Kirkko ja kaupunki 2024 07 Espoo

2.5.2024

kirkkojakaupunki.fi

Anteeksianto vapauttaa vihasta s. 14

Utopiat tuovat toivoa s. 18

Rakkautta, virheitä ja menetyksiä

Kaiken kokemansa keskellä

Mikael Jungner on alkanut oivaltaa, kuinka ymmärrystä lisäävä ja syvällinen asia armo on s. 12

HYVÄN TÄHDEN.

Pääkirjoitus

Avioliitosta tarjotaan kompromissia

TOUKOKUUN PUOLIVÄLISSÄ KOKOONTUVA kirkolliskokous yrittää löytää tietä eteenpäin kysymyksessä, josta näyttää tulleen kirkossa ikiliikkuja.

Vaikka monissa seurakunnissa jo vihitään samaa sukupuolta olevia pareja, kirkon perinteisen kannan mukaan kristillinen avioliitto on miehen ja naisen välinen. Jos tätä käsitystä halutaan muuttaa, asiasta päättää kirkolliskokous. Päätökseen tarvitaan kolmen neljäsosan määräenemmistö, jollaista on miltei mahdoton saada.

Viimeisin yritys ratkaista kirkkoa sisäisesti jakava kiista on piispainkokouksen ehdotus kahdesta rinnakkaisesta ja yhtäläisesti hyväksytystä avioliittokäsityksestä. Näistä ensimmäisessä avioliitto ymmärretään miehen ja naisen välisenä ja toisessa kahden henkilön välisenä. Ehdotukseen sisältyvät papin omantunnonvapaus ja seurakunnan velvollisuus varmistaa, että kaikki parit pääsevät vihille.

PIISPOJEN EHDOTUS on vallitsevan tilanteen tunnustava kompromissi eikä sellaisena täydellinen. Se on saanut rajua vastustusta sekä kirkon arvokonservatiivisten herätysliikkeiden suunnasta että monilta arvoliberaaleilta, joiden mielestä ehdotus merkitsisi syrjivän kirjauksen tekemistä kirkkojärjestykseen. Siinä kun ei tällä hetkellä puhuta miehestä ja naisesta, vaan ainoastaan kirkon jäsenyydestä ja rippikoulusta avioliittoon vihkimisen edellytyksinä. Nyt siihen tulisi tuon toisen avioliittomallin mukana maininta sukupuolista.

Kirkko ja kaupunki selvitti Espoon ja Helsingin hiippakunnan kirkolliskokousedustajien kannat piispojen ehdotukseen. Näyttää siltä, että ehdotusta vastustaa sekä arvokonservatiivien että arvoliberaalien joukossa niin moni, että sen läpimeno on vaikeaa, vaikka osa kyselyyn vastanneista kirkolliskokousedustajista olikin epävarmoja tai ei halunnut kertoa näkemystään.

KANNATTAISI VIELÄ MIETTIÄ. Ensinnäkin on fakta, että Suomen evankelis­luterilaisessa kirkossa on asiassa kaksi linjaa ja niillä kummallakin on teologiset ja Raamattuun kytkeytyvät perusteensa, joita on hankala sovittaa yhteen. Toiseksi nykytilanne eriarvoistaa kirkon jäseniä maantieteellisesti. Pääkaupunkiseudulla samaa sukupuolta olevan parin on helppo löytää pappi ja kirkkotila, mutta monilla muilla paikkakunnilla se ei onnistu. Ja kolmanneksi: tuskin yksikään pari haluaa, että hänet vihkii pappi, joka tekee sen vastentahtoisesti. Omantunnonvapaus on siis myös seurakuntalaisen etu.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

PIISPOJEN EHDOTUKSEN LÄPIMENO ON VAIKEAA.

Mitäpä linnunpoika voi tehdä emonsa hyväksi, paitsi kasvaa ja lentää tiehensä.

TEOKSESTA MUSTAN AFRIKAN VIISAUTTA. Toim. MATTI KUUSI (WSOY 1979)

Sinä kaiken luottamuksen lähde, auta minua aikuisen lapseni kanssa.

Tiedän, että hössötän liikaa, ja tiedän, että se ärsyttää häntä.

Voi, kunpa voisin luottaa, että hän pärjää kyllä.

Siunaa meitä molempia.

Lapset ovat paljon fiksumpia kuin vanhempansa, ja opin heiltä edelleen koko ajan. Ihailen, kuinka joustavia ja anteeksiantavia he ovat vanhemmilleen.

TOIMITTAJA JA KIRJAILIJA SUVI AHOLA ANNA-LEHDESSÄ 16/2024

Vaikka isäni ja äitini hylkäisivät minut, Jumala pitää minusta huolen.

PSALMI 27:10 (vuoden 2024 suomennos)

Kirkko ja kaupunki

KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT

Seuraava lehti ilmestyy 16.5.

kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”Kun sain lapsen, hän ohitti arvojärjestyksessä kaiken muun”

Laulaja ja lauluntekijä Janna Hurmerinta, taiteilijanimeltään

Janna, järjesti jo pienenä laulu- ja tanssiesityksiä kotinsa pihalla Vantaan Hiekkaharjussa. Nyt omalla kotipihalla touhuaa muutaman vuoden ikäinen poikalapsi.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

1Millaisia muistoja sinulla on lapsuudestasi ja nuoruudestasi Hiekkaharjussa?

– Hiekkaharju oli kiva ja rauhallinen asuinalue. Asuimme omakotitalossa, jossa oli iso piha leikkimiseen. Vaikka kävin kouluni Helsingissä, sain naapureista hyviä ystäviä, joiden kanssa olen yhteydessä edelleen. Myös Vantaan tanssiopistosta on jäänyt elämääni ystäviä.

– Olin luova lapsi, ja tein tyttökavereideni kanssa laulu­ ja tanssiesityksiä, joihin myimme oikein pääsylippuja. Näitä esityksiä järjestettiin meidän pihallamme, ja paikalla oli vanhempia, muita sukulaisia ja naapurustoa.

2

Miksi palasit pari vuotta sitten takaisin vanhaan kotikaupunkiisi?

– Asuin kerrostaloasunnossa Helsingissä, kun tulin raskaaksi. Alkoi tuntua, ettei se ollut oikein sopiva paikka kasvattaa lasta. Omakotitalo tuntuu minusta lapsuuden kokemuksien vuoksi kotoisalta ja siinäkin mielessä paremmalta, että meillä on nyt oma turvallinen piha, jossa lapsi voi rauhassa touhuta.

3

Vantaa täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Mitä toivoisit kasvavalta kaupungilta?

– Vantaalla on moni asia hyvin, mutta toivon, ettei varsinkaan lapsia ja mielenterveysongelmista kärsiviä unohdettaisi. Vantaa voisi myös panostaa enemmän kaupungin kulttuurielämään ja erilaisiin kulttuurin tekijöihin. Kulttuuri kuuluu ihmisen perustarpeisiin, ja se on auttanut tutkitusti ihmisiä voimaan paremmin.

4

Millaista vaihetta elät muusikon urallasi?

– Oikein hyvää vaihetta. Olen säveltänyt uutta musiikkia, ja 3.5. julkaisen uuden biisin Muuttolintu. Syksyllä minulta tulee myös uusi albumi. Vietän tänä vuonna 10­vuotistaiteilijajuhlaa, sillä ensimmäinen suomenkielinen levyni Janna julkaistiin vuonna 2014.

– Nyt odotan innolla kesän keikkoja, joista pari on Vantaalla. Esiinnyn 15.5. Vantaan päivän konsertissa Vantaan Viihdeorkesterin solistina Tikkurilantorilla. Konsertti kuuluu kaupungin 50­vuotistapahtumiin. Heinäkuussa olen mukana Tikkurila Festivaalilla Hiekkaharjun urheilupuistossa.

Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhiä asioita ovat lapsi ja perhe. Kun sain lapsen, hän ohitti arvojärjestyksessä kaiken muun. On ihanaa seurata lapsen kasvamista ja kuulla hänen tarinoitaan.

Vantaan kaupunki täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Sitä juhlitaan mm. Vantaan päivänä ke 15.5. Lisätietoja: vantaa.fi/juhlavuosi.

Sata salamaa iskee kirkossa

Petri Laaksonen on säveltänyt liudan Euroviisukappaleita. Nyt hän valmistautuu Viisumessuun.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN

Muusikko Petri Laaksosta voi hyvällä syyllä kutsua yhdeksi Suomen menestyneimmistä euroviisusäveltäjistä. Hänen säveltämistään kappaleista kahdeksan on päässyt Suomen Euroviisu-finaaliin, ja kahdesti Laaksosen sävellys on valittu edustamaan Suomea: Sonja Lumpeen esittämä Eläköön elämä vuonna 1985 ja Virve Rostin Sata salamaa vuonna 1989.

Kappaleiden määrä kertoo Laaksosen mielestä siitä, että Euroviisut ovat olleet hänelle lapsesta saakka kova juttu. Varhaisteini-iässä hän oli varsinainen lajiniilo, joka huudatti kilpakappaleita mankastaan ja tunsi viisuihin liittyvät tilastot.

– Siinä oli jotakin jännää ja kivaa, että maat kilpailivat musiikissa. Olin aina vahvasti Suomen puolella.

OIKEASTAAN VOI MYÖS sanoa, että Petri Laaksosen muusikon ura alkoi Euroviisuista. Suomen edustuskappaleeksi valittu Eläköön elämä oli nimittäin ensimmäinen Laaksosen säveltämä kappale, joka levytettiin.

– Se oli pökerryttävän riemastuttavaa sekä minulle itselleni että muille, että joku tuli kisoihin täysin pystymetsästä ja pärjäsi. Se oli valtava rohkaisupotku. Euroviisukappaleitten säveltäminen on aivan omanlaisensa prosessi.

– Siinä pitää olla tarttumapintaa, jotakin, mikä kiinnostaa, koskettaa ja innostaa, Laaksonen sanoo.

Kappaleen pitää olla myös vetävä, sellainen, jossa tapahtuu, jotta sitä jaksaa seurata kolme minuuttia.

– Mutta jos kysytään, miten nykyään tehdään hyvä euroviisu, en tiedä! Musiikkikulttuuri on muuttunut niin hurjasti.

EUROVIISUT OVAT KOKENEET monenlaisia vaiheita. Välillä Suomen huono menestys oli yleinen vitsailun aihe eivätkä viisut oikein innostaneet enää musiikin tekijöitäkään. On myös nähty uusi nousu, ja sitten Lordin viisuvoiton ja Käärijän menestyksen synnyttämä koko kansan viisuhuuma.

– Olen seurannut tätä kehitystä hyvillä mielin. Poliitikot ja kansakunnat arvostavat taas viisuja, ja ne ovat esillä. Uudet sukupolvet ovat löytäneet Euroviisut. Koen kuitenkin olevani vähän out tästä musiikkigenrestä.

Se Laaksosta harmittaa, että nykyään show’lla on niin suuri painoarvo.

– Ei tempuista nauti enää, kun niitä tulee 30 kappaleen ajan.

TÄNÄ KEVÄÄNÄ Petri Laaksonen on ollut mukana valmistelemassa kotikirkkoonsa Helsingin tuomiokirkon Viisumessua, jossa hän myös soittaa ja laulaa. Tilaisuudessa lauletaan yhdessä messuun sopivia euroviisuja Suomesta ja ulkomailta. Mukana ovat ainakin Vain hieman rauhaa (Ein bißchen Frieden), Halleluja (Hallelujah), Katson sineen taivaan ja Sata salamaa. ■ Viisumessu la 11.5. klo 18 Helsingin tuomiokirkossa ja Euroviisumessu ke 8.5. klo 18 Huopalahden kirkossa.

Tämä takki oli Petri

Laaksosen yllä vuonna 1985, kun hänen säveltämänsä

Eläköön elämä valittiin edustamaan Suomea.

Petri Laaksosen sävellykset Euroviisuissa ja niiden esittäjät

1985 Eläköön elämä, Sonja Lumme

1987 Sata salamaa, Vicky Rosti

1988 Amor amor, Ami Aspelund

1989 Oi äiti maa, Anneli Saaristo

1990 Gabriela, Arja Saijonmaa

2000 Oot voimani mun, Anna Eriksson

2009 Kirkas kipinä, Jari Sillanpää

2011 Seis!, Tommi Soidinmäki

Toivoa kaduilta

Nuoret kenialaiset aktivistit osoittavat esimerkillään, että suurikin elämänmuutos on mahdollinen.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO

KUVAT JANI LAUKKANEN JA HELINÄ RAUTAVAARAN MUSEO

Noin neljä vuotta sitten Kenian pääkaupungissa Nairobissa asuvan Peris Lilan elämä sai uuden käänteen, kun tämä nuori nainen tutustui Undugujärjestössä työskentelevään Joseph Nandwaan. Undugu-järjestö auttaa kaduilla asuvia lapsia ja nuoria irrottautumaan rikos- ja päihdekierteestä ja rakentamaan itselleen parempaa elämää.

Järjestön tuella Lila pääsi eroon huumeista ja sai hankittua itselleen ja kahdelle lapselleen, nykyään 10-vuotiaalle Theresa Thalialle ja 6-vuotiaalle Tiffany Tanialle, oikean kodin.

Lila työskenteli tuolloin kaatopaikalla jätteiden lajittelussa. Se on Nairobissa haluttua työtä, eivätkä läheskään kaikki halukkaat saa töitä kaatopaikalta. Lila keräsi, lajitteli ja myi löytämiään jätteitä, kuten puuvillakankaan palasia ja metallia. Kaatopaikalta löytyi myös sopivia vaatteita lapsille. Toisinaan perhe söi kaatopaikalta löytynyttä ruokaa. Hiljattain Lila menetti työnsä jätteiden lajittelussa. Tällä hetkellä hän elättää perhettään valmistamalla ja myymällä uppopaistettuja kananpaloja katukeittiössä. Kun Lila on töissä, lapset käyvät koulua.

PERIS LILA TOIMII myös Undugujärjestön aktivistina ja vertaistuke-

na vaikeissa oloissa kasvaneille nuorille.

– Elämänmuutos on aina mahdollinen, vaikka oma elämäntilanne olisi juuri tällä hetkellä hankala. Koskaan ei kannata luovuttaa.

– Lisäksi haluan nuorten ymmärtävän, ettei huumeiden käyttöä pidä koskaan aloittaa, oli elämäntilanne mikä tahansa.

Lila ja kahdeksan muuta nuorta kenialaista aktivistia ovat yhdessä toimittaja ja dokumentaristi Kaisa Viitasen kanssa kuratoineet From Zero to Hero -näyttelyn, joka avautui maaliskuussa Helinä Rautavaaran museossa Espoossa.

Näyttelyn teemana on toivo.

– Näyttelyssä nuoret jakavat omasta elämästään puhuttelevalla tavalla. Heistä löytyy samastumiskohteita ja roolimalleja kaikille sukupuolille, kertoo Helinä Rautavaaran museon intendentti Katri Hirvonen-Nurmi.

Näyttelykävijä pääsee kurkistamaan kenialaisten elämään valokuvien ja aktivisteille kuuluvien esineiden kautta. Lisäksi näyttelyssä voi vierailla nairobilaisessa kynsistu-

From Zero to Hero -näyttelyssä on esillä aktivistien elämään liittyviä asioita, kuten Peris Lilan kaatopaikalta keräämiä esineitä.

HYVÄN TÄHDEN.

83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Päätoimittaja

Pauli Juusela

Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen

Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti

Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää

edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Aiemmin Peris Lila oli yksi Nairobin kodittomista.

diossa. Näyttelyssä on myös videoita ja VR-lasit, joilla pääsee katsomaan, miltä Nairobin kaduilla näyttää.

KENIA OLI TÄRKEÄ paikka myös tutkimusmatkailija ja keräilijä Helinä Rautavaaralle. Vuonna 1998 menehtynyttä Rautavaaraa kiinnosti Keniassa maan edistyksellisyys. Keniasta puhutaankin usein teknologian huippumaana. Kenia esimerkiksi kehitti mobiilirahan, M-Pesan, huomattavasti ennen Eurooppaa. Maailmanpankkiluokituksessa Kenia sijoittuu alemman keskitulotason valtioiden joukkoon. Maassa asuu yli 57 miljoonaa ihmistä, joista 5 miljoonaa Nairobissa. Erot rikkaiden ja köyhien välillä ovat maassa suuret. Kolmasosa maan asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella.

KUN TOIPUMINEN huumeiden käytöstä on edennyt, Peris Lila on alkanut jälleen käydä kirkossa.

– Olen kristitty, mutta kun asuin kaduilla, minulla ei ollut aikaa miettiä Jumalaa. Nyt olen taas uskossa ja käyn lasteni kanssa sunnuntaisin jumalanpalveluksessa.

Lila toivoo, että hän pystyy jatkossakin elättämään itsensä ja lapsensa.

– Minulle hyvä elämä on sitä, että minulla ja lapsillani on riittävästi ruokaa ja vaatteita ja pystyn maksamaan koulun lukukausimaksut ja asuntomme vuokran. Toivottavasti Jumala auttaa minua kaikessa tässä. ■

From Zero to Hero -näyttely 2.2. 2025 asti Helinä Rautavaaran museossa Espoossa.

Painos

330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Äitiys vai vapaus?

Saara Turunen esittelee tarkkanäköisessä

romaanissaan monta järkisyytä valita lapsettomuus. Lapsitoivetta on vaikeampi selittää.

”Siinä on jotakin mykkää ja alkukantaista.”

Nainen on valinnut lapsettomuuden, mutta lähestyvä nelikymmenvuotispäivä ajaa hänet sisäiseen konfliktiin asian kanssa. Tästä tilanteesta lähtee Saara Turusen romaani Hyeenan päivät (Tammi 2024).

Turunen nostaa esiin syitä haluta lapsettomuutta. Päähenkilö oppi jo koulussa, että raskaaksi tuleminen tarkoitti jäämistä nuhjuiselle kylänraitille lastenvaunuja työntelemään. Äitiyden välttäminen merkitsi vapautta. ”Työstä sai kiitosta, rahaa ja kunniaa. Lastenteosta sai muodottoman keskivartalon ja ruman tuulipuvun.”

Romaanin minäkertoja työskentelee Turusen itsensä tavoin kaunokirjallisuuden ja teatterin parissa. Kertoja suree taiteilijanaisia, jotka katosivat historian lehdiltä saatuaan lapsia.

”Miten voisin enää omistautua taiteelle, jos minun olisi omistauduttava lapsenhoidolle?” ”Oli aikoja, jolloin en halunnut vaarantaa työrauhaani, ja oli toisia, jolloin taas pelkäsin, että minusta tulisi sellainen rupsahtanut kotiäiti, joka työntäisi kitiseviä lastenvaunuja eikä käyttäisi

enää ripsiväriä. Kuka mieskään sellaisesta välittäisi?”

Myös raha-asiat huolettavat. Romaanin päähenkilöllä ei ole sellaista työtä, josta voisi jäädä äitiyslomalle.

Aikuiset elävät romaanissa kahta todellisuutta. Tyylikkäät lapsettomat ihmiset juovat punaviiniä aamuyöhön ja käyvät kiinnostavia keskusteluja. Perheelliset ajavat Crocsit jalassa Prismaan vaippaostoksille, nukkuvat huonosti ja ovat jatkuvasti poissa töistä lasten sairastellessa. Romaanin päähenkilö miettii perheellistymisen vaikutuksia: ”Kävisikö aivoilleni niin, että ne hapertuisivat ja ettei minua kiinnostaisi enää muu kuin vaipat ja Tutteli?” ”Menettäisinkö ystäväni, ainakin ne, joilla ei ole lapsia?”

Romantiikka puolison kanssa ainakin kuolisi.

Mistä tietää, kelpaako äidiksi? Hyeenan päivissä lapsettomuuteen ohjaa myös epäily, ettei pysty muuhun. ”Vuosikaudet

olin omasta mielestäni aivan liian nuori äidiksi ja kaikilla tavoilla muutenkin sekaisin.”

Romaanin päähenkilö ei halua siirtää eteenpäin suvussaan kulkevaa rikkinäisyyttä, puhumattomuutta ja kovuutta. Hän taistelee ahdistusta vastaan, kun ystävä puhuu imetyksen merkityksestä kiintymyssuhteelle.

Varmaan aika moni lisääntymisikäinen ihminen on kuullut ylisukupolvisista traumoista ja kiintymyssuhdehaavoista. Tieto lisää paineita.

”Äitiydessä saattoi epäonnistua niin monella eri tavalla, saattoi kasvattaa lapsestaan itsekkään hirviön, joka imi vanhempiensa voimavarat ja omaisuuden muttei antanut mitään tilalle, tai saattoi kasvattaa hänestä surkean nössön, joka pelasi videopelejä ja hautautui pitsalaatikoiden alle.” ”Luulen, etten osaisi kasvattaa poikalasta.”

Päähenkilö ihmettelee siskoaan, joka saa aikaan vaikka mitä lapsenhoidon lomassa. ”Sellaista kai perheenäidin elämä on, mutta en tiedä, kykenisinkö samaan milloinkaan.”

Sitten ovat vielä neuvoloiden ja synnytyssairaaloiden kauhut, raskaus, synnytys ja kipu. ”Pelkään kotimaani tylyjä ihmisiä, ilkeitä sairaanhoitajia ja kylmäkätisiä lääkäreitä, pelkään nihkeyttä, ilmeettömyyttä ja empatian puutetta. Sellaista, että värisen eläimenä nurkassa ja joku tiuskii minulle.”

Vapaaehtoisesti lapseton ystävä toteaa romaanin päähenkilölle: ”Maapallo ei

vaan kestä sitä, että me kaikki lisäännymme.” Kun mahdollisuus biologiseen äitiyteen on päättymässä, päähenkilö huomaa olevansa ”itsekkäästi ja primitiivisesti” toista mieltä.

”Halua on vaikea pukea sanoiksi, siinä on jotakin mykkää ja alkukantaista.” ”Maapallo voisi tuhoutua, aarniometsät kärventyä tuhkaksi ja likavedet vyöryä kaduilla, mutta silti minä haluaisin lapsen. Toive on ennen kaikkea ruumiillinen. Haluan vain täyttää lajini evolutiivisen tehtävän.”

Päähenkilö hakeutuu lapsettomuushoitoihin. Ajatus hedelmällisyydestä ja siihen liittyvät raamatunlauseet alkavat puhutella häntä. ”Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa. Hän on kuin puu, vetten äärelle istutettu: se antaa hedelmän ajallaan, eivätkä sen lehdet lakastu. Lapset ovat Herran lahja, kohdun hedelmä on hänen antinsa.”

Päähenkilö alkaa ajatella, että lapsi merkitsee pohjimmiltaan elämän jatkumista eikä retkiä automarkettiin. Lapsi aloittaisi uuden ajan. ”Ainakaan silloin en olisi enää vain äitini tytär vaan itse jonkun äiti.”

Lapsi syntyy. Sanat eivät tavoita kokemuksen mittakaavaa. On kyyneleitä, on naurua ja on rakkautta.

”Olin kuullut ihmisten sanovan, että se oli heidän elämänsä paras hetki, mutta en ollut ymmärtänyt, mitä he tarkoittivat. Kun toivoin lasta, en oikeastaan edes tiennyt, mitä halusin.” ■

Äitienpäivää vietetään 12.5.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS MARI AARNIO

vielä yhdet kenraaliharjoitukset konfirmoitaville. H-hetkeen valmistautuvat mm. Eppu Numminen, Neela

Ripari Aurinkorannikolla

Espanjan Aurinkorannikolla asuu enemmän suomalaisnuoria kuin koskaan aiemmin. Kevään rippikoulussa opiskeltiin paitsi seurakuntakodilla myös rannalla, katolisessa kirkossa ja linnassa.

TEKSTI JA KUVAT VIIVI HANDOLIN

Fuengirolan seurakuntakodilla on avaraa ja valoisaa. Ulkona paistaa aurinko, kuten lähes jokaisena muunakin päivänä.

– Miten Espanjassa rukoillaan? kysyy Aurinkorannikon suomalaisen seurakunnan pappi Rolf Steffansson. Nuoret ovat hiljaa.

– Mitä Lionel Messi tekee kentällä? Steffansson auttaa.

Randy Veloz tekee kädellään rintaan ristinmerkin.

– Jos ollaan katolisia, tehdään ristinmerkki, Steffansson vahvistaa.

– Suomessa ristinmerkkiä on aiemmin vieroksuttu ja pidetty katolisena, mutta viime aikoina se on yleistynyt.

Randy Veloz on yksi niistä nuorista, jotka käyvät rippikoulunsa Fuengirolassa. Hän on asunut Espanjassa koko ikänsä, mutta Helsingissä ovat isä ja kaksi veljeä, joten Veloz käy Suomessa lomilla muutaman kerran vuodessa.

