Hiittisten merivartioasema uhattuna TEKSTI LUSSI JÄRVINEN KUVA PETRI JÄRVINEN
H
iittisten merivartioaseman olemassaolo näyttää uhatulta. Rajavartiolaitoksen suunnitelmissa on, että Hiittisten merivartioasema nykyisessä muodossaan lakkautetaan ja henkilökunta siirretään muualle. Syynä on se, että itse asemarakennus on tekniseltä iältään tiensä päässä ja liian iso.
Miten sitten on tarkoitus jatkaa, mitä tilalle? Vaihtoehtoja on useita, ja niitä kartoitetaan. Rajavartiolaitos on kiinnostunut vaihtoehtoisista pienemmistä tiloista Kemiönsaaren kunnan alueella. Hiittinen ei ole poissuljettu vaihtoehto, kunhan tilat vastaavat uusia tarpeita. Nykyiset tilat ja tontti ovat turhan isoja. Tontilla on myös turhia rakennuksia, joita ilman pärjättäisiin. Kaikista maksetaan yhteisvuokra, joka nyt tuntuu olevan suurin syy aseman lakkauttamiseen. Muistettakoon kuitenkin, että vuokranantaja on valtion omistama Senaattikiinteistöt, joten merivartioaseman vuokrakulut ovat rahojen siirtämistä toisesta taskusta toiseen. Olisiko siis hyvä vaihtoehto, että asema jatkuisi samalla paikalla mutta eri mittakaavassa? Vai pitäisikö asema olla kiinteän tien päässä mutta silti saaristossa? Vaihtoehtoina tälle ratkaisulle voisivat olla Kasnäs tai Taalintehdas. Paikallis tuntemus tuo turvallisuutta ja taloudellisuutta. Miten kävisi, jos merivartiointia hoidettaisiin Nauvosta käsin? Vasteaika ja viive Hiittisten alueen tehtäville olisi moninkertainen. Hiittisten alueella on vuosittain ollut keskimäärin 120 tehtävää, ja se on siten kolmanneksi vilkkain meri vartioasema.
Merivartijan näkemys Hiittisten kyläyhdistys keräsi nimiä adressiin Merivartioaseman jatkamiseksi. 1963 ihmisen alle kirjoittama vetoomus lähetettiin sisäministerille. Eläkkeellä oleva merivartija Benny Paulsson toimii yhdistyksen sihteerinä ja seuraa tarkasti keskusteluja aseman tulevaisuudesta. Paulssonin suurin huolenaihe on, että Rajavartiolaitos supistaa ja pienentää tilojaan niin, että jäljelle jää ainoastaan partiotukikohta, käytännössä vaikkapa asuinhuoneisto ja laituripaikka. Tämän jälkeen seuraava askel olisi partioperusteinen merivartiointi Nauvosta käsin, mikä tarkoittaisi meriturvallisuudelle merkittävää romahdusta Hiittisten saaristossa.
Merivartioston näkemys Länsi-Suomen merivartioston komentaja Ilja Iljin kertoo, että merivartiosto tavoittelee koko henkilöstölleen terveellisiä, turvallisia ja toiminnallisia tarpeita vastaavia toimitiloja. Edellä mainituista lähtökohdista tarkastellaan tukeutumisratkaisua itäisellä Saaristomerellä. Tarkastelua johtaa Rajavartiolaitoksen esikunta, ja se tehdään läheisessä yhteistyössä Kemiönsaaren kunnan sekä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Yhtään merivartioasemaa ei olla lakkauttamassa.
