriel Zidan El Hemaly, Kärolin Kaarde, Eino Olavi Ketola, Mimosa Adriana Nousiainen, Mio

Adrian Nousiainen, Nea Susanna

Raita, Aava Eloisa Silander, Emma

Sofia Adele Sorvoja, Anniina Eeva

Maria Tolmala, Pauli Oskari Uusitalo.

Hautaan siunattu

Lempi Aaltonen 92 v, Thure Kari

Magnusson 89 v, Pirkko Margareta Gren 88 v, Veikko Ilmari Hietanen 78 v, Rauno Viljo Tapio Hyttinen 65 v, Sirpa Helena Siimesmaa 62 v, Heikki Tapani Lindström 49 v, Eero Juhani Siira 82 v, Aune

Kalkkinen 94 v, Pentti Veli Ketola 90 v, Vuokko Kauno Orvokki Koski 90 v, Ritva Marjatta Eskelinen 85 v, Jouko Einari Holopainen 85 v, Sirkka Marjatta Valkonen 75 v, Veikko Olavi Eronen 75 v, Riitta

Anita Karppinen 63 v, Satu Tarja

Voutilainen 37 v, Ritva Liisa Irmeli

Valajärvi 90 v, Eevi Annikki Kukkonen 86 v, Toivo Ihanus 83 v.

VANTAANKOSKEN

SEURAKUNTA

Kastettu

Noel Eeli Oliver Rajanen, Elmo

Otso Oskari Salokangas, Sofia

Rebecca Vilhelmiina Mannonen, Kaarlo Elliot Allan Tähti, Beatriz

Charlotte Pukki, Jooa Jeremias

Saukkonen, Aapo Veijo Juhani

Paasivuori-Pessa, Aatos Hermanni Nisula, Mark Joseph Youssef.

Avioliittoon kuulutettu

Teemu Juhani Kaltio ja Satu

Hilkka Annikki Åkerlund.

Hautaan siunattu

Märta Amanda Pentikäinen 93 v, Ritva Tuulikki Kettunen 92 v, Reijo

Anskarius Hakasaari 87 v, Raili

Raakel Heimonen 86 v, Pirkko

Aniitta Montonen 83 v, Jasper

Olavi Mikael Ertimo 27 v, Alli

Amalia Myllyniemi 98 v, Ida Jääskeläinen 97 v, Marja Sinikka

Lindroos 87 v, Tarja Satu Irmeli

Wihinen 79 v, Pauli Juhani Turunen 77 v, Tauno Armas Palenius

76 v, Taimi Irmeli Marjatta Sahala 90 v, Seija Irmeli Puranen 88 v, Tea Pia Margaretha Harju 73 v, Paula Elina Pälli 64 v, Eila Ilona

Lotsari 95 v, Kirsti Kaarina Savolainen 88 v, Salli Kielo Marketta

Laaksonen 75 v, Terttu Orvokki

Riipinen 75 v, Jorma Juhani Paju 72 v, Niila Olavi Seuranen 18 v, Edit Alisa Norrgård, Ellen Viola Norrgård.

VANDA SVENSKA

FÖRSAMLING

Avlidna

Sonja Margareta Loikkanen.

lohtua uuteen elämäntilanteeseen. Läheisen kuolemasta on hyvä olla kulunut ainakin muutama kuukausi. Ohjaajina seurakunnan työntekijöitä. Maksuton, ei edellytä kirkkoon kuulumista. Tied. ja ilm. Tiina László, tiina.laszlo@evl.fi, p. 050 326 2631.

KIVISTÖN KIRKKO

Laavatie 2

Lasten Kastehelmi torstaisin klo

16.30 kuoro kirkkosalissa, klo 17.30 minikuoro kerhotilassa. Lauletaan ja kehitetään laulutaitoja, opitaan musiikista ja soitetaan mm. kanteleella ja ukulelella. Tied. kanttori Mari-Annika Heikkilä p. 044 422 0407.

Perhekahvila maanantaisin klo

9.30–11.

Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo

12.30. 24.4. Kati Pyykkö: Ikääntyneen ravitsemus. 1.5. ei kerhoa. Iltaperhekahvila keskiviikkoisin klo 18–19.30. Ei 1.5.

Messu su 28.4. klo 11. Pappi Maari Santala, kanttori Ritva Holma.

