Kirkko ja kaupunki 2024 12 Vantaa

15.8.2024

kirkkojakaupunki.fi

Myyttinen meri ja yli kaksisataa vuotta

rantaelämää s. 14

Elokuu on erokuu  – lukijat kertovat, miten pääsivät parisuhteen päättymisen jälkeen pahimman yli s. 20

Lohtua kovissa paikoissa

Antti Lindtman huomasi päälle kolmikymppisenä, että kirkon sanoma puhuttelee sittenkin s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

Pääkirjoitus

Rippileiriltä vaaditaan paljon

RIPPIKOULU JA ERITYISESTI rippileiri on kirkon lippulaiva, joka herättää kiinnostusta maailmalla. Se myös kerää pääosin kiitosta ja positiivista palautetta nuorilta itseltään. Tämä selviää palautteesta, jota kirkko kerää tänäkin vuonna noin 25 000 nuorelta.

Itsestään selvää rippikoulun menestys ei ole ollut, vaan sen eteen on tehty lujasti töitä. Rippikoulun sisältöjä on koko ajan kehitetty, ja ainakin isojen kaupunkiseurakuntien nuorilla on rippikoulun käymisestä aivan toisenlainen kokemus kuin heidän vanhemmillaan, saati isovanhemmillaan.

Rippileiri on monille niin kiva ja samalla syvä kokemus, että isoseksi lähteminen kiinnostaa. Moni nuori haluaa antaa saman kokemuksen seuraaville rippikoululaisille. Konfirmaatiotilaisuuksissa nuorilla on yleensä merkittävä rooli.

Viime vuonna 1 151 nuorta otti kasteen rippikoulun yhteydessä. Määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Eräs Helsingin Sanomien haastattelema nuori kuvasi kastepäätöstään kauniisti näin: ”Kun uskon ja olen osa kirkkoa, olen periaatteessa osa Jumalaa ja hänen lähellään.”

SEURAKUNNISSA ON TEHTY paljon töitä myös rippileirien turvallisuuden eteen. Jokaiselle leirille tehdään turvallisuussuunnitelma, eikä esimerkiksi uimaan mennä ilman valvojia. Oleellisia ovat myös psyykkinen turvallisuus ja siihen liittyvät turvallisen tilan periaatteet. Siinä tärkeitä asioita ovat suvaitsevaisuus ja toisten huomioiminen, joissa nuoret itse ovat tarkkoja.

Seurakunnat pyrkivät ottamaan huomioon myös sen, että monilla nuorilla on sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Rippileiri, jossa ollaan viikko yhdessä muiden kanssa, saattaa olla nuorelle aivan uudenlainen kokemus. Leireillä pyritäänkin seuraamaan, ettei kukaan jää kaveripiirin ulkopuolelle, ja sieltä tuliaisina saattaa olla uusia kavereita.

MEDIASSA ON tänä kesänä uutisoitu tapauksista, joissa joku rippileirillä vastuuasemassa ollut ei ole toiminut oikein. Esimerkiksi Merikarvialla rippileiri jouduttiin keskeyttämään kirkkoherran epäillyn alkoholinkäytön ja epäasiallisen käytöksen vuoksi. Haminassa isoseksi tekeytynyttä aikuista miestä epäillään seksuaalisesta kajoamisesta lapseen.

Tällaisia tapauksia oli poikkeuksellisen monta, ja niistä jokainen on liikaa. Rippikoulun ohjeistukset ja käytännöt on käytävä tarkkaan läpi. On aivan oikein, että siltä, jolle on paljon annettu, myös vaaditaan paljon. Jokainen nuori on niin suuri aarre, että hänestä on pidettävä hyvää huolta.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

”JOKAINEN NUORI ON NIIN SUURI AARRE, ETTÄ HÄNESTÄ ON PIDETTÄVÄ HYVÄÄ HUOLTA.

Ehdotan, että menet ulos kirkkaana talvi-iltana ja kohotat katseesi Linnunrataan. Sitten uppoutuessasi noiden 100 miljardin auringon joukkoon, sano tai yritä sanoa ”ei Luojaa ole” – tuntematta itseäsi houkaksi.

KIRJAILIJA JA METSÄNHOITAJA ROLF ARNKIL (1923–1964)

Hyvä Jumala, kaiken elämän antaja, kiitän sinua kesän lämmöstä, auringon valosta ja virkistävästä sateesta, kukkaniityistä ja taivaan linnuista, kaikista kesän iloista. Auta meitä varjelemaan sitä, minkä olet luonut.

On luonnollista, että on olemassa jotakin tuntematonta ja meitä suurempaa. Kaikkea ei voi selittää.

KIRJAILIJA RAIJA ORANEN ANNA-LEHDESSÄ 31/2024

Havaitsin, ettei ihminen voi käsittää Jumalan tekoja, sitä mitä auringon alla tapahtuu; vaikka ihminen kuinka ponnistelee yrittäessään ymmärtää, ei hän käsitä. Ja vaikka viisas väittäisikin ymmärtävänsä, ei hän kuitenkaan ymmärrä.

VANHAN TESTAMENTIN

SAARNAAJAN KIRJA 8:17

Kirkko ja kaupunki

KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

Seuraava lehti ilmestyy 29.8.

kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”Valtaosalla

aikuislukioon

tulevista on lukio jäänyt jostain syystä kesken”

Aikuislukiossa voi suorittaa lukio-opinnot ja kirjoittaa ylioppilaaksi. Vantaan aikuislukioon on jatkuva haku.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

1Tikkurilan lukion ja Vantaan aikuislukion rehtori Marianna Sydänmaanlakka, mikä tuo ihmiset lukioon aikuisiällä?

– Vanhempien aikuislukio-opiskelijoiden motiivina saattaa olla ikuinen haave valkolakista, joka jäi saamatta. Vähän vanhempana voi olla paremmin aikaa opiskella, kun lapset ovat lähteneet pois kotoa tai muutenkin. Mutta ei kukaan pakota lukioopintoihin, sillä Suomessa on moninaiset väylät jatkaa opintoja.

– Joillakin on oppimisen halu. Meillä on pitkään hoettu elinikäisen oppimisen mantraa, ja se on iskostunut mieliin. Nykypäivän lukiokirjoissa on hirveän paljon mielenkiintoisia sisältöjä. Tekisi varmaan meille kenelle tahansa hyvää kerrata lukio-opintoihin kuuluvia perusasioita.

– Lukio-opinnoista saa myös taitoja, jotka eivät liity suoraan oppisisältöihin, mutta joita tarvitaan työelämässä, kuten jäsentelemisen, isojen ajattelukokonaisuuksien hallinnan ja kriittisen ajattelun taitoja.

2Kenelle aikuislukio sopii?

– Vantaan aikuislukiossa opiskelevien keski-ikä on 23 vuotta. Valtaosalla aikuislukioon tulevista on lukio jäänyt jostain syystä kesken, on menty töihin, eikä ole ehditty, jaksettu tai pystytty tekemään opintoja loppuun. Muutaman vuoden päästä tuleekin sitten into hoitaa homma loppuun asti.

– Aikuislukiossa voi jatkaa kesken jääneitä opintoja tai tulla ammatillisen tutkinnon jälkeen tekemään lukio-opinnot ja kirjoittamaan ylioppilaaksi. Aikuislukio-opiskelu on ilmaista. Opiskelija maksaa oppimateriaalit.

– Alaikäraja aikuislukioon on 18 vuotta, ja peruskoulun pitää olla suoritettu. Yläikärajaa aikuislukioon ei ole. Kun aikoinaan toimin opintoohjaajana, vanhin ylioppilaaksi kirjoittanut opiskelijani oli yli 60-vuotias. Vantaalla aikuislukioita ovat Vantaan aikuislukio Tikkurilassa ja Martinlaaksossa sekä virtuaalinen Sotungin etälukio. Helsingissä ovat Eiran, Töölön yhteiskoulun ja Konepajan aikuislukiot. Espoon aikuislukio sijaitsee Tapiolassa.

Millä tavalla aikuislukio eroaa päivälukiosta?

– Opintopistemäärä on aikuislukiossa pienempi kuin päivälukiossa, mutta ylioppilastutkinnon vaatimukset ovat kaikille opiskelijoille samat. Oletetaan, että aikuiset ovat oppineet asioita myös muulla tavoin kuin suorituksina tietystä lukiosta.

– Aikuislukion oppimäärän voi suorittaa monella tavalla. Vantaan aikuislukiossa oppitunneille voi tulla iltaisin. Meillä on myös niin sanottuja hybridikursseja, joilla on vähemmän läsnäolooppitunteja. Opintoihin kuuluu myös itsenäistä opiskelua ja virtuaalitapaamisia opettajan ja ryhmän kanssa. Jos on vaikkapa sellaisessa työssä, ettei pääse koululle iltaisin, opiskeluun voi valita muitakin tapoja. Opinnot ovat hyvin monimuotoisia ja opiskelutahdin voi määrätä itse. Opintojen maksimisuoritusaika on neljä vuotta.

4

Miten Vantaan aikuislukiossa voi aloittaa opinnot?

– Vantaan aikuislukioon on jatkuva haku. Perussääntö on, että ilmoittaudutaan opiskelijaksi ja varataan aika opinto-ohjaajalle eli opolle. Ilmoittautumisen jälkeen opinnot voi aloittaa uuden periodin alusta. Ensimmäisessä opinto-ohjaajan tapaamisessa tulee olla mukana lukion erotodistus tai peruskoulun päättötodistus. Opo auttaa päättämään, mistä kannattaa aloittaa.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle on pyhää jokaisen ihmisen kunnioitus. Oli ikä, etninen tausta, kieli tai muu lähtökohta mikä tahansa, jokainen ihminen on arvokas sinällään ja ansaitsee kunnioituksen ja kohtaamisen. ■

Vantaan aikuislukiossa opinnot alkavat 26.8. alkuinfolla ja kesälomaltapaluukahveilla.

Merihädästä selvinneen kiitos

Kirkkoherra pelkäsi, pumppasi ja rukoili purjeveneessä myrskyävällä merellä. Kiitoksesi selviytymisestään hän hankki pienoismallilaivan Puotilan kappeliin. Myös muutamasta muusta pääkaupunkiseudun kirkosta löytyy pienoismallilaiva.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

Elokuisena yönä vuonna 2007 Mikaelin seurakunnan nykyinen kirkkoherra Jukka Pakarinen pelkäsi henkensä edestä. Hän oli veljensä kanssa 44-jalkaisessa purjeveneessä myrskyävällä Suomenlahdella.

– Osallistuimme Helsinki Tallinna Race -purjehduskilpailuun. Tuuli oli kova jo lähtiessämme Kaivopuiston rannasta iltakymmenen jälkeen. Meitä vastaan tuli yksi keskeyttänyt vene, jonka masto oli katkennut, ja meri-VHFradiopuhelimella kuulimme, että muitakin keskeyttäneitä oli, Pakarinen kertoo.

– Matka taittui aluksi hyvin. Mutta yhtäkkiä huomasimme, että aallot olivat vieneet veneemme valot eivätkä rahtilaivat nähneet meitä ollenkaan. Jäljellä oli vain mastovalo. Silloin alkoi jo hieman pelottaa. Tuuli yltyi ja aallot kasvoivat.

Pahinta oli kuitenkin se, että vene alkoi vuotaa. Aallot eivät lyöneet sisälle veneeseen, vaan vuoto tuli läpiviennistä. Pian vettä oli jo melkein polviin asti. Pakarinen alkoi pumpata vettä pois pilssipumpulla. Mutta vettä tuli aina vain lisää.

Silloin iski pelko. Siinä pumpatessa ja rukoillessa Pakarinen teki päätöksen: jos tästä selviän, lahjoitan johonkin kirkkoon purjealuksen pienoismallin kiitoksen merkiksi.

Tallinnaa lähestyttäessä aallot alkoivat pienentyä. Seuraavana päivänä tuuli oli jo leppoisaa. Pakarinen purjehti takaisin Helsinkiin ja on osallistunut samaan kisaan monesti myöhemminkin samalla veneellä.

NYKYAIKAISTA PURJEVENETTÄ muistuttava pienoismalli löytyi kaupasta vuosia myöhemmin. Kesällä 2023 se saatiin vihdoin ripustettua tukevasti Puotilan kappelin kattoon.

Nyt se keinahtelee kirkkosalissa ja kertoo kiitollisuudesta ja luottamuksesta Jumalan apuun pelonkin keskellä.

Tällaisia kirkoissa olevia pienoismalleja kutsutaan kirkkolaivoiksi tai votiivilaivoiksi. Niitä on lahjoitettu merihädässä Jumalalle annettujen lupausten mukaisesti. Latinan sana votum tarkoittaa lupausta, rukousta, toivomusta ja (uhri)lahjaa.

Laivoja on lahjoitettu kirkkoihin myös juhlapäivien kunniaksi tai niillä on muistettu merellä hukkuneita. Joskus kirkkolaivoja on hankittu vain koristamaan kirkkoja, sillä laiva symboloi kristillistä seurakuntaa.

Kirkkolaivaperinne on tunnettu Keski- ja Etelä-Euroopassa ainakin keskiajalta saakka. Suomen rannikkokirkoissa on esillä noin kaksisataa vanhaa votiivilaivaa. Helsingin ja Espoon kirkoista löytyy joitakin kirkkolaivoja.

LAUTTASAAREN KIRKKOON hankittiin votiivilaiva sen perusteellisen remontin jälkeen vuonna 2022. St. Johannes -laivan pienoismalli liittyy kiinteästi Lauttasaaren historiaan.

Helsingin rikkaimman kauppiaan ja laivanvarustajan Johan Sederholmin laiva lähti Viaporista eli Suomenlinnasta kohti Saksaa toukokuussa 1759 lastinaan kenkiä ja jauhoja Ruotsin armeijalle. Yön yli purjehdittuaan laiva joutui kuitenkin kääntymään takaisin Viron Naissaaren lähistöltä kovassa vastatuulessa ja ajoi lopulta karille Lauttasaaren edustan matalikolla.

”

Yhtäkkiä huomasimme, että aallot olivat vieneet veneemme valot.

Pahinta oli kuitenkin se, että vene alkoi vuotaa.

KIRKKO HERRA JUKKA PAKARINEN

Miehistö pelastui, ja myös lasti saatiin talteen. Laiva hakkautui hajalle kovassa merenkäynnissä.

Kun kirkon remonttihankkeen aikana etsittiin esikuvaa tulevalle kirkkolaivalle, historiallinen vinkki saatiin Lauttasaaressa asuvalta merihistorian dosentilta Mikko Huhtamieheltä. Laivan rakentajaksi löytyi venepuuseppä ja pienoismallirakentaja Marko Torvinen.

MIKAEL AGRICOLAN KIRKON katosta riippuu pienoismalli 1800-luvulla purjehtineesta Fortuna-laivasta, joka oli aikanaan Suomen kauppalaivaston suurin alus.

Myöhään syksyllä kolmimastoinen fregatti lähti Espanjan Cadizista suolalastissa kohti Suomea. Se pääsi melkein kotisatamaansa Loviisaan asti, kunnes se Svartholman merilinnoituksen lähellä eksyi sumussa laivaväylältä, ajoi karille ja upposi 3. marrskuuta 1822.

Ihmeellistä oli, että yksikään miehistön jäsen ei hukkunut ja iso osa arvotavarasta saatiin pelastettua.

Fortuna-laivan pienoismallin on rakentanut Heikki Lamminen. Seurakuntalainen Kaija Louhivuori, jonka puoliso oli merimiespappi, lahjoitti kirkkolaivan silloiselle Agricolan seurakunnalle sen täyttäessä 30 vuotta vuonna 1997.

ESPOONLAHDEN KIRKON kattoon nostettiin laivan pienoismalli vuonna 1990 kirkon 10-vuotisjuhlien kunniaksi. Aloite kirkkolaivan saamiseksi tuli purjehdusta harrastaneelta seurakuntalaiselta. Kun laivaa ryhdyttiin tosissaan hankkimaan, mielipidettä kysyttiin myös kirkon suunnitelleilta arkkitehtiveljeksiltä, Timo ja Tuomo Suomalaiselta. Kunhan se ei ole sotalaiva vaan talonpoikaisalus, niin kaikki on ok, tuumasivat arkkitehdit.

Malliksi löytyi 1880-luvulla rakennettu 16-metrinen Alma-laiva. Alunperin Porvoon seudulle tilattu yksimastoinen alus kuljetti muun muassa hiekkaa ja toimi kauppa- ja rahtilaivana aina 1950-luvulle asti. Myöhemmin se palveli Lolan-nimisenä huviveneenä.

Alman pienoismallin rakensi Kalevi Saari.

VIIME KESÄNÄ myös Östersundomin kirkkoon ripustettiin kirkkolaiva. Kirkossa on ennenkin ollut laivan pienoismalli. Vuonna 1780 tehdyssä irtaimistoluettelossa siitä on maininta ”pieni laiva, joka riippuu kirkossa”. Jossakin vaiheessa se on kuitenkin kadonnut.

Östersundom-seuran lahjoittama uusi pienoismalli on yksimastoisen saaristolaisvene, jonka on valmistanut Tomi Isopahkala. Laiva sopii hyvin kirkkoon, jonka alttaritaulussa Jeesus tyynnyttää myrskyn. ■

Katso kuvat jutussa mainituista pienoismallilaivoista: kirkkojakaupunki.fi.

Aapo-koira vuohena

Seitsemän koiraveljestä -näytelmä hurmaa eläimellisellä otteellaan.

Tikkurilan teatterissa koira näyttelee vuohta ja ihmiset esittävät eläimiä.

TEKSTI EDITH KAURA KUVA ANTTI RINTALA

Vinkulelut vinkuvat teatterin lavasteissa, kun kuusivuotias labradorinnoutaja Aapo kirmaa näyttämön halki. Yleisöä hymyilyttää, sillä Aapo on Herra Hakkaraisen, Mauri Kunnaksen kirjoista tutun vuohihahmon, asussa.

Esityksen aikana Aapo ilmestyy lavalle kolme kertaa, ja yhdessä kohtauksessa Aapo esimerkik-

Päätoimittaja

Pauli Juusela

HYVÄN TÄHDEN.

83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen

Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

si tanssii. Koiraa ohjataan näytöksessä niin leluilla kuin herkuillakin.

Aapo on Tikkurilan teatterin näyttelijän Markus Ukkolan koira. Yleisö on huomioinut Aapoa kuin suurta tähteä, muttei suinkaan ruusukimpuin.

– Jotkut ovat esityksen jälkeen tuoneet Aapolle esimerkiksi luita ja koirien herkkunappuloita, Ukkola kertoo.

Mediamyynti

Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää

edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

”

Jotkut ovat esityksen jälkeen tuoneet Aapolle esimerkiksi luita ja koirien herkkunappuloita.

AAPO-KOIRAN OMISTAJA MARKUS UKKOLA

SEITSEMÄN KOIRAVELJESTÄ -näytelmä on Mauri Kunnaksen samannimisen kirjan pohjalta tehty koiramainen tulkinta Aleksis Kiven romaanista Seitsemän veljestä. Koko perheen teatteriesitys on kiinnostanut poikkeuksellisen paljon myös varttuneempaa väkeä.

– Meidät on yllättänyt se, että lapsiperheiden lisäksi katsojissa on ollut myös paljon aikuisia ilman lapsia, sanoo Tikkurilan teatterin johtajarehtori, ohjaaja Carita Välitalo

Liekö syynä Kiven klassikkoromaani vai Aapokoira?

Teatterielämästä Aapo on saanut kokemusta jo ennen vuohiroolia. Aapo on ollut vuosien varrella useastikin isäntänsä Marko Ukkolan mukana harjoituksissa, ja siksi sitä on Tikkurilan teatterilla alettu kutsua teatterikoiraksi.

Siitä Carita Välitalo saikin idean ottaa Aapokoiran Herra Hakkaraisen rooliin. Roolihahmon suunnittelussa noudatettiin Mauri Kunnaksen Seitsemän koiraveljeksen käsikirjoitusta. Teatterin puvustaja Anu Kamppila otti Aaposta mitat ja teki sille Herra Hakkaraisen asun ja päähineen.

ELÄIMIÄ ON NÄHTY Tikkurilan teatterin lavalla vuosien saatossa muutaman kerran ennenkin. Esimerkiksi noin kymmenen vuotta sitten Peppi Pitkätossun apinan, Herra Tossavaisen, roolia näytteli myös koira.

Koiran kanssa live-esityksessä voi sattua ja tapahtua. Suurilta yllätyksiltä on Carita Välitalon mukaan tänä kesänä kuitenkin vältytty.

Ensimmäisissä näytöksissä Aapo saattoi juosta läpi estradin lainkaan pysähtymättä. Koira on kuitenkin kiltti ja tottelevainen, ja se on helpottanut ohjaamista. Aapon raideriin eli ”vaatimuksiin” esiintymispaikan järjestäjille kuuluvat vesi ja makkara, jotka odottavat sitä näytöksen jälkeen takahuoneessa. ■

Seitsemän koiraveljestä to 15.8. klo 18, su 18.8. klo 15, ti 20.8. klo 18 ja ke 21.8. klo 18 Kotiseututalo Påkaksen pihapiirissä Vantaalla. Lisätietoja: tikkurilanteatteri.fi.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Aapolla on edessään vielä muutama esitys Herra Hakkaraisena.

Rapatessa roiskuu

Helsingin tuomiokirkkoa remontoidaan parhaillaan – ja on remontoitu ennenkin. Aikoinaan eräs remonttiporukka piilotti kirkon räystään alle vodkapullon.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Senaatintorin laidalla seisovan yli 170-vuotiaan Helsingin tuomiokirkon julkisivuja korjataan parhaillaan. Nyt meneillään oleva remontti on rakennuksen historian kuudestoista laajempi julkisivukorjaus.

Vaan on Tuomiokirkkoa korjattu aiemminkin. Muutama tarina Tuo -

miokirkon työmaasta on tallentunut Tuomas Marjamäen teokseen Julkisivun takaa (Docendo 2024), johon on koottu kertomuksia erityisesti rakennusten julkisivutyömaiden tyypeistä ja tapauksista menneiltä vuosikymmeniltä.

Entisaikojen työmailla viina virtasi, työturvallisuudesta ei niin piitattu ja palkat maksettiin käteisel-

Raksamiesten tarinoista kirjan koonnut Tuomas Marjamäki kävi katsastamassa Helsingin tuomiokirkon parhaillaan tehtävää remonttia.

lä. Hurjastakin menosta huolimatta ammattitaitoa arvostettiin.

