Kirkko ja kaupunki 2019 20 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

7.11.2019 kirkkojakaupunki.fi

A6 Lapset viettivät yön Pakilan Hyvän Paimenen kirkossa

A 15 Keskiaikaiset sävelmät soljuvat Kallion kirkon holveissa

Näkymätön mies Yksinäisyys ja taloudellinen niukkuus syövät miestä, mutta harva puhuu siitä julkisesti

B 1

1200–1300-LUVULLA ELÄNYT KIINALAINEN RUNOILIJA MA ZHIYUAN

Aiemmin oli vain yksi, matkailua edistävä ja ihannoiva puhetapa. Nyt on myös vastakkaista ääntä, ja se voimistuu. Matkailun haitoista puhutaan vuosi vuodelta enemmän. Turisti tuntee lämpenevän ilmaston omissa nahoissaan.

Iankaikkisesti

Kulkija halajaa tielle.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 7.11.2019

REETTA VAIRIMAAN ARTIKKELI NAUTITTAVA KOHTUUDELLA, YLIOPISTO-LEHTI 8/19

Pappi vastasi: ”Voitte olla rauhassa. Herra pitää teistä huolen matkallanne.” VANHAN TESTAMENTIN TUOMARIEN KIRJA

Rukous

Pääkirjoitus

KATRI SAARELA

Raamattua voi siteerata myös rikollisesti KANSANEDUSTAJA PÄIVI RÄSÄNEN vietti viime perjantaina tuntikausia Pasilan poliisitalossa. Poliisi selvittää, syyllistyikö Räsänen viime kesän homokielteisellä twiitillään kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Rikosilmoituksen poikineessa twiitissään Räsänen arvosteli luterilaista kirkkoa siitä, että kirkko tuki vähemmistöjen oikeuksia puolustavaa Pride-tapahtumaa. Mielipiteensä vahvistukseksi hän liitti valokuvan 1930-luvun Raamatusta, jossa puhutaan häpeällisestä himosta, riettaudesta ja villiintymisestä. Moni on paheksunut Räsäsen poliisikuulustelua. Että ei kai Raamatun siteeraaminen voi olla väärin. Että miten voi edes epäillä rikosta Raamatun lukemisesta?

”

RAAMATTU EI NAUTI syytesuojaa. Raamattua voi siteerata myös rikollisella, loukkaaETELÄ-AFRIKAN valla ja vahingoittavalla tavalla. KIRKOISSA Jos joku alkaisi tylyttää Helsingin APARTHEIDIA juutalaista seurakuntaa ja poimisi sanoPERUSTELTIIN mansa vahvistukseksi Uuden testamentin RAAMATULLA. kaikkein antisemitistisimmät jakeet, kyseessä olisi varmasti rikoksen tunnusmerkistön täyttävä hyökkäys kansanryhmää vastaan. Etelä-Afrikan rotuerottelukirkoissa apartheidia perusteltiin ihan sujuvasti Raamatulla. Vieläpä samantapaisella luomisjärjestysretoriikalla, jolla vielä nyky-Suomessa Päivi Räsästä lähellä olevat kristilliset piirit perustelevat miehen ja naisen erilaista asemaa perheessä sekä naisen kelpaamattomuutta papin töihin. UUTISKUVA SUURIKOKOISTA Raamattua näyttävästi poliisitalon ovesta sisään kantavasta Räsäsestä herätti myös kysymyksen, että eikö hän tosiaan ole sieltä Raamatustaan lukenut Jeesuksen varoituksia omalla hurskaudellaan poseeraamisesta. Päivi Räsänen kertoi käyneensä kuulustelijan kanssa Pyhää Kirjaa läpi kuin raamattupiirissä. Omien sanojensa mukaan hän valaisi poliisille Roomalaiskirjeen pääsanomaa. Se on erikoista. Räsäsen Raamatussa nimittäin kielletään naisilta seurakuntalaisten opettaminen ja hengellinen johtaminen. NAISTEN PAPPEUTTA jyrkästi vastustava kansanedustaja tulkitsee siis toisten kohdalla Raamattua eri tavalla kuin omalla kohdallaan.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Isiä ylistetään teoista joita äideiltä odotetaan ilman muuta: lapsen varustaminen loskakauteen, ranskalainen letti valokuvaukseen, mokkapalat luokan myyjäisiin. Samalla isien osaamista epäillään asioissa, joita äidit saavat hoitaa omalla tyylillään. Näe, Sinä, isät sellaisina kuin he ovat. Oikeasti. Siunaa heitä.

Kirkko ja kaupunki verkossa Messun kohtalonhetket On kysyttävä, mitä nuoret haluavat, tai kohta kirkkoon ei ole enää tulijoita. Haaveilen seurakunnasta, jonka messussa on elämän syke ja jossa saa olla myös eri mieltä, kirjoittaa pappi Elina Vaittinen. Lue kolumni osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 7.11.2019

numero 20

Seuraava lehti ilmestyy 21.11. KANNEN KUVA: VILLE PALONEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

7.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

”Se sanomaton onni, joka lapsen mukana tulee, voi tulla yllätyksenä” Lastenlasten saaminen tuntui Juha Virtasesta siltä, että elämä tuli täydeksi. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

Mediassa kohistaan, että yhä harvempi suomalainen haluaa lisääntyä. Pirkkolassa asuva arkkitehti Juha Virtanen, 62, sinulla on kolme lasta ja pian neljä lastenlasta. Miksi halusit isäksi? – Ajatus lapsista kypsyi osana aikuistumista. Kun tulee isäksi, on osa sukupolvien ketjua. – Ajattelimme vaimoni kanssa, että haluamme lapsia, jos vain saamme niitä. Lapsia ei tehdä, mutta niitä voi saada. Ensimmäinen lapsemme syntyi, kun olin 28-vuotias. – Isäksi tuleminen muutti elämäni perusteellisemmin kuin kotoa pois muuttaminen, opiskelujen aloittaminen, naimisiin meneminen tai työpaikan saaminen. Mikään, mitä olin tehnyt elämässäni siihen mennessä, ei tuntunut niin suurelta identiteetin muutokselta kuin isäksi tuleminen.

2 3 4

Millaisia tunteita lastenlasten saaminen herätti sinussa? – Valtavaa kiitollisuutta. Tuntuu, että elämä jatkuu ja tulee täydeksi. – Minusta tuntuu, että tällä kaikella on tarkoitus, jota en välttämättä itse ymmärrä. Tajuan kuitenkin olevani osa sitä. – Kun tulin aikoinani isäksi, tajusin ensimmäistä kertaa, miltä omasta isästäni oli tuntunut, kun hän sai lapsia. Kun tulin ukiksi, tajusin taas, miltä isästäni oli tuntunut, kun hän sai lapsenlapsia. Mitä tärkeää olet oppinut omalta isältäsi? – Rakkauden. Isäni osasi rakastaa. Se oli enemmän tekoja kuin sanoja. Se oli uskollisuutta ja läsnä olemista. – Isäni antoi minulle mallin, että isänä ja ukkina oleminen on nimenomaan olemista. Minkälaisen neuvon antaisit ihmiselle, joka miettii, haluaako lapsia vai ei? – Älä pelkää. Mitä tuleekin, sinä selviät siitä kyllä. Olet selvinnyt siitäkin, mitä sinulla on ollut elämässäsi tähän

mennessä. – Mutta se sanomaton onni, joka lapsen mukana tulee, voi tulla yllätyksenä. – Luulen, että monia nuoria pareja vaivaa tulevaisuudenpelko. On epävarmuutta, kestääkö parisuhde. On ilmastoahdistusta ja globaaleja kriisejä. – Mutta minä näen joka puolella maailmaa suomalaisia ratkomassa visaisia ongelmia. Olemme osa ratkaisua, emme vain osa ongelmaa. Olisi vahinko, jos emme antaisi uusille ihmisille mahdollisuutta tulla tähän maailmaan.

Millainen on iltarukouksesi? – Tapasin lapseni äskettäin kunkin syntymäpäivänä Helsingin yliopiston Tiedekulmassa, mistä ostin heille lahjakirjat. Kysyin samalla kuulumiset. – Minulla ei ole avaimia lasteni onneen, mutta voin siunata heitä. Ja nyt minulla on tuore tieto, mitä rukoilla heidän puolestaan. ■ Isänpäivää vietetään sunnuntaina 10. marraskuuta.

4 A Kirkko ja kaupunki | 7.11.2019 JUSSI HELTTUNEN

Kahvilavastaava Anu Kuokkasen mukaan Café Torpet on paikka, jossa etenkin lapsiperheet verkostoituvat ja löytävät vertaistukea.

Café Torpet yritetään pelastaa Ruotsinkielinen Petruksen seurakunta on sulkemassa Café Torpet -kahvilan vuodenvaihteessa. Kahvila on etenkin haagalaisten lapsiperheiden kokoontumispaikka. Seurakuntaneuvosto perustelee päätöstään kahvilan tuottamalla tappiolla. Kahvila-aktivistit ovat perustaneet yhdistyksen, jonka kautta he etsivät uusia yhteistyökumppaneita. Kirkkoherra Daniel Björk on luvannut kahvilatilan yhdistyksen käyttöön vuoden 2020 loppuun asti. Petruksen seurakunta voi mahdollisesti osallistua kustannuksiin myös jatkossa, jos rahoitusta saadaan myös muualta.

Kirkolliskokous uusiutuu tulevan vuoden alussa Kirkolliskokous kokoontuu 4.–8.11. viimeistä kertaa nykykokoonpanossaan. Kirkolliskokousvaali, jossa valitaan edustajat seuraavalle nelivuotiskaudelle, käydään helmikuussa. Vaalien ehdokasasettelu päättyy 15.11. Kirkko ja kaupunki kysyi Helsingin hiippakunnan nykyisten ehdokkaiden halukkuutta asettua ehdolle. Arto Antturi, Kirsi Hiilamo, Jouko J. Jääskeläinen, Katri Korolainen, Paula Lehmuskallio, Marjaana Toiviainen ja Jaakko Weuro asettuvat ehdolle. Sen sijaan Jaana Hallamaa, Johanna Korhonen, Jarmo Leppiniemi ja Sami Ojala eivät asetu. Reino Halonen ei vastannut kyselyyn. Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Sateenkaaripareja vihkineitä ei rangaista Helsingin tuomiokapituli on päättänyt, ettei rankaise pappeja, jotka ovat vihkineet samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon. Tuomiokapituli käsitteli 30.10. ilmoitusta kolmesta papista, jotka ovat vihkineet samaa sukupuolta olevia pareja. Kapitulin mukaan ”asia on oikeudelliselta kannalta epäselvä”, eikä papeille ole ”tässä vaiheessa perusteltua harkita seuraamuksia”.

Tuomiokirkon maksusta päätetään ensi vuonna Tuomiorovasti Marja Heltelän mukaan Helsingin tuomiokirkossa käyvien turistien saamia palveluja pitää kehittää. Tuomiokirkkoseurakuntaan haetaan määräaikaista turistityön kehittäjää ja pysyvää palvelupäällikköä. Kehittäjän tehtävänä on tutkia turisteille tulevaa vierailijamaksua ja siihen liittyviä palveluja. Päätöksen maksusta tekee seurakuntaneuvosto vasta vuoden päästä.

Rauhannobelisti auttaa vaietun sodan uhreja Kongolaislääkäri Denis Mukwegen mukaan Kongon sota kulkee suomalaistenkin taskuissa.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ESKO JÄMSÄ

ongolainen vuoden 2018 rauhannobelisti Denis Mukwege kertoo rauhallisesti kauheuksista, joissa ihmisen pahuus toista ihmistä kohtaan on saavuttanut käsittämättömät mittasuhteet. Mukwege on naistentautien ja synnytysopin erikoislääkäri, joka johtaa Kongon demokraattisessa tasavallassa toimivaa Panzin sairaalaa. Sairaalassa on parinkymmenen vuoden aikana hoidettu yli 55 000:tä raiskauksen uhria. Raiskaus on sodankäynnin väline vuosikymmeniä jatkuneessa konfliktissa, joka on ehkä tuhoisin toisen maailmansodan jälkeen. Siinä on

kuollut jopa kuusi miljoonaa ihmistä. Tuo länsimaisessa mediassa vaiettu sota kulkee joka päivä suomalaistenkin taskussa tai käsilaukussa. – Vaikka Kongo on sodan köyhdyttämä, se on mineraalivaroiltaan rikas. Maan itäosasta löytyy kultaa, volframia ja tantaalia, jota tarvitaan muun muassa älykännyköissä. Aseelliset ryhmät, joilla on yhteyksiä myös naapurimaihin, terrorisoivat väestöä päästäkseen vapaasti käsiksi näihin mineraaleihin. Kaivoksissa käytetään surutta lapsityövoimaa, Mukwege kertoo.

PANZIN SAIRAALA tekee työtä lapsikuolleisuuden ja synnytyskuolemien vähentämiseksi, ja palvelee myös yleissairaalana. Samalla se on joutunut erikoistumaan raiskausten uhrien auttamiseen. On arvioitu, että Kongossa raiskataan joka päivä 1 100 naista. – Naisia raiskataan julkisesti, puolisonsa, lastensa ja yhteisön silmien edessä. Näin heitä halutaan nöyryyttää ja epäinhimillistää. Raiskaukset ovat usein joukkoraiskauksia. Niiden käytöstä siviilien terrorisoimiseksi kertoo, että jokaisella sotivalla ryhmällä on oma tapansa raiskata. Osa sieppaa naisia seksiorjiksi, toiset raiskaavat ensin ja tuhoavat sitten uhriensa genitaalialueet, Denis Mukweke sanoo. Hänen mukaansa raiskauksien uhreista suurin osa on naisia ja lapsia. Myös miehiä on raiskattu, heitä on potilaista vain noin prosentti. Nuo-

Denis Mukwege vieraili Suomessa viime viikolla. Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2018.

7.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

VAPAA PÄÄSY

KAY NIETFELD / DPA–LEHTIKUVA

SuRun siivet soivat 17.11. klo 18 Viikin kirkko ⟶ Agronominkatu 5, Helsinki

Musiikillinen hiljentymishetki itsemurhan tehneiden ja myös muiden omaisille, joita suru on koskettanut. Lämpimästi tervetuloa muistelemaan edesmenneitä rakkaitamme hoitavan musiikin ja laulun ääreen. Tilaisuudessa luetaan myös omaisten lähettämiä koskettavia tekstejä.

Saksan ulkoministeri Heiko Maas vieraili Panzin sairaalassa syyskuussa. Denis Mukwege esitteli hänelle sairaalaa.

rin potilas, jota Panzissa on hoi– Se, että naiset ovat alkaneet dettu, oli puolivuotias. Vanhim- kertoa kokemuksistaan, rikkoo mat ovat olleet yli 80-vuotiaita hiljaisuuden. Niin kauan kuin naisia. uhrit vaikenevat tapahtuneesPanzin sairaala on kehittä- ta, tekijät voivat jatkaa. nyt uusia leikkaustekniikoita ja Mukwegen mukaan Kongoskokonaisvaltaisia hoitoja, joil- sa tarvitaan nyt rauhanvälittäla autetaan raiskausten uhreja. jiä. Siinä Suomella voisi olla rooPelkkä fyysisten vammojen hoi- lia samoin kuin ihmisoikeuksito ei riitä, vaan en puolustaminaisia autetaan sessa. Mukwege myös henkisesti, tapasi viime viitaloudellisesti ja kolla Suomen tukemalla heidän matkallaan ulpaluutaan yhteikoministeriön KUN AUTAN söön. edustajia ja kes– Jotta tapahkusteli Kongon HAAVOITTUNUTTA tuneesta voisi toitilanteesta heiLÄHIMMÄISTÄNI, pua, tarvitaan oidän kanssaan. AJATTELEN, ETTÄ TEEN keutta. RaiskaaMukwege oli TÄMÄN JEESUKSELLE. jat pitää saada Suomessa lovastuuseen teoiskakuussa helRAUHANNOBELISTI taan ja häpeä siirluntailaisen keDENIS MUKWEGE tää uhreilta tekihitysyhteistyöjöille. Oikeus on järjestö Fidan välttämätöntä, jotta uhrit koke- vieraana. Fida on tällä hetkelvat saavansa ihmisarvonsa takai- lä ainoa suomalainen kansalaissin, Mukwege korostaa. järjestö, joka tekee pitkäjänteisMukwegella on sairaalan li- tä kehitysyhteistyötä Kongossa. säksi Panzi-säätiö, joka tarjoaa Fidan yhteistyökumppani Konoikeudellista apua ja psykologis- gossa on puolentoista miljoonan ta neuvontaa seksuaalisen väki- jäsenen helluntaikirkko CEPAC, vallan uhreille, kouluttaa naisia jolla on maassa satoja terveyskliheidän oikeuksistaan, vastustaa nikoita. lapsiavioliittoja sekä järjestää Mukwege on lääkärintoimentyöpajoja ja kouluttaa yhteisö- sa lisäksi kyseisen kirkon pappi. jen johtajia terveysneuvontaan Rakkauden kaksoiskäsky ”Raliittyvissä asioissa. kasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” KONGOSSA TAPAHTUU myös tuo hänelle voimaa auttamisedistystä. työhön. – Vielä kaksikymmentä vuot– Kun autan haavoittunutta läta sitten naisten oli vaikea puhua himmäistäni, ajattelen, että teen seksuaalisesta väkivallasta. Vain tämän Jeesukselle. Raamatussa viisi prosenttia otti yhteyttä 72 Jeesus sanoo, että hän kohtaa tunnin kuluessa tapahtuneesta. meidät nälkäisissä, sairaissa ja Nyt tuo luku on viisitoista pro- vangituissa lähimmäisissämme. senttia. On tärkeää ottaa heti Mukwege sai Suomen matkalyhteyttä, jotta esimerkiksi aid- laan lahjan Suomen Lähetyslensia voidaan torjua, Denis Muk- täjiltä eli MAF Suomelta. Järjeswege sanoo. tö lahjoitti 10 000 dollaria lentoihin, joilla MAF:n pienkoneet voivat tuoda raiskausten uhreja hoitoon tai viedä hoidon heidän luokseen. MAF:n työtä tukee tällä hetkellä kaksikymmentä pääkaupunkiseudun luterilaista seurakuntaa. ■

”

Lue laajempi artikkeli aiheesta: kirkkojakaupunki.fi

Johanna Nurmimaa, laulu, soittimet, tekstien luku Teresa Ackalin, laulu, soittimet Kai Sadinmaa, tekstien luku ja hartaussanat

HAMMASLÄÄKÄRIPALVELUT sekä PROTEESITYÖT Hammaslääkäri Satu Aalto

Meiltä myös proteesit ja osaproteesit – kuten aina ennenkin. Kyllä uusimalla paranee.

SOITA JA VARAA AIKA

09 774 5770 Hammaslääkäriasemai

Hämeentie 7, Helsinki

www.albin.fi

YLEISÖLUENTOSARJA

Kohtaaminen vai kohtaamattomuus ajassamme? ke 20.11.2019 klo 18-20 Porthania PII, Yliopistonk. 3, Hki Tunnustuksen toivo ja menettämisen pelko ajassamme Psykohistorioitsija, Suomen historian prof. Juha Siltala ke 27.11.2019 klo 18-20 Porthania PII, Yliopistonk. 3, Hki Kohtaaminen ja hyväntekeminen – merkityksellinen elämä syntyy yhteydestä toisiin ihmisiin Filosofi Frank Martela ke 4.12.2019 klo 18-20 Porthania P674, Yliopistonk. 3, Hki Rauta rautaa hioo, ihminen ihmistä – näkökulmia vastakkainasettelun hengestä ja sovinnon voimasta Piispa Teemu Laajasalo Vapaa pääsy. Järjestäjä: Therapeia-säätiö Kirsti ja Olli Blomqvist- säätiön tuella

Kerro

seksuaalisesta ahdistelusta uskonnollisessa yhteisössä

Vastaa nimettömänä kyselyyn osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Ahdistelumuistoja julkaistaan lehtiartikkelissa.

6 A Kirkko ja kaupunki | 7.11.2019 Jenilla (vas.) ja Meeri löysivät Hyvän Paimenen kirkon parvelta vapaan juoksuradan.

Iltahartaudessa katseltiin enkelin kanssa takassa palavaa tulta.

Kirkkoyössä tarjoiltiin mehua, popcorneja ja Coco-elokuva.

– Nyt lapset hiljaa, totesivat nuorisotyönohjaajat Johanna Leppänen ja Saija Mäntynen ennen hiljaisuuden portin avaamista.

7-vuotiaan Jenillan etuhammas lähti yllättäen irti hiljaisessa hetkessä.

Yökylässä Pakilan kirkon Lapset viettivät leffa-iltaa ja lopulta nukkuivat kirkon hämärässä. TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT JUSSI HELTTUNEN

arisenkymmentä silmäparia tuijottaa hämärässä isolta screeniltä elokuvaa. Lokakuisena perjantai-iltana Pakilan seurakunnan Hyvän Paimenen kirkon kokoushuone on muuttunut leffateatteriksi. On varhaisnuorten Kirkkoyö. Talon puolesta tarjolla on popcorneja ja mehua. Muut herkut lapset ovat saaneet tuoda mukanaan. Kaikkia ei elokuva kiinnosta. Osa on jo sen nähnytkin. Isot eli 12-vuotiaat saavat pelata kirkon aulassa kännyköillään. Karkkeja on pelin tiimellyksessä lennellyt pitkin penkkejä. Ne saavat olla siinä.

On rauha katsella elokuvaa ja pelata, kun kukaan ei hoputa siivoamaan kesken kaiken. Tiedossa on, että omat sotkut siivotaan leffan ja pelin jälkeen. Coco-elokuva kestää puolitoista tuntia. Se kertoo 12-vuotiaasta meksikolaisesta Miguel-pojasta, joka rakastaa musiikkia ja joutuu taikavoiman viemänä tuonelan valtakuntaan. LEFFA LOPPUU vartin yli yhdeksän. – Seuraavaksi mennään laittamaan petejä, sanoo pastori Mikael Tammilehto. Lapset juoksevat kirkon aulaan naulakoiden luokse, josta aletaan raahata patjoja ja makuupusseja kirkkosaliin. – Saatte itse valita paikat, huutelee nuorisotyönohjaaja Johanna Leppänen. Anni M., 8, levittää vaaleanpunaista alustaa ja vihreää makuupussia lattialle. – Menen tähän papin paikan eteen nukkumaan. Tuohon siniselle voi laittaa kaikki tavarat ja pehmolelun, jos ei halua pitää sitä kainalossa, hän selittää alttarikaiteen vieressä nukkumisen etuja.