Kirkkaita säveliä su 28.4 klo 18. Suosituimpia yksinlauluja eri aikakausilta ja Matti Rankalan sävellyksen laulajalle, pianolle ja saksofonille kantaesitys. Esiintyjinä dipl.laulaja Matti Rankala ja Matti ja Paula Rankalan laulajat, dipl. pianisti Säde Erkkilä, musiikin tohtori Olli-Pekka Tuomisalo, saksofoni. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle. Väliajalla Kivistön Marttojen kahvitarjoilu 5 e. Kivistön rukouspiiri ti 30.4. klo 17.30.

Kivistön raamattupiiri ti 30.4. klo 18.30.

Vaatevaraston avoimet ovet to 2.5. klo 9.30–11.30. Voit tuoda ja hakea ehjiä ja puhtaita aikuisten ja lasten vaatteita. Maksuton. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan aina kirkon ollessa auki. Varmimmin vahtimestari paikalla ma–ke klo 9–15. Vaatteiden tuomisesta ei tarvitse sopia etukäteen.

SEUTULAN KAPPELI

Solbackantie 6

Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta.

MARTINRISTI

Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Aamurukouspiiri torstaisin klo 8.15.

Seniorikerho torstaisin klo 13. 18.4. Anja Tolonen, Marja Pitkämäki, Ritva-Leena Tuuli: Ikääntymisen ilosta runoin ja sävelin. 25.4. AnnaKaarina ja Matti Palmu: Perhetyötä maailmalla. 2.5. Kevätjuhla/Kari Jerkku.

Olotilakahvila maanantaisin klo 11–13.

Raamattupiiri ti 23.4. klo 13.

Martinlaakson korttelikerho keskiviikkoisin klo 13. Ei 1.5.

KAIVOSRISTI

Kaivosvoudintie 3

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10. Ei 1.5.

Perhekahvila torstaisin klo 9.30–11.

PATOTIE 2 KERHOTILA

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

MUUALLA

Olotilakahvila Kivistö tiistaisin klo 11–13 Asukastila Rubiini, Rubiinikehä 2b.

Vantaan kirkkokuorojen kevätkonsertti su 28.4. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Mukana Kivistön ja Myyrmäen kirkkojen kuorot sekä Hakunilan kirkon kuoro, Pyhän Laurin kuoro ja Tikkurilan kirkkokuoro. Vanhoja tuttuja ja uudempia valoisia hengellisiä kuorolauluja. Säveltäjinä mm. Jean Sibelius, Armas Maasalo, Sakari Löytty ja Sirkku Rintamäki. Vapaa pääsy. Retki Kirkon juhlille Tampereelle la 18.5. Lähtö Virtakirkolta bussilla klo 8.20, paluu n. klo 20. Tampereella aikaa klo 10–18. Hinta 30 e, maksu käteisellä tai MobilePayllä etukäteen. Ei maksamista bussiin astuttaessa. Ruokailu omakustanteisesti ja omatoimisesti. Halutessaan voi itsenäisesti ostaa tapahtumalipun maksullisiin tapahtumiin. Ilm. 8.5. mennessä Virtakirkolta tulijat maria.jarviniitty@evl.fi, 050 512 1168. Lisätietoja www.kirkonjuhlat.fi. Yhteistyössä Tikkurilan seurakunnan kanssa.

Yhteisvastuugolf ma 27.5. Keimola Golfissa. Hyväntuulinen hyvän tekemisen päivä. Pelataan Parasta palloa, kahden pelaajan joukkueessa, yksityis- ja yrityssarjassa. Avoin kaikille Green Cardin omistajille. Tied. ja ilm. 26.4. menn. helena. teerioja@pp.inet.fi, puh. 0500 816 765.

Seurakuntamatka Kilimanjaron rinteille 21.–30.9. Tutustumme

Moshin kaupunkiin, alueen seurakuntaelämään, Kilimanjaron alueella sijaitsevaan luostariin, tapaamme masai-heimon jäseniä ja heidän seurakuntaansa. Mahdollisuus harjoittaa hiljaisuuden retriittiä ja tehdä retki Arushan kansallispuistoon. Matka vaatii toteutuakseen 15 matkustajaa. Mukana pastorit Mark Saba ja Marko Heusala. Hinta 1390 e + lennot hankittava itse omakustanteisesti + 190 e vapaaehtoinen kansallispuistoretki. Ilm. ja tied. 31.5. menn. matkanjärjestäjä

Matkatoimisto Monsuuni/Marko Heusala, mheusala@hotmail.com, p. 040 569 2482. Tarkempi ohjelma ks. vantaankoskenseurakunta.fi.

