Kirkko ja kaupunki 2024 13 Vantaa

29.8.2024

kirkkojakaupunki.fi

Onko onnellisilla ihmisillä muita paremmat geenit? s. 4

Kävelemällä voit löytää itsesi s. 14

PIINA JÄTTI JÄLJET

Antti Rönkä on käsitellyt kiusaamisen aiheuttamaa ahdistusta kirjoittamalla s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

Pääkirjoitus

Hallituksen esitys rikkoo perustuslakia

VALTIOVARAINMINISTERIÖN talousarvioehdotukseen sisältyy esitys, joka toteutuessaan merkitsisi sitä, että hallitus maksattaisi kirkon jäsenillä lisää myös kirkkoon kuulumattomien hautauksesta aiheutuvia kuluja. Toinen vaihtoehto olisi, että hautausmaksuja nostettaisiin keskimäärin 400 eurolla.

Esityksen taustalla ovat hallituksen kevään kehysriihessä tekemät päätökset talouden sopeuttamistoimista. Ansiotulovähennyksen poistaminen verotuksessa ja työttömyysvakuutusmaksun alentaminen johtavat siihen, että kirkollisverotulon tuotto kasvaa laskennallisesti noin 47 miljoonalla. Todellista summaa ei vielä tiedetä.

Tällä perusteella valtiovarainministeriö kuitenkin katsoo, että luterilaiselta ja ortodoksiselta kirkolta voitaisiin leikata yhteensä 20 miljoonan edestä valtion rahoitusta. Leikkaus tehtäisiin muuttamalla lakia, jonka perusteella annetaan rahoitusta kirkkojen yhteiskunnallisiin tehtäviin eli hautaustoimeen, väestökirjanpitoon ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitoon.

ONGELMANA TÄSSÄ ON se, että kirkollisvero ja valtion rahoitus ovat kaksi aivan eri asiaa. Kirkollisveroa kerätään kirkon jäseniltä. Se on jäsenmaksu, joka on tarkoitettu seurakuntien toimintaan, ja luterilainen ja ortodoksinen kirkko korvaavat sen keräämisestä aiheutuvat kulut verohallinnolle.

Valtion rahoitus puolestaan korvaa näille kirkoille vain kuluja, jotka syntyvät tehtävistä, jot-

ka valtiovalta on sopinut kirkkojen hoitavan sen puolesta. Luterilainen ja ortodoksinen kirkko esimerkiksi vastaavat kaikkien vainajien – eivät vain omien jäsentensä – hautaamisesta ja pitävät yllä niin yleisiä kuin tunnustuksettomia hautausmaita. Myös suurin osa muihin uskontokuntiin kuuluvista haudataan luterilaisen kirkon ylläpitämille hautausmaille.

TILANNE ON JO nyt se, että luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle korvataan vain osa niiden hoitamista yhteiskunnallisista tehtävistä. Valtion rahoitus kattaa nämä kulut nyt vain 75-prosenttisesti. Mikäli hallituksen esitys menisi läpi, jopa puolet näistä kaikkia kansalaisia koskevista kuluista maksaisi sen jälkeen kirkko eli kirkon jäsenet kirkollisveroistaan.

Luterilaisen kirkon Kirkkohallitus katsoo lausunnossaan aivan oikein, että esitys asettaa kirkon jäsenet eriarvoiseen asemaan suhteessa kirkkoon kuulumattomiin ja rikkoo siten perustuslakia.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

”ESITYS ASETTAA

TOTEUTUESSAAN KIRKON JÄSENET ERIARVOISEEN ASEMAAN SUHTEESSA KIRKKOON KUULUMATTOMIIN.

Jos tulva nousee pään yli, onko sillä väliä, peittääkö se sinut vaaksan vai kyynärän verran?

INTIALAINEN SANANLASKU

Poikkesin aamulla reitiltä, ja vastaani käveli kettu. Se ei pelännyt, vaan ohitti luottavaisesti läheltä jatkaen rauhassa kulkuaan. Jumala, anna minulle samaa luottamusta, kun ikävät uutiset ahdistavat ja murheet painavat mieltä.

Kirkon on oltava kaikkien ihmisten puolelle. Emme näe toisten ihmisten kurjuutta ulospäin, emmekä tiedä, mitä taakkoja kukin kantaa.

PIISPA TEEMU LAAJASALO SANA-LEHDESSÄ 15.8.

Kantakaa toistenne taakkoja, niin te toteutatte Kristuksen lain. KIRJE GALATALAISILLE 6:2

Kirkko ja kaupunki

KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

Seuraava lehti ilmestyy 12.9.

kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”Synnytys

oli kuin ukkosmyrsky, joka iski kehooni”

Karoliina Gröndahl teki dokumenttielokuvan synnytyksestä, koska oma synnytyskokemus ei jättänyt rauhaan.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

1Ohjaaja Karoliina Gröndahl, miksi teit dokumenttielokuvan Kivun ja ilon työ?

– Dokumentti lähti tarpeestani käsitellä omaa synnytyskokemustani. Synnytys jätti minut täyteen kysymysmerkkejä, vaikka valmistauduin siihen huolella: hankin paljon tietoa ja doulan, liityin synnytystä käsitteleviin Facebook-ryhmiin ja kävin raskausjoogassa.

– Yllätyin täysin siitä, miten synnyttäessä jokin suurempi voima otti kehostani vallan, ja minun oli vain mentävä mukana. Kukaan ei ollut kertonut, miten paljon synnyttäessä pitää heittäytyä ja antautua.

– Sekin tuli yllätyksenä, että sairaalassa kyseenalaistettiin toiveitani kesken synnytyksen ja minua kohdeltiin kovakouraisesti.

2Millaiset asiat voivat jäädä vaivaamaan synnyttäjää?

– On eri asia tutkia pimppiä kuin polvea. Kyse on herkästä, seksuaalisuuteen liittyvästä kehonosasta, johon synnyttäjällä voi liittyä jokin trauma. Pimppiä pitää lähestyä sensitiivisesti ja kysyä aina ensin, saako koskea, ellei sitten tilanteessa ole kyse hengestä. Mitään gynekologisia toimenpiteitä ei tule tehdä ilman lupaa tai synnyttäjän tietämättä.

– Nyt alkaa itkettää. Uskon, että jopa hätätilanteessa on mahdollista kertoa synnyttäjälle lyhyesti ja informatiivisesti, mitä hänelle tapahtuu.

– Julkisen terveydenhuollon pitäisi tarjota syvempi ja kattavampi synnytysvalmennus kaikille. Synnytys on yhtä iso fyysinen ja psyykkinen koettelemus kuin huippuurheilu, ja yhteiskunnan pitäisi panostaa synnytykseen yhtä paljon. Kukaan urheili-

ja ei lähtisi koitokseen ilman valmentautumista, eikä synnyttäjänkään kannattaisi.

Mistä synnytykseen liittyvistä asioista ei juuri puhuta?

– Pitäisi puhua enemmän siitä, mitä ihmisen kehossa tapahtuu synnyttäessä, ja miten synnytystä voi edistää. Tulisi kertoa, että jos ihminen kokee olevansa nähty, kuultu ja turvassa, se on fyysisestikin hyväksi synnytykselle.

– Turvallisuudentunteeseen, kosketukseen ja seksuaaliseen mielihyvään liittyvä oksitosiinihormoni edistää kohdun supistuksia. Synnytyksessä on siksikin hyvä osoittaa hellyyttä itselleen tai saada sitä joltain toiselta.

4

Voiko synnytys olla henkinen tai hengellinen kokemus?

– Ajattelen, että synnyttäminen on iso siirtymäriitti. Omalla kohdallani synnytys oli kuin ukkosmyrsky, joka iski kehooni. Synnytys vie ihmisen mielen äärirajoille, ja siksi se on monelle henkinen tai hengellinen kokemus.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Tämä elämä, joka minulle on annettu elettäväksi, on pyhää. Rakkaus lähimmäisiä ja kaikkea elävää kohtaan on pyhää. Myös kaikkien ihmisten ja muiden elävien otusten samanarvoisuus on pyhää. ■

Kivun ja ilon työ -dokumenttielokuvan ensi-ilta on 23.8. Elokuvan on käsikirjoittanut, ohjannut ja kuvannut Karoliina Gröndahl.

Kymmenen kysymystä onnesta

Mitä onni on ja miten sen voi saavuttaa? Tällaisia vastauksia löytyi onnellisuustutkijoilta ja psykoterapeutilta.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS ISTOCK

1. Tekevätkö menestys ja raha onnelliseksi?

Hyvät oloisuhteet tarjoavat toki enemmän mahdollisuuksia kokea onnea kuin sellainen elämä, jossa joutuu pitämään puoliaan ja taistelemaan. Kenenkään onnellisuutta ei voi kuitenkaan päätellä mistään päällepäin näkyvästä.

Elämä voi suoda omaisuutta, kunniaa ja arvostusta, mutta silti ihmisen sisäinen onnellisuus saattaa jäädä vähiin tai puuttua lähes kokonaan. Menestyskulissin taustalla voi olla inhimillinen tragedia. Moni merkittävän elämäntyön tehnyt ihminen on ollut onneton, vaikka on työllään lisännyt muiden onnellisuutta.

Toisaalta käytännön elämä osoittaa, että on ihmisiä, joilta näyttää puuttuvan useita onnen edellytyksiä mutta he kokevat silti itsensä onnellisiksi.

Raha on merkittävä tekijä onnellisuudessa, mutta varallisuus ei kerro koko totuutta. Niillä, joiden tulot jäävät yhteiskunnan keskitason alapuolelle, tulojen lisääntyminen on yhteydessä suurempaan onnellisuuteen. Mutta silloin, kun tulot riittävät elämän perustarpeisiin, niiden kasvu ei näytä lisäävän onnellisuutta.

2. Ratkaisevatko lapsuuden kokemukset sen, kuka on onnellinen ja kuka ei?

Harvardin yliopiston pitkäaikaistutkimukseen osallistuneista ihmisistä osalla oli lämmin ja rakastava lapsuus, mutta myöhemmät vaikeat kokemukset saivat heidät suhtautumaan toisiin ihmisiin varautuneesti. Osalla taas oli vaikea lapsuus, mutta myöhemmät kokemukset opettivat heille, kuinka luottaa ja solmia siteitä muihin.

Kun ihminen on lapsuudestaan lähtien saanut riittävästi kaipaamaansa huomiota ja rakkautta,

hänen mieleensä varastoituu onnellisuuden kokemuksia, jotka kannattelevat ihmistä läpi elämän. Tyytymättömyys ja negatiivinen elämänasenne kertovat usein siitä, että jokin trauma on rikkonut ihmisen onnellisuuden niin, että hän on herkistynyt huomaamaan epäkohdat.

Vaikean lapsuuden kokeneista joka kolmas onnistuu kasvamaan tasapainoiseksi ja ystävälliseksi aikuiseksi. Vaikeuksien voittamisessa auttaa jokin suojaava tekijä, kuten ainakin yhden välittävän aikuisen johdonmukainen läsnäolo. Myöhemmässä elämässä ratkaisevaksi muodostuu kyky myöntää vaikeudet, puhua niistä avoimesti ja ottaa vastaan apua.

3. Onko onnellisilla ihmisillä muita paremmat geenit?

Meissä on paljon sellaista, mikä ei ole omassa määräysvallassamme eikä ole muutettavissa ajattelun avulla. Esimerkiksi ihminen ei yleensä pysty valitsemaan sitä, millaisen tunnemerkityksen elämän tapahtumat saavat. Yhteiskunta, uskonto ja muu kulttuuri ohjaavat paljolti sitä, millaista onnea ihminen oppii tavoittelemaan ja miten hän sen tekee.

Lapsuuden kokemusten lisäksi geenit ja perinnölliset luonteenpiirteet ohjaavat onnellisuutta. Perintötekijöiden on arveltu selittävän 30–40 prosenttia ihmisen onnellisuudesta.

Tietoisella toiminnalla on kuitenkin paljon merkitystä. Tutkijat ovat arvioineet, että noin 40 prosenttia onnellisuudesta perustuu ihmisen omiin tekemisiiin ja valintoihin.

4. Kannattaako oman elämän vertaaminen muihin?

Ei kannata. Tutkimukset kertovat, että mitä enemmän vertaat itseäsi muihin, sitä onnettomampi olet, vaikka vertailun tulos olisi omalta kannaltasi myönteinen.

Kun vertaamme itseämme muihin, vertaamme huomaamattamme toisten ulkokuorta omaan sisimpäämme. Tämä korostuu erityisesti sosiaalisessa mediassa, jossa toiset näyttävät elämästään vahvasti muokatun version. Seurauksena on yleensä tunne, että itseltä puuttuu jotakin.

Heräävään kateuden tunteeseen kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota, sillä siihen voi sisältyä sellaisia kaipauksia, jotka on kieltänyt omassa mielessään ja joita ilman on päättänyt selviytyä.

5. Jokainen tuntee joskus itsensä onnettomaksi. Mitä silloin voi tehdä?

Sen myöntäminen, ettei olekaan onnellinen, voi tuntua ahdistavalta. On kuitenkin tärkeää myöntää ja hyväksyä myös onnen kääntöpuoli.

Oman onnettoman olon kieltäminen voi altistaa mielenterveyden häriöille, koska silloin sen syyt jäävät kohtaamatta ja käsittelemättä.

Onnellisuus voi särkyä esimerkiksi pitkäaikaisten terveyshuolien vuoksi. Vielä pahemmin onnellisuuden voi rikkoa loukkaus tai nöyryyttävä kokemus, jonka seurauksena onni voi vaihtua masennukseen, tyhjyyteen ja merkityksettömyyteen.

Jos onni on hukassa, sitä kannattaa etsiä sieltä, missä sen on viimeksi kokenut. Onnen ja lämmön ailahduksia voi kerätä tietoisesti kuin sieniä metsässä samoillessa. Niitä löytyy helpoiten paikoista, joissa niitä on kasvanut ennenkin.

Jos ihminen on kärsinyt onnettomasta olosta niin pitkään, että hänen voimansa alkavat ehtyä, silloin voi olla tarpeen psykoterapia tai muu ammattiapu.

6. Suomi tavoittelee talouskasvua.

Tekeekö se meistä onnellisempia?

Bruttokansantuotteen vaikutus onnellisuuteen riippuu tutkimusten mukaan siitä, miten tulot jakautuvat. Talouskasvu lisää tyytyväisyyttä varsinkin silloin, kun se on työllistävää ja hyödyttää laajasti kaikkia kansalaisia.

Maailman onnellisuustilastojen huipulla olevia hyvinvointivaltioita yhdistää se, että niissä ihmiset kokevat olonsa turvalliseksi, ovat suhteellisen tasa-arvoisia sekä luottavat yhteiskuntaan ja virkamiehiin. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelut auttavat kaikkia vauvasta vaariin.

7. Miksi ihmissuhteet ovat niin tärkeitä?

Myönteisten ihmissuhteiden terveyttä tukeva vaikutus on osoitettu sadoissa tutkimuksissa. Ihmissuhteiden merkitys korostuu erityisesti elämän suurissa muutoksissa. Lämpimät ja kiinteät ihmissuhteet suojelevat meitä elämän ja vanhenemisen koettelemuksissa.

Lapsuuden sosiaaliset suhteet ennustavat aikuisiän hyvinvointia paremmin kuin opilliset saavutukset.

Tyytyväisyys ihmissuhteisiin viisikymppisinä ennustaa kolesterolitasoja paremmin sen, ket-

kä ikääntyvät terveiksi ja onnellisiksi kahdeksankymppisiksi. Ne, joilla on omasta mielestään riittävästi siteitä omaisiin, ystäviin ja yhteisöön, ovat onnellisempia ja fyysisesti terveempiä kuin ne, joilla näitä siteitä on liian vähän. Niillä, jotka ovat eristyneempiä kuin haluaisivat, terveys taantuu nopeammin kuin niillä, jotka kokevat, että heillä on riittävästi yhteyksiä muihin.

Ihmissuhteiden lukumäärällä, asumisjärjestelyillä tai siviilisäädyllä ei ole välttämättä kovin suurta merkitystä. Niiden sijaan merkitystä on ihmissuhteiden laadulla.

8. Voinko vielä tehdä elämälleni jotain, vai onko liian myöhäistä?

Jokainen voi tehdä elämässään myönteisiä suunnanmuutoksia. Ei ole väliä, kuinka vanha on tai missä kohtaa elämänkaarta on, onko naimisissa vai ei, onko sisäänpäin kääntynyt vai ulospäin suuntautuva.

Jos aiot tehdä yhden valinnan, joka varmistaa oman terveytesi ja onnellisuutesi, viljele kaiken-

laisia lämpimiä ihmissuhteita! Tuota valintaa ei tule tehdä vain yhden kerran, vaan jokaisena päivänä, viikoittain ja vuodesta toiseen.

9. Miten voisin tulla onnellisemmaksi?

Onnellisuustutkimukset eivät kerro, mitä seuraavaksi kannattaisi tehdä, että olisi onnellisempi. Ne vastaukset löytyvät vain miettimällä, mikä tepsii itselle parhaiten. Jokaisen on löydettävä henkilökohtaiset elämänarvonsa itse, jotta ne olisivat aitoja ja antaisivat iloa ja energiaa.

Pysähdy hetkeksi ja mieti, millainen tilanteesi on ja millainen haluaisit sen olevan. Pohdi näitä kysymyksiä avoimin mielin.

Meillä on tapana luulla, että tiedämme, mikä saa meidät tyytyväisiksi ja mikä on meille hyväksi tai pahaksi. Todellisuudessa emme välttämättä ole oman elämämme asiantuntijoita, emmekä aina huomaa, että meillä olisi mahdollisuus tehdä asioita toisella tavalla. Kuten zenmestari Shunruy Suzuki on sanonut: ”Aloittelijan mielessä on monta mahdollisuutta, asiantuntijan vain muutama.”

10. Minkälaisia elämänviisauksia ja -ohjeita onnellisuustutkijat ovat löytäneet?

Esimerkiksi tällaisia:

Onnellisuuden tavoittaa parhaiten, kun keskittyy siihen, mitä on parhaillaan tekemässä, tai siihen ihmiseen, jonka kanssa kulloinkin keskustelee, eikä pakene ajatuksissaan muualle. Pyri tunnistamaan se, miltä sinusta tuntuu olla ihmisten seurassa. Tarkastele sekä säännöllisiä että epäsäännöllisiä ihmissuhteita ja kysy itseltäsi, miltä ne tuntuvat.

Kun jaat aikaasi, asetatko oikeasti etusijalle ne ihmiset, jotka ovat sinulle tärkeitä?

Vaalitko sellaisia ihmissuhteita, jotka auttavat sinua voimaan hyvin ja jotka voivat pitää sinut pystyssä myös silloin, kun asiat menevät pieleen?

Harjoittele uteliasta suhtautumista ihmisiin. Kiinnitä huomiota johonkuhun lähelläsi olevaan. Kysy itseltäsi, miltä hänestä mahdollisesti tuntuu, mitä hän ehkä ajattelee ja mitä asiaa hänessä et ole aikaisemmin huomannut.

Kiinnitä huomiota myös siihen, mikä valvottaa sinua öisin. Jos olet jumissa jonkin asian kanssa, yritä tarkastella sitä kuin se olisi tapahtunut jollekulle toiselle. Pyydä asiaan rehellinen näkemys luotettavalta henkilöltä. ■

Lähteet: Robert Waldinger ja Marc Schulz: Onnellisen elämän salaisuus – oppeja kaikkien aikojen laajimmasta onnellisuustutkimuksesta (WSOY) ja Juhani Mattila: Onnea etsimässä – mitä kaipaamme, kun kaipaamme onnellisuutta (Kirjapaja).

Heitä ei olekaan ihan joka luokalla

Antti, Juhani, Anna ja Mari ja monet muut tutut suomalaiset nimet ovat vähintäänkin muunnelmia Raamatussa esiintyvistä nimistä. Mutta löytyy sieltä harvinaisempiakin vaihtoehtoja.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ISTOCK

ASA oli yksi Vanhan testamentin kuninkaista. Hän kuului kuningas Daavidin sukuun ja kitki epäjumalien palvontaa. Nimi tarkoittaa parantajaa. Suomessa on Asa-nimen saanut vuosina 1990–2019 parikymmentä ja sen jälkeen alle viisi poikaa. Nimeä on annettu myös tytöille.

JAEL oli tärkeä nainen israelilaisten voittaessa kanaanilaiset. Hän tappoi Siseran, kanaanilaisten armeijan komentajan. ”Olkoon naisista

siunatuin Jael, keniläisen Heberin vaimo, siunatuin nainen paimentolaisten joukossa”, sanotaan Vanhan testamentin Tuomarien kirjassa. Jael tai Jaael tarkoittaa vuorivuohta. Vuosina 1990–2024 noin 30 tyttöä on saanut nimekseen Jael. Nimeä on annettu jonkin verran myös pojille.

JERED edustaa Vanhassa testamentissa Adamista alkanutta viidettä sukupolvea. Jered oli Mahalalelen lapsi, Berakan puoliso ja monen lapsen isä, joka kuoli 962-vuotiaana. Suomessa on alle 30 henkilöä, joiden

nimi on Jered. Nimi esiintyy myös muodossa Jared, joka on meillä jonkin verran yleisempi.

JOOSUA oli Mooseksen seuraaja ja muinaisten israelilaisten johtaja. Miehen nimi oli alun perin Hosea, mutta Mooses antoi hänelle uuden nimen, joka merkitsee ”Jahve pelastaa”. Vuosina 1990–2024 Joosua-nimen on saanut 667 poikaa.

JUNIA mainitaan Uuden testamentin Roomalaiskirjeessä, jossa apostoli Paavali lähettää terveisiä

HYVÄN TÄHDEN.

83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Päätoimittaja

Pauli Juusela

Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen

Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti

Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää

edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

luokalla

Andronikokselle ja Junialle, ”heimolaisilleni ja vankilatovereilleni”. On arveltu, että Junia ja Andronikos olivat pariskunta. Junianimi tarkoittaa kesäkuussa (june) syntynyttä tai nuorta. Vuosina 1990–2024 on 73 tyttöä saanut nimen Junia.

MALAKIAS tai Malakia on yksi Vanhan testamentin profeetoista. Nimi tarkoittaa Jumalan lähettilästä. Malakias oli Suomen almanakassa 1700-luvulta vuoteen 1928. Vuosina 1990–2024 nimen on saanut 120 poikaa.

MATTEUS oli yksi apostoleista, ja hänen mukaansa on nimetty yksi evankeliumeista. Matteus oli veronkerääjä, joka jätti kaiken seuratakseen Jeesusta. Nimi tarkoittaa lahjaa. Matteuksen nimipäivä oli aikoinaan 21. syyskuuta, apostoli Matteuksen perinteisenä muistopäivänä, mutta nimi poistettiin kalenterista vuonna 1929. Vuosina 1990–2024 Matteus-nimen on saanut 354 poikaa.

NOOMI on Vanhan testamentin tunnetuimpia naishahmoja. Hän oli Elimelekin vaimo ja Ruutin anoppi. Nimi tarkoittaa onnellista, suloista ja rakastettavaa. Noomilla on vuodesta 2020 alkaen ollut suomenruotsalaisessa almanakassa nimipäivä 4. tammikuuta. Vuosina 1990–2024 on 652 tyttöä saanut nimen Noomi.

SAFIRA ja hänen miehensä Ananias olivat varhaisen Jerusalemin seurakunnan jäseniä. Uuden testamentin Apostolien teoissa kerrotaan, että he myivät maatilansa antaakseen rahaa sitä tarvitseville mutta pitivätkin osan kauppahinnasta itsellään. Lisäksi he valehtelivat tästä Pietarille ja kuolivat petollisuutensa seurauksena. Safira tarkoittaa kaunista ja ihanaa. Vuosina 1990–2024 Safira-nimen on saanut 159 tyttöä.

SARAI on samaa alkuperää kuin nimet Saara ja Sarah. Nimet tarkoittavat ruhtinatarta. Vanhassa testamentissa Sarai eli Saara oli Abrahamin vaimo ja Iisakin äiti. Vuosina 1990–2019 Sarai-nimen sai 43 tyttöä. Sen jälkeen nimi on annettu alle viidelle tytölle. ■

Lähteitä: Kuka on kukin Raamatussa (Valitut Palat), Pentti Lempiäinen: Nimipäivättömien nimipäiväkirja (WSOY), Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelu.

