Kontakti
02 12
Fuksin selviytymisopas s. 06 From: Fokus / To: Kontakti s. 12 Tieteellä työelämään s. 09
Kontakti 02/12 Sisällys Pääkirjoitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Wadap, Kontakti?. . . . . . . . . . . . . . . . . . .
03 04 06 09 12 16 17 19
Selviytysmisopas opintonsa aloittaville. . . Alumni patistaa tieteellä työelämään. . . . .
Seuraavan lehden suunnittelukokous heti alku-
From: Fokus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
syksyllä! Tule mukaan!
PJ:n PS. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Rakkauden ääni. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Sorretun ääni. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
Julkaisija Helsingin yliopiston sosiologian opiskelijainyhdistys Kontakti ry
Päätoimittajat Anna Kalliola & Heini Salovaara
Yhteystiedot kontakti.lehti@gmail.com
Tekijät
Tässä numerossa:
T e k s t i t:
Taitto Heini Salovaara
Saini Valtonen, Iiris Herlin, Merdiana Beqiri, Sara Lamminmäki, Antti Seppänen, Anna Kalliola, Heini Salovaara
Kannen kuva
K u v a t:
100 kpl
Tuuli Lehtonen, Marianne Mäkelin, Tiia Kalliola, Heini Salovaara, Anna Kalliola
Kontakti-lehti vastaanottaa HYY:n järjestölehtitukea
Anna Kalliola
Painos
Painopaikka Picaset Oy
Pääkirjoitus Takuuvarmoja kevään merkkejä: puut ovat hiirenkorvilla, peipposen laulu täyttää ilman, ihmiset ovat kömpineet ulos talvipesistään, ja synnäri käy päivä päivältä yhä autiommaksi. Paikalla ovat enää lähinnä sohvaan verrattavissa oleva vakiokalusto, jotka hekin näinä hetkinä siirtyvät hengailemaan puistoihin ja rannoille. Sitten se on virallista: lukuvuosi on ohi. Vai onko sittenkään? Klixillä tekemiemme kattavien empiiristen tutkimusten pohjalta voi todeta poikkeuksellisen monen viettävän kesänsä opiskellen, sen sijaan, että puurtaisi
kesätöissä. Ovatko kuuliaiset sosiologit kenties, enemmän tai vähemmän alitajuisesti, sisäistäneet STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpään ajatuksen ympärivuotisesta opiskelusta? Vai olisiko kyse kuitenkin jo useamman vuoden kestäneestä kesätöiden huonosta saatavuudesta? Vaikka uskomme jälkimmäisen vaihtoehdon paikkaansa pitävyyteen, emme halua lähteä toistamaan iänikuista myyttiä sosiologien työllistymisen vaikeudesta (sillä sehän ei pidä paikkaansa!). Muistakaa: sosiologi on joka alan asiantuntija! Kyse
on pikemminkin valinnan vaikeudesta, sillä töitähän löytyy vaikka kuinka paljon, kunhan vain käyttää hieman sitä kuuluisaa sosiologista mielikuvitusta. Tiedämme tapauksia, joissa kesätyöttömät sosiologian opiskelijat ovat työllistäneet itsensä muun muassa kirjoittamalla eko-turistioppaan, järjestämällä viikon mittaiset kesäfestarit ja toimimalla teepussitehtaiden tarkastajana Afrikassa. Eli jos jossain vaiheessa kesää ajatus kahdentoista kuukauden lukuvuodesta alkaa tökkimään, on hyvä muistaa, ettei koskaan ole liian myöhäistä loihtia itselleen kesätyötä tyhjästä! Lopuksi haluamme onnitella kaikkia fukseja sisäänpääsystä valtsikan cooleimpaan oppiaineeseen. Toivomme, ettei teillä ole liian rankkoja kesäduuneja, sillä ikimuistoinen fuksivuosi on jotain, mitä varten kannattaa kerätä jo etukäteen voimia. Lisää vinkkejä oikeaoppiseen fuksiuteen voi lukea fuksin selviytymisoppaasta sivulta 6.
Hauskaa kesää! Kuva: Heini Salovaara
Anna ja Heini, päätoimittajat
3
///
W a d a p, Kontakti?
Palstalla kerrotaan pientä Kontaktilaista koskevista asioista - toivottavasti ennen kuin ne ehtivät vanhentua. Koonnut: Heini Salovaara
Kontaktin aktiiviviikonloppu Haluatko osallistua Kontaktin toiminnan kehittämiseen? Kesäkuussa järjestetään aktiiviviikonloppu, jossa tarkoituksena olisi kaikkien Kontaktin toiminnasta kiinnostuneiden (ei vain hallituksen!) kesken ideoida parempaa yhdistystä. Luvassa myös rentoa yhdessäoloa aivoriihen vastapainoksi!