Nikkaristipäivystys keskiviikkoisin (ei 1.5.) klo 11–13, p. 09 830 6426. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua

pienissä kodin sisä- tai ulkotöissä iän tai liikkumishaasteiden vuoksi? Hyllyjen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, joiden apu on asiakkaalle maksutonta. Ammatti-ihmisten töitä (esim. sähkö- tai putkityöt) emme voi tehdä. Nikkaristit toimivat Vantaankosken seurakunnan alueella (Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaak-

HELSINGE KYRKA

S:T LARS

Kyrkov. 45

Högmässa sö 21.4 kl. 10. Eva AhlWaris och Anders Ekberg. Högmässa med konfirmation sö 28.4 kl. 12. Sini Aschan, Eva AhlWaris och Heidi Åberg.

DICKURSBY KYRKA

Stationsv. 12a

Yhteisvastuugolf

Keimola Golfissa

Ma 27.5.

Hyväntuulista hyvän tekemistä!

Ilmoittaudu 26.4. mennessä: bit.ly/yvgolf24

yhteisvastuugolf

so, Vantaanlaakso ja Kivistön suuralue).

Keikka-apu-päivystys tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Keikka-apu on kertaluonteista ja maksutonta vapaaehtoisapua yli 65-v. Länsi-Vantaalla asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Esim. auttamista asioilla kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, apua lomakkeiden täyttämisessä tai ulkoilukaverina. Yhteistyössä Hämeenkylän srk:n kanssa.

VERKOSSA

Messu su 28.4. klo 10. Papit Iiro Salminen, Mark Saba, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena.

Vanda svenska församling

Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262. Öppet må–fre kl. 9–12, vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning via tidsbeställning

Apua tukeaja

Perheneuvonta:

Ajanvaraus p. 09 830 6799

Päivystys to klo 8–12

Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254

Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282 helena.karvinen@evl.fi

VAMMAISILLE

Osallisuuspaja pe 19.4. klo 10–12

Tikkurilan kirkko, Asematie 12a. Keskustellaan yhdessä Vantaan seurakuntien toiminnasta vammaisten henkilöiden näkökulmasta.

VIITTOMAKIELISILLE

Kannelmäen raamattu- ja keskustelupiiri ti 23.4. klo 15–17. Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6, Helsinki.

Viittomakielinen perhekerho pe 26.4. klo 9.30–12. Malmin varustamo, Pekanraitti 16, Helsinki. Vaku ry:n seniorikerho ma 29.4. klo 12–15 Tikkurilan kirkko, Asematie 12 a. Huone Usko, 2. krs.

NÄKÖVAMMAISILLE

Musiklek fre 19.4, 26.4 kl. 10–11. Ungdomskväll ons 24.4 kl. 18–20. Sångstund för alla ons 24.4 kl. 18–19.

Familjeförberedelseträff: Den psykiska processen lö 27.4 kl. 13–16. Anmälan till Heidi Åberg 040 480 1088.

HÅKANSBÖLE KYRKA

Håkansbölev. 48 Sottungsby–Håkansböle pensionärskrets to 25.4 kl. 13–14.30.

MARTINRISTI

Mårtensdalsst. 7

Familjecafé ti 23.4 kl. 10–11. Obs! Ingen Träffpunkt ti 23.4 pga utbildning. Pensionärskrets ti 30.4 kl. 11–12.30.

FOLKHÄLSANHUSET

Vallmov. 28

Allsång ons 24.4 kl.14:30

Följ med Folkhälsans seniorer ut på promenad ons 24.4 kl. 15. Vi träffas varannan onsdag om bara vädret tillåter. Vi går ut som en grupp. Anmälningar till heidi. salminen@evl.fi

ÖVRIGT

Vivandi-kören övar to 18.4, 25.4 och 1.5 kl. 16–18 i Bygård. Sportklubben ti 23.4 kl 16–17 i Dickursby skola.

ViAnda-kören övar ons 24.4 och 2.5 kl. 12–14.