– Parasta rippikoulussa on ollut se, kun on menty rannalle ja tehty yhdessä aktiviteetteja, Veloz sanoo. Rannalla puhuttiin muun muassa Jumalan luomistyöstä ja tehtiin oma hiekkamaailma. Jokainen sai kuvitella, mitä oma maailma pitäisi sisällään.

AMANDA LEVLINILLE ja Neela Haikolalle oli alusta asti selvää, että he käyvät rippikoulun Espanjassa. Levlin on asunut Aurinkorannikolla kolmivuotiaasta ja käy Helsingissä kesäi-

sin tapaamassa serkkujaan. Haikola muutti Fuengirolaan viisivuotiaana ja käy Suomessa vain harvoin.

Rippikoulussa on ollut heidän mielestään yllättävän mukavaa.

– Ihmiset on kivoja, Haikola sanoo hymyillen.

Molemmat tytöt käyvät Aurinkorannikon suomalaisen koulun kahdeksatta luokkaa. Suurin osa rippikoululaisista on suomalaisesta koulusta.

Rippikoulun opetus tuntuu tytöistä hauskemmalta kuin koulun uskonnonopetus.

– Tämä on käytännönläheisempää, Levlin arvioi.

– Koulussa tulee uskonnosta koko ajan kauheasti läksyjä, mutta täällä ei tarvitse opetella kovin paljon ulkoa.

– Ruoka ja kahvi ovat hyvää, Haikola lisää.

RIPPIKOULUPAPPI Rolf Steffansson muutti vaimonsa kanssa Aurinkorannikolle Helsingistä vuosi sitten. Sitä ennen hän toimi viisitoista vuotta Suomen Lähestysseuran ulkomaantyön johdossa ja toiminnanjohtajana.

– Edellisestä rippikoulustani on aikaa. Olen kiitollinen, että olen saanut jälleen vetää rippikoulua. Tämä on ollut hieno kokemus, Steffansson sanoo.

Hänen mukaansa katolinen ympäristö antaa Aurinkorannikon rippikoululle aivan oman erityismausteensa. Nuoret näkevät ympärillään katolilaista hengellisyyttä, ja se herättää kysymyksiä.

Oppitunteja on pidetty myös läheisessä Los Bolichesin kirkossa. Siellä on neljätoista Kristuksen kärsimystietä kuvaavaa taulua, joita on yhdessä tutkittu ja saatu niistä monenlaista pohdittavaa.

– Rippikoulussa ei ole niinkään kyse opettamisesta vaan nuorten omista kysymyksistä, Steffansson sanoo.

PÄIVÄRIPPIKOULUSSA tapaamiset ovat kahden viikon välein. Tänä vuonna oli lisäksi yhden yön mittainen leirijakso, ja leiripaikkana toimi Malagan hiippakunnan graniittilinna.

Randy Veloz on tyytyväinen leirijaksoon, vaikka yö kivilinnassa olikin kylmä.

Pappi Rolf Steffansson pitää

Haikola ja Eeva Kaitokari.

Eppu Numminen ja Randy Veloz kuuntelevat Aurinkorannikon seurakuntakodilla rippikouluopetusta. Takarivissä istuu harjoittelija Akseli Hepo-oja.

– Hienointa oli käydä Rolfin kanssa vuoren huipulla. Oli myös kiva tutustua uuteen alueeseen Malagassa. Illalla pelattiin Aliasta ja syötiin yhdessä, Veloz kertoo. Yksi Rolf Steffanssonin tulevaisuuden haaveista on järjestää Aurinkorannikolla pidempi rippileiri. Hän haluaa tehdä rippikoulusta niin houkuttelevan, että mahdollisimman moni alueella asuva suomalainen kävisi koko rippikoulunsa siellä. Tänä vuonna rippikouluun ilmoittautui 29 nuorta, joista 22 lähtee kesällä leirille Suomeen. Tällöinkin Aurinkorannikolla voi suorittaa osan rippikoulusta.

KUUKAUTTA MYÖHEMMIN Fuengirolan rippikoululaiset ovat kerääntyneet seurakuntasaliin toiseksi viimeistä kertaa. Tarkoitus on harjoitella viikon kuluttua koittavaa konfirmaatiota.

– Mitäs me ollaankaan opittu?

Rolf Steffansson kysyy. Kymmenen käskyä tipahtelevat ilmaan yksi kerrallaan.

Sitten puhutaan isostoiminnasta, ja kanttori Rebekka Kinnunen kyselee kysymyksiä virsikirjasta. Se, joka löytää nopeimmin vastauksen, saa pisteen. Tunnin lopussa odottavat palkinnot yllätyslaatikosta.

Lopuksi harjoitellaan konfirmaatiota. Steffansson nostattaa oppilaita penkistä seisomaan monta kertaa, että se sujuu velttoilematta. Oppilaat kävelevät kulkueena eteisestä saliin ja harjoittelevat seremoniaa. Käydään läpi, missä seisoo kummi, vanhempi tai joku muu aikuinen. Aurinkorannikolle kummi ei välttämättä pääse tulemaan, joten myös vanhempi tai kuka tahansa aikuinen käy, Steffansson painottaa.

Jännittää ei tarvitse. ■

Fuengirolan seurakuntakodilla suomalaiset tapaavat toisiaan

Aurinkorannikolla asuu suomalaisnuoria ja -lapsia enemmän kuin koskaan aiemmin. Yksinomaan Fuengirolan alueella on arvion mukaan noin 800 suomalaislasta.

Suomalaisessa koulussa – esikoulusta lukioon – opiskelee noin 400 lasta ja nuorta. Lisäksi osa käy kotikoulussa tai espanjalaisessa tai kansainvälisessä koulussa.

Rippikoulun on voinut suorittaa Aurinkorannikolla siitä lähtien, kun Aurinkorannikon seurakunta 1990-luvulla perustettiin.

Fuengirolan seurakuntakodilla on monenlaista toimintaa. Kolmena arki-

Mainiokoti Tenh o

tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista ja hoivaa ikäihmisille ja muistisairaille Ortonin sairaalan historiallisessa ympäristössä.

Elämme yhteisöllistä, toiminnallista arkea kodikkaasti ja turvallisesti. Mainiokoti Tenho sijaitsee Helsingin Ruskeasuolla osoitteessa Tenholantie 10.

Kysy lisää: Yksikönjohtaja Olli Haapala 044 765 0416 olli.haapala@mainiokodit.f i

Lue lisää: mainiokodit.fi

päivänä tarjotaan lounasta ja leivonnaisia. Lisäksi on konsertteja, retkiä, perhekerhoja, muskareita ja nuorten iltoja sekä joka sunnuntai messu. Seurakuntakodilla on myös kirjasto, josta kuka tahansa voi lainata kirjoja. Seurakunnassa on kaksi pappia, Jarmo Karjalainen ja Rolf Steffansson

Espanjassa ainoastaan Fuengirolassa työskentelee suomalainen pappi ympäri vuoden. Torreviejassa ja Kanarian saarilla on talvisin suomalaispappi.

Espanjan suomalaispapit ovat Merimieskirkon lähettämiä.

”Minun pitää alkaa puhua niiden puolesta, joiden kanssa poliitikot eivät poseeraa selfieissä tai joille ei järjestetä tukikonsertteja. Kristuksen armo koskee myös heitä.

Ennen

kaikkea heitä.”

Lue toimittaja Tuomas Enbusken ja muiden kolumnistiemme kirjoituksia osoitteessa Kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

Anna Peltolan mukaan tunteiden tarttumista voi estää sillä, että pyrkii tietoisesti rauhoittamaan itsensä esimerkiksi säätelemällä hengitystään ja maadoittumalla aistien avulla tähän hetkeen.

Tarkkana tunteiden kanssa

Varsinkin kielteiset tunteet tarttuvat helposti.

Kun pysyy valppaana ja tunnistaa toisen tunteet, ei joudu itse sukeltamaan niihin, neuvoo psykologi Anna Peltola.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

Me olemme laumaeläimiä. Ammoisina aikoina lauman on selviytyäkseen täytynyt yksissä tuumin taistella vihollista vastaan tai paeta petoeläimiä. Siksi tiedon uhkaavasta vaarasta on pitänyt levitä nopeasti ja tehokkaasti. Laumalle on ollut tärkeää myös, että sen jäsenet pystyvät lukemaan ja ymmärtämään toisiaan, tekemään yhteistyötä ja pitämään toisistaan huolta. Samat laumaa palvelevat mekanismit näkyvät meissä edelleen. Jokainen lienee huomannut, kuinka omat fyysiset tuntemukset ja tunnetilat saattavat toisten seurassa muuttua ilman selvää syytä. Kyse on siitä, että tunteet tarttuvat ihmisestä toiseen – usein tiedostamatta. – Kun kohtaamme toisen ihmisen, meillä on automaattinen taipumus pyrkiä hakemaan tun-

neyhteyttä häneen ja ymmärtää häntä. Meissä lähtee käyntiin peilaaminen: haemme katsekontaktia, vastaamme hymyyn hymyllä ja jäljittelemme toisen ilmeitä, eleitä ja asentoja. Aivojemme peilisolut, jotka koko ajan peilaavat sitä, mitä toinen tekee ja miltä hänestä tuntuu, aktivoituvat, kertoo työterveyspsykologi ja psykoterapeutti Anna Peltola. – Tunnetartunnassa on kyse siitä, että me tunnemme omassa kehossamme ja mielessämme heijasteen toisen ihmisen tunteesta. Kun tartunta on voimakas, meissä tapahtuu hermoston tasolla tahdistumista toisen kanssa. Esimerkiksi jos toinen jännittää, meidänkin sykkeemme tihenee ja hengityksemme muuttuu pinnallisemmaksi.

Peltolan mukaan kielteiset tunteet tarttuvat helpommin kuin myönteiset. Kaikki eivät kuiten-

kaan ole yhtä alttiita tunnetartunnoille. Mitä empaattisempi ihminen on, sitä enemmän hän peilaa toisten tunteita ja aistii niitä.

OMIEN JA TOISTEN tunteiden ja reaktioiden tunnistaminen ja hyväksyminen ovat vastalääkettä kuormittaville tunnetartunnoille. Niistä on apua myös silloin, kun haluaa käyttää tunnetartunnan mekanismia luodakseen turvallista ja rauhallista ilmapiiriä muille.

Anna Peltola toteaa, että mitä hyväksyvämmin omiin tunteisiinsa pystyy suhtautumaan, sitä helpompaa niiden kanssa on tulla toimeen.

– Kielteisetkin tunteet kuuluvat elämään. Vaikeat tunteet eivät piinaa niin paljon, jos ne pystyy hyväksymään eikä yritä paeta niitä. Hankalakin tunne alkaa tutkitusti helpottua noin vartissa, jos sitä ei yritä torjua.

– Tärkeää on myös, että tunteelle annetaan nimi: tunnistetaan, mikä on surua, mikä ahdistusta, mikä syyllisyyttä, häpeää tai kateutta. Voi myös kysyä, mitä tämä tunne minulle kertoo – miksi olen yhtäkkiä vaikkapa ärtynyt. Ärtymyshän nousee usein siitä, että omia rajoja on loukattu jollakin tavalla.

Mitä sitten voi tehdä, jos ei halua tartuttaa omaa kielteistä tunnetilaansa toisiin? Peltolan mukaan tunteiden tarttumista voi estää jo sillä,

että pyrkii tietoisesti rauhoittamaan itsensä esimerkiksi säätelemällä hengitystään ja maadoittumalla aistien avulla tähän hetkeen. Erityisen tärkeää se on pienten lasten kanssa, jotka aistivat tunteita herkästi – esimerkiksi vauva vaistoaa äitinsä stressin jo äidinmaidosta. Isommille lapsille ja aikuisille kannattaa kertoa avoimesti, miltä itsestä tuntuu. Puhuminen sekä helpottaa omaa oloa että auttaa toisia suhtautumaan tilanteeseen oikein.

Entä sitten toisin päin: Miten välttyä tunnetartunnalta, jos jollakulla läheisellä on vaikeaa? Ja miten häntä voisi tukea?

”Mitä empaattisempi ihminen on, sitä enemmän hän peilaa toisten tunteita ja aistii niitä.

– Aluksi täytyisi huomata, että nyt toisella on vahva raskas tunnetila ja hän tarvitsee tukea ja turvaa. Tämä on tietysti helpompaa silloin, jos on itse voimissaan. Jos taas itse on jo valmiiksi kuormittunut ja hädissään, ei välttämättä jaksa kannatella muita, Peltola sanoo.

– Kun pysyy valppaana ja tunnistaa toisen tunteet, ei joudu itse sukeltamaan niihin. Silloin voi asettua aktiivisesti kuuntelemaan häntä ja vahvistaa sitä, että hänen tunteensa ovat oikeutettuja ja ymmärrettäviä. Voi myös kysyä, mitä hänen hyväkseen voisi tehdä.

ANNA PELTOLAN mukaan tietoisuus tunnetartunnan mekanismista ja kyky oman tunnetilan säätelyyn on suuri apu monessa tilanteessa. Sille on käyttöä myös työelämässä erityisesti silloin, kun ihmiset ovat kuormittuneita tai työpaikalla on käynnissä raskaita muutosprosesseja. Silloin myös huomaa helposti, kuinka tunteet voimistuvat ryhmässä.

– Voi olla agitoitumista, pelkoa ja epävarmuutta. Jos tämäntyyppisiä tunteita on paljon ilmassa, jo yksikin suhteellisen rauhallisena pysyvä ihminen voi helpottaa tilannetta sanoittamalla sitä. Voi todeta ihan havaintona, tuomitsematta, että tämä asia herättää nyt aika paljon tunteita.

Peltola lisää, että johtajien ja esihenkilöiden tulisi ottaa myös työyhteisön tunteet huomioon ja tuoda ne tarvittaessa keskusteluissa esiin. Samalla heidän itsensä olisi tärkeää pysyä turvallisina ja rauhallisina.

Myös myönteiset tunteet tarttuvat, mikä olisi Peltolan mielestä hyvä muistaa. Moni on kokenut, kuinka ilo ja innostus leviävät yhdessä tehdessä. Monella on muistoja myös siitä, kuinka ystävien hilpeä ja kevyt mieliala tarttuu, vaikka itse olisi alun perin ollut väsynyt tai allapäin. Sellaisina hetkinä oivaltaa sen, ettei meitä ole tarkoitettu olemaan yksin – että me edelleenkin olemme laumaeläimiä. ■

Anna Peltola: Tunnetartunta. Tuuma 2024.

Kaikki on hyvin!

Tuoreet elämäntaito-oppaat ovat ilosanomaa väsähtäneille, sillä ne eivät vaadi ketään muuttumaan paremmaksi versioksi itsestään.

Jos kotisi kelpaa sinulle, se kelpaa muillekin

Jos kotisi tuntuu vuodesta toiseen kaipaavan järjestystä ja roinan karsintaa samalla, kun tavarapaljous ja ehkä häpeäkin vain kasvavat, ammattijärjestäjä Ilana Aallon kirjasta saattaisi olla apua. Se pilkkoo loputtomalta ja mahdottomalta tuntuvan raivausurakan vartin mittaisiin osatehtäviin. Niitä voi hoitaa yhden päivässä – tai olla hoitamatta, jos ei huvita tai jaksa.

Samalla kirja myös ohjaa ennaltaehkäisemään kaaosta. Monella on esimerkiksi fantasiaminä, joka innostuessaan hankkii urheiluvälineitä, askartelutarvikkeita, kauneudenhoitotuotteita tai keittiökoneita. Ne jäävät käyttämättä, mutta vievät hirveästi tilaa. Vaatekaappeja taas täyttävät liian pienet tavoitevaatteet ja kaduttavat heräteostokset.

Unohda silti itseruoskinta ja -syytökset – itseään ei Aallon mukaan tarvitse ottaa niskasta vaan kädestä kiinni. Kotia järjestetään itseä, ei muita varten, eikä asioita tarvitse tehdä vain siksi, että äiti opetti. Elämä on hyvää ilman viikkaamista ja mankeloimistakin, jouluvaloja ei tarvitse raivata koskaan pois eikä ikkunaverhoja vaihtaa vuodenajan vaihtuessa.

Ilana Aalto: Vartin voima – 365 nopeaa konstia kodin järjestämiseksi. Atena 2024.

Köllöttele itsellesi parempi olo kissan kyljessä

”Niistä huokuu koko ajan, että kaikki on hyvin juuri niin kuin nyt on”, kirjoittaa ruotsalainen toimittaja Carina Nunstedt kahdesta kissastaan. Hän on kollegansa Ulrica Norbergin kanssa kirjoittanut kirjan siitä, miten monenlaista hyvää kissat voivat tuoda ihmisten elämään. He ovat koonneet kirjaan niin omia kokemuksiaan kissanomistajina kuin eri alojen tutkimustietoa ja asiantuntijahaastatteluja.

Kissoilla on siis ihan tutkitusti paitsi henkistä myös fyysistä hyvinvointia parantavia vaikutuksia. Pelkkä kissan läsnäolo vähentää yksinäisyydentunnetta ja ahdistusta ja lisää iloa. Sen kehräys rauhoittaa ja vähentää stressihormoni kortisolin eritystä, ja siten alentaa verenpainetta ja pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. 25–50 hertsin taajuudella värähtelevä kehräävä kissa voi myös lievittää kipua ja tulehdusta. Lisäksi kissan silittely ja sylissä pitäminen vapauttavat elimistössä rakkaushormoniksi kutsuttua oksitosiinia.

Kissa käy ihmiselle myös opettajaksi levollisempaan olemiseen ja omien tarpeiden kuunteluun. Jokainen kissan kanssa elänyt tietää, ettei kissaa saa tekemään mitään, mikä sitä ei huvita. Kissa nukkuu silloin kun siltä tuntuu, vetäytyy välillä omaan rauhaansa ja hakeutuu seuraan silloin, kun se sitä kaipaa. Välillä se saattaa istua pitkäänkin tekemättä mitään tuijotellen tyhjää seinää tai ulos ikkunasta.

Ulrica Norberg ja Carina Nunstedt: Cat Power – Kissan parantava voima. Into 2024.

Olet hyvä itsenäsi, joten ota kehut vastaan

Turha kiemurrella: itsensä tunteminen arvostetuksi, kykeneväksi ja rakastetuksi on yksi ihmisen perustarpeita. Jokainen haluaa tulla nähdyksi ja hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on. Ja silti sekä arvostuksen osoittaminen että ehkä vielä enemmän sen vastaanottaminen tuntuu olevan vaikeaa. Moni kokee, ettei riitä tai kelpaa.

Organisaatiopsykologi Pekka Tölli puhuu arvostusvajeesta, jonka voi kiteyttää vaikka näin: arvostamme toisiamme enemmän kuin tulemme osoittaneeksi, mutta saamme vähemmän arvostusta kuin ansaitsemme. Tilanne on tuttu niin työpaikoilta kuin parisuhteistakin. Tölli muistuttaa, että yksi suurimmista syistä työpaikan vaihtamiseen on tunne siitä, ettei työntekijöitä arvosteta tai kohdella oikeudenmukaisesti. Parisuhteissa nähdyksi tulemisen ja kohtaamisen puute on yleisimpiä syitä riitoihin ja eroon.

Arvostusvajetta voi Töllin mukaan korjata kohtaamisella, kuuntelulla, hyväksyvillä katseilla, kiittävillä sanoilla ja yksinkertaisesti olemalla läsnä. Samalla itse kukin voisi opetella ottamaan tarjotun arvostuksen vastaan ilolla ja kiitoksella ja unohtaa perisuomalaisen kursailun.

Pekka Tölli: Minä näen sinut – Arvostuksen psykologiaa. Tammi 2024.

Surumielinen seikkailija

Mikael Jungner ajattelee, että elämä on yksinäinen polku kohti kuolemaa ja elämän tarkoitus on palvella muita.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOONAS BRANDT

Viestintäjohtaja Mikael Jungner viihtyy Helsingin Bulevardilla. Hän on asunut puistokadun varrella jo yli 16 vuotta.

– Tällä alueella on niin paljon tuttuja kenen kanssa muistella, miten kaikki oli ennen paremmin. Nostalgia on silmänlumetta, mutta silti se on hieno tunne. Vapaa-aikanaan Jungner istuu mielellään alueen lukuisissa kahviloissa ja ravintoloissa. Hänen pöytäänsä löytävät tiensä paitsi ystävät myös tuntemattomat ihmiset.

– Se on jännä ilmiö. Ei mene kuin kymmenen minuuttia, niin pöytään saapuu joku. En tiedä, johtuuko se siitä, että olen asunut niin pitkään Helsingissä, vai siitä, että olen ollut pitkään julkisuudessa. En kuitenkaan ole koskaan yksin.

Jungner on ehtinyt olla monessa mukana. Hän toimi Yleisradion toimitusjohtajana vuosina 2005–2009 ja SDP:n kansanedustajana vuosina 2011–2015. Nykyään Jungner on mukana Liike Nytin riveissä ja vaikuttaa Helsingin kaupunginvaltuustossa.

Jungner on osallistunut myös tosi-tv-ohjelmiin, kuten Farmiin ja Olet mitä syöt -ohjelmaan.

VUONNA 2005 Mikael Jungnerilla todettiin pitkälle edennyt eturauhassyöpä. Pahimmillaan hänelle annettiin elinaikaa muutama kuukausi. Vastoin odotuksia Jungner parani syövästä täysin. Vastoinkäymiset eivät päättyneet siihen. Vuonna 2010 Jungner sai sydänkohtauksen ja vuonna 2019 aivoverenvuodon skuuttionnettomuuden seurauksena. Lisäksi Jungner on ollut henkeä uhkaavassa lasketteluonnettomuudessa ja sukellusonnettomuudessa. Kuoleman likellä käyminen on väistämättä muokannut hänen suhtautumistaan elämään ja kuolemaan.

– Siinä on syntynyt jonkinlainen illuusio kuolemattomuudesta. Suhtaudun elämään rennosti, koska ymmärrän, ettei elämässä ole kyse minusta.

Oma kuolema on Jungnerille kepeä aihe, mutta läheisten kuolemat ovat jättäneet häneen syvät jäljet.

Hän on ehtinyt kohdata elämässään useita isoja menetyksiä. Hänen 18-vuotias pikkuveljensä Timo teki itsemurhan vuonna 1995. Maaliskuussa kuoli Jungnerin entinen puoliso ja läheinen ystävä, Maria Jungner. – Jokainen menetys ja kuollut läheinen vie palasen yhteistä historiaa ja elämää mukanaan, ja sitä jää yksin muistojen kanssa.

– Minua hirvittää ajatus siitä, että kaikki läheiseni olisivat kuolleet ja olisin täällä viimeisenä muistelemassa koettuja iloja ja suruja.

RANKOISTA KOKEMUKSISTAAN huolimatta Mikael Jungner ajattelee, että elämä on seikkailu ja enemmän komedia kuin tragedia.

Elämänilo ja luottamus elämään ovat peräisin lapsuudenkodista. Vanhemmat Frey ja Marketa kasvattivat lapsensa Summerhillin vapaan kasvatuksen oppien mukaisesti. Vapaan kasvatuksen perusidea on Jungnerin mukaan se, että lapsi kyllästetään ehdottomalla rakkaudella.

”

Auton ja ehkä asunnonkin voi valita intuitiolla, mutta uskon valitsisin sen perusteella, minkälainen käsitys ihmisestä siinä on ja minkälaisen polun se avaa.

– Niinpä vanhempani ämpäröivät minuun rakkautta. En tiedä, mitä kaikkea vapaa kasvatus on minulle aiheuttanut, mutta ainakaan minulla ei ole koskaan ollut tunnetta, että en kelpaisi.

Jungner on pyrkinyt kasvattamaan samoin menetelmin oman tyttärensä Karoliinan, joka on nyt 19-vuotias. Syksyllä tytär on lähdössä Milanoon opiskelemaan kansainvälistä politiikka ja data-analytiikkaa.

Isän ja tyttären välit ovat välittömät. Tosin tällä hetkellä Karoliina viihtyy paremmin ystäviensä kuin isänsä seurassa.

Jungner on loputtoman ylpeä tyttärestään.

– Hän on älykäs, itsenäinen ja välittävä ihminen. Välillä pelottaa, koska näen hänessä itseni ja tiedän, että se on rikas mutta yksinäinen polku.

ROMANTTINEN RAKKAUS on toiminut Mikael Jungnerin elämän johtotähtenä. Hän pitää itseään onnekkaana, sillä rakkautta on elämässä riittänyt paljon.

– On hämmentävää, miten yllättäen ja usein rakkaus on tullut vastaan. Ja silti sitä on edel-

leen kokematon ja ymmärtämätön rakkauden edessä.

Ensirakkaus opetti Jungnerin rakastamaan ja työntämään oman egon sivummalle.