LAADUKASTA KOTISIIVOUSTA

JA LUOTTOSIIVOOJA

PIDÄMME HYVÄÄ HUOLTA KODISTASI, luotettavat kotisiivoojamme auttavat kodinhoidossa. Teemme pääkaupunkiseudulla perus-, ylläpito- ja muuttosiivouksia, ikkunanpesuja ja muita kodinhoitotehtäviä jatkuvalla sopimuksella tai kertaluontoisesti.

Jatkuvalla sopimuksella olevia asiakkaitamme palvelee sama tuttu luottosiivooja. Voit ostaa siivouspalvelujamme arvonlisäverottomana, jos toimintakykysi on alentunut esimerkiksi iän, vamman tai sairauden takia.

OTA YHTEYTTÄ JA VARAA ILMAINEN KARTOITUSKÄYNTI:

Palvelukoordinaattori 050 472 1348 Ma–Pe Klo 8–16 kotisiivous@paivakumpuhoiva.fi

SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO.

Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT • PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA

Ristikkovelho

Ristikoiden laadinta on oma taiteenlajinsa, ja sen kirkkainta kärkeä edustaa Erkki Vuokila, joka tekee myös Kirkko ja kaupungin suositun ristikon.

TEKSTI OUTI ISOTALUS KUVA ESKO JÄMSÄ

Erkki Vuokilan ura ristikoiden parissa alkoi 1970-luvulla ja jatkuu yhä. Hän laatii myös Kirkko ja kaupungin ristikon. Yli 50-vuotisen uransa aikana hän on tehnyt yhteensä kym-

meniä tuhansia ristikoita. Hänen luotsaamansa Sanaris-yritys on laatinut asiakkaan toiveiden pohjalta myös valtavan lakanan kokoisen ristikon, mutta Vuokilalle määrää ja kokoa merkityksellisempää on aina laatu. Ammattiylpeys on vahva.

– Haluan tuottaa hyvää materiaalia. Mutta toisaalta tätä työtä kannattaa tehdä rennolla kädellä ja löytää esimerkiksi tietty harmonia sanojen laadun ja keskipituuden kanssa.

”Rennolla kädellä” ei todellakaan tarkoita sitä, että ristikon laatiminen hoituisi kuin itsestään, mutta säännöllinen työ sanojen parissa on harjaannuttanut Vuokilaa niin, että ristikoiden laatiminen on hänen mielestään parasta ajanvietettä, verrattavissa jopa lepoon.

Suomessa on arviolta noin miljoona ristikkoharrastajaa. Heistä

säännöllisesti ristikoita ratkovia on joitain satoja tuhansia. Lisäksi on iso joukko sesonkiratkojia, jotka kaivavat ristikon esiin lomalla.

– Kivannäköisiä ristikoita saatetaan säästää lomia varten, ja sitten ne ovat mukana kesämökillä. Tai sitten napataan marketista pari lehteä mukaan, Vuokila kertoo.

Intomielisiä ristikkoharrastajia riittää edelleen seuroiksi asti. Yksi niistä on Sanaristikkoseura Sanasepot, jota perustamassa ja jonka hallituksen jäsenenä Vuokilakin on ollut.

IHMINEN ALKAA tyypillisesti harrastaa ristikoiden täyttämistä neljän- ja viidenkympin välillä. Moni ristikkoharrastaja on kielellisesti lahjakas ja hallitsee kielen monimuotoisuutta. Nämä ominaisuudet eivät ole sidot-

tuja koulutukseen tai sosioekonomiseen asemaan.

– Havaintoni on, että kun ristikon ratkojat koontuvat yhteen, ei iällä, sukupuolella tai koulutuksella ole väliä, vaan kaikki ovat yhtä porukkaa. Eikä kukaan arvostele, oletko ratkonut helppoja vai vaikeita ristikoita.

Kun Vuokila laatii ristikkoa, hän tähtää siihen, että ratkaisijalla on mahdollisimman mukavaa sen parissa.

– En siis pyri tekemään mahdollisimman hankalaa ristikkoa, vaan sellaisen, mistä ristikon ratkoja saa sopivasti aivotyötä ja mahdollisesti sen ristikon valmiiksikin – vaikka sitten useammassa erässä.

Ristikoiden ratkomisella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia ihmisen muistiin, varsinkin van-

hemmalla iällä. Mutta jos ristikko ei jostain syystä täyty omasta mielestä riittävän ripeään tahtiin, ei kannata masentua, sillä ratkomisessa myös harjaantuu. Ristikoissa on omaa sanastoaan, ja ajan kanssa sanat tulevat tutummiksi.

Ristikon täyttötyylejä löytyy joka lähtöön: joku täyttää sen minkä osaa ja jättää homman sikseen, toinen saattaa jääräpäisesti palata samaan ristikkoon eikä anna periksi ennen kuin ristikko on täynnä. Ristikon lepäämään jättämisestä voikin koitua yllättävää hyötyä.

– Aika moni jättää ristikon lepäämään yöpöydälle tai jonnekin. Kun aamulla herää, niin kaikki onkin selvää. Alitajunta toimii yöllä ja auttaa ihmistä ratkomaan ongelmia ihan itsestään.

RISTIKOITA VALMISTUU Erkki Vuokilan vetämältä Sanaris-tiimiltä moneen julkaisuun, ja niissä kaikissa on omat prosessinsa ja yksityiskohtansa. Kirkko ja kaupungin paperilehdessä ilmestyvää ristikkoa varten Vuokila saa toimituksesta kuvan, joka on yleensä otettu henkilöstä. Vuokila lähtee liikkeelle lukemalla lehdestä tätä henkilöä käsittelevän artikkelin.

– Tuosta kuvasta ristikkoon tulee yleensä kaksi tai kolme lausetta, ja vielä jää mukavan väljä tila asetella muita sanoja. Ristikko on melko pitkälle rakennettu yleistajuisilla sanoilla, joiden vihjeissä on tuoreutta ja uusiakin näkökulmia sanoille.

Kirkko ja kaupungin ristikossa on kristillinen vire, mutta se ei ole päälleliimattu.

Sanaristikko saapui Suomeen Yhdysvalloista

Maailman ensimmäinen sanaristikko syntyi Yhdysvalloissa Arthur Wynnen kynästä ja julkaistiin New York World -sanomalehdessä vuonna 1913. Suomeen sanaristikko rantautui reilut kymmenen vuotta myöhemmin, kun Suomen Kuvalehdessä julkaistiin ristikko helmikuussa 1925. Sen oli laatinut nimimerkki ”Suometar”, sittemmin Seere Sarioksi paljastunut sanataitaja.

Ristikkoa laatiessaan

Erkki Vuokila tähtää siihen, että ratkaisijalla olisi mahdollisimman mukavaa sen parissa.

– Ristikko on tavalliselle ihmiselle tehty. Vihjeissä voi olla raamatullistakin pohjaa, mutta tärkeämpi seikka on tietynlainen sanaston korrektius ja sivistynyt yleisote.

Vuokila on saanut Kirkko ja kaupungin ristikosta paljon palautetta.

– Moni on sanonut tämän ristikon olevan juuri se ainoa, jota hän ratkoo.

SIINÄ MISSÄ LEHTIÄ siirretään verkkoon, myös ristikot ovat osin siirtyneet digiympäristöön. Erkki Vuokila on laatinut Helsingin Sanomien verkkoversioon useamman vuoden ajan joka päivä miniristikon. Niitä on julkaistu jo yli 2 500. Lisäksi Helsingin Sanomat julkaisee ristikon edelleen viikonlopun paperilehdessä.

– Ristikoiden täyttäminen netissä on oma juttunsa, myös teknisesti, ja se voi olla joillekin haastavaa. Toisaalta moni sellainen ihminen, jota en välttämättä ole pitänyt ristikkoihmisenä, on kertonut ratkovansa noita pieniä verkkoristikkoja, Vuokila sanoo.

Tällä hetkellä ristikkoharrastus vaikuttaa voivan hyvin. Mutta onko se katoavaa kansanperinnettä?

– Kyllä siitä pieni huoli on, joten aina kun joku nuorempi ihminen paljastuu ristikkoharrastajaksi, se on tietynlainen työvoitto.

Tällainen iloinen työvoitto osui hiljattain kohdalle, kun Vuokila tapasi nuoren harrastajan, joka kertoi kavereissaan olevan paljonkin ristikkoihmisiä.

– Heille oli jopa muodostunut ratkojapiiri, jossa vaihdeltiin ristikon täyttöohjeita ja kerrottiin toisille, kun jostain oli löytynyt kiva ristikko. ■

”Kuolema änkesi väliin”

Äidin menetys ja oma sairastuminen kuuluvat Anja Erämajan uusissa runoissa.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ANTTI RINTALA

Helsinkiläinen Anja Erämaja on julkaissut kuudennen runokokoelmansa Joku menee aina ensin (WSOY). Erämajan runojen lähtökohtana on usein ollut tietty paikka tai tilanne, se miten erilaiset olosuhteet vaikuttavat omaan oloon ja miten se tuntuu kehossa.

– Halusin tässä kirjassa pohtia irtioton kaipuuta: onko parempi jäädä vai lähteä ja mistä ihminen löytää vapautensa? hän kertoo.

Kesken kirjoitustyön Erämajan elämässä tapahtui mullistavia asioita, eivätkä ne voineet olla vaikuttamatta runojen sisältöön. Ensiksikin hänen äitinsä kuoli.

– Äidin kuolema tietyllä tavalla änkesi väliin. Vaikka olin jättänyt sairaalle äidilleni jäähyväisiä jo vuosia, tuntui kuolema niin ehdottomalta ja sen hyväksyminen vaikealta. Runoissa näkyy luopumisen ahdistus ja rakkaasta ihmisestä kiinni pitäminen.

Sitten Erämajalla itsellään todettiin vakava sairaus.

– On outo tilanne, kun omassa kehossa tapahtuu jotain, mille ei voi mitään, ja joutuu olemaan sen vuoksi muiden armoilla. Se oli alussa todella järkyttävää ja hämmentävää.

ALKUHÄMMENNYKSEN JÄLKEEN Anja Erämajalle heräsi vahva halu elää, ”juoda kahvia tuhansia kuppeja”.

– On aikamoinen shokki tajuta, että nyt voi elämässä olla joko–tai-tilanne. Näin yhtäkkiä kaiken ympärillä jotenkin kirkkaammin – kaikki tuntui hienolta ja ainutlaatuiselta.

– Samalla minussa heräsi taisteluhalu, elämästä kiinni pitäminen. Kiinnipitäminen voisi olla kirjan nimenäkin, sillä se tunne liittyi myös äidin kuolemaan.

Joku menee aina ensin -kokoelmassa palataan vähän väliä puutarhan ja kasvien hoitamiseen, mullassa möyrimiseen.

– Minua kiehtoo kasvun ajatus. Omalla pihalla tapahtuu jatkuvaa muutosta, samoin itsessä. Puutarhan ja ihmisen elämä on niin ihmeellistä, ja lopultahan ihminenkin päätyy kasvun alustaksi.

Anja Erämajan mielestä kirjallisuudessa on tärkeää valottaa elämän peruskysymyksiä, kuten rakkautta ja kuolemaa, uusista kulmista. Kirjaa

– Kun elämässä tulee vastaan joko–tai-tilanne, se saa näkemään kaiken ympärillä jotenkin kirkkaammin, sanoo runoilija Anja Erämaja.

”

Minua kiehtoo kasvun ajatus. Omalla pihalla tapahtuu jatkuvaa muutosta, samoin itsessä.

lukiessa voi pysähtyä niiden äärelle pidemmäksikin ajaksi.

– Rakkaus ja kuolema ovat elämän peruskokemuksia, ja ne aistii runoissa, vaikka niissä pu-

huttaisiin arkisista tapahtumista koti- tai sairaalaympäristössä.

– Nykyisessä viestinnän virrassakin elämän ikiaikaiset kysymykset koskettavat meitä. Näin me saamme yhteyden toisiimme, ihmisyyteen, ja ymmärrämme olevamme ihmisinä samassa veneessä.

RUNOILIJALLE ERITYISEN TÄRKEÄ asia on kieli. Anja Erämaja pitää runoutta hienona lajina, koska siihen liittyy sanojen lisäksi rytmi, sointi ja visuaalisuus. Hän kokee runouden eräänlaisena kielen leikki- ja koekenttänä.

– Olen yrittänyt sanoittaa runoissani itselleni vaikeita ja merkityksellisiä asioita. Runouden kielen avulla niihin saa tarvittavaa etäisyyttä. Joidenkin mielestä kokemusten pitäisi antaa muhia vähintään pari vuotta ennen kuin niistä kirjoittaa, mutta itse en osaa ajatella sillä tavalla. ■

Ne alkavat taas – kirkon kuorot, kerhot ja kurssit

VISBYN RISTEILYT

Gotlanti ja viehättävä Visby – syyslomalla tai joulumarkkinoiden aikaan! 13.-15.10. • alk. 270,- / 30.11.-2.12. • alk. 255,-

Hintaan sis. risteily jaetussa kahden hengen hytissä, 1 buffetpäivällinen ruokajuomineen, 1 meriaamiainen, transferlippu satama-keskusta-satama. Varaa myös muut ateriat ja mahdolliset retket etukäteen!

Musiikkitalon Urut Soimaan

· Syksy 2024

→ la 21.9. � 19:00 4 11,50–46 € RESITAALI

· Amelie Held, urut

→ ti 1.10. � 19:00 4 11,50–49 € SAcREd & SAARIAho

· Anu Komsi, laulu Marzi Nyman, urut

→ ma 11.11. � 19:00 4 11,50–46 € KLANG-KoNSERTTI

Franz Danksagmüller, urut

→ ti 10.12. � 19:00 4 11,50–36 €

JouLuN TARINAT

· Ville Urponen, Pétur Sakari, Pekka Suikkanen ja Jan Lehtola, urut

Essi Luttinen, mezzosopraano

Nicholas Söderlund, basso

Tervetuloa konsertteihin!

Liput: musiikkitalo.fi

www.matka-agentit.fi – myynti@matka-agentit.fi

TEEMAMATKOJA

PIENI SPA-LOMA TALLINNASSA HOTELLI KALEV SPA

Matkalla myös 1 päivän lippu Sauna-Oasi -osastolle (K18). Esim. 8.-10.10. • alk. 255,25.-27.10. • alk. 275,Useita lähtöjä syksyllä!

KYLPYLÄLOMA HAAPSALUSSA

17.-20.10. / 28.11.-1.12. • alk. 350,TAITEEN JA SÄIHKYVÄN TEATTERIN TARTTO sis. musikaali Kinky Boots, retkiohjelmaa, aterioita. 21.-24.11. alk. 460,STRAUSSIN SÄVELIÄ TALLINNASSA Wienin filharmonian Strauss-orkesterin konsertti! 7.-8.12. • alk. 220,-

JOULUN VIETTOON

KYLPYLÄJOULU HAAPSALUSSA

22.-26.12. • alk 425,TUNNELMALLINEN RIIKA

22.-26.12. • alk. 575,JOULU VIROLAISESSA KARTANOSSA

22.-26.12. • alk. 615,-

Porukan ulkopuolelle jätetty

Koulussa Antti Rönkää kiusattiin, mikä jätti häneen syvät jäljet. Lukiossa hän löysi kirjoittamisen, ja sen avulla hän on pystynyt käsittelemään ahdistustaan ja häpeäänsä.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Antti Rönkä julkaisi esikoisromaaninsa Jalat ilmassa viitisen vuotta sitten. Kirja perustui vahvasti hänen omiin kokemuksiinsa koulukiusaamisen aiheuttamasta häpeästä, ulkopuolisuudentunteesta ja yksinäisyydestä. Kirja herätti paljon keskustelua, ja Rönkä kiersi puhumassa siitä kouluissa ja kirjastoissa.

– Teokseni kiinnosti, koska tästä aihepiiristä ei ollut juuri tehty romaaneja. Kirjani avasi laajemman keskustelun kiusaamisen ja yksinäisyyden teemoista, Rönkä sanoo.

Tänä kesänä Rönkä on ollut mukana SOS-Lapsikylän podcast-sarjassa Ei jätetä lapsia yksin. Kirjailija Elina Hirvosen luotsaamassa sarjassa eri alojen henkilöt kertovat lapsuuden- ja nuoruudenkokemuksistaan.

PITKÄNHUISKEA JA RAUHALLISEN oloinen Antti Rönkä kertoo olleensa lapsena poikkeuksellisen ujo ja arka. Sen vuoksi koulumaailma tuntui hänestä rajulta.

– En ymmärtänyt poikien kieltä ja tapaa toimia, mikä sai aikaan yhteentörmäyksiä. Jouduin olemaan eskarista ysiluokalle hiljaisen ja syrjäänvetäytyvän pojan roolissa, ja minua kiusattiin sekä henkisesti että fyysisesti.

Perhe asui pienellä paikkakunnalla Vääksyssä.

– Luokkani kokoonpano pysyi koko ajan samana, eikä porukan dynamiikka muuttunut. Kiusaaminen ei ollut päivittäistä, mutta pinnan alla kyti jatkuvasti ja kiusaaminen leimahti näkyväksi tietyissä tilanteissa.

Rönkä itse peitti ja vähätteli kiusaamista viimeiseen asti. Opettajat taas huomasivat vain yksittäiset tapaukset, eivätkä osanneet hahmottaa kokonaistilannetta.

– Ymmärrän, ettei opettajien ollut helppo puuttua tilanteeseen. Silloin 2000-luvun alussa vallitsi vielä vahva pojat on poikia -mentaliteetti eli ajateltiin, että antaa poikien leikkiä keskenään.

VANHEMMILTA KIUSAAMINEN jäi paljolti piiloon. Ilmapiiri oli kuitenkin kotona hyvä ja turvallinen:

Antti Röngän vanhemmat hyväksyivät poikansa sellaisena kuin hän oli.

Röngällä oli myös harrastuksia, jotka tarjosivat vastapainoa ahdistavalle koulumaailmalle. Hän harrasti urheilua ja musiikkia ja sai niistä piireistä ystäviä.

Suuren muutoksen elämään toi se, kun hän aloitti lukion Lahdessa.

”Tilanteet ovat aina yksilöllisiä, mutta joka tapauksessa on tärkeää, että yritetään tehdä oikeasti jotain kiusaamisen lopettamiseksi. Se vaatii ennen kaikkea aikuisten läsnäoloa ja välittämistä.

– Lukiossa kiusaaminen ja väkivalta loppuivat. Tajusin vasta siinä kohtaa kunnolla, missä olin ollut mukana ja miten sellainen jatkuva selviytymistaistelu oli vaikuttanut minuun, Rönkä kertoo.

– Olin joutunut vuosikaudet olemaan kiusatun roolissa ja yrittänyt etsiä sille syytä. Olin lopulta päätynyt siihen, että minussa täytyy olla jotain vikaa. Porukan ulkopuolelle jääminen aiheutti syvää häpeää ja itseinhoa.

KIUSAAMISEN SEURAUKSENA Antti Röngän oli vaikea luottaa ihmisiin. Jos joku oli hänelle mukava, hän epäili siinä olevan jotain takana. Ei

tuntunut todelliselta, että joku voisi olla hänelle aidosti ystävällinen.

Rönkä on joutunut käymään kovan henkisen kamppailun.

– Täysi-ikäiseksi tultuani mieleni oli edelleen siellä koulun pihalla. Koin ahdistusta ja itsetuhoisuutta. Kammosin sosiaalisia tilanteita niin, että turvauduin niistä selvitäkseni päihteisiin, ja se taas aiheutti ylilyöntejä.

– Ymmärrän hyvin, jos joku syrjäytyy ja ajautuu mielenterveys- ja päihdeongelmiin tällaisten kokemusten jälkeen. Joku taas saattaa tulla kyyniseksi ja itsekkääksi, vaikka oikeasti haluaisi vain rakastaa ja olla rakastettu.

Röngän ei ole silti helppo antaa neuvoja, miten koulussa voitaisiin ehkäistä kiusaamista ja yksinäisyyttä.

– Vierastan kaikkia valmiita sabluunoita, joiden mukaan toimia. Tilanteet ovat aina yksilöllisiä. Joka tapauksessa on tärkeää, että kiusaamiseen suhtaudutaan tosissaan ja yritetään tehdä oikeasti jotain sen lopettamiseksi. Se vaatii ennen kaikkea aikuisten läsnäoloa ja välittämistä.

LUKIOTA KÄYDESSÄÄN Antti Rönkä löysi innostavan äidinkielen opettajan ansiosta kaunokirjallisuuden ja kirjoittamisen.

– Hän opasti, miten kirjoittaminen voi avata asioita. Tunsin myös, että sain olla kirjoittaessani täysin oma itseni.

– Lukioaikana haahuilin usein koulupäivän jälkeen kirjastossa ja lainasin isoja pinoja kirjoja. Vieläkin kirjasto tuntuu tutulta ja turvalliselta paikalta vieraassakin kaupungissa.

Lukion jälkeen Rönkä alkoi opiskella yleistä kirjallisuustiedettä, suomen kieltä ja kasvatustiedettä Jyväskylän yliopistossa. Viime vuosina hän on kuitenkin keskittynyt enemmän journalismin opiskeluun.

Rönkä harrasti jo opiskelujen alussa kirjoittamista tosissaan, mutta esikoisromaanin syntymiseen vaadittiin isompi sysäys. Rönkä oli kesätöissä S-marketissa Vääksyssä, kun lähti viettämään Lahteen vapaapäivää. Tuolloin häneen iski suuri ahdistuksen tunne.

– Tuntui kuin kaikki ihmiset vihaisivat minua. Sitten minulle tuli voimakas ajatus, että minun on kirjoitettava kaikesta siitä, mikä on johtanut tähän olotilaan. Ostin saman tien ruutuvihon ja menin puistoon kirjoittamaan.

Rönkä kirjoitti kirjaa intensiivisesti seuraavat kuukaudet. Sen jälkeen hän luki, mitä paperille oli syntynyt.

– Teksti tuntui aivan hirveältä, ja unohdin kirjan kirjoittamisen puoleksi vuodeksi. Sitten silloinen tyttöystäväni alkoi patistaa, että minun on kirjoitettava kirja loppuun.

JALAT ILMASSA -romaanin jälkeen Antti Rönkä teki isänsä kirjailija Petri Tammisen kanssa kirjan Silloin tällöin onnellinen, joka perustui heidän kirjeenvaihtoonsa.

– En ole koskaan ajatellut kulkevani isäni jalanjäljissä. Olenkin vasta äskettäin tajunnut, että isän ammatti on saattanut vaikuttaa jotenkin omiin valintoihini. On esimerkiksi tuntunut aina täysin normaalilta näyttää tekstejään hänelle. Se on vain ollut niin itsestään selvää, ettei sitä ole miettinyt enempää.

Nyt Röngältä on ilmestynyt uusi romaani Kiltti poika. Se kertoo nuoren miehen ahdistuksesta ja

Kuka?

Antti Rönkä on 28-vuotias kirjailija. Hänen esikoisromaaninsa Jalat ilmassa (Gummerus) herätti vuonna 2019 keskustelua koulukiusaamisen ja yksinäisyyden teemoista.

Mitä?

Nyt Rönkä on mukana SOS-Lapsikylän podcast-sarjassa Ei jätetä lapsia yksin. Elokuussa on ilmestynyt hänen uusin romaaninsa Kiltti poika (Gummerus).

Motto

Olet jo tässä, siis jatka ja hengitä.

siitä, miten kiltteys voi kääntyä itseä vastaan, kun oikeasti haluaa olla kaikkea muuta kuin kiltti.

– Kirjan tapahtumat sijoittuvat yhteen viikonloppuun. Olen pyrkinyt vangitsemaan siihen sen,

mikä ihmistä tämän ajan ilmapiirissä ahdistaa. Taustalla näkyvät maailman tapahtumat.

Tämä kesä on Röngällä kuitenkin kulunut hieman erilaisissa kirjoitustöissä. Hän on ollut Hel-

singin Sanomissa kesätoimittajana. Jo tätä ennen hän on kirjoittanut juttuja eri lehtiin, mutta nyt hän on ensimmäistä kertaa työskennellyt lehden toimituksessa. ■

Kävelen , siis olen

Uskontotieteilijä ja pappi Tom Sjöblomin elämä muuttui, kun hän nousi sohvalta ja lähti kävelemään.

Samalla hän ryhtyi selvittämään, mistä ihmislajin muinaisuudesta saakka jatkuneessa kävelyssä on kyse.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ

Kolme vuotta sitten Tom Sjöblom sai tietää, että hän sairastaa kakkostyypin diabetesta. Uutinen tarkoitti elämäntaparemonttia, sillä terveellinen ruokavalio ja jokapäiväinen liikunta ovat diabeteksen hoidossa tärkeässä osassa.