Alumneilla uusi blogi Sosiologian alumniverkoston, siis Helsingin yliopistossa sosiologiaa opiskelleiden (valmistuneiden tai valmistumassa olevien), kuulumisia voi lukea nyt uudistuneesta blogista. Osoitteesta löytyy myös kirjoituksia ajankohtaisista sosiologisista aiheista sekä alumnitoiminnasta ylipäänsä. Erityisesti valmistumassa olevien kannattaa siis vierailla osoitteessa: http://blogs.helsinki.fi/sosio-alumnit
4
Tulevia tapahtumia
:
(mm.)
19.5.
23.5. 29.5. 8.6.
Mökkireissu Arkkitehtikillan mökki, Sipoo Opintojen kehittämis- päivä & petankki
Suursitsit Senaatintori Kontaktin aktiivi viikonloppu Kesäjuhlat Kannugames Suomenlinna
4.8. 25.8. 3.9.
Kannunkaatajaiset
Leffaillat jatkuvat kesällä! Tarkemmista päivämääristä ilmoitetaan myöhemmin.
///
Muista: Kontaktin kesäjuhlat 4.8.!
Sosiologipäivät – onnen päivät! Teksti: Saini Valtonen Tänä vuonna sosiologipäivät pidettiin Savon pääkaupungissa Kuopiossa 29.-30.3. Tässä kalakukon kodissa ja murteen mekassa oli tunnelma kohdallaan! Helsinkiläisvahvistuksemme lähti matkaan varhain torstai-aamuna. Perillä kampuksella saimme nimikyltit rintaamme ja suunnistimme kohti luentosalia. Päivät käynnistyivät Onnen päivät- teeman mukaisesti onnellisuutta käsittelevin luennoin. Kävi ilmi, kuinkas muutenkaan, että me suomalaiset olemme verrattoman onnellista kansaa! Yhteisluentojen jälkeen oli aika jakautua työryhmiin. Tänä vuonna oli jälleen varaa valita toinen toistaan mielenkiintoisempia työryhmiä juhlimiskulttuurin tutkimisesta perinteisempään yhteiskuntateoriaan. Vara valita olikin monelle vaikeus valita. Yhtäkkiä sitä huomasi oman pääaineensa olevan huikean kiinnostavaa tutkimusta täynnä. Sosiologipäivät tarjoavat parhaimpia ahaa-elämyksiä opintiellä: sosiologia todella on tiede.
Päivän formaalien osuuksien jälkeen oli aika vaihtaa vapaalle. Illalla sosiologipäivien virallisilla jatkoilla hotelli Scandicissa meitä viihdyttivät paikalliset bändit Petkele ja Neufvoin. Ilta oli sosiologista kanssakäymistä parhaimmillaan: proffia, tutkijoita ja opiskelijoita saman katon alla. Verkostoitumista, vanhojen opiskelutovereiden ja opettajien tapaamista, uusia tuttavuuksia, mielenkiintoisia keskusteluja, paljon naurua. Kaiken kaikkiaan päivät Kuopiossa olivat todella nimensä mukaisesti onnistuneet onnen päivät. Turussa nähdään ensi vuonna!
Mitkä sosiologipäivät? Sosiologipäivät ovat jokavuotinen keväällä järjestettävä tapahtuma, jossa sosiologit eri puolilta Suomea kokoontuvat yhteen sosiologisen tutkimuksen ääreen. Sosiologipäivät järjestetään vuorotellen eri yliopistokaupunkien kesken. Viime vuonna sosiologipäiviä vietettiin Tampereella ja tänä keväänä Kuopiossa. Vuonna 2013 järjestäjäkaupunkina toimii Turku.
5
Selviytymisopas (opintonsa aloittaville) Teksti: Anna Kalliola Kuvitus: Marianne Mäkelin
Fuksi: Sinua jännittää. Kertaat hädissäsi pääsykoekirjan alleviivauksia välttyäksesi nololta tietovajeelta tulevissa sosiologisissa keskusteluissa. Googlesi lataushistoria täyttyy ”pitääkö yliopistossa viitata” tyylisestä datasta. Pelkäät olevasi ainoa joka tulee Keravalta
6
ja käyttää biletoppia. Kaikki tämä on turhaa, sillä mekaaniset käytännöt opit hyvin nopeasti osittain imitoinnin, osittain epäonnistumisen kautta. Todellisuudessa on vain kourallinen asioita, jotka sinun todella tulisi tietää ennen yliopistourasi aloittamista.
paitsi, eikä tietokaan tule välttämättä sisäistetyksi yhtä syvällisesti kuin vuosien hauduttelun tuloksena.