– Toinen rakkaus rauhoitti menestyksen nälkäisen suorittajan ja näytti, että rakkaus itsessään riittää.

– Sitten tuli rakkaus, joka houkutteli sairastuneen ja yksin kuolemaansa odottavan marttyyrin takaisin elämään.

Nykyiseen avopuolisoonsa Jungner rakastui juuri ennen koronapandemiaa. Koronasuluista tulikin yksi tähänastisen elämän parhaista ajoista.

– Kaikesta tuosta rakkauden määrästä tulee tunne, että eihän tuollaista voi kukaan ansaita. Enkä koskaan pysty maksamaan rakkaudelle velkaani takaisin, mutta ei minun varmasti tarvitsekaan.

Jungner on uskaltanut kerta toisensa jälkeen lähteä mukaan uuteen rakkaussuhteeseen, sillä rakkaus ei hänen mukaansa pääty, vaikka suhde päättyykin.

– Kun luopumisen tuska on ohi, rakkaudesta tulee pyyteettömämpää, sallivampaa ja sellaista, mikä ei aseta ehtoja. Rakkaus jalostuu ja paranee kuin viini.

Yksi asia Jungneria rakkaudessa kuitenkin hirvittää: rakastamaansa ihmistä on lähes mahdotonta olla loukkaamatta.

– Aiemmin ajattelin, että se on vain minun ongelmani, mutta vaikuttaa siltä, että toisen rakastaminen häntä koskaan loukkaamatta on inhimillisesti mahdotonta.

– Rakkaus on niin vahva voima, että se avaa ihmisen kaikki suojaukset. Siksi on todella helppoa loukata toista syvästi ja vahingossa jollain pienellä sanalla tai lauseella.

MIKAEL JUNGNER ON aiemmissa haastatteluissa kertonut toivovansa, että elämä jatkuu myös kuoleman jälkeen. Viime aikoina toivo on liikahtanut kohti uskoa.

Hän ajattelee, että meillä kaikilla on kyky ja tarve uskoa johonkin. Jokainen meistä valitsee, mihin uskoo. Se valinta kannattaa tehdä viisaasti.

– Auton ja ehkä vielä asunnonkin voi valita intuitiolla, mutta uskon valitsisin sen perusteella, minkälainen ihmiskäsitys siinä on ja minkälaisen polun se avaa.

– Ihmistä määrittää yllättävän paljon se, päättääkö hän uskoa uskonjärjestelmään, joka on satojen vuosien ajan vaalinut armoa ja läheisyyttä sekä pitänyt yllä ihmisyyttä vai uskooko hän tehokkaaseen ja melko julmaan kilpailuyhteiskuntaan.

Jungnerin valinta on kristinusko.

Uskoontulo on termi, josta Jungner ei pidä. Hän puhuu mieluummin uskon prosessista.

– On vaikea hahmottaa, kuinka palaset alkoivat liittyä yhteen. Yhtäkkiä läheisen ihmisen hautajaisissa huomasin kauniin kirkon ja aloin miettiä, kuinka sukupolvi toisensa perään on kokoontunut kirkkoon. Sitten aloin käsittää, kuinka syvällisiä ja maailman ymmärrystä lisääviä käsitteitä, kuten armo, kristinusko pitää sisällään.

Jungner on Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston varajäsen. Seurakuntaneuvostossa hän näki, millainen vaikutus kirkkoherran sanoilla voi olla paikalla oleviin ihmisiin: ihmiset, jotka normaalisti olisivat toistensa

Kuka?

Mikael Jungner, 58, on viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja, Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston varajäsen.

Mitä?

Mikael Jungner saarnaa Helsingin tuomiokirkossa sunnuntaina 5.5.

Motto

Kaikki on mahdollista.

kimpussa, pysähtyivät kuuntelemaan toisiaan ja kohtaamaan toisensa.

– Tuosta kaikesta kokemastani alkoi piirtyä kuva uskosta, joka oli yllättävän voimaannuttava ja välittävä.

– Tämän lisäksi olen tavannut kirkon piirissä monia lämminhenkisiä ihmisiä, jotka ovat nähneet paljon vaivaa kertoakseen ja avatakseen asioita ja pyytääkseen minut mukaan kirkon toimintaan.

TULEVAISUUTTAAN Mikael Jungner ei liiemmin suunnittele. Hän on tottunut siihen, että elämä osoittaa seuraavan askeleen, kun sen aika on.

– Puhelin soi, ja minut kutsutaan saarnaamaan kirkkoon tai antamaan haastattelu televisioon.

– Koen, että seison elämänvirran edessä, ja se tuo eteeni asioita, joihin joko tartun tai olen tarttumatta sen mukaan, mitä voin niistä oppia.

Millaisen jäljen Jungner haluaa itsestään jättää maailmaan?

– Mahdollisimman pienen. Minua kiehtoo ajatus eräästä brasilialaisesta miljardööristä, joka minimoi oman muistijalanjälkensä niin, että poltti päiväkirjansa ja hävitti kuvansa, koska ei halunnut jäädä kummittelemaan jälkipolville.

– Vaikka elämä itsessään on yksinäinen polku kohti kuolemaa, elämän tarkoitus on muiden ih-

misten palveleminen. Tulen mielelläni muistetuksi sitä kautta, kuinka olen kohdellut läheisiäni ja muita ihmisiä.

Parin vuoden päästä Mikael Jungner täyttää 60 vuotta. Ikäkriisiä hän ei tunnusta potevansa.

– Olen aina ajatellut, että elämäni tulee olemaan näyttävä 400 metrin aitajuoksu, mutta yllättäen se onkin kääntynyt maratonin puolelle.

– Ajattelen, että olen saanut elää rakkauksia, tehdä virheitä, kokea menetyksiä ja epätoivoa niin monta kertaa ja niin monella tasolla, että kun kaikki loppuu, kukaan ei voi sanoa, ettenkö tietäisi, mitä on olla ihminen. ■

Kun antaa anteeksi, vapauttaa itsensä

Tommy Hellsten ja Tarja Ruohonen ovat käyneet läpi kokemiaan vääryyksiä ja epäoikeudenmukaisuuksia ja löytäneet tien anteeksiantoon.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT JOONAS BRANDT

”Anteeksi antaminen palauttaa rakkauteen”

Tommy Hellstenin mukaan rakkaudessa elävän ihmisen ei tarvitse lunastaa arvoaan suorittamalla, vaan hän uskaltaa olla sitä mitä on – myös haavoittuvainen ja heikko.

Jos ihminen jää vaille anteeksiantoa, hänet tuomitaan rakkaudettomuuteen. Silloin tuntuu, ettei itsellä ole enää ihmisarvoa, sanoo teologi, terapeutti ja kirjailija Tommy Hellsten

– Teko voi olla väärä, eikä sitä tarvitse hyväksyä, mutta anteeksianto säästää ihmisen ja hänen ihmisarvonsa. Anteeksiannon saaminen palauttaa meidät rakkauteen.

Hellsten tietää, millaista elämä on, kun on tuomittu olemaan syyllinen. Kun Hellsten jäi lapsena kiinni kepposista tai virheistä, kukaan ei vapauttanut häntä väärän teon aiheuttamasta syyllisyydestä.

– Äitini oli ihminen, joka ei koskaan antanut mitään anteeksi. Niinpä minä jäin pysyvästi syylliseksi.

– Sisälleni rakentui eräänlaisia syyllisyystaskuja, joihin syyllisyys pesiytyi.

Hellstenin elämä sujui muuten hyvin, mutta aika ajoin syyllisyystaskut aukesivat, kun eteen tuli jokin lapsuuden kokemuksia muistuttava tilanne.

– Tunsin taas olevani syyllinen. Koin olevani syyllinen jopa asioihin, joiden kanssa minulla ei ollut mitään tekemistä, Hellsten kertoo.

SYYLLISYYTENSÄ ja siitä juontuvan häpeän kanssa Tommy Hellsten pärjäsi hankkimalla itselleen mainetta ja kunniaa työelämässä. Oma ihmisarvo rakentui pitkälti sille, kuinka menestynyt hän oli.

– Minulla oli pakonomainen tarve olla briljantti, huikea ja menestyvä. Ne olivat alkoholistiperheessä kasvaneen selviytymisstrategioita.

– Monesti on niin, että kun ihminen kokee olevansa huono, hän ei uskalla tunnustaa heikkouttaan vaan pyrkii olemaan hyvä kaikessa.

Silloin vahvuus ja hyvyys perustuvat heikkouden kieltämiseen.

Sitten Hellsten ja hänen silloinen puolisonsa Carita Hellsten joutuivat talousvaikeuksiin. Romahdus pakotti Hellstenin tarkastelemaan, mitä menestyksen alta löytyi.

– Minut tiputettiin lapsuudessa syntyneeseen mitättömyyden, riittämättömyyden ja huonouden tunteeseen, jonka päälle olin rakentanut selvitymisstrategiani.

– Minun oli pudottava kauhuun ja tuhoon. Se oli pahinta ja parasta, mitä minulle on ikinä tapahtunut.

Hellsten löysi itsestään ”sen mikä on totta” ja pääsi kiinni omaan haavoittuvuuteensa ja heikkouteensa.

HÄPEÄ SABOTOI ja estää ihmistä olemasta armollinen itseään kohtaan ja antamasta itselleen anteeksi, Tommy Hellsten sanoo.

– Häpeä estää ihmistä katsomasta sitä raadollisuutta, joka meissä kaikissa väistämättä on. Häpeä muuttaa heikkouden huonoudeksi ja inhimillisyyden epäonnistumiseksi.

Häpeä on itseen kohdistuneen rakkaudettomuuden seurausta. Ihmisen, joka ei ole lapsena saanut osakseen rakkautta, on vaikea rakastaa itseään aikuisena.

– Tällöin rakkaus pitää niin sanotusti keksiä ja opetella itse, koska sitä ei ole omissa minuuden rakenteissa.

Hellsten on saanut itse kokea myös sen, miten lapsena rakkautta vaille jäänyt voi saada rakkauden kokemuksen parisuhteesta tai uskosta.

– Kun ihminen saa kokea rakkautta, hän ei enää murennu nähdessään heikkouden itsessään. Silloin hän vapautuu myöntämään omat virheensä ja uskaltaa katsoa omaa syyllisyyttään. Hän vapautuu syyllisyyteen.

Tästä voi seurata myös vapauttava anteeksianto.

– Pidämme itseämme syyllisinä niin kauan, kun emme armahda itseämme emmekä anna itsellemme anteeksi.

Tommy Hellsten ajattelee, että katkeruus ei tapahdu ihmiselle, vaan ihminen valitsee katkeruuden.

” Äitini oli ihminen, joka ei koskaan antanut mitään anteeksi. Niinpä minä jäin pysyvästi syylliseksi.

TOMMY HELLSTEN

TOMMY HELLSTEN on joutunut käsittelemään anteeksiantoa suhteessa lapsuuteensa, elämään ja Jumalaan.

Kun Hellstenin vaimo Carita kuoli yllättäen kahdeksan vuotta sitten, Hellsten esitti Jumalalle kysymyksen: miksi minun piti kokea vielä tämäkin?

– Lähes saman tien tein itselleni vastakysymyksen: miksi ei? Kaikenlaista kamalaa tapahtuu ihmisille, miksi ei myös minulle.

– Se kysymys katkaisi siivet katkeruudelta, joka jo lähti tarjoamaan itseään minulle.

Hellsten ajattelee, että katkeruus ei koskaan tapahdu ihmiselle, vaan ihminen valitsee katkeruuden.

”Vihataakan tilalle on tullut kepeys”

Kun Tarja Ruohonen antoi viimein anteeksi isälleen, hän vapautui nauttimaan elämästä.

Mustavalkoinen valokuva on napattu hetkestä, jolloin tyttö ja mummo ovat lähdössä kesälomamatkalle Mikkeliin. Tyttö on noin kuusivuotias, ja hänellä on kukkia käsissään.

Toisessa kuvassa tyttö istuu papan vieressä kotimökin edessä Vihdissä. Tyttö pitelee käsissään kukkakimppua.

– Minulla oli – jos mahdollista –aina kukkakimppu kädessä. Piirsin, poimin ja hoidin kukkia sekä juttelin niille. Mummon tulkinta oli, että hain kukista turvaa, kertoo Tarja Ruohonen

Turvaa Ruohonen totisesti kaipasi, sillä hänen isänsä oli väkivaltainen alkoholisti. Turvaton lapsuus on vaikuttanut Ruohosen elämään monin tavoin. Isäänsä Ruohonen ehti vihata 57 vuotta

Ruohonen on pari vuotta sitten kirjoittanut lapsuuden kokemuksistaan omakustannekirjan Kukkien kantama. Kirja kertoo myös siitä, kuinka anteeksianto muutti hänen elämäänsä.

Jutun alussa mainitut valokuvat ovat kirjan kuvitusta.

ÄITI OLI VAIN 21-vuotias synnyttäessään esikoistyttärensä. Seuraavien viiden vuoden sisällä perheeseen syntyi vielä neljä veljeä.

– Jotta ihmisen ei tarvitse valita katkeruutta, hänen pitää tunnistaa ja pystyä erottamaan toisistaan se, että hän on katkera jostakin, mutta hän itse ei ole katkeruus.

Kun ihminen ei samastu katkeruuteen, hän kykenee tarkastelemaan sekä omaa tunnettaan että tapahtunutta vääryyttä matkan päästä.

– Ihmisen elämä muuttuu siinä hetkessä, kun hän siirtyy tapahtumien tai muiden ihmisten tutkimisesta itsensä tutkimiseen. Itseään tutkimalla syntyy tietoisuutta, ei toisia tutkimalla.

Tommy Hellstenin Enää en pelkää -kiertue Tikkurilan kirkossa la 11.5. klo 16. Liput 32,50 euroa.

Isä työskenteli muurarina, mutta perhe eli köyhyydessä.

– Tienestit olivat hyvät, mutta isä joi ne ja tuli kotiin muutamien killinkien kanssa.

Saadakseen lisää rahaa, isä teki rikoksia. Kun Tarja Ruohonen oli teini-ikäinen, isä otti lainaa tyttärensä nimissä ja jätti velan tämän maksettavaksi.

Perhe joutui jatkuvasti muuttamaan velkojia pakoon. Ruohonen on asunut lapsuutensa aikana 15 eri kodissa.

Isän väkivallan kohteena oli useimmiten äiti, mutta lasten kasvaessa myös he joutuivat isän raivon koh-

teiksi. Isä käyttäytyi raa’asti myös eläimiä kohtaan. Ruohonen muutti jo 15-vuotiaana kotiapulaiseksi Helsinkiin. Hän oli 19-vuotias, kun isä kuoli.

Hautajaisten jälkeen Ruohonen itki onnesta ja huojennuksesta.

Enää isää ei tarvinnut pelätä, mutta paha olo sisällä kasvoi.

– Vihasin isää niin paljon, että kävin sylkemässä hänen haudalleen.

MIKSI JÄIT väkivaltaisen isän luokse? Tarja Ruohonen kysyi äidiltään, kun isä oli jo kuollut.

– Äiti vastasi, että hän halusi suojella lapsia ja päästä eteenpäin: hän ei olisi voinut lähteä, sillä isä olisi tappanut meidät kaikki.

Isällä oli kaksi haulikkoa ja pienoiskivääri. Hän oli joskus vihoissaan ampunut yhtä kaveriaan nilkkaan ja toista kylkeen.

Perheen ulkopuolisille Ruohonen ei tilanteestaan koskaan puhunut. Tosin monet opettajat tajusivat sen ja olivat suuri tuki ja turva Ruohosen elämässä.

– Salailin taustaani ja näyttelin, että tulen ihan tavallisesta perheestä ja olen niin sanotusti normaali ihminen.

Vielä aikuisenakin teeskentely vei voimia ja kuormitti Ruohosen mielenterveyttä. Keskittyminen oli usein vaikeaa, ja hän oli itkuherkkä. Joskus iltarukouksen äärellä Ruohonen ajatteli, ettei jaksa enää elää.

– Saatoin myös hermostua helposti. Ihme kyllä pärjäsin työssäni lasten kanssa, vaikka joskus haastavat tilanteet ottivat lujille.

Ruohonen työskenteli hoitopedagogina ja erityisluokanopettajana.

Ruohonen ajattelee, että vihakuorma, jota hän kantoi sisimmässään, saattoi jopa vaikuttaa hänen avioeroonsa.

ELÄKKEELLE Tarja Ruohonen jäi 14 vuotta sitten. Tuolloin hän kirjoitti lapsuusmuistonsa kirjaksi, mutta se jäi tietokoneen uumeniin, sillä elämässä tapahtui niin paljon muuta. Ruohonen sai viisi lastenlasta peräjälkeen, äiti sairastui Alzheimerin tautiin ja Ruohonen rintasyöpään, josta parani.

Vasta koronan myötä Ruohonen sai aikaa itselleen. Hän palasi jälleen tekstinsä ääreen, luki kirjoja, kuunteli musiikkia ja kävi pitkillä kävelylenkeillä.

– Ne kävelylenkit olivat meditatiivisia. Mieleeni muistuivat papan sanat: kun antaa pahantekijälle anteeksi, vapauttaa itsensä. Samalla vapauttaa myös pahantekijän kulkemaan omaa kohtalonpolkuaan henkisessä maailmassa.

Tarja Ruohonen kertoo kirjassaan hankalista lapsuudenkokemuksistaan ja siitä, kuinka anteeksianto vapautti hänet vihataakasta.

Kävelyillä Ruohonen kävi mielessään keskusteluja isän kanssa.

– Hei isä, varmaan yritit parhaasi, mutta et tässä elämässä muuhun pystynyt. Luotan siihen, että vielä joskus me olemme yhdessä, ja silloin kaikki on hyvin.

– Jossain vaiheessa minulle tuli vahva tunne siitä, että olen valmis päästämään irti vihasta ja antamaan anteeksi. Helpotus oli valtava, sillä en antanut anteeksi vain paria tukkapöllyä vaan paljon pahaa.

Hieman tämän jälkeen Ruohonen halusi käydä isänsä haudalla. Mukaan hän pyysi vanhimman veljensä Voiton, jonka kanssa Ruohonen on erityisen läheinen.

Sisarukset istuttivat yhdessä isän haudalle punaisen ryhmäruusun.

ISOVANHEMMAT olivat pelastukseni, ajattelee Tarja Ruohonen.

Ensimmäiset kaksi ja puoli vuotta elämästään Ruohonen asui mummon ja papan luona.

– Äitikin on sanonut, että se oli onneni. Mummon ja papan luona minulla oli turvallinen kasvualusta. Heiltä sain rakkautta ja ohjausta elämääni.

Pappa oli syvällinen pohdiskelija. Hänellä oli laaja maailmankuva, myönteinen elämänasenne ja huikea huumorintaju. Pappa ajatteli, että se, mikä on ihmiselle parhaaksi, tapahtuu lopulta. Ruohonen on pyrkinyt omaksumaan papan asenteen.

Mummolle Ruohonen saattoi kertoa mitä tahansa. He kävivät kirjeenvaihtoa yhteensä 33 vuoden ajan.

– Mummo ei jättänyt vastaamatta yhteenkään kirjeeseen. Hän kirjoitti aina lohdullisesti ja teki kysymyksiä, joilla houkutteli minua kirjoittamaan hänelle takaisin.

”Helpotus oli valtava, sillä en antanut anteeksi vain paria tukkapöllyä vaan paljon pahaa.

TARJA RUOHONEN

Mummo ja pappa rakastivat suomen kieltä, ja heistä oli hauskaa leikitellä sanoilla. Rakkaus kieleen ja kirjallisuuteen on periytynyt myös Ruohoselle. Kirjan kirjoittaminen on ollut hänelle tärkeä osa toipumista ja anteeksiantoa.

ANTEEKSIANNON MYÖTÄ Tarja Ruohonen on löytänyt isästään myös hyvää.

Hän on kiitollinen siitä, että vaikka perhe joutui asumaan isän vuoksi lukuisilla eri paikkakunnilla, isä kuljetti perhettä maaseuduilla, jolloin luonto oli aina lähellä. Lisäksi Ruohonen oppi tekemään ja arvostamaan työtä.

Ruohonen soisi kaikkien ymmärtävän, että anteeksiantoon kannattaa pyrkiä aktiivisesti.

– Se on vaikuttanut mullistavasti elämänlaatuun. Vihataakan aiheuttamien ongelmien tilalle ovat tulleet lempeys, kepeys ja vapauden tunne.

Kun viha ei syö energiaa, Ruohonen jaksaa suhtautua arkisiinkin asioihin kiitollisuudella.

Anteeksianto on vapauttanut Ruohosen huomaamaan myös, kuinka paljon hyvää ympärillä tapahtuu.

– Parasta on kuitenkin se, että vihan tilalle on tullut valtava rakkaus, niin kliseiseltä kuin se sana saattaa kuulostaa.

– Kun vihaamiseen, kaunan kantamiseen ja kostoon ei mene voimia, olo on luottavainen ja turvallinen. Tuntuu, ettei enää ole mitään pelättävää. ■

”Itseään ei voi pakottaa antamaan anteeksi, mutta anteeksiantoon on mahdollista pyrkiä”

Psykologi Anne Haikolan mukaan anteeksianto on useimmille vaikeaa ja vaatii työstämistä.

Olenko saanut anteeksi? Olenko pyytänyt anteeksi? Olenko antanut anteeksi? Näitä kysymyksiä saattohoitajat ovat sanoneet ihmisten kuolinvuoteellaankin pohtivan, kertoo psykologi Anne Haikola. Hän tekee tällä hetkellä väitöskirjaa anteeksiannosta Itä­Suomen yliopistossa. Ihmiset pyrkivät anteeksiantoon erilaisista syistä. Yksi tärkeimmistä syistä on se, että he haluavat säilyttää tietyn ihmissuhteen elämässään, ja anteeksiantamattomuus tuhoaisi sen. Toinen yleinen syy on se, että ihminen haluaa itse voida paremmin. Aina anteeksiannon syyt eivät ole hyväntahtoisia. Anteeksianto voi toimia esimerkiksi kostona.

– Osa haluaa kostaa niin, että näyttää loukkaajalle, että on antanut anteeksi.

– Joku taas saattaa haluta korottaa itsensä toisen yläpuolelle, jotta saa kokea olevansa parempi kuin toinen, Haikola sanoo.

Joskus ihmiset ulkoistavat koston ylemmälle taholle.

– Joku voi ajatella, että Jumala tai karma rankaisee pahantekijää. Tämä ajatus sitten palvelee omaa anteeksiantoa.

Anteeksi antaminen on vaikeaa meille kaikille. Anteeksianto on usein sitä haastavampi prosessi, mitä suuremmasta loukkauksesta on kyse.

– Ihmismieli on rakentunut niin, että välitön reaktiomme on usein anteeksiantamattomuus. Anteeksianto vaatii sen sijaan työstöä, Anne Haikola sanoo.

– Loukatuksi tuleminen voi herättää vihaa, katkeruutta, ahdistusta tai kehollista vastenmielisyyttä. Juuri nämä reaktiot tekevät anteeksiannosta vaikean.

Anteeksiantoa vaikeuttaa myös se, että ihmisillä on usein mielessään jonkinlainen ihannekuva siitä, kuinka asioiden kuuluisi tapahtua. Jos ideaalin ja todellisuuden välillä on leveä kuilu, anteeksianto on usein vaikeaa, koska ihminen kokee, etteivät

asiat ole sujuneet oikeudenmukaisella tavalla.

– Meillä ihmisillä on myös taipumusta kokea itsemme uhriksi. Jäämme helposti jumiin siihen, että meille on tehty väärin ja syyttelemme olosuhteita tai muita ihmisiä.

Loukattu ihminen ei kykene tarkastelemaan loukkausta objektiivisesti. Tällöin teot tai lausutut sanat voi olla helppo tulkita pahantahtoisiksi, vaikka loukkaaja itse saattaa nähdä asian johtuvan esimerkiksi olosuhteista, ei hänestä. Sama objektiivisuuden vaikeus koskee toisaalta myös loukkaajaa. Eri ihmisten tulkinnat samasta tilanteesta voivat poiketa toisistaan suuresti.

On mahdotonta pakottaa itseään antamaan anteeksi, mutta anteeksiantoa kohti on mahdollista pyrkiä. Anne Haikolan mukaan keskeistä anteeksiannon prosessissa on se, että ihminen käy läpi tapahtunutta.

– On tärkeää, että ihminen uskaltaa olla rehellinen itselleen pohtiessaan tapahtumien kulkua ja sitä, mitä itselle pyhiä arvoja loukkaus rikkoi. On myös tärkeää antaa itsensä olla hetkellisesti rikki loukkauksesta. Se ei toimi, että menee suoraan eteenpäin ja yrittää unohtaa.

– Anteeksianto vaatii monesti toisten apua. Osa saattaa tarvita myös ammattiapua.