Jenilla, 7, on varustautunut yöhön paksulla sähkökäyttöisellä ilmapatjalla. – Onks tää jotenkin ihmeellistä, että me nukutaan kirkossa? kysyy Anni J., 9. On se, vaikka ei mikään uusi juttu olekaan. Pakilan seurakunnassa Kirkkoöitä on järjestetty jo ainakin kymmenen vuotta. 27-vuotias Leppänen on itse osallistunut ensimmäisen kerran Kirkkoyöhän 8-vuotiaana silloisessa kotiseurakunnassaan Turun seudulla. Tämä on hänen seitsemäs Kirkkoyönsä töissä. YÖPAIDAT OVAT lasten yllä puoli kymmeneltä. Lapset nousevat kirkkosalista ylös johtavat portaat. Yläsaliin on sytytetty takka. Nuorisotyönohjaaja Ida Lemmetyinen istuu takan vieressä odottamassa. Hän ei olekaan siellä yksin, vaan seurana on nukke. Se on enkeli. Cd-soittimesta kuuluu musiikkia. Massive Attackin Teardropin rytmissä kuulee ja tuntee sydämen sykkeen. – Tää on pelottavaa, joku toteaa.

7.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

Makuupaikat löytyivät Kirkkoyössä Hyvän Paimenen kirkon klinkkerilattialta.

Hampaiden pesu sujui sutjakasti hyvässä seurassa.

Kello 23 Anni M. (vas.) ja Jenilla sukelsivat makuupusseihin ja alkoivat miettiä unijuttuja.

Anni M. heräsi ”papin paikan vierestä” unikaveri kainalossa.

lattialla Pian jokainen huomaa, ettei tarvitse pelätä. Iltahartauteen mennään hiljaisuuden portin läpi eli aikuisten käsivarsien alta. Johanna ja hänen kollegansa Saija Mäntynen seisovat vastakkain ja pitävät toisiaan käsistä kiinni. He ottavat jokaisen lapsen vuorotellen keskelleen käsien väliin, jossa ollaan hetki rauhassa ja hiljaa. Sitten lapset menevät takan ääreen kuuntelemaan musiikkia ja katselemaan tulta. Joidenkin tekee mieli vähän heilua ja toisia meinaa naurattaa. Rauha laskeutuu vähitellen. Ida pyytää lapsia miettimään, ovatko he koskaan tavanneet enkelimäistä tyyppiä. Hän laittaa Samuli Edelmanin esittämän Mua siipeis suojaan kätke -virren soimaan. – Multa irtos hammas! kuuluu yhtäkkiä lasten joukosta. Katsellaan ympärille ja Johanna huomaa, että se oli Jenilla. Häneltä oli irronnut etuhammas kesken kaiken. Tyttö oli vähän kielellä työnnellyt hammasta. Sitten se oli vain pudonnut. Iltahartauden lopuksi kaikki käyvät rinkiin, ottavat käsistä kiinni ja sanovat yhdessä Herran siunauksen.

– Eikö olekaan makkaraa? joku pojista kysyy. Kello 23 viimeiset lapset hipsuttelevat hampaiden pesulta makuupusseihin. Puolen yön aikaan kaikki ovat unessa.

Juha Leiviskän suunnitteleman Hyvän Paimenen kirkon etuosan lasikatosta alkaa tulla valoa sisään. Anni M. avaa silmänsä ja hymyilee. Aika ihana paikka heräillä. Herätys on kello 8, mutta jotkut ovat pakanneet kimpsunsa ja kampsunsa jo varttia aiemmin. Hiuksia harjatessaan Anni M. kertoo, että hän oli herännyt yön aikana yhden kerran, kun jalka oli eksynyt patjan ulkopuolelle kylmälle lattialle. Yöllä Meeri, 7, oli herännyt ja ihmetellyt, mihin hänen vieressään nukkuva ystävä oli kadonnut. – Huomasin, että Jenilla oli pudonnut ilmapatjalta! Jenilla sanoi ennen nukahtamista, ettei hän tipu, mutta kuitenkin hän tippui, Meeri kertoo nauraen. Putoamisessa ei onneksi käynyt kuinkaan. Jenilla vain hymyilee ja lähtee yöpaidassa aamiaispöytään. Hän ottaa kinkkuvoileivän ja istuu pöydän ääreen. Kohta ulos ja sitten kotiin. ■

LAUANTAIAAMUNA OSA pojista on hereillä kello 7.30. Muutkin lapset alkavat heräillä. Kuuluu supinaa, joka voimistuu pikkuhiljaa.

Kirkon kouluikäisten parissa tehtävän työn 100-vuotisjuhlaa vietetään tänä vuonna Yö kirkossa -tapahtumissa. Tapahtumat ja lisätietoja niistä löytyy osoitteesta evl.fi, hakusanoilla ”yö kirkossa”.

– Hyvää yötä Jeesus myötä, kiitos tästä päivästä. – Se oli kiva! huudetaan lopuksi. Kirkkosalissa alkaa hiljaisuus kello 22. Yläsalissa saa vielä valvoa tunnin ja syödä iltapalaa. Sen jälkeen voi paistaa vaahtokarkkeja tikunnokassa takassa.

”

Multa irtos hammas! JENILLA 7 V.

8 A Kirkko ja kaupunki | 7.11.2019

Maailman lapsilla on oikeus elää

Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:ssa 30 vuotta sitten. Mitä sopimuksella on saatu aikaan? TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVITUS HANS EISKONEN

aljon hyvää on saatu aikaan kuluneiden 30 vuoden aikana. Esimerkiksi aliravittujen lasten määrä on miltei puolittunut maailmassa, ja 1,8 miljoonaa lasta on säästynyt hivtartunnalta äitien lääkityksen ja äiti-lapsitartuntojen ehkäisyn ansiosta. Lapsen oikeuksien sopimus on valtioita sitova. Mitä se tarkoittaa käytännös-

sä? Seuraako noudattamatta jättämisestä sanktioita? SITOVUUS TARKOITTAA Suomen Unicefin ohjelmajohtajan Inka Hetemäen mukaan sitä, että sopimusta pitää noudattaa yhtä tiukasti kuin maan omaa lainsäädäntöä, eikä mikään kansallinen laki voi heikentää sopimuksen velvoitteita.

7.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

– Maat raportoivat viiden vuoden välein YK:n lapsen oikeuksien komitealle lasten oikeuksien toteutumisesta. Komitea antaa maille huomautuksia ja suosituksia. Niistä pitää kertoa julkisesti, jotta syntyy paine korjata asiat. – Sopimukseen on tehty valitusmekanismi, jossa on toistaiseksi mukana 45 maata. Pian saamme nähdä, miten se toimii: ilmastoaktivisti Greta Thunberg ja 15 muuta nuorta ovat valittaneet viiden sopimusvaltion rikkoneen lapsen oikeuksien sopimusta, koska ne eivät ole hillinneet ilmastonmuutosta tarpeeksi. Suomi on saanut komitealta huomautuksen esimerkiksi siitä, että lapsen edun ensisijaisuutta ei ole otettu huomioon päätöksenteossa tarpeeksi hyvin. Pitkät jonot psykiatrisiin hoitoihin sekä rasismin torjumisen laimeus ovat myös antaneet aihetta huomautuksiin.

”

Syntyvyys vähenee ainoastaan kouluttamalla lapsia ja perheitä. SUOMEN UNICEFIN OHJELMAJOHTAJA INKA HETEMÄKI

SIITÄ EI ole kovinkaan kauan, kun myös Suomessa kuoli paljon pikkulapsia tavallisiin lastentauteihin. Vielä lähempänä on se aika, jolloin Suomi sai Unicefin avustuksia. Apua tarvittiin vuosina 1947–51, kun sodasta toipuvaan maahan syntyi noin sata tuhatta lasta vuodessa ja syntyivät suuret ikäluokat. Lapsen oikeuksien sopimuksen sisältyy jokaisen lapsen synnynnäinen oikeus elämään. – Lapsikuolleisuuden vähentämisessä on pystytty tekemään ihmeitä. Se on puoliintunut 30 vuodessa, Inka Hetemäki iloitsee. Samassa ajassa maailman väkiluku on kasvanut 5,3 miljardista 7,2 miljardiin. Kun vuonna 1990 yli 12 miljoonaa lasta kuoli ennen viisivuotissyntymäpäiväänsä, vuonna 2018 heitä oli 5,2 miljoonaa. Kaikki eivät jaa iloa tästä saavutuksesta. Unicef saa edelleen sellaista palautetta suomalaisilta, että miksi te pidätte hengissä kehitysmaiden lapsia, vaikka väestöräjähdys uhkaa maailmaa.

– Syntyvyys vähenee ainoastaan kouluttamalla lapsia ja perheitä. Se on pitkä tie, mutta ainoa kestävä tie hillitä väestönkasvua. Niin kauan kuin lapsia kuolee paljon, perheet tekevät paljon lapsia. Toisaalta koulutettu äiti synnyttää vähemmän lapsia, Hetemäki painottaa. – Unicef tunnustaa työssään tosiasiat, vaikka se ei kaikkia hallituksia miellytä. Esimerkiksi teiniraskauksia ei voida ehkäistä käskemällä nuorisoa pidättäytymään seksistä. Se ei vain toimi, ja tutkimustieto osoittaa sen. Tarvitaan ehkäisyvalistusta. Unicefin terveysohjelmissa opetetaan kondomin käyttöä myös hivin torjumiseksi. Teiniraskaudet ovat riski sekä alaikäisille äideille että heidän lapsilleen myöhemmin elämässä. LAPSEN OIKEUKSIEN sopimusvaltiot ovat sitoutuneet myös järjestämään pakollisen ja maksuttoman perusasteen koulutuksen. Koulun ulkopuolelle jäävien lasten määrä onkin vähentynyt yli sadalla miljoonalla vuodesta 1989. Inka Hetemäen mukaan valtiot ovat lisänneet peruskoulutusta todella reippaasti, mutta opetuksen laadussa on monissa maissa vakavia puutteita. Erityisesti puuttuu päteviä opettajia. Vaikka oppimistulokset ovat heikompia huonossa peruskoulussa, se on Hetemäen mukaan ilman muuta tyhjää parempi. Koulu on monelle lapselle turvapaikka vanhempien ollessa töissä, ja siellä pääsee leikkimään toisten lasten kanssa. Jos koulussa tarjotaan ruokaa, se voi olla monelle päivän ainoa ateria. LAPSEN OIKEUKSIEN sopimuksen ovat vahvistaneet kaikki muut YK:n jäsenmaat paitsi Yhdysvallat, joka on monien muidenkin kansainvälisten sopimusten ulkopuolella. Toisaalta sopimuksessa ovat mukana kaikki lasten kannalta pahimmat, sotaa käyvät maat, joissa juuri mikään lapsen oikeus ei toteudu, kaikkein vähiten lapsen suojelu väkivallalta ja pakolaisuudelta. Mitä sopimus merkitsee esimerkiksi Afganistanissa, Somaliassa tai Irakissa? – Näillä mailla on ollut vahva tahtotila edistää lapsen oikeuksia ja hyvinvointia. Jokainen valtio ymmärtää, että heidän tulevaisuutensa riippuu siitä, kuinka he kohtelevat lapsiaan. Mutta konfliktitilanteessa valtioiden tekemät sopimukset unohtuvat, Hetemäki sanoo. ■ YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta 20.11.

Kun lapsi syntyy, hän saa ihmisoikeudet Lapsen oikeuksien sopimus takaa jokaiselle lapselle elämän perusasiat, joita helposti tulee pidetyksi itsestäänselvyyksinä Suomessa. Sopimuksen mukaan lapsella ”on syntymästään lähtien oikeus nimeen ja kansalaisuuteen sekä, mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan”. Sopimusvaltiot myös lupaavat suojella lasta ”kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä tai välinpitämättömältä tai huonolta kohtelulta tai hyväksikäytöltä”. Myös kuritusväkivalta on kielletty. Edelleen, lapsella on ”oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista”. Näihin sisältyvät perusterveydenhuolto ja puhdas vesi. Sopimusvaltiot lupaavat toimia ”poistaakseen lasten tervey-

delle vahingollisia perinteisiä tapoja”, mikä viittaa vahvasti sukupuolielinten silpomiseen. Moni valtio, esimerkiksi Kenia, on sen jälkeen luokitellut tyttöjen ympärileikkauksen rikokseksi omassa lainsäädännössään. Sopimus on laaja. Se takaa lapselle mielipiteenvapauden ja yksityisyyden suojan, ja siinä säädetään myös esimerkiksi lasten huostaanotosta sekä vammaisten lasten ja pakolaislasten elämän turvaamisesta. Lapsen terveyttä ja kehitystä haittaavan työn teettäminen on kielletty. Lasta on suojeltava seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja huumausaineilta sekä ihmiskaupalta, kidutukselta ja kuolemanrangaistukselta, vaikka hän olisi tehnyt rikoksen alle 18-vuotiaana. Sopimuksen lisäpöytäkirjan mukaan alle 18-vuotiaita ei saa värvätä asevoimiin. Se on voimassa 170 maassa.

Oma koti palvelukodissa

Antoisaa elämää hyvien palveluiden parissa Tervetuloa tutustumaan meihin! Soita ja varaa aika, tj Carola Sandberg

 050 305 9051 Palvelukoti Kukkasrahasto

Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

ASUMISTA JA PALVELUA HELSINGIN SYDÄMESSÄ  palvelukotikukkasrahasto.fi

Kun elämä ajaa miehen tiukille Suomalaisen miehen asiat ovat keskimäärin hyvin. Moni sinnittelee kuitenkin taloudellisen niukkuuden ja yksinäisyyden kanssa. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU JA PAULI JUUSELA KUVAT VILLE PALONEN

Kirkko ja kaupunki | 7.11.2019

ällä hetkellä menossa on tilanne, jossa ei ole varmuutta, jatkuuko parisuhteeni vai ei, nelikymppinen Sami (nimi muutettu) sanoo. Sami kuvaa kuluvaa syksyä yhdeksi aikuisikänsä vaikeimmista elämänvaiheista. Erityisen kipeältä tuntuu se, että parisuhteen kriisi tuli hänelle osittain yllätyksenä. Raskas tilanne on tuntunut painostavana olona rinnan alueella ja tihentynyt erityisesti viikonloppuina, kun Sami on ollut yksin kotona. – Parikymppisenä yritin vastaavassa tilanteessa turruttaa tunteitani alkoholin avulla, mutta se ei toiminut erityisen hyvin. Iän myötä olen alkanut ymmärtää, että vastoinkäymiset elämässä eivät ole maailmanloppu. Nyt tähän ei ole tullut torjuntaa, vaan yritän työskennellä tunteiden kanssa ja mennä eteenpäin niiden hyväksymisen kautta, hän sanoo. Arkipäivinä Sami kokee saavansa työyhteisöltään välillistä tukea. Elämäntilanne ei juurikaan tule puheeksi työkavereiden kanssa, mutta työporukkaan kuuluminen kantaa häntä eteenpäin. Muutama vuosi sitten Sami teki onnistuneen paluun työelämään tarttumalla lähilehdestä löytämäänsä tarjoukseen. Silloisen kodin läheltä Itä-Vantaalta löytyi palkkatuettu työpaikka, jossa hän pystyi yhdistämään aikaisempia työkokemuksiaan ITja kuljetusalalla. Mielenkiintoiselta tuntuva työ jatkuu nyt palkkatyönä. Parisuhdekriisissä Sami on saanut suurimman avun luonnosta, musiikista, liikunnasta ja läheisiltä ystäviltä. Erityisesti puhuminen toisten miesten kanssa on keventänyt oloa. Nämä asiat yhdistyivät edellisenä viikonloppuna, kun hän teki ystäviensä kanssa useamman päivän mittaisen metsäretken.

Kun ystävykset musisoivat illalla majoituskodassa, Sami ällistyi huomatessaan, miten hyvältä ja turvalliselta hänestä tuntui. – Retken aikana yksi kavereistani tuli juttelemaan kahden kesken. Hän oli miettinyt jaksamistani ja kysyi, haluaisinko jutella. Se oli upea ele. Siinä hetkessä halaus tuntui puhetta tärkeämmältä. Juttelemme varmasti lisää myöhemmin, Sami sanoo.

”

Yksi kavereistani tuli juttelemaan kahden kesken. Hän oli miettinyt jaksamistani ja kysyi, haluaisinko jutella. Se oli upea ele. VANTAALAINEN SAMI

MIESTEN HAASTAVAT elämäntilanteet nousevat esiin asiakaskyselyssä, jonka Hakunilan seurakunnan diakoniatyöntekijä Johanna Lehmusmies teki tänä vuonna. Kyselyn vastaajat olivat diakoniatyön asiakkaita vantaalaisissa Korson, Rekolan ja Tikkurilan seurakunnissa. Vastauksia saatiin yhteensä 77, ja niistä 26 tuli miehiltä. Lehmusmies ei alun perin jaotellut vastauksia sukupuolen mukaan. Kun hän sen teki, tulokset yllättivät. Tutkimukseen vastanneista miehistä peräti 84 prosenttia ilmoitti elävänsä yksin.

Diakoniatyöntekijän vastaanotolle tulevat naiset ovat Lehmusmiehen mukaan yleensä kaksi–kolmekymppisiä tai sitä vanhempia, ja heillä on lapsia. Miehet sen sijaan asuvat usein yksin. Moni heistä on eronnut, ja lapset ovat ex-vaimolla ja saattavat asua kaukanakin. Lehmusmiehen mukaan osa miehistä erakoituu eron jälkeen. TALOUSONGELMAT OVAT tavallisin syy tulla diakoniatyöntekijän vastaanotolle. Johanna Lehmusmiehen mukaan naiset ottavat miehiä useammin puheeksi myös muut asiat kuten oman jaksamisen, lasten ongelmat tai mielenterveyden. Miehet puhuvat naisia suoremmin päihteiden käytöstään. – Todella harvoin diakonia-asiakkaiden ongelmien taustalla on pelkästään taloustilanne. Yleensä monet asiat ovat kasautuneet, ja esimerkiksi velat pahentavat tilannetta, Lehmusmies sanoo. Osa yksin asuvista miehistä kertoo olevansa yksinäisiä. – Jos kokee itsensä yksinäiseksi, siitä kannattaa puhua meidän diakoniatyöntekijöiden kanssa. Esimerkiksi Hakunilan seurakunnassa Länsimäen kirkolla toimiva Miehet keittiössä -ryhmä syntyi, kun miehiä leskeytyi, eivätkä kaikki osanneet valmistaa ruokaa, Lehmusmies sanoo. Lehmusmiehen tekemässä kyselyssä nousee esiin myös se, että miehillä taloudellinen niukkuus ja yksinäisyys kietoutuvat yhteen. Kun työttömyys tai muu vastoinkäyminen ajaa talouden tiukille, toisten ihmisten seuraan vieneet harrastukset ja kahvilassa käyminen jäävät pois. Taloudelliset vaikeudet heijastuvat myös miesten suhteessa omiin lapsiinsa. Kun ei pysty tarjoamaan lapselleen perusasioita, kokee itsensä huonoksi vanhemmaksi. Yksi kyselyyn vastannut mies kirjoittaa: ”Vaikka lapseni asuvat lähellä, en voi tavata heitä, koska

7.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

”

Isät saattavat elää arkiviikon pelkällä kaurapuurolla, jotta olisi varaa syödä hyvin viikonloppuna, kun lapset tulevat heidän luokseen. HYVINVOINNIN TUTKIJA SAKARI KAINULAINEN

Osa kokee oman taloudellisen tilanteensa muuttamisen vaikeaksi, mutta etsii elämäänsä mielekkyyttä ja pitää jaksamisestaan huolta esimerkiksi ihmissuhteiden ja henkisyyden avulla. Osa antaa vaikeassa tilanteessa periksi eikä enää yritä parantaa elämänlaatuaan. Aineiston analysoiminen on vielä kesken. Keväällä 2020 tutkijat osaavat kertoa, onko miesten ja naisten selviytymiskeinoissa eroja. Aikaisempi tutkimustieto viittaa Sakari Kainulaisen mukaan siihen, että naiset suhtautuvat ongelmatilanteisiin joustavammin kuin miehet. Tämä on näkynyt esimerkiksi Itä-Euroopan yhteiskunnallisissa murroksissa, joissa naisten pienimuotoinen yritystoiminta on noussut tärkeäksi.

jääkaappi on tyhjä. Vaikka käyn töissä, pakollisten menojen jälkeen en pysty ostamaan lapsille huonekaluja tai vaatteita, saati ruokaa.” MIESTEN ETÄVANHEMMUUTEEN liittyvä sinnittely nousi esiin myös keväällä 2018 kerätyn Helsingin Sanomien niukkuuskyselyn vastauksissa. Diakoniaammattikorkeakoulun tutkija Sakari Kainulainen kertoo, että monelle kyselyyn vastanneelle miehelle omat lapset olivat keskeinen asia, joka auttoi heitä jaksamaan elämässä. Rahanpuute saattoi kuitenkin estää lasten tapaamisen. – Miehet kertoivat arkisesta sinnittelystään. Isät saattavat esimerkiksi elää arkiviikon pelkällä kaurapuurolla, jotta olisi varaa syödä hyvin viikonloppuna, kun lapset tulevat heidän luokseen, Kainulainen sanoo. Kainulaisen mukaan niukkuuskyselyn avulla saatu tieto ei tue julkisessa keskustelussa toistuvia käsityksiä laiskoista huono-osaisista. – Tutkijoillekin tuli yllätyksenä se, miten usein rahattomuuden aiheuttamien paineiden alla sinnittelevä, niukkaa elämää elävä ihminen on työssäkäyvä. VAIKEIDEN TILANTEIDEN voittamiseen tarvitaan henkistä voimavaraa, jota selviytymisen ja hyvinvoinnin tutkijat kutsuvat resilienssiksi. Ihminen, jolla on resilienssiä, ei lamaannu eteen tulevasta esteestä, vaan suhtautuu tilanteeseen joustavasti ja ratkaisukeskeisesti. Hän löytää uusia tapoja ajatella asioita ja tekee elämäänsä muutoksia. Tutkija Varpu Wiens on erottanut niukkuuskyselyn vastauksista kolme erilaista tapaa suhtautua tukalaan rahatilanteeseen. Osa yrittää aktiivisesti saada raha-asiansa hallintaan. He pyrkivät kehittämään itseään, vähentämään kulujaan ja lisäämään tulojaan.

