Kirkko ja kaupunki 2024 13 Espoo

29.8.2024

kirkkojakaupunki.fi

Onko onnellisilla ihmisillä muita paremmat geenit? s. 4

Kävelemällä voit löytää itsesi s. 14

PIINA JÄTTI JÄLJET

Antti Rönkä on käsitellyt kiusaamisen aiheuttamaa ahdistusta kirjoittamalla s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

Pääkirjoitus

Hallituksen esitys rikkoo perustuslakia

VALTIOVARAINMINISTERIÖN talousarvioehdotukseen sisältyy esitys, joka toteutuessaan merkitsisi sitä, että hallitus maksattaisi kirkon jäsenillä lisää myös kirkkoon kuulumattomien hautauksesta aiheutuvia kuluja. Toinen vaihtoehto olisi, että hautausmaksuja nostettaisiin keskimäärin 400 eurolla.

Esityksen taustalla ovat hallituksen kevään kehysriihessä tekemät päätökset talouden sopeuttamistoimista. Ansiotulovähennyksen poistaminen verotuksessa ja työttömyysvakuutusmaksun alentaminen johtavat siihen, että kirkollisverotulon tuotto kasvaa laskennallisesti noin 47 miljoonalla. Todellista summaa ei vielä tiedetä.

Tällä perusteella valtiovarainministeriö kuitenkin katsoo, että luterilaiselta ja ortodoksiselta kirkolta voitaisiin leikata yhteensä 20 miljoonan edestä valtion rahoitusta. Leikkaus tehtäisiin muuttamalla lakia, jonka perusteella annetaan rahoitusta kirkkojen yhteiskunnallisiin tehtäviin eli hautaustoimeen, väestökirjanpitoon ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitoon.

ONGELMANA TÄSSÄ ON se, että kirkollisvero ja valtion rahoitus ovat kaksi aivan eri asiaa. Kirkollisveroa kerätään kirkon jäseniltä. Se on jäsenmaksu, joka on tarkoitettu seurakuntien toimintaan, ja luterilainen ja ortodoksinen kirkko korvaavat sen keräämisestä aiheutuvat kulut verohallinnolle.

Valtion rahoitus puolestaan korvaa näille kirkoille vain kuluja, jotka syntyvät tehtävistä, jot-

ka valtiovalta on sopinut kirkkojen hoitavan sen puolesta. Luterilainen ja ortodoksinen kirkko esimerkiksi vastaavat kaikkien vainajien – eivät vain omien jäsentensä – hautaamisesta ja pitävät yllä niin yleisiä kuin tunnustuksettomia hautausmaita. Myös suurin osa muihin uskontokuntiin kuuluvista haudataan luterilaisen kirkon ylläpitämille hautausmaille.

TILANNE ON JO nyt se, että luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle korvataan vain osa niiden hoitamista yhteiskunnallisista tehtävistä. Valtion rahoitus kattaa nämä kulut nyt vain 75-prosenttisesti. Mikäli hallituksen esitys menisi läpi, jopa puolet näistä kaikkia kansalaisia koskevista kuluista maksaisi sen jälkeen kirkko eli kirkon jäsenet kirkollisveroistaan.

Luterilaisen kirkon Kirkkohallitus katsoo lausunnossaan aivan oikein, että esitys asettaa kirkon jäsenet eriarvoiseen asemaan suhteessa kirkkoon kuulumattomiin ja rikkoo siten perustuslakia.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

”ESITYS ASETTAA

TOTEUTUESSAAN KIRKON JÄSENET ERIARVOISEEN ASEMAAN SUHTEESSA KIRKKOON KUULUMATTOMIIN.

Jos tulva nousee pään yli, onko sillä väliä, peittääkö se sinut vaaksan vai kyynärän verran?

INTIALAINEN SANANLASKU

Poikkesin aamulla reitiltä, ja vastaani käveli kettu. Se ei pelännyt, vaan ohitti luottavaisesti läheltä jatkaen rauhassa kulkuaan. Jumala, anna minulle samaa luottamusta, kun ikävät uutiset ahdistavat ja murheet painavat mieltä.

Kirkon on oltava kaikkien ihmisten puolelle. Emme näe toisten ihmisten kurjuutta ulospäin, emmekä tiedä, mitä taakkoja kukin kantaa.

PIISPA TEEMU LAAJASALO SANA-LEHDESSÄ 15.8.

Kantakaa toistenne taakkoja, niin te toteutatte Kristuksen lain. KIRJE GALATALAISILLE 6:2

Kirkko ja kaupunki

KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

Seuraava lehti ilmestyy 12.9.

kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”Synnytys

oli kuin ukkosmyrsky, joka iski kehooni”

Karoliina Gröndahl teki dokumenttielokuvan synnytyksestä, koska oma synnytyskokemus ei jättänyt rauhaan.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

1Ohjaaja Karoliina Gröndahl, miksi teit dokumenttielokuvan Kivun ja ilon työ?

– Dokumentti lähti tarpeestani käsitellä omaa synnytyskokemustani. Synnytys jätti minut täyteen kysymysmerkkejä, vaikka valmistauduin siihen huolella: hankin paljon tietoa ja doulan, liityin synnytystä käsitteleviin Facebook-ryhmiin ja kävin raskausjoogassa.

– Yllätyin täysin siitä, miten synnyttäessä jokin suurempi voima otti kehostani vallan, ja minun oli vain mentävä mukana. Kukaan ei ollut kertonut, miten paljon synnyttäessä pitää heittäytyä ja antautua.

– Sekin tuli yllätyksenä, että sairaalassa kyseenalaistettiin toiveitani kesken synnytyksen ja minua kohdeltiin kovakouraisesti.

2Millaiset asiat voivat jäädä vaivaamaan synnyttäjää?

– On eri asia tutkia pimppiä kuin polvea. Kyse on herkästä, seksuaalisuuteen liittyvästä kehonosasta, johon synnyttäjällä voi liittyä jokin trauma. Pimppiä pitää lähestyä sensitiivisesti ja kysyä aina ensin, saako koskea, ellei sitten tilanteessa ole kyse hengestä. Mitään gynekologisia toimenpiteitä ei tule tehdä ilman lupaa tai synnyttäjän tietämättä.

– Nyt alkaa itkettää. Uskon, että jopa hätätilanteessa on mahdollista kertoa synnyttäjälle lyhyesti ja informatiivisesti, mitä hänelle tapahtuu.

– Julkisen terveydenhuollon pitäisi tarjota syvempi ja kattavampi synnytysvalmennus kaikille. Synnytys on yhtä iso fyysinen ja psyykkinen koettelemus kuin huippuurheilu, ja yhteiskunnan pitäisi panostaa synnytykseen yhtä paljon. Kukaan urheili-

ja ei lähtisi koitokseen ilman valmentautumista, eikä synnyttäjänkään kannattaisi.

Mistä synnytykseen liittyvistä asioista ei juuri puhuta?

– Pitäisi puhua enemmän siitä, mitä ihmisen kehossa tapahtuu synnyttäessä, ja miten synnytystä voi edistää. Tulisi kertoa, että jos ihminen kokee olevansa nähty, kuultu ja turvassa, se on fyysisestikin hyväksi synnytykselle.

– Turvallisuudentunteeseen, kosketukseen ja seksuaaliseen mielihyvään liittyvä oksitosiinihormoni edistää kohdun supistuksia. Synnytyksessä on siksikin hyvä osoittaa hellyyttä itselleen tai saada sitä joltain toiselta.

4

Voiko synnytys olla henkinen tai hengellinen kokemus?

– Ajattelen, että synnyttäminen on iso siirtymäriitti. Omalla kohdallani synnytys oli kuin ukkosmyrsky, joka iski kehooni. Synnytys vie ihmisen mielen äärirajoille, ja siksi se on monelle henkinen tai hengellinen kokemus.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Tämä elämä, joka minulle on annettu elettäväksi, on pyhää. Rakkaus lähimmäisiä ja kaikkea elävää kohtaan on pyhää. Myös kaikkien ihmisten ja muiden elävien otusten samanarvoisuus on pyhää. ■

Kivun ja ilon työ -dokumenttielokuvan ensi-ilta on 23.8. Elokuvan on käsikirjoittanut, ohjannut ja kuvannut Karoliina Gröndahl.

Kymmenen kysymystä onnesta

Mitä onni on ja miten sen voi saavuttaa? Tällaisia vastauksia löytyi onnellisuustutkijoilta ja psykoterapeutilta.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS ISTOCK

1. Tekevätkö menestys ja raha onnelliseksi?

Hyvät oloisuhteet tarjoavat toki enemmän mahdollisuuksia kokea onnea kuin sellainen elämä, jossa joutuu pitämään puoliaan ja taistelemaan. Kenenkään onnellisuutta ei voi kuitenkaan päätellä mistään päällepäin näkyvästä.

Elämä voi suoda omaisuutta, kunniaa ja arvostusta, mutta silti ihmisen sisäinen onnellisuus saattaa jäädä vähiin tai puuttua lähes kokonaan. Menestyskulissin taustalla voi olla inhimillinen tragedia. Moni merkittävän elämäntyön tehnyt ihminen on ollut onneton, vaikka on työllään lisännyt muiden onnellisuutta.

Toisaalta käytännön elämä osoittaa, että on ihmisiä, joilta näyttää puuttuvan useita onnen edellytyksiä mutta he kokevat silti itsensä onnellisiksi.

Raha on merkittävä tekijä onnellisuudessa, mutta varallisuus ei kerro koko totuutta. Niillä, joiden tulot jäävät yhteiskunnan keskitason alapuolelle, tulojen lisääntyminen on yhteydessä suurempaan onnellisuuteen. Mutta silloin, kun tulot riittävät elämän perustarpeisiin, niiden kasvu ei näytä lisäävän onnellisuutta.

2. Ratkaisevatko lapsuuden kokemukset sen, kuka on onnellinen ja kuka ei?

Harvardin yliopiston pitkäaikaistutkimukseen osallistuneista ihmisistä osalla oli lämmin ja rakastava lapsuus, mutta myöhemmät vaikeat kokemukset saivat heidät suhtautumaan toisiin ihmisiin varautuneesti. Osalla taas oli vaikea lapsuus, mutta myöhemmät kokemukset opettivat heille, kuinka luottaa ja solmia siteitä muihin.

Kun ihminen on lapsuudestaan lähtien saanut riittävästi kaipaamaansa huomiota ja rakkautta,

hänen mieleensä varastoituu onnellisuuden kokemuksia, jotka kannattelevat ihmistä läpi elämän. Tyytymättömyys ja negatiivinen elämänasenne kertovat usein siitä, että jokin trauma on rikkonut ihmisen onnellisuuden niin, että hän on herkistynyt huomaamaan epäkohdat.

Vaikean lapsuuden kokeneista joka kolmas onnistuu kasvamaan tasapainoiseksi ja ystävälliseksi aikuiseksi. Vaikeuksien voittamisessa auttaa jokin suojaava tekijä, kuten ainakin yhden välittävän aikuisen johdonmukainen läsnäolo. Myöhemmässä elämässä ratkaisevaksi muodostuu kyky myöntää vaikeudet, puhua niistä avoimesti ja ottaa vastaan apua.

3. Onko onnellisilla ihmisillä muita paremmat geenit?

Meissä on paljon sellaista, mikä ei ole omassa määräysvallassamme eikä ole muutettavissa ajattelun avulla. Esimerkiksi ihminen ei yleensä pysty valitsemaan sitä, millaisen tunnemerkityksen elämän tapahtumat saavat. Yhteiskunta, uskonto ja muu kulttuuri ohjaavat paljolti sitä, millaista onnea ihminen oppii tavoittelemaan ja miten hän sen tekee.

Lapsuuden kokemusten lisäksi geenit ja perinnölliset luonteenpiirteet ohjaavat onnellisuutta. Perintötekijöiden on arveltu selittävän 30–40 prosenttia ihmisen onnellisuudesta.

Tietoisella toiminnalla on kuitenkin paljon merkitystä. Tutkijat ovat arvioineet, että noin 40 prosenttia onnellisuudesta perustuu ihmisen omiin tekemisiiin ja valintoihin.

4. Kannattaako oman elämän vertaaminen muihin?

Ei kannata. Tutkimukset kertovat, että mitä enemmän vertaat itseäsi muihin, sitä onnettomampi olet, vaikka vertailun tulos olisi omalta kannaltasi myönteinen.

Kun vertaamme itseämme muihin, vertaamme huomaamattamme toisten ulkokuorta omaan sisimpäämme. Tämä korostuu erityisesti sosiaalisessa mediassa, jossa toiset näyttävät elämästään vahvasti muokatun version. Seurauksena on yleensä tunne, että itseltä puuttuu jotakin.

Heräävään kateuden tunteeseen kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota, sillä siihen voi sisältyä sellaisia kaipauksia, jotka on kieltänyt omassa mielessään ja joita ilman on päättänyt selviytyä.

5. Jokainen tuntee joskus itsensä onnettomaksi. Mitä silloin voi tehdä?

Sen myöntäminen, ettei olekaan onnellinen, voi tuntua ahdistavalta. On kuitenkin tärkeää myöntää ja hyväksyä myös onnen kääntöpuoli.

Oman onnettoman olon kieltäminen voi altistaa mielenterveyden häriöille, koska silloin sen syyt jäävät kohtaamatta ja käsittelemättä.

Onnellisuus voi särkyä esimerkiksi pitkäaikaisten terveyshuolien vuoksi. Vielä pahemmin onnellisuuden voi rikkoa loukkaus tai nöyryyttävä kokemus, jonka seurauksena onni voi vaihtua masennukseen, tyhjyyteen ja merkityksettömyyteen.

Jos onni on hukassa, sitä kannattaa etsiä sieltä, missä sen on viimeksi kokenut. Onnen ja lämmön ailahduksia voi kerätä tietoisesti kuin sieniä metsässä samoillessa. Niitä löytyy helpoiten paikoista, joissa niitä on kasvanut ennenkin.

Jos ihminen on kärsinyt onnettomasta olosta niin pitkään, että hänen voimansa alkavat ehtyä, silloin voi olla tarpeen psykoterapia tai muu ammattiapu.

6. Suomi tavoittelee talouskasvua.

Tekeekö se meistä onnellisempia?

Bruttokansantuotteen vaikutus onnellisuuteen riippuu tutkimusten mukaan siitä, miten tulot jakautuvat. Talouskasvu lisää tyytyväisyyttä varsinkin silloin, kun se on työllistävää ja hyödyttää laajasti kaikkia kansalaisia.

Maailman onnellisuustilastojen huipulla olevia hyvinvointivaltioita yhdistää se, että niissä ihmiset kokevat olonsa turvalliseksi, ovat suhteellisen tasa-arvoisia sekä luottavat yhteiskuntaan ja virkamiehiin. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelut auttavat kaikkia vauvasta vaariin.

7. Miksi ihmissuhteet ovat niin tärkeitä?

Myönteisten ihmissuhteiden terveyttä tukeva vaikutus on osoitettu sadoissa tutkimuksissa. Ihmissuhteiden merkitys korostuu erityisesti elämän suurissa muutoksissa. Lämpimät ja kiinteät ihmissuhteet suojelevat meitä elämän ja vanhenemisen koettelemuksissa.

Lapsuuden sosiaaliset suhteet ennustavat aikuisiän hyvinvointia paremmin kuin opilliset saavutukset.

Tyytyväisyys ihmissuhteisiin viisikymppisinä ennustaa kolesterolitasoja paremmin sen, ket-

kä ikääntyvät terveiksi ja onnellisiksi kahdeksankymppisiksi. Ne, joilla on omasta mielestään riittävästi siteitä omaisiin, ystäviin ja yhteisöön, ovat onnellisempia ja fyysisesti terveempiä kuin ne, joilla näitä siteitä on liian vähän. Niillä, jotka ovat eristyneempiä kuin haluaisivat, terveys taantuu nopeammin kuin niillä, jotka kokevat, että heillä on riittävästi yhteyksiä muihin.

Ihmissuhteiden lukumäärällä, asumisjärjestelyillä tai siviilisäädyllä ei ole välttämättä kovin suurta merkitystä. Niiden sijaan merkitystä on ihmissuhteiden laadulla.

8. Voinko vielä tehdä elämälleni jotain, vai onko liian myöhäistä?

Jokainen voi tehdä elämässään myönteisiä suunnanmuutoksia. Ei ole väliä, kuinka vanha on tai missä kohtaa elämänkaarta on, onko naimisissa vai ei, onko sisäänpäin kääntynyt vai ulospäin suuntautuva.

Jos aiot tehdä yhden valinnan, joka varmistaa oman terveytesi ja onnellisuutesi, viljele kaiken-

laisia lämpimiä ihmissuhteita! Tuota valintaa ei tule tehdä vain yhden kerran, vaan jokaisena päivänä, viikoittain ja vuodesta toiseen.

9. Miten voisin tulla onnellisemmaksi?

Onnellisuustutkimukset eivät kerro, mitä seuraavaksi kannattaisi tehdä, että olisi onnellisempi. Ne vastaukset löytyvät vain miettimällä, mikä tepsii itselle parhaiten. Jokaisen on löydettävä henkilökohtaiset elämänarvonsa itse, jotta ne olisivat aitoja ja antaisivat iloa ja energiaa.

Pysähdy hetkeksi ja mieti, millainen tilanteesi on ja millainen haluaisit sen olevan. Pohdi näitä kysymyksiä avoimin mielin.

Meillä on tapana luulla, että tiedämme, mikä saa meidät tyytyväisiksi ja mikä on meille hyväksi tai pahaksi. Todellisuudessa emme välttämättä ole oman elämämme asiantuntijoita, emmekä aina huomaa, että meillä olisi mahdollisuus tehdä asioita toisella tavalla. Kuten zenmestari Shunruy Suzuki on sanonut: ”Aloittelijan mielessä on monta mahdollisuutta, asiantuntijan vain muutama.”

10. Minkälaisia elämänviisauksia ja -ohjeita onnellisuustutkijat ovat löytäneet?

Esimerkiksi tällaisia:

Onnellisuuden tavoittaa parhaiten, kun keskittyy siihen, mitä on parhaillaan tekemässä, tai siihen ihmiseen, jonka kanssa kulloinkin keskustelee, eikä pakene ajatuksissaan muualle. Pyri tunnistamaan se, miltä sinusta tuntuu olla ihmisten seurassa. Tarkastele sekä säännöllisiä että epäsäännöllisiä ihmissuhteita ja kysy itseltäsi, miltä ne tuntuvat.

Kun jaat aikaasi, asetatko oikeasti etusijalle ne ihmiset, jotka ovat sinulle tärkeitä?

Vaalitko sellaisia ihmissuhteita, jotka auttavat sinua voimaan hyvin ja jotka voivat pitää sinut pystyssä myös silloin, kun asiat menevät pieleen?

Harjoittele uteliasta suhtautumista ihmisiin. Kiinnitä huomiota johonkuhun lähelläsi olevaan. Kysy itseltäsi, miltä hänestä mahdollisesti tuntuu, mitä hän ehkä ajattelee ja mitä asiaa hänessä et ole aikaisemmin huomannut.

Kiinnitä huomiota myös siihen, mikä valvottaa sinua öisin. Jos olet jumissa jonkin asian kanssa, yritä tarkastella sitä kuin se olisi tapahtunut jollekulle toiselle. Pyydä asiaan rehellinen näkemys luotettavalta henkilöltä. ■

Lähteet: Robert Waldinger ja Marc Schulz: Onnellisen elämän salaisuus – oppeja kaikkien aikojen laajimmasta onnellisuustutkimuksesta (WSOY) ja Juhani Mattila: Onnea etsimässä – mitä kaipaamme, kun kaipaamme onnellisuutta (Kirjapaja).

Heitä ei olekaan ihan joka luokalla

Antti, Juhani, Anna ja Mari ja monet muut tutut suomalaiset nimet ovat vähintäänkin muunnelmia Raamatussa esiintyvistä nimistä. Mutta löytyy sieltä harvinaisempiakin vaihtoehtoja.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ISTOCK

ASA oli yksi Vanhan testamentin kuninkaista. Hän kuului kuningas Daavidin sukuun ja kitki epäjumalien palvontaa. Nimi tarkoittaa parantajaa. Suomessa on Asa-nimen saanut vuosina 1990–2019 parikymmentä ja sen jälkeen alle viisi poikaa. Nimeä on annettu myös tytöille.

JAEL oli tärkeä nainen israelilaisten voittaessa kanaanilaiset. Hän tappoi Siseran, kanaanilaisten armeijan komentajan. ”Olkoon naisista

siunatuin Jael, keniläisen Heberin vaimo, siunatuin nainen paimentolaisten joukossa”, sanotaan Vanhan testamentin Tuomarien kirjassa. Jael tai Jaael tarkoittaa vuorivuohta. Vuosina 1990–2024 noin 30 tyttöä on saanut nimekseen Jael. Nimeä on annettu jonkin verran myös pojille.

JERED edustaa Vanhassa testamentissa Adamista alkanutta viidettä sukupolvea. Jered oli Mahalalelen lapsi, Berakan puoliso ja monen lapsen isä, joka kuoli 962-vuotiaana. Suomessa on alle 30 henkilöä, joiden

nimi on Jered. Nimi esiintyy myös muodossa Jared, joka on meillä jonkin verran yleisempi.

JOOSUA oli Mooseksen seuraaja ja muinaisten israelilaisten johtaja. Miehen nimi oli alun perin Hosea, mutta Mooses antoi hänelle uuden nimen, joka merkitsee ”Jahve pelastaa”. Vuosina 1990–2024 Joosua-nimen on saanut 667 poikaa.

JUNIA mainitaan Uuden testamentin Roomalaiskirjeessä, jossa apostoli Paavali lähettää terveisiä

HYVÄN TÄHDEN.

83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Päätoimittaja

Pauli Juusela

Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen

Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti

Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää

edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

luokalla

Andronikokselle ja Junialle, ”heimolaisilleni ja vankilatovereilleni”. On arveltu, että Junia ja Andronikos olivat pariskunta. Junianimi tarkoittaa kesäkuussa (june) syntynyttä tai nuorta. Vuosina 1990–2024 on 73 tyttöä saanut nimen Junia.

MALAKIAS tai Malakia on yksi Vanhan testamentin profeetoista. Nimi tarkoittaa Jumalan lähettilästä. Malakias oli Suomen almanakassa 1700-luvulta vuoteen 1928. Vuosina 1990–2024 nimen on saanut 120 poikaa.

MATTEUS oli yksi apostoleista, ja hänen mukaansa on nimetty yksi evankeliumeista. Matteus oli veronkerääjä, joka jätti kaiken seuratakseen Jeesusta. Nimi tarkoittaa lahjaa. Matteuksen nimipäivä oli aikoinaan 21. syyskuuta, apostoli Matteuksen perinteisenä muistopäivänä, mutta nimi poistettiin kalenterista vuonna 1929. Vuosina 1990–2024 Matteus-nimen on saanut 354 poikaa.

NOOMI on Vanhan testamentin tunnetuimpia naishahmoja. Hän oli Elimelekin vaimo ja Ruutin anoppi. Nimi tarkoittaa onnellista, suloista ja rakastettavaa. Noomilla on vuodesta 2020 alkaen ollut suomenruotsalaisessa almanakassa nimipäivä 4. tammikuuta. Vuosina 1990–2024 on 652 tyttöä saanut nimen Noomi.

SAFIRA ja hänen miehensä Ananias olivat varhaisen Jerusalemin seurakunnan jäseniä. Uuden testamentin Apostolien teoissa kerrotaan, että he myivät maatilansa antaakseen rahaa sitä tarvitseville mutta pitivätkin osan kauppahinnasta itsellään. Lisäksi he valehtelivat tästä Pietarille ja kuolivat petollisuutensa seurauksena. Safira tarkoittaa kaunista ja ihanaa. Vuosina 1990–2024 Safira-nimen on saanut 159 tyttöä.

SARAI on samaa alkuperää kuin nimet Saara ja Sarah. Nimet tarkoittavat ruhtinatarta. Vanhassa testamentissa Sarai eli Saara oli Abrahamin vaimo ja Iisakin äiti. Vuosina 1990–2019 Sarai-nimen sai 43 tyttöä. Sen jälkeen nimi on annettu alle viidelle tytölle. ■

Lähteitä: Kuka on kukin Raamatussa (Valitut Palat), Pentti Lempiäinen: Nimipäivättömien nimipäiväkirja (WSOY), Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelu.

LAADUKASTA KOTISIIVOUSTA

JA LUOTTOSIIVOOJA

PIDÄMME HYVÄÄ HUOLTA KODISTASI, luotettavat kotisiivoojamme auttavat kodinhoidossa. Teemme pääkaupunkiseudulla perus-, ylläpito- ja muuttosiivouksia, ikkunanpesuja ja muita kodinhoitotehtäviä jatkuvalla sopimuksella tai kertaluontoisesti.

Jatkuvalla sopimuksella olevia asiakkaitamme palvelee sama tuttu luottosiivooja. Voit ostaa siivouspalvelujamme arvonlisäverottomana, jos toimintakykysi on alentunut esimerkiksi iän, vamman tai sairauden takia.

OTA YHTEYTTÄ JA VARAA ILMAINEN KARTOITUSKÄYNTI:

Palvelukoordinaattori 050 472 1348 Ma–Pe Klo 8–16 kotisiivous@paivakumpuhoiva.fi

SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO.

Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT • PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA

Ristikkovelho

Ristikoiden laadinta on oma taiteenlajinsa, ja sen kirkkainta kärkeä edustaa Erkki Vuokila, joka tekee myös Kirkko ja kaupungin suositun ristikon.

TEKSTI OUTI ISOTALUS KUVA ESKO JÄMSÄ

Erkki Vuokilan ura ristikoiden parissa alkoi 1970-luvulla ja jatkuu yhä. Hän laatii myös Kirkko ja kaupungin ristikon. Yli 50-vuotisen uransa aikana hän on tehnyt yhteensä kym-

meniä tuhansia ristikoita. Hänen luotsaamansa Sanaris-yritys on laatinut asiakkaan toiveiden pohjalta myös valtavan lakanan kokoisen ristikon, mutta Vuokilalle määrää ja kokoa merkityksellisempää on aina laatu. Ammattiylpeys on vahva.

– Haluan tuottaa hyvää materiaalia. Mutta toisaalta tätä työtä kannattaa tehdä rennolla kädellä ja löytää esimerkiksi tietty harmonia sanojen laadun ja keskipituuden kanssa.

”Rennolla kädellä” ei todellakaan tarkoita sitä, että ristikon laatiminen hoituisi kuin itsestään, mutta säännöllinen työ sanojen parissa on harjaannuttanut Vuokilaa niin, että ristikoiden laatiminen on hänen mielestään parasta ajanvietettä, verrattavissa jopa lepoon.