Anteeksiannon prosessia on tutkittu vain vähän. Anteeksiannon prosessi näyttäisi kuitenkin menevän jotakuinkin niin, että loukatun ajatukset kiinnittyvät aluksi loukkaajaan ja hänen tekoihinsa. Sen jälkeen prosessi kääntyy loukattuun itseensä ja hänen arvoihinsa. Anteeksiannosta tulee itsereflektion prosessi.

– Joitakin ihmisiä voi auttaa myös se, että he pystyvät ymmärtämään loukkaajaa ja sitä, millaisia tekijöitä teon taustalla on. Tämä ei tarkoita sitä, että hyväksyy itse loukkauksen.

Anteeksianto on Haikolan mukaan elämänmittainen prosessi, ja se ottaa erilaisia muotoja eri aikoina.

Anne Haikola tutkii, mitä ihmisessä tapahtuu loukkauksen ja anteeksiannon välillä.

– Anteeksianto saa uusia näkökulmia elämänkokemusten myötä. Kehitymme koko ajan ihmisinä, ja kymmenen vuoden päästä loukkaus näyttää erilaiselta kuin silloin, kun se tapahtui.

Uskonnollisuudella ja henkisyydellä näyttää olevan yhteys kykyyn antaa anteeksi.

– Se ei kuitenkaan mene automaattisesti niin, että jos ihmisellä on uskonnollinen vakaumus, hän antaa anteeksi, Anne Haikola sanoo. Suhde korkeampaan voimaan voi kuitenkin Haikolan mukaan tukea anteeksiantoa.

– Rukoileminen tai henkilökohtainen suhde ja yhteys Jumalaan voivat tukea anteeksiantoa. Myös Raamatun opit ja jakeet voivat olla merkityksellisiä ja tukea anteeksi antamista.

– Myös armon kokemus ja kokemus siitä, että on itse anteeksiannettu, voivat olla asioita, jotka tukevat loukattua antamaan anteeksi.

Anteeksiannon jälkeen monet kokevat helpotuksen ja vapautuksen tunnetta. Anteeksiannon on todettu laskevan verenpainetta ja laukaisevan lihasjännityksiä. Anteeksiannolla on yhteyksiä myös parempiin yöuniin.

Anteeksiannolla on todettu olevan yhteyksiä parempaan mielenterveyteen ja hyvinvointiin sekä tyydyttäviin ihmissuhteisiin.

– Lisäksi anteeksi antaneilla ihmisillä on tutkitusti parempi omanarvontunto ja vahvempi kokemus elämän tarkoituksellisuudesta, Haikola kertoo.

UNELMIA PAREMMASTA MAAILMASTA

Utooppinen ajattelu avaa keskustelun tulevaisuudesta, joka ei ole pelkkiä kriisejä, uhkakuvia ja riskien hallintaa.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN

Ilmasto lämpenee luultua nopeammin. Luonnonvaraisten eläimien väheneminen kiihtyy. Lasten ja nuorten pahoinvointi lisääntyy. Nuoret ja aikuiset uupuvat. Väestön ikääntyminen varjostaa talouden näköaloja. Seuraava pandemia voi olla pian edessä. Suursodan uhka varjostaa Eurooppaa. Supertekoäly saattaa syrjäyttää ihmisen. Tätä listaa olisi helppo jatkaa.

Uutisvirta täyttää mielemme yhä uusilla huolilla ja uhkakuvilla. Tv-studioissa asiantuntijat valavat uskoa kulloinkin käsillä olevan ongelman hallintaan, mutta sitten seuraava huono uutinen vaatii jo huomiota, ja ongelman juuriin menevät kysymykset jäävät esittämättä.

Millainen olisi yhteiskunta, jossa seurakuntien ja järjestöjen jakamaa ruoka-apua ei enää tarvita?

Tämä kysymys esitetään käynnissä olevassa ItäSuomen yliopiston tutkimushankkeessa, jota vetää teologian osaston yliopistonlehtori Anna Sofia Salonen. Hanketta rahoittaa Koneen säätiö.

Tai: Kuvittele parempi maailma vuonna 2050. Keskity erityisesti siihen, mikä on muuttunut paremmaksi ja miten muutos on ollut mahdollinen. Tällaisen kirjoitustehtävän saivat yliopisto-opiskelijat, joista suurin osa kuuluu alle kolmekymppisten z-sukupolveen. Tämän tutkimuksen tuloksia esitellään Salosen, projektitutkija Marjukka Laihon ja kahden muun tutkijan artikkelissa, joka julkaistiin viime vuonna Millenniaalien kirkko -kirjassa.

KUMMASSAKIN TUTKIMUKSESSA vaihtoehtoisia tulevaisuudennäkymiä kartoitetaan ja ihmisten poliittista mielikuvitusta herätellään utooppisen ajattelun avulla. Anna Sofia Salosen ja Marjukka Laihon mukaan utopianäkökulma on ollut jo pitkään ajankohtainen esimerkiksi filosofian, teologian ja politiikan tutkimuksessa. Tällä hetkellä Suomessa tutkitaan utooppisen ajattelun avulla muun muassa nuorten ilmastoaktivismia ja feminististä taloustiedettä.

Laihon mukaan politiikan tutkimuksessa käsitellään yhteiskunnallisia malleja, jotka sisältävät ajatuksen hyvän elämän ideaalista ja ovat itsessään utopioita.

– Utopian erityisasiantuntijoita ovat puolestaan teologit, jotka käyttävät toivon, tuonpuoleisen, iankaikkisen elämän ja Jumalan valtakunnan kaltaisia käsitteitä. Nämä sanat suuntaavat katseen horisontin yli johonkin, mikä on vielä saavuttamattomissa, hän sanoo.

Salosen mukaan utopiatutkimuksen pohjalla on ihmiskuva, jonka keskiössä ovat eettisyys ja tulevaisuuteen suuntautuminen.

– Elämä ihmisenä on huolten täyttämää. Niinpä ihmisyyteen kuuluu sen kysyminen, miten kulloinkin pitäisi toimia ja onko jokin hyvää tai huonoa. Samalla ihminen on aina johonkin suuntautuva ja joksikin tuleva olento.

”

Utopioita, kuten demokratiaa ja hyvinvointivaltiota, pitää jatkuvasti kuvitella uudelleen.

YLIOPISTONLEHTORI ANNA SOFIA SALONEN

AKATEEMISEN TUTKIMUKSEN työkaluihin kuuluva utooppinen ajattelu on Anna Sofia Salosen ja Marjukka Laihon mukaan eri asia kuin toiveajattelu tai populaaripsykologiassa esiintyvä ääripositiivinen ajattelu, jossa maailman väitetään muuttuvan paremmaksi vain ajatuksen voimalla. Utooppinen ajattelu ei myöskään tarkoita sitä, että negatiiviset asiat ja kritiikki pannaan syrjään ja niiden sijasta keskitytään myönteisiin asioihin. – Sen sijaan utooppinen ajattelu voidaan ymmärtää tulevaisuuden rakennusaineeksi ja nykyhetken kritiikiksi. Se ei keskity vain yksilön toiveisiin ja tarpeisiin, vaan myös nykyisten ongelmien taustalla oleviin yhteiskunnan rakenteisiin, Salonen sanoo.

Salonen liittää utooppiseen ajatteluun myös kansalaistoiminnan, kuten dialogin, demokratian ja yhdessä toimimisen.

– Ajattelu, keskustelu ja erilaisten vaihtoehtojen esiin tuominen muovaavat sitä, millaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia voimme kuvitella. Mahdollinen tulevaisuus on läsnä siinä, mitä voimme kuvitella tekevämme ja olevamme.

UTOOPPISESSA AJATTELUSSA tarvitaan mielikuvitusta. Tämän perusteella osa kriitikoista on leimannut sen todellisuuspakoiseksi haihatteluksi ja päiväuniksi. Myös rationaalisuutta ja asioiden mitattavuutta korostava länsimainen kulttuuri saa monet vierastamaan kaikenlaista kuvittelua. Marjukka Laiho huomauttaa, että tiukinkin utooppisen ajattelun kriitikko seisoo väistämättä monen toteutuneen utopian päällä.

– Suomalaisen yhteiskunnan utooppinen perusta voidaan ulottaa vähintään antiikin Kreikkaan ja siellä syntyneeseen demokratian perinteeseen asti. Sellaiset asiat kuin tasavertainen osallistuminen, ”kansan äänen” kuunteleminen sekä yhteistyöhön ja osallisuuteen perustuva päätöksenteko olivat vahvoja antiikin ajan ilmiöitä. Laiho mainitsee toteutuneina utopioina myös reformaation myötä tapahtuneen lukutaidon ulottamisen kaikille, naisten äänioikeuden ja sotien jälkeen syntyneen hyvinvointivaltion.

– Pohjoismainen hyvinvointivaltio on poliittinen utopia, jota on kutsuttu maailman onnistuneimmaksi sosiaaliseksi innovaatioksi. Tällä hetkellä sitä yritetään kovasti jättää historiaan, Laiho sanoo.

– Utopioita, kuten demokratiaa ja hyvinvointivaltiota, pitää jatkuvasti kuvitella uudelleen ja sillä tavalla puolustaa niitä, Anna Sofia Salonen lisää.

MONI KRIITIKKO muistuttaa myös utooppisen ajattelun riskeistä, kuten yltiöpäisestä optimismista ja asioiden liiallisesta yksinkertaistamisesta. Poliittisten utopioiden mustimpia hedelmiä ovat olleet väkivalta ja totalitarismi. Anna Sofia Salosen ja Marjukka Laihon mukaan nämä vaarat on syytä ottaa vakavasti.

Nykyisessä tutkimuksessa utopiat altistetaan keskustelulle, kritiikille ja yhteiselle kehittelylle. Dialogisuus antaa suojaa totalitarismia vastaan, mutta Salosen ja Laihon mukaan tämä ei tarkoita, että utooppisuus olisi tai sen pitäisi olla vaaratonta.

– Totalitarismin uhan esiin nostaminen voi olla myös yritys vaientaa kriittisiä ääniä ja lopettaa keskustelu utopioista sen sijaan, että lähdettäisiin mukaan vaihtoehdoista käytävään dialogiin. Utooppinen ajattelu on toisinajattelua, joka sellaisena aiheuttaa vastahankaa, Salonen sanoo.

Tällä hetkellä suomalaisen kansalaiskeskustelun näköala on Salosen mielestä kapeutunut. Tilaa saa puhe, jossa painottuvat hallinta, varovaisuus ja konkreettisilta ja ilmeisiltä näyttävät ratkaisut.

– Erityisesti talouspuheessa on paljon vaihtoehdottomuutta tuottavia puhetapoja, joissa vain vahvojen ääni ja heidän etujensa puolustaminen pääsevät kuuluviin, Laiho sanoo.

ANTIIKIN KREIKASSA mahdollisuus osallistua demokraattiseen päätöksentekoon koski vain vapaiden miesten eliittiä. Sen jälkeen ihmiseksi ja täysivaltaiseksi kansalaiseksi tunnustamisen kehät ovat vähitellen laajentuneet, ensin kaikkiin miehiin ja lopulta myös naisiin.

– Tämä on vaatinut paljon taistelua, jossa erilaiset elämänkokemukset ja arkimaailmat on nostettu esiin, Marjukka Laiho sanoo.

– Laajenevien kehien myötä on laajentunut myös kykymme nähdä ja se, kenet on kulloinkin nostettu yhteisen huolen kohteeksi, Anna Sofia Salonen jatkaa.

Nykyinen utopiatutkimus kysyy Salosen ja Laihon mukaan, keiden näkökulmat pääsevät näkyviin, kun päätämme yhteisistä asioista. Ketkä kaikki – ja mitkä kaikki, ihmisen lisäksi – kuuluvat demokraattisen päätöksenteon piiriin?

– Muut elolliset olennot sisältävä kysymys auttaa meitä näkemään, miten ihmisenä oleminen kietoutuu koko elonkehän hyvinvointiin, Laiho sanoo.

Z-SUKUPOLVEEN KUULUVILLE yliopisto-opiskelijoille tehty kyselytutkimus osoittaa, että hyvä tulevaisuus ei ole kaikille samanlainen. Vaikka vastaajien lähtökohtana olisi yhteinen huoli ilmaston lämpenemisestä ja luontokadosta, utooppinen ajattelu kutsuu esiin moninaisuutta ja epävarmuuksia.

Tutkijat löysivät vastausten joukosta esimerkiksi nostalgisia utopioita. Niissä korostuvat yhteisöllisyyden, turvallisuuden ja perinteikkyyden kaltaiset arvot ja hyvä tulevaisuus on paluuta maaseutumaiseen elämäntapaan. Nuorten futuristiset utopiat taas sijoittuvat tulevaisuuden kaupunkiin, missä hyvä elämä on oikeudenmukaista, avarakatseista, moninaista ja innovatiivista.

Joissakin vastauksissa opiskelijoiden visioima hyvä tulevaisuus rakentuu suuntautumalla oman elämän parantamiseen ja pois yhteiskunnasta, toisissa taas toimitaan aktiivisesti yhteiskunnan rakenteiden muuttamiseksi. Ensin mainittuja kutsutaan tutkimuksessa paon utopioiksi, jälkimmäisiä taistelun utopioiksi.

Pieni osa vastauksista sisälsi radikaaleja utopioita, joiden tulevaisuuskuvat ovat epätavalli-

sia tai äärimmäisiä ja haastavat vallitsevia arvoja. Yhdessä sellaisessa ilmastokriisin ratkaiseminen edellyttää demokratiasta luopumista.

RADIKAALEJA VISIOITA yleisempiä olivat sovinnaiset utopiat, joissa hyvä elämä toteutuu laajasti hyväksyttyjen ja sopivina pidettyjen arvojen pohjalta. Tällaisia arvoja ovat esimerkiksi rauhallisuus, ekologisuus, kohtuullisuus, vastuullisuus ja kasvatuksen arvostaminen.

Anna Sofia Salonen ja Marjukka Laiho kiinnittävät huomiota siihen, että moni sovinnainen utopia osoittautuu ytimeltään radikaaliksi. Niissä hyvään tulevaisuuteen pääsy edellyttää huomattavia yhteiskunnallisia muutoksia, kuten saastuttavan tuotannon lakkauttamisen ja talouselämän muuttamisen varallisuutta jakavaksi.

Joissakin nuorten vastauksissa parempaan maailmaan päästään vasta ihmiskunnan kohtaamien suurten vastoinkäymisten jälkeen. Onko utooppinen ajattelu enää ajankohtaista ympäristökriisin syventyessä?

– Yhtä hyvin voisimme kysyä, onko meillä muuta vaihtoehtoa kuin puhua vaihtoehdoista. Luopuminen paremman tulevaisuuden utopioista tarkoittaisi sitä, että sementoimme edessä olevan ekologisen tuhon tien, Salonen sanoo.

– Utooppinen ajattelu tarkoittaa myös elämän rajallisuuden kohtaamista. Siihen kuuluu sen kysyminen, mistä voimme tarvittaessa luopua ja miten jatkamme eteenpäin, kun jotkut utopiat välttämättä epäonnistuvat. ■

Lue, mitä filosofi Sami Pihlström sanoo utopioista: kirkkojakaupunki.fi

Muutauuteen kotiisijotämän keväänaikana!

SENIORITALO

VUOKRALLA PIHLAJISTO N SOINNUSSA, TURVALLISESSA KERROSTALOKODISSA.

Kysy lisää vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan paikan päälle, kun sinulle parhaiten sopii: 010 315 4140

As Oy Pihlajiston Sointu on oikea koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa.

Vuokra pitää sisällään asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja). Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla.

Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle.

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Mielipide

Miksi meitä suomalaisia pelottaa, mitä muut ajattelevat minusta?

SE, ETTÄ ”elää kuin viimeistä päivää” on hyvä neuvo. Jos tämä on viimeinen päivä, niin ei ole väliä, mitä muut ajattelevat minusta. Se ajatuspeikko, joka usein orjuuttaa meitä suomalaisia omassa kulttuurissamme, on pelko muiden arvostelevista ajatuksista. Meitä pelottaa, mitä muut ajattelevat minusta. ”Mitä jos…?” on tuttu pelko monelle.

Muistan vitsinkin aiheesta. Englantilainen ja suomalainen katselivat norsua. Englantilainen ajatteli, miten saisi kuljetettua sen Englantiin. Suomalainen taas katsoessaan norsua mietti, mitähän tuo norsu ajattelee minusta?

Perheemme on elänyt kahden kulttuurin välimaastossa. Kiinnitin usein huomiota siihen, että eng-

lantilaiset lapset eivät pelänneet puhua ja keskustella vanhempien aikuisten kanssa, toisin kuin suomalaiset lapset, jotka olivat ujoja ja vetäytyviä. Suomalaisia lapsia vaivasi korostunut ujous, ei tosin kaikkia, mutta useimpia, kun taas englantilaiset lapset tahtoivat tulla esille.

Lastenjuhlissa Suomessa lapset asetettiin omaan seuraan omaan pöytäänsä ja aikuiset omaansa; Englannissa ei. Kun Englannissa aikuiset osallistuivat syntymäpäiväjuhliin, kaikki istuivat yhdessä. Se oli minusta tervetullutta. Lapset oppivat keskustelemaan, ja heidän mielipiteitään kysyttiin.

Suomalainen kulttuuri ei palkitse erottumista joukosta. Jos muut kiinnittävät liikaa huomiota, se ahdistaa. Englantilaisessa kulttuurissa ollaan sallivampia: saa olla erilainen, saa menestyä. Suomalaisuudessa on irrationaalisia pelkoja. Miten käy, jos on liian hyvin toimeentuleva, liian lapsellinen, liian iloinen… Onko se meidän kateutemme, joka nostaa silloin päätään?

Onneksi ihmiset muuttuvat ja kulttuuri muuttuu, jo maahanmuuttajienkin kautta.

Olen muovannut kokemuksistani eräänlaisia teesejä. Esimerkiksi: Anna tilaa erilaisuudelle ja salli muille se, mitä et sallinut itsellesi. Iloitse muiden hyveistä ja hyvistä ominaisuuksista.

Unohda kilpailu.

Sano hyviä sanoja, hymyile, ilahduta täysin tuntemattomia henkilöitä kuten vastaantulijoita.

Ole rento, sillä vakavuus tukahduttaa ilon.

Heli McBreen Espoo

Sorrettujen puolustaminen on kirkon tehtävä

MARTTI PALDANIUS on sitä mieltä, että politiikka ei kuulu kirkolle ja että kirkko ei saisi kommentoida poliittisia kysymyksiä mitenkään. Olen eri mieltä. Kirkon tehtävä on edistää hyvää ja oikeudenmukaisuutta Suomessa ja maailmalla. Kirkon jäsenet ovat usein maininneet tämän kirkon yhtenä tärkeimmistä tehtävistä.

Kirkko ei ole neutraali organisaatio, vaan perustuu Jeesuksen Kristuksen ja apostolien opetukseen, johon kuuluvat olennaisesti lähimmäisenrakkaus, oikeus, armo, etiikka ja hyvyys. Jos kirkko on hiljaa, kun joku tekee vääryyttä, se vaikenee pahuuden edessä ja hyväksyy sen.

Jeesus asetti kirkkonsa rakentamaan parempaa maailmaa. Kirkon sanoma ei ole yksin tuonpuoleinen, vaan paljon enemmän evankeliumeissa puhutaan siitä, miten meidän tulee elää tässä maailmassa ja ajassa. Kirkon tulee olla maahanmuuttajien, vankien, sairaiden, köyhien ja sorrettujen puolella.

Dietrich Bonhoeffer oli saksalainen pappi, joka auttoi ensin Harlemin mustia ja myöhemmin vastusti Hitleriä ja natseja, ja maksoi siitä hengellään. Hän sanoi: ”Hiljaisuus pahuuden edessä on pahuutta itsessään.” Bonhoeffer on tunnettu virren ”Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan” sanoittaja. Juha Tapion sanoin: ”Mieliimme rohkeutta anna / katsoa myrskyä päin / eteenpäin astua edessä myös käskijäin.”

Daniel Elkama ympäristötieteilijä, Vantaa

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Ranskalla oli osuutta kansanmurhaan

KIITOS, ETTÄ lehti nosti esille Ruandan kansanmurhan tapahtumat (K&k 7.3.). Uskon, että Rauno Juhola on kokenut ja toiminut kuten jutussa kerrottiin – kiitos siitä hänelle. Ranskan sotilasoperaatio Turkoosi kyllä pelasti tuhansien ihmisten hengen, mutta sitä on myös kritisoitu.

Operaatio Turkoosi alkoi vasta juhannuksena 1994. Tuolloin valtaosa kansanmurhan ainakin 800 000 uhrista oli jo kuollut.

Silminnäkijät raportoivat Ranskan sotilaiden suojelevan kansanmurhan tekijöitä, Ranskan aiempia liittolaisia, kuljettamalla heitä turvaan rajan yli Kongoon. Murhaajien päästäminen pakenemaan oli keskeinen tekijä Kongon ensimmäisen sodan syttymisessä. Siinä kuoli vähintään 250 000 ihmistä.

Kuten jutussa kerrottiin, muukalaislegioonalaisilla oli oikeus voimankäyttöön, toisin kuin YK-joukoilla. Ranskaa kuitenkin syytettiin siitä, ettei se halunnut vahvistaa YKjoukkoja, vaan toteuttaa omista valtapoliittisista lähtökohdistaan käsin oman ja erillisen operaation.

Kansanmurhan uhrit haastoivat Ranskan armeijan oikeuteen osallisuudesta kansanmurhaan. Oikeudenkäynti päättyi Ranskassa vasta vuonna 2021. Tuomion mukaan Ranska ei ollut syyllinen kansanmurhaan, mutta osavastuussa. Se aseisti, koulutti, neuvoi ja suojeli kansanmurhasta vastuussa ollutta Habyarimanan hallintoa huolimatta siitä, että näki sen lietsovan väkivaltaa.

Ruandan kansanmurhan jälkeen länsi vannoi, ettemme enää koskaan ummista silmiämme. Nyt olisi kiire muistaa uudestaan, millaisia jälkiä inhimillisyyden unohtaminen aiheuttaa.

Jarmo Pykälä rauhanaktivisti, Helsinki

Kirkon ydinsanoma on parannus ja pelastus

VAIKEAT AJAT saavat ihmiset usein etsimään kirkosta apua ja lohtua. Olemme eläneet viime vuodet monenlaisten kriisien keskellä, mutta kirkonpenkit ovat silti lähes tyhjiä. Nyt apua etsitään uushenkisyydestä. Miksi näin?

Luterilaista kirkkoa on syytetty erityisesti ydinsanomansa unohtamisesta. Pelastuksen ja iankaikki-

sen elämän sijaan korostetaan kaiken suvaitsevaa rakkautta, jota on tarjolla myös Äiti Amma -yhteisöissä ja rakkausretriiteissä. Ja lähetyskäskyn sijaan painotetaan eri uskontojen kaunista rinnakkaiseloa. Mitä luterilaisesta kirkosta ja sen sanomasta jää näin toimien jäljelle? Hajuton ja mauton ”kaikkien kirkko”, joka ei ole lopulta enää kenenkään kirkko.

Näinä levottomuuden ja epävarmuuden aikoina kirkon tulisi rohkeasti kertoa ydinsanomaansa parannuksesta ja pelastuksesta sekä tarjota turvapaikka, jossa ihmiset voivat saada lohtua ja hengellistä ohjausta. Jos sitä ei voi etsiä seurakunnasta, niin mistä sitten?

Piia Metsähonkala Jyväskylä

Kirkko tekee hartiavoimin työtä

MARTTI PALDANIUS kritisoi kirkon osallistumista Suomen ekumeenisen neuvoston vetoomukseen inhimillisemmän maahanmuuttopolitiikan puolesta (K&k 18.4.). Kritiikki ei kestä merivettä.

Kirkko on keskeinen toimija maahanmuuttotyössä. Yhteiskunnalli-

Kirjailijatapaaminen

Sacrumin myymälä, maanantaina 6.5. klo 16.30. Kahvitarjoilu! Olet lämpimästi tervetullut!

Timo Junkkaala ja Erkki Kuusanmäki kertovat

uutuuskirjastaan

Kristinuskon tarina

– 180 henkilöä Neitsyt Mariasta nykyaikaan

sena toimijana kirkon on luontevaa ottaa kantaa asioihin, joissa se on osapuolena. Samoin esimerkiksi kunnat ja valtion alla toimivat tahot, kuten vaikka ministeriöt, lausuvat politiikan vaikutuksista omasta näkökulmastaan ja omaan asiantuntemukseensa nojaten. Miksei siis kirkkokin?

Kirkon työn ytimessä on työ heikommin pärjäävien, esimerkiksi pakolaisten, parissa. Kirkko tekee hartiavoimin lapioiden sitä hommaa vähempiosaisten parissa, mikä valtiolta jää tekemättä, vaikka se sille kuuluisi.