– Silloin ei ollut tärkeää saada nopeasti valmista, vaan työn jäljen piti olla hyvää, Marjamäki sanoo.

TUOMAS MARJAMÄEN ISÄ työskenteli aikoinaan rakennusalalla. Isä kulki pölyisissä ja maalitahraisissa vaatteissa, mutta Tuomas ei tiennyt, mitä isä oikeastaan työkseen teki.

Lapsena Tuomas itse teki omaa lehteä ja haaveili kirjailijan urasta. Uuteen kirjaansa hän haastatteli muiden muassa isäänsä.

– Nyt tiedän isän ammatista, Marjamäki toteaa.

Hän ajatteli etukäteen, että kirjaan haastatellut miehet olisivat kertoneet mielellään vanhoista työmenetelmistä, mutta toisin kävi. Puheeksi nousivat usein mokat, laiminlyönnit ja rötöksetkin.

– Moni kirjaan haastateltu osoittautui hyväksi kertojaksi, Marjamäki sanoo.

– Työmailla on viihdytetty jutuilla. On tietysti mahdollista, että juttuihin on tarttunut vähän värikynää, kun niitä on kerrottu vuosikymmeniä.

TUOMIOKIRKON REMONTTITÖISSÄ on taivuttu moneen. Tiettävästi ainakin yksi nuori on löytänyt ammatillisen kutsumuksensa tuomiokirkon työmaalta. Oli kesä 1976 ja kesätyöntekijäksi pestattu Jukka pyöritti

myllyä rappareiden tilatessa radiopuhelimilla laastia ylös telineille.

Jos laastin koostumus ei miellyttänyt rappareita, palaute annettiin suoraan kaatamalla laasti seinää pitkin alas. Tästä huolimatta rapparit olivat mukavia, vaativan työn huippuammattilaisia. Jukka huomasi haluavansa rappariksi itsekin.

Hieman tuoreempi tarina tuomiokirkosta löytyy noin viidentoista vuoden takaa. Päätornin ympärille oli rakennettu telineet kunnostustöitä varten, kun myrsky nousi. Työnjohtaja ilmoitti, että telineitä piti jäädä vahtimaan yöksi. – Kaksi äijää yöpyi kengät jalassa telineillä, Marjamäki kertoo.

Tarina ei kerro, tuliko uni silmään, mutta aamuyöllä myrsky riehui jo niin, että telineillä oleminen ei ollut enää kivaa: rimat alkoivat irtoilla ja miehet kiipeillä korjaushommissa.

YKSI KIRKKOA ENTISÖINYT porukka on jättänyt työmaalle jälkensä piilottamalla sinne omanlaisensa aikakapselin.

Kirkon ulkopuolella räystäiden alla näkyy lukuisia rakennuksen seinästä ulkonevia, koristeellisia kipsikonsoleita. Omin luvin tehty aikakapseli on Tuomas Marjamäen mukaan piilotettu johonkin niistä. Konsoliin kaiverrettiin kirkkoa kunnostaneiden tekijöiden nimet ja sen taakse piilotettiin päivän Uusi Suomi -lehti sekä vodkapullo.

Yksi mies muistaa piilon sijainnin edelleen. Hän on myöhemmin käynyt tarkistamassa jemman, ja ainakin silloin pullo oli yhä paikallaan.

TÄMÄN JA ENSI VUODEN aikana merituulen, sateiden ja ilmansaasteiden pieksemä Helsingin tuomiokirkon julkisivu palautetaan jälleen entiseen loistoonsa. Aika näyttää, minkälaisia tarinoita tämänkertaisesta remontista jää jälkipolville. ■

Nuorten perustama yhdistys kuljettaa sotapakolaisia ja rescue-eläimiä

24-vuotias Emmi Söderholm on ajanut yhteensä 18 avustuskuormaa Puolaan ja Ukrainaan sekä tuonut sieltä ihmisiä ja kodittomia kissoja ja koiria turvaan Suomeen.

Sota on absurdia. Aivokapasiteettini ei riitä kohtaamaan sitä kauheutta.” Pitkän aikaa Emmi Söderholm ajatteli näin. Sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.

– Sota tuli ajomatkan päähän. Oli pakko päästä tekemään jotain konkreettista.

Söderholmin kalenteri oli kyllä jo valmiiksi täynnä. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa varhaiskasvatusta ja teki korkeakouluharjoittelua. Mutta kun sota alkoi ja Eurooppa meni sekaisin, Söderholm ei pystynyt enää ajattelemaan muuta kuin sitä, että hänenkin on tehtävä jotakin auttaakseen sodan uhreja.

– Näin somesta, että Ukrainalaisten yhdistys Suomessa perusti Helsinkiin Kattilahallille lahjoitustavaran keräyspisteen. Menin mukaan lajittelemaan lahjoituksia, ja näin, miten tavara lähti eteenpäin. Sodan alettua vakiintuneet avustusjärjestöt tarttuivat heti toimeen. Samalla yksittäiset ihmiset – sekä ukrainalaiset että suomalaiset – auttoivat minkä voivat. Moni lähti viemään avustuksia Ukrainaan omalla kustannuksellaan.

Myös Söderholmin kontaktit syntyivät epävirallista tietä – somessa, lajittelupöydän ääressä ja tutuilta kyselemällä. Joku tunsi jonkun, joka organisoi hätämajoitusta Kiovassa tai keräsi lahjoitustavaraa, ja asiat etenivät.

KOLME VIIKKOA sodan alkamisen jälkeen Emmi Söderholm teki ystäviensä kanssa kaksi keikkaa Puolaan. Avustustavarat jätettiin yhteyshenkilön varastoon Puolan ja Ukrainan rajan läheisyyteen, ja sieltä vapaaehtoiset kuljettivat ne Uk-

rainaan. Paluumatkalle suomalaiset nuoret ottivat kyytiin kahdeksan pakolaista, joista neljä oli lapsia. Heillä oli sukulaisia Suomessa.

Ihmisten ja tavaran kuljetus ei ole ilmaista. Yhden auton matka Puolan rajalle ja takaisin maksaa noin tuhat euroa, ja matka Ukrainaan on vielä kalliimpi. Kahden reissun jälkeen Söderholm ystävineen perusti Pakolaiset turvaan ry:n ja hankki yhdistykselle rahankeräysluvan.

– Sen jälkeen Ukrainalaisten yhdistys Suomessa pyysi meitä tekemään matkan Ukrainan puolelle. Sinne mennään aina saattueena, ja matkaan on varattava varapäivineen mieluiten kaksi viikkoa. Tavaran ohella saattue on vienyt Ukrainaan lahjoitettuja autoja.

– Takaisin tullaan minibussilla pakolaisten ja rescue-eläinten kanssa. Meillä on minibussissa aina kaksi kuljettajaa, joten kyytiin mahtuu seitsemän pakolaista, Söderholm kertoo.

Pakolaisten mukana on tullut Suomeen sekä heidän lemmikkieläimiään että parikymmentä rescueeläintä. Moni näistä kodittomista koirista ja kissoista on menettänyt omistajansa sodan vuoksi.

– Meilläkin asuu Donna-koira Donbassista ja kolme kissaa, kertoo kimppakämpässä asuva Söderholm.

NUORTEN AUTTAJIEN tärkein yhteistyökumppani on Ukrainalaisten yhdistys Suomessa, joka perustettiin jo 1990-luvulla. Valtaosa lahjoitetusta tavarasta tulee sen kautta.

Ensimmäinen ja toinenkin Ukrainan-matka menivät hyvin. Lahjoitustavara pakattiin autoihin ja vastaanottajien kanssa sovittiin, mitä viedään minnekin ja milloin tavarat luovutetaan. Paluumatkaa var-

ten oli tiedossa, ketkä pakolaiset tulevat kyytiin ja mistä. Vapaaehtoiset alkoivat jo tottua ilmahälytyksiinkin.

Kolmas matka viime lokakuussa alkoi myös hyvin. Iltalaivalla mentiin Tallinnaan yöksi, ja seuraavana päivänä viiden auton saattue ajoi aamusta iltaan Puolaan, jossa vietettiin toinen yö. Sitten ylitettiin raja, jolla tutkitaan ihmisten, autojen ja lastin paperit. Kolmas yö meni Kiovassa, josta oli tarkoitus jatkaa Harkovaan. Tässä vaiheessa toinen minibusseista oli alkanut reistailla.

– Sitten kuulimme, että Venäjä on iskenyt ohjuksella kauppakeskukseen Kupjanskin Hrozan kylässä. Lähes joka talosta oli kuollut joku. Paikka oli vain 90 kilometrin päässä Harkovasta, Emmi Söderholm kertoo.

SOTA TULI päin kasvoja. 24-vuotias tiiminvetäjä joutui vaikeaan paikkaan. Emmi Söderholm kysyi tiimiltään, kuka haluaa jatkaa Harkovaan, jossa ihmiset ja rescue-eläimet odottavat kyytiä turvaan. Yön yli nukuttuaan kaikki halusivat jatkaa, tietoisina riskeistä. Mutta tunnin ajomat-

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA SIRPA PÄIVINEN

kan jälkeen tuli tieto, että ohjuksia on osunut myös Harkovaan.

– Jouduin painimaan oman moraalini ja eettisten kysymysten kanssa. Oli vaikeaa tietää, kuinka pitkälle voin venyttää oman ja tiimini turvallisuuden rajoja. Samalla tilanne tuntui niin epäreilulta. Minulle Ukrainassa oleminen oli oma valinta, mutta ukrainalaiset eivät ole valinneet sitä, että heidän kotimaahansa hyökätään.

Päätettiin, että osa porukasta kääntyi reistailevalla minibussilla takaisin Kiovaan.

– Me muut kävimme hakemassa ihmiset ja eläimet Harkovasta ja ajoimme 480 kilometriä takaisin Kiovaan.

Mutta koettelemukset eivät loppuneet siihen. Suomen puolella tiimi löysi auton kyydistä vieraan laukun, josta paljastui äänitykseen kykeneviä ja armeijakäyttöön soveltuvia laitteita. Kukaan ei tiennyt, mistä laukku oli tullut, äänittivätkö laitteet ja voisivatko ne kenties räjähtää. Vaikka tilanne selvisi myöhemmin, se, että omat turvatoimet olivat pettäneet, jätti haljun tunteen.

ta ukrainalaisista vapaaehtoisista ja Suomeen paenneista on tullut hänen ystäviään. Ukrainalaisia kummityttöjä hänellä on kaksi – pienempi on syntynyt Suomessa.

Avustusmatkoilla ollaan hyvin kiinteästi yhdessä. Pakolaiset ja kuljettajat viettävät samassa autossa 2–4 päivää ja yöpyvät hostelleissa. Siinä ehtii tutustua, jos yhteinen kieli löytyy. Emmi onkin alkanut opiskella sekä ukrainaa että venäjää, jotta juttelu ihmisten kanssa sujuisi ilman nettisanakirjaa.

” Jouduin painimaan eettisten kysymysten kanssa.

Oli vaikeaa tietää, kuinka pitkälle voin venyttää oman ja tiimini turvallisuuden rajoja.

– Arkiautoni on samalla pakolaisbussini, sanoo Pakolaiset turvaan -yhdistyksen perustaja Emmi Söderholm. Tällä pakettiautolla Söderholm ja hänen tiiminsä ovat ajaneet 50 000 kilometriä Baltian maissa, Puolassa ja Ukrainassa.

– Toisaalta me olemme vain ihmisiä, jotka tätä hommaa tekevät. Rankan matkan jälkeen Emmi väsyi ja joutui pitkälle sairauslomalle. Unettomina öinä hän pohti, toimiko väärin, kun ei heti perunut Harkovaan menoa. Myös pelko tuli viiveellä: saattue kulki lähellä iskuja, ja tällä kertaa olisi voinut osua.

KAIKESTA HUOLIMATTA vapaaehtoistyö on Emmi Söderholmin mielestä palkitsevaa, ja se auttoi häntä toipumisessakin. Se on myös enemmän kuin avustustyötä, sillä monis­

Nyt yhdistyksen porukka kerää rahaa uutta avustusmatkaa varten. Ukrainaan ollaan lähdössä vielä elokuussa, ja valmistelut ovat vauhdissa.

Tähän mennessä Pakolaiset turvaan ­yhdistys on kuljettanut Ukrainasta Suomeen 132 pakolaista. Suomessa pakolaiset viedään yleensä ensimmäiseksi johonkin pääkaupunkiseudun vastaanottokeskukseen, jossa rekisteröintiprosessi alkaa.

– Monesti olemme käyneet yhdessä poliisiasemalla. Olemme auttaneet pakolaisia alkuun ja antaneet henkistä tukea, mutta virallista roolia meillä ei ole, Söderholm sanoo.

– Minulle tämän työn suola on se, että saan nähdä läheltä, miten me voimme konkreettisesti vaikuttaa ihmisten elämään. Voimme antaa heille kokemuksia, jotka synnyttävät heissä uskoa ihmisiin ja uskoa parempaan. ■

United for Ukraine -tilaisuus Helsingin Senaatintorilla Ukrainan itsenäisyyspäivänä la 24.8. klo 13. Lisätietoja: menohaku.kirkkojakaupunki.fi.

Papit ja seksi

Kirkon historiassa seksuaalisuus on ollut hankala, kiistelty ja piiloteltu asia. Kolme pappia kertoo nyt, miten he ovat löytäneet tasapainon oman sukupuolisuutensa ja seksuaalisuuteensa kanssa.

TEKSTI LAURA

VÄHÄSARJA KUVAT ANTTI RINTALA JA SUVI ELO

Puhkea kukkaan -verkoston pappi Elina Koivisto:

”Äidin syli loi turvallisen pohjan seksuaalisuudelle”

Olin ensimmäisellä luokalla, kun lainasin ensimmäisen rakkauskirjan. Sen jälkeen ahmin ala-asteella kaikki romanttiset viihdekirjat, mitä Pellon kirjastosta löytyi”, kertoo Paavalin seurakunnan pappi Elina Koivisto nauraen.

Lapissa lapsuutensa viettäneelle kirkkoherran tyttärelle kirjastosta tuli aarreaitta. Sen romanttinen kirjallisuus ruokki seksuaalista mielikuvitusta siinä missä kodin Raamattukin.

– Vanhan testamentin Laulujen laulussa ja viihdekirjoissa oli jotain samaa. Romantiikkaa, vahvaa huumaantumista ja kuvausta siitä, miten seksuaalisuus kasvaa ja saa täyttymyksen. Se sopi nuoren tytön maailmaani.

LÄHES NELJÄKYMMENTÄ VUOTTA myöhemmin Elina Koivisto luotsaa Vallilassa sijaitsevalta Paavalinkirkolta käsin kristittyjen naisten Puhkea kukkaan -verkostoa. Koiviston vuonna 2016 käynnistämä verkosto pyrkii tukemaan naisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Seuraava Puhkea kukkaan -tapahtuma on Paavalinkirkolla marraskuussa, ja silloin käsitellään muun muassa naisten suvun perintönä kantamaa häpeää.

Omaan naiseksi kasvuunsa Koivisto kokee saaneensa hyvät eväät lapsuudenkodista ja kristillisestä perinnöstä.

– Sanotaan, että seksuaalisuus lähtee äidin sylistä. Itse saatoin vielä teinityttönäkin istua konkreettisesti äidin sylissä. Äidin lämpö antoi turvallisen pohjan kasvaa naiseksi.

– Pystyin juttelemaan äidin kanssa kaikesta, myös seksuaalisuudesta, mikä ei ollut siihen aikaan kovin tavallista.

Samanlaista turvallisuutta Koivisto on ammentanut naiseuteen ja seksuaalisuuteen myös vakaumuksestaan. Häntä puhuttelee kristillisessä perinteessä parisuhteeseen sitoutumisen korostaminen.

– Sitoutuminen on antanut omalle seksuaalisuudelleni turvalliset raamit. Niiden raamien sisällä olen voinut olla tosi vapaa ja rohkea.

– Koen, että kristillisyys on vahvistanut itsetuntoani naisena.

OMAKOHTAISTA Facebook-sivustoa

Wife and wifestyle pitkään päivittänyt neljän lapsen äiti elää nyt uudenlaista arkea. Elina Koivisto erosi pari vuotta sitten nuoruuden liitostaan ja asuu joka toisen viikon itsekseen ja joka toisen viikon 14-vuotiaan kuopuksensa kanssa.

– Tässä on tietynlainen välivaihe menossa. Yhteinen talo on vielä myymättä, ja orientoidun uuteen elämään.

Seksuaalisuuden suhteen sinkkuelämä ei ole tuonut suuria mullistuksia.

– Minulla ei ole ollut tarvetta mihinkään uuteen suuntautumiseen, sillä koin, että elin täyttä aikuisen naisen elämää jo avioliitossani. Seksuaalisuus oli pitkään liima, joka piti meitä yhdessä.

Koivisto pitää tärkeänä, että jokainen nainen saa olla nainen juuri sillä tavalla kuin itse haluaa.

– Kannustan naisia löytämään sisimmästään omat unelmansa, toiveensa, tarpeensa ja lahjansa. En itsekään ole mikään muotin mukainen perusnainen.

– Seksuaalisuus oli pitkään liima, joka piti meitä yhdessä, kertoo pari vuotta sitten nuoruuden avioliitostaan eronnut Elina Koivisto.

– Ennen kuin lähdin sukupuolenkorjausprosessiin, minulla oli epätoivon hetkiä. Silloin pyysin, että Jumala johdattaisi minua, Mio Kivelä kertoo.

Transvaikuttaja Mio Kivelä:

”Jotain Jumalasta jää huomaamatta, jos emme näe hänen koko luomistyönsä rikkautta”

Kuusitoista vuotta sitten eräänä perjantai-iltana nuori Mio Kivelä lyyhistyi seurakuntatalon lattialle ja itki. Hän oli juuri poistunut huoneesta, jossa muut nuoret keskustelivat homofobiseen sävyyn. Kerta ei ollut ensimmäinen. Kivelä tiesi, että hänen lisäkseen nuortenillassa oli paikalla useita sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvia nuoria. Tilanne suututti ja itketti.

TUON ILLAN JÄLKEEN Mio Kivelä on kulkenut pitkän tien kirkon transvaikuttajaksi.

Kivelä opiskeli ensin erityisnuorisotyönohjaajaksi ja sitten papiksi. Nuorityönohjaajanuran alussa hän

kävi läpi myös sukupuolenkorjausprosessin.

– Ennen kuin lähdin sukupuolenkorjausprosessiin, minulla oli epätoivon hetkiä, jolloin pohdin, mitä jos muut ovatkin oikeassa ja tämä onkin väärin. Silloin pyysin, että Jumala olisi läsnä ja johdattaisi sinne, minne haluaa.

Tällä hetkellä Kivelä työskentelee pappina ja kouluttaa kirkossa sukupuolisensitiivisyydestä STEP-koulutuksen kautta.

Lisäksi Kivelä on vetänyt sekä kirkossa että Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksessa vertaisryhmiä ja yksilötapaamisia omaa sukupuoltaan ja seksuaalisuuttaan pohtiville ja heidän läheisilleen. Hän on myös laatinut henkisyyteen, hengellisyyteen ja

uskonnollisuuteen liittyvän omahoitomateriaalin.

Kivelän mukaan on surullista ja vahingollista, jos ajatellaan automaattisesti, että vähemmistöjen seksuaalisuus on ristiriidassa heidän hengellisyytensä kanssa.

– Moni saa vakaumuksestaan myös voimaa, hän sanoo.

– Näin oli myös omalla kohdallani. Käydessäni läpi sukupuolenkorjausprosessia sisäinen ristiriita syntyi siitä, mitä muut ihmiset ajattelivat sukupuolisuudestani ja vakaumuksestani. Mutta olin levollinen aina, kun olin rauhassa siten, että läsnä olimme vain minä ja Jumala.

PRIDE-KULKUEESSA Mio Kivelä iloitsee nykyään aina, kun joku väkijoukosta liittyy mukaan kirkon osastolle, ja kun sateenkaari-ihminen saa olla turvallisesti oma itsensä kirkon nuorten toiminnassa tai messussa.

Myös tuttujen Raamatun kertomusten lukeminen uudesta näkökulmasta yhdessä muiden sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien kanssa voimaannuttaa.

– Minua koskettaa se, miten luomiskertomuksessa kuvataan yön ja päivän ja maan ja meren luominen ja samalla tunnistetaan, että on myös illan hämärää ja aamun kajoa ja jokaisella aallon lyömällä ja vuorove-

den vaihtelulla vaihtuvat myös maan ja meren rajat. Asiat eivät ole vain joko tai.

– Miksi me unohtaisimme luomistyön moninaisuuden siinä kohtaa, kun kuvataan, miten Jumala luo ihmisen mieheksi ja naiseksi, ja tuijottaisimme vain binäärisyyttä?

Kivelän mukaan jotain olennaista Jumalasta jää huomaamatta, jos ei suostuta näkemään hänen koko luomistyönsä rikkautta.

– Samalla lailla kuin Jumala ei mahdu lokeroihin vaan kuvaa itseään lauseella ”Minä olen se joka olen”, emme me ihmisetkään Jumalan kuvina mahdu valmiisiin lokeroihin, Kivelä sanoo.

LUTERILAISESSA seksuaalietiikassa Mio Kivelää kantavat ajatus seksuaalisuudesta Jumalan lahjana ja kultainen sääntö, jossa kehotetaan: tee toiselle niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän.

– Aina, kun aletaan luoda tiukkoja sääntöjä ja normeja, on suuri vaara, että Jumalan luomistyön moninaisuus ei niihin mahdu.

– Samalla yhteisö siirtää kehittämiensä normien taakan yksilön kannettavaksi, ja se voi ajaa hänet vaikeisiin, jopa mahdottomiin tilanteisiin ja estää häntä kasvamasta siksi, joksi Jumala hänet loi.

Jussi Koivisto on kurinalaista arkea elävä sinkku.

Fitnesspappi Jussi Koivisto: ”Haluan leikitellä äärimaskuliinisuudella”

Helsinkiläinen fitnessvalmentaja ja pappi Jussi Koivisto on miettinyt viime aikoina Teräsmiestä.

– Tykkään katsoa supersankarielokuvia. Mielestäni Teräsmies on optimaalisen miehen malli. Teräsmiehellä on mieletön suorituskyky mutta samalla kyky muuttua tavalliseksi työtekeväksi mieheksi lehden toimitukseen.