Suomessa on arviolta noin miljoona ristikkoharrastajaa. Heistä

säännöllisesti ristikoita ratkovia on joitain satoja tuhansia. Lisäksi on iso joukko sesonkiratkojia, jotka kaivavat ristikon esiin lomalla.

– Kivannäköisiä ristikoita saatetaan säästää lomia varten, ja sitten ne ovat mukana kesämökillä. Tai sitten napataan marketista pari lehteä mukaan, Vuokila kertoo.

Intomielisiä ristikkoharrastajia riittää edelleen seuroiksi asti. Yksi niistä on Sanaristikkoseura Sanasepot, jota perustamassa ja jonka hallituksen jäsenenä Vuokilakin on ollut.

IHMINEN ALKAA tyypillisesti harrastaa ristikoiden täyttämistä neljän- ja viidenkympin välillä. Moni ristikkoharrastaja on kielellisesti lahjakas ja hallitsee kielen monimuotoisuutta. Nämä ominaisuudet eivät ole sidot-

tuja koulutukseen tai sosioekonomiseen asemaan.

– Havaintoni on, että kun ristikon ratkojat koontuvat yhteen, ei iällä, sukupuolella tai koulutuksella ole väliä, vaan kaikki ovat yhtä porukkaa. Eikä kukaan arvostele, oletko ratkonut helppoja vai vaikeita ristikoita.

Kun Vuokila laatii ristikkoa, hän tähtää siihen, että ratkaisijalla on mahdollisimman mukavaa sen parissa.

– En siis pyri tekemään mahdollisimman hankalaa ristikkoa, vaan sellaisen, mistä ristikon ratkoja saa sopivasti aivotyötä ja mahdollisesti sen ristikon valmiiksikin – vaikka sitten useammassa erässä.

Ristikoiden ratkomisella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia ihmisen muistiin, varsinkin van-

hemmalla iällä. Mutta jos ristikko ei jostain syystä täyty omasta mielestä riittävän ripeään tahtiin, ei kannata masentua, sillä ratkomisessa myös harjaantuu. Ristikoissa on omaa sanastoaan, ja ajan kanssa sanat tulevat tutummiksi.

Ristikon täyttötyylejä löytyy joka lähtöön: joku täyttää sen minkä osaa ja jättää homman sikseen, toinen saattaa jääräpäisesti palata samaan ristikkoon eikä anna periksi ennen kuin ristikko on täynnä. Ristikon lepäämään jättämisestä voikin koitua yllättävää hyötyä.

– Aika moni jättää ristikon lepäämään yöpöydälle tai jonnekin. Kun aamulla herää, niin kaikki onkin selvää. Alitajunta toimii yöllä ja auttaa ihmistä ratkomaan ongelmia ihan itsestään.

RISTIKOITA VALMISTUU Erkki Vuokilan vetämältä Sanaris-tiimiltä moneen julkaisuun, ja niissä kaikissa on omat prosessinsa ja yksityiskohtansa. Kirkko ja kaupungin paperilehdessä ilmestyvää ristikkoa varten Vuokila saa toimituksesta kuvan, joka on yleensä otettu henkilöstä. Vuokila lähtee liikkeelle lukemalla lehdestä tätä henkilöä käsittelevän artikkelin.

– Tuosta kuvasta ristikkoon tulee yleensä kaksi tai kolme lausetta, ja vielä jää mukavan väljä tila asetella muita sanoja. Ristikko on melko pitkälle rakennettu yleistajuisilla sanoilla, joiden vihjeissä on tuoreutta ja uusiakin näkökulmia sanoille.

Kirkko ja kaupungin ristikossa on kristillinen vire, mutta se ei ole päälleliimattu.

Sanaristikko saapui Suomeen Yhdysvalloista

Maailman ensimmäinen sanaristikko syntyi Yhdysvalloissa Arthur Wynnen kynästä ja julkaistiin New York World -sanomalehdessä vuonna 1913. Suomeen sanaristikko rantautui reilut kymmenen vuotta myöhemmin, kun Suomen Kuvalehdessä julkaistiin ristikko helmikuussa 1925. Sen oli laatinut nimimerkki ”Suometar”, sittemmin Seere Sarioksi paljastunut sanataitaja.

Ristikkoa laatiessaan

Erkki Vuokila tähtää siihen, että ratkaisijalla olisi mahdollisimman mukavaa sen parissa.

– Ristikko on tavalliselle ihmiselle tehty. Vihjeissä voi olla raamatullistakin pohjaa, mutta tärkeämpi seikka on tietynlainen sanaston korrektius ja sivistynyt yleisote.

Vuokila on saanut Kirkko ja kaupungin ristikosta paljon palautetta.

– Moni on sanonut tämän ristikon olevan juuri se ainoa, jota hän ratkoo.

SIINÄ MISSÄ LEHTIÄ siirretään verkkoon, myös ristikot ovat osin siirtyneet digiympäristöön. Erkki Vuokila on laatinut Helsingin Sanomien verkkoversioon useamman vuoden ajan joka päivä miniristikon. Niitä on julkaistu jo yli 2 500. Lisäksi Helsingin Sanomat julkaisee ristikon edelleen viikonlopun paperilehdessä.

– Ristikoiden täyttäminen netissä on oma juttunsa, myös teknisesti, ja se voi olla joillekin haastavaa. Toisaalta moni sellainen ihminen, jota en välttämättä ole pitänyt ristikkoihmisenä, on kertonut ratkovansa noita pieniä verkkoristikkoja, Vuokila sanoo.

Tällä hetkellä ristikkoharrastus vaikuttaa voivan hyvin. Mutta onko se katoavaa kansanperinnettä?

– Kyllä siitä pieni huoli on, joten aina kun joku nuorempi ihminen paljastuu ristikkoharrastajaksi, se on tietynlainen työvoitto.

Tällainen iloinen työvoitto osui hiljattain kohdalle, kun Vuokila tapasi nuoren harrastajan, joka kertoi kavereissaan olevan paljonkin ristikkoihmisiä.

– Heille oli jopa muodostunut ratkojapiiri, jossa vaihdeltiin ristikon täyttöohjeita ja kerrottiin toisille, kun jostain oli löytynyt kiva ristikko. ■

”Kuolema änkesi väliin”

Äidin menetys ja oma sairastuminen kuuluvat Anja Erämajan uusissa runoissa.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ANTTI RINTALA

Helsinkiläinen Anja Erämaja on julkaissut kuudennen runokokoelmansa Joku menee aina ensin (WSOY). Erämajan runojen lähtökohtana on usein ollut tietty paikka tai tilanne, se miten erilaiset olosuhteet vaikuttavat omaan oloon ja miten se tuntuu kehossa.

– Halusin tässä kirjassa pohtia irtioton kaipuuta: onko parempi jäädä vai lähteä ja mistä ihminen löytää vapautensa? hän kertoo.

Kesken kirjoitustyön Erämajan elämässä tapahtui mullistavia asioita, eivätkä ne voineet olla vaikuttamatta runojen sisältöön. Ensiksikin hänen äitinsä kuoli.

– Äidin kuolema tietyllä tavalla änkesi väliin. Vaikka olin jättänyt sairaalle äidilleni jäähyväisiä jo vuosia, tuntui kuolema niin ehdottomalta ja sen hyväksyminen vaikealta. Runoissa näkyy luopumisen ahdistus ja rakkaasta ihmisestä kiinni pitäminen.

Sitten Erämajalla itsellään todettiin vakava sairaus.

– On outo tilanne, kun omassa kehossa tapahtuu jotain, mille ei voi mitään, ja joutuu olemaan sen vuoksi muiden armoilla. Se oli alussa todella järkyttävää ja hämmentävää.

ALKUHÄMMENNYKSEN JÄLKEEN Anja Erämajalle heräsi vahva halu elää, ”juoda kahvia tuhansia kuppeja”.

– On aikamoinen shokki tajuta, että nyt voi elämässä olla joko–tai-tilanne. Näin yhtäkkiä kaiken ympärillä jotenkin kirkkaammin – kaikki tuntui hienolta ja ainutlaatuiselta.

– Samalla minussa heräsi taisteluhalu, elämästä kiinni pitäminen. Kiinnipitäminen voisi olla kirjan nimenäkin, sillä se tunne liittyi myös äidin kuolemaan.

Joku menee aina ensin -kokoelmassa palataan vähän väliä puutarhan ja kasvien hoitamiseen, mullassa möyrimiseen.

– Minua kiehtoo kasvun ajatus. Omalla pihalla tapahtuu jatkuvaa muutosta, samoin itsessä. Puutarhan ja ihmisen elämä on niin ihmeellistä, ja lopultahan ihminenkin päätyy kasvun alustaksi.

Anja Erämajan mielestä kirjallisuudessa on tärkeää valottaa elämän peruskysymyksiä, kuten rakkautta ja kuolemaa, uusista kulmista. Kirjaa

– Kun elämässä tulee vastaan joko–tai-tilanne, se saa näkemään kaiken ympärillä jotenkin kirkkaammin, sanoo runoilija Anja Erämaja.

”

Minua kiehtoo kasvun ajatus. Omalla pihalla tapahtuu jatkuvaa muutosta, samoin itsessä.

lukiessa voi pysähtyä niiden äärelle pidemmäksikin ajaksi.

– Rakkaus ja kuolema ovat elämän peruskokemuksia, ja ne aistii runoissa, vaikka niissä pu-

huttaisiin arkisista tapahtumista koti- tai sairaalaympäristössä.

– Nykyisessä viestinnän virrassakin elämän ikiaikaiset kysymykset koskettavat meitä. Näin me saamme yhteyden toisiimme, ihmisyyteen, ja ymmärrämme olevamme ihmisinä samassa veneessä.

RUNOILIJALLE ERITYISEN TÄRKEÄ asia on kieli. Anja Erämaja pitää runoutta hienona lajina, koska siihen liittyy sanojen lisäksi rytmi, sointi ja visuaalisuus. Hän kokee runouden eräänlaisena kielen leikki- ja koekenttänä.

– Olen yrittänyt sanoittaa runoissani itselleni vaikeita ja merkityksellisiä asioita. Runouden kielen avulla niihin saa tarvittavaa etäisyyttä. Joidenkin mielestä kokemusten pitäisi antaa muhia vähintään pari vuotta ennen kuin niistä kirjoittaa, mutta itse en osaa ajatella sillä tavalla. ■

Ne alkavat taas – kirkon kuorot, kerhot ja kurssit

VISBYN RISTEILYT

Gotlanti ja viehättävä Visby – syyslomalla tai joulumarkkinoiden aikaan! 13.-15.10. • alk. 270,- / 30.11.-2.12. • alk. 255,-

Hintaan sis. risteily jaetussa kahden hengen hytissä, 1 buffetpäivällinen ruokajuomineen, 1 meriaamiainen, transferlippu satama-keskusta-satama. Varaa myös muut ateriat ja mahdolliset retket etukäteen!

Musiikkitalon Urut Soimaan

· Syksy 2024

→ la 21.9. � 19:00 4 11,50–46 € RESITAALI

· Amelie Held, urut

→ ti 1.10. � 19:00 4 11,50–49 € SAcREd & SAARIAho

· Anu Komsi, laulu Marzi Nyman, urut

→ ma 11.11. � 19:00 4 11,50–46 € KLANG-KoNSERTTI

Franz Danksagmüller, urut

→ ti 10.12. � 19:00 4 11,50–36 €

JouLuN TARINAT

· Ville Urponen, Pétur Sakari, Pekka Suikkanen ja Jan Lehtola, urut

Essi Luttinen, mezzosopraano

Nicholas Söderlund, basso

Tervetuloa konsertteihin!

Liput: musiikkitalo.fi

www.matka-agentit.fi – myynti@matka-agentit.fi

TEEMAMATKOJA

PIENI SPA-LOMA TALLINNASSA HOTELLI KALEV SPA

Matkalla myös 1 päivän lippu Sauna-Oasi -osastolle (K18). Esim. 8.-10.10. • alk. 255,25.-27.10. • alk. 275,Useita lähtöjä syksyllä!

KYLPYLÄLOMA HAAPSALUSSA

17.-20.10. / 28.11.-1.12. • alk. 350,TAITEEN JA SÄIHKYVÄN TEATTERIN TARTTO sis. musikaali Kinky Boots, retkiohjelmaa, aterioita. 21.-24.11. alk. 460,STRAUSSIN SÄVELIÄ TALLINNASSA Wienin filharmonian Strauss-orkesterin konsertti! 7.-8.12. • alk. 220,-

JOULUN VIETTOON

KYLPYLÄJOULU HAAPSALUSSA

22.-26.12. • alk 425,TUNNELMALLINEN RIIKA

22.-26.12. • alk. 575,JOULU VIROLAISESSA KARTANOSSA

22.-26.12. • alk. 615,-

Porukan ulkopuolelle jätetty

Koulussa Antti Rönkää kiusattiin, mikä jätti häneen syvät jäljet. Lukiossa hän löysi kirjoittamisen, ja sen avulla hän on pystynyt käsittelemään ahdistustaan ja häpeäänsä.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Antti Rönkä julkaisi esikoisromaaninsa Jalat ilmassa viitisen vuotta sitten. Kirja perustui vahvasti hänen omiin kokemuksiinsa koulukiusaamisen aiheuttamasta häpeästä, ulkopuolisuudentunteesta ja yksinäisyydestä. Kirja herätti paljon keskustelua, ja Rönkä kiersi puhumassa siitä kouluissa ja kirjastoissa.

– Teokseni kiinnosti, koska tästä aihepiiristä ei ollut juuri tehty romaaneja. Kirjani avasi laajemman keskustelun kiusaamisen ja yksinäisyyden teemoista, Rönkä sanoo.

Tänä kesänä Rönkä on ollut mukana SOS-Lapsikylän podcast-sarjassa Ei jätetä lapsia yksin. Kirjailija Elina Hirvosen luotsaamassa sarjassa eri alojen henkilöt kertovat lapsuuden- ja nuoruudenkokemuksistaan.

PITKÄNHUISKEA JA RAUHALLISEN oloinen Antti Rönkä kertoo olleensa lapsena poikkeuksellisen ujo ja arka. Sen vuoksi koulumaailma tuntui hänestä rajulta.

– En ymmärtänyt poikien kieltä ja tapaa toimia, mikä sai aikaan yhteentörmäyksiä. Jouduin olemaan eskarista ysiluokalle hiljaisen ja syrjäänvetäytyvän pojan roolissa, ja minua kiusattiin sekä henkisesti että fyysisesti.

Perhe asui pienellä paikkakunnalla Vääksyssä.

– Luokkani kokoonpano pysyi koko ajan samana, eikä porukan dynamiikka muuttunut. Kiusaaminen ei ollut päivittäistä, mutta pinnan alla kyti jatkuvasti ja kiusaaminen leimahti näkyväksi tietyissä tilanteissa.

Rönkä itse peitti ja vähätteli kiusaamista viimeiseen asti. Opettajat taas huomasivat vain yksittäiset tapaukset, eivätkä osanneet hahmottaa kokonaistilannetta.

– Ymmärrän, ettei opettajien ollut helppo puuttua tilanteeseen. Silloin 2000-luvun alussa vallitsi vielä vahva pojat on poikia -mentaliteetti eli ajateltiin, että antaa poikien leikkiä keskenään.

VANHEMMILTA KIUSAAMINEN jäi paljolti piiloon. Ilmapiiri oli kuitenkin kotona hyvä ja turvallinen:

Antti Röngän vanhemmat hyväksyivät poikansa sellaisena kuin hän oli.

Röngällä oli myös harrastuksia, jotka tarjosivat vastapainoa ahdistavalle koulumaailmalle. Hän harrasti urheilua ja musiikkia ja sai niistä piireistä ystäviä.

Suuren muutoksen elämään toi se, kun hän aloitti lukion Lahdessa.

”Tilanteet ovat aina yksilöllisiä, mutta joka tapauksessa on tärkeää, että yritetään tehdä oikeasti jotain kiusaamisen lopettamiseksi. Se vaatii ennen kaikkea aikuisten läsnäoloa ja välittämistä.

– Lukiossa kiusaaminen ja väkivalta loppuivat. Tajusin vasta siinä kohtaa kunnolla, missä olin ollut mukana ja miten sellainen jatkuva selviytymistaistelu oli vaikuttanut minuun, Rönkä kertoo.

– Olin joutunut vuosikaudet olemaan kiusatun roolissa ja yrittänyt etsiä sille syytä. Olin lopulta päätynyt siihen, että minussa täytyy olla jotain vikaa. Porukan ulkopuolelle jääminen aiheutti syvää häpeää ja itseinhoa.

KIUSAAMISEN SEURAUKSENA Antti Röngän oli vaikea luottaa ihmisiin. Jos joku oli hänelle mukava, hän epäili siinä olevan jotain takana. Ei

tuntunut todelliselta, että joku voisi olla hänelle aidosti ystävällinen.

Rönkä on joutunut käymään kovan henkisen kamppailun.

– Täysi-ikäiseksi tultuani mieleni oli edelleen siellä koulun pihalla. Koin ahdistusta ja itsetuhoisuutta. Kammosin sosiaalisia tilanteita niin, että turvauduin niistä selvitäkseni päihteisiin, ja se taas aiheutti ylilyöntejä.

– Ymmärrän hyvin, jos joku syrjäytyy ja ajautuu mielenterveys- ja päihdeongelmiin tällaisten kokemusten jälkeen. Joku taas saattaa tulla kyyniseksi ja itsekkääksi, vaikka oikeasti haluaisi vain rakastaa ja olla rakastettu.

Röngän ei ole silti helppo antaa neuvoja, miten koulussa voitaisiin ehkäistä kiusaamista ja yksinäisyyttä.

– Vierastan kaikkia valmiita sabluunoita, joiden mukaan toimia. Tilanteet ovat aina yksilöllisiä. Joka tapauksessa on tärkeää, että kiusaamiseen suhtaudutaan tosissaan ja yritetään tehdä oikeasti jotain sen lopettamiseksi. Se vaatii ennen kaikkea aikuisten läsnäoloa ja välittämistä.

LUKIOTA KÄYDESSÄÄN Antti Rönkä löysi innostavan äidinkielen opettajan ansiosta kaunokirjallisuuden ja kirjoittamisen.

– Hän opasti, miten kirjoittaminen voi avata asioita. Tunsin myös, että sain olla kirjoittaessani täysin oma itseni.

– Lukioaikana haahuilin usein koulupäivän jälkeen kirjastossa ja lainasin isoja pinoja kirjoja. Vieläkin kirjasto tuntuu tutulta ja turvalliselta paikalta vieraassakin kaupungissa.

Lukion jälkeen Rönkä alkoi opiskella yleistä kirjallisuustiedettä, suomen kieltä ja kasvatustiedettä Jyväskylän yliopistossa. Viime vuosina hän on kuitenkin keskittynyt enemmän journalismin opiskeluun.

Rönkä harrasti jo opiskelujen alussa kirjoittamista tosissaan, mutta esikoisromaanin syntymiseen vaadittiin isompi sysäys. Rönkä oli kesätöissä S-marketissa Vääksyssä, kun lähti viettämään Lahteen vapaapäivää. Tuolloin häneen iski suuri ahdistuksen tunne.

– Tuntui kuin kaikki ihmiset vihaisivat minua. Sitten minulle tuli voimakas ajatus, että minun on kirjoitettava kaikesta siitä, mikä on johtanut tähän olotilaan. Ostin saman tien ruutuvihon ja menin puistoon kirjoittamaan.

Rönkä kirjoitti kirjaa intensiivisesti seuraavat kuukaudet. Sen jälkeen hän luki, mitä paperille oli syntynyt.

– Teksti tuntui aivan hirveältä, ja unohdin kirjan kirjoittamisen puoleksi vuodeksi. Sitten silloinen tyttöystäväni alkoi patistaa, että minun on kirjoitettava kirja loppuun.

JALAT ILMASSA -romaanin jälkeen Antti Rönkä teki isänsä kirjailija Petri Tammisen kanssa kirjan Silloin tällöin onnellinen, joka perustui heidän kirjeenvaihtoonsa.

– En ole koskaan ajatellut kulkevani isäni jalanjäljissä. Olenkin vasta äskettäin tajunnut, että isän ammatti on saattanut vaikuttaa jotenkin omiin valintoihini. On esimerkiksi tuntunut aina täysin normaalilta näyttää tekstejään hänelle. Se on vain ollut niin itsestään selvää, ettei sitä ole miettinyt enempää.

Nyt Röngältä on ilmestynyt uusi romaani Kiltti poika. Se kertoo nuoren miehen ahdistuksesta ja

Kuka?

Antti Rönkä on 28-vuotias kirjailija. Hänen esikoisromaaninsa Jalat ilmassa (Gummerus) herätti vuonna 2019 keskustelua koulukiusaamisen ja yksinäisyyden teemoista.

Mitä?

Nyt Rönkä on mukana SOS-Lapsikylän podcast-sarjassa Ei jätetä lapsia yksin. Elokuussa on ilmestynyt hänen uusin romaaninsa Kiltti poika (Gummerus).

Motto

Olet jo tässä, siis jatka ja hengitä.

siitä, miten kiltteys voi kääntyä itseä vastaan, kun oikeasti haluaa olla kaikkea muuta kuin kiltti.

– Kirjan tapahtumat sijoittuvat yhteen viikonloppuun. Olen pyrkinyt vangitsemaan siihen sen,

mikä ihmistä tämän ajan ilmapiirissä ahdistaa. Taustalla näkyvät maailman tapahtumat.

Tämä kesä on Röngällä kuitenkin kulunut hieman erilaisissa kirjoitustöissä. Hän on ollut Hel-

singin Sanomissa kesätoimittajana. Jo tätä ennen hän on kirjoittanut juttuja eri lehtiin, mutta nyt hän on ensimmäistä kertaa työskennellyt lehden toimituksessa. ■

Kävelen , siis olen

Uskontotieteilijä ja pappi Tom Sjöblomin elämä muuttui, kun hän nousi sohvalta ja lähti kävelemään.

Samalla hän ryhtyi selvittämään, mistä ihmislajin muinaisuudesta saakka jatkuneessa kävelyssä on kyse.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ

Kolme vuotta sitten Tom Sjöblom sai tietää, että hän sairastaa kakkostyypin diabetesta. Uutinen tarkoitti elämäntaparemonttia, sillä terveellinen ruokavalio ja jokapäiväinen liikunta ovat diabeteksen hoidossa tärkeässä osassa.

Sjöblom alkoi pohtia, minkälainen liikunta hänelle sopisi parhaiten.

– Huomasin pian, että käveleminen on jotakin, mitä olen tehnyt aina eri tavoin, ja olen saanut siitä hyvinvointia. Tämän oivaltaminen vaati kuitenkin diagnoosin tuoman herätyksen.

Aika ja paikka kävelylle löytyivät, kun Sjöblom nousi vapaa-ajallaan sohvalta ja vähensi sosiaalisessa mediassa käytettävää aikaa. Tilalle tuli päivittäisiä kävelyretkiä ja luonnossa viipyilyä.

Samalla Sjöblomin mieleen palasivat nuoruudessa ystävien kanssa tehdyt vaellukset, pitkät kävelyretket Irlannissa, tutkijakollegan kanssa tehty retki buddhalaiseen temppeliin Japanissa sekä seurakuntien järjestämät pyhiinvaellukset, joilla hän on ollut mukana.

– Kirjoitin Irlannin retkistä kirjankin, mutta silti en ollut aikaisemmin sisäistänyt sitä, että juuri käveleminen teki noista kokemuksista merkittäviä.

Aloitettuaan harrastuksen uudelleen Sjöblom halusi tavoilleen uskollisena selvittää perinpohjaisesti, mitä tekee ja miksi. Hän ryhtyi tutkimaan kävelyä oman tieteenalansa eli historian ja uskontojen historian näkökulmasta. Tuosta matkasta syntyi tänä syksynä ilmestyvä essee- ja tietokirja Kävelen (Basam Books).

– Olen kävellyt jokaisen kirjan luvun läpi ja niihin kirjoittamani ajatukset on mietitty kävellen, Sjöblom sanoo.

”Samaan aikaan, kun maailma on muuttunut yhä nopeammaksi, länsimainen ihminen on pysäyttänyt itsensä istuma-asentoon.

TUOREEN KIRJAN luvut seurailevat kävelyretken vaiheita siihen valmistautumisesta tien päällä olemiseen ja lopulta kotiinpaluun tunnelmiin. Matkan eri vaiheissa Tom Sjöblom seurustelee aiheesta kirjoittaneiden romaani- ja matkakirjailijoiden, filosofien, pyhiinvaeltajien ja eri alojen tutkijoiden kanssa.

– Hämmentävän moni tunnettu ajattelija ja filosofi on harrastanut kävelyä, ja jotkut heistä kertovat, että ajattelevat jaloillaan. Samalla kävelystä ilmiönä on kuitenkin kirjoitettu yllättävän vähän, Sjöblom sanoo.

Kävely on Sjöblomin mukaan ihmisen supervoima, jonka avulla lajimme on ottanut maailman haltuun, askel kerrallaan.

Kävelen -kirjassa Sjöblomin ensimmäiset matkatoverit ovat pystyasennossa kulkeneita etelänapinoita ja muita muinaisihmisiä, joi-

Huolella tehdyt kävelykepit liittävät Tom Sjöblomin 1800-luvun kävelyperinteeseen. Herrasmieskävelijä ei kävele itseään hikeen, vaan kulkee rauhallisesti ja ympäristöön sulautuen. Luontovaellukselle Sjöblom ei osta retkisauvaa, vaan luottaa siihen, että metsä antaa sellaisen.

den jalanjälkiä on säilynyt jopa 3,5 miljoonan vuoden takaa. Hän seuraa myös nykyihmisen tuhansia vuosia kestänyttä levittäytymistä Afrikasta Lähi-idän kautta Aasiaan, Eurooppaan, Australiaan ja lopulta Amerikan mantereelle.

Sjöblom päätyy siihen, että nykyinen kulttuuri on synnytetty kävellen, ja samalla myös ihmismieli on muovautunut sellaiseksi kuin se on.

– Ihmisen mieli on kehittynyt ja rakentunut niin, että ajatteleminen ja käveleminen kuuluvat yhteen. Siksi kävely sopii hyvin uusien ajatusten työstämiseen ja kävellessä myös ihmisen mieli voi hyvin, hän sanoo.

USEIMMITEN PIDÄMME kävelyä tavanomaisena arkisena taitona emmekä kiinnitä erityistä huomiota siihen, miten jalat kuljettavat meitä päivän kuluessa paikasta toiseen. Tom Sjöblom kutsuu tällaista jaloilla liikkumista arkikävelyksi.

Tosikävelystä taas on kyse silloin, kun lähdemme kävelylle sen itsensä vuoksi. Tosikävelyn muotoja ovat Sjöblomin mukaan esimerkiksi monenlaiset vapaa-ajan kävelylenkit, filosofinen kävely, meditaatiokävely ja pyhiinvaellus.