– Näyttää siltä, että miehet ovat keskimäärin naisia mustavalkoisempia ja yrittävät useammin ratkaista ongelmiaan yhdellä opitulla tavalla. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että moni pienellä paikkakunnalla koko ikänsä asunut mies jää kotipaikkakunnalle, vaikka työpaikkoja ei enää ole. He eivät pyri ratkaisemaan tilannetta vaihtamalla asuinpaikkaa tai kouluttautumalla uudelleen. Kainulainen toteaa kuitenkin, että resilienssi ei ole suomalaisille miehille tuntematonta. Suurin osa työpaikan menettävistä miehistä työllistyy uudestaan. Moni osoittaa työelämän muutoksissa luovuutta ja uusiutumiskykyä. – Paljon riippuu ihmisen omasta ajattelutavasta. Pitää löytää jotakin sellaista, mihin tarttuminen kiinnostaa itseä. Moni mies on esimerkiksi kouluttautunut uudelleen ihmissuhdealalle, vaikka olisi työskennellyt siihen saakka perinteisissä äijäammateissa, Kainulainen sanoo. YHTEISÖDIAKONI Eeva Lehtineva työskentelee Vantaan Yhteisessä pöydässä. Yhteinen pöytä on Vantaan seurakuntien ja kaupungin perustama organisaatio, jolla on hävikkiruokaterminaali ja laaja yhteistyöverkosto, joka jakaa ruoka-apua. Lehtineva tapaa työssään monenlaisia miehiä niin hävikkiterminaalin tukityöllistettyinä ja vapaaehtoisina kuin ruoka-avun verkoston toimijoina ja asiakkaina. Lehtinevan mukaan monille miehille on yhä tabu puhua ongelmistaan ja kertoa asioistaan nimillään ja kasvoillaan esimerkiksi lehtien palstoilla. – Meidän kulttuurissamme on tässä yhä musta piste. Miehen täytyy näyttää ulos-

Kirkko ja kaupunki | 7.11.2019

Tänä syksynä Kallio on aloittanut lähihoitajan opinnot Vantaan Ammattiopisto Variassa. Kallio kertoo tähtäävänsä lastenohjaajan työhön. Ala on kiinnostanut häntä jo pitkään, ja yläkoululaisena hän teki oman TET-harjoittelunsa päiväkodissa. – Lasten kanssa toimiminen, lapsista huolehtiminen ja lasten kasvattaminen ovat aina vetäneet minua puoleensa. Töitä riittää varmasti, sillä kyseessä on erittäin vahvasti naisvaltainen ala, jossa miehillä on kysyntää. Nämä ovat tosiasioita, Kallio perustelee. Pitkän tähtäimen unelmakseen Kallio kertoo erityisopettajan ammatin. Siinä hän voisi auttaa lapsia, jotka tarvitsevat arjessa erityistä tukea. Kalliolla itsellään on adhd eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Hän on saanut kouluvuosina apuopettajan tukea muun muassa isossa ryhmässä toimimiseen ja tunteiden hallintaan.

”

Miehen täytyy näyttää ulospäin pärjäävältä ja suoriutua erityisesti työelämässä. Kulttuurissamme vaatii pokkaa kertoa epäonnistumisestaan. YHTEISÖDIAKONI EEVA LEHTINEVA

päin pärjäävältä ja suoriutua erityisesti työelämässä. Se, ettei onnistukaan vaan kokee joutuvansa toisten arvioinnin kohteeksi, on vaikea paikka. Mieheltä vaatii rohkeutta ja hirmuista pokkaa tulla esiin ja kertoa epäonnistumisestaan, Lehtineva sanoo. Erotilanteissa lapset jäävät yhä usein äidille ja viettävät pääosan arjestaan äidin kanssa. Vantaalla yksinhuoltajista noin 85 prosenttia on naisia. Lehtineva uskoo, että lapsiin liittyvät rutiinit kannustavat naisia jaksamaan. Hän on huolissaan myös yhteiskunnan turvaverkkojen aukoista. Moni mies solahtaa niiden läpi. – Näin voi käydä esimerkiksi parisuhdekriisin, sairauden, onnettomuuden tai työttömyyden vuoksi. Kohtaan työssäni niin duunareita kuin johtavassa asemassa olleita. Kun elämässä tapahtuu jotakin ikävää ja yllättävää, tarvitaan ympärille hyviä ja uskollisia ystäviä, jotka kestävät kriisin ja antavat tukea, Lehtineva korostaa. Kaikilla tällaisia ystäviä ei kriisin hetkellä ole. Silloin avuksi voi tulla mielekäs vapaaehtoistyö tai työllistyminen, vaikka ensin tuetusti. Lehtinevan mukaan elämän syrjään kiinni pääsemisestä kertoo se, että hävikkiterminaalin tukityöllistetyistä useampi kuin joka kolmas on saanut sen jälkeen töitä. – Se on kova prosentti, kun ajattelee, miten monen ikäistä väkeä meillä on, Lehtineva sanoo. MIEHET HAKEUTUVAT naisia useammin tekniikan ja liikenteen aloille. Tämä näkyy selvästi Vantaalla, jossa yli puolet miesten suorittamista tutkinnoista

on tekniikan ja tietojenkäsittelyn aloilta. Vantaalaisia miehiä työllistävätkin eniten kauppa, kuljetus, teollisuus ja logistiikka. Valmiit lokerot eivät ole koskaan olleet 16-vuotiaan Jere Kallion juttu. – Lapsena en leikkinyt autoilla juuri lainkaan. Olen aina ollut oma itseni ja rikkonut stereotyyppejä, hän sanoo.

– Tiedän, millaisia asioita tukea tarvitsevat lapset käyvät läpi ja ymmärrän heitä, koska olen itse tarvinnut erityistä tukea, Kallio sanoo. Kalliota kiinnostaa myös ajatus oman yrityksen perustamisesta. Esikuvat siihen löytyvät läheltä, sillä hänen isovanhempansa ja tätinsä ovat ravintolaalan yrittäjiä. Kallion tulevaisuuden toiveisiin kuuluu myös oma perhe. Lasten myötä elämästä jäisi muitakin jälkiä kuin työn tulokset. – Opin asioita nopeasti silloin, kun ne kiinnostavat minua. Oppilaitokseni syysloman aikana minulla oli tylsää, koska haluan niin kovasti oppia lisää näistä asioista. Unelmien saavuttamiseen tarvitaan määrätietoisuutta, kärsivällisyyttä, uskallusta ja sitä, että tietää, mitä haluaa tehdä, hän sanoo. ■

Miesten yksin asuminen on kaksinkertaistunut Vantaa on oikea paikka sen kysymiseen, miten suomalainen mies voi. Suurin osa Vantaalle muuttajista on miehiä, ja muuttoliikkeen myötä kaupunki muuttuu hyvää vauhtia miesenemmistöiseksi. Tällä hetkellä enemmistö vantaalaisista on vielä naisia, mutta vuonna 2045 Vantaalla ennakoidaan asuvan yli 10 000 miestä enemmän kuin naisia. Naapurikaupungissa Helsingissä puolestaan on tuolloin 26 000 naisen enemmistö. Tiedot käyvät ilmi Vantaan kaupungin vuonna 2018 julkaisemasta selvityksestä Miehet ja naiset Vantaalla. Kuten muissakin kaupungeissa, työikäiset vantaalaismiehet asu-

vat samanikäisiä naisia useammin yksin. Vuoden 2018 Diakoniabarometrin mukaan kyse on trendistä: viimeisten 20 vuoden aikana yksin asuvien miesten määrä on kaksinkertaistunut. Enemmistöllä vantaalaismiehistä menee elämässä hyvin. Miesten tulotaso on naisia huomattavasti korkeampi. Työllisten vantaalaisten keskitulot olivat vuonna 2015 miehillä noin 46 000 euroa ja naisilla 35 000 euroa vuodessa. Yrittäjistä kaksi kolmasosaa on miehiä. Miehet ja naiset Vantaalla -selvitys kertoo hyvinvoinnin eriytymisestä. 2010-luvulla kuusi kymmenestä vantaalaisesta pitkäaikaistyöttömästä on ollut miehiä.

Matalasti koulutetuilla miehillä masennusoireilu on yleisempää kuin miehillä keskimäärin. Vantaalaismiehet kokevat terveytensä huonoksi hieman naisia useammin. Liikaa alkoholia käyttävissä ja päivittäin tupakoivissa on miesenemmistö. Asunnottomuus koskettaa paljon useammin miehiä kuin naisia, ja miehet tekevät yli kahdeksan kymmenestä rikoksesta. Naisten koulutustaso nousee Vantaalla miehiä nopeammin, ja esimerkiksi lukioon hakee ja valitaan enemmän tyttöjä kuin poikia. Naisten suurempi kiinnostus lukemiseen, opiskeluun ja kulttuuriin näkyy siinäkin, että naiset lainaavat seitsemän kymmenestä kirjasta.

Maksaläiskien vaalentamiseen ja couperosa-ihon tehohoitoon Detria Arbutin -tuotteet suojaavat ihoasi ikääntymiseltä sekä sään ja ympäristön kuormitukselta. Detria Arbutin –sarja sopii erityisesti herkän couperosa-ihon hoitoon. Tuotteet vahvistavat ihoa ja rauhoittavat punoitusta.

Detria Arbutin® on kotimainen ihonhoitosarja, jonka vaikuttavat aineet tulevat suoraan tutusta metsämaisemasta: mustikan polyfenolit ja sianpuolukan arbutiini vahvistavat ihoasi.

Käytä Seerumia tehohoitona ehkäisemään ja korjaamaan ikääntymisen merkkejä, tasoittamaan pigmenttieroja sekä vähentämään ihon punoitusta. Sipaise kasvojen lisäksi myös kämmenselälle! Päivävoiteella vahvistat ohutta ihoa sekä suojaat auringon ikääntymistä lisäävältä vaikutukselta. Yövoiteella rauhoitat ihon punoitusta. Rasvaton silmänympärysgeeli kosteuttaa, mutta ei turvota. Kokeile myös huulten ympärille ja dekolteelle. Tuotteet ovat hajusteettomia.

Myynti: Life-myymälät, Sokos-tavaratalot, Emotion-myymälät, hyvin varustetut apteekit, terveys- ja luontaistuotekaupat, valtuutetut kauneushoitolat sekä www.detriashop.fi

Kirkko ja kaupunki | 7.11.2019

Toimelias mietiskelijä Antero Vartia oli herkkä lapsi, joka ei halunnut tehdä epäreiluja asioita, koska sellaisesta tuli paha olo. Nyt häntä huolestuttaa maapallon tuho. TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

ntero Vartia juo vih reää teetä St. George hotellin baarissa. Com pensatesäätiön perus taja on tulossa tapaami sesta. Tapaamisia riit tää, mutta Vartia ei valita. – Arki on juuri nyt tasapainoilua kalenterin kanssa, mutta haluan sil ti kohdata ihmisiä. Ihmisten kohtaa miset ovat inspiroivia ja poikivat pal jon mahdollisuuksia, niin paljon, että kaikkia ei pysty toteuttamaan. Compensaten viime toukokui sen julkistamisen jälkeen säätiötä on pommitettu yhteydenotoilla. Sa maan aikaan säätiö on kasvanut. Kol men ryhmästä on kasvanut 13 ihmi sen työpaikka, ja ihmettelystä on siir rytty toimintaan. – Kesän aikana olemme rakenta neet järjestelmää. Pian pääsemme julkistamaan yhteistyön useamman kotimaisen yrityksen kanssa. Com pensate on myös leviämässä vauhdil la ulkomaille. Sitten, kun malli toimii suomalaisten yritysten kanssa, yri

tämme saada maailman isoimmat yri tykset mukaan. Meidän täytyy kasvaa ja skaalautua. Vartia painottaa, että oikeasti il mastoa muuttavat toimenpiteet vaativat kovan työn lisäksi onnea ja oikeiden tahojen saamista mukaan. Vartia saa kylmiä väreitä ilmas tonmuutoksen vastaisen liikkeen keulahahmosta Greta Thunbergista. – Hän on suurenmoinen. Ihailen häntä, kun kuuntelen hänen puhet taan tai mietin hänen aikaansaan noksiaan. Tuomalla nuoret yhteen hän luo toivoa paremmasta huomi sesta. Samaa Vartia itse tekee. Työ hiili dioksidipäästöjen vähentämiseksi on juuri nyt niin kiihkeää, että vapaaai ka unohtuu. Innostuksen keskellä uu pumista ei huomaa. Väsymistä hän ehkäisee meditoimalla. – Meditoidessa saan hiljennettyä mieleni niin, että se ei koko ajan sin koile huomisessa ja eilisessä vaan on läsnä hetkessä.

Kuka? Antero Vartia on 38-vuotias helsinkiläinen kauppatieteiden maisteri.

Mitä? Vartia kävi Munkkiniemen lukion, myi nuoruudessaan matkamuistoja Kauppatorilla ja pyöritti kahta kioskia Esplanadilla sekä kahvilaa Töölöntorilla. Sittemmin hän juonsi Kadonneen jäljillä -ohjelmaa ja näytteli Salatuissa elämissä. Vuonna 2011 Vartia perusti Kaivopuiston rantaan Mattolaituri-samppanjabaarin ja myöhemmin Jasper Pääkkösen kanssa Löyly-saunan. Vuoden 2015 vaaleissa Vartia valittiin Vihreiden listalta eduskuntaan. Viime vaaleissa hän jätti eduskunnan ja perusti Compensate-säätiön.

Motto

Oikein käytetty elämä on kyllin pitkä. (Seneca)

7.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

– Haaveilen myös ajan viettämisestä mökillä. Vanhojen puiden ympäröimänä aika pysähtyy. VUOSI SITTEN Antero Vartia vaelsi kansanedustaja Juhana Vartiaisen kanssa pyhiinvaellusreitin Etelä-Ranskassa. Matkan varrella he kävivät paikallisissa kirkoissa. – Kirkot ovat minulle luonteva paikka hiljentyä. En hae hiljentymiselle vartavasten pyhiä paikkoja vaan haluan, että se on mahdollista kaikkialla. Luonnossa vaeltaminen on itsessään henkinen ja samalla vahvasti meditatiivinen kokemus. Vaellus kohti Santiago de Compostelaa ei ollut Vartiaiselle erityisen uskonnollinen eikä sitä oikeastaan ollut myöskään rippileiri, joka kuitenkin muutti 15-vuotiaan pojan elämän. Helsingin Pakilan seurakunnan leiri osoitti Vartialle yhteisöllisyyden voiman. – Leirille saapui joukko keskinäisen hierarkian rakentaneita nuoria. Kun samat tyypit tulivat leiriltä ulos, käyttäytyminen oli muuttunut myötätuntoiseksi. Muutos tapahtui nuorten välisissä suhteissa ja sen sai aikaan yhdessä oleminen. Leirin jälkeen porukoiden ulkopuoliseksi itsensä tuntenut Vartia oli tervetullut lähes kaikkialle. – Itsetunto kasvoi humisten, kun ystäviä oli ympärillä entistä enemmän. ANTERO VARTIA oli herkkä lapsi. Hän ei halunnut tehdä epäreiluja asioita, koska sellaisesta tuli paha olo. Pojan oikeudentuntoa oli kasvattanut isän ja äidin rakkaus. – Nuorena jotkut asiat tuntuivat herkkyyden takia raskailta, mutta nyt ajattelen, että herkkyys on suuri voimavara. Olen edelleen herkkä, mutta enää se ei näy samalla tavalla.

Vartialla herkkyyteen yhdistyy energisyys ja toimeen tarttuminen. Rippileirin yhteisöllisyyden kokemukseen perustuu myös Compensate-säätiön kehittäminen. – Jokaista tarvitaan. Kaikessa tekemisessä olennaista on muiden kunnioittaminen ja yhdessä tekeminen. Taivaanrantaa maalaava idealisti ei pääse mihinkään ilman insinööriä, joka pilkkoo unelmat palasiksi ja ryhtyy konkretisoimaan niitä. Vartiaa huolestuttaa se, että eri tavalla ajattelevat ihmiset näyttävät toimivan yhä huonommin yhdessä. – Kannattaisi välttää konflikteja ja keskittyä hyvään. Myötätunto on parempi keino viedä asioita eteenpäin kuin kovistelu. Hankkeiden läpiviemisessä ei voi aliarvioida intohimoa. – Hommien pitää tuntua omilta. Kivat jutut houkuttelevat tekemään, ja tekemällä oppii paremmaksi. Vartian ennakkoluulottomuus uusia haasteita kohtaan on osittain islantilaisen äidin perintöä. – Islantilaisilla on kyky tarttua toimeen. Se näyttäytyy kulttuurin kuten elokuvien ja musiikin saralla sekä jalkapallossa. Keskellä Atlanttia elävä pieni kansa kukoistaa. YRITTÄMISEN Antero Vartia aloitti jo nuorena auttaessaan farkkukauppiaina toimineita vanhempiaan Helsingin City-käytävän Levi’s Storessa. Seuraavaksi hän kauppasi matkamuistoja, kahvia ja jäätelöä Kauppatorin ja Esplandin kioskeissa kesälomien aikana. Kasvatettuaan verkostoa Helsingin yökerhoissa idealistinen realisti perusti kahdeksan vuotta sitten isänsä kanssa Mattolaituri-samppanjabaarin Kaivopuiston rantaan.

Kauppa kävi aurinkoisina kesinä niin hyvin, että neljä vuotta myöhemmin kaupungilla alkoi kulkea huhu Vartian ja näyttelijä Jasper Pääkkösen saunahankkeesta. Pääkkösen ja Vartian kaveruudessa yhdistyy luonnonsuojelu ja halu kehitellä suuruudenhulluja hankkeita. – En olisi uskaltanut perustaa säätiötä ilman Löylyn kaltaista mahdottomalta tuntunutta urakkaa.

”

Tämän hetken ongelmat ovat täysin ratkaistavissa verrattuna niihin ongelmiin, joita on jo selätetty. Vartia on Compensaten kanssa Löylyn kaltaisessa oppimistilanteessa. – Emme tiedä, miten pääsemme perille, mutta olemme matkalla ja etsimme reitin perille. Vartian päätös lähteä mukaan politiikkaan syntyi Kuolan niemimaalla Osmo Soininvaaran Vihreä politiikka -kirjaa lukiessa. Jasper Pääkkösen kanssa tehdyn kalareissun jälkeen hän otti yhteyttä puolueeseen. – Soininvaaraa voisin kutsua idoliksi. Olen ihmetellyt, mistä yksi ihminen on voinut ammentaa niin paljon tietoa ja ymmärrystä ja kirjoittaa ne lukijoille ymmärrettäviksi. Vartia ehti istua yhden kauden eduskunnassa, kunnes Compensatesäätiö alkoi tuntua houkuttelevam-

malta vaihtoehdolta. Vallan keskiössä hän sanoo oppineensa historiallisen perspektiivin merkitystä. – Tämän hetken ongelmat ovat täysin ratkaistavissa verrattuna niihin ongelmiin, joita on jo selätetty. Vartia sanoo elävänsä yhä useammin kaikki hyvin -tunnelmassa. – Näkökulmaa vaihtamalla maailma näyttää erilaiselta. Olen huomannut iloisen ja lempeän tarkastelun tuovan minulle hyvinvointia. KIRKOSTA Antero Vartia erosi monen muun mukana kansanedustaja Päivi Räsäsen homokommenttien protestina vuonna 2013, mutta liittyi takaisin muistettuaan, kuinka paljon kirkko antoi hänelle rippikoulun aikaan. – Hengellisyys ja usko ovat luonteva osa ihmistä. Olen pitänyt etäisyyttä kirkkoon, koska sillä on pitkä historia vallankäytön välineenä. Kirkko on kuitenkin hienosti uudistunut, ja rakkaus, välittäminen ja huolenpito ovat nousseet syyllistämisen ja pelon kautta hallitsemisen yläpuolelle. Pyhäinpäivänä Vartiaa ei vaivaa huoli elämän katoavaisuudesta. – Ehkä elämän katoavaisuudesta huolehtiminen liittyy mutkien kautta kuolemanpelkoon tai pelkoon siitä, olenko osa yhteisöä ja mitä minusta oikein ajatellaan. Vartia sanoo, että on etuoikeus olla olemassa ja kokea elämä. – Ei kannata ajatella menettämistä vaan keskittyä olemaan läsnä jokaisessa hetkessä. Enhän voi koskaan olla missään muussa hetkessä kuin tässä. Jos elää aina tulevaisuudessa, se ei saavu koskaan. Jumalaa ja olemassaoloa Vartia kuvaa ihmeellisiksi asioiksi. – Se, ettemme osaa selittää jotain asiaa, ei tarkoita, ettei se asia voi olla olemassa. ■

Kirkko ja kaupunki | 7.11.2019

Minna Kedonoja ja Vertti Heinonen ulkoilevat usein lähimetsässä.

Zombie-leikkejä ja ötököitä Rakkautta, sitähän tämä on, sanoo kehitysvammaisen Vertti-poikansa omaishoitaja Minna Kedonoja. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

iinä on tekemisen meininkiä, kun 17-vuotias Vertti Heinonen paistaa keittiössä seitä paistinpannulla. Nuori mies on tohkeissaan, sillä hänen äitinsä Minna Kedonoja on opettanut tämän taidon aivan äskettäin. Uusia taitoja Heinonen oppii joka päivä myös Invalidisäätiön toimintakeskus Livessä. Heinonen aloitti siellä päivätoiminnan tänä syksynä. – Se on kiva paikka. Tänään oltiin jalkapallohippaa ja huomenna opetellaan pesemään autoa, hän kertoo. Kedonojan perheellä on arkipäivisin tarkka aikataulu. Herätys on seitsemältä, ja aamutoimien jälkeen taksi vie Helsingin Jollaksessa asuvan Heinosen toisella puolella kaupunkia sijaitsevaan toimintakeskukseen. Kotiin taksi tuo hänet kolmen, neljän maissa iltapäivällä. Ne tunnit, jotka poika on poissa, äiti opiskelee. Kedonojalla on jo lähihoitajan tutkinto, ja hän on tehnyt töitä osa-aikaisesti. Hän kuitenkin halusi

vaihtaa opintosuuntautumista ja opiskelee nyt ammattiopisto Stadiassa päihde- ja mielenterveysalaa. – Viikonloppuisin touhuamme kaikenlaista aamusta iltaan. Vertin kanssa kaikki on suunniteltava ja sovittava etukäteen tarkkaan, muuten hän ahdistuu, Kedonoja selittää. Vertti Heinosella on diagnosoitu keskiasteinen kehitysvamma, autistisia piirteitä ja sopeutumiskäyttäytymishäiriö. Lisäksi hänellä on vaikea epilepsia.

”

NYT MEILLÄ JYRÄTÄÄN SELLAISTEN IHMISTEN IHMISARVO, JOITA EI PYSTYTÄ HYÖDYNTÄMÄÄN YHTEISKUNNASSA TALOUDELLISESTI.