2.
Älä tilaa Hesaria kotiin, lue se synnä- rissä. Älä vaivaudu itse leipomaan herkkuja, syö niitä perjantaisin synnärissä. Älä osta Unicafen lounaskahvia, juo synnärissä. (Synnäri on sosiologian laitoksella sijaitseva opiskelijoiden hengailuhuone toim. huom.)
1.
Ole aktiivinen ja nauti monipuo- lisesti opiskelija elämän eri aspekteista. Menemällä mukaan hallitukseen, fuksitoimikuntaan, tai vaikkapa ainejärjestölehden tekoon saat tästä lyhyestä n.410 vuotta kestävästä elämänvaiheestasi paljon irti. Kontaktin toimituskunta ei suosittele tekemään ns. Rydmaneja ja tähtäämään kahdessa vuodessa maisteriksi. Jää paljosta hauskasta
3.
Fuksina olet uusi raikas tuulahdus. Kaikki ovat sinusta kiinnostuneita, vaikkeivät sitä välttämättä tule suoranaisesti osoittamaan. Älä siis jumitu pelkästään fuksipiireihin vaan sosialisoi rohkeasti myös vanhempien opiskelijoiden kanssa. Graduntekijöihin olisi kuitenkin hyvä suhtautua pelonsekaisella kunnioituksella.
kohtaisesti keinotekoinen konstruktio. Mikäli kuitenkin tunnet olevasi miehenä ahdistavasti alakynnessä, voit ryhtyä performatiivisesti esittämään naista. Se on sosiologiassa ihan ok.
5.
Pidä ensimmäis- ten viikkojen aikana mieli avoimena ja kamera laukussa. Fuksisyksyn paria ensimmäistä viikkoa voisi kuvailla melko hektisiksi. Pyhitä tämä aika uusien tuttavuuksien solmimiseen. Tilanteet kannattaa myös dokumentoida, sillä a) toisinaan kameran muistijäljet ovat omia terävämmät b) Fuksisyksyn alku on ainutkertainen kokemus, jota on hauska myöhemmin muistella kuvia katsellen.
4.
Jos olet mies, älä säikähdä vinoutu- nutta sukupuolijakaumaa oppiaineemme keskuudessa. Judith Butlerkin tietää kertoa, että biologinen sukupuoli on jo lähtö-
7
TÄYTÄ RISTIKKO, NIIN TIEDÄT MITÄ TEHDÄ
www.sosiologia.fi
Alumni patistaa
tieteellä työelämään Teksti: Sara Lamminmäki Kuva: Tiia Kalliola
Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede, sanotaan. Niin yleinen, että vuosikymmenestä toiseen ensimmäisen, toisen ja vielä viidennenkin vuoden opiskelijat ihmettelevät tuleeko sosiologiaa lukemalla oikein miksikään. Oppiaineen opetuksen pohditaan valmentavan vain tutkijanuralle, jolle päätymismahdollisuudet ovat yhä harvemmalla rahoittajainstituutioiden tiukennettua instrumenttiensa nyörejä. Etenkin ensimmäisinä vuosina sosiologiassa opiskellaan
pitkää liutaa monimutkaisia teoriaperinteitä ja mallinnuksia. Tieteenala voi näyttäytyä kimuranttina käsiteja sanakavalkadina, jolle on vaikea kuvitella käytännön hyödyntämismahdollisuuksia muualla kuin oppiaineen pikkujoulujen jatkoilla.
”
Alumnitoiminta linkittää yliopistomaailman ja opintojen jälkeisen elämän. Yliopistossa solmittujen ystäväsuhteiden ja verkostojen ylläpitämisen lisäksi alumnitoiminnassa tuodaan työelämätietoa ja -kokemuksia opiskelijoille. Ja työelämästä on todettava: nyt jos koskaan sosiologinen osaaminen puolustaa paikkaansa käytännön työelämässä muiden tutkintojen ja tieteenalojen joukossa. Sillä no shit, sinä strukturalismin uuvuttama sherlock-pieni, työelämä ON kimurantti ja monimutkainen. Nyt enemmän kuin koskaan. Kyky ymmärtää rakenteellisia, ihmisten ja ryhmien toimintaa koskettavia muutoksia, taito muodostaa kokonaiskuva tietojohtamisessa ja suunnittelussa vaadittavan taustadatan
Tieteenala voi näyttäytyä kimuranttina käsite- ja sanakavalkadina, jolle on vaikea kuvitella käytännön hyödyntämismahdollisuuksia”
9
laadusta ja hyödyntämismahdollisuuksista, laajojen kokonaisuuksien erittelykyky, syy- ja seuraussuhteiden hahmottaminen, monimutkaisen tiedon yhdisteleminen (syntetisointi), arviointiosaaminen (evaluaatio), yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osoittaminen tai vaikkapa vain yksinkertaisen tiedonkeruuprojektin osioiden suunnittelu ja toteuttaminen ovat esimerkkejä sisällöistä, joita pyöritellessään juristin tai ekonomin koulutuksen saanut joutuu helposti ymmälleen. Sosiologikaan ei ehkä heti löydä kaikkiin vastauksia, mutta tunnistaapahan ainakin keskeisimmät ongelmat ja osaa välttää niitä.