– Arki- ja tosikävelyn erottaa toisistaan ennen muuta se, että tosikävelijä tiedostaa kävelevän-

sä. Hänelle käveleminen ei ole vain välitila, jossa siirrytään paikasta toiseen, vaan kävely itsessään on tila, jossa on hyvä olla.

Euroopassa tosikävelyn perinne syntyi Sjöblomin mukaan vasta 1700­luvulla. Ensimmäisenä sen keksi yläluokka, joka alkoi harrastaa puutarhakävelyitä terveyden ylläpitämiseksi ja seurustelumuotona.

Yläluokan perässä myös oppinut keskiluokka aloitti tosikävelyn. Taiteilijat, kirjailijat, filosofit ja papit alkoivat harrastaa päiväkävelyitä ja vapaaajankävelyitä. He kirjoittivat aiheesta romaaneissaan ja muissa kirjoissaan, jotka toivat kävelyn suuren yleisön tietoisuuteen. Sjöblom mainitsee,

että papit kirjoittivat myös kävelijöille suunnattuja opaskirjoja.

– Silloin ihmiset ryhtyivät kävelemään toden teolla.

Kävelyä tunnetuksi tehneistä kirjoittajista Sjöblom nostaa esiin muun muassa Pohjois­Amerikan luontovaelluksistaan kirjoittaneen Henry David Thoreaun ja filosofi Søren Kierkegaardin, joka teki kaupunkikävelyitä ja kirjoittaessaan käveli kotinsa huoneesta toiseen. Sjöblomille tärkeimmäksi on tullut skotlantilainen kirjailija Robert Louis Stevenson, jonka Kävelyretkistäteoksen esseet ilmestyivät vuosina 1873–1876.

– Kirjoittavia naiskävelijöitä tunnetaan vähemmän. Yksi merkittävimmistä on kirjailija Virginia Woolf, joka kirjoitti aiheesta edeltäjiään omakohtaisemmin ja kiinnitti huomiota myös siihen, miltä käveleminen tuntuu.

Nykyinen kuntokävelybuumi on Sjöblomin mukaan uusi ilmiö. Suomessa se virisi vasta toisen maailmansodan jälkeen. Entisaikoina useimmat tekivät fyysisesti rasittavaa työtä, eikä heidän tarvinnut lähteä erikseen kävelylenkille pitääkseen peruskuntoa yllä. Sitten ihminen keksi auton, tietokoneen, puhelimen ja viimeisimpänä sähköpotkulaudan.

– Samaan aikaan, kun maailma on muuttunut yhä nopeammaksi, länsimainen ihminen on pysäyttänyt itsensä istuma­asentoon. Nyt meidän tulisi etsiä uudenlaista tasapainoa, jossa emme antaisi maailman mennä menojaan, vaan liikkuisimme myös itse.

USKONNOLLISET PERINTEET ovat tunteneet tosikävelyn merkityksen jo pitkään. Myyttisissä kertomuksissa on usein kyse matkasta, joka tehdään kävellen.

Tom Sjöblom on sitä mieltä, että ehkä syvällisimmin kävelyn merkitys on tiedostettu Australian alkuperäiskansojen myyttiperinteessä, jossa maailma luodaan liikkuen. Siinä henkiolentojen kävelystä syntyy polkuja, ja maailma syntyy niiden myötä.

– Näin syntyneet esi­isien polut ovat Australian alkuperäiskansoille ”laululinjoja”, joita seuraamalla voi vahvistaa omaa identiteettiä ja historiallista suhdetta maahan.

Myös juutalaisessa perinteessä ihmiselämää kuvataan tiellä vaeltamisena, ja varhaiset kristityt kutsuivat itseään ”tiellä kulkijoiksi”. Tutkiessaan Raamatun luomiskertomuksen ensimmäisiä jakeita Sjöblom kiinnitti huomiota kohtaan, jossa Jumala liikkui autiuden ja tyhjyyden yllä.

– Tuota liikkumista kuvataan heprean kielen sanalla, joka tarkoittaa askelten ottamista. Tässäkin kertomuksessa jotakin uutta alkaa muodostua, kun paikallaan pysyvä alkaa liikkua.

Uskonnollisiin perinteisiin pohjautuvat muun muassa meditatiivinen kävely ja pyhiinvaellus. Meditatiivinen kävelijä pyrkii kokemaan välittömän ykseyden ympäristönsä kanssa. Kristillisessä kävelyperinteessä päämääränä on Jumalan läsnäolon kokeminen.

Pyhiinvaelluksista on Sjöblomin mukaan tullut eräänlainen koko kansan tosikävelyn muoto.

Keskiajalla pyhiinvaeltajan kokemat vaivat ja kärsimykset olivat tärkeitä. Niiden avulla voitiin sovittaa jokin tehty rikkomus, ja lopullisen sovituksen vaeltaja sai saapuessaan pyhään paikkaan. Pyhiinvaellukselle lähtemisen vaikuttimena saattoi olla myös kiitollisuus.

– Nykyään pyhiinvaeltajalla ei välttämättä ole uskonnollista motiivia, vaan vaelluksen tärkeimpänä vaikuttimena on useimmiten oman itsen etsiminen. Hiljaisuudessa tapahtuva käveleminen onkin siihen hyvä tapa, koska silloin ihminen viettää aikaa itsensä kanssa.

TIEDOSTAVA KÄVELY VOI Tom Sjöblomin mukaan johtaa sisäiseen prosessiin, ja jossakin vaiheessa ihminen ei enää huomaa liikkuvansa, vaan on yhtä kävelyn kanssa. Mieli avautuu ja ajatukset saavat uudenlaisen hahmon. Näin voi syntyä syviä oivalluksia, joissa koko keho on mukana. Tällaista kokemusta on Sjöblomin mukaan vaikea kuvailla tarkasti.

– Sen tietää, jos on itse kokeillut tiedostavaa kävelyä.

”

Aikaa kävelemiseen kyllä on, mutta se täytyy ottaa.

Kävelystä kiinnostuneelle Sjöblom antaa muutaman käytännöllisen ohjeen. Ensimmäinen niistä on suoraviivainen: lähde kävelemään. Mitään erityisiä tavoitteita tai valmisteluja ei tarvita.

Liikkuessasi voit alkaa kuulostella sitä, mitä kävelyltä haluat.

– Näin alat löytää itseäsi kävelijänä. Kehitä kävelyäsi edelleen sen mukaan, millaista kokemusta etsit: kaipaatko esimerkiksi kuntokävelyä, vai oletko enemmän mietiskelevä tai meditoiva kävelijä?

Sjöblom tietää kokemuksesta, että liikkeelle lähteminen voi olla todellinen haaste. Väsymyksen tunne kääntää ajatukset pois kävelystä tai ruudun katsominen vie pitemmän korren.

– Aikaa kävelemiseen kyllä on, mutta se täytyy ottaa, hän sanoo.

Kun olet lähtenyt liikkeelle, keskity askelten tahtiin ja rytmiin, Sjöblom jatkaa. Kiinnitä huomiota siihen, miltä maa tuntuu jalkojen alla ja miltä jaloissa tuntuu. Tuntuman tiedostaminen ja seuraaminen on tärkeää, koska kävelyä ei pidä pakottaa.

Sjöblom kävelee arkipäivinä puolesta tunnista tuntiin. Viikonloppuisin hän tekee pitempiä retkiä, jotka voivat kestää muutaman tunnin. Kävelyt suuntautuvat useimmiten metsään tai puistoon, mutta hän kokee antoisaksi myös suurissa kaupungeissa kuljeskelun.

– Kävellessä tunnen olevani vapaa. Jätän arkiset ajatukset sivuun ja antaudun vain kokemaan läsnäoloa.

Kolme vuotta jatkuneen säännöllisen kävelyn selkein vaikutus on Sjöblomin mukaan se, että hän ei ole enää väsynyt.

– Pitkään jatkunut jaksamattomuuden tunne on poissa. Aikaisemmin en jaksanut vapaa­ajalla tehdä tai aloittaa mitään. En esimerkiksi lukenut paljonkaan, vaikka rakastan lukemista. Nyt luen entiseen tahtiin, ja hyvinvointini ja elämänlaatuni ovat moninkertaistuneet. ■

Lapsuuden traumat alkoivat avautua

Tiina Katriina Tikkasen toipuminen lapsena koetusta seksuaalisesta hyväksikäytöstä alkoi kolmekymppisenä hänen saatuaan aivoinfarktin.

TEKSTI MARIANNE RIIALI KUVAT JANI LAUKKANEN

Isän prinsessa. Sellainen Tiina oli ollut pienestä saakka.

Isä kutsui Tiinaa usein ihanaksi ja upeaksi, vietti hänen kanssaan tiiviisti aikaa ja nosti häntä jalustalle. Ulospäin isän ja tyttären suhde näyttäytyi poikkeuksellisen läheisenä.

– Tuntui tietenkin kivalta olla hänelle erityinen, pohtii Tiina Katriina Tikkanen nyt aikuisena.

Mutta oli muutakin, jotain epämääräisempää. Vaikka isän kanssa oli usein hyvä olla, niin aina ei ollut. Tiinalla oli tunne, että isälle pitää olla mieliksi, jotta ei tuottaisi pettymystä.

– Ymmärsin jollain tasolla, että tämä, mitä isä tekee, ei ole sopivaa, mutta minulla ei ollut keinoja pysäyttää sitä, Tikkanen kertoo.

Jo varhain hän oppi taitavaksi sullomaan tapahtumat syvälle mieleensä. Jos jotain yritti-

kin nousta pintaan, hän torppasi muistot yksitellen.

– En halunnut uskoa. Ajattelin, että minulla on vain vilkas mielikuvitus.

TIETOISEKSI KOKEMASTAAN seksuaalisesta hyväksikäytöstä Tiina Katriina Tikkanen tuli vasta aikuisena, monen mutkan kautta. Vyyhti alkoi purkautua vuonna 2013, kun kolmekymppinen Tikkanen oli kylässä appivanhemmillaan ja hänen näkönsä alkoi yllättäen sumentua. Varmuuden vuoksi tilattiin ambulanssi. Sairaalassa selvisi, että kyseessä on aivoinfarkti. Nopean avun ansiosta Tikkanen toipui, mutta sairastuminen jätti voimakkaan huolen ja kuolemanpelon.

– Minulla oli pienet kaksoset ja paljon univelkaa. Koin, että psyykkeeni ei enää kestänyt sitä, että oli asioita, joita en ollut purkanut.

Sairaalasta Tikkanen pyysi lähetteen psykiatrian poliklinikalle, ja hän aloitti Kelan tukeman psykoterapian. Ensin hellitti kuolemanpelko, sitten alkoivat avautua lapsuuden traumat.

Psykologiassa puhutaan trauman jälkeisestä kasvusta, joka on joskus mahdollista hyvinkin vaikeiden kokemusten jälkeen. Tikkaselle käsite ei ollut alun perin tuttu, mutta hän on lukenut aiheesta viime vuosina. Avainasemassa trauman jälkeisessä kasvussa on juuri hyväksyntä, joka mahdollistaa toipumisen.

– Hyväksyin, että tämä tapahtui minulle. En kuitenkaan halua tulla määritellyksi selviytyjänä, se olisi liian kapeaa.

Tikkasen mukaan kokemus insestistä kulkee aina mukana, mutta sen kanssa voi oppia elämään niin, että muu elämä ei kärsi. Tärkeää on, ettei katkeroidu tai jää kiinni vihaan.

– Olen niin paljon muutakin kuin hyväksikäytön uhri.

Tikkasesta on hyvä asia, että trauman jälkeisestä kasvusta puhutaan, sillä se voi tuoda toivoa muille saman kokeneille.

– Hyväksyn, että tämä tapahtui minulle. En kuitenkaan halua tulla määritellyksi selviytyjänä, sillä olen niin paljon muutakin kuin hyväksikäytön uhri, sanoo espoolainen kirjailija Tiina Katriina Tikkanen.

Kahdenkeskiset hetket isän kanssa tunkeutuivat mieleen häilyvinä, irrallisina välähdyksinä.

– Vähän kuin olisin katsonut jotain elokuvaa. Se oli ristiriitaista. Eihän isä voinut olla niin paha, kun hän oli hyvä.

Muistikuvia oli miltei mahdotonta käsittää todeksi. Terapeutillekin Tikkanen sanoi, että ehkä hän muisti väärin. Hän poti myös syyllisyyttä: miten saatan edes ajatella isästä tällaista tai puhua perheasioista vieraalle ihmiselle.

– Meillä oli niin tavalliselta näyttävä perhe. En olisi millään halunnut myöntää, että asiat eivät olleetkaan niin, miltä ne näyttivät.

– Halusin myös suojella isää, en mustamaalata. Tikkanen ajattelee, että asian kieltäminen ja isän suojeleminen olivat hänen keinojaan yrittää suojautua traumalta. Samalla hän torjui voimakasta häpeää ja paljastumisen pelkoa, joka kokemukseen liittyi.

– Vaikka eihän se ollut minun häpeäni. Lapsi ei voi vietellä aikuista miestä.

OSANA TRAUMAN KÄSITTELYÄ Tiina Katriina Tikkanen alkoi kirjoittaa. Esikoisromaani Toinen silmä kiinni julkaistiin vuonna 2020. Se kertoo seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Mukana on omaelämäkerrallisia elementtejä.

Ensin Tikkanen pohti kirjan kirjoittamista salanimellä, mutta hylkäsi ajatuksen, sillä se olisi vahvistanut vaiettuun asiaan liittyvää stigmaa.

– Halusin rikkoa tabua. Minua auttoi, kun tulin traumani kanssa nähdyksi, Tikkanen sanoo.

Hyväksikäytöstä avoimesti kirjoittaminen oli mahdollista siksikin, että Tikkasen isä oli kuollut joitakin vuosia sitten. Muu lähipiiri, kuten äiti, puoliso ja ystävät, tukivat häntä eivätkä koskaan kyseenalaistaneet hänen muistojaan.

– Ystäväni sanoi, että olin kertonut hänelle muistikuvistani jo lapsena. Tiedostan itsekin tehneeni niin.

KÄÄNNEKOHTA PAREMPAAN oli, kun Tiina Katriina Tikkanen oivalsi, että hänen on hyväksyttävä tapahtunut. Seksuaalista väkivaltaa tekona ei tarvinnut tai voinutkaan hyväksyä, mutta kysymykset siitä, miksi näin kävi minulle, hän päätti hylätä. Vain siten hän voisi päästä eteenpäin ja voida hyvin, saavuttaa asioita, joista oli unelmoinut.

Olennaista kuitenkin on ymmärtää, ettei trauman jälkeisellä kasvulla tarkoiteta sitä, että vaikeuksien tulisi vahvistaa psyykettä, tai että traumamuistosta tulisi pyrkiä väkisin löytämään hyviä puolia.

– En usko positiiviseen psykologiseen kuorruttamiseen. Voi tulla vain huonompi olo, jos yrittää ajatella, että tästä pitää nyt kaivaa jotain myönteistä.

”

En usko positiiviseen psykologiseen kuorruttamiseen.

Voi tulla vain huonompi olo, jos yrittää ajatella, että tästä pitää nyt kaivaa jotain myönteistä.

SURU NOUSEE AJOITTAIN pintaan, vaikka Tiina Katriina Tikkanen on sinut kokemuksensa kanssa. Hän suree sitä, että joutui lapsena aikuisen manipulatiivisen vallankäytön kohteeksi ja että häneltä vietiin mahdollisuus turvalliseen ja tasapainoiseen lapsuuteen. Ja jos varhainen vuorovaikutussuhde vaurioituu, lapsi voi alkaa nähdä itsensä viallisena. Näin oli käydä Tikkasellekin.

– Olen joutunut pohtimaan, mikä kaikki lapsuudessani oli totta ja mikä ei: jos isä oli jotain ihan muuta, kuin olin luullut, olinko itsekään hyvä, kuten isä oli sanonut?

Toipumisessa Tikkasta on auttanut itsemyötätunto. Hän ei olisi voinut toimia toisin.

– Minulla oli vain yksi isä eikä tietoa muusta. En voinut vaikuttaa kodin olosuhteisiin enkä arvioida, mikä on normaalia ja mikä ei. Pieni lapsi myös rakastaa vanhempaansa joka tapauksessa, on tämä millainen hyvänsä, Tikkanen sanoo. Ja kaikesta huolimatta isässä oli myös hyvää.

– Koen, että olen psyykeltäni joustava ja pystyn ajattelemaan, että isäni teki myös hyviä tekoja. Ihminen ei useinkaan ole vain joko hyvä tai paha, vaan molempia. ■

Uhrista toimijaksi

– Trauman läpikäynyt osaa yleensä kulkea omaa polkuaan aiempaa vakaammin ja rohkeammin, sanoo psykoterapeutti Helena Vuoriheimo.

MILTEI JOKAINEN MEISTÄ kohtaa elämänsä varrella jonkin traumaattisen tapahtuman. Se voi olla äkillinen, kuten työpaikan menetys, läheisen sairastuminen tai avioero. Joskus traumaattiset tapahtumat ovat alkaneet jo lapsuudessa, kuten seksuaalinen hyväksikäyttö tai vanhemman alkoholismi.

On kuitenkin isoja yksilöllisiä eroja siinä, millä tapaa elämän perustuksia vavisuttaneet tapahtumat meihin vaikuttavat. Psykologia tuntee ilmiön posttraumaattinen kasvu, eli trauman jälkeen tapahtuva kasvu.

Kaikilta trauman jälkeinen kasvu ei kuitenkaan onnistu. Mistä erot johtuvat?

– Paljon on kiinni ihmisen resilienssikyvystä. Jos pystyy joustavaan ajatteluun ja kykenee näkemään itsensä aktiivisena toimijana, jolla on valtaa omaan elämäänsä, on mahdollisuus kasvuun, sanoo vaativan erityistason psykoterapeutti Helena Vuoriheimo Vuoriheimolla on erityisosaamista traumatyöskentelystä, ja hän on tavannut uransa aikana lukuisia traumatisoituneita, jotka kykenevät vaikeista koettelemuksista huolimatta kääntämään elämänsä suunnan myönteiseksi. Kaikkein tärkeintä on Vuoriheimon mukaan se, ettei koe itseään uhrina.

– Kasvua ei tapahdu, jos jää jumiin uhri-mielikuvaan. Toisaalta haitallista on sekin, jos mieltää itsensä selviytyjäksi – silloinkin määrittelee itsensä tapahtuneen kautta. Kun ajattelee olevansa toimija, on päässyt eteenpäin.

JOTTA KASVU OLISI mahdollista, tarvitaan myös aikaa, Helena Vuoriheimo sanoo. Voidaan puhua vuosista, vähintäänkin kuukausista.

– Ei voida olettaa, että nopeasti tapahtuu mitään. Työssäni en koskaan sano ihmiselle, että vuoden kuluttua helpottaa, sillä ei se niin mene. Pitää edetä rauhassa ja ottaa vastaan se, mikä on tapahtunut. Toisaalta toipuminen voi tapahtua nopeastikin.

Vastaanottamisella Vuoriheimo tarkoittaa hyväksyntää. On hyväksyttävä, että kaksikymmentä vuotta kestänyt avioliitto päättyi ja jäin yksin. Tai että jouduin onnettomuuteen, halvaannuin ja menetin liikuntakykyni. Sanomattakin on selvää,

ettei uuden todellisuuden hyväksyminen ole helppoa, sillä rajut ja yllättävät käänteet murentavat luottamusta elämään ja vievät turvallisuuden tunteen.

– On kuitenkin mahdollista oppia suuntautumaan elämään uudelleen niin, että alkaa hyödyntää tapahtuneita asioita. Lapsensa menettänyt voi esimerkiksi suuntautua vapaaehtoistyöhön auttamaan muita saman kokeneita.

ON TÄRKEÄÄ HUOMATA, että posttraumaattinen kasvu ei sulje pois trauman kielteisiä seuraamuksia.

Se ei myöskään missään tapauksessa tarkoita, että vastoinkäymiset automaattisesti vahvistaisivat tai jalostaisivat meitä, kuten sanonta kuuluu.

Vastoinkäymiset voivat myös nujertaa, luhistaa ja lyödä ihmiseen varjonsa loppuelämäksi.

– Kun puhutaan posttraumaattisesta kasvusta, olisi mitätöivää lähteä heti sanomaan, että kyllä tästä sinulle jotain hyvää seuraa. On ihmisiä, jotka eivät ehkä pääse yli koskaan, Helena Vuoriheimo sanoo.

”

Työssäni en koskaan sano ihmiselle, että vuoden kuluttua helpottaa. Pitää edetä rauhassa.

Tutkimusten mukaan tietynlaiset temperamenttipiirteet auttavat posttraumaattisessa kasvussa. Kasvua ennustavat ulospäin suuntautuneisuus, avoimuus uusille kokemuksille ja tunnollisuus.

Omia valmiuksiaan trauman jälkeiselle kasvulle voi Vuoriheimon mukaan myös treenata. Yksi hyvä käytännön menetelmä on pitää vaikkapa kiitollisuuspäiväkirjaa, johon kirjaa muistiin arkisia kiitollisuuden aiheita.

– Kannattaa miettiä myös pidemmälle. Jos kirjoittaa kiitollisuu-

kannustaa pitämään kiitollisuuspäiväkirjaa.

den aiheeksi vaikka, että oli ystävän kanssa kahvilla, voi miettiä sitäkin, miksi ystävä pyysi kahville. No koska olen hyvä tyyppi ja hyvä ystävä. Kun tämän hoksaa, arvokkuus itsestä alkaa nousta esiin.

Kiitollisuus on myös paras mahdollinen vastalääke katkeruudelle, Vuoriheimo muistuttaa.

– Eikä kiitollisuutta tarvitse rajata nykyhetkeen. Vie eteenpäin, kun miettii, mistä haluaa tulevaisuudessa olla kiitollinen.

POSTTRAUMAATTINEN KASVU on terminä toistaiseksi tuttu vain harvalle. Helena Vuoriheimo arvelee, että sille on syynsä.

– Ehkä se johtuu siitä, että olemme oppineet huomaamaan herkemmin huonot asiat. Suomessa on usein ongelmakeskeinen lähestymistapa asioihin, Vuoriheimo sanoo ja mainitsee esimerkkinä mielenterveyden oirekyselyt, kuten masennuskyselyn.

– Se on hyvin ongelmiin pureutuva. Kysytään, kuinka usein olet kär-

sinyt unettomuudesta viimeisten parin viikon aikana, sen sijaan että kysyttäisiin, kuinka monta yötä olet nukkunut hyvin.

Ongelmallista on myös se, ettei yhteiskunnassa ole oikein ymmärrystä sille, mitä mielenterveys tarkoittaa, vaan meidän ajatellaan usein mustavalkoisesti olevan joko trauman keskellä tai traumoista vapaita. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa.

– On mahdollista samaan aikaan esimerkiksi mennä eteenpäin ja kärsiä siitä, että kasvoi äkkipikaisen ja impulsiivisen vanhemman lapsena ja sai osakseen kuritusväkivaltaa. Posttraumaattinen kasvu ei poista trauman kokemusta.

Se voi kuitenkin lisätä tyytyväisyyttä ja hyvinvointia, mikä on seurausta elämänarvojen asettumisesta uuteen asentoon. Tutkimusten mukaan posttraumaattinen kasvu näkyy elämänarvojen kirkastumisena ja ihmissuhteiden merkityksellisyyden kasvuna, joskus myös henkisyyden lisääntymisenä. ■

Helena Vuoriheimon mukaan paras vastalääke katkeruudelle on kiitollisuus. Siksi hän

MUUTA

SENIORITALO

”Se täällä on kiva, että pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja keskustelemaan. Tämmönen asumismuoto takaa sen, ettei koskaan tarvii olla yksin. Aina löytyy juttukaveri ja joku, jolle sanoa päivää. Normaalissa vuokra-asunnossa on lopulta tosi yksin”

”Viihtyvyydestä pidetään kyllä huolta. Kuntopyörä ja soutulaite on ollut kovalla käytöllä, ja parhaillaan odotellaan kerhotilaan biljardipöytää saapuvaksi.”

KERROSTALOKOTIIN.

Esimerkkihuoneisto yksiö alkovilla 31m2.

”Täällä on ihana tunnelma ja vastaanottavainen ilmapiiri. Talo on täynnä aurinkoisia ja välittäviä ihmisiä!”

”Isännöitsijä hoitaa asioita kyllä hienosti ja ottaa meidän toiveet huomioon. Jos jotain on pyydetty niin aina on saatu! Viimeisin aikaansaannos on terassi tossa ja katokset päällä. Se on vähän niinku Hilton-hotellin terassilla istuis.”

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja). Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Kellonummen kappelia voisi käyttää monipuolisemmin

ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄ hoitaa Kellonummen hautausmaata erinomaisesti, mutta kappelia ei ole ”hyödynnetty” sen ansaitsemalla tavalla. Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelemasta kappelista kerrotaan, että ”... tiloissa voidaan järjestää muitakin toimituksia. Ison salin alttariseinä avautuu luontoon.”

Kappeli tarjoaisi loistavan mahdollisuuden järjestää kansalaisia innostavia tapahtumia ja tilaisuuksia. Vaikka rakennus on kunnostuksen tarpeessa, moni voisi haluta joskus hiljentyä siellä hetken, ehkä sytyttää kynttilän. Saliin voisi järjestää esimerkiksi musiikkia, yhteislaulua tai kahvitilaisuuden. Etenkin lapsiperheille mieluisa voisi olla valaistu joulupolku.

Koska Kellonummi sijaitsee hieman syrjässä, se ei ole kaikille tuttu, ellei hautausmaalle ole siunattu jotakuta läheistä. Alueen Green Award -tunnustuksesta on uutisoitu Kirkko ja kaupunki -lehdessä, mutta tieto ei luultavasti ole tavoittanut laajaa yleisöä.

Uskon, että ihmiset kuulisivat huolipuheen ja rahapulan sijaan mielellään enemmän toivosta ja yhdessä olemisen ja tekemisen merkityksestä. Peruskorjaus vaatii rahaa, mutta kaikki toiminta ei vaadi suuria summia. Rahaakin yleensä löytyy, kun arvot ja prioriteetit on ensin tarkistettu. Alue vetoaa sen tunteviin myös siksi, että sieltä lähtevät hyvät ulkoilureitit Pirttimäkeen ja moneen muuhun luontokohteeseen. Irma Talonen Espoo

Huoli-ilmoitus on avunpyyntö

Pääsisikö seurakunnan jäsenkortilla Kampin kappeliin?