VAPAA-AJALLA MINNA KEDONOJA ja Vertti Heinonen ulkoilevat paljon. Heinoselle mieluista on leikkiä lähialueen kallioisessa maastossa zombie- ja muita leikkejä. Kesällä he käyvät ongella ja talvella hiihtämässä. Äiti ja poika kävelevät usein myös metsässä ja etsivät esimerkiksi sieniä ja ötököitä. Viimeksi mai-

nitut kiinnostavat Heinosta erityisesti. Hänen huoneessaan olevasta terraariosta kuuluu sirkkojen siritys. – Olemme ostaneet eläinkaupasta sirkkoja, kovakuoriaisia ja etanoita. Viime lauantaina kävimme Turussa asti hankkimassa koppakuoriaisia, Kedonoja kertoo. Yhteiselo sujuu pääasiassa mukavasti, mutta välillä perheessä on vaikeita päiviä Heinosen epilepsiakohtausten ja käyttäytymisen haasteiden vuoksi. Omaishoitajana toimiva äiti joutuu muutenkin elämään täysin poikansa ehdoilla, mikä vie voimia. – Vertti on vilkas ja puhelias, joten meidän elämämme on koko ajan tekemisen värittämää. Siinä ei pysty juurikaan hengähtämään ja rauhoittumaan. Minulle on kuitenkin ollut itsestään selvää, että hoidan itse oman lapseni. Rakkautta, sitähän tämä on. MINNA KEDONOJA on toiminut poikansa omaishoitajana siitä lähtien, kun tämä täytti kolme vuotta. Välillä omaishoitajana on toiminut myös Vertti Heinosen isä, Kedonojan entinen puoliso. Kedonojan mukaan opiskelu ja osapäivätyö ovat olleet hänelle vuosien mittaan äärimmäisen tärkeitä henkireikiä. – Ne ovat antaneet elämään lisää sisältöä ja auttaneet pitämään kiinni omasta identiteetistä. Tiedän omasta kokemuksestani, että omaishoitajalla

7.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

on riski unohtaa itsensä ja juuttua tiettyihin ku vioihin. Jaksamisessa auttaa myös se, että Heinonen on isänsä luona joka kolmas viikonloppu ja lomaai koina pidempiä jaksoja. Lisäksi pojan isoveli toimii tämän tukihenkilönä 20 tuntia kuukaudessa. Ke donoja saa myös tarvittaessa tilapäistä hoitoapua. – Kun Vertti lähtee viikonlopuksi pois, vietän yleensä perjantaiillan yksin rauhassa kotona. Iän myötä tarvitsee selvästi enemmän aikaa palautu miseen. Lauantaina voin jo lähteä jonnekin ja ta vata ystäviäni.

”

TIEDÄN OMASTA KOKEMUKSESTANI, ETTÄ OMAISHOITAJALLA ON RISKI UNOHTAA ITSENSÄ JA JUUTTUA TIETTYIHIN KUVIOIHIN.

Kedonojan mukaan erityislapsen hoitaminen on toisaalta laajentanut ymmärrystä elämästä ja yhteis kunnasta. Sen kautta on myös saanut uusia ystäviä. – Omaishoitajien vertaistukiryhmistä on löyty nyt ihmisiä, jotka puhuvat ikään kuin samaa kiel tä. Heidän kanssaan voi purkaa ajatuksiaan ja tun teitaan, mikä antaa uutta virtaa. TÄNÄ VUONNA Minna Kedonoja kävi Pääkaupunki seudun omaishoitajien ja Kehitysvammatuki 57:n järjestämän yhdeksän kuukautta kestäneen koke musasiantuntijakoulutuksen. Kokemusasiantunti jat tekevät yhteistyötä alan ammattilaisten kanssa

omaishoitajien palveluiden kehittämisessä, toimi vat vertaistukena, vetävät vertaistukiryhmiä ja käy vät kertomassa kokemuksistaan alan opiskelijoille. Kedonoja kertoo koulutuksen myötä pysähty neensä miettimään ja jäsentämään sitä, mitä kaik kea on kokenut ja oppinut vuosien varrella. – Olen oppinut arvostamaan itseäni, löytämään voimavarani ja tunnistamaan jaksamiseni rajat. Olen myös alkanut uudestaan kirjoittaa runoja, mikä on auttanut kokemuksien ja tuntemusten sa noittamisessa. Erityisen huolissaan Kedonoja on kehitysvam maisten asemasta yhteiskunnassa. – Kehitysvammaiset jäävät kaikkien jalkoihin, koska heillä ei ole omaa ääntä. Syrjintä on raken teellista, eivätkä päättäjät tunnu itse tajuavan nui via asenteitaan, Kedonoja sanoo. – Jokaisella ihmisellä on ihmisarvo. Nyt meillä jyrätään sellaisten ihmisten ihmisarvo, joita ei pys tytä hyödyntämään yhteiskunnassa taloudellisesti. Osa omaishoitajista on joutunut tukia erityislap selle anoessaan napit vastakkain Kelan kanssa. Ke donojalla asiointi Kelan kanssa on sujunut melko hy vin, minkä hän arvelee johtuvan siitä, että Vertti Hei nosella on niin selkeät lääketieteelliset diagnoosit. – Vertti saa tällä hetkellä Kelalta vammaistukea, ja hän käy Kelan tukemassa psykososiaalisessa toi mintaterapiassa. Terapia on osoittautunut hänelle tärkeäksi hoitomuodoksi. Omaishoitajien tukea Kedonoja pitää liian piene nä: pelkästään sen varassa ei kukaan tule toimeen. – Laitokset olisivat helisemässä, jos omaishoita jia ei olisi. Antaisi mielenrauhaa, jos taloudellinen tuki olisi isompi ja voisin jäädä Vertin hankalimpi na jaksoina helpommin kotiin ilman talouden ro mahtamista. Kela voisi myös toimia nopeammin ja joustavammin erilaisissa tilanteissa. ■

Omaishoitajien viikolla tapahtuu • Omaishoitajien päivässä Espoossa ma 25.11.

Tapiolan kirkolla (Kirkkopolku 6) on klo 10.30– 12.30 musiikki- ja liikuntatuokio ja lounas. Kulttuurikeskuksen Louhisalissa (Kulttuuriaukio 2) on klo 13–14.30 ohjelmassa omaishoidon arkea tutkineen valtiotieteen tohtori Ulla Tikkasen luento ja hänen väitöskirjaansa perustuva, Tiina Lindforsin ohjaama tanssielokuva Omasi, rakkaani. Sen jälkeen on paneelikeskustelu, johon osallistuvat perusturvajohtaja Juha Metso, Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen, omaishoitaja Eeva Lindroos ja tanssija, koreografi Tiina Lindfors. Tapiolan kirkon lounaalle on ilmoittauduttava 8.11. mennessä Katja Karviselle, p. 040 593 7386, katja.karvinen@ evl.fi tai Minna Martiskaiselle, p. 050 330 7129, minna.martiskainen@evl.fi.

•

Oodi omaishoitajille -tapahtuma pe 29.11. klo 12-13.30 keskustakirjasto Oodin Kino Reginassa. Tapahtumassa omaishoitajat esittävät kuvaelman Elämän kirjopyykkiä, apulaispormestari Sanna Vesikansa palkitsee Omaishoitajan hyvä hetki -kilpailun voittajat ja hyvistä hetkistä koostettu lyhytelokuva Ajaton onni saa ensi-iltansa. Lisäksi kuullaan runoutta ja elokuvamusiikkia. Tilaisuuteen on vapaa pääsy ilman ennakkoilmoittautumista. Elokuvateatterissa on 250 istuinpaikkaa ja kaksi pyörätuolipaikkaa. Myös koko ensimmäinen rivi soveltuu pyörätuolikäyttöön.

SA N A N A I K A OLLI SEPPÄLÄ

Anna-Mari Kaskinen, Tapio Luoma, Miikka Ruokanen

Sanan aika 2019–2020

Raamattua vuoden jokaiselle päivälle Rakastettu klassikko päivittäiseen hartaudenharjoitukseen. 6,90 (8,50)

TARINOITA LUOMAKUNNAN ILMIÖISTÄ

Anna-Mari Kaskinen

Sitten kun olen vanha – Runoja täydestä elämästä

Olli Seppälä

Joka elää kauan, tulee vanhaksi – se on varmaa.

Siipien havinaa

– Tarinoita luomakunnan ilmiöistä Luonto on suomalaiselle tuttu ja rakas. Kirjan tarinat linnuista johdattavat näkemään luonnon luomakuntana, Jumalan rakkauden tekona. Kirjoituksiin liittyy omakohtaisuuttaa, tietoa ja useimmissa tapauksissa myös syntykertomus, legenda kyseisen lajin synnystä. Raikas rukous päättää jokaisen tarinan. 19,90 (22,90) SACRUM

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

Kun olen vanha, tahdonko olla käytävän varrella huone viisnolla, palvelun jokaisen rahalla ostaa, odottaa, kun joku vuoteesta nostaa? Päättääkö itse saan hoivani laadun? Auttaako kukaan, jos noustessa kaadun? Yön halki kuuluuko huutavan ääni, lattiaan kylmään jos kolahtaa pääni? 18,90 (23,90) 90

1890

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

Kristilliset joulukalenterit

Upeita vanhanajan joulukalentereita, laaja valikoima, myös Reilun Kaupan suklaakalenterit. Hinnat alk. 3,50. Alk.

3 50

Minna Immonen

Enkelikalenteri 2020

Tunnelmallinen enkeliseinäkalenteri vuodelle 2020. Oma enkelikuva jokaiselle kuukaudelle. Sisältää nimi- ja liputuspäivät. 18,90 (20,50)

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

puh. 020 754 2350

Osa 43

MATTI HAGELBERG

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

neniälittereK

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Eräs lääkärikansanedustaja tarvitsee kakkakuopan POLIISI TUTKII kristillisteo kraattisen puolueen lääkäri kansanedustajan twiittiä, jossa hän ihmettelee kirkon osallistu mista Pridetapahtumaan. Kan sanedustajaa harmittaa, koska kirkon oppiperusta Raamat tu ei sovi yhteen sen häpeän ja synnin kanssa, jota sateenkaa ritapahtuma ilmeisesti edustaa. Jos Raamattua luetaan kir jaimellisesti, pitää tiedustel la, onko valtiopäivähenkilöllä muiden varusteidensa joukos sa pieni lapio, jolla hän kaivaa ulosteitaan varten kuopan? Vessahädän yllätettyä eteen saattaa silloin tupsahtaa erikoi nen näky, jossa ABCaseman vessan sijaan henkilö edustaa

kansaa kökkimällä pusikossa lapion kanssa. Vaatetuksessakin pitää olla tarkkana, ettei joudu elämään häpeän ja synnin kanssa. Kah ta erilaista lankaa ei pidä käyt tämän, joten suosittelen kan sanedustajalle juuttisäkkiä. Myös ruokailun kanssa pi tää uskossaan varman olla va rovainen, sillä kirkon oppipe rustan eli Raamatun mukaan heikkouskoinen syö vain kas viksia. Onneksi eduskunnan lounaslistalta löytyy härkisis kenderin lisäksi myös kalkku namureketta. Lihaton lokakuu on sentään jo takanapäin. ■ Kirjoittaja on fiktiivinen väärinajattelija

7.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Justus Kankare, 8, on espoolainen tokaluok kalainen, joka virallises ta kotikunnastaan huo limatta viettää enim män aikansa Tylypah kassa Harry Potterin ja muiden velhojen seuras sa. Seljasauvan omista jana hän tietää, että sil tä, jolle on uskottu pal jon, myös vaaditaan pal jon. Ankeuttajien uhka on saanut hänet keskit tymään elämän parhai siin puoliin.

Tokaluokkalainen Justus Kankare viihtyy Harry Potterin parissa.

Tylypahkassa hyvä ei koskaan lannistu Justus Kankareen paras hetki on viikonloppuaamu, kun muut vielä nukkuvat. TEKSTI KAISA RAITTILA KUVA ANTTI RINTALA

oulupäivinä Justus Kankareen herätyskellona toimii äiti. Mutta parhaita ovat viikonloppuaamut. Päivä on jo valjennut verhon takana, kun Kankare pötköttelee peittonsa alla ja miettii, mihin kaikkeen voisi ruveta. Opettelisiko loitsuja seinälle ripustetusta julisteesta? Rakentaisiko legoista King’s Crossin aseman? Kun muut nukkuvat, kukaan ei tule häiritsemään. Isosisko ei kommentoi tylsäksi sitä, mille oma mieli juuri palaa. Ja jos jokin ei suju, siinä voi epäonnistua ihan rauhassa. Samasta syystä koulussa oma hetki on paras het-

Uskon puhdistuksen muistopäivä

KERTOMUS VELHOKOULUA KÄYVÄSTÄ Harry Potterista on kuitenkin Justus Kankareen mielestä juuri nyt elämässä tärkeintä. Legoista rakennetussa Tylypahkassa ei voi olla varma, mikä tapahtuu oikeasti ja mikä leikisti. Huonona päivänä Kankare on ihan varmasti tuntenut ankeuttajan suudelman, sen, joka tarinan mukaan imee sielua ja jonka jälkeen ei enää koskaan voi tuntea iloa. Onneksi hyvä ei Tylypahkassa koskaan lannistu, vaikka paha yrittäisi mitä.

Kiihdyttävintä Harry Potterin tarinassa ovat voimat ja se, kenellä ne milloinkin ovat vallassaan. Velhojen monista taikakeinoista seljasauva on halutuin ja voimakkain. Se varjelee kuolemalta, onhan se itseltään kuolemalta saatu. JUSTUS KANKARE OMISTAA seljasauvan. Hän tosin on ostanut sen ihan itse Harry Potter -tuotteita myyvästä kaupasta. Joskus, kun Kankare herää yöllä, hän ottaa seljasauvan käteensä ja tarkistaa huoneensa. Loitsuista on apua esimerkiksi silloin, kun Kankare on liian väsynyt avatakseen huoneensa oven. ”Alohomora”, hän sanoo ovensa takana, ja ovi aukeaa. Onneksi se on raollaan ja seljasauvalla tarvitsee tökätä vain vähän. Iltaisin Kankare saattaa joskus nukahtaa kesken iltalaulun. Rikollismielisten väärinkäyttäjien varalta hän jättää laulun salaisuudeksi ja muistuttaa, että odotettu vaikutus saadaan aikaan vain äidin laulamana. ■

Yhteiskunnan puhdistus USKONPUHDISTUSTA EI kannata miettiä vain uskonnon kautta. Se merkitsi nimittäin myös ”yhteiskunnanpuhdistusta”. Suomea – sellaisena kuin se nyt on – ei olisi ilman uskonpuhdistusta. Martti Luther ja muut reformaattorit ajattelivat, että tietyt asiat kuuluvat ihmisille yhteisön jäseninä: riittävä elanto, koulutus, sairaanhoito. He kylvivät hyvinvointiyhteiskunnan siemenet. Reformaatio merkitsi kirkon ja kansan lähestymistä. Kansankieli otettiin tosissaan käyttöön.

Ei vain niin, että ihmiset kuulivat kirkossa saarnat suomeksi. Heidät myös pakotettiin lukemaan ja kirjoittamaan. Tässä olivat siemenet sivistykselle. Katekismuksesta ihmiset lukivat, miten pitää elää: kristitty rakastaa Jumalaa, kunnioittaa esivaltaa ja auttaa sekä tukee lähimmäisiään kaikin mahdollisin tavoin. Tämä sai sosiaalisen pääoman orastamaan. Uskonpuhdistus kumosi pappien selibaatin, minkä seurauksena syntyi pappiloiden ketju

MUSEOVIRASTO – MUSKETTI

Taivaan tähden

10.11.

ki. Saa piirtää tai lukea, kukaan ei keskeytä eikä kukaan vaadi mitään. Oman hetken arvoa lisää se, ettei sellaista ole merkitty lukujärjestykseen. Yhtäkkiä opettaja vain sanoo, että nyt. Läksyjä tehdessään Kankare saattaa yhtäkkiä huomata oppivansa jotakin. Toisella luokalla hän on esimerkiksi oppinut, että sata miinus seitsemänkymmentä on kolmekymmentä. Ja entä se hetki, kun hän eskarilaisena yhtäkkiä tajusi, että tiessä lukee ”taxi” ja ”bus”.

Karunan kirkon vaivaisukko Seurasaaressa, kuva vuodelta 1970.

kautta koko maan. Pappilat organisoivat seurakunnissa lukemisen ja kirjoittamisen opetuksen. Seurakuntien yhteyteen syntyivät ensimmäiset koulut. Kirkko pani alulle ensimmäiset kansankirjastot. Kirkkoherrat vastasivat väestökirjanpidosta. Uskonpuhdistuksen yhteiskunnalliseen uudistusohjelmaan kuului periaate, jonka mukaan kenenkään ei pitäisi joutua hankkimaan elantoaan kerjäämällä. Niinpä seurakunnat vastasivat köyhäinhoidosta. Näin oli Helsingissä vielä 1850-luvulla ennen kuntalaitoksen kehittymistä. Miksei Suomessa liputeta ensi sunnuntaina, uskonpuhdistuksen muistopäivänä? OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 7.11.2019

Gurun opissa Ohjaajana Sallie McFaque Sallie McFaque on amerikkalainen teologi, joka on tutkinut erityisesti Jumalasta ja uskosta käytettäviä metaforia eli kielikuvia. Raamatussa Jumalaa kuvataan kielikuvilla. Kun ihmiset puhuvat Jumalasta, he puhuvat hänestä kuvilla, jotka nousevat kustakin ajasta, ympäristöstä ja kulttuurista. Voidaksemme puhua Jumalasta, johon uskomme, tarvitsemme kielikuvia. Ne ovat aina olleet uskon ja teologian ytimessä. McFaque on yrittänyt etsiä tuoreita kuvia puhua Jumalasta. Hän on ottanut vakavasti aikamme ekologiset kysymykset ja kirjoittanut siitä, miten meidän tulee pitää huolta Maa-nimisestä planeetastamme aivan kuin se ja koko kosmos olisivat Jumalan ruumis. McFaque toimi 30 vuotta teologian professorina Vanderbiltyn yliopistossa Tennesseessä Yhdysvalloissa. Hän on nyt 86-vuotias ja elää Vancouverissa Kanadassa. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat The Body of God: An Ecological Theology ja A New Climate for Theology: God, the World and Global Warming.

Tämä hetki on lahja Ilma, jota hengität, on lahja. Koko elämäsi on lahjaa, opettaa Sallie McFaque.

allie McFaque havahtui ensimmäisen kerran elämän ainutlaatuisuuteen ja katoavuuteen seitsenvuotiaana. Yhtenä syksyisenä päivänä, kun hän oli palaamassa koulusta kotiin, hänen mieleensä tuli ajatus, että hän ei ole täällä aina. Hän ei ehkä olisi täällä joulupäivänä, ja mikä vielä pelottavampaa, hän ei olisi ehkä täällä, kun hänen syntymäpäivänsä tulee toukokuussa. Samalla hän tajusi, että hän oli täällä juuri nyt, ja se oli ihme. TÄTÄ IHMETTÄ amerikkalainen teologi ja hengellinen opettaja Sallie McFaque sanoo miettivänsä nyt yli 80-vuotiaana päivittäin, kun hän kävelee kotinsa lähellä olevassa puistossa. Pieni kävely herättää tietoisuuden siitä ihmeestä, että on saanut ja saa yhä elää ja että elämä on lahjaa. Mitä vähemmän päiviä on edessä, sitä enemmän elämää rakastaa, McFaque on huomannut. Kun heräämme elämän kauneuteen ja haurauteen, sen syntyyn ja häviämiseen, kysymme, miksi olemme täällä. Siihen meillä ei kuitenkaan ole lopullista vastausta. Meidän pitäisikin

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

ennemmin kysyä, missä olemme, McFaque muistuttaa monessa kirjassaan. Elämme nyt nopeasti etenevän ilmastonmuutoksen keskellä. ”Pohdintojemme tulisi koskea enemmän sitä, miten elämme tällä Maa-nimisellä planeetalla ja otamme huomioon sen meille asettamat rajat, kuin sitä, miksi olemme täällä”, McFaque sanoo. MITEN SITTEN oppisimme elämään sopusoinnussa toistemme ja koko luomakunnan kanssa? Vastaukseemme vaikuttaa se, mitä uskomme Jumalasta, ihmisestä ja elämästä. Sallie McFaque uskoo, että Jeesuksesta – hänen elämästään ja kuolemastaan – näemme, millainen Jumala on. Jumala laskeutuu alas maailmaan jatkuvasti. Luomisesta lähtien hän on ollut läsnä kaikessa, mikä on. Maailma on hänen läsnäolonsa sakramentti. McFaque käyttää kielikuvaa ”maailma on Jumalan ruumis”. Aivan kuten ehtoollisessa Kristus on läsnä leivässä ja viinissä, Jumala on läsnä tässä maailmassa läpäisten kaiken. Tämä on metaforista puhetta, jonka tarkoitus on sanoa, että Jumala on kaikessa mukana. Hän on kaiken olemisen lähde, jossa kaikki syntyy ja uudistuu.

Läsnäolon kävely Kun lähdet seuraavan kerran kävelylenkille, päätä tehdä se kaikessa rauhassa. Suuntaa hiljaisille kaduille tai poluille. Kävele puoli tuntia niin, että keskityt askeliisi. Kiitä samalla siitä, että saat kävellä. Voit ajatella, että jokainen askel, jonka otat, on lahja. Tämä päivä ja hetki on lahjaa. Koko elämäsi on lahjaa. Kukaan ei omista sitä. Maa, jonka päällä kuljet, on lahjaa. Ilma, jota hengität, on ihmeellinen lahja. Jokainen askeleesi kertoo siitä, että et ole yksin tässä maailmassa. Lausu hiljaa mielessäsi: ”Jumala, sinussa me elämme, liikumme ja olemme.”

Kun kysymme, miten me ihmiset ja kaikki muut luodut oppisimme elämään yhdessä tässä Jumalan luomassa maailmassa, McFaque kehottaa meitä meitä kääntämään katseemme lähelle ja kohtaamaan Jumalan kaikessa nyt eikä myöhemmin taivaassa. LUOMISKERTOMUKSISSA Aadamille ja Eevalle annettiin tehtäväksi viljellä ja varjella maata. Heitä muistutettiin myös, miten hyvää kaikki on. Kunkin luomisteon jälkeen kuuluu kuin kaikuna: ”Jumala näki, että niin oli hyvä.” Lopuksi Jumala vielä katsoi kaikkea ja ”kaikki oli hyvää”. ”Jumala ei sanonut, että kaikki oli hyvää ihmiselle tai Jumalalle, vaan yksinkertaisesti hyvää”, Sallie McFaque toteaa. Ihminen ei ole luomakunnan huippu, jota varten kaikki on tehty. Olemme riippuvaisia toisistamme ja maasta, joka on kaikkien täällä elävien koti. Eläimet vaistoavat, ja ihminen myös tuntee ja tietää, kun asiat eivät mene niin kuin pitäisi. Voimme herätä näkemään, missä olemme, ja kysymään, mistä löydämme voimaa ja rohkeutta pysähtyä ja katsoa, miten jatkaa matkaa. ■

10 A Kirkko ja kaupunki | 7.11.2019

Hautojen hallintaoikeus päättyy Helsingin seurakuntayhtymän hautausmailla (Hietaniemi, Honkanummi, Kulosaari, Malmi, Maunula ja Östersundom) joidenkin hautojen osalta vuoden 2020 lopussa.