Lisäksi Suomen evankelis-luterilainen kirkko on demokratiassaan aivan eri tasolla minkä tahansa muun Suomessa toimivan uskontokunnan kanssa. Toimijoita piispoista seurakuntien päättäjiin valitaan vaaleilla ja kirkon sisällä tehdään monenlaista vaikuttamista ja politiikkaa. Tästäkin näkökulmasta tarkasteltuna olisi hyvin outoa, jos kirkko ei saisi pyrkiä vaikuttamaan ympäröivään yhteiskuntaan arvojensa pohjalta.

Salla Merikukka

Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston ja Paavalin seurakuntaneuvoston jäsen

Kristinuskon tarina

– 180 henkilöä Neitsyt Mariasta nykyaikaan

Teos johdattaa lukijan läpi kristillisen kirkon historian yksittäisten henkilöiden kautta. Henkilökuvat avaavat monipuolisesti kristillisen uskon rikasta ja moniulotteista maailmaa. Eri kulttuurien ja kirkkokuntien ihmisiä, miehiä ja naisia, jotka ovat vaikuttaneet kristikuntaan sen historian eri vaiheissa.

25,20 (28,00)

Muuttoale 6.–30.5.2024!

Tervetuloa tekemään löytöjä! Kirjoja, äänitteitä, lahjatavaraa, kortteja ja kirkollisia tarvikkeita poistohinnoin.

Sacrumin myymälä muuttaa Helsingin keskustassa. Uusi osoitteemme on 6.6.2024 alkaen Kalevankatu 20.

Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. 040 735 2096

Hammaslääkärikeskus

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000 Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €

· Hammastarkastus muuten 45 €

· Hammasvalkaisu 99 €

· Purentakisko 270 €

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min. T A K U U T Y Ö

· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi

Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa

Korjaukset alk.

○ Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

OLETKO PELKOPOTILAS

Hammaslääkäriasema

Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla 020 730 7260

• Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki

• Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo

HAMMASPROTEESITYÖT

Haaga, Kauppalantie 4

Malmi, Malmin Raitti 12 Klaukkala, Viirintie 3

050 46 77 229

WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Palveluja tarjotaan

Koti siistiksi!

Me teemme kodinhoitoa ja ALV vapaata kotipalvelun tukipalvelua.

Soita 050 3311 257

tai laita sähköpostia info@jenninkotisiivous.fi niin laitetaan koti kuntoon.

Tutustu meihin lisää www.jenninkotisiivous.fi

Digitointipalvelu VH-Ässä digitoi edullisesti pääkaupunkiseudulla vh-assa.fi

041 571 7536 / info@vh-assa.fi

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 446 2186

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

Rakennusala

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Sisä- ja ulkomaalaukset, tapetoinnit ja lattiakorjaukset. Hyödynnä verovähennys. Renoex Oy, p. 050 431 0175

Seuraavat Kirkko ja kaupunki -lehdet ilmestyvät

16.5. (varaus 3.5. mennessä) ja 30.5. (varaus 17.5. mennessä)

Kesä- ja heinäkuun lehdet eivät ilmesty Helsingissä

16.6. Espoo ja Kauniainen sekä Vantaa (varaus 31.5. mennessä)

4.7. Espoo ja Kauniainen (varaus 14.6. mennessä)

Mediamyynti

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Käsilumityöt omakotija rivitaloihin. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 040 446 2185

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com ROMACK

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Esteetön kulku

Lakipalveluja

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset. Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja a Perintö J Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen

OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen

Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki puh 09 622 5930

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset https://perhejaperinto fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Siivouspalveluja

Mediamyynti

Juha Kurvinen 040 665 5983

juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivousta ja ikkunanpesua

Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

IKKUNANPESUT ja kotisiivous!

Ammattitaidolla.

Lasse p. 044 587 5073

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Kesän ikkunanpesut vahvalla kokemuksella. P. 040 256 6907/Salonen

Kiinteistönvälitystä

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Hautauspalveluja

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

Ostetaan

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Vuokralle tarjotaan

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Kiva yksiö, 29 m2, savuton, PohjoisHaagassa lähellä Keskuspuistoa ja pikaratikan reittiä. Tied. klo 17 jälk. puh. 09 588 3528.

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi

Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

körttiveisuuta ja ajatuksia pe 3.5. klo 19 Espoonlahdessa, Kipparink. 8. su 5.5. klo 14 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpant. 8. klo 16 kesän 2024 riparilaisten (ja muidenkin) läheisten seurat Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2.krs. ma 6.5. klo 19 Leppävaarassa, Veräjäkallionk. 2. ke 8.5. klo 16.30 voimavararyhmän viimeinen kerta; tied. Leena V-Si, 040 088 2251. klo 19 Körttiksen seurat, Ratak. 1 a A 3; Tanjan läksiäiset. to 9.5. klo 12 kirkkopyhä Kalliossa, It. Papink. 2; messu, kahvit ja seurat, s. V-M Hynninen. su 12.5. klo 10 kirkkopyhä Orimattilassa, messu, kahvit ja seurat. klo 15 veisuut Lohjan, srk-kesk. Sibeliuksenk. 2. klo 18 seurat Järvenpään vanhan kirkon Oliivi-Sali, Kirkkot. 2. ti 14.5. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo, Kamppi. ke 15.5. klo 18 kotiseurat Hoffmanilla, Ankkurit. 28, Mäntsälä. klo 18.30 seurat Matinkappelilla, Liisankj. 3, Espoo. 5.-7.7. herättäjäjuhlat Vaasassa; bussi Kiasmalta N-järven kautta, ilm. 31.5. menn. H-Y p. 040 080 5904.

Pieni kalustettu kaksio Leppävaaran keskustasta. Asunnossa on sauna ja lasitettu parveke etelään, talossa on hissi. Yhteydenotto puh. 050 511 6709.

Mobiili ja desktop -paketit kirkkojakaupunki.fi-verkkosivuilla. Kysy lisää mediamyynnistämme!

Kuolin ilmoitukset ja -kiitokset Kirkko ja kaupunki -lehdessä

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

KAMU JA KAIMA

KATTAMATON ALUE

SELITTÄVIÄ

-1. KIRJOITTI JOUTSENLAULUN

AHDISTAVAA HÄIJY

RISTO PELKONEN

SYNTEJÄ MAJAILLA

SAARNASSAKIN

MÄÄRÄMITTAISIA KIELIPUOLIA -TYNNYRI

BERNHARDT

NÄYTTELIJÄ RAMI

OLLENKAAN

TAITEILIJA HALONEN

ENGLUND

RICKY GERVAISIN TVSARJA

BONDINA USEIN

TARKKUUSLAJI

PERUSTEITA LIIMAA

TUMISTAPA

PIA

KOHTI TOIMITTAJA VIRTANEN

LINNA

RETKIMUONIA SOTATOVERI

NÖYRIÄ PYYNTÖJÄ

HAPANTA

HYYTÄVÄ KOOMIKKO MARTIN

SEURAKUNTALAINEN

NOKKELA NISKANEN

PIRKANMAALLA POLTE

LEGENDAN MURHAMIES EROTTUU KAUKOPUTKELLA PUNASÄVYISENÄ

LAUTAPELIKLASSIKKO

HEVIOSASTON PUNTARIIN OHJELMOITU TÄMÄKIN

RAHAPELEJÄ

KIMILÄ INEN KARI LASKEA AKUN ARMAS KALJOJA AVARUUSALA LLA

PAPITKIN

NAPEILLE

LOUKKAAVIA

NICON OMAINEN

SOPANEN

TOIMITTAJA EINONEN

VIRTAA EUROOPASSA

PIENI KOSKI

TAMMISAARI

PUOLUSTAVA

9.5.

Kirkoissa juhlitaan helatorstaita. Sitä vietetään 40 päivää pääsiäisen jälkeen, ja silloin muistellaan Kristuksen taivaaseen astumista (Apostolien teot 1:6–14).

Neidot vaelsivat kulkueena Helkavuorelle

HELATORSTAI ON SANANMUKAISESTI pyhä torstai, sillä nimen taustalla on muinaisruotsin pyhää merkitsevä sana haelghi. Päivää on vietetty eri tavoin. Esimerkiksi Sääksmäen Ritvalassa neidot vaelsivat helatorstaina kulkueena Helkavuorelle laulaen vanhoja kalevalamittaisia lauluja. Hämeessä, Satakunnassa ja osassa Uuttamaata poltettiin helatorstain aattona kokkoja eli helavalkeita. Juhlan nimi oli välillä Kristuksen taivaaseen astumisen päivä. Nimi vaihtui, kun päivä siirrettiin vuonna 1973 lauantaihin, jotta saatiin vuoteen yksi työpäivä lisää. Takaisin perinteiselle paikalleen torstaihin juhlapäivä siirrettiin vuonna 1992.

MARJO KYTÖHARJU

Siunausta ja voimaa jokaiseen päivään

Kun Jeesus kohtasi oppilaansa viimeisen kerran, hänen pointtinaan ei ollut vääntää rautalangasta kristinuskon ydinmysteeriä, kuoleman voittamista – niin tärkeää kuin se onkin. Hän ei tullut heidän luokseen vain käskynjaon merkeissä, vaikka lähettikin ystävänsä saarnaamaan parannuksen ja syntien anteeksiantamisen sanomaa kaikille kansoille.

Ennen lopullista eroa oppilaistaan Jeesus halusi varustaa nämä parhaalla mahdollisella tavalla. Hän siunasi ystävänsä ja lupasi, että sanoman viejät eivät jää rohkeutta vaativassa tehtävässään yksin. Heidän työnsä tueksi oli tulossa voima korkeudesta. Oppilaat tulivat iloisiksi ja ylistivät Jumalaa, vaikka eivät tienneetkään, minne asti tuo voima heitä ja sanomaa kantaisi.

Raamatusta eivät tee pyhää kirjaa kaukana historiassa tapahtuneet asiat. Sen painoarvo tulee siitä, että se kuvaa Jumalan toimintaa tässä maailmassa silloin ja nyt.

Edelleen Jeesuksen seuraajat on kutsuttu kertomaan anteeksiannosta ja parannuksen tarpeesta. Oikeudenmukaisuus, rauha ja rakkaus sekä kaiken Jumalan luoman arvokkuus ja keskinäinen yhteys tarvitsevat yhä puolestapuhujia. Syyllisyyden painamille on yhä tarpeen kertoa, että Jumala on halunnut ottaa kantaakseen heidän taakkansa.

Jumalan maallisen valtakunnan rakentajille ei ollut eikä ole luvattu helppoa ja tasaista tietä. Sen sijaan on luvattu, että työn keskelle saa siunauksen ja taivaallisen voiman. Siksi jokaiseen päivään voi lähteä iloiten ja taivaallista voimanantajaa kiittäen. KAISA KARIRANTA

Opettele laulamaan ilovirsiä

Opettele laulamaan pari iloista virttä helatorstain kunniaksi. Virsikirja.fi-osoitteesta löytyvät duurivoittoisten virsien 106 ja 339 sanat ja nuotit. Kuunneltava versio aukeaa sanojen vieressä olevasta kaiuttimen kuvakkeesta. Laulaminen tekee hyvää monella tavalla, se muun muassa vähentää stressiä ja syventää hengitystä.

MATTI PIKKUJÄMSÄ

”

Hankalakin tunne alkaa tutkitusti helpottua noin vartissa, jos sitä ei yritä torjua.

TYÖTERVEYSPSYKOLOGI JA PSYKOTERAPEUTTI ANNA PELTOLA s. 10

Rinnekotien ikääntyneille tarkoitettujen palvelujen tavoitteena on tarjota asiakkaalle turvallinen koti ja vieraanvarainen yhteisö, jossa osallisuus ja toimijuus ovat osa arkea.

Tuomme jokaiseen päivään ilon hetkiä.

Tarjoamme pääkaupunkiseudun hoivakodeissamme ympärivuorokautista palveluasumista, hoitoa ja huolenpitoa ikääntyneille asukkaillemme. Meille voit tulla asumaan hyvinvointialueen kautta, palvelusetelillä tai itse maksaen.

Rinnekodit, palveluneuvonta 09 7750 5980, arkisin kello 9–15.

2.5.2024 kirkkojakaupunki.fi

Jarno Alastalo tuntee verkon valot ja varjot s. 2

Kirkolliskokousedustajat kritisoivat piispojen esitystä s. 4

Seurakuntien kirppareita kannattaa hyödyntää s. 8

Netin haitoista ollaan huolissaan, mutta haitat eivät ole koko totuus. – Väitän, että verkon sisällöstä 90 prosenttia on hyvää, sanoo Jarno Alastalo.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVAT VILLE PALONEN

arno Alastalolla on pitkä kokemus digimaailmasta. Hän haluaa olla hyvien asioiden lähettiläs ja välittää eteenpäin

verkon käytön positiivista puolta. Nettisivuillaan hän ilmoittaa, ettei ainoastaan puhu digitalisaatiosta, vaan elää sitä.

Alastalo on ollut muun muassa mukana IRC-galleriassa, perustamassa Suo -

mi24-yhteisöä ja Heimo-some-startupia sekä kirjoittanut tositarinakirjoja, joiden aiheena on nettimaailma.

Tällä hetkellä hänen yrityksensä tekee digitaalisten palvelujen ja sosiaalisen median alustojen konsepteja ja sisältöjä.

– Monesti digimaailma halutaan nähdä mustavalkoisesti ja katsotaan, että sosiaalinen media on paha. Minulla taas on kokemus, kuinka hyviä asioita sosiaalinen media tuo esiin. Olen tutustunut siihen, mi-

ten ihmiset käyttäytyvät, ja viimeisen kymmenen vuoden aikana olen toiminut yhteistyössä nuorisotyöntekijöiden kanssa digitaalisessa nuorisotyössä, Alastalo sanoo.

SIIHEN, TEKEEKÖ sosiaalinen media nuorista onnettomia tai onnellisia, tutkimukset eivät hänen mukaansa anna yhtä ainoaa vastausta. Avainsana on konteksti, asiayhteys.

– Kaikessa pitää ymmärtää konteksti. Kun puhu-

taan, että sosiaalinen media on paha, niin miksi se on paha. Totta kai siellä kiusaaminen on päässyt omalle tasolleen verrattuna siihen, mitä se oli pari vuosikymmentä sitten, kun ei ollut niin laajaa verkkoyhteisöä. Usein kuitenkin jää piiloon se, minkälaista tukea ihmiset verkossa saavat. Tätä he eivät saisi muualla. Vertaistuen merkitys siellä on erittäin laaja. – Esimerkiksi pienellä paikkakunnalla asuvalla nuorella saattaa olla ongelma, josta hän haluaisi puhua jon-

Jarno Alastaloa kutsutaan muun muassa Suomen johtavaksi

kun kanssa, ja läheltä ei löydy ketään samankaltaista. Hän ei välttämättä halua puhua asioistaan terveydenhoitajalle tai opettajille, jotka ehkä ovat hänen vanhempiensa ystäviä. Verkko voi olla ainoa paikka, mistä hän löytää tuen ja turvan, esimerkiksi jonkun, jolla on ollut samoja ongelmia.

NUORET RAKENTAVAT omaa identiteettiään netissä, haluavat kommentteja kuviinsa ja teksteihinsä sekä kehuja ulkonäöstään. Tytöt, ja nykyään myös pojat, laittavat sinne omia kuviaan. Jollekin nuorelle sosiaalinen media on ainut paikka, jossa hän kohtaa toisia.

– Kysymys on siitä, keitä nuori milläkin hetkellä kohtaa verkossa. Internet on laaja ja siellä on erilaisia kuplia. Vertaistuki voi olla äärimmäisen hyvää, mutta siellä on myös ryhmiä, jotka eivät ole hänelle hyväksi, Alastalo sanoo.

REUTERSIN VUODEN 2023 digitaalisen uutisraportin mukaan 34 prosenttia 18–23-vuotiaista pitää sosiaalista mediaa pääasiallisena uutislähteenään. Jarno Alastalon mukaan haasteena on se, että kaikki somen sisältö ei ole totta. Esimerkiksi tekoälyn kehittyminen aiheuttaa uudenlaisia riskejä. Hänen mielestään aikuisten pitäisi opettaa lapsille ja nuorille some- ja mediakriittisyyttä. Nuoret käyttäytyvät verkossa paremmin kuin hei-

tä vanhemmat ikäluokat. Hänen kokemuksensa Suomi24-yhteisöstä on, että yli 65-vuotiaat käyttäytyvät siellä kaikkein huonoimmin. Alastalo toivoo, että aikuiset ymmärtävät digimaailman moninaisuuden. Hän ei kannata rajattua digiaikaa eikä kännyköiden pois ottamista, koska verkkomaailman myönteiset vaikutukset ovat nuorelle suuremmat kuin kielteiset.

– Istu vaikka nuoren viereen, kun hän on uppoutunut kännykkäänsä ja pyydä näyttämään, mitä hän tekee. Siitä voi alkaa hyvä keskustelu. Kännykkä on hänelle vain sosiaalisen kanssakäymisen väline, Alastalo vinkkaa vanhemmille.

– Verkko on nuorille todellinen maailma, ja jos heitä estetään olemasta siellä, se on sama kuin estäisi heitä syömästä tai hengittämästä. Monet asiat ovat maailmassa hyvin, ja tätäkin asiaa voisi miettiä hyvien asioiden kautta.

KAISA VUORINEN puhuu mielellään hyvän huomaamisesta. Filosofian tohtoriksi positiivisesta kasvatuksesta väitellyt Vuorinen nostaa esiin lasten ja nuorten ympärillä olevien aikuisten, kuten vanhempien, opettajien ja muiden lähimmäisten merkityksen lapsen ja nuoren kehitykselle.

Vuorinen on toiminut aiemmin erityisopettajana muun muassa Meritorin koulussa Espoonlahdessa.

– Puhun aina siitä, miten kaikki lapsen ja nuoren ympärillä olevat aikuiset voivat nostaa ja tukea nuorta ja nähdä hänet hyvän kautta. Tutkimukset osoittavat selkeästi ympäristön tuen merkityksen siinä, miten kehittyvä lapsi nähdään, mikä hänestä voi lähteä kasvamaan ja mikä voi tulla hänen vahvuudekseen, Vuorinen sanoo.

Hyvän huomaaminen tarkoittaa rakenteiden kautta tapahtuvaa jokaisessa lapsessa ja nuoressa olevan hyvän esiin kutsumista. Se on hyvinvointia rakentavaa työtä, jossa korostuvat hyveet, arvot, myötätunto, ystävällisyys, empatia, rakkaus ja aito välittäminen.

KAIKILLA VANHEMMILLA ei ole kykyä tai voimavaroja toimia viisaasti kasvatustehtävässään. Silloin muiden lapsen lähellä olevien aikuisten tarve ja merkitys korostuvat. Tarvitaan lähimmäisenrakkautta.

Kaisa Vuorisen mukaan muutosta lähdetään rakentamaan yksi sana ja teko kerrallaan. Kun lapselle annetaan oma ääni ja osallisuuden kokemus, hän lähtee käsikirjoittamaan omaa tarinaansa. Kun häntä vahvistetaan ulkoapäin, hänen sisäiset voimavaransa vahvistuvat.

– Samalla lapsen sisäinen ja ulkoinen riskikäyttäytyminen vähenee. Riski esimerkiksi syrjäytymiseen tai jengiin hakeutumiseen pienenee, kun hän voi aidosti löytää itsensä ja omat parhaat puolensa ja lähtee toteuttamaan niitä. Kun ihmisellä on vakaa identiteetti, hän voi paremmin ja pystyy toimimaan viisaasti erilaisten haasteiden edessä.

Vanhempien kannattaa Vuorisen mielestä olla kiinnostunut nuorisokulttuurista ja siitä, mitkä asiat lapselle ja nuorelle ovat digimaailmassa tärkeitä. Kauhistelun ja kieltämisen sijaan kannattaa olla kiinnostunut ja ehkä laatia yhdessä pelisäännöt netin käytölle. – Tiedämme, että kun lapset ja nuoret löytävät omia intohimon kohteitaan, he eivät katoa somemaailmaan, vaan tekevät asioita, joista nauttivat. Intohimo voi olla vaikkapa mopo -

harrastus tai joku muu asia, johon uppoutuu ja jossa aika unohtuu. Vanhemmat ja muu yhteisö voivat vahvistaa lasta ja auttaa häntä löytämään oman intohimonsa. – Vanhempien kannattaa huomata hyvä, luottaa kasvun ihmeeseen ja siihen, että lapselle löytyy oma polku. Hänestä kasvaa nuori, joka osaa toimia viisaasti, joka huolehtii omista läksyistään ja on sinnikkäämpi kuin vanhempi olisi ikinä voinut kuvitella.

JARNO ALASTALO ja Kaisa Vuorinen puhuvat Espoonlahden kirkolla järjestettävässä kasvattajailtapäivässä, jonka aiheena on nuoret, kasvatus ja digitaalinen maailma. Tilaisuus on suunnattu nuorten vanhemmille, opettajille ja muille aikuisille sekä alan ammattilaisille.

Alastalo pohtii puheenvuorossaan, tekeekö sosiaalinen media nuorista onnettomia tai onnellisia. Vuorisen aiheena on positiivinen pedagogiikka.

Tapahtuma toteutetaan vuoden 2023 Yhteisvastuukeräyksen Espoonlahden seurakunnan paikallisen osuuden keräystuotolla.

Kasvattajailtapäivä, jonka aiheena on nuoret, kasvatus ja digitaalinen maailma la 4.5. klo 14–18 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8. Tapahtuman lopuksi on paneelikeskustelu, jossa on mukana eri alojen asiantuntijoita.

– Huomaa hyvä lapsessa ja nuoressa, Kaisa Vuorinen neuvoo aikuisia.

– Istu nuoren viereen ja kysy, mitä hän tekee kännykällään, Jarno Alastalo vinkkaa vanhemmille.

kissavideoasiantuntijaksi.

Kannattajia, vastustajia ja epäröijiä

Kirkko ja kaupunki kysyi

Espoon hiippakunnan kirkolliskokousedustajilta, miten he suhtautuvat piispojen esittämään kahden avioliittokäsityksen malliin.

TEKSTI MERI TOIVANEN

AIKAJANA MAIJA SAARI

Espoon hiippakunnan kirkolliskokousedustajat jakautuvat kolmeen joukkoon suhtautumisessaan piispojen esitykseen rinnakkaisista avioliittomalleista.

Neljä edustajaa vastustaa esitystä. Kolme kannattaa sitä. Kolme pi-

tää vielä kantansa avoimena.

Piispainkokous lähetti huhtikuussa kirkolliskokoukselle esityksen, jonka mukaan kirkossa sallittaisiin jatkossa kaksi avioliittokäsitystä. Toisessa avioliitto ymmärretään miehen ja naisen välisenä, toisessa kahden henkilön välisenä. Papit saisivat oikeuden toimia kummankin avioliittokäsityksen mukaisesti. Kaikilla seurakunnilla olisi velvollisuus varmistaa, että samaa sukupuolta olevien parien oikeus kirkolliseen vihkimiseen toteutuu.

Piispat pyrkivät esityksellään ratkaisemaan avioliittokäsitystä koskevan erimielisyyden, joka on jakanut kirkkoa vuosia.

Kirkko ja kaupunki kysyi Espoon hiippakunnan kirkolliskokousedustajilta sähköpostitse huhtikuun lopussa, miten he suhtautuvat esitykseen. Sitä käsitellään ensimmäisen kerran kirkolliskokouksessa Turussa 13.–17. toukokuuta.

Aikajana: Suomen

Kirkon akateemisten

jäsenkysely: 44 prosenttia papeista kannatti sukupuolineutraalia avioliittolakia ja 41 vastusti.

Pappi saattoi järjestää samaa sukupuolta olevien parien kanssa rukoushetken.

Eduskunta hyväksyi avioliittolain muuttamisen niin, että kaksi samaa sukupuolta olevaa ihmistä voivat jatkossa solmia avioliiton.

Kirkko vahvisti virallisen kantansa, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Kanta perustuu kirkkokäsikirjaan sekä kirkolliskokouksen ja piispainkokouksen kannanottoihin.

Kirkolliskokoukselle tehdystä esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka jälkeen päätetään, mihin valiokuntaan asia lähetetään valmisteltavaksi.

Piispainkokouksen esityksen lopullinen hyväksyminen vaatisi kirkolliskokouksessa taakseen kolmen neljäsosaa edustajista.

KONSERVATIIVISELTA Kirkkomme puolesta -listalta helmikuun kirkolliskokousvaaleissa valitut neljä edustajaa vastustavat piispojen esitystä.

”Ei yhtä aikaa voi olla voimassa kahta keskenään ristiriitaista opillista käsitystä”, kirjoittaa maallikkoedustaja Johanna Lumijärvi. ”Avioliitto on Raamatun mukaan miehen ja naisen välinen liitto.”