KUN KUUNTELEE netistä hengellistä musiikkia volyymit kaakossa ja käy joskus jumalanpalveluksissa kuuntelemassa saarnoja ja virsiä eikä silti tavoita Jumalaa, tulee mieleen, että Jumalan voisi tavoittaa hiljaisuudessa, kuten profeetta Elia aikoinaan. Näin kävi minulle.

Siispä matka kohti Kampin hiljaisuuden kappelia. Ovella odottaa kuitenkin yllätys, kun pitäisi maksaa viisi euroa päästäkseen hiljaisuuteen. Siellä on maksuautomaatti kuten parkkitaloissa.

Katselin vuoden 2022 veroilmoitustani. Olen maksanut kirkollisveroja yli 600 euroa. Kyllä sillä hinnalla pitäisi päästä etsimään Jumalaa hiljaisuuden kappeliin.

Miksi Helsingin seurakuntayhtymä ei lähetä jäsenkorttia Kirkko ja kaupunki -lehden välissä? Korttia näyttämällä voisi päästä Helsingin kirkkoihin. Metsästäjä saa metsästyskortin, ja kalastaja saa kalastuskortin, mutta seurakunnan jäsen ei saa minkäänlaista todistusta jäsenyydestään.

HUOLI-ILMOITUS ON asiakirja, joka hakemuksen lailla laittaa vireille sosiaalihuollon palveluprosessin. Kyse ei siis ole läheisen ”ilmiannosta” viranomaisille, vaan keino hakea hänelle apua. Ilmoitus ei myöskään ole suunnattu läheiselle itselleen, vaan sosiaalitoimelle. Kun asia on tullut vireille, sosiaalitoimelle syntyy velvollisuus alkaa selvittää henkilön avuntarvetta. Tämä tehdään yhteistyössä henkilön itsensä kanssa esimerkiksi niin, että häntä tavataan ja hän saa kertoa tilanteestaan, toiveistaan ja tarpeistaan. Tavoitteena on, että hänelle saadaan järjestettyä tarpeen mukainen tuki ja apu.

Ilpo Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä.

Maapallo on ihme, ja se kertoo Jumalasta

BRITTITAITEILIJA Luke Jerramin seitsenmetrinen maapallo ripustetaan lokakuussa Helsingin tuomiokirkon kattoon. Ainutlaatuinen maapallomme mahdollistaa elämän vihamielisessä kosmoksessa.

Tutkijat Peter D. Ward ja Donald E. Brownlee ovat kirjassaan Rare Earth laskeneet, että toisen, nykyisen kaltaista elämää varten hienosäädetyn planeetan olemassaolon todennäköisyys maailmankaikkeudessa on yksi mahdollisuus 100 000 000 000 000 000 000:sta. Mitä kaikkea hienosäätöön tarvitaan? Esimerkiksi painovoimavakion on oltava tarkasti nykyisen suuruinen. Valon nopeuden on oltava nykyisen suuruinen. Protonien ja neutronien painojen pitää olla kohdallaan, jotta perimän DNA:ta voi olla olemassa.

Maapallon rakenteen ja koon on oltava oikea, jotta hiilen kierrätyksen kannalta elintärkeä mannerlaattojen liike toteutuu, ja saadaan aikaan elämää suojaava magneettikenttä. Vettä pitää olla merissä sopiva määrä planeetan lämpötaloutta ja hapen tuotantoa ajatellen. Oikean kokoinen kuu ja sen kierto oikealla etäisyydellä tarvitaan vuorovesien ja maan pyörimisakselin ylläpitämistä varten. Jupiter tarvitaan suojaamaan komeettojen törmäyksiltä ja niin edelleen.

Vaikka maapallon kaltaisia taivaankappaleita olisi paljon, elämää ei niissä ole, jos informaatio puuttuu. Maapallolla 24/7 tapahtuva biologinen tietojenkäsittely on tähtitieteellistä. Jos se tehtäisiin supertietokoneilla, tarvittaisiin miljardi maapallon kokoista planeettaa tietokoneiden alustaksi. Maailman vanhin tiedejärjestö, Royal Society, lupaa 10 miljoonan dollarin palkkion biologisen informaation arvoituksen ratkaisijalle.

Apua ei ole pakko ottaa vastaan. Jos ilmoitus on aiheeton, ei

tästä tule henkilölle seuraamuksia. ”Turhia” ilmoituksia suurempi ongelma on se, että avun tarve tulee sosiaalitoimen tietoon liian myöhään.

Assi Uuskallio Helsinki

Jumalan olemassaolo on ilmeistä, kun Hänen tekojaan tarkastellaan (Room.1:19–20). Jumalansa hylännyt ihminen pitää nykyään itseään kaiken mittana ja kuluttaa surutta luonnonrikkauksia. Toivotaan, että kauniin maapallomme katselu muuttaa mahdollisimman monen mielipiteen luomakunnan ihmeitä arvostavaksi ja niitä vaalivaksi.

Pekka Reinikainen lääkäri, Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Vihanpito pilaa ensin juhlat,

sitten elämän

Muinoin vihanpito syntyi sukujen välille.

Nyt se on uusperheiden ja perikuntien katkeruutta ja valtataistelua.

KESÄ ON KÄÄNTYNYT lopuilleen. Edessä on luopumisen suru. Mutta kesän surullisimmat katseet on jo nähty. Ne, jotka ovat suotta etsineet juhlistaan toista vanhempaansa. Ne, jotka koettavat salaa viestiä takariviin ”hyvä, että sittenkin tulit”. Ne, jotka joutuvat näkemään, ettei edes yhteinen juhla sammuta vihan liekkiä.

Puhelin soi aamulla: lähiäiti sähisee etäisälle, että sitä naista ja sen lapsia et sitten tuo tänään kirkkoon. Et, vaikka poika on kasvanut vuosikymmenessä veljeksi muiden joukossa. Et, vaikka rippilapsi on istunut yökaudet sen naisen kanssa miettimässä elämää, Jumalaa, kuolemaa.

Lakkiaisten lähestyessä postissa tupsahtaa kaksi kutsua: toinen äidin luokse heti koulun juhlista päästyä ja toinen isän luokse sitten viikon päästä. Meidän puolen kummit ja isovanhemmat nyt tänne, teidän sitten sinne. Kutsu voi myös olla hienovaraisempi, porrastettu: meikäläiset yhdestä kolmeen, teikäläiset kolmesta viiteen. On tarkkaa, ettette törmää eteisessä.

VIHKIPARI VALITKOON: morsian haluaa isän saattamaan alttarille, mutta hän ei saa

tuoda mukanaan vuosikymmenen mittaista avokkiaan, uusien lastensa äitiä. Isä raadeltuu valinnoissaan, eikä menisi sitten ollenkaan. Puoliso suostuttaa hänet frakkiin, kuljettaa kirkkoon ja palaa kotiin itkemään.

Arkun äärellä pappi huomaa: jäljelle jääneet vaimot, entiset ja nykyinen, eivät ole vieläkään päättäneet, kuka on se oikea leski. Arkulle tuppaudutaan, jälkikasvut hätääntyneinä ja noloina raivotaräitinsä vanavedessä. Muistokahveilla murjotetaan, ellei ole lähdetty peräti eri muistotilaisuuksiin.

Eihän noin voi olla, tuumit. Ei vain voi, vaan on. Tuo kaikki on totta, jopa moneen kertaan tapahtunutta. Mikään ennakointi, perheneuvonta, papin kokemus, osapuolten anelu tai viime hetken järkiintyminen ei näytä estävän näitä kesätapahtumista kaameimpia.

Haluaisitko auttaa helsinkiläisiä kotona asuvia ikääntyneitä?

TULE MUKAAN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KURSSILLE!

Voisitko ryhtyä ystävävapaaehtoiseksi, joka vierailee iäkkään luona parin viikon välein keskustelu- tai ulkoiluseurana? Tai saattaja-avuksi, jolloin pääset omien aikataulujen puitteissa saattamaan eri henkilöitä esim. lääkärikäynneillä tai ostoksilla?

Kurssin kesto 4 iltaa.

TI 24.9. klo 17–19.30 Vapaaehtoistoiminnan periaatteet

TO 26.9. klo 17–19 Liikkumisen avustaminen ja apuvälineet

TI 1.10. klo 17–19 Muistisairaan kohtaaminen

TO 3.10. klo 17–19.30 Vapaaehtoisen rooli

Muinoin vihanpito syntyi sukujen välille. Oli rajariitaa ja kaunaa, jonka alkuperä oli jo unohtunut. Nykyraivo on useimmin uusperheiden tai perikuntien sovittamatta jäänyttä katkeruutta ja valtataistelua.

RAASTAVIEN PERHEDRAAMOJEN kirjoittajat Lars Norén ja Eugene O’Neill taputtaisivat innoissaan. Mitä materiaalia! Ne, jotka ovat tahtomattaan joutuneet näille näyttämöille, nauttivat kuitenkin draamasta harvemmin, ja tuskinpa niiden kostonhimoiset käsikirjoittajatkaan iloitsevat Pyrrhoksen voitostaan pitkään. Jos tämä raskaalla hinnalla voitettu taistelu onkin tällä erää ohi ja sietämättömät ihmiset siivottu näkyvistä, elämää on elettävä sen jälkeenkin. Olisimmekohan oppineet näistä kesän draamoista mitään? Kohtahan näet on päätettävä, kuka saa viettää joulua kenenkin kanssa.

HILKKA OLKINUORA Neljännen polven helsinkiläinen, rovasti, kirjoittaja ja maalle muuttanut elämäntarkkailija

LUE HILKKA OLKINUORAN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJA KAUPUNKI.FI/ PUHEEN VUOROT

Vapaaehtoistoiminta on mahdollisuus merkitykselliseen tekemiseen. Se tuo iloa ja hyvää mieltä sekä vapaaehtoiselle että iäkkäälle.

Haluatko tehdä vapaaehtoistoimintaa kerran viikossa viiden viikon jakson ajan edistäen iäkkään hyvinvointia?

Kurssi sisältää kaksi tapaamista. Valitse mikä ajankohta sopii sinulle paremmin!

TO 19.9. klo 13–15 ja PE 20.9. klo 13–15

TI 8.10. klo 17–19 ja TO 10.10. klo 17–19

Kurssilla saat materiaaleja yhteiseen tekemiseen ikääntyneen kanssa. Jo yksittäinen viiden tapaamisen jakso on arvokas ja merkityksellinen!

Sijainti: Vanhustyön keskusliitto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: senioritoiminta@vtkl.fi, p.050 5722 829 / 050 4794 858. Ilmoittaudu viimeistään kurssia edeltävänä päivänä.

Rakkaamme

Markku

Vilhelm EVESTI

* 6.5.1951 Ruotsinpyhtää † 28.7.2024 Vantaa

On siellä ikuinen kesän maa, sydän väsynyt levätä saa.

Kaivaten

Kaisa, Eeva, Arja sekä muut sukulaiset ja ystävät

Siunaus toimitettu läheisten saattamana.

Hautauspalveluja

Arvoisat omaiset

Helsingin hautainhoito tarjoaa yksityisenä palveluntarjoajana hautainhoitosopimuksia ja -palveluita pääkaupunkiseudun hautausmailla.

Haudanhoitosopimukset

Haudan kunnostus

Hautakiven hoito

Muistopalvelu

Haudan talvihoito

www.hautainhoito.fi

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi

Myydään asuntoja Vuokralle tarjotaan

Asunto Roihuvuoressa 52,5 m2. Remontoitu 50-luvun henkeä kunnioittaen. Käy tutustumassa ja tarjoa. Puh. 0405079921.

Vuokrataan Martinlaaksossa siisti yksiö (30m2). Vuokra 590 euroa. Kysy lisää! Viesti 040 6727929.

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225

Hammashoitoa

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

info@hautainhoito.fi 010 582 2610 050 308 4935

HAUTAKIVET

kaiverrukset

ym. alan työt

p. 09 387 3215 040 635 3800

www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Seuraava Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy 12.9.

(varaus 30.8. mennessä)

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.

· Ilmainen hammastarkastus hoidon yhteydessä, muuten vain 15 €

Rakennusala

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

HAMMASTEKNIKKO 24 h

KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 € ○ Ilmainen proteesien tarkistus

· Hammasvalkaisu 99 €

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa (09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7 Huom! Käynti Kielotien puolelta

www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

OLETKO PELKOPOTILAS

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella

Hammaslääkäriasema

Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla 020 730 7260

• Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki

• Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Esteetön

Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella.

Soita vaikka heti!

Jukka Norta Kiinteistönvälittäjä, LKV

Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Lakipalveluja

TURVAA LÄHEISESI ASIANT

Perhe ja Perintö J Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen

OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen

Siivouspalveluja

Koti siistiksi!

Me teemme kodinhoitoa ja ALV vapaata kotipalvelun tukipalvelua.

Soita 050 3311 257 tai laita sähköpostia info@jenninkotisiivous.fi niin laitetaan koti kuntoon.

Tutustu meihin lisää www.jenninkotisiivous.fi

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994. Heidi

Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki puh 09 622 5930

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset https://perhejaperinto fi

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Varaudu elämän taitekohtiin

Jäämistösuunnittelu, testamentit, lahjakirjat, edunvalvontavaltakirjat, hoitotahdot, perukirjat, pesänselvitykset, ositukset, perinnönjaot ym. 050 357 7807 lakirytkonen.fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Kaipaatko apua kodin siivoukseen? Tarjoan luotettavaa ja ammattitaitoista siivouspalvelua Helsingin alueella.

Olipa kyseessä viikkosiivous, ikkunoiden pesu tai suursiivous, huolehdin kodistasi, jotta sinä voit keskittyä tärkeämpiin asioihin.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous. Puh. 040 844 1357

Sähköposti: margaleth77@gmail.com Vantaan Siivouspalvelu Tmi – Puhdasta jälkeä joka kerta!

Kotisiivousta ja ikkunanpesua

Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Palveluja tarjotaan

Kotimaisin voimin ikkunanpesut vahvalla kokemuksella. P. 040 256 6907/Salonen

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

ke 28.8. klo 18 Hvittorpissa 7 srk körtti-ilta, Hvittorpint.245; seurat n klo 19 kahvien jälk. 30.8.-1.9. Elämäni rippikoulu ja Aholansaarisäätiö 60 Saaressa; www.aholansaari.fi.

su 1.9. klo 10 messu Paavalinkirkko, Sammatint.5; s. S.Korkalainen, Veisuuveljet; kahvit ja seurat Alasalissa.

klo 14 Vantaan yht. seurat Kivistön kko, Laavat.2.

ma 2.9. klo 19 Siionin virsiä Leppävaarassa, Veräjäkallionk.2; kahvit klo 18.30.

ke 4.9. klo 19 körttiseurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne 1, tarj. klo 18.30.

pe 6.9. klo 19 veisuuta Espoonlahdessa, Kipparink.8; kahvit klo 18.30. su 8.9. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylässä, Aurat. 3; messu, kahvit & seurat. klo 15 veisuut Lohjan srk-keskus, Sibeliuksenk.2. klo 16 Siionin virsien läpiveisuut Seuratuvalla, Autotalossa; pullakahvit!

ti 10.9. klo 18 verkkoseurat Seuratuvalta; www.facebook.com/ herattaja ja www.youtube.com/ herattajayhdistysfi. pe 13.9. klo 18 seurat Mäntsälän Ankkuri-tila, Keskusk.11.

Ostetaan

Ostamme autoja Myös sähkö- ja hybridiautot. Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohtoniemi Oy p. 050 542 2388.

Taide-esineet. Arvoirtaimisto. Antiikki. 1900-1980. Artek. Kokoelmat. Kuolinpesät. Käteismaksu/tili. 045 209 8800 Pekka funktiodesign.fi

Luotettavaa apua kotiin jo vuodesta 2008

• Kumppanuutta ja seuranpitoa

• Alzheimer ja muistihoivaa

• Henkilökohtaista hoivaa

• Viriketoimintaa

• Ruoanvalmistusta

• Kodinhoidollista avustusta

• Asiointi- ja kuljetusavustusta

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 040 446 2185

Syksyn huoneistoremontit varataan nyt meiltä saat kaikki palvelut!

Jabell Oy p. 0400 689742, jari@jabell.fi, pyydä arvio!

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 446 2186

Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 39€+tehty työ.

Sydäntäni lähellä ovat etenkin lapset, sairastuneet ja ikäihmiset. Ystävällisyydellä ja huolellisuudella. 20e/h (sis.alv). Ei muita lisiä. Pääkaupunkiseutu. Tmi Siivous ja Kotiapu Jari Heikkilä. Puh. 045 1635903.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Pihatyöt omakoti- ja rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Juuti

050 594 3287 KotonaAsuen.fi

NÄYTELLYT MOREAU KUNNO STUSTA

VÄLINEN KAUPPAKETJU

KESÄLLÄ AALTONAKIN VAASAN NAAPURINA

PESIKSESSÄ PYYDYKSIÄ URUISTA

PASANEN PANTSU

MARJAMAITA

JULKISUUTEEN TORJUA PANNA

TYYNEYS

VEIKKAILLA

EI VIE ETUKAUTTA -JÄÄ NISKANEN

LYYTINEN KREI KAN SAARI PILKATA

HÄIKÄISEVÄT PITKINÄ

DEMENTIAA TUTKINUT ALZHEIMER

HUVETA PELLO ILTA

MINUN!

SAATTAA ENTISEEN PAIKKAAN

MIELI MAASSA

KASVIO ÖLJYMAA

OPETUSLAPSI BETONEIHIN

IHOSAIRAUS

PALINDROMIPROFEETTA

HURMAAVUUS

ANSIO

VAIVA U LKO NA OLEILUUN

ILMAN PIIKKEJÄ

YSKÄ POROPEUKALO

TYHJYYTTÄ 2X SARKOLA

RAAMATUN PETTURI JAPANISSA

PUNNITA

KÄYDÄ KANSANNOUSU

SÄÄLIMÄTÖN MIELEENJOHTUMA

JOUKOSSA KAATUNEITA -SHOW

PATRIARKKA -RIIHI

PIKKUTAVAROILLE

MOOSEKSELLE KIVEEN HAKATTUNA VÄLITETTY

JUOTAVIA

PALJON VÄÄRENNETTY

TIETÄJIEN SEUTUJA

OLLENKAAN KATSOMOSSA

-1.

JEESUKSEN RATSU

SUO TAI JOKI

SÄÄDYTTÖMIÄ

KANALLE

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

1.9.

Päivän evankeliumissa (Matt. 11:25–30) Jeesus lupaa salaisen tiedon lapsenmielisille ja levon työn uuvuttamille.

Kynä ja paperia

DIGITAALISEEN VIESTITTELYYN tottunut voi iloisesti yllättää ystävän tai sukulaisen myös ilman laitetta. Etsi käsiisi kynä, paperia, kirjekuori ja postimerkki ja kirjoita kirje. 1. syyskuuta on Maailman kirjeiden kirjoituspäivä. Sitä on vietetty vuodesta 2014. Päivän on lanseerannut australialaissyntyinen Richard Simpkin muistutukseksi siitä riemusta ja innostuksesta, jota ihminen tuntee löytäessään eteisen matolta tai postilaatikosta käsin kirjoitetun kirjeen.

NINA RIUTTA

Kaikessa kaikuu vapauttava viesti

Jeesus puhuu tälle sunnuntaille valitussa raamatunkohdassa ikeen kantamisesta. Lempeyttä ja huolenpitoa huokuvat sanat ovat puhuttelevia, mutta teksti ei jää vain siihen. Jeesus aloittaa kiittämällä Jumalaa mystisestä tiedosta, joka on annettu viisaiden ja järkevien sijaan lapsenmielisille.

Jeesuksen sanoista tulee helposti poimittua ne, jotka ovat itselle rakkaimpia. Sellaiset tekstinkohdat ovat kuin hittikappaleet artistin levyllä. Omaan makuun sopivaa kuuntelee kerta toisensa jälkeen ja muut, vähemmän itselle sopivat, jäävät varjoon.

Suosikkikohdat kertovat valitsijastaan. Kun on tapana kasata harteilleen turhiakin taakkoja ja hankkia hyväksyntää suorittamalla, tuntuu hyvältä kuulla lempeitä sanoja. Uupuneena on ihanaa tulla nähdyk­

si. Väsymyksen keskelle kaipaa Jeesusta sanomaan: minä annan teille levon.

Vaikeina pidetyt Jeesuksen sanat kertovat yhtä lailla valitsijastaan. Jos rakastaa ajattelua, on epämiellyttävää kuulla, että viisaat ja oppineet jäävät Jeesuksen mukaan ilman mystistä tietoa Jumalasta. Tiedon kartuttajan saattaa olla vaikea hyväksyä Jeesuksen lupausta siitä, että salainen tieto paljastetaan lapsenomaisille.

Parhaisiin paloihin keskittymällä jää huomaamatta se, että Jeesuksen vapauttava viesti kaikuu kaikessa. Etsimällä ei välttämättä löydä, eikä lisää opettelemalla ehkä huomaa sitä, minkä lapsikin tajuaa. Pysähdy, niin voit nähdä Jumalan kaikessa. Hän on koko ajan koettavissa tässä ja nyt – ei tarvitse yrittää.

KAISA KARIRANTA

Käy ehtoollisella

Salainen tieto tulee Kristuksen kautta. Mene ehtoolliselle, siellä hän on koettavissa ihan fyysisesti. On ok, jos ei tunnu miltään. On ok, jos ärsyttää.

On ok, jos silmät täyttyvät kyynelistä ja sisimpään laskeutuu lämpö.

Käy ehtoollisella joka tapauksessa ja niin usein kuin suinkin ehdit.

”Muinoin vihanpito syntyi sukujen välille. Nyt se on uusperheiden ja perikuntien katkeruutta ja valtataistelua.

LUE HILKKA OLKINUORAN KOLUMNI S. 23

Mainiokoti Tenho

Tarjoamme ympärivuorokautista palveluasumista ikääntyneille ja muistisairaille ihmisille Ortonin sairaalan historiallisessa ympäristössä.

Elämme arkea kodikkaasti sekä turvallisesti ja meillä arki rakentuu tuttujen ihmisten sekä mielekkäiden toimintojen ympärille. Asukkaamme saavat nauttia yhteisistä ruokahetkistä sekä vapaa-ajan toiminnoista, kuten syntymäpäiväjuhlista, tansseista ja eläinvierailuista. Mainiokoti Tenho sijaitsee Helsingin Ruskeasuolla osoitteessa Tenholantie 10. Tilamme ovat kokonaan remontoitu vuonna 2018.

Kysy lisää

Yksikönjohtaja Olli Haapala puh. 044 765 0416 olli.haapala@mainiokodit.f i

Lue lisää mainiokodit.fi

29.8.2024

kirkkojakaupunki.fi

Vaikeasta rahatilanteesta kannattaa avautua s. 4

Katso, mitä kaikkea seurakunnat tarjoavat tänä syksynä s. 6

Tarinoista teatteria

Raili Ruotsalaisen johdolla tehdään terapeuttista improvisaatiota s. 2

Tarinateatteri syntyy elämästä

Suvelan kappelilla pääsee syksyllä kokeilemaan tarinateatteria, jossa ei tarvita aiempaa kokemusta. Pienissä esityksissä kuvataan osallistujien kokemuksia.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Tarinateatteri tuottaa iloa ja purkaa stressiä. Näin tiivistää Raili Ruotsalainen harrastuksen hyödyt. Hän toimii Suvelan kappelilla alkavan tarinateatteriryhmän ohjaajana. Hän on aiemmin ollut myös osallistujana useammassa ryhmässä.

– Ryhmän jäsenten kertomat tarinat tai tuokiokuvat esitetään saman tien lyhyinä improvisaatioina. Jokainen valitsee itse, minkä tarinan haluaa kertoa. Se voi olla esimerkiksi leppäkertun näkeminen tai merkittävä lapsuuden muisto, Ruotsalainen sanoo.

– Kaikki ryhmässä kerrotut tarinat ovat merkittäviä ja todellisuudessa tapahtuneita. Toisten esittämänä omaan tarinaan voi avautua uusia näkökulmia. Joskus kamalat oman elämän kokemukset saattavat jopa naurattaa.

– Hyvin usein oman tarinansa jakanut henkilö on ihmetellyt esityksen jälkeen, miten hyvin hänen kokemuksensa onnistuttiin kuvaamaan.

Tarinateatteri on Ruotsalaisen mukaan leikillistä ja hyvin terapeuttista. Yhdessä tekemisessä korostuu myös yhteisöllisyys.

TARINATEATTERIRYHMÄÄN otetaan korkeintaan kymmenen henkeä. Ryhmässä kukin saa vuorollaan olla tarinankertojana, esimerkiksi neljä henkilöä toimii esittäjinä ja loput ovat katsojina. Esityksessä on myös yksi tai kaksi muusikkoa, jotka voivat käyttää erilaisia rytmisoittimia.

Esitykset ovat kestoltaan lyhyitä, muutaman hetken kuvauksia kuullusta tarinasta.

Ruotsalaisen mukaan osallistujilla ei tarvitse olla aiempaa kokemusta improvisaatiosta, musiikista tai teatterin tekemisestä. Pelkkä innostus riittää. Ryhmässä opetellaan erilaisia tarinateatteritekniikoita, läsnäoloa ja toisten kuulemista.

Ryhmä kokoontuu syksyn aikana seitsemän kertaa, ja se on tarkoitettu aikuisille.

– Syksyn kokoontumiset ovat lähinnä maistiaisia siitä, mitä tarinateatteri on. Jos kiinnostusta riittää, toiminnalle voidaan miettiä jatkoa, Ruotsalainen sanoo.

Tarinateatteriryhmä Suvelan kappelissa alkaa ti 17.9. klo 18. Ilmoittautuminen 3.9. mennessä marja.malvaranta@evl.fi.

– Tarinateatteri tuottaa iloa, purkaa stressiä ja siihen liittyy myös leikillisyyttä. Mielestäni leikki kuuluu kaikille, myös meille aikuisille, Raili Ruotsalainen sanoo.

Kiinnostaako akvarellimaalaus

tai nuorten aikuisten ryhmä?

Syksyllä Espoon kirkoissa ja kappeleissa alkaa paljon eri-ikäisille suunnattua toimintaa. Tässä vinkkejä uusista ryhmistä.