Koska kaikkia haudanhaltijoita ja omaisia ei yhteystietojen vanhennuttua voida henkilökohtaisesti tavoittaa kirjeellä, on kaikilla niillä haudoilla, joiden hallintaoikeus on päättymässä, nähtävänä seuraava ilmoitus: KUULUTUS Oikeus tämän haudan hallintaan päättyy sopimuksen mukaan joulukuun 31. päivänä 2020. Mikäli haudanhaltija haluaa jatkaa hallintaoikeuttaan, hän voi kesäkuun 30. päivään 2021 mennessä tehdä uuden sopimuksen: Helsingin seurakuntayhtymän hautapalvelut, Kolmas linja 22 B, 00530 Helsinki, p. 09 2340 6000, sähköposti: helsinki.hautapalvelut@evl.fi

Esittelykierros joka keskiviikko klo 13 Saga Munkkiniemen väki toivottaa Teidät lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan Sagan korkeatasoisiin palveluihin ja kauniiseen palvelutaloomme. Esittelykierrokselle ei tarvitse ilmoittautua. Koti Saga-palvelutalossa mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura on lähellä. Esitetilaukset, yksityiset esittelyt ja tilapäiset asunnot: Sanna Aksentjeff | puh. 050 463 5365 sanna.aksentjeff@sagacare.fi | www.sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki

Ellette halua uudistaa sopimusta määräaikaan mennessä, siirtyy hauta muistomerkkeineen Helsingin seurakuntayhtymän hallintaan. Mikäli haluatte, voitte kuitenkin poistaa hautamuistomerkin ennen em. määräajan päättymistä. Helsingin seurakuntayhtymä

Virkatodistusten ja hautapalveluiden asiointipiste, Kolmas linja 22, sekä suurin osa kirkkoherranvirastoista on suljettuna ti 12.11. Hautapalvelut palvelee puhelimitse ti 12.11. klo 9–15, p. 09 2340 6000.

Tehdään matkasta yhteinen. Hoiva tukee ikääntyneitä ja heidän läheisiään elämän muuttuvissa tilanteissa. Rinnalla kulkee ammattitaitoinen henkilökunta elämän loppuun asti. Hoivakodeissamme Viikissä, Pitäjänmäellä ja Kalliossa eletään hyvää ja turvallista elämää, jossa arki ja juhlat kuuluvat kaikille. Tarjoamme ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista sekä lyhytaikaisia hoivajaksoja.

Kysy vapaista hoivakotipaikoistamme 09 7750 5980 tai palveluneuvonta@hoiva.fi Tavoitat meidät arkisin klo 9.00-15.00 Viikki · Kotikallio · Kyläkallio · Scilla · Leenankoti

MENOT 8. – 21.11.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma, ti ja to klo 10–13, suljettu ti 12.11. p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

HERTTONIEMEN srk

TUOMIOKIRKKOsrk

Pe 8.11.

Perjantaikahvit kaupalla Pohjois-Haagan K-Supermarketissa, Eliel Saarisen tie 5, kauppa tarjoaa kahvit ja juttuseuraa Haagan seurakunnan papit klo 14–16. Mukana Marjut Mulari.

TAPAHTUMIA Musiikki-ilta to 7.11. klo 18.30. Psalmilaulajat. Olli Mönttinen, urut ja piano. Sellistien konsertti to 14.11. klo 19. Luhmon sellistit. Kitarakonsertit ti 19.11. klo 18 ja klo 19. Luhmon kitaristit. Vilisevät jouset -konsertti ke 20.11. klo 19. Luhmon jousiorkesterit. Joht. Lauri Hämäläinen. Perjantaikahvit kaupalla 8.11. klo 14–16. Mulari. Pohjois-Haagan K-Supermarket, Eliel Saarisentie 5. Kauppa tarjoaa kahvit, juttuseuraa Haagan seurakunnan papit. Duunauspaja ti 19.11. klo 18. Hyvän mielen keidas to klo 16.30. Teematorstai: klo 12 päivärukous, klo 12.30 lounas 6 e, klo 13 ohjelmaa. 7.11. Rouva C, Kaarina Johansson. 14.11. Toimiva koti. 21.11. Adventtilauluja, Mönttinen. Raamattupiiri to 14.11. klo 17.30. Aikuisten lautapelikerho la 16.11. klo 12. Lähetysraamattupiiri ma 18.11. klo 13. Lähetyspiiri ti klo 13, Juhani Forsberg. Ei 12.11. Perhekerho to klo 10. Iltaperhekerho ma klo 17.30. Perhekerho pe klo 10 Mariankodilla, Schildtinpolku 6. Sururyhmä ke 6.11.–4.12. klo 17.30–19 Munkkivuoren kirkolla, Raumantie 3. Vetäjinä Mia Salmio ja Tuula Sääksi. Ilm. ja tied. mia.salmio@evl.fi, p. 09 2340 5128. Toivon tiistai 26.11. klo 18. Anna-Liisa Valtavaara, kirjailija, teologi, luennoitsija: Syyllinen olo – syystä vai suotta? Toivon tiistaissa mukana Lähde-kuoro. Sanaa, rukousta, hengellistä musiikkia. Lastenhoito järjestetty. Iltatee. Kirkkoherranvirasto on suljettu ti 12.11. koulutuksen vuoksi.

VUOSAAREN srk

ROIHUVUOREN srk

LAUTTASAAREN srk

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, suljettu ti 12.11. p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Työn messu 17.11. Saarnaa rovasti Paavo Salakka. Kirkkokahveilla yhteiskunnallisen työn pastori Raija Korhonen puhuu aiheesta Ilmastonmuutos ja kirkko. Veisumessu ke 13.11. klo 19 kirkossa. Lauletaan Nuorten veisukirjasta. Messu ja iltatee su 17.11. klo 18 Malminkartanon kappelissa. Aamuehtoollinen ke 20.11. klo 9.15. Ehtoollinen kirkossa, seurakuntasalissa aamiainen hintaan 1,50 e. Iltaehtoollinen ke 20.11. klo 19 kirkossa. Lauletaan virsiä.

TAPAHTUMIA Jennyn Mummola la 9.11. klo 10–13, Beckerintie 9. Lapsille ja aikuisille yhdessäoloa vapaaehtoisten mummojen kanssa. Goe nightly cares, the enemy to rest la 9.11. klo 21 kirkossa. Melankoliasta myötäelämiseen. Säveltäjänimet Buxtehude, Purcell, Dowland, Fontana, Matteis. Minna Nyberg, sopraano. Suomalaisen barokkiorkesterin (FiBO) soittajat: Hannu Vasara, viulu, Maija Lampela, viola da gamba, Marianna Henriksson, cembalo. Sampo Koistinen, puhe ja ohjattu meditaatio. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen tukimaksu FiBOlle. Virrestä voimaa. Luona Isän sydämen. Su 10.11. klo 18 kirkossa. Kenttäpiispa emeritus Hannu Niskanen. Sotaorpokuoro Sirpaleet, johtaa Tuula Stöckel. Klaus

näyttelijä Reeta Vestman ja juontajana tv-toimittaja Päivikki Koskinen. Vapaa pääsy.

MALMIN srk

JUMALANPALVELUKSET Laudes eli aamurukous ma klo 7.30. Silin. Ad sextam – päivärukous to klo 12. Isänpäivän perhemessu su 10.11. klo 10. Muroma-Nikunen, Lahtinen, Mönttinen. Lounas. Arkimessu ke 13.11. klo 15 palvelukeskuksessa, Hopeatie 14. Kolari, Mönttinen. Kontemplatiivista rukousta ja kristillistä meditaatiota ke 13.11. klo 19–20. Silin. Kristillisen meditaation ja kirkon rikkaan rukousperinteen erilaisia tapoja ja muotoja. Varhaisnuorisotyö 100 vuotta -juhlamessu su 17.11. klo 10. Mulari, Silin, Hämäläinen, Autio.

7.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ti, to, pe klo 12–15, ke klo 14–18, suljettu ti 12.11. p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET

La 9.11.

Barokkia kirkossa Barokkimusiikkia teemalla melankoliasta myötäelämiseen kuullaan Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6, kello 21. Illassa kuullaan musiikkia säveltäjiltä Buxtehude, Purcell, Dowland, Fontana ja Matteis. Konsertti kestää noin tunnin. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen tukimaksu FiBOlle eli Suomalaiselle barokkiorkesterille.

Pennanen, laulu. Anne Myllylä, urut. Sotaorporunoutta ja yhteistä veisuuta. Lauletaan yhdessä to 14.11. klo 10.15 kirkossa. Avoin yhteislaulutilaisuus. Passacailles & Chaconnes la 16.11. klo 16 kirkossa. LänsiHelsingin musiikkiopiston yhtyeet esittävät ranskalaista barokkia. Vapaa pääsy. Hiljainen hetki. Club for Five su 17.11. klo 18 kirkossa. Yhtyeen sovittamaa akustista ohjelmistoa: suomalaisille tuttuja virsiä, hengellisiä lauluja ja muuta laulumusiikkia. Liput Lippu.fi 25 e, ovelta 27 e, mikäli lippuja jäljellä. Viittomakielinen raamattupiiri ti 19.11. klo 14.30 Malminkartanon kappelissa. Vieraana rovasti Markku Yli-Mäyry. Virasto on suljettu ti 12.11.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Avoinna to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messut su klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Verkoston messut su klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Levollisuuden messu la 9.11. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja, ja saarnan paikalla on mietiskelyhiljaisuus.

TAPAHTUMIA Olohuone ti klo 13 Munkkiniemen kirkon aulassa. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Eläkeläisten kahvihetki to klo 13 Munkkiniemen kirkolla.

Lasten kuoro torstaisin klo 16.30– 17.15 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Kirkkokuoro torstaisin klo 18–19.30 Munkkivuoren kirkossa. Lisätietoja kuoroista saa kanttorilta, heli-sisko.kantola@evl.fi. Ilta seurakuntalaisille pe 15.11. klo 18 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Munkkivuori-Munkinseudun historiaa alueen ihmisten kertomana. Tuo valokuva ja/tai tule kertomaan tarinasi Munkkivuoren alueen historiasta. Isäntänä Jouni Hartikainen. Vauvaa odottavien illat ma klo 18 Munkkivuoren seurakuntatalon alakerrassa. 11.11. Odotustunnelmat, 18.11. Arjen haasteet, 25.11. Oman lapsuuden perintö. Ilmoittaudu heti osoitteeseen leena.eronen@evl.fi. MunkkaLove la 23.11. klo 15 Munkkivuoren kirkossa. Munkin seudun asukkaiden toivomuksista koostettuja toivekappaleita esittää musiikin huippuammattilaisten bändi Markku ”Make” Perttilän johdolla. Solistina broadway-laulaja-

Messu su 10.11. klo 10. Kekäläinen, Vanne, s, Pilvi Listo-Tervaportti. Messu ja Laula kanssamme -yhteislaulutilaisuus su 17.11. klo 10. Vuori, Antturi, s, Ahola, Pitäjänmäen kamarikuoro.

TAPAHTUMIA Tahdotko, että puolestasi rukoillaan? Tuo rukousaiheesi messuun, päivärukoukseen tai rukouspiiriin. Päivärukous ma, ti, to, pe klo 12 kirkossa, ei 12.11., rukouspiiri keskiviikkoisin klo 13 kirkolla ja klo 19 Riukutie 3:n kerhohuoneella. Aamuehtoollinen ja hiljaisuuden miniretriitti kirkossa pe 15.11. Tule hengähtämään, rukoilemaan ja mietiskelemään Sanaa haluamasi pituiseksi ajaksi klo 7–8. Vietämme ehtoollista klo 7.30. Perhekerho Pajamäessä maanantaisin klo 10–11.30 lapsille vanhempineen/hoitajineen. Raamattupiiri kirkolla parillisen viikon maanantaisin klo 18.30. Tutustutaan Kolossalaiskirjeeseen. Yhteisöruokailu kirkolla tiistaisin klo 11.30–13. Aikuiset 2 e, alle kouluikäiset maksutta. Vauva- ja taaperokerho Pajamäessä 0–2-vuotiaille vanhempineen/hoitajineen tiistaisin klo 13.30–16. Ei 12.11. Kirkon Olkkari keskiviikkoisin klo 15–18.30 kirkolla, ei 20.11. Lämminhenkinen oleskelupaikka kaikenikäisille. Käytettävissä mm. käsityöja askarteluvälineistöä. Kolmelta kahvit, viideltä ruokaillaan. Ruoka 2 e aikuiset – lapset maksutta. Lähetyspiiri Pajamäessä ke 13.11. klo 14. Hartaus, kahvit ja keskustelua Laestadiuksesta. Antturi. Päiväpiiri Pajamäessä ke 20.11. klo 14. Hartaus, kahvit ja keskustelua eläkeikäisten kesken.

Marraskuussa on kaksi Työn messua

Kahdessa Työn messussa keskitytään puheissa ja rukouksissa työelämän kysymyksiin. Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6, vietetään työväen kirkkopyhää sunnuntaina 17.11. kello 10 yhdessä Kristillisen työväenyhdistyksen kanssa. Messussa saarnaa rovasti Paavo Salakka. Messun jälkeen kirkkokahvilla yhteiskunnallisen työn pastori Raija Korhonen puhuu aiheesta Ilmastonmuutos ja kirkko. Työn messussa Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, voi rauhoittua tiistaina 19.11. kello 18. Sen teemana on myötätunto työelämässä. Puhumassa on SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Musiikista vastaavat Ulla Linjama-Lehtinen ja Eero Lehtinen. Messun järjestää 3+1-ryhmä.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 8. – 21.11.

12 A Kirkko ja kaupunki | 7.11.2019

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, suljettu ti 12.11. p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomio kirkossa, Vanhassa kirkossa ja Angli kaanien messu, klo 12 Mikael Agrico lan kirkossa ja Hyvän toivon kappe lissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 aamumessu Vanhassa kirkossa, klo 19 Agricola messu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Luottamuksen messu pe 8.11. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Sinapinsiemen ry:n 40-vuotisjuhlamessu la 9.11. klo 10 Mikael Agricolan kirkossa. Tuomiokirkon kappalaisen SuviPäivi Kosken lähtömessu su 10.11. klo 10 Tuomiokirkossa. Messun jälkeen Kryptassa lähtökahvit ja yhteinen lauluhetki. Kruunuhaan yläasteen syyskonsertti ti 12.11. klo 18 Tuo miokirkon kryptassa. Liput 5/10 e Tiketti.fi. Seniorifoorumi Mikael Agricolan kirkon kryptassa keskiviikkoisin klo 13. Ke 13.11. toimittaja Helena Petäistö puhuu kuohuvasta Euroo pasta. Ke 20.11. teol. tohtori ja kirjaili ja Kari Kuula luennoi aiheesta miksi juuri kristinusko. Suruseurat Tuomiokirkon kryptassa ke 13.11. klo 18. Suruvirsiseuroissa veisataan paikallaolijoiden toivomia suruun, hautajaisiin, toivoon ja iloon liittyviä virsiä. Välissä voi olla lyhyitä puheenvuoroja. Ars Moriendi -festivaali Tuomio kirkon kryptassa 15.–16.11. Ars Moriendi on taidetta, kuolemantutkimusta, esitystapah tumia ja keskusteluja yhdistävä festivaali, jonka teemana on kuolema. Lisätiedot Arsmoriendi.fi. Surumusiikkia Ars Moriendi festivaalin hengessä la 16.11. klo 17.15 Tuomiokirkossa ennen iltamessua. Urut kanttori Anna PulliHuomo. Luotujen virsi – Missa brevis Olli Kortekankaan lapsikuoro teoksen kantaesitys Mikael Agricolan kirkossa la 16.11. klo 15.30. Musiikkia ja rukousta Suomenlin nan kirkossa. Musiikillinen rukous

PITÄJÄNMÄEN srk

TAPAHTUMIA

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

LAUTTASAAREN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

La 9.11.

Tyhjän sylin messu Messu klo 16 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16, on tarkoitettu lapsettomille, lapsenlapsettomille, lapsensa menettäneille, kaikille joita tyhjä syli koskettaa. Messun jälkeen teekahvitarjoilu seurakuntasalissa ja työntekijöitä tavattavissa keskustelua varten.

hetki su 17.11. klo 14, mukana Jukka ja Tove Leppilampi. Lopuksi pientä tarjoilua kryptassa. Choral Evensong su 17.11. klo 18 Tuomiokirkossa, yhteistyössä Angli kaanisen kirkon kanssa. Siioninvirsiseurat ke 20.11. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa, yhteistyös sä HerättäjäYhdistyksen kanssa. Retki Porvooseen ja Malmgårdin joulumarkkinoille la 14.12. klo 10. Lähtö Vanhankirkon luota Annan kadulta. Retken hinta on 20 euroa, johon sisältyy bussimatkat ja lounas. Järj. Vanhankirkon tuki ry. Maksu 29.11. mennessä tilille FI 2020 5818 0001 7340, viitenumero 1067. Ilm. Seppo S. Kosonen, p. 050 339 6204. Jouluavustusta ruokaan voivat hakea seurakunnan alueella asuvat, toimeentulotuen rajoilla elävät perheet ja yksin/kaksin elävät. Sovi tapaaminen alueesi diakoniatyönte kijän kanssa taloudellisen tilanteen kartoittamiseksi pe 13.12. mennessä, yht. tiedot virastosta p. 09 2340 6100. Avoin perhekahvila Nokkamuki perjantaisin klo 10–12 Katajanokan seurakuntakodissa. Pientä tarjoilua keskustelun, leikin ja hartauden lomassa. Ohjaajina lastenohjaaja Janette Lintula ja perhetyöntekijä Milla Kiiski. Yhteisöruokailu. Edullista ruokaa ja hyvää seuraa maanantaisin klo 17 Hyvän toivon kappelissa. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14, pe klo 9–12. Diakoniaruokailu tiistaisin klo 11–12 Mikael Agricolan kirkossa. Aterian hinta 1 e. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakonia työnt. Yhteyst. virastosta aukioloaika na p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseura kunnat.fi/tuomiokirkko.

Ke 13.11.

Suruseurat Tuomiokirkon kryptassa Suruvirsiseuroissa klo 18 veisataan paikallaolijoiden toivomia suruun, hautajaisiin, toivoon ja iloon liittyviä virsiä. Välissä voi olla lyhyitä puheenvuoroja surusta ja lohdutuksesta tai siitä, mitä jokin virsi itselle merkitsee. Paikalle on tervetullut, vaikka ei itse haluaisi laulaa tai puhua.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, suljettu ti 12.11. p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Katso lisää www.helsingin seurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19, suljettu 12.11. Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15, suljettu 12.11. Diakonian ajanvaraus ma, ti klo 9–10 ja to klo 12–13, ei 12.11. p. 092340 3618 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 18 ehtoollinen. Pe klo 16 raamatunluku. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa

ma–pe klo 15–17. Iltakirkko maanantaisin klo 18. 11.11. ja 18.11. Jaana Partti. Iltakirkko tiistaisin klo 18. 12.11. Marja Kotakorpi, 19.11. Työn messu. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu keski viikkoisin klo 18. 13.11. Jaana Partti, 20.11. Marja Kotakorpi. Kivimessu torstaisin klo 18. 14.11. EevaLiisa Hurmerinta, Tommi Niska la, 21.11. Mari Mattsson, Tommi Nis kala. Iltakirkko perjantaisin klo 18. 8.11. VeliMatti Hynninen, 15.11. Marja Kotakorpi. Messu sunnuntaisin klo 10. 10.11. EevaLiisa Hurmerinta, Kallion Kantaattikuoro, 17.11. Varhaisnuori sotyön 100vuotisjuhlamessu. Laura Huovinen, Riikka Reina ja Pauliina Lindfors. Alppilassa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 10.11. Sara Pykäläinen, 17.11. Jussi Ikkala.

Musiikillinen hiljentymis hetki Viikissä

Musiikillinen hiljentymishetki vietetään Viikin kirkossa, Agronominkatu 5, Itsemurhan tehnei den muistopäivänä sunnuntaina 17.11. kello 18. Tilaisuus on avoin myös muille omaisille, joi ta suru on koskettanut. Edesmenneitä rakkai ta muistellaan Johanna Nurmimaan ja Teresa Ackalinin hoitavan laulun ja musiikin säestä mänä. Tilaisuudessa luetaan myös omaisten lä hettämiä koskettavia tekstejä, tekstien luku ja hartaussanat pastori Kai Sadinmaa.

Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ti 12.11. klo 13–14 Kallion kirkossa. Anni Nousiai nen, urut. Vapaa pääsy. Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ti 12.11. klo 14.45– 15.45 Kallion kirkossa. Heli Kantola, urut. Vapaa pääsy. Baltic Circle -festivaalin konsertti ti 12.11. klo 22 Kal lion kirkossa. Al2Be3 soittaa ja laulaa progressiivista baroquerockia. Vapaa pääsy. Barokin helmiä pe 15.11. klo 19 Kallion kirkossa. Barokkiorkes teri Prattica Terza, Sabine ja Tuomas Kaipainen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Iltamusiikki ma 18.11. klo 19. SirkkaLiisa JussilaGripen trog, urut. Vapaa pääsy. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 14.11. Tuntematon mestari näyttelijä Heikki Nousiainen, Päivi Istala haastattelee. Kynttilätapahtuma itsemurhan tehneiden läheisille su 17.11. klo 17–18 Kallion kirkossa. Musiikkia ja läheisen menettäneen puheenvuo ro. Tilaisuudessa sytytetään ulkona kynttilät itsemurhaan kuolleiden muistolle. Mahdollisuus keskuste luun vertaistukihenkilöiden kanssa. Järjestäjänä Mielenterveyden kes kusliitto, Helsingin Seurakuntayhty mä ja Surunauha ry. Tutkimusideoiden pitchausta Kallion kirkossa ke 20.11. klo 18–20. Tutkimus ja tiede kuuluvat kaikkialle, myös kirkkoon! Tule kuulemaan, kun kahdeksan tutkijaa esittelee tutki musideansa vain kolmessa minuutis sa. Tilaisuus on osa kasvuyrittäjyys tapahtuma Slushin ja tutkijayhteisö Skolarin tutkimusideoiden pitchaus kilpailua, jonka pääpalkintona on 100 000 euron tutkimusrahoitus. Tilaisuus pidetään englanniksi, maksuton sisäänpääsy.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2. Avoinna ma, ti, to, pe, klo 9–12, ke klo 14–18. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoite: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1

Baltic Circle festivaali Kallion kirkossa Baltic Circle teatterifestivaalilla kuullaan Al2Be3 yhtyeen debyyttialbumin julkistuskonsertti, jo ka kaikuu Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, tiistaina 12.11. kello 22. Musiikin tunnelmassa ja lyyrisessä fokuksessa ovat rakkaus, kuolema, eri luonnot, anatomia, värit, jumaluudet, avaruu det ja aika. Al2Be3 soittaa ja laulaa affektiivista, romanttista, merkillistä ja hurjaa elektrodoom popbarokkia.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 8. – 21.11.

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA

Messu su 10.11. klo 11. Heusala, Valojärvi. Pyhäkoulu. Viikkomessu ke 13.11. klo 19. Kiviniemi, Valojärvi. Messu su 17.11. klo 11. Markkunen, Valojärvi. Pyhäkoulu. Viikkomessu ke 20.11. klo 19. Heusala, Valojärvi. Messu su 24.11. klo 11. Kiviniemi, Viljamaa. Pyhäkoulu.