” 10
Maailmasta ja tiedon virtaamisesta on 2000-luvulla hävinnyt nopeasti aika- ja mannervyöhykkeisiin liittyviä viimeisiäkin rajoituksia. Esimerkiksi valtionhallinnossa hallintaa koskeva tieto on aivan eri tavalla saatavilla kuin aikaisemmin. Valtio onkin nopeasti muuttunut omavaltaisista ja osin salaperäisistä ministeriöistä ja virastoista kokonaisohjastettavaksi konserniksi, jota pyritään johtamaan yhtenäisesti ja tavoitteellisesti, ja jonka toimijat halutaan saada toimimaan yhteisten, tiedolla johdettujen tavoitteiden mukaisesti. Sama ilmiö koskettaa yliopistoa. Omissa lokeroissaan lymyävät, perinteisesti omalakiset
Nyt jos koskaan sosiologinen osaaminen puolustaa paikkaansa käytännön työelämässä muiden tutkintojen ja tieteenalojen joukossa”
laitokset on kaivettu aikaansaannoksineen päivänvaloon ja pyritty asettamaan rinnakkain yhteisten odotteiden ja ohjauksen kohteiksi niin, että lopulta viimeinenkin tuntiopettaja on nielaissut koulutuspolitiikan tavoitteet ja suoltaa niitä sujuvasti luennoillaan. Joku on joskus käyttänyt ilmiöstä sanaa governmentality. Kun kaikki asiantuntijatyö ja suuri osa johtamisesta on tiedon hallintaa, työelämässä rajoituksien katoaminen, työn kentän laajeneminen globaaliksi ja kaiken tiedon saatavuus merkitsee mittavaa tarvetta juuri tämän kentän analyytikoille. Sillä jotta moninainen tieto on hyödyllistä, sitä tulee osata operoida ja arvottaa. Sosiologin – tuon entisen ituhipin ja partaradikaalin – käyttöjärjestelmä on designattu tähän. Jos vain sosiologiparka on ensin jaksanut kahlata läpi klassikkonsa ja teoreettiset mallinnukset yhteiskunnan ja ihmisten toiminnan rajoista ja mah-
dollisuuksista, tankata niiden eroja ja reunaehtoja, kuluttaa istumalihaksiaan laadullisten ja tilastollisten menetelmien harjoituksissa ja opetella tilasto-ohjelman jos kaksikin. Silloin sosiologi on lyömätön. Sillä tuon harmaan alueen, joka ei ole yksin euroja eikä yksin lakeja vaan osaa molemmista, tuon simmeliläisen ’kolmannen’ asiantuntemus – niin hahmotonta ja kivuliasta kuin se opiskellessa saattaakin olla – on merkittävä osaamisvaltti yhteiskuntatieteilijän työelämän työkalupakissa.
Alumni Sara Lamminmäki
Sara työskentelee suunnittelijana Työterveyslaitoksella ja on aikaisemmassa työssään nöyryyttänyt itseään julkisen sektorin konsultin tehtävissä.