Pappisedustaja Juha Vähäsarjan mukaan kyseessä ei olisi kahden käsityksen malli, vaan kristillisen avioliittokäsityksen muuttaminen. Vä-

Sukupuolineutraalit avioliitot hyväksyvä laki astui voimaan 1. maaliskuuta.

Homopareja avioliittoon vihkinyt pastori Kai Sadinmaa sai Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulilta vakavan moitteen. Sadinmaa osoitti mieltään istumalla jalkapuussa Helsingin tuomiokapitulin edustalla 13.9.

häsarja epäilee myös, että jos esitys hyväksyttäisiin, kirkossa alkaisi seuraavaksi keskustelu moniavioisuudesta.

Maallikkoedustaja Miika Auvisen mukaan esitys johtaisi toteutuessaan kirkon hajoamiseen.

”Piispojen esityksen hyväksyminen johtaisi pian siihen, että papiston olisi käytännössä suostuttava vihkimään samaa sukupuolta olevia ja kirkkoherroilla asiassa ei olisi valinnanvapautta. Lisäksi suuri joukko merkittävää vapaaehtoistyötä seurakunnissa tekevistä kirkon jäsenistä eroaisi Suomen ev. lut. kirkon jäsenyydestä.”

Maallikkoedustaja Merja Eräpolku tyytyy vastaamaan: ”En hyväksy. Perustelut kirkolliskokouksessa.”

ARVOLIBERAALIN TOIVOA on -listan edustajista maallikot Carita Lehto, Sirpa Rantala ja Tapio Tähtinen kannattavat piispojen esitystä. Hei-

Kirkon tutkimuskeskus: Noin puolet papeista kannattaa samaa sukupuolta olevien kirkollista vihkimistä ja 40 prosenttia vastustaa sitä.

Kirkko ja kaupunki kesäkuussa: Espoon ja Helsingin piispat Kaisamari Hintikka ja Teemu Laajasalo kannattavat kaikkien parien kirkollista vihkimistä.

Syyskuussa korkein hallinto-oikeus päätti, että tuomiokapituleilla on oikeus antaa varoitus papeille, jotka ovat vihkineet samaa sukupuolta ole via pareja. Päätöksen jälkeen entistä useampi pappi ilmoitti olevansa valmis vihkimään sateenkaaripareja.

dän mielestään se on merkittävä askel eteenpäin.

Carita Lehto pitää tärkeänä, että seurakunnat kaikkialla Suomessa velvoitetaan järjestämään vihkiminen sitä toivoville pareille. Sirpa Rantala kirjoittaa, että piispojen esitys on kompromissi, jollaisia tarvitaan enemmänkin kirkon päätöksenteossa.

Tapio Tähtisen mukaan esitys on huolella mietitty.

”Arvostan sitä, että piispat pystyivät tekemään lähes yksimielisen esityksen asiassa.”

Toivoa on -listan edustajat Päivi Raunu, Mimosa Mäkinen ja Heidi Zitting puolestaan suhtautuvat piispojen esitykseen kriittisesti, vaikka kannattavatkin kaikkien parien vihkimistä.

PAPPISEDUSTAJA Mimosa Mäkinen kiittää esitystä siitä, että seurakunnalla olisi velvollisuus papin järjestämiseen kaikille vihkipareille. Toisaalta hän epäilee, että kahden avioliittokäsityksen säätäminen kirkkojärjestykseen voisi jättää tilaa seksuaalivähemmistöjä syrjivälle

puheelle ja käytännöille. Tällä hetkellä kirkkojärjestyksessä ei ole mainintaa vihittävien sukupuolista.

”Esityksessä on hyvä intentio ja paljon hyvää, mutta toki myös työstettävää. Toivon, että kirkolliskokouksessa voisimme löytää ratkaisuja asian edistämiseksi.”

Maallikkoedustaja Päivi Raunun mielestä esityksen keskiössä ei ole vähemmistöjen asema, vaan pappien oikeudet ja kirkon selviäminen umpikujasta.

”Reaalipolitiikkaa on, että parempaan esitykseen ei kompromissihakuinen kirkko pysty, joten mahdollisesti tulen esitystä vielä kannattamaan, vaikka en pidä sitä hyvänä.”

Pappisedustaja Heidi Zittingin mielestä esitys lisäisi seurakuntalaisten tasa-arvoa eri paikkakunnilla, toisaalta se saattaisi heikentää vähemmistöjen asemaa entisestään. Zitting kirjoittaa haluavansa kuulla kirkolliskokouksen puheenvuorot ennen kuin päättää kantansa.

Vuoden 2024 alkuun mennessä monet Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakunnista ovat avanneet ovensa sateenkaaripareille.

Kaikissa Espoon seurakunnissa asia on myös käsitelty päätöselimissä ja niissä hyväksytty.

12.3. piispainkokous ehdotti, että kirkossa olisi käytössä kaksi rinnakkaista aviolittokäsitystä.

Piispojen ehdotusta käsitellään kirkolliskokouksessa, joka pidetään 13.–17.5. 2024.

Aikajanan lähteet: AKI-liittojen jäsentutkimukset, Kirkon tutkimuskeskus, Kirkko ja kaupungin artikkelit sekä Wikipedia.

Kuvat: Istock, Esko Jämsä ja Maija Saari

Leppävaaran seurakuntaan kuuluu noin 23 300 ihmistä.

Leppävaaran seurakunnan kirkkoherran valitsee seurakuntaneuvosto

Espoon hiippakunnan tuomiokapituli on julistanut haettavaksi Leppävaaran seurakunnan kirkkoherran viran. Hakuaika päättyy 20. toukokuuta. Uuden kirkkoherran valitsee ensi syksynä seurakuntaneuvosto.

Leppävaarassa kirkkoherralta odotetaan etenkin laaja-alaista muutosjohtajuutta. Hänen tulee johtaa työyhteisöä muuttuvassa ympäristössä. Hänen tulee ohjata resursseja strategian mukaisesti sekä kehittää seurakuntatyötä aktiivisesti eteenpäin. Verkostoituminen ja viestintä ovat keskeisiä osaamisalueita. Moni-

kulttuurisella alueella kirkkoherralta odotetaan myös kielitaitoa. Leppävaara on Espoon monikulttuurisin kaupunginosa. Noin 30 prosenttia leppävaaralaisista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Leppävaaran seurakuntaan kuuluu noin 23 300 ihmistä. Seurakuntalaisia kaikista Leppävaaran asukkaista on noin 42 prosenttia ja alueen suomenkielisistä asukkaista noin 61 prosenttia. Uusi kirkkoherra aloittaa työssään 1.7.2025, jolloin seurakuntaan vuodesta 2007 johtanut Kalervo Salo jää eläkkeelle.

Mäntykappelin tila sulkeutuu

Espoonlahden seurakunnan

Mäntykappelilla vietetään tiistaina 7.5. kello 17 toimitilan jäähyväisjuhlaa. Mäntykappeli on toiminut Espoon kaupungin omistamassa vuokratilassa Eestinmetsän lähipalvelukeskuksessa yli kaksikymmentä vuotta.

Vuokrasopimus Espoon kaupungin kanssa päättyy toukokuun lopussa, ja kaupunki on ilmoittanut tarvitsevansa tilan päiväkodin toimintaan.

– Iloitsen siitä, että alueella on niin paljon päiväkoti-ikäisiä lapsia, että toimintaa pitää laa-

jentaa, sanoo kirkkoherra Jukka Lehti

Hänen mukaansa tilasta luopuminen käy lisäksi yksiin Espoon seurakuntayhtymän tilojen karsimishankkeen aikataulujen kanssa. Espoonlahden seurakuntaneuvosto päätti vuonna 2022 luopua Mäntykappelista osana kiinteistökannan karsimisen ohjelmaa.

Jukka Lehden mukaan muutamia Mäntykappelin toimintoja on siirretty esimerkiksi Latokaskessa sijaitsevalle Kaskikappelille.

Vihkiaikojen varauksiin muutos

Espoon tuomiokirkko on suljettuna remontin vuoksi vuoden 2025 pääsiäisestä vuoden 2027 pääsiäiseen saakka. Vuoden 2025 kesäkauden vihkiajat ovat varattavissa Espoon muista kirkoista 3.6.2024 alkaen kaikille espoolaisille ja 17.6.2024

alkaen kaikille ulkopaikkakuntalaisille.

Aikoja voi varata puhelimitse Espoon palvelukeskuksen varauspalveluiden puhelinpalvelusta p. 09 8050 2601.

Katso lisätietoa asiasta: espoonseurakunnat.fi/perhejuhlat/haat

PETTERI JÄRVINEN

Espoon tuomiokirkko seura kunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi

Osoitteet:

Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2

Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16

Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8

Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi

Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala

Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA

Rukoussunnuntain messu su 5.5. klo 10. Liturgia ja saarna Hannu Mäenpää, avustaa Anita Kyönsaari, urkuri Elisa Murtoperä, kirkkomusiikin opiskelija Kaisa-Maria Tolonen, barokkiviulu, yhtyejohto, barokkiyhtye, jousisoittimet, fagotti, luuttu, oboe, ja traverso sekä lauluyhtye. Kirkkokahvit. Pysäkkimessu: ”Katsokaa kedon kukkia” su 5.5. klo 18. Asemapäällikkö Eeva Kokki, pappi Sami Marte. Musiikki: Anna-Liisa Haunio, piano, laulu ja Titi Gävert, viulu. Iltatee. Helatorstain messu to 9.5. klo 10. Liturgia ja saarna Reetta Ikonen, avustaa Anita Kyönsaari, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Elisa Murtoperä.

Messu su 12.5. klo 10. Liturgia ja saarna Raigo Liiman, avustaa Hannu Mäenpää, urkuri William Häggblom, kanttori Petri Koivusalo. Kirkkokahvit.

MESSUT KAPPELEILLA

Auroran kappeli Rukoussunnuntain messu su 5.5. klo 12. Miia Pekkarinen, Anna-Liisa Haunio. Lastenpaikka. Kirkkokahvit.

Kalajärven kappeli. Messu su 12.5. klo 14. Reetta Ikonen, Petri Koivusalo. Kirkkokahvit. Kauklahden kappeli

Kyläkirkko su 12.5. klo 12. Saarna teologiharjoittelija Jonna Ala-Paavola, Mari Mathlin, William Häggblom. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Laaksolahden kappeli

Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishartaus to 16.5. klo 19. Sami Marte. Suvelan kappeli

Messu su 5.5. klo 15. Anita Kyönsaari, Elisa Murtoperä sekä ukulelekurssilaiset Jussipekka Jyväsjärven

Menokasvo Eväitä

parisuhteen alkutaipaleelle

Tapiolan kirkolla on toukokuussa keskusteluilta, johon kutsutaan erityisesti suhteen alkutaipaleella olevia. Illan aiheena on hyvinvoiva parisuhde. Tilaisuuden järjestää Tapiolan seurakunta ja vieraana on sosionomi Laura Huuskonen Parisuhdekeskus Kataja ry:stä. – Keskusteluillassa voi tarkastella oman parisuhteen vahvuuksia ja tutustua myös itseensä. Tarjoamme mahdollisuuden pysähtyä kumppanin kanssa arjen keskelle miettimään, missä mennään. Iltaan voi tulla yhdessä tai yksin, sanoo Tapiolan seurakunnan diakonissa Anna Handroo

– Parisuhteen alku on yleensä onnellinen. Mutta kun pariskunta alkaa elää arkea yhdessä, eteen tulee asioita, joista on hyvä sopia ja tehdä kompromisseja. Tällaisia ovat esimerkiksi tapa puhua toiselle, ajankäyttö ja omien turvallisten rajojen asettaminen. Hyvä parisuhde muodostuu tasapainon löy-

johdolla. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit. Espoo International Lutheran Worship su 12.5. klo 15. Saarna

Shazia Sabir, Mari Mathlin, Sheldon Ylioja. Suomenkielinen pyhäkoulu. Kielinä englanti-suomi. Kirkkokahvit.

Viherlaakson kappeli Iltamessu su 12.5. klo 17. Hannu Mäenpää. Iltatee.

PITÄJÄNTUPA

”Aarteenetsijät”-miestenilta ma 6.5. klo 18.30. Ari Kunnamo: ”Ole rohkea ja rohkaise muita”.

AURORAN KAPPELI

Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Aik. 5 e, lapset 0,50–2 e. Päivän tunnussana ma klo 11. Hartaushetki to klo 11. Raamattu-rukouspiiri ti 7.5. klo 18.30.

Miestenpiiri ke 8.5. klo 18. Ikonipiirit, tied. vapaista paikoista: tarja.rae@gmail.com. Café Aurora ma–to klo 10–14. Lisää pienryhmiä: www.aurorankappeli.fi

– Parisuhteessa kumppania on syytä kuunnella sekä ottaa huomioon hänen tarpeensa ja toiveensa, Anna Handroo sanoo.

tämisestä yhdessä olemisen ja erillisyyden välillä, sitoutumisesta suhteen rakentamiseen sekä kyvystä käsitellä ristiriitoja.

– Myös omista turvallisista rajoista ja siitä, mikä tuntuu epämukavalta, kannattaa puhua kumppanille. Häntä on syytä kuunnella ja ottaa huomioon hänen tarpeensa sekä toiveensa. Laura Huuskonen sanoo, että vain puhumalla voidaan luoda yhteistä ym-

KALAJÄRVEN KAPPELI

Roskat pois -ympäristötapahtuma to 2.5. klo 18–20. Vauvaperheiden päivä la 4.5. klo 11–13: Klo 11.15–11.45 ja klo 12.30–13 Tanssia vauvan kanssa ja sosemaalausta vauvojen taidetuokiossa. Yhdessäoloa ja kahvittelua klo 11.45–12.30. Vauvoille maissinaksuja ja smoothieta, aikuisille kahvia/ teetä ja pientä suolaista 3 e/perhe (käteinen). Lisätietoja: mia.blomstedt@evl.fi, 050 432 7501. Gospel-Lattarit ma 6.5. klo 18 Ponnen maja. 5 e/tunti, opiskelijoille, eläkeläisille ja työttömille ilmainen.

Pieni pyhiinvaellus PohjoisEspoossa la 11.5. klo 11. Kuljemme metsän rauhassa Velskolan maastossa, osan hiljaisuudessa, tilaa myös ajatusten jakamiselle. Sisältää hengellisiä elementtejä. Matka 6 km helppokulkuisessa maastossa. Omat eväät, tarjoamme nokipannukahvit! Lähtö ja paluu Velskolan leirikeskuksesta. Ohj. Ritva Naumanen ja Virpi Sutelainen. ILM. 6.5. mennessä: virpi.sutelainen@evl.fi tai 040 7369 315.

märrystä kumppanin kanssa. Keskusteluillassa hän esimerkiksi kertoo keinoista, jotka helpottavat puhumista kumppanille ja pysähtymistä kuuntelemaan.

PAULA HUHTALA

Hyvinvoiva parisuhde – keskusteluilta parisuhteesta ti 7.5. klo 17.30–20 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. Tilaisuus alkaa kevyellä tarjoilulla seurakuntasalissa.

Naiset Sanan äärellä ma 13.5. klo 18.

Lisää pienryhmiä: www.kalajarvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI

HUOM! Kaikki tilaisuudet pidetään kappelin alakerrassa kattoremontin vuoksi. Suosittelemme kulkua kappeliin junaradan puolelta sekä pysäköimään autot kappelin ja junaradan välissä olevaan junaparkkiin. Radioraamattupiiri ti 7.5. klo 18.30.

Länkkäri -nuorten ilta (15–19-v) to 9.5. klo 18.30. Järj. Tuomiokirkkoseurakunta ja Kansanlähetys. Luovat kädet -käsityöpiiri ma 13.5. klo 13. Tuotoksia langasta, neuloen tai virkaten sekä askartelua jutustelun ja teen lomassa. Rukouspiiri ke 15.5. klo 18. Lisää pienryhmiä: www.kauklahdenkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI

Raamattuluennot: ”Varottavat sanat ja esimerkit” to 2.5. klo 18, ”Herran päivä” ke 8.5. klo 18 ja

”Raamatun rukouksia ja rukoilijoita” to 16.5. klo 18. Ari Kunnamo. Pyhäkoulu su klo 15. Avoin rukousryhmä su 5.5. klo 14.15.

Rauhanrukous – Peace Prayer ma 6.5. klo 18. Tule sytyttämään toivon kynttilä! Iltatee. Kappelilounas ti klo 12–13. Aik. 3,5 e, lapset 0,50–1,5 e. Ti 7.5. lounaan jälkeen ”Kevään ja toivon säveliä”, Miri Rantio ja Mikael Bergholm. Kielikahvila ke 8.5. ja 15.5. klo 16. Sinulle, joka haluat puhua enemmän suomea mukavassa seurassa. Pieni välipala.

Luemme Raamattua suomeksi -ryhmä su 12.5. klo 14. Päivärukous ma ja to klo 13. Lyhyt rukoushetki.

Lisää pienryhmiä: www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI

Lähetyspiiri ma 6.5. klo 14. Kappelilounas ti klo 11–13. Hinta aik. 5 e, lapset 0,50–2 e. Open Doors -rukouspiiri ti klo 18. Avoin raamattupiiri ke klo 18. Café Viheri ma ja ke klo 10–12.

Lisää pienryhmiä: www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI

Kirpputori-kahvila avoinna ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Hartaus to 2.5. klo 13. Osoite: Kaivomestarinkatu 8. Tied. 050 438 0189, eeva.einola@ evl.fi.

LAPSILLE

www.espoonseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta/lapsetja-lapsiperheet

Syksyn päiväkerhojen vapaat paikat: Ks. Päiväkerhot.

Kappeleiden perhekerhot ja -kahvilat: Ks. Perhekerhot

Perhekahvila perhekeskus ”Keidas” ti 7.5. klo 13–15 Espoon keskuksen perhekeskus, os. Kamreerintie 6.

Pyhäkoulut: Suvelan ja Kauklahden kappelissa messusunnuntaisin, Ks. Pyhäkoulut.

Lapsikuorot Auroran ja Kauklahden kappelilla, tied. iida-maria. ruusukallio@evl.fi (Kauklahti) tai sirke.maki@evl.fi (Aurora).

MUSKARIIN SYKSYLLÄ!

ILM. 17.5. asti: www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/lapset-ja-lapsiperheet/muskarit. UUTTA! Masumuskari odottavalle vanhemmalle tai vanhemmille alkaa Suvelan kappelissa. Ryhmiä vauvoista kouluikäisiin, myös soitinryhmiä. Maksu 75 e / lapsi, sisaralennus –50 %. Tied. taija.karppinen@evl.fi.

PERHEPYHÄKOULULEIRI

9.–11.8. Hvittorp. Iloista yhdessäoloa, askartelua, leikkejä ja lauluja, saunat, uintia, liikuntaa ja lepoa, hiljentymistä ja hartautta. Omaa ohjelmaa aikuisille ja lapsille. Hinta 50 e/aik. ja 25 e lapsi, maksuvapautus mahdollista tuloperustein. HAKU 20.5. asti: https://www. espoonseurakunnat.fi/tapahtumat/2024-08-09/perhepyhakoululeiri.

Tied. outi.wenell@evl.fi, 040 5474 146.

PARISTA PERHEEKSI

Ensimmäistä lastaan odottaville to 16.5. ja 6.6. klo 17–18.30 Espoon keskuksen perhekeskus, Kamreerintie 6. Tied. kirsi.kanerva@evl.fi.

RAKKAUSTALKKARIKOULUTUS

La 25.5. klo 8.45–16 Kirkkokatu 10, Espoo, 3. krs. Koulutus sinulle, joka haluat lisätä parisuhdetietouttasi ja omaat kuulevat korvat! Mukaan voi tulla pariskunnittain, ystävän kanssa tai yksin. Kouluttajana Parisuhteen palikat kouluttaja ja johtava perhetyönohjaaja Outi Wenell. Maksuton, aamu- ja iltapäiväkahvit. Koulutuksen jälkeen voit ohjata parisuhdetta vahvistavia kuntokartoituskeskusteluja. Tied.

ja ILM. 17.5. mennessä outi. wenell@evl.fi, 040 5474 146.

NUORET AIKUISET

Rennot K-18-tapaamiset pe 3.5. klo 18 ja la 18.5. klo 15 Suvelan kappelissa. Ohjelmaa suunnitellaan osallistujien toiveiden mukaan.

SENIOREILLE

Eläkeläiskerhot kappeleilla klo

13: Ma 6.5. Kauklahti, ti 7.5. ”Ilonpilkahduksia” Suvela, ma 13.5. Laaksolahti.

Tuomiokirkon srk-talossa to 2.5. klo 12.30.

HILJAISUUDEN RETRIITTI

Pe–su 24.–26.5. Hvittorp. Ohj. Anita Kyönsaari ja Eeva Honkanummi. ILM. 8.5. mennessä: anita.kyonsaari@evl.fi, 040 5130 843. Hinta 90–140 e, opiskelijat 45 e.

SYYSMATTITALKOOLAISEKSI

Tule mukaan vapaaehtoiseksi syksyn huipputapahtumaan! https://www.espoonseurakunnat. fi/syysmatinmarkkinat/talkoolaiset.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN!

Ammatillista keskusteluapua mm. perhe- ja parisuhdeasioissa: perhetyönohjaajat outi.wenell@ evl.fi, 040 5474 146 ja kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165. Walk in -terapia 16–29 -vuotiaille nuorille: Ma klo 14–18 Ohjaamotalo, os. Lintuvaarantie 1 sekä ke klo 16–19 kauppakeskus Ison Omenan palvelutori. www.espoonseurakunnat.fi/walk-in-terapia. Papin puhelin joka päivä klo 9–19, 09 8050 2602. Tukea vaikeassa elämäntilanteessa, ota yhteyttä alueesi diakoniatyöntekijään: www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/apua-jatukea.

SOMESSA JA VERKOSSA

Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Seuraa meitä! Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta www.espoonseurakunnat.fi

Espoonlahden

seurakunta

Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000 espoonlahdenseurakunta@evl.fi Vahtimestari p. 050 432 7512 www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa

Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13 Aukioloajat: Espoonlahden kirkko: ma-to klo 8.30–18, pe klo 8.30–15, la toiminnan mukaan, su klo 10–18 ja pyhinä klo 10–15. Soukan kappeli: ma-ti klo 9–15, ke toiminnan mukaan, to-pe klo 9–15, la-su ja muut pyhät toiminnan mukaan.

MESSUT JA

JUMALANPALVELUKSET

Big Band -messu su 5.5. klo 11 Espoonlahden kirkko. Tule ja koe yhdessä laulamisen riemu kuorojen ja Tapiola Big Bandin kanssa. Tapiola Big Band johtajanaan Esko Heikkinen. Ylisuutari, Puukko, Yli-Jaskari, Ojala ja Rautio, Esilaulajina kuorot Okra, Laulumieli, Gospelryhmä Nardus ja Lapsikuoro.

Yhteisömessu su 5.5. klo 16 Espoonlahden kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Hiljaisuuden messu su 5.5. klo 17 Soukan kappeli. Olli, musiikissa Gregory Pass. Iltatee. Mäntykappelin jäähyväisjuhla, messu ja desakralisaatio, ti 7.5. klo 17 Mäntykappeli. On aika sanoa hyvästit Mäntykappelille. Tule muistelemaan muiden kanssa. Viikkomessu ke 8.5. klo klo 14 Espoonlahden kirkko Haarlaa, Ojala.

Helatorstain messu ”Korotettu Herra” to 9.5. klo 11 Espoonlahden kirkko. Huttunen, Haarlaa, Yli-Jaskari.

Kansanlaulukirkko to 9.5. klo 16 Tyrskyvuoren näköalakalliot, kuntoportaiden yläpäässä. Veisataan luonnon helmassa kansanlaulujen tahtiin. Oma istuinalusta ja kirkkoeväät. Haarlaa, Ojala. Messu ”Pyhän Hengen odotus” su 12.5. klo 11 Espoonlahden kirkko. Kohijoki, Rautio.

Yhteisömessu su 12.5. klo 16 Espoonlahden kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Iltamessu ”Pyhän Hengen odotus” su 12.5. klo 17 Soukan kappeli. Huttunen, Puukko. Klaus Alopaeus, laulu. Iltatee.

SIIONINVIRSISEURAT

pe 3.5. klo 18.30 Espoonlahden kirkko.

KASVATTAJAILTAPÄIVÄ

Nuoret, kasvatus ja digitaalinen maailma la 4.5. klo 14–18 Espoonlahden kirkko. Missä nuoresi on, kun hän on netissä? Miten tukea ja kannustaa nuorta arjessa? Sinulle vanhempi, opettaja, huoltaja, isovanhempi, kummi, nuorisotyöntekijä. Puhujavieraat Kaisa Vuorinen ja Jarno Alastalo.