Sjöblom alkoi pohtia, minkälainen liikunta hänelle sopisi parhaiten.

– Huomasin pian, että käveleminen on jotakin, mitä olen tehnyt aina eri tavoin, ja olen saanut siitä hyvinvointia. Tämän oivaltaminen vaati kuitenkin diagnoosin tuoman herätyksen.

Aika ja paikka kävelylle löytyivät, kun Sjöblom nousi vapaa-ajallaan sohvalta ja vähensi sosiaalisessa mediassa käytettävää aikaa. Tilalle tuli päivittäisiä kävelyretkiä ja luonnossa viipyilyä.

Samalla Sjöblomin mieleen palasivat nuoruudessa ystävien kanssa tehdyt vaellukset, pitkät kävelyretket Irlannissa, tutkijakollegan kanssa tehty retki buddhalaiseen temppeliin Japanissa sekä seurakuntien järjestämät pyhiinvaellukset, joilla hän on ollut mukana.

– Kirjoitin Irlannin retkistä kirjankin, mutta silti en ollut aikaisemmin sisäistänyt sitä, että juuri käveleminen teki noista kokemuksista merkittäviä.

Aloitettuaan harrastuksen uudelleen Sjöblom halusi tavoilleen uskollisena selvittää perinpohjaisesti, mitä tekee ja miksi. Hän ryhtyi tutkimaan kävelyä oman tieteenalansa eli historian ja uskontojen historian näkökulmasta. Tuosta matkasta syntyi tänä syksynä ilmestyvä essee- ja tietokirja Kävelen (Basam Books).

– Olen kävellyt jokaisen kirjan luvun läpi ja niihin kirjoittamani ajatukset on mietitty kävellen, Sjöblom sanoo.

”Samaan aikaan, kun maailma on muuttunut yhä nopeammaksi, länsimainen ihminen on pysäyttänyt itsensä istuma-asentoon.

TUOREEN KIRJAN luvut seurailevat kävelyretken vaiheita siihen valmistautumisesta tien päällä olemiseen ja lopulta kotiinpaluun tunnelmiin. Matkan eri vaiheissa Tom Sjöblom seurustelee aiheesta kirjoittaneiden romaani- ja matkakirjailijoiden, filosofien, pyhiinvaeltajien ja eri alojen tutkijoiden kanssa.

– Hämmentävän moni tunnettu ajattelija ja filosofi on harrastanut kävelyä, ja jotkut heistä kertovat, että ajattelevat jaloillaan. Samalla kävelystä ilmiönä on kuitenkin kirjoitettu yllättävän vähän, Sjöblom sanoo.

Kävely on Sjöblomin mukaan ihmisen supervoima, jonka avulla lajimme on ottanut maailman haltuun, askel kerrallaan.

Kävelen -kirjassa Sjöblomin ensimmäiset matkatoverit ovat pystyasennossa kulkeneita etelänapinoita ja muita muinaisihmisiä, joi-

Huolella tehdyt kävelykepit liittävät Tom Sjöblomin 1800-luvun kävelyperinteeseen. Herrasmieskävelijä ei kävele itseään hikeen, vaan kulkee rauhallisesti ja ympäristöön sulautuen. Luontovaellukselle Sjöblom ei osta retkisauvaa, vaan luottaa siihen, että metsä antaa sellaisen.

den jalanjälkiä on säilynyt jopa 3,5 miljoonan vuoden takaa. Hän seuraa myös nykyihmisen tuhansia vuosia kestänyttä levittäytymistä Afrikasta Lähi-idän kautta Aasiaan, Eurooppaan, Australiaan ja lopulta Amerikan mantereelle.

Sjöblom päätyy siihen, että nykyinen kulttuuri on synnytetty kävellen, ja samalla myös ihmismieli on muovautunut sellaiseksi kuin se on.

– Ihmisen mieli on kehittynyt ja rakentunut niin, että ajatteleminen ja käveleminen kuuluvat yhteen. Siksi kävely sopii hyvin uusien ajatusten työstämiseen ja kävellessä myös ihmisen mieli voi hyvin, hän sanoo.

USEIMMITEN PIDÄMME kävelyä tavanomaisena arkisena taitona emmekä kiinnitä erityistä huomiota siihen, miten jalat kuljettavat meitä päivän kuluessa paikasta toiseen. Tom Sjöblom kutsuu tällaista jaloilla liikkumista arkikävelyksi.

Tosikävelystä taas on kyse silloin, kun lähdemme kävelylle sen itsensä vuoksi. Tosikävelyn muotoja ovat Sjöblomin mukaan esimerkiksi monenlaiset vapaa-ajan kävelylenkit, filosofinen kävely, meditaatiokävely ja pyhiinvaellus.

– Arki- ja tosikävelyn erottaa toisistaan ennen muuta se, että tosikävelijä tiedostaa kävelevän-

sä. Hänelle käveleminen ei ole vain välitila, jossa siirrytään paikasta toiseen, vaan kävely itsessään on tila, jossa on hyvä olla.

Euroopassa tosikävelyn perinne syntyi Sjöblomin mukaan vasta 1700­luvulla. Ensimmäisenä sen keksi yläluokka, joka alkoi harrastaa puutarhakävelyitä terveyden ylläpitämiseksi ja seurustelumuotona.

Yläluokan perässä myös oppinut keskiluokka aloitti tosikävelyn. Taiteilijat, kirjailijat, filosofit ja papit alkoivat harrastaa päiväkävelyitä ja vapaaajankävelyitä. He kirjoittivat aiheesta romaaneissaan ja muissa kirjoissaan, jotka toivat kävelyn suuren yleisön tietoisuuteen. Sjöblom mainitsee,

että papit kirjoittivat myös kävelijöille suunnattuja opaskirjoja.

– Silloin ihmiset ryhtyivät kävelemään toden teolla.

Kävelyä tunnetuksi tehneistä kirjoittajista Sjöblom nostaa esiin muun muassa Pohjois­Amerikan luontovaelluksistaan kirjoittaneen Henry David Thoreaun ja filosofi Søren Kierkegaardin, joka teki kaupunkikävelyitä ja kirjoittaessaan käveli kotinsa huoneesta toiseen. Sjöblomille tärkeimmäksi on tullut skotlantilainen kirjailija Robert Louis Stevenson, jonka Kävelyretkistäteoksen esseet ilmestyivät vuosina 1873–1876.

– Kirjoittavia naiskävelijöitä tunnetaan vähemmän. Yksi merkittävimmistä on kirjailija Virginia Woolf, joka kirjoitti aiheesta edeltäjiään omakohtaisemmin ja kiinnitti huomiota myös siihen, miltä käveleminen tuntuu.

Nykyinen kuntokävelybuumi on Sjöblomin mukaan uusi ilmiö. Suomessa se virisi vasta toisen maailmansodan jälkeen. Entisaikoina useimmat tekivät fyysisesti rasittavaa työtä, eikä heidän tarvinnut lähteä erikseen kävelylenkille pitääkseen peruskuntoa yllä. Sitten ihminen keksi auton, tietokoneen, puhelimen ja viimeisimpänä sähköpotkulaudan.

– Samaan aikaan, kun maailma on muuttunut yhä nopeammaksi, länsimainen ihminen on pysäyttänyt itsensä istuma­asentoon. Nyt meidän tulisi etsiä uudenlaista tasapainoa, jossa emme antaisi maailman mennä menojaan, vaan liikkuisimme myös itse.

USKONNOLLISET PERINTEET ovat tunteneet tosikävelyn merkityksen jo pitkään. Myyttisissä kertomuksissa on usein kyse matkasta, joka tehdään kävellen.

Tom Sjöblom on sitä mieltä, että ehkä syvällisimmin kävelyn merkitys on tiedostettu Australian alkuperäiskansojen myyttiperinteessä, jossa maailma luodaan liikkuen. Siinä henkiolentojen kävelystä syntyy polkuja, ja maailma syntyy niiden myötä.

– Näin syntyneet esi­isien polut ovat Australian alkuperäiskansoille ”laululinjoja”, joita seuraamalla voi vahvistaa omaa identiteettiä ja historiallista suhdetta maahan.

Myös juutalaisessa perinteessä ihmiselämää kuvataan tiellä vaeltamisena, ja varhaiset kristityt kutsuivat itseään ”tiellä kulkijoiksi”. Tutkiessaan Raamatun luomiskertomuksen ensimmäisiä jakeita Sjöblom kiinnitti huomiota kohtaan, jossa Jumala liikkui autiuden ja tyhjyyden yllä.

– Tuota liikkumista kuvataan heprean kielen sanalla, joka tarkoittaa askelten ottamista. Tässäkin kertomuksessa jotakin uutta alkaa muodostua, kun paikallaan pysyvä alkaa liikkua.

Uskonnollisiin perinteisiin pohjautuvat muun muassa meditatiivinen kävely ja pyhiinvaellus. Meditatiivinen kävelijä pyrkii kokemaan välittömän ykseyden ympäristönsä kanssa. Kristillisessä kävelyperinteessä päämääränä on Jumalan läsnäolon kokeminen.

Pyhiinvaelluksista on Sjöblomin mukaan tullut eräänlainen koko kansan tosikävelyn muoto.

Keskiajalla pyhiinvaeltajan kokemat vaivat ja kärsimykset olivat tärkeitä. Niiden avulla voitiin sovittaa jokin tehty rikkomus, ja lopullisen sovituksen vaeltaja sai saapuessaan pyhään paikkaan. Pyhiinvaellukselle lähtemisen vaikuttimena saattoi olla myös kiitollisuus.

– Nykyään pyhiinvaeltajalla ei välttämättä ole uskonnollista motiivia, vaan vaelluksen tärkeimpänä vaikuttimena on useimmiten oman itsen etsiminen. Hiljaisuudessa tapahtuva käveleminen onkin siihen hyvä tapa, koska silloin ihminen viettää aikaa itsensä kanssa.

TIEDOSTAVA KÄVELY VOI Tom Sjöblomin mukaan johtaa sisäiseen prosessiin, ja jossakin vaiheessa ihminen ei enää huomaa liikkuvansa, vaan on yhtä kävelyn kanssa. Mieli avautuu ja ajatukset saavat uudenlaisen hahmon. Näin voi syntyä syviä oivalluksia, joissa koko keho on mukana. Tällaista kokemusta on Sjöblomin mukaan vaikea kuvailla tarkasti.

– Sen tietää, jos on itse kokeillut tiedostavaa kävelyä.

”

Aikaa kävelemiseen kyllä on, mutta se täytyy ottaa.

Kävelystä kiinnostuneelle Sjöblom antaa muutaman käytännöllisen ohjeen. Ensimmäinen niistä on suoraviivainen: lähde kävelemään. Mitään erityisiä tavoitteita tai valmisteluja ei tarvita.

Liikkuessasi voit alkaa kuulostella sitä, mitä kävelyltä haluat.

– Näin alat löytää itseäsi kävelijänä. Kehitä kävelyäsi edelleen sen mukaan, millaista kokemusta etsit: kaipaatko esimerkiksi kuntokävelyä, vai oletko enemmän mietiskelevä tai meditoiva kävelijä?

Sjöblom tietää kokemuksesta, että liikkeelle lähteminen voi olla todellinen haaste. Väsymyksen tunne kääntää ajatukset pois kävelystä tai ruudun katsominen vie pitemmän korren.

– Aikaa kävelemiseen kyllä on, mutta se täytyy ottaa, hän sanoo.

Kun olet lähtenyt liikkeelle, keskity askelten tahtiin ja rytmiin, Sjöblom jatkaa. Kiinnitä huomiota siihen, miltä maa tuntuu jalkojen alla ja miltä jaloissa tuntuu. Tuntuman tiedostaminen ja seuraaminen on tärkeää, koska kävelyä ei pidä pakottaa.

Sjöblom kävelee arkipäivinä puolesta tunnista tuntiin. Viikonloppuisin hän tekee pitempiä retkiä, jotka voivat kestää muutaman tunnin. Kävelyt suuntautuvat useimmiten metsään tai puistoon, mutta hän kokee antoisaksi myös suurissa kaupungeissa kuljeskelun.

– Kävellessä tunnen olevani vapaa. Jätän arkiset ajatukset sivuun ja antaudun vain kokemaan läsnäoloa.

Kolme vuotta jatkuneen säännöllisen kävelyn selkein vaikutus on Sjöblomin mukaan se, että hän ei ole enää väsynyt.

– Pitkään jatkunut jaksamattomuuden tunne on poissa. Aikaisemmin en jaksanut vapaa­ajalla tehdä tai aloittaa mitään. En esimerkiksi lukenut paljonkaan, vaikka rakastan lukemista. Nyt luen entiseen tahtiin, ja hyvinvointini ja elämänlaatuni ovat moninkertaistuneet. ■

Lapsuuden traumat alkoivat avautua

Tiina Katriina Tikkasen toipuminen lapsena koetusta seksuaalisesta hyväksikäytöstä alkoi kolmekymppisenä hänen saatuaan aivoinfarktin.

TEKSTI MARIANNE RIIALI KUVAT JANI LAUKKANEN

Isän prinsessa. Sellainen Tiina oli ollut pienestä saakka.

Isä kutsui Tiinaa usein ihanaksi ja upeaksi, vietti hänen kanssaan tiiviisti aikaa ja nosti häntä jalustalle. Ulospäin isän ja tyttären suhde näyttäytyi poikkeuksellisen läheisenä.

– Tuntui tietenkin kivalta olla hänelle erityinen, pohtii Tiina Katriina Tikkanen nyt aikuisena.

Mutta oli muutakin, jotain epämääräisempää. Vaikka isän kanssa oli usein hyvä olla, niin aina ei ollut. Tiinalla oli tunne, että isälle pitää olla mieliksi, jotta ei tuottaisi pettymystä.

– Ymmärsin jollain tasolla, että tämä, mitä isä tekee, ei ole sopivaa, mutta minulla ei ollut keinoja pysäyttää sitä, Tikkanen kertoo.

Jo varhain hän oppi taitavaksi sullomaan tapahtumat syvälle mieleensä. Jos jotain yritti-

kin nousta pintaan, hän torppasi muistot yksitellen.

– En halunnut uskoa. Ajattelin, että minulla on vain vilkas mielikuvitus.

TIETOISEKSI KOKEMASTAAN seksuaalisesta hyväksikäytöstä Tiina Katriina Tikkanen tuli vasta aikuisena, monen mutkan kautta. Vyyhti alkoi purkautua vuonna 2013, kun kolmekymppinen Tikkanen oli kylässä appivanhemmillaan ja hänen näkönsä alkoi yllättäen sumentua. Varmuuden vuoksi tilattiin ambulanssi. Sairaalassa selvisi, että kyseessä on aivoinfarkti. Nopean avun ansiosta Tikkanen toipui, mutta sairastuminen jätti voimakkaan huolen ja kuolemanpelon.

– Minulla oli pienet kaksoset ja paljon univelkaa. Koin, että psyykkeeni ei enää kestänyt sitä, että oli asioita, joita en ollut purkanut.

Sairaalasta Tikkanen pyysi lähetteen psykiatrian poliklinikalle, ja hän aloitti Kelan tukeman psykoterapian. Ensin hellitti kuolemanpelko, sitten alkoivat avautua lapsuuden traumat.

Psykologiassa puhutaan trauman jälkeisestä kasvusta, joka on joskus mahdollista hyvinkin vaikeiden kokemusten jälkeen. Tikkaselle käsite ei ollut alun perin tuttu, mutta hän on lukenut aiheesta viime vuosina. Avainasemassa trauman jälkeisessä kasvussa on juuri hyväksyntä, joka mahdollistaa toipumisen.

– Hyväksyin, että tämä tapahtui minulle. En kuitenkaan halua tulla määritellyksi selviytyjänä, se olisi liian kapeaa.

Tikkasen mukaan kokemus insestistä kulkee aina mukana, mutta sen kanssa voi oppia elämään niin, että muu elämä ei kärsi. Tärkeää on, ettei katkeroidu tai jää kiinni vihaan.

– Olen niin paljon muutakin kuin hyväksikäytön uhri.

Tikkasesta on hyvä asia, että trauman jälkeisestä kasvusta puhutaan, sillä se voi tuoda toivoa muille saman kokeneille.

– Hyväksyn, että tämä tapahtui minulle. En kuitenkaan halua tulla määritellyksi selviytyjänä, sillä olen niin paljon muutakin kuin hyväksikäytön uhri, sanoo espoolainen kirjailija Tiina Katriina Tikkanen.

Kahdenkeskiset hetket isän kanssa tunkeutuivat mieleen häilyvinä, irrallisina välähdyksinä.

– Vähän kuin olisin katsonut jotain elokuvaa. Se oli ristiriitaista. Eihän isä voinut olla niin paha, kun hän oli hyvä.

Muistikuvia oli miltei mahdotonta käsittää todeksi. Terapeutillekin Tikkanen sanoi, että ehkä hän muisti väärin. Hän poti myös syyllisyyttä: miten saatan edes ajatella isästä tällaista tai puhua perheasioista vieraalle ihmiselle.

– Meillä oli niin tavalliselta näyttävä perhe. En olisi millään halunnut myöntää, että asiat eivät olleetkaan niin, miltä ne näyttivät.

– Halusin myös suojella isää, en mustamaalata. Tikkanen ajattelee, että asian kieltäminen ja isän suojeleminen olivat hänen keinojaan yrittää suojautua traumalta. Samalla hän torjui voimakasta häpeää ja paljastumisen pelkoa, joka kokemukseen liittyi.

– Vaikka eihän se ollut minun häpeäni. Lapsi ei voi vietellä aikuista miestä.

OSANA TRAUMAN KÄSITTELYÄ Tiina Katriina Tikkanen alkoi kirjoittaa. Esikoisromaani Toinen silmä kiinni julkaistiin vuonna 2020. Se kertoo seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Mukana on omaelämäkerrallisia elementtejä.

Ensin Tikkanen pohti kirjan kirjoittamista salanimellä, mutta hylkäsi ajatuksen, sillä se olisi vahvistanut vaiettuun asiaan liittyvää stigmaa.

– Halusin rikkoa tabua. Minua auttoi, kun tulin traumani kanssa nähdyksi, Tikkanen sanoo.

Hyväksikäytöstä avoimesti kirjoittaminen oli mahdollista siksikin, että Tikkasen isä oli kuollut joitakin vuosia sitten. Muu lähipiiri, kuten äiti, puoliso ja ystävät, tukivat häntä eivätkä koskaan kyseenalaistaneet hänen muistojaan.

– Ystäväni sanoi, että olin kertonut hänelle muistikuvistani jo lapsena. Tiedostan itsekin tehneeni niin.

KÄÄNNEKOHTA PAREMPAAN oli, kun Tiina Katriina Tikkanen oivalsi, että hänen on hyväksyttävä tapahtunut. Seksuaalista väkivaltaa tekona ei tarvinnut tai voinutkaan hyväksyä, mutta kysymykset siitä, miksi näin kävi minulle, hän päätti hylätä. Vain siten hän voisi päästä eteenpäin ja voida hyvin, saavuttaa asioita, joista oli unelmoinut.

Olennaista kuitenkin on ymmärtää, ettei trauman jälkeisellä kasvulla tarkoiteta sitä, että vaikeuksien tulisi vahvistaa psyykettä, tai että traumamuistosta tulisi pyrkiä väkisin löytämään hyviä puolia.

– En usko positiiviseen psykologiseen kuorruttamiseen. Voi tulla vain huonompi olo, jos yrittää ajatella, että tästä pitää nyt kaivaa jotain myönteistä.

”

En usko positiiviseen psykologiseen kuorruttamiseen.

Voi tulla vain huonompi olo, jos yrittää ajatella, että tästä pitää nyt kaivaa jotain myönteistä.

SURU NOUSEE AJOITTAIN pintaan, vaikka Tiina Katriina Tikkanen on sinut kokemuksensa kanssa. Hän suree sitä, että joutui lapsena aikuisen manipulatiivisen vallankäytön kohteeksi ja että häneltä vietiin mahdollisuus turvalliseen ja tasapainoiseen lapsuuteen. Ja jos varhainen vuorovaikutussuhde vaurioituu, lapsi voi alkaa nähdä itsensä viallisena. Näin oli käydä Tikkasellekin.

– Olen joutunut pohtimaan, mikä kaikki lapsuudessani oli totta ja mikä ei: jos isä oli jotain ihan muuta, kuin olin luullut, olinko itsekään hyvä, kuten isä oli sanonut?

Toipumisessa Tikkasta on auttanut itsemyötätunto. Hän ei olisi voinut toimia toisin.

– Minulla oli vain yksi isä eikä tietoa muusta. En voinut vaikuttaa kodin olosuhteisiin enkä arvioida, mikä on normaalia ja mikä ei. Pieni lapsi myös rakastaa vanhempaansa joka tapauksessa, on tämä millainen hyvänsä, Tikkanen sanoo. Ja kaikesta huolimatta isässä oli myös hyvää.

– Koen, että olen psyykeltäni joustava ja pystyn ajattelemaan, että isäni teki myös hyviä tekoja. Ihminen ei useinkaan ole vain joko hyvä tai paha, vaan molempia. ■

Uhrista toimijaksi

– Trauman läpikäynyt osaa yleensä kulkea omaa polkuaan aiempaa vakaammin ja rohkeammin, sanoo psykoterapeutti Helena Vuoriheimo.

MILTEI JOKAINEN MEISTÄ kohtaa elämänsä varrella jonkin traumaattisen tapahtuman. Se voi olla äkillinen, kuten työpaikan menetys, läheisen sairastuminen tai avioero. Joskus traumaattiset tapahtumat ovat alkaneet jo lapsuudessa, kuten seksuaalinen hyväksikäyttö tai vanhemman alkoholismi.

On kuitenkin isoja yksilöllisiä eroja siinä, millä tapaa elämän perustuksia vavisuttaneet tapahtumat meihin vaikuttavat. Psykologia tuntee ilmiön posttraumaattinen kasvu, eli trauman jälkeen tapahtuva kasvu.

Kaikilta trauman jälkeinen kasvu ei kuitenkaan onnistu. Mistä erot johtuvat?

– Paljon on kiinni ihmisen resilienssikyvystä. Jos pystyy joustavaan ajatteluun ja kykenee näkemään itsensä aktiivisena toimijana, jolla on valtaa omaan elämäänsä, on mahdollisuus kasvuun, sanoo vaativan erityistason psykoterapeutti Helena Vuoriheimo Vuoriheimolla on erityisosaamista traumatyöskentelystä, ja hän on tavannut uransa aikana lukuisia traumatisoituneita, jotka kykenevät vaikeista koettelemuksista huolimatta kääntämään elämänsä suunnan myönteiseksi. Kaikkein tärkeintä on Vuoriheimon mukaan se, ettei koe itseään uhrina.

– Kasvua ei tapahdu, jos jää jumiin uhri-mielikuvaan. Toisaalta haitallista on sekin, jos mieltää itsensä selviytyjäksi – silloinkin määrittelee itsensä tapahtuneen kautta. Kun ajattelee olevansa toimija, on päässyt eteenpäin.

JOTTA KASVU OLISI mahdollista, tarvitaan myös aikaa, Helena Vuoriheimo sanoo. Voidaan puhua vuosista, vähintäänkin kuukausista.

– Ei voida olettaa, että nopeasti tapahtuu mitään. Työssäni en koskaan sano ihmiselle, että vuoden kuluttua helpottaa, sillä ei se niin mene. Pitää edetä rauhassa ja ottaa vastaan se, mikä on tapahtunut. Toisaalta toipuminen voi tapahtua nopeastikin.

Vastaanottamisella Vuoriheimo tarkoittaa hyväksyntää. On hyväksyttävä, että kaksikymmentä vuotta kestänyt avioliitto päättyi ja jäin yksin. Tai että jouduin onnettomuuteen, halvaannuin ja menetin liikuntakykyni. Sanomattakin on selvää,

ettei uuden todellisuuden hyväksyminen ole helppoa, sillä rajut ja yllättävät käänteet murentavat luottamusta elämään ja vievät turvallisuuden tunteen.

– On kuitenkin mahdollista oppia suuntautumaan elämään uudelleen niin, että alkaa hyödyntää tapahtuneita asioita. Lapsensa menettänyt voi esimerkiksi suuntautua vapaaehtoistyöhön auttamaan muita saman kokeneita.

ON TÄRKEÄÄ HUOMATA, että posttraumaattinen kasvu ei sulje pois trauman kielteisiä seuraamuksia.