4 2 | K A S N Ä S KO M PA S S
Rajavartiolaitos kehittää parhaillaan merellistä toimintakykyään merkittävillä investoinneilla. Johtamis- ja tilannekuvajärjestelmän luotettavuutta parannetaan uudistamalla merialueen tekninen valvontajärjestelmä. Samaan aikaan Rajavartiolaitos on ottanut käyttöön uuden, aiempaa suuremman ja toimintakykyisemmän rannikkovartioveneluokan sekä käynnistänyt partiovenekaluston peruskorjaushankkeen. Nopea venekalusto on viime vuosina kokonaisuudessaan uusittu. Meripelastushelikoptereiden lisähankinta- ja peruskorjaushanke on saatu päätökseen ja valmistellussa on kahden uuden ulkovartiolaivan hankinta sekä valvontalentokoneiden uusiminen. Rajavartiolaitoksen toimintakyky, valmius ja läsnäolo rannikon ja merialueen tehtävissä on siten nousemassa kokonaan uudelle tasolle. Merivartioyksiköiden valmius ja läsnäolo eivät perustu kiinteisiin rakenteisiin, vaan ammattitaitoiseen henkilöstöön, joka operoi ajanmukaisella ja suorituskykyisellä kalustolla kaikissa oloissa. Huolet merivartioston läsnäolon vähenemisestä ovat tarpeettomia, sillä tehtyjen ja suunniteltujen investointien myötä Länsi-Suomen merivartioston toimintakyky tulee vahvistumaan rannikon ja merialueen tehtävissä myös itäisellä Saaristomerellä.
Kemiönsaaren kunnanvaltuuston puheenjohtajan näkemys Rosalasta kotoisin oleva kunnanvaltuuston puheenjohtaja Daniel Wilson kertoo, että kunnalla on hyvä keskusteluyhteys Rajavartiolaitoksen kanssa ja ratkaisuja haetaan. Hiittisten merivartioasema on elintärkeä saariston asukkaiden turvallisuudelle. Merivartiosto on ainoa viranomainen, joka pystyy liikkumaan saaristossa kaikkina vuodenaikoina. Suuri osa turvallisuudesta on vapaaehtoisten harteilla, kuten palokunnat ja ensivasteryhmät. Merivartiosto on näiden tärkein kumppani pelastustyössä ja hoitaa evakuoinnit taidolla ja nopeasti. Hätätilanteen taustalla voi myös olla väkivaltaa tai sen uhka. Viranomainen univormussa on silloin
ainoa, joka voi rauhoittaa tilanteen. Mutta edellytyksenä on olla nopeasti paikalla, ja siksi oma asema täällä on välttämätön.
Suomen Meripelastusseuran näkemys Meripelastusseuran toimitusjohtaja Jori Nordström ymmärtää hyvin Rajavartiolaitoksen haasteita kiinteistöistä syntyvien kulujen osalta – yksikään kiinteistö ei pelasta ketään, toki ne tarjoavat tarvittaessa suojaa, jos joudutaan evakuoimaan suuria määriä ihmisiä hetkellisesti saaristoon esimerkiksi suuronnettomuuden yhteydessä. Rajavartiolaitoksen ajatus liikkuvuuden lisäämisestä mm. uusien rannikkovartioveneiden avulla, sekä partioinnin painopisteiden suunnittelulla kuulostaa järkevältä, samalla Meripelastusseurakin on huolissaan siitä, että merivartijoiden läsnäolo saaristossa vähenisi. Hiittisten alue on tunnetusti Suomen vilkkaimpia vesialueita ja toisaalta keliolosuhteet voivat olla vaativiakin, monet tuntevat hyvin Hangon Läntisen korkeat aallot, ja toisaalta veneilyn lisääntyessä myös karilleajojen ja pohjakosketusten määrä voi lisääntyä entisestään. Tosiasia on, että vesillä ja saaristossa etäisyydet ovat pitkät ja apua odottavan aika tuntuu vieläkin pidemmältä. Vaikka Meripelastusseuralla on yhdistyksiä ja pelastusasemia alueella useita (lähin Taalintehtaalla), pelastusyksiköitä ei ole liikaa. Parhaimmillaan vapaaehtoiset ja viranomaiset täydentävät toisiaan, ja kesän ruuhkahuippuina kaikille riittää yllin kyllin tekemistä. Täytyy muistaa, että Rajavartiolaitoksella on saaristossa myös vesiliikenteen valvonnan ja rikostorjunnan tehtäviä, joita ei kukaan muu voi hoitaa. Meripelastusseuran mielestä onkin hyvä miettiä kaikkia käytettävissä olevia keinoja, joilla saariston asukkaiden, kesävieraiden ja veneilijöiden turvallisuus voidaan taata jatkossakin. Meripelastusseuran vapaaehtoisyksiköt ovat toki aina käytettävissä, kuten tähänkin saakka.