Espoon

tuomiokirkkoseurakunta:

Tarinateatteriryhmä alkaa ti 17.9. klo 18 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Ryhmä kokoontuu joka toinen tiistai klo 18–20.30 ja yhtenä lauantaina. Ilmoittautuminen 3.9. mennessä marja.malvaranta@evl.fi Mitä vielä? -vertaisryhmä alkaa ma 23.9. klo 13–15 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Äskettäin eläkkeelle jääneille suunnatussa ryhmässä pohditaan uuteen elämänvaiheeseen liittyviä toiveita ja mahdollisuuksia. Lisätietoja pauliina.alanko@evl.fi. Rentoa akvarellimaalausta. Aikuisten maalausryhmä kokoontuu tiistaisin klo 13–14.30 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Aiempaa kokemusta maalaamisesta ei tarvita. Ilmoittautuminen marja.malvaranta@evl.fi

Espoonlahden seurakunta: Improvisaatiosta iloa arkeen. Ryhmä nuorille ja aikuisille joka toinen torstai klo 17.30–19.30 alkaa 19.9. Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8. Harjoitellaan vuorovaikutusta, toisten kuuntelua ja vaikuttumista luovassa ilmapiirissä. Lisätietoja eveliina.roznovski@evl.fi

Spotti -näytelmäryhmä keskiviikkoisin 11.9. alkaen klo 17.30–19 nuorisotila Sodessa, Soukantie 13. Aikaisempaa kokemusta ei tarvita. Lisätietoja Saija Hiltunen, p. 040 549 6887. Odotuksen sävyt raskaana oleville keskiviikkoisin klo 17–19 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8, kokoontuu kuusi kertaa. Vertaistukea ja rohkaisua uuden elämänvaiheen äärellä, keskustelua ja harjoituksia sekä ikimuistoinen raskauskuva. Ilmoittautuminen monica.purtilo@evl.fi

Leppävaaran seurakunta:

Maanantaimusiikit. Monikulttuurinen naisten musiikkiryhmä, jossa kuunnellaan, soitellaan, laulellaan, improvisoidaan ja koetaan musiikkia yhdessä. Ei tarvitse osata soittaa tai laulaa eikä osata suomen tai englannin kieltä. Ryhmä alkaa 16.9. ja kokoontuu viitenä maanantaina klo 18–19.15 KilonRistissä, Vanharaide 1. Lisätietoja outi.noponen@evl.fi

Food & Hope nuorille aikuisille. Yhteisöllisiä iltoja nuorille aikuisille, joissa tehdään yhdessä ruokaa, syödään ja tutustutaan toisiin. To 26.9. alkavat illat on tarkoitettu kaikille, jotka kaipaavat yhteisöä, eikä ilmainen ateriakaan haittai-

si. Kokoontuminen kerran kuukaudessa klo 17.30–20.30 nuortentila Siivessä, Alberganesplanadi 1. Lisätietoja noora.lana@evl.fi

Kirjallisuuspiiri, joka kerää varoja Kirkon Ulkomaanavun Naisten Pankin hyväksi, kokoontuu 19.9. alkaen kerran kuussa maanantaisin klo 18–19.30 Sellon kirjaston Elina-huoneessa, Leppävaarankatu 9. Lisätietoja harriet.lohikari@evl.fi

Olarin seurakunta:

Chapple hangout ma–pe klo 13–16

Chapple-tilassa, kauppakeskus Iso Omena, Suomenlahdentie 1. Tarkoitettu erityisesti aikuisille. Tule pelaamaan biljardia, lautapelejä, korttipelejä ja juttelemaan ystävien kanssa.

Minä eläkkeellä -ryhmä äskettäin eläkkeelle jääneille. Ryhmässä voi pohtia yhdessä muiden ikätovereiden kanssa uuteen elämänvaiheeseen liittyviä unelmia, arjen haasteita ja iloa. Ryhmä kokoontuu to 17.10. alkaen viitenä torstaina klo 13–15 Olarin kirkolla, Rälssitilankuja 1. Ilmoittautuminen Anneli Manninen-Landin p. 040 709 4988.

Akvarelliryhmä tiistaisin klo 18–20 Olarin kappelissa, Kuunkehrä 4. Alkaa 10.9. Ryhmään otetaan max 12 henkilöä. Ilmoittautuminen 3.9. mennessä seurakuntatoimistoon, ma–pe klo 9–15 p. 09 8050 7000.

Tapiolan seurakunta:

Mitä vielä? -vertaisryhmä on suunnattu äskettäin eläköityneille. Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6, kokoontuvassa kahdessa ryhmässä on mahdollisuus pohtia, mitä muutoksia omassa elämässä haluaisi tehdä ja mihin ryhtyä. Ryhmä 1 alkaa ti 1.10. klo 13–15.30 ja ryhmä 2 ti 29.10. klo 9.30–12. Ilmoittautuminen aaltonenmailis@gmail.com

Perhekahvila Niittykummun Perhekeskuksen toisen kerroksen aulatilassa, Niittyportti 4, tiistaisin klo 9.30–11.30. Perhekahvila toteutetaan yhdessä Olarin seurakunnan kanssa.

Nuortenillat. Rentoa meininkiä, yhdessäoloa, ohjelmaa ja yhteyttä tiistaisin klo 18.30–21 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6.

Espoon ruotsinkielinen seurakunta:

Torsdagsträffen heille, joilla on vapaa-aikaa päivisin. Torstaisin parillisina viikkoina klo 13–14.30 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Joka kerta eri teema, kahvia ja hartaus. Maksuton. Torsdagsträffen aloittaa 22.8. Sångbubblan, kuoro 5–8-vuotiaille, jossa nautitaan laulun ja liikkeen ilosta. Tiistaisin klo 18.15–19 Olarin kirkon ruotsinkielisellä puolella yläkerrassa, Rälssitilankuja 1. Lisätietoa esboforsamlingar.fi

Ryhmistä ja kerhoista lisätietoja verkossa espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan sekä kauniaistenseurakunta.fi.

Velkaantumisen ei tarvitse olla tabu

Solmussa olevaa

taloustilannetta voi alkaa selvitellä velkaneuvonnan pop up -pisteessä Leppävaaran kirkolla.

TEKSTI MERI TOIVANEN

KUVA ESKO JÄMSÄ

Tuntuuko, että omat raha-asiat eivät ole hallinnassa? Laskuista ei selviä, budjetti on miinuksella tai on otettava velkaa pärjätäkseen. Yksi mahdollisuus lähteä selvittämään tilannetta tarjoutuu velkaneuvonnan pop up -pisteessä Leppävaaran kirkolla. Paikalla on kahtena alkusyksyn arkipäivänä työntekijöitä paitsi seurakunnan diakoniatyöstä, myös velkaneuvonnasta ja ulos-

otosta. Tiloja on varattu henkilökohtaiseen konsultointiin.

– Suomalaiset kotitaloudet velkaantuvat koko ajan. Tarkoituksena on vähentää stigmaa ja häpeää ja kannustaa puhumaan vaikeuksista ajoissa. Hallinnan tunne on taloudellisen hyvinvoinnin ensimmäinen askel, sanoo diakoni Noora Lana Leppävaaran seurakunnasta.

Ennakoivan talousneuvonnan asiantuntija Johanna Mattila Ulosottolaitoksesta kertoo, että paikalle voi tulla isojen tai pienten pulmien takia – koskivat ne sitten omia tai läheisen raha-asioita.

– Yksittäisen laskunkin kanssa saa tulla, jos tuntuu, ettei siitä selviydy.

Mattilan työhön kuuluu ihmisten auttaminen matalan kynnyksen Talousneuvoloissa. Espoossa sellainen päivystää säännöllisesti perjantaisin Isossa Omenassa.

AMMATTILAISET NÄKEVÄT työssään, että suomalaisten talous on tiukoilla monin eri tavoin.

Noora Lana on tehnyt diakoniatyötä pian kymmenen vuotta. Hän kokee, että ihmisten vaikutusmahdollisuudet omaan talouteensa ovat vähentyneet.

– Pienituloiset ovat monella tavalla pakkoraossa. Satojen eurojen leikkaukset etuuksiin tuottavat suurta ahdistusta ihmisille, joilla on ollut vaikeaa jo ennestään.

Toisaalta keskiluokkaan kuuluvia ihmisiäkin joutuu tilanteisiin, joissa omia kuluja ei pystytä maksamaan. Tulee ero ja pitää myydä talo, joka ei ehkä menekään kaupaksi. Elintason sopeuttaminen ei onnistu tarpeeksi nopeasti.

Lana tapaa myös nuoria aikuisia, jotka vasta harjoittelevat taloudenhallintaa. Opiskelujen alkaessa on saatettu ostaa osamaksulla pesukone, sohva ja läppäri.

– Jos on monta osamaksua, opintolaina ja pieniä lainoja kavereille, ei välttämättä hahmoteta, että kokonaissumma on jo aika suuri.

TALOUS- JA VELKANEUVOJA Maarit Salo auttaa Länsi-Uudenmaan oikeusaputoimistossa ihmisiä, joiden talotta kurittavat korot, hintojen nousu tai etuuksien leikkaukset. Hän on nähnyt, miten suomalaisten saamat luotot ovat suurentuneet niiden 14 vuoden aikana, jotka hän on työskennellyt velkaneuvojana. – Suomesta on tullut luottoyhteiskunta. Ihmiset säästävät vähemmän ja hankkivat enemmän luotolla.

Yhteiskunnan rytminmuutos heijastuu myös taloudenpitoon. Salon mukaan moni ”tarttuu hetkeen”. Saatetaan esimerkiksi tehdä iso hankinta ja jättäytyä pian sen jälkeen opiskelemaan, jolloin maksukyky heikkenee.

– Suomalaiset kotitaloudet velkaantuvat koko ajan. Tarkoituksena on vähentää stigmaa ja häpeää sekä kannustaa puhumaan vaikeuksista ajoissa, sanoo Noora Lana

TALOUSONGELMIIN VOI saada apua. Sekä seurakunnan diakoniatyössä että oikeusaputoimistossa autetaan suunnittelussa: mietitään yhdessä, voiko jostain karsia tai voiko jotain hankintaa siirtää.

”JOS ON MONTA OSAMAKSUA, OPINTOLAINA JA PIENIÄ LAINOJA KAVEREILLE, EI VÄLTTÄMÄTTÄ HAHMOTETA, ETTÄ KOKONAISSUMMA ON JO

AIKA SUURI.

DIAKONI NOORA LANA

Jos velkaa on syntynyt, käydään läpi vaihtoehtoja, Maarit Salo toteaa. Takuusäätiöltä tai hyvinvointialueelta voi hakea lainajärjestelyä. – Joskus velat kannattaa päästää ulosottoon, sillä se edesauttaa velkajärjestelyyn pääsemistä, sanoo Salo.

Ammattilaisilta kannattaa kysyä, mitä eri asioista käytännössä seuraa. Salo huomauttaa, että monesti neuvoja haetaan keskustelupalstoilta, ja niillä liikkuu paljon väärää tietoa.

Hänen mielestään kynnys avun hakemiseen on useimmiten liian korkealla. Taloudesta puhuminen on pitkälti tabu, ja tarve pärjätä omillaan kova.

Noora Lana on samaa mieltä. Hänestä olisi tärkeää, että taloushaasteista ja velkaantumisesta pystyttäisiin puhumaan mahdollisimman neutraalisti.

Lana kannustaa juttelemaan talousasioista myös läheisten kesken. Jos tuntuu siltä, että toisella on taloudellisesti hankalaa, asiaa voi lähestyä vaikkapa kysymällä, tuntuuko hänen taloudellinen tilanteensa turvalliselta.

– Vaikka toinen ei haluaisi puhua asiasta heti, prosessi voi lähteä liikkeelle.

Velkaneuvonnan pop up -piste ti 17.9. ja to 3.10. kello 11–13 Leppävaaran kirkolla, Veräjäkallionkatu 2. Diakoniaruokailu samoina päivinä kello 11.30–12.30.

– Omenapuun istuttaminen kertoo sitkeästä toivosta, sanoo Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka.

Juhlavuoden kunniaksi istutetaan

20 omenapuuta Espoon hiippakuntaan

Espoon hiippakunta juhlistaa 20-vuotista taivaltaan sunnuntaina 1.9. Hiippakunta ulottuu Hangosta Mäntsälään ja sen piispana toimii Kaisamari Hintikka.

– Iloitsemme 20-vuotiaasta hiippakunnastamme. Sen merkkinä jokaiseen Espoon hiippakunnan 19 seurakuntaan istutetaan omenapuu. Se kahdeskymmenes istutetaan piispalan pihamaalle, kertoo Hintikka.

– Omenapuu kertoo kaikista 20-vuotisjuhlan kolmesta teemasta: yhteydestä Kristuksessa, toivosta ja luomakunnasta.

Olemme kaikki Kristus-puun oksia. Me kasvamme yhteydessä Kristukseen ja toisiimme. Puun hedelmät on tarkoitettu jaettaviksi eteenpäin, ilahduttamaan ja ravitsemaan ihmisiä. Espoon hiippakunnan alueella asuu yli 700 000 ihmistä ja sen seurakunnissa toimii noin 1 400 työntekijää. Hiippakunta aloitti toimintansa vuonna 2004, ja ensimmäisenä piispana toimi Mikko Heikka. Piispa Heikan jälkeen virkaa hoiti Tapio Luoma vuosina 2012–2018 ja vuodesta 2019 lähtien piispana on ollut Kaisamari Hintikka.

Kellonummen hautausmaa palkittiin kolmatta kertaa peräkkäin

Espoossa sijaitseva Kellonummen hautausmaa on voittanut kansainvälisen Green Flag Award -viheraluepalkinnon. Kolmatta kertaa tunnuksen voittanut Kellonummen hautausmaa vakuutti tuomarit arvokkuudellaan ja laadukkaalla kunnossapidollaan.

Tuomarit kuvailivat kohdetta muun muassa näin: ”Hyvin hoidettu ja monikerroksinen kokonaisuus. Kunnossapidon hieno esimerkki perinteisten kauneusarvojen ja luonnon monimuotoi-

suuden yhteensovittamisesta.” – Palkinto on kiitoksen osoitus hautausmaan sitoutuneelle ja ammattitaitoiselle henkilökunnalle, jonka ansioista olemme saaneet kehitettyä Kellonummen hautausmaan monimuotoista ja laajaa viheraluetta, sanoo hautaustoimen työnjohtaja Viia Löppönen. Kellonummen hautausmaa sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä Espoon keskustasta Kehä kolmosen pohjoispuolella.

Lehti palaa ohuempaan paperiin

Kirkko ja kaupunki -lehti painetaan jatkossa kokonaan samalle paperille. Lehdessä oli tämän vuoden alusta asti käytössä malli, jossa lehden kansi ja keskiaukeama painettiin normaalia paksummalle paperille. Pyrkimyksenä oli siirtää lehti koneelliseen lajitteluun. Postissa siirto

koneelliseen lajitteluun ei kuitenkaan toiminut odotetulla tavalla. Tämän vuoksi lehti palaa entiseen malliin, jossa paperi on sama koko lehdessä. Paperilaatuun vaikuttavat kustannussyyt: koko lehden painaminen ja jakelu nykyistä paksummalla paperilla olisi liian kallista.

TUOMAS MERILAHTI

Iltapuuhaa lapsille ja aikuisille

Espoonlahden seurakunnan iltaperhekerhossa on avoimet ovet. Tämä on todellinen matalan kynnyksen paikka, kävijät painottavat.

TEKSTI ERJA SAARINEN KUVAT JANI LAUKKANEN

Espoonlahden kirkolla on vielä hiljaista toukokuisena arki-iltana kello 17.20, mutta kymmenen minuuttia myöhemmin volyymi nousee huomattavasti. Ovista tulee jatkuvalla syötöllä isiä, äitejä, mummeja ja kummeja lasten kera.

Lapset kuuluttavat tutuille ohjaajille päivän tapahtumat jo ovella. Sitten etenkin vakiokävijät tietävät suunnata sinne, mistä löytyvät omat kiinnostuksen kohteet.

JO VUOSIA sitten Espoonlahdessa alettiin miettiä, miksi tarjota perhekerhoa vain päivät kotona oleville.

Olisiko siihen kiinnostusta myös aikuisten työ- ja lasten päiväkotipäivän päätteeksi?

– Esimerkiksi työelämään palanneet perhekerholaiset ovat selvästi kaivanneet takaisin kerhomiljööseen, samoin päiväkerhosta päiväkotiin siirtyneet lapset. Monet isovanhemmatkin ovat päivisin töissä, lastenohjaaja Andie Jokela perustelee.

Iltaperhekerhon toimivuuden huomaa siitäkin, että väkeä on välillä paljon, enimmillään jopa 50. Silloin käy kunnon kuhina.

– Meillä on käytössä kolme erillistä tilaa, mutta tilaa voisi olla vielä enemmänkin, Jokela myöntää.

1. 2. 3.

”

On ihanaa, että tänne voi tulla vain hengailemaan.

JANETTE

VANHEMMAN LISÄKSI oma aikuinen on usein isovanhempi. Joskus mukaan on saatu kummitäti. Samasta pihasta napataan välillä mukaan naapurin lapset.

Ilmapiiri on lastenohjaaja Satu Nybergin mukaan ihanan kansainvälinen. Mukana on sekä eri kulttuurien että eri uskontojen edustajia.

Isiä on kieltämättä joukossa vähemmistö, mutta heitäkin useita.

– Perheestä tulee se aikuinen, jolla on aikaa. Ei isänä mukaan tuleminen ole mikään kynnys, paitsi jos se liittyy yleisemmin lapsen kanssa olemiseen. Vähän on outo kysymys, Jori näpäyttää aiheellisesti toimittajaa perinteiseen roolimalliajatteluun sortumisesta.

– Lapsia ei ole ikinä tarvinnut motivoida tänne lähtemiseen. Tämähän on päivän kohokohta. Mah-

4.

1. Aarni Koistinen (oik.) saapuu iltaperhekerhoon Outi Nurmen kanssa.

2. Satu Nyberg ja Andie Jokela ohjaavat iltaperhekerhoa.

3. Mira (oik.) hauskuuttaa Uljanaa ja Sabina Tuganbekovaa.

4. Alisa (vas.) leikkii hatulla. Keväällä iltaperhekerhossa kävi vilske. Väkeä oli välillä enimmillään jopa 50.

5. Viime keväänä kerhosssa nautittiin välipalaa. Tänä syksynä tarjolla on huokeaan hintaan iltaruokaa.

tavaksi paikan tekee heille jo se, että täällä on eri leluja kuin kotona. Jori pitää hyvinä myös lapsilähtöisesti rakennettuja hartaushetkiä.

– Ne ovat hyviä rauhoittumisrituaaleja.

LASTEN JA AIKUISTEN kohtaamispaikkaa kuvaa parhaiten sana vapaus. Askarteluun tai hartaushetkeen voi osallistua, jos siltä tuntuu. Parituntisen voi käyttää myös vapaaseen leikkiin, pelaamiseen tai sosiaalisten suhteiden hoitamiseen. Jokainen tulee ja menee oman aikataulunsa mukaan.

– On nimenomaan vanhempien toive, ettei illasta tehdä liian ohjel-

moitua. Aina on kuitenkin tarjolla jotain järjestettyä, usein askartelua, joskus temppurata, joulun alla ehkä leivontaa, Andie Jokela kertoo.

Lasten ikähaitari vaihtelee päiväkoti-ikäisistä noin tokaluokkalaisiin. Nuorin kävijä lienee ollut neljän päivän ikäinen.

Lapset ovat kerhossa oman aikuisen vastuulla.

– Mutta aina autetaan, jos tilanne sitä edellyttää. Varmasti löytyy syli, ettei vanhemman esimerkiksi tarvitse mennä vauvan kanssa vessaan, Jokela vakuuttaa.

PARAS MARKKINOINTIKANAVA on ollut lähipäiväkodin puskaradio.

Seuraa ja safkaa tarjolla

Espoonlahden seurakunta

Iltaperhekerho torstaisin klo 17.30–19.30 Espoonlahden kirkko (Kipparinkatu 8). Iltasafka tarjolla klo 17–18. Hinta yli 15-vuotiaat 3 e, kouluikäiset 1 e, alle kouluikäiset ilmaiseksi. Lipunmyynti klo 16.45–17.30. Korttimaksu tai tasaraha käteisellä.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Safkaa ja seuraa -illat. Mukavaa seuraa, pelailua ja leikkiä sekä hyvää ruokaa. Ruokaa tarjolla, hinta: 3 e aikuinen ja 1,50 e yli 3-vuotias lapsi.

Kauklahden kappeli (Kauppamäki 1) 7.10. lähtien joka maanantai klo 17–19.

5.

Viherlaakson kappeli (Viherkalliontie 2) 7.10. lähtien parittomien viikkojen maanantaina klo 17–19.

Auroran kappeli (Heiniemenpolku 1) 30.9. lähtien parillisten viikkojen maanantaina klo 17–19

Suvelan kappeli (Kirstintie 24) 4.9. lähtien joka keskiviikko klo 17–19.30

Kalajärven kappeli (Ruskaniitty 3) 3.10. lähtien joka torstai klo 17–19

– Yksi äiti on kuuluttanut siellä kerhoa niin, että hänelle pitäisi antaa promopalkinto. Sen myötä mukaan on tullut paljon uusia tuttavuuksia, joilla ei ole ollut meihin aiemmin yhteyttä, Andie Jokela toteaa.

Päiväkodissa kerhosta kuuli myös Janette

Hän on muuttanut Espoonlahteen muualta, eikä hänellä ollut alueen toimintaan tuntumaa.

– En kuulu kirkkoon, joten vähän jännitti, onko täällä jokin sisäpiiri, johon on vaikea päästä ulkopuolisena mukaan. Mutta henki on ollut todella vastaanottava. Jo vuodessa olen tutustunut moniin perheisiin

Leppävaaran seurakunta

Safkaa ja seuraa lapsiperheille tiistaisin klo

16.30 Leppävaaran kirkko, B-siipi (Veräjäkallionkatu 2). Keitto tai iltapala tarjolla klo 17–18.

Olarin seurakunta

Iltaperhekahvila tiistaisin klo 17.30–19.30 Chapple, Iso Omena. Kahvi- ja teetarjoilu. Koko perheen iltamusat ke klo 17.30-19.30 Olarin kappelilla (Kuunkehrä 4). Tarjolla pientä iltapalaa.

Tapiolan seurakunta

Iltaperhekerho ja muskari ke 23.10. klo 16.30–18.30 ja ke 27.11. klo 16.30–17 joulukorttiaskartelua ja tarjolla riisipuuroa. Tapiolan kirkko (Kirkkopolku 6). Päivällinen tarjolla klo 16.30–17. Vapaaehtoinen maksu.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Lapsiperheiden olohuone ja kohtaamispaikka Perhesoppa keskiviikkoisin klo 15–18 Sebastoksen toimitilassa (Kauniaistentie 11). Kahvi/teetarjoilu klo 15 ja keittopäivällinen klo 16–17.30. Etukäteen ei tarvitse ilmoittautua ja toiminta on ilmaista.

paremmin kuin päiväkodin nopeissa haku- tai vientitilanteissa. Alueen perheiden kanssa syntyy yhteisöllisyyttä, kun tulee juteltua kaikenlaista, hän sanoo.

– Tänne on aina tervetullut, vaikka edellisestä kerrasta olisi kulunut kuinka pitkä aika tahansa. Nykyään jo pienenkin lasten harrastukset ovat tiukasti aikaan sidottuja ja tavoitteellisia. Se stressaa. On ihanaa, että tänne voi tulla vain hengailemaan.

Espoonlahden kirkon iltaperhekerho kokoontuu kesätauon jälkeen torstaisin. Uutuutena on iltasafka. Katso lisätietoa tältä aukeamalta.

Espoon tuomiokirkko seura kunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta(ät) evl.fi

Osoitteet:

Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2

Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1

Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Suvelan kappeli, Kirstintie 24

Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8

Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi

Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala

Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA

Luomakunnan sunnuntain messu – Espoon hiippakunta 20-vuotta! su 1.9. klo 10 ”Muista kiittää!” Liturgi Reetta Ikonen, avustaa Anita Kyönsaari, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Anna-Liisa Haunio sekä Exodus-kuoro ja Make Perttilä kitara, Joonatan Rautio piano ja saksofoni sekä Teemu Keränen basso. Messun jälkeen tarjolla täytekakkukahvit tapulin nurkalla.

Tule osallistumaan yhteisötaideteokseen tai kuvauttamaan itsesi piispana! Hiippakunnan juhlavuoden kunniaksi istutetaan omenapuu.

Messu su 8.9. klo 10 ”Missä on aarteesi?” Liturgia ja saarna KirsiMarja Koski, avustaa Hannu Mäenpää, urkuri Elisa Murtoperä, kanttori Petri Koivusalo.

MESSUT KAPPELEILLA

Auroran kappeli

Messu su 1.9. klo 12. Syyskauden avaus ja Esikoiset ry:n kirkkopyhä. Mäenpää, Ylioja. Lastenpaikka. Kirkkokahvit. Esikoiset ry:n päiväseurat klo 14.

Kalajärven kappeli

Messu su 8.9. klo 14. Särkiniemi, Murtoperä. Lasten alttari ja kirkkopussukat. Kirkkokahvit. Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 8.9. klo 12. Kappelin uudelleen käyttöönottojuhlamessu. Särkiniemi, Ylioja. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Suvelan kappeli

Messu su 1.9. klo 15. Kyönsaari, Haunio. Pyhäkoulu. Esirukousta. Kirkkokahvit.

Espoo International Lutheran Worship su 8.9. klo 15. EnglantiSuomi. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit

Menokasvo

Vanhemmille eväitä kiusaamista vastaan

Chapple-tilassa aloittava Puolustajatryhmä on tarkoitettu vanhemmille, joiden lasta tai nuorta kiusataan. Vertaisryhmässä pohditaan keinoja lasten ja nuorten tukemiseen.

Ryhmässä ohjaajina toimivat diakoni Hanna Videll ja nuorisotyönohjaaja Timo Kekkonen, jotka auttavat nuoria myös Walk in -keskusteluavussa. Molemmat opiskelevat ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa.

– Raskaimpia asioita vanhemmille on se, jos omalle lapselle tai nuorelle tapahtuu jotakin ikävää. Puolustajat on ratkaisukeskeinen ryhmä. Haluamme kannatella vanhempia ja tukea heitä kuuntelemaan lastaan, ylläpitämään toivoa ja hoitamaan asioita esimerkiksi koulun suuntaan. Hanna Videll sanoo. – Jo se tieto, että en ole tämän asian kanssa yksin, voi helpottaa oloa. Vertaisryhmässä on toisia, joilla on samanlaisia kokemuksia. Siellä saa käydä tunteita läpi ja miettiä yhdessä asioita. Vanhempi voi saada toisilta uusia näköaloja omaan elämäänsä ja lisää jak-

ESPOON TUOMIOKIRKON

SEURAKUNTATALO

Eläkeläiskerho to 5.9. klo 12.30.

AURORAN KAPPELI

Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Aikuiset 5 e, lapset 0,50–2 e. Alkuhartaus klo 11: Ma Päivän tunnussana ja to kappelihartaus.

Runopiiri ti 3.9. klo 14.30. Raamattu-rukouspiiri ti klo 18.30. Miestenpiiri ke 4.9. klo 18. Viherin Veikkojen venytysjumppa to klo 11.15, 5.9. alkaen. Teologinen opintopiiri Galatalaiskirjeestä to 5.9. klo 19. Ari Kunnamo. Kahvit klo 18.30.