Kirkkoherranvirasto on suljettu ti 12.11. työyhteisöpäivän vuoksi. Diakonian vastaanoton ajanvaraus p. 050 433 9846 ke klo 14−16. Muina aikoina jätä viesti vastaajaan. Ei Hävikkiruokajakelua ti 12.11. Ei Ystävyydenkahvilaa ti 12.11. Päiväpiiri ke klo 13 Itä−Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2. Päiväkuoro ke klo 15. Iltaruoka alasalissa ke klo 17−18.30. Tarjolla vegaanista keittoa 1 e/annos. Kristillisen meditaation ryhmä ke klo 17.15−17.45 Paavalinkirkossa jatkuen 27.11. saakka. Aamurukouspiiri to klo 10 kappelissa. Paavalinkirkon kuoro to klo 18. Rautatieläisten kristillisen yhdistyksen Helsingin piirin joulujuhla la 16.11. klo 13 Paavalinkirkolla.

TAPAHTUMIA Huom! Ti 12.11 ja pe 15.11 työntekijöiden koulutuspäivien vuoksi ei ohjattua toimintaa. Kirkkoherranvirasto palvelee klo 9–13. Lasten Aurinkokuoro ma klo 15 seurakuntasalissa. Käsityöpiiri joka toinen ti Lauttiksessa. HUOM. EI 12.11, seur. kerran 26.11. Avoin rukouspiiri joka tiistai klo 18, kirkolla, B-rappu, kerhohuone 15. Huom. ei 12.11. Tule sellaisena kuin olet -Raamattupiiri 5.11., 19.11. ja joka toinen ti klo 18.30 kirkolla, B-rappu, kerhohuone 10. Seniorilautta ke klo 10.30 seurakuntasalissa. Larun olohuone ke klo 17.30–20 kirkkokahvilassa. Iltapalaa tarjolla klo 18 alkaen. Torstai-piiri 31.10., 14.11. klo 13 ja joka toinen to kirjastolla, Pajalahdentie 10 A. Nuorten illat Lauttiksessa perjantaisin klo 18–21. Huom. ei 15.11. Uutta! LaruAreena torstaisin klo 18 Lauttiksessa: Puheenvuoroja 2020-luvun ihmisyydestä ja uskonnollisuudesta. Tule kuulemaan ja keskustelemaan! Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. To 7.11. ItäEuroopan uskonnolliset virtaukset. Laura Reinilä, entinen Ukrainan suurlähettiläs. 24.11. Karita LindenLemmetti, KUA. Riikka ja VAUTSI-orkesterin lastenkonsertti su 10.11 klo 15 Lauttasaaren kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Lauttasaaren orkesterin konsertti su 17.11. klo 18 Lauttasaaren kirkossa. LaruIkkuna 19.11. klo. 16 Lauttiksessa. Aaro Rytkönen, Suomen Lähetysseura. Aiheena uskontodialogi Omanissa. LaruIkkuna on tapahtuma, jossa tarkastellaan erilaisia uskonnollisia ilmiöitä maailmalla.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, suljettu ti 12.11. p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu su 10.11. klo 10. Petri Flinck, Arja Rannanpää-Kortelainen ja Sanna-Maarit Hakkarainen sekä sopraano Emma Suszko. Messu Itä-Pasilassa su 10.11. klo 12. Petri Flinck. Puolen tunnin messu ke 13.11. klo 18. Elina Koivisto. Messu su 17.11. klo 10. Elina Pöysti, Kari Kanala ja Seppo Välimäki sekä Paavalinkirkon Kuoro. Puolen tunnin messu ke 20.11. klo 18. Elina Pöysti.

Töölön seurakunta Virasto, Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ma ja pe klo 10–15, ke klo 13–17, p. 09 2340 6300 Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, toolo.srk@evl.fi Osoitteet Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerho- ja liikuntatilat, Jalavatie 6 b Ruskeasuon Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko su klo 10. Kirkkokahvit. Messu 10.11. Niemistö, Maisila, Hersta. Helsingin Työväen Orkesteri, joht. Luis Ramirez. Messu 17.11. Meurman, Klemi, Tiitu, Karjalainen. Daily Prayer Mon, Tue, Thu, Fri at 12 noon. Evening Service with Holy Communion on Wed at 6 pm. Töölön kirkko su klo 17 ja kerran kuussa myös klo 12. Kirkkokahvit. Messu 10.11. Kaleva, Hersta. Rukousmessu 17.11. Messussa voit kirjoittaa omat rukousaiheesi, saada öljyllä voitelun ja halutessasi puolestasi rukoillaan. Lauluja säestää Kari Pulakka Band. Ehtoollishetki ke klo 18. Meilahden kirkko su klo 11. Kirkkokahvit. Valon ja ilon messu to 7.11. klo 18 Tuomaankirkon salissa. Artistivieraina Niilo Rantala ja Heidi Pyykkönen. Tyhjän sylin messu la 9.11. klo 16. Lapsettomille, lapsenlapsettomille, lapsensa menettäneille, kaikille joita tyhjä syli koskettaa. Messun jälkeen tarjoilu seurakuntasalissa, työntekijät keskustelua varten. Messu 10.11. Hietalahti, Leinonen, Vuorio. Riku Salminen, baritoni. Messu 17.11. Kaleva, Maisila, Teemu Suominen. Olli-Pekka Tuomisalo, saksofoni.

TAPAHTUMIA Kahvia ja musiikkia su 10.11. klo 16 Ruskeasuon Rastissa. Mukana Auvo Naukkarinen ja Nina Pakkanen. Panu Luosto, sello, ja Joonas Pohjonen, piano. Isänpäiväbrunssi klo 13–16. Kulttuuriklubi ti 12.11. klo 18–20 Temppeliaukion kirkolla. Mindful-

ness-läsnäolon merkitys. Terapeutti, pastori, mindfulness-ohjaaja Miia Moisio alustaa. Iltatee ja keskustelua. Kaamosilta to 14.11. klo 17–19 Pikku Huopalahden asukastalolla, Tilkantori 12. Trubaduuri soittaa ja laulattaa, sään salliessa ulkotulella istuskelua ja tarinankerrontaa, tarjolla hyvänmielen naposteltavaa, valokuvanäyttely. Merimieskirkkopiirin myyjäiset la 16.11. klo 11–13 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa. Myytävänä monenlaista itsetehtyä ruokaa; piirakoita, kakkuja sekä valkosipulisilakoita. Myynnissä myös lista- ja pika-arpoja. Kahviossa leivonnaisia sekä keittoa 5 e hintaan. Hartaus ti 19.11. klo 15 Palvelukeskus Wilhelmiinassa, Taavetti Laitisen katu 4. Mukana seurakunnasta Leinonen ja Vuorio. Kahvia, keskustelua ja kohtaamisia Pasilan Rastissa ma klo 14–15.30 ja to klo 13–15, Töölön kirkolla ke klo 12–14 ja Tilkantorilla Pikku-Huopalahdessa to klo 15.30–17. Lounas tarjolla ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkolla, hinta 3/1 e. Lounasta ei ti 12.11. Lounas pe klo 11.30–13 Ruskeasuon Rastissa, hinta 3/1 e. Miehille toimintaa: Äijäkuppila ke klo 13–15 Ruskeasuon Rastilla ja Miestenpiiri ke klo 16–18 parillisina viikkoina Töölön kirkolla. Vapaamuotoinen aamurukoushetki to klo 7.30–9 Töölön kirkon Pärinäpirtissä. Voit tulla ja mennä oman aikataulusi mukaan. Torstaikerho to klo 13–14.30 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Ohjelmaa, keskustelua, hartaushetki, kahvitarjoilua. Aikuisten nuortenilta to klo 19–21 parillisina viikkoina Kerhiksellä. Heitä on. Kun koet kaipaavasi seurakuntakytköstä, haluat olla tekemisissä henkevien ja hengellisten aiheiden kanssa. Mukana on ohjelmaa sekä vapaata oleilua. Illan päättää iltahartaus. Senioreiden joulujuhla ti 10.12. klo 13–15 ja ke 11.12. klo 13–15 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Ilm. 9.12. mennessä kirkkoherranvirastoon, p.09 2340 6300. Avointen perhekerhojen ohjelmassa vapaata leikkiä sekä ohjattu lauluhetki. Meilahden kirkolla ke klo 10–11.30, Töölön kirkolla pe klo 10–12 ja Ruskeasuon Rastilla pe klo 10–11.30 Uudet verkkosivumme seurakuntatoolo.fi.

Kampin kappeli Simonkatu 7. Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

TAPAHTUMIA Iltahartaus perjantaisin klo 18.

7.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

Lauluyhtye Club For Five esittää virsiä, hengellisiä lauluja ja muuta kirkkoon sopivaa laulumusiikkia Hiljainen Hetki -konsertissaan sunnuntaina 17.11. kello 18 Kannelmäen kirkossa.

7×

musiikkivinkki Urkuri Ruotsista

Hans Fagius, yksi Ruotsin aktiivisimmista konserttiurkureista, konsertoi la 9.11. klo 15 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Hän soittaa Mendelssohn Bartholdyn, Otto Olssonin, Arild Sandvoldin, Ester Mägin, Louis Viernen ja Oskar Lindbergin musiikkia. Vapaa pääsy.

LUX – kaksi kuoroteosta

Oratoriekören i Helsingfors esittää norjalaisen Ola Gjeilon uniteoksen Dreamweaver ja Rutterin Requiemin la 9.11. klo 18 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Dreamweaver esitetään nyt ensimmäisen kerran Suomessa. Kapellimestarina Tapio von Boehm, solistina sopraano Minna Nyberg ja orkesterina Sipoon kamariorkesteri. Liput 25 e Lippupisteestä ja ovelta.

Unesi ääni

Somnium Ensemblen 10-vuotissyntymäpäiviä juhlitaan la 9.11. klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Kuoroa johtaa Tatu Erkkilä, urkurina Matti Pohjoisaho ja juontajana Tuukka Haapaniemi. Romantiikan ajan musiikkia ja tilausteoksen, Alex Freemanin Cathedral of Springin, kantaesitys. Julkistetaan Unesi ääni -levy. Liput 20 / 10 e holvi.com/shop/somniumensemble/ ja ovelta.

Konsertti koko perheelle Riikan ja Vautsi-orkesterin muskarikonsertti vie kuulijat iloisiin juhliin, joissa yleisökin pääsee laulamaan ja leikkimään, ehkä vähän pomppimaankin, su 10.11. klo 15 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Tuttujen lastenlaulujen lisäksi kuullaan Riikka Jäntin uudempia lastenlauluja. Riikka Jäntti, laulu ja juonto, Jaakko Kämäräinen, basso ja kitara, Olli Krogerus, lyömäsoittimet, Joonas Kasurinen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Club For Five

Lauluyhtye Club For Fiven konsertissa Hiljainen Hetki su 17.11. klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6, kuullaan tuttuja virsiä, hengellisiä lauluja ja muuta kirkkoon sopivaa laulumusiikkia. Keskeinen ajatus on hiljentymisessä sekä rauhan ja toivon näkökulmassa. Liput 25 e ja toimituskulut Lippupisteestä ja 27 e ovelta, mikäli lippuja on jäljellä.

Jubilate!-juhlakonsertti

Kirkkokuoro Chorus Marinus juhlistaa 15-vuotiskauttaan Jubilate!-konsertilla su 17.11. klo 18 Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13. Konsertissa esiintyvät Chorus Marinus ja kvartetti johtajanaan Päivi Niva-Vilkko sekä miesyhtye johtajanaan Heikki Varis. Urkurina soittaa Marjukka Andersson. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Juhlakahvit.

Lavrenchuckin musiikkiperhe

Lavrenchuckin musiikkiperhe musisoi su 17.11. klo 18 Malmin kirkossa, Kunnantie 1. Konsertissa soittavat Igor, harmonikka, Svetlana ja Anastasia, piano, Alena ja Elisa-Liel, viulu, sekä MariaKristiina, kantele. Vapaa pääsy.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 8. – 21.11.

14 A Kirkko ja kaupunki | 7.11.2019

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Hitsaajankatu 4 A Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, suljettu ti 12.11. p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko poissa käytöstä. Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4 A

PITÄJÄNMÄEN srk

TAPAHTUMIA Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus ke 13.11. klo 14 Laiturissa. Laulattajana Johannes Österlund. Sinun Sanasi -raamattuilta to 14.11. klo 17.30–19 Kulosaaren kirkossa. Keskustelemme seuraavan sunnuntain teksteistä. Iltoja vetää Jenni Kallio. Mukaan oma Raamattu. Kodittomien yö pe 15.11. Myllypuron kirkolla klo 16 alkaen: Saunamahdollisuus ja ruokailu. Hartaus ja ehtoollinen klo 19. Yöpymismahdollisuus. Lisätietoja Pilvi Juvonen, p. 050 347 8582. Konsertti la 16.11. klo 18 Myllypuron kirkossa. Lili Ahopelto, piano, ja Manca Dornik, harmonikka. Rautavaara, Tiensuu, Ligeti, Torres ja Stephen James Webb. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Äitien ilta su 17.11. klo 17.30 alkaen Kulosaaren kirkossa. Oleskeluilta lapsiperheiden äideille. Ota käsityö mukaan tai tule ilman! Tarjolla pientä purtavaa. Mukana Jenni Kallio. Lähde! -ilta to 21.11. klo 18 Myllypuron kirkossa. Ylistystä, puheenvuoroja ja rukouspalvelua. Mukana kirkkoherra Markku Rautiainen ja Mervi ja Tapani Koski. Diakonian ajanvaraus puhelimitse Herttoniemen alue: p. 050 433 7339 (Taina Saarela) Herttoniemenrannan alue: p. 041 511 5464 (Heli Mattila) tai p. 050 433 7339 (Taina Saarela) Kulosaaren alue: p. 041 511 5464 (Heli Mattila) Myllypuron alue: p. 050 347 8582 (Pilvi Juvonen) tai p. 050 3479515 (Kati Markkanen) Ajan voi varata myös tulemalla paikan päälle maanantaisin klo 13–14 Myllypuron kirkolla tai keskiviikkoisin klo 9–9.30 Laiturissa. Myllypuron elintarvikejakelu ma–pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Elintarvikejakoa ei ole arkipyhinä. Lisätietoja Sinikka Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry). Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk

LAUTTASAAREN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10. Su 10.11. Gospelmessu. Messu sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12. Su 10.11. Syntymäpäivän viettäjien juhla. Su 17.11. Lähetyspyhä. Mukana Arto Nousiainen Open Doors -yhdistyksestä. Hiljainen iltamessu keskiviikkoisin klo 17.30 Laiturissa.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

TUOMIOKIRKKOsrk

Vartiokylän seurakunta

Pe 8.11.

Martinpäivän valokulkue Ota lyhtysi ja liity valokulkueeseen klo 18 Kruunuvuorenrannassa. Lähtö Koirasaarentien ja Gunillantien risteyksestä kohti ravintola Stansvikia. Markku Arokannon näytelmä Pyhän Martin legendasta (noin 30 min) esitetään ulkona. Tikkupullaa, makkaranpaistoa ja Stansvikin herkkuja. Järjestävät Roihuvuoren seurakunta ja alueen toimijat.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, suljettu ti 12.11. p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Hiljainen iltarukous to 7.11. klo 18, kauden viimeinen kerta. Messu su 10.11. klo 11. Anne Granström, saarna, Mari Lamminen, kanttori. Sergei Andrejev, urut ja piano. Kirkkokahveilla ystävyysseurakuntamme Tyrön kanttori Sergei Andrejev tuo terveisiä Tyröstä. Mukana myös rovasti Sirkka Kuula. Messun aikana lapsille Pyhis kirkon yläkerrassa. #Rauha-perhemessu ja puuhapäivä su 17.11. klo 11. Messussa juhlitaan erityisesti Suomen kirkossa jo 100 vuotta tehtyä työtä kouluikäisten parissa. Saarnassa koululaiset kertovat, mitä kirkko ja sen tarjoama toiminta merkitsee heille. iLOPISARAT-kuoro musisoi messussa. Messun jälkeen lounas ja 100-vuotiskakkukahvit sekä puuhaa kaiken ikäisille kirkon yläkerrassa. Hartaus ja ehtoollinen to 21.11. klo 13. Yhteiset kirkkokahvit. Messuissa on lisäksi mukana joukko vapaaehtoisia ja työntekijöitä. Kaikki toimittajat luetellaan nettisivujemme tapahtumakalenterissa kunkin messun kohdalla.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Ystävien kesken -konsertti su 10.11. klo 17. Ystävyysseurakuntamme Tyrön kanttori, tenori Sergei Andrejev musisoi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Pienituloisten ruokailu maanantaisin klo 11. Vapaaehtoisten valmistama soppalounas, voileivät ja jälkiruokakahvit sekä lahjoitusleipää kotiin viemisiksi. Lounaan hinta 1 e.

ta ala-asteikäisten lasten huoltajille to 21.11. klo 18 Laajasalon kirkossa. Puhujina MLL Laajasalosta YTM, yhteisöpedagogi Elina Rautiainen sekä draamakasvattajat Marika ja Margit Pulkkinen seurakunnasta. Buffetti, jonka järjestää Laajasalon peruskoulun 7E, alkaa klo 17.30. Diakoniatyö avustaa joulun alla alueillamme asuvia vähävaraisia. Jouluavustusta haetaan lomakkeella, joka on saatavana Roihuvuoren ja Laajasalon kirkoilta ja seurakunnan nettisivuilta www.roihuvuorenseurakunta.fi. Hakukaavakkeiden viimeinen palautuspäivä on pe 29.11.

To 7.11., 12.12. ja su 15.12.

Uusi lapsikuoro aloittaa Vuosaaressa 7-vuotiaiden ja sitä vanhempien lasten kuoro harjoittelee Katukappelissa, Kauppakeskus Columbuksessa, 7.11. klo 16–17 ja Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7, 12.12. klo 16–17. Kuoro esiintyy Lasten kauneimmissa joululauluissa Vuosaaren kirkossa su 15.12. klo 14. Lisätiedot: eeva.jurmu@evl.fi

Ruokailun päätteeksi Takkatupa klo 12–14. Seuraa, kehonhuoltotuokio, viikoittain eri teemoja: musiikkia, terveellisiä elämäntapoja, maksutonta hiustenleikkausta ja henkilökohtaista neuvontaa raha-asioissa. Mikaelin Lastentupa tarjoaa vapaaaikaa vanhemmille. Tuo lapsesi leikkimään ja askartelemaan. Sopii myös vauvoille. Pakkaa lapselle mukaan eväät ja pienimmille myös vaipat. Lastentupa toimii parillisilla viikoilla keskiviikkoisin klo 9–11.30 ja parittomilla viikoilla maanantaisin klo 16–18.30. Ilm. Riitta Haikonen p. 050 324 8118. Reippautta ja rentoutta naisille keskiviikkoisin klo 12. Hyvän mielen liikuntaryhmä, jossa harrastetaan kevyttä liikuntaa oman tunnon ja kunnon mukaan. Eläkejumpparit torstaisin klo 10. Liikuntaryhmä miehille, helppoa ja tehokasta voimistelua musiikin tahdissa oman kunnon mukaan. Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13: 14.11. Lähimmäisen rakastaminen -kuka on lähimmäiseni? Marja Lehtinen, 21.11. Ehtoollishetki ja yhteiset kirkkokahvit. Rukouspiiri perjantaisin klo 10. Rukoilemme toinen toistemme sekä yhteisten asioiden puolesta ja luemme Raamattua. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea. Päivystävä pappi seurakuntatoimistossa keskusteluja varten ma–ti ja to–pe klo 10–14, p. 09 2340 4802.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, suljettu ti 12.11. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 10.11. klo 10. Saarna Jussi Miettinen, Kaskinen, Vaulas, Filppula, Sonórus. Messu su 17.11. klo 10. Taizé-messu. Vaulas, Nurminen, Niva-Vilkko, Heikki Varis, Variksen laulukoulu ja Variksen pojat -yhtye. Vesper ma 11.11. klo 19.30. Filppula, Cantiamo. Iltamessu keskiviikkoisin klo 18. Laajasalon kirkossa: Gospelmessu su 10.11. klo 12. Saarna Jussi Miettinen, Aalto, Lyytinen, Ek. Messu su 17.11. klo 12. Laaksonen, Aalto, Tuula Stöckell.

TAPAHTUMIA Martinpäivän valokulkue ja näytelmä pe 8.11. klo 18 Kruunuvuorenrannassa. Lyhtykulkue (n. 1 km, lähtö Stansvikiin Gunillantien ja Koirasaarentien risteyksestä) sekä Markku Arokannon käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä Pyhän Martin legendasta (n. 30 min, esitetään ulkona). Tuo mukaan oma lyhty. Tikkupullaa, makkaranpaistoa ja Stansvikin herkkuja. Järj. Roihuvuoren seurakunta yhdessä Laajasalon alueen toimijoiden kanssa. Musiikkipitoiset myyjäiset la 9.11. Roihuvuoren kirkolla. Leivonnaisia, käsitöitä, arpajaisia, kirpputorilla kirjoja, astioita, vaatteita ja leluja. Kahviossa tuoretta pullaa, kahvia ja lämmintä keittoa. Kuorolaulua ja muita musiikkiesityksiä. Järj. Kamarikuoro Cantiamo ja Roihuvuoren kirkon lähetyspiiri. Iltaruoka ke 13.11. klo 16.30–18 Roihuvuoren kirkolla. Kotiruokaa, aikuiset 2 e, kouluikäiset 1 e, pienimmät ilmaiseksi. Jubilate! Chorus Marinuksen 15-vuotisjuhlakonsertti Laajasalon kirkossa su 17.11. klo 18. Chorus Marinus ja kvartetti, joht. Päivi Niva-Vilkko, miesyhtye, joht. Heikki Varis, Marjukka Andersson, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Juhlakahvit konsertin jälkeen. Turvallinen netti lapselle – teemail-

Virasto: Kiviportintie 5. Avoinna ma ja ke 10–15. p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3 www.helsinginseurakunnat.fi/vartiokylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa. Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa. Ehtoollishartaus pe klo 12 Matteuksenkirkossa. Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15. Neulekerho maanantaisin klo 11.30. Yhteinen iltaruoka maanantaisin klo 16.30–18. Ruoka 1 e ja eri ikäistä seuraa. Iltaperhekerho maanantaisin 17–18.30. Leikkiä ja askartelua lasten tiloissa ja liikuntasalissa. Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18. Vauvaperhekerho tiistaisin 9.30– 11.30, ei ti 12.11. Laulut soikoon! yhteislaulua keskiviikkoisin klo 13. Raamattuluentosarja 20.11. ja 27.11. klo18. Hannu Äimänen puhuu aiheesta Jumalan johdatus. Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri maanantaisin klo 8. Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16. Ohjelma klo 14 alkaen. 12.11. Jussi Mustonen: Arvioita hallituspolitiikasta. 19.11. Tuo oma esineesi ja kerro siitä! Perjantailenkki, mukavaa kävelyseuraa perjantaisin. Lähtö klo 13 Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3, Vartiokylän kirkolle. Kahvitarjoilu. Muualla: Miesten toimintaryhmä ke 13.11. klo 13 Omakotisäätiöllä, Puotilantie 3A, Mäntylän juhlasali. Uusi, joka toinen viikko kokoontuva miesten ryhmä. Pilkeporukka pe 9–11, Itäkeskuksen palvelukeskus, Voikukantie 6. Vertaistukea ja aamiaista +60-vuotiaille, joilla on tai on ollut alkoholiongelma. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus virastosta, Kiviportintie 5, tai p. 09 2340 6400 ma ja ke 10–15.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 8. – 21.11.