Jotain samantyylistä Koivisto tavoittelee omassa mieheydessään: kovuuden ja herkkyyden vuoropuhelua.

Sinkkuna viihtyvä aikuisten tyttärien isä elää kurinalaista arkea, jota rytmittävät Tapiolan seurakunnan kappalaisen ja fitnessvalmentajan työ sekä kehonrakentaminen. Hän on juuri valmistunut seksuaalineuvojaksi.

– Uskon, että seksuaalineuvojan tutkinnosta on hyötyä kumpaankin ammattiini ja myös omaan elämääni. Itsensä tuntemisesta on aina apua.

– Jos mietin itseäni vaikka kaksikymmentä vuotta sitten, niin olin silloin aika kokematon ja helposti vaikutteiden vietävissä.

ELÄMÄNKOKEMUS JA TIETO tuovat levollisuutta. Ne antavat valmiuksia analysoida itseä, omia valintoja ja sitä, mistä tykkää ja mitä haluaa.

Seksuaalisuuden Jussi Koivisto näkee olevan yhtä keskeinen ja luonnollinen osa elämää kuin syöminen, juominen ja nukkuminen.

– Seksuaalisuuteen kytkeytyy kuitenkin myös monimutkaisempia ulottuvuuksia, kuten suhde toiseen ihmiseen ja se, miten toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan rakentavasti.

Kristillisyydessä, urheilussa ja seksuaalisuudessa Koivisto näkee paljon samaa.

– Kaikki kolme nostavat parhaimmillaan arjen yläpuolelle, tuovat iloa ja voimaa.

FITNESS-LAVOILTA Jussi Koivisto haluaa tuoda kirkkoon mieheyden ja kehollisuuden ilosanomaa.

– Haluan leikitellä äärimaskuliinisuudella. Jaan sosiaalisessa mediassa testosteronin täyteisiä pullistelukuvia. Miehelle testosteroni, jota urheilusta saa, on elämän eliksiiriä. Se vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin, seksuaaliseen halukkuuteen, yleiseen toimintakykyyn ja koko oman olemukseen.

On maskuliinisella miehellä herkkäkin puolensa. Koivisto ajattelee, että optimaaliseen mieheyteen kuuluu kyky varjella hyvää ja tavoitella kristillisiä ihanteita.

– Fitness on saanut minut arvostamaan kehollisuutta ja esteettisyyttä. Kristillisyys taas vahvistaa henkistä ja hengellistä puolta.

– Minusta on myös tärkeää, että kirkko pitää yllä avioliiton ja elämänmittaisen rakkauden ihanteita, vaikka en itse olekaan eronneena niitä pystynyt toteuttamaan. ■

”Olennaista on kokemus siitä, että Jumalan eteen saa tulla kokonaisena” – Mediassa korostuu sellainen puhe, etteivät seksuaalisuus, sukupuolisuus ja kristillisyys voisi olla harmoniassa ihmisen elämässä. Lisäksi julkisuudessa painottuvat kirkon seksuaalietiikkaan liittyvät kiistat. Siksi halusin selvittää, voisiko kristinusko tehdä myös hyvää ihmisen seksuaalisuudelle ja sukupuolisuudelle, sanoo Ella Kallio, joka tutki vuonna 2021 ilmestyneessä teologian maisterin lopputyössään seksuaalisuuteen ja sukupuolisuuteen liittyviä voimaantumiskokemuksia.

Hänen tutkimusaineistonaan oli 36 kristityksi tunnustautuvan ihmisen omakohtaiset tarinat. Vastaajista 75 prosenttia oli naisia, ja iältään he olivat keskimäärin 46 vuotta.

– Ihmisten kertomuksissa tuli hienosti esille se, että kristillisyyden ja seksuaalisuuden suhde toisiinsa on paljon moniulotteisimpi, mitä yleinen keskustelu antaa olettaa, Kallio sanoo.

Tutkimuksen mukaan kaikkia seksuaalista tai sukupuolista voimaantumista kokeneita yhdisti kokonaisvaltaisen ja myönteisen jumalakuvan löytäminen: usko siihen, että Jumalan rakkaus on hyväksyvää ja kohdistuu juuri minuun.

– Kävi ilmi, että olennaista on kokemus siitä, että Jumalan eteen saa tulla kokonaisena, eikä hänelle mikään seksuaalisuuteen ja sukupuolisuuteen liittyvä ole vierasta, Kallio kertoo.

Voimaantumiskokemuksia yhdisti tunne nähdyksi ja hyväksytyksi tulemisesta.

– Jos esimerkiksi oma sisäinen seksuaalisuuteen tai sukupuoleen liittyvä puhe oli vahingoittavaa ja soimaavaa, niin kokemus siitä, että toinen ihminen näki minut ihan eri tavalla, vahvisti kokemusta siitä, että myös Jumala näkee minut eri tavoin kuin olen itse nähnyt itseni.

– Tällöin seksuaalisuuden voi alkaa nähdä Jumalan luomana lahjana, joka on annettu luomaan yhteyttä ja iloa ihmisten välille, Kallio sanoo.

Hyvää tekevä MERI

Meri on ihmisen ja elämän alkukoti, sanoo Sanna Nyqvist, joka on tehnyt kirjan merimaiseman vaikutuksista tunnettuihin kirjailijoihin.

Esimerkiksi Tove Janssonille mökki keskellä merta tarjosi pakopaikan ja antoi uutta energiaa.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT SIRPA PÄIVINEN , ESKO JÄMSÄ JA ISTOCK

Sanna Nyqvist on jo pitkään kirjoittanut merellisistä teemoista. Meri on kiinnostanut häntä aina, sillä hän on viettänyt lapsesta lähtien kesiään meren äärellä.

Nyqvist on tietokirjailija ja yleisen kirjallisuustieteen dosentti. Keväällä ilmestyneessä Rannalla-kirjassaan (Tammi) hän perehtyy viiden kirjailijan, Jane Austenin, Marcel Proustin, Virginia Woolfin, August Strindbergin ja Tove Janssonin, kautta siihen, miten rantakulttuuri on kehittynyt vuosisatojen kuluessa. He kaikki lomailivat ja työskentelivät meren rannoilla ja sijoittivat kirjojensa tapahtumia niille.

Englantilainen Jane Austen oli innokas rantaturisti. 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa elänyt Austen oli myös ensimmäisiä romaanikirjailijoita, jotka kirjoittivat rantaelämästä vakavasti ja siitä vaikuttuneena.

– Moni Austenin ajan englantilaiskirjailija taas pikemminkin pilkkasi rantakulttuuria, Nyqvist kertoo.

Hän arvelee meren kiehtoneen kirjailijoita erityisesti siksi, että siinä on sellaista runollista syvyyttä, jota ei löydy muista vesistöistä.

– Meri on sama kaikkialla, ja se on ihmisen ja elämän alkukoti, johon liittyy myyttisiä ominaisuuksia. Meressä on läsnä yhteys toisiin maailmoihin – elämän ja kuoleman välisiin rajatiloihin. Ihminen on siinä alttiina isoille voimille.

– Kuvaavaa on, että en osaa nimetä maailmankirjallisuudessa yhtäkään suurta järviromaania.

RANTAKULTTUURI ALKOI kehittyä Euroopassa 1770-luvun loppupuolella. Siihen vaikutti ajan ter-

veysajattelu: merivettä pidettiin terveyttä edistävänä sekä ulkoisesti että sisäisesti nautittuna.

Lääkäri saattoi määrätä merikylpyjä, joita otettiin niitä varten rakennetussa kylpyvaunussa. Hoitoa tarvitseva vietiin veteen sen sisällä. Kylpyvaunua käytettiin, koska hoidettava oli usein uimataidoton.

– Ajateltiin, että paras terveysvaikutus on 10–14-asteisella vedellä, minkä vuoksi merikylpyhoitoja annettiin pääasiassa syksyllä. Hoidettava henkilö joutui olemaan viileässä vedessä riuskaotteisen kylvettäjän armoilla. Kylvetyksen jälkeen saatettiin nauttia esimerkiksi merivesicocktaileja, joiden uskottiin auttavan eri vaivoihin, Sanna Nyqvist kuvailee.

Myöhemmin myös auringonvalolla ja raikkaalla merituulella koettiin olevan tervehdyttäviä vaikutuksia. Meren rannalla ajateltiin kohenevan niin ruumiillisen kuin henkisenkin voinnin.

– Rannalla oleminen oli eräänlainen poikkeustila, joka erosi arkisesta olemisesta ja asumisesta. Kauniissa ympäristössä pääsi paremmin irti arjen murheista.

Ajan viettäminen ja terveyden hoitaminen rannalla oli aluksi kuninkaallisten ja muiden yläluokkaisten ihmisten harrastus, mutta 1800-luvun mittaan siitä tuli myös muiden yhteiskuntaluokkien huvia.

RANNALLA-TEOKSESSA esiintyvät kirjailijat asuivat rantapaikoissa yleensä hotelleissa tai vuokratuissa asunnoissa. Pohjoismaiset kirjailijat asustivat hieman erilaisissa oloissa kuin esimerkiksi brittiläiset tai ranskalaiset kollegansa. Ruotsalainen August Strindberg vietti uransa alussa kesän-

sä vuokraamissaan vaatimattomissa kalastajamökeissä.

– Tukholman saaristossa ei vielä 1870-luvulla ollut tarjolla luksusasuntoja. Tosin Strindberg tilasi saareen mantereelta samppanjaa ja kaviaaria ja herätti paikallisissa monenlaista paheksuntaa, Sanna Nyqvist kertoo.

Tove Jansson taas vietti pitkään kesiä taiteilijavanhempiensa vuokramökillä Pellingin saaristossa Porvoon edustalla. Aikuistuttuaan hän hankki mökkipalstan veljensä Larsin kanssa ulkosaariston Bredskäristä. Jansson halusi kuitenkin oman kesäpaikan, kun hän alkoi elää yhdessä taidegraafikko Tuulikki Pietilän kanssa.

– Janssonin unelmana oli kaukana merellä sijaitseva majakkasaari, mutta sellaista ei löytynyt. Sen sijaan löytyi pieni Klovharun luoto meren äärimmäisten voimien äärellä. Jo luodolle matkustaminen avoveneellä vaati ponnistelua.

Nyqvistin mukaan mökki merkitsi Janssonille pakoa sosiaalisista ympyröistä. Hän oli jo tuolloin 1960-luvun alussa muumihahmojensa vuoksi tunnettu eri puolilla maailmaa ja kaipasi totaalista työrauhaa.

– Jansson ja Pietilä rakensivat puuttomalle luodolle arkkitehdin suunnitteleman mökin, joka muistuttaa perinteistä saaristolaismökkiä. He myös muokkasivat saarta räjäyttämällä kiviä pois rakentamisen tieltä.

– Pariskunta kalasti ja eli muutenkin aika paljon luonnon armoilla. Pääasiassa he kuitenkin elivät purkkiruoalla. Elämä ei ollut kovin ekologista, sillä ajan tapaan roskat heitettiin mereen. Luodolla ei myöskään ollut vessaa.

”

Meressä on läsnä yhteys toisiin maailmoihin –elämän ja kuoleman välisiin rajatiloihin. Ihminen on siinä alttiina isoille voimille.

LUONNON VOIMAT vaihtelevat, samoin kuin ihmisten kokemukset niistä. Se on Sanna Nyqvistin mielestä kiehtovaa.

– Meren ranta merkitsee yleensä turvaa, yhteenkuuluvaisuutta, huoletonta olemista ja elämyksiä. Korkeat vaahtopäät herättävät kuitenkin pelkoa ja levottomuutta, ja nehän voivat johtaa jopa kuolemaan. Rantaan liittyvissä romaaneissa vieraileekin aika usein kuolema. Rantaa pidettiin vaarallisena paikkana erityisesti naisille.

Tove Janssonille meri merkitsi uutta energiaa. Hän koki erityisesti myrskyt vapauttavina ja riemastuttavina. Hän oli haltioissaan, kun itseä paljon suurempi voima riehui ympärillä.

– Jansson peri tuon innostuksen Viktor-isältään, joka tunnettiin myrsky- ja onnettomuusbongarina. Tämä näkyy myös Janssonin muumikirjoissa, mutta suuren tuhotulvan ja muiden onnettomuuksien jälkeen kaikki silti lopulta päättyy hyvin, Nyqvist sanoo.

Englantilainen kirjailija Virginia Woolf puolestaan nautti meren äänistä, aaltojen rytmistä, jonka hän koki rauhoittavana.

– Woolf kuvasi aaltoja elämän rytmiksi. Rauhan ohella aallot saattoivat merkitä uhkaavaa vaaraa. Meri oli suuri luovuuden lähde naiselle, joka kärsi ajoittain mielenterveysongelmista ja ajautui lopulta itsemurhaan.

Vuonna 1941 kuolleen Woolfin tuhkat siroteltiin hänelle rakkaaseen puutarhaan. Sinne sijoitettuun muistolaattaan on kaiverrettu hänen Aallot-teoksensa päätössanat: ”Kuolema on vihollinen. Sinua vastaan syöksyn, voimattomana ja taipumattomana, oi kuolema! Aallot murtuivat rantaan.”

RANTOJEN RAKENTAMINEN ja saastuminen eivät vielä kyseisten kirjailijoiden aikaan herättäneet juurikaan huolta. Tosin August Strindberg pohti jo 1800-luvun lopulla, miten turismi ja teollisuus tulisivat muuttamaan Tukholman saaristoa, jossa hän kesiään vietti.

– Rantojen rakentaminen muuttaa ekosysteemiä ja tuhoaa alkuperäistä luontoa. Harvempi silti haluaa, että uimarannalla on kaislikkoa tai kivikkoa. Tähän liittyy myös tasa-arvokysymys, kun rikkaat aitaavat rantojaan vain omaan käyttöönsä, Sanna Nyqvist pohtii.

– Saaristossa luonto on säilynyt paremmin. Tästä esimerkkinä meillä ovat armeijan saaret. Toisaalta, kun kävin Strindbergin kesänviettopaikoissa, huomasin ilokseni, ettei niitä saaria ollut ylirakennettu. Syynä oli varmaan se, että niille ei ole niin helppo päästä.

Nyqvist kirjoitti Rannalla-kirjaansa koronaerityksen aikana, ja hän mietti sen vuoksi, onko hänen tarpeen käydä teoksensa kirjailijoiden kuvaamilla rannoilla. Lopulta hän kuitenkin päätti lähteä matkaan.

– Se kannatti, koska kirjailijoiden tekstit avautuivat minulle paikan päällä paremmin. Maisemallisesti vaikuttavimpana pidin Skotlannin Hebrideillä sijaitsevaa Skyen saarta, jonne Virginia Woolfin Majakka-romaani sijoittuu.

– Oli myös hienoa tajuta, miten kirjailijat ovat kantaneet maisemaa sisällään. Esimerkiksi Strindberg kuvaa Hemsöläiset-teoksessaan fotorealistisen tarkasti Kymmendön saarta ja asukkaita, vaikka hän asui sitä kirjoittaessaan Saksassa.

OMIA KESIÄÄN Suomenlahden saaristossa Sanna Nyqvist muistelee lämpimästi. Niiden lahdet, luodot ja saaret ovat jättäneet häneen jälkensä. Lapsuudesta hän muistaa erityisesti Kirkkonummen seurakunnan kesäretket Räfsön saarelle. Siellä järjestettiin purjehdusleiri, ja lasten vanhemmat olivat mukana touhuamassa.

– Kesälomia perheeni vietti isän työpaikan mökillä Inkoon saaristossa. Siellä hahmotin ensimmäisen kerran, että meri tarkoittaa myös rajaa, kun Viron puolelta ajautui rantaan piimäpurkkeja.

Aikuisena Nyqvist on viettänyt lomia puolisonsa perheen mökillä Sipoossa. Siellä käydään myös talvella. Jäiden kantaessa Nyqvist on kulkenut jäätä pitkin ja nauttinut siitä, miten aavaa maisemaa on silmänkantamattomiin. ■

Sanna Nyqvist muistelee lämpimästi lapsuutensa kesiä Suomenlahden saaristossa. Erityisesti mieleen ovat jääneet seurakunnan kesäretket Räfsön saarelle.

Irti arjesta saariretriitissä

Stina Huima ohjaa saariretriittiä, jossa meri ja luonto kutsuvat hiljaisuuteen.

Kun veneen kokka suuntaa syyskuussa Porkkalan saaristossa sijaitsevaan Räfsön saareen, alkaa Herttoniemen ja Roihuvuoren seurakunnan paripäiväinen retriitti, totaalinen irtiotto arjesta.

Retriitin toisena ohjaajana toimii Herttoniemen seurakunnan pappi Stina Huima. Räfsö on hänelle uusi, kiinnostava tuttavuus.

– Retriiteissä osallistujille on varattu aina aikaa ja tilaa myös omaan oleiluun, ja meren läheisyys sopii siihen hyvin. Jumalahan puhuttelee meitä myös luonnon kautta.

– Saariympäristö tarjoaa aivan erityisen irtioton vastuista ja velvollisuuksista, kun se on muusta maailmasta eristetty paikka ja sinne mennään veneellä.

Kellon ja kalenterin voi retriitissä unohtaa tyystin, koska päivissä on selkeä ohjelma aamusta iltaan.

Päivä käynnistyy aamurukouksella ja aamupalalla. Sen jälkeen yhteiset ruokailut, rukoushetket ja ohjaajien virikepuheet rytmittävät päivää.

– Näin pyritään ohjaamaan retriitin osallistuja lempeästi syvään läsnäoloon ja hiljaisuuteen, Stina Huima kuvailee.

– Ohjaajien tehtävänä on johdattaa retriitissä mukana olevaa, koska hiljaisuus ei välttämättä ole kaikille tuttu tila. Hänet saatetaan pikkuhiljaa syvempiin kerroksiin itsessään. Ajatuksena on, että Kristus on sinussa ja hän on minussa, sillä jokaisen syvin identiteetti on Kristuksessa.

Räfsön retriitin rukoushetkiin kuuluu muun muassa sydänrukousta. Se on hiljaista sisäistä rukousta.

– Siinä ollaan mahdollisimman avoinna Jumalan läsnäolon kokemiselle. Ja aina, kun rukoilija huomaa lähteneensä ajautumaan omien ajatustensa vietäväksi, hän lausuu hiljaa mielessään jonkin valitsemansa pyhän sanan, joka palauttaa hänet rukoukseen, Stina Huima kertoo.

Retriittiin sisältyy myös kehollisia harjoituksia. Menetelmänä käytetään kehotyöskentelymetodia, jossa rauhallisten venyttelyjen avulla pyritään hellittämään kehollisesti ja antautumaan Jumalan kannattelemaksi.

Huima suosittelee retriittiä ihmisille, jotka kaipaavat irrottautumista ja hengähdystä arjen keskellä sekä merkityksellisyyden ja elämän syvien virtojen etsimistä. Avoimuus kehollisuudelle on myös eduksi.

– Retriitti sopii myös ihmiselle, joka ei ole seurakunta-aktiivi mutta kaipaa mahdollisuutta päästä syvän hengellisyyden äärelle. Sen sijaan ihmiselle, joka on

akuutissa kriisissä, ei retriittiä voi suositella.

Saariretriitin yhteydessä on luonteva pohtia meren symboliikkaa, jota tulee vastaan kristinuskossa eri muodoissa. Se on näkyvissä esimerkiksi virressä 482, Elämä on meri.

– Meri on yksi Jumalan äärettömän rakkauden vertauskuvista. Hänen rakkautensa kannattelee meitä, ja saamme luottaa hänen huolenpitoonsa, Stina Huima sanoo.

– Vesisymboliikassa ylipäätään kelluminen on hyvä vertauskuva irti päästämiselle. Vesi kannattelee, kun olemme rentoina emmekä omien jännitysten ja suoritusten vankina.

Huima mainitsee myös kristillisen kasteen, jossa vesi liittyy puhdistumiseen.

– Kristilliset mystikot puhuivat purgatiosta eli puhdistumisesta, joka viittaa myös parantumiseen. Puhdistuminen ja parantuminen tapahtuvat vähitellen, kun hakeudumme Kristuksen luokse. Hänen läsnäolonsa ja läheisyytensä huuhtoo meistä pois kaikkea turhaa ja parantaa myös syvimpiä haavojamme.

Omaa henkilökohtaista retriittiään Stina Huima viettää useampia kertoja vuodessa erämökissä järven rannalla Pohjois-Karjalassa.

– Mökki on alkeellinen. Sinne ei tule sähköä eikä vettä. Talvella sinne pitää kuljettaa tavarat ahkiolla.

– Olen mökillä viikon verran ilman mitään yhteyksiä ulkomaailmaan. Ne ovat minulle tärkeitä rauhoittumisen ja vetäytymisen aikoja.

Huimalla oli joitakin vuosia myös vene, ja veneillessään hän nautti erityisesti aavasta merestä ja rantojen silokallioista.

– Ihminen hakeutuu jotenkin luonnostaan veden äärelle, jossa näkee kauas. Aava näkymä puhuttelee ja tyynnyttää mieltä.

– On hienoa, että Helsingissä ja muuallakin pääkaupunkiseudulla pääsee kuka

tahansa helposti eri saariin. Mustasaari ja Vartiosaari ovat tästä hyviä esimerkkejä.

Retriittiin rannalle – Hiljaisuuden retriitti 27.–29.9. Räfsön leirikeskuksessa Porkkalan saaristossa. Etusijalla Herttoniemen ja Roihuvuoren seurakunnan jäsenet. Ohjaajina Stina Huima ja Emriikka Salonen. Hinta 130 e. Tiedustelut Roihuvuoren seurakunnan toimisto p. 09 2340 5700. – Hiljaisuuden retriitti 27.–29.9. Poitsilan kartanossa Haminassa. Järjestäjä Vantaan seurakunnat. Ohjaajina Tarja Korpela ja Mari Sydänvuori. Tarjolla myös hiljaisuuden joogaa. Hinta 180 e. Tiedustelut Tarja Korpela p. 050 388 8501 tai tarja.korpela@evl.fi. – Hiljaisuuden retriitti 7.–9.10. Lohirannan leirikeskuksessa Lohjalla. Järjestäjä Haagan seurakunta. Ohjaajina Miira Muroma-Nikunen ja Mari Silin. Hinta 125 e. Tiedustelut Miira Muroma-Nikunen p. 050 380 3235 tai miira.muroma-nikunen@evl.fi. – Hiljaisuuden retriitti 22.–24.10. Velskolan leirikeskuksessa Espoossa. Järjestäjä Espoon tuomiokirkkoseurakunta. Ohjaajina Marja Malvaranta ja Antti Kujanpää. Hinta 90 e espoolaiset, 140 e muut, 45 e opiskelijat. Tiedustelut Marja Malvaranta p. 040 5311 040 tai marja.malvaranta@evl.fi. Lisää syksyn retriittejä: menohaku. kirkkojakaupunki.fi

Stina Huima on huomannut hakeutuvansa luonnostaan veden äärelle. Aava näkymä puhuttelee ja tyynnyttää mieltä.