Eläkeläiskerho ti 10.9. klo 13. Espoon rauhanyhdistyksen seurat ke 11.9. klo 19. Rukouspiiri ke 11.9. klo 18. Perhekerhot ma ja pe klo 10. Ikonipiirit, Tied. vapaista paikoista: Tarja Rae, 040 531 1050. Café Aurora ma-to ja ke klo 10–14, 2.9. alkaen.

KALAJÄRVEN KAPPELI

Tanssi vauvan kanssa -ryhmä ma klo 14–15.30, 2.9. alkaen. Vauvat

– Puolustajat-ryhmässä kiusatun lapsen vanhempi voi saada toisilta uusia näköaloja omaan elämäänsä ja lisää jaksamista arkeen, Hanna Videll sanoo.

samista arkeen. Videll sanoo, että kiusaamisen kohteeksi joutuneilla lapsilla ja nuorilla on korkea kynnys hakea itse apua. He jäävät monesti yksin, eikä tukea ole helposti saatavissa. Puolustajat-ryhmän perusajatuksena on auttaa ja rohkaista vanhempia sekä heidän kauttaan kiusattuja lapsia ja nuoria.

– Apua kannattaa aina hakea matalalla kynnyksellä. On suurta rakkautta

2–12 kk ja vanhemmat yhdessä. ILM. ja tied. mia.blomstedt@evl.fi, 050 4327 501.

Gospel-lattarit ma klo 18–19 Ponnen maja, os. Örkkiniitynkuja 8. 5 e / tunti, opiskelijoille, eläkeläisille ja työttömille ilmainen.

Kirjailija-ilta: Minna Lindgren ke 4.9. klo 18. Aiheena on omaishoitajat. Kirjailijan teos ”Soteorpo” on pamfletti yhteiskunnastamme, jossa omaishoitajat jätetään yksin. Haastattelijana Kirsi Muurimäki. Kahvit Yhteisvastuun hyväksi. Paikalla kaupungin työntekijä. Ks. Oma ilmoitus.

Rukouksen ilta ke klo 18.30. Eläkeläiskerho to 5.9. klo 13. Perhekerho to klo 14.

Perhekahvila ja -jumppa pe klo 10–12 (jumppa klo 10.30–11).

KAUKLAHDEN KAPPELI

Länkkäri nuorten illat (15–19 -v.) to 29.8. ja 12.9. klo 18.30. Järj. Tuomiokirkkoseurakunta ja Kansanlähetys. ”Meriharakan kevätmuutto” -satukonsertit la 31.8. klo 13 ja 15. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

omaa lasta kohtaan, kun vanhempi hakee tukea itselleen, Videll sanoo. Ryhmä kokoontuu näillä näkymin kaksi kertaa. Toimintaa voidaan sen jälkeen jatkaa ja kehittää osallistujien toiveiden mukaisesti.

PAULA HUHTALA Puolustajat-ryhmä alkaa pe 20.9. klo 17.30–19 kauppakeskus Ison Omenan Chapple-tilassa, Suomenlahdentie 1. Lisätietoja hanna.videll@evl.fi.

Luovat kädet ma 2.9. klo 13. Käsillätekemisen iloa!

Kappelilounas ti klo 11–12.30. Alkuhartaus. Aikuiset 4 e, lapset 0,50–1,50 e.

Rukouspiiri ke 4.9. klo 18. Eläkeläiskerho ma 9.9. klo 13. Espoo Rukoilee- tapahtuma ke 11.9. klo 18. Kahvit.

Vauvaperhekerho ke klo 10. Vauvakahvila to klo 11–13 ja Taaperokahvila pe klo 10–12.30. Tulossa: Kauklahtipäivä la 14.9. kappelilla!

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

Eläkeläiskerho ma 2.9. klo 13. Gospel-lattarit ma klo 18–19, 9.9. alkaen. Hinta 5 e / kerta.

Perhekerho ti klo 10.

SUVELAN KAPPELI

Rukouspiiri to klo 9.

Kanervapiri inkerinsuomalaisille ma 2.9. klo 13.

Rauhanrukous – Peace Prayer ma 2.9. klo 18. Sytytä toivon kynttilä! Kappelilounas ti 12–13. Alkuhartaus. Aikuiset 3,50 e, lapset 0,50–1,5 e.

Espoo-infon digineuvojat tavattavissa (tunnin ajan) ti 3.9., 1.10., ti 29.10. ja ti 26.11. klo 12.15. Henkilökohtaista ja maksutonta opastusta digipulmiin. www.espoo.fi/digituki. Raamattupiiri ke 4.9. klo 16. Safkaa ja seuraa -ilta ke klo 17–19.30, 4.9. alkaen. Kaikille avoimessa illassa pelailua, leikkiä ja hyvää ruokaa; ateria 3 e / aik. ja 1,50 e / lapsi. Ke 11.9. Yhteislaulua klo 18.15. Luemme Raamattua suomeksi -ryhmä su 8.9. klo 14. Kappelikuoro harjoitukset ma klo 16.30, 9.9. alkaen. Tied. liinamaaria@gmail.com. Käsityöpiiri ti 10.9. klo 10–12. Diakonian ja lähetyksen hyväksi. Eläkeläiskerhot ti 10.9. ja to 12.9. klo 13. Näkövammaisten raamattupiiri to 12.9. klo 13. Vauvaperhekerho to klo 13.30. Perhekerho Pörriäinen pe klo 10. Nuoret: After school ke klo 15–17. Läksyjä, eväitä & kavereita, työntekijä tavattavissa. Nuortenilta ke klo 17–19.

Tulossa: Suvelan basaari la 14.9.

www.facebook.com/suvelan basaari.

VIHERLAAKSON KAPPELI

Kappelilounas ti klo 11–13. Alkuhartaus. Aikuiset 5 e, lapset 0,50–2 e.

Vauvaperhekerho ke klo 10. Avoin raamattupiiri ke klo 18. Lähetyspiiri ma 9.9. klo 14. Café Viheri ma ja ke klo 10–12.

UNELMAN KAMMARI

Kirpputori – kahvila ma klo 11–15 ja to klo 11–16, Os. Kaivomestarinkatu 8. Hartaus to 5.9. klo 13. Tied. eeva.einola@evl.fi.

ELÄKELÄISET

HONKAMAJALLA

Kokoontuminen parillisten viikkojen to 5.9. alkaen klo 13, Os. Nupurintie 24. Tied. 050 304 8847. KIRJAILIJAILLAT

KALAJÄRVELLÄ

Keskiviikkoisin klo 18 Kalajärven kappeli. Haastattelijana Kirsi Muurimäki. Kahvit Yhteisvastuun hyväksi.

4.9. Minna Lindgren: ”Soteorpo” 9.10. Virpi Hämeen-Anttila: ”Myöhäinen kevät” 27.11. Joel Haahtela: ”Marijan rakkaus”

SUOMALAINEN EROSEMINAARI

Alkaa to 5.9. klo 17–20 KilonRisti, Os. Vanharaide 1. Vertaisryhmä, jossa aiheina mm. Ero oppimisprosessina, surun ja vihan tunteet, lapsen näkökulma. Hinta on 70 e, mahdollisuus maksuvapautukseen. Tied. ja HAKU eira.salakka@ evl.fi, 050 3401 260 tai outi. wenell@evl.fi, 040 5474 146.

IKONILUENNOT ALKAVAT

Kuvan teologiaa Sanan kirkossa lauantaisin klo 12 Auroran kappeli, luennoitsijana Tarja Rae. 14.9. Raamatun naispyhiä ja heidän ikoneitaan

19.10. Varhaisen kirkon naispyhiä ja heidän ikoneitaan. Lisää luentoja tulossa myöhemmin!

LAULU & LAULUN TARINA

Musiikista keskusteleva konserttisarja torstaisin klo 18.30 Laaksolahden kappeli. Kahvit klo 18 alkaen.

26.9. Janna Paasonen: ”Surusta syntyy lohdutus”

31.10. Erkki Liikanen: ”Kirkkolaivan kyydissä” 21.11. Pirkko Mannola: ”Sydän ohjaa tietäni” Vapaa pääsy. Facebook.com/ lauluntarina.

RENTOA

AKVARELLIMAALAUSTA

Uusi aikuisten maalausryhmä ti klo 13–14.30 Suvelan kappeli. Ohj.

kuvataiteilija Saara Koskinen. Aikaisempaa kokemusta ei tarvita, maksuton. ILM. marja.malvaranta@evl.fi, 040 5311 040.

ESPOO-PÄIVÄ

TUOMIOKIRKONMÄELLÄ

La 31.8. Espoon tuomiokirkon esittely klo 12 ja kirkon hautausmaan esittely klo 13. Tutustu Espoon vanhimman rakennuksen mielenkiintoiseen historiaan asiantuntevan oppaan, Maija-Liisa Kaistilan johdolla. Lähtö tuomiokirkon pääoven edestä.

PEIKON PATIKKA

Perheiden luontovaellusreitti

Suomen luonnon päivänä la 31.8. klo 14–18. Noin 3 km reitille lähtö Velskolan leirikeskuksen pihapiiristä, omatoiminen vaellus.

EKUMEENINEN RISTISAATTO

Espoo-päivänä la 31.8. klo 10–19 Lähtö klo 10 Kauniaisten metodistikirkolta, Os. Yhtiöntie 33. Reitti kulkee Myllyjärven ekumeeniseen keskukseen Auroran kappelin (klo 11.30; keittolounas 5 e) ja Oittaan uimarannan kautta (klo 15, ortodoksinen vedenpyhitys) kautta. Perillä Myllyjärvellä klo 17 katolinen messu ja grillailua. Pituus n. 14 km, voit osallistua myös osan matkaa.

HEI ELÄKELÄINEN!

Mitä vielä? Vertaisryhmä äskettäin eläköityneille tai kohta eläkkeelle jääville, aloitus ma 23.9. klo 13–15 (18.11. asti) Suvelan kappeli. Tule pohtimaan uuteen elämänvaiheeseen liittyviä toiveita ja mahdollisuuksia. Tied ja ILM. 11.9. mennessä: viljanenml@gmail. com ja pauliina.alanko@evl.fi, 040 5311037.

SYYSMATIN MARKKINAT

Tule Markkinoiden talkoolaisten iloiseen joukkoon! Tehtävän voit valita oman kiinnostuksesi mukaan. Yksi vuoro on kahden tunnin mittainen, mutta voit halutessasi tehdä myös useampia vuoroja. ILM. www.espoonseurakunnat.fi/syysmatinmarkkinat/ talkoolaiset.

Tiedustelut: SyysMatti-sihteeri, 050 575 6488.

SyysMatin Markkinat la–su 21.–22.9. Espoon tuomiokirkonmäellä. Koko perheen tapahtumassa tarjolla käsitöitä, ruokaa ja satokauden tuotteita. Lapsille kotieläimiä, keppihevosaskartelu ja keppisrata, Espoon VPK autoineen sekä MAF:in lentosimulaattori. Pieniä pyhiinvaelluksia, kirkkoon tutustumista, keskiaikaista musiikkia Munx Gregorianan esittämänä ja paljon muuta! Ks. www.espoonseurakunnat.fi/syysmatinmarkkinat.

SATEENKAAREVAT NUORET

Nuortenilta to 12.9. klo 17–20 Nuorisotila Siivessä, Os. Alberganesplanadi 1. Avoin nuortenilta 13–22 -vuotiaille sateenkaareville nuorille.

TARINATEATTERIRYHMÄ

UUSI! Aloitus ti 17.9. klo 18 Suvelan kappelissa. Ryhmä kokoontuu joka toinen ti klo 18–20.30 ja la 16.11. klo 10–15. Ohj. Raili Ruotsalainen. ILM. 3.9. mennessä: marja. malvaranta@evl.fi.

LIIKUNNALLINEN

PERHELEIRI

Pe–su 27.–29.9. Solvalla Center, os. Nuuksiontie 82. Liikuntaa, yhdessäoloa, ulkoilua, saunomista, omaa ohjelmaa aikuisille ja lapsille. Hinta aik. 50 e, lapsi 25 e. Mahdollisuus maksuvapautukseen tuloperustein. Omat kyydit. HAKU sähköisesti 10.9. asti. www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Tied. janina.oikarinen@evl.fi, 050 432 9315.

LAPSET JA

VARHAISNUORET

Muskareiden vapaat paikat: ILM. www.espoonseurakunnat.fi/muskarit.

2–5-vuotiaiden vapaita päiväkerhopaikkoja voi tiedustella suoraan kappeleilta.

Keitaan perhekahvila ti 3.9. ja 10.9. klo 13–15 Espoon keskuksen Perhekeskus, os. Kamreerintie 6. Syksyn varhaisnuorten kerhot ja leirit, Ks. Lujakallio.fi.

KASTEPÄIVÄ

Ristiäiset stressittä? Ilmoittaudu mukavaan ja mutkattomaan Kastepäivään. Kaikki on valmista kastemekosta kakkukahveihin. Kastepäivässä voi kastaa minkä ikäisen lapsen tahansa. Kastepäivä su 29.9. Suvelan kappeli. Ilm. espoonseurakunnat.fi/kastepaiva.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN!

Ammatillista keskusteluapua perhetyönohjaajat outi.wenell@ evl.fi, 040 5474 146 ja kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165. Papin puhelin joka päivä klo 9–19, 09 8050 2602.

TUKEA VAIKEASSA

ELÄMÄNTILANTEESSA

Ota yhteyttä alueesi diakoniatyöntekijään: Auroran alue: 040 7636599. Espoon keskus ja Suvela: 040 5311037, 050 438 0189 tai 040 547 1861.

Pohjois-Espoo: 040 736 9315. Länsi-Espoo: 050 438 0176 tai 040 513 0862.

Viherlaaksolahden alue: 040 572 5344.

www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/apua-ja-

Tule talkoolaiseksi! SyysMatin Markkinat

Espoon kirkoilla ja kappeleilla tarjotaan jälleen edullisia lounaita syyskuun alkupuolelta lähtien.

Pöytä on katettu

Espoon seurakuntien diakonia- ja kappelilounaat on tarkoitettu kaikille, joilla on taloudellisia huolia tai jotka haluavat aterioida yhdessä toisten kanssa. Lounasta on tarjolla joka viikko syyskuun alusta alkaen.

Espoonlahden seurakunta

Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8, diakonialounas ma klo 12–13. Lipunmyynti klo 11.30–12.30. Yli 15-vuotiaat 3 e, 7–14-vuotiaat 1 e, alle 7-vuotiaat maksutta. Korttimaksu tai tasaraha käteisellä.

Maksuton aamupala ti klo 9–10 Espoonlahden kirkolla. Ennen aamupalaa klo 9–9.10 kirkolla Toivon aamurukous.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1, kappelilounas ma ja to klo 11–13. Alkuhartaus. Aikuiset 5 e, lapset 3–12-v. 2 e ja alle 3-v. 0,50 e. Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1, kappelilounas ti klo 11–12.30. Alkuhartaus. Aikuiset 4 e, lapset 0,50–1,50 e.

Suvelan kappeli, Kirstintie 24, kappelilounas ti klo 12–13. Alkuhartaus. Aikuiset 3,50 e, lapset 3–12 -v. 1,5 e ja alle 3-v. 0,50 e. Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2, kappelilounas ti klo 11–13. Alkuhartaus. Aikuiset 5 e, lapset 3–12-v. 2 e ja alle 3-v. 0,50 e.

Leppävaaran seurakunta

Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2, diakoniaruokailut ti ja to klo 11.30–12.30. Alkuhartaus. Hinta 3 e. Velkaneuvonnan pop up -piste ti 17.9.

ja to 3.10. klo 11–13, katso sivu 4 tässä lehdessä.

Olarin seurakunta

Matinkappeli, Liisankuja 3, diakonialounas ti klo 12–13.

Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1, seurakuntalounas to klo 12.

Molemmissa paikoissa lounaan hinta 4 e. Lipunmyynti klo 11.45–12.30. Korttimaksu tai tasaraha käteisellä.

Tapiolan seurakunta

Tapiolan kirkko, Kahvila Valo, Kirkkopolku 6, keittolounas to klo 11.30. Hinta 5 e aikuiset, 3–17-v. 2 e, alle 3-v. lapset ilmaiseksi. Mobilepay, korttimaksu tai tasaraha käteisellä.

tukea.

SOMESSA JA VERKOSSA

Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta

Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta www.espoonseurakunnat.fi

Espoonlahden seurakunta

Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000 espoonlahdenseurakunta@evl.fi

Vahtimestari p. 050 432 7512 www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti

Nuoret: www.sodesode.fi

Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa

Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13 Aukioloajat: Espoonlahden kirkko: ma-to klo 8.30–18, pe klo 8.30–15, la toiminnan mukaan, su klo 10–18 ja pyhinä klo 10–15. Soukan kappeli: ma-ti klo 9–15, ke toiminnan mukaan, to–pe klo 9–15, la-su ja muut pyhät toiminnan mukaan.

Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/espoonlahden-seurakunta.

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET

Luomakunnan sunnuntain messu, Espoon hiippakunta 20 v -juhlamessu su 1.9. klo 11 Espoonlahden kirkko. Klassinen messu, ”Kiitollisuus”. Ylisuutari, Lehti, Puukko, Yli-Jaskari, Rautio. Verkostomessu su 1.9. klo 16 Espoonlahden kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Iltamessu su 1.9. klo 17 Soukan kappeli. ”Kiitollisuus”. Aila, Ojala. Viikkomessu ke 4.9. klo 14 Espoonlahden kirkko. Lehti, Rautio. Seurakuntakahvila klo 13–15.

Anjala-rippikoulun konfirmaatio la 7.9. klo 11 Espoonlahden kirkko. Kisakallio-rippikoulun konfirmaatio la 7.9. klo 14 Espoonlahden kirkko.

Messu ja seurakunnan vapaaehtoisten siunaaminen tehtäväänsä su 8.9. klo 11 Espoonlahden kirkko. ”Jumalan huolenpito”. Huttunen, Ojala.

Hvittorp-rippikoulun konfirmaatio su 8.9. klo 14. Espoonlahden kirkko.

Verkostomessu su 1.9. klo 16.30 Espoonlahden kirkko. Etkot klo 16. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Hiljaisuuden messu su 8.9. klo 17

Soukan kappeli. ”Jumalan huolenpito”. Santaharju, Toiskallio, Ojala.

SIIONINVIRSISEURAT

pe 6.9. klo 18.30–20 Espoonlahden kirkko. Iltatee. Kolehti Herättäjäyhdistykselle.

SURURYHMÄ

Luottamuksellinen vertaistukiryhmä läheisensä menettäneille To 26.9.–7.11. (ei 17.10.) klo 18–19.30 Espoonlahden kirkko. Käydään läpi surun vaiheita sekä menetyksen tuomia tunteita ja elämänmuutoksia. Ilmoittaudu: 2.–12.9. diakoni Liisa Pohjonen, 040 547 1848 tai pastori Niko Huttunen, 040 707 1992.

LEIRIT AIKUISILLE

Arjen irtiotto -retriitti 30.9.–4.10. Hvittorp. Valitse 1–4 vrk: lepää, syö hyvin, ulkoile, harjoita hartautta tai tee etätöitä, opiskele. Hinta 43 e/ vrk, (huom! ma klo 14.30 – ti klo 10 hinta 35 e.) Ilmoittautuminen verkossa viim. 16.9. Aikuisten leiri Velskolassa 11.–13.10. Ylistystä, Raamattua ja rukousta luovassa hengessä. Täysihoitohinta 50 e. Lisätiedot: Eveliina Roznovski, 041 518 1244. Ilm. viim. 6.10. Espoon seurakuntien tapahtumakalenterin kautta.

KURSSIT JA RYHMÄT

Alfa-kurssi kristinuskon perusasioista ma 9.9.–25.11. klo 18–20 Espoonlahden kirkko. Opetusta, keskustelua ja yhdessäoloa kevyen ruokailun ääressä. Ilm. inkeri. oinonen@evl.fi, 050 583 6883 tai sähköisesti.

Kriton aloitusryhmä: Kohti oman kokoista elämää ti 17.9.–10.12. klo 18.30–20.15 Espoonlahden kirkko. Ilm. Ritva, 040 733 6552 tai Kikka, 040 765 5765 tai sähköisesti viim.9.9.

Kriton jatkoryhmä: Lupa olla minä suhteissa ma 23.9.–9.12. klo 18.30–20.15 Espoonlahden kirkko. Ilm. Ritva, 040 733 6552 tai Kikka, 040 765 5765 tai sähköisesti viim. 16.9.

TAVATAAN TAAS!

Kirpputori Toivon Tori ke klo 12–19 ja la klo 11–15 Soukankaari 8 B, Espoo.

Seurakuntakahvila ke klo 13–15 Espoonlahden kirkko. Tuotto lähetystyöhön ja Naisten Pankille. Fellowship & Dance Party la 7.9. klo 17 Soukan kappeli. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa. Discussion, food and dance. Villasukkapäivä su 8.9. klo 12–18 Soukan kappeli. Hiljaisuuden joogan harjoituksia, äänimaljarentoutusta, aikaa vain olla. Tarjolla kevyt ruoka. Ilm. netissä. viim. 1.9. ”Lupa olla minä - kohti oman kokoista ja näköistä elämää” -teemailta ke 11.9. klo 18.30 Espoonlahden kirkko. Ulla Saunaluoma. Tietoa alkavista Krito-ryhmistä.

Pop-up Yhteisen tulen äärellä to klo 17–20, 5.9. Soukan kappelin piha ja 12.9. Saunalahden koulun piha, Brinkinmäentie 1. Tarjolla makkaraa ja mehua, voit tuoda myös omat grillattavat. Mukana seurakunnan työntekijöitä. Kohtaamisia ja eläytymistä ikiaikaisiin kirjoituksiin to 12.9. klo 18 Espoonlahden kirkko. Eläytyvässä raamattutyöskentelyssä voi osallistua sen verran kuin hyvältä tuntuu. Ohj. Eveliina Roznovski. Musiikkia improvisoi sellisti Tapani Heikinheimo. Tekstin historiaa ja kontekstia avaa raamatuntutkija, pastori Niko Huttunen. Teetarjoilu, vapaaehtoinen maksu lähetystyölle.

Aikuisten lauantai-ilta la 14.9. klo 18 Espoonlahden kirkko. Tuo mukanasi kirja ja esittele sitä muille. Voit tuoda purtavaa yhteiseen pöytään.

Majataloilta ke 18.9. klo 18.30 Espoonlahden kirkko. Rentoa musaa, tanssia, ei pönötystä. Mukana mm. Joel Reinaru Virosta. Iltateet.

”Puolustajat” kiusaamista kokeneiden lasten ja nuorten vanhemmille pe 20.9. klo 17.30–19 Chapple tila, Iso Omena. Ks. Yhteiset ilmoitukset.

Onnenpäivä – Yhteisvastuun perhetapahtuma la 21.9. klo 10–13 Soukan kappeli.

Kaipaatko mielekästä tekemistä?

Anna aikaasi hyvään, tule Puhelintai ArkiYstäväksi ikäihmiselle. PuhelinYstävä soittaa vuorollaan soittoa toivoneelle. ArkiYstävä on kävely- tai juttukaverina esim. joka toinen viikko. Tarkempia tietoja: www.vapaaehtoistyö.fi/kirkkoespoossa. Tied. diakoni Minna, 040 705 3358, minna.maijanen@evl.fi.

LAPSIPERHEILLE

Liikuntaperhekerho ma 2.9. klo 9.30–10.15 Espoonlahden kirkko. Sylivauvaryhmä ma 2.9. klo 13.30–15 Kaskikappeli.

Toiminnalliset taaperot ti 3.9. klo 10–11.30 Kaskikappeli. Vauvakerho ti 3.9. klo 13.30–15 Espoonlahden kirkko.

Taideperhekerho ke 4.9. klo

9.30–11.30 Soukan kappeli. Sylivauvaryhmä to 5.9. klo 13.30–15 Espoonlahden kirkko.

Iltaperhekerho to 5.9. klo 17.30–19.30 Espoonlahden kirkko. Iltaruoka tarjolla pientä maksua vastaan klo 17–18.

Perhekerho pe 6.9. klo 9.30–11 Espoonlahden kirkko.

KASTEPÄIVÄ

Ristiäiset stressittä? Ilmoittaudu mukavaan ja mutkattomaan Kastepäivään. Kaikki on valmista kastemekosta kakkukahveihin. Kastaa voi minkä ikäisen lapsen tahansa. Su 29.9. Soukan kappeli ja Kaskikappeli. Ilm. espoonseurakunnat. fi/kastepaiva.

NUORET

Nuorten toiminta osoitteessa sodesode.fi.

Nuorten kausistartti la 31.8. klo 12–17 Soukan kappeli. Tule fiilistelemään omaa rippikouluasi. Yhteislauluja, skaboja ja riparisketsejä. Paikalla ohjaajia ja isosia. Päivän päättää messu. ROK – peruskurssi – isoskoulutus ti 3.9. klo 17 Sode. Kokoontumiset tiistaisin klo 17–19 tai kerran kk la klo 12–16.

TiDe – nuortenilta kaikille yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille ti klo 19–21 Sode.

Spotti-näytelmäryhmä nuorille 11.9. alk. ke klo 17.30–19 Sode. Et tarvitse aikaisempaa kokemusta. Tied. Saija, 040 549 6887. Kitarakurssi nuorille torstaisin Sodessa. Aloittelijat klo 17–18.30 ja kokeneet klo18.35–20.05. Tied. Joona, 040 546 5196. Sateenkaari-Siipi to 12.9. klo 17 NuortenSiipi. Avoin nuortenilta 13–22-vuotiaille sateenkaareville nuorille ja heidän ystävilleen. Ilmoittautuminen kouluikäisten harrastekerhoihin, syksyn leireihin ja toimintapäiviin alkaa 2.9. klo 12. Lisätiedot sodesode.fi

AIKUISTEN RYHMIÄ

Viikoittain kokoontuvat:

Avoin rukouspiiri su 1.9. klo 12.30–13 Espoonlahden kirkko.

Raamattu- ja keskustelupiiri ma 2.9. klo 18–19.30 Kaskikappeli. Luetaan yhdessä – suomen kielen opetusta ilmaiseksi ti 3.9. klo

9.30–11 Soukan kappeli (naisille) ja ke 4.9. klo 17.30–19 Espoonlahden kirkko (kaikille). Lapsen saa ottaa mukaan.

Aamurukous verkossa ke 4.9. klo 6.30–7.30 Teams.

Raamattupiiri ke 4.9. klo 13–14 Espoonlahden kirkko. HUOM UUSI!

Posliininmaalausryhmä ma 16.9. klo 12–15 Soukan kappeli, pullakahvit 1,50e.