7.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, suljettu ti 12.11. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Messu su 10.11. klo 11, kirkko. Paananen, Jurmu. Iltapäiväkirkko su 10.11. klo 15, Katukappeli. Iltakirkko to 14.11. klo 18, Katukappeli. Paananen, Mäkinen. Messu su 17.11. klo 11, kirkko. Antola. Iltakirkko to 21.11. klo 18, Katukappeli. Antola, Jurmu.

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 15.11. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Juhani Peltonen, Olli Lehmonen ja OPKO:n nuoret. Isänpäivän konsertti su 10.11. klo 17 Vuosaaren kirkossa. Klassista musiikkia. Sirja Nironen, sello. Jousitrio Elina Eirola, viulu, Liisa Rantala, viulu ja Timo Törmä, sello. Olga Mäkinen, urut. Ohjelmistossa Bach, Haydn, Borodin, Mozart. Puhkea kukkaan -paja Katukappelissa ke 13.11. klo 18–20. Opetellaan rennosti meikkauksen perusteita, siveltimien käyttöä, itselle sopivien värien valintaa, meikkipohjan ja silmämeikin tekoa. Ota mukaan käsipeili, omat meikit ja siveltimet, puuttuvat välineet saa lainaksi. Ilmoittaudu: mira.heino87@ gmail.com. Ilta on maksuton. Uusi lapsikuoro aloittaa Vuosaaressa – tule mukaan! Opitaan yhdessä laulamaan ja soittamaan, ja kartutetaan samalla ryhmätyöskentelytaitoja yhdessä harjoitellessa. Kuoro on suunnattu 7-vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille. Osallistuminen on maksutonta. Kuoroa ohjaa Eeva Jurmu, lisätietoja voi kysellä sähköpostilla: eeva.jurmu@evl.fi. Harjoitukset Katukappelissa klo 16–17 torstaisin 7.–28.11. Lisäksi kenraaliharjoitus kirkossa to 12.12. klo 16–17. Esiintyminen Lasten Kauneimmissa Joululauluissa Vuosaaren kirkossa su 15.12. klo 14. Tarvitsetko taloudellista tukea jouluusi? Vuosaarelaiset voivat hakea diakoniatyön jouluavustuksia kirjallisesti hakuaikana 1.–24.11. Hakulomakkeita ohjeineen saa virastosta, Katukappelista ja torstaisin klo 13–15 diakonian ajanvarauksesta Valosta. Hakemuksen voi myös tulostaa nettisivuiltamme. Palautus hakuaikana kirkkoherranvirastoon. Pappi tavattavissa Katukappelissa – aika muuttuu. Marraskuun alusta lähtien papin voi tavata torstaisin kello 17.15–17.45. Tule kohtaamaan, jakamaan elämän iloja ja suruja. Halutessasi voit myös sopia papin kanssa ajan kahdenkeskiseen keskusteluun muuna ajankohtana. Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 17.15–17.45. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–11, ei ti 12.11., p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) to klo 13–15. Voit jättää soittopyynnön myös sähköpostilla vuosaari.diakonia@evl.fi. Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

Hiljaiset rukouslaulumessut ovat juurtuneet Kallion seurakunnan viikko-ohjelmaan vähitellen. Hilkka-Liisa Vuori johtaa esilauluryhmää vuorotellen Johanna Korhosen kanssa. Pienet kädenliikkeet kuuluvat lauluun.

Astu vanhan rukouksen virtaan, laula koeteltuja sävelmiä Kallion kirkossa vietetään joka keskiviikko hiljaista rukouslaulumessua. Meditatiivinen messu on mietiskelyn tekemistä näkyväksi.

lee levollinen rytmi ja luostarilaulujen tunnelma. Se hiljentää meidän sydäntämme kuuntelemaan Jumalan puhetta, Vuori kertoo.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA SIRPA PÄIVINEN

KERRAN KUUSSA rukouslaulumessu ottaa kelttimessun muodon. Siinäkin lauletaan vanhoja gregoriaanisia sävelmiä, mutta lyhyet tekstit on kirjoitettu nykyaikana. Suurimman osan niistä on kirjoittanut nyt jo iäkäs anglikaanipappi David Adam, jonka hengelliset teokset ovat olleet ahkerassa käytössä suomalaisissa retriiteissä 1990-luvulta lähtien. Kelttiläisiä voisi luonnehtia muinaiseurooppalaisiksi. Näitä kansoja asui etenkin Brittein saarilla ja LänsiRanskassa, ja he jättivät jälkeensä nykyisinkin puhuttuja kieliä kuten iirin, kymrin ja bretonin. Kelttiläisen kristillisyyden ominaispiirteitä ovat Hilkka-Liisa Vuoren mukaan luonnonläheisyys, käytännöllisyys rukouksessa ja se, että Jeesus koetaan vierelläkulkijana. Kelttimessun sävelmiä on nuotintanut ja sovittanut rukouslaulun pitkäaikainen laulaja Tuomo Pulkkinen. Hiljaisia rukouslaulumessuja on vietetty Kallion kirkossa jo 20 vuoden ajan, ensin kokeiluna muutaman kerran lukukaudessa, sitten joka toinen kuukausi, kerran kuussa ja nyt viikoittain. Joka neljäs kerta on kelttimessu. Messut ovat osa Kallion seurakunnan säännöllistä toimintaa. ■

iljaiset rukouslaulumessut ovat hitaita ja meditatiivisia eikä niissä käytetä sähköistä äänenvahvistusta. Sen sijaan ikivanhojen laulujen välillä voi kuunnella, miten suuri kirkko soi. – Koko messu on rakennettu niin, että se palvelisi mietiskelevää ja mystiikkaa kaipaavaa seurakuntalaista. Messu tarjoaa lepoa ja kiireettömyyttä, kuvailee messun lauluista vastaava musiikin tohtori Hilkka-Liisa Vuori. Messun sävelmät ovat ikivanhoja, jopa yli tuhannen vuoden takaa. Niitä lauletaan hiljaa keskellä nykypäivän kuhisevaa Kalliota. Esilaulajien ryhmä Anima mea laulaa tekstejä läpi messun, ja jokainen kirkkoon tullut voi laulaa, hymistä tai vaikka lausua sanoja mukana, kukin omalla äänellään. Kuka tahansa saa myös tulla ennen messua harjoittelemaan lauluja osana Anima meaa, joka ei ole kiinteä kuoro. Latinankielinen nimi tarkoittaa ”sieluni”, HILKKA-LIISA VUOREN mukaan kirkossa pelättiin pitkään, että meditatiivisuus on ”jotain itäistä juttua”. Nyt se on hyväksytty sanana. – Meditatiivinen messu on mietiskelyn tekemistä näkyväksi, hän kiteyttää.

– Rukouslaulumessun lauluilla on saatettu rukoilla yli tuhat vuotta Euroopan luostareissa. Vuosisatojen saatossa niiden on täytynyt muokkautua sellaisiksi, että ne kannattelevat Raamatun tekstejä kauniisti. Messussa me astumme vanhan rukouksen virtaan.

”

AINA KUN HENGITETÄÄN, KUUNNELLAAN KIRKON KAIKUA.

Jokaisessa messussa lauletaan psalmiteksti suomeksi ja latinaksi. Psalmilaulu on ollut länsimaisten luostarien peruspilari. Kaikki 150 psalmia on laulettu luostareissa joka viikko. Myös 700-luvulta peräisin oleva kiitosvirsi Te Deum kuuluu messuun. Latinankieliset säkeet ja käsiohjelman vanhat neliönuotit ovat kävijälle pieniä tarttumakohtia pitkään historiaan. Miksi sitten on hyvä laulaa hiljaa? – Kun monta ihmistä laulaa lempeästi ja kuunnellen, kirkko ehtii saamaan oman äänensä. Tauotus on olennaista. Aina kun hengitetään, kuunnellaan kirkon kaikua. Siitä tu-

Hiljainen rukouslaulumessu Kallion kirkossa keskiviikkoisin klo 18. 20-vuotisjuhlamessu ke 27.11. klo 18 kelttimessuna, jonka jälkeen teejatkot Vihreässä salissa.

MENOT 8. – 21.11.

16 A Kirkko ja kaupunki | 7.11.2019

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 13–17, suljettu ti 12.11. p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messut su 10.11. klo 10 Uskonpuhdistuksen päivän perinnemessu Malmin kirkossa. Esko M. Laine. Kamarikuoro. Messussa noudatetaan vuoden 1693 kaavaa. Virret veisataan ilman säestystä vuoden 1701 virsikirjasta. Messun jälkeen lukusilla voi testata lukutai tonsa aikakauden katekismuksesta ja esittää kysymyksiä. Messuvieraat voivat pukeutua historiallisiin asui hin ja kansallispukuihin. klo 10 Rukouslaulujen messu Puisto lan kirkossa. Timo Ahoinpelto. Mes sulaulajat ja soitinyhtye. Messun musiikkina Taizérukouslauluja.  klo 10 Viikin kirkossa. Raine Talvisto, saarna. klo 16 Pihlismessu Pihlajamäen kirkossa. Sari Hakuri. klo 17 Iskelmämessu Tapanilan kirkossa. Meri AlaKokko, Malmin enkelit sekä bändi Lissu ja Lakastu neet lehdet. Messut su 17.11. klo 10 Malmin kirkossa. Rauhan yhdistyksen kirkkopyhä. Tapio Hol ma, saarna, LauraElina Koivisto, liturgia, Helsingin Rauhanyhdistyk sen kuoro, joht. OlliJaakko Miet tunen. klo 10 Puistolan kirkossa. Markus Kopperoinen. klo 10 Urkumessu Viikin kirkossa. Jukka Holopainen. Timo Olli, urut, Taru Hämäläinen, laulu. Musiikkina osia N. de Grignyn urkumessusta. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Minna Sisko Mäkinen, saarna. Messun jälkeen kiinalainen ateria 8 e. Tuotto nimikkolähetin Katri NiiranenKilasin työn tukemiseen. klo 17 Valonmessu Tapanilan kirkos

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

LAUTTASAAREN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

La–su 16.–17.11.

Lahjoita talvivaatteita Tuo puhtaat ja siistit lämpimät takit, pipot, käsineet, kaulaliinat, sukat, alusvaatteet ja talvikengät Hyvän Paimenen kirkolle, Palosuontie 1, joko la klo 15–18 tai su klo 10–14. Miesten pukuja ei voida ottaa vastaan. Jos voit autolla olla mukana viemässä lahjoitettuja vaatteita Hermannin diakoniatalolle Hämeentielle viikolla 47, ota yhteyttä Marita Toivoseen p. 09 2340 5535.

sa. Esa Järvinen. Lapsille messun aikana pyhäkoulu. Sanajumalanpalvelus Pukinmäen Portissa su 17.11. klo 14. Muskarimessu Puistolan kirkossa ti 19.11. klo 17.30. Rosa Kostamo. Iltaruoka klo 16.30. Kirkkohetki klo 17.30. Hartaudet Vuorensyrjän palvelutalolla to 14.11. klo 15.30. Madetojan palvelutalolla pe 15.11. klo 13.30 Viikkomessut Viikin kirkossa ke 13.11. klo 18. Niina Pihlajamaa. Tapulin seurakuntakodissa ma 18.11. klo 12. Paula Närhi. Siltamäen seurakuntakodissa ti 19.11. klo 12. Sami Kivelä. Viikin kirkossa ke 20.11. klo 18. Niina Pihlajamaa. Musiikkiehtoollinen Tapanilan kirkossa ke 20.11. klo 18.

TAPAHTUMIA Musiikkiopiston opettajien konsertti Malmin kirkossa la 9.11. klo 16. Järj. Pohjois

Ti 19.11.

Älä pelkää -keskusteluilta Malmin kirkossa, Kunnantie 1, klo 19 on teemana muukalaisuuden ja vieraiden kulttuurien kohtaamisen herättämät tunteet, mukana ovat Esko M. Laine ja Minna-Sisko Mäkinen. Iltarukous ja virsi. Pientä suolaista tarjoilua.

Helsingin musiikkiopisto. Vapaa pääsy. Kamarimusiikkikonsertti Viikin kirkossa to 14.11. klo 19. Järj. PohjoisHelsingin musiik kiopisto. Vapaa pääsy. Kitaran kielillä Puistolan kirkossa su 10.11. klo 18. Henrik Holmström, kitara. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e. Hengellisten laulujen ilta Siltamäen seurakuntakodissa ti 12.11 klo 18. Maritta Widberg. Laulajien ilta Malmin kirkossa ke 13.11. klo 18. Sari Anneli Ruokosen lauluoppilaat. Kaisu Rauhamaa, piano. Surun siivet soivat Viikin kirkossa su 17.11. klo 18. Musii killinen hiljentymishetki kaikille, joita suru on koskettanut. Johanna Nurmimaa, laulu, musiikki ja tekstien tulkinta, Teresa Ackalin, laulu ja musiikki. Mukana myös pappi ja kirjailija Kai Sadinmaa. Lavrenchukin musiikkiperheen konsertti Malmin kirkos sa su 17.11. klo 18. Igor, harmo nikka, Svetlana ja Anastasia, piano,

Alena ja ElisaLiel, viulu, MariaKris tiina, kantele. Vapaa pääsy. Älä pelkää -keskusteluilta Malmin kirkossa ti 19.11. klo 19. Teemana muukalaisuuden ja vieraiden kult tuurien kohtaamisen herättämät tunteet. Esko M. Laine. MinnaSisko Mäkinen. Iltarukous ja virsi. Pientä suolaista tarjoilua. Isänpäiväbrunssi Tapulin seurakun takodissa la 9.11. Kattaukset klo 11 ja 12.30. Tiedustele vapaita paikkoja p. 09 2340 4426. Isänpäivälounas Pihlajamäen kir kossa su 10.11. klo 12. Partiolippukun ta Aarnivalkeiden kolmen ruokalajin lounas, hinta 20 e. Tilaa lounasliput sähköpostitse minna.soderqvist@ ryijypalvelurp.fi. Olotilakahvila Olohuone Tapulin seurakuntakodissa ma 11.11. Runoja ja lauluja talvesta. Ulla Welin ja Taru Hämäläinen. Soppakirkko Malmin kirkossa to 14.11. klo 12. Soppatykki Jakomäen kirkon pihas sa ke 20.11. klo 11. Iltaruoka Siltamäen seurakuntako dissa ke 13.11. ja 20.11. klo 17–18.30.

Menokasvo

Tule vapaaehtoiseksi uuteen perheläksykerhoon

Mihin tehtäviin kerhossa tarvitaan vapaaehtoisia? – Heitä tarvitaan neuvomaan läksyjä alakoululaisille, pelaamaan oppimispelejä koululaisten kanssa sekä hoita maan pieniä lapsia.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 13–16, suljettu ti 12.11. p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14. Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–12, ei ti 12.11., p. 09 2340 5318

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu su 10.11. klo 10. Pelkonen, Elo, Wallenius. Messu su 17.11. klo 10. Heininen,

Mitä vanhemmat tekevät kerhossa sillä aikaa? – He voivat osallistua läksyjen tekemiseen tuetusti ja hoi taa omia pienempiä lapsiaan. Kerhossa voidaan neuvoa Wilman käyttöä, keskustella koulunkäynnistä sekä hakea neuvoja ja apua lapsiperheen arjen kysymyksiin.

ESKO JÄMSÄ

Snellun projektityöntekijä Minna Njumbe Njikang, mikä on perheläksykerho, joka alkoi toimia Porolahden peruskoulussa Roihuvuoressa marraskuun alussa? – Se on läksykerho, jossa lasten lisäksi kohdataan perhei tä, leikitetään perheen pienimpiä, jutellaan vanhempien kanssa, askarrellaan, piirrellään ja syödään pientä välipa laa. – Perheläksykerho on kaikille avointa toimintaa. Erilai set perheet ovat tervetulleita. Kerhossa puhutaan suomea ja englantia, mahdollisesti muitakin kieliä.

Aterian hinta 1 e/henkilö. Ateriaan sisältyy kasviskeitto, leipä ja mehu. Lasten leikkitila avoinna klo 17.30– 19. Naapurikahvit Viikin kirkossa ke 13.11. ja 20.11. klo 13. Torstaikahvila Puistolan kirkossa to 14.11. ja 21.11. klo 13–14.30. Lasten Raamattukerho Puistolan kirkolla 10.11. klo 10. Raamatun kertomukset tutuiksi lukutaitoisille lapsille. Eläkeläisten iltapäivät Siltamäen seurakuntakodissa ti 19.11. klo 12. Malmin kirkossa ti 19.11. klo 13. Pihlajamäen kirkossa ke 13.11. ja 20.11. klo 13. Tapanilan kirkossa ke 13.11. ja 20.11. klo 13. Eloa ja iloa eläkevuosiin -opintopiiri Viikin kirkossa ti 12.11. klo 12. Seniorilaulajat Viikin kirkossa ti 19.11. klo 12. Leivänjako Tapulin seurakuntakodilla ma 11.11. ja 18.11. klo 11. Pihlajamäen kirkon alakerrassa ti 12.11. ja 19.11. klo 9. Jakomäen kirkolla ke 13.11. ja 20.11. klo 11. Malmin kirkossa to 14.11. ja 21.11. klo 11.30. Diakoniatyön yhteystiedot: Ajan varaus taloudellisissa kysymyksissä ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Muina aikoina voit jättää soittopyyn nön vastaajaan. Huom. Diakonian ajanvarausta ei ole ti 12.11. henkilös tön koulutuspäivän vuoksi.

Onko tarkoitus opetella suomea samalla? – Kyllä. Monet peleistä auttavat suomen oppimisessa. Harjoittelemme suomen kieltä yhdessä. Jos joku osaa lau lattaa porukkaa, voimme laulaa suomenkielisiä lauluja. – Perheitä on kutsuttu mukaan koulun kautta. Kou lun oppilaat edustavat 25 kansallisuutta ja 18 kieliryhmää. Koulussa toimii kaksi valmistavaa luokkaa, joissa opiskel laan suomen kieltä ja muiden oppiaineiden keskeisiä kä sitteitä. EIRA SERKKOLA Perheläksykerho kokoontuu keskiviikkoisin klo 15–17. Lisätietoja: minna.njumbenjikang@evl.fi, p. 050 3804053.

MENOT 8. – 21.11.

AnnaElina Norjanen, Chorus Sine Nomine. Maunulan kirkossa: Messu su 10.11. klo 12. Pelkonen, PesonenKareinen. Messu su 17.11. klo 12. Heininen, Norjanen, Chorus Sine Nomine. Käpylän kirkossa: Kansanmessu su 10.11. klo 18. Vierivä kivi ei sammaloidu – uskonpuhdistus kin on jatkuva prosessi. Saarna Asmo Koskinen, Heininen, Helenius, messu ryhmä. Keittoa messun jälkeen! Messu su 17.11. klo 18. Kaipainen, Helenius, kirkkokuoro. Hiljaisuuden rukoushetki keskiviik koisin klo 18–19 Käpylän kirkossa.

7.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12, suljettu ti 12.11. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Messu su 10.11. klo 11. Mikael Tammi lehto, Jouni Pirttijärvi ja Ari Häyri nen. Mukana Vox Sonora kuoro. Myötätunnon messu su 17.11. klo 11. Katri Uutela, Marita Toivonen ja Ari Häyrinen.

Apua & tukea

– Haluan, että töissäni on syvemmälle vietyä symboliikkaa, sanoo Pia Niemi, joka rakentaa työkseen tapahtumien visuaalisia kokonaisilmeitä.

TAPAHTUMIA Maanantaipuuro maanantaisin klo 9–12 Oulunkylän kirkolla. Käpylän päiväpiiri keskiviikkoisin Käpykappelissa klo 13–14.30. Oulunkylän lähetyspiiri keskiviik koisin Oulunkylän kirkolla klo 13–14.30. Avoin sururyhmä keskiviikkoisin Oulunkylän kirkolla klo 18–20. Muskarit Maunulan kirkolla torstai sin: klo 9.30 2–5v., klo 10 1–2v., klo 10.30 vauvat. Yhteisöravintola Salaam torstaisin klo 12–15 Oulunkylän kirkolla. Maunulan torstaikerho torstaisin klo 13–14.30 Maunulan kirkolla. 7.11. Liisa Järvinen tarinoi ihmisten ja puiden vuorovaikutuksesta. 14.11. Hyvän mielen iltapäivä, Stadin ammattiopiston kosmetologiopiske lijat ja Diakoniaopiston lähihoitaja opiskelijat toteuttavat erilaisia hoito ja ikäihmisille. 21.11. Antiikkia ja nykypäivää Kreikassa, Heikki ja Riitta Järvinen. Säveliä Ryytimaasta: koko perheen konsertti Oulunkylän kirkossa su 17.11. klo 16. Musiik kikoulu Virtuksen laulajat ja soittajat esittävät Mikael Nybergin lauluja. Ohjaajana Mervi SipolaMaliniemi. Vapaa pääsy. Oulunkylän kutomakerhon joulumyyjäiset la 23.11. klo 11–15 Puukou lussa, Teinintie 8. Myydään mattoja, kudonnaisia, pöytäliinoja, kankaita, joulukoristeita ja leivonnaisia. Tarjol la ohrapuuroa, makeisia ja kahvia.