Se ei myöskään missään tapauksessa tarkoita, että vastoinkäymiset automaattisesti vahvistaisivat tai jalostaisivat meitä, kuten sanonta kuuluu.

Vastoinkäymiset voivat myös nujertaa, luhistaa ja lyödä ihmiseen varjonsa loppuelämäksi.

– Kun puhutaan posttraumaattisesta kasvusta, olisi mitätöivää lähteä heti sanomaan, että kyllä tästä sinulle jotain hyvää seuraa. On ihmisiä, jotka eivät ehkä pääse yli koskaan, Helena Vuoriheimo sanoo.

”

Työssäni en koskaan sano ihmiselle, että vuoden kuluttua helpottaa. Pitää edetä rauhassa.

Tutkimusten mukaan tietynlaiset temperamenttipiirteet auttavat posttraumaattisessa kasvussa. Kasvua ennustavat ulospäin suuntautuneisuus, avoimuus uusille kokemuksille ja tunnollisuus.

Omia valmiuksiaan trauman jälkeiselle kasvulle voi Vuoriheimon mukaan myös treenata. Yksi hyvä käytännön menetelmä on pitää vaikkapa kiitollisuuspäiväkirjaa, johon kirjaa muistiin arkisia kiitollisuuden aiheita.

– Kannattaa miettiä myös pidemmälle. Jos kirjoittaa kiitollisuu-

kannustaa pitämään kiitollisuuspäiväkirjaa.

den aiheeksi vaikka, että oli ystävän kanssa kahvilla, voi miettiä sitäkin, miksi ystävä pyysi kahville. No koska olen hyvä tyyppi ja hyvä ystävä. Kun tämän hoksaa, arvokkuus itsestä alkaa nousta esiin.

Kiitollisuus on myös paras mahdollinen vastalääke katkeruudelle, Vuoriheimo muistuttaa.

– Eikä kiitollisuutta tarvitse rajata nykyhetkeen. Vie eteenpäin, kun miettii, mistä haluaa tulevaisuudessa olla kiitollinen.

POSTTRAUMAATTINEN KASVU on terminä toistaiseksi tuttu vain harvalle. Helena Vuoriheimo arvelee, että sille on syynsä.

– Ehkä se johtuu siitä, että olemme oppineet huomaamaan herkemmin huonot asiat. Suomessa on usein ongelmakeskeinen lähestymistapa asioihin, Vuoriheimo sanoo ja mainitsee esimerkkinä mielenterveyden oirekyselyt, kuten masennuskyselyn.

– Se on hyvin ongelmiin pureutuva. Kysytään, kuinka usein olet kär-

sinyt unettomuudesta viimeisten parin viikon aikana, sen sijaan että kysyttäisiin, kuinka monta yötä olet nukkunut hyvin.

Ongelmallista on myös se, ettei yhteiskunnassa ole oikein ymmärrystä sille, mitä mielenterveys tarkoittaa, vaan meidän ajatellaan usein mustavalkoisesti olevan joko trauman keskellä tai traumoista vapaita. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa.

– On mahdollista samaan aikaan esimerkiksi mennä eteenpäin ja kärsiä siitä, että kasvoi äkkipikaisen ja impulsiivisen vanhemman lapsena ja sai osakseen kuritusväkivaltaa. Posttraumaattinen kasvu ei poista trauman kokemusta.

Se voi kuitenkin lisätä tyytyväisyyttä ja hyvinvointia, mikä on seurausta elämänarvojen asettumisesta uuteen asentoon. Tutkimusten mukaan posttraumaattinen kasvu näkyy elämänarvojen kirkastumisena ja ihmissuhteiden merkityksellisyyden kasvuna, joskus myös henkisyyden lisääntymisenä. ■

Helena Vuoriheimon mukaan paras vastalääke katkeruudelle on kiitollisuus. Siksi hän

MUUTA

SENIORITALO

”Se täällä on kiva, että pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja keskustelemaan. Tämmönen asumismuoto takaa sen, ettei koskaan tarvii olla yksin. Aina löytyy juttukaveri ja joku, jolle sanoa päivää. Normaalissa vuokra-asunnossa on lopulta tosi yksin”

”Viihtyvyydestä pidetään kyllä huolta. Kuntopyörä ja soutulaite on ollut kovalla käytöllä, ja parhaillaan odotellaan kerhotilaan biljardipöytää saapuvaksi.”

KERROSTALOKOTIIN.

Esimerkkihuoneisto yksiö alkovilla 31m2.

”Täällä on ihana tunnelma ja vastaanottavainen ilmapiiri. Talo on täynnä aurinkoisia ja välittäviä ihmisiä!”

”Isännöitsijä hoitaa asioita kyllä hienosti ja ottaa meidän toiveet huomioon. Jos jotain on pyydetty niin aina on saatu! Viimeisin aikaansaannos on terassi tossa ja katokset päällä. Se on vähän niinku Hilton-hotellin terassilla istuis.”

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja). Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Kellonummen kappelia voisi käyttää monipuolisemmin

ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄ hoitaa Kellonummen hautausmaata erinomaisesti, mutta kappelia ei ole ”hyödynnetty” sen ansaitsemalla tavalla. Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelemasta kappelista kerrotaan, että ”... tiloissa voidaan järjestää muitakin toimituksia. Ison salin alttariseinä avautuu luontoon.”

Kappeli tarjoaisi loistavan mahdollisuuden järjestää kansalaisia innostavia tapahtumia ja tilaisuuksia. Vaikka rakennus on kunnostuksen tarpeessa, moni voisi haluta joskus hiljentyä siellä hetken, ehkä sytyttää kynttilän. Saliin voisi järjestää esimerkiksi musiikkia, yhteislaulua tai kahvitilaisuuden. Etenkin lapsiperheille mieluisa voisi olla valaistu joulupolku.

Koska Kellonummi sijaitsee hieman syrjässä, se ei ole kaikille tuttu, ellei hautausmaalle ole siunattu jotakuta läheistä. Alueen Green Award -tunnustuksesta on uutisoitu Kirkko ja kaupunki -lehdessä, mutta tieto ei luultavasti ole tavoittanut laajaa yleisöä.

Uskon, että ihmiset kuulisivat huolipuheen ja rahapulan sijaan mielellään enemmän toivosta ja yhdessä olemisen ja tekemisen merkityksestä. Peruskorjaus vaatii rahaa, mutta kaikki toiminta ei vaadi suuria summia. Rahaakin yleensä löytyy, kun arvot ja prioriteetit on ensin tarkistettu. Alue vetoaa sen tunteviin myös siksi, että sieltä lähtevät hyvät ulkoilureitit Pirttimäkeen ja moneen muuhun luontokohteeseen. Irma Talonen Espoo

Huoli-ilmoitus on avunpyyntö

Pääsisikö seurakunnan jäsenkortilla Kampin kappeliin?

KUN KUUNTELEE netistä hengellistä musiikkia volyymit kaakossa ja käy joskus jumalanpalveluksissa kuuntelemassa saarnoja ja virsiä eikä silti tavoita Jumalaa, tulee mieleen, että Jumalan voisi tavoittaa hiljaisuudessa, kuten profeetta Elia aikoinaan. Näin kävi minulle.

Siispä matka kohti Kampin hiljaisuuden kappelia. Ovella odottaa kuitenkin yllätys, kun pitäisi maksaa viisi euroa päästäkseen hiljaisuuteen. Siellä on maksuautomaatti kuten parkkitaloissa.

Katselin vuoden 2022 veroilmoitustani. Olen maksanut kirkollisveroja yli 600 euroa. Kyllä sillä hinnalla pitäisi päästä etsimään Jumalaa hiljaisuuden kappeliin.

Miksi Helsingin seurakuntayhtymä ei lähetä jäsenkorttia Kirkko ja kaupunki -lehden välissä? Korttia näyttämällä voisi päästä Helsingin kirkkoihin. Metsästäjä saa metsästyskortin, ja kalastaja saa kalastuskortin, mutta seurakunnan jäsen ei saa minkäänlaista todistusta jäsenyydestään.

HUOLI-ILMOITUS ON asiakirja, joka hakemuksen lailla laittaa vireille sosiaalihuollon palveluprosessin. Kyse ei siis ole läheisen ”ilmiannosta” viranomaisille, vaan keino hakea hänelle apua. Ilmoitus ei myöskään ole suunnattu läheiselle itselleen, vaan sosiaalitoimelle. Kun asia on tullut vireille, sosiaalitoimelle syntyy velvollisuus alkaa selvittää henkilön avuntarvetta. Tämä tehdään yhteistyössä henkilön itsensä kanssa esimerkiksi niin, että häntä tavataan ja hän saa kertoa tilanteestaan, toiveistaan ja tarpeistaan. Tavoitteena on, että hänelle saadaan järjestettyä tarpeen mukainen tuki ja apu.

Ilpo Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä.

Maapallo on ihme, ja se kertoo Jumalasta

BRITTITAITEILIJA Luke Jerramin seitsenmetrinen maapallo ripustetaan lokakuussa Helsingin tuomiokirkon kattoon. Ainutlaatuinen maapallomme mahdollistaa elämän vihamielisessä kosmoksessa.

Tutkijat Peter D. Ward ja Donald E. Brownlee ovat kirjassaan Rare Earth laskeneet, että toisen, nykyisen kaltaista elämää varten hienosäädetyn planeetan olemassaolon todennäköisyys maailmankaikkeudessa on yksi mahdollisuus 100 000 000 000 000 000 000:sta. Mitä kaikkea hienosäätöön tarvitaan? Esimerkiksi painovoimavakion on oltava tarkasti nykyisen suuruinen. Valon nopeuden on oltava nykyisen suuruinen. Protonien ja neutronien painojen pitää olla kohdallaan, jotta perimän DNA:ta voi olla olemassa.

Maapallon rakenteen ja koon on oltava oikea, jotta hiilen kierrätyksen kannalta elintärkeä mannerlaattojen liike toteutuu, ja saadaan aikaan elämää suojaava magneettikenttä. Vettä pitää olla merissä sopiva määrä planeetan lämpötaloutta ja hapen tuotantoa ajatellen. Oikean kokoinen kuu ja sen kierto oikealla etäisyydellä tarvitaan vuorovesien ja maan pyörimisakselin ylläpitämistä varten. Jupiter tarvitaan suojaamaan komeettojen törmäyksiltä ja niin edelleen.

Vaikka maapallon kaltaisia taivaankappaleita olisi paljon, elämää ei niissä ole, jos informaatio puuttuu. Maapallolla 24/7 tapahtuva biologinen tietojenkäsittely on tähtitieteellistä. Jos se tehtäisiin supertietokoneilla, tarvittaisiin miljardi maapallon kokoista planeettaa tietokoneiden alustaksi. Maailman vanhin tiedejärjestö, Royal Society, lupaa 10 miljoonan dollarin palkkion biologisen informaation arvoituksen ratkaisijalle.

Apua ei ole pakko ottaa vastaan. Jos ilmoitus on aiheeton, ei

tästä tule henkilölle seuraamuksia. ”Turhia” ilmoituksia suurempi ongelma on se, että avun tarve tulee sosiaalitoimen tietoon liian myöhään.

Assi Uuskallio Helsinki

Jumalan olemassaolo on ilmeistä, kun Hänen tekojaan tarkastellaan (Room.1:19–20). Jumalansa hylännyt ihminen pitää nykyään itseään kaiken mittana ja kuluttaa surutta luonnonrikkauksia. Toivotaan, että kauniin maapallomme katselu muuttaa mahdollisimman monen mielipiteen luomakunnan ihmeitä arvostavaksi ja niitä vaalivaksi.

Pekka Reinikainen lääkäri, Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Vihanpito pilaa ensin juhlat,

sitten elämän

Muinoin vihanpito syntyi sukujen välille.

Nyt se on uusperheiden ja perikuntien katkeruutta ja valtataistelua.

KESÄ ON KÄÄNTYNYT lopuilleen. Edessä on luopumisen suru. Mutta kesän surullisimmat katseet on jo nähty. Ne, jotka ovat suotta etsineet juhlistaan toista vanhempaansa. Ne, jotka koettavat salaa viestiä takariviin ”hyvä, että sittenkin tulit”. Ne, jotka joutuvat näkemään, ettei edes yhteinen juhla sammuta vihan liekkiä.

Puhelin soi aamulla: lähiäiti sähisee etäisälle, että sitä naista ja sen lapsia et sitten tuo tänään kirkkoon. Et, vaikka poika on kasvanut vuosikymmenessä veljeksi muiden joukossa. Et, vaikka rippilapsi on istunut yökaudet sen naisen kanssa miettimässä elämää, Jumalaa, kuolemaa.

Lakkiaisten lähestyessä postissa tupsahtaa kaksi kutsua: toinen äidin luokse heti koulun juhlista päästyä ja toinen isän luokse sitten viikon päästä. Meidän puolen kummit ja isovanhemmat nyt tänne, teidän sitten sinne. Kutsu voi myös olla hienovaraisempi, porrastettu: meikäläiset yhdestä kolmeen, teikäläiset kolmesta viiteen. On tarkkaa, ettette törmää eteisessä.

VIHKIPARI VALITKOON: morsian haluaa isän saattamaan alttarille, mutta hän ei saa

tuoda mukanaan vuosikymmenen mittaista avokkiaan, uusien lastensa äitiä. Isä raadeltuu valinnoissaan, eikä menisi sitten ollenkaan. Puoliso suostuttaa hänet frakkiin, kuljettaa kirkkoon ja palaa kotiin itkemään.

Arkun äärellä pappi huomaa: jäljelle jääneet vaimot, entiset ja nykyinen, eivät ole vieläkään päättäneet, kuka on se oikea leski. Arkulle tuppaudutaan, jälkikasvut hätääntyneinä ja noloina raivotaräitinsä vanavedessä. Muistokahveilla murjotetaan, ellei ole lähdetty peräti eri muistotilaisuuksiin.

Eihän noin voi olla, tuumit. Ei vain voi, vaan on. Tuo kaikki on totta, jopa moneen kertaan tapahtunutta. Mikään ennakointi, perheneuvonta, papin kokemus, osapuolten anelu tai viime hetken järkiintyminen ei näytä estävän näitä kesätapahtumista kaameimpia.

Haluaisitko auttaa helsinkiläisiä kotona asuvia ikääntyneitä?

TULE MUKAAN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KURSSILLE!

Voisitko ryhtyä ystävävapaaehtoiseksi, joka vierailee iäkkään luona parin viikon välein keskustelu- tai ulkoiluseurana? Tai saattaja-avuksi, jolloin pääset omien aikataulujen puitteissa saattamaan eri henkilöitä esim. lääkärikäynneillä tai ostoksilla?

Kurssin kesto 4 iltaa.

TI 24.9. klo 17–19.30 Vapaaehtoistoiminnan periaatteet

TO 26.9. klo 17–19 Liikkumisen avustaminen ja apuvälineet

TI 1.10. klo 17–19 Muistisairaan kohtaaminen

TO 3.10. klo 17–19.30 Vapaaehtoisen rooli

Muinoin vihanpito syntyi sukujen välille. Oli rajariitaa ja kaunaa, jonka alkuperä oli jo unohtunut. Nykyraivo on useimmin uusperheiden tai perikuntien sovittamatta jäänyttä katkeruutta ja valtataistelua.

RAASTAVIEN PERHEDRAAMOJEN kirjoittajat Lars Norén ja Eugene O’Neill taputtaisivat innoissaan. Mitä materiaalia! Ne, jotka ovat tahtomattaan joutuneet näille näyttämöille, nauttivat kuitenkin draamasta harvemmin, ja tuskinpa niiden kostonhimoiset käsikirjoittajatkaan iloitsevat Pyrrhoksen voitostaan pitkään. Jos tämä raskaalla hinnalla voitettu taistelu onkin tällä erää ohi ja sietämättömät ihmiset siivottu näkyvistä, elämää on elettävä sen jälkeenkin. Olisimmekohan oppineet näistä kesän draamoista mitään? Kohtahan näet on päätettävä, kuka saa viettää joulua kenenkin kanssa.

HILKKA OLKINUORA Neljännen polven helsinkiläinen, rovasti, kirjoittaja ja maalle muuttanut elämäntarkkailija

LUE HILKKA OLKINUORAN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJA KAUPUNKI.FI/ PUHEEN VUOROT

Vapaaehtoistoiminta on mahdollisuus merkitykselliseen tekemiseen. Se tuo iloa ja hyvää mieltä sekä vapaaehtoiselle että iäkkäälle.

Haluatko tehdä vapaaehtoistoimintaa kerran viikossa viiden viikon jakson ajan edistäen iäkkään hyvinvointia?

Kurssi sisältää kaksi tapaamista. Valitse mikä ajankohta sopii sinulle paremmin!

TO 19.9. klo 13–15 ja PE 20.9. klo 13–15

TI 8.10. klo 17–19 ja TO 10.10. klo 17–19

Kurssilla saat materiaaleja yhteiseen tekemiseen ikääntyneen kanssa. Jo yksittäinen viiden tapaamisen jakso on arvokas ja merkityksellinen!

Sijainti: Vanhustyön keskusliitto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: senioritoiminta@vtkl.fi, p.050 5722 829 / 050 4794 858. Ilmoittaudu viimeistään kurssia edeltävänä päivänä.

Rakkaamme

Markku

Vilhelm EVESTI

* 6.5.1951 Ruotsinpyhtää † 28.7.2024 Vantaa

On siellä ikuinen kesän maa, sydän väsynyt levätä saa.

Kaivaten

Kaisa, Eeva, Arja sekä muut sukulaiset ja ystävät

Siunaus toimitettu läheisten saattamana.

Hautauspalveluja

Arvoisat omaiset

Helsingin hautainhoito tarjoaa yksityisenä palveluntarjoajana hautainhoitosopimuksia ja -palveluita pääkaupunkiseudun hautausmailla.

Haudanhoitosopimukset

Haudan kunnostus

Hautakiven hoito

Muistopalvelu

Haudan talvihoito

www.hautainhoito.fi

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi

Myydään asuntoja Vuokralle tarjotaan

Asunto Roihuvuoressa 52,5 m2. Remontoitu 50-luvun henkeä kunnioittaen. Käy tutustumassa ja tarjoa. Puh. 0405079921.

Vuokrataan Martinlaaksossa siisti yksiö (30m2). Vuokra 590 euroa. Kysy lisää! Viesti 040 6727929.

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225

Hammashoitoa

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

info@hautainhoito.fi 010 582 2610 050 308 4935

HAUTAKIVET

kaiverrukset

ym. alan työt

p. 09 387 3215 040 635 3800

www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Seuraava Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy 12.9.

(varaus 30.8. mennessä)

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.

· Ilmainen hammastarkastus hoidon yhteydessä, muuten vain 15 €

Rakennusala

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

HAMMASTEKNIKKO 24 h

KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 € ○ Ilmainen proteesien tarkistus

· Hammasvalkaisu 99 €

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa (09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7 Huom! Käynti Kielotien puolelta

www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

OLETKO PELKOPOTILAS

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella

Hammaslääkäriasema

Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla 020 730 7260

• Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki

• Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Esteetön

Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella.

Soita vaikka heti!

Jukka Norta Kiinteistönvälittäjä, LKV

Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Lakipalveluja

TURVAA LÄHEISESI ASIANT

Perhe ja Perintö J Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen

OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen

Siivouspalveluja

Koti siistiksi!

Me teemme kodinhoitoa ja ALV vapaata kotipalvelun tukipalvelua.

Soita 050 3311 257 tai laita sähköpostia info@jenninkotisiivous.fi niin laitetaan koti kuntoon.

Tutustu meihin lisää www.jenninkotisiivous.fi

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994. Heidi

Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki puh 09 622 5930

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset https://perhejaperinto fi

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Varaudu elämän taitekohtiin

Jäämistösuunnittelu, testamentit, lahjakirjat, edunvalvontavaltakirjat, hoitotahdot, perukirjat, pesänselvitykset, ositukset, perinnönjaot ym. 050 357 7807 lakirytkonen.fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Kaipaatko apua kodin siivoukseen? Tarjoan luotettavaa ja ammattitaitoista siivouspalvelua Helsingin alueella.

Olipa kyseessä viikkosiivous, ikkunoiden pesu tai suursiivous, huolehdin kodistasi, jotta sinä voit keskittyä tärkeämpiin asioihin.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous. Puh. 040 844 1357

Sähköposti: margaleth77@gmail.com Vantaan Siivouspalvelu Tmi – Puhdasta jälkeä joka kerta!

Kotisiivousta ja ikkunanpesua

Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Palveluja tarjotaan

Kotimaisin voimin ikkunanpesut vahvalla kokemuksella. P. 040 256 6907/Salonen

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

ke 28.8. klo 18 Hvittorpissa 7 srk körtti-ilta, Hvittorpint.245; seurat n klo 19 kahvien jälk. 30.8.-1.9. Elämäni rippikoulu ja Aholansaarisäätiö 60 Saaressa; www.aholansaari.fi.

su 1.9. klo 10 messu Paavalinkirkko, Sammatint.5; s. S.Korkalainen, Veisuuveljet; kahvit ja seurat Alasalissa.

klo 14 Vantaan yht. seurat Kivistön kko, Laavat.2.

ma 2.9. klo 19 Siionin virsiä Leppävaarassa, Veräjäkallionk.2; kahvit klo 18.30.

ke 4.9. klo 19 körttiseurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne 1, tarj. klo 18.30.

pe 6.9. klo 19 veisuuta Espoonlahdessa, Kipparink.8; kahvit klo 18.30. su 8.9. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylässä, Aurat. 3; messu, kahvit & seurat. klo 15 veisuut Lohjan srk-keskus, Sibeliuksenk.2. klo 16 Siionin virsien läpiveisuut Seuratuvalla, Autotalossa; pullakahvit!

ti 10.9. klo 18 verkkoseurat Seuratuvalta; www.facebook.com/ herattaja ja www.youtube.com/ herattajayhdistysfi. pe 13.9. klo 18 seurat Mäntsälän Ankkuri-tila, Keskusk.11.

Ostetaan

Ostamme autoja Myös sähkö- ja hybridiautot. Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohtoniemi Oy p. 050 542 2388.

Taide-esineet. Arvoirtaimisto. Antiikki. 1900-1980. Artek. Kokoelmat. Kuolinpesät. Käteismaksu/tili. 045 209 8800 Pekka funktiodesign.fi

Luotettavaa apua kotiin jo vuodesta 2008

• Kumppanuutta ja seuranpitoa

• Alzheimer ja muistihoivaa

• Henkilökohtaista hoivaa

• Viriketoimintaa

• Ruoanvalmistusta

• Kodinhoidollista avustusta

• Asiointi- ja kuljetusavustusta

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 040 446 2185

Syksyn huoneistoremontit varataan nyt meiltä saat kaikki palvelut!

Jabell Oy p. 0400 689742, jari@jabell.fi, pyydä arvio!

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 446 2186

Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 39€+tehty työ.

Sydäntäni lähellä ovat etenkin lapset, sairastuneet ja ikäihmiset. Ystävällisyydellä ja huolellisuudella. 20e/h (sis.alv). Ei muita lisiä. Pääkaupunkiseutu. Tmi Siivous ja Kotiapu Jari Heikkilä. Puh. 045 1635903.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Pihatyöt omakoti- ja rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Juuti

050 594 3287 KotonaAsuen.fi

NÄYTELLYT MOREAU KUNNO STUSTA

VÄLINEN KAUPPAKETJU

KESÄLLÄ AALTONAKIN VAASAN NAAPURINA

PESIKSESSÄ PYYDYKSIÄ URUISTA

PASANEN PANTSU

MARJAMAITA

JULKISUUTEEN TORJUA PANNA

TYYNEYS

VEIKKAILLA

EI VIE ETUKAUTTA -JÄÄ NISKANEN

LYYTINEN KREI KAN SAARI PILKATA

HÄIKÄISEVÄT PITKINÄ

DEMENTIAA TUTKINUT ALZHEIMER

HUVETA PELLO ILTA

MINUN!

SAATTAA ENTISEEN PAIKKAAN

MIELI MAASSA

KASVIO ÖLJYMAA

OPETUSLAPSI BETONEIHIN

IHOSAIRAUS

PALINDROMIPROFEETTA

HURMAAVUUS

ANSIO

VAIVA U LKO NA OLEILUUN

ILMAN PIIKKEJÄ

YSKÄ POROPEUKALO

TYHJYYTTÄ 2X SARKOLA

RAAMATUN PETTURI JAPANISSA

PUNNITA

KÄYDÄ KANSANNOUSU

SÄÄLIMÄTÖN MIELEENJOHTUMA

JOUKOSSA KAATUNEITA -SHOW

PATRIARKKA -RIIHI

PIKKUTAVAROILLE

MOOSEKSELLE KIVEEN HAKATTUNA VÄLITETTY

JUOTAVIA

PALJON VÄÄRENNETTY

TIETÄJIEN SEUTUJA

OLLENKAAN KATSOMOSSA

-1.