Omaa polkua kirkkoon

Uteliaisuus ja raskaat menetykset saivat Antti Lindtmanin miettimään, olisiko kirkkoon liittyminen hänen juttunsa.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

Koskaan ei voi tietää, mikä antaa sysäyksen tulevalle uralle. Antti Lindtmanin tapauksessa ne olivat luokkaretkieväät, tai oikeastaan niiden puuttuminen. Koulu ei ollut sellaisia tarjoamassa, joten kahdeksasluokkalainen Lindtman lähetettiin puhumaan asiasta rehtorille.

– Olin luokan pisin poika ja sosiaalinen tyyppi, joten sain sitten tällaisen tehtävän. Asia järjestyi. Se oli ensimmäinen poliittinen saavutukseni, vaikka en sitä silloin vielä tajunnut.

Poliittisten saavutusten sijaan nuori Antti Lindtman haaveili ihan muusta. Hän halusi tulla raskaan ajoneuvon kuljettajaksi ja työskentelikin lukion jälkeen hetken betoniauton ratissa. Siitä tie vei Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöön ensin projektisihteeriksi ja sitten nuorisosihteeriksi.

Opiskelemaan valtiotieteelliseen tiedekuntaan Lindtman ehti vasta päälle kolmikymppisenä, kun hän oli jo kansanedustaja ja SDP:n varapuheenjohtaja.

Hyvänä poliittisen vaikuttamisen kouluna toimi Vantaan nuorisovaltuusto. Kuntavaaliehdokkaaksi Lindtman lähti heti 18 vuotta täytettyään, vuonna 2000, ja tuli ensi kerran valituksi vuonna 2005. Eduskuntaan hän nousi vuonna 2011.

Politiikkaan Lindtmania vetivät erityisesti nuorten asiat. 2000-luvun alussa puhuttiin syrjäytymisestä, asuntopolitiikasta ja nuorten harrastusmahdollisuuksista. Toisaalta hän huomasi, että politiikassa toimiminen tuntui mukavalta ja sopi hänen luonteelleen.

– Totesin, että tykkään olla ihmisten kanssa, kertoa, mitä mieltä olen, ja saada ihmisiä mukaan.

VANHEMMAT EROSIVAT, kun Antti Lindtman oli viisivuotias. Hän jäi asumaan Jouko-isän kanssa Havukoskelle, kun äiti ja sisarpuoli muuttivat Hakunilaan. Ratkaisu ei ollut varsinkaan tuohon aikaan ihan tavanomainen.

Isä piti huolen siitä, että poika sai harrastaa, mitä halusi: koripalloa, sählyä, jalkapalloa ja jääkiekkoa.

– Jos olisin syntynyt johonkin muuhun maahan ja elänyt yksinhuoltajaisän kanssa, en olisi varmaan saanut samanlaisia mahdollisuuksia, Lindtman sanoo.

”

Asiat pitää pystyä perustelemaan itselleen ja tarvittaessa muille.

– Isän filosofia oli, että antaa pojan harrastaa niin paljon kuin jaksaa – pysyypähän poissa pahanteosta. Silloin ehkä otin sen itsestäänselvyytenä, mutta kun jälkikäteen mietin, niin tajuan, ettei se ollut sitä.

Lindtman uskoo, että erityisesti jalkapalloharrastus on vaikuttanut siihen, mitä hän tekee nyt. – Harrastukset opettivat sosiaalisuutta ja kasvattivat itsetuntoa. Samalla oppi käsittelemään onnistumisia ja pettymyksiä.

Ainoastaan kerran isän piti hieman jarrutella poikansa tekemisiä. Tämä tapahtui silloin, kun Lindtman ilmoitti haluavansa lähteä mukaan demarinuorten toimintaan.

– Kaikkeen muuhun isä oli sanonut, että anna mennä ja tee niin kuin parhaaksi näet, mutta silloin hän kysyi, että oletko ihan varma, kun olivat kuitenkin jo koulu ja muut harrastukset. Ihmettelin sitä, mutta pidin pääni.

VUONNA 2016, 34-vuotiaana Antti Lindtman päätti liittyä SDP:täkin vanhempaan instituutioon, evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Hänet oli kyllä kastettu vauvana, mutta kun vanhemmat myöhemmin erosivat kirkosta, erosi poikakin.

Kirkkoon liittymiseen johtivat monenlaiset seikat. Oli omia pohdintoja ja uteliaisuutta kristinuskoa kohtaan sekä muutoksia kirkossa ja yhteiskunnassa – ja muutama raskas menetys. Ensimmäinen niistä oli läheiseksi tulleen appiukon, Pentin, aivan yllättäen tullut kuolema.

– Ei sellaisessa tilanteessa voi olla miettimättä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen.

Nuoren Antti Lindtmanin silmissä kirkko oli vaikuttanut konservatiiviselta ja autoritaariselta, mutta erityisesti arkkipiispa Kari Mäkinen ja Helsingin piispa Irja Askola loivat toisenlaista kuvaa kirkosta ja uskosta.

– Olin toiminut tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta ja huomasin, että hitto soikoon, hehän puhuvat juuri sellaisista asioista, joita kohti Suomessa pitäisi mennä.

Kirkkoon liittyminen oli käynyt mielessä jo vuonna 2011, kun Lindtman oli mennyt naimisiin Kaija-puolisonsa kanssa, mutta avioituminen ei tuntunut siihen riittävältä syyltä.

– Ei se olisi tuntunut oikealta. Asiat pitää pystyä perustelemaan itselleen ja tarvittaessa muille.

Kirkon jäsenyys nousi uudelleen esiin vuonna 2016, kun pari kohtasi suuren menetyksen. Kauan odotettu raskaus päättyi keskenmenoon ja siihen, että Kaija joutui synnyttämään kuolleen lapsen.

– Sairaalassa kysyttiin, haluaisimmeko, että sairaalapappi järjestää siunaustilaisuuden. Ilman muuta halusimme. Tuollaisessa tilanteessa ajatus siitä, että voisimme vielä joskus nähdä lapsen, antoi lohtua.

– Kirkkoon liittyminen oli monen tekijä summa, ja tuo oli piste i:n päälle. Ehkä olisin liittynyt kirkkoon joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin, mutta tuo sysäsi prosessin liikkeelle, Lindtman sanoo.

Lindtman soitti heidän avioliittonsa siunanneelle papille ja kysyi, miten kirkkoon liitytään. Hän ilmoittautui myös aikuisrippikouluun.

– Kaikki sujui hienosti. Kävin kerran tai kaksi tapaamassa pappiakin, mutta enimmäkseen kaikki onnistui netissä.

ERITYISESTI JEESUKSEN vuorisaarna ja kultainen säätö puhuttelevat Antti Lindtmania. Hänen mielestään SDP:n arvoissa ja kristinuskossa on paljon samaa.

– Ymmärrän, kun sanotaan, että uskontoa ja politiikkaa ei pitäisi sekoittaa, mutta kyllähän arvot ovat lopulta koko ajan läsnä niin politiikassa kuin elämässä ylipäätään. Johonkin arvoperustaan oma elämä pitää rakentaa.

Lapsuudenkodissaan Lindtman kertoo oppineensa sellaisia arvoja kuin solidaarisuus, toisen huomioon ottaminen ja nöyryys, joka ei kuitenkaan saa tarkoittaa nöyristelyä.

Kuka?

Antti Lindtman, 42, on kansanedustaja ja SDP:n puheenjohtaja.

Mitä?

Asuu Vantaalla Kaija-vaimon ja Sofie-tyttärensä kanssa. Harrastaa juoksua ja jalkapalloa.

Motto

Jokaiselle pitää tarjota hyvät eväät elämään, mausteet voi valita itse.

Onko politiikassa sitten helppo olla uskollinen omille arvoilleen?

– No, tavallaan se on helppoa, sillä eivät arvot mihinkään muutu ja ne ovat siellä pohjalla koko ajan. Enemmänkin kysymys kuuluu, teetkö riittävästi omien arvojeni eteen, Lindtman sanoo.

– Välillä asiat menevät eteenpäin, välillä taaksepäin. Politiikassa pitää pystyä tekemään

kompromisseja. Pitkään politiikassa mukana olleet tietävät, ettei aina pysty antamaan sataa prosenttia. Maailma ei tule kerralla valmiiksi. Kulunut vuosi on ollut oppositiossa olevalle SDP:n puheenjohtajalle kiireinen. On ollut kahdet vaalit, paljon tilaisuuksia, paneelikeskusteluita, seisomista toreilla, kilometrejä tien päällä ja kipakkaakin yhteiskunnallista keskustelua. Lindt-

man kuitenkin vakuuttaa, että työ on tuntunut yhä mukavalta.

– Enemmän kuin työ, politiikka on minulle elämäntapa. Olen ajatellut, että teen tätä niin kauan kuin hyvältä tuntuu. Tulevaisuudesta ei koskaan tiedä, mutta sanotaan näin, etten ainakaan tekisi työtä, jolla ei olisi merkitystä ja joka olisi ristiriidassa omien arvojeni kanssa. ■

Eron jälkeen

Lukijat kertovat, kuinka pääsivät erosta yli.

”Tunteita ei kannata pakoilla, mutta ei niihin auta jäädä vellomaankaan.”

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS ISTOCK

Ero sattuu syvällä. Erokriisissä on ihan tavallista tuntea ahdistusta, masentuneisuutta, unettomuutta, ärtyneisyyttä ja fyysisiä kipujakin. Joskus eroaminen horjuttaa perusturvallisuutta niin, että tuntuu kuin ote katoaisi koko elämästä.

Kirkko ja kaupunki kysyi lukijoilta, mitkä asiat ovat helpottaneet eron keskellä. Moni on saanut parhaan tuen ystäviltä ja lapsuudenperheeltä.

”Soittelin päivittäin parhaan ystäväni kanssa, ja kävimme kaikki asiat läpi”, 37­vuotias nainen kertoo. 59­vuotias nainen kuvaa: ”Hyvä ystävä oli kultaakin kalliimpi. Saatoin aina soittaa hänelle, kun oli paha olla, ja hän saapui viivana paikalle. En olisi selvinnyt ilman häntä.”

Ymmärtämättömien läheisten neuvot ja sääli saattavat myös pahentaa oloa. Eronneet kokivat

samassa elämäntilanteessa olevat tai olleet ihmiset erityisen arvokkaina.

”Yksi tärkeimmistä avuista oli eroryhmä. Ryhmäterapiassa, jossa oli muitakin eronneita, näki erilaisia taustoja ja eroja. Siitä on nyt kymmenen vuotta, mutta olemme yhä ystäviä kahden ryhmässä olleen naisen kanssa”, 48­vuotias nainen kuvaa.

Ero voi lähentää vanhoihin ystäviin. ”Kumppanilla oli alkoholiongelma. Vuosia peittelin ystäviltä ja perheeltä, minkälaista meillä oli kotona oikeasti. Eron keskellä helpotti, kun enää ei tarvinnut salailla läheisiltä asioita”, 30­vuotias nainen kertoo.

ERONNEET VANHEMMAT kertoivat vastauksissaan yhä uudestaan, että vastuu lapsista ja heidän seuransa auttavat selviämään erosta. Lastenhoitoon liittyy myös arkea ylläpitäviä rutiineja.

Kymmenen merkkiä siitä, että pahin on erossa takana

1. Kyyneleet ehtyvät

”Ei enää itkettänyt joka päivä. Ystäväni sanoikin, että kun itku loppuu, niin rakkaus on kuollut.” Nainen, 53

2. Ahdistus hellittää

”Tuntui viimein siltä, että pystyn hengittämään. Rintaa ei enää puristanut.” Nainen, 30

3. Uni paranee

”Tiesin päässeeni yli pahimmasta, kun illalla yksin vuoteessa unta kehrätessä en enää kaivannut kipeästi eksääni viereen nukkumaan ja silitettäväksi.” Nainen, 50

4. Tunteet entistä kumppania kohtaan muuttuvat ”Kun tajusin surun ja vihan läpi, että säälin eksääni.” Nainen, 52 ”Ei ollut enää kaunaa ketään kohtaan.” Mies, 80

5. Exä ei ole jatkuvasti mielessä

”Menee päiviä, etten enää edes ajattele exääni.” Nainen, 47

6. Elämänilo palaa ”Aloin nauttia asioista, kuten shoppailusta ja ystävien tapaamisesta ilman, että tunsin surua.” Nainen, 42

7. Levollisuus lisääntyy ”Huomasin olevani rauhallisempi ja levollisempi. En enää

murehtinut menneitä.” Nainen, 28

”Alkujärkytyksen jälkeen tunnen helpotusta siitä, että suhde loppui.” Nainen, 56

8. Elämänmuutoksen

pystyy hyväksymään

”Tuntuu vain siltä, että se oli siinä.” Mies, 59

”En ole haikaillut niiden tuttavien perään, joita entinen puolisoni aikanaan toi kuvioihini.” Nainen, 69

9. Muut alkavat kiinnostaa

”Tuli uusi ihastus!” Nainen, 25

10. Uusi suunta erottuu

”Pystyin näkemään elämässäni uusia mahdollisuuksia ja suunnittelemaan tulevaisuutta.” Nainen, 36

”Niinä viikkoina, kun lapset olivat isällään, olin aika paljon menossa, jotta ei tarvitsisi olla yksin kotona. Kun lapset olivat minulla, elämällä oli merkitys. Minulla oli merkitys”, 48­vuotias nainen sanoo.

Moni on saanut erotuskaan lohtua myös muunlajisilta läheisiltä. ”Eron keskellä oloa ovat helpottaneet kissani ja ystäväni”, 19­vuotias nainen sanoo. 56­vuotiasta naista auttoivat ”lemmikit, ulkoilu sekä se, että saan taas olla oma itseni kenenkään vähättelemättä.”

Eläimeltä voi saada ystävyyttä, läheisyyttä sekä patistelua ylös ja ulos. Läheisen eläimen ilo ja into nostavat omaakin mielialaa.

KUN YKSITYISELÄMÄSSÄ on vaikeita päiviä, monesti työ kannattelee. 52­vuotias nainen kertoo saaneensa apua työnteosta, ”ettei jää aikaa murehtia” sekä vapaaehtoistyöstä ”josta tulee tunne, että minulla on merkitystä”. 65­vuotias nainen kertoo eroprosessistaan: ”Innostavat työtehtävät, kivat työkaverit sekä esimiehet ja ­naiset tukivat itseluottamukseni vahvistumista myönteisellä suhtautumisellaan.”

Työ tarjoaa muutakin kuin toimeentuloa ja sosiaalisia suhteita. Moni kertoo käyneensä työterveyspsykologilla. 51­vuotias nainen sai työterveydestä keskusteluapua sekä masennus­, ahdis­

Elokuu on eroamisen sesonkiaikaa

Elokuu oli toiseksi tavallisin erokuukausi vuonna 2023 ja kaikkein yleisin vuonna 2022. Elokuun kärkipaikka erokuukautena vaihteli maaliskuun kanssa.

Viime vuonna tuhannesta avioparista noin 12 päätyi eroon. Avioerojen yleisyys pysyi lähes ennallaan.

Naiset erosivat ensimmäisestä avioliitostaan keskimäärin 42-vuotiaina ja miehet keskimäärin 45-vuotiaina.

Lähde: Tilastokeskus

tus- ja unilääkkeitä. Lisäksi työtoverien tuki auttoi häntäkin.

PARISUHTEEN PÄÄTTYMINEN tuo elämään usein rutkasti aikaa. Jos jaksaa suuntautua ulospäin, on hyvä tilaisuus kokeilla uusia asioita. Ehkä jokin tekeminen on kiinnostanut jo pidempään, mutta jäänyt toteuttamatta, koska entinen kumppani ei innostunut siitä?

”Muutin kauemmas, aloin tutustua uusiin ihmisiin ja varasin itselleni lippuja tapahtumiin. Tein ja teen asioita häpeilemättä itsekseni. En enää ajattele, että olisipa se ja se mukana”, 45-vuotias nainen kertoo. ”Tuli aloitettua uusi harrastus, ja sitä myöten löytyi uusia tosi hyviä kavereita”, 50-vuotias nainen sanoo.

Eronneet lukijat kirjoittavat vapaudestaan, itsenäisyydestään, omannäköisestä elämästään ja siitä, että ovat alkaneet huolehtia itsestään uudella tavalla.

”Oma aika ja ajatuksien läpi käyminen” auttoivat 41-vuotiasta miestä erossa. ”Usko ja rukous toivat lohtua. Musiikin kuuntelu, käsityöt ja hömppäsarjat tv:stä olivat henkireikä”, 48-vuotias nainen kertoo.

Ero tuntuu hyvin erilaiselta päivien, kuukauden, vuoden tai vuosikymmenien päästä. 58-vuotias mies kertoo: ”Erosin kauan sitten poikani äidistä, koska hän petti minua useasti. Ero tuntui alussa raskaalta, mutta myöhemmin helpotukselta. Lopulta tunteeni häntä kohtaan hävisivät kokonaan.” Kun aikaa on kulunut riittävästi, saattaa havaita kuten 33-vuotias nainen: ”Olen paljon onnellisempi yksin kuin huonossa parisuhteessa.” ■ Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Leppävaaran seurakunta pitävät 5.9. alkaen Suomalaisen eroseminaarin, joka maksaa 70 euroa. Siitä on mahdollista anoa maksuvapautusta. Eroseminaareja järjestää myös Väestöliitto. Sen tarjoama Suomalainen eroseminaari maksaa kahdessa osassa 600 euroa. Suomalaisen eroseminaarin tarkoitus on saada osallistujat ymmärtämään eroonsa johtaneet syyt, purkamaan tunteitaan turvallisesti ja rakentamaan hyvää loppuelämää. Eroseminaari kestää 11 viikkoa. Lisää eroryhmiä löytyy osoitteesta suomalaineneroseminaari.fi/eroryhmat.

Eutanasialla pyritään hyvään kuolemaan

EUTANASIA ON saanut mielipidetiedusteluissa kansan enemmistön hyväksymisen, mutta lääkärit vastustavat sitä vedoten Hippokrateen valaan, jossa he ovat sitoutuneet elämän ylläpitämiseen. ”En tule antamaan kenellekään kuolettavaa myrkkyä, vaikka minulta sellaista pyydettäisiin, enkä neuvoa sellaisen valmistamiseen.”

Hyvä kuolema on se, kun lääkäri vapauttaa kärsimyksistä silloin, kun elämän pitkittämisessä ei ole järkeä. Lääkärihän joka tapauksessa tekee päätöksen hoidon lopettamisesta. Palliatiivinen sedaatio eli kuolevan potilaan rauhoittaminen lääkkein on vain ratkaisun pitkittämistä.

Jostain syystä lääkärit eivät ole lukeneet Hippokrateen valaa pitemmälle. Sehän jatkuu muodossa ”Enkä tule antamaan naiselle sikiötä tuhoavia aineita”. Suomessa tehdään vuosittain lähes 8 000 aborttia, ja siihen riittää äidin tahto. Miksi epätoivoisen vanhuksen tahto oman elämän lopettamisesta ei toteudu?

Suhtautuminen eutanasiaan kirkastuu, kun joutuu seuraamaan läheisen kuolinkamppailua, kuten itse jouduin. Lääkäri kertoi, ettei mitään ole enää tehtävissä. Läheiseni aktiivinen hoito lopetettiin – myös riittävä kivunhoito. Vaikka kivut olivat sietämättömiä, ensimmäinen morfiinipiikki annettiin kymmenen minuuttia ennen potilaan kuolemaa. Ei syntynyt riippuvuutta eikä lääkärin vastuu ollut uhattuna.

Reijo Vainio Vantaa

Yhteiskunta kehittyy ja kirkko sen mukana

Mistä johtuu pahuus muita ihmisiä kohtaan?

MAAILMASSA KÄYDÄÄN MONIA sotia, ja Suomen kouluissa esiintyy vaikeaa koulukiusaamista. Joidenkin nuorten arvostus nousee jengissä, kun käyttää väkivaltaa toisia kohtaan.

Monille on tärkeää vain oman edun tavoittelu, ja silloin toisilla ei ole mitään väliä – kunhan juuri minä pärjään ja selviän hyvin. Kaikenlainen pahuus muita kohtaan näyttää lisääntyvän nykypäivänä, vai onko niin?

TAPANI LEPPÄNEN esitti, että kirkko yrittää nykyään miellyttää kaikkia ja menettää siksi loputkin identiteetistään (K&k 13.6.). Olen eri mieltä. Filosofi G. H. von Wright puhui aikanaan arvotyhjiöstä. Liberalismi ei kuitenkaan ole arvotyhjiö. Liberalismissa on vain osittain erilaiset arvot kuin konservatismissa. Eikös Jeesus ole vapahtaja? Jeesus toi vapauden meille. Vapauden synnistä, vapauden rakastaa, vapauden ajatella, vapauden elää itsensä näköistä elämää. Yleensä juuri liberaalit peräänkuuluttavat moraalia ja sääntöjä, oli kyse sitten luonnonsuojelusta, ihmisten ja eläinten oikeuksista tai pakolaisten ja sairaiden auttamisesta.

Rakkaus toisia ihmisiä kohtaan ja toisista ihmisistä välittäminen ovat keskeisiä asioita kristinuskossa. Ovatko nämä asiat häviämässä nykypäivänä? Vai kulkeeko yhteiskunta juuri nyt siihen

Päinvastoin: nuorehkona aikuisena minusta kirkko on nykyään

suuntaan, että kaikkien pitää koko ajan pitää vain omia puoliaan, jotta selviää arjestaan. Onko aikaa edes ajatella lähimmäistään ja muita ihmisiä?

Yhteiskunta ei nähtävästi enää voi taata kaikkia palveluksia kaikille, ja silloin hyvät ystävät ja tutut auttavat tosiaan. Suomessa monet elävät yksin, ja toivottavasti jokaisella on joku ystävä tai tuttu, jonka puoleen voi aina kääntyä ja saada apuja tarpeen mukaan.