11
To:
Kontakti From:
Fokus Subject:
Kuulumisia Teksti: Antti Seppänen Kuva: Antti Seppänen
Akateemisessa maailmassa on eletty suuren murroksen aikaa. Laki on muuttanut yliopiston rakenteita ainakin paperilla merkittävästi uuteen suuntaan. Sisällölliset muutokset alkavat vasta nyt näkyä yliopistojen arkipäivässä. Lakiuudistusta ja rakennemuutosta kehutaan avoimissa kokouksissa puheenjohtajien puolesta kovaan ääneen. Soimausta ja jupinaa kuulee vain vaiennetuin äänensävyin henkilökunnan ja opiskelijoiden suusta. Mitään konkreettista kritiikkiä ei tunnu ilmaantuvan. Vain yleisiä ja lakonisia pelkokuvia paistatellaan esille ja piruja maalaillaan seinille. Mutta jokainen lopulta kysyy tämän kaiken edessä: mitä tästä kaikesta TODELLA seuraa? Asiaa ei helpota
12
sekään, että opiskelijat eivät tunnu olevan kiinnostuneita muutoksista. Vai ovatko sittenkin? Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen maaliskuun kokouksen muistiosta pomppaa esiin teksti: "Joachim Kratochvil ja Lucas Pardo ovat tehneet paperin [laitoksen] pedagogisista puutteista ja kehittämisestä. [...] Toivomuksena olisi, että mahdollisimman moni henkilökunnan jäsen ja opiskelija lukisi paperin ja tästä syntyisi keskustelua. Tämä esitys on heidän näkemys koulutuskulttuurin haasteista ja ongelmista sekä miten niihin voi vastata." Mitä ihmettä!? Mikäs se tämmöinen paperi on, ja vieläpä opiskelijoiden tekemä? Otan
asiasta välittömästi selvää ja otan Lucasiin yhteyttä. Lucas Pardo, 27-vuotias sosiologian opiskelija, sanoo että hän kyllä ehtii vaikka haastateltavaksi - eihän hänellä ole muuta kuin gradun vääntöä. Sovimme tapaamisesta kunhan Joachim Kratochvil, 29-vuotias valtio-opin opiskelija, pääsee Tampereelta Jyväskylään ja ehtii irtoutua Tamyn koulutuspoliittisen sihteerin hommistaan. Joachim ja Lucas, mikä tämä teidän paperi nyt sitten on? Onko tämä kannanotto, pamfletti, manifesti vai miksi tätä pitäisi kutsua? "Tämä on esitys", sanoo Joachim. ”Tällä pyritään kuvaamaan laitoksen nykytila ja esittää siihen parannus. Meitä alkoi kiinnostaa yliopiston tila ikään kuin akateemisuus mysteerinä. Vaatimustasot ovat muuttuneet ja opinnoilta tuntuu puuttuvan suunta”, Joachim huokailee. ”Jokainen opiskelija tulee jossain vaiheessa tilanteeseen joka johtaa turhautumiseen. Yhteiskuntatieteellisen teorian ja käytännön yhdistäminen tuntuu ylitsepääsemättömältä, koska sitä ei yliopistossa käsitellä”. Pojat pitävät opintoja liian kapeakatseisena opinto-
pisteiden hamuamiseen ja suorittamiseen orientoituvana laitoksena. ”Keskustelemattomuus, suorittaminen ja opintojen välineellinen mieltäminen (työelämään orientoitunut opiskelu) ovat kaikki yhteydessä toisiinsa. Yhdessä niistä muodostuu ilmapiiri, jossa opiskelijat eivät ole kovin sitoutuneita opiskeluun, laitokseen ja yliopistoon tai tieteeseen.”
Uuden koulutuskulttuurin huominen (s. 7-8) ”Yksi syy esityksen tekemiseen oli sen tarve”, sanoo Lucas. Tiedekuntamme ei anna työelämään valveuttavaa opastusta vaikka paradoksaalisesti juuri työelämään siirtyminen pitäisi olla koko opintojen punainen lanka. Ja toisekseen, Lucas pohtii, jos täällä ollaan tiedettä varten niin tiedettä pitäis tehdä "sen
itsensä takia". Nykyiset auditointiprosessit vääristävät tiedekuntien ja laitosten päämääriä. ”Insinöörit tietävät oman paikkansa yhteiskunnassa, mutta sen lisäksi kaikki muutkin tietävät mitä insinöörit tekevät”, pohtii Joachim. Jos tältä kantilta ajattelee niin sosiaalitieteilijän käden jälki ei näy minnekään.