JEESUKSEN RATSU

SUO TAI JOKI

SÄÄDYTTÖMIÄ

KANALLE

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

1.9.

Päivän evankeliumissa (Matt. 11:25–30) Jeesus lupaa salaisen tiedon lapsenmielisille ja levon työn uuvuttamille.

Kynä ja paperia

DIGITAALISEEN VIESTITTELYYN tottunut voi iloisesti yllättää ystävän tai sukulaisen myös ilman laitetta. Etsi käsiisi kynä, paperia, kirjekuori ja postimerkki ja kirjoita kirje. 1. syyskuuta on Maailman kirjeiden kirjoituspäivä. Sitä on vietetty vuodesta 2014. Päivän on lanseerannut australialaissyntyinen Richard Simpkin muistutukseksi siitä riemusta ja innostuksesta, jota ihminen tuntee löytäessään eteisen matolta tai postilaatikosta käsin kirjoitetun kirjeen.

NINA RIUTTA

Kaikessa kaikuu vapauttava viesti

Jeesus puhuu tälle sunnuntaille valitussa raamatunkohdassa ikeen kantamisesta. Lempeyttä ja huolenpitoa huokuvat sanat ovat puhuttelevia, mutta teksti ei jää vain siihen. Jeesus aloittaa kiittämällä Jumalaa mystisestä tiedosta, joka on annettu viisaiden ja järkevien sijaan lapsenmielisille.

Jeesuksen sanoista tulee helposti poimittua ne, jotka ovat itselle rakkaimpia. Sellaiset tekstinkohdat ovat kuin hittikappaleet artistin levyllä. Omaan makuun sopivaa kuuntelee kerta toisensa jälkeen ja muut, vähemmän itselle sopivat, jäävät varjoon.

Suosikkikohdat kertovat valitsijastaan. Kun on tapana kasata harteilleen turhiakin taakkoja ja hankkia hyväksyntää suorittamalla, tuntuu hyvältä kuulla lempeitä sanoja. Uupuneena on ihanaa tulla nähdyk­

si. Väsymyksen keskelle kaipaa Jeesusta sanomaan: minä annan teille levon.

Vaikeina pidetyt Jeesuksen sanat kertovat yhtä lailla valitsijastaan. Jos rakastaa ajattelua, on epämiellyttävää kuulla, että viisaat ja oppineet jäävät Jeesuksen mukaan ilman mystistä tietoa Jumalasta. Tiedon kartuttajan saattaa olla vaikea hyväksyä Jeesuksen lupausta siitä, että salainen tieto paljastetaan lapsenomaisille.

Parhaisiin paloihin keskittymällä jää huomaamatta se, että Jeesuksen vapauttava viesti kaikuu kaikessa. Etsimällä ei välttämättä löydä, eikä lisää opettelemalla ehkä huomaa sitä, minkä lapsikin tajuaa. Pysähdy, niin voit nähdä Jumalan kaikessa. Hän on koko ajan koettavissa tässä ja nyt – ei tarvitse yrittää.

KAISA KARIRANTA

Käy ehtoollisella

Salainen tieto tulee Kristuksen kautta. Mene ehtoolliselle, siellä hän on koettavissa ihan fyysisesti. On ok, jos ei tunnu miltään. On ok, jos ärsyttää.

On ok, jos silmät täyttyvät kyynelistä ja sisimpään laskeutuu lämpö.

Käy ehtoollisella joka tapauksessa ja niin usein kuin suinkin ehdit.

”Muinoin vihanpito syntyi sukujen välille. Nyt se on uusperheiden ja perikuntien katkeruutta ja valtataistelua.

LUE HILKKA OLKINUORAN KOLUMNI S. 23

Mainiokoti Tenho

Tarjoamme ympärivuorokautista palveluasumista ikääntyneille ja muistisairaille ihmisille Ortonin sairaalan historiallisessa ympäristössä.

Elämme arkea kodikkaasti sekä turvallisesti ja meillä arki rakentuu tuttujen ihmisten sekä mielekkäiden toimintojen ympärille. Asukkaamme saavat nauttia yhteisistä ruokahetkistä sekä vapaa-ajan toiminnoista, kuten syntymäpäiväjuhlista, tansseista ja eläinvierailuista. Mainiokoti Tenho sijaitsee Helsingin Ruskeasuolla osoitteessa Tenholantie 10. Tilamme ovat kokonaan remontoitu vuonna 2018.

Kysy lisää

Yksikönjohtaja Olli Haapala puh. 044 765 0416 olli.haapala@mainiokodit.f i

Lue lisää mainiokodit.fi

29.8.2024

kirkkojakaupunki.fi

Pyhässä paikassa

Onnistunut sovittelu voi ratkaista ristiriitoja s. 4

Pyhän Laurin kirkossa soi gregoriaaninen kirkkolaulu s. 9

Tällaista ei ole tiettävästi kirkossa ennen kokeiltu: Korson seurakunnassa järjestetään syyskuussa sienipyhiinvaellus. Sen vetäjänä toimii Korson kirkkoherra Tuomas Antola, joka valmistuu tänä syksynä eräoppaaksi.

– Ajatus eräoppaaksi kouluttautumisesta oli kypsynyt pitkään. Olen aina tykännyt luontoharrastuksista ja liikkunut luonnossa, kiertänyt kansallispuistoja, sienestänyt ja metsästänytkin. Halusin syventää osaamistani, oppia tunnistamaan lisää eläimiä ja kasveja, Antola kertoo. Eräoppaan koulutukseen on kuulunut esimerkiksi lajitunnistusta ja luonnossa liikkumista maastopyörillä, kajakeilla, kanooteilla, lumikengillä ja hiihtäen. Taitoja on päässyt koettelemaan esimerkiksi viiden päivän hiihtovaelluksella Kilpisjärven erämaassa.

– Siellä oltiin pelkillä teltoilla. Se oli hyvin pysäyttävä kokemus. Mitä siellä mietti oli se, kuinka pysyä hengissä.

Harrasta sienestystä

Eräoppaaksi tänä syksynä valmistuva Korson kirkkoherra Tuomas Antola johdattaa seurakuntalaiset sienipyhiinvaellukselle.

TUOMAS ANTOLA ON SYNTYNYT Lapinlahdella Pohjois-Savossa, mutta on asunut myös parikymmentä vuotta Turussa ja päätynyt sieltä Uudellemaalle. Juuret ovat sekä äidin että isän puolelta Satakunnassa. Monenlaiset maisemat ja luontotyypit ovat tulleet hänelle tutuiksi.

– Sielunmaisemani voisivat olla Lapissa tai sitten Lapinlahden Väisälänmäen vaaramaisemissa, joissa Eero Järnefeltkin maalasi. Toisaalta myös Turun saaristo on minulle tärkeä.

Luontosuhdettaan hän kuvailee monipuoliseksi ja moni-ilmeiseksi.

– Tykkään kaikenlaisista luontoaktiviteeteista ja pyrin raivaamaan aikaa luonnossa olemiselle. Saatan pitää puhelin- ja Teams-palavereitakin niin, että olen kävelemässä tai hiihtämässä.

Lomilla parhaiten palauttaa Lapin luonnossa oleminen.

– Viikko Lapissa vastaa minulla kolmea viikkoa etelässä.

Luonto on aina ollut hänelle myös hengellisten kokemusten

ja pyhän kokemisen paikka. Tämä tuntui vahvasti, kun Antola vaelsi hiljattain Kevonkanjonin vaellusreitillä Utsjoella.

– Kun kanjonin peräseinä avautuu edessä yks kaks yllättäen, siinä tuntee vahvasti olevansa Jumalan puhuttelussa.

LUONNON JA HENGELLISYYDEN yhdistäminen on aina tuntunut Tuomas Antolasta luontevalta. Raamattua voi hänen mielestään lukea myös eräänlaisena eräseikkailuna ja suurena luontokertomuksena, jossa liikutaan järvillä, vuorilla ja erämaassa ja joka on täynnä luontoon liittyviä kertomuksia ja kielikuvia.

Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että suomalaiset pitävät luontoa tärkeänä ja kokevat pyhyyttä luonnossa. Nykyisen ärsyketulvan keskellä luonto on monille se paikka, jossa stressi ja kiire hellittävät ja jossa ihminen virittäytyy sellaiselle taajuudelle, että myös hengellisyydelle on tilaa.

”

Pääasiassa ei ole sienten löytäminen, vaan sienten äärellä ja luonnossa viipyily.

TUOMAS ANTOLA

– Jos haluaa puhutella nykyajan ihmisiä, luontoteemat kannattaa pitää esillä seurakunnissa, Antola sanoo.

Vantaan seurakunnissa on tehty hiljentymiseen liittyvä Sielun latauspiste -kokonaisuus, johon kuuluu luontopyhiinvaellusreittejä Vantaalla. Seurakunnissa on myös perinteisesti järjestetty erilaisia luontoretkiä, Korson seurakunnassa esimerkiksi suosittuja Lapin-retkiä. – Meidän tämän syksyn Lapin lu-

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ANTTI RINTALA

Tuomas Antolalle hengellisyys ja luonto ovat aina olleet luonteva yhdistelmä. Eräoppaaksi kouluttautuminen kirkkoherran työn ohessa tuo tähän lisää syvyyttä.

moa ja lepoa -retkemme tuli täyteen ennen kuin sitä ehdittiin kunnolla mainostaakaan.

YKSI OSA TUOMAS ANTOLAN luontoharrastusta on ruoka. Hän kuvailee itseään eräherkuttelijaksi.

– Lähden siitä, että maastossa ei tingitä raaka-aineista vähimmässäkään määrin. Tämä tuo tietysti vaeltamiseen sellaisen kiusallisen puolen, että rinkkani voi painaa 35 kiloa, koska siellä painavat myös eväät.

Eräherkuttelua voi onneksi perustella myös teologisesti, ainakin jos eväistä jakaa muille.

– Tuon ajatusta yhteisestä pöydästä maastoon. Eräopaskoulutuksessa tein ruokaa toisillekin, Tuomas Antola kertoo.

– Kun istutaan leirinuotiolla ja jaetaan eväät, siinä on jotain kristillistä ja pyhää. Leivän jakamisessa on kyse Jeesuksen seuraamisesta, ja eväiden arvohan nousee, kun toinen ymmärtää, että tuo on kantanut nämä tänne asti.

Sienet ovat yksi osa-alue eräherkuttelussa. Eri sienilajeja Antola arvioi tunnistavansa noin sata. Omiksi suosikeikseen hän nimeää korvasienen ja mustavahakkaan.

Korson seurakunnan sienipyhiinvaelluksella Kuusijärven ja Sipoonkorven maisemiin mahdollisemman suuren herkkusaaliin löytäminen ei kuitenkaan ole se juttu.

– Pääasiassa ei ole välttämättä sienten löytäminen, vaan sienten äärellä ja luonnossa viipyily, pyhän kosketuksessa oleminen.

Hiljenny sieniretkellä

Sienipyhiinvaellus – sukellus sienimaailmaan viidellä aistilla pyhien tekstien ja harjoitusten kera to 19.9. klo 17. Matkaoppaana ”eräopaskirkkoherra” Tuomas Antola. Yhteiskuljetus starttaa Korson kirkolta klo 17 ja paluukuljetus lähtee klo 19 takaisin kirkolle. Ilmoittautumiset 16.9. klo 16 mennessä kirkkoherranvirastoon korson.seurakunta@evl.fi tai 09 830 6550. Ilmoitathan allergiat (pyhiinvaelluksella maistellaan oppaan valmistamaa sienipiirakkaa) ja sen, tuletko mukaan yhteiskuljetukseen. Varustus: sienikori ja säänmukainen asustus (retki toteutuu säätilasta riippumatta).

Huom! Osallistujamäärä on rajattu.

Maailma tarvitsee sovintoa. Sitä kaipaavat myös perheet, työyhteisöt, yritykset ja seurakunnat. Kirkossa on innostuttu korjaamaan tulehtuneita välejä restoratiivisen sovittelun avulla. Se on ristiriitojen ratkomista niin, että kaikkien osapuolten tunteet ja tarpeet otetaan huomioon.

Restoratiivisen sovittelun kouluttaja, filosofian tohtori Maija Gellin iloitsee kirkon innostuksesta uudenlaisen työkalupakin äärellä. Hän on kouluttanut pian parisataa kirkon eri ammateissa toimivaa työntekijää ymmärtämään, miten konflikti syntyy, miten se ratkaistaan ja miten siitä syntyy pysyvää muutosta. Johtava sairaalapastori, työnohjaaja ja konsultti Markku Elo Espoon seurakunnista sekä oppilai-

tospappi ja työnohjaaja Tiina Kaaresvirta Vantaan seurakunnista valmistuivat viime keväänä Turun hiippakunnan järjestämästä restoratiivisen sovittelun koulutuksesta.

– Hakeuduin koulutukseen, koska työssä tulee eteen konfliktitilanteita, joissa osapuolet ovat tunneryöpyssä. Eteenpäin pääseminen on tuntunut hankalalta, Elo kertoo.

”

”Älkää antako auringon laskea vihanne yli.”

OHJE RAAMATUSTA

OPPILAITOSPAPPI SAA välillä henkilökunnalta pyyntöjä auttaa opiskelijoiden välisten ristiriitojen ratkomisessa.

– Halusin hyvän ja toimivan välineen näihin tilanteisiin. Sovittelusta on apua myös joissain ryhmätyönohjaustilanteissa, Tiina Kaaresvirta toteaa.

Koulutus sai hänet ajattelemaan, että sovittelu voitaisiin nähdä kansalaistaitona. Sitä sen tulisi olla myös Suomen sovittelufoorumin mielestä, joka on vienyt restoratiivisen sovittelun taitoja varhaiskasvatukseen, kouluihin ja muihin oppilaitoksiin jo parinkymmenen vuoden ajan.

Kohtaamistyön ammattilaisina sovittelun ydintaidot ovat Kaaresvirralle ja Elolle tuttuja. He osaavat havainnoida kerrottuihin asioihin liittyviä tunteita ja tarpeita sekä kuunnella puhetta niistä. Tämä kaikki on tietenkin arvokasta jo sinällään,

mutta restoratiivinen sovittelu menee pitemmälle.

– Onnistuessaan sovitteluprosessi mahdollistaa konfliktin ratkaisun ja osapuolten eteenpäin pääsemisen, eikä prosessin tarvitse välttämättä olla pitkä tai monimutkainen, Markku Elo kehuu.

MENETELMÄN LISÄKSI sovittelu on asenne ja mielentila.

– Restoratiivinen ajattelu on laaja viitekehys, joka avaa tilaa päästä eteenpäin. Se toimii hyvin ihmisten kohtaamisessa niin omassa elämässä kuin työssä, Tiina Kaaresvirta sanoo.

Kirkkoon menetelmä sopii heidän mielestään hyvin, koska sen ytimessä ovat kristilliset arvot. Ei etsitä syyllisiä eikä mietitä rangaistuksia, vaan rakennetaan yhteyttä. Jokaiselle osoitetaan kunnioitusta ja arvostusta.

Sovittelu saa aikaan ihmeitä

Pian parisataa kirkon työntekijää on saanut restoratiivisen sovittelun koulutuksen.

TEKSTI DANIELLE MIETTINEN KUVAT JUSSI HELTTUNEN

Myös osallisuuden kokemus on tärkeää. Omista teoista otetaan vastuu ja vahinkoja korjataan. Kun ihminen pyytää ja saa anteeksi, hänen on helpompi jatkaa elämäänsä eteenpäin, Kaaresvirta muistuttaa. – Rakkauden kaksoiskäsky käy hyvin yhteen restoratiivisen ajattelun kanssa: ”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Paavali kehottaa Efesolaiskirjeessä: ”Älkää antako auringon laskea vihanne yli.”

SUOMEN SOVITTELUFOORUMIN ohjelmajohtaja Maija Gellin rakentaa työkseen konfliktinratkaisun kulttuuria. Kohtaamiset kursseille osallistuvien kanssa muun muassa hiippakuntien ja Helsingin diakonissalaitoksen järjestämissä koulutuksissa ovat saaneet hänet arvostamaan lujasti kirkon työntekijöiden kohtaamisen taitoja.

Kirkon työyhteisöissä riittää silti setvittävää. Gellin kertoo, että muutamaan hiippakuntaan rakennetaan parhaillaan koulutettujen sovittelijoiden verkostoa. Seurakunnat voivat hyödyntää niitä, jos ongelmat eivät ratkea omin voimin. Omien sisäisten sovittelijoiden kouluttaminen on yleistynyt myös kunnissa ja isoissa yrityksissä.

– Restoratiivinen sovittelu on joustava ja edullinen, ja oman yhteisön sisältä koulutettu sovittelija tuntee yhteisön arvot ja ympäristön, Gellin sanoo.

Seuraavan kerran hän kouluttaa kirkon työntekijöitä tammikuussa Tampereella diakonian ja kasvatuksen päivillä.

Gellinin mieleen nousee erään sovittelijana toimineen kirkkoherran lausahdus: ”Nyt minä tiedän, mikä on tämän ajan ihme. Se on se, että osapuolet löytävät toisensa.”

Pääkaupunkiseudun vanhin rakennus, Vantaan Pyhän Laurin kirkko, on Suomen suosituimpia vihkikirkkoja.

Ensi kesän vihkiajat tulevat pian jakoon

Espoossa ja Vantaalla kriisien ratkaisemisen valmiudet paranivat, kun oppilaitospappi Tiina Kaaresvirta ja sairaalappi Markku Elo valmistuivat restoratiivisen sovittelun koulutuksesta toukokuussa.

Suositun Pyhän Laurin kirkon vihkiaikojen haku alkaa pian. Vuoden 2025 kesäkuu–joulukuulle sijoittuvien vihkiaikojen haku tapahtuu viikon 35 aikana eli 26.8.–1.9. Vihkiaikojen hakulinkki julkaistaan Tikkurilan seurakunnan kotisivulla tikkurilanseurakunta.fi kohdassa ”Vihkiajat Pyhän Laurin kirkkoon” viikon 34 aikana. Hakuajan sisällä lähetetyt toiveet ovat sikäli samanarvoisia, ettei ole väliä, minä päivänä lomake on täytetty. Etusijalla varauksessa ovat parit, joista ainakin toinen on Tikkurilan seurakunnan tai Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan Vanda svenska församlingin jäsen. Seuraavalla sijalla ovat parit, joista ainakin toinen on jonkin muun Vantaan seurakunnan jäsen ja kolmannella sijalla

Vantaan ulkopuolella asuvat. Varausjärjestelmä tarkistaa Vantaan seurakuntiin kuulumisen automaattisesti. Tarvittaessa järjestelmä arpoo, kuka pareista saa vihkiajan.

Kesällä 2025 vihkiaikoja on kesäkuusta elokuuhun lauantaiiltapäivisin 45 minuutin välein. Syyskuusta joulukuuhun vihkiaikoja on lauantaisin 60 minuutin välein. Perjantaisin on yleensä varattavissa kaksi vihkiaikaa. Vihkiaikaa hakeneet saavat tiedon saamastaan ajasta tai ilman aikaa jäämisestä viimeistään 30. syyskuuta. Vihkiaika tulee tuon jälkeen joko vahvistaa tai perua.

Pääkaupunkiseudun vanhin rakennus, Vantaan Pyhän Laurin kirkko, on Suomen suosituimpia vihkikirkkoja.

Hautausmaapäivässä saa istutusapua

Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla vietetään Hautausmaapäivää keskiviikkona 11. syyskuuta klo 9.30–14.30. Tarjolla on multaa, lannoitetta, työvälineitä ja istutusapua seurakunnan puolesta.

Hautausmaan henkilökunta tekee päivän aikana myös asia-

kastietojen päivitystä hautausmaan toimistossa. Paikalla on myös kukkamyyjä Pyhän Laurin kirkon portin läheisyydessä. Haudan hoidon lomassa voi levähtää hetken ja nauttia seurakunnan tarjoamat kahvit ja mehut hautausmaan levähdyspaikalla.

Lehti palaa ohuempaan paperiin

Kirkko ja kaupunki -lehti painetaan jatkossa kokonaan samalle paperille. Lehdessä oli tämän vuoden alusta asti käytössä malli, jossa lehden kansi ja keskiaukeama painettiin normaalia paksummalle paperille.

Taustalla oli pyrkimys siirtää lehti Postissa koneelliseen lajitteluun. Siirto koneelliseen lajit-

teluun ei kuitenkaan toiminut teknisesti odotetulla tavalla. Tämän vuoksi lehti palaa entiseen malliin, jossa paperi on sama koko lehdessä. Paperilaatuun vaikuttavat kustannussyyt: koko lehden painaminen ja jakelu nykyistä paksummalla paperilla olisi liian kallista.

PETTERI JÄRVINEN

Sunnuntaiaamu kirkonpenkissä

Sunnuntain jumalanpalvelus oli osittain hämmentävä kokemus ihmiselle, joka käy harvoin kirkon tilaisuuksissa.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU

KUVAT ESKO JÄMSÄ

Täytyy tunnustaa, että olo oli hieman ristiriitainen astuessani ennen kello kymmentä sisään Tikkurilan kirkon ovesta. Olin viimeksi osallistunut jumalanpalvelukseen eli messuun kummityttöni päästessä ripille, ja siitä oli jo aikaa.

Tässä ei toisaalta ole mitään ihmeellistä, sillä kuulun siihen suureen suomalaisten joukkoon, joka ei juuri käy messuissa eikä muissa-

kaan kirkon tilaisuuksissa, vaikka kuuluisi kirkkoon.

Olo hieman helpottui, kun Tikkurilan kirkkosalin ovella oli toivottamassa tervetulleeksi messuun neljä hymyilevää naista, kaksi pappia ja kaksi messuavustajaa. Sain käteeni virsikirjan ja messun ohjelman.

Väkeä lipui kirkkosaliin tasaisena virtana. Osa oli selvästi vakiokävijöitä, koska he halasivat ovella tervehtijöitä. Suurin osa oli vanhempaa väkeä, kuten etukäteen oletinkin, mutta mukana oli myös kourallinen keski-ikäisiä ja nuoria.

KUN PAPIT JA MESSUAVUSTAJAT olivat asettuneet paikoilleen, kanttori soitti virren 325 Tulkaa ja riemuitkaa. Suurin osa lauloi mukana. Minulle virsi ei ollut tuttu, joten kesti hetken ennen kuin pääsin kiinni sävelmään.

Virren jälkeen toinen papeista suoritti alkusiunauksen ja vuorotervehdyksen sekä lausui johdantosanat. Hän kertoi päivän aiheen ja muistutti, että ”tässä sekavassa ja pelottavassakin maailmassa on hyvä muistaa, että Jeesuksessa on meidän turvamme”. Se tuntui lohdulliselta.

Toinen papeista ryhtyi johtamaan yhteistä rippiä, johon sisältyi synnintunnustus ja synninpäästö. ”Pese meidät puhtaaksi ja anna kaikki syntimme anteeksi.”

Yritin seurata tarkasti messun ohjelmaa, mutta siitä huolimatta huomasin pudonneeni matkasta. En tajunnut, mitä virttä pitäisi laulaa, kun välissä oli erilaisia rukouksia ja raamatunlukuja.

ONNEKSI PÄÄSIN lopulta takaisin messun rytmiin. Pappi puhui saarnassa Matteuksen evankeliumiin sisältyvästä etsikkoajasta. Siinä on ky-

Tikkurilan kirkko oli kesäisenä sunnuntaiaamuna puolillaan sanan kuulijoita.

Messua suunnitellaan

tiimityönä

Tapasin messun jälkeen saarnan pitäneen papin Johanna Jakosen, avustavan papin Vilma Väisäsen, kanttori Mirjam Kyrönsepän sekä messuavustajat Matilda Hoviniemen ja Kerttu Varpulan. Kaikkien mielestä messu sujui suunnitelmien mukaan.