Parillinen/pariton viikko: Diakonia- ja lähetyspiiri ti 3.9. klo 13–14.30 Espoonlahden kirkko, parill. vkot. Käsitöillä tuetaan lähetystyötä.

Teresa-piiri ti 3.9. klo 18–20 Espoonlahden kirkko, parill. vkot. Käsitöillä tuetaan Naisten Pankkia.

Miesten raamattupiiri to 5.9. klo 18–20.30 Espoonlahden kirkko, parill. vkot. Iltapala 5e.

Laulukerho ti 10.9. klo 13 Espoonlahden kirkko, paritt. vkot. Pullakahvit 1,50 e.

Toivoa Naisille -rukousryhmä ke 11.9. klo 13–15 Soukan kappeli, paritt. vkot.

Improvisaatiosta iloa arkeen! Ryhmä nuorille ja aikuisille to 19.9. klo 17.30–19.30 Espoonlahden kirkko. Noin joka toinen torstai. Kerran kuussa tai harvemmin: Israel-rukouspiiri ti 10.9. klo 18.30–20.30 Espoonlahden kirkko, kk:n 2. tiistai.

Lukupiiri ti 17.9. klo 15–17 Espoonlahden kirkko, kk:n 3. tiistai. Kirjana Le Clézio J.M.G.: Harhaileva tähti.

Kipparin lähetyspiiri to 19.9. klo 14–16 Espoonlahden kirkko. Heprealaisia tansseja la 21.9., 5.10., 19.10., 9.11. ja 23.11. klo 12.15–15.30 Espoonlahden kirkko.

SENIORIT

Kultavilja-ryhmä ikäihmisille ti 10.9. klo 12–14 Espoonlahden kirkko. Aluksi lounas (5 e), hartaus, virsiä, vierailijoita, eri teemoja. Ei ilmoittautumistaw. Lisätiedot diakoni Eija, 041 5341 706. Ikäihmisten kerho to 12.9. klo 13–14.30 Soukan kappeli. kahvikupposen (1,50 e) ääressä. Hartaus, vierailijoita ja erilaisia teemoja. Lisätiedot diakoni Eija, 041 5341 706.

KUOROT ETSIVÄT UUSIA

LAULAJIA

Kamarikuoro Navichorus ti klo 18.15 kirkko. Tiedustelut: Elja, 0400 505 562.

Gospelryhmä Nardus ke klo 18 kirkko. Heli, 050 438 0174. Nuorten aikuisten kuoro Okra ke klo 18.30 Soukan kappeli. Helena, 040 572 3676. Lapsikuoro, eskari – 3. luokkalaisille to klo 16–16.50 Soukan kappeli. Rosa, 050 414 2610. Laulumieli, kuoro kaikille to klo 18.15 Soukan kappeli. Helena, 040 572 3676. Kirkkokuoro to 19.9. klo 18 kirkko. Heli, 050 438 0174.

MUSIIKKI

Konsertit Kirkossa soi -palstalla.

APUA JA TUKEA

Diakonian ajanvaraus: diakonia. espoonlahti@evl.fi tai arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885 tai www. espoonseurakunnat.fi. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe. Vuoronumeroiden jako klo 8.45–9 Espoonlahden kirkko. Ruokakorien jako noin klo 9.10. Vertaistukiryhmä raittiuteen ke klo 18.30–20 Soukan kappeli. Ke 4.9. klo 14 – to 5.9. klo 13 minileiri Hvittorpin kurssikeskuksessa. Matkat kimppakyydein. Ohj. vertaisohjaaja, Esa, 0500 319 789. Käsityökerho 3.9. alk. ti (HUOM päiv.!) klo 12 Soukan kappeli. Ohj. lastenohjaaja Tuija Hynönen. Väliaikakahvit 1 e (käteinen).

Leskenlehdet - elämässä eteenpäin 6.9. alk. parillisten viikkojen pe klo 12.30–14 Soukan kappeli (ei pe 20.9.). Kahvi ja leivonnainen 1,50e. Mahdollisuus ruokailuun klo 12, hinta 5e.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Maksuton aamupala ti klo 9–10 Espoonlahden kirkko. Diakonialounas ma klo 12–13 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 11.30–12.30. Yli 15 v 3 e, 7–14 v 1

la 21.9. klo 10–13

TikTokkaajat

e, alle 7 v maksutta. Kortti- tai käteismaksu tasarahalla. Iltasafka to 15.8. klo 17–18 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 16.45–17.30. Yli 15 v 3e, 7–14 v 1e, alle 7 v maksutta. Kortti tai tasaraha käteisellä.

Leppävaaran seurakunta

Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta

youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi Lapset ja perheet minisiipi.fi FB & IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET

Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa kirkkopussukoita pienimmille, kirkolla myös lastenpaikka. Perheiden olohuone kirkon B-siivessä su klo 10–12.30. Kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot: espoonseurakunnat.fi/le/ jumalanpalvelukset ja Leppävaaran srk:n Facebook.

Musiikillinen kesäillan ehtoollinen to 29.8. klo 17.30 Karakappeli. Alanne, Latvanen ja kamarikuorolaisia.

”Sinä olet ihme!” Messu ja kirkkokahvit su 1.9. klo 11 Leppävaaran kirkko. 20-vuotiaiden juhlamessu (myös Espoon hiippakunta 20 v). Seurakunnan nuoria ja Salo, Yletyinen, Latvanen, soittajia ja laulajia. Suoratoistetaan Leppävaaran seurakunnan YouTube-kanavalle. Arabiankielinen perhemessu ja pyhäkoulu su 1.9. klo 12. Messu ja kirkkokahvit Missä on aarteesi? su 8.9. klo 11. Leppävaaran kirkko. Salo, Yletyinen, Hyry. Messu ja kirkkokahvit su 8.9. klo 15 Karakappeli. Alanne, Noponen.. Igbon- ja englanninkielinen messu su 1.9. ja 8.9. klo16.30 KilonRisti. Worship and eucharist in Igbo and English. Lapsilla omaa ohjattua ohjelmaa. Anglikaanipastori Isaac Ohaju, p. 044 019 7344. Arki-illan messu to klo 17 Leppävaaran kirkko (5.9. poikk. seurakuntasalissa).

Venäjänkielinen jumalanpalvelus joka ti klo 19.30 Uutun kappelissa.

SIIONINVIRSISEURAT

Ma 2.9. Leppävaaran kirkko, Takkahuone. Kahvit klo 18.30, veisuut ja puheet klo 19. Puhujina Topi Haarlaa, Timo Salo ja Kauko Puranen, isäntänä Erkki Koivusalo.

RAITTIKARNEVAALIT

Perinteiset Raittikarnevaalit ja syysmarkkinat Läkkitorilla ja Leppävaaranraitilla la 31.8. klo

10–18. Seurakunnan teltalla on ohjelmaa ja kohtaamisia niin lapsille kuin aikuisille.

YÖ KIRKOSSA

6.–8.-LUOKKALAISILLE

Leppävaaran kirkossa la 26.10. klo 18. –su 27.10. Maksuton. LISÄTIEDOT Maria Tapionlinna, maria. tapionlinna@evl.fi, 050 432 7504 tai Daniela Saba-Myers, daniela. saba-myers@evl.fi, 040 532 6770. ILMOITTAUTUMINEN 8.10. mennessä osoitteessa nuortensiipi.fi.

LAPSET JA PERHEET

Safkaa ja seuraa lapsiperheille ti klo 16.30 Leppävaaran kirkko. Taaperokirkko pe 6.9. klo 10 NuortenSiipi.

Messukerho/ Sunday School su 8.9. klo 15 Karakappeli. Katso lisää: espoonseurakunnat.fi/ leppavaaran-seurakunta/lapsilleja-lapsiperheille.

KOULULAISET

Iltapäiväparkit ensisijaisesti 2.–6.-luokkalaisille. Parkissa voi tehdä läksyjä, pelailla, leikkiä, osallistua hartauteen ja syödä pienen välipalan.

Uutun parkki ti alkaen 3.9. klo 13–16 Uuttu.

Siiven parkki to alkaen 12.9. 13–16

NuortenSiipi.

NUORET

Nuorten aikuisten K-18 ilta la klo 18 NuortenSiipi, Alberganesplanadi 1. Karoliina Sainio, karoliina.sainio@evl.fi, 040 502 5301. Sateenkaari-Siipi to 12.9. 17 NuortenSiipi. Avoin nuortenilta 13–22-v sateenkaareville nuorille ja heidän ystävilleen.

AIKUISTEN RYHMIÄ

Äiti Teresa -piiri to klo 11 Karakappeli. Klo 12 vietetään rukoushetki. Kirkon Raamattupiiri ma klo 18 Leppävaaran kirkko, Perhehuone, B-siipi. Ohj. Irma Kallamäki. Tied. Kaisa Yletyinen, 050 434 1085. Raamattupiiri ma klo 18 NuortenSiipi. Ohj. Anni Katajisto, 040 566 0963.

Etsivä löytää-keskusteluryhmä ti klo 13–15 Raitin Pysäkin tiloissa. Varttuneen väen kerho ti klo 13 Karakappeli. Ohj. Kimmo Vuorialho, 045 172 6810. Kilon kristityt ti klo 18 KilonRisti. Vetäjät: reetta.suntinen(at)gmail. com pirjo.survo(at)gmail.com Runopiiri joka toinen ti 3.9.–10.12. klo 18–19.30 Karakappeli. Ohj. Lahjamarjatta Korhonen 044 523 6574 ja Eija Hartikainen. Raamattu-, rukous- ja ylistyspiiri 4.9. alk. ke klo 18.30 Karakappeli. Naisten kesken ke 4.9., 2.10., 6.11. ja 4.12. klo 18.30–21. Ohj. Eija Ala-Vennala, 045 675 5321. NäppärätNäpit -käsityöryhmä 5.9. alk. to klo 10 Leppävaaran kirkko.

PäiväRaamattupiiri alk. 5.9. to klo 14–15.30 Karakappeli. Ohj. karitasalminen4@gmail.com. Varttuneen väen kerho 6.9. alk. pe klo 13 NuortenSiipi. Ohj. Kimmo Vuorialho, 045 172 6810. Arabiankielinen miestenilta kk ensimmäinen pe, alk. 6.9., klo 17–20 Uuttu. Pastori Ramez Ansara (sähköposti: etunimi.sukunimi@ evl.fi).

Uutun Raamattupiiri alk. 9.9. ma klo 18.15 Uuttu. Ohj. Tuomas Valmari, 040 547 2016. Heprealaiset tanssit alk. 10.9. ti klo 18–20 KilonRisti. Ohj. Tuulikki Tepora ja Joel Yliluoma. Tiedustelut: arja.i.heiskanen@gmail.com, 040 216 7225.

Toivoa naisille -ryhmä alk. 9.9. ma klo 19 KilonRisti. Hanna Rissanen, p. 044 516 6121 Lähetyspiiri alk.10.9., joka 2. ti (paritt. vkot) klo 13–14.30 Leppävaaran kirkko. Rissanen, Moos. TZ- kansainvälinen kuoro klo 18–19.30 Uuttu. Laulamme monilla kielillä Taize- lauluja. We sing in many languages. Arabiankielinen Raamattupiiri 11.9. alk. ke klo 18–20 Uuttu. Keskustelemme arabiaksi, selkosuomeksi ja tarvittaessa englanniksi.

MUSIIKKI

Dance & Mission, kansainväliset tanssit / Espoon hiippakunta 20 vuotta su 1.9. klo 13 Karakappeli. Lapsille omaa ohjelmaa. Join us for experiencing dances from all over the world and hear from our missionaries - We will listen and learn Latin, African and Middle Eastern rhythms.

Soitetaan ukulelea alk ti 3.9. klo 16–17 Karakappeli, 3.9., 24.9., 1.10., 8.10.

Yhteislauluja Karakappelisssa pe 13.9. klo 13 ja Leppävaaran kirkolla ke 18.9. klo 12.

Kuoro kaikille joka toinen ke klo 18–19, alk. 11.9. No skill requirements, come as you are. Choir practice at Leppävaara Church, Wednesdays from 6pm. to 7.15 pm. No pre-registration required. First practice after summer break on Wednesday 11.9. Ohjaaja kanttori Outi Noponen. Musaryhmä alk. 11.9. ke klo 18.30 KilonRisti. Vapaamuotoista musisointia pienessä ryhmässä. Yhteyshenkilö: 050 560 4800.

APUA JA TUKEA

Diakonian palveluaika ma klo 10–12, p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muulloin ajanvaraus sähköpostitse: leppavaaran.diakonia@ evl.fi.

Diakonialounas ti ja to klo 11.30 Leppävaaran kirkko (ei arkipyhinä). Hinta 3 e.

TERAPIAA ULKONA

Kaipaatko keskustelutukea, mutta tekisit sen mieluummin ulkona

kuin sisällä istuen? Diakoni Noora ”Nuu” Lana tarjoaa ratkaisukeskeistä terapiaa ulkoilmassa seurakunnan alueella. Tapaamisia voi olla 1–5. noora.lana@evl.fi / 050 568 5340.

SEURAAVA ASKELRATKAISUKESKEINEN TERAPIARYHMÄ

to 12.9. klo 17 Leppävaaran kirkko nuorille aikuisille (noin 20–40-v). 7 kertaa to-iltaisin klo 17–19. Kyselyt ja ILMOITTAUTUMISET 4.9. mennessä.: Noora Lana 050 568 5340 noora.lana@evl.fi.

Olarin seurakunta

Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15), olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret @olarin_perheet Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSU

Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/Olarinsrk. Kirkon takaosaa ei videokuvata. Ehtoollisen aikana kuvataan alttarialuetta.

Poikkeusharju 3 -rippikoulun konfirmaatiomessu la 31.8. klo 10 Olarin kirkko. Karinen, Ansamaa, Virta, Hakomäki. Velskolan rippikoulun konfirmaatiomessu la 31.8. klo 14 Olarin kirkko. Ansamaa, Hirsto, Virta, Niinikoski.

Luomakunnan sunnuntain messu ”Tulevaisuuden toivo” su 1.9. klo 10 Olarin kirkko. Espoon hiippakunta 20 v. Malinen, Virta, Rautio, Uli Kontu-Korhonen, laulu, organetto ja dulcimer, Janek Öller, nokkahuilut ja säkkipillit. Kirkkokahvit sään salliessa ulkona. Kirkon pihalle istutetaan omenapuu. Espoo International Lutheran Worship Matinmessu su 1.9. klo 17 Matinkappeli. The service is bilingual, Finnish-English. Vieraana Myanmarin evankelisluterilaisen kirkon ohjelmapäällikkö Luke Andrew, joka saarnaa messussa. Guest from Evangelical Lutheran Church of Myanmar, Luke Andrew will be giving the sermon. Oili Karinen, Meri Kalanti with Worship Band.

Messu su 8.9. klo 10 Olarin kirkko. Jussila, Suontakanen, Niinikoski. Messu su 8.9. 12 Matinkappeli. Hirsto.

Messu su 8.9. klo 12 Olarin kappeli. Suontakanen, Niinikoski.

HARTAUS

KIRKONMENOJEN AIKAAN

Su 1.9. klo 12 Matinkappeli. Seura-

kuntalaisten pitämä hartaushetki. Kahvitarjoilu.

AVOIMET OVET

KAIKENIKÄISILLE

Espoo-päivänä la 31.8. klo 10–14 Chapple. Välipalatarjoilua ja leikkihuone auki. Leikkiä ja askartelua.

LAPSET JA PERHEET

Perhekahvilat: Ma–pe klo 9.30 Chapple, Iso Omena. Pe klo 9.30 Matinkappeli. Ti klo 9.30–11.30 Niittykummun perhekeskus. Perheiden kirkonmäkikahvila ma klo 9.30 Olarin kirkko. Leikkihuone avoinna klo 9.30–12. Kaksikielinen avoin muskari ti klo 10.15 Chapple, Iso Omena. Vauvaryhmä ke klo 10 Niittykummun perhekeskus. Esikko-vauvaryhmä vanhemmille ja alle vuoden ikäisille lapsille ma klo 13–14.30 Chapple, Iso Omena. Koko perheen iltamusat ke klo 17.30 Olarin kappeli.

Pienten Mini-kuoro to klo 17.15 Matinkappeli. 3–5-v.

Laulu- ja musaryhmä Satakielet to klo 18 Matinkappeli. 6–12-v. Pyhäkoulu alk. 8.9. su klo 12 Matinkappeli.

Parista perheeksi -ilta ke 11.9. klo 17 Matinkappeli. Perhevalmennusilta ensimmäistä lasta odottaville vanhemmille. Iltoihin voi osallistua myös vauvan syntymän jälkeen.

ALAKOULUIKÄISTEN KERHOT

Maksuttomia kerhoja 1.–6.-luokkalaisille alkaa syyskuussa. Käy katsomassa ja ilmoittaudu mukaan nettisivuillamme nuori.chapple.fi.

NAISTENPÄIVÄ

Voimaa itsetunnosta ja tunnetaidoista la 5.10. klo 10 alkaen Olars kyrkan puolella. Vieraana terapeutti, kouluttaja, kirjailija Päivi Niemi. Musiikkia, jumppaa, ruokailu ja kahvit sekä ehtoollishartaus. Hinta 15 e. Mukana Maritta Hartikainen ja Meri Kalanti. Ilmoittaudu pe 27.9. mennessä ma–pe 09 8050 7000.

AIKUISTEN RYHMIÄ

Olarin kirkko: Kirkonmäkikahvila ma klo 11–14. Lauluryhmä aikuisille. Kerhosiivessä ti klo 18–19. Lisätiedot: Minna Halmetoja, minna.halmetoja@ kolumbus.fi, 044 741 5187. Diakonian työpaja ti klo 9, kerhorakennus.

Olarin seniorilaulajat, OSLA-kuoro harjoittelee to klo 11–12.15. Jos haluat koelauluun, ota yhteyttä: kanttori Sanna Franssila sanna. franssila@evl.fi, 040 547 1859. Matinkappeli: Rukouspiiri, ma klo 14.30–16.30. Irmeli Partanen, 044 330 0742. Raamatturyhmä ma klo 18–19.30, tarjoilu. Seija Talonen, p. 050 357 3851.

Raamatturyhmä ti klo 12.30–14.

Pirjo Aunimo, p. 040 587 4635. Sanan ympärillä ryhmä ti klo 13–14.30. Tarja Valtonen.

Hiljaisen rukouksen ryhmä ke klo 11–13. Virve Soini, 050 549 8695. Lukupiiri kerran kk, to klo 14–15.30. 5.9. Joonatan Tola:

Punainen planeetta. 3.10. Amy Tan: Ilon ja onnen tarinat. Leena Lenkkeri 050 353 8398, leena.lenkkeri@ gmail.com.

Aamurukous pe klo 8.30–9.30. Hannele Selesvuo, 050 553 2330. Alkaa 6.9.

Leipäkahvila pe klo 12.30–14. Maria Virtanen, 050 438 0238.

Olarin kappeli:

Akvarelliryhmä ti klo 18–20. Tytti Seppälä. Maks.12 henkilöä. Ilmoittaudu 3.9. mennessä ma–pe, p. 09 8050 7000. Alkaa 10.9. Chapple, Iso Omena:

Miesten vuoro ma klo 13. Neulekahvila ma klo 13. Chapple hangout ma–pe klo 13–16.

The Chosen -leffailtasarja, ti 3.9. 18–19 Tule katsomaan The Chosen -sarjan toista kautta! Come, let us watch together the 2nd season of The Chosen series!

Puhutaan suomea -ryhmä to 12.9. 13–14.30.

Porinaporukka ti klo 10–11.30

ValoEmyn tiloissa, Maapallonkatu 8 E–F.

Seniorikerhot ma klo 13 Matinkappeli, to klo 13 Olarin kirkko, kerhosiipi ja pe klo 13 Olarin kappeli.

SENIORIFOORUM

”Espoolaisten nuorten tilanne” ti 10.9. klo 12 Olarin kirkossa. Luennoitsijana ylikonstaapeli Timo Kauhajärvi Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta. Klo 12 kahvit (kahvi/ tee 2 e, pulla 2 e, sämpylä 3 e ja koko setti 6 e). Klo 13 hartaus, jonka jälkeen luento. Seuraavat kerrat ti 8.10. ja 12.11. Yhteistyössä Kansan Raamattuseuran kanssa.

MINÄ ELÄKKEELLÄ -RYHMÄ

Vertaistukiryhmä vuoden sisällä eläkkeelle jääneille. Olarin kirkolla viitenä to klo 13–15: 17.10., 24.10., 31.10., 7.11. ja 14.11. Mahtuu 10 henkilöä. Työnohjaajat Anneli ja Ritva tapaavat jokaisen osallistujan etukäteen. Toivomme osallistumista kaikkiin kokoontumisiin. TIED. JA ILM. viim. 26.9.: Anneli Manninen-Landin, 040 709 4988 tai Ritva Kosonen 050 402 6804. Jos et tavoita, jätä tekstiviesti, soitamme takaisin.

APUA JA TUKEA

Diakonian ajanvaraus puhelimitse tiistaisin klo 10–12, p. 050 432 9368 tai sähköpostitse osoitteeseen olarin.diakonia@evl.fi. Diakonialounas, community lunch tiistaisin / Tuesdays, 12–13 Matinkappeli Chapel. Hinta/Fee 4 e. Ota mukaan tasaraha, Please use

the exact amount. Lipunmyynti/ tickets 11.45–12.30. Seurakuntalounas, community lunch torstaisin / Thursdays, 12–13 Olarin kirkko, Olari Church alkaen/ starting 5.9. Hinta/Fee 4 e. Ota mukaan tasaraha, Please use the exact amount. Lipunmyynti/tickets 11.45–12.30.

Minikirppis ti klo 10–12. Matinkappeli lähetystyön hyväksi. Maksu käteisellä.

MUSIIKKI

Liedkonsertti ”Kukkien kieltä” su 1.9. klo 18 Olarin kirkko. Tuuli Lindeberg, sopraano Minttu Siitonen, piano. Liput 10/15 e. Tuotto ukrainalaislapsien tulevaisuuden hyväksi Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Tapiolan seurakunta

Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan, su klo 8–14. Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18 C Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi

MESSUT JA HARTAUDET

TAPIOLAN KIRKOSSA

Viikkomessu joka ke klo 8. Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä.

Konfirmaatiomessu la 31.8. klo11. Ristimäki, Savukoski, Malkamäki. Pöyhölän rippikoulu.

Konfirmaatiomessu la 31.8. klo 14. Kallio, Merilahti, Raninen, Malkamäki. Pitkäjärven rippikoulu.

Kesäillan viikkomessu la 31.8. klo 18. Tervonen.

Luomakunnan sunnuntain messu

– Espoon hiippakunta 20 v su 1.9. klo 10. Ristimäki, Koivisto, Malkamäki, Jurmu. Juhlatuokio ja kahvit kahvila Valossa ja istutetaan Espoon piispan lahjoittama omenapuu kirkon läheisyyteen.

Viikkomessu ke 4.9. klo 8. Ristimäki, Jokivuori.

Messu su 8.9. klo 10. Tervonen, Ristimäki, Jurmu. Kirkkokahvit.

Pärinäkirkko – Pienten oma muskarikirkko ma 9.9. klo 17.30 Tapiolan kirkko. GospelKids kuorolaiset, Liisa, Miia ja Kia. Tarjolla iltapalaa. Viikkomessu ke 11.9. klo 8. Kallio, Malkamäki. Keskipäivän rukoushetki ma, ke ja pe klo 12 Facebook.com/TapiolanSeurakunta.

ESPOO-PÄIVÄ LA 31.8.

Vohvelikahvit klo 11 Tapiolan kirkko, kahvila Valo. Vapaaeht. maksu Yhteisvastuukeräyksen, Kirkon Ulkomaanavun tai oman seurakunnan lähetystyön hyväksi. Myynnissä myös maahanmuuttaja-

naisten valmistamia leivonnaisia. Mahdollisuus riksapyörän kyytiin Heikki Von Herzenin aukion ja Tapiolan kirkon välillä klo 11–15. Pyhiinvaellus klo 15 Tapiolan uurnalehdosta päättyy messuun klo 18 Tapiolan kirkossa. N. 6 km reitti ei ole esteetön.

KESKUSTELUA

PARISUHTEESTA

Parisuhdeilta vanhemmille ke 18.9. klo 17.30 Tapiolan kirkko. Vuorovaikutustaidoista parisuhteessa, perheneuvoja Eila-Kaarina Immonen. Lastenhoito vanhempien tilaisuuden ajan, max. 20 lasta. Ilm. viim. ti. 3.9. anu.ristimäki@evl. fi.

ELÄVÄ SEURAKUNTA -KOULUTUS

la 12.10. klo 9.30–16 Tapiolan kirkko. Oman paikan, lahjojen ja merkityksen etsijöille sekä seurakunnan rakentajille. Kouluttajana Hengen uudistus kirkossamme -liikkeen toiminnanjohtaja, TM Johanna Sandberg. Tied. pastori Anu Ristimäki, anu.ristimaki@evl.fi, 050 322 3520.

HILJAISUUDEN RETRIITTI

Retriitti kutsuu hiljentymään ja pysähtymään pe 13.9. - su 15.9. Hvittorpin kurssikeskuksessa, Hvittorpintie 245, Masala. Käytäm me retriitissämme meditatiivisen valokuvauksen menetelmää. Kännykän kamerakin riittää. Voit myös piirtää tai maalata. Ilm. viim. 6.9. verkossa tapiolanseurakunta. fi. Hinta espoolaisille 90 e ja muille 140 e.

LAPSILLE JA

LAPSIPERHEILLE

Perhekerho Ma klo 9.30–11.30 Tapiolan kirkko. Pe klo 9.30 Laaja lahden kerhotila, Kirvuntie 18 C. Ti klo 9.30–11.30 Niittykummun perhekeskus.

AIKUISILLE

Käsityöpiiri ke klo 10–12 Tapiolan kirkko Rauha-tilassa. Keskiviikkokerho alk. ke 4.9. klo 13–14 Tapiolan kirkolla. Hartaus klo 12 ja kahvit klo 12.30 kirkon kahvila Valossa.

Kansainvälinen Olohuone Tapiolan kirkko ke klo 17–19. Kansainvälisen vastuun ilta to 5.9. klo 16.30–19. Tapiolan Kirkko. Aamupäivä Tapionpuistossa pe 6.9. klo 10, Tapionaukio. Pullakahvit ja riksapyöräkyytejä. Maksuton. Jos sataa, Tapiolan kirkon Kahvila Valossa.

Avoin rukouspiiri joka toinen pe klo 18–19.30 Tapiolan kirkko. alk. 6.9., seuraava 20.9. Tied. Helmi Neuvonen, posti.helmi@gmail. com.