87 x 273mm s.7

Maan ja taivaan väliltä

Exoduksen konsertti

pe 17.5. klo 19 Espoon tuomiokirkko

Ks. Leppävaaran seurakunnan ilmoitukset s.9

Seurakuntien kirpputoreilta voi tehdä edullisia löytöjä. Niiden tuotolla tuetaan seurakuntien lähetyskohteita tai muita auttamiskohteita, kuten Yhteisvastuukeräystä.

Kirpputorilla saadaan ja annetaan apua

Seurakuntien kirppikset ovat paikkoja, joissa voit tehdä edullisia kirpputorilöytöjä. Osassa voi myös juoda kahvia ja turista päivän kuulumisista. Kirpparit pyörivät pääosin vapaaehtoisvoimin. Mukaan toimintaan mahtuu myös uusia vapaaehtoisia. Kirpputorien luonne on diakoninen. Vähävaraisille tarjotaan mahdollisuus saada hyvin edullisesti esimerkiksi vaatteita. Kirpputorien tuotoilla tuetaan seurakuntien lähetyskohteita tai muita auttamiskohteita, kuten Yhteisvastuukeräystä.

Säännölliset kirpputorit

Espoonlahden seurakunnan kirpputori Toivon Tori, Soukankaari 8 B. Avoinna 15.6. asti la klo 11–15 ja ke klo 12–18. Kirpputori tukee Petroskoin kehitysvammaisten perheitä sekä Espoonlahden seurakunnan nimikkolähettejä. Voit tulla mukaan myös vapaaehtoiseksi kirpputorille. Toimintaa pyörittävät seurakunnan vapaaehtoiset vastuunkantajat. Kirpputorille otetaan vastaan puhtaita ja hyväkuntoisia vaatteita sekä kodin tekstiilejä ja tavaroita. Ei huonekaluja, sähkötarvikkeita, lasten turvaistuimia eikä pyöräilykypäröitä.

Lisätietoa: Eveliina Roznovski, eveliina.roznovski@evl.fi, p. 041 518 1244.

Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kirpputorikahvila Unelman kammari. Kirpputori-kahvila on avoinna ma klo 11–15 ja to klo 11–16, Kaivomestarinkatu 8, 02770 Espoo. Tuotto menee Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Hartaus kuukauden ensimmäisenä torstaina klo 13. Lisätietoa saa diakoniatyöntekijä Eeva Einolalta, p. 050 438 0189, p. eeva.einola@evl.fi

Olarin seurakunnan Minikirppis

Tule tekemään löytöjä pikku rahalla lähetystyön hyväksi ti klo 10–12, Matinkappeli, Liisankuja 3.

Minikirppikseltä voit ostaa edullisesti lasten ja aikuisten vaatteita ja tukea samalla lähetystyötä Virossa. Maksu käteisellä. Lisätietoja: tytti.kohonen@evl.fi p. 050 365 3779.

Kirppis-tapahtumat toukokuussa

Chapple-kirppis Kirppislöytöjä voi tulla tekemään Chapple-tilasta sekä Kauppakeskus Ison Omenan käytäviltä la 11.5. klo 12–14.30. Kirppis on osa Ison Omenan kierrätysaiheista tapahtumaa. Kahvilasta voi ostaa edullisesti juotavaa ja pientä makeaa. Tuotto Kirkon Ulkomaanavulle. Nuorten huoneessa voi pelata retropelejä Nintendo 8-bittisellä. Lisätiedot: chapple.fi.

Suvelan kappelikirppis la 25.5. klo 10–13. Pöytäpaikasta maksu Yhteisvastuukeräykselle. Lisätiedot: marja.malvaranta@evl.fi.

Lisäksi kuuden asiantuntijan paneelikeskustelu.

RETKET

Aikuisten kevätretki la 25.5. klo 10–14 Hanikan virkistyskeskukseen, Matasaarentie 1. Bussi 145, pysäkki Suinonsalmi. Kimppakyytejä Espoonlahden kirkolta klo 10. Maksu 5 e. Sään mukaiset vaatteet. Kahvittelua, yhteislaulua, visailua. Nuotiolla keskustelua Arjen kristillisyydestä Anja Porion kanssa. Tied. ja ilm. viim. ti 14.5. inkeri.oinonen@ evl.fi, 050 583 6883.

TAVATAAN TAAS!

Säännölliset piirit ja ryhmät: Ajankohtaiset tiedot: espoonseurakunnat.fi.

Yhteisen tulen äärellä to 2.5. klo 17 Soukan kappeli. Seurakunta tarjoaa makkaraa ja mehua, voit tuoda myös omat grillattavat tullessasi. Tulet palavat klo 17–20. Kohtaamisia ja eläytymistä ikiaikaisiin kirjoituksiin to 2.5. klo 18 Espoonlahden kirkko. Bibliodraamaa ja sukellus Raamatun teksteihin.

Gospel-lattarit naisille to 2.5. ja 9.5. klo 18 Soukan kappeli. Omaishoitajien ryhmä pe 3.5. klo 10 Soukan kappeli.

Posliininmaalausryhmä ma 6.5. ja 13.5. klo 12 Soukan kappeli. Käsityökerho ma 6.5. ja 13.5. klo 12.30 Soukan kappeli.

Suomen kielen opetusta / Luetaan yhdessä ti 7.5.ja 14.5. klo 9.30–11 Soukan kappeli ja ke 15.5. klo 17.30–19 Espoonlahden kirkko. Kun kaikki muuttui... Heidi Tohmola tuo kuulumisia Israelista ke 8.5. klo 18.30 Espoonlahden kirkko. Iltatee.

Teresa-piiri ti 14.5. klo 18 Espoonlahden kirkko. Tehdään käsitöitä ja tuetaan Naisten Pankkia. Nuorten aikuisten ilta to 9.5. ja ke 15.5. klo 18 Sode.

Heprealaisia tansseja la 12.5. klo 12.15 Espoonlahden kirkko.

Diakonia- ja lähetyspiiri ti 14.5. klo 13–14.30 Espoonlahden kirkko.

Seurakuntakahvila ke klo 13–15 Espoonlahden kirkko.

Kirpputori Toivon Tori la klo 11–15 ja ke klo 12–18 Soukankaari 8 B. Rukoustanssi pe 17.5. klo 18–19.30

Soukan kappeli.

Fellowship & Dance Party la 18.5. klo 17 Soukan kappeli. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa. Discussion, food and dance.

RAAMATTU JA RUKOUS

Miesten raamattupiiri to 2.5. ja 16.5. klo 18 Espoonlahden kirkko.

Iltapala 5 e. Parillisilla viikoilla. Raamattu- ja keskustelupiiri ma 6.5. ja 13.5. klo 18 Kaskikappeli. Israel-rukouspiiri ti 14.5. klo 18.30

Espoonlahden kirkko.

Aamurukous verkossa ke klo 6.30.

Toivoa Naisille – rukousta maailman puolesta ke 8.5. klo 13 Sou-

kan kappeli. Kokoontuu parittomilla viikoilla.

Avoin rukouspiiri su klo 12.30 Espoonlahden kirkko.

IKÄIHMISTEN KERHOT

Kirkolla ma ja ti, Kaskikappelilla ma, Mäntykappelilla ti, Puistokartanon palvelutalossa ke, Soukan kappelilla to ja Merikartanon palvelutalossa pe. Lisätietoja verkossa: espoonseurakunnat.fi.

NUORET

Nuorten toiminta osoitteessa sodesode.fi.

LAPSET JA PERHEET

Kaikki ryhmät: espoonseurakunnat.fi/espoonlahden-seurakunta/ lapset-ja-lapsiperheet.

Babyshowerit odottaville äideille ti 14.5. 18–19.30 Espoonlahden kirkko. Ihana ja rentouttava ilta hyvän ruoan, musiikin ja mukavan pienen tekemisen parissa. Vapaa pääsy, ei ilmoittautumista. Muksut muskariin! Ilmoittaudu mukaan syyskaudelle verkossa 17.5. mennessä: espoonseurakunnat.fi/muskarit.

APUA JA TUKEA

Diakonian ajanvaraus: diakonia. espoonlahti@evl.fi tai arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885 tai www. espoonseurakunnat.fi.

Meren ja taivaan välillä -keskusteluryhmä to 2.5. ja 16.5. klo 13.30, Merenkäynti 3. Parillisilla viikoilla. Lisätiedot: Taina Leinonen.

Digituki ma klo 12.30 Espoonlahden kirkko. Ohjausta ja rohkaisua älylaitteiden käyttöön.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Diakonialounas ma klo 12–13 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 11.30–12.30. Yli 15 v. 3 e, 7–14 v. 1 e, alle 7 v. maksutta. Kortti- tai käteinen.

Iltasafka to klo 17 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 16.45–17.30. Yli 15 v. 3 e, 7–14 v. 1 e, alle 7 v. maksutta. Huom. 9.5. ei iltasafkaa.

MUSIIKKI

Konsertit Kirkossa soi -palstalla. Yhteisvastuun Yhteislaulut ke 15.5. klo 18 Espoonlahden kirkko. Lehti, Pitkäniitty, Yli-Jaskari, kitarakurssilaisia sekä Okra-kuoro. Riparilauluja vuosien varrelta ja muita esityksiä. Kolehti Yhteisvastuulle.

Leppävaaran

seurakunta

Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta

PEXEL

@leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

Lapset ja perheet minisiipi.fi FB & IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET

Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa kirkkopussukoita pienimmille, kirkolla myös lastenpaikka. Perheiden olohuone kirkon B-siivessä su klo 10–12.30. Kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot: espoonseurakunnat.fi/le/ jumalanpalvelukset ja Leppävaaran srk:n Facebook.

Arki-illan messu to 2.5. ja 16.5. klo 17 Leppävaaran kirkko.

Taaperokirkko pe 3.5. klo 10 Leppävaaran kirkon B-siivessä. Ötökkäkirkko surisee ja pörisee –enkeli etsii leikkikaveria. N. 30 min. Kirkkomehut ja -kahvit sekä leikkituokio.

Evankeliumi – tosi on, messu ja kirkkokahvit su 5.5. klo 11 Leppävaaran kirkko. Kesän isoset ja apuohjaajat siunataan tehtäviinsä.

Pappeina Emilia ja Kaisa ja musiikissa Outi-kanttori yhdessä nuorten kanssa.

TV-neulekirkko ke 8.5. klo 17.45 Karakappeli. Ota käsityösi mukaan ja tule paikalle klo 17.30–17.45.

Pöyri, Salo, Noponen, muusikko Joona Vallenius, seurakuntalaisia. Sanajumalanpalvelus esitetään

TV1:ssä su 2.6. klo 10.

Helatorstain musiikkimessu – Kuule rukoukseni to 9.5. klo 11 Leppävaaran kirkko. Musiikkina Felix Mendelssohn Bartholdyn Hör mein Bitten kuorolle, sopraanosolistille ja uruille. Tiia Maria Saari sopraano. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro. Urut Hyry, musiikin johto Latvanen. Messu su 12.5. klo 11 Leppävaaran kirkko. Pertti Haapalainen, laulu. Kansanlaulumessu su 12.5. klo 15 Karakappeli. Musiikkina suomalaisten kansanlaulujen sävelmät, joihin Anna-Mari Kaskinen on kirjoittanut sanat. Sainio, Noponen. Messukerho lapsille. Viikkomessu ke klo 13 Leppävaaran kirkko.

SIIONINVIRSISEURAT

Ma 6.5. klo 18.30 Leppävaaran kirkko, B-siipi. Samuli Korkalainen, Heli Taina-Rantakaulio, isäntänä Erkki Koivusalo. Kahvit klo 18.30, veisuu ja puheet klo 19.

EHTOOLLISHARTAUS

Ti 14.5. klo 14 Leppävaaran elä ja asu -seniorkeskuksessa, Säterinkatu 3.

SEURAAVA ASKEL –RATKAISUKESKEINEN

TERAPIARYHMÄ

Ryhmä aikuisille, jotka kaipaavat keinoja saada elämästä mielekkäämpää esimerkiksi jaksamisen,

ahdistuksen, masennuksen tai pakko-oireiden haasteiden kanssa. Ryhmään mahtuu 6 henkilöä, jotka haastattelemme etukäteen. Kokoontumiset: to klo 17–18.30, 4 kertaa 16.5.–6.6. Kyselyt ja ilmoittautumiset: Aura Karjalainen 040 724 1120 tai aura.karjalainen@ evl.fi.

NAISTEN KESÄSAUNAT

Lämpöinen sauna, virkistävä merivesi, eväät, yhteistä hiljentymistä sekä keskustelua… Ma 3.6., 17.6. ja 12.8. klo 18–21 Hilan leirikeskuksen rantasaunassa. Mukaan mahtuu 15 naista! Lisätietoja ja ilmoittautuminen 15.5. mennessä Eliisa Lassila, 040 715 9250 (myös tekstiviesti).

LAPSILLE JA PERHEILLE

Verkkosivut www.minisiipi.fi Some FB & IG & YouTube: @minisiipi. Vauvakerhot: ti klo 13 kirkko, to klo 13 Karakappeli (Ei 9.5.).

Perhekahvilat: ke klo 9 Karakappeli, to klo 9 Uuttu. (Ei 9.5.), pe klo 9 Leppävaaran kirkko

Parista perheeksi -ilta ke 15.5. klo 17 Leppävaaran kirkko. Millaiseksi parisuhde voi muuttua? Mitä täytyy parisuhteessa huomioida, kun perheeseen tulee vauva?

NUORILLE

Avoin Siipi-ilta ke 8.5. klo 18 Nuortentila Siipi.

Sateenkaari-Siipi to 16.5. klo 17

Sateenkaareville nuorille ja heidän ystävilleen.

AIKUISILLE

Aikuisten säännöllisesti kokoontuvat ryhmät verkkosivulta www. espoonseurakunnat.fi/tulemukaan/aikuiset/ryhmat.

Äiti Teresa-piiri to 2.5. ja 16.5. klo 11 Karakappeli. Klo 12 rukoushetki. Naisten Pankin kirjallisuuspiiri ma 6.5. klo 18 Leppävaaran kirkko.

Naisten kesken ke 8.5. klo 18.30 Uuttu.

PäiväRaamattupiiri to klo 14 Karakappeli. (Ei 9.5.)

Varttuneelle väelle: Ma 13.5. klo 13–14 kahvila Leppävaaran kirkko. Ti klo 13 kerho Karakappeli. Pe klo 13 kerho Elä & asu -seniorikeskuksessa, Säterinkatu 3. K-18 ilta nuorille aikuisille la klo 17 Nuortentila Siipi. Päihteetön vapaa illanvietto.

Kirkon Raamattupiiri ma klo 18 Leppävaaran kirkko.

Uutun Raamattupiiri ma klo 18.15 Uuttu.

Lähetyspiiri ti 7.5. klo 13 Leppävaaran kirkko. Juha-Pekka vierailee viulun kanssa.

LuovatKädet ma 13.5. klo 11 Karakappeli.

Runopiiri ti 14.5. klo 18 Karakappeli. Joka toinen ti.

MUSIIKKI

Konsertit Kirkoissa soi -palstalla. Soitetaan ukulelea ti 7.5. klo 16–17

Karakappelilla. Ei tarvitse ilmoittautua. Kevättä rinnassa -kahvikonsertti ke 8.5. klo 13 Leppävaaran kirkko. Kevätlauluja kvartetilla, sooloina, yhdessä ja erikseen. Kanttorit Hyry ja Latvanen. Konsertti on osa varttuneen väen kevätjuhlaa. Vapaa pääsy, kahvit.

Yhteislauluja kanttorin kanssa pe 10.5. klo 13 Karakappeli. Latvanen.

APUA JA TUKEA

Diakonian palveluaika ma klo 10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana varaa aika suoraan diakoniatyöntekijöiltä sähköpostitse: leppavaaran.diakonia@evl.fi

Diakonialounaat Leppävaaran kirkolla ti ja to klo 11.30–12.30. Hinta 3 e, alussa lyhyt hartaus. Huom. Ei arkipyhinä. Food & hope -yhteisöllinen ilta nuorille aikuisille to 23.5. klo 17–20

Nuortentila Siipi. Tehdään yhdessä ruokaa, syödään ja tutustutaan toisiin.

Olarin seurakunta

Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi

Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret

Youtube: Olarin seurakunta

Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSU

Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/Olarinsrk. Kirkon takaosaa ei videokuvata. Ehtoollisen aikana kuvataan alttarialuetta.

Olarin kirkko: Messu su 5.5. klo 10. Vikman, Ansamaa, Niinikoski. Helatorstain messu to 9.5. klo 10 Hartikainen, Vikman, Niinikoski. Messu su 12.5. klo 10. Karinen, Virta, Rautio. Siljamari Heikinheimo, viulu.

Olarin kappeli: Messu su 12.5. klo 12. Suontakanen, Rautio.

Matinkappeli: Espoo International Lutheran Worship Matinmessu su 5.5. klo 17. Worship Band. Saarna/Sermon: Ramez Ansara, Oili Karinen, Sanna Franssila with Worship Band. Vieraita Skotlannin episkopaalisesta kirkosta. Messu su 12.5. klo 12. Hartikainen, Niinikoski.

Chapple, Iso Omena: Nuorten messu pe 10.5. klo 19. Rento ja lyhyen kaavan mukaan menevä messu, jonka toteutuksessa nuoret itse ovat mukana on kerran kuussa.

SIIONINVIRSISEURAT

Ke 15.5. klo 18 Matinkappeli. Siioninvirsiä ja puheita. Kahvit klo 18,

Speed Dating

Tapiolan kirkolla

la 4.5. klo 18 30–50 yli 50

pe 3.5. klo 18-vuotiaille

Soukan kappeli Kirkkokuoron kevätkonsertti

pe 3.5. klo 19

Helatorstain

9.5.

messut ja musiikit kutsuvat kevään juhlaan

Ks. seurakuntien ilmoituksista tai espoonseurakunnat.fi/tapahtumat

seurat 18.30. Puhujina Johanna Hirsto, Laura Pentti.

MATINRAITIN

KYLÄKARNEVAALI

Iloa, oppimista ja yhteisöllisyyttä ti 7.5. klo 15 Matinkylän Asukaspuisto, Matinraitti 12. Olarin seurakunta on mukana alueen yhdistysten kaupungin toimijoiden kanssa tapahtumassa, jossa on monipuolista ohjelmaa kaikenikäisille. Kirjaston Elämysauto Välkky, pomppulinna, karaokea. Ruokakasvatustietoutta, tietoa kaupungin palveluista ja toiminnoista, kaverikoiria. Lapsille omaa ohjelmaa ja satuhetkiä. Tietoa ja tukea maahanmuuttajille.

PARISTA PERHEEKSI -ILTA

Perhevalmennusilta ensimmäistä lasta odottaville vanhemmille ke 8.5. klo 17 Matinkappeli. Keskustelemme mm. lapsen syntymän vaikutuksesta parisuhteeseen ja yhteisen perhekulttuurin luomisesta. Tietoa seurakunnan ja alueen muiden toimijoiden toiminnasta perheille ja tahoista, joista saa apua parisuhteen ja perheen kysymyksiin. Voi osallistua myös

vauvan syntymän jälkeen. Lopuksi infoa nimen antamiseen liittyvistä käytännöistä ja kasteen järjestämisestä sekä kummeista.

CHAPPLE-KIRPPIS

Kirppislöytöjä Chapple-tilassa sekä Ison Omenan käytäviltä 11.5. klo 12–14.30. Kirppis on osa Ison Omenan kierrätysaiheista tapahtumaa. Kahvilasta edullisesti juotavaa ja pientä makeaa. Tuotto Kirkon Ulkomaanavulle. Nuorten huoneessa voi pelata retropelejä Nintendo 8-bittisellä. Lisätiedot: chapple.fi.

AIKUISTEN RYHM ÄT

Kaikki ryhmät: espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/aikuiset. Naisten saunailta Hvittorpissa ke 22.5. Iltapala 3,5 e. Lähtö omin kyydein Matinkappelilta klo 17.30. Paluulähtö klo 21. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Anneli Virolainen 0400 205 445, viimeistään kolme arkipäivää aikaisemmin. Lukupiiri to 23.5. klo 14 Matinkappeli. 23.5. Kirjana Valerie Perrin: Vettä kukille.

Vapaa pääsy.

CHAPPLE AUKI

POIKKEUSAJOIN

Ma 13.5. – pe 17.5. Chapple on avoinna poikkeusajoin klo 9.30–16.

DIAKONIALOUNAS / COMMUNITY LUNCH

Tiistaisin/Tuesdays, 12–13 Matinkappeli, Liisankuja 3. Torstaisin/ Thursdays, 12–13 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Hinta/Fee 4 e. Tasaraha tai korttimaksu. Please use the exact amount or bankcard. Lipunmyynti 11.45–12.30.

MUSIIKKI

Beethoven Effect ke 22.5. klo 19 Olarin kirkko. Kamus-kvartetti: Terhi Paldanius, viulu, Jukka Untamala, viulu, Jussi Tuhkanen, alttoviulu, Petja Kainulainen, sello. Liput 10 e Ukrainan tukemiseen, konsertin kesto väliaikoineen noin 1 h 45 min.

Tapiolan seurakunta

Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan, su klo 8–14. Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18 C Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi

MESSUT JA HARTAUDET

TAPIOLAN KIRKOSSA

Perhemessu su 5.5. klo 10. Siunataan kesän isoset ja avustajat. Mukana rippikoululaisia, sekä GospelKids-kuorolaisia. Ristimäki, Airaksinen, Jokivuori. Kirkkokahvit. BLESS.-ilta nuorille aikuisille su 5.5. klo 17.

Messu su 12.5. klo 10. Tiihonen, Ristimäki, Malkamäki. Kirkkokahvit.

Rukouksen ja laulun ilta ke 15.5. klo 18. Nuorten aikuisten lauluryhmä. Iltatee kahvila Valossa. Levollinen rukoushetki pe 17.5. klo 18 Tapiolan kirkko. Viikkomessu joka ke klo 8 Tapiolan kirkko. Kirkkokahvit ja aamupuuro kahvila Valossa.

HELATORSTAIN MESSU AMFILLA

To 9.5. klo 11 Espoon kulttuurikeskuksen amfi, Kulttuuriaukio 2. Linnoinen, Koivisto, Jokivuori, Gospelmamas-kuoro ja Joonatan Rautio, piano. Sateen sattuessa Tapiolan kirkossa.

KAIKEN KANSAN

KEVÄTKIRKKO

Lauletaan suvivirsi ke 15.5. klo 13 Tapiolan kirkossa. Saarna, Mauri Vihko. Hytti, Karvinen, Jokivuori ja Kuoro kaikille. Kirkkokahvit ja kevätjuhla.

SPEED DATING

helluntain hengessä 30–50-vuotiaille pe 3.5. ja yli 50-vuotiaille la 4.5. klo 18–20 Tapiolan kirkko. Kohtaa uusia ihmisiä. Tutustu ja verkostoidu. Pientä syötävää ja juotavaa. Noudatamme turvallisemman tilan periaatteita. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.

PYÖRÄ KUNTOON PÄIVÄ

la 4.5. klo 9–14 Tapiolan kirkko. Vinkkejä pyörän omatoimiseen huoltoon. Asiantuntijoina aktiivisesti harrastavat vapaaehtoiset.

LAULUJA KEVÄÄSTÄ JA

ELÄMÄSTÄ

Kuoro kaikille kakkukahvikonsertti la 4.5. klo 14 Kahvila Valo, Tapiolan kirkko. Vapaaehtoinen kahviraha Yhteisvastuukeräykseen.

PERHEPYÖRÄILYPÄIVÄ

su 5.5. klo 9–13 polkaistaan koko perheen voimin kirkolle perhemessuun klo 10 ja munkeille ja mehuille.

HYVINVOIVA PARISUHDE

Keskusteluilta parisuhteen alkutaipaleesta, suhteen rajoista ja turvallisuudesta ti 7.5. klo 17.30 Tapiolan kirkko. Laura Huuskonen Kataja Ry:stä. Tarjoilu.

USKON SUURIA

KYSYMYKSIÄ

-LUENTOSARJA

Miksi on niin paljon uskontoja? Ke 8.5. klo 18 Tapiolan kirkko. TT Kari Kuula.

HILJAISUUDEN JOOGA®

iltaryhmä Tapiolan kirkolla ke 8.5. alk. 4 krt. Ilm. espoonseurakunnat.fi/tapahtumat, hakusanalla ”Hiljaisuuden jooga”. Maksu ilm. yhteydessä, 28 e/kurssi. Kaikukortilla maksutta, jolloin tied. ohjaajalta ullamaijakyrola@hotmail.com tai tekstiviestillä 050 346 5348. RETKI MERELLISEEN KOTKAAN

Ti 21.5. klo 8.30–18.30 Vierailu Merikeskus Vellamossa, lounas, opastettu kiertoajelu ja kävelykierros Sapokan puistossa. Kahvit Keisarin HerkkuAitassa. Langinkosken ja keisarillisen kalastusmajan pihapiirissä. Lopuksi oastus Kotkan ortodoksisessa pyhän Nikolaoksen kirkossa. Hinta 50 e. Tied. ja sitovat ilm: 29.4.–3.5. ja 6.–10.5. klo 9–11, Malle Münter, 040 755 6797.