Johanna Jakonen kertoi, että kuultu saarna oli ollut välillä mielessä kesälomallakin. Hän aloittaa yleensä saarnan valmistelun tekemällä muistiinpanoja ranskalaisilla viivoilla, jonka pohjalta kirjoittaa tekstin.Mirjam Kyrönseppä puolestaan kertoi miettivänsä musiikkia päivän teeman mukaisesti, mutta lopulliset päätökset tehdään tapaamisessa pappien kanssa. Tällä kertaa oli mukana hänen lempivirtensä 923 Silmäni aukaise

Jakonen totesi, että messussa pyritään tarjoamaan sellaista sisältöä, josta jokainen ihminen saa jotain elämäänsä.

Papit olivat iloisia siitä, että messuun oli saatu nuoria avustajia. Nuoria kuulijoitakin on käynyt nykyään enemmän. Väisäsen mukaan kesällä käy vähemmän väkeä, mutta koskaan ei ole joutunut puhumaan tyhjälle salille.

se siitä, miten Jumala etsii ja lähestyy ihmistä. Ilmeni myös, ettei Jeesus ollut aina niin lempeä, vaan hän soimasi ihmisiä julkeasta itsekkyydestä ja välinpitämättömyydestä. Ankaria sanoja, mutta niin totta, kun ajattelee tämän päivänkin ihmisiä.

Papin mukaan etsikkoaikana voi tehdä parannuksen ja jättäytyä Jumalan hoiviin. Sen myötä tulevat elämään armo, anteeksiantamus ja pelastus. Papin päätettyä saarnansa lausuttiin uskontunnustus. Yhteen ääneen lausuttuna se kuulosti vaikuttavalta.

Papin rukoillessa muun muassa köyhien, sairaiden ja kodittomien puolesta katselin kirkkosalin ikkunoita, jotka kohoavat katonharjan korkeudelle. Ikkunoista virtaava valo loi kirkkosaliin pyhän tunnelman. Ajatukseni kulkeutuivat vaka-

vasti sairaaseen läheiseeni.

Seuraavaksi kerättiin kolehti lasten ja nuorten yksinäisyyden ehkäisemiseen. Tämän jälkeen oli taas veisausta ja rukoilua, kuten yhdessä lausuttu Isä meidän.

Pappi ilmoitti ehtoollisen alkamisesta. Tarjolla oli tällä kertaa vain alkoholitonta viiniä ja gluteenitonta leipää.

Penkeistä lähdettiin isolla joukolla alttarille. Ihmiset ottivat tarjottimelta käteensä ehtoollispikarin. Eräälle iäkkäälle ihmiselle ehtoollinen tultiin antamaan kirkonpenkkiin. Kanttori soitti hiljaista musiikkia taustalla.

Ehtoollisen jälkeen rukoiltiin ja luettiin Herran siunaus. Jumalanpalvelus oli päättynyt. Papit ja messuavustajat toivottivat salin ovella hyvää pyhää ja kesän jatkoa.

”

Harvemmin messussa käyvänä olin välillä hukassa monien rukousten ja virsien keskellä.

MARJO KYTÖHARJU

TÄMÄ KAIKKI TAPAHTUI yhden tunnin aikana. Minusta messuun sisältyi paljon kaunista, lohduttavaa ja

ajatuksia herättävää. Yksi asia kuitenkin hämmensi, ja se oli ohjelman runsaus ja nopea suorittaminen. Vakiokävijöille kaikki oli tuttua ennestään ja he tuntuivat pysyvän hyvin mukana, mutta harvemmin messussa käyvänä olin välillä hukassa monien rukousten ja virsien keskellä.

Messun suorittajat tekivät parhaansa, ja hehän toteuttivat messun normaalia kaavaa. Itse olisin kuitenkin kaivannut riisutumpaa versiota ja enemmän aikaa rauhoittumiseen ja kristinuskon sanoman sisäistämiseen.

Kannatti kuitenkin käydä katsastamassa, mitä sunnuntaiaamun jumalanpalvelus tarjoaa. Se voisi olla kiinnostava kokemus monelle muullekin kirkossa harvoin käyvälle kaupunkilaiselle. ■

Pappi Johanna Jakonen (oik.) ja messuavustaja Matilda Hoviniemi toivottivat Liisa Virran tervetulleeksi messuun.

Suntioharjoittelija Jani Korhonen keräsi kolehdin lasten ja nuorten yksinäisyyden ehkäisemiseen.

Kanttori Mirjam Kyrönseppä soitti hiljaista musiikkia ehtoollisen jakamisen aikana.

Hakunilan seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

Hakunilantie 48 avoinna ma–to klo 9–14, suljettu 11.–12.9. p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi,

Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset

YouTube: Hakunilan seurakunta

SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavoitettavissa: ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA

Musiikkihetki Facebookissa joka toinen keskiviikko klo 12.

Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.

Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO

Hakunilantie 48, suntio p. 050 409 0500 avoinna ma, ti, to klo 10–14, ke 10–15, su 11–14.

Iltakirkko torstaisin klo 18. Alkaen 5.9.

Raamattu-ilta perjantaisin klo 18.30.

Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14.

Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15. Alkaen 10.9.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12.

Toivo Café keskiviikkoisin klo 13–15. Kupponen kahvia ja kanssaihmisiä. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykseen. Ke 11.9. ei kahvilaa.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Alkaen 18.9.

Syyskauden avausmessu su 1.9. klo 12. Harri Nurminen, Sari Kokkonen, Heli Leskinen, Margit Hakamäki, Tuomas Heikkilä. Vapaaehtoisten siunaaminen tehtäviin. Kirkkokahvit.

Seniorikerho ti 3.9. klo 13. Kesäkuulumiset. Kerhon ohjaaja Minna Tervo.

Messu su 8.9. klo 12. Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Sini Nikku. Jumalan huolenpidon suojassa. Ota kirkkoon mukaan mieluisimmat villasukkasi.

Huilaa hiljaa – hiljaisuuden ilta ma 9.9. klo 17.30. Mari Sydänvuori ja Heli Leskinen.

Lähetyspiiri to 12.9. klo 18.

LÄNSIMÄEN KIRKKO

Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391 Perhekerho perjantaisin klo 9. Avoin muskari perjantaisin klo 10. Esikoiset ry. sunnuntaisin klo 14. Tarja Nieminen.

Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21. Naiset Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21.

Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18. Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20. Näkövammaisten miesten saunailta to 5.9. klo 18. Messu su 8.9. klo 10. Sari Kokkonen, Tuomas Heikkilä, Cecilia-kuoro.

MUUALL A

Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.

Lapsikuoro Kuunloiste on alakouluikäisten lasten kuoro, joka harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 16–16.45. Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoroseikkailuun! Kuoro on ilmainen. Kuoroa ohjaa kanttori Sini Nikku. Lisätietoja: sini.nikku@evl. fi.

TULOSSA

Uusi Senioripysäkki-ryhmä aloittaa Hakunilan kirkolla syksyllä 2024. Hae mukaan ryhmään nyt, sinä yli 60-vuotias! Senioripysäkkiryhmät ovat HelsinkiMission kehittämiä, ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä. Ryhmät ovat maksuttomia ja ehdottoman luottamuksellisia.

Ryhmä kokoontuu 15 kertaa 1,5 tunnin ajan kerran viikossa. Ota yhteyttä ryhmää ohjaavaan diakoni Heli Leskiseen, heli.leskinen@evl.fi tai 050 468 6410. Jokainen haastatellaan etukäteen. Ryhmän koko on 5–8 hlö.

Maanantaikirkko klo 11 ja yhteisölounaan kattaukset klo 11.30 ja klo 12.15 alkavat 7.10.

Hämeenkylän seurakunta

Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 830 6450, sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä.

Päivystävä pappi ma–pe klo 9–14, ma–ti myös paikan päällä, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti ja to klo 9–11, puhelimitse p. 09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea

Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja Solmuja parisuhteessa -neuvoja ajanvaraus alkukartoitukseen, p. 050 573 6356.

Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09

Koe tuulahdus keskiaikaa Pyhän Laurin kirkossa

Pyhän Laurin kirkossa voi osallistua ensi sunnuntaina keskiaikaiseen Pyhän Laurentiuksen messuun.

Vantaan kaupungin 50-vuotisjuhliin liittyvän messun liturgina toimii Tikkurilan seurakunnan pappi Jaakko Hyttinen. Hän on ollut toteuttamassa tätä ja muita keskiaikaisia messuja kanttori Samppa Laakson kanssa jo useasti aiemmin.

Messut ovat perustuneet keskiajalta lähtöisin olevaan materiaaliin. Turun messukirja eli Missale Aboense on vuodelta 1488, ja se on ensimmäinen Saksassa Suomea varten tehty painotuote.

– Latinankielinen Pyhän Laurentiuksen messu on vanhan katolisen messun tyylinen. Se ei kuitenkaan poikkea perusosiltaan paljoa nykyisestä luterilaisesta messusta, Hyttinen kertoo.

– Latinankieliset tekstit on käännetty suomeksi, joten messua on helppo seurata. Yli tunnin kestävässä messussa saarnaa Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan pappi Sini Aschan ruotsiksi ja suomeksi.

Messun pääosassa on kuitenkin musiikki. Kaiken laulamisen hoitaa Tikkurilan seurakunnan Corvus Laurencij -kuoro, myös rukoukset pääosin lauletaan.

– Kuoro esittää a cappellana gregoriaanista kirkkolaulua. Ainoastaan ehtoollishymnit kuoro laulaa kitaran ja huilun säestyksellä.

MARJO KYTÖHARJU

Pyhän Laurentiuksen messu su 1.9. klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Musiikki on pääosassa keskiaikaisessa messussa, kertoo pappi Jaakko Hyttinen.

Menokasvo

830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO

Auratie 3

Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Jumalanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta Usko ja oppi -ilta to 29.8. klo 19. Verkossa. Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja.

Messu su 1.9. klo 10. Jarna Wikström, Hale Heikkilä. Kirkkokahvit. Ripariencore su 1.9. klo 17. Kesän rippikoululaisten ja isosten yhteinen ilta.

Usko elämän arjessa -sarja alkaa to 5.9. klo 18. Alustus ja keskustelua ryhmissä. Yhteistyössä Raamattuopiston kanssa. Teemana: Miten kaikki alkoi? Jumala, Luoja ja Isä. Messu 8.9. klo 10. Jukka Nevala, Hannu Lehtikangas. Herättäjän kirkkopyhä ja Siioninvirsiseurat. Puhujavieraana mm. Jaakko Simojoki. Kirkkokahvit. Kirkon raamattupiiri ma 9.9. klo 18. Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja. Teemana: masennus ja ahdistus. Kirkon kuoro tiistaisin 10.9. alkaen klo 17.30. Kuoroa johtaa Hanna Perkola.

Kirkkomuskarit keskiviikkoisin kirkolla. Yli 1-vuotiaat klo 9.20–9.50, sisarusryhmä klo 10–10.30 ja alle 1-vuotiaat klo 10.40–11.10. Kausimaksu 50 e kirkkoon kuuluville, 70 e muille. Kysy vapaita paikkoja terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356.

Yhteisen pöydän ruokailut 4.9. alkaen keskiviikkoisin klo 11. Ehtoollishartaus 4.9. alkaen keskiviikkoisin klo 12. Ekavauva-ryhmä keskiviikkoisin 4.9. alkaen klo 12–14, alle 1 v. vauvoille vanhempineen. Ryhmässä jaetaan vauva-arkea ja tuetaan vauvan ja vanhemman vuorovaikutus- ja kiintymyssuhdetta. Hereillä oleville vauvoille toiminnallisia tuokioita. Ilmoittautuminen 29.8. menn.: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356. Ryhmää ohjaavat Sari Häkki ja Terhi Kuoppala. Tulossa Seurakunta tarjoaa perhevalokuvauksen su 29.9. klo 8.30–15.30 mikkelinpäivästä 2023 mikkelinpäivään 2024 seurakuntamme jäseneksi kastetun lapsen perheelle. Valokuvaaja Ilona Oranen. Varaa perheellesi valokuvausaika terhi. kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356. CAFÉ PÄHKINÄ

Lammaskuja 2 A

Kahvila aukeaa tiistaina 3.9. Avoinna ma–pe klo 10–14. Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 11.9. klo 18.

Päiväkahvin Aikaan –keskustelusarja ma, 2.9. Klo 14. Ahti Kurri alustaa DNA-tutkimuksen perusteista ja kertoo, miten vanhoja sanomalehtiä voi hyödyntää sukututkimuksen lähteinä.

Karaváki – Pieni Vene – kreikkalaisen tanssin kerho ma 2.9. klo 18. Jaakko Kara. Tanssit kerran kuussa maanantaisin.

Naisten Café ke 4.9. klo 18. Teemme Ikebana -kukka-asetelmia.

Osallistumis- ja iltapalamaksu 5 e maksetaan paikan päällä käteisellä. Ilmoittaudu, saat tarviketiedot: terhi.kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356.

Hartaushetki to 5.9. klo 13. Jarna Wikström.

Musiikkihetki to 12.9. klo 13. Hannu-Pekka Heikkilä. HAIK-piiri keskiviikkoisin 11.9. alkaen klo 10. Voimasiskot-ryhmä torstaisin 29.8. alkaen parittomilla viikoilla klo 18–19.30. Ohjaajana Sari Häkki. Kysele paikkoja: sari.hakki@evl.fi, p. 044 422 0491.

Avoin perhekahvila pikkulapsiperheille ja hoitajille perjantaisin 16.8. alkaen klo 9–12.

Miesten juttutupa torstaisin 5.9. alkaen klo 10–12.

Kamalat äidit -ryhmä teinien äideille torstaisin 5.9. alkaen parillisilla viikoilla klo 18–19.30. Ohjaajina Sari Häkki ja Mirka Renvall. Ilmoittautuminen 30.8. menn. sari. hakki@evl.fi, p. 044 422 0491. Anna Miettisen Murtumia -näyttely nähtävillä elokuun ajan kahvilan ollessa auki.

Tarja Laantin Muistoja – Memories -taidenäyttelyn avajaiset ti 3.9. klo 18. Taiteilijatapaaminen 17.9. klo 14. Näyttely nähtävillä kahvilan ollessa auki.

LAMMASPOLKU 1

Aikuisten raamattupiiri to 29.8. klo 9.30.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO

Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 5.9. klo 11. Martti Haverinen. Perhekerho tiistaisin klo 9–11

MUUALLA

Aikuis- ja seniorityön retki Kuusisaareen Didrichsenin taidemuseoon tanskalaisen modernistin Henning Pedersesin näyttelyyn 18.9. Huomaa muuttunut päivämäärä. Yhteiskuljetus 15 e, näyttelyyn omalla kustannuksella. Ilm. kirkkoherranvirastoon 15.9. menn.

Korson seurakunta

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, avoinna ma–pe klo 9–14. korsonseurakunta.fi

Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220

Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550

Laitakalenteriin!

Valon kirkon avajaisviikot

16.9.-13.10.

Myyrmäen kirkko (Uomatie 1)

Upeita konsertteja: mm. Jukka Perko, Viitasen Piia, Esa Ruuttunen & Mari Palo, Kari Jerkku, Ensemble Nylandia

Avoimet ovet 16.-19.9. klo 7-19. Opastetut kierrokset klo 13 ja 17.30.

Juhlamessu 22.9.

Lasten ja enkelien päivän perhetapahtuma 29.9.

Hiljaisuuden ilta Hiljan päivänä 8.10.

Kirkon logo vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenkirkossa

MYYRMÄEN KIRKKO Vantaankosken seurakunta

Keskustelun papin kanssa voi varata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554

Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p. 09 830 6554

Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12 diakoniatoimistolla

Diakonissan vastaanotto to 5.9., 3.10., 7.11., 5.12. klo 10–11

Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO

Merikotkantie 4

Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Avoin perhemuskari to 29.8., 5.9. ja 12.9. klo 15 seurakuntasalissa. Noin puolen tunnin mittaisen muskarihetken jälkeen leikkiä voi jatkaa perhetyön tiloissa 16.30 asti. Perhekerho pe 30.8. ja 6.9. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Lounas 2 e / perhe.

Messu su 1.9. klo 10. Elina Aro, Minttu Haapalainen, Riina Haapaniemi. Kirkkokahvit. Kirkon puuroaamiainen ma 2.9. ja 9.9. klo 10 seurakuntasalissa. Maksu 1 e.

Korttelikerho Virtapiiri 2.9. ja 9.9. klo 13 seurakuntasalissa. Juttuseuraa, kahvittelua ja ohjelmaa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 2.9. ja 9.9. klo 18 Korson kirkon kirjastohuoneessa. Aamurukouspiiri ke 4.9. ja 11.9. klo

050 599 8971, minttu.haapalainen@evl.fi.

MUUALLA

Retkeilijät Korson seurakunnassa. Seuraa retkeilijöitä Facebookissa. Kotikäynti Ikäihmisten on mahdollista varata kotikäyntiaika diakoniatyöntekijältä. Diakoniatyöntekijän käynnin tarkoitus on keskustelun avulla tukea selviytymistä arjessa. Kotikäynnin voi varata diakonissa Pia Olkkonen, p. 050 322 6560. Sienipyhiinvaellus – Sukellus sienimaailmaan viidellä aistilla pyhien tekstien ja harjoitusten kera to 19.9. klo 17. Matkaoppaana ”eräopaskirkkoherra” Tuomas Antola. Yhteiskuljetus Korson kirkolta klo 17 ja paluukuljetus lähtee klo 19 takaisin kirkolle. Ilm. 16.9. klo 16 menn. kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550 tai korson. seurakunta@evl.fi. Ilmoitathan allergiat (tarjolla oppaan sienipiirakkaa ja kahvia) ja tuletko yhteiskuljetukseen. Varustus: sienikori ja säänmukainen asustus (retki toteutuu säästä huolimatta). Huom! rajattu määrä osallistujapaikkoja.

Bussimatka Arja Korisevan konserttiin ti 19.11. Helsinkiin. Lisätietoja seuraavassa Kirkko ja kaupunki -lehdessä ja seurakunnan nettisivuilla.

KIRKONKULMA

8 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen yhteisölounas ke 4.9. ja 11.9. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa.

Ruokailun alussa on mahdollisuus hiljentyä yhteiseen hartaushetkeen kirkossa.

Seurakunnan seniorit to 5.9. ja 12.9. klo 13. Senioripiiri seurustelee.

Iltarukouspiiri to 5.9. ja 12.9. klo 18 kokoustilassa.

Messu su 8.9. klo 10. Ilkka Luukka, Jani Vanhala, Jussi Salonen. Kirkkokahvit.

Uudistettu Korso-messu su 8.9. klo 16. Vapaaehtoistyöntekijät ja kerhonohjaajat siunataan tehtäviinsä. Tuomas Antola, Jani Vanhala, Minttu Haapalainen, Jussi Salonen.

Katulähetyksen yhteisölounas ke 11.9. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa. Ruokailun alussa on mahdollisuus hiljentyä yhteiseen hartaushetkeen kirkossa.

Korso-messu to 12.9. Joona Raudaskoski, Riina Haapaniemi. Ikonimaalauskurssi joka toinen keskiviikko 18.9.–27.11. klo 16–19. Tied. ja ilm. Minttu Haapalainen, p.

Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta. Kirkonkulma avoinna ma ja pe klo 10–13.30. Hartaus pe klo 11. Diakonian viran päivää juhlistetaan ma 2.9. klo 11 Kirkonkulmassa. Tule kahvittelemaan ja tapaamaan diakoniatyöntekijöitä! Maarukanmummot neulovat diakoniatyön hyväksi ma 2.9. ja 9.9.klo 12 Kirkonkulmassa. Ota mukaan omat puikot, langat saa ryhmässä.

NIKINMÄEN

SEURAKUNTAKOTI

Surviaisenkuja 1

Perhekerho to 29.8., 5.9. ja 12.9. klo 9–11.30, kynttilähetki klo 9.45.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL

Venuksentie 4

Muskariperhekerho ti 3.9. ja 10.9. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30. Senioripiiri ke 4.9. klo 10–11.30. Kahvitarjoilu.

Rekolan seurakunta

Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi

Retriittejä pidetään luonnonläheisissä maisemissa. Ne toimivat hyvinä taukopaikkoina keskellä arkielämän kiireitä ja vaatimuksia.

Voimia hiljaisuudesta

Retritti luo tilaa latautumiseen, lepoon, rukoukseen sekä luonnon ja hiljaisuuden kuunteluun.

Retriitti tarkoittaa vetäytymistä hiljaisuuteen. Retriitissä voit hetkeksi jättää sivuun kiireisen elämänrytmin ja kuormittavat vaatimukset.

Voit ottaa tauon ja kysyä itseltäsi, mitä minulle kuuluu. Retriitissä ei keskustella muiden osallistujien kanssa, vaan sen on tarkoitus tarjota mahdollisuus rentoutumiseen, latautumiseen, oman jaksamisen ja elämänkysymysten kuulosteluun ja rukoukseen.

Hiljaisuuden retriitti

Poitsilan kartanossa 27.–29.9.

Kaikella on aikansa – minkä aika on nyt? Kuulostelemme elämänpolkumme valoja ja varjoja ja etsimme elämän suuntaa rukouksen hiljaisuudessa.

Poitsilan kartanon pihapiirissä kuljemme syksyn sylissä meren ääniä kuunnellen. Tarjolla myös hiljaisuuden joogaa.

Hinta 180 e sisältäen majoituksen, täysihoidon ja kuljetuksen. Ohjaajina Tarja Korpela ja Mari Sydänvuori

Retriitti

Hirvijärven leirikeskuksessa 11.–13.10.

Sydänsyksyn levollinen viikonvaihde hiljaisuudessa. Hirvijärven rantamaisemat ja valmis ruokapöytä sekä yhteiset kappelihetket virkistävät ruumista, sielua ja henkeä.

Retriitissä on mahdollisuus osallistua myös hiljaisuuden joogaan.

Hinta 180 e sisältäen majoituksen ja täysihoidon. Ohjaajina Tarja Korpela ja Taina Pajunen

Retriitti opiskelijoille Sipoon Nilsasgårdenissa 25.–27.10.

Tauko keskelle arkea. Retriitissä voit sulkea läppärin, unohtaa hetkeksi rästityöt, projektit, kokeet. Voit ottaa aikaa itsellesi ja hengähtää kesken syksyn kiireiden.

Retriitissä pääset mukaan hiljaisuuden joogaan ja kuulet kanteleen ikiaikaisia säveliä. Voit halutessasi osallistua yhteisiin rukoushetkiin. Retriitti on kristillinen, ja sen ohjaavat tutut ja kokeneet oppilaitospappimme Hanna Vuollo ja Tiina Kaaresvirta

Hinta 80 e sisältäen majoituksen ja täysihoidon.

Retriitti Heponiemessä 15.–17.11.

Hengähdyshetki arjen vaatimuksista. Heponiemen hiljaisuuden keskus kutsuu retriittiläisiä taukopaikalle, jossa on lupa hengähtää hetkeksi arjen vaatimuksista.

Hiljaisuudessa elämän merkityksellisyys avautuu läsnäolon, rukouksen ja lepoon vetäytyvän luonnon keskellä. Retriitissä kaikki on valmiina sinua varten.

Hinta 240 e sisältäen majoituksen, täysihoidon ja kuljetuksen. Ohjaajina Tarja Korpela ja Kari Koivula

Lue lisää retriiteistä ja ilmoittaudu www.vantaanseurakunnat.fi/retriitit

www.rekolanseurakunta.fi

Rekolan srk somessa: @rekolansrk

Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220

Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi

Satu Kippo, p. 044 422 0391

Sannamari Niemi, p. 050 329 0361

Tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.

Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706, Ben Ahlroos, p. 050 535 2450

Pia Judd, p. 040 531 7078

Hanna Paananen, p. 050 436 7712

Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO

Kustaantie 22, p. 09 830 6708

Perheolkkari ma klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Pientä välipalaa tarjolla.

Miniodarit ma ja ti klo 14–16. Miniodarit on 3.–4.-luokkalaisille tarkoitettua avointa toimintaa Rekolan kirkon nuorisotilassa. Odareissa pelaillaan ja voi saada apua läksyihin. Paikalla ovat seurakunnan lastenohjaajat. Odareihin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Silmukkasiskot ke klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi. Lapsikuoro alkaa ke 4.9. klo 16–16.45 alakouluikäisille, ilm. ja tied. suvi.hame@evl.fi, p. 050 433 3329.

Kirkkomuskarit to 5.9. alkaen torstaisin. Avoin ryhmä 0–5 v klo 9.30, taaperot 1–2 v klo 10 ja vauvat 3–12 kk klo 10.30. Ilm. ja tied. suvi. hame@evl.fi, p. 050 433 3329. Messu su 1.9. klo 10. Seppo Paulasaari ja Suvi Häme. Lähetystilaisuus su 1.9. Kirkkokahvit ja SLS:n lähetystilaisuus heti messun jälkeen n. klo 11.15 Vieraana Myanmarin Mara evankelisen kirkon pastori LB Siama.