Hyvästä työstä toiselle ihmiselle jää kyllä aina hyvä mieli.

syvällisempi, kotoisampi, kutsuvampi ja tekee entistä enemmän hyvää eri ihmisryhmien parissa, vangeista vanhuksiin ja lapsista ja nuorista vammaisiin. Kirkko ei ole menettänyt oppiaan vaan toteut-

taa paremmin Kristuksen käskyä rakastaa.

Yhteiskunta kehittyy ja kirkko sen mukana säilyttäen ydinoppinsa ja teesinsä. Esimerkiksi on tärkeää hyväksyä tiede ja humaani arvo -

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Mika Lille Helsinki

maailma. Ne ovat todistetusti totta eikä niitä vastaan pidä sotia, kuten historiassa on tehty.

Daniel Elkama ympäristötieteilijä

Vantaa

Huoli-ilmoitus alentaa ihmisarvoa

TEIN ERÄÄSTÄ ihmisestä huoliilmoituksen. En voinut tai osannut tehdä hänen hyväkseen mitään muuta. Yritin etsiä diakoniatyöntekijää, mutta en saanut ketään kiinni siinä tilanteessa.

Huoli-ilmoituksen pääsin tekemään netin uumenissa helposti, yhdellä klikkauksella. Mutta se olikin tälle huoli-ilmoituksen saaneelle ihmiselle todella häpeällinen kokemus. Ymmärrän sen täysin. Tämä ihminen koki itsensä niin aliarvostetuksi ja häpäistyksi. Kun vielä rehellisyyden nimissä kerroin nimeni, menetin täysin kasvoni ja luottamukseni hänen silmissään. Kukaan ei tietenkään halua tulla nolatuksi sosiaalitoimen edessä. Ihminen on saattanut joutua tilanteeseen, jossa omat voimavarat eivät riitä pitämään yllä toivoa siitä, että elämään tulisi joskus valoa.

Mieleeni tulikin, että tämä on väärä tapa auttaa ihmistä, kun asiat ovat menneet pahasti solmuun. On keksittävä muita tapoja auttaa. Ihmisellä itsellään on tarpeeksi huolia – pitääkö hänelle niistä vielä erikseen kertoa oikein huoli-ilmoituksella!

Huolestunut lähimmäinen Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä.

Lukijat kommentoivat kirjoitusta Kirkko ja kaupungin Facebooksivuilla muun muassa näin:

Anu R.: Huoli-ilmoitus on erittäin tärkeä toimenpide kun sen todella tekee syystä ja valtaosa näin toimiikin. On paljon ihmisiä jotka ei (pyynnöistään huolimatta) saa riittävää apua ja tuolloin huoliilmoitus lähes poikkeuksetta käynnistää kartoituksen: onko ihminen riittävän avun piirissä.

Eila H.: Ei pitäisi toimia kuulopuheiden perusteella, pitäisi olla faktatietoa. Monesti naapurit esim. kerrostaloissa ”kyttäävät” ja puhuvat selän takana asioista.

Jukka V.: Aina riippuu siitä, millainen sosiaalityöntekijä on vastassa. Samoin henkilöstä itsestään riippuu paljon.

Ne alkavat taas – kuorot, kerhot ja kurssit

menohaku.kirkkojakaupunki.fi

Sacrum on muuttanut Kalevankadulle!

Selkoa kristinuskosta

Kirja kertoo selkokielellä kristinuskon sanomasta ja kristillisestä kirkosta erityisesti Suomessa. Kirjasta voit lukea kristillisistä juhlista ja kirkollisista toimituksista, kuten kaste, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen. Soveltuu kaikille selkokielen käyttäjäryhmille.

29,90 (31,90)

Laulujen laulu

Älyllinen trilleri ja rakkausromaani, joka kytkee toisiinsa aatehistorian sekä nykypäivän tietoverkot ja salaliittoteoriat, mutta jossa kaipuu kantaa eri maiden ja aikakausien välillä – kuolemankin taakse.

30,60 (34,00)

Ihmeet

– Alustava tutkielma

Kirja tarjoaa välineitä kristinuskoon liittyvien ihmeiden arviointiin. Rakastettu kirjailija C.S. Lewis puolustaa ajatusta, että ihmeitä tapahtuu; ne ovat tilanteita, joissa yliluonnollinen puuttuu luonnon toimintaan.

27,00 (29,00)

Jaana Pöllänen Vapaa elämään – Lasse Heikkilän hengellisiä tangosävelmiä 14 uutta hengellistä tangolaulua eri sanoittajilta.

cd 20,00 nuottikirja altolle 20,00 nuottikirja mezzosopraanolle 20,00

Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki (UUSI OSOITE) Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. 040 735 2096

Risto Saarinen

C.S.Lewis

Pertti Rajala

Palveluja tarjotaan

OLETKO PELKOPOTILAS

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella

Hammaslääkäriasema

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa (09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7 Huom! Käynti Kielotien puolelta

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla 020 730 7260

• Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki

• Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo

Yksilölliset hammasproteesit

suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Mediamyynti

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

Tilaa lauluesitys / Hautajaiset, häät, ristiäiset. Koulutetut laulajat (MuM) yksin tai yhdessä. Ohjelma toiveiden mukaan! Senja Syrjälä 0503377169 / www.senjasyrjala.fi

Jere Hölttä 0404144325 / www.jereholtta.com

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Pihatyöt omakoti- ja rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

HYVÄÄ

MULTAA!

Leikkihiekat, sepelit. Toimitettuna pienellä autolla. P. 0500 450 420. www.jvlammi.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 040 446 2185

Hautauspalveluja

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800

www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Tmi Siivous ja Kotiapu Jari Heikkilä. 20e/h (sis. alv). Kotital.väh.jälk. 8e/h. Ei muita lisiä. Siivoukset, ikkunanpesut, poraukset ja muu apu kodin askareisiin huolellisella ja ystävällisellä ammattitaidolla. Tyytyväisyystakuu. P. 045 1635903.

Hyvinvointia Arjesta

○ Kauppa- ja saattoapua ○ Omaishoidon vapaat ○ Kotiapua

○ Seuraksi ulkoilemaan Ilahduta lahjakortilla! www.hyvinvointiaarjesta.fi

Paula Sallinen 040 142 6574

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 39€+tehty työ.

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 446 2186

p. 050 577 3395

KotonaAsuen.fi

Luotettavaa apua kotiin

jo vuodesta 2008

• Kumppanuutta ja seuranpitoa

• Alzheimer ja muistihoivaa

• Henkilökohtaista hoivaa

• Viriketoimintaa

• Ruoanvalmistusta

• Kodinhoidollista avustusta

• Asiointi- ja kuljetusavustusta

Olen parturi-Kampaaja Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä

P. 040 50 50 188

Kaire Laanemäe

Ihmisläheistä tietokoneiden, Internetin ja digilaitteiden asennus- ja ongelmanratkaisupalveluja ja koulutusta paikan päällä. Ota yhteyttä! P. 040 322 6682

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Arvoisat omaiset

Helsingin hautainhoito tarjoaa yksityisenä palveluntarjoajana hautainhoitosopimuksia ja -palveluita pääkaupunkiseudun hautausmailla.

Haudanhoitosopimukset

Haudan kunnostus

Hautakiven hoito

Muistopalvelu

Haudan talvihoito

info@hautainhoito.fi

lääkäri

Tikka alk. 69 € aika 20 min.

· Ilmainen hammastarkastus hoidon yhteydessä, muuten vain 15 €

· Hammasvalkaisu 99 €

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia

Hammaskoru

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

HAMMASTEKNIKKO 24

010 582 2610

h

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa

○ Ilmainen proteesien tarkistus

www.hautainhoito.fi

Merituhkauspalvelut upeilla aluksilla ja yli 15 vuoden kokemuksella Helsingissä ja Espoossa Merituhkaus on kaunis ja arvokas hautaustapa. Meren äärellä on aina mahdollisuus hiljentyä ja muistella vainajaa.

Lue lisää: www.helsinginvenetaksi. fi/merituhkaukset • P.050 556 6711

050 308 4935

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt

Edullisesti suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi

Siivouspalveluja

Ostamme autoja Myös sähkö- ja hybridiautot. Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohtoniemi Oy p. 050 542 2388.

Taide-esineet. Arvoirtaimisto. Antiikki. 1900-1980. Artek. Kokoelmat. Kuolinpesät.

Käteismaksu/tili. 045 209 8800 Pekka funktiodesign.fi

Ostetaan

kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Lakipalveluja

Koti siistiksi!

Me teemme kodinhoitoa ja ALV vapaata kotipalvelun tukipalvelua.

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Varaudu elämän taitekohtiin

Jäämistösuunnittelu, testamentit, lahjakirjat, edunvalvontavaltakirjat, hoitotahdot, perukirjat, pesänselvitykset, ositukset, perinnönjaot ym. 050 357 7807 lakirytkonen.fi

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja a Perintö J Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen

OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen

Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki puh 09 622 5930

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset https://perhejaperinto fi

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Soita 050 3311 257 tai laita sähköpostia info@jenninkotisiivous.fi niin laitetaan koti kuntoon.

Tutustu meihin lisää www.jenninkotisiivous.fi

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Kotimaisin voimin ikkunanpesut vahvalla kokemuksella. P. 040 256 6907/Salonen

Seuraava

Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy 29.8.

(varaus 16.8. mennessä)

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS ke 21.8. klo 18 Hiidenkiviseurat Klaukkalassa, Ylitilant.6; esitelmä O.Lehtipuu, laulu N.Rantala; tarjoilu ja seurat. klo 18 kesäseurat Östersundomissa, Kappelint.65; Hgin Mikaelin, Sipoon suom. ja H-Y:n yhteiset seurat. ke 28.8. klo 18 Hvittorpissa 7 srk körtti-ilta, Hvittorpint.245; seurat iltakahvien ja seurustelun jälk n klo 19.

Helsingin

Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22

pe 30.8. klo 19 alueseurat: Mikaelin kirkko

ti 10.9. klo 19 alueseurat: Huopalahden kirkko

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa!

Rakennusala

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Pyörätuolirampit, rollaattoriluiskat, kodin apuvälineet. Tilaa ilmainen kartoitus.  Soita 041 319 8346 Jarkko Leppäharju, Onlino Oy. www.onlino.fi

Tuore aviopari etsii ensiasuntoa Hki kantakaup. ja lähiymp.Tarjoa kaikenkuntoisia. 0443820188

Kiinteistönvälitystä

Myytävänä Pakilassa siirtolapuutarhamökki hyvin hoidettuine puutarhoineen. Mökissä kaikki asianmukaiset mukavuudet. Puh. 0449731089

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Vuokrataan kaksio Pihlajamäestä, 56 m2, 730 €/kk. Rauhallinen talo, hissi, tyydyttäväkuntoinen. Myös lyhytaikaisesti  (useampia kuukausia, kalustettuna). Txt/soita p. 0400 739887

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

PAISE MEPPI KATAINEN SILLÄ TAVALLA

RAUKEITA

KEVYTRAKENTEINEN

MÄTTÖMIÄ

PAIKKANSAPITÄMÄTÖN

HYVIEN TAPOJ EN VASTAINEN

HUOVINEN

LYÖDÄ LYTTYYN NAISÄÄNI

ITSE AIHEUTETTU IKÄVÄ TILA ALUE KAUKANA MONI LASTENOHJELMA -HANHI

HUIPUTTAA -1.

OMISTETT U JÄRVI

RAUTELIN EKBLAD

MÄÄRÄTEHTÄVÄSSÄ

NEUVOVA LEMMEKÄS

RANNIKOLLA DESCARTES

ESPOON TAIDEMUSEO

TAIKUUS MAKSETTAVIA

VESIHÖYRYÄ

VÄLIMEREEN

TIETOISUUDET NIINISTÖ

PINKOMISTA JUHLIIN

ETEISTILOJA MAI KAT

TUORE MERKILLINEN -NALLE PINTAVIKOJA VARAPUHEMIEHEN PERHETTÄ

PIHALLE KUORTA

TEKSTISSÄ STILISOITU

ASIAPAPEREISTA

YHTEISELON MUOTOJA LOTTA

RISKIALTTIIT

LÄÄKKEIDEN TUKKUMYYJÄ

NINA

VUORISALMI LOISIA

TUOHIEN OTTOON

ENNÄTTÄÄ NORSUILLA HAMPAAN PINNALLA

EDELTÄVÄ

NAAPURIN POPPOPPOO VARTALOA

OSANA INDONESIAA

PETOJA

VAJOTA

PERSOJA

SÄVELTÄNYT BERGMAN

RAHALLE USEIN

SITÄ SUN TÄTÄ

ETÄISYYS

ENNUSTETTUJA

25.8.

Sunnuntain evankeliumissa (Mark. 12:41–44) Jeesus nostaa köyhän lesken esikuvaksi lähimmäisenrakkaudesta.

Maallisesti kanssaihminen

MIKAEL AGRICOLAN 1500-luvulla suomentama lähimmäinen-sana on tuttu kymmenestä käskystä. Kahdeksas, yhdeksäs ja kymmenes käsky kehottavat huomioimaan toisen ihmisen: ei saa lausua lähimmäisestä väärää todistusta eikä tavoitella lähimmäisen omaisuutta, puolisoa tai mitään, mikä hänelle kuuluu. Sana lähimmäinen kuuluu erityisesti hengellisen kielen sanastoon. Suomen kielen sanakirjassa lähimmäinen määritellään kanssaeläjäksi tai kanssaihmiseksi.

NINA RIUTTA

Näytä meille lähimmäinen

Jeesus oli oppilaineen käymässä Jerusalemissa. Hän opetti temppelissä ja väitteli vastustajiensa kanssa. Sen jälkeen hän katseli, kuinka ihmiset panivat rahaa kolehtiarkkuun temppelin esipihalla. Monet rikkaat lahjoittivat paljon. Jeesus kiinnitti katseensa kuitenkin köyhään leskeen, joka laittoi arkkuun pari kolikkoa.

Jeesus kutsui oppilaat luokseen ja tahtoi heidän havahtuvan tilanteeseen: Leskirouva lahjoitti yhteiseen hyvään enemmän kuin kukaan. Kun toiset antoivat liiastaan, hän pani likoon kaiken, mitä hänellä oli.

Oppineet, joiden kanssa Jeesus oli temppelissä aiemmin keskustellut, muistivat, miten kirjoitusten mukaan Jumalaa tuli rakastaa koko sydämestään ja mielestään ja koko elämällään ja voimallaan.

Köyhä nainen teki juuri niin. Tietämättään hän osoitti, mitä todellinen lähimmäisenrakkaus on.

Jo aiemmin Jeesus oli keskustellut oppilaittensa kanssa siitä, mitä hänen seuraamisensa ja oppilaanaan oleminen merkitsi. Nainen antoi siitä heille nyt käytännön esimerkin.

Miten voi rakastaa Jumalaa ja lähimmäistään koko sydämestään ja sielustaan? Se ei tapahdu hetkessä, vaan vaatii aikaa ja oivallusta. Jotakin tapahtuu meille – jokin koskettaa meitä sielumme sisimpää myöten. Siten meissä käynnistyy sisäinen muutos, joka alkaa murtaa hiljaa vastarintamme. Emme kykene itse puhdistamaan sieluamme pihiydestä, välinpitämättömyydestä ja kovuudesta. Sen tekee Jumala, joka koskettaa sisäistä elämäämme, syvintä meissä, ja näyttää meille lähimmäisen.

LAURI MAARALA

Jumalan rakkauden mietiskely

Istu hetki hiljaa ja hengittele rauhassa.

Mieti, miten Jumala rakastaa sinua ilman rajoituksia kaiken hyvyytensä voimalla.

Hän näkee sinussa myös sen, mitä et haluaisi itsessäsi nähdä etkä kenenkään muunkaan näkevän.

Hän rakastaa sinua sellaisena kuin olet. Samoin hän rakastaa läheisiäsi ja niitä, joita sinun on vaikea rakastaa.

”

Sota tuli ajomatkan päähän.

Oli pakko päästä tekemään jotain konkreettista.

EMMI SÖDERHOLM, PAKOLAISET TURVAAN RY:N PERUSTAJA

Rinnekotien ikääntyneille tarkoitettujen palvelujen tavoitteena on tarjota asiakkaalle turvallinen koti ja vieraanvarainen yhteisö, jossa osallisuus ja toimijuus ovat osa arkea.

Tuomme jokaiseen päivään ilon hetkiä.

Tarjoamme pääkaupunkiseudun hoivakodeissamme ympärivuorokautista palveluasumista, hoitoa ja huolenpitoa ikääntyneille asukkaillemme. Meille voit tulla asumaan hyvinvointialueen kautta, palvelusetelillä tai itse maksaen.

Rinnekodit, palveluneuvonta 09 7750 5980, arkisin kello 9–15.

15.8.2024 kirkkojakaupunki.fi

Vantaalla pidettiin ripari erityisen tuen nuorille s. 4

Perhekerho tarjoaa seuraa lapsille ja aikuisille s. 8

Kohti uutta

Eila Astanen ja Hanna Raunu ohjaavat ryhmää eläköityville s. 2

Äskettäin eläköityneet kokoon

Mitä vielä? -ryhmässä jaetaan omia kokemuksia ja pohditaan, minkälainen elämänvaihe eläkkeelle jääminen on.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Tikkurilan seurakunnassa alkaa elokuussa Mitä vielä? -valmennusryhmä äskettäin eläköityneille.

Ryhmä toimii vertaistukiperiaatteella ja sen ohjaajina toimivat diakoniatyöntekijä Hanna Raunu ja vapaaehtoistyöntekijä Eila Astanen.

Mitä vielä? -ryhmä päätettiin perustaa, kun moni seurakuntalainen oli toivonut, että sitä alettaisiin pitää Tikkurilassa.

Raunun työtiimissä tutustuttiin Kirkkohallituksen tuottamaan materiaalin, joka on tarkoitettu valmennusryhmän ohjaamisen tueksi.

– Samana päivänä, kun juttelin työkaverini kanssa tästä ryhmästä, Eila soitti minulle ja ehdotti äskettäin eläköityneiden ryhmän perustamista. Olin tavannut Eilan kanssa aiemmin, ja ajattelin, että hänen puhelunsa oli kuin rukousvastaus, Raunu kertoo.

– Olen itse käynyt Mitä vielä? -ryhmän Espoossa Tapiolan seura-

kunnassa. Ajattelin, että sellainen ryhmä voisi tulla myös Tikkurilaan ja levitä kaikkiin Vantaan seurakuntiin ja vaikka ympäri Suomen. Satuin soittamaan Hannalle sopivaan aikaan, sanoo Astanen.

Raunu ja Astanen sopivat tapaamisen ja ottivat yhdessä Mitä vielä? -materiaalin esille.

– Päätimme ensimmäisessä tapaamisessamme Eilan kanssa, että pidämme ryhmää ainakin aloituskerralla kuusi kertaa ja että teemme kokoontumisista vähän omanlaisemme version, Raunu kertoo.

HANNA RAUNU ON OHJANNUT Tikkurilan seurakunnassa yli 60-vuotiaille tarkoitettua Senioripysäkki-toimintaa. Ryhmässä on käsitelty jokaisen elämää henkilökohtaisesti ja keskusteltu elämänvaiheista ja ikääntymisestä.

Tulevassa Mitä vielä? -ryhmässä pohditaan samanlaisia kysymyksiä, vaikka siinä pääpaino on eläköitymisessä ja työstä poisjäämisessä.

– Ryhmään tulevan on tärkeä ymmärtää se, että on valmis puhumaan omasta elämästään. Kun uskaltaa puhua avoimesti ja miettiä omaa itseä, se voi olla voimaannuttava kokemus. Puhumaan rohkaistuminen voi vaikuttaa sosiaalisin suhteisiin niin, että on helpompi saada uusia ystäviä.

Ryhmässä voi myös huomata sen, millä tavalla itse on sosiaalinen. Porukasta löytyy usein erilaisia näkökulmia. Sellainen on Raunun mielestä raikasta.

– Vertaistukea on juuri se, miten ihmiset reagoivat toisiinsa ja miten he voivat erilaisissa elämäntilanteissa auttaa toisiaan.

– Ryhmästä voi saada välineitä ja

Osa Tikkurilan kirkon julkisivun tiilistä on käsin painettuja erikoistiiliä, joista löytyy raamatunlauseita.

Hanna Raunu (vas.) ja Eila

Astanen huomasivat Tikkurilan kirkon ulkoseinään painettujen sanojen liittyvän myös Mitä vielä? -ryhmän kantaviin ajatuksiin.

Ryhmä äskettäin eläköityneille

Mitä vielä? -ryhmä äskettäin eläkkeelle jääneille alkaa ma 26.8. klo 15.30–17 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a, huone Joosef.

Ilmoittautumiset 23.8. mennessä p. 050 439 9651 tai diakonia.tikkurila@evl.fi Kerro nimesi ja yhteystietosi sekä mihin ryhmään ilmoittaudut. Ryhmään ilmoittautuneet haastatellaan. Lisätietoja: diakoniatyöntekijä Hanna Raunu p. 050 384 8481.

Mitä vielä? -ryhmään otetaan kahdeksan henkilöä ja se kokoontuu kuusi kertaa: 26.8., 2.9., 9.9., 16.9., 23.9. ja 30.9. klo 15.30–17. Osallistujien odotetaan sitoutuvan jokaiseen kertaan.

Mitä vielä? -valmennusryhmän ohjaajan opas on ladattavissa Kirkkohallituksen sivuilta julkaisut.evl.fi

tuvat yhteen

ajatuksia, miten uudesta elämäntilanteesta löytää rakennusaineita, joilla rakentaa elämää, johon itse on tyytyväinen. Ehkä voi myös löytää itsestään jotain uutta.

EILA ASTANEN ON OPISKELLUT monia asioita ja ollut monessa työpaikassa. Hän on myös ohjannut erilaisia ryhmiä ja tekee sitä edelleen. Tällä hetkellä hän opiskelee ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi, ja tavoitteena on valmistua syyskuussa. Hän jäi eläkkeelle nelisen vuotta sitten.

– Minusta oli erittäin mielekästä jäädä eläkkeelle, mutta tiedän, että joillekin eläköityminen voi olla shokki. Varsinkin, jos jää työelämästä suoraan eläkkeelle tai identiteetti on ollut pääosin työkeskeinen, muutos on suuri. Monet loiventavat muutosta tekemällä osa-aikatyötä tai vapaaehtoistyötä, kertoo Astanen.