13
Joachim ja Lucas pohtivat, että monitieteellisyyteen kurottautuminen hämärtää vääjäämättä oppiaineidentiteettiä ja luo tilalle yhteiskuntatieteilijän identiteetin. Pääainekohtaiset sähköiset haut poistetaan ja tilalle kaavaillaan uutta laajempaa hakua. Trendi on selvä koko valtakunnassa - reformi pitää sisällään yhdistämistä, monitieteellisyyttä ja taloudellista kurinalaisuutta. Toisaalta, tätä kaikkea monitieteellisyyden korostamista rummutetaan läpi sillä argumentilla, että oppiainerajat ovat tietyl-
” 14
lä tapaa tekaistuja. Lucas ja Joachim yhtyvät tähän argumenttiin, mutta omituista tästä kaikesta tekee monitieteisyyden kritiikin puute, ja kuten Joachim vielä tähdentää nykyisestä pääsykoeuudistuksesta*: "Mikä on oikeastaan pääsykoekirjan tarkoitus? Opettaa tieteenteoriaa vai näkökulma opintoja varten?" Lucas kysyy jatkokysymyksen "Mitä varten meillä sitten ylipäätänsä on ollut oppiainerajat? Eivätkö ne ole olleet juuri sitä varten että saataisiin ilmiöistä jotain irti, eikä pelkkää yleistystä?" Yliopistojen rahoitusmallit ovat myös uudistumassa vuonna 2013. Vuonna 2015 tähän rahoitusmalliin lisätään vielä opiske-
lijapalautekyselyt, joista muodostuu 3% rahoituksesta. Lucas näkee asian suoraviivaisesti, ”Kyse ei niinkään ole selvittää, missä yliopistossa on parasta opetusta vaan kyseessä on kilpailuorientaation luominen yliopistoihin”. Joachim yhtyy ajatukseen ja lisää, että ”Laadun parantamisen puhe ylittää kaiken muun”. Järjestelmä on nyt kuitenkin poliittisten päättäjien käsissä mitä näillä uusilla mittareilla halutaan tehdä. Joachim näkee, että laatupuheen kääntöpuolella esittäytyy mekanismi, jolla voidaan luoda hintakilpailu yliopistojen välille.
UudistukMonitieteellisyyteen sia ilman reflektiota kurottautuminen
hämärtää vääjäämättä oppiaineidentiteettiä ja luo tilalle yhteiskuntatieteilijän identiteetin”
Kaikki nämä muutoksen tuulet saivat osaltaan Lucaksessa ja Joachimissa herätyksen aikaan, "Nyt lähdettiin tällä esityksellä vastaamaan näihin paineisiin". ”Muutoksen tiet vievät nyt epämiellyttävään suuntaan kun erilaiset uusliberalismin muodot nostavat päätään”, tähdentää Lucas.
Maailmassa yliopistoilla on hyvin erilaisia asemia. "Latinalaisessa-Amerikassa yliopistolla on vielä vallan vahtikoiran asema. Onko Suomessa yliopisto tällainen institituutio, ja jos ei ole niin mihin sitä ollaan valjastamassa?" kysyy Lucas. ”Ydin tälle paperin synnylle oli se, että mietittiin miten saadaan opiskelijat tietoiseksi siitä mitä yliopistossa tapahtuu”, muotoilee Joachim tehtävänsä. Vaikka Lucas ja Joachim ovat olleet hallinnon opiskelijaedustajia ja sieltä saaneet kutsumuksensa paperin tekoon, on silti ihailtavaa, että mielenkiintoa ja aikaa on riittänyt tällaisen esityksen tekemiseen. "Keskustelu on niin hirvittävän rajattua, että jotain oli tehtävä. Kahvipöydässä kyllä puhutaan, mutta muualla keskustelu on vaiettua ja henkilökunta tuntuu olevan vain ymmällään muutoksista". ”Laatu ei voi olla sitä, että keskitymme laitoksen laadukkuuteen puoli vuotta ennen auditointia ja laatuasiakirjojen sanamuotoja mietittäessä, vaan sen täytyy olla jatkuvasti läsnä rakenteissa ja YFI:n jäsenten toiminnassa.” Uuden koulutuskulttuurin huominen (s. 2)
Poikien mielestä yliopiston avoimuuden vähentyessä on tultu tilanteeseen, jossa ei ole avonaisia tilaisuuksia, ei vaikuttamismahdollisuuksia tai edes keskustelua. Muutoksia tehdään, mutta niitä pitäisi myös reflektoida. ”Opiskelijoiden asema on uudelleen muotoutumassa”, Lucas visioi ja jatkaa, "Ovatko opiskelijat vain asiakkaita? Vai olisiko se jopa mahdollista, että tiedekunnilla on hyötyä, että opiskelijat ovat päätöksenteossa mukana? Tämä avaisi keskustelua myös henkilökunnassa". Mitä terveisiä, teillä on annettavana Helsinkiin? ”Niin kliseistä kun se onkin niin 'YES WE CAN!' täytyy olla opiskelijoiden mantra. Yliopiston pitäisi olla kiinnostunut opiskelijoista”, kiteyttää Lucas, "Opiskelijoilla on hyvää asiaa ja opiskelijat tarvitsevat valtaa, että ideat tulevat esiin." Lopuksi Joachim vielä muistuttaa, että ei pidä unohtaa yliopistojen välistä kommunikointia, koska samat trendit löytyvät muualtakin Suomesta.