Aamumessu ke 4.9. klo 9. Herran pyhä ehtoollinen aamulla. Urkukonsertti ke 4.9. klo 19. Leevi Lipponen soittaa mm. Bachin ja Buxtehuden teoksia. Vapaa pääsy. Messu su 8.9. klo 10. Jussi Koski ja Sirkku-Liisa Niemi sekä Rekolan kantelettaret. Syyskauden avaus ja vapaaehtoisten siunaus. Lauletaan yhdessä mm. Pekka Kivekkään runoilema uusi ”Rekolan vapaaehtoisten laulu”.

Yläovet auki – syödään yhdessä ti 10.9. alkaen klo 12. Aloitamme lyhyellä hartaudella kirkkosalissa, jonka jälkeen ruokailu seurakuntasalissa yhteistyössä Yhteisen Pöydän kanssa. Saunomismahdollisuus, oma pyyhe mukaan.

ASOLAN SEURAKUNTATALO

Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedus-

telut Asolan toiminnasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329 Päiväkerho ma, to ja pe klo 9–12. Päiväkerho on 2,5–5-vuotiaiden oma kerho. Päiväkerho tarjoaa lapselle mielekkään ympäristön ja aktiivista toimintaa ikätoverien kanssa: leikkiä, laulua, liikkumista, satuilua ja askartelua. Päiväkerhoissa myös hiljennytään hetkeksi ja tutustutaan Raamatun kertomuksiin. Tied. ja ilm. Anna-Maria Alava p. 044 422 0314 tai Kirsi Pirinen p. 050 349 9350. Perheolkkari ti klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Pientä välipalaa tarjolla. Silmukkaryhmä to klo 16–18. Ryhmässä neulotaan, virkataan ja kudotaan kahvikupin ääressä. Olet tervetullut ryhmään myös ilman käsityötä, tärkeintä on yhdessäolo. Kipuryhmä ti 3.9. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville parillisten viikkojen tiistaisin. Naisten keskusteluryhmä to 5.9. klo 13. Naisten keskusteluryhmä kokoontuu parillisten viikkojen torstaisin. Ryhmän tarkoituksena on lisätä voimavaroja arkeen. Seniorikahvila ma 9.9. klo 13–15. Kokoontuu parittomien viikkojen maanantaisin. Omaishoitajien tukiryhmä ti 10.9. klo 13. Vertaistukiryhmä omaishoitajille, tai jos koet olevasi omaishoitaja, kokoontuu parittomien viikkojen tiistaisin. Miesten keskusteluryhmä to 12.9. klo 13. Miesten keskusteluryhmä kokoontuu parittomien viikkojen torstaisin. Aiheena elämän eri osa-alueiden ihmeet ja ilmiöt. Ryhmän tarkoituksena on lisätä hyvinvointia arkeen. Ohjaajana Heikki.

MUUALLA

Toivoa naisille -ryhmä ke 4.9. klo 18–19.30. Lampirannalla Tertunkuja 4b Nikkaristiapua. Tarvitsetko apua kodin pienissä askareissa tai haluaisitko tulla tekijäksi mukaan? Seurakunnan vapaaehtoiset nikkaristit auttavat kodin pikku askareissa Rekolan alueella. Heiltä voi pyytää apua esim. palovaroittimen asennukseen, lampun vaihtoon, taulujen ripustamiseen tai pihan haravointiin. Ammattimiesten töitä ei kuitenkaan tehdä. Apu on asiakkaalle maksutonta. Lisätietoja: kirkkoherranvirasto, p. 09 830 6700 ma–to klo 9–14

VERKOSSA

Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.rekolanseurakunta.fi sekä seurakunnan YouTubekanavalla suorana tai tallenteena. Rekolan seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voi tilata osoitteesta www.rekolanseurakunta.fi.

Tikkurilan seurakunta

Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat p. 09 830 6804 ma–pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta, p. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi

Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi

Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk

X: @Tiksinsrk

Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkurilantaivaanalla.blogspot.com

Päivystävä pappi tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 p. 09 830 6202 Diakonia palvelee

Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköposti: diakonia.tikkurila@evl.fi Ajantasaiset tiedot toiminnasta ja tapahtumista www.tikkurilanseurakunta.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO

Kirkko on avoinna arkena ti, to ja pe klo 12–15 sekä muulloin tilaisuuksien mukaan.

Pyhän Laurentiuksen keskiaikainen messu su 1.9. klo 12, Jaakko Hyttinen, Suvi-Maria Roine, Samppa Laakso.

Messu su 8.9. klo 10 Terhi Viljanen, Marja Eloranta, Iina Katila.

TIKKURILAN KIRKKO

Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Avoinna arkisin ma–pe klo 7.30–21, la ja su klo 9–18. Kesällä 3.6.–30.8. ma–pe klo 7.30–20, la–su klo 9–18. Aulan palvelupiste auki kirkon aukioloaikoina. Suntiot: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila.fi

Lauantaiset iltakellot soivat klo 18. Joka kuukauden ensimmäinen la niitä on soittamassa käsin kanttori.

Keskiviikkokellot soivat kanttorin soittamina ke klo 14. Ilmoittautuminen Ensivauvat -ryhmään outi.myllyla@evl.fi p. 050 327 1634 tai kristiina.kartano@ evl.fi p. 050 363 2372 22.9. mennessä. Ryhmä vauvoille ja vanhemmille alkaa 3.10. klo 13–15 Tikkurilan kirkossa. Suljettu ryhmä kokoontuu 8–10 kertaa. Vauvan on hyvä olla ryhmän alkaessa alla puolivuotias. Ryhmässä jaetaan kokemuksia ja kuulumisia muiden kanssa sekä saadaan vertaistukea. Tarjolla kahvia ja pientä suolaista ja makeaa välipalaa.

Taaperokahvila to 29.8., 5.9. ja 12.9. klo 9.30–12 yli vuoden ikäisille lapsille aikuisen kanssa. Tarjolla kahvi/tee, voileipä sekä vauvasoseet 2 e/perhe.

Päivämusiikkikonsertti to klo 12 29.8. (Iina Katila, urut), 5.9. ja 12.9. Walk in -terapiaa on tarjolla maksutta alle 30-vuotiaille torstaisin klo 16–19. Seuraa myös @walkinterapiavantaa-Instaa. Walk in -terapia terapeuttiopiskelijoiden tarjoamaa matalan kynnyksen ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa. Keskustelu on luottamuksellista. Asiakas määrittää keskustelun lähtökohdat, hengellisistä kysymyksistä keskustellaan vain hänen sitä itse toivoessaan.

Perhepäivä pe 30.8. ja 6.9. klo 9–13. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Klo 10 Muskarikirkkohetki. Keittolounas 5 e/perhe, leipä ja kahvi 3 e/perhe. Naisten rukouspiiri pe 30.8. ja 6.9. klo 18, kokoushuone Martta. Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 31.8. ja la 7.9. klo 15, kerhohuone Toivo, 2. krs. Messu su 1.9. klo 10. Sanna Heikurinen, Annaelina Mäkilampi. Vauvakahvila ma 2.9. ja 9.9. klo 12.30–14.30. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikuinen.

Iltaperhekerho ma 2.9. ja 9.9. klo 17.30–19. Iltapala 3 e/perhe. Naisten raamattupiiri ma 2.9. ja 9.9. klo 18, kokoushuone Martta, 2. krs.

Lähetyksen päiväpiiri ti 3.9. klo 13, kerhohuone Toivo, 2. krs.

Viikkomessu ti 3.9. ja 10.9. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa.

Tiistain yhteisölounas ti 3.9. ja ti 10.9. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä tavattavissa ajanvarausta ja keskustelua varten.

Avoin kohtaamispaikka ke 4.9. ja 11.9. klo 12–15 Valo-tilassa. Kohtaamispaikassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä.

Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 4.9. klo 13, kerhohuone Rakkaus, 2. krs. Kielikerho – puhumme suomea ke 4.9. ja ke 11.9. klo 14.30–16. Kahvia ja teetä. Lisät. mirja.jalo@ evl.fi, p. 040 509 7306. The language club meets on Wednesdays from 2.30–4 PM. We learn Finnish in a casual atmosphere. Coffee and tea available.

Sinkkutoiminnan syyskauden suunnittelutapaaminen ke 4.9. klo 18–19.30 Vehkapolun kerhotilassa (käynti kirkon sisäpihalta) kaikenikäisille sinkuille.

Monikielinen raamatturyhmä to 5.9. klo 17.30, kokoushuone Joosef, 2. krs.

Nuorten aikuisten olkkari to 5.9. klo 17.30–20 Vehkapolun kerhotilassa (sisäänkäynti kirkon sisäpihalta).

Iltamessu to 5.9. ja to 12.9. klo 19. Yhteisöllisesti toteutettava iltamessuhetki toteutuu Sanassa, rukouksessa, ehtoollisessa, voimaannut-

Hääyössä pääsee naimisiin vaivattomasti, mutta arvokkaasti

Hääyö-vihkitapahtuma järjestetään perjantaina 20.9. tunnelmallisessa Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Illan aikana paikalla on useita pappeja ja kanttoreita, joten kaikki parit ehditään vihkiä. Ennakkoilmoittautumista ei ole. Vihkimisiä voidaan pitää kirkon lisäksi myös kirkon vieressä sijaitsevien Pyhän Laurin kappelin ja Pakarituvan tiloissa.

Ovet aukeavat ja vuoronumeroita vihkiajan varaamiseksi aletaan jakaa kello 18 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Samaan aikaan kappelissa alkavat myös etkot, joilla voit nauttia kakkukahveista ja virittäytyä tunnelmaan. Ensimmäinen vihkiaika on klo 19.

Yksittäisten parien vihkimisten lisäksi voidaan järjestää useamman parin yhteisvihkimisiä. Vihkitoimituksen saa tarvittaessa myös englannin tai ruotsin kielellä. Hääyössä on mahdollista myös saada myös kirkollinen siunaus avioliitolle, jos on mennyt aiemmin naimisiin maistraatissa. Vihkimisessä tarvittavat kaksi todistajaa löytyvät seurakunnan puolesta, jos parilla ei ole heitä mukanaan.

Mukaan tarvitset vain:

· tulevan puolisosi ja sormukset

· avioliiton esteettömyystodistuksen

· molempien henkilöllisyystodistukset

Apua hautojen hoitoon hautausmaalla

Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla vietetään hautausmaapäivää keskiviikkona 11.9. klo 9.30–14.30. Tarjolla on multaa, lannoitetta, työvälineitä ja istutusapua Vantaan seurakuntien puolesta.

Hautausmaan henkilökunta tekee päivän aikana asiakastietojen päivitystä hautausmaan toimistossa. Paikalla on myös kukkamyyjä kirkon portin läheisyydessä. Haudan hoidon lomassa voi levähtää hetken ja nauttia seurakunnan tarjoamat kahvit ja mehut hautausmaan levähdyspaikalla.

tavissa yhteislauluissa ja mahdollisuudessa yhteiseen hiljentymiseen. Valmistelut ja iltateetä kello 18 alkaen. Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messuhetken kantava voima. Vaivaton vihkiminen perjantaina pe 6.9. klo 14–15. Avoin vihkiaika paikalle tuleville pareille, joilla on mukanaan esteettömyystodistus,

1700-luvuilta yhdelle ja kahdelle gamballe. Mukana myös musiikkia elokuvasta Kaikki elämäni aamut. Vapaa pääsy. Messu su 8.9. klo 10, Annaelina Mäkilampi, Janne Silvast, Mirja Jalo, Mirjam Kyrönseppä. Musiikkimessu Tapio & Tapio su 8.9. klo 18, Tuomas Heikkilä, Jaakko Hyttinen. Iltakirkko Kari Tapion ja Juha Tapion lauluihin. Lastenkirkko su 8.9. klo 10. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän rukouksen jälkeen ja päättyy ehtoollisen alkaessa. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 9.9. klo 13. Suosittua kerhoa vetää rovasti Pirkko Yrjölä. Israel-piiri ma 9.9. klo 18, kerhohuone Rakkaus, 2. krs. Sukkelat Sukankutojat ti 10.9. klo 10 Vehkapolun kerhotilassa, Vehkapolku 10 (käynti kirkon sisäpihalta).

PIENTEN PAIKKA

Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO

Soittajankuja 1 Ilolan perhepäivä ma 2.9. ja 9.9. klo 9–13. Tarjolla välipala 3 e/ perhe. Ei ilmoittautumista. Kerho isille ja lapsille ti 3.9. ja 10.9. klo 17.30–19. Tekemistä aikuisille ja lapsille. Iltapala 4 e/perhe. Tule silloin kun sinulle sopii.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO

Hagelstamintie 20 A Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 12.9. klo 17.30.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO

henkilöllisyyspaperit ja sormukset. Voit halutessasi myös tehdä varauksen ennakkoon soittamalla varauspalveluun ma–pe klo 9–14 puh. 09 830 6804. Makumatka gamban seurassa, Elena Hämäläinen ja Heidi Peltoniemi la 7.9. klo 14. Ohjelmassa on kaunista ranskalaista, saksalaista ja englantilaista musiikkia 1600- ja

Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho to 29.8., 5.9. ja 12.9. klo 9.30–11. Välipala 3 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii. Pop up -lastenhoito Onko sinulla tarve käydä asioilla, levähtää tai esimerkiksi opiskella hetki ilman lasta? Pikkuhelpin oma lastenhoito Ristipuron kerhotilassa tiistaisin klo 12–15.30. Voit varata ajan aikaisintaan viikkoa ennen soittamalla Sanna Kukkoaholle, p. 050 347 3814. Jos Sanna ei pysty vastaamaan, niin laita tekstiviesti, ja sinuun otetaan yhteyttä myöhemmin. Maksuttomaan lastenhoitoon voivat tulla alle viisivuotiaat lapset. Hoitoaika on kerrallaan 1–3 tuntia. Laita lapselle omat eväät. Hoitoon otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Lapsen tulee olla terve

JANI KARLSSON

hoitoon tullessa. Ristipuron keskiviikkokerho ke 4.9. klo 13.30–15.

TAMMISTON

KERHOHUONEISTO

Tammistonkatu 29 B

Perhekerho ma 2.9. ja 9.9. klo 9.30–11. Välipala 3 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

YLÄSTÖN

SEURAKUNTATALO

Lehtikummuntie 2

Ylästön perhekerho ti 3.9. ja 10.9. klo 9.30–11. Välipala 3 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii. Elävän veden virta -rukouspiiri ma 9.9. klo 17.30.

MUUALLA

Seurakunnan vapaaehtoiset

Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu varmasti! Soita Kaarinalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys, p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä porakone pelota, ota rohkeasti yhteyttä!

Tiedustelut: diakonissa hanna. raunu@evl.fi p. 050 384 8481.

VERKOSSA

Isien ja lasten retki

Nuuksioon

Vantaankosken seurakunta järjestää isä–lapsi-retken Nuuksioon lauantaina 14.9. Retkellä kierretään noin 2 kilometrin mittainen patikointireitti, ihaillaan maisemia näköalatasanteella ja syödään eväät kodalla. Ohjelmassa on myös leikkiä, pelailua ja hauskaa yhdessäoloa. Retki on maksuton ja sopii kaiken ikäisille. Esteettömyys on huomioitu reittivalinnassa. Seurakunta tarjoaa kahvit, makkarat, pillimehut sekä poppareita. Mukaan tarvitaan päiväreppu, hyvät kengät sekä sään mukainen varustus.

Kokoontuminen on klo 10 Haltian luontokeskuksen parkkipaikalla, Nuuksiontie 84, Espoo. Ilmoittautuminen retkelle 8.9. asti osoitteessa https://bit.ly/isalapsi2024

Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret.hirvensalo@ evl.fi

Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Lasten ja perheiden uutiskirjeen voi tilata osoitteesta http://tikkurilanseurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä. Huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoi-

ta ja tekemistä nuorten kanssa kotona.

Vantaankosken seurakunta

Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi 19.–30.8. vain puh. ja sähköposti. Ma 2.9. alk. Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi

Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi

Diakoniapäivystys:

Myyrmäen kirkko (Uomatie 1): alkaen ti 3.9. klo 9–11

Myyrmäen Virtakirkolla ei enää päivystystä.

Kivistön kirkko: ma klo 13–15

Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi

Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi

Fb: Myyrmäen kirkko, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet

Ig: Myyrmäen kirkko, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN KIRKKO

Uomatie 1 Kirkko avoinna alk. ma 2.9. Vierailijoille auki ma–to klo 9–16. Muina aikoina toiminnan mukaan. Pidennetyt aukiolot ja esittelykierroksia

tulossa ma–to 16.–19.9. Perhekahvila tiistaisin alk. 3.9. klo 9.30–11. Kipinä-, Aurinko-, Kuu- ja Tähti-tilat.

Vauvakerho torstaisin alk. 5.9. klo 9.30–11. Aurinko- ja Sarastus-tilat. Messu: Ystävämessu – Friendship Mass su 8.9. klo 10. Ensimmäinen messu Myyrmäen kirkolla. Papit Mark Saba, Iiro Salminen, kanttori Mari-Annika Heikkilä. Jakarandamusiikkiryhmä, joht. Pekka Nyman. Suomen- ja englanninkielinen. Lapsille pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Kansainvälinen raamattupiiri Ystävämessun jälkeen su 8.9. klo 12.30. Suomen- ja englanninkielinen. Kirkkaus-juhlasali.

Toivoa naisille ma 9.9. klo 13. Rukouspiiri tukee Sansan medialähetystyötä. Sarastus-tila. Avoin rukouspiiri maanantaisin alk. 9.9. klo 18. Päivänsäde-tila. Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 9.9. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä. Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, ½ t. meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t. Sarastus-tila.

Martinristin raamattupiiri ti 10.9. klo 13. Loiste-tila. Israel-piiri ti 10.9. klo 18. Tukee Felm-keskusta Jerusalemissa Suomen Lähetysseuran kautta. Sarastus-tila.

Miesten raamattupiiri ti 10.9. klo 18.30. Kajo-tila. Ukkokerho ke 11.9. klo 9. Aurinkotila. Martinlaakson korttelikerho

Elämänkaari

HAKUNILAN

SEURAKUNTA

Kastettu

Aurora Christine Reinholm.

Avioliittoon kuulutettu

Konsta Erkki Ilmari Kulmala ja Viivi Pauliina Akkanen.

Hautaan siunattu

Kalle Olavi Koskelo 92 v, Vesa

Tapio Paunonen 72 v, Maj Britt

Solveig Ahtiainen 70 v.

HÄMEENKYLÄN

SEURAKUNTA

Kastettu

Amelia Charlotta Maria Kokko, Taimi Anni Maria Kössler, Milla

Maria Penninkilampi, Aili Ilona

Tuulikki Pitkänen, Anneah Livia

Raba.

Avioliittoon kuulutettu

Niina Johanna Virolainen ja Harri

Tapani Raitanen.

Hautaan siunattu

Mirja Helena Savolainen 86 v.

KORSON

SEURAKUNTA

Kastettu

Eliel Jaakko Leonhard Lode, Elisa

Aurora Kähärä, Oiva Emanuel

Alin, Oiva Maunu Iivari Kettunen, Saimi Maria Kaarina Luoma, Väinö Kimmo Olavi Määttä.

Hautaan siunattu

Seppo Sakari Silomaa 88 v, Raija

Tuulikki Tossavainen 78 v, Erkki

Uolevi Pekola 79 v.

REKOLAN

SEURAKUNTA

Kastettu

Iivo Aarni Laitala, Olli Eero Juhani

Rautanen-Lepistö, Emmi Olivia Weide.

Hautaan siunattu

Sirkku Hillevi Könnö 87 v.

TIKKURILAN

SEURAKUNTA

Kastettu

Serafiina Elina Koskimaa, Nicholas Joseph Mattison, Eliel Aarne

Ilmari Oksanen, Aaron Aki Antton Hirvikoski.

Hautaan siunattu

Maire Marjatta Vesala 94 v, Sirkku

Sirkka-Liisa Loikala 81 v, Erkka

Ilmari Suominen 69 v.

VANTAANKOSKEN

SEURAKUNTA

Kastettu

Elias Aleksi Muraja, Ronja KiiraMaria Lassila, Olivia Ellen Eila

Saarela, Olivia Eva Munde, Oliver

James Cutler, Emmanuelo Luiyi Pesu.

Avioliittoon kuulutettu

Arttu Henrik Ojanperä ja Lotta

Annika Lehtonen.

Hautaan siunattu

Raili Irmeli Klavert 88 v, Kauko

Kalevi Leppänen 87 v, Risto Olavi Lehtonen 76 v, Pirjo Mirjami

Lampinen 58 v, Sanni Esteri Järvenpää 99 v, Esteri Anja Anslin 90 v, Timo Johannes Eronen 83 v, Pekka Oiva Tapio Hietala 81 v, Aila Irene Kakko 82 v, Raila Hilkka Näsänen 77 v, Jari Juhani Sundman 63 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING

Avlidna

Liisa Helena Mattsson.

keskiviikkoisin alk. 11.9. klo 13. Sarastus-tila. Seniorikerho torstaisin alk. 12.9. klo 13. Valo-juhlasali.

Myyrmäen kirkon kuoron harjoitukset torstaisin alk. 12.9. klo 18.30. Uudet laulajat tervetulleita. Sarastus-tila.

Kirkon avajaisviikot tulossa 16.9.–13.10. Konsertteja mm. Jukka Perko & Hele Ensemble, Viitasen Piia, Esa Ruuttunen & Mari Palo, Ensemble Nylandia, Kari Jerkku, nuoria jousitaitureita. Hiljaisuuden ilta Hiljan päivänä. Juhlamessu su 22.9. klo 10. Ks. tarkemmin verkkosivuillamme ja somessa.

KIVISTÖN KIRKKO

Laavatie 2

Messu su 1.9. klo 11. Papit Maari Santala, Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kirkkokahvit.

Vantaan yhteiset siioninvirsiseurat su 1.9. klo 14.

Vaatevaraston avoimet ovet to 5.9. klo 9.30–11.30. Voit tuoda ja hakea ehjiä ja puhtaita aikuisten ja lasten vaatteita. Maksuton. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan aina kirkon ollessa auki. Varmimmin vahtimestari paikalla ma–ke klo 9–15. Vaatteiden tuomisesta ei tarvitse sopia etukäteen.

Lasten Kastehelmi-kuoro torstaisin klo 16.15. Tied. kanttori MariAnnika Heikkilä p. 044 422 0407. Kivistön kirkon kuoron harjoitukset torstaisin alk. 5.9. klo 18. Uudet laulajat tervetulleita.

Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.

Seniorikerho keskiviikkoisin alk. 11.9. klo 12.30.

Iltaperhekahvila keskiviikkoisin klo 18–19.30.

SEUTULAN KAPPELI

Solbackantie 6

Messu su 8.9. klo 12. Pappi Tiina László, kanttori Ritva Holma.

KAIVOSRISTI

Kaivosvoudintie 3

Seniorikerho keskiviikkoisin alk. 11.9. klo 10.

MUUALLA

Olotilakahvila Kivistö tiistaisin alk. 3.9. klo 11–13 Asukastila Rubiini, Rubiinikehä 2b. Kotiraamattupiiri ke 4.9. klo 15–16 Halmeilla, Louhelantie 1 G 93. Keikka-apu-päivystys tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Keikka-apu on kertaluonteista ja maksutonta vapaaehtoisapua yli 65-v. Länsi-Vantaalla asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Esim. auttamista asioilla kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, apua lomakkeiden täyttämisessä tai ulkoilukaverina. Yhteistyössä Hämeenkylän srk:n kanssa.

VERKOSSA

Ystävämessu – Friendship Mass su 8.9. klo 10. Ensimmäinen messu Myyrmäen kirkolla. Papit Mark Saba, Iiro Salminen, kanttori MariAnnika Heikkilä. Jakaranda-musiikkiryhmä, joht. Pekka Nyman. Suomen- ja englanninkielinen. Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena.

Vanda svenska församling

Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning via tidsbeställning

HELSINGE KYRKA

S:T LARS

Kyrkov. 45 Kvällsmässa med Kårböle ungdomsförening fr 30.8 kl. 18. Körsång. Guidning i kyrkan med Astrid Nurmivaara efter mässan. Kvällste i Prostgården. Eva AhlWaris och Heidi Åberg. Tvåspråkig medeltidsmässa sö 1.9 kl. 12. Sini Aschan, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso med kören Corvus Laurencij. Högmässa med konfirmation sö 8.9 kl. 12. Sini Aschan, Anu Paavola, Anders Ekberg.