Pia Niemen tekeminen taukosi pienyrittäjien leirillä Yksinyrittäjän vapaus on kurinalaista, ja hänen ”pitää tietää kaikki”. TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA ESKO JÄMSÄ

rittäjä Pia Niemellä on työhuone kerrostalon päädyssä Maunulassa. Sen ikkunat tarjoavat ohikulkijalle silmänruokaa. – Aina kun olen laittanut näyteikkunat, joku kommentoi uutta ilmettä. Pikkuipanat, mummot, papat ja muut ohikulkijat vilkuttelevat minulle. Avara esteettinen tila on kuin käyntikortti Niemen työstä visuaalisen ilmeen luojana. Hän rakentaa kokonaisilmettä yksityishenkilöiden ja yritysten tilaisuuksiin, juhliin ja tapahtumiin. – Tila voi olla koti, työpaikka, ravintola, juhlatila, messuosasto. Teen muutakin kuin vien kukat tai kukkalaitteet paikalle. Stailaan tiloja. Joskus voi syntyä installaatio, hän tiivistää. Vaikka Niemen työhuone VanamoLinnea on myös kukkakauppa, ei ovel-

la ole aukioloaikoja. Puhelinnumero on. – Olisi turhauttavaa luvata, että ovi on auki tiettyinä kellonaikoina. Olen paljon paikalla mutta myös poissa. Olen firmani ainoa työntekijä. AIKAISEMMIN PIA Niemi työskenteli lastentarhanopettajana, opiskeli lasten kuvataidetta ja piti ryhmiä. – Sitten tuli olo, että osaisin itsekin tehdä taidetta. Minua houkutti yrittäjän vapaus. Parinkymmenen vuoden jälkeen tiedän, että pienyrittäjän vapaus on äärimmäisen kurinalaista. Se vaatii sitkeyttä ja kärsivällisyyttä, halua ja vimmaa. Tilaisuudet ja tapahtumat alkavat milloin alkavat. Työn ja vapaa-ajan erottaminen ei ole suoraviivaista. – Voin olla Ateneumissa, metsässä, elokuvissa, teatterissa tai selailemassa lehteä kirjastossa, kun huomaan, että nythän ongelma ratkesi. Silmät, korvat ja tuntoaisti ovat hereillä, missä olenkin. YKSINYRITTÄJÄ EI voi paeta kenenkään selän taakse. – Minun pitää tietää kaikki. Olen yritykseni kasvot. Haluan myös ta-

vata asiakkaani kasvokkain, en vain sähköpostin välityksellä, Pia Niemi selittää. Hän on koulutukseltaan myös floristi. Yrittäjyyttä hän tunsi lähipiiristään ennen omaa yritystä. – Alvit ja ennakkoverot ovat mitä ovat, mutta maksan ne ajallaan. Yrittäjän paras tuki on hyvä kirjanpitäjä. Viime kesänä Niemi oli mukana seurakuntayhtymän järjestämällä pienyrittäjien leirillä Rautalammilla. – Sain katkaistua oman tekemiseni. Leiri oli siihen tarpeeksi pitkä ja tarpeeksi kaukana. Nautin luonnosta ja muusta ohjelmasta. Tutustuin myös toisiin, eri aloilla toimiviin yrittäjiin. ■ Iltoja yksinyrittäjille Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22: ke 20.11. klo 17–19 Miten elämän ja yrittämisen käännekohdat muokkaavat minua nyt? Työpsykologi, työnohjaaja, coach Jukka-Pekka Heikkilä. ma 25.11. klo 17–19 Onnistumisen iloa! Miten taltutan kiireen? Kokenut yrittäjä ja kokemusasiantuntija, Kissconsultingin asiakkuusjohtaja, eräopas Juha Valkamo. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Ilmoittautuminen tarjoilun takia viikkoa ennen tilaisuutta: airi.heikkinen@evl.fi

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita. Lasten Nenäpäivän disco pe 8.11. klo 10–12. Pääsymaksu 5 e/lapsi, tuotto Nenäpäivän hyväksi. Ohjel massa tanssia, ongintaa, herkkuja, siirtotatuointeja, ilmapalloja, naama riaskartelu ja pelejä. Saa pukeutua, paras asu palkitaan. Pakilan Martat ti 12.11. klo 18. Nige rialaissyntyinen rouva kertoo nigeria laisten naisten elämästä. Talvivaatekeräys. Tuo puhtaat ja siistikuntoiset ulkovaatteet ja talvi

kengät kirkolle la 16.11. klo 15–18 tai su 17.11. klo 10–14. Toimitamme lahjoitukset Hermannin diakonia talon kävijäjoukolle. Tiedustelut Marita Toivonen, p. 09 2340 5535. Isovanhempi–lapsi-ryhmä ma 18.11. klo 17.30–19.30. Enkelit – taivaalliset sanansaattajat -näyttely 4.11.–29.11. Paimensalis sa. Taiteen tohtori Rita Apuli.

Toivoa vertaistuesta -luento ti 19.11. klo 18. Irja Mikkonen YTT. Senioreiden virkistyspäivä to 21.11. klo 11–13 Pakilan musiikkiopistolla, Ohraluhdantie 2. Hartaus, musiikkia ja yhteislaulua. Klo 12 lounas, 7 e. Ilm. virastoon 15.11. mennessä. Omasta päästä mäntyhuilulla – marraskuinen improvisaatio konsertti

to 21.11. klo 18. Musiikin tohtori Leena Joutsenlahti. Brunssi tekee hyvää! Brunssi yhdessä alueen toimijoiden kanssa la 23.11. klo 11–13. Musiikkia, askarte lua ja hyvää ruokaa. Ilmoittautumis linkki avoinna 17.11. asti osoitteessa www.helsinginseurakunnat.fi/ pakila. Tuotot Nenäpäiväkeräyk seen.

Adventtitapahtuman myyjäiset la 30.11. alkaen klo 10. Myyjäisiin ilmoittautuminen pe 22.11. mennessä annakaisa.jussila@evl.fi tai p. 050 408 4027. Seurakunnan ryh mille ja yleishyödyllisille järjestöille osallistuminen ilmaista. Yksityisiltä pöytävuokra 10 % myyntituotosta tai vähintään 30 e Helsingin diakonissa laitoksen Vamoshankkeelle.

18 A Kirkko ja kaupunki | 7.11.2019

Salvia-hankkeen vertaisryhmä seksija pornoriippuvuudesta kärsivien henkilöiden puolisoille Helsingissä. Lisätietoa ja yhteys: www.tnnky.fi/salvia. p.0440 888252.

ESIRUKOUSILTA

Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3

ti 12.11 klo 19

Ronny Thylin, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai puhelimitse ma klo 14.30-16.30 ja esirukousiltana 18–19, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeitse Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousiltoja pidetään syksyllä joka toinen viikko. Petrus församling

ELVIS IS BACK

ELVISTÄ JA RUKOUSTA La 9.11. klo 18.00 Paavalin kirkko, Helsinki Su 17.11. klo 18.00 Klaukkalan kirkko

60-luvun herkkää Elvistä tulkitsee Elvis-band: Seppo Juntunen, Juha Kuivanen, Johannes Österlund, Kim Ekblom, Taru Hallama ja Joska Josafat. Myös rukousta sairaiden puolesta. Vapaaehtoinen kolehti. Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

Joka janoaa, tulkoon ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi . (Ilm. 22:17) Seurat 10.11 klo 15 Sipoo srk-talo Messu 17.11 klo 12 Hakunilan kko Seurat 24.11 klo 15 Rekolan kko 1.12 klo 14 Raamattuopisto Itsenäisyysjuhla 6.12 klo 14.30 Puistolan kko

Kaikki lämpimästi tervetuloa! www.esikoiset.fi

Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms. Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101 Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728. PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03

MYYN HUONEISTOSI, 0400 506079 [A] LKV, 47 v kokemus huoneistot 1,75 % mh:sta A N N E L I VA I N I O RA N TA K Y yksityinen helsinkiläinen anneli.vainioranta@welho.com

Myyjäiset Helsingin Raamattukoululla Töölönkatu 7 A 3 la 16.11.2019 klo 11-14 * keittoja ja leivonnaisia * käsitöitä * arpoja

Tervetuloa! Järj. Helsingin Raamattukoulusäätiön kannatusyhdistys ry

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous! Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistövälittäjä (LKV)

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600

ti 12.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs (Kamppi). ke 13.11. klo 19 seurat Matinkappelilla, Liisankj.3, Espoo (kahvit 18:30). klo 19 Körttikodin seurat, Hki. to 14.11. klo 18 seurat L.-Pasilan srkkoti, Maistraatink.5, Hki. pe 15.11. klo 19 kotiseurat M.-L. Hassisella, Sidet.10 (Tapanila), Hki. HUOM: EI 8.11. su 17.11. klo 10 Körttikodin kirkkopyhä Vanha kirkko, Lönnrotink.6, Hki; saarna L.Väyrynen-Si, mukana Herännäisnuorten kuoro. Kahvit ja seurat Körttikodilla, Ratak.1aA3, 3.krs. klo 10 Katso ihminen -messu, Rekolan kko, Kustaant.22, Vtaa; seurat. klo 10 kirkkopyhä Mäntsälän kko, V.Porvoont.8; keitto ja seurat srk-keskus, Urheilut.1. klo 16 seurat Pitäjäntuvalla, Kirkonmäent.2, Espoo (kahvit 15:30). klo 17 juhlaseurat Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs (Kamppi), Hki; mm. Tatu Kuoppala ja Eeva SaloKopperi. ke 20.11. klo 18 seurat Hgin Tmk Krypta, Kirkkok.18. pe 22.11. klo 18.30 seurat Söderkullan kko, Neiti Miilin t.2. Sipoo. TULOSSA: 13.-15.12. Greccion joulu ja Siionin jouluvirret: San Damiano –retriitti San Damianon osuuskunnassa, Tuurintie 8, Porlammi. Pauli Annala ja Kalle Hiltunen. Hinta 110-160 €, ilm. 5.12. menn. kalle.hiltunen@h-y.fi.

Vuokrata halutaan Haluan vuokrata pienen asunnon. Kaikki huomioidaan. P. 0440180554.

Luot, siisti, hilj, vak. työssä mies. ets. yksiötä HKI kantak. En juo/polta. p.050-5996061

Hammashoitoa Perushammash., implantit, protetiikka, ARABIANHAMMAS (ent.Stickdent) Kaj Franckin katu 1 TH 2, 00560 Hki, puh. 050-4757140

17.11. klo 13.30 Raamattupiiri 2. Korinttilaiskirjeen luvut 5–6

KAIKKI HAMMASPROTEESITYÖT

M eillä sinua p alvelevat tutut eriko ishammastekniko t; EHT O ssi Vallemaa, EHT Tero Roine & EHT A ntti Koskelo

Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 2386356, Hämeentie 38 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

www.0502205.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B

Puh 040-154 7607

Meiltä saat joustavan rahoituksen edullisella korolla!

Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Jalkahoidot 50 € kotikäyntinä Helsingin alueella.

Vesikourujen uusimiset, kattoturvatuotteet asennettuna Tilaa meiltä ilmainen arviointi kohteellesi! SADEVESI- JA SALAOJAREMONTIT

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. KEVÄÄSEEN kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit. Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393

Kattojen maalaukset / pesut

Edullisesti pientä remonttia jouluksi. 30 v. kokemus, maalaus, kirvesmies, tapetointi, kaakelointi ym. Soittele numeroon 0400-819 757, Saneeraus PE RY T:mi.

HERÄNNÄISSEURAT

Palveluja tarjotaan Janinan Kotihoito 046 922 2000

Rakennusala

Kiinteistövälitystä

Leikkaa talteen

Tilaisuuksia

Etelä-Haaga: Kauppalantie 4

Malmi: Malmin raitti 12

Hakaniemi: Näkinkuja 4

HAMMASLÄÄKÄRI RIITTA LEHTO Kulosaaren Ostoskeskus Svinhufvudintie 1 p. 050 5570 740

010-2715100 / ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Miksi maksaisit liikaa? Kaunis hymy valloittaa.

Yksilölliset hammasproteesit Erik.hamm.tekn. Hannele Lindholm Käenkuja 4, Hki. P. 09 710 533

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KEVÄÄKSI KAUNIS HYMY

• Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus • Hammasvalkaisu

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Hammaslääkäri Ada Tikka.

alk. 49 €

25 € 99 €

Hinnat eivät sisällä kelakorvausta.

T A K U U T Y Ö

p. 09 726 2266

HAMMASTEKNIKKO

p. 09 146 1460

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKON HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 390€ Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 790 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 110€ Korjaukset ja pohjaukset odottaessa 95€

Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru • Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€

PROTEESI VALMIS 12 TUNNISSA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. hinta 550€

7.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

Lakipalveluja

Siivouspalveluja Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Ikkunapesua/kotisiivousta 13 v. kokemuksella. Edullisesti, myös hankalat. Timo 0440691994 Tehokasta, tasokasta ja ystävällistä siivouspalvelua. Kaikki kodin perus siivouksesta suursiivouksiin. Asiakkaille kotitalousvähennys 50%. Kysy tarjous myös toimitilojen siivouksista. Mari Herala 0452657475

Ikkunoiden pesut ammattitaidolla, Petri Posti, petriposti@elisanet.fi kotitalväh. www.petriposti.com/ 0505003090

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Siivouspalveluja tarjotaan, perussiivoukset, ikkunanpesut edullisesti kokemuksella. puh. 046-6203556

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774

Ostetaan

Vuokralle tarjotaan

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen, vintit, kellarit, loppusiiv. sop. muk. 30v. kokemus. Erikseen kaappeihin unoht. astiat ym.

044-9268476, ONNI.

Henkilöautojen talvisäilytystä. 24 km Helsingistä Soita 0500 717 225

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

hok-elannonlakipalvelu.fi

0400 287 442

E D U L L I S E S T I testamentit, perintö- ym. lakiasiat myös kotikäynnit Isännöintikeskus Oy Kustaankatu 5, Helsinki Puh. 0400 – 865 423

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Myydään

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Juha Kurvinen, 040 541 5787 etunimi.sukunimi@otava.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Hautauspalveluja HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoossa palvelemme: Espoonaukio 7, p. 09 465 650

BREMERIN KIVI

PALVELEMME SURUN KOHDATESSA, JOTTA SINÄ VOIT JATKAA ELÄMÄÄSI. Espoon Hautaustoimisto puh. 09 7002 4828 Espoonaukio 7, 02770 Espoo www.espoonhautaus.fi

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Itä-Helsingin Hautauspalvelu, Herttoniemi puh. 09 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.hautauspalvelu.com

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Myydään 2 kaunista ikonia. Ostokuitit ja alkuperä todistus löytyvät. Lisätiedot iltaisin, 050 3056717, Henrik

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM Minna Korhonen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

20 A Kirkko ja kaupunki | 7.11.2019

Sansan käsitys tasaarvosta ihmetyttää KIRKOLLISET MEDIAT ovat uutisoineet, että Medialähetys Sanansaattajat (Sansa) saa taas tukea Helsingin seurakuntayhtymältä. Sansa täytti kriteerit, joiden mukaan avustusta myönnetään järjestöille, jotka sitoutuvat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusperiaatteisiin. Ennen avustuspäätöstä seurakuntayhtymä kysyi kirkon lähetysjärjestöiltä muun muassa, miten ne suhtautuvat homoseksuaaleihin. Sansa vastasi, että se sitoutuu kaikkien ihmisten tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun ja ettei se salli seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää tai häirintää. Sansan vastauksen valossa on erikoista, että Sansa kuitenkin opettaa julkisesti, että homoseksuaalisuus kuuluu ”ihmiskunnan ikävään perintöön”, ja että ”selvää on, että homoseksuaalisten viettien mukaan toimiminen on vastoin Jumalan tahtoa, silloin ihmisessä ei ole kaikki kunnossa”. Opetuksen mukaan kristityn homoseksuaalin tulee luopua sukupuolielämästään ja muiden kristittyjen tulisi häntä tässä luopumisessa tukea. Opetuksessa moititaan nykyajan kristittyjä siitä, etteivät he kovinkaan helposti halua antaa homoseksuaaleille tälläistä tukea (Sansan radioitu ”Raamattu kannesta kanteen”-ohjelma, Room. 1:19–32, ”Kaipaatko vapautta?”; kuunneltu 21.10.2019). Olisi kiinnostavaa kuulla, ollaanko Sansassa sitä mieltä, että heidän edellä mainittu opetuksensa on sopusoinnussa niiden syrjimättömyysperiaatteiden kanssa, joihin he sanoivat sitoutuvansa vastauksissaan Helsingin seurakuntayhtymälle. Sari Roman-Lagerspetz VTT, TM, yleisen valtio-opin dosentti vantaalainen kirkon luottamushenkilö

Sansa ei salli syrjintää MEDIALÄHETYS SANANSAATTAJAT (Sansa) toimii seurakuntayhtymälle antamassamme vastauksessa mainittujen henkilöstöpoliittisen ohjelman ja tasa-arvo- sekä yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti. Emme salli kehenkään kohdistuvaa syrjintää tai häirintää. Naispappeja Sansassa on ollut 1997 alkaen. On hienoa, että Raamattu kannesta kanteen -ohjelma kiinnostaa. Kyseistä Room. 1:19–32 käsittelevää ohjelmaa ei radioitu 21.10.2019. Opetus on yksi noin 1400 jaksosta internetissä. Kyse on Roomalaiskirjeen sisällön mukaisesta Raamatun selityksestä, ei mielipiteestä. Tänään sanoittaisimme opetuksen joiltain osin toisin kuin lähes 20 vuotta sitten. Silloin yhteiskunnankin lainsäädäntö oli toisenlainen kuin nyt. Kirkko ei kuitenkaan vihi avioliittoon tai siunaa samaa sukupuolta olevia pareja. Kirkon päätösten ja opetuksen mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen. Lähetysjärjestön ja kirkon välisessä perussopimuksessa todetaan, että kirkon lähetystyö perustuu Raamattuun ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustukseen. Sopimuksen mu-

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? PEDRO PARDO / AFP − LEHTIKUVA

Pakolaisnuoret haluavat tehdä työtä KIRJOITIMME 26.9. Kirkko ja kaupungissa alaikäisten pakolaisnuorten turvapaikkaprosessien ongelmista. Myös alaikäisinä yksin tulleita pakolaisia ja heidän tukemistaan kritisoidaan sillä perusteella, että he eivät työllisty ja ovat taloudellinen taakka Suomelle. Monet pakolaisnuoret, joiden kanssa toimimme, ovat oppineet suomen kieltä hyvin 3–4 vuoden aikana. Monet ovat jo suorittaneet suomalaisen peruskoulun ja siirtyneet tänä syksynä ammattikouluun tai saavat peruskoulun pian valmiiksi. Tuttuja nuoria on lähtenyt opiskelemaan lähihoitajiksi, automekaanikoiksi ja sähköasentajiksi. He hakevat kesätöitä ja haluavat tehdä työtä Suomessa. Tämän perusteella sanomme, että on myös taloudellisesti järjetöntä pakkopalauttaa tällaisia nuoria. Työperäisen oleskeluluvan hakeminen on Suomessa tehty monelle heistä mahdottomaksi vaatimalla hakemukseen nuoren kotimaan henkilötodistus, jota useimmilla pakolaisnuorilla ei ole. Opiskelevia ja työtä tekeviä nuoria pakkopalautetaan Suomesta koko ajan. Anssi Rantanen Helsinki Anna Sahinoja, Sanna Syri Espoo

Tahtoisin riisua joulun krääsästä Kuolleiden päivä (esp. Día de Muertos) on näyttävä vainajien muistojuhla, jota vietettiin 31.10.–2.11. Sitä juhlitaan samoihin aikoihin katolisten juhlien: kuolleiden muistojuhlan, pyhimysten päivän ja uskovien vainajien muistopäivän kanssa. Suomessa vainajia muistetaan pyhäinpäivänä, jota vietettiin tänä vuonna 2. marraskuuta. Día de Muertos on erityisen merkittävä Meksikossa, jossa se on yleinen vapaapäivä. Juhlinta alkaa maassa jo useita päiviä aikaisemmin. Tämä katukuva ikuistettiin maanantaina 28. lokakuuta Tlahuacin naapurustossa Mexico Cityssä.

kaisesti Sansa noudattaa toiminnassaan kirkon päätöksiä sekä toteuttaa kirkon hyväksymää lähetyksen peruslinjausta ja sen toimintaperiaatteita. Raamattu opettaa kunnioittamaan jokaista ihmistä Jumalan luomana ja Kristuksen lunastamana. Tämä on hänen ihmisarvonsa perusta, joka luo pohjan tasa-arvoiselle ja yhdenvertaiselle kohtelulle. Raamattu myös puhuu Jumalan tahdosta ja sen noudattamisesta sekä ihmisen syntisyydestä ja siitä, miten hän voi vapautua synnistä Kristuksen sovitustyön tähden. Tärkein tehtävämme on kertoa tätä ilosanomaa median välityksellä ihmisille, jotka eivät sitä ole vielä kuulleet. Juha Auvinen toiminnanjohtaja, rovasti Medialähetys Sanansaattajat

Kirjoita masennuksesta ja hengellisyydestä PYYDÄN SINUA kirjoittamaan masennuksesta ja hengellisyydestä tekeillä olevaan maisterin tutkielmaan. Tutkin niiden ihmisten kokemuksia, joilla on todettu masennus jossain elämänsä vaiheessa terveydenhuollon ammattilaisen toimesta. Tärkeitä ovat

niin masennusta yhä sairastavien kuin jo toipuneiden kokemukset. Miten masennus on vaikuttanut elämääsi? Mitä hengellisyys merkitsee sinulle? Miten kuvailisit hengellisyyden roolia sairastamisesi ja toipumisesi eri vaiheissa? Onko se esimerkiksi ollut voimavara tai haittaava tekijä? Miten kuvailisit masennuksen sairastamisen ja toipumisen vaikutusta hengellisyyteesi? Koetko, että hengellisyydessäsi on tänä aikana tapahtunut muutoksia? Missä vaiheessa koet olevasi toipumisessasi? Miten kuvailisit omaa vakaumustasi? Oletko uskonnollinen tai uskonnoton, agnostikko tai ateisti, tai uskotko Jumalaan? Voit vastata nimettömänä, mutta liitä mukaan ikäsi ja sukupuolesi. Kaikki vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja anonyymisti ja niistä hävitetään tiedot, joiden perusteella vastaaja voitaisiin tunnistaa. Halutessasi voit jättää yhteystietosi mahdollista myöhempää haastattelupyyntöä varten. Opinnäytetyötä ohjaa kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi. Samuel Salovuori samuel.salovuori@helsinki.fi PL 4, 00014 Helsingin yliopisto

VÄLILLÄ TÄSSÄ maallistuneessa maailmassa tuntuu siltä, että niin sanotut jouluperinteet jyräävät alleen joulun sanoman. Pidetään itsestään selvänä, että näin toimitaan, kun aina on näin toimittu. Entä, jos joku haluaakin vaikkapa olla yksin tai kaksin, nauttia jouluaterian hiljentyen jouluevankeliumin luettuaan, nauttia joulumusiikista ja unohtaa iänikuisen lahjojen jakamisen. Onko silloin kovin väärin päättää viettää joulua tykönään? Miksi joulun pitää ahdistaa? Juhlikaamme Jeesuksen syntymäpäiväå – kukin tavallansa! Nitta Gillberg Helsinki

Kirjoituspyyntö: kokemuksia pyhyydestä KUVATAITEILIJA SALLA Vapaavuori ja Helsingin yliopiston professori Anne Birgitta Pessi pyytävät vastauksia kyselyyn, jolla kartoitetaan suomalaisten kokemuksia pyhyydestä. Millaisia kokemuksia sinulla on pyhyydestä? Missä ja miten olet niitä kokenut? Miltä ne tuntuvat? Kirjoita, kiitos, vastaukset muodoltaan ja pituudeltaan vapaasti ja lähetä osoitteeseen: sallavapaavuori@gmail. com. Anonyymisti kerättyä tekstiaineistoa käytetään materiaalina Vapaavuoren taidenäyttelyssä (Helsinki, 2020), joka käsittelee nykyihmisen kokemuksia pyhyydestä. Lisätietoja: sallavapaavuori@gmail.com. Salla Vapaavuori