”

Kun uskaltaa puhua avoimesti ja miettiä omaa itseä, se voi olla voimaannuttava kokemus.

DIAKONIATYÖNTEKIJÄ

HANNA RAUNU

Omasta Mitä vielä? -ryhmään osallistumisestaan Astasen mieleen nousevat aikajanat.

– Teimme ryhmässä muun muassa aikajanan omasta työelämästä.

Siihen merkittiin kivat kohdat ja vähemmän kivat kohdat. Mietimme, mitä haluaa ottaa työpaikalta mukaan ja mistä haluaa luopua. Teimme aikajanan myös omasta elämästämme.

– Parityöskentely oli kivaa. Kun pari aina vaihtui, tutustuimme toisiimme. Oli hyvä, että tapasi vertaisia ja kuuli monenlaisia tarinoita, hän kertoo.

ELÄKKEELLE JÄÄMISEN jälkeisessä vapaassa tilassa syntyy Hanna Raunun mukaan uutta, jos ajattelee positiivisia asioita.

– Kun ryhmässä miettii omaa itseä ja omaa tilannettaan, uusia näkökulmia tulee väkisinkin ja ne vievät eteenpäin, hän sanoo.

Eila Astasen mukaan Mitä vielä? -ryhmässä oleminen vaikutti itsetuntoon. Kun kuuli erilaisia ta-

rinoita ja erilaisia mielipiteitä, siitä muodostui yhteisöllisyyttä, jossa löytyi oma ääni.

– Vaikka toinen oli eri mieltä, niin ymmärsi, että minäkin olen tässä ja olen tämän yhteisön jäsen. Minä olen tämmöinen ihminen ja tuo on tuollainen ihminen. Se oli voimaannuttavaa, sanoo Astanen. Hänen mielestään ihmisten hyvien puolien ja yleensä hyvän huomaaminen olisi elämässä aina tärkeää, koska kaikenlaisia koettelemuksia joka tapauksessa tulee.

– Jos jotakin haluaa, kannattaa miettiä, kumpi elämää ohjaa: haaveet vai pelko. Haluan rohkaista uuden kokeilemiseen. Kun käy välillä epämukavuusalueella, epämukavuus vähenee ajan myötä. Pitää uskaltaa ottaa pieniä, omasta mielestä järkeviä riskejä, sanoo Astanen. ■

Mitä vielä? -ryhmä kokoontuu Tikkurilan kirkon Joosef-huoneessa.

Ripari kuuluu kaikille

Erityisen tuen riparilla opetus on elämyksellistä ja jokaiselle omanlaista.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVAT ANTTI RINTALA

Selkokielistä, toiminnallista, elämyksellistä ja yksilöllistä. Sellaista on opetus Vantaan seurakuntien erityisen tuen päivärippikoulussa, joka on suunnattu kehitysvammaisille ja muuten erityistä tukea tarvitseville nuorille. Täällä jokaiselle riparilaiselle on tehty henkilökohtainen opetussuunnitelma. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että riparipäivä voi olla eri nuorilla eri mittainen.

– Täällä toimitaan nuorten ehdoilla. Meillä työntekijät joustavat, jotta kaikki saavat hyvän rippikoulukokemuksen, Vantaan seurakuntien

kasvatuksen asiantuntija Iris Sotamaa kertoo.

Kesäkuisena keskiviikkoaamuna nuorten ripariviikko on puolivälissä. Nuoret ovat kokoontuneet Viertolan koulun Liljatien opetuspisteen luokkaan, jonne on rakennettu alttari kahden pulpetin päälle.

Aluksi kysytään, miten edellisenä yönä on nukuttanut. Vastauksen saa antaa peukun asentoa säätämällä. Kun on käyty läpi, mitä ohjelmaa tänään on luvassa, kirkkohetki voi alkaa. Kaksi riparilaista tulee alttarin luo soittamaan triangelia sen merkiksi.

Eilen riparilla on rukoiltu muun

muassa Portugalin jalkapallojoukkueen puolesta. Kirkkohetkessä erilaisia rukousaiheita esitetään kuvina. Kun pappi Krista Valtonen on kertonut Jumalan rakkaudesta, riparilaisten luona kierrätetään taulua, jonka suurta huopasydäntä voi silittää.

”JUHLITAAN MUN RIPARIA. ELINA SEPPÄLÄ

EHTOOLLISEN AIKANA leirimummo Kaarina Leinonen jakaa nuorille ehtoollisleipää, jonka saa kastaa viiniin. Kirkkohetken lopuksi nuoret saavat säestää laulua marakasseilla ja muilla soittimilla. Sitten läh-

detään välitunnille käytävään, jossa voi harjoitella jonglööraamista huiveilla tai antaa sirkuslautasen pyöriä sormenpäässä.

Viertolan ripari on osa loma-ajan päivätoimintaa, jota Vantaan ja Keravan hyvinvointialue järjestää nuorille. Osalla nuorista on mukana hyvinvointialueen puolesta yksi tai kaksi ohjaajaa.

RIPARIRYHMÄN YHTEINEN matka on alkanut tapaamisilla, joihin myös nuorten perheet ovat osallistuneet. Ensimmäinen tapaaminen oli jo helmikuussa, toukokuussa vietettiin yhteistä grilli-iltaa ja kummipäivän tapaamiseen saivat osallistua myös nuorten kummit perheineen.

Tänään pienryhmän oppitunnilla arvuutellaan, mitä lattialle asetettuun säkkiin kätkeytyy. Ei, siellä ei ole suklaalevy eikä peili. Eilen ri-

Rippileirillä kokeiltiin myös jonglöörausta huiveilla. Kuvassa Pinja Rausku, Elina Viianranta ja Elina Seppälä.

parilla oli peili, johon kurkkaamalla näkyi Jumalan ihmeellinen luomistyö: oma kuva. Säkistä paljastuu hiekkaa, jonka päälle rakentuu Raamatun tarina peltoon kätketystä aarteesta.

– Rippikoulussa on valtavasti tavoitteita. Täällä niistä kristallisoidaan olennainen, ollaan uskon ja perusasioiden ytimessä, Iris Sotamaa kertoo.

– Nuoret ovat aitoja, välittömiä ja rohkeita. Täällä ei nolostella hengellisistä asioista puhumista, hän sanoo.

OON MAALANNUT, on pelattu koripalloa, Elina Viianranta luettelee riparitekemisiä.

On ollut tarinahetki, kuunneltu rentouttavaa musiikkia ja askarreltu. Elina on ehtinyt myös keinumaan ja kiipeilemään.

Seuraavana sunnuntaina vietetään konfirmaatiota Tikkurilan kirkossa. Sen jälkeen Elinan rippijuhlat jatkuvat mummun ja vaarin luona, jossa on luvassa monenmoista tarjottavaa. Juhlissa saa myös olla ulkona ja hyppiä trampalla.

– Liikkuminen on mun juttu, voimistelua harrastava Elina kertoo.

Elina Seppälä, jota kutsutaan Elluksi, kertoo oppineensa riparilla jonglööraamista ja uusia lauluja. Ellun lempikappale riparilla on tänään aamun kirkkohetkessä laulettu ripariklassikko Tilkkutäkki ja lempiyhtye suomenkielistä popmusiikkia esittävä Kuumaa.

Ellu kertoo, että riparin alussa vähän jännitti, mutta se meni nopeasti ohi.

– Enää ei jännitä, hän kertoo ruokapöydän ääressä.

Ruokailun jälkeen päiväohjelma jatkuu ulkoilulla, osa menee päivälevolle. Iltapäivällä on tiedossa tarinahetki ja toinen oppitunti. Puoli kahdelta syödään välipala, jonka jälkeen on päivän päätöshetki. Huomenna katsotaan riparilaisten kastekuvia.

Sunnuntaina konfirmaation jälkeen Elina Seppälän kotona syödään kakkua. Paikalle tulee Ellun mukaan ”melkein koko suku”.

– Juhlitaan mun riparia, hän sanoo.

Elina Seppälä on oppinut riparilla muun muassa uusia lauluja. Kuvassa oikealla on Iris Sotamaa.

Jouluradio on pääosin luterilaisten seurakuntien rahoittama kanava. Se alkaa soida marraskuun alussa.

Jouluradio ja Sanoma Media yhteistyöhön

Jouluradio ja Sanoma Media Finland Oy ovat tehneet kaksivuotisen kumppanuussopimuksen. Kumppanuudella vahvistetaan Jouluradion teknistä ja taloudellista pohjaa sekä lisätään kanavan näkyvyyttä. Sanoma hoitaa jatkossa Jouluradion kumppanuusmyynnin.

Tulevalla kaudella Sanoma myy Jouluradion pääkanavalle rajatun määrän sponsorimainoksia, jotka sopivat kanavan tunnelmaan ja istuvat Jouluradion arvoihin.

Jouluradio jatkaa edelleen itsenäisenä brändinä ja kanavana, joka on voittoa tavoittelematon ja pelkästään joulumusiikkiin keskittyvä. Jouluradio on osa pääkaupunkiseudun seurakuntien Kirkko ja kaupunki -mediaa ja pääosin luterilaisten seurakuntien rahoittama radio.

Peruskorjaus valmistui: toiminta palaa takaisin Myyrmäen kirkkoon

Rippileirin pappi

Krista Valtonen kuljettaa Raamatun hahmoja aavikolla.

Myyrmäen kirkon peruskorjaus on valmistunut. Urakka luovutettiin 7. elokuuta. Toiminta kirkolla alkaa syyskuussa. Arkkitehtonisesti merkittävä, arkkitehti Juha Leiviskän suunnittelema Myyrmäen kirkko kärsi sisäilmaongelmista ja se suljettiin vuonna 2019. Peruskorjaus käynnistyi keväällä 2023.

Kosteusongelmien korjaamisen ja vastaavien ongelmien ennaltaehkäisyn lisäksi kirkon talotekniikka ja tilat on päivitetty vastaamaan tämän päivän tarpeita.

Kirkon avajaisviikkoja vietetään 16.9.–13.10. Myyrmäen kirkolla järjestetään myös avoimi-

en ovien päivät 16.–19. syyskuuta. Kirkko on avoinna seitsemästä seitsemään eli klo 7–19, jolloin kirkossa voi piipahtaa vaikka työmatkan yhteydessä. Samoina päivinä on luvassa myös opastettuja kierroksia uusitun kirkon tiloihin. Ensimmäistä messua kirkossa vietetään sunnuntaina 8. syyskuuta ja Myyrmäen kirkko 40 vuotta -juhlamessua vietetään sunnuntaina 22.9. Vantaankosken seurakunta on toiminut väistötiloissa Myyrmäen Virtatalossa sijaitsevassa Virtakirkossa. Toiminta siellä päättyy elokuussa. Viimeinen messu Virtakirkossa vietetään sunnuntaina 25. elokuuta.

2 500 ekaluokkalaista aloitti koulun

Vantaalla aloitti koulunsa torstaina 8. elokuuta 2 500 uutta ekaluokkalaista. Heistä 73 opiskelee ruotsinkielisessä perusopetuksessa. Vantaan kaupungin lukioissa aloitti opintonsa 1 400 uutta lukiolaista. Heistä 54 opiskelee ruotsinkielisessä Helsinge gymnasiumissa.

Ammattiopisto Variassa opinnot aloitti noin 970 nuorta, jotka vastaanottivat paikan yhteishaussa. Tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (TUVA) aloitti 134 peruskoulun päättänyttä oppivelvollista nuorta. Uusia eskarilaisia Vantaalla on 2 550.

JOULURADIO

Hakunilan seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

Hakunilantie 48 avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta

Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset

YouTube: Hakunilan seurakunta

SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavoitettavissa: ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA

Musiikkihetki Facebookissa joka toinen keskiviikko klo 12.

Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.

Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO

Hakunilantie 48, suntio p. 050 409 0500, avoinna ma, ti, to klo 10–14, ke 10–15, su 11–14.

Raamattu-ilta perjantaisin klo 18.30.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12.

Toivo Café keskiviikkoisin klo 13–15. Kupponen kahvia, kanssaihmisiä ja aurinkoa kirkon pihalla kävelyraitin puolella. Sateen sattuessa aulassa. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykseen. Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14.

Messu su 18.8. klo 12. Piia Ahtee, Sari Kokkonen, Tuomas Heikkilä. Vivace-kamarikuoron konsertti pe 23.8. klo 19. Vapaa pääsy, maksullinen käsiohjelma. Väliajalla buffetti.

Messu su 25.8. klo 12. Tiina Palmu, Piia Ahtee, Sini Nikku.

Inkerinsuomalaisten paluumuuttajien ryhmä ke 27.8. klo 13.

LÄNSIMÄEN KIRKKO

Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391 Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12.

Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.

18 до 20. Messu su 18.8. klo 10. Piia Ahtee, Tuomas Heikkilä.

Messu su 25.8. klo 10. Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä.

MUUALL A

Puistomuskari Vaaralan pallokentällä (Harjunreuna 16) pe 16.8. ja pe 23.8. klo 10. Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan

kanssa.

Lapsikuoro Kuunloiste on alakouluikäisten lasten kuoro, joka harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 16–16.45. Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoroseikkailuun!

Nuorisokuoro Aurinkotanssi on yläkoulun kynnyksellä sekä yläkoulussa olevien nuorten oma kuoro. Se harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 17–17.45. Aurinkotanssissa on letkeä tekemisen meininki, johon jokainen nuori saa tulla omana itsenään.

Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa kanttori Sini Nikku. Lisätietoja: sini.nikku@evl.fi

TULOSSA

Uusi Senioripysäkki-ryhmä aloittaa Hakunilan kirkolla syksyllä 2024. Hae mukaan ryhmään nyt, sinä yli 60-vuotias! Senioripysäkkiryhmät ovat HelsinkiMission kehittämiä, ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä. Ryhmät ovat maksuttomia ja ehdottoman luottamuksellisia.

Ryhmä kokoontuu 15 kertaa 1,5 tunnin ajan kerran viikossa. Ota yhteyttä ryhmää ohjaavaan diakoni

Heli Leskiseen, heli.leskinen@evl.fi tai 050 468 6410. Jokainen haastatellaan etukäteen. Ryhmän koko on 5–8 hlö.

Hämeenkylän seurakunta

Kirkkoherranvirasto: Auratie 3, avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@ evl.fi

Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä.

Päivystävä pappi ma–pe klo 9–14, ma–ti myös paikan päällä, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti ja to klo 9–11,puhelimitse p. 09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea

Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja Solmuja parisuhteessa -neuvoja ajanvaraus alkukartoitukseen p. 050 573 6356.

Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO

Auratie 3

Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi

Jumalanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan.

Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta

Perisynti – unkarilaisen Gabrielyhtyeen rockoratorio klo 18

Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3.

Ilari Hämäläinen on nähty myös Kirkan roolissa. Kaupunginosatapahtumassa hän esittää lauluja maan ja taivaan väliltä.

Menokasvo

Ilari Hämäläinen laulaa ja laulattaa kotikulmilla

Olet mukana Myyrmäen taiteiden yössä 22. elokuuta, laulamassa ja laulattamassa. Taidat olla silloin kotikulmillasi? – Joo, olen Vantaalla syntynyt, kasvanut ja edelleenkin asun Myyrmäen suuralueella. Seutu on tuttu ja rakas.

Olet tehnyt monenlaista musiikin saralla, soittanut eri bändeissä, tehnyt soolouraa, näytellyt musikaaleissa. Miten tämä kesä on mennyt?

– Melko tavallisesti. Olen tehnyt omia keikkoja ja bändikeikkoja. Backaksen teatterissa on pyörinyt Kirka-musikaali Hetki lyö Kirkan esittäminen on ollut tosi kivaa, koska Kirka on suurin laulajaesikuvani. Hänen rokkimaiseen laulutyyliinsä ihastuin jo noin 10–11-vuotiaana.

Millaisia kappaleita tapahtumassa kuullaan?

– Varmasti joitakin hyvin perinteisiä yhteis-

lauluja kuten Paratiisi ja Hetki lyö, mutta myös joitakin vähemmän tavanomaisia, esimerkiksi Metallicaa. Sekaan tulee gospelia ja riparibiisejä. Niitä on tullut aikanaan veivattua.

Olit aikoinaan mukana Vantaankosken seurakunnan nuorten toiminnassa ja isosenakin. Millaisia muistoja sinulla on näistä ajoista?

– Tosi kivoja muistoja, se oli teini-iän yhteisö ja meillä oli tosi kiva porukka. Musiikkipuoli oli hyvin aktiivinen nuortenilloissa. Olin myös Saapas-toiminnassa mukana.

HANNA ANTILA

Why so Myrtsi – Lauluja maan ja taivaan väliltä to 22.8. klo 19–20 Wanda's Kitchen & Lounge, Liesikuja 5. Trubaduurina ja yhteislaulujen laulattajana Ilari Hämäläinen sekä kirkkoherra Hans Tuominen.

Tuttu kertomus Aatamista ja Eevasta kantaa mukanaan nykypäivänäkin ajankohtaisia sisältöjä. Unkarinkielinen esitys tekstitetään suomeksi, ja sen ohella esitetään projisoitu valokuvakooste. Bonyhádin evankelis-luterilaisen seurakunnan jäsenistä muodostunut yhtye on esittänyt teoksensa lukuisissa paikoissa Unkarissa ja Saksassa viime vuosien aikana. Vapaa pääsy.

Vaskivuoren lukion alumnikonsertti to 22.8. klo 18. Messu su 25.8. klo 10. Jaakko Kara, Hannu Lehtikangas.

Miesten kirjallisuuspiiri ti 27.8. klo 18. Matti Hyry. Dostojevskin Riivaajat.

Kaikille avoin kirkkomuskari ke 28.8. klo 10.30–11. Aiheena Hyvä paimen. Mukana Jaana MuthoniVahermaa, Terhi Kuoppala. Usko ja oppi -ilta to 29.8. klo 19. Verkossa. Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja.

Kirkkomuskarit kokoontuvat keskiviikkoisin. Kausi on alkanut 7.8. Yli 1-vuotiaat klo 9.20–9.50, sisarusryhmä klo 10–10.30 ja alle 1-vuotiaat klo 10.40–11.10. Kausimaksu 50 e kirkkoon kuuluville, 70 e muille. Ilmoittautuminen wwwsivuilla. Tiedustelut: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356. Tulossa! Ekavauva-ryhmä 4.9. alkaen klo 12–14 alle 1 v. vauvoille vanhempineen kirkon nuortentilassa. Ryhmässä jaetaan vauva-arkea ja harjoitellaan ottamaan mentalisaatiokyky käyttöön huomioimalla vauvan käyttäytymisen taustalla vaikuttavat ajatukset, aikeet, tarpeet, tunteet ja kokemukset, mikä auttaa säätelemään omia ja vauvan tunnetiloja ja luomaan turvallisen vuorovaikutus- ja kiintymyssuhteen. Vanhemmuuden ja vauva-arjen jakamista sekä toiminnallisia hetkiä hereillä oleville vauvoille. Ryhmää ohjaavat menetelmään koulutetut ohjaajat Sari Häkki ja Terhi Kuoppala. Ilm. ja tied. 29.8. menn. terhi.kuoppala@ evl.fi, 050 573 6356. Tulossa! 5-vuotiaiden syntymäpäiväjuhlat seurakuntaan kuuluville lapsille la 7.9. Ilmoittautuminen 27.8. menn. terhi.kuoppala@ evl.fi, p. 050 573 6356. Mikäli et ole saanut kutsukirjettä, ota yhteys Terhiin.

CAFÉ PÄHKINÄ

Lammaskuja 2 A

Avoinna syksyllä ma–to klo 10–14. Kahvila siirtyy syysaukioloaikoihin syyskuun alussa.

Anna Miettisen Murtumia-näyttely nähtävillä elokuun ajan kahvilan ollessa auki.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 28.8. klo 18.

Avoin Perhekahvila pikkulapsiperheille ja hoitajille perjantaisin 16.8. alkaen klo 9–12. Kynttilähetki klo 10. Ohjattua

toimintaa, vapaata leikkiä, Pikkukukkaron Kahvio. Voimasiskot-ryhmä torstaisin 29.8. alkaen parittomilla viikoilla klo 18–19.30. Ohjaajana Sari Häkki. Ilm. 23.8. menn. sari.hakki@evl.fi, p. 044 422 0491. Tulossa! Kamalat äidit -ryhmä teinien äideille torstaisin 5.9. alkaen parillisilla viikoilla klo 18–19.30. Ohjaajina Sari Häkki ja Mirka Renvall. Ilm. 30.8. menn. sari. hakki@evl.fi, p. 044 422 0491. Tulossa! Naisten Café ke 4.9. klo 18–19.30. Opetusta ikebana-kukkaasetelmien tekemiseen. Osallistumis- ja iltapalamaksu 5 e paikan päällä käteisellä. Ilm. ja ruoka-aineallergiat 27.8. menn. terhi.kuoppala@evl.fi, tekstiviesti 050 573 6356. Terhiltä saat tarviketiedot.

LAMMASPOLKU 1

Aikuisten raamattupiiri to 29.8. klo 9.30.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO

Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 22.8. klo 11. Ari Lukkarinen. Kyläperhekerho tiistaisin klo 9–10.30.

MUUALLA

Lammenrantajumalanpalvelus su 18.8. klo 10 laiturin läheisyydessä Lammaslammella. Jaakko Kara, Hale Heikkilä, Helsingin palokunnan soittokunta. Yhteistyössä Hämeenkylän Lions Clubin kanssa. Kirkkokahvit minigolfkentän laidalla.

Aikuis- ja seniorityön retki taidemuseoihin Kuusisaareen ti 17.9. Yhteiskuljetus 15 e. Sisäänpääsymaksut omalla kustannuksella. Ilm. kirkkoherranvirastoon 29.8. mennessä.

Korson seurakunta

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, avoinna ma–pe klo 9–14. Suljettu 16.8. ja 23.8. korsonseurakunta.fi

Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220

Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550

Keskustelun papin kanssa voi varata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554

Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p. 09 830 6554

Diakoniapäivystys kesäkaudella tiistaisin klo 11–12 diakoniatoimistolla

Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO

Merikotkantie 4

Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Perhekerho pe 16.8. ja 23.8. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Lounas 2 e/ perhe.

Messu su 18.8. klo 10. Tanja Roiha, Ilkka Luukka, Riina Haapaniemi. Kirkkomehut.