Näkökulman vertaistapaaminen ma 22.4. klo 13–15 Kirkonkulma, Kirkkokatu 1, Espoo. Pakarituvan vertaistapaaminen ti ke 24.4. klo 12.30–15 Pakarituvalla, Kuriiritie 1. Raamattupiiri to 25.4. klo 13–15 Suvelan kappeli, Kirstintie 24, Espoo.

Näkövammaistyön suunnitteluryhmä ma 29.4. klo 13–15 Tikkurilan kirkko, Asematie 12a. Kaikille avoin. Suunnitellaan yhdessä syksyn toimintaa.

Miesten saunailta to 2.5. klo 18–20.30 Länsimäen kirkon takkahuone, Kerokuja 9. Edellyttää omaa avustajaa.

International

International Friendship-choir practises at Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heikkilä, tel. 044 422 0407.

The Message Club Thu 18 Apr at 2pm–4pm in Tikkurila church. Some refreshments are served. Enrollments to Heidi Salminen 050 330 1828.

The language club on Thursdays from 2.30 pm to 4 pm in Vehkapolku 10 c (Door in the courtyard of Tikkurila Church). We learn Finnish in a casual atmosphere. Coffee and tea available.

Mass in Finnish and in English Sunday 28 Apr at 10 am, Kristiina Kartano, Sari Hartikka, Samppa Laakso.

Musiikkia Vantaalla

TORSTAI 18.4.

Raikkaita tuulia klo 18 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Keväisiä ja iloisia säveliä, coverkappaleita ja nuorten veisuja tuottavat Martinlaakson alakoulun musiikkiluokka, Lauluyhtye Eloisa, Kastehelmi-lapsikuorot sekä Vantaankosken seurakunnan Houseband. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

LAUANTAI 20.4.

Keski-Vantaan musiikkiopiston kevätkonsertti klo 16 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Kirkkokonsertti klo 18 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9. Geneven oopperan solisti Viktoria Martynenko ja Gloria-kuoro. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuu-keräyksen hyväksi.

SUNNUNTAI 21.4.

Ystävyydelle ja lähimmäisenrakkaudelle -konsertti klo 16. Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Musiikista vastaa Ladies & Gents -yhtye. Liput 15 e (sis. lasillisen kuohujuomaa). Väliajalla tarjolla kahvia ja makeaa/suolaista 5 e hintaan. Lippuvaraukset: marja. saloranta@gmail.com, p. 040 035 7033. Maksu tilille FI38 1031 3000 7799 96, viite 5063. Lippuja myös ovelta. Konsertin tuotto länsivantaalaisille nuorille. Järjestäjä Lions Club Vantaa/Helsinge.

Vantaan kirkoissa ja kappeleissa kaikuvat keväiset sävelet. Tarjolla on muun muassa musiikkiopiston kevätkonsertti, keskiaikaisia kukka-aiheisia sävellyksiä ja improvisaatiota sekä kirkkokuorojen kevätkonsertti.

KESKIVIIKKO 24.4.

Ensemble Gamut! – matkalla klo

19 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Tervetuloa uuden projektin syntymisprosessin pariin. Keskiaikaisia kukka-aiheisia sävellyksiä sekä omia sävellyksiä ja improvisaatiota. Aino Peltomaa, laulu, harppu, lyömäsoittimet, Ilkka Heinonen, jouhikko, elektroniikka, Juho Myllylä, nokkahuilut, elektroniikka, Tuomas Norvio,

live-elektroniikka ja äänisuunnittelu. Vapaa pääsy.

TORSTAI 25.4.

Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa. Pilvi Listo-Tervaportin urkuoppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy.

PERJANTAI 26.4.

Kimu ry:n konsertti klo 19 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Kirkko-

musiikin opiskelijoiden konsertissa kuullaan laulua ja instrumentaalimusiikkia, mm. uruilla ja jousisoittimilla soitettuna. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e.

LAUANTAI 27.4

Aarne Alligaattori & Viidakkorumpu -lastenkonsertit klo 14 ja 15.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Liput konserttiin ovat ilmaiset, ja ne voi hakea omalle perheelleen

Musiikkia Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa

Perjantaina 19.4.

Viulukollegioiden konsertti klo

18 Helsingissä Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Itä-Helsingin musiikkiopiston viulukollegiat. Vapaa pääsy.