Lucasin ja Joachimin esityksen "Uuden koulutuskulttuurin huominen" voi lukea Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen kokousmuistiosivuilta osoitteesta: https://www.jyu.fi/ytk/ laitokset/yfi/hallinto/laitoskokous_ja_laitosneuvosto/ UudenKoulutuskulttuurinHuominen Antti Seppänen Fokus Ry / Kopo-vastaava *Jyväskylässä kesällä 2012 on ensikertaa yhdistetty samaan pääsykoekirjaan valtio-opin, filosofian, sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan pääaineet. Kaikki neljän pääaineen tulevat fuksit lukevat saman opuksen, joka on laitoksen henkilökunnan oma tuotos.
Tiesitkö?
Jyväskylän yliopistolla on virallinen motto: Amica veritas
***
(Totuus on ystävä)
15
PJ:n
totapahtuma, urheilua, kulttuuria, sitsit tai muuten vaan hengailua. Moni onkin tullut kiittämään hallitusta aktiivisuudesta. Kiitos teille, hyvät Kontaktin jäsenet! Teidän avulla ja osallistumisella tapahtumat onnistuvat.
(2/2012)
Aktiviteetit eivät toki ole vielä ohi: meillä on vielä toimintaa toukokuun aikana ja pitkin kesää tasaisin väliajoin. Kesäkuussa järjestöaktiivit kerääntyvät mökille pohtimaan järjestötoiminnan syvintä olemusta – tule sinäkin! (Onko SINULLA ideoita? Vaikka et pääsisi mukaan, voit kertoa meille ajatuksiasi Kontaktin toiminnasta, esim. sähköpostitse allekirjoittaneelle.) Leffailtaa vietetään Uudella ylioppilastalolla joka kuukausi, kuten tähänkin asti. Elokuun ensimmäisenä viikonloppuna taas riemuitaan kesän iloista musiikin ja muiden performanssien voimin Kontaktin kesäjuhlilla.
PS. Teksti: Iiris Herlin
Kesäinen tervehdys, Kontaktilaiset! Tätä kirjoittaessani on 4. periodin viimeinen viikko. Suurin osa opiskelijoista on jo saanut kevään opinnot valmiiksi ja nyt joko lomailevat tai puurtavat töissä. Toisille kesä ei tuo muuta vaihtelua kuin hikikarpaloiden lisääntymisen, kun arki jatkuu kirjastossa hikoillen. (Itse olen jo liukunut pikkuhiljaa opiskelijan mielentilasta toimistorotan tasolle kesätöiden myötä.) Kulunut kevät on ollut Kontaktille kiireinen. Varmaankin joka viikko meillä on ollut bileet, opin-
16
Tämä on myös ensimmäinen Kontakti-lehti, jonka vuoden 2012 fuksit saavat käteensä. Tervetuloa Helsingin yliopistoon, valtiotieteelliseen tiedekuntaan, sosiaalitieteiden laitokselle ja sosiologian oppiaineeseen! Täällä (mikrosta makroon) on yksinkertaisesti paras henki, ihanimmat ihmiset, legendaarisimmat bileet ja oudoimmat kahvihuonekeskustelut. Syksyyn ja fuksiaisten reimuihin on kuitenkin vielä aikaa,
ja täten toivotan kaikille tasapuolisesti ihanaa kesää: syksyllä nähdään ja jatketaan siitä mihin jäätiin!
Rakkauden ääni Teksti: Merdiana Beqiri Kuva: Tuuli Lehtonen
Rakas suhdevastaava, miksei teekkareista pysty tykkäämään? No, me ollaan valtsikalaisia. Tykätäänkö me oikeasti kenestäkään muista kuin ehkä just ja just humanisteista? Aina kaikki joutuu puolustelemaan omia kauppis- ja oikiskavereitaankin (”oikeesti tosi fiksu ja syvällinen tyyppi, vihaa itekki sitä kauppiksen pinnallista meininkiä”). Me ah, niin suvaitsevaiset sosiologit! Teekkareista pystyy varmasti tykkäämään, itellä on vaan niin huonot koke-
mukset niistä, etten pysty olemaan täysin puolueeton nyt. Tutustu niin moneen, kunnes vastaan tulee tykättävä teekkari? Onhan kaikille annettava mahdollisuus todistaa ihanuutensa - ja rehellisesti, uskon et teekkarimiehistä saa hyvin uskollisen ja kiintyneen perässä kulkijan..
Tussukka? :D En nyt ole ihan samaa mieltä, onhan laulukirjassa alkoholin lisäksi myös lauluja lampaista ja sukupuolitaudeista... 70-luvulla on kyllä taidettu silti olla paljon suorapuheisempia. Valtsikassa tehdään kuitenkin nyt uutta laulukirjaa, ties vaikka tekijät olisivat rohkaistuneet laulujen sanoittamisessa!