Messu su 25.8. klo 10. Jani Vanhala, Tanja Roiha, Riina Haapaniemi. Kirkkomehut.

Avoin perhemuskari to 29.8. klo 15

avulla tukea selviytymistä arjessa. Kotikäynnin voi varata: diakonissa Pia Olkkonen, p. 050 322 6560.

KIRKONKULMA

Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta. Kirkonkulma avoinna ma ja pe klo 10–13.30. Hartaus pe klo 11.

Jumalanpalveluksia ulkoilmassa

Sunnuntaina 18.8. Vantaalla on tarjolla kaksi luonnon helmassa pidettävää jumalanpalvelusta.

Läntisellä Vantaalla Pähkinärinteessä järjestetään lammenrantajumalanpalvelus klo 10 Lammaslammen laiturin läheisyydessä. Mukana ovat pappi Jaakko Kara, kanttori Hale Heikkilä sekä Helsingin palokunnan soittokunta. Järjestelyt hoidetaan yhteistyössä Hämeenkylän Lions Clubin kanssa. Jumalanpalveluksen päätteeksi tarjolla on kirkkokahvit minigolfkentän laidalla.

Luomakunnan sunnuntain metsäkirkkoa vietetään Kylmäojan korvessa, joka on suojeltu luonnontilainen korpialue Ilolan ja Asolan välissä. Metsäkirkko pidetään seurakuntien suojelemalla alueella, mäntypylväikön keskellä, ja alttarina on luonnonpaasi. Messuun lähdetään yhdessä klo 10 Ilolan seurakuntatalon pihalta (Soittajankuja 1). Reipasta kävelyä seurakuntatalolta tulee kohteeseen reilun puolen tunnin verran (reilut 2 km suuntaansa). Messun pitävät papit Susanna Rinne ja Jaakko Hyttinen sekä kanttori Samppa Laakso. Jos sää on huono, tilaisuuden siirtymisestä Tikkurilan kirkkoon ilmoitetaan seurakunnan viestintäkanavissa.

seurakuntasalissa. Noin puolen tunnin mittaisen muskarihetken jälkeen leikkiä voi jatkaa perhetyön tiloissa klo 16.30 asti

MUUALLA

Retkeilijät Korson seurakunnassa. Seuraa retkeilijöitä Facebookissa. Kotikäynti Ikäihmisten on mahdollista varata kotikäyntiaika diakoniatyöntekijältä. Diakoniatyöntekijän käynnin tarkoitus on keskustelun

Rekolan seurakunta

Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi

Rekolan srk somessa: @rekolansrk

Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220

Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi

Satu Kippo, p. 044 422 0391 Sannamari Niemi, p. 050 329 0361 Tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.

Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan.

vt. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706

Ben Ahlroos, p. 050 535 2450 Pia Judd, p. 040 531 7078

Hanna Paananen, p. 050 436 7712 Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO

Kustaantie 22, p. 09 830 6708

Messu su 18.8. klo 10. Hanna Paananen ja Teemu Suominen. Perheolkkari ma 19.8. alkaen klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä. Miniodarit ma 19.8. alkaen ma ja ti klo 14–16. Miniodarit on 3.–4.-luokkalaisille tarkoitettua avointa toimintaa Rekolan kirkon nuorisotilassa. Odareissa pelaillaan ja voi saada apua läksyihin. Paikalla ovat seurakunnan lastenohjaajat. Odareihin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon.

Silmukkasiskot ke klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi. Messu Foibekartanossa su 25.8. klo 12 (Sairaalakatu 7) Seppo Paulasaari ja Suvi Häme. Rekolan kirkolla ei vietetä messua su 25.8. klo 10.

ASOLAN

SEURAKUNTATALO

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI

Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 15.8., 22.8. ja 29.8. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45. SEURAKUNTAKOTI MIKAEL

Venuksentie 4

Muskariperhekerho ti 20.8.ja 27.8. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30.

Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedustelut Asolan toiminnasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329. Aikuisten toiminta alkaa syyskuun alussa. Päiväkerho ma 12.8. alkaen ma, to ja pe klo 9–12. Päiväkerho on 2½–5-vuotiaiden oma kerho. Päiväkerho tarjoaa lapselle mielekkään ympäristön ja aktiivista toimintaa ikätoverien kanssa: leikkiä, laulua, liikkumista, satuilua ja askartelua. Päiväkerhoissa myös hiljennytään hetkeksi ja tutustutaan Raamatun kertomuksiin. Lisätiedot ja ilm. Anna-Maria Alava p. 044 422 0314 tai Kirsi Pirinen p. 050 349 9350. Perheolkkari ti 20.8. alkaen klo 9–12. Kaikille avointa perhekerho-

Seurakuntien tarjoamissa perhekerhoissa, perhekahviloissa ja perheolkkareissa lapsille ja aikuisille on tarjolla seuraa ja monenlaista tekemistä.

Perhekerhoissa on tekemistä lapsille ja vanhemmille

Seurakuntien perhekerhoissa, perhekahviloissa ja -olkkareissa on mahdollisuus kohdata muita lapsiperheitä ja jakaa ajatuksia ja kuulumisia. Perhekerhojen toiminta on kaikille avointa ja maksutonta. Ruoasta tai kahvista saatetaan periä pieni maksu.

Koko perhe voi osallistua kerhoon yhdessä ja myös isovanhemmat tai perhepäivähoitajat ovat tervetulleita. Lapset ovat kerhoissa oman aikuisen kanssa ja vastuulla.

Toiminta on alkanut lehden ilmestymisajankohtana ellei toisin ole mainittu.

Asolan seurakuntatalo, Asolantie 6

Perheolkkari tiistaisin klo 9–12

Café Pähkinä, Lammaskuja 2A

Kyläperhekerho perjantaisin klo 9–12

Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48

Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14

Lapsiperheiden iltakerho tiistaisin klo 16–18.30 (17.9. alkaen)

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12

Ilolan seurakuntatalo, Soittajankuja 1

Perhepäivä maanantaisin klo 9–13

Kivistön kirkko, Laavatie 2

Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11

Iltaperhekahvila keskiviikkoisin klo 18–19.30

Korson kirkko, Merikotkantie 4

Perhekerho perjantaisin klo 9–11.30

Länsimäen kirkko, Kerokuja 9

Perhekerho perjantaisin klo 9–12

Mikkolan seurakuntakoti, Venuksentie 4

Muskariperhekerho tiistaisin klo 9–11.30

Myyrmäen kirkko, Uomatie 1

Toiminta alkaa syyskuussa, tarkista verkkosivuilta

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11

Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11

Familjecafé på svenska varje tisdag kl. 10–11.30

Nikinmäen seurakuntakoti, Surviaisenkuja 1

Perhekerho torstaisin klo 9–11.30

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, Kustaantie 22

Perheolkkari maanantaisin klo 9–12

Ristipuron kerhohuoneisto, Simonkyläntie 11 A

Perhekerho torstaisin klo 9.30–11

Tammiston kerhohuoneisto, Tammistonkatu 29 B, talon takapuolelta

Perhekerho maanantaisin klo 9.30–11

Tikkurilan kirkko, Asematie 12a

Vauvakahvila maanantaisin klo 12.30–14.30

Iltaperhekerho maanantaisin klo 17.30–19

Taaperokahvila torstaisin klo 9.30–12

Perhepäivät perjantaisin klo 9–13, tvåspråkigt familjecafé, kl. 10 musiklek på svenska

Vapaalan seurakuntakoti, Ilpolankuja 2

Kyläperhekerho tiistaisin klo 9–10.30

Ylästön seurakuntatalo, Lehtikummuntie 2

Perhekerho tiistaisin klo 9.30–11

toimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä.

MUUALLA

Toivoa naisille -ryhmä ke 21.8. klo 18–19.30. Lampirannalla, Tertunkuja 4b.

Foibemessu su 25.8. klo 12. Seppo Paulasaari, Suvi Häme. Foibekartano, Sairaalakatu 7. Nikkaristiapua. Tarvitsetko apua kodin pienissä askareissa tai haluaisitko tulla tekijäksi mukaan?

Seurakunnan vapaaehtoiset nikkaristit auttavat kodin pikku askareissa Rekolan alueella. Heiltä voi

X: @Tiksinsrk

Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkurilantaivaanalla.blogspot.com Päivystävä pappi tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 p. 09 830 6202

Diakonia palvelee

Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköposti: diakonia.tikkurila@evl.fi

Ajantasaiset tiedot toiminnasta ja tapahtumista www.tikkurilanseurakunta.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO

PE 20.9.2024

Ovet aukeavat ja vuoronumeroita vihkiajan varaamiseksi aletaan jakaa Pyhän Laurin kappelissa (Pappilankuja 3) klo 18. Tilaathan esteettömyystodistukset viimeistään viikkoa ennen tapahtumaa. Lisätiedot: www.vantaanseurakunnat.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO

pyytää apua esim. palovaroittimen asennukseen, lampun vaihtoon, taulujen ripustamiseen tai pihan haravointiin. Ammattimiesten töitä ei kuitenkaan tehdä. Apu on asiakkaalle maksutonta. Lisätietoja: kirkkoherranvirasto, p. 09 830 6700 ma–to klo 9–14.

VERKOSSA

Jumalanpalveluksia voi seurata seurakunnan YouTube-kanavalla suorana tai tallenteena. Emme striimaa Foibemessuja emmekä konfirmaatiomessuja.

Rekolan seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voi tilata osoitteesta www.rekolanseurakunta.fi

Tikkurilan seurakunta

Lue lisää

avoimesta perhetoiminnasta www. kirkkovantaalla.fi/perhekerho

Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat p. 09 830 6804 ma–pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta p. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk

Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Auki kesällä 16.8. asti ma–to klo 11–18, pe klo 11–15, viikonloppuna tilaisuuksien mukaan. Tämän jälkeen arkena ti, to ja pe klo 12–15. BRQ Vantaa Festival: Englantilaisen musiikin mestarit pe 16.8. klo 18.30. Marianne Beate Kielland mezzosopraano, Bojan Cicic barokkiviulu, Anssi Koskela barokkiviulu, Hanna Pakkala barokkialttoviulu, Markku Luolajan-Mikkola barokkisello ja viola da gamba, Eero Saunamäki nokkahuilu, Eero Palviainen arkkiluuttu sekä Aapo Häkkinen cembalo ja urut. Konsertti johdattaa kuulijat syvälle englantilaisen barokin sieluun esitellen Henry Purcellin ja Matthew Locken ajattomia sävellyksiä. Liput: 35/30/13 e ennakkoon Lippu.fi tai kirkon ovelta ennen konserttia. BRQ Vantaa Festival: Johann Sebastian Bachin kantaatteja pe 16.8. klo 20. Marianne Beate Kielland altto, Emmanuel Laporte barokkioboe, Katariina Malmberg barokkioboe, Ilkka Eronen traverso, Nahoko Kinoshita barokkioboe & taille, Bojan Cicic barokkiviulu, Anssi Koskela barokkiviulu, Hanna Pakkala barokkialttoviulu, Markku Luolajan-Mikkola barokkisello, Julius Pyrhönen kontrabasso, Aapo Häkkinen urkupositiivi ja Marianna Henriksson cembalo. Konsertti esittelee isä-Bachin monipuolisuut-

ta ja kykyä käsitellä sekä ihmisen sisäistä maailmaa että universaaleja teemoja. Liput: 40/35/15 e ennakkoon Lippu.fi tai kirkon ovelta ennen konserttia.

Luomakunnan sunnuntain messu su 18.8. klo 12, Annaelina Mäkilampi, Johanna Jakonen, Iina Katila. Konfirmaatiomessu Perheniemi 5 su 25.8. klo 12, Sanna Heikurinen, Sirpa Rosenberg, Maaret Hirvensalo, Samppa Laakso.

TIKKURILAN KIRKKO

Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Avoinna arkisin ma–pe klo 7.30–21, la ja su klo 9–18.

Kesällä 3.6.–30.8. ma–pe klo 7.30–20, la–su klo 9–18.

Aulan palvelupiste auki kirkon aukioloaikoina. Suntiot: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila.fi

Lauantaiset iltakellot soivat klo 18. Joka kuukauden ensimmäinen la niitä on soittamassa käsin kanttori.

Keskiviikkokellot soivat kanttorin soittamina ke klo 14.

Taaperokahvila to 15.8., 22.8. ja 29.8. klo 9.30–12 yli vuoden ikäisille lapsille aikuisen kanssa. Tarjolla kahvi/tee, voileipä sekä vauvasoseet 2 e/perhe.

Walk in -terapiaa on tarjolla maksutta alle 30-vuotiaille torstaisin klo 16–19. Seuraa myös @walkinterapiavantaa-Instaa. Walk in -terapia on terapeuttiopiskelijoiden tarjoamaa matalan kynnyksen ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa. Keskustelu on luottamuksellista. Asiakas määrittää keskustelun lähtökohdat, hengellisistä kysymyksistä keskustellaan vain hänen sitä itse toivoessaan.

BRQ Vantaa Festivalin taiteiden yön konsertti to 15.8. klo 21. Luvassa on värikästä ja vivahteikasta vokaali- ja instrumentaalimusiikkia tuntemattomilta espanjalaissäveltäjiltä, jotka ovat suorittaneet musiikkiopintonsa Italiassa! Tämä konsertti tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua espanjalaisten säveltäjien teoksiin, jotka ovat jääneet suurelle yleisölle tuntemattomiksi, mutta joiden lahjakkuus ja luomisvoima ovat vertaansa vailla. Vapaa pääsy. Júlia Arquillo, sopraano Oblica-yhtye: Eerika Perkkiö, traverso Roope Jokinen, barokkiviulu Daniel Kivivuori, barokkisello ja viola da gamba. Perhepäivä pe 16.8. ja 23.8. klo 9–13. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Klo 10 Muskarikirkkohetki. Keittolounas 5 e/perhe, leipä ja kahvi 3 e/perhe. Naisten rukouspiiri pe 16.8. ja pe 23.8. klo 18, kokoushuone Martta. Huom. Luomakunnan sunnuntain metsäkirkko su 18.8. pidetään Kylmäojan korvessa Tikkurilan kirkon sijaan. Lähtö Kylmäojan korpeen klo 10 Ilolan seurakuntata-

lon pihalta, Susanna Rinne, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso. Vauvakahvila ma 19.8. ja ma 26.8. klo 12.30–14.30. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikuinen. Sansan medialähetyspiiri ma 19.8. klo 17.30, kerhohuone Rakkaus, 2. krs. Iltaperhekerho ma 19.8. ja ma 26.8. klo 17.30–19. Tekemistä aikuisille ja lapsille. Iltapala 3 e/perhe. Tule kerhoon, kun sinulle sopii. Naisten raamattupiiri ma 19.8. ja 26.8. klo 18, kokoushuone Martta, 2. krs. Lähetyksen päiväpiiri ti 20.8. klo 13, kokoushuone Toivo, 2. krs. Laulamme yhdessä -yhteislaulutilaisuus ti 20.8. klo 17. Laulattamassa Mirjam Kyrönseppä. Kielikerho – puhumme suomea ke 21.8. ja ke 24.8. Kahvia ja teetä. Lisät. mirja.jalo@evl.fi, p. 040 509 7306. The language club meets on Wednesdays from 2.30–4 pm. We learn Finnish in a casual atmosphere. Coffee and tea available. Päivämusiikkikonsertti to klo 12 22.8. (Samppa Laakso, urut) ja 29.8 (Iina Katila, urut).

Vaivaton vihkiminen perjantaina pe 23.8. klo 14–15. Avoin vihkiaika paikalle tuleville pareille, joilla on mukanaan esteettömyystodistus, henkilöllisyyspaperit ja sormukset. Voit halutessasi myös tehdä varauksen ennakkoon soittamalla varauspalveluun ma–pe klo 9–14 puh. 09 830 6804.

Johanna Förstin konsertti Kunpa sinut tuntisin paremmin pe 23.8. klo 18.30. Försti kvintetteineen saattaa pop- ja iskelmämusiikista tutut suomalaiset sävelet ja sanat jazz-kansan lähestyttäväksi. Försti on sovittanut Baddingia, J. Karjalaista ja Juice Leskistä. Liput 17 e ennakkoon biletti.fi tai kirkon ovelta ennen konserttia.

Messu su 25.8. klo 10, Suvi-Maria Roine, Kristiina Kartano, Iina Katila. Mukana messussa Ateenan nimikkolähetit Tiina ja Karri Koistinen perheineen. Kirkkokahveilla Koistiset kertovat välähdyksiä arjestaan Ateenassa ja työstään persiankielisten maahanmuuttajien parissa. Eläkkeelle jäävien ”Mitä vielä?”ryhmä on tarkoitettu sinulle, joka olet jäänyt tai juuri jäämässä eläkkeelle. Ryhmässä mietitään muuttavaa elämäntilannetta erilaisten harjoitusten ja keskustelun avulla. Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa alkaen ma 26.8. klo 15.30–17. Ryhmään mahtuu 8 hlö ja se on maksuton. Ilm. 23.8. menn. p. 050 439 9651, johon voit jättää nimesi ja yhteystietosi, tai sähköpostiin diakonia.tikkurila@evl.fi. Lisät. Hanna Raunu, p. 050 3848481 hanna.raunu@evl.fi. Viikkomessu ti 27.8. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskei-

sessä roolissa.

Tiistain yhteisölounas ti 27.8. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavattavissa ajanvarausta ja keskustelua varten.

Avoin kohtaamispaikka ke 28.8. klo 12–15 Valo-tilassa. Kohtaamispaikassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä.

PIENTEN PAIKKA

Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO

Soittajankuja 1 Luomakunnan sunnuntain metsäkirkko su 18.8., lähtö Kylmäojan korpeen klo 10 Ilolan seurakuntatalon pihalta, Susanna Rinne, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso. Huom. säävaraus, ilmoitamme, jos messu siirtyy Tikkurilan kirkkoon.

Ilolan perhepäivä ma 19.8. ja ma 26.8. klo 9–13. Tarjolla välipala 3 e/ perhe. Ei ilmoittautumista. Isä–lapsikerho ti 20.8. ja ti 27.8. klo 9.30–11. Tekemistä aikuisille ja

Lapsen tulee olla terve hoitoon tullessa.

TAMMISTON

KERHOHUONEISTO

Tammistonkatu 29 B

Perhekerho ma 19.8. ja ma 26.8. klo 9.30–11. Välipala 3 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

YLÄSTÖN

SEURAKUNTATALO

Lehtikummuntie 2

Ylästön perhekerho ti 20.8. ja ti 27.8. klo 9.30–11. Välipala 3 e/ perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

VERKOSSA

Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret.hirvensalo@ evl.fi

Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Lasten ja perheiden uutiskirjeen voi tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv. net/

Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä. Huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotona.

Vantaankosken seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

lapsille. Iltapala 4 e/perhe. Tule silloin kun sinulle sopii.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO

Hagelstamintie 20 A Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 29.8. klo 17.30. RISTIPURON KERHOHUONEISTO

Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho to 15.8. ja to 22.8. klo 9.30–11. Välipala 3 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii. Pop-up-lastenhoito Onko sinulla tarve käydä asioilla, levähtää tai esimerkiksi opiskella hetki ilman lasta? Pikkuhelpin oma lastenhoito Ristipuron kerhotilassa tiistaisin klo 12–15.30. Voit varata ajan aikaisintaan viikkoa ennen soittamalla Sanna Kukkoaholle, p. 050 347 3814. Jos Sanna ei pysty vastaamaan, niin laita tekstiviesti, ja sinuun otetaan yhteyttä myöhemmin. Maksuttomaan lastenhoitoon voivat tulla alle 5-v. lapset. Hoitoaika on kerrallaan 1–3 t. Laita lapselle omat eväät. Hoitoon otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi

Diakoniapäivystys:

Myyrmäen Virtakirkko: ei päivystystä ti 20.8. ja 27.8. Kivistön kirkko: ma klo 13–15. Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi

Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi

Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko

Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO

Rajatorpantie 8

Messu su 18.8. klo 10. Papit Margit Helin, Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Mari-Annika Heikkilä. Messu su 25.8. klo 10. Papit Jere Hämäläinen, Iiro Salminen, kanttori Ritva Holma. Viimeinen Virtakirkolla vietettävä messu.

Elämänkaari

REKOLAN SEURAKUNTA

Kastettu

HAKUNILAN SEURAKUNTA

Kastettu

Leo Viljami Aittoniemi, Rasmus Ikonen, Annikki Helena Aurora Kännö, Janette Adessa Sofia

Lindberg, Bea Sophie Malmberg, Lilja Emilia Mikonranta, Luca

Leonardo Tadashi Yoshio Mitsui, Tobias Onni Taavetti Mäkinen, Silja Adina Esteri Tasker, Matias

Risto Juhani Viitamäki, Kael

Voitto Tapani Vähämäki, Minea

Päivänsäde Välikangas.

Avioliittoon kuulutettu

Juha Tapio Rajaniemi ja Raili

Maija Irene Okkonen.

Hautaan siunattu

Ilmari Matti Ihanus 92 v, Saimi

Elina Tiihonen 92 v, Signe Anneli

Suokas 89 v, Liisa Marjatta Perko 88 v, Irja Anneli Aho 87 v, Silja

Mirjami Laamanen 87 v, Teuvo

Johannes Tarmola 86 v, Veli Matti Pasanen 82 v, Taisto Voitto Rajala 82 v, Eero Olavi Helenius 81 v, Ahti Tapio Drugg 80 v, Ritva Eini

Anneli Mähönen 79 v, Ismo Ari

Pentti Altio 78 v, Anna-Sisko Piispanen 78 v, Heikki Juhani

Väisänen 76 v, Marja Hellevi

Tukiainen 74 v.

HÄMEENKYLÄN

SEURAKUNTA

Kastettu

Anneah Livia Raba, Felicia Melissa Elisabeth Svart, Taimi Anni

Maria Kössler, Aili Ilona Tuulikki

Pitkänen, Aatos Matti Olavi Nurila.

Hautaan siunattu

Timo Olavi Sven 45 v, Erja Seija

Tuulikki Immonen 73 v, Esko

Juhani Kujala 77 v, Riitta MarjaLiisa Yrjölä 84 v, Heikki Vilhelm

Törneblom 70 v, Helmi Saara

Marja Jaalivaara 86 v, Maija Inkeri

Riihimäki 98 v.