Konsertti Uutta klo 19 Helsingissä Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Ylioppilaskunnan Laulajat. Muun muassa uusien teosten kantaesityksiä ja tilaussävellyksiä. Liput alkaen 30 e lippu.fi. Mozart: Missa in C klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Oratoriekören i Helsingfors, solisteina Aurora Martens, Iida Antola, Niilo Erkkilä ja Veikko Vallinoja, Lohjan kaupunginorkesteri. Liput 35 e

lippu.fi ja ovelta.

Lauantaina 20.4.

Rosa Mystica ‒ Naisten säveltämää musiikkia keskiajalta barokkiin klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Naiskuoro Kupliva, johtaa Viena Kangas. Linnéa Sundfær Casserly, sopraano, Kaisamaija Uljas, luuttu, Espoon barokin duo: Laura Vihreäpuu, urut, Pieta Mattila, sello. Isabella Leonardan, Sulpitia Cesiksen, Chiara Margarita Cozzolanin, Caterina Assandran ja Barbara Strozzin musiikkia diskanttikuorolle, solistille ja soittajille. Hildegard von Bingenin a cappella -teokset. Liput: 20 e / 10 e.

Liput konsertin lippukaupasta ja puoli tuntia ennen ovelta.

Torstaina 25.4.

Mustarastas-yhtyeen 30-vuotisjuhlakonsertti klo 18 Helsingissä Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Gospel-folk-yhtye. Laura Airola, viulu, nyckelharpa ja taustalaulu, Susanna Eronen, laulu ja tinapillit, Kari Haapala, laulu ja kitara, Aki Hauru, irlantilainen bouzouki, mandoliini, kitara ja taustalaulu, Kerttu Terri, haitari, Tiro Rohkimainen, basso, kontrabasso ja taustalaulu. Siluetti-albumin julkaisu. Vapaa pääsy.

Tikkurilan seurakunnan perhekerhoista niin kauan kuin lippuja riittää. Kumpaankin konserttiin on jaossa noin 300 lippua. Lippuja saa max. 4 kpl/perhe. Kerhojen kokoontumispaikat ja -ajat löytyvät osoitteessa www.tikkurilanseurakunta.fi

SUNNUNTAI 28.4. Rukoilen sun puolesta -konsertti klo 12.30. Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Konsertti Leena Kasevan muistolle. Ohjelma 10 e. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Vantaan kirkkokuorojen kevätkonsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Mukana Hakunilan, Vantaankosken ja Tikkurilan seurakunnan kuorot ja kanttorit. Vapaa pääsy.

Kirkkaita säveliä klo 18 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Suosituimpia yksinlauluja eri aikakausilta ja Matti Rankalan sävellyksen laulajalle, pianolle ja saksofonille kantaesitys. Esiintyjinä dipl.laulaja Matti Rankala ja Matti ja Paula Rankalan laulajat, dipl.pianisti Säde Erkkilä, musiikin tohtori Olli-Pekka Tuomisalo, saksofoni. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle. Väliajalla Kivistön Marttojen kahvitarjoilu 5 e.

TORSTAI 2.5.

Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa. Esiintymässä urkuri-cembalisti Päivi Listo-Tervaportti. Vapaa pääsy.

Perjantaina 26.4. Espoo sinfonia -konsertti klo 19 Espoossa Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Schumannin 1. sinfonia ja TŠaikovskyn Serenadi jousille. Johtaa kapellimestari Jackie Shin. Liput ovelta 25/15 e.

Sunnuntaina 28.4.

L. Onervan syntymäpäivämatinea klo 18 Helsingissä Kallion kirkon kappelissa, Itäinen papinkatu 2. Pertti Eerola, piano, EevaLiisa Haimelin ja Iiro Kajas, lausunta, Talvikki Eerola, lausunta, laulu ja piano, Aulikki Eerola, Onerva ja melodraamat. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Konsertti ikuinen kaipaus klo 18 Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3. Maiju Vaahtoluoto, mezzosopraano, Kristian Attila, piano. Brahms-Poulenc, Ravel, Korngold. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuulle.

Torstaina 2.5.

Kuin sateenkaari klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Spira Ensemble, Jaani Helander, sello. Suomen ensiesityksenä Kõrvitsin säveltämä St. Michael Songs. Myös Morlock, Lidholm, Whittall. Liput 25/15 e spiraensemble.eventiolive.fi ja ovelta. Teosesittely klo 18.15.