Miksi laulukirjassa on lauluja vain alkoholista eikä pippelistä ja tussukasta? Oli 70-luvulla asiat
Rakas suhdevastaava! Minulla on dilemma. Ulkoisesti olen viehättynyt renttu-tyylisistä miehistä, joita usein kiinnostaa
paremmin...
17
lähinnä dokaaminen. Sisäisistä ominaisuuksista arvostan kuitenkin yliopistolaista sivistystä. Paksusankaiset rillit ja hipster-tukka ei kuitenkaan herätä intohimoja. Olenko tuomittu valitsemaan ulkonäön ja sisäisten ominaisuuksien välillä? Nim. Forever alone? Et ole, eivät nämä jutut ole joko-tai. Tietenkin voisit pohtia, kummalla on pidemmän päälle enemmän merkitystä sulle, miehen ulkonäöllä vai sisäisillä ominaisuuksilla. En oikeastaan tajua mikä ongelma tässä on? Omasta mielestäni Valtsika on täynnä Kallion pubeissa viihtyviä ja ei-niin-pinnallisia (lue: ei panosta ollenkaan ulkonäköön) miehiä. Entä sitten humanistit?! Huhhuh. Nainen, avaa silmäsi ja keskitä tutkasi ei toivottujen hipstereiden sijaan akateemisiin renttuihin! Niitä on, (liiankin) paljon. Never lose hope! Äläkä ikinä tyydy vähempään kuin mitä
18
todella haluat. (Joo, en ikinä väsy tämän painottamiseen.. Ehkä olen sen sisäistämisen tarpeessa itsekin.)
Miksi kaikki tyytyvät helppoon? Koska he ovat laiskoja panostamaan? Heillä on heikko itsekontrolli? Helppo on kivaa? Nojaa, enpä tiedä. Kuten sanoit, kyse on juuri tyytymisestä, ja onko kukaan silloin täysin tyytyväinen? ”Helppo” ei saisi mielestäni olla ainoa kriteeri, jolla toisen kanssa päätyy puuhastelemaan. Se ainakin on varmaa, että kaikki eivät todellakaan tyydy helppoon! Testaa vaikka itse: seuraavan kerran kun tutustut mielenkiintoiseen mieheen/ naiseen, ole hänelle hieman vaikeasti saavutettava. Pyri tekemään häneen vaikutus älykkyydelläsi, karismallasi ja huumorintajullasi. Aivan varmasti se herättää hänen mielenkiintonsa sinua kohtaan tehokkaammin kuin limainen suutelu räkä poskilla ja silmät puoliummessa. Hyvää kannattaa odottaa ja odotus sitäpaitsi lisää jännitystä. Jos jo pienen odotuksen aikana mielenkiinto tyrehtyy, niin olisko se ollut muutenkaan tarpeellinen kokemus elämässäsi?
Usein käy niin, että alussa kun tutustuu uuteen, potentiaaliseen mieheen/naiseen, alkaa helposti unelmoida kaikenlaisesta ihanasta, mitä toinen aivan varmasti edustaa. Tällöin päätyykin helposti sänkyyn.. Muutaman tapaamisen jälkeen sitten huomaakin, ettei henkilö olekaan tippaakaan kiinnostava. Näin ollen, suosittelen treffailua! Tutustu, mene treffeille ja toisillekin, tunne, analysoi, pohdi ja anna sen jälkeen tilanteen viedä mennessään. Tekisikö se sinusta yhtään sen epäitsenäisemmän tai epä-liberaalimman ihmisen?
Onko naisen älykkyys liian pelottavaa miehelle? Pitäisikö mieluummin esittää tyhmempää, jottei mies säikähtäisi? Ei todellakaan! Jos mies ei kestä älykkyyttäsi, etsi itsellesi älykkäämpi mies.
P.s. Tuomaksen mielestä aktin alkaessa on hyvä sanoa "elikkäs".
Rakkaudella,
suhdevastaavanne <3
Sorretun ääni Kuva: Anna Kalliola
Iloisia uutisia: Kuluneina kuukausina kontaktilaiset eivät ole kokeneet ollenkaan sortoa! Eläköön lintukoto! Poikkeuksellisen tilanteen johdosta julkaisemme Sorretun ääni- palstan paikalla kuvan Annan koirasta purjehtimassa.
Jos joskus kuitenkin koet itsesi sorretuksi, voit jättää äänesi Synnärin kenkälaatikkoon tai Kontaktin nettisivuilla; http://blogit.helsinki.fi/kontakti/kontakti-lehti.htm
19