KORSON

SEURAKUNTA

Kastettu

Leon Nikolas Happonen, Vicent

Tortosa Aavamäki, Emilia Ellen Koistinen, Kanerva Elvi Olivia Ilkka, Alexander Mikael Partanen, Rosa Carolina Saarni, Freya

Amelia Saarelainen, Hilda Iida

Linnea Wistbacka, Topias Tapani

Toivanen, Linnea Ilta Repo, Stefan Romet Pariots, Jose Manuel Viitanen, Kerttu Helmi

Evelin Kruusmann, Milja Emilia

Linnea Koski, Bea Emilia Vuokila.

Avioliittoon kuulutettu

Jonna Elina Porko ja Juho Vili Petteri Laaksonen, Toni Kristian Sydänjärvi ja Jenni Mirjam Törrönen, Janika Kristiina Vainio ja Janne Kullervo Juujärvi. Hautaan siunattu

Ethel Mathilda Moisio 97 v, Else

Inkeri Elisabet Juselius 96 v, Liisa

Annikki Lehti 93 v, Vuokko Anja

Anita Lindholm 92 v, Heikki

Mikael Korpinen 90 v, Kalevi

Aleksi Rauta 87 v, Lauri Johannes Räisänen 85 v, Esa Taneli Ekroos 85 v, Rauha Helmi Vilhelmina Hallikainen 82 v, Sirkka Liisa

Laakkonen 81 v, Pirjo Tellervo Leppäsalo 80 v, Lauri Johannes Putkonen 77 v, Eeva Kaarina

Nurminen 76 v, Jorma Olavi Lehmus 75 v, Timo Jarmo Haakanen 75 v, Mauri Ilmari Toivonen 73 v, Markku Juhani Pussinen 72 v, Harri Leonard Bäckman 72 v, Kari

Olavi Tuomainen 72 v, Sari Mervi

Anneli Sivinen 62 v, Harri Tapani Kärki 55 v, Jukka Kalevi Rissanen 55 v, Tomi Vili Petteri Manninen 27 v.

Amelia Lulu Livia Haikarainen, Ella Lahja Olivia Särkkä, Venny Eedit Apollonia Aalto, Viola Saara Katriina Simola, Isabella Makarenko, Joona Mikael Koskuvi, Leevi Elmeri Sikala, Miska Andreas Mörsky, Nuutti Antti Armas Pettersson. Hautaan siunattu

Pirkko Ester Orvokki Auvinen 96 v, Jaakko Matias Vauhkala 91 v, Lempi Kaarina Yliannala 86 v, Kirsti Elina Aliklaavu 82 v, Elvi Kaarina Kekäläinen 82 v, Reijo Kalervo Laakso 79 v, Ulla Marja Puro 78 v, Jaakko Matti Kaunismäki 72 v, Pekka Päiviö Tenhunen 69 v, Jussi Pekka Nieminen 66 v, Jaana Pauliina Järvinen 61 v, Marko Antero Viskuri 55 v.

TIKKURILAN

SEURAKUNTA

Kastettu

Aurora Noella Antman, Sandra Elsa Sofia Arcaro, Aino Lilja

Annikki Eskola, Linus Eino Mikael Hasanen, Elliot Onni Oskar Helkiö, Saaga Sinikukka Hirn-Ihainen, Oscar Edvin Sakari Hodge, Tomas Onni Samuel Hyvönen, Aurora Ellen Innanen, Ada Olivia Inga-Lill Joulio, Nicklas Dante William Julku, Lassi Eemeli Kinnunen, Silja Aleksandra Koskela, Eveline Alexandra Anu Aurelia Laine, Emma Sinikka Mansner, Hertta Karoliina Maunula, Alexander Antoni Metiäinen, Kaarlo Eeli Yrjänä Mäkinen, Mio Danh Benjamin Nguyen, Oliver Uolevi Johannes Nilsson-Ollandt, Leeni Maija Ingrid Nokka, Matilda Helene Peltonen, Lenni Olavi Pirinen, Oliver Mauno Iisakki Pukarinen, Vilho Jalmari PäätaloKorhonen, Bea Ava Mariia Rautiainen, Eimi Iituli Ravald, Topias Anton Riutta, Aaron Leo Tapani Ronkainen, Nelma Maria Ruokonen, Sofie Amanda Rämänen, Senja Amanda Rättö, Eemil Kalevi Skyten, Seea Sandra Mikaela Soisalo, Frida Lovisa Sten, Adele Maria Deone Suhonen, Aino Eveliina Tamminen, Eevi Elmiina Timonen, Eelis Juho Eino Toivonen, Noel Kaspian Vaahtokoski, Max Ensio Olavi Vuolasto, Veronika Ira Vuolle. Avioliittoon kuulutettu

Siru Helmi Maria Lehmuskallio ja

Tero Kalervo Lehmuskallio, Aleksi

Juhani Ojanperä ja Noora Henriikka Uotila, Tuomo Herman Rantanen ja Raakel Aurora Tevaniemi, Isa Erika Matilda Jeskanen ja Toni Mikael Rehn, Meeri Karoliina Herttuainen ja Ville Pekka Herttuainen, Anna Marketta Mäenpää ja Miika Tuomas Ridanpää.

Hautaan siunattu

Antti Väinö Juhani Koskinen 99 v, Rauni Inkeri Tiilikainen 94 v, Irma Johanna Ryynänen 93 v, Kerttu Heleena Väistö 92 v, Anja Sinikka Ylitalo 92 v, Leila Anneli Laine 91 v, Pauli Veikko Turkki 91 v, Anita Linnea Auvinen 89 v, Vuokko

Annikki Mikkonen 88 v, Sirkka

Helena Ristilä 88 v, Katri Kyllikki

Heinonen 86 v, Anja Elina Kauhanen 86 v, Ritva Tuulikki Savolainen 86 v, Vuokko Hillervo Poutanen 85 v, Markku Kullervo Lepistö 83 v, Martti Petter Pirhonen 82 v, Virpi Marja Kaarina Ratia 82 v, Mirja-Liisa Strömberg 81 v, Timo

Toivo Valdemar Kalske 79 v, Marja Leena Kantanen 78 v, Yrjö

Sakari Valtter Finne 77 v, Osmo

Olavi Perhoniemi 77 v, Pekka

Ensio Karhula 76 v, Seija Tuulikki

Kivi 75 v, Tuula Sinikka Happonen 74 v, Airi Annikki Karlenius 72 v, Shao Ruo Zhao 61 v, Ari Tapio

Ruuth 52 v, Anna Kristiina Väisänen 49 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

Kastettu

Mai Tellervo Lyydia Laine, Noel Aaron Nevalainen, Amelia Senja Emerentia Eronen, Vilma Viola Helinä Kosonen, Aada Helena Nykänen, Anton Henrik Sneck, Jalo Robert Alava, Lucas Samuel Leinonen, Sara Christine Etelämäki, Eeli Olavi Kero, Kione Laloi Kimuenimeso, Ellen Amanda Korpinen-Mölkänen, Vilmeri Pellervo Kaasalainen, Iisa Helmi

Anneli Viljanen, Pihla Sofia Mattsson, Varpu Linnea Mattsson, Andra-Liis Leppik, Aava Linnea Harju, Lotta Emma Orvokki Ylimäki, Mikael Julius Alessi, Eevi Eila Elisabet Laari, Lauri Veikko Ensio Maijala, Emmi Aino Karoliina Brander, Matias Onni Jonatan Lindgren, Oiva Albert Takkula, Viljo Valtteri Kalervo Kovanen, Venla Bettiina Sneck, Minea Aurora Herranen, Lily Leah Samson, Sofia Elisabeth Airola, Julius Henrik Jaakkola, Elia Casper Mäntylä.

Avioliittoon kuulutettu

Riikka Maria Liljeroos ja Ville Waltteri Rajahalme.

Hautaan siunattu

Hilkka Lumikki Kannisto 104 v, Kirsti Maria Tikkanen 99 v, Kirsti Elina Virta 91 v, Anja Irma Annikki Kinnunen 87 v, Aila Anneli Saalonen 86 v, Eeva-Liisa Rahikainen 84 v, Lea Anneli Tuhkasaari 83 v, Tuula Anneli Hörkkö 81 v, Ritva Aulikki Jaakkola 86 v, Keijo Tapio Yli-Kivistö 59 v, Elvi Ester Keränen 90 v, Kirsti Kyllikki Kinnunen 90 v, Pirjo Marjatta Kulmala 68 v, Erkki Paavo Antero Tschokkinen 93 v, Rolf Erik Hirn 83 v, Kirsti Kaarina Rintala 75 v, Antti Olavi Sirkiä 72 v, Elias Kaamos Parviainen 23 v, Nea Emilia Mattila 19 v, Pirkko Liisa Ranta 85 v, Kaija Maria Hakkarainen 84 v, Klaus Kennet Roth 71 v, Markku Tapio Holm 64 v, Mikko Juhani Tiainen 42 v, Kyllikki Kaarina Pirnes 95 v, Eeva Kyllikki Lampinen 92 v, Heikki Antero Vento 78 v, Shamsul Haque Mir 69 v, Teemu Pekka Pihlatie 53 v, Mirja Kaarina Lahtinen 78 v, Jorma Tapio Laakso 72 v, Eero Veli Oinonen 67 v, Raija Lemmitty Kivioja 83 v, Juha Pekka Saarema 83 v, Ari Juhani Witick 65 v, Yrjö Johannes Uotila 84 v, Ritva Kaarina Paukkula 82 v, Kimmo Tapio Mankki 74 v, Jyrki Antero Ahokas 68 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING

Döpta

Astrid Vesta Viola Gädda. Avlidna Ralf Runar Lindström, Maj-Britt Birgitta Lindqvist, Berit Gurli Kristina Lindquist, Ruth Anne-Elise Dunderfelt, Börje Robert Hagelberg.

KIVISTÖN KIRKKO

Laavatie 2

Kesämessu su 25.8. klo 18. Pappi Jere Hämäläinen, kanttori MariAnnika Heikkilä.

Lasten Kastehelmi -kuorot to 22.8. klo 16.15 kuoro kirkkosalissa, klo 17.30 minikuoro kerhotilassa.

Lauletaan ja kehitetään laulutaito ja, opitaan musiikista ja musisoi daan. Tied. kanttori Mari-Annika Heikkilä p. 044 422 0407.

Perhekahvila maanantaisin alk. 19.8. klo 9.30–11.

Iltaperhekahvila keskiviikkoisin alk. 21.8. klo 18–19.30.

KAIVOSRISTI

Kaivosvoudintie 3

Perhekahvila torstaisin alk. 22.8. klo 9.30–11.

MUUALLA

Vantaankosken pieni luontopy hiinvaellus ti 20.8. Lähtö klo 18.00

Vantaankoskelta Vanhan Viilateh taan luota, Kuninkaantie 28. Vael lamme Vantaanjoen vartta Myyr mäen Virtakirkolle, Rajatorpantie 8. Matka n. 6,5 km. Mukaan juomavet tä ja säänmukainen varustus.

Toteutuu myös sateella. Ei ennak koilmoittautumista. Lisätiedot: Kari Koivula, p. 0400 605 955.

Lauluja taivaan ja maan väliltä 22.8. klo 19 ravintola Wanda’s Kitchen & Lounge, Liesikuja 5. Trubaduureina ja yhteislaulujen laulattajina muusikko Ilari Hämä läinen ja kirkkoherra Hans Tuomi nen.

Ohjelmassa pop-, rock- ja iskelmäklassikoita ja tuttuja riparilaulu ja. Osa Why so Myrtsi -ohjelmaa. Isä–lapsi-retki Nuuksioon la 14.9. Kierretään n. 2 km patikointireitti, ihaillaan maisemia näköalatasan teella ja syödään eväät kodalla. Seurakunta tarjoaa kahvit, makka rat, pillimehut ja poppareita. Tarkoitettu kaiken ikäisille. Maksu ton. Esteettömyys huomioitu reittivalinnassa. Mukaan päivärep pu, hyvät kengät ja sään mukainen varustus. Kokoontuminen klo 10 Haltian luontokeskuksen parkki paikalla, Nuuksiontie 84, Espoo. Ilm. 8.9. menn. https://link.webro pol.com/s/isalapsi. Tied. antti. isopahkala@evl.fi, p. 050 347 3096 tai antti.kotinurmi@evl.fi, p. 050 346 0727.

Keikka-apu-päivystys tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Keikka-apu on kertaluonteista ja maksutonta vapaaehtoisapua yli 65-v. Länsi-Vantaalla asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Esim. auttamista asioilla kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, apua digilaitteiden kanssa tai ulkoilukaverina. Yhteistyössä Hämeenkylän srk:n kanssa.

Kaisa Aalto p. +358 40 721 4783. Kielikävely Myyrmäessä keskiviikkoisin 27.11. asti klo 10.30–12. Äitien ja lasten kielikävelyryhmä Myyrmäessä. Opettelemme yhdessä helppoa suomen kieltä. Kokoontuminen Myyrmäkitalossa, Myyrmäen asukastilassa, Paalutori 3. Lisätietoja: Kaisa Aalto p. +358 40 721 4783.

ERONNEET

Suomalainen eroseminaari torstaisin 5.9.–14.11. klo 16.30–19.30 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Eron

ISÄ MEIDÄN, JOKA OLET METSÄSSÄ.

Sielun latauspiste on mielen huoltoasema verkossa. Sieltä löydät lähiluontoreitit, joilla voit vaeltaa, mietiskellä, ja ammentaa mielenrauhaa.

vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning via tidsbeställning

HELSINGE KYRKA

S:T LARS

Kyrkov. 45 Högmässa sö 18.8 kl. 10. Anu Paavola och Heidi Åberg. Högmässa sö 25.8 kl. 10. Eva Ahl-Waris och Heidi Åberg.

Uteträning vid Herrgårdsforsens utegym fr 16.8 och 23.8 kl. 11–12, Tilkuv. 6. Vid regn ingen träning.

Apua tukeaja

Perheneuvonta: Ajanvaraus p. 09 830 6799 Päivystys to klo 8–12

sin 22.8.–1.10. klo 9–12 Koivukylän asukastila, Hakopolku 2. Valmennus on tarkoitettu maahan muuttaneille kotiäideille, jotka eivät ole Suomen kansalaisia sekä monikulttuurista työtä tekeville työntekijöille ja vapaaehtoisille. Valmennuksessa osallistujat ovat luomassa yhteisöä, joka vahvistaa, tukee ja voimaannuttaa. Ryhmä kokoontuu 7 kertaa. Valmennus on maksuton. Lastenhoito järjestetty. Lisätietoja:

keskiviikkoisin

suhdetta kumppaniin. Tied. Juhani Koskelin, juhani.koskelin@evl.fi tai p. 050 347 3979. Ilm. su 25.8. menn. on Wednesday the 21th and 28th from 2.30 PM to 4 PM in Vehkapolku 10 c (Door in the courtyard of Tikkurila Church). We learn Finnish in a casual atmosphere. Coffee and tea available. Mothers’ walk in Myyrmäki Wednesdays until 27 Nov 10.30 am to 12 pm. Paalutori 3. Come along for a walk for mothers and children. We walk in Myyrmäki area and learn easy Finnish together. We will meet at Myyrmäkitalo at the Myyrmäki community centre. More information: Kaisa Aalto p. +358 40 721 4783. Community coaching group Thursdays 22.8.–1.10. from 9 am to 12 pm Koivukylä Community Center, Hakopolku 2. For housewives who do not yet have Finnish citizenhip and have moved to Finland from outside of Europe. In the group, the participants are creating a community that strengthens, supports and empowers. We speak easy Finnish. The group meets seven times. Childcare is arranged. More information: Kaisa Aalto, tel. +358 40 721 4783.

Musiikkia Vantaalla

TORSTAI 15.8.

BRQ Vantaa Festivalin taiteiden yön konsertti klo 21 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Luvassa on värikästä ja vivahteikasta vokaalija instrumentaalimusiikkia tuntemattomilta espanjalaissäveltäjiltä, jotka ovat suorittaneet musiikkiopintonsa Italiassa! Tämä konsertti tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua espanjalaisten säveltäjien teoksiin, jotka ovat jääneet suurelle yleisölle tuntemattomiksi, mutta joiden lahjakkuus ja luomisvoima ovat vertaansa vailla. Vapaa pääsy. Júlia Arquillo, sopraano, Oblica-yhtye: Eerika Perkkiö, traverso, Roope Jokinen, barokkiviulu, Daniel Kivivuori, barokkisello ja viola da gamba.

PERJANTAI 16.8.

BRQ Vantaa Festival: Englantilaisen musiikin mestarit klo 18.30 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Marianne Beate Kielland, mezzosopraano, Bojan Cicic, barokkiviulu, Anssi Koskela, barokkiviulu, Hanna Pakkala, barokkialttoviulu, Markku Luolajan-Mikkola, barokkisello ja viola da gamba, Eero Saunamäki, nokkahuilu, Eero Palviainen, arkkiluuttu sekä Aapo Häkkinen, cembalo ja urut. Konsertti johdattaa kuulijat syvälle englantilaisen barokin sieluun esitellen Henry Purcellin ja Matthew Locken ajattomia sävellyksiä. Liput: 35/30/13 e ennakkoon lippu.fi tai kirkon ovelta ennen konserttia.

BRQ Vantaa Festival: Johann

17

Sebastian Bachin kantaatteja klo

20 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Marianne Beate Kielland, altto, Emmanuel Laporte, barokkioboe, Katariina Malmberg, barokkioboe, Ilkka Eronen, traverso, Nahoko Kinoshita, barokkioboe & taille, Bojan Cicic, barokkiviulu, Anssi Koskela, barokkiviulu, Hanna Pakkala, barokkialttoviulu, Markku Luolajan-Mikkola, barokkisello, Julius Pyrhönen, kontrabasso, Aapo Häkkinen, urkupositiivi ja Marianna Henriksson, cembalo.

Konsertti esittelee isä-Bachin monipuolisuutta ja kykyä käsitellä sekä ihmisen sisäistä maailmaa että universaaleja teemoja. Liput: 40/35/15 e ennakkoon lippu.fi tai kirkon ovelta ennen konserttia.

MAANANTAI 19.8.

Perisynti – unkarilaisen Gabrielyhtyeen rockoratorio klo 18 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Tuttu kertomus Aatamista ja Eevasta kantaa mukanaan nykypäivänäkin ajankohtaisia sisältöjä. Unka-

Musiikkia Helsingissä ja Espoossa

Sunnuntaina 18.8.

Klassista laulumusiikkia klo 15 Helsingissä Tuomaankirkossa, Pihlajatie 16. Oopperalaulaja Irja Aurooran mestarikurssin konsertti. Mm. Straussin lauluja, suomalaista laululyriikkaa sekä ooppera-aarioita. Vapaa pääsy.

Perjantaina 23.8.

Radalla-festivaali: Heijastuksia klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Revittelyä, pysähtyneitä hetkiä ja tutkielma klarinetin soinnillisista mahdollisuuksista. Kuusisto, Khachaturian, Penderecki, Shostakovich. Liput 10‒25 e. radallafesti-

vaali.fi.

Lauantaina 24.8.

PopPaavali klo 16–22 Helsingissä Paavalinkirkon sisäpihalla, Sammatintie 5. Piknik-henkinen minifestivaali. Esiintymässä Ville Leinonen, Ystävät, Modem, Salaliitto, Shadowplay ja yllätysartisti. Bändien vaihtojen aikana levyjä soittavat Dj Bunuel, Pastori Kanalan pyhäkoulu ja Dj Nancy Imatra. Vapaa pääsy. Radalla-festivaali: Ranskalaisia näkyjä klo 19 Espoossa Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1. Kuiskauksia, outoa kauneutta ja käsinkosketeltavia tunnelmia. Lindberg, Saint-

rinkielinen esitys tekstitetään suomeksi, ja sen ohella esitetään projisoitu valokuvakooste. Bonyhádin evankelis-luterilaisen seurakunnan jäsenistä muodostunut yhtye on esittänyt teoksensa lukuisissa paikoissa Unkarissa ja Saksassa viime vuosien aikana. Vapaa pääsy.

TORSTAI 22.8.

Päivämusiikkikonsertti to klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Samppa Laakso, urut. Konserttiin

Saëns, Saariaho, Poulenc, Boulanger. Liput 10‒25 e. radallafestivaali.fi.

Sunnuntaina 25.8.

Merikannon musiikkia noin klo 13.30 Helsingissä Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23, kirkkokahvien jälkeen. 100 vuotta Oskar Merikannon kuolemasta. Vapaa pääsy. Radalla-festivaali: Haaveita klo 16 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Mustasukkaisuutta, herätyksiä ja lämmin syleily. Sibelius, Beach, Borodin. Liput 10‒25 e. radallafestivaali.fi.

Lisää musiikki- ja muita tapahtumavinkkejä verkossa: menohaku.kirkkojakaupunki.fi

on vapaa pääsy. Vaskivuoren lukion alumnikonsertti klo 18 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Lauluja taivaan ja maan väliltä klo 19 ravintola Wanda’s Kitchen & Lounge, Liesikuja 5. Trubaduureina ja yhteislaulujen laulattajina muusikko Ilari Hämäläinen ja Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra Hans Tuominen. Ohjelmassa pop-, rock- ja iskelmäklassikoita sekä tuttuja riparilauluja. Tapahtuma on osa Myyrmäen taiteiden yön Why so Myrtsin ohjelmistoa. Vapaa pääsy.

PERJANTAI 23.8.

Johanna Förstin konsertti Kunpa sinut tuntisin paremmin pe 23.8. klo 18.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Försti kvintetteineen saattaa pop- ja iskelmämusiikista tutut suomalaiset sävelet ja sanat jazz-kansan lähestyttäväksi. Försti on sovittanut Baddingia, J. Karjalaista ja Juice Leskistä. Liput 17 e ennakkoon biletti.fi tai kirkon ovelta ennen konserttia. Vivace-kamarikuoron konsertti klo 19 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Vapaa pääsy, maksullinen käsiohjelma. Väliajalla buffetti.

TORSTAI 29.8.

Päivämusiikkikonsertti klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Iina Katila, urut. Konserttiin on vapaa pääsy.

Radalla-festivaali tarjoaa elokuussa kamarimusiikkia Espoossa. Festivaalin ovat perustaneet nuoret muusikot Emilia Granroth, Artturi Aalto ja Iivari Aalto.

Johanna Förstin Kunpa sinut tuntisin -konsertti on perjantaina 23.8. kello 18.30 Tikkurilan kirkossa. Liput maksavat

euroa.

TUOMAS TENKANEN