LAPSIPERHEILLE

Perhekerho ma klo 9.30 Tapiolan kirkko, pe klo 9.30 Laajalahden kerhotila.

Perhekahvila ti klo 9.30 Tapiolan kirkko, ti 9.30 Niittykummun perhekeskus, Niittyportti 4. Pyhäkoulu su klo 10 Tapiolan kirkko.

Keväinen perheretki ma 20.5. alk.

klo 9 Hvittorpin leirikeskus. Ulkoilua, askartelua, luontoa ja muskarikirkko. Lounas ja päiväkahvi. Bussikuljetus mahd. Tapiolasta Laajalahden ja Mankkaan kautta. Ilm. viim. pe 3.5. tapiolanseurakunta.fi.

AIKUISILLE

Kristillinen meditaatio to 2.5. ja 16.5. klo 19 Tapiolan kirkko. Avoin rukouspiiri pe 3.5., 17.5. ja 31.5. klo 18 Tapiolan kirkko. Laajalahden olohuone klo 17–19, Kirvuntie 18 C, ti 14.5. klo 17. Keskiviikkokerho klo 12.30, ohjelma klo 13. Tapiolan kirkon Valokahvila. 8.5. Raamatun tekstejä säveltämässä, vieraana säveltäjä Jyrki Linjama. Kaikille kansoille – lähetyksen kahvit ma 6.5. klo 13 Tapiolan kirkko. Seurakuntatyö Kolumbiassa ja Boliviassa. Vierailija Suomen Lähetyseurasta. Raamattupiiri ke 8.5. 18.30 Tapiolan kirkko, viimeinen krt 22.5.

KIRKON KEITTOLOUNAS

To 2.5. ja 16.5. klo 11.30. Hinta 5 e aikuiset, 3–17 v. 2 e, alle 3 v ilmainen. Maksu pankkikortilla.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN

Päivystävä pappi joka päivä klo 9–19, p. 09 8050 2602. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ti ja to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi.

KONSERTIT

Kts. lisää Kirkoissa soi-palstalta.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi

Seurakuntatoimisto palvelee toistaiseksi poikkeusaikataulun mukaisesti. Ajankohtaiset palveluajat löytyvät verkkosivuiltamme www.kauniaistenseurakunta.fi

Osoitteet:

Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSU KLO 10 KIRKOSSA JA KIRKKOKAHVIT

Su 5.5. saarna Mäkinen, liturgi Kuula, kantt. Lasse Mäki.

To 9.5. helatorstain messu, saarna ja lit. Tuomi, kantt. Mäki.

Su 12.5. kantt. Teija Palolahden virkaan siunaaminen, saarna ja lit. Kuula, kantt. Palolahti.

Su 19.5. kaksikielinen jumalanpalvelus, saarna Tuomi, liturgi Granlund, kantt. Palolahti.

MAANANTAIKAHVILA JA

VARTIN HARTAUS

Ma 6.5. klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksen toimiti-

lassa.

NUORTEN SAUNAILTA

Ma 6.5. klo 18 nuortentiloissa. Nuorten saunaillassa on lämmin tunnelma. Lisät. ja ilm. Sonja p. 050 464 7001.

ILON ILTAPÄIVÄ

Ti 7.5. ja 14.5. klo 15 Sebastoksen toimitilassa kaksikielinen mielenterveysryhmä. Älä jää yksin! Tervetuloa mielenterveyttä tukevaan ryhmään!

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA

Ma 13.5. klo 18.15 Sebastoksen toimitilassa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

KUNTOILUA JA HYVÄÄ

OLOA NAISILLE

Ma 13.5. klo 18 Kauniaisten kirkon kuntosalilla. Kuntoilun jälk. sauna ja iltapa. Ilm. viim. 10.5. tekstiviestillä 050 301 7028 tai pirjo.luoma@ evl.fi.

HYVÄN TUULEN

YSTÄVÄKERHO

Ti 14.5. klo 13 kirkon yläsalissa. Luonto – Jumalan suuri lahja meille, Maritta Kirilä.

LAPSIPERHEIDEN

OLOHUONE PERHESOPPA

Ke 15.5. klo 15–18 kohtaamispaikka lapsiperheille Sebastoksen toimitilassa, os. Kauniaistent. 11 (ei ilm., maksuton). Klo 15 välipala alakoululaisille ja kahvi/tee/mehu vanhemmille + lapsille. Keittopäivällinen lapsiperheille klo 16–17.30.

MARTAT JA MARIAT

To 16.5. klo 12 lähetyksen ja kansainvälisen vastuun ryhmä Työväen Akatemialla. Ilm. ti 7.5. mennessä 050 301 7028 / Pirjo.

RETKI KAUPUNGISTA –MAASEUDULLE

Ti 28.5. klo 10.30 lähtö Kauniaisten kirkolta, paluu n. klo 17. Backby Kartano (lounas), Klaukkalan kirkko, Krannintila. Hinta 50 e. Lisätiedot ja ilmoittautumiset ma 13.5. mennessä 050 3017028 /pirjo. luoma@evl.fi tai 050 4647 7001 / sonja.holkerinoja@evl.fi.

LAPIN VAELLUS NUORILLE

Nuorille alk. 14 v, 26.7.–2.8. Lemmenjoen kansallispuiston pohjoisella alueella (päätöspäivä tarkentuu). Kustannukset: osallistumismaksu 50 e, sis. tapaturmavakuutuksen, päätösruokailun ja saunan, majoituksen. Junaliput n. 120 e (Kauniainen-Kemi, Rovaniemi-Kauniainen). Vaellusajan ruoat ruokaryhmittäin (n. 40–50 e /osallistuja). Ilmoittautuminen 30.4. mennessä: www.kauniaistenseurakunta.fi >Tule mukaan >Nuorille. Tiedustelut: tiro@evl.fi.

Esbo svenska församling

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, må-to kl. 9–12 per telefon och e-post. Öppet för besök enligt överenskommelse, tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR

Esbo domkyrka sö 5.5 kl. 12.15 Vi välsignar hjälpledarna inför sommarens lägersäsong. Lohi, Brunell, Malmgren.

Olars kyrka sö 5.5 kl. 17 Mässa med lovsånger. Ertman, Brunell. Kvällste.

Esbo domkyrka to 9.5 kl. 12.15 Utegudstjänst. Jäntti, Leppänen, Brunell, Malmgren

Esbo domkyrka sö 12.5 kl. 12.15 Mässa med små och stora. Vi firar Mors dag tillsammans. Erkko, Malmgren, Leppänen.

BARN OCH FAMILJ

Familjeklubbar för dig som är hemma med småbarn: Ti-fr kl. 9.30. Kolla dag / plats: esboforsamlingar.fi

Musiklek förmiddag onsdagar. Info: esboforsamlingar.fi

Baby- och Knatterytmik on 15.5 kl. 9.30 Info: esboforsamlingar.fi

UNGA OCH UNGA VUXNA Församlingens verksamhet hittas på esboforsamlingar.fi

VUXENVERKSAMHET

Torsdagsträffen, Södrik kapell. To 2.5 kl. 13–14.30 Träffens tema är andakts workshop Andakt i Folkhälsan-huset i Hagalund fr 3.5 kl. 13, kaplan Heidi Jäntti.

Symamsellerna handarbetar ti 14.5 kl.16–19, Esbo domkyrkas församlingsgård.

M USIK

Konsert, Reflections 1, Esbo domkyrka on 8.5 kl.19 En multikonstnärlig konsertserie kring temat ögat, ljus, spegling, reflektion. Johanna Almark, Jammarkören m.fl.

Allsång med kråksången ons 15.5. kl. 19.00 i Esbo domkyrkas församlingsgård. Malmgren, Kaarle Mannila, Hannu Rantanen.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER

Vi har möjlighet att hjälpa med en matkasse om du har ansträngd ekonomi. Diakoner: Nina 050 432 4323, Ani 050 597 3313, Taina 040 547 1856. E-post: förnamn.efternamn@evl.fi, e-tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi.

Grankulla svenska församling

Församlingskansliet: Kavallvägen 3.

Öppet tisdagar och torsdagar kl. 10–14, onsdagar endast telefonbetjäning kl. 9-11.30, tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi

Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA

SÖ 5.5 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre brasrummet. TO 9.5 Kristihimmelsfärdsdagens högmässa kl. 12. Kaffe i nedre brasrummet.

SÖ 12.5 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre brasrummet.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP

TO 2.5 i övre brasrummet. kl. 10-11. BIBELSTUDIUM

TO 2.5 i övre brasrummet kl. 18.3019.30. Pastor Henrik Nymalm.

STICKCAFÉ

LÖ 4.5 i Sebastos kl. 15-18. Anm. till Daniela Hildén 050 443 0045.

TISDAG 7.5

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.3010.30.

Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Gäster: My Lindelöf, poet & Jörgen Mattlas, poet.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Graziakören i kyrksalen kl. 18.

KYRKOSYFÖRENINGEN

ON 8.5 och 15.5 i övre brasrummet kl. 14.

UNGDOMSKVÄLL

FR 10.5 i övre Klubb97 kl. 18-22.

TISDAG 14.5

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.3010.30.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i kyrksalen kl. 18.

International

Kansainvälinen Olohuone – International Livingroom ke 17 Tapiolan kirkko. Multicultural livingroom, which is open for everyone every Wednesday 5 pm at Tapiola Church. We follow the priciples for a safer space.

Espoo International Lutheran Worship Matinmessu su 5.5. klo 17 Matinkappeli. Saarna/Sermon: Ramez Ansara, Oili Karinen, Sanna Franssila with Worship Band. Visitors from the Scottish Episcopal Church.

Espoo International Lutheran Worship Sunday 12th May at 3 p.m.

at Suvela Chapel, Kirstintie 24. English – Finnish. Leading Mari Mathlin, sermon Shazia Sabir, music Sheldon Ylioja. Sunday School in Finnish. Coffee fellowship after the service.

Venäjänkielinen iltakirkko Uuttu

Богослужение без Причастия, каждый вторник в 19:30 в капелле Уутту Иисусова

молитва, Елеопомазание, проповедь, органная музыка

После Богослужения чаепитие и

общение

Venäjänkielinen jumalanpalvelus

Богослужение (без Причастия)

каждое воскресенье в 15:00

капелле Соукка, Эспоонлахти Иисусова молитва, Елеопомазание, проповедь, органная музыка После Богослужения чаепитие и общение

Espoo Int’l Lutheran Bible Study to 16.5. klo 18 Karakappeli Gospel text of the next Int’l Lutheran Worship Service at Karakappeli Chapel is read and discussed. Prayer is a part of the evening.

Pastor: Juha-Pekka R. Fellowship & Dance Party Sat 18th May at 5 pm, at Soukka Chapel. Discussion, food and dance. Reading the Bible in Finnish A group to all who want to improve their Finnish. We meet on Sunday 12nd May, 2–3 p.m. at Suvela Chapel, Kirstintie 24. Preceding the International Worship Service held in English and Finnish. More information: mari.mathlin@evl.fi, 050 438 0182.

Finnish Language and Coffee on Wednesdays 8th and 15th May at Suvela Chapel, Kirstintie 24. For you, who study Finnish and know at least some words or who want to speak Finnish and have fellowship. Coffee, tea, snacks. Free participation, voluntary payment for coffee.

Yhteiset

Näkövammaisten retki Albergan kartanoon ja puutarhaan to 23.5. klo 13–16. Aluksi Albergan kartanon historiaa, sitten puutarha, joka on muinaismuistolailla suojeltu ja kunnostettu. Huom. Ei ole liikuntarajoitteisille täysin esteetön. Säävaraus. Ilm. ja lisätiedot 20.5. mennessä Minna Martiskainen p. 040 734 7715 tai minna.martiskainen@evl.fi.

Aikuisten kevätretki la 25.5. klo 10–14 Hanikan virkistyskeskukseen, Matasaarentie 1. Bussi 145, pysäkki Suinonsalmi. Kimppakyytejä Espoonlahden kirkolta klo 10. Retkimaksu 5 e. Sään mukaiset vaatteet. Kahvittelua (oma muki), yhteislaulua, visailua. Nuotiolla keskustelua Arjen kristillisyydestä Anja Porion kanssa. Tied. ja ilm. viim. ti 14.5. inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

Elämänkaari

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURA KUNTA

Kastettu

Hamrouni Miryame Amelia, Mattila Jasper Eino Jalmari, Pyyhkälä Henri Elias Oskari, Riibak Gerli, Saalanto Enni Sofia, Saari Väinö Oiva Evind, Stenroth

Selja Iiris Orvokki, Tokola Hilda Amalia, Torniainen Minttu Alli Kaarina, Tynkkynen Milo Valentin, Tytärniemi Lilja Lempi Helena, Vainio Lilja Ellinoora, Vuokila Siilas Tuomaanpoika. Avioliittoon aikovat

Hindrén Janica Marie ja Turunen

Pasi Antero.

Hautaan siunattu

Häkkinen Eila Marjatta 86 v, Sjöstedt Aimo Kalevi 86 v, Juhala

Irma Irene 84 v, Sorri Kari Juhani 82 v, Kärhä Pirjo-Liisa 77 v, Heikel Tom Christer Edvard 73 v, Pulkkinen Markku Kalevi 72 v, Mäkinen Jarmo Tapani 66 v, Matilainen Ukko-Eemeli Kalervo 18 v.

ESPOONLAHDEN

SEURAKUNTA

Kastettu

Kiuru Sanni Aurora, Malinen

Oscar Elias, Silvonen Lilia Greta Majlis, Sinkkonen Mette Hilma Valentina, Sutinen Aada Enni

Inkeri, Torri Joalin Lilia, VanhaViitakoski Aaro Antti Valtteri.

Hautaan siunattu

Hännikäinen Hilkka Ester 94 v, Visuri Paula Kielo Elina 92 v, Kemppi Raili Anelma 90 v, Uimonen Lennart Einari 89 v, Kurronen Kauko Alvari 86 v, Lehtinen

Pentti Antero 83 v, Mäkitalo Anja

Elina 82 v, Tuominen Taisto Soini

Johannes 82 v, Karnaranta Marja

Leena 78 v, Kurki Gunnel Adele

73 v, Kettukangas Jorma Juhani 57 v, Metsäranta Virpi Minna

Avioliittoon aikovat

Kankkunen Tino Aleksi Juhani, Suutarinen Sofia Kaisa Maria. Hautaan siunattu

Aho Jaakko Aimo 94 v, Kallioniemi Anja Sirkka 93 v, Hirttiö Eeva Eliisi 91 v, Lindström Mirja 90 v, Saikkonen Brita Christine 89 v, Halme Riitta Aino Regina 87 v, Manninen Marja-Liisa 80 v, Sipilä Seppo Tapio 80 v, Leiste Matti Juhani 79 v, Pitkänen Seppo Pekka 72 v.

TAPIOLAN

SEURAKUNTA

Kastettu

Katariina 54 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

Hautaan siunattu

Irma Anna-Liisa Karppinen 91 v, Degerman Börje Christian 78 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

Kastettu

Saramäki Mette Siiri Sofia. Hautaan siunattu

Vanhatalo Esko Olavi 95 v, Blomerus Vieno Hilja 88 v, Maatraiva Jouko Kalevi 88 v, Mattila Kirsti Kaarina 87 v, Massinen Maire

Rakel 82 v, Keränen Pirkko Mirjami 81 v, Hildén Seppo Tapani 80 v, Olander Telle Aliisa 76 v.

OLARIN SEURAKUNTA

Kastettu

Harki Isabella Helmi, Järvinen Anton Johannes, Mikkonen Teemu Samuel, Puisto Klaara Tuulikki, Saari Gabriel Toivo Jalo Juhani.

Autio Joosua Otto Juhani, Huokuna Daniel Juhani, Jokela Malla

Doris Loviisa, Järvinen Luka Heikki Mikael, Knuth Sofia Helena.

Hautaan siunattu

Paakkari Saimi Olga 100 v, Niemi Paavo Elmer 92 v, Hokkanen

Reijo Kalevi 87 v, Möttönen Arja Anneli 87 v, Erosuo Leena Hannele 74 v, Auramo Juha Antero 72 v, Färm Kaj Åke 67 v, Oksanen Veli Tapio 66 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

Döpt/Kastettu

Alm Emilie Annika, Grotenfelt Felicia Vide, Kaisti Livia Elna Maria, Lönnfors Vilma Tiana Margareta, Lönngren Adrian Jooa Juhani.

Avliden/Hautaan siunattu

Grandell Eila Hellin Maria 94 år, Holm Hilve Maria 93 år, Sjölund Björn-Alfred Wolmar 86 år, Malmgren Markus Ilmari 54 år.

Musiikkia Espoossa ja Kauniaisissa

TORSTAI 2.5.

Keväinen kamarikuoroilta klo 19.30 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Tapiolan seurakunnan kamarikuoron kevään ja auringonnousun lauluja. Vapaa pääsy. Kesto 30–45 min.

PERJANTAI 3.5.

Kirkkokuoron kevätkonsertti klo 19 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Espoonlahden kirkkokuoro joht. Heli Ojala. Vapaa pääsy. Espoon musiikkiopiston opettajat estradilla klo 18 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Hanna Lipiäinen, viulu, Sirkka Kuula, viulu, Tarja Koskinen, alttoviulu, Tuija Vainio, sello. W. A. Mozart. Grazyna Gebert, viulu, Seppo Varho, piano. G.Bacewicz. Tarja Koskinen, alttoviulu, Carlos Juris, piano. M. Glinka. Tiina Karakorpi, piano. J.S. Bach, F. Busoni. Andrzej Wilkus, kitara. F. Chopin, V. Magnien. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuulle.

LAUANTAI 4.5.

Kahvikonsertti – Lauluja keväästä ja elämästä klo 14 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Yleisökin saa laulaa. Vapaa pääsy. Vapaaeht. kahvimaksu Yhteisvastuulle.

MAANANTAI 6.5.

Emilia Granroth, piano – Tutkintoon valmistava resitaali klo 17 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2. Rentoja hetkiä pianon sävelten parissa: Beethoven, Debussy, Chopin ja Rahmaninov. Vapaa pääsy.

TIISTAI 7.5.

Kevään ja toivon säveliä klo 13 Suvelan kappeli, Kirstintie 24, kappelilounaan yhteydessä. Miri Rantio, laulu ja Mikael Bergholm, piano.

Kevätkimarakonsertti klo 19

Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Lohjan seurakunnan Laurin Laulajat joht. Timo Saario. Mm. Merikannon, Linsénin ja Heikkilän musiikkia. Vapaa pääsy, maksuton ohjelma, kolehti Yhteisvastuulle.

KESKIVIIKKO 8.5.

Häivähdys pyhää -konsertti klo 12

Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Saara Matinaho, huilu, Salla Pynssi, piano ja Petja Kainulainen, sello. Martinu, Enesco. Espoon musiikki-

Sata lasta ja bändi sekä raikkaat, uudet lasten virret. Espoon seurakuntien lapsikuorojen konsertti on sunnuntaina 19.5. kello 17 Espoon tuomiokirkossa.

opiston oppilaat ja opettajat. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yyhteisvastuukeräykselle.

Kevättä rinnassa -kahvikonsertti klo 13 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Kevätlauluja kvartetilla, sooloina, yhdessä ja erikseen. Kanttorit Hyry ja Latvanen sekä kuorolaisista koottu kvartetti. Suvivirsi yhteislauluna. Konsertti on osa varttuneen väen kevätjuhlaa. Vapaa pääsy, kahvit.

SUNNUNTAI 12.5.

Koko perheen Sininen pallo -konsertti klo 17 Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3. Tuomo Rannankari, laulu, kitara sekä Singing suns -lapsikuoro, joht. Teija Palolahti, Tilda Stranden, Tiro Rohkimaisen bändi.

Täysin palkein! Äitienpäiväkonsertti klo 18 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Petri Komulainen, käyrätorvi ja Jan Lehtola, urut. Religiosoja, romansseja ja äitien säveltämää musiikkia. Vapaa pääsy. Ohjelmamaksu Yhteisvastuulle.

KESKIVIIKKO 15.5.

Yhteisvastuun Yhteislaulut klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Helena Yli-Jaskari, Okra-kuoro, Joona Pitkäniitty ja kitarakurssilaisia sekä Jukka Lehti. Lauletaan yhdessä ja kuullaan myös muita esityksiä. Vapaaehtoinen kolehti Yhteisvastuulle.

TORSTAI 16.5.

Duruflen Requiem klo 19 Tapiolan

kirkko, Kirkkopolku 6. Gradualekuoro ja Akateeminen Mieskuoro Psaldo, Lohjan kaupunginorkesteri. Irina Vavilova, urut; Essi Lind, mezzosopraano, Veikko Vallinoja, baritoni. Johtaa Hiski Wallenius. Gounod, Duruflé. Liput 30/25 e Ticketmasterista sekä tuntia ennen ovelta.

PERJANTAI 17.5.

Maan ja taivaan väliltä – Exodus. Nuorten ja nuorten aikuisten kuoron konsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Petri Kangas, piano, Make Perttilä, kitara, Heikki Pohto, saksofoni, Teemu Keränen, basso, Pekka Nyman, perkussiot, Murkku Merikallio, äänentoisto, Anna-Liisa Haunio, kuoronjohto. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelma 10 e.

LAUANTAI 18.5.

Jylla Ensemble klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SUNNUNTAI 19.5.

Lauluja lasten teille – Espoon seurakuntien lapsikuorojen konsertti klo 17 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. 100 lasta ja bändi - raikkaat, uudet lasten virret. Tuike, Hohde, Säihke & Välke, joht. Sirke Mäki, Iida-Maria Ruusukallio & Elisa Murtoperä (Espoon tuomiokirkkoseurakunta), Huiske, joht. Eeva-Maria Kaarela (Leppävaaran seurakunta), GospelKids – pienet ja isot, joht. Liisa Soinio & Elina Jokivuori (Tapiolan seurakunta).

Make Perttilä, kitarat ja laulu, Heikki Pohto, huilu, Teemu Keränen, kontrabasso, Mikael Seire, lyömäsoittimet. Kesto on noin 40 min. Vapaa pääsy. Kaupungin äänet -konsertti, Akateeminen puhallinorkesteri ja Puhallinorkesteri Apollo klo 19 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e. Kahvila klo 18.15 alkaen.

Musiikkia Helsingissä

Sunnuntai 5.5.

Urut aasta ööhön klo 16 Helsingin tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Urkukesän ennakkokonsertti. Urkurit Anu Pulkkinen ja Arttu Selonen raottavat urkujen ja urkumusiikin aarreaitan ovea. Tuttuja ja tuntemattomampia urkumusiikin helmiä. Tilaisuudessa julkistetaan Helsingin Urkukesän ohjelma. Vapaa pääsy.

Sunnuntai 12.5.

Perinteinen äitienpäiväkonsertti klo 17 Helsingin tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Cantores Minores, Cantores Minores Koulutusryhmien kuorot, Cantores Minores Muskarilaisten kuoro, Olli Saari, urut. Liput 30/25, 20/15, 10 e ticketmaster.fi ja kirkon pääovelta.

MAANANTAI 20.5.

Tapiolan kamarikuoro klo 19 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8.

KESKIVIIKKO 22.5.

Beethoven Effect klo 19 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Kamuskvartetti: Terhi Paldanius, viulu, Jukka Untamala, viulu, Jussi Tuhkanen, alttoviulu, Petja Kainulainen, sello. Liput 10 e Ukrainan tukemiseen. Kesto väliaikoineen noin 1 h 45 min.

TORSTAI 23.5.

Granipäivän konsertti Folk-yhtye Mustarastas 30 v-juhlakiertueella klo 19.30 Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3. Susanna Eronen, laulu, tinapilli, Kari Haapala, laulu, kitara, Laura Airola, viulu, nyckelharpa, taustalaulu, Kerttu Terri, haitari, Aki Hauru, kitara, mandoliini, irlantilainen busuki, taustalaulu, Tiro Rohkimainen, kontra- & sähköbasso, taustalaulu.

Maanantai 13.5.

Öinen näky klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Öinen näky -levyn julkaisu. Seeli Toivio, sello, OlliPekka Tuomisalo, saksofoni, orkesterina La Tempesta. Ennen esittämättömiä sellokonserttoja V. Haapalaiselta, L. Saikkolalta ja Y. Gunaropulokselta. Liput 20 e, lapset ilmaiseksi.