DICKURSBY KYRKA

Stationsv. 12a

Ekonomiremontkurs start ti 3.9. Tisdagskvällar en gång i månaden kl.17–18. Kursen strävar till att med enkla små ändringar lära sig att behärska sin ekonomi. Förfrågningar och anmälningar: Heidi Salminen, tfn. 050 330 1828.

Sångstund för alla on 4.9, 11.9 kl. 18–19. Ungdomskväll on 4.9, 11.9 kl. 18–20.

Musiklek fr 30.8, 6.9 kl. 10–11.

ÖVRIGT

Skaparklubben startar ti 3.9 kl. 15–16.30, Kyrkoby skola “Nya huset”, årskurs 3–4.

ViAnda-kören övar på Helsingård on 11.9 kl. 12–14.

Vivandikören övar på Bygård to 12.9 kl. 17–19.

Apua tukeaja

Perheneuvonta:

Ajanvaraus p. 09 830 6799

Päivystys to klo 8–12

Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254

Tule laulamaan ruotsinkieliseen kuoroon!

Haluatko tulla mukaan iloiseen joukkoon laulamaan monipuolista kuoromusiikkia? Samalla voit parantaa ruotsin kielen taitoasi. Kaikenikäiset ovat tervetulleita. Aikaisempi kuorokokemus ei ole välttämätöntä.

Vivandi-kuoro harjoittelee 12.9. alkaen Hämeenkylässä

Bygårdissa, Ainonkuja 9, torstaisin klo 17–19. Kuoroa johtaa kanttori Anders Ekberg. Lisätietoja antaa Mary-Ann Alanne, p. 050 598 9208.

Hiljaisuus ja retriitit:

Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 338 8501 tarja.korpela@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE

Viittomakielinen messu su 1.9. klo 13.00, Olars kyrka, Rälssitilankuja 1, Espoo.

Olarin kirkon ruotsinkielinen sivurakennus.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 3.9 klo 12–14 Virtatalolla, Rajatorpantie 8. Viva-vapaaehtoinen paikalla.

Vaku ry:n Seniorikerho ma 9.9. klo 12–15 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a, kokoushuone Usko, 2. kerros. Vieraana Tytti Kauppinen, palveluneuvoja Suomen Kuurosokeat ry. Teemana näköterveys. Viittomakielinen perhekerho pe 13.9. klo 9.30–12 Malmin varustamossa, Pekanraitti 16, Helsinki.

NÄKÖVAMMAISILLE

Miesten saunailta to 5.9. klo 18–20.30 Länsimäen kirkon takkahuoneessa, Kerokuja 9. Saunomista ja pieni iltapala. Ohjaajana Lauri Varonen. Tiedustelut: Kristiina Tuohimaa, p. 050 381 8758. Pakarituvan vertaistapaaminen ke 11.9. klo 12.30–15 Pakarituvalla, Kuriirite 1. Kahvittelua ja kimppakävelyä.

KEHITYSVAMMAISILLE

Kehitysvammaisten kirkkopyhän etkot la 8.9. klo 17–19 Tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18, Helsinki. Karaokea, ystävien tapaamista ja pieni iltapala.

Kehitysvammaisten valtakunnallinen kirkkopyhä su 9.9. klo 10–14 Helsingin tuomiokirkossa, Kirkko-

10.30–12. Kokoontuminen Myyrmäkitalossa, Myyrmäen asukastilassa, Paalutori 3. Kävelemme yhdessä ulkona ja opettelemme helppoa suomen kieltä. Lapset voi ottaa mukaan. Tarkoitettu EU:n ulkopuolelta muuttaneille kotiäideille, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta. Pukeudu sään mukaan. Jos sää on erittäin huono, olemme sisällä. Welcome to the fall season KickOff! Mass with Holy Communion in English followed by a Fellowship Sun 1 Sep. at 12 pm at Tikkurila Lutheran church, Asematie 12a. Sirpa Tolppanen.

The language club on Wed 4 and 11 Sep. from 2.30 pm to 4 pm in Vehkapolku 10 c (Door in the courtyard of Tikkurila Church). We learn Finnish in a casual atmosphere. Coffee and tea available.

Multilingual Bible study group on Thu 5 Sep. from 5.30 pm, meeting room Josef. We come together to read and discuss Scripture, learn from Christian faith and pray together. We speak Finnish and English. You can also join if you speak only little Finnish or English.

katu 18, Helsinki. Osallistuminen omin kyydein. Messu, välipalaa ja juhla. Välipalan hinta 10 e. Tiedustelut ja välipalan varaus: Kristiina Tuohimaa, p. 050 381 8758.

VAMMAISILLE

Yhteisövalmennus pe 13.9. – to 24.10. Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a. Moninaisuus- ja yhteisötaitojen valmennusta. Seitsemän noin neljän tunnin mittaista ryhmätapaamista. Ilmainen. Valmennuksessa huomioitu saavutettavuus. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Anne Kuusisto p. 040 351 7193.

RETRIITIT

Hiljaisuuden retriitti 27.–29.9. Poitsilan kartanossa Haminassa. Kaikella on aikansa – minkä aika on nyt? Retriitti on levollista läsnäoloa ja pysähtymistä oman elämän tärkeiden asioiden äärelle. Kuulostelemme elämänpolkumme valoja ja varjoja ja etsimme elämän suuntaa rukouksen hiljaisuudessa. Poitsilan kartanon pihapiirissä kuljemme syksyn sylissä meren ääniä kuunnellen. Tarjolla myös hiljaisuuden joogaa. Hinta 180 e, sis. majoituksen, täysihoidon ja kuljetuksen. Ohjaajina Tarja Korpela ja Mari Sydänvuori. Ilm. 13.9. menn. https://link.webropol.com/ ep/vantaansrkyhtyma-ilmoittauduhiljaisuudenretriittiinpoitsilankartanossa

International

Äitien kielikävelyryhmä Myyrmäessä keskiviikkoisin klo

Friendship Mass – Ystävämessu Sun 8 Sep. 10 am Myyrmäki Church, Uomatie 1. The first Mass in Myyrmäki Church. Jakaranda Music Group participating. In Finnish and English. Sunday School for children.

International Bible Study Group after the Friendship Mass Sun 8 Sep. 12.30 pm Myyrmäki Church, Uomatie 1. Bring your own language Bible.

International Friendship-choir practises at Myyrmäki Church, Uomatie 1. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heikkilä, p. 044 422 0407.

Maailmassa 120 miljoonaa ihmistä on lähtenyt kotiseuduiltaan väkivallan, ilmastonmuutoksen tai muiden elinoloja uhkaavan syyn vuoksi. Monet heistä ovat kotoisin maista, joissa Kylväjä on tehnyt pitkään työtä. Kylväjä auttaa pakolaisia kokonaisvaltaisesti muun muassa Kreikassa.

”Emme

pidä itseämme osapuolena kotimaan kirkkopolitiikassa”

Lähetysjohtaja Jukka Kääriäisen mukaan maailmassa on kolme miljardia ihmistä, jotka eivät ole kuulleet Jeesuksesta. Se on isompi asia kuin opilliset kiistat.

Lähetysjärjestö Kylväjä toimii alueilla, joissa kristittyjä tai kirkkoja on vain vähän tai ei juuri lainkaan. Tai sitten maassa voi olla vahva perinteinen kirkko, joka ei ole kiinnostunut vähemmistökansallisuuksista.

Niinpä Kylväjä toimii myös Venäjän federaatioon kuuluvissa Jakuti-

an ja Burjatian tasavalloissa Siperiassa yhdessä Inkerin kirkon kanssa. Toiminta on hankaloitunut Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi, mutta yhteyttä seurakuntiin ei ole haluttu katkaista.

– Venäjällä tarvitaan evankeliumia, koska ortodoksikirkko on joutunut valtapolitiikan juoksupojaksi, Jukka Kääriäinen perustelee.

Kääriäinen piti Kylväjän kesäjuh-

lilla puheen, jossa hän ilmaisi huolensa siitä, säilyykö kirkossa mahdollisuus tehdä klassista lähetystyötä.

– Nykyisin on muotia puhua kansainvälisestä diakoniasta ja globaalista vastuusta ja välttää termiä lähetystyö. Nämä asiat ovat tärkeitä: lähetystyö on aina ollut kokonaisvaltaista eli sekä julistusta että auttamista, Kääriäinen sanoo.

– Nyt riskinä on se, että perinteinen lähetyskäsky, jonka mukaan Jeesuksen pelastustyöstä kertova ilosanoma tulee viedä kaikkeen maailmaan, jää sivuun. Tuloksena on inhimillisiä ponnisteluja hyvän puolesta, mutta ilman kristinuskon

ihmisiä ja yhteisöjä muuttavaa ulottuvuutta.

Kääriäinen korostaa sitä, että eri tavalla uskovia pitää kohdata kunnioittavasti samalla kun pidetään kiinni siitä, mikä on totta. Niin muutkin tekevät.

– Muissa uskonnoissa on ytimessä jokin asia, jota sinun pitää tehdä. Kristinuskossa rima on alhaalla. Jos myönnät, että olet syntinen ja tarvitset Jeesusta, olet sisällä.

MAAILMASSA ON Jukka Kääriäisen mukaan 2,5–3 miljardia ihmistä, jotka eivät ole kuulleet sanomaa Jeesuksesta. He kuuluvat yli seitsemääntuhanteen eri kieliryhmään. Hänestä on skandaali, miten vähän kristilliset kirkot käyttävät resurssejaan näiden ihmisten tavoittamiseen.

– Vaikka netti on olemassa, kaikilla ihmisillä ei ole sähköä eikä puhelinta. Ja lisäksi, kuten edellinen paavi Benedictus sanoi, myös Eurooppa tarvitsee jälleen evankeliointia.

Kirkon verkkosivuilla Kylväjää luonnehditaan vaikeiden alueiden lähetysjärjestöksi. Järjestö toimii myös alueilla ja maissa, joiden ni-

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT ERWIN ZAREIE JA JUSSI HELTTUNEN

Toisen polven lähetystyöntekijä

Jukka Kääriäinen on samanikäinen kuin johtamansa järjestö, 50-vuotias. Tuosta ajasta hän on asunut Suomessa vain kuuden vuoden ajan. Niistä kolme hän on toiminut Kylväjän johtajana. Sitä ennen hän työskenteli Kirkon lähetystyön keskuksessa.

– Olen lähetystyöntekijöiden lapsi. Synnyin Taiwanilla. Kotikieleni oli suomi, mutta opin puhumaan kiinaa sujuvasti ennen kuin opin englantia. Kirjoitin ylioppilaaksi Taiwanilla englanninkielisestä koulusta. Opiskelin Yhdysvalloissa teologian tohtoriksi, toimin siellä pappina ja palasimme sitten perheen kanssa Taiwaniin.

Siellä hän toimi seitsemän vuotta Suomen Lähetysseuran työntekijänä ja opetti teologiaa seminaarissa. Suomeen hän muutti ensi kertaa 2018. Hän siis tietää käytännössä, mitä ovat kansainvälisyys, lähetystyö ja elämä toisella tapaa ajattelevien ihmisten keskellä.

miä ei kerrota.

– Sekä paikallisten ihmisten että omien työntekijöidemme turvallisuuden takia emme aina voi mainita maita. Joissakin maissa on joko erittäin vaikeata tai jopa laitonta olla kristitty.

– Osa näistä maista on valtaosin islamilaisia, mutta eivät myöskään itäaasialaiset uskonnot ole niin suvaitsevia kuin on se mielikuva, mikä meillä niistä lännessä on.

Yksi Kylväjän työntekijöistä, lastenlääkäri Leena Kaartinen, työskenteli 1970-luvun alusta 2000-luvun alkupuolelle Afganistanin vuoristoalueilla vaikeissa oloissa. Time-lehti osoitti arvostusta Kaartisen tekemälle työlle naisten ja lasten terveydenhoidon hyväksi nimeämällä hänet vuoden 2005 yhdeksi eurooppalaiseksi sankariksi, sisun ilmentymäksi.

Nyt Keski-Aasian alueen tilanne surettaa Jukka Kääriäistä. Persian ja farsin kieltä puhuvia pakolaisia kohdataan kuitenkin diasporatyössä Kreikassa. Heille annetaan

tysjärjestön liberaalin mukautuvaisuuden ja konservatiivisen säilyttämisen, ”puhdas oppi edellä” -ajattelun, väliin.

– En halunnut loukata ketään noilla muotoiluilla, vaan painottaa sitä, ettei lähetystä voi lokeroida liberaalien tai konservatiivien omistamaksi asiaksi. Mitä vahvemmin katsomme ytimeen eli Kristukseen, sitä vähemmän meillä on tarvetta määritellä toisiamme ja asettaa rajoja, Kääriäinen sanoo.

– Uuden strategiamme ”Evankeliumin ilo innostaa” mukaan haluamme olla radikaalisti Kristus-keskeisiä ja lähetyskeskeisiä. Emme pidä itseämme osapuolena kotimaisessa kirkkopolitiikassa. Joudumme toki vastaamaan, kun meitä haastetaan eri suunnista.

Kylväjän avioliittokanta on perinteinen. Kuinka olennaisena asia nähdään?

– Se on meidän tukijoidemme ja työntekijöidemme tapa lukea Raamattua. Tärkeää on huomata myös linjauksemme toinen lause, eli haluamme tätäkin kysymystä lähestyä maailmanlähetyksen näkökulmasta. Toimimme alueilla, joissa perinteinen näkemys avioliitosta on itsestään selvä.

Kylväjän hallitus otti vuonna 1988 kannan, jonka mukaan järjestö ei hyväksy naisten pappeutta. Järjestön sisällä on asiassa omantunnon-

vapaus, eikä Kylväjä aseta ehtoja seurakuntien kanssa tehtävälle yhteistyölle. Kaikkien pappien kanssa toimitaan yhtä lailla sukupuolesta riippumatta.

Pappeus ei Jukka Kääriäisen mukaan ole Kylväjälle kovin keskeinen kysymys. Järjestön noin 70 työntekijästä ainoastaan neljä on pappeja. – Monille asia on yhä raamattukysymys. Itse ajattelen, että näin 35 vuoden jälkeen voisi olla tarvetta käydä sisäinen keskustelu ja arvioida asiaa uudelleen.

Kylväjä on tällä hetkellä niiden kirkon lähetysjärjestöjen joukossa, joita osa seurakuntayhtymistä ei tue taloudellisesti. Pääkaupunkiseudulla Espoo ja Helsinki eivät tue järjestöä, mutta Vantaa tukee. Kylväjällä on lisäksi nimikkosopimuksia yksittäisten seurakuntien kanssa.

Luottamuselinten enemmistöpäätöksiin ovat vaikuttaneet eri järjestöjen kannat seksuaalivähemmistöihin ja naisten pappeuteen. Kääriäistä tilanne harmittaa.

– Kirkon lähetystyön peruslinjaus Yhteinen todistus jää sivuun, kun lähetystyön sisältöä kentällä ei arvioida sen saavutusten mukaan. Toivoisin tilanteen muuttuvan. Ymmärrän toki sen, että tämä on puolin ja toisin vaikea omantunnon kysymys. Olemmeko vieraantuneet liian kauas toistemme mielenmaisemasta, Kääriäinen kysyy.

konkreettista hätäapua ja autetaan käytännön asioissa. Myös maahanmuuttajaseurakuntia on syntynyt.

Vaikeilla alueilla työskentely tarkoittaa myös sitä, että työ on hidasta. Esimerkiksi Japanissa kristillistä lähetystyötä on tehty pitkään, mutta silti kirkot ovat pieniä.

Kylväjän kehitysyhteistyö keskittyy erityisesti etnisten vähemmistöjen, naisten, lasten ja vammaisten ihmisoikeuksien ja elinolojen parantamiseen. Bangladeshissa järjestön tekemä työ on saanut yli 30 maaseutuyhteisöä sitoutumaan siihen, ettei lapsiavioliittoja enää solmita. Mongoliassa Kylväjä on yhdessä paikallisen kumppanijärjestönsä kanssa edistänyt viittomakielen käyttöä. Suomen ulkoministeriön teettämä ulkopuolinen arviointi arvioi Mongolian hankkeen yhdeksi vuoden 2023 eniten todellista positiivista muutosta aikaan saavaksi kehitysyhteistyöhankkeeksi.

KESÄKUUSSA 2023 Jukka Kääriäinen piti puheen, jossa hän asemoi lähe-

Lähetysjärjestö Kylväjä täyttää 50 vuotta

Kylväjä on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestöistä. Tänä vuonna 50 vuotta täyttävä järjestö on kooltaan melko pieni, sen toimintakulut olivat viime vuonna noin 5,7 miljoonaa euroa. Järjestön näky ja toiminnan tavoite sen sijaan on suuri.

Kun Kylväjä perustettiin vuonna 1974, kirkossa oli jo monta lähetysjärjestöä, esimerkiksi herätyskristillisistä järjestöistä Kansanlähetys. Miksi tarvittiin vielä yksi?

– Siihen aikaan oli hengellistä kuohuntaa, herätystä ja innostusta ja myös kivuliaita henkilöristiriitoja. Vahvin tekijä järjestön perustamiseen oli hengellinen: haluttiin keskittyä ulkolähetykseen, painottaa tavoittamattomien tavoittamista maailmalla, Kylväjän lähetysjohtaja Jukka Kääriäinen vastaa.

– Edelleenkään meillä ei ole omia jumalanpalvelusyhteisöjä tai herätysliikkeiden tapaista laajaa toimintaa kotimaassa. Kaikki kotimaan työmme tukee lähetystyötä.

Kylväjän näky on viedä sanomaa Jeesuksesta sinne, missä sitä ei ole kuultu. Tavoittamattomien tavoittaminen on se ekologinen lokero, johon järjestö keskittyy.

– Lisäisin tähän uuden strategiamme ajatuksen, että olemme evankeliumin vuoksi vieraanvaraisesti luterilainen järjestö. Kysymme kaikessa toiminnassamme, miten tämä liittyy lähetykseen. Jos liittyy, olemme avoimia monenlaiselle yhteistyölle. Jos ei liity tarpeeksi, toiminta voi olla oikein hyvää, mutta annamme muiden keskittyä siihen.

Musiikkia Vantaalla

TORSTAI 29.8.

Päivämusiikkikonsertti to 29.8 klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Iina Katila, urut. Konserttiin on vapaa pääsy.

KESKIVIIKKO 4.9.

Urkukonsertti klo 19 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Leevi Lipponen soittaa mm. Bachin ja Buxtehuden teoksia. Vapaa pääsy.

TORSTAI 5.9.

Päivämusiikkikonsertti klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Konserttiin on vapaa pääsy.

LAUANTAI 7.9.

Makumatka gamban seurassa, Elena Hämäläinen ja Heidi Peltoniemi klo 14 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Ohjelmassa on

kaunista ranskalaista, saksalaista ja englantilaista musiikkia 1600- ja 1700-luvuilta yhdelle ja kahdelle gamballe. Mukana myös musiikkia elokuvasta Kaikki elämäni aamut. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAI 8.9.

Musiikkimessu Tapio & Tapio klo

18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Tuomas Heikkilä, Jaakko Hyttinen. Iltakirkko Kari Tapion ja Juha Tapion lauluihin.

TORSTAI 12.9.

Päivämusiikkikonsertti klo 12

Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Konserttiin on vapaa pääsy.

TORSTAI 3.10.

Club For Five -kirkkokonsertti klo

19 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Konsertti sisältää suomalaisille

rakkaita virsiä sekä muita tunnelmallisia lauluja yhtyeen uran varrelta a cappella -versioina. Taidokas viisikko kuljettaa kuulijaa taidokkaasti läpi erilaisten tunnelmien ja musiikin tyylilajien. Liput alk. 29, 50 e Ticketmasterin kautta tai 30 e ovelta.

PERJANTAI 4.10.

Arppa klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Liput 17 e, ennakkoon biletti.fi.

Urkuri Leevi Lipponen esiintyy keskiviikkona 4.9. kello 19 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. Ohjelmistossa on muun muassa Bachin ja Buxtehuden teoksia. Konserttiin on vapaa pääsy.

Musiikkia Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa

Torstaina 29.8.

Urkuyö & Aaria: The King Is Dead! – Kuningas on kuollut! klo 21 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Dramatisointi Aleksi Barrière ja taiteilijakollektiivi. Holger Falk, baritoni, Jukka Untamala, viulu ja liidaus, Olli Leppäniemi, klarinetti, Markus Hohti, sello, Kirill Kozlovski, piano, Jenny Villanen, huilu, Xavi Castelló, lyömäsoittimet. Liput 15–45 e, lippu.fi

Lauantaina 31.8.

Joosef, Messias, Mooses ja piano klo 14 Helsingissä SibeliusAkatemian konserttisalissa, Pohjoinen Rautatiekatu 9, R-talo. Harri Saarinen, piano. 200 vuoden ajalta teoksia, joissa Raamatun henkilöt, paikat, tapahtumat ja tunnelmat näyttäytyvät soiden pianon tulkitsemina. Ohjelmassa Castelnuovo-Tedesco, Czerny, Saarinen. Vapaa pääsy.

Sunnuntaina 1.9.

Helsingin Urkukesä -festivaalin päätöskonsertissa esiintyy Helsingin tuomiokirkon oma poikakuoro Cantores Minores sunnuntaina 1.9. kello 19 Helsingin tuomiokirkossa. Kuoroa johtaa Hannu Norjanen.

Urkukesän konsertti klo 19 Helsingissä Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores, johtaa Hannu Norjanen, Olli Saari, urut. Liput 10/5 e, alle 18-vuotiaat maksutta.

Perjantaina 6.9.

Club for Five - Kirkkokonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Maija Sariola, sopraano, Saima Haapanen, altto, Jouni Kannisto, tenori, Juha Viitala, baritoni, Tuukka Haapaniemi, basso. Liput: ticketmaster. fi. Jos lippuja jää, ovelta 30 e.

Lauantaina 7.9.

Promenadikonsertti klo 10.30

Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Vokalensemblen Espiro Göteborgista, johtaa Matts Johansson, ja Walentinakören Helsingistä, johtaa Lauri Palin. Kuorot esiintyvät sekä omalla ohjelmistollaan että yhdessä. Ohjelmistossa kansanmusiikista Abbaan. Vierailu-

maksu 8 e.

Sinisten ruusujen alla klo 16

Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Italialaissaksalainen säveltäjä ja pianisti Apollonio Maiello esittää uutta musiikkiaan tulevalta EP:ltään Beneath Blue Roses. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Sunnuntaina 8.9.

Kirkkokonsertti: Club For Five klo 17 Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3. Liput Ticketmasterista ja ovelta 30 e.

Tiistaina 10.9.

Päiväkonsertti klo 12–12.30 Helsingin Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Vapaa pääsy. Virsikinkerit klo 14 Helsingissä Oulunkylän puukirkossa, Siltavoudintie 12. Tilaisuudessa kerrotaan virsien sanoitusten ja sävelten taustoista ja lauletaan virsiä yhdessä. Vetäjinä Heikki Järvinen ja Maija Pesonen-Kareinen. Vapaa pääsy.

Valkotakkien syksyn avajaiskonsertti klo 18 Helsingissä Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3. Lääketieteenkandidaattiseuran sinfoniaorkesteri Valkotakit. Ohjelmassa kamarimusiikkia. Liput 10/5 e.

Keskiviikkona 11.9. Häivähdys pyhää -konsertti klo 12 Espoossa Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Puolen tunnin päiväkonsertti. Espoon musiikkiopiston oppilaita ja opettajia. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykselle.

Iiro Rantala – Unicef-konsertti klo 18.30 Espoossa Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Rantalaa, Bachia, Bernsteinia, Lennonia ja Mozartia. Liput Lippupisteestä: 30 e, opiskelijat 20 e (+ Lippupisteen toimituskulut). Tuotto ohjataan Unicefin hätäaputyöhön. Espoon UNICEF-vapaaehtoisryhmä yhteistyössä Tapiolan seurakunnan kanssa.

Torstaina 12.9.

Urkumusiikkia ja lepoa klo 18 Helsingin Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Ota tauko hektisestä arjesta ja tule hiljentymään ja lepäämään kirkkosalissa urkujen soidessa. Voit ottaa oman tyynyn ja peiton mukaan. Nukkuminen sallittu! Vapaa pääsy.

CANTORES