Bless.-ilta nuorille aikuisille joka toinen viikko, su klo 17 Tapiolan kirkko 8.9.alkaen. Instagramissa @

Matinmessu

mukana Luke Andrew Myanmarista

su 1.9. klo 17 Matinkappeli

blessillat.

Raamattuluentosarja Johanneksen 1. kirjeestä. Luennoijat ovat Suomen Raamattuopiston opettajia. Tapiolan kirkon seurakuntasali ti klo 18. Ti 10.9. klo 18. Elämän sana (1. Joh. 1) Petri Kortelahti. Muut illat: 8.10., 5.11. ja 10.12. Aikuisrippikoulu. Rippikoulu käymättä? Aloitustapaaminen to 12.9. 18 Tapiolan kirkko. ILMOITTAUTUMINEN Erika Kallio, 040 547 1864 tai sposti: etunimi.sukunimi@ evl.fi.

Kirkon keittolounaat jatkuvat to 5.9. Kahvila Valossa. 5 e aikuiset, 3–17 v 2 e, alle 3 v lapset ilmaiseksi. Maksu pankkikortilla.

”Puolustajat” kiusaamista kokeneiden lasten ja nuorten vanhemmille pe 20.9. klo 17.30–19 Chapple tila, Iso Omena. Ks. Yhteiset ilmoitukset.

NUORET

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi

Seurakuntatoimisto palvelee toistaiseksi poikkeusaikataulun mukaisesti. Ajankohtaiset palveluajat löytyvät verkkosivuiltamme www.kauniaistenseurakunta.fi

Osoitteet:

Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSU KLO 10 KIRKOSSA JA KIRKKOKAHVIT

La 31.8. konfirmaatiomessut. Klo 10 Piispala 1, klo 13 Piispala 2. Saarna & liturgi Kuula, kanttori Palolahti, orkesteri. Avustus Rohkimainen & Holkerinoja.

Su 1.9. Luomakunnan sunnuntai, saarna Kuula, liturgi Kesti-Helia, kanttori Palolahti, musiikissa avustaa Singing Suns-lapsikuoro. Su 8.9. Liturgi Kuula, saarna Mäkinen, kanttori Palolahti.

LAPSIPERHEIDEN

OLOHUONE PERHESOPPA

Ke 4.9. ja ke 11.9. klo 15–18 Sebastoksen toimitilassa, os. Kauniaistentie 11. Ei ilmoittautumista, maksuton. Klo 15 välipala alakoululaisille, kahvi/tee/mehu vanhemmille + lapsille. Keittopäivällinen lapsiperheille klo 16–17.30. Seurakunnan perhetyöntekijät Sanni Hackman sekä lastenohjaajat Eeva Peltonen ja Taru Laaksonen.

RUKOUSTA JA RAAMATUN

LUKUA

hurjimpaan yökyläilyyn 15–18-vuotiaille nuorille. Hyvää ruokaa, loistavaa seuraa, kilpailuja, saunomista ja huonot yöunet. LISÄTIETOJA Sonjalta, puh. 050 464 7001.

UUDET LAULAJAT TERVETULLEITA KUOROIHIN

Singing Suns-lapsikuoron harjoitukset ti klo 15.15–16 alk. 20.8. kirkon alasalissa. Välipalatarjoilu. Messukuoron harjoitukset ti klo 17–19 alk. 3.9. kirkon yläsalissa. Iltapalatarjoilu. Accabella-kuoron harjoitukset ke klo 18–20 alk. 28.8. Sebastoksessa. Lastenhoito tarpeen mukaan. Lisätietoa kuoroista teija.palolahti@evl.fi

KOULUIKÄISTEN

KERHOTOIMINTA

www.kauniaistenseurakunta.fi/ kouluikäiset

LEGONÄYTTELY

LA 28.9-29.9.

Tuo legomallisi nähtäväksi näyttelyyn. Ilmoittautuminen www. kaunaistenseurakunta.fi. Lisätiedot Kari Kuula, 050 590 8308.

Esbo svenska församling

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, må-to kl. 9–12 per telefon och e-post. Öppet för besök enligt överenskommelse, tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR

VUXENVERKSAMHET

Symamsellerna handarbetar ti 3.9 kl. 16–19, Esbo domkyrkas församlingsgård. Torsdagsträffen to 5.9 kl. 13-14.30, Södrik kapell. Tema: Behåll dina tänder hela livet. Församlingsafton och Fontana Medias bokförsäljning to 12.9 kl. 17, Sökö kapell. Program kl. 18.30. Urban pilgrimsvandring sö 15.9 kl. 15 start: Hagalunds kyrka. Vandringen avslutas i Olars kyrka med lovsångsmässa kl. 17. Deltagaravgift 6 € skänks till insamlingen Gemensamt Ansvar. Retreatveckoslut på Snoan 27–29.9 i Lappvik. Tema: Tystnaden talar, ledare; präst Irene Erkko. Avgift 90 € Esbobor, övriga 140 e. Anmälning på esboforsamlingar.fi.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER

Diakoni-insamling: inför de bostadslösas natt tar vi emot yllesockor, vantar, handskar, mössor, strumpor och hygienartiklar (duschtvål, deodorant, tandkrämoch borstar). Vaktmästeriet, Kyrkogatan 10 tar emot din donation kl. 9–15.

Diakoner: Taina Sandberg 040 547 1856, Ani Iivanainen 050 597 3313, Nina Wallenius 050 432 4323. E-post: förnamn.efternamn@evl.fi, elektronisk tidsbokning asiointi. espoonseurakunnat.fi.

Grankulla svenska församling

APUA JA TUKEA

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus ti ja to klo 9–11 numerosta p. 09 8050 4400. Voit myös varata ajan diakonia.tapiola@evl.fi. Papin puhelin joka päivä klo 9–19 p. 09 8050 2602.

MUSIIKKI

Kuoro kaikille syysstartti ti 3.9. klo 13.30 Tapiolan kirkko. Kaiken tasoisille laulajille. Ei pääsykokeita. Joht. Elina Jokivuori.

Häivähdys pyhää -konsertti ke 11.9. klo 12 Tapiolan kirkko. Iiro Rantala – Unicef-konsertti ke 11.9. klo 18.30 Tapiolan kirkko. Misatango pe 27.9. klo 19 Tapiolan kirkko.

Ks. tarkemmin Kirkoissa soi -palsta.

Nuortenilta ti klo 18.30 Tapiolan kirkko. Avoin ilta nuorille ja nuorille aikuisille. Paikalla työntekijöitä. Sateenkaari-Siipi Nuortentila Siipi to 12.9. klo 17 13–22-vuotiaille sateenkaareville nuorille ja heidän ystävilleen. Koululaisten ja nuorten toiminta: paheksuvakirahvi.fi.

Ma 2.9. klo 18.15 Sebastoksessa, os. Kauniaistentie 11. Ohj. Ritva Kallio & Kari Mattila. To 12.9. klo 14 kirkon alatakkahuoneessa. Ohj. Ritva Kallio & Kari Mattila.

ILON ILTAPÄIVÄ

Ti 3.9. ja ti 10.9. klo 13 kirkon alatakkahuoneessa. Seurakunnan mielenterveysryhmä. Sonja Holkerinoja.

VARTIN HARTAUS JA MAANANTAIKAHVILA

Ma 9.9. klo 12.45, kahvit klo 13 Sebastoksessa, os. Kauniaistentie 11. Hartaus sekä kahvihetki. Kahvilassa avustavat vapaaehtoiset ja seurakunnan työntekijät.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO

Ti 3.9. klo 13 kirkon yläsali joka toinen viikko. ”Syksyn avaus, kesän kuulumiset”, diakonissa Pirjo Luoma. Voit tavata tuttuja, tutustua uusiin ihmisiin ja virkistyä.

YÖ KIRKOLLA

Pe 13.9. klo 19 – La 14.9. klo 13. Tervetuloa mukaan Kauniaisten

Esbovikens kyrka lö 31.8 kl. 10. Högmässa med konfirmation av Kiipula 1-gruppen. Heidi JuslinSandin, Anna Laasio, Kronlund, Malmgren.

Karabacka kapell sö 1.9 kl. 10. Mässa på skapelsens söndag, Markus Kallatsa, Kronlund. Kyrkkaffe.

Esbo domkyrka sö 1.9 kl. 12.15 Högmässa på skapelsens söndag. Erkko, Malmgren. Olars kyrka on 4.9 kl. 19. Ungdomsmässa. Lohi, Laasio, Camilla Dannholm, Brunell. Olars kyrka (finska sidan) lö 7.9 kl. 10. Högmässa med konfirmation av Solvalla 2-gruppen. von Martens, Laasio, Kronlund, Brunell. Esbo domkyrka sö 8.9 kl. 12.15. Kallatsa, Brunell. Alberga kyrka sö 8.9 kl. 15. Högmässa med konfirmation av Pajulahti-gruppen. Lohi, Filip Engström, Kronlund, Brunell.

B ARN OCH FAMILJ

Familjeklubbar för dig som är hemma med småbarn: Ti–fr kl. 9.30. Mer info om familj- och barnverksamhet: esboforsamlingar.fi

Församlingskansliet: Kavallvägen 3. Öppet tisdagar och torsdagar kl. 10–14, onsdagar endast telefonbetjäning kl. 9-11.30, tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi

Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA

SÖ 1.9 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre brasrummet.

SÖ 8.9 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre brasrummet.

TISDAG 3.9

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.3010.30.

Graziakören övar i kyrksalen kl. 18. Nya är välkomna med! Graziakören tar emot nya sångare, både damer och herrar. Närmare info: Heli Peitsalo, 050 531 8072.

KYRKOSYFÖRENINGEN

ON 4.9 och 11.9 i övre brasrummet kl. 14.

STICKCAFÉ FÖR DIG SOM ÄR HAND ARBETSINTRESSERAD

LÖ 7.9 i Sebastos kl. 15-18. Förhand-

sanmälan till Daniela Hildén, 050 443 0045.

TISDAG 10.9

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.3010.30.

Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Gäst: Kyrkoherde Ulrik Sandell.

Graziakören i kyrksalen kl. 18. FAMILJEKVÄLL

ON 11.9 i Grankulla kyrka med matservering, program och andakt kl. 17-19.30.

International

Venäjänkielinen jumalanpalvelus su klo 15 Soukan kappeli.

Богослужение (без

проповедь, органная музыка После

Богослужения чаепитие и

общение

Venäjänkielinen iltakirkko ti klo

19.30, Uuttu. Богослужение без Причастия, каждый вторник в

19:30 в капелле Уутту. Иисусова молитва, Елеопомазание,

Elämänkaari

проповедь,

общение. Kansainvälinen kuoro tiistaisin klo 18–19.30 TZ- Uuttu Laulamme monilla kielillä Taize- lauluja. We sing in many languages.

Красивые песни на 4 голоса. Репетируем по ВТ с 18:00 до 19:30. Потом пьём чай, общаемся за общим столом и поём кто что вспомнит. Приносите что-то к чаю. Можно приходить с детьми. After singing you can stay for evening tea.

International Living Room Wed from 5 to 7 pm at Tapiola church. Come and meet with people from various parts of the world. Tea and snacks.

International Responsibility Evening Thu 5th Sept from 4.30 to 7 pm at Tapiola church. Join our volunteer community fin planning and carring out intercultural work in our parish and abroad. Arabiankielinen perhemessu ja pyhäkoulu su 1.9. klo 12 Uuttu. Arabiankielinen miestenilta pe 6.9., klo 17–20 Uuttu. Pastori Ramez Ansara, ramez.ansara@evl. fi.

Arabiankielinen Raamattupiiri 11.9. alk. ke klo 18–20 Uuttu. Kes-

ESPOON TUOMIO­

KIRKKO SEURA KUNTA

Kastettu

Abramtsuk Emily, Elo Kaspian Väinö Valtari, Eskola Enni Tuula Kristiina, Kokko Reinhold Juha Elias, Koponen Väinö Aulis, Lehtilä Leevi Eevert, Oras Elli Hannele, Penttinen Sara Matilda, Ratilainen Iida Johanna, Rautio Hilla Else Sofia, Ravila Jenni Aila, Salmela Elea Elsi Sofia, Sarasmaa

kustelemme arabiaksi, selkosuomeksi ja tarvittaessa englanniksi. Igbon- ja englanninkielinen messu su 1.9. 16.30 KilonRisti. Worship and eucharist in Igbo and English. Joka kuukauden 1.–3. sunnuntaina klo 16.30. Isaac Ohaju, 044 019 7344.

Fellowship & Dance Party Sat 7th Sept at 5 pm, at Soukka Chapel. Discussion, food and dance. Dance & Mission, kansainväliset tanssit / Espoon hiippakunta 20 vuotta su 1.9. klo 13 Karakappeli. Espoo International Lutheran Worship Matinmessu su 1.9. klo 17 Matinkappeli. The service is bilingual, Finnish-English. Espoo International Lutheran Worship Sun 15th Sept 5 pm at Tapiola Church.

Yhteiset

Ekumeeninen ristisaatto Espoopäivänä la 31.8. klo 10–19. Lähtö klo 10 Kauniaisten metodistikirkolta (os. Yhtiöntie 33) –Auroran kappeli klo 11.30 (keittolounas 5 e, käteismaksu) –Träskändan kartano–Ingaksen pappila–Oittaan uimaranta klo 15 (ortodoksinen vedenpyhitys) – Myllyjärven ekumeeninen keskus klo 17 (katolinen messu, grillailua). Pituus n. 14 km, voit osallistua myös osan matkaa. Mitä vielä? -vertaisryhmät eläköi-

tyneille. Ryhmät alkavat ti 1.10. ja ti 29.10. Ks. Tapiolan seurakunnan rivit.

Aikuisripari pe–su 11.–13.10. Hvittorpin kurssikeskuksessa, Hvittorpintie 243, Masala. Ohj. Erika Kallio, Tapiolan seurakunta, ja Tapio Suontakanen, Olarin seurakunta. Hinta 40 e. Ilmoittaudu verkossa viimeistään 29.9. Tied. erika.kallio@evl.fi, 040 547 1864, tai tapio. suontakanen@evl.fi, 050 409 4047. Kastepäivä Ristiäiset stressittä? Ilmoittaudu mukavaan ja mutkattomaan Kastepäivään. Kaikki on valmista kastemekosta kakkukahveihin. Kastaa voi minkä ikäisen lapsen tahansa. Espoolaisille avoimet Kastepäivät la 21.9. Tapiolan kirkko, su 29.9. Suvelan kappeli, Soukan kappeli ja Kaskikappeli ja la 16.11. Leppävaaran kirkko. Ilm. espoonseurakunnat.fi/kastepaiva. Näkövammaisten raamattupiiri to 12.9., 26.9., 10.10., 24.10., 7.11., 21.11. ja 5.12. klo 13–15. Suvelan kappelilla, Kirstintie 24, Espoo. Tiedustelut näkövammaistyön diakonilta 040 734 7715. Näkö menee – mistä apua? Vertaistukea ja tietoa näkövammaisille ja heidän läheisilleen. Neljän kerran luentosarja tiistaisin 1.10., 8.10., 15.10. ja 22.10. klo 10–11.30 Suvelan kappelilla, Kirstintie 24, Espoo. Mahdollisuus jäädä kappelilounaalle (hinta 3,50 e) klo 12.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot 24.9. mennessä näkövammaistyön diakoni, 040 734 7715. Hiljaisuuden retriitti Retriitti kutsuu hiljentymään ja pysähtymään pe 13.9. – su 15.9. Hvittorpin kurssikeskuksessa. Ks. Tapiolan seurakunnan ilmoitukset. Aikuisten lauantai-ilta la 14.9. klo 18 Espoonlahden kirkko. Miksi suosittelen lukemaani kirjaa sinulle? Tuo mukanasi kirja ja esittele sitä muille. Voit tuoda purtavaa yhteiseen pöytään. Päihdekuntoutujien leiri Mielekästä tekemistä ja vertaistukea. Rentoa yhdessäoloa, saunomista, hartauksia. Hvittorpin kurssikeskuksessa 8–10.10. Mahdollisuus yhteiskuljetukseen. Hinta 30 e. Sitovat ilmoittautumiset 9.–20.9., petri.lehtisalo@evl.fi, 040 546 5191. ”Puolustajat” kiusaamista kokeneiden lasten ja nuorten vanhemmille pe 20.9. klo 17.30–19 Chapple tila, Iso Omena, 2. kerros. Mietitään keinoja kiusaamista kokeneiden lasten ja nuorten tukemiseen. Mahdollisuus rauhalliseen ja luottamukselliseen keskusteluun. Tarjolla pientä suolaista kahvien kanssa. TIEDUSTELUT JA ILMOITTAUTUMINEN vain tarjoiluiden järjestämistä varten: hanna.videll@ evl.fi, 050 432 6587 Hanna Videll.

Celia Aurora Linnea, Vänni Ella Viola Josefiina. Hautaan siunattu

Laaksonen Sirkka Astrid 89 v, Kaukonen Heikki Juhani 83 v, Kykkänen Lauri Jaakko 68 v.

ESPOONLAHDEN

SEURAKUNTA

Kastettu

Blomqvist Vivien Violet Sanelma, Cherian Oliver Toivo Tomas,

Hafström Julian Maximilian, Hagelberg Lilja Amalia, Hormila

Oona Elisa, Nykänen Aleksi Heikki

Tapani, Ristiluoma Mikael Oiva Sakari, Sallinen Minea Kaarina, Sallinen Ronja Kristiina, Talasjoki

Maija Alissa Ellinor, Tapani Lotta

Aino Aurora, Taskinen Olavi Elias. Hautaan siunattu

Pietiläinen Seppo Juhani 83 v, Relander Ritva Kyllikki 78 v.

KAUNIAISTEN

SUOMALAINEN

SEURAKUNTA

Hautaan siunattu

Taponen Eeva 84 v.

LEPPÄVAARAN

SEURAKUNTA

Kastettu

Kujala Linnea Katariina, Mähönen

Väinö Petteri, Salovaara Eino

Akseli, Sinkkonen Vilho Ilmari, Säde Hektor Jaakko Aleksanteri, Vauhkonen Hertta Sanelma.

Hautaan siunattu

Mäkinen Eila Annikki 94 v, Alakiikonen Martta Helena 90 v, Leinonen Kirsti Helena 86 v, Lampinen

Anja Hannele 75 v, Sveholm Stig

Göran 64 v.

OLARIN

SEURAKUNTA

Kastettu

Elonen Enni Amelie, Kim Ian Antero, Mandel Neo Eljas, Maramot Ava Isabel, Mazur Natalia, Palvas Madeline Lisa Maribel.

Hautaan siunattu

Väinämö Pirjo Sisko 92 v, Leppänen Mikko Aarno Johannes 90 v, Kurki Irja Tuulikki 85 v, Sädevuo

Margareta Sofia 80 v, Haapanen

Heikki Tapani 78 v, Auranen Saila Marjut 65 v, Torkkeli Kari Antero 65 v, Ainamo Janne Pietari 48 v, Issakainen Heta Emilia 42 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Kastettu

Kauppinen Melissa Adalmiina, Koivula Noel Olavi, Kuusisto Mai Aurora, Paasikallio Matilda Aini Amelie.

Avioliittoon aikovat

Keto Sonja Saralotta ja Mitro Patrik Benjamin.

Hautaan siunattu

Huttunen Maiju Annikki 96 v, Hirvonen Anna Liisa 95 v, Talvinko Sirkka Maria 91 v, Laukkanen Pirkko Maija Helena 89 v, Montonen Sirkka Elina 85 v, Karlsson Lars Arno Vilhelm 79 v, Valasjärvi Pasi Tapio 54 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

Döpt/Kastettu

Auer Noah Emil Caspian, Tirronen Dani Kasper.

Avliden/Hautaan siunattu

Sontag Ritva Margareta 90 år, Lindholm Helena Eva 86 år, Ahlroos Guy Allan 78 år, Nyström Rolf Johan Valdemar 75 år, Österman Folke Torvald 72 år.

Musiikkia Espoossa ja Kauniaisissa

TORSTAI 29.8.

Urkuyö & Aaria: The King Is Dead! – Kuningas on kuollut! klo 21 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Dramatisointi Aleksi Barrière ja taiteilijakollektiivi. Holger Falk, baritoni, Jukka Untamala, viulu ja liidaus, Olli Leppäniemi, klarinetti, Markus Hohti, sello, Kirill Kozlovski, piano, Jenny Villanen, huilu, Xavi Castelló, lyömäsoittimet. Liput 15–45 e, lippu.fi

LAUANTAI 31.8.

Meriharakan kevätmuutto -satukonsertit klo 13 ja 15 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Ikäsuositus 3–10 v. Kesto: 30 min. Musiikkia, kerrontaa, runoutta ja nukketeatteria. Näyttelijä Antero Nieminen. Satu-kvartetti: Miia-Karoliina Vettenranta, viulu, Susanne Helasvuo, viulu, Kaisa Pulkamo, alttoviulu, Janne Aalto, sello. Käsikirjoitus: Susanne Helasvuo. Runot: Jukka Itkonen. Lastenlaulujen sovitus ja uuden musiikin sävellys: Henna Helasvuo. Puvustus: Linda Sairanen. Ota pehmolelukaverisi mukaan! Vapaa pääsy. radallafestivaali.fi

SUNNUNTAI 1.9.

Liedkonsertti ”Kukkien kieltä” klo 18 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Tuuli Lindeberg, sopraano, ja Minttu Siitonen, piano. Liput 10/15 e Ukrainan koulujen tukemiseen

Club for Five esiintyy perjantaina 6.9. kello 19 Espoon tuomiokirkossa ja sunnuntaina 8.9. kello 17 Kauniaisten kirkossa. Kirkkokonserttien liput maksavat 30 euroa.

Kirkon Ulkomaanavun kautta.

KESKIVIIKKO 4.9.

Espoon barokkipäivien konsertti klo 19 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1. Konsertti ”Hyväntekijä” Aurora Karamzinin hengessä. Katariina Heikkilä, altto, Espoon barokin yhtye: Kirsti Apajalahti, viulu, Anssi Koskela, viulu, Elina Mattila, sello, Laura Vihreäpuu,

cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e, tuotto Espoon Pelastakaa Lapset ry:lle.

PERJANTAI 6.9.

Club for Five - Kirkkokonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Maija Sariola, sopraano, Saima Haapanen, altto, Jouni Kannisto, tenori, Juha Viitala, baritoni, Tuukka Haapaniemi,

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla

Lauantaina 31.8.

Joosef, Messias, Mooses ja piano klo 14 Helsingissä SibeliusAkatemian konserttisalissa, Pohjoinen Rautatiekatu 9, R-talo. Harri Saarinen, piano. 200 vuoden ajalta teoksia, joissa Raamatun henkilöt, paikat, tapahtumat ja tunnelmat näyttäytyvät soiden pianon tulkitsemina. Ohjelmassa Castelnuovo-Tedesco, Czerny, Saarinen. Vapaa pääsy.

Sunnuntaina 1.9.

Urkukesän konsertti klo 19 Helsingissä Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores, johtaa Hannu Norjanen, Olli Saari, urut. Liput 10/5 e, alle 18-vuotiaat maksutta.

Lauantaina 7.9.

Promenadikonsertti klo 10.30

Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Vokalensemblen Espiro Göteborgista, johtaa Matts Johansson, ja Walentinakören Helsingistä, johtaa Lauri Palin. Kuorot esiintyvät sekä omalla ohjelmistollaan että yhdessä. Ohjelmistossa kansanmusiikista Abbaan. Vierailumaksu 8 e.

Makumatka gamban seurassa, Elena Hämäläinen ja Heidi Peltoniemi klo 14 Vantaalla Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Ohjelmassa on kaunista ranskalaista, saksalaista ja englantilaista musiikkia 1600- ja 1700-luvuilta yhdelle ja kahdelle gamballe. Mukana myös musiikkia eloku-

vasta Kaikki elämäni aamut. Vapaa pääsy.

Sunnuntaina 8.9.

Musiikkimessu Tapio & Tapio klo 18 Vantaalla Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Tuomas Heikkilä, Jaakko Hyttinen. Iltakirkko Kari Tapion ja Juha Tapion lauluihin.

Tiistaina 10.9.

Päiväkonsertti klo 12–12.30 Helsingin Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Vapaa pääsy. Virsikinkerit klo 14 Helsingissä Oulunkylän puukirkossa, Siltavoudintie 12. Tilaisuudessa kerrotaan virsien sanoitusten ja sävelten taustoista ja lauletaan virsiä yhdessä. Vetäjinä Heikki

Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Puolen tunnin päiväkonsertti. Espoon musiikkiopiston oppilaita ja opettajia. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykselle.

Iiro Rantala – Unicef-konsertti klo 18.30 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Rantalaa, Bachia, Bernsteinia, Lennonia ja Mozartia. Liput Lippupisteestä: 30 e, opiskelijat 20 e (+ Lippupisteen toimituskulut). Tuotto ohjataan Unicefin hätäaputyöhön. Espoon UNICEF-vapaaehtoisryhmä yhteistyössä Tapiolan seurakunnan kanssa.

KESKIVIIKKO 11.9.

”Luomakunta laulaa” yhteislaulutilaisuus klo 18.15 Suvelan kappeli, Kirstintie 24, Safkaa & seuraa – illan yhteydessä. Luomakuntaaiheisia virsiä ja lauluja laulattaa kanttori Anna-Liisa Haunio. Vapaa pääsy.

PERJANTAI 27.9.

basso. Liput: ticketmaster.fi. Jos lippuja jää, ovelta 30 e.

SUNNUNTAI 8.9.

Kirkkokonsertti: Club For Five klo 17 Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3. Liput Ticketmasterista ja ovelta 30 e.

KESKIVIIKKO 11.9. Häivähdys pyhää -konsertti klo 12

Misatango klo 19 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Saksalais-suomalaisen kuoro. Martín Palmerin ”Misa a Buenos Aires” kuorolle, mezzosopraanolle, bandoneonille, pianolle ja jousisoittimille. Liput 20/15 e. Lippuja voi ostaa etukäteen osoitteesta agnes.goerke@evl.fi tai käteismaksulla ovelta Tapiolan kirkosta 27.9.

Helsingin Urkukesä -festivaalin päätöskonsertissa esiintyy Helsingin tuomiokirkon oma poikakuoro Cantores Minores sunnuntaina 1.9. kello 19 Tuomiokirkossa. Kuoroa johtaa Hannu Norjanen.

Järvinen ja Maija Pesonen-Kareinen. Vapaa pääsy. Valkotakkien syksyn avajaiskonsertti klo 18 Helsingissä Munkkivuoren kirkossa, Rau-

musiikki- ja muita tapahtumavinkkejä verkossa: menohaku.kirkkojakaupunki.fi

mantie 3. Lääketieteenkandidaattiseuran sinfoniaorkesteri Valkotakit. Ohjelmassa kamarimusiikkia. Liput 10/5 e.